Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1980_1 | A_1980_2 | A_1980_3 | B_1980_1 | B_1980_2 | C_1980_1 | C_1980_2 | D_1980 | E_1980_1 | E_1980_2 | E_1980_3 | E_1980_4 | F_1980_1 | F_1980_2 | F_1980_3 | Hak_1980 | PTK_1980_1 | PTK_1980_2 | PTK_1980_3 | PTK_1980_4 |

1: Vuoden 1980
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asial<irjat
9: F3
10: Kirjalliset kysymykset
11: 401-617
12: 
13: 
14: 
15: 
16: HELSINK11981   YALT':·•, ·            . "'r\
17:                  ·-~. ,n..:lNSL;f',
18: Helsinki 1981. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: 
24: Kirjalliset kysymykset 401-617
25: -   401 Aaltonen ym.: Helsingin yliopiston kanslerin      -   414 Melin: Om ändring av antalet elektorer för
26:     erikoisaseman poistamisesta                               vai av Republikens president från 300 tili 299
27: 
28: -   402 Aaltio ym.: Sisälämpötilojen alentamisesta        -   414 Melin: Tasavallan presidentin vaalin valitsija-
29:                                                               miesten määrän muuttamisesta 300:sta 299:een
30: -   403 Koppanen: Rintamaveteraanien aseman paran-
31:                                                           -   415 Mikkola: Ammattikoulujen perusvälineistön li-
32:     tamisesta
33:                                                               säämisestä keskiasteen koulunuudistuksen toteu-
34: -   404 Sillantaus ym.: Katurasituslainsäädännön epä-         tuessa
35:     kohdista
36:                                                           -   416 Astala ym.: Ns. komennustyöstä maksettujen
37: -   405 Aaltio ym.: Asuntohallituksen hyväksymien             päivärahojen epäjohdonmukaisesta käsittelystä vero-
38:     pienkattiloiden suurista laatuetoista                     tuksessa
39: 
40: -   406 Tuominen ym.: Tenojoen rantojen suojaami-         -   417 Forsman: Terveysvaarojen poistamisesta Simo-
41:     sesta maakeinottelulta                                    lan ja Vainikkalan ratapihailta
42: 
43: -   407 Liedes: Työttömyyskorvauksen suorittamisesta      -   418 Söderström: Ammatillisten oppilaitosten opet-
44:                                                               tajien oikeusturvasta
45: -   408 Saarikoski: Turvesoiden kuntoonpanorahaston
46:     perustamisesta                                        -   419 Anna-Liisa Jokinen ym.:      Valtionrautateiden
47:                                                               palvelujen heikentämisestä
48: -   409 Ihamäki ym.: Sokeritautipotilaan ruokakustan-
49:     nusten vähentämisestä verotuksessa -                  -   420 E. Laine ym.: Junien varustamisesta vilkku-
50:                                                               valolaitteilla
51: -   410 Renlund m. fl.: Om olägenhetetna i 81 § be-
52:     skattningslagen                                       -   421 E. Laine ym.: Kansanterveystyöhön kuuluvan
53:                                                               terveyskasvatuksen kehittämisestä
54: -   410 Renlund ym.: Verotuslain 81 §:n epäkohdista
55:                                                           -   422 Pelttari: Vero-ohjeiden viivästymisen estämi-
56: -   411 Renlund m. fl.: Om svenskspråkiga kurser vid          sestä
57:     statens utbildningscentral
58:                                                           -   423 Hyrynkangas ym.: Apteekkioikeuden haltijan
59: -   411 Renlund ym.: Ruotsinkielisen kurssitoiminnan          eläkeiästä
60:     järjestämisestä valtion koulutuskeskuksessa
61:                                                           -   424 Tenhiälä: Toijalan Falkinpään kylän liikenne-
62: -   412 Norrback m. fl.: Om tryggande av privata              yhteyksien parantamisesta
63:     transportföretags vetksamhet
64:                                                           -   425 Palmunen: Autolauttojen ympärivuotisen no-
65: -   412 Norrback ym.: Yksityisten kuljetusliikkeiden          peusrajoituksen aikaansaamisesta Turun saaristossa
66:     toiminnan turvaamisesta
67:                                                           -   426 Lahti-Nuuttila ym.: Puolustusvoimien ylimää-
68: -   41.3 Hautala ym.: Panimo- ja Virvoitusjuomateolli-        räisten toimenhaltijoiden työsuhdeturvan riittämät-
69:     suusliitto ry:n harjoittamasta keskiolutmainonnasta       tömyydestä
70: 
71: 088100045X
72: 4                                                  Sisällysluettelo
73: 
74: -   427 Nieminen ym.: Säkylän Pyhäjärven vesistön            -   446 Mäkynen ym.: Valtakunnallisen nuorisotyön
75:     juoksutuksen estämisestä seudun ulkopuolelle                 valtionavun jakoperusteiden muuttamisesta .
76: 
77: -   428 J. Laine ym.: Tampereen yliopiston opetusjaos-       -   447 Bärlund m. fl.: Om bristerna i det nya av-
78:     tojen toiminnan turvaamisesta                                giftssystemet för social- och sjukvården
79: -   429 Kortesalmi: Haapaveden Teeri- ja Nikkarine-          -   447 Bärlund ym.: Sosiaalihuollon ja sairaanhoidon
80:     van kuivatusalueen vanhojen kuivatuskanavien avaa-           maksuperusteiden epäkohdista
81:     misesta
82: 
83: -   430 Kortesalmi: Akupunktiohoidon        saattamisesta    -   448 Pohjala ym.: Säkylän Pyhäjärven       nykyisen
84:     sairausvakuutuskorvauksen piiriin                            ekologisen tilan säilyttämisestä
85: 
86: -   431 Kortesalmi: Oulun-Kuusamon rautatiehank-             -   449 Toiviainen: Avovaimon oikeudesta sotilasavus-
87:     keen kannattavuuden tutkimisesta                             tukseen
88: 
89: -   432 Kortesalmi: Metsäpalovakuutuksen hankkimi-           -   450 Perho: Vuosien 1978 ja 1979 katolainojen
90:     sesta turvesoiden välittömässä läheisyydessä oleville        maksuaikojen lykkäyksestä
91:     yksityismetsille
92:                                                              -   451 Ala-Kapee ym.: Anniskeluravintoloiden sisaan-
93: -   433 Kortesalmi: Alkoholijuomien myynnin rajoitta·            pääsymaksun yleistymisen mukanaan tuomista hai·
94:     misesta                                                      toista
95: -   434 Kortesalmi: Paikallisteitten luokituksen muut-       -   452 Kauppinen ym.: Toimenpiteistä ylieläkeongel-
96:     tamisesta maantieluokitukseksi Pyhännän kunnassa
97:                                                                  mien poistamiseksi
98: -   435 Kortesalmi: Muistomerkin pystyttämisestä lo-
99:     tille ja kotirintaman naisille                           -   453 Savolainen ym.: Apteekkien toimipaikkakoulu-
100:                                                                  tetun henkilöstöryhmän aseman turvaamisesta. lää-
101: -   436 Kortesalmi: Tiekohtaisten valtionavustusten li-          kehuollon koulutuksen uudistuessa
102:     säämisestä
103:                                                              -   454 lmpiö: Koillis- ja Länsi-Lapin kehitystä edis-
104: -   437 Kortesalmi: Aurinkoenergian käyttöönoton te-             tävien erillissuunnitelmien aikaansaalnisesta
105:     hostamisesta
106:                                                              -   455 Tuomaala: Aliurakoitsijoiden saatavien turvaa-
107: -   438 Kortesalmi: Voimajohtolinjojen       maapohjien          misesta suurten yritysten konkursseissa
108:     käyttämisestä hyötytarkoituksiin
109:                                                              -   456 Holvitie: Valtionrautateiden   terlninaalioikeu-
110: -   439 Kortesalmi: Jätteiden talteenottamisesta                 desta Uuteenkaupunkiin
111: 
112: -   440 Kortesalmi: Tuulienergian käytön tehostami-          -   457 Holvitie: Palo- ja pelastustoimen valtionosuuk-
113:     sesta                                                        sista
114: 
115: -   441 Kortesalmi: Yksityismetsien ensiharvennusten         -   458 Hietala ym.: Huoltoapulain mukaisen laitos-
116:     tehostamisesta                                               hoidon maksujärjestelmän epäkohtien korjaalnisesta
117: 
118: -   442 Kortesalmi: Hirventaljojen talteenottamisen te·      -   459 Sutinen ym.: Maatalouden tukemisen mahdol-
119:     hostamisesta                                                 listamisesta kunnan toimenpitein
120: 
121: -   443 Valo: Yrittäjäeläkelakien etujen muuttamisesta       -   460 Forsman ym.: Eduskunnan ja Yleisradion hal-
122:     yhdenveroisiksi työntekijäin eläkelain kanssa                lintoneuvoston yleisradiotoimintaa koskevan päätös-
123:                                                                  vallan kaventamispyrkimyksistä
124: -   444 Eenilä ym.: Ihmishengelle vaarallisten ja ym-
125:     päristöä vahingoittavien tekojen kriminalisoinnista      -   461 Niskanen: Vanhainkodin rakennustöiden aloit-
126:                                                                  tamisesta Ylikiimingissä
127: -   445 Miettinen: Puumalansalmen ja Vekaransalmen
128:     lossiliikenteen keskeytyskokeilun aiheuttalnien hait-    -   462 Niskanen: Maantien n:o 836 parannustöiden
129:     tojen poistamisesta                                          jatkalnisesta välillä Lietoja-Ylivuotto
130:                                                   Sisällysluettelo                                                  5
131: 
132: -   463 Forsman: Yhdistelmäajoneuvojen kuljettajien        -   479 P. Jokinen ym.: Julkisen sektorin henkilöstön
133:     koulutustilanteen parantamisesta Etelä-Karjalan maa-       palkkauksellisen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta
134:     kunnassa
135:                                                            -   480 Tapiola ym.: Asuntolainojen laina-aikojen pi-
136: -   464 Tenhiälä: Kouluhallituksen virkamiesten oppi-          dentämisestä
137:     kirjojen julkaisuoikeudesta
138:                                                            -   481 Nikkilä ym.: Teollisuuslaitosten henkilökuu-
139:                                                                nalleen rakentamien arava-asuntojen asukkaiden va-
140: -   465 Anna-Liisa Jokinen ym.:      Vesakkomyrkkyjen
141:                                                                linnasta
142:     kieltämisestä
143:                                                            -   482 Pekkarinen: Peruskorjattujen asuntojen käyt-
144: -   466 V. Vennamo: Lohjan kouluolojen parantami-              tö- ja luovutusrajoitusten poistamisesta
145:     sesta
146:                                                            -   483 Uitto: Menettelytavoista työtuomioistuimessa
147: -   467 Väänänen: Asuntoloiden kanttiinien liikevaih-
148:     toverovelvollisuudesta                                 -   484 Aaltonen   ym.:   Kuluttajavalituslautakuntien
149:                                                                ruuhkautuneiden töiden purkamisesta
150: -   468 Kortesalmi: Ylivieskan Vähällekankaalle laadi-
151:     tuo tiesuunnitelman muuttamisesta                      -   485 Eenilä: Henkilökeskeisen vaalijärjestelmämme
152:                                                                epäkohtien korjaamisesta
153: -   469 Kortesalmi: Pyhäjoen tulvasuojelutoimien ai-
154:                                                            -   486 Perho ym.: Tuotetilitysten ja puutavaran han-
155:     heuttamien vahinkojen korvaamisesta
156:                                                                kintasopimuksiin perustuvien saatavien rinnastami-
157:                                                                sesta palkkasaataviin velallisen konkurssissa ja
158: -   470 Renlund m. fl.: Om ändrade grunder för stats-
159:                                                                muissa maksukyvyttömyystapauksissa
160:     bidragen för enskilda vägar
161:                                                            -   487 Kortesalmi: Kivisten peltojen viljelijöille myön-
162: -   470 Renlund ym.: Yksityisten teiden valtionavus-           nettävistä verohelpotuksista
163:     tusten myöntämisperusteiden muuttamisesta
164:                                                            -   488 Kortesalmi:    Lääkärien suhtautumisesta maa-
165: -   471 Pohto: Hoitomaksujärjestelmän epäkohdista so-          talousväestöön
166:     tainvalidien osalta
167:                                                            -   489 Ekorre: Nopeusrajoituksen määräämisestä val-
168: -   472 Luttinen: Poliisihallinnon ylimmän tason orga-         tatielle n:o 4 Olkkajärven kylän kohdalla Rovanie-
169:     nisaation kehittämisestä                                   men maalaiskunnassa
170: 
171: -   473 Holvitie ym.: Harjoittelukouluissa toimivien       -   490 Anna-Liisa Jokinen: Turun Heikkilän varus-
172:     luokanlehtoreiden eläkeiän alentamisesta                   kunnan ilmatorjuntapatterin harjoitusten aiheutta-
173:                                                                mien haittojen estämisestä
174: -   474 Westerlund: Om snabbare behandling av an-
175:     sökningar om ersättningar för älgskador                -   491 Ekorre ym.: Norjan sotilasviranomaisten suo-
176:                                                                rittamista kalusto- ja miehistökuljetuksista Suomen
177: -   474 Westerlund: Hirvivahinkojen korvaushakemus-            kautta Pohjois-Norjaan
178:     ten käsittelyn jouduttamisesta
179:                                                            -   492 Tenhiälä: Maatalouskoneiden vapauttamisesta
180: -   475 Jokela ym.: Työvoimaministeri Aallon puheen            liikevaihtoverosta
181:     johdosta aiheutuvista toimenpiteistä hallituksen ta-
182:     holta                                                  -   493 Holvitie ym.: Turun yliopistollisen keskussai-
183:                                                                raalan hankinnoista
184: -   476 Söderström ym.: Eräiden valtion työntekijöi-
185:     den eläkeikärajan korottamisesta                       -   494 Ronkainen ym.: Elossa olevien sikiöiden käyt-
186:                                                                tämisestä lääketieteellisiin tarkoituksiin
187: -   477 Kuuskoski-Vikatmaa: Varsinais-Suomen sisällä
188:     tapahtuneen vinoutuneen väestökehityksen oikaise-      -   495 Aila Jokinen ym.: Silmälääkärien vastaanoton
189:     misesta                                                    yhteydessä sijaitsevista silmälasiliikkeistä
190: 
191: -   478 Tuovinen: Eräiden vuokratulojen verovapau-         -   496 Säilynoja: Toiminta-avustusten myöntämisestä
192:     desta                                                      liikuntatoimintaa harjoittaville eläkeläisyhdistyksille
193: 6                                                  Sisällysluettelo
194: 
195: -   497 Mattila: Kotimaisen energian tuotannon         ja   -   510 Kauppi ym.: Hoitolaitoksessa kuolleet! potilaan
196:     käytön edistämisestä                                        kotiinkuljetuksesta aiheutuvien kustannusten kor-
197:                                                                 vaamisesta
198: -   498 Kortesalmi: Ulkomaalaiselle myönnettävästä
199:     oleskeluluvasta eräässä yksittäistapauksessa            -   511 Salolainen: Mehiläishoidon edistämisestä
200: 
201: -   499 Pohto: Työpaikkojen säilyttämisestä tie- ja ve-     -   512 Kauppinen: Valtion lainoittaman vuokra-asun-
202:     sirakennuslaitoksen toimialalla                             non omaksilunastamiseen liittyvistä epäkohdista
203: 
204: -   500 Malm m. fl.: Om kurser för arbetstagare inom        -   513 Almgren: Kotkan ja Kuusankosken invalidien
205:     barndagvården                                               suojatyökeskusten perustamisesta
206: 
207: -   500 Malm ym.: Lasten päivähoidon työntekijöiden         -   514 Halonen ym.: Elatusapumaksujen huomioon-
208:     koulutuksen järjestämisestä                                 ottamisesta_ tulojen vähennyksenä kunnallista päivä-
209:                                                                 hoitopaikkaa haettaessa
210: -   501 Rehn: Om de olägenheter 5 § e-punkten i om-
211:     sättningsskattelagen medför                             --:- 515 L~nna: Valtionrautateille myönnettyjen tilaus-
212:                                                                 liikennelupien peruuttamisesta
213: -   501 Rehn: Liikevaihtoverolain 3 §:n e-kohdan ai-
214:     heuttamista haitoista                                   -   516 Juvela ym.: Turun avoimen korkeakoulun toi-
215:                                                                 minnan turvaamisesta
216: -   502 Häggblom: Om de           åländska kommunernas
217:     skattekompensation                                      -   517 P. Puhakka ym.: Perheen tulojen alentumisen
218:                                                                 huomioonottamisesta asumistukea myönnettäessä
219: -   502 Häggblom: Ahvenanmaalaisten kuntien vero-
220:     kompensaation suorittamisesta                           -   518 Kortesalmi: Oulun läänin eräiden postiautolin-
221:                                                                 jojen lakkauttamisesta
222: -   503 Kauppi ym.: Hautausavustuksen myöntämises-
223:     tä kansaneläkelain piiriin kuuluneen vainajan jäl·      -   519 Starast: Finnvalcon to1mmnan lopettamisesta
224:     keenjääneille omaisille                                     aiheutuvien seurausten lievittämisestä
225: 
226: -   504 Tennilä: Työttömyyspäivärahan saannin tur-          -   520 Almgren: Finnvalcon perustamiseen liittyvistä
227:     vaamisesta Kemin naisten työtuvalta vuosittain irti-        toimista
228:     sanottaville työntekijöille
229:                                                             -   521 Väänänen ym.: Maatilan emännän luokittele-
230: -   505 Bärlund m. fl.: Om flera gratis permissions-            misesta avustavaksi perheenjäseneksi vuoden 1980
231:     resor för beväringar som tjänstgör i Dragsvik               väestö- ja asuntolaskentaa varten laaditussa henkilö-
232:                                                                 lomakkeessa
233: -   505 Bärlund ym.: Dragsvikissa palvelevien varus-
234:     miesten ilmaisten lomamatkojen lisäämisestä             -   522 Liedes ym.: Vientilisenssirajoitusten poistami-
235:                                                                 sesta Neuvostoliittoon suuntautuvalta vienniitä
236: -   506 Häggblom: Om ersättning för de skador små
237:     nyckelgruppers strejker åsamkar utomstående             -   523 Knuuttila: Valmet Oy:n traktoritehtaiden työl·
238:                                                                 lisyyden turvaamisesta
239: -   506 Häggblom: Pienten avainryhmien lakoista ul-
240:     kopuolisille aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta       -   524 Rönnholm ym.: Merikorttien saannin turvaa-
241:                                                                 misesta
242: -   507 Jaakonsaari ym.: Saman yhtiön eri kunnissa
243:     sijaitsevien tuotantolaitosten verottamisesta kunnal-   -   525 Paakkinen:    Helsinki-Vantaan       lentoaseman
244:     lisverotuksessa                                             toisen kiitoradan jatkamisesta
245: 
246: -   508 Juvela ym.: Vähittäiskaupan yrittäjien vapaata      -   526 Halonen ym.: Bolivian sotilasjuntan toimien
247:     toimintaoikeutta rajoittavien säännösten selventämi-        tuomitsemisesta
248:     sestä
249:                                                             -   527 Elo ym.: Kokemäenjoen eräiden koskien ra-
250: -   509 Tennilä ym.: Ounasjoen rakentamisen estämi-             kennuslupiin sisältyvien kalanhoitovelvoitteiden to-
251:     sestä                                                       teuttamisesta
252:                                                       Sisällysluettelo                                                 7
253: 
254: -       528 Kortesalmi: Sairauspäivärahan suorittamisesta       -   545 E. Laine ym.: Suomen ja Neuvostoliiton ystä-
255:         itsenäisyyspäivältä ja vapunpäivältä                        vällisten suhteiden kehittymistä vaarantavista teki-
256:                                                                     jöistä
257: -       529 Kortesalmi: Nuohousmaksun alentamisesta
258:                                                                 -   546 Mattila ym.: Teknillisen tarkastuslaitoksen toi-
259: -       530 Kortesalmi: Oulun kaupungin Kuivasjärven                minnan tehostamisesta
260:         postipalvelujen tehostamisesta
261:                                                                 -   547 Anna-Liisa Jokinen: ''Tulipää"-elokuvan tuot-
262: -       531 Kortesalmi: Konealan pienyrittäjien työllisyy-          tajaa uhkaavien taloudellisten vaikeuksien selvittä-
263:                                                                     misestä
264:         den turvaamisesta
265:                                                                 -   548 Suonio ym.: Lastenvaunujen        säilyttämisestä
266: -       532 Kortesalmi: Yrittäjäeläkemaksujen suorittamis-          kerrostalon porraskäytävässä
267:         velvollisuudesta yrittäjän työttömyyden aikana
268:                                                                 -   549 Kortesalmi: Lainojen järjestämisestä maatilalta
269: -       533 Kortesalmi: Konealan yritysten toiminnan tu-            muualle siirtyville tilan osakkaille
270:         kemisesta
271:                                                                 -   550 Kortesalmi: Utajärven kunnassa olevan Sangin-
272: -       534 Kortesalmi: Turpeen ja puun varmuusvaras-               kylän ja Yli-Utoksen välisen tieosuuden paranta-
273:         toinnin aloittamisesta                                      misesta
274: 
275: -       535 Pohto: Kunnan maataloussihteerin ja suunnit-       -    551 Kortesalmi: Hallavahinkokorvausten saattami-
276:         teluagrologin toimien pätevyysvaatimusten väljentä-         sesta verottomaksi tuloksi
277:         misestä
278:                                                                 -   552 Kortesalmi: Ns. rehunalennusten saattamisesta
279:                                                                     verottomaksi tuloksi
280: -       536 SalQlainen: Taksiautoilijoiden arvioverotuksen
281:         epäkohdista                                             -   553 Kortesalmi: Lehmänpitoavustusten saattamises-
282:                                                                     ta verottomaksi tuloksi.
283: -       537 Bärlund m. fl.: Om utökade statsbidrag för de
284:         speciella förpliktelserna för kommunerna på Hangö       -   554 Tennilä: Erään työsuhteen palauttamisesta
285:         udd
286:                                                                 -   555 Valtonen: Nakkilan kunnassa olevan Arantilan
287: -537 Bärlund ym.: Hankoniemen kunnille aiheutu-                     sillan korjaamisesta
288:   vien erityisvelvoitteiden korvaamisesta valtionavun
289:   turvin                                                        -   556 Westerlund: Om begränsad strejkrätt för små
290:                                                                     grupper i nyckelställning
291: -       538 Malm m. fl.: Om skyldigheten att betala till-
292:         läggsskatt enligt lagen om skatt på motorfordon         -   556 Westerlund: Pienten avainryhmien lakko-oikeu-
293:                                                                     den rajoittamisesta
294: -       538 Malm ym.: Moottoriajoneuvoverosta annetun
295:         lain mukaisen lisäveron suorittamisvelvollisuudesta     -   557 Hirvelä ym.: Jämsänjoen ja Päijänteen vesis-
296:                                                                     töjen tilan huonontumisen estämisestä
297:     -   539 Ursin: Hailuodon liikenneolojen parantamisesta
298:                                                                 -   558 Kemppainen ym.: Mielentilatutkimuksen ase-
299:     -   540 Holvitie. ym.: Sosiaalihuollon hallinnosta anne-        man parantamisesta
300:         tun lain muuttamisesta
301:                                                                 -   559 Männistö ym.: Eläkeikärajan määrittelyn sel-
302:     -   541 Nieminen-Mäkynen ym.: Hanalan seisakkeen                ventämisestä
303:         lakkauttamisesta
304:                                                                 -   560 Kortesalmi: Yritysverotusmenettelyn yksinker-
305:     -   542 P. Puhakka ym.: Maarajan lähellä olevien                taistamisesta verottajan pyytämien selvitysten osalta
306:         kiinteistöjen nautintaoikeuden supistamisesta
307:                                                                 -   561 Renlund m. fl.: Om undanröjande av orätt·
308:     -   543 Tenhiälä: Mäntypistiäistuhojen korvaamisesta            visor vid beskattningen av studerande
309:     -   544 Ala-Kapee ym.: Toimeentuloturvan järjestämi·        -   561 Renlund ym.: Opiskelijoiden verotukseen liit·
310:         sestä kuntoutushoidon ajalta                                tyvien epäkohtien korjaamisesta
311: 8                                                  Sisällysluettelo
312: 
313: -   562 Renlund m. fl.: Om kostnadsfri medicin för          -.579 Norrback ym.: Lähetystyöntekijöiden lasten
314:     vissa patientgrupper                                       koulunkäynnin tukemisesta
315: 
316: -   562 Renlund ym.: Eräiden potilasryhmien saamista        -      580 Elo ym.: Eräiden oppilastukimuotojen puuttu-
317:     ilmaislääkkeistä                                               misesta kunnallisilta teknillisiltä oppilaitoksilta ja
318:                                                                  . kauppaoppilaitoksilta
319: -   563 Peltola ym.: Lapsiperheiden tukemisesta tasa-
320:     puolisesti                                              -     581 Elo: Porin postin linja-autokaluston uusimi-
321:                                                                   sesta
322: -   564 Juvela ym.: Valtionrautateiden paikallisliiken-
323:     teen supistuksista                                       -    582 Salo ym.: Hajasijoitussuunnitelmien peruutta-
324:                                                                   misesta
325: -   565 Helminen ym.: Etelä-Suomen teollisuuskylien
326:     rahoitusedellytysten parantamisesta                      -    583 Almgren ym.: Haminan poliisikomennuskun-
327:                                                                   nan lopettamisesta
328: -   566 Pohto: Rintamallaolovuosien laskemisesta elä-
329:     kevuosiksi                                               -    584 Anna-Liisa Jokinen ym.: Verotoimistojen lisä·
330:                                                                   henkilökuntatarpeesta
331: -   567 Helminen ym.: Merenkulkijoiden laivaradiopu-
332:     belumaksujen alentamisesta                               -    585 Aaltio ym.: Koulujen luku- ja loma-aikojen
333:                                                                   säätämisestä nykyistä joustavammiksi
334: -   568 Nieminen-Mäkynen: KeskuspesuJan sijoittami-
335:     sesta Karttulan kuntaan                                  -    586 Juvela ym.: Työsuojelumääraysten valvonnasta
336:                                                                   rakennusalan työpaikoilla
337: -   569 Valtonen ym.: Turun yliopistollisen keskus-
338:     sairaalan sädehoitoklinikan sädehoitolaitteiston huo-    -    587 Kortesalmi:    Tupakoinnin     kieltämisestä   työ-
339:     nosta kunnosta                                                tiloissa
340: 
341: -   570 Kauppi ym.: Puoliorvon eläkkeestä                    -    588 Kortesalmi: Avioliiton vahvistamisesta
342: 
343: -   571 Nikkilä ym.: Maatilalain säätelemien tukitoi-        -    589 Kortesalmi:    Ammattirikollisuuden vähentämi·
344:     mien ulottamisesta kaava-alueille                             sestä
345: 
346: -   572 Piipari ym.: Kuopion korkeakoulussa tapahtu-         -    590 Kortesalmi ym.: Neuvostoliitossa elävien usko-
347:     vassa terveydenhuollon kandidaattikoulutuksessa               vaisten aseman parantamisesta
348:     vallitsevien epäkohtien korjaamisesta
349:                                                              -    591 Melin m. fl.: Om statsmaktens utredning om
350: -   573 Astala ym.: Epäkohdasta koulujen siivoojien               de personer, som ingår i arbetskraftsdistriktens ar·
351:     työeläkkeissä                                                 betslöshetskartotek
352: 
353: -   574 A. Stenbäck ym.: Parturin elinkeinon harjoit-        -    591 Melin ym.: Työvoimapiirien työttömyyskortis-
354:     tajien verotuksen epäkohdista                                 toissa oleviin henkilöihin kohdistuvasta valtioval·
355:                                                                   lan selvityksestä
356: -   575 Almgren: .Äidinkielen tuntimäärän vähentämi·
357:     sestä peruskouluun siirryttäessä                         _; 592 Elo ym.: Åetsän merkitsemisestä kuulumaan
358:                                                                 Tampereen läntiseen sotilaspiiriin
359: -   576 Kortesalmi ym.: Yksityisteiden valtionapujär·
360:     jestelmän puutteista                                     -    593 Knuuttila ym.: Nuohousmaksujen tarkistami·
361:                                                                   sesta
362: -   577 Valtonen ym.: Huumeongelmaisten nuorten
363:     hoitoonohjauksen parantamisesta                          -    594 Tennilä: Alle 65-vuotiaille suoritettavista eläke-
364:                                                                   eduista
365: -   578 Saarikoski: Myyntivoittoverosta ja yritystoi-
366:     minnan jatkuvuuden turvaamisesta                         -    595 Elo ym.: Talvisten liikenneolosuhteiden aibeut'
367:                                                                   tamien vaarojen torjumisesta
368: ~ 579 Norrback     m. fl.: Om understöd för missionä•
369:     rers barns skolgång                                      -    596 Pokka ym.: Alk-oholilain tarkistamisesta
370:                                                   Sisällysluettelo                                               9
371: 
372: -   597 Peltola ym.: Sosiaalialan keskiasteen koulutuk-    -   607 Paakkinen ym.: Järvenpään kotitalousopettaja-
373:     sen uudistamisesta                                         opiston korjaustöiden aloittamisesta
374: 
375: -   598 Tenhiälä:   Velkojen korkojen vähennysoikeu-       -   608 Knuuttila ym.: Kunnallisten luottamusmiesten
376:     desta                                                      verotuksen epäkohdista
377: 
378: -   599 Pokka ym.: Sopimattomista ehdoista metsä-          -   609 Juvela: Työntekijöiden työsuhdeturvan paran-
379:                                                                tamisesta
380:     kaupoissa
381:                                                            -   610 E. Laine ym.: Työvoimaministeriön työvoima-
382: -   600 Holvitie: Veronmaksajien oikeusturvan lisää-
383:                                                                osaston erään yleiskirjeen peruuttamisesta
384:     misestä
385:                                                            -   611 Vähäkangas ym.: Vesiperäisten maiden kuivat-
386: -   601 Ihamäki ym.: Perhekoon huomioon ottamises-             tamisesta viljelystarkoituksiin
387:     ta asuntolainoitettujen asuntojen enimmäiskokoa
388:     määriteltäessä                                         -   612 Bärlund m. fl.: Om lärarbristen      de svenska
389:                                                                grundskolorna
390: -   602 Peltola ym.: Yksityisten perhepäivähoitajien
391:     verotuksen yksinkertaistamisesta                       -   612 Bärlund ym.:      Ruotsinkielisen   peruskoulun
392:                                                                opettajapulasta
393: -   603 Lahti-Nuuttila: Jalkakäytävien puhtaanapidon
394:     siirtämisestä kuntien tehtäväksi                       -   613 Zilliacus: Om vården av dialyspatienter
395: 
396:                                                            -   613 Zilliacus: Dialyysipotilaiden hoidosta
397: -   604 Lillqvist m. fl.: Om bostadsbidrag för folk-
398:     pensionär som bor i eget egnahemshus                   -   614 Astala ym.: Turun konepajan työolosuhteista
399: 
400: -   604 Lillqvist ym.: Asumistuen myöntämisestä omas-      -   615 Koivisto ym.: Lehtien varhaisjakelun järjestä-
401:     sa omakotitalossaan asuvalle kansaneläkkeen saajalle       misestä
402: 
403: -   605 Tenhiälä: Virkavapauden saamisesta lapsen sai-     -   616 Vesterinen: Puolison tulojen vaikuttamisesta
404:     rastumisen vuoksi                                          kansaneläkkeen suuruuteen
405: 
406: -   606 Surakka ym.: Kotimaisen traktorituotannon tu-      -   617 Anna-Liisa Jokinen ym.: Vaivillan Turun teh-
407:     kemisesta                                                  taan työllisyysnäkymistä
408: 
409: 
410: 
411: 
412: 2 088100045X
413:                                                1980 vp.
414: 
415: Kirjallinen kysymys n:o 401.
416: 
417: 
418: 
419: 
420:                                   Aaltonen ym.: Helsingin yliopiston kanslerin erikoisaseman.
421:                                      poistamisesta.
422: 
423: 
424:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
425: 
426:    Maassamme on 18 tieteellistä korkeakoulua.         yhdenvertaiseen kohteluun perustuvaa. Korkea-
427: Valtion·· virallisen korkeakoulupolitiikan mu-        koulujen voimavarojen kehitystä sääntelevii kor-
428: kaan niitä kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti.       keakoululaitoksen kehittämislainsäädäntö ei ase-
429: Lainsäädäntöteitse niiden kaikkien tehtäväksi         ta mitään korkeakoulua erikoisasemaan. Vuo-
430: on annettu tieteellisen tutkimuksen harjoitta-        sina 1974-79 annetut korkeakoulujen tutkin-
431: minen ja tähän perustuen ylimmän opetuksen            toasetukset perustuvat korkeakoulujen täydelli-
432: antaminen. Kaikissa näissä korkeakouluissa            seen yhdenvertaisuuteen. Näiden asetusten tul-
433: voidaan perustutkinnon lisäksi suorittaa tieteel-     tua voimaan Helsingin yliopistolla ei ole· enää
434: lisiä jatkotutkintoja, myös tohtorin tutkinto.        mitään erikoisasemaa järjestettäessä korkeakou-
435: Nyttemmin on maan kolmen taidekorkeakoulun            luasteen koulutusta maassamme. Jo 1960-luvul-
436: tehtäväksi lailla osoitettu myös tutkimuksen          la organisoitiin korkeakoululaitoksen keskushal-
437: harjoittaminen, ja niihin ollaan luomassa toh-        linto perustamalla opetusministeriöön korkea-
438: torin tutkintoon saakka ulottuvaa jatkotutkin-        koulu- ja tiedeosasto sekä korkeakouluneuvos-
439: tojärjestelmää.                                       to. Niiden toiminnassa Helsingin yliopistolla
440:     Korkeakoululaitosta on viimeisen noin 20          ei myöskään ole erityisasemaa. Uuden Suomen
441: vuoden aikana alettu kehittää alueellisesti ta-       Akatemian synnyttäminen 1970-luvun alussa
442: sapainoiseksi s.iten, että maan kaikissa osissa       on osaltaan edistämässä korkeakoulujen välistä
443: olisi suunnilleen yhtäläiset mahdollisuudet har-      tasa-arvoa.
444: joittaa korkeakouluopintoja. Näin korkeakoulu-            Helsingin yliopiston asemaan liittyy kuiten-
445: politiikka on merkittävä osa myös alueellista         kin yhä ainakin yksi hallinnollinen erityispiir-
446: tasa-arvopolitiikkaa.                                 re, joka ei sovellu edellä kuvattuun kehityk-
447:     Korkeakouluilla on sisäisissä asioissaan itse-    seen ja sen myötä muotoutuneesen johdonmu-
448: hallinto, joka antaa korkeakouluille laajan val-      kaiseen korkeakoulupolitiikkaan, korkeakoulu-
449: lan päättää erityisesti tutkimusta, mutta myös        jen yhdenvertaiseen kohteluun. Helsingin yli-
450: koulutusta koskevista asioista. Korkeakoulujen        opiston järjestysmuodon perusteista annetun
451: itsehallinto on taattu laeilla.                       lain 5 §:n 4 momentin mukaan yliopiston
452:     Helsingin yliopistolla on itsehallinnollisten     kanslerilla on oikeus olla saapuvilla ja käyttää
453: korkeakoulujen joukossa hallinnollinen erikois-       puhevaltaa valtioneuvostossa yliopistoa koske-
454: asema. Sen itsehallinto perustuu hallitusmuo-         via asioita käsiteltäessä. Oikeus koskee valtio-
455:  toon, siis perustuslakiin, ja on sisällöltään mui-   neuvoston yleisistuntoa ja tasavallan presiden-
456: den korkeakoulujen itsehallintoa laajempi. Var-        tin es.ittelyä. Asiallisesti oikeus koskee paitsi
457: hemmin Helsingin yliopistolla oli myös toimin-        yksinomaan Helsingin yliopiston asioita myös
458: nallinen, erityisesti koulutuksen järjestämistä       sellaisia lakeja, asetuksia ja muita käsitehäviä
459: koskeva erikoisasema sekä tosiasiallisesti että       asioita, jotka muiden korkeakoulujen ohella
460:  suurelta osin myös muodollisesti. Muut kor-          koskevat nimenomaisesti myös Helsingin yli-
461:  keakoulut olivat tutkintoja järjestäessään suu-      opistoa.
462:  ressa määrin sidoksissa Helsingin yliopiston te-         Laki Helsingin yliopiston järjestysmuodon
463:  kemiin päätöksiin. Tilanne on nyttemmin edel-        perusteista on säädetty vuonna 1923 eli aika-
464:  lä selostetun valtion korkeakoulupolitiikan seu-     na, jolloin maassa oli vain yksi valtion yli-
465:  rauksena ratkaisevasti muuttunut.                     opisto ja korkeakoululaitos oli nykyiseen ver-
466:     Korkeakouluja koskeva lainsäädäntö ja hal-         rattuna lähes olemattoman pieni. Laissa kans-
467:  linto on jo pääosin kaikkien korkeakoulujen           lerme määritelty asema perustuu itse asiassa
468: 0880008481
469: 2                                            1980 vp.
470: 
471: Venäjän vallan aikaiseen tilanteeseen, jossa        tasa-arvopyrkimyksiä vastaan sekä on lisäk-
472: kansleri oli valtion edustaja yliopistossa. 01-     si täysin tarpeeton, vailla asiallisia tai hallin-
473: laanpa Helsingin yliopiston kanslerin asemasta      nollisia perusteita. Korkeakoululaitoksen hallin-
474: tänä päivänä teoreettisesti mitä mieltä tahansa,    toa edelleen kehitettäessä tulee poikkeukset-
475: käytännön kokemus on kiistattomasti osoitta-        tomana lähtökohtana pitää sitä, että kaikilla
476: nut, että nykyisessä korkeakoulupoliittisessa ti-   korkeakouluilla on yhtäläinen mahdollisuus vai-
477: lanteessa kansleri on nimenomaan ja yksin-          kuttaa keskushallinnon toimintaan.
478: omaan Helsingin yliopiston sisäinen hallinto-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
479: elin, jolla kuitenkin on poikkeuksellisen hyvät     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
480: mahdollisuudet toimia yliopiston asioissa kor-      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
481: keakoululaitoksen keskushallinnon suuntaan.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
482:    Helsingin yliopiston kanslerin oikeus olla
483: läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvoston                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
484: yleisistunnossa ja tasavallan presidentin esitte-          siin Helsingin yliopiston kanslerin eri-
485: lyssä perustuu siis olosuhteisiin, jotka vuosi-            koisaseman poistamiseksi niin, että
486: kymmenien kuluessa ovat perin juurin muuttu-               maan kaikilla korkeakouluilla on suh-
487: neet, loukkaa korkeakoulujen yhdenvertaisen                teessa valtion keskushallintoon yhtäläi-
488: aseman ja kohtelun periaatetta, sotii alueellisia          nen asema ja vaikutusmahdollisuudet?
489:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1980.
490: 
491:                Markus Aaltonen                                  Mikko Ekorre
492:                Mauri Pekkar.inen                                Ole Norrback
493:                                          Ilkka Kanerva
494:                                                N:o 4o'i                                                3
495: 
496: 
497: 
498: 
499:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
500: 
501:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        itse sisäisistä asioistaan ja vain suhteellisen har-
502: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vat korkeakouluja koskevat asiat tulevat val-
503: olette kirjeellänne 17 päivänä kesäkuuta 1980        tioneuvoston tai tasavallan presidentin ratkais-
504: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      tavaksi. Kun tarkastellaan Helsingin yliopiston
505: vastattavaksi kansanedustaja Aaltosen ym. te-        kanslerin esiintymistä valtioneuvoston istun-
506: kemän kirjallisen kysymyksen n:o 401:                noissa esim. viimeisen 20 vuoden ajalta, voi-
507:                                                      daan todeta, että Helsingin yliopiston kansle-
508:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ri on varsin usein ollut läsnä yliopistoa kos-
509:        siin Helsingin yliopiston kanslerin eri-      kevia asioita käsiteltäessä, mutta lausunut kan-
510:        koisaseman poistamiseksi niin, että           tansa käsiteltävänä olevassa asiassa erittäin har-
511:        maan kaikilla korkeakouluilla on suh-         voin. Helsingin yliopiston kansler,in läsnäololla
512:        teessa valtion keskushallintoon yhtäläi-      valtioneuvoston istunnoissa ei siis ole asioiden
513:        nen asema ja vaikutusmahdollisuudet?          ratkaisun kannalta ollut kov,in suurta merki-
514:                                                      tystä.
515:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Helsingin yliopiston lisäksi on valtion kor-
516: vasti seuraavaa:                                     keakouluista myös Turun yliopistolla, Tampe-
517:    Helsingin yliopiston järjestysmuodon perus-       reen yliopistolla, Helsingin kauppakorkeakou-
518: teista annetun lain (191/23) 5 §:n 4 mo-             lulla, Svenska handelshögskolanilla ja Turun
519: mentin mukaan yliopiston kansleri on oikeu-          kauppakorkeakoululla kanslerit. Eduskunnalle
520: tettu olemaan saapuvilla ja käyttämään puhe-         annetun hallituksen esityksen mukaan myös
521: valtaa valtioneuvostossa yliopistoa koskevia         1. 8. 1981 lukien valtion korkeakouluna toi-
522: asioita käsiteltäessä. Sanottu säännös on periy-     mintansa aloittavalla Åbo Akademilla tulisi ole-
523: tynyt lakiin Suomen itsenäisyyttä edeltäviltä        maan kansleri. Vaikka näiden korkeakoulujen
524: ajoilta. Ruotsin vallan aikana kanslerin nimitti     kansierien asemaa on valtiollistamisten yhtey-
525: kuningas ja Venäjän vallan aikana keisari.           dessä jossakin määrin rajoitettu, ei se tehtä-
526: Kansleri nimitettiin yliopiston ulkopuolelta ja      viltään merkittävästi eroa Helsingin yliopiston
527: hän edusti ylintä hallitusvaltaa, jonka piiriin      kanslerin tehtävistä. Tältäkään kannalta kat-
528: hän itsekin yleensä kuului.                          soen siis ei ole perusteltua antaa Helsingin
529:    Aikoina, jolloin Helsingin yliopisto on ollut     yliopiston kanslerille erioikeutta valtioneuvos-
530: maamme ainoa yliopisto ja siten todella edustn-      ton istunnoissa puhevallan käyttämiseen.
531: nut maamme koko korkeinta opetusta ja tutki-            Kun Helsingin yliopiston kanslerin läsnäolo-
532: musta, on ollut jossain määrin perusteita kansle-    oikeus valtioneuvostossa on valtion hallinnossa
533: rin läsnäolo-oikeudelle valtioneuvostossa, var-      täysin poikkeuksellista, eikä tätä oikeutta myös-
534: sinkin kun korkeakoululaitoksen asioiden käsit-      kään edellytä Helsingin yliopistolle hallitusmuo-
535: tely valtioneuvoston omassa piirissä, opetusmi-      don 77 §: ssä annettu itsehallinto-oikeus ja kun
536: nisteriössä, oli tuolloin lähes olematonta. Tällä    Helsingin yliopiston edustajan puhevalta val-
537: hetkellä, kun maassamme on yli 20 keskenään          tioneuvoston istunnoissa ei myöskään korkea-
538: tasa-arvoista korkeakoulua, ei tällaisia perustei-   koulujen yhdenvertaisten vaikutusmahdollisuuk-
539: ta enää ole, vaan säännöstä Helsingin yliopis-       sien kannalta ole tarkoituksenmukaista, on kat-
540: ton kanslerin läsnäolo-oikeudesta valtioneuvos-      sottava, ettei sanotunlaisen menettelyn pysyttä-
541: ton istunnoissa voidaan pitää lähinnä historialli-   minen ole sinänsä enää tarkoituksenmukaista.
542: sista syistä johtuvana jäänteenä.                    Kun asiaa kuitenkin on pidettävä yliopiston
543:    Helsingin yliopistolla, kuten muillakin kor-      hallinnon ja kanslerin asemankin kannalta vä-
544: keakouluilla, on varsin laaja oikeus määrätä         hämerkityksellisenä ja kun Helsingin yliopis-
545: 4                                          1980 vp.
546: 
547: ton hallintoa koskevat säännökset muutenkin      tusministeriö on useassa yhteydessä kiirehti-
548: ovat vanhentuneet, ei ole tarkoituksenmukaista   nyt yliopiston hallinnon kokonaisuudistuksen
549: tarkistaa yliopistoa koskevia säännöksiä erik-   valmistelua.
550: seen vain tämän yksityiskohdan osalta. Ope-
551:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
552: 
553:                                                               Opetusministeri Pär Stenbäck
554:                                                N:o 401                                                 5
555: 
556: 
557: 
558: 
559:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r Ta 1 m a n.
560: 
561:    I det syfte 37 § 1 mom. r,iksdagsordningen         Helsingfors universitet kan närmast anses så-
562: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             som en historisk relikt.
563: velse av den 17 juni 1980 tili vederbörande              Helsingfors universitet, liksom även de and-
564: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        ra högskolorna, har rätt att i synnerligen hög
565: jande av riksdagsman Aaltonen m. fl. under-           grad bestämma om sina interna angelägenhe-
566: tecknade skriftliga spörsmål nr 401:                  ter, och endast relativt få högskoleärenden
567:                                                       kommer att avgöras av statsrådet eller republi-
568:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        kens president. Vid en granskning av i viiken
569:         upphävande av den särskilda ställning         mån kansler för Helsingfors universitet delta-
570:         som kansler för Helsingfors universitet       git i statsrådets sammanträden, t.ex. under de
571:        innehar så, att landets alla högskolor         senaste tjugo åren, kan konstateras att kansler
572:        .i förhållande tili den statliga centralför-   mycket ofta varit närvarande då ärenden rö-
573:         valtningen skulle besitta lika ställning      rande universitetet hehandlats, men att han
574:         och lika möjligheter till inflytande?         ytterst sällan framfört sin ståndpunkt i frågan
575:                                                       under behandlingen. Med hänsyn tili ärende-
576:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         nas avgörande har det således inte varit av
577: samt anföra följande:                                 särskilt stor betydelse, att kansler för Hel-
578:    Enligt 5 § 4 mom. lagen angående grun-             singfors universitet är berättigad att närvara
579: derna för Helsingfors universitets organisation       vid statsrådets sammanträden.
580: ( 191/23) är universitetskanslern berättigad             Förutom Helsingfors universitet har av de
581: att närvara och delta i överläggningen vid            statliga högskolorna även Abo universitet,
582: handläggning av ärenden rörande universitet           Tammerfors universitet, Helsingfors handels-
583: i statsrådet. Sagda stadgande har sitt ursprung       högskola, Svenska Handelshögskolan och Aho
584: från tiden före Finlands självständighet. Under       handelshögskola en kansler. I enlighet med
585: det svenska väldet utnämndes kansler av kung-         regeringens proposition som förelagts riksda-
586: en och under det ryska väldet av kejsaren.            gen kommer även Abo Akademi, som 1. 8.
587: Kansler utnämndes bland personer utanför uni-         1981 inleder sin verksamhet som statlig hög-
588: versitetet, och han företrädde den högsta re-         skola, att ha en kansler. Fastän kanslers ställ-
589: geringsmakten, till viiken krets han själv ock-       ning vid dessa högskolor i samband med för-
590: så i allmänhet hörde.                                 statligandet i viss mån har begränsats, avviker
591:    På den tiden, då Helsingfors universitet var       uppgifterna dock inte märkbart från Helsing-
592: landets enda universitet och sålunda verkligen        fors universitets kanslers uppgifter. Inte heller
593: representerade hela den högsta undervisningen         ur denna synvinkel betraktat är det således mo-
594: och forskningen i landet, var det i någon mån         tiverat att bevilja kansler för Helsingfors uni-
595: motiverat att kansler var berättigad att när-         versitet privilegiet att yttra sig vid statsrådets
596: vara l statsrådet, i synnerhet emedan handlägg-       sammanträden.
597: ningen av högskoleväsendets ärenden då var               Emedan Helsingfors universitets kanslers
598: närmast obefintlig inom statsrådets egna krets,       närvarorätt i statsrådet är något helt excep-
599: dvs. vid undervisningsministeriet. Numera, då         tionellt inom statsförvaltningen och då denna
600:  det finns över 20 sinsemellan likställda hög-        rätt inte heller förutsätts av den rätt tili själv-
601:  skolor i vårt land, är detta inte längre moti-       styrelse, som givits Helsingfors universitet i
602:  verat, utan stadgandet angående närvarorätt          77 § regeringsformen, samt då det inte hel-
603:  vid statsrådets sammanträden för kansler vid         ler med tanke på att högskolorna borde ha
604: 0880008481
605: 6
606: 
607: lika möjligheter tili inflytande, är ändamåls-      delse, och eftersom stadgandena angående för-
608: enligt att en represetant för Helsingfors uni-      valtningen av Helsingfors universitet även i
609: versitet har yttranderätt vid statsrådets sam-      övrigt är föråldare, vore det inte ändamåls-
610: manträden, kan ett vidmakthållande av ett           enligt att justera stadgandena endast på denna
611: förfarande av detta slag i och för sig inte         enskilda punkt. Undervisningsministeriet har
612: längre anses ändamålsenligt. Med avseende på        i flera sammanhang påskyndat beredningen av
613: universitetsförvaltningen och kanslerns ställning   en totalreform av universitetsförvaltningen.
614: måste ärendet dock anses vara av ·ringa bety-
615:      Helsingfors den 23 september 1980.
616: 
617:                                                             Undervisningsrninister Pär Stenbäck
618:                                               1980 vp.
619: 
620: Kirjallinen kysymys n:o 402.
621: 
622: 
623: 
624: 
625:                                   Aaltio ym.: Sisälämpötilojen alentamisesta.
626: 
627: 
628:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
629: 
630:    Yhdysva1Jloissa suoritetun tutkimuksen tulok-     öljyä ja lähimain yhtä monta markkaa. Lisäksi
631: sena on todettu, että tärkein energialähde           se merkitsee asumiskustannusten alentumista
632: 1980-luvulla taloudellisessa kasvussa on säästä-     ja inflaatio- ja veropaineen vähenemistä sekä
633: minen. Näin on myös Suomessa, vaikka asiaa           terveellisempää elinympäristöä.
634: ei vielä ole oivallettu.                                Suomessa pyritään monenlaisin toimenpitein
635:    Yhden asteen sisälämpötilan alentamisella         siirtymään kotimaiseen energiaan, jotta öljyn-
636: voidaan polttoaineen kulutusta vähentää noin         kulutusta voitaisiin vähentää. Sen sijaan epä-
637: 5 prosenttia. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että     terveellisen ylikorkean sisälämpötilan alentami-
638: 20 astetta on sekä terveydellisesti että muu-        sella saavutettava erittäin huomattava säästö
639: tenkin sopiva sisälämpötila. Kuitenkin Suomes-       on Suomessa jäänyt vaille huomiota.
640: sa lämpötila sisätiloissa on varsin yleisesti           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
641: 22---~24 astetta. Korkeisiin sisädämpötiloi!hin      §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
642: syyllisiä ovat lähinnä valtio, kunnat, erilaiset     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
643: laitdkset ja virastot. Kun ihmiset em. Jaitok-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
644: sissa töissä ollessaan tottuvat korkeisiin tlämpö-
645: tiloihin, pidetään myös kotona yllä vastaarvaa                  Onko Hallitus tietoinen sisälämpö-
646: lämpöä. Näin aiheutetaan tarpeetonta tuhlaus-                tilojen alentamisella saavutettavista sääs-
647: ta, joka tulee Suomelle maJksamaan satoja                    töistä, ja jos on,
648: miljoonia markkoja vuosittain.                                  mitä Hallitus aikoo tehdä sisälämpö-
649:    Kahden asteen sisälämpötilan alentamisella                tilojen alentamiseksi esim. vahion lai-
650: voisimme säästää lämmityskustannuksia noin                   toksissa?
651:  10 %, mikä merkitsee yli 500 miljoonaa kiloa
652:       Hdsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1980.
653: 
654:          Sampsa Aaltio                  U:lla Järvilehto                Ritva Laurila
655:          Saara Mikkola                  Olavi Ronkainen                 Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
656:          Toivo Mäkynen                  Esko Almgren                    Terhi Nieminen-Mäkynen
657:          Toivo T. Pohjaila              Väinö Rautiainen                Mikko Kaarna
658:          Eeva Kauppi                    Asser Stenbäck                  Eva-Maija Pukkio
659:          Matti Pelttari                 Erkki Korhonen                  Helvi Hyrynkangas
660:          Antero Juntumaa                Matti Viljanen                  Sauli Hautala
661:          Erkki Pystynen                 Esko J. Koppanen                P. Mäki-Hakola
662:          Tapani Mörttinen               Sinikka Karhuvaara              Mauri Miettinen
663:          Aila Jokinen                   Matti Hakala                    Elsi Hetemäki-Olander
664:          Helge Saarikoski               Olavi Nikkilä                   Matti Maijala
665:          Urho Pohto                     Ulla Puolanne                   Juuso Häikiö
666:          Helena Pesola                  Jaakko Itälä                    Veikko Pihlajamäki
667:          Pekka Löyttyniemi              Pekh Jokinen                    Juhani Saukkonen
668:          Tapio Holvitie                 Pertti Salolainen               Einari Nieminen
669:          Ti:mo Ihamäki                  Pentti Sillantaus               Tauno Valo
670:          Impi Muroma                    Irma Rihtniemi-Koski            Jalmari Torikka
671: 
672: 088000907X
673: 2                                                   1980 Vp.
674: 
675: 
676: 
677: 
678:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
679: 
680:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             tätäkin alhaisempi~ Kiinteistönhoitajia on ke-
681:   mainitussa tar!koituksessa Te, Herra Puhemies,             hotettu huolehtimaan, että rakennukset läm-
682:  olette 17 päivänä . kesäkuuta 1980 päivätyn                 piävät. · tasaisesti, , jotta mahdollisten . ~yltriien
683: . kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               huonetilojen takia .rakennUJksen muuta osaa ei
684:   asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-              tarvitse.ylilämmittää; Samoin ·kiinteistöiihoitli-
685:   edustaja Aaltion ym. näin kuuluvasta kirjalli-             jan on huolehdittava. siitä, ettii tilojen .ollessa
686:   sesta kysymyksestä n:o 402:                                käyttämättöminä vähintään·· puolen vuorokau:-
687:                                                              den ajan mm. yö-ja: .viikonloppua:ikoina, niiden
688:             Onko Hallitus tietoinen sisälämpö- lämpötiloja alenneJaan 5~ 1 0~ C, . :mikäli tämä
689:          tilojen alentamisella saavutettavista sääs- ei tapahdu automaattisesti.
690:          töistä, ja jos on,                                      Rakennuslain. nojalla vaaditaan· rakennuksilta
691:             mitä Hallitus aikoo tehdä sisälämpö- 1)llll. terveellisyyttä,., viihtyisyyttä ·ja· ·.vuodesta
692:          tilojen alentamiseksi esim. valtion lai- 1978 [ähtien. myös energiataloudeUisuutta. Si"
693:          toksissa?                                           säasiainministetiö on. antanut tästä · tarkempia
694:                                                              määräyksiä ja .ohjeita $u!)tl1eti· rakentamismää"
695:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- räyskokoehnassa. . Epergiataioutta koskevassa
696: vasti seuraavaa:                                             osassa C3, jQka tulL voimaan .1..7. J 97.9, esi-
697:    Energiapoliittisen ohjelman mukaisesti on tetään ohj~elliseksi mitoitt.avaksi• :sisälämpötir
698: energiansäästötoimenpiteitä tehostettu kaikilla laksi + 20~ C a~uin- ja opetustiloissa, ·1Gimis>-
699: energiankäytön osa-alueilla. Voima~kaimmin toissa ja muissa pääastiassa .istumatyöhön tar"
700: esillä ovat kuitenkin olleet rakennusten ener- koitetuissa työhuoneissa. Muissakin tiloissa .tue
701: giansäästökysymykset, sillä rakennusten ener- lisi .valita käyttötaxtkoituksenmwkainen..·'sisä-
702: giansäästömahdollisuudet ovat hyvät. Energian- lämpötila. Käytännö&sä sisälämpötila määräytyy
703: säästöjä on pyritty saamaan aikaan mm. ener- .kuitenkiQ. rakenntl.kst<n käyJtötoimenpiteista, jd-
704: giansäästökampanjoilla, rakennusten energia ta-               ten yksityiskohtaisempaan säätelyyn ja .valvon-
705: loutta koskevilla määräyksiHä ja lämpötalou- taan ei' •takenrtuslain noja:lla ole katsottu voi-
706: deilisilla korjauksilla. Näiden yhteydessä on tavan mennä.
707: käsitelty myös sisälämpötilojen alentamista.                     Si$ä~siainministeriössä . wlmistellaan yhteis-
708:    Kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisi ke~ pohjoism..aisena haruk>keena sisaiLUastoa kaske-
709: väällä 1980 kolmiosaisen ilmoitussarjan, jossa v,ia määräyksiä ja ohjeita. Niissä tultaneen otta-
710: korostettiin terveelHstä 20° C sisälämpötilaa maan yksityiskohtaisemmin kantaa myös raken-
711: sekä lämpötilan säätöä. Tavoitteena oli antaa nusten sisälämpötilaan.                         ..
712: konkreettisia .. ohjeita hukkakulutuksen pienen-.                Asuntojen energiatalol.ldellista kor}austoimin-
713: tämiseksi. Ilmojtu:&katl1PAnj~h yhteydessä kjin-              tåa:on· valtiovalta tukenut usean.vuoden ajan.
714: teistönomistaii'He j~.et~Hn opf?aita, joissa ,on: sel· .· Lämm.öneristeiden lisääminen; sa:kennuksen tii-
715: vitetty_ yksityisl(ohtl\i.Sel;l)min,' sisälämpö~it~~y,sy- . vistiimit)en sekä automaattisten sä~fölaitteiden
716: myks1a. •. ' . " : :•.           .                     ., . , asentliUllinen parantavat mahdollisuUksia pitää
717:    Valtion omissa .kiipteistoissä sisälämpötilan sisälämpötilat kohtuullisina;                         .
718: alentaminen on ollut: e.räs ·keskeisimpiä tot~u-                ·Rakennuksiin suuntautunut energiansäästö-
719: tetoista eQ.et:g~ansäliS:tök(!iQ.oista. RakennushalH: toiminta on ollut tuloksekasta. :Vuodesta 197 3
720: tuksen ene~giansääsröobjeissa sekä suunnitt.~li~ vuoteeh 1979 lämmityksen priinäarienergian
721: joille että käyttäjille; ~ol) asetettu asuin- ja,: toi· kulutus· ei ole mainittavasti lfsääntynyt raken-
722: mistotilojen sisälämpötUaval),timukseksi + 20°. nuskannan selvästä kasvtista•huolimatta. Kehi-
723: C. Myymälöi4~J:!.,. työl11..1Qne~den, teoHisul1stiloc tyJ> osoittaa jo sellaisenaan.lämmityksessä saa-
724: jen, varastojen ym. osalta vaatimus on vielä vutetun selvää säästöä.
725:                                             N:o 402                                              3
726: 
727:    Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen   säästöstä on aiheutunut sisälämpötilojen muu-
728: tuloksena päädytään 2 ... 17 % :n säästöön        toksesta, tuuletustapojen muutoksesta tai aiem-
729: vuosina 1974-1979 siten, että säästötu:los on     paa paremmista rakenteista. Saavutetut tulok-
730: oHut suurimmillaan viimeisten vuosien aikana.     set osoittavat, että energiansäästötoiminnan
731: Aineisto ja käytetty analyysimenetelmä eivät      muodot ovat olleet oikeita ja että ne soveltu-
732: anna perusteita sen arvioimiselle, mikä osa       vat käytettäväksi jatkossakin.
733:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
734: 
735:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
736: 4                                           19~0   vp.
737: 
738: 
739: 
740: 
741:                           T H 1 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
742: 
743:    l det syfte. 37 § 1 mom. riksdagsordningeri     raturen för bostads- och kontorsutrymmen
744: anger har Ni, Herr Truman, med Eder skrivelse      skall vara + 20° C. För butiiker, arbetsrum,
745: av den 17 juni 1980 tili vederbörande medlem       industriutrymmen och lagerlokaler har kravet
746: av statsrådet översänt avskrift av följande av     varit en ännu lägre temperatur. Fastigihetsägare
747: riksdagsman Aaltio m. fl. undertecknade spörs-     har uppmanats tillse att uppvärmningen i
748: mål nr 402:                                        byggnaderna är jämn, så att man inte på grund
749:                                                    av eventuella kalla utrymmen behöver värma
750:           Är Regeringen medveten om de be-         byggnadens övriga delar mer än normalt. Lika-
751:        sparingar som kan uppnås genom en           så hör fastighetsskötaren se till att då utrym-
752:        sänkning av inomhustemperaturer och         men står oanvända under minst ett halvt dygn,
753:        om så är fallet,                            t. ex. nattetid och under veckoslut, skall tem-
754:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     peraturen sänkas tiU 5-10• C, ifall detta inte
755:        ta för att sänka inomhustemperaturerna      sker automatiskt.
756:        t. ex. vid statliga verk?                       Med stöd av byggnadslagen krävs, att bygg-
757:                                                    naderna bl. a. skall vara hygieniska, trivsamma
758:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      och fr.o.m. år 1978 även fyller kraven på
759: samt anföra följande:                              ekonomisk energihushållning. Härom har in-
760:    Enligt det energipolitiska programmet har       rikesministeriet utfärdat närmare bestämmelser
761: åtgärderna för energibesparande effektiverats      och direktiv i Finsk byggbestämmel~esamling.
762: på alla energiförbrukningens delområden. Ener-         I det C3, som behandlar energihushållning
763: giinbesparingsfrågor som berört byggnader har      och som trädde i kraft den 1. 7. 197 9, föresiås
764: dock varit mest aktuella, då möjligheterna att     som riktgivande dimensionering av inomhus-
765: spara energi i fråga om byggnader är goda.         temperaturen + 20o C i bostads- och under-
766: Man har försökt åstadkomma energiinbe-             visningsutrymmen, kontor samt övriga närmast
767: sparingar genom energispal'lkampanjer, genom       för stillasittande arbete avsedda arhetsrum.
768: föreskrifter för energihushållning i byggnader     Även i andra lokaliteter borde en sådan inom-
769: och genom värmeekonomiska reparationer. I          hustemperatur väljas, som lämpar sig för ända-
770: samband med dessa har även sänkningen av           målet. I praktiken bestäms dock inomhustem-
771: inomthustemperaturer behandlats.                   peraturen enligt byggnadens användning, varför
772:    På våren 1980 publicerade handels- och          man inte ansett det vara möjligt att företa en
773: industriministeriet en annonsserie i tre delar,    mera detaljerad reglering och övervakning med
774: som betonade en hälsosam inomhustemperatur         stöd av byggnadslagen.
775: om 20° C samt reglering av temperaturen. Av-           Vid inrikesministeriet bereds som ett sam-
776: sikten var att ge konkreta råd i syfte att         nordiskt projekt bestämmelser och anvisningar
777: minska onödig bränsleförbrukning. I samband        rörande inomhusluften. I dessa kommer man
778: med annonskampanjen utdelades tili fastighets-     sannolikt att även mera detaijerat ta ställning
779: ägarna instnrktionsböcker, i vilka mera utför-     tili byggnaders Jnomhustemperatur.
780: ligt redogjordes för frågor rörande inomhus-           Statsmakten har under flera års tid stött
781: temperaturen.                                      bostadsreparationer som syftar tili energiin-
782:    I statens egna fastigheter har sänkningen av    besparing. ökandet av värmeisoleringar, tätning
783: inomhustemperaturen varit ett av de centra-        samt instaHering av automatiska reglerings-
784: laste medlen som förverkligats för att spara       anordningar ger bättre möjligheter att hålla
785: energi. Byggnadsstyrelsens energiinbesparings-     inomhustemperaturerna måttliga.
786: anvisningar har ställt som krav, både för             Den energiinbesparJngsverksamhet som in-
787: planerare och konsumenter, att inomhustempe-       riktat sig på byggnader har gett resultat. För-
788:                                            N:o 402                                               5
789: 
790: brukningen av primärenergi för uppvärmning       rialet och ana!lysmetoden som använts ger inte
791: har inte ökat nämnvärt från år 1973 tili år      grunder för en analys som skulle visa viiken
792: 1979, trots att byggnadsbeståndet ökat betyd-    del av inbesparingen som föranletts av ändrade
793: ligt. Utveoklingen visar redan som sådan att     inomhustemperaturer, av sättet att vädra och
794: i fråga om uppvärmning en lydlig inbesparing     av bättre konstruktioner än tidigare. Resul-
795: uppnåtts.                                        taten som erhållits visar att formerna för
796:    Handels- och industriministeriets utredning   energiinhespadngsverksamheten har varit rik-
797: visar en inbesparing om 2 . . . 17 % för åren    tiga och att de är lämpliga att användas även
798: 1974-1979 så, att de bästa besparingsresul-      i fortsättningen.
799: taten uppnåtts under de senaste åren. Mate-
800:      Helsingfors den 10 oktober 1980.
801: 
802:                                                  Handels- och industrimin:ister Ulf Suttdqvist
803: 
804: 
805: 
806: 
807: 088000907X
808:                                              1980 vp.
809: 
810: Kirjallinen kysymys n:o 403.
811: 
812: 
813: 
814: 
815:                                  Koppanen: Rintamaveteraanien aseman parantamisesta.
816: 
817: 
818:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
819: 
820:    Eduskunnan päättäessä tänään 18. 6. 1980           Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
821: kuluvan vuoden kevätistuntokautensa saadaan         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
822: jälleen todeta, että rintamaveteraanien aseman      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
823: parantamiseksi suunnitellut toimenpiteet odot-      seuraavan kysymyksen:
824: tavat yhä ratkaisuaan. Hallitus ei ole vastoin
825: odotuksia tuonut eduskunnan hyväksyttäväksi                    Tuleeko Hallitus vielä kuluvan vuo-
826: esityksiä, joilla keskeisimmät epäkohdat rinta-             den aikana antamaan esityksen rintama-
827: maveteraanien osalta olisivat poistettavissa. Ei            veteraanien mahdollisuudesta jäädä va-
828: ole saatu esitystä rintamaveteraanien mahdolli-             paaehtoiselle ennenaikaiselle eläkkeelle,
829: suudesta jäädä vapaaehtoiselle ennenaikaiselle                 - tullaanko vuoden 1981 tulo- ja
830: eläkkeelle. Samoin puuttuvat esitykset rintama-             menoarvioesitykseen varaamaan määrä-
831: lisän nostamisesta, rintamaveteraanien asunto-              raha rintamalisän kaksinkertaistamiseksi,
832: olojen parantamisesta ja kuntoutustoiminnan                    - mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-
833: saattamisesta lakisääteiselle pohjalle sekä kun-            koo ryhtyä rintamaveteraanien asunto-
834: toutusmäärärahojen huomattavasta korottami-                 olojen parantamiseksi,
835: sesta. Rintamapalvelustunnukseen oikeutettujen                 - milloin Hallitus antaa esityksen
836: naisten saattaminen rintamalisän saajien piiriin            rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan
837: ei ole toteutunut.                                          saattamisesta lakisääteiselle pohjalle,
838:     Kun kysymys ei voi olla rahasta, joutuu                    - tuleeko Hallitus huolehtimaan sii-
839:  epäilemään hallituksen halua yleensäkään suh-              tä, että kuntoutusmäärärahoja huomat-
840:  tautua myönteisesti rintamaveteraanien ongel-              tavasti korotetaan vuoden 1981 tulo- ja
841:  mien ratkaisuun. Onhan maallamme riittänyt                 menoarvioesityksessä,
842:  vuosittain satoja miljoonia kehitysmaitten aut-               - milloin Hallitus saattaa rintama-
843:  tamiseen ja mustalaistenkin asuminen on tur-               palvelustunnukseen oikeutetut naiset
844:  vattu lakisääteisesti.                                     rintamalisän saajien piiriin?
845:    Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
846: 
847:                                          Esko J. Koppanen
848: 
849: 
850: 
851: 
852:  0880009444
853: 2                                           1980 vp.
854: 
855: 
856: 
857: 
858:                        E d u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
859: 
860:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa     täyttänyt henkilö saattoi työnantajan suostu-
861: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhem1es,      muksella siirtyä varhaiseläkkeelle edellyttäen,
862: olette 18 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn          että varhaiseläkejärjestelyjen vuoksi työnantajan
863: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       palvelukseen otettiin työtön alle 25-vuotias
864: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tai erityisestä syystä jo 25 vuotta täyttänyt
865: edustaja Esko J. Koppasen näin kuuluvasta kir-     henkilö. Kysymys siitä, miten eläkeikä olisi
866: jallisesta kysymyksestä n:o 403:                   ylipäänsä järjestettävä, ja miten eläkkeelle siir-
867:                                                    tyminen voitaisiin tehdä asianomaiselle nykyistä
868:           Tuleeko Hallitus vielä kuluvan vuo-      joustavammaksi, on selvitettävänä eläkeikäkomi-
869:        den aikana antamaan esityksen rintama-      teassa. Sen lisäksi Hallitus tulee vuoden 1981
870:        veteraanien mahdollisuudesta jäädä va-      tulo- ja menoarvioesityksen yleisperustelujen
871:        paaehtoiselle ennenaikaiselle eläkkeelle,   mukaisesti täydentämään 1. 7. 19 81 mennessä
872:           - tullaanko vuoden 1981 tulo- ja         eläkeikää koskevat selvitykset niin, että sodassa
873:        menoarvioesitykseen varaamaan määrä-        saatujen rasitteiden perusteella rintamaveteraa-
874:        raha rintamalisän kaksinkertaistamiseksi,   neille luodaan paremmat mahdollisuudet siirtyä
875:           - mihin toimenpiteisiin Hallitus ai-     vapaaehtoiselle eläkkeelle.
876:        koo ryhtyä rintamaveteraanien asunto-           Rintamaveteraanien asunto-olojen paranta-
877:        olojen parantamiseksi,                      mista koskevat toimenpiteet ovat rintamavete-
878:           - milloin Hallitus antaa esityksen       raaniasiain neuvottelukunnan ja sosiaali- ja
879:        rintamaveteraanien kun toutustoiminnan       terveysministeriön aloitteiden pohjalta käsitel-
880:        saattamisesta lakisääteiselle pohjalle,      tävänä sisäasiainministeriössä ja asuntohallituk-
881:           - tuleeko Hallitus huolehtimaan sii-      sessa. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan
882:        tä että kuntoutusmäärärahoja huomat-         järjestäminen pysyvän järjestelmän pohjalle on
883:        ta~asti korotetaan vuoden 1981 tulo- ja     parhaillaan rintamaveteraaniasiain neuvottelu-
884:        menoarvioesityksessä,                        kunnan selvitettävänä.
885:           - milloin Hallitus saattaa rintama-          Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on
886:        palvelustunnukseen oikeutetut naiset         käsitellyt myös muita kysymyksessä tarkoitet-
887:        rintamalisän saajien piiriin?                tuja asioita ja tehnyt niistä esityksiä sosiaali-
888:                                                     ja terveysministeriölle. Nämä kysymykset tule-
889:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vat esille eduskunnassa käsiteltäessä hallituksen
890: vasti seuraavaa:                                    esitystä valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
891:   Kuluvan vuoden kesäkuun lopussa paattyi           1981.
892: vuoden pituinen eläkekokeilu, jossa 63 vuotta
893:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
894: 
895:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
896:                                              N:o 403                                              3
897: 
898: 
899: 
900: 
901:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
902: 
903:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordn~ngen        innebar, att den som fyllt 63 år med arbets-
904: anger har Ni, Herr Talman, med Eder sknvelse        givarens samtycke kunde avgå med förtida
905: av den 18 juni 1980 tili vederbörande medlem        pension förutsatt, att arbetsgivaren tili följd
906: av statsrådet översänt avskrift av följande av      av arrangemangen med förtida pension anställde
907: riksdagsman Esko J. Koppanen undertecknade          en arbetslös person som inte fyllt 25 år eller
908: spörsmål nr 403:                                    av särskilda skäl en person som redan fyllt
909:                                                     25 år. Frågan om hur pensionsåldern över-
910:           Kommer Regeringen att ännu inne-          huvudtaget borde regleras och hur det kunde
911:        varande år avlåta en proposition som         göras smidigare för vederbörande att avgå med
912:        gör det möjligt för frontveteraner att       pension är under utredning i pensionsålders-
913:        frivilligt avgå med förtida pension,         kommitten. Därutöver kommer regeringen att
914:           - kommer man att i statsverkspro-         i enlighet med den allmänna motiveringen tili
915:        positionen för år 1981 reservera ett         1981 års statverksproposition före 1. 7. 1981
916:        anslag som gör det möjligt att fördubbla     komplettera pensionsåldersutredningarna så, att
917:        fronttillägget,                              för frontveteranerna, på grund av belastning
918:            - vilka åtgärder ämnar Regeringen        som de har från kriget, skapas bättre möjlighet
919:        vidta för att förbättra frontveteranernas    att frivilligt avgå med pension.
920:        bostadsförhållanden,                             Åtgärder i syfte att förbättra frontvete-
921:            - när kommer Regeringen att avlåta       ranernas bostadsförhållanden är på basen av
922:        en proposition i syfte att överförao reha-   initiativ från delegationen för frontveteran-
923:        biliteringen av frontveteraner pa lag-        ärenden och social- och hälsovårdsministeriet
924:        stadgad basis,                               under utredning både vid inrikesministeriet och
925:            - kommer Regeringen att ombesörja,       vid bostadsstyrelsen. Frågan om anordnande av
926:        att rehabiliteringsanslagen höjs avsevärt    rehabiliteringsverksamhet för frontveteraner på
927:        i statsverkspropositionen för år 1981,        basen av ett permanent system utreds för när-
928:            - när kommer Regeringen att ut-           varande av delegationen för frontveteranären-
929:         sträcka fronttillägget också tili kvinnor    den.
930:         som är berättigade att bära fronttjänst-        Delegationen för frontveteranärenden har
931:         tecken?                                      behandlat också andra i spörsmålet avsedda
932:                                                      ärenden coh gjort framställningar i dem hos
933:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        social- och hälsovårdsministeriet. Dessa frågor
934: samt anföra följande:                                aktualiseras i samband med riksdagsbehand-
935:    Vid utgången av juni innevarande år slut-         lingen av statsförslaget för år 1981.
936: fördes ett årslångt pensionse~periment som
937:       Helsingfors den 10 oktober 1980.
938: 
939:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
940:                                                 1980 vp.
941: 
942: Kirjallinen kysymys n:o 404.
943: 
944: 
945: 
946: 
947:                                    Sillantaus ym.: Katurasituslainsäädännön epäkohdista.
948: 
949: 
950:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
951: 
952:     Vuoden 1980 alusta astuivat voimaan ns.             laisina veroina ja maksuina itselleen huomatta-
953: katurasituslait, laki kadun ja eräiden yleisten         vasti enemmän tuloja kuin mitä se käyttää tie-
954: alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, laki             verkoston kunnossapitoon ja rakentamiseen.
955: kunnalle suoritettavasta katumaksusta sekä la-          Kunnissa on lisäksi aivan aiheellisesti ihmetel-
956: ki rakennuslain muuttamisesta. Näissä laeissa           ty valtionosuuksien vähäisyyttä.
957: jaetaan katujen rakentamisesta sekä kunnossa-
958: ja puhtaanapidosta aiheutuvat tehtävät ja kus-          Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden
959: tannukset kiinteistöjen ja kuntien kesken. Val-         kunnossa- ja puhtaanapidosta
960: tion osallistuminen kustannustenjakoon on lä-
961: hinnä muodollisuus.                                        Kunnossa- ja puhtaanapitolain kohdalla ai-
962:                                                         heuttaa eniten epäselvyyksiä kysymys tontin
963:      Katurasituspaketin hyväksymistä odotettiin         omistajan velvollisuuksista kunnossa- ja puh-
964: kunnissa suurin toivein, koska katujen raken-           taanapitoon.
965: tamis- ja kunnossapitokustannukset ovat koh-               Kunnossapito kuuluu kunnalle lukuunotta-
966: distuneet epätasapuolisesti eri kiinteistöille.         matta jalkakäytävien talvikunnossapitoa, joka
967:      Katurasituspakettia valmisteltiin kauan. Lait      kuuluu tontinomistajalle. Puhtaanapito puoles-
968: säädettiin tavallisina lakeina, mistä nousi mel-        taan kuuluu pääosin tontinomistajalle. Kunta
969:  ko voimakas keskustelu, koska lakeja pidet-            voi kuitenkin keskimääräisten kustannusten
970:  tiin varsin yleisesti tunnusmerkeiltään kunnal-        mukaista korvausta vastaan ottaa hoitaakseen
971:  lisena varallisuusverona. Lain säätäminen osoit-       tontinomistajalle kuuluvia tehtäviä.
972:  tautui eduskunnassa vaikeaksi ja lopulta oltiin           Epäselväksi on jäänyt se, miten suhtaudu-
973:  tilanteessa, jossa lait hyväksyttiin ajan niuk-        taan yhdistettyyn jalankulku- ja polkupyörätie-
974:  kuuden vuoksi kenties liiallisellakin kiireellä.       hen ja miten jalankulkutiehen, jolla huolto-
975:  Tästä eräänä oireena voidaan pitää sitä, että          ajo on sallittu. Asiasta annetut tulkinnat ovat
976:  eri keskusjärjestöjen kannanotot lakien vaiku-         ainakin tähän asti olleet keskenään ristiriitaisia.
977:  tuksista ja tulkinnoista ovat olleet keskenään             Epäselvyydet ja keinotekoiset rajankäynnit
978:  ristiriitaisia.                                        vältettäisiin sillä, että myös jalkakäytävien au-
979:      Valtionosuusjärjestelmän edellyttämä hallin-       rauskalustolla tehtävissä oleva talvikunnossa-
980:   totehtävien lisääntyminen havahdutti kuitenkin        pito tulisi kuntien tehtäväksi ainakin silloin,
981:   valtiovallan ja lainmuutos tämän asian korjaa-        kun jalkakäytävä liittyy ajotiehen. Sitä koske-
982:   miseksi valmisteltiin nopeasti. Korjaus astui-        vat kustannukset tulee kuitenkin selvittää au-
983:   kin voimaan samanaikaisesti kuin katumaksu-           kottomasti ennen mahdollisen uudistuksen to-
984:   laki. Hyväksytyllä lailla valtionosuuksien osal-       teuttamista. On myös tutkittava sitä mahdolli-
985:   ta menettelytapa selkeytyi ja yksinkertaistui.         suutta, että kunnalle säädettäisiin velvollisuus
986:       Tarkasteltaessa lakeja yksittäisen kiinteistön-    huolehtia jalkakäytävistä keskimääräisten kus-
987:   omistajan tai -haltijan tai asunto-osakeyhtiön         tannusten mukaista korvausta vastaan.
988:   osakkeenomistajan tai vuokralaisen näkökul-               Ongelmana on pidettävä niinikään sitä, että
989:   masta voidaan niissä osoittaa varsin monia epä-        kunnossapito on edelleen kytketty kadun ylei-
990:    selvyyksiä ja jopa epäoikeudenmukaisuuksia.           seen käyttöön luovuttamiseen. Tontinomistajat
991:    Suurena epäkohtana on pidettävä sitä, että lain-      tai -haltijat joutuvat sen vuoksi erilaisen koh-
992:    säädäntö säätelee vain kuntien ja kiinteistön-        telun alaisiksi, ellei katujen yleiseen käyttöön
993:    omistajien väliset suhteet valtion jäädessä käy-      luovuttamista nopeuteta. Olisikin vakavasti
994:    tännöllisesti katsoen ulkopuolelle. Valtio kui-       harkittava käsitteen - kadun yleiseen käyt-
995:    tenkin kerää moottoriajoneuvoliikenteeltä eri-        töön luovuttaminen - poistamista.
996:  088000924F
997: 2                                            1980 vp.
998: 
999:    Edellä olevien lisäksi on epäselvyyksiä sil-         Lain perusteella kiinteistönomistajat suorl.tta-
1000: loin, kun jalkakäytävä on vain kadun toisella       vat katukustannuksista 60 % ja kunta 40 %.
1001: puolella. Tällaisen jalkakäytävän hoitovelvolli-    Suhdetta ei voida pitää oikeana varsinkaan,
1002: suus voisi näkyä esimerkiksi ko. tonttien katu-     koska valtion osallistuminen kustannuksiin on
1003: maksun alennuksena verrattuna muihin tont-          lähes olematonta. Kaupungeissa valtion osuu-
1004: teihin, joiden vieressä ei ole jalkakäytäviä. On    den on laskettu olevan keskimäärin 2-3 %.
1005: myös harkittava, onko todella aihetta siihen,           Uusi järjestelmä sinänsä poistanee kiinteistö-
1006: että kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä perit-     jen välistä eriarvoisuutta esimerkiksi kulma- ja
1007: tävien kustannusten laskennan perusteet on          välitonttien sekä liikenteen vaikutusten osalta.
1008: alistettava lääninhallituksen vahvistettaviksi.     Kiinteistöjen taloudellinen rasitus tulee kuiten-
1009:     Kohtuuton tilanne syntyy myös siinä tapauk-     kin kasvamaan varsin huomattavasti. Arvioi-
1010: sessa, että kysymyksessä on rakerttamaton tont-     den mukaan kiinteistöjen osuus kadunpitome-
1011: ti. Käytännössä on mahdotonta edellyttää, että      noista noussee lähes kolminkertaiseksi aikai-
1012: tontinomistaja aina pystyisi täyttämään esimer-     semmasta.
1013: kiksi talvikunnossapitovelvoitteensa. Tämä kos-         Kiinteistöjen välinen kustannustenjako maa-
1014: kee myös mitä suurimmassa määrin kesämökki-         täytyy ratkaisevasti verotusarvojen suhteesta.
1015:  tontteja. On kohtuutonta odottaa, että tällais-    Katumaksut tulevat suuremmiksi korkean ve-
1016:  ten tonttien omistajat käytännössä voisivat tal-   rotusarvon omaaville kiinteistöille, jolloin ker-
1017:  vella täyttää lain heille asettamat velvoitteet.    ros- ja liiketaloille nousu saattaa olla aikai-
1018:     Laista on kaiken kaikkiaan todettava, että       sempaan verrattuna moninkertainen. Tämä puo'
1019:  se jättää edelleenkin avoimeksi selvän rajan-       lestaan tietää mm. asumiskustannusten välitön-
1020:  vedon katujen kunnossapidon ja rakentamisen         tä nousua. On myös muistettava, että verotuk-
1021:  välillä. Rajanveto on syytä suorittaa, jotta        sen erilaisuus kevytrakenteisissa ja betonira-
1022:  korkein hallinto-oikeus ei joutuisi lainsäätäjän    kenteisissa taloissa saattaa tuoda mukanaan
1023:  asemaan lain epäselvyyksiä tulkitessaan.            melkoisia yllätyksiä.
1024:                                                         Katumaksua joutuu suorittamaan myös kiin-
1025: Laki kunnalle suoritettavasta katumaksusta           teistönomistaja, jonka omistamalle kiinteistölle
1026:                                                      johtaa esimerkiksi vain yksityinen tie. On epä-
1027:    Laki kunnalle suoritettavasta katumaksusta        oikeudenmukaista, että tällainen kiinteistön-
1028: tuo suurimmat muutokset aikaisempaan käy-            omistaja joutuu maksamaan paitsi katumaksun
1029: täntöön. Kadun rakentamis- ja kunnossapito·          myös yksityisistä teistä annetussa laissa sääde-
1030: kustannuksista tullaan perimään erityistä katu-      tyt maksut.
1031: maksua. Sen on velvollinen maksamaan jokai-
1032: nen kaava-alueen kiinteistönomistaja ja omis-            Voimakkaimmin katumaksu kohtaa kuiten-
1033: tajan vertainen haltija riippumatta siitä, onko      kin liike- ja teollisuuskiinteistöjä. Suoritettujen
1034: kiinteistöä varten suunniteltu katu rakennettu       koelaskentojen mukaan esim. eräs helsinkiläi-
1035: vai ei.                                              nen teollisuuskiinteistö joutuisi suorittamaan
1036:    Katumaksulakia säädettäessä esitettiin lähtö-     katumaksuja vuosittain 1,5 miljoonaa markkaa.
1037: kohdaksi, ettei katumaksusta saa muodostua           Tällaiset lisäkustannukset ovat epäoikeuden-
1038: uutta veroa. Nyt on kuitenkin ilmennyt, että         mukaisia ja heikentävät yritysten kilpailukykyä.
1039: maksut nousevat vanhaa käytäntöä korkeam-                Edellä olevien esimerkkien perusteella voi-
1040: miksi ja ovat todellisuudessa muodostumassa          daan todeta, että katumaksulaskenta johtaa,
1041: veronluonteisiksi maksuiksi. Jotta näin ei kä-       ellei muutoksia tehdä, kohtuuttomuuksiin sekä
1042: visi, on katumaksun perusteiden oltava kunta-         kiinteistöjen kesken että kokonaisuutena kat-
1043: laisten kontrolloitavissa.                            soen.
1044:    Katumaksu määrätään kiinteistön verotusar-            Katumaksun osalta on myös harkittava, onko
1045: von, maksuluokan sekä kunnassa katujen ra-            oikein, että kuntien kiinteistöt jäävät lain ulko-
1046: kentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuneiden         puolelle. Voimassaoleva laki tulee aiheuttamaan
1047: kustannusten perusteella. Kustannuksina pide-         tältä osin varsin suuria ongelmia erityisesti pie-
1048: tään maksuunpanoa edeltävän kolmen vuoden             nemmissä kunnissa. Tämän vuoksi onkin selvi-
1049: keskimääräisiä katukustannuksia. Kustannukset         tettävä, tulisiko kunnan välittömässä omistuk-
1050: jaetaan kiinteistöjen ja kunnan kesken valtion        sessa olevat kiinteistöt ottaa mukaan katumak-
1051: osallistuessa tietyllä valtionosuusprosentilla        sulaskentaan, jolloin katumaksuprosentti piene-
1052: niihin.                                               nisi.
1053:                                               N:o 404                                               3
1054: 
1055:     Ensimmäiset katumaksut laskutetaan vuoden        On myös selvitettävä, ovatko pykälässä esite-
1056: 1981 syksyllä kuluvan vuoden katukustannus-          tyt II ja III maksuluokan alennukset oikeu-
1057: ten perusteella. Vuonna 1981 katumaksu mää-          denmukaisia jättäessään I luokan kokonaan
1058: rätään yhdeksi kolmasosaksi ja vuonna 1982           alennuksen ulkopuolelle. Näyttäisi myös siltä,
1059: kahdeksi kolmasosaksi edellä mainitulla tavalla      että pykälässä esitetylle 20 % :n ylimääräiselle
1060: lasketusta katumaksusta. Vuonna 1983 mak-            maksun korottamiselle ei olisi aihetta.
1061: suunpantava katumaksu rasittaa kiinteistöä täy-          Lain 13 § :ssä määritellään katujen kunnos-
1062: simääräisenä.                                        sapitokustannusten valtionosuusprosentit. Läh-
1063:     Miten suuriksi katumaksuprosentit todelli-       tökohtana on se, että prosentit on sidottu kun-
1064: suudessa nousevat ja mitkä ovat katurasitus-         tien kantokykyluokkaan. Valtionosuusprosent-
1065: lakien markkamääräiset vaikutukset asumiskus-        tien kohdalta voidaan todeta, että ne ovat pe-
1066: tannuksiin, ovat kysymyksiä, joihin on jo pit-       rin alhaiset verrattuina esimerkiksi valtion vuo-
1067: kään pyritty löytämään vastauksia. Kaiken            sittain liikenteeltä perimiin veroihin ja veron-
1068: kaikkiaan näyttää siltä, että hajonta arvioin-       luonteisiin maksuihin. Tämän vuoksi prosent-
1069: neissa on huolestuttavan suuri. Niissä kunnissa,     tia tulisikin nostaa voimakkasti. On myös va-
1070: joissa katuja rakennetaan vuosittain vähän tai       kavasti harkittava, onko kunnan kantokyky-
1071: rakentaminen tapahtuu aluerakentamissopimus-         luokka sittenkään oikea peruste valtionosuus-
1072: ten perusteella siten, että kunnalle ei aiheudu      prosenttien määräytymiselle. Tämän vuoksi tu-
1073: rakentamiskustannuksia, muodostuvat katukus-         lisi pohtia uudelleen sitä, miten liikenteen
1074: tannukset pääasiassa kunnossapidosta jääden          määrä voitaisiin ottaa huomioon valtionosuuk-
1075: suhteellisen vähäisiksi. Sen sijaan siellä, missä    sien määräytymisessä.
1076: kunta itse rakentaa uutta katuverkkoa tilanne            Lain 20 §: ssä määritellään perusteet sille,
1077: on kuitenkin toinen.                                 milloin kunta voi harkintansa mukaan ha:ke-
1078:     Kun katumaksu määräytyy kunnalle aiheu-          muksesta myöntää osittaisen tai täydellisen
1079: tuneiden katukustannusten ja kaava-alueella          vapautuksen katumaksusta. Ei liene aiheellista
1080: olevien kiinteistöjen yhteenlaskettujen arvojen      määritellä laissa vain tiettyjä perusteita, vaan
1081: osamäärän perusteella, ei kiinteistöjen verotus-     kunnille tulisi antaa laajempi harkintavalta. Tä-
1082: arvojen korottaminen tai alentaminen vaikuta         män vuoksi alennusperusteista tulisikin ottaa
1083: katumaksuprosentin suuruuteen. Mikäli vero-          lakiin nykyistä väljempi sanamuoto.
1084: t.usarvoja t_aas muutetaan eri tavoin eri tyyp-         Aluerakentamissopimuksia on käytetty pal-
1085: pisten kiinteistöjen osalta, painottuu myös ka-      jon varsinkin pääkaupunkiseudulla. Tätä asiaa
1086:  tumaksujen rasitus uudella tavalla.                 ei lakia valmisteltaessa otettu tarpeeksi huo-
1087:     Kiinteistöjen verotusarvojen, omistajien tai     mioon. Niinpä voidaankin väittää, että lailla
1088:  haltijoiden sekä näiden osoitteiden selvittämi-     on pyritty aluerakentamiskäytännön lopettami-
1089:  sessä on kunnilla melko suuri työ. Ensimmäis-       seen. Tätä ei voida kuitenkaan pitää ainakaan
1090:  ten katumaksujen lähettämisen jälkeen on jo         kaikilta osin järkevänä, koska aluerakentamis-
1091:  edellä esitetyn valossa odotettavissa varsin työ-   menettely on tulevaisuudessakin kuntien ta-
1092:  läs seuraava vaihe, runsaslukuisten valitusten      louden ja asunnontarvisijain kannalta varsin
1093:  käsitteleminen kunnissa ja lääninoikeuksissa.       monessa tapauksessa käyttökelpoinen keino
1094:  Katumaksu on kuitenkin joka tapauksessa suo-        asunto-ongelmien ratkaisemiseksi. Niinpä lain
1095:  ritettava määräaikana mahdollisesta valitukses-     21 §: ää tulisikin muuttaa. Laissa säädetty 5
1096:  ta huolimatta. Kansalaisten oikeusturva edel-       vuoden määräaika on aivan liian lyhyt suuria
1097:  lyttää, että mitä pikimmiten ryhdytään toimen-      rakentamiskohteita ajatellen. Lisäksi on vaka-
1098:  piteisiin, jotta katurasituslakeihin sisältyvät     va epäkohta siinä, että asukkaat joutuvat eri-
1099:  epäselvyydet ja epäoikeudenmukaisuudet pois-        arvoiseen asemaan riippuen siitä, milloin ra-
1100:  tuvat.                                              kennukset valmistuvat.
1101:                                                         Katumaksulain voimaantulo- ja siirtymäsään-
1102: Pykäläkohtaisia muutosesityksiä lakiin kunnalle      nökset ovat monin osin erittäin puutteelliset,
1103: suoritettavasta katumaksusta                         epäselvät ja ajoitukseltaan epäonnistuneet.
1104:                                                      Puutteellisuuksista voidaan mainita esim. seu-
1105:    Lain 7 §: ssä määritellään katumaksupro-          raavat jo käytännössä todetut kohdat. Lain
1106: sentin laskentaperusteet. Tältä osin on todet-       laatija näyttää kokonaan unohtaneen ne kiin-
1107: tava, että valtion mukanaolo kustannuksissa on       teistöt, joiden osalta on maksettu kadun raken-
1108: edellä esitetyn perusteella aivan liian alhainen.    tamiskorvaus. Kysymykseen tulevat ensinnäkin
1109: 4                                             1980 vp.
1110: 
1111: ne ennen 1. 1. 1980 muutetun tonttijaon mu-          Lopuksi
1112: kaiset rekisteröidyt tontit, jotka ovat muodos-
1113: tuneet osittain tontista, jonka osalta on mak-          Katurasituslait ovat aiheellisesti saaneet
1114: settu kadunrakentamiskorvaus, mutta joitten          osakseen runsaasti kritiikkiä ja ennakkoluulo-
1115: kohdalla edellytykset korvauksen uudelleen           ja, jotk~ . osin . joh!unevat myös vääristä ja
1116: määräämiselle eivät syntyneet ennen vuotta           puutteelllSlsta tiedOista. Tämän vuoksi tulisi
1117: 1980. Lisäksi tulee vastaavanlaisia tontteja         ~iin. kunti~? ~~in .kunnallisten keskusjärjestö-
1118: alueilla, joilla tonttijakoa muutetaan 1. 1. 1980    J~nkm seka kuntetstön omistajien järjestöjen
1119: jälkeen ja joilla on korvaukset kokonaan mak-        tiedottaa katurasituslaeista ja niiden käytännön
1120: saneita tontteja. Näin siksi, että rakennuslain      vaikutu~sista mahdollisimman tehokkaasti ja
1121: muuttamisesta annetun lain (671/78) mukai-           nopeasti.
1122: set kiinteistöinsinöörin suoritettaviksi tulevat         Rakennushallitus on tiettävästi asettanut
1123: korvausten jakamistehtävät eivät koske näitä         oman työryhmänsä laatimaan ohjeita valtion
1124: tontteja. Edellisten ohella löytyy vielä tontte-     omistamille kiinteistöille. Lähtökohdaksi tältä
1125: ja, joiden kohdalla korvausten perintä on            osin on asetettava se, että valtio maksaa omis-
1126: syystä tai toisesta keskeytetty. Tällaisia ta-       tamistaan kiinteistöistä katumaksua samanlais-
1127: pauksia, joita ei ole otettu laissa lainkaan         ten perusteiden mukaan kuin yksityisetkin.
1128: huomioon, on paljon. Siirtymäsäännöksistä voi-           Varsinaisten ongelmien poistamiseksi on
1129: taisiin mainita vielä useita muitakin vastaavan-     välttämätöntä, että sisäasiainministeriö asettaa
1130: laisia puutteellisuuksia. Voimaantulo- ja siir-      välittömästi valtion, kuntien ja kiinteistönomis-
1131:  tymäsäännökset tulisikin tarkistaa kokonaisuu-       tajien edustajista seurantaryhmän jonka tehtä-
1132:  dessaan siten, että siirtyminen uuteen järjes-       vänä on tarkastella uuden katu;asitusjärjestel-
1133:  telmään voi tapahtua joustavasti ilman koh-          män käytännön vaikutuksia ja tehdä tarvitta-
1134:  tuuttomuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia .             vat esitykset epäkohtien korjaamiseksi.
1135:    . Katumaksun osalta on vielä korostettava si-         Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
1136:  ~ä, .~ttei ~en määräämisessä ole kysymys vesi-
1137:                                                       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
1138:  Ja Jatevesimaksun tapaan yksinkertaisesta käy-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1139:  tön määrän mittaamisesta ja maksun määrää-           seuraavan kysymyksen:
1140:  misestä vahvistettujen taksojen mukaan vaan                        Onko Hallitus tietoinen siitä, että ns.
1141:  siihen vaikuttavat kiinteistöjen verotusar~on li-             katurasituslainsäädäntöön sisältyy epä-
1142:  sä~si monet harkinnanvaraiset tekijät. Varsi-
1143:                                                                kohtia, jotka lisäävät välittömästi kan-
1144:  namen kadun käyttäminen ei sanottavasti vai-                  salaisten asumiskustannuksia niin omis-
1145:  kuta katumaksun suuruuteen.                                   t';ls- kuin vuokra-asunnoissakin ja jotka
1146:      Kunnan virano.maisille ja hallintoelimille on             aiheuttavat maamme tuotantoelämälle
1147:  katu~asituslaeissa annettu merkittävästi myös                 hintoihin siirtyviä lisärasitteita, ja jos
1148:  sellaista. valtaa, joka tavallisesti kuuluu vain              on,
1149:  veroviranomaisille. Vastuu on siten suuri eikä                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1150:  mielivallalle saa jättää sijaa.                               ryhtyä edellä mainittujen ongelmien
1151:                                                                pikaiseksi ratkaisemiseksi?
1152:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
1153: 
1154:           Pentti Sillantaus              Toivo T. Pohjala                 Tapani Mörttinen
1155:           Irma Rihtniemi-Koski           Pertti Salolainen                Eero Lattula
1156:           Matti Jaatinen                 Tapio Holvitie                   Aila Jokinen
1157:           Heikki Perho                   Helge ·Saarikoski                Pekka Jokinen
1158:           Juuso Häikiö                   Erkki Pystynen                   Anna-Kaarina Louvo
1159:           Sinikka Karhuvaara             Sampsa Aaltio                    Mauri Miettinen
1160:           Matti Pelttari                 Tauno Valo                       Olavi Nikkilä
1161:           Esko J. Koppanen               Jalmari Torikka                  Matti Hakala
1162:           Arto Lampinen                  Matti Viljanen                   Matti Hokkanen
1163:           Ulla Puolanne                  Eeva Kuuskoski-Vikatmaa          Tuulikki Petäjäniemi
1164:           Mauri Vänskä                   Timo Ihamäki                     Ritva Laurila
1165:           Heikki Järvenpää               Ben Zyskowicz                    Helena Pesola
1166:           Eeva Kauppi                    Pekka Löyttyniemi                Pentti Mäki-Hakola
1167:           Saara Mikkola                  Ilkka Kanerva                    Elsi Hetemäki-Olander
1168:           Eva-Maija Pukkio               Toivo Mäkynen                    Martti Ursin
1169:                                          Lauri Impiö
1170:                                               N:o 404                                              5
1171: 
1172: 
1173: 
1174: 
1175:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
1176: 
1177:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentis-      tena on huolehtia jalkakäytävälle tai sen vie-
1178: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         reen auratun lumen poiskuljettamisesta sekä
1179: mies, olette 18 päivänä kesäkuuta 1980 päi-          kadun puhtaanapidosta.
1180: vätyn kirjeenne n:o 1261 ohella toimittanut              Katumaksulaissa on säännökset siitä, miten
1181: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     katujen ja rakennuskaavateiden rakentamisesta
1182: nöksen kansanedustaja Sillantauksen ym. kirjal-      ja kunnossapidosta aiheutuneet kustannukset
1183: lisesta kysymyksestä n:o 404, jossa tiedustel-       jaetaan kiinteistönomistajien, kunnan ja valtion
1184: laan:                                                kesken.
1185:                                                          Kiinteistönomistajien maksuosuus kustannuk-
1186:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ns.    sista on 60 % kunnan vastatessa loppuosasta
1187:        ka turasi tuslainsäädän töön sisältyy epä-    siitä. Valtio osallistuu kunnossapitokustannuk-
1188:        kohtia, jotka lisäävät välittömästi kan-      siin keskimäärin 15 prosentilla. Lain lähtökoh-
1189:        salaisten asumiskustannuksia niin omis-       tana on katujen ja rakennuskaavateiden raken-
1190:        tus- kuin vuokra-asunnoissakin ja jotka       tamisesta ja kunnossapidosta aiheutuneiden
1191:        aiheuttavat maamme tuotantoelämälle           kustannusten jakaminen mahdollisimman tasa-
1192:        hintoihin siirtyviä lisärasitteita, ja jos    puolisesti ja oikeudenmukaisesti kaava-alueella
1193:        on,                                           olevien kiinteistöjen kesken. Koska muutkin
1194:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kuin kaava-alueiden asukkaat käyttävät katuja
1195:        ryhtyä edellä · mainittujen ongelmien         ja rakennuskaavateitä, kunnan verovaroilla ka-
1196:        pikaiseksi ratkaisemiseksi?                   tettavaksi jätettiin 40 prosenttia kustannuk-
1197:                                                      sista. Valtion ja moottoriajoneuvoliikenteen
1198:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          osallistumista kustannuksiin ns. aiheuttamispe-
1199: taen seuraavaa:                                      riaatteen mukaisesti pidettiin lakia valmistel-
1200:    Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kun-       taessa välttämättömänä. Katumaksulain mu-
1201: nossa- ja puhtaanapidosta (669/78) ja laki           kaan valtio osallistuu kuitenkin vain kunnos-
1202: kunnalle suoritettavasta katumaksusta (670/          sapitokustannuksiin. Valtion osallistuminen ka-
1203: 78) tulivat voimaan 1. 1. 1980. Kunnossa- ja          tujen ja rakennuskaavateiden rakentamis- ja
1204: puhtaanapitolaki sisältää säännökset katujen ja      kunnossapitokustannuksiin on tarkoitus ottaa
1205: rakennuskaavateiden kunnossa- ja puhtaanapito-       erikseen selvitettäväksi.
1206: velvollisuuden jakamisesta kaava-alueella ole-           Katumaksuna peritään kunnalle katujen ja
1207: vien kiinteistöjen omistajien ja kunnan välillä.      rakennuskaavateiden rakentamisesta ja kunnos-
1208: Lakia laadittaessa periaatteena oli, että ne ka-      sapidosta aiheutuneet todelliset kustannukset,
1209: tujen ja rakennuskaavateiden kunnossa- ja puh-        jotka jaetaan maksuvelvollisten kiinteistöjen
1210: taanapitotehtävät, jotka voidaan hoitaa koneel-       kesken verotusarvojen mukaisessa suhteessa.
1211: lisesti ja keskitetysti, siirretään kunnan hoidet-    Näin ollen katumaksusta ei ole ollut tarkoitus
1212:  taviksi. Sen sijaan nopeita toimenpiteitä vaati-     luoda uutta veroa tai veronluonteista maksua.
1213: vat työt jäävät edelleen kiinteistönomistajien           Katujen ja rakennuskaavateiden kunnossapi-
1214:  hoidettaviksi. Tämän mukaisesti kunnan vel-          totehtävät ovat jo tämän vuoden alusta ol-
1215:  vollisuutena on huolehtia katujen ja rakennus-       leet kunnan hoidettavina, joten lain sovelta-
1216:  kaavateiden kunnossapidosta. Kiinteistönomis-        misesta käytäntöön voidaan vähitellen saada
1217:  tajien tehtävänä on kuitenkin huolehtia jalka-       kokemuksia. Sisäasiainministeriön tietoon ei
1218:  käytävän käyttökelpoisuudesta talvella poista-       toistaiseksi ole tullut erityisiä ongelmia lain
1219:  malla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä         soveltamisessa. Katumaksulakia ryhdytään var-
1220:  huolehtia liukkauden torjunnasta jalkakäytä-         sinaisesti toteuttamaan vuonna 1981, jolloin
1221:  vällä. Lisäksi kiinteistönomistajan velvollisuu-     katumaksut määrätään ensimmäisen kerran.
1222: 6                                            1980 vp.
1223: 
1224: 
1225: Katumaksun perusteena oleva tiedot eivät vielä     jolloin katumaksut on ensimmäisen kerran mää-
1226: ole käytettävissä. Vuoden 1981 katumaksuina        rätty ja maksuunpantu.
1227: peritään kunnille katujen ja rakennuskaavatei-        Sisäasiainministeriö on 7. 10. 1980 asettanut
1228: den rakentamisesta ja kunnossapidosta tänä         työryhmän, jonka tehtävänä on seurata katu-
1229: vuonna aiheutuvat kustannukset. Muina mak-         rasituslainsäädännön toteuttamista käytännös-
1230: sun määräytymisperusteina ovat vuodelta 1979       sä ja tehdä tarpeellisiksi katsomansa ehdotuk-
1231: toimitettavassa    verotuksessa   vahvistettavat   set lainsäädännön muuttamiseksi. Työryhmän
1232: kiinteistöjen verotusarvot sekä kadun maksu-       työn määräaika päättyy 1. 4. 1982, johon men-
1233: luokka, joka määräytyy kadun vuoden 1980           nessä ensimmäinen katumaksujen määräämis- ja
1234: lopussa olevan laadun perusteella. Näin ollen      maksatusmenettely on toteutettu. Kiireellisiä
1235: voidaan todeta, että katumaksusta ja sen vai-      toimenpiteitä vaativat muutosehdotukset työ-
1236: kutuksista esitetyt käsitykset perustuvat tois-    ryhmän tulee tehdä 31. 12. 1980 mennessä.
1237: taiseksi arvioihin. Johtopäätöksiä katumaksun      Työryhmässä ovat asianomaisten valtion viran-
1238: vaikutuksista mm. asumiskustannuksiin voita-       omaisten ohella edustettuina kuntien keskus-
1239: neen tehdä aikaisintaan ensi vuoden syksyllä,      järjestöt ja Suomen kiinteistöliitto r .y.
1240:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1980.
1241: 
1242:                                                                      Ministeri ]. Koikkalainen
1243:                                               N:o 404                                               7
1244: 
1245: 
1246: 
1247: 
1248:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1249: 
1250:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          avvärjs på den. Fastighetsägaren är dessutom
1251: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            skyldig att tillse, att snö som plogats på gång-
1252: velse nr 1261 av den 18 juni 1980 tili veder-        banan ellet invid denna transporteras från plat-
1253: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       sen och att gatan hålls ren.
1254: av följande av riksdagsman Sillantaus m. fl.             I lagen om gatuavgift tili kommun ingår
1255: undertecknade spörsmål nr 404:                       stadganden om hur de kostnader som anläg-
1256:                                                      gandet och underhållet av gator och byggnads-
1257:            Är Regeringen medveten om, att det        planevägar föranleder skall delas mellan fas-
1258:        i lagstiftningen om s.k. gatuunderhålls-      tighetsägaren, kommunen och staten. Fastig-
1259:        servitut finns missförhållanden, vilka        hetsägarnas andel av kostnaderna är 60 %,
1260:        medför en direkt ökning av medborgar-         medan kommunen svarar för den återstående
1261:        nas boendekostnader såväl i fråga om          delen av dessa. Staten deltar i underhållskost-
1262:        ägarbostäder som hyresbostäder och            naderna med i genomsnitt 15 %. Utgångs-
1263:        vilka för landets produktion utgör en         punkten för lagen har varit, att de kostnader
1264:        tilläggsbelastning som överförs på pri-       som anläggandet och underhållet av gator och
1265:        serna, och om så är fallet,                   byggnadsplanevägar medför, på ett så objektivt
1266:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      och rättvist sätt som möjligt delas mellan fas-
1267:         ta för att ovan nämnda problem snabbt        tigheterna inom byggnadsplaneområdet. Eme-
1268:        skall kunna lösas?                            dan gatorna och byggnadsplanevägarna inte
1269:                                                      enbart används av invånarna inom byggnads-
1270:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        planeområdet, blir 40 % av kostnaderna
1271: samt anföra följande:                                täckta med kommunens skattemedel. 1 sam-
1272:     Lagen om underhåll och renhållning av ga-        band med beredningen av lagen ansågs det
1273: tor och vissa allmänna områden (669/78) och          nödvändigt, att staten och motorfordonstra-
1274: lagen om gatuavgift tili kommun (670/78)             fiken deltar i kostnaderna i enlighet med den
1275: trädde i kraft 1. 1. 1980. Lagen om underhåll        s.k. principen för logisk fördelningsgrund. En-
1276: och renhållning av gator och vissa allmänna          ligt lagen om gatuavgift tili kommun deltar
1277: områden innehåller stadganden om fördelning-         staten dock endast i underhållskostnaderna.
1278: en av skyldigheten att ombesörja underhållet         Avsikten är att separat utreda statens delak-
1279: och renhållningen av gator och byggnadsplane-         tighet i anläggnings- och underhållskostnader-
1280: vägar mellan fastighetsägare inom byggnadspla-       na för gator och byggnadsplanevägar.
1281: neområde och kommunen. Principen vid ut-                 1 gatuavgift uppbärs tili kommun de av an-
1282:  arbetandet av lagförslaget var, att de uppgif-      läggandet och underhållet av gator och bygg-
1283:  ter i anslutning tili underhållet och renhåll-      nadsplanevägar föranledda faktiska kostnader-
1284:  ningen av gator och byggnadsplanevägar, som         na, vilka delas mellan betalningsskyldiga fas-
1285:  kan skötas maskinellt och koncentrerat, över-        tigheter i förhållande tili de olika beskatt-
1286:  förs på kommunen. Däremot skall fastighets-          ningsvärdena. Man har sålunda inte för avsikt
1287:  ägarna fortfarande sköta sådana arbeten som          att göra gatuavgiften tili ny skatt ellet avgift
1288:  kräver snabba åtgärder. 1 enlighet med detta         av skattenatur.
1289:  åligger skyldigheten att ombesörja underhållet          Kommunen har fr.o.m. ingången av detta år
1290:  av gator och byggnadsplanevägar kommunen.            redan skött de uppgifter som ansluter sig tili
1291:  Fastighetsägaren har likväl tili uppgift att sör-    underhållet av gator och byggnadsplanevägar,
1292:  ja för att gångbanan är användbar på vintern         och man har sålunda efter hand fått erfarenhet
1293:  genom att avlägsna snö och is som försvårar          av lagens tillämpning i praktiken. Tili inrikes-
1294:  trafiken på gångbanan samt att tillse att halka      ministeriets kännedom har tillsvidare inte kom-
1295: 8                                             1980 vp.
1296: 
1297: mit några särskilda problem som gäller lagens        verkningar på bl.a. boendekostnaderna kan
1298: tillämpning. Lagen om gatuavgift till kommun         uppskattas tidigast då gatuavgifterna under
1299: skall egentligen bringas till verkställighet under   hösten 1981 för första gången har fastställts
1300: år 1981, varvid gatuavgifterna för första            och debiterats.
1301: gången skall fastställas. Uppgifterna för fast-         lnrikesministeriet har 7. 10. 1980 tillsatt en
1302: ställandet av gatuavgifter finns ännu inte tili      arbetsgrupp, som har till uppgift att följa med
1303: hands. 1 gatuavgifter uppbärs till kommunen          genomförandet av lagstiftningen rörande gatu-
1304: de kostnader, som under detta år föranleds av        underhållsservitut i ·praktiken och att framlägga
1305: anläggandet och underhållet av gator och             nödigbefunna förslag till ändring av lagstift-
1306: byggnadsplanevägar. Andra grunder för bestäm-        ningen. Fristen för arbetsgruppens arbete utgår
1307: mandet av avgiften är fastigheternas beskatt·        1. 4. 1982, före viiken tidpunkt förfarandet
1308: ningsvärde, som fastställs vid beskattningen         vid fastställande och debitering av gatuavgift
1309: för år 1979, samt gatans avgiftsklass, som           har verkställts. Ändringsförslag som gäller
1310: bestäms på grundvalen av gatans skick vid ut-        brådskande åtgärder skall arbetsgruppen fram-
1311: gången av år 1980. Det kan sålunda konsta-           lägga senast 31. 12. 1980. 1 arbetsgruppen
1312: teras, att de synpunkter som framlagts i fråga       är förutom statens vederbörande myndigheter
1313: om gatuavgiften och dess verkningar tillsvidare      även kommunernas centralorganisationer och
1314: har baserat sig på uppskattning. Gatuavgiftens       Finlands fastighetsförbund representerade.
1315:      Helsingfors den 20 oktober 1980.
1316: 
1317:                                                                          Minister J. Koikkalainen
1318:                                               1980 vp.
1319: 
1320: Kirjallinen kysymys n:o 405.
1321: 
1322: 
1323: 
1324:                                   Aaltio ym.: Asuntohallituksen hyväksymien pienkattiloiden suu-
1325:                                       rista laatueroista.
1326: 
1327: 
1328:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
1329: 
1330:     Julkisuudessa on vain vähän . puhuttu siitä      öljynpalttoon suunnitellulla kattilalla öljyä ku-
1331: valtavasta öljytnäärästä, joka tuhotaan poltta-      luisi vain noin 1 600 litraa vuodessa.
1332: malla pienkattiloissa, joissa on huono hyöty-            Edellä mainittuja öljyä tuhlaavia kaksoiskat-
1333: suhde. Tällöin huomattava osa, usein suurin          tiloita myydään nykyään pienkattiloiden mää-
1334: osl:l öjyn antamasta lämmöstä menee hukkaan          rästä lähes 90 %. Tämä johtuu suurelta osalta
1335: savupiipusta maailman tuuliin. Niinpä huhti-         siitä, että ostajien yleisen käsityksen mukaan
1336: kuussa 1980 julkistetussa energiasäästötoimi-        kaikki aravalainoitettuihin taloihin hyväksytyt
1337: kunnall mietinnössäkin todetaan, että pienkat-       kattilat ovat virallisesti tutkittuja ja hyviksi ja
1338: tilat .ovat selvästi suurin potentiaalinen säästö-   ikäyttökelpoisiksi todettuja kattiloita.
1339: kohde. Tässä mietinnössä on arvioitu, että hä-           Nykyisestä käytännöstä pienkattiloiden hy-
1340: viöt vuosihyötysuhteiltaan huonojen pienkatti-       väksymisessä olisikin päästävä askel eteenpäin
1341: loiden lämmityksessä ovat vuosittain noin            siten, että selvästi .tuotaisiin julki, minkälainen
1342: 1 200 miljoonaa öljytonnia ja 700 miljoonaa          kattilan hyötysuhde on käytännön olosuhteissa
1343: öljytonnia vastaava määrä kiinteitä polttoai~        yleisesti saatavilla olevia polttoaineita käytet-
1344:  neita.                                              täessä. Tällöin käyttäjät voisivat valita parhai-
1345:     Kun hyvässä öljyn palttoon suunnitellussa         ten omaan tarkoitukseensa sopivan kattilan tie-
1346:  kattilassa vuosihyötysuhde on 80-85 %, on se        toisena siitä, minkälainen kattilan hyötysuhde
1347: toisissa kattiloissa sekä öljyllä että puilla vain   erilaisilla tehoilla ja erilaisilla pohtoaineilla on.
1348:  35-60 prosentin luokkaa. Ja kaikki nämä             Näin •saavutettaisiin varsin huomattavia yksi-
1349: kattilat ovat asuntohallituksen hyväksymiä käy-       tyistaloudellisia ja kansantaloudellisia säästöjä.
1350:  tettäviksi aravalainoitetuissa taloissa.                Valtion toimesta Suomessa on tutkittu ja an-
1351:     Asuntohallitus määrittelee ja hyväksyy laina-     nettu lausuntoja maatalouskoneiden käyttökel-
1352:  ehdoissaan ne kattilatyypit, jotka hyväksytään      poisuudesta yli 30 vuotta. Olisi jo todella aika
1353:  aravalainoitettuihin taloihin. Hyväksyttyjen         aloittaa sama käytäntö lämmityskattiloiden suh-
1354:  kattiloiden luettelossa ovat samanarvoisina          teen.
1355:  1 600 litraa öljyä vuodessa kuluttava kattila           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
1356:  kuin myös saman lämpömäärän aikaan saami-            §: n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
1357: seksi 2 500 litraa öljyä kuluttava kattila.           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
1358:      Asuntohallituksen energiataloudellisten avus-    raavan kysymyksen:
1359:  tusten myöntämistä koskevissa ohjeissa maini-
1360:  taan, että avustuksia saadaan myös niin kutsut-               Onko Hallitus tietoinen asuntohalli-
1361:  tuihin kaksoiskattiloihin. Edellytyksenä on se,             tuksen aravalainoitettuihin taloihin hy-
1362:  että niissä voidaan polttaa kotimaista polttoai-            väksymien pienkattiloiden suurista laa-
1363:  netta vähintään 60 % vuotuisesta energian ku-               tueroista, ja jos on,                 . ,
1364:  lutuksesta. Kotimaisen polttoaineen käyttöä ei                 mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-
1365:  kuitenkaan vaadita. Ja niin näissä kattiloissa              seen selvästi käyttäjien tietoon kattiloi-
1366:  poltetaankin tavallisessa kotitaloudessa kerään-            den suuret eroavaisuudet polttoaineen
1367:  tyvien roskien lisäksi yleensä vain öljyä. Ja öl-           kulutuks·essa?
1368:  jyä kuluu 2 500-3 500 litraa sen sijaan, että
1369:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
1370: 
1371:                 Sampsa Aaltio                                     Matti Pelttari
1372:                 Timo Ihamäki                                      Matti Viljanen
1373: 088000921C
1374: 2                                            1980 vp.
1375: 
1376: 
1377: 
1378:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
1379: 
1380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     luettelolla tarkoitetaan ilmeisesti asuntohalli-
1381: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuksen 16. 7. 1979 kunnanhallituksille lähettä-
1382: olette 18 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-      mää kirjelmää, joka koski kotimaista polttoai-
1383: jeenne n:o 1262 ohella toimittanut valtioneu-       netta käyttäviä kattiloita energiataloudellisia
1384: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        avustuksia myönnettäessä. Luettelo tehtiin,
1385: kansanedustaja Sampsa Aaltion ym. näin kuu-         koska rakennustarkastusviranomaiset eri puo-
1386: h~vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 405:         lilta maata olivat pyytäneet tietoa hyväksyttä-
1387:                                                     vistä kattilatyypei~tä ja sen tarkoituksena oli
1388:          Onko Hallitus tietoinen asuntohalli-       ohjeellisena avustaa ko. avustuksia ·käsitteleviä
1389:        tuksen aravalainoitettuihin taloihin hy-     kunnallisia viranomaisia. Luetteloa laadittaessa
1390:        väksymien pienkattiloiden suurista laa-      käytettiin perusteena asuntohallituksen kone-
1391:        tueroista, ja jos on,                        teknillisen toimiston tiedossa olleiden kattiloi-
1392:          mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-        den paineenkestävyysarvoa ja .selvitystä siitä,
1393:        seen selvästi käyttäjien tietoon kattiloi-   että kattiloissa voidaan järkevästi käyttää koti-
1394:        den suuret eroavaisuudet polttoaineen        maista polttoainetta. Sen sijaan luettelon laati-
1395:        kulutuksessa?      ·                         minen ei , perustunut kattiloiden käytössa saa-
1396:                                                     vutettaviin tuloksiin, koska niistä ei ollut tie-
1397:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     toa. Öljyn käyttömahdollisuutta. ei tutkittu.
1398: vasti seuraavaa:                                        Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettu . katti-
1399: · . Asuntohallituksen suunnitteluohjeissa ei ole    loiden. hyötysuhteen ilmoittaminen ei ole. tällä
1400: ohjeita pientalojen yksittäisten rakennusosien      hetkellä mahdollista, koska ei ole olemassa· vi-
1401: kuten kattiloiden valinnasta, vaan tältä osin va-   rallista testaustapaa, jolla hyötysuhde,. voitaisiin
1402: linta on jätetty rakentajan oman harkinnan vä~      määritellä. Toisaalta polttoaineen kulutus hyö-
1403: raan. Rakennuslain nojalla annettujen rakenta-      dyk~i saatua lämpöyksikköä kohti on kattilan
1404: mismääräysten mukaan kattilakoon ja -tyypin         ,tärkein, muttei ainoa varteenotettava ominai-
1405: valinta sekä kattilan säätö ja hoito tulee suo-     suus. Kattilan käytön helppous ja polttoaineen
1406: rittaa siten, että hyyä hyötysuhde saavutetaan.     käsittelyyn liittyvät työ- ja energiakustannuk-
1407: Sen sijaan mm .. aluelämmityslaitokset on raken-    set ovat myös ~ärkeitä osatekijöitä. Valtion
1408: nettava aina vaihtoehtoisilla pohtoaineilla toi-    .teknillisessä tutkimuskeskuksessa ja maatalous-
1409: miviksi. Tällöin on suunnitteluohjeiden mukaan      koneiden tutkimuslaitoksessa on kauppa- .. ja
1410: yksittäistapauksessa käytettävä polttoainetta,      teollisuusministeriön rahoittamana kuitenkin
1411: jolla saavutetaan alhaisin lämpöyksikön hinta.      laadittavana pienkattiloiden koestusnormi, .joka
1412:  ·.. Energiataloudellisia avustuksia voidaan val-    valmistuu lähiaikoina.
1413: tion varoista myöntää mm. kattiloihin, joissa           Sisäasiainministeriössä ja asuntohallituksessa
1414: kotimaisen polttoaineen käyttö on mahdollista.      ollaan tietoisia pienkattiloiden laatueroista.
1415: Avustuksia koskeviin ohjeisiin ei ole katsottu      Kun luotettava testausnormista. on .saatu aikaan
1416: tarkoituksenmukaiseksi ottaa mainintaa koti-         tulee asuntohallitus antamaan ohjeet kattiloi-
1417: maisen polttoaineen käytöstä, koska sen valvo-      den laatuvaatimuksista j;a kattiloiden testaami-
1418: minen, mitä polttoainetta kukin pientalon            sesta normien mukaan· sekä siitä, .että kattiloi-
1419: omistaja käyttää, on käytännössä erittäin vai-      den tulisi olla tyyppih:Yväksyttyjä .. Minis.teriö
1420: keaa. Kotimaisen polttoaineen käytön lisäämi-        pyrkii myös omalta osaltaan siihen, että. kattic
1421: seen voidaan tqisaalta vaikuttaa tehokkaasti        loiden ja muiden rakennusosien .tutkimukseen
1422: myös hinta- ja veropoliittisin keinoin.              ja tyyppihyväksymisen kehittämiseen saataisiin
1423:      Kirjallisen kysymyksen perusteluissa maini-    enemmän·· määrärahoja.
1424: tulla asuntohallituksen hyväksymien kattiloiden
1425:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1980.
1426: 
1427:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
1428:                                             N:o 405                                               3
1429: 
1430: 
1431: 
1432: 
1433:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
1434: 
1435:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       sända skrivelse, viiken gällde med inhemskt
1436: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       bränsle drivna pannor vid beviljandet av un-
1437: se nr 1262 av den 18 juni 1980 tili veder-         derstöd i energihushållningssyfte. Förteck-
1438: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     ningen uppgjordes emedan byggnadsinspektions-
1439: av följande av riksdagsman Sampsa Aaltio           myndigheter i olika delar av landet hade bett
1440: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 405:         om uppgifter om vilka panntyper som kunde
1441:                                                    godkännas, och syftet med densamma var att
1442:           År Regeringen medveten om att de         instruera kommunala myndigheter som hand-
1443:        olika små värmepannor som bostadssty-       lägger ärenden angående ifrågavarande under-
1444:        relsen godkänner för aravabelånade hus      stöd. Vid uppgörandet av förteckningen an-
1445:        varierar stort i fråga om kvalitet, och     vändes som grund tryckhållfasthetsvärdena för
1446:        om så är fallet,                            de pannor som byggnadsstyrelsens maskintek-
1447:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     niska byrå kände tili och en utredning om att
1448:        ta för att göra konsumenterna klart         respektive panna skäligen kan drivas med in-
1449:        medvetna om de stora olikheterna i          hemskt bränsle. Däremot baserade sig förteck-
1450:        pannornas bränsleförbrukning?               ningen inte på de effekter som kan uppnås vid
1451:                                                    användning av pannorna, emedan de inte var
1452:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kända. Möjligheten att använda olja utreddes
1453: samt anföra följande:                              inte.
1454:    1 byggnadsstyrelsens planeringsdirektiv ingår      Ett sådant angivande av värmepannornas
1455: inte direktiv för valet av sådana enskilda bygg-   nyttoeffekt som avses i spörsmålet är för när-
1456: nadsdelar för småhus som värmepannor, utan         varande inte möjligt, emedan det inte finns
1457: tili denna del har valet lämnats att bero på       någon officiell testningsmetod, med viiken
1458: byggarens eget omdöme. Enligt de byggbestäm-       verkningsgraden skulle kunna bestämmas. Å
1459: melser som utfärdats med stöd av byggnads-         andra sidan är bränsleförbrukningen per utnytt-
1460: lagen skall valet av storlek och typ av värme-     jad värmeenhet en pannas viktigaste om också
1461: panna samt regleringen och skötseln av pan-        inte dess enda beaktansvärda egenskap. Det att
1462: nan ske så, att en hög nyttoeffekt uppnås.         en panna är lätt att använda samt arbets- och
1463: Blockuppvärmningsanläggningar skall däremot        energikostnaderna i samband med behandlingen
1464: alltid byggas så, att de kan drivas med alter-     av bränslet är även viktiga delfaktorer. Vid
1465: nativa bränslen. Härvid skall enligt planerings-   statens tekniska forskningscentral och forsk-
1466: direktiven i enskilt fall användas det bränsle     ningsanstalten för lantbruksmaskiner uppgörs
1467: med vilket priset per värmeenhet blir lägst.       emellertid som bäst en norm för testning av
1468:     Understöd i energihushållningssyfte kan be-    små värmepannor, viiken finansieras av han-
1469: viljas av statens medel bl.a. för pannor som       dels- och industriministeriet och blir färdig
1470: kan drivas med inhemskt bränsle. Det har inte      inom den närmaste tiden.
1471:  ansetts ändamålsenligt att i direktiven angåen-      Vid inrikesministeriet såväl som vid bo-
1472: de understöden nämna användningen av in-           stadsstyrelsen är man medveten om de kvali-
1473: hemskt bränsle, emedan det i praktiken är          tetsskillnader de små värmepannorna uppvisar.
1474: synnerligen svårt att övervaka vilket bränsle      När man har fått tili stånd tillförlitliga test-
1475:  varje småhusägare använder. Man kan å andra       ningsnormer, kommer bostadsstyrelsen att ut-
1476: sidan även med pris- och skattepolitiska medel     färda direktiv angående kvalitetsfordringar för
1477:  effektivt påverka en ökning av användningen       pannor och testning av pannorna enligt nor-
1478:  av inhemska bränslen.                             merna samt om att pannorna skall vara typ-
1479:     Med den förteckning över av bostadsstyrel-     godkända. Ministeriet eftersträvar även för
1480:  sen godkända pannor som nämns i spörsmålets       egen del mera anslag för undersökning av pan-
1481:  motivering avses uppenbarligen bostadssty-        nor och andra byggnadsdelar och för utveck-
1482: relsens 16. 7. 1979 tili kommunstyrelserna ut-     lande av typgodkännandet.
1483:      Helsingfors den 17 oktober 1980.
1484: 
1485:                                                                   Inrikesminister Eino Uusitalo
1486:                                                  1980 vp.
1487: 
1488: Kirjallinen kysymys n:o 4{)6.
1489: 
1490: 
1491: 
1492: 
1493:                                     Tuominen ym.: Tenojoen rantojen suojaamisesta maakeinotte-
1494:                                         lulta.
1495: 
1496: 
1497:                           Ed u s k u n n a n Herra Puh e m i e h e 11 e.
1498: 
1499:    Pohjoisissa kunnissa suoritetuissa isojaoissa        omistukselta pidettävä erittäin tärkeänä. Kapei-
1500: jätettiin aikoinaan metsähallituksen vaatimuk-          den ranta-alueiden liittäminen tiloihin ei sitä
1501: sesta Tenojoen ranta-alueita valtion maaiksi ylei-      paitsi iisäisi tilojen elinkelpoisuutta.
1502: seen käyttöön. Näiden ra:nta-a'1ueiden liittämistä         Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
1503: yksityisiin tiloihin erillisen lain perusteella esit-   järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteeHa
1504: ti ns. Utsjoen maatoimikunta mietinnössään              valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1505: vuodelta 1973 (komiteanmietintö 1973: 120).             vaksi seuraavan kysymyksen:
1506: Mietinnöstä annetuissa lausunnoissa vastustet-
1507: tiin kuitenikin yleisesti ehdotusta, joka sen                      Onko Hallitus tietoinen vireillä ole-
1508: vuoksi jäi toteuttamatta.                                       vista hankkeista Luovuttaa valtion maa-
1509:    Tällä hetkellä on maa- ja metsätalousminis-                  han kuuluvat Tenojoen ranta-alueet yk-
1510: teriössä tiettävästi jälleen vireillä hankkeita ko.             sityisille tilanomistajille heidän tiloi-
1511: ranta-alueiden luovuttamisesta tilloi'lle.                      hinsa liitettäviksi, sekä ·
1512:    Ottaen huomioon Lapin läänin aJ.ueelia viime                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1513: vuos1na lisääntyneen loma-asutuspaineen ja sen                  siin mainittujen hankkeiden estäimiseksi
1514: myötä virinneen maakeinottdun sekä toisaalta                    ja Tenojoen rantojen suojaamiseksi l'Oma-
1515: maisemanhoidolliset ja muut yleiset tarpeet,                    asutukselta ja maakeinottelulta?
1516: olisi Tenojoen rantojen suojaamista yksityiseltä
1517:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
1518: 
1519:           Risto Tuominen                   Paula Eenilä                   Matti Puhakka
1520:           Erkki: Liikanen                  Milkko Rönnholm                Tarja Halonen
1521:           Liisa Jaakonsaari                Mauno Forsman                  Tellervo ~oivisto
1522:           Jacob Söderman                   Kaisa Raatikainen              Niilo Hämäläinen
1523:                                            Anna-Liisa Piipari
1524: 
1525: 
1526: 
1527: 
1528: 088000829D
1529: 2                                              1980 vp.
1530: 
1531: 
1532: 
1533: 
1534:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
1535: 
1536:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nojoen varressa olevat asukJkaat ovat joutuneet
1537: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           eri asemaan kuin muut pohjoisimpien alueiden
1538: olette 18 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-          asukkaat.
1539: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Utsjoen maatoimikunta tekikin 22. 9. 1973
1540: omaiselle jäsene1le jäl'jennöksen kansanedustaja        päivätyssä mietinnössään ehdotuksen epä!kohdan
1541: Tuomisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-          korjaamisesta siten, että rantakaistaleet liitet-
1542: symyiksestä n:o 406:                                    tä~siin niihin rajoittuviin tilloihin. Toimikunnan
1543:                                                         mietinnöstä annetuissa lausunnoissa ehdotusta
1544:            Onko Hallitus tietoinen vireillä ole-        sekä vastustettiin että kannatettiin.
1545:        vista hankkeista luovuttaa valtion maa-              Asian selvittämistä varten maa- ja metsä-
1546:        han kuuluvat Tenojoen ranta-alueet )llk-         ta'lousministeriö asetti 19. 5. 1980 työryhmän;
1547:        ,sityiisille tilanomistajitle heidän ti:lui-     jonika tehtävänä on tarkistaa Utsjoen maatoimi-
1548:        hinsa liitettäviksi, sekä                        kunnan ehdotuksia ,siltä osin, kuin ne kJoskevat
1549:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Utsjoen kunnassa suoritetuissa isojakotoimituk-
1550:        siin mainittujen hankkeiden estäimiseksi         sissa valtion maaksi erotettuja ranta-alueita,
1551:        ja Tenojoen rantojen suojaamiseksi loma-         sekä laatia tarkistuksen perusteella tarpeellisek-
1552:        asutukselta ja maakeinottelulta?                 si osoittautuvat toimenpide-ehdotukset.
1553:                                                             Työryhmän työn ollessa edelleen kesken on
1554:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             ennenaikaista arvioida sitä, mihin toimenpitei-
1555: taen seuraavaa:                                         siin työryhmän selvityksen perusteel1a on tar-
1556:    Tenojoen rannalla olevia tiloja koskev,issa          koitus ryht)llä. Mikäli työryhmän selvityksen pe-
1557: isojakotoimituksissa on ranta-alueelta erotettu         msteella ilmenee, että Tenojoen ranta-a1ueiden
1558: yksityisten tillojen kohdalta kapeita rantasuika-       asuacl<:aita on isojakoa koskevien säännösten so-
1559: leita valtiolle siten, että vain rakennuspaikko-        veltamisessa kohdeltu muihin verrattuna epä-
1560: jen kohdalta olevat ranta-alueet annettiin ti-          oikeudenmukaisesti, on harkittava keinoja epä-
1561: loille. Noudatettu menettely poikkeaa tältä osin        oikeudenmukaisuuden poistamiseksi. Tarkoituk-
1562: muissa Enontekiön ja Utsjoen isojaoissa nouda-          sena ei sen sijaan ole missään vaiheessa ollut
1563: tetusta menettelystä, mikä mevkitsee sitä, että         saattaa Tenojoen rantoja 1oma-asutu'kseen tai
1564: isojatkoa koskevia säännöksiä sovellettaessa Te-        maakeinottelun piiriin.
1565:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1980.
1566: 
1567: 
1568:                                                       Maa- ja metsätaLousministeri Taisto Tähkämaa
1569:                                                 N:o 406                                                3
1570: 
1571: 
1572: 
1573: 
1574:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1575: 
1576:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. rik:Jsdagsordningen            Kommissionen för utredning av jordägoför-
1577: anger har Ni, Herr TaLman, med Eder slni-              hållandena i Utsjoki har även i sitt betänkande
1578: velse av den 18 juni 1980 tili vederbörande            den 22. 9. 1973 framfört ett förslag tili juste-
1579: med:lem av statsrådet översänt avskrift av föl-        ring av missförhållandet på så sätt, att strand-
1580: jande av riksdagsman Tuominen m. fl. stäNda            remsorna skul:le fogas tiJl: de gränsande lägen-
1581: spörsmlH nr 406:                                       heterna. 1 utlåtandena om kommissionens be-
1582:                                                        tärrkande både motsatte man sig och stödde
1583:            Är Regeringen medveten om de ak-            man förslaget.
1584:         tuella planerna att överlåta tHl statens           J ord- och skogsbruksministeriet tHLsatte 19.
1585:         matlk hörande strandområden vid Tana           5. 1980 ·en arbetsgrupp för att utreda frågan.
1586:         älv ti11 privata lägenhetsä.gare för att       Arbetsgruppen har till uppgift att granska kom-
1587:         införlivas med dessa lägenheter, samt          missionens för utredning av jordägoförhåHan-
1588:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för         dena i Utsjoki förslag tili den del det berör
1589:         att förhindra 1sagda p1aner och skydda         strandområdena, som vid storskiftesförrättning-
1590:         Tana älvs stränder mot fritidsbebyggelse       en i Utsjoki kommun avsHljts som mark åt
1591:         och jordspekulation?                           staten, samt att på basen av detta uppgöra
1592:                                                        förslag tili åtgärder, som kan visa sig erforder-
1593:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-          liga.
1594: samt anföra följande:                                      Då arbetsgruppens arbete ännu 1nte är slut-
1595:    Vid storskiftestörrättningarna på lägenheter-       .liört är det för tidigt att bedöma vilka åtgärder
1596: na vid Tana älvs stränder har beträffande de           man på basen av arbetsgruppens utredning
1597: prirvata ~ägenheterna från strandområdena av-          har för avsikt att vidta. Om det på basen av
1598: skilljts• smala strandremsor åt staten så, att lä-     arbetsgruppens utredning framgår att invånarna
1599: genheterna endast erhöl1 strandområden vid             vid Tana älvs stränder vid tillämpningen av
1600: byggplatserna. Det förfarande som tillämpas av-        stadgandena om .storskifte behandlats orätt-
1601: vilker till denna de'l från det förfarande som till-   mätigt i j<iimförelse med övriga invånare, måste
1602: lämpats vid storskiftet i Enontekiö och Utsjoki,       man överväga olika sätt att eliminera orättmä-
1603: virlket innebär att vid tillämpningen av stadgan-      tigheten. Avs1kten har dock inte i något skede
1604: dena om storskifte har invånarna vid Tana älv          varit att utsätta stränderna vid Tana älv för
1605: kommit i en annan ställning än invånarna i             fritidsbebyggelse e1ler jordspekulation.
1606: de övriga nordligaste delarna.
1607:       Helsingfors den 16 september 1980.
1608: 
1609: 
1610:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
1611:                                              1980 vp.
1612: 
1613: Kirjallinen kysymys n:o 407.
1614: 
1615: 
1616: 
1617: 
1618:                                  Liedes: Työttömyyskorvauksen suorittamisesta.
1619: 
1620: 
1621:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1622: 
1623:    Jo toista vuotta sitten ns. Hidenin toimi-       perikunnan osittamatonta kotitilaa,. josta on ve-
1624: kunta ja myöhemmin perustusla.kivaliokunta          rotettu mm. vuodelta 1977 12 OOO:cäyriä ja vuo-
1625: ovat kiinnittäneet huomiota· siihen, että vastoin   delta 1978 10 000 äyriä.
1626: perustuslain ja voimassa olevan .. työllisyyslain     Ei voi hyväksyä työvoimaviranomaisten toi-
1627: määräyksiä hylätään työttömyyskorvauksia hen-       menpiteitä, joilla hylätään lakiin ja tosiasioihin
1628: kilöUtä, joita ei voida työhön sijoittaa.           perustuva työttömyyskorvauksen saanti siihen
1629:    Ruukin työvoimatoimikunta on 29. 8. 1979         oikeutetuilta.
1630: hylännyt Martti Aution työttömyyskorvauksen           Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen
1631: saannin. Työvoimaministeriön työllisyystoimisto     37 §:n 1 momentin nojalla esitän vaitloneuvos-
1632: on 17. 4. 1980 hyväksynyt valitusta koskenee-       ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kirjalli-
1633: seen asiaan annetun Ruukin työvoimatoimiston        sen kysymyksen:
1634: päätöksen.
1635:    Hylkäämisen perustana on esitetty, että ao.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1636: henkilö ei ole koskaan ollut ansiotyössä, eikä             ryhtyä työttömyyskoryauksen maksa-
1637: ole ollut työssä kotitilallaan. Todellisuudessa            miseksi niille työttömille, jotka olisivat
1638: Autio on aikaisemmin työskennellyt paljon Hel-             oikeutettuja mainitun korvauksen saami-
1639: singin, Kokkolan ja Kemijärven rakennustyö-                seen?
1640: mailla. Myös edellisinä vuosina hän on hoitanut
1641:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
1642: 
1643:                                           Pentti Liedes
1644: 
1645: 
1646: 
1647: 
1648: 0&8000808R
1649: 2                                             1980 vp.
1650: 
1651: 
1652: 
1653: 
1654:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1655: 
1656:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myyskorvausta maksetaan. Lain mukaan kor-
1657: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vauksenhakijan tulee korvauksen saadakseen
1658: olette 18 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-       olla 16 vuotta täyttänyt, työkykyinen, työha-
1659: jeenne ohella· •toimittanut valtioneuvoston asian-   luinen sekä taloudellisen tuen tarpeessa. Työt-
1660: omaiselle· jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tömyyskorvaus ei ole viranomaisen vapaasta har-
1661: Pentti Liedeksen näin kuuluvasta kirjallisesta       kinnasta riippuva avustus, vaan se tulee mak-
1662: kysymyksestä n:o 407:                                saa kaikille laissa ja sitä alemmanasteisissa sään-
1663:                                                      nöksissä asetetut edellytykset täyttäville.
1664:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Työttömyyskorvausten maksaminen on työ-
1665:        ryhtyä . työttömyyskorvauksen maksa-          voimaministeriön tehtävänä. Kysymyksessä vii-
1666:        misdcii tilille työttömille, jotka olisivat   tattu selvitys tehtiin työvoimaministeriön toi-
1667:        oikeutettuja mainitun korvauksen saami-       mesta juuri sen turvaamiseksi, että työttömyys-
1668:        seen?                                         korvauksen maksamisedellytykset täyttävät ha-
1669:                                                      kijat korvauksen myös saisivat. Selvityksen poh-
1670:    VastaukSena kysymykseen esitän kunnioit-          jalta muutettiin viime keväänä työllisyysasetusta
1671: tavasti seuraavaa:                                   soveltavaa työvoimaministeriön päätöstä valtio-
1672:    Työllisyysl~kl, -asetus ja työvoimaministeriön    neuvoston raha-asiainvaliokunnassa hyväksytyl-
1673: päätös työllisyysasetuksen soveltamisesta sisäl-     lä tavalla korvauksenhakijoille edulliseen suun-
1674: tävät ne säännökset, joiden mukaisesti työttö-       taan.
1675:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1980.
1676: 
1677:                                                                     Työvoimaministeri Arvo Aalto
1678:                                              N:o 407                                              3
1679: 
1680: 
1681: 
1682: 
1683:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1684: 
1685:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        som söker arbetslöshetsersättning ha fyllt 16 år
1686: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      samt vara arbetsduglig, arbetsvillig och i behov
1687: av den 18 juni 1980 tili vederbörande medlem       av ekonomiskt stöd. Arbetslöshetsersättning ät
1688: av statsrådet för besvarande översänt avskrift     inte en stödform som beror på en myndighets
1689: av följande av riksdagsman Pentti Liedes ställ-    fria prövning, utan den skall utbetalas tili alla
1690: da skriftliga spörsmål nr 407:                     som uppfyller förutsättningarna i lagen och
1691:                                                    stadganden av lägre rang.
1692:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Utbetalningen av arbetslöshetsersättningar
1693:        ta i syfte att alla de arbetslösa som har   ankommer på arbetskraftsministeriet. Den ut-
1694:        rätt tili arbetslöshetsersättning skulle    redning som spörsmålsställaren syftar på ut-
1695:        erhålla den?                                fördes på arbetskraftsministeriets uppdrag just
1696:                                                    för att trygga att alla de sökanden som upp-
1697:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-      fyller förutsättningarna för utbetalningen av
1698: samt följande:                                     arbetslöshetsersättning också skulle erhålla den.
1699:    De stadganden enligt vilka arbetslöshetser-     På basen av utredningen och sedan statsrådets
1700: sättning utbetalas ingår i lagen och förordning-   finansutskott godkänt saken ändrades arbets-
1701: en om sysselsättning samt i arbetskratfsminis-     kraftsministeriets beslut angående tillämpningen
1702: teriets beslut angående tillämpningen av förord-   av förordningen om sysselsättning i en för er-
1703: ningen om sysselsättning. Enligt lagen skall den   sättningssökande fördelaktig riktning.
1704:      Helsingfors den 23 juli 1980.
1705: 
1706:                                                                Arbetskraftsminister Arvo Aalto
1707:                                                1980 vp.
1708: 
1709: Kirjallinen kysymys n:o 408.
1710: 
1711: 
1712: 
1713: 
1714:                                   Saarikoski: Turvesoiden kuntoonpanorahaston perustamisesta.
1715: 
1716: 
1717:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
1718: 
1719:    Valtion polttoainekeskuksen toimesta on huo-      tä, että ryhdytään toimenpiteisiin turvesoiden
1720: mattavalla valtion tuella saatettu useita kym-       kuntoonpanorahaston perustamiseksi. Rahastos-
1721: meniä tuhansia hehtaareja turvesoita tuotanto-       ta annettaisiin halpakorkoista luottoa muiden
1722: kuntoon. Vapo on hankkinut turvesuot hallin-         kuin Vapon toimesta tapahtuvien turvesoiden
1723: taansa joko ostamalla noin 1 000 markan hin-         kuntoonpanojen rahoittamiseen.
1724: taan hehtaarilta taikka vuokraamalla muuta-             Turvesoiden kuntoonpanerahaston perusta-
1725: man kymmenen markan hehtaarivuokralla vuot-          mista on esitetty mm. raha-asia-alaitteessa n:o
1726: ta kohti.                                            242. Hallitus ei kuitenkaan toistaiseksi näytä
1727:    Turvesuolta nostetaan vuosittain polttotur-       ryhtyneen toimenpiteisiin asian hoitamiseksi,
1728: vetta jopa pari tuhatta kuutiometriä vuodessa.       koska rahastoa koskevaa määrärahaa ei valtion
1729: Nostovuosia on lähes yhtä paljon kuin vuok-          vuoden 1980 I lisämenoarvioon sisälly.
1730: rausvuosiakin; joten suokuutiosta maksettava            Koska palaturpeen tuotannon käynnnistämi-
1731: Vapon hinta on vain muutama penni. Vapo              nen mahdollisimman tehokkaasti ns. "isäntä-
1732: puolestaan myy pohtoturvetta turpeen suo-            linjalla" on nykyi&en energiatilanteen vallitessa
1733: hintaan verrattuna jopa tuhatkertaiseen hintaan.     välttämätöntä - on tarvittava määräraha saa-
1734: Turvesuon tuotantokuntoon saattaminen maksaa         tava ensi vuoden tulo- ja menoarvioort, maan-
1735: muutamasta tuhannesta muutamaan kymme-               viljelijöiden ja muiden yksityisomistuksessa ole-
1736: neen tuhanteen markkaan hehtaaria kohti. Yk-         vien turvesoiden ojittamisen ja muun kuntoon-
1737: sityiSet turpeenostajat ovat laskeneet, että ny-     panen rahoittamiseksi, pitkäaikaisten halpakor-
1738: kyisillä polttoturpeen hinnoilla turpeen tuotta-     koisten valtion lainojen avulla.
1739: minen pienempimuotoisessa mittakaavassa olisi           Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
1740: erittäin kilpailukykyistä. Ongelmaksi on kuiten-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
1741: kin muodostunut turvesoiden kuntoonpanon ra-         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
1742: hoitus, jonka Vapo on tähän saakka saanut suo-       raavan kysymyksen:
1743: rittaa huomattavalta osalta valtion tuella.
1744:    Edellä olevista syistä ja jotta turvesoiden                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
1745: omistajille voitaisiin tämänhetkistä paremmin                siin turvesoiden kuntoonpanorahaston
1746: turvata turpeen hinta suolla ja jotta myös pie-              perustamiseksi valtion vuoden 1981
1747: nialaiset turvesuot saataisiin lähinnä yksityisten           tulo- ja menoarvioon otettavalla määrä-
1748: yrittäjien toimesta tuotantoon, on välttämätön-              rahalla?
1749:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
1750: 
1751:                                           Helge Saarikoski
1752: 
1753: 
1754: 
1755: 
1756: 088000864J
1757: 2                                              1980 vp.
1758: 
1759: 
1760: 
1761: 
1762:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1763: 
1764:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ainekeskukseen on käyttökelpoinen lisätulonläh-
1765: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         de maatilatalouden harjoittajalle.
1766: olette 18 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-            Pienimuotoisen, lähinnä maatilan yhteydessä
1767: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      harjoitettavan turvetuotannon edellytyksien pa-
1768: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       rantamiseksi ehdotti maa- ja metsätalousminis-
1769: Helge Saarikosken näin kuuluvasta kirjallisesta        teriön asettama .työryhmä, jossa kauppa- ja
1770: kysymyksestä n:o 408:                                  teollisuusministeriö oli myös edustettuna, elo-
1771:                                                       kuussa 1980 valmistuneessa muistiossaan tuki-
1772:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       toimenpiteitä lähinnä maatilatalouden kehittä-
1773:         siin turvesoiden kuntoonpanorahaston          misrahastoa käyttäen. Työryhmän esitykset on
1774:         perustamiseksi valtion vuoden 1981            ilmeisesti pääosin huomioitu vuoden 1981 tulo-
1775:         tulo- ja menoarvioon otettavalla määrä-       ja menoarvioesityksessä.
1776:         rahalla?                                          Kauppa- ja teollisuusministeriö esitti yritys-
1777:                                                       muotoisen turvetuotannon tukemista samaan ta-
1778:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:          paan kuin kotimaisen polttoaineen käyttäjiä tue-
1779:    Jyrsinturpeen. tuottaminen on investoinneil-       taan investointivaiheessa. Kauppa- ja teollisuus-
1780: taan ja kannattavuudeltaan varsin raskasta toi-       ministeriön ehdotus sisältyi ministeriön vuoden
1781: mintaa. Palaturpeenkin tuotanto edellyttää suon       1981 tulo- ja menoarvioesitykseen, mutta val-
1782: kunnostusvaiheessa investointeja, jotka alkavat       tiovarainministeriön noudattaman tiukahkon
1783: tuottaa tulosta usein vasta vuosien kuluttua.         budjettipolitiikan vuoksi määrärahaa tarkoituk-
1784: Palaturpeen tuotantokalusto on varsin kallista        seen ei voitu osoittaa. Ministeriön teollisuus-
1785: verrattuna polttohakkeen tuotantokalustoon.           osastolla on kuitenkin tarjottavana normaalit
1786: Valtion polttoainekeskukselle on kertynyt koke-       yritysten tukimuodot ja Keran luototusresurssit.
1787: musperäistä tietoa palaturvetuotannon kannatta-           Rahaston perustaminen pelkästään soiden
1788: vuudesta. Suurin yksityinen turvetuottaja, Tur-       kunnostamista varten ei liene tarkoituksenmu-
1789: veruukki Oy suhtautuu varsin varovaisesti pala-       kaista, sen sijaan tulisi harkita nykyisen energia-
1790: turvetuotannon voimakkaaseen laajentamiseen.          alan melko kirjavan avustus-, korkotuki- ja lai-
1791: Monet pienyrittäjät ovat nyt ilmeisesti kokeneet      noitusjärjestelmien yhtenäistämistä ja kokoa-
1792: palaturvetuotannon investointivaiheen raskau-         mista eri hallinnonaloilta kauppa- ja teollisuus-
1793: den.                                                  ministeriön piiriin siltä osin kuin on kysymys
1794:    Pienimuotoinen palaturvetuotanto täydentää         yritysten ja taajamien energiahuollon investoin-
1795: kuitenkin varsin hyvin suurten turvetuottajien        tien tukemisesta. Kaupunkien keskitettyyn läm-
1796: toimintaa ja yhteistoiminnalla Valtion poltto-        möntuotantoon liittyvän kaukolämmön jakelu-
1797: ainekeskuksen ja pientuottajien välillä on saa-       toiminnan investointien avustus- ja lainamuotoi-
1798: vutettavissa molemminpuolisia etuja. Pientuot-        nen tuki tulisi kuulua kauppa- ja teollisuusmi-
1799: tajan tyypillisiä asiakkaita lienevät pientalokiin-   nisteriön eikä sisäasiainministeriön hallinnon-
1800: teistöt, kasvihuoneet, teollisuushallit, mahdolli-    alan piiriin.
1801: sesti meijerit ja taajamien pienehköt aluelämpö-         Energia-alan tukitoiminnan luonne tulisi muu-
1802: keskukset. Joissakin tapauksissa tuottajan kan-       toinkin ottaa harkinnan kohteeksi. Kauppa- ja
1803: nattaa myydä tuotantoaan Valtion polttoaine-          teollisuusministeriöllä on nykyisin käytettävis-
1804: keskukselle, joka huolehtii palaturpeen markki-       sään varoja kotimaisia polttoaineita käyttävien
1805: noinnista suuremmille kuluttajille. Myös tavan-       laitosten tukemiseen ja korkotukea yritysten
1806: omainen urakointisuhde suoraan Valtion poltto-        energiansäästöinvestointien luotoille, mutta ei
1807:                                              N:o 408                                               3
1808: 
1809: avustusmahdollisuutta kotimaisia polttoaineita     neille ja kotimaisen energian käytön lisäämiselle
1810: tuottaville yrityksille eikä kaukolämmön jakelu-   tulisi voida osoittaa korkokannaltaan ja maksu-
1811: toiminnalle. Energiahuollon investointien suu-     ajoiltaan edullisia luottoja. Lähivuosina tulisi
1812: ruudesta ja raskaudesta johtuen tulisi olla käy-   voida vähentää näiden hankkeiden avustusmuo-
1813: tettävissä oma rahoituskanava, jonka lainoitus-    toista rahoitusta ja pystyä tarjoamaan riittävästi
1814: ehdot huomioisivat alan inv,estointien erityis-    edullista lainamuotoista rahoitusta energiahuol-
1815: luonteen. Erityisesti energiansäästöinvestoin-     lon mittaville investoinneille 1980-luvulla.
1816:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
1817: 
1818:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
1819: 4                                             1980 vp.
1820: 
1821: 
1822: 
1823: 
1824:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1825: 
1826:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          menterna. Även ett normalt entreprenadsförhål-
1827: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        lande direkt tili Statens bränslecentral är för
1828: av den 18 juni 1980 tili vederbörande medlem         gårdsbruksidkaren en användbar tilläggsin-
1829: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-     komstkälla.
1830: skrift av följande av riksdagsman Helge Saari-           Med tanke på förbättrandet av förutsätt-
1831: koski undertecknade spörsmål nr 408:                 ningarna för i mindre skala främst i samband
1832:                                                      med gårdsbruk bedriven torvproduktion före-
1833:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        slog den av jord- och skogsbruksministeriet
1834:        inrättande av en bearbetningsfond för         tillsatta arbetsgruppen, i viiken även handels-
1835:        torvmossar medelst ett anslag som             och industriministeriet var representerat, i sitt
1836:        skulle intas i statsförslaget för år 1981?    betänkande i augusti 1980, att stödåtgärder
1837:                                                      skulle vidtas närmast genom utvecklingsfonden
1838:    Såsom svar på spörsmålet får jag anföra           för gårdsbruk. I budgetpropositionen för år
1839: följande:                                            1981 har huvuddelen av arbetsgruppens rekom-
1840:    Producering av frästorv är med hänsyn tili        mendationer uppenbarligen beaktats.
1841: investeringar och lönsamhet en rätt krävande             Handels- och industriministeriet har före-
1842: industri. Också i fråga om stycketorv förutsät-      slagit att torvproduktion på företagsbas skulle
1843: ter produktionen i bearbetningsskedet investe-       understödjas i landet på samma sätt som sker
1844: ringar vilka ofta börjar ge avkastning först efter   i fråga om förbrukare av inhemskt bränsle i
1845: flera år. Produktionsmaterielen är i sistnämnda      investeringsskedet. Förslaget ingick i ministe-
1846: fall ganska dyr jämförd med motsvarande mate-        riets budgetförslag för år 1981, men på grund
1847: riel i fråga om flis. Statens bränslecentral har     av den av finansministeriets antagna ganska
1848: samlat på erfarenhet baserad kunskap om              strama budgetlinje kunde anslag inte anvisas för
1849: stycketorvsproduktionens      lönsamhet.      Den    ändamålet. Ministeriets industriavdelning kan
1850: största enskilda torvproducenten, aktiebolaget       dock erbjuda företag normala stödformer och
1851: Turveruukki Oy, ställer sig rätt återhållsam         U tvecklingsområdesfonden rf: s kredi tresurser.
1852: gentemot iden om en radikal utvidning av                 Att inrätta en fond enbart med tanke på be-
1853: stycketorvsproduktionen. Flera småföretagare         arbetning av torvmossar torde inte vara ända-
1854: har uppenbarligen nu fått erfara hur tungt in-       målsenligt, utan man borde i stället studera
1855: vesteringsskedet i fråga om stycketorvspro-          möjligheterna att förenhetliga det i nuläget
1856: duktion kan bli.                                     ganska komplicerade bidrags-, räntestöds- och
1857:    Producering av stycketorv i mindre skala          kreditsystemet och centralisera det tili handeis-
1858: kompletterar dock rätt bra storproducenternas        och industriministeriets förvaltningsområde
1859: verksamhet, och samarbetet mellan Statens            alltid när fråga är om stödjandet av företags
1860: bränslecentral och småproducenter kan faktiskt       och tätorters investeringar i energiförsörjningen.
1861: innebära förmåner för bägge parterna. Bland          Det stöd som städerna kan i form av bidrag
1862: småproducenternas typiska kunder torde finnas        och kredit få för de investeringar som de gör i
1863: mindre fastigheter, växthus, industrihallar,         distribueringen av fjärrvärme inom ramen för
1864: eventuellt mejerier och tätorters mindre             sin centraliserade värmeproduktion borde falla
1865: distriktvärmecentraler. I vissa fall kan det vara    under handels- och industriministeriets och inte
1866: lönsamt för producenten att sälja en del av sin      ministeriets för inrikesärendena förvaltnings-
1867: produktion tili Statens bränslecentral, viiken       område.
1868: marknadsför stycketorven tili de större konsu-           Karaktären av den stödverksamhet som he-
1869:                                                N:o 408                                              5
1870: 
1871: drivs inom energiområdet borde även i övrigt         vilikoren borde vara anpassade tili investerings-
1872: upptas tili prövning. Handels- och industrimi-       verksamhetens speciella karaktär. I synnerhet
1873: nisteriet har nuförtiden tili sitt förfogande både   för energiinbesparingsinvesteringar och för ökad
1874: anslag för stödjande av anläggningar som an-         användning av inhemsk energi borde kunna
1875: vänder inhemska bränslen och räntestöd för           anvisas krediter som borde tili räntefoten och
1876: krediter som företag använder för finansiering       amorteringsfristerna vara speciellt förmånliga.
1877: av sina investeringar i energiinbesparingen, men     Stödjandet av dylika projekt genom direkt
1878: det kan inte stödja företag som producerar in-       bidrag borde kunna minskas under de näst-
1879: hemskt bränsle ellet företag som distribuerar        följande åren för att kunna i tillräcklig om-
1880: fjärrvärme. Investeringar i energiförsörjningen      fattning erbjuda förmånliga lån för 1980-talets
1881: är så stora och tunga att för ändamålet borde        stora energiförsörjningsinvesteringar.
1882: finnas en särskild finansieringskanal, där låne-
1883:       Helsingfors den 23 september 1980.
1884: 
1885:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
1886: 
1887: 
1888: 
1889: 
1890: 088000864]
1891:                                                  1980 vp.
1892: 
1893: Kirjallinen kysymys n:o 409.
1894: 
1895: 
1896: 
1897: 
1898:                                     Ihamäki ym.: Sokeritautipotilaan ruokakustannusten vähentämi-
1899:                                        sestä verotuksessa.
1900: 
1901: 
1902:                           Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1903: 
1904:     VetÖ1ia.llitus on kirjeessään21. 6. 1972 n:o        d mitään. Äärimmäisen tarkasti sitä tulisi kqi-
1905: 68/31/72 1käsitellyt veronmaksukyvyn alentu-            tenkin noudattaa juuri insuliinihoitoisten dia-
1906: mis'Vähenriyst,ä diabeetik:kojen osalta ja toden-       beetikkojen. Ru.okavalio on täysin rinnastetta-
1907: nut, _että yhtenäistettäessä Vierotuskäytäntöä olisi    vissa lääkehoitoon ja siten sen aiheuttamat lisä·
1908: asia suositu~sissa verolautakunnalle huomioita-         kustannukset sairauskuluihin. Ruokavalion nou-
1909: va . .Valtion sokeritautitoim1kunta on esittänyt        dattaminen on työkyvyn ylläpitämiseksi välttä-
1910: sokeritautisten verotuksen muuttamista siten,           mätöntä ja siten lisäkustannukset tulisi mieltää
1911: etdi he saavat vähentää ruokavalion aiheutta~           tulon hankkimisesta ja/tai sen säilyttämisestä
1912: man -2.300-3.500 markan lisämenot verotuk-              johtundksi menoiksi. Sokeritaudin perusteella
1913: sessa, 'l>aika:lHsilla verolautakunnilla on kuiten-     annettu invalidivähennys ei lähimainkaan kor-
1914: ki-n ()~keus soveltaa suositusta ja jättää se myös      vaa ylimääräistä ruokavaliosta johtuvaa kustan-
1915: kokonl,l,an .huomioimatta. Näin ollen vähennyk-         nuserää.
1916: ~ri suu~us .voi vaihdeiia huomattavastikin eri             Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
1917: Paikkaikqntien kesken. Käs.ityksemme. mukaan            sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1918: ei. :\r()i olla perusteltua, että sokeritautisen hoi-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1919: d~sta myönnettävän vähennyksen suuruus vaih-            vaksi seuraavan kysymyksen:
1920: t.e_ke. ~t:iuresti eri kunnissa kuten nykyään on
1921: asiahlalta. Diabeetikot joutuvat keskenään eri-                   Onko HaHitus tietoinen, että. sokeri-
1922: arvoiseen asemaan siitä riippuen, missä kun-                   tautipotilaille verotuksessa myönnettävä
1923: nassa .he sattuvat asumaan. Kuitenkaan diabe-                  ruokavaliosta johtuva verovähennys e,i
1924: tek~'en= 'hoidon kustannukset eivät voine erota                ole suuruudeltaan kaikkialla maassa riit~
1925: kovinkaan suures•sa määrin eri paikkakunnilla.                 tävä ja että verovähennyksen my9ntämi~
1926:  ·.. Sokel;itauti on elinikäinen sairaus, joka vaa-            -sen suhteen esiintyy epäyhtenäisyyttä e.d
1927: tiijsääim.öllistä hoitoa. Hoidon tärkein osa on                paikkakuntien kesken, ja
1928: erityinen: ruokavalio. Se on aina välttämätön, oli-               mihin toimenpiteisiin hallitus atkoo
1929: p(mU:una hoitona insuliinipistokset, tabletit tai              ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
1930:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
1931: 
1932:                 Timo Ihamäki                                     Eeva Kauppi
1933:                 Helena Pesola                                    Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
1934: 
1935: 
1936: 
1937: 
1938: 088000857A
1939: 2                                             1980 vp.
1940: 
1941: 
1942: 
1943: 
1944:                         Ed u s kunnan I-I e r r a Puhe m i e he 11 e.
1945: 
1946:    Valt1opäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lautakuntien kokoonpanosta johtuu, etteivät vä-
1947: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hennyksen myöntämisen perusteet ole samat
1948: olette J8 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-       kaikkialla maassa. Lisäksi tapaukset ovat var-
1949: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sin erilaisia silloinkin, kun vähennystä pyyde-
1950: omaiseHe jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tään samoilla perusteiHa. Vähennyksen myön-
1951: Timo Ihamäen ym. näin kuuluvasta kirjalli-           'tämisen esteenä saattaa myös oLla puutteellinen
1952: sesta kysymyksestä n:o 409:                           selvitys vähennysperusteista ja veronmaksuky-
1953:                                                      kyyn vaikuttavista olosuhteista.,
1954:          Onko Ha1litus tietoinen, että sokeri-           Verohallitus on ohjdssaan lausunut sairau-
1955:        tautipotilaille verotuksessa myönnettävä      den perusteella myönnettävästä veronmaksuky-
1956:        ruokavaliosta johtuva verovähennys ei         vyn alentumisvähennyksestä mm. seuraavaa.
1957:        ole suuruudeltaan kaikkialla maassa riit-     Tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n mukaan "ve-
1958:        tävä ja että verovähennyksen myöntämi-        ronmaksukyvyn tulee olla olennaisesti alentu-
1959:        sen suhteen esiintyy epäyhtenäisyyttä eri     nut, jotta vähennys voitaisUn tällä perusteella
1960:        paikkakuntien kesken, ja                      myöntää. Tämä on harkittava kussakin tapauk-
1961:           m1hin toimenpiteisiin hallitus arkoo        sessa erikseen. Veronmaksukyky riippuu ensisi-
1962:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?               jaisesti verovelvollisen ja hänen perheensä käy-
1963:                                                      tettävissä olevista tuloista ja varallisuudesta,
1964:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          jolloin otetaan huomioon myös verovapaat tulot
1965: taen seuraavaa:                                       ja erilaiset sosiaaliavustukset. Säännöksen sovel-
1966:     Olen ai!kai,semmin ~selvittänyt samaa aihetta     taminen ei välttämättä edellytä säälittävien syi-
1967: mm. kansanedustaja Boris Renlundin kirja1li-         den olemassaoloa, vaan vähennyksen myöntä-
1968: seen kysymykseen n:o 221/1979 ja kansanedus-          minen voi tulla \kysymykseen aina, \kun tarvetta
1969: taja Salme Myyryläisen kirjalliseen kysymyk-          siihen harkitaan olevan."
1970: seen n:o 172/1980 antamissani vastauks1ssa               Sairauden perusteella . voidaan myöntää vä-
1971: seuraavaan tapaan.                                   lierinys, m~käli sairaudesta on aiheutunut huo-
1972:     Tuh ja varallisuusverolain 31 §:n mukaan,         mattavia kustannuksia tai tulon alenemista.
1973: jos henkilön veronmalksukyky hänen ja hänen           Poikkeuksellisen suurista sairauskuluis.t:a voi-
1974: perheensä käytettävissä olevat tulot ja varaHi-       daan ottaa vähennyksenä huomioon sairauskulu-
1975: suus huomioon ottaen on erityi,sistä syistä, ku-      vähennyksen· enimmäismäärän ylittävä osa. Kus-
1976: ten elatusvelvo!Hsuuden, työttömyyden tai sai-        tannukset sokeritaudin tai muun sairauden edel-
1977: rauden johdosta olennaisesti alentunut, vähen-        lyttämästä ruokavaliosta voivat niinikään olla
1978:  netään tulosta kohtuullinen määrä, joka on vuo-      perusteena vähennyksen myöntämiselle. Näissä-
1979:  delta 1980 toiroitettavasta verotuksesta lähtien     kin tapauksissa tulee tutkia, onko vähennyksen
1980: enintään 4 700 markkaa.                               myöntäminen perusteltavissa verovelvollisen ve-
1981:     Veronmaksukyvyn alentumi:svähennyksen tar-        ronmaksukykyyn nähden. Huomiota on kiinni-
1982: koituksena on muutoin kaavamaisessa vähennys-         tettävä myös siilhen, että kysymyksessä mainitut
1983:  järjestelmässämme antaa verolautakunnille mah-       henkilöt voivat eräissä tapauksissa saada inva-
1984:  dollisuus itsenäistä ha11kintavaltaa käyttäen ot-    liditeettinsä nojalla verovähennyksen. Vähen-
1985: taa huomioon tilanteet, joissa jokin erityinen        nyksen myöntäminen on siten verolautakunnan
1986: syy on va~kuttanut verovelvollisen talouteen          harkinnas,sa.
1987: siinä määrin, että hänen \kykynsä verojensa              Verolautakunnalle on ~siten säännöksen sana-
1988: maksamiseen on todella merkittävästi alentu-          muodon mukaan annettu mahdomsuus kussa-
1989: nut. Vähennyksen Luonteesta sekä myös vero-           kin tapauksessa erikseen ottaa huomioon mm.
1990:                                              N:o 409                                               3
1991: 
1992: sokeritautia sairastavien henkilöiden erityisolo-   ten -sää'tämistä vältettävä. Tähän nähden ja
1993: suhteet veronmaksukykyä alentavana tekijänä.        ottaen huomioon, että sokeritautia sairastavien
1994: Tästä johtuen on luonnollista, että veronmak-       henkilöiden erityisolosuhteet voidaan ottaa tar-
1995: sukyvyn a:lentumisvähennyksen myöntämispe-          vittavassa määrin verotuksessa huomioon jo
1996: rusteet mm. sokeritautipotilaiden ruokavaliosta     voimassa olevien säännösten nojalla, ei halli-
1997: johtuvien kustannusten osalta voivat vaihdella      tuksen mielestä ole aihetta myöskään erityis-
1998: eri paikka,lmntien kesken. Kun toisaalta vero-      vähennyksen säätämiseen. Käytännön yhtenäis-
1999: tuksen yksinkertaistamiseen, jota luonnollisten     tämiseen veronmaksukyvyn alentumisvähennyk-
2000: henlkilöiden tuloverotuksen kehittäminen edel-      sen soveltamisessa pyritään edelleen kiinnittä-
2001: lyttää, liittyy myös verotuksessa myönnettävien     mään huomiota nykyisen vähennysjärjestelmän
2002: vähennysten karsiminen, olisi uusien vähennys-      puitteissa.
2003:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
2004: 
2005:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
2006: 4                                               1980 'vp.
2007: 
2008: 
2009: 
2010: 
2011:     ",;.,:.
2012:                              T i 11 R i k s d ,a g e n s Fr e r r T a 1rii a n.
2013: 
2014:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordriingeti         art och även skattenämndens sammarisätfnirig.
2015: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse         Trots !ltt aJ?.hållan om avdrag sker på samma
2016: av den 18 juni 1980 tili vederbörande medlem           grunder varierar fallen betydligt. Även en brist-
2017: av stat~r~det översänt avskrift av följande av         fällig utredning om avdragsgrunderna och om-
2018: riksdag'Sman Timo Ihamäki m.fl. undertecknade          ständigheter som påverkar skattebetalningsför-
2019: spörsmål nr 409:                                       mågan kan utgöra hinder för beviljandet av av-
2020:                                                        drag.
2021:              Är Regeringen medveten om att åt              Skattestyrelsen har i sina anvisningar uttalat
2022:           diabetiker på grund av diet beviljat         bl.a. följande om avdrag på grund av nedsatt
2023:           avdrag vid beskattningen inte är till-       skattebetalningsförmåga. Enligt 31 § lagen om
2024:           räckligt stort överallt i landet och att     skatt på inkomst och förmögenhet "skall skatte-
2025:           beviljandet av avdrag vid beskattningen      betalningsförmågan vara väsentligt nedsatt, för
2026:           inte följer någon enhetlig linje på de       att avdrag på denna grund skall kunna bevil-
2027:           olika orterna, och                           jas. Detta skall prövas i varje fall särskilt.
2028:              vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     Skattebetalningsförmågan beror i första hand
2029:           för att avhjälpa detta missförhållande?      på de inkomster och den förmögenhet, som
2030:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           står tili den skattskyldiges och hans familjs
2031: samt anföra följande:                                  förfogande, varvid man beaktar även skattefria
2032:                                                        inkomster och olika sociala bidrag. Stadgandets
2033:    I de svar som tidigare avgivits på bl.a. riks-      tillämpning förutsätter icke oundgängligen
2034: dagsman Boris Renlunds skriftliga spörsmål nr          förekomsten av ömmande omständigheter, utan
2035: 221/1979 och riksdagsman Salme Myyryläinens            avdraget kan beviljas alltid, då skäl därtill
2036: skriftliga spörsmål nr 172/1980 har denna frå-         prövas föreligga."
2037: ga utretts på följande sätt.                               Avdrag på grund av sjukdom kan beviljas om
2038:    I 31 § lagen om skatt på inkomst och för-           sjukdomen har förorsakat avsevärda kostnader
2039: mögenhet stadgas att om en persons skatte-             eller inkomstnedsättning. Av exceptionellt stora
2040: betalningsförmåga med beaktande av de in-              sjukdomskostnader kan som avdrag beaktas den
2041: komster och den förmögenhet, som står tili             del som överstiger maximibeloppet av avdraget
2042: hans och hans familjs förfogande, på grund av          för sjukdomskostnader. Kostnaderna för den
2043: särskild orsak, såsom försörjningsplikt, arbets-       diet som krävs vid diabetes ellet annan sjuk-
2044: löshet eller sjukdom, väsentligen har nedgått,         dom kan likaså utgöra grund för beviljande av
2045: avdras från inkomsten ett skäligt belopp, som          avdraget. Även i dessa fall bör det undersökas
2046: från och med den beskattning som verkställs            huruvida det med beaktande av den skattskyl-
2047: för år 1980 är högst 4 700 mk.                         diges skattebetalningsförmåga är motiverat att
2048:    Avsikten med avdraget för nedsatt skatte-           avdraget beviljas. Det bör även observeras, att
2049: betalningsförmåga i vårt eljest schematiska av-        de i spörsmålet nämnda personerna i vissa fall
2050: dragssystem är att ge skattenämnderna möjlig-          kan få skatteavdrag på grund av sin invaliditet.
2051: het att genom självständig prövningsrätt beakta        Beviljandet av avdraget är således beroende av
2052: situationer, där den skattskyldiges ekonomi av         skattenämndens prövning.
2053: någon särskild orsak i sådan utsträckning för-             Enligt stadgandets ordalydelse har skatte-
2054: sämrats, att detta för vederbörandes del har           nämnden sålunda givits möjlighet att i varje
2055: lett tili betydligt nedsatt skattebetalningsför-       enskilt fall särskilt beakta bl.a. diabetikers
2056: måga. Att grunderna för beviljande av avdrag           särförhållanden såsom en faktor vid nedsatt
2057: inte är Hka i hela landet beror på avdragets           skattebetalningsförmåga. Detta medför självfal-
2058:                                              Nr 409                                               5
2059: 
2060: let att grunderna för beviljande av avdrag för     tande av att diabetikernas särställning vid be-
2061: nedsatt skattebetalningsförmåga, bl.a. för kost-   skattningen i tillräcklig grad kan beaktas med
2062: nader som föranleds av diabetikers diet, inte      stöd av förefintliga stadganden, anser rege-
2063: är lika på varje ort. Då ett smidigare beskatt-    ringen det inte vara motiverat att stadga om
2064: ningssystem, som utvecklandet av fysiska per-      specialavdrag. Man strävar fortsättningsvis tili
2065: soners inkomstbeskattning förutsätter, å andra     att vid tillämpningen av avdrag för nedsatt
2066: sidan är förknippat med beviljande av färre        skattebetalningsförmåga inom ramen för det
2067: avdrag, bör man undvika att stadga om nya          nuvarande avdragssystemet fästa avseende vid
2068: avdrag. Med anledning av detta och med beak-       enhetlig praxis.
2069:      Helsingfors den 24 september 1980.
2070: 
2071:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
2072: 
2073: 
2074: 
2075: 
2076: 088000857A
2077: .<
2078: 
2079: 
2080: 
2081: 
2082:      11   '
2083:                                              1980 vp.
2084: 
2085: Skriftligt spörsmål nr 410.
2086: 
2087: 
2088: 
2089: 
2090:                                 Renlund m. fl.: Om olägenheterna             81 § beskattningslagen.
2091: 
2092: 
2093:                           1' i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2094: 
2095:    Enligt bestämmelserna i 81 § i beskattnings-        Hänvisande tili det ovan anförda får v1 1
2096: lagen skall skattelängd vara offentligen fram-      den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
2097: lagd tili påseende under tio vardagar på av         föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
2098: skattenämnden bestämd plats inom kommunens          rådet ställa följande spörsmål:
2099: område, ellet om det av särskilda orsaker
2100: är ändamålsenligt, i närbeläget bosättnings-                  Är Regeringen medveten om de
2101: centrum.                                                   olägenheter och försämringar det med-
2102:    Denna lagparagraf har medfört olägenheter               för för befolkningen i de samman-
2103: och försämringar för befolkningen i de kom-                slagna kommunerna, då skattelängden
2104: muner, som genomfört en kommunreform på                    kan framläggas tili påseende på endast
2105: grund av att skattelängden enligt ovannämnda               en plats "i kommunen, och
2106: lagparagraf kan framläggas på endast en plats                 vilka å tgärder tänker Regeringen
2107: i komm,Unen oberoende av kommunens stor-                   vidtaga för att ovannämnda lagparagraf
2108: lek och kommunikationsförbindelser. Särskilt               ändras, så att skattelängden kan fram-
2109: Kronoby kommun har påtalat denna olägen-                   läggas tili påseende på flere ställen
2110: het, men samma problem torde förekomma i                   inom en och samma kommun?
2111: många andra sammanslagna kommuner.
2112:      Helsingfors den 18 juni 1980.
2113: 
2114:               Boris Renlund                               Ole Norrback
2115:               Elisabeth Rehn                              Jutta Zilliacus
2116:                                    Håkan Malm
2117: 
2118: 
2119: 
2120: 
2121: 0880008558
2122: 2                                          1980 vp.
2123: 
2124: Kirjallinen kysymys n:o 410.                                                         Suomennos.
2125: 
2126: 
2127: 
2128: 
2129:                                 Renlund ym.: Verotuslain 81 §:n epäkohdista.
2130: 
2131: 
2132:                        Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e h e II e.
2133: 
2134:    Verotuslain 81 §:n määräysten mukaan              Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
2135: veroluettelo on pidettävä julkisesti nähtävänä    jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitämme
2136: kymmenen arkipäivän ajan verolautakunnan          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2137: päättämässä paikassa kunnan alueella tai, jos     vaksi seuraavan kysymyksen:
2138: se on erityisistä syistä tarkoituksenmukaista,
2139: läheisessä väestökeskuksessa.                               Onko Hallitus tietoinen niistä vai-
2140:    Tämä lakipykälä on tuonut mukanaan vaivaa             voista ja huononnuksista, jotka koh-
2141: ja huononnuksia niiden kuntien väestölle, jotka          taavat väestön yhdistetyissä kunnissa
2142: ovat suorittaneet kuntauudistuksen sen joh-              kun veroluettelo voidaan asettaa nähtä-
2143: dosta, että veroluettelo ylempänä mainitun               väksi vain yhdellä paikkakunnalla kun-
2144: lakipykälän mukaan on pidettävä nähtävänä                nassa, ja
2145: vain yhdellä paikkakunnalla kunnassa riippu-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2146: matta kunnan suuruudesta ja liikenneyhteyk-              ryhtyä, jotta ylempänä mainittua laki-
2147: sistä. Erityisesti Kruunupyyn kunta on valitta-          pykälää muutetaan siten,. että vero-
2148: nut tätä epäkohtaa, mutta sama ongelma esiin-            luettelo voidaan asettaa nähtäväksi
2149: tynee monissa muissakin yhdistetyissä kunnissa           usealla paikkakunnalla samassa kun-
2150:                                                          nassa?
2151:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
2152: 
2153:               Boris Renlund                            Ole Norrback
2154:               Elisabeth Rehn                           Jutta Zilliacus
2155:                                       Håkan Malm
2156:                                                N:o 410                                               3
2157: 
2158: 
2159: 
2160: 
2161:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2162: 
2163:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mukaan vähentänyt veronäyttelyssä kävijöiden
2164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        määrää erityisesti . palkansaajien osaJta. Kun
2165: olette 18 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn            verotusselvitys sisältää veroluetteloa huomatta"
2166: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vasti laajemmat tiedot, ei verovelvollisen mah-
2167: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        dollisuuksia tutustua toimitettuun verotukseen
2168: edustaja Boris Renlundin ym. näin kuuluvasta         voida lisätä sillä, että ainoastaan veroluettelo
2169: kirjallisesta kysymyksestä n:o 410:                  pidetään nähtävillä useammassa paikassa kun-
2170:                                                      nan alueella, ellei verovelvollisella ole samalla
2171:           Onko Hallitus tietoinen niistä vai-        mahdollisuutta tutusttia omaa verotustaan kos-
2172:        voista ja huononnuksista, jotka koh-          keviin asiakirjoihin. Käytännössä tämän toteut-
2173:        taavat väestön yhdistetyissä kunnissa         taminen olisi kuitenkin huomattavan hankalaa
2174:        kun veroluettelo voidaan asettaa nähtä-       eikä olisi tarkoituksenmukaistakaan. Koska ve-
2175:        väksi vain yhdellä paikkakunnalla kun-        roluetteloa ei voida laatia siten, että se jaet-
2176:        nassa, ja                                     taisiin kunnan eri osien mukaisesti, jouduttai-
2177:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       siin sekä veroluettelo että kaikki verotuskir-
2178:        ryhtyä, jotta ylempänä mainittua laki-        jat siirtämään kulloisellekin nähtävilläpitopai-
2179:        pykälää muutetaan siten, että vero-           kalle laissa säädetyn kymmenen päivän aikana.
2180:        luettelo voidaan asettaa nähtäväksi           Veromuistutuksen tekemiseen varatun lyhyen
2181:        usealla paikkakunnalla samassa kun-           määräajan johdosta tämä tulisi ilmeisesti hei-
2182:        nassa?                                        kentämään paitsi kuntakeskuksessa myös kun-
2183:                                                      nan muissa osissa asuvien kuntalaisten mahdol-
2184:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          lisuuksia tutustua omaa verotustaan koskeviin
2185: taen seuraavaa:                                      asiakirjoihin ja mahdollisen veromuistutuksen
2186:    V eroluettelo on verotuslain 81 §: n mukaan       tekemiseen. Verohallituksesta saadusta selvi-
2187: pidettävä julkisesti nähtävänä kymmenen arki-        tyksestä käy ilmi, ettei veroluettelon pitäminen
2188: päivän ajan verolautakunnan päättämässä pai-         nähtävillä useissa paikoissa aina välttämättä pa-
2189: kassa kunnan alueella tai, jos se on erityisistä     rantaisi edes liitoskunnissa asuvien enemmis-
2190: syistä tarkoituksenmukaista, läheisessä väestö-      tön mahdollisuuksia tässä suhteessa, sillä esim.
2191: keskuksessa. Säännöksen tarkoituksena on an-         kulkuyhteydet ja työpaikkojen sijoittuminen
2192: taa ka~kille kuntalaisille tilaisuus tutustua toi-   kunnassa voivat puoltaa heidänkin osaltaan
2193: mitettuun verotukseen. Tämä saavutetaan lain-        keskittämistä. Veroluettelon asettaminen nähtä-
2194: kohdan mukaan pitämällä veroluettelo nähtä-          ville ensisijaisesti verotoimistossa, joka yleensä
2195: villä tietyn ajan verolautakunnan päättämässä        sijaitsee kunnan hallinnollisessa keskuksessa,
2196: paikassa. Verovelvollisen mahdollisuuksia tutus-     palvelee useimmissa tapauksissa parhaiten lain
2197: tua toimitettuun verotukseen on :pyritty paran-      tarkoituksen saavuttamista. Tähän nähden
2198: tamaan omalta osaltaan siten, että verovelvolli-     katson, ettei ole riittäviä perusteita eikä tar-
2199: sille lähetetään nykyisin erillinen verotussel-      vetta verotuslain 81 §: n muuttamiseen.
2200: vitys. Tämä onkin· verohallit11ksen käsityksen
2201: 
2202:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
2203: 
2204:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
2205: 4                                            1980 vp.
2206: 
2207: 
2208: 
2209: 
2210:                            T i 11 R i k s d a g en s He t r T a 1m a n.
2211: 
2212:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        har minskat. Då utredningen över beskatt-
2213: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ningen innehåller betydligt. utförligare upp-
2214: av den 18 juni 1980 till vederbötande medlem        gifter än skattelängden, kan den skattskyldiges
2215: av statsrådet översänt avskrift av .följande av     möjligheter att erhålla uppgifter om den verk-
2216: riksdagsman Boris Renlund m. fl. under-             ställda beskattningen inte ökas genom att
2217: tecknade spörsmål nr 41 0:                          endast skattelängden är framlagd tili påseende
2218:                                                     på flera olika platser inom kommunens om-
2219:             Är Regeringen medveten om de            råde, om inte den skattskyldige dessutom har
2220:          olägenheter och försämringar det med-      möjligheter att ta del av de handlingar som
2221:          för för befolkningen i de samman-          gäller vederbörandes egen beskattning. I prak-
2222:          slagna koinmunerna, då skattelängden       tiken skulle detta förfarande dock vara synner-
2223:       · kan framliiggas till påseeride på endast    ligen svårt att genomföra och dessutom oända-
2224:       . en plats i kommunen, och                    målsenligt. Emedan skattelängden inte kan
2225:             vilka åtgärder tänker Regeringen        uppgöras så, att den uppdelas utgående från
2226:          vidtaga för att ovannämnda lagparagraf     kommunens olika delar, skulle det bli nöd-
2227:          äridras, så att skattelängden kan fram-    vändigt att under de i lagen stadgade tio
2228:        . läggas till påseende på flere ställen      dagarna överflytta såväl skattelängden som
2229:          inom en· och samma kommun?                 samtliga handlingar rörande beskattningen tili
2230:                                                     respektive plats för påseende. På grund av den
2231:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      korta frist som beretts · för framställande av
2232: samt anföra föl)ande:                               skatteanmärkning skulle detta uppenbarligen
2233:     Ska ttelängd skall enligt 81 § beska ttnings-   medföra, att såväl i kommunens centrum som
2234: lagen · offentligen vara framlagd till påseende     i kommunens övriga delar boende invånares
2235: under tio dagar på av skattenämnden bestämd         möjligheter att ta del av handlingarna som
2236: plats inom kommunens område ellet, om det           gäller vederbörandes egen beskattning ellet
2237: av särskilda orsaker är ändamålsenligt, i när-      vederbörandes möjlighet att framställa en even-
2238: beläget befolkningscentrum. Avsikten med            tuell skatteanmärkning skulle minska. Av ut-
2239: detta stadgande är att samtliga invånare i          redningen från skattestyrelsen framgår, att tili
2240: kommunen skall beredas tillfälle att erhålla        påseende på olika platser framlagd skattelängd
2241: uppgifter om den verkställda bcskattningen.         inte alltid i detta avseende nödvändigtvis
2242: Enligt ovannämnda lagrum uppnås detta genom         skulle medföra förbättrade möjligheter ens för
2243: att skattelängden undet viss tid är framlagd        majoritetsbefolkningen i de sammanslagna kom-
2244: till påseende på en av skattenämnden bestämd        munerna, då t.ex. kommunikationsförbindelser-
2245: plats. Å andra sidan har man strävat tili att       na och lokaliseringen av arbetsplatser i kommu-
2246: förbättra den skattskyldiges möjligheter att        nen även för deras del talar för en koncentre-
2247: erhålla uppgifter om den verkställda beskatt-       ring. Lagens syfte uppnås i de flesta fall bäst
2248: ningen genom att vederbörande numera till-          genom att skattelängd framläggs till påseende i
2249: sänds en särskild utredning över beskattningen.     första hand i skattebyrån, som i allmänhet är
2250: Enligt skattestyrelsens ·uppfattning har detta      belägen i kommunens administrativa centrum.
2251: förfarande lett tili att skattebetalares, främst    Med avseende på detta kan varken tillräckliga
2252: löntagares, andel av antalet besökare i sam-        grunder eller något behov anses föreligga för
2253: band med utställningar av skattedeklarationer       en ändring av 81 § beskattningslagen.
2254:      Helsingfors den 24 september 1980.
2255: 
2256:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
2257:                                              1980 vp.
2258: 
2259: Skriftligt spörsmål nr 411.
2260: 
2261: 
2262: 
2263: 
2264:                                  Renlund m. fl.: Om svenskspråkiga kurser vid statens utbild-
2265:                                     ningscentral.
2266: 
2267: 
2268:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2269: 
2270:    Sedan 1971 fungerar statens utbildnings-           Trots att centralen redan har fungerat när-
2271: central för utbildning av personal, som är an-     mare tio år ordnas dock inga kurser på svens-
2272: ställd i statens tjänst (L 22.1.1971/68).          ka. Svenskspråkiga statsanställda kan alltså inte
2273:    Utbildningscentralen har tili uppgift att ut-   inom ramen för utbildningscentralens verksam-
2274: bilda personai främst i rationalisering, organi-   het få specialutbildning på sitt eget modersmål.
2275: sering och ledarskap, samt ge annan allmän ad-        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i
2276: ministrativ utbildning. Dessutom verkställer ut-   den ordning 37 § 1 mom. rrksdagsordningen
2277: bildningscentralen utredningar och undersök-       föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
2278: ningar rörande personalutbildningen samt bistår    rådet ställda följande spörsmå:l:
2279: statens ämbetsverk i frågor som gäller personal-
2280: utbildningen.                                                Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
2281:    Utbildningscentralen har ett mycket omfat-             för att svenskspråkig kursverksamhet
2282: tande utbildningsprogram. Under detta år ord-             skall kunna inledas vid statens utbi,Jd.
2283: na:s över sjuttio olika kurser och seminarier.            ningscentral?
2284:      Helsingfors den 18 juni 1980.
2285: 
2286:          Boris Renlund                 Jutta Zilliacus               Ole Norrback
2287:          Elisabeth Rehn                                              Håkan Malm
2288: 
2289: 
2290: 
2291: 
2292: 0880008492
2293: 2                                            1980 vp.
2294: 
2295: Kirjallinen kysymys n:o 411.                                                            Suomennos.
2296: 
2297: 
2298: 
2299: 
2300:                                  Renlund ym.: Ruotsinkielisen kurssitoiminnan järjestämisestä
2301:                                      valtion koulutuskeskuksessa.
2302: 
2303: 
2304:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
2305: 
2306:     Vuodesta 1971 toimii valtion koulutuskes-       toiminut jo 1ähes kymmenen vuotta ei kuiten-
2307:  kus valtion palveluksessa olevan benkilokunnan     kaan järjestetä mitään ruotsinkielisiä kursseja.
2308:  kouluttamista varten (L 22.1.1971/68).             Ruotsinkieliset valtion palveluksessa olevat hen-
2309:     Koulutuskeskuksen tehtävänä on kouluttaa        kilöt eivät siten voi koulutuskeskuksen toimin-
2310:  henkilökuntaa etenkin rationalisoinnin, organi-    nan puitteissa saada erityiskoulutusta omalla
2311:  saation ja johtajakoulutuksen alalla sekä antaa    äidinkielellään.
2312:  muuta yleistä hallinnollista koulutusta. Lisäksi      Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
2313:  koulutuskeskus laatii selvityksiä ja tutkimuk-     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
2314:  sia, jotka koskevat henkilökunnan kouJutusta       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
2315:  sekä avustaa valtion virastoja kysymyksissä,       vaksi seuraavan kysymyksen:
2316:  jotka koskevat henkilökunnan koulutusta.
2317: · Koulutuskeskuiksella on erittäin laaja koulu-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2318: tusohjelma. Tänä vuonna järjestetään yli 70                ryhtyä, jotta valtion koulutuskeskuk-
2319: \erilaista kurssia ja seminaaria.                          sessa voitaisiin aloittaa ruotsinkielellä
2320:     Huolimatta siitä, että koulutuskeskus on               tapahtuva kurssitoiminta?
2321:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
2322: 
2323:          Boris Renlund                 Jutta Zilliacus                Ole Norrback
2324:          Elisabeth Rehn                                               Håkan Malm
2325:                                              N:o 411                                              3
2326: 
2327: 
2328: 
2329: 
2330:                        E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
2331: 
2332:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen mulkaan (69/71) antaa ensi sijassa ratio-
2333: mainitussa tarkoituikses·sa Te, Herra Puhemies,     nalisointiin, organisointiin, johtamiseen sekä
2334: olette 18 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn           muuhun yleiseen hallintoon liittyvää koulutus-
2335: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ta, tehdä :koulutusta koskevia selvityksiä sekä
2336: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       neuvoa ja avustaa virastoja ja laitoksia koulu-
2337: edustaja Renlund:in yiffi. näin kuuluvasta kir-     tustoiminnan kysymyksissä.
2338: jallisesta kysymyksestä n:o 411:                       VKK:n perustaminen oli samalla osa valtion
2339:                                                     virkamieskoulutuksen laajempaa tehostamista.
2340:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Valtiovarainministeriön järjestelyosaston asemaa
2341:        .ryhtyä, jotta valtion koulutuskeskuk-       koulutustoiminnan koordinoijana ja valvojana
2342:        sessa voitaisiin aloittaa ruotsinkielellä    vahvistettiin mm. perustamalla valtion henkilö-
2343:         tapahtuva kurssitoiminta?                   kuntakoulutuksen neuvottelukunta. Erityisen
2344:    Kun kysymys kuuluu toimialaani valtiova-         tärkeäksi nähtiin eri hallinnonalojen oman kou-
2345: rainministeriössä, esitän vastauksena kysymyk-      lutustoiminnan edistäminen. Tästä syystä pyrit-
2346: seen kunnioittavasti seuraavaa:                     tiin vakiinnuttamaan ajattelutapa, että kukin
2347:                                                     virasto on viime kädessä itse vastuussa henki-
2348: 1. Valtion koulutuskeskuksen osuus valtion-         löstönsä ammattitaidosta.
2349:     iha1linnon henkilöstökoulutuksessa                 Koulutuskeskuksen välittömän opetustoimin-
2350:    Valtion koulutuskeskus (VKK) aloitti toi-        nan kehitystä kuvaa seuraava tilasto:
2351: mintansa v. 1971. VKK:n tehtävänä on asetuk-
2352: 
2353:                          1971     1972  1973   1974  1975   1976   1977  1978  1979
2354: Oppilaspäivät ..    n. 6 250 n. 8 200 14250 19 350 19 100 17 800 21100 19 500 19 000
2355: Kurssipäivät ...         250      330   570    730    710    680    740.  750    7.30
2356: Osanottajien mää-
2357:   rä ..........             1440         2 660     4 400   4 430    4 690     6 400   5 690·   5 490
2358: 
2359:     Virastot järjestävät itse valtaosan tarvitse- kurssei1le osallistuu vuosittain lähes 100 virka-
2360: mastaan koulutuksesta. VKK:n osuus on ollut miestä. Lisäksi lähes kaikki ruotsin kielen kään-
2361: vain 2-4 % valtion koko henkiröstökoulutuk- täjät vaidonhallinnossa ovat osailistuneet kurs-
2362: sesta. VKK:ssa on koulutettu lähinnä johtavia siin "translatorer i statsförvaltning".
2363: virikamiehiä ja muita hallinnon kehittymisen        Osittain valtion koulutuskeskuksen tiloissa
2364: kannalta avainasemassa olevia henkilöstöryh- ja sen toimittaman opetusmateriaalin turvin
2365: miä. Tärkeä asema on ollut myös valtion kou- .ovat useat virastot järjestäneet myös omaa
2366: lu tuskeskuiksen tuottamilla oppima teriaaleilla ruotsin kielen koulutusta henkilöstölleen.
2367: sekä virastojen koulutusasioiden ohjauksella.
2368:     VKK:n kurssien opetuskielenä on ollut suo- 2. Ruotsin kieli valtion henkilöstökoulutuk-
2369: mi (osaa kielten opetuksesta lukuunottamatta).        sessa
2370: Myös oppimateriaalit on tähän asti tuotettu         Henkilöstökoulutuksen tarpeet määrittyvät
2371: pelkästään suomeksi.                              ensisijaisesti työyhteisön koulutustarpeista ja
2372:     Parantaakseen virkamiesten ruotsin kielen kyseessä on valtion viranomaisen työnantajana
2373: taitoa on koulutuskeskus koko toimintansa ajan palveluksessaan olevalle henkilöstölle hankkima
2374: järjestänyt ruotsin kielen J.mrsseja, joiden tar- koulutus. Näin ollen opetuksessa käytettävää
2375: koituksena on aktiivisen kielitaidon kohotta- kieltä määritettäessä eräänä perusteena voidaan
2376:  minen työtehtävien vaatimalle tasolle. Näille käyttää työnantajan käyttämää kieltä.
2377: 4                                                1980 vp.
2378: 
2379:     Kielilainsäädännössä (kieli!a:ki 148/22 ja sii-     koulutuksesta on asianomaisielia virastoilla ja
2380: hen nojaavat säännökset) määritetyt ja siinä            laitoksilla. Mainittakoon, että esimerkiksi posti-
2381: järjestetyiksi tulleet asiat koskevat 1) virka-         ja lennätinhallitus ja verohallitus ovat toteutta-
2382: alueiden ryhmitystä kielen mukaan, 2) viran-            neet henkilöstökoulutusta myös ruotsin kielellä.
2383: omaisen luona käytettävää kieltä, 3) sisäistä           Parhaillaan on poliisiopistossa käynnissä ruot-
2384: virkakieltä ja 4) toimi tuskirj akieltä. Keski te-      sinkielinen kokelaskurssi.
2385: tyn henkilöstökoulutuksen kannalta on merki-               Ensisijaisesti yleishaJlinnollista koulutusta
2386: tystä erityisesti sisäistä virkakieltä koskevilla       tarvitsevien määrä ruotsinkielisillä tai kaksi-
2387: säännöiksillä.                                          kielisillä ruueilla, joissa enemmistön kieli on
2388:    Vuoden 1970 väestönlaskentaan perustuvan             ruotsi, on arvioitu suhteellisen vähäiseksi. Mi-
2389: valtioneuvoston päätöksen mukaan ruotsinkie-            nisteriö- ja keskushaHintotasolta ei myöskään
2390: lisiä virka-alueita on 25. Näistä 16 kuntaa si-         ole esiintynyt tarvetta ruotsinkielisen yleishal-
2391: jaitsee Ahvenanmaalla ja muut Turun ja Porin            linnoHisen koulutuksen järjestämiseen ja useim-
2392: sekä Vaasan lääneissä. Ka~ks1kielisiä kuntia,           mat ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvat virka-
2393: joissa väestön enemmistön kieli on ruotsi, on           miehet hallitsevat myös suomen kielen riittävän
2394: 21, ja ne sijaitsevat Uudenmaan, Turun ja Po-           hyvin voidakseen osallistua tällä kielellä järjes-
2395: rin sekä Vaasan lääneissä.                              tettyyn koulurukseen.
2396:    V. 1976 tilastotietojen mukaan ruotsinkieli-
2397: sissä kunnissa toimi noin 800 valtion palveluk-         3. VKK:n lähivuosien ruotsinkieliset palvelut
2398: sessa virka- tai työsuhteessa olevaa toimihenki-           Koska valtion koulutuskeskus toimii varsin
2399: löä sekä kaksikielisissä kunnissa, joissa ruotsi        niukoin henkilöresurssein, joudutaan välittömän
2400: on väestön enemmistön kielenä, noin 3 150               koulutuksen kohderyhmien ja aiheiden valin-
2401: henkilöä. Sisäisenä virkakielenä ruotsia käyttää        nassa ratkaisut tekemään myös kohderyhmien
2402: näin ollen noin 4 000 henkilöä. - Vertailun             koon mukaan. Tällä hetkeHä ruotsinkielisen
2403: vuoksi todettakoon, että vastaavana ajankoh-            koulutuksen järjestämistä ei koulutuskeskuk-
2404: tana . valtion palveluksessa oli kaikkiaan noin         sessa yleisesti suunnitella.
2405: 166 000 henkilöä.                                          On mahdollista, että varauduttaessa lähivuo-
2406:    Ruotsinkielisitlä tai kaksikielisillä virka-         sina valtion toimistohenkilöstön pätevöittävään
2407: alueilla, joissa ruotsi on väestön enemmistön           koulutukseen myös VKK saa tehtäviä, jotka
2408: kieli, toimivista valtion virastoista ja laitok·        edellyttävät ruotsinikielistä opetusta. VKK:n op-
2409: sista suuri osa edustaa piirihallintoa (esim.           pimateriaaleja käännetään ruotsiksi, jos virasto-
2410: posti, valtionrautatiet, verohallinto, poliisi jne.).   jen tarpeet tätä laajamittaisesti edeHyttävät.
2411: Ensisijainen kouil.utusvastuu näiden henkilöiden        Neuvonta-apua virastojen oman koulutuksen
2412: sekä työssään tarvitseman tiedon että asiakas-          kehittämiseen voidaan jo nytkin tarvittaessa
2413: palvelutehtävien sujuvuuden edellyttämästä              antaa ruotsin kielellä.
2414:       Helsingissä 23 päivänä syys'kuuta 1980.
2415: 
2416:                                                                          Ministeri Pirkko Työläjärvi
2417:                                               N:o 411                                                  5
2418: 
2419: 
2420: 
2421: 
2422:                             T i U Ri k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2423: 
2424:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        ning till rationalisering, organisering, ledarskap
2425: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       samt annan allmän administration, att verkstäl-
2426: av den 18 juni 1980 tHJ: vederbörande med-          la utredningar rorande utbildningen samt att
2427: lem av statsrådet översiillt avskrift av följande   råda och bistå ämbetsverk och inrätfningar i
2428: av riksdagsman Renlund m. fl. undertecknade         frågor som gäller utbiJ.dningsverksamheten.
2429: spörsmål nr 411:                                       Grundandet av SUC utgjorde en del av en
2430:                                                     mera omfattande effe'ktivering av statens tjäns-
2431:           Vi1ka åtgärder avser Regeringen vidta     temannautbildning. Finansministeriets ställning
2432:        för att svenskspråkig ~ursverksamhet         som koordinator och övervakare av utbildnings-
2433:        skall kunna inledas vid statens utbild-      verksamheten fastställdes bLa. genom ·tillsättan-
2434:        ningscentral?                                det av delegationen för statens personahitbild-
2435:    Då ·spörsmålet hör tili mitt verksamhetsom-      ning. Främjandet av den egna utbildningsverk-
2436: råde inom finansministeriet, anför jag som svar     samheten inom olika förvaltningsområden an-
2437: på detta spörsmål vördsamt följande:                sågs särskilt viktigt. Därför försökte man be-
2438:                                                     fästa uppfattningen att varje ämbetsverk i sista
2439: 1. Statens utb1ldningscentrals andel av perso-      hand sjäilv är ansvarig för sin personals yrkes-
2440:      nalutbmdningen inom statsförvaltningen         skicklighet.
2441:     Statens utbildningscentral (SUC) inledde sin       Följande tabell beskriver utvecklingen avut-
2442: verksamhet år 1971. Enligt förordningen om          bildningscentralens direkta utbildningsverksam-
2443: statens utbildningscentral (69/71) har SUC          het:
2444: till uppgift att ge utbildning främst anslut-
2445: 
2446:                          1971     1972     1973      1974    1975    1976     1977      1978    1979
2447: Elevdagar ..... .    ca 6 250 ca 8 200 14 250 19 350 19 100 17 800 21100 19 500 19 000
2448: Kursdagar .... .          250      3}0    570    730    710    680   740    750    730
2449: Deltagarantal .. .            1440      2 660 4 400 4 430 4 690. 6400 5690 5 490
2450: 
2451:    Ämbetsverken anordnar själva största delen       syfte att förbättra aktiva språkikunskaper så,
2452: av den utbildning som de behöver. Av statens        att de motsvarar arbetsuppgifterna. Närmare
2453: hela personalutbildning har SUC:s andel utgjort     100 tjänstemän deltar årligen i dessa kurser.
2454: endast 2-4 %. Vid SUC har utbildats främst          Dessutom har nästan alla av statsförvaltningens
2455: ledande tjänstemän och andra personalgrupper,       svenseka translatorer deltagit i ikursen "transla-
2456: som är i nyckelposition med tanke på förvalt-       torer i statsförvaltningen".
2457: ningens utveckling. Det undervisningsmaterial           Många ämbetsverik har delvis i utbildnings-
2458: som statens utbildningscentral producerat och       centralens utrymmen och med tillhjälp av
2459: styrningen av ämbetsverkens utbildningsären-        centralens undervisningsmateriel anordnat egna
2460: den har även innehaft en viktig ställning.          kurser i svenska för sin personaJ.
2461:    Undervisningsspråket på SUC:s kurser har
2462: varit finska (med undantag av en del av språk-      2. Svenskan i statens personalutbildning
2463: undervisningen). Hittills har även undervis-            Behovet av personalutbildning bestäms i
2464: ningsmaterialet framställ ts enbart på finska.      första hand av arbetse1lhetens utbildningsbehov
2465:    För att förbättra tjänstemännens kunskaper       och frågan gäller den utbildning som ett stat-
2466: i svenska har utbildningscentralen under hela       ligt ämbetsverk i egenskap av arbetsgivare ger
2467: sin verksamhet anordnat kurser i svenska i          si:n persona:l. Sålunda kan vid bestämmandet av
2468: 0880008492
2469: 6                                              1980 vp.
2470: 
2471: undervisningsspråket som ett kriterium utgå           en smidig kundservice förutsätter. Det rkan
2472: från det språk arbetsgivaren använder.                nämnas att t.ex. post- och telegrafstyrelsen
2473:    Ärenden som fastställts och anordnats i            och skattestyrelsen har anordnat personalut-
2474: språklagstiftningen (språklagen 148/22 och            bildning även på svenska och för närvarande
2475: stadganden som stöder si.g på den) gäller 1)          pågår vid polisinstitutet en svenskspråkig aspi-
2476: ämbetsdistriktens gruppering enHgt språk, 2)          rantkurs.
2477: det språk som skall användas hos myndighet,              Det har beräknats att antalet personer, som
2478: 3) det inre ämbetssp11åket och 4) expeditions-        behöver i huvudsak ail.limän administrativ ut-
2479: språket. Med tanke på den centraliserade per-         bildning, är jämförelsevis litet i svensksprålkiga
2480: sona1utbildningen är speciellt stadgandena om         dller tvåspråkiga områden där majoritetsspråket
2481: det inre ämbetssprå!ket av betydelse.                 är svenska. Inte heller på ministerie- och
2482:    En:ligt statsrådets bes1ut som baserar sig på      centraladministrationsnivå har det uppstått be-
2483: 1970 års folkräkning finns det 25 svensksprå-         hov att anordna svenskspråkig a1lmän admi~
2484: :kiga iimbetsdistr1kt. Av dessa ligger 16 kom-        nistrativ utbildning. Dessutom behärskar de
2485: muner på Aland och de övriga i Åbo och                fJesta tjänstemän med svenska som modersmM
2486: Bjömeborgs [än samt Vasa län. Det finns 21            finska tillräckligt bra för att kunna delta i
2487: tvåspråkiga kommuner, där majoriteten av in-          den utbildning som anordnas på finsrka.
2488: vånarnas 'Sptåk är svenska. Dessa kommuner
2489: ligger i Nylands Iän, Åbo och Bjömeborgs Iän          3. SUC:s svenskspråkiga service de närmaste
2490: ooh V asa 1än.                                           åren
2491:    Enligt statistikuppgifter trån år 1976 fanns          Då statens utbHdningscentra] verikar med
2492: det i de svenskspråkiga kommunema 800 funk-           synnerligen små personalresurser, är man
2493: tionärer i statligt tjänste- eller arbetsförhållan-   tvungen att i den direkta utbildningen vid val
2494: dle och i tvåspråkiga kommuner där majorite-          av målgrupper och ämnen fatta besilut på basen
2495: ten av invånamas språlk var svenska ca 3 150          av målgruppernas storlek. För närvarande har
2496: statsanställda. Således använder ca 4 000 per-        man inga allmänna phmer på att arrangera
2497: soner svenska som inre ämbetspråk. - Som              svenstkspråkig utbildning vid utbHdningscentra-
2498: jämförelse kan man konstatera att det samman-         len.
2499: lagda antalet statsanställda under motsvarande            Det är möjligt att då man under de kom-
2500: tidpunkt var 166 0.00 personer.                       mande åren förbereder lkompetensgivande ut-
2501:    En ,stor del av statliga ämbetsvet'k och in-       bildning för statens byråpersonal att även SUC
2502: rättninga~ som verkar i svenskspråkiga eller          får uppgifter som förutsätter undervisning på
2503: tvåspråkiga ämbetsdistrikt där majoritetssprå-        svenska. SUC:s undervisningsmaterial översätts
2504: ket är Svenska representerar distriktsförvalt-        till svensika ifall ämbetsverkens behov i större
2505: ningen (t.ex. posten, statens järnvägar, skatte-      utsträckning förutsätter detta. Redan nu kan
2506: styrelsen, polisen osv.). Det är i första hand        man vid behov ge rådgivande hjälp på svenska
2507: vederbörande ämbetsverk och inrättningar som          för utvecklande av ämbetsverkens interna ut-
2508: har ansvaret för att personalen har den utbildL       bildning.
2509: ning och den kunskap som arbetet kräver och
2510:       Heisingfors den 23 september 1980.
2511: 
2512:                                                                         Minister Pirkko Työläjärvi
2513:                                               1980 vp.
2514: 
2515: Skriftligt spörsmål nr 412.
2516: 
2517: 
2518: 
2519: 
2520:                                  Norrback m. fl.: Om tryggande av privata transportföretags verk-
2521:                                    samhet.
2522: 
2523: 
2524:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2525: 
2526:    Transportsektorn har länge belastats med         trafiktillstånd utan att få sådana. Många an-
2527: problem. Lastbilssektorn har särskilt under låg-    sökningar har varit välmotiverade och trots
2528: konjunkturer haft svårigheter att nå lönsamhet.     att avtal om transporter ingåtts, har inte trafik-
2529: När konjunkturerna nu varit lättare och trans-      tilistånd beviljats. För sådana trafikidkare är
2530: portbehovet ökat, har branschen åtminstone          det obegripligt att ett statligt monopolföretag
2531: delvis fått en välbehövlig andhämtningspaus.        på en gång kan få 150 nya trafiktilistånd.
2532: Med tanke på transportsektorns framtid är det          Med hänvisning tili ovanstående och tili vad
2533: synnerligen viktigt att de små och medelstora       i riksdagsordningens 3 7 § 1 mom. är föreskrivet
2534: transportföretagen kan förbli lönsamma.             vill vi tili vederbörande medlem av statsrådet
2535:    Trafikministeriets beslut att ge statsjärn-      ställa följande skriftliga spörsmål:
2536: vägarna drygt 150 trafiktilistånd ändrar radikalt
2537: förutsättningarna för de små och medelstora                    Vilka åtgärder avser Regeringen vid-
2538: transportföretagen i vårt land. Förutsättningar-           ta:ga för att laSitbhlstransporterna också i
2539: na för att transporteroa i vårt land skall kunna           framtiden skall skötas av privata, små
2540: skötas effektivt ökar inte genom att ett stort             och medelstora transportföretag, samt
2541: statligt monopolföretag ges möjlighet att kon-                 vad av·ser Regeringen att göra för att
2542: kurrera inom en för det ny del av transport-               de bevi1}ade trafiiktiJLstånden till..I stats-
2543: sektorn. Betydligt förnuftigare skulle det vara            järnvägarna återtas och i stället delas ut
2544: att ge trafiktilistånd åt de många transportföre-          tili de många transportföretag, som har
2545: tag, som redan upprepade gånger ansökt om                  ansökningar om trafiktilistånd inne?
2546:      Helsingfors den 18 juni 1980.
2547: 
2548:                Ole Norrback                                     Jutta Zilliacus
2549:                Håkan Malm                                       Elisabeth Rehn
2550:                                        Boris Renlund
2551: 
2552: 
2553: 
2554: 
2555: 088000815Y
2556: 2                                              1980 vp.
2557: 
2558: Kirjallinen kysymys n:o 412.                                                               Suomennos.
2559: 
2560: 
2561: 
2562: 
2563:                                   Norrback ym.: Yksityisten kuljetusliikkeiden toiminnan turvaa-
2564:                                      misesta.
2565: 
2566: 
2567:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
2568: 
2569:    Kuljetussektoria ovat kauan rasittaneet on-        teltuja ja huolimatta siitä, että on tehty sopimus
2570: gelmat. Kuorma-autosektorin on erityisesti ma-        kuljetuksista liiJkennelupia ei ole myönnetty.
2571: talasuhdanteiden aikana ollut vaikeata saavuttaa      Tällaisten liikenteenharjoittajien kannalta on
2572: kannattavuutta. Kun suhdanteet ovat nyt olleet        käsittämätöntä, että valtion monopoliyritys yh-
2573: helpommat ja kuljetustarve on lisääntynyt, ala        dellä kerralla voi saada 150 uutta liikennelupaa.
2574: on ainakin osittain saanut hyvin tarvittavan             Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
2575: hengähdystauon. Silmälläpitäen kuljetussektorin       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
2576: tulevaisuutta on erityisen tärkeätä, että pienet      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2577: ja keskisuuret kuljetusyritykset voivat pysyä         vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
2578: kan:nattavina.
2579:    Liikenneministeriön päätös antaa valtionrau-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2580: tateille runsaat 150 liikennelupaa muuttaa radi-             ryhtyä, jotta kuorma-autokuljetukset
2581: kaalisti maamme pienten ja keskisuurten kul-                 myös tulevaisuudessa hoidetaan yksityis-
2582: jetusydtyisten edellytykset. Edellytykset sille,             ten pienten ja keskisuurten kuljetusyri-
2583: että kuljetukset maassa voidaan hoitaa tehok-                tysten toimesta, sekä
2584: kaasti eivät lisäänny sillä, että suurelle valtion              mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta val-
2585: monopoliyritykselle annetaan mahdollisuus kil-               tionrautateille myönnetyt liikenneluvat
2586: pailla sille uudella kuljetussektorin alalla. Olisi          peruutettaisiin ja että ne annettaisiin
2587: paljon järkevämpää antaa liikennelupia monille               niille monille kuljetusyrityksille, joilla
2588: pienille kuljetusyrityksille, jotka jo useita ker-           on vireillä liikennelupia koskevia hake-
2589: toja ovat anoneet liikennelupaa saamatta sellais-            muksia?
2590: ta. Monet hakemukset ovat olleet hyvin perus-
2591:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
2592: 
2593:                Ole Norrback                                       Jutta Zilliacus
2594:                Håkan Malm                                         Elisabeth Rehn
2595:                                             Boris Renlund
2596:                                                N:o 412                                                 3
2597: 
2598: 
2599: 
2600: 
2601:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
2602: 
2603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kisti oman ohjelmansa niin sanottujen tuote- ja
2604: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toimeksiantajakohtaisten liikennelupien laajen-
2605: olette kirjeellänne 18 päivältä kesäkuuta 1980        tamisesta tuoteala- ja teollisuusalakohtaisiksi.
2606: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       Tammikuun 15 päivänä 1980 autamaliaan pää-
2607: vastattavaksi kansanedustaja Ole Norrbackin           töksellä ministeriö muutti voimassa ollutta lii-
2608: ym. tekemän. seuraavan sisältöisen kirjallisen        kennealuejakoa niin, että lääneissä Lappia lu-
2609: kysymyksen n:o 412:                                   kuunottamatta on enintään kaksi liikennealuet-
2610:                                                       ta. Yhden liikennealueen lääneiksi tulivat jo
2611:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tässä vaiheessa Uudenmaan, Kymen ja Pohjois·
2612:        ryhtyä, jotta kuorma-autokuljetukset           Karjalan läänit. Ilmoittaessaan tästä päätöksestä
2613:        myös tulevaisuudessa hoidetaan yksityis-       lääninhallituksille liikenneministeriö totesi, että
2614:        ten pienten ja keskisuurten kuljetusyri-       uusi liikennealuejako on vain välivaihe edet-
2615:        tyst·en rtoimesta, sekä                        täessä nykyistä laajempiin liirkennealueisiin.
2616:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta val-       Uusi liikennealuejako mahdollistaa kuljetusten
2617:        tionrautateille myönnetyt liikenneluvat        entistä tarkoituksenmukaisemman ·suorittamisen
2618:        peruutettaisiin ja että ne annettaisiin        läänin sisäisessä tilausliikenteessä ja tehostaa
2619:        niille monille kuljetusyrityksille, joilla     samalla kaluston käyt:töä.
2620:        on vireillä liikennelupia koskevia hake-          Myös tavaralinjaliikenteen toimintaedellytyk-
2621:        muksia?                                        siä on parannettu myöntämällä helpotuksia va-
2622:                                                       ravaunun käytössä sekä laajentamalla linjaliiken-
2623:    Vastauksena kysymykseen esitän kunniohta-          teen keräily- ja jakelualueita. Samalla kun ke-
2624: vasti seuraavaa:                                      räily- ja jakelualueita kesäkuun 17 päivänä 1980
2625:    Turvatakseen maamme ammattimais,en kuor-           laajennettiin, tehtiin mahdolliseksi myös entistä
2626: ma-autoliikenteen kannattavuuden ja sit:en myös       vapaampi poikkeaminen linjalta reitin varrella
2627: sen jatkuvuuden liikenneministeriö on noudat-         sijaitsevien paikkakuntien liikennetarpeiden hoi-
2628: tanut va11sin pidättyvää liikennelupapoHtiikkaa       tamiseksi.
2629: ja kehottanut lääninhallituksiakin tekemään sa-          Kaikki luetellut toimenpiteet, sen lisäksi, että
2630: moin. Tämä on käytännössä merkinnyt sitä, et-         ne tehostavat valtakunnallisen kuljetusjärjestel-
2631: tei alalle pyrkiville uusille yrittäjille ole myön-   män toimivuutta, ovat omiaan parantamaan
2632: netty liikennelupia. Liikenneministeriön tarkoi-      ammattimaisen kuorma-autoliikenteen toiminta-
2633: tuksena on edelleenkin noudattaa tätä pidätty-        edellytyksiä ja kannattavuutta ja siten myös sen
2634: vää linjaa liikennelupapolitiikassaan ja kaikin       jatkuvuutta. Yrityskoolla ei tässä yhteydessä
2635: käytettävissään olevin keinoin ,estää liikennelu-     ole merkitystä.
2636: pien ja kaluston määrän lisääminen yli todelli-          Edellä selostettujen asioiden ollessa ministe-
2637: sen tarpeen.                                          riössä käsiteltävänä jätti rautatiehallitus maa-
2638:    Toisaalta myös kohoava öljyn hinta on sekin        liskuun 21 päivänä 1980 liikenneministeriölle
2639: pakottanut toimenpiteisiin alalla toimivien yrit-     hakemuksen, jossa pyydettiin liikennelupaa kai-
2640: täjien kaluston käyttöasteen parantamiseen kul-       kille valtionrautateiden hallinnassa oleville kuor-
2641: jetuskustannusten jatkuvan nousun hillitse-           ma-autoille koko valtakunnan alueelle. Myö-
2642: miseksi. Tässä tarkoituksessa liikenneministe-        hemmin hakemusta huomattavasti rajattiin mm.
2643: riö on mahdollisuuksiensa rajoissa liberalisoinut     liikennealueen ja automäärän osalta. Kesäkuun
2644: liikennelupa-asioissa noudatettua käytäntöä. Toi-     17 päivänä 1980 tekemällään päätöksellä minis-
2645: menpiteet aloitettiin lokakuun 2 päivänä 1979         teriö hyläten hakemuksen enemmälti myönsi
2646:  annetulla kirjeellä, jossa liikenneministeriö jul-   rautatiehallitukselle luvat yhteensä 153 valtion-
2647: 4                                              1980 vp.
2648: 
2649: rautateiden hallinnassa jo olevalle kuorma-autol-     tävissä olevasta kuljetusvaihtoehdosta liike- ja
2650: le oikeuksin suorittaa valtionrautateiden kulje-      kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaisempi.
2651: tettavaksi annettujen rautateitse kuljetettavaksi     Kysymyksessä on siis ollut myös valtionrauta-
2652: tarkoitettujen kappaletavaraluonteisten lähetys-      teiden kohdalla tietynlainen rationalisointitoi-
2653: ten kuljettamista Uudenmaan, Kymen, Mikke-            menpide, mikä on osa edellä selostettua valta-
2654: lin, Hämeen, Turun ja Porin, Vaasan ja Keski-         kunnallisen kuljetusjärjestelmän kehittämisohjel-
2655: Suomen läänien alueelle sellaisissa olosuhteissa,     maa. Ministeriön lupapäätöksen perusteella ei
2656: joissa rautatieyhteys on olemassa, mutta jonka        ole ollut tarkoitus laajentaa valtionrautateiden
2657: käyttäminen yksittäistapauksissa huomioon ot-         kuorma-autoliikennettä. Edellä sanotun huo-
2658: taen junavuorot, tavaran määrän tai laadun tai        mioon ottaen päätöksellä ei voida katsoa olevan
2659: muut sellaiset seikat ei ole tarkoituksenmu-          olellista vaikutusta myöskään kilpailutilantee-
2660: kaista.                                               seen. Kun myös ammattimaisen tilaus- ja linja-
2661:     Asian saattamiseksi oikeisiin mittasuhteisiin     liikenteen toimintamahdollisuuksia on saman-
2662: on ensinnäkin todettava, että kun rekisteröity-       aikaisesti huomattavasti laajennettu, säilyttää
2663: jen kuorma-autojen lukumäärä 31. 12. 1979 oli         tehty lupapäätös vain valtionrautateiden kilpai-
2664: 51 448 kpl, kysymyksessä tarkoitetut 153              luaseman ennallaan.
2665: autoa edustavat tästä määrästä vajaata kolmea            Kysymyksen tarkoittamasta ministeriön pää-
2666: promillea ( 3 °/oo) . Toiseksi on syytä kiinnittää    töksestä ovat muutamat liikent,eenharjoittajat
2667: huomiota myönnettyjen oikeuksien varsin pit-          valittaneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka
2668: källe menevään rajaukseen. Kuljetusoikeus kos-        aikanaan asianmukaisessa järjestyksessä antaa
2669: kee vain tietynlaisia lähetyksiä, jotka jo on         oman päätöksensä asiassa. Hallituksen asiana ei
2670:  annettu valtionrautateiden kuljetettavaksi ja jot-   tässä vaiheessa ole kyseisen päätöksen muutta-
2671: ka valtionrautatiet joka tapauksessa voisi kul-       minen tai peruuttaminen. Muiden vireillä ole-
2672:  jettaa rautateitse. Näin ollen nämä kuljetukset      vien liikennelupahakemusten suhteen tullaan,
2673: eivät missään tapauksessa ole pois yksityiseltä       kuten tähänkin asti on menetelty, noudattamaan
2674:  sektorilta, eivätkä näin muodoin heikennä yk-        varsin tiukkaa liikennetarpeen harkintaa, ja
2675: sityisten kuljetusyritysten toimintaedellytyksiä.     uusien liikennelupien myöntämisestä pääsääntöi-
2676:  Myönnetyt luvat suovat valtionrautateille mah-       sesti pidättäydytään, kunnes jo olevien liikenne-
2677:  dollisuuden, toimeksiannon saatuaan, tietyissä       lupien laajentamismahdollisuudet on täysimää-
2678:  rajatuissa tapauksissa valita kahdesta sen käytet-   räisesti käytetty hyväksi.
2679:       Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1980.
2680: 
2681:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
2682:                                               N:o 412                                                 5
2683: 
2684: 
2685: 
2686: 
2687:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2688: 
2689:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          cerade sitt program som avsåg att utvidga så-
2690: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        dana trafiktilistånd som hade varit bundna till
2691: av den 18 juni 1980 tili vederbörande medlem         produkt och uppdragsgivare att gälla produk-
2692: av statsrådet för avgivande ,av svar översänt        tions- respektive industriområden. Genom sitt
2693: avskrift av följande av riksdagsman Ole Norr~        beslut av den 15 januari 1980 förändrade mi-
2694: back m. fl. undertecknade skriftliga spörsmål        nisteriet den då gäl1ande indelningen i trafik-
2695: nr 412:                                              distrikt så att det i alla Iän utom Lappland
2696:                                                      finns högst två trafikdistrikt. Nylands, Kym-
2697:           Vilka åtgärder avser Regeringen vid-       mene och Norra Karelens Iän blev redan i detta
2698:        taga för att Iastbilstransporterna också i    skede Iän med endast ett trafikdistrikt. När
2699:        framtiden skall skötas av privata, små        trafikministeriet meddelade detta beslut åt läns-
2700:        och medeistora transportföretag, samt         styrelserna, konstaterade det, att den nya indel-
2701:           vad avser Regeringen att göra för att      ningen i trafikdistrikt endast utgör ett mellan-
2702:        de beviljade trafiktillstånden tili stats-    skede i utvecklingen mot större trafikdistrikt än
2703:        järnvägarna återtas och i stället deias       de nuvarande. Den nya indelningen i trafik-
2704:        ut tili de många transportföretag, som        distrikt möjliggör ett ändamålsenligare ut-
2705:        har ansökningar om trafiktillstånd inne?      förande av transporter i länets inre beställnings-
2706:                                                      trafik och samtidigt eHektiverar materielets an-
2707:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-        vändning.
2708: samt anföra följande:                                   Även godslinjetrafikens verksamhetsförutsätt-
2709:    För att betrygga lönsamheten för vårt lands       ningar har förbättrats genom att bevilja lättna-
2710: yrkesmässiga lastbilstrafik och således också        der i reservvagnens användning samt att ut-
2711: dess fortsättning har trafikministeriet föijt        vidga linjetrafikens uppsamlings- och distribu-
2712: en mycket återhål1sam trafiktillståndspolitik och    tionsområden. Samtidigt med uppsamlings- och
2713: uppmanat även Iänsstyrelserna att göra detsam-       distributionsområdens utvidgning den 17 juni
2714: ma. I praktiken har detta betytt, att nya före-      1980 gjordes det också möjligt att friare än
2715: tagare som sökt sig tili branschen inte har be-      förut avvika från linjen för att sköta trafik-
2716: viljats trafiktillstånd. Trafikministeriet har för   behov i orter längs rutten.
2717: avsikt att även i framtiden följa denna åter-           Utom att alla dessa åtgärder effektiverar det
2718: hållsamma linje i sin trafiktillståndspolitik och    riksomfattande transportsystemets fungerande,
2719: att med alla de medel som står tili dess för-        är de ägnade att förbättra den yrkesmässiga
2720: fogande hindra ökningen av antalet trafiktill-       lastbilstrafikens verksamhetsförutsättningar och
2721: stånd och mängden av materiel utöver det verk-       lönsamhet och således också att betrygga dess
2722: liga behovet.                                        fortsättning. I detta ,sammanhang har företagens
2723:    Å andra sidan har också det ,stigande priset      storlek ingen betydelse.
2724: på olja tvingat tili åtgärder som syftar att             Medan de ovananförda ärenden var under be-
2725: förbättra materielets användningsgrad bland i        handling i ministeriet, tillställde järnvägsstyrel-
2726: branschen redan verksamma företagare för att         sen den 21 mars 1980 tili trafikministeriet en
2727: kunna minska transportkostnadernas fortsatta         ansökan, som innehöll begäran om ett trafik-
2728: stegring. I detta syfte har trafikministeriet inom   tillstånd för alla de lastbilar som statsjärnvägar-
2729:  ramen av sina möjligheter liberaliserat den         na innehar för rikets hela område. Senare be-
2730:  praktik som följs i trafiktillståndsärenden. Åt-    gränsades ansökan märkbart bLa. för trafik-
2731:  gärderna inleddes genom ett brev av den 2 ok-        områdets och bilantalets del. Ministeriet för-
2732:  tober 1979, i vilket trafikministeriet publi-       kastade ansökan för övriga delar men beviljade
2733:  088000815Y
2734: 6                                             1980 vp.
2735: 
2736: genom sitt beslut av den 17 juni 1980 åt             uppdraget i vissa begränsade fall välja av de två
2737: järnvägsstyrelsen tillstånden för sammanlagt         transportmöjligheter som står till dess för-
2738: 153 lastbilar, som redan innehas av statsjärn-       fogande det affärs- och nationalekonomiskt
2739: vägarna, med rättigheter att utföra transport        ändamålsenligaste alternativet. Alltså även i
2740: av styckegodsartade försändelser, som lämnats        fråga om statsjärnvägarna har det varit fråga
2741: tili järnvägarna för järnvägstransport, inom Ny-     om en viss rationaliseringsåtgärd, viiken utgör
2742: lands, Kymmene, St. Michels, Tavastehus, Aho         en del av det riksomfattande transportsystemets
2743: och Björneborgs, Vasa och Mellersta Finlands         ovananförda utvecklingsprogram. Avsikten med
2744: Iän i sådana förhållanden, i vilka en järnvägs-      ministeriets tillståndsbeslut har inte varit att
2745: förbindelse finns men dess användning i en-          utvidga ·statsjärnvägarnas lastbilst11afik. Med
2746: skilda fall med hänsyn till tågturer, godsets        hänsyn till det ovananförda kan beslutet inte
2747: mängd, natur eller andra motsvarande om-             heller anses ha väsentlig påverkan på konkur-
2748: ständighet•er icke är ändamålsenlig.                 renssi:tuadonen. Då också den ynkesmässiga be-
2749:     För att bringa saken till sina verkliga dimen-   ställnings- och Hnjetrafikens verksamhetsmöjlig-
2750: sioner, skall det för det första konstateras, att    heter samtidigt har märkbart utvidgats, bibe-
2751: då antalet registrerade lastbilar den 31 de-         hålls suatsjärnvägarnas kon'kurrensställning med
2752: cember 1979 var 51.448, utgör de i spörs-            det fattade tillståndsbeslutet •endast oförändrad.
2753: målet avsedda 153 bilar endast knappa 3                 Några trafikidkare har anfört besvär över
2754: promille (3 °/oo) av detta antal. För det andra      ministeriets i ·spörsmålet avsedda beslut i högsta
2755: finns det skäl att fästa uppmärksamhet på de         förvaltningsdomstolen, som i sinom tid i veder-
2756: beviljade rättigheternas rätt långtgående be-        börande ordning kommer att avge sitt beslut
2757: gränsning. Transporträtten gäller endast vissa       i saken. I detta skede är det inte regeringens
2758: slag av försändelser, som redan har givits åt        sak att förändra eller återkalla ifrågavarande
2759: statsjärnvägarna för transport och som stats-        beslut. För andra anhängiga trafiktillståndsan-
2760: järnvägarna i alla fall kunde transportera med       sökan, kommer man liksom hittills att tillämpa
2761: järnväg. Således faller dessa transporter i inget    en rätt stram prövning av trafikbehov, och i
2762: fall bort från den privata sektorn och försvagar     huvudregel kommer man att avhålla sig från be-
2763: inte de privata företagens verksamhetsmöjlig-        viljandet av nya trafiktillstånd, tills utvidgnings-
2764: heter. De beviljade tillstånden ger statsjärn-       möjligheterna i de redan befintliga trafiktill-
2765: vägarna möjligheten att efter att ha mottagit        stånden fullständigt har utnyttjats.
2766:      Helsingfors den 11 augusti 1980.
2767: 
2768:                                                                       Trafikminister Veikko Saarto
2769:                                              1980 vp.
2770: 
2771: Kirjallinen kysymys n:o 413.
2772: 
2773: 
2774: 
2775: 
2776:                                  Hautala ym.: Panimo- ja Virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n har-
2777:                                     joittamasta keskiolutmainonnasta.
2778: 
2779: 
2780:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2781: 
2782:    Keskiolutlakiin lisättiin vuonna 1976 35 a §,    kin lehdissä sitä seuraavina patvma suuria
2783: jonka perusteella keskioluen mainonta ja kulut-     lehti-ilmoituksia. Näiden ilmeinen pyrkimys oli
2784: tajiin kohdistuva muu keskioluen myynnin            edistää keskioluen kulutusta, joten ne olivat
2785: edistämistoiminta on kielletty. Keskiolutasetuk-    em. lain ja asetuksen vastaisia.
2786: sen 21 a §:n mukaan keskioluen mainonnalla             Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
2787: tarkoitetaan mm. keskioluen valmistukseen           tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
2788: osallistuvien itse harjoittamaa, kustantamaa tai    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
2789: tukemaa kuluttajiin kohdistuvaa ilmoittelua,        tavaksi seuraavan kysymyksen:
2790: jonka tarkoituksena on saada aikaan tai edis-
2791: tää keskioluen menekkiä liiketoiminnassa.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2792:    Suomen Panimoteollisuusliitto, jonka jäseni-            ryhtyä Panimoteollisuusliiton harjoitta-
2793: nä ovat keskioluen valmistusta harjoittavat yh-            man keskioluen mainonnan johdosta?
2794: tiöt, julkaisi sunnuntaina 14. 9. 1980 ja joissa-
2795:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
2796: 
2797:          Sauli Hautala              Väinö Rautiainen           Antero Juntumaa
2798:          Impi Muroma                Asser Stenbäck             Jorma Fred
2799:                     Olavi Ronkainen                  Erkki Korhonen
2800: 
2801: 
2802: 
2803: 
2804: 088000954E
2805: 2                                           1980 vp.
2806: 
2807: 
2808: 
2809: 
2810:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2811: 
2812:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      lähinnä Suomen Gallup Oy:n tutkimustuloksia
2813: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       koskien suomalaisten asenteita yleensä alko-
2814: mies, olette 23 päivänä syyskuuta 1980 päi-        holiin. Ilmoitukset olivat varsin suurikokoisia
2815: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      ja huomiota herättäviä, eivätkä tässä mielessä
2816: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       noudattaneet niitä säännöksiä ja määräyksiä,
2817: kansanedustaja Hautalan ym. näin kuuluvasta        joita on annettu sallitusta alkoholimainonnasta.
2818: kirjallisesta kysymyksestä n:o 413:                Aihetta onkin selvittää, täyttääkö ko. ilmoitus
2819:                                                    mainonnalle tai muulle myynninedistämistoi-
2820:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      minnalle alkoholilainsäädännön nojalla määräy-
2821:        ryhtyä Panimoteollisuusliiton harjoitta-    tyvän tunnusmerkistön. Ilmoituksen tarkoituk-
2822:        man keskioluen mainonnan johdosta?          sena ei ehkä niinkään ollut keskioluen myynnin
2823:                                                    lisääminen kuin toimia eräänlaisena vastareak-
2824:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tiona edellisenä päivänä Helsingissä toimeen-
2825: vasti seuraavaa:                                   pannulle "keskiolut Alkoon" -marssille.
2826:    Nykyinen alkoholimainontaa ja muuta kulut-          Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto on kiinnit-
2827: tajiin kohdistuvaa alkoholijuomien myynnin-        tänyt kirjelmällään sosiaali- ja terveysministe-
2828: edistämistoimintaa koskeva säännöstö astui         riön huomiota samaiseen panimaitten yhteisil-
2829: maassamme voimaan 1. 3. 1977. Säännöstö            moitukseen ja siinä yhteydessä esittänyt, että
2830: kieltää myös keskioluen mainonnan ja muun          tämäntapaista mainontaa ei tulisi vastaisuudessa
2831: keskioluen myynninedistämistoiminnan. Mai-         sallia.
2832: nontaa koskevan kiellon välittömästä valvon-           Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan
2833: nasta huolehtii Oy Alko Ab niiden ohjeiden         selvittämässä mainitun ilmoituksen säädöksiin
2834: mukaan, joita lain ja asetuksen soveltamisesta     perustuvuutta ja asiantuntijatahojen lausunnot
2835: on annettu sosiaali- ja terveysministeriön sekä    saatuaan ministeriö ryhtyy sellaisiin toimenpi"
2836: Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston toimesta.            teisiin, joihin annetut selvitykset antavat ai-
2837:    Suomen panimot julkaisivat useissa päiväleh-    hetta.
2838: dissä 14. 9. 1980 ilmoituksen, jossa käsiteltiin
2839:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1980.
2840: 
2841:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
2842:                                           N:o 413                                               3
2843: 
2844: 
2845: 
2846: 
2847:                          T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
2848: 
2849:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     tat beträffande finländarnas inställning tili al-
2850: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-     kohol i allmänhet. Annonserna var rätt stora
2851: se av den 23 september 1980 till vederbörande    och uppseendeväckande, och stred i detta av-
2852: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   seende mot stadgandena och bestämmelserna
2853: jande av riksdagsman Hautala m.fl. underteck-    om tillåten alkoholreklam. Det är därför moti-
2854: nade spörsmål nr 413:                            verat att utreda, huruvida ifrågavarande an-
2855:                                                  nonsering motsvarar de kriterier som med stöd
2856:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-   av alhohollagstiftningen skall ställas på reklam
2857:        ta med anledning av Bryggeriindustri-     eller annan försäljningsfrämjande verksamhet.
2858:        förbundets reklam för mellanöl?           Annonseringen var måhända inte så mycket
2859:                                                  ämnad att bidra till ökad försäljning av mellan-
2860:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    öl, utan kan snarare betraktas som ett slags
2861: samt anföra följande:                            motreaktion mot det demonstrationståg som
2862:    Stadgandena och bestämmelserna rörande        under parollen "keskiolut Alkoon" - "mellan-
2863: alkoholreklam och annan på konsumenterna         ölet tili Alko" föregående dag anordnades i
2864: inriktad verksamhet för främjande av alkohol-    Helsingfors.
2865: dryckers försäljning trädde i kraft i landet        Finlands Nykterhetsorganisationers Förbund
2866: 1. 3. 1977. Dessa förbjuder även reklam för      har i sin skrivelse fäst social- och hälsovårds-
2867: mellanöl och annan försäljningsfrämjande verk-   ministeriets uppmärksamhet på denna bryg-
2868: samhet som gäller mellanöl. Den direkta över-    geriernas gemensamma annons och har i detta
2869: vakningen av reklamförbudet ankommer på          sammanhang framfört, att sådan annonsering
2870: Oy Alko Ab enligt de direktiv, vilka på åt-      inte bör tillåtas i framtiden.
2871: gärd av social- och hälsovårdsministeriet samt      Social- och hälsovårdsministeriet utreder för
2872: Oy Alko Ab:s förvaltningsråd har utfärdats       närvarande, huruvida nämnda annons stöder
2873: om tillämpningen av alkohollagen och förord-     sig på utfärdade stadganden. Efter att ha in-
2874: ningen om alkoholdrycker.                        hämtat sakkunnigutlåtande kommer ministeriet
2875:    Finlands bryggerier publicerade 14. 9. 1980   att vidta sådana åtgärder som utredningarna i
2876: i flera dagstidningar en annons, som närmast     ärendet ger anledning tili.
2877: gällde Finska Gallup Ab:s undersökningsresul-
2878:      Helsingfors den 27 oktober 1980.
2879: 
2880:                                                              Minister Katri-Helena Eskelinen
2881:                                               1980 vp.
2882: 
2883: Skriftligt spörsmål nr 414.
2884: 
2885: 
2886: 
2887: 
2888:                                   Melin: Om ändring av antalet elektorer för vai av Republikens
2889:                                      president från 300 tili 299.
2890: 
2891: 
2892:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
2893: 
2894:    Enligt Regeringsformens 23 § förrättas va-        mandaten eller 175 och vänsterpartierna Iikale-
2895: let av Republikens president av 300 elektorer.       des 17 5. Detta ledde tili ett svårt parlamenta-
2896: Erhåller någon presidentkandidat vid valet me-       riskt läge i svenska ociksdagen, då lottdragning
2897: ta än hälften av de av elektorerna avgivna           ofta måste tillgripas för att avgöra frågor där
2898: rösterna är han vald. 1 annat fall verkställs        omröstningssiffrorna varit lika många för rege-
2899: omedelbart nytt vai och såvida ingen kandidat        ringssidan som för oppositionen.
2900: härvid erhåller ovilikorlig röstövervikt, ytter-        För att förhindra situationer som visat sig
2901: ligare en tredje valomgång mellan de två kan-        leda tili parlamentariskt dödläge, beslöt Sveriges
2902: didater som i andra valomgången erhåller det         riksdag 1974 i syfte att hindra att lika röstetal
2903: största antalet röster. RF 23 § stadgar ytter-       skulle förekomma vid viktigare voteringar, att
2904: ligare att lotten avgör valet, om rösterna i tred-   antalet ledamöter i riksdagen bestäms tili udda
2905: je omgången faller lika.                             talet 349 i stället för 350. Vid riksdagsvalet
2906:    Enligt Regeringens proposition ( 17 /1919)        1976 valdes sålunda 349 riksdagsledamöter.
2907: tili Lantdagen angående Regeringsform för Fin-          För att förhindra att kommande vai av Re-
2908: land skulle Republikens president väijas av          publikens president avgörs genom lottdragning,
2909: Riksdagen. Även grundlagsutskottet omfattade         om rösterna för två jämnstarka kandidater i
2910: i valfrågan propositionen. Det slutliga avgöran-     en eventuell tredje valomgång skulle utfalla
2911: det tili förmån för vai av president genom för       lika, borde regeringen i god tid före nästa elek-
2912: ändamålet utsedda 300 elektorer skedde i stora       torsval överväga en ändring av RF 23 §,
2913: utskottet i enlighet med tvenne reservationer        varigenom elektorernas antal skulle ändras från
2914: tili grundlagsutskottets betänkande.                 300 tili 299.
2915:     Det har mera än en gång visat sig, att pre-         Med hänsyn tili det ovan sagda vili under-
2916: sidentvalet avgjorts med minsta möjliga majori-      tecknad med stöd av 37 § 1 mom. riksdags-
2917: tet. Vid presidentvalet 1931 liksom 1956 be-         ordningen ställa följande fråga tili vederböran-
2918: hövdes tre valomgångar, varvid valet vardera         de medlem av statsrådet:
2919: gången tili Svinhufvuds resp. Kekkonens för-
2920: mån avgjordes med röstsiffrorna 151-149.                        Är Regeringen, för att förhindra att
2921: Det kan ytterligare nämnas att förre president-             kommande presidentval avgörs genom
2922: en Ståhlberg i första valomgången i president-              lottdragning efter att de avgivna elek-
2923: valet 1937 erhöll stöd av 150 elektorer, vilket             torsrösterna för två jämnstarka kandi-
2924: emellertid inte räckte då mera än hälften av                dater i slutomgången utfallit lika, be-
2925: de avgivna rösterna krävs för vai.                          redd att i god tid före nästa elektorsval
2926:     En i vissa avseenden jämförbar situation                för riksdagen föreslå en ändring av
2927: erbjöd den nya svenska regeringsformen, som                 Regeringsformens 23 § enligt viiken
2928: fastställde antalet riksdagsledamöter tili 350.             antalet elektorer, som förrättar valet av
2929: Då valet av den nya enkammarriksdagen för                   Republikens president ändras från 300
2930: andra gången avgjordes 1973 visade det sig att              tili 299?
2931: den borgerliga sidan erhållit exakt hälften av
2932:   Helsingfors den 23 september 1980.
2933: 
2934:                                         Ingvar S. Melin
2935: 0880009776
2936: 2                                              1980 vp.
2937: 
2938: Kirjallinen kysymys n:o 414.                                                              Suomennos.
2939: 
2940: 
2941: 
2942:                                    Melin: Tasavallan presidentin vaalin valitsijamiesten määrän
2943:                                       muuttamisesta 300:sta 299:een.
2944: 
2945: 
2946:                          Ed uskunnan          H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2947: 
2948:    Hallitusmuodon 23 §:n mukaisesti Tasaval-          sen kerran ratkaistiin 1973, ilmeni että por-
2949: lan presidentin vaalin suorittavat 300 valitsija-     varilliset puolueet olivat saaneet tasan puolet
2950: miestä. Jos joku presidenttiehdokkaista saa vaa-      paikoista eli 175 ja vasemmisto samoin 175.
2951: leissa yli puolet valitsijamiesten antamista äänis-   Tämä johti Ruotsin valtiopäivillä vaikeaan par-
2952: tä, hän tulee valituksi. Muussa tapauksessa toi-      lamentaariseen tilanteeseen, koska usein oli
2953: meenpannaan välittömästi uusi vaali ja mikäli         turvauduttava arpaan sellaisten kysymysten rat-
2954: kukaan ehdokkaista ei tällöin saa ehdotonta           kaisemiseksi, joissa hallituspuolueitten ja oppo-
2955: ääntenenemmistöä, vielä kolmas vaali niiden           sition äänestysluvut menivät tasan.
2956: kahden ehdokkaan välillä, jotka toisella vaali-          Jotta parlamentaariseen umpikujaan johtavia
2957: kierroksella ovat saaneet suurimman äänimää-          tilanteita vältettäisiin, Ruotsin valtiopäivät
2958: rän. Hallitusmuodon 23 §:ssä säädetään lisäksi,       päätti 1974, estääkseen tasatulos'ten syntymistä
2959: että arpa ratkaisee vaalin, mikäli äänet kolman-      tärkeissä äänestyksissä, että valtiopäivien jä-
2960: nella kierroksella menevät tasan.                     senten luku määrätään jaottomaksi luvuksi
2961:    Esityksessään Eduskunnalle Suomen Halli-           349:ksi 350:n sijasta. Vuoden 1976 eduskunta-
2962: tusmuodoksi (17 /1919) hallitus esitti, että          vaaleista lähtien on siten valittu 349 kansan-
2963: Eduskunta valitsisi Tasavallan presidentin.           edustajaa.
2964: Myös perustuslakivaliokunta omaksui vaalime-             Jotta voitaisiin välttää tulevien presidentin-
2965: nettelyyn nähden hallituksen esityksen. Lopul-        vaalien ratkaisemista arvalla kahden tasaväkisen
2966: linen ratkaisu sellaisen vaalimenettelyn hyväksi,     ehdokkaan välillä mahdollisella kolmannella
2967: jonka mukaan vaali olisi annettava sitä varten        vaalikierroksella, mikäli niille annetut äänet
2968: valittujen 300 valitsijamiehen tehtäväksi, tapah-     menisivät tasan, olisi hallituksen hyvissä ajoin
2969: tui suuressa valiokunnassa kahden perustuslaki-       ennen seuraavia valitsijamiesvaaleja harkittava
2970: valiokunnan mietintöön liitetyn vastalauseen          Hallitusmuodon 23 §:ään muutosta, jolla valit-
2971: perusteella.                                          sijamiesten luku muutettaisiin 300:sta 299:ksi.
2972:    Useammin kuin kerran on käynyt niin, että             Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
2973: presidentinvaalin on ratkaissut pienin mahdol-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
2974: linen enemmistö. Vuoden 1931 presidentinvaa-          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2975: leissa samoin kuin 1956 tarvittiin kolme vaali-       seuraavan kysymyksen:
2976: kierrosta, jolloin vaali kummallakin kerralla,
2977: sekä Svinhuvudin että Kekkosen eduksi, rat-                     Onko Hallitus, välttääkseen tulevien
2978: kaistiin äänin 151-14 9. Mainittakoon lisäksi,               presidentinvaalien ratkaisemista arvalla
2979: että entinen presidentti Ståhlberg sai vuoden                mikäli kahdelle tasaväkiselle ehdokkalle
2980: 1937 presidentinvaalin ensimmäisellä vaalikier-              annetut valitsijamiesten äänet menevät
2981: roksella tukea 150 valitsijamieheltä, mikä ei                loppukierroksella tasan, valmis hyvissä
2982: kuitenkaan riittänyt, koska yli puolet annetuista            ajoin ennen seuraavia valitsijamiesvaa-
2983: äänistä tarvitaan.                                           leja ehdottamaan eduskunnalle hallitus-
2984:    Tietyssä mielessä tähän verrattavan tilanteen             muodon 23 §:ään muutosta, jolla Tasa-
2985: aiheutti Ruotsin uusi hallitusmuoto, jossa edus-             vallan presidentin vaalin suorittavien
2986: kunnan jäsenten lukumääräksi vahvistettin 350.               valitsijamiesten luku muutetaan 300:sta
2987: Kun uuden yksikamarisen eduskunnan vaali toi-                299:ksi?
2988:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
2989: 
2990:                                          Ingvar S. Melin
2991:                                               N:o 414                                              3
2992: 
2993: 
2994: 
2995: 
2996:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2997: 
2998:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             muodon 23 §:ään muutosta, jolla Tasa-
2999: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              vallan presidentin vaalin suorittavien
3000: olette 23 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn kir-             valitsijamiesten luku muutetaan 300:sta
3001: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           299:ksi?
3002: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
3003: Ingvar S. Melinin kirjallisesta kysymyksestä          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3004: n:o 414:                                            vasti seuraavaa:
3005:           Onko Hallitus, välttääkseen tulevien         Ehdotusta Tasavallan presidentin valitsija-
3006:        presidentinvaalien ratkaisemista arvalla     miesten lukumäärän muuttamisesta 300:sta
3007:        mikäli kahdelle tasaväkiselle ehdokkalle     299:ksi on pidettävä hyvänä. Tällä hetkellä
3008:        annetut valitsijamiesten äänet menevät       oikeusministeriössä ei ole kuitenkaan vireillä
3009:        loppukierroksella tasan, valmis hyvissä      tällaisia muutossuunnitelmia, mutta tarkoitus
3010:        ajoin ennen seuraavia valitsijamiesvaa-      on, että asia otetaan esille sopivassa yhteydessä
3011:        leja ehdottamaan eduskunnalle hallitus-      myöhäisemmässä vaiheessa.
3012:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1980.
3013: 
3014:                                                               Oikeusministeri Christoffer Taxell
3015: 4                                          1980 vp.
3016: 
3017: 
3018: 
3019: 
3020:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3021: 
3022:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Regeringsformens 23 § enligt viiken an-
3023: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse           talet elektorer, som förrättar valet av
3024: av den 23 september 1980 tili vederbörande               Republikens president ändras från 300
3025: medlem av statsrådet för avgivande av svar               tili 299?
3026: översänt avskrift av följande av riksdagsman
3027: Ingvar S. Melin undertecknade spörsmål nr            Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
3028: 414:                                              samt anföra följande:
3029:           Är Regeringen, för att förhindra att       Förslaget om att ändra antalet elektorer, som
3030:        kommande presidentval avgörs genom         förrättar valet av Republikens president, från
3031:        lottdragning efter att de avgivna elek-    300 tili 299 bör anses vara gott. I detta nu är
3032:        torsrösterna för två jämnstarka kandi-     likväl inte härtili syftande ändringsplaner an-
3033:        dater i slutomgången utfallit lika, be-    hängiga i justitieministeriet, men avsikten är
3034:        redd att i god tid före nästa elektors-    att i ett senare skede vid lägligt tillfälle ta upp
3035:        val för riksdagen föreslå en ändring av    ärendet.
3036:      Helsingfors den 28 oktober 1980.
3037: 
3038:                                                              Justitieminister Christoffer Taxell
3039:                                               1980 vp.
3040: 
3041: Kirjallinen kysymys n:o 415.
3042: 
3043: 
3044: 
3045: 
3046:                                   Mikkola: Ammattikoulujen perusvälineistön lisäämisestä keski-
3047:                                      asteen koulunuudistuksen toteutuessa.
3048: 
3049: 
3050:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
3051: 
3052:    Ammattikouluihin on tähän saa:kka hankittu       edellyttämälle tasolle edellä mainitsemieni työ-
3053: opetusvälineitä ja laitteita koulun esityksestä.    ryhmien laatimien perusvälineluetteloiden mu-
3054: Koulujen laitehankinnat ovat perustuneet eri-       kaisesti.
3055: laisten opetussuunnitelmien käytölle. Edellä           Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
3056: sanotun vuoksi koulujen välineistöt ovat ny-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
3057: kyisin hyvin erilaisia. Kun keskiasteen opetus-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
3058: suunnitelmat otetaan valtakunnallisesti käyt-       raavan kysymyksen:
3059: töön, voi koulujen välineistön erilaisuus aiheut-
3060: taa vaikeuksia opetussuunnitelmien toteutta-                  Onko Hallitus tietoinen keskiasteen
3061: misessa. Asiantilan korjaamiseksi olisikin ryh-            koulunuudistukseen kuuluvan ammatilli-
3062: dyttävä nopeisiin toimenpiteisiin.                         sen koulutuksen opetussuunnitelmien
3063:    Ammattikasvatushallituksen tulisi mielestäni            aiheuttamasta perusvälineistön lisätar-
3064: asettaa opintolinjakohtaiset työryhmät selvittä-           peesta, ja jos on,
3065: mään uusien opetussuuilnitelmien vaatiman pe-                 mitä Hallitus aikoo tehdä näiden
3066: rusvälineistön tarvetta ja nykyisen välineistön            koulujen taloudellisten toimintaedelly-
3067: käyttökelpoisuutta uusien opetussuunnitelmien              tysten parantamiseksi ja perusvälineis-
3068: mukaisessa opetuksessa. Tämän ohella olisi                 töön käytettävien varojen lisäämiseksi,
3069: siirtymävaiheessa lisättävä koulujen valtionapua           jotta koulut saavuttaisivat lain edellyt-
3070: siten, että koulut voisivat ennen uudistuksen              tämän välineistön tason?
3071: toteuttamista saattaa välineistönsä uudistuksen
3072:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
3073: 
3074:                                           Saara Mikkola
3075: 
3076: 
3077: 
3078: 
3079: 0880009455
3080: 2
3081: 
3082: 
3083: 
3084: 
3085:                                 Edtt.sk-u.nnan He.rra Puhemieh.elle.
3086: 
3087:     V al;tiqpäiy-ijjä:rjesty.k~tlc 37; § ;n_ 1 itll9mi\!U!tissa   ec:J.ellytt~rni$.t~ _kehi~t~mistoime11piteistä liitty-
3088: maini~u~sa 't11j;k-oitu~~essa -• 'l;'e,- He;rt:a Pu~emi~s,        v-ään, ·kustannusla,skelma~n. OIJ; muun mua~Sfl
3089: olette 23 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn kirc      tästä syystä tehty opetuksen aiheuttamiin kus•
3090: jeenne ohella toimittanqt valtioneuvoston asian-    tannuksiin noin 5 %:n varaus opetuksen laa-
3091: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     dullisesta kehittämisestä johtuen. Tämä kustan-
3092: Mikkola-n näin kuuluvasta kirjallisesta kysy_-      nusvaikutus on vuositasolla 40-50 mil}. mark·
3093: myksestä n:o 415:                                   kaa. Uusista investoinneista tehtyihin kustan-
3094:                                                     nuslaskelmiin sisältyy opetusvälineistöstä aiheu-
3095:             Onko Hallitus tietoinen keskiasteen tuvat kustannukset siten,. että välineistön osuu-
3096:          koulunuudistukseen kuuluvan ammatilli- deksi on arvioitu kouluasteen koulutuksessa
3097:          sen ·koulutuksen opetussuunnitelmien noin 25 % ja opistoasteen koulutuksessa 10 %
3098:          aiheuttamasta_ perusvälineistön lisä tar- kokonaiskustannuksista.
3099:          peesta, ja jos on,              ·              Keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpa-
3100:             mitä Hallitus aikoo tehdä näiden noon ryhtymisestä päätetään seikkaperäisemmin
3101:          koulujen -·taloudellisten toimintaedelly- määrävuosiksi kerralla-an laadittavissa keski-
3102:         --tysten parantamiseksi ja perusvälineis- asteen koulutuksen kehittämisohjelmissa; jotka
3103:          töön käytettävien varojen· lisäämiseksi, valtioneuvosto. hyväksyy. Kehittämisohjelmien
3104:          jotta koulut- saavuttaisivat lain edellyt- laatimisen yhteydessä selvitetään myös oppilai-
3105:          tämän välineistön tason?                   tosten_ opetusvälineistön tarve.         _
3106:                                                       . Ensimmäinen kehittämisohjelma laaditaan
3107:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vuosille 1982-83. Sen laatimista varten am-
3108: vasti seuraavaa:                                    mattikasvatushallitus• oh antanut lääriinhallituk-
3109:    Keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpa- sille ohjeet, joihin sisältyy erilliskysely oppi-
3110: noon kuuluva ammatillisten oppilaitosten uusien - laitosten kalusto-, laite- ja opetusvälinetarpeesta
3111: opetussuunnitelmien käyttöönotto aiheuttaa ja -hankinnoista. Ammattikasvatushallitus on
3112: opetusvälineistön lisätarvetta ko. oppilaitoksis- käynnistänyt opetusvälineistöä koskevan selvi-
3113: sa. Lisätarve johtuu paitsi opetuksen ajanmu- tyksen myös niin sanottuun mukauttamiseen
3114: kaistamisesta ja opetuksen tason kohottami- liittyen. Mukauttamisella tarkoitetaan nykyisten
3115: sesta muun muassa koulutusaikojen pitenemi- opintolinjojen opetussuunnitelmien asteittaista
3116: seen liittyen myös ammatillisen koulutuksen kehittämistä uusien, myöhemmin käyttöön otet-
3117: laaja-alaistamisesta peruslinjoja muodostamalla. tavien opetussuunnitelmien suunnassa.
3118:    Edellä tarkoitettu opetusvälineistön lisätarve       Opetusvälineistön kehittämiseksi valtioneu-
3119: on otettu huomioon keskiasteen koulunuudis- vosto tulee ottamaan tarkemmin kantaa keski-
3120: tuksen toimeenpanosuunnittelun yhteydessä. asteen koulutuksen kehittämisohjelmissa, joiden
3121: Opetusministeriön 3. 7. 1980 päätettyyn suun- perusteella tehdään tarpeelliset esitykset valtion
3122: nitelmaan keskiasteen koulutuksen kehittämi- tulo- ja menoarvioesitykseen.
3123: sestä annetun lain ( 474/78) toimeenpanon
3124:         Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1980.
3125: 
3126:                                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
3127:                                              N:o 415                                                3
3128: 
3129: 
3130: 
3131: 
3132:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
3133: 
3134:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ställigheten av lagen om utvecklande av ut-
3135: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       bildningen på mellanstadiet ( 474/78) förut-
3136: av den 23 september 1980 tili vederbörande          sätter, tili kostnaderna för undervisningen fo-
3137: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      gat en 5 % reservering på grund av det kvali-
3138: jande av riksdagsman Mikkola ställda skriftliga     tativa utvecklandet av undervisningen. Kost-
3139: spörsmål nr 415:                                    nadseffekten är på årsnivå 40-50 milj. mk.
3140:                                                     1 kostnadsberäkningarna rörande nya investe-
3141:           Är Regeringen medveten om det öka-        ringar ingår kostnaderna för undervisningsma-
3142:        de behov av grundläggande utrustning         terielen så, att materielens andel vid utbild-
3143:        som förorsakas av läroplanerna för den       ningen på skolnivå har uppskattats tili 25 %
3144:        yrkesutbildning som hör till mellansta-      och vid utbildningen på institutsnivå tili 10
3145:        diereformen, och om så är fallet,            % av totalkostnaderna.
3146:           vad avser Regeringen att göra för att        Mera detaljerade beslut om att inleda verk-
3147:        förbättra dessa skolors ekonomiska verk-     ställigheten av mellanstadiereformen fattas i
3148:        samhetsmöjligheter och öka de medel          de utvecklingsprogram för mellanstadieutbild-
3149:        som används för grundläggande mate-          ningen som skall utarbetas för ett bestämt an-
3150:        riel så, att skolorna skulle kunna uppnå     tal år åt gången och som godkänns av stats-
3151:        den nivå i fråga om materiel som la-         rådet. Vid utarbetandet av utvecklingsprogram-
3152:        gen förutsätter?                             men utreds även läroanstalternas behov av un-
3153:                                                     dervisningsma teriel.
3154:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Det första utvecklingsprogrammet utarbetas
3155: samt anföra följande:                               för åren 1982-83. För ändamålet har yrkesut-
3156:    lbruktagandet av yrkesläroanstalternas nya       bildningsstyrelsen gett länsstyrelserna anvisning-
3157: läroplaner, som hör tili verkställigheten av        ar, som innehåller en särskild förfrågan om
3158: mellanstadiereformen, leder tili ett ökat behov     läroanstalternas behov och anskaffningar av in-
3159: av undervisningsmateriel i dessa läroanstalter.     ventarier, anläggningar och undervisningsmate-
3160: Det ökade behovet beror utom på modernise-          riel. Yrkesutbildningsstyrelsen har inlett en ut-
3161: ringen av undervisningen och höjningen av dess      redning även i anslutning till den s.k. anpass-
3162: nivå, bl. a. i samband med de förlängda ut-         ningen. Med anpassning avses att läroplanerna
3163: bildningstiderna, även på att yrkesutbildningen     för de nuvarande studielinjerna stegvis utveck-
3164: har utvidgats genom inrättandet av grund-           las i riktning mot de nya läroplaner som senare
3165: linjer.                                             skall tas i bruk.
3166:     Det ovan avsedda ökade behovet av under-           Statsrådet kommer att ta närmare stånd-
3167:  visningsmateriel har beaktats i samband med        punkt till utvecklandet av undervisningsmate-
3168: verkställighetsplaneringen för mellanstadierefor-   rielen i utvecklingsprogrammen för mellansta-
3169:  men. Bl. a. av denna orsak har man i den           dieutbildningen, som kommer att utgöra grun-
3170:  kostnadskalkyl, som ansluter sig tili den av un-   den för erforderliga framställningar tili stats-
3171:  dervisningsministeriet 3. 7. 1980 ,antagna pla-    verkspropositionen.
3172:  nen rörande de utvecklingsåtgärder som verk-
3173:       Helsingfors den 23 oktober 1980.
3174: 
3175:                                                                           Minister Kalevi Kivistö
3176:                                              1980 vp.
3177: 
3178: Kirjallinen kysymys n:o 416.
3179: 
3180: 
3181: 
3182: 
3183:                                  Astala ym.: Ns. kommennustyöstä maksettujen päivärahojen epä-
3184:                                     johdonmukaisesta käsittelystä verotuksessa.
3185: 
3186: 
3187:                         E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e II e.
3188: 
3189:    Viime viikkoina on metallityöläisten taholta     kaupunkiin komennustyömaalle, hänen päivä-
3190: kantautuneiden tietojen mukaan ennakontar-          rahansa ovat verovapaita. Työntekijät asete-
3191: kastuksissa Turussa kiinnitetty erityistä huo-      taan näissä tapaukstissa selvästi erilaiseen ase-
3192: miota metallityöpaikoilla ns. komennusmiesten       maan, vaikka molemmille syntyy komennus-
3193: päivätahoihin ja niiden verotuskäsittelyyn.         työstä torsella paikkakunnalla täsmälleen sa-
3194:    Erä~den päivärahojen saattaminen veronalai-      mat ylimääräiset kustannukset, jotka yleensä
3195: siksi, johon asian käsittely viittaa, on johta-     katetaan verovapaalla päivärahalla.
3196: massa jopa saman turkulaisen työnantajan, sa-          Käytäntö phäisi olla yhdenmukainen ja sen
3197: malla työkomennuspaikalla ja täysin saman-          takia tulisi: poistaa päivärahojen epäjohdon-
3198: laisissa työolosuhteissa työskentelevät metalli-    mukainen ja eriarvoinen käsittely verotuksessa
3199: työläiset täysin eriarvoiseen asemaan. Joissa-      sekä ns. työhönhakeutumrsperuste verotusmää-
3200: kin tapauksissa päivärahat edelleenkin olisivat     räyksistä.
3201: verottomia, toisissa tapauksissa samansuuruiset        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3202: päivärahat tulisivat veronalaisiksi perustuen ve-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
3203: rohallituksen asiasta antamaan päätökseen ja        tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3204: siihen perustuvaan ennakkoperintätiedotteeseen      vastattavaksi seuraavan ·kysymyksen:
3205: 3/80.
3206:    Ratkaisevana perusteena olisi ns. työhönha-                Onko Hallitus tietoinen ns. komen-
3207: keutumisperiaate. Päivärahat tulisivat olemaan             nustyöstä maksettujen päivärahojen epä-
3208: veronalaista tuloa, jos työntekijä on otettu               johdonmukaisesta käsittelystä verotuk-
3209: työhön komennuspaikkakuntaa varten. Kysei-                 sessa, mikä johtaa työntekijät verotuk-
3210: nen tulkinta tarkoittaa käytännösä esim. sitä,             sellisesti eriarvoiseen asemaan, ja
3211: että kun turkulainen metallityöläinen astuu                   mitä Hallitus aikoo tehdä kyseisen
3212: paikallisen työnantajan palvelukseen ja työmaa             epäkohdan poistamiseksi ja komennus-
3213: sattuu sillä hetkellä olemaan esim. läheisessä             miehille matkatyöstä johtuvien ylimää-
3214: naapurikaupungissa, olisivat kyseisen henkilön             räisten kustannusten korvaamiseksi
3215: päivärahat veronalaista tuloa. Mutta jos työn-             maksettujen päivärahojen säilyttämiseksi
3216: tekijä ensin on työssä jonkin aikaa turkulai-              verovapaina?
3217: sessa työkohteessa ja sieltä lähetetään naapuri-
3218:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
3219: 
3220:          Heli Astala                   Juhani Vähäkangas              Niilo Koskenniemi
3221:          Anna-Liisa Jokinen            Pauli Uitvo                    Unto Ruotsalainen
3222:          Ulla-Leena Alppi              Inger Hirvelä                  I-C. Björklund
3223:          Helvi Niskanen                Aulis Juvela                   Vappu Säilynoja
3224:                                        V. J. Rytkönen
3225: 
3226: 
3227: 
3228: 
3229: 0880009710
3230: 2                                                1980 vp.
3231: 
3232: 
3233: 
3234: 
3235:                           E d u s kun n a n     H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3236: 
3237:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vausten perusteet ja määrät valtion kulloin-
3238: mainiltussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kin suorittamia matka'kustannusnen korvauksia
3239: olette 23 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn               vastaaviksi. Mikäli kuitenkin edustaviromiksi
3240: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            katsottavien valtakunnallisten työ- ja virka-
3241: asianomaiseUe jäsenelle jäljennöksen kansan-            ehtosopimuksien mukaan suoritetaan matkakus-
3242: edustaja Heli Astalan ym. näin kuuluvasta kir-          tannuslten korvausta olennaisesti muulla pe-
3243: jallisesta kysymyksestä n:o 416:                        rusteella kuin valtio kulloinkin matkakustan-
3244:                                                         nusten korvausta suorittaa, verohallituksen tu-
3245:            Onko Hallitus tietoinen ns. komen-           lee edellä tarkoitettujen matkakustannusten
3246:         nustyöstä maksettujen päivärahojen epä-         korvausten perusteha ja määriä vahvistaessaan
3247:         johdonmuka~sesta käsittelystä verotuk-
3248:                                                         otJuaa huomioon ,tälla1s1ssa työ- 'tai vhik,aehto-
3249:         sessa, mikä johtaa työntekijät verotuk-         sopimuksissa olevat virka- ta:i työmatkasta suo-
3250:         sellisesti eriarvoiseen asemaan, ja             ritettavaa matkakustannusten korvausta koske-
3251:            mitä Hallitus aikoo tehdä kyseisen           vat määräykset. Säännöksiä sovellettiin tällai-
3252:         epäkohdan poistamiseksi ja komennus-            sena ensimmäisen kerran vuodelta 1977 toimi-
3253:         miehille matkatyöstä johtuvien ylimää-          tetussa verotuksessa.
3254:         räisten kustannusten korvaamiseksi                  Ennakkoperintälain 8 §:n (1018/76) mu-
3255:         maksettujen päivärahojen säilyttämiseksi        kaan palkansaajalle työn suorittamisesta aiheu-
3256:         verovapaina?                                    tuneiden kustannusten korvauksena maksettua
3257:                                                         hyvitystä ei pidetä palkkana, sikäli kuin se
3258:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ei ylitä näiden kustannusten arvioitua mää-
3259: vasti seuraavaa:                                        rää. Verohallrtus vahvistaa näiden kustannus-
3260:    Tulo- ja varallisuusverolain (TVL) 22 § :n           ten arvioimisperusteet.
3261: V momentin 8 kohdan (5l0/77) mukaan ve-                     Verohallituksen edellä mainittujen säänriös-
3262: ronalaiseksi tuloksi ei katsota sen mukaan              ten nojalla ~iltamissa päätöksissä työmatkalla
3263: kuin verohalHtus .vuosittain tarkemmin mää-             tarkoitetaan matkaa, jonka verovelvollinen
3264: rää työnantajan määräyksestä tehdystä virka-            työnantajan määräyksestä tilapäisesti tekee työ-
3265: tai työmatkasta saatua matkustamiskustannus-            hön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi eri-
3266: ten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, ma-         tyiselle työntekemispaikalle .varsinaisen· työpai-·
3267: jbittumiskorvausta, yömatkarahaa ja muun ni-            kan ulkopuolelle. Mikäli wrovelvollisella työn
3268: misenä hyvityksenä suoritet:tua matkakustan-            luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa,
3269: nusten korvausta eikä ulkomaille työnantajan            työmatkana pidetään matkaa,· jonka verovel-
3270: määräyksestä tehdystä virka- tai työmatkasta            vollinen työnantajan määräyksestä tilapäisesti
3271: saatua vastaavaa korvausta. Työnantajan mää-            ~ekee työn suotittamiseksi asunnolta'an erityi-
3272: räyksestä riippumatta katsotaan kuitenkin               selle työntekemispaikalle .
3273: aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa ·,alalle     . Aloilla, joilla erityistä.. työntekemispaikkaa
3274: tunnusomaisoo työn lyhytaikaisuuden vuoksi              alalle tunnusomaisen · 'työn lyhytaikaisuuden
3275: joudutaan usein vaihtamaan, päivittäisistä asun-        vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, pidetään
3276: non ja erityisen työntekemispaikan välisistä            tyÖnantajan määräyksestä riippumatta päivit-
3277: matkoista saadusta korvauksesta verovapaaksi            täistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan
3278: tuloksi vain matkustamiskustannuksista saatu            välistä matkaa vain matkustamiskustannusten
3279: korvaus.                                                korvaukseen oikeuttavana työmatkana.
3280:    Verohallituksen tulee edellä mainitun pykä-              Päivärahan verovapauden edellytyksenä on,
3281: län 2 momenti:n mukaan vahvistaa verosta va-            että työmatka on tehty työnantajan määräyk-
3282: paaksi katsottavien matkakustannusten kor-              sestä. Verohallituksen ohjeiden mukaan työ-
3283:                                                N;o 416                                                3
3284: 
3285: matka voidaan katsoa työnantajan määräyk-             hallituksen ohje~den mukaan esimerkiksi vuo-
3286: sestä tehdyksi, jos työnantaja on työkomen-           delta 1979 toimitetussa verotuksessa vähen-
3287: nuksella, määräyksellä, työalueen määriuelyllä        tää majoittumismenojen lisäksi 30 markkaa
3288: tai muulla tavalla määrännyt työntekijän työn         vuorokaudessa, jos verovelvollinen on yöpy-
3289: suorittamista varten tilapäisesti matkustamaan        nyt vieraalla paikkakunnalla.
3290: erityiseen työntekemispaikkaan.                          Kysymyksessä tarkoitetun kaltaisissa tapauk-
3291:    Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa       sissa on toisinaan kieltämät,tä vaikea selvit-
3292: alalle tunnusomaisen työn lyhytai:kai:suuden          tää milloin työnantajan määräyksen, ja samalla
3293: vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, ovat päi-          verovapaan. päivärahan maksamisen edellytys-
3294: vittäisestä asunnon ja 'erityis,en työntekemis-       ten voidaan katsoa puuttuvan. Verohallituk~
3295: paikan väliSistä matkoista saaduista korvauk-         sen ohjeiden mukaan työnantajan määräys puut~
3296: sista ohjeen mukaan V'erovapaita vain matka-          tuu muun muassa silloin, kun verovelvolli"
3297: lipuista, oman auton käytöstä ja muista mat-          nen, esimerkiksi rakennusalan työntekijä, jolla
3298: kustamiskustannuksista saadut korvaukset sil-         työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työ-
3299: loinkin, kun matka on tehty työnantajan mää-          paikkaa, on otettu työhön tiettyyn tilapäi-
3300: räyksestä. Muut päivittäisestä työmatkasta saa-       seen työkohteeseen. Jos työnantaja on mää-
3301: dut matkakustannusten korvaukset, esimerkiksi         rännyt tällaisen työntekijän muuhun tilapäi-
3302: päiväraha ja ateriakorvaus, ovat näillä aloilla       seen työkohteeseen, työmatka katsotaan ohjei-
3303: v'erona:1a~i:si:a smäkin ~tapauksessa, että ma:tk~a   den mukaan tehdyksi työnantajan määräykses-
3304: on tehty työnantajan määräyksestä. Jos vero-          tä. Päivittäin kotoa tehty työmatka ei kui-
3305:  velvollisella on varsinainen työpaikka, ovat         tenkaan oikeuta verovapaaseen päivärahaan, jol-
3306:  myös muut korvaukset verovapaita, jos ne             lei verovelvollisella ole varsinaista työpaikkaa,
3307:  maksuperusteeltaan ja määrältään ovat vero-          jonka ulkopuolella olevalle erityiselle työnteke-
3308:  hallituksen päätöksen mukaisia. Tällaisia aloja      mispai:kale matka tehdään. Työnantajan mää-
3309:  ovat ohjeiden mukaan esimerkiksi rakennus- ja        räyksen ja muiden päivärahan verovapauden
3310:  metsäala.                                            edelytysten täyttyminen arvostellaan nykyisten
3311:     Ilman työnantajan määräystä tehdystä työ-         säädösten mukaan kunkin verovelvollisen osal-
3312:  markasta suoritetut päivärahat ja muut manka-        ta erikseen, minkä vuoksi samassa työkohteessa
3313:  kustannusten korvaukset ovat voimassa olevien        olevat voivat olla eriarvoisessa asemassa sen
3314:  säännösten mukaan veronalaista tuloa ja niistä       mukaan, miten edellytykset kunkin osalta ovat
3315:  on 'toimitettava ennakonp1dätys. Poikkeuksena        olemassa. Eriarvoisuus on kuitenkin siinä mie-
3316:  ovat       ma:tkustamiskustannus:ten  korvaukset,    lessä näennäistä, että samat kulut, jotka ko-
3317:  esim. korvaus matkalipuista, päivittäisistä työ-     mennustyötä tekevälle korvataan päivärahoilla;
3318:  matkoista rakennus- ja muilla vastaavilla aloil-     saa ns. hakeutuja vähentää verotuksessaan.
3319:  la. Todelliset ylimääräiset kulnt ilman työn-           Edellä esitettyyn viitaten verohallituksen päi-
3320:  antajan määräystä tehdystä työmatkasta saa-          värahojen verotusta koskevia päätöksiä ja oh-
3321:  daan verohalHtuksen ohjeiden mukaan kuiten-          jeita on pidettävä voimassa olevien TVL:n
3322:  kin lopullisessa verotuksessa vähentää tulon-        säännösten mukaisina. Verotuskäytännön muut-
3323:  hankkiruiskulujen vähentämistä koskevien sään-       taminen edellyttäisi näin ollen lainsäännösten
3324:  nösten nojalla. Näin ollen myös kysymykses'sä        tarkistamista. Päivärahojen maksuperusteita
3325:  tarkoitetussa tapauksessa sa:av:at ns. hakeutu-      koskevien säännösten mahdollinen muuttami-
3326:  jat vähentää verotuksessaan esittämänsä selvi-       nen edellyttää kuitenkin huolellista harkintaa,
3327:  tyksen perusteella työmatkasta aiheutuneiden         jotta uudis,tukset eivät johta~si veronkrertoon
3328:  matkustamis- ja majoi:ttumiskulujen lisäksi li-      tai uudenlaisiin tulkintaongelmiin. Joka ta-
3329:  sääntyneet ruokailu- ja vaatehuoltomenot, me-        pauksessa hallitus tu1ee kiinnittämään asiaan
3330:  not yhteydenpidosta kotiin sekä muut vas-            jatkuvaa huomiota, sillä eri työntekijäryhmien
3331:  taavat lisääntyneet menot. Mikäli verovelvol-        työolosuhteissa tapahtuvat muutokset edellyt~
3332:  linen selvittää, että hänellä on ollut tällaisia     tävät jo sinänsä työmatkakustannuksia ja päi-
3333:  ylimääräisiä menoja, mutta ei voi esittää riit-      värahoja koskevien ohjeiden ja verotuskäyt=inc
3334:  tävää selvitystä niiden määrästä, voidaan vero-      nön tarkkaa seuraamista.
3335:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta J 980.
3336: 
3337:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
3338: 4                                            1980 vp.
3339: 
3340: 
3341: 
3342: 
3343:                          T i II   Riksd agens         H err     T a I m a n.
3344: 
3345:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mest representativa, betalas enligt en väsent-
3346: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ligt annan grund än den, enligt viiken staten
3347: av den 23 september 1980 tili vederbörande          vid ifrågavarande tidpunkt betalar resekostnads-
3348: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      ersättning, skall skattestyrelsen vid fastställan-
3349: jande av riksdagsman Heli Astala m.fl. under-       det av grunderna för och storleken av ovan
3350: tecknade skriftliga spörsmål nr 416:                avsedda resekostnadsersättningar likväl beakta
3351:                                                     de i sådana arbets- eller tjänstekollektivavtal
3352:           Är Regeringen medveten om den in-         ingående bestämmelserna om de resekostnads-
3353:        konsekventa behandlingen vid beskatt-        ersättningar som skall betalas för arbets- eller
3354:        ningen av de dagtraktamenten som be-         tjänsteresor. Stadgandena tillämpades första
3355:        talas för s.k. kommenderingsarbete, tili     gången i denna lydelse vid beskattningen för år
3356:        följd varav arbetstagarna är olikställda     1977.
3357:        i beskattningshänseende, och
3358:           vad ämnar Regeringen göra för av-            Enligt 8 § lagen om förskottsuppbörd
3359:        Iägsnande av detta missförhållande och       ( 1018/76) betraktas gottgörelse, som betalas
3360:        för bibehållande av de dagtraktamenten,      löntagare såsom ersättning för kostnader för-
3361:        som betalas tili kommenderingsmän i          anledda av arbetets utförande, inte såsom lön,
3362:        syfte att ersätta av deras researbete för-   såvida den inte överstiger det beräknade be-
3363:        anledda extra kostnader, såsom skatte-       loppet av kostnaderna. Skattestyrelsen faststäl-
3364:        fria?                                        ler grunderna för beräkning av dessa kostna-
3365:                                                     der.
3366:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          1 de beslut, som skattestyrelsen utfärdat med
3367: samt anföra följande:                               stöd av de ovan nämnda stadgandena, avses
3368:    Enligt 22 § 1 mom. 8 punkten lagen om            med arbetsresa sådan resa som skattskyldig på
3369: skatt på inkomst och förmögenhet (510/77)           order av arbetsgivaren i syfte att utföra upp-
3370: anses, i enlighet med vad skattestyrelsen år-       gifter som hör tili arbetet tilifälligt företar tili
3371: ligen närmare bestämmer, såsom skattepliktig        särskild plats för arbetets utförande utanför den
3372: inkomst inte färdkostnadsersättning, dagtrakta-     egentliga arbetsplatsen. Om skattskyldig på
3373: mente, måltidsersättning, logiersättning, över-     grund av arbetets natur inte har någon egentlig
3374: nattningspenning och såsom gottgörelse under        arbetsplats, anses såsom arbetsresa sådan resa,
3375: annat namn erlagd resekostnadsersättning för        som den skattskyldige på order av arbetsgi-
3376: tjänste- eller arbetsresa som företagits på ar-     varen tillfälligt företar från bostaden tili sär-
3377: betsgivares order. Oberoende av arbetsgivarens      skild plats för arbetets utförande.
3378: order anses inom sådana branscher, där arbets-         lnom de branscher, där arbetstagaren till
3379: tagaren tili följd av att det för branschen ka-     följd av att det för branschen karakteristiska
3380: rakteristiska arbetet är av kortvarig natur ofta    arbetet är av kortvarig natur ofta måste utföra
3381: måste utföra sitt arbete på olika ställen, likväl   sitt arbete på olika ställen, anses oberoende
3382: av ersättning, som erhållits för dagliga resor      av arbetsgivarens order dagliga resor mellan
3383: mellan bostaden och särskilt arbetsställe, endast   bostaden och särskild plats för arbetets ut-
3384: färdkostnadsersättningen vara skattefri inkomst.    förande såsom endast till färdkostnadsersättning
3385:    SlmtJtestyJ1e1s,en skahl enHgt ovan nämnda       berättigande arbetsresor.
3386: paragrafs 2 mom. fastställa grunderna för och          Bn förursättnilng för aJbt dagitmk,tamente skall
3387: storleken av de resekostnadsersättningar som        betraktas såsom skattefritt är att arbetsresan
3388: skall betraktas som skattefria, så att de mot-      företagits på arbetsgivarens order. Enligt skat-
3389: svarar de resekostnadsersättningar staten vid       testyrelsens anvisningar kan arbetsresa anses
3390: ifrågavarande tidpunkt betalar. Om resekost-        företagen på arbetsgivares order, om arbets-
3391: nadsersättning enligt de riksomfattande arbets-     givaren genom arbetskommendering, order, an-
3392: och tjänstekollektivavtal, som bör anses såsom      givande av arbetsområde ellet på annat sätt
3393:                                                N:o 416                                                  5
3394: 
3395: ålagt arbetstagaren att för arbetets utförande           I liknande fall som det som avses i spörsmå-
3396: tillfälligt resa tili ett särskilt arbetsställe.      let är det onekligen svårt ibland att utreda
3397:     Inom de branscher, där arbetstagaren tili         när arbetsgivares order och samtidigt förut-
3398: följd av att det för branschen karakteristiska        sättningarna för betalning av skattefritt dag-
3399: arbetet är av kortvarig natur ofta måste utföra       traktamente kan anses saknas. Enligt skatte-
3400: sitt arbete på olika ställen, är av ersättningar      styrelsens anvisningar saknas arbetsgivares or-
3401: som erhållits för dagliga resor mellan bostaden       der bl.a. när skattskyldig, t.ex. en arbetstagare
3402: och särskilt arbetsställe endast ersättningar för     inom byggnadsbranschen, som på grund av
3403: resebiljetter, användning av egen bil och andra       arbetets karaktär inte har någon egentlig ar-
3404: färdkostnader enligt anvisningarna skattefria,        betsplats, har anställts för något visst tillfälligt
3405: även om resan företagits på order av arbets-          arbetsobjekt. Om arbetsgivaren har förordnat
3406: givaren. Andra resekostnadsersättningar för           sådan arbetstagare tili ett annat tilifälligt ar-
3407: dagliga arbetsresor, t.ex. dagtraktamente och         betsobjekt, anses arbetsresan enligt anvisning-
3408: måltidsersättning, är skattepliktiga inom dessa       arna ha företagits på order av arbetsgivaren.
3409: branscher även i de fall, då resan företagits         Daglig arbetsresa från hemmet berättigar dock
3410: på order av arbetsgivaren. Om den skattskyl-          inte till skattefritt dagtraktamente, såvida inte
3411: dige bar en ,egentlig arbetsplats, är även oodra      den skattskyldige har en egentlig arbetsplats
3412: ersättningar skattefria, förutsatt att betalnings-    och resan företas tili särskild plats för arbetets
3413: grunderna och beloppen är förenliga med skat-         utförande utanför denna arbetsplats. Huruvida
3414: testyrelsens beslut. Sådana branscher är enligt       resan företas på arbetsgivarens order och huru-
3415: anvisningarna t.ex. byggnads- och skogs-              vida de övriga förutsättningarna för skattefritt
3416: branscherna.                                          dagtraktamente föreligger, bedöms enligt gäl-
3417:     Dagtraktamente och annan resekostnadser-          lande stadganden särskilt för varje skattskyldigs
3418: sättning för arbetsresa, som företagits utan ar-      del, varför arbetstagarna vid samma arbetsob-
3419: betsgivares order, är enligt gällande stadgan-        jekt kan vara olikställda beroende på vilka
3420: den skattepliktig inkomst, och förskottsinne-         förutsättningar som föreligger för var och en.
3421: hållning skall verkställas på sådana ersättningar.    Emellertid är olikställdheten såtillvida sken-
3422: Ett undantag utgörs av färdkostnadsersättningar       bar, att samma kostnader, för vilka arbetsta-
3423: - t.ex. ersättning för resebiljetter - för dag-       gare i kommenderingsarbete ersätts genom dag-
3424: liga arbetsresor inom byggnads- och motsvaran-        traktamente, får avdras vid beskattningen av
3425: de branscher. De egentliga extra kostnaderna          dem som själva sökt sig arbete på annan ort.
3426: för arbetsresa, som företagits utan arbetsgivares        Med hänvisning till det ovan anförda kan
3427: order, får enligt skattestyrelsens anvisningar        skattestyrelsens beslut och anvisningar angående
3428: emellertid avdras vid den slutliga beskattningen      beskattning av dagtraktamente anses vara fören-
3429: med stöd av stadgandena angående avdrag för           liga med gällande stadganden i lagen om skatt
3430: kostnader för inkomstens förvärvande. Sålunda         på inkomst och förmögenhet. En ändring av
3431: får även i det fall, som avses i spörsmålet, de       beskattningspraxis skulle sålunda förutsätta
3432:  som själva sökt sig arbete på annan ort göra         justering av lagstiftningen. En eventuell änd-
3433: avdrag vid beskattningen enligt utredning för-        ring av stadgandena om betalningsgrunderna
3434: utom för färd- och logikostnader även för öka-        för dagtraktamente förutsätter likväl 01llsorgs-
3435: de måltids- och klädvårdskostnader, utgifter          full prövning, så att reformen inte leder tili
3436: för kontakter med hemmet samt andra liknande          kringgående av skatt ellet nya tolkningspro-
3437: ökade utgifter. Om skattskyldig företer ut-           blem. I alla händelser kommer regeringen att
3438: redning att han har haft sådana extra kostna-         ägna fortgående uppmärksamhet vid denna an-
3439: der, men ilnte tillfreds~tällande kan srtyrka deras   gelägenhet, ty redan de förändringar som äger
3440: belopp, kan enligt skattestyrelsens anvisningar       rum i arbetsförhållandena för olika arbetstagar-
3441: vid beskattningen t.ex. för år 1979 avdras 30         grupper förutsätter ett noggrant uppföljande av
3442: mk i dygnet utöver logikostnaderna, förutsatt         anvisningarna och beskattningspraxis för kost-
3443: att den skattskyldige övernattat på främmande         nader för arbetsresor och dagtraktamenten.
3444: ort.
3445:       Helsingfors den 28 oktober 1980.
3446: 
3447:                                                                          Minister Pirkko Työtäjärvi
3448: 0880009710
3449:                                              1980 vp.
3450: 
3451: Kirjallinen kysymys n:o 417.
3452: 
3453: 
3454: 
3455: 
3456:                                  Forsman: Terveysvaarojen poistamisesta Simolan ja Vainikkalan
3457:                                     ratapihoilta.
3458: 
3459: 
3460:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3461: 
3462:    Viime elokuun 19 päivänä ilmoitettiin Lap-       Kymen lääninhallitukselta toimenpiteitä kysei-
3463: peenrannan kaupungin terveystarkastajalle Si-       sen terveysvaaran poistamiseksi.
3464: molan asemanseudulta ja Vainikkalan raja-ase-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3465: malta valituksia hajuhaitoista ja pahoinvointi-     jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esi-
3466: kohtauksista. Kun asiaa tarkemmin tutkittiin,       tän kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
3467: huomattiin pahoinvointia aiheuttavaa hajua läh-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3468: tevän rautatiellä kuljetetuista säiliövaunuista,
3469: jotka sisälsivät maakaasutiivistettä. Kyseisillä              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3470: seuduilla asuvat ihmiset ovat valittaneet ha-               ryhtyä terveysvaarojen poistamiseksi
3471: juista vielä syyskuun puolellakin, vaikka pai-              Simolan ja Vainikkalan ratapihoilta?
3472: kalliset terveysviranomaiset ovat pyytäneet mm.
3473:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
3474: 
3475:                                          Mauno Forsman
3476: 
3477: 
3478: 
3479: 
3480: 088000955F
3481: 2                                            1980 vp.
3482: 
3483: 
3484: 
3485: 
3486:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
3487: 
3488:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maan Vainikkalassa ja Simolassa sen johdosta,
3489: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       että Haminan satamassa, johon kyseinen aine
3490: olette 23 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn           oli osoitettu, saatiin säiliöihin tai laivaan ta-
3491: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        pahtuva purkaminen toteuttaa, kyseisistä haju-
3492: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       haitoista johtuen, vain tiettyjen sääolosuhtei-
3493: edustaja M. Forsmanin näin kuuluvasta kirjal-       den sallimissa rajoissa. Varastointi oli järjes-
3494: lisesta kysymyksestä n:o 417:                       tettävä liikennepaikoilla, joilla on jatkuva mie-
3495:                                                     hitys vartiointia varten.
3496:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Jo samana elokuun 19 päivänä, jolloin Lap-
3497:        ryhtyä terveysvaarojen poistamiseksi Si-     peenrannan terveystarkastajalle ilmoitettiin ha-
3498:        molan ja Vainikkalan ratapihoilta?           juhaitoista, ilmoitti Kouvolan liikennepiiri rau-
3499:                                                     tatiehallituksen liikennetoimistolle asiasta. Lii-
3500:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kennetoimiston taholta otettiin yhteyttä suo-
3501: vasti seuraavaa:                                    malaiseen huolitsijaan, joka puolestaan välittö-
3502:    Hajua aiheuttava aine on nimeltään merkap-       mästi pyysi länsisaksalaista vastaanottajaa ryh-
3503: tan, jota esiintyi maakaasukondensaatin kulje-      tymään toimenpiteisiin kondensaatin tulon es-
3504: tuserässä. Kyseinen kuljetuserä saapui Suo-         tämiseksi. Rautatiehallitus ryhtyi kyseisen maa-
3505: meen elokuun alkupuolella. Saatujen selvitys-       kaasukondensaattierän johdosta toimenpiteisiin
3506: ten perusteella aine ei ole myrkyllistä, mutta      jo varsin aikaisessa vaiheessa ja onnistuikin
3507: aiheuttaa voimakkaan hajun. Hajuhaitta ei ole       vähentämään hajuhaittoja, mutta ei valitetta-
3508: sellainen este, että se muodostaisi perusteen       vasti kokonaan niitä poistamaan.
3509: kieltäytymiselle kuljettamasta kyseistä ainet'ta.      Kuljetusten aiheuttaman julkisuuden joh-
3510: Tältä osin rautateiden on noudatettava Suo-         dosta niistä on toistaiseksi pidätytty. Tervey-
3511: men ja Neuvostoliiton välisen yhdysliikenne-        denhoitoviranomaisten ja tavaran huolitsijan
3512: sopimuksen määräyksiä, ellei se halua joutua        kesken on parhaillaan käynnissä neuvottelut
3513: korvausvelvolliseksi sopimuksen rikkomisesta.       mahdollisten jatkokuljetusten toteuttamisen
3514:    Kyseistä kuljetuserää jouduttiin seisotta-       ehdoista.
3515:      Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1980.
3516: 
3517:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
3518:                                              N:o 417                                               3
3519: 
3520: 
3521: 
3522: 
3523:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3524: 
3525:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        för att det berörda ämnet, som var destinerat
3526: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           tili hamnen i Ftedrikshamn, tili följd av de
3527: velse av den 23 september 1980 tili vederbö-        olägenheter den nämnda lukten vållar där fick
3528: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        lossas i cisterner ellet fartyg endast under be-
3529: av följande av riksdagsman M. Forsman ställda       gtänsningar som betingades av vissa väderleks-
3530: skrifdiga spörsmål nr 41 7 :                        förhållanden. Lagringen måste med tanke på
3531:                                                     vakthållningen ordnas vid trafikplatser, som
3532:          Vilka åtgätdet ämnar Regeringen            ständigt är bemannade.
3533:        vidta föt avlägsnande av hälsorisket            Redan samma dag, den 19 augusti, då hälso-
3534:        vid bangåtdarna i Simola och Vainik-         våtdsinspektöten i Villmansttand underätta-
3535:        kala?                                        des om de olägenheter lukten vållade, medde-
3536:                                                     lade Kouvola ttafikdisttikt järnvägsstyrelsens
3537:    Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vötd-       trafikbyrå om saken. Ttafikbytån tog kontakt
3538: samt anföta följande:                               med en speditör i Finland, viiken i sin tut
3539:    Det ämne som vållat lukten är metkaptan,         genast anmodade mottagaten i Västtyskland
3540: som ingick i ett ttanspottetat patti natutgas-      att vidta åtgätdet i syfte att hindta att kon-
3541: kondensat. Pattiet i ftåga kom tili Finland i       densatet anlände. Järnvägsstytelsen vidtog på
3542: bötjan av augusti. Ämnet ät, enligt inhämtad        grunda av det berötda pattiet natutgaskonden-
3543: utredning, inte giftigt men vållat en statk lukt.   sat åtgätder i ett mycket tidigt skede och lyck-
3544: Den olägenhet som lukten innebär utgöt inte         ades också minska de olägenheter lukten vål-
3545: ett sådant hinder som skulle utgöra gtund föt       lade men förmådde tyvärr inte helt elimineta
3546: att vägta transpotteta det betötda ämnet. I         dem.
3547: detta avseende måste jätnvägatna följa bestäm-          På gtund av den uppmätksamhet som dessa
3548: melserna i avtalet om samtrafik mellan Fin-         ttanspotter hat blivit fötemål föt i offentlig-
3549: land och Sovjetunionen, såvida de inte vili bli     heten hat ett uppehåll gjorts i dem tills vi-
3550: ersättningsskyldiga tili följd av btott mot av-     dare. Just nu pågåt undethandlingar mellan
3551: talet.                                              hälsovåtdsmyndigheterna och varans speditöt
3552:    Det blev nödvändigt att låta ttanspotten i       om villkoren föt eventuella fottsatta ttanspot-
3553: ftåga bli stående i Vainikkala och Simola dät-      ter.
3554:      Helsingfots den 16 oktobet 1980.
3555: 
3556:                                                                     Ttafikminister Veikko Saarto
3557:                                              1980 vp.
3558: 
3559: Kirjallinen kysymys n:o 418.
3560: 
3561: 
3562: 
3563: 
3564:                                  Söderström: Ammatillisten oppilaitosten opettajien oikeustur-
3565:                                     vasta.
3566: 
3567: 
3568:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3569: 
3570:    Ammattikasvatushallituksen alaisten oppilai-        Saman koulun opettajaksi valittiin vuonna
3571: tosten opettajien asemassa on eräiden viime         1979 muodollisesti epäpätevä hakija, vaikka ha-
3572: aikoina julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan      kijoiden joukossa olisi ollut myös muodolli-
3573: ilmennyt epäkohtia. Näyttää siltä kuin valtion      sesti päteviä opettajia. Vaalista tehdyn valituk-
3574: taholta suoritettava valvonta, joka kohdistuu       sen johdosta Vaasan lääninoikeus kumosi suo-
3575: ammatillisten oppilaitosten opettajien virkojen     ritetun vaalin. Tästä huolimatta koulun yllä-
3576: täyttämiseen ja viranhaltijoiden virassa pysy-      pitäjä jätti suorittamatta uusintavaalin ja valitti
3577: miseen, olisi puutteellista. Lisäksi varsinkin      asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ottaen
3578: kuntien, kuntainliittojen ja yksityisten ammat-     aikaisemmin valitsemaosa epäpätevän opetta-
3579: tikoulujen opettajien virkojen perustamista,        jan toimeen väliaikaisesti.
3580: lakkauttamista, täyttämistä ja viranhaltijan ir-       Ammattikasvatushallitus on ilmoittanut edel-
3581: tisanomista tai kurinpitoa koskevat säännökset      lä sanotun kaltaisia irtisanomistapauksia tul-
3582: ovat esiintyneitten konkreettisten tapausten va-    leen sen tietoon aikaisemminkin.
3583: lossa puutteelliset ja riittämättömät. Valtion         Edellä olevan perusteella esitän valtiopäi-
3584: taholta oppilaitoksiin kohdistuvaa valvontaa        väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
3585: edellyttäisi myös siksi, että valtio maksaa huo-    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
3586: mattavan osan laitosten käyttökustannuksista.       si seuraavan kysymyksen:
3587:    Esimerkkinä ammattikoulujen viranhaltijoita
3588: koskevien säännösten ja niiden noudattamista                   Mitä Hallitus tekee ammatillisten op-
3589: koskevan valvonnan puutteellisuudesta voidaan               pilaitosten opettajien oikeusasemaa kos-
3590: esittää Lapuan seudun ammattikoulun tapah-                  kevien säännösten puutteellisuuden kor-
3591: tumat. Mainitussa koulussa erotettiin vuonna                jaamiseksi ja opettajien sekä opettajan
3592: 1976 vakinaisessa virassa jo pitkään palvellut              virkoja ja toimia hakevien oikeussuojan
3593: ammatinopettaja ilman viran lakkauttamista ti-              parantamiseksi sekä valtion taholta suo-
3594: lapäisen oppilaspulan johdosta. Tarjolla olisi              ritettavan valvonnan tehostamiseksi?
3595: ollut muitakin keinoja kaikkien opettajien
3596: työllisyyden säilyttämiseksi.
3597:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
3598: 
3599:                                           Sten Söderström
3600: 
3601: 
3602: 
3603: 
3604: 088000956H
3605: 2                                           1980 vp.
3606: 
3607: 
3608: 
3609: 
3610:                        E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
3611: 
3612:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     pilaitosten opettajien nimittämisiin ja erotta-
3613: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     misiin, niin on todettava, että näistä päätök-
3614: olette kirjeellänne 23 päivänä syyskuuta 1980     sistä on kunnallislain mukainen valitusoikeus
3615: n:o 1313 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-    lääninhallitukseen ja sieltä edelleen korkeim-
3616: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sten     paan hallinto-oikeuteen. Esimerkkitapauksena
3617: Söderströmin tekemän kirjallisen kysymyksen       mainittu Lapuan seudun ammattikoulun nimi-
3618: n:o 418:                                          tysasia on saatettu korkeimman hallinto-oi-
3619:                                                   keuden ratkaistavaksi. Vaikka valtio suorittaa-
3620:           Mitä Hallitus tekee ammatillisten op-   kin ammattioppilaitoksille lain edellyttämiä val-
3621:        pilaitosten opettajien oikeusasemaa kos-   tionapuja, ei ammattikasvatushallituksella kui-
3622:        kevien säännösten puutteellisuuden kor-    tenkaan ole valtuuksia puuttua omistajayhtei-
3623:        jaamiseksi ja opettajien sekä opettajan    söjen opettajien nimityksiin eikä erottamisiin.
3624:        virkoja ja toimia hakevien oikeussuojan    Ammattikasvatushallitus tosin joutuu tutki-
3625:        parantamiseksi sekä valtion taholta suo-   maan nimitettyjen opettajien pätevyyksiä, mut-
3626:        ritettavan valvonnan tehostamiseksi?       ta se tapahtuu valtionosuuden suuruuden mää-
3627:                                                   räämistä varten. Jos nimitetty opettaja ei täytä
3628:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     säädettyjä kelpoisuusehtoja, valtionosuus opet-
3629: vasti seuraavaa:                                  tajan palkkaukseen pienenee epäpätevyysalen-
3630:    Yleisesti on aluksi todettava, että valtion    nusta vastaavasti.
3631: ammatillisten oppilaitosten vakinaiset opetta-       Keskiasteen koulunuudistusta parhaillaan to-
3632: jat nimittää ammattikasvatushallitus. Opetta-     teutettaessa tulee myös ammatillisia oppilai-
3633: jien erottaminen tapahtuu valtion virkamiehiä     toksia koskeva lainsäädäntö uudistettavaksi.
3634: koskevien säännösten mukaisesti. Kuntien ja       Tässä yhteydessä tulevat mm. opettajien oi-
3635: kuntainliittojen sekä yksityisten omistamien      keusasemaa ja opettajien sekä opettajan virkoja
3636: ammatillisten oppilaitosten opettajat nimittää    ja toimia hakevien oikeussuojaa sekä valtion
3637: ja erottaa omistajayhteisö.                       taholta suoritettavaa valvontaa koskevat kysy-
3638:    Mitä sitten nimenomaan tulee kuntien ja        mykset tutkittaviksi ja säädettäviksi.
3639: kuntainliittojen omistamien ammatillisten op-
3640:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1980.
3641: 
3642:                                                                  Opetusministeri Pär Stenbäck
3643:                                              N:o 418                                               3
3644: 
3645: 
3646: 
3647: 
3648:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
3649: 
3650:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som ägs av kommuner och kommunalförbund
3651: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        bör det konstateras, att besvär angående dessa
3652: se nr 1313 av den 23 september 1980 tili            beslut enligt kommunallagen anförs hos läns-
3653: vederbörande medlem av statsrådet översänt          styrelsen och vidare tili högsta förvaltnings-
3654: avskrift av följande av riksdagsman Sten Sö-        domstolen som sista rättsmedelsinstans. Ut-
3655: derström undertecknade spörsmål nr 418:             nämningsärenden vid Lapuan seudun ammatti-
3656:                                                     koulu, som nämnts som exempel, har beford-
3657:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      rats tili högsta förvaltningsdomstolen för av-
3658:        ta för att avhjälpa bristerna i stadgan-     görande. Trots att staten utbetalar lagenliga
3659:        dena beträffande den rättsliga ställning-    statsunderstöd tili yrkesläroanstalter har yrkes-
3660:        en för lärare som tjänstgör vid yrkes-       utbildningsstyrelsen dock inte befogenheter att
3661:        läroanstalter och för att vid yrkesläro-     ingripa i ägarsamfundets utnämningar och upp-
3662:        anstalterna förbättra rättsskyddet för sö-   sägningar av lärare. Yrkesutbildningsstyrelsen
3663:        kande av lärartjänster och -befattningar     är visserligen skyldig att undersöka de ut-
3664:        samt effektivera den kontroll som ut-        nämnda lärarnas kompetens, men detta sker
3665:        övas från statens sida?                      för fastställandet av statsandelens storlek. Om
3666:                                                     den utnämnda läraren inte fyller de stadgade
3667:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kompetensvilikoren, minskar statsandelen för
3668: samt anföra följande:                               lärarens avlöning i förhållande tili inkompetens-
3669:    Inledningsvis bör det allmänt konstateras,       nedsättningen.
3670: att ordinarie lärare vid statens yrkesläroanstal-      Då mellanstadiereformen som bäst genom-
3671: ter utnämns av yrkesutbildningsstyrelsen. Upp-      förs, kommer även lagstiftningen om yrkes-
3672: sägningen av lärare sker i enlighet med stadgan-    läroanstalter att revideras. I detta sammanhang
3673: dena angående statstjänstemän. Lärare vid yr-       blir det även aktuellt att utreda och normera
3674: kesläroanstalter som ägs av kommuner, kom-          bl.a. frågorna rörande lärarnas rättsliga ställ-
3675: munalförbund samt enskilda uppsägs av ägar-         ning samt rättsskyddet för lärare och för sökan-
3676: samfundet.                                          den av lärartjänster och -befattningar såsom
3677:    Vad sedan uttryckligen angår utnämning och       också frågor som berör den kontroll som ut-
3678: uppsägning av lärare vid yrkesläroanstalter         övas av staten.
3679:      Helsingfors den 29 oktober 1980.
3680: 
3681:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
3682:                            j
3683:                           j
3684:                          j
3685:                         j
3686:                        j
3687:                       j
3688:                      j
3689:                     j
3690:                    j
3691:                   j
3692:                  j
3693:                 j
3694:                j
3695:               j
3696:              j
3697:             j
3698:            j
3699:           j
3700:          j
3701:         j
3702:        j
3703:       j
3704:      j
3705:     j
3706:    j
3707:   j
3708:  j
3709: j
3710:                                               1980 vp.
3711: 
3712: Kirjallinen kysymys n:o 419.
3713: 
3714: 
3715: 
3716:                                   Anna-Liisa Jokinen ym.: Valtionrautateiden palvelujen heikentä-
3717:                                      misestä.
3718: 
3719: 
3720:                         Ed u s k u n n a n   H erra      P u h e m i e h e 11 e.
3721: 
3722:    Liikennepoliittiset ratkaisut vaativat yhä           Tämä Turku-Uusikaupunki -retttl on vain
3723: enemmän vastuuta ja harkintaa, sillä taloudel-       yksi esimerkki siitä, mitä henkilöli1kenteen
3724: listen ja luonnonsuojelullisten näkökantojen         supistukset VR:n piirissä merkitsevät. Laa-
3725: ohella tulee ottaa aikaisempaa enemmän huo-          jemmin ottaen on kysymys kuitenkin erit-
3726: mioon myös turvallisuutta painottavat seikat.        täin huolestuttavasta kehityksestä, sillä rauta-
3727:    Kaikki edellä mainitut tekijät näyttävät kui-     tie on tulevaisuudessakin yhä keskeisemmälle
3728: tenkin unohtuneen niissä ratkaisuissa, joita val-    tilalle tuleva kuljetusmuoto. Sen kehittämistä
3729: tiovallan toimesta on tehty viime aikoina val-       puoltavat sekä taloudellisuus että turvallisuus,
3730: tion rautatielaitoksen piirissä. Samanaikaisesti     mutta aikaisempaa enemmän myös luonnon-
3731: kun pitäisi lähteä kehittämään todella voimak-       suojelulliset näkökohdat. Tästä syystä VR:n
3732: kaasti taideliikenteen palvelumuotoja, ollaankin     piirissä tulisi paneutua vakavasti sähköistyksen
3733: niitä sinnikkäästi karsimassa.                       kehittämiseen ja sen laajentamiseen ensi tilassa
3734:     Erityisen tarmokkaasti tuntuu valtiovarain-      tnyös Turun suunnalle. Yhtään junavuoroa ei
3735: ministeriö jarruttavan juuri niitä toimenpiteitä     tule vähentää vaan päinvastoin jo aikaisemmin
3736: joilla VR:n henkilöliikenteen sujuvuutta ja          vähennettyjä tulisi palauttaa jälleen liikentee-
3737: parannuksia olisi aikaansaatavissa. Seurauksena      seen. Käytön tarvetta on mahdoton mitata sil-
3738: on, että eräillä erittäin tärkeillä liikenneosilla   loin, kun junat asetetaan kulkemaan niin, että
3739: ollaan poistamassa junavuoroja, vaikka ilmei-        vuorot eivät sovi työssäkäyville eivätkä myös-
3740: nen tarve olisi niiden lisäämiseen.                  kään koulumatkaliikenteeseen. Juuri näillä pe-
3741:     Varsinais-Suomessa ja Turun suunnalla ol-        rusteilla on junavuoroja jo aikaisemmin vähen-
3742: laan erittäin huolestuneina seurattu tämän           netty esim. Turusta pohjoiseen meneväliä lin-
3743: alueen jälkeenjääneisyyttä VR:n palvelujen           jalla.
3744: kehittämisessä. Jo pitkälle Keski- ja Pohjois-          Edellä esitettyihin perusteluihin ja valtio-
3745: Suomeen yltänyt rautateiden sähköistäminen ei        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
3746: näytä etenevän tänne maamme ulkomaanliiken-          esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3747: teen keskeiselle suunnalle. Mutta vielä suurem-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3748:  paa huolta tuntevat ne alueet, joista jälleen
3749: ollaan karsimassa junavuoroja, kuten tapahtuu                   Onko Hallitus tietoinen niistä toi-
3750: esim. Turun ja Uudenkaupungin välisessä lii-                 menpiteistä, joilla niin tärkeää ja kehittä-
3751: kenteessä. Uudestakaupungista klo 5.00 ja                    mistä vaativaa Vaidonrautateiden palve-
3752: 5.45 lähtevät vuorot ovat lopettamisuhan alla                lua on heikennetty vähentämällä vuo-
3753:  vaikka juuri näillä vuoroilla kulkee suuri osa              roja, ja että näitä toimenpiteitä aiotaan
3754:  koululaisista. Useille kymmenille työmatkalii-              jatkaa mm. Turku-Uusikaupunki väli-
3755:  kenteen ainoa kulkuväline on juuri jompi-                   sellä rataosuudella ja näin vaikeuttaa
3756:  kumpi näistä junavuoro1sta, sillä juna kulkee               erittäin suuresti liikenneyhteyksiä koulu-
3757:  monien asutuskeskusten kautta, joista ei mil-               ja työmatkaliikenten piirissä tällä seu-
3758:  lään muulla liikennevälineenä päästä kouluun                dulla?
3759:  tai työpaikalle.
3760:       Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
3761: 
3762:          Anna-Liisa Jokinen             Heli Astala                      Lauri Palmunen
3763:          Ensio Laine                    Pekka Vennamo                    Mikko Rönnholm
3764:                                         Paula Eenilä
3765: 088000957}
3766: 2                                              1980 vp.
3767: 
3768: 
3769: 
3770: 
3771:                         Ed u s k u n n a n    H erra      P u he m i e h e II e.
3772: 
3773:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3774: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vasti seuraavaa:
3775: olette 23 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn kir-
3776: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Kysymyksen lähtökohtana ilmeisestikin on
3777: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       rautatiehallituksen asettaman Helsingin ulko-
3778: Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      puolisen paikallisliikenteen laajuutta ja kalus-
3779: sesta kysymyksestä n:o 419:                           tonkäyttöä selvittävän työryhmän alustava
3780:                                                       muistio, joka sellaisenaan ei enää pidä paik-
3781:           Onko Hallitus tietoinen niistä toi-         kaansa. Tulevan aikataulukauden liikenteenhoi-
3782:        menpiteistä, joilla niin tärkeää ja kehittä-   tosuunnitelmasta ei myöskään ole toistaiseksi
3783:        mistä vaativaa Valtionrautateiden palve-       neuvoteltu paikallisten elinten kanssa. Kun työ-
3784:        lua on heikennetty vähentämällä vuo-           ryhmän lopullinen mietintö luovutetaan lähi-
3785:        roja, ja että näitä toimenpiteitä aiotaan      aikoina, ei rataosan Turku-Uusikaupunki lii-
3786:        jatkaa mm. Turku-Uusikaupunki väli-            kennettä voida käsitellä tässä vaiheessa erillis-
3787:        sellä rataosuudella ja näin vaikeuttaa         kysymyksenä, vaan se tulee ratkaista osana ko-
3788:        erittäin suuresti liikenneyhteyksiä koulu-     konaisvaltaista, eri kuljetusmuodoille parhaiten
3789:        ja työmatkaliikenten piirissä tällä seu-       soveltuvaa ja yhteiskunnan kannalta edullisin-
3790:        dulla?                                         ta liikenteenhoitojärjestelmää.
3791:      Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1980.
3792: 
3793:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
3794:                                            N:o 419                                               3
3795: 
3796: 
3797: 
3798: 
3799:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3800: 
3801:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
3802: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         samt anföra följande:
3803: velse av den 23 september 1980 till vederbö-       . Utgångspunkten för spörsmålet är uppenbar-
3804: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      hgen en förberedande promemoria, avgiven av
3805: av följande av riksdagsledamoten Anna-Liisa       en arbetsgrupp, som järnvägsstyrelsen har till-
3806: Jokinen m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr     satt och gett i uppdrag att reda ut omfatt-
3807: 419:                                              ningen av lokaltrafiken utanför Helsingfors och
3808:           Är Regeringen medveten om de åt-        användningen av materiel inom denna trafik.
3809:        gärder genom vilka statsjärnvägarnas       Denna promemoria håller inte längre streck
3810:        service, viiken är så viktig och i be-     som sådan. Inga överläggningar har heller än
3811:        hov av utveckling, har försämrats i        så länge förts med lokala organ angående pla-
3812:        och med att antalet turer har minskats     nen för skötseln av trafiken under den kom-
3813:        och om att avsikten är att fortsätta       man~e tidtabellsperioden. Då arbetsgruppens
3814:        med dessa åtgärder, bl.a. på bande1en      slutgiltiga betänkande kommer att avges inom
3815:        mellan Åbo och Nystad, och att därige-     ~ort, . kan trafiken på bande1en Åbo-Nystad
3816:        nom i mycket hög grad försvåra kom-        mte 1 detta skede behandlas såsom en sär-
3817:        munikationerna när det gäller skol- och    skild fråga. Den är en angelägenhet som bör
3818:        arbetsresor inom denna region?             avgöras såsom en del av ett övergripande
3819:                                                   system för trafikens skötsel, vilket på bästa
3820:                                                   sätt anpassas till olika former av transport och
3821:                                                   blir förmånligast för samhället.
3822:      Helsingfors den 16 oktober 1980.
3823: 
3824:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
3825:                                              1980 vp.
3826: 
3827: Kirjallinen kysymys n:o 420.
3828: 
3829: 
3830: 
3831: 
3832:                                  E. Laine ym.: Junien varustamisesta vilkkuvalolaitteilla.
3833: 
3834: 
3835:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3836: 
3837:    Alueliitosten johdosta on ·tasoylikäytävien         Tästä syystä rautatiekalusto olisi varustet-
3838: määrä kasvanut kaupunkikuntien alueilla, joten      tava räikeillä valomerkkilaitteilla kuten hälytys-
3839: kaupunkikunnilla on aihetta kiinnittää huo-         ajoneuvot ja TVH:n tiehoitokalusto, mutta
3840: miota liikenneturvallisuuteen tasoylikäytävillä.    rautatiekaluston valomerkkilaitteiden valovoi-
3841:    Vuodesta toiseen joudutaan sanomalehtiuuti-      man ja räikeyden tulisi olla hälytysajoneuvojen
3842: sista havaitsemaan, että tasoylikäytäväonnetto-     laitteita huomattavasti suuremman, jotta rauta-
3843: muuksia sattuu jatkuvasti myöskin sellaisilla       tiekalusto olisi riittävän kaukaa havaittavissa,
3844: ylikäytävillä, joilla näkyvyys on hyvä. Tämä        koska junien kulkunopeudet saattavat olla var-
3845: osoittaa, ettei rautateiden liikkuva kalusto ole    sin suuria, niiden massat raskaita ja jarrutus-
3846: hyvistä näkyvyysolosuhteista huolimatta riittä-     matkat hyvin pitkiä. Kun hälytysajoneuvon
3847: vän hyvin havaittavissa. Tähän on ainakin           kuljettaja on velvollinen varovaisuuteen, niin
3848: olennaisena osasyynä rautatiekaluston tummah-       junan kuljettajalla ei käytännössä ole mahdol-
3849: ko tai harmahtava väri, missä ei ole riittävästi    lisuuksia estää tuhoisia ylikäytäväonnettomuuk-
3850: käytetty hyväksi kirkkaiden ja hohtavien vä-        sia. Junan ollessa olosuhteiden pakosta etu-
3851: rien ja pintojen tarjoamia mahdollisuuksia.         ajo-oikeutettu ylikäytävillä pitäisi junan olla
3852: Edelleen näyttää rautatiekaluston merkitsemi-       vastaavasti erityisen hyvin merkitty. Joissakin
3853: nen valaistuslaitteilla jääneen kehityksessä vuo-   olosuhteissa, esim. sumussa, saattaa junan ha-
3854: sikymmenien takaiselle tasolle, jolloin liikenne-   vaitseminen myös sivusuunnasta päin tuottaa
3855: tiheys ja ulkovalaistusolosuhteet olivat aivan      vaikeuksia, mikä ainakin osaksi selittää ylikäy-
3856: toisenlaiset. Ulkovalaistuksen, sähköistymisen      täväonnettomuudet, jolloin on ajettu junan kyl-
3857: ja mainosvalojen johdosta on tasoylikäytävillä      keen. Tämän vuoksi tulisi junien olla selvästi
3858: ainakin asutustaajamien läheisyydessä sellainen     näkyviä myöskin sivusuunnasta käsin.
3859: tilanne, ettei esimerkiksi veturin kolmea eteen-       Junien, vetureiden ja rautatien liikkuvien
3860: päin suunnattua lyhtyä ole pimeänä vuoro-           työkoneiden varustaminen räikeitä valomerkke-
3861: kauden aikana helppo erottaa maiseman muista        jä antavilla vilkkuvalolaitteilla olisi ilmeisesti
3862: valopisteistä, joita saattaa junan tulosuunnassa    toteutettavissa suhteellisen vähäisin kustannuk-
3863: olla kymmenittäin. Suuresta valopisteiden mää-      sin. Kun rautatiekaluston merkitsemistapa on
3864: rästä on autoilijan hyvin vaikea havaita kol-       liikenneturvallisuuden kannalta selvästi jäänyt
3865: men valopisteen lähenemistä ainakaan, jos va-       kehityksessä suhteettoman paljon jälkeen, olisi
3866: laistusolosuhteet ovat jostakin syystä, esim.       edellä tarkoitettu uudistus toteutettava kiireel-
3867:  sumun, sateen tai lumentulon johdosta huo-         lisesti ja kytkemättä asiaa muihin rautateiden,
3868: nontuneet. Vieraalla ylikäytävällä on lisävai-      ylikäytävien ja ratapihojen liikenneturvallisuut-
3869: keutena se, ettei ole tietoa, miten rata kulkee     ta koskeviin suunnitelmiin ja järjestelyihin.
3870:  ja mitä maastokohtaa olisi erityisesti tarkat-     Rautatiekaluston varustaminen tehokkain vilk-
3871:  tava.                                              kuvalolaittein on täysin erillinen asia, joka voi-
3872:     Näin ollen raskas rautatiekalusto olisi mer-    daan toteuttaa ja on syytä toteuttaa erillisenä.
3873: kittävä niin näkyvästi ja huomiotaherättävästi      On selvää, ettei rautatiekaluston varustaminen
3874:  sekä muista valopisteistä poikkeavasti, että       valomerkkilaittein poista muiden turvallisuus-
3875:  rautatiekaluston läheneminen olisi havaittavissa   järjestelyjen tarpeellisuutta, mutta on kiista-
3876: ensi silmäyksellä ilman erityistä tähystelyä ja     tonta, etteivät junat ole nykyisin niin nopeasti
3877: kuuntelemista.
3878: 
3879: 088000958K
3880: 2                                             1980 vp.
3881: 
3882: ja helposti nähtävissä kuin nykyaikainen vilkas             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttet-
3883: ja nopea liikenne edellyttää.                            siin junien, vetureiden ja rautateiden
3884:    Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtiopäi-        muun raskaamman kaluston varustami-
3885: väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-            seksi tehokkailla vilkkuvalolaitteilla nii-
3886: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi          den näkyväisyyden parantamiseksi lii-
3887: seuraavan kysymyksen:                                    kenneturvallisuuden vaatimalla tavalla?
3888:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
3889: 
3890:                Ensio Laine                                   Aarne Koskinen
3891:                E.-J. Tennilä                                 Pauli Puhakka
3892:                                        Anna-Liisa Jokinen
3893:                                               N:o 420                                                3
3894: 
3895: 
3896: 
3897: 
3898:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
3899: 
3900:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tävillä laitteilla on ollut aikaisemminkin selvi-
3901: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra           tettävänä valtionrautateillä. Mm. vuoden 1974
3902: Puhemies, syyskuun 23 päivänä 1980 päivätyn          keväällä tehtiin kolme viikkoa kestänyt kokeilu
3903: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Turun asemalla ja sen ympäristössä. Kokeilu
3904: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        suoritettiin yhdellä veturilla, jonka katolle oli
3905: edustaja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kir-         asennettu kaksi työkoneissa käytettävää vilk-
3906: jallisesta kysymyksestä n:o 420:                     kua. Kokeilusta ei saatu hyviä tuloksia.
3907:                                                         Vilkuissa voitaisiin käyttää valkoista (väri-
3908:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       töntä), vihreää, punaista, keltaista tai sinistä
3909:        siin junien, vetureiden ja rautateiden        väriä. Näistä väritön tai vihreä valo vilkkuvana
3910:        muun raskaamman kaluston varustami-           muodostavat jo sinällään rautatien opastekäsit-
3911:        seksi tehokkailla vilkkuvalolaitteilla nii-   teen. Näin ollen ainoat soveltuvat värit olisivat
3912:        den näkyväisyyden parantamiseksi lii-         keltainen ja sininen vilkkuvina. Nämäkin pysy-
3913:        kenneturvallisuuden vaatimalla tavalla?       vinä väreinä muodostavat rautatien opastekä-
3914:                                                      sitteen.
3915:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Yhteispohjoismaisen suosituksen mukaan
3916: vasti seuraavaa:                                     sininen vilkkuvalo on varattu vain hälytysajo-
3917:    Rautateiden koko vetokalusto on maalattu          neuvoille ja keltainen vilkkuvalo vain eräille
3918: keltaisella varoitusvärillä siten, että veturien     tiellä työskenteleville ajoneuvoille silloin, kun
3919: molemmat päät on pyritty saamaan mahdol-             ne ovat vaaraksi muille tienkäyttäjille. Saman
3920: lisimman huomiotaherättäväksi. Tehoa on vii-         suosituksen mukaisesti em. merkkivaloja ei saa
3921: me aikoina lisätty käyttämällä maalauksessa          käyttää muussa kuin niille varatussa tarkoituk-
3922: fluorisoivaa maalia. Rautatiehallituksen mie-        sessa. Suositukset on huomioitu myös tieliiken-
3923: lestä maalauksen suhteen onkin jo tehty kaikki       nelainsäädännössämme.
3924: voitava, sillä ei voitane kohtuudella vaatia,           Edellä mainituista syistä junien, vetureiden
3925: että myös vaunustoa ryhdyttäisiin maalaamaan         ja rautatien muun raskaamman kaluston va-
3926: siksi, että kylkeenajojakin on sattunut.             rustamista tehokkailla vilkkuvalolaitteilla ei pi-
3927:     Veturien varustaminen vilkkuvaa valoa näyt-      detä tarkoituksenmukaisena.
3928:      Helsingissä lokakuun 16 päivänä 1980.
3929: 
3930:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
3931: 4                                          1980 vp.
3932: 
3933: 
3934: 
3935: 
3936:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
3937: 
3938:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      ningar. Bl. a. gjordes under tre veckor våren
3939: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     1974 ett försök i detta syfte vid stationen
3940: av den 23 september 1980 tili vederbörande        i Aho och dess omgivningar. Försöket gjordes
3941: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    med ett lok, på vars tak hade monterats två
3942: jande av riksdagsman E. Laine m. fl. ställda      blinkljusanordningar av det slag som används
3943: skriftliga spörsmål nr 420:                       på arbetsmaskiner. Försöket gav inte några
3944:                                                   goda resultat.
3945:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i           1 blinkljusanordningar kunde användas vitt
3946:        syfte att tåg, lok och annan tyngre         ( färglöst), grönt, rött, gult eller blått ljus.
3947:        materiel vid järnvägarna skall förses      Av dessa utgör färglöst eller grönt ljus redan
3948:        med effektiva blinkljusanordningar, så     nu i och för sig givna begrepp för järnvägarnas
3949:        att de blir mera synliga än förut på det   semaforer. De enda lämpliga färgerna vore där-
3950:        sätt som trafiksäkerheten påkallar?        för gult eller blått blinkljus. Också dessa ut-
3951:                                                   gör, om de används såsom fasta ljus, givna
3952:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     begrepp för järnvägarnas semaforer.
3953: samt anföra följande:                                 Enligt en samnordisk rekommendation är
3954:    Alla järnvägarnas dragfordon har målats med    blått blinkljus förbehållet enbart för utryck-
3955: gul varningsfärg så, att lokens båda ändar har    ningsfordon och gult blinkljus uteslutande för
3956: gjorts så uppseendeväckande som det har varit     vissa fordon, som används vid arbete på väg,
3957: möjligt. Effekten härav har under den senaste     i sådana fall då de kan vålla risk för andra
3958: tiden ökats genom att en fluorescerande färg      som färdas på vägen. Enligt samma rekom-
3959: har använts vid målningen. Järnvägsstyrelsen      mendation får nämnda signalljus inte användas
3960: anser att allt som kan göras redan har gjorts     för andra ändamål än dem som de har för-
3961: när det gäller målningen. Det kan nämligen        behållits för. Rekommendationen har beaktats
3962: knappast skäligen krävas att man också skulle     också i vår lagstiftning om vägtrafik.
3963: börja måla vagnsparken därför, att det också          Av ovan anförda orsaker anses det inte
3964: har förekommit att andra fordon har kolliderat    lämpligt att förse tåg, lok och annan tyngre
3965: med tåg från sidan.                               materiel vid järnvägen med effektiva blink-
3966:    Statsjärnvägarna har också tidigare utrett     ljusanordningar.
3967: frågan om att förse loken med blinkljusanord-
3968:      Helsingfors den 16 oktober 1980.
3969: 
3970:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
3971:                                                19.80 vp.
3972: 
3973: Kirjallinen kysymys n:o 421.
3974: 
3975: 
3976: 
3977: 
3978:                                   E. Laine ym.: Kansanterveystyöhön kUlilluvan terveyskasvatuk-
3979:                                      sen kehittämisestä.
3980: 
3981: 
3982:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3983: 
3984:     Kansanterveystyössä eräs tärkeä osa on ter-      TV ei voi luovuttaa valmistamiaan tuotteita
3985: veyskasvatus. Erilaista tässä työssä tarvittavaa     yleisökäyttöön, esim. keskusteluryhmien tarpei-
3986: valistus- ja oheismateriaalia on runsaastikin        siin. Kolmantena esimerkkinä voitaisiin mainita
3987: olemassa joillakin osa-alueilla. Niinpä järjes-      nykyisestä tilanteesta se, että jollakin paikka-
3988: töjen aktiivisuudesta johtuen alkoholinkäyttöön      kunnalla valmistettu tuote täytyy luovuttaa
3989: liittyvää materiaalia on saatavilla. Toisaalta       yksityisen kustantamon haltuun, jotta toiset
3990: kehittymässä olevat alueet, kuten tupakanvas-        paikkakunnat voisivat saada ostettua ko. pai-
3991: tainen toiminta ja ihmissuhde- ja sukupuoli-         notuotetta.
3992: kasvatus sekä mielenterveystyö kärsivät ma-             Edellä olevan perusteella esitämme valtio-
3993: teriaalipulasta.                                     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
3994:     Terveyskeskuksissa on paikallisiin olosuhtei-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3995: siin sovellettua materiaalia ja erilaisia kokeilu-   vaksi seuraavan kysymyksen:
3996: ohjelmia, jotka eivät kuitenkaan ole löytäneet
3997: kanavaa koko maata palvelemaan. Puuttuu kes-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3998: kitetty materiaalikustantamo lääkintöhallituksen            siin kansanterveystyöhön kuuluvan ter-
3999: alaisuudessa, jolla olisi riittävät voimavarat              veyskasvatuksen kehittämiseksi ja sen
4000: erilaisen terveyskasvatusmateriaalin valmista-              kehi ttämisedellytysten turvaamiseksi
4001: miseen. Esimerkkinä tämänhetkisestä tilantees-                 a) perustamalla lääkintöhallituksen
4002: ta on se, että lääkintöhallitus on määrära-                 terveyskasvatustoimiston alaisuuteen ma-
4003: hojensa puitteissa kyennyt valmistamaan v.                  teriaalikustantamon ja
4004: 1979 yhden n. 10 min. filmin "tupakkamäärä-                    b) muuttamalla Oy Yleisradio Ab:n
4005: rahoilla". Kun ajatellaan nykyistä massatiedo-              toimilupaa siten, että sen valmistamia
4006: tusta ja sitä, kuinka ihmiset ovat tottuneet                tuotteita voitaisiin vuokrata tai nau-
4007: voimakkaaseen mainontaan, uusien vaikuttamis-               hoittaa yleisölle esitettäväksi erilaisissa
4008: tapojen kehittämiseen tarvittaisiin suurta pa-              terveyskasvatus tilaisuuksissa?
4009: neutumista. Toisena esimerkkinä olisi se, että
4010:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
4011: 
4012:          Ensio Laine                    Seppo Toiviainen               P. Liedes
4013:          Sten Söderström                M.-L. Salminen                 P. Puhakka
4014: 
4015: 
4016: 
4017: 
4018: 0880009591
4019: 2                                               1980 vp.
4020: 
4021: 
4022: 
4023: 
4024:                       J' E d u s k u n n a n   H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4025: 
4026:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      sesti hyväksyy vuosittain käytettäväksi terveys-
4027: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kasvatukseen terveydenhuollossa. Vain lääkintö-
4028: olette 23 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn             hallituksen hyväksyminen oikeuttaa valtion-
4029: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          osuuteen terveyskeskusten ja sairaaloiden hank-
4030: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kiessa kirjallista aineistoa terveyskasvatusta
4031: edustaja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kir-          varten. Terveyskasvatuskeskuksen ja lääkintö-
4032: jallisesta kysymyksestä n:o 421:                      hallituksen kautta kanavoituva aineisto kattaa
4033:                                                       suurimman osan kaikesta terveyskasvatukseen
4034:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        käytettävästä materiaalista. Tämä osuus on jat-
4035:        siin kansanterveystyöhön kuuluvan ter-         kuvasti kasvanut.
4036:        veyskasvatuksen kehittämiseksi ja sen             Edellä esitetyn lisäksi lääkintöhallitus oma-
4037:        kehittämisedellytysten turvaamiseksi           aloitteisesti tuottaa terveyskasvatusaineistoa.
4038:           a) perustamalla     lääkintöhallituksen     Tämä aineisto on suurelta osin rahoitettu
4039:        terveyskasvatustoimiston alaisuuteen ma-       tupakkalain edellyttämällä määrärahalla ja täh-
4040:        teriaalikustantamon ja                         tää pääasiallisesti tupakoinnin ehkäisytyöhön.
4041:           b) muuttamalla Oy Yleisradio Ab:n           Määräraha mahdollistaa muun ohella korkea-
4042:        toimilupaa siten, että sen valmistamia         tasoisen AV-materiaalin tuottamisen terveys-
4043:        tuotteita voitaisiin vuokrata tai nau-         keskusten ja sairaaloiden käyttöön. Televisio-
4044:        hoittaa yleisölle esitettäväksi erilaisissa    esityksiä varten lääkintöhallitus on tuottanut
4045:        terveyskasvatustilaisuuksissa?                 erilaisia tietoiskuja, joita on esitetty myös elo-
4046:                                                       kuvateattereissa ja terveyskasvatusta käsittele-
4047:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vissä tilaisuuksissa.
4048: en seuraavaa:                                            Lisäksi Oy Yleisradio Ab on tuottanut eri-
4049:    Terveyskasvatuksen tehostamiseksi ja koordi-       laista filmi- ja muuta terveyskasvatusmate-
4050: noimiseksi lääkintöhallitukseen perustettiin          riaalia. Tämän ohella sanomalehdistö on julkais-
4051: vuonna 1977 terveyskasvatustoimisto, jonka            sut ja tuottanut paljon terveyskasvatusta kos-
4052: toimintaan kuuJuu mm. terveyskasvatusaineis-          kevaa tietoa.
4053: ton tarkoituksenmukaisesta käytöstä huolehti-            Yhteistyö lääkintöhallituksen, terveyskasva-
4054: minen. Terveyskasvatus on muutoinkin kehit-           tuksen keskus ry:n ja terveyskasvatusaineiston
4055: tynyt kansanterveystyön keskeiseksi painopiste-       valmistajien välillä on ollut joustavaa ja taan-
4056: alueeksi.                                             nut monipuolisen asiantuntemuksen hyväksi-
4057:    Terveyskasvatusta palvelevaa aineistoa tuot-       käytön.
4058: tavat maassamme monet järjestöt ja yhteisöt.             Terveyskasvatus on ollut laajasti esillä.
4059: Tuotetun materiaalin tarkastaa ensin järjestöjen      Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä tulee
4060: yhteiselin, terveyskasvatuksen keskus ry. Vuon-       jatkuvasti seurata tämän toiminnan riittävyyttä
4061: na 1979 oli esitetyn materiaalin hyväksymis-          ja vaikuttavuutta sekä ryhtyä tarvittaessa
4062: prosentti noin 67 %. Pääpaino tarkastuksessa          uusiinkin toimenpltetsun terveyskasvatuksen
4063: pannaan tietojen kasvatukselliseen sisältöön ja       sanoman perille viemiseksi. Toiminnan laajen-
4064: ehdottomaan luotettavuuteen. Tässä tarkastuk-         tuessa erityisesti viime vuosina ei tässä vai-
4065: sessa hyväksytystä aineistosta laaditaan luet-        heessa voida vielä sanoa, mitkä uudet toimen-
4066: telo, jonka puolestaan lääkintöhallitus lopulli-      piteet olisivat ajankohtaisimpia.
4067:      Helsingissä lokakuun 27 päivänä 1980.
4068: 
4069:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
4070:                                              N:o 421                                              3
4071: 
4072: 
4073: 
4074: 
4075:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4076: 
4077:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       i hälsofostran inom folkhälsovården. Endast
4078: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      medicinalstyrelsens godkännande berättigar tili
4079: av den 23 september 1980 tili vederbörande         statsandel vid anskaffningar av skriftligt mate-
4080: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     ria! för hälsofostran tili hälsocentraler och
4081: jande av riksdagsman E. Laine m. fl. under-        sjukhus. Materialet som kanaliseras genom
4082: tecknade spörsmål nr 4 21 :                        Centralen för hälsofostran och medicinal-
4083:                                                    styrelsen täcker största delen av allt det mate-
4084:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      ria! som används vid hälsofostran. Denna
4085:        utvecklandet av och tryggandet av           andel har ständigt ökat.
4086:        utvecklingsförutsättningarna för hälso-        Förutom det som ovan nämnts producerar
4087:        fostran, som utgör en del av folk-          medicinalstyrelsen på eget initiativ materia!
4088:        hälsoarbetet                                för hälsofostran. Detta materia! har tili stora
4089:           a) genom att under medicinalstyrel-      delar finansierats med anslag som förutsätts i
4090:        sens byrå för hälsofostran grunda ett       tobakslagen och materialet är huvudsakligen
4091:        materialförlag och                          avsett för förebyggande arbete mot rökning.
4092:           b) genom att ändra Oy Yleisradio         Anslaget ger bl. a. möjlighet till att producera
4093:        Ab:s koncession så, att dess produktion     högklassigt AV-materia! för att användas vid
4094:        kunde hyras och bandas för visning för      hälsocentraler och sjukhus. Medicinalstyrelsen
4095:        allmänheten vid olika tiliställningar som   har producerat olika slag av infochocker för
4096:        ansluter sig tili hälsofostran?             televisionssändningar, vilka även har visats i
4097:                                                    biografer och vid tillställningar som behandlar
4098:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      hälsofostran.
4099: samt anföra följande:                                 Därtill har Oy Yleisradio Ab producerat
4100:    För effektivering och koordinering av hälso-    olika typer av filmmaterial och annat materia]
4101: fostran grundades år 1977 vid medicinalsty-        för hälsofostran. Tidningspressen har dessutom
4102: relsen en byrå för hälsofostran, tili vars ålig-   publicerat och producerat mycket information
4103: ganden hör bl. a. att se tili att materialet för   beträffande hälsofostran.
4104: hälsofostran utnyttjas ändamålsenligt. Också i        Samarbetet mellan medicinalstyrelsen, Cent-
4105: övrigt har folkhälsoarbetet kommit att utgöra      ralen för hälsofostran och producenterna av
4106: ett tyngdpunktsområde inom hälsofostran.           materia! för hälsofostran har vc.rit smidigt och
4107:    Flera organisationer och samfnnd i vårt land    garanterat ett mångsidigt utnyttjande av ex-
4108: producerar materia! som tjänar hälsofostran.       pertis.
4109: Det producerade materialet granskas först av          Hälsofostran har behandlats i stor utsträck-
4110: organisationernas samorgan, Centralen för häl-     ning. Social- och hälsovårdsministeriet anser
4111: sofostran. År 1979 godkändes ca 67% av det         att man kontinuerligt bör följa med denna
4112: insända materialet. Huvudvikten vid gransk-        verksamhets tillräcklighet och verkningar samt
4113: ningen läggs vid uppgifternas pedagogiska inne-    vid behov även vidta åtgärder för att föra fram
4114: håll och absoluta pålitlighet. Av det materia!     hälsofostrans budskap. Då verksamheten ut-
4115: som godkänns vid granskningen sammanställs         vidgats, i synnerhet under de senaste åren,
4116: en förteckning, som medicinalstyrelsen i sin       kan man ännu inte säga vilka åtgärder som
4117: tur årligen slutligt godkänner för användning      skulle vara mest aktuella.
4118:      Helsingfors den 27 oktober 1980.
4119: 
4120:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
4121:                                             1980 vp.
4122: 
4123: Kirjallinen kysymys n:o 422.
4124: 
4125: 
4126: 
4127: 
4128:                                 Pelttari: Vero-ohjeiden viivästymisen estämisestä.
4129: 
4130: 
4131:                        E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
4132: 
4133:    Työnantajan maksamat sosiaaliturvamaksut        ole riittävästi pyritty estämään vaan asiassa
4134: nousivat kuluvan vuoden heinäkuun 1 päi-           eri viranomaistahot piilottelevat toistensa sel-
4135: vänä. Yrittäjät joutuivat korotetun maksun         kien takana.
4136: maksamaan ensimmäisen kerran elokuun alussa.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4137: Tällöin kävi kuitenkin ilmi, ettei verohallitus    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4138: saanut ajoissa valmiiksi maksutaulukoita, mikä     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4139: aiheutti yrittäjien keskuudessa runsaasti häm-     vaksi seuraavan kysymyksen:
4140: minkiä ja tyytymättömyyttä. Samalla virhemah-
4141: dollisuudet luonnollisesti kasvoivat. Määräaiko-              Miten Hallitus aikoo huolehtia suta,
4142: jen joustamattomuus aiheuttaa sen, että mak-               ettei verohallinnon ohjeiden ja maksu-
4143: sut kuitenkin vaaditaan ajallaan ja myöhästy-              taulukkojen viivästymisen johdosta ve-
4144: misestä rangaistaan. Toisin sanoen valtion ja              rovelvollinen joudu aiheettomasti kär-
4145: sen veroasiakkaiden maksusuhteiden epätasa-                simään tämänkaltaisten toistuvien epä-
4146: paino on ilmeinen eikä sen haittavaikutuksia               kohtien ilmenemisestä?
4147:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
4148: 
4149:                                           Matti Pelttari
4150: 
4151: 
4152: 
4153: 
4154: 0880009721
4155: 2                                              1980 vp.
4156: 
4157: 
4158: 
4159: 
4160:                          Ed u s kunnan        Herra       Puhe m i e he 11 e.
4161: 
4162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ruus on asetuksen mukaan porrastettu ja sen
4163: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         määrään vaikuttaa kuluvan käyttöomaisuuden
4164: olette 24 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn kir-        hankintamenosta tehtyjen säännönmukaisten
4165: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      poistojen ja maksettujen palkkojen suhde. Mak-
4166: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       sun suuruus määräytyy palkanmaksupäivänä
4167: Matti Pelttarin näin kuuluvasta kirjallisesta         voimassa olevien säännösten mukaan.
4168: kysymyksestä n:o 422:                                    Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun
4169:                                                       lain 5 §:n mukaan työnantajan on suoritet-
4170:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,       tava sosiaaliturvamaksu lääninveroviraston pos-
4171:        ettei verohallinnon ohjeiden ja maksu-         tisiirtotilille ennakonpidätyksen suorittamisen
4172:        taulukkojen viivästymisen johdosta ve-         yhteydessä viimeistään palkanmaksukuukautta
4173:        rovelvollinen joudu aiheettomasti kär-         seuraavan kalenterikuukauden 10 päivänä.
4174:        simään tämänkaltaisten toistuvien epä-            Työnantajille laadittiin ennen vuotta 1979
4175:        kohtien ilmenemisestä?                         sosiaaliturvamaksutaulukot maksun laskemisen
4176:                                                       helpottamiseksi. Tällöin työnantajien oli suo-
4177:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        ritettava sosiaaliturvamaksu palkansaajakohtai-
4178: seuraavaa:                                            sesti jokaisen palkanmaksun perusteella. T au-
4179:    Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun          lukot, joiden valmistamista laki ei sinänsä
4180: lain 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen           edellyttänyt, lähetettiin työnantajille.
4181: suorittamaan sosiaaliturvamaksua kalenterikuu-           Vuoden 1979 alusta lukien työnantajan so-
4182: kauden aikana maksamiensa ennakkoperinnän             siaaliturvamaksusta annettu laki on muuttu-
4183: alaisten palkkojen määrästä.                          nut siten, että rekisteröity työnantaja on vel-
4184:    Rekisteröity työnantaja on velvollinen suo-        vollinen suorittamaan sosiaaliturvamaksun koko
4185: rittamaan sosiaaliturvamaksua kalenterikuukau-        kuukauden aikana maksamiensa palkkojen yh-
4186: den aikana maksamiensa palkkojen perusteella          teismäärän perusteella. Kun taulukot oli tätä
4187: ja rekisteröimätön työnantaja palkansaajakohtai-      ennen valmistettu koskemaan enintään 4 000
4188: sesti. Rekisteröityjä työnantajia, joita ovat sään-   markan suuruisia palkkoja, ei verohallitus kat-
4189: nöllisesti paLkkoja maksavat lääninveroviraston       sonut niiden valmistamisesta olevan enää hyö-
4190: työnantajarekisteriin merkityt työnantajat, on        tyä työnantajille. Siihen nähden, että työnanta-
4191: tällä hetkellä noin 88 000. Rekisteröimättöminä       jalla on mahdollisuus itse helposti laskea pro-
4192: toimivat yleensä vain satunnaisesti palkkoja          senttimääräisen sosiaaliturvamaksun määrä, pi-
4193: maksavat työnantajat ja esim. kotiapulaisten          dettiin taulukeiden painattamista yli 4 000
4194: työnantajat.                                          markan palkkojen osalta epätarkoituksenmukai-
4195:    Sosiaaliturvamaksu suoritetaan prosenttimää-       sena ja kalliina. Tämän vuoksi verohallitus luo-
4196: räisenä pidätyksenalaisesta palkasta. Työnanta-       pui osittain taulukeiden valmistamisesta. Tau-
4197: jan sosiaaliturvamaksun suuruus riippuu kul-          lukot tehdään verohallituksesta saadun tiedon
4198: loinkin suoritettavasta työnantajan lapsilisä-,       mukaan enää vain satunnaisesti palkkoja mak-
4199: kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksujen mää-          saville työnantajille, jotka suorittavat sosiaali-
4200: rästä. Näistä säädetään asianomaisia maksuja          turvamaksun palkansaajakohtaisesti. Taulukkoa
4201: koskevissa laeissa. Työnantajan sosiaaliturva-        voivat luonnollisesti käyttää myös ne rekiste-
4202: maksusta annetussa asetuksessa on tarkemmat           röidyt työnantajat, jotka suorittavat sosiaali-
4203: säännökset maksun suuruudesta. Maksun suu-            turvamaksun enintään 4 000 markan suurui-
4204:                                             N:o 422                                               3
4205: 
4206: sista palkoista alimman prosentin mukaan. So-      dyille työnantajille lähetetyssä ennakkoperintä-
4207: siaaliturvamaksun laskemisesta on annettu oh-      lehdessä viime elokuun alussa. Rekisteröimättö-
4208: jeet työnantajille tarkoitetussa verohallituksen   mille työnantajille tarkoitettuja sosiaaliturva-
4209: julkaisemassa ennakkoperintälehdessä 4 ja 5/       maksutaulukoita on verohallituksen ilmoituk-
4210: 1978.                                              sen mukaan ollut saatavissa 25. 7. 1980 läh-
4211:    Mitä tulee kysymyksen perusteluissa viitat-     tien. Tähän nähden ja ottaen huomioon, että
4212: tuun työnantajan sosiaaliturvamaksun korotta-      työnantajan sosiaaliturvamaksun muuttamista
4213: miseen viime heinäkuun alusta lukien ja siitä      koskeva asetus annettiin 27. 6. 1980 ja että
4214: tiedottamiseen, verohallitus on antamassaan sel-   korotettua sosiaaliturvamaksua oli maksettava
4215: vityksessä todennut, että asiasta on tiedotettu    ensimmäisen kerran vasta viimeistään 10. 8.
4216: päivälehdissä välittömästi sosiaaliturvamaksun     1980, valtiovarainministeriö katsoo, että asias-
4217: muutosta koskevan asetuksen antamisen yh-          ta on tiedotettu olosuhteet huomioon ottaen
4218: teydessä 27. 6. 1980. Lisäksi verohallitus huo-    riittävän tehokkaasti. Näin ollen työnantajilla
4219: lehti tarvittavassa määrin asian muusta tie-       on ollut mahdollisuus suorittaa sosiaaliturva-
4220: dottamisesta. Verohallitus antoi muun muassa       maksu oikeamääräis-enä valtiolle säädetyssä ajas-
4221: asiaa koskevia lehdistötiedotteita 23. 6., 5. 8.   sa.
4222: ja 7. 8. 1980, sekä tiedotti asiasta rekisteröi-
4223:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1980.
4224: 
4225:                                                                     Ministeri Pirkko Työlä;ärvi
4226: 4                                             1980 vp.
4227: 
4228: 
4229: 
4230: 
4231:                          T i 11   R i k s d a g en s     Herr     T a 1 m a n.
4232: 
4233:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen           enligt förordningen avtrappad och dess stor-
4234: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              lek påverkas av förhållandet me1Ian regel-
4235: velse av den 24 september 1980 till vederbö-           mässiga avskrivningar på anskaffningsutgifterna
4236: rande medlem av statsrådet översänt avskrift           för förslitning underkastade anläggningstill-
4237: av följande av riksdagsman Matti Pelttari              gångar och utbetalda löner. Avgiftsbeloppet be-
4238: stäl!da skriftliga spörsmål nr 422:                    stäms enligt de stadganden som gäller den dag
4239:                                                        då lönen betalas.
4240:           På vilket sätt ämnar Regeringen sörja           Enligt 5 § lagen om arbetsgivares social-
4241:        för att en skattskyldig inte, med anled-        skyddsavgift skall arbetsgivare erlägga social-
4242:        ning av att skatteförvaltningens anvis-         skyddsavgift på länsskatteverkets postgirokanto
4243:        ningar och betalningstabeller fördröjs,         i samband med erläggandet av förskottsinnehåll-
4244:        i onödan skall bli lidande av dylika åter-      ningarna senast den 10 dagen i den månad som
4245:        kommande olägenheter?                           följer efter löneutbetalningsmånaden.
4246:                                                           För arbetsgivarnas räkning utarbetades före
4247:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          år 1979 tabeller över socialskyddsavgifterna för
4248: samt anföra följande:                                  att uträknandet av betalningarna skulle under-
4249:    Enligt 1 § lagen om arbetsgivares social-           lättas. Därvid skulle arbetsgivarna erlägga so-
4250: skyddsavgift är arbetsgivare skyldig att erlägga       cialskyddsavgift per löntagare på grundval av
4251: socialskyddsavgift för de förskottsuppbörd un-         varje löneutbetalning. Tabellerna, vilkas utar-
4252: derkastade löner han har utbetalt under en             betande inte i och för sig förutsattes i lagen,
4253: kalendermånad.                                         sändes tili arbetsgivarna.
4254:    Registrerad arbetsgivare är skyldig att erläg-         Lagen om arbetsgivares socialskyddsavgift
4255: ga socialskyddsavgift på grundval av de lö-            har från och med ingången av år 1979 änd-
4256: ner han har utbetalt under en kalendermånad            rats så, att registrerad arbetsgivare är skyldig
4257: och oregistrerad arbetsgivare per löntagare.           att erlägga socialskyddsavgift på grundval av
4258: Antalet registrerade arbetsgivare, dvs. arbets-        det sammanlagda beloppet av de löner han har
4259: givare som regelbundet betalar löner och finns         utbetalat under en hel månad. Tabellerna hade
4260: upptagna i länsskatteverkets register över ar-         dessförinnan utarbetats så, att de gällde för
4261: betsgivare, är i detta nu omkring 88 000.              löner på högst 4 000 mark. Skattestyrelsen an-
4262: Oregistrerade är i regel endast sådana arbets-         såg därför att det inte längre gagnade arbets-
4263: givare som tillfälligtvis betalar löner och t.ex.      givarna att dylika tabeller utarbetades. Med
4264: sådana som anställer hembiträden.                      hänsyn tili att arbetsgivarna lätt själva kan räk-
4265:    Sodalskyddsavgiften erläggs i form av en             na ut beloppet för en i procent angiven social-
4266: procentuell del av den lön som är underkastad          skyddsavgift ansågs det vara oändamålsenligt
4267: förskottsinnehållning. Storleken av arbetsgiva-        och dyrt att låta trycka tabeller för löner som
4268: rens socialskyddsavgift beror på hur stora de          överstiger 4 000 mark. Skattestyrelsen avstod
4269: barnbidrags-, folkpensions- och sjukförsähings-         därför delvis från att utarbeta tabeller. Ta-
4270: avgifter är som arbetsgivaren skall erlägga i det      heller utarbetas, enligt vad skattestyrelsen upp-
4271: enskilda fallet. Härom stadgas i lagarna om de         ger, numera endast för arbetsgivare som till-
4272: berörda avgifterna. Förordningen om arbetsgi-          fälligtvis betalar ut löner och erlägger social-
4273: vares socialskyddsavgift innehåller närmare be-        skyddsavgift per löntagare. Tabellerna kan gi-
4274: stämmelser om avgiftens storlek. Avgiften är           vetvis utnyttjas också av sådana registrerade
4275:                                               N:o 422                                               5
4276: 
4277: arbetsgivare, som erlägger socialskyddsavgift för   7. 8. 1980 samt underrättade de registrerade
4278: löner på högst 4 000 mark och enligt den lägsta     arbetsgivarna härom i de meddelanden om för-
4279: procentsatsen. Anvisningar om uträknandet av        skottsuppbörden som sändes tili dem i början
4280: socialskyddsavgifterna har getts i nr 4 och 5/      av augusti i år. Sådana tabeller för socialskydds-
4281: 1978 av de meddelanden om förskottsuppbör-          avgifter som är avsedda för oregistrerade arbets-
4282: den som offentliggörs av skattestyrelsen och är     givare har, enligt vad skattestyrelsen uppger,
4283: avsedda för arbetsgivarna.                          funnits tiligängliga sedan 25. 7. 1980. Med
4284:    När det gäller den höjning av arbetsgivarens     hänsyn härtill och med beaktande av att en
4285: socialskyddsavgift fr.o.m. ingången av juli i       förordning angående ändring av förordningen
4286: år, som påpekas i spörsmålets motivering, och       om arbetsgivares socialskyddsavgift gavs 27. 6.
4287: i fråga om informationen kring denna höjning        1980 och att den höjda socialskyddsavgiften
4288: har skattestyrelsen i en utredning härom kons-      första gången skulle betalas före 10. 8. 1980,
4289: taterat, att meddelanden om saken har ingått        anser finansministeriet att informationen i sa-
4290: i dagstidningarna i direkt samband med att          ken har varit tiliräcklig, sedd mot bakgrunden
4291: förordningen om ändring av socialskyddsav-          av rådande förhållanden. Arbetsgivarna har där-
4292: giften gavs 27. 6. 1980. Skattestyrelsen sörjde     för haft möjlighet att erlägga socialskyddsav-
4293: dessutom för att tillräcklig information i frågan   giften tili dess rätta belopp tili staten inom
4294: gavs i övrigt. B.l.a. gav skattestyrelsen ut        stadgad tid.
4295: pressmeddelanden om saken 23. 6., 5. 8. och
4296:      Helsingfors den 28 oktober 1980.
4297: 
4298:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
4299:                                                1980 vp.
4300: 
4301: Kirjallinen kysymys n:o 423.
4302: 
4303: 
4304: 
4305: 
4306:                                    Hyrynkangas ym.: Apteekkioikeuden haltijan eläkeiästä.
4307: 
4308: 
4309:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4310: 
4311:    Voimassaolevat lainsäädökset eivät aseta           teekistaan osallistumatta lainkaan sen hoitoon.
4312: rajoituksia apteekkioikeuden haltijan ikään näh-      Kyseessä on ongelma, joka yhteiskunnan kan-
4313: den. Kun on kysymys lääkehuollosta, on tätä           nalta johtaa turhiin ja väärin perustein myön-
4314: pidettävä suurena epäkohtana. Kauttaaltaan            nettäviin etuuksiin.
4315: vanhentunut apteekkilainsäädäntö myöntää ap-             Apteekkarit toimivat säännöllisesti apteekin
4316: teekkareille elinikäisen privilegion harjoittaa       haitijoina yli yleis·en eläkeiän. Tämän mah-
4317: apteekkiliikettä, mistä käytännössä on johtunut       dollistaa elinikäinen oikeus toimia apteekkarina
4318: monia epäkohtia.                                      ja erityisesti se, että henkilökunta pystyy hoita-
4319:    Koko maan apteekkarikunnasta noin 25 %             maan käytännön työt vastuunalaisen hoitajan
4320: on yli 65-vuotiaita, mikä on työeläkelain ylei-       kanssa. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt niitä
4321: nen eläkeikä. Kun on kysymys niin vaativasta          monia ongelmia, joita apteekeissa esiintyy ap-
4322: toiminnasta kuin apteekkien hoidosta, tuottaa         teekkarikunnan korkean keski-iän seurauksena.
4323: liikkeen moitteeton hoito sekä lääketeollisuu-           Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
4324: den ja työelämän kehityksen seuraaminen               37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
4325: iäkkäälle henkilölle yleensä vaikeuksia. Tämä         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4326: puolestaan vaikuttaa heikentävästi paitsi ap-         seuraavan kysymyksen:
4327: teekkipalvelujen tasoon myös apteekkien talou-
4328: dellisiin toimintaedellytyksiin ja henkilöstöasioi-             Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
4329: den hoitoon. Sen vuoksi on tarpeellista määri-               menpiteisiin apteekkilain muuttamiseksi
4330: tellä apteekkareille pakollinen luopumisikä, ku-             siten, että uusiin myönnettäviin apteek-
4331: ten kaikissa muissa pohjoismaissa on tehty.                  kioikeuksiin sisällytetään ehto, jonka
4332:    Nykyiset lait mahdollistavat sen, että täyttä             mukaan apteekkioikeudesta tulee luopua
4333: työkyvyttömyyseläkettä saava apteekin haltija                65 vuoden iässä tai heti, jos apteekkari
4334: saa samanaikaisesti täysimääräisen tuoton ap-                tulee pysyvästi työkyvyttömäksi?
4335:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
4336: 
4337:          Helvi Hyrynkangas               Impi Muroma              Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
4338: 
4339: 
4340: 
4341: 
4342: 088000960M
4343: 2                                             1980 vp.
4344: 
4345: 
4346: 
4347: 
4348:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4349: 
4350:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Apteekkioikeudesta luopui vuonna 1979 14
4351: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        apteekkaria ja kuluvana vuonna syyskuun lop-
4352: olette 24 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn            puun mennessä 10 apteekkaria.
4353: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Apteekkarien toimimisen apteekin haitijoina
4354: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        yli työeläkelain mukaisen eläkeiän voidaan kat-
4355: edustaja Helvi Hyrynkankaan ym. näin kuulu-          soa osittain johtuvan puutteellisesta eläkejärjes-
4356: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 423:            telmästä. Esimerkiksi yrittäjien eläkelaki ei
4357:                                                      koske ennen vuotta 1905 syntyneitä. Näiden
4358:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     osuus apteekkarikunnasta on kuitenkin jo nyt
4359:        menpiteisiin apteekkilain muuttamiseksi       varsin vähäinen.
4360:        siten, että uusiin myönnettäviin apteek-         Elinaikainen apteekkioikeus on osaltaan joh-
4361:        kioikeuksiin sisällytetään ehto, jonka        tanut siihen, että proviisorit saadessaan en-
4362:        mukaan apteekkioikeudesta tulee luopua        simmäisen apteekkioikeutensa ovat suhteellisen
4363:        65 vuoden iässä tai heti, jos apteekkari      iäkkäitä. Jos, kuten esillä olevassa kysymyk-
4364:        tulee pysyvästi työkyvyttömäksi?              sessä on esitetty, uusiin apteekkioikeuksiin
4365:                                                      sisällytettäisiin ehto, että apteekkioikeudesta
4366:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tulee luopua 65 vuoden iässä, ehtisi apteekka-
4367: vasti seuraavaa:                                     rille kertyä keskimäärin 15 eläkevuotta yrit-
4368:    Suomessa on pohjoismaiden tihein apteekki-        täjäeläkettä varten. Tämän lisäksi on muo-
4369: verkosto ja yleisesti ottaen apteekkipalvelujen      dostunut työeläketurva, joka pohjautuu aikai-
4370: taso on korkea. Kuitenkin on pidettävä epä-          sempaan virka- tai työsuhteeseen.
4371: kohtana sitä, ettei apteekkareiden eläkkeelle           Apteekkarit ovat nykyisin harvoja poikkeuk-
4372: siirtymisestä ole säädöksiä.                         sia lukuun ottamatta peruseläkejärjestelmän li-
4373:    Apteekkiliikettä saa apteekkilaitoksesta anne-    säksi myös muiden lakisääteisten eläkejärjestel-
4374: tussa laissa ( 4/1928) mainituin poikkeuksin         mien piirissä. Sosiaali- ja terveysministeriön tar-
4375: harjoittaa vain yksityinen henkilö, joka valtio-     koitus on erikseen selvittää onko edellytyksiä
4376: neuvostolta on saanut apteekkioikeuden. Ap-          tarkistaa apteekkarien toimilupajärjestelmää si-
4377: teekkioikeus annetaan eliniäksi. Jos apteekkari      ten, että toimilupa peruuntuu apteekkarin saa-
4378: tahtoo luopua apteekkioikeudesta, hänen tulee        vutettua eläkeiän tai muuten siirtyessä eläk-
4379: ilmoittaa siitä lääkintöhallitukselle. Apteekkari    keelle.
4380: on kuitenkin velvollinen harjoittamaan apteek-
4381: kiliikettä, kunnes uusi omistaja ottaa apteekin
4382: haltuunsa.
4383:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1980.
4384: 
4385:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
4386:                                              N:o 423                                               3
4387: 
4388: 
4389: 
4390: 
4391:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4392: 
4393:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           År 1979 avstod 14 apotekare från sin apo-
4394: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-          teksrättighet och före oktober innevarande år
4395: velse av den 24 september 1980 tili veder-         hade 10 apotekare avstått från sina rättigheter.
4396: börande medlem av statsrådet översänt av-             Det bristfälliga pensionssystemet kan delvis
4397: skrift av följande av riksdagsman Helvi Hyryn-     anses vara orsaken tili att apotekare är verk-
4398: kangas m. fl. undertecknade spörsmål nr 423:       samma som apoteksinnehavare efter den pen-
4399:                                                    sionsålder som stadgas i arbetspensionslagen.
4400:           Ämnar Regeringen vidta brådskande        T. ex. gäller lagen om pension för företagare
4401:        åtgärder för en ändring av apoteksiagen     inte personer födda före 1905. Deras andel
4402:        så, att tili de nya apoteksrättigheter      av apotekarkåren är dock redan nu tämligen
4403:        som beviijas infogas ett villkor, enligt    liten.
4404:        vilket apotekaren bör avstå från sin           Apoteksrättigheten på livstid har för sin del
4405:        apoteksrättighet vid 65 års ålder eller     Iett tili att provisorerna är relativt gamia då
4406:        genast, ifall han blir permanent arbets-    de erhåller sin första apoteksrättighet. Om
4407:        oförmögen?                                  man i de nya apoteksrättigheterna, såsom före-
4408:                                                    siagits i föreliggande spörsmål, skulle infoga
4409:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-      ett villkor, enligt viiket man bör avstå från
4410: samt anföra följande:                              sin apoteksrättighet vid 65 års åider, skulle
4411:    Av de nordiska länderna har Finland det         apotekarna hinna skaffa sig i medeltai 15 pen-
4412: tätaste apoteknätet och apoteksservicen är på      sionsår för företagarpensionen. Därtill skulle
4413: hög nivå. Det bör likväi anses som ett miss-       de ha ett arbetspensionsskydd, som baserar sig
4414: förhållande, att stadganden om apotekarnas         på ett tidigare tjänste- eller arbetsförhållande.
4415: pensionering saknas.                                  Apotekarna hör numera med få undantag,
4416:    Apotekrörelse får med de undantag som           förutom tili grundpensionssystemet, även tili
4417: nämns i lagen om apot·eksväsendet ( 4/1928)        andra Iagstadgade pensionssystem. Social-
4418: idkas endast av privatperson, som av stats-        och hälsovårdsministeriet har för avsikt att
4419: rådet erhållit apoteksrättighet. Om apotekare      särskilt utreda om det finns förutsättningar
4420: önskar avstå från sin apoteksrättighet, bör        att justera apotekarnas koncessionssystem så,
4421: han anmäia därom tili Iänsstyrelsen. Apotekare     att apotekarens koncession upphör i och med
4422: är dock skyidig att idka apoteksrörelse tilis ny   att han uppnår pensionsåidern eller annars
4423:  ägare övertar apoteket.                           avgår med pension.
4424:      Helsingfors den 27 oktober 1980.
4425: 
4426: 
4427:                                             Social- och häisovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
4428:                                              1980 vp.
4429: 
4430: Kirjallinen kysymys n:o 424.
4431: 
4432: 
4433: 
4434: 
4435:                                 Tenhiälä: Toijalan Falkinpään kylän liikenneyhteyksien paran-
4436:                                    tamisesta.
4437: 
4438: 
4439:                         E d u s k u n n a n H e r r a F u he m i e he 11 e.
4440: 
4441:    Vanhalan tasoylikäytävä Toijalassa suljettiin   la kilometrillä. Tasoylikäytävän sulkeminen
4442: viime kesäkuun lopulla. Ylikäytävän poistami-      vaikeuttaa etenkin jalankulkijoiden matkante-
4443: nen liittyy osana Kurisjärventien alikulkusil-     koa.
4444: taa koskevaan sopimukseen, jonka Toijalan             Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
4445: kaupunki on tehnyt Valtionrautateiden kanssa.      järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
4446:    Vanhalan tasoristeyksen sulkeminen pidentää     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4447: Falkinpään kylän asukkaiden matkaa Hämeen-         vaksi seuraavan kysymyksen:
4448: tielle huomattavasti. Falkinpään kylässä sijait-
4449: sevien yli 30 omakotitalon asukkaat joutuvat                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4450: kiertämään Kurvolantien alikulkusillan kaut-              ryhtyä Toijalan Falkinpään kylän lii-
4451: ta. Matka palkinpääläisillä pitenee esimerkik-            kenneyhteyksien parantamiseksi tasoyli-
4452: si Hämeentien linja-autopysäkille noin kahdel-            käytävän sulkemisen jälkeen?
4453:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
4454: 
4455:                                          Hannu Tenhiälä
4456: 
4457: 
4458: 
4459: 
4460: 0880009787
4461: 2                                           1980 vp.
4462: 
4463: 
4464: 
4465: 
4466:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4467: 
4468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     seen Kurisjärven tien alikulkusillan rakenta-
4469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      missopimukseen. Sopimuksen mukaan Toijalan
4470: olette 24 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn          kaupunki huolehtii mm. poistettavia tasoris-
4471: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       teyksiä korvaavien väylien suunnittelusta ja
4472: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      rakentamisesta. Valtionrautatiet on suoritta-
4473: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kir-      nut sille sopimuksen mukaan kuuluneet teh-
4474: jallisesta kysymyksestä n:o 424:                   tävät ja kysymyksessä nyt tarkoitetut ongel-
4475:                                                    mat ovat ensisijaisesti Toijalan kaupungin rat-
4476:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kaistavissa. Tutkittavana on mm. mahdolli-
4477:        ryhtyä Toijalan Falkinpään kylän liiken-    suus sillan rakentamiseen kevyttä liikennettä
4478:        neyhteyksien parantamiseksi tasoylikäy-     varten vanhan tasoristeyksen läheisyyteen. Asi-
4479:        tävän sulkemisen jälkeen?                   asta on tehty valtuustoaloite ja siitä on neu-
4480:                                                    voteltu myös valtionrautateiden edustajien
4481:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kanssa. Falkinpään kyläläisille aiheutuneet han-
4482: vasti seuraavaa:                                   kaluudet pyritään korjaamaan mahdollisimman
4483:   Vanhalan tasoristeyksen poistaminen sisältyy     pian.
4484: Toijalan kaupungin ja valtionrautateiden väli-
4485:      Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1980.
4486: 
4487:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
4488:                                            N:o 424                                             3
4489: 
4490: 
4491: 
4492: 
4493:                          T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
4494: 
4495:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen    mellan Toijala stad och statsjärnvägarna. En-
4496: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    ligt överenskommelsen ombesörjer Toijala stad
4497: av den 24 september 1980 tili vederbörande       bl.a. planeringen och byggandet av de trafik-
4498: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   leder som skall ersätta de plankorsningar som
4499: jande av riksdagsman Hannu Tenhiälä under~       avlägsnas. Statsjärnvägarna har utfört de upp-
4500: tecknade spörsmål nr 424:                        gifter som enligt överenskommelsen ankom på
4501:                                                  dem och det ankommer främst på Toijala stad
4502:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    att lösa de problem som avses i spörsmålet. En
4503:        ta i syfte att förbättra trafikförbin-    möjlighet som undersöks är byggandet av en
4504:        delserna för Falkinpää by i Toijala       bro för lätt trafik i närheten av den gamla
4505:        sedan plankorsningen stängts?             plankorsningen. En fullmäktigmotion har av-
4506:                                                  låtits i ärendet, och förhandlingar har förts
4507:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     med representanter för statsjärnvägarna. Strä-
4508: samt anföra följande:                            van är att så snart som möjligt avhjälpa de
4509:   Avlägsnandet av Vanhala plankorsning ingår     olägenheter som förorsakats invånarna i Falkin-
4510: i den överenskommelse om byggande av en          pää.
4511: underfartsbro för Kurisjärvivägen, som ingåtts
4512:      Helsingfors den 22 oktober 1980.
4513: 
4514:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto
4515:                                               1980 vp.
4516: 
4517: Kirjallinen kysymys n:o 425.
4518: 
4519: 
4520: 
4521: 
4522:                                   Palmunen: Autolauttojen ympanvuotisen           nopeusrajoituksen
4523:                                      aikaansaamisesta Turun saaristossa.
4524: 
4525: 
4526:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
4527: 
4528:     Autolauttojen ja muiden suurten alusten kor-     nopeuden rajoittamiseksi on Turun ja Porin
4529: keasta nopeudesta johtuva aallokko on aiheut-        lääninhallituksen aloitteesta käyty vuosittain
4530: tatllUt lukuisia ongelmia Turun saaristossa. Au-     neuvotteluja. Näissä neuvotteluissa onkin voitu
4531: tolauttojen entistä suurempi koko ja alusten         sopia eräistä nopeusrajoituksista. Nämä rajoi-
4532: rungon muuttuminen ovat lisänneet entises-           tukset ovat kuitenkin olleet voimassa vuosit-
4533: tään näitä haittoja. Vesiliikenteen aiheuttama       tain vain noin kahden kuukauden ajan eivätkä
4534: kohtuuton aallokko haittaa kalastusta, samoin        ne siksi ole riittävän .tehokkaita vahinkojen
4535: se rajoittaa saariston virkistyskäyttöä. Kalastuk-   torjumiseksi. Esimerkiksi Tukholman saaristos-
4536: selle aiheutuu vahinkoja kalojen kaikkoamisen        sa autolauttojen nopeusrajoitus on säädetty
4537: johdosta ja lisääntymisen vaikeutuessa. Lisäk-       ympärivuotiseksi.
4538: si laivojen aiheuttama peräaalto lisää pyynti-          Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
4539: välineiden vaurioita mm. rysäkalastuksessa.          järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
4540: Kalankuljetusveneiden liikkuminen vesillä on         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4541: myös vaikeutunut.                                    vaksi seuraavan kysymyksen:
4542:     Kesämökkien laiturit ja laitureihin kiinnite-
4543:  tyt veneet joutuvat koetukselle usein toistu-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä auto-
4544: vassa aallokossa. Samoin on pelätty suuralus-               lauttojen ja muiden suurten alusten
4545:  ten aallokon edistävän eroosiosta johtuvaa ran-            ympärivuotisen nopeusrajoituksen ai-
4546: tojen rappeutumista.                                        kaansaamiseksi Turun saaristossa?
4547:      Autolauttojen ja eräiden muiden suuralusten
4548:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
4549: 
4550:                                            Lauri Palmunen
4551: 
4552: 
4553: 
4554: 
4555: 088001018H
4556: 2                                           1980 vp.
4557: 
4558: 
4559: 
4560: 
4561:                        E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
4562: 
4563:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-     on voimassa toistaiseksi ja mahdollisten neu-
4564: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      vottelujen ajankohdaksi on sovittu vuoden
4565: mies, olette 25 päivänä syyskuuta 1980 päi-        1982 maaliskuu. Houtskärin~-Korppoon alueel-
4566: vätyn kirjeenne n:o 1319 ohella lähettänyt        la välillä Smörgrund - Lilla Björnholm on
4567: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimi-   sovittu Turellan ja Diana II:n sekä vastaavan
4568: tettavaksi jaljennöben kansanedustaja Lauri       luokan aluksien suurimmaksi sallituksi nopeu-
4569: Palmusen kirjallisesta kysymyksestä n:o 425,      deksi 17 solmua ja muiden 15 solmua. Tämä
4570: jossa tiedustellaan:                              sopimus on ympärivuotinen ja ja<tkuva.
4571:                                                       Samalla on sovittu, että laivaliikenteen vai-
4572:            Mitä Hallitus aikoo tehdä auto-        lmtuksia kalastoon, kalojen elinoloihin ja ka-
4573:        lauttojen ja muiden suurten alusten        lastukseen selvitetään.
4574:        ympärivuotisen nopeusrajoituksen ai-           Tutkimuksia laivalii:kenteen vesikasvillisuu-
4575:        kaansaamiseksi Turun saaristossa?          dessa ja rannoilla mahdollisesti aiheuttamista
4576:                                                    muutoksista on jo käytettävissä. Lisäksi asiaa
4577:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tutkitaan välillä Turku-Tukholma eri työ-
4578: vasti seuraavaa:                                  ryhmissä.
4579:    Merenkulun Turun saaristolle mahdollisesti         Saaristomeren ympäristön suojeleminen on
4580: aiheuttamista muutoksista, haitoista ja vahin-    tärkeää. Myös merenkulku on kuitenkin otet-
4581: goista on keskusteltu jo pitkään. Lääninhalli-    tava riittävässä määrin huomioon. Sen tarpeet
4582: tus kiinnitti 1970-luvun alkupuolella huomio-      ja tavoitteet on sovitettava yhteen mm. ympä-
4583: ta asiaan. Kalastajien, varustamojen ia kun-       ristönsuojelun tarpeiden ja tavoitteiden kanssa.
4584: tien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella    Alusten suurmit:telussa on otettava huomioon
4585: alusten nopeutta on vuosittain rajoitettu.        niiden kulun vaikutukset ympäristöön, jolloin
4586:    Turun kaupungin satamajärjestyksellä on         tällaiset ongelmat vähenevät.
4587: alusten nopeus rajoitettu pysyvästi enintään          Tässä vaiheessa on pyrittävä kaikkia osa-
4588: yhdeksään soimuun Turun sataman ja Kuuvan-        puolia tyydyttävään ratkaisuun yhteisin neu-
4589: nokan välisellä 10 metrin pääväylällä.            votteluin mieluummin kuin tekemällä viran-
4590:    Sopimuksin on saatettu voimaan seuraavat       omaispäätöksiä.
4591: rajoitukset:                                          Sisäasiainministeriö seuraa tilanteen kehitty-
4592:    Airistan alueella toukokuun 5 päivän ja hei-    mistä. Mikäli ilmenee, ettei neuvotteluteitse
4593: näkuun 25 päivän välisenä aikana on sovittu        päädytä yhteisymmärrykseen, harkitaan muita
4594: suurimmaksi sallituksi nopeudeksi välillä Kuu-     keinoja tilanteen ratkaisemiseksi eri intressit
4595: vannokka-Rajakari 12 solmua ja välillä Ra-         mahdollisuuksien mukaan yhteensovittaen.
4596: jakari-Orhisaari 14 solmua. Tämä sopimus
4597:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1980.
4598: 
4599:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
4600:                                               N:o 425                                              3
4601: 
4602: 
4603: 
4604: 
4605:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
4606: 
4607:    I det ·syfte 37 § .1. mom .. riksdag~ordningen    leden mellan Smörgrund . och Lilla Björnholm
4608: anger har Ni, Herr Tahnan, med Eder skri-           är största tillåtria hastighet för Turella och
4609: velse nr 1319 av den 25 september 1980 tili          Diana II samt för fartyg i samma klass 17
4610: vederbörande medlem av statsrådet översänt           knop och för övriga fartyg 15 knop. Avtalet
4611: avskrift av följande av riksdagsman Lauri Pal-       angående dessa hastigheter gäJler året runt
4612: munen undertecknade spörsmål nr 425:                 och är kontinuerligt.
4613:                                                         Man har även komm1t överens om att un-
4614:          Vad ämnar Regeringen göra för att          dersöka sjöfartens inverkan på fiskstammen,
4615:        få till stånd en hastighetsbegränsning       fiskarnas levnadsförhållanden och på fisket.
4616:        som gäller året runt för bilfärjor och           Undersökningar om de eventuella föränd-
4617:        andra stora fartyg i Åbo skärgård?           ringar som sjöfarten orsa:kat vattenväxtligheten
4618:                                                     och växtligheten på stränderna finns redan till-
4619:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      gängliga. Dessul!om undersöks saken inom olika
4620: samt anföra följande:                               arbetsgrupper även beträffande sträckan Åbo-
4621:    De förändringar, olägenheter och skador          Stockholm.
4622: som sjöfarten möjligen orsakar Åbo skärgård            Det är viktigt att ,skydda miljön i skärgårds-
4623: har redan länge diskuterats. Länsstyrelsen          havet men man bör också kunna ta i beaktan-
4624: fäst:e uppmärksamhet vid 1saken i hörjan av         de sjöfarten i tillräckligt hög grad. Sjöfartens
4625:  1970-talet. På basen av förhandlingar som          behov och mål bör anpassas tili bl.a. miljö-
4626: förts med fiskare, rederier och kommuner har        vårdens behov och mål. Vid planering av far-
4627: far.tygens hastighet årligen begränsats.            tyg bör man ta i heaktande hur deras fart in-
4628:    I Åbo stads hamnordning har fartygens            verkar på miljön, varvid sådana problem
4629: hastighet konstant begränsats tili högst nio        minskar.
4630:  knop i 10 meters huvudfarleden mellan Åbo             I detta skede bör man sträva tili att genom
4631: hamn och Kuuva udde.                                gemensamma förhandlingar hellre än genom
4632:     Genom avtal har följande begränsningar in-      beslut av myndigheter nå en lösning som till-
4633: förts:                                              fredställer alla parter.
4634:     På Erstan är största tillåtna hastighet mel-       Inrikesministeriet följer med situationens ut-
4635: lan den 5 maj och 25 juli 12 knop i farleden        veckling. Hall det framgår att man inte för-
4636:  mellan Kuuva udde och Notgrund och 14              handlingsvägen kan nå samförstånd kommer
4637: knop mellan Notgrund och Orhisaari. Detta           man att överväga att vidta andra åtgärder för
4638:  avtal gäller tillsvidare och tidpunkten för        att i mån av möjlighet sammanjämka olika
4639: eventuella förhandlingar är enligt avtalet mars     intressen.
4640:  1982. Inom området Houtskär-Korpo i far-
4641:      Helsingfors den 5 novemher 1980.
4642: 
4643:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
4644:                                               1980 vp.
4645: 
4646: Kirjallinen kysymys n:o 426.
4647: 
4648: 
4649: 
4650: 
4651:                                  Lahti-Nuuttila ym.: Puolustusvoimien ylimääräisten toimenhalti-
4652:                                     joiden työsuhdeturvan riittämättömyydestä.
4653: 
4654: 
4655:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
4656: 
4657:    Puolustusvoimien palveluksessa olevien yli-         Puolustusvoimain Henkilökuntaliitto r.y. on
4658: määräisten toimenhaltijoiden asemassa on epä-       toistuvasti kiinnittänyt huomiota valtion yli-
4659: kohtia, joista keskeisimmäksi näyttää muodos-       määräisen toimenhaltijan heikkoon asemaan
4660: tuvan riittämättömin perustein tapahtuva pal-       puolustusvoimissa ja erityisesti puutteelliseen
4661: velussuhteen purkaminen. Tuoreet tämän vuo-         työsuhdeturvaan, minkä kehittämistä ei ole kui-
4662: den puolella toteutetut määräyskirjan peruutta-     tenkaan ryhdytty toteuttamaan.
4663: mistapaukset osoittavat, että perusteina käyte-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
4664: tään mm. työkyvyttömyyttä, vaikka samanai-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
4665: kaisesti ei ole kuitenkaan huolehdittu siitä, et-   me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
4666: tä asianomainen saisi työkyvyttömyyseläkkeen        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
4667: tuomap turvan ja taloudellisen tuen. Palvelus-
4668: suhteen päättämistä perustellaan puolustusvoi-                Onko Hallitus tietoinen puolustus-
4669: missa myös sillä, että toimenhaltija ei pysty,             voimien ylimääräisten toimenhaltijoiden
4670: vaikka häneltä sitä vaaditaankin, suorittama,an            työsuhdeturvan riittämättömyydestä, ja
4671: sellaista työtä tai tehtävää, johon edellytetään              pitääkö    Hallitus  edellämainittuja
4672: asetukseen perustuva erikoispätevyys, mutta                määräyskirjan peruuttamistapauksia hy-
4673: jota ei vaadita hänen omaan toimeensa nimit-               väksyttävinä, sekä
4674: tämiseksi. Tällaisessa tapauksessa onkin toden-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4675: näköisesti .kysymys palvelussuhteen purkami-               ryhtyä puolustusvoimien ylimääräisten
4676: sesta henkilöstösuhteisiin liittyvin, eikä ilmoi-          toimenhaltijoiden työsuhdeturvan paran-
4677: tetuin perustein.                                          tamiseksi?
4678:   Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
4679: 
4680:                      Pentti Lahti-Nuuttila                  Tellervo Koivisto
4681:                      Juhani Raudasoja                       Pertti Hietala
4682:                                              Seppo Tikka
4683: 
4684: 
4685: 
4686: 
4687: 0880009798
4688: 2                                            1980 vp.
4689: 
4690: 
4691: 
4692: 
4693:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
4694: 
4695:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Irtisanomisen toimittaa palvelukseen ottava
4696: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      viranomainen, jona puolustusvoimissa on yleen-
4697: olette 25 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn kir-     sä pääesikuntaa alempi viranomainen. Pääesi-
4698: jeenne ohella toim1ttanut valtioneuvoston asian-   kunnan käsiteltäväksi irtisanomiset joutuvat
4699: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    vain valitustapauksissa, joita oli vuonna 1978
4700: Pentti Lahti-Nuuttilan ym. seuraavan sisältöi-     yksi ja vuonna 1979 kolme. Vuonna 1980 va-
4701: sestä kirjallisesta kysymyksestä n:o 426:          litus on tehty yhdessä irtisanomistapauksessa.
4702:                                                    Kahdessa tapauksessa on valitettu edelleen
4703:            Onko Hallitus tietoinen puolustus-      Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaikissa ta-
4704:         voimien ylimääräisten toimenhaltijoiden    pauksissa irtisanomispäätökset on pysytetty
4705:         työsuhdeturvan riittämättömyydestä, ja     voimassa. Yhdessäkään niistä ei irtisanomisen
4706:            pitääkö   Hallitus   edellämainittuja   perusteena ole ollut työkyvyttömyys.
4707:         määräyskirjan peruuttamistapauksia hy-        Puolustusvoimien ohjeissa ei ylimääräisen
4708:         väksyttävinä, sekä                         toimenhaltijan irtisanomisperusteita ole käsitel-
4709:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    ty asetuksessa säädettyä yksityiskohtaisemmin,
4710:         ryhtyä puolustusvoimien ylimääräisten      mutta niissä korostetaan kuitenkin, että irtisa-
4711:         toimenhaltijoiden työsuhdeturvan paran-    nomisen on perustuttava objektiivisesti hyväk-
4712:         tamiseksi?                                 syttäviin perusteisiin. Työtehtävien hoidon
4713:                                                    kannalta saattaa esiintyä myös tapauksia, joissa
4714:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         irtisanominen joudutaan toimittamaan työky-
4715: taen seuvaavaa:                                    vyttömyyden takia. Irtisanominen pyritään täl-
4716:                                                    löin kuitenkin siir.tämään niin, ettei katkosta
4717:     Puolustusvoimissa palvelevien ylimääräisten    palkan ja eläkkeen saamisen välillä syntyisi.
4718:  toimenhaltijoiden virkamiesoikeudellinen asema       Hallitus ei ole todennut ylimääräisten toi-
4719: määräytyy valtion ylimääräisistä toimenhalti-      menhaltijoiden irtisanomisten tapahtuneen puo-
4720: joista ja tilapäisistä toimihenkilöis.tä annetun   lustusvoimissa lainvastaisesti tai perusteetto-
4721: asetuksen mukaan. Asetus koskee yhtälailla         masti. Irtisanomistapauksia, joihin kysymyksen
4722: kaikkia valtion palveluksessa olevia ylimääräi-    perusteluissa viitataan ja joissa perusteena il-
4723: siä toimenhaltijoita. Puolustusvoimien osalta ei   moitetaan käytetyn työkyvyttömyyttä, on saa-
4724: ole mitään erityissäännöksiä.                      dun selvityksen mukaan puolustusvoimissa ku-
4725:    Säännökset ylimääräisen toimenhaltijan vir-     luvan vuoden aikana esiintynyt joitakin, mutta
4726: kasuhteen päättymisestä sisältyvät sanottuun       niihin liittyvät yksityiskohdat eivät ole olleet
4727: asetukseen ja valtion yleiseen virkaehtosopi-      käytettävissä. Hallitus toteaa kuitenkin, että tä-
4728: mukseen. Niiden mukaan virkasuhde päättyy          mänlaatuisissa tapauksissa, va~kkei irtisanomi-
4729: irtisanomisen johdosta. Irtisanomisaika on vi-     sen edellytyksenä olekaan työkyvyttömyyseläke-
4730: ranomaisen puolelta kuukausi. Myös irtisano-       turvan järjestäminen, irtisanomista tulee harki-
4731: misaikaa noudattamatta voidaan määräys pe-         ta erityisen tarkoin ja siinä menetellä niin, että
4732: ruuttaa, jos ylimääräinen toimenhaltija .toimin-   virkamiehen edut kuhunkin tapaukseen liitty-
4733: nallaan tai käyttäytymisellään toimessa tai sen    vät olosuhteet huomioon ottaen tulevat asian-
4734: ulkopuolella tai tehtäviensä laiminlyömisellä on   mukaisesti turvatuiksi. Kun puolustusvoimien
4735: osoittanut, ettei hän ansaitse sitä luottamusta    ylimääräisten toimenhaltijoiden työsuhdeturvaa
4736: tai kunnioitusta, jota hänen asemansa valtion      ei ole järjestetty muusta valtionhallinnosta
4737: toimen haltijana edellyttää. Tällaisia määräys-    poikkeavasti, myös sen kehittämisen ja paran-
4738: kirjan peruuttamisia ei puolustusvoimissa tiet-    tamisen tulee tapahtua yhdenmukaisesti koko
4739: tävästi ole kuitenkaan viime vuosina ollut.        valtionhallinnossa.
4740:     Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1980.
4741: 
4742:                                                                  Puolustusministeri Lasse Äikäs
4743:                                               N:o 426                                               3
4744: 
4745: 
4746: 
4747: 
4748:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4749: 
4750:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Uppsägning verkställs av den myndighet som
4751: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       anställer personal, dvs. inom försvarsmakten i
4752: av den 25 september 1980 .tillställt vederböran-    allmänhet en lägre myndighet än generalstaben.
4753: de medlem av statsrådet avskrift av följande        Uppsägningar behandlas av generalstaben en-
4754: av riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila m. fl. un-     dast om besvär anförs, vilket skedde i ett fall år
4755: dertecknade skriftliga spörsmål nr 426:             1978 och i tre fall år 1979. År 1980 har besvär
4756:                                                     anförts över en uppsägning. I två fall har be-
4757:           Är Regeringen medveten om att an-         sväl'en förts vidare tili högsta förvaltnings-
4758:        ställningsskyddet för försvarsmaktens        domstolen. I samtliga fall har besluten om
4759:        extraordinarie befattningshavare är otili-   uppsägning vidmakthållits. I inget fall var
4760:        räckligt, och                                skälet tili uppsägningen invaliditet.
4761:           anser Regeringen det godtagbart att          I försvarsmaktens anvisningar har inte
4762:        förordnandena återkallats i de ovan          grunderna för uppsägning av extraordinarie be-
4763:        nämnda fallen, samt                          fattningshavare behandlats mera ingående än
4764:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           vad som stadgats i förordningen, men det be-
4765:        vidta för förbättrande av anställnings-      tonas dock i dem att grunderna för uppsäg-
4766:        skyddet för försvarsmaktens extraordi-       ningen måste vara objektivt sett godtagbara.
4767:        narie befattningshavare?                     Med hänsyn till utförandet av arbetsuppgifter-
4768:                                                     na kan det även förekomma fall, där uppsäg-
4769:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ning måste verkställas på grund av invalidi-
4770: samt anföra följande:                               tet. I sådana fall försöker man dock uppskjuta
4771:    Försvarsmaktens extraordinarie befattnings-      uppsägningen för att undvika att avbrott upp-
4772: havares tjänstemannarättsliga ställning bestäms     står mellan betalningen av lön och pension.
4773: enligt förordningen angående statens extraor-          Regeringen har inte funnit att extraordina-
4774: dinarie befattningshavare och tilifälliga funk-     rie befattningshavare skulle ha uppsagts av för-
4775: tionärer. Förordningen gäller i lika hög grad       svarsmakten varken lagstridigt eller grundlöst.
4776: alla s.tatsanställda extraordinarie befattnings-    Sådana uppsägningar, tili vilka hänvisas i
4777: havare. Några särsikilda stadganden finns inte      spörsmålets motivering och för vilka invaliditet
4778: för försvarsmakten.                                 uppges ha använts som grund, har enligt den
4779:    I sagda förordning och i statens allmänna        utredning som erhållits förekommit i några fall
4780: tjänstekollektivavtal ingår stadganden angående     inom försvarsmakten under innevarande år,
4781: när extraordinarie befattningshavares tjänsteför-   men detaljer i anslutning tili dessa har inte
4782: hållande upphör. Enligt dessa upphör tjänste-       varit tiligängliga. Regeringen konstaterar dock,
4783: förhållandet tili följd av uppsägning. Uppsäg-      att fastän ordnande av invaliditetspension inte
4784: ningstiden är en månad från myndighetens si-        förutsätts för uppsägning, skall i sådana fall
4785: da. Dessutom kan förordnande återkallas utan        uppsägningen övervägas synnerligen noggrant
4786: iakttagande av uppsägningstid, om extraordina-      och verkställas på sådant sätt, att tjänsteman-
4787: rie befattningshaval'e genom sin verksamhet el-     nens förmåner med beaktande av omständig-
4788: ler sitt uppförande i eller utom befattningen       heterna i respektive fall vederbörligen tryggas.
4789: eller genom försummelse av sina åligganden har      Då anställningsskyddet för försvarsmaktens
4790: ådagalagt att han inte förtjänar det förtroende     extraordinarie befattningshavare inte är ordnat
4791: eller den aktning, som hans ställning såsom         på något sätt som avviker från statsförvalt-
4792: innehavare av statsbefattning förutsätter. Så-      ningen i övrigt, borde anställningsskyddet vida-
4793: dana återkallelser av förordnanden har dock         reutvecklas och förbättras samtidigt enhetligt
4794: veterligen inte förekommit inom försvarsmak-        inom hela statsförvaltningen.
4795:  ten under de senaste åren.
4796:    Helsingfors den 30 oktober 1980.
4797: 
4798:                                                                     Försvarsminister Lasse Aikäs
4799: 0880009798
4800:                                                 1980 yp.
4801: 
4802: Kirjallinen kysymys n:o 427.
4803: 
4804: 
4805: 
4806: 
4807:                                    Nieminen ym.: Säkylän Pyhäjärven vesistön juoksutuksen estämi-
4808:                                         sestä seudun ulkopuolelle.
4809: 
4810: 
4811:                           Eduskunnan           H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4812: 
4813:    Säkylän Pyhäjärvi on ainutlaatuinen Jarvl           kimpiä kasvutekijöitä on oikea kosteus. Mikäli
4814: Etelä-Suomessa. Sen vesiä kokoava alue on suh-         näissä kasvutekijöissä tapahtuu muutoksia, on
4815: teellisen pieni järven kokoon verrattuna. Veden        sadoilla tiloilla edessä tuotannon uudelleen jär~
4816: vaihtuvuus on varsin verkkaista noin kuusi             jestely ja suuret investoinnit tuotantosuunnan
4817: kertaa vuodessa, joten järven vesivarat ovat           muuttamiseksi. Tällöin siirtyisi tuhansien heh-
4818: herkkiä likaantumaan. Rehevöitymisen estämi-           taarien viljelymaan tuotto tuontia korvaavasta
4819: seksi järven ympäristön asukkaat ja tuotanto-          vihannestuotannosta tyypillisten ylituotantola-
4820: Lai>Dokset ova~tkin vaaHneet ves1stöä mm. sään-        jien viljelyyn.
4821: nöstelemällä tarkoin jätepäästöjä.                        On tunnettua, että harjualueen pohjavesillä
4822:    Järvellä on merkitystä myös kalastuksen kan-        on suora yhteys järveen sen rannoilla ja poh-
4823: nalta. Kalastuksesta pääasiallisen toimeentulon-       jassa olevien lähteiden kautta. Veden nykyises-
4824: sa saavia Pyhäjärven ympäristössä on noin 50.          tään kiihdytetty juoksutus järvestä vaikuttaisi
4825: Vuosittainen kalansaalis on noin 70 kiloa heh-         siten suoraan ympäristön pohjaveden korkeu-
4826: taarilta. Järvellä on merkitystä ympäristölleen        teen. Useissa yhteyksissä on todettu, että ky-
4827: talousveden saannin turvaajana ja yhä enem-            seessä on sama vesi ja näin ollen asian käsit-
4828: män virk~styskäy,tössä ·s{:kä :ainudaa~tuiJSena näh-   telyn perusedellytys pitäisikin olla, että Turun
4829: tävyytenä harvina±sten hntujen ja ka~svien vuok-       Seudun Vesi Oy:n molemmat hakemukset sekä
4830: si. Pyhäjärvellä pes,~i mm. yhä harv1na~semmak­        Säkylänharjusta että Pyhäjärvestä käsiteltäisiin
4831: si käynyt ka1a~sääski.                                 samanaikaisesti yhtenä asiana.
4832:     Säkylän Pyhäjärven alueen pohjavedet ovat             Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtiopäi-
4833:  tutkimusten osalta vasta kartoitusvaiheessa. Vil-     väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
4834: jelysmaiden viljavuuteen Pyhäjärven seudun             valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4835: pohjavesillä on kuitenkin olennainen merkitys.         vaksi seuraavan kysymyksen:
4836: Säkylänharjun ympäristössä on mm. erittäin
4837: laajoja vihannesviljelmiä, joiden tulevaisuudelle                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4838: pohjavesivarojen säilyttäminen on ehdoton edel-               siin estääkseen Säkylän Pyhäjärven ve-
4839: lytys. Vihannestuotannon lisäksi alueella on                  sistön juoksutuksen seudun ulkopuo-
4840:  myös tämän alan teollisuutta, jonka työpaikat                lelle, ja
4841:  ovat vaarassa, mikäli pohjavesissä tapahtuu                     onko Hallitus valmistautunut hoita-
4842:  muutoksia.                                                   maan asiaa tarvittaessa erillisellä Pyhä-
4843:     Vihannesviljelyssä yksi keskeisimpiä ja her-              järven suojelulailla?
4844:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
4845: 
4846:           Einari Nieminen                 Lea Sutinen                    Markku Kauppinen
4847:           Kauko Juhantalo                 Hannele Pokka                  Veikko Pihlajamäki
4848:           Lauri Palmunen                  Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Kalevi Mattila
4849:           Matti Ruokola                   Mikko Jokela                   Mauno Manninen
4850:           Pentti Poutaneo                 Hannu Tenhiälä                 Mikkö Kaarna
4851:           Marjatta Väänänen               Matti Maijala                  Juhani Saukkonen
4852:           Esko Pekonen                    Olavi Martikainen              Mikko Pesälä
4853:           Väinö Raudaskoski               Toivo Yläjärvi                 Mauri Pekkarinen
4854:                                           Heimo Linna
4855: 0880009809
4856: 2                                             1980 vp.
4857: 
4858: 
4859: 
4860: 
4861:                         Edusku nnan          H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4862: 
4863:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           teltua ainoastaan siinä tapauksessa, että se ta-
4864: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      pahtuu talousvesitarkoituksiin ja niin, ettei
4865: mies, olette 25 päivänä syyskuuta 1980 päivä-        veden laatu johtamisen aikana huonone. Turun
4866: tyn kirjeenne n:o 1377 ohella toimittanut val-       seudun vedenhankinnan kyseessä ollen tämä
4867: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle järjennök-     edellyttäisi hallituksen käsityksen mukaan, että
4868: sen kansanedustaja Niemisen ym. näin kuulu-          vesi johdettaisiin Turun seudulle putkessa ja
4869: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 427:            lisäksi siten, ettei Yläneenjoen alueelle raken-
4870:                                                      neta ns. Lietsan tekojärveä.
4871:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4872:        siin estääkseen Säkylän Pyhäjärven ve-           Mahdollisen Turun seudun vedenoton vaiku-
4873:        sistön juoksutuksen seudun ulkopuo-           tuksesta Pyhäjärven ekologiseen tasapainoon on
4874:        lelle, ja                                     esitetty eriäviä käsityksiä. Hallituksen käsityk-
4875:           onko Hallitus valmistautunut hoita-        sen mukaan Pyhäjärven ekologisen tasapainon
4876:        maan asiaa tarvittaessa erillisellä Pyhä-     säilyttäminen tulisi turvata siten, että veden-
4877:        järven suojelulailla?                         ottopaikka siirretään Pyhäjärven eteläpäästä
4878:                                                      Eurajoen luusuaan. Hallituksen käsityksen mu-
4879:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kaan veden ottoa haluavien olisi otettava edellä
4880: taen seuraavaa:                                      mainitut näkökohdat huomioon arvioidessaan
4881:                                                      veden johtamisesta aiheutuvia kustannuksia.
4882:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan nyt
4883: kysymyksessä olevan lupahakemuksen ratkaisee            Turun yliopiston, Lounais-Suomen vesiensuo-
4884: Länsi-Suomen vesioikeus vesilain säännöksiä          jeluyhdistyksen sekä Turun vesipiirin vesitoi-
4885: soveltaen. Vaikka asian ratkaiseminen ei näin        miston toimesta on käynnistetty tutkimus Pyhä-
4886: ollen kuulu hallitukselle, hallitus on seurannut     järven ekologisesta tilasta. Hallituksen käsityk-
4887: ja tulee vastedeskin tarkoin seuraamaan asian        sen mukaan tämän tutkimuksen tulokset tulisi
4888: käsittelyn vaiheita.                                 voida ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa. Tut-
4889:    Hallituksen käsityksen mukaan Säkylän Py-         kimuksen suorittamisaikana olisi lisäksi mah-
4890: häjärven nykyinen ekologinen tila on säilytettä-     dollista selvittää Turun vedenhankinnan järjes-
4891: vä. Hallitus on lisäksi sitä mieltä, että se vesi-   tämistä tarkoittavia vaihtoehtoisia suunnitel-
4892: määrä, joka Pyhäjärvestä sen ekologista tilaa        mia. Hallitus saattaa edellä mainitut näkökoh-
4893: vaarantamatta on otettavissa, on ensi sijaisesti     dat vedenottoa hakeneiden ja vesihallituksen
4894: käytettävä Pyhäjärven omalla talousalueella,         tietoon lähettämällä heille jäljennöksen tästä
4895: huomioon ottaen tämän alueen vastainenkin ve-        vastauksesta.
4896: d.entarve.                                              Kuten edellä olevasta ilmenee, hallitus on
4897:    Vasta edellä mainittujen edellytysten täytty-     ottanut tavoitteekseen Pyhäjärven ekologisen
4898: misen jälkeen voidaan ottaa harkittavaksi, onko      tilan säilyttämisen. Sen vuoksi hallitus on
4899: Pyhäjärvestä johdettavissa vettä muiden talous-      valmis ryhtymään erityislainsäädännön valmis-
4900: alueiden tarpeisiin.                                 telerniseen, mikäli tämä tavoite ei ole muu-
4901:    Pyhäjärven hyvän veden laadun huomioon            toin saavutettavissa.
4902: ottaen, veden johtaminen muualle on perus-
4903:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1980.
4904: 
4905:                                                      Maa- ja metsätalousminist,eri Taisto Tähkämaa
4906:                                              N:o 427                                              3
4907: 
4908: 
4909: 
4910: 
4911:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4912: 
4913:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ningen sker för hushållsändamål och på så sätt,
4914: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      att vattnets kvalitet inte försämras på vägen.
4915: nr 1377 av den 25 september 1980 tili veder-       I fråga om åboregionens vattenförsörjning
4916: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     skulle detta enligt regeringens uppfattning för-
4917: av följande av riksdagsman Nieminen m.fl.          utsätta, att vattnet leds tili regionen i en rör-
4918: undertecknade spörsmål nr 427:                     ledning samt att den s.k. Lietsadammen inte
4919:                                                    byggs i Yläneenjoki.
4920:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          Olika uppfattningar har framförts om hur
4921:        att förhindra att vatten från Pyhäjärvi     en eventuell vattentäkt för åboregionens behov
4922:        vattendrag i Säkylä leds utanför regio-     skulle påverka den ekologiska balansen i Pyhä-
4923:        nen, och                                    järvi. Enligt regeringens uppfattning borde bi-
4924:           är Regeringen vid behov redo att         behållandet av Pyhäjärvis ekologiska balans
4925:        sköta ärendet genom en särskild skydds-     tryggas sålunda, att själva vattentäktspunkten
4926:        lag för Pyhäjärvi?                          flyttas från södra ändan av Pyhäjärvi tili ut-
4927:                                                    loppet i Eurajoki. Enligt regeringens uppfatt-
4928:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ning borde de som önskar avleda vatten beakta
4929: samt anföra följande:                              ovan nämnda synpunkter då de kalkylerar kost-
4930:    Enligt gällande lagstiftning är det Västra      naderna för vattentäkten.
4931: Finlands vattendomstol som med tiliämpning             På initiativ av Åbo universitet, Sydvästra
4932: av stadgandena i vattenlagen avgör ifrågava-       Finlands vattenskyddsförening samt vattenbyrån
4933: rande tillståndsansökan. Trots att det sålunda     i Åbo vattendistrikt har en undersökning om
4934: inte ankommer på regeringen att avgöra ären-       den ekologiska situationen i Pyhäjärvi inletts.
4935: det, har regeringen följt med ärendets olika       Enligt regeringens uppfattning borde resul-
4936: handläggningsskeden och kommer att göra det        taten av denna undersökning kunna beaktas då
4937: också framdeles.                                   ärendet avgörs. När undersökningen utförs
4938:    Enligt regeringens uppfattning bör den nu-      skulle det dessutom vara möjligt att utreda
4939: varande ekologiska balansen i Pyhäjärvi i Sä-      alternativa planer rörande vattenförsörjningen
4940: kylä bibehållas. Regeringen anser vidare att den   för Åbo. Regeringen kommer att bringa ovan
4941: vattenmängd, som utan att äventyra den ekolo-      sagda synpunkter tili vattenstyrelsens och de
4942: giska balansen i Pyhäjärvi kan ledas från sjön,    personers, som sökt vattentäktstillstånd, känne-
4943: i första hand skall användas inom Pyhäjärvis       dom genom att översända en kopia av detta
4944: eget ekonomiområde, med beaktande också av         tili dem.
4945: denna regions framtida vattenbehov.                    Såsom det framgår av det ovanstående har
4946:    Först då ovan angivna vilikor uppfyllts, kan    regeringen som mål att bevara den ekologiska
4947: man överväga att leda vatten från Pyhäjärvi        situationen i Pyhäjärvi. Av denna anledning
4948: för andra ekonomiområdens behov.                   är regeringen redo att börja bereda en special-
4949:    Med beaktande av den goda kvaliteten på         lagstiftning ifall detta mål inte kan uppnås på
4950: Pyhäjärvis vatten är det motiverat att leda        annat sätt.
4951: vatten från sjön endast i det fall att avtapp-
4952:      Helsingfors den 30 oktober 1980.
4953: 
4954:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
4955:                                               1980 vp.
4956: 
4957: Kirjallinen kysymys n:o 428.
4958: 
4959: 
4960: 
4961: 
4962:                                   J. Laine ym.: Tampereen yliopiston opetusjaostojen toiminnan
4963:                                       turvaamisesta.
4964: 
4965: 
4966:                         E duskunnan          H erra        P u h e m i e h e 11 e.
4967: 
4968:     Perustamisensa jälkeen, runsaat 50 vuotta          kintoasetus", joka määrittelisi yleispuitteet
4969: sitten, toimi Yhteiskunnallinen Korkeakoulu            opetusjaostotutkintojen rakenteelle ja sisällölle.
4970: melko pitkään kansalaiskorkeakouluna, johon               Opetusjaostoja koskevan nykyisen koulutus-
4971: vasta suhteellisen myöhään perustettiin varsi-         ta ja hallintoa koskevan suunnittelun pohjana
4972: naisia korkeakoulutasoisia tiedekuntia. Tämä           on opetusministeriön 7. 3. 1979 päivätty kirjel-
4973: merkitsee sitä, että nk. opetusjaostot ovat ny-        mä muistioineen, jossa opetusministeriö on
4974: kyisen Tampereen yliopiston vanhin osa.                antanut suunnitteluohjeet opetusjaostotutkinto-
4975:     Opetusjaostot ovat toimintansa aikana to-          jen kehittämiseksi toisaalta itsenäisinä aiempina
4976: teuttaneet sangen arvokkaan tehtävän tarjoamal-        korkeakoulututkintoina ja toisaalta tiedekunta-
4977: la sekä yleissivistävää että ammatillista koulu-       opetukseen yhdennettynä. Vaikka mainittu kir-
4978: tusta tuhansille opinhaluisille, sillä niissä on       jelmä selkeytti opetusjaostojen asemaa uudessa
4979: kulumassa olevaan syyslukukauteen mennessä             tutkintojärjestelmässä, tulisi niiden tutkinnot
4980:  suoritettu yhteensä kaiken kaikkiaan n. 6 500         kuitenkin jo pelkästään yliopiston opetusre-
4981:  tutkintoa. Vaikuttaa siltä, että yleinen koulu-       surssien tarkoituksenmukaista kehittämistä ja
4982: tusmahdollisuuksien lisääntyminen maassamme            käyttöä silmällä pitäen pyrkiä saattamaan vielä
4983: on jonkin verran vähentänyt opetusjaostojen            muodolliselta asemaltaan perustutkintoja vas-
4984:  ainutlaatuisuutta nimenomaan yleissivistävien         taavasti määritellyksi edellä kohdissa 1-3
4985:  opintojen osalta, mutta sitäkin kiistattomam-         mainitut säädösuudistukset toteuttamalla. Erit-
4986:  malta näyttää opetusjaostojen ammatillisen            täin tärkeänä yliopisto pitää opetusjaostojen
4987:  koulutuksen resurssien kehittämisen tarve, sik-       saattamista korkeakoululaitoksen kehittämis-
4988:  si kysyttyä työvoimaa ne yhä kouluttavat.             lainsäädännön piiriin.
4989:     Puheena olevien tutkintojen kehittämisen              Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
4990:  tiellä on ollut, ja yhä on, erityisiä esteitä.        § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
4991:  Tampereen yliopiston piirissä on tunnettu huo-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4992:  lestumista opetusjaostojen edustamien ammat-          seuraavan kysymyksen:
4993:  tialojen koulutuksen tulevaisuudesta varsinkin,
4994:  koska                                                           Onko Hallitus tietoinen Tampereen
4995:      1) opetusjaostotutkinnot eivät kuulu kor-                yliopiston opetusjaostojen tutkintojen
4996:  keakoululaitoksen kehittämislainsäädännön pii-               kehittämiseen liittyvistä erityisvaikeuk•
4997:                                                               sista, ja
4998:  riin,
4999:                                                                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5000:      2) korkeakoulututkintoja (ylemmät ja alem-               ryhtyä opetusjaostotutkintojen statuk-
5001:  mat korkeakoulututkinnot) koskevaa asetusta                  sen selvittämiseksi, opetusjaostojen saat-
5002:  ja siihen liittyvää opetusministeriön päätöstä               tamiseksi korkeakoululaitoksen kehittä-
5003:  ei pitkällisestä valmistelusta huolimatta ole an-            mislainsäädännön piiriin sekä niiden an-
5004:  nettu ja                                                     taman opetuksen yhdentämiseksi tiede-
5005:      3) opetusjaostoilta puuttuu eri alojen perus-            kuntien vastaavien koulutusohjelmien
5006:   tutkintoasetuksia vastaava "opetusjaostotut-                kanssa?
5007:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
5008: 
5009:          Jermu Laine                    Pentti Lahti-Nuuttila             Tellervo Koivisto
5010: 0880010119
5011: 2                                            1980 vp.
5012: 
5013: 
5014: 
5015: 
5016:                        E duskun nan         H erra      P u h e m i e h e 11 e.
5017: 
5018:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       antama 7. 3. 1979 päivätty suunnitteluohje, jon-
5019: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        ka mukaan opetusjaostotutkinnot yhteiskunnal-
5020: mies, olette kirjeellänne 25 päivänä syyskuuta      lista tutkintoa lukuun ottamatta säilyvät am-
5021: 1980 n:o 1378 lähettänyt valtioneuvoston            matillis-tieteellisinä aiempina korkeakoulutut-
5022: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      kintoina. Ohjeen mukaan tutkintojen sisällöt
5023: taja Jermu Laineen tekemän kirjallisen kysy-        ja rakenne uudistetaan tutkinnonuudistuksessa
5024: myksen n:o 428:                                     perustutkintoihin sovellettujen mallien mukai-
5025:                                                     sesti niin, että opetusjaostotutkinnon täydentä·
5026:           Onko Hallitus tietoinen Tampereen         minen kandidaatin tutkinnoksi sopivassa koulu-
5027:        yliopiston opetusjaostojen tutkintojen       tusohjelmassa on mahdollisimman joustavaa ja
5028:        kehittämiseen liittyvistä erityisvaikeuk-    että opetusjaostotutkinnon oppisisällöt ja suo-
5029:        sista, ja                                    ritukset voidaan lukea hyväksi kandidaatin
5030:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tutkinnon yleis- ja aineopinnoissa. Samantyyp-
5031:        ryhtyä opetusjaostotutkintojen statuk-       pinen suunnitteluohje annettiin myös svenska
5032:        sen selvittämiseksi, opetusjaostojen saat-   social- och kommunalhögskolanille sen opetus-
5033:        tamiseksi korkeakoululaitoksen kehittä-      jaostotutkintoja vastaavien ruotsinkielisten tut-
5034:        mislainsäädännön piiriin sekä niiden an-     kintojen kehittämisestä.
5035:        taman opetuksen yhdentämiseksi tiede-           Opetusministeriön suunnitteluohjeiden jäl-
5036:        kuntien vastaavien koulutusohjelmien         keen opetusjaostotutkintojen kehittämistä on
5037:        kanssa?                                      jatkettu Tampereen yliopistossa. Suunnittelu-
5038:                                                     työtä varten on opetusministeriö myöntänyt
5039:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       varat suunnittelijan palkkaamiseen. Suunnitte-
5040: vasti seuraavaa:                                    lutyön tuloksena opetusjaostotutkintojen raken-
5041:    Tampereen yliopiston opetusjaostojen tut-        ne on uudistettu uuteen tutkintojärjestelmää11
5042: kintojen ja laajemminkin ns. alempien korkea-       soveltuvaksi, ja uudistus on astunut voimaan
5043: koulututkintojen asema tutkintorakenteessa on       eräin poikkeukSin kuluvan vuoden syyslukukau-
5044: korkeakoulujen perustutkintoja koskeneen uu-        den alusta lähtien.
5045: distuksen jälkeen ollut jossain määrin epä-            Suunnittelutyö opetusjaostoissa on edelleen
5046: selvä. Tutkinnonuudistuksen periaatteisiin kuu-     käynnissä, ja Tampereen yliopiston lopulliset
5047: lui alunpitäen välitutkintojen lakkauttaminen,      ehdotukset sisältävä suunnitteluraportti valmis-
5048: joiksi myös opetusjaostojen tutkinnot tutkin-       tuu vuoden loppuun mennessä. Svenska so~
5049: nonuudistussuunnittelun eräässä vaiheessa kat-      cial- och kommunalhögskolanissa tullaan alem-
5050: sottiin. Samanaikaisesti on suunniteltu myös        piin korkeakoulututkintoihin johtavan koulu-
5051: keskiasteen koulutuksen uudistamista. Tällä         tuksen lisäksi antamaan myös perustutkintoihin
5052: suunnittelulla on yhtymäkohtia myös opetus-         johtavaa koulutusta valtioneuvoston vuonna
5053: jaostotutkintoihin erityisesti julkisen hallinnon   1978 ottaman kannanoton mukaisesti; Svenska
5054: ja palvelujen koulutussektoreilla. Monista sa-      social- och kommunalhögskolan saa vuoden
5055: manaikaisista koulutuksen kehittämishankkeista      1981 valtion tulo- ja menoarvion hyväksymisen
5056: johtuen ovat ratkaisut opetusjaostotutkintojen      myötä ensimmäisen apulaisprofessuurinsa pe.
5057: samoin kuin muidenkin alempien korkeakou-           rustutkintotasoisen koulutuksen aloittamiseksi.
5058: lututkintojen osalta viivästyneet.                  Parhaillaan istuvassa työryhmässä selvitetään
5059:    Opetusjaostotutkintojen asema on kuitenkin       ruotsinkielisen yhteiskuntatieteellisen korkea-
5060: selkiytymässä. Kehittämistoimenpiteiden pohja-      kouluopetuksen yhteistyö- ja työnjakokysymyk-
5061: na on opetusministeriön Tampereen yliopistolle      siä. Tämän työn päättymisen jälkeen on myös
5062:                                              N:o 428                                              3
5063: 
5064: svenska social- och kommunalhögskolanilla           tutkintoasetusten valmistelua tullaan vauhdit-
5065: edellytykset määritellä tutkintojensa kehittä-      tamaan.
5066: mistavoitteet. Molempien koulutusyksikköjen            Tampereen yliopiston opetusjaostot, svenska
5067: suunnitteluraporttien valmistuttua tarvitaan vie-   social- och kommunalhögskolan sekä eräät tai-
5068: lä opetusministeriön toimenpiteitä, joilla lo-      dealan korkeakoulut eivät toistaiseksi kuulu
5069: pullisesti määritellään alempien korkeakoulu-       korkeakoululaitoksen kehittämislainsäädännön
5070: tutkintojen asema korkeakoulujen tutkintojär-       piiriin. Tutkintorakenteessa tapahtuvan kehityk-
5071: jestelmässä.                                        sen myötä on syytä selvittää, onko olemassa
5072:    Opetusjaostotutkintojen aseman vakiinnutta-      mahdollisuuksia siirtää opetusjaostot ja svenska
5073: minen vaatii ao. tutkintojen säädöspohjan ke-       social- och kommunalhögskolan kehittämislain-
5074: hittämistä. Edustaja Laineen ym. kysymykses-        säädännön piiriin.
5075: sään mainitsemien korkeakoulututkinto-käsitet-         Hallitus pitää opetusjaostotutkintojen kehit-
5076: tä selventävien säädösten valmistelua on hidas-     tämistä ja niiden aseman vakiinnuttamista tär-
5077: tanut edellä käsitelty alempien korkeakoulutut-     keänä. Tästä syystä hallitus tulee toteuttamaan
5078: kintojen epäselvä asema tutkintojärjestelmässä.     edellä esitetyt toimenpiteet välittömästi mai-
5079: Tilanteen selkiytyessä näiden säädösten samoin      nittujen suunnitteluraporttien valmistumisen
5080: kuin eri alojen perustutkintoasetuksia vastaa-      jälkeen.
5081: vien alempia l,corkeakoulututkintoja koskevien
5082:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1980.
5083: 
5084:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
5085: .4                                          1980 vp.
5086: 
5087: 
5088: 
5089: 
5090:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5091: 
5092:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vecklingen har man undervisningsministeriets
5093: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       planeringsdirektiv av 7. 3. 1979 tili Tammer-
5094: se nr 1378 av den 25 september 1980 tili           fors universitet. Enligt dessa direktiv kommer
5095: vederbörande medlem av statsrådet översänt         examina vid undervisningssektionerna, förutom
5096: avskrift av följande av riksdagsman Jermu Lai-     examen i samhällsvetenskap, fortfarande att
5097: ne underteoknade spörsmål nr 428:                  höra tili yrkes-vetenskapliga lägre högskole-
5098:                                                    examina. Enligt direktiven förnyas examinas
5099:           Är Regeringen medveten om de spe-        innehåll och struktur i enlighet med de rrio-
5100:        ciella svårigheterna i samband med ut-      deller som i examensreformen tillämpades på
5101:        vecklandet av examina vid Tammerfors        grundexamina så, att examen som avlagts vid
5102:        universitets undervisningssektioner, och    undervisningssektion så smidigt som möjligt
5103:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     kan kompletteras för kandidatexamen med
5104:        ta för att utreda undervisningssektions-    lämpligt utbildningsprogram samt att sektions-
5105:        examinas status, för att undervisnings-     studiernas innehåll och prestationer kan räknas
5106:        sektionerna skall tas med i utvecklan-      tili godo vid allmänna studier och ämnesstu-
5107:        det av lagstiftningen som gäller högsko-    dier för kandidatexamen. Svenska social- och
5108:        leinstitutionen samt för att förenhetliga   kommunalhögskolan fick liknande planerings-
5109:        undervisningen vid sektionerna så, att      direktiv för utvecklande av motsvarande
5110:        den motsvarar utbildningsprogrammet         svenskspråkiga examina vid dess undervisnings-
5111:        vid respektive fakulteter?                  sektion.
5112:                                                        Efter det undervisningsministeriet utfärdat
5113:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      planeringsdirektiven har Tammerfors universi-
5114: samt anföra följande:                              tet fortsatt att utveckla examina vid under-
5115:    Examina vid Tammerfors universitets under-      visningssektionerna. Med anledning av plane-
5116: visningssektioner och även s.k. lägre högskole-    ringsarbetet har undervisningsministeriet bevil-
5117: examina har efter reformen av högskolornas         jat medel för avlönande av en planerare. Tili
5118: grundexamina haft en något oklar ställning i       följd av planeringsarbetet har undervisnings-
5119: examensstrukturen. Ursprungligen var det en        sektionsexaminas struktur ändrats så, att den
5120: av examensreformens principer att avskaffa mel-    kan anpassas tili det nya examenssystemet.
5121: lanexamina, tili vilka även examina vid under-     Med vissa undantag har reformen trätt i kraft
5122: visningssektionerna i ett skede av examensre-      i början av höstterminen innevarande år.
5123: formens planering ansågs höra. Samtidigt har           Planeringsarbetet vid undervisningssektio-
5124: man planerat att reformera utbildningen på         nerna pågår fortfarande och Tammerfors uni-
5125: mellanstadiet. Dessa planer har beröringspunk-     versitets planeringsrapport med de slutliga
5126: ter med examina vid undervisningssektionerna       förslagen torde bli färdig före utgången av
5127: speciellt inom utbildningssektionen för den of-    året. 1 enlighet med statsrådets ställningsta-
5128: fentliga förvaltningen och servicen. Avgörande-    gande från år 1978 kommer man vid svenska
5129: na som gäller examina vid undervisningssek-        social- och kommunalhögskolan utöver att ge
5130: tionerna samt andra lägre högskole-examina         utbildning som leder tili lägre högskole-exa-
5131: har fördröjts på grund av de många utveck-         men, även ge utbildning som leder tili grund-
5132: lingsprojekt som gäller utbildningen, vilka sam-   examen. 1 och med att budgeten för år 1981
5133: tidigt är på gång.                                 godkänns får svenska social- och kommunalhög-
5134:    Examina vid undervisningssektionerna börjar     skolan sin första biträdande professur för att
5135: dock få en klarare ställning. Som bas för ut-      kunna börja ge utbildning på grundexamens-
5136:                                             N:o 428                                            5
5137: 
5138: nivå. En arbetsgrupp håller som bäst på att       ningen av dessa stadgandena ävensom examens-
5139: utreda samarbets- och arbetsfördelningsfrågor     författningar som gäller lägre högskole-examina
5140: inom den svenskspråkiga samhällsvetenskapliga     och som motsvarar olika branschers grundexa-
5141: högskoleutbildningen. Då detta arbete har slut-   mensförfattningar att påskyndas.
5142: förts har även svenska social- och kommunal-         Tammerfors universitets undervisningssektio-
5143: högskolan förutsättningar för att definiera må-   ner, svenska social- och kommunalhögskolan
5144: len för utvecklandet av sina examina. Då de       samt vissa konsthögskolor berörs inte tillsvi-
5145: båda utbildningsenheterna har avgivit sina pla-   dare av utvecklandet av lagstiftningen som gäl-
5146: neringsrapporter återstår ännu undervisnings-     ler högskoleväsendet. Det är skäl att i sam-
5147: ministeriets uppgift att slutligen definiera de   band med den utveckling som sker i examens-
5148: lägl'e högskole-examinas ställning inom högsko-   strukturen utreda om det finns någon möj-
5149: lornas examenssystem.                             lighet att ta med undervisningssektionerna och
5150:     För stabilisering av undervisningssektions    svenska social- och kommunalhögskolan i ut-
5151: examinas ställning krävs, att de grundläggande    vecklandet av lagstiftningen.
5152:  stadgandena för dessa examina utvecklas. Be-        Regeringen anser att det är viktigt att ut-
5153: redningen av de i riksdagsman Laines spörs-       veckla examina vid undervisningssektionerna
5154: mål nämnda stadgandena som skulle förtydliga      och att förstärka deras ställning. Därför kom-
5155: högskoleexamensbegreppet, har fördröjts på        mer regeringen omedelbart efter det att nämn-
5156:  grund av lägre högskole-examinas oklara ställ-   da planeringsrapporter har avgetts att vidta
5157:  ning i examenssystemet vilket redogjorts för     ovannämnda åtgärder.
5158: ovan. Då situationen klarnar kommer bered-
5159:      Helsingfors den 5 november 1980.
5160: 
5161:                                                          Undervisningsminister Pär Stenbäck
5162:                                              1980 vp;
5163: 
5164: Kirjallinen kysymys n:o 429.
5165: 
5166: 
5167: 
5168: 
5169:                                  Kortesalmi: Haapaveden Teeri- ja Nikkarinevan kuivatusalueen
5170:                                     vanhojen kuivatuskanavien avaamisesta.
5171: 
5172: 
5173:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5174: 
5175:    Haapaveden Teeri- ja Nikkarinevan kuiva-            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
5176: tusalueilla on vanhojen kuivatuskanavien uu-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
5177: delleen aukaisu erittäin kiireellinen ja tarpeel-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5178: linen. Mainitut suot kuivattiin vuosina 1954-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5179: 1955, mutta nyt ovat kanavat jo pahasti tuk-
5180: keutuneet joten ne olisi aukaistava. Koko mai-               Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
5181: nittu kuivatusalue on laajuudeltaan yli 300                miin Haapaveden Teeri- ja: Nikkarine-
5182: hehtaaria. Lisäksi metsäojitus on tuonut omat              van kuivatusalueen vanhojen kuivatus-
5183:  vaikeutensa tälle alueelle.                               kanavien uudelleen aukaisemiseksi?
5184:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
5185: 
5186:                                        J. Juhani Kortesalmi
5187: 
5188: 
5189: 
5190: 
5191: 088000986F
5192: 2                                           1980 vp.
5193: 
5194: 
5195: 
5196: 
5197:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5198: 
5199:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kuivatustehoon voidaan vaikuttaa ensi kä-
5200: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      dessä ojitusyhtiön toimenpitein, sillä kyseisen
5201: olette 25 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn          ojitusyhtiösopimuksen mukaan yhtiön tulee
5202: kirjeenne n:o 1379 ohella toimittanut valtio-      mm. pitää kunnossa kaivetut vesiväylät. Mi-
5203: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    käli kuivatuskanavien todetaan tukkeutuneen
5204: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin          muusta syystä kuin kuivatuksen asianmukaisen
5205: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 429:     kunnossapidon suorittamatta jättämisestä, eikä
5206:                                                    muutoksen aiheuttamissyyn ( esim. yläpuolella
5207:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    suoritettu laaja metsäojitus) perusteella voida
5208:        miin Haapaveden Teeri- ja Nikkarine-        osoittaa korjaus- tai korvausvelvollista, on pe-
5209:        van kuivatusalueen vanhojen kuivatus-       riaatteessa mahdollista saada vireille uusi oji~
5210:        kanavien uudelleen aukaisemiseksi?          tustoimitus. Sen vireille saamiseen on mah-
5211:                                                    dollisuus niinikään siinä tapauksessa, ettei ai-
5212:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kaisempi työ, sellaisena kuin se oli suor1tettu,
5213: taen seuraavaa:                                    vastaa nykyistä kuivatustarvetta. Muutoin kun-
5214:    Nikkari- ja Teerinevan kuivatustyö Haapa-       nossapidosta huolehtiminen, siis mukaan lu-
5215: veden kunnassa suoritettiin vuosina 1952-53        kien myös kuivatuskanavien aukaisu, on pel-
5216: ja se luovutettiin 12. 12. 1953 osakkaiden         kästään ojitusyhtiön velvollisuus.
5217: kunnossapidettäväksi. Kaivetut valtaojat eivät        Hyötyalueen osakkaiden tulisi tehdä asiaa
5218: kuivatusteholtaan vastaa nykyaikaisen maan-        koskeva hakemus Oulun vesipiirin vesitoimis-
5219: viljelyksen vaatimuksia, koska työt 1950-lu-       tolle, jolloin voitaisiin tutkia ovatko edellä
5220: vulla tehtiin pääasiassa lapiokaivuna ja koska     mainitut edellytykset olemassa. Vasta tämän
5221: ojien mitoitus oli silloin pienempi kuin nykyi-    jälkeen voidaan ryhtyä suunnitelman laati-
5222: sillä salaojitussyvyyttä varten suunnitelluilla    miseen käytettävissä olevien määrärahojen puit-
5223: valtaojilla. Koska kyseessä on lisäksi suoalue,    teissa.
5224: on kuivatustehoa heikentänyt myös vuosien
5225: kuluessa tapahtunut turvemaiden painuminen.
5226:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1980.
5227: 
5228:                                               Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
5229:                                            N:o 429                                               3
5230: 
5231: 
5232: 
5233: 
5234:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
5235: 
5236:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Torrläggningseffekten kan i första hand på-
5237: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    verkas genom åtgärder av utdikningsbolaget,
5238: nr 1379 av den 25 september 1980 tili veder-     ty enligt ifrågavarande avtal skall bolaget bl.a.
5239: börande medlem av statsrådet översänt avskrift   underhålla grävda vattenleder. Hall man kon-
5240: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte-      staterar att avloppskanalerna blivit tilitäppta
5241: salmi ställda spörsmål nr 429:                    av någon annan orsak än den att man låtit
5242:                                                  bli att underhålla avloppet på ett ändamålsen-
5243:          Har Regeringen för avsikt att skynd-    ligt sätt, och det inte går att utpeka någon
5244:        samt vidta åtgärder för att ånyo öppna    reparations- eller ersättningsskyldig p.g.a. orsa-
5245:        avloppskanalerna på Teeri- och Nikkari-   ken tili förändringens uppkomst ( t.ex. omfat-
5246:        neva torrläggningsområde i Haapavesi?     tande skogsdikning på övre sidan), är det i
5247:                                                  princip möjligt att igångsätta en ny diknings-
5248:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    förrättning. Detsamma gäller även i det fall att
5249: samt anföra följande:                            det tidigare arbetet utförts på ett sätt som
5250:    Torrläggningsarbetet i Teeri- och Nikkari-    inte motsvarar dagens torrläggningsbehov. I
5251: neva i Haapavesi kommun utfördes under           övriga fall åligger det endast utdikningsbolaget
5252: åren 1952-53 och det överläts 12. 12. 1953       att ombesörja underhållet, dvs. inklusive öpp-
5253: åt delägarna att underhållas. De grävda av-      nandet av avloppskanalerna.
5254: loppsdikenas torrläggningseffekt motsvarar in-      Nyttoområdets delägare borde inlämna en
5255: te det moderna jordbrukets krav, eftersom        ansökan rörande ärendet tili Uleåborgs vatten-
5256: grävningsarbetena på 1950-talet huvudsakligen    distrikts vattenbyrå, varefter man kunde un-
5257: utfördes med spade och eftersom dikena gjor-     dersöka om ovan nämnda förutsättningar före-
5258: des mindre än vad som för nuvarande är           ligger. Först därefter kan man ta i tu med att
5259: fallet då avloppsdikena planeras för täckdik-    uppgöra en pian inom ramen för tilibudsstå-
5260: ningsdjup. Då det dessutom är fråga om ett       ende medel.
5261: kärrområde, har torrläggningseffekten även
5262: nedsatts av den sänkning som ägt rum i torv-
5263: jorden.
5264:      Helsingfors den 31 oktober 1980.
5265: 
5266:                                             Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
5267:                                             1980 vp.
5268: 
5269: Kirjallinen kysymys n:o 430.
5270: 
5271: 
5272: 
5273: 
5274:                                 Kortesalmi: Akupunktiohoidon saattamisesta sairausvakuutuskor-
5275:                                    vauksen piiriin.
5276: 
5277: 
5278:                        Ed u s kunnan       He r r a    Puhe m i e he 11 e.
5279: 
5280:   Akupunktiohoito on maassamme lisääntynyt            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
5281: huomattavasti. Kuitenkin asianomaista hoitoa       tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
5282: saavat henkilöt eivät saa hoidostaosa sairausva-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5283: kuutuskorvausta.                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5284:    Koska akupunktiohoito on monessa tapauk-
5285: sessa todettu kiistattomasti tehokkaaksi ja oi-             Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
5286: keaan osuneeksi, olisi myös tämän hoidon                  miin, jotta asianmukaista akupunktio-
5287: aiheuttamista kustannuksista suoritettava asian-          hoitoa saaneet henkilöt oikeutettaisiin
5288: mukainen sairausvakuutuskorvaus.                          saamaan sairausvakuutuskorvaus?
5289:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
5290: 
5291:                                        J. Juhani Kortesalmi
5292: 
5293: 
5294: 
5295: 
5296:  0880009433
5297: 2                                             1980 vp.
5298: 
5299: 
5300: 
5301: 
5302:                         Ed u s kunnan        Herra       Puhe m i e he 11 e.
5303: 
5304:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kassa, Englannissa ja Saksan Liittotasavallassa
5305: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        akupunktuuri ei ollut saanut virallista hyväk•
5306: olette 25 .päivänä. syyskuuta 1980. päivätyn kir-    symistä korvattavana hoitomuotona. Sitä vas-
5307: jeenne ohella toimittanut valtioneuvos~on asian-     toin Ranskassa korvattiin lääkärin antama aku-
5308: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      punktuuri.
5309: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-         Kysymys akupunktuurin korvattavuudesta
5310: sesta kysymyksestä n:o 4.3Ö:                         Suomen sairausvakuutuksessa on ollut käsitel-
5311:                                                      tävänä kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteel-
5312:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      lisessä neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta on
5313:        miin, jotta asianmukaista akupunktio-         viimeksi kokouksessaan joulukuussa 1976 kat-
5314:        hoitoa saaneet henkilöt oikeutettaisiin       sonut, ettei akupunktuuria ainakaan vielä siinä
5315:        saamaan sairausvakuutuskorvaus?               vaiheessa voitu suositella sairausvakuutuslain
5316:                                                      mukaan korvattavaksi hoitomuodoksi. Asia on
5317:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        myös ollut käsiteltävänä kansaneläke- ja sai-
5318: vasti seuraavaa:                                     rausvakuutuslaissa tarkoitetussa tarkastuslauta-
5319:    Sairausvakuutuslain mukaan sairaanhoitona         kunnassa, joka toimii ylimpänä muutoksenha-
5320: korvataan paitsi muuta lääkärin antama hoito.        kuasteena sairausvakuutusasioissa. Tarkastus-
5321: Jokaista lääkärin toimenpidettä ei kuitenkaan        lautakunta on 14 päivänä maaliskuuta 1977
5322: voida pitää hoitona, vaan on vaadittava, että        pitämässään täysistunnossa katsonut, 'ettei aku-
5323: toimenpiteellä lääketieteellisesti arvosteltuna on   punktuuria voida pitää sairausvakuutuslain
5324: merkitystä sairauden hoidon kannalta. Aku-           mukaan korvattavana hoitona.
5325: punktuuri on toimenpide, jonka lääketieteelli-          Kansaneläkelaitoksessa ja sen sosiaalilääketie-
5326: sestä merkityksestä kiistellään. Näin ei vain        teellisessä neuvottelukunnassa seurataan jatku-
5327: meillä, vaan myös muissa maissa. Kun asiaa           vasti akupunktuurin lääketieteellistä merkitystä
5328: viimeksi tutkittiin vuonna 1976 oli akupunk-         koskevaa kehitystä. Jos tässä kohden tapahtuu
5329: tuuri esimerkiksi Ruotsissa kielletty. Sitä sai      muutoksia, voidaan akupunktuuria sairausva-
5330: siellä harjoittaa vain laillistettu lääkäri viran-   kuutuslain mukaan ryhtyä korvaamaan ilman
5331: omaisten tutkimustarkoituksia varten erikseen        erityistä lainsäädäntötoimenpidettä.
5332: antamalla luvalla. Myöskään Norjassa, Tans-
5333:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1980.
5334: 
5335:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
5336:                                               N:o 430                                                3
5337: 
5338: 
5339: 
5340: 
5341:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5342: 
5343:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       publiken Tyskland har akupunktur officiellt
5344: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       accepterats som tili ersättning berättigande
5345: av den 25 september 1980 till vederbörande          vårdform. I Frankrike däremot berättigade av
5346: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      läkare utförd akupunkturbehandling tili ersätt-
5347: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi           ning.
5348: undertecknade spörsmål nr 430:                         Frågan om ersättning för akupunktur inom
5349:                                                     det finska sjukförsäkringssystemet har behand-
5350:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-        lats i folkpensionsanstaltens socialmedicinska
5351:        ning vidta åtgärder, ,för att personer,      delegation. Delegationen har senast vid sitt
5352:        som på vederbörligt sätt behandlats          sammanträde i december 1976 varit av den
5353:        med akupunktur, skall bli berättigade        uppfattningen, att akupunktur åtminstone inte
5354:        til sjukförsäkringsersättning?               ännu i det skedet kunde rekommenderas som
5355:                                                     någon enligt sjukförsäkringslagen tili ersättning
5356:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       berättigande vårdform. Ärendet har även be-
5357: samt anföra följande:                               handlats i den i folkpensions- och sjukförsäk-
5358:    En1igt sjukförsäkringslagen ersätts bl.a. av     ringslagarna avsedda prövningsnämnden, som
5359: läkare given vård som sjukvård. Varje läkarbe-      verkar som högsta rättsmedelsinstans i sjukför-
5360: handling kan emellertid inte betraktas som          säkringsfrågor. Prövningsnämnden ansåg vid
5361: vård, utan det måste förutsättas att behand-        sitt sammanträde den 14 mars 1977, att aku-
5362: lingen från medicinsk synpunkt har betydelse        punktur inte kan betraktas som någon enligt
5363: för skötseln av sjukdomen. Akupunktur är en         sjukförsäkringslagen tili ersättning berättigande
5364: behandlingsmetod, vars medicinska betydelse         vårdform.
5365: utgör en tvistefråga. Detta är fallet inte endast       Inom fo1kpensionsanstalten och dess social-
5366: hos oss utan även i andra länder. År 1976,           medicinska delegation följer man kontinuer1igt
5367: då frågan senast dryftades, var akupunktur          med utveckli:ngen beträffande akupunkturmeto-
5368: förbjuden t.ex. i Sverige. Akupunktur fick där       dens medicinska betydelse. Om det i detta av-
5369: användas endast av legitimerad läkare med            seende sker förändringar, kan akupunktur utan
5370: stöd av tillstånd, som för forskningsändamål         någon särskild lagstiftningsåtgärd bli berätti-
5371:  särskilt beviljats av myndigheterna. Inte heller    gande till ersättning en1igt sjukförsäkrings1agen.
5372:    Norge, Danmark, England och Förbundsre-
5373:       Helsingfors den 23 oktober 1980.
5374: 
5375:                                                                   Minister Katri-Helena Eskelinen
5376:                                              1980 vp.
5377: 
5378: Kirjallinen kysymys n:o 431.
5379: 
5380: 
5381: 
5382: 
5383:                                  Kortesalmi: Oulun-Kuusamon rautatiehankkeen kannattavuuden
5384:                                     tutkimisesta.
5385: 
5386: 
5387:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5388: 
5389:    Oulun-Kuusamon ratahanke oli aikanaan           delleen keskusteltavaksi. Mm. Kuusamossa
5390: Kuusamosta valitun kansanedustajan tohtori         asiasta odotetaan valtiovallan kannanottoa.
5391: Kaarlo Hännisen kuriingasajatus. Tätä rata-           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
5392: hanketta tutkittiinkin kauan ja perusteellisesti   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
5393: 1920- ja 1930-luvuilla, mutta sotavuodet kes-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5394: keyttivät tämän hankkeen. Sotien jälkeen taas      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5395: halpa öljy aiheutti sen, että maantieliikennettä
5396: kehitettiin ja rautatiesuunnitelmat Oulusta                  Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
5397: Kuusamoon hautautuivat.                                    miin Oulun-Kuusamon rautatiehank-
5398:    Nyt öljyenergian jatkuvan kallistumisen vuok-           keen kannattavuuden tutkimiseksi?
5399: si on Oulun~Kuusamon ratahanke tullut uu-
5400:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
5401: 
5402:                                        J. Juhani Kortesalmi
5403: 
5404: 
5405: 
5406: 
5407: 08S000981A
5408: 2                                               1980 'vp.
5409: 
5410: 
5411: 
5412: 
5413:                           Edu·skunnan Herta Puhemiehelle.
5414: 
5415:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         taessa otetaan huomioon 1:ataverkon ohella
5416: mainitussa tarkoituksessa Te, 'Herra Puhemies,         myös tieverkko hyväksikäyttömahdollisuuksi-
5417: olette 25 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn kir-         neen. Tiedossa ei ole riittävän suurta radan vai-
5418: jeenne ohella toimittanut valt~oneuv.oston asian"      kutusalueen kuljetustarvetta, jo~ta hanke olisi
5419: omaiselle jäsenelle jäijefl!.}pksen ka1;1sanedustaja   taloudellisesti perusteltavissa. Oulun-Kuusa-
5420: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-        mon rautatiehankkeen suwuusluokasta voita-
5421: sesta kysymyksestä n :o. 4 31:                         neen vertailun _vuoksi todeta, että · rata olisi
5422:                                                        huomattavasti pidempi kuin julkisuudessa usein
5423:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-       esiintyvä ratahanke .Helsingistä itään Kotkan
5424:         miin Oulun-Kuusamon ·rautatiehank-             kautta Luumäelle. Edellä esitetyn perusteella
5425:         keen kannattavuuden tutkimiseksi?              ja huomioon ottaen sen, että myöskään kysy.
5426:                                 '                      myksen perusteluissa ei ole esitetty hankkeen
5427:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          edellyttämää kulj.etustarvetta, ei ole tällä het-
5428: vasti ··seuraavaa:                                     kellä edellytyksiä hankkeen kannattavuuden tut-
5429:   Uuden radan toteuttamisen tulee ensisijai-           kimiseen.
5430: sesti perustua kuljetustarpeeseen. Tätä arvioi-
5431:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1980.
5432: 
5433:                                                                      Liikennemisteri Veikko Saarto
5434:                                              N:o 431                                             3
5435: 
5436: 
5437: 
5438: 
5439:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5440: 
5441:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      hedömandet av detta beaktas förutom hannätet
5442: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      även vägnät:et och möjligheterna att utnyttja
5443: se av den 25 september 1980 tili vederhörande     detta. På grund av att transportbehovet inom
5444: medlem av stats-rådet översänt avskrift av föl-   hanans influensområde veterligen inte är till-
5445: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi un-     räckligt stort, är projektet inte ekonomiskt be-
5446: dertecknade spörsmål nr 4 31:                     rättigat. Beträffande järnvägsprojektets stor-
5447:                                                   leksklass torde det kunna konstateras, att hanan
5448:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-      Uleåborg-Kuusamo skulle vara betydligt
5449:        ning vidta åtgärder för att undersöka      längre än det i offentligheten ofta nämnda pro-
5450:        lönsamheten i fråga om järnvägsprojek-     jektet som gäller den östliga hansträckan Hel-
5451:        tet Uleåborg-Kuusamo?                      singfors-Kotka-Luumäki. Med stöd av det
5452:                                                   ovan anförda och med beaktande av att det
5453:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      inte heller i motiveringen tili spörsmålet
5454: samt anföra följande:                             nämnts något om det transportbehov som pro-
5455:   Genomförandet av planerna tili en ny hana       jektet förutsätter, finns det för närvarande inte
5456: bör främst grunda sig på •transportbehov. Vid     förutsättningar att undersoka lönsamheten.
5457:      Helsingfors den 16 oktober 1980.
5458: 
5459:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
5460:                                              1980 vp.
5461: 
5462: Kirjallinen kysymys n:o 432.
5463: 
5464: 
5465: 
5466: 
5467:                                  Kortesalmi: Metsäpalovakuutuksen hankkimisesta turvesoiden
5468:                                     välittömässä läheisyydessä oleville yksityismetsille.
5469: 
5470: 
5471:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5472: 
5473:    Maamme turvesoiden hyväksikäyttö on ener-           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
5474: giakriisin vuoksi voimakkaasti lisääntynyt. Kui-    tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
5475: tenkin tästä on ollut seurauksena mm. suo-          tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5476: palojen lisääntyminen jopa niin, että soita ym-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5477: päröivät metsät ovat tulleet entistä suurempaan     sen:
5478: vaaravyöhykkeeseen.                                            Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä asi-
5479:    Kaikki yksityiset metsänomistajat eivät ole              anmukaisiin lainsäädäntötoimiin veivoit-
5480: kuitenkaan riittävän varakkaita hankkiakseen                taakseen turvesoilla työskentelevät yh-
5481: itse palovakuutuksen turvesoiden ympärillä ole-             tiöt hankkimaan metsäpalovakuutuksen
5482: ville metsille. Tämän vuoksi olisi oikeus ja                turvesoiden välittömässä läheisyydessä
5483: kohtuus, että turvetta nostavat yhtiöt velvoi-              oleville yksityismetsille?
5484: tettaisiin hankkimaan palovakuutus niille yk-
5485: sityisille metsille, jotka ovat turvesoiden lä-
5486: himmässä ympäristössä.
5487:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
5488: 
5489:                                       J. Juhani Kortesalmi
5490: 
5491: 
5492: 
5493: 
5494: 088000987H
5495: 2                                            1980 vp.
5496: 
5497: 
5498: 
5499: 
5500:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
5501: 
5502:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tulipalon vaara turvetuotannossa kesäaikaan
5503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on merkittävä, koska tällöin liikutaan moottori-
5504: olette 25 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn           käyttöisillä koneilla turvekentillä, joissa on
5505: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kuivaa ja palonarkaa turvetta. VAPO on pyr-
5506: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kinyt monin tavoin lisäämään turvetuotannon
5507: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-       paloturvallisuutta. Tärkeimmät ennaltaehkäise-
5508: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 432:              vät toimenpiteet ovat seuraavat: jokaisessa ve-
5509:                                                     tokoneessa on oma sammutuskalustonsa. Ve-
5510:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä asi-    tokoneet puhdistetaan paineilmalla säännöllises-
5511:        anmukaisiin lainsäädäntötoimiin veivoit-     ti, jottei muun muassa pakosarjoille kertyvä
5512:        taakseen turvesoilla työskentelevät yh-      pöly syttyisi ja toimisi palolähteenä. Työmail-
5513:        tiöt hankkimaan metsäpalovakuutuksen         la tupakointi on ehdottomasti kielletty. Palon
5514:        turvesoiden välittömässä läheisyydessä       suuren leviämisvaaran vuoksi tuotanto keskey-
5515:        oleville yksityismetsille?                   tetään mikäli tuulen nopeus ylittää 9 m/s. Jot-
5516:                                                     ta mahdollisesti syttynyt palo havaittaisiin
5517:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:       mahdollisimman nopeasti, on seuraaviin toi-
5518:     Pohtoturvetuotantoa harjoittaa Suomessa         menpiteisiin työmailla ryhdytty: kesäaikana var-
5519: suuressa mittakaavassa kolme yritystä: Valtion      tioidaan tuotantoaluetta 2-3 tuntia työvuoron
5520: polttoainekeskus ( VAPO), Turveruukki Oy ja         päättymisen jälkeen ja metsäpalovaroituksien
5521: Kymi-Kymmene Oy. VAPO, joka on kauppa-              aikana järjestetään ympärivuorokautinen palo-
5522: ja teollisuusministeriön alainen valtion liike-     vartiointi. Osaa työmaista tarkkaillaan myös
5523: laitos, tuottaa 85-90 % polttoturpeesta maas-       ilmasta käsin palontorjuntalentojen yhteydessä.
5524: samme. Seuraavassa tarkastellaan suopaJoihin        Varsinaisen sammutusvaiheen tehokkaan hoi-
5525: liittyviä kysymyksiä turpeen päätuottajan,          don vuoksi VAPO on yhteistoiminnassa myös
5526: VAPOn osalta, jonka toimintaan ministeriö           paikallisten kuntien paloviranomaisten kanssa.
5527: voi suoranaisesti vaikuttaa. Yksityisten yhtiöi-       Sisäasiainministeriön v. 197 6 lähettämän
5528: den soiden palontorjunta- ja vakuutuskysymyk-       yleisohjeen mukaisesti on V APOssa laadittu
5529: siin puuttuminen ei kuulune kauppa- ja teol-        palontorjuntasuunnitelma tarvittavine karttoi-
5530: lisuusministeriön toimialaan.                       neen kaikista turvetyömaista. Suunnitelma on
5531:     Valtion Polttoainekeskus on kesällä 1980        toimitettu ao. kunnan paloviranomaisille. Suun-
5532: tuottanut turvetta 97 työmaalla eri puolilla        nitelma sisältää sammutushenkilöstön organi-
5533: Suomea. Turvetta tuotettiin yhteensä 23 000         saation lisäksi ennaltaehkäisevät toimenpiteet
5534: hehtaarin alalta. Turvetuotannossa työskenteli      ja varomääräykset, ohjeet sammutustoiminnas-
5535: kesäkaudella 3 400 työntekijää ja tuotantoon        ta ja tarvittavasta palokalustosta ja tiedot sii-
5536: osallistui noin 1 500 traktoria.                    tä, miten sammutusveden saanti ja riittävyys
5537:     V apon keräämän tilaston mukaan vuosina         on järjestetty.
5538: 1975-1980 on turvetuotantoalueilla tapahtu-            Suunniteltaessa tuotantoalueiden palontor-
5539: nut yhteensä 24 sellaista tulipaloa, joissa pa-     juntaa otetaan huomioon turvetyömaan laajuus,
5540: loalue on ollut yhtä hehtaaria suurempi. Näis-      paikalliset olosuhteet, lähiasutus ja ao. kun-
5541: tä paloista on 10 ollut sellaisia, joissa tuli on   nan palokunnan tulojat ja muut saatavissa
5542: päässyt      turvetuotantoalueen     ulkopuolelle   olevat sammutusvoimat.
5543: (metsään tai joutomaalle). Metsää on tällöin           Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta tur-
5544: tuhoutunut keskimäärin muutamia hehtaareja          vetuotannossa ei voida välttyä kokonaan tur-
5545: paloa kohti; vain kolmessa tapauksessa on           vepaloilta. Myös palojen leviämisen mahdolli-
5546: tuhoutunut alue ollut yli 10 hehtaaria.             suus turvetuotantoalueiden ulkopuolelle on ai-
5547:                                          N:o 432                                              3
5548: 
5549: na olemassa. Valtion laitoksena VAPOlla ei     sammutuskustannukset korvautuvat palo- ja pe-
5550: kuitenkaan ole valtion omaisuuden yleisestä    lastustoimesta annetun lain periaatteiden mu-
5551: vakuuttamiskiellosta johtuen mahdollisuutta    kaisesti. Itse puustolle aiheutuneiden vahinko-
5552: ryhtyä vakuuttamaan sen enempää omia tur-      jen korvaamisessa sellaisissa tapauksissa, jois-
5553: vetyömaitaan kuin niitä ympäröiviä alueita.    sa metsää ei ole vakuutettu, noudatetaan va-
5554:   Turvesoilta lähtöisin olevien metsäpalojen   hingonkorvauslain periaatteita.
5555:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1980.
5556: 
5557:                                                Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
5558: 4                                            1980 vp.
5559: 
5560: 
5561: 
5562: 
5563:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5564: 
5565:    I det syft~ 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sig utanför produktionsområdet - tili närlig-
5566: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       gande skogar eller värdelösa trakter. Skog har
5567: av den 25 september 1980 tili vederbörande          vid dessa bränder brunnit upp i medeltal
5568: medlem av statsrådet för avgivande av svar          några hektar per brand; endast i tre fall har
5569: översänt avskrift av följande av riksdagsman        det brandförstörda området varit större än
5570: J. Juhani Kortesalmi undertecknade spörsmål          10 hektar.
5571: nr 432:                                                 Brandtisken vid torvproduktion är betydlig
5572:                                                     under sommartid, emedan man då rör sig med
5573:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-        motordrivna maskiner på torvfält där torven
5574:        ning vidtaga vederbörliga lagstiftnings-     är torr och eldfarlig. Statens bränslecentral
5575:        åtgärder för att förplikta de bolag som      har på olika sätt försökt förbättra brandsäker-
5576:        idkar arbete på torvmossar att taga          heten vid torvproduktion. De viktigaste pre-
5577:        skogsbrandförsäkringar för privata sko-      ventiva åtgärder som man vidtagit är följande.
5578:        gar i närheten av mossarna?                  Varje dragmaskin har ett eget släckningsred-
5579:                                                     skap. Dragmaskinerna rengörs regelbundet med
5580:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         tryckluft för att bl.a. den damm som samlas
5581: anföra följande:                                     upp på avgasrören inte skulle ta eld och sprida
5582:                                                     branden vidare. Tobaksrökning på arbetsplatser
5583:    Bränntorvsproduktion idkas i stor skala i         är strängt förbjuden. På grund av den stora
5584: Finland av tre företag: Statens bränslecentral,      risken för att branden sprider sig avbryts pro-
5585: Turveruukki Oy och Kymi-Kymmene Ab. Sta-            duktionen alltid när vindhastigheten överstiger
5586: tens bränslecentral, som är en handels- och          9 meter per sekund. - För att en brand skall
5587: industriministeriet underställd statlig affärsin-    upptäckas i ett så tidigt skede som möjligt har
5588: rättning, producerar 85 a 90 % av bränntor-         på arbetsplatser vidtagits följande åtgärder.
5589: ven i landet. Nedan berörs problematiken i          Produktionsområdet bevakas sommartid under
5590: anslutning tili mossområdena från statens           2 a 3 timmar ännu efter arbetsskiftets utgång
5591: bränslecentrals, den ledande torvproducentens       och under skogsbrandvarningar utförs brand-
5592: synvinkel, då ministeriet kan direkt påverka        bevakning dygnet om. Endel arbetsplatser be-
5593: bara detta bolags verksamhet. Ingrepp i frågor      vakas även från luften i samband med de
5594: angående brandskyddet och försäkringar i fråga      normala brandskyddsflygen. I och för en effek-
5595: om enskilda bolags mossar torde inte falla           tiv skötsel av brandsläckningen står statens
5596: inom handels- och industriministeriets kompe-       bränslecentral också i samarbete med brand-
5597: tens.                                               myndigheterna i berörda kommuner.
5598:    Statens bränslecentral har under sommaren            Vid statens bränslecentral har i enlighet
5599: 1980 skördat torv på 97 arbetsplatser i olika       med ministeriets för inrikesärendena allmänna
5600: delar av landet. Torv skördades på en areal         direktiv från år 197 6 uppgjorts en brandskydds-
5601: av sammanlagt 23 000 hektar. För torvproduk-        plan jämte nödiga kartor över samtliga torv-
5602: tionen svarade under sommarsäsongen 3 400           arbetsplatser. Planen har distribuerats tili
5603: anställda med ca 1 500 traktorer.                   brandmyndigheterna i de berörda kommunerna.
5604:    Enligt en statistik som bränslecentralen sam-    Planen innefattar förutom organisationen för
5605: manställt om saken har på torvproduktions-          släckningspersonal preventiva åtgärder och
5606: områdena under åren 1975-1980 förekommit            säkerhetsföreskrifter, anvisningar om släck-
5607: sammanlagt 24 sådana bränder där brand-             ningsverksamhet och erforderligt släcknings-
5608: arealen varit större än ett hektar. Bland dessa     redskap samt uppgifter om hur tiliförseln och
5609: bränder har tio varit sådana i vilka elden spritt   tiliräckligheten av släckvatten har garanterats.
5610:                                              N:o 432                                             5
5611: 
5612:    Vid planeringen av brandskyddet på pro-         bränslecentral på grund av det allmänna för-
5613: duktionsområden skall hänsyn tagas til1 ar-        budet mot försäkring av statens egendom dock
5614: betsplatsens areal, de lokala förhållandena, bo-   ingen möjlighet att börja försäkra sina torv-
5615: sättningen i närheten, den tid som kommu-          arbetsplatser eller deras omgivningar. Släck-
5616: nens brandkår behöver för att anlända til1         ningskostnaderna i fråga om bränder som bör-
5617: platsen samt uppgift om de andra släcknings-       jar på torvmossar ersätts i enlighet med de
5618: krafter som vid brand står tili förfogande.        principer som ligger till grund för lagen om
5619:    Trots alla säkerhetsåtgärder kan bränder vid    brand- och räddningsväsendet. Vid gottgörande
5620: torvproduktion inte helt och hållet förebyggas.    av egentliga virkesförluster i fall där skogen
5621: Risken för att branden sprider sig utanför         ej är försäkrad gäller principerna i skade-
5622: själva produktionsområdet bör alltid räknas        ståndslagen.
5623: med. Såsom en statsinrättning har statens
5624:      Helsingfors den 30 oktober 1980.
5625: 
5626: 
5627:                                                    Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
5628: 
5629: 
5630: 
5631: 
5632: 088000987H
5633:                                              1980 vp.
5634: 
5635: Kirjallinen kysymys n:o 433.
5636: 
5637: 
5638: 
5639: 
5640:                                  Kortesalmi: Alkoholijuomien myynnin rajoittamisesta.
5641: 
5642: 
5643:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5644: 
5645:    Läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa pyri-         Ruotsissa on myös esitetty vakava toivomus,
5646: tään lähiaikoina tekemään tarpeelliset toimen-      että julkisuuden henkilöt, ministerit, kansan-
5647: piteet alkoholin kulutuksen rajoittamiseksi ny-     edustajat ja muut korkeassa asemassa olevat
5648: kyisestään. Ruotsissa tällä hetkellä alkoholin      henkilöt ryhtyisivät näyttämään hyvää esimerk-
5649: kulutus nousee seitsemään litraan jokaista asu-     kiä ja vähentämään ja lopettamaan alkoholin
5650: kasta kohden vuodessa. Ruotsissa, kuten mei-        käytön julkisissa veronmaksajien maksamissa
5651: dänkin maassamme, nuorison jopa peruskoulua         tilaisuuksissa.
5652: käyvien lasten lisääntyvä alkoholin käyttö, jon-       Myös Suomessa alkoholihaitat varsinkin nuo-
5653: ka seuraukset asianomaisille ja koko yhteiskun-     rison keskuudessa ovat osoittautuneet jo erit-
5654: nalle ovat mitä kohtalokkaimmat varsinkin tu-       täin kohtalokkaiksi. SMP on jo vuosia vaati-
5655: levaisuutta ajatellen. Tähän seikkaan on erityis-   nut, että Suomessa raitistaminen olisi aloitetta-
5656: tä huomiota kiinnittänyt koti- ja kouluväen         va yläpäästä ts., että julkisuuden henkilöt al-
5657: ohella myös Ruotsin hallitus. Varsinkin sosiaa-     kaisivat näyttää hyvää esimerkkiä nuorisolle ja
5658: liministeri Karin Söder, joka virassaan joutuu      koko kansalle. Siksi SMP on aina vastustanut
5659: paljon tekemisiin alkoholin väärinkäytöstä joh-     alkoholin käyttöä virallisissa veronmaksajien
5660:  tuvien vahinkojen ja haittojen kanssa pitää tar-   kustantamissa tilaisuuksissa.
5661: peellisena kaikkiin niihin toimiin ryhtymistä,          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
5662: joiden avulla voitaisiin jotenkin rajoittaa alko-   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
5663: holin kulutusta niin nuorison kuin aikuisväes-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5664: tönkin keskuudessa. Ruotsin yleinen mielipide-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5665: kin on nyt ·jo kääntynyt siihen, että jotakin on
5666: todella tehtävä· liiallisen alkoholin kulutuksen               Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
5667:  säätelemiseksi ja lopettamiseksi. Tältä pohjalta           miin alkoholin myynnin rajoittamiseksi
5668:  lähtien on hyvin ymmärrettävää, että Tukhol-               Suomessa ainakin nuorisoa ajatellen tiet-
5669: man ja Uppsalan poliisi ovat päättäneet ryhtyä              tyinä juhla-aikoina ja samalla
5670:  toimiin estääkseen nuorisoa hankkimasta alko-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5671: holia alan kaupoista ainakin . tiettyinä juhla-             julkisen elämän raitistamiseksi?
5672:  aikoina ja -päivinä.
5673:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
5674: 
5675:                                         J. Juhani Kortesalmi
5676: 
5677: 
5678: 
5679: 
5680: 088000982B
5681: 2                                            1980 vp.
5682: 
5683: 
5684: 
5685: 
5686:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
5687: 
5688:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa    koulussaan 17. 9. 1979 päätti saattaa asian hal-
5689: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohta-
5690: olette 25 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn kir-      jille kannanottoja varten, jotka koskisivat yhtä
5691: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    hyvin lakiesityksen sisältöä kuin lain toteutus-
5692: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     aikataulua. Näitä kannanmäärittelyjä ei kuiten-
5693: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-     kaan vielä ole kaikissa eduskuntaryhmissä ta-
5694: sesta kysymyksestä n:o 433:                         pahtunut. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin
5695:                                                     omasta puolestaan pyrkinyt kiirehtimään asian
5696:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    käsittelyä.
5697:        miin alkoholin myynnin rajoittamiseksi           Varsinaisten lainsäädännöllisten rajoitustoi-
5698:        Suomessa ainakin nuorisoa ajatellen tiet-    menpiteiden ohella parlamentaarinen alkoholi-
5699:        tyinä juhla-aikoina ja samalla               komitea korosti asennekasvatuksen merkitystä
5700:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       alkoholihaittojen vähentämisessä. Komitean
5701:        julkisen elämän raitistamiseksi?             mielestä olisi erityisesti pyrittävä alkoholin eri-
5702:                                                     tyishyödykeluonteen korostamiseen sekä alko-
5703:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         holin käytön ihannoinnin vähentämiseen.
5704: tavasti seuraavaa:                                      Tältä osin voidaan viitata Raittiuskasvatusko-
5705:    Parlamentaarinen alkoholikomitea Jattamas-       mitean viime keväänä jättämään mietintöön
5706: sään mietinnössä (Komiteanmietintö 1978: 33)         (Komiteanmietintö 1980: 22), jossa laaja-
5707: esitti alkoholimyyntiin kohdistuvina rajoitus-      alaisesti selvitetään niitä toimenpiteitä, joiden
5708: toimenpiteinä mm. Alkon myymälöiden pitä-           avulla alkoholikulutusta ja -haittoja voitaisiin
5709: mistä suljettuna lauantaisin, ravintoloiden an-     maassamme vähentää. Tämä useita ratkaisueh-
5710: niskeluaikojen tarkistamista, alkoholijuomien ja-   dotuksia sisältävä komiteanmietintö on parhail-
5711: kelun valvonnan tehostamista, alkoholijuomien       laan lausuntokierroksella. Sosiaali- ja terveys-
5712: korvauksettakin alaikäisille tapahtuvan välittä-    ministeriö on pyytänyt vastaukset kuluvan vuo-
5713: misen kieltämistä, valtion ylimmille edustajille    den loppuun mennessä.
5714: valtion edustustilaisuuksia varten tapahtuvan           Hallitus pyrkii jatkuvasti kiinteästi seuraa-
5715: erityismyynnin lopettamista virallisilla edustus-   maan alkoholitilanteen kehitystä. Kuten edellä
5716: paikoilla tapahtuvaa myyntiä lukuunottamatta,       olevasta käy ilmi, Hallituksella on parhaillaan-
5717: sekä että verotuksessa olisi suhtauduttava en-      kin vireillä useita toimenpiteitä alkoholiolojem-
5718: tistä pidättyvämmin alkoholiostojen verovähen-      me parantamiseksi ja myynnin rajoittamiseksi.
5719: nyskelpoisuuteen.                                   Pyydetyt kannanotot ja lausunnot saatuaan Hal-
5720:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu    litus tulee antamaan erilliset lainmuutosesityk-
5721: luonnos alkoholilainsäädännön uudistamiseksi        set ja ryhtymään muihin tarpeellisiksi katsotta-
5722: parlamentaarisen alkoholikomitean ehdotusten        viin toimenpiteisiin.
5723: pohjalta. Hallitus käsiteltyään luonnosta ilta-
5724:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1980.
5725: 
5726:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
5727:                                                N:o 433                                               3
5728: 
5729: 
5730: 
5731: 
5732:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
5733: 
5734:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utkastet isin aftonskola 17.9.1979 beslöt
5735: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            Regeringen tillställa ärendet ordförandena för
5736: velse av den 25. 9. 1980 till vederbörande           regeringspartiernas riksdagsgrupper för att des-
5737: medlem av statsrådet översänt avskrift av            sa skulle ta ståndpunkt såväl till innehållet i
5738: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi         lagförslaget som till tidtabellen för lagens verk-
5739: undertecknade spörsmål nr 4 33:                      ställighet. Dessa ståndpunktstaganden har emel-
5740:                                                      lertid inte ännu gjorts i alla riksdagsgrupper.
5741:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-         Social- och hälsovårdsministeriet har för sin
5742:        ning vidta åtgärder för att åtminstone        egen del försökt påskynda ärendets behandling.
5743:        med tanke på ungdomen begränsa alko-             Parlamentariska alkoholkommitten betonade
5744:        holförsäljningen i Finland under vissa        betydelsen av attitydfostran vid sidan av egent-
5745:        högtider och                                  liga legislativa restriktionsåtgärder i fråga om
5746:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       lindrandet av alkoholbrukets konsekvenser.
5747:        ta för att göra det offentliga livet nykt-    Kommitten ansåg att man särskilt borde för-
5748:        rare?                                         söka betona alkoholens karaktär av specialför-
5749:                                                      nödenhet samt minska idealiseringen av alko-
5750:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        holbruket.
5751: samt anföra följande:                                   Här kan man hänvisa till det betänkande som
5752:    Såsom åtgärder för begränsning av alkohol-        kommitten för nykterhetsfostran avlät senaste
5753: försäljningen föreslog den parlamentariska alko-     vår ( Kommittebetänkande 1980: 22), vari in-
5754: holkommitten i sitt betänkande ( Kommittebe-         går en omfattande utredning om de åtgärder
5755: tänkande 1978: 33) bl.a. lördagsstängning av         genom vilka alkoholkonsumtionen och dess
5756: Alkos butiker, justering av restaurangers ut-        skador kunde minskas i vårt land. Detta be-
5757: skänkningstider, effektivering av kontrollen av      tänkande, som innehåller flere förslag till lös-
5758: alkoholdryckers distribution, införande av för-      ningar, är för närvarande på remiss. Social- och
5759: bud mot att även utan ersättning förmedla            hälsovårdsministeriet har anhållit om svaren
5760: alkoholdrycker till minderåriga, avskaffande av      inom utgången av detta år.
5761: specialförsäljningen för representationstillfällen      Regeringen strävar till att fortsättningsvis
5762: till statens högsta representanter med undantag      noggrant följa med alkoholsituationens utveck-
5763: av den försäljning som sker på representations-      ling. Såsom det framgår av det ovansagda har
5764: platser samt att man borde förhålla sig allt         Regeringen flere åtgärder anhängiga, vilka sik-
5765: mera återhållsam till avdragbarheten av alko-        tar på en förbättring av våra alkoholförhållan-
5766: holinköp vid beskattningen.                          den och på en begränsning av försäljningen.
5767:     På basen av parlamentariska alkoholkommit-       Efter att ha erhållit de inbegärda ståndpunkts-
5768: tens förslag har man vid social- och hälsovårds-     tagandena kommer Regeringen att utfärda sär-
5769: ministeriet utarbetat ett utkast till revidering     skilda förslag till lagändringar och vidta övriga
5770: av alkohollagstiftningen. Efter att ha behandlat     åtgärder som anses nödiga.
5771:      Helsingfors den 28 oktober 1980.
5772: 
5773:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen
5774:                                               1980 vp.
5775: 
5776: Kirjallinen kysymys n:o 434.
5777: 
5778: 
5779: 
5780: 
5781:                                  Kortesalmi: Paikallisteitten luokituksen muuttamisesta maantie-
5782:                                     luokitukseksi Pyhännän kunnassa.
5783: 
5784: 
5785:                         E d u sk u n n an   H erra       P u he m i e h e 11 e.
5786: 
5787:    Pyhännän kunnassa tierasitukset ovat nous-       siin valtion omistukseen ja hoitoon. SMP:n
5788: seet paikallisen asujamiston ja kunnan edusta-      mielestä tässä siirtämisessä olisi lähdettävä al-
5789: jien mielestä kohtuuttoman suuriksi. Tämän          kuun nimenomaan Pohjois- ja Itä-Suomessa.
5790: vuoksi Pyhännällä haluttaisiin kiirehtiä paikal-    Koska Pyhännän kunnassa tunnetaan erityistä
5791: listeitten luokituksen muuttamista maanteiksi.      huolta tästä asiasta, SMP haluaa hallitukselta
5792: Kiireellisimmät kohteet olisivat ensiksi Alakylä    selvän kannanoton Pyhännän tietilanteeseen.
5793: -Tavastkenkä (28 km), toiseksi Lappi-                  Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
5794: Lamujoki-Ojakylä-Kivijärvenkangas            ( 20   päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
5795: km) ja kolmanneksi Koukkula-Saviselkä ( 20          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5796: km, josta noin kuusi kilometriä Pyhännän            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5797: puolella).
5798:    Saatujen tietojen mukaan Pyhännän kunta                     Aikooko Hallitus ryhtyä tehokkaisiin
5799: joutuu sijoittamaan näiden teiden kunnostuk-                toimiin   paikallisteitten  luokituksen
5800: seen ja ylläpitoon vuosittain noin 40 000                   muuttamiseksi maantieluokitukseksi Py-
5801: markkaa.                                                    hännän kunnassa kunnan edustajien toi-
5802:    SMP on jatkuvasti vaatinut oikeutetusti sitä,            vomusten mukaisesti?
5803: että yksityis- ja kunnantiet kiiresti siirrettäi-
5804:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
5805: 
5806:                                        J. Juhani Kortesalmi
5807: 
5808: 
5809: 
5810: 
5811: 088000961N
5812: 2                                          1980 vp.
5813: 
5814: 
5815: 
5816: 
5817:                       E dusku n nan       H erra      P u h e m i e h e 11 e.
5818: 
5819:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    Aloitteen käsittelyn yhteydessä pun suorlttl
5820: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     liikennetutkimuksen, jossa todettiin, ettei tie
5821: olette 25 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn kir-    täytä liikenteellisesti yleisistä teistä annetun
5822: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lain 7 § :n maanteille asettamia vaatimuksia.
5823: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     Muilla kysymyksen tarkoittamilla paikallisteillä
5824: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta    ei ole suoritettu vastaavaa tutkimusta eikä
5825: kirjallisesta kysymyksestä n:o 434:               niistä ole vireillä kunhan aloitteitakaan. Tievi-
5826:                                                   ranomaisten käsityksen mukaan - huomioon-
5827:           Aikooko Hallitus ryhtyä tehokkaisiin    ottaen kunnan alueella kulkevat valta- ja kanta-
5828:        toimiin   paikallisteitten  luokituksen    tiet sekä muut maantiet - ko. tiet ovat kuiten-
5829:        muuttamiseksi maantieluokitukseksi Py-     kin tarpeen vain paikallista liikennettä varten
5830:        hännän kunnassa kunnan edustajien toi-     eli ne eivät täytä liikenteellisesti maantielle tie-
5831:        vomusten mukaisesti?                       lain mukaan asetettavia vaatimuksia.
5832:                                                      Pyhännän kunta on vuonna 1979 joutunut
5833:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     osallistumaan alueellaan olevien paikallisteiden
5834: vasti seuraavaa:                                  kunnossapitokustannuksiin 28 199 mk:lla kun-
5835:    Kysymyksessä tarkoitetaan Ahokylän-Kon-        nan osallistumisprosentin ollessa 12,2 %, joka
5836: tiolammen paikallistietä, Kontiolammen-Ta-        on Oulun piirin kunnista neljänneksi pienin.
5837: vastkengän paikallistietä, Lamujokivarren pai-    Keskimääräinen osallistumisprosentti Oulun
5838: kallistien osan ja Lamun-Ojankylän paikallis-     läänin muissa kuin kaupunkikunnissa on 15,8
5839: tien osan muodostamaa tiejaksoa sekä Kivipe-      %.
5840: rän-Sydänmaan paikallistietä. Kontiolammen           Edellä esitetyn perusteella varsinkaan, kun
5841: -Tavastkengän paikallistien maantieksi muut-      asiaa ei ole tielain mukaisesti kunnan toimesta
5842: tamisesta on Pyhännän kunta tehnyt vuonna         pantu vireille, ei ole perusteita kysymyksessä
5843: 1971 aloitteen, joka on päätynyt liikenneminis-   esitettyihin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.
5844: teriön kielteiseen päätökseen 18. 6. 1973.
5845:      Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1980.
5846: 
5847:                                                                 Liikenneministeri ~veikko Saarto
5848:                                              N:o 434                                             3
5849: 
5850: 
5851: 
5852: 
5853:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
5854: 
5855:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      ler de krav som 7 § lagen om allmänna vägar
5856: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       uppställer i fråga om landsvägar. 1 fråga om
5857: se av den 25 september 1980 tili vederbörande      de andra bydgevägar som avses i spörsmålet
5858: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     har ingen motsvarande undersökning gjorts och
5859: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi          i fråga om dem är heller inga kommunala
5860: ställda skriftliga spörsmål nr 434:                initiativ anhängiga. Enligt vägmyndigheternas
5861:                                                    uppfattning behövs de berörda vägarna - med
5862:           Ämnar Regeringen vidta effektiva åt-     beaktande av de huvud- och stamvägar samt
5863:        gärder för ändring av bygdevägarnas         andra landsvägar som finns inom kommunen
5864:        klassificering tili klassificering såsom    - endast för den lokala trafiken. Detta inne-
5865:        landsvägar inom Pyhäntä kommun i en-        bär att de i trafikmässigt avseende inte fyller
5866:        lighet med de önskemål som framförts        de krav som enligt väglagen ställs på lands-
5867:        av kommunens representanter?                vägar.
5868:                                                       Pyhäntä kommun deltog år 1979 i kostna-
5869:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      derna för underhållet av bygdevägarna inom
5870: samt anföra följande:                              kommunen med 28 199 mk och procenten för
5871:    1 spörsmålet avses bygdevägen Ahokylä-          kommunens deltagande uppgick tili 12,2 %.
5872: Kontiolampi, bygdevägen Kontiolampi-Ta-            Denna procentsats är fjärde i ordningen räknat
5873: vastkenkä, den vägsträcka som bildas av en         från de lägsta inom kommunerna i Uleåborgs
5874: del av Lamujokivarsi bygdeväg och en del av        vägdistrikt. Den genomsnittliga procentsatsen
5875: bygdevägen Lamu-Ojankylä samt bygdevägen           för deltagandet i dessa kostnader inom andra
5876: Kiviperä-Sydänmaa. Pyhäntä kommun väckte           kommuner i Uleåborgs Iän än städer är 15,8
5877: år 1971 ett initiativ om att bygdevägen Kon-       %.
5878: tiolampi-Tavastkenkä skulle ändras tili lands-        Med stöd av vad ovan anförts, särskilt då
5879: väg. 1nitiativet ledde tili ett avböjande beslut   saken inte i enlighet med väglagen har an-
5880: i trafikministeriet 18. 6. 1973. 1 samband med     hängiggjorts på initiativ av kommunen, före-
5881: behandlingen av initiativet gjorde vägdistriktet   ligger inte anledning att vidta de åtgärder som
5882: en trafikundersökning, varvid det konstatera-      föreslagits i spörsmålet.
5883: des att vägen inte i trafikmässigt avseende fyl-
5884:      Helsingfors den 22 oktober 1980.
5885: 
5886:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
5887:                                                1980 vp.
5888: 
5889: Kirjallinen kysymys n:o 435.
5890: 
5891: 
5892: 
5893: 
5894:                                   Kortesalmi: Muistomerkin pystyttämisestä lotille ja kotirinta-
5895:                                      man naisille.
5896: 
5897: 
5898:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5899: 
5900:    Isänmaamme kunniakkaiden puolustustaiste-         tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
5901: lujen aikana lotat sekä kotirintaman naiset ja       tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5902: äidit tekivät isänmaallemme korvaamattomia           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5903: palveluksia. Siksi on oikein, että Suomen kan-       sen:
5904: sa osoittaa kunnioitustaan sodan aikaisille uh-
5905: rautuville lotille sekä kotirintaman naisille py-             Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
5906: syvästi.                                                    miin muistomerkin pystyttämiseksi isän-
5907:    Sotaveteraanijärjestön puheenjohtaja Gunnar              maallisten puolustustaistelujemme uhrau-
5908: Laatio onkin kesällä 1980 esittänyt sodan ajan              tuville lotille ja sankarillisille kotirin-
5909: suomalaisille naisille patsaan pystyttämistä. Aja-          taman naisille ja varata sitä varten riit-
5910: tus on kannatettava.                                        tävät määrärahat valtion tulo- ja me-
5911:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-             noarvioon?
5912:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
5913: 
5914:                                         J. Juhani Kortesalmi
5915: 
5916: 
5917: 
5918: 
5919: 088001051K
5920: 2                                            1980 vp.
5921: 
5922: 
5923: 
5924: 
5925:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
5926: 
5927:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      on useassa päiväkäskyssään kiittänyt Suomen
5928: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       naisia, niin lottia ja sotilaskotisisaria kuin äite-
5929: olette 25 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn kir-      jä ja muita kotirintaman naisia heidän arvok-
5930: jeenne n:o 1388 ohella toimittanut valtioneu-       kaasta työstään isänmaan hyväksi.
5931: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäl-         Suomen sotiin 1939-45 liittyviä muisto-
5932: jennöksen kansanedustaja J. Juhani Kortesal-        merkkejä on pystytetty ensisijaisesti sankari-
5933: men näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-       vainajien muiston kunnioittamiseksi kirkkomai-
5934: tä n:o 435:                                         den yhteyteen. Eräät aselajit ja joukko-osastot
5935:                                                     ovat myös saaneet muistomerkkinsä. Niiden
5936:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-     aiheeseen sisältyy sekä miesten että naisten tais-
5937:        miin muistomerkin pystyttämiseksi isän-      telun ja työn kunnioittaminen.
5938:        maallisten puolustustaistelujemme uhrau-        Sotiemme paineen erittäin raskaan taakan
5939:        tuville lotille ja sankarUlisille kotirin-   kantaneille rintamasotilaille, talvi- ja jatkoso-
5940:        taman naisille ja varata sitä varten riit-   dan sekä Lapin sodan taistelijoille ei ole muis-
5941:        tävät määrärahat valtion tulo- ja meno-      tomerkkiä pystytetty samoin kuin ei kotirin-
5942:        arvioon?                                     taman miehille eikä naisillekaan. Kun maini-
5943:                                                     tunaiheista muistomerkkiä ryhdytään hankki-
5944:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       maan, olisi siihen sisällytettävä kaikkien so-
5945: vasti seuraavaa:                                    tiemme veteraanien, niin miesten kuin nais-
5946:    Viime maailmansodan aiheuttamat koettele-        tenkin taistelu ja työ isänmaamme itsenäisyy-
5947: mukset maallemme vaativat koko kansan sekä          den ja toimeentulon hyväksi.
5948: henkisen että ruumiillisen työpanoksen vaikeuk-        Muistomerkit on yleensä saatu aikaan kan-
5949: sien voittamiseksi. Niin rintamilla kuin koti-      salaisjärjestöjen toimesta, jolloin hanke on to-
5950: alueillakin joutuivat sekä miehet että naiset,      teutettu erikseen perustetun patsastoimikunnan
5951: sekä sotilaat että siviilit ankarasti ponnistele-   tekemän suunnitelman mukaan. Varat on useas-
5952: maan valtakunnan itsenäisyyden ja kansan toi-       ti hankittu keräyksin ja lahjoituksin. Valtio
5953: meentulon säilyttämiseksi, jolloin myös nais-       ja kunnat ovat saattaneet osallistua hankkee-
5954: ten työn osuus on ollut merkittävä ja jälki-        seen myöntämällä siihen varoja. Valtio ei yleen-
5955: polvien kunnioituksen ansaitseva. Silloinen puo-    sä ole ollut aloitteen tekijänä eikä toteutta-
5956: lustusvoimien ylipäällikkö ja tasavallan presi-     jana tasavallan presidenttien patsaita lukuun-
5957: dentti, Suomen marsalkka C. G. Mannerheim           ottamatta.
5958:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1980.
5959: 
5960:                                                                   Puolustusministeri Lasse Äikäs
5961:                                               N:o 435                                              3
5962: 
5963: 
5964: 
5965: 
5966:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
5967: 
5968:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        kvinnor för deras värdefulla arbete för fost~er­
5969: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           landets väl.
5970: vdse nr 1388 'av den 25 september 1980 tili             Minnesstoder som ansluter sig tili Finlands
5971: vederbörande medlem av 'statsrådet översänt         krig åren 1939-45 har i första hand rests
5972: avskrift av följande av riksdagsman J. Juhani       i ans:lutning tili kyrkogårdar för att hedra min-
5973: Kortesalmi undertecknade spörsmål nr 4 35:          net av de stupade hjältarna. Vissa vapenslag
5974:                                                     och truppförband har också fått sina mi:nnes-
5975:          Ämnar Regeringen skyndsamt vidta           stoder. Ämnet för dessa minnesstoder är en
5976:        åtgärder för resande av en minnesstod         hedersbetygelse för såväl männens som kvin-
5977:        över våra fosterländska försvarsstriders     nornas kamp och arbete.
5978:        uppoffrande lottor och hjä1temodiga              Någon minnestod har inte rests över de
5979:        kvinnor på hemmafronten och för än-          front,soldater som bar den synnerligen tunga
5980:        damålet reservera ~ett t1llräckligt stort    börda krigspressen medförde, de som stred i
5981:        anslag i statsförslaget?                     vinter- och fortsättn1ngskriget samt Lapplands-
5982:                                                     kriget, inte heller har minnesstoder rests över
5983:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        hemmafront>ens män och kvinnor. Då åtgärder
5984: samt anföra följande:                               vidtas för att anskaffa minnestoder med ifrå-
5985:                                                     gavarande motiv, borde där ingå den kamp
5986:    De prövningar som det :senaste världskriget      som förts och det arbete som utförts av ve-
5987: medförde för vårt land fordrade hela folkets        teranerna i alla våra krig, de manliga 1såväl
5988: såväl andliga som kroppsliga arbetsinsats för       som de kvinnliga, tili fromma för fosterlandets
5989: att svårigheterna skulle kunna övervinnas. Så-      självständighet och försörjning.
5990: väl på fronterna .som på hemorterna fick både           Minnesstoderna har i allmänhet fåtts till
5991: män och kvinnor, soldater och civila uppbju-        stånd på åtgärd av medborgarrörelserna, var-
5992: da alla sina krafter för att rikets självstän-      vid projekten har genomförts enligt en pian
5993: dighet och folkets försörjning skulle kunna         som uppgjorts av en för ändamålet grundad
5994: upprätthållas, varv,id också den arbetsinsats som   kommission. Medlen har i allmänhet anskaf-
5995: kvinnorna stod för var betydande och förtjä-        fats genom insamlingar och donationer. Sta-
5996: nar kommande släktleders aktning. Dåvarande         ten och kommunerna har ·eventuellt deltagit
5997: överbefälhavaren för försvarsmakten och repub-      i projebet genom att bevilja anslag härför.
5998: likens president, marskaiken av Finland C. G.       Staten har i allmänhet ,inte tagi<t initiativet
5999: Mannerheim har i ett flertal dagorder tackat        tili eller varit den som förverkligat 'sådana
6000: Finlands kvinnor, såväl lottor och soldathem-       projekt, förutom då det gällt statyer av repub-
6001: systrar som mödrar och hemmafrontens övriga         likens presidenter.
6002:      Helsingfors den 6 november 1980.
6003: 
6004:                                                                    Försvarsminister Lasse Äikäs
6005:                                                1980 vp.
6006: 
6007: Kirjallinen kysymys n:o 436.
6008: 
6009: 
6010: 
6011: 
6012:                                    Kortesalmi: Tiekoht:a~sten va!LtiJonavustusten Hsäämisestä.
6013: 
6014: 
6015:                          Ed U'sk un n an      H~e r r a   Puhemiehelle.
6016: 
6017:    Yksityisteiden valtionapusäädöstä koskeva          kennevaliokunta onkin ollut yksimielinen suta,
6018: tulkinta kaipaa pikaisesti korjaamista. Lain mu-      että asia voidaan korjata joko asetusteitse tai
6019: kaan valtionapuun oikeutettuja ovat vähintään         liikenneministeriön päätöksellä.
6020: kilometrin mittai,set yksityistiet, joiden vaiku-        SMP:n kanta on aina ollut se, että tierasitus
6021: tusalueella on pysyvää asutusta. Tätä on tul-         olisi siirrettävä kokonaan yksityisiltä ja kunnil-
6022: kittu niin, että tien varrella tulee olla vähintään   ta valtiolle. Asiaa selvhellyt toimikunta onkin
6023: kolme taloutta, muuten ei valtionapua tule.           esittänyt jo useita vuosia sitten, että vuosittain
6024: Tulkinta vähentää Pohjois-Suomen valtion avus-        siirrettäisiin 600 km yksityistdtä valtion huos-
6025: tusta saavia yksityisteitä rankasti ja aiheuttaa      taan. Käytännössä yksityisteitä on muutettu val-
6026: harvaan asutuilla seuduilla arvaamattomia on-         tion paikallisteiksi vain noin 200 km vuodes-
6027: gelmia.                                               sa, joten esitetystä tavoitteesta ollaan vielä
6028:    Pohjois-Suomessa on erittäin paljon maatiloja      hyvin kaukana.
6029: ja muita asumuksia, joihin johtaa oma tai naa-           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
6030: purin kanssa yhteinen pistotie. Tien ylläpito         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
6031: i:lman yhteiskunnan tukea on asukkaille raskas-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6032: ta ja johtaa ennenpitkää siihen, että asumukset       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6033: jäävät kulkuvaikeuksien vuoksi autioiksi. Tämä
6034: ei ole voinut olla uuden yksityistielain laatijoi-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tie-
6035: den tarkoitus, vaan tavoitteena on ollut yksi-               kohtaisten valtionavustusten maaran
6036: tyisteiden valtionapujärjestelmän parantaminen.              tuntuvaksi lisäämiseksi nykyisestään eri-
6037:    Tiekohtaisten avustusten jakaminen on täl-                tyisesti Pohjois- ja Itä-Suomen yksityis-
6038: laisissa tapauksissa oikeudenmukaista myös yk-               teille sekä
6039: sityisille talouksille. Lisäksi tiet vain harvoin               aikooko Hallitus olennaisesti nopeut-
6040: ovat ainoastaan yhden talon teitä, ne palvele-               taa yksityisten teiden ja kunnan teiden
6041: vat yleensä myös metsätaloutta sekä muuta lii-               siirtämistä valtion paikallisteiksi asiaa
6042: l~ennettä. Kainuussa vieraillut eduskunnan lii-              tutkineen toimikunnan esityksen mukai-
6043:                                                              sesti?
6044:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
6045: 
6046:                                          J. Juhani Kortesalmi
6047: 
6048: 
6049: 
6050: 
6051: 088000988}
6052: 2                                             1980 vp.
6053: 
6054: 
6055: 
6056: 
6057:                         Ed u ,s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
6058: 
6059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Yksityisten teiden valtionavustusjärjestelmää
6060: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        uudistettiin vuoden 1978 alusta alkaen. Uudis-
6061: olette 25 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn kir-       tus toteutettiin muuttamalla lain 93, 94 ja
6062: jeenne n:o 1385 ohella toimittanut valtioneu-        96 §:t sekä 97 §:n 1 momentti. Samalla muu-
6063: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tettiin yksityisistä teistä annettua asetusta sekä
6064: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuu-       valtion avustamien yksityisten teiden tekemises-
6065: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 436:          tä ja kunnossapidosta sekä niiden valtionavus-
6066:                                                      tuksesta annettua kulkulaitosten ja yleisten töi-
6067:           .Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tie-      den ministeriön päätöstä .
6068:        kohtaisten valtionavustusten määrän              Hallituksen esityksessä n:o 13/1977 edus-
6069:        tuntuvaksi lisäämiseksi nykyisestään eri-     kunnalle laiksi yksityisistä teistä annetun lain
6070:        tyisesti Pohjois- ja Itä-Suomen yksityis-     muuttamista koskevissa perustelu1ssa todettiin,
6071:        teille sekä                                   että uudistuksen johdosta yksityisen tien kun-
6072:            aikooko Hallitus olennaisesti nopeut-     nossapidon keskimääräinen valtionavustuspro-
6073:        taa yksityisten teiden ja kunnan teiden       sentti nousee 37 prosentista arvioituun keski-
6074:        siirtämistä valtion paikallisteiksi asiaa     määrin 53 prosenttiin ja järjestelmän piirissä
6075:        tutkineen toimikunnan esityksen mukai-        olevien yksityisten teiden yhteispituus 32 000
6076:        sesti?                                        kilometristä arvioituun noin 60 000 kilomet-
6077:                                                      riin.
6078:   Vastauksena kysymykseen esitän !kunnioitta-           Uudistuksen vaikutus yksityisten teiden kun-
6079: vasti seuraavaa:                                     nossapidon valtionavustusprosentin ja avustuk-
6080:                                                      sen määrän kehitykseen on seuraava:
6081: 
6082: 
6083:                                             Vanha avustusjärjestelmä            Uusi avustusjärjestelmä
6084: Kunnossapitovuosi                            1977     1978     1979    1980    1981     1982      1983
6085: Avustusprosentti ................. .          37       49      50       51       52      53        53
6086: Avustuksen määrä yht. Mmk ....... .          17,7    22,9     30,7     43,0    48,0     54,0     54,0
6087: 
6088: 
6089: 
6090:    Vuosien 1977-1979 luvut perustuvat suo-           edellyttämällä tavalla. Valtionavustussäännösten
6091: ritettuun maksatukseen. Vuosien 1980-1983            asteittaisesta voimaan tulosta, tiekuntien järjes-
6092: avustusprosentin kehitys on arvioitu lääninhal-      täytymisvaatimuksesta ym. seikoista johtuu,
6093: litusten uusien avustuspäätösten perusteella.        että nykyisten valtionavustussäännösten lopul-
6094: Avustukset vv. 1980-83 on arvioitu kustan-           linen vaikutus sekä laajuus voidaan todeta vas-
6095: nustasossa, joka vastaa tienrakennuskustannus-       ta vuoden 1983 alkupuolella, jolloin siirtymä-
6096: indeksiä 275.                                        vaihe on päättynyt.
6097:    Tie- ja vesirakennushallitus ilmoittaa käsityk-      Nykyisten yksityisten teiden valtionavustus-
6098: senään, että yksityisten teiden kunnossapidon        säännösten mukaan valtionavustuksen saannin
6099: valtionavustusjärjestelmän uudistus on tähän         edellytyksenä on mm., että tiellä on paikka-
6100: mennessä toteutunut lähes ennakkoarvioiden           kunnalle huomattava liikenteellinen merkitys
6101:                                               N:o 436                                                3
6102: 
6103: tai että se on :tarpeellinen pysyvän asutuksen       miin ja aluepoliittisesti epätarkoituksenmukai-
6104: pääsytienä. Lääninhallitusten antamien avustus-      siin ratkaisuihin.
6105: päätösten mukaan pääsytien pysyvän asutuksen            Selvityksen pohjalta liikenneministeriössä on
6106: määrän on edellytetty pääsääntöisesti olevan vä-     valmisteilla yksityisistä teistä annetun asetuk-
6107: hintään kolme :taloutta. Tätä käytäntöä vahvis-      sen muutosesitys, jolla asetuksen (998/77)
6108: taa myös korkeimman hallinto-oikeuden antama         43 §:n mukaista ns. "vanhojen teiden" eli
6109: päätös, jolla pysytettiin Pohjois-Karjalan läänin-   avustuksen piirissä vuoden 1977 lopussa ollei-
6110: hallituksen kahden talon tietä koskeva hylkää-       den yksityisten teiden siirtymäaikaa uuteen jär-
6111: vä avustuspäätös.                                    j,estelmään jatkettaisiin viidellä vuodella.
6112:    Liikenneministeriö on 8. 4. 1980 ikehoittanut        Siirtymävaiheen pidentäminen koskisi 1 308
6113: tie- ja vesirakennushallitusta tekemään selvityk-    tietä yhteispituudeltaan 3 123 tiekilometriä.
6114: sen yksityisistä teistä annetun lain (728/77)        Toimenpiteestä aiheutuu vuoden 1979 kustan-
6115: mukaisen valtionavustusjärjestelmän muutoksen        nustason mukaan laskien noin 2,3 miljoonan
6116: vaikutuksista. Selvitys tuli suorittaa kahdessa      markan lisämeno po. avustusmäärärahaan.
6117: vaiheessa siten, että ensimmäisessä vaiheessa           Selvityksen toinen vaihe, joka ulottuu nykyi-
6118: käsiteltiin valtionavustukseen oikeutetut pääsy-     sen valtionavustusjärjestelmän ulkopuolella ole-
6119: tiet pysyvän asutuksen määrän sekä pysyvän           viin yksityisteihin, vienee aikaa yli vuoden
6120: asutuksen käyttämän :tiepituuden mukaan sekä         ajan. Toisen vaiheen valmistumisen jälkeen on
6121: paikkakunnalla huomattavaa liikenteellistä mer-      mahdollista hankkia voimassaolevien avustus-
6122: kitystä olevista teistä teiden lukumäärä.            säännösten tarkistustarvetta.
6123:    Selvityksen ensimmäinen vaihe on valmistu-           Mitä tulee yksityisten teiden ja kunnan tei-
6124:  nut syyskuussa 1980. Siitä voidaan havaita, että    den siirtämiseen valtion paikallisteiksi, todetta-
6125: varsinkin maan itä- ja pohjoisosissa väestön vä-     koon, että tie- ja vesirakennushallituksen toi-
6126: henemisen takia useat aikaisemmin avustuskel-        mesta v. 1979 laaditussa tie- ja vesirakennus-
6127: poiset tiet eivät täytä nykyisiä avustusehtoja,      hallituksessa käsittelyvaiheessa olevassa selvi-
6128: vaan niiden valtionavustus nykyisten säännösten      tyksessä on arvioitu tielain mukaisesti perustel-
6129:  perusteella lakkaisi v. 1983 alusta. Uusien avus-   luiksi pa~kallistieverkon laajentamistarpeeksi yh-
6130: tussäännösten vaikutusta ei ole näiden teiden        teensä n. 1 300 kilometriä. Kysymykseen tule-
6131: osalta aikanaan voitu riittävästi ennakoida, jo-     vien yksityisteiden muuttamisen paikallisteiksi
6132: ten nykyisten säännösten soveltaminen niihin         arvioidaan toteutuvan 1980 luvun aikana.
6133: tulisi johtamaan eräissä tapauksissa kohtuutto-
6134:      Helsingissä lokakuun 28 rpäivänä 1980.
6135: 
6136:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
6137: 4                                           198+0 vp.
6138: 
6139: 
6140: 
6141: 
6142:                           T i 11 Ri k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
6143: 
6144:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       genomfördes genom .en ändring av lagens 9 3,
6145: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      94 och 96 §§ ~samt 97 § 1 mom. Samtidigt
6146: nr 1385 av den 25 september 1980 tili veder-       ändrades förordningen om enskilda vägar samt
6147: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     mi:nisteriets för kommunikationsväsendet och
6148: av fåljande av riksdagsman J. Juhani Kortesal-     allmänna arbetena beslut om byggande och un"
6149: mi undertecknade spörsmål nr 436:                  derhåll av samt statsbidraget för statsunderstöd-
6150:                                                    da enskilda vägar.
6151:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen            1 motiveringen till regeringens proposition
6152:         vidta för att kännbart öka statsbidrags-   nr 13/1977 tili Riksdagen med förslag tilllag
6153:         beloppen per väg särskilt för norra och    angående ändring av lagen om enskilda vägar
6154:         Östra Finlands enskilda vägar, samt        konstaberades, att den genomsnittliga statsbi-
6155:            ämnar Regeringen väsentligt påskynda    dragsprocenten för underhåll av enskild väg på
6156:         överförandet av enskilda vägar och         grund av ändringen beräknas stiga från 37 pro-
6157:         kommuqalvägar såsom bygdevägar tili        cent till i genomsnitt 53 procent och den samc
6158:         staten, i enlighet med den framställning   manlagda längden av enskilda vägar som berörs
6159:         som gforts av den kommission 'Som ut-      av systemet beräknas öka från 32 000 kilome-
6160:         rett ärendet?                              ter tili ca 60 000 kilometer.
6161:                                                       Reformens inverkan på utvecklingen av stats-
6162:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bidrag,sprocenten och understödet för enskilda
6163: samt ·anföra följande:              ·              vägar är följande:
6164:    Statsbidragssystemet för enskilda vägar änd-
6165: rades fr.o.m. ingången av år 1978. Reformen
6166: 
6167: 
6168:                                           Det gamla bidragssystemet          Det nya bidragssystemet
6169: Underhållsår                               1977     1978     1979     1980   1981    1982      1983
6170: Bidragsprocent ................... .         37       49      50       51      52     53        53
6171: Bidragsbelopp sammanlagt Mmk ..... .       17,7     22,9    30,7      43,0   48,0    54,0     54,0
6172: 
6173: 
6174: 
6175:    Siffrorna för åren 1977-1979 basemr sig på      maste enligt förhandsberäkningarna. Med an-
6176: verkställd utanordning. Utvecklingen av bid-       ledning av att stadgandena om statsbidrag trä-
6177: ragsprocenten under åren 1980-1983 har be-         der i kraft 'etappvis, att väglagen yrkar på
6178: räknats på grundvalen av länsstyrelsernas nya      konstituering osv., kan de slutliga verkningarna
6179: beslut rörande bidragen. Bidragen för åren         och omfattningen av gällande 'Stadganden om
6180: 1980-1983 har 'beräknats enligt den kostnads-      statsbidrag konstateras förs i början av år
6181: nivå som mot,svarar vägbyggnadskostnads-           1983, då övergångsskedet har löpt ut.
6182: index:et 27 5.                                        Enligt gällande stadganden om statsbidrag
6183:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen meddelar       för enskilda vägar är förutsättningen för erhål-
6184: som sin uppfattning, att förändringen av stats-    lande av statsbidrag bl.a., att vägen är av avse-
6185: bidragssystemet rörande underhåll av enskilda      värd betydelse för samfärdseln på viss ort eller
6186: vägar hittills har kunnat genomföras i det när-    behövlig 'såsom fövbindelseväg för den fasta bo-
6187:                                                N:o 436                                              5
6188: 
6189: sättningen. Enligt länsstyrelsernas beslut a:öran-        På grundvalen av utredningen bereds i tra-
6190: de bidragen är föruvsättningen för utfartsväg         fikministeriet ett förslag till ändring av för-
6191: att den fasta bosättningen i regel består av          ordningen om enskilda vägar, med stöd av vil-
6192: minst tre hushåll. Ä ven högsta förvaltnings-         ket den i förordningens (998/77) 43 § av-
6193: domstolens utslag, med stöd av vilket länssty-        sedda rtiden för övergång till det nya systemet
6194: relsens i Norra Karelens Iän förkastande beslut       som gäller s.k. gamla vägar, dvs. sådana enskil-
6195: rörande bidrag för väg tili två hus vidmakt-          da vägar som före utgången av år 1977 berör-
6196: hölls, styrker denna praxis.                          des av bidragssystemet, skulle förlängas med
6197:    TraHkministeriet har 8. 4. 1980 uppmanat           fem år.
6198: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen att utreda               Antalet vägar som skulle beröras av det för-
6199: verkningarna av det i lagen om enskilda vägar         längda övergångsskedet är 1 308 och har en
6200: ( 728/77) avsedda ändrade statsbidragssyste-          sammanlagd längd av 3 123 vägkilometer. Ut-
6201: met. Utredningen skulle göras i två etapper så,       gående från 1frågavarande bidragsbelopp med-
6202: att man i det första rskedet behandlade de till       för denna åtgärd, beräknad på basen av kost-
6203: statsbidrag berättigade utfartsvägarna med            nadsnivån för år 1979, en merkostnad om ca
6204: beaktande av den fasta bosättningens omfatt-          2,3 milj. mk.
6205: ning och den väglängd som används av den                  Utredningens andra skede, som utsträcker
6206: fasta befolkningen ·samt antalet vägar som är         sig tili de enskilda vägar som inte berörs av
6207: av avsevärd hetydelse för samfärdseln på or-          det nuvarande bidragssystemet, torde rta drygt
6208: ten.                                                  ett år i anspråk. Däreher är det möjligt att
6209:    Utredningens föl'sta skede blev klart i sep-       överväga, huruvida gällande stadganden rörande
6210: tember 1980. Därav framgår att flera vägar            bidraget behöver justeras.
6211: särskilt i landets Östra och norra delar, som             Beträffande överförandet av enskilda vägar
6212: tidigare var berättigade till bidrag, numera på       och kommunalvägar såsom bygdevägar tili sta-
6213: grund av minskat invånarantal inte uppfyller          ten kan det konstateras, at:t det i den utred-
6214: gällande villkor för erhållande av bidrag, vilket     ning som år 1979 gjorts på åtgärd av väg- och
6215: innebär att statsbidraget för desrsa med stöd av      vattenbyggnadsstyrelsen och som i väg- och
6216: gällande stadganden skulle upphöra från början        vattenbyggnadsstyrelsen befinner ·sig i behand-
6217: av år 1983. Vejjkningarna av de nya stadgan-          lingsskedet, i enlighet med lagen om allmänna
6218: dena rörande bidraget har för dessa vägars vid-       vägar har ansetts föreligga berättigat behov
6219: kommande i sinom tid inte kunnat förutses rtill-      att bygga ut nätet av bygdevägar med samman-
6220: räckligt klart, varför rtillämpningen av gällande     lagt ca 1 300 kilometer. Ifrågavarande enskilda
6221: ·stadganden i fråga om dessa i vissa fall rSkulle     vägar kommer enligt uppskattning att ändras
6222: leda till orimliga och i regionalpolitisikt avseen-   till bygdevägar under 1980-talet.
6223: de oändamålsenliga lösningar.
6224:       Helsingfors den 28 oktober 1980.
6225: 
6226:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
6227:                                                1980 vp.
6228: 
6229: Kirjallinen kysymys n: o 4 37.
6230: 
6231: 
6232: 
6233: 
6234:                                   Kortesalmi: Aurinkoenergian käyttöönoton tehostamisesta.
6235: 
6236: 
6237:                         E du sk un nan       H erra       P u h e m i e h e 11 e.
6238: 
6239:    Amerikkalaiset uskovat vahvasti aurinko-          auringon säteilyteho saattaa vuorokaudessa olla
6240: energiaan. Niinpä liittovaltio tukee vuonna          usein korkeampi kuin Saharassa.
6241: 1981 alaa budjettivaroista 1 517 miljoonalla            Tutkijoiden mukaan auringon säteilystä tuo-
6242: dollarilla. Vuoteen 2000 mennessä tavoitteena        tettavan sähkön hinta putoaa nykyisillä näky-
6243: on aurinkoenergian osuuden nostaminen viiteen        millä kymmenessä vuodessa jopa sadasosaan ny-
6244: prosenttiin kokonaisenergiantarpeesta.               kyisestä. Tutkijoiden mukaan aurinkosähkön
6245:    Aurinkoenergialaitteita valmistavia yrityksiä     hinta alenee 1990-luvulle tultaessa nykyisestä
6246: USA:ssa on yli 600, joista valtaosa on pieniä.       30-60 mk:sta peräti 40 penniin huipputeho-
6247: Suuryritykset ovat kuitenkin tulossa alalle.         wattia kohden. Laajamittaiseen sähkön tuotan-
6248:     Vuonna 1977 USA:ssa oli käytössä                 toon aurinkoparistojen avulla päästäneen arvioi-
6249: 110 000 talojen aktiivista aurinkolämmitysjär-       den mukaan 20-30 vuodessa. Tavoitteena on
6250: jestelmää. USA:n energiaministeriön ennusteen        löytää materiaaleja ja kustannuksia säästäviä
6251: mukaan vuonna 1985 olisi 1,9 miljoonaa aktii-        ratkaisuja. Näihin voidaan päästä mm. käyttä-
6252: vista aurinkolämmitysjärjestelmää.                   mällä nykyisten kiteisten materiaalien sijasta
6253:    Myös Neuvostoliitossa on kehitetty uusia          ohuita, kalvomaisia energiaa kerääviä puolijoh-
6254: tavallista tehokkaampia aurinkoparistoja. Aurin-     teita. Pyrkimyksenä on myös kehittää uusia
6255: koparistot ovat tuttuja jo miljoonille ihmisille.    tehokkaampia aurinkoparistojen materiaaleja
6256: Tällaisia paristoja käytetään mm. tekokuiden         piin rinnalle.
6257: energialähteenä. Sovellutuskenttää aurinkoparis-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
6258: toille on kuitenkin myös maassa. Neuvostolii-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
6259: tossa niitä käytetään nimenomaan vaikeakulkui-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6260: silla alueilla, .säähavaintoasemien, majakoiden ja   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6261: linkkilinjojen energian lähteinä.
6262:    Tiedemiesten käsitysten mukaan aurinkoparis-                 Aikooko Hallitus ulkomaisia esimerk-
6263: tojen teho voidaan kaksinkertaistaa tulevaisuu-              kejä seuraten ryhtyä kiireesti tehosta-
6264: dessa. Erityisiä puolijohteita käytettäessä on               maan aurinkoenergian käyttöön ottoa
6265: mahdollista päästä jopa 90 % :n hyötysuhtee-                 Suomessa 1sekä lisätä alan tuotekehitte-
6266: seen. Aurinkovoimaloita voidaan rakentaa                     lyyn määrärahoja huomattavasti enem-
6267: paitsi etelään myös pohjoisille seuduille, joilla            män nykyisestään?
6268:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
6269: 
6270:                                         J. Juhani Kortesalmi
6271: 
6272: 
6273: 
6274: 
6275: 088000995S
6276: 2                                               1980 vp.
6277: 
6278: 
6279: 
6280: 
6281:                          Ed u s k u n n a n    Herra        Puhe m i e he 11 e.
6282: 
6283:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          oma rakennustekniikkamme asettavat aurinko-
6284: mainitussa tarkoituks,essa Te, Herra Puhemies,          energian käytölle sellaisia vaatimuksia, joita
6285: olette 25 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn               ei voida tyydyttää pelkästään ulkomailla kehi-
6286: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            tettävillä ratkaisuilla. Sen sijaan aurinkoener-
6287: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           gian perusteknologian suhteen joudumme pit-
6288: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta          kälti hyödyntämään muissa maissa tehtävää
6289: kitjallisesta kysymyksestä n :o 4 37:                   kehitystyötä. Kuten k)'1symyksestäkin käy ilmi,
6290:                                                         aurinkoteknologian kehittämiseen             uhrataan
6291:           Aikooko Hallitus ulkomaisia esimerk-          muualla maailmassa varoja, jotka ovat suuruu-
6292:        kejä seuraten ryhtyä kiireesti tehosta-          deltaan kertaluokkaa suurempia kuin Suomen
6293:        maan aurinkoenergian käyttöön ottoa              valtion koko budjetti. Sen johdosta Suomen
6294:        Suomessa :sekä lisätä alan tuotekehitte-         kaltaisella pienellä maalla ei ole edellytyksiä
6295:        lyyn määrärahoja huomattavasti enem-             kehittää omaa muista riippumatonta aurinko-
6296:        män nykyisestään?                                energiateknologiaa. Sen sijaan meidän tulee
6297:                                                         luoda edellytykset tämän teknologian sovelta-
6298:    V:astauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          miselle omiin kansallisiin olosuhteisiimme.
6299: vasti seuraavaa:                                            Aurinkoenergian muuntaminen suoraan :säh-
6300:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on tietoinen         kövirraksi on huomattavasti vaativampaa tek-
6301: uusien energialähteiden kuten aurinkoenergian           nologiaa eikä sen tulo yleiseen käyttöön ole
6302: kehitysnäkymistä. Ministeriö on jo usean vuo-           vielä välittömästi näköpiirissä. Nykyisin kau-
6303: den ajan rahoittanut aurinkoenergian käyttöön-          pallisesti saatavat pienimuotoiseen käyttöön so-
6304: ottoon liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Li-         veltuvat aurinkokennot ovat kiteistä piitä, sa-
6305: säksi vuonna 1980 kauppa- ja teollisuusminis-           maa materiaalia, mistä esim. elektroni1kan kom-
6306: teriön energiaosasto on julkaissut aurinkoener-         ponentit valmistetaan. Teknilhsesti ne eivät
6307: gian käyttöä edistävän oppaan.                          myöskään ole paljon kehittyneet niistä aurinko-
6308:    Aurinkoenergiaa voidaan käyttää energian-             kennoista, joita kehitettiin ,satelliittil{äyttöön jo
6309: tuotantoon useassa eri muodossa. Sekä puun               1950-luvulla. Materiaalin kalleuden vuoksi ne
6310: energiankäyttö että vesivoima ovat epäsuorasti           eivät kuitenkaan tässä muodossa sovellu laaja-
6311: aurinkoenergiaan perustuvia energialähteitä,             mittaisiin "maanpäällisiin" sovellutuksiin jos-
6312: joita Suomessa käytetään varsin suuressa mitta-          kin suurin rakennettu voimala on n. 100 k W
6313: kaavassa. Auringon suoraa säteilyenergiaa voi-           teholtaan.
6314: daan hyödyntää joko lämpönä tai muuntarualla                Sen sijaan "toisen :sukupolven" aurinkoken-
6315: se sähköksi.                                             notutkimus, joka alkoi intensiivisesti vasta pari,
6316:     Aurinkoenergian käyttö rakennusten lämmi-            kolme vuotta sitten, tähtää kokonaan uuden-
6317: tykseen ja lämpimän käyttöveden valmistuk-               laisiin kaivaraken teisiin.
6318: seen on jo suhteellis,en hyvin tunnettua tek-               Em. uusiin rakenteisiin tähtäävää tutkimusta
6319: nologiaa. Muualla maailmassa tällaisia järjes-           tehdään myös Suomessa Valtion teknilli:sen tut-
6320: telmiä on jo runsaasti käytössä ja niihin liitty-        kimuskeskuksen puolijohdelaboratoriossa Suo-
6321: viä laitteistoja on Suomessakin tarjolla. Toistai-       men Akatemian rahoittamassa projektissa
6322:  seksi kehitetyt laitteistot eivät ole Suomen olo-       "Ohutkalvoaurinkoparistot". Työ on kolmivuo-
6323: suhteissa olleet taloudellisesti erityisen edullisia.    tinen kestäen vuoden 1982 toukokuun lop-
6324: Jatkokehittelyn kohteena on nimenomaan lait-             puun. VTT:n puolijohdelaboratoriossa on teh-
6325:  teiden saaminen nykyistä taloudellisemmiksi.            ty puolijohdefysiikkaan ja -teknologiaan liitty-
6326:  Suomen pohjoinen sijainti .ja ilmasto sekä              vää tutkimustyötä jo yli 15 vuoden ajan, mikä
6327:                                               N:o 437                                              3
6328: 
6329: on luonut asiantuntemusta myös aurinkokenno-        teutumiseen. Tämän lisäksi, valtioneuvoston
6330: tutkimuksen taustaksi. Paitsi energiakysymyk-       hyväksymän ·energiaohjelman mukaisesti, aurin-
6331: siä myös Suomen puolijohdeteollisuuden kehi-        koenergian ja muiden uusien energialähteiden
6332: tysnäkymiä ja innovointia silmälläpitäen pyri-      tutkimusta kehitetään edelleen. Tämä tutkimus
6333: tään aurinkokennojen tutkimustoimintaa yllä-        tulee em. ohjelman mukaisesti olemaan ensi-
6334: pitämään maassamme.                                 sijaisesti muissa maissa tapahtuvan tutkimuksen
6335:    Suomen käytettävissä olevat voimavarat           seurantaa ja tulosten soveltamista Suomen olo-
6336: energiatutkimukseen pyritään suuntaamaan en-        suhteisiin. Tänä vuonna aurinkoenergian tek-
6337: sisija1sesti s·ellaisille tutkimusalueille, kuten   nologian kehittämiseen on tsuunnattu n. 1 milj.
6338: energian säästön ja kotimaisten polttoaineiden      mk julkisia tutkimusvaroja ja tämä määrä tullee
6339: käytön edistämiseen, joilla on suuri välitön        kehittymään samansuuntaisesti energiatutki-
6340: vaikutus energiapoliittisten tavoitteidemme to-     musmäärärahojen kokonaiskasvun myötä.
6341:   Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1980.
6342: 
6343:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
6344: 4                                            1980 vp.
6345: 
6346: 
6347: 
6348: 
6349:                            T ill R i k s d a g e n.s He r r Ta 1m a n.
6350: 
6351:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vändningen av solenergi krav som rent ut-
6352: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ländska lösningar inte kan uppfylla. I fråga
6353: av den 25 september 1980 tili vederbörande           om grundteknologin rörande solenergi kom-
6354: medlem av statsrådet för avgivande av svar           mer vi däremot ännu länge att få nyttiggöra
6355: översänt avskrift av följande av riksdagsman         det utvecklingsarbete som sker i andra länder.
6356: J. Juhani Kortesalmi undertecknade spörsmål          Såsom även av spörsmålet framgår, satsa:s på
6357: nr 437:                                              solteknologins utveokling annanstans i världen
6358:                                                      summor som är dubbelt så stora som Finlands
6359:           Ämnar Regeringen följa utländska           statsbudget. Ett land som Finland har alltså
6360:        exempel och i brådskande ordning börj a       inga möjligheter att utveckla en egen tsol-
6361:        eff.ektivera i:bruktagandet av solenergl      teknologi som vore oberoende av de andras
6362:        i Finland och anvisa betydligt ökade          motsvarande. Vi bör i stället skapa förutsätt-
6363:        anslag för produktutvecklingen inom           ningar för tiliämpning av den utländska tek-
6364:        området?                                      nologin i våra nationella förhållanden.
6365:                                                         Omvandling av solenergi direkt i elström
6366:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         däremot är en betydligt mera krävande bransch
6367: anföra följande:                                     av teknologi, vars införande i allmänt bruk
6368:    Handels- och industriministeriet är medvetet      ännu inte är omedelbart inom synhåll. De
6369: om de utveoklingsutsikter som nya energikällor       solceller som är kommersiellt tiligängliga i dag
6370: såsom t.ex. solenergin erbjuder. Ministeriet         och som lämpar sig för mindre förbrukare
6371: har redan under flera år finansierat forsknings-     är av kristallin kisel, Samma materia! av vilket
6372:                                                                           1
6373: 
6374: 
6375: och utvecklingsarbete rörande ibruktagandet av      framställs t.ex. elektroniska komponenter. De
6376: solenergin. I år har ministeriet t.o.m. publi-       är inte heller tekniskt mycket mera avancerade
6377: cerat en handledningsbroschyr för främjande av       än de solceller som utvecklades för satellitbruk
6378: dess användning.                                    på 1950-talet. På grund av materialets höga
6379:    Solenergi kan utnyttjas för alstring av energi   pris är de dook inte lämpade för några vid-
6380: i flera olika former. Ved och vattenkra:ft, vilka    sträckta "ovanjordiska" tiliämpningar, trots att
6381: båda är energikällor som indirekt grundar sig       den stöttsta anläggningen som byggts har ,en
6382: på solenergin, används i Finland i en rätt stor     eHekt av ca 100 kW.
6383: skala. Den strålenergi som solen direkt avger           Den solcellforskning "i andra generation"
6384: kan antingen utnyttjas såsom värme dler om-          som pågått intensivt i bara två ellet tre år
6385: vandlas tili elektricitet.                          siktar på utnyttjandet av helt nya filmkonstruk-
6386:    Användningen av solenergi för uppvärmning        tioner.
6387: av byggnader och för beredning av varmvatten            Forskningsarbete för utvecklande av dessa
6388: är exempel på teknologiområden som redan är         nya filmkonstruktioner utförs även i Finland
6389: relativt väl kända. Annanstans i världen står       på statens tekniska forskningscentrals halvle-
6390: sådana system redan i rikligt bruk och berörda      darlaboratorium inom ramen för ett projekt
6391: anläggningar står tili buds ookså i Finland.        ,som bär namnet "Tunnfilmssolceller" och som
6392: Tillsvidare har de anläggningar som man ut-         finansieras av Finlands Akademi. Detta projekt
6393: vecklat inte varit särskilt förmånliga för          är treårigt och skall slutföras senast i maj
6394: finska förhållanden. I fortsättningen gäller det    månad 1982. På sagda laboratorium har forsk-
6395: just att utveokla mera ekonom1ska anläggningar.     ning rörande halvledarfys1k och -teknologi ut-
6396: Finlands nordliga läge och klimat samt vår          förts redan i 15 år, under vilken tid man
6397: speciella byggnadsteknik uppställer på an-          även samlat grundinformation för solcellforsk-
6398:                                              N:o 437                                             5
6399: 
6400: ningen. Solcellforskningen upprätthålls i landet   met, utvecklas forskningen rörande solenergin
6401: inte bara i energisyfte utan också med tanke       och de övriga nya energikällorna vidare. Denna
6402: på framtidsutsikterna och innovationsverksam-      .forskning skall enligt programmet i första hand
6403: heten i fråga om halvledarindustrin.               innebära uppföljning av framstegen i andra
6404:    Finlands resurser för energiforskning riktas    Iänder samt tillämpning av dessa resultat tili
6405: i första hand tili .forskningsområden ( t.ex.      våra förhållanden. I år har för utvecklande
6406: energiinbesparing och främjandet av använd-        av solenergiteknologin använts ca 1 milj. mk
6407: ningen av inhemska bränslen) som har den           offentliga forskningsmedel och anslaget kom-
6408: största direkta inverkan på uppnåendet av          mer uppenbarligen att ökas i takt med att
6409: våra energipolitiska mål. Därtill, i enlighet      totalanslaget .för energifor.skningen växer.
6410: med det av 1statsrådet godkända energiprogram-
6411:   Helsingfors den 3 november 1980.
6412: 
6413:                                                    Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
6414: 
6415: 
6416: 
6417: 
6418: 088000995S
6419:                                             1980 vp.
6420: 
6421: Kirjallinen kysymys n:o 438.
6422: 
6423: 
6424: 
6425: 
6426:                                 Kortesalmi: Voimajohtolinjojen maapohjien käyttämisestä hyö-
6427:                                    tytarkoituksiin.
6428: 
6429: 
6430:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
6431: 
6432:    Maassamme on suuret määrät. voimajohto-         työllistävä vaikutus kaikkialla maassamme.
6433: linjoja, joiden maapohja on käyttämättömänä       Näin ollen siis voimajohtojen maapohjan hy-
6434: eikä siis hyödytä millään tavalla yhteiskun-      väksikäyttöön on todella aihetta suhtautua
6435: taamme eikä talouselämäämme. Kuitenkin voi-       erittäin vakavasti. Kiireellisiä toimenpiteitä tar-
6436: majohtoj,en maapohja kasvaa metsää ja vesak-       vitaan.
6437: koa ja olisi tarkoin tutkittava, miten tämä       . Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
6438: voimajohtojen maapohjan tuottokyky voitaisiin     tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
6439: käyttää tehokkaimmin yhteiskunnan . hyväksi.       tän kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
6440:    Voimajohtojen maapohjan käytöstä on vi-        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
6441: rinnyt keskustelua mm. maamme metsästäjä~          myksen:
6442: kunnan piirissä ja on ehdotettu, että osa näis-
6443: tä voimajohtojen maapohjista käytettäisiin esi-              Aikooko Hallitus kiireesti ~~t~ä
6444: merkiksi riistapelloiksi. On myös esiintynyt              toimiin sen tutkimiseksi, missä maarm
6445: toivomuksia, että joulukuusia voitaisiin ryhtyä           maamme voimajohtolinjojen maapohjaa
6446: kasvattamaan juuri näillä. voimajohtolinjoilla.           voitaisiin ryhtyä käyttämään hyötytar-
6447: Nykyisin on tullut myös energiametsä päivän               koituksiin, esimerkiksi riistapelloiksi,
6448: puheenaiheeksi ja voimakkaita kokeiluja maas;             Joulukuusten kasvattamiseksi ja ener-
6449: samme tehdään energiametsien kasvattamisen                giametsiksi sekä siten myös kohenta-
6450: tutkimiseksi. Mikäli voimajohtojen . maapohja             maan vaikeata työllisyystilannetta kaik-
6451: saataisiin nykyistä laajemmin tehokkaaseen                kialla maassamme?
6452: hyötykäyttöön, tällä olisi myös hyvin voimakas
6453:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980. ·
6454: 
6455:                                    J. Juhani Kortesalmi
6456: 
6457: 
6458: 
6459: 
6460: 088000989K
6461: 2                                             19.80 vp.
6462: 
6463: 
6464: 
6465: 
6466:                         E d u s k u n n a n H e r r a. P u h e m i e h e 11 e.
6467: 
6468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mm., että jo tuolloin, siis v. 1976, johtoaukeaa
6469: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pyrittiin yleisesti hyödyntämään riistapeltona
6470: olette 25 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn kir-      istuttamalla johtoaukeille sellaista kasvillisuut-
6471: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ta, joka saa määrätyn riistan oleilemaan alueel-
6472: omaiselle' jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    la. Useissa tapauksissa tämä voitiin myös suo-
6473: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-       rittaa siten, että esim. maisemalliset tavoitteet
6474: lisesta kysymyksestä n:o 438:                       tulivat huomioon otetuiksi. Kuitenkin esim.
6475:                                                     lehtipuiden suosiminen havupuumetsikköön
6476:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä         raivatulla johtoaukealla todettiin maiseman säi-
6477:        toimiin sen tutkimiseksi, missä määrin       lyttämisen kannalta olevan ei toivottua. Asian-
6478:        maamme voimajohtolinjojen maapohjaa          tuntijat suosittelivatkin tällaiselle alueelle mm.
6479:        voitaisiin ryhtyä käyttämään hyötytar-       joulukuusen viljelyä.
6480:        koituksiin, esimerkiksi riistapelloiksi,        Kyseinen ohjekirjanen on jaettu voimajoh-
6481:        joulukuusten kasvattamiseksi ja ener-        tojen rakentajille, lääninhallituksille ja seutu-
6482:        giametsiksi sekä siten myös kohenta-         kaavaliitoille. Kirjasta on myös saatavana Val-
6483:        maan vaikeata työllisyystilannetta kaik-     tion Painatuskeskuksen myymälästä.
6484:        kialla maassamme?                               Maa- ja metsätalousministeriö asetti v. 1977
6485:                                                     toimikunnan selvittämään mm. mahdollisuuk-
6486:    Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän        sia erilaisten puulajien käyttämiseen energia-
6487: kunnioittaen seuraavaa:                             lähteenä ja näiden energialähteiden viljelemi-
6488:    Kun vuosina 1974-1976 voimajohtojen ra-          seen tarvittavien alueiden löytymiseen. Toimi-
6489: kentaminen oli huipussaan ja rakentamisessa         kunta arvioi mietinnössään, Energiametsätoimi-
6490: alkoi esiintyä ristiriitaa niin muun maapkäytön     kunnan mietintö 1; Komiteanmietintö n:o
6491: kuin ympäristönsuojelunkin kanssa, päätti           1979:49, johtoaukeilta löytyvän yhteensä n.
6492: kauppa- ja teollisuusministeriö teettää selvityk-   20 000 ha energiapuun tuottamiseen soveltu-
6493: sen voimajohtojen sopivuudesta maisemaan ja         vaa pinta-alaa.
6494: muun maankäytön yhteyteen. Samassa yhtey-              Hallituksen toimesta on siis mahdollisuuk-
6495: dessä päätettiin kartoittaa ja selvittää mene-      sia voimajohdon alle jäävän maapohjan hyö-
6496: telmiä, joilla voimajohtojen alle jäänyttä maa-     dyntämiseen selvitetty. Selvityksissä on todettu
6497: pohjaa voitaisiin hyödyntää myös siten, että        voimajohtojen alle jäävää maapohjaa voitavan
6498: se täyttäisi ympäristönsuojelun vaatimukset ja      hyödyntää mm. ed. Kortesalmen esittämillä ta-
6499: että voimajohdon maisemavaikutusta voitaisiin       voilla useasti myöskin siten, että ympäristö-
6500: pehmentää. Tämän SITRA:n tekemän selvi-             suojelulliset näkökohdat tätä puoltavat. Halli-
6501: tyksen valmistuttua v. 197 6 sisäasiainminis-       tus on myös tiedottanut näistä mahdollisuuk-
6502: teriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä         sista hallussaan olevin keinoin.
6503: kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiehistä         Maassamme rakennetaan voimajohdot siten,
6504: koostunut työryhmä laati ohjekirjasen, joka         että niihin tarvittavan maapohjan omistus säi-
6505: sittemmin julkaistiin kauppa- ja teollisuusmi-      lyy alkuperäisellä maanomistajalla. Oikeus mää-
6506: nisteriön energiaosaston julkaisusarjassa nimel-    rätä maapohjan käytöstä on siis maapohjan al-
6507: lä "Ympäristönsuojelunäkökohdat voimajohto-         kuperäisellä omistajalla. Hänen mahdollisuut-
6508: jen rakentamisessa". Ohjekirjasessa ehdotetaan      taan käyttää omistamaansa maapohjaa rajoitta-
6509: mm. edustaja Kortesalmen esittämiä toimen-          vat johdon rakenteet kauppa- ja teollisuusmi-
6510: piteitä käytettäväksi keinoina lieventää voima-     nisteriön vahvistamien sähköturvallisuusmää-
6511: johtojen muodostamaa maisemahaittaa.                räysten määrittelemällä tavalla sekä voimajoh-
6512:    Edellä mainitun työn yhteydessä suoritetuis-     don haltijalle vuokrasopimuksessa tai lunastus-
6513: sa eri asiantuntijoiden haastatteluissa ilmeni      päätöksessä myönnetyt oikeudet, jotka mm.
6514:                                               N:o 438                                              3
6515: 
6516: sisältävät oikeuden liikkua alueella voimajoh-      myöskin edustaja Kortesalmen esittämillä ta-
6517: don rakentamisen ja huollon vaatimissa tar-         voilla. Turvallisuusmääräykset ja johdon hal-
6518: koituksissa ja oikeus suorittaa turvallisuusmää-    tijan oikeudet eivät ole siis esteenä, mikäli
6519: räysten mukaisia toimenpiteitä. Mainitut ra-        maanomistaja haluaa johdon alle jäänyttä maa-
6520: joitukset eivät kuitenkaan aseta periaatteellista   pohjaa edellä esitetyssä tarkoituksessa hyödyn-
6521: estettä käyttää johdon alle jäävää maapohjaa        tää.
6522:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1980.
6523: 
6524:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
6525: 4                                            1980 vp.
6526: 
6527: 
6528: 
6529: 
6530:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
6531: 
6532:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        enbart på finska). I broschyren föreslås bl.a.
6533: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       att sådana åtgärder som har anförts av riks-
6534: av den 25 september 1980 tili vederbörande          dagsman Kortesalmi skall användas för att
6535: medlem av statsrådet översänt avskrift av           lindra de olägenheter kraftledningarna vållar
6536: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi        i landskapet.
6537: ställda skriftliga spörsmål nr 438:                    Vid intervjuer med olika sakkunniga i sam-
6538:                                                     band med ovan nämnda arbete framgick bl.a.
6539:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-         att försök redan då, dvs. år 1976, allmänt
6540:        ning vidta åtgärder för undersökning         gjordes i syfte att utnyttja kraftlinjegatorna
6541:        av i viiken utsträckning marken under        såsom viltåkrar genom att på dem plantera
6542:        kraftledningslinjerna i vårt land kunde      sådan växtlighet som får villebråd av något
6543:        börja användas för nyttiga ändamål,          visst slag att uppehålla sig på området.
6544:        t.ex. till viltåkrar, för odling av jul-     I många fall kunde detta också göras så, att
6545:        granar eller till energiskogar och där-      t.ex. landskapsvårdande synpunkter blev be-
6546:        med också till att förbättra det svåra       aktade. Det konstaterades dock att det med
6547:        sysselsättningsläget överallt i vårt land?    tanke på att bevara landskapet inte var önsk-
6548:                                                      värt att t.ex. gynna vegetation av lövträd på
6549:                                                     kraftlinjegator, som har röjts upp i barrträds-
6550:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      bestånd. De sakkunniga rekommenderade där-
6551: samt anföra följande:                               för bl.a. odling av julgranar på områden av
6552:     Anläggandet av kraftledningar nådde sin         detta slag.
6553: höjdpunkt under åren 1974-1976. Härvid bör-             Den ovan nämnda broschyren har delats ut
6554: jade konflikter uppstå både med markdisposi-        till dem som bygger kraftledningar, tili läns-
6555: tion och med miljövården. Handels- och in-          styrelserna och tili regionplansförbunden. Den
6556: dustriministeriet beslöt därför att låta utreda     kan också fås vid Statens tryckericentrals bu-
6557: frågan om hur kraftledningarna anpassar sig         tik.
6558: tili landskapet och tili markdispositionen i            Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte år
6559: övrigt. Samtidigt beslöts om en kartläggning         1977 en kommission, som fick i uppdrag att
6560: och utredning av metoder, genom vilka marken        bl.a. utreda möjligheterna att använda olika
6561: under kraftledningslinjerna också kunde ut-         träslag såsom energikällor och att finna er-
6562: nyttjas på ett sätt som motsvarar miljövårdens      forderliga områden för odling av dessa energi-
6563: krav och så, att en kraftlednings inverkan på       källor. Kommissionen beräknade i sitt betän-
6564: landskapet kunde mjukas upp. Denna un-              kande 1; Kommittebetänkande nr 1979:49,
6565: dersökning gjordes av "fonden för Finlands          att det på kraftlinjegatorna finns sammanlagt
6566: självständighets jubileumsår 1967" ( "SIT-          ca 20 000 ha markyta, som lämpar sig för
6567: RA"). När undersökningen hade slut-                 produktion av energivirke.
6568: förts år 1976 utarbetade en arbetsgrupp, be-            Möjligheterna att utnyttja den mark som
6569: stående av tjänstemän vid ministeriet för in-       finns under kraftledningarna har m.a.o. utretts
6570: rikesärendena, jord- och skogsbruksministeriet      genom regeringens försorg. Vid utredningarna
6571: samt handels- och industriministeriet, en väg-      har det konstaterats att denna mark kan ut-
6572: ledande broschyr, som sedermera utkom i en          nyttjas bl.a. på de sätt som riksdagsman Kor-
6573: publikationsserie utgiven av energiavdelningen      tesalmi har föreslagit och i många fall också
6574: vid handels- och industriministeriet under          så, att miljövårdssynpunkter talar för de be-
6575: namnet "Ympäristönsuojelunäkökohdat voima-          rörda åtgärderna. Regeringen har också med
6576: johtojen rakentamisessa" ( = Miljövårdssyn-         till buds stående medel informerat om dessa
6577: punkter vid anläggande av kraftledningar; utg.      möjligheter.
6578:                                            N:o 438                                             5
6579: 
6580:    I vårt land anläggs kraftledningar så, att    som kraftledningens anläggande och skötsel
6581: den ursprungliga markägaren behåller ägande-     påkallar och rätt att vidta sådana åtgärder
6582: rätten tili den mark som behövs för ledningar-   som betingas av säkerhetsbestämmelserna. De
6583: na. Han äger m.a.o. rätt att bestämma hur        nämnda inskränkningarna uppställer dock inte
6584: marken skall användas. Hans möjligheter att      något principiellt hinder för att marken under
6585: använda den mark han äger begränsas av led-      ledningen utnyttjas också på sätt som riksdags.-
6586: ningskonstruktionerna på det sätt som anges      man Kortesalmi har föreslagit. Säkerhetsbe-
6587: av de elsäkerhetsbestämmelser handels- och       stämmelserna och de rättigheter som tillkom-
6588: industriministeriet har fastställt samt av de    mer ledningens innehavare utgör m.a.o. inte
6589: rättigheter som har beviljats kraftledningens    något hinder för att markägaren, om han så
6590: innehavare genom arrendekontrakt eller beslut    önskar, utnyttjar marken under ledningen för
6591: om inlösen. Dessa rättigheter innefattar bl.a.   ovan anfört ändamål.
6592: rätt att röra sig på området för de ändamål
6593:      Helsingfors den 21 oktober 1980.
6594: 
6595:                                                  Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
6596: 
6597: 
6598: 
6599: 
6600: 088000989K
6601:                                             1980 vp.
6602: 
6603: Kirjallinen kysymys n:o 4.39.
6604: 
6605: 
6606: 
6607: 
6608:                                 Kortesalmi: Jätteiden taheenottamisesta.
6609: 
6610: 
6611:                        Ed u s kunnan Herra Puhe mi e h eli e.
6612: 
6613:    Energian hinta nousee jatkuvasti. Toisaalta     tonnia vuodessa. Jätepaperia kerättiin viime
6614: raa!ka-aineiden ~saanti vaikeutuu. Tästä on ai-    vuonna Ruotsissa noin 650 000 tonnia mutta
6615: heutunut kaikissa teollisuusmaissa kiinnostus      Suomessa vain 216 000 tonnia.
6616: yhdyskunta- ja teollisuusjätteiden entistä tar-       Jätepaperm ja muunkin käyttökelpoisen jät-
6617: kempaan palauttamiseen tuotantoon. Valitetta-      teen keruun tehostaminen vaatii hyötyynsä ver-
6618: vasti Suomessa on jätteiden keruun osa:lta vielä   rattuna suhteellisen vähän varoja. Siksi myös
6619: paljon laiminlyöntejä.                             Suomessa olisi ryhdyttävä kiireesti toimiin jät-
6620:    Maassamme kertyy jätteitä vuosittain noin       teiden keruun tehostamiseksi. Kysymys Oilisi lä-
6621: 1,6 miljoonaa tonnia. Tästä kerätään talteen       hinnä eräistä valtakunnallisista ja alueellisista
6622: vain noin puoli miljoonaa tonnia. Siten kaato-     organisaatio-uudis1tuksista. Tähän .tarvittaisiin
6623: paikalle joutuu koko määrästä suurin osa. Tal-     myös valtion taloudellista tukea.
6624: teen otetun jätteen arvoksi on ,laskettu vuo-         Edellä esi,tetyn perusteella ja viitaten valtio-
6625: dessa Iähes 300 miljoonaa markkaa. Summa           päiväjärjesty;ksen 37 §:n 1 momenaiin esitän
6626: vo1taisiin kohottaa jopa miljardiin markkaan,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6627: jos keruuta riittävästi tehostettai:siin.          senen vastattavaksi 1seuraavan kysymyksen:
6628:  · Jätteiden uudelleen käyttöön onkin jo nykyi•
6629: sin olemassa hyvät mahdo!Hsuudet. Lajittelu-                  Aikooko Hallitus ryhtyä entistä te-
6630: menetelmät ovat parantuneet ja teollisuus pys-             hokkaammin ,toimiin jäuteiden talteen
6631: tyy tätä raaka-ainetta käyttämään entistä edul-            ottamiseksi maassamme ja niiden saatta-
6632: lisemmin.                                                  miseksi uudelleen teollisuuden raaka-
6633:    Ruotsi hoitaa jäteasiansa paljon Suomea pa-             aineeksi ja siten myös energiakustannus-
6634: remmin. Kummassakin maassa on paperin tuo-                 ten säästämiseksi?
6635: tanto :suunnilleen yhtä suuri, 7-8 miljoonaa
6636:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
6637: 
6638:                                        J. Juhani Kortesalmi
6639: 
6640: 
6641: 
6642: 
6643:  08S001019J
6644: 2
6645: 
6646: 
6647: 
6648: 
6649:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
6650: 
6651:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentiSis~             Sisäasiainminrsteriössä on keväällä 1980 val-
6652: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           mistunut ohjekirjanen, jossa ji!tehuoltolain no-
6653: alette 25 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn kir-          jalla on annettu ohjeita jätteiden hyötykäytön
6654: jeenne n:o 1389 ohella lähettänyt valtioneu-            järjestämisestä. Ministeriössä selvitetään par-
6655: voston asianomaiselle jäsenelle 'toimitettavaksi        haillaan mahdollisuuksia taloudellisten ohjaus-
6656: jäljennöksen kansanedustaja J. Juhani Korte-            keinojen käyttöön ottamiseksi. Näistä toimista
6657: salmen kirjallisesta kysymyksestä n:o 439, jossa        mainittakoon keväällä 1980 valmistunut työryh-
6658: tiedustellaan:                                          män ehdotus romuautojen, romuveneiden ja
6659:                                                         eräiden lähinnä kotitalouksien käytöstä pois-
6660:             A~kooko HaUitus ryhtyä entistä te-
6661:                                                          tettujen kestokulutushvödykkeiden hyötykäy-
6662:         hokkaammin toimiin jät;teiden talteen           tön tehostamiseksi. Elokuussa 1980 ministeriö
6663:         ottamiseksi maassamme ia niiden saatta-         asetti työryhmän selvittämään liikevaihtoveron
6664:         misek~i uudelleen teollisuuden raaka~           merkitYstä jä'tteiden hyötykäytön kustannuhe-
6665:         aineeksi ja siten myös energiakustannus-        na sekä tekemään tarvittavat ehdotukset liike-
6666:         rt:en säästämiseksi?                            vaihtoverolainsäädännön mahdolliseksi muutta-
6667:                                                         miseksi siten, että jätteen hyötykäyttönäkökoh-
6668:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta·          dat otetaan riittävässä määrin huomioon. Syys-
6669: vaSiti seuraavaa:                                       kuussa 1980 valmistui kauppa- ja teollisuusmi-
6670:     Ha1Htus on tietoinen sii:tä, että taloudellisesti   nisteriön asettaman säästävän teknologian toi-
6671: arvoktkaita jäteaineita, kuten paperia, romua,          mikunnan mietintö, joka sisältää kannanottoja
6672: lumppua, muovia, puuta ja moni!!. muita aineita         ja ehdotuksia jätteiden hyödyntämiseSitä. Sisä-
6673:  joutuu edelleen · varsin runsa,asti hukkaan.           asiainministeriössä on va<lmistei1la .ehdotus hal-
6674: Asiantilan korjaamiseksi on ryhdytty toimiin,           lituksen esitykseksi laiksi jätteiden hyötykävtön
6675: mutta vuosikymmenien aikana vakiintunutta               edis<tämisestä. Tarkoituksena on saattaa ehdo-
6676: käytäntöä ei voida muuttaa hetkessä. Jätteiden          tus lähiviikkoina ·ha!Htuksen käsiteltäväksi. Si-
6677: hyöty;käytön järjestäminen on laaja ja monita-          säasiainministeriön yhteydessä toimiva jätehuol-
6678: hoinen kysymys, jossa tulokset ovat ponniste-           lon neuvotte:lukunta laatii parhaillaan erityi&tä
6679: luista huolimatta saavutettavissa vain !J.Stdttain.     jätteidentutkimuksen ohjelmaa, joka valmistuu
6680:     Uusi jätehuoLtolainsäädäntö, ioka rlllkerituu       vuoden 1980 lootmun mennessä. Ohielma sisäl-
6681: jätteiden hyötykäytön periaatteeHe, luo perus-          tää myös iätteiden hyötykäytön tutkimuksen.
6682: tan pitkäjänteiselle hyöty;käyttöön tähtäävälle         Tutkimusohjelman valmistuttua ryhdytään neu-
6683: toiminnalle. Sen Hsäksi tarvitaoo runsaasti 'tut-       vottelukunnassa laatimaan valtakunnallista iät-
6684: kimus- ja kehittämistyötä sekä toimintaa ohjaa-         teiden hyötykäytön ohjelmaa, ionka on määrä
6685: via alemmanasteisia määräyksiä ja ohjeita, mut-         valmistua vuoden 1981 aikana. Tämän ohjelman
6686: ta ennen muuta sellaisia taioude1lisia ohjaus-          pohjalta harkitaan tarvittavat laajemmat jatko-
6687: keinoja, ioilla voidaan yhtäältä edistää jätteiden      toimet ja annetaan tarvittavat esitykset Edus-
6688: tuotannollista hyödyntämistä ja toisaalta ehkäis-       kunnalle.
6689: tii niiden epäeduJlista häv1ttämis;tä.
6690:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1980.
6691: 
6692:                                                                             M~nisteri ].   Koikkalainen
6693:                                                N:o 439                                                3
6694: 
6695: 
6696: 
6697: 
6698:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
6699: 
6700:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        lagen om avfallshantering ger anv1snmgar om
6701: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skriveise        organiseringen av utnyttjandet av avfall. Vid
6702: nr 1389 av den 25 september 1980 till veder-         ministeriet utreds som bäs.t möjligheterna att
6703: börande medlem av statsrådet översä!llt avskrif.t    ta i bruk åtgärder för ekonomi:sk styrning. Av
6704: av följande av riksdagsman J. Juhani Kor,te-         dessa åtgärder kan man nämna det förslag
6705: saimi stäUda spörsmM nr 439:                         som en arbetsgrupp avgav våren 1980 gällande
6706:                                                      effektiverat utnyttjande av skrotbilar, skrot-
6707:           Har Regeringen för avsikt att vidta        båtar och vissa, främst ur hushållen avlägsnade
6708:        ännu effektivare åtgärder än förut för        varaktiga konsumtionsvaror. I augusti 1980
6709:        att tillvarata avfall i vårt Iand och åter-   tillsatte mini:steriet en arbet,sgrupp för att ut-
6710:        använda det som rå:material i industrin       reda omsättning,sskattens betydelse som kost-
6711:        samt att på detta sätt inbespara även         nad vid utnyttjande av avfall samt för att göra
6712:        energikostnader?                              erforderliga förslag till eventuell ändring av
6713:                                                      lagstiftningen om omsättningsskatt så, att syn-
6714:    Såsom svar på detta tSpÖ11små:l får jag vörd-     punkter på utnyttjande av avfall skulle beaktas
6715: samt anföra följande:                                i tillräckligt hög grad. I september 1980 blev
6716:    Regeringen är medveten om att ekonomi:sikt        kiommissionens för resurssnål tekno1ogi betän-
6717: värdefulla avfallsämnen såsom papper, skrot,         kande färdigt. Denna kommission hade tillsatts
6718: lump, plast, trä och många andra ämnen, font-        av handels- och industriministeriet och dess be-
6719: farande går förlorade i mycket hög grad. Åt-         tänkande innehåller ställningSitaganden och
6720: gärder har vidtagits för att avhjälpa läget, men     förslag tili utnyttjande av avfall. Vid inrikes-
6721: man kan inte på ett ögonblick ändra vanor som        minist•eriet är ett förs·lag tili lagproposition om
6722: i årdonden varit vedertagna. Att organisera ut-      främjande av avfallsåtervinning under bered-
6723: nyutjandet av avfaH är en omfattande och             ning. Avsikten är att under de närmaste vec-
6724: mång~kiftande procedur där resultaten, trots         korna överlämna förslaget tili regeringen för
6725: ansträngningar, kan uppnås endast gradvis.           behandling. Den vid inrikesministeriet verksam-
6726:    Den nya lagstiftningen om avfallshantering,       ma delegationen för avfallshantering uppgör för
6727: som bygger på principen om utnyntjande av            tillfället ett speciellt program för undersökning
6728: avfall, bildar grunden för sådan verksamhet          av avfall. Programmet blir färdigt före ut-
6729: som syftar .tiU att UJtnyttja avfall på lång sikt.   gången av år 1980, och i det ingår även un-
6730: Dessutom behövs omfattande forsknings- och           dersökning av utnvttjandet av avfall. När detta
6731: utvecklingsarbete samt, för att leda verksam-        program färdigstäl1ts, börjar man inom delega-
6732: heten, bestämmelser och direktiv av Iägre ord-       tionen uppgöra ett riksomfattande program för
6733: ning, men framför allt sådana åtgärder för eko-      utnyttiande av avfall. Avsikten är att ifråga-
6734: nomisk styrning, med hjälp av vilka man å ena        varande program skall bli färdigt under år
6735: sidan kan främja produktiVIt utnyttjande och å       1981. Utgående från detta program planeras
6736: andra sidan förhindra oförmånligt förintande         de mera omfattande åtgärder, som kommer att
6737: av avfall.                                           behövas i framtiden, och erforderliga propo-
6738:    Våren 1980 färdigställdes vid inrikesmini:s-      sitioner kommer att avges åt Riksdagen.
6739: teriet en broschyr, i viiken man med stöd av
6740:      Helsingfors den 3 november 1980.
6741: 
6742:                                                                           Minister J. Koikkalainen
6743:                                              1980 vp.
6744: 
6745: Kirjallinen kysymys n:o 440.
6746: 
6747: 
6748: 
6749: 
6750:                                  Kortesalmi: Tuulienergian käytön tehostamisesta,
6751: 
6752: 
6753:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6754: 
6755:    Tuulimyllyjä on ryhdytty ottamaan energian      kakunnille olisi saatava syntymään tuulivoima-
6756: tuotantoon tehokkaasti Tanskassa. Tuulimyl-        loita. Näin myös säästettäisiin kallista tuonti-
6757: lyillä tulee olemaan erittäin merkittävä osa       energiaa ja siten ulkomaanvaluuttaa ja samalla
6758: Tanskan energiahuollossa. Emoopan suurin           lisättäisiin kotimaisia työpaikkoja.
6759: tuulivoimalaitos otettiin jatkuvaan käyttöön          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
6760:  maalis-huhtikuussa Tanskan Tvindissä. Tämä        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
6761: laitos on kahden megawatin tehoinen. Myös          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6762:  Neuvostoliiton pohjoisosissa on tuulienergiaa     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6763: ryhdytty käyttämään .tehokkaasti hyödyksi.
6764:     SMP on jo useita vuosia vaatinut saasteet-                Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
6765: tomien. energia·lähteiden tehokasta hyväksikäyt-           miin tuulienergian nykyistä huomatta-
6766:  töä myös Suomessa. Myös Suomessa olisi saa-               vasti tehokkaammaksi hyödyntämiseksi
6767: tava aikaan tuulienergian talteenottoa nykyistä            Suomessa, •siten kotimaisen energiantuo-
6768:  huomattavasti laajemmassa mitassa. Suomen                 tannon lisäämiseksi ja ulkomaan valuu-
6769: suurin tuulivoimalaitos on tarkoitus saada val-            tan säästämiseksi ja samoin uusien py-
6770:  miiksi kuluvan vuoden lopulla Hattulaan. Tä-              syvien työpaikkojen aikaansaamiseksi?
6771:  mä ei kuitenkaan riitä, vaan myös muille paik-
6772:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
6773: 
6774:                                        J. Juhani Kortesalmi
6775: 
6776: 
6777: 
6778: 
6779:  088000990L
6780: 2                                              1980 vp.
6781: 
6782: 
6783: 
6784: 
6785:                          E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
6786: 
6787:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tuulienergiateknologia on lähtenyt kehitty-
6788: mainitussa tarkoitu~sessa Te, Herra Puhemies,        mään kahdella, tois,istaan hieman poikkeavalla
6789: olette 25 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn kir-       suunnalla. Yhtäältä on lähdetty kehittämään
6790: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     pieniä, muutaman kilowatin tehoisia tuuliaggre-
6791: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      gaatteja lähinnä kotitalouksien ja muiden pien-
6792: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-      ten kulutuskohteiden tarpeisiin. Toisaalta on
6793: sesta kysymyksestä n:o 440:                           ryhdytty kehittämään suuria, megawattiluokan
6794:                                                      tuuligeneraattoreita valtakunnalliseen voiman-
6795:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-     tuotantoon.
6796:        miin tuulienergian nykyistä huomatta-             Suurten teholtaan megawattiluokan aggre-
6797:        vasti tehokkaammaksi hyödyntämiseksi          gaattien koko on suuruusluokkaa 50-100 met-
6798:        Suomessa, siten kotimaisen energiantuo-       riä roottorin halkaisijalla mitattuna. Tällaista
6799:        'tannon lisäämiseksi ja ulkomaan valuu-       teknologiaa on viime vuosina kehitetty Suomea
6800:        tan säästämis,eksi ja samoin uusien py-       suurempien teollisuusmaiden toimesta suhteelli-
6801:        syvien työpaikkojen aikaansaamiseksi?         sen suurilla voimavaroilla. Yhden koelaitoksen
6802:                                                      kustannukset nousevat useisiin kymmeniin mil-
6803:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jooniin markkoihin. Tähänastiset kokeet eivät
6804: vasti seuraavaa:                                     vielä ole antaneet vastausta siihen, onko suu-
6805:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on tietoinen      rista tuuliaggregaateista kehitettävissä taloudel-
6806: uusien energialähteiden, kuten tuulienergian,        lisesti ja teknisesti kilpailukykyinen voimantuo~
6807: mahdollisuuksista ja kehitysnäkymistä. Ministe-       tantomuoto. Tämäntapainen teknologia olisi
6808: riö on myös sisällyttänyt tuulienergian rahoit-      joka tapauksessa pitkälle samankaltaista eri
6809: tamansa energiatutkimuksen piiriin.                  maissa eikä Suomen kaltaisella pienellä maalla
6810:    Tuulienergian käyttömahdollisuudet riippu-        ole erityisen hyviä edellytyksiä alan teknolo-
6811: vat suuresti paikallisista tuuliolosuhteista. Tuu-   gian perusteiden kehittämiseen.
6812: lesta saatava teho on suhteessa tuulen nopeu-            Pienten tuuliaggregaattien koko on tyypilli-
6813: den kolmanteen potenssiin eli tuulen nopeuden        sesti suuruusluokkaa 5-10 metriä. Tämä tek-
6814: pudotessa puoleen teho putoaa yhteen kahdek-         nologia on suurin piirtein hallinnassa ja laittei-
6815: sasosaan. Keskimääräiset tuulen nopeudet ovat        ta on jo eri maissa kaupallisessa käytössä. Saa-
6816: rannikkoalueilla huomattavasti suuremmat kuin        tava liike-energia yleensä muunnetaan sähkö-
6817: sisämaassa. Vallitsevien lounaistuulten johdosta     energiaksi, jota voidaan sitten käyttää joko säh-
6818: Suomessa suhteessa edullisinta aluetta tuuli-        kölaitteisiin tai lämmittämiseen. Ongelmat liit-
6819: energian hyödyntämiseen olisi länsi- ja lounais-     tyvät lähinnä tuulienergialaitteiden taloudelli-
6820: rannikko. Tuulen käyttökelpoisuus energian-          suuteen s~kä laatuun. Periaatteessa samanko-
6821: tuotantoon riippuu paitsi tuulen keskinopeudes-      koisen ja -näköisen laitteen käytettävyys ja hyö-
6822: ta myös sen vaihtelevuudesta ja ajallisesta ja-      tysuhde saattaa vaihdella merkittävästi valmis-
6823: kautumisesta. Tuulen keskinopeus ranni'kko-           tajan ammattitaidosta riippuen.
6824: alueillamme on noin 6 metriä sekunnissa 10               Kauppa- ja teollisuusministeriö on käynnistä-
6825: metrin korkeudella maanpinnasta, mikä on sa-         nyt valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa
6826: maa suuruusluokkaa kuin esim. Ruotsin länsi-         ,tutkimusprojektin, jonka tarkoituksena on sel-
6827: rannikolla. Tuuliolosuhteet kuitenkin vaihtele-      vittää tähän astista paremmin tuulienergian
6828: vat paljon paikallisten tekijöiden kuten pinnan-     käyttömahdollisuudet Suomessa sekä toisaalta
6829: muodostuksen mukaan. Lisäksi tuulennopeus            selvittää tuulienergialaitteille asetettavat laatu-
6830: lisääntyy merkittävästi korkeammalla maan pin-       vaatimukset. Tavoitteena on, että projektin
6831: nasta.                                               pohjalta luodaan mm. edellytykset tuulienergia-
6832:                                             N:o 440                                              3
6833: 
6834: laitteiden testaamiselle maassamme. Projektiin    kehitystyön tuloksia voidaan tehokkaammin
6835: sisältyy myös kahden erikokoisen tuulienergia-    hyödyntää.
6836: aggregaatin rakentaminen yhteistyössä alan suo-      Tällä hetkellä vielä käynnissä olevan tutki-
6837: malaisen laitevalmistajan kanssa. Näin pyritään   musprojektin tulosten pohjalta kauppa- ja teol-
6838: tuulienergialaitteiden rakentamisesta, käytöstä   lisuusministeriö tulee jatkossa ryhtymään tar-
6839: ja testaamisesta saamaan riittävät omakohtaiset   vittaviin toimenpiteisiin .tuulienergian käytön
6840: kokemukset, joiden pohjalta ulkomailla tehdyn     edelleen edistämiseksi.
6841:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1980.
6842: 
6843:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
6844: 4                                            1980 vp.
6845: 
6846: 
6847: 
6848: 
6849:                            T i 11 R i 'k s d a g e n s H e r r T a lm a n.
6850: 
6851:    I det syfte 37 § 1 mom. ri'ksdagsordningen       dock betydligt efter de lokala förhållandena så-
6852: anger har Ni, Herr Talman, med Eder s'krivelse      som t.ex. terrängformationen. Dessutom ökar
6853: av den 25 september 1980 tili vederbörande          vindhastigheten kännbart längre upp från jord-
6854: medlem av statsrådet för avgivande av svar          ytan.
6855: översänt avskrift av följande av dksdagsman            Vindenergiteknologin har börjat utvecklas i
6856: J. Juhani Kor.tesalmi undertecknade spörsmål        två något skiljaktiga riktningar. Å ena sidan
6857: nr 440:                                             har man börjat utveokla små vindaggregat på
6858:                                                     några kilowatt närmast för hemhushåll och
6859:          Ämnar Regeringen skrida tili skynd-        andra mindre förbrukare. Å andra sidan har
6860:        samma åtgärder för att vindenergin           utv·ecklingsarbetet gällt stora vindgeneratorer
6861:        skall kunna utnyttjas mycket mera ef-        av megawattordning för riksomfattande kraft-
6862:        fektivt än för ögonblicket är fallet i       produktion.
6863:        Finland, för att på så sätt öka den in-         Aggregat av sistnämnda typ är av storleks-
6864:        hemska energiproduktionen och in-            klassen 50 a 100 meter uppmätt enligt rotor-
6865:        bespara utländsk valuta samt för att in-     diametern. Dylik teknologi har under de se-
6866:        rätta nya varaktiga arbetsplatser i lan-     naste åren utvecklats mede1st relativt stora in-
6867:        det?                                         satser i industriländer som är ·större än Fin-
6868:                                                     land. Kostnaderna per försöksanstalt beräknas
6869:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        i tiotal miljoner mark. Försöksverksamheten
6870: anföra följande:                                    har änsålänge inte givit svar på frågan huru-
6871:    Handels- och industriministeriet är medvetet     vida stora vindaggregat kan utvecklas tili en
6872: om de möjligheter och utvecklingsursikter som       ekonomiskt och tekniskt konkurrensduglig
6873: de nya energrkällorna såsom t.ex. vindenergin       kraftproduktionsteknik. Detta slags teknologi
6874: innebär. Ministeriet har också tagit vindenergin    vore i varje fall mycket likartad i olika länder,
6875: med i den energiforskning som det finansierar.      och ett litet land som Finland har inte speciellt
6876:    Möjligheterna tili användning av vindenergi      goda förutsättningar att utveckla grunderna
6877: beror i hög grad på de lokala vindförhållande-      inom området.
6878: na. Den effekt som kan utvinnas står i för-            I fråga om små vindaggregat är storleken
6879: hållande tili vindhastighetens tredje potens så,    per enhet i typiska fall ca 5 a 10 meter. Denna
6880: att om vindhastigheten t.ex. faller tili hälften,   teknologi behärskas så gott som fullständigt
6881: faller effekten tili en åttondedel. De genom-       och anläggningar finns i kommersiell använd-
6882: snittliga vindhastigheterna är på kustområdena      ning redan i olika länder. Den utvunna rörelse-
6883: betydligt större än i det inde av landet. På        energin omvandlas oftast tili elenergi, viiken
6884: grund 'av dominansen av de sydvästliga vindar-      sedan 1kan utnyttjas antingen i elanordningar
6885: na vore väst- och sydvästkusterna i Finland i       ellet för uppvärmningsändamål. Problem an-
6886: stort sett det förmånligaste området med tanke      knyter sig främst tili ekonomiska synpunkter
6887: på utnyttjandet av vindenergi. Vindens bruk-        samt anläggningarnas kvali:tet. Anläggningar av
6888: barhet för energiändamål beror förutom på           i princip samma storlek och identiskt utseende
6889: vindens medelhastighet även på dess växlingar       kan, beroende på tillverkarens faokkunskap,
6890: och tidliga uppdelning. Vindens medelhastighet      vara rätt olika tili brukbarheten och vevknings-
6891: på våra kustområden är ca 6 meter per sekund        graden.
6892: på en höjd av 10 meter från jordytan, eller            Handels- och industriministeriet har vid
6893: alltså av samma storleksklass som t.ex. på väst-    statens tekniska fotskningscentral startat ett
6894: kusten i Sverige. Vindförhållandena varierar        forskningsprojekt, med vilket man önskar reda
6895:                                              N:o 440                                               5
6896: 
6897: ut dels användningsmöjligheterna för vind-         och testningen av vindenergiaggregat, på basen
6898: energi i Finland och dels de kvalitetsfordringar   av vi1ka det utvecklingsarbete som sker i ut-
6899: som bör kunna uppställas på vindenergianlägg-      landet skall kunna ny,ttiggöras effektivare.
6900: ningar. Avsikten är att på basen av projektet         Det för ögonblicket ännu pågående forsk-
6901: skapa förutsättningar för testning av vindener-    ningsprojektet kommer ,att möjliggöra för han-
6902: gianläggningar i vårt land. Projerotet omfattar    dels- och industriministeriet att i fortsättningen
6903: även uppförandet av två oliJka stora vindenergi-   vidtaga nödiga åtgärder för ytterligare be-
6904: aggregat i samarbete med specialiserad finsk       fordringar av användningen av vindenergi i
6905: tillverkare. På detta sätt önskar man få till-     landet.
6906: räckliga egna erfarenheter av byggandet, driften
6907:      Helsingfors den 30 oktober 1980.
6908: 
6909:                                                    Handels- och industriminister Ulf Sundqvzst
6910: 
6911: 
6912: 
6913: 
6914: 088000990L
6915:                                              1980 vp.
6916: 
6917: Kirjalli:nen kysymys n:o 441.
6918: 
6919: 
6920: 
6921: 
6922:                                  Kortesalmi: Yksityismetsien ensiharvennusten tehostamisesta.
6923: 
6924: 
6925:                         Ed u s kunnan Herra             Puhe m i e he 11 e.
6926: 
6927:    Metsiemme ja nimenomaan valtaosaltaan yk-           Mi:käli edessä olevien ensiharvennusten to-
6928: sityrsmetsien kasvu ja puusto on metsänhoito-       teuttaminen laiminlyötäisiin, tuloksena olisi
6929: toimien tuloksena kohonnut niin, että hakkuu-       kasvun huomattava taantuminen stii:tä aiheutu-
6930: suunnitteen arvio on voitu nostaa edellisen in-     vine vakavine seurauksineen. Mainittakoon vie-
6931: ventoinnin noin 57 miljoonasta m3 :stä noin         lä, että ensiharvennuspuun talteen otolla voi-
6932: 60 miljoonaan m 3 :iin. Mikäli metsänparannus-      daan myös energiapuun saanti pitkälle rat-
6933: toiminta säilyy nyky1sellä tasollaan ja tehtyjen    kaista.
6934: sekä tehtävien töiden tulokset turvataan, hak-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
6935: kuusuunnite on vuoteen 2000 mennessä nos-           tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
6936: tettavissa arviolta 67 miljoonaan m3 :iin. Näin     tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
6937: lisääntyvälle, vuosittain korjattavissa olevalle    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
6938: puumäärälle on tiedossa myös käyttöä, sillä         sen:
6939: metsäteollisuuden vireillä olevat laajennushank-
6940: keet, joiden tuotannolle on laskettu olevan                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin yk-
6941: myös markldnointia, lisäävät puuraaka-aineen               sityismetsien ensiharvennusten tehosta-
6942: tarvetta lähivuosina 2-3 miljoonalla m3 :llä               miseksi ja siten myös energiapuun saan-
6943: vuodessa. Näihin tuloksiin pääseminen edel-                nin lisäämiseksi ja pysyvien työpaikko-
6944: lyttää kuitenkin metsätalouden harjoittajilta              jen turvaamiseksi laajalle maas,eudullem-
6945: määrätietoista suunnittelua ja suunnitelmi'en to-          me?
6946: teuttamista.
6947:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
6948: 
6949:                                        J. Juhani Kortesalmi
6950: 
6951: 
6952: 
6953: 
6954: 0880009732
6955: 2                                             1980 vp.
6956: 
6957: 
6958: 
6959: 
6960:                         Eduskunnan Herra Puhe m i eh e 11 e.
6961: 
6962:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       metsätalouden alaan kuuluvissa periaatteellisis-
6963: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sa ja laajakantoi:sissa asioissa toimiva metsä-
6964: olette kirjeellänne 25 päivänä syyskuuta 1980        talouden neuvottelukunta, samoin kuin yksi-
6965: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-        tyismetsätalouden toimintasuunnitelmi:a, on en-
6966: nen vastattavaksi kansanedustaja J. Juhani Kor-      siharvennusten osalta jo ryhdytty panemaan
6967: tesalmen seuraavan sisältöisen kysymyksen n:o        toimeen. Perustaksi ensiharvennustyölle on
6968: 441:                                                 Keskusmetsälautakunta Tapio antanut vuonna
6969:                                                      1979 ohj,een harvennusmalleista. Ohje täsmen-
6970:           Aikooko Hallitus ryhtyä to1m1m yk-         tää nuorten metsien käsittelyn tavoitteet. Met-
6971:        sityismets±en ensiharvennusten vehosta-       sänomistajien neuvontaa varten keskusmetsälau-
6972:        miseksi ja shen myös energiapuun saan-        takunnan toimesta on valmis'tettu ja jaettu en-
6973:        ni!n lisäämiseksi ja pysyvien työpaikko-      siharvennuksen menetelmiä ja perusteita havain-
6974:        jen turvaamiseksi laajalle maaseudullem-      nollistavaa opetusmatedaalia. Piirimetsälauta-
6975:        me?                                           kunnat ovat järjestäneet koulutustilaisuuksia
6976:                                                      metsänomistajille tavoitteena omatoimisuus en-
6977:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        siharvennusten aikaansaam~seksi. Myös metsä-
6978: vasti seuraavaa:                                     lautakuntien toiminnan tavoiteohjauksessa ensi-
6979:    Ykshyrsmetsissä harjoitettavan metsänhoidon       harvennuksella on tärkeä sija.
6980: päämääränä on puuntuotannon määrälHsen li-              Ensiharvennuksista saatavan puun kasvava
6981: säämisen ohella turvata teollisuuden tarvitse-       kysyntä energiakäyttöön on otettu huomioon
6982: man hyvälaatuisen ainespuun saanti. Tehokkaan        myös hallituksen esityksessä valtion tulo- ja
6983: metsänuudistus- ja muun metsänparannustoi-           menoarvioksi vuodelle         1981. Momentin
6984: minnan tuloksena yksityismetsissä on runsaasti       34.50.61 (Valtionapu työttömyyden lieventä-
6985: taimikkoja ja nuoria mevsiä. Niiden oikealla         miseksi) käyttösuunnitelmassa ehdotetaan 30
6986: käsittelyllä voidaan lisätä edellä mainitun aines-   milj. markkaa energiapuun hankintaan. Määrä-
6987: puun saantia. Samalla avautuu mahdollisuus           rahaa on tarkoitus käyttää kuntien omissa läm-
6988: käyttää pienpuuta energian tuottamis:een.            pölaitoksissa käytettävän energiapuun, ensihar-
6989:    Metsähallitus, keskus- ja piirimetsälautakun-     vennuspuu osaksi mukaan lukien, kasauksen
6990: nat sekä metsänhoitoyhdistykset ovat toimin-         avustamiseen. Myös Työtehoseuralle esitetään
6991: tansa suunnittelussa asettaneet lähimmän 10-         alamomentin 30.59.40.3 kohdalla valtionapua
6992: vuotiskauden erääksi päätavoitteeksi entises-        kotimaisen energian käytön edistämistä palve-
6993: tään vähentyneiden kasvatushakkuiden lisäämi-        levaa tutkimus-, koe- ja neuvontatoimintaa var-
6994: sen. Kasvatushakkuiden vuotuiseksi tarpeeksi         ten, joka osaltaan koskee myös ensiharvennus-
6995: arvioidaan tällä hetkellä lähes 300 000 heh-         puun hankintaa maatilametsistä.
6996: taaria ja kasvatushal<:kuisiin luettavien ensihar-      Edellä mainitussa puuntuotannon kehittämis-
6997: vennusten tarpeen arvioidaan olevan suurim-          ohjelmassa tähdennetään metsätalouden ympäri-
6998: millaan 1990-luvulla. Yksityismetsätalouden          vuotisen työvoiman vakinaistamista ja maa-
6999: alueellinen suunnittelu, joka on tullut erääksi      tilojen työvoiman omatoimisuuden lisäämistä
7000: metsälautakuntien keskeiseksi työmuodoksi,           metsätöissä. Ensiharvennusten lisääminen suun-
7001: paikallistaa muun ohella ens>iharvennuskohteita      nitelluUa tavalla edistää osaltaan näihin pää-
7002: ja luo pohjaa metsänomistajien yhteistoimin-         määriin pääsemistä.
7003: nalle töitä toteutettaessa.                             Edellä lausutun perusteella voidaan todeta,
7004:    Puuntuotannon kehittämisohjelmaa, jonka on        että hallituksen tärkeänä pitämä yksityismet-
7005: laatinut maa- ja metsätalousministeriön apuna        sien ensiharvennusten tehostaminen ja siihen
7006:                                             N:o 441                                            3
7007: 
7008: liittyvinä energ~apuun saannin lisääminen ja      ei aiheuta hallituksen taholta enempiä toimen-
7009: pysyvien työpaikkojen turvaaminen maaseudul-      piteitä.
7010: la on paraikaa käynnissä. Tässä vaiheessa a·sia
7011:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1980.
7012: 
7013:                                              Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
7014: 4                                              1980 vp.
7015: 
7016: 
7017: 
7018: 
7019:                           T i 11   R i k s d a g en s     H err    T a 1 m a n.
7020: 
7021:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            konsultativa kommissionen för skogshushåll-
7022: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse          ning, vars uppgift är att stöda jord- och skogs-
7023: av den 25 september 1980 tili vederbörande              bruksministeriet i principiella och vitt bärande
7024: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          ärenden rörande skogshushållning. Likaså har
7025: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi un-           man börjat tillämpa verksamhetsplanerna för
7026: dertecknade spörsmål nr 441:                            enskilt skogsbruk. Centralskogsnämnden Tapio
7027:                                                         har år 1979 utfärdat anvisningar om gallrings-
7028:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           mallar som grund för arbetet med första gall-
7029:        effektivering av första gallringar i en-         ringen. Anvisningarna preciserar målen för be-
7030:        skilda skogar för att därigenom även             handling av ungskog. På initiativ av central-
7031:        öka tillgången på energived och trygga           skogsnämnden har man för rådgivning tili
7032:        fasta arbetsplatser på vår vidsträckta           skogsägare framställt och utdelat läromaterial
7033:        landsbygd?                                       som illustrerar första gallringens metoder och
7034:                                                         grunder. Distriktsskogsnämnden har för skogs-
7035:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           ägare anordnat skolningstillfällen i syfte att
7036: samt anföra följande:                                   åstadkomma självverksamhet i fråga om första
7037:    Den skogsvård som bedrivs i enskilda skogar          gallringar. I målstyrningen av skogsnämndernas
7038: har, vid sidan av kvantitativ ökning av virkes-         verksamhet intar första gallringarna en viktig
7039: produktionen, som mål att trygga tillgången             plats.
7040: på gagnvirke av god kvalitet för industrin. De             Den ökade efterfrågan på virke från första
7041: enskilda skogarna har som en följd av effektiv          gallringar tili energiproduktion har beaktats
7042: skogsförnyelse och övrig skogsförbättring rik-          även i regeringens proposition angående stats-
7043: ligt med plantbestånd och ungskogar. Genom              förslaget för år 1981. I dispositionsplanen för
7044: en riktig behandling av dessa skogar kan tili-          moment 34.50.61 ( Statsunderstöd för lind-
7045: gången på ovannämnt gagnvirke ökas. Samti-              rande av arbetslösheten) föreslås 30 milj. mk
7046: digt öppnar sig en möjlighet att använda klen-          för anskaffning av energived. Anslaget är avsett
7047: virke för energiproduktion.                             för samlandet av energived för kommunernas
7048:    Forststyrelsen, central- och distriktsskogs-         egna värmeanläggningar. Här är veden från
7049: nämnderna samt skogsvårdsföreningarna har i             första gallringar delvis medräknad. Tili A'rbets-
7050: sina verksamhetsplaner fastställt som ett av            effektivitetsföreningen föreslås under undermo·
7051: sina huvudsakliga mål under den närmaste                ment 30.59.40.3 statsunderstöd för forsknings-,
7052: tioårsperioden, att öka beståndsvårdande hyg-           försöks- och rådgivningsverksamhet som främ-
7053: gen, vilka fortsatt att minska. Behovet av be-          jar användningen av inhemsk energi, vi1ket å sin
7054: ståndsvårdande hyggen uppskattas för närva-             sida berör även anskaffandet av ved från första
7055: rande tili närmare 300 000 hektar per år och            gallringar i hemmansskogar.
7056: de första gallringarna, som räknas tili bestånds-          I ovannämnda utvecklingsplan för vedpro-
7057: vårdande hyggen, beräknas vara störst under             duktion understryks vikten av att inom skogs-
7058: 1990-talet. Det enskilda skogsbrukets regio-            bruket fastanställa sådan arbetskraft som ar-
7059: nala planering, som blivit en av skogsnämnder-          betar året om och att vid hemmanen öka ar-
7060: nas centrala uppgifter, bestämmer bl.a. platser-        betskraftens självdrift i skogsbruk. Uppnåen-
7061: na för första gallring och skapar grund för             det av dessa mål underlättas i sin tur av att
7062: samarbete mellan skogsägare då arbetet utförs.          de första gallringarna ökas på planerat vis.
7063:    För de första gallringarnas del har man                 På grund av det ovansagda kan det konstate-
7064: redan börjat verkställa det utvecldingsprogram          ras, att effektiveringen av de enskilda sko-
7065: för skogsproduktionen, som utarbetats av den            garnas första gallringar, vilket regeringen an-
7066:                                              N:o 441                                          5
7067: 
7068: ser viktigt, och i anslutning till dessa ökning-   som bäst. I detta skede föranleder ärendet
7069: en av tillgången på energived samt tryggandet      inte vidare åtgärder från regeringens sida.
7070: av fasta arbetsplatser på landsbygden pågår
7071:      Helsingfors den 24 oktober 1980.
7072: 
7073:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
7074: 
7075: 
7076: 
7077: 
7078: 0880009732
7079:               ... ~
7080: 
7081: 
7082: 
7083: 
7084: ,,. \. \·-·
7085:                                              1980 vp.
7086: 
7087: Kirjallinen kysymys n:o 442.
7088: 
7089: 
7090: 
7091: 
7092:                                  Kortesalmi: Hirventaljojen talteenottamisen tehostamisesta.
7093: 
7094: 
7095:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7096: 
7097:     Hirventa1joja tuli 15. joulukuuta 1979 päät-    maille turistien mukana. Hyväkuntoinen koris-
7098: tyneen metsästyskauden aikana noin 50 000 kpl       tetalja maksaa noin 150 markkaa. Turkismuok-
7099: ja peurantalioja noin 10 000 kpl. Hirventai-        kaamot käsittelevät taljan myyntikuntoon 28
7100: joista on aikaisemmin 80 % jäänyt metsään.          markalla. Tuottaja saa taljasta noin 40 mark-
7101: Nyt oletetaan metsästäjien ottaneen talteen         kaa.
7102: noin puolet.                                           Edellä esitetystä selviää, että hirventaljoja
7103:     Koristetaljoiksi käytetään vuosittain lähes     jää vielä kohtuuttoman paljon heitteille ja hy-
7104: 6 000 taljaa. Muokkaaminen maksaa 250-330           väksikäyttämättä. Niiden talteenottoa olisikin
7105: markkaa. Nahaksi saa taljan muokatuksi puolta       kiireesti tehostettava.
7106: halvemmalla. Hirven nahan ja karvan rakenne            Tämän vuoksi ja viitaten valtiopäiväjärjes-
7107: on erilainen kuin muilla eläimillä. Muokkaus        tyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän kunnioitta-
7108:  joudutaan tekemään käsityönä.                      vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
7109:     Suomen nahkateollisuus käyttää vuosittain       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
7110:  15 miljoonaa kiloa vuotia. Hirventalja painaa
7111: noin 20 kiloa. 50 OOO:sta hirvestä kertyisi vuo-              Tietääkö Hallitus, että nykyisin
7112:  tia miljoonan kilon verran. Nahasta on maail-             maassamme hirventaijoista saadaan tal-
7113: manmarkkinoilla puutetta. Metsästäjille makse-             teen vain noin puolet, kun samalla na-
7114:  taan hirven vuodasta 250 markkaa kilolta.                 hasta on maailman markkinoilla melkoi-
7115:     Poroerotuksissa teurastettujen 50 000 poron            nen puute, ja
7116: taijoista tulee markkinoille noin 90 %. Poron                 aikooko Hallitus ryhtyä .toimiin hir-
7117: taljat menevät lihanostajaliikkeille, jotka suo-           ventaljojen talteenottamisen tehostami-
7118: laavat ne ja lähettävät edelleen turkismuokkaa-            seksi maksamalla hirvenmetsästäjille esi-
7119: moihin Etelä-Suomeen. Muokkauksen jälkeen                  merkiksi talteenottopalkkioita tai jolla-
7120:  taljat palaavat takaisin ostajaliikkeelle, joka           kin muulla sopivaksi katsotulla tavalla?
7121: markkinoi ne edelleen. Pääosa kulkeutuu ulko-
7122:   Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
7123: 
7124:                                        J. Juhani Kortesalmi
7125: 
7126: 
7127: 
7128: 
7129: 088000983C
7130: 2                                             1980 vp.
7131: 
7132: 
7133: 
7134: 
7135:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
7136: 
7137:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Koristetaljoiksi samoin kuin nahaksi valmis-
7138: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tettujen hirventaljojen kysyntä sekä ulkomailla
7139: olette 25 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn kir-      että kotimaassa on ollu.t varsin huono. Huonon
7140: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    menekin ja tämän seurauksena .tuotteiden huo-
7141: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     non hinnan johdosta ei niiden valmistaminen
7142: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-     hirvennahan poikkeuksellinen laatu ja tarvitta-
7143: sesta kysymyksestä n:o 442:                         vat valmistusmenetelmät huomioonottaen ole
7144:                                                     ollut kannattavaa myyntiä varten. Metsästäjille
7145:            Tietääkö Hallitus, että nykyisin         ovat nahkojen valmistajat voineet maksaa
7146:         maassamme hirventaijoista saadaan tal-      muokkaamattomista nahoista 10-30 mk/kpl,
7147:         teen vain noin puolet, kun samalla na-      mikä on vastannut nahan suolaamisesta metsäs-
7148:         hasta on maailman markkinoilla melkoi-      täjille aiheutuneita kustannuksia.
7149:         nen puute, ja                                  Kun hirvennahkojen kysynnässä ei ole odo-
7150:            aikooko Hallitus ryhtyä .toimiin hir-    tettavissa lähiaikoina muutoksia ei niiden tal-
7151:         ventaljojen talteenottamisen tehostami-     teenottamisen lisäämiseksi ole valtion taholta
7152:         seksi maksamalla hirvenmetsästäjille esi-   neuvontajärjestöjen suorittamaa nahkojen ke-
7153:         merkiksi talteenottopalkkioita tai jolla-   räämisen järjestämistä lukuunottamatta suun-
7154:         kin muulla sopivaksi katsotulla tavalla?    nitteilla wimenpiteitä.
7155:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7156: vasti seuraavaa:
7157:     Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1980.
7158: 
7159:                                                                         Ministeri Veikko Saarto
7160:                                            N:o 442                                                  3
7161: 
7162: 
7163: 
7164: 
7165:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1:m a n.
7166: 
7167:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Efterfrågan på älghudar som beretts tili
7168: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     prydnadsskinn eller tili 1äder har såväl i ut-
7169: av den 25 september 1980 tili vederbörande        landet som i hemlandet varit tämligen dålig.
7170: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1-    På grund av den dåliga avsättningen och det
7171: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi         som en fö1jd härav dåliga priset har inte be-
7172: ställda skriftliga spörsmå1 nr 442:               redningen för försä1jning med beaktande av älg-
7173:                                                   hudens exceptionella kvalitet och de erforder-
7174:           Vet Regeringen, att i vårt land för     liga beredningsmetoderna varit lönsam. Till-
7175:        närvarande endast cirka hälften av         verkarna av skinn har för oberedda hudar tili
7176:        älghudarna fås tilivara då det samtidigt   jägarna kunnat betala 10-30 mk/st, vilket
7177:        på världsmarknaden råder en avsevärd       matsvarat de kostnader som föranletts jägarna
7178:        brist på läder, och                        av saltningen av huden.
7179:           ämnar Regeringen skrida tili åtgärder      Då det inte är att emotse att efterfrågan på
7180:        för effektivering av tillvaratagandet av   älghudar under den närmaste framtiden skall
7181:        älghudar exempelvis genom att tili älg-     uppvisa ändringar p1aneras inte från statens si-
7182:        jägarna erlägga premier för tillvara-      da åtgärder med undantag av ordnandet av
7183:        tagandet eller på något annat sätt som      uppsamlingen av hudar som utförs av rådgiv-
7184:        ansetts lämpligt?                          ningsorganisationerna.
7185:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-
7186: föra fö1jande:
7187:   Helsingfors den 27 oktober 1980.
7188: 
7189:                                                                            Minister Veikko Saarto
7190: 
7191: 
7192: 
7193: 
7194:  088000983C
7195:                                              1980 vp.
7196: 
7197: Kirjallinen kysymys n:o 443.
7198: 
7199: 
7200: 
7201: 
7202:                                  Valo: Yrittäjäeläkelain etujen muuttamisesta yhdenveroisiksi
7203:                                     työntekijäin eläkelain kanssa.
7204: 
7205: 
7206:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7207: 
7208:    Yleisesti tunnustettu ja tiedetty tosiasia on,   vieraan työnantajan palveluksessa työskentele-
7209: että YEL-vakuutuksen eläke-edut ovat huomat-        välle henkilölle.
7210: tavasti heikommat kuin vastaavasti TEL-vakuu-          Mainittujen vakuutusten tulisi käsittääkseni
7211: tuksen eläke-edut.                                  olla niin maksu- kuin myös korvauspuoleltaan-
7212:    On myös niin, että yrittäjät eivät voi va-       kin yhteneväisiä.
7213: paasti valita, kumman vakuutuksen piiriin, siis        Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
7214: YEL- vai TEL-vakuutuksen piiriin he kuulu-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7215: vat ja he eivät näin ollen, sitä halutessaankaan,   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7216: voi maksaa sitä vakuutusta, joka heille olisi       vaksi seuraavan kysymyksen:
7217: edullisempi.
7218:    Koska mainittujen eläkkeiden vakuutusmak-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7219: suprosentit vuosittain ovat käytännössä saman-             ryhtyä saadakseen YEL- ja TEL-vakuu-
7220: suuruiset, on kummastuttavaa, että itsenäisel-             tusten korvausperusteet yhteneväisiksi
7221: le yrittäjälle ja täten YEL-vakuutuksen piiriin            ja toisaalta saadakseen aikaiseksi sellai-
7222: kuuluvalle henkilölle eläke-etuus on silti huo-            sen käytännön, että yrittäjä itse voi va-
7223: mattavasti pienempi kuin vastaavasti ja eläk-              paasti valita, kumman eläkelain piiriin
7224: keelle siirryttäessä samansuuruisella palkalla             hän haluaa kuulua?
7225:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7226: 
7227:                                             Tauno Valo
7228: 
7229: 
7230: 
7231: 
7232: 088000962P
7233: 2                                            1980 vp.
7234: 
7235: 
7236: 
7237: 
7238:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
7239: 
7240:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tamaan jossain maarm toisenlaista vakuutus-
7241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teknistä menettelyä. •Tästä erosta johtuen laeis-
7242: olette 26 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn           sa on säännöksiä, jotka ovat sisällöltään eri-
7243: kirjeenri.e ohella toimittanut valtioneuvoston      laisia, ja jotka eräissä tapauksissa saattavat
7244: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        johtaa erilaisiin. tuloksiin.
7245: edustaja Tauno Valon näin kuuluvasta kirjal-           YEL:n mukaan. eläkkeen perusteena oleva
7246: lisesta kysymyksestä n:o 443:                       työtulo määrätään vastaamaan sitä palkkaa,
7247:                                                     joka vieraalle olisi maksettava, jos hänet pal-
7248:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kattaisiin suorittamaan yrittäjälle kuuluvaa työ-
7249:        ryhtyä saadakseen YEL- ja TEL-vakuu-         tä. Tätä työtuloa määrättäessä kiinnitetään huo-
7250:        tusten korvausperusteet yhteneväisiksi       miota yrittäjän omaan arvioon työtulonsa mää-
7251:        ja toisaalta saadakseen aikaiseksi sellai-   rästä. Yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi elä-
7252:        sen käytännön, että yrittäjä itse voi        keturvakeskus on yhteistyössä yrittäjäjärjestö-
7253:        vapaasti valita, kumman eläkelain pii-       jen kanssa jt:dkaissut suositukset erilaisten yrit-
7254:        riin hän haluaa kuulua?                      täjien työtulojen määritystä varten. Jos yrittä-
7255:                                                     jän työpanoksessa tapahtuu muutoksia, on hä-
7256:    Vastaukserta kysymykseen esitän kunnioitta-      nellä samoin kuin eläkelaitoksellakin mahdolli-
7257: vasti ~e1.1raavaa:                                  suus tehdä aloite työtulon tarkistamiseksi. Täl-
7258:    Yrittäjien eläkelaki (YEL) perustuu samoi-       läin vaaditaan kuitenkin, että olosuhteet ovat
7259: hin periaatteisiin kuin muutkin työeläkelait.       muuttuneet, .joten pelkäst~än yrittäjän halu
7260: Kaikki oleelliset eläkkeen määräytymiseen vai-      vakuutusmaksunsa pienentämiseen ei ole riit-
7261: kuttavat tekijät ovat samankaltaiset kuin muis-     tävä .peruste työtulon . muuttamiseksi.
7262: sa työeläkelaeissa, muun muassa työntekijäin           Yrittäjien ja työsuhteessa olevien TEL-va-
7263: eläkelaissa (TEL). Näin ollen voidaan lähtö-        kuutettujen välinen ero ei ole aina kovin selvä.
7264: kohtaisesti todeta, että samansuuruisista työ-      Kuitenkaan sosiaalivakuutuksen periaatteiden
7265: ansioista pitäisi kertyä samanlainen eläke sekä     mukaista ei ole, että vakuutetut itse voisivat
7266: YEL:n ja TEL:n mukaan. Koska kuitenkin              valita, minkä lain soveltamispiiriin he kuulu-
7267: yrittäjien työtulo ei ole yhtä helposti määri-      vat, koska tällaisesta mahdollisuudesta seuraa
7268: tettävissä ja todettavissa kuin työntekijälle       helposti valikoitumista ja lisärasitusta heikoil-
7269: maksettu palkka, on YEL:ssa jouduttu käyt-          le vakuutuskohteille.
7270:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1980.
7271: 
7272:                                            Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka      Luja-Penttilä
7273:                                               N:o 443                                                3
7274: 
7275: 
7276: 
7277: 
7278:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7279: 
7280:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        niskt förfarande. På grund av denna skillnad
7281: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         ingår i de båda lagarna stadganden med avvi-
7282: se av den 26 september 1980 tiliställt veder-        kande innehåll, vilka i vissa fall kan leda tili
7283: börande medlem av statsrådet avskrift av föl-        olika resultat.
7284: jande av riksdagsman Tauno Valo underteck-               Enligt FÖPL bestäms den arbetsinkomst
7285: nade skriftliga spörsmål nr 443:                     som ligger tili grund för pensionen på så sätt,
7286:                                                      att den motsvarar den lön som borde betalas
7287:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tili en främmande, om sådan skulle avlönas
7288:        ta för åstadkommande av enhetliga er-         för att utföra det arbete som ankommer på
7289:        sättningsgrunder för FÖPL- och APL-           företagaren. Då denna arbetsinkomst bestäms,
7290:        försäkringarna samt för åstadkomman-          beaktas det belopp som företagaren själv upp-
7291:        de av ett sådant förfarande att en före-      skattar sin arbetsinkomst tili. 1 syfte att fören-
7292:        tagare själv fritt kunde välja tili vilken-   hetliga förfarandet har pensionsskyddscentralen
7293:        dera pensionslagens område han önskar         i samarbete med företagarorganisationerna pub-
7294:        höra?                                         licerat rekommendationer för bestämningen av
7295:                                                      olika slags företagares arbetsinkomster. Om
7296:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        förändringar äger rum i företagarens arbets-
7297: samt anföra följande:                                insats, har både han och pensionsanstalten
7298:    Lagen om pension för företagare (FÖPL)            möjlighet att ta initiativ tili en justering av
7299: är baserad på samma principer som de andra           arbetsinkomsten. En förutsättning är dock
7300: arbetspensionslagarna. Alla väsentliga faktorer,     att omständigheterna ändrats, varför enbart
7301: som har betydelse då pensionen bestäms, är           företagarens önskan att betala lägre försäk-
7302: likadana som i de andra arbetspensionslagarna,        ringsavgift inte utgör en tillräcklig grund för
7303: bl.a. i lagen om pension för arbetstagare            ändring av arbetsinkomsten.
7304:  (APL). På grund härav kan som utgångspunkt              Skillnaden mellan företagare och APL-försäk-
7305: konstateras, att för lika stor arbetsförtjänst       rade i arbetsförhållande är inte alltid helt tyd-
7306: borde utgå Iikadan pension enligt både FÖPL          lig. Dock vore det inte förenligt med social-
7307: och APL. Emellertid är företagares arbetsin-         försäkringens principer, att de försäkrade själva
7308: komst inte lika lätt att bestämma och påvisa         kunde välja tili viiken lags tiliämpningsområde
7309: som tili arbetstagare utbetald lön, varför man       de skulle höra, ty en sådan möjlighet leder lätt
7310: inom ramen för FÖPL har varit tvungen att            tili selektivitet och ökad belastning för svaga
7311: tiliämpa ett något avvikande försäkringstek-         försäkringsobjekt.
7312:      Helsingfors den 24 oktober 1980.
7313: 
7314:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
7315:                                                 1980 vp.
7316: 
7317: Kirjallinen kysymys n:o 444.
7318: 
7319: 
7320: 
7321: 
7322:                                    Eenilä ym.: Ihmishengelle vaarallisten ja ympädstöä vahingoitta-
7323:                                       vien tekojen kriminaHsoinnista.
7324: 
7325: 
7326: 
7327:                           Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he II e.,
7328: 
7329:    Hallitusmuodon 6 §:ssä säädetään, että "jo-         tusoikeuden ylisuojaamisesta            siten, että
7330: kainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan           maanomistusoikeuden varjolla voi käyttää alku-
7331: turvattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen va-         peräistä, uusiutumatontakin luontoa kuin ir-
7332: pauden ja omaisuuden puolesta".                        tainta omaisuutta, on aiheuttanut merkittäviä
7333:    Perustusla~ssa säädetyn hengen turvan ei kui-       luontotuhoja ja johtanut jopa maailmassa ainut-
7334: tenkaan voida ·sanoa toteutuvan 90-vuotiaalla          laatuisten jääkaudenmuodostelmien, kauniitten
7335: rikoslaillamme eikä siihen mttyvällä lainsäädän-       soraharjujemme, järjestelmälliseen 'tuhoamiseen
7336: nöllä, jossa ei ole yleisvaarallisten tekojen ja       yksityisen taloudellisen hyödyn ·saamiseksi.
7337: toimintojen kriminalisointia.                              Omistusoikeuden ylisuojaaminen muihin pe-
7338:    Hengelle ja terveydelle vaarallisten aineiden       rusoikeuksiin nähden - kaikki ne oli perus-
7339: - joista monen vaarallisuus tosin selviää vas-          tuslaissa ta11koitettu samanarvoisiksi - on tosin
7340: ta vuosia jatkuneen käytön jälkeen tutkimus-            melko yleisesti tunnustettu. Ylisuoja tulee luon-
7341: toiminnan ollessa riittämätöntä - levittämistä          totuhojen - ympäristödkosten, voitaisiin sanoa
7342: metsiin ja pelloille esim. vesakko- ja maatalous-      - ohella esiin esim. ns. jokamiehenoikeuksien
7343: myrkkyjen muodossa paremman tuoton, sadon               tunnustamatta jättämis·enä. Jokamiehenoikeudet-
7344: ja taloudellisen hyödyn saamiseksi pidetään            han lienee tämän päivän käsitysten mukaan
7345: meillä jopa luonnollisena. Samalla tavalla on          luettava kansalaisten henkilökohtaiseen vapau-
7346: suhtauduttu aineisiin, joita pannaan ravintoom-        teen kuuluviksi. - Omistusoikeuden ylisuojaa-
7347: me ehkä pelkästään 'säilyvyyden tai värin pa-           minen ilmenee myös pankkisalaisuuden suojaa-
7348: rantamiseksi. Elinkeinotoiminnasta johtuvaa il-         misena v•erorikoksen suosimiseen asti.
7349: man, vesien ja maaperän saastumista pyritään                Perustuslain perusoikeudet lienee kuitenkin
7350: osin myös ehkäisemään, mutta puuttuva lain-             sekä tulkit·tava että turvattava kunkin ajan olo-
7351: säädäntö ei anna tähän mahdollisuuksia eivätkä          suhteiden ja yleisen oikeuskäsityksen edellyttä-
7352: elinkeinonharjoittajat vapaaehtoisesti kanna vas-      mällä tavalla. Muutoin joudutaan ristiriitaan
7353:  tuuta, joka aiheuttaa kustannu~sia tai rajoittaa      lainsäädännön ja yleisen oikeuskäsityksen välil-
7354:  toimintavapautta.                                     lä. Kansanvallan tarkoituksena on estää 'tällai-
7355:     Kouriintuntuvimpia osoituksia elinkeinon-           nen tilanne, koska se ilmenee ja koetaan "vää-
7356: harjoittajan tuhoisasta, perusoikeuksiamme pol-         ränä vallankäyttönä". Tällaisessa nyt kuiten!kin
7357: kevasta vapaudesta ja vaarallisten toimintojen          olemme, ja tilanne vaatii elinkeinonharjoittajan
7358:  pikaisen kriminalisoinnin välttämättömyydestä          vapauden rajoittrumis·ta lailla kansalaisten perus-
7359: lienevät Aurajoen, 200 000 turkulaisen ainoan          tuslaillisen hengen turvan aikaansaamiseksi ja
7360:  juomavesilähteen, ,saastuminen sadoista joen           luonnon lopulHsen tuhoutumisen estämiseksi.
7361:  varrella olevista sikaloista ja marutaloudesta sekä        Hengelle ja terveydelle vaaralliset ja ympä-
7362:  teollisuudesta peräisin olevista aineista sekä ve-     ri-stöä ·vahingoittavat teot ja toiminnat on mitä
7363:  sakkomyrkkyjen lentolevitys viranomaisten tuel-        pikimmin kdminalisoitava ottamalla käyttöön
7364:  la Hattuvaaralle leiriytyneiden kansalaisten           myös rikosoikeuskomitean mietinnössään (Ko-
7365:  hengenvaamsta välittämättä.                            miteanmietintö 197 6: 72) esittämät yhteisöön
7366:     Toisaalta omistusoikeuden käsitteen tulkitse-       kohdistettavat sanktiot. Näin on syytä tehdä
7367:  minen- siitä ainoastaan lienee kysymys, omis-          parhaillaan meneillään olevan rikoslain uudis-
7368: 088000984D
7369: 2                                            1980 vp.
7370: 
7371: tamisen yhteydessä. Tähän tarvitaan kuitenkin              ympäristöä vahingoittavat teot ja toi-
7372: välttämättä parlamentaarinen työryhmä jo Ym-               minnat, ja
7373: päristövuoden aikana.                                        mihin toimenpiteisiin Hallitus muu-
7374:    Edellä ,selvitetyn perusteella ja valtiopäivä-          toin aikoo ryhtyä sen perustuslainvastai-
7375: järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-             sen tilanteen poistamiseksi, että HM
7376: tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen                 6 §:n sisältämän säädöksen vaatimuk-
7377: vaSitattavaksi seuraavan kysymyksen:                       sesta huolimatta kansalaiset dvät ole
7378:                                                            "teknologian kauden" olosuhteiden ja
7379:           Aikooko Hallitus vielä Y mpäristövuo-            käsitysten edellyttämällä tavalla riittä-
7380:        den aikana as,ettaa parlamentaarisen                västi turvatut "lain mukaan hengen ja
7381:        työryhmän rikoslain uudistamiseksi kri-             henkilökohtaisen vapauden puolesta",
7382:        minalisoimalla hengelle vaaralliset ja              mutta ovat ylisuojatut "omaisuuden
7383:                                                            puolesta"?
7384:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7385: 
7386:          Paula Eenilä                  Maija Rajantie                Lea Savolainen
7387:          Juhani Surakka                Peter Muurman                 Pentti Liedes
7388:          Matti Puhakka                 Kaj Bärlund                   Lauha Männistö
7389:          Kaarina Suonio                Arvo Salo                     Anna-Liisa Jokinen
7390:          Liisa Jaakonsaari             Eino Grönholm                 Sten Söderström
7391:          Påka Starast                  Marjatta Mattsson             Unto Ruotsalainen
7392:          Tarja Halonen                 Heli Astala                   Irma Rosnell
7393:          Hannu Tapiola                 Jouko Skinnari                Ensio Laine
7394:          Mikko Elo                     Reino Breilin                 Aulis Juvela
7395:          Sakari Knuuttila              Pertti Hietala                Mikko Bkorre
7396:          Ulla-Leena Alppi              Jorma Rantala                 Helvi Niskanen
7397:          Pirkko Valtonen               Jermu Laine                   Anna-Liisa Hyvönen
7398:                                              N:o 444                                                   3
7399: 
7400: 
7401: 
7402: 
7403:                         Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
7404: 
7405:   Valtiopäiväjärjestyben 37 §:n 1 momentis-         rliioiteltuja väit:teitä. Niinpä lausuma, että yleis-
7406: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        vaaraUisten tekojen ja toimintojen kriminali-
7407: mies, olette 26 päivänä rsyyskuuta 1980 päivä-      ~soinnit puuttuisivat lainsäädännöstämme, ei
7408: tyn kirjeenne n:o 1449 ohella toimittanut val-      pidä paikkaansa. Rikoslain 34 luvun otsikkohan
7409: ~tioneuvoston asianomaisel1e jäsenelle jäljennök-   kuuluu "Yleistä vaaraa aiheuttavista dkoksista"
7410: sen kansanedustaja Paula Eenilän ym. näin kuu-      ja yleisvaaraUisia rikoksia on muun muassa
7411: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 444:         luontotuhojen ehkäisemiseksi säädetty rangais-
7412:                                                     tavaksi muussa lainsäädännössämmekin. Nämä
7413:           Aikooko HaHitus vielä Ympäristövuo-       sääntelyt ovat tosin osaksi vanhentuneita. Ih-
7414:        den aikana asettaa parlamentaarisen          mishengelle vaarallisten ja ympäristöä vahin-
7415:        työryhmän rikoslain uudistamiseksi kri-      gohtavien tekojen rangaistussääntelyissä on
7416:        minalisoimalla hengelle vaaralliset ja       kieltämättä aukkoja ja epäsuhtaisuuksia suh-
7417:        ympäristöä vahingoittavat teot ja toi-       teessa tapahtuneeseen teknologiseen kehityk-
7418:         minnat, ja                                  seen.
7419:           mihin toimenpiteisiin Hallitus muu-           Oikeusministeriö on asettanut laajan projek-
7420:        toin aikoo ryhtyä sen perustuslainvastai-    tiorganisaation valmistelemaan rikoslain koko-
7421:        sen tilanteen poistamiseksi, että HM         naisuudistusta. Tämän uudistuksen olennaisim-
7422:         6 § :n sisältämän säädöksen vaatimuk-       pia kysymyksiä on juuri selvittää, millä tavoin
7423:        ~sesta huolimatta kansalaiset eivät ole      eri arvoja ja etuuksia, muun muassa kysymyk-
7424:         "teknologian kauden" olosuhteiden ja        sessä mainittuja perusoikeuksia, on syytä rikos-
7425:        käsitysten edellyttämällä tavalla riittä-    lailla suojata. Oikeusministeriö ei pidä tarkoi-
7426:        ;västi turvatut "lain mukaan hengen ja       rtuksenmukaisena, että rikoslain uudistuksen ko-
7427:         henkilökohtaisen vapauden puolesta",        konaisuudessa niin keskeistä aluetta kuin yleis-
7428:        mutta ovat ylisuojatut "omaisuuden           vaarallisten ja ympäristörikosten rankaisemista
7429:        puolesta"?                                   selvittämään asetettaisiin erillinen valmistelu-
7430:                                                     elin.
7431:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Nykyistä lainsäädäntöä ei voida pitää perus-
7432: vasti seuraavaa:                                    tuslaintasoisen peruso~keussäännöstön vastaise-
7433:   Kysymyksen perusteluosa kattaa laajan jou-        na. Its·e perusoikeussäännöstön uudistamista,
7434: kon asioita hallitusmuodon perusoikeuksista         joka keskeytyi komiteatyöskentelyn päätyttyä
7435: ympäristömyrkkyjen, luontotuhojen ja jokamie-       tuloksitta, tullaan jatkamaan käynnistämällä
7436: hen oikeuden kautta nk. kansalaistottelematto-      tavpeeUinen selvitystyö.
7437: muuteen. Kysymyksen perusteluissa on esitetty
7438:      Helsingissä 28 päivänä ~okakuuta 1980.
7439: 
7440:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
7441: 4                                            1980 vp.
7442: 
7443: 
7444: 
7445: 
7446:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
7447: 
7448:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ståendet, att allmänt farlig garmng och verk-
7449: angerhar Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         ~samhet   inte skulle vara kriminaliserad i vår
7450: se nr 1449 av den 26 september 1980 tili ve-        lagstiftning, stämmer inte. Rubriken för 34
7451: derbörande mediem av ~statsrådet övettsänt av-      kap. ~straHlagen lyder ju "Om brott vilka inne-
7452: skrift av följande av riksdagsman Paula Eenilä      bära allmän fara", och även i vår övriga lag-
7453: m. fl. undertecknade spörsmål nr 444:               ·stiftning .för·ekommer stadganden, enligt vilka
7454:                                                      allmänt farliga brott är straffbara för hindrande
7455:           Ämnar Regeringen ännu under inne-         av bl.a. naturförstörelse. Dessa stadganden är
7456:        varande Miljöår tillsätta en parlamen1:a-    visserligen delvis föråldrade. I förhållande 1:ill
7457:        risk arbetsgrupp för revidering av straff-    teknologins utveckling uppvisar straffstadgande-
7458:        lagen i syfte att kriminalisera sådana        na rörande för människoliv farliga och för mil-
7459:        gärningar och vetksamheter som medför        jön ~skadliga gärningar onekligen luokor och
7460:        r1sk för livet och skada för miljön, och     mis~sförhållanden.
7461:           vilka åtgärder ämnar Regeringen              Justitieministeriet har grundat en omfattande
7462:        djest vidta för aa eliminera den mot         projektorganisation för att bereda en totalrevi-
7463:        grundlagstridande omständigheten, att        dering av strafflagen. En av de angelägnaste
7464:        medborgarna inte på ett sätt som för-        frågorna är härvid att utreda, på vilket sätt
7465:        hållandena och uppfattningarna under         olika värden och förmåner, bl.a. de i spörsmå-
7466:        ",teknikens tidevarv" förutsätter är till-   1et nämnda grundrättigheterna, skall Hyggas
7467:        räckligt tryggade "enligt lag tili liv och   med stöd av strafflagen. Justitieministeriet
7468:        personlig frihet", trots att stadgandet      anser det inte vara motiverat, att ett särskilt
7469:        i 6 § RF detta förutsävter, men däremot      beredningsorgan skulle ti1lsättas att utreda be-
7470:        överdrivet tryggade "beträffande egen-       straffning av allmänt farliga brott och miljö-
7471:         dom"?                                       brott, vilka utgör ett centralt område ifråga om
7472:                                                     totalrevideringen av strafflagen.
7473:    <Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Gällande lagstiftning torde inte kunna anses
7474: samt anföra följande:                               strida mot stadgandena på grundlagsnivå om
7475:    Motiveringen tili ~spörsmålet täcker en om-      grundrättigheter. Revideringen av stadgandena
7476: faHande mängd angelägenheter från grundrät-         om grundrättigheterna, 'som avbröts då kom-
7477: tigheterna i regeringsformen, miljögifter, natur-   mittearbetet avslutades utan ge resultat, kom-
7478: förstörelse och allemansrätten tili s.k. med-       mer Mt fortsätta genom ·att igångsätta erforder-
7479: borgerlig olydnad. I motiveringen till spörsmå-     ligt utredningsarbete.
7480: let har framlagts överdrivna påståenden. På-
7481:      Helsingfors den 28 oktober 1980.
7482: 
7483:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
7484: ,
7485: ~Kirjallinen kysymys "'" 445.
7486: 
7487:                                      Miettinen: Puumalansalmen ja Vekaransalmen lossiliikenteen
7488:                                         keskeytyskokeilun aiheuttamien haittojen poistamisesta.
7489: 
7490: 
7491: 
7492: 
7493:     . Tie" ja vesira.ke11nti~hallitus on päätöksellään       V;asroavantap~sia ro,gelml,a: on Tk~ruwt SuJc
7494:  19. 1. 1979 päättänyt ·lossiliik€mteen keskeytyk-       k.avan kunnassa Sulkavan j-a 'IJ.?latr4ltll .välisellä
7495:  sestä Puumalansalmessa päivittäin seuraavasti:          tieosuudella Vekar.ansa1messa· olevalLa lossilla.
7496:  klo 9.00-9.12, klo 12.00-12.12, klo 17.15               Viime vuonna aloitettu taukokokeilu ruheuvtJaa
7497:  ""'7."17 .27, klo 20.00-20.12.                          kohtuuttoman suuria hankaluuksia tällä tiellä
7498:       Keskeytykset on ilmoitettu kokeiluluontoisik-      liikkuville kuntalaisille. TvH:n määräämlit kah-
7499:  si ja niiden tarkoituksena on järjestää lossin          vitauot pidetään riippumatta siitä, onko los-
7500:  kuljettajalle työvuoroon kuuluva kahvi- ja le-          sil1a kulkijoita vai ei. Poikkeuksen muodosraa
7501:  potauko.                                                ainoastaan hälytysajoneuvoliikenne. Mikäli en-
7502:       Asettamatta ollenkaan itse kokeilun päätar-        nen taukoa tai välittömästi sen jälkeen sal-
7503:  koitusta kyseenalaiseksi ovat käytännössä kes-           messa kulkee tukkilautta ja kun säiliöauto vie-
7504:  keytyksestä. aiheutuneet haitat kuitenkin varsin         lä sattuu olemaan matkalla salmen yli, joka
7505:  suuret.                                                 auto joudutaan kulj<ettamaan lossil1a aivan yk-
7506:       Puumalansalmi on maan vilkkain laivaliiken-         sinään, voi :Sialmen ylitystä joutua odottamaan
7507:  ne- ja puunuittoväylä sisävesillä. Luotsattujen          jopa toista tuntia.
7508:  laivojen lukumäärä tällä purjehduskaudella nou-             Kun lossi sijaitsee Sulkavan kirkonkylän
7509:  see ennätyslukemiin ja laivaliikenne lisääntyy           ja kunnan toisen taajaman Lohikosken välissä,
7510:  edelleen. Myös puunuitto Puumalansalmen                 on selvää, että mainitun1ainen hidas salmen
7511:   kautta on kasvamassa, Salmen kautta kulkeva            ylitys aiheuttaa huomattavan suuria vaikeuksia
7512:   vesiliikenne yksinkin aiheuttaa lukuisia keskey-        jo ennestään vaikeissa liikenneolosuhtdssa.
7513:   tyks.iä lossiliikenteeseen kesäiseen aikaan. Jo            Sekä Puumalan euä Sulkavan kunnat toivo-
7514:   toista vuotta jatkunut lossiliikenteen keskey-          vatkin yksimielisessä esityksessään, että nykyi-
7515:   tyskokeilu lisää kohtuuttomasti kuntalaisten           sen kaltainen kokeilu mitä pikimmin voitaisiin
7516:   asiointi- ja työmatkoihin käytettyä aikaa.             lopettaa ja päästä tienkäyttäjiä vähemmän haitc
7517:        On toisaalta huomattava, että Puumala on           taavaan joustavaan järjestelmäan.                .
7518:   palvelujen saatavuuteen ja niiden hakemiseen               Edellä mainittuun sekä valtiopäiväjärjestyk-
7519:   käytettävän ajan suhteen ilman lossiliikenteen          sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten eshän val-
7520:   keskeytyksiäkin läänin heikoimmassa asemassa.           tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
7521:   Puumalansalmen kautta Puumalaan suuntautuu              si seuraavan kysymyksen:
7522:   noin 1 300 ihmisen asiointitnatkat. Eneneväs-
7523:   sä määrin myös työmatkat suuntautuvat Puu-                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7524:   malansalmen kautta Puumalan kirkonkylään.                      ryhtyä Puumalansalmen j:a Vekarans·al-
7525:        Palvelujen hankinta on Puumalassa myös em.                men ·Iossien taukokokeilusta tienkäyttä-
7526:   syistä keskimääräistä kalliimpaa, joutuvathan                  jille ja kuntalaisJ:lle aiheutuvien kohtuut-
7527:   monet kuntalaiset hakemaan kirkonkylän tar-                    tomien haittojen poistamiseksi?
7528:   joamat palvelut jopa kolmen lossin takaa. Yh-
7529:    teensä Puumalassa on peräti neljä loss~a.
7530:        Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7531: 
7532:                                             Mauri Miettinen
7533: 
7534:   088000996T
7535: 2                                             1980 vp~
7536: 
7537: 
7538: 
7539: 
7540:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
7541: 
7542:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 tnomenti:ssa     kahvitaukoihin suhtautui vastaavasti 11 ja 21
7543: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       %. Lähes 40 % haastatellmsta piti sen sijaan
7544: hemies, 26 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn           puutavaran uittojen aiheuttamia katkoksia häi-
7545: kirjelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston       ritsevinä. Pahimmat häiriöt aiheutuivatkin iuu-
7546: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ri uittojen johdosta. Suoritetun työaikatutki-
7547: edustaja M. Miettisen näin kuuluvasta kirjal-        muksen mukaan nippu-uitto aiheuttaa kerralla
7548: lisesta kysymyksestä n:o 445:                        20-30 minuutin keskeytyksen. Kahvitauon pi-
7549:                                                      tuus on 12 minuuttia. Kahvitaukojen ajankoh-
7550:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      dissa on pyritty lisäksi joustamaan sijoittamalla
7551:        ryhtyä Puumalansalmen ja Vekaransal-          ne mahdollisuuksien mukaan uittojen ajaksi.
7552:        men lossien taukokokeilusta tienkäyttä-          Keskeytyksiä Puumalansalmen lassipaikalla
7553:        jille ja kuntalaisille aiheutuvien kohtuut-   on myös pyritty rajoittamaan sijoittamalla vilk-
7554:        tomien haittojen poistamiseksi?               kaimpana matkailukautena eli n. 15. 6.-15. 8.
7555:                                                      välisenä aikana lossille ylimääräinen henkilö
7556:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kuljettamaan lossia kahvitaukojen aikana. Asia
7557: v,asti seuraavaa:                                    on kustannuskysymys. Jos lossi pidettäisiin lii-
7558:    Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin 10. 10.-      kenteessä kaikkien kahvitaukojen aikana, edel-
7559: 17. 10. 1977 Puumalansalmen lossipaikalla teet-      lyttäisi se lossihenkilöstön määrän lisäämistä
7560: tämä työaikatutkimus osoitti, ettei po. !ossi-       nykyisestä viidestä kahdeksaan henkilöön. Vas-
7561: paikalla maantieliikenteen vilkkaudesta johtuen      taavasti kokonaiskustannukset nousisivat vuo-
7562: synny sellaisia katkoksia, joita lossihenkilös·tÖ    dessa esim. Puumalansalmen lassipaikalla ny-
7563: voisi käyttää työehtosopimuksen tarkoittamina        kyisestä 380 000 markasta n. 530 000 mark-
7564: kahvitaukoina. Tämän perusteella tie- j,a vesi-      kaan.
7565: rakennushallitus vahvisti piirin esityksestä kah-       Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
7566: vitaukoajat Mikkelin piirin Puumalansalmen,          että oleellisin haitta kysymyksessä olevien los-
7567: Vekaransalmen ja Hanhivirr.an losseille kokei-       sipaikkojen lossiliikenteessä ·aiheutuu puutava-
7568: luluontoisesti 1. 4. 1979 alkaen.                    rauirttojen johdosta. Lassiliikenteen hoitJaminen
7569:    Lossia käyttävän yleisön suhtautumista kah-       kahvitaukojen aikana edellyttäisi lisähenkilös-
7570: vitaukojen aiheuuamiin lossiliikenteen keskey-       tön paikkaamista. Koska tällä toimenpiteellä
7571: tyksiin on selvitetty haastattelututkimuksilla 6.    ei kuitenkaan voida poistaa varsinaista eli uit-
7572: -7. 8. 1979. Haastattelututkimukset tehtiin          tojen aiheuttamaa haittaa, on lisähenkilökun-
7573: Vekaransalmen ja Puumalansalmen lossipaikoil-        nan paikkaamisella saavutettavaa palvelutason
7574: la. Tutkimusten mukaan Vekaransalmen loss,i-         nousua pidettävä vähäisenä ja sen toteuttamis-
7575: paikalla 82 % ja Puumalansalmen lossipaikal-         ta 40 % nykyistä suul'emmin kustannuksin
7576: la 70 % haastatelluista suhtautui myönteises-        kohtuuttomana saavutettavaan vähäiseen hyö-
7577: ti lassihenkilöstön kahvitaukoihin. Kielteisesti     tyyn nähden.
7578:      Helsingissä lokakuun 27 päivänä 1980.
7579: 
7580:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
7581:                                                N:o 445                                              3
7582: 
7583: 
7584: 
7585: 
7586:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7587: 
7588:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         tili kafferasterna förhöll sig 11 respektive 21
7589: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             %. Däremot ansåg närmare 40 % av de in-
7590: velse av den 26 september 1980 tili vederbö-         tervjuade de avbrott som förorsakas av trä-
7591: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         varuflottning vara störande. De värsta stör-
7592: av följande .av riksdagsman M. Miettinen un-         ningarna uppstod just vid flottning. Enligt den
7593: dertecknade spörsmål nr 44 5:                        utförda undersökningen av arbetstiden föror-
7594:                                                      sakar knippflottning per gång ett avbrott på
7595:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       20-30 minuter. Kafferasten räcker 12 minu-
7596:        ta för att avlägsna de oskäliga olä-           ter och dessutom har man strävat till flexibi-
7597:        genheter som pausförsöket på färjorna         litet vid fastställande av tidpunkten för kaffe-
7598:        vid Puumalansalmi och Vekaransalmi             rasterna genom att i mån av möjlighet pla-
7599:        föranleder trafikanter o.ch kommunin-         cera dem i samband med flottning.
7600:        vånare?                                           Mar har även strävat tili att ·begränsa av-
7601:                                                      brotten vid Puumalansalmi färjställe genom
7602:    Såsom svar på detta spörsmål .får jag vörd-       att under den livligaste turistsäsongen, dvs.
7603: samt .anföra följande:                               under tJiden 15. 6.-15. 8. anställa en extra
7604:    Den arbetstidsundersökning som S:t Michels        person vid färjan för att föra den under kaf-
7605: väg- och vattenbyggnadsdistrikt Iät utför.a 10.      ferasterna. Detta är dock en kostnadsfråga.
7606: 10.-17. 10. 1977 vid Puumalansalmi färjstäl-         Om färjan skulle hållas i trafik under alla kaf-
7607: le, utvisade, att det på grund av den livliga        fer.aster skulle det förutsätta att antalet •an-
7608: landsvägstrafiken vid nämnda färjställe inte         ställda på färjan ökas från nuvarande fem tili
7609: uppstår sådana pauser som färjpersonalen skul-       åtta personer. I motsv·arande g1.1ad skulle de
7610: le kunna använda för i kollektivavtalet av-          totala kostnaderna per år vid t.ex. Puumalan-
7611: sedda kafferaster. På grund härav fastställde        salmi färjställe öka från nuvarande 380 000
7612: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen på distriktets      mk tili ca 530 000 mk.
7613: förslag tider för kafferast i S:t Michels distrikt      På grund av det ovan anförda anser rege-
7614: på ,färjorna vid Puumalansalmi, Veka1.1ansalmi       ringen att den största olägenheten i färjtrafiken
7615: och Hanhivirta i försökssyfte från och med           vid de ifrågavarande färjställena otsakas av trä-
7616: 1. 4. 1979.                                          varuflottning. Skötseln av färjtrafiken under
7617:    Hur ·allmänheten som använder färjorna för-       färjpersonalens kafferaster förutJsätter avlönan-
7618: håller sig tili de avbrott i färjtrafiken som        de av extra personal. Eftersom man med den-
7619: kafferasterna orsakar har utretts i intervjuun-      na åtgärd ändå inte kan eliminera den egent-
7620: dersökningar som utförts 6.-7. 8. 1979. Un-          liga olägenheten, som orsakas •av flottningen,
7621: dersökningarna utfördes vid Vekaransalmi och         måste den förbättring av servicenivån som kan
7622: Puumalansalmi färjställen. Enligt undersökning-      uppnås genom avlönande av extra personai an-
7623: arna förhöll sig 82 % av de intervjuade vid          ses vara ringa och att genomförandet av den-
7624: Vekaransalmi färjställe och 70 % 1av de in-          na förbättring tili kostnader, som med 40 %
7625: tervjuade vld Puumalansalmi färjställe posi-         överstiger de nuva1.1ande, är oskäligt jämfört
7626: tivt till färjpersonalens kaffe11aster. Negativt     med den ringa nytta som man härmed uppnår.
7627:      Helsingfors den 27 oktober 1980.
7628: 
7629:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
7630: , __ 1;
7631:                                                  1980 vp.
7632: 
7633: Kirjallinen kysymys n:o 446.
7634: 
7635: 
7636: 
7637: 
7638:                                     Mäkynen ym.: V altakunnallisen nuorisotyön valtionavun jako-
7639:                                       perusteiden muuttamisesta.
7640: 
7641: 
7642:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7643: 
7644:    Päättäessään heinäkuun 3 päivänä 1980 val-           SKDL:n järjestöt ovat saaneet kukin tukea noin
7645: takunnallisten nuorisojärjestöjen valtionavusta         3,4 miljoonaa markkaa, kun kokoomuksen vas-
7646: kuluvalle vuodelle liitti valtioneuvosto päätök-        taavat järjestöt ovat saaneet noin 1,44 miljoo-
7647: seen lausuman, jossa se edellyttää opetusminis-         naa markkaa. Tämä epäsuhta on jatkunut sa-
7648: teriöltä toimenpiteitä valtionavun jakoperustei-        manlaisena koko nykyisen jakojärjestelmän
7649: den uudistamis·eksi siten, että erityyppisten nuo-      ajan.
7650: risojärjestöjen toimintaa tuetaan tasapuolisesti.          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
7651:    Valtioneuvoston päätökseen vaikutti varmasti         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
7652: se laaja julkinen keskustelu, joka syntyi ennen         me kunnioittaen valtioneuvoston asianomais·en
7653: valtioneuvoston päätöstä. Määrärahaesityksen            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7654: tekijä, valtion nuorisoneuvosto, oli myös esi-
7655: tystä tehdessään erimielinen ja esitykseen jä-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7656: tettiin kaikkiaan kuusi päätöstä arvostelevaa                  ryhtyä uudistaakseen nopeasti 3. 7. 1980
7657: lausumaa.                                                      tekemänsä periaatepäätöksen mukaisesti
7658:    Nuorisojärjestöjen tukea jaettaessa on lyhyt-               valtakunnallisen nuorisotyön valtion-
7659: näköisten etujen tavoittelemisen vuoksi tehty                  avun jakoperusteet siten, että jo ensi
7660: suuria virheitä. Monia vapaaehtoisia harrastus-                vuonna tukea jaettaessa uudistetut jako-
7661: järjestöjä on syrjitty huolimatta niiden laajasta              perusteet takaavat erilaisten yhteiskun-
7662: ja arvokkaasta toiminnasta.                                    nallisten näkemysten pohjalta ja eri
7663:    Poliittisille nuoriso-, opiskelija- ja varhaisnuo-          väestöryhmien piirissä toimiville järjes-
7664: risojärjestöille jaettu tuki on jaettu epäoikeu-               töille niiden suhteellista osuutta vastaa-
7665: denmukaisesti. SDP:n, keskustapuolueen ja                      van avustuksen tasapuolisesti?
7666:       Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7667: 
7668:           Toivo Mä.~ynen                   Sampsa Aaltio                  Esko J. Koppanen
7669:           Ben Zyskowicz                    Matti Hakala                   Matti Jaatinen
7670:           Heikki Järvenpää                 Juhani Laitinen                Matti Hokkanen
7671:           Tapani Mörttinen                 Pekka Löyttyniemi              Saara Mikkola
7672:           Toivo T. Pohjala                 Timo Ihamäki                   Irma Rihtniemi-Koski
7673:           Tuulikki Petäjäniemi             Eeva Kauppi                    Mauri Vänskä
7674:           Eva-Maija Pukkio                 Pertti Salolainen              Erkki Pystynen
7675:           Helena Pesola                    Jalmari T orikka               Eero Lattula
7676:           Aila Jokinen                     Tauno Valo                     Anna-Kaarina Louvo
7677:           Ulla Puolanne                    Helge Saarikoski               Heikki Perho
7678: 
7679: 
7680: 
7681: 
7682: 088000997U
7683: 2                                            1980 vp.
7684: 
7685: 
7686: 
7687: 
7688:                         E d u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
7689: 
7690:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7691: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
7692: olette 26 päivänä syyskuuta päivätyn kirjeenne         Opetusministeriön esityksen mukai,sesti val-
7693: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       tioneuvosto on 15. 10. 1980 antanut lisätehtä-
7694: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Toi-    vän parlamentaariselle nuorisokomitealle. Tä-
7695: vo Mäkysen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        män lisätehtävän mukaan komitean tulee laatia
7696: kysymyksestä n:o 446:                               esitykset valtakunnallisen nuorisotyön valtion-
7697:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      avusta annetun lain nojalla myönnettävien avus-
7698:        ryhtyä uudistaakseen nopeasti 3. 7. 1980     tusten jakoperusteiden uudistamisesta kuluvan
7699:        tekemänsä periaatepäätöksen mukaisesti       vuoden loppuun mennessä. Komitean esitysten
7700:        valtakunnallisen nuorisotyön valtion-        valmistuttua opetusministeriön toimesta valmis-
7701:        avun jakoperusteet siten, että jo ensi       tellaan mahdollisimman nopeat säädösmuutos-
7702:        vuonna tukea jaettaessa uudistetut jako-     esitykset.
7703:        perusteet takaavat erilaisten yhteiskun-
7704:        nallrsten näkemysten pohjalta ja eri
7705:        väestöryhmien piirissä toimiville järjes-
7706:        töille niiden suhteellista osuutta vastaa-
7707:        van avustuksen tasapuolisesti?
7708:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1980.
7709: 
7710:                                                                         Ministeri Kalevi Kivistö
7711:                                               N:o 446                                                3
7712: 
7713: 
7714: 
7715: 
7716:                            T ill R i k s d a g en rs He r r Ta 1m a n.
7717: 
7718:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Såsom svar på detta spörsmål .får jag vörd-
7719: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        samt anföra följande:
7720: av den 26 september 1980 till vederbörande              På framställning av undervisningsministeriet
7721: med1em av statsrådet översänt avskrift :av föl-      har statsrådet den 15 oktober 1980 tilldelat
7722: jande av riksdagsman Toivo Mäkynen m. fl.            parlamentariska ungdomskommitten ett tilläggs-
7723: undertecknade spörsmål nr 446:                       uppdrag. Enligt detta uppdrag skall kommit-
7724:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ten före utgången av detta år uppgöra förslag
7725:        ta ,för att i enlighet med sitt princip-      till revidering :av fördelningsgrunderna beträf-
7726:        beslut av den 3 juli 1980 ·skyndsamt          fande de understöd som beviljas med stöd av
7727:        revidera fördelningsgrunderna beträffan-      lagen om understöd för rirksomfattande ung-
7728:        de sta1Jsunderstödet för riksomfattande       domsarbete. Då kommittens förslag färdig-
7729:        ungdomsarbete så, att de nya fördel-          ställts, bereds vid undervisningsministeriet så
7730:        ningsgrunderna redan nästa år vid för-        snabbt .som möjligt förslag till ändring av stad-
7731:        delningen av understödet på ett rättvist      gandena.
7732:        sätt skulle tillförsäkra de organisationer,
7733:        som utgående från olika samhällsåskåd-
7734:        ningar verkar inom ramen för olika
7735:        befolkningsgrupper, ett understöd .som
7736:        motsvarar deras relativa andel?
7737:      Helsingfors den 4 november 1980.
7738: 
7739:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
7740:                                                1980 vp.
7741: 
7742: Skriftligt spörsmål nr 44 7.
7743: 
7744: 
7745: 
7746: 
7747:                                   Bärlund m. fl.:    Om bristerna       det nya avgiftssystemet för
7748:                                       sociai- och    sjukvården.
7749: 
7750: 
7751:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
7752: 
7753:    I början av år 1980 gavs ett lagstiftnings-       det nya prissättningssystemet. Sålunda har en
7754: paket, som innnebär en kännbar förändring i          person med 615 mark i månaden i foikpension
7755: systemet för avgiftsbeläggning av anstaltsvård       och 398 mark per månad i arbetspension fått
7756: inom social- och sjukvården. Avsikten med re-        ett avdrag för personligt bruk om 207 mark
7757: formen var att förenhetliga avgiftssystemet över     i månaden, medan en person med 557 mark i
7758: hela landet, vilket i och för sig är en strävan      folkpensionsinkomst och 29 mark i förmögen-
7759: värd understöd. Ändringen av lagen om social-        hetsinkomst per månad erhållit en lika stor
7760: hjäip, ändringen av folkhälsolagen, ändringen        månatlig summa ellet 207 mark.
7761: av lagen om kommunala allmänna sjukhus,                 Strävan att förenhetliga betalningssystemen
7762: ändringen av 24 § tuberkuloslagen och änd-           är beaktansvärd och viktig, men den aktuella
7763: ringen av 18 § sinnessjuklagen har uppenbarli-       reformen förefaller inte tili alla sina detaljer
7764: gen i alla fali lett tili tolkningar, som inte       vara tillräokligt väl genomtänkt. Löntagatbe-
7765: motsvarar avsikten med reformen.                     folkningen drabbas både av gynnandet av för-
7766:    Särskilt efter det att reformen specificerats     mögenhetsinnehavare och av att små arbets-
7767: med direktiv ,för tillämpningen från de statliga     pensioner inte ger någon ökning av den per-
7768: myndigheterna har framkommit att reformen            sonligt disponibla andelen för patienten.
7769: slår ut orättvist gentemot flera grupper av             Med hänvisning tili ovan sagda och 37 §
7770: vårdade. Särskilt det faktum att förmögenhet         1 mom. riksdagsordningen förelägger under-
7771: inte Iängre beaktas vid bedömningen av vård-         tecknade föijande spörsmål att besvaras av ve-
7772: avgiften betyder att löntagare drabbas struktu-      derbörande medlem av statsrådet:
7773: rellt av prissättningen. Förvånansvärt är att tili
7774: exempel försäljningsvinster vid försäljning av                 Är Regeringen medveten om att det
7775: förmögenhet inte inverkar höjande på patien-                nya avgiftssystemet för social- och sjuk-
7776: tens betalningsförmåga enligt det nya systemet.             vården är ofördelaktigt särskilt för vissa
7777:    Enligt socialstyrelsens direktiv av den 21. 5.           löntagargrupper samtidigt som det gyn-
7778:  1980 framgår att prissättningen för vårddygnen             nar personer med förmögenhet, och
7779: också i övrigt innehåller brister. Tili exempel i              avser Regeringen att med det snaraste
7780: ett åldringshem i Ekenäs har framkommit att                 rätta till de brister som i ovannämnda
7781: personer vilka erhåller en liten arbetspension              hänseende förekommer i det nya syste-
7782: utöver folkpensionen drabbas särskilt hårt av               met?
7783:       Helsingfors den 26 september 1980.
7784: 
7785:                Kaj Bärlund                                       Kaarina Suonio
7786: 
7787: 
7788: 
7789: 
7790: 088001012A
7791: 2                                             1980 vp.
7792: 
7793: Kirjallinen kysymys n:o 447.                                                               Suomennos.
7794: 
7795: 
7796: 
7797: 
7798:                                   Bärlund ym.: Sosiaalihuollon ja sairaanhoidon maksuperusteiden
7799:                                      epäkohdista.
7800: 
7801: 
7802:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7803: 
7804:    Vuoden 1980 alussa hyväksyttiin lainsäädän-       asemaan uuden hinnoittelujärjestelmän johdosta.
7805: töpaketti, joka merkitsee tuntuvaa muutosta          Siten henkilö, joka saa 615 markkaa kuukau-
7806: sosiaali- ja sairaanhoidon piirissä tapahtuvaan      dessa kansaneläkettä ja 398 markkaa kuukau-
7807: laitoshoidon maksuperustejärjestelmään. Uudis-       dessa työeläkettä, on saanut henkilökohtaista
7808: tuksen tarkoituksena oli yhdenmukaistaa mak-         käyttöä varten vähennyksenä 207 markkaa kuu-
7809: sujärjestelmää koko maassa, mikä sinänsä on          kaudessa, samanaikaisesti kun henkilö, joka saa
7810: pyrkimys, joka ansaitsee tukea. Huoltoapulain,       557 markkaa kansaneläketuloa ja 29 markkaa
7811: kansanterveyslain, kunnallisista yleissairaaloista   varallisuustuloa kuukaudessa, on saanut yhtä
7812: annetun lain, tuberkuloosilain 24 §:n ja mieli-      suuren summan kuukaudessa eli 207 markkaa.
7813: sairaslain 18 §:n muutokset ovat kuitenkin il-          Pyrkimys yksinkertaistaa maksujärjestelmää
7814: meisesti johtaneet tulkintoihin, jotka eivät vas-    on huomionarvoinen ja tärkeä, mutta vaikuttaa
7815: taa uudistuksen tarkoitusta.                         siltä, että kysymyksessä oleva uudistus ei olisi
7816:    Etenkin sen jälkeen kun uudistusta oli täs-       kaikkien yksityiskohtien osalta riittävän hyvin
7817: mennetty valtion viranomaisten taholta anne-         harkittu. Palkansaajaväestö kärsii sekä siitä, että
7818: tuilla soveltamista koskevilla ohjeilla, on osoit-   varallisuutta omistavia .suositaan, että siitäkin,
7819: tautunut, että uudistus kohtelee epäoikeuden-        että pienet työeläkkeet eivät lainkaan lisää
7820: mukaisesti useita hoitoa saavia ryhmiä. Eten-        potilaan henkilökohtaiseen käyttöön jäävää
7821: kin se tosiasia, että omaisuutta ei enää oteta       osuutta.
7822: huomioon arvioitaessa hoitomaksua, merkitsee            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
7823: sitä, että hinnoittelu kohdistuu rakenteellisesti    tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoit-
7824: epäedullisesti palkansaajiin. On hämmästyttä-        taneet esittävät valtioneuvoston asianomaisen
7825: vää, että esim. myyntivoitot, jotka on saatu         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7826: omaisuutta myytäessä, eivät vaikuta korottavasti
7827: potilaan maksukykyyn uuden järjestelmän mu-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että so-
7828: kaan.                                                        siaali- ja sairaanhoidon uusi maksujärjes-
7829:    Toukokuun 21 päivänä 1980 annetuista so-                  telmä on epäedullinen erityisesti tietyille
7830: siaalihallituksen ohjeista ilmenee, että hoito-              palkansaajaryhmille, samanaikaisesti kun
7831: vuorokausia koskevassa hinnoittelussa on myös                se suosii varallisuutta omaavia henki-
7832: muita puutteita. Esimerkiksi eräässä vanhain-                löitä, ja
7833: kodissa Tammisaaressa on ilmennyt, että hen-                    aikooko Hallitus mitä pikimmin kor-
7834: kilöt, jotka saavat pientä työeläkettä kansan-               jata ne puutteet, jotka edellä mainitulla
7835: eläkkeen lisäksi, joutuvat erityisen epäedulliseen           tavalla esiintyvät uudessa järjestelmässä?
7836:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
7837: 
7838:                Kaj Bärlund                                        Kaarina Suonio
7839:                                                N:o 447                                                 3
7840: 
7841: 
7842: 
7843: 
7844:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7845: 
7846:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus antaneet mak-
7847: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sujärjestelmän käytännön toteuttamista koske-
7848: olette 26 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn            vat lisäohjeet.
7849: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Huoltoapulain 22 §:n 1 momentin mukaan
7850: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        pysyvästä laitoshoidosta perittävä maksu mää-
7851: edustaja Kaj Bärlundin ym. näin kuuluvasta           räytyy maksukyvyn mukaan asetuksella säädet-
7852: kirjallisesta kysymyksestä n:o 447:                  tävin perustein. Hallituksen esityksen, sosiaali-
7853:                                                      valiokunnan mietinnön ja eduskunnan vastauk-
7854:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että so-    sen mukaan pysyväishoidon maksu peritään
7855:        siaali- ja sairaanhoidon uusi maksujärjes-    henkilön toistuvaistulojen perusteella. Tämän
7856:        telmä on epäedullinen erityisesti tietyille   mukaisesti on huoltoapulaissa tarkoitetun laitos-
7857:        palkansaajaryhmille, samanaikaisesti kun      hoidon maksuja koskevan asetuksen 2 §:ssä sää-
7858:        se suosii varallisuutta omaavia henki-        detty maksua määrättäessä huomioonotettaviksi
7859:        löitä, ja                                     tuloiksi henkilön jatkuvat henkilökohtaiset tulot
7860:           aikooko Hallitus mitä pikimmin kor-        sekä omaisuudesta saatavat säännölliset tulot.
7861:        jata ne puutteet, jotka edellä mainitulla     Tältä pohjalta ovat niin ikään sosiaalihallitus ja
7862:        tavalla esiintyvät uudessa järjestelmässä?    lääkintöhallitus antaneet edellä tarkoitetut yleis-
7863:                                                      ohjeet.
7864:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Huoltoapulaissa tarkoitetun laitoshoidon
7865: vasti seuraavaa:                                     maksuista annetun asetuksen 2 §:ssä määritel-
7866:    Tammikuun 1 päivänä 1980 annettiin laki           lään hoitopäivämaksun laskentaperusteet. Näi-
7867: huoltoapulain muuttamisesta, laki kansanter-         den mukaan henkilön nettotuloista vähennetään
7868: veyslain muuttamisesta, laki kunnallisista yleis-    henkilökohtaiseen käyttöön tulevana osuutena
7869: sairaaloista annetun lain muuttamisesta, laki        20 %, kuitenkin vähintään kansaneläkkeen pe-
7870: tuberkuloosilain 24 §:n muuttamisesta ja laki        rusosan suuruinen määrä. Määrättyyn tulorajaan
7871: mielisairaslain muuttamisesta ( 1-5/80).             asti pysyväishoidossa olevalle henkilölle henkilö-
7872:    Lainmuutoksilla pyritään helpottamaan pit-        kohtaiseen käyttöön tuleva osuus säilyy siten
7873: käaikaishoitoa koskevia järjestelyjä yhtenäistä-     samana, vaikka hänen maksun määräytymisessä
7874: mällä hoitomaksujen määräytymisperusteet so-         huomioitavat tulonsa kohoavatkin.
7875: siaali- ja terveydenhuollon laitoksissa.                Sosiaali- ja terveysministeriössä on äskettäin
7876:    Pysyvästä laitoshoidosta perittävä maksu          käynnistetty selvitys uuden maksujärjestelmän
7877: määräytyy huoltoapulain 22 §:n ja sen perus-         vaikutusten kartoittamiseksi. Selvityksen poh-
7878: teella annetun huoltoapulaissa tarkoitetun laitos-   jalta sosiaali- ja terveysministeriö tulee harkitse-
7879: hoidon maksuja koskevan asetuksen (314/80)           maan asian mahdollisesti edellyttämät jatkotoi-
7880: mukaisesti. Tämän asetuksen 5 §:n nojalla ovat       menpiteet.
7881:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1980.
7882: 
7883:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
7884: 4                                             1980 vp.
7885: 
7886: 
7887: 
7888: 
7889:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7890: 
7891:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ningar om genomförandet av betalningssystemet
7892: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse        i praktiken.
7893: av den 26 september 1980 till vederbörande              Enligt 22 § 1 mom. lagen om socialhjälp
7894: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       bestäms den avgift som uppbärs för långvarig
7895: jande av riksdagsman Kaj Bärlund m. fl. under-       anstaltsvård och om vars grunder stadgas ge-
7896: teclmade spörsmål nr 447:                            nom förordning, enligt betalningsförmågan. En-
7897:                                                      ligt regeringens proposition, socialutskottets be-
7898:           Är Regeringen medveten om att det          tänkande och riksdagens svar uppbärs avgiften
7899:        nya avgiftssystemet för social- och sjuk-     för långvarig vård på grundvalen av den vår-
7900:        vården är ofördela:ktigt särskilt för vissa   dade personens regelbundna inkomster. I enlig-
7901:        löntagargrupper samtidigt som det gyn-        het med detta har i 2 § förordningen om av-
7902:        nar personer med förmögenhet, och             gifter för anstaltsvård som avses i lagen om
7903:           avser Regeringen att med det snaraste      socialhjälp stadgats, att vid bestämmande av
7904:        rätta till de brister som i ovannämnda        avgift skall såsom inkomster beaktas veder-
7905:        hänseende förekommer i det nya syste-         börandes fortlöpande personliga inkomster samt
7906:        met?                                          regelbundna inkomster av förmögenhet. På
7907:                                                      grundvalen av detta har socialstyrelsen och me-
7908:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        dicinalstyrelsen utfärdat ovan avsedda allmänna
7909: samt anföra följande:                                direktiv.
7910:    Den 1 januari 1980 gavs lagen angående               I 2 § förordningen om avgifter för anstalts-
7911: ändring av 1agen om socialhjälp, lagen om            vård som avses i lagen om socialhjälp fastställs
7912: ändring av folkhälsolagen, lagen angående änd-       beräkningsgrunderna för avgiften per vårddag.
7913: ring av lagen om kommunala allmänna sjukhus,         Enligt dessa avdras från vederbörandes netto-
7914: lagen om ändring av 24 § tuberkuloslagen och         inkomst 20 % såsom för personlig användning
7915: lagen om ändring av 18 § sinnessjuklagen             avsedd del, likvä1 minst ett belopp som mot-
7916:  (1--5/80).                                          svarar folkpensionens grunddel. Till en viss in-
7917:    Med lagändringarna strävar man till att           komstgräns är den för vederbörandes personliga
7918: underlätta arrangemangen beträffande långtids-       användning avsedda delen sålunda densamma,
7919: vården genom att förenhetliga grunderna för          även om hans inkomster som beaktas vid be-
7920: fastställandet av vårdavgifterna i socia1- och       stämmande av avgiften skulle stiga.
7921: sjukvårdsanstalterna.                                   Man har vid social- och hälsovårdsministeriet
7922:    Avgift som uppbärs för långvarig anstalts-        nyligen inlett en utredning i syfte att kartlägga
7923: vård fastställs i enlighet med 22 § lagen om         verkningarna av det nya betalningssystemet.
7924: socialhjälp och med stöd av denna given för-         På grundvalen av utredningen kommer social-
7925: ordning om avgifer för anstaltvård som avses         och hä1sovårdsministeriet att överväga, huru-
7926: i 1agen om socialhjälp (314/80). Med stöd av         vida det finns behov för fortsatta av ärendet
7927: 5 § i denna förordning har socialstyrelsen och       påkallade åtgärder.
7928: medicinalstyrelsen utfärdat ytterligare anvis-
7929:      Helsingfors den 29 oktober 1980.
7930: 
7931:                                                                   Minister Katri-Helena Eskelinen
7932:                                               1980 vp.
7933: 
7934: Kirjallinen kysymys n:o 448.
7935: 
7936: 
7937: 
7938: 
7939:                                   Pohjala ym.: Säkylän Pyhäjärven nykyisen ekologisen tilan säi-
7940:                                      lyttämisestä.
7941: 
7942: 
7943:                         Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
7944: 
7945:    Säkylän Pyhäjärvi on asiantuntijain käsityk-      kokonaisvaltaisen ekologisen tutkimuksen puut-
7946: sen mukaan ~erikoisen ainutla,atuinen. Se on         tuminen on todettu jo vuosia ~sitten, mutta
7947: melkein ~suljettu yksikkö, jonka sadealue on jär-    vasta nyt on käynnistymässä Turun yliopiston,
7948: ven pinta-alaan nähden pieni. Vesi vaihtuu 6         Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen ja
7949: -7 kertaa vuodessa, joten järveen tulevat li-        Turun vesipiirin toimesta suoritettava tutki-
7950: säykset tai siitä poistuvat ravinteet ~saavat ai-    mus. Sen suorittaminen tulee tämänhetkisen
7951: kaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Kevättulva sitä      tiedon mukaan kestämään vähintään 3 vuotta
7952: seuraavine huomattavine eloperäisen aineen           riippuen jatkotutkimuksen t,arpeellisuudesta.
7953: kuljetuksineen saattaa merkitä paljon järven         Tämän tutkimuks,en suorittamisesta olisi vesi-
7954: ekologiselle tasapainolle.                           hallituksella pitänyt olla tieto silloin kun Län-
7955:    Pyhäjärvi on kalantuotantonsa perusteella yli-    si-Suomen vesioikeudelle 'annettavasta lausun-
7956: voimainen lauhkean vyöhykkeen vesistä, sillä         nosta siellä päätettiin 9. 7. 1980. Tästä d ole
7957: siitä saadaan kaiaa miljoona kiloa vuodessa,         kuitenkaan mainintaa lausunnossa.
7958: noin 60-70 kg hehtaarilta. Järvellä on merki-           Ellei asian käsittelyä siirretä, on pelättävissä,
7959: tystä vaikutusalueensa väestölle monella muul-       että aivan liian paljon jää olettamusven varaan.
7960: lakin tavoin kuten esimerkiksi puhdasta vettä        Tuntuukin siltä, että Turun yliopiston tutki-
7961: tarvitsevan teollisuuden ja 1aajenemistarpeiden      mustuloksia pitäisi ehdottomasti käyttää hyväk-
7962: sekä virkistyskäytön kannalta.                       si päätöksiä tehtäessä.
7963:                                                         Kaikkien alueiden vedentarve on valtakun-
7964:    Veden johtaminen Turun seudun tarpeisiin          nassa luonnollisesti tyydytettävä, mutta parhail-
7965: on siten saanut aikaan pelon siitä, että tästä       laan Länsi-Suomen vesioikeudessa käsittelyyn
7966: seuraisi Lounais-Suomen arvokkaimman järven          tuleva hakemus ei voi olla ainoa mahdollisuus
7967: asteittainen tuhoutuminen. Tämän käsityksen          Turun seudun vedentarpeen tyydyttämiseen.
7968: puolesta puhuu mm. erittäin arvovaltainen            Muutkin vaihtoehdot on huolellisesti ~selvitettä­
7969: ruotsalainen asiantuntijalausunto.                   vä ja samaan aikaan kiinnitettävä vakavaa huo-
7970:    Valtioneuvosto on päätöksessään 17. 6. 1976       miota Pyhäjärven ~ekologiseen tutkimiseen.
7971: oikeuttanut vesihallituksen olemaan yhtenä ve-       Huomioon ottaen järven arvo sekä sen harvi-
7972: sioikeudellisen luvan hakijana Pyhäjärven veden      naiset ominaisuudet ja merkitys vaikutusalueen-
7973: ottamiseen siltä osin kuin kysymykseen tulee         sa väestölle on välttämätöntä, ettei mitään jä-
7974: korvausveden johtaminen Kokemäenjoesta Eu-           tetä olettamusten varaan. Pyhäjärveä ei voida
7975: rajokeen. Valtioneuvosto on kuitenkin edellyt-       käsitellä pelkästään vesivarastona ottamatta
7976: tänyt, että suunnitelma toteutetaan siten, että      huomioon, että se on harvinaisen tuottohassa
7977: siitä mahdollisesti aiheutuvien ympäristöllisten     mutta herkässä ekologisessa tasapainossa. Ky-
7978: haittojen vähentämiseen kiinnitetään erikoista       seessä on maassamme ja koko Pohjoismaissa
7979: huomiota. Lisäksi valtioneuvosto korostaa pai-       merkitykseltään ja nimenomaan kalantuotan-
7980: kallisen vedenottotarpeen tyydyttämistä ja Py-       noltaan ainutlaatuinen järvi, jonka luonnonmu-
7981: häjärven ekologisen tasapainon tsäilyttämistä.       ka~sten virtausten muuttaminen saattaa kansain-
7982:     On selvää, ettei edellä ~esitettyjä edellytyk-   välisen ~asiantuntemuksen mukaan johtaa kata-
7983: siä voida varmistaa ilman perusteellista tutki-      strofaalisiin tuloksiin.
7984: musta. Tätä korostaa myös asiaa selvittänyt             Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
7985: ruotsalainen asiantuntija. Pyhäjärveä koskevan       § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
7986: 088000992N
7987: 2                                           1980 vp.
7988: 
7989: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-           essä käytetään hyväksi kaikkea mahdol-
7990: raavan kysymyksen:                                       lista tietoa, myöskin käynnistymässä ole-
7991:                                                          van ekologisen tutkimuksen tuloksia, ja
7992:          Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että          siten varmistaa järven säilymisen ny-
7993:        Säkylän Pyhäjärven kohtalosta päätettä-           kyisessä ekologisessa tilassaan?
7994:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1980.
7995: 
7996: Toivo T. Pohjala                 Arvo Salo                         Elisabeth Rehn
7997: Aulis J uvela                    Eino Grönholm                     Ole Norrback
7998: Irma Rosnell                     Pertti Salolainen                 Ingvar S. Melin
7999: Matti Pelttari                   Jalmari Torikka                   Jaakko Itälä
8000: Anssi Joutsenlahti               Tauno Valo                        Helvi Hyrynkangas
8001: Aila Jokinen                     Ben Zyskowicz                     Terhi Nieminen-Mäkynen
8002: Matti Järvenpää                  Eva-Maija Pukkio                  Jouko Skinnari
8003: Kauko Juhantalo                  Ulla Puolanne                     Unto Ruotsalainen
8004: Einari Nieminen                  Helena PesoLa                     Mikko Ekorre
8005: Pirkko Valtonen                  Eero Lattula                      Ulla-Leena Alppi
8006: A:nneli Kivitie                  Ritva Laurila                     Lauha Männistö
8007: Mikko Elo                        Tapani Mörttinen                  Terho Pursiainen
8008: Kaisa Raatikainen                Toivo Mäkynen                     Seppo Toiviainen
8009: Kaarina Suonio                   Anna-Kaarina Louvo                Mikko Kuoppa
8010: Sakari Knuuttila                 Pekka Löyttyniemi                 Sten Söderström
8011: Anna-Liisa Piipari               Saara Mikkola                     M.-L. Salminen
8012: Liisa Jaakonsaari                Helge Saarikoski                  Juhani Vähäkangas
8013: Tarja Halonen                    Erkki Pystynen                    Aarne Koskinen
8014: Aimo Ajo                         Esko J. Koppanen                  E.- J. Tennilä
8015: Jouko Tuovinen                   Eeva Kauppi                       Pauli Uitto
8016: Jorma Rantala                    Matti Hakala                      Jarmo Wahlström
8017: Juhani Raudasoja                 Sampsa Aaltio                     Anna-Liisa Hyvönen
8018: Lea Savolainen                   Heikki Järvenpää                  Anna-Liisa Jokinen
8019: Helge Siren                      Pekka· Jokinen                    Heli Astala
8020: Niilo Hämäläinen                 Lauri Impiö                       Helvi Niskanen
8021: Pertti Hietala                   Olavi Nikkilä                     P. Puhakka
8022: Matti Puhakka                    Sinikka Karhuvaara                P. Liedes
8023: Seppo Tikka                      Irma Rihtniemi-Koski              Marjatta Mattsson
8024: Hannu Tapiola                    Antero Juntumaa                   V. J. Rytkönen
8025: Pekka Starast                    Jorma Fred                        Inger Hirvelä
8026: Olli Helminen                    Impi Muroma                       Niilo Koskenniemi
8027: Maija Rajantie                   Olavi Ronkainen                   I."C. Björklund
8028: Kaj Bärlund                      Erkki Korhonen                    Vappu Säilynoja
8029: Markus Aaltonen                  Asser Stenbäck                    Arvo Kemppainen
8030: Matti Luttinen                   Timo Ihamäki                      Pekka Vennamo
8031: Jermu Laine                      Elsi Hetemäki-01ander             J. Juhani Kortesalmi
8032: p,entti Lahti-Nuuttila           Matti Jaatinen                    Veikko Vennamo
8033: Pirjo Ala-Kapee                  Matti Viljanen                    Urho Pohto
8034: Peter Muurman                    Juhani Laitinen                   Urpo Leppänen
8035:                                              N:o 448                                                 3
8036: 
8037: 
8038: 
8039: 
8040:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
8041: 
8042:   V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-        denottopaikka siirretään Pyhäjärven eteläpääs-
8043: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          tä Eurajoen luusuaan. Hallituksen käsityksen
8044: mies, olette 30 päivänä syyskuuta 1980 päi-           mukaan veden ottoa haluavien olisi otettava
8045: vätyn kirjeenne n:o 1453 ohella toimittanut           edellä mainitut näkökohdat huomioon arvioi-
8046: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-      dessaan veden johtamisesta aiheutuvia kustan-
8047: nöksen kansanedustaja Pohjalan ym. näin kuu-          nuksia.
8048: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 448:              Turun yliopiston, Lounais-Suomen vesiensuo-
8049:                                                       jeluyhdistyksen sekä Turun vesipiirin vesitoi-
8050:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      miston toimesta on käynnistetty tutkimus Py-
8051:        Säkylän Pyhäjärven kohtalosta paa-             häjärven ekologisesta tilasta. Hallituksen käsi-
8052:        tettäessä käytetään hyväksi kaikkea            tyksen mukaan tämän tutkimuksen tulokset tu-
8053:        mahdollista tietoa, myöskin käynnisty-         lisi voida ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa.
8054:        mässä olevan ekologisen tutkimuben tu-         Tutkimuksen suorittamisaikana olisi lisäksi
8055:        loksia, ja siten varmistaa järven säily-       mahdollista selvittää Turun vedenhankinnan
8056:        misen nykyisessä ekologisessa tilassaan?       järjestämistä tarkoittavia vaihtoehtoisia suunni-
8057:                                                       tdmia. Hallitus on saattanut edellä mainitut
8058:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           näkökohdat vedenottoa hakeneiden ja vesihal-
8059: taen seuraavaa:                                       lituksen tietoon lähettämällä heille jäljennök-
8060:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan nyt           sen maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkä-
8061: kysymyksessä olev·an lupahakemuksen ratkaisee         maan antamasta vastauksesta kansanedustaja
8062: Länsi-Suomen vesioikeus vesilain säännöksiä           Niemisen ym. kirjalliseen kysymykseen n:o
8063: soveltaen. Vaikka asian ratkaiseminen ei näin         427 Säkylän Pyhäjärven vesistön juoksutuksen
8064: ollen kuulu hallitukselle, hallitus on seuran-        estämisestä :seudun ulkopuolelle.
8065: nut ja tulee vastedeskin tarkoin seuraamaan               Kuten edellä olevasta ilmenee, hallitus on
8066: asian käsittelyn vaiheita.                            ottanut tavoitteekseen Pyhäjärven ekologisen
8067:    Mahdollisen Turun seudun vedenoton vai-            tilan säilyttämisen. Sen vuoksi hallitus on val-
8068: kutuksesta Pyhäjärven ekologiseen tasapainoon         mis ryhtymään erityislainsäädännön valmiste-
8069: on esitetty eriäviä käsityksiä. Hallituksen käsi-     lemiseen, mikäli tämä tavoite ei ole muutoin
8070: tyksen mukaan Pyhäjärven ekologisen tasapai-          saavutettavissa.
8071: non säilyttäminen tulisi turvata ·siten, että ve-
8072:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1980.
8073: 
8074:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto· Tähkämaa
8075: 4                                             1980 vp.
8076: 
8077: 
8078: 
8079: 
8080:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8081: 
8082:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bihehållandet av Pyhäjärvis elmlogiska balans
8083: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           tryggas sålunda, att ·själva vattentäktspunkten
8084: velse nr 1453 av den 30 september 1980 till         flyttas från ,södra ändan av Pyhäjärvi till ut-
8085: vederbörande medlem av statsrådet översänt          loppet i Eurajoki. Enligt regeringens uppfatt-
8086: avskrift av följande ,av riksdagsman Pohjala        ning borde de som önskar avleda vatten be-
8087: m. fl. undert:ecknade Slkriftliga spörsmål nr       akta ovan nämnda synpunkter då de kalkyle-
8088: 448:                                                rar kostnaderna för vattentäkten.
8089:                                                         På initiativ av Åbo universit:et, Sydvästtla
8090:           Ämn:ar Regeringen dra försorg om          Finlands vattenskyddsförening samt vattenby-
8091:        att man fattar beslutet om den i Sä-         rån i Åbo vattendistrikt har en undersökning
8092:        kylä belägna sjön Pyhäjärvis öde med         om den •ekologiska situationen i Pyhäjärvi in-
8093:        utnyttjande av alla tillgängliga fakta -     letts. Enligt regeringens uppfattning borde re-
8094:        också resultaten av den ekologiska un-       .sultaten av denna undersökning kunna beak-
8095:        dersökning som för närvarande håller         tas då ärendet avgörs. När undersökningen
8096:        på att inledas - och att man sålunda         utförs skulle det dessutom vara möjligt att ut-
8097:        säkerställer att den nuvarande ekolo-        reda alternativa planer rörande vattenförsörj-
8098:        giska balansen i sjön b1behålls?             ningen för Åbo. Regeringen har bringat ovan
8099:                                                     sagda synpunher tili vattenstyrelsens OtCh de
8100:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       personers, som sökt vattentäktstillstånd, kän-
8101: samt anföra följande:
8102:                                                      nedom genom att översända en kopia av ett
8103:    Enligt gällande 1agstiftning ankommer det        av jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkä-
8104: på Västra Finlands vattendomstol att med till-      maa lämnat svar på 'av riksdagsman Niemi-
8105: lämpning av stadgandena ·i vattenlagen avgöra       nen m. fl. undertecknade spörsmål nr 427 om
8106: ifrågavarande tillståndsansökan. Trots ·att det     förhindrande ,av att vatten från Pyhäjärvi vat-
8107: således inte ankommer på regeringen att av-         tendrag i Säkylä leds utanför regionen.
8108: göra ärendet, har regeringen .följt med ären-           Såsom det ,framgår av det ovanstående har
8109: dets olika handläggningsskeden och kommer           regeringen som mål att bevara den ekologiska
8110: att göra det också framdeles.                        situationen i Pyhäjärvi. Av denna anledning
8111:    Olika uppfattningar har framförts om hur         är regeringen redo att börja bet~eda en special-
8112: en eventuell vatt:entäkt .för åboregionen:s behov   lagstiftning ifall detta mål inte kan uppnås
8113: skulle påverka den ·ekologiska balansen i Py-       på annat sätt.
8114: häjärvi. Enligt regeringens uppfattning borde
8115:      Helsingfors den .3 november 1980.
8116: 
8117:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
8118:                                                   1980 vp.
8119: 
8120: Kirjallinen kysymys n:o 449.
8121: 
8122: 
8123: 
8124: 
8125:                                     Toiviainen: Avovaimon oiJreudesta sothltaJSaWJstu!kJseen.
8126: 
8127: 
8128:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8129: 
8130:     l..;a:ld varusmiJeste:n oma~sille myönnettävästä     tJaa reaHteettej,a eilkä oillreusttajua. Samaan af.
8131: sotHa:savuostuksesta on oHut voimassa vuodesta           k00111 kun esim. verolru,nsäädännös:sä avioliitto
8132: 1948 lähtien. Lad:ci on tietenkin ehdottoman             ja avoliitto pydtään rinnastamaan keskenään, ei
8133: välltJtämä:tön. Ku~tenkm käytännössä sothl·asavus-       sothlaJs,avustusolaki edes tunne avoliittoa. Käytän-
8134: tus•1a1ssa ja sen tullkinnas:s:a on ilmennyt usdta       nös,sä tämä johtaa sHihen, ettei avovaimo voi
8135: epäkohtia:                                               saada sotilas·avustusta, varilkka hänellä olisi jopa
8136:     - rakiin tulisi ·saada nyky~stä tarkempi mää-        yhteisiä Lapsia asevelvollisuuttaan suodttavan
8137: r~telmä sotilasavustuksen määrästä ja myöntö-            miehensä kanssa.
8138: perusteilsta; nykyi,sin valtuudet on annettu :so-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8139: si!aali- ja terveysministeriölle,                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitruten esitän
8140:     - la1n 6 § :n 1 kohta ja saman pykälän vii-          valtioneuvoston asianomatsen jäsenen Vlllst:atta-
8141: meinen kappale tuliJs,i poiJstaa,                        vaksi seuraavan kysymyksen:
8142:     - l'llilla ja asetulkse11a tulis·i taata nykyis•tä
8143: yksinkertadJs.empi tai hellpompi hakumenettely,                         Mihin 'toimenp~tdsiin Ha!Htus aikoo
8144:     - as·etus tulisi uudi:staa vastaamaan l-akia.                    ryhtyä sall!t:taakseen avovaimon s:amaan
8145:     EdeHeen lakiin lii!ttyy epäkohta, joka tulisi                    a:semaan aviovaimon kanssa sotilasavus-
8146: mahdolHsimma:n phm korjata. Ky:se on avovai-                         ltuksila myönnettäessä ja korjatakseen
8147: mon oi~eudesta sotHaoovustukseen. SotilasaVUIS-                      muut sotilasaVU!Stuslakiin ja sen sovel~
8148: tuslain 2 §:n mukaan avovaimo ei nimittäin                           tamiseen liittyvät epäkohdat?
8149: ole oikeutettu sothl!asavustukseen. Tämä ei vas-
8150:       He~ingis:sä   30 päivänä syyskuuta 1980.
8151: 
8152:                                              Seppo T oi'Vi'lllinen
8153: 
8154: 
8155: 
8156: 
8157: 088001020K
8158: 2                                                 1980 vp.
8159: 
8160: 
8161: 
8162: 
8163:                            E d u 'S k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8164: 
8165:   V'altiopäiväjärjes;tyrosen 37 §:n 1 momentis-          lta Ja myontoperusreilsta; ny:kyisin valtuudet on
8166: sa mainitus's'a t;arkoilrukooss'a Te, Herra Puhe-        annettu sosiaali- ja terveysmin~steriöHe.
8167: m1es, olette 30 päivätiä ~syyskuU~t;a 1980 päivä-             Soti:Las,avustus~ain 4 § :n 2 momentin ( muwt.
8168: ~yn kirjeenne ohe11a toimilttanut valtioneuvos-          658/68) mukaan sos~aa1i- ja terveysministeriön
8169: ton as1anoma~selle jäsenelle jäljennöksen kan-           'tulee vahv1s:taa ylciset perusteet sotilasavustuk-
8170: sanedustaja Toiv1a1sen näin kuuLuvasta kirjal-           lsen suuruuden määri!ttelem1stä vra1:1ten. Lain
8171: Hs,esta ky:symyksestä n:o 449:                           määräämää valtuutu,sta 'sod1as,avusltU!k<Sen perus-
8172:                                                          teiden vahv~stamilsessa on p1dettävä tarkohuk-
8173:             Miliin toimenprtdsiin HahlåJtus aikoo        senmukaisena, 1s.i:llä minil:steriötason päätös on
8174:         ryhtyä :saaJttaakseen avovaimon samaru1           mahdollista saattaa joustavammin vastJaamaoo
8175:         .asemaa~n aviovaimon kans:sa sotilas,avus-
8176:                                                          muuttuneilta olosuhteita kuin mihin oliså. mah.
8177:         :tuksi'a myönnettäessä ja korjatakseen           dollista kulloinkin Lakia muwttamaJla.
8178:         muut ~sotilasavustus·1aki:in ja sen sovel-           Edustaja Toiv1ailsen kysymykses,sä es1tetään
8179:         ltJamilseen hlilttyvät epäkohda~t?               edelleen, että ·sotilasavus,tuslain 6 §:n 1 kohta
8180:                                                           ja 1saman p)llkälän v1imeinen kappale tulisi pois.
8181:   Vastauksena ky:symykseen 'es1tän kunnio1t-             lta:a. Sosiaali- ja terveyStmin~sreriö katsoo, että
8182: taen ~seuraavaJa:                                        sod1a~savusltus,1a1n 6 § :n 1 momentin 1 kohtaa,
8183:     Sotihsavustuslaiin ( 566/48) 2 § :n 1 koh-           jonka mukaan avuSituiksesta on vähennettävä
8184: dan (muut. 125/77) muban ·aseveltvollisen                shä a1kaa vastaav1a osa, minkä avustuksen saaja
8185: omailsdLa, jolLe 'sotilasavus.tusta voidaan myön-        on kärs1mäs,sä v~apausmngai~tusta, ei tässä vai-
8186: tää, ·varlmiltetaan 'a!S'evelvo1Hsen va1moa sekä las-    heessa tu1isi poista·a.                              . .
8187: ta, otltola~s,ta, pysyväSiti hänen huollettavanaan            SotilasavuSitusLa1n 6 § :n 2 momentin muka:ati
8188: olevaJa kaisvattila~sta ja vaimon la:sta. Avioliiton     avustuksesta on vähennettävä ~se osa, mikä vas.
8189: omaisilssa olosuhtds's'a elävää nk ·avovaimoa ei         taa aikaa, jota ei lm mukaan lueta asevelvol~
8190: shlis voida katsoa 'sd1a1s~ksi oma:i:s,eksi, jolle so-   HseHe paliVduaj>aks:i 1tai joHa as,evelvolHsen pal-
8191: tilasavustusta :sotiilla~s,avustusoo noj& vo1tai-        velusaikaa on pidennetty hänelle henkilökohtai-
8192: siin myöntää.                                            sista syistä myönnetyn loman johdos,ta.
8193:     Avoliitto muodoSitaa kokonaisuuden, jot;a voi-            A~>evelvohlmen on myös sotil"<l!savustus1ain 6
8194: ltaneen v·ermta avio!Hton so1m1m1s~en kautta syn-         § :n 2 momootin 'tarkoitltam·as,sa tilanteessa es-
8195: tyneeseen perheeseen. Avohlåitto pyritään rin-           tynyt huolehtimas,l:a perheensä 'roimeentulosta,
8196: na!stamaan av1oH1ttoon myös joil1akm lainsää-            jolloin lain edehlyttämä vähentäminen saattaa
8197: dännön os,a-aluehl1a, kuten edustaja Toiviaisen           johtaa asevelvoHisen oma1sen toimeentulon vaa-
8198: kysymyksessä ma~ni!tussa veroiainsäädännössä.            rantumis,een. Vähennysperusre ei myöskään ole
8199:     Avovaimon toimeentulo saa~ttaa olla ri~ppu­          avus,tuksen saajan aiheuttama. Näin ollen voisi
8200: vainen asevdvolli:sen antamasta avusta ja hei•           olla perusteltua muutlta'a soti:1a;,s,avus,tuslaki~a täl-
8201: kentyä tämän palvelukseen menon johdosta sa-             tä os1n ·s1ten, että mainitus1ta vähentämisestä
8202: malla tarvalla kuin aviova1mon to1meentulo. Tä-          voi:ta:isii:n luopua. As,ra~a 1selvitJetään sos~aali- ja
8203: män vuoksi s:a:attailsi olla perus,1Je1tua muutta·a      terveysmin1steriös,sä.
8204: sottlas,avustuslain 2 §: ää ,siJten, että avovaimo            EdU!staja Toiviaisen ky:symy'kses,sä esitetään
8205: voilltaisiin rinnastaa avustukseen oikeutettuna          myös, etJtä Iai11a ja asetukseHa tU!Hsi taata ny-
8206: henkilönä arv1ova1moon silloin, kun hänellä j:a          ky1stä yksinkerta1s,empi tai helpompi hakume-
8207: a:sevelvoH1sdLa on yhteinen Lapsi huollettavana.         nettely.
8208:     Edus1taja Toiv1ai:sen kysymybes,sä esi'tetään,            Sotilasavusltus on 'asevelvollis,en oma1sen vii:-
8209: että sotilasavustus,1ak1in tuJis,i saada ny1..1'istä     mesijainen toimeentulon turva ja tarveharkin-
8210: tarkempi määri!uelmä ISotmsavustuksen määräs-            :tainen avustus, jota voidaan 'suodtta<a vain mah-
8211:                                                 N:o 449                                                    3
8212: 
8213: dollis1ten tulojen sekä kuukiau:sitltain maksetta-     hentunUit 'sotilasavustuksen hrukulomake. Siinä
8214: van perusaVUrstuksen etllirrnmä~smäärän ja asu-        hakijan on DJJmontettarva 'selLaisia tietoja, joita
8215: m~skustannusten välisen erotuksen määräisenä.          on vaikea sdv~ttää tai joilla ei oLe olennaista
8216: Tämän vuoksi hakija joutuu avustuksen tar-             mertbty.stä hakemuksen ratkans,emisessa. Tämä
8217: peen arvioimnseksi toimittamaan 'sosi:aalilauta-       on saattJanut aiheuttaa harkemuksen käsi:tJtelyn
8218: kunnaHe hakemuksen, joSJta j,a jonka liitteistä        viivästymistä 'Sekä osin '1Jarpeettomienkin lisä-
8219: tulee ilmetä mm. asevdvollisen j'a hänen omai-         se! vntysten uekemistä.
8220: sens'a perhesuhteilla ,sekä :tuloja ja varalHsuut-         Sodlirus,avustuiksen hakemis,en helpOitltami>seksi
8221: ta koskevat tiedot.                                    sosiaa1ihar1Htuksess~a valm1SJte11aa:n parhaillaan
8222:    Avustuksen hakemisen osaJJta on lanss'a mai-        uutta lomaketta, jonka avulla avus.tuksen ha-
8223: rutJtu ainoa:sta'an ISie kunta, johon hakemUS toi•     kemista ja 1auta:kuntJakäshtelyä pyritään yksin-
8224: miltetaan. Asetuksess'a puo1eSJtaan on lueteltu        kertaistama:an. Lisäksi sos1aa:liha1Htus tulee tar-
8225: ne Lhlitteet, jotka hakijan tulee esittää avustuk-     kentamaan kuluvan vuoden kesäHä antamia'a'D
8226: sen tarpeen arv1o1milseksi.                            soti1a:SJavuSituSJta koskevia yleisohjeita siten, että
8227:    Sothl'!llsavustuksen hakemiJSen monimutka:i-        'Soti1asavustusten käsittely ent1stä paremmin voi-
8228: suus tai vaikeus johtuu 'Suutdta osin tarvehar-        si tapahtua 'Siotilasavustus1ain 12 § :n edellyttä-
8229: kinnan aiheuttamrusta erila1Siten 'tietojen tarpees.   mällä tavalla kiireellisenä.
8230: ta. Lisäksi syynä lienee myös eräin osin van-
8231:       He1sitngissä 3 päivänä marra:skuuta 1980.
8232: 
8233:                                                                     Ministeri Katri-Helena Eskelinen
8234: 4                                             1980 vp.
8235: 
8236: 
8237: 
8238: 
8239:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8240: 
8241:    I det syfte 37 § 1 mom. ttiksdagsordningen           I •ri:ksdagsman T oiviainens spörsmåi föresiås,
8242: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivel-         att i militärunderstödsiagen borde intas en nog-
8243: se av den 30 september 1980 tili vederbörande        grannare definition om militärunderstödets be-
8244: mediem av statsrådet översänt avskrift av föi-       lopp och beviljningsgrunder; för närvarande
8245: jande av riksdagsman Toiviainen underteck-           har dessa befogenheter givits 1sociai- och häi-
8246: nade spörsmåi nr 499:                                sovårdsministeriet.
8247:                                                         Enligt 4 § 2 mom. militärunderstödsiagen
8248:        Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          (ändr. 658/68) skall sociai- och häisovårds-
8249:        för att kvinna som sammanbor med              ministeriet fastställa de allmänna grunderna för
8250:        värnpii.ktig skall få samma ställning som     bestämmande av militärunderstödets storlek.
8251:        hustru vid beviljande av militärunder-        Den i Iag fastställda befogenheten att bestäm-
8252:        stöd och för att aviägsna övriga miss-        ma militärunderstödets grunder kan anses vara
8253:        förhållanden som ansiuter sig tili mili-      ändamåisenlig, emedan det är lättare att få
8254:        tärunderstödsiagen och dess dllämp-           ett beslut på ministerienivå att på ett mera
8255:        ning?                                         flexibelt sätt matsvara ändrade förhållanden än
8256:                                                      genom Iagändringar.
8257:     Såsom svar på detta 1spörsmåi får jag vörd-         I ledamot Toiviainens spörsmåi föresiås vi-
8258: samt anföra föijande:.                               dare, att 6 § 1 punkten militärunderstödslagen
8259:     Enligt 2 § 1 punikten militärunderstödsiagen     samt ·sista stycket i samma paragraf borde slo-
8260:  (566/48, ändr. 125/77) anses som anhörig            pas. Social- och hälsovårdsministeriet anser att
8261: tili värnpliktig till viiken militärunderstöd kan    6 § 1 mom. 1 punkten militärunderstödsiagen,
8262: beviljas värnpli:ktigs hustru samt barn, ·adoptiv-   enligt viiken från understödet skall avdras den
8263: barn, av honom varaktigt underhållet foster-         del som motsvarar den tid understödstagaren
8264: barn och hustrus barn. S.k. sammanboende             avtjänar frihetsstrafif, inte borde siopas i detta
8265: som Iever i förhållande av äktenskaplig natur        skede.
8266: kan alltså inte anses som en anhörig tili viiken        Enligt 6 § 2 mom. militärunderstödsiagen
8267: militärunderstöd med stöd av militärunder-           skall från understödet avdras den del som
8268: stödsiagen kan beviljas.                             motsvarar den tid, vi1ken inte hänförs tili den
8269:    Ett samvetsäktenskap bildar en heihet, som        värnpliktiges tjänstgöringstid ellet med viiken
8270: eventuellt kunde jämföras med en famiij som          den värnpliktiges tjänstgöring föriängts på
8271: tillkommit genom ingående av äktenskap. Inom         grund av honom ,av personliga skäl beviljad
8272: några av Iagstiftningens deiområden, 'såsom          permission.
8273: inom skattelagstiftningen ·som nämns i riks-            Värnpliktig är även i 6 § 2 mom. militär-
8274: dagsman Toiviainens fråga, •strävar man tili att     understödsiagen avsedd situation förhindrad att
8275: jämställa samvetsäktenskap med äkstenskap.           dra försorg om sin familjs utkomst, varvid ett
8276:    Sammanboende kvinnas utkomst kan på ·sam-         i Iagen förutsatt avdrag kan leda tili att ut-
8277: ma sätt som hustrus utkomst vara beroende            komsten för värnpliktigs anhöring äventyras.
8278: av den värnpliktiges stöd och försämras på           Understödstagaren har inte heller föranlett
8279: grund av att denne träder i militärtjänst. Där-      grunder för avdraget. Sålunda kunde det vara
8280: för kunde det vara motiverat att ändra 2 §           motiverat att ändra militärunderstödsiagen till
8281: militärunderstödsiagen så, att sammanboende          denna del så, att man kunde avstå från nämn-
8282: kunde jämställas med hustru såsom person             da avdrag. Ärendet utreds i sociai- och häiso-
8283: berättigad tili understöd då hon och den värn-       vårdsministeriet.
8284: piiktige har ett gemensamt barn att försörja.           I ledamot Toiviainens •spörsmåi föresiås även,
8285:                                             N:o 449                                              5
8286: 
8287: att ett enklare och lättare ansökningsförfaran-    invecklat och svårt beror till 'stor del på be-
8288: de än det nu gällande borde garanteras genom       hovet av olika uppgifter som föranleds av be-
8289: lag och förordning.                                hovsprövningen. Därtill torde det till en viss
8290:     För anhörig till värnpliktig utgör militär-    del bero på den föråldrade ansökningsblanket-
8291: understödet ett yttersta utkomstskydd och be-      ten för militärunderstöd. Sökande bör i den
8292: hovsprövat understöd, som kan utbetalas en-        uppge uppgifter, som är svåra att utreda ellet
8293: dast till det belopp som motsvarar skilinaden      som inte har någon väsentlig betydelse för
8294: mellan eventuella inkomster och maximibelop-       ärendets avgörande. Detta har kunnat föranl@-
8295: pet för ett månatligt utbetalt grundbidrag         da dröjsmål i behandlingen av ansökan samt
8296: samt boendekostnaderna. Därför bör 'sökanden       delvis också onödiga ytterligare utredningar.
8297: för uppskattning av understödsbehovet tili so-        För att underlätta ansökan av militärunder-
8298: cialnämnden inlämna en ansökan. Ur ansökan         stöd utarbetar man som bäst vid socialstyrel-
8299: och dess bilagor skall framgå uppgifter om         sen en ny blankett, med vars tillhjälp man
8300: bl.a. den värnpliktiges och hans anhörigas fa-     försöker förenkla ansökandet av understödet
8301: miljeförhållanden samt inkomster och förmö-        och dess behandling i nämnden. Därtill kom-
8302: genhet. Angående ansökan om understöd nämns        mer socialstyrelsen att justera de allmänna di-
8303: i lagen endast den kommun tili viiken ansök-       rektiven angående militärunderstöd, som den
8304: ningen tillställs. I förordningen uppräknas där-   utfärdade på sommaren innevarande år, så att
8305: emot de handlingar som sökanden skall foga         behandlingen av militärunderstöden kunde ske
8306: tili ansökningen för uppskattning av under-        i brådskande ordning såsom 12 § militärun-
8307: stödsbehovet .                                     derstödslagen förutsätter.
8308:     .A:tt ansökandet av militärunderstöd är så
8309:      Helsingfors den 3 november 1980.
8310: 
8311:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
8312: 
8313: 
8314: 
8315: 
8316: 088001020K
8317:                                                 1980 vp.
8318: 
8319: Kirjallinen kysymys n:o 450.
8320: 
8321: 
8322: 
8323: 
8324:                                    Perho: Vuosien 1978 ja 1979 katolainojen maksuaikojen lykkäyk-
8325:                                       sestä.
8326: 
8327: 
8328:                          E d u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
8329: 
8330:    Maamme lounais- ja eteläosia koettelivat           tekemääni suulliseen kysymykseen maa- ja met-
8331: erittäin heikot satovuodet vuosina 1977-79.           sätalousministeri Tähkämaa totesi vastaukses-
8332: Tilanteen osittaiseksi helpottamiseksi myönnet-       saan, että rahalaitoksilla on osittainen harkinta-
8333: tiin katoalueiden viljelijöille lainaa valtion kor-   valta lainojen takaisinmaksun suhteen. Lisäksi
8334: kosubvention puitteissa neljän vuoden maksu-          hän ilmoitti maatalousministeriön harkinneen
8335: ajalle vuosina 1979-80.                               myös lainojen jonkinasteista vakaurt:tamista.
8336:    Edellä mainituilla alueilla on kuluvana vuon-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
8337: na saatu vihdoin normaali sato. Tämä ei kui-          § :n 1 momenttiin viitaten esitän v,altioneuvos-
8338: tenkaan vielä riitä parantamaan heikoista vuo-        ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
8339: sista kärsineitä viljelijöitä niin paljon, että he    van kysymyksen:
8340: kaikissa tapauksissa pystyisivät vaikeuksitta suo-
8341: riutumaan saamiensa katolainojen lyhennyksis-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8342: tä. Erikoisen vaikea on tilanne niiden viljeli-              ryhtyä vuosina 1979 ja 1980 myönnet-
8343: jöiden kohdalLa, jotka ovat saaneet lainaa kah-              tyjen katolainojen maksuaikojen piden-
8344: tena vuotena perakkäin ja joista myös lyhen-                 tämiseksi tai sanottujen lainojen vakaut-
8345: nykset on maksettava päällekikäin.                           tamiseksi?
8346:    Vastatessaan kuluvan vuoden keväänä asiasta
8347:   Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1980.
8348: 
8349:                                              Heikki Perho
8350: 
8351: 
8352: 
8353: 
8354: 088000993P
8355: 2                                           1980 vp.
8356: 
8357: 
8358: 
8359: 
8360:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
8361: 
8362:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      'talousministeriön päätökseen (786/79) ja ·se
8363: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on koskenut yksinomaan niitä viljelijöitä, jotka
8364: olette 1 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-        uudelleen vuonna 1979 kärsivät taloudellisia
8365: jeenne ohella toimintanut valtioneuvoston asian-    menetyksiä satovahinkojen johdosta.
8366: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Vuoden 1979 satovahinkojen johdosta myön-
8367: Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     nettävis.tä korkotukilainoista annetun lain
8368: symyksestä n:o 450:                                   (1031/79) nojalla myönnettyjen lainojen ta-
8369:                                                     kaisinmaksuaikoja taas rahalaitokset voivat lai-
8370:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nan saajasta riippumattomista syistä aiheutu-
8371:        ryhtyä vuosina 1979 ja 1980 myönnet-         neiden vaikeuksien lieventämiseksi pidentää
8372:        tyjen katolainojen maksuaikojen piden-        enintään kahdella vuodella, ei kuitenkaan viit-
8373:        tämiseksi tai sanottujen lainojen vakaut-    .tä vuotta pidemmäksi. Lykkäyksen edellytyk-
8374:        tamiseksi?                                    senä on, että lainan saajan on katsottava ta-
8375:                                                     loudellisen asemansa puolesta olevan tällaisen
8376:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-         helpotuksen tarpeessa.
8377: taen seuraavaa:                                         Kun voimassa olevien •säännösten mukaan
8378:    Vuoden 1978 satovahinkojen johdosta myön-         pankeilla on ma:hdolli:suus myöntää pidennyk-
8379: nettävistä korkotukilainoista annetun lain          siä satovahinkolainojen takaisinma:ksuaikoihin,
8380:  (869 /78) nojalla myönnettyj.en lainojen lyhen-     hallituksen mielestä ei ole aihetta tällä kertaa
8381: nyseriä, jotka ovat erääntyneet vuoden 1979          ryhtyä erityistoimenpiteisiin. Hallituksen tar-
8382: lokakuussa ja kuluvan vuoden huhtikuussa,            koituksena on kuitenkin neuvotella rahalaitos-
8383: ovat rahalaitokset voineet laissa säädetyn nel-      ten kanssa tilanteesta ja sopia siitä, että pankit
8384: jän vuoden enimmäi-stakaisinmaksuajan puit-          käyttäisivät säännösten Mllimaa takaisinmaksu-
8385: teissa siirtää myöhemmin maksettavaksi. Tämä         ajan pidennystä tapauksissa, joissa lainansaaja
8386: lykkäysmahdollisuus on perustunut kyseisistä         on asemansa puolesta ,tällaisen helpotuksen tar-
8387: satovahinkolainoista annettuun maa- ja me.tsä-       peessa.
8388:       Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1980.
8389: 
8390:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
8391:                                              N:o 450                                                3
8392: 
8393: 
8394: 
8395: 
8396:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8397: 
8398:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         har gällt enbart sådana jordbrukare, som ånyo
8399: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse        år 1979 till fö1jd av skördeskador lidit ekono-
8400: av den 1 oktober 1980 till vederbörande med-         miska för1uster.
8401: 1em av statsrådet översänt av·skrift av fö1jande         I fråga om återbetalningstiden för 1ån som
8402: av riksdagsman Heikki Perho undertecknade            beviljats med stöd av lagen om räntestöds1ån
8403: spörsmå1 nr 450:                                     som bevi1jas med anledning av 1979 års skör-
8404:                                                      deskador (1031/79) kan penninginrättningar-
8405:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        na för att lindra svårigheter, som uppkommit
8406:        ta för att för1änga beta1ningstiden för       genom orsaker som inte beror av 1åntagaren,
8407:        1ån som under år 1979 och 1980 be-            för1änga återbetalningstiden med högst två år,
8408:        viljats med an1edning av skördeskador         dock till högst fem år. En förutsättning för för-
8409:        eller för att konsolidera nämnda 1ån?         1ängningen är att 1åntagaren måste anses vara
8410:                                                      i hehov av sådan 1ättnad.
8411:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-           Då bankerna i ·enlighet med gällande stad-
8412: •samt anföra följande:                               ganden har möjlighet att förlänga återbeta1-
8413:    Penninginrättningarna har kunnat uppskjuta        ningstiden för räntestödslån som beviljats med
8414: de amorteringsrater som förfallit till beta1ning     anledning av skördeskador, föreligger det en-
8415: i oktober 1979 och i april innevarande år på         ligt regeringens åsikt inte någon orsak att den-
8416: 1ån, som beviljats med s,töd av 1agen om ränte-      na gång vidta särski1da åtgärder. Regeringen
8417:  stödslån som beviljas med anledning av 1978         har dock för avsikt att underhandla om situa-
8418: års skördeskador (869/78) att, inom ramen            tionen med penninginrättningarna och överens-
8419: för den i lagen stadgade återbetalningstiden         komma om att bankerna utnyttjar den förläng-
8420:  om högst fyra år erläggas senare. Denna möj-        ning av återbetalningstiden som stadgandena
8421: lighet att uppskjuta beta1ningen har baserat sig     tillåter i de fall då 1åntagaren på grund av sin
8422: på jord- och .skogsbruksministerievs bes1ut          ställning är i behov av sådan 1ättnad.
8423:  (786/79) om nämnda räntes,töds1ån och den
8424:      Helsingfors den 30 öktober 1980.
8425: 
8426:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
8427:                                               1980 vp.
8428: 
8429: Kirjallinen kysymys n:o 451.
8430: 
8431: 
8432: 
8433: 
8434:                                   Ala-Kapee ym.: Anniskeluravintoloiden sisäänpääsymaksun yleis-
8435:                                       tymisen mukanaan tuomista haitoista.
8436: 
8437: 
8438: 
8439:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8440: 
8441:     Huviveron poistuminen vuoden 1981 alusta         heuttaa, että ravintolat ryhtyisivät nykyistä
8442: on johtanut siihen, että jotkut anniskeluravin-      useammin perimään sisäänpääsymaksua asiak-
8443: tolat ovat yrittäneet ottaa käyttöön kuluvan         kailtaan. Tällä olisi mahdollisesti vaikutusta
8444: syksyn aikana sisäänpääsylippua, josta toistai-      ravintoloiden tarjoamiin palveluksiin ja palve-
8445: seksi vielä maksetaan huvivero. Huviveron            lusten hinnoitteluun, koska jo pääsymaksun pe-
8446: poistuessa yrittäjät todennäköisesti ryhtyvät        rimisellä voitaisiin kattaa osa ravintolapalvelus-
8447: perimään asiakkailta sisäänpääsymaksua, jolloin      ten kustannuksista. Tämän suuntaineo rakenne-
8448: illalliskorttien myyntikäytännöstä siirrytään        muutos saattaisi vaikuttaa kielteisesti alan työl-
8449: asiakkaan kannalta vastikkeettomaan pääsymak-        lisyyteen ja palvelutoiminnan kehittymiseen.
8450: suun.                                                Lisäksi muutos vaikuttaisi sellaisten työnteki-
8451:     Anniskeluravintoloissa       sisäänpääsymaksun   jöiden ansioihin, jotka saavat palkkansa palve-
8452: yleistyminen aiheuttaa vääristymiä ja epäkoh-        lurahana myynnin määrän perusteella." Mietin-
8453: tia. Kuluttajansuojan kannalta kyseenalaiseksi       nön arvioiden lisäksi on kuluttajan kannalta
8454: tulee se, että ruokailemaan menevä asiakas jou-      syytä korostaa sitä epäkohtaa, että sisäänpääsy-
8455: tuu maksamaan vastikkeettoman lisähinnan si-         maksut merkitsevät Vastikkeettornina tosiasialli-
8456: säänpääsymaksua. Alkoholipoliittisesti sisaan-       sesti hintojen nousua ja vääristynyttä hinnoitte-
8457: pääsymaksu tulee todennäköisesti aiheuttamaan        luperiaatetta.
8458: kulutuksen ohjautumista ruokailusta alkoholin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8459:  lisääntyvään käyttöön, mikä ei ole suotava ke-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8460:  hityslinja. Lisäksi työvoimapoliittiset seurauk-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8461:  set ovat kielteiset, sillä sisäänpääsymaksu tulee   jäsenen vastattavaksi 'seuraavan kysymy:ksen:
8462:  aiheuttamaan tarjoiluhenkilökunnan ansiotason
8463:  alenemista ja työvoiman vähentymistä anniske-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8464:  luravintoloissa. Huomion arvoista on myös se,               huviveron poistuminen on aiheuttamas-
8465:  että anniskeluravintolat sisäänpääsymaksuilla               sa anniskeluravintoloissa slsaanpaasy-
8466:  tosiasiassa kiertävät alkoholilakiin perustuvia             maksun yleistymistä ja että sisäänpääsy-
8467:  Oy Alko Ab:n anniskeluhinnoittelupäätöksiä                  maksun yleistyminen puolestaan tulee
8468:  ja että menettely vääristää ravintoloiden hin-              vaikuttamaan kielteisesti sekä alan työl-
8469:  noitteluperiaatteita.                                       lisyyteen ja palkkaukseen että alkoholi-
8470:      Edellä esitetyt arviot ilmenevät mm. majoi-             poliittisesti kulutuksen ohjautumiseen
8471:   tus- ja ravitsemisalan kannattavuuden ja työlli-           ja että anniskeluravintolat sisäänpääsy-
8472:   syyden parantamismahdollisuuksia selvittäneen              maksuilla kiertävät alkoholilakiin perus-
8473:   alan elinkeino- ja työmarkkinajärjestöjen edus-            tuvia Oy Alko Ab:n anniskeluhinnoit-
8474:   tajista koostuneen työryhmän muistiossa (Työ-              telupäätöksiä, ja
8475:   ryhmämuistio 1979:VM 7). Siinä todetaan                       mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta an-
8476:   seuraavasti: "Ravintoloiden maksaman huvi-                 niskeluravintoloita estettäisiin kiertä-
8477:   leimaveron poistaminen vaikuttaisi sisäänpääsy-            masta alkoholilakiin perustuvia Oy
8478:   maksua perivien ravintoloiden kannattavuuteen.             Alko Ab:n anniskeluhinnoittelupäätök-
8479:   Leimaveron poistaminen saattaisi kuitenkin ai-             siä vastikkeettomilla sisäänpääsylipuilla,
8480: 
8481:  0880010108
8482: 2                                        1980 vp.
8483: 
8484:      sekä estääkseen toisaalta uhan, että an-           kannalta kyseenalaisesti vastikkeetto-
8485:      niskeluravintoloiden ruokamyynti vähe-             maksi sisäänpääsymaksuksi?
8486:      nee illalliskortin muuttuessa kuluttajan
8487:     Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1980.
8488: 
8489:        Pirjo Ala-Kapee              Juhani Surakka               Markus Aaltonen
8490:        Tarja Halonen                Jouko Skinnari               Tellervo Koivisto
8491:        Saara-Maria Paakkinen        Kaarina Suonio               Anna-Liisa Piipari
8492:        Pentti Lahti-Nuuttila        Peter Muurman                Juhani Raudasoja
8493:        Mikko Elo                    Kaisa Raatikainen            Eino Grönholm
8494:                                              N:o 451                                                 3
8495: 
8496: 
8497: 
8498: 
8499:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8500: 
8501:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     alle 0,3 prosenttia anniskeluravintoloiden myyn-
8502: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tituottojen kokonaismäärästä.
8503: olette 1 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-           Siitä, missä laajuudessa huviveron poistumi-
8504: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    nen tulee vaikuttamaan pääsymaksujen käytön
8505: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     lisääntymiseen, ei vielä ole selvää kuvaa. Sa-
8506: Ala-Kapeen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        moin on vaikea arvioida pääsymaksujen vai-
8507: kysymyksestä n:o 451:                               kutusta alan työllisyyteen ja palvelurahapaik-
8508:                                                     kaisen henkilökunnan palkkaukseen. Toistai-
8509:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       'seksi ei ole tutkimuspohjaista tietoa myöskään
8510:        huviveron poistuminen on aiheuttamas-        pääsymaksujen        vaikutuksista   ravintoloiden
8511:        sa anniskeluravintoloissa sisäänpääsy-       myyntituottojen määrään ja rakenteeseen.
8512:        maksun yleistymistä ja että sisäänpääsy-         Alkoholijuomien anniskeluhinnoittelussa on
8513:        maksun yleistyminen puolestaan tulee         pyritty alkoholilain mukaisesti toteuttamaan
8514:        vaikuttamaan kielteisesti sekä alan työl-    alkoholipoliittisia tavoitteita. Anniskelusta ra-
8515:        lisyyteen ja palkkaukseen että alkoholi-     vintoloille tulevan korvauksen tasoa määrättä-
8516:        poliittisesti kulutuksen ohjautumiseen       essä on eräänä tekijänä pyritty ottamaan huo-
8517:        ja että anniskeluravintolat sisäänpääsy-      mioon ravintolan tarjoamien palvelusten määrä
8518:        maksuilla kiertävät alkoholilakiin perus-     ja laatu. Nykyisin sovellettavan kolmen hinta-
8519:        tuvia Oy Alko Ab:n anniskeluhinnoit-          ryhmän puitteissa ei kuitenkaan ole ollut mah-
8520:        telupäätöksiä, ja                             dollista ottaa huomioon tanssin ja ohjelman
8521:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta an-       järjestämistä. Tältä osin aiheutuneiden ylimää-
8522:        niskeluravintoloita estettäisiin kiertä-      räisten kustannusten peittämiseksi pääsymak-
8523:        mästä alkoholilakiin perustuvia Oy            sua voitaisiin pitää perusteltuna.
8524:        Alko Ab:n anniskeluhinnoittelupäätök-            Kun kuitenkin kysymys on ravitsemisliik-
8525:        siä vastikkeettomilla sisäänpääsylipuilla,    keistä, joiden tarkoituksena on ensisijaisesti
8526:        sekä estääkseen toisaalta uhan, että an-      ruuan ja virvokkeiden tarjoileminen yleisölle
8527:        niskeluravintoloiden ruokamyynti vähe-        ja kun pääsymaksujen käytön lisääntymisellä
8528:        nee illalliskortin muuttuessa kuluttajan      saattaa työllisyys- ja palkkausvaikutusten lisäksi
8529:        kannalta kyseenalaisesti vastikkeetto-        olla mahdollisesti myös alkoholipoliittisia vai-
8530:         maksi sisäänpääsymaksuksi?                   kutuksia, sosiaali- ja terveysministeriö pitää ai-
8531:                                                      heellisena, että asia tarkemmin selvitetään ja
8532:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kehitystä kiinteästi seurataan.
8533: vasti seuraavaa:                                        Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on
8534:    Leimaverolain muutoksella (608/80) pois-          myös kiinnittänyt kirjelmällään sosiaali- ja ter-
8535: tuvat vuoden 1981 alusta anniskeluravinto-           veysministeriön huomiota samaan asiaan ja esit-
8536: loissa pääsymaksuista suoritettavat leimaverot.      tänyt, että pääsymaksun periminen yleisöltä
8537: Tähän mennessä ravintoloissa on jossain mää-         alkoholilain alaisissa anniskelupaikoissa olisi
8538: rin tanssin ja ohjelman yhteydessä sovellettu        kiellettävä lailla.
8539: toisaalta illalliskorttijärjestelmää ja toisaalta       Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii hankki-
8540: leimaveron alaisia pääsymaksuja. Alkon tieto-        maan eri asiantuntijatahojen asiaa koskevat
8541: jen mukaan tanssiravintoloita on nykyisin noin       selvitykset ja ryhtyy sen jälkeen sellaisiin toi-
8542: 300 eli 1/5 anniskeluravintoloiden kokonais-         menpiteisiin, joihin nämä selvitykset ministe-
8543: m.äärästä ja pääsymaksujen määrä muodostaa           riön taholta antavat aihetta.
8544:       Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1980.
8545: 
8546:                                                                 Ministeri Katri-Helena &kelinen
8547: 4                                           1980 vp.
8548: 
8549: 
8550: 
8551: 
8552:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8553: 
8554:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        0,3 % av utskänkningsrestaurangernas totala
8555: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      försäljningsintäkter.
8556: av den 1 oktober 1980 till vederbörande med-          Ännu har man inte någon klar bild av i
8557: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    viiken utsträckning nöjesskattens bortfall kom-
8558: av riksdagsman Ala-Kapee m.fl. undertecknade       mer att öka bruket av inträdesavgifter. Likaså
8559: spörsmål nr 4 51 :                                 är det svårt att uppskatta hur inträdesavgif-
8560:                                                    terna påverkar sysselsättningen inom branschen
8561:           Är Regeringen medveten om att nö-        och lönerna för den personai som avlönas med
8562:        jesskattens avskaffande håller på att       betjäningsavgifter. Tillsvidare finns det inte
8563:        leda till att inträdesavgiften blir allt    heller några på utredningar grundade uppgif-
8564:        allmännare i utskänkningsrestauranger       tet om hur inträdesavgifterna påverkar res-
8565:        och att detta i sin tur kommer att          taurangernas försäljningsintäkter och struktur.
8566:        inverka negativt såväl på sysselsätt-          Vid prissättningen av utskänkningen av al-
8567:        ningen och lönerna inom branschen som       koholdrycker har man i enlighet med alko-
8568:        alkoholpolitiskt sett på styrningen av      hollagen strävat till att uppnå alkoholpolitiska
8569:        konsumtionen, samt att utskänknings-        mål. Vid bestämmandet av storleken av er-
8570:        restaurangerna genom inträdesavgifter       sättningen för utskänkning som tillkommer
8571:        kringgår Oy Alko Ab: s på alkohollagen      restaurangen har man som en faktor strävat
8572:        grundade beslut om prissättning, och        till att beakta den tillbudsstående restaurang-
8573:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     servicens kvantitet och kvalitet. Inom ramen
8574:        ta för att förhindra utskänkningsres-       för de nu tillämpade tre prisgrupperna har
8575:        taurangerna att genom inträdesbiljetter     det emellertid inte varit möjligt att beakta
8576:        utan vederlag kringgå Oy Alko Ab:s på       anordnandet av dans och program. För att
8577:        alkohollagen grundade beslut om ut-         täcka de extra kostnader som härigenom föran-
8578:        skänkningsprissättning samt för att å       leds kunde inträdesavgiften anses befogad.
8579:        andra sidan förhindra risken för att            Då det likväl är fråga om förplägnings-
8580:        utskänkningsrestaurangernas matförsälj-     rörelser, vilkas ändamål i första hand är att
8581:        ning minskar i och med att supekortet       bjuda mat och förfriskningar till allmänheten,
8582:        ändras till en inträdesavgift utan veder-   och då det ökade bruket av inträdesavgifter
8583:        lag, vilket är tvivelaktigt ur konsument-   kan påverka, förutom sysselsättningen och lö-
8584:        synpunkt?                                   nerna, eventuellt också alkoholpolitiken, anser
8585:                                                    social- och hälsovårdsministeriet det vara be-
8586:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     fogat att undersöka saken närmare och att
8587: samt anföra följande:                              noggrannt följa med utvecklingen.
8588:     Genom ändringen av lagen angående stäm-            Också Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan
8589: pelskatt (608/80) bortfaller från och med          Liitto har genom en skrivelse fäst social- och
8590: ingången av år 1981 de stämpelskatter som          hälsovårdsministeriets uppmärksamhet vid den-
8591: erläggs för inträdesavgifter i utskänkningsres-    na fråga och föreslagit, att uppbärandet av
8592: tauranger. Hittills har man i restauranger i       inträdesavgift av allmänheten på utskänknings-
8593: någon mån i samband med dans och program           ställen, som underlyder alkohollagen, borde
8594: tillämpat dels ett system med supekort och         förbjudas i lag.
8595: dels stämpelskattebelagda inträdesavgifter. En-        Social- och hälsovårdsministeriet strävar till
8596: ligt Alkos uppgift:er finns det för närvarande     att av olika sakkunniga införskaffa utred-
8597: ca 300 dansrestauranger ellet 1/5 av det to-       ningar i frågan och vidtar därefter sådana åt-
8598: tala antalet utskänkningsrestauranger och in-      gärder som dessa utredningar ger anledning
8599: trädesavgifternas belopp utgör mindre än           till från ministeriets sida.
8600:      Helsingfors den 31 oktober 1980.
8601: 
8602:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
8603:                                             1980 vp.
8604: 
8605: Kirjallinen kysymys n:o 452.
8606: 
8607: 
8608: 
8609: 
8610:                                 Kauppinen ym.: Toimenpiteistä ylieläkeongelmi·en poistamiseksi.
8611: 
8612: 
8613: 
8614: 
8615:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8616: 
8617:    Ylieläkekysymyksestä on muodostumassa yhä         Eläketoimikunta 197 6 ei ole kuitenkaan pys-
8618: vaikeampi yhtdskunnallinen ongelma. Eläkkei-      tynyt tekemään mitään esityksiä ylieläkeongel-
8619: den indeksitarkistusjärjestelmä on aiheuttanut,   masta. Päinvastoin toimikunta on suorastaan
8620: että yhä useammassa tapauksessa eläkkeellä        torjunut mahdollisuuden esimerkiksi eläkeindek-
8621: oleva saa suurempaa eläkettä kuin tehtävää        siä edelleen kehittämällä varmistaa edes se,
8622: hänen jälkeensä hoitava henkilö saa palkkaa.      että kohtuuttomien eläkkeiden automaattinen
8623:    Voimassa oleva järjestelmä lisää eläke-erot    kasvu est·ettäisiin.
8624: tuloerojakin suuremmiksi. Todettakoon esi-           Asian toteuttamista kiirehtii myös se, että
8625: merkkinä, että 1970-luvun alkupuolelta läh-       nykyisen hallituksen, kuten usean aikaisemman-
8626: tien eläkkeet seitsemän vuoden aikana kaksin-     kin hallituksen, hallitusohjelmassa luvataan to-
8627: kertaistuivat määriltään. Tällöin siis 5 000      teuttaa tarvittavat toimenpiteet ylieläkkeiden
8628: markan suuruinen virkaeläke kasvoi 10 000         ja ylisuurten eläkkeiden aiheuttamien ongel-
8629: markan suuruiseksi kuukaudessa. 500 markan        mien poistamiseksi.
8630: työeläke sen sijaan oli määrältään vasta 1 000       Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
8631: markkaa. Eläke-ero oli siis kasvanut 4 500        väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
8632: markasta 9 000 markkaan.                          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8633:    Tällainen räikeä kehitys olisi välttämättä     vaksi seuraavan kysymyksen:
8634: saatava korjatuksi. Asiaa on tutkinut jo vuo-
8635: desta 1976 lähtien toimikunta, eläketoimi-                   Aikooko Hallitus nopeuttaa eläketoi-
8636: kunta 1976. Toimikunnan ·esitysten pohjalta               mikunta 1976:n työskentelyä siten, että
8637: on toteutettu mm. TEL-indeksin muutos ja                  ylieläkeongelman poistamiseen tarvitta-
8638: korjattu eläkkeen perusteena olevan palkan las-           vat lakiehdotukset mahdollisimman no-
8639: kentamenettelyä ansioeläkejärjestelmissä.                 peasti saataisiin eduskunnan käsittelyyn?
8640:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1980.
8641: 
8642:         Markku Kauppinen              Hannele Pokka                 Veikko Pihlajamäki
8643:         Matti Ruokola                 Hannu Tenhiälä                Lauri Palmunen
8644:         Olavi Martikainen             Heimo Linna                   Mauri Pekkarinen
8645:         Orvokki Kangas                Juhani Saukkonen              Mikko Jokela
8646:         Mikko Pesälä                  Mikko Kaarna                  Toivo Yläjärvi
8647:         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Mauno Manninen                Pentti Poutanen
8648:         Petter Savola                 Kalevi Mattila                Esko Pekonen
8649:               Marjatta Väänänen                                Kauko Juhantalo
8650: 
8651: 
8652: 
8653: 
8654: 0880010211
8655: 2                                             1980 vp.
8656: 
8657: 
8658: 
8659: 
8660:                         Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
8661: 
8662:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Eläketoimikunta 1976:n toinen osamietintö
8663: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sisälsi ehdotuksen eläkepalkan laskusäännön
8664: olette 2 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-        muuttamisesta. Vuoden 1979 alusta tulikin
8665: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     voimaan työeläkelakien muutos, jonka mukaan
8666: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      eläkepalkan perusteena käytetään neljän vii-
8667: Markku Kauppisen ym. näin kuuluvasta kir-            meis·en työssäolovuoden ansioita siten, että
8668: jallisesta kysymyksestä n:o 452:                     ansiotasoltaan huonoin ja paras kalenterivuosi
8669:                                                      jätetään pois. Muutoksella pyritään ehkäise-
8670:           Aikooko Hallitus nopeuttaa eläketoi-       mään eläkeylitteiden 'syntymistä jo eläkettä
8671:        mikunta 1976:n työskentelyä siten, että       myönnettäessä.
8672:        ylieläkeongelman poistamiseen tarvitta-          Eläketoimikunta 1976 on sittemmin saaman-
8673:        vat lakiehdotukset mahdollisimman no-         sa toimeksiannon perusteella laatinut maalis-
8674:        peasti saataisiin eduskunnan käsittelyyn?     kuussa 1979 selvityksen niistä vaihtoehdoista,
8675:                                                      jotka edellä selostettujen toimenpiteiden lisäksi
8676:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voisivat tulla kysymykseen ylieläkeongelman
8677: vasti seuraavaa:                                     ratkaisuvaihtoehtoina. Tässä yhteydessä toimi-
8678:    Kysymys ylieläkeongelmasta on ollut selvi-        kunta tutki uudelleen mahdollisuutta porrastaa
8679: tettävänä vuodesta 1975 alkaen. Kun eläkkei-         indeksitarkistukset eläketulojen suuruuden pe-
8680: siin oli suoritettu indeksitarkistukset maan         rusteella ja päätyi eläkeindeksikomitean tavoin
8681: keskimääräisen palkkakehityksen perusteella,         kielteiseen lopputulokseen.
8682: eri työalojen eriytynyt palkkakehitys oli syn-          Eläketoimikunta 1976:n tehtävänä tällä het-
8683: nyttänyt ylieläkkeitä. Tämän estämiseksi teh-        kellä on selvittää mahdollisuuksia •siirtyä ny-
8684: tiin eläkeindeksikomitean ehdotusten pohjalta        kyistä suuremmassa määrin degressiiviseen ko-
8685: työeläkkeiden indeksisidonnaisuuteen muutos          konaiseläkkeeseen. Sosiaali- ja terveysministe-
8686: vuoden 1977 alusta lukien siten, että eläkkei-       riö on kiirehtinyt työn valmistumista asetta-
8687: den indeksitarkistusten perusteena käytetään ku-     malla työlle määräajan vuoden 1980 loppuun.
8688: luttajahintaindeksin ja ansiotasoindeksin muu-           Yhteenvetona ylieläkeongelmaan liittyneestä
8689: toksen keskiarvoa.                                   ·selvitystyöstä on todettava, että sen puitteissa
8690:    Eläkeindeksikomitea tutki edellä mainitun         on tuotettu huomattava määrä erilaisia selvityk-
8691: selvitystyön yhteydessä myös mahdollisuutta          siä, joiden johdosta on suoritettu useampia lain-
8692: porrastaa indeksitarkistukset eläketulojen suu-      säädännön muutoksia. Eläketoimikunta 1976:n
8693: ruuden perusteella. Komitea totesi, ettei täl-       työ taas on muodostunut varsin pitkäaikaiseksi
8694: lainen indeksisidonnaisuus eläkepoliittisesti eikä   sen vuoksi, että toimikunnalle on annettu sen
8695: käytännössäkään ole toteuttamiskelpoinen.             työn kestäessä useampia lisätoimeksiantoja.
8696:    Ylieläkeongelman jatkoselvittely annettiin        Taannehtivia ja nykyisiin markkamääräisiin
8697: vuonna 1976 eläketoimikunta 1976:lle. En-            eläkkeisiin liittyviä leikkaamistoimenpiteitä taas
8698: simmäisessä mietinnössään toimikunta esitti          vaikeuttaa se, että eduskunnan perustuslaki-
8699: selvityksen erityisesti taulukkopalkkakehityk-       valiokunta on katsonut indeksimuutoksen ja
8700: seen perustuvasta eläkepalkan laskusäännöstä         eläkepalkan laskusäännön muutoksen käsittelyn
8701: julkisella sektorilla. Mietintö sisälsi myös ehdo-   yhteydessä antamissaan lausunnoissa taannehti-
8702: tuksen, miten maksussa oleviin eläkkeisiin syn-      vuuden tai eläkkeiden markkamääräisen leik-
8703: tyneitä ylitteitä voitaisiin poistaa supistamalla     kaamisen edellyttävän perustuslainsäätämisjär-
8704: indeksitarkistuksia. Ehdotuksia ei hallituksen        jestystä.
8705: taholta katsottu voitavan toteuttaa.
8706:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1980.
8707: 
8708:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
8709:                                             N:o 452                                                3
8710: 
8711: 
8712: 
8713:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8714: 
8715:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ansåg man, att fövslagen inte gick att för-
8716: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      verkliga.
8717: av den 2 oktober 1980 till vederbörande med-          Pensionskommissionens andra delbetänkande
8718: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    innehöll ett förslag tili ändring av beräknings-
8719: av riksdagsman Markku Kauppinen m. fl. un-         normen för pensionslönen. Och från början av
8720: dertecknade skriftliga spörsmål nr 452:            år 1979 trädde en ändring av arbetspensions-
8721:                                                    lagarna i kraft, enligt viiken man som grund
8722:           Ämnar Regeringen påskynda det ar-        för pensionslönen använder inkomsterna från
8723:        bete som 1976 års pensionskommission        de fyra sista arbetsåren på så sätt, att de två
8724:        utför så, att de lagförslag som behövs      år under vilka inkomsten varit högst respek-
8725:        för att avlägsna problemet med över-        tive lägst utelämnas. Med den här ändringen
8726:        stora pensioner skall kunna upptas till     har man velat förhindra uppkomsten av över-
8727:        behandling i riksdagen så snart som         stora pensionsdelar redan i det skede då pen-
8728:        möjligt?                                    sionen beviljas.
8729:                                                       Sedermera har 1976 års pensionskommission
8730:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     i mars 1979 gjort en utredning över de alter-
8731: samt anföra följande:                              nativ som förutom de åtgärder som här be-
8732:     Frågan om överstora pensioner har varit        rörts kunde komma i fråga som lösning på
8733: under utredning sedan år 1975. Då pensioner-       problemet med överstora pensioner. 1 det här
8734: na på basen av den genomsnittliga löneutveck-      sammanhanget undersökte kommissionen ånyo
8735: lingen indexjusterades, ledde den ojämna löne-     möjligheten att gradera indexjusteringarna på
8736: utvecklingen inom olika branscher tili över-       basen av pensionsinkomsternas storlek och
8737: stora pensioner. För att förhindra detta ändra-    kom fram tili samma negativa slutresultat som
8738: des arbetspensionernas indexbindning från bör-     pensionsindexkommitten.
8739: jan av år 1977 på basen av pensionsindex-             För närvarande är pensionskommissionens
8740: kommittens förslag så, att man som grund för       uppgift att utreda möjligheterna att i allt större
8741: indexjusteringar av pensionerna använder me-       utsträckning övergå tili en degres,siv helhets-
8742: delvärdet av ändringarna i konsumentprisindex      pension. Social- och hälsovårdsministeriet har
8743: och förtjänstnivåindex.                            påskyndat utredningen genom direktiv om, att
8744:     1 samband med ovannämnda utredningsar-         arbetet bör vara klart till slutet av år 1980.
8745: bete undersökte pensionsindexkommitten också          Sammanfattningsvis kan man konstatera, att
8746: möjligheten att gradera indexjusteringarna en-     det inom ramen för det arbete som utförts för
8747: ligt pensionsinkomsternas storlek. Kommitten       att lösa problemet med överstora pensioner
8748: konstaterade, att en sådan indexbindning inte      producerats en ansenlig mängd utredningar,
8749: går att förverkliga vare sig pensionspolitiskt     som gett upphov tili flera lagändringar. Det
8750: eller rent praktiskt.                              arbete :som 1976 års pensionskommission utför
8751:     År 1976 fick 1976 års pensionskommission       har blivit rätt långvarigt av den anledningen,
8752:  uppdrag att vidareutreda problemet med de         att kommissionen under arbetets gång fått
8753:  överstora pensionerna. 1 sitt första betänkande   flera tilläggsuppdrag. Retroaktiva ingrepp lik-
8754:  framlade kommis·sionen en utr·edning över en      som de ingrepp som rör de nuvarande pen-
8755:  pensionslöneberäkning som speciellt grundade      sionsbeloppen försvåras av att riksdagens
8756:  sig på tabellöneutvecklingen inom den offent-     grundlagsutskott i sina utlåtanden i samband
8757:  liga sektorn. Betänkandet innehöll också ett      med behandlingen av ändringen i index och
8758:  förslag tili hur överstora delar i de pensioner   beräkningsgrund för pensionslön ansett, att
8759:  som nu utbetalas kunde avlägsnas genom att        ingrepp i retroaktiviteten och pensionsbeloppen
8760:  begränsa indexjusteringarna. På regeringshåll     förutsätter behandling i grundlagsordning.
8761:       Helsingfors den 4 november 1980.
8762: 
8763:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
8764:                                                 1980 vp.
8765: 
8766: Kirjallinen kysymys n:o 453.
8767: 
8768: 
8769: 
8770: 
8771:                                    Savolainen ym.: Apteekkien toimipaikkakoulutetun henkilöstö-
8772:                                       ryhmän aseman turvaamisesta lääkehuollon koulutuksen
8773:                                       uudistuessa.
8774: 
8775: 
8776:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8777: 
8778:    Vuonna 1979 valmistui farmaseuttien ja far-       lääkehuoltoavustajan tutkinnon suorittamista.
8779: manomien koulutuksen kehittämistoimikunnan           Toimipaikkakoulutus ja vuosien työkokemus
8780: mietintö, jossa on suunniteltu lääkehuollon lwu-     alalla on antanut heille sellaisen ammattipäte-
8781: lutusrakenteen muodostamista kolmiportaiseksi        vyyden, että heidän asemansa tulee olla tur-
8782: sisältäen proviisorin, farmaseutin ja lääkehuol-     vattu koulutusuudistuksen jälkeenkin. Tarkoi-
8783: toavustajan tutkinnot.                               tuksenmukaista olisi mahdollistaa heille lyhyellä
8784:    Toimikunta ei ole tehtäväksiannostaan joh-        täydennyskoulutuksella     lääkehuoltoavustajan
8785: tuen tehnyt minkäänlaista ehdotusta toimipaik-       tutkinnon suorittaminen, jolloin he voisivat
8786: kakoulutetun henkilöstön aseman järjestämises-       säilyttää nykyiset työpaikkansa koulutuksen
8787: tä koulutusuudistuksen toteuduttua. Kuitenkin        ajan.
8788: toimipaikkakoulutettu henkilöstö on farmasian           Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
8789: alalla toiseksi suurin henkilöstöryhmä. Toimi-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8790: paikkakoulutettuja teknisiä apulaisia on työssä      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8791: n. 2 500, heistä suurin osa nuoria työntekijöitä,    vaksi seuraavan kysymyksen:
8792: joilla on edessään vuosikymmenien työssäolo-
8793: aika.                                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8794:    Toimipaikkakoulutetulla henkilöstöllä on laa-            ryhtyä, jotta apteekkien toimipaikka-
8795: jat ammattitiedot, eikä ole tarkoituksenmukais-             koulutetun henkilöstön asema on tur-
8796: ta, että lääkehuollon koulutuksen uudelleen                 vattu lääkehuollon koulutusuudistusta
8797: järjestelyissä heiltä edellytetään täysimittaista           toteutettaessa?
8798:         Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1980.
8799: 
8800:            Lea Savolainen               Pentti Lahti-Nuuttila          Anna-Liisa Piipari
8801:            Saara-Maria Paakkinen                                       Mikko Elo
8802: 
8803: 
8804: 
8805: 
8806: 0880010695
8807: 2                                              1980 vp.
8808: 
8809: 
8810: 
8811: 
8812:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8813: 
8814:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mattitaito riippuu siitä, kuinka laaja-alaista ap-
8815: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teekin toiminta on ollut, onko henkilö osallis-
8816: olette 3 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-         tunut kaikkiin tehtäviin vai onko hänet pereh-
8817: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      dytetty vain suppeaan tehtäväkenttään.
8818: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
8819: Savolaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      mukaan on koulutusuudistuksen yhteydessä pe-
8820: symyksestä n:o 453:                                   rusteltua turvata tälle henkilöstölle mahdolli-
8821:                                                       suus suorittaa suunniteltu lääkehuoltoavustajan
8822:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       pätevyyteen johtava tutkinto poikkeuskoulutuk-
8823:         ryhtyä, jotta apteekkien toimipaikka-         sella vastaavasti kuin asetuksessa farmaseutin
8824:         koulutetun henkilöstön asema on tur-          tutkinnosta on annettu teknisille apteekkiapu-
8825:         vattu lääkehuollon koulutusuudistusta         laisille mahdollisuus suorittaa farmaseutin tut-
8826:         toteutettaessa?                               kinto. Ennen koulutuksen aloittamista on tar-
8827:                                                       peen muun ohella kuitenkin selvittää, missä
8828:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         laajuudessa koulutusta olisi annettava. Koulu-
8829: vasti seuraavaa:                                      tus tulisi järjestää lähinnä oppilaitoksissa, jois-
8830:    Valtaosa lääkehuollon työntekijätasoisesta         sa koulutetaan lääkehuoltoavustajia.
8831: henkilöstöstä on apteekeissa toiminut pelkän             Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoitus on
8832: toimipaikkakoulutuksen varassa. Apteekeissa           yhteistoiminnassa lääkintöhallituksen kanssa
8833: työskentelevän toimipaikkakoulutetun henkilös-        seurata apteekeissa nyt työskentelevän toimi~
8834: tön ammattitiedot eivät ole samantasoiset joh-        paikkakoulutetun henkilöstön asemaan liittyviä
8835: tuen henkilöstön pohjakoulutuksen eroavuuk-           kysymyksiä ja pyrkiä myötävaikuttamaan sellai-
8836: sista sekä määrällisesti ja laadullisesti eritasoi-   siin järjestelyihin, että heidän asemansa ei kou-
8837: sesta, usein yksinomaan käytännössä saadusta          lutusuudistuksen yhteydessä tarpeettomasti vai-
8838: opista. Toimipaikkakoulutetun henkilöstön am-         keudu.
8839:       Helsingissä 11 päivänä mar~askuuta 1980.
8840: 
8841:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
8842:                                              N:o 45.3                                              3
8843: 
8844: 
8845: 
8846: 
8847:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8848: 
8849:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       apotekets verksamhet varit samt på om veder-
8850: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-         börande deltagit i alla uppgifter eller lärt sig
8851: velse av den 3 oktober 1980 till vederbörande      handha endast ett snävt arbetsfält.
8852: medlem av statsrådet översänt avskrift av             Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
8853: följande av riksdagsman Savolainen m.fl. under-    fattning finns det skäl att tillförsäkra denna
8854: tecknade skriftliga spörsmål nr 4 53:              personals möjlighet att genom undantagsutbild-
8855:                                                    ning avlägga den examen, som planerats ge
8856:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           kompetens som t.ex. läkemedelsförsörjnings-
8857:        vidta för att tillse att den arbetsplats-   biträde, på motsvarande sätt som i förord-
8858:        utbildade apotekspersonalens ställning      ningen om farmaceutexamen möjlighet har be-
8859:        är tryggad, då läkemedelsförsörjningens     retts för tekniska apoteksbiträden att avlägga
8860:        utbildningsreform genomförs?                farmaceutexamen. Innan utbildningen inleds
8861:                                                    måste man dock utreda bl.a. i viiken omfatt-
8862:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ning utbildningen borde ges. Utbildningen
8863: samt anföra följande:                              borde anordnas närmast i de läroanstalter där
8864:    Den största delen av läkemedelsförsörj-         läkemedelsförsörjningsbiträden kommer att ut-
8865: ningens personai på arbetstagarnivå har i sitt     bildas.
8866: apoteksarbete endast haft arbetsplatsutbildning       Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
8867: att förlita sig på. Nivån på yrkeskunskapen        sikt att i samarbete med medicinalstyrelsen
8868: växlar bland apotekens arbetsplatsutbildade        bevaka frågor, som ansluter sig till den arbets-
8869: personai på grund av varierande grundutbild-       platsutbildade apotekspersonalens nuvarande
8870: ning samt på grund av skillnader i omfång          ställning, och medverka tili sådana arrange-
8871: och kvalitet av den ofta enbart praktiska un-      mang, att deras ställning inte i onödan för-
8872: dervisning som de fått. De arbetsplatsutbild-      svåras i samband med utbildningsreformen.
8873: dades yrkesskicklighet beror på hur omfattande
8874:      Helsingfors den 11 november 1980.
8875: 
8876:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
8877:                                                1980 vp.
8878: 
8879: Kirjallinen kysymys n:o 454.
8880: 
8881: 
8882: 
8883: 
8884:                                    Impiö: Koillis- ja Länsi-Lapin kehitystä edistävien erillissuun-
8885:                                       ni telmien aikaansaamisesta.
8886: 
8887: 
8888:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
8889: 
8890:    Lapin läänin väestön keskuudessa, erityisesti           Lapissa ollaan vakuuttuneita siitä, että ta-
8891: pahimmilla työttömyysalueilla Koillis- ja Länsi-       vanomaisilla työllisyysperusteisilla töillä ei La-
8892: Lapissa, tervehdittiin luottavaisesti työvoima-        pin työttömyysongelmia voida pitemmän päälle
8893: ministeriön asettamaa alueellisten työttömyys-         ratkaisevasti lievittää. Yhtä selvää on, etteivät
8894: erojen tasoittamistavoitetta, jonka mukaan mil-        Lapin kannalta erittäin merkittävät edellä mai-
8895: lään alueella työttömyys ei saisi kohota 50 pro-       nitut suuret työkohteetkaan tuo pysyvää rat-
8896: senttia maan keskitason työttömyyden yläpuo-           kaisua koko sille alueelle, mitä kuvaavat aikai-
8897: lelle. Tänä päivänä luottamus tavoitteen saa-          semmin luetellut työttömyysasteen luvut.
8898: vuttamiseen pahasti horjuu sekä korkeiden                  Lapissa on lääninhallituksen, kuntaintoimi-
8899: työttömyyslukujen,        työllistämisvelvoitteiden    kuntien ja kuntien piiristä vuosien aikana
8900: kunnille siirtämisen että valtion ensi vuoden          noussut esille varteenotettavia erittelyitä siitä,
8901: tulo- ja menoarvioehdotuksen valossa, missä            missä suhteessa olisi säädöksissä korjattavaa
8902: ei ole voitu ottaa kantaa suuriin hankkeisiin          Lappiin huonosti soveltuvina, välistä täysin
8903: kuten Soklin, Vuotoksen, Pahtavuoman eikä              soveltumattomina. Vastaavasti on esitetty eri-
8904: myöskään ole varmuutta pitkällä tähtäimellä           laisia projekteja tilanteen korjaamiseksi. Vaik-
8905: Kolarin malmivarojen hyödyntämisestä. Kemi-            ka tuloksiakin on saatu, on uusille, tehoste-
8906: yhtiön kehittämisprojekti on myös edelleen             tuille toimille runsaasti tilaa.
8907: avoin.                                                    Esimerkinomaisesti voidaan luetella asioita,
8908:    Työttömyysluvut puhuvat omaa kieltään.             joissa alueellinen erityistoimikunta voisi saada
8909: Rovaniemen koko työvoimapiirin työttömyys-             aikaan ehdotuksia, jotka toteutuessaan poistai"
8910: aste 9,2 %, maalaiskuntien prosenttiluvun ol-          sivat joukon epäkohtia:
8911: lessa 10,2, kertoo työttömyyserojen valtakun-             - Aluepoliittisten lakien toteutuminen käy-
8912: nallisen tasoittamistavoitteen olevan kaukana.        tännössä kohtaa suuria vaikeuksia mm. siksi,
8913: Kuntien ryhmittäminen Koillis-Lapin ja Länsi-         että lainsäädäntöön sisältyy runsaasti harkin·
8914: Lapin alueiksi antaa työvoimapiirin sisällä hä-       nanvaraisia osia. Kun lainsäädännön toteutusta
8915: lyttävän kuvan, joka sitä paitsi on luonteeltaan      ei systemaattisesti valvota, jää harkintavallan
8916: krooninen. Luettelo Koillis-Lapista on seuraa-        käyttäjille ratkaisujen tekemisen mahdollisuus
8917: va: Kemijärvi 11,6 %, Pelkosenniemi 10,5 %,           niin, että lakien vaikutus heikkenee ja yrittä-
8918: Posio 11,0 %, Salla 11,0 % ja Savukoski               jille syntyy epätietoisuutta, mikä ei näy vain
8919:  10,4 %, kaikki maalaiskuntien keskiarvon ylä-        asenteissa vaan työpaikkoja jää syntymättä,
8920: puolella. Vastaavasti Länsi-Lapin numerot ovat        koska lain sovellutus tuottaa pettymyksen.
8921: vieläkin suurempia: Enontekiö 16,7 %, Ko-                 - Valtion eri hallinnonalat on toimenpiteis·
8922: lari 10,0 %, Muonio 11,4 %, Pello 14,0 %,             sään heikosti koordinoitu aluepoliittisia tavoit~
8923: Ylitornio 13,2 %. Torniokin kaupunkina on             !l:eita tukeviksi. Niinpä mm. Kemijärvellä koulu~
8924: valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna rasi-        hallituksen hyväksymä valtionosuuteen oikeut+
8925:  tettu kaksinkertaisella työttömien määrällä eli      tava oppilaskohtainen meno on ollut v. 1978
8926: 8,2 %. Kun Kittilä kuuluu monessa mie-                2 560 mk, kun todellinen meno oli 36 %
8927: lessä läheisesti Länsi-Lapin yhteyteen, ei kuva       enemmän, ja näin säännösten mukaan jäi vai"
8928:  kirkastu, sillä työttömyysaste on siellä 16,2 %.     donosuuden ulkopuolelle mainitussa kaupun~
8929:  Tilastot ovat kuluvan vuoden syyskuulta.             gissa n. 2 milj. mk. Tästä aiheutuu kuntara•
8930: 088001052L
8931: 2                                             1980 vp.
8932: 
8933: kenteen tasapainoisen kehittämistavoitteen vas-      antamaa palkanlisää ei vähennetä. ennen valta-.
8934: taisesti koulutoimen keskittäminen ja pienten        kunnallisen normin soveltamista, vaikka lisä on
8935: koulujen lakkauttaminen. Tämä vuorostaan ei          tarkoitettu kalliimpien elinkustannusten kom-
8936: voi olla vaikuttamatta siihen, että valtioneu-       pensaatioksi. Mitä se merkitsee, on arvailta-
8937: voston 19. 4. 1979 Lapin läänille vahvistama         vissa, kun eräässäkin Lapin kunnassa amma-
8938: väestö- ja työpaikkasuunnite on vaarassa jäädä       tissa toimivasta väestöstä ( 2 900) on noin
8939: toteutumatta. Onhan juuri Koillis-Lapin alueel-      40 % ( 1 250) kunnan ja valtion palveluk-
8940: ta väestö vähentynyt viimeisen viidentoista          sessa ja tästä määrästä suurin osa saa syrjäseutu-
8941: vuoden aikana neljänneksellä, minkä voidaan          pistejärjestelmän prosenttimäärää vastaavan pal-
8942: arvioida työvoimaministeriössä v. 197 3 tehdyn       kanlisän ( esim. 24 %) .
8943: tutkimuksen perusteella merkitsevän 16-vuo-             - Yksityisen Koillis-Lapin kunnan proble-
8944: tiaiden kasvatus- ja koulutuskustannusten osal-      matiikkaan, vaikka se edustaisi äärimmäistä ta-
8945: ta 2 000 milj. markan menetystä em. alueelle.        pausta, ei voi olla esimerkkejä etsittäessä
8946: Tämänsuuntaisista pienistä esimerkeistä koos-        puuttumatta. Pelkosenniemen kunta, väestö-
8947: tuu se kokonaisuus, joka tänään huolestuttaa         määrältään vain n. 1 600 henkilöä, elää
8948: Lapin lääninhallitusta väestösuunnitteen osalta.     vuosikymmenien ajan harvinaisen epävarmuu•
8949: Vaatimattomaksi merkitty väestönkasvu suun-          den ilmapiirissä. Erityisesti Vuotoksen altaan
8950: nitteessa on muuttunut käytännössä vuoden            rakentamispäätöksen viipyminen tai siitä luo•
8951: 1980 I neljänneksellä 266 henkilön tappioksi         puminen on kasannut sellaisen epävarmuuden
8952: läänin alueella. Tämä valtakunnallisen korkea-       varjon, jollainen ei voisi tulla kysymykseen
8953: suhdanteen keskellä.                                 lappilaisten ihmisten käsityksen mukaan jossa-
8954:    - Valtionosuussäännösten         koordinoinnin    kin rintamailla. Epävarmuudesta melko luon-
8955: puutteista on syytä ottaa toinen esimerkki           nollisena seurauksena on se, että väestö on
8956: samasta Kemijärven kaupungista. Kemijärvellä         toisinaan rakentamisen puolella, toisinaan vas-
8957: on tehty laskelma Juujärven koulun lämmityk-         taan. Tällaisen mielten ailahtelun ei pitäisi jät-
8958: sen siirtämisestä öljystä puulle. Laskelma osoit-    tää valtiovaltaa ja maan hallitusta kylmäksi
8959: taa, että työllisyyden lisäyksestä saatava vero-     ajankohtana, jolloin joka taholla painotetaan
8960: tulokin huomioiden puulämmityksen kustannuk-         yksityiseen ihmiseen saakka ulottuvaa huomion
8961: set öljynhintoihin verrattuna olisivat n. 15 000     kiinnittämistä. Kun samanaikaisesti Pelkosen-
8962: mk/v kalliimmat. Kun kustannusnousua ei saa-         niemen kunta on joutunut merkittävän Soiden-
8963: da valtionosuuden piiriin, merkitsisi puuläm-        suojelun perusohjelma II -nimisen komitean-
8964: mityksen käyttö kaupungille mainittua lisä-          mietinnön toimenpiteiden valokeilaan, ollaan
8965: menoa, mihin suurten työttömyyslukujen kes-          kunnallisen demokratian itsenäisyyden ja kes-
8966: kellä ei ole varaa varsinkaan, kun työttömyys-       kusjobtoisen päätöksenteon ristiriitatilanteessa,
8967: korvausten osalta kunnalle ei synny verotuloja.      jolle ei hevin löydy nykypäivänä vertauskoh·
8968: Valtiovallan harjoittaman kotimaisen energian        taa. Kysymys on laajempi kuin yhden kunnan
8969: suosimisen ja valtion- ja kansantalouden kan-        itsenäistä päätösvaltaa koskeva. Esittämäni
8970: nalta olisi lämmityksen vaihto järkevää. Kou-        eduskuntakyselyn kärki hipoo monia muita
8971: luhallituksen valtionosuussäännökset jarruttavat     maakunnallisia ja paikallisia kysymyksiä, jotka
8972: tämänsuuntaista kehitystä.                           alueen kansanedustajan näkökulmasta on hoi-
8973:    - Syrjäseutulisän antaman edun merkityk-          dettu vastoin kaikkia väliportaan hallinnon
8974: sen palauttaminen vaitaJkunnallisessa normituk-      suunnittelun ja paikallisen päätösvallan peri-
8975: sessa ja verotuksessa on aiheellinen huolen-         aatteita, puhumattakaan paikallisten ihmisten
8976: aihe monissa syrjäisissä kunnissa. Jo ajat sit-      kuulemisen periaatteesta. Maa- ja metsätalous-
8977: ten syrjäseutulisä on suurelta osalta menettä-       ministeriön asettamaan soidensuojelun työryh-
8978: nyt sen merkityksen, mikä sille alunperin on         mään ei ole kuulunut yhtään jäsentä Lapin
8979: annettu kalliimpien elinkustannusten korvaa-         läänistä. Se ei voi olla lisäämättä epäluotta·
8980: jana. Valtion tukitoimien ristiriitaisuus on kiis-   musta työryhmän työtä kohtaan, annettakoon
8981: taton silloin, kun progressiivisen valtionvero-      miten suuri asiantuntija-arvovalta tahansa työ-
8982: tuksen ansiosta valtio itse eliminoi syrjäseutu-     ryhmän jäsenille. Se ei vastaa alkuunkaan sitä
8983: lisän perustarkoituksen lähes olemattomiin.          yleisesti hyväksyttyä periaatetta, että toimenpi-
8984: Niinpä valtion lainaittamassa asuntotuotannos-       teille on saatava paikallisen väestön hyväksy-
8985: sa asunto- ja lisälainaa, vuokra-asuntoa tai asu-    minen, jotta vaikutusten suuruus voidaan sel·
8986: mistukea haettaessa syrjäseutupistejärjestelmän      vittää sijaintikunnan, elinkeinonharjoittajain ja
8987:                                                  N:o 454                                               3
8988: 
8989: yksityisten kansalaisten kannalta. Puhumatta-               Laajasti perustellun kyselyn materiaali on
8990: kaan, että kaiken lisäksi edellä korostettu             vain poimintoja. Kaikki tämä lähinnä Koillis-
8991: painotus aluepolitiikan koordinoinnista ja hy-          Lapin alueelta, vaikka samantyyppisiä, paino-
8992: väksyttyjen toimenpiteiden yhteensovittamises-          arvoltaan yhtä painavia, työllisyyden kannalta
8993: ta otettaisiin huomioon. Pelkosenniemen kun-            ehkä painavampiakin perusteita olisi kerrotta-
8994: ta on asettunut jyrkästi vastustamaan han-              vissa Länsi-Lapista. Kysymys on tehty aluepo-
8995: ketta kun ta:taloudellisista, yksityis taloudellisis-   liittisten lakien uudistamisen kynnyksellä sen
8996: ta, työpaikkojen menetys- jne. syistä. Kotimai-         vuoksi, että tiedossa olevat toimenpiteet, joita
8997: sen energian, turvetuotannon kannalta, hanke            tullaan ehdottamaan, eivät ratkaise 1980-lu-
8998: on harkitsematon. Kaiken lisäksi alueel-                vulla Lapin ongelmia sen paremmin kyselyssä
8999: linen virallinen elin, Lapin Seutukaavaliitto,          painotetuilla alueilla kuin koko läänin osalta.
9000: on jäänyt komitean osalta kuuntelemisessa puo-              Vallitseviin tosiasioihin perustuva kehittä-
9001: litiehen. Pelkosenniemen kunta vaatiikin, että          mistarve ei ole toistaiseksi löytänyt sellaisia
9002: perusohjelma II: n aluevaraukset tulee rajoittaa        kanavia, joita myöten alueellinen kehittäminen
9003: käsittämään vain Lapin Seutukaavaliiton seu-            saavuttaisi valtioneuvoston vahvistamien ta-
9004: tukaavan 1. osassa määritellyt alueet. Jos kai-         voitteiden mukaisen lopputuloksen Koillis- ja
9005: kesta huolimatta suunnitelma ajetaan läpi, on           Länsi-Lapin alueilla.
9006: kunnan korvausvaatimukset otettava huo-                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9007: mioon.                                                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9008:     Edellä kerrottuun probleemaan voisi lisätä          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9009: paljonkin. Paikallaan on kuitenkin korostaa ris-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9010: tiriitaisuutta, joka on tavoitteiden ja usein ta-
9011: pahtuvan komiteoiden esityksiin perustuvan to-                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9012: teutuksen välillä. Valtioneuvoston väestösuun-                 sen hyväksymien erilaisten tavoittei-
9013: nite edellyttää Pelkosenniemen kunnan osalta                   den ja toteuttavien keskushallintoviran-
9014: tämän hetken väestömäärän säilyttämistä aina                   omaisten säädösten välillä on tavoittei-
9015: vuoteen 1990 saakka. Kuntatasolla tapahtu-                     den kannalta ilmeisiä ristiriitoja mm.
9016: van arvioinnin mukaan Soidensuojelun perus-                    syrjäisen Lapin pahimmilla työttömyys-
9017: ohjelma II:n lisäksi muodostuu tilanne yksi-                   ja väestökatoalueilla, ja jos on,
9018: tyismetsätaloudessa ja maatilataloudessa niin                     aikooko Hallitus ryhtyä erityistoi-
9019: kestämättömäksi, että hankkeiden yhteisvaiku-                  miin Koillis- ja Länsi-Lapin kuntien
9020: tus toteutettuna ja jo nykyisellään vaarantaa                  alueilla alueellisten kehittämissuunnitel-
9021: kunnan asemaa itsenäisenä kuntana. Jos näin                    mien aikaansaamiseksi niin, että toimen-
9022: arvioidaan paikallisella tasolla, on peräti häm-               piteet eri hallinnonaloilla sopeutetaan
9023: mästyttävää, jos sitä ei oteta vakavasti ajan-                 väestö- ja työpaikkasuunnitteiden kans-
9024: kohtana, jolloin ollaan ainakin puheissa lähi-                 sa samansuuntaisiksi ja suunnitelmien
9025: demokratian lisäämisen kannalla poliittisessa                  laatimisessa käytetään myös alueiden
9026: kentässä laidasta laitaan.                                     omaa asiantuntemusta?
9027:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1980.
9028: 
9029:                                               Lauri Impiö
9030: 4                                            1980 vp.
9031: 
9032: 
9033: 
9034: 
9035:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9036: 
9037:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tämään erityisesti tasapainoista alueellista ke·
9038: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hitystä.
9039: olette kirjeellänne 3 päivältä lokakuuta 1980          Kun hallitus aikanaan esitti aluepoliittiselle
9040: n:o 1492 lähettänyt valtioneuvoston asian-          lainsäädännölle kahden vuoden jatkoaikaa eli
9041: Drnaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       vuoden 1981 loppuun saakka, korostettiin sa-
9042: Impiön tekemän seuraavansisältöisen kirjalli-       malla mm. sitä, että olisi erityisen tärkeätä
9043: sen kysymyksen n:o 454:                             pyrkiä työttömyysasteessa esiintyvien alueellis-
9044:                                                     ten erojen tasoittamiseen. Vaikka on ollutkin
9045:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       havaittavissa, että nämä työttömyysasteessa ole-
9046:        sen hyväksymien erilaisten tavoittei-        vat alueelliset erot ovat viime vuosina hieman
9047:        den ja toteuttavien keskushallintoviran-     tasoittuneet maan eri osien kesken, on työttö-
9048:        omaisten säädösten välillä on tavoittei-     myysaste Rovaniemen työvoimapiirissä loka-
9049:        den kannalta ilmeisiä ristiriitoja mm.       kuun lopussa lähes kuusinkertainen Helsingin
9050:        syrjäisen Lapin pahimmilla työttömyys-       piirin tilanteeseen verrattuna. Epätasapainoa on
9051:        ja väestökatoalueilla, ja jos on,            havaittavissa myös eri läänien keskusten ja
9052:           aikooko Hallitus ryhtyä erityistoi-       syrjäisten alueiden välillä. Ongelmat ovat hal-
9053:        miin Koillis- ja Länsi-Lapin kuntien         lituksen tiedossa ja ne pyritään ottamaan huo-
9054:        alueilla alueellisten kehittämissuunnitel-   mioon valmisteltaessa uutta aluelainsäädäntöä.
9055:        mien aikaansaamiseksi niin, että toimen-     Tämä valmistelu on parhaillaan käynnissä val-
9056:        piteet eri hallinnonaloilla sopeutetaan      tioneuvoston kansliassa ja eräissä ministe-
9057:        väestö- ja työpaikkasuunnitteiden kans-      riöissä.
9058:        sa samansuuntaisiksi ja suunnitelmien           Erityisesti Lapin läänin alueella esiintyvien
9059:        laatimisessa käytetään myös alueiden         ongelmien huomioon ottamista ja erityistoi-
9060:        omaa asiantuntemusta?                        menpiteitä varten muodostettiin jo noin viisi
9061:                                                     vuotta sitten erillisprojekti - Lappi-projekti-
9062:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         jonka tehtävänä oli neuvottelukuntamuotoisena
9063: taen seuraavaa:                                     tehdä selvitys Lapin erityisoloista johtuvista
9064:    Voimassaolevan aluepoliittisen lainsäädännön     ongelmista sekä tarpeelliset esitykset näiden
9065: mukaan on valtion toimenpitein pyrittävä tur-       ongelmien edellyttämistä toimenpiteistä.
9066: vaamaan koko maassa tasapuolisesti kunkin              Lappi-projektin neuvottelukunta tekikin toi-
9067: alueen väestölle pysyvän työpaikan saannin          mintansa aikana valtioneuvostolle kaikkiaan
9068: mahdollisuus, tulotason nousu ja tärkeiden pal-     noin 300 esitystä, joista noin 200 on tullut
9069: velujen saatavuus sekä muutoinkin edistämään        ainakin joltakin osin hyväksytyksi ja toimeen-
9070: eri alueiden elinkeino- ja yhdyskuntaraken-         pannuksi. Lappi-projektin neuvottelukunnan
9071: teen tasapainoista kehitystä.                       käytettävissä oli myös erityinen elinkeinokon-
9072:    Näihin tavoitteisiin pyritään mm. tuotanto-      sulentti, jonka toimenpitein on voitu synnyttää
9073: toimintaa tukemalla sekä yritysten sijoittamista    uusia ja säilyttää vanhoja työpaikkoja ainakin
9074: ja julkisia palveluja ohjaamalla. Alueellisen ke-   muutaman sadan työpaikan verran.
9075: hityksen edistämisestä annetun lain ( 451/75)          Aluelainsäädännössä edellytetään edelleen,
9076: nimenomaisen säännöksen mukaan kunkin val-          että lääninhallitukset selvittävät alueensa ke-
9077: tion hallintoviranomaisen asiana on omassa toi-     hittämistarpeita ja laativat alueellisia kehittä-
9078: minnassaan ottaa huomioon edellä mainitut           missuunnitelmia läänin kehittämiseksi. Tätä
9079:  tavoitteet ja siten omalta osaltaan pyrkiä edis-   tarkoittavassa vuonna 1978 valmistuneessa ke-
9080:                                              N:o 4.54                                            5
9081: 
9082: hittämissuunnitelmassa Lapin lääninhallitus           Mitä tulee väestö- ja työpaikkasuunnittei-
9083: kiinnitti erityistä huomiota läänin syrjäisten     siin, valtioneuvosto hyväksyi uudet suunnitteet
9084: alueiden kehittämiseen esittämällä konkreetti-     vuoden 1979 keväällä. Niiden mukaan Lapin
9085: sia toimenpiteitä alueen työllisyyden kehittämi-   läänin väestökehityksen oletetaan osoittavan
9086: seksi. Toimintaa tullaan jatkamaan lähivuosina     lievää kasvua koko 80-luvun aikana. Myös
9087: aloitettavalla uudella kehittämissuunnitelma-      suunnitteita laadittaessa on käytetty hyväksi
9088: kierroksella.                                      läänin omaa asiantuntemusta.
9089:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1980.
9090: 
9091:                                                                        Ministeri Eino Uusitalo
9092: 6                                             1980 Vp.
9093: 
9094: 
9095: 
9096: 
9097:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9098: 
9099:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utvecklingen ( 451/75) åligger det varje stat-
9100: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           lig förvaltningsmyndighet att i sin egen verk-
9101: velse nr 1492 av den 3 oktober 1980 tili ve-        samhet iakttaga ovan nämnda mål och så-
9102: derbörande medlem av statsrådet översänt            lunda för sin egen del söka främja en balan-
9103: avskrift av följande av riksdagsman Impiö           serad regional utveclding.
9104: ställda spörsmål nr 454:                               Då regeringen i tiden föreslog att giltighets-
9105:                                                     tiden för den regionalpolitiska lagstiftningen
9106:           Är Regeringen medveten om att det         skulle förlängas med två år, dvs. till utgången
9107:        i fråga om målen råder uppenbara kon-        av år 1981, poängterades samtidigt bl. a. det
9108:        flikter mellan de olika mål som Rege-        faktum, att det vore synnerligen viktigt att
9109:        ringen godkänt och av myndigheter            sträva tili en utjämning av de regionala skill-
9110:        inom centralförvaltningen utfärdade för-     nader som föreligger i fråga om arbetslöshets-
9111:        fattningar, som skall genomföras, bl. a.     graden. Trots att man kunnat märka att de
9112:        i det avlägsnaste Lappland inom om-          regionala skillnaderna i fråga om arbetslös-
9113:        råden med den värsta arbetslösheten          hetsgraden under de senaste åren utjämnats
9114:        och största bortflyttningen, och om så är    något mellan landets olika delar, var arbetslös-
9115:        fallet,                                      hetsgraden i Rovaniemi arbetskraftsdistrikt i
9116:           ämnar Regeringen vidta specialåtgär-      slutet av oktober nästan sex gånger så stor
9117:        der i kommunerna i nordöstra och             som i Helsingfors arbetskraftsdistrikt. Obalans
9118:        västra Lappland för att åstadkomma           kan även noteras mellan centralorterna och
9119:        sådana regionala utvecklingsplaner att       de mera avsides belägna områdena i de olika
9120:        de olika förvaltningsgrenarnas åtgärder      länen. Regeringen är medveten om problemen
9121:        anpassas till befolknings- och arbets-       och man strävar till att ta dem i beaktande
9122:        platsplanerna och att man även an-           vid beredningen av en ny regionallagstiftning.
9123:        vänder sig av regionens egen sakkun-         Denna beredning sker som bäst vid statsrådets
9124:        skap vid planeringen?                        kansli och vissa ministerier.
9125:                                                        För att särskilt beakta de problem som fö-
9126:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       utreda de problem som förorsakas av de spe-
9127: samt anföra följande:                               cialåtgärder bildades redan för ca fem år sedan
9128:    Enligt gällande regionalpolitiska lagstiftning   ett specialprojekt -     Lapplandsprojektet -
9129: skall för befolkningen inom varje område            som hade till uppgift att i delegationsforum
9130: möjlighet till fast arbetsplats, höjning av in-     utreda de problem som förorsakas av de spe-
9131: komstnivån och tillgång till viktig service         ciella förhållandena i Lappland och göra er-
9132: tryggas samt även i övrigt främjande av en          forderliga framställningar rörande de åtgärder
9133: väl avvägd utveckling av regionernas närings-       som dessa problem förutsätter.
9134: och ortsstruktur eftersträvas genom statliga           Delegationen för Lapplandsprojektet gjorde
9135: åtgärder i hela landet.                             under sin verksamhetsperiod sammanlagt ca
9136:    Dessa mål söker man nå bl. a. genom stöd-        300 framställningar till statsrådet. Av dessa
9137: jande av produktionsverksamhet och styrning         har ca 200 åtminstone tili någon del godkänts
9138: av företags lokalisering och den offentliga ser-    och verkställts. Delegationen för Lapplands-
9139: vicen. I enlighet med det uttryckliga stadgan-      projektet hade även tili sitt förfogande en
9140: det i lagen om främjande av den regionala           särskild näringskonsulent, vars åtgärder har
9141:                                              N:o 4.54                                           7
9142: 
9143: möjliggjort att åtminstone några hundra nya        föra konkreta åtgärder för utvecklandet av
9144: och gamla arbetsplatser har grundats respek-       sysselsättningen i området. Man kommer att
9145: tive bibehållits.                                  fortsätta verksamheten genom den nya om-
9146:    Regionallagstiftningen förutsätter vidare att   gång med utvecklingsplaner som inleds under
9147: länsstyrelserna    utreder   utvecklingsbehovet    de närmaste åren.
9148: inom sitt område och uppgör regionala ut-             Statsrådet godkände nya befolknings- och
9149: vecklingsplaner för länet. I den utvecklings-      arbetsplatsplaner våren 1979. Enligt dem
9150: plan rörande detta som färdigställdes 1978         kommer befolkningen i Lapplands Iän att upp-
9151: fäste länsstyrelsen i Lapplands Iän speciell       visa en svag ökning under hela 80-talet. Även
9152: uppmärksamhet vid utvecklandet av länets           vid uppgörandet av planerna har man använt
9153: mera avlägset belägna områden genom att fram-      sig av länets egna sakkunniga.
9154:      Helsingfors den 6 november 1980.
9155: 
9156:                                                                        Minister Eino Uusitalo
9157:                                                 1980 vp.
9158: 
9159: Kirjallinen kysymys n:o 455.
9160: 
9161: 
9162: 
9163: 
9164:                                    Tuomaala:    Aliurakoitsijoiden saatavien turvaamisesta suurten
9165:                                        yritysten konkursseissa.
9166: 
9167: 
9168:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9169: 
9170:    Työntekijöiden työsuhteesta johtuvat palkka-        urakoitsijat joutuvat pääurakoitsijan konkurssi-
9171: tai muut saatavat on työnantajan konkurssi-            tilanteessa usein kärsimään raskaita vahinkoja.
9172: tilanteen tai muun maksukyvyttömyyden varal-              Yhtenä syynä tähän on se, että kun esimer-
9173: ta turvattu lain ja asetuksen nojalla.                 kiksi sähkö- ja LVI-aliurakoitsijat tekevät eril-
9174:    Palkkaturvalain mukaan maksetaan ne kol-            lisurakkansa sopimukset yleensä suoraan kiin-
9175: men kuukauden kuluessa ennen palkkaturva-              teistöyhtiön kanssa, niin sitä vastoin eräät muut
9176: hakemuksen jättämistä erääntyneet palkka- tai          aliurakoitsijat, mm. pienet maalausurakoitsijat
9177: muut saatavat, joilla olisi asetuksen mukainen         ja vastaavat ovat jääneet sanotun menettelyn
9178: etuoikeus työnantajan konkurssissa.                    ulkopuolelle. Viimemainittuja on itse asiassa
9179:    Työvoimaministeriö voi myös harkita, onko           käytetty suurelta osin hankkeen suoranaisina
9180: palkkaturvana maksettava enemmän kuin kak-             rahoittajina, mitä ei voida pitää oikeana.
9181: si kertaa se määrä, minkä työnantajan saata-              Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on viime ai-
9182: van maksamatta jättänyt työnantaja vuoden              koina mennyt konkurssiin eräitä suurehkoja
9183: kuluessa ennen palkkaturvahakemuksen jättä-            rakennusalalla toimineita yrityksiä, joiden kon-
9184: mistä on työntekijälle maksanut työsuhteesta           kursseissa suhteellisesti kaikkein heikoimpaan
9185: johtuvan saatavan suorituksena.                        asemaan saatavien suhteen ovat jäämässä juu-
9186:     Sanotun lain 4 §: ssä turvataan palkkaturva-       ri pienyritykset ja pienet aliurakoitsijat.
9187: saatavamenettelylle myös kiireellinen käsittely.           Kun tätä ei voida pitää kohtuullisena ja
9188: Palkkaturva-asetuksen mukaan työntekijä voi            kun sanotut yritykset suhteellisesti kaikkein
9189:  saada 25 000 markkaa palkkasaataviaan, ja vi-         eniten huolehtivat myös työllisyyden yllä-
9190:  ranomaiset määrätään myös antamaan palkka-            pidosta, esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
9191:  turvan hakijalle avustusta mm. hakemusten te-         1 momentin perusteella valtioneuvoston asian-
9192: kemisessä.                                             omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
9193:     Myös palkkaturvan maksatuksen nopeus on            myksen:
9194:  asetuksella turvattu, sillä työntekijälle on taat-
9195:  tu oikeus saada palkkaturvansa haluamaansa                      Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä
9196:  osoitteeseen postisiirron välityksellä viikon ku-            toimenpiteisiin, joilla suurten ja suu-
9197:  luessa palkkaturvapäätöksestä.                               rehkojen yritysten konkurssitilanteissa
9198:     Työntekijöiden palkkaturva-asiat on siis kai-             pienyrityksille ja pienille aliurakaitsi-
9199:  ken kaikkiaan varmennettu lailla ja asetuksella              joille taattaisiin lain ja asetuksen no-
9200:  varsin tyydyttävästi, niinkuin nykyaikaisessa                jalla saatavieosa maksatus samaan ta-
9201:  oikeusvaltiossa on edellytettäväkin.                         paan kuin työntekijöille palkkaturva-
9202:     Sen sijaan tavalliset pienyrittäjät, pienet ali-          laissa ja -asetuksessa?
9203:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1980.
9204: 
9205:                                              Juhani Tuomaala
9206: 
9207: 
9208: 
9209: 
9210: 088001053M
9211: 2                                               1980 vp.
9212: 
9213: 
9214: 
9215: 
9216:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9217: 
9218:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        käteen valtiolle palkkaturvana maksettujen
9219: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          määrien ja työnantajilt•a perityksi saatujen pää-
9220: olette 3 pälivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir~         omamäärien palkkaturvalain 16 § : ssä säädetyin
9221: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tavoin lasketun erotuksen. Valtion lopullisesti
9222: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedm;taja        vastattav·aksi jäävät varsinaisesti vain hallinto-
9223: Juhani Tuomaalan ym. näin kuuluvasta kkjal-            kulut. Työttömyyskassois•ta annetun lain 26 a
9224: lisesta kysymyksestä n:o 455:                          § :n 1 momentin mukaan työnantajat rahoitta-
9225:                                                        vat työttömyyskassojen keskuskassan menot.
9226:           Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä          Palkkaturvajärjestelmää muistuttavan turva-
9227:        toimenpiteisiin, joilla suurten ja suu-         järjestelmän kehittäminen pienyrittäjien saata-
9228:        rehkoj•en yritysten konkurssitilanteissa        vien turvaksi on osoittautunut erittäin v·aikeak-
9229:        pienyrityksille ja pienille aliurakoitsijoil-   si tehtäväksi. Ensimmäinen vaikeus syntyy jo
9230:        le taattaisii<n lain ja asetuksen nojalla       siitä, että lainsäädännössämme ei ole kehitty-
9231:        saataviensa maksatus samaan rtapaan             nyt 1sellaista kiinteää pienyrittäjän käsitettä,
9232:        kuin työntekijöille palkkaturvalaissa ja        joka edes osapuilleen vastaisi sitä täsmällisyyt-
9233:        -asetuksessa?                                   tä, minkä työntekijän käsite on saavuttanut
9234:                                                        työoikeudessa. Ratkaisua ei myöskään ole tois-
9235:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taiseksi löydetty rahoitusongelmaan. Palkkatur-
9236: vasti seuraavaa:                                       vajärjestelmän rahoittavat hallintomenoja lu-
9237:     AliurakoitJsijoiden j•a muiden . pienydttäjien     kuunottamatta työnantajat. Vastaavaa rahoitta-
9238: aseman turvaaminen pääurakoitsijan tai muiden          jatahoa pienyrittäjien turvajärjestelmälle ei ole
9239: suurempien yrityst·en konkurssissa on ollut eri        helppo osoittaa ja määritellä.
9240: muodo1ssa esillä useampaan kertaan. Yhtenä                v.rukea ongelma muodostuu siitäkin, että
9241: vaihtoehtona on mainittu työntekijäin palk-            pienyrittäjän saaminen on vain osittain kor-
9242: katurvajärjestelmää vastaavan suojan kehittämi-        v.austa yrittäjän työstä. Tämä ongelma on kak-
9243: nen pienyrittäjien turvaksi. Tutkittavana on           sitahoinen. Ensinnäkin on vaikeaa arvioida,
9244: myös ollut pienyrittäjien aseman parantaminen          kuinka suuri työtä vastaava osuus on koko
9245: konkunssi- ja etuoikeuslainsäädäntöä muutta-           saatavasta. Troseksi pienyrittäjän aseman tur-
9246: malla. Harkittavana on ollut lisäksi erityis-          vaaminen edellyttäisi, että saatava olisi koko-
9247: ravkaisuja maatalousyrittäjien ja kuorma-autoi-        naan turvattu. Pienyrittäjä voi saada korvausta
9248: lijroden ja muiden koneurakoitsijoiden turvaksi.       työstään vasta sen jälkeen kun työn suorituk-
9249:     Erityisesti työntekijäin palkkaturvasta on to-     sesta hänelle aiheutuneet kulut on katettu.
9250: dettava, että palkkaturvalain ( 649/73) mu-            Koko pienyrittäjän saatavan turvaaminen nos-
9251: kaan työvoimaministeriö maksaa valtion va-             taa taas järjestelmän kokonaiskustannukset il-
9252: roista työntekijäin työsuhteesta johtuv:an palk-       meisen korkeiksi.
9253: ka- tai muun saatavan työnantajan joutuessa               Oikeusministeriössä on tutkittavana vastauk-
9254: konkurssiin tai tullessa muulta tavoin maksu-          sen •alussa mainitsemieni vaihtoehtojen lisäksi
9255: kyvyttömäksi.                                          myös pienyrittäjien saatavien turvaaminen va-
9256:     Palkkaturvana maksetut työpalkkasaatavat ei-       kuutuksen avulla. Tällä hetkellä ei voida •ar-
9257: vät kuitenkaan jä~ lopullisesti valtion vahin-         vioida, voidaanko pienyrittäjien turvaksi ke-
9258: goksi, sillä työpalkkasaatava kaikkine siihen          hittää käyttökelpoinen suojajärjestelmä. Jos tut-
9259: liittyvine oikeuksineen siirtyy valtiolle. Sen         kimuksissa päädytään myönte1seen tulokseen,
9260: lisäksi valtakunnallisista työttömyyskassoista an-     hallitus tulee viipymättä antamaan Eduskun-
9261: netussa laissa ( 125/34) tarkoitettu työt.tömyys-      nalle asiaa koskevan hallituksen esityksen.
9262: kassojen keskuskassa maksaa vuosittain jälki-
9263:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1980.
9264: 
9265:                                                                  Oikeusministeri Christoffer Taxell
9266:                                                N:o 455                                                 3
9267: 
9268: 
9269:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9270: 
9271:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         ten skillnaden mellan de belopp, som betalats
9272: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             enligt lönegarantin och de hos arbensgivarna
9273: velse av den 3 oktober till vederbörande med-         uppburna kapitalbe1oppen på sätt som är stad-
9274: lem av statsrådet översänt r.tvskrift av följande     gat i 16 § lagen om lönegaranti. Staten an-
9275: av riksdagsman Juhani Tuomaala m. fl. under-          svarar slutligt egentligen bara för de adminis-
9276: te.cknade spörsmål nr 455:                            trativa utgifterna. I enlighet med 26 a § 1
9277:                                                       mom. lagen om arbetslöshetskassor finansierar
9278:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder så          arbetsgivarna de utgifter centralkassan för ar-
9279:        att betalningen av småföretagares och          betslöshetskassovna har.
9280:        små underentreprenörers fordringar vid            Det har visat sig vara en synnerligen svår
9281:        stora och medelstora företags konkurs-         uppgift att för tryggande av småföretagares
9282:        tillstånd garanteras med stöd av lag och       fordran utveckla ett system liknande lönega-
9283:        förordning på samma sätt som för ar-           rantisystemet. En första svårighet uppkommer
9284:        betstagare i lagen och förordningen            redan därav, att det i vår lagstiftning inte
9285:        om lönegaranti?                                finns ett sådant 1stadgat rbegrepp för småföre-
9286:                                                       tagare, som skulle ha samma entydlighet som
9287:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         begreppet arbetstagare erhållit i arbetsrätten.
9288: samt anföva följande:                                 Man har inte he1ler tills vidare kunnat finna
9289:    Fråga:n om tryggandet av underentreprenö-          en lösning på finansieringsproblemet. I löne-
9290: rers och andra småföretagares ställllling ti sam-     garantisystemet står arbetsgivarna för finansie-
9291: band med huvudentreprenörs eller andra stör-          ringen av alla utom de administrativa utgif-
9292: re företags konkurs har flera gånger tagits upp       terna. Det är inte någon länt uppgift att fin-
9293: i olika sammanhang. Som ett alternativ har            na en instans som skulle stå för finansiering-
9294: nämnts att man för småföretagares tskydd              en av småföretagarnas eventuella garantisystem.
9295: skulle utveckla ett liknande system som arbets-          Ett svårt problem är också det, att en små-
9296: tagarnas 1önegaranti. Man har även undersökt          företagares fordran bara tili en del er,sätter
9297: möjligheten ant förbättra småfövetagares ställ-       företagarens arbete. Det:ta problem har två si-
9298: ning genom att ändra 1agstHtningen angående           dor. För det fövsta är det svårt att beräkna
9299: konkurs och förmånsrätt. Vidare har man över-         hur ~stor del arbetet utgör av fordvan. Å and-
9300: vägt att vidta specialåtgärder till skydd för         m sidan förutsätter tryggande av småföretaga-
9301: lantbruksföretagare och trafikidkare s,amt and-       res ställning att fordran kan garanteras i sin
9302: ra mask:Unentreprenörer.                              helhet. Småföretagare får ersättning för sitt
9303:    Särskilt i fråga om arbetstagaves 1önegaran-       avbete först då de utgiifter som arbetet för-
9304: ti bör det konstateras, att enligt lagen om           anlett täckts. Tryggas en småfövet:agares hela
9305: lönegaranti ( 64 9/7 3) betalar arbetskraftsminis-    fordvan stiger å andra sidan systemets helhets-
9306: teriet ur statens mede1 arbetstagares 1ön ellet       kostnader betydligt.
9307: annan på arbetsförhållande grundad fordran               Vid justitieministeriet undersöks som bätst
9308: vid ar.betsgivares konkurs ~ellet annan dennes        utöver de alternativ som nämns i början av
9309: betalningsoförmåga.                                   spörsmålssvaret, även möjligheten att trygga
9310:    På arbetsförhå1lande grundade fordringar           småföretagares fordran genom försäkring. För
9311: som betalats som 1önegaranti kommer likväl            närvavande är det rsvårt att :bedöma huruvida
9312: inte slutligt att bäras av ,staten, ty löneford-      man kan utveckla ett lämpligt skyddssystem
9313:  ran jämte alla de rättigheter som baserar sig        för att trygga småföretagarna. I fall utredning-
9314: därpå övergår tili staten. Vidare ersätter den        arna ger etJt positivt resultat kommer regering-
9315: i lagen angående riksomfattande arbetslöshets-        en ofördröjligen att avlåta en proposition tili
9316:  kassor ( 125/34) avsedda centralkassan för ar-       riksdagen med förslag i saken.
9317:  betslöshetskassorna årligen i efterskott till sta-
9318:       Helsingfors den 5 november 1980.
9319: 
9320:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
9321:                                                1980 vp.
9322: 
9323: Kirjallinen kysymys n:o 456.
9324: 
9325: 
9326: 
9327: 
9328:                                    Holvitie: Valtionrautateiden terminaalioikeudesta Uuteenkaupun-
9329:                                       kiin.
9330: 
9331: 
9332:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9333: 
9334:    Vaitiorirautateillä siirryttiin uuteen liikenne-     Lähtevää tavaraa on vastaavasti lähtenyt
9335: järjestelyyn vuoden 1976 lopulla. Tällöin lo-         vuonna 1979:
9336: petettiin Uudenkaupungin rautatieaseman ter-
9337: minaalioikeudet. Päätös tehtiin siitäkin huoli-       -   Uudestakaupungista            1 062 tonnia
9338: matta, että parlamentaarinen liikenneneuvotte-        -   Laitilasta                      195 tonnia
9339: lukunta hyväksyi VR mukaanlukien sen, että            -   Vehmaalta                       · 71 tonnia
9340: VR huolehtii raskaan ja pitkän linjan kuljetuk-
9341: set rautateitse. _Käytännössä terminaalioikeuk-          Vuoden 1980 ensimma1sen vuo~ipuoliskon
9342: sien poistuminen on tarkoittanut mm. sitä, että       nousu verrattuna edellisvuotiseen on lähtevän
9343: vakka-suomalaiset yrittäjät tavaran vastaano!ta-      tavaran osalta seuraava:
9344: jana saavat tavaran useimmiten vapaasti lähim-        - Uusikaupunki                     ··+ 26%
9345: mälle rautatieasemalle, joka tarkoittaa Turkua.       -,- Laitila                         + 100%
9346: Tavaran toimittajalle esimerkiksi jätesäiliötä        - Vehmaa                            + 169%
9347: toimitettaessa markkinoille Keski-Suomeen ter-
9348: minaalioikeuksien puuttuessa kuljetuskustan-             Terminaalioikeuksien menettäminen on ra-
9349: nusten kustannusvaikutus tuotteen hintaan on          hallisesti merkinnyt Vakka-Suomen elinkeino-
9350:  10%.                                                 elämälle satojentuhansien markkojen taloudel-
9351:    Turun terminaalista saapui vuonna 1979 eri-        lista tappiota verrattuna siihen, jos Uudella-
9352: laista kappaletavaraa Vakka-Suomeen seuraa-           kaupungilla olisi VR:n terminaalioikeus.
9353:  vasti:                                                  Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
9354: -   Uuteenkaupunkiin                 1 106 tonnia     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
9355: -   Laitilaan                          446 tonnia     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
9356: -   Vehmaalle                          152 tonnia     seuraavan kysymyksen:
9357: 
9358:    Vuoden 1980 ensimmäisellä vuosipuoliskolla                   Katsooko Hallitus, että Valtionrauta-
9359: tavaramäärä verrattuna edellisvuoteen on lisään-             teiden terminaali voisi toimia nykyisen
9360: tynyt seuraavasti:                                           Uudenkaupungin maaterminaalin yhtey-
9361:                                                              dessä, tai
9362: -   Uusikaupunki                         + 14%                  aikooko Hallitus muulla tavoin puut-
9363: -   Laitila                              + 37%               tua tähän aluepoliittiseen epäoikeuden-
9364: -   Vehmaa                               + 35%               mukaisuuteen?
9365:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1980.
9366: 
9367:                                             Tapio Holvitie
9368: 
9369: 
9370: 
9371: 
9372: 0880010706
9373: 2                                               1980 vp.
9374: 
9375: 
9376: 
9377: 
9378:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9379: 
9380:    ValtiGpäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-                Uudellakaupungilla ei itsellä ole edellytyksiä
9381: tissa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra       terminaaliasemaksi liikenteen vähäisyyden takia.
9382: Puhemies, 7 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn            Kyselyssä mainitut Uudenkaupungin tonnimää-
9383: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           rät vuodelta 1979: 1 106 tonnia saapuvaa ja
9384: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          1 062 tonnia lähtevää kappaletavaraa edustavat
9385: edustaja T. Holvitien näin kuuluvasta kirjalli-        alle 4,5 tonnin päivittäistä tavaravirtaa kum-
9386: sesta kysymyksestä n:o 456:                            paankin suuntaan Uusikaupunki-Turku .välillä.
9387:                                                        Turussa tämä tavaravirta vielä hajaantuu 34
9388:            Katsooko Hallitus, että Valtionrauta-       terminaalipiirin kesken, jolloin keskimääräiseksi
9389:         teiden terminaali voisi toimia nykyisen        terminaalipiirikohtaiseksi tavaravirraksi saadaan
9390:        Uudenkaupungin maaterminaalin yhtey-            vain noin 130 kg. Uusikaupunki on tämän
9391:        .dessä, tai                                     vuoksi sisällytetty Turun terminaalipiiriin, jon-
9392:            aikooko Hallitus muulla tavoin puut-        ka kappaletavaraliikenne viime vuonna oli saa-
9393:         tua tähän aluepoliittiseen epäoikeuden-        puvan tavaran osalta 24 ja lähtevän tavaran
9394:         mukaisuuteen?                                  osalta 40 kertaa suurempi kuin Uudenkaupun-
9395:                                                        gin liikenne.
9396:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9397: vasti seuraavaa:                                           Vasta edellä mainittua suuruusluokkaa oleva
9398:                                                        liikenne antaa mahdollisuuksia riittävän lukuis-
9399:    Valtionrautateiden      kappaletavaraliikenteen      ten ja nopeiden vaunukuljetusyhteyksien ratio-
9400: kuljetus-, osoittamis- ja tariffijärjestelmät perus-   naaliseen ylläpitämiseen terminaalien välillä.
9401: tuvat 34 terminaalin ja niiden välisten rautatie-      Käyttämällä hyväksi Turun terminaalin yhteyk-
9402: yhteyksien muodostamaan verkkoon sekä ter-             siä saavat uusikaupunkilaiset, laitilalaiset ja
9403: minaaleista käsin tapahtuvaan alueelliseen ke-         vehmaalaiset asiakkaat samat kuljetukselliset
9404: räily- ja jakeluliikenteeseen. Terminaalit toimi-       edut kuin turkulaiset. Huomattava lisäksi on,
9405: vat näin kappaletavaran välikäsittelypaikkoina,         että tahtiperusteet ovat kaikille samat ja rahti-
9406: joihin kerätään koko terminaalipiirin alueelta          tasokin on kyseisillä paikkakunnilla Turkuun
9407: pienet tavaravirrat yhdistettäväksi määrätermi-         verrattuna vain sen verran korkeampi, mikä
9408: naalipiireittäin suuremmiksi virroiksi. Vastaa-         kustannuspohjaisesti syntyy keräily- ja jakelu-
9409: vasti kuhunkin terminaaliin muista terminaa-           kuljetusmatkoissa esiintyvistä pituuseroista.
9410: leista saapuvat tavaravirrat hajoitetaan termi-            Asiakaskunta Vakka-Suomessa on käytännös-
9411: naalikäsittelyssä jakeluvirroiksi. Sama periaate        sä todennutkin Valtionrautateiden kappaletava-
9412: toimii käytännössä myös kiitolinjaliikenteessä          rajärjestelmän edut ja kilpailukykyisyyden. Tä-
9413: niiltä osin· kuin tavaravirrat kulkevat terminaa-       mä näkyy liikenteen kasvuluvuista. Kuluvan
9414: likäsittelyn kautta. Rautateillä terminaalien vä-       vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla kuljete-
9415: liset kuljetukset hoidetaan yleisesti yöaikaan          tut tavaramäärät verrattuna edellisen vuoden
9416: junilla ja keräily- ja jakelukuljetukset päiväsai-      vastaavaan aikaan lisääntyivät seuraavasti:
9417: kaan autoilla.
9418:    Niin rautatien kuin kiitolinjojenkaan hoita-
9419:                                                                                 Lähtevä        Saapuva
9420: massa kappaletavaraliikenteessä ei voida kyse-
9421: lyssä esitetyssä tarkoituksessa puhua mistään          Uusikaupunki            + 25%           + 2%
9422: terminaalioikeuksista, koska terminaalien käyt-        Laitila                 + 120%          + 17%
9423: töön turvautumisessa on kysymys vain kuljetus-         Vehmaa ( Vinkkilä)      + 296%          + 44%
9424: tavasta, joka määräytyy liikennetarpeen laadun,
9425: olosuhteiden sekä taloudellisuus- ja tarkoituk-          Kysymyksen perusteluissa mainitut prosentti-
9426: senmukaisuusseikkojen perusteella.                     luvut ovat virheellisiä.
9427:       Helsingissä marraskuun 3 päivänä 1980.
9428: 
9429:                                                                     Liikenneministeri Veikko Saarto
9430:                                             N:o 456                                               3
9431: 
9432: 
9433: 
9434: 
9435:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9436: 
9437:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       målet nämns för Nystad följande tonnagevolym
9438: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          från 1979: 1106 ton ankommande och 1 062
9439: velse av den 7 oktober 1980 tili vederbörande      ton avgående styckegods. Detta representerar
9440: medlem av statsrådet översänt avskrift av          en daglig godsström mellan Nystad och Åbo
9441: fö1jande av riksdagsman T. Ho1vitie ställda        som är mindre än 4,5 ton i bägge riktningarna.
9442: spörsmå1 nr 456:                                   Dessutom de1as detta gods i Åbo på 34 termi-
9443:                                                    naldistrikt, varvid den genomsnittliga vo1ymen
9444:           Anset Regeringen att Statsjärnvä-        per distrikt blir endast ungefär 130 kg. Av
9445:        garnas terminai skulle kunna verka i        denna an1edning har Nystad in1emmats i Åbo
9446:        samband med den nuvarande marktra-          terminaldistrikt, vars styckegodstrafik i jäm-
9447:        fiktermina1en i Nystad, ellet               före1se med trafiken i Nystad senaste år var
9448:           har Regeringen för avsikt att på         24 gånger större i fråga om ankommande gods
9449:        något annat sätt ingripa i denna regio-     och 40 gånger större beträffande avgående
9450:        nalpolitiska orättvisa?                     gods.
9451:                                                       Först då trafiken är av ovan nämnd stor1eks-
9452:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ordning finns det förutsättningar för rationellt
9453: samt anföra fö1jande:                              upprätthållande av tillräckligt många och
9454:    Statsjärnvägarnas transport och dirigering      snabba transportförbindelser mellan termina-
9455: av styckegods samt tarifferna för denna trafik     lerna. Invånarna i Nystad, Laitila och Vehmaa
9456: baserar sig på det nät som bildas av 34 termi-     får samma transportförmåner som åboborna.
9457: na1er och järnvägsförbinde1serna mellan dem        då de använder sig av terminalen i Åbo. Man
9458: samt på den regiona1a uppsamlings- och distri-     bör dessutom notera att frakten uträknas en-
9459: butionstrafik som utgår från dessa termina1er.     ligt samma grunder för alla, och fraktnivån
9460: Terminalerna fungerar så1unda som mellan-          i ifrågavarande orter är endast så mycket högre
9461: stationer för styckegods. Terminalerna upp-        jämfört med Åbo, som kostnadsmässigt för-
9462: samlar godset som strömmar inom distriktet         orsakas av skillnaderna i uppsamlings- och
9463: och för ihop det till större enheter enligt        distributionssträckornas längd.
9464: bestämmelsestation. På motsvarande sätt för-          Nystadstraktens kundkrets har även i prak-
9465: delas och disttibueras det gods som anländer       tiken kunnat konstatera förmånerna och kon-
9466: från andra terminaler. För godsbefordran per       kurrenskraften hos Statsjärnvägarnas stycke-
9467: långtradare gäller samma principer till den        godshantering. Under de sex första månaderna
9468: del godset genomgår terminalbehandling. Inom       av innevarande år har de transporterade gods-
9469: järnvägen sköts i allmänhet transporterna mel-     mängderna ökat i jämförelse med samma tid
9470: lan terminalerna nattetid per tåg och uppsam-      senaste år som följer:
9471: ling och distribution sker under dagen per bil.
9472:    Varken i fråga om styckegodstrafik per järn-                             Avgående   Ankommande
9473: väg ellet med ,Jångtradare kan man tala om        Nystad                    + 25%        + 2%
9474: några terminalrättigheter i den mening som        Laitila                   + 120%       + 17%
9475: avses i spörsmå1et, ty vid användningen av        Vehmaa (Vinkkilä)         + 296%       + 44%
9476: terminaler är det endast fråga om transport-
9477: sättet, som bestäms av trafikbehovets kvalitet,       Procenttalen som nämns i spörsmålets mo-
9478: förhållanden samt dess ekonomiska faktorer         tivering är felaktiga.
9479: och ändamålsenlighet.
9480:    Nystad saknar förutsättningar för en termi-
9481: nalstation p.g.a. den ringa trafiken. I spörs-
9482:      Helsingfors den 3 november 1980.
9483: 
9484:                                                                   Trafikministeri Veikko Saarto
9485:                                              1980 vp.
9486: 
9487: Kirjallinen kysymys n:o 457.
9488: 
9489: 
9490: 
9491: 
9492:                                  Holvitie: Palo- ja pelastustoimen valtionosuuksista.
9493: 
9494: 
9495:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9496: 
9497:    Laki kunnille palo- ja pelastustoimen kustan-    den 1981 valtion maksuosuuksia saada, vaikeu-
9498: nuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja        tuvat kunnan mahdollisuudet hoitaa palo- ja
9499: -avustuksista tuli voimaan 1. 1. 1976. Lain         pelastustoimi siitä annetun lain ja asetuksen
9500: perusteella 1-3 kantokykyluokan kunnat pää-         edellyttämällä tavalla. Monien taloudellisissa
9501: sivät valtion maksuosuuksien piiriin vuonna         vaikeuksissa kamppailevien kuntien edustajat
9502: 1976. 4-7 kantokykyluokan kuntien piti lain         ovat esittäneet huolestuneisuutensa valtion suh-
9503: mukaan saada valtion maksuosuudet vuonna            tautumisesta palo- ja pelastustoimeen ja ovat
9504: 1979. Lain toimeenpanoa on jo kerran myö-           toivoneet, ettei lakia kunnille palo- ja pelastus-
9505: hennetty 4-7 kantokykyluokan kuntien osalta         toimen kustannuksiin suoritettavista valtion
9506: vuoteen 1981. Valtion vuoden 1981 tulo- ja          maksuosuuksista enää myöhennettäisi.
9507: menoarvioesityksessä ei ole otettu määrärahaa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9508: valtion maksuosuuksien lisäämiseen, ja näin         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9509: ollen jälleen 4-7 ja 8-10 kantokykyluokan           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9510: kunnat jäävät vaille palo- ja pelastustoimen        vaksi seuraavan kysymyksen:
9511: valtionapua.
9512:    Kuntien vuoden 1981 talousarvioehdotuksis-                  Miten Hallitus aikoo hoitaa palo- ja
9513: sa on otettu huomioon lainmukainen valtion                  pelastustoimen valtionosuudet, jotta
9514: maksuosuus myös palo- ja pelastustoimeen, joka              kunnat voivat toimia siitä annetun lain
9515: pienempienkin kuntien osalta on useita satoja-              ja asetuksen edellyttämällä tavalla ja
9516: tuhansia markkoja. Kun on ilmeistä, ettei vuo-              laajuudella?
9517:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1980.
9518: 
9519:                                           Tapio Holvitie
9520: 
9521: 
9522: 
9523: 
9524: 088001087R
9525: 2                                           198() "P·
9526: 
9527: 
9528: 
9529: 
9530:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9531: 
9532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      Lykkäysesitys johtuu siitä, että valtion tulo- ja
9533: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       menoarvioesitys jouduttiin valtiontaloudellisista
9534: mies, olette 7 päivänä lokakuuta 1980 päivä-       syistä laatimaan suurta säästäväisyyttä noudat-
9535: tyn kirjeenne n:o 1515 ohella lähettänyt val-      taen.
9536: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi       Kantokykyluokkiin 4-7 kuuluvien kuntien
9537: kansanedustaja Tapio Holvitien tekemän seu-        palo- ja pelastustoimi on, ainakin yleisesti ot-
9538: raavansisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o       taen, tyydyttävästi hoidettu. Vaikka nämä kun-
9539: 457:                                               nat eivät vielä saisikaan valtionosuutta, pysty-
9540:                                                    nevät ne ylläpitämään palo- ja pelastustoimen-
9541:           Miten Hallitus aikoo hoitaa palo- ja     sa hyväksyttävässä kunnossa. Onhan lykkäys
9542:        pelastustoimen valtionosuudet, jotta        4-5 kantokykyluokkaan kuuluvien kuntien
9543:        kunnat voivat toimia siitä annetun lain     osalta vain vuoden kestävä. Kantokykyluokkiin
9544:        ja asetuksen edellyttämällä tavalla ja      4-10 kuuluvat kunnat ovat jatkuvasti saaneet
9545:        laajuudella?                                käyttökustannusmenoihin kuuluviin palokalusto-
9546:                                                    hankintoihinsa avustusta palosuojelurahastosta.
9547:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     Avustus on tosin harkinnanvarainen eikä ulotu
9548: vasti seuraavaa:                                   palkkauskustannuksiin, mutta näinä lykkäyksen
9549:     Enemmän kuin puolet Suomen kunnista saa        vuosina on kalustoavustusten prosenttimääräs-
9550: jo valtionosuutta palo- ja pelastustoimen käyt-    sä tavoiteltu samaa kuin kunnat saisivat val-
9551: tökustannuksiin. Nämä kunnat ovat kaikkein         tionosuutena, jos järjestelmä ulottuisi niihin.
9552: heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia.      Tosiasiassa kunnille siis jo nyt korvataan osa
9553:     Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen       palo- ja pelastustoimen käyttökustannuksista.
9554: liittyvänä on Eduskunnalle annettu lakiesitys,     On toivottavaa, että tehtävät voitaisiin edelleen
9555: jolla 4-10 kantokykyluokkiin kuuluvien kun-        hoitaa tyydyttävästi kunnissa, jotka eivät vielä
9556: tien oikeutta saada valtionosuutta on tarkoitus    tule saamaan valtionosuutta, ja että lain voi-
9557: jälleen lykätä. Käytännössä lykkäys vaikuttaisi    maantulon lykkääminen ei siten huonontaisi
9558: tässä vaiheessa 4-7 kantokykyluokan kuntiin.       näiden kuntien palo- ja pelastustoimen tasoa.
9559:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1980.
9560: 
9561:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
9562:                                              N:o 457                                               3
9563: 
9564: 
9565: 
9566: 
9567:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9568: 
9569:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Brand- och räddningsväsendet i de kommu-
9570: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        ner som tillhör bärkraftsklasserna 4-7 är, åt-
9571: se nr 1515 av den 7 oktober 1980 tili veder-        minstone allmänt taget, tillfredsställande skött.
9572: börande medlem av statsrådet översänt av-           Även om dessa kommuner ännu inte skulle
9573: skrift av följande av riksdagsman Tapio Holvi-      erhålla statsandel, torde de vara kapabla att
9574: tie undertecknade spörsmål nr 457:                  hålla sitt brand- och räddningsväsende i ett
9575:                                                     godtagbart skick. Uppskovet i fråga om kom-
9576:           På vilket sätt ämnar Regeringen skö-      munerna i bärkraftsklasserna 4-5 är endast
9577:        ta brand- och räddningsväsendets stats-      ettårigt. Kommunerna i bärkraftsklasserna 4-
9578:        andelar, för att kommunerna skall kun-       10 har kontinuerligt för sådana anskaffningar
9579:        na fungera på det sätt och i den om-         av brandmateriel, som kan hänföras tili drifts-
9580:        fattning som förutsätts i vederbörande       kostnaderna, erhållit bidrag från brandskydds-
9581:        lag och förordning?                          fonden. Detta bidrag är visserligen beroende
9582:                                                     av prövning och omfattar inte lönekostnader,
9583:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       men under dessa uppskovsår har man i fråga
9584: samt anföra följande:                               om materielbidragens procentuella andel efter-
9585:    Över hälften av Finlands kommuner erhål-         strävat samma resultat som kommunerna skulle
9586: ler redan statsandel för brand- och räddnings-      erhålla i statsandel, ifall sistnämnda system ut-
9587: väsendets driftskostnader. Dessa kommuner är        sträcktes tili dem. 1 själva verket får kommu-
9588: de som har det svårast ställt ekonomiskt.           nerna således redan nu ersättning för en del
9589:    1 samband med statsförslaget för år 1981         av brand- och räddningsväsendets driftskostna-
9590: avgavs tili riksdagen en proposition, enligt vii-   der. Det vore önskvärt, att uppgifterna allt-
9591: ken de tili bärkraftsklasserna 4-10 hörande         fort kunde skötas på ett tillfredsställande sätt
9592: kommunernas rätt att erhålla statsandel än en       i de kommuner som inte ännu erhåller stats-
9593: gång skulle uppskjutas. I praktiken skulle          andel och att uppskovet med lagens ikraftträ-
9594: uppskovet i detta skede återverka på kommu-         dande således inte skulle försämra nivån på
9595: nerna i bärkraftsklasserna 4-7. Uppskovsför-        dessa kommuners brand- och räddningsväsende.
9596: slaget är en följd av att man av statsekono-
9597: miska skäl nödgades iaktta stor sparsamhet vid
9598: uppgörandet av budgetpropositionen.
9599:      Helsingfors den 10 november 1980.
9600: 
9601:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
9602:                                                         1980 vp.
9603: 
9604: Kirjallinen kysymys n:o 458.
9605: 
9606: 
9607: 
9608: 
9609:                                         Hietala ym.: Huoltoapulain mukaisen laitoshoidon maksujärjes-
9610:                                            telmän epäkohtien korjaamisesta.
9611: 
9612: 
9613:                              E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
9614: 
9615:    Pitkäaikaishoidon maksujärjestelmän uusimi-                    Eräässä Mikkelin läänin kunnassa oli nähtä-
9616: nen oli tarpeen. Tästä ·syystä oli järkevää yhte-              vissä, että varakkaan vanhuksen lapset olivat
9617: näistää erilaisissa laitoksissa hoidettavien mak-              aikaisemmin valmiit käyttämään osan vanhuk-
9618: suja, jolloin hoitopaikan valinta ei tapahtuisi                sen varallisuudesta asunnon mukavuuksiin ja
9619: maksun vaan hoidontarpeen mukaan. Oli sa-                       muihin selviytymistä edistäviin ratkaisuihin, jol-
9620: moin järkevää määrittää hoitomaksut pitkäai-                   loin vanhus saattoi asua kotona. Tämä paljolti
9621: kaissair:aan maksukyvyn mukaan, niinkuin pe-                   sen seurauksena, että ns. itsemaksavan taksa
9622: rusteluissa on todettu.                                        vanhainkodissa saattoi varakkaalta olla 50-60
9623:    Sosiaalivalidkunnan mietinnössä on todettu,                 mk/hoitopäivä. Nyt sama varakas vanhus voi
9624: että 1. 7. 1980 voimaan tullut uudistus aiheut-                uuden hoitomaksujärjestelmän mukaan olla jo-
9625: taa sosiaalialan laitoksissa, lähinnä kunnallis- ja            ko ilmaisella paikalla tai maksaa muutamia
9626: vanhainkodeissa pientä hoitomaksukertymän Ii·                  markkoja hoitomaksuksi. Lasten halukkuus
9627: sääntymistä, joka kokonaisuudessaan menisi                     huolehtia vanhuksestaan on kokemuksen mu-
9628: kunnallistalouden hyväksi ja joka ohjattaisiin                 kaan tällöin vähäinen. Siis paine hoitopaikoille
9629: vanhusten avohuollon, kuten kotiavun, ateria-                  vanhainkodeissa saattaa lisääntyä m:l!a- ja met-
9630: ja terveydenhoidon ym. palvelujen kehittämi-                   sät·alousvaltaisissa kunnissa, joissa työeläkettä
9631: seen.                                                          saavia on vähän. Vanhainkodit jo nytkin ovat
9632:    Asetus annettiin ja siinä ilmoitetaan, mitä pi-             lähes poikkeuksetta ylikuormitetut.
9633: tää ottaa huomioon hoitomaksua laskettaessa.                      Tämä aluepoliittisesti johtaa siihen, että kun-
9634: Huomioon otetaan "eläkkeet, elinkorot, elatus-                 nallistalouden hoitaminen vaikeutuu tästä syys-
9635: avut ja muut jatkuv;at henkilökohtaiset tulot                  tä niissä kunnissa, joissa sen hoitaminen aikai-
9636: sekä omaisuudesta saatavat säännölliset tulot".                semmin on ollut raskasta. Sen sijaan teollistu-
9637: Sen sijaan suurtenkin omaisuuksien haltija voi                 neiden, huomattavien työeläkkeiden kunnat il-
9638: saada hoitoosa laitoksessa lähes mitättömin kor-               meisesti hyötyvät uudesta järjestelmästä.
9639: vauksin. Samoin suureläkkeen omaavan puoliso                      Seuraavassa esimerkkejä hoitomaksujärjestel-
9640: voi saada hoitoosa laitoksessa ilmaiseksi. Mak-                män muutoksen seurauksista eräissä maamme
9641: suluokka on 0- 60 markkaa hoitopäivältä.
9642:                    1
9643:                                                                kunnissa.
9644: 
9645: 
9646:              Hirvensalmi . . . . . . . . . . . . . . . . . .   kertymän vähennys     80 000,-/v
9647:              Juv·a ....................... .                          -,,-           80 000,-/v
9648:              Kerimäki ................... .                           -,,-           74 000,-/v
9649:              Mäntyharju ................. .                           -,,-           17 700,-/v
9650:              Pertuomaa .................. .                           -,,-          100 000,-/v
9651:              Puumala ................... .                            -,,-           70 000,-/v
9652:              Rantasalmi .................. .                          -,,-          122 500,-/v
9653: 
9654: 
9655:    Lisäksi ovat ns. itsemaksavat voineet saada                 viksi. Kehitysaluekunnat joutuvat siis edelleen
9656: sairausvakuutuslain mukaiset ilmaislääkkeet ja                 heikompaan asemaan tätäkin kautta.
9657: muut tämän lain etuudet, mitkä nyt jäävät hoi-                    Jo edellä mainituista syistä epäonnistunut
9658: toon kuuluvina kokonaan kuntien kustannetta-                   asetus olisi pikais•esti muutettava siten, että
9659: 0880010717
9660: 2                                           1980 vp.
9661: 
9662: mainitut epäkohdat poistuvat ja eduskunnan so-         maksujärjest-elmän uudistus on aiheutta-
9663: siaalivaliokunnan tarkoitus toteutuu.                  nut nimenomaan köyhille kehitysaluei-
9664:    Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37        den kunnille lisääntyneitä menoja, ja
9665: §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-           jos on,
9666: taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9667: tattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:           ryhtyä, jotta laitoshoidossa olevat huol-
9668:                                                        lettavat maksaisivat maksukyvyn mukai-
9669:           Onko Hallitus tietoinen, että huolto-        set maksut niin, että myös henkilön va-
9670:        apulain muutoksella ja sen nojalla anne-        rallisuus otetaan riittävästi huomioon?
9671:        tulla asetuksella toteutettu laitoshoidon
9672:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1980.
9673: 
9674:         Pertti Hietala                Mikko Rönnholm             Pentti Poutanen
9675:                                               N:o 458                                              3
9676: 
9677: 
9678: 
9679: 
9680:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9681: 
9682:  . Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Huoltoapulain 22 § :n 1 momentin mukaan
9683: mainitussa ;tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      pysyvästä laitoshoidosta perittävä maksu mää-
9684: olette 7 päivänä loka!kuuta 1980 päivätyn kir-      räytyy maksukyvyn mukaan asetuksella säädet-
9685: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tävin perustein. Hallituksen esityksen, sosiaali-
9686: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     valiokunnan mietinnön ja Eduskunnan vastauk-
9687: Pertti ,Hietalan ym. näin kuuluvasta kirjallises-   sen mukaan pysyväishoidon maksu peritään
9688: ta kysymyksestä n:o 458:                            henkilön toistuvaistulojen perusteella. Tämän
9689:                                                     mukaisesti on huoltoapulaissa tarkoitetun lai-
9690:            Onko Hallitus tietoinen, että huolto-    toshoidon maksuja koskevan asetuksen 2 §:ssä
9691:         apulain muutoksella ja sen nojalla anne-    säädetty maksua määrättäessä huomioon otetta-
9692:       . tulla asetuksella toteutettu laitoshoidon   viksi tuloiksi henkilön jatkuvat henkilökohtai-
9693:        maksujärjestelmän uudistus on aiheutta-      set tulot sekä omaisuudesta saatavat säännölli-
9694:         nut nimenomaan köyhille kehitysaluei-        set 'tulot.
9695:         den kunniHe lisääntyneitä menoja, ja           Ennen uuden maksujärjestelmän voimaantu-
9696:        jos on,                                      loa määräytyivät maksut kunnalliskodeissa joko
9697:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     sos1aalihallituksen vahvistaman huoltoaputaksan
9698:         ryhtyä, jotta laitoshoidossa olevat huol-   tai kunnan itse päättämän niin sanotun itsemak-
9699:         lettavat maksaisivat maksukyvyn mukai-      savien taksan perusteella. Vuonna 1976 suori-
9700:         set rriaksut niin, että myös henkilön va-   tetun selvityksen mukaan noin 60 prosenttia
9701:         rallisuus otetaan riittävästi huomioon?     kunnalliskodeissa ·hoidettavista henkilöistä oli
9702:                                                     itsemaksavia. Riippuen siitä, missä määrin kun-
9703:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nassa on aikaisemmin itsemaksavien taksaa
9704: vasti seuraavaa:                                    määriteltäessä otettu henkilön omaisuus huo-
9705:    Tammikuun 1 päivänä 1980 annettiin laki          mioon, saattaa uuden maksujärjestelmän mukai-
9706: huoltoapulain muuttamisesta, laki kansanter-        nen hoitomaksun määrittely joissakin tapauk-
9707: veyslain muuttamisesta, laki kunnallisista yleis-   sissa merkitä kunnalliskodin maksukertymän
9708: sairaaloista annetun lain muuttamisesta, laki tu-   vähenemistä. Ottaen kuitenkin huomioon, että
9709: be.rkuloosilain 24 §:n muuttamisesta ja laki        uusi maksujärjestelmä on ollut.voimassa tähän
9710: midisairaslain muuttamisesta. ( 1-5/80) .           mennessä vasta runsaat kolme kuukautta, ei sen
9711:    Lainmuutoksilla pyritään helpottamaan pit-       kokonaisvaikutuksia edlaisten kuntien menota-
9712: käaikaishoitoa koskevia järjestelyjä yhtenäistä-    louteen vielä ole voitu tarkemmin selvittää.
9713: mällä hoitomaksujen määräytymisperusteet so-           Sosiaali- ja terveysministeriö on ä~kettäin
9714: siaali- ja terveyshuollon laitoksissa.              käynnistänyt selvityksen maksujärjestelmän vai-
9715:    Pysyvästä laitoshoidosta perittävä maksu         kutusten kartoittamiseksi. Tämän selvityksen
9716: määräytyy huoltoapulain 22 § :n ja sen perus-       pohjalta ministeriö tulee harkitsemaan asian
9717: teella annetun huoltoapulaissa ,tarkoitetun lai-    mahdollisesti edellyttämät jatkotoimenpiteet.
9718: toshoidon maksuja koskevan asetuksen (314/
9719: 80) mukaisesti.
9720:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1980.
9721: 
9722:                                                                Ministeri Katri~Helena Eskelinen
9723: 4                                            1980 vp.
9724: 
9725: 
9726: 
9727: 
9728:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9729: 
9730:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt 22 § 1 mom. lagen om socialhjälp ,be.
9731: anger har Ni, Herr Talman, med Eder ,skrivelse      stäms den avgift som uppbärs för långvarig an-
9732: av den 7 oktober 1980 till vederbörande med-        staltsvård efter betalningsförmåga, om vars
9733: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     grunder stadgas genom förordning. Enligt rege-
9734: av riksdagsman Pertti Hietala m. fl. under.teck-    ringens proposition, socialutskottets betänkande
9735: nade spörsmål nr 458:                               och riksdagens svar uppbärs avgift för lång-
9736:                                                     varig vård på basen av vederbörandes perio-
9737:            Är Regeringen medveten om att re-        diska inkomster. I enlighet med detta stadgas
9738:        formen av betalningssystemet för an-         i 2 § förordningen om avgifter för anstaltsvård
9739:        staltsvård, vilken förverkligats genom       som avses i lagen om socialhjälp, att man vid
9740:        ändring av lagen om socialhjälp och en       bestämmandet av avgiften som inkomst beaktar
9741:        med stöd av denna utfärdad förordning,       vederbörandes fortlöpande personliga inkomster
9742:        har orsakat ökade utgifter särskilt för      samt regelbundna inkomster av förmögenhet.
9743:        de fattiga kommunerna i utvecklings-            Innan det nya betalningssystemet trädde i
9744:        områdena, och om så är fallet,               kraft bestämdes kommunalhems vårdavgifter
9745:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     på basen av antingen en av socialstyrelsen
9746:        ta för att vårdtagare som får anstalts-      fastställd socialhjälpstaxa ellet en av kommunen
9747:        vård skulle erlägga avgift enligt be-        fastställd s.k. taxa för självbetalande. Enligt en
9748:        talningsförmåga så, att även vederböran-     utredning som gjordes år 1976 var ca 60 pro-
9749:        des förmögenhet i tillräckligt hög grad      cent av vårdtagarila i kommunalhem självbeta-
9750:         tas i beaktande?                            lande. Beroende på i viiken mån kommunen ti-
9751:                                                     digare vid fastställandet av taxa för självbeta-
9752:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lande har tagit i beaktande vederbörandes för-
9753: samt anföra följande:                               mögenhet, kan fastställandet av vårdavgift en-
9754:    Lagen angående ändring av lagen om social-       ligt det nya betalningssystemet i vissa fall inne-
9755: hjälp, lagen om ändring av folkhälsolagen,          bära att de inkomster som kommunalhem er-
9756: lagen angående ändring av lagen om kom-             håller i form av vårdavgifter minskar. Med
9757: munala allmänna sjukhus, lagen om ändring av        beaktande av att det nya betalningssystemet
9758: 24 § tuberkuloslagen och lagen om ändring av        inte varit i kraft längre än i drygt tre månader,
9759: sinnessjtlkhuslagen (1-5/80) gavs den 1 ja-         har man ännu inte närmare hunnit utreda hur
9760: nuari 1980.                                         systemet som helhet påverkar kommunernas
9761:    Syftet med lagändringarna är, att genom att      ekonomi.
9762: förenhetliga grunderna för bestämmande av so-          Social- och hälsovårdsministeriet har igång-
9763: cial- och hälsovårdsanstalternas vårdavgifter un-   satt en utredning i syfte att kartlägga verk-
9764: derlätta anordnandet av långvarig anstaltsvård.     ningarna av betalningssystemet. På basen av
9765: Den avgift som uppbärs för långvarig anstalts-      denna utredning kommer ministeriet att över-
9766: vård bestäms enligt 22 § lagen om socialhjälp       väga de åtgärder som ärendet eventuellt ford-
9767: och en med stöd av denna utfärdad förordning        rar.
9768: om avgifter för anstaltsvård som avses i lagen
9769: om socialhjälp (314/80).
9770:      Helsingfors den 7 november 1980.
9771: 
9772:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen
9773:                                              1980 vp.
9774: 
9775: Kirjallinen kysymys n:o 459.
9776: 
9777: 
9778: 
9779: 
9780:                                  Sutinen ym.: Maatalouden tukemisen mahdollistamisesta kunnan
9781:                                      toimenpitein.
9782: 
9783: 
9784:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
9785: 
9786:     Korkein hallinto-oikeus on 28 päivänä elo-      siis olla erittäin laajoja seurauksia. Kunnissa
9787: kuuta 1980 autamailaan päätöksellä kumonnut         ihmetellään miten kunnallislaki mahdollistaa
9788: Rantasalmen kunnanvaltuuston yksimielisen           muiden elinkeinojen tukemisen, mutta ei maa-
9789: päätöksen, jonka perusteella kunta maksoi vil-      talouden. Näin •siitä huolimatta, vaikka useissa
9790: jelijöille kalkin levitys- ja rahtikustannukset.    kunnissa, joissa maataloutta tuetaan, on tämän
9791:     Kunnallislain mukaan kunnilla on itsehal-       ammatin harjoittajia kuntalaisten enemmistö.
9792: linto. Kuitenkin v,altio ohjaa erityislainsäädän-      Monissa kehitysalueiden kunnissa maatalous
9793: nöHä kuntien toimintaa hyvinkin tarkkaan.           on tärkein elinkeino ja suurin •työllistäjä. Siksi
9794: Kunnan elinkeinoelämän kehitystyö on ollut          on luonnollista, että myös kunnan toimenpitein
9795: viime aikoina lähes ainoa ala, jossa itsehallinto   mahdollistetaan työpai·kkojen ~säilymineh kun-
9796: oo. toiminut.                                       nassa ja säilytetään kunta elinvoimaisena. Kun-
9797:     Monissa kunnissa tuetaan useilla eri toimen-    nallislaki ei 1saisi olla tällaiselle toiminnalle
9798: piteillä teollisuutta ja yritystoimintaa. Näin      esteenä.
9799: tehdään halleja rakentamalla, edullisia tontteja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9800: myymällä ja asuntoja rakentamalla. Ranta-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
9801: salmetlakin kunta on tukenut teollisuutta 10        tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9802: miljoonalla markalla. Maatalous on saanut vain      vastattavaksi seuraavan 1kirjallisen kysymyksen:
9803: noin 1,5 milj. markkaa. Kuitenkin Rantasal-
9804:  men ammatissa toimivasta väestöstä yli 52                    Ailkooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9805:  prosenttia saa toimeentulonsa maa- ja metsä-              siin kunnalHslain muuttamiseksi siten,
9806:  taloudesta.                                               että muiden elinkeinojen ohella myös
9807:     Kaikkiaan yli 270 kuntaa avustaa maataloutta           maatalouden tukeminen olisi kunnan
9808:  jolla1kin tavalla. KHO:n päätöksellä, vaikka              toimenpitein mahdollista?
9809:  se nyt kohdistuikin vain Ranta:salmeen, voi
9810:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1980.
9811: 
9812:                Lea Sutinen                                      Markku Kauppinen
9813:                Mikko Pesälä                                     Väinö Raudaskoski
9814: 
9815: 
9816: 
9817: 
9818:  088001120T
9819: 2                                              1980 vp.
9820: 
9821: 
9822: 
9823: 
9824:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9825: 
9826:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis,sa      yleistä toimialaa koskeva kunnallislain saannös
9827: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja tuomaan hallituksen esityksen perusteluissa
9828: olette 7 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-        esiin näkökohtia ja periaatteita, joiden huo-
9829: jeenne n:o 1517 ohella lähettänyt valtioneuvos-      mioon . ottamista oli syytä korostaa ja . jotka
9830: ton ,asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-   ehkä merkitsivät v:allinneista käsityksistä jos-
9831: jennöksen kansanedustaja Lea Sutisen ym. kir-        sain määrin poikkeavaa asennoitumista siihen,
9832: jallisesta kysymyksestä n:o 459, jossa tiedustel-    mitä kunnan yleiseen toimialaan oli katsottava
9833: laan:                                                kuuluvan. Tällaista hallituksen esitystä d kui-
9834:                                                      tenkaan eduskunnalle annettu.
9835:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Kun vuonna 1968 asetettiin komitea laati-
9836:        siin kunnalHslain muuttamiseksi siten,        maan ehdotukset yleistä kunnallishallintoa ja
9837:        että muiden elinkeinojen ohella myös          -taloutta koskevan lainsäädännön kokonaistar-
9838:        maatalouden tukeminen olisi kunnan            kistuksesta, nousi kysymys siitä, minkälais,et
9839:        toimenpitein mahdollista?                     säännökset oli ehdotettava annettaviksi kun-
9840:                                                      nan toimialasta, erääksi tänkeimmistä. Sitä
9841:                                                      käsiteltiin tässä kunnallishallintokomiteassa var-
9842:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sin perusteellis·esti.                   .
9843: taen seuraavaa:                                          Komitean mietinnössä (1973: 60) · selvitel-
9844:    Mitä kunnan yleisen toimialan tulee käsittää      tiin, niin kuin kunnan toimialakomitean mie-
9845: ja miten se on säänneltävä on ollut kunnallis-       tinnössäkin oli vehty, yleisiä kunnan toimialaa
9846: oikeuden ke~keisimpiä kysymyksiä. Alunperin          koskevia periaatteita ja esitettiin näkökohtia
9847: on lähdetty siitä, että toimialan on oltava laa-     siitä, miten toimialan olisi katsottava määräy-
9848: ja ja ettei ~sitä voida tarkalleen rajata. Luet-     tyvän ·erityisesti sellaisten kysymysten osalta,
9849: telot siitä, mitä kunnan toimialaan kuuluu,          joista käytännössä oli eniten aiheutunut epä-
9850: eräissä aikaisempiin kunnallislakeihimme sisäl-      selvyyttä ja joissa käytäntö oli muodostunut
9851: tyneis.sä tätä koskeneissa säännöksissä eivät ole    jossain määrin epäyhtenäiseksi. Mietinnössä
9852: olleet tarkoitetut täydellisiksi, eivätkä ne nii-    päädyttiin ehdottamaan, että kunnan yl<;!isestä
9853: denkään asioiden kohdalta, mitkä luetteloissa        toimialasta sisällytettäisiin · uuteen kunriallis-
9854: olivat mainittuina, lähemmin rajanneet, mihin        lakiin säännös, joka niin kuin vastaava aikai-
9855: saakka toimiala ulottuu. Vuoden 1948 kun-            semman kunnallislain säännöskin- olisi lyhyt
9856: nallislaissa kunnan yleinen toimiala oli ilmais-     yleislauseke. Se olisi kuitenkin muotoiltu niin,
9857: tu vain lyhyellä yleislausekkeella.                  että kuntien itsehallinnon voitiin katsoa tulevan
9858:    Vuonna 1961 asetetd:in komitea toimitta-          siinä korostetuksi. Säännös kuuluisi: "Kunnan
9859: maan selvitys siitä, miten kunnan yleisen toi-       asiana on hoitaa itsehallintoansa kuuluvat ja
9860: mialan tulisi määräytyä avustus- ja muiden ta-       sille laissa edkseen säädetyt tehtävät."
9861: loudellisten tukitoimenpiteiden kohdalta erityi-        Nimenomaisia muutoksia siihen, mitä kun-
9862: sesti silmällä pitä,en elinkeino- ja yritystoimin-   nan toimialasta oli voimassa, tällaisella uudel-
9863: taa. Tämän komitean, kunnan toimialakomi-            leen muotoillulla säännöksellä ei tarkoitettu.
9864: tean, mietinnössä ( 1964: A 2) päädyttiin sii-       Tämä ei juuri olisi ollut mahdollistakaan, koska
9865: hen, että kunnan yleistä toimialaa ei voida nii-     lakiehdotuksen perusteluille ei voida lainkäy-
9866: denkään hallintolainkäytössä ehkä eniten epä-        tössä antaa sitovaa vaan enintään säännöksen
9867: selvyyttä aiheuttaneiden kysymysten osalta, joi-     soveltamista ohjaava merkitys. Lähdettiin kui-
9868: ta komitean oli erityisesti tullut selvittää, eh-    tenkin siitä, että uuden säännöksen myötä
9869: dottaa säänneltäväksi tarkemmin. Oli rajoi-          kunnan yleisen toimialan voitaisiin katsoa joil-
9870: tuttava sanonnallisesti tarkistamaan kunnan          takin osin ja jossain määrin väljentyvän.
9871:                                                  N:o 459                                                3
9872: 
9873:     Sille kannalle, ettei ollut annettava eritylSla     jemman mm. mitä tulee yhtäältä liiketoimin-
9874: säännöksiä siitä, kuuluivatko ja millä edelly-          nan harjoittamiseen tai siihen osallistumiseen
9875: tyksillä jotkin asiat kunnan toimialaan, asetut-        taikka toisaalta taloudellisen tuen antamiseen
9876: tiin enimmiltä osin myös kunnallishallintokomi-         yksittä~sille yrityksille.    Minkä sisältöiseksi
9877: tean mietinnöstä annetuissa lausunnoissa, niin          eduskunnan kanta tässä kohden on käsitettävä,
9878: kuin oli tehty jo lausunnoissa kunnan toimi-            jäi jossain määrin epäselväksi. Eduskuntakä-
9879: alakomitean mietinnöstä. Eräiltä tahoilta esi-          sittelyn perusteella ei kuitenkaan voitane pääc
9880: tettiin kyllä tällaisten säännösten antamista            tellä, että olisi haluttu enempää laajennetta-
9881: kunnallisen puoluetoiminnan tukemisesta, mut-           vaksi kuin supistettavaksikaan kunnan toimi-
9882: ta mitä nimenomaan tulee elinkeinotoiminnan              alaa mainituissa kohdin. Kunnan yle1stä toimi-
9883: tul~emiseen, niin mainittakoon, että mm. kun-            alaa kos,keva säännös hyväksyttiin uuteen kun-
9884: tien keskusjärjestöjen taholta ei vaadittu kun-         nallislakiin ehdotetun sisältöisenä.
9885: nan toimialan väljentämistä tältä osin.                     Ovatko ja missä määrin ne näilremykset,
9886:     Hall~tuksen esi tvs eduskunnalle kunnallis-          joita kunnan yleisen toimialan määräytymisestä
9887: laiksi ja siihen li{t;tyviksi laeiksi ( 1975 vp.         oli esitetty uutta kunnallislakia valmisteltaessa
9888: n:o 140) laadittiin eräin poilkkeamin kunnallis-         ja sitä koskevan hallituksen esityksen peruste-
9889: hallintokomitean ehdotuksen pohjalta. Uuden             luissa sekä eduskuntakäsittelyssä, vaikuttaneet
9890: kunnallislain (10. 12. 1976/953) 5 §:n 1 mo-             hallintokäytäntöön ja -lainkäyttöön, ei ole vielä
9891: mentiksi esitettiin edelle jäljennettyä komi-           ollut selvästi nähtävissä. Ehkä kuitenkin voi-
9892: tean ehdottamaa säännöstä. Hallituksen esityk-          daan sanoa, että ikun jo aikaisemman kun-
9893: sen perusteluissa tuotiin esiin, että kunnan             nalHslain voimassa ollessa kunnissa tehtiin mo-
9894: yleisen toimialan on edelleenkin määräydyttävä          nesti päätöksiä, jotka menivät ja joiden tiedet-
9895: kulloinkin vallitsevien yleisten yhteiskunnallis-        tiinkin menevän kunnan toimialan ulkopuolelle
9896:  ten ja niistä riippuvien o1keuskäsitysten mu-          sellaisena, mrksi tämä mm. hallintolainkäytössä
9897: kaan !Sekä sovittauduttava näissä käsityksissä          oli käsitetty, niin uuden kunnallislain voimassa
9898:  tapahtuvan kehityksen mukaan.                           ollessa kunnissa kenties on jossain määrin ai-
9899:     Kunnallislain säännöksen, joka ilmaisee kun-        kaisempaa itsenäisemminkin katsottu voitavan
9900:  nan yleisen toimialan, on oltava yleislauseke           ratkaista, mitä on mahdollista päättää.
9901:  siihen tapaan kuin tähänastisetkin vastaavat               Uuden kunnallislain voimassaolon ajalta on
9902:  säännökset ovat olleet. Mikäli jonkin asian             toistaiseksi verraten vähän kunnan toimialaa
9903:  kohdalla erityisestä syystä on pidettävä välttä-       koskevia lääninoikeuksien ja korkeimman hal-
9904:  mättömänä saada varmasti ja kerralla selväksi,         linto-oikeuden ratkaisuja. Kun nämä asiat .aina
9905:  kuuluuko asia kunnan toimialaan, tämä voi              rajoittuvat esillä oleviin yksittäistapauksiin ja
9906:  tapahtua antamalla erityiset lainsäännökset, joi-      esitettyihin valitusperusteisiin, ei yleistävien
9907:  ta ei sijoiteta kunnallislaikiin. Tällaisten sään-      johtopäätösten tekemiseen siitä, miten kunnan
9908:  nösten antamisessa on kuitenkin oltava varsin          toimialan ehkä voidaan katsoa kehittyneen tai
9909:  pidättyväisiä, koska ne merkitsevät osaltaan           kehittyvän, ole vielä edellytyksiä. Mitä nimen-
9910:  luopumista periaatteesta, jonka mukaan kun-            omaan tulee kuntien mahdollisuuksiin toimi-
9911:  nan yleisen toimialan tulee voida joustavasti           alansa rajoissa tukea elinkeinotoimintaa 'kun-
9912:  sovittautua yhtdskunnallisen kehityksen mu-             na,ssa, niin tässä kohden oikeuskäytäntö on vii-
9913:  kaan.                                                   me vuosikymmenien kuluessa kehittynyt ylei-
9914:     Tämä periaate on kunnallisen itsehallinnon          sesti ottaen myönteisempään suuntaan. Tosin
9915:  kannalta erittäin tärkeä. Seurauksena sellais-         selviä muutoksia on vaikea osoittaa. Tämä kos-
9916:  ten säännösten antamisesta, joista tässä olisi         kee yhtä hyvin maatilatalouden kuin muunkin
9917:  kysymys, saattaa olla, että ruvetaan joidenkin         elinkeinotoiminnan tukemista. Elinkeinotoi-
9918:  muidenkin asioiden kohdalla katsomaan, ettei-          minnan yleisten edellytysten luominen ja paran-
9919:  vät kunnat voi ottaa huolehtiakseen olojen ke-         taminen katsotaan kunnan toimialaan kuulu-
9920:  hittyessä tarpeellisiksi osoittautuvista ja kun-       vaksi, mutta taloudellisen tuen antamista yksit-
9921:  nallishallinnon hoidettaviksi soveltuvista uu-         täisille dinkeinonharjoittajille pidetään mahdol-
9922:  sista tehtävistä ilman että tämä nimenomaan            lisena vain, milloin tähän on erityiset oikeu-
9923:  todetaan erityisin lainsäännöksin luvalliseksi.        tusperusteet, esimerkiksi painavat työllisyyden
9924:     Hallituksen esitystä eduskunnassa käsitel-          turvaamiseen liittyvät syyt. Tällaiset erityispe-
9925:  täessä esitettiin erilaisia mielipiteitä siitä, oli-   rusteet tulevat tutkittav1ksi kussakin tapauk-
9926:  siko kunnan toimialan oltava aikaisempaa laa-          seSISa erikseen.
9927: 4                                              1980 vp.
9928: 
9929:    Yleistävien johtopäätösten tekemisessä kor-        tauksena pitänee kuitenkin olla niin kuin' aitkai-
9930: keimman hallinto-oikeuden ratkaisuista on ,siten      semminkin, että kunnan yleisen toimialan väl-
9931: oltava varovaisia. Tapaukset eroavat useimmi-         jyys ja sen mahdollisuus muotoutua yhteiskun-
9932: ten toisistaan sen verran, että ratkaisu yhdessä      nallisen kehityksen myötä on kunnallisen itse-
9933: ei suinkaan ilman muuta ole ennakkoratkaisu           hallinnon kannalta niin tärkeä asia, että tästä
9934: toiseenkin. Nyt vastattavana olevan kysymyk-          aiheutuviin hallintokäytännön ja -lainkäytön
9935: sen perusteluissa tarkoitetulle korkeimman hal-       vaikeuksiin sittenkin on parempi alistua.
9936: linto-oikeuden päätökselle ei ilmeis,esti voida          Ei siten ole syytä esittää annettavaksi eri-
9937: antaa ennakkopäätöksen luonnetta. Tämä käy            tyisiä säännöksiä kunnan toimialasta esimerkik-
9938: selville jo siitä, että päätöstä ei ole määrätty      si elinkeinoelämän taloudellisessa tukemisessa.
9939: otettavaksi korkeimman hallinto-oikeuden atk-         Ainakaan sellaiset säännökset eivät kuuluisi
9940: r,ekisteriin dkä vuos~kirjaan. Tapaukseen liit-       kunnallislakiin, jossa on ja tulee olla vain
9941: tyvänä erityispiirteenä oli, että kalkin kuljetta-    kunnallishallintoa ja -taloutta koskevat yleiset
9942: misesta ja levittämisestä oli 'suoritettu välittö-    perussäännökset.
9943: miä avustuksia joko kuljettajille tai viljelijöille      Mikäli vastoin edellä esitettyä nakemystä
9944: itselleen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei      katsottaisiin pitävän harkita sellaisten erityis-
9945: asiassa esitettyjä seikkoja voitu pitää sellaisina    ten säännösten antamista, joista nyt on kysy-
9946: erityisinä perusteina, joiden johdosta tässä muo-     mys, asia olisi otettava jälleen kerran selvitet-
9947: dossa tapahtuvan taloudellisen tuen voitaisiin        täväksi koko laajuudessaan. Siihen ei edellä
9948: katsoa kunnallislain 5 §: n mUJkaan kuuluvan          esitetyn mukaan kuitenkaan näytä olevan syytä.
9949: kunnan toimialaan.                                    Tämän kannanoton puolesta puhuu sekin, että
9950:    Kun kunnan yleistä toimialaa koskeva sään-         saadun tiedon mukaan parhaillaankin on vi-
9951: nös on väljä yleislauseke, jonka soveltaminen         reillä useita elinkeinotoiminnan tukemista kun-
9952: käytännössä usein on tulkinnan- ja harkinnan-         nan toimesta koskevia valitusasioita niin lää-
9953: vara1s>ta, on ymmärrettävää, että on monesti          ninoikeuksissa kuin korkeimmassa hallinto-oi-
9954: kysytty, eikö olisi oikeampaa täsmentää lakia,        keudessakin. Tällöin hyvinkin erilaisten tuki-
9955: niin että kunnissa paremmin voitaisiin tietää,        toimenpiteiden mahdollisuus ja tähän liittyvät
9956: mitä saadaan tehdä, ja hallintotuomioistuin-          oikeuskysymykset tulevat näin yksittäistapauk-
9957: tenkin as,ema muodostuisi helpommaksi. V as-          sittain laajemminkin selvitettäviksi.
9958:       Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1980.
9959: 
9960:                                                                            Ministeri ]. Koikkalainen
9961:                                              N:o 459                                             5
9962: 
9963: 
9964: 
9965: 
9966:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9967: 
9968:   I clet syfte 37 § 1 mom. r1ksdagsordningen       tiveringen till regeringens proposition fram-
9969: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     föra ,synpunkter och principer, vilka det var
9970: nr 1517 av clen 7 oktober 1980 tili veder-         skäl att betona och vilka eventuellt skulle
9971: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     innebära en från rådande uppfattningar i nå-
9972: av följande av riiksdagsman Lea Sutinen m. fl.     gon mån avvikande inställning till vad som
9973: undertecknade spörsmål nr 459:                     skulle anses höra tili kommunens allmänna
9974:                                                    kompetens. Den ovan avsedda propositionen
9975:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      avläts dock inte till riksdagen.
9976:        att ändra kommunallagen så, att vid si-        Då en kommitte år 1968 tillsattes för att
9977:        dan av övriga näringar också lantbruk       uppgöra förslag angående en totalrevidering av
9978:        kunde stödas genom kommunala åtgär-         lagstiftningen om kommunernas allmänna för-
9979:        der?                                        valtning och ekonomi, framstod frågan om
9980:                                                    hurudana stadganden man skulle föreslå an-
9981:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      gående kommunens kompetens som en av de
9982: samt anföra följande:                              viktigaste. I denna kommunalförvaltningskom-
9983:    En av kommunalrättens centralas,te frågor       mitte blev ftågan mycket ingående behandlad.
9984: är frågan om vad kommunens allmänna kom-              I kommittens betänkande (1973: 60) u.tred-
9985: petens skall omfatta och hur den skall reg1e-      des, såsom även i det betänkande ,som avgaNs
9986: ras. Ursprungligen utgiok man ifrån att kom-       av kommitten för utr:edning av kommunernas
9987: petensområdet skall vara vidsträckt och att        befogenheter, de allmänna principerna för kom-
9988: det inte exakt kan avgräns<JJs. De förteokningar   munens kompetens. I betänkandet framfördes
9989: över vad som hör tili kommunens kompetens,         även synpun:kter om hur kompetensen skulle
9990: vilka ingått i vissa staganden härom i våra        definieras i synnerhet beträffande sådana frå-
9991: tidigare kommunallagar, har inte avsetts vara      gor, som i praktiken givit upphov tili den
9992: uttömmande och i dessa har inte heller i fråga     största oklarheten och i vilka praxis utformat
9993: om de ärenden som upprä:knats i förteckningar-     sig i någon mån oenhetlig. I betänkandet
9994: na närmare angivits hur långt kompetensen          föreslogs, att i den nya kommunallagen skulle
9995: sträcker sig. I 1948 års kommunallag hade          intas ett stadgande om kommunens allmänna
9996: kommunens allmänna kompetens angivits en-          kompetens, vilket i likhet med motsvarande
9997: dast med en kort generalklausul.                   stadgande i den föregående kommunallagen
9998:    År 1964 tillsattes en kommitte för att verk-    också skulle utform<JJs som en kort general-
9999: ställa en utredning av hur kommunens allmän-       klausul. Det skulle Hkväl vara så utformat,
10000: na kompetens borde definieras i fråga om           att kommunernas självstyrelse kunde anses bli
10001: bidrags- och andra ekonomiska stödåtgärder,        betonat. Stadgandet skulle lyda: "På kom-
10002: särskilt med tanke på närings- och företags-       mun ankommer att handha tili dess självsty-
10003: verksamhet. I det betänkande (1964: A 2)           relse hörande och för kommunen i lag sär-
10004: som avgavs av denna 'kommitte för utredning        skilt stadgade uppgifter ."               ·
10005: av kommunernas hefogenheter, kom man tili             Med denna nya utforming av stadgandet
10006: att kommunens allmänna kompetens inte kan          avsågs inte några uttryckliga förändringar jäm-
10007: föreslås bli mera detaljerat reglerad ens i        fört med vad som då var gällande om kom-
10008: fråga om de i förvaltningslagskipningen okla-      muns kompetens. Detta hade knappast varit
10009: raste frågorna, vilka kommitten speciellt skuUe    ens möjligt emedan motiveringen av et-t lag-
10010: utreda. Man måste nöja sig med att justera         förslag inte i lagskipningen kan ges någon
10011: ordalydelsen i kommunallagens stadgande om         bindoode betydelse utan på sin höjd vara rikt-
10012: kommunens allmänna kompetens och att i mo-         givande vid tillämpningen av stadgandet. Man
10013: 6                                          1980 vp.
10014: 
10015: utgick lilkväl från att kommunens allmänna        åtaga sig sådana nya uppgifter som med för-
10016: kompetens i och med det nya stadgandet del-       hållandenas utveckling visar sig erforderliga
10017: vis och i viss mån kunde anses utvidgad.          och lämpliga att handhas av kommunalförvalt-
10018:     Också i de utlåtanden som gavs om kom-        ningen, utan att detta uttryokligen konstateras
10019: munalförvaltningskommittens betänkande in-        vara tillåtet i särskilda lagstadganden.
10020: togs huvudsakligen den ståndpunkten, att några       D regeringens proposition behandlades i riks-
10021: särskilda stadganden int·e skulle ges därom,      dagen framfördes olika ås1kter om huruvida
10022: huruvida och under vilka förutsättningar vissa    kommunens kompetens borde utvidgas bl.a. i
10023: ärenden hörde till kommunens kompetens.           fråga dels om bedrivande av eller deltagande
10024: Samma ståndpunkt hade intagits redan i utlå-      i affärsvel'ksamhet och i fråga om att ekono-
10025: tandena om det betänkande som avgavs av           miskt understöda enskilda företag. Det blev
10026: lmmmitten för utredande av kommunernas be-        i någon mån oklart viiken ståndpunkt riksda-
10027: fogenheter. Från vissa håll föreslogs vis.ser-    gen skulle >anses ha intagit i detta avseende.
10028: ligen att dylika stadganden skulle ges om         På basen av riksdagsbehandlingen torde man
10029: stödjande av partiverksamheten i kommuner-        dock inte kunna dra den slutsatsen, att man
10030: na. V ad uttryckligen understödande av nä-        i sagda avseende skulle ha önskat vare sig
10031: ringsverksamhet beträffar, kan det nämnas,        utvidga eller inskränka kommunens kompetens.
10032: att bl.a. kommunernas centralorganisationer       Stadgandet om komnmnens allmänna kompe-
10033: inte framförde krav på att kompetensområdet       tens ·antogs i den föreslagna ordalydelsen.
10034: skulle utvidgas i detta avseende.                    Huruvida och i viiken mån de synpunkter,
10035:    Regeringens proposition till riksdagen med     som i fråga om bestämmandet av kommunens
10036: förslag till kommunallag och vissa därtill an-    aJlmänna kompetens hade framförts vid bered-
10037: slutna lagar (1975 rd. nr 140) uppgjordes         ningen av den nya kommunallagen, i moti-
10038: med vissa undantag på basen av kommunalför-       veringen till vederbörande proposition samt
10039: valtningskommittens förs1ag. Såsom 5 § 1          under riksdagsbehandlingen, har inverkat på
10040: nom. i den nya kommunallagen ( 10. 12. 1976/      förvaltningspraxis och -lagskipningen, har ännu
10041: 953) föreslogs det av kommitten föreslagna        inte klart kunnat 1skönjas. Möjligen kan man
10042: stadgande som citeras ovan. I motiveringen        säga, att eftersom i kommunerna redan under
10043: tili propositionen framfördes., att kommunens     den tidigare kommunallagens giltighetstid ofta
10044: allmänna kompetens fortsättningsvis ,skall föl-   fattades beslut, vilka överskred och vilka man
10045: ja de allmänt rådande samhälleliga uppfatt-       även visste att överskred kommunens kompe-
10046: ningarna och de av dem beroende rättsupp-         tens, sådan denna uppfattats bl.a. i förvalt-
10047: fattningarna, samt anpassa sig efter dessas       ningslagskipningen, så har kommunerna under
10048: utveckling.                                       den nya kommunallagens giltighetstid måhän-
10049:     Kommunallagens stadgande om kommunens         da ansett att man något självständigare än
10050: allmänna kompetens skall uppfattas som en         tidigare kunnat avgöra vad som är möj1igt att
10051: generalklausul på samma sätt som motsvaran-       fatta beslut om.
10052: de tidigare stadganden. Såvida det i fråga           Under den nya kommunallagens giltighets-
10053: om något ärende av särskild orsak anses nöd-      tid har det än så länge förekommit rätt få
10054: vändigt att med ·säkerhet och på en gång klar-    sådana avgöranden av länsrätterna och högsta
10055: lägga huruvida ett ärende faller under kom-       förvaltningsdomstolen, vi1ka gällt kommunens
10056: munens kompetens kan detta ske genom sär-         kompetens. Emedan dessa ärenden aUtid in-
10057: skilda lagstadganden som inte intas i kommu-      skräll!ker sig till enskilda fall och besvärsgrun-
10058: nallagen. Man bör dock vara tämligen åter-        de rav det slag som det här är fråga om,
10059: hållsam då det gäller dylika stadganden, eme-     finns det ännu inte förutsättningar att dra
10060: dan de för sin del innebär ett avsteg från        några generaliserande slutsatser om hur kom-
10061: principen, att kommunens allmänna kompetens       munens kompetens eventuellt har utvecklats el-
10062: smidigt skall kunna anpassas efter den ·sam-      ler kommer att utvecklas. Vad uttryckligen
10063: hälleliga utvecklingen.                           angår kommunernas möjligheter att inom ra-
10064:    Denna princip är synnerligen viktig för den    men för sin kompetens stöda näringsverksam-
10065: korumunala självstyrelsen. En följd av att så-    het i den egna kommunen, har rättspraxi-.; un-
10066: dana stadganden som här avses skulle ges kan      der de senaste decennierna allmänt taget ut-
10067: vara .att man också i fråga om vissa andra        vecklats i en positiv riktning. · Det ·är vis-
10068: frågor börjar anse, att kommunerna inte kan       serligen svårt att påvisa några klara. föränd-
10069:                                               N:o 459                                                7
10070: 
10071: ringar. Detta gäller likväl understödande av         frågan ofta uppstår, om det inte vore riktigare
10072: lantbruk som övrig näringsverksartnhet. Det          att precisera lagen så, att det vore lättare för
10073: anses höra till kommunens kompetens att ska-         kommunerna att veta vad som är tillåtet. På
10074: pa och förbättra de allmänna förutsättningarna       så sätt skulle ookså förvaltningsdomstolarnas
10075: för näringsverksamhet, men att ekonomiskt un-        ställning underlättas. Svaret torde dock även
10076: derstöda enskilda näringsidkare anses möjligt        denna gång bli, att möjligheten att smidigt an-
10077: endast i det fall att särskilda berätt1gande grun-   passa den allmänna kommunala kompetensen
10078: der föreligger, t.ex. vägande skäl som har sam-      efter den samhälleliga utvecklingen är en så
10079: band med sysselsättningens tryggande. Frågan         viktig fråga med tanke på den kommunala
10080: om huruvida 1sådana grunder är för handen            självstyrelsen, att det trots allt är lättare att
10081: måste granskas från fall till fall.                  underordna sig de härav följande svårigheter
10082:     Man bör vara försiktig med att dra generali-     som är förknippade med förvaltningspraxis och
10083: serande slutsatser av högsta förvaltningsdom-        -lagskipningen.
10084: stolens avgöranden. OHka fall uppvisar oftast           Det finns således inte skäl att föreslå, att
10085:  så stora skillnader sinsemellan, att ett avgöran-   särsrkilda stadganden :sku11e ges om den kom-
10086:  de i ett fall inte utan vidare tjänar som pre-      munala kompetensen, t.ex. då det gäller att
10087: judikat i ett annat. Det avgörande av högsta         ekonomiskt understöda näringslivet. Sådana
10088: förvaltningsdomstolen som avses i motiveringen       stadganden hör åtminstone inte till kommu-
10089:  till fördiggande spörsmål kan uppenbarligen         nallagen, vari ingår och bör ingå endast all-
10090: inte anses ha karaktären av ett prejudikat. Det-     männa grundstadganden om kommunernas för-
10091:  ta framgår redan av den omständigheten, att         valtning och ekonomi.
10092:  utslaget inte förordnats bli intaget varken i          Såvida det i strid med ovan anförda stånd-
10093:  högsta domstolens ADB-register eller i dess         punkt anses påkallat att överväga sådana sär-
10094:  årsbok. Ett särdrag i fallet var, att direkta       skilda stadganden, som det här varit fråga
10095:  understöd för trans.port och spridning av kalk      om, borde ärendet än en gång utredas i hela
10096:  hade betalats antingen till transportörerna eller   sin omfattning. Enligt det ovan anförda före-
10097:  till odlarna själva. Högsta förvaltningsdom-        faller en sådan utredning inte vara motiverad.
10098:  stolen ansåg, att de omständigheter som fram-       För denna ståndpunkt talar också den omstän-
10099:  förts i ärendet inte kunde betraktas som så-        digheten, att enligt uppgift för närvarande
10100:  dana särskilda grunder, till följd av vilka det     både vid länsrätterna och högsta förvaltnings-
10101:  enligt 5 § kommunallagen kunde anses höra           domstolen ett flertal besvärsärenden är an-
10102:  till kommunens kompetens att ge ekonomistkt         hängiga vilka gäller kommunalt stödjande av
10103:  understöd i denna form.                             näringsverksamhet. Detta betyder att möjlig-
10104:      Emedan stadgandet om kommunens allmän-          heten att vidta varierande stödåtgärder samt
10105:  na kompetens är en generalklausul, vars till-       de därmed sammanhängande rättsfrågorna i
10106:  lämpning i prakttken ofta är beroende av tolk-      större utsträckning blir utredda beträffande
10107:  ning och prövning är det förståeligt att den        enskilda fall.
10108:       Helsingfors den 14 november 1980.
10109: 
10110:                                                                           Minister ]. Koikkalainen
10111:                                                            1980 vp.
10112: 
10113: Kirjallinen kysymys n:o 460.
10114: 
10115: 
10116: 
10117: 
10118:                                             Forsman ym.: Edu:skuooan ja Ylei~.r:adion halmtoneuvoslton yleis-
10119:                                                radiöto1nrintaa koskevan päiitösvrulla:n kaven:tam~spyrlciJmyk-
10120:                                                  s~stä.
10121: 
10122: 
10123: 
10124: 
10125:                                 E d u 'S k u n n a n H e r r a P ru h e m i e h e JJ e.
10126: 
10127:     Radio11aha~toa ja sen käy;titöä koskevat mää-                  hastoslta antaman päätöksen :sekä vuonna 1948
10128: räykset perus>tuvat vuoden 1927 radiola:iin 4                      'säädetyn Lex ]iahveitin perilaa't'teet, jorka mer-
10129: § : ään 'sekä sen noj>aJilia vuonna 193 8 annettuun                Jci.lt:sevålt, et:tä [llliPamaJks~j,iJliua radibmhruSitloon ke-
10130: vailitionJeUvoSiton päätökseen radiomhastos>m.                     rätJtävät lV'ataJt käyuetään Ylei~·11adion menoihin
10131: Vuonna 1977 lisättiin radiolain 4 §: ään sään-                     sen h~toneums:ton päåltrt:ämällä tav·alla pois
10132: nös eräiden mdioliaWnteiden tarlmsrt:uksestJa val-                 iliuevt:una ai!noasltaan peri'Il!täkuSita:nnu:kset ja LH-
10133: tiolilie suoriltettavista ma!ksms,t:a:. Twssä yhreydes-            kenneminii>steriön osuUJs.                                     ·
10134: sä ei: mulll'oottu 1silsä1lö~tään 1s~tä aLkuperäi~:tä                   Milnilsverion kannan hyväksymilnen menkittsee
10135: 4 § :n ~äännöstä, johon pems,tui: wlitionoovos-                    s,i'J:ä, eutä v~tioneuvos1to päättää näiden varo-
10136: ton päätös mdio.rahrustos,lla. Kuilte!likilln todettiin             jen käytösitä jopa rlippumatta eduskUJDOOn va-
10137: keväällä 1979, että edeLlä maillnittun radiol\liin                 tlitseman Yle.iJsmdion haillllilnJtoneumslton hyvälk:-
10138: muutoksen myötä oli päätös mdiiorahastosta                         :symi>Sitä ltalousarvioils'ta 1s1ekä ~talous'- ja trumiln-
10139: muodoliliiseSiti kumoutunUJt.                                      'ta:su'll'11!!l!iltelm1s:t:Ja.
10140:     V~altioneuvoslton päätöksen uudl!s>ta:milseksi                      EdeLlä olevan pemsteella ja valciopäliiväjär-
10141: a:loiltetJtiin neuvotJtJelut J.:irlikennem:iJni!Sit:eriön, VJal~   }estyks,en 37 §:n 1 momen1:1riin v,ii'tJaiten esi-
10142: ,doV'a:r.ruilnmi!niJs,teriön ja Y1eiJSradion kesiken tou-          tämme valitiOil!euvos,ton a1Slianomailisen jäsenen
10143: kokuUJS:S'a 1979. Neuvotrelu1ssa ei: ole kuilt:en-                 va:sltJabta:va!ksi :seumarvan lky,symyksen:
10144: kruan päästy yksiilmielilsyy,tJeen uuden wl!tiooeu-
10145: voslton päätoksren ke,skeilsimmästä 'Wsä1lösltä eli                              Onko Ra11ritus tiet:oilnen, että radio-
10146:  t~adiorahaJSiton vamj 1en käytös:tä.                                       rahastoa koskevas'Sia: virkamies:tasolfu ta-
10147:     ValtiovaraWnlll1ilnisrt:emö vruat:hl, että wltioneu-                    pahtuvasiS!a va!lltioneuVJOS'ton päätöksen
10148: vosrtolla ,tulJee oil:a oikeUJs päätJtää ra:hasWo!ll                        v~wlm~Site~slsla pyriitään edUJslkunnan ja
10149: tkerättäV'iien lupamaksuvarojen käyrtämiJSestä.                             Weisnadion ha:hlintoneuvosrton yleisradio-
10150:                                                                                   1
10151: 
10152: 
10153: Minils,tJeriön kannan mukaan Val~tioneuvoston                               roilmin>naa ko:skevan päät&vallan kaven-
10154: harkinna:n peruSlted~a ,toteutett:ava yleilsmdio-                           tam]s,een, ja
10155: 'toilmi:ntaan liililtltyvä hanke voidaan vailltioneuvos-                         miltä Hialliltllls wkoo 1t:ehdä sen es>tä-
10156: 'ton päätölkseltä naho1rva:a radiorahruston va:roilsta.                     milseks:i, et:tä suomwlaiJS!en yleisradiojär-
10157:      Milrus>ver:iön virkamies:tJen mu!kruan >tulisi näin                    j>eSivelmän perustana oLevan, edUJSiklllllnan
10158: hylätä vuonna 1938 vaLtioneuvoston radiora-                                 va.J:1:1aa: koros:ravan Lai1111säädännön suun-
10159:                                                                             ltaa ei muutreta?
10160:        Hdsing1s:sä 7 pähränä lokalkuwta 1980.
10161: 
10162:             Mauno Fonsman                           Marjavna Väänänen                     ULLa-Leena Alppi
10163:             Eino Grönholm                           Mrutid Ahde                           Jarmo Wahlström
10164:             Arvo Sa!~o                              Matlti Holkka:nen                     BenvtJi ShllantaUJs:
10165:             U]l'a Järvtiebto                        Pe111Jti SaloLa:ilnen                 Juhani Saukkonen
10166:             Ju>tta ZihliacUJSi                      Ritva Lamrla                          V'evk!ko Pihlajamäki
10167: 
10168: 
10169: 
10170: 088001054N
10171: 2                                                   1980 vp.
10172: 
10173: 
10174: 
10175: 
10176:                            Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
10177: 
10178:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-                 kiistatta lainmukainen ja vastaa ns. Lex Jah-
10179: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-              vetin henkeä.
10180: hemies, olette. 7 päivänä lokakuuta 1980 päi-                 Valtiovarainministeriön asiaa koskevat esi-
10181: vätyn kirjeenne n:o 1518 ohella toimittanut                tykset kaventaisivat Yleisradion mielestä toteu-
10182: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-           tuessaan oleellisesti eduskunnan ja sen valitse-
10183: nöksen kansanedustaja Mauno Forsmanin ym.                  man Yleisradion hallintoneuvoston mahdolli-
10184: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o             suuksia yleisradiotoimintaa koskevaan päätök-
10185: 460:                                                       sentekoon ja asettavat hallintoneuvoston edel-
10186:                                                            lytykset tämän toiminnan hoitamiseen kyseen-
10187:          · Onko Halliltus :tietoinen, että radio-          alaiseksi.
10188:        rahrustoa ko~kieva>s•s:a• vtirka>miesta:soH:a ta-      Tämä pyrkimys ei Yleisradion käsityksen
10189:        pahtuvassa v:aM1oneuvoSJton päätöksen               mukaan voi olla oikea asiassa, jossa parlamen-
10190:        v:ailimiiSitduSI~a pyritään eduskunnan ja
10191:                                                            tarismia on erityislailla korostettu.
10192:        Y.1eilsi:laclion hallintoneuvoston y~eisradio­         Valtiovarainministeriö vaatii, että valtioneu-
10193:        roi!mimaa kaskeVla:n päätösvallan !k-aven-          vostolle tulee edelleen pidättää radiolaitelain
10194:        !t:amilseen, jru                                    suoma oikeus päättää rahastoon kerättävien lu-
10195:            m~tä Hrullvtus aikoo ttehdä sen estä-
10196:                                                            pamaksuvarojen käyttämisestä.
10197:        nriseksi, että !Suomll!la:is1en y1ei!sradiojär-        Valtiovarainministeriö toteaa, ettei radiora-
10198:        jesve1män perusta>na olevan, eduskunnan             hastoa koskevassa valtioneuvoston päätöksen
10199:        v•alta~a koros1tavoo 1a~l1!Säädännön suun-          valmistelutyössä ole ministeriön taholta pyritty
10200:        ihta ei muuteta?                                    eduskunnan ja Yleisradion hallintoneuvoston
10201:                                                            päätösvallan kaventamiseen; Sitä vastoin Yleis-
10202:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              radion edustajat ovat käydyissä neuvotteluissa
10203: vasti seuraavaa:                                           vaatineet valtioneuvostolle voimassa olevan ra-
10204:    Oy Yleisradio Ab katsoo, että lupamaksu-                diolain mukaisesti radiorahaston varojen käy-
10205: tuloista radiorahastoon kertyvät varat on käy-             tön osalta kuuluvan päätösvallan täydellistä
10206: tettävä posti- ja lennätinhallituksen perintäkus-          poistamista.
10207: tannuksia lukuunottamatta Yleisradion meno-                   Kysymys radiorahaston varojen alistamisesta
10208: jen kattamiseen.                                           hallitukselle luo sellaisen kuvan, että kyseessä
10209:    Radiorahastoa koskevan uuden valtioneuvos-              olisi vain arvovaltakiista eduskunnan valvoman
10210: ton päätöksen valmisteluvaiheissa Yleisradion              Yleisradion ja hallituksen välillä. Todellisuu-
10211: hallintoneuvosto on käsitellyt asiaa useaan eri            dessa on kyse rannikkokanavasta ja Nordsa-
10212: otteeseen. Viimeksi hallintoneuvoston selkeä               tista sekä niiden rahoittamisesta.
10213: kanta asiaan on ilmennyt kirjallisessa kysymyk-               Valtiovarainministeriö on ollut pakotettu va-
10214: sessä, jonka ovat suurimpien eduskuntaryhmien              rautumaan myös sellaiseen tilanteeseen, että
10215: puheenjohtajien lisäksi allekirjoittaneet kaikki           rannikkokanavan lisäksi myös Nordsat-satelliit-
10216: hallintoneuvoston kansanedustajajäsenet. Kysy-             tia ryhdyttäisiin rakentamaan. Näiden hankkei-
10217: myksen asettelussa on ilmaistu eduskunnan                  den rahoitukseen jouduttaisiin varautumaan
10218: tahto radiorahastokysymyksessä.                            seuraavan talouslaman aikana. Kun tuolloin val-
10219:    Yleisradion taholta on hyväksytty liikenne-             tion menot muun muassa työllisyyden hoidon
10220: ministeriössä laadittu luonnos valtioneuvoston             vuoksi kasvavat mutta verotulot laman vuoksi
10221: päätökseksi radiorahastosta. Tämä luonnos on               vähenevät, on selvää, että jostain on tingittävä
10222:                                              N:o 460                                                3
10223: 
10224: ja suurista uusista menoista ilman muuta luo-          Eduskunnan alaisen Yleisradion keräämien
10225: vuttava. Kun varsinkin Nordsat-hanke nielisi        lupamaksujen käytöstä tulee voida päättää edus-
10226: runsaasti varoja, olisi tämän rahoittamiseksi       kunnan valitseman yleisradion hallintoneuvos-
10227: Yleisradion menoja eli toimintaa vastaavasti !ei-   ton. On kuitenkin ymmärrettävä myös valtio-
10228: kattava vuosittain parilla-kolmellakymmenellä       varainministeriötä, sillä jos se joutuu rahoitta-
10229: prosentilla. Toinen vaihtoehto on lupamaksujen      maan Nordsat-hanketta, se ei voi ottaa näitä
10230: korotus vuosittain parilla-kolmellakymmenellä       varoja esimerkiksi työllisyydestä tai sosiaalitur-
10231: prosentilla yli sen noin 35 prosentin suuruisen     vasta, vaan joutuu valitsemaan lupamaksuihin
10232: korotuksen, jota Yleisradion hallintoneuvosto       puuttumisen.
10233: jo nyt on esittänyt toteutettavaksi lähitulevai-       Lopullinen kanta asiaan saadaan vasta sit-
10234: suudessa.                                           ten, kun Nordsat-kanta on otettu hallituksessa.
10235:      Helsingissä marraskuun 7 päivänä 1980.
10236: 
10237:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
10238: 4                                            1980. vp.
10239: 
10240: 
10241: 
10242: 
10243:                            T i 11 R ik s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10244: 
10245:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Finansministeriets förslag i ärendet skulle,
10246: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            om de förverkligas, enligt rundradion medföra
10247: velse nr 1518 av den 7 oktober 1980 till ve-        en avsevärd inskränkning av möjligheterna för
10248: derbörande medlem av statsrådet översänt av-         riksdagen och för rundradions förvaltningsråd,
10249: skrift av följande av riksdagsman Mauno Fors-        som utses av riksdagen, att fatta beslut i frå-
10250: man m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål         gor rörande rundradioverksamheten, samtidigt
10251: nr 460:                                              som förslagen ifrågasätter förvaltningsrådets
10252:                                                      förutsättningar att sköta denna verksamhet.
10253:           Är Regeringen medveten om att man             Denna strävan kan enligt rundradions upp-
10254:        vid beredningen på tjänstemannanivå           fattning inte vara den rätta i en angelägenhet,
10255:        av ett statsrådsbeslut om radiofonden         där parlamentarismen framhävts genom en spe-
10256:        strävar efter att inskränka riksdagens        ciallag.
10257:        och rundradions förvaltningsråds beslu-          Finansministeriet fordrar att den i lagen an-
10258:        tanderätt i frågor rörande rundradio-        gående radioanläggningar beviljade rätten för
10259:        verksamheten, och                            statsrådet att besluta om användningen av de
10260:           vad ämnar Regeringen göra för att         medel som i form av licensavgifter inflyter tili
10261:        hindra att inriktningen ändras i den          fonden bör bibehållas.
10262:        lagstiftning som Finlands rundradiosys-          Finansministeriet konstaterar att man inte
10263:        tem är baserat på och där riksdagens         från ministeriets sida vid beredningen av stats-
10264:        makt framhävs?                               rådets beslut om radiofonden har strävat efter
10265:                                                     en inskränkning av riksdagens och rundradions
10266:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        förvaltningsråds beslutanderätt. Däremot har
10267: samt anföra följande:                                rundradions representanter vid förhandlingarna
10268:    Oy Yleisradio Ab anser att de medel som          krävt att den beslutanderätt, som enligt gäl-
10269: genom licensavgifter inflyter till radiofonden,     lande radiolag tillkommer statsrådet i fråga
10270: förutom post- och telegrafstyrelsens indrivnings-    om användningen av radiofondens medel, skulle
10271: kostnader, bör användas för täckande av rund-       slopas helt.
10272: radios utgifter.                                        Frågan om att underställa radiofondens me-
10273:    I de olika beredningsskedena av det nya          del regeringen ger en sådan bild som om det
10274: statsrådsbeslutet om radiofonden har rundra-        enbart gällde en prestigestrid mellan rundra-
10275: dions förvaltningsråd behandlat ärendet i flera     dion, som övervakas av riksdagen, och rege-
10276: omgångar. Senast har förvaltningsrådets ställ-      ringen. I verkligheten är det fråga om kust-
10277: ning till frågan tydligt framgått ur ett skrift-    kanalen och Nordsat samt deras finansiering.
10278: ligt spörsmål som undertecknats, förutom av             Vid finansministeriet har man varit tvungen
10279: ordförandena för de största riksdagsgrupperna,       att gardera sig för det läget, att förutom kust-
10280: även av alla förvaltningsrådets medlemmar som       kanalen även Nordsatsatelliten börjar byggas.
10281: är riksdagsmän. I spörsmålets formulering är        Dessa projekt skulle kräva finansiering under
10282: riksdagens vilja i radiofondsfrågan uttryckt.       följande lågkonjunktur, då statens utgifter bl.a.
10283:    Rundradion har godkänt det utkast till stats-    på grund av skötseln av sysselsättningen kom-
10284: rådsbeslut om radiofonden som utarbetats vid        mer att öka medan skatteintäkterna tili följd
10285: trafikministeriet. Detta utkast är obestridligen    av depressioneo kommer att minska. Därför
10286: lagenligt och motsvarar andan i den s.k. Lex        är det klart att någonstans måste prutas och
10287: Jahvetti.                                           att tanken på nya stora utgifter utan vidare
10288:                                             N:o 460                                             5
10289: 
10290: måste uppges. Eftersom i synnerhet Nordsat-       ställd riksdagen, bör beslut kunna fattas av
10291: projektet skulle sluka dryga medel, borde rund-   rundradions förvaltningsråd, som utses av riks-
10292: radions medel, vilket betyder verksamheten,       dagen. Emellertid bör man även förstå finans-
10293: skäras ned med 20-30 % per år för projek-         ministeriets synpunkt, ty om ministeriet blir
10294: tets finansiering. Ett annat alternativ vore      tvunget att finansiera Nordsat-projektet, kan
10295: att höja licensavgifterna med 20-30% per          det inte ta medlen från sysselsättningen eller
10296: år utöver den höjning om ca 35% som rund-         socialskyddet utan måste välja Hcensavgifterna
10297: radions förvaltningsråd redan föreslagit bli      som utväg.
10298: genomförd inom den närmaste framtiden.               En slutlig ståndpunkt i detta ärende kan
10299:    Angående användningen av de licensavgifter     uppnås först då regeringen tagit ställning till
10300: som inflyter till rundradion, som är under-       Nordsat.
10301: 
10302:      Helsingfors den 7 november 1980.
10303: 
10304:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
10305: 
10306: 
10307: 
10308: 
10309: 088001054N
10310:                                               1980 vp.
10311: 
10312: Kirjallinen kysymys n:o 461.
10313: 
10314: 
10315: 
10316: 
10317:                                   Niskanen: Vanhainkodin rakennustöiden aloittamisesta Ylikiimin-
10318:                                      gissä.
10319: 
10320: 
10321:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10322: 
10323:    Ylikiimingissä on jo vuosia ollut vireillä van-     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10324: hainkodin rakentaminen. Sosiaaliministeri toi-       tyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
10325: sensa perästä on vuosien varrella käynyt lupai-      kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10326: lemassa vanhainkodin rakentamista Ylikiimin-         nen vastattavaksi ,seuraavan kysymyksen:
10327: kiin. Tilanne vanhusten huollon järjestämisessä
10328: alkaa olla kunnassa kestämätön.                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10329:    Myöskin kunnan työllisyystilanne edellyttää,             ryhtyä vanhainkodin rakennustöiden
10330: että tyokohteita kuntaan saataisiin.                        aloittamiseksi Ylikiimingissä?
10331:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1980.
10332: 
10333:                                            Helvi Niskanen
10334: 
10335: 
10336: 
10337: 
10338: 0880010728
10339: 2                                               1980 vp.
10340: 
10341: 
10342: 
10343: 
10344:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10345: 
10346:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        toille, joissa tai joiden jäsenkunnissa vanhusten
10347: mainitussa ~tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         osuus väestöstä on suuri ja vanhustenhuollon
10348: olette 7 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-          kustannukset keskimääräistä suurempia.
10349: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Määräraha julistettiin haettavaksi 15 päivänä
10350: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        joulukuuta 1979 mennessä ja päätös sen jaka-
10351: Helvi Niskasen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       misesta tehtiin sosiaalihallituksessa 13 päivänä
10352: symyksestä n:o 461:                                    maaliskuuta 1980. Avustusta myönnettiin 30
10353:                                                        kunnalle tai ikuntainliitolle ja avustuksen mää-
10354:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        rä kahta poikkeusta lukuunottamatta oli 20
10355:         ryhtyä vanhainkodin rakennustöiden             prosenttia esitetystä kustannusarviosta. Myös
10356:         aloittamiseksi Ylikiimingissä?                 kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on vas-
10357:                                                        taavaan tarkoitukseen osoitettu määräraha ja
10358:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sen hakuaika päättyi 30 päivänä elokuuta 1980.
10359: vasti seuraavaa:                                       Päätöstä tämän määrärahan jaosta ei vielä ole
10360:    Kunnalliskotien ja kunnallisten vanhainko-          sosiaalihallituksessa tehty. Hallituksen esi tyk-
10361: tien rakentamiseen ja peruskorjauksiin varattiin       sessä ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi on ky-
10362: vuoden 1979 valtion II lisämenoarvioon yh-             seiseen tarkoitukseen edelleen esitetty varoja,
10363: teensä 17 miljoonan markan suuruinen määrä-            jorka tulevat haettavalksi sen jälkeen kun tulo-
10364: raha. Valtioneuvoston päätös määrärahan jako-          ja menoarvio on lopullisesti hyväksytty.
10365: perusteista annettiin 5 päivänä heinäkuuta                Nyt kyseessä oleva Ylikiimingin kunta ei ole
10366: 1979 (607 /79).                                        hakenut edellä mainituista määrärahoista val-
10367:    V aitioneuvoston päätöksen mukaan avustusta         tionavustusta kunnalliskodin tai vanhainkodin
10368: myönnetään enintään 20 prosenttia rakentamis-          rakentamiseen nai peruskorjaukseen. Oulun lää-
10369: tai peruskorjauskustannuksista. Avustuksen saa-        ninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta saa-
10370: misen edellytyksenä sen lisäksi, mitä kuntien          tujen tietojen mukaan Y~likiimingin kunnalle on
10371: ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuk-     lääninhallituksen taholta es1tetty uuden van-
10372: sis,ta annetussa laiissa säädetään on, että raken-     hainkodin suunnitelmien 1oppuuns.aattamist'a ja
10373: tamis- tai peruskorjaushanke on sosiaalihalli-         kehotettu sen jälkeen anomaan kyseistä val-
10374: tuksen hyväksymä ja että hankkeen toteuttami-          tionavus.tusta. Kunnan vanhainkodin uudisra-
10375: nen liittyy kunnan muuhun vanhustenhuollon             kennussuunnitelma on kuitenkin vielä kesken-
10376: kehittämiseen. Avustusta myönnettäessä on              eräinen ja toiminta jatkuu toistaiseksi entisissä
10377: kiinnitettävä huomiota vanhustenhuollon meno-          tiLoissa, joiden paloturvallisuutta on kuitenkin
10378: jen rasitusten tasaamiseen suuntaamalla avus-          tehostettu.
10379: tukset ensisijaisesti niille kunnille ja kuntainlii-
10380:       Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1980.
10381: 
10382:                                                                    Ministeri Katri-Helena Eskelinen
10383:                                                N:o 461                                               3
10384: 
10385: 
10386: 
10387: 
10388:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
10389: 
10390:   I det syf~e 37 § 1 mom. riksdagsordningen           de kommuner och kommunalförbund, i vilka
10391: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         eller i vilkas medlems:kommuner åldringamas
10392: av den 7 oktober 1980 tili v·ederbörande med-         andel av befolkningen är stor och kostnaderna
10393: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       för åldringsvården större än i genomsnitt.
10394: av dksdagsman Helvi Niskanen undertecknade               Tiden under viiken understöd skulle sökas
10395: spörsmål nr 461 :                                     utgick den 15 december 1979 och beslut om
10396:                                                       anslagsfördelningen nattades i socials.tyrelsen
10397:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        den 13 mars 1980. Understöd beviljades 30
10398:        ta för att byggnadsarbetet för åldrings-       kommuner eller kommunalförbund och frånsett
10399:        hemmet i Ylikiiminki skall kunna inle-         två fall utgjorde understödsbeloppet 20 procent
10400:        das?                                           av det uppgjorda kostnadsförslaget. Även i
10401:                                                       statsförslaget för innevarande år har för mot-
10402:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         sv•arande ändamål upptagits ett anslag att sökas
10403: samt anföra följande:                                 före den 30 augusti 1980. Socialstyrelsen har
10404:    I II tilläggsbudgetcen för år 1979 reservera-      ännu inte fattat beslut om fördelningen av det-
10405: des ett anslag om sa:mmanlagt 17 milj. mk för         ta ans•lagsbelopp. I regeringens proposition an-
10406: byggande och grundreparadon av kommuna1-              gående statsförslaget för inkommande år har
10407: hem och kommunala åldringshem. Statsrådets            för samma ändamål fortfa11ande föreslagits me-
10408: beslut om fördelningsgrunderna för anslaget ut-       del, som kan sökas efter det att statsförslaget
10409: färdades den 5 juli 1979 (607 /79).                   slutgiltigt har antagits.
10410:     Enligt statsrådets :beslut beviljas statsunder-      Ylikiiminki kommun, som spövsmålet gäller,
10411: stöd tili ett belopp ·som matsvarat högst 20          har inte sökt statsunderstöd av ovan nämnda
10412: procent av byggnads- och reparationskostnader-        ans1ag för byggande eller grundreparation av
10413: na. Utöver v·ad i lagen om statsandelar och           kommunalhem eller åldringshem. Enligt upp-
10414: -understöd åt kommuner och kommunalförbund            gifter som erhållits från läns•styrelsens i Uleå-
10415: stadgas, är förutsättningen för erhållande av         borg.s Iän social- och hälsovårdsavdelning har
10416: statsunderstöd, att byggnads- eller grundrepa-        länsstyrelsen uppmanat YHkiimiUiki kommun
10417: rationsprojektet är godkänt av socialstyrelsen        att slutföra planerna för ett nytt åldringshem
10418: och att förvel'kligandet av projektet anknyter        och därefter ansöka om ifrågavarande statsun-
10419: tili utvecklingen av kommunens övriga åldrings-       derstöd. Kommunens byggnadsplan rörande ny-
10420: vård. Då statsunderstöd beviljas, .skall avseen-      byggnaden har emellertid ännu inte slutförts
10421: de fästas vid utjämningen .av den börda som           och vevksamheten fortgår tillsvidare i gamla ut-
10422:  utgifterna för åldringsvården medför genom att       rymmen, dock med ·effektiverat brandskydd.
10423: statsunderstöden inriktas i främsta rummet på
10424:       Helsingfors den 7 november 1980.
10425: 
10426:                                                                   Minister Katri-Helena Eskelinen
10427:                                                    1980 vp.
10428: 
10429: Kirjallinen kysymys n:o 462.
10430: 
10431: 
10432: 
10433: 
10434:                                      Niskanen: Maantien n:o 836 parannustöiden jatkamisesta välillä
10435:                                         Lietojw-YLiwotlto.
10436: 
10437: 
10438:                            Ed usk u nn an Herra Puhemiehelle.
10439: 
10440:     V~a työlli>syystil:anne maassa keskimäärin            voidaan suU1Mlliltelimien mukaoo :tänä syksynä
10441: on parantunut, on Pohjo1Js.Suomessra alueilta,            jatkaa milkäl!i p:iiriMie osoi:tJeta'll'n :tlaMttJava~t va-
10442: joiissa ltyÖittömyY'saSitJe on kotikea. YJJi-Kitimingin   ra't.
10443: kunna'SISill on työttömänä 12 % työvoimasta.                 Edttillä olevan perusteella j·a vaLtiopäiväjärjes-
10444: Sen vuoksi kll11't:liasSia p~täiJSii rs:aada työn aLle    ty~ksren 37 §:n 1 mometllm:ilin vii't>aten esitän
10445: k~ki vaLtion rahoi!retJtavaJt soonrutdlut työ-            kunnioilttaen vaLtioneuvosiron asianomaå!sen jä-
10446: kohteet.                                                  senen va~tatf!awbi rseumavan kYISym)llksen:
10447:    Maantiren n:o 836 ( Ylikiim.i.nlcir-Sangdylä)
10448: parannl]styÖit ovat kesken. Maantielle on vä-                         M1hin toimenpilteils:ilin HaJrlitus aikoo
10449: 1Hle Lietoj<a'-YlivuotJto ·t:ehty parannu'S·suunni-                ryhtyä maantien n:o 836 (YLhlci:iminki-
10450: telma, jonka myös tie- ja wsåralrennushallitus                     Sanginkylä) parannustöiden jatkatmsekSii
10451: on vahvi'Stanult. TVH:n Oulun piliri on iillmo1t-                  väliililä Lieroja'-Yli:vuotJto?
10452: taJnut, että maanvien n:o 836 parannuSitöin:ä
10453:       Hdsingi;ssä 7 päivänä lofuaikuurtJa 1980.
10454: 
10455: 
10456:                                                 Helvi N~ska!nen
10457: 
10458: 
10459: 
10460: 
10461: 088001055P
10462: 2                                                  1980 vp.
10463: 
10464: 
10465: 
10466: 
10467:                            Eduskunnan Herra Puhemieh•ell:e.
10468: 
10469:    Va~tliopä!väjärj·estyben 37 §:n 1 momentissa           tam1nen edellyttää pavannustöiden ~oittamista
10470: mainitUissa tarkoituks<es1sa T~e, Hena Puhemies,          ma;run o1less'a 1su1a:na eli syyskuussa. Kuluvan
10471: oLette 7 päivänä lokakuuta 1980 pährätyn kir-              vuoden ·aikana d s~ten oLe enää tekmsiä moo-
10472: jeenne ohelLa toim~utanut valtioneuvoston as.i:oo-        dollrsuu!kJs,iJa hankkeen aloktamisd~si.
10473: omaise11e jäsenel1e jäljennöks•en kansanedustaja              Vuoden 1981 1toimintasuunni'telman 11aho]tuk-
10474: N!skasen ·näin kuuluvas'ta :J.drja11:i:sesi!Ja kysymyk-   seen jää 1tuJo- j1a menoarV1ioes1ityksen mukaisehl11
10475: ses,tä n:o 462:                                           rahod:tuks:eHa yHättävän 1suuren kuslvahnu,~tason
10476:                                                           nousun vuoksi yli 10 % r:ahoitusvaje, joka työ-:
10477:           Miliin ·toimenp]neils]in Hallims aikoo          ohjelmaa laadi:ttaeSiSia tuLee merkitsemään jo
10478:         ryhtyä maruntien n:o 836 (Yli!kiimi:nki-          käynni1ssä o1evi:en hanikikeidenkin si:irtymilsltä.
10479:         SrungiJnkylä) parannustöiden jatkamisebi              Edellä o1evoo perustJeel1a näyttää tällä het-
10480:         vä1illä Uetoja-YHvuorto?                          keilä ·siilitä, •että •ai:krui,sin mahdolliJnen Uetoja-
10481:                                                           Ylivuouo hankkeen a1o]t:tamisajankohta on vuo-
10482:    Vas1taubena kysymyks·een eshän kunnioitltla-           den 1982 syksyllä. Mikäli ku1uenkin työ1lisyys-
10483: vas.tJi seuraavaa:                                        tillanne kehittyy epäedu:H]ses:ti ja 'S'en vuoksi
10484:     Maant]e Jokda-Lietoja on toueu!lettu vuon-            tehdään lisätyöohjelmia, tullaan hankkeen aloit-
10485: na 1980 työlHsyysmäärärahom. Jatko-osuuden                taminen ·sykis)llllä 1981 harkius,emaan uudeLleen
10486: Uetoja-Ylivuouto su'U!111rte1mrut ovat valmiina           muu:ttune1den olosuhteiden edellyttämällä ta-
10487: j1a vahvis1tettu. Ha:111kkeen kustannus,arv1o on 2        vaU:a.
10488: mmk. Hankkeen ltarkoitulkJs,enmukai:nen toteut-
10489:       HeLsingiJs1sä marraskuun 3 päivänä 1980.
10490: 
10491: 
10492:                                                                         Liikenneministeri Veikko Saarto
10493:                                             N:o 462                                               3
10494: 
10495: 
10496: 
10497: 
10498:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10499: 
10500:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      förutsätter att förbättringsarbetena påbörjas när
10501: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-          marken är ofrusen, dvs. i september. Det finns
10502: velse av den 7 oktober 1980 tili vederbörande      alltså inte 1ängre några tekniska möjligheter
10503: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     att påbörja projektet under innevarande år.
10504: jande av riksdagsman Niskanen undertecknade            Verksamhetsplanen för år 1981 får på grund
10505: spörsmål nr 462:                                   av kostnadslägets överraskande stora stegring
10506:                                                    ett finansieringsunderskott på 10 % enligt den
10507:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          finansiering som föres1ås i statsverksproposi-
10508:        vidta för att fortsätta förbättringsarbe-   tionen. Detta innebär att även redan ingångsatta
10509:        tena på 1andsväg nr 836 ( Ylikiiminki-      projekt vid utarbetandet av arbetsprogrammet
10510:        Sanginky1ä) mellan Lieto ja och Yli-        kommer att uppskjutas.
10511:        vuotta?                                         På basen av det ovan nämnda ser det för
10512:                                                    närvarande ut som om den tidigaste möjliga
10513:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      tidpunkten för inledandet av Lietoja-Ylivuot-
10514: samt anföra fö1jande:                              ta projektet är hösten 1982. Om emellertid
10515:    Under år 1980 har 1andsvägen Jokela-            sysselsättnings1äget utvecklas i en oförmånlig
10516: Lietoja byggts med arbets1öshetsans1ag. P1a-       riktning och man av den an1edningen uppgör
10517: nerna för en fortsättning på sträckan Lietoja-     tilläggsarbetsprogram, kommer man att på nytt
10518: Ylivuotta är färdiga och fastställda. Kostnads-    överväga igångsättandet av projektet hösten
10519: förslaget för projektet uppgår tili 2 mi1j. mk.    1981 i en1ighet med de ändrade förhållandena.
10520: Ett ändamå1senligt genomförande av projektet
10521:      Helsingfors den 3 november 1980.
10522: 
10523:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
10524:                                              1980 vp.
10525: 
10526: Kirjallinen kysymys n:o 463.
10527: 
10528: 
10529: 
10530: 
10531:                                  Forsman: Yhdistelmäajoneuvojen kuljettajien koulutustilanteen
10532:                                     parantamisesta Etelä-Karjalan maakunnassa.
10533: 
10534: 
10535:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10536: 
10537:    Lappeenrannan-Joutsenon-Imatran alueel-          tu tarkkailu on puolestaan asettanut työsuoje-
10538: la on viime aikoina todettu puutetta yhdistel-      lupiirit arvostelun kohteiksi, koska poikkeuslu-
10539: mäajoneuvojen ammattitaitoisista kuljettajista,     pia on myönnetty runsaasti.
10540: joten nykyisin työssä olevat kuljettajat ovat          Maakunnassa tarvittaisiin yhdistelmäajoneu-
10541: usein joutuneet tekemään kohtuuttoman paljon        vojen kuljettajien koulutusta, koska alalle sopi-
10542: ylitöitä. Uusiin yhdistelmäajoneuvoihin asetetut    via ja kiinnostuneita nuoria olisi koulutukseen
10543: työajan tarkkailun piirturit ovat osoittaneet       tulossa.
10544: myös runsaita ylityömääriä ja omalta osaltaan          Edellä lausutun perusteella ja valtiopäiväjär-
10545: osoittavat myös vajausta ko. työvoiman tar·         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10546: peesta.                                             valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10547:    Työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan alai·     vaksi seuraavan kysymyksen:
10548: nen poikkeuslupajaosto joutuu jatkuvasti myön-
10549:  tämään lisäylityölupia sen johdosta, että anoes·              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10550: saan lisätyölupia ovat kuljetusliikkeet ilmoitta·           ryhtyä yhdistelmäajoneuvojen kuljetta-
10551: neet, ettei maakunnassa ole saatavana päteviä               jien koulutustilanteen parantamiseksi
10552: yhdistelmäajoneuvonkuljettajia. ATK:n tehostet·             Etelä-Karjalan maakunnassa?
10553:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1980.
10554: 
10555:                                           Mauno Forsman
10556: 
10557: 
10558: 
10559: 
10560: 0880010972
10561: 2                                           1980 vp.
10562: 
10563: 
10564: 
10565: 
10566:                         Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
10567: 
10568:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     omaisena tehtävänä on työllisyyskoulutuksesta
10569: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      annetun asetuksen (206/76) 7 §:n mukaan
10570: olette kirjeellänne 7 päivänä lokakuuta 1980       laatia mm. yhdistelmäajoneuvonkuljettajia kos-
10571: n:o 1521 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-     keva selvitys keskipitkän aikavälin ja myös vuo-
10572: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mau-      sittaisesta koulutustarpeesta ja sen toimeenpa-
10573: no Forsmanin tekemän kirjallisen kysymyksen        nosta. Ammattikasvatushallitukselle annetun
10574: n:o 463:                                           koulutussuunnitteluohjeen mukaisesti Kouvolan
10575:                                                    ammatillisessa kurssikeskuksessa on tänä syk-
10576:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     synä jo lisätty yhdistelmäajoneuvonkuljettajien
10577:        ryhtyä yhdistelmäajoneuvojen kuljetta-      koulutusta niin, että tänä vuonna siellä saa-
10578:        jien koulutustilanteen parantamiseksi       daan koulutetuksi entistä enemmän, noin 60
10579:        Etelä-Karjalan maakunnassa?                 yhdistelmäajoneuvonkuljettajaa. Suunnitteluohje
10580:                                                    edellyttää edelleen, että vuonna 1981 kurssi-
10581:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      keskuksessa koulutetaan yli 70 yhdistelmäajo-
10582: vasti seuraavaa:                                   neuvonkuljettajaa. Työvoima- ja koulutusviran-
10583:    Yhdistelmäajoneuvörlkuljettajien koulutus ta-   omaiset tarkistavat vielä keväällä 1981 ko. kul-
10584: pahtuu ammatillisissa kurssikeskuksissa, Etelä-    jettajien koulutustarpeen.
10585: Karjalan osalta lähinnä Kouvolan ammatillises-        Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että
10586: sa kurssikeskuksessa. Työvoimaviranomaiset ar-     käytettävissä oleviin toimenpiteisiin yhdistelmä-
10587: vioivat kurssikeskusten koulutustarpeet, joiden    ajoneuvojen kuljettajien koulutustilanteen pa-
10588: toteuttaminen on sitten ammattikasvatushalli-      rantamiseksi Etelä-Karjalassa koulutustarvetta
10589: tuksen tehtävänä. Työvoimaministeriön alaisen      vastaavaksi on jo ryhdytty.
10590: ammattikurssiasiain neuvottelukunnan nimen-
10591:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1980.
10592: 
10593:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
10594:                                             N:o 463                                                   3
10595: 
10596: 
10597: 
10598: 
10599:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10600: 
10601:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsordningen       givande delegationen för ytkeskursätenden tili
10602: anger hat Ni, Hetr Talman, med Edet skri-          uppgift att bl.a. för förare av kombinations-
10603: velse av den 17 oktobet 1980 nr 1521 tili          fotdon utarbeta en utredning om utbildnings-
10604: vederbötande medlem av statstådet övetsänt         behovet på medellång sikt och även om det
10605: avsktift av följande av tiksdagsman Mauno          årliga utbildningsbehovet och dess vetkställig-
10606: Forsman ställda spötsmål nr 463:                   het. Enligt de ditektiv föt planering av ut-
10607:                                                    bildningen som ytkesutbildningsstytelsen ethål-
10608:           Vilka ätgåtdet hat Regeringen föt av-    lit, hat man tedan denna höst ökat utbildningen
10609:        sikt att vidtaga föt att fötbättra ut-      av förate av kombinationsfotdon vid den fack-
10610:        bildningssituationen föt fötate av kom-     liga kutscenttalen i Kouvola så, att dät i åt
10611:        binationsfordon i södra Katelen?            utbildas flera fötare av kombinationsfotdon än
10612:                                                    tidigare, sammanlagt ca 60. Planetingsditekti-
10613:    Såsom svar på detta spötsmål fåt jag vötd·      ven förutsättet vidate att man undet 1981 ut-
10614: samt anföta följande:                              bildar met än 70 fötate av kombinationsfotdon
10615:    Utbildningen av fötate av kombinationsfot·      vid kurscentralen. Arbetskrafts- och utbildnings-
10616: don äger tum vid fackliga kutscentralet, be-       myndigheterna fötetas ännu undet våren 1981
10617: ttäffande södta Katelen ät det närmast fråga       en justering av utbildningsbehovet av ifråga-
10618: om den fackliga kutscenttalen i Kouvola. De        vatande fötare.
10619: olika kutscenttaletnas utbildningsbehov betäk-        Med hänvisning till det ovan anförda kon-
10620: nas av arbetsktaftsmyndigheterna, och då åt-       staterar tegeringen att man tedan vidtagit till-
10621: gätder behoven påkallat vidtas av ytkesutbild-     gängliga åtgärdet föt en fötbättring av utbild-
10622: ningsstytelsen. Enligt 7 § fötotdningen om sys-    ningssituationen föt fötare av kombinationsfot-
10623: selsättningsftämjande utbildning ( 206/76) har     don i södra Katelen så att den motsvarar be-
10624: den arbetskraftsministeriet undetlydande tåd-      hovet.
10625:      Helsingfots den 10 novembet 1980.
10626: 
10627:                                                                             Ministet Kalevi Kivistö
10628:                                               1980 vp.
10629: 
10630: Kirjallinen kysymys n:o 464.
10631: 
10632: 
10633: 
10634: 
10635:                                   Tenhiälä: Kouluhallituksen virkamiesten oppikirjojen julkaisu-
10636:                                      oikeudesta.
10637: 
10638: 
10639:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
10640: 
10641:     Kouluhallituksesta annetun asetuksen muut-       ammattikasvatushallituksen tai läänien koulu-
10642: tamisesta annetun asetuksen (313/80, annettu         osastojen virkamiehille, lääninkouluttajille, kun-
10643: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1980) 48            tien koulutoimenjohtajille tai pedagogisille oh-
10644: § :ssä säädetään, että kouluhallituksen virkamie-    jaajille, jotka kaikki voivat omalla toimialallaan
10645: het eivät saa julkaista oppikirjaa tai siihen rin-   vaikuttaa oppimateriaalien sisältöön tai valitse-
10646: nastettavaa oppimateriaalia eivätkä saa olla sel-    miseen eri oppilaitoksissa käytettäväksi. Niin-
10647: laisen tekijänä, jos se on tarkoitettu käytettä-     ikään määräykset eivät koske ns. momenttilai-
10648: väksi kouluhallituksen alaisessa koulussa tai        sina kouluhallituksessa työskenteleviä ylitarkas-
10649: oppilai toksessa.                                    tajia, joiden tehtäJvät vastaavat täysin varsi-
10650:     18. 6. 1980 päivätyllä kouluhallituksen kir-     naisten kouluhallituksen vil1kamiesten tehtäviä.
10651: jeellä määrätään lisäksi, että kouluhallituksen         Tarkkaan tulkittuna asetus ja siihen liittyvä
10652: virkamies voi kuitenkin olla tekijänä sellaisessa    kirje saattavat myös oppimateriaalin kustanta-
10653: oppimatel1iaalissa, joka valmistetaan kouluhalli-    jat keskenään eriarvoiseen a:semaan.
10654: tuksen määräyksestä käytettäväksi kouluhalli-           Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
10655: tuksen alaisissa oppilaitoksissa. Lisäksi kirjees-   järjest~sen 37 §:n 1 momentin perusteena
10656: sä mainitaan, että opetusministeriö voi erityi-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10657: sestä syystä myöntää yksittäistapauksissa poik-      vaksi seuraavan kysymyksen:
10658: keuksia säädetystä kiellosta (asetus 29 3/1969);
10659: ennen mahdoll1sen anomuksen lähettämistä ope-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
10660:  tusministeriöön on asiasta neuvoteltava oppi-              edellä mainittu asetus saattaa saman-
10661: materiaalitoimiston toimistopäällikön kanssa,               la1sta työtä tekevät viran ja toimen hal-
10662: joka myös tarvittaessa ,antaa soveltamisesta                tijat sekä heidän sijaisensa samoin kuin
10663:  tarkempia ohjeita.             ·                           oppimateriaalien kustantajat keskenään
10664:     Mainittu asetus sekä sen 1soveltam1skirje               eriarvoiseen asemaan, ja jos on,
10665: asettavat kouluhallituksen virkamiehet eri ase-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10666:  maan kuin muut oppimateriaaleista ja niiden                ryhtyä tämän tarpeettoman ja eriarvoi-
10667: kehittämisestä sekä käyttöönotosta päättävät                suuteen johtavan asetuksen kumoami-
10668:  virkamiehet. Niinpä ei ole säädetty vastaavia              seksi?
10669:  rajoituksia opetusministeriön kouluosaston,
10670:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1980.
10671: 
10672:                                           Hannu Tenhiälä
10673: 
10674: 
10675: 
10676: 
10677: 0880010983
10678: 2                                            1980 vp.
10679: 
10680: 
10681: 
10682: 
10683:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
10684: 
10685:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuksen kohta oli kuitenkin sanamuodoltaan
10686: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vanhentunut sen johdosta, että kouluhallituk-
10687: olette 7 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn             seen oli jo vuonna 1973 perustettu .. erityinen
10688: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         oppimateriaalitoimisto.      Oppimateriaalitoimis-
10689: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tossa valmistellaan ja sieltä esitellään koulu-
10690: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvaJsta kir-       hallitukse,n .hyväksyttävä:t. oppikirjat .. ja· muut
10691: jallisesta kysymyksestä n:o 464:                     oppimateriaalit.      Asiantuntijoina     käytetään
10692:                                                      muun muassa muita kouluhallituksen, lähinnä
10693:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        opetussuunnitelmatoimiston ja tarkastustoimis-
10694:        edellä mainittu asetus saattaa saman-         ton virkamiehiä. Tästä syys ta pidettiin. tarpeel-
10695:        laista työtä tekevät viran ja toimen hal-     lisena laajentaa jääviyttä oppimateriaalien val-
10696:        tijat sekä heidän sijaisensa samoin kuin      mistamisess,a. Kielto koskee kaikkia ku,stanta-
10697:        oppimateriaalien kustantajat keskenään        jia, joten kustantajien eriarvoisuudesta ei. voi
10698:        eriarvoiseen asemaan, ja jos on,              olla· kysymys. Mikäli oppimateriaalia tehdään
10699:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ai:koo      virkatyönä, ei siitä myöskään makseta eikä
10700:        ryhtyä tämän tarpeettoman ja eriarvoi-        voida maksaa erillistä korv,austa.
10701:        suuteen johtavan asetuksen kumoami-               Virkamiehiä ei kielto aseta eriarvoiseen ase-
10702:        seksi?                                        maan. Kouluhallituksessa olevat työsopimus-
10703:                                                       suhteiset henkilöt eivät voi päättäjänä tai esit-
10704:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        telijänä osallistua oppimateriaalin tarkastami-
10705: vasti seuraavaa:                                     seen ja hyväksymiseen. Niin sanotut momentti-
10706:    Kysymyksessä mainittu kouluhallituksesta an-      laiset, joihin kysymyksessä viitataan, .ovat ·työ-
10707: netun asetuksen (293/69) 48 §:n 1 momentti            sopimussuhteisia. Nimitys momenttilaine,n on
10708: kielsi· aikaisemmassa muodossaan kouluhallituk-       syntynyt siitä, että näitä henkilöitä on palkattu
10709: sen pääjohtajaa, ylijohtajaa ja osastopäälliköitä     erilaisten tulo- ja menoarvion kehittämismo-
10710: sekä opetussuunnitelmatoimiston .ja ruotsinkie-       menttien määrärahoilla.
10711: lisen opetustoimiston virkamiehiä julkaisemasta          Kysymyksessä viitataan edelleen eräisiin mui-
10712: oppikirjaa tai siihen liittyvää opetuksen apu-        hin opetustoimen virkamiehiin) joiden osalta
10713: neuvoa tai olemasta sellais.en tekijänä, jos oppi-    ei vastaavaa rajoitusta ole säädetty .. Opetusmi-
10714: kiri~ tai opetuksen apukeino on tarkoitettu käy-      ni,steriön kouluosaston, lääninhallitusten koulu-
10715: tettäväksi kouluhallituksen alaisessa koulussa        osastojen, lääninkouluttajien, kuntien ,koulutoi-
10716: tai oppilaitoksessa. Kouluhallituksesta anne-         men johtajien ja kuntien opetustoimen johta-
10717: tun asetuksen muuttam1sesta annetulla asetuk-         jien osalta ei vastaavia säännöksiä ole; mutta
10718: sella (313 /80) kiellettiin kouluhallituksen vir-     kyseiset virkamiehet eivät myöskään voi osal-
10719: kamiehiä yleensä julkaisemasta oppikirjaa -tai        listua ·oppimateriaalin hyväksymiseen kouluhal-
10720: siihen rinnastettavaa oppimateriaalia tai olemas-     lituksessa. Oppikirjojen hyväksyminen on
10721: ta sellaisen tekijänä, jos oppimateriaali on tar-     kouluhallituksen ala1sten oppilaitosten osalta
10722: koitettu käytettäväksi kouluhallituksen alaisessa     säädetty kouluhallituksen tehtäväksi. Asetuk-
10723: koulussa tai oppilaitoksessa.                         sella ei myöskään ole puututtu siihen, minkä
10724:     Edellä mainitun asetuksen aikaisemman sana-       kouluhallituksen hyväksymän oppikirjan tai
10725: muodon taustana oli etteivät koileegin jäsenet        muun oppimateriaalin kukin kunta valitsee kou-
10726:  toisaalta ja oppimateriaalien kehittämisestä vas-    luissaan käytettäväksi. Tästä päätetään kunnal-
10727:  tuussa olevat virkamiehet toisaalta saa osallis-     lisen päätöksenteon muotojen mukaan. Am-
10728:  tua oppikirjojen valmistamiseen. Mainittu ase-       mattikasvatushallituksen virkamiesten osalta
10729:                                                                                                    •,r,··
10730:                                               N:o 464                                            3
10731: 
10732: olisi tarpeellista säätää vastaava oppimateriaa-    sen organisaatiouudistuksen yhteydessä annetta-
10733: lin laatimiskielto. Tätä asiaa tutkitaan ja sHhen   vassa asetuksessa.
10734: palataan mahdollisen ammattikasvatushallituk-
10735:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1980.
10736: 
10737:                                                                   Opetusministeri Pär Stenbäck
10738: 4                                           1980 vp.
10739: 
10740: 
10741: 
10742: 
10743:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10744: 
10745:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      läroböcker. Denna punkt i förordningen var
10746: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-         emellertid föråldrad, emedan en särskild läro-
10747: velse av den 7 oktober 1980 tili vederbörande      medelsbyrå redan år 1973 hade inrättats vid
10748: medlem av statsrådet översänt av.skrift av föl-    skolstyrelsen. Läromedelsbyrån bereder och
10749: jande av ri:ksdagsman Hannu Tenhiälä under-        fördrar ärenden rörande läroböcker och andra
10750: tecknade spörsmål nr 464:                          läromedel som bör godkännas av skolstyrelsen.
10751:                                                    Som sakkunniga anlitas bl.a. andra tjänstemän
10752:           Är Regeringen medveten om, att in-       vid skolstyrelsen, främst från läroplansbyrån
10753:        nehavare av tJjänst eller befattning .som   och inspektionsbyrån. Av denna anledning
10754:        utför arbete av samma slag och vikarier     ansågs det vara nödvändigt att vidga den krets
10755:        för dessa .samt förläggare av läromedel     som vid utarbetandet av läromedel bör anses
10756:        på grund av ovan nämnda förordning          jävig. Förbudet gäller samtliga förläggare, var-
10757:        inte har en likvärdig inbördes ställning,   för det intc kan vara fråga om bristande jäm-
10758:        och om så är fallet,                        Hkhet mellan dem. Ingår f.ramställande av läro-
10759:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     medel i tjänsteåliggandena, betalas ingen s.är-
10760:        ta för upphävande av denna överflödiga      skild ersättning för detta, och någon sådan
10761:        förordning som leder tili bristande jäm-    kan inte heller betalas.
10762:        likhet?                                         Förbudet försätter inte tjänstemännen i olika
10763:                                                    ställning. Personet i arbetsavtalsförhållande vid
10764:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skolstyre1sen kan inte som beslutsfattare eller
10765: samt anföra följande:                              f.öredragande delta i granskningen och godkän-
10766:    48 § 1 mom. förordningen om ,skolstyrelsen      nandet av läromedel. De personer som åsyftaJs i
10767: ( 293/69), som nämns i spörsmålet, hade tidi-      spörsmå1et är anställda i arbetsavtals.förhållan-
10768: gare den lydelsen, att skolstyrelsens general-     de. Den finskspråkiga benämningen "moment-
10769: direktör, överdirektör och avdelningschefer        tilainen" beror på att dessa personer har av-
10770: samt tjänstemännen vid läroplansbyrån och          lönats med ans1ag, .som upptagits under olika
10771: svenskspråkiga undervisningsbyrån inte fick        sådana moment i statsförslaget som är avsedda
10772: utgiva lärobok eller därtill anslutet hjälpmedel   för utveoklande av utbildningen.
10773: för undervisningen eller vara författare tili          I spörsmålet hänvisas vidare tili vi-ssa andra
10774: sådana om avsikten var att läroboken eller          tjänstemän inom undervisningsväsendet, för
10775: hjälpmedlet för undervisningen skulle användas     vilkas del motlsvarande begränsning inte existe-
10776: vid skolstyrelsen underställd skola eller läro-    rar. Motsvarande stadganden gäller inte under-
10777: anstalt. Genom förordningen angående ändring       visningsministeriets skolavdelning, länsstyrel-
10778: av förordningen om skolstyrelsen (313/80) för-     sernas skolavdelningar, länskonsulenter, kom-
10779: bjöds skolstyrelsens tjänstemän generellt att       munernas skoldirektörer och kommunernas un-
10780: utgiva lärobok eHer därmed jämförbart läro-        derv1sningschefer, men ifrågavarande tjänste-
10781: medel eller vara författare tili sådana, om av-    män kan inte heller delta i godkännandet av
10782: sikten var att läroboken ellet läromedlet skulle   läromedel vid skolstyre1sen. Godkännandet av
10783: användas vid skolstyrelsen underställd skola       läroböok!er har för skolstyrelsen underställda
10784: eller läroanstalt.                                 läroanstalters vidkommande ålagts skolstyrel-
10785:    Bakgrunden tili den ovan nämnda förord-          sen. Genom förordning har inte heller stad-
10786: ningens tidigare lydelse var, att kollegieleda-     gats, vilka av skolstyrelsen godkända läroböck-
10787: möterna å ena sidan och de tjänstemän som           er eller andra läromedel varje enskild kommun
10788: ansvarar för utvecklandet av läromedel å andra     sikall välja för att användas i deSis skolor. Be-
10789: sidan inte får medverka vid framställningen av      slut om detta fattas enligt vedertagna normer
10790:                                             N:o 464                                             5
10791: 
10792: för kommunalt beslutsfattande. Det vore nöd-      oeh aktualiseras i den förordning som kollllirer
10793: vändigt att även för yrkesutbildningsstyrelsens   att ges i samband med en eventuell organisa-
10794: tjänstemän stadga om mots.v~_rande förbud mot     tionsreform som gäller yrkesutbildnings,styrel-
10795: utarbetande av läromedel. Arendet undersöks       sen.
10796:      Helsingfors den 12 november 1980.
10797: 
10798:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
10799: 
10800: 
10801: 
10802: 
10803: 0880010983
10804:                                               1980 vp.
10805: 
10806: Kirjallinen kysymys n:o 465.
10807: 
10808: 
10809: 
10810: 
10811:                                   Anna-Liisa Jokinen ym.: Vesakkomyrkkyjen kieltämisestä.
10812: 
10813: 
10814:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10815: 
10816:    Kuluneen kesän aikana on tullut aikaisem-         tä tietoja on kuitenkin saatavissa kansainväli-
10817: paa selvemmin julkisuudessa käsittelyn alai-         seltä tasolta, mutta on käynyt ilmeisen sel-
10818: seksi se erittäin vakava vaara, joka uhkaa kan-      väksi, että niitä ei ole saatettu Suomessa laa-
10819: salaisia ja heidän terveyttään voimakkaasti          jasti kansalaisten tiedoksi. Viljakasvien, peru-
10820: lisääntyneiden kasvimyrkkyjen käytön vuoksi.         noiden, juureksien ja muiden vihannesten vil-
10821: Suomessa suoritetut tutkimukset eivät ole an-        jelyssä käytettyjen myrkkyjen määrä yltää vuo-
10822: taneet riittävästi tietoa siitä todellisesta vaa-    sittain tuhansiin tonneihin näinkin pienessä
10823: rasta, joka erilaisilla hormonivalmisteilla ja       maassa kuin Suomi on.
10824: kasvinsuojelymyrkyillä todellisuudessa on. Näi-
10825: 
10826: 
10827:                              Torjunta-aineiden myynti Suomessa 1979:
10828:                                                                     tonnia       milj. mk
10829:              peittausaineet yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . .    326,0  5,0
10830:                joista elohopeaa sisältävät . . . . . . . . . . . . . .      190,5
10831:              maatalouden hyönteismyrkyt . . . . . . . . . . . . . .         444,8  8,2
10832:              kotitalouksien ja karjatilojen sekä varastojen
10833:                hyönteismyrkyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466,3  9,1
10834:              maatalouden kasvinsuojeluaineet . . . . . . . . . . . 1 022,0        64,8
10835:              metsätalouden torjunta-aineet . . . . . . . . . . . . .        254,2  3,8
10836:              kasvun säätelyaineet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  62,2  1,0
10837:                                                             ------------~--------~
10838:                                                               yhteensä 5 012,9    93,1
10839: 
10840: 
10841:    On selvää, että tällaisten myrkkymäärien             Varmaa on myös se, että viime vuosina
10842: käyttö ei voi olla aiheuttamatta hyvinkin vaka-      ovat lasten ja myös aikuisten oudot allergiset
10843: via seurauksia. Vietnamissa käytetyt ja siellä       sairaudet lisääntyneet hälyttävästi, mutta mistä
10844: sikiövaurioita aiheuttaneet vesakkomyrkyt ja         ne johtuvat, sitä ei haluta myöntää, koska
10845: kasvinsuojeluaineet ovat meillä edelleen mu-         maassamme toimii suuri ja laaja teollisuuden-
10846: kana rikkaruohojen torjunnassa. Äskettäin on         ala lähes pelkästään näiden tuhoisien myrkky-
10847: tutkittu kahta sikiövaurioista rusakon poikasta,     jen valmistuksessa, ja lisäksi meillä osittain
10848: jotka on löydetty Pohjanmaalta. On todettu           tuntemattomia ja muualla jo kiellettyjä myrk-
10849: emojäniksen saaneen joitakin myrkkyjä, joita         kyjä tuodaan maahan suuria määriä.
10850: ei ole voitu tunnistaa poikasten ollessa sikiö-         On valitettavaa, että esim. keväällä Suo-
10851: asteella. Kuinka monia tuhansia jänisten ja          messa ilmestynyt virallinen tutkimus vesakko-
10852: muiden eläinten jälkeläisiä jo vaeltaa Suomen        myrkkyjen vaikutuksesta ei vielä myöntänyt
10853: metsissä todistuskappaleina siitä, miten vilie-      todellista vaaraa näiden taholta. Miksi tästä
10854: lyksillä ja vesakoissa käytetyt myrkyt vaikut-       tutkimuksesta puuttui hyvin merkittäviä ja rat-
10855: tavat. Lisäksi säilöntäaineissa on monia elimis-     kaisevasti asiaan vaikuttavia tutkimuskohteita?
10856: tölle erittäin vaarallisia aineita, vaikka tutki-    Miksi siis koko VR:n piirissä käytetty ma-
10857: mukset eivät kerro koko totuutta.                    teriaali oli jätetty ulkopuolelle?
10858: 088001124X
10859: 2                                            1980 vp.
10860: 
10861:    Miksi myös juolavehnän torjuntaan käyte-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10862: tyt vaaralliset myrkyt saatiin levittää pelloille   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10863: ja luontoon keväällä, vaikka jo silloin tuli        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
10864: julki tutkimus, joka osoitti ne erittäin vaa-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10865: rallisiksi?
10866:    Miksi tämä tieto julkaistiin vasta syksyllä?               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10867: Olen nähnyt miten käytännössä tämä tuhoisa                 ryhtyä, jotta Suomen kansan terveyttä
10868: hormonivalmiste tappaa ruohot ja kaiken kas-               uhkaavien vesakko- ym. myrkkyjen
10869: vun, sekä mustuttaa pensaat ja peltojen pien-              käyttö kielletään ja saadaan aikaan sel-
10870: tareet, joihin sitä on kylvetty. Näissä paikoissa          lainen lainsäädäntö, että kansalaisten
10871: poimivat lapset mansikoita ja siellä liikkuvat             terveyttä    vahingoittavia     kemiallisia
10872: kissat ja koirat kuljettaen myrkkyjä.                      myrkkyjä ei enää levitetä maahan ja
10873:    Kuluneen kesän aikana alkoi tulla riittävästi           vesistöihin ja että säilöntäaineiden käyt-
10874: hälyttävää tietoa julkisuuteen, ja sen tuloksena           töä rajoitetaan ja huolellista tutkimus-
10875: ryhdyttiin vesakkomyrkkyjen käytön rajoitta-               työtä lisätään myrkkyjen käytön rajoit·
10876: miseen, vaikka se olisi pitänyt tehdä jo vii-              tamiseksi?
10877: meistään 10 vuotta sitten, kuten tehtiin Ruot-
10878: sissa, jossa vesakkomyrkkyjen käyttö on kiel-
10879: letty tänä vuonna jo kokonaan.
10880:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1980.
10881: 
10882:          Anna-Liisa Tokinen            Paula Eenilä                   I.-C. Björklund
10883:          Heli Astala·                  Terhi Nieminen-Mäkynen         M.-L. Salminen
10884:          Pentti Lahti-Nuuttila         Inger Hirvelä                  Vappu Säilynoja
10885:          U.-L. Alppi                   Arvo Kemppainen                Liisa Jaakonsaari
10886:          Risto Tuominen                Kati Peltola                   Niilo Hämäläinen
10887:          Lauha Männistö                Ensio Laine                    Sakari Knuuttila
10888:                                        Helvi Niskanen
10889:                                               N:o 465                                               3
10890: 
10891: 
10892: 
10893: 
10894:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10895: 
10896:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa         Torjunta-aineet ovat lääkkeiden ja elintar-
10897: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vikkeiden lisäaineiden ohella ainoita kemikaali-
10898: olette 7 päivänä syyskuuta 1980 päivätyn kir-        ryhmiä, joiden käyttö voimassa jo olevan lain-
10899: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     säädännön mukaan on viranomaisten ennakko-
10900: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tarkastuksen ja -hyväksymisen varaista. Tämä
10901: Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuuluvasta kir-          ennakkotarkastus ja hyväksyminen on säädetty
10902: jallisesta kysymyksestä n:o 465:                     ja suoritetaan juuri kansalaisten terveyden ja
10903:                                                      ympäristön suojaamiseksi haitallisilta vaikutuk-
10904:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       silta.
10905:        ryhtyä, jotta Suomen kansan terveyttä            Lainsäädännössä viranomaisille on annettu
10906:        uhkaavien vesakko- ym. myrkkyjen              valta kieltää valmisteen käyttö, myös hyväksy-
10907:        käyttö kielletään ja saadaan aikaan sel-      tyn valmisteen käyttö, jos siitä voidaan perus-
10908:        lainen lainsäädäntö, että kansalaisten        tellusti olettaa aiheutuvan terveydellistä vaa-
10909:        terveyttä    vahingoittavia     kemiallisia   raa.
10910:        myrkkyjä ei enää levitetä maahan ja              Valtioneuvoston asettama tuotevalvontako-
10911:        vesistöihin ja että säilöntäaineiden käyt-    mitea selvittää paraikaa, miten kemikaalien
10912:        töä rajoitetaan ja huolellista tutkimus-      ennakkotarkastus ja -valvonta laajemmin tulisi
10913:        työtä lisätään myrkkyjen käytön rajoit-       järjestää niin, että kemikaalien terveys- ja ym-
10914:        tamiseksi?                                    päristöhaitat voitaisiin estää.
10915:                                                         Useimmat maassamme käytetyt kemikaalit
10916:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-         ovat ulkomailla kehitettyjä ja tuotettuja, minkä
10917: taen seuraavaa:                                      vuoksi tutkimuksen ja valvonnan tuloksellinen
10918:     Lääkintöhallitus asetti syksyllä 1979 maam-      ja tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyt-
10919: me johtavista toksikologeista kootun työryhmän       tää kansainvälistä yhteistyötä. Tällaisen yhteis-
10920: selvittämään vesakontorjunta-aineiden mahdol-        työn järjestämiseksi on erityisesti OECD teh-
10921: lisia terveyshaittoja. Selvityksessä todettiin,      nyt työtä jo usean vuoden ajan, mihin työhön
10922: että maassamme käytössä olevien vesakontor-          myös Suomi on osallistunut. Pohjoismaiden vi-
10923: junta-aineiden ei voida katsoa aiheuttavan oh-       ranomaisten kesken on jo pitkään ollut tällä
10924: jeidenmukaisesti käytettynä sellaista terveydel-     alalla yhteistyötä ja tietojen vaihtoa. Tutkimus-
10925: listä haittaa, joka antaisi aihetta näiden ainei-    työtä tullaan mahdollisuuksien mukaan lisää-
10926: den käytön kieltämiseen.                             mään.
10927:       Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1980.
10928: 
10929:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
10930: 4                                          1980 vp.
10931: 
10932: 
10933: 
10934: 
10935:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10936: 
10937:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Bekämpningsmedlen är vid sidan av läke-
10938: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse       medlen och tillsatsämnena i livsmedel de enda
10939: av den 7 september 1980 till vederbörande           kemikaliegrupper, vilkas användning enligt
10940: medlem av statsrådet för avgivande av svar          redan gällande lagstiftning är underkastad för-
10941: översänt avskrift av följande av riksdagsman        handskontroll och -godkännande från myndig-
10942: Anna-Liisa Jokinen m. fl. undertecknade spörs-      heternas sida. Denna förhandskontroll och
10943: må1 nr 465:                                         detta godkännande har intagits i lagstiftningen
10944:                                                     och utförs enkom för skyddande av medbor-
10945:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           garnas hälsa och miljön mot skadliga verk-
10946:        vidta för att förbjuda användningen av       ningar.
10947:        sly- o.a. dyl. gifter, som äventyrar det         I lagstiftningen har myndigheterna givits be-
10948:        finska fo1kets hälsa. och för att åstad-     fogenhet att förbjuda användningen även av
10949:        komma en sådan 1agstiftning att ke-          godkänt preparat, om det med fog kan för-
10950:        miska gifter som skadar medborgarnas         modas medföra men för hälsan.
10951:        hä1sa inte 1ängre sprids på marken och          Kommitten för produktkontrollfrågor, som
10952:        i vattendragen och att användningen          tillsatts av statsrådet, utreder för närvarande
10953:        av konserveringsmede1 begränsas och          hur förhandskontrollen och -övervakningen av
10954:        undersökningsarbetet ökas för begräns-       kemikalier kunde ordnas i större utsträckning
10955:        ning av användningen av gifter?              så, att kemikaliernas men för hälsan och mil-
10956:                                                     jön kunde förebyggas.
10957:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-            De flesta av de kemikalier som används
10958: samt anföra följande:                               i vårt land har utvecklats och producerats
10959:                                                     utomlands, varför en framgångsrik och ända-
10960:    Medicina1styrelsen tillsatte hösten 1979 en      målsenlig organisering av undersökningen och
10961: arbetsgrupp, bestående av vårt lands ledande        övervakningen förutsätter internationellt sam-
10962: toxikologer, för att utreda slybekämpnings-         arbete. OECD har redan i flera års tid arbetat
10963: medlens eventuella hälsorisker. I utredningen       för organiseringen av ett dylikt samarbete.
10964: konstaterades att de slybekämpningsmedel som        Även Finland har deltagit i detta arbete. De
10965: används i vårt land, om de används enligt           nordiska myndigheterna har redan 1änge sam-
10966: anvisningar, inte kan anses föranleda sådant        arbetat och utbytt information på detta om-
10967: men för hälsan som skulle ge anledning till         råde. Undersökningsarbetet kommer i mån av
10968: att förbjuda användningen av dessa medel.           möjlighet att ökas.
10969:      Helsingfors den 14 november 1980.
10970: 
10971:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
10972:                                                1980 vp.
10973: 
10974: Kirjallinen kysymys n:o 466.
10975: 
10976: 
10977: 
10978: 
10979:                                   V. Vennamo: Lohjan kouluolojen parantamisesta.
10980: 
10981: 
10982:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10983: 
10984:    Maassamme viime vuosikymmeninä harjoite-          tamaan koulua. Tämä on erJtytsen hankalaa
10985: tulla koulupolitiikalla on maaseudun ja erityi-      kovilla pakkasilla ja sateisina päivinä. Lisäksi
10986: sesti syrjäkylien pienkouluja lakkautettu sekä       oppilaat joutuvat koulua vaihtaessaan ylittä-
10987: sen seurauksena tehty asutuskeskuksiin valta-        mään raskaasti liikennöidyn ajoväylän. Lohjalla
10988: via massakouluja, joissa monessa tapauksessa         pidetäänkin ~tilastollisena ihmeenä sitä, ettei
10989: on oppilaita paljon enemmän kuin paikkoja.           vakavia onnettomuuksia ole ~sattunut.
10990: Koulujen lakkauttaminen on osaltaan autioit-            Eikä välitöntä parannusta kouluoloihin Loh-
10991: tanut syrjäkyliä ja maaseutua sekä luonut muut-      jalla ole nähtävissä. Päin vastoin pelätään kou-
10992: topainetta asutuskeskuksiin, joissa lisääntyvät      lutilanteen ensi syksynä nykyisestäänkin pahe-
10993: kouluhäiriöt ovat kaikkien tuntemia. Tällainen       nevan.
10994: koulupolitiikka ei ole järkevää eikä kenenkään          Samaan aikaan kun Lohjalla katnppaillaan
10995: etujen mukaista.                                     tilanpuutteessa valtavan massakoulun ongelmien
10996:    Esimerkiksi Lohjan kaupungissa Uudellamaal-       kan:ssa, ovat lähiseudun syrjäkylien pienkoulut
10997: la on peruskoulussa 1 800 oppilasta, v:aikka         lopettaneet toimintansa.
10998: paikkoja kolmessa eri koulussa on vain 1 200            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
10999: oppilaalle. Koulurakennukset ovat toisistaan         tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
11000: noin puolen kilometrin etäisyydellä. Näistä vuo-     tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
11001: sisadan alkupuolella rakennettu puukoulu huo-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
11002: lettaa sekä opettajia että vanhempia, koska se       sen:
11003: on sokkeloinen ja erityisen palovaarallinen.
11004: Muissa kouluisSta on tilapäisratkaisuilla tehty                Mitä Hallitus yleisesti aikoo tehdä
11005: väliseinillä lisää luokkia ja mm. Tytyrin kou-              vielä jäljellä olevien pienten k:oulujen
11006: lulla on tuulikaapista tehty luokka, jossa nau-             pelastamiJseksi ja jo lakkautettujen kou-
11007: lakeiden alla annetaan tukiopetusta. Tilojen                lujen uudelleen ottamiseksi koulukäyt-
11008: puutteesta, kertoo sekin, että puukoulun näyt-              töön sekä suurten massakowuje.n hait-
11009: tämö toimii luokkana samoin kuin urheiluvä-                 tojen estämiseksi, ja
11010: lineiden säilytyshuone.                                        aikooko Hallitus Lohjan tapauksessa
11011:    Kun tiloja ei o1e kaikille, niin monet oppi~             ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin Lohjoo
11012: laat joutuvat päivittäin jopa joka välitunti vaih-          kouluolojen pa.ranta,miseksi?
11013:          Helsångissä 7 päivänä lokakuuta 1980.
11014: 
11015:                                            Veikko Vennamo
11016: 
11017: 
11018: 
11019: 
11020: ,._.,:
11021: 
11022: 
11023: 
11024: 
11025: 0880010994
11026: 2                                              1980 vp.
11027: 
11028: 
11029: 
11030: 
11031:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11032: 
11033:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momendssa       tään sellaista tapausta, että ·ala-asteen koulua
11034: mainitu~sa tarkoitpk~e.ssa Te, Herra Puhemies,      perustettaessa olisi haettu opetusministeriöltä
11035: olette' kirj:Yellänne 7 päivältä lokakuuta 1980 peruskouluasetuksen 181 §:ssä tarkoitettua
11036: n:o ;1524 lähc=ttänyt valtioneuvoston asianomai- poikkeuslupaa säädetyistä oppilasmääristä poik-
11037: sen jä;;enen vastattavaksi kansanedustaja Veik- keamiseen.
11038: ko. Vennamon seuraavan kirjallis,en kysymyk~            Suurten koulujen, erityisesti yläasteen kou-
11039: sen'n:Ö 466:                     · ·                lujen vruikeuksista on kärjistynein työrauhaon-
11040:                                                     gelma. Ongelma pyritään poistamaan ensisijai-
11041:            .:Mitä:' 'Hallitus yleisesti aikoo tehdä sesti opetukselHsilla ja kasvatuksdlisilla keinoil-
11042:       , vielä 'jäljellä olevien pienten koulujen la. Parhaillaan kokeillaan pienluokkafyöskente-
11043:           pelalstamiseksi ja jo lakkautettujen kou- Iyä, jossa erityishuolenpitoa vaativat· häiriöop-
11044:           lujen. uudelleen ottamiseksi koulukäyt- pilaat. siirretään tarvittaessa eripituisiksi ajoiksi
11045:        .; töön·: sekä suurten massakoulujen hait- omaksi n6rmaalilu6kkaa· pienemmäksli _ryhmäk-
11046:           tojen'' ~~tämiseksi, ja                   seen. Vanhassa koulurakennuksessa toimiva
11047:              aikooko Hallitus Lohjan tapauksessa suuri koulu joutuu vähäisestäkin oppilasniäärän
11048:           ryhtyä pikaisiin · toimenpiteisiin Lohjan lisäyksestä helposti tilaongelmiin. Tilaongelmat
11049:        · kouhiolojen parantamiseksi?                 kertautuvat sitä mukaa kuin koUlun laajen-
11050:                                                     nuksen tai. saneerauksen tot·euttaminen viiväs-
11051:    Vastauks~ria: kysymykseen esitän kunnio1t- tyy. Näin on käynyt kysymyksessä ·tarkoitetussa
11052: taen seuraavaa:                                      Anttilan yl~asteen koulussa, joka 'ori LOhjan
11053:    Haja-asutusalueiden oppilasmäärien pienenty- kaupungin; Lohjan maalaiskunnan . ja Samma-
11054: minen .ei . johdu pelkästään, muuttoliikkeestä, tin kunnan yhteinen.' Rakennustyöt -oli suun-
11055: vaan· nl:erkii:tävin ··syy 'on syntyvyyden valta- niteltu aloitettavaksi 1. 5. 1980; Rakennushank-
11056: kunnallinen alentuminen. Näin ollen · pie.tl!ten keen laajuuden ja· sen sisältämien ·:m9ninaisten
11057: koulujer:t lakk!}uttamirl~n ja toisaalta taajamien muiden kuin varsinaisten koulutilojen· vuoksi
11058: kouluty;öt~. vaikeuttava. ko].ilutilojen p\lute ei- rakennushankkeen huonetilaohjelmaa .ei ehd:itty
11059: vät. ol!' 'i-:Uppuvuu,ssuhteessa toisiinsa. Viime vahvistaa niin ajoissa, että. Lohjan ~aupungiri
11060: vuosina ,.Qn useaan··· otteeseen . alennettu perus- rakentan:lislupa:hakemus olisi· voitu ott~a huo~
11061: kouhm .ala-asteen . opettajien palkkaukseen mioon. vuoden 1980 rakentamiship1a J:Pyönnet-
11062: myoilllettiivlin valtiono~tiuden ehtoja siten, että täessä. ··      ·        ·            '
11063: kouluja on voii:u. sallyttaä   'aikaisempaa pienem-     Tässä 'yhteydessä haluan korost~a' ~itä,· että
11064: millä oppilasmäärillä. Pienten ala-asteiden opet- niin Jmip,, perU;skoulun .ylläpito my~, J.toulu-
11065: tajan palkkauksen valtionosuuden ehtona ole- tilojen hankkiminen kuuluu kunnalle. Valtio
11066: vat vähimmäisoppilasmäärät ovat nylwis~lläi;ip.; . osallistuu koulurakennushankkeen rahoitukseen
11067: niin alhaiset, ettei kouluviranomaisten ldlyteiiä: . myöntämällä kunnan hakemuksesta hankkeen
11068: vissä olevilla keinoilla pystytä nykyistä tehok- toteuttamiseen valtionosuutta ja lainaa. Val-
11069: kaammin jarruttamaan koulujen lakkautumilsta tionosuuden ja lainan saamisen edellytyk1senä
11070: niiden oppilasmäärän pienentymisen vuoksi.           on, että kunta on saanut koulurakennustyötä
11071:    Jo lakkautetun koulun uudelleen ottaminen varten rakentamisluvan opetusministeriöltä.
11072: koulukäyttöön merkitsee koulun perustamista.            Saadun tJiedon mukaan Lohjan kaupunki on
11073: Nykyään näin tapahtuu ani harvoin. Tietooni hakenut Anttilan yläasteen rakennustyölle ra-
11074: ei ole tullut, että koulun perustamisen edelly- kentamislupaa vuoden 1981 määrärahoista, ja
11075: tyksenä olevia oppilasminimejä olisi vaadittu Uudenmaan lääninhallitus on asettanut sano-
11076: alennettavaksJ.. Tiedossani ei myöskään ole yh- tun hankkeen ensimmäiselle sijalle Uudenmaan
11077:                                                N:o 466                                             :3
11078: 
11079: läänin koulurakennushankkeiden kiireellisyysjär-      va:t, ei voi meellisessäkään tapauksessa erik-
11080: jestyksessä.                                          seen myöntää rakentamislupaa yksittäiselle ra-
11081:    Rakerutamislupien myöntäminen tapahtuu sää-        kennushankkeelle. Vuoden 1981 määrärahoista
11082: detyssä järjestyksessä. Tämän mukaan rakenta-         rahoitettaville koulurakennushankkeille on tar-
11083: misluvat myönnetään vuosittain yhdellä kevtaa,        koitus myöntää rakentamisluvat tammi-helmi-
11084: sitten kun kouluhallitus on tehnyt yhtenäisen         kuun vaihteessa vuonna 1981.
11085: ehdotuksen rakentamislupien myöntämisestä ja             Mahdomsuuksista rakentamisluvan myöntä-
11086: asia on ollut valmistavas,ti käsiteltävänä va1trlo-   miseen Lohjan kaupungille ei asian kesken-
11087: neuvoston raha-asiainvaliokunnassa. Näin ollen        eräisyyden huomioon ottaen voida tässä vai-
11088: opetusministeriö, joka myöntää rakentamislu-          heessa lausua mitään.
11089:       Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1980.
11090: 
11091:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
11092: 4                                             1980 vp.
11093: 
11094: 
11095: 
11096: 
11097:                           T i 11 R i k s d a g en s     H e r r T a 1 m a n.
11098: 
11099:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fotdras föt att grunda en skola. Jag hat inte
11100: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             hellet vetskap om ett enda sådant fall, dät
11101: velse ~av den 7 oktober 1980 nr 1524 tili             man vid grundandet av en lågstadieskola hos
11102: vederbörnnde medlem av statsrådet översänt            undervisningsministeriet skulle ha ansökt om
11103: avskrift av följande :av riksdagsman Veikko           det tilistånd tili undantag ftån de lagstadga-
11104: Vennamo ställda spörsmål nr 466:                      de elevaotalen som avses i 181 § grundskol-
11105:                                                       fötordningen.
11106:             Vad ämnar Regeringen i ,allmänhet             I 1stora skolot, sätskHt i högstadier, gäller
11107:        göra för att rädda de små skolor som           det mest tillspetsade problemet arbetsron.
11108:        ännu finns kvar och för att på nytt            I fötsta hand strävat man tili att avlägsna
11109:        taga i bruk sådana skolor som redan            ptob1emet genom didaktiska och pedagogiska
11110:        indragits samt för att minska de olä-          metodet. För tillfället pågår försök med arbe-
11111:        genheter som de stora mammutskolor-            te i små klasset, vilket innebär att störande
11112:        na medför, och                                 elevet som behövet speciell tillsyn vid behov
11113:             har Regeringen för avsikt att skrida      föt längre ellet kottare tid flyttas över i sät-
11114:        ,tJill snabba åtgärder i fallet Lojo för       skilda gruppet som är mindre än notmalklas-
11115:        att fövbättra skolförhållandena i Lojo?        serna. En stot :skola som arbetar i en gam-
11116:                                                       mal skolbyggnad drabbas lätt av utrymmes-
11117:    Såsom svar på detta spötsmål fåt jag vötd-         bl1ist även vid små ökningat i elevantalet. Ut-
11118: samt anföta följande:                                 rymmesbtisten mångfaldigas allt eftet som ut-
11119:    Minskningen :av elevantalet i g1esbygderna         vidgningsarbetet ellet saneringen av skolan för-
11120: berot inte enbart på flyttningsrörelsen, utan         dröjs. Detta hat hänt vid Anttilan yläaste
11121: huvudorsaken är den tiksomfattande nativitets-        benämnda högstadieskola, som ät gemensam
11122: minskningen. Sålunda är indtagningen av de            föt Lojo stad, Lojo landskommun och Sam-
11123: små skolotna å ena sidan och btisten på skol-         matti kommun. Avsikten vat att inleda bygg-
11124: utrymmen som försvåtar skolatbetet i bosätt-          nadsatbetet den 1 maj 1980. P.g.a. byggnads-
11125: ningscentta å andta sidan inte betoende av            projektets omfattning och de mångahanda öv-
11126: vatandta. Undet de senaste åren har villkoten         tiga uttymmen som, fötutom de egentliga skol-
11127: föt beviljande av statsandel för avlöningen av        utrymmena, ingåt i det, kunde projektets tums-
11128: lätave i grundskolans lågstadium sänkts upp-          progtam inte fastställas i så god tid att den
11129: repade gånget, 1så att det vatit möjligt att upp-     av Lojo 1stad inlämnade ansökan om byggnads-
11130: tätthålla skolorna med mindre elevantai än ti-        tillstånd kunde ha beaktats då byggnadstill-
11131: digare. De minimielevantal som utgöt vilikot          stånden föt åt 1980 beviljades.
11132: för statsandel föt lärarlönerna i små lågsta-             I detta sammanhang vill jag poängtera att
11133: diet är föt närvatande så låga, att den indrag-       det ankommer på kommunen att anskaffa skol-
11134: ning av :skolorna :som sket p.g.a. minskade           uttymmen lika väl som att upptätthålla grund-
11135: elevsifftot inte effektivare än föt närvarande        skola. Staten deltat i ett skolbyggnadsptojekt
11136: kan bromsas med de medel som står skol-               genom att på kommunens ansökan bevilja stats-
11137: myndighetetna tili buds.                              andel och lå:n föt fötverkligande av projek-
11138:    Att på nytt ta en redan indragen skola i           tet. En förutsättning föt att erhålla statsandel
11139: bruk innebät att en skola grundas. Nuförti-           och lån ät att kommunen av undervisnings-
11140: den sket detta yttetst sällan. Det har inte           ministeriet ethållit byggnadstillstånd föt arbe-
11141: kommit tili min kännedom att man skulle ha            tet.
11142: krävt en minskning av de minimielevantal som             Enligt uppgift har Lojo stad för Anttilan
11143:                                              N:o 466                                              5
11144: 
11145: yläaste ansökt om byggnadstillitånd ur a:nsla-     som beviljar byggnadstillstånden, kan alltså inte
11146: gen för 1981, och länsstyrelsen i Nylands Iän      ens i brådskande fall särskilt bevilja byggnads-
11147: har placerat sagda projekt på förs·ta plats i      tillstånd för något enskilt byggnadsprojekt. Av-
11148: den skyndsamhetsordning för skolbyggen som         sikten är att ei månadsskiftet januari-februari
11149: uppgjorts för Nylands Iän.                         1981 bevilja byggnadstillstånden för de skol-
11150:    Bevlljandet av byggnadstillstånd sker i stad-   byggen som skall finansieras med 1981 års
11151: gad ordning. Enligt denna bevlljas byggnads-       anslag.
11152: tillstånden årligen på en gång efter det att          Med beaktande av att ärendet är under be-
11153: skolstyrelsen uppgjort ett enhetligt förslag om    redning kan man i detta skede inte uttala sig
11154: bevlljande av byggnadstillstånd och ärendet        om möjligheterna att bevilja byggnadstillstånd
11155: undergått förheredande behandling i statsrå-       åt Lojo stad.
11156: dets finansutskott. Undervisningsministeriet,
11157:       Helsingfors den 12 november 1980.
11158: 
11159:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
11160: 
11161: 
11162: 
11163: 
11164: 088001:(}9914
11165:      ~' ' . 1
11166: 
11167: 
11168: 
11169: 
11170: 'l
11171:                                               1980 vp.
11172: 
11173: Kirjallinen kysymys n:o 467.
11174: 
11175: 
11176: 
11177: 
11178:                                   Väänänen: Asuntoloiden kanttiinien liikevaihtoverovelvollisuu-
11179:                                      desta.
11180: 
11181: 
11182:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e II e.
11183: 
11184:     Liikevaihtoveroasetuksen 2 § :n mukaan lii-      vain asukkaiden käytössä. Asukkaat ovat mo-
11185: kevaihtoverolaissa tarkoitettuna liiketoimintana     nesti hyvin pienituloisia, joten liikevaihtovero-
11186: ei pidetä kahden tai useamman työnantajan yh-        vapauden myöntäminen olisi paikallaan.
11187: dessä henkilökunnilleen järjestämää tarjoilua,          Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
11188: milloin tarjoilu tapahtuu työnantajan yhteisessä     jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtio-
11189: tai jonkun heistä hallinnassa olevassa huoneistos-   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11190: sa ainoastaan työnantajien henkilökunnalle ja        seuraavan kysymyksen:
11191: heidän vierailleen, vaikka tarjoilu olisikin luo-
11192: vutettu toisen toimitettavaksi.                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11193:     Asuntoloissa toimivia ns. kanttiineita ei lii-          siin liikevaihtoverolain muuttamiseksi
11194: kevaihtovero-oikeuden mukaan voida verrata                  siten, että myös asuntoJoiden kanttiinit
11195: näihin työmaaruokaloihin. Kuitenkin näin voi-               rinnastettaisiin työmaaruokaJoihin ja va-
11196:  taisiin hyvin tehdä, koska asuntoJoiden kanttii-           pautettaisiin liikevaihtoverosta?
11197: neihinkaan ei ole pääsyä ulkopuolisilla. Ne ovat
11198:   Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1980.
11199: 
11200:                                          Marjatta Väänänen
11201: 
11202: 
11203: 
11204: 
11205:  088001088$
11206: 2                                             1980 vp.
11207: 
11208: 
11209: 
11210: 
11211:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11212: 
11213:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ka. Korkein hallinto-oikeus katsoi säätiön har-
11214: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         joittavan tarjoilutoimintaa ansiotarkoituksessa
11215: olette 7 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-         ja muutoinkin liiketoiminnan muodossa, minkä
11216: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vuoksi säätiö oli toiminnastaan liikevaihtovero-
11217: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      velvollinen. Toisena esimerkkinä mainittakoon
11218: Marjatta Väänäsen näin kuuluvasta kirjallises-       .liikevaihtovero-oikeuden päätös 24. 11. 1978,
11219: ta kysymyksestä n:o 467:                             D 2928/15/78. Henkilö harjoitti kanttiininpi-
11220:                                                      toa asunnottomille helsinkiläisille henkilöille
11221:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tarkoitetussa asuntolassa. Päivittäin kanttiinissa
11222:        siin liikevaihtoverolain muuttamiseksi        kävi noin 60 asiakasta. Kun toiminta tapahtui
11223:        siten, että myös asuntoloiden kanttiinit       ansiotarkoituksessa, henkilö oli kyseisestä kant-
11224:        rinnastettaisiin työmaaruokaloihin ja va-      tiinitoiminnasta liikevaihtoverovelvollinen.
11225: 1•'
11226:        pautettaisiirl liikevaihtoverosta?                Voidaan siis todeta, että edellä mainituissa
11227:                                                       tapauksissa verovelvolliseksi määrääminen . on
11228: '' • Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      perustunut siihen, että toimintaa on katSottu
11229: vasti setirairvaa:             ··                    harjoitettavan ansiotarkoituksessa. Sellainen
11230:      Liikevaihtoverolain 1 §:n mukaan liikevaihto-    kanttiin~- ja ru~kalatoimint~, i?~a harjoit~.ta~n
11231: veroa on suoritettava tavaran myynnistä, joka         asuntolmssa yksmomaan sostaalism perustem Ja
11232: tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Tavaran             ilman ansiotarkoitusta, on nykyistenkin sään-
11233: myyntinä pidetään myös majoitus- tai ravitse-         nösten mukaan liikevaihtoverosta vapaata.
11234: misliikkeessä tahi liiketoiminnan muodossa               Liikevaihtoveroasetuksen 2 § :n 1 momentin
11235: muualla tapahtuvaa tarjoilua. Mainitun säännök-       mukaan, verrattuna majoitus- ja ravitsemisliik-
11236: sen valossa on kysymyksessä tarkoitettujen            keistä annetun asetuksen 13 § : n 2 kohdan sään-
11237: asuntoloiden kanttiinien, joiden toimintaan           nöksiin, on tarjoilutoiminta liikevaihtoverosta
11238: yleensä liittyy myös huomattavia sosiaalisia piir-    vapaata nykyisellään myös silloin, kun se tapah-
11239: teitä, verovelvollisuusasema tulkinnanvarainen.       tuu asuntotalon keskusruokalassa tai -keittolas-
11240: Tarjoilun veronalaisuus riippuu nimittäin siitä,      sa talon asukkaille. Edellytyksenä on lisäksi,
11241: voidaanko sen katsoa tapahtuvan liiketoiminnan        että tarjoilua harjoittavaa ei ole muusta tarjoi-
11242: muodossa. Liiketoiminnan käsitettä ei ole laissa      lutoiminnasta määrätty verovelvolliseksi. Niissä
11243: määritelty, mutta oikeuskäytännössä on liike-         kyselyssä tarkoitetuissa tapauksissa, joissa tar-
11244: toiminnan tunnusmerkkeinä yleensä pidetty sitä,       joilu tapahtuu vain talon asukkaille, näyttäisi
11245: että toiminta tapahtuu ansiotarkoituksessa, että      liikevaihtoverovapaus siten jo nykyistenkin
11246: se on luonteeltaan jatkuvaa ja että se kohdistuu      säännösten nojalla useimmissa tapauksissa ole-
11247: edeltäkäsin rajoittamattomaan henkilöpiiriin.         van olemassa. Todettakoon, että edellä maini-
11248:      Asiaa koskevasta oikeuskäytännöstä voidaan       tuissa oikeustapauksissa tarjoilua tapahtui myös
11249: mainita korkeimman hallinto-oikeuden päätös           ulkopuolisille sekä, että tämä seikka käytän-
11250: 17. 4.1974, taltio 1605 (B 2775). Mainitussa          nössä estää verovapauden saannin nykyisellään
11251: tapauksessa oli kysymyksessä säätiö, joka har-        j.a muodostaa valvontavaikeuksineen esteen
11252: joitti omistamissaan huonetiloissa mm. ruokala-       myös verovapauden laajentamiselle.
11253: toimintaa. Ruoka-annoksia oli tarjolla paitsi            Asuntoloissa tarjoilutoimintaa harjoittavien
11254: säätiön talossa asuville myös ympäristön avo-         verovelvollisten myyntivoitto ja näin ollen myös
11255: huollossa oleville vanhuksille ja vammaisille.        suoritettavan liikevaihtoveron määrä on toimin-
11256: Ruoka-annos maksoi neljä markkaa ja sen tar-          nan luonteesta johtuen pieni. Kun verovelvolli-
11257: koitus oli kattaa tavaraostot ja emännän palk-        nen maksaa liikevaihtoveroa vain myynti- ja os-
11258:                                               N:o 467                                               3
11259: 
11260: tohintojen välisestä erotuksesta, ei ruoka-annok-       Kuten edellä esitetystä ilmenee, ei asuntoloi-
11261: siin sisältyvän liikevaihtoveron määrä merkit-       den kanttiineista tapahtuvasta ruoan tarjoilusta
11262: tävästi alenisi, vaikka sanotusta erotuksesta ei     tietyin edellytyksin nykyiselläänkään tarvitse
11263: veroa tarvitsisikaan suorittaa. Niinpä mikäli tar-   maksaa liikevaihtoveroa, joskin tämän verova-
11264: veainekustannukset yhtä ateriaa kohti olisivat       pauden merkitys ruoan kokonaishinnasta on
11265: esimerkiksi 5 markkaa ja aterian hinta 6,50          erittäin vaatimaton. Liikevaihtoverovapaudella
11266: markkaa, veroa tulee suoritettavaksi vain noin       tai sen laajentamisella, mikä lisäksi helposti
11267: 21 penniä ateriaa kohti sen johdosta, että kant-     voisi aiheuttaa uusia rajanveto- ja muita vero-
11268: tiininpitäjä on liikevaihtoverovelvollinen. Voi-     tuksellisia hankaluuksia, ei siten voida sanotta-
11269: daan näin ollen todeta, että sanotunlaisen toi-      vastikaan parantaa kyselyssä tarkoitettujen hen-
11270: minnan vapauttaminen liikevaihtoverosta ai-          kilöiden asemaa. Jo olemassa olevien tukimuo-
11271: noastaan vähäisessä määrin voisi vaikuttaa ky-       tojen kehittämisellä voidaan liikevaihtoverova-
11272: selyssä mainittujen vähävaraisten henkilöiden        pautta tehokkaammin vaikuttaa myös sanotuissa
11273: asemaan.                                             asuntoloissa tarjottavan ruoan hintaan.
11274:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1980.
11275: 
11276:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
11277: 4                                           1980 vp.
11278: 
11279: 
11280: 
11281: 
11282:                           Tili Riksd.agens Herr Talman.
11283: 
11284:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       drev servering i förvärvssyfte och även i öv-
11285: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       rigt i form av affärsrörelse, på grund varav
11286: se av den 7 oktober 1980 till vederbörande         stiftelsen var skyldig att erlägga omsättnings-
11287: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     skatt för sin verksamhet. Som ett annat exem-
11288: jande av riksdagsman Marjatta Väänänen under-      pel kan nämnas omsättningsskatterättens beslut
11289: tecknade spörsmål nr 46 7:                         av 24. 11. 1978, D 2928/15/78. En person
11290:                                                    bedrev kantinrörelse i ett hem för bostadslösa
11291:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      i Helsingfors. Kautinen besöktes dagligen av
11292:        en ändring av lagen om omsättnings-         ca 60 kunder. Då verksamheten bedrevs i för-
11293:        skatten så, att även kantiner i anslut-     värvssyfte, var personen skyldig att för ifråga-
11294:        ning till internat skulle jämställas med    varande kantinverksamhet erlägga omsättnings-
11295:        personalkosthåll och befrias från omsätt-   skatt.
11296:        ningsskatt?                                    Det kan alltså konstateras att skattskyldig-
11297:                                                    heten i ovannämnda fall baserar sig på att det
11298:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ansetts, att verksamheten bedrivits i förvärvs-
11299: samt framföra följande:                            syfte. Sådan kantin- och kosthållsverksamhet
11300:    Enligt 1 § lagen om omsättningsskatt utgår      som i internat bedrivs enbart på sociala grnn-
11301: omsättningsskatt på försäljning av vara i rö-      der och utan förvärvssyfte, är även enligt nu-
11302: relse. Såsom försäljning av vara anses även        varande stadganden fri från omsättningsskatt.
11303: servering i härbärgerings- ellet förplägningsrö-      Enligt 2 § 1 mom. förordningen angående
11304: relse eller annorstädes i form av rörelse. Skat-   omsättningsskatt, jämfört med 13 § 2 punkten
11305: teplikt för i spörsmålet avsedda internatkanti-    förordningen om härbärgerings- och förpläg-
11306: ner, vilkas verksamhet i allmänhet även upp-       nadsrörelse, är servering för närvarande om-
11307: visar betydande sociala drag, är i belysning av    sättningsskattefri även när den sker i interna-
11308: nämnda stadgande beroende på tolkning. Ser-        tets centralkosthåll ellet -kök för husets inne-
11309: veringens skatteplikt beror nämligen på huru-      vånare. Därtill förutsätts att den som bedri-
11310: vida den kan anses ske i form av affärsrörelse.    ver servering inte är omsättningsskattepliktig
11311: Begreppet affärsrörelse är inte definierat i la-   för annan servering. I de i spörsmålet avsedda
11312: gen, men man har i rättspraxis allmänt ansett      fallen, där servering sker endast till husets in-
11313: att en affärsrörelse kännetecknas av att den       nevånare, torde omsättningsskattefrihet i de
11314: bedrivs i förvärvssyfte, att den till sin natur    flesta fall vara för handen redan med stöd
11315: är fortlöpande och att den riktar sig till en      av gällande stadganden. Det kan konstateras,
11316: på förhand obegränsad krets av personer.           att i ovannämnda rättsfall bedrevs servering
11317:     Av rättspraxis i denna fråga kan nämnas        även för utomstående samt att denna omstän-
11318: högsta förvaltningsdomstolens beslut 17. 4.        dighet i praktiken utgör hinder för skattefri-
11319: 1974, liggare 1605 (B 2775). I nämnda fall         het och på grund av övervakningssvårigheter-
11320: var det fråga om en stiftelse, som i sina egna     na utgör ett hinder även för utvidgandet av
11321: lokaliteter bedrev bl.a. matservering. Förutom     skattefriheten.
11322: till husets innevånare serverades matportioner        Den försäljningsvinst som skattepliktiga, som
11323: även till i närheten boende åldringar och han-     bedriver servering i internat erhåller, är ringa
11324: dikappade i öppen vård. En matportion kos-         och sålunda är även det omsättningsskattebe-
11325: tade fyra mark och avsikten var att priset         lopp, som skall erläggas, till följd av verksam-
11326: skulle täcka varuinköp och husmorslön. Högsta      hetens art litet. Då den skattepliktige erlägger
11327: förvaltningsdomstolen ansåg att stiftelsen be-     skatt endast för skillnaden mellan försäljnings-
11328:                                             N:o 467                                               5
11329: 
11330: och inköpspriserna, skulle omsättningsskattebe-    under nuvarande omständigheter erlägga om-
11331: loppet som ingår i matportionerna inte i högre     sättningsskatt för matservering som sker i in-
11332: grad minska, även om skatt inte skulle utgå        ternatkantiner, ehuru denna skattefdhet är av
11333: för denna skillnad. Om sålunda kostnaderna         mycket ringa betydelse för det totala matpri-
11334: för ingredienserna per en måltid skulle utgöra     set. Man kan alltså inte nämnvärt förbättra
11335: t.ex. 5 mark och måltidspriset 6,50 mark,          de i spörsmålet avsedda personernas ställning
11336: skulle skatten på grund av att den som håller      genom omsättningsskattefrihet eller genom en
11337: kantinen är skattepliktig endast utgöra ca 21      utvidgning av omsättningsskattefriheten, vilket
11338: penni per måltid. Sålunda kan det konstateras,     dessutom lätt skulle vara ägnat att föranleda
11339: att de i spörsmålet nämnda mindrebemedlade         nya svårigheter beträffande gränsdragning samt
11340: personernas ställning endast i ringa grad skulle   övriga skattemässiga svårigheter. Man kan på
11341: påverkas om verksamhet av denna art befria-        ett effektivare sätt påverka priset på den mat
11342: des från omsättningsskatt.                         som serveras i sagda internat genom att ut-
11343:    Såsom av det ovansagda framgår behöver          veckla redan existerande stödformer.
11344: man, under vissa förutsättningar, inte heller
11345:      Helsingfors den 10 november 1980.
11346: 
11347:                                                                     Minister Ph·kkFJ Työläjärvi
11348: 
11349: 
11350: 
11351: 
11352: 0880010885
11353:                                                1980 vp.
11354: 
11355: Kirjallinen kysymys n:o 468.
11356: 
11357: 
11358: 
11359: 
11360:                                    Kortesalmi: Ylivieskan Vähällekankaalle laaditun tiesuunnitelman
11361:                                       muuttamisesta.
11362: 
11363: 
11364:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11365: 
11366:     Ylivieskan kaupungin alueelle on laadittu         minkään1aiJsta tietoa riittävän aJOissa, vaan tie-
11367: tiesuunnitelma, joka koskee Ylivieskan-Haa-           to on lähetetty liikenneministeriöstä nykyisen
11368: paveden maantien rakentamista välillä Visuri-         lainsäädännön puitteissa v·ain viranomaisille.
11369: Kantokylä. Tähän liittyvät myös yksityis·teiden       Jopa tiev1ranomaiset ja lääninhallituksen asian-
11370: liittymä- ja järjestelysuunnitelmat samalla vä-        omaiset viranomaiset pitävät puutteena sitä, että
11371: lillä.                                                 tieto ei kulje kentälle asti elikkä asianomaisille
11372:     Tiesuunnitelman johdosta todettakoon seu-         vaan jää vain virkamiesten piiriin. Tieliikenne-
11373: raavaa. Yksikään kyläläinen ei ole suunnitel-         lakia olisikin muutettava juuri tiedottamisen
11374: maa hyväksynyt. Tiesuunnitelman johdosta on            osalta niin, että tiedot saavat viranomaisten li-
11375: pidetty useita kokouksia, joissa kyläläiset ovat      säksi tiesuunnitelmista ja teiden rakentamista
11376: esittäneet huomattavasti järkevämpiä vaihtoeh-        koskevista päätöksistä myös paikkakuntalaiset
11377: toja, joista paras kyläläisten mielestä on se         maanomistajat sekä ne henkilöt, joiden joka-
11378: suunnitelma, joka edellyttää tien panantamista        päiväiseen elämään tiemuutokset vaikuttava;t.
11379: entisellä paikalla sekä •siihen liittyviä vähäisiä        Mainittakoon edelleen, että Oulun lääninhal-
11380: oikaisuja.                                            litus ei ole puoltanut kyseisen uuden tiesuun-
11381:     Toinen 'SYY vastustaa tieviranomaisten suun-      nitelman toteuttamista siten kuin tievil.1allomai-
11382: nittelemaa tien suuntaa on se, että uusi' tie         set ja Ylivieskan kaupungin viranomaiset ovat
11383: halkoisi ihmisten peltojra ja viljelyksiä ja ha1t-    kaavailleet. Ylivieskan kaupunki on täs·sä toi-
11384:  taisi mitä suurimmassa määrin paikkakuntalais-       minut täysin vastoin kyläläisten mielipidettä.
11385: ten viljelijöiden ja muiden ihmisten jokapäi-         Lisäksi kyläläiset ovat rerittäin pettyneitä ,sii-
11386: väistä elämää. Lisäksi tie turmelisi vuosisatai-      hen, että keskustapuolueen kansanedustaja Ka-
11387: sen talonpoikaismaiseman. Tielain hengen mu-          levi Mattila, joka on luvannut kyläläisille toi-
11388: kaan teiden suunnittelussa tulee ottaa huo-           mittaa tietoa tieasiassa, ei ole kertonut heille
11389: mioon myös ympäristötekijöihin ja elinkeinoi-         sanaakaan tämän tiesuunnitelman edistymises-
11390: hin liittyvät näkökohdat. Erityisesti tilojen         tä, joten tässä suhteessa kyläläiset ovat eläneet
11391: pirstomista tulee välttää varsinkin viljelysalueil-   täydellisessä pimennossa. Niinpä kyläläisten
11392: la, jotta maanviljelijöiden ammatin harjoittamis-     suureksi vahingoksi valitusaikakin on mennyt
11393:  ta ei suotta v~aarannettaisi silloin kun se on       umpeen eivätkä kyläläiset ole siis ehtineet va-
11394: vältettävissä.                                        littaa laillisessa ajassa.
11395:     Lisäksi tieviranomaisten suunnittelema tie tu-        Tieviranomaisten ja Ylivieskan kaupungin
11396: lisi erittäin kalliiksi muihin järkevämpiin vaih-     suunnittelema tie vaurioittaisi Kalajoen poh-
11397:  toehtoihin verrattuna.                               joispuolella Vähälläkankaalla noin 17-18 ti-
11398:     Saatujen tietojen mukaan tätä tiesuunnitel-       laa. Tämän tien hinta on laskettu vuonna 1978
11399:  maa vastustetaan Ylivieskan kaupungin Vähäl-         noin 7 miJ.joonaksi markaksi. Vähäkankaalais-
11400:  läkankaalla yksimielisesti. On jopa kuulunut         ten mielestä paras ja halvin ratkaisu olisi ra-
11401:  aikomuksia kansanliikkeen nostamisesta uutta         kentaa sellainen tie, joka ohittaisi kylän poh-
11402: kallista ja epäoikeudenmukaista tiesuunnitelmaa       joispuolelta metsän kautta, jolloin kylä jäisi
11403:  vastaan.                                             rauhaan. Toimen vaihtoehto olisi rakentaa tie
11404:     Paikkakuntalaisia harmittaa erityisesti myös      kulkemaan tiilitehtaan maata myöten ja sitten
11405:  se, että kyläläiset eivät ole saaneet uutta tie-     joen yli Visurin ja Sorviston taajamien välitse
11406:  tä koskevasta liikenneministeriön päätöksestä        yhtymään Kalajoen eteläpuoHseen tiehen. Nämä
11407: 0880010739
11408: 2                                                  1980 vp.
11409: 
11410: molemmat vaihtoehdot olisivat huomattavast'i                     Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi~
11411: halvempia ·sekä aiheuttaisivat paljon vähemmän                miin Ylivieskan Vähällekankaalle suun-
11412: kauneusarvojen pilaamista ja muuta käytännön                  nitellun maisemaa karkeasti rikkovan ja
11413: elämän haittaa kyläläisille. Sen sijaan uudessa               maatalousammatteja suuresti vahingoit-
11414: väkivaltaisessa tiesuunnitelmassa, joka halkoisi              tavan uuden TVL:n ja Ylivieskan kau-
11415: raa'asti talonpoikaisma~semaa, olisi rakennetta-              pungin hyväksymän kaiUin tiesuunnitel-
11416: ya radan alikulkukäytävä sekä Kalajoen yli                    man muuttamiseksi halvemmaksi ja
11417: suuri silta leveimpään ja •syvimpääri kohtaan.                paikkakunnan asukkaiden toiveita ja
11418: Main~ttakoon vielä, että tielautakunnalle on                  yleistä etua paremmin vastaavaksi sekä,
11419: annettu vääriä tietoja, joiden mukaan kaikki                     aikooko Hallitus ryhtyä toimiin myös
11420: pellot olisivat pakentipeltoja, vaikka suurin osa             tieliikennelain muuttamiseksi tiedotta-
11421: viljelysalueista on salaojii:ettuja ja·· viljelyksessä.       misen osalta ISiten, että tiesuunnitelmis-
11422:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-            ta ja uusien teiden rakentamisesta ja
11423: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin. eihän                 vanhojen 'teiden oikaisemisesta· :.tiedote-
11424: kunilioittavasti · valtioneuvoston asianomaisen               taan riittävän ajoissa myös niille yksi-
11425: jäsenen vastattavaksi seufaavan kysymyksen:                   tyisille henkilöille ja yhteisöille, jo1ta
11426:                                                               tiehankkeet koskevat?
11427:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1980.
11428: 
11429:                                             J. Juhani Kortesalmi
11430:                                               N:o 468                                                3
11431: 
11432: 
11433: 
11434: 
11435:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
11436: 
11437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta kylän pohjoispuolitse Ylivieskan Alpumin-
11438: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kankaan-Raudaskylän maantien 783 •suuntaa
11439: olette 7 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn             noudattaen kantatielle 86.
11440: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Tien suunnitteluvaiheessa on pidetty suun-
11441: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tausta käsittelevät kokoukset 21. 1. 1974 ja
11442: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluwts-        23. 4. 1976. Ensimmäisessä kokouksessa on ol-
11443: ta kirjallisesta kysymyhestä n:o 468:                lut ·esillä eri vaihtoehtoja tien suuntaamiseksi
11444:                                                      maantietä 783 noudattaen kantatielle 86. Tä-
11445:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-     män kokouksen jälkeen on tuotu esille tien
11446:        miin Ylivieskan Vähällekankaalle suun-        suuntaaminen Kalajoen yli kantatielle 87.
11447:        nitellun maisemaa karkeasti rikkovan             Toisessa suuntakokouksessa ovat osanottajat
11448:        ja maatalousammatteja ~suuresti v·ahin-       hyväksyneet tien suuntaamisen Kalajoen yli
11449:        goitvavan uuden TVL:n ja YHvieskan            kantatielle 87. Yhdessäkään puheenvuorossa ei
11450:        kaupungin hyväksymän kalliin ricesuun-        ole esitetty t<i,en suuntaamista maantietä 783
11451:        nitelman muuttamiseksi halvemmaksi ja         noudattaen kantatielle 86.
11452:        paikkakunnan asukkaiden toiveita ja              Suuntaamalla maantie Kalajoen yli kantatiel-
11453:        yleistä etua paremman vastaavaksi sekä,       le 87 saavutetaan alkuperäisiin, kantatielle 86
11454:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin myös       suuntautuviin vaihtoehtoihin verrattuna mm.
11455:        tieliikennelain muuttamiseksi tiedottami-     seuraavia ·etuja:
11456:        sen osalta ,siten, ·että tiesuunnitelmista       - tieyhteys Ylivieskan l~eskustaan muodos-
11457:        ja uusien teiden rakentamisesta ja van-       tuu selkeämmäksi ja lyhyemmäksi
11458:        hoj,en ·teiden oikaisemisesta tiedotetaan        - vaikutus paikallisten liikenneolojen paran-
11459:        riittävän ajoissa myös niille yksityisille    tamiseen on suurempi. Tieyhteydellä korv,ataan
11460:        henkilöille ja yhteisöille, joita tiehank-    mm. Kalajoen ylittävän paikallisdeyhteyden tar-
11461:        keet koskevat?                                ve Vähäkankaan kohdalla. Nykyis~n paikalla on
11462:                                                      yksityis,tieyhteys, jolla on vuosittain tulvan
11463:    Vastauksena kysymyks,een esitän kunnioitta-       ajaksi purettava pukkisilta
11464: v,asti seuraav,aa:                                      - Ylivieskan-Raudaskylän maantien poh-
11465:    Ylivieskan-Haapaveden maantien rakenta-           joispuolelle rak·ennettavalle lentokentälle muo-
11466: miseksi laaditun suunnitelman osa I ( Visuri-        dostuu joustava yhteys kantatieltä 87.
11467: Kantokylä) on vahvistettu liikenneministeriön           Tien lopulliseen lmjaukseen on päädytty tut-
11468: päätöksellä 18. 6. 1980. Suunnitelman vahvis-        kimalla useita eri linjausv,aihtoehtoja. Tiepiirin
11469: tuspäätöksestä ei ole määräaikaan mennessä va-       suoritt,amien sdvitysten mukaan tutkittujen
11470: litettu, joten päätös on 1ainvoimainen. T1eos'an     vaihvoehtojen vähllä maataloudelle ja maise-
11471: rakentamistyö on aloitettu dokuussa 1980. Laa-       malle aiheutuvissa haitoissa ei ole merkittävää
11472: dkun suunnitelman mukaan tie suuntautuu              eroa.
11473: Vähäkankaan kylästä lounaaseen Kalajoen yli             Eduskuntakyselyssä esitetty vaihtoehto tien
11474: ja liittyy kantatiehen 87 Visurin kyläryhmän         suuntaamiseksi Kalajoen yli Visurin ja Sorvis-
11475: länsipuolella.                                       ton kyläryhmien välistä kantatielle 87 piden-
11476:    Eduskll1l!takyselyssä on esitetty käsitys, jon-   täisi matkaa Ylivieskan keskustaan noin 1,5
11477: ka mukaan Vähäkankaan kyläläiset pitäisivät          kilometriä suunnitelman mukaiseen tiehen ver-
11478: Ylivieskan-Haapaveden maantien parhaana              rattuna. Tieverkollisesti tämä vaihtoehto ei
11479: varhtoehtona kylänsä kohdalla tien ·SUuntaamis-      myöskään sovellu hyvin Ylivieskan ja Haapa-
11480: 4                                             1980 vp.
11481: 
11482: veden kautta kulkevaksi seudulliseksi tieyh-         nuksiltaan huomattavasti kalliimpi muihin vaih-
11483: teydeksi.                                            toehtoihin verrattuna. Suoritettujen laskelmien
11484:     Suunnitelman ollessa yleisistä teistä annetun    mukaan eri vaihtoehtojen kustannuksissa ei ole
11485: asetuksen mukaisesti yleisesti nähtävänä on tie-     merkittäviä eroja.
11486: suunnitelmasta tehty yksi kahdeks1an maan-              Suoritettujen selvitysten mukaan ei lähistöl-
11487: omistajan allekirjoittama muistutus, jossa maan-     tä myöskään ole löydettävissä suunnitelman
11488: omistajat ovat vastustaneet tien suuntausta lä-      mukaiseen paikkaan verrattuna selvästi edul-
11489: hinnä tilakohtaisiin haittoihin perustuen.           lisempaa siltapaikkaa. Sillan rakentaminen Kjala-
11490:     Suunnitelman mukainen tielinja koskee Vä-        joen yli parantaa ratkaisevasti mm. paikallisia
11491:  hälläkankaalla ja Kalajoen eteläpuolella Visuris-   liikenneoloja ottaen huomioon mm. ·sen, että
11492: sa yhteensä 17 maanomistajan peltoalueita noin       alueella on lukuisia maanomistajia, joilla on
11493: 2 400 metrin matkalla. Nä1stä peltoalueista on       tiluksia molemmilla puolin Kjalajokea.
11494: aktiivivliljelyssä noin 2 000 metrin pituinen osa.      Tiesuunnitelman laatiminen ja käsittely ovat
11495: Tiestä maanviljelyhelle aiheutuvia haittoja on       tapahtuneet yleisistä ·teistä ·annetun lain mu-
11496: vähennetty suuntaamalla tie mahdollisuuksien         kaisessa järjestyksessä. Suunnitelman laatimi:s-
11497: mukaan peltosarkojen tilusmjojen suuntaisesti.       v,aiheessa on tien vaikutusalueen väestöä in-
11498: Lisäksi on liittymäjärjestelyt suunniteltu maa-      formoitu j,a kuultu huomattavasti laajemmin ja
11499: talouden kannalta mahdollisimman joustaviksi         monipuolisemmin kuin lainsäädäntö edellyttää.
11500: ja karjankuljetusta varten on .suunniteltu yksi      Suunnittelutyön kuluessa maanomistajien kans-
11501: alikulkukäytävä. Tien suunnittelussa on otettu       sa käytyjen henkilökohtaisten neuvottelujen
11502: huomioon myös alueella olevat salaojitukset.         lisäksi on pidetty edellä mainitut kaksi ,sa-
11503: TarvitJtavat salaojitusten muutostyöt tullaan        nomalehdissä kuuluttamalla kokoonkutsuutua
11504: suorittamaan yleisen tien pitäjän toimesta ja        suuntakokousta. Näissä kokouksiss·a on maan-
11505: kustannuksella.                                      omistajia informoitu mm. suunnitelman tavoit-
11506:     Tiepiirin suunnitteluvaiheessa ja ,suunnitel-    teista, perusteista ja kustannuksista sekä asiain
11507: man tielain mukaisen käsittelyn yhteydessä suo-      käsittelyj ärj·estyksestä.
11508: rittamien :selvitysten mukaan suunniteltu tie           Edellä esitetyn perusteella alussa mainitun,
11509: ei kohtuuttomasti vaikeuta maatalouden har-          lainvoimaisen tiesuunn1telman, jota Jisäksi on
11510: joirtamista tien vaikutusalueella. Korvauskysy-      jo ryhdytty toteuttamaan, muuttamiseen ei näy-
11511: mykset yksityiskohtaisemmin tullaan käsittele-       tä olevan perusteita. Mitä tulee tiesuunnitel-
11512: mään tietoimituksessa.                               mien vahvistuspäätösten tiedottamiseen, niin
11513:     Tie on peltoalueilla suunniteltu verraten ma-    hallhus on viime toukokuussa antanut edus-
11514: talalle penkereelle dkä se näin ollen tule erot-     kunnalle yleisistä tehtä annetun lain muutos-
11515: tumaan häiritsevästi ympäröivästä maastosta ja       es1tyksen, jonka mukaan vahvistuspäätökset
11516: maisemasta. Suunnitellun tielinjan ja Ylivies-       asiakirjoineen tultaisiin toimittamaan kuntaan
11517: kan-Iisalmen rautatien risteyskohta on suun-         nähtäväksi. Näi:n maanomistajat ja muut asian-
11518: niteltu toteutettavaksi .alikulkusHtana, jolloin     osaiset voisivat oman kuntansa virastossa tu-
11519: se sopeutuu maastoon paremmin kuin esim.             tustua tehtyyn päätökseen. Valitusaika alkaisi
11520: ylikulkusilta. Alikulkusillan rakentamisen joh-      vasta 7 vrk:n kuluttua sHtä, kun tällaisesta
11521: dosta voidaan poistaa kaksi vaarallista paikal-      päätöksen nähtävillä olosta olisi kuulutettu kun-
11522: list·a rautatien tasoristeystä.                      nan ilmo1tustaululla. Muutos parantaa huomat-
11523:     Eduskuntakyselyssä on myös esitetty käsitys,     tavasti asianosaisten oikeusturvaa nykyiseen ti-
11524: että ~munrutelman mukainen tie olisi kustan-         lanteeseen verr.attuna.
11525:      Helsingissä marraskuun 5 päivänä 1980.
11526: 
11527:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
11528:                                                N:o 468                                               5
11529: 
11530: 
11531: 
11532: 
11533:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11534: 
11535:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        bästa ~alternativet för landsvägen mellan Yli-
11536: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            vieska och Haapavesi vara att dra vägen norr
11537: velse av den 7 oktober 1980 till vederböran-         om byn så a<H den fram till stamväg 86 föl-
11538: de med1em ~av statsrådet översänt avskrift av         jer landsväg 783 mellan Alpuminkangas i Yli-
11539: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi         vieska och Raudaskylä.
11540: ställda spörsmål nr 468:                                 I det skede då vägen planerades hölls 21. 1.
11541:                                                       1974 och 23. 4. 1976 möten vid vilka vägens
11542:           Har Regeringen för ~avsikt att vidta       riktning ~behandlades. Vid det första mötet
11543:        brådsroande åtgärder för att ändra den        framfördes olika alternativ rörande vägdrag-
11544:        dyra nya vägplan för Vähäkangas i Yli-        ningen sålunda, att den ,skulle följa landsväg
11545:        vieska ~som väg- och vattenbyggnadsver-       783 tili stamväg 86. Efter detta möte har pla-
11546:        ket och Ylivieska stad godkänt och som        nerna rörande vägdragning över Kalajoki till
11547:        grovt söndrar landskapet och stör dem         stamväg 87 framförts.
11548:        som är yrkesverksamma inom lantbru-               Vid det andra mötet har deltagarna godkänt
11549:        ket så, att vägen blir bilHgare och bätt-     att vägen dras över Kalajoki till stamväg 87.
11550:        re motsvarar ortsbefolkningens önsk-          Inte ett enda inlägg gjordes för möjHgheten
11551:        ningar och allmänt intresse samt,             att dra vägen längs landsväg 783 till ~stam­
11552:            ämnar Regeringen även vidta åtgär-        väg 86.
11553:        der för att ändra lagen om vägtrafik              Genom att dra landsvägen över Kalajoki till
11554:        till den del den gäller delgivande av         stamväg 87 uppnår man bl.a. följande förde-
11555:        ±nformation så att privatpersoner och         lar i jämförelse med de ursprungliga alterna-
11556:        samfund, som berörs av vägprojekten,          tiv,en beträffande vägdragning ti!ll stamväg 86:
11557:        i tillräckligt god tid informeras om väg-         - vägförbindelsen till Ylivieska centrum
11558:        planer och vägbyggen, både sådana             blir klarare och kortare
11559:        som gäller byggandet av nya vägar och            - de lokala trafikförhållandena förbättras
11560:        uträtning av gamla?                           i högre grad. Vägförbindelsen ersätter bl.a. be-
11561:                                                      hovet av lokal vägförbindelse över Kalajoki vid
11562:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Vähäkangas. För närvarande finns här en pri-
11563: ,samt anföra följande:                               vat vägförbindelse med en bockbro, ~som årli-
11564:     Del I ( Visuri-Kantokylä) av den plan som        gen måste rivas då floden svämmar över
11565: uppgjorts för byggandet av landsvägen mellan            - man får en smidig förbindelse från stam-
11566: Ylivieska och Haapavesi har fastställts genom        väg 87 tili flygfältet som skall byggas norr om
11567: trafikministeriets beslut 18. 6. 1980. Inom fö-      landsvägen mellan Ylivieska och Raudaskylä.
11568:  reskriven tid har några besvär rörande beslu-           Man har stannat för den slutliga vägriktning-
11569:  tet om fastställelse inte inlämnats. Beslutet       en efter att ha undersökt flera olika alterna-
11570:  har alltså vunnit laga kraft. Byggnadsarbetena      tiv. Enligt de undersökningar ,som vägclistrik-
11571:  inleddes på ifrågav:arande vägavsnittet i augusti   tet utfört innehåller de olika aluernativen inga
11572:  1980. Enligt den uppgjorda planen dras vägen        märkbara skilinader i fråga om olägenheter för
11573:  från Våbäkangas by mot sydväst över Kalajoki        gårdsbruk och landskap.
11574:  och ansluts till stamväg 87 väster om bygrup-           Det i riksdagsspörsmålet framförda alter-
11575:  pen Visuri.                                         nativet om aH dra vägen över Kalajoki mel-
11576:     I riksdagsspörsmålet har framförts den upp-      lan bygrupperna Vi,suri och Sorv1sto tili stam-
11577:  f,attningen att byborna i Vähäkangas :anser det     väg 87 'skulle förlänga vägen tili Ylivieska
11578: 0880010739
11579: 6                                          1980 vp;
11580: 
11581: centrum med ca 1,5 km i jämförelse med den           I riksdagsspörsmå1et har även framförts den
11582: p1anerade vägen. För vägnätet är detta inte       uppfattningen att den planerade vägen skulle
11583: heller något bra alternativ för regional väg-     vara mycket dyrare än de övriga altemativen.
11584: förbindelse mellan Ylivieska och Haapavesi.       Enligt utförda beräkningar finns det inga märk-
11585:    Då planen i enlighet med förordningen om       bara skLllnader mellan de olika ,alternativen.
11586: allmänna vägar var cill allmänt påseende in-         Enligt .· gjorda undersökningar är det rinte
11587: lämnades en av åtta markägare undertecknad        heller möjligt att i närheten hitta någon bro-
11588: påminnelse mot planen. Markägarna har pro-        pbts •som är klart förmånligare än den plane-
11589: testerat mot vägdragningen närmas:t på grund      rade platsen. Brobygget över Kalajoki förbätt-
11590: av lägenhetsbestämda olägenheter.                 rar på ett avgörande 1sätt bLa. de lokala tra-
11591:    I Vähäkangas samt det söder om Kalajoki        fikförhållandena med tanke på bl.a. de talri-
11592: belägna Visuri berör den planerade vägsträc-      ka markägave inom området, som innehar ägor
11593: kan sammanlagt 17 markägares åkerområden          på båda sidorna av Kalajoki.
11594: på en sträcka av ca 2 400 m. På dessa åker-          Vägplanen har uppgjorts och handläggningen
11595: områden utförs aktiv odling på en ca 2 000        har ägt rum i den ordnmg som anges i lagen
11596: m lång sträcka.                                   om allmänna vägar. I planeringsskedet har den
11597:    De olägenheter som vägen förorsakar jord-      berörda befolkningen informerats och hörts
11598: bruket har minskats genom att i mån av möj-       mycket mera omfattande och mångsidigare än
11599: lighet dra vägen längs åkerägamas rår. Sett       vad lagen ·förutsätter. Under p1aneringsarbetets
11600: ur gårdsbrukets synvinkel har anslutningarna      gång har man förutom de personliga :samtal
11601: dessutom planerats så följsamt som möjligt och    som förts med markägama hållit de två ovan-
11602: för kreaturtransport har en tunnel planerats      nämnda mötena om vägdragningen. Dess•a mö-
11603: under vägen. Vid planeringen av vägen har         ten hade sammankallais genom kungördser i
11604: man även beaktat täckdikn~ngen på området.        tidningama, och vid dem har markägarna in-
11605: Erforderliga ändringar i täckdikningen kommer     formerats bl.a. om planeringens mål, · grunder
11606: att göras på väghållavens initiativ och på den-   och kostnader samt om ärendets handläggnings-
11607: nes bekostnad.                                    ordning.                                 ·
11608:    Enligt de utredningar som under planerings-       P.g.a. detta verkar det inte finnas anled-
11609: skedet och i samband med handläggningen av        ning tili någon ändring av den i början om-
11610: planen i enli:ghet med väglagen utfördes av       talade lagliga vägplanen, viiken man dessutom
11611: vägdistriktet försvårar den planerade vägen       redan börjat förverkliga. Vad informationen
11612: inte avsevärt utöva:ndet av gårdsbruk inom        rörande besluten om fastställelse 'av vägplaner
11613: vägens influensområde. Ersättningsfrågoma         beträffar, har regeringen i maj tili riksdagen
11614: kommer att behandlas mera ingående vid väg-       överlåntt ett förslag angående ändring av la-
11615: förrä ttningen.                                   gen om allmänna vägar. Enligt detta för-
11616:    Vägen genom åkerområdena har planer.ats        slag skulle fastställclsebesluten jämte handling-
11617: på en låg bank och den kommer sålunda inte        ar översändas tili kommutierna för påseende.
11618: att på ett störa:nde sätt skilja sig från om-     På detta sätt kan markägarna och övriga sak-
11619: givande t'erräng och landskap. Korsningen mel-    ägare bekanta sig med beslutet i kommunens
11620: lan den planerade vägen och jämvägen mel-         eget ämbetsverk. Besvärstiden skulle börja först
11621: lan Yliv1eska och Iisalmi har planerat!s i form   7 dygn .efter det att man på kommunens · an-
11622: av en tunnel, varvid den bättre smälter in i      slagstavla kungjort att ifrågavarande beslut
11623: omgivningen än t.ex. en övergång. P.g.a. tun-     finns till påseende. Jämfört med nuläget utgör
11624: nelbygget kan två farliga lokala plankotsning-    ändringen en avsevärd förbättring av sakägar-
11625: ar mellan jämväg och väg avlägsna:s.              nas rättsskydd.
11626:      Helsingfors den 5 november 1980.
11627: 
11628:                                                                  Trafikmiilister Veikko Saarto
11629:                                               1980 vp.
11630: 
11631: Kirjallinen kysymys n:o 469.
11632: 
11633: 
11634: 
11635: 
11636:                                 Kortesalmi: Pyhäjoen rtulvasuojelUitoimien aci;heutmmilen vahinko-
11637:                                    jen korvaam~SJeStta.
11638: 
11639: 
11640:                        E d u s k u n n a n H e r r .a P u h e m i e h e 11 e.
11641: 
11642:    Oulun läänin Merijärven kunnassa on Pyhä-          Kyseisten Tuotilalle aiheutuneiden penger-
11643: jokea pengerretty. Pengerryksen johdosta joki      ryshaittojen korjaamisen ja korvaamisen kus-
11644: on syövyttänyt Aino Tuotilan omistaman ton-        tannukset olisivat noin 20 000 markkaa. Tätä
11645: tin rantaa niin pahasti, että syövytys uhkaa       varten olisi saatava riittävät määrärahat joko
11646: vakavasti tonttia ja taloa. Kunnanjohtaja Erkki    vesipiirin momentilta tai työllisyysvaroista.
11647: Helaakosken arvion mukaan vesi on syövyttä-           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valti<r
11648: nyt tontilta 5-6 aaria.                            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
11649:    Oulun vesipiiri on ilmoittanut, että määrä-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11650: rahojen puutteessa vahinkoa ei ole voitu korja-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11651: ta. Aino Tuotila vaatii rantaosa kiveämistä
11652: sekä veden syövyttämän pinta-alan asianmukais-                Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
11653: ta korvaamista.                                            miin niiden haittojen korjaamiseksi ja
11654:    Vahinko Aino Tuotilalle on siis aiheutunut              korvaamiseksi, joita Pyhäjoen tulvasuo-
11655: tulvan suojelusta ja pengerryksestä ja Oulun               jelutoimet ja pengerrykset ovat aiheut-
11656: vesipiirikin on puoltanut Tuoriian tontin kor-             taneet Merijärvellä asuvalle Aino Tuori-
11657: jaamista, mutta kysymyksessä on siis määrä-                lalle?
11658: rahojen puute.
11659:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1980.
11660: 
11661:                                       J. Juhani Kortesalmi
11662: 
11663: 
11664: 
11665: 
11666: 088001056R
11667: 2                                             1980 vp.
11668: 
11669: 
11670: 
11671: 
11672:                         Edu,skunnan Herra Puhemi,ehelle.
11673: 
11674:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              taneet Merijärvellä asuvalle Aino Tuori-
11675: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               lalle?
11676: ,olette 7 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-
11677: jeenne n:o 1527 ohella toimittanut valtioneu-          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
11678: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        seuraavaa:
11679: kansanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta             Vesihallitus on pitänyt kysymyksen peruste-
11680: kirjallisesta kysymyksestä n:o 469:                 luissa esitetyn tonttialueen rannan syöpymän
11681:                                                     korjaamista tarpeellisena, ja Oulun vesipiirin
11682:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    vesitoimisto tulee suorittamaan työn vielä tä-
11683:        miin niiden haittojen korjaamiseksi ja       män vuoden kuluessa tarkoitukseen myönne-
11684:        korvaamiseksi, joita Pyhäjoen tulvasuo-      tyillä työllisyysvaroilla.
11685:        jelutoimet ja pengerrykset ovat aiheut-
11686:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1980.
11687: 
11688:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
11689:                                               N:o 469                                              3
11690: 
11691: 
11692: 
11693: 
11694:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11695: 
11696:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordni~gen            Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
11697: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrlvel-         samt anföra följande:
11698: se nr 1527 av den 7 oktober 1980 tili veder-            Vattenstyrelsen har ansett att den i motive-
11699: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       ringen tili spörsmålet föreslagna reparationen
11700: av följande av riksdagsman Kortesalmi under-         av undermineringen vid tomtområdets strand
11701: tecknade spörsmål nr 469:                            är nödvändig och Uleåborgs vattendistrikts vat-
11702:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta           tenbyrå kommer ännu under innevarande år
11703:        åtgärder för att rätta till och ersätta det   att utföra arbetet med för ändamålet beviljade
11704:        förfång som uppdämningarna och                sysselsättningsmedel.
11705:        skyddsåtgärderna mot översvämning vid
11706:        Pyhäjoki har förorsakat Aino Tuorila,
11707:        som är bosatt i Merijärvi?
11708:      Helsingfors den 5 november 1980.
11709: 
11710:                                                  Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
11711:                                               1980 vp.
11712: 
11713: Skriftligt spörsmål nr 470.
11714: 
11715: 
11716: 
11717: 
11718:                                   Renlund m. fl.: Om ändrade grunder för statsbidragen för
11719:                                      enskilda vägar.
11720: 
11721: 
11722:                            T i II R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
11723: 
11724:    1 förordning angående ändring av förord-          nader för vägar, som underhålls av kommuner.
11725: ning om enskilda vägar av den 23 december            Ett anmärkningsvärt faktum är även att de
11726: 1977 ( 998/77) § 42 a ges det möjligheter för        genomsnittliga kostnaderna för år 1978 fast-
11727: kommun att ingå avtal om väghållning och             ställdes tili högre belopp än för år 1979
11728: erhålla statsbidrag för skötseln av de enskilda      (1978 = 1 538 mk/km, 1979 = 1 530
11729: vägarna. Enligt bestämmelserna i denna för-          mk/km).
11730: ordning utgår statsbidraget emellertid inte en-         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i
11731: ligt de verkliga underhållskostnaderna ellet ens     den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
11732: enligt de kostnader som godkänts i kost-             föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
11733: nadsförslagen, utan på basen av de genom-            rådet ställa följande spörsmål:
11734: snittliga kostnader som väg- och vattenbygg-
11735: nadsstyrelsen årligen fastställer. Dessa av väg-               Anset Regeringen att väg- och vat-
11736: och vattenbyggnadsstyrelsen fastställda ge-                 tenbyggnadsstyrelsen på ett riktigt sätt
11737: nomsnittliga kostnader är dock anmärknings-                 uträknat grunderna för beviljande av
11738: värt låga i förhållande tili verkliga kostnader             statsbidrag för underhåll av enskilda
11739: och de kostnader som godkänts i kostnadsför-                vägar i de fall då kommunen helt över-
11740: slagen. Beträffande Vasa väg- och vattenbygg-               tagit vägunderhållet, och        ·
11741:  nadsdisttikt har de genomsnittliga kostnaderna                har Regeringen för avsikt att inom en
11742: fastställts tili 1 530 mark per kilometer för               snar framtid vidta åtgärder för ändring
11743: år 1979. De verkliga kostnaderna uppgår tili                av 41 och 42 a § i förordningen om
11744: dubbelt' högre belopp. Otsaken tili att de                  enskilda vägar med principen att tili
11745: genomsnittliga kostnaderna fastställts tili så här          grund för statsbidrag åt kommuner för
11746:  låga belopp torde vara att man vid uträkningen             underhåll av enskilda vägar skulle läg-
11747:  av genori:J.snittskostnaderna inte beaktat kost-           gas de verkliga kostnaderna?
11748:       Helsingfors den 7 oktober 1980.
11749: 
11750:          Boris Renlund                  Håkan Malm                    Ole Norrback
11751: 
11752: 
11753: 
11754: 
11755:  088001089T
11756: 2                                             1980 vp.
11757: 
11758: Kirjallinen kysymys n:o 470.                                                              Suomennos.
11759: 
11760: 
11761: 
11762: 
11763:                                   Renlund ym.: Yksityisten teiden valtionavustusten myöntämis-
11764:                                      perusteiden muuttamisesta.
11765: 
11766: 
11767:                          Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
11768: 
11769:    Yksityisistä telsta annetun asetuksen muut-       sia, jotka kunta ylläpitää. Huomionarvoinen
11770: tamisesta 23 päivänä joulukuuta 1977 ( 998/          tosiasia on myös se, että vuoden 1978 keski-
11771: 77) annetun asetuksen 42 a § :ssä kunnalle an-       määräiset kustannukset vahvistettiin suurem-
11772: netaan mahdollisuus tehdä tienpitoa koskevia         miksi kuin vuoden 1979 kustannukset ( 1978 =
11773: sopimuksia sekä saada valtionapua yksityisten        1 538 mk/km, 1979 = 1 530 mk/km).
11774: teiden hoitoa varten. Tämän asetuksen mää-              Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
11775: räysten mukaan valtionapua ei kuitenkaan saa-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
11776: da todellisia ylläpitokustannuksia vastaavaa         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11777: määrää, eikä edes niiden kustannusten mukaan,        vaksi seuraavan kysymyksen:
11778: jotka on hyväksytty kustannusarvioissa, vaan
11779: niiden keskimääräisten kustannusten mukaan,                    Onko Hallitus sitä mieltä, että tie- ja
11780: jotka tie- ja vesirakennushallitus vuosittain vah-          vesirakennushallitus on oikein laskenut
11781: vistaa. Nämä tie- ja vesirakennushallituksen                ne perusteet, joiden pohjalta myönne-
11782: vahvistamat keskimääräiset kustannukset ovat                tään valtionapua yksityisten teiden yllä-
11783: kuitenkin huomattavan alhaiset verrattuina to-              pitoon niissä tapauksissa, joissa kunta
11784: dellisiin kustannuksiin sekä niihin kustannuk-              on kokonaan ottanut hoitaakseen tien
11785: siin, jotka on hyväksytty kustannusarvioissa.               ylläpidon, ja
11786: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin osalta keski-                aikooko Hallitus tulevaisuudessa ryh-
11787: määräiset kustannukset on vahvistettu 1 530                 tyä toimenpiteisiin yksityisistä teistä an-
11788: markaksi kilometriä kohden vuonna 1979. To-                 netun asetuksen 41 ja 42 a §:n muutta-
11789: delliset kustannukset nousevat kaksinkertaiseen             nriseksi ,sillä periaatteella, että kun-
11790: määrään. Syynä siihen, että keskimääräiset kus-             nille yksityisten teiden ylläpitämiseen
11791: tannukset on vahvistettu näin alhaisiksi, lienee            myönnettävän valtionavun myöntämis-
11792: se, että laskettaessa keskimääräiskustannuksia ei           perusteiksi otettaisiin todelliset kustan-
11793: ole otettu huomioon niiden teiden kustannuk-                nukset?
11794:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1980.
11795: 
11796:          Boris Renlund                  Håkan Malm                     Ole Norrback
11797:                                                 N:o 470                                                3
11798: 
11799: 
11800: 
11801: 
11802:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11803: 
11804:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Avustuksen osallistumishakemusten ja mak-
11805: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sattamishakemusten käsittely tapahtuu eri ajan~
11806: olette 7 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-          kohtina. Tämän johdosta ja jotta käytettävissä
11807: jeenne n:o 1528 ohella toimittanut valtioneu-          olisi mahdollisimman tarkkoihin laskentaperus-
11808: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      teisiin nojautuva kustannustieto keskimääräiset
11809: sanedustaja Boris Renlundin ym. näin kuulu-            kilometrikustannukset vahvistetaan kahdessa
11810: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 470:              vaiheessa siten, että
11811:                                                           a) syyskaudella (loka-marraskuussa) vah-
11812:            Onko Hallitus sitä mieltä, että tie- ja     vistetaan yksityisten teiden valtionavustusten
11813:         vesirakennushallitus on oikein laskenut        osallistumishakemusten käsittelyssä asetuksen
11814:         ne perusteet, joiden pohjalta myönne,          15 §:n 1 momentin mukaisen lisäavustuspro~
11815:         tään valtionapua yksityisten teiden yllä-      sentin laskemiseen tarvittava keskimääräinen
11816:         pitoon nussa tapauksissa, joissa kunta         kilometrikustannus .
11817:       . on kokonaan ottanut hoitaakseen tien              Tämän keskimääräisen kilometrikustannuksen
11818:         ylläpidon, ja                                  lähtöarvona käytetään piirien tie- ja vesiraken-
11819:        . aikooko Hallitus tulevaisuudessa ryh·         nushallitukselle ilmoittamia maksatusluetteloihin
11820:         tyä toimenpiteisiin yksityisistä teistä an-    kirjattuja hyväksyttäviä kurtnossapitokustannuk~
11821:         netun asetuksen 41 ja 42 a §:n muutta-         sia. Hyväksytyt kilometrikustannukset korja-
11822:         miseksi sillä periaatteella, että kun-         taan suunnitteluvuoden arvioituun keskimääräi-
11823:         nille yksityisten teiden ylläpitämiseen        sen tienrakennuskustannusindeksin osoittamaan
11824:         myönnettävän valtionavun myöntämis-            tasoon.
11825:         perusteiksi otettaisiin todelliset kustan-        b) Vuoden alussa (helmi-maaliskuussa)
11826:         nukset?                                        vahvistetaan yksityisistä teistä annetun asetuk-
11827:                                                        sen 42 a § :n mukaan valtionavustusten inaksat-
11828:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tamishakemusten käsittelyssä tarvittava kuntien
11829: vasti seuraavaa:                                       kunnossapitämien teiden laskennallinen kilo-
11830:    Yksityisistä teistä annetun asetuksen ( 998/        metrikustannus.
11831: 77) 41 §:ssä on säädetty, että tie- ja vesi-              Tämän keskimääräisen kilometrikustannuk-
11832: rakennushallitus vahvistaa vuosittain eri tie- ja      scn lähtöarvona käytetään piirien tie- ja vesira-
11833: vesirakennuspiirien alueella käytettävän valtion       kennushallitukse!le ilmoittamia maksatusluette-
11834: avustamien yksityisten teiden kunnossapidon            loihin kirjattuja hyväksyttäviä kunnossapito-
11835: keskimääräisten kilometrikustannusten suuruu-          kustannuksia. Hyväksytyt kilometrikustannuk-
11836: den.                                                   set korjataan tilastokeskuksen julkaisemaan ao.
11837:    Keskimääräiset kilometrikustannukset laske-         kunnossapitovuoden keskimääräisen tienraken-
11838: taan siten, että tie- ja vesirakennuspiirin alueella   nuskustannusindeksin osoittamaan tasoon.
11839: olevien avustukseen oikeutettujen teiden kun-             Tie- ja vesirakennuspiirien maksatusluettelot
11840: nossapidon valtionavustuksen piiriin kuuluvat,         saapuvat tie- ja vesirakennushallitukselle loka-
11841: hyväksyttävät kokonaiskustannukset jaetaan             kuussa välittömästi syyskuun loppuun mennessä
11842: avustusta saavien teiden kilometrimäärällä. Val-       suoritettujen avustusten maksatuksen tapahdut-
11843: tionavustussäännösten mukaan keskimääräistä            tua. Suunnittelukauden keskimääräisen tienra-
11844: kilometrikustannusta tarvitaan asetuksen 15 §:n        kennusindeksin arviointi suoritetaan tie- ja vesi-
11845: 1 momentin mukaisen lisäavustusprosentin las-          rakennushallituksen toiminnansuunnittelutyön
11846: kemiseen ja 42 a §:n mukaisen kuntien kun-             yhteydessä. Kunnossapitovuoden (toteutuma-
11847: nossapitämien teiden valtionavustuksen laske-          vuoden) keskimääräisen virallisen tienrakennus-
11848: miseen.                                                kustannusindeksin tilastokeskus julkaisee seuraa-
11849: 4                                             1980 vp.
11850: 
11851: van vuoden alussa ja se on käytettävissä helmi-      pitämiä teitä oli v. 1978 n. 3 200 km eli
11852: kuussa.                                              9 prosenttia valtionavustusta saavista teistä.
11853:    Valtionavustusten maksatusluettelossa on otet-    Vuonna 1979 vastaava luku olin. 5 600 km eli
11854: tu huomioon tiekuntien kunnoss:apitämien sekä        14 prosenttia kunnossapitoavustusta saav1sta
11855: kuntien asetuksen 42 a § :n edellyttämin sopi-       teistä.
11856: muksin kunnossapitämien teiden hyväksyttävät            Tienpitoviranomaisten käsityksen mukaan
11857: valtionavustukseen oikeuttavat tien kunnossapi-      tiekuntien toimesta tapahtuva tien kunnossapito
11858: tokustannukset.                                      parhaiten vastaa yksityisistä tei:stä annetun lain
11859:    Kansanedustaja Renlundin ym. kirjallisessa        (358/62) 7 §:n asettamia tien kunnossapidon
11860: kysymyksessä mainitut vuoden 1978 ke~kimää­          vaatimuksia. Tällöin tienkäyttäjän tielle aset-
11861: räiset kilometrikustannukset pohjautuv.at van-       tamat vaatimukset ja sen saavuttamiseksi ase-
11862: han avustusjär,jestelmän mukaan tie- ja vesi-        tettu taloudellinen panos ovat tasapainossa.
11863: rakennuspiirien lääninhallituksille lähettämiin         Mikä1] kunnossapitäjänä on kunta, tien pal-
11864: puollettuihin vuoden 1977 kunnossapitokustan-        velutasolle asetetaan vaatimuksia ja odotuksia,
11865: nuksiin. Vuoden 1979 kustannukset perustu-           jotka useimmiten ylittävät sen tason, jota pide-
11866: vat uuden järjestelmän mukaan tie- ja vesira-        tään oman tiekunnan hoidossa olevalla tiellä
11867: kennuspiirien maksatukseen.                          riittävänä. Vaatimustason nousu ja kuntien
11868:    Koska aikaisemmin kunnossapitokustannuk-          kunnossapito-organisaatio a1heuttavat lisäkus-
11869: siin on v;oinut ilmdsesti kuulua kunnossapito-       tannuksia, jorka eivät aina kuitenkaan lisää
11870: avustuksen piiriin kuulumattomia tien paran-         tien palvelutasoa, eivätkä näin ollen ole lain
11871: nustöitä on tarkempien ohjeiden antamisen jäl-       7 §:n mukaan niitä kustannuksia, jotka ovat
11872: keen eräissä piireissä tapahtunut keskimääräi-       välttämättömiä tien pitämiseksi siinä kunnossa
11873: sen kilometrihinnan alentumista yleisestä kun-       kuin tien tarkoitus ja siitä saatava hyöty edel-
11874: nossapitotason noususta huolimatta. K)liselyssä      lyttävät.
11875: esitetty (Vaasan lääni) herkellinen keskimää-           Edellä olevan perusteella voidaan katsoa,
11876: räisen kilometrihinnan alentuminen on johtu-         että nyt käytössä oleville kuntien 42 a § :n mu-
11877: nut edellä mainituista tekijöistä.                   kaisin sopimuksin kunnossapitämille teille mak-
11878:    Laskentajärjestelmä ei ota huomioon kun-          settavien keskimääräisten kilometrikustannus-
11879: IlJOssapitovuotena tiekuntien teiden yleisessä       ten laskentaperusteet ovat säännöksissä tarkoi-
11880: kunnoSisapitotasossa tapahtunutta nousua. Mi-        tettujen valtionavustusten jakoperusteiden mu-
11881: käli tämä nousu pyrittäisiin ottamaan huo-           kaiset.
11882: mioon, tuilisi avustusten maksatusajankohta siir-        Kunnan vastatessa yksityisten teiden kunnos-
11883: tää huomattavasti myöhemmäksi.                       sapidosta, ei nykyisin voida ottaa huomioon
11884:    Tie- ja vesirakennuspiirien laatimien yksityis-   teiden liikenteellis·en merkityksen ja kunnossa-
11885: ten teiden kunnossapidon valtionavustusten           pitotason eroja, vaan avustus määräytyy keski-
11886: maksatusluetteloiden mukaan kuntien asetuk-          määräisen kustannuksen mukaan.
11887: sen 42 a § :n muikaisin sopimuksin kunnossa-
11888:      Helsingissä marraskuun 10 päivänä 1980.
11889: 
11890:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
11891:                                            N:o 470                                               5
11892: 
11893: 
11894: 
11895: 
11896:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11897: 
11898:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Ansökningen om statens deltagande i under-
11899: anger har Ni, Herr Talman, med Eder :skri-        hållskos tnaderna och u tanordningsansökningen
11900: ve1se av den 7 oktober 1980 till v,ederbörande    behandlas vid skilda tidpunkter. Därför och
11901: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    för att ha tillgång tili uppgifter som baserar
11902: jande av riksdagsman Boris Renlund m. fl.         sig på möjligaJst noggranna kostnadsberäk-
11903: undertecknade spörsmål nr 470:                    ningar, fastställs de genomsnittlig,a kilometer-
11904:                                                   kostnaderna i två ,skeden enligt följande:
11905:           Anser Regeringen att väg- och vat-         a) Under hösten ( oktober~november) fas t-
11906:        tenbyggnadsstyrelsen på ett riktigt sätt   ställs den genomsnittliga kilometerkostnad som
11907:        uträknat grunderna för beviljande av       vid behandlingen av ansökningarna om statens
11908:        statsbidrag för underhåll av enskilda      deltagande i underhållskostnaderna för enskilda
11909:        vägar i de fall då kommunen helt över-     vägar behövs för uträknandet av den i 15 §
11910:        tagit vägunderhållet, och                  1 mom. förordningen avsedda tilläggsbidrags-
11911:           har Regeringen för avsikt att inom en   procenten.
11912:        snar framtid vidta åtgärder för ändring       Som utgångsvärde för denna genomsnittliga
11913:        av 41 och 42 a § i förordningen om         kilometer!kostnad används de godtagbara under-
11914:        enskilda vägar med principen att tili      hållskostnader som distriktet meddelat till väg-
11915:        grund för statsbidrag åt kommuner för      ooh v.attenbyggnadsstyrelsen och som upptagits
11916:        underhåll av enskilda vägar skulle läg-    i utanordningsJörteckningarna. De godkända
11917:        gas de verkliga kostnaderna?               kilometerkostnaderna korrigeras så, att de upp-
11918:                                                   når en nivå som motsvarar planeårets upp-
11919:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     skattade genomsnitt1iga vägbyggnadskostnads-
11920: samt anföra följ.ande:                            index.
11921:    I 41 § förordningen om enskilda vägar             b) I början av året (februari----mars) fast-
11922: ( 998/77) stadgas, att väg- och vattenbygg-       ställs den kalkylerade kilometerlmstnaden för
11923: nadsstyrelsen årHgen fastställer storleken av     av kommunen underhållna vägar som vid be-
11924: de genomsnittliga kostnaderna per kilometer       handlingen av utanordningsansökningarna be-
11925: för det underhåll, som inom de oliga väg-         träffande IStatsbidrag behövs för uträknandet
11926: ooh vatten:byggnadsdistriktens områden skaU       av det i 42 a § föroroningen om enskilda
11927: användas för statsunderstödda enskilda vägar.     vägar avsedda statsbidraget.
11928:    De genomsnittliga kilometetkostnaderna be-        Som utgångsvärde för denna genomsnittliga
11929: räknas så, att de godtagbara totaLkostnader,      kilometerkostnad används de godtagbara under-
11930: som faller inom ramen för :statsbidrag, för       hållskostnader som distriktet meddelat tili väg-
11931: underhåll av till statsbidrag berättigade vägar   och vattenbyggnadsstyrelsen och som upptagits
11932: inom väg- och vattenbyggnadsdistriktets om-       i utanordningsförteokningarna. De godkända
11933: råde div1deras med kilometerantalet för de        !kilometerkostnaderna korrigerUJs så, att de upp-
11934: vägar som erhåller bidrag. Enligt stadgandena     når en nivå som motsv,arar det av statistik-
11935: om statsbidrag erfordras uppgifter om de ge-      centralen publicerade genomsnittliga vägbygg-
11936: nomsnittliga kilometerkostnaderna för uträk-      nadskostnadsindex för respektive underhållsår.
11937:  nande av i 15 § 1 mom. förordningen av-             Väg- och vattenbyggnadsdistriktens utanord-
11938:  sedd tilläggsbidragsprocent och för uträknan-    ningsförteckningar inkommer tili väg- och vat-
11939: dc av i 42 a § förordningen avsett statsbidrag    tenbyggnadsstyrelsen i oktober omede1bart
11940:  för vägar, som underhålls av kommuner.           efter utanordningen av de bidrag som ;skall
11941: 088001089T
11942: 6                                             1980 vp.
11943: 
11944: utbetalas före utgången arv september månad.             Enligt de av väg- och vattenbyggnadsdistrik-
11945: Det genomsnittliga väg:byggnadsindexet för           ten uppgjorda förteckningar över utanordnade
11946: planeperioden uppskattas i samband med väg-          statsbidrag för underhåll av enskilda vägar,
11947: och vattenbyggnadsstyrelsens verksamhetsplane-       utgjorde de vägar, som genom i förordningens
11948: ring. Det genomsnittliga officiella kostnads-         42 a § avsedda avtal undevhålls av kommuner,
11949: indexet för underhål1såret ( året för verkställig-    år 1978 3 200 km eller 9 % av de vägar som
11950: het) publiceras av statistirkcentralen i början av    erhåller statsbidrag. Motsvarande siffra var
11951: följande år och är tillgänglig i februari.            år 1979 ca 5 600 km eller 14 % av de v~igar
11952:     I förteckningen över utanordning av ·stats-      'som erhåller underhållsbidrag.
11953: bidrag har de godtagbara underhållskostnader-            Enligt väghållningsmyndigheterna motsvarar
11954: na för väg som berättigar till statsbidrag beruk-     det vägundel'håll som ,sker på väglagens för-
11955: tats för vägar, som underhålls av väglag eller        sorg bäst de krav som i 7 § lagen om ensldlda
11956: sofn underhålls av kommuner enligt i 42 a §           vägar (358/62) ställs .på vägunderhåll. · Då
11957: förordningen förutsatta avtal.                        råder det jämvikt mellan de krav trafikanten
11958:     De genomsnittliga kilometerkostnaderna för        stä1ler på väg ooh den ekonomiska insats som
11959: år 1978, som nämnts i riksdagsman Renlunds            gjorts .för .att uppfylla detta krav.
11960:  m. fL. skriftliga spörsmal, bygger på under-             Om vägunderhållet sköts av kommun, ställs
11961:  hållsko,stnaderna för år 1977, vilka enligt det      på vägens servicenivå sådana krav orJI för-
11962: gamla bidragssystemet av väg- och vattenbygg~         väntningar, som. oftast överstiger den nivå
11963:  nadsdistrikten förordnats och tillsänts länssty-     som anses tillräcklig ·för en väg, som under-
11964:  relserna. Kostnaderna för år 1979 bygger på          hålls av eget väglag. Höjda anspråk och kom-
11965:  v~ig- och vattenbyggnadsdistriktens utanord-         munernas underhållsorganisation föranleder
11966: ning, i enlighet med det nya systemet.                tilläggskostnader, vilka dock inte alltid höjer
11967:     Då uhderhållskostnaderna tidigare uppen-          vägens servkenivå, och sålunda utgör dessa
11968: bart har kunnat omfatta ·sådana vägförbättrings-      kostnader inte heller sådana kostnader som
11969: arbeten, som inte berättigar tili underhålls-         enligt 'lagens 7 § är nödvändiga för att väg
11970:  bidrag, har, efter det att nogrannare direktiv       skall hållas i det skick dess ändamål och nvttan
11971:  utfärdats, i vissa distrikt skett en sänkning        därav förutsätter.                         '
11972: av det genomsnittliga kilometerprilset trots att          På grund av vad som ovan anförts kan det
11973: den allmänna underhållsnivån höjts. Det i             anses, att uträkningsgrunderna för de genom-
11974: spörsmålet avsedda fallet av tilifäUig sänkning       snittliga kilometerkostnader, som i enlighet
11975: av det genomsnittliga kilometerpriset (V asa          utbetala,s för med vägar som av kommunen
11976: Iän), har berott på ovannämnda omständig-             underhålls enligt i 42 a § avsedda avtal, UDbe-
11977: heter.                                                talas för vägar i bruk som underhålls av kom-
11978:     Uträkningssystemet beaktar inte den höjning       muner, överensstämmer med de i stadgandena
11979: av den allmänna underhållsnivån beträffande           avsedda utdelningsgrunderna för statsbidrag.
11980: vägar som underhålls av väglagen, som in-                 Då kommun svarar för underhåll av ens:kild
11981:  träffat under underhållsåret. Om man ,skulle         väg, kan man inte numera beakta .s'killnaderna
11982: sträva tili att beakta denna ökning, borde utan-      mellan väg.arnas trafikmässiga hetydelse och
11983: ordningen uppskjutas tili en betydligt senare         underhål1snivå, utan bidragen fastställs enligt
11984:  tidpunkt.                                            de genomsnittliga kostnaderna.
11985:       Helsingfors den 10 november 1980.
11986: 
11987:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
11988:                                              1980 vp.
11989: 
11990: Kirjallinen kysymys n:o 471.
11991: 
11992: 
11993: 
11994: 
11995:                                 Pohto: Hoitomaksujärjestelmän epäkohdista sotainvalidien osalta.
11996: 
11997: 
11998:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
11999: 
12000:    Lainmuutoksilla, jotka ovat tulleet voimaan     tulonmenetyksen korvaukseksi. Näin ollen hoi-
12001: 1. 7. 1980, on yhtenäistetty sosiaali- ja ter-     tomaksujärjestelmää ei voida sotainvalidien ta-
12002: veydenhuollon laitoksissa pys.yvästi hoidossa      holta pitää oikeana eikä kohtuullisena, joten
12003: olevilta perittävät maksut. Hoidosta peritään      lainkohdassa tuloina mainitut elinkorot etvat
12004: henkilön maksukyvyn mukainen maksu 1. 7.           saisi koskea sotilasvammarain mukaisia kor-
12005: 1980 alkaen ja maksun enimmäismäärä on 60          vauksia.
12006: markkaa hoitopäivältä. Maksua määrättäessä            Edellä olevaan viitaten esitän kunnioittavas-
12007: otetaan huomioon henkilön eläkkeet, elinkorot,     ti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
12008: elatusavut ja muut jatkuvat henkilökohtaiset       nojalla valtioneuvoston ~sianomaisen jäsenen
12009: tulot .. Pysyväispodlaana olevan vaikeavammai-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12010: sen sotainvalidin hoitopäivämaksua määrät-
12011: täessä hän joutuu koht:uuttomuuksien eteen,                  Mihin •toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12012: koska hänen saamansa sotilasvammalain mu-                  ryhtyä sotainvalidien epäoikeudenmu-
12013: kainen elinkonko luetaan tässä tapauksessa tu-             kaisen hoitomaksujärjestelmän korjaa-
12014: loksi, vaikka sotilasvammalain mukainen kor-               miseksi?
12015: vaus ei miltään osin muodosta dkä määrity
12016:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1980.
12017: 
12018:                                          Urho Pohto
12019: 
12020: 
12021: 
12022: 
12023: 088001057S
12024: 2                                            1980 vp.
12025: 
12026: 
12027: 
12028: 
12029:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12030: 
12031:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         nituloiselle invalidille hakemuksesta myönnet-
12032: ·tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      tävään täydennyskorkoon. Elinkoron omaisko-
12033: hemies, olette 8 päivänä lokakuuta 1980 päi-        rotus on 30 prosenttia ensimmäisen huolletta-
12034: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       van ja 20 prosenttia kunkin seuraavan huollet-
12035: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tavan osalta. Elinkoron 11säysosia puolestaan
12036: kansanedustaja Urho Pohdon näin lruuluvasta         ovat avuttomuus- ja haittalisä, vaatelisä, moot-
12037:  kirjallisesta kysymyksestä n: o 471:               toriajoneuvolisä, opaskoiralisä ja sairausapuli-
12038:                                                     sä. Pysyvässä laitoshoidossa olevien osalta näis-
12039:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tä lisäysosista voivat käytännössä lähinnä tulla
12040:        ryhtyä sotainvalidien epäoikeudenmu-         kysymykseen vaatelisä ja sairausapulisä.
12041:        kaisen hoitomaksujärjestelmän korjaa-           Uuden maksujärjestelmän soveltamisesta tä-
12042:        miseksi?                                     hän mennessä saatujen tietojen mukaan eräät
12043:                                                     sairaalat ja laitokset ovat käytännössä hoito-
12044:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       maksua määrätessään katsoneet hoidossa olevan
12045: vasti seuraavaa:                                    potilaan koko sotilasvammakorvauksen hänen
12046:    Heinäkuun 1 päivänä 1980 voimaan tul-            tulokseen, erottamatta siten elinkoron omais-
12047: leen uuden pysyväishoidossa olevien potilaiden      korotuksien osuutta pois tässä yhteydessä huo-
12048: hoitopäivämaksujärjestelmän mukaan määräy-          mioitavista tuloista. Tämän mukaista menet-
12049: tyy hoitopäivämaksun suuruus potilaan mak-          telyä on pidettävä huoltoapulaissa tarkoitetun
12050: sukyvyn mukaan. Potilaan maksukykyä mää-            laitoshoidon maksuista annetun asetuksen 2 §:n
12051: rättäessä otetaan tällöin huomioon huoltoapu-       2 momentin vastaisena. Sosiaali- ja terveysmi-
12052: laissa tarkoitetun laitoshoidon maksuista anne-     nisteriön toimesta on ryhdytty toimenpiteisiin
12053: tun asetuksen (314/80} 2 §:n 1 momentin             tässä tarkoitetun maksukäytännön saattamisek-
12054: mukaan muun muassa henkilön .eläkkeet, elin-        si •asetuksen mukaiseksi.
12055: korot, elatusavut ja muut jatkuvat henkilökoh-         Sosiaali- ja terveysministeriössä on myös
12056: taiset tulot. Saman asetuksen 2 § :n 2 momen-       käynnistetty laajempi selvitys uuden maksujär-
12057: tin mukaan tuloina ei kuitenkaan oteta huo-         jestelmän vaikutusten kartoittamiseksi. Selvi-
12058: mioon asumistukea eikä eläkkeisiin ja niihin        tyksen valmistuttua ministeriö tulee harkitse-
12059: verratrt:aviin tuloihin sisältyviä huollettavista   maan sen mahdollisesti edellyttämiä jatkotoi-
12060: aiheutuvia korotuksia.                              menpiteitä. Tällöin tulee esilleotettavaksi laa-
12061:    Sotilasvammakorvaus jakaantuu sotainvalidin      jemminkin myös kysymys sotilasvammakorvauk-
12062: jatkuvien korvauksien osalta työkyvyttömyys-        sen asemasta pysyväishoidon maksua määrät-
12063: asteen perusteella määräytyvään elinkorkoon         täessä henkilölle.
12064: omaiskorotuksineen ja lisäysosineen sekä pie-
12065:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1980.
12066: 
12067:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
12068:                                               N:o 471                                             3
12069: 
12070: 
12071: 
12072: 
12073:                           Tili    Riksdagens         Herr      Talman.
12074: 
12075:    I det syfte 37 § 1 mom. rilksdagsordningen       förhöjd med 30 procent för första försörj-
12076: anger har Ni, Herr Talrnan, med Eder skti-           ningstagare och med 20 procent för varje
12077: vel:se av den 8 oktober 1980 tiJJ. vederböran-      därpå följande försörjningstagare. Tilläggsdel
12078: de medlem 'av statsrådet översänt avskrift av        tili livränta ges på grund av hjälplöshet och
12079: följande av riksdagsman Urho Pohto under-           men, för kläder, för motorfordon, ledarhund
12080: tecknade spörsmål nr 471 :                           och hjälp vid sjukdom. För personer i lång-
12081:                                                     varig anstaltsvård kan av dessa tilläggsdelar
12082:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           nä11mast tillägg för kläder och hjälp vid sjuk-
12083:        vidta för att avlägsna de orättvisor         dom i pmktiken komma i fråga.
12084:        som finns i systemet för betrulning av            Enligt de uppgifter som man hittills fått
12085:        krigsinvalklernas vårdavgifter?              om tillämpningen av det nya betalningssyste-
12086:                                                     met, har vissa sjukhus och anstalter i prak-
12087:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tiken vid bestämmande av vårdavgiften räknat
12088: samt anföra följande:                               hela den ersättning patienten erhåller för skada
12089:    Enligt det nya systemet för beta.Ining av        ådragen i militärtjänst som hans inkomst, så-
12090: avgiften per vårddag för patienter i långvarig      ledes utan att avdra den förhöjning av liv-
12091: vård, som trädde i kraft den 1 juJi 1980,           räntan som ges för anhöriga från de inkomster
12092: bestäms vårdavgiften per dygn enligt patien-        vilka i detta fall ·tas i beaktande. Ett sådant
12093: tens betalningsförmåga. Vid bestämmande av          förfarande bör anses strida mot 2 § 2 mom.
12094: pll!tientens betalningsförmåga bea:ktas då, i en-   förordningen om a,vgifter för anstaltsvård som
12095: lighet med 2 § 1 mom. förordningen om av-           avses i lagen om socialhjälp. På uppdra.g av SO-
12096: gifter för anstaltsvård som avses i lagen om        cial- och hälsovårdsministeriet har man vid-
12097: socialhjälp    (314 /80), bl.a. vederbörandes       tagit åtgärder för att det här avsedda förfa-
12098: pensioner, livräntor, underhållsbidrag och öv-      randet i fråga om avgifterna skall överens-
12099: riga fortlöpande personliga inkomster. Enligt       stämma med förordningen.
12100: 2 § 2 mom. samma förordning beaktllls dock              Vid social- och hälsovårdsministeriet har
12101: inte såsom inkomster bostadsbidrag ellet i pen-     man även inlett en mera omfattande utred-
12102: sioner och med dem jämförliga inkomster in-         ning för att kartlägga det nya betalningssys-
12103: gående förhöjningar som beror på försörjnings-      temets verkan. Då utredningen blir klar kom-
12104: tagarna.                                            mer ministeriet att överväga att vidta de even-
12105:    I fråga om fortlöpande ersättningar tili         tuella ytterligare åtgärder som krävs. Härvid
12106: krigsinvalid fördelar sig ersättning som ges för    kommer man även i större utsträcknin.g att
12107: skada ådragen i militärtjänst på livränta, inklu-   ta upp frågan om ersättning för skada ådragen
12108: sive förhöjning för anhöriga och tilläggsdel,       i militärtjänst och dess ställning vid bestäm-
12109: som bestäms på basen av invaliditetsgraden,         mandet av vårdavgiften för en person i lång-
12110: och tilläggsränta som på ansökan beviljas in-       varig vård.
12111: valid med små inkomster. Livränta utbetalas
12112:      Helsingfots den 7 november 1980.
12113: 
12114:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
12115:                                                1980 vp.
12116: 
12117: Kirjallinen kysymys n:o 472.
12118: 
12119: 
12120: 
12121: 
12122:                                    Luttinen: Poliisihallinnon ylimmän tason organisaation kehittä-
12123:                                       misestä.
12124: 
12125: 
12126:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
12127: 
12128:    Poliisihallinnon ylimmällä huipulla toteutet-      nittelemattomuudesta jo vuonna 1976. Tästä
12129: tiin organisaatiouudistus vuonna 1973. Tavoit-        huolimatta merkittävää parannusta ei ole tapah-
12130: teina olivat poliisin ylijohdon tehokkuuden ja        tunut. Resurssien puute, suunnittelemattomuus
12131: työkapasiteetin lisääminen sekä toisaalta eri         ja päätösvallan kasautuminen ovat yhdessä joh-
12132: kansalaispiirien osallistumismahdollisuuksien li-     taneet siihen, ettei sisäasiainministeriön poliisi-
12133: sääminen poliisihallinnossa.                          osasto ole selviytynyt kohtuullisesti tehtäväs-
12134:    Organisaatiouudistusta valmisteltaessa esillä      tään. Erityisesti alan lainsäädännön kehittämi-
12135: oli kaksi periaatteellista vaihtoehtoa: keskus-       nen on jäänyt satunnaiseksi ja suurelta osal-
12136: virastomuotoinen poliisihallitus ja ministeriöön      taan muiden kuin osaston oman aloitteellisuu-
12137: kytkeytyvä poliisiosl!lsto. Uudistus toteutettiin     den varaan.
12138: jälkimmäisen vaihtoehdon mukaisesti.                      Vuoden 1973 uudistuksen yhteydessä perus-
12139:     Ratkaisua perusteltiin erityisesti parlamentaa-   tettiin poliisihallinnon kaikille tasoille neuvot-
12140: risen vastuun toteuttamisella. Kun poliisitoimi       telukuntia. Tavoitteena oli lisätä kansalaisten
12141: on eduskunnalle vastuussa olevan ministerin           osallistumismahdollisuuksia poliisin toimintaa
12142: välittömiissä alaisuudessa, toteutuu kansanval-       ja kehittämistä koskevien asioiden käsittelemi-
12143: tainen valvonta par,emmin kuin jos johto kuu-         sessä.
12144: luisi itsenäiselle keskusvirastolle.                      Sisäasiainministeriön yhteydessä toimivan po-
12145:     Perusratkaisu ei vaikuta poliisihallinnon te-     liisiasiain neuvottelukunnan työ käynnistyi var-
12146: hokkuuteen. Hallinto voidaan saada tehokkaak-         sin aktiivisesti. Toiminnan aloitti vuonna 1975
12147: si sekä ministeriössä että keskusvirastossa. Kun      laaja tutustumiskierros poliisin eri toimintapis-
12148: tehokkuudessa on yhäkin seitsemän vuotta uu-          teisiin ja neuvottelukunnan toimialaan. Vilk-
12149: distuksen jälkeen toivomisen varaa, vikaa saat-       kaimman toiminnan vuodet ovat tähän mennes-
12150:  taa olla muussa organisoiurussa sekä poliisiosas-    sä olleet vuodet 1976-77. Tuolloin neuvot-
12151:  ton resursseissa.                                    telukunta antoi runsaasti lausuntoja, toimitti
12152:     Sisäasiainministeriön, johon poliisiasiainosas-   ministeriölle kirjeitä, joissa esitettiin toimen-
12153:  to kuuluu, toimiala on laaja ja hyvin hetero-        piteisiin ryhtymistä, sekä julkaisi mittavia selvi-
12154:  geeninen. Siihen kuuluu asiaryhmiä, joilla ei        tyksiä, joissa muun muassa selostettiin poliisi-
12155: ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Toi-           lainsäädännön uudistamistarpeista ja poliisipii-
12156:  miakseen tällainen organisaatio vaatisi yksik-       rien neuvottelukuntien toiminnasta tehtyjen ky-
12157:  köjen mahdollisimman suurta keskinäistä riip-        selyj,en tuloksia.
12158:  pumattomuutta ja ministerin välitöntä valvon-            Sisäasiainministeriön suhtautuminen neuvot-
12159:  taa ja ohjausta.                                     telukunnan esityksiin on ollut kuitenkin varsin
12160:     Poliisiasiainosastossa vallitsee myös resurs-     pidättyvää. Joissakin tapauksissa neuvottelu-
12161:  sien puute. Erityisesti se koskee suunnitteluun      kunnan työn tuloksena on ministeriölle luovu-
12162:  ja lainvalmisteluun pystyvää harjaautuuutta          tettu jopa valmiita säännösehdotuksia. Näitä
12163:  henkilöstöä. Vuonna 1973 toteutettu organi-          ehdotuksia ei kuitenkaan ole viety eteenpäin,
12164:  saatiouudistus ei tuonut tullessaan merkittäviä      vaikka ehdotukset ovat olleet yksimielisesti
12165:  henkilöstölisäyksiä, eikä sellaisia ole saatu myö-   laadittuja. Näin kävi esimerkilksi kunnallisten
12166:  hemminkään. Poliisiasiainosasto ei ole myös-         järjestyssääntöjen kehittämisen osalta, mikä asia
12167:  kään riittävän aktiivisesti suhtautunut omaan        viivästyi ministeriössä useamman vuoden ajan.
12168:  kehittämiseensä. Poliisiasiain neuvottelukunta           Tästä kaikesta on ollut seurauksena, että
12169:  antoi osastolle huomautuksen toiminnan suun-         poliisiasiain neuvottelukunnan aktiivisuus on
12170: 088001090U
12171: 2                                             1980 vp.
12172: 
12173: viime vuosina selvästi taantunut. Neuvottelu-                  Onko Hallitus tietoinen, että poliisin
12174: kunta onkin parin viime vuoden a1kana kes-                  ylijohdon organisoinnissa on ilmennyt
12175: kittynyt aktivoimaan iähinnä paikallistason po-             epäkohtia ja puutteellisuuksia, mikä on
12176: liisipiirien neuvottelukuntien toimintaa. Tämä              heikentänyt myös poliisiasiain neuvot-
12177: ei kuitenkaan pitkän päälle voi olla valtakun-              telukunnan toimintamahdollisuuksia, ja
12178: nallisen neuvottelukunnan yksinomaisena teh-                jos on,
12179: tävänä.                                                        aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12180:     Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-          siin poliisihallinnon ylimmän tason or-
12181: jestyk~sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän              ganisaation ja resurssien kehittämiseksi?
12182: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12183: vaksi seuraavan kysymyksen:
12184:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1980.
12185: 
12186:                                            Matti Luttinen
12187:                                               N:o 472                                                 3
12188: 
12189: 
12190: 
12191: 
12192:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
12193: 
12194:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tietojärjestelmän kehittämisyksrkön henkilökun-
12195: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taa.
12196: olette 9 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-            Poliisiosaston .sisäistä toimintaa ja tehtävien
12197: jeenne n:o 1533 ohella lähettänyt valtioneu-         hoitoa on kuitenkin jatkuvasti pyritty kehittä-
12198: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi      mään. Siinä tarkoitukses,sa on muun muassa
12199: jäljennöksen kansanedustaja Matti Luttis~en kir-     ministeriöstä pyritty delegoimaan lähinnä lää-
12200: jallisesta kysymyksestä n:o 472, jossa tiedus-       ninhallituksille yksittäiset lupahallintoasiat ja
12201: tellaan:                                             muut vastaavat hallintopäätökset kaikissa niis-
12202:                                                      sä asioissa, joissa ,se on mahdollista. Samoin on
12203:           Onko Hallitus tietoinen, että poliisin     menetelty budjetointia ja määrärahaseurantaa
12204:        ylijohdon organisoinoissa on ilmennyt         koskevissa asioissa. Tätä delegointia on edel-
12205:        epäkohtia ja puutteellisuuksia, mikä on       leen tarkoitus jatkaa.
12206:        heikentänyt myös poliisiasiain neuvot-            Lainsäädännön kehittäminen vaatii pitkäai-
12207:        telukunnan toimintamahdollisuuksia, ja        kaista työtä ja siihen kouliintunutta henkilö-
12208:        jos on,                                       kuntaa. Henkilökunnan riittämättömyys po-
12209:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       liisiosaston kohdalla, samoin kuin ministeriös-
12210:        siin poliisihallinnon ylimmän tason or-       sä muutoinkin, on ilmeinen. Silti poliisiosas-
12211:        ganisaation ja resurssien kehittämiseksi?     ton lienee katsottava selviytyneen tästäkin teh-
12212:                                                      tävästä käytettävissä olevat voimavarat huo-
12213:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mioon ottaen tyydyttävästi.
12214: vasti seuraavaa:                                         Organisaatiouudistuksen yhteydessä tavoit-
12215:    Kuten kysymyksen perusteluosa,ssa todetaan,       teena oli myös lisätä kansalaisten osallistumis-
12216: toteutettiin vuonna 1973 poliisin ylimmän joh-       mahdollisuuksia poliisin toimintaa ja kehittä-
12217: don/keskushallinnon osalta organisaatiouudis-        mistä koskevien asioiden käsittelemiseen. Tässä
12218: tus. Samalla poliisin kenttätoiminnan välittö-       tarkoituksessa ministeriön apuna toimivan po-
12219: män johdon tehostamiseksi poliisin lääninjoh-        liisiasiain neuvottelukunnan tähänastinen työ
12220: don asemaa lääninhallituksessa järjestettiin sa-     on ollut merkittävää. Neuvottelukunnan teke-
12221: mantapaiseksi kuin poliisin ylijohdon asema          mät aloitteet ja ,sen antamat lausunnot on
12222: sisäasiainministeriössä. Tavoitteena oli saada       nimenomaan pyritty ottamaan huomioon asioita
12223: poliisin toiminnan johtaminen sekä sitä koske-       valmisteltaessa ja niistä päätettäessä. Syynä
12224: va suunnittelu ja henkilöstöasiain hoito entistä     neuvottelukunnan mahdolliseen aktiivisuuden
12225: keskitetymmäksi ja tehokkaammaksi.                   taantumiseen ei voine olla siten ministeriön
12226:     Organisaatiouudistus perusratkaisultaan on       "pidättyvä suhtautuminen neuvottelukunnan
12227: osoittautunut oikeaksi ja toimivaksi. Se on joh-     esityksiin". Neuvottelukuntien työstä saadut
12228: tanut myös poliisin kenttätoiminnan johtami-         suurelta osin myönteiset kokemukset antavat
12229: sen kiinteytymiseen ja siten ,sitä tehostanut. Po-   täyden aiheen edelleen kehittää neuvottelu-
12230: liisin toiminnan suunnittelu ja toiminnallinen       kuntajärjestelmää sen kaikilla tasoilla. Parhail-
12231: ylin johto on ollut myös jatkuvasti poliittisen      laan eduskunnan käsiteltävänä onkin poliisi-
12232: vastuunalaisen ministerin käsissä.                   piirin neuvottelukunnan työn aktivoimista
12233:     Poliisin ylijohdon henkilökunnan riittävyy-      tarkoittava hallituksen esitys poliisilain muut-
12234: teen organisaatiomuutos ei sitä vastoin tuonut       tamiseksi.
12235: tyydyttävää ratkaisua. Henkilöstölisäyksiä ei           Yksityisen ihmisen turvallisuuden kannalta
12236: uudelleen järjestelyn jälkeenkään ole poliisiosas-   paikallinen polHsitoiminta on tärkeintä. Tämän
12237: tolle katsottu olevan välttämätöntä osoittaa lu-     vuoksi viime vuosikymmenen poliisihallinnon
12238: kuun ottamatta uutena tullutta automaattisen         kehittämisen painopiste on ollut suunnattuna
12239: 4                                            1980 vp.
12240: 
12241: pa~kallispoliisin toimintamahdollisuuksien pa-      sin mahdollisuuksiin kokonaisuudessaan suo-
12242: rantamiseen. Ensisijaisena ,tavoitteena on täl-     riutua sille annetusta tehtävästä on edelleen
12243: löin ollut aikaansaada kdko maan kattava            kiinnitettävä mitä vakavinta huomiota. Toi-
12244: ympärivuorokautinen päivystys- ja hälytyspal-       saalta kansanvaltaisessa järjestelmässä poliisi-
12245: velu. Tämän peruspalvelun aikaansaamiseen on        toiminta on hoidettava niin, että se parhaalla
12246: ohjattu ne voimavaralisäykset, jotka valtion-       mahdollisella tavalla tyydyttää kansalaisia ja hei-
12247: talouden tila huomioon ottaen on katsottu           dän tarpeitaan. Tämän vuoksi ministeriön tar-
12248: poliisihallinnon osalta mahdollisiksi. Myös po-     koituksena on esittää parlamentaarisen komi-
12249: liisiosaston työn painopiste on ollut tällä         tean asettamista selvittämään yleisen järjestyk-
12250: alueella. Tätä työtä pääosin palvelevat ne lähes    sen ja turvallisuuden tilaa ja sille asetettavia
12251: 70 eri työryhmän ja toimikunnan mietintöä,          tavoitteita 'sekä poliisin toimintaa ja toiminta-
12252: jotka ovat valmistuneet nyt kysymyksessä ole-       linjoja. Ministeriö tulee muutoinkin käytettä-
12253: vana aikana.                                        vissään olevin keinoin edelleen kiinnittämään
12254:     Yleinen järjestys ja turvallisuus on eräs       huomiota poliisihallinnon ylimmän tason orga-
12255: perusedellytys yhteiskunnan ja sen jäsenten toi-    nisaation ja sen resurssien kehittämiseen tar-
12256: minnoille. Ministeriön käsityksen mukaan ylei-      peellisilta osin.
12257: seen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä polii-
12258:       Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1980.
12259: 
12260:                                                                  Sisäasiainmin1steri Eino Uusitalo
12261:                                                 N:o 472                                                 5
12262: 
12263: 
12264: 
12265: 
12266:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
12267: 
12268:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           i samband med omorganiseringen öka personal-
12269: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              styrkan på polisavdelningen frånsett den nya
12270: velse nr 1533 av den 9 oktober 1980 till               personai som anställts vid enheten för utveck-
12271: vederbörande medlem av statsrådet översänt             landet av det automatiska datasystemet.
12272: avskrift av följande av riksdagsman Matti Lut-            Man har dock strävat till att kontinuerligt
12273: tinen undertecknade spörsmå1 nr 4 72:                  utveckla den interna verksamheten och skötseln
12274:          Är Regeringen medveten om att det             av uppgifterna inom polisavdelningen. Bl.a. i
12275:        inom den högsta Jedningen för polis-            detta syfte har ministeriet främst till länssty-
12276:        organisationen har framkommit missför-          re1serna försökt delegera enstaka förvaltnings-
12277:        hållanden och bristfälligheter, vilket          ärenden rörande tillstånd och andra motsvaran-
12278:        har försämrat även delegationens för            de förvaltningsbeslut i ärenden som medger
12279:        polisärenden    verksamhetsmöjligheter,         detta. Detsamma gäller budgetering och upp-
12280:        och om så är fallet,                            följning av anslag. Avsikten är att fortsätta
12281:           vilka åtgärder ämnar Regeringen              förfarandet med delegering.
12282:        vidta för att inom polisförvaltningen              Utvecklandet av 1agstiftningen är tidskrä-
12283:        utveckla den högsta ledningsorganisatio-        vande och förutsätter rutinerad personal. Per-
12284:        nen och dess resurser?                          sonalstyrkan ,såväl på polisavdelningen som i
12285:                                                        ministeriet i övrigt är uppenbart otillräcklig.
12286:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Med heaktande av de tillbudsstående resurser-
12287: samt anföra fö1jande:                                  na torde det kunna konstateras, att polisav-
12288:    Såsom i motiveringen till spörsmålet konsta-        delningen klarat även denna uppgift på ett till-
12289: terats, genomfördes år 1973 en organisations-          fredsställande sätt.
12290: reform inom polisens högsta ledning/ central-             I samband med organisationsreformen var
12291: förvaltning. För att effektivera den direkta           syftet att även öka medborgarnas möjligheter
12292: ledningen av polisens fältverksamhet reglerades        att delta i behandlingen av ärenden rörande
12293: samtidigt länsledningens ställning i 1änsstyrel-       polisens verksamhet och dess utvecklande. I
12294: sen på liknande sätt som den högsta iedningens         detta avseende har det arbete, som delegatio-
12295: ställning i inrikesministeriet. Syftet med detta       nen för polisärenden ,som bistår ministeriet
12296: var att ytterligare centralisera och effektivera       hittills har utfört, varit av betydelse. Man har
12297: ledningen av polisens verksamhet och den där-          strävat tili att i samband med beredningen
12298: till anknutna planeringen samt skötseln av per-        av ärenden och beslutsfattandet uttryckligen
12299: ;gonalärendena.                                        beakta delegationens motioner och dess utlå-
12300:     Grundlösningen för organisationsreformen           tanden. Otsaken tili en eventuell brist på
12301: har visat sig vara riktig och funktione11. Detta       aktivitet inom delegationen torde sålunda inte
12302: har lett tili att även ledningen av polisens fält-     vara ministeriets "restriktiva inställning tili
12303: verksamhet har stabiliserats och därigenom ef-         delegationens ,förslag". De tili en ,stor del posi-
12304: fektiverats. Planeringen ~av polisens verksam-         tiva erfarenheterna av delegationers arbete ger
12305:  het och den högsta ledningen ~av dess vel'k-          full anledning att vidareutveckla systemet med
12306:  samhet har kontinuerligt 1styrts av en politiskt      delegationer på samtliga nivåer. Regeringens
12307:  ansvarig minister.                                    proposition med förslag tili lag angående änd-
12308:     Däremot har organisationsförändringen inte         ring av polislagen hehandlas för närvarande i
12309:  lett tili någon tillfr.edsställande lösning i fråga   riksdagen. Avs~kten är att därigenom aktivera
12310:  om personalstyrkan inom polisens högsta led-          det arbete som utförs av delegationen för
12311:  ning. Det har inte ansetts vara nödvändigt att        polisärenden i polisdistrikt.
12312: 088001090U
12313: 6                                           1980 vp.
12314: 
12315:    Med hänsyn tili den enskilda människans sä-    för ,samhällets och dess medlemmars funktio-
12316: kerhet är den lokala polisverksamheten vik-       ner. Enligt ministetiets uppfattning 8kall all-
12317: tigast. På grund härav har tyngdpunkten för       varlig uppmärksamhet fästas vid den allmänna
12318: utvecklandet av polisförvaltningen under det      ordningen och säkerheten samt på poliskårens
12319: senaste decenniet lagts vid förbättrade verk-     möjligheter att klara av den uppgift som den
12320: samhetsmöjligheter för den lokala polisen. Här-   blivit ålagd. Å andra sidan skall polisverksam-
12321: vid har avsikten främst varit att i hela landet   heten i ett demokratiskt .system skötas så, att
12322: åstadkomma jour- och alarmtjänst dygnet runt.     den på bästa möjliga sätt tillfredställer med-
12323: För att åstadkomma denna grundläggande            borgarna och dera:s behov. Av denna anled-
12324: service har den ökning av resurser, som med       ning har ministeriet för avsikt ,att föreslå till-
12325: beaktande av statshushållningens läge har an-     sättande av en parlamentarisk kommitte för
12326: setts vara möjligt, inriktats på polisförvalt-    att utreda ärendet rörande allmän ordning och
12327: ningen. Tyngdpunkten för polisavdelningens        säkerhet och därmed anknuten mälsättning
12328: arbete har även lagts på detta område. De         samt polisens verksamhet och dess riktlinjer.
12329: inemot 70 olika betänkanden, som under nämn-      Ministeriet kommer även eljest .att med till-
12330: da tid har avgivits av .arbetsgrupper och kom-    budsstående medel fortfarande fästa .avseende
12331: mitteer, tjänar huvudsakligen detta syfte.        vid den högsta ledningsorganisationen inom
12332:    Den allmänna ordningen och säkerheten ut-      polis:förvaltningen och vid utvecklandet av dess
12333: gör en av de grundläggande förutsättningarna      resurser i den mån detta är nödvändigt.
12334:      Helsingfors den 11 november 1980.
12335: 
12336:                                                   Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
12337:                                                1980 vp.
12338: 
12339: Kirjallinen kysymys n:o 473.
12340: 
12341: 
12342: 
12343: 
12344:                                   Holvitie ym.: Harjoittelukouluissa toimivien luokanlehtoreiden
12345:                                      eläkeiän alentamisesta.
12346: 
12347: 
12348:                          Ed u sk unn a n Herra Puhemiehelle.
12349: 
12350:    Opettajankoulutuslaitosten Virkamiesyhdistys          Myös tutkimustoiminta kuuluu luokanlehto-
12351: ry. on ollut huolissaan sen kehityksen pysähc         reiden    tehtäväkenttään.     Luokanlehtoreiden
12352: tymisestä, joka peruskoulun toteutumisen myö-         muodolliset pätevyysvaatimukset ovatkin ko-
12353: tä alensi peruskoulunopettajien eläkeikää. Yh-        honneet nopeasti ja uudenmuotoinen opettajan'-
12354: distys on ottanut asian johdosta yhteyttä ope-        koulutus kohottaa niitä lähivuosina edelleen.
12355: tusministeriön edustajiin useissa eri tilanteis-         3. Kunnallisen peruskoulun opettajan elä-
12356: sa, mutta neuvottelukosketukset eivät ole vi-         keikä on 60 vuotta. Tämä ikä olisi syytä pi-
12357: reyttäneet asian hoitoa. Yhdistys on myös toi-        kaisesti toteuttaa luokanlehtoreiden kohdalla,
12358: vonut Virkamiesliiton toimenpiteitä luokanleh-        paitsi edellä mainituista syistä, myös yhdenmu-
12359: toreiden eläkeiän alentamiseksi, mutta ilmei-         kaisuuden vuoksi.
12360: sesti asian laaja-alaisuudesta johtuen siinä ei          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12361: ole tapahtunut myönteistä kehitystä. Harjoitte-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12362: lukouluissa toimivien luokanlehtoreiden eläke-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12363: iän alentamista on kiirehditty erityisesti seuraa-    vaksi seuraavan kysymyksen:
12364: vista syistä:
12365:    1. Luokanlehtorin työn laatu on peruskou-                    Onko Hallitus tietoinen harjoittelu-
12366: lun erityisopettajan työn kaltaista, näillä eläke-           kouluissa toimivien luokanlehtoreiden
12367: ikä on alhaisempi.                                           eläkeiän epäoikeudenmukaisuudesta, ja
12368:    2. Luokanlehtorin tulee pysyä tiukasti ope-                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12369: tustekniikkojen kehittymisen tasolla, kehitellä              tilanteen korjaamiseksi?
12370: niitä itse ja antaa harjoittelijoille kokeiluvirik-
12371:  keitä.
12372:       Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1980.
12373: 
12374:                 Tapio Holvitie                                    Elsi Hetemäki-Olander
12375: 
12376: 
12377: 
12378: 
12379:  0880011570
12380: 2                                              19.80 v:p.
12381: 
12382: 
12383: 
12384: 
12385:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12386: 
12387:    Valtiopäiväjärjestyksen J7 §:n 1 momentis-          merkittäviä. muutoksia, koska kansakoulunopet-
12388: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           tajien eläkeikä oli 60 vuotta. Tarkasteltaessa
12389: mies; olette 9 päivät;tälokakuuta 1980 päivä-          eri opettajaryhmien eläkeikiä on pe,ruskaulun-
12390: ,tyn kirieenne ohella .toimittanut valtioneuvos-       opettajien muita opettajia alhaisewman eläke-
12391: ton asianotpai~elle jäsenelle jäljennöksen kan-        iän taustalla olevat historialliset tekiiät otetta~
12392: saned,ustaja T ~,ipio Holvitkn ym. näin kuulu-         va huomioon .. Tämän vuoksi peruskoulun. opet-
12393: vasta kirj.a.}lisesta qsymyksestä n:o 473:             tajien eläkeikää ei voida sellaisenaao. pttaa tar-
12394:                                                        kastelun perustaksi vaan asiaa OJ;i: tarkasteltava
12395:            OJ;i:ko Hallitus tietoinen harjoittelu~    laajemmin ottaen huomioon koko, työ~läkejär­
12396:         kouluissa toimivien luokanlehtoreiden          jestelmä ja siinä olevat eläkdkää. ja· yleensä
12397:        ·eläkeiän epäoikeudenmukaisuudesta, ja          eläkkeelle siirtymistä koskevat muutostarp~et.
12398:         ·. mihin toimun Hallitus aikoo ryhtyä             On todettava, että. nykyiset eJ:ityiset eläke-
12399:       . tilanteen korjaa~iseksi?                       iät ovat varsin vanhaa perua, ja ne muodo.sta-
12400:                                                       .vat vaikean rasitteen valtion eläkejärjestelniäs-
12401:     Vastauksena. kysymykseen· esitän kunnioitta-      sä. Nykyisellään ne asettavat Sl)maJ;i:kaltaista-
12402:  vasti seutaåvaa:· .                                   kin työ~ä. tekevät eläkeiän osalta to),sista~n poik-
12403:     Opettajankouluvlislain ( 844/71) mukaan val-       keavaan asemaan. Ne myös tciisaalt.a lisäävät
12404:  tion. ~orkeakoulun •ope,ttaj.~oulutusyksikköön       .vaatimuksia, yleiseen eläkeiän alentamiseen ja
12405: luulu11'•. tarpeellinen.· .määrä harjoittelukouluja   Joisaalta ,yaikeut:tavat tatkoitukse~qkai~t~n. i~
12406:  opetqsh~joittelua . ja .tutkimusta varten. Har-       ioteutfärriiskelpoisten ttatkaisujerJ. - löyt,ämistä
12407: ,joirteauk.ou11lun kuuluv-at kunnan peruskoulua        eläkeikäky.symyksessä.                .    . , , ... ·
12408:  ja valtion lukiota V4~~a!icVat' kouluasteet. Eri-        Eri . ~mmattiryf:troien . elä}cdkieP, al@nta.mi'nen.
12409:  tyisestä syystä koulu voidaan järjestää myös          on ollut ,y,altion .. eläkejätje~te~mä11 o~alta 'vireil-
12410:  niin, että siihen kuuluu vain peruskoulun ala·        lä parikymmentä vuotta. Vaikka kysymystcä on
12411:  aste tai peruskoulu tahi peruskoulun yläaste          eri tahoilla jatkuvasti selvitetty, ei asiassa ole
12412:  ja lukio.                                             löydetty .J~ai.ld~ja osapuolia wydyt~äy~: :tatkai-
12413:     Maassamme on nykyisin 12 harjoittelukou·           sua. Eläkeikäkysymys on edelleen eräs keskei-
12414:  lua, joista kuude!i~a 9vat.k~ikki kolme koulu-        simpiä eläkepoliit.tisiaJ~ys.ymyk1>iä. Kysymys ei
12415: astetta, kahdessa perii'skoiiliin ylä~ste ja lukio     koske yksinomaan . valtion . eläkejärjestelmää
12416:  sekä neljässä vain peruskoulun ala-aste. Näis-        vaan myös muita eläkejärjestelmiä, koska elä-
12417:  sä kouluissa on yhteensä 440 opettajan vir-           kejärjestelmissä on pyrittävä yhtenäisyyteen.
12418:  kaa. Lehtoreista toimii eri aineiden opettajina       Valtion eläkejärjestelmää ei näin ollen voida
12419:  264 ja luokanopettajina 148. Luokanopettaji-          nykyisin kehittää muista eläkejärjestelmistä eril-
12420:  na toimivat lehtorit opettavat peruskoulun ala-       lisenä.
12421:  asteella, aineenopettajina toimivat lehtorit pe-         Erityisten eläkeikien määrittämiseksi suori-
12422:  ruskoulussa ja lukiossa.                              tettavaa eri ammattiryhmien vertailua varten
12423:     Kysymyksen perusteluissa katsotaan, että           ei ole löydettävissä yhtenäisiä ja kaikissa ta-
12424:  harjoittelukouluissa toimivien luokanlehtoreiden      pauksissa oikeaan lopputulokseen johtavia pe-
12425:  eläkeikä tulisi alentaa nykyisestä 63 vuodesta,       rusteita. On myös otettava huomioon, että eläk-
12426:  mikä on valtion eläkelain mukainen yleinen            keelle siirtymisen tarve kunkin ammattiryh-
12427:  eläkeikä, 60 vuoteen, mikä puolestaan on pe-          män sisällä vaihtelee suuresti. Se määräytyy
12428:  ruskoulun opettajien eläkeikä. On huomatta-           myös kunkin työntekijän yksilöllisten seikko-
12429:  va, että peruskoulujärjestelmään siirryttäessä ei     jen perusteella. Eri yhteyksissä on todettu, että
12430:  opettajien eläkeikäsäännöksissä        tapahtunut     tiettyjä ammattiryhmiä koskevien erityisten elä-
12431:                                                N:o 473                                              3
12432: 
12433: keikien saatammen lisäisi entisestään eri am-        vaan tarkastelussa tulisi nykyistä enemmän ot-
12434: mattiryhmien välisiä epäoikeudenmukaisuuksia         taa huomioon kunkin työntekijän työkykyyn ja
12435: johtamatta kuitenkaan aina asianomaisella alal-      terveydentilaan liittyviä yksilöllisiä tekijöitä.
12436: la työskentelevien kannalta oikeaan lopputulok-      Eläkeikäkomiteassa ovat edustettuina sosiaali-
12437: seen. Eläkeikäkysymystä pohdittaessa onkin           ja    terveysministeriö, valtiovarainministeriö,
12438: selvitetty sitä, voidaanko eläkkeelle siirtymisen    työntekijäin ja työnantajain sekä maataloustuot-
12439: ajankohdan määrittelyssä ottaa nykyistä enem-        tajain keskusjärjestöt, Kansaneläkelaitos, Kun-
12440: män huomioon työntekijän yksilöllisiä tarpei-        nallinen eläkelaitos sekä Eläketurvakeskus.
12441: ta ja olosuhteita ja miten tällaisia seikkoja voi-      Koska Eläkeikäkomitean tehtävänä on selvit-
12442: taisiin yhtenäisesti arvioida.                       tää eläkeikäkysymyksiä kaikkien eläkejärjestel-
12443:    Vaitioneuvosto on vuonna 1977 asettanut           mien osalta ja selvitystyönsä perusteella laatia
12444: komitean, jonka tehtävänä on selvittää eläk-         uudistussuunnitelmia ja tarvittavat lainmuutos-
12445: keelle siirtymisjärjestelmän muutostarpeet. Tä-      ehdotukset, ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä
12446: män Eläkeikäkomitean työn kuluessa on kiinni-        kysymyksessä esitettyyn eikä muihinkaan elä-
12447: tetty huomiota siihen, että vanhuuseläkkeelle        keikien ammattiryhmittäistä alentamista tar-
12448: siirtymiskysymystä ei tule tarkastella pelkästään    koittaviin erillisiin toimenpiteisiin.
12449: jonkin ammattiryhmän eläkeikäkysymyksenä,
12450:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1980.
12451: 
12452:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
12453: 4                                                   1980 vp.
12454: 
12455: 
12456: 
12457: 
12458:                              Tili Riksdagens Berr .Talman.
12459:  ·· I det'~yfte 37' § 1 moni. riksdagsotdningen            tingar beträffande· stadgandena om läräthas
12460: anget Jiar ,NVHetr 'Talmari, med Edet skri·                pensionsåldet, emedim pensionsåldern för folk-
12461: velse iw' 'deri 9 oktober 1980' till ·vedetbötan~'         skollätate. varfastställd till 60 år. Då det gäller •
12462: de •medlehi ltv' statsrådet övetsänt avskrift av           olika lärargruppers pensionsålder, bör de ·hisfu,
12463: fof,ande :åV'' tiksdagsman: Tapio Holvitie m.fl.           riska faktoret beaktas, som har lett tili att
12464: undettecknade'· spöfsmal• ht .· 4 73:                      pensionsålder för lätate vid gtundskolan är.
12465:                                                            lägre än föt· andra lärare. På grund härav kan
12466:               Ät Regetingen medveten om att pen-           pen~ionsåldern för lärarna vid grundskolan
12467:           sionsaldern föt klasslektoterna i öv-            ihte sotri sådan utgöra bedömnihgsgru'nden,
12468:           ningsskolot ät otättvist fastställd, och         utan frågan måste gtanskas utförligare med
12469:     : , ,;•o,\:V:ilka åtgät:dc:;t .~gm~n Regeringen vid-   beaktande av hela arbetspensionssystemet och
12470:          'ta föt att tätta tili situationen?               ändringsbehovet rörande pensionsåldet och
12471:                                                            överhuvudtaget pensionering.
12472:    Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vötd-                  Det bör konstateras, att det nuvatande sys-
12473: samt anföta följande:                                      temet med varierande pensionsålder är av rätt
12474:    Enligt lagen om lätarutbildning ( 844/71 )              gammalt ursprung och utgör en svår belast-
12475: höt tili lätatutbildningsenhet vid statlig hög-            ning i det statliga pensionssystemet. I dagens
12476: skola nödigt antal övningsskolot föt auskul-               läge ät personer som utför samma atbete inte
12477: teting och fotskning. Övningsskola beståt av               självfallet jämställda i fråga om pensionsålder.
12478: skolstadiet som motsvatat kommuns gtund-                   A ena sidan leder detta tili krav på sänkt all-
12479: skola och statens gymnasium. Av särskilda skäl             män pensionsålder och å andta sidan uppståt
12480: kan skola otganisetas även så, att den beståt              svårigheter i samband med försök att finna
12481: endast av grundskolans lågstadium ellet av                 ändamålsenliga och genomförbara lösningar i
12482: gtundskola ellet av gtundskolans högstadium                pensionsåldersfrågan.
12483: och gymnasium.                                                Ftågan om sänkt pensionsålder för olika
12484:    I vått land finns föt närvatande 12 öv-                 yrkesgruppet har föt det statliga pensionssys-
12485: ningsskolot, av vilka sex hat samtliga tte skol-           temets vidkommande varit aktuell ett tjugotal
12486: stadiet, två gtundskolans högstadium och gym-              år. Trots att ftågan fortlöpande har utretts
12487: nasium samt fyta endast grundskolans lågsta-               på olika håll, har man inte kunnat komma
12488: dium. I dessa skolot finns sammanlagt 440                  tili en lösning som skulle accepteras av samt-
12489: lätartjänstet. Antalet lektoret som undervisat             liga parter. Frågan om pensionsålder utgöt
12490: i olika ämnen ät 264 och antalet lektotet med              alltjämt en av de centralaste pensionspolitiska
12491: klasslätattjänst 148. De lektotet som vetkat               frågorna, som gäller såväl det statliga som
12492: som klasslätate undetvisat på gtundskolans                 även andra pensionssystem, då enhetlighet bör
12493: lågstadium, de som ät ämneslätare i gtund-                 eftersträvas i fråga om de olika pensionssys-
12494: skolan och i gymnasiet.                                    temen. Numera kan det statliga pensionssyste-
12495:    I motiveringen tili spötsmål anses, att pen-            met sålunda inte utvecklas som ett fristående
12496: sionsåldern föt klasslätate i övningsskolot böt            system i förhållande tili de övriga pensions-
12497: sänkas ftån nuvatande 63 åt, vilket ät den all-            systemen.
12498: männa pensionsåldern enligt lagen om statens                   För en jämförande undersökning av de olika
12499: pensionet, till 60 åt, vilket åtet ät pensions-            ytkesgtupperna i syfte att fastställa särskilda
12500: åldetn föt grundskolans lätare. Det böt obset-             pensionsåldrar saknas enhetliga grunder som
12501: vetas, att övetgången till gtundskolesystemet              i samtliga fall skulle leda till ett riktigt slut-
12502: inte medfötde någta betydande bestående änd-               resultat. Det bör även beaktas, att pen-
12503:                                                N:o 473                                               5
12504: 
12505: sioneringsbehovet starkt varierar inom varje          att frågan om tidpunkten för erhållande av
12506: yrkesgrupp. Detta bestäms även på basen               ålderspension inte skall gälla endast en viss
12507: av den enskilda arbetstagarens individuella om-       yrkesgmpp, utan att man härvid i högre grad
12508: ständigheter. Det har i olika sammanhang kons-        än hittills bör beakta de individuella faktorer-
12509: taterats, att fastställandet av särskilda pensions-   na rörande den enskilda arbetstagarens arbets-
12510: åldrar för vissa yrkesgrupper skulle medföra          förmåga och hälsotillstånd. I pensionsålders-
12511: allt större orättvisor mot de övriga yrkes-           kommitten är social- och hälsovårdsministeriet,
12512: grupperna, utan att dock alltid leda tili ett         finansministeriet, arhetsgivarnas och arbetsta-
12513: riktigt slutresultat med hänsyn tili arbetstagar-     garnas centralorganisationer samt lantbrukspro-
12514: na i branschen. Vid utredningen av frågan om          ducenternas centralorganisationer, folkpensions-
12515: pensionsålder har man undersökt, huruvida ar-         anstalten, kommunala pensionsanstalten samt
12516: betstagarens individuella behov och förhållan-        pensionsskyddscentralen representerade.
12517: den i högre grad än hittills kunde beaktas vid           Emedan pensionsålderskommitten har i upp-
12518: fastställandet av tidpunkten för pensionering,        gift att utreda frågan om pensionsålder beträf-
12519: och hur en enhetlig bedömning av dessa om-            fande samtliga pensionssystem och på grund-
12520: ständigheter kunde uppnås.                            valen av denna utredning uppgöra ett reform-
12521:    Statsrådet tillsatte år 1977 en kommiw~            förslag och nödiga förslag till ändring av lagen,
12522: som har till uppgift att utreda ändringshe-           är det inte motiverat att vidta varken de i
12523: hoven i fråga om pensioneringssystemet. Un-           spörsmålet nämnda eller övriga särskilda åt-
12524: der den tid som pensionsålderskommitten har           gärder, som syftar till sänkt pensionsålder för
12525: utfört sitt arbete har man fäst avseende vid          olika yrkesgrupper.
12526:       Helsingfors den 13 november 1980.
12527: 
12528:                                                                         Minister Pirkko Työläjärvi
12529: 
12530: 
12531: 
12532: 
12533: 0880011570
12534: '' 1. ,.   ' '~ •
12535:                                               1980 vp.
12536: 
12537: Skriftligt spörsmål nr 4 74.
12538: 
12539: 
12540: 
12541: 
12542:                                   Westerlund: Om snabbare behandling av ansökningar om er-
12543:                                     sättningar för älgskador.
12544: 
12545: 
12546: 
12547:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
12548: 
12549:     Ä1gstammen i vårt 1and uppgår just nu inför      krång1ad. Fö1jande instans blir jordbruksstyrel-
12550: jaktsäsongen tili ca 140 000 djur. Av dessa          sen, därefter 1ant- och skogsbruksministeriet
12551: kommer omkring 56 000 att fällas denna höst.         och s1utligen 1änsstyrelsen och inte sällan yt-
12552: Ännu för fem år sedan var ä1gstammen unge-           terligare remittering tili någon av dessa ämbets-
12553: fär lika stor som den mängd som kommer att           verk beroende på en ellet annan detaljoklarhet
12554: fällas i år. I höst har därtili 12 500 tilistånd     som uppstått på vägen under den 1ångrandiga
12555: att fälla hjort beviljats mot 9 400 i fjol.          proceduren. Ersättningsfrågans praktiska hand-
12556:     En decimerad ä1gstam är enda förutsättning-      1äggande måste kunna skötas mera rationellt
12557: en för att konna minska de stora skador som          och sålunda under 1ångt b1ygsammare byråkra-
12558: ä1garna åstadkommer på åker, i skog och i tra-       tiska former än vad som för närvarande är
12559: fiken.                                               fallet.
12560:     För ä1gskador i åker och trädgård under se-         Hjortdjurso1yckorna i trafiken har även bli-
12561: naste år inlämnades sammanlagt 5 730 ansök-          vit allt allmännare. År 1968 utgjorde älg-
12562: ningar om skadeersättning. Jordbruksstyre1sen        krockarna drygt 200 och under senaste år när-
12563: utbeta1ade ca 121;2 mi1joner mark i augusti-         mare 3 000 st. för ä1g- och hjortdjur. De ma-
12564: september i år, vilket minst sagt måste beteck-      teriella skadorna för dessa uppgick tili över
12565: nas som oförsvarligt sent. Ä1garna åstadkom-         20 milj. mark.
12566: mer även stor skada i ungskog genom att äta             Emedan antalet trafikkrockso1yckor med älg
12567: toppskotten,. senaste år tili ett uppskattat värde   och hjort allt fortfarande kommer att öka och
12568: om över 20 miljoner mark. Av skadorna i              ersättningsbeloppen växa, bör även dessa ska-
12569: skogen ersattes endast ca 10 procent. Att jord-      dor, såsom fallet är i bl.a. Sverige, beta1as med
12570: brukare i många fall tvingas vänta upp tili när-     obligatoriska trafikförsäkringsavgifter och inte
12571: mare ett år på ersättningen för skadegörelse         med älglicensavgifter.
12572: förorsakad av hjortdjur måste betecknas som             Med hänvisning tili ovan sagda och hän-
12573: minst sagt oskäligt. Det alltför 1ångsamma           visande tili riksdagsordningens 37 § 1 mom.
12574: hand1äggandet av ersättningsärenden synes fort-      framställer undertecknad vördsamt fö1jande
12575: sätta år efter år trots att frågan i upprepade       spörsmål tili vederbörande medlem av stats-
12576: sammanhang tidigare påtalats och inte utan           rådet:
12577: orsak frågar man sig varför ingenting gjorts i
12578: och för erhål1ande av en berättigad förändring.                Är Regeringen medveten om att det
12579: Att vårt alltför invecklade byråkratiska tili-              ökade antalet ersättningsansökningar
12580: vägagångssätt i ans1utning tili ersättningsförfa-           för skador förorsakade av hjortdjur har
12581: randet säkerligen är en av orsakerna synes klart            medfört avsevärt försenad utbetalning
12582: vara fallet.                                                av ersättningsbe1oppen tili drabbade od-
12583:     Efter det att granskningen av skadegörelse              1are och skogsägare, och om så är fal-
12584:  på åkergröda förrättats, vanligen av en på ve-             1et,
12585: derbörande ort verksam 1antbruksinstruktör                     vilka åtgärder har Regeringen vidta-
12586:  beroende på vem 1änsmansdistriktet utsett för              git ellet ämnar vidtaga för att behand-
12587:  ifrågavarande uppgift, blir den fortsatta proce-           lingen och utbetalningen av skadeersätt-
12588:  duren särde1es 1ångsam och därtili onödigt till-           ningarna skall kunna ske avsevärt myc-
12589: 088001058T
12590: 2                                          1980 vp.
12591: 
12592:      ket snabbare med beaktande av att jakt-            partiell skada slopas som omotiverade
12593:      licenserna för hjortdjur inbetalas i för-          samt för att ersättningar för trafik-
12594:      skott, och för att bestämmelsen om                 krockskador med hjortdjur skall erläg-
12595:      minskat bidrag för transport-, trösk-              gas med obligatoriska trafikförsäkrings-
12596:      nings- och uppbevaringskostnader vid               avgifter?
12597:     Helsingfors den 9 oktober 1.980.
12598: 
12599:                                        Henrik Westerl~rid
12600: 
12601: 
12602: 
12603: 
12604:                                                             .....
12605:                                                                                                    3
12606: 
12607: Kirjallinen kysymys n:o · 474.                                                          Suomennos.
12608: 
12609: 
12610: 
12611: 
12612:                                  Westerlund: Hirvivahinkojen korvaushakemusten käsittelyn jou-
12613:                                    duttamisesta.
12614: 
12615: 
12616: 
12617:                        E du skunnan        H erra      Puh e m i e h e 11 e.
12618: 
12619:    Maamme hirvikanta koostuu juuri nyt en-         net nimismiespiiri on tähän tehtävään maaran-
12620: nen metsästyskauden alkua noin 140 000 eläi-       nyt, jatkokäsittely muodostuu erityisen hitaak-
12621: mestä. Näistä noin 56 000 tullaan kaatamaan        si ja lisäksi tarpeettoman monimutkaiseksi. Seu-
12622: tänä syksynä. Vielä viisi vuotta sitten hirvi-     raavana instanssina toimii maataloushallitus, tä-
12623: kanta oli suunnilleen yhtä suuri kuin se mää-      män jälkeen maa- ja metsätalousministeriö ja
12624: rä, joka tullaan kaatamaan tänä vuonna. Tänä       lopulta lääninhallitus. Lisäksi tapahtuu usein
12625: syksynä on lisäksi myönnetty 12 500 peuran-        asian lähettämistä lausunnolle johonkin näistä
12626: kaatolupaa määrän oltua viime vuonna 9 400.        virastoista sen johdosta, että jokin yksityiskohta
12627:    Pienempi hirvikanta on ainoa edellytys sille,   on jäänyt epäselväksi tämän pitkän prosessin
12628: että voitaisiin vähentää niitä suuria vahinkoja,   aikana. Korvauskysymyksen käytännön käsittely
12629: joita hirvet aiheuttavat pelloilla, metsissä ja    on voitava toimittaa rationaalisemmin ja siten
12630: liikenteessä.                                      nykyistä paljon yksinkertaisemmissa muodoissa.
12631:    Hirvien pelloilla ja puutarhoissa viime vuon-      Peuravahingot liikenteessä ovat myös tulleet
12632: na aiheuttamien vahinkojen johdosta jätettiin      yhä yleisemmiksi. Vuonna 1968 tapahtui run-
12633: yhteensä 5 730 vahingonkorvaushakemusta.           saat 200 hirvikolaria, kun niitä viime vuonna
12634: Maataloushallitus maksoi noin 12 1,.2 miljoonaa    oli lähes 3 000 hirvien ja peurojen osalta. Näi-
12635: markkaa tämän vuoden elo--syyskuussa, mitä         den onnettomuuksien aineelliset vahingot nou-
12636: on pidettävä vähintään kohtuuttoman myöhäi-        sivat yli 20 miljoonaan markkaan.
12637: senä toimenpiteenä. Hirvet aiheuttavat myös           Koska hirvien ja peurojen aiheuttamien lii-
12638: suuria vahinkoja nuoressa metsässä syömällä        kenneonnettomuuksien lukumäärä tulee jatku-
12639: puiden latvoja. Viime vuosina näiden vahinko-      vasti lisääntymään ja korvausmäärät kasva-
12640: jen on arvioitu nousevan yli 20 miljoonan mar-     maan, tulisi myös nämä vahingot, kuten Ruot-
12641: kan. Metsissä aiheutetuista vahingoista korvat-    sissa, maksaa pakollisista liikennevakuutusmak-
12642: tiin vain noin 10 %. On pidettävä vähintään        suista eikä hirvilupamaksuista.
12643: kohtuuttomana sitä, että maanviljelijät monessa       Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
12644: tapauksessa joutuvat odottamaan lähes vuoden       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
12645: korvauksia peurojen aiheuttamista vahingoista.     tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12646: Korvausasioiden liian hidas käsittely näyttää      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12647: jatkuvan vuodesta vuoteen huolimatta siitä,
12648: että kysymykseen on aikaisemmin monessa yh-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12649: teydessä puututtu ja kysytään, eikä syyttä, mik-          hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja kos-
12650: si mitään ei ole tehty oikeutetun muutoksen               kevien korvaushakemusten lukumäärän
12651: aikaansaamiseksi. Näyttää selvältä, että liian            kasvu on aiheuttanut sen, että korvauk-
12652: monimutkainen byrokraattinen menettelytapam-              set on maksettu myöhästyneinä vahin-
12653: me korvaushakemuksia käsiteltäessä on var-                koa kärsineille viljelijöille ja metsän-
12654: masti yksi syy.                         .                 omistajille, ja jos on,
12655:    Sen jälkeen kun peltokasvillisuudelle aiheu-              mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
12656: tettu vahinko on tullut tarkastetuksi tavalli-            tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta vahingon-
12657: sesti asianomaisella paikkakunnalla toimivan              korvausten käsittely ja maksaminen voi-
12658: maatalousneuvojan toimesta, riippuen siitä ke-            si tapahtua huomattavasti nopeammin
12659: 4                                        1980 vp.
12660: 
12661:      huomioonottaen sen, että hirvieläimiä          koskiessa osittaista vahinkoa, poistetaan
12662:      koskevat metsästysluvat maksetaan etu-         perusteettomana ja jotta korvaukset lii-
12663:      käteen, ja jotta määräys, joka koskee          kenteessä tapahtuvista törmäyksistä hir-
12664:      vähennettyä maksua kuljetus-, puinti- ja       vieläinten kanssa maksettaisiin pakolli-
12665:      varastointikustannuksista  kysymyksen          sista liikennevakuutusmaksuista?
12666:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1980.
12667: 
12668:                                     Henrik Westerlund
12669:                                              N:o 474                                                5
12670: 
12671: 
12672: 
12673: 
12674:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12675: 
12676:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 moment~ssa             kenteessä tapahtuvista törmäyksistä hir-
12677: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               vieläinten kanssa maksettaisiin pakolli-
12678: olette lokakuun 9 päivänä 1980 päivätyn kir-                sista liikennevakuutusmaksuista?
12679: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi~­
12680: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaJa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
12681: Westerlundin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    vasti seuraavaa:
12682: myksestä n:o 474:                                      Hirvieläinten aiheuttamat vahingot korvataan
12683:                                                     nykyisin valtion toimesta asiasta annetun maa-
12684:           Onko Hallitus tietoinen suta, että        ja metsätalousministeriön päätöksen (78/74)
12685:        hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja kos-     mukaisesti. Kuten kysymyksessä on todettu, on
12686:        kevien korvaushakemusten lukumäärän          vahinkomäärien kasvu aiheuttanut vahinkojen
12687:        kasvu on aiheuttanut sen, että korvauk-      arvioinnissa, hakemusten käsittelyssä, samoin
12688:        set on maksettu myöhästyneinä vahin-         kuin korvausten maksatuksessa töiden ruuhkau-
12689:        koa kärsineille viljelijöille ja metsän-     tumista. Samoin ovat vahinkojen korvausperus-
12690:        omistajille, ja jos on,                      teet osoittautuneet joiltakin osin vanhentu-
12691:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    neiksi.
12692:        tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta ':ahingo~­        Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen arvi-
12693:        korvausten käsittely ja maksammen voi-       oinnissa, hakemusten käsittelyssä ja korvausten
12694:        si tapahtua huomattavasti nopeammin          maksatuksessa noudatettavaa menettelyä samoin
12695:        huomioonottaen sen, että hirvieläimiä        kuin korvausperusteita koskevien säännösten
12696:        koskevat metsästysluvat maksetaan etu-       muutostarve on maa- ja metsätalousministeriön
12697:        käteen, ja jotta määräys, joka koskee        tarkoitusta varten asettaman työryhmän tutkit-
12698:        vähennettyä maksua kuljetus-, puinti- ja     tavana. Tässä työssä tulevat tutkittaviksi myös
12699:        varastointikustannuksi&ta     kysymyksen     kysymyksessä esitetyt epäkohdat sekä mahdolli-
12700:        koskiessa osittaista vahinkoa, poistetaan    suudet niiden korjaamiseksi.
12701:        perusteettomana ja jotta korvaukset lii-
12702:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1980.
12703: 
12704:                                                                           Ministeri Veikko Saarto
12705: 
12706: 
12707: 
12708: 
12709: 088001058T
12710: 6                                           1980 vp.
12711: 
12712: 
12713: 
12714: 
12715:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12716: 
12717:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               gas med obligatoriska trafikförsäkrings-
12718: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             avgifter?
12719: av den 9 oktober 1980 tili vederbörande med-
12720: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       Som svar på spörsmålet får jag vördsamt
12721: av riksdagsman Westerlund ställda skriftliga       anföra följande:
12722: spörsmål nr 474:                                      Av hjortdjur orsakade skador ersätts för när-
12723:                                                    varande av staten i enlighet med ett härom av
12724:           Är Regeringen medveten om att det        jord- och skogsbruksministeriet utfärdat beslut
12725:        ökade antalet ersättningsansökningar         (78/74). Såsom det konstaterats i spörsmålet
12726:        för skador förorsakade av hjortdjur har     har ökningen av antalet skador föranlett stock-
12727:        medfört avsevärt försenad utbetalning       ning vid värderingen av skador, handläggningen
12728:        av ersättningsbeloppen till drabbade od-    av ansökningar liksom vid utanordningen av
12729:        lare och skogsägare, och om så är fal-      ersättningar. Ersättningsgrunderna för skador
12730:        let,                                        har också till vissa delar visat sig vara för-
12731:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-     åldrade.
12732:        git eller ämnar vidtaga för att behand-        Behovet av att ändra de stadganden som
12733:        lingen och utbet:Uningen av skadeersätt-    skall iakttagas vid förfarandet för värdering
12734:        ningarna skall kunna ske avsevärt myc-      av skador som orsakats av hjortdjur, handlägg-
12735:        ket snabbare med beaktande av att jakt-     ningen av ansökningar och utanordnandet av
12736:        licenserna för hjortdjur inbetalas i för-   ersättningar liksom ersättningsgrunderna är
12737:        skott och för att bestämmelsen om           under prövning i en av jord- och skogsbruks-
12738:        minskat bidrag för transpOJ:t-, trösk-      ministeriet för ändamålet tillsatt arbetsgrupp.
12739:        nings- och uppbevaringskostnader vid        Under detta arbete kommer man att granska
12740:        partiell skada slopas som omotivera~e       också de i spörsmålet nämda missförhållandena
12741:        samt för att ersättningar för traflk-       och möjligheterna att rätta till dem.
12742:        krockskador med hjortdjur skall erläg-
12743:      Helsingfors den 3 november 1980.
12744: 
12745:                                                                             Minister Veikko Saarto
12746:                                              1980 vp.
12747: 
12748: Kirjallinen kysymys n:o 475.
12749: 
12750: 
12751: 
12752: 
12753:                                  Jokela ym.: Työvoimaministeri Aallon puheen johdosta aiheutu-
12754:                                     vista toimenpiteistä hallituksen. taholta.
12755: 
12756: 
12757:                         Ed u s kun n a.n Herra Puhe ni i e h eJ Ie.
12758: 
12759:    Hallituksen jäsen, työvoimamtmsteri Arvo
12760: Aalto on 8 päivänä lokakuuta pitämässään
12761: myös julkisuuteen saatetussa puheenvuorossaan
12762:                                                     ________ __ _
12763:                                                       Tällainen tilanne suorastaan ajaa työläiset
12764:                                                     omatoimisuuteen etujensa ._
12765:                                                                               vaalimisessa. _;..___
12766:                                                                                             ·
12767:                                                                                       __.:.,_
12768: 
12769: 
12770: 
12771: 
12772: avoimesti ilmaissut hyväksymisensä käynnissä           Työpaikkakohtainen kamppailu ofi parhaim~
12773: oleville lain ja työehtosopimusten vastaisille      millaan sekä sopimuksen heikkooksien paikkaa-
12774: työtaisteluille. Puheessaan ministeri Aalto lau-    mista että hyvää valmistautumista työehtosopi-
12775: sui mm. seuraavaa:                             .    muskierrokselle."             .
12776: ' . "Nykyisessä tilanteessa on hyvä asia, että         Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
12777: tyopaikkakohtainen toiminta on nostanut pää-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
12778: tään. Työläisillä ja toimihenkilöillä on kiista-    valtioneuvoston a.sianomaisen jäsenen vastatta-
12779: ton oikeus kamppailla sen puolesta, että tänä-      vaksi seuraavan kJJ:symyksen:
12780: kin vuonna reaalipalkat nousevat.
12781:                                                               Voidaanko pitää voimassa olevan oi-
12782:    Ammattiliittojen sopimukset eivät useimmi-              keusjärjestyksen mukaisena ja hyväksyt-
12783: ten riitä turvaamaan palkkojen reaalista nou-              tävänä, että hallituksen jäsen julkisesti
12784: sua.                                                       kehottaa kansalaisia olemaan piittaamat·
12785:    Hallituksen enemmistö ja Suomen Pankin                  ta voimassa olevasta laista ja sopimuk-
12786: johto ovat osoittaneet haluttomuutensa inflaa-             sista ja ilmaisee hyväksyntänsä ja tuken-
12787: tion tehokkaaseen torjumiseen nopeasti kas-                sa laittomille korpilakkoliikkeilie, ja
12788: vaneiden pääomatulojen kustannuksella. Sen                    tuleeko Hallitus ryhtymään toimenpi-
12789: sijaan on sallittu väljin perustein hintojen nou-          teisiin ministeri Aallon saattamiseksi
12790: su.                                                        vastuuseen lausumastaan?
12791:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
12792: 
12793:          Mikko Jokela                  Mauno Manninen                Henrik Westerlund
12794:          Juhani Saukkonen              Matti Maijala                 Ingvar S. Melin
12795: 
12796: 
12797: 
12798: 
12799: 08800116.58
12800: 2                                             1980 .V)?.
12801: 
12802: 
12803: 
12804: 
12805:                         Ed·u s'kuri'n a-n 'Herra Puh e·m i e he 11 e.
12806: 
12807:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-                  tuleeko Hall!tus ryhtymään toimenpi-
12808: sa mainitussa tarkoituksessa Te,'' Herrau.Puh~              teisifn ministeri Aallon saattamiseksi
12809: mies, olette kirjeellänne 10 päivältä 1okakuu-              vastuuseen lausumastaan?
12810: ~a 1Q80 tHo. 1588 lähettänyt valtkmeuv.oston
12811: asianomaisen jä$.~nen. vastattavaksi .kansanedus·       vastauk~ena k}rsymyksee~ -· esit~ kunnioit~
12812: taja Mikko Jokelan ym. tekemän seutaavansi-          taen seuraavaa:
12813: s@töisen IP.rjaUisen kysymyksen n:o 475:                Ministeri Aallon suorittamaksi kysymyksessä
12814:           Voidaanko pitää voimassa olevan oi~        väitettyä .. tekoa 011 hallituksessa selvitetty.
12815:        keusjärjestyksen mukaisena· ja hyväksyt-      Tuolloin ei ole voitu havaita hänen syyllisty•
12816:        tävänä, että hl'!llituksen jäsen julkisesti   neen mihinkään lainvastaiseen · toimintaan. -• Asia
12817:        kehottaa kansalaisia olemaan piittaamat-      ei ole antanut- hallituksen taholta aihetta enem-
12818:        ta voimassa olevasta laista ja sopirnuk-      piin toimenpiteisiin.
12819:        sista ja ilmaisee hyv~ksyntänsä ja tuken-
12820:        sa laittomille körpilakkoliikkeille, ja
12821:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1980.
12822: 
12823:                                                                      Pääministeri Mauno Koivisto
12824:                                              N:o 475.                                               3
12825: 
12826: 
12827: 
12828: 
12829:                         T i 11   R i k s d a g en s    He r r    Ta 1m a n.
12830: 
12831:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                   kommer Regeringen att vidta åtgär-
12832: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-                 der för att ställa minister Aalto till
12833: se nr 1588 av den 10 oktober 1980 tili veder-                svars för sitt uttalande?
12834: börande medlem av statsrådet översänt av-
12835: skrift av följande av riksdagsman Mikko Jo-             Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
12836: kela m. fl. ställda spörsmål nr 475:                  samt anföra följande:
12837:           Kan det anses vara överensstämman-             Den handling som i spörsmålet påstås ha
12838:        de med gällande rättsordning och               blivit utförd av minister Aalto har utretts i
12839:        godtagbart, att en regeringsmedlem of-         regeringen. Därvid har man inte kunnat finna
12840:        fentligt uppmanar medborgarna att inte         att han gjort sig skyldig tili någon lagstridig
12841:        bry sig om i kraftvarande lag och gäl-         verksamhet. Ärendet har inte föranlett vidare
12842:        lande avtal och uttalar sitt godkännan-        åtgärder från regeringens sida.
12843:        de och stöd för olagliga strejkrörelser,
12844:        och
12845:      Helsingfors den 18 november 1980.
12846: 
12847:                                                                     Statsminister Mauno Koivisto
12848:                                                  1980 vp.
12849: 
12850: Kirjallinen kysymys n:o 476.
12851: 
12852: 
12853: 
12854: 
12855:                                     Söderström ym.: Eräiden valtion työntekijöiden eläkeikärajan
12856:                                        korottamisesta.
12857: 
12858: 
12859:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12860: 
12861:    Valtion yleinen eläkeikä on 63 vuotta. Alem-            Kysees sä on siis ilmeinen epäkohta, jossa
12862:                                                                 1
12863: 
12864: 
12865: pia, erityisiä eläkeikiä ovat eri viroissa ja töissä,   virkasuhteen muuttuessa, viranhaltijan tahdon
12866: sen mukaan kuin valtion eläkeasetuksissa on             vastaisesti, tapahtuu eläkeiän nostaminen 60
12867: säädetty, joko 55, 58 tai 60 vuotta.                    vuodesta 63 vuoteen. Rakennushallinnossa ni-
12868:    Puolustusvoimista annetun asetuksen 57               mittäin yleinen eläkeikä on 63 vuorta. Tämä ei
12869: § :ssä säädetään seuraavaa: "Virkamies on vel-          tietenkään ole ko. viranhaltijan etujen mukais-
12870: vollinen eroamaan virastaan tai toimestaan täy-         ta, ja on myöskin yleisen käytännön vastaista
12871: tettyään 60 vuotta". Puolustusvoimissa on siis          heikentää viranhaltijoiden sos·iaaliturvaa.
12872: yleinen eläkeikä 60 vuotta. Tämä koskee mm.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12873: puolustusvoimissa toimivaa siviilihenkilökuntaa,        j,estyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
12874: mm. siivoojia.                                          tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12875:    Kuitenkin kiinteistönhoitoa rakennushallin-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12876: nolle keskitettäessä on piivitoimistojen palve-
12877: lukseen siirtynyt puolustuslaitoksen virkasuh-                    Onko Hall1tus tietoinen siitä, että
12878: teisia siivoojia. He ovat yleensä keski-ikäis,iä tai           eräiden valtion viranhaltijoiden eläkkeel-
12879: lähellä eläkeikää. Näiden siivoojien osalta on,                le pääsyn ikäraja on noussut, ja
12880: heidän miehlpidettään kysymättä, suoritettu                       mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-
12881: nämä siirvot. Samalla kun hallinnon haaralta                   kohdan poistamiseksi?
12882: toiselle on suoritettu henkilön siirto, on ko.
12883: henkilön eläkeikä myöskin noussut.
12884:       Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
12885: 
12886:                 Sten Söderström                                     Ensio Laine
12887: 
12888: 
12889: 
12890: 
12891: 088001173H
12892: 2                                                1980 vp.
12893: 
12894: 
12895: 
12896: 
12897:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
12898: 
12899:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          missa kolme siivoojan ylimääräis·tä tointa ja
12900: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           perustettiin va:s·taava määrä siivoojan yHmää-
12901: olette 10 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-          räisiä toimia rakennushallituksen Hämeen piiri-
12902: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        rakennustoimistoon.
12903: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja             Kys·eessä olevat sitivoojat oliva,t puolustusvoi-
12904: Söderströmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          mista annetun asetuksen (274/75) 38 §:ssä
12905: kysymyks,estä n:o 476:                                  tarkohettuja toimenhaltijoita. Mainitun asetuk-
12906:     '1
12907:                                                         sen 57 § :n 1 tnomentin mukaan virkamies on
12908:              . Onko Hallitus tietoinen siitä, että      velvollinen eroamaan virastaan tai toimes,taan
12909:            eräiden valtion viranhaltijoiden eläkkeel-   täytettyään 60 vuotta paitsi jos hänellä on
12910:            le pääsyn ikäraja on noussut, ja             säännöksessä mainittu virka tai toimi, jonka
12911:                mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-     osalta On säädetty muu eroamisikä. SHvoojia ei
12912:          . kohdan poistamiseksi?                        ole puolustusvoimista annetun ·asetuksen 57
12913:                                                         § :ssä erikseen mainittu, joten puolustusvoimien
12914:  . VaS<tauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          virkasuhteis,ten siivooj<ien eroamisikä on 60
12915: vasti seuraavaa:                                        vuotta.
12916:     Kuuen kysymyksen perusteluista käy ilmi,                VaLtion eläkelain (280/66) 4 §:n 3 momen-
12917: kY.symys koskee erä:iden puolustUJslaitoksen sii-       tin mukaan,· jos eroamisikä on alempi kuin
12918: vo6jien virkojen järjestelyjä. Nämä järjestelyt         yleinen eläkeikä eikä kyseessä olevan ammatti-
12919: puolestaan liittyvät ~erä1ssä kaupungeissa tapah-       ryhmän osalta ole säädetty erityistä eläkeikää,
12920: tuneis'iln valtion virastotalohankkeisiin.              eläkeikänä pidetään ~eroamisikää. Näin ollen
12921:     Muun muassa . Lahteen ja Tampereelle on             puolustuslaitoksen vitkasuhteiset siivoojat voi-
12922: valmistunut valtion virastotalo. Näihin viloihin        vat saada vanhuuseläkkeen täytettyään 60 vuot-
12923: muuttivat myös näissä kaupungds,sa toimineet            ta. Muut v:aldon palveluksessa olevat !S:iivoojat
12924: sotilaspiirien esikunnat. Ennen näiden sotilas-         voivat saada vanhuuseläkkeen 6:3 vueden iässä,
12925: piirien esikuntien muuttoa valtion virastota-           rril.kä on valtion eläkelain mukainen yleinen
12926: loon huolehtivat näiden tilojen , siivouksesta          eläkeikä.
12927: puolustuslaitoksen palvelukses~sa olleet virka- tai         Tähän mennessä· kyseessä ölevat virkajärjes-
12928: työsuhteiset siivoojat.                                 telyt ovat koskeneet kolmea ylimääräistä toi-
12929:     Kysymyksessä olevat viras·totalot ovat raken-       menhaltijaa. Muita vastaavia tapauksia ei ole
12930: nushallituksen hoitovastuulla eli rakennushalli-        odotettavis,sa. Esimerkiksi valtion vira:stotalon
12931: tus vastaa niiden kunnossapitoon ja hoitoon             valmistuessa Rovaniemelle on tarkoituksena,
12932: liittyvistä toimenpiteistä. Näin ollen rakennus-        että yksi työsopimussuhteinen såivooja siirtyy
12933: hallitus vastaa myös virastotalojen siivouksesta.       puolustuslaitoksen palveluksesta asianomaisen
12934:     Kys,eessä olevien sotilaspiirien esikuntien         piirirakennustoimiston palvelukseen. Työsopi-
12935: muuttaessa valtion virastotaloon ei sotilaspii-         mussuhteessa olevien 'siivooji:en eläkeikä ei kui-
12936: rien esikunu1en tilojen siivoamiseen enää 'sanot-       tenkaan tässä yhteydessä muutu, koska puolus-
12937: tu tarv,ittavan puolustusvoimien palveluksessa          tusvoimista annetun asetuksen eroamisikää kos-
12938: olevia siivoojia. Toisaalta kun rakennushallituk-       keva säännös koskee vain virkasuhtees,sa olevia.
12939: s,en asianomainen piiri huolehtii virastotalojen            Tehtäviä ja hallintoa uudelleen järjestettäessä
12940:  siivouksesta, syntyi niille tarve palkata lisää        ovat virkojen ja toimi,en lakkauttamiset noDmaa-
12941: siivoustyövoimaa. Tämän vuoksi valtion ylimää-          leja toimenpiteitä. Kysymyksessä mainittu ti-
12942: räisistä toimenhaitijoista ja tilapäisistä toimi-       lanne ei johdu eläkesäännöksistä tai niiden
12943: henk1löistä annetun asetuksen (755/49) sään-            puutteellisuudesta, vaan eläkeiän kohoaminen
12944: nösten mukaisesti lakkautettiin puolustusvoi-           on tässä tapaukse~sa seuraus siitä, että kyseessä
12945:                                                N:o 476                                                 3
12946: 
12947: olevat toimenhaltijat siirtyivät puolustusvoimien     keen yleisessä eläkeiässä eli täytettyään 63 vuot-
12948: palveluksesta pois eivätkä he enää kuuluneet          ta. Valtion eläkelain 8 a § :n mukaan oikeus
12949: puolustusvoimien vrran- ja toimenhaltijoita kos-      saada vanhuuseläke erityisessä eläkeiässä säilyy
12950: kevien erityissäännösten piiriin. Samanlainen         kuitenkin muuhun palvelukseen siirtyvällä siinä
12951: tilanne on kaikilla viran- tai toimenhaltijoilla,     tapauksessa, että palvelus erityistä eläkeikää
12952: jotka siirtyvät puolustuslaitoksen virasta tai toi-   edellyttävässä tehtävässä on kestänyt 40 ikä-
12953: mesta valtion tehtäviin. Jollei heidän uutta          vuoden saavuttamisen jälkeen vähintään 12
12954: virkaansa tai työtänsä varten ole säädetty eri-       vuotta.
12955: tyistä eläkeikää, voivat he saada vanhuuseläk-
12956:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1980.
12957: 
12958:                                                                         Mi:nisteri Pirkko Työläjärvi
12959: 4                                                              1980 vp.
12960: 
12961: 
12962: 
12963:          ,rj;·:;          i-;··
12964: 
12965: 
12966:        . ;·           ,,
12967:  ' 1   ••~-, ; '.;   5: 1.. •     ;
12968: 
12969: 
12970: 
12971: 
12972:                 • L ~ .: ,_' . , .
12973:                                             Tili Riksdagt:ns He.rr. Talman.
12974:                                                                                                                  ·.   .-: ,;
12975:    1 det syfte 37 § 1 mom. riklsdagsordningen                          (755/49), tre extraordinarie 1Städ~rskebefatt~
12976: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse                        ningar och .ett motsvarande antal .extiaordina-
12977: av den 10 oktober 1980 tili vederbörande                              rie städerskebefattningar inrättades vid bygg-
12978: medl;&Qb:aV stat$mdet ·övet~änt avskrift av föl-                      nadsstyrelsens Tavastehus distriktsbyggnads-
12979: jande av riksdagsman Söderström m.fi. under-                          byrå.
12980: tecknade spörsmål nr 476:                                                 Dessa städerskor var innehavare av befatt-
12981:                                                                       ningar som avses i 38 § förordningen om för-
12982:                              Är Regeringen medveten om att pen-       svarsmakten (274/75). Enligt 57 § 1 mom.
12983:                          ·sionsåldern stigit för viss·a •innehavare   nämnda förordning är tjänsteman pliktig att
12984:                          av statstjänst, och                          avgå från sin tjänst ellet befattning vid upp-
12985:                             vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      nådd 60 års ålder, förutom om han innehar
12986:                          ta för att avskaffa detta mi's,sförhållan-   en i stadgandena nämnd tjänst ellet befattning,
12987:                          de?                                          för vilken en annan avgångsålder stadgats. Stä-
12988:                                                                       derskorna nämns •inte särskilt i 57 § förord-
12989:     Såsom ·svar på detta spörsmål får jag vörd-                       ningen om försvarsmakten, varigenom avgångs-
12990: samt an.föra följande:                                                åldern för städerska ,i arbetsförhållande vid för-
12991:     Såsom det framgår av spörsmålets motive-                          svarsmakten är 60 år.
12992:  ringar gäller spörsmålet tjänsteregleringar för                          I 4 § 3 mom. lagen om statens pensioner
12993: vissa försvarsmaktens städerskor. Des1s1a tjänste-                     ( 280/66) s~tadgas, att om avgångsåldern är
12994: .t:egleringar ansluter sig å sin sida tili statens                    lägre än den allmänna pensionsåldern och har
12995: .ämbetshusprojekt i vissa städer.                                     särskild pensionsålder inte för ifrågavarande
12996:     Bl.a. i Lahtis och Tammerfors har statens                         yrkesgrupp stadgats, betraktas avgångsåldern
12997: .ämbetshus uppförts. Tili dessa utrymmen flyt-                        såsom pensionsålder. Övriga Matsanställda stä-
12998:  tade även staben för militärdistrikten, som                          derskor kan erhålla ålderspension vid 63 års
12999:  vark verksamma i dessa städer. Föte flyttning-                       ålder, som enligt lagen om statens pensioner är
13000:  en till statens ämbetshus sköttes städningen                         den ·allmänna pensionsåldern.
13001:  vid dessa staber för militärdistrikt av städer-                          Hittilis har tre extraordinarie befat>tningsha-
13002:  skor i tjänste- eller arbetsförhållande som var                      vare blivit föremål för dessa tjänsteregleringar.
13003:  anställda av försvarsmakten.                                         Flere motsvarande fall är inte •att vänta. Då
13004:     Byggnadsstyrelsen svarar för skötseln av ifrå-                    t.•ex. statens ämbetshus i Rovaniemi blir färdigt
13005:  gavarande ämbetshus, dvs. byggnadsstyrelsen                          är avsikten, att ·en av försvarsmakten anställd
13006:  svarar för de åtgärder som ansluter sig till                         städerska i arbetsavtal flyttar tili distriktsbygg-
13007:  deras underhåll och skötsel.                                         nadsbyrån.
13008:     Då dessa staber för militärdistrikt flyttade                          Pensionsåldern för städerskor i arbetsavtal
13009: in i statens ämbetshus fanns det inte längre                          stiger dock inte i detta fall, emedan stadgandet
13010: behov för att försvarsmaktens städerskor ut-                          om avgångsåldern i förordningen om försvars-
13011:  förde städarbete i utrymmen tillhörande sta-                         makten avser endast personer i tjänsteförhål-
13012: berna för militärdis,trikten. Å andra sidan då                        lande.
13013: byggnadsstyrelsens vederbörande distrikt fick i                           Indragningen av tjänster och befattningar
13014: uppdrag att sköta om städningen av ämbets-                            hör tili normala åtgärder vid omorganisering
13015:  husen, måste å andra sidan mera städarbets-                          av uppgifter och förvaltning. Den i spörsmålet
13016:  kraft avlönas. På grund av detta indrogs vid                         nämnda situationen beror inte på pensionsstad-
13017:  försvarsmakten i enlighet med stadgandena i                          gandena ellet på deras bdstfällighet, utan pen-
13018:  förordningen .angående statens extraordinarie                        sionsåldern har i detta fall stigit som följd av
13019: befattningshavare och tillfälliga funktionärer                        att befattningshavarnas i fråga anställning vid
13020:                                               N:o 476                                              5
13021: 
13022: försvarsmakten upphörde och de inte längre          de erhålla ålderspension vid uppnådd allmän
13023: hörde under de .specialbestämmeLser som gäller      pensionsålder eller V'id uppnådd 63 års ålder.
13024: tjänste- och befattningsinnehavare vid försvars-    I 8 a § lagen om ,sratJens pension stadgas, att
13025: makten. Situationen är densamma för alla            förmånstagare är berättigad tili ålderspens~on
13026: tjänste- och befattningsinnehavare som övergår      vid särskild pensionsålder även om han, sedan
13027: från tjänst eller befattning vid försvarsmakten     han uppnått 40 års ålder, under sammanlagt
13028: tili övriga >Statliga uppgifter. Om inte särskild   minst 12 år innehaft tjänst eller arbete, vari
13029: pensionsålder för deras nya tjänst ellet befatt-    särskild pensionsålder är gällande.
13030: ning ls,tadgas i lagen om statens pensioner, kan
13031:      Helsingfors den 20 november 1980.
13032: 
13033:                                                                       Min1ster Pirkko Työläjärvi
13034: 
13035: 
13036: 
13037: 
13038: 088001173H
13039: Kirjallinen kysymys n:o 477.
13040: 
13041: 
13042: 
13043: 
13044:                                   Kuuskoski-Vikatmaa: Varsinais-Suomen sisällä tapahtuneen vinou-
13045:                                      tuneen väestökehityksen oikaisemisesta.
13046: 
13047: 
13048:                         E du skunnan         H e r r a P u h e ll1 i e h e II e.
13049: 
13050:     V arsinais-Suotnen maakrinta voidaan jakaa           Loimaan seudun ja Turunmaan saariston vä-
13051: seitsemään osa-alueeseen: Turkuun, Itäiseen          kiluvun voimakkaaseen alenemiseen on ·kiinni-
13052: Turun seutuun, Läntiseen Turun seutuun,              tetty huomiota valtiovallan toimenpiteissä. Osa
13053: Vakka-Suomeen, Loimaan seutuun, Salon seu-           näistä alueista kuuluu kehitysaluelainsäädän-
13054: tuun ja Turunmaan saaristoon.                        nön piiriin tai on määrätty kehitysaineiden ul-
13055:     Väestökehitys on kokonaisuudessaan ollut         kopuolisiksi tukialueiksi.
13056: Varsinais-Suomen alueella myönteistä. Väkilu-            Näillä toimenpiteillä on kyetty vilkastutta-
13057: ku on ollut kasvussa, mutta osa-alueiden välil·      maan elinkeinoelämää ja luomaan uusia työ-
13058: lä on huomattavia eroja.                             paikkoja. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Eri-
13059:     Varsinais-Suomen asukasluku oli vuoden 1950      tyisen tärkeää olisi kiinnittää huomiota mm.
13060: alussa 349 131. Tästä oli Turussa 103 423,           asuntotuotannon kehittämiseen näillä alueilla.
13061: Itäisellä Turun seudulla 39 831, Läntisellä Tu~      Selvitykset osoittavat, että asunnoista on puu-
13062: run seudulla 22 041, Vakka-Suomessa 4 3 24 5,        tetta aktiiviväestöllä, mutta erityisesti eläkeläi-
13063: Loimaan seudulla 43 899, Salon seudulla              sillä. Suuntaamalla asuntomäärärahoja alueille,
13064: 65 928 ja Turunmaan saaristossa 30 764.              joilla väestökato on ollut suurinta, kyettäisiin
13065:      Vuoden 1980 alussa Varsinais-Suomessa oli       osaltaan oikaisemaan vinoutuuutta Varsinais-
13066: 408 485 asukasta. 30 vuoden kuluessa oli väes-       Suomen sisällä tapahtunutta väestökehitystä.
13067: tö lisääntynyt 59 354 hengellä eli 17 prosen-           Edellä olevaan viitaten esitän· valtiopäiväjär-
13068:  tilla. Osa-alueittain lisäykset olivat seuraavat:   jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
13069: Turku 60 510 eli 58,8 %, Itäinen Turun seu-          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
13070:  tu 8 223 eli 20,6 %, Läntinen Turun seutu           si seuraavan kysymyksen:
13071:  18 723 eli 85 %. Kaikilla muilla osa-alueilla
13072: väki väheni. Vähennys oli Vakka-Suomessa                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13073:  l 244 eli 2,9 %, Loimaan seudulla 12 392 eli                siin Varsinais-Suomen sisällä tapahtu-
13074:  28,2 %, Salon seudulla 7 958 eli 12,1 % ja                  neen vinoutuneen väestökehityksen
13075:  Turunmaan saaristossa 7 153 eli 23,3 %.                     oikaisemiseksi?
13076:       Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
13077: 
13078:                                      Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
13079: 
13080: 
13081: 
13082: 
13083:  088001174]
13084: 2                                          1980 vp.
13085: 
13086: 
13087: 
13088: 
13089:                       E d u s kun n a n   He r r a    P u he m i e he 11 e.
13090: 
13091:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-    tarkisti aluejakopäätöstään siten, että Loimaan
13092: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     seutu lähes kokonaisuudessaan määrättiin ulko-
13093: mies, olette kirjeellänne 10 päivältä lokakuu-   puoliseksi tukialueeksi. Näiden toimenpiteiden
13094: ta 1980 n:o 1590 lähettänyt valtioneuvoston      kautta onkin väkiluvun väheneminen Loimaan
13095: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-   seudulla hidastunut merkittävästi.
13096: taja Eeva Kuuskoski-Vikatmaan tekemän seu-          Turunmaan saaristo on ollut aluepoliittisten
13097: raavansisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o     tukitoimenpiteiden kohteena jo ensimmäisten
13098: 477:                                             kehitysaluelakien voimaan tulosta eli vuodesta
13099:                                                  1966 lähtien. Nykyisin osa alueesta kuuluu ke-
13100:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-   hitysalueiden lisätukialueeseen ja osa ensimmäi-
13101:        siin Varsinais-Suomen sisällä tapahtu-    seen vyöhykkeeseen.
13102:        neen vinoutuneen väestökehityksen            Aluepolitiikassa väestönkehityksen alueelli-
13103:        oikaisemiseksi?                           sen tasapainoisuuden turvaaminen on keskei-
13104:                                                  sellä sijalla. Erityisesti tämä tavoite on otettu
13105:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-    huomioon valtioneuvoston kanslian valmistele-
13106: vasti seuraavaa:                                 missa ja valtioneuvoston vahvistamissa lääneit-
13107:    Varsinais-Suomen väestönkasvu on ollut        täisissä väestö- ja työpaikkasuunnitteissa, jot-
13108:  1960-luvWla ja 1970-luvun alussa erittäin no-   ka väliportaan hallinnosssa on alueellistettu
13109: peaa. Kasvu on perustunut alueen saamaan run-    kunnittaisiksi.
13110: saaseen muuttovoittoon muualta Suomesta. Var-       Väestösuunilitteiden mul(aan tulisi Varsinais-
13111: sinais-Suomen sisäinen väestönkehitys on muut-   Suomen sisäinen väestönkehitys tasapainettu-
13112: tovoittokauden aikana ollut epätasapainoista.    maan 1980-luvulla. Väestösuunnitteissa vuosil-
13113: Kasvu keskittyi Turun seudulle väkiluvun vä-     le 1985 ja 1990 on asetettu tavoitteeksi Loi-
13114: hetessä voimakkaasti Loimaan seudulla ja Tu-     maan seudun ja Turunmaan väkiluvun säilyt-
13115: runmaan saaristossa.                             täminen nykyisellä tasolla. Salon seudulla tulisi
13116:    Varsinais-Suomen kuten muidenkin Etelä-       väkiluku väestösuunnitteiden mukaan lievästi
13117: Suomen maakuntien väestönkasvu on 1970-          kasvamaan aikaisemman lievän vähenemisen si-
13118: luvun puolivälin tienoilta lähtien hidastunut    jaan. Turun seudun väestönkasvu tulisi suun"
13119: maamme alueellisessa kehityksessä tapahtu-       nitteiden mukaan hidastumaan noin 0.5 pro-
13120: neen tasapainottumisen seurauksena. Tämä         senttiin vuodessa 1980-luvulla, kun se 1970-
13121: alueellinen tasapainottuminen on heijastunut     luvun alkupuolella oli vielä noin 1.5 prosenttia
13122: myös jossakin määrin Varsinais-Suomen sisäi-     vuodessa. Vakka-Suomelle viime vuosina omi-
13123: sessä väestönkehityksessä. Erityisesti Turun-    nainen lievä väestönkasvu tulisi jatkumaan
13124: maan saaristossa ja Salon seudulla on väkilu-    1980-luvulla.
13125: vun väheneminen hidastunut. Myös Turun seu-         Valtioneuvosto on viimeksi 19. 4. 1979 tar-
13126: dun kasvu on hidastunut 1970-luvun puolivä-      kistaessaan lääneittäisiä suunnitteita suositta-
13127: listä lähtien.                                   nut väestösuunnitteita käytettäväksi ohjeellise-
13128:    Loimaan seudulla on väkiluvun vähenemi-       na arviona alueelliseen kehitykseen vaikutta-
13129: nen kuitenkin jatkunut voimakkaana 1970-         vien toimenpiteiden valmistelussa. Tämän suo-
13130: luvun loppupuolelle asti. Väkiluvun vähenemi-    situksen mukaisesti on mm. asuntohallitus
13131: sen estämiseksi on osa Loimaan seudun kun-       käyttänyt ja käyttää väestösuunnitteita tulevan
13132: nista määrätty valtioneuvoston päätöksellä       väestönkehityksen arviona valmistellessaan asun-
13133: vuonna 1977 kehitysalueiden ulkopuolisiksi tu-   tolainojen alueellisia kiintiöitä. Väestösuunnit-
13134: kialueiksi. Vuoden 1979 alussa valtioneuvosto    teiden pohjalta ovat siten Varsinais-Suomen
13135:                                            N:o 477                                              3
13136: 
13137: sisäisen väestönkehityksen tasapainottamista-    asuntohallitus ottaa huomioon asuntolainojen
13138: voitteet tulleet otetuiksi huomioon asuntolai-   jaon erityistarpeisiin varatun osan jaossa, jon-
13139: nojen alueellisessa jaossa.                      ka avulla pyritään edistämään puutteellisesti
13140:    Kysyjän mainitsemat Varsinais-Suomen väes-    ja ahtaasti asuvien vähävaraisten ihmisten asun-
13141: tökatoalueiden puutteelliset asunto-olot voi     to-olojen parantamista.
13142:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1980.
13143: 
13144:                                                                       Ministeri Eino Uusitalo
13145: 4                                            1980 vp.
13146: 
13147: 
13148: 
13149: 
13150:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
13151: 
13152:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nästan i sin helhet förordnades vara ett dylikt
13153: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-       stödområde. Genom dessa åtgärder har avfolk-
13154: se nr 1590 av den 10 oktober 1980 tili veder-       ningen i Loimaa-regionen blivit betydligt lång-
13155: börande medlem av statsrådet översänt av-           sammare.
13156: skrift av följande av riksdagsman Eeva Kuus-            Abolands skärgård har varit föremål för re-
13157: koski-Vikatmaa undertecknade spörsmål nr            gionpolitiska stödåtgärder alltsedan de första
13158: 477:                                                lagarna om utvecklingsområden trädde i kraft,
13159:                                                     dvs. fr.o.m. år 1966. För närvarande hör en
13160:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       del av området tili det s.k. tilläggsstödområdet
13161:        att rätta tili den snedvridna befolk-        och en del till den första zonen.
13162:        ningsutveckling som ägt rum inom                 Tryggandet av befolkningsutvecklingens re-
13163:        Egentliga Finland?                           gionala jämvikt är en cetral uppgift för re-
13164:                                                     gionpolitiken. I synnerhet denna målsättning
13165:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      har beaktats i de vid statsrådets kansli beredda
13166: samt anföra följande:                               och av statsrådet fastställda, länsvis uppgjorda
13167:    Egentliga Finlands befolkningstillväxt var       folk- och arbetsplatsplaneringstalen, som i mel-
13168: under 1960-talet och i början av 1970-talet         laninstansförvaltningen regionaliserats med tan-
13169: synnerligen snabb. Tiliväxten var en följd av       ke på enskilda kommuner.
13170: ett stort flyttningsöverskott från det övriga           Enligt folkplaneringstalen skulle Egentliga
13171: Finland. Egentliga Finlands inre befolknings-       Finlands inre befolkningsutveckling uppnå jäm-
13172: utveckling har under denna period med flytt-        vikt under 1980-talet. Folkplaneringstalen för
13173: ningsöverskott varit i obalans. Tillväxten var      åren 1985 och 1990 har som målsättning att
13174: koncentrerad tili Abo-regionen medan folk-          Loimaa-regionens och Åbolands befolknings-
13175: mängden kraftigt minskade i Loimaa-regionen         mängd skall bibehållas på nuvarande nivå. I
13176: och i Abolands skärgård.                            Salo-regionen skulle folkmängden enligt folk-
13177:     Från medlet av 1970-talet har befolknings-      planeringstalen öka en aning, i stället för att
13178: tillväxten i Egentliga Finlands landskom-           såsom tidigare sjunka. Abo-regionens befolk-
13179: muner, liksom i Södra Finlands landskom-            ningstillväxt skulle under 1980-talet, enligt pla-
13180: muner i allmänhet, blivit långsammare tili följd    neringstalen sjunka tili ca 0.5 procent i året,
13181: av det jämviktsläge som uppkommit i vårt            medan den ännu under förra hälften av 1970-
13182: lands regionala utveckling. Detta regionala         talet var ca 1.5 procent i året. Den för Syd-
13183: jämviktsläge har i någon mån återspeglat sig        västra Finland under de senaste åren typiska
13184: också på Egentliga Finlands inre befolknings-       knappa befolkningstillväxten skulle således
13185: utveckling. Avfolkningen har blivit långsam-        fortsätta under 1980-talet.
13186: mare, i synnerhet i Åbolands skärgård och               Då statsrådet senast 19. 4. 1979 justerade de
13187: i Salo-regionen. Också Abo-regionens tillväxt       länsvisa planeringstalen rekommenderade det
13188: har avtagit fr.o.m. medlet av 1970-talet.           samtidigt, att folkplaneringstalen skulle an-
13189:     I Loimaa-regionen har dock avfolkningen         vändas som riktvärde vid beredningen av åt-
13190: varit kraftig ända tili slutet av 1970-talet. För   gärder som påverkade den regionala utveck-
13191: att förebygga befolkningsminskningen har en         lingen. I enlighet med denna rekommenda-
13192: del av Loimaa-regionens kommuner år 1977             tion har bl.a. bostadsstyrelsen utnyttjat och
13193: genom statsrådets beslut förordnats vara stöd-      utnyttjar fortfarande folkplaneringstalen som
13194: områden utanför utvecklingsområdena. I början       mått på befolkningstiliväxten, vid beredningen
13195: av år 1979 justevade statsrådet sitt beslut om      av de regionala kvoterna för bostadslån. Mål-
13196: områdesindelningen så, att Loimaa-regionen          sättningen att balansera Egentliga Finlands
13197:                                             N:o 477                                           5
13198: 
13199: inre befolkningsutveckling har således på basen   utdelningen av den för speciella ändamål av-
13200: av folkplaneringstalen blivit beaktade vid den    sedda delen av bostadslånen. Avsikten med
13201: regionala fördelningen av bostadslån.             denna bostadslånedel är att förbättra sådana
13202:    De i spörsmålet nämnda bristfälliga bostads-   mindrebemedlade människors bostadsförhållan-
13203: förhållandena inom Egentliga Finlands avfolk-     den, som bor bristfälligt och trångt.
13204: ningsområden kan bostadsstyrelsen beakta vid
13205:      Helsingforsden 18 november 1980.
13206: 
13207:                                                                      Minister Eino Uusitalo
13208: 
13209: 
13210: 
13211: 
13212: 088001174}
13213: , __
13214: '
13215:                                              1980 vp.
13216: 
13217: Kirjallinen kysymys n:o 478.
13218: 
13219: 
13220: 
13221: 
13222:                                  Tuovinen: Eräiden vuokratulojen verovapaudesta.
13223: 
13224: 
13225: 
13226:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
13227: 
13228:    Yhteiskunta käyttää varsin huomattavan           ruus, jonka tulisi olla ehdottomasti kohtuulli-
13229: määrän varoja asuntotuotannon tukemiseen luo-       nen. Tämä lomake liitettäisiin vuokranantajan
13230: malla myös mahdollisuuksia opiskelija-asunto-       veroilmoitukseen ja se oikeuttaisi opiskelijalta
13231: jen rakentamiseen. Tästä huolimatta opiskelija-     saatujen vuokratulojen verottomuuteen vero-
13232: asunnoista on jatkuvaa puutetta ja opiskelijat      tusta toimitettaessa.
13233: joutuvat usein maksamaan välttämättämistä              Edellä mainitulla toimenpiteellä voitaisiin ai-
13234: asunnoista kohtuutonta vuokraa.                     nakin jossain määrin vähentää oppilasasunto-
13235:    Vastaavasti on todettu monen eläkkeensaa-        loiden rakentamista ja kohdistaa asuntomäärä-
13236: jan olevan valmis majaittamaan luokseen opis-       rahat entistä tarkoituksenmukaisemmin asunto-
13237: kelijoita, mutta sekä kansaneläkkeen tulosidon-     tuotannon     tukemiseen.    Verolainsäädännön
13238: naisten osien alenemismahdollisuus että vähäi-      muutos tulisi siten hyötynä yhteiskunnalle sekä
13239: sistäkin vuokratuloista valtiolle ja kunnalle me-   myös eläkkeensaajille ja opiskelijoille.
13240: nevät verot ovat esteenä vuokrasopimusten              Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
13241: syntymiseen.                                        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
13242:     Helpottaakseen opiskelijoitten asuntotilan-     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
13243: netta olisi yhteiskunnallekin edullista vapauttaa   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13244: veronalaisuudesta sellaiset eläkkeensaajalle tu-
13245: levat kohtuulliset vuokratulot, joita hän voi                 Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
13246: saada vuokratessaan osan asunnostaan opiske-               menpiteisiin, että verotuslainsäädäntöön
13247: lijalle. Käytännössä ja väärinkäytösten estämi-            tehtäisiin muutokset vapauttamaila val-
13248:  seksi tämä voisi tapahtua niin, että opiskelija           tion- ja kunnallisverotuksen alaisuudes-
13249:  saisi koulustaan erikoislomakkeen, johon mer-             ta ne kohtuulliset vuokratulot, jotka
13250:  kittäisiin opintajansa suorittavan koulun nimi,           eläkkeensaajalla on mahdollisuus saada
13251: vuokranantaja, asunnon koko ja siihen kuulu-               ottaessaan opiskelijan vuokralaisekseen?
13252:  vat mukavuudet ja ennen kaikkea vuokran Suu-
13253:       Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
13254: 
13255:                                          Jouko Tuovinen
13256: 
13257: 
13258: 
13259: 
13260:  088001141F
13261: 2                                               1980 vp.
13262: 
13263: 
13264: 
13265: 
13266:                          E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
13267: 
13268:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- mahdollisimman tasapuolisesti, hallitus on eh-
13269: sa mainitussa tarkoituksessa Te; Herra Puhe- · dottanut .. vuoden 1981 budjettilakeihin liitty-
13270: mies, olette 10 päivänä lokakuuta 1980 päivä- vässä tulo- ja varallisuusverolain muutosesityk-
13271: ty~,)f~rj~enne .. ohella. toimittanut valtioneuvos-. sessä nykyisen osinkotulovähennyksen kaltaisen
13272: ton.Asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- vähennyksen ulottamista myös korko- ja vuok-
13273: sanedustaja Jouko Tuovisen näin kuuluvasta ratuloihin. Uuden . omaisuustulovähennyksen
13274: kirjflllisesta kysymyksestä n:o 478:                     suuruus on ehdotuksen mukaan 1 700 markkaa.
13275:                                                             Kun hallituksen · uudistusesitys merkitsee
13276:                Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi- vuokratulojen verokohtelun lieventymistä, voi-
13277:          . i:nenpiteisiin, että verotuslainsäädäntöön daan sillä omalta osaltaan lisätä vuokra-asun-
13278:            ·tehtäisiin muutokset vapauttamaila vai- tojen tarjontaa ja siten helpottaa myös opis-
13279:         .. tion- ja kunnallisverotuksen alaisuudes- kelijoiden asuntotilannetta. Sen sijaan sellai-
13280:           . ta ne kohtuulliset vuokratulot, jotka nen uudistus, jossa vuokratulot säädettäisiin
13281:             eläkkeensaajalla on mahdollisuus saada kokonaan verovapaiksi jollekin tietylle verovel-
13282:             ottaessaan opiskelijan. vuokralaisekseen? vollisryhmälle kuten eläkeläisille, merkitsisi
13283:                                                          luopumista verotuksen tasapuolisuusperiaat-
13284: ·:• 'Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teesta. Ovathan eläkeläiset tulotasoltaan ja ve-
13285: vasti seuraavaa:                                         ronmaksukyvyltään varsin. epäyhtenäinen ryh-
13286:     V~ronalaisia tuloja . ovat laissa mainituin mä, jota ei ole pelkän eläkeläisyyden perusteel-
13287: poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena la syytä asettaa muita verovelvollisia parem-
13288: etuutena saadut. tulot. Verotuksen• oikeuden- paan asemaan. Toisaalta ei liene riittävää pe-
13289: ll!U~a,isuus edellyttää eri tulolajien mahdolli-         rustetta saattaa opiskelijoita verotuksessa vuok-
13290: ~~rpman laajaa veronalaisuutta.                          ralaisina erityisasemaan muihin asunnon tarvit-
13291:  . •Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädän- sijoihin verrattuna.
13292: nön . mukaan vuokratulot ovat tulonhankkimis-               Kysyjän tarkoittama uudistus olisi myös var-
13293: ~l.lldjen vähentämisen jälkeen kokonaan veron- sin monimutkainen ja verotustyötä lisäävä. Qn:-
13294: alaista- tuloa. Vaikka vuokratuloL .ovat omai- kin. ilmeistä, että opiskelijoiden vaikeaa ·asuQ-
13295: slii:Icfel{ 'tuoi:tainina 'uiloina läheisesti rinnastet- totilannetta voidaan tarkoituksenmukaisimmin
13296: tavissa esimerkiksi osinkotuloihin, ei niistä ole helpottaa kehittämällä opintososiaalisia etuj~.
13297: tähän mennessä myönnetty osinkotulovähen- Myös · eläkeläisten. toimeentuloa ·:ori PYrittävä
13298: nyksen kaltaista veronhuojennusta. Jotta eri parantamaan siten, että yhteiskunnan tuki oh-
13299: omaisuustulolajeja kohdeltaisiin verotuksessa j~utuu sitä eniten tarvitseville.
13300:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1980.
13301: 
13302:                                                                         Ministeri Pirkko Työläjärvi
13303: 
13304: 
13305: 
13306: 
13307:                                                                                               ... : .. - " __..
13308:                                              N:o 478                                               3
13309: 
13310: 
13311: 
13312: 
13313:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13314: 
13315:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       på inkomst och förmögenhet som ansluter sig
13316: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      till 1981 års budgetlagar, föreslagit att ett av-
13317: av den 10 oktober 1980 tili vederbörande           drag liknande det nuvarande dividendinkomst-
13318: medlem av statsrådet översänt avskrift av          avdraget skulle utsträckas att omfatta även
13319: följande av riksdagsman Jouko Tuovinen un-         ränte- och hyresinkomster. Enligt förslaget är
13320: dertecknade spörsmål nr 478:                       det nya avdraget för inkomst förvärvat genom
13321:                                                    egendom 1 700 mk.
13322:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i           Då regeringens reformförslag innebär en
13323:        syfte att ändra beskattningslagstiftning-   lindring av hyresinkomsternas behandling vid
13324:        en så, att de skäliga hyresinkomster,       beskattningen, kan detta å sin sida öka utbudet
13325:        som pensionstagaren har möjlighet att       av hyresbostäder och sålunda underlätta stu-
13326:        få då han till hyresgäst tar en stu-        derandenas bostadssituation. Däremot skulle en
13327:        derande, befrias från stats- och kommu-     reform, som går ut på att hyresinkomsterna
13328:        nalbeskattning?                             för en bestämd grupp av skattskyldiga såsom
13329:                                                    pensionärerna skulle bli helt skattefria, inne-
13330:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      bära ett avståndstagande från principen om
13331: samt anföra följande:                              beskattningens jämlikhet. Pensionärerna är ju
13332:    Såsom skattepliktiga inkomster räknas, med      beträffande inkomstnivån och skattebetalnings-
13333: de undantag som nämns i lagen, alla inkomster      förmågan en tämligen heterogen grupp, som
13334: i penningar eller penningars värde. En rättvis     det inte enbart på grund av att de är pensione-
13335: beskattning förutsätter, att skatteplikten be-     rade, är motiverat att försätta i en bättre ställ-
13336: träffande de olika slagen av inkomst är så         ning än övriga skattskyldiga. A andra sidan
13337: omfattande som möjligt.                            torde det inte heller finnas tillräcklig anled-
13338:    Enligt den nu gällande lagstiftningen utgör     ning för att studerande som hyresgäster intar
13339: hyresinkomster helt skattepliktiga inkomster       en specialställning i förhållande till övriga
13340: efter det kostnaderna för inkomstens förvärvan-    bostadsbehövande.
13341: de avdragits. Fastän hyresinkomster som in-           Den av spörsmålsställaren avsedda reformen
13342: komster förvärvade genom egendom nära kan          skulle även vara rätt invecklad och öka ar-
13343: jämställas med t.ex. dividendinkomster, har        betet vid beskattningen. Det är även uppen-
13344: skattelättnad av samma natur som dividendin-       bart, att studerandenas svåra bostadssituation
13345: komstavdraget inte beträffande dylika in-          kan underlättas på ett mest ändamålsenligt sätt
13346: komster hittills beviljats. För att man vid be-    genom att utveckla studiesociala förmåner.
13347: skattning skulle behandla de olika slagen av       Man bör även sträva till att förbättra pen-
13348: inkomster förvärvade genom egendom så jäm-         sionärernas utkomst så, att samhällets stöd går
13349: likt som möjligt, har regeringen i den pro-        till de mest behövande.
13350: position angående ändring av lagen om skatt
13351:      Helsingfors den 13 november 1980.
13352: 
13353:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
13354:                                                  1980 vp.
13355: 
13356: Kirjallinen kysymys n:o 479.
13357: 
13358: 
13359: 
13360: 
13361:                                    P. Jokinen ym.: Julkisen sektorin henkilöstön palkkauksellisen
13362:                                        jälkeenjääneisyyden korjaamisesta.
13363: 
13364: 
13365:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
13366: 
13367:    Palkansaajien ansiot yksityisellä ja julkisella    sessa olevien kohdalla noussut vuodesta 1970
13368: sektorilla ovat kehittyneet 1970-luvulla varsin       kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
13369: eri tavoin. Tilastokeskuksen ja tulopoliittisen       193 %. Kuntien ja kuntainliittojen henkilöstÖn'
13370: selvitystoimikunnan julkaisemista tiedoista käy-      osalta vastaava luku on ollut 176 %, mikä on
13371: vät ilmi ansiotason muuttumista osoittavat lu-        9 % vähemmän kuin valtion vastaava kehitys.
13372: vut:                                                     Myös reaaliansioiden vertailu antaa saman·
13373:                              Ansiotaso                laisen lopputuloksen. Kuluttajahintaindeksillä
13374:                          1970        1979             mitattuna valtion palkansaajien reaaliansiot nou-
13375:           yksityiset     100         106              sivat vuodesta 1970 vuoteen 1979 8 %, kun
13376:           valtio         100          88              taas kunnallisen henkilöstön kohdalla vain 2 %.
13377:           kunnat         100          83                ·Julkisella sektorilla on yhä tärkeämpi merki-
13378:                                                       tys yhteiskunnan hyvinvoinnille ja sen tuotta-
13379:   Palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin mu-         miselle. Erityisesti kunnallinen sektori on .kan-
13380: kaan ansioiden muutosprosentit ovat olleet ai-        salaisten kysynnän ja tarpeiden lisääntymis.en
13381: kavälillä 1968-1978 ja 1970-1978 seuraa-              sekä poliittisten päätösten johdosta saanut yhä
13382: vat:                                                  uusia velvoitteita. Samanaikaisesti julkinen sek-
13383:                        1968--1978 1970--1978          tori, erityisesti kunnallinen ala, on viimeksi ku-
13384:           yksityiset     250         196              luneen vuosikymmenen aikana ratkaisevasti ·jää~:
13385:           valtio         188         152              nyt yksityisestä sektorista jälkeen palkkauksessa.
13386:           kunnat         164         139                 Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
13387:                                                       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
13388:    Edellä olevan lisäksi on huomattava, että          me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
13389: ns. sosiaaliset edut, esimerkiksi eläke- ja vuOsi-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13390: lomaetuisuudet ovat lisääntyneet yksityisellä
13391: alalla julkista alaa nopeammin. Niiden etuisuuk-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13392: sien arvo ei näy ansiokehitysluvuissa.                        ryhtyä julkisen alan, erityisesti kunnalli-
13393:    Julkisen sektorin sisällä tapahtuneesta palk-              sen sektorin henkilöstön palkkauksen!
13394: kakehityksestä voidaan todeta, että yleinen an-               jatkuvan jälkeenjääneisyyden kOrjaa·
13395: siotaso ( nimellispalkat) on· valtion palveluk-               miseksi?
13396:       Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
13397: 
13398:          Pekka Jokinen                      Eva-Maija Pukkio          Lauri Impiö
13399:          Elsi Hetemäki-Olander              Timo Ihamäki              Erkki Pystynen
13400:          Sinikka Karhuvaara                 Anna-Kaarina Louvo        Martti Ursin
13401:                     Tapio Holvitie                          Eeva Kauppi
13402: 
13403: 
13404: 
13405: 
13406: 088001175K
13407: 2                                              1980 vp.
13408: 
13409: 
13410: 
13411: 
13412:                          E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
13413: 
13414:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      ministeriö määrää sopimusvaltuuskuntaan val-
13415: ~initussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tiovarainministeriön esityksestä valtion edusta-
13416: olette io päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-        jat ja heille varajäsenet.
13417: jee~ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Seitsemänkymmentäluvulla harjoitetulla työ-
13418: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       markkinapolitiikalla pyrittiin toteuttamaan soli-
13419: Pekka Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       daarista palkkapolitiikkaa. Tähän tulopoliittiset
13420: kysymyksestä n:o 479:                                 kokonaisratkaisut ovat tarjonneet lähtökohdan.
13421:                                                       Kun 70-luvun ansiokehitystä tarkastellaan ala-
13422:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ja sektorikohtaisesti ansiotasoindeksien avulla,
13423:         ryhtyä julkisen alan, erityisesti kunnalli-   heijastavat . indeksien . kehityserot toteutetun
13424:         sen sektorin henkilöstön palkkauksen          palkkapolitiikan vaikutuksia. Niillä aloilla, jois-
13425:         jatkuvan jälkeenjääneisyyden korjaa-          sa palkkataso on ollut alhainen, k,orotusten
13426:         miseksi?                                      suhteellinen taso on muodostunut suuremmaksi
13427:                                                       kuin korkeampipaikkaisilla aloilla. Keskimää-
13428:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           räinen kuukausipalkka oli vuoden 1979 loppu-
13429: taen seuraavaa:                                       puolella eräillä aloilla käytettävissä olevien ti-
13430:    Joulukuussa 1970 voimaan tullut virkaehto-         lastojen mukaan seuraava:
13431: lainsäädäntö merkitsi, että julkisella sektorilla
13432: myös virkamieskunnan palvelussuhteen ehtojen          Valtio, virkasuhteiset . . . . . . . . . . . . 3 642,-
13433: tnääräytyminen - laissa säädetyin poikkeuksin         Valtio, työsuhteiset kk-palkkaiset .. 3 281,-
13434: - tuli perustumaan vapaaseen sopimusjärjes-           Valtio, työsuhteiset tuntipalkk. .... 2 830,-
13435: telmään. Siten virkasuhteisen henkilöstön palk-       Kuntien viranhaltijat . . . . . . . . . . . . 3 530,-
13436: kojen kehitys perustuu niihin virkaehtosopi-          Kuntien kk-palkkaiset ............ 2 750,-
13437: muksiin, jotka ovat syntyneet osapuolten käy-         Kuntien tuntipaikkaiset . . . . . . . . . . 2 990,-
13438: mien neuvottelujen tuloksina samalla tavalla          Pankkien toimihenkilöt .......... 3 082,-
13439: kuin julkisen sektorin työsopimussuhteisen hen-       Vakuutuksen toimihenkilöt ....... 3 256,-
13440: kilöstön palkkojen kehitys perustuu työehtoso-        Kaupan myyjät . . . . . . . . . . . . . . . . 2 138,-
13441: pimuksiin. Neuvotteluosapuolina valtion virka-        Majoitus- ja ravitsemusalan kiinteä-
13442: ehtosopimusneuvotteluissa ovat valtiovarainmi-          palkk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 212,-
13443: nisteriö, jota neuvotteluissa edustaa valtion         Metallin työntekijät . . . . . . . . . . . . . . 3 106,-
13444: työmarkkinalaitos (valtiovarainministeriön palk-      Tekstiilin työntekijät ............ 2 279,-
13445: kaosasto), sekä virkamiesjärjestöjä edustavat
13446: Akava, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ry ja
13447: Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ry.              Palkansaajien ansiokehitys voidaan jakaa so-
13448:    Kunnallinen virkaehtosopimusjärjestelmä on         pimuksen mukaiseen nousuun sekä palkkaliu-
13449: pääpiirteiltään samankaltainen kuin valtion vir-      kumaan. Työmarkkinat puolestaan jakautuvat
13450: kaehtosopimusjärjestelmä. Kuntasektorilla on          liukuviin ja liukumauomiin aloihin. Teollisuu-
13451: palvelussuhteen sopimuksenvaraisia ehtoja kos-        den piiristä löytyvät ne alat, joissa palkat perin-
13452: keva toimivalta keskittyy Kunnalliselle Sopi-         teisesti liukuvat, kun taas palveluelinkeinot,
13453: musvaltuuskunnalle, jossa on 21 sisäasiainminis-      julkinen sektori mukaan luettuna, edustavat liu-
13454: teriön kuntien keskusjärjestöjen ehdottamista         kumattomia aloja. Palkkaliukuma, joka 70-lu-
13455: henkilöistä määräämää jäsentä ja heillä kaksi         vulla vuosina 1973, 1974 ja 1975 kohosi erit-
13456: henkilökohtaista varajäsentä. Lisäksi sisäasiain-     täin korkeaksi, aiheuttaa eriytyvää palkkakehi-
13457:                                                N:o 479                                                 3
13458: 
13459: tystä ja siten paineita palkkaneuvotteluissa.            Yhteenvetona edellä sanotusta voidaan to-
13460: Työnantajapuolella vallitsee yhteinen käsitys,        deta, että valtiolla virkaehtosopimukset ja työ-
13461: että palkkakehityksen tulisi olla ainakin pitem-      ehtosopimukset syntyvät vapaan sopimusjärjes-
13462: mällä aikavälillä eri alojen kesken mahdollisim-      telmän mukaisesti osapuolten välisissä neuvot-
13463: man yhtenäinen. Tämä ei kuitenkaan merkitse           teluissa. Allekirjoitettu virkaehtosopimus tullak-
13464: sitä, että liukumista tyystin tulisi päästä eroon.    seen voimaan vaatii mm. budjettisäädösten
13465: Liukuma, joka on seurausta työn tuottavuuden          johdosta valtioneuvoston hyväksymisen ja mi-
13466: lisäyksestä, on voitava hyväksyä. Yhtenäisem-         käli sopimuksesta aiheutuu valtiolle lisämenoja
13467: män ansiokehityksen saavuttamiseksi on useis-         valtioneuvoston on toimitettava se edelleen
13468: sa sopimuksissa ollut erityinen ansiokehitys-         eduskunnan palkkavaltuuskunnalle, joka voi hy-
13469: takuulauseke tai sitä vastaava. Myös tulevien         väksyä sopimuksen tai jättää sen hyväksymättä,
13470: tulopoliittisten kokonaisratkaisujen yhteydessä       mutta ei muuttaa sitä.
13471: jouduttaneen selvittämään ansiokehitystakuu-             Kuntasektorin virkaehto- ja työehtosopimus-
13472: lausekkeen käyttömahdollisuudet.                      neuvottelut käydään lainsäädännön mukaan
13473:    Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen         kunnallisen työnantajan ja edellä mainittujen
13474: on erittäin vaikeata. Niillä aloilla, joilla se on    järjestöjen kesken. Työnantajaosapuolena kun-
13475: mahdollista, olisi palkkakehitystä tarkasteltava      nallishallinnossa toimii Kunnallinen Sopimus-
13476: myös tuottavuuden näkökulmasta. Periaatteel-          valtuuskunta.
13477: lisesti on tärkeätä muistaa, että julkinen talous        Tulopoliittisen selvitystoimikunnan yhtey-
13478: luo omilla toimenpiteillään edellytyksiä yleiselle    dessä on todettu, että ansiotasoindeksit ovat
13479: tuottavuuskehitykselle. Tämän näkökohdan so-          tulkinnanvaraisia eli niistä ei voi tehdä yksi-
13480: vittaminen palkkapolitiikan perusteisiin on           selitteisiä johtopäätöksiä. Indeksien kehitysero-
13481: luonnollisesti vaikeata.                              jen perusteella tehdyt päätelmät eri alojen palk-
13482:     Edellisen perusteella on todettavissa, että eri   kausten jälkeenjääneisyydestä eivät anna aina
13483:  alojen ansiotasoindeksien eriytyvä kehitys on        kovin täydellistä kuvaa. Vertailun lopputulok-
13484:  seurausta mm. solidaarisesta palkkapolitiikasta      seen vaikuttavat valinnanvaraiset tekijät: mitä
13485:  ja palkkaliukumista. Ansiotasoindeksien avulla       verrataan keskenään ja millä aikavälillä.
13486:  tehtävien johtopäätösten tekoa häiritsevät li-          Kaikki ne toimenpiteet, jotka tähtäävät liu-
13487:  säksi ns. rakennemuutokset, joiden huomioon          kumakehityksen hallintaan ja siihen, että sovi-
13488:  ottamista mm. ansiokehitystakuulausekkeissa on       tuista linjoista pidetään kiinni, edesauttavat ta-
13489:  edellytetty.                                         sasuhteiseen ansiokehitykseen pääsemistä.
13490:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1980.
13491: 
13492:                                                                          Ministeri Pirkko Työläjärvi
13493: 4                                             1980 vp.
13494: 
13495: 
13496: 
13497: 
13498:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
13499: 
13500:   , I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       med1em har två personliga supp1eanter. Dess-
13501: anger har Ni, Hcrr Talman, med Eder skrivelse       utom förordnar inrikesministeriet på framställ-
13502: av den 10 oktober 1980 tillställt vcderbörande      ning av finansministeriet företrädare för staten
13503: medlem av statsrådet avskrift av följande av        och suppleanter för dessa i avtalsdelegationen.
13504: riksdagsman Pekka Jokinen m. fl. underteck-            Med den arbetsmarknadspolitik som bedrevs
13505: nade skriftliga spörsmål nr 479:                    under 70-talet strävade man efter att genom-
13506:                                                     föra en solidarisk 1önepolitik. För detta har de
13507:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      inkomstpolitiska helhetsuppgörelserna berett en
13508:        ta för att avhjälpa den ständiga efter-      utgångspunkt. Då 70-talets förtjänstutveckling
13509:        släpningen i avlöningen för de anställda     granskas bransch- och sektorvis med hjälp av
13510:        inom den offentliga sektorn och i syn-       förtjänstnivåindex, avspeglar skillnaderna i in-
13511:        nerhet inom den kommunala sektorn?           dexens utveckling verkningarna av den genom-
13512:                                                     förda lönepolitiken. Inom de branscher, där
13513:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lönenivån varit 1åg, har höjningarna relativt sett
13514: samt anföra följande:                               varit stöne än inom högre avlönade branscher.
13515:    Den lagstiftning om tjänstekollektivavtal, som   Enligt tillgänglig statistik var den genomsnitt-
13516: trädde i kraft i december 1970, innebar att         liga månadslönen under den senare delen av år
13517: anställningsvillkoren inom den offentliga sek-      1979 inom vissa branscher som följer:
13518: torn även för tjänstemannakåren kom att be-
13519: stämmas på basen av det fria avtalssystemet,        Staten, i tjänsteförhållande . . . . . . . . 3 642,--
13520: frånsett de i lagen stadgade undantagen. Så-        Staten, i arbetsförhållande med må-
13521: lunda grundar sig löneutvecklingen för persona-       nadslön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 281 ,.-
13522: len i tjänsteförhållande på de tjänstekollektiv-    Staten, i arbetsförhållande med timlön 2 830,-
13523: avtal, som uppstått såsom resultat av förhand-      Kommunernas tjänsteinnehavare .... 3 530,-
13524: lingar mellan parterna, på samma sätt som löne-     Kommunernas månadsavlönade .... 2 750,-
13525: utvecklingen för den offentliga sektorns perso-     Kommunernas timavlönade ........ 2 990,-
13526: nai i arbetsavtalsförhållande grundar sig på ar-    Banktjänstemän . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 082,-
13527: betskollektivavtal. Vid förhandlingarna om sta-     Försäkringstjänstemän . . . . . . . . . . . . 3 256,-
13528: tens tjänstekollektivavtal utgörs förhandlings-     Affärsbiträden . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 138,-
13529: parterna av finansministeriet, som företräds av     Härbärgerings- och förp1ägnadsbran-
13530: statens arbetsmarknadsverk ( finansministeriets        schen, med fast lön . . . . . . . . . . 2 212,-
13531: löneavdelning), samt av Akava, TOC:s Tjänste-       Metallarbetare . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 106,-
13532: mannaorganisationer TOC-T och Fackorganisa-         Textilarbetare .................. 2 279,-
13533: tionen för offentliga arbetsområden FOA, vilka
13534: företräder tj änstemannaorganisationerna.
13535:    Det kommunala tjänstekollektivavtalssyste-          Löntagarnas förtjänstutveckling kan indelas
13536: met överensstämmer i sina huvuddrag med det         i avtalsenllg ökning och löneglidning. Arbets-
13537: statliga tjänstekollektivavtalssystemet. Inom       marknaden indelas åter i branscher med och
13538: den kommunala sektorn är befogenheten i fråga       utan 1öneglidning. Inom industrin finner vi de
13539: om de avtalsmässiga anställningsvillkoren kon-      branscher där lönerna traditionellt glider, me-
13540: centrerad tili Kommunala Avtalsdelegationen,        dan servicenäringarna, ink1usive den offentliga
13541: som har 21 medlemmar, vilka av inrikesministe-      sektorn, representerar branscher utan glidning.
13542: riet förordnats bland personer som föreslagits      Löneglidningen, som under 70-ta1et steg tili
13543: av kommunernas centralorganisationer. Varje         synnerligen hög nivå åren 1973, 1974 och
13544:                                                N:o 479                                               5
13545: 
13546: 1975, förorsakar en differentierad löneutveck-           Som sammandrag av det ovan anförda kan
13547: ling och därigenom press på löneförhandlingar-        konstateras, att tjänste- och arbetskollektivav-
13548: na. Hos arbetsgivarparten råder den gemen-            talen hos staten i enlighet med det fria avtals-
13549: samma uppfattningen, att löneutvecklingen åt-         systemet uppstår genom förhandlingar mellan
13550: minstone på längre sikt borde vara så enhet-          parterna. För att ett undertecknat kollektivavtal
13551: lig som möjligt inom de olika branscherna.            skall träda i kraft krävs bl. a. på grund av
13552: Detta innebär dock inte, att man helt borde           budgetlagstiftningen statsrådets godkännande,
13553: försöka eliminera löneglidningen. En glidning,        och ifall avtalet föranleder merutgifter för sta-
13554: som beror på att arbetets produktivitet ökat,         ten skall stasrådet vidarebefordra avtalet tili
13555: bör kunna accepteras. I syfte att uppnå en            riksdagens lönedelegation, som kan godkänna
13556: mera enhetlig förtjänstutveckling har i flera av-     eller förkasta avtalet, men inte kan ändra det.
13557: tai inkluderats en särskild klausul om förtjänst-        Inom den korumunala sektorn förs i enlighet
13558: utvecklingsgaranti eller motsvarande. Ä ven i         med lagstiftningen förhandlingarna om tjänste-
13559: samband med kommande inkomstpolitiska hel-            och arbetskollektivavtalen mellan den kommu-
13560: hetsuppgörelser torde man bli tvungen att ut-         nala arbetsgivaren och de ovan nämnda organi-
13561: reda möjligheterna att använda en klausul om          sationerna. Som arbetsgivarpart inom kommu-
13562: förtjänstutvecklingsgaranti.                          nalförvaltningen verkar Kommunala Avtalsdele-
13563:     Det är synnerligen svårt att mäta produktivi-     gationen.
13564:  teten inom den offentliga sektorn. Inom de              I samband med verksamheten inom utred-
13565: branscher, där det är möjligt, borde löneut-          ningskommissionen för inkomstpolitiska frågor
13566: vecklingen granskas även utgående från produk-        har man konstaterat, att uppgjorda förtjänst-
13567:  tiviteten. I princip är det viktigt att minnas,      nivåindex kan toikas på olika sätt, vilket inne-
13568: att den offentliga hushållningen genom sina           bär att det inte är möjligt att dra några en-
13569: egna åtgärder skapar förutsättningar för en all-      tydiga slutsatser på grund av dem. De slut-
13570: män utveckling av produktiviteten. Det är na-         ledningar om lönernas efterblivenhet inom olika
13571:  turligtvis svårt att tillämpa denna synpunkt på      branschcr, som har gjorts på basen av utveck-
13572: lönepolitikens grunder.                               1ingsskillnader i fråga om index, ger inte alltid
13573:     Med stöd av ovanstående kan konstateras, att      en fullständig bild. Slutresultatet vid en jäm-
13574: den differentierade utvecklingen av olika             förelse påverkas av alternativt valbara faktorer:
13575: branschers förtjänstnivåindex bl. a. är en följd      vilka objekt som jämförs mcd varandra och
13576:  av den solidariska lönepolitiken och löneglid-       vilka tidsintervallerna är.
13577:  ningarna. De slutsatser, som kan dras med hjälp         Alla de åtgärder, som syftar tili en kontroll
13578:  av förtjänstnivåindex störs dessutom av de s. k.     av löneglidningen och till att man håller fast
13579:  strukturförändringarna, vilkas beaktande man         vid avtalade linjer, bidrar tiil att förtjänsut-
13580:  bl. a. förutsatt i klausulerna om förtjänstutveck-   vecklingen skall kunna ske med bibehållande
13581:  lingsgaranti.                                        av riktiga propositioner.
13582:       Helsingfors den 19 november 1980.
13583: 
13584:                                                                         Ministcr Pirkko Työläiärvi
13585: 
13586: 
13587: 
13588: 
13589: 088001175K
13590:                                                1980 vp.
13591: 
13592: Kirjallinen kysymys n:o 480.
13593: 
13594: 
13595: 
13596: 
13597:                                   Tapiola ym.: Asuntolainojen laina-aikojen pidentämisestä.
13598: 
13599: 
13600:                           Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
13601: 
13602:     Asuntoluottojen laina-ajat ovat Suomessa         nostavat alkuvuosien asumiskustannuksia koh-
13603: kansainvälisesti vertaillen erittäin lyhyet. Asun-    tuuttomasti.
13604:  tolainojen laina-aika on parhaimmillaan ns. ara-       Korkojen verovähennysoikeus on toisaalta
13605: vataloissa 25 vuotta valtionlainojen ja 15___:_22    myös johtanut yhteiskunnan tuen epätasaiseen
13606: vuotta pankkilainojen osalta. Energian hinnan        jakautumiseen omistus- ja vuokra-asuntojen se-
13607: jatkuva kohoaminen on merkinnyt sähkön, va-          kä ylempien ja alempien tuloluokkien välillä.
13608: laistuben j,a lämmityksen osuuden nousua             Mikäli laina-aikoja voitaisiin pidentää, voitaisiin
13609: vuokra-asuntojen hoitomenoissa jo yli 50 % :n.       korkojen vähennysten määrän muutoksia harki-
13610: Vuokratalojen asuntolainojen ja pankkilainojen       ta ja ottaa huomioon vähennysten määrässä per-
13611: laina-aikojen pidentäminen hillitsisi parhaiten      hekoko.
13612: asumiskustannusten nousupainetta.                       Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
13613:    Omistusasuntojen hankkimiseen myönnettä-          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
13614: vät pankkilainat ovat laina-ajaltaan useimmiten      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13615: alle kymmenen vuoden mittaisia. Omistusasun-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13616: tojen hankkiminen on useimmille ihmisille ra-
13617: halaitoslainojen lyhyistä laina-ajoista johtuen                 Mitä Hallitus aikoo tehdä hallitusoh-
13618: mahdollista vain sen vuoksi, että asunnon hank-              jelmassakin mainitun asuntolainojen lai-
13619: kimista varten otettujen lainojen korot ovat ve-             na-aikojen pidentämisen hyväksi sekä
13620: rotuksessa vähennyskelpoiset. Lyhyet laina-ajat              vuokra- että omistusasunnoissa vastaa-
13621:                                                              maan paremmin talojen ikää?
13622:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
13623: 
13624:          Hannu Tapiola                  Tarja Halonen                  Mikko Rönnholm
13625:          Lea Savolainen                 Anna-Liisa Piipari             Saara-Maria Paakkinen
13626:                                         Pekka Starast
13627: 
13628: 
13629: 
13630: 
13631: 088001146M
13632: 2                                              1980 vp.
13633: 
13634: 
13635: 
13636: 
13637:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13638: 
13639:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        menpiteissä. Lainoitukseen liittyvän tuen, asu-
13640: mainitussa tarkoituklsessa Te, Herra Puhemies,       mistuen sekä verotuksessa annettavien etuuk-
13641: olette lokakuun 10 päivänä 1980 päivätyn kir-         sien tulisikin kytkeytyä toisiins<a siten, että ne
13642: jeenne n:o 1593 ohella toimittanut valtioneu-        muodostavat yhtenäisen ja asuntopoliittisesti
13643: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.
13644: kansanedustaja Hannu Tapiolan ym. kirjallises-           Asumismenojen kohtuull1suutta määriteltäes-
13645: ta kysymyksestä n:o 480, jossa tiedustellaan:         sä on otettava huomioon myös asunnon ikä ja
13646:                                                      sen tarjoamien asumispalvelujen laatu. Koska
13647:            Mitä Hallitus 'aikoo tehdä hallitusoh-     uusin asuntokanta yleensä tarjoaa vähimmäi:s-
13648:         jelmassakin mainitun asuntolainojen lai-     vaatimuksia paremman asumistason, myös asu-
13649:         na-aikojen pidentämisen hyväksi sekä          m1skustannukse,t voivat näissä asunnoissa olla
13650:         vuokra- että omistus,asunnoissa vastaa-      jonkin verran korkeammat kuin vanbernmassa
13651:         maan paremmin talojen ikää?                  asuntolmnnassa. Jos kuitenkin uusien ja vanho-
13652:                                                      jen asuntojen välinen asumiskustannusero on
13653:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         olennais,esti suurempi kuin niiden käyttöarvon
13654: taen seuraavaa:                                      el'oavuus edellyttäisi, tämä vaikeuttaa asunto-
13655:     Sisäasiainm1nisteriön asettaman tasoitus1aina-    kannan joustavaa käyttöä. Asumiskustannusten
13656: työryhmän mietinnössä on todettu, että "yksi-        suuri ero ehkäisee vanhoiss'a asunnoissa asuvia
13657: ~ön kannalta keskeinen asumiselle asetettava          ruokakuntia hakeutumasta uuteen asuntoon,
13658: vaatimus on se, että asum1smenot eivät rasita        vaikka vanha asunto ei enää vastaisikaan per-
13659: kohtuuttomasti perheen toimeentuloa. Asun-            heen asumistarpeita.
13660: non kokoa ja laatua koskevat tavoitteet mitoi-           Valtion asuntolainajärjestelmää on todettu
13661:  tetaan yleensä sen mukaan, miten suuri osa tu-      olevan tarpeen kehittää siten, että nykyisin lai-
13662: lo1sta katsotaan voitavan käyttää asumiseen. Tä-     na-ajan alkuun ja uusiin asuntoihin kohdistu-
13663: ten yhteiskunnan asettamien muiden asumis-            vaa kustannusrasitusta voitaisiin tasata koko
13664: tasotavoitteiden toteutuminen edellyttää asumi-      asumisajalle sekä saattaa pääomamenojen kehi-
13665: seen kohdistuvan tuen säätelyä siten, että asu-       tys vastaamaan nykyistä paremmin tulotason
13666: mismenot ovat kaikilla ruokakunnilla perheen         kehitystä. Yhtenä l'atkaisuna tämän tavoitteen
13667: kokoon ja tuloihin nähden kohtuulliset."              toteuttamiseksi on esitetty siirtymistä tasoitus-
13668:     Kohtuulliseksi katsottavia asumismenoja mää-     lainajärjestelmään. Toinen vaihtoehto on järjes-
13669: riteltäes,sä on otettava huomioon verotuksen se-     telmän kehittäminen nykyiseltä pohjalta muut-
13670: kä muun välttämättömän kulutuksen vaatima            tamalla lainoitusrakennetta ja valtion asunto-
13671: erilainen tulonkäyttöosuus eri tyyppisillä per-      lainan korko- ja lyhennysehtoja sekä pidentä-
13672: heillä. Valtakunnallisessa asunto-ohjelmassa         mällä asuntolainan laina-aikaa. Mikäli valtion
13673:   (komiteanmietintö 1976: 36, liite 5) asetetun      asuntolainan Laina-aika vuokratalojen osalta pi-
13674: tavoitteen mukaan kohtuullisen asumismeno-           dennettäisiin 30 vuoteen, niin kolmen ensim-
13675: osuuden tulisi samautuloisilla perheillä supistua    mäisen vuoden osalta pidentämisellä ei olisi
13676: lapsiluvun kasvaessa. Vastaavasti samankokoi-        vaikutusta, koska sinä aikana ko. lainaa ei lain-
13677: silla perheillä asumismeno-osuuden tulisi supis-     'kaan lyhennetä, mutta neljäntenä asum1svuonna
13678: tua tulotason laskies,sa.                            laina-ajan pidentäminen mahdollistaisi asumis-
13679:     Kohtuullisia asumismeno-osuuksia koskevat,       menojen alentamisen 0,80 mk/m2/kk. Vaiku-
13680: ruokakunnan kokoon ja tulotasoon perustuvat          tus vuosittaisiin asumismenoihin riippuu ensi-
13681: tavoitteet tulisi asettaa lähtökohdaksi kaikissa     sijaisesti siitä, millainen lyhennysaikataulu 30
13682: asumiseen kohdistuvissa yhteiskunnan tukitoi-        vuoden laina-ajalle valitaan.
13683:                                                 N:o 480                                                3
13684: 
13685:     Henkilökohtaisten osakelainojen ja omakoti-       laina"aikaa pidennettäisiin. Asuntosäästöpalkkio-
13686: lainojen laina-ajat ovat nykyisin 8-15 vuotta.        lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 156/
13687: Mikäli niiden laina"ajat pidennettäisiin esimer-      80 vp.) mukaan asuntosäästöpalkkiosopimuk-
13688: kiksi 18 vuoteen ja asuntolainan osuus olisi          sen tehneellä ja sen ehdot täyttäneellä henki-
13689: tulo- ja varallisuustasosta riippuen 30-60 pro-       löllä on mahdollisuus saada pankin myöntämän
13690: senttia, voitaisiin samalla luopua valtion asun-      vastaantulolainan laina-ajaksi 12 vuotta. Perus-
13691: .tolainoitukseen liittyvästä lisälainajärjestelmäs-   teltua olisi lisäksi voida sov.eltaa ns. annuiteet-
13692: tä. Laina"ajan pidentämisestä huolimatta asu-         tijärjestelmää, jolloin lainan lyhennykset ja ko-
13693: mismenot nousisivat tällöin nykyisestään ensim-       rot olisivat suuruudeltaan koko laina-ajan sa-
13694: mäisenä viitenä vuotena, mutta asum~smenojen          mansuuruiset.
13695:  alentuminen kohdistuisi suurimmiHaan yhdek-              Sisäasiainministeriössä on valmisteltu ehdo-
13696: sänteen lainavuoteen.                                 tukset eräiksi lähiajan asuntopoliittisiksi toi-
13697:     Ensisijaisesti puutteellisesti asuvien vähäva-    menpiteiksi, joihin liittyy mm. asuntolainojen
13698: raisten ja nuorten parien ensiasunnon hankin-         laina-ajan pidentäminen. Nämä ehdotukset on
13699:  taa tulisi edistää ja samalla pienentää pääoma-      tarkoitus ottaa hallituksessa käsiteltäviksi aivan
13700: menojen vuosittaista osuutta muista asumisme-         lähiaikoina.
13701:  noista siten, että pankkien vastaantulolainojen
13702:       Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1980.
13703: 
13704:                                                                    Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
13705: 4                                             1980 vp.
13706: 
13707: 
13708: 
13709: 
13710:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13711: 
13712:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I fråga om samtliga stödåtgärder, som inrik-
13713: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tas på boendet från samhällets sida, bör ut-
13714: nr 1593 av den 10 oktober 1980 tili veder-           gångspunkten vara de mål som upps.tällts för
13715: börande medlem av statsrådet öv,ersänt avskrift       uppnåendet av rimliga boendekostnadsandelar
13716: av följande av riksdagsman Hannu Tapiola             som baserar sig på matlagets storlek och in-
13717: m. fl. undertecknade spörsmål nr 480:                 komstnivå. Det stöd som ansluter sig tili he·
13718:                                                      låning, bostadsbidraget samt v1d beskattning
13719:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       beviljade förmåner bör sammanjämkas så, att
13720:         ta för att i överensstämmelse med rege-      de bildar en enhetlig och från bostadspolitisk
13721:         ringsprogrammet såväl i hyres- som i          synpunkt ändamålsenlig helhet.
13722:         ägarbostäder förlänga lånetiden för bo-          Vid fastställandet av boendekostnadernas
13723:         stadslån att bättre motsvara husens ål-       rimlighet skall även bostadens ålder och kvali-
13724:         der?                                         teten av den boendeservice ,som härvid erbjuds
13725:                                                       beaktas. Emedan det nyaste bostadsbeståndet
13726:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        i allmänhet erbjuder en bättre boendenivå än
13727:  samt anföra följande:                                vad minimikraven förutsätter, kan även boende-
13728:     I betänkandet som angivits av den av inri-       kostnaderna i dessa bostäder vara något högre
13729:  kesministeriet tillsatta arbetsgruppen för utred-   än i fråga om det äldre bostadsbeståndet. Om
13730: ning av frågan om utjämningslån har det              emellertid skilinaden mellan boendekostnaderna
13731:  konstaterats, att ett från individens synpunkt      i nya ocb gamla bostäder är väsentligt större
13732: centralt krav på boende är, att boendekost-          än vad bostadens bruksvärde förutsätter, för-
13733:  naderna inte utgör en orimlig belastning i för-     svårar detta en smidig användning av bostads-
13734: hållande tili familjens utkomst. Målsättningen       beståndet. Den stora skillnaden i boendekost-
13735:  beträffande bostadens storlek och kvalitet är        naderna hindrar matlagen i gamla bostäder att
13736: i allmänhet beroende av hur stor del av in-          söka sig tili ny bostad, trots att den gamla bo-
13737:  komsterna man anser sig kunna använda tili          staden inte längre skulle matsvara familjens an-
13738: boendekostnaderna. Förverkligandet av de av          språk beträffande boendet.
13739: samhället uppställda övriga målen för boende             Det har konstaterats, att statens bostadslåne-
13740: förutsätter sålunda, att det stöd som inriktas       system måste utvecklas ,så, att det kostnads-
13741:  på boendet regleras så, att boendekostnaderna       tryck som för närvarande är särS:kilt kännbart
13742: i relation tili familjens storlek och inkomster      i början av lånetiden och som riktas mot nya
13743: blir rimliga för alla matlag.                        bostäder, kunde jämnas ut över hela boende-
13744:    Vid fastställandet av nivån för boendekost-       tiden samt utvecklingen av kapitalkostnaderna
13745:  naderna bör man beakta den betydelse beskatt-       bringas att bättre än hittills matsvara utveck-
13746:  ningen och den varierande användningen av in-       lingen av irrkomstnivån. En övergång :tili sys-
13747:  komsterna tili övrig nödvändig konsumtion har       temet med utjämningslån har be,traktats som
13748: i fråga om olika typer av familjer. Enligt det       en lösning för uppnåendet av detta mål. Det
13749: mål som uppställts i det riksomfattande bo-          andra alternativet är att utgående från dess nu-
13750: stadsprogrammet (kommittebetänkande 1976:            varande grund utveckla systemet genom att
13751: 36, bilaga 5) bör den rimliga boende:kostnads-       ändra belåningsstrukturen och ränte- och amor-
13752: andelen i familjer med samma inkomst minska          teringsvillkoren för statens bostadslån samt
13753: i takt med ökat antal barn. På motsvarande           genom att förlänga lånetiden för bostadslånen.
13754: sätt bör andelen av boendekostnaderna i lika         Om lånetiden för statens bostadslån för hyres-
13755: stora familjer minska då inkomstnivån sjunker.       husens del skulle förlängas tili 30 år, skulle
13756:                                             N:o 480                                              5
13757: 
13758: detta inte ha någon verkan under de tre första        Anskaffningen av en första bostad bör un-
13759: åren, emedan ifrågavarande lån inte amorteras     derlättas främst för mindre bemedlade och un-
13760: under denna tid. Däremot skulle förlängningen     ga par som lever i knappa omständigheter och
13761: av lånetiden under det fjärde boendeåret med-     samtidigt kunde de årliga kapitalkostnadernas
13762: föra en sänkning av boendekostnaderna med         andel av de övriga boendekostnaderna minskas
13763: 0,80 mk/m2 per månad. Verkningarna på de          genom att lånetiden för bankernas reciproci-
13764: årliga boendekostnaderna beror i första hand      tetslån skulle förlängas. Enligt regeringens pro-
13765: på viiken amorteringsplan som fastställts för     position angående en lag om bostadssparpre-
13766: en lånetid om 30 år.                              mier (Reg. prop. 156/80 rd.) har person,
13767:     Lånetiderna för personliga aktie- och egna-   som ingått bostadssparavtal och uppfyller av-
13768: hemslån varierar för närvarande mellan 8-15       talsvillkoren, möjlighet att från banken erhålla
13769: år. Skulle dessa lånetider förlängas exempelvis   ett reciprocitetslån på 12 år. Det vore även
13770: tili 18 år och bostadslånets andel, beroende på   motiverat att tillämpa det s.k. annuitets,syste-
13771: inkomst- och förmögenhetsnivån, utgöra 30-        met, varvid amorteringarna och räntorna på
13772: 60 procent, kunde det tili statens bostadslån     lånet under hela lånetiden skulle utgå tili sam-
13773: anslutna tilläggslånesystemet samtidigt slopas.   ma belopp.
13774: TrotJs förlängd lånetid skulle boendekostnader-       Man har vid inrikesministeriet berett förslag
13775: na under de fem första åren stiga från det nu-    tili vissa bostadspolitiska åtgärder för den när-
13776: varande, och en sänkning av boendekostnader-      maste framtiden vilka bl.a. omfattar en förläng-
13777: na bli mest kännbar under det nionde låne-        ning av lånetiden för bostadslån. Avsikten är
13778: året.                                             att regeringen med det snaraste skall behandla
13779:                                                   dessa förslag.
13780:      Helsingfors den 14 november 1980.
13781: 
13782:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
13783: 
13784: 
13785: 
13786: 
13787:  088001146M
13788:                                               1980 vp.
13789: 
13790: Kirjallinen kysymys n:o 481.
13791: 
13792: 
13793:                                   Nikkilä ym.: Teollisuuslaitosten henkilökunnal1een rakentamien
13794:                                      arava-asuntojen asukkaiden valinnasta.
13795: 
13796:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
13797: 
13798:    Suurimmilla teollisuuden työnantajilla ja        siaalisin perustein valittuihin asukkaisiin. Myös
13799: kaupungeilla on ennen 1. 7. 1968 lainoitettu-       hakumenettely on kohtuuttoman pitkä, noin
13800: ja: asuntoja, osuuksia yhteisissä kiinteistöyh-     kaksi kuukautta, mikäli tarvitaan asuntohalli-
13801: tiöissä sekä 1970-luvulla työvoimapoliittisin       tuksen lausunto. Tämä johtaa vuokratulojen
13802: määrärahoin rakennettuja taloja. Vuoden 1980        vähenemiseen ja lisää näin vuokrankorotuspai-
13803: alusta voimaan tulleen asuntotuotantolain muu-      netta. Ongelma voitaisiin ratkaista esimerkiksi
13804: toben johdosta myös ns. vanhoihin arava-            antamalla kunnalle asuntoas101ssa nykyistä
13805: asuntoihin ryhdyttiin soveltamaan uutta haku-       enemmän päätäntävaltaa. Kunnalliset viran-
13806: menettelyä. Nyt nämäkin asunnot on julistet-        omaiset tuntevat paikalliset olosuhteet ja pys-
13807: tava julkisesti haettaviksi ja hakijoista on va-    tyvät parhaiten ratkaisemaan asunto-ongelmat.
13808: littava ensisijaisessa asunnontarpeessa olevat         Helpoin vaihtoehto olisi kuitenkin se, että
13809: pienituloiset ruokakunnat. Tästä on seuraukse-      teollisuuslaitosten omalle henkilökuunalleen ra-
13810: na, että hakijoiden joukossa olevat toimetto-       kentamat asunnot vapautettaisiin kokonaan ha-
13811: mat, työttömät, eläkeläiset ja opiskelijat ovat     kumenettelystä ja annettaisiin yhtiöiden suorit-
13812: etuoikeut<etussa asemassa työssäoleviin nähden.     taa asukkaiden valinta. Tällöin voisi myös yri-
13813: Sen lisäksi työssäolevien ja erityisesti ammatti-   tysten yhteistoimintalaki toteutua ja henkilös-
13814: miesten, joilla myös vaimo on työssä, tulot         tö pääsisi vaikuttamaan asukasvalintoihin. Nyt-
13815: ylittävät säännöllisesti valtioneuvoston asetta-    hän he eivät voi käytännössä olla mukana lain-
13816: mat tulorajat. Heidän kohdallaan onkin anottu       kaan, koska täysin toinen elin valitsee asukkaat.
13817: oikeutta tulon ylitykseen asuntohallitukselta,         Edellä esittämämme perusteella ja viitaten
13818: joka valtioneuvoston päätöksen perusteella on       valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
13819: hylännyt anomukset.                                 esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13820:     Tilanne on ajautunut siihen, että työvoima-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13821: poliittisin perustein rakennettuihin asuntoihin,
13822: toisin sanoen teollisuuslaitosten omalle henki-               Onko Hallitus tietoinen, että vuo-
13823: lökuunalleen rakentamiin asuntoihin, joudutaan             den 1980 alusta voimaan tullut asun-
13824: sijoittamaan työvoimaan kuulumattomia henki-               totuotantolain muutos, jolla myös ns.
13825: löitä. Samaan aikaan aktiivityössä oleva hen-              vanhat arava-asunnot saatettiin julkisen
13826: kilö hakee asuntoa vapailta markkinoilta. Ti-              hakumenettelyn alaisiksi ja asukkaiden
13827: lanne on nurinkurinen, sillä asuntojen vuok-               valinta ensisijaisesti sosiaalisin perustein
13828: raamisessa ulkopuolisille ei o1e mitään mieltä             tapahtuvaksi, on aiheuttanut sen, että
13829: sHloin, kun teollisuuslaitoksen oma henkilö-               teollisuuslaitosten omalle henkilökun-
13830: kunta on asuntojen tarpeessa.                              nalleen rakentamat asunnot ovat useim-
13831:     Työnantajilla on kokemubeen perustuva tie-             miten henkilökunnan ulottumattomissa,
13832:  to siitä, että aktiivisin ja tärkein henkilöstö           koska teollisuuslaitoksilla itsellään ja
13833: tarvitsee suhteellisen lyhyen ajan vuokra-asun-            asuntojen sijaintikunnilla ei ole riittä-
13834: toja. Tarvetta on erityisesti paikkakunnalle               vää päätösvaltaa asukkaiden valinnassa,
13835: muutettaessa, perhettä perustettaessa tai sen              ja jos on,
13836: hajotessa. Omistusasuntoon muutetaan mah-                     mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-
13837: dollisimman pian. Tämän johdosta vaihtuvuus                kohdan poistamiseksi?
13838: on ollut hyvin suuri verrattuna pelkästään so-
13839:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
13840: 
13841:          Olavi Nikkilä                 Saara Mikkola                  Tapani Mörttinen
13842:          Ulla Puolanne                 Pekka Löyttyniemi              Matti Viljanen
13843: 088001153V
13844: 2                                              1980 vp.
13845: 
13846: 
13847: 
13848: 
13849:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13850: 
13851:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa      päätöksellä on vahvistettu mm. ne tulorajat,
13852: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         joita on sovellettava asuntolainoitetun vuokra-
13853: olette lokakuun 10 päivänä 1980 päivätyn kir-         talon vuokralaisia valittaessa.
13854: jeenne n:o 1594 ohella toimittanut valtioneu-             Vuoden 1980 alusta voimaan tulleen asun-
13855: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          totuotantolain muuttamisesta annetun lain
13856: kansanedustaja Nikkilän ym. näin kuuluvasta            ( 459/79) 24 §:n mukaan myös ennen 1. 7.
13857: kirjallisesta kysymyksestä n:o 481:                    1968 lainoitettuihin vuokrataloihin voidaan
13858:                                                       valita vain asuntotuotantolain 5 § :n mukaiset
13859:           Onko Hallitus tietoinen, että vuo·          ,edellytykset täyttäviä hakijoita.
13860:        den 1980 alusta voimaan tullut asun-               Kysymyksen perusteluosassa todetaan, että
13861:        totuotantolain muutos, jolla myös ns.          ennen 1. 7. 1968 lainoitettujen vuokratalojen
13862:        vanhat arava-asunnot saatettiin julkisen       huoneistot on julistettava julkisesti haettavaksi
13863:        hakumenettelyn alaisiksi ja asukkaiden          ja hakijoista on valittava ensisijaisessa asunnon-
13864:        valinta ensisijaisesti sosiaalisin perustein   tarpeessa olevat, p1enituloisimmat ruokakunnat.
13865:        tapahtuvaksi, on aiheuttanut sen, että             Asuntohallituksen antamien asukkaiden va-
13866:        teollisuuslaitosten omalle henkilökuu-         lintaa koskevien ohjeiden (maaliskuu 1980)
13867:        nalleen rakentamat asunnot ovat useim-         mukaan kunta voi hyväksyä myös sellaisen il-
13868:        miten henkilökunnan ulottumattomissa,          moitusmenettelyn, jonka mukaan huoneistot
13869:        koska teollisuuslaitoksilla itsellään ja       julistetaan haettaviksi vain jollekin rajatulle
13870:        asuntojen sijaintikunnilla ei ole riittä-      hakijajoukolle, jos kunta katsoo, että tämä ha-
13871:        vää päätösvaltaa asukkaiden valinnassa,        kijajoukko edustaa paikalliset olosuhteet hu~
13872:        ja jos on,                                     mioon ottaen riittävän laajaa asunnontarvitsija-
13873:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-         ryhmää.
13874:        kohdan poistamiseksi?                              Jos vaaditun ilmoitusmenettelyn jälkeen ei
13875:                                                        ole riittävästi säännösten mukaiset edellytykset
13876:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            täyttäviä vuokra-asunnon hakijoita, voi kunta
13877: taen seuraavaa:                                       hyväksyä hakijan, joka olosuhteiltaan on lä-
13878:    Asuntotuotantolain 5 §:n 1 momentin mu-            himpänä asetettuja edellytyksiä. Kysymyksessä
13879: kaan asuntolainoitetun vuokra-asunnon saan-            mainittua asuntohallituksen lausuntoa, joka pi-
13880: nin edellytyksenä on, että hakijan tukeminen           dentäisi hakumenettelyä, ei nykyisin tällaisissa
13881: valtion asuntolainan avulla on katsottava so-          tapauksissa vaadita.
13882: siaalisesti tarkoituksenmukaiseksi ja taloudelli-         Kysymyksen mukaan työssä oLevien ja eri-
13883: sesti tarpeelliseksi.                                  tyis,esti ammattimiesten, joilla on myös vaimo
13884:    Asuntotuotantolain 15 e § :n mukaan asun-           työssä, tulot ylittävät säännöllisesti valtioneu-
13885: tolainoitettua vuokrahuoneistoa on käytettävä         voston asettamat tulorajat.
13886: asuntotuotantolain 5 § :ssä säädetyt edellytyk-           Vuoden 1977 tuh ja varallisuustilaston mu-
13887: set täyttävän, kunnan vuokralaiseksi hyväksy-          kaan 75 % Suomen kaikista talouskunnista
13888: män henkilön vuokra-asuntona. Valtioneuvosto           sopi vuokra-asunnon saannille asetettuihin
13889: on asuntotuotantolain 5 § :n 2 momentin pe-            alempiin, 60 lainoitusprosentin mukaan mää-
13890: rusteella antanut 13. 3. 1980 määräykset siitä,       räytyviin tulorajoihin. Ennen 1. 7. 1968 asun-
13891: mitä asuntotuotantolain 5 §:ssä mainitulla s~         tolainoitetun vuokratalon asukkaita valittaessa
13892: siaalisella tarkoituksenmukaisuudella ja talou-       voidaan soveltaa korkeampia, 50 lainoituspro-
13893: dellisella tarpeellisuudella tarkoitetaan. Tällä       sentin mukaan määräytyviä tulorajoja. Mata-
13894:                                               N:o 481                                                3
13895: 
13896: lampien ja korkeampien tulorajojen ero vaih-         dassa tarkoitetun perusteen. Ellei tällaista pe-
13897: telee nykyisten tulorajojen mukaan kuukausi-         rustetta pidempiaikaisessa määräaikaisessa vuok-
13898: tuloissa 500-1100 markkaa.                           rasopimuhessa sen päättymishetkellä ole, ei
13899:    Kysymyksen mukaan työntekijät tarvits,evat        tilapäislupaa myönnettäessä voida olla varmoja
13900: vuokra-asuntoja suhteellisen lyhyen ajan mm.         siitä, että asunto vapautuu edellytykset täyt-
13901: paikkakunnalle muutettaessa.                         tämättömän henkilön käytöstä lupakauden pää-
13902:    Kunnilla on mahdollisuus asuntohallituksen        tyttyä.
13903: vahvistamien perusteiden mukaan myöntää lu-             Kysymyksen perusteluissa esitetään, että yh-
13904: pa käyttää asuntolainoitettua vuokrataloa tila-      tiöiden tulisi antaa suorittaa asukkaiden va-
13905: päisesti muuhunkin tarkoitukseen kuin asunto--       linta, jolloin myös yhteistoimintalaki voisi to-
13906: tuotantolain 5 § :n mukaiset edellytykset täyt-      teutua ja henkilöstö pääsisi vaikuttamaan asu-
13907: tävien henkilöiden vuokra-asuntoina. Asunto--        kasvalintoihin.
13908: hallitus katsoo, että mm. ennen 1. 7. 1968 lai-         Vuokratalon omistajalla on oikeus suorittaa
13909: noitetuille vuokrataloille voidaan myöntää ha-       asukkaiden valinta, joten yritysten omistamis-
13910: kemuksesta 1-2 vuotta kestäviä poikkeuslu-           sa taloissa ei ole estettä sille, että työnanta-
13911: pia asuntojen käyttörajoituksista, mikäli vuok-      jalle kuuluva valintaoikeus siirtyy yhteistoimin-
13912: ratalon omistaja esittää selvityksen siitä, että     talain mukaisesti työntekijöille. Asuntotuotan-
13913: vuoden alusta voimaan tulleen lainmuutoksen          tolain mukaan valinta on toimitettava kunnan
13914: johdosta tarvitaan järjestelyaikaa.                  hyväksyttäväksi. Kunnan viranomaiset siis hy-
13915:    Myös sisäasiainministeriön käsityksen mu-         väksyvät tai hylkäävät tehdyn valinnan valin-
13916: kaan asuntolainoitettujen vuokra-asuntojen käy-      taoikeuden ollessa aina talon omistajalla.
13917:  tön tulisi olla mm. elinkeinopoliittisesti ja yk-       Lopuksi on syytä todeta, että kyseinen osa
13918: sityisten henkilöiden elinolosuhteiden muutos-       asuntotuotannosta on sellaista, josta valtaosan
13919: ten kannalta joustavaa. Käytännössä tilapäisten      lainaittaa valtio huomattavan alhaisella korolla.
13920: poikkeuslupien myöntämisen vaikeutena on ol-         Asukkaiden valinnassa näihin asuntoihin on
13921: lut se, ettei määrättynä ajankohtana päätty-         kyse asuntotuotantolain tarkoitusperien toteut-
13922: väksi tehtyä vuokrasopimusta voida huoneen-          tamisesta, joten siinä tulee ottaa huomioon lain
13923:  vuokralain mukaan sopia tehtäväksi kolmea           5 §: ssä mainittu tuen sosiaalinen tarkoituksen-
13924:  kuukautta pidemmäksi ajaksi ilman, että se          mukaisuus ja taloudellinen tarpeellisuus.
13925:  päättyäkseen vaatii saman lain 37 §:n 2 koh-
13926:       Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1980.
13927: 
13928:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
13929: 4                                              1980 vp.
13930: 
13931: 
13932: 
13933: 
13934:                             T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
13935: 
13936:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         gränser so111 bör tillä111pas vid vai av hyres-
13937: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse         gäst tili bostadsbelånat hyreshus.
13938: nr 1594 av den 10 oktober 1980 till veder-               Enligt 24 § lagen angående ändring av lagen
13939: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        0111 bostadsproduktion, so111 trädde i kraft vid
13940: av följande av riksdagsman Nikkilä m.fl. under-       ingången av år 1980, kan tili hyreshus för
13941: tecknade spörsmål nr 481:                             vilka beviljats lån före den 1. 7. 1968 väljas
13942:                                                       bara sådana sökanden so111 uppfyller de i 5 §
13943:            Är Regeringen medveten om att den          avsedda förutsättningarna.
13944:         ändring av lagen om bostadsproduktion             I 111otiveringen tili spörs111ålet konstateras
13945:         som trädde i kraft i början av år 1980,       att bostadslägenheter i före 1. 7. 1968 belå-
13946:         i fråga om det offentliga ansöknings-         nade hyreshus bör anslås offentligt att sökas
13947:         förfarandet som gäller arava-bostäder         och att av sökandena bör väljas sådana hus-
13948:         och vai av invånare främst på basen           håll so111 har primärt behov av bostad och de
13949:         av sociala faktorer, har lett till att de     lägsta inko111sterna.
13950:         bostäder som industriföretagen har låtit         Enligt de direktiv so111 bostadsstyrelsen gav
13951:         bygga för sin personai för det mesta          i 111ars 1980 angående vai av hyresgäster, kan
13952:         är utom räckhåll för personalen på            ko111111un godkänna även ett sådant förfarande
13953:         grund av att industriföretagen och de         beträffande sökandet, enligt vilket bostads-
13954:         kommuner där bostäderna är belägna            lägenheterna anslås att sökas bara av en be-
13955:         inte har tillräcklig beslutanderätt vid       gränsad grupp ifall ko111111unen anser att dessa
13956:         vai av invånare, och om så är fallet,         sökande 111ed beaktande av de lokala för-
13957:            vad ämnar Regeringen göra för att          hållandena representerar en tillräckligt 0111-
13958:         avhjälpa detta missförhållande?               fattande grupp so111 är i behov av bostad.
13959:                                                          Finns det inte sedan hyresbostad på fordrat
13960:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sätt anslagits att sökas, tillräckligt 111ånga
13961: samt anföra följande:                                 sökande so111 uppfyller de stadgade förutsätt-
13962:     Enligt 5 § 1 mom. lagen om bostadspro-            ningarna, kan ko111111un godkänna sådan sökan-
13963: duktion är förutsättningen för erhållande av          de vars förhållande bättre uppfyller de ställda
13964: bostadsbelånad hyresbostad att det bör anses          kraven. Det i spörs111ålet nä111nda utlåtandet
13965: socialt ändamålsenligt och ekonomiskt påkallat        från bostadsstyrelsen, vilket skulle förlänga
13966: att med statligt bostadslån stöda sökande.            ansökningstiden, krävs inte nu111era i dylika
13967:     Enligt 15 e § lagen angående ändring av           fall.
13968: lagen 0111 bostadsproduktion ( 459 /79) bör              Enligt spörs111ålet överstiger de inko111ster
13969: bostadslägenhet i bostadsbelånat hyreshus an-         för arbetande personer och särskilt yrkes111än
13970: vändas so111 hyresbostad för en av ko111111unen       vars hustru också arbetar regelbundet de in-
13971: såso111 hyresgäst godkänd person, i fråga 0111        komstgränser so111 statsrådet fastställt.
13972: viiken de i 5 § stadgade förutsättningarna               Enligt 1977 års inko111st- och för111Ögenhets-
13973: föreligger. Statsrådet har 111ed stöd av 5 § 2        statistik låg 75 % av Finlands alla hushåll
13974: 1110111. lagen 0111 bostadsproduktion 13. 3. 1980     ino111 den för erhållande av hyresbostad fast-
13975: utfärdat ett beslut 0111 vad so111 i 5 § 1 1110111.   ställda, lägre inko111stgränsen so111 bestä111s en-
13976: lagen 0111 bostadsproduktion avses 111ed nä111nda     ligt 60 belåningsprocent. På före 1. 7. 1968
13977: sociala ända111ålsenlighet och ekono111iska be-       belånat hyreshus kan vid vai av invånare till-
13978: hov. I detta beslut fastställs bl.a. de inko111st-    lämpas de övre inkomstgränserna so111 bestä111s
13979:                                               N:o 481                                               5
13980: 
13981: enligt 50 belåningsprocent. Skillnaden mellan       då avtalet upphör, sådant skäl i fråga om hy-
13982: den lägre och den Övre inkomstgränsen va-           resavtal, som gjorts upp för en längre, bestämd
13983: rierar enligt de nuvarande inkomstgränserna         tid, kan man då undantagstillstånd beviljas
13984: mellan 500 och 1 100 mk i månadsinkomst.            inte vara säker på att en person som inte
13985:     Enligt spörsmålet behöver arbetstagarna hy-     uppfyller förutsättningarna, upphör att använ-
13986: resbostad för en relativt kort tid bl.a. då de      da bostaden då tiden för tillståndet går ut.
13987: flyttar till orten.                                     I motiveringen tili spörsmålet föreslås att
13988:     Kommunerna har möjlighet att på basen           företagen skulle anordna vai av invånare var-
13989: av bostadsstyrelsen fastställda grunder bevilja     vid även lagen om samarbete inom företag
13990: tillstånd att tillfälligt använda bostadsbelånat    kunde förverkligas och personalen skulle få
13991: hyreshus för annat ändamål än som hyres-            tillfälle att påverka valet av invånare.
13992: bostad för personer som uppfyller de i 5 §              Hyreshusägare har rätt att välja invånare
13993: lagen om bostadsproduktion avsedda förutsätt-       och således finns det inget hinder för att
13994: ningarna. Bostadsstyrelsen anser att man bl.a.      rätten att välja invånare i företagsägda hus
13995: för hyreshus som belånats före 1. 7. 1968 på        i enlighet med lagen om samarbete inom före-
13996: ansökan kan bevilja 1-2 års undantagstill-          tag övergår från arbetsgivare tili arbetstagare.
13997: stånd för användning av bostäderna, om hyres-       Enligt lagen om bostadsproduktion bör valet
13998: husets ägare företer en utredning över att en       föreläggas kommunen för godkännande. Kom-
13999: regleringstid är erforderlig på gnmd av den         munens myndigheter godkänner eller förkastar
14000: lagändring som trädde i kraft i början av året.     alltså valet medan husets ägare alltid inneh::J.r
14001:     Också enligt inrikesministeriets uppfattning    rätten att välja.
14002: borde användningen av bostadsbelånade hyres-            Tili slut är det skäl att konstatera, att den
14003: bostäder vara smidig bl.a. ur näringspolitisk       ifrågavarande andelen av bostadsproduktionen
14004: synpunkt och med tanke på förändringarna i          tili största delen är sådan som beviljas statligt
14005: enskilda personers levnadsförhållanden. I prak-     lån med synnerligen låg ränta. Då man väljer
14006:  tiken har svårigheten med beviljande av till-      invånare tili dessa bostäder förverkligas syftet
14007: fälliga undantagstillstånd varit, att man enligt    med lagen om bostadsproduktion, varvid man
14008:  hyreslagen inte kan göra upp ett hyresavtal        bör ta i beaktande det i 5 § lagen nämnda
14009:  på bestämd tid för längre än tre månader utan      stödets sociala ändamålsenlighet och ekono-
14010:  att i 37 § 2 punkten samma lag avsedda skäl        miska behov.
14011:  krävs för att avtalet skall upphöra. Finns inte,
14012:      Helsingfors den 14 november 1980.
14013: 
14014:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
14015: 
14016: 
14017: 
14018: 
14019: 088001153V
14020: 1
14021: 1
14022: 
14023: 
14024: 
14025: 
14026:     1
14027:     1
14028:                                                  1980 vp.
14029: 
14030: Kirjallinen kysymys n:o 482.
14031: 
14032: 
14033: 
14034: 
14035:                                     Pekkarinen: Peruskorjattujen asuntojen käyttö- ja luovutusrajoi-
14036:                                        tusten poistamisesta.
14037: 
14038: 
14039:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
14040:       :KlJJ.uvan vuod~n tulO- ja menoa,r'vion perus-    myöhemmin peruskorjauslainaa j~ saat~a~       näin
14041: teluissa        asetettiin   peruskorjaustavoitteeksi   asuntons·a vajoitusten alaiseksi i!lman, ~tä luo-
14042: 7 800 asuntoa. Näist~ 6 O{J.O 3Js.untoa tuli perus-     tanantaja pystyy mitenkään tl}:tV:a~           ase-
14043: korjata asuntohall.,ituksen la1noi<tukseila ja 1 800    maansa.                                    .. . ,.
14044: asuntoa maatilahallituksen kautta. AsuntoJai-              Asetetut perusikorja,ustavoittoot ja tod~­
14045: nojen käyttösuunnitelmassa on todettu, että hy-         köisesti saavutettava, ~ainoitusmäärä huomioon
14046: väksyttävien lainah3Jkemusten sallimissa puit-          ottaen on ilmdstä, että uudet rajoiJtusmääräyk-
14047: teissa on pyr1ttävä. smhen, että kuluvan vuoden         set ovat olennaisesti vaiJkeutitaneet ·peruskor-
14048:  ~ulo- ja menoarviossa asetettu 6 000 asunnon           jaustavoitteen saavutt3!mista,.
14049: peruskorjaustavoite saavutettaisiin.                       Julkisess,a keskustelussa on kHnnketty huo-
14050:       Asuntohallituksesta saatujen tietojen mukaan      miota myös peruskorjauksen vaatimaan byro-
14051:  olric kuluvan vuoden syyskuun alkuun mennessä          kradaan; menettelyn vaivalloisuuteen, hitau-
14052: myönnetty peruskorjauslainoja runsaan 2 800             teen ja jäykkyyteen. Peruskorjauksen yhteydes-
14053: .asunnon korjaamiseen. Alustavien arvioiden             sä noudatettua korjaus.suunnitelmien ohjausta
14054:  muka,an tultaneen a,suntohahlituben la1noituk-         on rasittanut pyrkimys uustuotannon tapaiseen
14055: sella peruskorjaamaan 3 800 asuntoa.                    menettelyyn ja yks.iltyiskohta1suuteen. Peruskor-
14056:       Kuluvan vuoden alusta astuivat voimaan            jauksen 1aajentum1sen esteenä ovat olleet myös
14057:  uudet peruskorjattujen asuntojen käyttöä ja luo-       niukat neuvonta- ja tiedotusresurssit. Erityisen
14058:  vutusta koskevat rajoitukset. Voimassaol·evien         esteen peruskorjaukse1le ovat muodostaneet ra-
14059:  säännösten muk:11an on peruskorjattu asunto            hastoinmn ehkäisevät vetotussäännöks,et. Tämä
14060:  asuntotuotantolaissa säänneltyjen rajoitusten          on osaJ.taoo edistänyt peruskorjausta vaativien
14061:  alainen sen ajan, joksi laina on myönnetty, vaik-      vuokrataJojen muut,tamista asunto-osakeyh-
14062:  ka laina maksettaisiin takaisin ennen laina-ajan       tiöiksi.
14063:  päättymistä. Laina-ajat ovat omakotitalojen               Edellä oleV1an perusteeNa ja vaJtiopäiväj.ärjes~
14064:  osalta 10-15 vuotta ja vuokra~a,sunnoissa noin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esiltän val-
14065:   25 vuotta.                                            tioneuvoston asianomansen jäsenen wSitattavaksi
14066:        Uusista rajoituksista on viime aikoina käy-      s·euraavan kirjallisen kysymyksen:
14067:  ty voimakasta julkista keskustelua, jossa
14068: .on kohdistettu kritiikk1ä uusiin rajoituksiin.                   Onko Hallitus tietoin~ perusltorjat-
14069:  Erityisen epäoikeudenmuka1seksi on koettu pit-                tuihin asuntoihiln kohdistuvien käyttö-
14070:  kä rajoitusaika usein varsin pieniin la,inamääriin            ja luovutusrajoitusten se~ peruskorjaus-
14071:  verrattuna sekä asunnon myöhemmän luovutus-                   byrokratian kielteisistä vaikutuksista
14072:  hinnoo sitominen asunnon lainoitushetkellä                    peruskorjaustoimintaan,, ia         ..
14073:  määriteltyyn ja sangen aJhaiseen arvioon arvos-                  mihin toimenpiteisiin l!allituS, ai,koo
14074:   ta. Edelleen on rahalaitosten ja muiden luotan-              ryhtyä näihin asuntoihin ~ohdismvien
14075:   antajien taholta kritisoitu uusia rajoituksia va-            kohtuuttoman kovi~n rajoitusten ja
14076:   kuusarvon olennaisen huonontamisen osalta.                   muiden peruskorjauksen esteiden pgis-
14077:  Esimerkkinä on esitetty tilanne, jossa asunnon                tamiseksi?                        ·
14078:   omistaja on saanut aikaisemmin lainaa ja ottaa
14079:       Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
14080: 
14081:                                             Mauri Pekkarinen
14082: 088001154W
14083: 2                                               1980 vp.
14084: 
14085: 
14086: 
14087: 
14088:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14089: 
14090:     Valtiopäitväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      seen luottaen lhlmn hakeminen on siirretty
14091:  Dllai.niJtus,sa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    vuoden 1981 puolelle. Toimivaltaa kunruhle
14092: 'ol~tte 10 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-        siirrettäessä tavo1tteenahan on ollut, että rat-
14093:  jeenne n:o 1595 ohellla toimittanut valtioneu-        kaisuissa voitai:siJ:n ottaa paremmin huomioon
14094:  voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          kansalaisten olosuhteet ja tarpeet ja samal!l11
14095:  kansanedustaj>a Mauri Pekkari:sen näin kuulu-         yksinkertaillstaa lainaikäsittelyä luopumalla asun-
14096:  vasta kirjawHsesta kysymy:ksestä n:o 482:             tohahlituksen tähän asti suorittamasta henkilö-
14097:                                                        kohtaisten la1nojen hyväksym~smenet,telystä.
14098:               Onko Hahlitus tietoinen peruskorjat-        Asuntotuotantolam mukaan asuntolainan
14099:            tuihin asuntoihin kohdistuvien käyttö- myöntämisen edehlytyksenä on, että niiden hen-
14100:            ja luovutus,rajoitusten sekä peruskorj:aus- kilöiden tukeminen, joiden asunnontarpeen tyy-
14101:            byrokrati~n    kiclteisistä v;aikutuksista dyttämis·eks.i asuntoLainan avuJla peruskorjatta-
14102:            peruskorj austoimintaan, ja                 va mkennus on tarkoitettu, on katsottava so-
14103:               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo silaalisesti tarkoituksenmukaiseksi ja taloudelli-
14104:            ryhtyä näihin asuntoihin kohdistuvien sesti tarpeellis,eksi. Vaitioneuvosto on antanut
14105:            kohtuuttoman kovien rajoitusten ja 13. 3. 1980 asukkaiden valinnan perustdta ja
14106:            muiden peruskorjauksen esteiden pois- tulorajoja koskevan päätöksen. Edellä main1ttu-
14107:            tamiseksi?                                  jen säännösten noudattammen edeLlyttää tuloja
14108:                                                        ja varallisuutta koskevaa hak:emuskohtwsta kä-
14109:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sittelyä. Usäksi valtion varoista on tänä vuon-
14110:  taen seuraavaa:                                       na myönnetty 110 miljoonaa markkaa asunto-
14111:      Peruskorjauslamahakemuksia on tullut asun- jen energiataloudelli:siin korjausavustuksi,in, joi-
14112:  whallitukseen kuluvana vuonna noin 500 vä- den myöntämisessä ei yleens,ä käytetä tarvehar-
14113:  hemmän ikuin edellisenä vuonna vastaavaan kint:xa.
14114:  ajankohtaan mennessä. Näin ollen on todennä-             Vanhojen asuntojen taloudelJinen käyttö
14115:  köistä, ettei vuoden 1980 valtion tulo- ja me- edellyttää korjaustoiminnan kohdistam~sta koko
14116:  noarviossa asetettua 6 00.0 asunnon peruskor- asuntokantaan. Kosrka suuri osa asuntokannasta
14117: '}austavo1tetta saavuteta.                             ei kuulu asuntotuotantolain piiriin, on vuonna
14118:      Tämän vuoden alusta ovaJt tulleet voimaan 1979 annettu laiki asuntojen perusparant·amises-
14119:  uudet asuntolainohettuja asuntoja koskevat ta (34/79). La1n mukaan on mahdollista pää-
14120:  käyttö- ja luovutusrajoitukset. Peruskorjaukses- piirteissään la1noittaa kai1kkien olemassaolevien
14121:  sa rajoitukset ovat voimassa sen ajan, joksi asuntojen perusparantamista joko lyhytaikaisel-
14122:  asuntolaina on myönnetty. Es.imerkiksi oma- la käyttö- ja luovutusrajoitu:ks.ista ja tarvehar-
14123: kodtalojen peruskorjausta varten myönnettyjen kinnasta vapaalla perusparannusJainalla tai pit-
14124:  asuntolainojen laina-ajat ovat 10, 12 tai 15 käaikaisella tarveharkintaan perustuvalla lainal-
14125:  vuotta, jois~a' laina-ajohsa on otettu huomioon la. Lakia sovelietaJan aluksi kokeiluna valtio-
14126:  muun muassa la1nojen suuruus.                         neuvoston erikseen vahvi!stamilla kokeilu-
14127:      Kunnista s:a3Jtujen tietojen perusteeUa on il- aludlla.
14128:  meistä, ef.tä. peruskorjaus,lainahakemusten vähe-        Kokeilun yhteydessä pyritään kehittämään
14129:  nem1seen ovat osaltaan vaikuttaneet ko. rajoi- niitä keinoja, joiNa taloudellisesti järkevällä ta-
14130:  tukset. Lainahakemusten vähenemiseen on valla voidaan edistää olemassaolevaJn asunto-
14131:  myös osittain saattanut vaikuttaa henkilökoh- kannan parantamista }a säilyttämistä edelleen
14132:  tai,s,ten asuntolainojen myöntämisen siirtäminen asuntokäytössä siten, että korjaustoiminnasta
14133:  vuoden 1981 alusta kokonaisuudessaan kunnil- koituva hyöty kohdistuu sosiaalisesti oikeuden-
14134: le, mistä johtuvaan lainakäsittelyn nopeuttami- · mukaisella tavaHa. Kun kokeHussa on voitu
14135:                                               N:o 482                                                    3
14136: 
14137: vartillstua tuen oilkeasta tkohdentumisesta ja pe-       Lainoi:tusta koskevan päätöksenteon siirtymi-
14138: rustkorjaustoimenpiteiden taloudellisesta suorit-    nen v. 1981 alusta omakotitaloj<en peruskor-
14139: tam1s·esta, on kokeilu tarkoitus laajentaa vähi~     jausten ja laaj<ennusten osalta kuntiin merkitsee
14140: teltien koko maata käs1ttävåksi asuntojen perus-     haJkemus,ven käsittelyn )llksinikertailstamista ja
14141: parannuslainoitukseksi. Perusparannuslaino1tus-      nopeutumista. Tållöm tuilffiaan kustannusten val-
14142: ta laajennettaessa on odotettavissa peruskorjaus-    vontaan ja ohjaukseen kuntatasolla kimnittä-
14143: toiminnan huomattava lisääntyminen.                  mään erityLstä huomiota.
14144:     AsUllitotuotantolain mukaiJs,en peruskorjaus-        Asun:toha:1Htus on aktiivisesti hoitanut v.
14145: toiminnan ho1tami:nen antaa mdko hyviin ku-          1980 aiikana ikuntim kohdistuvaa tiedotus- ja
14146: van kunnissa n)llkyisiilli tapahtuvasta vanhojen     ohjausto1mi:ntaa monin ed !keinoin. Del(!goip:ti-
14147: asuntojen korjaamisesta. Niissä kunnissa, joissa     komutuksen yhteydessä on annettu yiksiiyiskO.h~
14148: asuntojen peruskorjaam1sen järlkevään ja tarkoi-     ta1sta neuvootaa peru·skorj,il:us1ainahakeim.i~eb
14149: tuksenmukaiseen toteuttamis·een on kiinnitetty       käs~ttelys1s.ä ja suuncitdmien ja kustailllnusws~Q
14150: riittävästi huomiota, on peruskorjauslaitnahaike-    as1anmuka1sessa valvonnassa. Asun<tohaHiitus ·t,\1~
14151: musten määrä kasvanut ja 1ootu olennaisesti:         lee edelileen tehostamaan neuvonta~ ja ohjatii.-
14152: parantunut. T~ämä on edcllyttänyt kunnilta oh-       toimmtaJansa peruskorjaus- ja perusparrumuslåi~
14153: jaus- ja neuvontatoimilntaa sekä tehokasta tie-      no1ruk!sen kehittämi!sekls:i. LamoitukseHa asetet-
14154: dottamista. Tållö1n on lamahakemusten käsit-         tujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää
14155: tely olJut nopeaa j:a hakemusten määrä runsas.       ku1ten:kiln myös kuntien neuvonta.. ja ohjaustoi•
14156:     Monissa kunniss'a ei :ku±tenikaan o1e kiinni-    minnan aktivoitumis~a ja resurssien ohjaJUSta
14157: tetty kuntatasolla riittävästi huomiota perus-       perus:korj austoimintaan.
14158: korjaushanik!ke1ta koskevaan tiledotubeen ja laa-        S1säasi:ammwstteriössä on va:lmiMe:illffia asunto-
14159: tutason valvontaan, koska hakemuksista on            tuotantolain ja asuntoJen perusparantamiresta
14160: jouduttu tekniLlisistä syilstä hyLkäämään noin       annetun lain muuttaminen mm. sitten1 että pe-
14161: 35 %. Suoritetun ,selvi:t)llksen peru·steella on     rusrkorjauksessa vo1ta1shln vapautua asuntojen
14162: asruntohrul11tuksessa jouduttu karsimaan v. 1979     käyttö- ja luovutusrajoiltuksista sen jilkeen kun
14163: lailnahakemuksista      epätarkoituksenmukai:sten,   asunto- ja lisälama tai pitkäaikainen peruspa-
14164: tarpeettomien ja epätaloudelilisten toimenpitei-     rannuslaina korkohyötyineen on maksettu vai-
14165: den aiheuttamia peruskorjauskustannuksia noin        tiJOille takaisin.
14166: 40 miJjoonaa markkaa.
14167:      HetsingLssä 17 päivänä marraskuuta 1980.
14168: 
14169:                                                                    Sisäasiai:ntn1nister1 Eino Uusitito
14170: 4                                            1980 -vp.
14171: 
14172: 
14173: 
14174: 
14175:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
14176: 
14177:    I det syfbe 37 § 1 mom. riJksdagsordningen       helhet, varför man i hopp om snabbare lånebe-
14178: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        handling tili följd härarv uppskjutit ansökningen
14179: 8e tir 1595 av den 10 oktober 1980 tH1 veder~       till år 1981. Då befogenheterna överförts på
14180: börande medlem av strutsrådet översänt avskrift     kommunerna har man ju haft som mål att med-
14181: av  föl:jande av rihdagsman Mauri Pekkarinen        borgarnas förhållanden och behov · skulle kunna
14182: ställda rskriftliga spörsmå] nr 482:                beaktas bättre än tidigare vid avgörandena och
14183:                                                     att lånebehandlingen samtidigt skulle kunna
14184:              Är Regedngen medveten om hur           förenklas genom att man frångår det förfaran-
14185:         'grundreparation&arbetena påverkas av       de som bostadsstyre1sen använt v1d godkännan-
14186:         hyrokratins negativa följder och av         de av personliga lån.
14187:       - linskränkningarna. i användning och             Enligt lagen om bostadsproduktion är en
14188:          överlåtelse av grundreparerade hus,        förutsättrung för att lån skall kunna beviljas,
14189:              och vilka åtgärder har Regeringen      att det bör anses sodalt ändamålsenligt och
14190:      · för avsikt att vidta för att avlägsna de     ekonomi!skt på:kallat att med bostadslån stödja
14191:          oskäliigt . kraftiga begränsningar och     de personer, vHkas bostadsbehov den byggnad
14192:          övriga hinder beträffande grundrepa:ra-    som skahl grundrepareras är avsedd att tillgodo-
14193:          rtion .som gäller för ifrågavarande bo-    se. Statsrådet har 13. 3. 1980 utfärdat ett be-
14194:          städer?.                                   slut rörande grunderna för val av invånare och
14195:                                                     deras inkomstgränser. lakttagandet av ovan
14196:     Såsom svar på detta spörsmåt får jag vörd-      nämnda stadganden förutsätter att ansökning-
14197: samt anföra följande:                               arna behandlas individuellt i fråga om inkoms-
14198:     Under i:nnevarande år har bostadsstyrelsen      ter och förmögenhet. 1 år har des,sutom 110
14199: mottagit ca 500 färre ansökningar om lån för        milj. mk beviljats ur statliga medel för repa-
14200: grundreparation än v1d .motsvarande tidpunkt        rationsbidrag i energihushållni:ngssyfte. Behovs-
14201: i fjol>Det förefaller således srannolikt att man    prövning används i ahlmänhet inte v1d bevi:ljan-
14202: inte kommer att nå det i .statsförslaget för år     det av dessa bklrag.
14203: 1980 uppsatta må1et om 6 000 grundreparera-             En ekonomisk aJnvändning av gamla bostäder
14204: de bostäder.                                        förutsätter att reparationsverksamheten tar
14205:     Vid ingången rav detta år trädde nya            s1kte på hela bostadsbeståndet. Eftersom en
14206: inskränkningar i kraft beträffande användning       swr del av bostadsbeståndet inte omfattas av
14207: och overlåtelse av bostadsbelånade bostäder.        lagen om bostadsproduktion, har år 1979 givits
14208: Beträffande grundreparation gäl1er inskränk-        en lag om grundförbättring av bostäder (34/
14209: ningarna för den tid för viiken bostadslån be-      79). Enligt denna lag är det i princip möjligt
14210: vi:ljruts. Lånetiderna t.ex. för grundreparation    att bevilja ]ån för grundförbättring i aJlla be-
14211: av egnahemshus beviJjade bostadslån är 10, 12       fintliga bostäder antingen genom kortfds,tiga
14212: och 15 år, i vilka lånet1der bl.a. lånens storlek   grundförbättringslån, som inte är underkastade
14213: har beaktats.                                       behovsprövnmg eller begränsningar i fråga om
14214:     På basen av de uppg1fter som erhållits från     användning och överlåteltse, eller långfristiga
14215: kommunema är det uppenbart att det minska-          lån som baserar sig på behovsprövning. Tili
14216: de antaliet a:n&ökningar om lån för grundrepa-      en början tihlämpas lagen på försök inom av
14217: ratiJOn delv1s berott på ifrågarvarande inskränk-   statsrådet särskhlt fas,tstählda försöksområden.
14218: ningar. Eventuellt har det minskade antalet             1 samband med försöket strävar man tili att
14219: låneansökningar även kunnat bero på att bevil-      utveckla de metoder, med hjälp av vilka man
14220:  jandet av personliga bostadslån fr.o.m. ingång-    på ett ekonomiskt förnuftigt sätt kan befrämja
14221: en av år 1981 överförs tili kommunerna i sin        förbättrandet av det existerande bostadsbestån-
14222:                                              N:o 482                                                5
14223: 
14224: det och fortsättningsvis bevara det för bo-         grundreparationerna skul!le ha medfört oända-
14225: stadisändamål sålunda, att reparationsverksam-      målsenliga, överflödiga och oekonomiska åtgär-
14226: heten 1änder ti11 nytta på ett i sodalt hänseen-    der.
14227: de rättvist sett. Sedan man genom försöket             Då beslutsfattandet beträffande grundrepara-
14228: kunnat försäkra sig om att understödets iru:ikt-    tioner och utvidgningar av egnahemshus
14229: n:ing ä:r d~ rätta och att grundreparationerna      fr.o.m. början av år 1981 överförs på kommu-
14230: utförs på ett ekonom1skt sätt, är avsikten att      nerna, innebär detta att handläggningen av an-
14231: småningom utvidga försöket tili ett hela landet     sökmngarna förenklas och kommer att 1öpa
14232: omfattande system med grundförbättringsJån.         snabbare. Härvid kommer man att på kommu-
14233: Då grundförbättringsberåningen utvidgas kan         naJJ nivå fästa speciehl: uppmärksamhet vid
14234: man vänta sig en märkbar ö.knilllg av grundför-     kontrol:l och dirigering av kostnaderna.
14235: bättringsarbeten.                                      Under år 1980 har bostadsstyrelsen med många
14236:     Randhavandet av grundreparationsverksam-        olika medel aktivt skött den information och
14237: heten i enlighet med lagen om bostadsproduk-        handledning som dktats til1 kommunerna. 1
14238: tion ger en tämligen god biJ.d av den verksam-      samband med utbhldningen i fråga om delege-
14239: het beträffande reparation av gamla bostäder        dngen har man giv1t detaljerad rådgivning i
14240: som för nuvarande äger rum i kommunerna.            handläggning av ansökningar om lån för grund-
14241: I de kommuner där man fäst tillräo~g upp-           reparationer och saklig övervaikning av plane-
14242:  märksamhet vid att grundreparationerna utförs      ring och kotsnadsnivå. Bostadsstyrels·en kom-
14243: förnufdgt och ändamålsenligt, har antalet an-       mer fortsättningsvis •att effektivera sin råd-
14244:  söknilngar om lån för grundreparationer ökat       givande och han&edande verksamhet för att
14245: och ansökningsstandarden förbättrarts på ett        utveckla grundreparations- och grundförbätt-
14246:  väsentltgt sätt. Detta har av kommunerna för-      ringsbelåningen. För att uppnå de mål som
14247:  utJsatt handledning och rådgivning samt effek-     belåningen avser bör dock även kommunernas
14248:  tiv iclormation. I dylika fall. har antal:et an-   rådgivning och handledning aktirveras och re-
14249:  sökningar vadt stort och ha:ndläggningen av        surserna dirigeras tili grundreparationsverksam-
14250:  diem har skett snabbt.                             heten.
14251:     I många kommuner har man dook inte på               Vid inrikesmi:ll!isteriet bereds en ändring av
14252:  kommunal nivå fäst tiJlräcklig uppmärksamhet       1agen om bostadsproduktion och lagen om
14253:  vid i:nformeringen beträffande grundreparadons-    grundförbättring av bostäder bl.a. sålunda, att
14254:  pro}ekt och övervakningen av den kvalitativa       man vid grundreparation kunde befrias från
14255:  nivån, eftersom man varit tvungen att förkasta     inskränkningarna i användning och överlåtelse
14256:  ca 35% av ansökningarna p.g.a. tekniska orsa-      av bostäder efter det att bostads- och tHläggs-
14257:  ker. Ur en undersökning framgår att man varit      lån eHer långfdstigt grundförbättringslån med
14258:  tvungen att bland låneansökningarna år 1979        räntevilnster återbetalats tH1 staten.
14259:  utgallra kostnader för ca 40 milj mk p.g.a. att
14260:       Helisingfors den 17 november 1980.
14261: 
14262:                                                      Minister för iJnrikesärendena Eino Uusitalo
14263: 
14264: 
14265: 
14266: 
14267:  0880011S4W
14268: '\'
14269:                                                  1980 vp.
14270: 
14271: Kirjallinen kysymys n:o 483.
14272: 
14273: 
14274: 
14275: 
14276:                                     Uitto: MenettelytavoiSta työtuomioistuimessa.
14277: 
14278: 
14279:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14280: 
14281:      Työtuom1o1stuimessa on muodostunut seu-            ripeästi kuin edellä mainituissa tapauksissa.
14282: raarvanlai:nen käytäntö. Kun työnantajapuoli            Esi:merki!ksi! asiassa 94/80, mi1s&ä on kysymys
14283:  syyttää työnue'kijäpuolta, esim. ammautil!iJi'Dtoa     työnantajapuolen sellaisesta jatkuvasta työehto-
14284:  t1a~ ammartiosastoa, työehtosopimulksen rvaMai-        so~muksen ri:kik:omisesta, josta: on aikaisem-
14285: ,sesta menettelystä, useimmiten työrauharvelrvol-       malta ajalta selvät työtuomioistuLmen ennakko-
14286: 1isuuden Tikkomisesta ja rvätttää 'työehtosopi-         ratkaisut olemassa, haastehakemus on [ähetetty
14287:  muksen vastai1sen tiilian jatkurvan pyytäen asian      työtuomioistuimeHe 18. 6. 1980. Asita koskee
14288:  käsittelyä kii.reell•~senä, käsittelee työtuomio-      YIT:n Norjas,sa si,jahsevaa rakennuskohd~tta.
14289:  istuin asian erittäin nopeasti.                        Esikäsl!ttelyn on työtuomioLstuin järjestänyt
14290:      Näis's'ä tapauks~ssa työtuomioistuin asettaa       25. 6. 1980, pääkäsi,Dtelyn 1. 9. 1980, e1kä pää-
14291:  mailinhut asiat muiden työtuomioistuimen käsi-         töstä asiassa ole annettu ainakaan 9. 10. 1980
14292:  tehärv1nä o1ervi,en asioiden edelle. Työntekijä-       mennessä.
14293:  puolclle annetaan aikaa rvastata kanteeseen rvain         Rakennustyö1äisten Liitto r.y. on Lähettänyt
14294:  muutamia päirviä ja koko käs~ttely saatetaan           työtuom[oistuimdle kaks:i haastehakemusta, toi•
14295:  viedä työtuomioi,stcimessa läpi jopa 1-2 rvH-          sen 25. 9. 1980 ja toisen l. W. 1980, jotka kos-
14296:  kossa.                                                 kevat Viipurissa sijaitsevan suomalaisen hotel-
14297:      Esimerkiksi as,ia:ssa, jossa on annettu työtuo-    Htyömaan työehtoja. Niiden mukaan työnantaja
14298:  mioitStuimen päätös 8/197 5, on haastehakemus          rikkoo :työehtosopimusta edelJeen aivan samaHa
14299:  tullut työtuomioistuimelle 4. 2. 1975, esikäsit-       tavoin kuin edrelllä asian 94/80 kohdailila on
14300:  tely on pidetty 18. 2. 1975, pääkäsittely 25. 2.       kerrottu. Työtuomioistuin ei ole määTännyt
14301:  1975 ja päätös on annettu 26. 2.1975. Asiassa,         näHLe esikäsi<ttdyä 9. 10. 1980 mennessä, vaik-
14302:  jossa on annettu tuomJo 89/1978, on haaste-            ka asioita on perustelilusti pyydetty käsittele-
14303:  hakemus jätetty työtuomioistuimell.e 17. 3.            mään kicireelHsenä. Mainituissa asioissa on työn-
14304:  1978, esilkäs~ttelyt on pidetty 29. 3. ja 3. 4.        antaj.apuoleHe annettu jopa kahden v1ikon aika
14305:   1978, pääkäsi1ttely 3. 4. 1978 ja päätös on an-       vastata kanteeseen. Haastehakemusten nopea
14306:  nettu 7. 4. ,1978. Asiassa, jossa on annettu tuo-      käsittely on ~työntekijöiden kannaJ:ta ensi!anroi-
14307:  mio 1/80, on haastJehakemus tullut työtuomio-          s,en tärkeää, koska rakennusalan työehtosopi-
14308:  i:stuimelle W. 1. 1980, esikä,sittely on pidetty       muksen mukaan u~komaiilila sijaitsevan työkoh-
14309:   15. 1. 1980, pääkäsittely 16. 1. 1980 ja tuomio       teen töitä ei voitaisi albittaa ennen kuin erityi-
14310:  on annettu 16. 1. 1980. Työtuomioi:stuimen kä-         set kustannukset eli! päivärahat on täysin sel-
14311:  skeltävänä olevassa asiassa 121/80 on haaste           vitetty.
14312:  Lähetetty työtuomioistui:mesta ~työntekijäpuolel­         Edel:1ä olevasta käyki:n jo iJmi:, että työtuo-
14313:  le 14. 8. 1980, esirva1mistelu on pidetty 9. 9.        mioLstuin suhtautuu hyvin ed tavoin pyyntöön
14314:   1980, pääkäsittely 11. 9. 1980 ja tuomio on           asian käsittelemisestä kHreellisenä työtuomio-
14315:  annettu 11. 9. 1980. Asiassa 128/80 on haaste-         istuimessa. Huomattava on myös, että työtuo-
14316:  haikemus [ähetetty työntelcijäpuolell.e 1. 9. 1980,    mioi,stui,n asettaa etusijan piente:nkil!l työrauha-
14317:  esikäsittely on pidetty 8. 9. 1980 ja pääkäsi,ttely    velvoll.isuuden rikkomista koskevien juttujen
14318:   9. 9. 1980 sekä tuomio on annettu 9. 9. 1980.         käsittelylle. Toissijaisiksi jäävät tällöin, paitsi
14319:      Mikälli työnteki:jäpuoli rvaatii kanteessaan       edellä kerrotut täysin seivät ja edelleen jatku-
14320:   asian käsittelemffistä khl<reelHsenä samalJa perus-   vaa työnantajapuolen rilkk.omista koskevat asiat,
14321:   teella, eli että työehtosopimuksen vastai:nen tila    myös työehtosopimuksen tulkintaa koskevat
14322:   jatkuu, ei työtuomioistuin toimi: lainkaan nii:n      usein tärkeätki:n kanteet. Tällaiset asiat voirvat
14323: 088001155X
14324: 2                                                1980 vp.
14325: 
14326: viipyä työtuomioistuimessa jopa vuosia. Lähes                     Onko Hallitus tietoinen 'SUta, että
14327: aina nät1ssä on kysymys työntekijäpuolen vaati-                työtuomioi'Stuin asettaa asioiden ki•ireel-
14328: muksesta ·Saada työnantaja menettclemään työ-                  lisyysjärjestyksessä työntekijäpuolen aja-
14329: ehtosopimuksen muka1si!l1 tavoin.                              mat asiat huonompaan asemaan kuin
14330:    Edehlä olevaan perustuen ja v:cl.'j;iopäiväjärjes-          työnantajapuolen ajamat a'Siat, ja
14331: tyksen 37 §:n 1 momentthln viitaten esitän val-                   mhä HaHitus a~koo tehdä, jotta työ-
14332: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-                 tuomioistuin suhtautwsi työntekijäpuo-
14333: si seuraavan kysymyksen:                                       len ajamiin ja työnantajapuolen ajamiin
14334:                                                                asioihin samalla tavoin?
14335:       He1singissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
14336: 
14337:                                                 Pauli: Uitto
14338:                                                     N:o 483                                                   3
14339: 
14340: 
14341: 
14342: 
14343:                             Eduskunnan Herrra Pruhemiehelle.
14344: 
14345:    V altiopä~väjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentis-           rikkominen, joudutaan vain harvoin selvittä-
14346: sa mainitusrsa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-              mään lain tai rsopimuksen tulkintaa koskevia
14347: miles, olette 10 päivänä ~okakuuta 1980 päivä-             ongelmia. Yleensä jää ,selvitettäväiksti vain, mitä
14348: tyn tkirjeenne n:o 1597 ohel!la to1mittanut val-           asianomaisel!la työpailkaJ:l!a on tapahtunut -
14349: tioneuvoston ~asiooomaisrelle j.äsenelile jäljennök-       dkä rtästälkään monesti ole suuTta erimie.lri:syyttä
14350: sen kansanedustaja Uhon näm kuuluvasta kir-                - ja ratkarstavaksi, jos työrauhaveltvo.Llisuutta
14351: jalLisesta kysymyksestä n:o 483:                           katsotaan rikotun, hyvityssak:kojen suuruus.
14352:                                                            Milloin kysymyksessä ,sen sijaan on työehtoso-
14353:            Onko HaHitus tietoinen siitä, että              pimuksen yksittäisten määräysten vräirtetty rik-
14354:         rtyötuomioilstuin asettaa asioiden kiioceel-       kominen, joudutJaan usein selvittämään vailkeita.
14355:         lisyysjärjestyksessä työntekijäpuolen aja-         tulkintakysymyksiä, niin että jutun asianmukai-
14356:         mat asiat huonompaan asemaan kuin                  nen tkäsicteleminen vaatii olennaisesti perusteel-
14357:         työnantajapuolen ajamat asiat, ja                  hlsempaa ja moniva:ilheilsempaa suullista ja kir-
14358:            mitä Hallitus ai!koo tehdä, jotta työ-          jalJliJsta esivahnistelua ja tuomion hal'lkintaa kuin
14359:         tuomio1stuin suhtautuisi: ~työntekijäpuo­          normaalissa työrauhajutussa.
14360:         len ajamiin ja työnantajapuolen ajamiin                V:astattavana olevaan kysymykseen sisähyy
14361:         asioihin samalla tavoin?                           joukko esimerkkejä, joissa toisaalta kerrotaan
14362:                                                            työtuomioistuimen toimineen nopeasti asian kä-
14363:     V asrtaurk:sena kysymykseen esitän kunnioi:tta-        sitteLyssä ja päätöksen antamisessa ja toisaalta
14364: vasti seuraavaa:                                           väitetään työtuomioistu1men aiheeHomasti vii-
14365:     Työtuomioistuilmeen tulevien asioiden luku             vyttävän asian käsittelyä. Edcllä kerrotun va-
14366: on viime vuosirna noussut melko jyt1kästi. Vi-             lossa asioiden käsittelyaj~t eivät sinänsä osoita
14367: reirl!lä olevien käsilttelemättömien arsioiden Luku        sitä, että toisessa asilasrsa käsittelyä olisi kiireh-
14368: on myös noussut jatkuvasti, min että se tätä               ditty ja toisessa asiassa aiheettomasti vllvy,tet-
14369: nykyä vastaa tlähes vuoden keskimäärär1stä työ-            ty, koska esimerkkeinä käytetyt asiat dvät ole
14370: määrää työtuomiorstuimessa.                                yhteismiitailillisira tässä suhteessa. Bsä:ksi on to-
14371:     Työtuomioirsrtuin pytikii käs:irttelemään erityi-      dettava, että esime&iit, jo~ssa työtuomiloistui-
14372: sen ikHreel!Lisesti se1rllaiset ikanteet, jo]s.sa on ky-   men väiltetään aiheettomasti vii:vyttelevän asian
14373: symys vaHitsevasta, työehtosopimuksen rtai työ-            käsittelyä, koSikevat työtuomioistuimes·sa pa1:ast'
14374:  ehtosopimuslain vastaiseksi väitetystä asiainti-          ailkaa virl1cill1ä ole~iia oilkeudenkäyntejä. Näiden
14375: lasta ja joissa työtuomio1srtu1men ratikairsun pi-          asioiden käsrittelyn arvosteleminen halliintovi-
14376: kainen saaminen olisi tä11keätä tilanteen selvit-          ranomaisten taholta o.lisi puuttumista riippu-
14377: tämilseksi ja mahdo.l!l~sen vclvoHisuuksien ri!klko-       mattoman tuomioistuimen toimintaan. Kysy-
14378:  misen liopettanriseksi. Eroa ei käsittdyjärjestyk-        mytksessä !käytettyjen es1merkkien perusteella
14379:  sen määräämilsessä tehdä sen mukaan, onko                 ei siten voida ottaa kantaa kysyjän es[ttämään
14380: kanne työnantaja~ vai työntekijäpuolen nosta-              v~är1ttämään siitä, että työtuomioistuin olisi näis-
14381:  ma. Käsittellyn nopeus rhlppuu ku±tenildn setlvi-          sä asioissa asettanut työntekijäpuolen ajamat
14382:  teutävien kysymysten laadusta. Miililoin kysy-             asiat huonompaan asemaan kuin työnantajapuo-
14383:  myksessä on väitetty työrauhavelv<illisuuden              loo ajamat asiat.
14384:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1980.
14385: 
14386:                                                                       O~keusmhusteri: Christoffer T axelt
14387: 4                                               1980 vp.
14388: 
14389: 
14390: 
14391: 
14392:                              T i 11 R i k s d a g e n •S H e r r T a 1 m a n.
14393: 
14394:    1 det syfte 37 § 1 mom. r.iksdagsordiningen         sä1lan påk~at att utreda problem beträffande
14395: anger har Ni, Herr Ta!lman, med Eder skrivel-          to1kningen av ~agen el!ler överenskommelsen.
14396: S'e nr 1597 av den 10 oktober 1980 t~llli veder-       Det gä:Ller i allmänhet enda:st att utreda, vad
14397: bö.rande med!llelll av statsu:ådet översänt avskrift   som ägt rum på den ifrågavarande arbe:tsplat-
14398: av fö]jande av rilksdagsman Uhto underteckna-          sen - och större meningsskiJjaktigheter råder
14399: de :spörsmM nr 483:                                    i ailil!mänhet ilnte heller om detta - och, om
14400:                                                        arbetsfredspliikten 1anses: överträdd, att avgöra
14401:             Är Regedngen medv·eten om att ar-          p1~ktens storlek. Då det däremot gäller påstått
14402:         betsdomstolen, då det gäl:ler den ord-         brott mot ,enskhlda bestämmcl!ser ~ ko1lektiv-
14403:         ning enligt vilken ärenden handläggs,          aV'ta!~, är det ofta nödlvändigt ~tt utreda svå:ra
14404:         föl1s:ättJer ävenden som förs av arbets-       toJikningsfrågo~, sålunda att en sakenJ.ig hand-
14405:         tagavsidan å. ·en .sämre ställning än ären-    läggning av ärendet fordrar väsent1igt grund-
14406:         den som f.örs av arbetsgivarsidian, och        ligare och mera mångskiftande muntliga och
14407:            vad ämnar Regeringen göm för att            skriftlliga prellminära förbevedelser och prov-
14408:         arbetsdomstolen skahl! förhålJla sig på        ning av domen ,än i norma1a ärendlen angående
14409:         Samma •sätt tillll! årenden som förs av
14410:          1
14411:                                                        arbetsfred.
14412:         arbetstagarsidan och ärenden som förs              I det spörsmål •som här besvaras i:ngår ett
14413:         av arbetsgirvavs:idan?                         antaili exempel, i vHka å ena sidan berättas att
14414:                                                        arbetsdomstollen handll:at snabbt vid han<N!ägg-
14415:     Så:som svar på detta spörsmår får jag vörd-        ningen av ärendet och utfärdandet av bes~utet,
14416: samt anföra fö1jande:                                  och å andra sidan påstås att ~rbetsdomstolen
14417:     Antallet ärenden som kommer tiili~: arbets-        utan slkäl fördröjt ärendets band1äggn1ng. 1
14418: domsto1en har under de senaste åren stigit rätt        ljuset a:v det ovan anförda utvisar dnte ett ä:ren-
14419: brant. Antaiet anhängiga, obehandlade ärenden          des han&äggni!ngstid som 'sådan, att ett ,ärendies
14420: har också fortgående stigit, så ~att det för när-      handläggning sku11e ha påskyndats och i ett
14421: varande mots·varar nävmare ett års genomsnht-          annat utan orsak fördröjts, eftersom de som
14422: liga arbetsmängd vid arbetsdoms:tolen.                 e:x"empeili anförda ärendena inte är jämförbara
14423:     Arbetsdomstolen strävar til:l: att 1 särskih       i detta avseende. Härtill: bör konst111teras att de
14424: brådskande ordrung handJlägga sådan talia:n, där       exempel, i viilika arbetsdomstolen påstås utan
14425: det gä111er ett rådande ti!IJl!stånd som påstås stå    orsa:k ha fördrojt årendets hand!l!äggning, gäHer
14426: i :stridl med koli1ekthravtal elller iagen om kol-     rättegångar som för närvarande är anhängiga
14427: lektivavta:l och i1 fråga om vi:liket et:t snabbt      vid arbet:sdomstolen. Att från förvaltningsmyn-
14428: avgörande av arbetsdomstden vore vikdgt för            dighetern:as sida kridsera: handläggningen ·av
14429: klarläggande av s~tuationen och för a:tt even-         destSta ärenden skuilile utgöra en ~nb11andni:ng i
14430: tuel!la brott mot siky1digheterna ska1Jll upphöra.     en oavhängig domsto1s verksamhet. På basen
14431: Då det gä:ller faststäilandet av den ordning i         av de i spörsmålet anförda e~emplena ,är det
14432: viiliken ärendena handläggs, görs inte någon           så!lunda inte möjligt att fatta ställ:ning ti:ll
14433: s!kiillnad mdlan ta1an som väckts av arbets-            spörsmållsstäJ.'larens påstående om ~att arbets-
14434: givar- eller arbetstagarsidan. Handläggningens         domstolen i des:sa årenden ·s~culle ha försatt de
14435: snabbhet beror HkväiJ: på karaktären hos de            ärenden som förs av arbetstagarsidan i en
14436: f.rågor som skailil utredas. Då det gä:Ller påstått    sämre ställlnLng än de ärenden som förs av ar-
14437: brott mot arbetsfredsplikten,. är det endast           betsgivarsidan.
14438:       Helsingfors den 17 november 1980.
14439: 
14440:                                                                   Justitiemicister Christoffer Taxell
14441:                                              1980 vp.
14442: 
14443: Kirjallinen kysymys n:o 484.
14444: 
14445: 
14446: 
14447: 
14448:                                  Aaltonen ym.: Kuluttajavalituslautakuntien ruuhkautuneiden töi-
14449:                                     den purkamisesta.
14450: 
14451: 
14452:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14453: 
14454:    Vuonna 1978 voimaan tulleella uudella ku-        kunnan asiamäärä todennäköisesti lähivuosina
14455: luttajansuojalainsäädännöllä on kiistatta paran-    tulee kasvamaan. Sen vuoksi olisi pyrittävä
14456: nettu kuluttajansuojaa maassamme. Uuden lain-       myös kestäväluonteisiin parannuksiin.
14457: säädännön tarve on tullut selvästi esiin mm.           Kuntien kuluttajaneuvonnasta saadut koke-
14458: siinä, että kuluttajat ovat yhä enemmän hake-       mukset ovat tähän asti olleet hyvin myönteisiä.
14459: neet ja myös saaneet tukea ongelmatilanteissaan     Siksi sen kehittämis- ja laajentamistarpeesta
14460: uusilta kulu tta jansuoj aviranomaisilta.           vallitsee laaja yksimielisyys; nythän kuluttaja-
14461:    Nyt kuluttajansuojan kehittymistä uhkaa kui-     neuvojia on vasta 35 ja toiminnan piirissä
14462: tenkin se, ettei uusiin viranomaistoimintoihin      71 kuntaa. Valtaosa väestöstä lienee paljolti
14463: osoiteta riittäviä voimavaroja. Näin on siitä       näiden palvelujen ulkopuolella. Vuosi sitten
14464: huolimatta, että kyse on kokonaistaloudelli-        eduskunta laajensi tulo- ja menoarvion yhtey-
14465: sesti - ja moniin muihin menokohteisiin ver-        dessä kuluttajaneuvonnan 15 uuteen kuntaan.
14466: rattuna - vähäisistä uhrauksista. Kärkevimpiä       Nyt esitetään vain viittä uutta kuntaa toimin-
14467: ongelmia kuluttajansuojan toteutumisessa ovat       nan piiriin. Tämä ei ole riittävää, vaan kulut-
14468: tällä erää kuluttajavalituslautakunnan juttu-       tajaneuvontaa tulee laajentaa tuntuvasti ripeäm-
14469: ruuhka ja käsittelyaikojen liiallinen venyminen     min.
14470: ja se, että kuntien kuluttajaneuvontaverkostoa         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
14471: ei laajenneta lainkaan niin nopeasti kuin ku-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
14472: luttajansuojan kannalta olisi välttämätöntä.        me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
14473:    Yksityisten kuluttajien tarve saada kuluttaja-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14474: valituslautakunnalta neuvoja, tukea ja tarvit-
14475: taessa ratkaisusuosituksia ns. valitusasioissa on             Onko Hallitus tietoinen kuluttajavali-
14476: koko ajan ollut kasvamassa. Syntyneiden ruuh-              tuslautakuntien ruuhkaantuneista töistä,
14477: kien purkamiseksi ehdotetaan nyt tilapäistoi-              ja
14478: mia. Ne ovat tarpeen. Mutta tilapäistoimet                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14479: eivät yksin riitä, koska kuluttajien suojantarve           ryhtyä työruuhkien purkamiseksi ja ku-
14480: on luonteeltaan pysyvää ja kuluttajavalituslauta-          luttajaneuvonnan laajentamiseksi?
14481:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
14482: 
14483:          Markus Aaltonen               Pentti Lahti-Nuuttila          Risto Tuominen
14484:          Arvo Salo                     Pirjo Ala-Kapee                Jouko Skinnari
14485:                                        Juhani Raudasoja
14486: 
14487: 
14488: 
14489: 
14490: 088001091V
14491: 2                                            1980 vp.
14492: 
14493: 
14494: 
14495: 
14496:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14497: 
14498:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesitys vastaa
14499: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keskeiseltä osin työryhmän ehdotuksia. Merkit-
14500: olette 10 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn           tävimpänä poikkeuksena on, että tulo- ja meno-
14501: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        arvioesitykseen ei sisällytetty yhden uuden yli-
14502: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tarkastajan palkkaamiseksi kuluttajavalituslauta-
14503: edustaja Aaltosen ym. kirjallisesta kysymyk-        kuntaan tarvittavia varoja.
14504: sestä n:o 484:                                         Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti 6
14505:                                                     päivänä maaliskuuta 1980 valtakunnallisen
14506:           Onko Hallitus tietoinen kuluttajavali-    suunnitelman kunnallisen kuluttajaneuvonnan
14507:        tuslautakuntien ruuhkaantuneista töistä,     järjestämisestä vuosina 1981-1985. Suunnitel-
14508:        ja                                           massa lähdettiin sHtä, että suunnittelukauden
14509:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      aikana voitaisiin valtionosuuteen oikeuttavia
14510:        ryhtyä työruuhkien purkamiseksi ja ku-       kuluttajaneuvojan virkoja perustaa vuosittain
14511:        luttajaneuvonnan laajentamiseksi?            15, joten tältä osin hallituksen esitys tulo- ja
14512:                                                     menoarvioksi ( 5 uutta kuluttajaneuvojan vir-
14513:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kaa vuonna 1981) poikkeaa ministeriön suun-
14514: taen seuraavaa:                                     nitelmasta. Tällä hetkellä valtionosuuteen oi-
14515:    Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 28 päi-   keuttavia kuluttajaneuvojan virkoja on yhteen-
14516: vänä helmikuuta 1980 työryhmän, jonka teh-          sä 35. Kuluttajaneuvontaa annetaan 73 kunnas-
14517: tävänä oli tehdä ehdotukset toimenpiteiksi          sa, joiden yhteinen asukasmäärä on noin
14518: kuluttaja-asiamiehen toimiston ja kuluttajavali-    2 200 000 eli noin 4 7 prosenttia väestöstä.
14519: tuslautakunnan ruuhkien poistamiseksi. Työ-         Tulo- ja menoarviossa olevan määrärahan tur-
14520: ryhmä jätti muistionsa 15 päivänä huhtikuuta        vin voidaan kuluttajaneuvontaa, riippuen kun-
14521: 1980. Työryhmä ehdotti paitsi henkilöstön li-       tien halukkuudesta yhteistoimintaan, laajentaa
14522: säämistä myös erilaisten, jo käynnissä olevien      15-20 kuntaan. Tällöin yli puolet maan väes-
14523: rationalisointitoimien jatkamista ja eräiden        töstä on neuvonnan piirissä.
14524: uusien keinojen selvittämistä.
14525:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1980.
14526: 
14527:                                                                            Ministeri Esko Rekola
14528:                                               N:o 484                                               3
14529: 
14530: 
14531: 
14532: 
14533:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14534: 
14535:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Statsförslaget för år 1980 motsvarar tili
14536: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       väsentliga delar arbetsgruppens förslag. Den
14537: av den 10 oktober 1980 tili vederbörande            viktigaste avvikelsen är att anslaget för av-
14538: medlem av statsrådet för avgivande av svar          lönande av en ny överinspektör tili konsument-
14539: översänt avskrift av följande av riksdagsman        klagonämnden slopats.
14540: Aaltonen m. fl. undertecknade spörsmål nr               Handels- och industriministeriet fastställde
14541: 484:                                                en riksomfattande pian för ordnande av den
14542:                                                     kommunala konsumentrådgivningen 1981-
14543:           Är Regeringen medveten om den             1985 den 6 mars 1980. Planen gick ut ifrån
14544:        anhopning av arbete som finns vid            att under ifrågavarande tidsperiod borde år-
14545:        konsumentklagonämnder, och                   ligen kunna inrättas 15 sådana konsumentråd-
14546:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      givartjänster som berättigar tili statsandel;
14547:        taga för att det anhopade arbetet skall      statsverkspropositionen med sitt förslag angåen-
14548:        kunna utföras och konsumentrådgiv-           de inrättande av 5 nya konsumentrådgivar-
14549:        ningen utvidgas?                             tjänster år 1981 avviker alltså i detta hän-
14550:                                                     seende från planen. För ögonblicket finns det
14551:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        sammanlagt 35 konsumentrådgivartjänster som
14552: anföra följande:                                    berättigar tili statsandel. Konsumentrådgivning
14553:    Handels- och industriministeriet tilisatte den   ges i 73 kommuner, vilka med sitt totala
14554: 28 februari 1980 en arbetsgrupp med uppgift         invånarantal på cirka 2 200 000 personer täcker
14555: att framlägga förslag tili åtgärder för elimi-      omkring 47 procent av befolkningen. Med
14556: nerande av arbetsanhopningar vid konsument-         tillhjälp av det i statsförslaget ingående an-
14557: ombudsmannens byrå samt konsumentklago-             slaget kan konsumentrådgivningen, beroende
14558: nämnden. Arbetsgruppen lämnade sin prome-           på i viiken mån kommunerna är beredda för
14559: moria den 15 april 1980. Dess förslag inne-         samarbete, sträckas ut tili 15-20 nya kom-
14560: fattade förutom utökning av personai även           muner. Då skulle konsumentrådgivningen redan
14561: fortsättande med olika, redan pågående ratio-       omfatta över hälften av landets befolkning.
14562: naliseringsåtgärder samt utredande av vissa nya
14563: möjligheter.
14564:      Helsingfors den 10 november 1980.
14565: 
14566:                                                                              Minister Esko Rekola
14567: 1
14568: 1
14569:  1
14570:   1
14571:   1
14572:    1
14573:     1
14574:     1
14575:      1
14576:       1
14577:       1
14578:        1
14579:         1
14580:         1
14581:          1
14582:           1
14583:           1
14584:            1
14585:             1
14586:             1
14587:              1
14588:               1
14589:               1
14590:                1
14591:                 1
14592:                 1
14593:                  1
14594:                                                 1980 vp.
14595: 
14596: Kirjallinen kysymys n:o 485.
14597: 
14598: 
14599: 
14600:                                    Eenilä: Henkilökeskeisen vaalijärjestelmämme epäkohtien korjaa-
14601:                                       misesta.
14602: 
14603:                          Ed u s kunnan Herra Puhe                mi e he 11 e.
14604:     Laki ei aseta esteitä esimerkiksi valtionhal-         Kansanvallan ja kansalaisten itsehallintojär-
14605: linnon ja sen laitosten pääjohtajien ehdokkuu-         jestelmän tarkoituksen .ei voitane katsoa toteu-
14606: delle, sen enempää valtiollisissa kuin kunnalli-      tuvan, eikä .niiden arvostuksen - ei eduskun-
14607: siS~Sakaan vaaleissa. . Korkeiden virkamies:ten        nan eikä puoluejärjestelmän arvostuksen·- säi-
14608: vaikutusmahdollisuudet oman alansa asiain ke-          lyvän nykyisenlaisten "julkkisvaalien" pohjalta
14609: hittämiseen ovat ' kuitenkin niin suuret, että        pitkään elettäessä. Nykyinen vaalijärjestelmäm-
14610: harva pääjohtaja tuntenee minkäänlaista vetoa         me on johtanut paitsi "julkkisten" myös suu-
14611: luottamustehtäviin. Myös ajan rajallisuuden           ren rahan ja mahtavan henkilömainonnan käyt-
14612: vuoksi muiden kuin virkatehtävien hoito lienee        töön vaaleissa sekä ehdokkaiden ja ·po1iitikko-
14613: pääjohtajille vaikeata.                               jen henkilökohtaiseen, asiattamaankin julkisuu-
14614:   . Niinpä esimerkiksi eduskunnassa onkin tul-        dentavoitteluun, ylipäätään epäterveisiin ilmiöi-
14615: lut tavaksi, että pääjohtajaksi tai muuhun kor-       hin.
14616: keaan virkaan valittu henkilö ikäänkuin velvoi-           Vaal:it eivät tällaisina mahdollistane kansa-
14617: t•etaan jättämään kansanedustajan tehtävät. Kui-      iaisten 1todelHsen tahdon toteutumista. Ainakin
14618: tenkin nykyinen vaalijärjestelmämme houkutte-         osaksi tästä syystä lienee kansalaisten yhteis-
14619: lee puolueita asettamaan ehdokkaikseen mah-           ten asiain hoidosta, politiikasta, tullut yhä
14620: dollisimman laajalti ·tunnettuja kansalaisia          useamman kansalaisen . vieroksuma "paha",
14621: "ääniharaviksi". Niinpä esimerkiksi kansanedus-       eikä edes vetoomus "vain nläntti jättää äänes-
14622: tajat ovat yleisesti kunnallisvaaliehdokkaina,        tämättä" tuottane toivottua tulosta.
14623: vaikka pitkään onkin keskusteltu siitä, että             Tilanteen tervehdyttämiseksi olisi henkilö-
14624: näin luottamustehtäviä kasaamaila tarpeetto-          vaaldsta siirryttävä asiavaaleihin e1i ns. pitkiin
14625: masti kavennetaan kansanvaltaa.                       listoihin. Tätä edellyttäisi sekin, että puoluejär-
14626:     Lähestyvi•ssä kunnallisvaaleissa on keskusta-     jestelmä on hyväksytty yhteisten asiain hoidon
14627: puolue Turussa asettanut listoilleen myös Kan-        pohjaksi, vaalijärjestelmän pohjaksi.
14628: saneläkelaitoksen pääjohtajan Jaakko Pajulan,            Edellä selvitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
14629: joka oli jo valtiollisissakin vaaleissa. keskusta-    §:n 1 momentin perusteella esitän kunnioittaen
14630: puolueen ehdokkaana.                                  valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14631:     Kansaneläkelaitos on kuitenkin sellaisessa eri-   vaksi seuraavan kysymyksen:
14632: tyisasemassa yhteiskunnassamme oleva laitos,
14633: että sen pääjohtajan mukana olo niin valtiollis-               . Onko Hallitus tietoinen nyky>isen
14634: ten kuin kunnall,istenkin vaalien ehdokkaana,                henkilökeskeisen        vaalijärjestelmämme
14635: siitä huolimatta että laki tämän sallii, lienee              aiheuttamista mon~sta epäterveistä il-
14636: katsottava vähintäänkin kyseenalaiseksi. Muo-                ntiöi:stä .ja kansalaisten politiikan vierok-
14637: dostuuhan kaikista Kansaneläkelaitoksen järjes-              sunnasta, ja
14638: tämistä ·tilaisuuksista näin samalla pääjohtajan                 mitä Hallitus aikoo tehdä kansanval-
14639: ja keskustapuolueen vaalitilaisuuksia. Julkisessa            lan ja kansalaisten itsehallinnon arvos-
14640: sanassa ja muutoinkaan ei asiaan ole puututtu.               tuksen nostamiseksi niille kuuluvalle ta-
14641: Olisiko näin, näinä poliittisten virkanimitysten             solle ja kansalaisten todellisen tahdo11
14642: vastustamisen aikoina, mikäli Kansaneläkelai-                paremman toteutumisen mahdollistami"
14643: toksen pääjohtaja olisi vasemmistolainen.                    seksi vaaleissa?
14644:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
14645: 
14646:                                             Paula Eenilä
14647: 088001176L
14648: 2                                               198o ·-vp.
14649: 
14650: 
14651: 
14652: 
14653:                            Ed.us.kunna.n Herra .Puhemiehelle .
14654: 
14655:  ..Valtiopäiväjärjesty~sen 37 § :n 1 momentissa        105 §:ää ia henkilökohtaisen vaalimainonnan
14656: mainitussa tarkoituksessa Te; Herra Puhemies,          rajoittamista. .      .         · ·
14657: olette 10 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-          · Olavi:B9rgiri, Petitti Jonnisen ja Lauri Ta-
14658: jeenne ohella toimi:ttaJlut valtioneuvoston aJsian-    rastin" tutkimuksessa ''Vaalimainontafutkimus
14659: omaiselle jäs~lle jäljennöksen kansanedustaja          -76" (oikeusministeriön 'lainsäädäntöösåston
14660: Paula Eenilän kirjallis~sta l<;ysy~yksestii n:o        julkaisu 911977 r selvhettiin vaalikampanja-
14661: 485:                                                   muotoja, vaalimainonnan laajuutta ja ~aalhnai­
14662:                       .                     .
14663:                                                        nonnan Osuutta poliittisessa kampanjoinnissa.
14664:       ,      Onko Hallitus tietoinen .·nykyisen        Tätä tutkimusta. täydensi "Vaa:limairionta.tutki-
14665:           henkilökeskeisen       vaalijärjestelmämme   mus -79" ( oikeustrtinis!}etiön lainvalmii&telu-
14666:           {liheuttamista morusta epäterveistä il-      osaston julkai~u 311979 ), joka keskittyi Vuo-
14667:           miöistä ja kansalaisten poHtiikan vierok-    den 1979 edu!;lkuntllvaalien vaalimainonnan sel-
14668:            sunngs.ta, . ja                             vittämiseen.                          ·
14669:               mitä Hallitus aikoo tehdä kansanval-        Vaalijärjestelmiä käsitteli Pentti Jonnisen
14670:           lan 1a kansalaisten hsehallinnon ~os­        laatima· tutkim!ls "Selvityksiä laskenrtamenetel-
14671:           ·tuksen nostamiseksi niille kuuluvalle ta-   mistä, tasa,usp!likkajätjestehnästä ·ja äänikynnyk-
14672:            solle ja. kansalaisten todelli1sen tahdon   sestä. kansanedustajain ·vaaleissa'' (oikeusminis-
14673:            paremman toteutumisen mahdollistami-        teriön lainvalmisteluosaston julkaisU. 611978) .
14674:           seksi vaaleissa?                                Kysymyksessä tarkoitettua aihepiiriä sivuttiin
14675:                                                        myös puoluerahoituskomitean mietinnössä (ko-
14676:    Vastauksena kYsymykseen esitän kunnioitta-          miteanmietintö 1979:47).
14677: vasti seuraavaa:     ·                                    Vaalilainsäädäntömme mahdolliSet puutteet
14678:    Oikeusministeriös:sä on •selvitetty vaalilain-      ja epäkohdat ovat siten olleet laajahkon selvi-
14679: säädäntömme perusteiden muutosmahdollisuuk-            tyksen, kohteena. Vaalijärjestelmän muutokset
14680: sia useissa yhteyksissä. Lisäksi on tutkittu vaa-      ovat kuitenkin yleensä perustuslakia koskevia
14681: limainonnan piirteitä ja kehittymistä sotien jäl-      kysymyksiä, joideri ratkaiseminen edellyttää laa-
14682: keisenä aikana ..                                      jaa yksimielisyyttä. Sellaista ei valtiosäännön
14683:    Oikeusministeriön asettama vuoden 1975              uudistamisessa ole toistaiseksi ollut.
14684: työryhmä vaalilainsäädännön kehittämiseksi kä-            Kysymyksessä :tarkoitetut arvostuskysymykset
14685: sitteli muistiossaan (oikeusministeriön lainsää-       ovat dippuvaisia lähinnä koulutuksesta, politii-
14686: däntöosaston julkaisu 13/1975} tasauspaikka-           kan hoidosta, tiedotusvälineiden toiminnasta ja
14687: järjestelmää, suhteellisuuden lisääm~stä, ääni-        muista yleisistä yhteiskunnallisista seikoista.
14688: kynnyksiä, vaaliliiton ·sisäisen tuloksen määräy-      Vaalilainsäädännöllä ei arvostuskysymyksiin ole
14689: tymistapaa, pitkiä listoja, edustajainvaalilain        kovin suurta osuutta.
14690:      Helsingissä 18 ·päivänä marraskuuta 1980.
14691: 
14692:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
14693:                                                 N:o 485                                                3
14694: 
14695: 
14696: 
14697: 
14698:                            Tili Riksdagens              H e r r T a 1m a n.
14699: 
14700:     I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Lauri Tarasti (Vaalimainontatutkimus -76, jus-
14701: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         titieministeriets lagstiftningsavdelnings publika-
14702: av den 10 oktober 1980 tillställt vederbörande        tion 9/1977) utreddes olika former av valkam-
14703: medlem av statsrådet avskrift av följande av          panjer, valreklamens omfattning och valrekla-
14704: ril<Jsdagsman Paula Eenilä undettecknade skrift-      mens andel i politiska kampanjer. Denna under-
14705: liga spörsmål nr 485:                                 sökning kompletterades år 1979 med en annan
14706:                                                       utredning om vall'eklamen (Vaalimainontatut-
14707:           Är Regeringen medveten om de                kimus -79, justitieministeriets lagberedningsav-
14708:        många osunda företeelser som vårt nu-          delnings publikation 3/1979), vilken koncen-
14709:        varande personoentrerade valsysrtem för-       tl'erade 1sig på valreklamen för 1979 års riks-
14710:        orsakar ooh om medborgarnas negativa           dagsmannaval.
14711:        inställning till politiken, QCh                    Olika valsystem behandlades i Pentti Jonni-
14712:           vad ämnar Regeringen göra för att           nens undel'sökning om uträkningsmetoder, ut-
14713:        höja värderingen av folkstyret och den         jämningsmandatsystemet och rösttröskel i riks-
14714:        medborgerliga självstyrelsen tili en till-     dagsmannaval (Selvityksiä lasl<!entamenetelmis-
14715:        börlig nivå och för att medborgarnas           tä, tasauspaikkajärj,estelmiistä ja äänikynnykses-
14716:        verkliga vilja bättre ska11 kunna förverk-     tä kansanedustajain vaaleissa, justitieministe-
14717:        ligas vid valen?                               riets lagberedningsavdelnings publikation 6/
14718:                                                       1978 ).
14719:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             De frågor som avses i spörsmålet berördes
14720: samt anföra följande:                                 även i det betänkande som komrnitten för ut-
14721:    Möjligheterna att ändra grunderna för vår          redning av frågor om pal'tiernas finansciering
14722: vallagsstiftning har i flera sammanhang utretts       avger (kommitt6betänkande 1979:47).
14723: vid justitieministeriet. Dessutom har man un-             De fel och brisver som vår vallagsstiftning
14724: dersöl<!t de utmärkande dragen i valreklamen          eventuellt är behäftad med har sålunda utretts
14725: ooh dess utveckling sedan krigen.                     rätt utförligt. Ändringar i valsystemet utgör
14726:    Den av justitieministeriet år 1975 tillsatta       dock i allmänhet frågor som berör vår grund-
14727: avbetsgruppen för utvecl<!lande av vallagstift-       lag och som inte kan avgöras utan en omfattan-
14728: ningen behandlade i 1sin promemoria ( justitie-       de enighet. 1 fråga om förnyande av srtatsför-
14729: ministeriets lagstiftningsavdelnings publikation      fattningen föreligger tillsvidare inve sådan enig-
14730: 13/1975) utjämningsmandatsystemet, ökning             het.
14731: av proportionaliteten, rösttrösklar, sättet för be-      De i spörsmålet avsedda värderingsfrågorna
14732: stämmande av resultatet inom ett valförbund,          är närmast beroende av utbildning, skötseln
14733: långa listor, 105 § lagen om riksdagsmannaval         av politiken, massmediernas verksamhet och
14734: och begränsningar av personlig valreklam.             andra allmänna samhälleliga faktorer. Vallag-
14735:    1 den undersökning av valreklamen som ut-          stiftningen inverkar inte i nämnvärd grad på
14736: fördes av Olavi Borg, Pentti Jonninen och             värderingsfrågor.
14737:      Helsingfors den 18 november 1980.
14738: 
14739:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
14740:                                              1980 vp.
14741: 
14742: Kirjallinen kysymys n:o 486.
14743: 
14744: 
14745: 
14746: 
14747:                                  Perho ym.: Tuotetilitysten ja puutavaran hankintasopimuksiin
14748:                                     perustuvien saatavien rinnastamisesta palkkasaataviin velalli-
14749:                                     sen konkurssissa ja muissa maksukyvyttömyystapauksissa.
14750: 
14751: 
14752:                         Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he II e.
14753: 
14754:    Lainsäädännössämme on työntekijäin palkka-       maanviljelijät ja muut pienyrittäjät jätettiin
14755: saatavien suoritus työnantajan konkurssissa tur-    palkkaturvalakia säädettäessä vastaavanlaisen
14756: vattu lakisääteisen etuoikeusaseman avulla. Vii-    turvan ulkopuolelle. Palkkaturvalakia koskevas-
14757: metsm lainsäädäntötoimenpide on vuodelta            sa hallituksen esityksessä tosin on luvattu, että
14758: 1973, jolloin 1. 1. 1974 tuli voimaan erityi-       tätä kysymystä voidaan harkita kun palkkatur-
14759: nen palkkaturvalaki. Tämä laki varmistaa työn-      valaista on työntekijöiden osalta saatu riittäviä
14760: tekijän palkkasaatavan suorituksen tapauksissa,     kokemuksia. Lisäksi eduskunnan II lakivalio-
14761: joissa työnantaja on joutunut konkurssiin tai       kunta hallituksen esityksestä antamassaan mie-
14762: on muuten maksukyvytön.                             tinnössä on edellyttänyt, että hallitus ryhtyisi
14763:    Maanviljelijät ja useat muutkin pienyrittäjät    välittömiin toimenpiteisiin palkkaturvaa vastaa-
14764: olisivat samanlaisen lainsäädännöllisen turvan      van turvan ulottamiseksi koskemaan kaikkia
14765: tarpeessa. Viljelijäin maataloustuotetilityksiä,    pienyrittäjiä.
14766: joihin sisältyy työtulon hankkimiseksi uhrattu-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
14767: jen kustannusten korvauksen lisäksi viljelijäin     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
14768: varsinainen palkka työstään, ei kuitenkaan ole      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14769: työntekijäin palkkasaatavien tavoin turvattu ve-    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
14770: lallisen konkurssissa ja muissa maksukyvyttö-
14771: myystapauksissa. Sama koskee myös puutava-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14772: ran hankintasopimuksiin perustuvia kauppahin-              ryhtyä konkurssilainsäädännön ja etuoi-
14773: tasaatavia, joihin sisältyy palkka tehdystä puu-           keusasetuksen muuttamiseksi siten, että
14774: tavaran hankintatyöstä.                                    viljelijöille ym. pienyrittäjille tuotetili-
14775:    Edellä mainitun palkkaturvalain käsittelyn              tykset sekä puutavaran hankintasopi-
14776: yhteydessä eduskunnassa esitettiin mielipiteitä,           muksiin perustuvat saatavat asetettaisiin
14777: että maanviljelijät ja muutkin pienyrittäjät ovat          samaan etuoikeusasemaan kuin työnte-
14778: heidän taloudellinen ja sosiaalinen asemansa               kijäin palkkasaatavat, ja palkkaturva-
14779: huomioon ottaen kysymyksessä olevien saata-                laissa säädettyä työntekijäin palkkatur-
14780: viensa varmistamiseksi periaatteessa samanlai-             vaa vastaavan turvan ulottamiseksi kos-
14781: sen lainsäädännöllisen turvan tarpeessa kuin               kemaan myös edellä tarkoitettuja tuote-
14782: työsuhteessa olevat työntekijät. Kuitenkin pel-            tilityksiä ja puutavaran hankintasopi-
14783: kästään lakiteknillisten vaikeuksien vuoksi                muksiin perustuvia viljelijäin saatavia?
14784:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
14785: 
14786:          Heikki Perho                  Mikko Pesälä                  Juhani Laitinen
14787:          Matti Jaatinen                Toivo Yläjärvi                Tapani Mörttinen
14788:          P. Mäki-Hakola                Veikko Pihlajamäki            Esko J. Koppanen
14789:          Olavi Nikkilä                 Einari Nieminen               Arto Lampinen
14790:          Mauri Miettinen               Väinö Raudaskoski             Helge Saarikoski
14791:          Sampsa Aaltio                 Paavo Vesterinen              Håkan Malm
14792:          Matti Hakala                  Marjatta Väänänen             Henrik Westerlund
14793:               Urho Pohto                                        Toivo T. Pohjala
14794: 0880011581
14795: 2                                              1980 vp.
14796: 
14797: 
14798: 
14799: 
14800:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
14801: 
14802:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        symykseen n:o 455 antamaani vastaukseen ja
14803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         esitän lisäksi kunnioittavasti seuraavaa:
14804: olette 10 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-
14805: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Nykyisen etuoikeusjärjestelmän epäkohtana
14806: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       pidetään yleisesti erilaisten etuoikeuksien suur-
14807: Heikki Perhon ym. näin kuuluvasta kirjalli-           ta lukumäärää. Etuoikeudettomille saataville ei
14808: sesta kysymyksestä n:o 486:                           viime aikoina olekaan kenkursseissa maksettu
14809:                                                       jako-osuutta juuri koskaan.
14810:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Maataloustuotteiden ja metsän myynnistä
14811:        ryhtyä konkurssilainsäädännön ja etuoi-        saatavat tulot ovat vain osaksi korvausta teh-
14812:        keusasetuksen muuttamiseksi siten, että        dystä työstä. Nimenomaan metsänmyyntitulot
14813:        viljelijöille ym. pienyrittäjille tuotetili-   ovat oleelliselta osaltaan pääomatuloa. On tus-
14814:        tykset sekä puutavaran hankintasopi-           kin perusteltua rinnastaa metsän myyntiin pe-
14815:        muksiin perustuvat saatavat asetettaisiin      rustuvia saatavia etuoikeuslainsäädännössä työ-
14816:        samaan etuoikeusasemaan kuin työnte-           suhteesta johtuviin saataviin enemmälti kuin
14817:        kijäin palkkasaatavat, ja palkkaturva-         korjuukustannusten osalta silloin kun metsän-
14818:        laissa säädettyä työntekijäin palkkatur-       omistaja on hankintakaupassa huolehtinut itse
14819:        vaa vastaavan turvan ulottamiseksi kos-        korjuutöistä. Kun nämä kustannukset taas ovat
14820:        kemaan myös edellä tarkoitettuja tuote-        vain pieni osa koko kauppahinnasta, ei tällai-
14821:        tilityksiä ja puutavaran hankintasopi-         nen etuoikeusjärjestyksen muutos parantaisi
14822:        muksiin perustuvia viljelijäin saatavia?       merkittävästi metsänomistajan asemaa ostajan
14823:                                                       konkurssissa tai tämän tullessa muulla tavoin
14824:   Vastauksena kysymykseen viittaan kansan-            maksukyvyttömäksi.
14825: edustaja Juhani Tuomaalan ym. kirjalliseen ky-
14826:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1980.
14827: 
14828:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
14829:                                             N:o 486                                                3
14830: 
14831: 
14832: 
14833: 
14834:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1 m a n.
14835: 
14836:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Den stora mängd olika förmånsrättigheter
14837: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         anses allmänt utgöra ett missförhållande i det
14838: velse av den 10 oktober 1980 till vederbörande    nuvarande förmånsrättssystemet. Den senaste
14839: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    tiden har i allmänhet inte heller vid konkur-
14840: jande av riksdagsman Heikki Perho m.fl. un-       ser betalats någon utdelning tili fordringar utan
14841: dertecknade spörsmål nr 486:                      förmånsrätt.
14842:                                                       De inkomster som erhålls vid försäljning av
14843:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         lantbruksprodukter och skog är bara tili en
14844:        vidta för att ändra lagstiftningen an-     del ersättning för utfört arbete. Särskilt är de
14845:        gående konkurs och förordningen om         inkomster som erhålls vid försäljning av skog
14846:        förmånsrätt så, att odlares och and-       tili största delen kapitalinkomst. Det är knap-
14847:        ra småföretagares produktredovisningar     past motiverat att i lagstiftningen angående
14848:        samt på leveransavtal för virke grunda-    förmånsrätt jämställa fordringar som baserar
14849:        de fordringar skulle erhålla samma för-    sig på försäljning av skog med fordringar som
14850:        månsrätt som arbetstagarnas löneford-      beror på arbetsförhållande i högre grad än be-
14851:        ringar och att ett liknande skydd som      träffande drivningskostnader då skogsägaren
14852:        arbetstagarnas lönegaranti, varom stad-    vid leveransförsäljning själv har ombesörjt
14853:        gas i lagen om lönegaranti, skulle ut-     drivningen. Då dessa kostnader endast utgör
14854:        sträckas att gälla ovan nämnda pro-        en liten del av hela köpeskiliingen skulle en
14855:        duktredovisningar och odlares på leve-     sådan ändring av förmånsrättssystemet inte
14856:        ransavtal för virke grundade fordringar?   nämnvärt förbättra skogsägares ställning vid
14857:                                                   köpares konkurs eller annan betalningsoför-
14858:    Såsom svar på detta spörsmål hänvisar jag      måga.
14859: tili svaret på av riksdagsman Juhani Tuomaala
14860: m.fl. undertecknade spörsmål nr 455 och an-
14861: för vördsamt dessutom följande:
14862:      Helsingfors den 11 november 1980.
14863: 
14864:                                                              Justitieminister Christoffer Taxell
14865:                                              1980· vp.
14866: 
14867: Kirjallinen kysymys n:o 487.
14868: 
14869: 
14870: 
14871: 
14872:                                  Kortesalmi: Kivisten peltojen viljelijöille myönnettävistä vero-
14873:                                     helpotuksista.
14874: 
14875: 
14876:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14877: 
14878:    Monilla alueilla maatalous kärsii liian kivi-   taan, että esimerkiksi yksi miespäivä hehtaaria
14879: sistä pelloista. Tämä aiheuttaa sekä lisää työ-    kohti (1 00 markkaa päivältä) olisi kohtuulli-
14880: kustannuksia että konekuluja. Kiviset pellot       nen verohelpotus.
14881: teettävät enemmän työtä kuin kivettömät pel-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
14882: lot, esimerkiksi koneet särkyvät useammin ja       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
14883: korjauspajamatkat sekä korjaukset tulevat kai"     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14884: liiksi. Auroja on teroitettava esimerkiksi pal-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14885: jon tiheämpään kivisillä pelloilla kuin kivettö-
14886: millä pelloilla.                                             Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ve-
14887:     Tämän johdosta viljelijäväestön piirissä on           rohelpotusten myöntämiseksi niille vil-
14888: herännyt ajatus, että kivisten peltojen viljeli-          jelijöille, joilla on normaalia kivisem-
14889: jöille olisi annettava verohelpotuksia. Ehdote-           mät pellot?
14890:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
14891: 
14892:                                        J. Juhani Kortesalmi
14893: 
14894: 
14895: 
14896: 
14897: 088001142H
14898: 2                                           1980 vp.
14899: 
14900: 
14901: 
14902: 
14903:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14904: 
14905:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      si. Todellisiin tuloihin ja menoihin perustuva
14906: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       verojärjestelmä ottaa erilaiset olosuhteet huo-
14907: mies, olette 10 päivänä lokakuuta 1980 päivä-      mioon, jolloin myös verotus muodostuu oikeu-
14908: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     denmukaiseksi. Tällaiseen verojärjestelmään
14909: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     eivät sovellu kaavamaiset, todelHsista menois-
14910: sanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu-      ta riippumattomat vähennykset.
14911: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 487:             Yleisten verotuksessa sovellettavien periaat-
14912:                                                    teiden mukaan peltojen uudisraivaukseen rin-
14913:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ve-      nastettavista kivenraivaustöistä ja muista nii-
14914:        rohelpotusten myöntämiseksi niille vil-     hin verrattavista perusparannustöistä aiheutu-
14915:        jelijöille, joilla on normaalia kivisem-    via kuluja ei ole pidetty vähennyskelpoisina
14916:        mät pellot?                                 menoina. Sitä vastoin verotuskäytännössä on
14917:                                                    vanhojen peltojen vähäisistä kivenraivaustöistä
14918:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      aiheutuneet menot yleensä hyväksytty vähen-
14919: vasti seuraavaa:                                   nyskelpoisiksi menoiksi.
14920:    Peltojen kivisyys aiheuttaa luonnollisesti         Maatalouden verojärjestelmän uudistamis-
14921: maataloudessa lisäkustannuksia keskimääräistä      tarpeen selvittäminen on parhaillaan 31. 3. 1980
14922: suurempien työ- ja konekulujen muodossa. Nä-       asetetun komitean tehtävänä. Komitean on saa-
14923: mä kulut verovelvollisella on kuitenkin            tava työnsä päätökseen 31. 1. 1981 mennessä.
14924: oikeus vähentää todellisen määräisinä. Jos pel-    Hallituksen tarkoituksena ei ole ennen komi-
14925: tojen kivisyydestä aiheutuvat kulut ovat huo-      tean työn valmistumista ryhtyä toimenpiteisiin
14926: mattavan suuret, on myös maatalouden netto-        maatalouden verotuksen uudistamiseksi eikä
14927: tulo tällöin pienempi, jolloin myös maksetta-      myöskään helpotusten myöntämiseksi kivisten
14928: vaksi tuleva vero jää vastaavasti pienemmäk-       peltojen omistajille.
14929:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1980.
14930: 
14931:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
14932:                                             N:o 487                                               3
14933: 
14934: 
14935: 
14936: 
14937:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14938: 
14939:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       som baserar sig på verkliga inkomster och
14940: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          utgifter beaktar olika förhållanden, varvid även
14941: velse av den 10 oktober 1980 till vederböran-      beskattningen blir rättvis. Schematiska avdrag,
14942: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       som inte är beroende av verkliga utgifter,
14943: följande av riksdagsman ]. Juhani Kortesalmi       lämpar sig inte för ett dylikt skattesystem.
14944: ställda spörsmål nr 487:                              Enligt de allmänna principer som tillämpas
14945:                                                    vid beskattningen har kostnader förorsakade
14946:           Har Regeringen för a\nsikt att vid-      av med nyröjning av åker jämställbara sten-
14947:        taga åtgärder för beviljande av skatte-     röjningsarbeten samt andra liknande grund-
14948:        lättnader åt de odlare, vars åkrar är       förbättringsarbeten inte ansetts vara avdrags-
14949:        stenigare än normalt?                       gilla utgifter. Däremot har praxis vid beskatt-
14950:                                                    ningen varit att kostnader förorsakade av
14951:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      smärre stenröjningsarbeten på gamla åkrar i
14952: samt anföra följande:                              allmänhet godkänts som avdragsgilla utgifter.
14953:    Det är självklart att steniga åkrar förorsa-       Behovet att reformera beskattningssystemet
14954: kar tilläggsutgifter för lantbruket i form av      för lantbruket utreds som bäst av den kom-
14955: arbets- och maskinkostnader som överstiger de      mitte som tillsattes den 31 mars 1980. Kom-
14956: genomsnittliga kostnaderna. Den skattskyldige      mitten skall slutföra sitt arbete före utgången
14957: har dock rätt att avdraga dessa kostnader till     av januari månad 1981. Innan kommitten
14958: deras verkliga belopp. Om kostnaderna som          slutfört sitt arbete har regeringen inte för
14959: förorsakas av steniga åkrar är anmärkningsvärt     avsikt att v1dtaga åtgärder rörande reformering
14960: stora är även lantbrukets nettoinkomster           av lantbruksbeskattningen och inte heller be-
14961: mindre, varvid även den skatt som skall betalas    träffande beviljande av skattelättnader för in-
14962: blir i motsvarande grad lägre. Ett skattesystem    nehavare av steniga åkrar.
14963:      Helsingfors den 13 november 1980.
14964: 
14965:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
14966:                                              1980 vp.
14967: 
14968: Kirjallinen kysymys n:o 488.
14969: 
14970: 
14971: 
14972: 
14973:                                  Kortesalmi: Lääkärien suhtautumisesta maatalousväestöön.
14974: 
14975: 
14976:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
14977: 
14978:    Maatalousyrittäjäväestön ja muunkin yrittäjä-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
14979: väestön piirissä on todettu, että he ovat jou-     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
14980: tuneet eriarvoiseen kohteluun lääkäripalvelujen    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14981: saannissa. Lääkärit heidän kokemuksensa mu-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14982: kaan antavat paljon huonommin lääkäripalve-
14983: luja ja sairasmääräyksiä ja päivärahoja silloin,             Tietääkö Hallitus, että maatalous- ja
14984: kun saavat kuulla, että potilas kuuluu maa-               yrittäjäväestön piirissä on todettu se,
14985: talousväestöön tai on muu itsenäinen yrittäjä.            että heitä kohdellaan lääkäripalvelujen
14986: Tämä ei ole oikein, sillä jokaista potilasta on           ja sairaspäivärahojen saannissa epäoikeu-
14987: kohdeltava tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti           denmukaisemmin kuin muuta väestöä, ja
14988: riippumatta siitä mikä hänen ammattinsa on.                  aikooko Hallitus tutkia asian ja ryh-
14989:                                                           tyä tarpeen vaatimiin oikaisutoimiin?
14990:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
14991: 
14992:                                       J. Juhani Kortesalmi
14993: 
14994: 
14995: 
14996: 
14997: 0880011005
14998: 2                                              1980 vp.
14999: 
15000: 
15001: 
15002: 
15003:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15004: 
15005:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       muita, maanviljelijäin kyseessä ollessa esimer-
15006: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kiksi tilan hoitoon kuuluvia tehtäviä sairaudes-
15007: olette 10 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-        taan tai vammastaan huolimatta. Liikkeenhoi-
15008: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      dossa taas työnjohto- ja liikkeenhoidolliset teh-
15009: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tävät ovat usein mahdollisia. Silloin kun jou-
15010: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       dutaan teettämään asianomaisen työ ulkopuoli-
15011: myksestä n:o 488:                                     sella työvoimalla, on oikeus sairaslomaan kiis-
15012:                                                       taton.
15013:           Tietääkö Hallitus, että maatalous- ja          Näihin kysymyksiin on aikaisemminkin kiin-
15014:        yrittäjäväestön piirissä on todettu se,        nitetty huomiota ja Kansaneläkelaitos sekä yk-
15015:        että heitä kohdellaan lääkäripalvelujen        sityiset vakuutusyhtiöt ovat jakaneet tietoja hoi-
15016:        ja sairaspäivärahojen saannissa epäoikeu-      tamiensa etuusjärjestelmien sisällöstä sekä sään-
15017:        denmukaisemmin kuin muuta väestöä, ja          nösten soveltamisesta. Sairausvakuutuksen käy-
15018:           aikooko Hallitus tutkia asian ja ryh-       tännöstä on erityisesti tiedotettu järjestelmän
15019:        tyä tarpeen vaatimiin oikaisutoimiin?          omille asiantuntijalääkäreille, joiden tehtävänä
15020:                                                       on omassa keskussairaalapiirissään huolehtia in-
15021:  ... Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       formaation levittämisestä muun lääkärikunnan
15022: vasti ·seuraavaa:                                     keskuuteen.
15023:      Kysymyksestä ei käy lähemmin ilmi, mitä              Kansaneläkelaitoksen yhteydessä toimiva so-
15024: on tarkoitettu sillä, että lääkärit antavat huo-      siaalilääketieteellinen neuvottelukunta on kiin-
15025: nommin lääkäripalveluja silloin, kun saavat           nittänyt lääketieteellisten tiedekuntien erityistä
15026: kuulla, että potilas kuuluu maatalousväestöön         huomiota työkyvyn arviointiin liittyvien näkö-
15027: tai on muu itsenäinen yrittäjä. Lääkäripalvelu-       kohtien käsittelemiseen lääketieteellisen opetuk-
15028: jen saamisen suhteen tulee kaikkien kansalais-        sen eri tasoilla.
15029: ten olla lain mukaan samanarvoisessa asemas-              Nämä kysymykset tulevat esille myös ns. työ-
15030: sa. Kysymyksessä on ilmeisesti eriarvoisella          kyvyttömyyden arviointitoimikunnassa, jonka
15031: kohtelulla tarkoitettu ensisijaisesti sairauslomien   sosiaali- ja terveysministeriö on 24. 1. 1980
15032: myöntämistä ja työkyvyttömyyden toteamista.           asettanut ja jonka tehtävänä on koordinoida
15033:      Sairausvakuutus-, työkyvyttömyys- ja tapa-       kansaneläke- ja työeläkejärjestelmissä toimeen-
15034: turmavakuutusetuuksia myönnettäessä on lää-           pantavaa työkyvyttömyyden arvioimiskäytännön
15035: kärin antamalla sairautta ja työkyvyttömyyttä         viimeaikaista kehitystä koskevaa selvitystyötä.
15036: koskevalla lausunnolla tärkeä merkitys. Työky-        Tämän perusteella toimikunnan tulee myös sel-
15037: vyttömyyden toteaminen edellyttää paitsi sai-         vittää työkyvyttömyyden toteamiseen ja työky-
15038: rauden vaikeusasteen määrittelyä myös potilaan        vyttömyysasiain ratkaisua koskevaan toimintaan
15039: työtehtävien ja olosuhteiden huomioon otta-           liittyvät puutteet ja epäkohdat kiinnittäen mm.
15040: mista. Tämä saattaa muodostua erityisen vai-          huomiota ratkaisutoiminnan yhtenäisyyteen sekä
15041: keaksi silloin, kun kysymyksessä on maatalou-         tehdä tarpeelliset parannusehdotukset. Toimi-
15042: den piirissä toimiva henkilö tai muu itsenäi-         kunnan tulee saattaa työnsä päätökseen 31. 12.
15043: nen yrittäjä. Lääkärikunta ei aina liene selvillä      1980 mennessä, minkä jälkeen sosiaali- ja ter-
15044: siitä, mikä on potilaan työtehtävä suorittaja-        veysministeriö tulee harkitsemaan jatkotoimen-
15045: tasolla yrityksessä ja paljonko hän voi tehdä         piteitten tarpeellisuutta ja laatua.
15046:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1980.
15047: 
15048:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
15049:                                               N:o 488                                              3
15050: 
15051: 
15052: 
15053: 
15054:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r Ta 1 m a n.
15055: 
15056:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kan handha andra uppgifter, om han är jord-
15057: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            brukare, t.ex. uppgifter som hör till gårdens
15058: velse av den 10 oktober 1980 tili vederbörande       skötsel. I en affärsrörelse kan åter uppgifter
15059: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       som ansluter sig till arbetsledningen och sköt-
15060: jande av riksdagsman Kortesalmi undertecknade        seln av företaget ofta vara möjliga. Rätten tili
15061: spörsmål nr 488:                                     sjukledighet är obestridlig när man blir tvun-
15062:                                                     gen att låta utomstående utföra vederbörandes
15063:             Är Regeringen medveten om, att man arbete.
15064:         inom jordbrukar- och företagarbefolk-           Dessa frågor har beaktats också tidigare och
15065:         ningens krets har noterat, att de be- Folkpensionsanstalten samt de enskilda försäk-
15066:         hadlas mera orättvist än den övriga be- ringsbolagen har spritt information om inne-
15067:         folkningen då det är fråga om att er- hållet i sina förmånssystem samt stadgandenas
15068:         hålla läkarservice och sjukdagpennling, tillämpning. Om sjukförsiikringspraxis har ISät-
15069:         och                                         skild information utgått tili systemets expert-
15070:             ämnar Regeringen undersöka saken läkare, vilka har som uppgift att inom sitt eget
15071:         och vidta nödiga åtgärder för att rätta centralsjukhusdistrikt sprida information tili
15072:         till missförhållandet?                      den övriga läkarkåren.
15073:                                                         Den socialmedicinska delegationen, som ver-
15074:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- kar i anslutning till Folkpensionsanstalten, har
15075: samt anföra följande:                               fäst de medicinska fakulteternas särskilda upp-
15076:    Det framgår inte av spörsmålet vad som av- märksamhet på att de aspekter som ansluter
15077: setts med, att Iäkarna ger sämre läkarservice sig tili bedömningen av arbetsoförmåga borde
15078: då de får höra, att patienten tillhör jordbru- behandlas på den medicinska undervisningens
15079: karbefolkningen ellet är annan privatföretaga- olika nivåer.
15080: re. Enligt lag bör alla medborgare vara lik-           Dessa frågor kommer även upp i den av
15081: ställda beträffande erhållandet av läkarservice. social- och hälsovårdsministeriet 24. 1. 1980
15082: I spörsmålet har man tydligen med olikvårdig tillsatta s.k. kommissionen för frågor om inva-
15083: behandling i första hand avsett beviljandet av liditetsbedömning, vars uppgift är att koordi-
15084: sjukledighet och konstaterandet av arbetsoför- nera det utredningsarbete, som inom folkpen-
15085: måga.                                               sions- och arbetspensionssystemen skall inledas
15086:    Läkarutlåtandet om sjukdom och arbetsoför- beträffande den senaste utvecklingen i fråga
15087: måga är av stor betydelse vid beviljandet av om praxis vid bedömningen av invaliditet.
15088: sjukförsäkrings-, invaliditets- och olycksfallsför- Kommissionen skall även på denna grund ut-
15089: säkringsförmåner. Konstaterandet av arbetsoför- reda de brister och missförhållanden som an-
15090: måga förutsätter förutom fastställande av sjuk- sluter sig tili verksamheten för konstaterande
15091: domens svårighetsgrad även beaktande av pa- av invaliditet och avgörande av invaliditets-
15092: tientens arbetsuppgifter och av de omständig- ärenden och därvid beakta bl.a. beslutens en-
15093: heter under vilka patienten utför sitt arbete. hetlighet samt göra förslag tili nödiga förbätt-
15094: Detta kan te sig särskilt svårt när det är fråga tingar. Kommissionen bör slutföra sitt arbete
15095: om en person som är verksam inom jordbru- före 31. 12. 1980, varefter social- och hälso-
15096: ket ellet om en annan privat företagare. Läkar- vårdsministeriet kommer att överväga huruvida
15097: kåren torde inte alltid veta viiken konkret ar- det finns behov av fortsatta åtgärder och av
15098: betsuppgift patienten har i företaget och i hur vilket slag dessa borde vara.
15099: hög grad han trots sin sjukdom ellet skada
15100:      Helsingfors den 13 november 1980.
15101: 
15102:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
15103:                                               1980 vp.
15104: 
15105: Kirjallinen kysymys n:o 489.
15106: 
15107: 
15108: 
15109: 
15110:                                   Ekorre: Nopeusrajoituksen määräämisestä valtatielle n:o 4 Olkka-
15111:                                      järven kylän kohdalla Rovaniemen maalaiskunnassa.
15112: 
15113: 
15114:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15115: 
15116:    Jatkuvasti vilkastunut matkailija- ja tavaran-    Perunkajärven tien varteen rakennettu noin
15117: kuljetusliikenne ovat lisänneet liikennevaaroja      70 kesävirkistysasuntoa, jolloin varsinkin kesä-
15118: valtatien n:o 4 useilla pohjoisilla tieosuuksilla.   aikainen ja viikonloppuliikenne mainitussa tei-
15119: Eräille tieosuuksille onkin liikennevaarojen vä-     den risteyksessä on huomattavasti lisääntynyt.
15120: hentämiseksi määrätty 80 km:n tai 60 km:n            Kylän asukkaat ovat useissa yhteyksissä vaa-
15121: nopeusrajoituksia.                                   tineetkin 60 km:n nopeusrajoituksen määrää-
15122:    Rovaniemen maalaiskunnan Olkkajärven ky-          mistä Olk:kajärven kohdalla olevalle valtatien
15123: län kohdalla on valtatien n:o 4 tieosuudella         n:o 4 tieosuudelle noin 1-2 kilometrin mat-
15124: 100 km:n ja vain vähäiseltä osin 80 km:n             kalle. Nopeusrajoituksen määräämisellä tieosuu-
15125: nopeusrajoitus. Kyseisellä tieosuudella on vii-      den turvallisuutta voidaankin oleellisesti pa-
15126: meisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut            rantaa.
15127: useita henkilövahinkoja aiheuttaneita liikenne-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
15128: onnettomuuksia. Erityisen vaaran aiheuttaa se,       § :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioitta-
15129: että Olkkajärven kylä on sijoittunut molem-          vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15130: min puolin vilkasliikenteistä valtatietä. Onnet-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15131: tomuusvaaraa lisäävät tämän ohella koululais-
15132: ten kuljettaminen sekä Nivavaaran yläasteen                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15133: koululle että Vikajärven ala-asteen koululle                ryhtyä 60 km:n nopeusrajoituksen mää-
15134: ja kylään sijoitettu TVL:n Lapin pii-                       räämiseksi valtatielle n:o 4 Olkkajärven
15135: rin tukikohta. Viime vuosina on Olkkajärven                 kylän kohdalla Rovaniemen maalaiskun-
15136: kylän kohdalta valtatieltä n:o 4 erkanevan                  nassa?
15137:   Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1980.
15138: 
15139:                                            Mikko Ekorre
15140: 
15141: 
15142: 
15143: 
15144: 088001156Y
15145: 2                                             1980 vp.
15146: 
15147: 
15148: 
15149: 
15150:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
15151: 
15152:   ValtiopäiVäjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Liikenneministeriö päättää nopeusrajoituksis-
15153: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ta yleensä tie- ja vesirakennushallituksen
15154: olette kirjeellänne 15 päivältä lokakuuta 1980        ( TVH) antamiin tosiasiatietoihin ja sen asian-
15155: n:o 1603 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       tuntemukseen nojautuen. Jos liikenneministe-
15156: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko       riölle tehdään paikallisen viranomaisen, tien-
15157: Ekorren tekemän .seuraavan sisältöisen kysy-         varren asukkaiden tai joltakin muulta taholta
15158: myksen n:o 489:                                      esitys nopeusrajoituksen muuttamisesta, lähet-
15159:                                                      tää liikenneministeriö aloitteen ~säännönmukai­
15160:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sesti TVH:lle lausunnon antamista, var,ten ja
15161:        ryhtyä 60 km:n nopeusrajoituksen mää-         vasta lausunnon jälkeen tekee päätöksensä.
15162:        räämiseksi valtatielle n:o 4 Olkkajärven          Suurin osa nopeusrajoituspäätöksistä anne-
15163:        kylän kohdalla Rovaniemen maalaiskun-         taan TVH:n ehdotuksesta. Tie- ja vesiraken-
15164:        nassa?                                        nuslaitoksessa omaksutun käytännön mukaan
15165:                                                      seuraavat tie- ja vesirakennuspiirit paikalliset
15166:    Vastauksena kysymykseen es1tän kunnioitta-        olosuhteet tuntevina nopeusrajoitusten vaiku-
15167: vasti seuraavaa:                                     tuksia sekä rajoitusten määr·ittämiseen vaikut-
15168:    Kansanedustaja Ekorren kirjallisessa kysy-        tavien tekijöiden kehittymistä ja tekevät tar-
15169: myksessä mainittu 01kkajärven kylä sijaitsee         vittaessa TVH:lle esityksiä rajoitusten muutta-
15170: valtatien n:o 4 tieosalla 504 vajaan 20 km:n         misesta. P:iirien omien alointeiden ohella TVH
15171: päässä Rovaniemen kaupungista. Tienvarsiasu-         muuttaa tai tekee liikenneministeriölle, sikäli
15172: tus on tieosalla varsin vähäistä. Tieosan keski-     kuin muutos kuuluu liikenneministeriön pää-
15173: vaiheilla on paikallistieliittymä Perunkajärvelle.   tettäviin, muutosehdotuksen usein myös kun-
15174:    Valtatien tiekohtainen nopeusrajoitus on          nan tai paikallisen poliisiviranomaisen aloit-
15175: suunniteltu vuonna. 197 4, jolloin tieosuudelle      teesta, joka usein osoitetaan ao. tie- ja vesi-
15176: määrättiin voimassa oleva 100 km/h -rajoitus.        rakennuspiirille lausuntoa tai käsittelyä varten.
15177: T~ie on kestopäällystetty ja 8 m leveä. Ajo-         Nyt puheena olevassa tapauksessa TVH on
15178: radan leveys on 7 m. Vuorokautinen liikenne-         ilmoittanut ettei tienpitäjään ole em. :tahoilta
15179: määrä koko vuoden ajalta laskettuna on keski-        otettu yhteyttä.
15180: määrin n. 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ky-             Nykyisen nopeusrajoituksen muuttaminen
15181: seisellä tieosuudella on 150 m:n kohtaamis-          Olkkajärven kohdalla perustuisi TVH:n käsi-
15182: näkemä 100 % :lla, 300 m:n kohta:amisnäkemä          tyksen mukaan lähinnä paika11isiin olosuhteisiin
15183: 90% :lla ja 460 m:n kohtaamis.näkemä                 ja kysymykseen tulisi mahdollisesti lyhyt 80
15184: 65 % :lla. Nämä tien ominaisuudet ja liikenne-       km/h -rajoitus. TVH on ilmoittanut liikenne-
15185: määrä täyttävät hyvin nopeusrajoitusten yleis-       ministeriölle ryhtyvänsä yksityiskohtaisemmin
15186: ten määrittämisperusteiden 100 km/h -rajoi-          selvittämään, ovatko olosuhteet tieosuudella
15187: tukselle asettamat val!ltimukset.                    muuttuneet rajoituksen tarkistusta edellyttä-
15188:    Kolmen viime vuoden ajalta oli tieosan            vässä määrin, ja tulevansa tarvittaessa teke-
15189: onnettomuusaste n. 0,2 onn./milj. ajom.km/v          mään asiassa nopeusrajoituksen muutosesityk-
15190: ja onnettomuustiheys n. 0,2 onn./km/v. Ver-          sen liikenneministeriölle. Liikenneministeriö
15191: tailuna voidaan mainita, että tarkistettaessa        seuraa asiaa omasta puolestaan ja tulee teke-
15192: tiekohtaisia 100 km/h -nopeusrajoituksia ke-         mään päätöksen nopeusrajoituksen aLentamises-
15193: väällä 1980 kiinnitettiin huomiota tieosiin, joil-   ta, jos selvityksen jälkeen näyttää siltä että
15194: la vastaavat lukemat olivat yli 0,7 ja 0,5.          siihen on riittävät syy:t.
15195:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1980.
15196: 
15197:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
15198:                                               N:o 489                                              3
15199: 
15200: 
15201: 
15202:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15203: 
15204:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        hastighetsbegränsningar på basen av väg- och
15205: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       vattenstyrelsens (VVS) faktauppgifter och med
15206: nr 1603 av den 15 oktober 1980 tili veder-          stöd av dess sakkunskap. Om t111 trafikminis-
15207: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      teriet görs en av de lokala myndigheterna,
15208: av följande av riksdagsman Mikko Ekorre             invånarna vid sidan av vägen ellet av någon
15209: undertecknade spörsmål nr 489:                      annan anförd framställning om ändring av
15210:                                                     hastighetsbegränsningen, sänder trafikministe-
15211:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       riet regelmässigt anhållan till VVS för utlåtan-
15212:        ta för fastställande av en hastighets-       de och fattar beslut först efter det utlåtandet
15213:        begränsning på 60 km för riksväg nr 4        el'hållits.
15214:        vid Olkkajärvi by i Rovaniemi lands-            Största delen av besluten om hastighetsbe-
15215:        kommun?                                      gränsning ges på förslag av VVS. Enligt praxis
15216:                                                     som godtagits i väg- och vattenbyggnadsverket
15217:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       följer väg- och vattenbyggnadsdistrikten, vilka
15218: samt anföra följande:                               känner tili de lokala förhåUandena, med hastig-
15219:    Den i riksdagsman Ekorres spörsmål nämnda        hetsbegränsningarnas verkningar samt utveck-
15220: Olkkajärvi by är belägen vid vägsträckan 504        lingen av faktorer som inverkar på bestämman-
15221: av riksväg 4 knappa 20 km från Rovaniemi            det av begränsningarna, ooh gör vid behov
15222: stad. Bosättningen vid vägkanten är vid den         framställningar tili VVS om ändring av be-
15223: ifrågavarande vägsträckan rätt obetydlig. Vid       gränsningarna. Utöver distriktens egna initiativ
15224: vägsträckans mitt finns en lokalväganslutning       ändrar VVS ändringsförslaget eller gör, för-
15225: tili Perunkajärvi.                                  såvitt ändringen ankommer på trafikministe-
15226:     Riksvägens hastighetsbegränsning för olika      riets avgörande, ofta ändringsförslag även på
15227: vägavsnitt planerades år 1974, då för väg-          kommunens eller de loka1a polismyndigheternas
15228: sträckan fastställdes begränsningen om 100          initiativ, vilket ofta anvisas vederbörande väg-
15229: km/h, som fortfarande är i kraft. Vägen är          och vattenbyggnadsdistrikt för utlåtande ellet
15230: belagd med permanentbeläggning och är 8 m           behandling. Beträffande det ifrågavarande fallet
15231: bred. Körbanans bredd är 7 m. Trafikmängden         har VVS meddelat att man inte från ovan-
15232: per dygn beräknad för hela året är i medeltal       nämnda håll tagit kontakt med väghållaren.
15233: ca 2 500 fordon i dygnet. På den ifrågavarande         En ändring av den nuvarande hastighetsbe-
15234: vägsträckan är mötessikten 100 % :bör 150 m,        gränsningen vid Olkkajärvi skulle enligt VVS:s
15235: 90 % för 300 m och 65 % för 460 m. Dessa            uppfattning grunda sig på de lokala förhållan-
15236: egenskaper hos vägen och trafikmängden upp-         dena, och det skulle eventuellt bli fråga om
15237: fy1ler väl de krav som stä1ls på en hastighets-     en kort begränsning på 80 km/h. VVS har
15238: begränsning om 100 km/h då det gäller de            meddelat trafikministeriet att VVS mer.a i de-
15239: allmänna principerna för fastställande av hastig-   talj kommer att börja utl'eda, om förhållandena
15240: hetsbegränsning.                                    vid vägsträckan ändrats i den mån att det
15241:     Under de tre senaste åren var vägsträckans      förutsätter en justering av begränsningen, samt
15242: olycksfallsgrad ca 0,2 olycksfall/milj. körda       att VVS i den mån det är av behovet påkallat
15243:  km/år och olycksfallstävheten ca 0,2 olycks-       kommer att göra en framställning tili tt>afik-
15244: fall/km/år. Som jämförelse kan nämnas, att          ministeriet i ärendet om ändring av hastighets-
15245:  man vid granskningen ,av 100 km/h -fartbe-         begränsningen. Trafikministeriet följer å sin
15246:  begränsningarna per väg på våren 1980 fäste        sida med ärendet och kommer att fatta beslut
15247:  uppmärksamhet vid vägsträckor, där motsva-         om en sänkning av hastighetsbegränsningen,
15248:  rande tai översteg 0,7 och 0,5.                    om det efter utredningen synes som om tili-
15249:     Trafikministeriet besluter i allmänhet om       räcklig orsak därtill föreligger.
15250:       Helsingfors den 17 november 1980.
15251: 
15252:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
15253:                       j
15254:                      j
15255:                     j
15256:                    j
15257:                   j
15258:                  j
15259:                 j
15260:                j
15261:               j
15262:              j
15263:             j
15264:            j
15265:           j
15266:          j
15267:         j
15268:        j
15269:       j
15270:      j
15271:     j
15272:    j
15273:   j
15274:  j
15275: j
15276:                                              1980 vp.
15277: 
15278: Kirjallinen kysymys n:o 490.
15279: 
15280: 
15281: 
15282: 
15283:                                  Anna-Liisa Jokinen: Turun Heikkilän varuskunnan .Hmatorjunta-
15284:                                     patterin harjoitusten aiheuttamien haittojen estämisestä.
15285: 
15286: 
15287:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15288: 
15289:    Turussa sijaitsevaa Pihlajaniemen seudun            Asutuskeskuksessa tapahtuvaa yöajrkaista am-
15290: sekä Ronkaistentien omakotialueen samoin            muntaa on puolusteltu sillä, ettei ole määrä-
15291: kuin Uittamon pientaloalueen asukkaita ja hei-      rahoja . harjoituksiin kaupungin urkopuolella.
15292: dän kotirauhaansa ovat häirinneet Turun Heik-       Tällä ei kuitenkaan voida mitätöidä asukkaille
15293: kilän varuskunnan harjoitusammunnat, jopa           koituvia häiriöitä.
15294: ilmatorjuntapa~terin yöaikaan tapahtunut har-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
15295: jo~tusammunta. Turun kaupungin järjestyssään-       § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
15296: nöt samoin kuin jo perinteinen kotirauha edel-      ton asianomaisen jäsenen varstattavaksi seuraa-
15297: lyttävät, ettei harjoitusammuntoja järjestetä       van kysymyksen:
15298: asuma-alueilla.
15299:    Kuluneen kesän atkana ammunnat ovat erit-                   Miten Hallitus aikoo vastaisuudessa
15300: täin pahasti häirinneet asukkaita. Pitkänsalmen             estää Turun Heikkilän varuskunnan il-
15301: vastarannaHa sija~tsee Hirvensalon Honkais,ten              matorjuntapatterin harjoitusten häiriöt
15302: rannan tiheään asuttu pientaloalue, jon:ka taus-            ympäröiväl'le asutukselle?
15303: talla ovat korkeat kalliot. Vesi kantaa ammun-
15304: nan äänen erittäin voimakkaana paukkeena ja
15305: kalliot <Sitä vielä voimistavat.
15306:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1980.
15307: 
15308:                                        Anna-Liisa Jokinen
15309: 
15310: 
15311: 
15312: 
15313: 0880012555
15314: 2                                              1980 vp.
15315: 
15316: 
15317: 
15318: 
15319:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e hl i e h e 11 e.
15320: 
15321:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mään siten, ettei siitä aiheutuisi kasarmialueen
15322: mainitussa tat1koituksessa Te, Herra Puhemies,        ympärille vuosien mittaan syntyneelle siviiH-
15323: olette 21 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-        asutu'kselle haittaa. Päiväaikoina ei melulta voi-
15324: jeenne n:o 1673 ohella toimhtanut valtioneu-          da ·täysin väLttyä, mutta öisin pidettävissä har-
15325: voston asianomaisen jäsenen vastat;tavaksi jäl-       joituksissa on mm. ampuminen kielletty. Tä-
15326: jennöksen kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen           män kyselyn johdosta suoritetussa selvityksessä
15327: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses'tä n:o       on kuitenkin käyny!t ilmi, että Turun Ilma-
15328: 490:                                                  torjuntapatteriston pimeätoimintaharjoituksissa
15329:                                                       2./3. 9. ja 7./8. 10. 1980 on poikkeuksellisesti
15330:           Miten Hallitus aikoo vastaisuudessa         käytetty rynnäkkökiväärin paukkupatruunoita
15331:        estää Turun Hdkkiiän varuskunnan il~           ja tulenkuvauspaufk!kupanoksia. Tykkien pauk-
15332:        matorjuntapatterin harjoitusten häiriöt        kulaukauksia ei ole ammuttu. Tapauksen joh-
15333:        ympäröivälle asutukselle?                      dosta on sekä Lounais-Suomen sotilasläänin esi-
15334:                                                       kunnaJn että asianomaisten joukiko-osastojen toi-
15335:    Vastau'ksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mesta kiinnitetty huomiota siihen, ettei pauk-
15336: vasti seuraavaa:                                      kupatruunoita eikä mu1takaan paukkulaukauk-
15337:    Turun Heikkilän kasarmialueelle, jalka on          sia käytetä klo 22.00-06.00 välisenä aikana.
15338: ollut sotaväen hallussa jo vuodesta 1907 läh-            Harjoitus!ten pitäminen Heikkilän kasarmi-
15339: tien, on nykyisin sijoitettu Turun Ilmatorjunta-      alueella· ja sen lähiympäristössä on edelleen
15340: patteristo ja 2. Erillinen Autokomppania. Suuri       välttämätöntä Turun · Ilmatorjuntapatteristolle
15341: osa näiden joukkojen koulutuksesta tapahtuu           ja 2. Erilliselle Autokomppanialle. Puolustus-
15342: sanotulla kasarmialueella tai sen lähiympäris-        ministeriö katsoo, että Lounais-Suomen sotilas-
15343: tössä, sillä muut sopivat harjoitusalueet ovat        läänin esikunnan ja mainittujen joukko-osasto-
15344: niin etäällä, että alituinen siirtyminen veisi koh-   jen toimenpiteet asutukselle aiheutuvien häi-
15345: tuuttoman paljon aikaa.                               riöiden estämiseksi ovat asianmukaisia ja riit-
15346:    Heikkilän kasarmialueella ja sen lähiympäris-      täviä.
15347: tössä toteutettava koulutus pyritään järjestä-
15348:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1980.
15349: 
15350:                                                                     Puolustusministeri Lasse Äikäs
15351:                                             N:o 490                                              3
15352: 
15353: 
15354: 
15355: 
15356:                           T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15357: 
15358:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     och i dess närhet så att den inte skall med-
15359: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     föra olägenheter för den civila bosättning som
15360: nr 1673 av den 21 oktober 1980 tili veder-        under årens lopp vuxit upp omkring kasern-
15361: börande medlem av statsrådet översänt avskrift    området. Under dagstid kan buller inte helt
15362: av följande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen     undvi'kas, men under övningar som äger rum
15363: ställda spörsmål nr 490:                          under natten är bl. a. skottlossning förbjuden.
15364:                                                   Vid den av detta spörsmål föranledda utred-
15365:           På vilket sätt ämnar Regeringen i       ningen har det dock framgått att vid Turun
15366:        framtiden förhindra de störningar som      Ilmatorjuntapatteristos mörkerövningar 2./3. 9.
15367:        omgivande bosättning förorsakas av         och 7./8. 10. 1980 undantagsvis använts öv-
15368:        luftvärnsbatteriets övningar vid Heik-     ningspatroner för stormgevär och eldmarke-
15369:        kilä garnison i Åbo?                       ringsladdningar. Med kanoner avfyrades inga
15370:                                                   lösa skott. Med anledning av det inträffade
15371:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     har både staben för Sydvästra Finlands militär-
15372: samt anföra följande:                             län och ifrågavarande truppförband tagit initia-
15373:    På Heikkilä kasernområde i Åbo, som inne-      tiv till att varken övningspatroner eller andra
15374: hafts av krigsmakten allt sedan år 1907, finns    lösa skott får användas mellan kl. 22.00 och
15375: för närvarande Turun Ilmatorjuntapatterista       6.00.
15376: benämnda luftvärnssektion och 2. Erillinen Au-        Ovningarna på Heikkilä kasernområde och i
15377: tokomppania benämnda bilkompani. En stor          dess närhet är fortfarande ofrånkomliga för Tu-
15378: del av dessa truppers utbildning äger rum på      run Ilmatorjuntapatterista och 2. Erillinen Au-
15379: nämnda område eller i dess närhet, ty övriga      tokomppania. Försvarsministeriet anser, att de
15380: lämpliga övningsområden ligger så långt borta,    åtgärder som staben för Sydvästra Finlands mi-
15381: att ständiga förflyttningar skulle ta oskäligt    litärlän och sagda truppförband vidtagit för att
15382: mycket tid i anspråk.                             förhindra de olägenheter bosättningen utsätts
15383:    Man strävar tili att förverkliga den utbild-   för är ändamålsenliga och tillräcldiga.
15384: ning som äger rum på Heikkilä kasernområde
15385:      Helsingfors den 26 november 1980.
15386: 
15387:                                                                   Försvarsminister Lasse Äikäs
15388:                                              1980 vp.
15389: 
15390: Kirjallinen kysymys n:o 491.
15391: 
15392: 
15393: 
15394: 
15395:                                  Ekorre ym.: Norjan sotilasviranomaisten suorittamista kalusto-
15396:                                     ja miehistökuljetuksista Suomen kautta Pohjois-Norjaan.
15397: 
15398: 
15399:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15400: 
15401:    Ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten         Sotilaallisten kuljetusten suorittamisesta eivät
15402: tietolähteiden mukaan ovat norjalaiset sotilas-     Suomen sotilasviranomaiset ole olleet tietoisia.
15403: yksiköt suorittaneet poikkeuksellisia kalusto- ja   Kun nyt tapahtunut operaatio on omiaan hei-
15404: miehistökuljetuksia Norjasta Ruotsin ja Suo-        kentämään Suomen puolueettomuuspolitiikkaa-
15405: men alueen kautta Pohjois-Norjaan, Aitan kau-       kin, on hallituksen kiireesti selvitettävä kulje-
15406: punkiin. Siviilipuolustuksen autoiksi naamioi-      tusten tarkoitus sekä viranomaisten menettelyn
15407: tuja autoja on suomalaisten tulli- ja rajavartio-   asianmukaisuus.
15408: viranomaisten mukaan kuljetettu Suomen                 Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
15409: alueen kautta ainakin 14, mutta ruotsalaisten       § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
15410: tietolähteiden mukaan määrä saattaa olla jopa       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
15411: 30 autoa. Suomeen norjalaisautot ovat tulleet       raavan kysymyksen:
15412: Tornion ja Kolarin kautta ja poistuneet takai-
15413: sin Norjaan Karigasniemen kautta.                             Onko Hallitus tietoinen, että Norjan
15414:    Eräiden lehti- ja radiotietojen mukaan norja-           sotilasviranomaiset ovat suorittaneet ka-
15415: laiset sotilasviranomaiset ovat perustelleet ka-           lusto- ja miehistökuljetuksia Norjasta
15416: luston ja miehistön kuljetuksia Suomen alueen              Suomen alueen kautta edelleen Pohjois-
15417: kautta sillä, että kuljetukset saattaisivat Poh-           Norjaan, ja jos on,
15418: jois-Norjan kautta tapahtuessaan herättää kiel-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15419: teistä huomiota norjalaisten keskuudessa.                  ryhtyä asian perusteelliseksi selvittämi-
15420:                                                            seksi?
15421:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1980.
15422: 
15423:                Mikko Ekorre                                     Helvi Niskanen
15424: 
15425: 
15426: 
15427: 
15428: 088001247W
15429: 2                                            1980 vp.
15430: 
15431: 
15432: 
15433: 
15434:                         E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
15435: 
15436:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Norjan viranomaisilta saadun tiedon mukaan
15437: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       oikeusministeriön virka-autoja siirtyi viime lo-
15438: olette 21 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-      kakuussa Ruotsista Suomen kautta Norjaan.
15439: jeenne n:o 1674 ohella lähettänyt valtioneuvos-     Ajoneuvoja kuljettivat siviilipukuiset norjalai-
15440: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-   set poliisimiehet. Tullin suorittamissa tutkimuk-
15441: jennöksen kansanedustaja Mikko Ekorren ym.          sissa ajoneuvot todettiin tyhjiksi. Suomen
15442: kirjallisesta kysymyksestä n:o 491, jossa tie-      alueella ei ole todettu liikkuneen norjalaisia
15443: dustellaan:                                         sotilasajoneuvoja eikä suoritetun kalusto- tai
15444:                                                     miehistökuljetuksia. Saliiessaan ajoneuvojen tar-
15445:           Onko Hallitus tietoinen, että Norjan      kastuksen jälkeen ylittää valtakunnan rajan
15446:        sotilasviranomaiset ovat suorittaneet ka-    Ruotsista Suomeen ja edelleen Norjaan Suomen
15447:        lusto- ja miehistökuljetuksia Norjasta       viranomaiset toimivat voimassaolevien säädös-
15448:        Suomen alueen kautta edelleen Pohjois-       ten ja vallitsevan pohjoismaisen käytännön mu-
15449:        Norjaan, ja jos on,                          kaan. Kun ajoneuvojen siirto ilmeisesti liittyi
15450:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      suurta huomiota herättäneeseen sisäiseen norja-
15451:        ryhtyä asian perusteelliseksi selvittämi-    laiseen kiistakysymykseen, voidaan kuitenkin
15452:        seksi?                                       katsoa, että olisi ollut suotavaa, että asiassa
15453:                                                     olisi etukäteen otettu yhteyttä Suomen viran-
15454:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        omaisiin.
15455: vasti seuraavaa:                                       Edellä olevan vuoksi asia ei anna aihetta
15456:                                                     enempiin toimenpiteisiin.
15457:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1980.
15458: 
15459: 
15460:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
15461:                                               N:o 491                                              3
15462: 
15463: 
15464: 
15465: 
15466:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15467: 
15468:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        från Sverige tili Norge via Finland. Fordonen
15469: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       fördes av civilklädda norska polismän. Vid tull-
15470: av den 21 oktober 1980 nr 1674 tili veder-          kontrollerna konstaterades att bilarna var tom-
15471: börande medlem av statsrådet översänt av-           ma. Det har inte konstaterats att norska mili-
15472: skrift av följande av riksdagsman Mikko Ekorre      tärfordon rört sig på finskt territorium, inte
15473: m.fl. ställda spörsmål nr 491:                      heller att transport av materiel eller manskap
15474:                                                     ägt rum. Då de finska myndigheterna tillät
15475:           Är Regeringen medveten om att de          fordonen att efter genomgången kontroll pas-
15476:        norska militärmyndigheterna transpor-        sera från Sverige tili Finland och vidare tili
15477:        terat materiel och manskap från Norge        Norge, handlade de i enlighet med i kraft
15478:        över finskt territorium vidare tili Nord-    varande stadganden och gällande nordisk
15479:        Norge, och om så är fallet,                  praxis. Då förflyttningen uppenbarligen hade
15480:           vilka åtgärder har Regeringen för av-     samband med den inre norska tvistefråga som
15481:        sikt att vidta för att grundligt utreda      väckt stor uppmärksamhet, kan det dock anses
15482:        saken?                                       att det varit önskvärt, att man på förhand
15483:                                                     tagit kontakt i ärendet med myndigheterna
15484:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        i Finland.
15485: samt anföra följande:                                  På grund av det ovanstående ger ärendet
15486:   Enligt uppgift från de norska myndigheterna       inte anledning tili vidare åtgärder.
15487: körde justitieministeriets tjänstebilar i oktober
15488:      Helsingfors den 26 november 1980.
15489: 
15490: 
15491:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
15492:                                              1980 vp.
15493: 
15494: Kirjallinen kysymys n:o 492.
15495: 
15496: 
15497: 
15498: 
15499:                                  Tenhiälä: Maatalouskoneiden vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
15500: 
15501: 
15502:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15503: 
15504:    Maatalouskoneet ovat olleet vapaat liikevaih-    sen leikkuupuimurin hintaan noin 20 000 m'ark-
15505: toverosta 5. 11. 1951-31. 12. 1963 välisenä         kaa.
15506: aikana. Maatalouskoneiden jättämistä liike-            Tällä hetkellä näyttää mitä todennäköisim-
15507: vaihtoveron ulkopuolelle perusteltiin tuolloin      mältä, että liikevaihtoveroprosentti tulee edel~
15508: sillä, että maatalouden kustannusten nousun hil-    leen kohoamaan. Tähän tulee johtamaan pyrki-
15509: litseminen vähentää maataloustuotteiden hinto-      mys snrtaa verotuksen painopistettä enemmän
15510: jen korotuspainetta. Maatalouden kehittämisellä     välillisen verotuksen puolelle. Nykyisin palkka-
15511: ja ratianalisoinnilla nähtiin olevan niin suuri     perusteisesti määräytyvää työnantajan sosiaali-
15512: merkitys maatalouselinkeinon kehittämiselle,        turvamaksua pyritään myös siirtämään liikevaih-
15513: että myös koneellistamisen vauhdittaminen olisi     toon perustuvaksi. Maatalouskoneiden liikevaih-
15514: puolusteltavaa.                                     toverorasituksen keventäminen vähentäisi mer-
15515:    Maatalouskoneista maksetaan nykyisin, toisin     kittävästi maataloustuotteiden hintojen korotus-
15516: kuten esim. väkirehuista ja lannoitteista, täysi-   painetta ja siten sillä olisi elintarvikkeiden ku-
15517: määräinen liikevaihtovero. Maatalouskoneiden        luttajahintojen nousua estävä vaikutus ja se
15518: myynnin arvo oli vuonna 1978 noin 1 350             näkyisi näin ennen kaikkea elinkustannusindek-
15519: milj. markkaa. Huomattava on, että traktori-        sissä. Maatalouskoneiden liikevaihtoveron pois-
15520: ja puimurihankintojen osuus on koko maata-          taminen olisi perusteltua jo tasa-arvosyillä, sillä
15521: louden konehankinnoista yli 60 %. On luon-          onhan tällä hetkellä vapautettu mm. teollisuu-
15522: nollista, että vastaava osuus liikevaihtoverosta    den kone- ja laitehankinnat liikevaihtoverosta.
15523: maksetaan myös näiden koneiden hinnoissa ( v.       Perusteita ei löydy sille, miksi toisen elinkei-
15524: 1977 62% ja v. 1978 65% ). Kaikkiaan maa-           non kone- ja laitehankinnat olisivat verosta va-
15525: talouskoneista maksettu liikevaihtovero oli         paat, mutta toisen elinkeinon harjoittajan olisi
15526: vuonna 1978 lähes 200 milj. markkaa.                veroa maksettava.
15527:     Liikevaihtoveroprosentin noustessa ja samalla      Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
15528: maatalouskoneiden hintojen kohotessa on liike-      jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
15529: vaihtoverosta muodostunut huomattava kustan-        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15530: nustekijä. Raskaimpana liikevaihtovero tuntuu       seuraavan kysymyksen:
15531: luonnollisesti yksikköhinnaltaan kalleimpien
15532: maatalouskoneiden kohdalla.       Keskikokoisen              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15533: traktorin hintaan sisältyy nykyisin liikevaihto-           ryhtyä maatalouskoneiden vapauttami-
15534: veroa 10 000-15 000 markkaa ja keskikokoi~                 seksi liikevaihtoverosta?
15535:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1980.
15536: 
15537:                                           Hannu Tenhiälä
15538: 
15539: 
15540: 
15541: 
15542: 088001230B
15543: 2                                            1980 vp.
15544: 
15545: 
15546: 
15547: 
15548:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15549: 
15550:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edellä esitetyn perusteella voidaan siis to-
15551: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       deta, että teollisuuden kone- ja laiteinvestoin-
15552: olette 21 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-       tien · vapauttamiseen liikevaihtoverosta on ollut
15553: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sellaisia erityisiä syitä, joita esimerkiksi kau-
15554: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     pan, liikenteen tai maatalouden käyttämien ko-
15555: Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       neiden ja laitteiden kohdalla ei ole. Lisäksi on
15556: myksestä n:o 492:                                   huomattava, että elintarvikkeiden kotimaisiin
15557:                                                     hintoihin ei sanottavasti sisälly liikevaihtoveroa,
15558:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ~en johdosta, että sille teollisuus- ja kauppapor-
15559:        ryhtyä maatalouskoneiden vapauttami-         taalle, joka ostaa maatalouden tuotteita, on lii-
15560:        seksi liikevaihtoverosta?                    kevaihtoverotuksessa myönnetty oikeus ostovä-
15561:                                                     hennyksen eli ns. alkutuotevähennyksen tekemi-
15562:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      seen maidon osalta jopa 1.9 kertaisena ja lihan
15563: vasti seuraavaa:                                    osalta puolitoistakertaisena. Viennin yhteydessä
15564:     Kysymyksen perusteluosassa on esitetty, ettei   tämä alkutuotevähennysetuus tosin on valtiolle
15565: löydy perusteita sille, miksi yhden elinkeinon      palautettava. Maataloudessa käytettävät lannoit-
15566: eli teollisuuden kone- ja laitehankinnat on va-     teet on myös vapautettu liikevaihtoverosta.
15567: pautettu liikevaihtoverosta, mutta toisen eli           Maatalouden erityisalasuhteet on siten liike-
15568: maatilatalouden vastaavat hankinnat eivät ole.      vaihtoverojärjestelmässä pyritty ottamaan huo-
15569: Ensinnäkin on syytä todeta, että kaikkia teolli-    mioon erityisjärjestelyin. Maatalouskoneiden
15570: suuden kone- ja laiteinvestointeja ei ole vapau-    rinnastaminen teollisuuskoneisiin ja niiden
15571: tettu liikevaihtoverosta, vaan vapauttaminen        vapauttaminen liikevaihtoverosta niin kuin
15572: koskee vain varsinaisessa tuotantotoiminnassa       teollisuuskoneiden osalta on             tapahtunut,
15573: käytettäviä koneita ja laitteita. Tällaisina ko-    olisi     s1ta   pa1ts1    liikevaihtoveroteknisesti
15574: neina voidaan pitää vain välittömästi valmistus-    ylivoimaista. Tämä johtuu siitä, että maa-
15575: toimintaan liittyviä koneita ja laitteita. Henki-   tilatalouden harjoittajat eivät ole liikevaih-
15576: lö-, paketti- tai kuorma-autoihin ei vapautusta     toverovelvollisia. Tämän vuoksi maatalous-
15577: siksi voida soveltaa. Vapautus, joka tällä het-     koneita ei voitaisi vapauttaa liikevaihtoverosta
15578: kellä rajoittuu kolmasosaan verosta, ei siten       antamalla maatilatalouden harjoittajille vastaa-
15579: käsitä kaikkia teollisuuselinkeinonkaan koneita,    vanlaista koneiden ostohinnan vähennysoikeutta
15580: vaan on suppea-alainen ja lisäksi vain määrä-       kuin teollisuuden harjoittajille.
15581: aikainen. Syynä verovapauden käyttöön otta-             Maatalouskoneiden rinnastamista teollisuus-
15582: miselle vuonna 1978 ja sen rajoittamiselle vain     koneisiin ja niiden vapauttamista tähän vedoten
15583: tuotannollisiin kone- ja laiteinvestointeihin oli   liikevaihtoverosta, ei voida nykyisessä tilantees-
15584: pyrkimys käynnistää juuri teollisuuden inves-       sa, jossa kaikki muut kuin teollisuuden tuotan-
15585: tointi- ja tuotantotoimintaa ja parantaa työlli-    nolliset koneet ja laitteet ovat täyden liikevaih-
15586: syyttä vallinneen matalasuhdanteen aikana. Ve-      toveron alaisia, perustella suhdannepoliittisilla
15587: rovapauden rajoittamista vain teollisuuden ko-      tai verotuksellisillakaan syillä.
15588: neisiin ja laitteisiin voidaan lisäksi perustella     Maatalouskoneiden kallistumisen johdosta
15589: sillä, että vientituotteitamme rasittava piilevä    on maa- ja metsätalousministeriö viime
15590: liikevaihtovero muodostuu suurelta osin juuri       keväänä asettanut toimikunnan, jonka teh-
15591: teollisuuden kone- ja laiteinvestoinneistaan mak-   tävänä on selvittää valtiovallan käytettä-
15592: samasta liikevaihtoverosta.                         vissä olevat keinot hillitä maatalouden
15593:                                           N:o 492.                                              3
15594: 
15595: kone- ja laitekustannusten nousua.        Kun    maatalouden tuotantokustannusten alentamiseen
15596: niin liikevaihto- kuin tuloverotuskin on         verotuksellisin toimenpitein. Maatalouden tuo-
15597: yksi maatalouskoneiden hinnanmuodostukseen       tantokustannuksia joutuu muun ohella selvitte-
15598: vaikuttava tekijä, joutuu toimikunta selvittä-   lemään myös hiljattain asetettu toimikunta, jon-
15599: mään myös missä määrin verotukselliset keinot    ka tehtävänä on laatia ehdotus uudeksi maata-
15600: ovat käyttökelpoisia tai sopivia kustannusten    loustulolaiksi. Maatalouskoneiden kallistumisen
15601: nousun estämiseksi. Lisäksi on syytä todeta,     johdosta mahdollisesti tarvittaviin toimenpitei-
15602: että valtioneuvosto on viime kesänä asettanut    siin on näin ollen asianmukaista ottaa kanta
15603: maatalousverokomitean, jonka tehtävänä on sel-   vasta sanottujen selvitysten ensi vuoden puo-
15604: vittää maatalouden verojärjestelmän uudistami-   lella valmistuttua.
15605: sen tarve kiinnittämällä huomiota muun muassa
15606:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1980.
15607: 
15608:                                                                   Ministeri Pirkko Työläjärvi
15609: 4                                            1980 vp.
15610: 
15611: 
15612: 
15613: 
15614:                           T i 11 R i k s da g en s , H e-rr T al m a n.
15615:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Med stöd ~v det ovan anförda kan det så-
15616: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ledes konstateras, att för befriandet av indrist~
15617: velse av den 21 oktober 1980 tili vederbörande      rins investeringar i maskiner och ano~dpingar
15618: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      från omsättningsskatt funnits sådana särskilda
15619: jande. av riksdagsman Tenhiälä undertecknade        skäl, som inte är för handen i fråga om de mas-
15620: spÖtsinål nr 492: . . .                             kiner och anordningar som används inom t.ex.
15621:                                                     handel, trafik eller lantbruk. Vidare bör det
15622:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      beaktas, att i de inhemska livsmedelspriserna
15623:        ta för att befria lantbruksmaskiner från     inte ingår omsättningsskatt i nämnvärd ut-
15624:        omsättningsskatt?                            sträckning, till följd av att den industri och de
15625:                                                     handelsled som köper lantbruksprodukter vid
15626:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       omsättningsbeskattningen beviljats rätt till in-
15627: samt anföra följande:                               köpsavdrag eller ett så kallat primärproduktav-
15628:     I spörsmålets motiveringsdel har anförts att    drag, som i fråga om mjölk är 1.9 och i fråga
15629: det inte kan motiveras att en näringsgrens, dvs.    om kött 1.5. Vid export skall denna avdrags-
15630: industrins anskaffningar av maskiner och an-        förmån visserligen återbetalas till staten. De
15631: ordningar är befriade från omsättningsskatt         gödselmedel som används i lantbruket är också
15632: medan en annan näringsgrens, dvs. lantbrukets,      befriade från omsättningsskatt.
15633: inte är det. För det första är det skäl att             Lantbrukets spedella förhållanden har således
15634: konstatera, att alla industrins anskaffningar av    beaktats i omsättningsskattesystemet genom
15635: maskiner och anordningar inte är befriade från      specialarrangemang. Dessutom vore det skatte-
15636: omsättningsskatt utan endast maskiner och an-       tekniskt omöjligt att jämställa lantbruksmaski-
15637: ordningar, som används i den egentliga produk-      ner med industrimaskiner och befria dem från
15638: tionen. Som sådana maskiner kan endast anses        skatt som är fallet med industrins maskiner.
15639: maskiner och anordningar, som direkt ansluter       Orsaken är den, att lantbrukarna inte är om-
15640: sig till tillverkningsprocessen. Person-, paket-    sättningsskattskyldiga.      Lantbruksmaskinerna
15641: och lastbilar är t.ex. inte befriade från skatt.    kunde således inte befrias från omsättningsskatt
15642: Befrielsen, som för närvarande inskränker sig       genom att lantbrukarna ges motsvarande rätt
15643: till en tredjedel av skatten, omfattar sålunda      att göra avdrag från maskinernas inköpspris
15644: inte alla maskiner inom industrin, utan den är      som den industriidkarna har.
15645: snäv och dessutom stadgad endast för viss tid.          I dagens situation, då alla utom industrins
15646: En orsak till att skattefrihet infördes år 1978     maskiner och anordningar är belagda med full
15647: och att den begränsades endast till investeringar   omsättningsskatt, är det varken av konjunktur-
15648: i maskiner och anordningar som används inom         politiska eller av beskattningsmässiga orsaker
15649: produktionen, var att man ville stimulera in-       motiverat att jämställa lantbrukets maskiner
15650: dustrins investeringar och produktion och däti-     med industrins och att sålunda befria dem från
15651: genom förbättra sysselsättningen under den låg-      omsättningsskatt.
15652: konjunktur som då var rådande. Den omstän-              På grund av att lantbruksmaskinerna blir allt
15653: digheten att skattefriheten inskränktes till in-    dyrare har jord- och skogsbruksministeriet se-
15654: dustrins maskiner och anordningar kan vidare        naste vår tillsatt en kommission med uppgift
15655: motiveras med att den dolda omsättningsskatt         att utreda vilka medel statsmakten förfogar
15656: som belastar våra exportprodukter, till stor del     över att hejda stegringen av lantbrukets maskin-
15657: härrör sig just från den omsättningsskatt som        och anordningskostnader. Emedan såväl omsätt-
15658: industrin betalar på sina investeringar i maski-     nings- som inkomstbeskattningen är faktorer
15659: ner och anordningar.                                 som påverkar lantbruksmaskinernas prisbild-
15660:                                            N:o 492.                                             5
15661: 
15662: ning, måste kommissionen också utreda i viiken    nan nyligen tilisatt kommitte, vars uppgift är
15663: mån beskattningsmässiga medel lämpligen kan       att uppgöra ett förslag tili ny lantbruksin-
15664: användas för att hejda kotsnadsstegringen. Där-   komstlag, har som en av sina uppgifter att
15665: till är det skäl att konstatera, att statsrådet   utreda lantbrukets produktionskostnader. Av
15666: förra sommaren har tillsatt en lantbruksskatte-   denna anledning är det skäl att taga ställning
15667: kommitte, vars uppgift är att utreda behovet      tili eventuella nödvändiga åtgärder med anled-
15668: av att förnya lantbrukets skattesystem, med       ning av lantbruksmaskinernas prisstegring först
15669: hänsyn tili bl.a. en sänkning av produktions-     efter det att ifrågavarande utredningar färdig-
15670: kostnaderna genom skatteåtgärder. Även en an-     ställts i början av nästa år.
15671:      Helsingfors den 24 november 1980.
15672: 
15673:                                                                    Minister Pirkko Työläjärvi
15674: 
15675: 
15676: 
15677: 
15678: <l88001230B
15679:                                                 1980 vp.
15680: 
15681: Kirjallinen kysymys n:o 493.
15682: 
15683: 
15684: 
15685: 
15686:                                     Holvitie ym.: Turun yliopistollisen keskussairaalan hankinnoista.
15687: 
15688: 
15689:                           Ed u s kunnan Herra              Puhe m i e he 11 e.
15690: 
15691:     Turun yliopistollisesta keskussairaalasta on       hyväksytty vanhojen, aivan alustavien arvioiden
15692: rakennettu vasta osa. Suurin osa sen toiminnas-        perusteella vuodelle 1981 vain 18 mmk:n mää-
15693: ta tapahtuu edelleen vanhoissa, osin hyvinkin          räisenä. Kun rakentamissopimukset oli jo teh-
15694: puutteellisissa tiloissa, joista osa on rakennettu     ty suunnilleen alustavan kustannusarvion puit-
15695: viime vuosisadalla. Tämän vuoksi, ja kun               teissa ja työt käynnissä, jouduttiin sairaalassa
15696: suunnitellun II rakennusvaiheen toteutumisesta         toteamaan, että kustannusarvion mukaan 11
15697: ei ole tietoa, on sairaalan ollut pakko turvau-        mmk:n kiinteiden kojeiden ja irtaimiston han-
15698: tua osaratkaisuihin ja rajallisiin saneeraustoi-       kintaan jäi sanotun summan puitteissa vain n.
15699: menpiteisiin voidakseen edes jossain määrin            2 mmk. Lääkintöhallituksesta myöhemmin saa-
15700: tyydyttää sille yliopistollisena keskussah·aalana      dun ohjeen mukaan vajaus tulisi kattaa käyttö~
15701: asetetut toiminnalliset vaatimukset.                   menoina. Sairaala onkin saamansa ohjeen mu-
15702:     Sairaalassa suoritetaan parhaillaan ns. A-sai-     kaisesti alistanut hankintaohjelmat perustamis-
15703: raalan pohjalcerrosten saneerausta laajempien          ja käyttökustannuksina. Niitä ei ole kuitenkaan
15704: ja toiminnallisesti parempien tilojen saamiseksi       hyväksytty. Kun lisäksi lääninhallitus on pa-
15705: mm. ensiapupoliklinikalle, jonka tilat ovat ol-        lauttaessaan sairaanhoidon alueellisen suunnitel-
15706: leet suorastaan potilasturvallisuutta vaaranta-        man vuosille 1981-85 ilmoittanut, että piirin
15707: vat, sekä kliinisfysiologiselle laboratoriolle, jon-   12 sairaalan kaikkia hankkeita ja hankintoja
15708: ka toimintaedellytysten parantaminen on välttä-        varten vuodelle 1981 voidaan käyttömenoihin
15709: mätöntä esimerkiksi valtakunnallisessa suunni-         osoittaa vain 11,7 mmk, josta on jo etukäteen
15710: telmassa sairaalan tehtäväksi annetun sepelvalti-      sidottu muihin kuin TYKS:n hankkeisiin n. 4
15711: moihin kohdistuvan leikkaustoiminnan tehosta-          mmk, ollaan mainitun A-sairaalan pohjakerros-
15712: miselle. Sairaalan esityksestä hyväksyi sosiaali-      ten saneerauksen kohdalla ajautumassa täydel-
15713: ja terveysministeriö, asian oltua valtioneuvos-        liseen umpikujaan. Sairaala ottaa lähipäivinä
15714: ton käsiteltävänä, päätöksellään 18. 1. 1979           vastaan osan tiloista osan valmistuessa myö-
15715:  (DN:o 156/632/79) edellä mainitun laajen-             hemmin. Kun tilojen vaatimaa laite- ja irtaimis-
15716: nus- ja saneeraustyön aloittamisen sairaalan           tohankintaohjelmaa ei ole hyväksytty eikä nii-
15717: omalla rahoituksella. Pyytäessään aloituslupaa         den valtionosuuden maksamiseen olisi maini-
15718: ilmoitti sairaala hankkeen kustannusarvioksi           tuista syistä määrärahaakaan, ei tilojen vaati-
15719: 25,9 mmk (rak.indeksi IX/77 175.3). Sama               maan laite- ja irtaimistohankintaan ole voitu
15720: kustannusarvio oli sisältynyt 15. 3. 1978 hyväk-       ryhtyä. Täten sairaala, jossa on muutoinkin ko-
15721: syttäviksi alistettuihin luonnospiirustuksiin ja       va puute toimintatiloista, joutuu laitteiden ja
15722: sairaanhoidon alueelliseen suunnitelmaan vuo-          irtaimiston puuttuessa pitämään tyhjinä tai
15723:  siksi 1979-83, jonka lääkintöhallitus oli vah-        varsin vajaakäyttöisinä valmistuvat saneeratut
15724:  vistanut jo 1. 11. 1978. Luvan saatuaan solmi         tilat. Tämä vaikeuttaa potilaiden hoitoa ja es-
15725:  sairaala rakentamisen edellyttämät urakkasopi-        tää esimerkiksi valtakunnallisessa suunnitelmas-
15726:  mukset ja aloitti työt. Runsaat viisi kuukautta       sa edellytettyä sepelvaltimoleikkausten tehosta-
15727:  myöhemmin eli 28. 5. 1979 ilmoitti lääkintöhal-       mista, jota varten suunnitelmissa on osoitettu
15728:  litus (DN:o 2035/621/78), että hanke on to-           viratkin.
15729:  teutettava 18 mmk:n puitteissa. Se viittasi edel-        Käyttömenoihin osoitettu, kerrotun määräi-
15730:  lä mainitun hyväksymispäätöksen jälkeen eli           nen summa punn kaikkien sairaaloiden hank-
15731:  25. 1. 1979 tehtyyn valtioneuvoston periaate-         keita ja hankintoja varten on niin vähäinen,
15732:  päätökseen sairaanhoitolaitosten rakentamisoh-        että sen puitteissa ei pystytä ylläpitämään edes
15733:  jelmaksi 1979-1988, jossa sanottu hanke on            sairaaloiden nykyistä tasoa, koska sillä ei voida
15734: 0880011891
15735: 2                                              1980 vp.
15736: 
15737: tyydyttää loppuun käytettyjen laitteiden uusi-        rakentamisohjelmaa vuosille 1979-88 ei ole
15738: mistarvetta. Tilannetta pahentaa lisäksi se, että     tarkistettu välttämättömäksi osoittautuneelta-
15739: sairaaloille annetaan valtakunnallisissa suunni-      kaan osalta eikä edes korjattu edellä kerrottua
15740: telmissa lisää uusia velvoitteita ilman, että niil-   TYKS:n A-sairaalan pohjakerrosten saneerauk-
15741: le osoitetaan vastaavia voimavaroja. Samaan           sen kustannusarviovirhettäkään, vaan vaikeudet
15742: suuntaan vaikuttavat valvovien viranomaisten          pyritään ratkaisemaan siirtämällä rakentamis-
15743: as.ettamat lisääntyvät turvallisuus- ym. vaati-       ohjelmaan kuuluvia hankkeita käyttömenoihin,
15744: mukset. Viimemainituista seikoista johtuen ovat       joihin ei kuitenkaan ole osoitettu vastaavasti
15745: TYKS:n mahdollisuudet sädehoidon antamiseen           lisää varoja. Vastaavia sairaalalaitosten vaikeuk-
15746: rajoittuneet samanaikaisesti, kun hoidon tarve        sia esiintyy maan eri keskussairaalapiireissä.
15747: on huomattavasti kasvanut. Välttämättä tarvit-          · Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
15748: tavaa uutta syväsädehoitolaitetta ei kuitenkaan       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
15749: pystytä suunnitelmissa osoitettujen määräraho-        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
15750: jen puitteissa hankkimaan eikä myöskään lop-          si seuraavan kysymyksen:
15751:  puun kuluvia laitteita uusimaan.
15752:     Lääninhallituksen palauttaessa sairaanhoidon                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15753:  alueellisen suunnitelman vuosille 1981-85 on                 ryhtyä maamme sairaalalaitoksen välttä-
15754: palautteesta selvinnyt, että TYKS:n tontilla                  mättömien uudistus- ja uusimistarpeiden
15755: olevan; sopimuksen mukaan sairaalan käyttöön                  tyydyttämiseen osoitettujen voimavaro-
15756:  tulevan entisen sairaanhoito-oppilaitoksen sa-               jen huomattavaksi lisäämiseksi ja erityi-
15757:  neeraushanke, joka piti aloittaa 1981, on koko-              sesti Turun yliopistolliselle keskussai-
15758: naan poistettu suunnitelmasta. Tämä merkitsee,                raalalle ohjatravien määrärahojen korot-
15759:  että tyhjillään seisovan rakennuksen käyttöön-               tamiseksi siten, että siellä saneerattaviin
15760:  ottoa, jolloin piti mm. toteuttaa valtakunnalli-             tiloihin saadaan toiminnan edellyttämät
15761:  sen suunnitelman velvoite psykiatrian vuode-                 laitteet ja irtaimisto, että sädehoidon
15762:  osaston perustamisesta, ei voida toteuttaa, vaan             laitteet saadaan hoitoturvallisuuden vaa-
15763:  lämpimänä pidettävä rakennus seisoo oppilai-                 timuksen mukaisiksi ja että tyhjänä ole-
15764:  den pukeutumistilaa lukuunottamatta tyhjillään.              va entinen sairaanhoito-oppilaitos voi-
15765:  Kerrottujen vaikeuksien sanotaan johtuvan sii-               daan ottaa suunnitelmien mukaisesti
15766:  tä, että edellä mainittua sairaanhoitolaitosten               sairaalakäyttöön?
15767:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1980.
15768: 
15769:           Tapio Holvitie                 Toivo T. Pohjala                Ilkka Kanerva
15770:           Lauri Palmunen                 Mikko Rönnholm                  Matti Pelttari
15771:           Pekka Vennamo                  Sauli Hautala                   Arto Lampinen
15772:           Jacob Söderman                 Reino Breilin                   Anna-Liisa Jokinen
15773:           Mikko Elo                      Heli Astala                     Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
15774:           Aila Jokinen                   Heikki Perho                    Ensio Laine
15775:           Aulis Juvela                                                   Paula Eenilä
15776:                                               N:o 493
15777: 
15778: 
15779: 
15780: 
15781:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15782: 
15783:    V aitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa    miskustannuksina toteutettaviin hankintoihin on
15784: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vuodelle 1981 varattu noin 6,3 miljoonan mar-
15785: olette 21 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-       kan kustannuksia vastaava valtionosuus. Muut
15786: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tarpeelliset hankinnat toteutetaan käyttökus-
15787: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tannuksina vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon
15788: Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      esitetyn asianomaisen määrärahan puitteissa.
15789: symyksestä n:o 493:                                     Sädehoitolaitteita on valtakunnassa verrattain
15790:                                                      paljon. Laitteet ovat hinnaltaan kalliita ja ne
15791:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       joudutaan uusimaan keskimäärin vähintään 15
15792:        ryhtyä maamme sairaalalaitoksen välttä-       vuoden välein. Tarkoituksenmukaisen hankin-
15793:        mättömien uudistus- ja uusimistarpeiden       ta- ja uusimisjärjestyksen aikaansaamiseksi
15794:        tyydyttämiseen osoitettujen voimavaro-        työskentelee parhaillaan lääkintöhallituksen
15795:        jen huomattavaksi lisäämiseksi ja erityi-     asettama työryhmä, joka kartoittaa laitekannan
15796:        sesti Turun yliopistolliselle keskussai-      ja uusimistarpeen. Työryhmän työ valmistuu
15797:        raalalle ohjattavien määrärahojen korot-      vuoden 1981 alkupuolella. Kokonaisselvityksen
15798:        tamiseksi siten, että siellä saneerattaviin   valmistuttua voidaan laitehankinnat toteuttaa
15799:        tiloihin saadaan toiminnan edellyttämät       väestön tarpeet ja laitteiden käyttöikä sekä ra-
15800:        laitteet ja irtaimisto, että sädehoidon       hoitusmahdollisuudet huomioon ottaen.
15801:        laitteet saadaan hoitoturvallisuuden vaa-        Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on
15802:        timuksen mukaisiksi ja että tyhjänä ole-      parhaillaan päätösvaiheessa nk. A-sairaalan poh-
15803:        va entinen sairaanhoito-oppilaitos voi-       jakerroksen saneeraus. Sitä ennen toteutettiin
15804:        daan ottaa suunnitelmien mukaisesti           sairaalan toimenpidetilojen laajennus. Entisen
15805:         sairaalakäyttöön?                            sairaanhoito-opiston tilat ovat kuntainliiton il-
15806:                                                      moituksen mukaan seuraavina saneerausvuoros-
15807:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sa. Tältä osin asia ei ole vielä ollut sosiaali-
15808: vasti seuraavaa:                                     ja terveysministeriön käsittelyssä.
15809:    Turun yliopistollisen keskussairaalan esitys         Koko maan sairaalalaitoksen osalta on huo-
15810: Turun yliopistollisen keskussairaalan A-sairaa-      lehdittu siitä, että sairaaloiden kuntainliittojen
15811: lan saneerauksen kiinteiden kojeiden ja laittei-     toimintasuunnitelmissa hyväksyttyjä laitteiden
15812: den sekä irtaimiston hankintaohjelmasta on par-      uudistus- ja uusimisohjelmia voidaan toteuttaa.
15813: haillaan käsittelyssä lääkintöhallituksessa. Han-    Mikäli hyväksyttyjen ohjelmien lisäksi jää pe-
15814: kinnoista osa on luonteeltaan perustamiskus-         rusteltuja lisätarpeita, sosiaali- ja terveysminis-
15815: tannusluonteista uushankintaa ja osa käyttökus-      teriö tulee asiaa erikseen käsittelemään lääkin-
15816: tannusluonteista laitteiden uusintaa. Perusta-       töhallituksen esityksen pohjalta.
15817:       Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1980.
15818: 
15819:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinilelea Luja-Penttilä
15820: 4                                           1980 vp.
15821: 
15822: 
15823: 
15824: 
15825:                          T i 11   Ri k sda gen s    Herr      T a 1 m a n.
15826: 
15827:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      en statsandel som motsvarar kostnader för ca
15828: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      6,3 milj. mark. Övriga nödiga anskaffningar
15829: av den 21 oktober 1980 tili vederbörande           verkställs såsom driftskostnader inom ramen
15830: medlem av statsrådet översänt avskrift av          för det anslag som föreslås i statsverksproposi-
15831: följande av riksdagsman Holvitie m. fl. under-     tionen för år 1981.
15832: tecknade spörsmål nr 493:                             Det finns ett relativt stort antal strålbe-
15833:                                                    handlingsanordningar i landet. Anordningarna
15834:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     är dyra och de måste förnyas i genomsnitt vart
15835:        ta för en betydande ökning av de re-        15 år. En av medicinalstyrelsen tillsatt arbets-
15836:        surser som anslagits för att tilifreds-     grupp arbetar för närvarande med att kartlägga
15837:        ställa nödvändiga förnyelse- och om-        anordningsbeståndet och förnyelsebehovet i
15838:        byggnadsbehov inom sjukhusväsendet i        syfte att åstadkomma en ändamålsenlig an-
15839:        vårt land och i synnerhet för att höja      skaffnings- och förnyelseordning. Arbetsgrup-
15840:        de anslag som avser universitetscentral-    pens arbete blir färdigt i början av år 1981.
15841:        sjukhuset i Åbo så, att man tili de ut-     När helhetsutredningen blivit färdig kan an·
15842:        rymmen som där saneras får sådana an-       ordningsanskaffningarna göras med beaktande
15843:        ordningar och sådant lösöre som verk-       av befolkningens behov och anordningarnas
15844:        samheten förutsätter, att strålbehand-      livslängd samt finansieringsmöjligheterna.
15845:        lingsanordningarna fås i ett skick som         Vid Åbo universitetscentralsjukhus slutförs
15846:        fyller vårdsäkerhetskraven och att den      som bäst en sanering av det s.k. A-sjukhusets
15847:        förra sjukvårdsläroanstalten i enlighet     bottenvåning. Före detta utbyggdes sjukhusets
15848:        med planerna kan tas i sjukhusbruk?         behandlingsutrymmen. Enligt uppgift från kom-
15849:                                                    munalförbundet står den förra sjukvårdsläroan-
15850:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      staltens utrymmen som följande i turen att sa-
15851: samt anföra följande:                              neras. Tili denna del har ärendet ännu inte
15852:    Åbo universitetscentralsjukhus' förslag tili    behandlats i social- och hälsovårdsministeriet.
15853: program för anskaffning av fasta apparater och        Med tanke på sjukhusväsendet i hela landet
15854: anordningar samt lösöre i anslutning tili sa-      har man ombesörjt, att de förnyelse- och om-
15855: neringen av Åbo universitetscentralsjukhus A-      byggnadsprogram som godkänts i verksamhets-
15856: klinik behandlas som bäst i medicinalstyrelsen.    planerna för kommunalförbunden för sjukhus
15857: Av anskaffningarna utgör en del nyanskaff-         kan genomföras. I fall det utöver de godkända
15858: ningar av anläggningskostnadskaraktär och en       programmen kvarstår motiverade tilläggsbehov,
15859: del anordningsförnyelser av driftskostnadsnatur.   kommer social- och hälsovårdsrninisteriet att
15860: För år 1981 har för anskaffningar, som verk-       särskilt behandla ärendet på basen av medi-
15861: ställs såsom anläggningskostnader, reserverats     cinalstyrelsens förslag.
15862:      Helsingfors den 20 november 1980.
15863: 
15864:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
15865:                                                1980 vp.
15866: 
15867: Kirjallinen kysymys n:o 494.
15868: 
15869: 
15870: 
15871: 
15872:                                   Ronkainen ym.: Elossa olevien sikiöiden käyttämisestä lääketie-
15873:                                      teellisiin tarkoituksiin.
15874: 
15875: 
15876:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
15877: 
15878:     Hollantilainen lehtimies Hans Perukel otsi-      kärintoimen harjoittamista Suomessa. Ei ole us-
15879: koi kalifornialaisessa Globe-lehdessä olleen ar-     kottavaa, ettei lääkintöhallitus olisi ollut tietoi-
15880: tikkelinsa, joka käsitteli Suomessa abortoiduilla    nen USA:n hallituksen kanssa yhteistoiminnas-
15881: lapsilla tehtyjä kokeita, seuraavasti: "Abortti-     sa suoritettavista kokeista. Siksi on käsittämä-
15882: lapsia pidetty elossa hirvittäviä kokeita varten."   töntä, ettei lääkintöhallitus ole tarttunut asiaan.
15883: Perukel kirjoittaa jonkun laboratoriohoitajan        Edelleen on käsittämätöntä, ettei Turun yli-
15884: nähneen suomalaisen tutkijan, tohtori Martti         opistollisen keskussairaalan eettinen toimikun-
15885: Kekomäen johdolla tehtäviä kokeita. Tapahtu-         takaan ole asiaan puuttunut.
15886: masta Perukel kertoo Apu-lehden suomennok-              Voimassa oleva aborttilaki on elämää tuhoa-
15887: sen mukaan: "Tutkijat ottivat lapsen keskos-         va, eikä sitä suojeleva, mikä olisi lääkärietiikan
15888: kaapista. Lapsi eli yhä. Se oli poika, jolla oli     mukaista. Nyt Turussa esille tulleet asiat osoit-
15889: kehittynyt vartalo, kädet, jalat, suu, korvat.       tavat, että lain eettinen sisältö on muutenkin
15890: Tutkijat leikkasivat sikiön vatsan auki. He sa-      olematon, koska se sallii suoranaisen raakuu-
15891: noivat tahtovansa sikiön maksan. Lasta ei nu-        den harjoittamisen.
15892: kutettu, kun sen vatsa avattiin."                       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
15893:     Lehti antaa ymmärtää, että kokeet tehdään        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
15894:  "kohdemaaksi" valitussa Suomessa sen tähden,        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
15895: että Suomen aborttilainsäädäntö on niin vapaa-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen
15896: mielinen. Toimeksiantajana ja rahoittajana näyt-     kysymyksen:
15897:  tää olevan USA:n hallitus ja kokeita on johta-
15898: nut tohtori Peter Adams Ohion Clevelandista.                    Onko Hallituksen mielestä oikein, et-
15899:     Hirvittävien kokeiden perustana on ollut aja-            tä abortoituja, vielä elossa olevia sikiöi-
15900:  tus, että kun sikiö joka tapauksessa hävitetään,            tä käytetään lääketieteellisiin tarkoituk-
15901:  sitä voidaan käyttää yhteiskunnan hyväksi. Äi-              siin, vieläpä ilman nukutusta tai puu-
15902:  dit eivät ole olleet tietoisia sikiöidensä kohta-           dutusta,
15903:  loista.                                                        etteivät lääkintöhallitus ja Turun yli-
15904:     Lain mukaan Suomessa ei saa eläimillekään                opistollisen keskussairaalan eettinen toi-
15905:  tuottaa tarpeettomasti tuskaa, ja nyt Turussa               mikunta ole puuttuneet asiaan;
15906: on eläviä, abortin kautta kuolemaan tuomittu-                   aikooko Hallitus antaa pikaisesti
15907:  ja lapsia silvottu ilman nukutusta tai puudutus-            aborttilakiin sellaisen muutoksen, joka
15908:  ta ja käytetty lääketieteellisiin kokeisiin. Täl-           estää tällaiset kokeet, ja
15909:  lainen toiminta on mielestämme moraalitonta                    aikooko Hallitus muutenkin tiuken-
15910:  ja tuomittavaa.                                             taa abortti~wkia niin, että se suojelee
15911:     Lääkintöhallituksen tehtävänä on valvoa lää-             elämää eettisten näkökohtien mukaan?
15912:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1980.
15913: 
15914:          Olavi Ronkainen                Sauli Hautala                   Väinö Rautiainen
15915:          Erkki Korhonen                 Antero Juntumaa                 Impi Muroma
15916:          Ulla Järvilehto                Asser Stenbäck                  Esko Almgren
15917:                                         Jorma Fred
15918: 
15919: 0880011902
15920: 2                                               1980 vp.
15921: 
15922: 
15923: 
15924: 
15925:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15926: 
15927:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-             Kirjallisessa kysymyksessä esitetyn sikiöiden
15928: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           käyttämistä lääketieteellisiin tarkoituksiin kos-
15929: mies, olette 29 päivänä lokakuuta 1980 päivä-          kevan asian tutkiminen käynnistyi lääkintöhalli-
15930: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-         tuksen toimesta heti sen jälkeen, kun lääkintö-
15931: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         hallitus 4. 9. 19>80 sai ilmoituksen asiasta. Sel-
15932: sanedustaja Ronkaisen ym. näin kuuluvasta kir-         vittelytyö on kuitenkin vielä kesken eikä lää-
15933: jallisesta kysymyksestä n:o 494:                       kintöhallitus näin ollen ole voinut vielä lausua
15934:              Onko Hallituksen mielestä oikein, et-     asiasta enempää.
15935:          tä abortoituja, vielä elossa olevia sikiöi-      Kysymyksessä lähemmin tarkoitettu toimin-
15936:          tä käytetään lääketieteellisiin tarkoituk-    ta, joka liittyy yksittäiseen tapaukseen, on il-
15937:          siin, vieläpä ilman nukutusta tai puu-        meisesti sattunut yli 10 vuotta sitten. Tällöin
15938:          dutusta,                                      viranomaiset eivät olleet tietoisia ko. kokeista
15939:              etteivät lääkintöhallitus ja Turun yli-   dkä ns. eettisiä toimikuntia vielä ollut 1960-
15940:        . opistollisen keskussairaalan eettinen toi-    70-lukujen vaihteessa, jolloin näitä tutkimuk-
15941:          mikunta ole puuttuneet asiaan;                sia on väitetty suoritetun.
15942:            . aikooko Hallitus antaa pikaisesti            Lääkintöhallitus on 26. 3. 1980 antanut ter-
15943:          aborttilakiin sellaisen muutoksen, joka       veyskeskuksissa ja sairaaloissa tapahtuvasta tut-
15944:          estää tällaiset kokeet, ja                    kimus- ja kehittämistoiminnasta ohjekirjeen,
15945:              aikooko Hallitus muutenkin tiuken-        jossa suositetaan eettisten toimikuntien perus-
15946:          taa aborttilakia niin, että se suojelee       tamista.
15947:          elämää eettisten näkökohtien mukaan?             Sosiaali- ja terveysministeriö ei tässä vaihees-
15948:                                                        sa pidä tarpeellisena aborttilain muuttamista
15949:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kysymyksessä tarkoitetulla tavalla.
15950: vasti seuraavaa:
15951:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1980.
15952: 
15953:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
15954:                                               N:o 494                                                   3
15955: 
15956: 
15957: 
15958: 
15959:                          T i 11   R i k s d a g en s     H err    Ta 1m a n.
15960: 
15961:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen              Undersökningen av det i spörsmålet nämnda
15962: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ärendet rörande användning av foster för me-
15963: av den 29 oktober 1980 till vederbörande med-          dicinska ändamål inleddes på åtgärd av medi-
15964: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        cinalstyrelsen omedelbart efter det medicinal-
15965: av riksdagsman Ronkainen m. fl. undertecknade          styrelsen 4. 9. 1980 fått meddelande om saken.
15966: spörsmål nr 494:                                       Utredningsarbetet är dock ännu på hälft, var-
15967:                                                        för medicinalstyrelsen inte ännu kunnat uttala
15968:           Ar det enligt Regeringens åsikt rätt         sig närmare i ärendet.
15969:        att aborterade, ännu levande foster an-            Den verksamhet som avses i spörsmålet an-
15970:        vänds för medicinska ändamål, t.o.m.            sluter sig till ett enskilt fall, som uppenbarligen
15971:        utan narkos eller bedövning,                    inträffat för över 10 år sedan. Då var myndig-
15972:           att varken medicinalstyrelsen eller          heterna inte medvetna om ifrågavarande försök
15973:        den etiska kommitten vid Åbo univer-            och s.k. etiska kommitteer fanns ännu inte i
15974:        sitetscentralsjukhus har ingripit i saken;      skiftet mellan 1960 och 1970-talen, då dessa
15975:           ämnar Regeringen skyndsamt ändra             undersökningar påstås ha ägt rum.
15976:        abortlagen så, att dylika försök förhind-          Medicinalstyrelsen har 26. 3. 1980 utfärdat
15977:        ras, och                     ·                  direktiv om undersöknings- och utvecklings-
15978:           ämnar Regeringen också i övrigt              verksamheten vid hälsovårdscentraler och sjuk-
15979:        skärpa abortlagen så, att den skyddar           hus. I dessa ingår en rekommendation om
15980:        livet enligt etiska synpunkter?                 grundande av etiska kommitteer.
15981:                                                           Social- och hälsovårdsministeriet anser det
15982:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           inte i detta skede vara behövligt att ändra
15983: samt anföra följande:                                  ahortlagen på det sätt som avses i spötsmålet.
15984:      Helsingfors den 20 november 1980.
15985: 
15986:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
15987:                                                19&0 vp.
15988: 
15989: Kirjallinen kysymys n:o 495.
15990: 
15991: 
15992: 
15993: 
15994:                                  Aila Jokinen ym.: Silmälääkärien vastaanoton yhteydessä sijait-
15995:                                      sevista silmälasiliikkeistä.
15996: 
15997: 
15998:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15999: 
16000:    Viime vuosina on yleistynyt tapa perustaa        omiaan heikentämään asiakkaan valinnanva-
16001: silmälasiliike silmälääkärin vastaanoton yhtey-     pautta. Tästä ja muista edellä mainituista syistä
16002: teen. Muun muassa Suomen Silmäoptikkojen            Suomen Silmäoptikkojen Liitto ry on kehotta-
16003: Liitto on esittänyt asiasta huolestumisensa. Op-    nut jäsenistöään huolehtimaan silmälasiliikkei-
16004: tikot katsovat, että optikon toimenkuvan kan-       den rakenteen järjestämisestä sellaiseksi, eHei
16005: nalta silmälääkärien vastaanottojen yhteydessä      liikkeillä olisi välitöntä yhteyttä silmälääkärien
16006: olevat silmälasiliikkeet vähentävät optikon työ-    vastaanottotiloihin. Liitto on myös toivonut
16007: tä tärkeimmältä osaltaan. Optikot pelkäävät ke-     valtiovallalta lainsäädännöllisiin tai muihin toi-
16008: hityksen johtavan siihen, että optikkojen suo-      menpiteisiin ryhtymistä vapaan kilpailu11 ja ku-
16009: rittamien näkötarkastusten määrä supistuu           luttajien valinnanvapauden turvaamiseksi alal-
16010: olennaisesti.                                       la.
16011:    Optikkojen toimenkuvan kapeneminen edel-             Edellä esittämämme perusteella ja viitaten
16012: lä mainitulla tavalla on optikkojen arvostuksen     valtiopäiväjärjestyben 37 § :n 1 momenttiin esi-
16013: ja työllisyyden kannalta haitallista, kun vaativa   tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16014: silmälasien määräämistehtävä jäisi optikoilta       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16015: kokonaan pois. Optikkojen oma vastuuntunto
16016: olisi myös vaarassa heikentyä, kun he työssään                Onko Hallitus tietoinen niistä haitois-
16017: tottuisivat luottamaan vain silmälääkärin teke-            ta, joita silmälasiliik.keiden perustami-
16018: miin lasimääräyksiin. Lain ja asetusten mukaan-            nen silmälääkärien vastaanottojen yh-
16019: han arviolta noin 75-80 % silmälasien mää-                 teyteen ja potilaiden ohjaaminen sitä
16020: rityksistä voidaan hoitaa optikoiden toimesta.             kautta käyttämään tiettyjen liikkeiden
16021: Ammattikunnan intressissä on luonnollisesti,               palveluksia on aikaansaamassa optikko-
16022: että pääsääntöisesti vain tapaukset, jotka sään-           jen toimenkuvalle, työllisyydelle ja
16023: nösten mukaan kuuluvat silmälääkärien hoidet-              arvostukselle, ja jos on,
16024:  taviksi, ohjataan lääkärien käsiteltäviksi.                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16025:     Kun silmälääkärin tai minkä tahansa elimen             ryhtyä kyseisen ilmiön optikkoliikkei-
16026: määräysvaltaa ryhdytään käyttämään potilaan                den väliselle kilpailulle ja kuluttajien
16027: ohjaamiseksi tiettyyn optikkotoimipisteeseen,              valinnanvapaudelle aiheuttamien rajoi-
16028:  on tasaväkinen kilpailu eri optikkoliikkeiden             tusten lieventämiseksi?
16029:  välillä vaarassa estyä. Kehitys on samalla
16030:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1980.
16031: 
16032:          Aila ] okinen                 Toivo Mäkynen                  Helvi Hyrynkangas
16033:          Tuulikki Petäjäniemi          Helena Pesola                  Timo Ihamäki
16034:          Matti Pelttari                Helge Saarikoski               ] uhani Laitinen
16035:          Tapio Holvitie                Urho Pohto                     Saara Mikkola
16036: 
16037: 
16038: 
16039: 
16040:  0880011913
16041: 2                                            1980 vp.
16042: 
16043: 
16044: 
16045: 
16046:                         Edusku nnan         H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16047: 
16048:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             den väliselle kilpailulle ja kuluttajien
16049: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              valinnanvapaudelle aiheuttamien rajoi-
16050: olette 21 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-             tusten lieventämiseksi?
16051: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
16052: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
16053: edustaja Aila Jokisen ym. näin kuuluvasta kir-      vasti seuraavaa:
16054: jallisesta kysymyksestä n:o 495:                       Lääkintöhallitus on 5. 12. 1979 asettanut
16055:                                                     työryhmän, jonka tehtävänä on kuluvan vuoden
16056:           Onko Hallitus tietoinen niistä haitois-   loppuun mennessä selvittää muun muassa sil-
16057:        ta, joita silmälasiliikkeiden perustami-     mälasien määräämisessä tarpeellisten tutkimus-
16058:        nen silmälääkärien vastaanottojen yh-        ten järjestämistapa ja laatu sekä kehitystarve ja
16059:        teyteen ja potilaiden ohjaaminen sitä        tehdä esitys näönhuollon kehittämisen ja saavu-
16060:        kautta käyttämään tiettyjen liikkeiden       tettujen tulosten jatkuvaksi seuraamiseksi.
16061:        palveluksia on aikaansaamassa optikko-          Lääkintöhallitus tulee tämän työryhmän mie-
16062:        jen toimenkuvalle, työllisyydelle ja         tinnön pohjalta selvittämään näönhuoltokysy-
16063:        arvostuksdle, ja jos on,                     mystä kokonaisuudessaan, jolloin lääkintöhalli-
16064:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tus joutuu ottamaan kantaa myös optikoiden
16065:        ryhtyä kyseisen ilmiön optikkoliikkei-       ja silmälääkärien työnjakoon ja yhteistyöhön.
16066:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1980.
16067: 
16068:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
16069:                                              N:o 495                                                 3
16070: 
16071: 
16072: 
16073: 
16074:                         T i 11   R i k s d a g en s    H err     T a 1m a n.
16075: 
16076:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
16077: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             samt anföra följande:
16078: velse av den 21 oktober 1980 tili vederböran-
16079: de medlem av statsrådet översänt avskrift av             Medicinalstyrelsen har 5. 12. 1979 tillsatt en
16080: följande av riksdagsman Aila Jokinen m. fl.           arbetsgrupp med uppgift att före utgången av
16081: undertecknade spörsmål nr 4 9 5:                      innevarande år utreda bl.a. hur synundersök-
16082:                                                       ningar skall anordnas samt om det föreligger
16083:           Är Regeringen medveten om de olä-           behov att utveckla dessa. Vidare skall arbets-
16084:        genheter optikernas image, sysselsätt-         gruppen framlägga ett förslag tili utvecklande
16085:        ning och status förorsakas av att glas-        av synvården och tili uppföljning av uppnådda
16086:        ögonaffärer grundas i anslutning tili          resultat.
16087:        ögonläkarmottagningar och patienterna             Medicinalstyrelsen kommer att på basen av
16088:        sålunda hänvisas tili att anlita vissa         denna arbetsgrupps betänkande utreda frågan
16089:        affärers tjänster, och om så är fallet,        om synvård i dess helhet. Därvid kommer
16090:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        medicinalstyrelsen också att ta ställning tili
16091:        ta för att lindra de begränsningar som         arbetsfördelningen och samarbetet mellan opti-
16092:        ifrågavarande fenomen innebär för kon-         ker och ögonläkare.
16093:        kurrensen mellan optikeraffärerna och
16094:        konsumenternas valfrihet?
16095:      Helsingfors den 20 november 1980.
16096: 
16097:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
16098:                                               1980 vp.
16099: 
16100: Kirjallinen kysymys n:o 496.
16101: 
16102: 
16103: 
16104: 
16105:                                   Säilynoja: Toiminta-avustusten myöntämisestä liikuntatoimintaa
16106:                                       harjoittaville eläkeläisyhdistyksille.
16107: 
16108: 
16109:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
16110: 
16111:     Runsaan viiden vuoden monipuolisen val-          rastuksiin. Eläkeläisjärjestöjen omasta liikunta-
16112: mistelun jälkeen eduskunnassa hyväksyttiin           toiminnasta on saatu toistuvasti huomattavia
16113: 4. 12. 1979 liikuntalaki. Lailla pyritään luo-       näyttöjä. Sellaisia olivat esimerkiksi Eläkeläi-
16114: maan entistä paremmat edellytykset liikunta-         set ry:n IX Eläkeläispäivien mittavat liikunta-
16115: kulttuurin kehittämiselle. Lain tarkoituksena        näytökset Kemissä kesällä 1980.
16116: :m kehittää liikuntatoimintaa nimenomaan pai-           Eläkeläisjärjestöjen oman liikuntatoiminnan
16117: kallistasolla.                                       kehittämisen suurimpana jarruna on ollut sii-
16118:     Hallitus ehdotti, että valtio myöntäisi kun-     hen tarvittavien varojen vähäisyys. Järjestöt
16119: nille valtionosuutta urheiluseurojen toimintaan      eivät ole antaneet tähän erityistoimintaansa
16120: myörinettävistä avustuksista aiheutuviin kus-        mitään avustusta, minkä vuoksi esimerkiksi
16121: tannuksiin. Valtio voi myös avustaa liikunta-        tarpeellisten liikuntaohjaajien paikkaaminen on
16122: paikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen     ollut vaikeaa.
16123: rakentamista avustuksin tai halpakorkoisin lai-         Liikuntatoimintaa järjestävissä eläkeläisyhdis-
16124: noin. Valtio ryhtyy myös avustamaan valtakun-        tyksissä on nyt suurta epätietoisuutta liikunta-
16125:  nallisia liikuntajärjestöjä.                        lain käytännön merkityksestä. Järjestöt eivät
16126:     Eduskunta totesi hallituksen ehdotukset hy-      tiedä, onko niillä mahdollisuuksia saada lain
16127:  viksi, mutta lisäsi valtionosuuden piiriin kun-     nojalla kunnallista avustusta liikuntatoimin-
16128: :ien oman liikuntatoiminnan järjestämisen.           taansa tai millä edellytyksillä se olisi mahdol-
16129:  Eduskunnan tekemän lisäyksen mukaan kuu-            li~a.             ·         .
16130:  lalle suoritetaan valtionosuutta myös "kunnan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16131:  .iikuntatoimen yleisestä toiminnallisesta kehit-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16132:  :ämisestä aiheutuviin kustannuksiin".               kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
16133:     Lisäyksen tehdessään eduskunnalla oli aja-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16134:  :uksena parantaa sellaisten ihmisten liikuuta-
16135:  nahdollisuuksia, jotka jäävät urheiluseurojen                  Onko liikuntatoimintaa harjoittavilla
16136:   ärjestämän toiminnan ulkopuolelle. Eräs täl-               eläkeläisyhdistyksillä mahdollisuus saa-
16137:  .ainen suuri ryhmä on eläkeläiset.                          da kunnilta valtionosuuteen oikeuttavaa
16138:     Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen kunnis-           toiminta-avustusta, ja siinä tapauksessa,
16139:  ;a toimivat paikallisyhdistykset järjestävät pal-           että se on mahdollista,
16140:   on myös liikuntatoimintaa. Kokemukset ovat                . mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
16141:  )Soittaneet, että juuri eläkeläisten omat jär-              jotta toiminta-avustukseen oikeutetut
16142:   estöt ovat parhaiten onnistuneet järjestämään              eläkeläisjärjestöt satsnrat. tarvittavat
16143:   uuri eläkeläisille sopivaa liikuutatoimintaa ja            tiedot tästä mahdollisuudestaan?
16144:  ;aamaan eläkeläisiä. mukaan liikunnallisiin .har-
16145:      Helsingissä 21 päivänä loka,kuuta ,)980.
16146: 
16147:                                           Vappu Säilynoja
16148: 
16149: 
16150: 
16151: 
16152: 88001235H
16153: 2                                             1980 vp.
16154: 
16155: 
16156: 
16157: 
16158:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16159: 
16160:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myös urheiluseurojen toimintaan myönnettä·
16161: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vistä avustuksista aiheutuviin kustannuksiin.
16162: olette 21 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-          Valtionosuuden saannin edellytyksenä on,
16163: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     että avustus on myönnetty rekisteröidylle pai-
16164: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kalliselle urheiluseuralle, joka kuuluu jäsenen~
16165: Vappu Sallynojan näin kuuluvasta kirjallisesta       johonkin sellaiseen valtakunnalliseen liikunta·
16166: kysymyksestä n:o 496:                                järjestöön, jonka valtioneuvosto on liikuntalaW.
16167:                                                      18 §:n ja liikunta-asetuksen 4 §:n perusteell~
16168:           Onko liikuntatoimintaa harjoittavilla      hyväksynyt liikuntalain nojalla valtionavustust~
16169:        eläkeläisyhdistyksillä mahdollisuus saa-      saamaan oikeutetuksi järjestöksi tai sellaisell(
16170:        da kunnilta valtionosuuteen oikeuttavaa       paikalliselle rekisteröidylle yhdistykselle, jonk~
16171:        toiminta-avustusta, ja siinä tapauksessa,     toiminta sääntöjensä mukaan on pääasiassa lii
16172:        että se on mahdollista,                       kuntaa.
16173:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,          Kunnan asiana on myönnettyjen määräraha
16174:        jotta toiminta-avustukseen oikeutetut         jen puitteissa päättää yksityiskohtaisesti siitä
16175:        eläkeläisjärjestöt salSlvat tarvittavat       mille paikallisyhdistykselle se avustukset jaka:
16176:        tiedot tästä mahdollisuudestaan?              ja kuinka paljon se saamastaan määrärahast:
16177:                                                      käyttää liikuntatoimen yleiseen toiminnalliseer
16178:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kehittämiseen ja liikuntalautakunnan toimin
16179: vasti seuraavaa:                                     nasta aiheutuviin kuljetuskustannuksiin.
16180:    Liikuntalain 8 § :n 1 momentin 3 kohdan              Tätä tarkoitusta varten opetusministeriö or
16181: ja valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvio-           jo tänä keväänä antanut liikuntalain 9 § :n no
16182: esityksen perusteella kunnille suoritetaan vuo-      jalla tarkemmat kuntien valtionosuuksia koske
16183: desta 1981 alkaen valtionosuutta mm. liikunta-       vat määräykset ja ohjeet, joissa on kiinnitett~
16184: toimen yleisestä toiminnallisesta kehittämisestä     erityistä huomiota juuri urheiluseurojen toi
16185: aiheutuviin kustannuksiin. Lainkohdan tarkoi-        minnan ulkopuolelle jäävien ryhmien kutet
16186: tuksena on pyrkiä turvaamaan sellaisten väes-        eläkeiässä olevien liikuntapalvelujen järjestämi
16187: tönosien liikuntatarpeiden tyydyttäminen, jotka      sen tarpeeseen.
16188: jäävät pääosiltaan urheiluseurojen liikuntapal-         Opetusministeriö on kuluvan vuoden aluss:
16189: velujen ulkopuolelle. Tällaisia henkilöitä ovat      lisäksi asettanut toimikunnan, jonka tehtäväni
16190: keski-ikäiset ja eläkeiässä olevat kuntalaiset       on mm. selvittää erityisryhmien liikunnat
16191: sekä niin sanotut erityisryhmät, esimerkiksi         nykytila ja siinä ilmenevät puutteellisuude
16192: vammaiset.                                           sekä tehdä ehdotukset erityisryhmien liikunnat
16193:    Kunnalle voidaan täten myöntää valtion-           järjestämisen mahdollisesti edellyttämistä sää
16194: osuutta sellaisiin kustannuksiin, jotka aiheutu-     döksistä ja ohjeista. Toimikunnan toimiaik
16195: vat liikuntapalvelujen järjestämisestä sellaisille   päättyy 30. 6. 1981 ja tämän jälkeen opetus
16196: kunnan asukkaille, mm. juuri eläkeläisille, joi-     ministeriön mielestä on mahdollisuus arvioid
16197: den liikunnan erityistarpeita ei ole otettu riit-    esim. liikuntalain toimivuutta erityisryhmiet
16198: tävässä määrin huomioon urheiluseurojen toi-         liikunnan kannalta ja tehdä sen jälkeen tarvit
16199: minnassa.                                            tavat johtopäätökset asian tarkoituksenmukai
16200:    Liikuntalain 8 §:n 1 momentin 2 kohdan            seksi hoitamiseksi.
16201: mukaan kunnille suoritetaan valtionosuutta
16202:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1980.
16203: 
16204:                                                                            Ministeri Kalevi Kivistö
16205:                                                 N:o 496                                               3
16206: 
16207: 
16208: 
16209: 
16210:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16211: 
16212:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Förutsättningen för erhållandet av statsandel
16213: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se          är att understödet beviljats tili en registrerad
16214: av den 21 oktober 1980 till vederbörande               lokal idrottsförening, som är medlem i en
16215: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         sådan riksomfattande idrottsorganisation som
16216: jande av riksdagsman Vappu Säilynoja under-            statsrådet på grundvalen av f8 § idrottslagen
16217: tecknade skrifdiga spörsmål nr 496:                    och 4 § idrottsförordningen godkänt såsom
16218:                                                        organisation viiken kan erhålla statsunderstöd
16219:           Har pensionärsföreningar som idkar           enligt idrottslagen eller tili en sådan lokal
16220:        motionsverksamhet möjlighet att för             registrerad förening, vars verksamhet enligt
16221:        sin verksamhet erhålla understöd som            stadgarna huvudsakligen består av idrottsverk-
16222:        berättigar tili statsandel, och om det          samhet.
16223:        är möjligt,                                        Det ankommer på kommunen att inom
16224:           vilk\1 åtgärder ämnar Regeringen             ramen för de beviljade anslagen 1 detalj be-
16225:        vidta för att de pensionärsorganisatio-         sluta om tili vilka lokalföreningar den utdelar
16226:        ner, som är berättigade till verksamhets-       understöden och en hur stor del av det er-
16227:        understöd skulle få vetskap om denna            hållna anslaget den använder för idrottsväsen-
16228:        möjlighet?                                      dets allmänna funktionella utvecklande och för
16229:                                                        transportkostnader föran1edda av idrottsnämn-
16230:     Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-         dens verksamhet.
16231: samt anföra följande:                                     För detta ändamål har undervisningsministe-
16232:     På grundvalen av 8 § 1 mom. 3 punkten              riet redan denna vår med stöd av 9 § idrotts-
16233: idrotts1agen och propositionen angående stats-         lagen utfärdat närmare bestämmelser om och
16234: förslaget för år 1981 erläggs tili kommunerna          direktiv för kommuners statsandelar, i vilka
16235: fr.o.m. 1981 statsande1 bl. a. för kostnader           man har fäst särski1d uppmärksamhet på be-
16236: föranledda av ållmänt funktionellt utvecklande         hovet att anordna motionsservice för sådana
16237: av idrottsväsendet. Med detta 1agrum strävar           grupper, som t.ex. personer i pensionsåldern,
16238: man till att ti11frecfsställa motionsbehovet hos       vilka faller utanför idrottsföreningarnas verk-
16239: sådana befolkningsgrupper, som huvudsakligen           samhet.
16240: faller utanför den motionsservice som bedrivs             Undervisningsministeriet har härtili i början
16241: av idrottsföreningar. Sådana personer är i me-         av innevarande år tilisatt en kommission med
16242: delå1dern ellet i pensionså1dern varande kom-          uppgift att bl. a. utreda det nuvarande läget
16243: munens medlemmar samt personer tillhörande             beträffande specialgruppernas motionsverksam-
16244: s.k. specialgrupper, som t. ex. handikappade.          het och att klarlägga de brister som yppar sig
16245:     Kommunerna kan så1unda beviljas statsandel         i denna verksamhet samt göra förslag tili så-
16246:  för sådana kostnader, som föranleds av an-            dana stadganden och direktiv som anordnan-
16247:  ordnandet av motionsverksamhet för de med-            det av motionsverksamhet för specialgrupper
16248: lemmar i kommuner som bl. a. särskilt pen-             eventuellt förutsätter. Kommissionens mandat-
16249:  sionärer, vilkas specialbehov i fråga om motion       tid går ut den 30. 6. 1981 och härefter före-
16250:  inte beaktats i tiliräcklig utsträckning i idrotts-   ligger enligt undervisningsministeriets uppfatt-
16251: föreningarnas verksamhet.                              ning möjlighet att uppskatta bl. a. hur idrotts-
16252:     Enligt 8 § 1 mom. 2 punkten idrottslagen           lagen fungerar med tanke på motionsverksam-
16253:  erläggs tili kommuner statsandel även för              het för specialgrupper och därefter dra de slut-
16254:  kostnader föranledda av understöd som bevil-           satser som är nödvändiga för ärendets ända-
16255:  jas för idrottsföreningars verksamhet.                 målsenliga behandling.
16256:       Helsingfors den 19 november 1980.
16257: 
16258:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
16259:                                                1980 vp.
16260: 
16261: Kirjallinen kysymys n:o 497.
16262: 
16263: 
16264: 
16265: 
16266:                                    Mattila: Kotimaisen energian tuotannon ja käytön edistämisestä.
16267: 
16268: 
16269:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16270: 
16271:     Tuontienergian, lähinnä öljyn hinnan voima-       määrätietoisella kotimaisen energian hyödyntä-
16272: kas kohoaminen on aiheuttanut entistä suurem-         misellä voitaisiin kahden vuosikymmenen ku-
16273: paa halua tukeutua kotimaisiin energialähtei-         luessa nostaa kotimainen energiatuotanto lä-
16274: siin. Viime vuosien energiakeskustelu ja tästä        hes kolminkertaiseksi nykyisestään. Käytännös-
16275: johtuneet toimet ovat myös osaltaan lisänneet         sä tämä tietäisi sitä, että lähes puolet energian-
16276: pyrkimyksiä energiaomavaraisuuden lisäämi-            tarpeestamme pystyttäisiin tuottamaan kotimai-
16277: seksi. Näistä toimenpiteistä huolimatta koko-         sin menetelmin. Rahassa mitattuna tämä tie-
16278: naisenergiasta tuotetaan edelleen yli 70 % ulko-      täisi sitä, että nykyisillä raakaöljyn hinnoilla
16279: mailta.                                               pystyisimme saamaan lähes 12 mrd:n markan
16280:     Kuluvan vuoden valtion ensimmäisessä lisä-        säästöt energian vuosituontikuluissa.
16281: menoarviossa esitettiin tuontipolttoaineiden             Kun raakaöljyn hinnat nousevat edelleenkin
16282: varmuusvarastojen rakentamiseen 5 milj. mark-         ja Lähi-Idän epävakaa tilanne saattaa tuoda
16283: kaa ja nestemäisten polttoaineiden varmuusva-         öljyn saatavuuteenkin uusia ongelmia, on ener-
16284: rastohankintoihin 65 milj. markkaa sekä valta-        gian säästäminen myös otettava nykyistä vaka-
16285: kunnallisen hiilisataman suunnitteluun 1 milj.        vammin. Jatkuvasti kiristyvä kansainvälinen
16286: markkaa. Lisäksi esitettiin kotimaassa jalostet-      kilpailu ja kilpailussa mukana pysyminen edel-
16287: tavien ja valmiina tuotavien öljytuotteiden hin-      lyttävät osaltaan kilpailukykymme säilyttämi-
16288: taerojen korvaamiseen 200 milj. markkaa.              seksi päättäväisempää paneutumista kotimaisen
16289:     Näitä toimenpiteitä on pidettävä oikeaan          energian hyödyntämiseksi.
16290: osuneina, mutta näillä ei kuitenkaan edistetä            Jotta edellä esitettyihin tavoitteisiin voitai-
16291: kotimaisten poltto<lineiden hankinnan, käyttö-        siin päästä, olisi pikaisesti laadittava selkeä
16292: paikoille kuljetuksen ja edelleen jalostuksen         ohjelma kotimaisten energialähteiden käytöstä
16293: ratkaisevaa kehittämistä. Käytännössä olisi voi-      ja tuotannosta. Tällainen kokonaisvaltainen
16294: tava taata ainakin yhden vuoden käyttötarvet-         suunnitelma meiltä toistaiseksi puuttuu. Puute
16295: ta vastaava varasto kotimaista polttoainetta          on osaltaan haittaamassa alue- ja kuntatasolla
16296: käyttävälle laitokselle. Energiapolitiikassa olisi    laadittujen ja laadittavien energiaselvitysten
16297: nyt kiireesti korostettava kotimaisten poltto-        joustavaa hyödyntämistä.
16298: aineiden varastoinnin tärkeyttä. Samalla voi-            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
16299: taisiin luoda kotimaisen energian tuotannosta         päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
16300: ja jatkokoulutuksesta sekä kaupasta uusi työlli-      valtioneuvoston asianomaisen Jasenen vastatta-
16301: syyspoliittisesti merkittävä elinkeino. Näin vah-     vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
16302: vistettaisiin energiaomavaraisuuttamme, paran-
16303: nettaisiin kauppatasetta ja edistettäisiin mielek-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16304:  käällä tavalla työllisyyden hoitoa.                         ryhtyä ohjelman laatimiseksi kotimaisen
16305:     Pari vuotta sitten eduskunnassa käydyssä                 energian tuotannon ja käytön edistämi-
16306:  energiapoliittisessa keskustelussa päädyttiin mil-          seksi sekä edelleen
16307:  tei yksimielisesti kotimaisten energialähteiden                aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
16308:  lisääntyvän hyödyntämisen kannalle. Laadittu-               toimiin kotimaisen energian varmuus-
16309:  jen selvitysten mukaan on todettava, että                   varastojen aikaansaamiseksi?
16310:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1980.
16311: 
16312:                                             Kalevi Mattila
16313: 088001295E
16314: 2                                            1980 vp.
16315: 
16316: 
16317: 
16318: 
16319:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16320: 
16321:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      on sitoumuksentekovaltuudet nostettu 100
16322: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       milj. markkaan ja ensi vuonna maksettaviin
16323: olette 22 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn           avustuksiin on varattu 80 milj. markkaa.
16324: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Rahoituspanos kiinteiden kotimaisten poltto-
16325: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       aineiden tutkimustoimintaan ja koelaitostoimin-
16326: edustaja Kalevi Mattilan näin kuuluvasta kir-       taan on myös noussut merkittävästi. Kotimai-
16327: jallisesta kysymyksestä n:o 497:                    siin pohtoaineisiin kohdistuvaan tutkimustoi-
16328:                                                     mintaan on pelkästään kauppa- ja teollisuusmi-
16329:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     nisteriön energiaosaston puitteissa käytettävissä
16330:         ryhtyä ohjelman laatimiseksi kotimaisen     14,5 milj. markkaa varsinaisen tutkimuksen
16331:         energian tuotannon ja käytön edistämi-      rahoittamiseen ja 4 milj. markkaa koerakenta-
16332:         seksi sekä edelleen                         mishankkeisiin. Varsin tärkeä toimenpide on
16333:            aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin    myös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen
16334:         toimiin kotimaisen energian varmuus-        yhteyteen perustetun uuden laboratorion, ko-
16335:         varastojen aikaansaamiseksi?                timaisten polttoaineiden laboratorion toimin-
16336:                                                     nan alkaminen Jyväskylässä.
16337:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:          Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa
16338:                                                     toimiva Valtion polttoainekeskus on ollut kes-
16339:    Valtioneuvoston 15. 3. 1979 hyväksymässä         keisessä asemassa lisättäessä voimakkaasti eri-
16340: energiapoliittisessa ohjelmassa kotimaisen ener-    tyisesti turpeen käyttöä kaupunkien ja teolli-
16341: gian lisääminen on asetettu aktiivisen energia-     suuden voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa.
16342: politiikan toiseksi päätavoitteeksi energian        Valtion polttoainekeskuksen vuotuiset inves-
16343: säästämisen ohella. Ohjelmassa on yksilöity         toinnit ovat ensi vuonna 107 miljoonaa mark-
16344: joukko tavoitteita kotimaisen energian käytön       kaa ilman työvoimaministeriön työllisyysvaroja
16345: lisäämiseksi sekä esitetty keinoja näiden tavoit-   soiden kunnostukseen. Turpeen tuotantoon liit-
16346: teiden saavuttamiseksi. Ministeriöiden keskei-      tyvät investoinnit ovat olleet pitkään kannatta-
16347: sen työnjaon johdosta kauppa- ja teollisuusmi-      vuudeltaan varsin heikkoja. Vasta aivan viime
16348: nisteriön toimenpiteet kohdistuvat yritysten ja     aikoina valtion sijoitukset tähän toimintaan
16349: taajamien usein suurimittakaavaisen kotimais-       ovat alkaneet tuottaa tuloa.
16350: ten polttoaineiden käytön edistämiseen. Kaup-          Suomen energiantuotannossa kotimaisen ener-
16351: pa- ja teollisuusministeriö voi kotimaisten polt-   gian osuus kokonaiskulutuksesta on moniin
16352: toaineiden käytön edistämisestä annetun lain        muihin maihin verrattuna melko alhainen. Öl-
16353: mukaisesti avustaa 20 % :lla kotimaisia poltto-     jytoimituksista merkittävä osa tapahtuu pitkä-
16354: aineita käyttävien laitosten kokonaisrakennus-      aikaisin sopimuksin Neuvostoliitosta ja energia-
16355: kustannuksista. Kauppa- ja teollisuusministe-       huoltomme varmuusnäkökohdat on siten täl-
16356: riöllä on kuluvana vuonna ollut valtuutus an-       tä osin pitkälti huomioitu. Energiantuonnin
16357: taa näitä sitoumuksia uusille kotimaisten polt-     suuruus on kuitenkin muodostumassa huomDt-
16358: toaineiden käyttäjille 80 milj. markan arvosta      tavaksi rasitteeksi vaihtotaseellemme, ja tästä
16359: ja varoja näiden sitoumuksien täyttämiseen on       syystä lisätoimenpiteitä sekä energian säästön
16360: budjetissa osoitettu 65 milj. markkaa. Tänä         että kotimaisten polttoaineiden osalta on har-
16361: vuonna avustuslupauksen saaneiden hankkeiden        kittava. Kauppa- ja teollisuusministeriön yhtey-
16362: kokonaisrakennuskustannukset ovat yhteensä          dessä toimivassa energiapoliittisessa neuvostos-
16363: 200-250 milj. markkaa.                              sa on valmisteltavana ohjelma kotimaisen ener-
16364:    Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesityksessä        gian tuotannon ja käytön edistämiseksi.
16365:                                              N:o 497                                               3.
16366: 
16367:    Kysymyksen toiseen osaan vastaan seuraa-         olosuhteissa kesäaikana muutaman päivän ajan-
16368: vasti:                                              jakso pelkästään raaka-aineen sisältämän yli-
16369:    Lain valtion varmuusvarastoista ( 531/58)        määräisen veden haihduttamiseen. Tästä syystä
16370: mukaan "valtioneuvostolla on valta maan elin-       kotimaisten polttoaineiden käytön lisääntyessä
16371: keinoelämälle ja väestön toimeentulolle ja ter-     tulee kehittää polttoaineen tuotannon tekniik-
16372: veydelle välttämättömien raaka-aineiden ja tuot-    kaa tuotannon sääalttiuden pienentämiseksi.
16373: teiden saannin turvaamiseksi päättää valtion        Polttoaineen hankintaa ja toimitusten organi-
16374: varmuusvarastojen pitämisestä". Varmuusvaras-       sointia tulee kehittää siten, että polttoainetta
16375: taitavien tavaroiden ja tuotteiden ostamista        on soveltuvassa muodossa saatavissa sääoloista
16376: varten on perustettu valtion tulo- ja menoar-       riippumatta.
16377: vion ulkopuolella oleva varmuusvarastorahasto.         Valtion polttoainekeskus toimittaa puupolt-
16378:    Energiasektorin tuotteiden osalta on katsot-     toainetta valtion kiinteistöjen polttoaineeksi.
16379: tu tarpeelliseksi valmiiden öljytuotteiden osta-    Valtion polttoainekeskuksen halkotoimitukset
16380: minen valtion varmuusvarastoon. Näin mene-          ovat kuluvana vuonna lähes 200 000 m3 • Va-
16381: tellen varmistetaan energiahuollon toimivuus        rastossa Valtion polttoainekeskuksella on ha1-
16382: lyhytaikaista kaupallista saatavuushäiriötä va-     koa noin kahden vuoden tarve. Polttohaketta
16383: kavammassa kriisissä.                               Valtion polttoainekeskus toimittaa vastaavasti
16384:    Kotimaisten polttoaineiden käytön lisäänty-      noin 150 000 m3 • Hakkeen raaka-ainetta lähin-
16385: essä tulee kiinnittää huomiota niiden saatavuu-     nä rankana Valtion polttoainekeskuksen varas-
16386: den varmuuteen. Tämä on erityisen tärkeää           toissa on noin vuoden tarvetta vastaava määrä.
16387: poikkeuksellisissa oloissa, jolloin niiden kysyn-   Turpeen osalta Valtion polttoainekeskuksen ta-
16388: tä saattaa kasvaa voimakkaasti ns. normaali-        voitteena on vuotuisesta kulutuksesta laskettu-
16389: oloihin verrattuna. Kotimaisen energian vahva-      na yhden kolmasosan ylivuotiset varastot. Ko-
16390: na puolena onkin se, että sen varannot si-          timaisten polttoaineiden toimitusten eraana
16391: jaitsevat maamme rajojen sisäpuolella ja niiden     edellytyksenä voidaankin pitää sitä, että poltto-
16392: käyttöönotto on siten meidän itsemme päätet-        aineen toimittamisesta vastuun ottanut organi-
16393: tävissä.                                            saatio järjestää myös jatkuvien toimitusten
16394:     Kotimaiset polttoaineraaka-aineemme säily-      edellyttämän varastoinnin.
16395: vät parhaiten luonnontilassa. Metsiemme vuo-           Kauppa- ja teollisuusministeriön käsityksen
16396: tuinen kasvu on noin 4 %. Hoidetuissa met-          mukaan kotimaisten polttoaineiden varastointi
16397: sissä puuraaka-aine paitsi säilyttää ominaisuu-     voitaneen     tarkoituksenmukaisimmin hoitaa
16398: tensa myös lisääntyy. Turve säilyy parhaiten        edellä esitetyllä tavalla. Kotimaisten poltto-
16399: suossa, onhan kasvimassan maatuminen poltto-        aineiden tuotantotekniikan sekä toimitusten ja
16400: turpeeksi vuosituhansia kestäneen kehityksen        siihen liittyvän varastoinoin kehittämiseen tu-
16401: tulos.                                              lee kiinnittää erityistä huomiota. Valtion va-
16402:     Kotimaiset energiaraaka-aineemme eivät kui-     roin tutkimus- ja kehitystoimintaa tuetaan mm.
16403: tenkaan sellaisenaan sovellu polttoaineiksi. Puu    kauppa- ja teollisuusministeriön energiatutki-
16404:  tulee pyrkiä polttamaan mahdollisimman kui-        musmäärärahojen kautta. Kotimaisten poltto-
16405: vana. Suossa olevasta turpeesta on haihdutet-       aineiden käytön edistämiseksi myönnettävän
16406: tava vetenä noin puolet sen painosta, jotta saa-    julkisen tuen ohjaamista tarkoituksenmukaises-
16407: taisiin polttokelpoista jyrsinturvetta. Kun tämä    sa muodossa muihinkin energian käyttöketjun
16408: nykyisin tapahtuu lähes yksinomaan aurinko-         osiin kuin energiantuotantolaitosten rakentami-
16409: energiaa hyviiksikäyttämällä tarvitaan puulla       seen harkitaan tarvittaessa kauppa- ja teolli-
16410: usean kuukauden ja turpeellakin suotuisissa         suusministeriössä.
16411:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1980.
16412: 
16413:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
16414: 4                                           1980 vp.
16415: 
16416: 
16417: 
16418: 
16419:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
16420: 
16421:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      milj. mk och 80 milj. mk har reserverats för
16422: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     de understöd som skall utbetalas nästa år.
16423: av den 22 oktober 1980 tili vederbörande             Finansieringsandelen i forskningsverksamhe-
16424: medlem av statsrådet översänt avskrift av         ten rörande inhemska bränslen och i verksam-
16425: följande av riksdagsman Kalevi Mattila ställda    heten vid försöksanläggningar har även ökat
16426: spörsmål nr 497:                                  märkbart. Enbart inom ramen för energiavdel-
16427:                                                   ningen vid handels- och industriministeriet har
16428:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         tili den på inhemska bränslen inriktade forsk-
16429:        vidta för att uppgöra ett program 1        ningsverksamhetens förfogande ställts 14,5
16430:        syfte att främja inhemsk energiproduk-     milj. mk för finansiering av egentlig forsk-
16431:        tion oc.l-t användningen av inhemska       ning och 4 milj. mk för byggnadsprojekt för
16432:        bränslen och                               experimentell verksamhet.
16433:           har Regeringen för avsikt att vidta        En synnerligen viktig åtgärd är även inle-
16434:        skyndsamma åtgärder för att åstadkom-      dandet av verksamheten vid det nya laborato-
16435:        ma säkerhetsupplag för inhemsk ener-       riet för inhemska bränslen som grundats i Jy-
16436:        gi?                                        väskylä i anslutning till Statens tekniska forsk-
16437:                                                   ningscentral.
16438:    Såsom svar på detta spörsmål får jag anföra        Statens bränslecentral, som underlyder han-
16439: följande:                                         dels- och industriministeriet, har innehaft en
16440:                                                   central roll då det gällt att kraftigt öka använd-
16441:    I det av statsrådet 15. 3. 1979 godkända       ningen av i synnerhet torv i städernas och
16442: energipolitiska programmet har en ökning av       industriernas kraftverk och värmecentraler.
16443: inhemsk energi uppsatts som den aktiva energi-    Statens bränslecentrals årliga investeringar är
16444: politikens andra huvudmål vid sidan av energi-    nästa år 107 milj. mk, i vilket belopp ar-
16445: sparandet. I programmet specificeras en mängd     betskraftsministeriets sysselsättningsmedel för
16446: mål för ökad användning av inhemsk energi         iståndsättning av kärr icke är medräknade. In-
16447: och anförs olika sätt på vilka dessa mål kunde    vesteringarna i anslutning tili torvproduktionen
16448: uppnås. Med anledning av ministeriernas inre      har länge uppvisat svag lönsamhet. Först under
16449: arbetsfördelning är handels- och industriminls-   de alldeles senaste tiderna har statens investe-
16450: teriets åtgärder inriktade på att främja före-    ringar i denna verksamhet börjat ge avkast-
16451: tags och tätorters ofta betydande användning      ning.
16452: av inhemska bränslen. Handels- och industri-          I den finska energiproduktionen utgör in-
16453: ministeriet kan i enlighet med lagen om främ-     hemsk energi en tämligen liten del av den to-
16454: jande av användningen av inhemska bränslen        tala förbrukningen i jämförelse med många
16455: understöda byggandet av anläggningar som          andra länder. En betydande del av oljan kom-
16456: använder inhemska bränslen med 20 % av de         mer från Sovietunionen på basen av långsiktiga
16457: totala byggnadskostnaderna. Under innevaran-      avtal och säkerhetssynpunkter på vår energi-
16458: de år har handels- och industriministeriet haft   försörjning har sålunda tili denna del beak-
16459: fullmakt att ge dylika förbindelser åt nya        tats mycket ingående. Energiimportens omfatt-
16460: nyttjare av inhemska bränslen tili ett värde av   ning håller dock på att bli en märkbar belast-
16461: 80 milj. mk och i budgeten har anvisats 65        ning för vår bytesbalans, och på grund av detta
16462: milj. mk för att uppfylla dessa förbindelser.     bör tilläggsåtgärder övervägas i fråga om såväl
16463: De totala byggnadskostnaderna för projekt som     energibesparing som inhemska bränslen. Vid
16464: i år erhållit löfte om understöd är sammanlagt    det energipolitiska rådet, som verkar i samband
16465: 200-250 milj. mk.                                 med handels- och industriministeriet, bereds ett
16466:    I statsverkspropositionen för år 1981 har      program för främjande av produktion och an-
16467: förbindelsefullmakternas belopp höjts till 100    vändning av inhemsk energi.
16468:                                               N:o 497                                               5
16469: 
16470:     Frågans andra del besvarar jag som följer:       torven några dagar under gynnsamma förhål-
16471:     Enligt lagen om statens säkerhetsupplag          landen sommartid enbart för att vattnet, som
16472: (531/58) "har statsrådet befogenhet att för          råvaran innehåller, skall avdunsta. Av denna
16473: tryggande av tiligången på råämnen och pro-          anledning bör man då användningen av in-
16474: d.ukter, som äro nödvändiga för landets nä-          hemska bränslen ökar utveckla tekniken kring
16475: ringsliv samt befolkningens utkomst och hälsa,       råvaruproduktionen för att minska utsattheten
16476: fatta beslut om inrättande av statens säkerhets-     för väderlek. Anskaffningen av bränsle och
16477: upplag". För inköp av varor och produkter            organiseringen av leveranserna bör utvecklas
16478: tili säkerhetsupplagen har grundats en utom          sålunda, att bränsle i lämplig form finns tili-
16479: statsförslaget stående säkerhetsupplagsfond.         gängligt oberoende av väderleksförhållandena.
16480:                                                         Som bränsle tili statens fastigheter levereras
16481:      Beträffande produkter inom energisektorn        ved av statens bränslecentral. Statens bränsle-
16482: har man funnit det nödvändigt att inköpa fär-
16483:                                                      centrals vedleveranser är under innevarande år
16484: d.iga oljeprodukter tili statens säkerhetsupplag.
16485:                                                      närmare 200 000 m3• I lager har Statens bräns-
16486: På detta sätt säkerställer man energiförsörj-
16487:                                                      lecentral ved för ca två års behov. På motsva-
16488: ningen vid en kris som är allvarligare än en
16489:                                                      rande sätt levererar Statens bränslecentral ca
16490: kortvarig handelsstörning i tillgången på olje-
16491:                                                      150 000 m3 flis för förbränning. Mängden rå-
16492: produkter.                                           ämne för flis, som finns i Statens bränsle-
16493:      Då användningen av inhemska bränslen            centrals lager närmast i form av långved
16494: ökar, bör man fästa uppmärksamhet vid säker          motsvarar ca ett års användning. För torvens
16495:  tiligång. Detta är speciellt viktigt vid undan-     del har Statens bränslecentral som mål att hålla
16496:  tagsförhållanden, då efterfrågan på dem kan         i lager en tredjedel mer än den årliga konsum-
16497: växa kraftigt i jämförelse med sk. normala           tionen. Man kan alltså anse att en förut-
16498:  förhållanden. Den inhemska energins styrka          sättning för leveranserna av inhemska bränslen
16499:  ligger ju i att energireserverna finns inom lan-    är, att den organisation som påtagit sig an-
16500: dets egna gränser och att vi sålunda själva          svaret för bränsleleveranserna även organiserar
16501:  besluter om att ta dem i bruk.                      den lagring som fortlöpande leveranser förut-
16502:      Våra inhemska bränsleråvaror bevaras bäst i     sätter.
16503:  sitt naturtillstånd. Den årliga tiliväxten i våra      Enligt handels- och industriministeriets upp-
16504:  skogar är ca 4 %. I vårdade skogar bibehåller       fattning torde den mest ändamålsenliga upp-
16505:  råmaterialet sina egenskaper och dessutom för-      lagringen av inhemska bräns!en skötas på ovan
16506:  ökar det sig. Torven bevaras bäst i kärret,         nämnt sätt. Spedell uppmärksamhet bör fästas
16507:  växtmassans förvandling tili brännbar torv är       vid utvecklandet av produktionstekniken och
16508:  ju produkten av en utveckling som pågått i år-      leveranserna och samt härtili ansluten upplag-
16509:  tusenden.                                           ring. Forsknings- och utvecklingsverksamheten
16510:      Våra inhemska energiråvaror lämpar sig          stöds med statliga medel bl. a. genom handels-
16511:  dock inte som sådana som bränsle. Man bör           och industriministeriets anslag för energiforsk-
16512:  sträva tili att träet är möjligast torrt då det     ning. En styrning i ändamålsenlig form av det
16513:  bränns. Ur den torv som finns i kärret bör          offentliga stöd som beviljas för att främja an-
16514:  man låta ca hälften av vikten avdunsta i form       vändningen av inhemska bränslen även tili
16515:  av vatten, för att man skall kunna erhålla          andra delområden inom energiförsörjningen än
16516:  brännbar trästorv. Då detta numera nästan en-       byggandet av anläggningar för energiproduk-
16517:  bart sker med hjälp av solenergi behöver man        tion övervägs vid behov av handels- och in-
16518:  för vedens del flera månader och även för           dustriministeriet.
16519:       Helsingfors den 27 november 1980.
16520: 
16521:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
16522: 
16523: 
16524: 
16525: 
16526:  088001295E
16527:                                               1980 vp.
16528: 
16529: Kirjallinen kysymys n:o 498.
16530: 
16531: 
16532: 
16533: 
16534:                                      Kortesalmi: Ulkomaalaiselle myönnettävästä oleskeluluvasta
16535:                                        eräässä yksittäistapauksessa.
16536: 
16537: 
16538:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16539: 
16540:    Sanomalehtiuutiset kertoivat 9. 10. 1980,        Suomen kannalta hyvin huolestuttava ja vahin-
16541: että Sotkamosta oli tavattu ulkomaalainen, joka     gollinen. Vaaditaan, että viranomaisten olisi lo-
16542: palautettiin .kotiin, koska hänelle ei katsottu     pultakin selvästi sanottava, miten ja mil-
16543: olevan syytä antaa oleskelulupaa. Uutisen sa-       laisin perustein näissä asioissa tässä maassa me-
16544: namuodosta voi päätellä, että ulkomaalainen on      netellään.
16545: pyytänyt oleskelulupaa.                                Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
16546:    Kansalaisten piirissä herättää hämmästystä ja    päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
16547: levottomuutta tällainen salamyhkäinen menet-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16548: tely. Kysytään, kuinka kauan tämä saa jatkua        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16549: maassamme? Edelleen viitataan siihen, että sa-
16550: malla kun entinen keskustapuolueen puheenjoh-                  Miksi Sotkamosta äsken tavatulle ul-
16551: taja Johannes Virolainen käy Euroopassa pese-               komaalaiselle ei annettu ETYKin hen-
16552: mässä Suomen kasvoja ja selittää ettei "suomet-             gen mukaisesti maassamme oleskelu-
16553: tumista" maassamme ole, samalla hänen puo-                  lupaa, mikä edistää kansalaistemme käsi-
16554: luetoverinsa sisäministeri edistää käytännössä              tystä Suomen "suomettumisesta", sekä
16555: "suomettumista" jatkuvasti, kuten tämä Sotka-                  aikooko Hallitus lopultakin selvästi
16556: mostakin rajan yli palautetun ulkomaalaisen ta-             ilmoittaa, miten ja millaisin perustein
16557: paus osoittaa.                                              tämän kaltaisissa asioissa tässä maassa
16558:    Kansalaisten käsityksen mukaan tämä asia on              vastaisuudessa menetellään?
16559:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1980.
16560: 
16561:                                        J. Juhani Kortesalmi
16562: 
16563: 
16564: 
16565: 
16566: 088001240N
16567: 2                                            1980 vp.
16568: 
16569: 
16570: 
16571: 
16572:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16573: 
16574:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     muksen mukaan sopimusvaltioiden on pohjois-
16575: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maisilta . ulkorajoiltaan käännytettävä. muun
16576: olette ·22 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn          muassa henkilö, jolta puuttuu voimassaoleva
16577: kirjeenne n:o 1681 ohella lähettänyt valtioneu-     passi taikka muu sopimusvaltioiden hyväksymä
16578: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     matkustusasiakirja tai jolta puuttuu säädetty
16579: jäljennöksen kansanedustaja J. Juhani Korte-        maahantulolupa sopimusvaltioon sekä siihen
16580: salmen kirjallisesta kysymyksestä n:.o 498, jossa   taikka niihin sopimusvaltioihin; joissa ulkomaa-
16581: tiedusteliaan:                                      lainen aikoo käydä.
16582:                                                        Edellä mainittuja säännöksiä ei sovelleta hen-
16583:            Miksi Sotkamosta äsken tavatulle ul"     kilöön, joka pyytää turvapaikkaa. Hänen osal-
16584:         komaalaiselle ei annettu ETYKin hen-        taan turvapaikan pyytämistä ja myöntämistä
16585:         gen mukaisesti maassamme oleskelu-          koskeva perussäännös on pakolaisten oikeusase-
16586:         lupaa, mikä edistää kansalaistemme käsi-    maa koskevassa yleissopimuksessa, johon Suomi
16587:         tystä Suomen "suomettumisesta", sekä        on liittynyt ( Sop S 77/68 ) , ja siihen liittyvässä
16588:            aikooko Hallitus lopultakin selvästi     pakolaisten oikeusasemaa koskevassa pöytäkir-
16589:         ilmoittaa,. miten ja millaisin perustein    jassa ( Sop S 78/68 ). Turvapaikkapyynnöt kä-
16590:         tämän kaltaisissa asioissa tässä maassa     sitellään ja ratkaistaan aina voimassa olevien
16591:       . vastaisuudessa menetellään?                 säännösten ja Suomea velvoittavan edellä mai-
16592:                                                     nitun yleissopimuksen edellyttämällä . tavalla
16593:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kussakin yksittäistapauksessa ilmenneidefl tosi-
16594: vasti seuraavaa:                                    asioiden pohjalta. Päätökset maasta poistami-
16595:    Ulkomaalaisen maahantuloa ja oleskelua           sesta ja mahdollisesta palauttamisesta, jos tur-
16596: maassa koskevat säännökset ovat ulkomaalais-        vapaikkaa tai oleskelulupaa ei · ole pyydetty
16597: asetuksessa ( 187/58) ja pohjoismaiden kesken       tai jos laillisia edellytyksiä niiden myöntämi-
16598: solmitussa passintarkastuksen poistamista ·poh-     selle ei ole, tekee sisäasiainministeriö hankit-
16599: joismaiden välisillä rajoilla koskevassa sopi-       tuaan asiasta ulkoasiainministeriön lausunnon.
16600: muksessa eli ns. pohjoismaisessa passintarkas-         Nyt puheenaolevassa tapauksessa pohjoismai-
16601: tussopimuksessa ( Sop S 10/58) .                    sen passintarkastusalueen raja ylitettiin Suomen
16602:    Ulkomaalaisasetuksen mukaan sellainen hen-       itärajalla. Asianomaisella henkilöllä ei ollut min-
16603: kilö, jolla ei ole maahantuloon vaadittavaa voi-    käänlaista matkustusasiakirjaa eikä viisumia mi-
16604: massaolevaa passia, voidaan käännyttää rajalta.     hinkään pohjoismaahan. Hän ei pyytänyt turva-
16605: Sama koskee henkilöä, jolta puuttuu vaadittava      paikkaa Suomesta eikä myöskään halunnut jää-
16606: maahantulolupa. Näillä perusteilla voidaan          dä tänne. Hänet poistettiin maasta ulkomaalais-
16607: myös jo maahan saapunut henkilö poistaa             asetuksen ja pohjoismaisen passintarkastussopi-
16608: maasta.                                             muksen edellä mainittujen säännösten perus-
16609:    Pohjoismaiden välisen passintarkastussopi-       teella.
16610:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1980.
16611: 
16612:                                                                    Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
16613:                                                N:o 498.                                               3
16614: 
16615: 
16616: 
16617: 
16618:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16619: 
16620:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         gränser avvisa bl.a. en person, som saknar gil-
16621: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             tigt pass eller annan av de fördragsslutande sta-
16622: velse av den 22 oktober 1980 nr 1681 tili ve-         terna godtagen resehandling eller som saknar
16623: derbörande medlem av statsrådet översänt av-          föreskrivet inresetillstånd avseende inresestaten
16624: skrift av följande av riksdagsman J. Juhani           ävensom den eller de övriga nordiska stater
16625: Kortesalmi ställda spörsmål nr 498:                   som han har för avsikt att besöka.
16626:                                                          Ovan nämnda stadganden tiliämpas inte på
16627:           Varför fick den i Sotkamo nyligen           personer som begär asyl. För sådana per-
16628:        påträffade utlänningen inte vistelsetill-      soners del återfinns grundstadgandet rörande be-
16629:        stånd i vårt land i enlighet med ESSK-         gäran och beviljande av asyl i konventionen
16630:        andan, något som befrämjar våra med-           angående flyktingars rättsliga ställning (FördrS
16631:        borgares uppfattning om landets "fin-          77 /68) tili viiken konvention Finland anslutit
16632:        landisering", samt                             sig, och i det tili sagda konvention anslutna
16633:           har Regeringen för avsikt att äntli-        protokollet angående flyktingars rättsliga ställ-
16634:        gen klart meddela hur och på vilka             ning (FördrS 78/68). Begäran om asyl hand-
16635:        grunder man i detta land skall förfara         läggs och avgörs alltid på det sätt som gällande
16636:        i dylika fall i framtiden?                     stadganden och ovan nämnda konvention, som
16637:                                                       förpliktar Finland, förutsätter och på basen
16638:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         av de fakta som framkommit i varje enskilt
16639: samt anföra följande:                                 fall. Beslut rörande förpassning ur landet och
16640:    Beträffande utlänningars inresa tili och vis-      eventuell återbördning, , ifall begäran om asyl
16641: telse i landet stadgas i utlänningsförordningen       ellet vistelsetilistånd inte gjorts ellet om lag-
16642:  (187 /58) och överenskommelsen mellan nor-           liga förutsättningar för beviljande saknas, fattas
16643: diska länderna om upphövande av passkontrol-          av inrikesministeriet, som först skall inbegära
16644: len vid de internordiska gränserna (FördrS            utlåtande av utrikesministeriet.
16645: 10/58).                                                  Ifrågavarande fall överskreds gränsen tili
16646:    I enlighet med utlänningsförordningen kan          området för nordiskt passkontroll vid Finlands
16647: en person, som inte innehar för inresa tili           östgräns av en person, som saknade varje slag
16648: landet erforderligt giltigt pass, avvisas vid grän-   av resehandling och inte heller innehade vi-
16649: sen. Detsamma gäller person, som saknar er-           sum tili något nordiskt land. Han begärde inte
16650: forderligt inresetillstånd. På dessa grunder kan      asyl i Finland och ville inte heller stanna här.
16651: även en person, som redan anlänt tili landet,         Han förpassades ur landet på basen av stad-
16652: förpassas ur detsamma.                                gandena i utlänningsförordningen och överens-
16653:    I enlighet med överenskommelsen om pass-           kommelsen om passkontroll mellan de nordiska
16654: kontroll mellan de nordiska länderna bör de           länderna.
16655: fördragsslutande staterna vid sina nordiska ytter-
16656:       Helsingfors den 25 november 1980.
16657: 
16658:                                                         Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
16659:  ''
16660: ;_\ l
16661:                                               1980 vp.
16662: 
16663: Kirjallinen kysymys n:o 499.
16664: 
16665: 
16666: 
16667: 
16668:                                   Pohto: Työpaikkojen säilyttämisestä tie- ja vesirakennuslaitoksen
16669:                                      toimialalla.
16670: 
16671: 
16672:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16673: 
16674:    Valtio harjoittaa maassamme työttömyyttä          tä, asian hoitamisen luulisi olevan mahdollista.
16675: lisäävää työllisyyspolitiikkaa. Varsinkin liiken-    Varsinkin tie- ja vesirakennuslaitoksen kentässä
16676: neministeriön hallintoalueeseen kuuluvilla rau-      nämä kyseiset työpaikat sijaitsevat monesti syr-
16677: tatie-, tie- ja vesirakennuslaitosten alueilla ta-   jäseuduilla ja ovat siten erittäin kipeään tar-
16678: pahtuu työvoiman voimakasta supistamista.            peeseen.
16679: Työntekijöiden jäädessä eläkkeelle ei heidän            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
16680: tilalleen otetaan uusia työntekijöitä. Näin saa-     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
16681: daan työvoiman supistuminen tapahtumaan              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16682: luonnollista tietä, mutta se johtaa työpaikkojen     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16683: vähentymiseen huomattavasti. Samalla työnteki-
16684: jöiden keski-ikä voimakkaasti kohoaa.                          Tietääkö Hallitus, että mm. liikenne-
16685:       Maassamme on erittäin paljon nuoria työt-             ministeriön hallintoalueeseen kuuluvis-
16686: tömiä työttömyyskortistoissa. Kun yhteiskunta               sa laitoksissa tapahtuu huomattavaa
16687: joutuu maksamaan myös heille työttömyyskor-                 työpaikkojen supistumista esimerkiksi
16688: vauksia, luulisi olevan kohtuus ja oikeus ja                eläkkeelle lähteneiden työntekijöiden
16689: myös oikeudenmukaisempaa kaikille osapuolil-                työpaikkojen täyttämättä jättämisessä, ja
16690: le, että valtio täyttäisi vapautuvat työpaikat ja              mitä Hallitus aikoo tehdä näiden
16691: täten helpottaisi nuorisotyöttömyyttä. Koska                työpaikkojen säilyttämiseksi ja täyttä-
16692: kyse ei ole uusien työpaikkojen luomisesta                  miseksi etenkin nuorten työttömien
16693: vaan vanhojen jo olemassa olevien täyttämises-              työllistämiseksi?
16694:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1980.
16695: 
16696:                                              Urho Pohto
16697: 
16698: 
16699: 
16700: 
16701: 088001248X
16702: 2                                             1980 vp.
16703: 
16704: 
16705: 
16706: 
16707:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16708: 
16709:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         peuttaa     nykyistä tarkoituksenmukaisemmin
16710: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         muuttuneiden tehtävien ja taloudellisten voi-
16711: mies, olette 22 päivänä lokakuuta 1980 päi-          mavarojen asettamiin puitteisiin. Tällöin tulee
16712: vätyn kirjeenne n:o 1682 ohella toimittanut          kiinnittää huomiota siihen, ettei tehtävien hoi-
16713: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     toa eikä palvelusten kohtuullista tuottamista
16714: nöksen kansanedustaja Urho Pohdon näin kuu-          vaaranneta, ja että henkilöstön määrän sopeut-
16715: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 499:          taminen tapahtuu ensi sijassa eläkkeelle siirty-
16716:                                                      misen tai muutoin niin sanotun luonnollisen
16717:           Tietääkö Hallitus, että mm. liikenne-      poistuman muodossa tai organisaatioiden sisäi-
16718:        ministeriön hallintoalueeseen kuuluvis-       sin järjestelyin. Ensisijaiseksi tavoitteeksi tulee
16719:        sa laitoksissa tapahtuu huomattavaa           asettaa, ettei valtion pysyväisluontoista henki-
16720:        työpaikkojen supistumista esimerkiksi         lökuntaa irtisanota."
16721:        eläkkeelle lähteneiden työntekijöiden            Vuosien 1979-1980 tulo- ja menoarvioissa
16722:        työpaikkojen täyttämättä jättämisessä, ja     on todettu, että ... "tarkoituksena on edelleen
16723:           mitä Hallitus aikoo tehdä näiden           ko. vuoden aikana supistaa tie- ja vesiraken-
16724:        työpaikkojen säilyttämiseksi ja täyttä-       nuslaitoksen henkilöstön määrää luonnollista
16725:        miseksi etenkin nuorten työttömien            vaihtuvuutta hyväksi käyttäen jättämällä avoi-
16726:        työllistämiseksi?                             meksi tulevia laitoksen supistuvan toiminnan
16727:                                                      vuoksi tarpeettomiksi käyviä virkoja ja toimia
16728:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        täyttämättä".
16729: vasti seuraavaa:                                        Toteamus on poistettu hallituksen esitykses-
16730:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen henkilökunnan       tä vuoden 1981 tulo- ja menoarvioksi.
16731: määrä ja laatu perustuu tie- ja vesirakennuslai-        Tie- ja vesirakennuslaitos sopeuttaa henkilö-
16732: toksesta 1975 annetussa laissa määriteltyihin        kuntansa määrää ja laatua tehtävänsä, toimin-
16733: tehtäviin. Laitos tarjoaa yhteiskunnalle toimin-     nan volyymin ja edellä mainittujen toteamus-
16734: taedellytyksiä huolehtimalla osaltaan tieliiken-     ten edellyttämällä tavalla.
16735: teen ja vesiliikenteen väylistä. Tehtävässään lai-      Posti- ja lennätinlaitoksessa sekä posti- ja
16736: tos pyrkii toteuttamaan sille asetettuja päämää-     teletoimen alalla tehtävät laajenevat ja mo-
16737: riä tehokkaalla kohteiden ja toimenpiteiden va-      nipuolistuvat, mistä johtuen henkilöstöä ei
16738: linnalla, taloudellisilla toteuttamisratkaisuilla    yleensä jouduta vähentämään. Mikäli teknii-
16739: ja tuottavalla toteuttamisella.                      kan oleellinen muuttuminen erityisesti teletoi-
16740:    Tie- ja vesirakennuslaitosta suoraan koske-       messa antaisi aihetta henkilöstön supistamiseen
16741: vat säädökset eivät määrittele laitokselle työl-     joissakin tehtävissä, tullaan tämä henkilöstö
16742: listämisvelvoitteita. Työvoimaministeriö asettaa     uudelleenkouluttamaan ja sijoittamaan laitok-
16743: laitokselle tavoitteita työllisyyslain soveltami-    sen muihin tehtäviin, lähinnä sellaisiin, jotka
16744: sen puitteissa.                                      laajenevat.
16745:    Valtionhallinnossa on usean vuoden ajan ol-          Poikkeuksen edellä todetusta pääsäännöstä
16746: lut vallalla pyrkimyksiä supistaa henkilökun-        muodosti kuluvan vuoden alkupuolella päätty-
16747: nan määrää. Eduskunta on vastauksessaan hal-         nyt puhelinliikenteen automatisointi, jonka joh-
16748: lituksen esitykseen vuoden 1977 tulo- ja me-         dosta puhelunvälityshenkilöstön määrä väheni
16749: noarvioksi todennut seuraavaa: "Eduskunta            noin 3 500:lla. Suurin osa näistä pystyttiin
16750: edellyttää, että valtion hallinnon piirissä laa-     kuitenkin sijoittamaan uusiin tehtäviin posti-
16751: jennetaan ja tehostetaan sellaisia toimenpiteitä,    ja lennätinlaitoksessa tai muihin valtion laitok-
16752: joiden avulla henkilöstön määrää voidaan so-         siin ja kuntien palvelukseen.
16753:                                             N:o 499.                                            3
16754: 
16755:    Valtionrautateiden käyttöhenkilöstön määrän        Investointityössä olevan Vaidonrautateiden
16756: on arvioitu kasvavan vuoden 1980 luvusta           henkilöstön määrä riippuu vuoden mittaan vah-
16757: 24 735 siten, että vuoden 1981 vastaava kes-       vistettavista työohjelmista, joiden laajuuden
16758: kimäärä on 24 895. Töiden luonteen muuttu-         määräävät kulloinkin käytettävissä olevat va-
16759: misesta ja alueellisten painopisteiden siirtymi-   rat.
16760: sestä johtuen saattaa kuitenkin esiintyä henki-
16761: löstöryhmäkohtaista ja paikallista vaihtelua.
16762:      Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1980.
16763: 
16764:                                                                       Ministeri Eino Uusitalo
16765: 4                                             1980 vp.
16766: 
16767: 
16768: 
16769: 
16770:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
16771: 
16772:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sätter, att man inom statsförvaltningen vidtar
16773: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            mera omfattande och effektivare åtgärder,
16774: veise nr 1682 av den 22 oktober 1980 tili ve-        genom vilka det är möjligt att ändamåisenligare
16775: derbörande medlem av statsrådet översänt av-         anpassa personalens storiek tili de krav för-
16776: skrift av föijande av rikdagsman Urho Pohto          ändrade uppgifter och de ekonomiska resurser-
16777: undertecknade spörsmåi nr 499:                       na ställer. Härvid bör uppmärksamhet fästas
16778:                                                      vid att handhavandet av uppgifterna och ett
16779:           Är Regeringen medveten om att an-          skäligt utbud av service inte äventyras och
16780:        taiet arbetspiatser bl.a. vid inrättningar    att personalens storlek i första hand regieras
16781:        som hör tili trafikministeriets förvalt-      genom pensionering eller på annat sätt genom
16782:        ningsområde kraftigt minskar t.ex. på         så kallad naturlig avgång eller genom interna
16783:        grund av att pensionerade arbetstagares       arrangemang inom organisationerna. Det bör
16784:        arbetspiatser Iämnas obesatta, och            uppställas såsom ett primärt mål att statens
16785:           vilka åtgärder ämnar Regeringen            permanenta personai inte uppsäges."
16786:        vidta för att dessa arbetspiatser skall          I statsförsiagen för åren 1979-1980 har det
16787:        kunna bevaras och besättas i syfte att        konstaterats, att "avsikten är att under ifråga-
16788:        sysselsätta särskilt unga arbetsiösa per-     varande år ytterligare inskränka personalen vid
16789:        soner?                                        väg- och vattenbyggnadsverket genom att ut-
16790:                                                      nyttja den naturliga omsättningen så, att tjäns-
16791:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-        ter och befattningar som blir vakanta och som
16792: samt anföra föijande:                                på grund av den inskränkta verksamheten vid
16793:    Den inom väg- och vattenbyggnadsverket            inrättningen inte Iängre behövs, inte besätts."
16794: anställda personaiens storlek och sammansätt-           Detta konstaterande har siopats i regering-
16795: ning grundar sig på de i Iagen om väg- och           ens proposition angående statsförslaget för år
16796: vattenbyggnadsverket (252/75) definierade            1981. Väg- och vattenbyggnadsverket avpassar
16797: uppgifterna. Denna inrättning erbjuder sam-          personaiens storlek och sammansättning i en-
16798: hället verksamhetsförutsättningar genom att          lighet med vad dess uppgift, verksamhetens
16799: för egen del sörja för väg- och vattentrafik-        voiym och de ovan nämnda konstaterandena
16800: Iederna. Härvid strävar inrättningen tili att        förutsätter.
16801: genom effektiva vai av objekt och åtgärder,             Vid post- och telegrafverket samt inom post-
16802: ekonomiska Iösningar och Iönsamma realise-           och televäsendets område blir uppgifterna
16803: ringsmetoder uppnå de måi som uppställs för          mångsidigare och mera omfattande, varför det
16804: dess verksamhet.                                     i allmänhet inte är nödvändigt att minska an-
16805:    De stadganden som direkt gäller väg- och          taiet anställda. Såframt någon väsentlig änd-
16806: vattenbyggnadsverket föreskriver inte någon          ring i den tekniska utvecklingen speciellt inom
16807: sysseisättningsplikt för inrättningen. Arbets-       televäsendet skulle ge anledning tili minskat
16808: kraftsministeriet uppställer för inrättningen vis-   antal anställda för vissa uppgifters del, kom-
16809: sa måi inom ramen för tiliämpningen av Iagen         mer denna personai att omskoias och piaceras
16810: om sysselsättning.                                   i andra uppgifter inom inrättningen, i första
16811:    Inom statsförvaltningen har man under flera       hand i sådana som kommer att utvidgas.
16812: års tid strävat tili att inskränka antalet an-          Ett undantag från den ovan nämnda huvud-
16813: ställda. I sitt svar på regeringens proposition      regein utgjorde automatiseringen av telefon-
16814: angående statsförsiaget för år 1977 har riks-        trafiken som slutfördes i början av innevarande
16815: dagen konstaterat föijande: "Riksdagen förut-        år och som Iedde tili en minskning av perso-
16816:                                             N:o 499.                                            5
16817: 
16818: nalen i telefonväxeln med ca 3 500. Största        och en förskjutning av de regionala tyngdpunk-
16819: delen av dessa kunde emellertid placeras i nya     terna kan det emellertid förekomma avvikelser
16820: uppgifter vid post- och telegrafverket ovh vid     mellan olika orter och personalgrupper.
16821: andra statliga inrättningar eller blev anställda      Antalet anställda som vid Statsjärnvägarna
16822: av kommunerna.                                     handhar investeringsuppgifter är beroende av
16823:   Driftpersonalen vid Statsjärnvägarna har be-     de arbetsprogram som blir fastställda under
16824: räknats öka från 24 735 år 1980 så, att mot-       årets lopp och vilkas omfattning bestäms av
16825: svarande genomsnittliga antal år 1981 är           de medel som vid ifrågavarande tidpunkt är
16826: 24 895. Tili följd av variationer i arbetets art   disponibla.
16827:      Helsingfors den 26 november 1980.
16828: 
16829:                                                                        Minister Eino Uusitalo
16830: 
16831: 
16832: 
16833: 
16834: 088001248X
16835:                                              1980 vp.
16836: 
16837: Skriftligt spörsmål nr 500.
16838: 
16839: 
16840: 
16841: 
16842:                                  Malm m. fl.: Om kurser för arbetstagare inom barndagvården.
16843: 
16844: 
16845:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16846: 
16847:    I den riksomfattande planen för ordnandet        trädena erhåller även i fortsättningen lön en-
16848: av barndagvården 1980-1984 framgår att              ligt löneklass Y 10 till dess de skaffat sig
16849: inga nya befattningar som daghemsbiträdes-          kompetens som barnavårdare. Denna komp-
16850: tjänster kommer att inrättas under planerings-      letterande utbildning kan i dag erhållas i Hel-
16851: perioden. Avsikten med detta är att höja vår-       singfors (Folkhälsan) .
16852: dens kvalitativa status. En reform av perso-           För att uppfylla målsättningarna i dagvårds-
16853: nalens utbildning kommer att genomföras un-         planen borde utbildningen av nuvarande dag-
16854: der planeringsperioden enligt statsrådets prin-     hemsbiträden till barnavårdare påbörjas så
16855: cipbeslut av den 1. 2. 1979.                        snart som möjligt. Detta motiveras även av
16856:    I de flesta kommuner har, enligt tidigare        att de nuvarande daghemsbiträdena lönemässigt
16857: krav då det gäller statsbidrag och utbildning,      skulle ges möjlighet att jämställas med barna-
16858: anställts daghemsbiträden. Något speciellt krav     vårdarna.
16859: på deras utbildning har inte ställts från stats-       Eftersom det här är fråga om ett utbild-
16860: maktens sida. Under denna tjänstebenämning          ningsbehov i hela landet, borde utbildningen
16861: har således funnits (finns) personer med va-        ordnas lokalt. Detta gäller i synnerhet landets
16862: rierande utbildning: barnskötare (numera bar-       svenskspråkiga områden. För Österbottens del
16863: navårdare), daghemsbiträden som utbildats i         kunde undervisningen t.ex. ske vid Korsnäs
16864: spedella kurser (t.ex. Svenska Österbottens         kurscentral ellet vid Vasa Sjukvårdsläroanstalt.
16865: Folkhögskola/Folkakademi) och personer som             Hänvisande till ovan anförda får vi i den
16866: helt saknar utbildning. Samtliga daghemsbi-         ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen före-
16867: träden, oavsett utbildningen, har avlönats en-      skriver till vederbörande medlem av statsrådet
16868: ligt löneklass Y 10 därför att statsbidrag inte     ställa följande spörsmål:
16869: utgått för annan tjänstebenämning ( t.ex. bar-
16870: navårdare).                                                   Vilka åtgärder avser Regeringen vid-
16871:    Fr.o.m. 1 januari 1981 finns möjligheten för            taga för att kurser, som ger daghems-
16872: de barnavårdare, som har biträdestjänster, att             biträden kompetens som barnavårdare,
16873: erhålla lön enligt löneklass Y 14, ifall kom-              skall kunna ordnas ute i regionerna?
16874: munerna inrättat sådana tjänster. Daghemsbi-
16875:      Helsingfors den 10 oktober 1980.
16876: 
16877:          Håkan Malm                    Ole Norrback                   Boris Renlund
16878: 
16879: 
16880: 
16881: 
16882: 088001294D
16883: 2                                            1980 vp.
16884: 
16885: Kirjallinen kysymys n:o 500.                                                              Suomennos.
16886: 
16887: 
16888: 
16889: 
16890:                                  Malm ym.: Lasten päivähoidon työntekijöiden koulutuksen
16891:                                     järjestämisestä.
16892: 
16893: 
16894:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
16895: 
16896:     Maanlaajuisesta, lasten päivähoidon järjestä-   taisuudessakin palkkaa palkkausluokan Y 10
16897: mistä vuosina 1980-84 koskevasta suunnitel-         mukaisesti siihen saakka kunnes ovat hankki-
16898: masta ilmenee, että suunnittelukautena ei tul-      neet lastenhoitajan pätevyyden. Tällaista täy-
16899: la perustamaan lainkaan uusia päiväkotiapulais-     dentävää koulutusta voi nykyisin saada Hel-
16900: ten toimia. Tämän tarkoituksena on nostaa           singissä (Folkhälsan).
16901: hoidon laadullista statusta. Suunnittelukautena         Jotta päivähoitosuunnitelman päämäärät to-
16902: tullaan toteuttamaan henkilökunnan koulutuk-        teutettaisiin, olisi nykyisten päiväkotiapulais-
16903: sen uudistus valtioneuvoston 1. 2. 1979 teke-       ten koulutus lastenhoitajiksi aloitettava niin
16904: män periaatepäätöksen mukaisesti.                   nopeasti kuin mahdollista. Perusteena tälle on
16905:     Useimmissa kunnissa on palkattu päiväkoti-      myös se, että nykyisille päiväkotiapulaisille
16906: apulaisia niiden vaatimusten mukaisesti, jotka      myös palkkauksen suhteen annettaisiin mahdol-
16907: koskevat valtionapua ja koulutusta. Valtioval-      lisuus saada sama asema kuin lastenhoita-
16908: lan taholta ei ole asetettu mitään erityisiä vaa-    jilla on.
16909: timuksia heidän koulutuksensa osalta. Tämä               Koska tässä on kysymys koko maata kos-
16910: virkanimike on siten käsittänyt (käsittää) hen-     kevasta koulutustarpeesta, koulutus olisi jär-
16911: kilöitä, joilla on erilainen koulutus: lastenhoi-    jestettävä paikallisella tasolla. Tämä koskee
16912:  tajia (nykyisin lastenpäivähoitajia), päiväkoti-   erityisesti maan ruotsinkielisiä alueita. Pohjan-
16913: apulaisia jotka on koulutettu erilaisilla kurs-     maan osalta opetus voisi tapahtua esimerkiksi
16914: seilla (esimerkiksi Svenska Österbottens Folk-      Korsnäs kurscentralissa tai Vasa sjukvårdsläro-
16915: högskola/Folkakademi) ja henkilöitä, joilta ko-      anstaltenissa.
16916: konaan puuttuu koulutus. Kaikki päiväkotiapu-            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
16917: laiset, riippumatta koulutuksesta, saavat palk-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
16918:  kaa palkkausluokan Y 10 mukaisesti, koska           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16919:  valtionapua ei ole myönnetty toisista virka-        vaksi seuraavan kysymyksen:
16920:  nimikkeistä (esimerkiksi lastenhoitajista) .
16921:     Tammikuun 1 päivästä 1981 alkaen niillä                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16922: lastenhoitajilla, joilla on apulaisen toimi, on             ryhtyä, jotta paikallisilla alueilla voitai-
16923:  mahdollisuus saada palkkaa palkkausluokan                  siin järjestää kursseja, jotka antavat
16924:  Y 14 mukaan, mikäli kunnat ovat perustaneet                päiväkotiapulaisille lastenhoitajan päte-
16925:  tällaisia toimia. Päiväkotiapulaiset saavat vas-           vyyden?
16926:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1980.
16927: 
16928:          Håkan Malm                     Ole Norrback                   Boris Renlund
16929:                                                N:o 500                                               3
16930: 
16931: 
16932: 
16933: 
16934:                          E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he II e.
16935: 
16936:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Koulutuksen kehittämistä koskevan valtio-
16937: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         neuvoston päätöksen mukaisesti päiväkotiapu-
16938: olette kirjeellänne n:o 1 699 10 päivänä loka-        laisen koulutuksen saaneille ja myös muille päi-
16939: kuuta 1980 lähettänyt valtioneuvoston asian-          väkotiapulaisen tehtävissä toimineille järjeste-
16940: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          tään mahdollisuus edetä uudistettuun lasten-
16941: Malmin ym. tekemän kirjallisen kysymyksen             hoitajatutkintoon siten, että päiväkotiapulaisen
16942: n:o 500:                                              koulutuksessa suoritetut opinnot ja päiväkoti-
16943:                                                       apulaisen tehtävissä saavutettu kokemus ote-
16944:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        taan huomioon koulutusaikaa lyhentävänä te-
16945:        ryhtyä, jotta paikallisilla alueilla voitai-   kijänä.
16946:        siin järjestää kursseja, jotka antavat            Tarvittavien koulutusohjelmien valmistami-
16947:        päiväkotiapulaisille lastenhoitajan päte-      seksi opetusministeriö asetti 23 päivänä tou-
16948:        vyyden?                                        kokuuta 1979 lasten päivähoidon henkilöstön
16949:                                                       opetussuunnitelmatoimikunnan.       Toimikunnan
16950:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tehtävänä on laatia myös päiväkotiapulaisten
16951: taen seuraavaa:                                       kouluttamiseksi lastenhoitajiksi tarvittavat ope-
16952:    Hallituksen toimesta valmistellaan parhail-        tussuunnitelmat ja ehdotukset koulutusjärjes-
16953: laan päivähoitohenkilöstön koulutusrakenteen          telyiksi. Toimikunnan on määrä saada työnsä
16954: uudistusta. Valmistelutyötä ohjaa valtioneuvos-       valmiiksi 31 päivään maaliskuuta 1981 men-
16955: ton 1 päivänä helmikuuta 1979 tekemä päätös           nessä. Vasta tämän jälkeen on mahdollista jär-
16956: lasten päivähoidon henkilöstön koulutuksen            jestää uudistettuun lastenhoitajatutkintoon täh-
16957: kehittämisestä. Tämä edellyttää paitsi uusien         täävä päiväkotiapulaisten koulutus. Hallitus pi-
16958: koulutuspituuksien ja opetussuunnitelmien voi-        tää tärkeänä, että koulutusjärjestelyt suunni-
16959: maansaattamista, myös päiväkotien henkilöstö-         tellaan siten, että eri paikkakunnilla toimivat
16960: rakenteen asteittaista muuttamista uutta lcou-        päiväkotiapulaiset voivat niihin tasavertaisesti
16961: lutusrakennetta vastaavaksi. Henkilöstöraken-         osallistua.
16962: teen muuttamisen tulisi tapahtua samanaikai-
16963: sesti koulutusrakenteen uudistamisen kanssa
16964: tahi vasta sen jälkeen.
16965:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1980.
16966: 
16967:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
16968: 4                                           1980 vp.
16969: 
16970: 
16971: 
16972: 
16973:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16974: 
16975:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I enlighet med statsrådets beslut angående
16976: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          utvecklandet av utbildningen skall personer
16977: velse nr 1 699 av den 10 oktober 1980 tili         med daghemsbiträdesutbildning och även andra
16978: vederbörande medlem av statsrådet översänt         som verkat i daghemsbiträdesuppgifter be-
16979: avskrift av följande av riksdagsman Malm           redas tillfälle att avancera till den nya barna-
16980: m. fl. undertecknade spörsmål nr 500:              vårdarexamen så, att studier genomförda i
16981:                                                    daghemsbiträdesutbildningen och erfarenhet
16982:           Vilka åtgärder avser Regeringen vid-     som erhållits i daghemsbiträdesarbetet beak-
16983:        taga för att kurser, som ger daghemsbi-     tas som en faktor som förkortar utbildnings-
16984:        träden kompetens som barnavårdare,          tiden.
16985:        skall kunna ordnas ute i regionerna?           Undervisningsministeriet tillsatte den: 23 maj
16986:                                                    1979 en kommission för utformning av läro-
16987:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      planer för dagvårdspersonal för barn med upp-
16988: samt anföra följande:                              gift att färdigställa erforderliga utbildnings-
16989:    På åtgärd av regeringen bereds som bäst en      program. Kommissionen har också till upp-
16990: reform av dagvårdspersonalens utbildnings-         gift att utarbeta nödiga läroplaner och förslag
16991: struktur. Beredningsarbetet styrs av statsrådets   tili utbildningsarrangemang, som behövs vid
16992: beslut av den 1 februari 1979 angående ut-         utbildningen av daghemsbiträden tili barnavår-
16993: vecklandet av barndagvårdspersonalens utbild-      dare. Avsikten är att kommissionen får sitt
16994: ning. Detta förutsätter förutom genomföran-        arbete färdigt före den 31. 3. 1981. Först där-
16995: de av nya längder för utblldning och nya läro-     efter är det möjligt att för daghemsbiträdena
16996: planer även en gradvis skeende ändring av          anordna en förnyad utbildning som tar sikte
16997: daghemmens personalstruktur så, att den mot-       på barnavårdarexamen. Regeringen anser det
16998: svarar den nya utbildningsstrukturen. Ändring-     angeläget att utbildningsarrangemangen plane-
16999: en av personalstrukturen borde ske samtidigt       ras så, att på olika orter verksamma daghems-
17000: med förnyandet av utbildningsstrukturen eller      biträden kan delta i dem på lika villkor.
17001: först därefter.
17002:      Helsingfors den 26 november 1980.
17003: 
17004:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
17005:                                                 1980 vp.
17006: 
17007: Skriftligt spörsmål nr 501.
17008: 
17009: 
17010: 
17011: 
17012:                                    Rehn: Om de olägenheter 5 § e-punkten           omsättningsskatte-
17013:                                       lagen medför.
17014: 
17015: 
17016:                               T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
17017: 
17018:    Enligt lagen om ändring av lagen angående          der 10 meter långa tyngs av omsättningsskat-
17019: omsättningsskatt, § 3 punkt e, given i Hel-           ten, blir prisskillnaden tili nackdel för de
17020: singfors den 28 oktober 1977, befrias vatten-         mindre båtarna påfallande och orättvis.    '
17021: farkoster med en längd över 10 meter från                Hänvisande tili det ovan anförda får jag
17022: omsättningsskatt, detta gäller dock ej nöjes-         i den ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen
17023: och sportbåtar.                                       föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
17024:    Denna längdgräns på 10 meter har visat             rådet ställa följande spörsmål:
17025: sig innebära olägenheter för yrkesfiskarna, som
17026: med hjälp av nutida teknik kan använda sig                       Vilka åtgärder ämnar. Regeringen vid-
17027: av farkoster av mindre längd än tidigare. Des-                taga för att rätta tili de olägenheter
17028: sa är likvärda ur sjösäkerhetssynpunkt och kan                yrkesfiskarna åsamkas i sin yrkesutöv-
17029: ha samma utrustning, men ger bättre möjlig-                   ning genom längdbestämmelserna för
17030: heter i manövrering och arbetslämplighet än                   farkoster enligt lagen om ändring av
17031: de längre båtarna i vissa fiskevatten.                        lagen angående omsättningsskatt, § 3
17032:    Då prisbildningen för fiskebåtar som är un-                punkt e?
17033:       Helsingfors den 17 oktober 1980.
17034: 
17035:                                              Elisabeth Rehn
17036: 
17037: 
17038: 
17039: 
17040:  088001249Y
17041: 2                                           1980 vp.
17042: 
17043: Kirjallinen kysymys n:o 501.                                                          Suomennos.
17044: 
17045: 
17046: 
17047: 
17048:                                 Rehn: Liikevaihtoverolain 3 §:ne-kohdan aiheuttamista haitoista.
17049: 
17050: 
17051:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
17052: 
17053:    Helsingissä lokakuun 28 päivänä 1977 liike-        Kun niitä kalastusveneitä, joiden pituus on
17054: vaihtoverolain muuttamisesta annetun lain 3        alle 10 metriä, rasittaa liikevaihtovero, niin
17055: § :n e-kohdan mukaan vapautetaan vesialukset,      hintaero muodostuu pienille veneille selvästi
17056: joiden pituus ylittää 10 metriä, liikevaihto-      epäedulliseksi ja epäoikeudenmukaiseksi.
17057: verosta. Tämä ei kuitenkaan koske huvi- eikä          Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
17058: urheiluveneitä.                                    jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
17059:    On osoittautunut, että tämä 10 metrin pi-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17060: tuusraja on tuonut mukanaan epäkohtia am-          vaksi seuraavan kysymyksen:
17061: mattikalastajien kannalta, jotka nykyajan tek-
17062: niikan avulla voivat käyttää aikaisempaa ly-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17063: hyempiä aluksia. Nämä ovat samanarvoisia me-              ryhtyä korjatakseen ne epäkohdat, joita
17064: riturvallisuusnäkökohdista katsottuna, ja niillä          ammattikalastajille heidän harjoittaes-
17065: voi olla sama varustus, mutta ne antavat pa-              saan ammattia aiheuttavat liikevaihto-
17066: remmat mahdollisuudet ohjauksessa ja ovat                 verolain muuttamisesta annetun lain 3
17067: työhön paremmin sopivia kuin pitemmät ve-                 § :n e-kohdan mukaiset alusten pituutta
17068: neet eräillä kalavesillä.                                 koskevat säännökset?
17069:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1980.
17070: 
17071:                                          Elisabeth Rehn
17072:                                              :flf:o 501                                             3
17073: 
17074: 
17075: 
17076: 
17077:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17078: 
17079:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Tämän lainmuutoksen jälkeen on edelleenkin
17080: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pääsääntönä, että alle 10 metrin pituisten vesi-
17081: olette 17 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-      alusten myynti ja maahantuonti on verollista
17082: jeenne. ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   ja yli 10 metrin pituisten vesialusten myynti
17083: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ja maahantuonti verotonta. Viimeksi mainittu-
17084: Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       jen osalta on poikkeusasemaan kuitenkin ase-
17085: sestä n:o 501:                                      tettu sellaiset yli 10 metrin pituiset vesialuk-
17086:                                                     set, jotka ovat rakenteeltaan pääasiallisesti
17087:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettuja. Tällais-
17088:        ryhtyä korjatakseen ne epäkohdat, joita      ten vesialusten myynti ja maahantuonti on
17089:        ammattikalastajille heidän harjoittaes-      1. 1. 197 4 lukien ollut verollista.
17090:        saan ammattia aiheuttavat liikevaihto-          Periaatteessa tulisi vain kauppamerenkul-
17091:        verolain muuttamisesta annetun lain J        kuun käytettävien alusten olla verottomia. Tä-
17092:        § :n e-kohdan mukaiset alusten pituutta      män mukaisesti tulisi verottomuuden alarajana
17093:        koskevat säännökset?                         olla 19 rekisteritonnin nettovetoisuus, mikä on
17094:                                                     kauppamerenkulkuun käytettävien alusten pa-
17095:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kollisen rekisteröinnin alaraja. Näin määritel-
17096: vasti seuraavaa:                                    tävien alusten verottomuus perustuu siihen nä-
17097:    Kun nykyinen liikevaihtoverolaki (532/63)        kökohtaan, että näitä aluksia voidaan käyttää
17098: tuli 1. 1. 1964 voimaan, säädettiin sen 3 §:n       kansainvälisessäkin liikenteessä ja että ulko-
17099: 1 momentin e-kohdassa, että verotonta on sel-       mailla sanotuttiaiset alukset ja niihin kohdis-
17100: laisten vesialusten myynti ja maahantuonti, joi-    tuvat korjaustyöt ovat verottomia. Tämän
17101: den rungon suurin pituus on vähintään 10            vuoksi on sanottujen alusten kohdalla pakko
17102: metriä. Liikevaihtoverolakia koskevassa halli-      poiketa liikevaihtoverolain muulta osin noudat-
17103: tuksen esityksessä oli ehdotettu, että verova-      tamasta linjasta, jonka mukaan verotuksen tu-
17104: pauden olisi tullut koskea nettovetomäärältään      lee kohdistua kaikkiin tavaroihin. Se seikka,
17105: vähintään 19 rekisteritonnin vesialuksia. Edus-     että verottomuus laissa on määrätty riippu-
17106: kunta katsoi kuitenkin, että on tarkoituksen-       maan nettovetoisuuden sijasta aluksen pituu-
17107: mukaisempaa määritellä verottomien vesialus-        desta, johtuu siitä, että kaikilla kauppameren-
17108: ten raja niiden pituuden mukaan eikä netto-         kulkuun käytettävillä aluksilla ei ole niitä tilo-
17109: vetoisuuden mukaan ja vahvisti puheena ole-         ja, joiden perusteella nettovetoisuus määrätään.
17110: van lainkohdan edellä mainitussa muodossaan.        Tällaisia aluksia ovat muun muassa jäänmur-
17111:    Liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamises-     tajat, kalastusalukset, hioaajat ja pelastusaluk-
17112: ta 29. 12. 1967 annetulla lailla lisättiin lain     set.
17113: 3 §:ään uusi 3 momentti, jolla verottorniin            Alusten nykyisen verovapausrajan eli 10 met-
17114: vesialuksiin sekä tällaisista aluksista korjatta-   rin alentaminen olisi ristiriidassa liikevaihtove-
17115: vaksi irrotettuihin esineisiin kohdistuvat työ-     rolain muussa suhteessa noudattamasta päälin-
17116: suoritukset sekä työhön käytettyjen ja työn         jasta, jonka mukaan verotuksen tulee kohdis-
17117: yhteydessä alukseen asennettujen tavaroiden         tua kaikkiin tavaroihin. Näin ollen verovapau-
17118: luovutukset säädettiin verottomiksi. Mainittu       den laajentamismahdollisuuteen on syytä suh-
17119: momentti lisättiin lakiin eduskunnan valtiova-       tautua pidättyvästi. Varauksellinen suhtautumi-
17120: rainvaliokunnan mietinnössään tekemän ehdo-         nen on paikallaan erityisesti sen vuoksi, että
17121: tuksen perusteella.                                 ammattikalastukseen tarkoitettujen alle 10 met-
17122:    Viimeksi on liikevaihtoverolakia vesialusten     risten veneiden erottaminen rakenteeltaan muis-
17123:  osalta muutettu 29. 12. 1973 annetulla lailla.     ta veneistä olisi hankalaa ja niiden käyttötar-
17124: 4                                            1980 vp.
17125: 
17126: koituksen seuraaminen mahdotonta.          Muu-     verotukselliset valvontavaikeudet ja muut seu-
17127: toinkaan ei vo1ta1s1 valvoa verotta han-            rannaisvaikutukset. On syytä korostaa sitä, että
17128: kittujen alusten käyttötarkoituksen muutta-         valvonnan suorittaminen nykyisellään, jolloin
17129: mista myöhemmin esimerkiksi huvi- tai               ammattikalastajat eivät ole liikevaihtoverovel-
17130: urheilukäyttöön. Lopullisen kannan ottami-          vollisia, on veneen oston tapahduttua käytän-
17131: nen kysymykseen, voidaanko verottomuu·              nössä mahdotonta. Kalastuselinkeinoa tulisikin
17132: delle asetettua 10 metrin vähimmäispituut-          tukea muita kuin verotuksellisia keinoja hy-
17133: ta pienentää, edellyttää siten, että ensin perus-   väksi käyttäen.
17134: teellisesti selvitetään pienentämiseen liittyvät
17135:      Helsingissä   25 päivänä .marraskuuta 1980.
17136:                                                                      Ministeri Pirkko Työtäjärvi
17137:                                                N:o 501                                              5
17138: 
17139: 
17140: 
17141: 
17142:                             T i 11 R i k s d a g ,e n s H e r r T a 1m a n.
17143: 
17144:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lagändring är huvudprincipen fortfarande den,
17145: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-            att skattepliktig är försäljning och import av
17146: ve1se av den 17 oktober 1980 till vederbö-           vattenfarkoster kortare än 10 meter och skatte-
17147: rande med1em av statsrådet översänt avskrift         fri är försäljning och import av vattenfarkos-
17148: av följande av riksdagsman Rehn ställda spörs-       ter längre än 10 meter. Bland den senare ty·
17149: mål nr 501:                                          pen av vattenfarkoster utgör dock över 10
17150:                                                      meter långa vattenfarkoster, som till konstruk-
17151:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tionen huvudsakligen är avsedda för nöjes- ellet
17152:        taga för att rätta till de olägenheter        sportbruk, ett undantag. Försäljning och im-
17153:        yrkesfiskarna åsamkas i sin yrkesutöv-        port av dylika vattenfarkoster har varit skatte·
17154:        ning genom längdbestämmelserna för            belagd sedan den 1. 1. 1974.
17155:        farkoster enligt lagen om ändring av             I princip borde endast farkoster i handels-
17156:        lagen angående omsättningsskatt, § 3          sjöfart vara skattefria. Enligt detta borde ned-
17157:        punkt e?                                      re gränsen för skattefrihet gå vid 19 register-
17158:                                                      tons nettodräktighet, vilket utgör den nedre
17159:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        gränsen för obligatorisk registrering av far-
17160: samt anföra följande:                                koster som nyttjas i handelssjöfart. Skattefri-
17161:    Då den nuvarande lagen angående omsätt-           het för på detta sätt definierade farkoster ba-
17162: ningsskatt (532/63) trädde i kraft 1.1. 1964         serar sig på synpunkten, att dessa farkoster
17163: stadgades i lagens 3 § 1 mom. e punkt, att           kan användas i internationell trafik och att
17164: försä1jning och import av sådana vattenfar-          även utomlands gäller skattefrihet för dylika
17165: koster på vilka skrovets största längd är minst      farkoster och på dem utförda reparationer. På
17166: 10 meter, är skattefri. I regeringens propo-         grund av detta är man i fråga om dessa far-
17167: sition till lag angående omsättningsskatt hade       koster tvungen att avvika från den linje som
17168: man föreslagit att skattefriheten till sitt netto-   lagen angående omsättningsskatt följer i öv-
17169: belopp borde ha gällt vattenfarkoster på minst       rigt, dvs. att beskattningen skall omfatta allt
17170:  19 registerton. Riksdagen ansåg det dock vara       gods. Det faktum, att lagen fastställer att skat·
17171: ändamålsenligare att fastställa gränserna för        tefriheten skall vara beroende av farkostens
17172: skattefria vattenfarkoster enligt längd i stället    längd i stäl1et för dess nettodräktighet, beror
17173: för nettodräktighet och stadfäste ifrågavarande      på att alla fartyg som används i handelssjö-
17174: lagrum i ovannämnda form.                            fart inte har de utrymmen på basen av vi1ka
17175:     Med lagen den 29 december 1967 om fort-          nettodräktigheten fastställs. Dylika farkoster är
17176: satt giltighet för lagen angående omsättnings-       bl.a. isbrytare, fiskefartyg, bogserbåtar och
17177:  skatt fogades till lagens 3 § ett nytt 3 mom.,      räddningsfarkoster.
17178: i vilket stadgades att arbetsprestationer som           En sänkning av den nuvarande gränsen för
17179: utförs på skattefria vattenfarkoster samt på         skattefrihet för farkoster, dvs. 10 meter, skulle
17180:  från dylik farkost för reparation lösgjorda före-   strida mot den i övrigt följda huvudlinjen i
17181: mål samt överlåtelse av för arbetet använt           lagen angående omsättningsskatt, dvs. enligt
17182: och vid arbetet på farkosten monterat gods           vilken beskattningen skall gälla allt gods. Av
17183:  är skattefria. Sagda moment fogades till lagen      denna an1edning har man orsak att vara åter-
17184:  på basen av det förslag som framförts i riks-       hållsam beträffande möjligheten till utvidgad
17185:  dagens finansutskotts betänkande.                   skattefrihet. En reserverad inställning är på
17186:     Lagen angående omsättningsskatt har be-          plats i synnerhet på grund av att det vore
17187:  träffande vattenfarkoster senast ändrats genom      svårt att i fråga om konstruktion särskilja un-
17188:  lag av den 29 december 1973. Efter denna            der 10 meter långa båtar avsedda för yrkes-
17189: 088001249Y
17190: 6                                           1980 vp.
17191: 
17192: fiskare från andra båtar och omöjligt att över-    reder de svårigheter som minskningen kom-
17193: vaka användningen av dem. Inte heller i öv-        mer att medföra för beskattningskontrol-
17194: rigt kunde man övervaka huruvida farkoster         len samt även övriga följdverkningar. Det
17195: som anskaffats skattefritt senare ändras för att   är skäl att betona att det för närva-
17196: användas t.ex. för nöjes- eller sportbruk. Ett     rande, då yrkesfiskarna inte är skyldig:-i
17197: slutligt ställningstagande i frågan huruvida       att betala omsättningsskatt, i praktiken är
17198: man kan sänka den minimilängd på 10                omöjligt att utföra kontroll efter det att båten
17199: meter som är ett villkor för skattefrihet, för-    inköpts.
17200: utsätter alltså att man först grundligt ut-
17201:      Helsingfors den 25 november 1980.
17202: 
17203:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
17204:                                             1980 vp.
17205: 
17206: Skriftligt spörsmål nr 502.
17207: 
17208: 
17209: 
17210: 
17211:                                 Häggblom: Om de åländska kommunernas skattekompensation.
17212: 
17213: 
17214:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
17215: 
17216:    Jag ställde den 19 juni 1979 ett skriftligt    lindra detta missförhållande vore att i förskott
17217: spörsmål ( 104/79) till Regeringen rörande        utbetala t.ex. 50 % av senaste års utbetalning,
17218: den sena utbetalningen av den s.k. sjömans-       och att göra nödvändig slutreglering i det
17219: skattekompensationen tili de åländska kommu-      skede å11sredovisningen inkommer ..
17220: nerna.                                               Man ställer på Aland den frågan, hur det
17221:    I ministerns svar konstaterades, att det är    kommer sig, att trots att det nu finns utarbe-
17222: fråga om ett komplicerat för.farande att fram-    tade arbetsrutiner för frågan, har ännu inte
17223: räkna de exakta heloppen och utbetala de-         utbetalningen av 1978 års medel gjorts.
17224: samma. Samtidigt utlovades en snabbare hand-         Med hänvisning till ovanstående ber under-
17225: läggning och utbetalning i framtiden. Första      tecknad att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
17226: gången kompensationen utbetalades var den 30      dagsordningen föreskriver till vederbörande
17227: juli 1979, rörande skatteåret 1977. Utbetal-      medlem av statsrådet få ställa följande spörsmål:
17228: ningen för år 1978 har dook ännu ej gjorts,
17229: trots att det nu gått ett år och ett :k!vartal              Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen
17230: sedan senaste utJbetalning. På grund av denna             vidtaga för att de åländska kommunerna
17231: omständighet förlorar de berörda kommunerna               betydligt snabbare än för närvarande
17232: avsevärda belopp i räntemedel. Ett sätt att               skall erhålla sina kompensationsmedel?
17233:      Helsingfors den 22 oktober 1980.
17234: 
17235:                                        Gunnar Häggblom
17236: 
17237: 
17238: 
17239: 
17240: 0880012511
17241: 2
17242: 
17243: Kirjallinen kysymys n:o 502.                                                           Suomennos.
17244: 
17245: 
17246: 
17247: 
17248:                                 Häggblom: Ahvenanmaalaisten. kuntien verokompensaation suo-
17249:                                    rittamisesta.
17250: 
17251: 
17252:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
17253: 
17254:    Tein 19 päivänä kesäkuuta 1979 hallituk~       vuoden maksuista sekä suorittaa välttämätön
17255: selle kirjallisen kysymyksen (104/79), joka       loppujärjestely siinä vaiheessa kun vuositilitys
17256: koski Ahvenanmaan kuntien ns. merimie.svero-      saapuu.. . .                                   .
17257: kompensaation suorittamista. .     .                 Ahvenanmaalla esitetään kysymys, miten on
17258:    Ministerin vastauksessa todetaan, että kysy-   mahdollista että, huolimatta. siitä että nyt· '()n
17259: myksessä on monimutkainen prosessi, kun jou-      olemassa vakiintuneita työmuotoja tässä kysy-
17260: dutaan laskemaan täsmälliset määrät sekä mak-     myksessä, vuoden 1978. varojen maksu ei ole
17261: samaan nama. Samanaikaisesti luvattiin no-        vielä tapahtunut.               ·
17262: peampaa käsittelyä ja nopeampaa maksua tule-         Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
17263: vaisuudessa. Vuoden 1977 osalta maksettiin        tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
17264: ensimmäinen kompensaatio kesäkuun 30 päi-         tioneuvoston asianomaisen. jäsenen vastattavaksi
17265: vänä 1979. Vuoden 1978 osalta maksu ei ole        seuraavan kysymyksen: ,
17266: vielä tapahtunut huolimatta siitä, että viimei-
17267: sestä maksusta on kulunut vuosi ja 3 kuu-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17268: kautta. Kysymyksessä olevat kunnat menettä-               ryhtyä, jotta Ahvenanmaan kunnat ny-
17269: vät tämän vuoksi huomattavia summia korkoi-               kyistä huomattavasti nopeammin saisi-
17270: na. Eräs keino lieventää tätä epäkohtaa olisi             vat kompensaatiovaransa?
17271: maksaa etukäteen esimerkiksi 50 % viimeisen
17272:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1980.
17273: 
17274:                                        Gunnar Häggblom
17275:                                                    N:o 502                                                      3
17276: 
17277: 
17278: 
17279: 
17280:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he U e.
17281: 
17282:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom.enti_ssa         kitsee, että erityisiä selvityksiä· on ·teht~vä
17283: 111ainitq$sa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies;          moleml}.lissa valtioissa, .rpi:lcii .taas j()l#aa erityi-
17284: olette 22 päivänä lokakuuta 1980. päivätyn kir-          se!!n viranomaisten ··väliseen. Jdrjeenvaihto011·
17285: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Tähän asti tällaiset erimielisyydet on voitu rat-
17286: omaiselle jäsenelle jäljenhöksen ed. Häggblomin          kaista Ahvenanmaan kuntien eduksi, mikä lie-
17287: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o           nee korvannut sen haitan, joka on voinut syn-
17288: 502:                                                     tyä siitä, että korvausta ei ole voitu maksaa
17289:                                                          aikaisemmin. Mitä vuodelta 1978 maksetta-
17290:           Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo            vaan korvaukseeh tulee, on valtioneuvosto 6
17291:         ryhtyä, jotta Ahvenanmaan kunnat ny-             päivänä marraskuuta omalta osaltaan ·yahvista-
17292:         kyistä. huomattavasti nopeammin saisi-           nut korvausmäärän. Sen :jälkeen kun Ruotsin
17293:         vat kompensaatiovaransa?                         hallitus on omalta osaltaan tehnyt vastaavan
17294:                                                          päätöksen ja maksanut Ruotsin osuuden tästä
17295:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              määrästä, maksetaan korvaus Ahvenanmaan
17296: taen seuraavaa:                                          kunnille viivytyksettä.                .
17297:    Se ruotsalaisissa kauppa-aluksissa palvelevia            Mitä sitten tulee mahdollisuuteen maksaa
17298: ahvenanmaalaisia merimiehiä koskeva kunnallis-           ennakolta tietty osa kor,vausmäärästä .Ön todet-
17299: veron saamatta jäämisen korvaus, jota tarkoi-            tava, että kysymyksessä oleva järjestelmä, jon-
17300: tetaan ed. Häggblomin kysymyksessä, perustuu             ka mukaan korvausta veron saamatta jäämi"
17301: vuodelta 1977 olevaan Suomen ja Ruotsin väli-            sestä mak1setaan Ahvenanmaan kunnille,, mer-
17302: seen sqpimukseen... Sopimuksessa edellytetään,           kitsee poikkeamista tällaisista, nyt puheena ole;
17303: että molemmat hallitukset yhteisesti päättävät           vaa veron saamatta jäämistä koskevista vakiin-
17304: korvausmäärästä vuodeksi kerrall~an. Tä~ä pää-           tuneista periaatteista. Ennakkomaksun perus-
17305: töstä edeltää laaja valmistelutyö, Sen tähänasti-        tetta ei tästä syystä näytä olevan olemassa.
17306: sen kokemuksen mukaan, minkä viranomaiset                Tlillainen maksu aiheuttaisi lisäksi suhteetto~
17307: sekä Suomessa että Ruotsissa ovat hankkineet,            masti hallinnollista hankaluutta ja llsäkustan~
17308: tämä valmistelutyö vaatii välttämättä suhteelli-         nuksia siihen vähäiseen määrään nähden, josta
17309: sen pitkän ajan siihenkin nähden, että työ               on · kysymys. . koska kowauksesta vastaavat
17310: tapahtuu kahdessa valtiossa. Ahvenanmaan                 Suomi ja Ruot~i yhteisesti, epnakkomaksukin
17311: kuntien kannalta on kuitenkin huomattava se              edellyttää, että· Ruotsi osallistu~ maksuun yh~ä
17312: suurpiit;winen. pyöJ:i~tyssääntö, j(}ta ,s0velletaan     suurella osalla. korvausosuudestaan. ·.~Lienee tus-
17313: korva;u,sli);äärää .vahv~~t~ttaessa; ·NW.kka, t;arkoi~   kin l<uiten,ka.an hmlt11vaa 1 . e.ttä . Ruotsi olisi
17314: tl!~sena. qn, että ,korv:wsta. periaatteefisa suori~     halukas omalta ·osahalla •. <,>ttamaa~ käytt9öl'l
17315: tetaan D;Iäärä, joka,, ·vas~aa kJinl)allisv~rQn saa:     enna.kk9J:naksl!järjesJ~lnt1ifl· :. ~ellä esitetyl'l pe;-
17316: mlltta dä~istä, ·· pyöJ;:i~tys ; tehdään: a\~a .>ylös-   J:USt~ell.~ ~va!tiov~.~iqministeric;> , ei ~~~so .. :vq~·
17317: päin lähimpään 100 000 markan.,määrä1m.· Jos             yans,a , pu~ltaa :tällais~a j~j~~t<?hnää : S~ol!l~P-7
17318: Suomen ja Ruotsin viranomaisten välillä esiin-           ka~Jl qsalt;:l .. ·            ·              .
17319: tyy eri käsit}'lksiä korvausperusteista, tämä mer-
17320:       Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1980.
17321: 
17322:                                                                              Ministeri Pirkko Työtäjärvi
17323: 4                                             1980 vp.
17324: 
17325: 
17326: 
17327: 
17328:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
17329: 
17330:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         detta förhållande att särskilda utredningar mås-
17331: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            te göras i båda staterna med särskild skriftväx-
17332: velse av den 22 oktober 1980 tili vederbö-           ling mellan myndigheterna som följd. Hittills
17333: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         har dessa meningsskiljaktigheter kunnat lösas
17334: av .fö1jande av riksdagsman Häggblom ställda         tili fövmån för de åländska kommunerna, vilket
17335: skriftliga spörsmål nr 502:                          torde ha uppvägt den olägenhet som kan ha
17336:                                                      uppkommit på grund av att utbetalningen av
17337:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             ersättning inte kunnat ske tidigare. V ad be-
17338:        vidtaga för att de åländska kommunerna        träffar ersättningen för år 1978, har stats-
17339:        betydligt snabbare än för närvarande          rådet den 6 november för sin del fastställt
17340:        skall erhålla sina kompensationsmedel?        ersättningsbeloppet. Sedan svenska regeringen
17341:                                                      för sin del har gjort motsvarande beslut och
17342:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       betalat Sveriges andel av beloppet, kommer
17343: samt anföra följande:                                utbetalningen av ersättning tili de åländska
17344:     Den ersättning för bortfall av kommunal-         kommunerna att ske utan dröjsmål.
17345: skatt i fråga om åländska sjömän med anställ-            Vad sedan beträffar möjligheten att betala
17346: ning ombord på svenska handelsfartyg som             ut viss del av ersättningsbeloppet i förskott
17347: avses i dksdagsman Häggbloms spörsmål grun-          bör konstateras att ifrågavarande system med
17348: dar sig ·på ett avtal mellan Finland och Sve-        ersättning för bortfall av skatt till de åländska
17349: rige från år 1977. Avtalet förutsätter att de        kommunerna innelbär avsteg från vedertagna
17350: båda regeringarna gemensamt besluter om              principer i fråga om skattebortfall av det
17351: ersättningsbeloppet för ett år i sänder. Detta       slag som det här gäller. Grund för förskotts-
17352: beslut föregås av ett omfattande berednings-         utbetalning synes därför inte föreligga. Sådan
17353: arbete. Enligt den erfarenhet som myndig-            betalning skulle dessutom medföra oproportio-
17354: heterna i håde Finland och Sverige hittills          nerlig administrativ omgång och merkostnader
17355: kunnat inhämta kräver detta beredningsar:bete        i jämförelse med de ringa belopp som det
17356: nödvändigtvis en tämligen lång tid också med         rör sig om. Efte11som ersättningen skall bäras
17357: hänsyn tili att arbetet sker i två stater. Från      av Finland och Sverige gemensamt, förutsätter
17358: de åländska kommunernas synpunkt är dock             även förskottsu~betalning att Sverige deltar i
17359: att mäl'ka den generösa avrundningsregel som         betalningen med lika stor del av sin ersätt-
17360: tillämpas när e11sättningsbeloppet fastställs.       ningsandel. · Det torde emellertid vara föga
17361: Även om ersättningen i princip avses utgå med        troligt att Sverige skulle vara villig att för
17362: belopp som svarar mot bortfallet av kommunal-        sin del införa ett systeni med förskottsutbetal-
17363: -skatt, sker alltid. avrundning tili närmast högre   nihg. På grund av vad ovan anförts ahser sig
17364: 100 OOO,~tal . mark. Om olika meningar upp-          finansministeriet inte heller för finsk del kunna
17365: kommer mel.lan de finska och de svenska myn-         förorda ett sådant system.
17366: digheterna om ersättningsgrunderna, innebär
17367:      Helsingfors den 25 november 1980.
17368: 
17369:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
17370:                                              1980 vp.
17371: 
17372: Kirjallinen kysymys n:o 503.
17373: 
17374: 
17375: 
17376: 
17377:                                  Kauppi ym.: Hautausavustuksen myöntämisestä kansaneläkelain
17378:                                     piiriin kuuluneen vainajan jälkeenjääneille omaisille.
17379: 
17380: 
17381: 
17382:                               Eduskunnan H.erra Puhemiehelle.
17383: 
17384:    Kansaneläkelain 33 §:n 1 momentin mukaan         pieniä lapsia, joten toisep puolison kuolem:aUa
17385: hautausapua · suoritetaan kuolleen vakuutetun       ja sitä seuraavilla toimenpiteHlä on "perheen
17386: puolisolle, tai mi:käli puolisot mm~ asumuseron     taloudellista asemaa huomattavasti heikentävä
17387: vuok;si asuivat erillään, hänen . kuo~inpesäHeen.   vaikutus. Mielest~m,me orlkin jo .periaatteelli-
17388: Hautausavun suorittaminen ·edellyttää kuiten-       s.esti epäoike1.1denmukaista, ett.ä juuri edellä
17389: kin, ettei vakuutettu ennen kuolem!lansa ollut      mainituissa, avustusta kipeimmin kaipaavissa
17390: kansaneläkelain mukaisella vao:huus-; työkyvyt-     tapauksissa se kokonaan evätään,
17391: tömyys. tai työttömyyseläkkeellä. Hautausavus~         .Koska tällaiselle. la1nsäädännölle • ci mieles-
17392: tusta suoritetaan säännöksen 2 monicmtin mu-        tämme löydy perusteit~, . ·kansaneiäkelain 3 3
17393: kaan myös sill<>in, kun· eläkkeefisaaja kuolee,     §:ää olisi muutettava siten, että kansaneläke-
17394: ennen kuin hänen eläkkeensä .· perusosa on          lain piiriin kuutuvaJ:l vakuutetun kuohua bau-
17395: erääntynyt maksettavaksi kuolemaa edeltäneen        tausavustus maksettaisiin kaiki!Jsa ·tapauksissa
17396: vuoden pituiselta ajalta. Tällöin hau~.ausavuJ:?,   täysimääräis·enä va:kuutetun jälkeenjääneille
17397: määrää vähennetään· yhdellä kahden:nellatoista-     omaisille.
17398: osalla kultakin kuukaudelta, jolta eläke on             Edellä·. esittämämme perusteella ja viitaten
17399: erääntynyt maksettavaksi.                           valtiopäiväjärjesty~sen 37 §:n_ 1 motnertt~iin
17400:     Kun muiden eläkejärjestelmien mukaan mak-       esitämme. valtioneuvoston asianotnaisefi. jäsenen
17401: setaan usein vaifiajan omaisten kannalta jok-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:          ·
17402: seenkin tyydyttävä hautausapu, jäävät sen si~
17403: jaan pelkästään kans·aneläkettä nauttineiden                    Aikooko Hallitus ryhtyä. toimenpitei·
17404: vain#en omaiset useimmissa tapauksissa täy-                  siin kansaneläkelain 33 §:n nmuttami-
17405: .sin ilman kyseisehlaista avustusta. Tällaisia            .· seksi siten, että kansaneläkelain pii,tiin
17406: tapauksia on käytännössä .paljon: . ~arsin ·usein            kuuluvan vakuutettlh kuoltua hautaus-
17407: esimerkiksi nuori, vakavaa sairautta· pitkään                avustus makSettaisiin kaikissa tapauksis-
17408: sairastanut henMlö on työkyvyttömyyseläkkeel-                sa täysitnäätäisenä vakuutetuh jälkeen-
17409: lä useita vuosia ennen kuolemaansa. Näillä                  jääne~e OQ1ail>ille?
17410: eläk:keensaajilla on myös usein nuori perhe ja
17411:       Helsingissä· ·24 päivänä [okakuuta 1980.
17412: 
17413:          Eeva Kauppi                   Boris Renlund                  Risto Tuom1nen
17414:          Lea Sutinen                   Erkki Pystynen                 Olli Helminen
17415:          Pentti Poutanen               Ben Zyskowicz                  Jermu Laine
17416:          Lauri Impiö                   Helena Pesola                  Vappu Säilynoja
17417:          Pekka Jokinen                 Timo Ihamäki                   Arvo K;emppainen
17418:          Anneli Kivitie                Matti Puhakka                  Väinö Raudaskoski
17419:          Antero Juntumaa               Juhani Raudasoja               Ulla Järvilehto
17420:                Impi Muroma                                      Tarja Halonen
17421: 088001293C
17422: 2                                            1980 vp.
17423: 
17424: 
17425: 
17426: 
17427:                               E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
17428: 
17429:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      leistä. Vakuutusmaksupalautusjärjestelmän ti-
17430: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lalle tuli hautausavustus. Sen saamista rajoi-
17431: olette 24 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-      tettiin samaan tapaan kuin vakuutusmaksupa-
17432: jeenDJe dhella toimittanut valtioneuvoston asian-   ~autusjärjestelmässäkin. Voimassa olevan lain
17433: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     mukaan hautausavustus maksetaan täysimää-
17434: Eeva Kaupin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       räisenä silloin, kun vakuutettu ei kuolLessaan
17435: kysymyksestä n:o 503:                               saanut vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttö-
17436:                                                     myyseläkettä.
17437:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Haut.ausavustusta suoritetaan vähennettynä,
17438:        siin kansaneläkeltain 33 §:n muuttami-       jos eläkkeensaaja kuolee ennen kuin eläkkeen
17439:        seksi: siten, että kansaneläkelain piiriin   perusosa on erääntynyt maksettavaksi kuole-
17440:        kuuluvan vakuutetun kuoltua hautaus-         maa välittömästi edeltäneeltä vuoden pituiselta
17441:        avustus maksettaisiin kaikissa tapauksis-    ajalta. Jos eläkkeen perusosa on erääntynyt
17442:        sa täysimääräisenä vakuutetun jä1keen-       maksettavaksi yli vuoden ajalta, ei hautausavus-
17443:        jääneille oma1sille?                         tusta makseta lainkaan. ·
17444:                                                        Kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistusta
17445:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       koskevassa suunnite1mas·sa hautausavustus on
17446: vasti· seuraavaa:                                   ehdotettu säillytettäväiksi nyky~seNään. Uudis~
17447:    Vuoden 19 37 kansaneläkelaki sisälsi niin        tuksen kustannuksetkin on mitoitettu t,älJ:ä pe-
17448: sanotun vakuutusmaksujen palautusjärjestel-         rusteella. Etuuden maksamisesta kaikkien va-
17449: män. Sen mukaan vakuutetun kuoltua osa hä-          kuutettujen jälkeen aiheutuisi: vuotuisina Jisä-
17450: nen maksamistaan kansaneläkemaksuista pa-           kustannuksina noin 77 Mmk. Koska tämän
17451: lautettiin omaisme. Jos voakuutettu kuoli ennen     suuruiset :lisäkustannukset vaiikeuttaisivat kan-
17452: kuin oli kulunut vuosi eläkkeen myöntämisestä,      saneläkeuudistuksen suunniteltua toteutusta, ei
17453: maksettiin palautuksena vain puoll'!t hänen jäl-    kysymyksessä esiintuotuun ehdotukseen ole
17454: keensä suoritettavasta osuudesta. Jos hän oli       mahd()}iliisuuksi:a.   Hautausavustusjärjestelmää
17455: saanut eläkettä vuotta kauemmin, ei lainkaan        kokona~suudessaan on pidettävä toimeentulo-
17456: palautusta suoritettu.                              järjeste1mäfle vieraana etuutena, jonka laajen-
17457:    Vuonna 1957 voimaan tulleessa kansaneläke-       tamsta ei esitetyl!läikään perusteeLla voida pitää
17458: laissa luovuttiin yksilöllisistä vakuutusmaksuti-   aiheellisena.
17459:      Hdsingiss'ä 25 päivänä marraskuuta 1980.
17460: 
17461:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
17462:                                              N:o 503                                               3
17463: 
17464: 
17465: 
17466: 
17467:                                 T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
17468: 
17469:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen        konton. I stället för återbetalning av försäk-
17470: anger har Ni, Herr Talrnan, med Eder skrivelse     ringspremier infördes begravningsbidrag. Erhål-
17471: av d:en 24 oktober 1980 tili vederbörande          [andet av detta bidrag begränsades på samma
17472: medlem av statsrådet översänt avsikr:Lft av föl-   sätt som vid återbet~lningen av försakrings-
17473: jande av riksdagsman Eeva Kauppi m. fl. un-        premier. Enligt gäilande lag utgår begravnings-
17474: derteclmade spörsmål nr 503:                       bidraget med fuFh belopp när den försäkrade
17475:                                                    inte vid sin död åtnjöt ålderdoms-, invruliditets-
17476:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      elJer arbetslöshetspension.
17477:        att ändr·a 32 § fdlikpensionslagen så,         Begravningsbidrag erläggs tili reducerat be-
17478:        att begravningsbidrag ·efter avliden per-   1opp om pensionstagaren avlider innan grund-
17479:        ~son, som varit försä:krad enligt folk-     delen av hans pension förMlit ti:H betalning
17480:        pensions~agen i samtliga fall skulle utgå   för den tid av ett år, som närmast föregått
17481:        med fuHt belopp till den försäkrades        dödsfalliet. Om grunddelen av pensionen för-
17482:        efterlämnade an:höriga?                     faHit tiLI betalning för en tid a~ över ett år,
17483:                                                    erläggs inte begravningsbidraget.
17484:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         I planen angående om tota!lrevidering av
17485: samt anföra följande:                              folikpensionssystemet föreslås, att begravnings-
17486:    I 1937 års folkpensions:lag ingick stadgan-     bidraget bibehåHs vid det nuvarande. På basen
17487: den om återbetalning a~ försäkringspremier.        av detta har man dimensionerat även kostna-
17488: Ernigt detta system återbetalades en del av        derna för reformen. Utbetalningen av förmån
17489: de fo1kpensionspremier som den försäkrade er-      efter samtliga försä:krade skulile årJiigen med-
17490: lagt, efter hans dod tili hans anhöriga. Om den    föra ca 77 mi'li. mk i tilläggskostnader. Då till-
17491: försäkrade avled innan ett år förflutit från       läggskostnader av denna storleksordning skuHe
17492: det pensionen beviljades honom, återbetaiades      försvåra folkpensions.reformens planenliga ge-
17493: doek inte mera än hälften av det belopp som        nomförande, finns det inga möjligheter att
17494: skulle utbetalas efter honom. Om han erhåHit       beakta det förslag som framförts i spörsmå!let.
17495: pension i över ett år skedde ingen återbetal-      Begravningsbidraget bör i sin helhet anses vara
17496: ning.                                              en för utkomstsystemet främmande förmån,
17497:    I folkpensionsJagen, som trädde i kraft år      vars utvidgande inte ens på den grund som
17498:  1957, avstod man från persorniga premie-          framförts ikan anses befogad.
17499:      Helsingfors den 25 november 1980.
17500: 
17501: 
17502:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
17503:                                               1980 vp.
17504: 
17505: Kirjallinen kysymys n:o 504.
17506: 
17507: 
17508: 
17509: 
17510:                                   Tennilä: Työttömyyspäivärahan saannin turvaamisesta Kemin
17511:                                      naisten työtuvalta vuosittain irtisanottaville työntekijöille.
17512: 
17513: 
17514:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17515: 
17516:    Kemissä toimii valtion tuella naist'en työtupa,      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen· 37
17517: joka on toiminnassa 11 kuukautta vuodessa.           § :n 1 momenttiin viitaten esitänkin valtioneu-
17518: Kesäkuun lopussa kaikki työntekijät irtisano-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ky-
17519: taan. Kuitenkaan työttömyyspäivärahaa ei mak-        symyksen:
17520: seta niille irtisanotuille, jotka palkataan uudes-
17521: taan elokuun alusta lähden. He ovat kuukau-                   Mihin toimenpttetsnn Hallitus aikoo
17522: den työttömänä, mutta eivät saa päivärahaa.                 ryhtyä turvatakseen työttömyyspäivära-
17523: Tämä on selvä vääryys, sillä vuosittain irtisa-             han srumnin kaikille K!emin naisten työ-
17524: notravat työntekijät eivät saavuta pysyville                tuvalta vuosittain irtisanottaviHe työn-
17525: työntekijöille kuuluvia etuja.                              tekijöilre?
17526:      Helsingissä 24 päivänä <lokakuuta 1980.
17527: 
17528:                                         Esko-Juhani Tennilä
17529: 
17530: 
17531: 
17532: 
17533: 088001291A
17534: 2                                            1980 vp.
17535: 
17536: 
17537: 
17538: 
17539:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
17540: 
17541:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ja 1980 toimintaa on ollut 11 kuukauden
17542: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      aikana vuosittain.
17543: olette 24 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn              Vuoden 1980 aikana on työtuvassa työllis-
17544: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tetty 35 henkilöä, joista 10 henkilöä on elo-
17545: asianomaiselle jäsenelie jäljennöksen kansan-      kuun alusta luk~en vaihtunut. Heidän osaltaan
17546: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta      on kassa-avustus maksettu taannehtivasti hei-
17547: kirjallisesta kysymyksestä n:o 504:                näkuulta.
17548:                                                        Sosiaali- ja terveysministeriön työttömyys-
17549:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kassa-avustuksista antamien, voimassa olevien
17550:        ryhtyä turvatakseen työttömyyspäivära-      ohjeiden mukaan työttömyyskassan päiväavus-
17551:        han saannin kaikHle Kemin naisten työ-      tusten maksamisessa on irtisanottujen osalta
17552:        tuvalta vuosittain irtisanottaville työn-   työsuhteen uudelLeen jatkuessa otettava vuosi-
17553:        tekijöilLe?                                 lomakorvauspäivät huomioon vähentävänä teki-
17554:                                                    jänä. Kyseisen ohjeen soveltamisesta on sosiaa-
17555:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        li- ja terveysministeriö käynnistänyt neuvottelut
17556: tavasti seuraavaa:                                 Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain lii-
17557:    Naisten työtupatoimintaa on Kemin kau-          ton (KTV ry.) ja sosiaali- ja terveysministe-
17558: pungissa yHäpidetty työvoimaministeriön tuen       riön vakuutusosaston kesken.
17559: turvin vi1me vuosina siten, että vuosina 1979
17560:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1980.
17561: 
17562: 
17563:                                               Sosiaalic ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
17564:                                              N:o 504                                                 3
17565: 
17566: 
17567: 
17568: 
17569:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17570: 
17571:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Under år 1980 har i arbetsstugan sysselsatts
17572: tnger ha NI, Herr Talman, med Eder sikrivelse      35 personer, av vHka 10 byttes ut från och
17573: tv den 24 oktober 1980 tihl vederbörande           med början av augus.ti. 1 fråga om dem har
17574: nedlem av statsrådet översänt avsikrift av föl-    kassaunderstöd utbetalats retroaktivt för juli.
17575: ande av riksdagSililan ESiko-Juhani TennHä             EnJ!Lgt social- och hälsovårdsm:inisteriets gäl-
17576: mdertecknade spörsmå~ nr 504:                      lande anvisningar för utbetalning av arbetslös-
17577:                                                    hetskassaunderstöd bör, i fråga om utbetal-
17578:          ViJ&a åtgärder ämnar Regedngen vid-       ningen av arbetslöshetskassans dagunderstöd,
17579:       ta i s.yfte att trygga erhaNandet av         för de uppsagdas vidkommande beaktas semes-
17580:       arbetslöshetsdagpenning för aHa arbets-      terersättningsdagarna såsom reducerande faktor
17581:       tagare som år:ligen sägs upp vid arbets-     då arbetsförhållandet ånyo fortgår. Angående
17582:       stugan för ikvinnor i Kemi?                  tillämpningen av den ifrågavarande anvisningen
17583:                                                    har social- och hälsovårdsministeriet igångsatt
17584:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      förhandlingar mellan Kommunala arbetarnas
17585: ,a:mt anföra följande:                             och tjänsteinnehavarnas förbund (KAT rf.)
17586:    Verksamheten med en arbetsstuga för kvin-       och social- och hälsovårdsministeriets försäk-
17587: lOt har i Kemi stad under de senaste åren          ringsavdelning.
17588: tpprätthållits med arbetskraftsministeriets stöd
17589:  å, att verksamhet åren 1979 och 1980 har
17590: örekommit under 11 månader av året.
17591:      Helsingfors den 26 november 1980.
17592: 
17593: 
17594:                                           Sodat- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
17595:                                                1980 vp.
17596: 
17597: Skriftligt spörsmål nr 505.
17598: 
17599: 
17600: 
17601: 
17602:                                   Bärlund m. fl.: Om flera gratis permissionsresor för beväringar
17603:                                      som tjänstgör i Dragsvik.
17604: 
17605: 
17606:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17607: 
17608:     Beväringstiden är ofta en ekonomiskt och          således själv betalat för 10 resor. Med ett
17609: socialt svår tid ·för den manliga ungdomen.           genomsnittspris av 92 mk har beväringarna
17610: Inkomsterna är nästan obefåntliga och många           alltså betalat 920 mk för permissionsresor.
17611: beväringar har skulder efter b1and annat stora        Därtill kommer ännu utgifter för mat under
17612: studielån. Mot den bakgrunden borde staten            den långa ·restiden.
17613: söka alla tillgängliga möjligheter att lätta bör-         Att observera är att en del beväringar ålker
17614: dan för beväringarna. En sådan punkt där in·          tåg på sina permissioner, speciellt de som åker
17615: sat'g,erna hittills varit helt otillräckliga gäller   till trakter norr om Vasa samt de som börjar
17616: kostnaderna för permissionstransporterna. I Ös·       sin permission mitt i veckan. En tågbiljett
17617: terbotten, men också i andra delar av rekry·          Ekenäs-Vasa-Ekenäs kostar för tillfället
17618: terJngsområdet för Ny1ands Brigad, har man            58,50 mk för beväringar. Resetiden med tåg
17619: under den senaste tiden krävt förbättringar för       varar 8 timmar medan bussresan tar 6 tim·
17620: beväringarnas möjligheter att ekonomiskt klara        mar i anspråk.
17621: av transportkostnaderna.                                  Vi är metvetna om att ovannämnda problem
17622:     Totala antalet beväringar i Nylands Brigad        inte gäller enbart de finlandssvenska beväring-
17623: är efter att kontingent III/80 ryckt in ca            arna, utan har allmän bärvidd. På finlands-
17624:  1 150. Av dessa är ca 400 bosatta i Östet·           svenskt håll är problemet dock tillspetsat av
17625: botten.                                               den orsaken att exempelvis beväringarna i Ös·
17626:     Permissionsbussen, som varje veckoslut kör        terbotten inte i praktiken har något annat
17627: Dragsvik-Österbotten-Dragsvik, har under              värnpliktsalternativ än Dragsvik i Ekenäs. Från
17628:  1. 9.-5. 10. 1980 [. medeltal utnyttjats av 55       finlandssvensk synpunkt finns det nämligen
17629:  beväringar. Ca 20 beväringar har använt egen         inte resurser att splittra upp ·beväringsutbild-
17630: bil för permissionsresorna. Under denna tid           ningen i två delar, en sydfinländsk och en Ös·
17631:  har dock totala antalet beväringar varit lägre       terbottnisk.
17632:  än i genomsnitt för året på grund av att hem·            Som en ytterligare motivering tiJI kravet på
17633:  förlovningar infallit under den aktuella tiden.      brådska:nde åtgärder i ärendet kan nämnas be-
17634:  Dessutom anlitar många beväningar bussen en·         hovet av 'en faktisk uppslutning kring de en·
17635:  dast under vintern då de lämnar 1sin egen bil        heter som har karaktären av gemensamma in·
17636:  hemma. Enligt tidigare uppgifter har ca 80           stanser för hela det svensk- och tvåspråkiga
17637:  beväringar per veckoslut anlitat bussen under        området i Finland. Hall inte de svenska be-
17638:  vintern.                                             väringsresorna kan subventioneras klart kraf.
17639:      Beväringarna har rätt tili 8 gratisresor om       tigare än vad nu är fal1et går det knappast
17640:  de avtjänar värnplikten 8 månader och 10 te·         att få :tili stånd en total uppslutning kring
17641:  sor om de avtjänar 11 månader. En bussre·            Nylands Brigad från Österbottnisk sida. I det
17642:   sa Dragsvj.k-Vasa tur-retur kostar för tili·        hänseendet är det här frågan om ett intresse
17643:  fället 92 mk.                                        för al1a finlandssvenska regioner.
17644:      En snabbkontroll -      utförd av studieom·          Med hänvisning till ovan Mgda och 37 §
17645:   budsmannen för beväringarna - bland bevä·            1 mom. riksdagsordningen förelägger under-
17646:   ringar från kontingent I/80 vilka avtjänat 8         tecknade följande spörsmål · att besvaras av
17647:   månader och som är hemma från Vasa-trak·            vederbörande medlem av statsrådet:
17648:   ten visar att de åkt hem i medeltal 18 gånger
17649:  0880012566
17650: 2                                         1980 vp.
17651: 
17652:         Är Reger:ingen medvden om att sär-              avser Regeringen i ·så .fall att vidta
17653:      skilt de österbottniska beväringarna vid        åtgärder för att kraftigt öka .antalet
17654:      Nylands Brigad i Ekenäs oskäligt be-            gratis permissionsresor för dessa bevä-
17655:      tungas av kostnaderna .för permissions-         ringar?
17656:      ·resor, och
17657:     Helsingfors den 24 oktober 1980.
17658: 
17659:        Kaj Bärlund                  Jacob Söderman             Bror LiUqvist
17660:                                                N:o 505                                               3
17661: 
17662: Kirjallinen kysymys n:o 505.                                                              Suomennos.
17663: 
17664: 
17665: 
17666: 
17667:                                   Bärlund ym.: Dragsvikissa palvelevien varusmiesten ilmaisten
17668:                                      lomamatkojen lisäämisestä.
17669: 
17670: 
17671:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17672: 
17673:    Varusmiesaika on usein taloudellisesti ja so-     kautta ja jotka ovat kotoisin Vaasan seudulta,
17674: siaalisesti vaikeata aikaa miespuoliselle nuori-     osa1ttaa, että he ovat ajaneet kotiin keskimää-
17675: sol1e. Tulot ovat melkein olemattomat ja mo-         rin 18 kertaa ja siten maksaneet itse 10 mat-
17676: nilla varusmiehillä on mm. suuria opintolai-         kasta. Keskimääräishinnan ollessa 92 markkaa
17677: noja. Tätä taustaa vasten valtion tulisi kaikin       varusmiehet ovat siten maksaneet 920 mark-
17678: käytettävissä olevin keinoin pyrkiä helpotta-        kaa lomamatkoista. Lisäksi tulevat vielä ruo-
17679: maan varusmiesten taakkaa. Eräs tällainen koh-       kamenot pitkän matkan aikana.
17680: ta, jossa panokset tähän safrkka ovat olleet            On lisähi huomattava, että osa varusmiehis-
17681: täysin riittämättömät, ovat lomakuljetusten          tä käyttää junaa lomiensa aikana, erityisesti
17682: kustannuks,et. Sekä Pohjanmaalla että Uuden-         jos he matkustavat paikkakunnille, jotka si-
17683: maan prikaat1n muilla värväysalueilla on viime       jaitsevat Vaasan pohjoispuolella. Lisäksi junaa
17684: aikoina vaadittu parannuksia varusmiesten mah-       ovat käyttäneet ne varusmiehet, jotka aloitta-
17685: dollisuuksiin selvitä taloudellisesti kuljetuskus-   vat lomansa keskellä viikkoa. Varusmiehen ju-
17686: tannuksista.                                         nalippu matkalla Tammisaari-Vaasa-Tammi-
17687:    Uudenmaan prikaatin varusmiesten määrä on,        saari maksaa tällä hetkellä 58,50 mk. Junalla
17688: sen jälkeen kun palvelukseenastumisryhmä             matkustamiseen kuluu 8 tuntia, linja-automat-
17689: III/80 on astunut palvelukseen, noin 1 150.          kaan 6 tuntia.
17690: Näistä noin 400 asuu Pohjanmaalla.                      Olemme tietoisia siitä, että ylempänä mai-
17691:    Lomabussia, joka ajaa jokaisena viikonlop-        nittu ongelma ei koske vain suomenruotsalaisia
17692: puna Dragsvikista Pohjanmaalle ja takaisin, on       varusmiehiä, vaan että se on yleinen ongelma.
17693: syyskuun 1 päivän ja lokakuun 5 päivän 1980          Suomenruotsalaisella taholla ongelma on kui-
17694: välisenä aikana käyttänyt keskimäärin 55 va-         tenkin kärjistynyt sen johdosta, että Pohjan-
17695: rusmiestä. Noin 20 % varusmiehistä on käyt-          maalta kotoisin olevilla varusmiehillä ei käy-
17696: tänyt omaa autoa lomamatkoihin. Tänä aikana          tännössä ole mitään muita asevelvollisuusvaih-
17697: on kuitenkin varusmiesten kokonaismäärä ollut        toehtoja kuin Dragsvik Tammisaaressa. Suo-
17698: pienempi kuin keskimäärin vuodessa sen joh-          menruotsalaisesta näkökulmasta katsottuna ei
17699: dosta, että kysymyksessä olevana aikana on           nimittäin ole resursseja hajoittaa varusmieskou-
17700: tapahtunut kotiutuksia. Lisäksi monet varus-         lutusta kahteen ryhmään, yhteen eteläsuomalai-
17701: miehet käyttävät linja-autoa vain talvella, jol-     seen ja yhteen pohjanmaalaiseen.
17702: loin he jättävät oman autonsa kotiin. Aikai-            Eräänä lisäperusteena k1ireellisiä toimenpitei-
17703: sempien tietojen mukaan noin 80 varusmiestä          tä asiassa koskevalle vaatimukselle voidaan
17704: on viikonloppuina käyttänyt talvella linja-autoa.    mainita tarve todellisesta tuesta niille yksiköil-
17705:    Varusmiehillä on oikeus 8 ilmaiseen mat-          le, joilla on Suomen koko ruotsin- ja kaksi-
17706: kaan, jos heidän palvelusaikansa on 8 kuu-           kielisen alueen yhteisten instanssien Juonne.
17707: kautta, ja 10 matkaan, jos heidän palvelus-          Mikäli ruotsinkielisten varusmiesmatkoja ei voi-
17708: aikansa on 11 kuukautta. Edestakainen linja-         da subv,entoida selvästi voimakkaammin kuin
17709: automatka Dragsv,ikista Vaasaan maksaa tällä         mitä nyt on tehty, voidaan tuskin saada täy-
17710: hetkellä 92 mk.                                      dellistä tukea Uudenmaan prikaatille pohjan-
17711:     Pikakontrolli, jonka on suorittanut varus-       maalaisten taholta. Tässä suhteessa on kysy-
17712: miesten opintoasiamies niiden varusmiesten kes-      mys yhteisistä intresseistä kaikille suomen-
17713: kuudessa, jotka kuuluvat palvelukseenastumis-        ruotsalaisille alueille.
17714:  ryhmään I/80 ja joiden palvelusaika on 8 kuu-
17715: 4                                           1980 vp.
17716: 
17717:    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-        sa sijaitsevan Uudenmaan prikaatin Poh-
17718: jest)"ksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-           janmaalta kotoisin olevia varusmiehiä,
17719: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-           ja
17720: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                          aikooko Hallitus siinä tapauksessa
17721:                                                        ryhtyä toimenpiteisi1n lisätäkseen voi-
17722:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että           makkaasti näiden varusmiesten ilmaisia
17723:        lomamatkojen kustannukset rasittavat            lomamatkoja?
17724:        kohtuuttomasti erityisesti Tammisaares-
17725:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1980.
17726: 
17727:         Kaj Bärlund                   Jacob Söderman             Bror LiUqvist
17728:                                               N:o 505                                                    5
17729: 
17730: 
17731: 
17732: 
17733:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17734: 
17735:    Vainiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momen-        säksi oikeus saada 50 % :n alennuksella mat-
17736: tissa mainitussa tarkoitubessa Te, Herra Pu-        kalippuja sekä juna- että linja-autoliikenteessä
17737: hemies, o1eue 24 päivänä lokakuuta 1980 päi-        ja 25 % :n alennuksella lippuja kotimaan len-
17738: vä tyn kirjeenne n: o 17 4 7 ohella toimittanut     toliikenteessä.
17739: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-         Koska ilmaismatkoihin ei ole saatu lisää va-
17740: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Kaj Bärlun-       roja, puolustushallinnon piirissä on lomajärjes-
17741: din ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      telyin pyritty tehostamaan ilmaismatkojen käyt-
17742: sestä n:o 505:                                      töä mm. lomia keskittämällä.
17743:                                                        Dragsvihs·sa palvelevien varusmiest,en loma-
17744:           Onko Hallitus tietoinen suta, että        matkojen osalta on todettava, että Uudenmaan
17745:        lomamatkojen kustannukset rasittavat         prikaatin nykyisistä 1 150 varusmiehestä 484
17746:        kohtuuttomasti etityis,esti Tammisaares-     asuu Pohjanmaalla. Näiden varusmiesten loma-
17747:        sa sijaitsevan Uudenmaan prikaatin Poh-      matka on varsin pitkä ja aikaavievä. On kui-
17748:        janmaalta kotoisin olevia varusmiehiä,       tenkin todettava, että vastaavia ja jopa vai-
17749:        ja                                           keampiakin lomamatkaongelmia esiintyy myös
17750:           aikooko Hallitus siinä tapauksessa        muualla palvelevien varusmiesten keskuudessa.
17751:        ryhtyä toimenpiteisiin lisätäl<iseen voi-    Näin esimerkiksi Pohjois-Suomessa, Rovanie-
17752:        makkaasti näiden varusmiesten ilmaisia       mellä ja Sodankylässä, m1ssä pitkät matkat
17753:        lomamatkoja?                                 ja usein vaikeasti sovitettavat jatkoyhteydet
17754:                                                     haittaavat lomamatkoja. Eräissä erikoisjouk-
17755:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnio1tta-       ko-osastoissa, kuten Laskuvarjojää:kädkoulussa,
17756: vasti seuraavaa:                                    Rannikkojääkärikoulussa sekä Reserviupseeri-
17757:    Puolustusministeriön asettama asevelvollisten    koulussa palvelee miehiä maan ·eri puolilta,
17758: ilmaismatkatoimikunta jätti mietintönsä kesä-       jolloin matkat myös muodostuvat pitkiksi.
17759: kuun 18 pä:~vänä 1975. Toimikunnan mietin-             Edellä olevan perusteella puolustusministeniö
17760: nössä esitettiin asevelvollisille ja heihin ver-    katsoo, että ilmaismatkojen lukumäärän lisää-
17761: rattaville kahta ilmaismatkaa palveluskuukaut-      minen olisikin nähtävä kokonaiskysymyksenä,
17762: ta kohden. Puolustusministeriö yhtyi toimikun-      jossa tulee ottaa huomioon kaikki varusmiehet.
17763: nan ~esitykseen ilmaismatlmjen lisäämistarpees-        Puolustusministeriö toteaa edelleen, että ase-
17764: ta. Ensimmäinen lisäys ilma1smatko1hin saatiin      velvollisten sosiaalis-taloudelliset asiat ~s,isältyvät
17765: kuitenkin vasta vuoden 1980 tulo- ja meno-          myös kolmannen parlamentaarisen puolustus-
17766: arvion yhteydessä. Nykyisin kahdeksan kuu-          komitean työhön. Komitean kannanotot tulevat
17767: kautta palveleva asevelvollinen saa kahdeksan       olemaan suuntaa-antavia myös asevelvollisten
17768: ja 11 kuukautta palveleva kymmenen ilmais-          ilmaismatkojen kehittämiselle.
17769: matkaa palvelusaikanaan. Varusmiehellä on Ii-
17770:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1980.
17771: 
17772:                                                                    Puolustusministeri Lasse Aikäs
17773: 
17774: 
17775: 
17776: 
17777: 0880012566
17778: 6                                            1980 vp.
17779: 
17780: 
17781: 
17782: 
17783:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
17784: 
17785:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        traf.ilken och med 25 % rabatt i inrikesflyg-
17786: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           traHken.
17787: velse nr 1747 av den 24 oktober 1980 till              Då man inte har fått mera medel för gra-
17788: vederbörande medlem av statsrådet för avgd_•        tisresor har man inom försvarsförvaltningen
17789: vande av svar översänt avskrift av följande av      genom permissionsregleringar försökt effektive-
17790: riksdagsman Kaj Bärlund m. fl. ,ställda ·skrift-    ra utnyttjandet av gratisresorna bLa. genom
17791: 1iga spörsmål nr 505:                               att sammanslå permissioner.
17792:                                                         Beträffande beväringarnas i Dragsvik per-
17793:           Är Regeringen medveten om att sär-        missionsresor kan det konstateras att 484 av
17794:        skilt de österbottniska beväringarna vid     de för närvarande 1 150 beväringarna vid Ny-
17795:        Nylands Brigad i Ekenäs oskäligt be-         lands brigad bor i Österbotten. Dessa bevä-
17796:        tungas av kostnaderna för permissions-       ringars permissionsr·esor är rätt långa och tids-
17797:        resor, och                                   ödande. Det bör likväl konstateras att även
17798:           avser Regeringen i så fall att vidta      beväringar som fullgör sin värnplikt annorstä-
17799:        åtgärder för att kraftigt öka antalet        des har motsvarande och till och med svå-
17800:        gratis permissionsresor för dessa bevä-      rare med sina perm1ss1onsresor. Så är
17801:        ringar?                                      fallet t. ex. i norra Finland, i Rovaniemi
17802:                                                     och Sodankylä, där långa avstånd och
17803:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ofta besvärliga anslutningsförbindelser försvå-
17804: samt anföra följande:                               rar permissionsresorna. Vid vissa spe.cialför-
17805:    Den av försvarsministeriet tillsatta kommis-     band, som Fallskärmsjägarskolan, Kustjägarsko-
17806: sionen för fria transporter åt värnpliktiga av-     lan och Reservofficersskolan, finns beväringar
17807: gav sitt betänkande den 18 juni 1975. I kom-        från olika delar av landet, för vilka resorna
17808: missionens betänkande föreslogs två gratisre-       också blir långa.
17809: sor per tjänstgöringsmånad för värnpliktiga och         Med stöd av vad ovan anförts, anser för-
17810: med dem jämförliga. Försvarsministeriet om-         svarsministeriet att frågan om ·en ökning av
17811: fattade kommissionens förslag i fråga om be-        antalet gratisresor bör ses som en helhetsfrå-
17812: hovet att öka antalet gratisresor. Den första       ga, vid vars lösning samtliga beväringar bör
17813: ökningen av antalet gratisresor Hck man emel-       beaktas.
17814: lertid först i samband med statsförslaget för           Försvarsministeriet konstaterar vidare att
17815: år 1980. För närvarande ,får en värnpliktig         beväringarnas socialekonomiska angelägenheter
17816: med åtta månaders tjänstgöringstid åtta och         även ingår i tredje parlamentariska försvars-
17817: en värnpliktig med elva månaders tjänstgö-          kommittens arbete. Kommittens ställningsta-
17818: ringstid tio gratisresor under sin tjänstgörings-   ganden kommer att vara riktgivande även för
17819: nid. Beväringarna har dessutom rätt att få bil-     utvecklandet av de värnpliktigas gratisresor.
17820: jetter med 50 % rabatt i såväl tåg- som buss-
17821:      Helsingfors den 26 november 1980.
17822: 
17823:                                                                    Försvansminister Lasse Äikäs
17824:                                               1980 vp.
17825: 
17826: Skriftligt spörsmål nr 506.
17827: 
17828: 
17829: 
17830: 
17831:                                  Häggblom: Om ersättning för de skador små nyckelgruppers
17832:                                     strejker åsamkar utomstående.
17833: 
17834: 
17835:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17836: 
17837:    Vårt iand har återigen drabbats av en               Eftersom den typ av strejker det nu är
17838: strejk inom sjöfartssektorn, där små nyckel-        fråga om, som berör endast några tiotal per-
17839: grupper lamslår väsentliga samhällsfunktion:er.     soner, har vidsträckta eHekter på betydande
17840: Landskapet Aland har i detta sammanhang ett         områden, kan man med fog fråga sig hur länge
17841: särskilt utsatt läge.                               samhället kan tåla deras förekomst. Fackliga
17842:    Vårens sjöfartsstrejk hade en starkt menlig      prestigefrågor bör inte tillåtas att drabba tredje
17843: inverkan på Alands ekonomi. Den strejken            part.
17844: var dock till sin karaktär normal såtillvida, att      Att fri organisationsrätt och strejkrätt skall
17845: det var en arbetsg~var-arbetstagarkonflikt.         finnas är en självklarhet, men strejkrätten
17846:    Den nu (20/10 1980) inledda strejken, som        borde utnyttjas med förnuftig urskillning, och
17847: berör landsvägsfärjorna är dock till sin karak-     samhället bör ha rätt att stävja missbruk.
17848: tär helt annorlunda. Det är nämligen fråga             Med hänvisning till ovanstående ber under-
17849: om en konflikt metlan två fackföreningar, ar-       tecknad att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
17850: betstagarorganisationer, Finlands MasHnbefäls-      dagsordningen föreskriver til'l vederbörande
17851: förbund ( FTFC) å ena sidan och Finlands            medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
17852: Skeppsbefälsförbund ( FFC) å den andra. I           mål:
17853: princip kan man här alltså tala om en meHan-
17854: facklig prestigekamp.                                         Är Regeringen medveten om ovan-
17855:    Strejken drabhar nu verkligt utsatta utveck-            nämnda sakförhållande, och i så fall,
17856: lingsområden i skärgården, där man med stor                   vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
17857: möda försöker bygga upp ett näringsliv och en              taga för att konsekvenserna av mellan-
17858: företagsamhet för att få utkomstmöjliglreter för           fackliga konflikter inte skall tillåtas
17859: befolkningen för att förhindra avfolkning. Ett             drabba tredje part, och
17860: absolut Hvsvillkor för att detta skaH lyckas är               är Regeringen därvidlag beredd att
17861: att det finns pålitliga, reguljära kommunikatio-           ur 'Statsmedel ersätta de skador, som
17862: ner. Näringslivet i just dessa regioner är                 åsamkas tredje part?
17863: särskilt känsligt för störningar.
17864:      Helsingfors den 23 oktober 1980.
17865: 
17866:                                          Gunnar Häggblom
17867: 
17868: 
17869: 
17870: 
17871: 088001292B
17872: 2                                              1980 vp.
17873: 
17874: Kirjallinen kysymys n:o 506.                                                               Suomennos.
17875: 
17876: 
17877: 
17878: 
17879:                                   Häggblom: Pienten avainryhmien lakoista ulkopuolisille aiheu-
17880:                                      tuvien vahinkojen korvaamisesta.
17881: 
17882: 
17883:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
17884: 
17885:    Maatamme on jälleen kohdannut merenkul-               Kun tämänkaltaisiLla lakoilla, joista nyt on
17886: kusektorin lakko, jossa pienet avainryhmät            kysymys ja jotka koskevat vain muutamaa
17887: halvaannuttavat tärkeät yhteiskunnalliset toi-        kymmentä henkilöä, on laajat seuraukset huo-
17888: minnat. Ahvenanmaan maakunnalla on tässä              mattaviHa alueiLla, voidaan perust:eHustL kysyä
17889: yhteydessä erityisen artka asema.                     kuinka kauan yhteiskunta voi sietää niiden
17890:    Kevään merenkulkulakolla oLi voima:kas ldel-       esiintymistä. AmmatilHset arvovaltakysymykset
17891: teinen vaikutus Ahvenanmaan talouteen. Tämä           eivät saa kohdistua kolmansiin henkilöihin.
17892: lakko oli !kuitenkin luonteeltaan normaali si-           On itsestään selvää, että on oltava olemassa
17893: käli, että se oli työnantajien ja työntekijöiden      vapaa yhdistymisoikeus ja La:kko-oikeus, mutta
17894: välinen konflikti.                                    lakko-oitkeutta tulisi käyttää järkevästi vali-
17895:    Nyt (20. 10. 1980) aloitettu lakko, joka           koiden ja yhteiskunnalla tulisi olla oitkeus aset-
17896: koskee maantielauttoja, on kuitenkin luonteel-        taa rajoitukset väärinkäytölle.
17897: taan täys1n eri'Lainen. On nimittäin kysymys             EdeHä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
17898: kahden ammattiyhdistyksen, työntekijäjärjestö-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
17899: jen, Suomen Konepäällystöliiton (STTK) toi-           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17900: selta puolen ja Suomen Laivanpäällystöliiton          vaksi seuraavan kysymyksen:
17901:  (SAK) toisdta puolen välisestä konfHktista.
17902: Periaatteessa voidaan siten puhua ammattijär-                   Onko Hallitus tietoinen ylempänä
17903: jestöjen välisestä arvovaltataistelusta.                     mainitusta asiantilasta, ja jos on,
17904:    Laikosta joutuvat kärsimään nyt todella vai-                 mihin toimenpiteisiin Hahlitus ai'koo
17905: keassa asemassa olevat ~kehitysalueet saaristos-             ryhtyä, jotta yhdhtysten välisten kon-
17906: sa, joi'Ua suurella vaiv,alla yritetään rakentaa             fliktien seuraukset eivät saisi kohdistua
17907: taliouselämää ja yritteliäisyyttä, jotta saataisiin          kolmanteen osapuoleen, ja
17908: väestölle toimeentulomahdollisuudet ja jotta                    onko Hallitus tiillaisessa tapauksessa
17909: estettäisiin poismuutto. Ehdottomana edellytyk-              vaJ:mis korvaamaan valtion varoista ne
17910: senä sille, että tämä onnistuisi, on luotetta-               vahingot, jotka on aiheutettu kolman-
17911: vien ja säännnöllisten yhteyksien olemassaolo.               nelle osapuolelle?
17912: Elinkeinoelämä näiHä alueHla on erityisen haa-
17913: voittuva.
17914:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1980.
17915: 
17916:                                            Gunnar Häggblom
17917:                                                 N:o 506                                                 3
17918: 
17919: 
17920: 
17921: 
17922:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17923: 
17924:    VaJtiopäiväjärjesty!ksen 37 §:n 1 momentissa        vaatimusten ylittävän yleisesti hyväksyttävän
17925: mainitussa tarkoitukses·sa Te, Herra Puhemies,         tason. Työnantajajärjestöt ovat suhtautuneet
17926: olette 23 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn              myöntei<sesti pakkosovintomenettelyn kehittä-
17927: kirjeenne ohella toimhtanut valtioneuvoston            miseen pieniä avainryhmi,ä varten.
17928: asianomalseJ.ile jäsenelle jäljennöksen kansan-           Kahden eri ammattiliiton keskinäisistä riitai-
17929: edustaja Gunnar Häggblomin näin kuuluvasta             suuksista johtuvat lakot ovat ammattiyhdistys-
17930: kirjallisesta kysymyksestä n:o 506:                    Jiikkeen eheytymisen jälkeen käyneet verraten
17931:                                                        harvinaisrksi. Työmarkkinajärjestöjen keskuu-
17932:           Onko Hallitus tieto1nen ylempänä             dessaan omaksuma:n kannan mukaan tällaisten
17933:        mainitusta asiantHasta, j·a jos on,             lakkojen sovittelu ei sellaisenaan voi edes kuu-
17934:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         [ua normaalin sovittelun piiriin.
17935:        ryhtyä, jotta yhdistysten välisten kon-            Suomen Konepäällystölikto on i[moittanut
17936:        fliktien seuraukset eivät saisi kohdistua       valtakunnansovittelijalle ryhtyneensä lakkoon jo
17937:        kolmanteen osapuo1een, ja                       aiemmin saavuttamiensa jäsenistölleen edulli-
17938:           on1ko Hallitus täHaisessa tapauksessa        sina pitämiensä pahkikasuhteiden puolustamisek-
17939:        va'lmis korvaamaan valtion varoista ne          si Ahvenanmaan Maakuntahallituksen ja tie- ja
17940:        vahingot, jorka on aiheutettu kolman-           vesirakennushallkuksen ha1Hnnas.sa olevilla saa-
17941:        nelle osapuoleUe?                               ristolautoilla. Voidaanko tällaisesta lähtökohdas-
17942:                                                        ta toimeenpantua työtaistelua pitää kahden
17943:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          työntekijäliiton välisenä riitana, jää näin ollen
17944: vasti seuraav·aa:                                      epäselväksi.
17945:    Pienten ns. avainryhmien lakkojen estämi-              Lakkotilanteessa on pikemminkin sääntö
17946: sestä ja selvittämisestä on viime vuosina kes-         kuin poi1kkeus, että sen haittavaikutukset vält-
17947: kusteltu runsaasti. Tähän keskusteluun on liit-        tämättä heijastuvat myös kolmanteen osapuo-
17948: tynyt vaatimusten esittäminen pakkosovinnon            leen. Pienryhmien 1akoissa tämä tulee usein
17949: mahdollisuudesta. Palkansaajajärjestöt ovat            korostetusti esiin verrattaessa lakossa olevien
17950: yleensä vastustaneet ajatusta. Ne ovat pelän-          työntekijöiden iukumäärää niiden henkrlöiden
17951: neet, että pakkosovintojärjestelmä johtaisi ylei-      lukumäärään, jol'ka joutuvat lakosta kärsimään.
17952: sempään la;kko-o~keuden rajoittamiseen. Lisäksi        Poi,kkeusta lakkotilanteen vaikutuksesta kol-
17953: niiden taholta on painotettu, että ns. pienen          mannen dinolosuhteihle ei pienryhmän lakko
17954: avainryhmän määrittely on käytännössä vai-             suinkaan tee.
17955: keaa. Samoin olisi hankalaa määritellä, mil-              Hallituksen tiedossa on, että lakko on
17956: loin jonkin ~yhmän työtaistelu kohdistuu yh-           aiheuttanut erityisesti kunnille taloudeThisia me-
17957: teiskuntaan ·ta~ kolmanteen osapuoleen sellai-         netyksiä. Hallitus tulee käsittelemään asiaa sen
17958: ·sella voimalla, että se tuHsi s1tovalla ratkaisulla   jälkeen kun selvitys menetyksistä kuntien yhi-
17959: lopettaa. Vaikeutena on myös nähty sen rajan           [öityjen vaatimusten perustee11a on valm~stu­
17960: määrittely, jolloin todetaan jonkin ryhmän             nut.
17961:       Hdsingissä 25 päivänä marraskuuta 1980.
17962: 
17963:                                                  Sosiaal!i- ja terveysm1nisteri Sinikka Luja-Penttilä
17964: 4                                              1980 vp.
17965: 
17966: 
17967: 
17968: 
17969:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
17970: 
17971:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Arbetsgivarorganl:sationerna har st1i'hlt sig posi-
17972: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tivt till en utveckling av ett tvångsförliknings-
17973: av den 23 dktober 1980 tili vederbörande              förfarande för små nyokdgrupper.
17974: medlem av statsrådet översänt avskrift av                 Strejker som förorsakats av stridigheter mel-
17975: följande av r1ksdagsman Gunnar Häggblom               !lan två olika fackförbund har etter det fack-
17976: s tällda spör:smål nr 506:                            föreningsrörelsen enats blivit relativt ovanliga.
17977:                                                       Enligt den ståndpunkt ~som arbetsmarknads-
17978:           Är Regeringen medveten om ovan-             organisationerna sinsemeNan omfattat, kan en
17979:        nämnda sakförhållande, och i så fall,          förlikning av dylika st:rejker inte ens ingå i
17980:           vilka åtgärder ämnar Regermgen vid-         norma:l! föt<likning som sådan.
17981:        taga för att konsekvenserna av mellan-             Finlands Maskinbefälsförbund har meddelat
17982:        fackliga konflikter inte skall tillåtas        riksförhlkningsmannen att man inlett strejk på
17983:        drabba tr:edje part, och                       Ålands Landskapsstyrelses och väg- och vatten-
17984:           är Regeringen därvidlag beredd att          byggnadsstyre1sens skärgårdsfärjor för att för-
17985:        ur statsmedel ersätta de skador, som           svara de löneförhållanden som man redan tidi-
17986:        åsarnkas tredje part?                          gare uppnått för sin medlemskår oCh vi:lka man
17987:                                                       ansett vara förmånliga. Det förblir ,sålunda
17988:     Såsom svar på detta spörsmå:l får jag vörd-       oklart huruvida mrun kan anse den arbetskon-
17989: samt anföra följande:                                 f1ikt som uppstått från en dylik utgångspunkt
17990:     Under de senaste åren har man livligt disku-      som ~en konfllikt melloo två arbetstagarorgani-
17991: terat möjligheterna att förhindra och utreda          sa tiooer eller ej.
17992: små nyckelgruppers strejker. I anslutning tHl             I en strejksituation är det snarare regd än
17993: denna diskussion har man framställt krav på           undantag att olägenheterna av strejken även
17994: möjligheter tili tvångsförlikning. Löntagarorga-      återverkar på tredje par:t. I fråga om små
17995: nisationerna har i allmänhet motsrutt sig tanken.     gruppers suejker accentueras detta ofta då man
17996: De har fruktat att införandet av tvångsförMk-         jämför antalet strejkande med antalet personer
17997: ning sku11e leda tili en allmännare begränsning       ,som bHr Hdande av 'Strejken. Smågruppsstrej-
17998: av strejkrätten. Det har vidare framhållits från      kerna utgör förvisso inget undantag :i: fråga om
17999: Jöntagarhå11 att det i pra:ktiken är ~svårt att de-   strejkens inverkan på tredje parts levnadsför-
18000: f.iniera dessa s.k. små nyckdgrupper. Dessutom        hMlanden.
18001: skuUe det vara svårt att faststäl!la när någon            Regeringen är medveten om att strejken in-
18002: grupps arbetskonflikt ri!ktar sig mot sa:mhäilet      neburit speciellt för kommunerna ekonomi:ska
18003: eller tredje part med sådan kraft att den borde       förluster. Reger:ingen kommer att behandla
18004: Sltoppas genom binda:nde beslut.                      frågrun då man färdigstählt en utreOOing om för-
18005:     Man har även funnit det svårt att fastställa      ilusterna för kommunerna vi!Jken baserar sig på
18006: gränsen för när de krav som ställs av någon           kommunernas specifiserade krav.
18007: grupp övers,krider en ailmänt godtagbar nivå.
18008:      Helsingfors den 25 november 1980.
18009: 
18010:                                               Sodal-. och hi&ovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
18011:                                                   1980 vp.
18012: 
18013: Kirjallinen kysymys n:o 507.
18014: 
18015: 
18016: 
18017: 
18018:                                     Jaakonsaari ym.: Saman yhtiön eri kunnissa sijaitsevien tuotan-
18019:                                         tolaitosten verottamisesta kunnallisverotuksessa.
18020: 
18021: 
18022:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18023: 
18024:    Oulun läänissä on monia kuntia, joiden               konetehoon perustuva verotuskäytäntö mahdol-
18025: alueella tuotetaan sähköä, harjoitetaan kaivos-         listaa Oulujoki Oy:n maksamaan Oulujoki-
18026: toimintaa tai hyödynnetään ja jalostetaan muu-          alueen kunnille veroja vain noin kymmenen
18027: ten alueen omia luonnonvaroja. Näiden yleensä           prosenttia siitä, mitä todellisiin myyntituloihin
18028: suurten yritysten toiminnalle on luonteenomais-         perustuva verotus toisi kunnille. Kuten ohei-
18029: ta, että niiden kunnille maksamien verojen              sesta asetelmasta ilmenee, Oulujoki Oy:n vero-
18030: määrä ei juuri ole kasvanut, vaikka kuoletukset         tuksessa ilmoittama myynnin tuotto on kasva-
18031: ja poistot ovat loppuneet ja vaikka kaikki tuot-        nut vuosina 1971-78 vain vajaalla seitsemällä
18032: tavuuden edellytykset ovat parantuneet.                 miljoonalla markalla eli 11.5 prosenttia, vaikka
18033:    Esimerkiksi Oulujokilaakson yhdeksän kun-            Imatran Voima Oy:n jakeluyhtiöltä perimän
18034: taa menettivät verotuslainsäädännön epäkoh-             energian hinta on vastaavana aikana noussut
18035: tien takia vuonna 1979 Oulujoki Oy:n vero-              15,57 penniin eli 225 prosenttia.
18036: tuloja noin 30 miljoonaa markkaa. Nykyiseen
18037:                                                                                                Jakeluyhtiön
18038:                                                       Oulujoki Oy:n        Emäyhtiölle          maksaman
18039:                                 Oulujoki Oy:n          verotuksessa     luovutetun energian      energian
18040:                Vuosi           tuottama energia    ilmoittama myynnin   laskennallinen hinta       hinta
18041:                                   1000 kWh           tuotto markkoina         pjkWh               p/kWh
18042: 
18043:                1971            2 579 900             59 932 455               2,32               4,79
18044:                1975            2 618 318             60 634 404               2,31              11,56
18045:                1978            1553 600              66 834 123               4,30              15,57
18046: 
18047: 
18048:    Oulujoki Oy on tuottanut vuosina 1971-               alueellaan tuotetusta energiasta asianmukaisen
18049: 78 energiaa keskimäärin 2,2 miljardia kilowat-          vero-osuuden.
18050: tituntia. Jos vuosittain tuotettu energiamäärä on          Kuten taulukosta käy ilmi, Oulujoki Oy
18051: tuo keskimääräinen 2,2 miljardia kilowattituntia        maksoi vuonna 1978 Oulun läänin kuntiin ve-
18052: ja emäyhtiölle luovutetun energian hinta olisi          roja noin 3,6 miljoonaa markkaa, josta esimer-
18053: asiallinen, esimerkiksi 15 penniä kilowattitun-         kiksi Vaalaan maksettu osuus teki äyriä kohti
18054: nilta, muodostuisi myyntituloksi 330 miljoonaa          0,9 penniä. Mikäli energian hinta olisi ollut 15
18055: markkaa. Jos poistot, siirtohäviö ja muut vä-           penniä kilowattitunnilta, olisivat taulukossa
18056: hennettävät kustannukset tekisivät 80 miljoo-           mainitut voimalaitoskunnat saaneet Oulujoki
18057: naa markkaa, jäisi Oulujoki Oy:n verotettavak-          Oy:ltä verotuloja runsaat 38 miljoonaa mark-
18058: si tuloksi 250 miljoonaa markkaa vuodessa.              kaa, mikä olisi tehnyt Vaalassa äyriä kohti ta-
18059:    Seuraavassa taulukossa on esitetty Oulujoki          san 10 penniä. Lisäys olisi siis yli 10-kertainen.
18060: Oy:n maksamat verot voimalaitosten sijainti-               Samantyyppisiä epäkohtia esiintyy myös
18061: kunnille vuonna 1978 sekä Pohjois-Pohjan-               muilla aloilla kuin energian tuotannossa, muun
18062: maan maakuntaliiton laskelma kuntien saamas-            muassa kaivostoiminnan ja puunjalostuksen yri-
18063: ta verotulosta, mikäli Imatran Voima Oy:n               tyksissä. Tulevaisuutta ajatellen on huolestut-
18064: maksama energian luovutushinta olisi edellä-            tavaa, että Oulun läänin toisen energiarikkau-
18065: mainittu 15 penniä kilowattitunnilta 4,3 pen-           den - turpeen- energikäytön ja muun jalos-
18066: nin asemesta ja mikäli sijaintikunnat saisivat          tuksen osalta voi toteutua samoille kunnille
18067: 0880012909
18068: 2                                                 1980 vp.
18069: 
18070:                                                                              Verotettava tulo, mikäli luovutushinta
18071:                                        Verotettava tulo v. 1978                          olisi 15 p /kWh
18072:                                     milj.                                      milj.
18073:     Kunta                           äyriä        1000 mk          pfäyri       äyriä         1000 mk         pfäyri
18074: Muhos      ..............           6,0        1020               0,7         64,1        10 900           7,4
18075: Vaala      ..............           5,6          924              0,9         59,8         9 870          10,0
18076: Utajärvi     ............           3,7          629              1,0         39,5         6 720          10,6
18077: Suomussalmi ...........             2,8          490              0,2         29,9         5 230           2,0
18078: Paltamo      ............           1,3          228              0,2         13,9         2 430           2,2
18079: Ristijärvi   ............           0,6          111              0,2          6,4         1190            2,4
18080: Hyrynsalmi     ..........           0,5           85              0,1          5,3           910           1,1
18081: Vuolijoki    ............           0,4           68              0,07         4,3           730           0,8
18082: Kajaani    ..............           0,2           35              0,004        2,1           370           0,04
18083: Muut yht. ........... ·-·           2,3          370                          24,6         3 430
18084: Verotulot yht. ........            23,4        3 960                         250,0        41780
18085: - siitä Oulun lääni ....           21,1        3 590                         225,4        38 350
18086: 
18087: 
18088: samankaltainen epäoikeudenmukaisuus, mlta                               Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
18089: vesivoiman osalta parhaillaan toteutetaan, ellei                     ryhtyä kunnallisverotuksen ja yritysvero-
18090: kunnallisverotusta nopeasti uudisteta.                               tuksen uudistamiseksi siten, että muun
18091:    Olisi todella nurinkurista, jos myös turpeen-                     muassa saman yhtiön eri kunnissa ole-
18092: jalostuksen kautta kertyvistä verotuloista val-                      via tuotantolaitoksia verotettaisiin kun-
18093: taosa .menisi turpeen sijainti- ja jalostuskuntien                   nallisverotuksessa kutakin omana yksik-
18094: ja koko Oulun läänin ulkopuolelle.                                   könään, jotta elinkeinotulojen verotus
18095:    Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-                    kohtaantuisi tulon muodostumiseen vai-
18096: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-                       kuttavien tekijöiden perusteella nykyis-
18097: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-                        tä oikeudenmukaisemmin eli luonnon-
18098: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-                         varojen sijainti- ja jalostuskuntiin?
18099: sen:
18100:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1980.
18101: 
18102:             Liisa Jaakonsaari             Juhani Vähäkangas                    Kalevi Mattila
18103:             Mauno Manninen                Eero Lattula                         Helvi Hyrynkangas
18104:             Martti Ursin                  Väinö Raudaskoski                    Vappu Säilynoja
18105:             J. Juhani Kortesalmi          Alvar Saukko                         Arvo Kemppainen
18106:                                               N:o 507                                                3
18107: 
18108: 
18109: 
18110: 
18111:                          E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
18112: 
18113:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-            Kuntien verottamisoikeuden jakautumista
18114: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         koskevien säännösten tarkoituksena on ohjata
18115: mies, olette 24 päivänä lokakuuta 1980 päivä-        kunnallisvero niille kunnille, joissa tulo muodos-
18116: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-       tuu tai joissa sen katsotaan muodostuvan. K•m
18117: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       nämä säännökset ovat kuitenkin olleet lähes
18118: sanedustaja Liisa Jaakonsaaren ym. näin kuulu-       samansisältöisinä voimassa jo vuoden 1960
18119: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 507:            alusta lukien, niiden ei ole kaikilta osiltaan
18120:                                                      katsottu vastaavan nykyistä käsitystä siitä, mi-
18121:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ten elinkeinotulon verottamisoikeuden tulee ja-
18122:        ryhtyä kunnallisverotuksen ja yritysvero-     kautua kuntien kesken.
18123:        tuksen uudistamiseksi siten, että muun           Kuntien verotulojen jakautuminen edellä
18124:        muassa saman yhtiön eri kunnissa ole-         mainitusta verotuslain säännösten taustana ole-
18125:        via tuotantolaitoksia verotettaisiin kun-     vasta pääperiaatteesta poikkeavalla tavalla joh-
18126:        nallisverotuksessa kutakin omana yksik-       tuu usein juuri kysymyksessä jo sen peruste-
18127:        könään, jotta elinkeinotulojen verotus        luissa tarkoitetuista vaihto-omaisuuden siirrois-
18128:        kohtaantuisi tulon muodostumiseen vai-        ta yhtiön tai konsernin sisällä.
18129:        kuttavien tekijöiden perusteella nykyis-         Niissä tapauksissa, joissa vaihto-omaisuutta
18130:        tä oikeudenmukaisemmin eli luonnon-           siirretään saman verovelvollisen eri tuloläh-
18131:        varojen sijainti- ja jalostuskuntiin?         teestä toiseen, katsotaan siirtohinnaksi elinkei-
18132:                                                      notulon verottamisesta annetun lain ( EVL) 51
18133:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          §:n 1 momentin mukaan omaisuuden alkupe-
18134: tavasti seuraavaa:                                   räinen hankintameno. Laki siis sallii siirron
18135:    Verotuslain 59-65 §:ssä on säädetty siitä,        todennäköistä luovutushintaa alemmasta ar-
18136: missä verotus on toimitettava, sekä siitä mikä       vosta.
18137: kunta veron saa. Verotuslain 59 §:n pääsään-            Sen sijaan vastaaviin siirtoihin silloin, kun
18138: nön mukaan elinkeinotulosta on maksettava            kysymyksessä ovat erillisinä verotettavat mut-
18139: veroa sille kunnalle, jossa elinkeinoa on harjoi-    ta keskenään intressiyhteydessä olevat verovel-
18140: tettu kiinteästä toimipaikasta. Tätä säännöstä       volliset, voidaan pääsääntöisesti soveltaa vero-
18141: täydentää verotuslain 34 § :n 4 momentissa           tuslain 57 § :n peiteltyä osingonjakoa koskevaa
18142: oleva kotikunnan määritelmä. Kiinteän toimi-         normia, jos siirtohinta on ollut todennäköistä
18143: paikan määritelmä sekä säännös siitä, miten          kolmannelta saatavaa luovutushintaa alhaisem-
18144: liiketulon verottamisoikeus jakautuu eri kun-        pi. Näissä tapauksissa voidaan puhua myös pei-
18145: tien kesken silloin, kun yhtenä tulolähteenä pi-     tellyistä konserniavustuksista. Oikeuskäytän-
18146: dettävällä liikkeellä on kiinteä toimipaikka         nössä on kuitenkin katsottu, että keskinäiset
18147: useammassa kuin yhdessä kunnassa, sisältyvät         voimalaitosyhtiöt voivat luovuttaa tuottamaan-
18148: verotuslain 60 ja 61 §:iin.                          sa sähköä toisilleen käypää alemmasta hinnasta,
18149:    Kuntien välisen verottamisoikeuden jakautu-       jos omakustannushinnasta on otettu ehto yh-
18150: miseen ja verovelvollisen verotettavan koko-         tiöjärjestykseen ( KHO 1963 B I 3).
18151: naistulon määrään vaikuttavat edellä mainittu-          Edellä tarkoitetut nykyisten säännösten mu-
18152: jen säännösten ohella myös tulolähdejako,            kaisetkin tulolähdesiirrot ja keskinäisten voi-
18153: elinkeinotulolähteeseen kuuluvan kiinteistön         mayhtiöiden väliset siirrot ovat käytännössä
18154: tulon määrittely sekä toisaalta saman verovel-       johtaneet luonnonvarojen sijaintikuntien vero-
18155: vollisen eri tulolähteiden välinen ja toisaalta      tulojen vähenemiseen, kuten kysymyksen pe-
18156: intressiyhteydessä olevien verovelvollisten välis-   rusteluissa on esitetty. Muun muassa näitä on-
18157: ten siirtojen siirtohintojen arviointi.              gelmia on selvittänyt kunnallisverotoimikunta,
18158: 0880012909
18159: 4                                             1980 vp.
18160: 
18161: joka jätti mietintönsä ( 1976:91) vuoden 1976        la perusliiketulojärjestelmällä, mikä edellyttää
18162: lopussa. Toimikunnan käsityksen mukaan kun-          myös tulolähdesäännösten tarkistamista. Toimi-
18163: kin tulolähteen oikean tuloksen muodostumi-          kunta ehdottaakin luopumista liiketulolähde-
18164: sen kannalta olisi välttämätöntä, että tuloläh-      jaosta. Tämä ei kuitenkaan merkitsisi veronsaa-
18165: teiden välisissä siirroissa noudatetaan samoja       jien kannalta oleellista muutosta, koska toimi-
18166: periaatteita kuin luovutuksissa ulkopuolisille.      kunta edellyttää verotulojen jakamista edelleen-
18167: Näin ollen toimikunta ehdotti EVL 51 §:ää            kin nykyisten periaatteiden mukaisesti eri ve-
18168: muutettavaksi siten, että vaihto- ja sijoitus-       ronsaajakuntien kesken.
18169: omaisuus siirrettäisiin aina verovelvollisten           Kunnallisverotoimikunnan ehdotukset eivät
18170: elinkeinotulolähteestä toiseen todennäköistä         ole toistaiseksi johtaneet lainsäädäntöuudistuk-
18171: luovutushintaa vastaavasta määrästä. Samaa           siin. Vireillä oleva harkintaverotusuudistus se-
18172: hinnoitteluvaihtoehtoa tulisi toimikunnan mie-       kä toimikunnan ehdotusten puutteellisuus
18173: lestä käyttää myös toisiinsa intressiyhteydessä      muun muassa intressiyhteydessä olevien vero-
18174: olevien yritysten välisissä siirroissa. Tältä osin   velvollisten välisten siirtojen osalta edellyttä-
18175: toimikunta ei kuitenkaan tehnyt täsmällisiä          vät joka tapauksessa kunnallisverotoimikunnan
18176: lainsäädäntöehdotuksia.                              ehdotusten uudelleenarviointia ja edelleen ke-
18177:    Vastikään mietintönsä ( 1980:3 5) jättänyt        hittämistä ennen mahdollisten uudistusten to-
18178: harkintaverotustoimikunta on ehdottanut kun-         teuttamista.
18179: nallisen harkintaverotuksen korvaamista uudel-
18180:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1980.
18181: 
18182:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
18183:                                               N:o 507                                                 5
18184: 
18185: 
18186: 
18187: 
18188:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18189: 
18190:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        av en bedömning av överföringspriserna för
18191: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         överföringar dels den skattskyldiges olika för-
18192: se av den 24 oktober 1980 till vederbörande          värvskällor emellan och dels mellan sådana
18193: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       skattskyldiga som står i intresseförbindelse
18194: jande av riksdagsman Liisa Jaakonsaari m. fl.        med varandra.
18195: undertecknade spörsmål nr 507:                          Avsikten med stadgandena om fördelningen
18196:                                                      av beskattningsrätten mellan kommunerna är
18197:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            att styra kommunalskatten tili de kommuner,
18198:        vidta för en reformering av kommunal-         där inkomsten uppkommer eller där den anses
18199:        beskattningen och företagsbeskattningen       uppkomma. Då dessa stadganden varit gällande
18200:        så, att bl. a. samma företags produk-         med så gott som samma innehåll från och med
18201:        tionsanläggningar i olika kommuner vid        början av år 1960, har de inte tili alla delar
18202:        kommunalbeskattningen skulle beskat-          ansetts motsvara den nuvarande uppfattningen
18203:        tas envar för sig som en egen enhet,          om hur beskattningsrätten tili inkomst av nä-
18204:        för att beskattningen av inkomsterna          ringsverksamhet bör fördelas mellan kommu-
18205:        av näringsverksamhet rättvisare än för        nerna.
18206:        närvarande på basen av de faktorer som           Fördelningen av kommunernas skatteintäkter
18207:        påverkar inkomstbildningen skulle kom-        på ett sätt som avviker från huvudprincipen
18208:        ma de kommuner tili godo, där natur-          bakom beskattningslagarnas stadganden, beror
18209:        tillgångarna finns och där förädlingen        ofta just på att det är fråga om sådana över-
18210:        sker?                                         föringar av omsättningstillgångar inom ett bo-
18211:                                                      lag eller en koncern, som avses i spörsmålets
18212:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       motivering.
18213: samt framföra följande:                                 I de fall där omsättningstiligångar överförs
18214:     I 59-65 § § beskattningslagen stadgas om         från en den skattskyldige tillhörande förvärvs-
18215: var beskattningen skall verkställas samt om          källa tili en annan, anses enligt 51 § 1 mom.
18216: den kommun som skatten tillfaller. Enligt hu-        lagen om beskattning av inkomst av närings-
18217: vudregeln i 59 § beskattningslagen bör för in-       verksamhet ( NärSkL) den ursprungliga an-
18218: komst av näringsverksamhet skatt erläggas till       skaffningsutgiften utgöra överlåtelsepriset. La-
18219: den kommun i viiken näring idkats från fast          gen tillåter alttså överföring tili ett lägre värde
18220: driftsställe. Definitionen på hemkommun i 34 §       än det sanoolika överlåtelsepriset.
18221: 4 mom. beskattningslagen kompletterar detta             Däremot kan man i sådana fall där det är
18222: stadgande. I 60 och 61 §§ beskattningslagen          fråga om skattskyldiga, som beskattas skilt för
18223: ingår en definition på fast driftsställe samt        sig men som sinsemellan står i intresseförbin-
18224: stadgande om hur rätten till beskattningen av        delse med varandra, enligt huvudregeln tili-
18225: inkomst av rörelse föredelar sig mellan olika        lämpa normen om förtäckt dividendinkomst
18226: kommuner då rörelse, som bör anses som en            som avses i 57 § beskattningslagen, om över-
18227: inkomstkälla, har ett fast driftsställe i flere än   föringspriset varit lägre än det sannalika över-
18228: en kommun.                                           låtelsepriset som erhållits från tredje part. I
18229:     Förutom av de ovannämnda stadgandena på-         dessa fall kan man även tala om förtäckta
18230: verkas beskattningsrättens fördelning mellan         koncernbidrag. Det har dock i rättspraxis an-
18231: kommunerna och beloppet för den skattskyldi-         setts att ömsesidiga kraftverksbolag kan över-
18232: ges beskattningsbara totalinkomst även av för-       låta elektricitet tili varandra tili ett lägre pris
18233: delningen av förvärvskällor, av fastställandet       än gängse, ifall förbehåll om självkostnadspris
18234: av inkomst från fastighet hörande tili den nä-       medtagits i bolagsordningen (HFD 1963 B
18235:  ringsverksamhet som utgör inkomstkälla samt         I 3 ).
18236: 6                                            1980 vp.
18237: 
18238:    Ovannämnda, även i enlighet med gällande            Kommissionen för utredning av frågor om
18239: stadganden gjorda överföringarna från en för-       beskattning enligt prövning, som nyligen över-
18240: värvskälla tili en annan och överföringarna         lämnade sitt betänkande (1980:35), har före-
18241: mellan ömsesidiga kraftbolag, följer, har lett      slagit att den kommunala beskattningen enligt
18242: tili att skatteintäkterna i praktiken minskat för   prövning skulle ersättas med ett nytt system
18243: de kommuner i vilka naturtiligångarna finns,        som baserar sig på primärinkomst av rörelse,
18244: såsom i spörsmålets motivering har anfört<>.        som förutsätter en justering av stadgandena om
18245: Kommunalskattekommissionen, som överläm-            förvärvskällor. Kommissionen föreslog därför
18246: nade sitt betänkande (197 6:91 ) i slutet av        att man skulle avstå från indelningen i för-
18247: år 1976, har utrett bl.a. dessa problem. En-        värvskällor av rörelse. Detta skulle dock inte
18248: ligt kommissionen skulle det, för att ett riktigt   innebära någon väsentlig förändring ur skatte-
18249: resultat skall kunna nås beträffande annan för-     tagarens synpunkt, emedan kommissionen för-
18250: värvskälla, vara nödvändigt att man vid över-       utsätter att skatteintäkterna även i fortsätt-
18251: föring mellan förvärvskällor följer samma prin-     ningen fördelas enligt nuvarande principer mel-
18252: ciper som vid överlåtelser tili utomstående.        lan de olika skattetagarkommunerna.
18253: Därför föreslog kommissionen, att 51 §                 Kommunalskattekommissionens förslag har
18254: NärSkL skulle ändras så, att omsättningstill-       inte tilisvidare lett tili lagstiftningsreformer.
18255: gångar och investeringstillgångar alltid skulle     Reformen som gäller beskattning enligt pröv-
18256: överföras från en den skattskyldige tillhörande     ning och som är under arbete samt bristfällig-
18257: förvärvskälla till annan till ett belopp, som       het i kommissionens förslag bl.a. i fråga om
18258: motsvarar det sanoolika överlåtelsepriset. Sam-     överföringar mellan skattskyldiga i intresseför-
18259: ma prissättningalternativ borde enligt kom-         hållande, förutsätter i varje fall en omvärdering
18260: missioner användas vid överföringar mellan           och vidareutveckling av kommunalskattekom-
18261: företag som står i intresseförhållande med var-     missionens förslag före eventuella reformer kan
18262: andra. Kommissionen gjorde dock inga exakta         förverkligas.
18263: förslag tili lagstiftning i detta avseende.
18264:      Helsingfors den 28 november 1980.
18265: 
18266:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
18267:                                               1980 vp.
18268: 
18269: Kirjallinen kysymys n:o 508.
18270: 
18271: 
18272: 
18273: 
18274:                                 - Juvela -ym.: VähittäiSkaupan yrlttajlen _vapaata toimintaoikeutta
18275:                                       rajoittavien säännösten selventämisestä.
18276: 
18277: 
18278:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he II e.
18279: 
18280:    Olemme viime vuosina useissa eduskunta-           mään, että yrittäjien keskinäiset erimielisyydet
18281: kyselyissä kiinnittäneet valtioneuvoston huomio-     käsiteltäisiin kal!ppa- ja teollisuusministeriön
18282: ta yrittäjävapauden kannalta katsoen epänor-         alaisessa lautakunnassa. Ellei osapuolia tyydyt-
18283: maaliin tilanteeseen, joka vallitsee erityisesti     tävää päätöstä saataisi aikaan, ratkaisisi riidan
18284: vähittäiskaupan alalla. Kysymys koskee ns.           lopullisesti markkinatuomioistuin. Toimikunnan
18285: "yhteistoimintasopimuksia", joissa vähittäiskau-     ehdotus herätti kaupan keskusjärjestöjen ja
18286: pan keskusliikkeet sanelevat yrittäjille näiden      niitä tukevien taustavoimien taholta jyrkkää
18287: vapautta rajoittavia kohtuuttomia sopimusehto-       vastustusta. Odotettua oli myös se, että vas-
18288: ja. Kilpailun kiristyessä tästä vääristyneestä ti-   tustajien joukkoon lukeutui Keskuskauppaka-
18289: lanteesta ovat joutuneet kaikkein eniten kärsi-      mari, joka on nyttemmin perustanut oman ns.
18290: mään vähittäiskaupan alalla toimivat pienyrittä-     sovintolautakuntansa. Yrittäjien taholla pelä-
18291: jät sekä bensiini- ja huoltoasemien vuokraajat.      tään kuitenkin aiheellisesti, että kyseisessä lau-
18292: Esimerkkinä mainittakoon, että syksyllä 1976         takunnassa ei synny tasapuolisia päätöksiä,
18293: allekirjoittivat Suomen Tukkukauppiaitten Lii-       vaan alistussuhde keskusliikkeisiin nähden tu-
18294: ton elintarvikejaostoon kuuluvat 26 T-ryhmän         lee pysymään muuttumattomana. Tästä syystä
18295: tukkuliikettä sopimuksen, joka antaa mahdolli-       vähittäiskaupan yrittäjät kohdistavatkin toi-
18296: suuden rangaista tuntuvalla sakolla sitä tukku-      veensa ja odotuksensa yrittäjänsuojatoimikun-
18297: liikettä, joka sallii yrittäjän ostaa tuotteita      nan mietinnön esitysten toteuttamiseen, missä
18298: ulkopuolelta "oman tukkuliikkeen". Tällä sopi-       suhteessa odotetaan pikaisia toimenpiteitä.
18299: muksella suoranaisesti estetään vähittäiskaup-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär·
18300: piasta hankkimasta tuotteita mm. edullisem-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
18301: malla hinnalla, ja näin ollen kysymys sivuaa         tämmekin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18302: läheisesti myös tavallista kuluttajaa, jota vähit-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18303: täiskauppias palvelee.
18304:    Toistuva puuttuminen eduskunnassa tähän                     Milloin. Hallitus ryhtyy toimenpitei-
18305: kielteiseen kehitykseen johti lopulta siihen,               siin vähittäiskaupan yrittäjien sekä
18306: että valtioneuvosto nimitti vähittäiskaupan epä-            huolto- ja bensiiniasemien vuokraajien
18307: kohtia tutkimaan ns. yrittäjänsuojatoimikunnan.             vapaata toimintaoikeutta rajoittavien
18308: Toimikunnan työn yhteydessä tuli esille lukui-              säännösten selventämiseksi asiaa tutki-
18309: sia yrittämisen vapautta loukkaavia rajoituksia.            neen toimikunnan esitysten pohjalta?
18310: Toimikunta päätyikin mietinnössään esittä-
18311:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1980.
18312: 
18313:          Aulis Juvela                   J. Vähäkangas                  Kati Peltola
18314:          Niilo Koskenniemi              Lauha Männistö                 Vappu Säilynoja
18315:                                         Heli Astala
18316: 
18317: 
18318: 
18319: 
18320: 0880012577
18321: 2                                              1980 vp.
18322: 
18323: 
18324: 
18325: 
18326:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18327: 
18328:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kysymyksen perusteluosassa todetaan yrittä-
18329: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-            jänsuojatoimikunnan ehdotusta käsiteltäessä
18330: mies, olette 24 päivänä lokakuuta 1980 päivä-        muun muassa, että toimikunnan ehdotuksen
18331: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-       vastustajien joukkoon lukeutui Keskuskauppa-
18332: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       kamari, joka nyttemmin on perustanut oman
18333: sanedustaja Juvelan ym. näin kuuluvasta kir-         ns. sovintolautakuntansa. Keskuskauppakama-
18334: jallisesta kysymyksestä n:o 508:                     rin yrittäjänsuojatoimikunnan mietinnöstä anta-
18335:                                                      massa lausunnossa todetaan kuitenkin, että
18336:           Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-       "vaikka suunnitellulle lainsäädännölle ei ole-
18337:        siin vähittäiskaupan yrittäjien sekä         kaan kovin suurta tarvetta, saattaa olla mie-
18338:        huolto- ja bensiiniasemien vuokraajien       lekästä pyrkiä ehkäisemään ennakolta mahdol-
18339:        vapaata toimintaoikeutta rajoittavien         lisia epäkohtatilanteita. Tältä kannalta olisi pe-
18340:        säännösten selventämiseksi asiaa tutki-       rusteltua luoda lainsäädäntöömme sopimuksien
18341:        neeri toimikunnari esitysten pohjalta?       kohtuullistamissäännöstö, jossa suojeluobjektei-
18342:                                                      na ovat erityisesti pienyrittäjät ja ammatinhar-
18343:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       joittajat."
18344: vasti seuraavaa:                                        Lisäksi voidaan todeta, että Keskuskauppa-
18345:    Vuoden 1980 valtiopäivillä tehdyssä kansan-      kamarin yhteyteen perustettu Yrittäjien sopi-
18346: edustaja Hirveli(n ym. kirjallisessa kysymyk-       muslautakunta aloittaa toimintansa vuoden
18347: sessä n:o 387 ja siihen annetussa 28 päivänä        1981 alussa. Lautakunnassa on sääntöjen mu-
18348: elokuuta 1980 päivätyssä vastauksessa on kos-       kaan kolme jäsentä varamiehineen, joiden ei
18349: keteltu pienyrittäjien suojaamista kohtuutto-        voida katsoa edustavan mitään elinkeinonhar-
18350: milta sopimusjärjestelyiltä sekä nyt tehdyssä        joittajatahoa, sekä kuusi muuta jäsentä vara-
18351: kirjallisessa kysymyksessä mainittua yrittäjän-     miehineen, jotka nimitetään eri elinkeinonhar-
18352: suojatoimikunnan mietintöön sisältynyttä ehdo-       joittajatahoja tasapuolisesti edustavien etujär-
18353: tusta . Vastauksessa todettiin muun muassa, että     jestöjen esityksistä.
18354: yrittäjänsuojatoimikunnan mietinnöstä saatujen          Sen jälkeen kun yrittäjänsuojatoimikunnan
18355: lausuntojen käsittelyn jälkeen ja sitten kun on     mietinnöstä saadut lausunnot on kokonaisuu-
18356: saatu selvyys siitä, johtaako oikeusministeriössä   dessaan käsitelty ja on saatu lopullinen selvyys
18357: valmisteltu ehdotus yleiseksi kohtuullistamis-      siitä, johtaako edellä mainittu oikeusministe-
18358: säännökseksi lainsäädäntötoimenpiteisiin, tule-     riössä valmisteltu ehdotus yleiseksi kohtuullis-
18359: vat harkittaviksi mahdolliset jatkotoimenpiteet     tamissäännökseksi      lainsäädäntötoimenpiteisiin
18360: yrittäjien sopimusehtosuojan tehostamisen to-       sekä Yrittäjien sopimuslautakunnan toiminnasta
18361: teuttamiseksi.                                      on saatu ainakin jonkin verran kokemuksia,
18362:    Edellä mainitun vastauksen antamisen jäl-        tulevat Hallituksessa tarvittaessa harkittaviksi
18363: keen ei tilanne tältä osin ole oleellisesti muut-   esimerkiksi yrittäjänsuojatoimikunnan mietin-
18364: tunut. Yrittäjänsuojatoimikunnan m1etmnosta         töön sisältyvien ehdotusten pohjalta jatkotoi-
18365: saatujen lausuntojen käsittely on ministeriössä     menpiteet vähittäiskaupan yrittäjien ja huolto-
18366: vielä osittain kesken. Oikeusministeriössä val-     asemayrittäjien vapaan toimintaoikeuden tehos-
18367: misteltu ehdotus yleiseksi kohtuullistamissään-     tamisen toteuttamiseksi.
18368: nökseksi on ollut lausuntokierroksella ja lau-
18369: sunnoista on laadittu tiivistelmä.
18370:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1980.
18371: 
18372:                                                                             Ministeri Esko Rekola
18373:                                                N:o 508                                               3
18374: 
18375: 
18376: 
18377: 
18378:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18379: 
18380:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            mandrag av de erhållna utlåtandena har gjorts.
18381: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-              I motiveringen tili spörsmålet konstateras
18382: se av den 24 oktober 1980 till vederbörande            beträffande kommissionens förslag bl.a. att en
18383: medlem av statsrådet för avgivande av svar             av de instanser som motsatte sig till förslaget
18384: översänt avskrift av följande av riksdagsman           var Centralhandelskammaren, viiken numera
18385: Juvela m.fl. undertecknade spörsmål nr 508:            inrättat en egen s.k. förlikningsnämnd. I
18386:                                                        Cenralhandelskammarens utlåtande om kom-
18387:            När skrider Regeringen till åtgärder        missionens betänkande konstateras emellertid,
18388:         för att stadganden som innebär be-             att "fast den tilitänkta lagstiftningen inte är
18389:         gränsning av den fria verksamhetsrätten        särdeles behövlig, kan det vara på sin plats
18390:         i fråga om minuthandelsidkare och ser-        att försöka på förhand förebygga uppkomsten
18391:         vice- ellet bensinstationsarrendatorer        av eventuella missförhållanden. I den meningen
18392:         skall kunna förtydligas på grundval av        vore det motiverat att inrymma i vår lagstift-
18393:         den speciella kommissionens förslag i         ning regler om tryggande av rimliga avtal med
18394:         ämnet?                                        småföretagarna och yrkesidkarna som ett spe-
18395:                                                       ciellt skyddsobjekt."
18396:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt              Det kan ytterligare nämnas, att den i sam-
18397: anföra följande:                                      band med Centralhandelskammaren inrättade
18398:    Såväl frågan om skyddande av småföretagare         avtalsnämnden för företagare inleder sin verk-
18399: mot orimliga avtalsarrangemang som det för-           samhet i början av år 1981. Enligt reglerna
18400: slag som ingår i den i spörsmålet nämnda före-        omfattar nämnden tre sådana medlemmar jämte
18401: tagarskyddskommissionens betänkande har be-           suppleanter som inte kan anses företräda någon
18402: rörts i ministeriets svar av den 28 augusti           näringsidkargrupp samt sex andra medlemmar
18403: 1980 på det av riksdagsman Hirvelä m.fl. vid          jämte suppleanter vilka utnämns på framställ-
18404: 1980 års riksdag ställda skriftliga spörsmålet       ning av de intresseorganisationer som företrä-
18405: nr 387. I svaret konstaterades bl.a. att de fort-    der de olika näringsidkargrupper på ett balan-
18406: satta åtgärder som eventuellt borde vidtas för       serat sätt.
18407: att effektivera avtalsvilikorsskyddet i fråga om         Sedan utlåtandena om företagarskyddskom-
18408: företagare kommer till prövning sedan utlå-          missionens betänkande har i sin helhet behand-
18409: tandena om kommissionens betänkande blivit           lats och en slutlig klarhet vunnits om huruvida
18410: behandlade och klarhet vunnits om huruvida           det ovannämnda vid justitieministeriet beredda
18411: det vid justitieministeriet beredda förslaget tili   förslaget tili ett generalstadgande för tryggande
18412: ett generalstadgande om ökad rimlighet föran-        av avtals rimlighet leder till lagstiftningsåtgär-
18413: leder lagstiftningsåtgärder.                         der och sedan erfarenheter åtminstone i viss
18414:    Efter det ovannämnda svar gavs har situatio-      mån erhållits av avtalsnämndens för företagare
18415: nen i nu ifrågavarande avseende inte väsentligt      funktionering, kommer regeringen att vid
18416: förändrats. De utlåtanden som man fått om            behov t.ex. med utgångspunkt i de i kommis-
18417: företagarskyddskommissionens betänkande hål-         sionsbetänkandet ingående förslagen uppta tili
18418: ler ännu delvis på att behandlas vid ministe-        prövning de fortsatta åtgärder som genom-
18419: riet. Det vid justitieministeriet beredda för-       förandet av en effektiverad fri verksamhetsrätt
18420: slaget till ett generalstadgande om ökad rim-        i fråga om idkare av minuthandel eller service-
18421: lighet har avslutat remissrundan och ett Sam-        stationsverksamhet kan förutsätta.
18422:      Helsingfors den 26 november 1980.
18423: 
18424:                                                                               Minister Esko Rekola
18425:                                              1980 vp.
18426: 
18427: Kirjallinen kysymys n:o 509.
18428: 
18429: 
18430: 
18431: 
18432:                                  Tennilä ym.: Ounasjoen rakentamisen estämisestä.
18433: 
18434: 
18435:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
18436: 
18437:    Kemijoki Oy:n suunnitelma rakentaa Ou-           keinoissa. Pysyviä työpaikkoja valjastaminen ei
18438: nasjokeen kymmenen voimalaitosta ja kaksi           antaisi käytännöllisesti katsoen lainkaan. Raken-
18439: tekoallasta on herättänyt laajaa vastustusta        nusaikanakin työpaikkojen määrä jäisi arvioi-
18440: jokivarressa, muualla Lapissa ja koko maassa-       den mukaan vain noin 350 työpaikkaan vuo-
18441: kin. Vastustus on täysin ymmärrettävää, sillä       dessa pitkälle edenneen koneellistumisen vuok-
18442: valjastaminen muuttaisi tätä kaunista jokea         si. Ounasjoen valjastaminen ei ratkaisisi Lapin
18443: suuresti. Tämä olisi suuri vahinko tämän päivän     työttömyysongelmaa edes lyhyellä tähtäimellä
18444: ihmisille, puhumattakaan tulevista sukupolvista,    ja pitkällä tähtäimellä valjastaminen vain lisäisi
18445: joille täytyy turvata oikeus tutustua alkuperäi-    työttömien määrää.
18446: seen luontoon.                                         Ounasjoen valjastamatta jättämistä puoltavat
18447:    Valjastaminen ei kuitenkaan mullistaisi vain     hyvin vahvat luonnonsuojelulliset ja jokivarten
18448: joen ulkonäköä vaan aiheuttaisi myös monen-         asukkaiden toimeentuloon liittyvät seikat. Jot-
18449: laisia menetyksiä jokivarten asukkaille. Erityi-    ta Ounasjokivarren asukkaat voivat turvallisin
18450: sesti kärsisi maatalous. Vesi nimittäin peittäisi   mielin suunnitella tulevaisuuttaan, tulee kiireel-
18451: kaikkiaan yli 18 000 hehtaaria, mikä merkit-        lisesti tehdä sellaiset päätökset, jotka varmis-
18452: sisi Luonto-lehden tietojen mukaan 120 talou-       tavat sen, ettei Ounasjokea valjasteta.
18453: den loppua ja lisäksi muodostuisi tynkätiloja          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
18454: ainakin 170. Veden alle jäävistä alueista osa on    § :n 1 momenttiin viitaten esitämmekin kun-
18455: luonnollisesti metsämaita ja näin metsätyömies-     nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18456: ten työmahdollisuudet vähenisivät. Kärsimään        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18457: joutuisi myös porotalous. Veden alle jäisi myös
18458: hyviä hillamaita ja säännöstely aiheuttaisi myös              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18459: muita pysyviä haittoja jokivarten asukkaille.               ryhtyä niin, että saadaan täysi varmuus
18460:    Valjastaminen veisi työpaikkoja peruselin-               Ounasjoen valjastamatta jättämisestä?
18461:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1980.
18462: 
18463:          Esko-Juhani Tennilä           Aimo Ajo                        Mikko Jokela
18464:          Hannele Pokka                 Liisa Jaakonsaari               Lauri Impiö
18465:          Anneli Kivitie                Terhi Nieminen-Mäkynen          Elisabeth Rehn
18466:          Antero Juntumaa               Ensio Laine                     J. Juhani Kortesalmi
18467:          Pekka Vennamo                 Inger Hirvelä                   M.-L. Salminen
18468:                                        Anna-Liisa Jokinen
18469: 
18470: 
18471: 
18472: 
18473: 0880012898
18474: 2                                            1980 vp.
18475: 
18476: 
18477: 
18478: 
18479:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
18480: 
18481:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     toimesta. Yhtiön mukaan Ounasjoen rakenta-
18482: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      minen tulisi kysymykseen kuitenkin aikaisin-
18483: olette 24 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn          taan vasta 1990-luvulla.
18484: kirjeenne n:o 1757 ohella toimittanut valtio-         Vesihallituksen asettama työryhmä, joka teki
18485: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    viime keväänä ehdotuksen Lapin vesien käytön
18486: kansanedustaja Tennilän ym. näin kuuluvasta        kokonaissuunnitelmaksi, totesi Ounasjoen osal-
18487: kirjallisesta kysymyksestä n:o 509:                ta, että kannanotto Ounasjoen vesivoiman ra-
18488:                                                    kentamisesta tai erityissuojelusta on tässä vai-
18489:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      heessa ennenaikainen. Lisäksi työryhmä edel-
18490:        ryhtyä niin, että saadaan täysi varmuus     lytti, että Ounasjoen valjastamista koskevien
18491:        Ounasjoen valjastamatta jättämisestä?       suunnitelmien rinnalle olisi laadittava vaihto-
18492:                                                    ehtoinen suunnitelma siitä, miten Ounasjoen
18493:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      käyttöä voitaisiin kehittää muiden käyttömuo-
18494: en seuraavaa:                                      tojen kuin voimatalouden kannalta. Vesihalli-
18495:    Ounasjoen suojelua on esitetty monelta ta-      tuksen tarkoituksena on laatia viimeksi mai-
18496: holta. Viimeksi näin on tehnyt ympäristön-         nittu suunnitelma yhteistyössä eri intressipii-
18497: suojeluneuvosto valtioneuvostolle osolttamas-      rien kanssa. Siinä tullaan suojelunäkökohdat
18498: saan kirjeessä. Ounasjoki sisältyy myös ns. eri-   ottamaan erityisesti huomioon.
18499: tyisesti suojeltaviin vesiin (komiteanmietintö        Hallituksen käsityksen mukaan päätös Ou-
18500: 1977: 49).                                         nasjoen suojelusta tai rakentamisesta on tehtä-
18501:    Toisaalta Ounasjoen vesivoiman hyväksikäy-      vissä sen jälkeen, kun edellä mainitut vaihto-
18502: töstä on laadittu suunnitelmia Kemijoki Oy:n       ehtoiset suunnitelmat ovat valmistuneet.
18503:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1980.
18504: 
18505:                                               Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
18506:                                               N:o 509                                              3
18507: 
18508: 
18509: 
18510: 
18511:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18512: 
18513:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         av Ounasjoki dock komma i fråga tidigast på
18514: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        1990-talet.
18515: nr 1757 av den 24 oktober 1980 tili veder-              En arbetsgrupp som tilisatts av vattensty-
18516: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       relsen och som senaste vår framställde ett
18517: av följande av riksdagsman Tennilä m. fl. un-        förslag tili totalplan för användningen av vatt-
18518: dertecknade spörsmål nr 509:                         nen i Lappland, konstaterade för Ounasjokis
18519:                                                      vidkommande att det i detta skede är för tidigt
18520:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             att ta ställning till en utbyggnad av Ounasjokis
18521:        vidta för att man skall få full visshet       vattenkraft eller tili särskilt skydd för Ounas-
18522:        om att Ounasjoki lämnas outbyggd?             joki. Därtill förutsatte arbetsgruppen att man
18523:                                                      vid sidan av de planer som gäller en utbygg-
18524:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nad av Ounasjoki borde göra upp en alternativ
18525: samt anföra följande:                                pian för hur användningen av Ounasjoki kun-
18526:    Ounasjoki har från månget håll föreslagits        de utvecklas med tanke på andra användnings-
18527: bli skyddad. Senast föreslog miljövårdsrådet i       former än krafthushållningen. Vattenstyrelsen
18528: sin skrivelse tili statsrådet att Ounasjoki skulle   har för avsikt att göra upp denna pian i sam-
18529: skyddas. Ounasjoki hör även tili de vatten           arbete med olika intressegrupper. I denna pian
18530: som är föremål för särskilt skydd ( kommitte-        kommer man att fästa särskild uppmärk-
18531: betänkande 1977: 49).                                samhet vid skyddssynpunkterna.
18532:    Å andra sidan har Kemijoki Oy låtit ut-              Enligt regeringens uppfattning kan beslutet
18533: arbeta planer för utnyttjande av Ounasjokis          om skyddande eller utbyggnad av Ounasjoki
18534: vattenkraft. Enligt bolaget skulle en utbyggnad      fattas efter det att ovan nämnda alternativa
18535:                                                      planer blivit färdiga.
18536:       Helsingfors den 27 november 1980)
18537: 
18538:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
18539:                                               1980 vp.
18540: 
18541: Kirjallinen kysymys n:o .510.
18542: 
18543: 
18544: 
18545: 
18546:                                   Kauppi ym.: Hoitolaitoksessa kuolleen potilaan kotiinkuljetuk-
18547:                                      sesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.
18548: 
18549: 
18550:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
18551: 
18552:     Sairausvakuutuslain 11 § :n mukaan suori te-     markkojen suuruisiksi. Sairaankuljetuskustan-
18553: taan korvausta vakuutetun sairausvakuutuslain        nusten korvaamista koskevien säännösten mai-
18554: piiriin kuuluvista matkakustannuksista ja sa-        nitunlainen rajoittava tulkinta tuntuu sitäkin
18555: man lain 11 a § :n mukaan saa kunta korvausta        kohtuuttomammalta, kun tiedetään, että sai-
18556: terveyskeskuksen toimesta järjestetyn sairaan-       raankuljetusajoneuvoja käytetään turhaankin
18557: kuljetuksen kustannuksista. Matkakustannukset        lievästi vammautuneiden henkilöiden kuljetuk-
18558: muodostuvat usein varsin korkeiksi nussa sai-        seen ja tapauksissa, joissa asianomainen poti-
18559: raus- tai tapaturmatapauksissa, joita joudutaan      las olisi ollut kykenevä menemään omin neu-
18560: hoitamaan kaukana sijaitsevassa sairaanhoito-        voin lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen.
18561: piirin keskussairaalassa.                            Kun sairauden hoito on vaatinut potilaan si-
18562:     Säännöksiä on sovellettu kansaneläkelaitok-      joittamisen sairaanhoitopiirinsä keskussairaa-
18563: sen yleisohjeiden nojalla käytännössä siten, että    laan kauas kotikunnastaan ja potilas siellä kuo-
18564: parantumattomasti sairaan henkilön, jonka hoi-       lee, on mielestämme kohtuullista omaisten kan-
18565: don jatkamista korkeatasoisessa keskussairaa-        nalta, että vainajan kotiin kuljettamisesta suo-
18566: lassa ei enää pidetä tarpeellisena, kuljetuskus-     ritetaan samat korvaukset kuin potilaan siirros-
18567: tannukset keskussairaalasta kotipaikkakunnalle       ta kotikuntaansa vähän ennen kuolemaansa tai
18568: kuuluvat korvauksen piiriin. Samoin suorite-         tapauksissa, joissa asianomainen kuolee kulje-
18569: taan korvaus, jos henkilö kuolee sairaalasta ko-     tuksen kestäessä. Korvaustapausten piirin laa-
18570: tiin tapahtuvan kuljetuksen aikana. Lisäksi lii-     jentaminen tällä tavalla olisi mielestämme myös
18571:  kenne- ja muissa onnettomuustapauksissa sai-        omiaan estämään tilanteet, joissa sairas henki-
18572:  raankuljetuksen aikana tai mahdollisesti jo         lö kuljetetaan viimeisinä elinhetkinään koti-
18573:  onnettomuuspaikalla kuolleiden henkilöiden          seudulle, jotta voitaisiin välttyä suurilta kulje-
18574:  kuljetuskustannukset ovat korvattavia.              tuskustannuksilta.
18575:     Kaikki edellä mainitut matkakustannusten            Edellä esittämämme perusteella ja viitaten
18576:  korvaustapaukset ovat perusteltuja. Niiden il-      valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
18577:  mentämän korvausperiaatteen valossa tuntuu-         esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18578:  kin sen vuoksi erittäin kohtuuttomalta, ettei       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18579:  esim. sairaanhoitopiirin yliopistollisessa kes-
18580:  kussairaalassa kuolleen potilaan kotiin kulje-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
18581:  tukseen tule minkäänlaista korvausta. Kun kes-             kuolleen henkilön omaisille sairaankul-
18582:  kussairaaloissa hoidetaan juuri vaikeimmat ta-             jetuksesta suoritettavaa korvausta kos-
18583:  paukset ja kun niissä potilaan kuoleminenkin               kevia säännöksiä sovelletaan siten, ettei
18584:  on todennäköisempää kuin muissa sairaaloissa,              esim. sairaanhoitopiirin keskussairaalas-
18585:  joudutaan vainajan kuljetuksia kotipaikkakun-              sa kuolleen potilaan kuljetuksesta koti-
18586:  nalle suorittamaan varsin usein. Varsinkin                 paikkakuunalleen      suoriteta lainkaan
18587:  maamme pohjoisosissa, Lapin ja Oulun lää-                  korvausta, ja jos on,
18588:  neissä, joissa kuljetusmatkat ovat erikoisen pit-             mitä Hallitus aikoo tehdä kyseisten
18589:   kät, muodostuvat vainajan omaisten maksetta-              säännösten tulkinnan muuttamiseksi sel-
18590:   viksi jäävät kustannukset usein tuhansien                 laiseksi, että eri tapaukset, joissa on
18591: 
18592:  )880013208
18593: 2                                         1980 vp.
18594: 
18595:      kysymys hoitolaitoksessa tai kuljetuksen        nusten korvattavuuden osalta samanat·
18596:      aikana kuolleen potilaan kuljetuksesta          voiseen asemaan?
18597:      kotiseudulleen, saatetaan kuljetuskustan-
18598:     Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1980.
18599: 
18600:        Eeva Kauppi                  Helvi Hyrynkangas          Tarja Halonen
18601:        Lea Sutinen                  Impi Muroma                Håkan Malm
18602:        Pentti Poutanen              Väinö Raudaskoski          Ulla Järvilehto
18603:        Lauri lmpiö                  Ben Zyskowicz              Arvo Kemppainen
18604:        Pekka Jokinen                Timo Ihamäki               Vappu Säilynoja
18605:        Anneli Kivitie               Juhani Laitinen            Elsi Hetemäki-Olander
18606:        Antero Juntumaa              Matti Puhakka              Pertti Salolainen
18607:        Erkki Pystynen               Juhani Raudasoja           Olli Helminen
18608:        Helena Pesola                Risto Tuominen             Jermu Laine
18609:                   M. Jaatinen                           Tauno Valo
18610:                                             N:o 510                                               3
18611: 
18612: 
18613: 
18614: 
18615:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
18616: 
18617:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
18618: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       vasti seuraavaa:
18619: mies, olette 28 päivänä lokakuuta 1980 päivä-
18620: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-        Sairausvakuutuslaki koskee vain vakuutetun
18621: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     suorittamia matkakustannuksia korvattavan
18622: sanedustaja Eeva Kaupin ym. näin kuuluvasta        sairauden johdosta. Tulkintateitsekään lain pe-
18623: kirjallisesta kysymyksestä n:o 510:                rusteella ei voida korvata vainajan kuljetukses-
18624:                                                    ta aiheutuneita kustannuksia. Silloin kun ei
18625:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      varmuudella tiedetä, onko kuljetettava kuollut
18626:        kuolleen henkilön omaisille sairaankul-     kuljetuksen aikana vai jo sitä ennen, kuljetus-
18627:        jetuksesta suoritettavaa korvausta kos-     kustannukset hoitolaitoksesta kotipaikkakunnal-
18628:        kevia säännöksiä sovelletaan siten, ettei   le on kuitenkin korvattu.
18629:        esim. sairaanhoitopiirin keskussairaalas-      Sairausvakuutuslakiin ei sisälly säännöksiä
18630:        sa kuolleen potilaan kuljetuksesta koti-    kuoleman varalta suoritettavista etuuksista. Ny-
18631:        paikkakuunalleen      suoriteta lainkaan    kyisten säännösten muuttaminen kysymyksessä
18632:        korvausta, ja jos on,                       esitetyllä tavalla merkitsisi periaatteellisesti
18633:           mitä Hallitus aikoo tehdä kyseisten      uuden korvauksen saajien ryhmän, kuolinpe-
18634:        säännösten tulkinnan muuttamiseksi sel-     sien, ottamista sairausvakuutuslain piiriin, mitä
18635:        laiseksi, että eri tapaukset, joissa on     ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Karkean
18636:        kysymys hoitolaitoksessa tai kuljetuksen    arvion mukaan vainajan kuljetuskustannusten
18637:        aikana kuolleen potilaan kuljetuksesta      korvaamisesta kuolinpesälle hoitolaitoksesta ko-
18638:        kotiseudulleen, saatetaan kuljetuskustan-   tipaikkakunnalle aiheutuisi kansaneläkelaitok-
18639:        nusten korvattavuuden osalta samanar-       selle 4,3 miljoonan markan vuotuiset lisäkus-
18640:        voiseen asemaan?                            tannukset.
18641:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1980.
18642: 
18643:                                                               Ministeri Katri-Helena Eskelinen
18644: 4                                            1980 vp.
18645: 
18646: 
18647: 
18648: 
18649:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
18650: 
18651:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Sjukförsäkringslagen gäller endast den för
18652: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           säkrades resekostnader på grund av sjukdon
18653: velse av den 28 oktober 1980 tili vederbö-          som han utfår kostnadsersättning för. Laget
18654: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        kan inte toikas så, att kotsnaderna för trans
18655: av följande av riksdagsledamot Eeva Kauppi          port av avliden borde ersättas med stöd a1
18656: m. fl. undertecknade spörsmål nr 510:               lagen. I sådant fall där man inte med säker
18657:             Är Regeringen medveten om att           het vet om den transporterade patienten ha.
18658:         stadgandena om ersättning tili de an-       dött under transporten ellet redan därförinnan
18659:         höriga för sjuktransport av död person      har kostnaderna för transporten från vård
18660:         tillämpas så, att för transport tili hem-   anstalten tili hemorten dock ersatts.
18661:         orten av patient som dött på sjukvårds-         I sjukförsäkringslagen ingår inga stadgandet
18662:         distrikts centralsjukhus inte utbetalas     om förmåner som skulle utbetalas i händels1
18663:         någon ersättning, och om så är fallet,      av död. En ändring av gällande stadganden
18664:             vad ämnar Regeringen göra för att       enlighet med vad som anförts i spörsmåle
18665:         ändra tolkningen av stadgandena så, att     skulle i princip innebära att en ny grupp a,
18666:         olika fall, där det är fråga om trans-      ersättningstagare, dödsbon, skulle komma at
18667:         port tili hemorten av patient som dött      beröras av sjukförsäkringslagen, vilket inte kat
18668:         på vårdanstalt eller under transport,       anses ändamålsenligt. Enlig en grov upp
18669:         blir likställda i fråga om ersättningen     skattning skulle ersättandet av kostnaderna fö
18670:         för transportkostnaderna?                   transport av avliden person från vårdanstal
18671:                                                     tili hemorten medföra en merkostnad av 4,:
18672:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        milj. mk per år för folkpensionsanstalten.
18673: samt anföra följande:
18674:      Helsingforsden 28 november 1980.
18675: 
18676:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
18677:                                                1980 vp.
18678: 
18679: Kirjallinen kysymys n:o 511.
18680: 
18681: 
18682: 
18683: 
18684:                                       Salolainen: Mehiläishoidon edistämisesta.
18685: 
18686: 
18687:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
18688: 
18689:    Suomessa arvioidaan olevan noin 3 000 me-          tenkin todella käynnistyäkseen nykyistä suunni-
18690: hiläishoitajaa ja heidän omistuksessaan on noin       telmallisempaa ja tehokkaampaa valtion tukea
18691: 30 000 yhteiskuntaa. Viime vuosien huonot sa-         mm. neuvontatoiminnan, opetustarhojen, pöly-
18692: dot ja epäsuotuisat talvet ovat aiheuttaneet          tyspalvelun organisoimisen sekä talviruokinta-
18693: yhteiskuntien määrän vähenemisen, mikä on             sokedn subventoinnin osalta. On ilmeistä, että
18694: puolestaan johtanut melko huomattavaan huna-          valtion antama tuki lisäisi ennen pitkää valtion
18695: jan tuontiin.                                         tuloja tuloverotuksen muodossa. Valtion tuki
18696:    Monista syistä - mm. järjestöllisestä haja-        olisi nyt tarpeellista myös ajankohtaisten me-
18697: naisuudesta - johtuen mehiläishoidolla ei ole         hiläistautien ja mehiläispunkin torjunnassa.
18698: Suomessa sitä asemaa, joka sillä tulisi olla.            Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
18699: Viimeaikaisissa tutkimuksissa on voitu osoittaa,      jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
18700: että mehiläispölytys on lisännyt mm. rypsin           tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
18701: satotulosta jopa yli 40 %. Paitsi että mehiläis-      si seuraavan kysymyksen:
18702: hoidon edellytysten parantamisella voitaisiin
18703: parantaa satotuloksia sekä vähentää hunajan                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18704: tuontia ja siirtyä jopa vientiin, tarjoaisi mehi-              ryhtyä mehiläishoidon edistämiseksi, ja
18705: läishoito erityisesti haja-asutusalueilla työtilai-              onko Hallitus tietoinen nii:stä mah-
18706: suuksia.                                                       dollisuuksista, joita mehiläishoito tar-
18707:    Mehiläishoidon tehostuminen tarvitsisi kui-                 joaa mm. työtilaisuuksien luomisessa?
18708:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1980.
18709: 
18710:                                            Pertti Salolainen
18711: 
18712: 
18713: 
18714: 
18715: 0880013219
18716: 2                                           1980 vp.
18717: 
18718: 
18719: 
18720: 
18721:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
18722: 
18723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    sillä merkitystä myös hyönteispölytteisten pel-
18724: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     toviljely- ja puutarhakasvien sadolle. Mehiläis-
18725: olette 28 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn         hoito tarjoaa myös sivuansiomahdollisuuksia.
18726: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Mehiläistalouden edistämistä valtion toimes-
18727: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     ta on ollut vaikeuttamassa järjestötoiminnan
18728: edustaja Pertti Salolaisen näin kuuluvasta kir-   hajanaisuus, mihin seikkaan kysyjäkin on kiin-
18729: jallisesta kysymyksestä n:o 511:                  nittänyt huomiota. Tämän hajanaisuuden
18730:                                                   vuoksi valtion tulo- ja menoarviossa ei viime
18731:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    vuosina ole osoitettu määrärahaa mehiläistalou-
18732:        ryhtyä mehiläishoidon edistämiseksi, ja    den tukemiseen. Eduskunta nimittäin edellytti
18733:           onko Hallitus tietoinen niistä mah-     vuoden 1974 tulo- ja menoarvion käsittelyn yh-
18734:        dollisuuksista, joita mehiläishoito tar-   teydessä, että sanottuun tarkoitukseen saadaan
18735:        joaa mm. työtilaisuuksien luomisessa?      määrärahaa käyttää vasta sen jälkeen, kun alan
18736:                                                   järjestöt ovat tehneet yhdentymispäätöksen.
18737:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       Asianomaiset      mehiläistalouden harjoittajien
18738: tavasti seuraavaa:                                keskusjärjestöt eivät käydyistä neuvotteluista
18739:    Vuotuinen hunajantuotanto on vuosina 1974      huolimatta ole saaneet aikaan yhdentymissopi-
18740: ~79 suuresti vaihdellut, 450 tonnista 800         musta. Pyrkimyksenä on saada pitkään katken-
18741: tonniin. Hunajan tuonti on sanottuina vuosina     neena olleet yhdentymisneuvottelut uudelleen
18742: taas vaihdellut 75 tonnista 583 tonniin. Ku-      vireille. Hallitus katsoo, että edellytykset me-
18743: luvana vuonna, joka on ollut sääolosuhteiltaan    hiläishoidon tukitoimenpiteiden tehokkaalle
18744: mehiläistalouden kannalta varsin edullinen, on    käynnistämiselle paranisivat järjestötoiminnan
18745: kuitenkin saatu peräti noin 1 100 tonnin hu-      eheytymisen myötä.
18746: najasato. Paitsi hunajan tuottajina on mehiläi-
18747:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1980.
18748: 
18749:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
18750:                                             N:o 511                                             3
18751: 
18752: 
18753: 
18754: 
18755:                          T i 11 R i k s d ,a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18756: 
18757:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       också viktiga med tanke på skörden av åker-
18758: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         och trädgårdsväxter med insektsbefruktning.
18759: velse av den 28 oktober 1980 tili vederbö-        Biodlingen erbjuder även möjligheter tili extra
18760: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      inkomster.
18761: av följande av riksdagsman Pertti Salolainen         Främjandet av biskötseln från statens sida
18762: undertecknade spörsmål nr 511 :                   har försvårats på grund av den splittrade orga-
18763:                                                   nisationsverksamheten, vilket även frågeställa-
18764:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     ren fäst uppmärksamhet vid. På grund av den-
18765:        ta för at:t främja biodlingen, och         na splittring har inget anslag för stödjande
18766:           är Regeringen medveten om de möj-       av biskötseln anvisats i statsförslaget under de
18767:        ligheter som biodlingen erbjuder bl. a.    senaste åren. Riksdagen förutsatte nämligen i
18768:        vid skapandet av arbetstillfällen?         samband med behandlingen av statsförslaget
18769:                                                   för år 1974 att anslaget får användas för sagda
18770:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ändamål först efter det att branschens orga-
18771: samt anföra följande:                             nisationer har enats om att gå samman. Biod-
18772:    Den årliga honungsproduktionen har under       larnas centralorganisationer har dock inte
18773: åren 1974-79 varierat i hög grad, dvs. från       trots förhandlingar kunnat nå en sådan över-
18774: 450 ton tili 800 ton. Honungsimporten har         enskommelse. Avsikten är att återuppta för-
18775: under dessa år varierat mellan 75 ton och 583     handlingarna, som länge varit avbrutna. Rege-
18776: ton. Under innevarande år, som beträffande        ringen anser att förutsättningarna för vidtagan-
18777: väderleksförhållandena har varit mycket för-      de av effektiva stödåtgärder beträffande biod-
18778: delaktigt för biskötseln, har honungsskörden      lingen skulle förbättras om organisationerna
18779: dock uppgått tili inte mindre än 1 100 ton.       kunde enas.
18780: Förutom att bina producerar honung är de
18781:      Helsingfors den 1 december 1980.
18782: 
18783:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
18784:                                               1980 vp.
18785: 
18786: Kirjallinen kysymys n:o 512.
18787: 
18788: 
18789: 
18790: 
18791:                                  Kauppinen: Valtion lainoittaman vuokra-asunnon omaksilunasta-
18792:                                     miseen liittyvistä epäkohdista.
18793: 
18794: 
18795:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18796: 
18797:     Vuoden 1980 alusta voimaan tulleen lain         kemuksia saatujen tietojen mukaan on runsaalle
18798: mukaan on tehty mahdolliseksi valtion lainoit-      tuhannelle asunnolle. Nyt myönnetty lainamäärä
18799: taman vuokra-asunnon omaksilunastaminen. Tä-        vastaa vajaan 90 asunnon lainoittamista.
18800: män vuoden budjetissa oli varauduttu noin 300          Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
18801: vuokra- ja asunto-osuuskunta-asunnon omaksi-        jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtio-
18802: lunastamiseen ja lainoittamiseen.                   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18803:     Asuntohallituksen antamien tietojen mukaan      seuraavan kysymyksen:
18804: ei tähän mennessä ole vielä yhtään lainaa myön-
18805: netty, eikä myöskään vuokrataloja ole muutettu                 Onko Hallitus tietoinen edellä sano-
18806: lunastamiskelpoisiksi.                                      tusta asiantilasta, ja
18807:     Edelleen vuoden alusta voimaan tulleen lain                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18808: nojalla on tehty mahdolliseksi omaksilunasta-               ryhtyä, jotta asetetut tavoitteet toteu-
18809: miskelpoisten uusien vuokra-asuntojen lainoitta-            tettaisiin ja järjestelmän toimivuutta ja
18810: minen asunto-osakeyhtiöinä. Kuluvan vuoden                  kankeutta haittaava byrokratia voitaisiin
18811: lsuntolainamäärärahan käyttösuunnitelman mu-                purkaa, sekä edelleen
18812: {aan oli asunto-osakeyhtiömuotoisten vuokra-                   tulisiko asiassa ryhtyä lainsäädännölli-
18813:  talojen lainoittamiseen varattu 67 milj. mark-             siin toimiin, jotta järjestelmä saataisiin
18814:  ma. Asuntohallitus on kuitenkin tähän men-                 asukkaalle edullisemmaksi, vai onko
18815:  nessä saatujen tietojen mukaan myöntänyt näitä             korjaus toteutettavissa hallinnollisia me-
18816:   ainoja vain vajaat 7 milj. markkaa, vaikka ha-            nettelyjä tarkistamalla?
18817:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1980.
18818: 
18819:                                        Markku Kauppinen
18820: 
18821: 
18822: 
18823: 
18824:  1880013452
18825: 2                                             1980 vp.
18826: 
18827: 
18828: 
18829: 
18830:                          E d u s k u :n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
18831: 
18832:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lainahakemuksia asunto-osakeyhtiömuotois-
18833: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ten vuokra-talojen rakentamiseksi on asuntohal-
18834: olette 28 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-       litukseen saapunut yhteensä 1 146 asunnon
18835: jeenne n:o 1771 ohella toimittanut valtioneu-        osalta. Näitä lainoja on tähän mennessä myön-
18836: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         netty noin 10 milj. markkaa, mikä vastaa noin
18837: kansanedustaja Markku Kauppisen näin kuulu-          130 asunnon lainoittamista. Asuntolainat on
18838: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 512:            mahdollisuuksien mukaan pyritty myöntämään
18839:                                                      kuntien asettamaa etuoikeusjärjestystä noudat-
18840:           Onko Hallitus tietoinen edellä sano-       taen, jolloin usean kunnan kohdalla huonolle
18841:        tusta asiantilasta, ja                        sijaluvulle asetettu asunto-osakeyhtiömuotoinen
18842:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vuokratalo on kuluvana vuonna jäänyt lainoit-
18843:        ryhtyä, jotta asetetut tavoitteet toteu-      tamatta.
18844:        tettaisiin ja järjestelmän toimivuutta ja        Vanhassa vuokratalossa sijaitsevan vuokra-
18845:        kankeutta haittaava byrokratia voitaisiin     asunnon omaksilunastamisen edellytyksenä on,
18846:        purkaa, sekä edelleen                         että talon omistaja muuttaa vuokratalon asunto-
18847:           tulisiko asiassa ryhtyä lainsäädännölli-   osakeyhtiötaloksi ja että asuntohallitus hyväk-
18848:        siin toimiin, jotta järjestelmä saataisiin    syy muuttamisen. Tällaista muuttamista koske-
18849:        asukkaalle edullisemmaksi, vai onko           via hakemuksia ei asuntohallitukseen ole tois-
18850:        korjaus toteutettavissa hallinnollisia me-    taiseksi saapunut. Sen sijaan kolme asunto-
18851:        nettelyjä tarkistamalla?                      osuuskuntataloa on hyväksytty muutettaviksi
18852:                                                      asunto-osakeyhtiötaloiksi ja näistä kahdessa ta-
18853:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pauksessa on asuntolaina hyväksytty siirrettä-
18854: vasti seuraavaa:                                     väksi.
18855:    Laki asuntotuotantolain muuttamisesta, jolla         Kiinnostusta omaksilunastamiseen on ollut
18856: mm. vuokra-asuntojen omaksilunastaminen tuli         mm. eräiden työnantajien taholla ja myöskin
18857: mahdolliseksi, tuli voimaan vasta tämän vuo-         joidenkin taloudellisissa vaikeuksissa olevien
18858: den alusta. Vuokra-asuntojen omaksilunastamis-       pienehköjen vuokratalojen kohdalla. On ilmeis-
18859: ta koskevat ohjeet asuntohallitus on antanut         tä, että tällaisissa tapauksissa ennen talon muut-
18860: huhtikuussa 1980.                                    tamista sellaiseksi, jossa omaksilunastaminen on
18861:    Vuokratalon rakentamislainoja on vielä kulu-      mahdollista, on usein pyritty selvittämään mah-
18862: vana vuonna voitu myöntää paitsi sellaista           dollisuudet saada talo myytyä poikkeusluvalla
18863: vuokrataloa varten, jonka asukkailla on oikeus       rajoituksitta.
18864: lunastaa vuokraamansa asunto omakseen, myös             Vuokra-asuntojen omaksilunastamisjärjestel-
18865: aikaisemman käytännön mukaisesti, ilman täl-         mää on arvosteltu muun muassa sen vuoksi,
18866: laista ehtoa, mikä lakia säädettäessä katsottiin     että asunnon omistaja saa omaksilunastamisen
18867: tarpeelliseksi siirtymävaiheeksi.                    yhteydessä vain asuntoon itse sijoittamansa ra-
18868:    Kuluvan vuoden asuntolainojen myöntämis-          hoitusosuuden rakennuskustannusten muutosta
18869: valtuuden käyttösuunnitelmassa oli osoitettu         vastaavasti tarkistettuna. Myös tilanteessa, jol-
18870: asuntolainoihin ja valtion ensisijaisiin lainoihin   loin osa asunnoista olisi omaksilunastettu ja
18871: vuokratalon     ja asunto-osakeyhtiömuotoisen        osaa vielä olisi käytettävä vuokra-asuntoina, on
18872: vuokratalon sekä opiskelija-asuntojen rakenta-       pelätty syntyvän hallinnollisia vaikeuksia. Niin
18873: mista varten yhteensä 817 milj. markkaa. Käyt-       ikään on kiinnitetty huomiota siihen, että
18874: tösuunnitelman mukaan määrästä oli asunto-           omaksilunastamisen ja lainan myöntämisen edel-
18875: osakeyhtiömuotoisten vuokratalojen osuus enin-       lytyksenä on vuokralaisen asuminen lunastetta-
18876: tään 67 milj. markkaa.                               vassa asunnossa vähintään kahden vuoden ajan,
18877:                                           N:o .512                                              3
18878: 
18879: nikä estää saman omistajan omistaessa useam-    ole rllttavan kattavia omaksilunastamista kos-
18880: >ia taloja omaksilunastamisen keskittämisen     kevan lainsäädännön tarkistamiseksi jo tässä
18881: näärättyyn kiinteistöön.                        vaiheessa. Sisäasiainministeriössä seurataan tar-
18882:   Todettakoon kuitenkin lopuksi, että omaksi-   koin omaksilunastamisen kehitystä ja ryhdytään
18883: unastamisjärjestelmä on ollut voimassa vasta    tarvittaessa asian vaatimiin toimenpiteisiin.
18884: 'ajaan vuoden ja että kokemukset eivät siten
18885:     Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1980.
18886: 
18887:                                                             Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
18888: 4                                            1980 vp.
18889: 
18890: 
18891: 
18892: 
18893:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
18894: 
18895:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           De ansökningar om lån för uppförande a
18896: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      hyreshus av bostadsaktiebolagstyp som har ir
18897: nr 1771 av den 28 oktober 1980 tili veder-         kommit till bostadsstyrelsen har gällt sammar
18898: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     lagt 1 146 bostäder. Sådana lån har hittills b~
18899: av följande av riksdagsman Markku Kauppinen        viljats till ett belopp av ca 10 milj. mk, vilke
18900: ställda spörsmål nr 512:                           motsvarar långivning för ca 130 bostäder. Ma
18901:                                                    har i mån av möjlighet strävat tili att bevilj
18902:           Är Regeringen medveten om ovan           bostadslån med iakttagande av den prioritet~
18903:        nämnda sakförhållande, och                  ordning kommunerna uppgjort, varvid det
18904:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    fråga om flera kommuner har hänt, att et
18905:        för att de uppställda målen skulle kunna    hyreshus av bostadsaktiebolagstyp som fått lå.
18906:        förverkligas och systemets funktions-       prioritering under innevarande år, har blivi
18907:        duglighet främjas och den byråkrati som     utan lån.
18908:        vållar styvhet upphävas, samt vidare           Förutsättningen för inlösen av en hyre~
18909:           borde lagstiftningsåtgärder vidtas för   bostad, som befinner sig i ett gammalt hyre~
18910:        att systemet skulle bli mera förmånligt     hus, är att husets ägare ombildar hyreshuset til
18911:        för invånarna, eller kan en rättelse        ett bostadsaktiebolagshus och att bostadsstyrel
18912:        åstadkommas genom revidering av det         sen godkänner detta. Bostadsstyrelsen ha
18913:        administrativa förfaringssättet?            hittills inte mottagit några ansökningar om e1
18914:                                                    sådan ombildning. Däremot har ombildninge1
18915:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      av tre bostadsandelslagshus tili bostadsakti~
18916: samt anföra följande:                              bolagshus godkänts, och i två av dessa fall ha
18917:    Lagen angående ändring av lagen om bo-          överföring av bostadslånet godkänts.
18918: stadsproduktion, genom viiken bl.a. inlösen av        Det har bl. a. bland vissa arbetsgivare ocl
18919: hyresbostäder för egen räkning blev möjlig,        även i fråga om några mindre hyreshus me4
18920: trädde i kraft först från och med ingången av      ekonomiska svårigheter funnits intresse för in
18921: detta år. Bostadsstyrelsen utfärdade i april       lösen. Innan huset ombildats så att inlösen ä
18922: 1980 direktiv om inlösen av hyresbostäder.         möjlig har man tydligen ofta i sådana fall föt
18923:    Byggnadslån för hyreshus har ännu under         sökt utreda möjligheterna att med undantags
18924: innevarande år kunnat beviljas förutom för så-     tillstånd få huset sålt utan begränsningar.
18925: dana hyreshus, vilkas invånare har rätt att in-       Systemet för inlösen av hyresbostäder ha
18926: lösa den bostad de hyrt, även i enlighet med       kritiserats bl. a. av den orsaken, att ägaren a·
18927: tidigare praxis utan ett sådant villkor, något     bostaden i samband med inlösen får endast de1
18928: som då lagen stiftades ansågs vara ett nödvän-     finansieringsandel han själv investerat i bosta
18929: digt övergångsskede.                               den justerad i enlighet med ändringen i bygg
18930:    I den dispositionsplan för innevarande år       nadskostnaderna. Man har även fruktat att de
18931: som gäller befogenheten att bevilja bostadslån     kommer att uppstå administrativa svårighete
18932: anvisades sammanlagt 817 milj. mk för bostads-     i en situation, då en del av bostäderna skuU
18933: lån och statens primärlån, avsedda för byggande    ha blivit inlösta och en del ännu borde använ
18934: av hyreshus och hyreshus av bostadsaktiebolags-    das som hyresbostäder. Det har likaså påpekats
18935: typ samt bostäder för studerande. Enligt dispo-    att förutsättningen för inlösen och beviljand1
18936: sitionsplanen var andelen för hyreshus av bo-      av lån är, att hyresgästen har bott minst tv:
18937: stadsaktiebolagstyp högst 67 milj. mk.             år i den bostad som skall inlösas, vilket d:
18938:                                              N:o 512                                              5
18939: 
18940: ;amma ägare äger flera hus är ett hinder för       inte är tillräckligt omfattande för att lagstift-
18941: ttt inlösen koncentreras tili en bestämd fastig-   ningen om inlösen redan i detta skede skulle
18942: 1et.                                               revideras. I inrikesministeriet efterfölj utveck-
18943:    Det bör dock avslutningsvis konstateras, att    lingen av inlösen noga och vid behov vidtas
18944: ;ystemet med inlösen har varit i kraft endast      nödvändiga åtgärder.
18945: ~tt knappt år och att erfarenheterna således
18946: 
18947:      Helsingfors den 3 december 1980.
18948: 
18949:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
18950: 
18951: 
18952: 
18953: 
18954:  S80013452
18955:                                                1980 vp.
18956: 
18957: Kirjallinen kysymys n:o 513.
18958: 
18959: 
18960: 
18961: 
18962:                                    Almgren: Kotkan ja Kuusankosken invalidien suojatyökeskusten
18963:                                       perustamisesta.
18964: 
18965: 
18966:                          E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
18967: 
18968:     V a:ltion tulo- ja menoMvioehdotuksessa vuo-      natlkin saavat invalidien suojatyön valtionosuut-
18969: delle 1981 on varauduttu invalidien suojatyön         ta, n1in kunnat ovat antaneet tehtävän kehitys-
18970: j:ärjes:tämisessä 30 uuden viran perustamiseen        vammapiirin kuntainliito1Le ja odottavat ripeitä
18971: sosiaaJ:i:ha:hlituksen esittämän 80 v1ran asemesta.   toimia.
18972: Uusista viroista 2/3 tulee järjestöjen ja 1/3             Uusia resursseja vahakunna:Llisesti jaettaessa
18973: kunnall'isten työkeskusten käyttöön. Mikäli           tulisi pääosa resursseista jakaa kehittymässä
18974: kuntapuoli saa vain 10 uutta virkaa, niiden           olevalle kunna1lisel!1e suojatyöhle, jotta suoja-
18975: avu11a ei perusteta yhtään uutta työkeskusta,         työtä voitaisiin j.ärjestää tasapuo1is,esti ka~kille
18976: vaan karkki menevät olemassa otevien työkes-          suojatyön tarpees·sa oleville eikä mikään alue
18977: kus,ten laajentamiseen.                               valtakunnasta jäisi muita vähemmälle. Nyt ole-
18978:     Kymen kehitysvammapiirin kuntainNiton laa-        massa olevine pai~oineen Kymen lääni sijoit-
18979: timassa suunnitelmassa on kaavaitltu koko lää-        tuu Mikkelin lääniä lukuun ottamatta viimei-
18980: nin kattavan suojatyöverkon aikaansaamista            selle titla1le invalidien suojatyöpaikkojen suh-
18981: vuosina 1981-1985. Suunnitelma kattaa                 tleessa väestön määrään (0,14 °/00 ). Suhteelli-
18982: myös kaikki vajaatyökykyis:ten ryhmät psyykki-        sesti eniten pa1kkoja on Keski-Suomen (0,54
18983: sesti sairaat mukaan lukien. Vuonna 1981 suun-        0
18984:                                                         /oo), Kuopion (0,50 °/00 ) ja Hämeen (0,46
18985:                                                       0
18986: nhelmassa on tarkoitus toteuttaa 50-paikkai-            /oo) lääneis,sä. Koska Kymen läänissä alueen
18987: nen työkeskus Kotkaan - mikä edellyttäisi 8           mielisairaalat tukeutuvat avohuollon suojatyön
18988: toimihenkiLöä - ja invalidien suojatyön käyn-         järjestämisessä Kymen kehitysvammapiirin kun-
18989: n1stäminen Kuusankoskella oJevassa Kuusaan            tainliiton suojatyöpajoihin, estää suunnitelman
18990: työkeskuksessa 5 paikalla - yksi toimihenkilö.        toteutumattomuus myös miel:isairaanhoidon
18991:     Mikäli uusia henkilöresursseja ei osoiteta        avohuoNon kehittymistä.
18992: riittävästi invalidien suojatyön järjestämiseen           Edellä otevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
18993: vuonna 1981, jäävät Kotkan ja Kuusankosken            tyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitän kun-
18994: työkeskukset täss.ä vaiheessa perustamatta. Tä-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18995: mä siirtää myös läänin alueel1e aiottujen mui-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18996: den työkeskusten perustamista tuonnemmaksi,
18997: joten tilanteesta kärsii koko Lääni.                             Mih1n toimenpiteisHn Ha!Htus aikoo
18998:     Kymen läänin kunnat ovat odottaneet inva-                 cyhtyä Kymen läänin, erityisesti Korkan
18999:  liidihuoltolain muutosta, joka mahdollistaa suo-             ja Kuusankosken työkeskusten perusta-
19000: jatyön järjestämisen kunnaHisena toimintana.                  miseksi ja tarpeel:l:isten vil'kojen saami-
19001: Järjestöjen perustamia työkeskuksia läänissä on               seksi invalidien suojatyön järjestämisek-
19002: vain KouvoJassa ja Lappeenrannassa. Kun inva~                 si asiaankuuluvalla tavalla?
19003:  liidihuoltolakia nyt on siten muutettu, että kun-
19004:       Hels:ingissä 28 päivänä lokakuuta 1980·.
19005: 
19006:                                             Esko Almgren
19007: 
19008: 
19009: 
19010: 
19011: 088001323B
19012: 2                                            1980 vp.
19013: 
19014: 
19015: 
19016: 
19017:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19018: 
19019:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      telma, s1isältää muun muassa suojatyön alueel-
19020: mainhussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lista sijoittamista koskevat perusteet. Sosiaali-
19021: olette 28 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-      hallitus myöntää puolestaan suunnitelman puit-
19022: jeenne ohe1la toimittanut valtioneuvoston asian-    teissa luvan suojatyötoiminnan järjestämiseen.
19023: omaiselle jäsenelle jäljennöben kansanedustaja         Näin ol:len vahvistaessaan ensi vuoden suun-
19024: Almgrenin näin kuuluvasta kirjahlisesta kysy-       nitelman sos.iaa,li. ja terveysministeriö tulee ot-
19025: myksestä n:o 513:                                   tamaan huomioon suojatyötoiminnan alueellisen
19026:                                                     sijoittumisen. Samassa yhteydessä tulevat huo-
19027:           Mihin toimenpitdsiin HalHtus aikoo        mioiduksi kaikkien 1ä·änien tarpeet ja valmiu-
19028:        ryhtyä Kymen läänin, erityisesti Kovkan      det toiminnan järjestämiseen.
19029:        ja Kuusankosken työkeskusten perusta-           Sosiaalihallituksen ilmoituksen mukaan lää-
19030:        miseksi ja tarpeellisten virkojen saami-     ninhallitukset ovat esityksissään vuoden 1981
19031:        seksi invalidien suojatyön järj-estämisek-   suojatyösuunnitelmaksi, tietäen käytettävissä
19032:        si asiaankuuluvalla tavalla?                 olevat henkilöresurssit, jo karsineet hankkeita.
19033:                                                     Kuitenkin lääninhahlitusten esitysten mukaan
19034:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tarvittaisiin virkoja yhteensä 97 lh, joista kun-
19035: vas•ti seuraavaa:                                   nahlisiin suojatyökeskuksiin 57 ja vammaisjär-
19036:    Invaliidihuoltolain mutkaisen suojatyötoimin-    jestöjen ylläpitämiin suojatyökeskuksiin 40 lh.
19037: nan järjestäminen myös kunnaLlisena toiminta-          Valtion tulo- ja menoarvioehdotuhessa vuo-
19038: na on ohlut mahdollista huhtikuun 1 päivästä        delle 1981 on varauduttu vain 30 uuden hen-
19039: 1974 lukien. Mainitun lain suojatyötä koskevat      kilön palkkaamiseen suojatyötoimintaan. Luku-
19040: säännökset tulivat pysyväisiksi kuitenkin vasta     määrä on todehla pieni. V rution nykyinen talou-
19041: vuoden 1979 alusta.                                 dellinen tilanne ei kuitenkaan sallinut enem-
19042:    Lain mukafrn sosiaali- ja terveysministeriö      pää. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii kui-
19043: hyväksyy vuosittain valtion tulo- ja menoar-        tenkin vastaisuudessa saamaan suojatyötoimin-
19044: vioon varattujen määrärahojen puitteissa suoja-     taan runsaasti enemmän määrärahoja ja nykyis-
19045: työtä koskevan yleisen suunnitelman. Suunni-        ten puitteissa kehittämään toimintaa.
19046:      Helsingi:ss.ä 28 päivänä marraskuuta 1980.
19047: 
19048:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
19049:                                               N:o 513                                                3
19050: 
19051: 
19052: 
19053: 
19054:                            T i11 R i k s d a g e n :s H e rr T a 1m a n.
19055: 
19056:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen          skyddat arbete. Socialstyrelsen bevHja,r å sin
19057: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        sida inom ramen för planen tillstånd för anord-
19058: av den 28 oktober 1980 översänt avskrift av          nande av skyddat arbete.
19059: följande av rilksdagsman ALmgren underteckna-            Social- och hälsovårdsministeriet kommer
19060: de spörsmål nr 513:                                  sålunda att beakta loka:liseringen av verksam-
19061:                                                      heten i fråga om skyddat arbete då det fast-
19062:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ställer nästa års pian. I detta sammanhang kom-
19063:        ta för att i Kymmene 1än, särskilt i Kot-     mer alla läns behov och beredstkaper att an-
19064:        ka och Kuusankoski, grunda verkstäder         ordna verksamhet att bea:ktas.
19065:        för skyddat arbete och för att erhåhla            Enligt vad socialstyrelsen meddelat har 1äns-
19066:        tjänster som erfordras för att på ett tillc   styrelserna i sina förslag tili planer för skyddat
19067:        börligt sätt anordna skyddat arbete för       arbete för år 1981, medvetna om de tillgängliga
19068:        invaliderna?                                  personresurserna, gal1rat ut en del projekt.
19069:                                                      Ändå skulle det enligt länsstyrelsernas förslag
19070:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        behövas sammanlagt 97 1;2 tjänster, av vilka
19071: samt anföra följande:                                57 tili kommunala V'erkstäder och 40 lh tili
19072:    Skyddat arbete i enlighet med lagen om in-        verkstäder som upprätthålls av handikapporga-
19073: validvård har varit möjligt att anordna även         nisat1oner.
19074: såsom kommunal ve11ksamhet räknat från 1. 4.             I propositionen angående statsförsJaget för
19075: 1974. Stadgandena i nämnda lag om stkyddat           år 1981 har man berett sig för att endast av-
19076: arbete blev dock bestående först från ingången       löna 30 nya personer för skyddat arbete. An-
19077: av år 1979.                                          talet är verkligen litet. Statens nuvarande eko-
19078:    En1igt lagen godkänner ,social- och hälso-        nomiska ställning tiliiät emellertid inte flera.
19079: vårdsministeriet inom ramen för de anslag som        Social- och hälsovårdsministeriet strävar dock
19080: årligen anvisats i statsförslaget den allmänna       tili att i framtiden få betyd1igt mera anslag för
19081: planen rörande skyddat arbete. Planen inne-          skyddat arbete och försöker utveckla verksam-
19082: håller bl.a. grunderna för lokaliseringen av         heten inom ramen för de nuvarande anslagen.
19083:      Helsingforsden 28 november 1980.
19084: 
19085:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen
19086:                                               1980 vp.
19087: 
19088: Kirjallinen kysymys n:o 514.
19089: 
19090: 
19091: 
19092: 
19093:                                   Halonen ym.: Elatusapumaksujen huomioonottamisesta tulojen
19094:                                      vähennyksenä kunnallista päivähoitopaikkaa haettaessa.
19095: 
19096: 
19097:                         E d u s k u n n a n H e t r a P u h e m i e h e 11 e.
19098: 
19099:    Kun kunnallisten päiväkoti- ja perhepäivä-       ni elatusvelvollisen uuden perheen lapsi jää
19100: hoitopaikkojen haku- ja maksuperusteita muu-        tämän takia ulkopuolelle kunnallisesta päivä-
19101: tettiin vuoden 1979 alusta siten, että perheen      koti- ja/tai perhepäivähoitopaikasta.
19102: menot jätettiin huomioimatta, jäi elatusvelvol-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19103: listen uusien perheiden lasten asema huonom-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19104: maksi kuin muiden perheiden lasten. Elatusapu-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19105: maksuja ei nimittäin huomioida tulojen vähen-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19106: nyksenä eikä elatusvelvollisen katsota huoltavan
19107: kuin nykyisen perheensä lapsia, vaikka hän tä-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-
19108: män lisäksi osallistuu entisen perheensä lap-               seen elatusvelvollisten uusien perheiden
19109: sien huoltamiseen sekä rahallisesti että pitä-              lapset tasavertaiseen asemaan muiden
19110: mällä lapsiaan säännöllisesti luonaan. Elatusvel-           perheiden lasten kanssa haettaessa kun-
19111: vollisuuden huomioimatta jättämisen takia mo-               nallisia päivähoitopaikkoja?
19112:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1980.
19113: 
19114:                Tarja Halonen                                 Kati Peltola
19115:                Juhani Raudasoja                              Lea Savolainen
19116: 
19117: 
19118: 
19119: 
19120: 088001324C
19121: 2                                               1980 vp.
19122: 
19123: 
19124: 
19125: 
19126:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19127: 
19128:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-          valinnasta päivähoitoon. Ohjeen mukaan pal-
19129: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           velut on ensisijaisesti pyrittävä tarjoamaan niil-
19130: mies, olette 28 päivänä lokakuuta 1980 päi-            le lapsiryhmille, jotka eniten tarvitsevat hoi-
19131: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-          dollista ja kasvatuksellista tukea. Tällaisia ryh-
19132: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           miä ovat kodin ulkopuolisessa ansiotyössä käy-
19133: kansanedustaja Tarja Halosen ym. näin kuulu-           vien, opiskelevien, sairauden vuoksi tai muus-
19134: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 514:              ta syystä hoitotyöstä estyneiden huoltajien lap-
19135:                                                        set sekä erityisesti hoidon ja kasvatuksen tar-
19136:            Mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-         peessa olevat lapset. Lisäksi on huomattava,
19137:         seen elatusvelvollisten uusien perheiden       että päivähoitopalvelut on järjestettävä niin,
19138:         lapset tasavertaiseen asemaan muiden           että eri ikäluokkien tarpeet tulevat tasapuoli-
19139:         perheiden lasten kanssa haettaessa kun-        sesti huomioonotetuiksi.
19140:         nallisia päivähoitopaikkoja?                      Mitä sitten tulee elatusapumaksujen huo-
19141:                                                        mioonottamiseen tulojen vähennyksenä kunnal-
19142:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lista päivähoitopaikkaa haettaessa voidaan to-
19143: taen seuraavaa:                                        deta, että sosiaalihallituksen vuonna 1979 hy-
19144:                                                        väksymässä päivähoitoon hakemista koskevassa
19145:    Lasten päivähoidosta annetun lain ( 36/7 3)         lomakkeessa pyydetään erillisenä kohtana, li-
19146: 11 § :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä,          sätiedot, ilmoittamaan ne seikat, joihin hakija
19147: että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan           haluaa vedota ja jotka mahdollisesti voivat vai-
19148: järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa           kuttaa lapsen päivähoitoon pääsemisessä. Täl-
19149: ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa             laisena seikkana voidaan ilmoittaa muun ohel-
19150: esiintyvä tarve edellyttää. Lasten päivähoidosta       la suoritettavat elatusapumaksut, jotka voidaan
19151: annetun asetuksen (239/73) 2 §:n mukaan                ottaa huomioon perheen taloudellista asemaa
19152: lapsia päivähoitoon otettaessa on etusija annet-       arvioitaessa. Pelkästään perheen taloudellisen
19153: tava sosiaalisista ja kasvatuksellisista syistä päi-   aseman perusteella ei kuitenkaan voida valita
19154: vähoitoa tarvitseville lapsille. Asetuksen 3 § :n      lapsia päivähoitoon vaan on otettava huo-
19155: mukaan lapsen ottamisesta kunnan ylläpitä-             mioon muitakin seikkoja kuten edelläsanotusta
19156: mään päiväkotiin ja sijoittamisesta kunnan jii;r-      ilmenee.
19157: jestämään     perhe- tai muuhun päivähoitoon              Lasten päivähoidosta annetun lain voimassa-
19158: päättää sosiaalilautakunta, jollei kunnan päivä-       oloaikana päivähoitopaikkoja on lisätty valtion
19159: hoito-ohjesäännössä ole toisin määrätty.               talouden mahdollisuuksien mukaan. Päivähoito-
19160:    Sosiaalihallitus on lasten päivähoidon lain-        paikkojen tarjonnan lisääntyminen mahdollistaa
19161: säädännön voimaantuloa koskevassa yleiskir-            yhä useamman lapsen pääsyn osalliseksi kun-
19162: jeessään (A 1/1973/1v), antanut ohjeet lasten          nallisesta päivähoidosta.
19163:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1980.
19164: 
19165:                                                                    Ministeri Katri-Helena Eskelinen
19166:                                                   N:o 514                                                 3
19167: 
19168: 
19169: 
19170: 
19171:                            T i II   R i k sd ag e n s     H e r r T a I m a n.
19172: 
19173:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           dagvård. Enligt direktiven skall man sträva
19174: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-               tili att erbjuda service främst åt de barn-
19175: velse av den 28 oktober 1980 tili vederbö-              grupper som har det största behovet av vård
19176: rande medlem av statsrådet översänt avskrift            och fostran. I dessa grupper finns barn tili
19177: av följande av riksdagsman Tarja Halonen                föräldrar som yrkesarbetar utanför hemmet,
19178: m. fl. undertecknade spörsmål nr 514:                   barn tili studerande och tili vårdnadshavare,
19179:                                                         som på grund av sjukdom eller av annan orsak
19180:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen              är förhindrade att utföra vårdarbete, samt barn
19181:         vid.ta för att barn i underhållspliktigas       i särskilt behov av vård och fostran. Det bör
19182:         nya familjer skall bli jämställda med           ytterligare beaktas att dagvårdsservice skall an-
19183:         barn i andra familjer vid sökandet av           mdnas så, att de olika åldersgruppernas behov
19184:         kommunala dagvårdsplatser?                      kan tryggas på ett opartiskt sätt.
19185:                                                             Beträffande möjligheten att i samband med
19186:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           sökandet av kommunal dagvårdsplats beakta un-
19187: samt anföra följande:                                   derhållsbidragen som avdrag på inkomsten kan
19188:    Enligt 11 § lagen om barndagvård ( 36/73)            det konstateras, att i den av socialstyrelsen
19189: skall kommun sörja för att av kommunen an-              år 1979 godkända blanketten för ansökan om
19190: ordnad ellet övervakad barndagvård står tili            dagvårdsplats finns en särskild punkt, ytter-
19191: buds i den omfattning och med sådana verk-              ligare uppgifter, under viiken den sökande kan
19192: samhetsformer som behovet därav inom kom-               uppge vilka omständigheter han önskar åberopa
19193: munen förutsätter. Enligt 2 § förordningen              och som eventuellt kan inverka på antagandet
19194: om barndagvård (239/73) skall, när barn                 av barn tili dagvård. En sådan omständighet
19195: antages i dagvård, företräde ges barn som av            är bl. a. understödsbidrag, som kan beaktas vid
19196: sociala och fostringsskäl behöver dagvård. En-          bedömandet av familjens ekonomiska ställning.
19197: ligt förordningens 3 § besluter socialnämnden           Som av det ovan anförda framgår, kan barn
19198: om barns antagande tili av kommun upprätt-              dock inte antas tili dagvård enbart på grund-
19199: hållet daghem och barns placering i av kom-             valen av familjens ekonomiska ställning, utan
19200: munen anordnad familje- ellet annan dagvård,            härvid skall även andra omständigheter beaktas.
19201: om inte annat bestäms i kommunens dagvårds-                Under giltighetstiden för lagen om barndag-
19202: reglemente.                                             vård har antaiet dagvåcr.-dsplatser ökats i den
19203:    I sitt cirkulär om ikrafttcr.-ädande av Iagstift-    mån statsförslaget har givit möjligheter tili detta.
19204: ningen rörande barndagvården (A 1/1973/                 Det ökade utbudet av dagvårdsplatser innebär
19205: 1v) har socialstyrelsen utfärdat direktiv om            att allt flere barn kommer i åtnjutade av den
19206: urvalsprindperna vid antagande av barn tili             kommunaia dagvården.
19207:       Helsingfors den 2 december 1980.
19208: 
19209:                                                                      Minister Katri-Helena Eskelinen
19210:                                                 1980 vp.
19211: 
19212: Kirjallinen kysymys n:o 515.
19213: 
19214: 
19215: 
19216: 
19217:                                    Linna: Valtionrautateille myönnettyjen tilausliikennelupien pe-
19218:                                       ruuttamisesta.
19219: 
19220: 
19221:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19222: 
19223:    Liikenneministeri Veikko Saarron allekirjoit-       no Koiviston II hallituksen 26. 5. 1979 hy-
19224: tamina on kesäkuun 17 päivänä 1980 myön-               väksytystä ohjelmasta löydy myöskään tälle
19225: netty rautatiehallitukselle luvat harjoittaa ti-       ratkaisulle perusteita. Aivan selvästi liikenne-
19226: lausliikennettä 153 kuorma-autolla Valtion-            ministeriön päätös on ristiriidassa hallitusoh-
19227: rautateiden kuljetettavaksi annettavien, rauta-        jelman aluepolitiikkaa koskevan kohdan kanssa,
19228: teitse kuljetettavaksi tarkoitettujen kappale-         jossa hallitus lupaa "tehostaa aluepoliittisia
19229: tavaraluonteisten lähetysten kuljettamista var-        toimenpiteitä ensisijaisena tavoitteena alueel-
19230: ten Uudenmaan, Kymen, Mikkelin, Hämeen,                listen kehityserojen tasoittaminen".
19231: Turun ja Porin, Vaasan sekä Keski-Suomen                  Mihinkään muuhun johtopäätökseen ei voi
19232: läänien alueilla sellaisissa olosuhteissa, joissa      tulla, kun kaikilla Valtionrautateiden tilaus-
19233: rautatieyhteys on olemassa mutta jonka käyt-           liikenneluvan saaneilla 153 kuorma-autolla on
19234: täminen yksittäistapauksissa huomioon ottaen           oikeus liikennöidä esim. Vaasan läänin alueella,
19235: junavuorot, tavaran määrän tai laadun tms.             joka kokonaisuudessaan kuuluu kehitysaluee-
19236: ei ole tarkoituksenmukaista.                           seen. Tämän lisäksi Vaasan lääni on määrätty
19237:    Ammattimaista kuorma-autoliikennettä har-           27 kuorma-autolle asemapaikaksi siten, että
19238: joittavien yrittäjien taholta liikenneministeriön      Kokkolaan sijoittuu 6, Pietarsaareen 3, Vaa-
19239: lupapäätökset on koettu iskuna yksityistä elin-        saan 5 ja Seinäjoelle 13 kuorma-autoa.
19240: keinotoimintaa kohtaan. Suomen Kuorma-auto-                On aivan selvää, että Valtionrautateille
19241: liitto r.y. on 4. 7. 1980 tehnyt kantelun edus-        myönnetyt tilausliikenneluvat vaikeuttavat Vaa-
19242: kunnan oikeusasiamiehelle selvityksen suoritta-        san läänin alueella tällä hetkellä toimivien
19243:  miseksi, onko rautatiehallitukselle tilausliiken-     kuorma-autoyrittäjien asemaa ja vaikeuttavat
19244: nelupia myönnettäessä menetelty lainvastaisesti,       tulevaisuudessa yksityisten tilausliikenteen har-
19245:  ja jos näin on, toimenpiteisiin ryhtymiseksi          joittajien lupien saantia. Tässä mielessä liiken-
19246: liikennelupapäätösten peruuttamiseksi. Aihet-          neministeriön päätös johtaa Vaasan läänin ke-
19247:  ta kantelun tekemiseen on ollut, sillä ammatti-       hityksen kannalta täysin päinvastaiseen suun-
19248:  maisesta moottoriajoneuvoliikenteestä annetun         taan kuin hallitusohjelma tarkoittaa.
19249:  asetuksen (16. 10. 1970/646) sekä asetuksen              Valtionrautateille annettujen kuorma-auto-
19250:  soveltamisesta annettujen yleisohjeiden (liiken-      lupien kielteistä merkitystä yksityisiä kuorma-
19251:  neministeriö/ tieliikenneosasto /29. 12. 1970)        autoliikenteen harjoittajia kohtaan lisää se, että
19252:  mukaan liikenneluvan myontatmsen edelly-              näillä Valtionrautateiden kuorma-autoilla saa-
19253:  tyksenä on, että suunniteltu liikenne on ylei-        daan vapaasti kuljettaa tavaroita, jotka eivät
19254:  sen edun kannalta ja olevat liikenneyhteydet ja       missään vaiheessa kulje rautateillä. Yksityisten
19255:  mahdollisuudet huomioon ottaen tarpeellinen           liikenteenharjoittajien on vaikea kilpailla myös-
19256:  ja tarkoituksenmukainen. Miten lupien myön-           kään Valtionrautateiden kanssa kaikissa olosuh-
19257:  tämisen tarve on perusteltu, kun tilausliiken-        teissa, sillä kuljetustaksat saattavat olla sub-
19258:  teessä keskimääräinen työllisyysaste on ollut         ventoituja, koska Valtionrautateiden tappiota
19259:  70 %:n luokkaa?                                       maksetaan vuosittain veronmaksajain varoilla.
19260:     Liikenneministeriön        rautatiehallitukselle       Liikenneministeriön myöntämät liikennelu-
19261:  myöntämät 153 tilausliikennelupaa kuorma-             vat Valtionrautateiden 153 kuorma-autolle
19262:  autoja varten on periaatteessa niin suuren luo-       lisäävät osaltaan sitä huolestuttavaa keskitty-
19263:  kan ratkaisu ettei nykyisen pääministeri Mau-         miskehitystä, että liikennelupia on lisääntyvässä
19264: 088001121U
19265: 2                                            1980 vp.
19266: 
19267: määrin myönnetty suurille yrittäjille ja pienille        tökset myöntää luvat rautatiehallituk-
19268: lupien saaminen on tullut yhä vaikeammaksi.              selle harjoittaa tilausliikennettä 153
19269:    Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-           kuorma-autolla ovat selvässä ristiriidassa
19270: järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella               nykyisen hallituksen hallitusohjelman
19271: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-           kanssa, ja jos on,
19272: vaksi seuraavan kysymyksen:                                 tuleeko Hallitus peruuttamaan liiken-
19273:                                                          neministeriön rautatiehallitukselle myön-
19274:          Onko Hallitus tietoinen, että liiken-           tämät 153 tilausliikennelupaa?
19275:        neministeriön 17. 6. 1980 tekemät pää-
19276:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1980.
19277: 
19278:                                            Heimo Linna
19279:                                                 N:o 515                                                3
19280: 
19281: 
19282: 
19283: 
19284:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
19285: 
19286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuote- ja toimeksiantajakohtaisten liikenne-
19287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lupien laajentamisesta tuoteala- ja teollisuus-
19288: olette kirjeellänne 28 päivältä lokakuuta 1980         alakohtaisiksi. Tammikuun 15 päivänä 1980
19289: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-          antamallaan päätöksellä ministeriö muutti voi-
19290: nen vastattavaksi kansanedustaja Heimo Linnan          massa ollutta liikennealuejakoa niin, että lää-
19291: tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysy-        neissä Lappia lukuunottamatta on enintään
19292: myksen n:o 515:                                        kaksi Iiikennealuetta. Yhden liikennealueen
19293:                                                        lääneiksi tulivat jo tässä vaiheessa Uudenmaan,
19294:           Onko Hallitus tietoinen, että liiken-        Kymen ja Pohjois-Karjalan läänit. Ilmoittaes-
19295:        neministeriön 17. 6. 1980 tekemät pää-          saan tästä päätöksestä lääninhallituksille lii-
19296:        tökset myöntää luvat rautatiehallituk-          kenneministeriö totesi, että uusi liikennealue-
19297:        selle harjoittaa tilausliikennettä 153          jako on vain välivaihe edettäessä nykyistä laa-
19298:        kuorma-autolla ovat selvässä ristiriidassa      jempiin liikennealueisiin. Uusi liikennealuejako
19299:        nykyisen hallituksen hallitusohjelman           mahdollistaa kuljetusten entistä tarkoituksen-
19300:        kanssa, ja jos on,                              mukaisemman suotittamisen läänin sisäisessä
19301:           tuleeko Hallitus peruuttamaan liiken-        tilausliikenteessä ja tehostaa samalla kaluston
19302:        neministeriön rautatiehallitukselle myön-       käyttöä.
19303:        tämät 153 tilausliikennelupaa?                     Myös tavaralinjaliikenteen toimintaedellytyk-
19304:                                                        siä on parannettu myöntämällä helpotuksia
19305:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         varavaunun käytössä sekä laajentamalla linja-
19306: vasti seuraavaa:                                       liikenteen keräily- ja jakelualueita. Samalla kun
19307:                                                        keräily- ja jakelualueita kesäkuun 17 päivänä
19308:     Turvatakseen maamme ammattimaisen kuor-            1980 laajennettiin, tehtiin mahdolliseksi myös
19309: ma-autoliikenteen kannattavuuden ja siten              entistä vapaampi poikkeaminen linjalta reitin
19310: myös sen jatkuvuuden liikenneministeriö on             varrella sijaitsevien paikkakuntien liikennetar-
19311: noudattanut varsin pidättyvää liikennelupapoli-        peiden hoitamiseksi.
19312: tiikkaa ja kehottanut lääninhallituksiakin te-            Kaikki luetellut toimenpiteet, sen lisäksi,
19313: kemään samoin. Tämä on käytännössä mer-                että ne tehostavat valtakunnallisen kuljetus-
19314: kinnyt sitä, ettei alalle pyrkiville uusille yrittä-   järjestelmän toimivuutta, ovat omiaan paran-
19315: jille ole myönnetty liikennelupia. Liikennemi-         tamaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen
19316: nisteriön tarkoituksena on edelleenkin noudat-         toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta ja siten
19317: taa tätä pidättyvää linjaa liikennelupapolitiikas-     myös sen jatkuvuutta. Yrityskoolla ei tässä
19318: saan ja kaikin käytettävissään olevin keinoin          yhteydessä ole merkitystä.
19319: estää liikennelupien ja kaluston määrän lisää-            Edellä selostettujen asioiden ollessa minis-
19320: minen yli todellisen tarpeen.                          teriössä käsiteltävänä jätti rautatiehallitus maa-
19321:     Toisaalta myös kohoava öljyn hinta on se-          liskuun 21 päivänä 1980 liikenneministeriölle
19322: kin pakottanut toimenpiteisiin alalla toimivien        hakemuksen, jossa pyydettiin liikennelupaa
19323: yrittäjien kaluston käyttöasteen parantamiseen         kaikille valtionrautateiden hallinnassa oleville
19324: kuljetuskustannusten jatkuvan nousun hillitse-         kuorma-autoille koko valtakunnan alueelle.
19325: miseksi. Tässä tarkoituksessa liikenneministeriö       Myöhemmin hakemusta huomattavasti rajattiin
19326: on mahdollisuuksiensa rajoissa liberalisoinut          mm. liikennealueen ja automäärän osalta. Kesä-
19327: liikennelupa-asioissa noudatettua käytäntöä.           kuun 17 päivänä 1980 tekemällään päätöksellä
19328: Toimenpiteet aloitettiin lokakuun 2 päivänä            ministeriö hyläten hakemuksen enemmälti
19329: 1979 annetulla kirjeellä, jossa liikenneminis-         myönsi rautatiehallitukselle luvat yhteensä 153
19330: teriö julkisti oman ohjelmansa niin sanottujen         valtionrautateiden hallinnassa jo olevalle kuor-
19331: 4                                             1980 vp.
19332: 
19333: ma-autolle oikeuksin suorittaa valtionrautatei-      koituksenmukaisempi. Kysymyksessä on siis
19334: den kuljetettavaksi annettujen rautateitse kul-      ollut myös valtionrautateiden kohdalla tietyn-
19335: jetettavaksi tarkoitettujen kappaletavaraluon-       lainen rationalisointitoimenpide, mikä on osa
19336: teisten lähetysten kuljettamista Uudenmaan,          edellä selostettua valtakunnallisen kuljetusjär-
19337: Kymen, Mikkelin, Hämeen, Turun ja Porin,             jestelmän kehittämisohjelmaa. Ministeriön lupa-
19338: Vaasan ja Keski-Suomen läänin alueella sellai-       päätöksen perusteella ei ole ollut tarkoitus
19339: sissa olosuhteissa, joissa rautatieyhteys on ole-    laajentaa valtionrautateiden kuorma-autoliiken-
19340: massa, mutta jonka käyttäminen yksittäista-          nettä. Edellä sanotun huomioon ottaen päätök-
19341: pauksissa huomioon ottaen junavuorot, tavaran        sellä ei voida katsoa olevan oleellista vaiku-
19342: määrän tai laadun tai muut sellaiset seikat ei       tusta myöskään kilpailutilanteeseen. Kun myös
19343: ole tarkoituksenmukaista.                            ammattimaisen tilaus- ja linjaliikenteen toimin-
19344:    Asian saattamiseksi oikeisiin mittasuhteisiin     tamahdollisuuksia on samanaikaisesti huomat-
19345: on ensinnäkin todettava, että kun rekisteröity-      tavasti laajennettu, säilyttää tehty lupapäätÖs
19346: jen kuorma-autojen lukumäärä 31. 12. 1979            vain valtionrautateiden kilpailuaseman ennal-
19347: oli 51 448 kpl, kysymyksessä tarkoitetut 153         laan.
19348: autoa edustavat tästä määrästä vajaata kolmea           Kysymyksen tarkoittamasta ministeriön pää-
19349: promillea (3 °/oo). Toiseksi on syytä kiinnit-       töksestä, jonka ei voida katsoa miltään osin
19350: tää huomiota myönnettyjen oikeuksien varsin          olevan ristiriidassa nykyisen hallituksen hallitus-
19351: pitkälle menevään rajaukseen. Kuljetusoikeus         ohjelman kanssa, ovat muutamat liikenteenhar-
19352: koskee vain tietynlaisia lähetyksiä, jotka jo on     joittajat valittaneet korkeimpaan hallinto-oikeu-
19353: annettu valtionrautateiden kuljetettavaksi ja        teen, joka aikanaan asianmukaisessa järjestyk-
19354: jotka valtionrautatiet joka tapauksessa voisi        sessä antaa oman päätöksensä asiassa. Halli-
19355: kuljettaa rautateitse. Näin ollen nämä kulje-        tuksen asiana ei tässä vaiheessa ole kyseisen
19356: tukset eivät missään tapauksessa ole pois yksi-      päätöksen muuttaminen tai peruuttaminen.
19357: tyiseltä sektorilta, eivätkä näin muodoin hei-       Uusien liikennelupahakemusten suhteen tullaan,
19358: kennä yksityisten kuljetusyritysten toiminta-        kuten tähänkin asti on menetelty, noudatta-
19359: edellytyksiä. Myönnetyt luvat suovat valtion-        maan varsin tiukkaa liikennetarpeen harkintaa,
19360: rautateille mahdollisuuden, toimeksiannon saa-       ja uusien liikennelupien myöntämisestä pää-
19361: tuaan, tietyissä rajatuissa tapauksissa valita       sääntöisesti pidättäydytään, kunnes jo olevien
19362: kahdesta sen kaytettävissä olevasta kuljetus-        liikennelupien laajentamismahdollisuudet on
19363: vaihtoehdosta liike- ja kansantaloudellisesti tar-   täysimääräisesti käytetty hyväksi.
19364:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1980.
19365: 
19366: 
19367:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
19368:                                               N:o 515                                              5
19369: 
19370: 
19371: 
19372: 
19373:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
19374: 
19375:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        2 oktober 1979, i vilket trafikministeriet pub-
19376: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skriveise       licerade sitt program som avsåg att utvidga
19377: av den 28 oktober 1980 tili vederbörande            sådana trafiktillstånd som hade varit bundna
19378: mediem av statsrådet för avgivande av svar          tili produkt och uppdragsgivare att gälla pro-
19379: översänt avskrift av föijande av riksdagsman        duktions- respektive industriområden. Genom
19380: Heimo Linna undertecknade skriftliga spörs-         sitt beslut av den 15 januari 1980 förändrade
19381: måi nr 515:                                         ministeriet den då gällande indelningen i tra-
19382:                                                     fikdistrikt så att det i alla Iän utom Lappiands
19383:           Är Regeringen medveten om att de          finns högst två trafikdistrikt. Nylands, Kym-
19384:        av trafikministeriet den 17.6.1980           mene och Norra Karelens Iän biev redan i
19385:        fattade besiuten om att bevilja järn-        detta skede Iän med endast ett trafikdistrikt.
19386:        vägsstyrelsen tillstånd att idka beställ-    När trafikministeriet meddelade detta besiut
19387:        ningstrafik med 153 Iastbiiar är klart       åt Iänsstyrelserna, konstaterade det, att den
19388:        stridande mot den nuvarande rege-            nya indelningen i trafikdistrikt endast utgör
19389:        ringens regeringsprogram, och om så          ett mellanskede i utvecklingen mot större tra-
19390:        är faliet,                                   fikdistrikt än de nuvarande. Den nya indei-
19391:           kommer Regeringen att återkalla de        ningen i trafikdistrikt möjliggör ett ändamåis-
19392:        av trafikministeriet åt järnvägsstyrelsen    enligare utförande av transporter i länets inre
19393:        beviljade 153 beställningstrafiktillstån-    beställningstrafik och samtidigt effektiverar
19394:        den?                                         materielets användning.
19395:                                                         Även godslinjetrafikens verksamhetsförut-
19396:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       sättningar har förbättrats genom att bevilja
19397: samt anföra föijande:                               Iättnader i reservvagnens användning samt att
19398:    För att betrygga lönsamheten för vårt Iands      utvidga linjetrafikens uppsamlings- och distri-
19399: yrkesmässiga Iastbilstrafik och således också       butionsområden. Samtidigt med uppsamlings-
19400: dess fortsättning har trafikministeriet följt en    och distributionsområdens utvidgning den 17
19401: mycket återhållsam trafiktillståndspolitik och      juni 1980 gjordes det också möjligt att friare
19402: uppmanat även Iänsstyrelserna att göra det-         än förut avvika fran linjen för att sköta trafik-
19403: samma. I praktiken har detta betytt, att nya        behov i orter Iängs rutten.
19404: företagare som sökt sig tili branschen inte             Utom att alla dessa åtgärder effektiverar
19405: har beviljats trafiktillstånd. Trafikministeriet    det riksomfattande transportsystemets funge-
19406: har för avsikt att även i framtiden följa denna     rande, är de ägnade att förbättra den yrkes-
19407: återhållsamma linje i sin trafiktillståndspolitik   mässiga Iastbilstrafikens verksamhetsförutsätt-
19408: och att med alla de medel som står tili dess        ningar och lönsamhet och såiedes också att
19409: förfogande hindra ökningen av antalet trafik-       betrygga dess fortsättning. I detta sammanhang
19410: tillstånd och mängden av materiel utöver det        har företagens storlek ingen betydelse.
19411: verkliga behovet.                                       Medan de ovan anförda ärendena var under
19412:     Å andra sidan har också det stigande priset     behandling i ministeriet, tillställde järnvägs-
19413: på olja tvingat tili åtgärder som syftar att för-   styrelsen den 21 mars 19 8 0 tili trafikminis-
19414: bättra materielets användningsgrad bland i          teriet en ansökan, som innehöll begäran om
19415: branschen redan verksamma företagare för att        ett trafiktillstånd för alla de Iastbilar som
19416: kunna minska transportkostnadernas fortsatta        statsjärnvägarna innehar för rikets hela om-
19417: stegring. I detta syfte har trttfikministeriet      råde. Senare begränsades ansökan märkbart
19418: inom ramen av sina möjligheter liberaliserat        bl. a. för trafikområdets och bilantaiets del.
19419: den praktik som föijs i trafiktillståndsärenden.    Ministeriet förkastade ansökan för övriga de-
19420: Åtgärderna inleddes genom ett brev av den           lar men beviljade genom sitt beslut av den 17
19421: 088001121U
19422: 6                                            1980 vp.
19423: 
19424: juni 1980 åt järnvägsstyrelsen tillstånden för      fogande det affärs- och nationalekonomiskt
19425: sammanlagt 153 lastbilar, som redan innehas         ändamålsenligaste alternativet. Alltså även i
19426: av statsjärnvägarna, med rättigheter att utföra     fråga om statsjärnvägarna har det varit fråga
19427: transport av styckegodsartade försändelser,         om en viss nationaliseringsåtgärd, viiken ut-
19428: som lämnats till järnvägarna för järnvägstrans-     gör en del av det riksomfattande transport-
19429: port, inom Nylands, Kymmene, St. Michels,           systemets ovan anförda utvecklingsprogram.
19430: Tavastehus, Åbo och Björneborgs, Vasa och           Avsikten med ministeriets tillståndsbeslut har
19431: Mellersta Finlands län i sådana förhållanden,       inte varit att utvidga statsjärnvägarnas last-
19432: i vilh en järnvägsförbindelse finns men dess        bilstrafik. Med hänsyn till det ovan anförda
19433: användning i enskilda fall med hänsyn till tåg-     kan beslutet inte heller anses ha väsentlig på-
19434: turer, godsets mängd, natur eller andra mot-        verkan på konkurrenssituationen. Då också
19435: svarande omständigheter icke är ändamåls-           den yrkesmässiga beställnings- och linjetrafi-
19436: enlig.                                              kens verksamhetsmöjligheter samtidigt har
19437:     För att bringa saken till sina verkliga di-     märkbart utvidgats, bibehålls statsjärnvägarnas
19438: mensioner, skall det för det första konstateras,    konkurrensställning med det fattade tillstånds-
19439: att då antalet registrerade lastbilar den 31        beslutet endast oförändrad.
19440: december 1979 var 51 448, utgör de i spörs-            Några trafikidkare har i högsta förvaltnings-
19441: målet avsedda 153 bilar endast knappa 3 pro-        domstolen anfört besvär över ministeriets i
19442: mille (3 °/oo) av detta antal. För det andra        spörsmålet avsedda beslut, som för ingen del
19443: finns det skäl att fästa uppmärksamhet på de        kan anses strida mot den nuvarande rege-
19444: beviljade rättigheternas rätt långt gående be-      ringens regeringsprogram, och domstolen kom-
19445: gränsning. Transporträtten gäller endast vissa      mer i sinom tid i vederbörande ordning att
19446: slag av försändelser, som redan har givits åt       avge sitt beslut i saken. I detta skede är det
19447:  statsjärnvägarna för transport och som stats-      inte regeringens sak att förändra eller åter-
19448: järnvägarna i alla fall kunde transportera med      kalla det ifrågavarande beslutet. I fråga om
19449: järnväg. Således faller dessa transporter i inget   nya trafiktillståndsansökningar, kommer man
19450: fall bort från den privata sektorn och försvagar    liksom hittills att tillämpa en rätt stram pröv-
19451: inte de privata företagens verksamhetsmöjlig-       ning av trafikbehov, och i huvudregel kommer
19452: heter. De beviljade tillstånden ger statsjärn-       man att avhålla sig från beviljandet av nya
19453: vägarna möjligheten att efter att ha mottagit       trafiktillstånd, tills utvidgningsmöjligheterna i
19454: uppdraget i vissa begränsade fall välja av de       de redan befintliga trafiktillstånden fullständigt
19455:  två transportmöjligheter som står till dess för-   har utnyttjats.
19456:      Helsingfors den 11 november 1980.
19457: 
19458: 
19459:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
19460:                                                    1980 vp.
19461: 
19462: Kirjallinen kysymys n:o 516.
19463: 
19464: 
19465: 
19466: 
19467:                                      Juvela ym.: Turun avoimen korkeakoulun toiminnan turvaami-
19468:                                           sesta.
19469: 
19470: 
19471:                            Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he II e.
19472: 
19473:    Lähinnä ailkui'sväestölle tarkoitettu avoin               Kun tämän hyvään alkuun päässeen ja suu-
19474: korkea:kouliU aLoitti toimintansa syksylliä 1978          ren suosion saavuttaneen korkeakoulutoiminnan
19475: Turun kaupungin, Turun Yiiopistos.äätiön ja               lopettaminen olisi tavattoman suuri vahinko,
19476: Turun yl:iopistion · myöntämien määrärahojen              pidämme välttamättömänä, että valtion varoista
19477: turvin. Heti alusta lähtien avoin !korkeakoulu            turvataan korkeakoulun toiminnan rahoitus.
19478: sai suuren suosiOn. ToLr:nintaan on jo osallistu-         Tämä merkitsee sitä, että puuttuva mäåiräraha
19479: nut y1i 2 000 opiskelijaa, heistä noin 500 vaTa-          noin 150 000 mark!kaa joko otetaan eduskunta-
19480: notaarin tutkintoon Hittyvien aineiden lukijaa.           kasittelyss,ä ensi vuoden tuJo.. ja menoarvioon
19481: Useita kymn:ieniä opiskelijoita on olLut korkea-          tai sitten määräraha huomioidaan vuoden 1981
19482: kouilussa hankkimassa prosessi-, riikos- ja siviili-      ensimmäisessä lisäbudjetissa. Samalla toivomme
19483: oikeuden detoutta ja noin sata panikki- ja vero-          haLHtuksen tekevän periaatepäätöksen siitä:, että:
19484: alan. toiinihenkilöä on ollut lukemassa mm.               vuosittain otettaisiin valtion tuilo- ja menoar-
19485: finanssiollkeutta. Työoikeudesta ovat QIJ'leet kUn-       vioon määräraha Turun avoimen ikol.1kea~koulun
19486: nostuneita monet · työpairhl:ojen Juottamusmie-           toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Näin an-
19487: het. Opiskelijoita on ohlut kautta maan.                  nettaisiin tuhansihle aiikuisopiskeHjoH!e varmuus
19488:     Turun avoin korkeakoulu laajeni merkittä-             shltä, että Turun avoimella korkearkotillulJa on
19489: västi 1kutluvana syksynä, jolloin ympäristönsuo-          eräänä merkittävänä oppilaitoksena maas·samme
19490: jelun approbatliropetus laaj·ennettiin koko val-          tuilievaisuudessakin pysyvä paikkansa kotikea-
19491: tarkunnan affiueell'e. Mukana siinä on 1 200 opis-        koulujemme joukossa.
19492: kelijaa ja yli 60 ikansaia1s- ja työväenopistoa              Eddlä olevan perusteella ja vailt1opäiväjärjes-
19493: er1 puoti'lta Suomea. Opetus tapahtuu yhteis-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme-
19494: työssä: Yleisradion ja aikuisopistojen tutkinto-          kin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
19495:  to1m~kunnan kanssa.                                      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
19496:     Turun avoimen korkeakoulun toiminta on
19497:  kuitenhln vrukavassa vaarassa ensi vuoden alku-                    Onko Ha111inus. tietoinen s1:1ta, että
19498:  puolella, .•. ellel. valtio tule taloudellisesti tuke-          Turun avoimen korkerukoulun toiminta
19499:  maan asiaa. ·Kysymys kokonaisuudessaan on                       uhkaa keskeytyä määrärahojen puuttues-
19500:  varsin vaadmattomasta ·summasta, sihla korkea-                  sa ·ensi vuoden :illussa, ja jos on,
19501:  kouLun toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen                          mitä Hallitus ai!koo tehdä tämän suu-
19502:  tarvittaisiin rahaa vuosittain vain noffi 200 000               ren suosion saaneen korkeakoulutoi-
19503:  markkaa. Avo[men korkeaikoulun suunnittelu-                     lninnan jatkuvuuden turvaamiseksi ensi
19504:  ryhmän . ll!l'v1orl nmkaan ensi vuoden toiminnan                vuonna ja tulevaisuudessa?
19505:  tuJ:Vaamiseen tarvittaisiirr lisää noin 150 000
19506:  tnarkkaa.
19507:     ·· Helsingissä 28 päivänä Jokakuuta 1980.
19508: 
19509:           Aulis Juvela                      Anna-Uisa Jokinen               Heli Asta1a
19510: 
19511: 
19512: 
19513: 
19514:  088001325D
19515: 2                                             1980 vp.
19516: 
19517: 
19518: 
19519: 
19520:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19521: 
19522:   Vartiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       selvittäminen, toiminnan pitkän a~kavälin kehit-
19523: mainitus,sa ta&oituiksessa Te, Herra Puhemies,      tämissuunnitelman laatiminen ja jo olemassa
19524: o1ette kirjeehlänne n:o 1775 28 päivänä ~oka­       olevien avoimen korkeakouiun kOikeHujen koor-
19525: kuuta 1980 rähettänyt valtioneuvoston asian-        dino1minen. Toimikunnan määräaiika päättyy
19526: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        kuluvan vuoden lopussa; on syytä uskoa, että
19527: Juvelan ym. tekemän kirjaNisen kysymyksen           toimikunnan työn va1mistumisen myötä avoi-
19528: n:o 516:                                            men korkeakoulun niin valtakunnallista kuin
19529:                                                     alueellistakin kehittämistä voidaan vauhdittaa.
19530:           On!ko Ha1il!itus tieto1nen siitä, että        Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvioon
19531:        Turun avoimen kotikeakoulun toiminta         sisältyy 250 000 markan määräraha avoimen
19532:        uHkaa keskeytyä määrärahojen puuttues-       korkeakoutun ja täydennyskoulutuksen suun-
19533:        sa ,ensi vuoden a!1'ussa, ja jos on,
19534:                                                     nittelu- ja kokeiJlutoimintaan, minkä turvin
19535:           mitä Hatlitm; aikoo tehdä tämän suu-      avoimen korkeakouJ.un kokei'luja on kuluvana
19536:        ren suosion saaneen korkeakoulutoi-          vuonna toimeenpantu useiden kol'keaJkou1ujen
19537:        minnan jatkuvuuden turvaamiseksi ensi
19538:                                                     yhteydessä. Tul'un yliopiston avoimen korkea-
19539:        vuonna ja tulevaisuudessa?                   koulun kokeilu on saanut varoja tästä määrä-
19540:                                                     rahasta yhteensä 70 000 markkaa, mikä on
19541:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       suurempi kuin yhdenkään muun korkeakoulun
19542: vasti seuraavaa:                                    asianomaiseen tarkoitukseen saama määräraha.
19543:    Kuten jo suucr:Liseen kysymykseen n:o 30.0       Mainittakoon, että Turun yliopiston lisäksi
19544: vastatessan1 totesin, maamme aikuiskoulutus-        avoimen korkeakoulun kokeiluja on rahoitettu
19545: järjestelmää kehitetään parhailhlaan valtioneu-     mm. Helsingin ja Tampereen yliopiston, Abo
19546: voston vuonna 1978 tekemän periaatepäätök-          Akademin, Joensuun ja Kuopion korkeakoulu-
19547: sen pohjalta. Avoimen ko11keakoulun tarpeelli-      jen sekä Kainuun kesäyliopiston/Kajaanin opet-
19548: suus maassamme, sen tavoitteiden selvittäminen      tajankoulutuslaitoksen projekteissa.
19549: ja järjeste'tmän hahmotteleminen muodostavat            Turun yliopiston avoimen korkeakoulun ko-
19550: erään aikuiskouh.1tuksen kehittämisen osapro-       keiluun sisältyy va:!talkunnallisesti tärkeitä selvi-
19551: jektin. Toisaalta avoin korkeakoulu kuruluu sel-    tyskohteita, mm. tutkintoon johtavan avoimen
19552: västi kollkea'kou~'uhitoksen ja sen suunnittelu-    kor:keaJkouluopetuksen kokeilu sekä radion val-
19553: järjestel~män piiriin, onhan kysymyksessä kor-      takunnallinen hyväksikäyttö opetusväJ.ineenä.
19554: keakouluopetus. Monet menkit viittaavat siihen,     Tutkinnon suorittamismahdu1~isuus avoimen
19555: että avoin kotikeakoulu ja kot~keakoclujen täy-     kor.keakoutun v-äylää pitkin ja monien opetus-
19556: dennyskoulutus muodostavat 1980-luvuHa I~or­        välineiden yhteiskäyttöön perustuva etäisopetus
19557: keakouluJaitoksemme erään keskeisimmän ke-          lienevät avoimen ikotikeakoulun järjestelmän
19558: hittämisa'lueen.                                    pHrteitä myöskin tulevaisuudessa. Tästä syystä
19559:    Hallitus ja opetusministeriö pitävät avoimen     Turun avoimen korkeakoulun kokeilua tulee
19560: korkeakoulun kehittämistä tärkeänä. Edellä          jatikaa myös vuonna 1981; olisi lyhytnäköistä
19561: mainittuun aikuisko~utuksen periaatepäätök-         koulutuspolitiikkaa keskeyttää tärkeä kokeilu
19562: seen ,sisältyy lausuma avoimen :kotikealkmmun       ennen kuin tuloksia päästään ~unnohla analy-
19563: kehittämismahdolli.suu:ksien      selvittämisestä   soimaan.
19564: maassamme. Opetusministeriö asetti kes,ä:kuus-         Vuoden 1981 valtion tuh ja menoarvioesi-
19565: sa 1979 toimVkunnan, jonka tehtävänä on mm.         tyikseen sisältyy }00 000 markan määräraha
19566: avoimen koDkeakoulun tot,euttamisedellytysten       täydennyskoulutuksen ja avoimen korkeakouLun
19567:                                                N:o 516                                                3
19568: 
19569: suunnittelu- ja kokeilutoimintaan. Tämän mää-        pee1lisia kokei~uja ja kehittämishankkeita. Hal-
19570: rärahan turvin tullaan kokeilutoiminnan jatka-       lituksen ja opetusministeriön tarkoituksena on-
19571: mista tukemaan niin Turun yliopiston kuin            kin selvittää, mitä HsärahoitusmahdoJ:lisuuksia
19572: muidenkin kokei'!utoimintaa ha:rjoi,ttavien kor-     oHsi löydettävissä vuoden 1981 avoimen kor-
19573: keakoulujen yht'eydiessä. Korkeakou1uiile on jo      keaikoulun ja täydennyskoulutuksen kokeilutoi-
19574: lähetetty alustava määrärahan jakamista koske-       minnan rahoittamiseen koko tarvittavassa ha-
19575: va opetusministeriön kirje, jossa on pyydetty        juudessaan. SamaLla tuliaan selvittämään ao. toi-
19576: toimittamaan rahoitettavi:ksi toivotut projekti-     minnasta aiheutuvien kustannusten jakoperiaat-
19577: esitykset opetusministeriöhle 15. 12. 1980 men-      teet valtiovallan, toimintaan osaliliistuvien oppi-
19578: ness,ä·.                                             laitosten, Yleisradion ja yksityisten opi:skeiijoi-
19579:     Hal!lhus on tietoinen siitä, että ensi vuoden    den vä1iJ.1ä. Näin menetellen voidaan myös ky-
19580: budjettiesitykseen sisältyvä määräraha on pie-       symy:ksessä käsitelty Turun yLiopiston avoimen
19581: ni·, eikä sen avulla voida rahoittaa kavk<kia tar-   ko11keakoulun kokeilun javkuminen turvata.
19582:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1980.
19583: 
19584:                                                                      Opetusministeri Pär Stenbäck
19585: 4                                            1980 vp.
19586: 
19587: 
19588: 
19589: 
19590:                            T i H R i k:s d a g e n s H e rr T a ~ m a n.
19591: 
19592:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        na högskolan, att utarbeta en långsiktig utveck-
19593: anger har Ni, Herr Talman, med Edet skrivelse       hlngsplan f.ör verksamheten och att koordinera
19594: nr 177 5 av den 28 dktober 1980 till1 veder-        redan pågående försök med den öppna hög-
19595: börande med!l'em av statsrådet översänt av&krift    skolan. Kommissionens termin löper ut vid ut-
19596: av följande av dksdagsman Juvela m.ft under-        gången av innevarande år; det finns skä]; att
19597: tecknade spörsmM nr 516:                            anta, att utbyggnaden av den öppna bögslko1an
19598:                                                     såväi på dbplanet som regiona1t kan ges fart
19599:           Är Regeringen medveten om att ver'k-      i och med att kommissionens arbete blir fär-
19600:        samheten vid den öppna högskolan i           digt.
19601:        Åbo är hotad från och med början av             I statsförslaget för innevarande år ingår ett
19602:        nästa år på grund av bristen på anslag,      ans1ag om 250• 0.0·0· mark för Jjlanerings- och
19603:        och om så är fallet,                         försälksv·erksamhet gäl1ande den öppna: hög-
19604:           vad ämnar Regeringen göra för att         skola:n och fortbHdni:ngen. Med detta anslag
19605:        med! tanke på nästa år och fortsätt-         ha:r försök med den öppna högslkolan under
19606:        ningen trygga kontinuiteten i denna          innevarande år verkställts i ans1utning tiilil flera
19607:        högskoleverksamhet, som blivit mycket        högskolor.
19608:        pop~är?
19609:                                                        Av anslaget har för försöket med den öppna
19610:                                                     högskolan i Åbo beviljats sammanTagt 70 000
19611:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ma:rk, vil:ket är mera än någon annan högs:kola
19612: samt anföra följande:                               har fått för samma .ändamå1. Det kan nämnas
19613:    Såsom jag :redan konstaterade i mitt svar på     att förutom försoäket vid Åbo universitet har
19614: det muotiliiga spörsmålet m 300 utvecklas           försök med! den öppna högsko~an finansierats
19615: vuxenutbHd!ningssystemet i vårt land för nM--       bl.a. i samband med pmjekt vid Helsingfors
19616: varande på bas·en av statsrådets principbes[ut      och Tammerfors universitet, Åbo Akademi,
19617: av år 1978. Behovet av en öppen högs:kola i         Joensuu och Kuopio högsko1or samt v.id Kai-
19618: vårt la:ndi, Marläggandet av dess mål och ut-       nuu kesäyliopisto/Kajaanin opettajankoulutus-
19619: formningen av systemet utgör ett delprojekt i       lahos.
19620: utvecldandet av vuxenutbildningen. Den öppna            I f.örsöket med den öppna högslkolan i Åbo
19621: högskolan är å andra sidan klart en del av hög-     ingår utredningsobj·ekt som är v~ktiga med tan-
19622: skoleväsendet och dess planeringssystem, det är     ke på hela iliandet, bl.a. försök med öppen hög-
19623: ju dodk fråga om högskoleundervisning. Många        skoleundervisning som leder tiH examen samt
19624: teeken tyder på att den öppna högskolan och         ett riksomfattande utnyttjande av radion som
19625: dien kompletterande utbildningen vid hög-           hjälL'pmedel i undervisningen. Möj:Ligheten att
19626: skdorna blir ett av de mest cenuraila utveck-       avlägga examen med hj.älp av den öppna hög-
19627: lingsområdena inom vårt hnds högskoleväsen          skolan ooh distansundervi:sning med samman-
19628: på 1980-talet.                                      vändning av Hera pedagogiska hjälpmedel torde
19629:    Regeringen och und!ervisningsministeri·et an-    1ngå i systemet med den öppna högskolan även
19630: s·er det viJktigt att den öppna högsko~an byggs     i framtkl!en. Av denM orsak bör försöket med
19631: ut. I det ovan nämnda principbesl'utet om           den öppna högskolan i Åbo fortgå även år
19632: vuxenutbiJdning ingår ett uttalande som gäller       1981; det vore kortsynt att avbryta ett viktigt
19633: om utredning av möjligheterna att bygga ut          expedment innan resultaten kan analyseras
19634: den öppna högskolan i vårt la:nd. Undervis-         o11dentligt.
19635: ningsministeriet tilll!s3!tte i juni 1979 en kom-       I statsverkspropositionen för år 1981 ingår
19636: mission med uppgift att bl.a. utreda vilka för-     ett ans1ag om }00 0.00 mark för piloa:nerings-
19637: utsättningax det finns att förverkJiga den öpp-     och försöksverksamhet gäihlande fortbildning
19638:                                                 N:o 516                                               5
19639: 
19640: och den öppna högskolan. Med detta anslag              lingsprojekt kan inte finansieras med anslaget.
19641: kommer en förlängd försöksverksamhet att               Regeringen och undervisningsministeriet ha~r
19642: stödas såväl i samband med Åbo unhrersitet             därför avsikt att utreda vilJka tiMäggsfinansie-
19643: som med öv,riga högskolor som bedriver för-            ringsmöjJ'igheter det finns tör finansiering av
19644: söksve:vksamhet. Undervisningsministeriet har          försöksverksamhet gällande den öppna högsko-
19645: redan tilJ.stä!hl!t högskolorna ett preliminärt brev   lan och fortbiJdning i erforderlig utsträckning
19646: angående fördelningen av ansJaget. 1 brevet har        år 1981. Samtidigt ikommer man att utreda
19647: högsko1orna ombetts att före 15. 12. 1980 tiJrl-       principerna för hur kostnaderna d~l töljd av
19648: stäilila undervisningsministeriet sina framstä11-      vevksamheten skaihl fördelas me1lan statsmrukten,
19649: ningar 11'Örande de proj~kt ~som de önskax få          de läwanstalter som ddtll!r i vel1ksamheten,
19650: Hnans.ierade.                                          Rundradion och enski[da studerande. På så sätt
19651:     Regeringen är medveten om att det ansl~g           kan även ett fortsatt försök med den öppna
19652: som ingår i budgetproposidonen för nästa år            högskolan vid Abo universitet tryggas.
19653: är Ht~et. A~l1a erford!erliga försök och utveok-
19654:       Helsingfors den 3 december 1980.
19655: 
19656:                                                                Undervisningsminister Pär Stenbäck
19657: 
19658: 
19659: 
19660: 
19661: 088001325D
19662:                                              1980 vp.
19663: 
19664: Kirjallinen kysymys n:o 517.
19665: 
19666: 
19667: 
19668: 
19669:                                  P. Puhakka ym.: Perheen tulojen alentumisen huomioonottami-
19670:                                     sesta asumistukea myönnettäessä.
19671: 
19672: 
19673:                          E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
19674: 
19675:    Eri puolilta maata on saapunut tietoja, JOl·     myyskausi on myös kohtuuttoman pitkä aika.
19676: den muk:aan asumistukea ei perheille ole myön-      On selvää, että äitiysloman, asepalvelun ja pi-
19677: netty,.·. vaiK:h perheen ansiot ovat alentuneet     tempiaikaisten opintojen suorittamisen aikana
19678: äitiyslomarr; asepalvelun tai .opintojen. vuoksi.   perheen tulot alentuvat. Samaa on sanottava
19679: Tarkistettäessa asiaa on voitu todeta, että sisä-   työttömyyden kohdatessa. Asumistukisäännök-
19680: asiainministeriön ohjeet ovat olleet lähtöpoh-      siä tulisikin muuttaa niin, että aina todellisesta
19681: jana edellä maihituissa tapauksissa asumistuki-     tarpeesta riippuen asumistukea voitaisiin myön-
19682: hakemusten hylkäämiseen. Sisäasiainministeriön      tää riippumatta siitä, miten pitkä tulojen alen-
19683: antamissa ohjeissa sanotaan seuraavaa: "Tulo-       tumiskausi on. Varsirikin äitiysloman, asepalve-
19684: jen alenttl'mista ei yleensä pidetä pysyvänä, jos   lun ja pitempiaikaisten opintojen .suorittamisen
19685: sen ei arvioida kestävän hakemisajank:ohdasta       kautena tulisi asumistukea myöntää. Tässä suh-
19686: eteenpäin 1 vuoden aikaa. Tästä johtuen äitiys-     teessa asumistukisäännösten kiireellinen muutta-
19687: lomaa, asepalvelun (siviilipalvelun) suorittamis-   minen on ajankohtainen tehtävä.
19688: ta ja yhden lukuvuoden opintoja pidetään               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19689: yleensä aina tilapäisinä muutoksina, jotka eivät    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19690: oikeuta· pofk:keamaan todellisista äyreistä alas-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19691: päinY Lisäksi ohjeissa työttömyyden osalta sa-      vaksi ,kysymyksen:
19692: notaan näin: "Tukea voidaan siis myöntää
19693: alennettujen äyrien perusteella aikaisintaan 4.               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19694: työttömyyskauden alusta." Vähävaraisten per-               ryhtyä asumistukisäännösten muuttami-
19695: heitten kannalta on pidettävä kohtuuttomana,               seksi niin, että asumistukea myönnettäi-
19696:  jos'ei alle vuoden mittaista tulojen alentumis-           siin aina kun perheen tulot alenevat
19697: kautta oteta huomioon asumistukea määrättäes-              äitiysloman, asepalvelun, opiskelun, sai-
19698: s!L Lukuisissa tapauksissa 3 kuukauden työttö-             rauden tai työttömyyden seurauksena?
19699:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1980.
19700: 
19701:          Pauli Puhakka                 P. Liedes                      E.-J. Tennilä
19702:                                        M.-L. Salminen
19703: 
19704: 
19705: 
19706: 
19707: 0880013518
19708: 2                                           1980 vp.
19709: 
19710: 
19711: 
19712: 
19713:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
19714: 
19715:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     pahtuva tarkistus on kuitenkin hallinnollisesti
19716: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      työlästä ja se aiheuttaisi asumistukimäärärahan
19717: olette lokakuun 29 päivänä 1980 päivätyn kir-      lisäystarvetta. Muutos merkitsisi käytännössä
19718: jeenne n:o 1776 ohella toimittanut valtioneu-      myös sitä, että jouduttaisiin luopumaan vero-
19719: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       äyrien käyttämisestä tuen myöntämisen tulope-
19720: kansanedustaja Pauli Puhakan ym. näin kuulu-       rusteena ja tukea myönnettäisiin aina kuukausi-
19721: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 517:          tulojen perusteella, vaikka kuukausitulojen luo-
19722:                                                    tettava selvittäminen on hankalampaa kuin ve-
19723:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     rotustietojen.
19724:        ryhtyä asumistukisäännösten muuttami-          Asumistuen myöntäminen pelkästään kuu-
19725:        seksi niin, että asumistukea myönnettäi-    kausitulojen perusteella merkitsisi asumistuen
19726:        siin aina kun perheen tulot alenevat        huomattavaa lisäämistä tilanteissa, joissa per-
19727:        äitiysloman, asepalvelun, opiskelun, sai-   heen tuen tarpeen kasvu ei johdu ~sumisme­
19728:        rauden tai työttömyyden seurauksena?        'nojen noususta, vaan sosiaalisessa asemassa ta-
19729:                                                    pahtuneesta muutoksesta. Perheen ansiotulojen
19730:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tilapäisesti alentuessa äitiysloman, asepalvelun
19731: taen seuraavaa:                                    suorittamisen, opiskelun tai sairauden vuoksi
19732:    Asumistukilain nojalla asumistukea myönne-      perhe saa yleensä korvausta näitä tilanteita var-
19733: tään perheen pysyvän taloudellisen aseman mu-      ten luoduista tukijärjestelmistä (äitiyspäiväraha,
19734: kaan. Pääsääntöisesti tuki määräytyy perheen-      sotilasavustus, opintotuki, sairauspäiväraha).
19735: jäsenille edellisessä verotuksessa määrättyjen     Sosiaaliturvajärjestelmää tulisi tarkastella koko-
19736: veroäyrien perusteella. Jos perheen tulot ovat     naisuutena ottaen huomioon kunkin tukimuo-
19737: verovuoden jälkeen pysyvästi alentuneet, asu-      don tarkoitus sekä hallinnollinen toimivuus.
19738: mistukea myönnetään kuitenkin perheen ny-          Tältä pohjalta tulisi selvittää, kuuluuko per-
19739: kyisten kuukausitulojen perusteella arvioitujen    heen taloudellisen aseman turvaaminen tulojen
19740: ns. laskennallisten äyrien mukaisesti.             tilapäisesti alentuessa ensisijaisesti asumistuki-
19741:    Myönnetyt asumistuet tarkistetaan kerran        järjestelmän vai kyseistä tilannetta varten erik.
19742: vuodessa eikä tukien määriä muuteta vuosit-        seen luodun järjestelmän tehtäviin. Samassa yh-
19743: taisten tarkistamisten välisenä aikana. Jotta      teydessä tulee esille kysymys siitä, missä mää-
19744: tuensaajat asetettaisiin yhdenvertaiseen asemaan   rin perheen taloudellisen aseman turvaaminen
19745: riippumatta siitä, miten asumistuen hakeminen      lyhytaikaisessa kriisitilanteessa jää viime kädes-
19746: ja taloudellisen aseman muutos ajoittuu suh-       sä kunnan vastuulle.
19747: teessa asumistukien vuotuiseen tarkistamiseen,        Tuensaajien kannalta eri järjestelmien edulli-
19748: on tulojen alentumisen pysyvyyden arvioinnin       suutta arvioitaessa ja niitä yhteensovitettaess2
19749: lähtökohtana ollut, että tulojen alentumisen tu-   on huomattava, että edellä mainitut sosiaali-
19750: lisi jatkua hakemisajankohdasta eteenpäin vä-      etuudet ovat nykyisin verovapaita eikä niitli
19751: hintään yhden vuoden ajan. Jos tulojen tila-       oteta tuloina huomioon asumistukea myönnet-
19752: päinen aleneminen otettaisiin asumistuessa huo-    täessä. Järjestelmän muuttaminen tältä osin liit-
19753: mioon, tuensaajien yhdenvertainen kohtelu edel-     tyy läheisesti kysymykseen sosiaalietuuksier
19754: lyttäisi, että myös tulojen tilapäinen kohoami-    verottamisesta.
19755: nen tulisi ottaa huomioon vastaavasti. Tämä            Eräillä aloilla tavallisen, vuosittain toistu
19756: johtaisi tuen tarkistamiseen aina, kun perheen     van ajoittaisen työttömyyden vaikutus tuloihin
19757: olosuhteet muuttuvat. Kesken tukikauden ta-        tulee asumistukea myönnettäessä otetuksi huo-
19758:                                              N:o 517                                               3
19759: 
19760: mioon jo veroäyreissä tai vuoden keskimääräi-      nettu lähinnä suta syystä, ettei kahdentoista
19761: sen tulon perusteella lasketussa kuukausitulos-    edellisen kuukauden tulojen selvittämiseen tar-
19762: sa. Työttömyyden vasta alkaessa on asumistuki-     vitsisi ryhtyä tarpeettomasti tilanteissa, joissa
19763: järjestelmässä lähdetty siitä, ettei asumistuki-   kysymys on työpaikan vaihtamisesta eikä py-
19764: viranomaisen voida olettaa pystyvän arvioi-        syvästä tulojen alenemisesta. Kun kuukausitu-
19765: maan, kuinka kauan työttömyys kestää. Tämän        lot määritellään kahdentoista edellisen kuukau-
19766: vuoksi tukea myönnettäessä ei edellytetä sel-      den perusteella, saadaan laskennallisten äyrien
19767: vitystä työttömyyden jatkumisesta, vaan työttö-    määrä sitä pienemmäksi mitä enemmän ajan-
19768: myyden perusteella tulojen katsotaan asteittain    jaksoon sisältyy työttömyyskuukausia. Tämän
19769: alentuvan työttömyyskuukausien lisääntyessä.       vuoksi mainittu järjestelmän hallinnollista to-
19770: Tuloina otetaan huomioon kahdentoista tuen         teuttamista palveleva ohje merkitsee yleensä
19771: hakemista edeltävän kuukauden keskimääräinen       myös tuensaajan kannalta kokonaisuudessaan
19772: tulo työttömyyskorvaus mukaan lukien.              suurempaa tukea kuin jos tuki myönnettäisiin
19773:    Työttömyyden ei ole yleensä katsottu alen-      heti työttömyyden alkaessa arvioitujen tulojen
19774: taneen perheen tuloja, jos työttömyys ei ole       perusteella.
19775: kestänyt kolmea kuukautta. Tämä ohje on an-
19776:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1980.
19777: 
19778:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
19779: 4                                             1980 vp.
19780: 
19781: 
19782: 
19783: 
19784:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
19785: 
19786:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beaktas på motsvarande sätt. Detta skulle leda
19787: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        tili en justering av bidragsbeloppen varje gång
19788: nr 1776 av den 29 oktober 1980 tili veder-           familjens förhållanden förändras.
19789: börande medlem av statsrådet översänt avskrift           En justering mitt under bidragsperioden är
19790: av följande av riksdagsman Pauli Puhakka             dock en från administrativ synpunkt arbetsdryg
19791: m. fl. undertecknade spörsmål nr 51 7:               åtgärd och skulle medföra ett behov av ökat
19792:                                                      anslag för erläggande av bostadsstöd. En sådan
19793:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            ändring skulle dessutom i praktiken innebära,
19794:        vidta för att ändra stadgandena om            att man skulle bli tvungen att vid beviljandet
19795:        bostadsbidrag så, att bostadsbidrag be-       av bidrag slopa användningen av skattören som
19796:        viljas varje gång familjens inkomster         grund för inkomstberäkningen, och att bidraget
19797:        tili följd av moderskapsledighet, mili-       sålunda alltid skulle beviljas på basen av må-
19798:        tärtjänstgöring, studier, sjukdom eller       nadsinkomsterna, trots att det är besvärligare
19799:        arbetsoförmåga minskar?                       att på ett tiliförlitligt sätt utreda månadsin-
19800:                                                      komsterna än beskattningsuppgifterna.
19801:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Beviljandet av bostadsbidrag enbart på basen
19802: samt anföra följande:                                av månadsinkomsterna skulle innebära en be-
19803:    Med stöd av lagen om bostadsbidrag beviljas       tydande ökning av bostadsbidraget i de fall, då
19804: bostadsbidrag enligt familjens bestående eko-        familjens ökade behov av stöd inte beror på
19805: nomiska förhållanden. I regel fastställs bidraget    stegrade boendekostnader utan på ändrade so-
19806: på grundvalen av antalet skattören som vid           ciala förhållanden. Då familjens förvärvsin-
19807: senast verkställd beskattning påförts familje-       komster på grund av moderskapsledighet, mili-
19808: medlemmarna. Har familjens inkomster efter           tärtjänstgöring, studier eller sjukdom tillfälligt
19809: skatteåret varaktigt minskat, beviljas bostads-      minskar, erhåller familien i allmänhet ersätt-
19810: bidraget emellertid i enlighet med antalet s.k.      ning med stöd av de system som skapats för
19811: kalkylerade skattören, som uträknats på basen        ifrågavarande situationer (moderskapspenning,
19812: av familjens nuvarande månadsinkomster.              militärunderstöd, studiestöd, sjukpenning) . So-
19813:    De beviljade bostadsbidragen justeras en          cialskyddssystemet bör ses som en helhet med
19814: gång om året och beloppen förblir oförändrade        beaktande av syftet med de olika stödformerna
19815: under tiden mellan de årliga justeringarna. För      samt ändamålsenligheten i fråga om förvalt-
19816: att bidragstagarna skall behandlas opartiskt obe-    ningen. Utgående från detta borde det utredas,
19817: roende av hur ansökningarna om bostadsbidrag         huruvida tryggandet av familjens ekonomiska
19818: och de ändrade ekonomiska förhållandena              ställning i samband med tillfällig inkomstminsk-
19819: ställer sig i relation tili tidpunkten för den år-   ning skall ske främst med stöd av bostads-
19820: liga justeringen av bostadsbidraget, har man         bidragssystemet eller med stöd av ett system
19821: vid bedömningen av huruvida inkomstminsk-            som särskilt skapats för ifrågavarande situation.
19822: ningen är varaktig, utgått från att läget bör ha     I detta sammanhang uppstår frågan, i viiken
19823: varit oförändrat under minst ett år räknat från      utsträckning tryggandet av familjens ekono-
19824: ansökningstidpunkten.                                miska ställning i tillfällig krissituation i sista
19825:    Skulle en tillfällig inkomstminskning beaktas     hand ankommer på kommunen.
19826: vid beviljandet av bostadsbidrag, förutsätter           Vid bedömandet av fördelarna med de olika
19827: ett opartiskt förfarande gentemot bidragstagar-      systemen från bidragstagarnas synpunkt och i
19828: na, att även en tillfällig inkomstökning skulle      samband med koordineringen av dessa bör det
19829:                                             N:o 517                                             5
19830: 
19831: beaktas, att de ovan nämnda sociala förmåner-     under de tolv månader som föregått bidrags-
19832: na numera är skattefria och att de inte betrak-   ansökan, inklusive arbetslöshetsersättning.
19833: tas som inkomst vid beviljandet av bostadsbi-        Arbetslöshet har i allmänhet inte ansetts
19834: drag. En ändring av systemet tili dessa delar     sänka en familjs inkomster, om arbetslösheten
19835: är nära ansluten tili frågan om beskattning av    inte har pågått under minst tre månader. Detta
19836: de sociala förmånerna.                            direktiv har utfärdats närmast av den anled-
19837:    I samband med beviljandet av bostadsbidrag     ningen, att det inte skulle vara nödvändigt att
19838: beaktas redan vid fastställandet av antalet       lämna utredning om inkomsten under de tolv
19839: skattören ellet vid beräknandet av månadsin-      föregående månaderna i sådana fall, då det är
19840: komsten på basen av den genomsnittliga års-       fråga om byte av arbetsplats och inte om
19841: inkomsten de verkningar som den normala år-       varaktig inkomstminskning. Då månadsinkoms-
19842: ligen återkommande arbetslösheten i vissa         terna fastställs på basen av inkomsterna under
19843: branscher har på inkomsterna. I bostadsbidrags-   de tolv senaste månaderna, är antalet kalkyle-
19844: systemet har man utgått från att bostadsbi-       rade skattören mindre ju flere arbetslöshets-
19845: dragsmyndighet inte vid arbetslöshetens be-       månader det ingår i perioden. På grund härav
19846: gynnelse kan antas kunna bedöma hur länge         innebär nämnda direktiv, som bidrar tili det
19847: arbetslösheten pågår. På grund härav förutsätts   administrativa genomförandet av systemet, i
19848: vid beviljandet av bidraget inte någon utred-     allmänhet även för bidragstagarens del ett på
19849: ning om arbetslöshetens fortbestånd, utan på      det hela taget större bidragsbelopp än om bi-
19850: grund av arbetslösheten anses inkomsterna         draget skulle beviljas på grundvalen av de ge-
19851: minska stegvis för varje ny arbetslöshetsmånad.   nast vid arbetslöshetens början beräknade in-
19852: Som inkomster beaktas genomsnittsinkomsten        komsterna.
19853:      Helsingfors den 5 december 1980.
19854: 
19855:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
19856:                                              198((~p.
19857: 
19858: 
19859: Kirjallinen kysymys n:o 518.
19860: 
19861: 
19862: 
19863: 
19864:                                  Kortesalmi: Oulun läänin eräiden pos·tiautolinjojen la~kauttami­
19865:                                     sesta.
19866: 
19867: 
19868:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
19869: 
19870:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mu~aan         SMP katsoo, · että kylät on todella saatava
19871: on posti- ja lennätinlaitos suunnitellut lakkau-    eläviksi ja· että laajan ·maaseutunime ja syrjä-
19872: tettavaksi Oulun läänistä kaksitoista postilinja-   seutujemme liikenteessä pelkät kannattavuuste-
19873: autoreittiä kannattamattomana. Koko maassa          kijät eivät saa olla syynä linjojen lakkauttami-
19874: suunnitellaan lakkautettavaksi 25 postilinja-       seen. Linjojen kannattavuutta voidaan lisätä
19875: autoreittiä. Oulun läänistä on suunniteltu lak-     tekemällä muutoksia aikatauluihin ja reitteihin
19876: kautettavaksi ainakin seuraavat reitit:             sekä ottamalla käyttöön syrjäseutujen tarvitse-
19877:    Oulu-Ylivuotto-Puolanka-Hyrynsalmi               mia monia lisäpalveluja;
19878:   Pudasjärvi-Iinattijärvi~Sarajärvi-Kouva              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
19879:   Pudasjärvi-Puhoskylä-Näljänkä                     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenuiin esitän
19880:   Puolanka-Lupponen-Puolanka.                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19881:                                                     jäseneri vastattavaksi seuraavan kysymyksen':
19882:    Näiden lisäksi poistuisi postiautoreittejä Ka-
19883: jaanista, Suomussalmelta ja Kuusamosta.                       Aikooko Hallitus pysäyttää suunnitel-
19884:    Mikäli suunnitellut postiautolinjat lakkaute-           mat Oulun läänin 12 postiautolinjan
19885: taan, merkitsee se ennen kaikkea syrjäkylien               lakkauttamisesta ja ryhtyä päin vastoin
19886: palvelujen oleellista huononemista ja näiden               kehittämään näillä linjoilla postin ja
19887: seutujen saattamista eriarvoiseen asemaan valta-           postiautojen palveluja?
19888: kunnan muiden osien kanssa. Lisäksi linjojen
19889: lakkauttaminen vähentäisi postin piiristä yli 30
19890: työntekijää.
19891:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1980.
19892: 
19893:                                        J. Juhani Kortesalmi
19894: 
19895: 
19896: 
19897: 
19898: 0880013485
19899: 2
19900: 
19901: 
19902: 
19903: 
19904:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19905: 
19906:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Postilinja-autoliikenteen kehittämistä ja sa·
19907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       neeraamista on tutkittu sekä liikenneministe·
19908: olette 29 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-      riössä että posti- ja lennätinlaitoksessa.
19909: jeenne n :o 1777 ohella toimittanut valtioneu-         Tällä hetkellä posti- ja lennätinlaitos liiken·
19910: voston asianom~selle jäsenelle jäljennöksen         nöi lähes kaikilla niillä reiteillä, joihin sille or
19911: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuu-      vuosien kuluessa liikenneluvat myönnetty. Lii·
19912: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 518:         kennelupien lakkauttamisesta päättää liikenne
19913:            Aikooko Hallitus pysäyttää suunnitel-    ministeriö. Tällä hetkellä ei ole yhtään posti
19914:         mat Oulun läänin 12 postiautolinjan         autoliikenteen lakkauttamisesitystä vireillä. Kan
19915:         lakkauttamisesta ja ryhtyä päin vastoin     nattamaton liikenne pyritään saamaan reitti- j~
19916:         kehittämään näillä linjoilla postin ja      aikataulumuutaksin taloudellisesti kannatta·
19917:         postiautojen palveluja?                     vaksi.
19918: 
19919:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
19920: vasti seuraavaa:
19921:      Hdsingissä 4 päivänä joulukuuta 1980.
19922: 
19923:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
19924:                                               N:o 518                                               3
19925: 
19926: 
19927: 
19928: 
19929:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
19930: 
19931:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Utvecklande och sanering av postbusstrafiken
19932: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         har utretts av såväl trafikministeriet som post-
19933: 1r 1777 av den 29 oktober 1980 tili veder-           och telegrafverket.
19934: Jörande medlem av statsrådet översänt avskrift          För ögonblicket trafikerar post- och telegraf-
19935: 1v följande av riksdagsman J. Juhani Kortesal-       verket nästan alla de linjer tili vilka det har
19936: ni undertecknade spörsmål nr 518:                    beviljats tillstånd under årens lopp. Indragande
19937:            Ämnar Regeringen stoppa de planer         av tillstånd besluts av trafikministeriet. För
19938:         som gäller indragning av 12 postbils-        ögonblicket är inget förslag om indragande av
19939:         linjer i Uleåborgs län och i stället börja   postbusstrafik aktuellt. Man strävar tili att
19940:         utveckla post- och postbilsservicen på       genom ändring av rutter och tidtabeller göra
19941:         dessa linjer?                                trafiken ekonomiskt lönsam.
19942: 
19943:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
19944: ;amt anföra följande:
19945:      Helsingfors den 4 december 1980.
19946: 
19947:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
19948:                                             1980 vp.
19949: 
19950: Cirjallinen kysymys n:o 519.
19951: 
19952: 
19953: 
19954: 
19955:                                 Starast: Finnvalcon t01mmnan lopettamisesta aiheutuvien seu-
19956:                                     rausten }levittämisestä.
19957: 
19958: 
19959:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19960: 
19961:    Finnvalco Oy:n ja Valmet Oy:n hallintoeli-         Imatran kaupungin taloudelle aiheutuu myös
19962: net ovat 29. 10. 1980 julkisuuteen annetun         Finnvalcon . toiminnan lopettamisesta vaikeuk-
19963: iedon mukaan tehneet päätöksen kotimaisen          sia.- Tuotantolaitoksen ja sen palveluksessa ole-
19964: mvaputkituotannon lopettamisesta.                  vien imatralaisten verotulojen menetykset on
19965:    Finnvalcon toiminnan lopettaminen aiheut-       arvioitu jopa 3-5 miljoonaksi markaksi. On
19966: aa Imatran seudulle suurtyöttömyyden. Täc          selvää, ettei kaupungilla tule olemaan talou-
19967: nänhetkisten tietojen mukaan kaikki tehtaan        dellisia mahdollisuuksia työllisyystilanteen pa-
19968: riisisataa työntekijää irtisanotaan kuluvan vuo-   rantamiseen.
19969: len loppuun mennessä. Noin puolet työnteki-           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
19970: öistä on naisia, joille sijoittuminen työelämään   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19971: mtiseudullaan on muutenkin vaikeata.               valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19972:    Imatran seudun työttömyysaste on pitkään        vaksi seuraavan kysymyksen:
19973: >llut keskimääräistä valtakunnallista työttö-
19974: nyysastetta korkeampi. Tällä hetkellä Imatran                Mihin toimenp1te1s1m Hallitus aikoo
19975: yöttömyysaste on 7,6 prosenttia. Kuvaputki-                ryhtyä Finnvalcon toiminnan lopettami-
19976: :uotannon päättymisen arvioidaan nostavan                  sesta aiheutuvan Imritrim seudun muu-
19977: yöttömyysastetta 2-3 prosenttia. Näin ollen                tenkin vaikean työttömyystilanteen hel-
19978: ?innvalcon toiminnan lopettaminen aiheuttaa                pottamiseksi· ja Imatran kaupungille ai-
19979: :matran seudun ennestäänkin vaikean työlli-                heutuvien taloudellisten menetysten kor-
19980: ;yystilanteen vakavan heikkenemisen.                       vaamiseksi?
19981:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1980.
19982: 
19983:                                          Pekka Starast
19984: 
19985: 
19986: 
19987: 
19988: )880013463
19989: 2                                             1980 vp.
19990: 
19991: 
19992: 
19993: 
19994:                          E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
19995: 
19996:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tamisen nopeuttamista siten, että työt voitaisiir
19997: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        aloittaa jo vuoden 1981 lopussa.
19998: olette 30 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn               Investointiveroa on tarkoitus soveltaa Imat
19999: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ran seudulla joustavasti siten, että kaikki py
20000: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        syviä työpaikkoja koskevat hankkeet voidaar
20001: edustaja Starastin näin kuuluvasta kysymykses-       toteuttaa.
20002: tä n:o 519:                                             Väliaikaisesti voidaan Imatran seudulla työl
20003:                                                      !isyyden hoitoon varatuilla määrärahoilla työl
20004:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       listää 300 henkilöä.
20005:        ryhtyä Finnvalcon toiminnan lopettami-           Eduskunnalle annetussa kuluvan vuoden vii
20006:        sesta aiheutuvan Imatran seudun muu-          meisessä lisämenoarviossa ehdotetaan Imatrar
20007:        tenkin vaikean työttömyystilanteen hel-       seudun työllisyyden turvaamiseen 20 milj
20008:        pottamiseksi ja Imatran kaupungille ai-       markkaa. Tämän määrärahan turvin on tarkoi
20009:        heutuvien taloudellisten menetysten kor-      tus saada alueelle sijoittumaan yrityksiä myön
20010:        vaamiseksi?                                   tämällä niille eräänlaista käynnistysavustust~
20011:                                                      sekä toteuttaa muita työllisyyttä parantavia toi
20012:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          menpiteitä. Mainittu avustusmääräraha anta~
20013: taen seuraavaa:                                      Imatran seudulle kehitysalueen ulkopuolisia tu
20014:    Äskettäin käydyissä vuoden 1980 toisen li-        kialueita vastaavat edut.
20015: sämenoarvion lähetekeskustelussa ja välikysy-           Kiireellisesti on selvitettävänä, voidaank<
20016: myskeskustelussa olen selostanut ne toimenpi-        yhtiöön kertynyttä teknistä osaamista hyödyn
20017: teet, joihin hallitus aikoo ryhtyä Imatran seu-      tää esim. tuotekehitysyhtiön tai vastaavat
20018: dun työllisyystilanteen helpottamiseksi ja Imat-     avulla.
20019: ran kaupungin taloudellisen aseman tukemisek-           Imatran kaupungille voidaan myöntää vai
20020: si. Kertaan ne tässä lyhyesti.                       tionapua kuntien yleisiin rahoitusavustuksiir
20021:    Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti heti       vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa ehdotetus
20022: Finnvalco Oy:n tuotannon lopettamispäätöstä          ta määrärahasta. Kauppa- ja teollisuusministe
20023: seuraavana päivänä, 30. 10. 1980 työryhmän,          riö on arvioinut tähän tarkoitukseen tarvitta
20024: jonka tehtäväksi annettiin pikaisesti laatia toi-    van 3 milj. markkaa.
20025: menpide-ehdotuksia Imatran seudun työllisyys-           Kauppa- ja teollisuusministeriön asettamat
20026: tilanteen parantamiseksi. Työryhmässä ovat           työryhmän työ jatkuu edelleen. Tällä hetkelli
20027: edustettuina kauppa- ja teollisuusministeriö,        se keskittyy edellä mainittujen valmistelujer
20028: työvoimaministeriö,        valtiovarainministeriö,   jälkeen etsimään uusia yrittäjiä ensisijaisest
20029: Imatran kaupunki, Valmet Oy ja Metallityö-           Finnvalco Oy:ltä vapautuviin tiloihin. Saman~
20030: väen Liitto.                                         työryhmä pyrkii selvittämään uusien työpaikka
20031:    Työryhmä on esittänyt Etelä-Karjalan Kun-         jen hankkimista Imatran seudulle yleensä sekl
20032: toutumissäätiön kuntoutumiskeskuksen raken-          Finnvalco Oy:n työntekijäin työnsaantimahdol
20033:                                                      lisuuksia muualla Suomessa.
20034:      Helsingissä joulukuun 4 päivänä 1980.
20035: 
20036:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvh
20037:                                               N:o 519                                            3
20038: 
20039: 
20040: 
20041: 
20042:                           T i 11 R i k s d a g ·en s H e r r T a 1m a n.
20043: 
20044:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       att alla projekt som skapar permanenta arbets-
20045: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      platser kan förverkligas.
20046: IV den 30 oktober 1980 till vederbörande              Med de medel som reserverats för syssel-
20047: nedlem av statsrådet för avgivande av svar        sättningen i Imatraregionen kan ca 300 per-
20048: iversänt avskrift av följande av riksdagsman      soner beredas tillfälligt arbete.
20049: )tarast undertecknade spörsmål nr 519:                I den sista tilläggsbudgetspropositionen för
20050:                                                   innevarande år, viiken nyligen avläts till riks-
20051:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          dagen, föreslås ett anslag om 20 milj. mk för
20052:       vidta för att Imatraregionens svåra ar-      tryggande av sysselsättningen i Imatraregionen.
20053:       betslöshet, viiken nedläggelsen av Finn-    Avsikten är att med tillhjälp av detta anslag
20054:       valco ytterligare försvårat, skall kunna    förmå företag att etablera sig i regionen genom
20055:       underlättas och att de ekonomiska för-      att bevilja dem viss form av startbidrag och
20056:       luster som nedläggelsen åsamkat Imatra      genom att förverkliga andra sysselsättnings-
20057:       stad skall kunna ersättas?                  främjande åtgärder. Ifrågavarande anslag ger
20058:                                                   Imatraregionen förmåner som motsvarar dem
20059:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      som tillfaller utanför utvecklingsområdena be-
20060: 1nföra följande:                                  lägna stödområden.
20061:    Under remissdebatten angående 1980 års             Man måste i brådskande ordning utreda, om
20062: mdra tilläggsbudget samt den nyligen slutförda    det tekniska kunnande som bolagets personai
20063: nterpellationsdebatten har jag redogjort för de   tillägnat sig kan utnyttjas t.ex. inom ett pro-
20064: 1tgärder som regeringen ämnar vidta dels för      duktutvecklingsbolag eller på annat motsva-
20065: indrande av sysselsättningssituationen i Imat-    rande sätt.
20066: aregionen, dels för stödjande av Imatra stads         Imatra stad kan vid behov beviljas stats-
20067: :konomiska läge.                                  understöd av det i statsförslaget för år 1981
20068:    Jag upprepar dem i korthet.                    föreslagna anslaget för allmänna finansierings-
20069:    Handels- och industriministeriet tillsatte     understöd åt kommuner. Handels- och industri-
20070: edan dagen efter beslutet att lägga ned Finn-     ministeriet har uppskattat att för ändamålet
20071: •alcos produktion, dvs. 30. 10. 1980, en ar-      behövs 3 milj. mk.
20072: >etsgrupp med uppdrag att skyndsamt uppgöra           Den av handels- och industriministeriet till-
20073: örslag tili åtgärder för att förbättra den till   satta arbetsgruppen fortsätter med sin verk-
20074: öljd av nedläggningen av Finnvalco Oy för-        samhet. För tillfället koncentrerar sig arbets-
20075: vagade sysselsättningssituationen i Imatrare-     gruppen på att efter ovannämnda förberedelser
20076: ~ionen. Arbetsgruppen består av representanter    söka nya företagare i första hand tilllokaliteter
20077: ör handels- och industriministeriet, arbets-      som frigörs av Finnvalco Oy, varvid även andra
20078: :raftsministeriet,   finansministeriet,  Imatra   möjligheter kommer att beaktas. Som bäst stu-
20079: tad, Valmet Oy och Metallarbetarförbundet.        deras hur äganderätten tili och förvaltningen
20080:    Arbetsgruppen har föreslagit, att byggnads-    av fabriksfastigheten skall arrangeras. Sam-
20081: .rbetena på Etelä-Karjalan Kuntoutumissäätiös     tidigt försöker arbetsgruppen klarlägga möj-
20082:  ehabiliteringscentrum påskyndas så, att de kan   ligheterna till inrättande av nya arbetsplatser
20083:  nledas redan i slutet av år 1981.                i Imatraregionen överhuvud samt Finnvalco
20084:    Inventeringsskatten skall inom Imatraregio-    Oy:s arbetstagares möjligheter att få arbete
20085:  len tillämpas smidigt och på ett sådant sätt,    på andra håll i Finland.
20086:      Helsingfors den 4 december 1980.
20087: 
20088:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
20089:                                              1980 vp.
20090: 
20091: Kirjallinen kysymys n:o 520.
20092: 
20093: 
20094: 
20095: 
20096:                                  Almgren: Finnvalcon perustamiseen liittyvistä toimista.
20097: 
20098: 
20099:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20100: 
20101:    Perustettaessa kuvapuukia tuottavaa Vako-        köistä, että huomattava osa työntekijöistä jou-
20102: yhtiötä, myönnettii:n eri yhteyksissä budjeteissa   tuu työttömiksi. Erittäin suuri määrä verova-
20103: ja lisäbudjeteissa varoja takauksiin ja osake-      roja on tuhlattu ja työntekijät saatettu koh-
20104: pääoman korotuksiin satoja miljoonia markkoja       tuuttoman vaikeaan asemaan.
20105: verovaroja. Yleisesti uskoteltiin, että hankkees-      Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
20106: ta saadaan kannattava ja satoja tuottavia työ-      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
20107: pai~koja luova yritys. Vuonna 1979 oli Valco        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20108: kuitenkin lopetettava ja asia koetettiin hoitaa     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20109: siten, että suoritustilaan joutunut yhtiö eräällä
20110: tavalla liitettiin menestyvään Valmet-yhtiöön.                 Onko Fin:nvalcoa perustettaessa toi-
20111: Liittämisen yhteydessä tarvittiin edelleen huo-             mittu todella kannattavuuslaskelmien
20112: mattavan paljon eduskunnan myöntämiä varoja                 pohjalta vai onko yhtiön perustaminen
20113: hankkeen rahoittamiseen. Samassa yhteydessä                 ollut vain epäonnistunutta viivytystais-
20114: annettiin sellainen kuva, että toimenpiteet joh-            telua, jotta Valcon perustamiseen ja
20115: tavat toiminnan tervehdyttämiseen, tuottavaan               toimintaan liittyvät epäselvyydet olisi
20116: liiketoimintaan ja - mikä tärkeintä - työ-                   saatu siirretyiksi, ja
20117: paikkojen säilymiseen.                                         miten Hallitus aikoo hoitaa suureksi
20118:    Lokakuun 29 päivänä 1980 on saatu tieto,                 paisuvan työttömyyden Imatran seu-
20119: että Finnvalco-yhtiö lopetetaan. On todennä-                dulla?
20120:       Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1980.
20121: 
20122:                                            Esko Almgren
20123: 
20124: 
20125: 
20126: 
20127:  0880013474
20128: 2                                             1980 vp.
20129: 
20130: 
20131: 
20132: 
20133:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20134: 
20135:   V aitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentis-     jen laskel..11ien ja tietojen pohjalta. Koska
20136: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        Valco Oy oli ajautumassa likviditeettikonkurs-
20137: mies, olette 30 päivänä lokakuuta 1980 päi-         siin varsin nopeassa tahdissa, ei tuolloin ollut
20138: vätyn kirjeenne n:o 1779 ohella toimittanut         mitään mahdollisuuhia aikaavieviin ja perus-
20139: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    teellisiin markkina- ja kannattavuustutkimuk-
20140: nöksen kansanedustaja Almgrenin näin kuulu-         siin. Valmistusprosessin osalta arvioitiin pääs-
20141: vasta kysymyksestä n:o 520:                         tävän hyväksyttävälle tasolle; tämä toteutuikin,
20142:                                                     kuten tiedetään.
20143:           Onko Finnvalcoa perustettaessa toi-          Mistään "viivytystaistelusta" ei ollut kysy-
20144:        mittu todella kannattavuuslaskelmien         mys. Kuvaputkihanketta koskevat selvitykset
20145:        pohjalta vai onko yhtiön perustaminen        jatkuivat ja jatkuvat riippumatta tuotannon
20146:        ollut vain epäonnistunutta vi1vytystais-     jatkamisesta tai lopettamisesta.
20147:        telua, jotta Valcon perustamiseen ja            Edellä mainitsemissani eduskuntakeskuste-
20148:        toimintaan liittyvät epäselvyydet olisi      luissa selostin myös, millä tavoin hallituksen
20149:        saatu siirretyiksi, ja                       on tarkoitus hoitaa työllisyyskysymyksiä Imat-
20150:           miten Hallitus aikoo hoitaa suureksi      ran seudulla. Kauppa- ja teollisuusministeriön
20151:        paisuvan työttömyyden Imatran seu-           asettaman työryhmän ehdotusten perusteella on
20152:        dulla?                                       vahnisteltu useita toimenpiteitä, joilla helpote-
20153:                                                     taan toisaalta välittömästi ja toisaalt,a pysy-
20154:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         västi Imatran seudun työttömyystilannetta. Täl-
20155: taen seuraavaa:                                     laisia toimia ovat mm. Etelä-Karjalan Knntou-
20156:    Kysymys kohdistuu aihees,een, jota olen laa-     tumissäätiön kuntoutumiskeskuksen rakentami-
20157: jasti käsitellyt eduskunnassa äskeisissä vuoden     sen nopeuttaminen, investointiveron joustava
20158: 1980 toisen lisämenoarvion lähetekeskustelussa      soveltaminen, työllisyysmäärärahojen käyttö,
20159: ja välikysymyskeskustelussa. Finnvalco Oy pe-       tämän vuoden viimeisessä lisämenoarvioesityk-
20160: rustettiin Valco Oy:n ajauduttua vaikeuksiin        sessä ehdotetut määrärahat sekä selvitykset
20161: vi1me vuoden loppukesästä ja alkusyksystä.          Hnnvalcoon kertyneen teknisen osaamisen hyö-
20162: Valco Oy:n vaihto- ja käyttöomaisuus myytiin        dyntämisestä. Työryhmä jatkaa edelleen työ-
20163: Valmet Oy:n tytäryhtiölle Valtra Oy:lle, joka       tään, keskittyen nyt etsimään uusia yrittäjiä
20164: sittemmin muutti nimensä Finnvalco Oy:ksi.          Imatran seudulle, ensisijaisesti kuvatputkiteh-
20165:    Finnvalcoa perustettaessa toimittiin toisaalta   taan vapautuviin tiloihin.
20166: Valco Oy:ltä ja toisaalta Valmet Oy:ltä Saatu-
20167:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1980.
20168: 
20169: 
20170:                                                     Kauppa- ja teoHisuusministeri Ulf Sundqvist
20171:                                              N:o 520                                             3
20172: 
20173: 
20174: 
20175: 
20176:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
20177: 
20178:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       som man erhöll från både Valco Oy och V,al-
20179: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      met Oy. Då Valco Oy höll på att drivas i
20180: nr 1779 av den 30 oktober 1980 tili veder-         l~kvidit,etskonkurs i en rätt snabb takt, fanns
20181: börande medlem av ·statsrådet för avgivande        det inga möjligheter till några tids:krävande
20182: av svar översänt avskrift av följande av riks-     och grundliga marknads- och lönsamhetsunder-
20183: dagsman Almgren undertecknade spörsmål nr          sökningar. Man beräknade, att en godtagbar
20184: 520:                                               nivå kunde uppnås i fråga om tillverknings-
20185:                                                    processen, och man vet att så också skedde.
20186:           Har man vid inrättande av Finnvalco         Någon "uppehållande strid" var det inte
20187:        v,erkligen gått ut ifrån gjorda lönsam-     fråga om. Utredningarna angående bildrörspro-
20188:        hetskalkyler ellet har grundandet av        jektet fortgick och fortgår helt obewende av
20189:        bolaget endast utgjort en uppehållande      fortsättnings- resp. nedläggelsebeslut rörande
20190:        strid som man företagit för att kunna       produktionen.
20191:        framskjuta de oklarheter som ans1lutit         Under ovannämnda riksdagsdebatter redo-
20192:        sig till grundandet och driften av          gjorde jag också för r,egeringens planer att
20193:        Valco, och                                  sköta sysselsättningsfrågorna i Imatraregionen.
20194:           hur ämnar Regeringen sköt'a den av-      Handels- och industriminister1et tillsatte en
20195:        sevärt ökade arbetslösheten i Imatra-       arbetsgrupp, på basen av vars förslag man
20196:        regionen?                                   förberett Here åtgärder genom vilka arbets-
20197:                                                    lösheten i Imatraregionen dels direkt, dels var-
20198:    Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt       aktigt kommer att lindras. Dylika åtgärder
20199: ,anföra följande:                                  är bl. a. påskyndandet av byggnadsarbet·ena på
20200:    Spörsmålet berör ett ämne som jag behand-       Etelä-Karjalan Kuntoutumissäätiös rehabilite-
20201: lat ingående i riksdagen i samband med dels        ringscentrum, en smidig tillämpning av inves-
20202: remissdebatten angående 1980 års andra till-       teringsskatten, användningen av sysselsättnings-
20203: läggsbudget, dels interpellationsdebatten någon    medel, de anslag som man föreslagit intagna
20204: tid tillbaka. Finnvalco Oy grundandes sedan        i årets s,ista tilläggsbudget samt utredningarna
20205: V alco Oy hamnat i svårigheter i skiftet av        angående utnyttjandet av det tekniska kunnan-
20206: sommaren och hösten 1979. Valco Oy:s om-           de som Finnvalcos personai tillägna:t sig. Ar-
20207: sättnings- och anläggningstillgångar såldes tili   betsgruppen fortsätter med sin verksamhet och
20208: Valmet Oy:s dotterbolag Valtra Oy, vilket          koncentrerar sig nu på finnandet av nya före-
20209: sedermera ändrade sitt namn tili Finnvalco Oy.     tagare i Imatraregionen främst med tanke på
20210:    När Finnvalco Oy grundades, handlade man        användningen av de lokaliteter som bildrörs-
20211: på basen av de kalkyler och informationer          tahri:ken frigör.
20212:      Helsingfors den 4 december 1980.
20213: 
20214: 
20215:                                                    Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
20216:                                               1980 vp.
20217: 
20218: Kirjallinen kysymys n:o 521.
20219: 
20220: 
20221: 
20222: 
20223:                                  Väänänen ym.: Maatilan emännän luokittelemises'ta avustavaksi
20224:                                     perheenjäseneksi vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskentaa var-
20225:                                     ten laaditussa henkilölomakkeessa.
20226: 
20227: 
20228:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
20229: 
20230:    Hallitus hyväksyi 29. 4. 1980 ohjelman su-          Emäntien luokittelu "avustaviksi perheen-
20231: kupuolten tasa-arvon edistämiseksi YK:n nais-       jäseniksi" on sekin hallituksen huhtikuussa hy-
20232: ten vuosikymmenen jälkipuoliskolla 1980-85.         väksymän ohjelman vastainen, sillä ohjelman
20233: Ohjelman mukaan ''hallitus pitää yhteiskunnas-      mukaan "naisen työpanos tunnustetaan oikeu-
20234: sa vallitsevaa sukupuolten eriarvoisuutta vaka-     denmukaisella tavalla". Tilastokeskus ei kysei-
20235: vana epäkohtana, jonka poistamiseksi julkisen       sessä lomakkeessaan tunnusta emäntien itsenäis-
20236: vallan, työmarkkinajärjestöjen samoin kuin mui-     tä työpanosta. Näin Tilastokeskus syyllistyy su-
20237: den yhteisöjen ja yksityisten kansalaisten tulee    kupuolten välisen eriarvoisuuden ylläpitämiseen,
20238: ponnistella". Myöhemmin hallitus Suomen puo-        väheksyy naisten tekemän työn arvoa ja syrjii
20239: lesta allekirjoitti YK:n naisten kaikkinaisen       maatilojen emäntiä.
20240: syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuk-           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
20241: seh. ·Muissakin yhteyksissä hallitus on koros-      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
20242: tanut välttämättömyyttä päästä tasa-arvoisuu-       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20243: teen eri sukupuolten välillä. Näille kannanotoil-   tattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
20244: leen hallitus on saanut tukea sekä eduskunnalta
20245: että monilta kansalaisjärjestöiltä.                           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20246: ·: Lomakkeessa, jonka Tilastokeskus on laati-              vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskentaa
20247: nut vuonna 1980 toimitettavaa väestö- ja asun-             varten laaditussa Tilastokeskuksen hen-
20248: tolaskentaa varten, on sukupuolten tasa-arvoi-             kilölomakkeessa perheyrityksissä työs-
20249: suusperiaatetta kuitenkin syrjitty. Lomakkeessa            kentelevät naiset, etenkin maatilojen
20250: luokitellaan maatilan emäntä avustavaksi per-              emännät, on tasa-arvopyrkimysten vas-
20251: heenjäseneksi. Kuitenkin maataloudessa niin-               taisesti luokiteltu avustaviksi perheen-
20252: kuin yleensä yhteiskunnassa emäntä tunnuste-               jäseniksi, ja
20253: taan isännän kanssa tasavertaiseksi yrittäjäksi.              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20254: Esimerkiksi lääkintöhallitus on ohjeissaan to-             ryhtyä tämän virheen oikaisemiseksi ja
20255: dennut, että maatalouden ammatissa toimiva                 vastaavanlaisen menettelyn estämiseksi
20256: nainen voi käyttää ammattinimikkeenään maan-               vai donhallinnossa?
20257: yiljelijä-nimikettä tai emäntä-nimikettä.
20258:      -Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1980.
20259: 
20260:          Marjatta Väänänen             Hannele Pokka                 ·Veikko Pihlajamäki
20261:          Orvokki Kangas                Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Heimo Linna
20262:          Lea Sutinen                   Esko Pekonen                   Pentti Poutaneil
20263:                                        Toivo Yläjärvi
20264: 
20265: 
20266: 
20267: 
20268: 088001326E
20269: 2                                            1980 vp.
20270: 
20271: 
20272: 
20273: 
20274:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
20275: 
20276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       Luokituksen termi "avustava perheenjäsen"
20277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      on käännös YK:n suosituksesta. Alkuperäinen
20278: olette 30 päivänä lokakuuta 1980 päivätyn kir-     englanninkielinen termi on "unpaid family wor-
20279: jeenne ohella toimittanut valtioneuvostQn asian-   kers". Ruotsiksi se on käännetty "medhjälpande
20280: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    familjemedlem". Suomeksi asianomaisen termin
20281: Väänäsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     tarkempi käännös olisi "palkatta työskentelevät
20282: symyksestä n:o 521:                                perheenjäsenet". Omaksuttu käännös ei ehkä
20283:                                                    ole paras mahdollinen. Sellaisenaankaan siihen
20284:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      ei kuitenkaan tulisi liittää perheenemäntien tai
20285:        vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskentaa      muidenkaan tähän luokkaan kuuluvien työpa-
20286:        varten laaditussa Tilastokeskuksen hen-     noksen todellista merkitystä alentavaa arvola-
20287:        kilölomakkeessa perheyrityksissä työs-      tausta. Erikseen on syytä todeta, että kun luo-
20288:        kentelevät naiset, etenkin maatilojen       kituksen perusteena ei ole sukupuoli, vaan reaa-
20289:        emännät, on tasa-arvopyrkimysten vas-       linen ammattiasema, "avustaviin perheenjäse-
20290:        taisesti luokiteltu avustaviksi perheen-    niin" kuuluu sekä naisia että miehiä.
20291:        jäseniksi, ja                                  Väestölaskennassa kysytään ammattiaseman
20292:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     lisäksi myös ammattia. Ammattiluokituksen
20293:        ryhtyä tämän virheen oikaisemiseksi ja      mukaisia vastausvaihtoehtoja ovat mm. kysyjien
20294:        vastaavanlaisen menettelyn estämiseksi      hyvinä pitämät ammattinimikkeet maanviljelijä
20295:        valtionhallinnossa?                         ja maatilan emäntä.
20296:                                                       Vuoden 1980 väestölaskennan tietojen ke-
20297:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      räämisessä käytettyjä luokitusratkaisuja ei voi-
20298: vasti seuraavaa:                                   da muuttaa. Tähän on toisaalta syynä se, että
20299:    Väestölaskennat perustuvat väestölaskentala-    tiedot on nyt jo kerätty ja toisaalta se, että
20300: kiin (154/38). Vuoden 1980 väestölaskennas-        laskennalla tavoitellaan kansainväliseen vertai-
20301: ta annetun asetuksen (953/79) 4 §:n mukaan         luun soveltuvaa tietoa.
20302: kerättäviä tietoja ovat muun muassa työpaikka,        Suomalaisen yhteiskunnan eräs tunnusomi-
20303: pääammatti ja ammattiasema.                        naisuus on ollut ja on edelleen sen tuotanto-
20304:    Tilastokeskus on väestölaskennoissa pyrkinyt    rakenteen perheyritys- ym. pienyritysvaltaisuus.
20305: noudattamaan kansainvälisiä suosituksia. Kysy-     Sen vuoksi hallitus pitää tärkeänä, että tämä
20306: myksessä tarkoitettu ammattiasemaluokitus pe-      rakenne näkyy selkeänä väestölaskennasta jul-
20307: rustuu YK:n antamaan suositukseen. Luokitus-       kaistavissa perustulostuksissa.
20308: ta on sovellettu käytännössä samanlaisena kai-        Siihen voidaan päästä ryhmittelemällä kerä-
20309: kissa Suomen väestölaskennoissa ja useissa         tyt tiedot tavanomaisten Iuokitusten lisäksi
20310: muissa tilastoissa. Luokitus on vakiintunut        myös siten, että ne muodostavat seuraavanlai-
20311: myös laajaan kansainväliseen käyttöön.             set väestön ammattiasemaa koskevat perusluo-
20312:    Ammattiasemaluokituksen perusjako on pal-       kat:
20313: kansaajat-yrittäjät-avustavat perheenjäsenet.         - työnantajayrittäjät ja -yrityksissä työsken-
20314: Maatilojen emännät kuuluvat siinä luokkaan         televät perheenjäsenet,
20315: avustavat perheenjäsenet, ellei heille makseta        - perheyrityksissä työskentelevät,
20316: palkkaa tai elleivät he ole luokituksessa tar-        - palkansaajat,
20317: koitettuja varsinaisia yrittäjiä.                     -muut.
20318:                                            N:o .521                                             3
20319: 
20320:   Tällöin laskennan tuloksissa ei ole mukana     Tämän ryhmittelyn rinnalla on tulostuksissa sil-
20321: myöskään niitä kyselylomakkeessa esiintyneitä    ti tarpeellista ottaa huomioon myös kansainvä-
20322: vivahteita, joita kysymyksen esittäjät pitävät   lisen ja ajallisen vertailtavuuden vaatimukset.
20323: sukupuolten tasa-arvopyrkimysten vastaisina.
20324:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1980.
20325: 
20326:                                                            Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
20327: 4
20328: 
20329: 
20330: 
20331: 
20332:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20333: 
20334:    I det svfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        liga engelskspråkiga termen är "unpaid family
20335: anger har 'Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       workers".
20336: av den 30 oktober 1980 tili vederbörande med-          Tili svenska har termen översätts med "med-
20337: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     hjälpande familjemedlem". En noggrannare
20338: av riksdagsledamot Väänänen m. fl. under-           översättning av termen till finska vore "pal-
20339: tecknade spörsmål nr 521:                           katta työskentelevät perheenjäsenet" ( "familje-
20340:                                                     medlemmar som arbetar utan lön") . Den ve-
20341:           Är Regeringen medveten om att i           dertagna översättningen är kanske inte den
20342:        statistikcentralens personblankett för       bästa möjliga. Som sådan borde den dock inte
20343:        1980 års folk- och bostadsräkning inom       förknippas med en nedvärdering av den verk-
20344:        familjeföretag verksamma kvinnor, sär-       liga betydelsen av husmödrarnas och övriga tili
20345:        skilt lanthusmödrarna, i strid med jäm-      denna kategori hörandes insats. Det är särskilt
20346:        likhetssträvandena har klassificerats som    skäl att framhäva att klassificeringen inte grun-
20347:        medhjälpande familjemedlemmar, och           dar sig på kön utan på den reella yrkesställ-
20348:           vilka årgärder ämnar Regeringen vidta     ningen; som "medhjälpande familjemedlemmar''
20349:        för att avhjälpa detta fel och för att       räknas såväl kvinnor som män.
20350:        förhindra ett förfarande av motsvarande          I folkräkningen skall utom yrkesställning
20351:        slag inom statsförvaltningen?                även uppges yrke. Svarsalternativ enligt yrkes-
20352:                                                     klassificeringen är bl. a. yrkesbenämningarna
20353:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       jordbrukare och lanthusmor, vilka frågeställarna
20354: samt anföra följande:                               anser vara bra.
20355:    Folkräkningarna grundar sig på folkräknings-        Den klassificering som i 1980 års folkräk-
20356: lagen (154/38). Enligt 4 § förordningen om          ning använts vid insamlandet av uppgifter kan
20357: folkräkning år 1980 (953/79) skall uppgifter        inte ändras. Detta beror å ena sidan på att
20358: lämnas bl. a. om arbetsplats, huvudyrke och         uppgifterna redan har samlats in och å andra
20359: yrkesställning.                                     sidan på att man med folkräkningen försöker
20360:                                                     få information som är lämplig för internationell
20361:    Statistikcentralen har i folkräkningarna         jämförelse.
20362: strävat till att iaktta internationella rekommen-      Ett karakteristiskt drag för det finska sam-
20363: dationer. Den i spörsmålet avsedda ldassi-          hället har varit och är alltjämt familje- och
20364: ficeringen av yrkesställning grundar sig på         övriga småföretags dominans i produktions-
20365: FN:s rekommendation. Samma klassificering           strukturen. Därför anser regeringen det viktigt
20366: har i praktiken tillämpats i alla folkräkningar     att denna struktur syns tydligt i det resultat
20367: i Finland och i många andra statistiker. Klassi-    som publiceras på basen av utmatningen av
20368: ficeringen har i stor utsträckning blivit veder-    primärmaterialet.
20369: tagen även internationellt.                            Detta kan uppnås genom att gruppera de
20370:    Den grundläggande indelningen i klassi-          insamlade uppgifterna förutom enligt sedvan-
20371: ficering enligt yrkesställning är löntagare-före-   liga klassificeringar även så, att de bildar föl-
20372: tagare-medhjälpande familjemedlemmar. Lant-         jande grundklasser med avseende på befolk-
20373: husmödrarna anses i denna klassificering som        ningens yrkesställning:
20374: medhjälpande familjemedlemmar, om de inte              - företagare i arbetsgivarställning och fa.
20375: lyfter lön ellet om de inte är i klassificeringen   miljemedlemmar som arbetar i arbetsgivarföre-
20376: avsedda egentliga företagare.                       tag,
20377:    Den i klassificeringen använda finskspråkiga        - personer som arbetar i familjeföretag,
20378: termen "avustava perheenjäsen" är en översätt-         - löntagare,
20379: ning av FN: s rekommendation. Den ursprung-            - övriga.
20380:                                              N:o 521                                             5
20381: 
20382:    Härvid ingår inte i folkräkningsresultaten de   sides med denna gruppering är det dock nöd-
20383: skiftningar som förekommer i frågeformuläret       vändigt att i utmatningarna beakta även de
20384: och som frågeställarna anser stå i strid med       krav som ställs av internationella och tidsmäs-
20385: strävandena efter jämlikhet mellan könen. Jäm-     siga jämförelser.
20386:      Helsingfors den 1 decemher 1980.
20387: 
20388:                                                                    Finansminister Ahti Pekkala
20389: 
20390: 
20391: 
20392: 
20393:  088001326E
20394:                                               1980 vp.
20395: 
20396: Kirjallinen kysymys n:o 522.
20397: 
20398: 
20399: 
20400: 
20401:                                   Liedes ym.: Vientilisenss.irajoitusten poistamisesta Neuvostoliit-
20402:                                       toon suuntautuvalta vienniltä.
20403: 
20404: 
20405:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20406: 
20407:    Finnvalcon kuvaputkituotannoo lopettamisen        din yli 500 työpaikkaa ja samanlaisia työpaik-
20408: yhteydessä on ilmennyt, että Neuvostoliitto          kasupistuksia aiheutetaan lukuisilla muilla aloil-
20409: olisi · ollut valmis ostamaan suomalaisia kuva-      la suomalaisten käyttämän vientilisenssirajoi-
20410: putkia määrätyin edellytyksin, mutta mainittua       tuksen turvin. Suomalaisen työllisyyden edistä-
20411: V'ientiä ei voitu aloittaa kun !Suomalaisten vien-   minen on mielestämme nii:n tärkeä asia, että
20412: tiä valvova lisenssivirasto ei antanut vientili-     vientilisenssirajoitukset tulisi kokonaisuudessaan
20413: senssiä.                                             poistaa Neuvostoliittoon tapahtuvassa viennissä.
20414:    Vientilisenssin hylkäämisen perusteeksi on           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
20415: esitetty kuvaputkien kotimaisuusasteen alhai-        § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
20416: suus. Tuntuu uskomattomalta, että lisenssivi-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
20417: rasto asettaa 80 prosentin kotimaisuusastevaati-     raavan kysymyksen:
20418: muksen Neuvostoliittoon suuntautuvassa vien-
20419: nissä ja näillä toimenpiteillä estää Suomen ja                 Tietääkö Hallitus Suomen vientili-
20420: Neuvostoliiton välistä kauppaa. Kaikilla valtio-            senssirajoitusten estävän vientiä Neuvos-
20421: vallan toimenpiteillä tulisi mielestämme vaikut-            toliittoon ja vaikeuttavan site!J. suoma-
20422: taa viennin lisäämiseksi Neuvostoliittoon ja                laisten työllisyyttä, ja jos tietää,
20423: muihin pulasta vapai~iin maihin sekä vastaa-                   mihin t0imenpiteisiin Hallitus aikoo
20424: vien työtilaisuuksien luomiseksi tuollaisen kau-            ryhtyä kotimaisuusasterajoitusten poista-
20425: pan turvin.                                                 miseksi Neuvostoliittoon suuntautuvista
20426:    Finnvalcon toiminnan lopettamisella rnenetet-            vientilisensseistä?
20427:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1980.
20428: 
20429:                Pentti Liedes                                     P. Puhakka
20430:                Irma Rosnell                                      Anna-Liisa Jokinen
20431:                                         Mikko Kuoppa
20432: 
20433: 
20434: 
20435: 
20436: 088001370V
20437: 2                                               1980 vp.
20438: 
20439: 
20440: 
20441: 
20442:                           Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20443: 
20444:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Korkean kotimaisuusasteen turvaamiseksi
20445: mainitussa tarkoituksessa ovat kansanedustaja          vienti Suomesta Neuvostoliittoon -         samoin
20446: Pentti Liedes ym. esittäneet Hallituksen asian-        kuin muihinkin maihin, joihin Suomella on kah-
20447: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-          denväliset kauppasuhteet - kuuluu erityisen
20448: myksen n:o 522:                                        vientitarkkailumenettelyn piiriin. Tarkkailua
20449:                                                        suorittaa lisenssivirasto, joka käsittelemällä vie-
20450:            Tietääkö Hallitus Suomen vientili-          jien vientitarkkailuilmoitushakemukset seuraa
20451:         senssirajoitusten estävän vientiä Neuvos-      viennin kotimaisuusastetta. Virasto päättää ha-
20452:         toliittoon ja vaikeuttavan siten suoma-        kemuksista tapauskohtaisesti noudattaen tasa-
20453:         laisten työlli!syyttä, ja jos tietää,          puolisuutta. Periaatteena on ollut se, että tuot-
20454:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teen on oltava mahdollisimman suuressa mää-
20455:         ryhtyä kotimaisuusasterajoitusten poista-      rin kotimainen, ts. 11aaka-aine- tai komponent-
20456:         misebi Neuvostoliittoon suuntautuvista         tihankintoja ulkomailta ei ole sallittu silloin,
20457:         vien tilisensseis tä?                          kun vastaavia tuotteita on saatavissa kotimaas-
20458:                                                        ta. Kotimaisiin hankintoihin on rinnastettu
20459:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         myös ostot Neuvostoliitosta, ja täten on voitu
20460: seuraavaa:                                             edistää Suomen ja Neuvostoliiton tavaranvaih-
20461:    Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa on          don monipuolistumista ja tuotannollista yhteis-
20462: kahdenvälistä. Sen perusajatus on tavaranvaih-         työtä, mikä puolestaan luo uusia työtilaisuuk-
20463: don tasapainottamisen ohella, että kauppaa käy-        sia. Lisenssivirasto on kuitenkin hyväksynyt
20464: dään kummankin maan omilla tuotteilla, joista          vientiin toimituks1a, joihin sisältyvä valuutta-
20465: syntyvät maksut suoritetaan erityisten selvitys-       osuus on ollut tavanomaista korkeampi, mikäli
20466: eli clearing-t:ilien kautta. Neuvostoliitosta tapah-   anomuksessa on pitävästi voitu osoittaa, että
20467: tuva tuontimme voidaan siten maksaa nimen-             ylisuuri valuuttaosuus tietyn kohtuullisen ajan
20468: omaisesti suomalaisella työllä.                        kuluessa tulee korvautumaan kotimaisella tuo-
20469:    Kahdenvälisessäkään tavaranvaihdossa ei voi-        tannolla.
20470: da välttyä välillis<iltä valuuttamenoilta, vaan           Hallituksen käsityksen mukaan vientitarkkai-
20471: Suomen vientituotteisiin sisältyy lähes aina           lu on ollut oikein. mitoitettua. Se on vastan-
20472: vapailla valuutoilla maksettuja raaka-aine ja osa-     nut sekä tavaranvaihdon kehittämisen että työl-
20473: hankintoja kolmansista maista. Näiden meno-            lisyyden asettamia vaatimuksia. Tästä selvänä
20474: jen supistaminen mahdollisimman pieniksi on            osoituksena on kuluvana vuonna Neuvostoliit-
20475: kahdenvälisessä kaupassa valuuttapoliittisista         toon suuntautuvan vientimme laajassa mitas-
20476: syistä erittäin tärkeää. Jokainen osahankinta          sa tapahtunut monipuolistuminen ja voimakas
20477: ulkomailta aiheuttaa valuuttamenoja ja vähen-          kasvu.
20478: tää samalla vastaavalla määrällä suomalaisen              Mitä tulee kysymyksessä mainittuun V alco
20479: työn vientiä. Siksi on syytä pyrkiä viennin            Oy:n/Finnvalco Oy:n valmistamien kuvaput-
20480: mahdollisimman korkeaan kotimaisuusasteeseen.          kien vientiin Neuvostoliittoon, on viejä saanut
20481: Asia on tärkeä erityisesti työllisyyden kannalta.      vientiluvat anomalleen neljälle erälle eli yh-
20482: Ulkomaiset hankinnat siirtävät työtilaisuuksia         teensä 15 960 kuvaputkelle, kokonaisarvoltaan
20483: pois maastamme. Mikäli ne kasvaisivat rajoituk-        1 596 039 ruplaa. Lisenssivirasto on suostunut
20484: setta, päädyttäisiin Suomen kautta clearing-           kaikkiin hakemuksiin, vaikka kuvaputkien ko-
20485: sopimuksen muodoin tapahtuvaan tuontitavaran           timaisuusaste on joka kerralla ollut huomatta-
20486: jälleenvientiin. Tämä vaikuttaisi varsin kieltei-      vasti normaalisti edellytettyä pienempi, koska
20487: sesti maamme työllisyyteen ja ras1ttaisi koh-          viejä on sitoutunut vastaisuudessa nostamaan
20488: tuuttomasti valuuttavarantoamme.                       tuotteiden kotimaisuusasteen hyväksyttävälle ta-
20489:                                             N:o 522                                              3
20490: 
20491: solle. Lupien myöntämisen perusteena on myös-      vellettu tarkkailumenettely ei ole haitannut
20492: kin ollut pyrkimys ottaa huomioon Valco Oy:n       viennin suotuisaa kehitystä eikä liioin vaikeut-
20493: aikeet uusien markkinoiden avaamiseksi. Ennen      tanut työlHsyyden turvaamista maassamme, ku-
20494: päätöstä kuvaputkien tuotannon lopettamisesta      ten kyselyssä annetaan ymmärtää. Päinvastoin
20495: lisenssivirasto ehti vielä viejän pyynnöstä teh-   tarkkailun yhteydessä noudatetut periaatteet
20496: dä myönteisen ennakkopäätöksen 30 000 ku-          ovat mahdollistaneet viennin laajentumisen tuo-
20497: vaputken viemisestä Neuvostoliittoon vuosina       malla sen piiriin uusia korkean kotimaisuus-
20498: 1981-1983.                                         asteen omaavia tuotteita ja tuoteryhmiä. Tällä
20499:    Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,     tavoin on osaltaan voitu merkittävästi lisätä
20500: että Suomesta Neuvostoliittoon clearing-sopi-      työtilaisuuksia eri tuotannonaloilla, mikä onkin
20501: musten puitteissa suuntautuvaan vientiin so-       vientitarkkailun tärkeä tavoite.
20502:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1980.
20503: 
20504:                                                                         Ministeri Esko Rekola
20505: 4                                           1980 vp.
20506: 
20507: 
20508: 
20509: 
20510:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20511: 
20512:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        följden vara en återexport av importvaror via
20513: anger har Ni, Herr Talman, till vederböran-        Finland med stöd av clearingsavtalet. Detta
20514: de medlem av statsrådet för avgivande av svar      skulle ha en negativ inverkan på sysselsätt-
20515: översänt avskrift av följande av riksdagsman       ningen i vårt land och innebära en orimlig
20516: Pentti Liedes m. fl. undertecknade spörsmål        påfrestning på vår valutareserv.
20517: nr 522:                                               För att trygga en hög grad av inhemskt
20518:                                                    ursprung i våra produkter har exporten från
20519:           Vet Regeringen att Finlands export-      Finland till Sovjetunionen - ävensom till and-
20520:        licensbegränsningar hindrar vår export      ra Iänder med vilka handeln försiggår på bila-
20521:        tili Sovjetunionen och därigenom för-       teral bas - underkastats ett speciellt export-
20522:        svårar finländarnas sysselsättning och,     kontrollförfarande. Kontrollen utövas av licens-
20523:        om Regeringen är medveten härom,            verket, vilket uppföljer andelen inhemskt ur-
20524:            vilka åtgärder ämnar den vidta för      sprung i våra exportvaror. Sagda ämbetsverk
20525:        slopande av kraven om inhemskt ur-          fattar sina beslut på a:nsökan i de enskilda
20526:        sprung för våra exportlicenser inom         fallen med iakttagande av principen om opar-
20527:        sovjethandeln?                              tiskhet. Principen har också varit att varje pro-
20528:                                                    dukt bör vara så inhemsk som praktiskt möj-
20529:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       ligt, dvs. material- och komponentanskaffningar
20530: anföra följande:                                   från utlandet har inte tillåtits då motsvarande
20531:    Handeln mella:n Finland och Sovjetunionen       varor står till buds i eget la:nd. Uppköp från
20532: sker på bilateral bas. Grundiden är, förutom       Sovjetunionen har jämställt:s med inhemska an-
20533: jämvikt mellan importen och exporten, att han-     skaffningar, vilket bidragit till ett mångsidigt
20534: deln omfattar de båda ländernas egna produk-       varuutbyte och ett effektivt produktionssam-
20535: ter med betalningarna via 'särskilda avräknings-   arbete våra två Iänder emellan, och detta i sin
20536: eller clearingskonton. Vår import från Sovjet-     tur skapar nya arbetstillfällen. För export har
20537: unionen kan således betalas med finskt arbete.     Lioensverket emellertid även godkänt leveran-
20538:    Indirekta valutautgifter kan dock inte und-     ser med högre valutaandel, förutsatt att man
20539: gås ens inom bilateral handel, utan Finlands       i ansökan kunnat giltigt bevisa att den excep-
20540: exportprodukter innefattar s.g.s. alltid sådana    tionellt höga valutaandelen inom en skälig tid
20541: råmaterial- och komponentuppköp från tredje        kommer att ersättas genom inhemsk produk-
20542: land för vilka betalningen skett i fria valutor.   tion.
20543: Det är av valutapolitiska skäl ytterst viktigt        Exportkontrollen har enligt regeringens upp-
20544: att dessa utgifter kan minimeras inom den bi-      fattning tillämpats i vederhörlig omfattning.
20545: laterala handeln. Varje komponentanskaffning       Den har matsvarat de krav som behoven av
20546: från utlandet innebär valutautgifter och mins-     att dels främja varuutbytet och dels trygga
20547: kar samtidigt exporten av finskt arbete i mot-     sysselsättningen uppställt. Att vår export till
20548: svarande grad. Det är därför angeläget att         Sovjetunionen under innevarande år blivit myc-
20549: söka uppnå en så hög grad av inhemskt ur-          ket mångsidigare och ökat kraftigt är klam
20550: sprung inom exporten som möjligt.                  bevis på detta.
20551:    I synnerhet ur sysselsättningssynpunkt är          Vad gäller exporten av Valco Oy:s/Finn-
20552: detta mål viktigt. Genom att köpa från ut-         valco Oy:s bildrör tili Sovjetunionen som ock-
20553: landet överlämnar vi arbetstillfällen. Om dyli-    så berörs i spörsmålet, kan man konstatera,
20554: ka anskaffningar finge öka obegränsat, skulle      att exportören har fått exporttillstånd för de
20555:                                            Nr .522                                             5
20556: 
20557: fyra partier om sa:mmanlagt 15 960 bildrör med      Med stöd av vad ovan anförts anser rege-
20558: ett totalvärde av 1 596 039 rubel som de gjor-   ringen att det kontrollförfarande som man
20559: da ansökningarna gällt. Licensverket har god-    inom ra:men för gällande clearingsavtal tilläm-
20560: känt alla ansökningar, trots att det inhemska    pat på vår sovjetexport inte, i motsats tili vad
20561: ursprunget i fråga om bildrören varje gång       spörsmålsställarna antytt, har hindrat en gynn-
20562: betydligt understigit det sedvanliga, emedan     sam utveckling av exporten samt ej heller för-
20563: exportören förbundit sig att i framtiden höja    svårat tryggandet av sysselsättningen i landet.
20564: denna andel tili en godtagbar nivå. En annan     Tvärtom, de principer 'som man tillämpat vid
20565: grund för att tillstånden beviljats har varit    kontrollen har gjort det möjligt att utöka ex-
20566: önskemålet att beakta Valco Oy:s strävanden      porten genom nya produkter och produktgrup-
20567: att öppna nya marknader. Innan beslutet om       per med en hög grad av inhemskt ursprung.
20568: nedläggelse av bildrörsproduktionen fattades,    Detta har bidragit tili en märkbar ökning av
20569: hann licensverket ännu på exportörens begä-      arbetstillfällena inom olika produktionsbran-
20570: ran fatta ett positivt förhandsbeslut angående   scher, vilket också är ett viktigt mål i fråga
20571: export av 30 000 bildrör tili Sovjetunionen      om exportkontrollen.
20572: under åren 1981-83.
20573:      Helsingfors den 3 december 1980.
20574: 
20575:                                                                        Minister Esko Rekola
20576: 
20577: 
20578: 
20579: 
20580: 088001370V
20581:                                               1980 vp.
20582: 
20583: Kirjallinen kysymys n:o 523.
20584: 
20585: 
20586: 
20587: 
20588:                                   Knuuttila: Valmet Oy:n traktoritehtaiden työllisyyden turvaami-
20589:                                      sesta.
20590: 
20591: 
20592:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20593: 
20594:    Valmetin traktoritehtaan työntekijöille on        remmassa maann suosimaan kotimaista kone-
20595: juuri ilmoitettu lomautuksista huonon markki-        hankinnoissa olisi omiaan lisäämään myötätun-
20596: natilanteen vuoksi. Kireän kilpailutilanteen         toa työttömyydestä kärsivien teollisuustyönteki-
20597: vuoksi on vienti vaikeutunut ja myös kotimai-        jäin piirissä. On itsestään selvää, että sentapai-
20598: sia markkinoita hallitsevat ulkomaiset traktorit.    nen mainostaminen, jota maatalouden järjestöjä
20599: Suurimpana syynä vaikeuksiin kotimaan mark-          lähellä oleva kauppaliike harjoittaa yhdessä ul-
20600: kinoilla on kuitenkin maatalouden järjestöjen ja     komaisen traktorimerkin valmistajan kanssa
20601: näitä järjestöjä lähellä olevien kauppaliikkeiden    Maaseudun Tulevaisuus -nimisessä lehdessä tä-
20602: sitoutuminen myymään ulkomaisia traktori-            nään, ei lisää tuota myötätuntoa maatalouden
20603: merkkejä maatalouden harjoittajille, jotka ovat      järjestöjä kohtaan.
20604: maassamme pääostajaryhmä. Myyntiehdoiltaan              Konkreettisena toimenpiteenä tulisikin hal-
20605: ja laadultaan ovat kotimaiset traktorit kyllä kil-   lituksen kiireellisesti käynnistää neuvottelut
20606: pailukykyisiä.                                       maatalouden järjestöjen kanssa maatalouden
20607:     Aikanaan 1950-luvulla, alettaessa kehittää       konekannan kotimaistamiseksi esimerkiksi si-
20608: suomalaista maataloustraktoria, oli muun muas-       ten, että maatalouden tuen ehtona on kotimais-
20609: sa perusteena omavaraisuuden turvaaminen tä-         ten koneiden käyttö. Viittaan siihen, että edus-
20610: män keskeisen maataloustyökoneen osalta sekä         kunnan perustuslakivaliokunta on mietinnössään
20611: uusien teollisten työpaikkojen luominen sota-        n:o 10/1980 todennut perustuslakimme vel-
20612: korvausteollisuuden jälkeen. Teknillisessä kehit-    voittavan myös hallitusta käytettävissään ole-
20613: tämistyössä on onnistuttu hyvin, mutta nyt uh-       vin keinoin turvaamaan kansalaisten työllisyy-
20614: kaa tämän teollisuuden alan työllisyyttä koti-       den. Myös maatalouden tukea maksetaan vilje-
20615: maisen työn arvostamisen puute, vaikka toi-          lijöille suuressa määrin tällä samalla perusteel-
20616: saalta on voitu sopia laajemmasta toiminnasta        la, mikä on perusteltua. Osittain samalla perus-
20617: Volvo-Valmet yhteistyön puitteissa. Näköpii-         teella voidaan myös kunnat velvoittaa ostamaan
20618: rissä on myöskin valmistusyhteistyön laajenta-       kotimaisia koneita kansainvälisten sopimusten
20619: minen Brasilian lisäksi muiden kehitysmaiden         määräyksiä rikkomatta.
20620: kanssa.                                                 Edellä mainituilla perusteilla ja valtiopäivä-
20621:     Kun Valmet-traktorien osuus kotimaan mark-       järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
20622: kinoista on ollut viime vuosina vain vajaat          tän kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
20623:  25 %, niin Suolahden traktoritehtaan tuotan-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20624: non turvaaminen on hyvin mahdollista koti-
20625: maan myynnin osuutta lisäämällä. Tähän voi                      Aikooko Hallitus ryhtyä. toimenpitei-
20626: myös valtiovalta hyvin vaikuttaa, sillä maata-               siin kotimaisen traktorin myyntiosuu-
20627:  lous voimakkaasti subventoituna elinkeinona on              den lisäämiseksi, jotta työllisyys turvat-
20628:  julkisen vallan ohjauksen alainen. Myös maa-                taisiin Valmet Oy:n traktoritehtailla
20629:  talouselinkeinon suuntautuminen nykyistä suu-               Suolahden ja Jyväskylän kaupungeissa?
20630:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1980.
20631: 
20632:                                           Sakari Knuuttila
20633: 
20634: 
20635: 088001371W
20636: 2                                            1980 vp.
20637: 
20638: 
20639: 
20640: 
20641:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
20642: 
20643:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Valmet Oy:n toimintalinjana on maatalous-
20644: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       traktorien suhteen ollut säilyttää vankka jalan-
20645: olette 4 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn          sija kotimaan markkinoilla. Kun näin saavutet-
20646: kirjeenne n:o 1811 ohella toimittanut valtio-       tavissa oleva volyymi ei kuitenkaan ole ollut
20647: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     riittävä kannattavaan tuotantoon pääsemiseksi,
20648: kansanedustaja S. Knuuttilan näin kuuluvasta        on strategia laajennettu käsittämään koko poh-
20649: kysymyksestä n:o 523:                               joismaat. Tämän strategian toteuttamiseksi alle-
20650:                                                     kirjoitti Valmet Oy 1. 10. 1979 Volvo BM
20651:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      AB:n kanssa sopimuksen traktorien valmistami-
20652:        siin kotimaisen traktorin myyntiosuu-        sesta ja markkinoinnista. Sopimuksen mukaan
20653:        den lisäämiseksi, jotta työllisyys turvat-   osapuolet suuntaavat toimintansa siten, että
20654:        taisiin Valmet Oy:n traktoritehtailla        Valmet Oy jää ylimenokauden jälkeen ainoaksi
20655:        Suolahden ja Jyväskylän kaupungeissa?        traktorinvalmistajaksi pohjoismaihin.
20656:                                                        Valmet Oy:n strategia on sopimuksen to-
20657:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         teuttamisen myötä kasvattaa nykyistä noin
20658: taen seuraavaa:                                     25 %:n suuruista markkinaosuutta Suomessa ja
20659:     Valmet Oy:n traktoritehtaan työntekijöille      saavuttaa Skandinavian maissa Volvon nykyiset
20660: on ilmoitettu kuuden viikon lomautuksista ensi      markkinaosuudet. Tavoitteena sen lisäksi, että
20661: vuoden aikana. Yhtiön ilmoituksen mukaan tä-        markkinointia kohdistetaan voimakkaasti poh-
20662: hän tilanteeseen on jouduttu huonon markki-         joismaihin, toiminta-asteen tasaamiseksi trak"
20663: natilanteen takia vientimarkkinoilla. Kotimaan      torinvalmistuksessa etsitään Länsi-Euroopasta
20664: myynti puolestaan toteutuu suunnitelmien mu-        täydennysmarkkinoita. Kohdemaita etsitään lä-
20665: kaisesti. Myös muut traktorinvalmistajat Eu-        hinnä Volvon nykyisistä vientimaista.
20666: roopassa ja USA:ssa ovat kaikki suurissa vai-           Tavoitteena on saada nykyinen noin 4 000
20667: keuksissa johtuen traktorimarkkinoiden piene-       traktorin vuosituotanto kasvamaan 7 000-
20668: nemisestä melkein kaikissa Länsi-Euroopan           8 000 traktoriin vuodessa. Tämän pyrkimyksen
20669: maissa. Esimerkiksi Tanskassa jää traktoreiden      onnistuminen merkitsisi nykyisen noin 300
20670: myynti tänä vuonna alle puoleen normaalista         Mmk liikevaihdon kasvamista 700 Mmk suu-
20671: määrästä. Tämä on luonnollisestikin vaikutta-       ruiseksi liikevaihdoksi vuodessa. Onnistuessaan
20672:  nut myös Valmetin vientiin. Näin ollen trakto-     Volvo-sopimuksen toteuttaminen merkitsis~
20673: rivarasto on kasvanut tehtaalla liian suureksi      työllisyyden paranemista traktorinvalmistuksen
20674: ja ·valmistus on keskeytettävä joksikin aikaa.      osalta sekä turvaisi tuottavan toiminnan jatku-
20675: Valmet Oy toivoo, että keskeytys voisi olla         vuuden.
20676: kuitenkin lyhyempi· kuin nyt arvioitu kuusi
20677: ·viikkoa.
20678:      Helsingissä joulukuun 5 päivänä 1980.
20679: 
20680:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
20681:                                               N:o 523                                                3
20682: 
20683: 
20684: 
20685: 
20686:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20687: 
20688:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Valmet Oy:s linje har i fråga om lantbruks-
20689: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         traktorer varit att bibehålla ett stadigt fotfäste
20690: se nr 1811 av den 4 november 1980 tili veder-        på den inhemska marknaden. Då den volym
20691: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       som kan uppnås på detta sätt inte varit tili-
20692: av följande av riksdagsman S. Knuuttila ställda      räckligt stor för en lönande produktion, har
20693: spörsmål nr 523:                                     strategin utsträckts att omfatta hela Norden.
20694:                                                      För att förverkliga denna strategi underskrev
20695:           Har Regeringen för avsikt att vidta        Valmet Oy och Volvo BM Ab den 1. 10. 1979
20696:        åtgärder för att öka den inhemska             ett avtal rörande tiliverkning och marknads-
20697:        traktorns marknadsandelar så, att syssel-     föring av traktorer. Enligt avtalet styr parterna
20698:        sättningen tryggas vid Valmet Oy:s            sin verksamhet så, att efter en övergångsperiod
20699:        traktorfabriker i Suolahti och Jyväs-         kvarstår Valmet Oy som den enda traktortili-
20700:        kylä?                                         verkaren i Norden.
20701:                                                         Valmet Oy:s strategi är att i takt med för-
20702:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        verkligandet av avtalet öka den nuvarande ca
20703: samt anföra följande:                                25 %-iga marknadsandelen i Finland och erövra
20704:    Arbetstagarna vid Valmet Oy:s traktorfabrik       Volvos nuvarande marknadsandelar i Skandina-
20705: har fått meddelande om en sex veckors per-           vien. Man har som mål att förutom en kraftig
20706: mittering under nästa år. Bolaget uppger att         inriktning på de nordiska länderna söka ytter-
20707: denna situation förorsakats av det dåliga läget      ligare marknader i Västeuropa för en jämn för-
20708: på exportmarknaden. Försälj~~en i hemlandet          delning av omsättningen inom traktortiliverk-
20709: sker däremot enligt planerna. Aven alla övriga       ningen. Lämpliga Iänder söks framför allt bland
20710: traktortiliverkare i Europa och USA är i stora       Volvos nuvarande exportländer.
20711: svårigheter p.g.a. att traktormarknaderna               Målet är att öka den nuvarande traktortili-
20712: minskat i så gott som alla västeuropeiska Iän-       verkningen på ca 4 000 exemplar tili att om-
20713: der. I år blir traktorförsäljningen t. ex. i Dan-    fatta 7 000-8 000 traktorer i året. Om detta
20714: mark under hälften av det normala. Detta har         lyckas innebär det att den nuvarande omsätt-
20715: naturligtvis även påverkat Valmets export.           ningen på ca 300 milj. mk ökar tili 700 milj.
20716: Fabrikens traktorlager har sålunda blivit alltför    mk i året. Förverkligandet av Volvo-avtalet
20717: stort och tillverkningen måste stoppas för en        innebär, om det lyckas, förbättrad sysselsätt-
20718: tid. Valmet Oy hoppas dock att avbrottet skall       ning inom traktortiliverkningen samt tryggan-
20719: bli kortare än de sex veckor man för tilifället      de av en lönande verksamhet även i fortsätt-
20720: räknar med.                                          ningen.
20721:      Helsingfors den 5 december 1980.
20722: 
20723:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
20724:                                               1980 '1'·
20725: 
20726: Kirjallinen kysymys n:o 524.
20727: 
20728: 
20729: 
20730: 
20731:                                  Rönnholm ym.: Merikorttien saannin turvaamisesta.
20732: 
20733: 
20734:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20735: 
20736:    Su<nni siirtyy metialueilla uuteen kansain-         Hangon edustalla sattuneen kytnrnc!tleo uh-
20737: väliseen viitoitusjärjestelmään vuoden 1981         ria vaatineen Viikinki-onnettomuuden kak~­
20738: alusta. Uudistuksen seurauksena kaikki meri-        seksi aiheuttajaksi on tutkimuksissa katsottu
20739: alueiden merikartat vanhenevat ja ne joudutaan      vanhentunut merikartta. On täysi syy pe}ätii,
20740: ousimaan. Lisätäkseen veneilijöiden turvalJ.i..     että tämäntapaisia onnettomuuksia saattaa va~
20741: suutta merenkulkuhallitus ehdotti, että meri-       taisuudessakin tapahtua, jos veneilijöitä ei riit-
20742: karttoja olisi ensi vuonna myyty alennuksella.      tävällä valistuksella ja edullisilla tarjouksilla
20743: Tiettävästi valtiovarainministeriössä ehdotus       saada vaihtamaan merikatttojaan.
20744: hylättiin. Tällä hetkellä merenkulkuhallitus val-      Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
20745: mistelee merikarttojen myyntiä alennuksella ve-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitatet1 esitäm-
20746: neily-yhteisöjen jäsenille. Näin edun ulkopuolel-   me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
20747: le jäisivät kaikki näihin yhteisöihin kuulumat-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20748: tomat veneilijät, jotka saattavat kokemuksel-
20749: taan ja. taidoiltaan olla enemmänkin uusien                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20750: merikarttojen tarpeessa kuin seuroihin kuulu-              ryhtyä, jotta kaikki merikortteja ta:rvit-
20751: vat veneilijät.                                            sevat saisivat ne hinnaltaan edullisetti
20752:                                                            uudistuksen jälkeen?
20753:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1980.
20754: 
20755:          Mikko Rönnholm                Risto Tuominen                 Peter Mtmrmm
20756: 
20757: 
20758: 
20759: 
20760:  008001372X
20761: 2
20762: 
20763: 
20764: 
20765: 
20766:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20767: 
20768:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             vastaaville merialueen karttojen tilaajille
20769: mainitussa· tarkoituksessa Te~ Herra .Puhemies,            myönnetään 29 prosentin alennus sellaisista
20770: olette : 4, :päivänä mamiskuuta 1980 päiväqin              tilauksista, jotka. tehdään ennen heinäkuun lop-
20771: kirjeenrl.e J ohella· toimittanut · valtioneuvoston        pua • 1981 ja • joiden arvo on vähintään 150
20772: asiano;mW..selie, ·jäsenelle • jäljennöksen kansan"        markkaa., Lisäksi . maanmittaushallituksen kar~
20773: edustaja', Rönriholmin ym~ .näin kquluvasta ki:r•          ianmyynti. 'tulee ·antamaan vastaavanlaisista
20774: jallisesta .kysymyksest~ n_:o 524:: . ·                    (tehty ennen 31 .. 7.1981 ja arvo vähintään
20775:                                                            150· markkaa) vähittäismyymälästä tehdyistä
20776:            ' .•Mihlp," •t~UnetJ;pite~siin. Halliriis aikoo ostoista 15 prosentin alennuksen. Yhteisöille
20777:        .. ryhty~~ jotta 'kåikki ,merikortteja tarvii- annettava 14 prosenttiyksikköä suurempi alen-
20778:          . Sevat: saisivat ne hinria1taan edullisesti nus yksittäisiin veneilijöihin verrattuna on kat-
20779:        .. t,I,qdi~tuksen. jälkeen?' ·, , '·           ·. ' sottu perustelluksi sen vuoksi, että maanmit-
20780:                                                            taushallituksen kartanmyynti voidessaan toimit-
20781:     Vasfimk~e~å kysymyk~een · esitäri kun11i6it~ taa kartat yhteistilauksena suoraan karttapai-
20782: ,taen.; s~qr~tavaa:                                        nosta säästyy vastaavan karttaerän vähittäis-
20783:    Suom~n • siirtyminen · meri~lueilla uuteen              myynnin aiheuttamista kustannuksista:
20784: kansainväliseen viitbitusjärjestelmään vuoden                 Maanmittaushallituksen kartanmyynnin kans-
20785: 1981 alusta tekee nykyiset merikartat viitoitus- sa on sovittu, että se tulee aikanaan tiedot-
20786: merkkien osalta virheellisiksi. Merenkulkijoi- tamaan mahdollisimman tehokkaasti edellä
20787: den turvallisuuden varmistamiseksi tulisikin hiainituista järjestelyistä merikarttojen markki-
20788: merikartat uusia ennen vuoden 1981 purjeh- noinnissa. Tässä yhteydessä tullaan myös tie-
20789: duskautta. Tämä uusimistarve johtanee meri• • dottamaan veneilyalan yhteisöille ja yksittäi-
20790: karttojen myynnin voimakkaaseen lisääntymi- sille veneilijöille annettavista alennuksista.
20791: seen lähiaikoina. Tätä silmällä pitäen meren-                  Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
20792: kulkuhallitus ja maanmittaushallitus ovat 14. uuteen kansainväliseen viitoitusjärjestelmään
20793: 10. 1980 tehneet sopimuksen, jolla merikart- siirtymisen johdosta merikarttojen markki-
20794: tojen markkinointi siirretään kokonaan maan- nointia pyritään tehostamaan ja laajentamaan.
20795: mittaushallituksen karttapainon kartanmyyn- Jotta kaikki merikortteja tarvitsevat saisivat ne
20796: nin hoidettavaksi. Sopimuksen tekemisen ta- hinnaltaan edullisesti uudistuksen jälkeen,
20797: voitteena on ollut muun muassa merikartto- tullaan 31. 7. 1981 saakka myöntämään venei-
20798: jen myynnin tehostaminen, jotta uuteen vii- lyalan yhteisöille 29 prosentin alennus ja
20799: toitusjärjestelmään voitaisiin siirtyä mahdolli- yksittäisille veneilijöille 15 prosentin alennus
20800: simman turvallisesti. Maanmittaushallituksella merikarttaostoista, joiden arvo on vähintään
20801: valmiina olevan myyntiorganisaation avulla 150 markkaa. On täysi syy uskoa, että näiden
20802: tässä onkin hyvät mahdollisuudet onnistua.                 järjestelyjen avulla veneilijät saadaan vaihta-
20803:     Maanmittaushallituksen kartanmyynnin kans- maan merikarttaosa uuden viitoitusjärjestelmän
20804: sa on sovittu, että veneilyalan yhteisöille ja mukaisiksi.
20805:     Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1980.
20806: 
20807:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
20808:                                              N:o 524                                              3
20809: 
20810: 
20811: 
20812: 
20813:                          T i 11   Rik sd agen s      H err     T a 1 m a n.
20814: 
20815:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         råde skall beviljas en rabatt om 29 procent
20816: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           för sådana beställningar som äger rum före
20817: velse av den 4 november 1980 tili veder-            slutet av juli månad år 1981 och uppgår tili
20818: börande medlem av statsrådet för avgivande av       ett värde av minst 150 mark. Dessutom kom-
20819: svar översänt avskrift av följande av riks-         mer kartförsäljningen att bevilja en rabatt om
20820: dagsman Rönnholm m. fl. undertecknade spörs-        15 procent för sådana beställningar gjorda
20821: mål nr 524:                                         före 31. 7. 1981 och uppgående tili ett värde
20822:                                                     av minst 150 mark, som sker i en minutför-
20823:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       säljningsbutik. Att sammanslutningarna får
20824:        ta för att alla de som behöver sjökort       rabatt 14 procentenheter mer än de enskilda
20825:        skulle efter reformen få dem tili ett        båtisterna har ansetts vara motiverat därför,
20826:        förmånligt pris?                             att lantmäteristyrelsens kartförsäljning genom
20827:                                                     att leverera sjökorten såsom kollektivförsän-
20828:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        delser direkt från karttryckeriet besparas de
20829: anföra följande:                                    kostnader som minutförsäljningen av motsva-
20830:    Finlands övergång inom sjöområdena tili          rande sjökortspartier medför.
20831: ett nytt internationellt utprickningssystem från       Avtalet med lantmäteristyrelsens kartför-
20832: början av år 1981 gör de nuvarande sjökorten        säljning innebär vidare, att nämnda organ
20833: då det gäller sjöprickar felaktiga. För tryggande   kommer att i sinom tid så effektivt som
20834: av sjöfararnas säkerhet borde sjökorten därför      möjligt sprida information om ovan relaterade
20835: förnyas innan seglationsperioden 1981. Att          arrangemang angående marknadsföringen av
20836: så måste göras torde leda tili en radikal ök-       sjökort. I detta sammanhang kommer man
20837: ning i försäljningen av sjökort i den närmaste      också att beröra de rabatter som beviljas orga-
20838: framtiden. Därför har sjöfartsstyrelsen och         nisationerna respektive enskilda båtister.
20839: lantmäteristyrelsen 14. 10. 1980 ingått ett av-         På grund av vad ovan anförts konstaterar
20840: tai, enligt vilket marknadsföringen av sjökort      regeringen, att marknadsföringen av sjökort
20841: blir i sin helhet det lantmäteristyrelsen under-    kommer att tack vare övergången tili det nya
20842: ställda karttryckeriets kartförsäljningsenhets      internationella utprickningssystemet både in-
20843: uppgift. Genom sagda avtal har man bl. a.           tensifieras och utvidgas. För att alla de som
20844: önskat intensifiera sjökortsförsäljningen, för      behöver sjökort skulle efter reformen kunna
20845: att det nya utprickningssystemet skulle kunna       köpa dem tili förmånliga pris, beviljas ända
20846: implementeras så tryggt som möjligt i vårt          tili 31. 7. 1981 båtistorganisationerna 29 pro-
20847: land. Tack vare lantmäteristyrelsens redan tili-    cent och enskilda båtister 15 procent i rabatt
20848: gängliga, färdiga försäljningsorganisation finns    för uppköp av sjökort som uppgår tili ett
20849: det också goda möjligheter att lyckas i detta.      värde av minst 150 mark. Man har alla skäl
20850:    Med lantmäteristyrelsens kartförsäljning har     att tro båtisterna genom dessa arrangemang
20851: överenskommits att sammanslutningar inom            förmås att förnya sina sjökort så att de kom-
20852: båtsportsbranschen ävensom motsvarande andra        mer att matsvara det nya utprickningssyste-
20853:  organ som beställer kartor över vårt sjöom-        met.
20854:       Helsingfors den 4 december 1980.
20855: 
20856:                                                     Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
20857:                                                1980 vp.
20858: 
20859: Kirjallinen kysymys n:o 525.
20860: 
20861: 
20862: 
20863: 
20864:                                   Paakkinen: Helsinki-Vantaan lentoaseman toisen kiitoradan jat-
20865:                                      kamisesta.
20866: 
20867: 
20868:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20869: 
20870:    Helsinki-Vantaan lentoaseman toisen kiito-        rallisessa tilaisuudessa ole tehty selkoa. Jos
20871: radan pidennys on · parhaillaan suunnitteilla.       kalliot louhitaan asutuksen ja kentän välistä
20872: Kiitorataa on tarkoitus jatkaa muutamalla sa-        pois, menee heiltä viimeinenkin suojamuuri.
20873: dalla metrillä. Kiitorata sijaitsee niin, että sen   Louhimistyö saattaa kestää vuosia ja aiheuttaa
20874: Tuusulan puoleinen pää kenttäalueen koilliskul-      asukkaille kohtuutonta häiriötä.
20875: mauksessa on lähellä Maantiekylässä olevaa              Maantiekylän kallioiden maisemallinen ja
20876: omakotiasutusta. Väliin jääväHä alueella on n.       virkistyskäytöllinen merkitys on kiistaton. Kal-
20877: 9 hehtaarin suuruinen kallio, joka nykyisin          lioiden louhiminen pois pilaisi maiseman. Kal-
20878: suojaa Maantiekylän asukkaita lentokenttäme-         lioiden läheisyydessä sijaitsee arvokas muinais-
20879: tulta ja saasteilta. Laskeutuvien koneiden melu      hauta-alue.
20880: kylän kohdalla on melko kova. Sen sijaan ken-           Maantiekylän alueella asuu lähes 550 ihmis-
20881: tältä tuleva melu jää kallioiden taakse. Samoin      tä pysyvästi. Siellä on myös monen sadan työn-
20882: estävät kalliot ja niiden· puusto lentokoneiden      tekijän päivittäinen työpaikka, jota melun ja
20883: pohtoaineista tulevien pakokaasujen kulkeutu-        saasteen lisääntyminen tulisi haittaamaan.
20884: misen asutukseen asti. Suunnitteilla olevan kii-        Maantiekylän asukkaille tärkeintä on kylää
20885: toradan jatkeen suuntaa ei tiettävästi vielä ole     suojaavien kallioiden säästäminen. Tähän olisi
20886: ratkaistu. Päätökseen vaikuttanee osaltaan se,       mahdollisuuksia päästä, mikäli suunniteltu kii-
20887: että Tuusulantie valoineen tultaneen rakenta-        toradan jatko toteutetaan toiseen suuntaan eli
20888: maan joitakin satoja metrejä nykyiseltä tieltä       lounaaseen päin. Tätä ennen on tarkoin selvi-
20889: länteen eli lähemmäksi lentokenttää.                 tettävä onko kiitoradan jatkaminen ollenkaan
20890:     Päätökseen saattaa osaltaan vaikuttaa myös       tarpeellista.
20891: se, että lentokentän ja Maantiekylän väliseen           Edellä olevan johdosta esitän valtiopäiväjär-
20892: kallioon on Tuusulan kunnalta anottu louhinta-       jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla kunnioit-
20893: lupaa. Maapohja kyseisellä alueella on yksityi-      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20894: sessä omistuksessa. Kunnassa asiaa käsiteltäes-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20895: sä on maisema- ja julkisivutoimikunta lausun-
20896: noissaan suhtautunut kielteisesti kallion louhi-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20897: mishankkeeseen. Kunta ei tiettävästi ole lopul-              ryhtyä Helsinki-Vantaan ·lentoaseman
20898: lista lausuntoaan asiasta antanut.                           toisen kiitoradan mahdollisen pidennyk-
20899:     Maantiekylän asukkaiden keskuudessa tun-                 sen toteuttamiseksi niin, että Maantie-
20900: netaan suurta hätää ja huolta näistä suunni-                 kylässä olevat kalliot säästyvät .asutuk-
20901:  telmista, joista kylän asukkaille ei missään vi-            sen suojana?
20902:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1980.
20903: 
20904:                                         Saara-Maria Paakkinen
20905: 
20906: 
20907: 
20908: 
20909: 088001385B
20910: 2                                            1980 vp.
20911: 
20912: 
20913: 
20914: 
20915:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20916: 
20917:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        mään, kumpaanko päähän kiitotietä varaus jat-
20918: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        keelle tehdään. Jatkevarauksen tutkiminen liit-
20919: mies, olette 4 päivänä marraskuuta 1980 päi-        tyy Helsinki-Vantaan lentoaseman pitkän täh-
20920: vätyn kirjeenne n:o 1813 ohella toimittanut         täyksen suunnitteluun ja sillä on myös merki-
20921: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    tystä ympäristön tiestön suunnittelussa.
20922: nöksen kansanedustaja Saara-Maria Paakkisen            Kysymys, kumpaanko päähän kiitotietä jat-
20923: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o      kevaraus sijoitetaan, ratkaistaan vertailemalla
20924: 525:                                                useita eri tekijöitä. Esimerkkeinä tällaisista te-
20925:                                                     kijöistä mainittakoon lentoesteet, kiitotiehen
20926:           Mihin toimenp1te1sun Hallitus ·aikoo      liittyvien lentosuunnistuslaitteiden sijoitteluky-
20927:        ryhtyä Helsinki-Vantaan lentoaseman          symykset, ympäristövaikutukset, rakennuskus-
20928:        toisen kiitoradan mahdollisen pidennyk-      tannukset ja vaikutukset lentokoneiden rullaus-
20929:        sen toteuttamiseksi niin, että Maantie-      matkoihin.
20930:        kylässä olevat kalliot säästyvät asutuk-         Vaikka vertailussa osoittautuisikin kiitotien
20931:        sen suojana?                                 koillispää lounaispäätä edullisemmaksi jatkeva-
20932:                                                     rauksen paikaksi, ei tämä jatke, mahdollisesti
20933:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        joskus toteutuessaan, edellytä kiitotien pään ja
20934: vasti seuraavaa:                                    Maantiekylän välillä olevan kallion poistamista
20935:                                                     lentoesteenä. Alustavien tutkimusten mukaan
20936:    Helsinki-Vantaan lentoaseman lounais-            jatkeen ( 300 m) sijoittaminen kiitotien koil-
20937: koillis-suuntainen kiitotie on tällä hetkellä pi-   lispäähän edellyttäisi ainoastaan korkeinta kal-
20938: tuudeltaan 3200 m. Jo useiden vuosien aikana        lion huippua leikattavaksi n. 2-3 m. Tämän
20939: on Finnair Oy:n taholta esitetty näkemyksiä,        jälkeenkin jäisi ko. kohdan ja kauempana jat-
20940: että tulevaisuudessa olisi suotavaa, jos pisin      keen suunnassa olevan Maantiekylän peltoau-
20941: Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteistä olisi      kean väliseksi korkeuseroksi n. 20 m.
20942: 3500 m mittainen. Tämä olisi perusteltua lä-            Lemminkäinen Oy:n anomus em. kallion
20943: hinnä liukkaan kelin lentoonlähtöjen lentotur-      hankkimiseksi kiviaineeksi ei liity kiitotien
20944: vallisuuden parantamisen kannalta, pitkien leu-     mahdolliseen jatkamiseen. Lemminkäinen Oy
20945: tomatkojen maksimilentopainojen ollessa ky-         pyrkii luonnollisesti hankkimaan kiviainesta lä-
20946: seessä.                                             heltä toimipistettään ja se on tehnyt anomuk-
20947:    Siltä varalta, että em. kiitotien jatke ( 300    sensa tältä pohjalta. Näin ollen anomusta on
20948: m) osoittautuu tulevaisuudessa tarpeelliseksi       käsiteltävä erillisenä hankkeena, joka ei liity
20949: rakentaa, ilmailuhallitus on ryhtynyt selvittä-     kiitotien jatkevarauksen selvittelyyn.
20950:      Helsingissä joulukuun 10 päivänä 1980.
20951: 
20952:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
20953:                                              N:o 525                                               3
20954: 
20955: 
20956: 
20957: 
20958:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20959: 
20960:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Frågan om i viiken ända rullbanan skall för-
20961: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          längas avgörs genom en jämförelse mellan flere
20962: velse nr 1813 av den 4 november 1980 tili          olika faktorer. Såsom exempel på sådana fak-
20963: vederbörande medlem av statsrådet översänt         torer kan nämnas flyghinder, frågor rörande
20964: avskrift av följande av riksdagsman Saara-Maria    utplaceringen av flygnavigationsutrustning som
20965: Paakkinen undertecknade spörsmål nr 525:           ansluter sig tili rullbanan, miljöhänsyn, bygg-
20966:                                                    nadskostnader och faktorer som påverkar flyg-
20967:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     maskinernas taxningssträckor.
20968:        ta för att den eventuella förlängningen        Även om det vid jämförelsen skulle visa
20969:        av den ena rullbanan på Helsingfors-        sig, att den nordöstra ändan av rullbanan är
20970:        Vanda flygstation skall utföras så, att     fördelaktigare som plats för förlängningen än
20971:        de i Landsvägsbyn belägna bergen he-        den sydvästra, förutsätter inte denna förläng-
20972:        varas som skydd för bebyggelsen?            ning, om och när den någongång blir av, att
20973:                                                    det berg som ligger mellan rullbanans ända
20974:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-      och Landsvägsbyn undanröjs såsom flyghinder.
20975: samt anföra följande:                              Enligt preliminära undersökningar skulle en
20976:    Helsingfors-Vanda flygstations rullbana,        förlängning ( 300 m) av rullbanan i dess nord-
20977: som löper i riktningen sydväst-nordost, är för     östra ända förutsätta endast att den högsta
20978: närvarande 3 200 m Iång. Från Finnair Oy:s         bergstoppen skärs av med ca 2-3 m. Också
20979: sida har det redan under flere års tid anförts,    efter detta skulle höjdskilinaden mellan platsen
20980: att det vore önskvärt om den längsta av Hel-       i fråga och Landsvägsbyns åkrar, som ligger
20981: singfors-Vanda flygstations rullbanor var          längre borta i förlängningens riktning, vara ca
20982: 3 500 m Iång. Detta skulle vara motiverat när-     20 m.
20983: mast med tanke på förbättringen av flygsäker-          Lemminkäinen Oy:s ansökan om att få för-
20984: heten under starter i hait före då det är fråga    värva berget som stenmaterial ansiuter sig inte
20985: om Iånga resor med maximiflygvikter.               tili frågan om den eventuella förlängningen av
20986:     För den händelse att det visar sig nödvän-     rullbanan. Lemminkäinen Oy strävar natur-
20987: digt att bygga ovannämnda förlängning av rull-     ligtvis tili att anskaffa stenmaterial nära sitt
20988: banan ( 300 m) har luftfartsstyrelsen börjat ut-   driftsställe och har gjort sin anhållan på basen
20989: reda frågan om i viiken ända av rullbanan man      av detta. Sålunda bör ansökningen behandlas
20990:  borde reservera plats för förlängningen. Under-   som ett särskilt projekt, som inte ansluter sig
20991: ;ökningen ansluter sig tili Helsingfors-Vanda      tili utredningen av frågan om rullbanans för-
20992:  flygstations långsiktsplanering och är av bety-   längning.
20993:  delse även med hänsyn tili planeringen av vä-
20994:  ~ar i omnejden.
20995: 
20996:      Helsingfors den 10 december 1980.
20997: 
20998:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
20999:                                                1980 vp.
21000: 
21001: Kirjallinen kysymys n:o 526.
21002: 
21003: 
21004:                                    Halonen ym.: Bolivian sotilasjuntan toimien tuomitsemisesta.
21005: 
21006:                          Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
21007:    Suomi on vakuuttanut olevansa rauhan ja            sijaan ulkoministeriö ei katsonut aiheelliseksi
21008: demokratian puolustaja sekä YK:n jäsenvaltio-         ottaa vastaan Zamoran valtuuskuntaa. Varapre-
21009: na puoltavansa ihmisoikeuksien loukkaamatto-          sidentti Paz Zamora on paitsi maansa laillisesti
21010: muutta kaikkialla maailmassa.                         valittu varapresidentti myös Bolivian parlamen"
21011:    Boliviassa pidettiin viime kesänä vaalit, joi-     tin puheenjohtaja ja Andien maiden parlamentin
21012: den voittajaksi tuli UDP eli Kansallinen Yhte-        varapuheenjohtaja. Hänen valtuuskuntaosa otti
21013: näisyysliitto. Kansan vaaleissa ilmaisema tahto       vastaan Ruotsissa ulkoministeri Ola Ullsten,
21014: ei kuitenkaan ole saanut toteutua, vaan vallan        Norjassa valtiosihteeri Johan-}0rgen Holst sekä
21015: on kaapannut sotilasjuntta, joka nyt hallitsee        Tanskassa ulkoministeri Kjeld Olesen ja päämi-
21016: maata Garcia Mezan johdolla. Tämä juntta on           nisteri Anker Jörgensen. Myös muualla vas-
21017: loukannut karkeasti kansalaisten ihmisoikeuk-         taanotto on ollut samantasoinen.
21018: sia, ottanut poliittisia vankeja sekä ajanut maan         Suomen harjoittama ulkopolitiikka on joutu-
21019: talouden sekasortoon. Lisäksi on olemassa var-        nut muodollisista perusteluista huolimatta en-
21020: sin selvää näyttöä hallituksen sekaantumisesta        nen kaikkea muihin pohjoismailiin mutta myös
21021: kansainväliseen kokaiinikauppaan ja siihen liit-      muihin eurooppalaisiin maihin nähden omalaa-
21022: tyvään rikollisuuteen.                                tuiseen valoon. Tilannetta pahentaa vielä se,
21023:     Maan laillinen hallitus toimii vaaleissa presi-   että Suomi on vastikään joutunut pitkästi selit-
21024: dentiksi valitun Siles Suazon johdolla maan           tämään menettelyään Suomen Perussa toimivan
21025: alla. Kansainvälinen poliittinen mielipide on         suurlähettilään akkreditoimisesta myös Boli-
21026: poikkeuksellisen yksimielisesti tuominnut tapah-      viaan. Vaikkei suurlähettiläs Pietinen olekaan
21027: tuneet oikeuden loukkaukset. Tämän lisäksi            esittänyt toistaiseksi valtakirjaansa Bolivian so-
21028: ovat eri valtiot osoittaneet konkreettisesti po-      tilasjuntalle, niin Suomen ulkoministeriön me-
21029: liittisin ja kauppapoliittisin toimenpitein kan-      nettely tulkittiin joka tapauksessa kansainväli-
21030:  nanottojensa vakavuutta.                             sessä keskustelussa poikkeukselliseksi tueksi
21031:     Latinalaisen Amerikan omien valtioiden jou-       Garcia Mezan hallitukselle.
21032:  kosta on edelleen 16 maata kieltäytynyt tunnus-          Edellä olevien tapahtumien johdosta on jul-
21033:  tamasta Bolivian sotilasdiktatuuria maan viralli-    kisuudessa epäilty Suomen hallituksen ja ulko-
21034: seksi edustajaksi. Esimerkiksi niin sanottu An-       ministeriön poliittisesti tukevan Bolivian valtaa-
21035: dien pakti on edelleen kieltäytynyt yhteyden-         pitävää sotilasjunttaa.
21036: pidosta Garcia Mezan junttaan. Yhdysvallat on            Edellä olevan johdosta ja viitaten valtiopäivä-
21037: pidättänyt taloudellisen avun Bolivialta kunnes       järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
21038: maassa vapautetaan poliittiset vangit, palaute-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21039:  taan laillinen hallitus ja ryhdytään kunnioitta-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21040: maan ihmisoikeuksia.
21041:     Bolivian maanalaisen hallituksen varapresi-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä edellä mai-
21042:  dentti J aime Paz Zamora vieraili lokakuun                  nittujen epäilysten poistamiseksi: ja Bo~
21043:  12. ja 13. päivänä Suomessa. Hänet tapasivat                livian sotil~sjuntan ja se.n toi~nnan
21044:  useat poliittisen johtomme edustajat, joista osa            tuomitsemiseksi?
21045:  myös on maamme hallituksen ministereitä. Sen
21046:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1980.
21047: 
21048:          Tarja Halonen                   Kaisa Raatikainen             Heli Astala
21049:          Erkki Liikanen                  Paula Eenilä                  Inger Hirvelä
21050:          Liisa Jaakonsaari               Seppo Toiviainen              Jouko Skinnari
21051:          Seppo Tikka                     Terho Pursiainen              Matti Puhakka
21052:                     Kaarina Suonio                             Terhi Nieminen-Mäkynen
21053: 088001392K
21054: 2                                             1980 vp.
21055: 
21056: 
21057: 
21058: 
21059:                         E d u s ik u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21060: 
21061:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa    diplomaattisuhteet Boliviaan. Suomella ei ole
21062: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       diplomaattisia edustajia Boliviassa.
21063: olette 4 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn             Suurlähettilään vaihdoksen yhteydessä katsot-
21064: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tiin tarkoituksenmukaiseksi, että Suomen Li-
21065: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       massa oleva suurlähettiläs jatkaa edelleen myös
21066: edustaja Halosen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      Suomen Bolivian suurlähettilään tehtävien hoi-
21067: sesta kysymyksestä n:o 526:                         tamista. Agrementtipyyntö oli ainoastaan tämän
21068:                                                     seikan tekninen toteaminen, jonka Bolivian so-
21069:           Mitä Hallitus aikoo tehdä edellä mai-     tilashallitus on virheellisesti tulkinnut sille an-
21070:        nittujen (kysymyksen perusteluissa esi-      netuksi tunnustukseksi. Suomi tunnustaa val-
21071:        tettyjen) Suomen ja Bolivian suhteita        tioita eikä hallituksia.
21072:        koskevien epäilysten poistamiseksi ja           Bolivialaisen Jaime Paz Zamoran vieraillessa
21073:        Bolivian sotilasjuntan ja sen toiminnan      Suomessa mikään ei olisi estänyt hänen käyn-
21074:        tuomitsemiseksi?                             tiään ulkoasiainministeriössä, jossa on otettu
21075:                                                     vastaan mm. eri maiden oppositiopiirien ja va-
21076:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pautusliikkeiden edustajia. Sen sijaan ulko-
21077: vasti seuraavaa:                                    asiainministeri ei voi ottaa vastaan pakolaishal-
21078:                                                     lituksen tai maanalaisena toimivan hallituksen
21079:    Diplomaattisuhteiden jatkamista Boliviaan ei     edustajaa.
21080: ole pidettävä sotilasjuntan tai vielä vähemmän         Suomen hallitus kannattaa rauhan ja demo-
21081: sen politiikan tunnustamisena. Bolivian hallitus    kratian toteuttamista samoin kuin ihmisoikeuk-
21082: ilmoitti lokakuussa 1980, että 28 maata on il-      sien loukkaamattomuutta kaikkialla maailmassa,
21083: moittanut jatkavansa diplomaattisuhteita Boli-      kuten olemme muun muassaYK:ssaeri yhteyk-
21084: vian kanssa. Näiden joukossa ovat tämän ilmoi-      sissä tuoneet julki. Nämä periaatteet koskevat
21085: tuksen mukaan Suomen ohella mm. Espanja,            yhtä lailla suhtautumistamme Latinalaiseen
21086: Japani, Neuvostoliitto, Ruotsi, Saksan demo-        Amerikkaan, Bolivia mukaan luettuna.
21087: kraattinen tasavalta, Sveitsi, TSekkoslovakia ja       Mainitut periaatteet tuotiin hiljattain esille
21088: Unkari. Näissä· tapauksissa ei ole kuitenkaan       myös pohjoismaisen ulkoministerikokouksen tie-
21089: ollut kysymys uuden hallituksen tunnustamises-      donannossa Oslossa syyskuussa 1980, jolloin
21090: ta, vaan diplomaattisuhteiden ylläpitämisestä.      ministerit ilmaisivat syvän levottomuutensa
21091: Ruotsi ja Sveitsi ovat Suomen tavoin kieltäneet     niistä kansanvaltaisiin vapauksiin ja ihmis-
21092: diplomaattisuhteiden jatkamisen merkitsevän         oikeuksiin kohdistuneista takaiskuista, jotka
21093: juntan tunnustamista. Useimmilla Euroopan           aiheutuvat useilla maailman alueilla lisääntyväs-
21094: mailla samoin kuin Yhdysvalloilla on edelleen       tä väkivallan ja sotilaallisen voiman käytöstä.
21095:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1980.
21096: 
21097:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
21098:                                             N:o 526                                                3
21099: 
21100: 
21101: 
21102: 
21103:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21104: 
21105:    I det syfte 37 § 1 mom. av riksdagsord-         Staterna har fortfarande diplomatiska repre-
21106: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder         sentanter i Bolivia.
21107: skrivelse nr 526 av den 4 november 1980 tili          I samband med skrifte av ambassadör ansågs
21108: vederbörande medlem av statsrådet översänt         det vara ändamålsenligt att Finlands ambassa-
21109: avskrift av följande av riksdagsman Halonen        dör i Lima även i fortsättningen fungerar som
21110: m. fl. undertecknade spörsmål:                     ambassadör i Bolivia. Begäran om agremang,
21111:                                                    vilket Bolivias militärregering felaktigt har tol-
21112:           V ad ämnar Regeringen göra för att       kat som ett erkännande, innebär endast ett tek-
21113:        skingra ovannämnda misstankar (fram-        niskt förverkligande av denna omständighet.
21114:        lagda i motiveringen tili spörsmålet)       Finland erkänner stater, inte regeringar.
21115:        kring relationerna mellan Finland och          Då bolivianen Jaime Paz Zamora besökte
21116:        Bolivia och för att fördöma militär-        Finland skulle ingenting ha hindrat honom att
21117:        juntan i Bolivia och dess verksamhet?       besöka utrikesministeriet, där bl. a. representan-
21118:                                                    ter för olika länders oppositionsgrupper och
21119:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      motståndsrörelser har tagits emot. Däremot kan
21120: samt anföra följande:                              utrikesministern inte taga emot en representant
21121:    En fortsättning av de diplomatiska förbin-      för en exilregering eller en regering som fung-
21122: delserna med Bolivia kan inte anses som ett        erar underjordiskt.
21123: erkännande av militärjuntan, än mindre av dess        Finlands regering understöder ett förverk-
21124: politik. Bolivias regering meddelade i oktober     ligande av fred och demokrati samt de mänsk-
21125: 1980, att 28 Iänder uppgett sig fortsätta de       liga rättigheternas okränkbarhet överallt i värl-
21126: diplomatiska relationerna med Bolivia. Enligt      den såsom vi i FN i olika sammanhang har
21127: meddelandet inkluderade dessa förutom Finland      framhållit. Dessa principer gäller även vår in-
21128: bl. a. Spanien, Japan, Sovjetunionen, Sverige,     ställning tili Latinamerika, inklusive Bolivia.
21129: Tyska Demokratiska Republiken, Schweiz,               Nyligen framfördes nämnda principer även i
21130: Tjeckoslovakien och Ungern. I dessa fall har       kommuniken från det nordiska utrikesminister-
21131: det dock inte varit fråga om att erkänna den       mötet i Oslo i september 1980. Ministrarna
21132: nya regeringen, utan endast om att upprätthålla    uttryckte då sin djupa oro över de bakslag som
21133: de diplomatiska relationerna. Sverige och          har drabbat de demokratiska friheterna och de
21134: Schweiz har i likhet med Finland förnekat att      mänskliga rättigheterna som en följd av ett
21135: ett fortsättande av de diplomatiska förbindel-     ökat bruk av våld och militär makt på många
21136: serna innebär ett erkännande av juntan. De         olika håll i världen.
21137: flesta europeiska Iänder liksom även Förenta
21138:      Helsingfors den 3 december 1980.
21139: 
21140:                                                    Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
21141:                                               1980 vp.
21142: 
21143: Kirjallinen kysymys n:o 527.
21144: 
21145: 
21146: 
21147: 
21148:                                   Elo ym.: Kokemäenjoen eräiden koskien rakennuslupiin sisälty-
21149:                                      vien kalanhoitovelvoitteiden toteuttamisesta.
21150: 
21151: 
21152:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21153: 
21154:    Huhtikuun 17 päivänä tänä vuonna on Sata-         mioon rahan arvon alenemista. Elinkustannus-
21155: kunnan seutukaavaliiton liittohallitus jättänyt      indeksin mukaan laskettuna velvoitteen ny-
21156: maa- ja metsätalousministeriölle aloitteen, jossa    kyään pitäisi olla noin 60 000 markkaa, jotta
21157: se esittää, että maa- ja metsätalousministeriö       sillä saataisiin samansuuruiset hoitotoimenpiteet
21158: ryhtyisi ensi tilassa toimenpiteisiin kalastus- ja   kuin sopimusta tehtäessä. Sopimuksen mukai-
21159: metsästysosaston vuonna 1972 tekemän Koke-           sella rahamäärällä voidaan täten toteuttaa noin
21160: mäenjoen Pirilän-, Pahringin- ja Meskalankos-        40 prosenttia alkuperäisistä hoitotoimista.
21161: kien rakentamislupiin sisältyvän kalanhoitovel-          Työryhmä toteaa fil. lis. K. Mäkisen· Helsin-
21162: voitteita koskevan sopimuksen uusimiseksi ny-        gin yliopistossa vuonna 1972 laatimassaan li-
21163: kyistä rahanarvoa vastaavaksi. Edelleen Sata-        sensiaattitutkielmassa päätyneen siihen, että en-
21164: kunnan seutukaavaliiton liittohallitus on aloit-     nen Kokemäenjoen voimalaitosten rakentamista
21165: teessa esittänyt, että koska edellä mainittujen      joessa on ollut noin 700 hehtaaria lohen ja 70
21166: koskien rakentamislupien edellyttämät kalanhoi-      hehtaaria meritaimenen poikastuotantoaluetta.
21167: tovelvoitteet, jotka tähtäävät ennen rakentamis-     Nämä alueet ovat kokonaan tuhoutuneet. Tut-
21168: ta vallinneen lohi- ja siikakannan ylläpitämiseen    kielmassa on arvioitu luonnontHaisen Koke-
21169: Kokemäenjoessa ja sen edustalla, eivät perustu       mäenjoen lohenpoikastuotannon olleen 420 000
21170: mihinkään arvioon todellisesta kalanistutustar-      smolttia vuodessa ja meritaimenen tuotannon
21171: peesta ja muista tarpeellisista toimenpiteistä,      40 000 smolttia vuodessa. Joki on ollut aiem-
21172: maa- ja metsätalousministeriö kiireellisesti saat-   min myös huomattava nahkiaisen ja vaellussiian
21173: taisi asian hakemuksella vesioikeuden käsiteltä-     tuotantoalue. Rakentamisen ja likaantumisen
21174: väksi.                                               vuoksi vaellussiian tuotanto on loppunut ja
21175:     Satakunnan seutukaavaliiton liittohallituksen    nahkiaisen huomattavasti vähentynyt.
21176: aloite perustuu Satakunnan kalatalouden kehit-           Viitaten Satakunnan kalastuspiirin laske1-
21177: tämissuunnittelutyöryhmän esitykseen, jossa to-      maan tältä vuodelta Kokemäenjoen luonnon-
21178: detaan, että kalaston häviämisen estämiseksi on      tilaisesta poikastuotannosta työryhmä toteaa
21179: 30. 5. 1925 vahvistettu ohjesääntö, jossa Koke-      vuosittaisen menetyksen olevan yhteensä noin
21180: mäen lauttausyhdistys sekä Björneborgs Kraft         4,4 miljoonaa markkaa.
21181: Aktiebolag on velvoitettu vuosittain hankki-             Työryhmä viittaa edelleen Länsi-Suomen vesi-
21182: maan ja haudottamaan vähintään 300 000 meri-         oikeuden 30. 10. 1978 antamaan päätökseen,
21183: lohen mätimunaa ja 30 litraa siianmätiä sekä         jossa Kokemäen suuosalle jätevesiään johtaville
21184: istuttamaan Kokemäenjokeen näistä saatavat ka-       kunnille ja teollisuuslaitoksille on määrätty ka-
21185: lanpoikaset.                                         lanhoitosuunnitelman laatiminen sekä 40 000
21186:     Edelleen Satakunnan kalatalouden kehittä-        meritaimen-tai ]ohismoltin s,ekä 25 000 1-kesäi-
21187:  missuunnittelutyöryhmän lausunnossa todetaan,       sen vaellussiian istuttaminen. Koska rakentami-
21188:  että maa- ja metsätalousministeriön kalastus- ja    sen ja jätevesien hävittämistä Kokemäenjoen ar-
21189: metsästysosasto on vuonna 1972 muuttanut is-         vioidusta alkuperäisestä lohen- ja taimenenpoi-
21190:  tutusvelvoitteet yhteismääräitään 25 000 mark-      kastuotannosta kompensoidaan em. jätevesipää-
21191:  kaan, joka ei läheskään vastaa vesilain edellyt-     töksessä mainitut istutuksetkin huomioon ot-
21192:  tämää kalanhoitotarvetta. Sopimus ei tiettävästi    taen vain noin 10 prosenttia, alkuperäisestä
21193:  perustu mihinkään arvioon todellisen kalanhoi-      vaellussiikatuotannosta kompensoidaan ilmeises-
21194:  totarpeen edellyttämästä rahamäärästä. Sopi-         ti pieni osa eikä menetettyä nahkiaistuotantoa
21195:  musta tehtäessä ei ole myöskään otettu huo-         kompensoida lainkaan, Satakunnan kalatalou-
21196: 0880014127
21197: 2                                             1980 vp..
21198: 
21199: den kehittämisen kannalta on pidettävä erittäin              Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei
21200: tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeriö              maa- ja metsätalousministeriön kalastus-
21201: ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin rakentami-        ja metsästysosaston vuonna 1972 teke-
21202: sen Kokemäenjoen merellisille lohi-, meritai-             mä, Kokemäenjoen Pirilän-, Pahringin-
21203: men-, siika- ja nahkiaiskannoille aiheuttamien            ja Meskalankoskien rakentamislupiin si-
21204: menetysten kompensoimiseksi riittävin kalan-              sältyviä kalanhoitovelvoitteita koskeva
21205: istutuksin ja mahdollisten muiden toimenpitei-            sopimus enää vastaa nykyistä rahan-
21206: den avulla. Tämä· lienee työryhmän mukaan                 arvoa, ja jos on,
21207: parhaiten hoidettavissa saattamalla asia vesi-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21208: oikeuden käsittelyyn hakemuksella. Työryhmä               ryhtyä rakentamisen Kokemäenjoen me-
21209: esittää myös, että käsittelyn ajaksi olisi tarkoi-        rellisille lohi-, meritaimen-, siika- ja nah-
21210: tuksenmukaista pyrkiä uusimaan ministeriön ja             kiaiskannoille aiheuttamien menetysten
21211: voimayhtiöiden välinen sopimus siten, että aina-          kompensoimiseksi riittävin kalanistutuk-
21212: kin rahan arvon huononeminen otetaan uusitus-             sin ja mahdollisten muiden toimenpitei-
21213: sa väliaikaisessa sopimuksessa huomioon.                  den avulla?
21214:    Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
21215: tyksen 37 §:n 1 momentin suomin oikeuksin
21216: esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21217: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21218:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1980.
21219: 
21220:                      Mikko Elo                                 Pirkko Valtonen
21221:                                                 N:o 527                                                3
21222: 
21223: 
21224: 
21225: 
21226:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21227: 
21228:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1972 velvoitteen muuttamisesta rahavelvoit-
21229: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          teeksi. Veivoitteen suuruudeksi määrättiin
21230: olette 4 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn             20 000 markkaa, jonka summan edestä yhtiölle
21231: kirjeenne n:o 1815 ohella toimittanut valtio-          oli v. 1970-72 aiheuttanut vuotuisia kuluja
21232: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        siian mädinhankinnasta, haudonnasta ja poi-
21233: kansanedustaja Elon ym. näin kuuluvasta kir-           kasten istuttamisesta. Velvoitemaksut on v.
21234: jallisesta kysymyksestä n:o 527:                       1973-80 käytetty kasvatettujen poikasten os-
21235:                                                        tamiseen ja istuttamiseen Kokemäenjokeen, voi-
21236:           Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei         malaitoksen haitta-alueelle.
21237:        maa- ja metsätalousministeriön kalastus-           Rahan arvon jatkuvasta huonontumisesta on
21238:        ja metsästysosaston vuonna 1972 teke-           ollut seurauksena se, että velvoitehoidon, so.
21239:        mä, Kokemäenjoen Pirilän-, Pahringin-           kalanistutusten ja muiden toimenpiteiden, mää-
21240:        ja Meskalankoskien rakentamislupiin si-         rä ja teho on vuodesta toiseen pienentynyt.
21241:        sältyviä kalanhoitovelvoitteita koskeva         Kun velvoitteen arvon ja vaikutuksen ei sopi-
21242:        sopimus enää vastaa nykyistä rahan-             musta tehtäessä ole tarkoitettu muuttuvan,
21243:        arvoa, ja jos on,                               maa- ja metsätalousministeriö ehdotti Länsi-
21244:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Suomen Voimaosakeyhtiölle toukokuussa 1980
21245:        ryhtyä rakentamisen Kokemäenjoen me-            neuvotteluja velvoitemaksun tarkistamisesta.
21246:        rellisille lohi-, meritaimen-, siika- ja nah-   Yhtiö on sittemmin ilmoittanut olevansa valmis
21247:        kiaiskannoille aiheuttamien menetysten          aloittamaan sanotut neuvottelut, jotka onkin
21248:        kompensoimiseksi riittävin kalanistutuk-        tarkoitus käydä lähiaikoina.
21249:        sin ja mahdollisten muiden toimenpitei-            Kysymys Kokemäenjoen merellisille lohi-,
21250:        den avulla?                                     meritaimen-, siika- ja nahkiaiskannoille rakenta-
21251:                                                        misesta aiheutuneiden menetysten kompensoi-
21252:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          miseksi kalanistutuksin ja mahdollisin muin toi-
21253: vasti seuraavan:                                       menpitein on puolestaan tarkoitus panna vi-
21254:    Maataloushallituksen kalatalousosasto hyväk-        reille teettämällä sellaisia selvityksiä ja tutki-
21255: syi vuonna 194 7 ohjesäännön Länsi-Suomen              muksia, joiden avulla vesioikeutta voidaan pyy-
21256: Voimaosakeyhtiön kalanviljelylaitosta varten.          tää määräämään kalakannan hoitovelvoitteet
21257: Ohjesäännön mukaan laitoksen tuli vuosittain           Kokemäenjoen rakentajille.
21258: hankkia vähintään 100 000 kpl lohen mätimu-               Myös on mainittava, että ministeriö on ku-
21259: nia ja 150 litraa merisiian mätiä, joista kuoriu-      luvana vuonna asettanut työryhmän selvittä-
21260: tuneet poikaset tuli istuttaa Kokemäenjokeen           mään sitä, missä määrin valtion toimesta tulisi
21261: kalatalousosaston kulloinkin hyväksymiin paik-         rakentaa luonnonravintolammikoita mm. Selkä-
21262: koihin.                                                meren vaellussiikakannan hoitamiseksi. Työryh-
21263:    Merilohen mädinhankinnan muututtua kan-             mä saanee mietintönsä valmiiksi sille asetetussa
21264: nattamattomaksi laitos hankki velvoitteen täyt-        määräajassa eli vuoden 1980 loppuun· men-
21265: tämiseksi merisiian mätiä 250-1 000 litraa             nessä.
21266: vuosittain. Kun vastakuoriutuneiden siianpoi-             Kaikki edellä luetellut toimenpiteet toteutet-
21267: kasten istuttamisesta ei saatu riittävää hyötyä        tuina merkinnevät Kokemäenjoen merellisten
21268: vaellussiikakantojen ylläpitämiseksi ja lisäämi-       vaelluskala- ja nahkiaiskantojen ylläpitämisen ja
21269: seksi, maa- ja metsätalousministeriön kalastus-        lisääfi!isen tehostumista.
21270: ja metsästysosasto ja yhtiö sopivat vuonna
21271:       Helsingissä joulukuun 1 päivänä 1980.
21272: 
21273:                                                                             Ministeri Veikko Saarto
21274: 4                                             1980 vp.
21275: 
21276: 
21277: 
21278: 
21279:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21280: 
21281:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          pengar. Storleken på åläggandet bestämdes tili
21282: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        20 000 mark, tili vilket belopp bolaget under
21283: nr 1815 av den 4 november 1980 tili veder-           åren 1970-72 hade förorsakats årliga kostna-
21284: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       der för anskaffning av rom, kläckning och ut-
21285: av följande av riksdagsman Elo m. fl. ställda        plantering av yngel av sik. Aläggandebeloppen
21286: skriftliga spörsmål nr 527:                          har under åren 1973-80 använts för anskaff-
21287:                                                      ning av uppfödda yngel och utplantering av
21288:            Är Regeringen medveten om, att den        dessa i Kumo älv inom kraftverkets skadeom-
21289:        av jord- och skogsbruksministeriets av-       råde.
21290:        delning för fiske och jakt år 1972 upp-          Den fortgående försämringen av penningvär-
21291:        gjorda överenskommelsen rörande de            det har haft som följd det, att omfattningen
21292:        fiskevårdsålägganden som ingår i tili-        och effekten av skötandet av åläggandet, d.v.s.
21293:        stånden tili utbyggnaden av Pirilänkos-       fiskplanteringar och andra åtgärder, minskat år
21294:        ki, Pahringinkoski och Meskalankoski          för år. Då det inte vid ingåendet av överens-
21295:        benämnda forsar i Kumo älv inte längre        kommelsen varit avsett att värdet på och ef-
21296:        motsvarar nutida penningvärde, och om         fekten av åläggandet skulle förändras, föreslog
21297:        så är fallet,                                 jord- och skogsbruksministeriet för Länsi-Suo-
21298:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      men Voimaosakeyhtiö i maj 1980 underhand-
21299:        taga för kompensation av de skador            lingar för granskning av åläggandebeloppet. Bo-
21300:        som åsamkats bestånden av lax, havs-          laget har sedermera förklarat sig viliigt att in-
21301:        öring, sik och nejonögon med hjälp av         leda nämnda förhandlingar, som också avses bli
21302:        tiliräckliga utplanteringar av fisk och       förda under den närmaste framtiden.
21303:        andra eventuella åtgärder?                       Ärendet rörande kompensering av de för-
21304:                                                      luster som förorsakats de i havet levande be-
21305:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         stånden av lax, havsöring, sik och nejonöga
21306: anföra följande:                                     genom fiskplanteringar och andra eventuella åt-
21307:    Avdelningen för fiskerihushållning vid lant-      gärder är det å andra sidan avsikten att an-
21308: bruksstyrelsen godkände år 1947 reglementet          hängiggöra genom att man låter utföra sådana
21309: för Länsi-Suomen Voimaosakeyhtiö benämnda            utredningar och undersökningar, med hjälp av
21310: kraftverksbolags fiskodlingsanstalt. Enligt regle-   vilka man kan anmoda vattendomstolen att
21311: mentet borde anstalten årligen anskaffa minst        föreskriva byggarna i Kumo älv åläggande för
21312: 100 000 st romkorn av lax och 150 liter rom          vården av fiskbeståndet.
21313: av havssik, och de härav utkläckta ynglen bor-          Nämnas bör också, att ministeriet innevaran-
21314: de utplanteras i Kumo älv på platser som i           de år har tilisatt en arbetsgrupp för att utreda
21315: vart och ett fall godkänts av avdelningen för        i viiken mån man på åtgärd av staten bör
21316: fiskerihushållning.                                  bygga naturdammar bl. a. för skötseln av Bot-
21317:    Sedan anskaffningen av havslaxrom blivit          tenhavets vandringssikbestånd. Arbetsgruppen
21318: olönsam anskaffade anstalten årligen 250-            torde få sitt betänkande klart inom den för
21319: 1 000 liter rom av havssik för uppfyllandet av       densamma föreskrivna termineo eller före ut-
21320: åläggandet. Då man inte fått tiliräcklig nytta       gången av år 1980.
21321: av utsättningen för upprätthållande och ökning          Alla de uppräknade åtgärderna torde då de
21322: av vandringsfiskbestånden kom avdelningen för        blir genomförda komma att innebära effekti-
21323: fiske och jakt vid jord- och skogsbruksminis-        vering av upprätthållandet och ökningen av de
21324: teriet och bolaget år 1972 överens ~m att            i havet levande vandringsfisk- och nejonögon-
21325: ändra utplanteringsåläggandet tili åläggande i       bestånden i Kumo älv.
21326:      Helsingfors den 1 december 1980.
21327: 
21328:                                                                               Minister Veikko Saarto
21329:                                              1980 vp.
21330: 
21331: :irjallinen kysymys n:o .528.
21332: 
21333: 
21334: 
21335: 
21336:                                  Kortesalmi: Sairauspäivärahan suorittamisesta itsenäisyyspäivältä
21337:                                      ja vapunpäivältä.
21338: 
21339: 
21340:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21341: 
21342:   Nykyisin sairauspäiväraha~ ei makseta itse-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21343: täisyyspäivältä eikä vapulta. Tätä eivät kansa-     jäsenen vastattavak5i seuraavan kysymyksen:
21344: aiset voi ymmärtää, tämä tuntuu heistä louk-
21345: :aavalta. Tähän toivotaan siis muutosta.                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin sai-
21346:   Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-           rauspäivärahan maksamiseksi myös itse-
21347: ,äiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän                näisyyspäivältä ja vapunpäivältä?
21348:     Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1980.
21349: 
21350:                                     J. Juhani Kortesalmi
21351: 
21352: 
21353: 
21354: 
21355: )880013529
21356: 2                                              19.80: Vp.
21357: 
21358: 
21359: 
21360: 
21361:                          Ed u s kunnan Herra Puh em i e he 11 e.
21362: 
21363:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa      sairastunut, olisi pitänyt olla työssä maimittum
21364: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kin päivänä.             ·
21365: olette 4 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn                Voimassa olevan lain mukaan päiväraha
21366: kirjeenne ohella toim1ttanut valtioneuvos·ton         suoritetaan vain arkipäiviltä. Nimenomiise1
21367: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         säännöksen puuttuessa käytännös·sä itsenäisyy5
21368: edustaja ]. Juhani Kortesalmen näin kuulu-             ja vapunpäivä on rinnastettu pyhäp·äiväär
21369: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 528:             Tämä johtuu siitä, että laskettaessa vakuute
21370:                                                       tun edellä mainittua seitsemäa1: päivän omavas
21371:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin sai-       tuuaikaa, sairausvakuutuslain 19 § :n. 1 me
21372:         rauspäivärahan maksamiseksi myös itse-         mentissa itsenäisyys- ja vapunpäivä on rinnas
21373:         näisyyspäivältä ja vapunpäivältä?              tettu pyhäpäivään. Näin on menetelty lain
21374:                                                        säädännössä yldsesti. Myös tarkastuslautakun
21375:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioiuta-          ta, ylimpänä muutoksenhakuasteena sairausva
21376: vasti seuraavaa:                                       kuutusasioissa, on ratkaisuissaan todennut, et
21377:    Sairausvakuutuslain 19 § :n mukaan päivä-           tei vapunpäivältä ole oikeutta saada päivära
21378: rahaa suoritetaan jokaiselta arkipäivältä, ei kui-     haa. Sen sijaan itsenäisyyspäivän ri:nnastami
21379: tenkaan työkyvyttömyyden alkamispäivä1tä eikä          sesta pyhäpäivään ei ole valitettu tarkastus
21380: seitsemältä sitä lähinnä seuraavalta arkipäd.vä1tä.    lautakuntaan.
21381: Jos vakuutettu työnsä laadun vuoksi joutuu                Päivärahan suorittaminen itsenäisyys- ja va
21382: ·säännönmukaisesti olemaan työssä sunnuntai-,          panpäivältä edellyttää sairausvakuutuslain muu
21383: pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, tämä päivä       tosta. Siitä aiheutuisi kansaneläkelaitokselle at
21384: dnnastetaan arkipäivään edellä mainittua seit-         violta 2,7 miljoonan markan vuotuiset lisäkus
21385: semän päivän aikaa laskettaessa. Edellytyksenä         tannukset.
21386: :kuitenkin on, että vakuutetun, jollei hän olisi
21387:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1980.
21388: 
21389: 
21390:                                                                    Ministeri Katri-Helena Eskelinen
21391:                                              N:o 528                                              3
21392: 
21393: 
21394: 
21395: 
21396:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
21397: 
21398:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dock att den försäkrade, om han inte hade
21399: nger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         insjuknat, skulle ha varit pliktig att vara i
21400: ~ av den 4 november 1980 tili vederbörande          arbete även nämnda dag.
21401: 1edlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Enligt gällande lag utbetalas dagpenning
21402: tnde av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi            endast för vardagar. Då ett uttryckligt stadgan-
21403: tällda spörsmål nr 528:                             de saknas har självständighetsdagen och första
21404:                                                     maj likställts med helgdagar. Detta föranleds
21405:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        av att 19 § 1 mom. sjukförsäkringslagen lik-
21406:       åstadkommande av utbetalning av dag-          ställer självständighetsdagen och första maj
21407:       penning på grund av sjukdom även              med helgdagar vid beräknandet ~av försäkrads
21408:       för självständighetsdagen och första          ovan nämnda självriskstid om sju dagar. Så
21409:       maj?                                          har i lagstiftningen allmänt förfarits. Även
21410:                                                     prövningsnämnden har, i egenskap av högsta
21411:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        rättsmedelsinstans i sjukförsäkringsärenden,
21412: amt anföra följande:                                konstaterat i sina ~avgöranden ~att man inte är
21413:   Enligt 19 § sjukförsäkringslagen utgår dag-       berättigad tili dagpenning för första maj. TiU
21414: >enning för varje vardag, dock inte för den         prövningsnämnden har däremot 1nte anförts
21415: :ag då arbetsoförmågan inträdde, ej he~er för       besvär beträffande likställdhet av självständig-
21416: .e sju närmast följande vardagarna. Ar för-         hetsdagen med helgdagar .
21417: äkrad på grund av arten av sitt ~arbete regel-         Utbetalning av dagpenning för självständig-
21418: ~undet i arbete söndagar, helgdagar, själv-         hetsdagen och första ma:j förutsätter en ändring
21419: tändighetsdagen el1er första maj, likställs sagda   av sjukförsäkringslagen. Detta skulle medföra
21420: lagar med vardag vid beräknandet av före-           uppskattningsvis 2,7 milj. mk i tilläggskost-
21421: tämnda tid om sju dagar. En förutsättning är        nader för folkpensionsanstalten.
21422:     Helsingfors den 2 deoember 1980.
21423: 
21424: 
21425:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
21426: 1
21427: 1
21428: 1
21429: 1
21430:     1
21431:     1
21432:     1
21433:     1
21434:         1
21435:         1
21436:         1
21437:         1
21438:             1
21439:             1
21440:             1
21441:             1
21442:                 1
21443:                                              1980 vp.
21444: 
21445: Kirjallinen kysymys n:o .529.
21446: 
21447: 
21448: 
21449: 
21450:                                 Kortesalmi: Nuohousmaksun alentamisesta.
21451: 
21452: 
21453:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21454: 
21455:   Nuohansmaksusta 12. 6. 1980 annettu asetus          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
21456: on osoittautunut käytännössä ainakin pienille      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
21457: omakotitaloille kohtuuttomaksi.                    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21458:   Kun esimerkiksi Oulussa omakotitalo, jossa       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21459: on vain kaksi huonetta, maksoi aikaisemmin
21460: nuohousmaksua 18 markkaa kerralta, sama                      Tietääkö Hallitus, että nuohousmak-
21461: pientalo joutuu nyt maksamaan 104,.50 mark-               sut ovat annetun asetuksen johdosta
21462: kaa, saattaapa maksu nousta jopa 133 mark-                nousseet ainakin pienomakotitaloille ja
21463: kaankin.                                                  vähävaraisille ihmisille kohtuuttomiksi,
21464:   Lainsäätäjän tarkoitus ei liene ollut se, että          ja
21465: palo- ja pelastustoimesta 4 päivänä heinäkuuta               aikooko Hallitus ryhtyä tomum
21466: 1971 annetun lain 24 §:n 2 momentin nojalla               nuohoustaksojen tarkistamiseksi nimen-
21467: säädettäisiin nuohousmaksut täysin kohtuutta-             omaan näiltä osin?
21468: miksi nimenomaan pientaloille ja vähävaraisille
21469: ihmisille.
21470:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1980.
21471: 
21472:                                          J. Juhani Kortesalmi
21473: 
21474: 
21475: 
21476: 
21477: 088001401V
21478: 2
21479: 
21480:                                                                                              1;   ; • ··~ • f ~
21481: 
21482: 
21483: 
21484: 
21485:                          Ed usku nn an         H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21486: 
21487:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                  aikooko Hallitus ryhtyä tomum
21488: matmttllft' tiirkGitubessa Te, Hetta Puhemies,                nuohoustaksojen tarkistamiseksi · nimen-
21489: olette kirjeenne 'n:o 1818 ohella 4 pitvänä                   omaan näiltä osin?
21490: mamtikutttä' 1980 lihettänyt valtioneuvoston
21491:                                                            Vastauksena kysymykseen esitän .kunnioit-
21492: asimmnaisen · • jäserte11 vastattavaksi ·kansanedus-
21493: taja J. Juhani Kortesalmen tekemän seuraa-             taen seuraavaa:
21494: vansi&ältöisen 1dtjalliseo. kysymyksen n:o 529:            Sisäasiainministeriö on asettanut työryhmin
21495:               . '
21496:                                                        selvittämään tarvetta nuohoustaksan ja siihen
21497:             ·Tietääkö Hallitus, että nuohousmak-       liittyvien ministeriön päätösten IIltlhOOlliseen
21498:          5ut ovat annetun asetuksen johdosta           muuttamiseen ja tarkistamiseen sekä tekemään
21499:          nousseet ainakin pienomakotitaloille ja       ehdotuksensa tarvittaviksi toimenpiteiksi. Työ-
21500:          vähäVIltaisille ihmisille kohtuuttomiksi,     ryhmässä on edustettuna myös Suomen Pi.en-
21501:        . ja                                            kiinteistöliitto .
21502:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1980.
21503: 
21504:                                                                   Sisäasiainministeri Eino   U~sitalo
21505:                                            N:o .529                                              3
21506: 
21507: 
21508: 
21509: 
21510:                         T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21511: 
21512:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                ämnar Regeringen vidta åtgärder för
21513: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           att justera sotningstaxorna särskilt tili
21514: nr 1818 av den 4 november 1980 tili veder-              dessa delar?
21515: börande medlem av statsrådet översänt av-
21516: skrift av följande av riksdagsman J. Juhani          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
21517: Kortesalmi ställda spörsmål nr 529:              samt anföra följande:
21518:                                                      Inrikesministeriet har tilisatt en arbetsgrupp
21519:          Är Regeringen medveten om att           för att utreda behovet av en eventuell ändring
21520:        sotningsutgifterna med anledning av       och justering av sotningstaxan och ministeriets
21521:        den utfärdade förordningen har stigit     tili den anknutna beslut, samt för att fram-
21522:        oskäligt, åtminstone med tanke på små     lägga förslag tili behövliga åtgärder. Förbundet
21523:        egnahemshus och mindre bemedlade          Suomen Pienkiinteistöliitto är också represen-
21524:        människor, och                            terat i arbetsgruppen.
21525:   Helsingfors den 10 december 1980.
21526: 
21527:                                                   Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
21528: Kirjallinen kysymys n:o 530.
21529: 
21530: 
21531: 
21532: 
21533:                                  Kortesalmi: Oulun kaupungin Kuivasjärven postipalvelujen te-
21534:                                     hostamisesta.
21535: 
21536: 
21537:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
21538: 
21539:    Oulussa Kuivasjärvellä oli aikaisemmin posti-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
21540: toimisto, joka palveli asianmukaisesti tämän        tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
21541: kaupunginosan väestöä. Jokin aika sitten tämä       tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21542: postitoimisto on viety Kuivasjärveltä pois ja       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21543: siirretty Kaijonharjuun eli 2-3 kilometrin          sen:
21544: päähän entisestä paikastaan. Entinen postitoi-
21545: misto Kuivasjärvellä oli keskellä kylää. Tuolloin            Miksi Oulun kaupungin Kuivasjär-
21546: väkeä oli Kuivasjärvellä vähempi ja nyt kun                veltä on siirretty postitoimisto kauem-
21547: väkeä on tullut sinne enempi, on postitoimisto             maksi, vaikka alueen väkiluku on kas-
21548: viety kauemmaksi. Tämä ihmetyttää paikka-                  vanut, ja
21549: kuntalaisia, jotka haluavat postilta asianmukai-             mitä Hallitus aikoo tehdä Kuivasjär-
21550: sia palveluja.                                             ven postipalvelujen tehostamiseksi?
21551:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1980.
21552: 
21553:                                        J. Juhani Kortesalmi
21554: 
21555: 
21556: 
21557: 
21558:  088001402W
21559: 2                                            1980.vp;
21560: 
21561: 
21562: 
21563: 
21564:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
21565: 
21566:    Valtiopäiväjärjest)"ksen 37 §:n 1 momentissa        Postitoimiston Oulu 54 toiminnan keskeyt-
21567: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tämisen yhteydessä posti- ja lennätinlaitos jou-
21568: olette 4 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn          tui tarkastelemaan koko alueen, myös Kaijan-
21569: kirjeenne .n:o 1819 ohella toimittanut valtio-      harjun alueen, postipalvelujen saatavuutta ja ta-
21570: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     soa. Tässä yhteydessä Oulun Linnanmaan yli-
21571: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin           opistaalueella toiminut postitoimisto Oulu 57
21572: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 530:      siirrettiin Kaijanharjun keskustasta hankittui-
21573:                                                     hin tiloihin. Tämä toimipaikka, jonka etäisyys
21574:          Miksi Oulun kaupungin Kuivasjär-           toimintansa keskeyttäneestä postitoimistosta
21575:        veltä on siirretty postitoimisto kauem-      Oulu 54 on n. 1,5 km, palvelee nyt toistai-
21576:        maksi, vaikka alueen väkiluku on kas-        seksi myös Kuivasjärven asukkaita. Postitoi-
21577:        vanut, ja                                    misto Oulu 57 sijaitsee alueen asutuksen lii-
21578:          mitä Hallitus aikoo ·tehdä Kuivasjär-      ke- ja väestökeskuksessa. Kaijanharjun alueella
21579:        ven postipalvelujen tehostamiseksi?          oli 1. 1. 1979 asukkaita n. 1 800 ja Kuivas-
21580:                                                     järven alueella n. 900. Toimipaikan sijainnin ja
21581:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       asukaspohjan huomioiden postipalvelujen ny-
21582: vasti seuraavaa:                                    kyinen taso vastaa mainituilla alueilla palvelu-
21583:    Kysymyksessä tarkoitetun Oulun kaupungin         jen saatavuudelle asetettuja tavoitteita. Posti-
21584: Kuivasjärven alueella toimineen postitoimiston      ja lennätinlaitos on ilmoittanut Kuivasjärven
21585: Oulu 54 toiminta on jouduttu keskeyttämään          alueen asukkaille postitoimipaikan toiminnan
21586: toistaiseksi toimipaikan toimitilojen ahtauden,     keskeytyksestä ja sen syistä.
21587: sosiaalitilojen puuttumisen ja kiinteistön huo-        Posti- ja lennätinlaitoksen Oulun postipiiri
21588: nokuntoisuuden vuoksi. Kuivasjärven alueelta,       on ilmoittanut käynnistävänsä postitoimiston
21589: jossa pääasiassa on omakotitaloasutusta, posti-     Oulu 54 toiminnan välittömästi sen jälkeen,
21590: ja lennätinlaitos ei ole saanut tarkoitukseen so-   kun Kuivasjärven alueelta saadaan hankituksi
21591: pivaa uutta toimitilaa.                             postitoimistolle asianmukaiset toimitilat.
21592:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1980.
21593: 
21594:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
21595:                                             N:o 530                                              3
21596: 
21597: 
21598: 
21599: 
21600:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
21601: 
21602:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      telegrafstyrelsen tvungen att undersöka huru-
21603: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         dan tillgången på postbetjäningen var och vii-
21604: velse nr 1819 av den 4 november 1980 tili         ken standard den hade i hela distriktet, Kai-
21605: vederbörande medlem av statsrådet översänt        janharju distrikt inberäknat. I detta samman-
21606: avskrift av följande av riksdagsman J. Juhani     hang flyttade man över postkontoret Uleåborg
21607: Kortesalmi undertecknade spörsmål nr 530:         57, som varit verksamt på Linnanmaa uni-
21608:                                                   versitetsområde i Uleåborg, tili utrymmen som
21609:           Av viiken orsak har postkontoret i      anskaffats i Kaijanharju centrum. Detta kon-
21610:        Kuivasjärvi i Uleåborgs stad flyttats      tor, som ligger ca 1 ,5 km ifrån det indragna
21611:        längre bort trots att områdets folk-       postkontoret Uleåborg 54, betjänar nu tillsvi-
21612:        mängd ökat, och                            dare även Kuivasjärviborna. Postkontoret Uleå-
21613:           vilka åtgärder ämnar Regeringen         borg 57 ligger i bosättningsområdets affärs-
21614:        vidta för att postbetjäningen i Kuivas-    och befolkningscentrum. Kaijonharjuområdet
21615:        järvi skall effektiveras?                  hade 1.1. 1979 ca 1800 innevånare och Kui-
21616:                                                   vasjärviområdet ca 900 innevånare. Postbetjä-
21617:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ningens nuvarande standard motsvarar med
21618: samt anföra följande:                             hänsyn tili kontorets läge och befolkningsun-
21619:   Det i spörsmålet avsedda postkontoret Uleå-     derlag de mål som man ställt på tillgången
21620: borg 54, som varit verksamt i Kuivasjärvi om-     på service i nämnda område. Post- och tele-
21621: råde i Uleåborgs stad, har tillsvidare in-        grafstyrelsen har meddelat innevånarna i Kui-
21622: dragits på grund av att kontorsutrym-             vasjärviområdet om att postkontoret indragits
21623: mena är trånga, socialutrymmena saknas och        och om orsakerna därtill.
21624: på grund av att fastigheten är i dåligt skick.       Post- och telegrafstyrelsens Uleåborgs post-
21625: Post- och telegrafstyrelsen har inte fått något   distrikt har meddelat, att verksamheten vid
21626: nytt för ändamålet lämpligt kontorsutrymme i      postkontoret Uleåborg 54 återupptas omedel-
21627: Kuivasjärvi, där bebyggelsen huvudsakligen be-    bart efter det man lyckats anskaffa sakenliga
21628: står av egnahemshus.                              kontorsutrymmen för postkontoret i Kuivas-
21629:    I samband med att verksamheten vid post-       järviområdet.
21630: kontoret Uleåborg 54 indrogs blev post- och
21631:      Helsingfors den 9 december 1980.
21632: 
21633:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
21634:                                                1980 vp.
21635: 
21636: Kirjallinen kysymys n:o 531.
21637: 
21638: 
21639: 
21640: 
21641:                                    Kortesalmi: Konealan pienyrittäjien työllisyyden turvaamisesta.
21642: 
21643: 
21644:                          Ed u s kun n a n H e r r a P n he m i e he 11 e.
21645: 
21646:    Maamme pienyrittäjät, mm. konealan yrittä-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21647: jät, ovat usein suurissa vaikeuksissa työttömyy-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21648: den vuoksi. Tällöin esim. konealan pienyrittä-
21649: jä, kuten kaivin- tai metsäkoneen omistaja, ei                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21650: pääse työttömyyskortistoon vaikka työtä ei ole.             esimenkiksi konealan pienyrittäjien työl-
21651: Tämä koetaan luonnollisesti suurena epäkohta-               lisyyden turvaamiseksi sekä heidän toi-
21652: na tällaisten yrittäjien piirissä.                          meentulonsa asianmukaiseksi ja riittä-
21653:    Edellä esit·etyn perusteella ja viitaten valtio-         väksi takaamiseksi silloin, kun tällaisilla
21654: päiväjäl'jestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitän             pienyrittäjillä ei ole työtä?
21655:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1980.
21656: 
21657:                                          J. Juhani Kortesalmi
21658: 
21659: 
21660: 
21661: 
21662: 0880013985
21663: 2                                              198() vp.
21664: 
21665: 
21666: 
21667: 
21668:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
21669: 
21670:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja eri työehtosopimusten määräykset. Näin ol-
21671: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         len ei edes kaikkiin työllisyysmäärärahoin rahoi-
21672: olette 4 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn            tettuihin investointihankkeisiin voida osoittaa
21673: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          pelkästään työttömiä työnhakijoita.
21674: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Työttömien toimeentuloturvan osalta nyt pu-
21675: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-         heena olevat pienyrittäjät kuuluvat yleensä
21676: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 531:                työttömyyskorvausjärjestelmän piiriin, koska he
21677:                                                       eivät ole työsuhteessa työnantajaan eivätkä
21678:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         näin ollen voi kuulua työttömyyskassa-avustus-
21679:        esimerkiksi konealan pienyrittäjien työl-      ten piiriin. Koska työttömyyskorvaus on työlli-
21680:        lisyyden turvaamiseksi sekä heidän toi-        syyslain mukaan tarveharkintainen etuus, jou-
21681:        meentulonsa asianmukaiseksi ja riittä-         dutaan työttömäksi jääneen pienyrittäjän ja hä-
21682:        väksi takaamiseksi silloin, kun tällaisilla    nen aviopuolisonsa tulot ottamaan huomioon
21683:        pienyrittäjillä ei ole työtä?                  arvioitaessa heidän oikeuttaan työttömyyskor-
21684:                                                       vaukseen. Työvoimaministeriön 24. 4. 1980
21685:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         työllisyysasetuksen soveltamisesta tekemän ja
21686: vasti seuraavaa:                                      1. 5. 1980 voimaan tulleen päätöksen mukai-
21687:    Työllisyyslaissa määriteltyjen lähtökohtien        sesti rinnastetaan tilapäisesti työttömäksi jää-
21688: mukaisesti hallituksen tarkoituksena on ollut         nyt yrittäjä kausiluonteista työtä tekevään hen-
21689: ensisijaisesti järjestää työvoimatoimistoihin työt-   kilöön. Tällöin pyritään työvoimatoimikunnas-
21690: tömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneille henki-       sa, joka työttömyyskorvaushakemuksen ratkai-
21691: löille työtä tai koulutusmahdollisuuksia. Tois-       see, arvioimaan, kuinka asianomaisen ja hänen
21692: sijaisesti hallitus huolehtii työtä ja koulutusta     huollettaviensa toimeentulo kokonaisuudessaan
21693: vaille jääneiden toimeentulon turvaamisesta si-       sekä työssäolo- että työttömyyskaudet huo-
21694: ten kuin siitä työllisyyslaissa ja erikseen sää-      mioon ottaen on turvattu. Mitään kaavamaista
21695: detään. Työn järjestämisen osalta on edustaja         laskuohjetta ei toimikunnille tältä osin ole an-
21696: Kortesalmen kysymyksessä tarkoitettujen työt-         nettu, vaan ne voivat kussakin yksittäistapauk-
21697: tömiksi jääneiden pienyrittäjien asemaa pyritty       sessa tehdä päätöksensä suhteellisen vapaan
21698: parantamaan muun muassa siten, että ,sekä val-        harkinnan pohjalta.
21699: tion omien että valtion tukemien investointi-             Jos asianomainen sen sijaan pysyvästi lopet-
21700: hankkeiden tarvitsema työvoima tulee työvoi-          taa yritystoiminnan esimerkiksi kannattamatto-
21701: maministeriön antamien ohjeiden mukaan ot-            mana tai muusta vastaavasta syystä, ei edellä
21702: taa yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa.        kerrottua menettelyä sovelleta, vaan hän voi
21703: Työvoiman osoittaminen tiettyyn työkohteeseen         saada työttömyyskorvausta aikaisemmista yrit-
21704: ei ole kuitenkaan yksinomaan työvoimaviran-            täjätoimitmasta saamistaan tuloista riippumatta,
21705: omaisten määräysvallassa, vaan tätä kysymystä          jos hän täyttää muut korvauksen saamisen edel-
21706: sääntelevät lisäksi muun muassa työsopimuslain        lytykset.
21707:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1980.
21708: 
21709:                                                                     Työvoimaministeri Arvo Aalto
21710:                                                N:o 531                                             3
21711: 
21712: 
21713: 
21714: 
21715:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21716: 
21717:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-            stämme1serna i kollektivavtalen. Sålunda är
21718: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder           det inte ens i fråga om investeringsprojekt som
21719: skrivelse av den 4 november 1980 tili veder-         finansieras med sysselsättningsanslag möjligt
21720: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       att anvisa enbart atbetslösa atbetssökande.
21721: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte·             Då det gäller anbetslösas uvkomsttrygghet,
21722: salmi ställda skriftliga spörsmål nr 531:            omfattas de här avsedda småföretagarna i all-
21723:                                                      mänhet av systemet för arbetslöshetsersättning,
21724:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       emedan de inte står i arbetsförhållande tili ar-
21725:        ta i ,syfte att trygga sysselsättningen       betsgivare och sålunda inte kan åtnjuta stöd
21726:        för, exempelvis, småföretagare inom           från arbetslöshetskassa. Emedan beviljandet av
21727:        verkstadsindustrin, samt för att garan-       arbetslöshetsersättning enligt lagen om syssel-
21728:        tera dessa personer en tillräcklig ut·        sättning skall underkastas behovsprövning,
21729:        komst då de inte har arhete?                  måste den arbetslösa småföretagarens och den-
21730:                                                      nas gemåls inkomster beaktas då rätten tili ar-
21731:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       betslöshetsersättning prövas. Enligt arbets·
21732: samt anföra följande:                                kraftsministeriets beslut, som fattades 24. 4.
21733:     1 enlighet med de utgångspunkter som fast·       1980 och trädde i kraft 1. 5. 1980, jämställs
21734: ställts i lagen om sys,selsättning, har regeringen   småföretagare, som tillfälligt blivit anbetslös,
21735: avbetat för att i första hand kunna ordna ar-        med person som utför säsongarbete. Härvid
21736: bete eller utbildning för personer som anmält        överväger arbetskraftskommissionen, som prö-
21737: sig som avbetslösa arbetssökande vid arbets-         var ansökningen om a:vbetslöshetsersättning,
21738: kraftshyråerna. 1 andra hand sör~er regeringen       huruvida utkomsten, med beaktande av såväl
21739: för att personer som blivit utan arbete och ut·      arbets· som anbetslöshetsperioder, är tryggad
21740: bildning får sin utkomst tryggad i enlighet med      för vederbörande om dem som är i hans vård.
21741: vad som härom stadgas i lagen om sysselsätt·         För detta finns inga entydiga direktiv, utan
21742: ning och genom särskilda bestämmelser. Då            arbetskraftskommissionerna har getts rätt stor
21743: det gäller arrangerande av avbete strävar man        rörelsefrihet och kan fatta sina beslut fall för
21744: tili att förbättra de i dksdagsman Kortesalmis       fall.
21745: spörsmål avsedda arbetslösa småföretagarnas             Om vederbörande däremot Jägger ned före-
21746: ställning bland annat genom bestämmelser en-         tagsverksamheten för gott, på grund av olön-
21747: ligt vilka arbetskraften för såväl statens egna      samhet eller av motsvarande anledning, tili-
21748: som statsstödda investeringsprojekt skall tas i      lämpas inte det ovan beskrivna förfarandet,
21749: enlighet med arbetskraftsministeriets direktiv       utan personeo i fråga kan erläggas arbetslös-
21750: och i samarbete med arbetskraftsmyndigheter-         hetsersättning, aberoende av tidigare inkomster
21751: na. Arbetskraftsmyndigheterna kan dock inte          av företagsverksamhet, ifall han i övrigt fyller
21752: ensamma bestämma om anvisning av arbets-             kraven för erhållande av arhetslöshetsersätt·
21753: kraft tili ett arbetsprojekt, utan dessa frågor      ning.
21754: faller också under arbetsavtalslagen och be-
21755:      Helsingfors den 5 december 1980.
21756: 
21757:                                                                 Arbetskraftsminister Arvo Aalto
21758:                                                 l9BO·vp;
21759: 
21760: Kirjallinen kysymys n:o 532.
21761: 
21762: 
21763: 
21764: 
21765:                                    Kortesalmi: Yrittäjäeläkemaksujen          suorittamisvelvollisuudesta
21766:                                       yrittäjän työttömyyden aikana.
21767: 
21768: 
21769:                           Ed u s k q n n a n Herra Puhe 1J1 i e he 11 e .
21770: 
21771: . . Myös. yrittäjä saattaa jmrtua maassamme työt-      tuntuu selvästi kohtuuttomalta. Järjestelmää
21772: tömäksi. ·Näin. tapäh.tuu valitei:tavin usein . esi-   olisikin muutettava.                           ,.
21773: merkiksi konealan pienille ja perheyrittäjille,            Edellä esitetyn perusteella .ja viitateri valtio-
21774: kuten esimerkiksi kaivinkoneiden, metsätalous-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
21775: koneiden ja maansiirtokoneiden omistajayrityk-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21776: .sille. Kuitenkin tällainen yrittäjä joutuu maksa-     jä.senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21777: maan yrittäjäeläkettä niiltäkin kuukausilta, jol-
21778: loin hänellä ei ole työtä eikä ansiota. Kokonai-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin yrit-
21779:  suutena yrittäjäeläke saattaa olla tällaiseltakin             täjäeläkejärjestelmän muuttamiseksi si-
21780:  työttömältä perheyrittäjältä useita tuhansia                  ten, että yrittäjäeläkettä ei· tarvitsisi
21781: markkoja vuodessa. Työttömän pienyrittäjän                     maksaa siltä ajalta, jolloin yrittäjä on
21782: :velvoittaminen maksamaan yrittäjäeläkemaksuja                 itse työttömänä ja maksukyvytön?
21783:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1980,
21784: 
21785:                                           J. Juhani Kortesalmi
21786: 
21787: 
21788: 
21789: 
21790: 088001353A
21791: 2                                             1980 vp.
21792: 
21793: 
21794: 
21795: 
21796:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21797: 
21798:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kin aikaa pysähdyksissä. Aloja, JOlssa työsken-
21799: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tely kestää vain osan vuotta mutta toiminta
21800: olette 4 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn           kuitenkin on jatkuvaa pitemmältä ajalta katsot-
21801: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tuna, ovat mm. kaivinkone-, metsätalous- ja
21802: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        maansiirtokoneyrittäjien työalat. Tämä luonnol-
21803: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta       lisesti vaikuttaa työtulon määrään.
21804: kirjallisesta kysymyksestä n:o 532:                      Mikäli kuitenkin yrittäjän toimintaan syntyy
21805:                                                      katkoja odotettua enemmän, on yrittäjällä ai-
21806:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin yrit-      hetta hakea eläkelaitokselta työtulonsa tarkista-
21807:        täjäeläkejärjestelmän muuttamiseksi si-       mista. Tilapäisten muutosten johdosta ei kui-
21808:        ten, että yrittäjäeläkettä ei tarvitsisi      tenkaan tällaiseen ole syytä. Toisaalta laki kiel-
21809:        maksaa siltä ajalta, jolloin yrittäjä on      tää tarkistamasta työtuloa takautuvasti. Jos yrit-
21810:        itse työttömänä ja maksukyvytön?              täjän koko toiminta pysähtyy, on yrittäjän otet-
21811:                                                      tava yhteyttä eläkelaitokseen sen seikan harkit-
21812:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         semiseksi, tulisiko vakuutus päättää. Vakuutus
21813: vasti seuraavaa:                                     voidaan saattaa voimaan uudestaan, kun toi-
21814:    Yrittäjän ottaessa yrittäjän eläkevakuutuksen,    minta taas pääsee uudelleen käyntiin.
21815: vahvistaa eläkelaitos hänelle yrittäjien eläkelain       Kuten edellä sanotusta ilmenee, yrittäjätoi-
21816:  (YEL) mukaisen työtulon. Tällöin kiinnitetään       minnan kausiluonteisuus tai muu katkonaisuus
21817: erityistä huomiota yrittäjän itsensä arvioimaan      on jo vakuutusta järjestettäessä otettava huo-
21818: työtuloon. Myös toimintaan liittyvät luonnolli-      mioon. Poikkeuksellisen työttömyyden kohda-
21819: set katkot on arviota laadittaessa otettava huo-     tessa yrittäjälle on varattu mahdollisuus huoleh-
21820: mioon. Työtulon arvioimisen helpottamiseksi           tia vakuutuksensa tarkistamisesta. Erityisiä
21821: ovat alan järjestöt laatineet asiasta suosituksia.   lainsäädäntötoimia ei tässä yhteydessä niin ol-
21822: Yritystoiminta on monilla aloilla kausiluonteis-     len ole tarpeen.
21823: ta, tai toiminta muutoin säännönmukaisesti jon-
21824:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1980.
21825: 
21826:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
21827:                                              N:o 532                                              3
21828: 
21829: 
21830: 
21831: 
21832:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21833: 
21834:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       samheten säsongbetonad, eller också avstannar
21835: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivdse       den annars regelmässigt för någon tid. Bran-
21836: av den 4 november 1980 tili vederbörande           scher där arbetet pågår endast under en del av
21837: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     året men där verksamheten dock är fortlöpande
21838: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi          sedd ur längre tidsperspektiv, är bl.a. gräv-
21839: undertecknade spörsmål nr 532:                     och jordschaktning samt skogsbruk. Arbetets
21840:                                                    art påverkar naturligtvis också arbetsinkomsten.
21841:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         Om det dock uppstår flere avbrott än väntat
21842:        att ändra företagarpensionssystemet så,     i företagarens verksamhet är det skäl för
21843:        att det inte skulle vara nödvändigt att     honom att hos pensionsanstalten anhålla om
21844:        erlägga företagarpensionspremier för        att arbetsinkomsten justeras vid inträffade till-
21845:        den tid, då företagaren själv är arbets-    fälliga förändringar är detta dock inte nödvän-
21846:        lös och oförmögen att betala?               digt. Å andra sidan förbjuder lagen en retro-
21847:                                                    aktiv justering av arbetsinkomsten. Om före-
21848:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tagarens hela verksamhet upphör, bör företa-
21849: samt anföra följande:                              garen kontakta pensionsanstalten för övervä-
21850:    Då en företagare tecknar en pensionsför-        gande av huruvida försäkringen borde avslu-
21851: säkring fastställer pensionsanstalten för honom    tas. Försäkringen kan bringas i kraft på nytt
21852: en arbetsinkomst i överensstämmelse med lagen      när verksamheten åter kommer i gång.
21853: om pension för företagare. Härvid fäster man          Såsom framgår av det ovan sagda bör man
21854: särskild uppmärksamhet vid den arbetsinkomst       redan då man tecknar försäkringen beakta
21855: som företagaren själv uppskattat. Vid upp-         företagsverksamhetens säsongbundenhet och
21856: skattningen bör även naturliga avbrott som hör     väntade avbrott i den. Om företagaren undan-
21857: tili verksamheten beaktas. För att underlätta      tagsvis drabbas av arbetslöshet har man berett
21858: uppskattningen av arbetsinkomster har bransch-     honom möjlighet att justera sin försäkring.
21859: organisationerna utarbetat rekommendationer i      Några särskilda lagstiftningsåtgärder är sålunda
21860: saken. Inom många branscher är företagsverk-       inte påkallade i detta sammanhang.
21861:      Helsingfors den 4 december 1980.
21862: 
21863:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
21864:                                              1980 vp.
21865: 
21866: Kirjallinen kysymys n: o 53 3.
21867: 
21868: 
21869: 
21870: 
21871:                                  Kortesalmi: Konealan yritysten toiminnan tukemisesta.
21872: 
21873: 
21874:                         Ed u s kun n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
21875: 
21876:    Teollisuuden ja maatalouden yrittäjät saavat        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
21877: pitkäaikaisia ja halpakorkoisia lainoja erilaisia   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
21878: uudistuksia ja hankintoja varten, mutta pienet      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21879: koneyrittäjät eivät tällaisia halpakorkoisia lai-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21880: noja saa. Tämä on suuri epäkohta, joka on
21881: kiireesti korjattava. Esim. pienet koneyrittäjät              Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
21882: ovat merkittävä työllistäjä tässä maassa ja hei-           miin pienten ja perheyritysten, esimer-
21883: dän kauttaan yhteiskunta saa edullisen työpa-              kiksi konealan yritysten toiminnan tu-
21884: nc>ksen. Tämän vuoksi lainoitusjärjestelmää                kemiseksi ja helpottamiseksi järjestä-
21885: olisikin kiireesti muutettava sellaiseksi, että            mällä tällaisille yrittäjille mahdollisuu-
21886: myös pienet koneyrittäjät, kuten esimerkiksi               den saada halpakorkoisia pitkäaikaisia
21887: kaivinkoneiden ja metsätalous- ja maansiirto-              lainoja samaan tapaan kuin teollisuus ja
21888: koneiden omistajat ja tämän alan yrittäjät sai-            maatalouskin saavat?
21889: sivat tällaisia lainoja.
21890:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1980.
21891: 
21892:                                        J. Juhani Kortesalmi
21893: 
21894: 
21895: 
21896: 
21897: 088001373Y
21898: 2                                            1980 vp.
21899: 
21900: 
21901: 
21902: 
21903:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21904: 
21905:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      myös eräissä tapauksissa tavanomaista edulli-
21906: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       semmilla ehdoilla. Kehitysalueilla toimivat pien-
21907: olette 4 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn          yritykset voivat lisäksi saada kauppa- ja teolli-
21908: kirjeenne n:o 1822 ohella toimittanut valtio-       suusministeriöitä kehitysalueiden tuotantoitoi-
21909: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     minnan tukemisesta annetun lain (452/75) no-
21910: kansanedustaja .J. Juhani Kortesalmen näin          jalla investointi-, käynnistys- ja koulutusavus-
21911: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 533:      tuksia. Avustuksia myönnetään teollisuuden
21912:                                                     ohella mm. sellaisille työliikkeille, joiden vai-
21913:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    kutus alueelliseen kehitykseen voidaan rinnas-
21914:        miin pienten ja perheyritysten, esimer-      taa teollisuuteen. Tällaisia ovat esim. konekor-
21915:        kiksi konealan yritysten toiminnan tu-       jaamot eräin edellytyksin. Kyseiset yritykset
21916:        kemiseksi ja helpottamiseksi järjestä-       voivat lisäksi saad:t luottoja Kehitysaluerahasto
21917:        mällä tällaisille yrittäjille mahdollisuu-   Oy:ltä. Luotoista huomattava osa myönnetään
21918:        den saada halpakorkoisia pitkäaikaisia       ilman turvaavaa vakuutta. Rahasto myöntää
21919:        lainoja samaan tapaan kuin teollisuus ja     myös voittovaroistaan avustuksia yritysten tuo-
21920:        maatalouskin saavat?                         tekehityshankkeisiin.
21921:                                                        Voimassa olevien rahoitusperiaatteiden mu-
21922:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kaan valtion rahoitus on suunnattu pääasiassa
21923: taen seuraavaa:                                     teollista toimintaa harjoittaville yrityksille ja
21924:    Pienten ja keskisuurten tuotannollista toi-      niihin rinnastettavissa oleville työliikkeille. Ot-
21925: mintaa harjoittavien yritysten investointeihin      taen huomioon valtiontaloudelliset näkökohdat
21926: voidaan valtion rahoitusta myöntää valtion in-      ei hallitus tässä vaiheessa pidä mahdollisena
21927: vestointirahastosta. Investointirahaston sijoi-     laajentaa sitä kohderyhmää, jolle valtion rahoi-
21928: tussuunnitelmassa on varauduttu myöntämään          tus on suunnattu.
21929: kyseisille yrityksille luotot markkamääräisinä ja
21930:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1980.
21931: 
21932:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
21933:                                               N:o 5.3.3                                             3
21934: 
21935: 
21936: 
21937: 
21938:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21939: 
21940:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          även med förmånligare villkor än normalt.
21941: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         Inom utvecklingsområdena kan mindre företag
21942: se nr 1822 av den 4 november 1980 till ve-           dessutom i enlighet med lagen om stödjande
21943: derbörande medlem av statsrådet för avgivande        av produktionsverksamheten inom utvecklings-
21944: av svar översänt avskrift av följande av riks-       områdena (452/75) av handels- och industri-
21945: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade           ministeriet erhålla investerings-, start- och ut-
21946: spörsmål nr 53 3:                                    bildningsbidrag. Dessa bidrag beviljas bl. a. så-
21947:                                                      dana arbetsrörelser vilkas inflytande på den
21948:           Ämnar Regeringen skyndsamt skrida          regionala utvecklingen kan jämställas med in-
21949:        till åtgärder för stödjande och under-        dustrins. Härtill hör under vissa förutsätt-
21950:        lättande av små företags och familje-         ningar t. ex. maskinreparationsverkstäderna. Be-
21951:        företags, t. ex. inom maskinområdet           rörda företag kan ytterligare erhålla krediter
21952:        fungerande företags verksamhet genom          från Utvecklingsområdesfonden Ab. En avse-
21953:        att bereda dylika företagare möjlighet        värd del av krediterna medges utan att kräva
21954:        att få lån som innebär låg ränta och          betryggande säkerhet. Av fondens vinstmedel
21955:        lång amorteringsfrist på samma sätt           beviljas även stöd för företags produktutveck-
21956:        som industrin och lantbruket?                 lingsprojekt.
21957:                                                         Enligt gällande finansieringsprinciper har
21958:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         statsfinansieringen huvudsakligen riktats åt
21959: anföra följande:                                     företag som idkar industriell verksamhet samt
21960:    Små och medelstora företag som idkar pro-         arbetsrörelser som kan jämföras med dem. Med
21961: duktionsverksamhet kan för sina investeringar        beaktande av statsekonomiska synpunkter an-
21962: erhålla statsfinansiering ur statens investerings-   ser regeringen det inte i detta skede vara möj-
21963: fond. Investeringsfonden har i sin investerings-     ligt att utvidga den målgrupp till viiken stats-
21964: plan berett sig för att bevilja ifrågavarande        finansieringen riktats.
21965: företag lån i penningbelopp och i vissa fall
21966:      Helsingfors den 5 december 1980.
21967: 
21968:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
21969:                                                1980 vp.
21970: 
21971: Kirjallinen kysymys n:o 534.
21972: 
21973: 
21974: 
21975: 
21976:                                   Kortesalmi: Turpeen ja puun varmuusvarastoinnin aloittamisesta.
21977: 
21978: 
21979:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21980: 
21981:    Nykyinen elintasomme on saavutettu ja se          kolminkertaiseks.i. Tämä merkitsee sitä, että
21982: on ylläpidettävissä vain riittävän ja kohtuul-       voimme päästä tilanteeseen, jossa puolet maam-
21983: lisen hintaisen energian saannin vallitessa. Elin-   me kokonaisenergiatarpeesta tuotetaan kotimai-
21984: tason jyrkkä lasku on vääjäämätön seuraus, el-       sin keinoin.
21985: lei viivyttelemättä siinytä tuontipohtoaineis-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
21986: ta kotimaisiin niin suuressa määrin kuin suin-       päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitän
21987: kin on mahdollista.                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21988:    Tämän vuoksi Suomessa olisi heti ryhdyttä-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21989: vä turpeen ja puun varmuusvarastointiin. Tur-
21990: ve ja puu eivät o1e energiaraaka-aineita tuorei-                Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
21991: na, mutta ne voidaan kuivata aurinkoenergian                 miin turpeen ja puun varmuusvarastoin-
21992: avulla noin vuoden kuluessa korjuusta. Yksis-                nin suunnittelemiseksi ja aloittamiseksi
21993: tään tämä seikka vaatii varmuusvarastointia.                 maassamme ja varata sitä varten riittä-
21994:    Vuoteen 2 000 mennessä voimme nostaa ny-                  vät määrärahat valtion vuoden 1981
21995: kyisen kotimaisen energian tuotantomme lähes                 ensimmäiseen lisämenoarvioon?
21996:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1980.
21997: 
21998:                                         J. Juhani Kortesalmi
21999: 
22000: 
22001: 
22002: 
22003: 0880013740
22004: 2                                            1980 yp.
22005: 
22006: 
22007: 
22008: 
22009:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
22010: 
22011:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §~n 1 momentissa        Kotimaisten polttoaineiden erityisenä etuna
22012: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      on se, että niiden käyttöönotto on omassa pää,
22013: olette 4 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn         tännässämme.
22014: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Tärkeimmät kotimaiset polttoaineet, turvE
22015: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ja puu, säilyvät parhaiten luonnontilaisina.
22016: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-     Metsiemme vuotuinen kasvu on noin 4 %.
22017: sesta kysymyksestä n:o 534:                        Hoidetuissa metsissä puuraaka-aine säilyttää
22018:                                                    ominaisuutensa ja myös lisääntyy. Mikäli puus·
22019:            Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi- ta tuotettaisiin suuriin varmuusvarastoihin polt-
22020:          miin turpeen ja puun varmuusvarastoin- toaineita halkona tai hakkeena, liittyisi tähän
22021:          nin suunnittelemiseksi ja aloittamiseksi toimintaan melkoiset varastointihävikit. Tilan·
22022:          maassamme ja varata sitä varten riittä- ne on vastaava merkittävimpien turvepoltto·
22023:          vät määrärahat valtion vuoden 1981 aineiden, jyrsinturpeen ja palaturpeen kohdalla.
22024:          ensimmäiseen lisämenoarvioon?             Valtion polttoainekeskuksen (Vapa) tavoittee-
22025:                                                    na jyrsinturpeen varmuusvarastoinnissa on pääs-
22026:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: tä kolmasosaan vuosikulutuksesta, joskin tähän
22027:    Valtion varmuusvarastoista annetun lain tavoitteeseen on viime vuosina ollut vaikea
22028: ( 5 31/58) mukaan "valtioneuvostolla on valta . päästä turpeen kulutuksen voimakkaasti nous-
22029: maan elinkeinoelämälle ja väestön toimeentu- tessa. Vapo pitää omia varmuusvarastoja vä-
22030: lolle ja terveydelle välttämättömien raaka-ainei- hentääkseen kesäkausien mahdollisten huonojen
22031: den ja tuotteiden saannin turvaamiseksi päät- sääolojen vaikutusta seuraavien lämmityskausien
22032: tää valtion varmuusvarastojen pitämisestä". toimituksiin. Jyrsinturpeen varmuusvarastoilla
22033: Varmuusvarastaitavien tavaroiden ja tuotteiden ei siis pyritä varautumaan mahdollisiin öljy·
22034: ostamista ja hoitoa varten on perustettu val- tuotteiden tuontihäiriöihin. Öljyä polttavan kat·
22035: tion tulo- ja menoarvion ulkopuolella oleva tilakannan muuttaminen kiinteitä kotimaisia
22036: varmuusvarastorahasto.                             polttoaineita käyttäväksi täydellisen öljyn tuon-
22037:    Varmuusvarastossa olevat öljytuotteet yhdes- tikatkoksenkin aikana vaatii suuremmissa lai-
22038: sä öljy-yhtiöiden kaupallisten varastojen kanssa toksissa pitkähkön ajan ja tänä aikana voi-
22039: pystyvät huolehtimaan lämmitys- ja liikenne- daan tuottaa puuta tai turvetta pohtoaineeksi
22040: polttoaineiden toimituksista pitkähkön ajan, kattilakannan muutos.vauhtia vastaavasti. Tur·
22041: vaikka öljyn tuonti kokonaan katkeaisikin.         peen osalta tämä edellyttää kuitenkin sitä, että
22042:    Ydinpolttoaineita on niitä käyttävillä voima- suoalaa on hankittu hyvissä ajoin etukäteen
22043: laitoksilla varastossa samoin pitkähkön ajanjak- riittävästi ja valmistelutyöt on viety riittävän
22044: son kulutukseen. Hiilen suurkuluttajilla on pitkälle.
22045: myös omat polttoainevarastonsa, jotka riittävät       Luonnontilaisessa suossa myös turve periaat·
22046: usein puolen vuoden kulutuksen tyydyttämi- teessa lisääntyy, joskin kasvava kerros on maa·
22047: seen.                                              tumatonta ja siten lämpöarvoltaan hyvin maa-
22048:    Tuontipolttoaineita on siten varmuusvaras- tunutta pohtoturvetta heikompaa. Heikosti
22049: toissa merkittäviä määriä ja erityisesti öljypolt- maatunutta turvetta voidaan kuitenkin myös
22050: toaineiden varastokapasiteetin lisärakentamista polttaa edellyttäen, että sen tuottaminen ja
22051: ja tuotteiden ostoa varastoihin suoritetaan var- käyttö tulee nykyistä kannattavammaksi. Luon·
22052: muusvarastointiohjelman mukaisesti.                nontilaisesta metsästä saadaan puu polttokel-
22053:                                            N:o ·.5.34                                           3
22054: 
22055: poiseen kuivuuteen yleensä muutaman kuukau-      voisi huolehtia edes siitä tiedossa olevasta kas-
22056: den kuivumisajan jälkeen. LuonnontHaisen suon    vavasta kysynnästä, joka perustuu normaalioloi-
22057: muuttaminen tuotantokelpoiseen kuntoon vaa-      hin. Soiden hankinnan lisääminen ja osittainen
22058: tii aikaa 2-5 vuotta, kun taas varsinainen       kunnostaminen tuotantokuntoon mahdollisia va-
22059: kuivumisvaihe on jyrsinturvetuotannossa vain     kavia tuontihäiriöitä varten olisi myös perus-
22060: muutama päivä. Turpeen käytön lisääminen         teltua. Tänä päivänä tilanne on kuitenkin se,
22061: normaalioloissakin vaatii soiden hankintaa ja    ettei Vapo ole saanut suoalaa käyttöönsä edes
22062: kunnostusta jo vuosia ennen varsinaisen tuo-     kysyntää vastaavasti. Vapon onkin lisättävä
22063: tannon ja polton alkamista. Vapon tulisi saada   soiden ostoja ja vuokrausta sekä saatava mer-
22064: merkittävästi käyttöönsä lisää soita, jotta se   kittävästi valtion soita käyttöönsä.
22065:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1980.
22066: 
22067:                                                  Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
22068: 4                                            1980 vp.
22069: 
22070: 
22071: 
22072: 
22073:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22074: 
22075:    I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen           De viktigaste inhemska bränslena -         torv
22076: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           och trä - håller sig bäst i naturtilistånd.
22077: velse av den 4 november 1980 tili vederbö-          Års•tillväxten i fråga om våra skogar uppgår
22078: rande medlem av statsrådet för avgivande av         tili ca 4 %. I vårdade skogar bevarar träma-
22079: svar översänt avskrift av följande av riksdags-     terialet sina egenskaper och dessutom ökar ~
22080: man Kortesalmi undertecknade spörsmål nr            volym. Upplagring av trä i form av ved eller
22081: 534:                                                flis i stora säkerhetsupplag skulle leda tili
22082:            Ämnar Regeringen skyndsamt skrida        avsevärda upplagringsförluster. I fråga om de
22083:        till planering och förverkligande av sä-     viktigaste torvbränslena - fräs- och •stycke-
22084:        kerhetsupplagring i fråga om torv och        torv - är situationen mycket liknande. Sta-
22085:        trä i vårt land samt reservera för än-       tens bränslecentral syftar tili att vid säkerhets-
22086:        damålet erforderliga ans·lag i 1981 års      upplagringen ·av frästorv uppnå en nivå som
22087:        första tilläggsbudget?                       motsvarar en tredjedel av årsförbrukningen,
22088:                                                     även om det under de 1senaste åren varit svårt
22089:    Såsom svar på spörsmålet får jag anföra          att nå detta mål då torvförbrukningen radikalt
22090: följande:                                           ökats. Bränslecentralen upprätthåller egna sä-
22091:                                                     kerhetsupplag för att reducera den inverkan
22092:     Enligt lagen om •statens säkerhetsupplag        som dåliga väderleksförhållanden under som-
22093:  (531/58) har :statsrådet "befogenhet att för       marsäsonger har på leveranserna under påföl-
22094: tryggande av tiligången på råämnen och pro-         jande uppvärmningssäsonger. Säkerhetsuppla-
22095: dukter, som äro nödvändiga för landets nä-          gen av frästorv syftar alltså inte tili motver-
22096: ringsliv samt befolkningens utkomst och hälsa,      kande av eventuella störningar i importen av
22097: fatta heslut om inrättande av statens säkerhets·    oljeprodukter. Omställning av värmepannor till
22098: :upplag". För inköp ach förvaltning av varor        förbränning av fasta inhemska bränslen i stäl-
22099: och produkter som skall lagras i säkerhetsupp-      let för olja även under ett fullständigt avbrott
22100: lag har grundats en utom statsförslaget ståen-      i oljeimporten kräver vid större anläggningar
22101: de säkerhetsupplagsfond.                            en relativt lång tid, och under denna tid kan
22102:     Med säkerhetsupplagrade oljeprodukter och       trä eller torv produceras för eldning av pan-
22103: oljebolagens egna kommersiella förråd kan           norna i 1samma takt som dessa kan ändras.
22104: bränsleleveranserna för eldnings- och transport·    I fråga om torv förutsätts emellertid, att till-
22105: behov pågå en rätt lång tid även om impor-          räckligt med moss·ar anskaffats i god tid på
22106: ten •av olja skulle helt och hållet upphöra.        förhand och att upparbetningen av dessa om-
22107:     Kärnbräns1en finns vid respektive kraftan·      råden ·framskridit tiliräckligt långt.
22108: Iäggningar likaså upplagrade för en relativt lång      Även i fråga om torvmossar möjliggör na-
22109: tid framåt. I fråga om kol har storkonsumen-        turtiliståndet i princip viss tiliväxt, om ock
22110: terna också sina förråd, vilka ofta förslår för     det växande skiktet ännu inte är förmultnat,
22111: tillgodoseende av behovet under ett halvt år.       så att dess värmeinnehåll är lägre än välför-
22112:     Säkerhetsupplagen innehåller alltså betydliga   multen bränntorvs. Även svagt förmulten torv
22113: mängder importbränslen, och utbyggnad av            kan dock förbrännas, förutsatt att dess pro-
22114: upplagringskapaciteten och inköp av produk-         duktion och förbrukning kan göras lönsamma-
22115: ter på lager inom ramen för säkerhetsupplags-       re än är fallet i dag. Ved som tas ut från
22116: programmet utförs isynnerhet i fråga om olja.       växande skog kräver i allmänhet några måna-
22117:     lnhemska bränslen har den speciella förde-      der för att torka upp i sådan grad att det
22118: len att vi roan själva besluta om deras ibruk-      kan användas som bränsle. Upparbetning av
22119: tagande.                                            en i naturtillstånd ·befintlig moss för produ-
22120:                                             N:o 534                                             5
22121: 
22122: cering av torv tar däremot 2-5 år i anspråk,      mossar och dessas upparbetning åtminstone
22123: medan det egentliga torkningsskedet inom fräs-    delvis för senare produktion med tanke på
22124: torvsproduktion är bara några dagar. En ökad      eventuella allvarliga importstörningar vore ock-
22125: användning av torv förutsätter t.o.m. i normala   så motiverad. 1 dag är situationen dock sådan,
22126: förhållanden att mossarna förvärvars och upp-     att :statens bränslecentral har inte fått moss-
22127: arbetas flera år innan själva produktioneo in-    områden tili sitt förfogande ens så mycket
22128: leds. Statens bränslecentral borde få betydligt   som den faktiska efterfrågan skulle ,förutsätta.
22129: mer mossområden tili sitt förfogande än är        Den bör alltså kunna öka sina uppköp och sin
22130: fallet för att kunna tillgodose ens den för-      arrendering av mossar och få rstatsägda moss-
22131: utsebara ökande efterfrågan som går ut ifrån      områden i betydlig grad tili sitt förfogande.
22132: normalförhållanden. En ökad anskaffning av
22133:      Helsingfors den 5 december 1980.
22134: 
22135:                                                   Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
22136: 
22137: 
22138: 
22139: 
22140: 0880013740
22141:                                              1980 vp.
22142: 
22143: Kirjallinen kysymys n:o 535.
22144: 
22145: 
22146: 
22147: 
22148:                                  Pohto: Kunnan maataloussihteerin ja suunnitteluagrologin toi-
22149:                                     mien pätevyysvaatimusten väljentämisestä.
22150: 
22151: 
22152:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22153: 
22154:    Tällä hetkellä voidaan kunnan maataloussih-         Koulutuksensa suhteen eri maatalouden opis-
22155: teerin ja suunnitteluagrologin virkoihin valita     toasteen suorittaneet eroavat erittäin vähän toi-
22156: ainoastaan maatalousopiston tai sitä korkeam-       sistaan. Oletankin kysymyksen olevan lähinnä
22157: man tutkinnon suorittanut henkilö. Ko. virat        periaatteesta.
22158: ovat palkkauksessa valtionavun alaisia, jolloin        Edellä olevaan viitaten esitän kunnioittavas-
22159: valtio maksaa osan ja kunta lopun suunnitte-        ti valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin
22160: luagrologin ja maataloussihteerin palkasta. Jos     nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22161: viranhaltija on jonkin muun tutkinnon suorit-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22162: tanut, kunta joutuu maksamaan palkan koko-
22163: naisuudessaan jääden näin ilman valtionapua.                   Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
22164: Varsinkin pienet kunnat joutuvat täten valit-               sellaisen esityksen, että maataloussihtee-
22165: semaan viranhaltijansa jopa toiselta puolen                 rin ja suunnitteluagrologin virkoihin
22166: maata, vaikka kunnassa olisi muun maatalou-                 voitaisiin valita myös maanviljelijä- tai
22167: den opistoasteen suorittaneita hakijoita. Tämä              kerhoneuvojaopiston suorittanut hen-
22168: ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista. Vie-                kilö, ellei paikkakunnalla ole agrologia
22169: raalta paikkakunnalta tullutta viranhaltijaa voi-           hakijana, valtionavun tämän johdosta
22170: daan useassa tapauksessa nimittää "leipäpa-                 alentumatta?
22171: piksi".
22172:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1980.
22173: 
22174:                                               Urho Pohto
22175: 
22176: 
22177: 
22178: 
22179:  088001423K
22180: 2                                            1980 vp.
22181: 
22182: 
22183: 
22184: 
22185:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22186: 
22187:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tävien hoitamiseen tarvittava taito ja kyky.
22188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Tällainen poikkeuslupa on annettu 27 kunnal-
22189: olette 6 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn          le. Ns. epäpätevän sivuvirkaisen maataloussih-
22190: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        teerin valtionosuuteen oikeuttava palkkaus on
22191: asianomaiselle jäsene1le jäljennöksen kansan-       alhaisempi kuin agrologilla.
22192: edustaja Urho Pohdon näin kuuluvasta kirjal-           Mitä tulee kuntien suunnitteluagrologin vir-
22193: lisesta kysymyksestä n:o 535:                       koihin, ei niihin anneta valtionapua eikä val-
22194:                                                     tio niin muodoin myöskään määrää niihin pä-
22195:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle       tevyysvaatimuksia. Eri asia sitten ovat valtion-
22196:        sellaisen esityksen, että maataloussihtee-   apua saavien maatalouskeskusten ja vastaavien
22197:        rin ja suunnitteluagrologin virkoihin        ruotsinkielisten neuvontajärjestöjen suunnittelu-
22198:        voitaisiin valita myös maanviljelijä- tai    agrologin toimet, joiden kelpoisuusehdoksi maa-
22199:        kerhoneuvojaopiston suorittanut hen-         tilahallitus on asettanut maatalousopistoissa
22200:        kilö, ellei paikkakunnalla ole agrologia     suoritetun tutkinnon. Maatilahallitus voi eri-
22201:        hakijana, valtionavun tämän johdosta         tyisistä syistä yksittäistapauksissa myöntää poik-
22202:        alentumatta?                                 keuksia näiden neuvojan toimien pätevyysvaa-
22203:                                                     timuksista. Tällöin kuitenkin vahionapupalk-
22204:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      kaus on alempi kuin agrologilla.
22205: seuraavaa:                                             Agrologin tutkinto on käytännössä osoittau-
22206:    Tällä hetkellä kaikkiaan 340 kunnalla on         tunut hyvin sopivaksi kuntien maataloussihtee-
22207: päävirkainen maataloussi:hteeri, jonka tulee olla   reille ja maatalouden neuvontajärjestöjen suun-
22208: maatalouslautakunnista annetun lain ( 87/71)        nitteluagrologeille. Kun agrologeja on ollut ku-
22209: mukaan maatalousopiston tai sitä korkeamman         takuinkin riittävästi saatavissa sekä kun sivu-
22210: maataloudellisen tutkinnon suorittanut. Vastaa-     virkaiseksi maataloussihteeriksi ja neuvontajär-
22211: va pätevyysvaatimus on myös sivuvirkaisella         jestöjen suunnitteluagrologiksi on maatilahalli-
22212: maataloussihteerillä, jollainen on 42 kunnalla.     tuksen poikkeus,luvin voitu ottaa muitakin hen-
22213: Sivuvirkaiseksi maataloussihteeriksi voidaan        kilöitä, hallitus katsoo, ettei ainakaan nykyti-
22214: kuitenkin maatilahallituksen luvalla ottaa muu-     lanteessa ole tarkoituksenmukaista muuttaa ky-
22215: kin kuin agrologin tutkinnon suorittanut hen-       seisten tehtävien pätevyysvaatimuksia.
22216: kilö, jos hänellä muutoin harkitaan olevan teh-
22217:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1980.
22218: 
22219: 
22220: 
22221: 
22222:                                                  Maa- ja metsätalousministeri .Taisto Tähkämaa
22223:                                              N:o 535                                                 3
22224: 
22225: 
22226: 
22227: 
22228:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
22229: 
22230:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sekreterarens åligganden erforderlig skicklighet
22231: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-             och förmåga. Dylik dispens har beviljats åt 27
22232: velse av den 6 november 1980 tili vederbö-            kommuner. Den avlöning som berättigar tili
22233: rande mediem av statsrådet översänt avskrift          statsandel är Iägre för s.k. inkompetenta lant-
22234: av följande av riksdagsman Urho Pohto ställda         brukssekreterare med bisyssla än för agrologer.
22235: spörsmål nr 535:                                         Beträffande kommunala planeringsagroiog-
22236:                                                       tjänster kan det konstateras att statsbidrag inte
22237:           Har Regeringen för avsikt att avlå-         utbetalas för dem och sålunda fastställs kom-
22238:        ta en sådan proposition ,som skulle göra       petenskraven inte heller av staten. En annan
22239:        det möjligt att, utan minskning av stats-      sak är däremot befattningarna som planerings-
22240:        bidraget, tili Ianubrukssekreterar- ooh        agrolog vid Iantbrukscentraler och motsvarande
22241:        planeringsagroiogtjänster även välja en        svenskspråkiga rådgivningsorganisationer som
22242:        person som genomgått lantbruksinstitut         åtnjuter statsunderstöd. Jordbruksstyrelsen har
22243:        ellet kurs för lantbruksklubbledare ifall      fastställt att för dessa befattningar krävs vid
22244:        det på ifrågavarande ort inte finns nå-        Ianthushållningsinstitut avlagd examen. I en-
22245:        gon agroiog bland de sökande?                  skilda fall kan jordbruksstyrelsen av särskilda
22246:                                                       skäl bevilja dispens från dessa kompetenskrav.
22247:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-         I dylika fall är dock den avlöning som berät-
22248: samt anföra följande:                                 tigar tili statsunderstöd lägre än för agrologer.
22249:    För närvarande har sammanlagt 340 kom-                Det har i praktiken visat sig att agrolog-
22250: muner en lantbrukssekreterare med anställning-        examen är mycket lämplig för kommunernas
22251: en som huvudsyssla. Denna bör enligt lagen            lantbrukssekreterare och de rådgivande orga-
22252: om lantbruksnämnder ( 87/71) ha genomgått             nisationernas planeringsagrologer. Eftersom till-
22253: kurs vid lanthushållningsinstitut ellet ha avlagt     gången på agrologer varit någotsånär tillfreds-
22254: en Iantbruksexamen, som är högre än ovan-             ställande och eftersom det varit möjligt att
22255: nämnda kurs. Motsvarande kompetenskrav gäi-           med dispens från jordbruksstyrelsen anställa
22256: ler även Iantbrukssekreterare med anställning-        även andra personer som lant!brukssekreterare
22257: en som bitjänst; dylika finns i 42 kommuner.          med bitjänst och planeringsagrologer vid de
22258: Med jordbruksstyrelsens tillstånd kan tili lant-      rådgivande organisationerna, anser regeringen
22259: brukssekreterare, som handhar sin befattning          att det åtminstone inte i dagens läge är moti-
22260: såsom bisyssia, anställas även annan person än        verat att ändra kompetenskraven för ifråga-
22261: sådan som aviagt agroiogexamen, om han i öv-          varande uppgifter.
22262: rigt prövas äga för handhavandet av Iantbruks-
22263:      Helsingfors den 11 december 1980.
22264: 
22265:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
22266:                                              1980 vp.
22267: 
22268: Kirjallinen kysymys n:o 536.
22269: 
22270: 
22271: 
22272: 
22273:                                  Salolainen: Taksiautoilijoiden arvioverotuksen epäkohdista.
22274: 
22275: 
22276:                        Eduskunnan           H erra      P u he m i e h e II e.
22277: 
22278:    Helsingin verolautakunta on yllättäen arvio-     neelle huomattavan korkealle arvioverotukselle.
22279: vetottanut huomattavan ankarasti helsinkiläisiä     Menettely ei myöskään ole sopusoinnussa vero-
22280: taksiautoilijoita. Sama ilmiö on ollut havaitta-    velvollisten oikeusturvavaatimuksen kanssa,
22281: vissa myös eräillä muilla paikkakunnilla. Lähes     koska heillä ei ennakolta ole ollut mahdolli-
22282: jokainen helsinkiläinen taksi on tiettävästi saa-   suutta saada tietoja ja sitä kautta varautua ve-
22283: nut suoritettavakseen keskimäärin 20 000 mar-       ronkorotuksiin.
22284: kan suuruisen jälkimaksun. Esimerkiksi 40 000          Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
22285: markkaa tuloikseen ilmoittaneen autoilijan koh-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
22286: :lalla on verottaja nostanut summan arvion jäl-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
22287: keen 70 000 markkaan sekä perinyt normaalin         raavan kysymyksen:
22288: äyrimäärän lisäksi erotukselle 20 prosentin ko-
22289: ron. Ankara arvioverotus on tullut taksiautoi-                  Onko Hallitus tietoinen nusta puut-
22290: lijoille täydellisenä ja ikävänä yllätyksenä ja              teista taksiautoilijoiden oikeusturvassa,
22291: ::m jo aiheuttamassa luopumisia ko. yritystoi-               joita on äskettäin ilmennyt eräillä paik-
22292: minnasta .                                                   kakunnilla yllättäen tapahtuneen taksi-
22293:    Veroviranomaisten mukaan jälkimaksut joh-                 autoilijoiden korkean arvioverotuksen
22294: tuvat taksien alhaisesta veron ennakkokannasta               johdosta, ja jos on,
22295: ja tavanomaisesta jokavuotisesta eri elinkeinon-                mitä Hallitus aikoo tehdä taksiautoi-
22296: harjoittajaryhmiin kohdistuvasta tarkastustoi-               lijoiden verotuksen ennakoitavuuden
22297: minnasta, joka tänä vuonna on osunut taksien                 parantamiseksi ja näiden epäkohtien
22298: kohdalle. Mielestäni nämä eivät kuitenkaan ole               välttämiseksi tulevaisuudessa?
22299: riittäviä perusteita ennalta arvaamatta tapahtu-
22300:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1980.
22301: 
22302:                                          Pertti Salolainen
22303: 
22304: 
22305: 
22306: 
22307: )88001424L
22308: 2                                             1980 vp.
22309: 
22310: 
22311: 
22312: 
22313:                         Eduskunnan           H erra      P u h e m i e h e 11 e.
22314: 
22315:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kirjallinen tosite, joten tämän alan tulonmuo-
22316: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dostusta on vaikea seurata. Tämän vuoksi pai-
22317: olette 6 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn           kalliset viranomaiset kiinnittävät erityistä huo-
22318: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         miota taksiautoilijoiden verotarkastuksissa ja
22319: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        säännönmukaisen verotuksen toimittamisessa
22320: edustaja Pertti Salolaisen näin kuuluvasta kir-      muun muassa asianmukaisen kirjanpidon jär-
22321: jallisesta kysymyksestä n:o 536:                     jestämiseen ja työntekijöitä koskevien työaika-
22322:                                                      ym. tilastojen luotettavaan pitämiseen. Jos kir-
22323:           Onko Hallitus tietoinen niistä puut-       janpito puuttuu kokonaan tai jos sitä on tar-
22324:        teista taksiautoilijoiden oikeusturvassa,     kastustyön perusteella ilmeisesti pidettävä epä-
22325:        joita on äskettäin ilmennyt eräillä paik-     luotettavana sekä bruttotulojen että menojen
22326:        kakunnilla yllättäen tapahtuneen taksi-       suhteen, arvioverotuksen edellytykset ovat va-
22327:        autoilijoiden korkean arvioverotuksen         kiintuneen verotuskäytännön mukaan toteutu-
22328:        johdosta, ja jos on,                          neet.
22329:           mitä Hallitus aikoo tehdä taksiautoi-         Helsingin verolautakunta on ilmoittanut, että
22330:        lijoiden verotuksen ennakoitavuuden           Helsingissä henkilökuljetusta harjoittavat vero-
22331:        parantamiseksi ja näiden epäkohtien           velvolliset olivat vuodelta 1979 toimitettavas-
22332:        välttämiseksi tulevaisuudessa?                sa verotuksessa keskimääräistä huolellisemman
22333:                                                      verovalmistelun kohteena. Verotarkastuksista
22334:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        saatujen vertailutietojen ja tarkkailutietojen
22335: vasti seuraavaa:                                     sekä aikaisemmista tämän alan harjoittajia kos-
22336:    Verotuslain 72 §:n 1 momentin 3 kohdan            kevista tarkastuskertomuksista saatujen tietojen
22337: mukaan verolautakunnan on toimitettava arvio-        perusteella verolautakunta saattoi pitää ilmei-
22338: verotus, jollei veroilmoitusta ole annettu tai       senä, ettei verovelvollisten veroilmoituksia voi-
22339: sitä ei voida panna oikaistunakaan verotuksen        tu oikaistunakaan panna verotuksen perusteek-
22340: perusteeksi, taikka jos osoittautuu, että vero-      si. Verovelvollisille lähetettiin selvityspyyntc
22341: velvollisen ilmoittama tulo muiden samalla           seikoista, jotka olivat vaikuttaneet heidän tu-
22342: alalla ja vastaavasti samanlaatuisissa olosuhteis-   lojensa vähäisyyteen. Edellä mainitun laajan sel-
22343: sa toimivien verovelvollisten vuosituloon ver-       vitystyön tuloksena verolautakunta kykeni riit-
22344: rattuna on ilmeisesti liian vähäinen eikä vero-      tävän luotettavasti arvioimaan keskimääräisen
22345: velvollinen vaadittaessakaan voi esittää vuosi-      ajettujen kilometrien määrän verovuoden ai-
22346: tulon vähäisyyteen johtaneita päteviä syitä. En-     kana.
22347: nen arvioverotuksen toimittamista verovelvolli-         Jotta autoilijoiden todelliset tulot saataisiin
22348: selle on annettava mikäli mahdollista tilaisuus      selville, on ajettujen kilometrien lisäksi tärkeä-
22349: selvityksen esittämiseen asiasta.                    tä selvittää ajokilometrin keskimääräinen tuot-
22350:    Kun verolautakunnat soveltavat yllä olevaa        to. Liikenneministeriö vahvistaa ylimmät salli-
22351: lainkohtaa verohallituksen ohjauksessa ja val-       tut henkilövuokra-autojen kuljetusmaksut. Mak-
22352: vonnassa, ne joutuvat saamieni tietojen mu-          su muodostuu ns. perusmaksusta sekä ajomat-
22353: kaan esimerkiksi taksiautoilijoiden verotukses-      kan pituuden perusteella määräytyvästä mak-
22354: sa kiinnittämään huomiota seuraaviin näkökoh-        susta, joka jakautuu kuljetettavien henkilöiden
22355: tiin. Henkilökuljetusta harjoittavat verovelvol-     lukumäärän mukaan neljään taksaluokkaan. Mi-
22356: liset, kuten taksiautoilijat, saavat suurimman       nisteriön päätöksessä on vielä mainittu mm
22357: osan tuloistaan käteissuorituksina. Vain poik-       keskimääräinen ajokilometrituotto eri taksaluo-
22358: keustapauksissa saaduista maksuista annetaan         kissa.
22359:                                                N:o 536                                               3
22360: 
22361:      Vuodelta 1979 to1m1tettavassa verotuksessa koskevien säännösten valmistelu kuuluu liiken-
22362:  Helsingin verolautakunta laski saamani ilmoi- neministeriölle, valtiovarainministeriö on 30.
22363:  tuksen mukaan liikenneministeriön vahvista- 9. 1980 päivätyssä kirjelmässään esittänyt lii-
22364:  mien perusteiden mukaan ajokilometrin tuotto- kenneministeriölle, että tämä ryhtyisi edellä esi-
22365:  arvon eri pituisille ajomatkoille alhaisimman tettyihin toimiin.
22366:  maksuluokan mukaan. Lopulliseksi tuottoarvok-          Tästä johtuen on ilmeistä, että verolauta-
22367:  si määrättiin eri pituisten ( n. 1-8 km) ajo- kunnat joutuvat edelleenkin melko laajasti tur-
22368:  matkojen perusteella laskettujen ajokilometri- vautumaan taksiautoilijoiden verotuksessa tulo-
22369:  tuottojen keskiarvo. Tätä arvoa verolautakun- jen arvioimiseen, ellei tämän ammattiryhmän
22370:  ta korotti hiukan, koska em. laskelmissa oli tulonmuodostuksesta saada nykyistä luotetta-
22371:  käytetty alhaisinta maksua neljästä taksaluo- vampaa selvitystä esimerkiksi juuri edellä tar-
22372:  kasta eikä myöskään yö- ja viikonloppuajoista koitettujen uusien ·laitteiden avulla. Ennen kuin
22373:   johtuvia lisiä ollut otettu huomioon.              tiihän päästään, on tärkeää luoda yhtenäiset
22374:       Verohallitus on suorittanut kuluvan vuoden perusteet arvioverotuksen toimittamista varten.
22375:   aikana tutkimuksen taksiautoilijoiden verotuk- Verohallituksessa laaditaan parhaillaan yhte-
22376:   sesta. Tutkimus kohdistui koko maahan ja näistämisohjeita taksiautoilijoiden verotusta
22377:   huomion kohteena oli erityisesti arvioverotuk- varten. Ohjeita laadittaessa verohallituksessa
22378:   sen ja laskelmaverotuksen suhde. Tutkimustu- kuullaan asiantuntijoina mm. Suomen Taksi-
22379:   lokset osoittivat, että vuonna 1978 oli 8 150 liitto r.y:n edustajia.
22380:   taksiautoilijasta arvioverotettu 2 107 elL25,8         Arvioverotuksen kohteeksi joutuneilla taksi-
22381:   prosenttia. Arviovetotettujen prosenttiosuus autoilijoilla on luonnollisesti oikeusturvakeino-
22382: . vaihteli lääneittäin 19,9 prosentista 31,5 pro- na käytettävissään normaali vetomuistutus- ja
22383:   senttiin. Hajontaa esiintyi jonkin verran. Esi- verovalitustie. Äskettäin korkein hallinto-oikeus
22384:   merkiksi Kymen läänissä        oli arviovetotettu onkin antanut taksiautoilijoiden verotusta kos-
22385:   47,0 prosenttia taksiautoilijoista ja Vaasan lää- kevan päätöksen. Siinä .hylättiin erään kaupun-
22386:   nissä 10,3 prosenttia .                            gin 88 taksiautoilijan valitus, jossa oli vaadittu
22387:     . Edellä mainitun tutkimuksen perusteella ve- verotuksen kumoamista heidän osaltaan sen
22388:  ..tohallitus katsoi, että taksiautoilijoiden vero- vuoksi, että vetolautakunta oli toimittanut ar-
22389:    tus voidaan saattaa nykyistä huomattavasti ]uö- vioverotuksen. Tapauksessa korkein hallinto-
22390:    tettavammalle · pohjalle asentamalla taksiautoi- oikeus katsoi, ettei verotusta ollut toimitettu
22391:    hin sinetöitävät taksamittarit. Tällaisten mitta- olennaisesti vaarm ja hylkäsi vaatimuksen
22392:   reiden avulla voidaan mm. selvittää ajettujen · (KHO 16. 1. 1980 Taltio 211 ).
22393:   kilometrien määrä vuoden aikana, mitä tietoa           Verolautakunnat käyttävät verotusta toimit-
22394:    on pidettävä keskeisenä todellisten tulojen taessaan lain niille antamaa itsenäistä harkinta-
22395:    määrää arvioitaessa. Verohallitus esitti valtio- valtaa .ja ovat tällöin vastuussa siitä, että teh-
22396:    varainministeriölle 15. 9. 1980 lähettämässään dyt päätökset ovat voimassa olevien säännös-
22397:    kirjeessä, että ministeriö ryhtyisi toimenpitei- ten mukaisia. Näihin yksittäisten verolautakun-
22398:    siin mittarilaitteen saattamiseksi pakolliseksi tien. tekemiin ratkaisuihin hallitus ei voi puut-
22399:    henkilövuokra-autoihin. Koska taksiautoilijoita tua.·
22400:       Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1980.
22401: 
22402:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
22403: 4                                             1980 vp.
22404: 
22405: 
22406: 
22407: 
22408:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r    T a 1m a n.
22409: 
22410:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          komst i form av kontant betalning. Endast i
22411: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             undantagsfall överlämnas ett skriftligt verifikat
22412: velse av den 6 november 1980 till vederbö-            på den erhållna summan; det är sålunda svårt
22413: rande med1em av statsrådet översänt avskrift          att kontrollera inkomstbildningen inom detta
22414: av följande av riksdagsman Pertti Salolainen          område. Vid skatteinspektion och regelmässig
22415: ställda spörsmå1 nr 536:                              beskattning av taxichaufförerna fäster därför
22416:                                                       de lokala myndigheterna särskild uppmärksam-
22417:           Är Regeringen medveten om de bris-          het vid anordnandet av ändamålsenlig bokfö-
22418:        ter i taxichaufförernas rättsskydd som         ring och förandet av tillförlitlig statistik över
22419:        nyligen framkommit på vissa orter med          arbetstagarnas arbetstider m.m. Om bokföring
22420:        anledning av den beskattning enligt            saknas helt eller om man på basen av gransk-
22421:        uppskattning som överraskande verk-            ningen måste anse den vara klart otillförlitlig
22422:        ställts, och om så är fallet,                  både i fråga om bruttoinkomster och utgifter,
22423:           vilka åtgärder har Regeringen för av-       föreligger enligt gängse beskattningspraxis för-
22424:        sikt att vidta för att förbättra möjlig-       utsättningarna för beskattning enligt uppskatt-
22425:        heterna att på förhand fastställa be-          ning.
22426:        skattningen och undvika dylika miss-              Helsingfors skattenämnd har meddelat att
22427:        förhållanden i framtiden?                      vid den år 1979 verkställda beskattningen var
22428:                                                       de skattskyldiga i Helsingfors som bedriver
22429:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         persontransporter föremål för en noggrannare
22430: samt anföra följande:                                 skatteberedning än genomsnittet. På basen av
22431:    I enlighet med 72 ~ 1 mom. beskattnings-           jämförelseuppgifter och kontrolluppgifter, som
22432: lagen bör skattenämnden verkställa beskatt-           erhållits vid skatteinspektioner samt enligt upp-
22433: ningen enligt uppskattning om skattedeklara-          gifter ur tidigare inspektionsrapporter gällande
22434: tion inte avgivits eller om deklarationen inte        yrkesutövare inom detta område, fann skatte-
22435: ens efter rättelse kan läggas tili grund för be-      nämnden det uppenbart att de skattskyldigas
22436: skattningen, så ock om det visar sig, att den         deklarationer inte ens efter rättelse kunde läg-
22437: av den skattskyldige uppgivna inkomsten, jäm-         gas tili grund för beskattningen. Tili de skatt-
22438: förd med andra på samma område och under              skyldiga sändes en begäran om utredning av
22439: liknande förhållanden verksamma skattskyldi-          de faktorer som lett tili att inkomsterna blivit
22440: gas årsinkomst, uppenbarligen är alltför ringa        så låga. Som ett resultat av det ovannämnda
22441: och den skattskyldige inte ens på anfordran           omfattande utredningsarbetet kunde skatte-
22442: kan framlägga giltiga skäl tili den ringa in-         nämnden på ett tillräckligt tillförlitligt sätt
22443: komsten. Innan beskattningen verkställs enligt        uppskatta det genomsnittliga antalet körkilo-
22444: uppskattning skall den skattskyldige såvitt möj-       meter under beskattningsåret.
22445: ligt beredas tilifälle att förete utredning i ären-       För att få fram chaufförernas verkliga in-
22446: det.                                                   komster är det viktigt att man förutom an-
22447:     Då skattenämnderna tiliämpar ovannämnda            talet körda kilometer även utreder den genom-
22448:  lagrum under skattestyrelsens ledning och över-       snittliga vinsten per körkilometer. Trafikminis-
22449:  vakning, måste de enligt uppgift t.ex. vid be-        teriet fastställer de högsta tillåtna avgifterna
22450:  skattningen av taxichaufförerna fästa uppmärk-        för hyrbilar avsedda för persontransporter. Av-
22451:  samhet vid följande synpunkter. Skattskyldiga         giften utgörs av en s.k. grundavgift samt en
22452:  som bedriver persontransporter, såsom taxi-           avgift som bestäms av körsträckans längd. Den-
22453:  chaufförerna, erhåller största delen av sin in-       na avgift fördelas på fyra tariffklasser enligt
22454:                                               N:o 536                                              5
22455: 
22456: det antal personer som transporteras. I mlms- att göra taxametern obligatorisk för hyrbilar
22457: teriets beslut omnämns vidare bl.a. de olika i persontrafik. Eftersom beredningen av stad-
22458: tariffklassernas genomsnittliga vinst per kör- ganden rörande taxichaufförerna hör tili trafik-
22459: kilometer.                                         ministeriet, har finansministeriet i sin skrivelse
22460:     Vid den år 1979 verkställda beskattningen av 30. 9. 1980 föreslagit för trafikministeriet
22461: räknade enligt uppgift Helsingfors skattenämnd att detta skulle vidta ovan anförda åtgärder.
22462: i enlighet med de av trafikministeriet fast-         Med anledning av det ovan anförda är det
22463: ställda grunderna värdet på vinsten per kör- uppenbart att skattenämnderna även i fortsätt-
22464: kilometer för körsträckor av olika längd en- ningen i rätt hög grad måste ty sig tili beskatt-
22465: ligt den lägsta avgiftsklassen. Man bestämde ning enligt uppskattning för taxichaufförerna,
22466: att medeltalet av vinsterna per körkilometer om man inte t.ex. med hjälp av ovannämnda
22467: beräknade enligt körsträckor av olika längd anordningar kan erhålla tillförlitligare utred-
22468:  ( ca 1-8 km) skulle utgöra det slutliga vinst- ningar beträffande denna yrkesgrupps inkomst-
22469: beloppet. Skattenämnden höjde detta belopp bildning. Innan detta uppnås är det viktigt att
22470:  en aning eftersom man i ovannämnda beräk- skapa enhetliga grunder för verkställande av
22471:  ningar använt den lägsta av fyra möjliga ta- beskattningen enligt uppskattning. Vid skatte-
22472:  riffklasser och inte heller beaktat de tiliägg styrelsen uppgör man därför som bäst direk-
22473:  som föranletts av natt- och veckoslutskörning. tiv för förenhetligande av beskattningen av
22474:      Skattestyrelsen har under det gångna året taxichaufförer. Under arbetets gång kommer
22475:  undersökt beskattningen av taxichaufförerna. man att som sakkunniga höra representanter
22476:  Undersökningen omfattade hela landet och spe- för bl.a. Suomen Taksiliitto r.y.
22477:  ciell uppmärksamhet fästes vid förhållandet          Som rättsskyddsmedel kan naturligtvis de
22478:  mellan beskattning enligt uppskattning och be- taxichaufförer som beskattats enligt uppskatt-
22479:  skattning enligt beräkning. Resultatet av un- ning använda sig av det normala tilivägagångs-
22480:  dersökningen visade att år 1978 hade 2 107 sättet med skatteanmärkning och -besvär. Högs-
22481:  taxichaufförer av 8 150 beskattats enligt upp- ta förvaltningsdomstolen har nyligen gett ett
22482:  skattning. Antalet taxichaufförer som beskat- beslut rörande beskattningen av taxichaufförer.
22483:   tats enligt uppskattning växlade länsvis mellan I beslutet förkastades de besvär som inläm-
22484:   19,9% och 31,5 %. En viss spridning före- nats av 88 taxichaufförer i en stad, vilka kräv-
22485:  kom. T.ex. i Kymmene Iän gällde beskattning- de att beskattningen skulle upphävas för deras
22486:   en enligt uppskattning 47 ;0 % av taxichauf- del p.g.a. att skattenämnden verkställt beskatt-
22487:   förerna och i Vasa Iän 10,3 %.                   ningen enligt uppskattning. I detta fall ansåg
22488:      På basen av ovannämnda undersökning högsta förvaltningsdomstolen att beskattningen
22489:   konstaterade skattestyrelsen att taxichaufförer- inte verkställts väsentligen fel och förkastade
22490:   nas beskattning kan göras märkbart tiliförlit- besvären. (HFD 16. 1. 1980 liggare 211).
22491:   ligare än för närvarande genom att inmontera        Då skattenämnderna verkställer beskattning-
22492:   förseglade taxametrar i bilarna. Med hjälp av en använder de den fria prövningsrätt som
22493:   dessa taxametrar kan man bl.a. fastställa an- lagen tillskrivit dem och ansvarar därvid för
22494:   talet körkilometer under året, en uppgift som att fattade beslut överensstämmer med gäl-
22495:   måste anses central då det gäller att beräkna lande stadganden. Regeringen har inte möjlig-
22496:   den verkliga inkomsten. I sitt brev av 15. 9. het och inte heller skäl att ingripa i dessa av
22497:    1980 föreslog skattestyrelsen för finansminis- de enskilda skattenämnderna fattade besluten.
22498:   teriet att ministeriet skulle vidta åtgärder för
22499:       Helsingfors den 11 december 1980.
22500: 
22501:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
22502: 
22503: 
22504: 
22505: 
22506:  0880014241
22507:                                               1980 vp.
22508: 
22509: Skriftligt · spörsmål nr 53 7.
22510: 
22511: 
22512: 
22513:                                    Bärlund m. fl.: Om utökade statsbidrag för de speciella för-
22514:                                       pliktelserna för kommunerna på Hangö udd.
22515: 
22516:                              T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
22517: 
22518:     Också på kommunal nivå har inställningen         rening i Ekenäs. Den här lösningen skulle
22519: tili naturskyddsfrågor i allmänhet blivit gynn-      komma att helasta kommunerna på grund av
22520: sammare under den senaste tiden. Även om             att en lång huvudledning bör byggas hån
22521: åsiktsmotsättningar förekommer i många kom-          Ekenäs tili Hangö, via Lappvik.
22522: muner till olika konkreta naturskyddsåtgärder           Också om man satsar på en lokal rening i
22523: förefaller beredskapen tili verkliga insatser ha     Ekenäs, vilket just nu är mest sannolikt, inne-
22524: ökat. Från statsmaktens sida bör man allvar-         bär de strängare reningskraven tilläggskostnader
22525: ligt ta fasta på den positivare kommunala in-        för staden. Sålunda måste det nya renings-
22526: ställning som uppstått och för sin del bidra         verket i Österby byggas med en större renings-
22527: tili att från naturskyddssynpunkt fördelaktiga       effekt än vad som är normalt i. sådana samman-
22528: åtgärder också blir följden.                         hang.
22529:     Kommunerna på Hangö udd och kring Pojo-             Det är ett faktum att naturen på Hangö
22530: viken har under den senaste tiden fått konsta-       udd och kring Pojoviken på många sätt är
22531: tera att deras naturskyddssträvanden har stött       unik och värd skydd. När man också i inter-
22532: på vissa svårigheter, som statsmakten relativt       nationella sammanhang noterat detta bör na-
22533: lätt kunde undanröja. Eftersom området som           turskyddet i området inte bara ses som en
22534: följd av den zoologiska stationen i Tvärminne        kommunal och regional uppgift utan också
22535: och Pojovikens intagning i det internationella       som en förpliktelse för staten. Av den orsaken
22536: Aqua-projektet är mycket känsligt för för-           är det inte bara motiverat utan också skäligt
22537: oreningar har myndigheterna ställt aHdeies sär-      att staten deltar i de extrakostnader som det
22538: skilda krav på de berörda kommunerna och             aktuella områdets särstatus medför.
22539: deras invånare.                                         Med hänvisning till ovan sagda och 37 §
22540:     Sålunda kan nämnas att högsta förvalt-           1 mom. riksdagsordningen förelägger under-
22541: ningsdomstolen i mars 1980 på basen av ett           tecknade följande spörsmål att besvaras av ve-
22542: besvär anfört av Helsingfors Universitet fattat      derbörande medlem av statsrådet:
22543: beslut om stränga villkor för vattenreningen
22544: i Hangö stad. De stränga kraven för renings-                   Är Regeringen medveten om att
22545:  effekterna innebär att Hangö stad får lov att              kommunerna på Hangö udd och kring
22546:  bygga det nya reningsverket i Lappvik med                  Pojoviken på grund av internationella
22547:  en bättre reningseffekt än vad man hade                    förpliktelser och som följd av naturens
22548:  planerat. Detta gör reningsverket dyrare för               särprägel i området åläggs strängare
22549:  staden både vad gäller investerings- och drifts-           renings- och andra skyddsuppgifter än
22550:  kostnader.                                                 vad är normalt för motsvarande om-
22551:     För Ekenäs och Tenala kommuners del in-                 råden, och
22552:  verkar Projekt Aqua via fredningen av Pojo-                   avser Regeringen i så fall att med
22553:  viken. Fredningen påverkar avloppsvatten-                  utökade statsbidrag delta i bestridande
22554:  reningen i Ekenäs så att man möjligen får                  av de extrakostnader kommunerna råkar
22555:  lov att ty sig tili en centraliserad rening till-          ut för som följd av ovannämnda sär-
22556:  sammans med Hangö i stället för en lokal                   skilda faktorer?
22557:       Helsingfors den 6 november 1980.
22558: 
22559:           Kaj Bärlund                   Pirjo Ala-Kapee                Saara-Maria Paakkinen
22560:           Peter Muurman                 Elisabeth Rehn                 Jacob Söderman
22561:                                         Kaisa Raatikainen
22562: 088001460S
22563: 2                                              1980 vp.
22564: 
22565: Kirjallinen kysymys n:o 537.                                                               Suomennos.
22566: 
22567: 
22568: 
22569: 
22570:                                   Bärlund ym.: Hankoniemen kunnille aiheutuvien erityisvelvoit·
22571:                                      teiden korvaamisesta valtionavun turvin.
22572: 
22573: 
22574:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
22575: 
22576:     Myös kuntatasolla suhtautuminen luonnon-          että joudutaan mahdollisesti turvautumaan
22577:  suojelukysymyksiin on yleisesti ottaen tullut        keskitettyyn puhdistukseen yhdessä Hangon
22578:  myönteisemmäksi viime aikoina. Vaikka vastak-       kanssa sen sijaan että puhdistus tapahtuisi
22579:  kaisia käsityksiä esiintyykin monissa kunnissa      paikallisesti Tammisaaressa. Tämä ratkaisu
22580:  eri konkreettisten luonnonsuojelutoimenpitei-        tulisi rasittamaan kuntia sen johdosta, että on
22581:  den osalta, näyttää valmius todellisiin toimiin      rakennettava pitkä pääjohto Tammisaaresta
22582:  lisääntyneen. V aitiovallan on vakavasti otettava    Hankoon Lappohjan kautta.
22583:  huomioon syntynyt kuntien myönteisempi suh-             Vaikka toteutettaisiinkin Tammisaaressa ta-
22584:  tautuminen ja omalta osaltaan huolehdittava         pahtuva paikallinen puhdistus, mikä juuri nyt
22585:  siitä, että tästä seuraa luonnonsuojelun näkö-      vaikuttaa todennäköisimmältä, merkitsevät an-
22586:  kulmasta katsottuna myönteisiä toimenpiteitä.       karammat puhdistusvaatimukset kaupungille
22587:     Hankoniemen kärjessä sekä Pohjanpitäjän-         lisäkustannuksia. Siten Österbyhyn rakennetta-
22588:  lahden ympärillä sijaitsevat kunnat ovat viime      valla uudella puhdistuslaitoksella täytyy olla
22589:  aikoina saaneet todeta, että niiden luonnon-        suurempi puhdistusteho kuin tällaisessa tapauk-
22590:  suojelupyrkimykset ovat kohdanneet tiettyjä         sessa normaalisti on laita.
22591:  vaikeuksia, jotka valtiovalta suhteellisen hel-         On tosiasia, että luonto Hankoniemellä sekä
22592:  posti voisi raivata. Koska alue sen johdosta,       Pohjanpitäjänlahden ympäristössä on monessa
22593:  että Tvärminneen on perustettu eläintieteelli-      suhteessa ainutlaatuista ja suojelemisen arvoista.
22594:  nen asema ja että Pohjanpitäjänlahti on otettu      Kun kansainvälisissäkin yhteyksissä tämä on
22595:  mukaan kansainväliseen Aqua-projektiin, on tul-     huomattu, tulisi luonnonsuojelu tällä alueella
22596: lut erittäin herkäksi saastumiselle, ovat viran-     nähdä ei vain kunnallisena ja alueellisena teh-
22597: omaiset asettaneet aivan erityisiä vaatimuksia       tävänä, vaan myös valtioon kohdistuvana vel-
22598: kysymyksessä oleville kunnille ja niiden asuk-       voitteena. Tämän vuoksi ei ole vain perustel-
22599: kaille.                                              tua, vaan myös kohtuullista, että valtio osallis-
22600:     Siten voidaan mainita, että korkein hallinto-    tuu niihin lisäkustannuksiin, jotka aiheutuvat
22601: oikeus on vuoden 1980 maaliskuussa antanut           kysymyksessä olevan alueen erikoisasemasta.
22602: ratkaisun Helsingin yliopiston jättämän valituk-        Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
22603: sen johdosta Hangon kaupungille asetettujen          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
22604: ankarien ehtojen osalta vedenpuhdistuskysy-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22605: myksessä. Puhdistustehoa koskevat ankarat            vaksi seuraavan kysymyksen:
22606: vaatimukset merkitsevät sitä, että Hangon kau-
22607: punki joutuu rakentamaan Lappohjaan uuden                      Onko Hallitus tietoinen snta, että
22608: puhdistuslaitoksen, jolla on korkeampi puhdis-              Hankoniemellä ja Pohjanpitäjänlahden
22609: tusteho kuin oli suunniteltu. Tämä merkitsee                ympäristössä sijaitseville kunnille on
22610: sitä, että puhdistuslaitos tulee kaupungille kal-           kansainvälisten velvoitteiden johdosta
22611: liimmaksi sekä investointi- että käyttökustan-              sekä alueen luonnon erityisluonteen
22612: nusten osalta.                                              perusteella asetettu ankarampia puhdis-
22613:     Tammisaaren ja Tenholan kuntien osalta                  tus- ja muita suojelutehtäviä kuin on
22614: Aqua-projekti vaikuttaa Pohjanpitäjänlahden                 normaalia vastaavilla alueilla, ja
22615: rauhoituksen kautta. Rauhoitus vaikuttaa                       aikooko Hallitus siinä tapauksessa
22616: Tammisaaren likavesien puhdistukseen siten,                 lisätyllä valtionavulla osallistua niiden
22617:                                     N:o 537                                           3
22618: 
22619:  lisäkustannusten maksamiseen,    jotka           mainittujen erityisten tekijöiden seu-
22620:  kunnat joutuvat kantamaan       edellä           rauksena?
22621: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1980.
22622: 
22623:    Kaj Bärlund                Pirjo Ala-Kapee              Saara-Maria Paakkinen
22624:    Peter Muurman              Elisabeth Rehn               Jacob Söderman
22625:                               Kaisa Raatikainen
22626: 4                                              1980 vp.
22627: 
22628: 
22629: 
22630: 
22631:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
22632: 
22633:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toimenpiteiden jälkeenjääneisyyden korjaami-
22634: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nen. Vaikka vesiensuojelutoimenpiteitä koske-
22635: olette 6 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn            vat vaatimukset eivät ole alueella sinänsä anka-
22636: kirjeenne n:o 1903 ohella toimittanut valtio-         rampia kuin muuallakaan, alueen jätevesien
22637: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       käsittely ei esim. ole samalla tasolla kuin mitä
22638: kansanedustaja Kaj Bärlundin ym. näin kuulu-          se kyseisellä Helsingin vesipiirin alueella keski-
22639: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 537:             määrin muutoin on. Muun muassa Hangon ja
22640:                                                       Tammisaaren kaupungeille lähivuosina koituvat
22641:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         vesiensuojelukustannukset johtuvatkin etupääs-
22642:        Hankoniemellä ja Pohjanpitäjänlahden           sä juuri vesiensuojelutoimenpiteiden jälkeen-
22643:        ympäristössä sijaitseville kunnille on         jääneisyydestä verrattuna siihen mitä muualla
22644:        kansainvälisten velvoitteiden johdosta         on tehty.
22645:        sekä alueen luonnon erityisluonteen               Yhdyskuntien       vesiensuojelutoimenpiteisiin
22646:        perusteella asetettu ankarampia puhdis-        voidaan voimassa olevien rahoitussäännösten
22647:        tus- ja muita suojelutehtäviä kuin on          mukaan myöntää vesihuoltoavustusta ja kotko-
22648:        normaalia vastaavilla alueilla, ja             tukilainaa. Vesihuoltoavustusta voidaan tarkoi-
22649:           aikooko Hallitus siinä tapauksessa          tukseen osoitettujen määrärahojen puitteissa
22650:        lisätyllä valtionavulla osallistua niiden      myöntää enintään 30 % kustannuksista. Mikäli
22651:        lisäkustannusten maksamiseen, jotka            erityisten vesiensuojelullisten syiden vuoksi jäte-
22652:        kunnat joutuvat kantamaan edellä               vesien käsittelylle ja johtamiselle asetetaan
22653:        mainittujen erityisten tekijöiden seu-         olennaisesti ankarampia vaatimuksia kuin yleen-
22654:        rauksena?                                      sä, voidaan tällaiselle hankkeelle myöntää vesi-
22655:                                                       huoltoavustusta enintään 50 % kustannuksista.
22656:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Alueen kunnista Hangon kaupunki on hake-
22657: seuraavaa:                                            nut vuonna 1981 myönnettäviä vesihuoltoavus-
22658:    Vesihallitus on 27. 9. 1979 hyväksynyt             tuksia Lappohjan jätevedenpuhdistamon raken-
22659: Pohjanpitäjänlahden ja sen edustan vesiensuo-         tamista varten. Valtioneuvosto on lisäksi myön-
22660: jelusuunnitelman yleistavoitteet ja toimenpide-       tänyt 11. 12. 1980 Hangon kaupungille piten-
22661: suositukset, jotka perustuvat siihen, että alue       nystä Lappohjan jätevedenpuhdistamon käyt-
22662: on ainutlaatuista ja suojelemisen arvoista.           töönotolle 31. 10. 1981 saakka. Lisäksi Tammi-
22663:    Esitetyissä suosituksissa 1980-luvulle asetetut    saaren kaupungille on jo hyväksytty korkotukea
22664: puhdistustasovaatimukset noudattavat alueen           yhteensä 1 525 000 markan lainoille länsipuoli-
22665: jätevesien puhdistukselle asetettuja voimassa         sen alueen puhdistamon rakentamista varten.
22666: olevia velvoitteita. Niissä ei esitetä alueella       Vesihuoltoavustusta Tammisaaren kaupunki ei
22667: sijaitsevien kuntien jätevesien käsittelylle oleel-   kyseiseen kohteeseen sen sijaan ole hakenut.
22668: lisesti tehokkaampia käsittelyvaatimuksia 1980-          Edellä olevan nojalla hallitus katsoo, ettei
22669: luvulla kuin yleensäkään on asianlaita, vaan          tehty kysymys anna aihetta enempiin toimen-
22670: pääasiallisena pyrkimyksenä on vesiensuojelu-         piteisiin.
22671:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1980.
22672: 
22673: 
22674:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
22675:                                             N:o 537                                              5
22676: 
22677: 
22678: 
22679: 
22680:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22681: 
22682:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vårdsåtgärder inom området inte i och för sig
22683: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          är strängare än annorstädes, är behandlingen
22684: velse nr 1903 av den 6 november 1980 tili          av avloppsvatten t. ex. inte på samma nivå
22685: vederbörande medlem av statsrådet översänt         som eljest i genomsnitt inom ifrågavarande
22686: avskrift av följande av riksdagsman Kaj Bärlund    Helsingfors vattendistrikts område. De kost-
22687: m. fl. undcrtecknade spörsmål nr 537:              nader som bl. a. städerna Hangö och Ekenäs
22688:                                                    kommer att förorsakas under de närmaste åren
22689:          Är Regeringen medveten om att             beror främst på eftersläpningen i vattenvårds-
22690:        kommunerna på Hangö udd och kring           åtgärderna jämfört mcd förhåliandena på annat
22691:        Pojoviken på grund av internationella       håll.
22692:        förpliktelser och som följd av naturens        För samhällenas vatten- och avloppsåtgärder
22693:        särprägel i området åläggs strängare        kan enligt gällande finansieringsstadganden be-
22694:        renings- och andra skyddsuppgifter än       viljas understöd för vatten och avlopp och
22695:        vad är normalt för motsvarande om-          räntestödslån. Understöd för vatten och avlopp
22696:        råden, och                                  kan inom ramen för de anslag som anvisats
22697:           avser Regeringen i så fall att med       för ändamålet beviljas tili högst 30 % av kost-
22698:        utökade statsbidrag delta i bestridande     naderna. Ställs av särskilda vattenvårdsskäl
22699:        av de extrakostnader kommunerna råkar       exceptionellt stränga krav på behandllngen och
22700:        ut för som följd av ovannämnda sär-         avledandet av avloppsvatten, kan för sådanr
22701:        skilda faktorer?                            projekt beviljas understöd för vatten och av-
22702:                                                    lopp tili högst 50 % av kostnaderna.
22703:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Av kommunerna inom området har Hangö
22704: samt anföra följande:                              stad för år 1981 ansökt om understöd för
22705:    Vattenstyrelsen har 27. 9. 1979 godkänt de      vatten och avlopp för byggande av ett renings-
22706: allmänna målen och rekomn1endationerna till        verk för avloppsvatten i Lappvik. Statsrådet
22707: åtgärder i vattenvårdsplanen för Pojoviken och     har därtill 11. 12. 1980 för Hangö stad be-
22708: vattnen utanför Pojoviken. Målen och rekom-        viljat förlängd tid med ibruktagandet av
22709: mendationerna grundar sig på att området är        reningsverket för avloppsvatten i Lappvik till
22710: unikt och värt att skyddas.                        31. 10. 1981. Därtill har för Ekenäs stads vid-
22711:    De i rekommendationerna uppstä!lda kraven       kommande redan godkänts räntestöd för lån
22712: på reningsnivå under 1980-talet följer gällande    tili ett belopp av sammanlagt 1 525 000 mark
22713: förpliktelser i fråga om reningen av avlopps-      för byggande av ett reningsverk inom det
22714: vatten inom området. I rekommendationerna          västra området. Understöd för vatten och av-
22715: ställs inte några väsentligt högre krav på be-     lopp har Ekenäs stad däremot inte ansökt om
22716: handlingen av de inom området belägna kom-         för ifrågavarande objekt.
22717: munernas avloppsvatten under 1980-talet än             Med stöd av vad ovan anfötts anser rege-
22718: vad som allmänt är fallet, utan den huvudsak-      ringen att frågan inte ger anledning tili vidare
22719: liga strävan är att avhjälpa eftersläpningen i     åtgärder.
22720: vattenvårdsåtgärderna. Fastän kraven på vatten-
22721:       Helsingfors den 18 december 1980.
22722: 
22723: 
22724:                                               Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
22725: 088001460S
22726:                                             1980 vp.
22727: 
22728: Skriftligt spörsmål nr 538.
22729: 
22730: 
22731: 
22732: 
22733:                                  Malm m. fl.: Om skyldigheten att betala tilläggsskatt enligt
22734:                                     lagen om skatt på motorfordon.
22735: 
22736: 
22737:                           T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22738: 
22739:    Angående skyldigheten att erlägga tilläggs-     anstå och. få beröra endast de försummelser
22740: skatt vid användning av obeskattat bränsle har     som skett efter det saken blivit klarlagd och
22741: det uppstått osäkerhet. Svårigheterna gäller       de skattskyldiga erhållit entydig information.
22742: främst tolkningen av 17 § 2 punkten lagen om       Ett klarläggande bör helst ske i form av en
22743: skatt på motorfordon. Denna punkt i lagen          förordning som drar upp riktlinjer på denna
22744: ändrades den 26. 11. 1971 med syftet att mins-     punkt och i eventuellt andra fall där lagen .om
22745: ka tolkningssvårigheterna. I huvudsak var av-      skatt på motorfordon behöver en precisering.
22746: sikten att få en klar skrivning av lagen som           En klarläggning är också av behovet påkallat
22747: tog sikte på att ge lantbruksföretagarna möj-      på grund av att olika instanser inte kunnat
22748: lighet att utan byten av bränsle sköta normala     ge klara och entydiga svar vid förfrågningar.
22749: traktorkörslor. Endast när lantbrukare mot be-     Under senare tid har transport av torv och
22750: talning och längs allmän väg kör virke, jord       flis blivit allt vanligare. I dessa transporter
22751: och grus skall beskattat dieselbränsle användas.   användes ofta traktorer och inte heller här
22752: Användes obeskattat bränsle i traktorer för        har det gått att få entydigt klara besked om
22753: dessa körslor eller då det är ftåga om traktor     när obeskattat eller beskattat bränsle skall an-
22754: som inte används i jord- och skogsbruket skall     vändas.
22755: tilläggsskatt om 5 000 mk erläggas årligen.            Med hänvisning till ovan anförda ber under-
22756:     Denna skatt utkrävs då någon ertappas med      tecknade att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
22757: att använda obeskattat bränsle vid körslor som     dagsordningen föreskriver tili vederbörande
22758: förutsätter beskattat bränsle.                     medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
22759:     De problem som framkommit beror på att         mål:
22760: övervakningen fäst uppmärksamheten vid de
22761: transporter som andra än lantbrukarna sköter                  Har Regeringen för avsikt att preci-
22762: och som en följd därav även granskat de fall               sera bestämmelserna om användningen
22763: när en lantbrukare driver en skild näring vid              av obeskattat bränsle så att tolknings-
22764: sidan av sitt gårdsbruk. I synnerhet har lant-             svårigheter kan undvikas och att jord-
22765: brukares traktorer använda i pälsdjursfarm-                brukare som handlat i god tro inte
22766: ningen blivit beskattade. Då tolkningen i dessa            bestraffas och
22767: fall inte givits genom utslag av högsta förvalt-              är Regeringen beredd att vidtaga
22768: ningsdomstolen i något klarläggande fall, ellet            åtgärder som gör det möjligt att an-
22769: då någon förhandsinformation inte givits från              vända obeskattat bränsle vid körslor i
22770: beskattarens sida, borde saken klarläggas. I               såväl lantbruk som i lantbruket när-
22771: väntan· på detta borde h!'!skattningsåtgärderna          . stående näringar?            .       .
22772:      Helsingfors den 7 november 1980.
22773: 
22774:                Håkan Malm                                     Ole Norrback
22775:                Henrik Westerlund                              Boris Renlund
22776: 
22777: 
22778: 
22779: 
22780: 0880013751
22781: 2                                              1980 vp.
22782: 
22783: Kirjallinen kysymys n:o 538.                                                               Suomennos.
22784: 
22785: 
22786: 
22787: 
22788:                                   Malm ym.: Moottoriajoneuvoverosta annetun lain mukaisen
22789:                                       lisäveron suorittamisvelvollisuudesta.
22790: 
22791: 
22792:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
22793: 
22794:    Velvollisuudesta maksaa lisäveroa käytettä-        odottaa ja ne saisivat koskea vain niitä laimin-
22795: essä verovapaata polttoainetta on syntynyt epä-       lyöntejä, jotka ovat tapahtuneet sen jälkeen
22796: varmuutta. Vaikeudet koskevat ennen kaikkea           kun asia on tullut selvitetyksi ja verovelvolliset
22797: moottoriajoneuvoverosta annetun lain 17 § :n          ovat saaneet yksiselitteistä informaatiota. Selvi-
22798: 2 kohdan tulkintaa. Lain tätä kohtaa muutet-          tyksen tulisi mieluimmin tapahtua sellaisen
22799: tiin 26. 11. 1971 tarkoituksena vähentää tul-         asetuksen muodossa, joka asettaa suuntaviivat
22800: kintavaikeuksia. Pääasiassa tarkoituksena oli         sekä tässä tapauksessa että mahdollisissa muissa
22801: saada aikaan selvä laki, joka antaisi mahdolli-       tapauksissa, joiden osalta moottoriajoneuvo-
22802: suuden maatalousyrittäjille polttoainetta vaihta-     verosta annettu laki kaipaa täsmentämistä.
22803: matta hoitaa normaalit traktoriajot. Vain sil-           Selvennystä tarvitaan myös sen vuoksi, että
22804: loin kun maanviljelijä maksua vastaan yleisellä       eri viranomaiset eivät ole voineet antaa selvää
22805: tiellä ajaa puutavaraa, maata tai soraa, on käy-      ja yksiselitteistä vastausta kyselyihin. Viime
22806: tettävä veronalaista dieselpolttoainetta. Mikäli      aikoina on turpeen ja hakkeen kuljetus tullut
22807: näihin ajoihin käytetään traktoreissa verotonta       yhä tavallisemmaksi. Näissä kuljetuksissa käy-
22808: polttoainetta tai kun kysymyksessä ovat trak-         tetään usein traktoreita, eikä näidenkään tapaus-
22809: torit, joita ei käytetä maa- tai metsätaloudessa,     ten osalta ole saatu yksiselitteistä selvitystä
22810: on maksettava vuosittain 5 000 markkaa lisä-          siitä, koska on käytettävä veronalaista ja koska
22811: veroa.                                                verotonta polttoainetta.
22812:    Tämä vero on maksettava silloin kun joku              Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
22813: jää kiinni siitä, että hän käyttää verotonta          jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla alle-
22814: polttoainetta sellaisissa ajoissa, jotka edellyttä-   kirjoittaneet esittävät valtioneuvoston asian-
22815: vät veronalaista polttoainetta.                       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
22816:    Esille tulleet ongelmat johtuvat siitä, että       myksen:
22817: valvonnassa on kiinnitetty huomiota niihin
22818: kuljetuksiin, jotka muut kuin maanviljelijät                    Aikooko Hallitus täsmentää vero-
22819: hoitavat, ja tuolloin on tarkastettu myös ne                 vapaan polttoaineen käyttöä koskevia
22820: tapaukset, jolloin maanviljelijä harjoittaa tois-            määräyksiä siten, että tulkintavaikeudet
22821: ta elinkeinoa maanviljelyksensä rinnalla. Eri-               voitaisiin välttää ja että hyvässä uskossa
22822: tyisesti on verotettu maanviljelijöiden trak-                toimineita maanviljelijöitä ei rangais-
22823: toreita, kun niitä on käytetty turkiseläintarha-             taisi, ja
22824: uksessa. Kun tulkintaa näissä tapauksissa ei ole                onko Hallitus valmis ryhtymään
22825: vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden rat-                sellaisiin toimenpitelSlm, jotka tekevät
22826: kaisulla missään selventävässä tapauksessa ja                verovapaan polttoaineen käytön mah-
22827: kun minkäänlaista ennakkoinformaatiota ei ole                dolliseksi maanviljelyssä sekä maan-
22828: annettu verottajan taholta, tulisi asia selvittää.           viljelyä lähellä olevissa elinkeinoissa?
22829: Odotettaessa tätä tulisi verotustoimenpiteiden
22830:       Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1980.
22831: 
22832:                 Håkan Malm                                        Ole Norrback
22833:                 Henrik Westerlund                                 Boris Renlund
22834:                                              N:o 538                                                3
22835: 
22836: 
22837: 
22838: 
22839:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
22840: 
22841:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Dieselöljyä on käytettävä kuitenkin silloin,
22842: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kun maataloustraktoria perävaunulla tai perä-
22843: olette 7 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn          reellä varustettuna käytetään yleisellä tiellä tai
22844: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kadulla, tien tai kadun ylitystä lukuun otta-
22845: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       matta, puutavaran tai maan- ja huoneenraken-
22846: edustaja Malmin ym. näin kuuluvasta kirjalli-       nustoiminnassa käytettävän maa- ja kiviaineen
22847: sesta kysymyksestä n:o 538:                         kuljetukseen korvausta vastaan. Maa- ja metsä-
22848:                                                     talouteen katsotaan kuuluvan myös maa- ja
22849:           Aikooko Hallitus täsmentää vero-          metsätalouden harjoittajan yksityistalous.
22850:        vapaan polttoaineen käyttöä koskevia            Kun maataloustraktoria käytetään maa- ja
22851:        määräyksiä siten, että tulkintavaikeudet     metsätalouteen kuulumattomiin kuljetuksiin, on
22852:        voitaisiin välttää ja että hyvässä uskossa   traktorissa käytettävä polttoaineena dieselöljyä.
22853:        toimineita maanviljelijöitä ei rangais-      Koska esimerkiksi turkistarhausta ei edes maan-
22854:        taisi, ja                                    viljelijän harjoittamana voida lukea maa- ja
22855:           onko Hallitus valmis ryhtymään            metsätalouteen kuuluvaksi, on turkistarhauksen
22856:        sellaisiin toimenpite1sun, jotka tekevät     harjoittamiseen liittyvät     traktorikuljetukset
22857:        verovapaan polttoaineen käytön mah-          su?ritettava aina dieselöljyä käyttäen.
22858:        dolliseksi maanviljelyssä sekä maan-            Hallitus on 19. 9. 1980 antanut eduskunnalle
22859:        viljelyä lähellä olevissa elinkeinoissa?     esityksen moottoriajoneuvoverosta annetun lain
22860:                                                     muuttamisesta. Esitys sisältää mm. ehdotuksen
22861:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       turpeentuotantotoiminnassa käytettävien trakto-
22862: vasti seuraavaa:                                    reiden lisäverovapaudesta. Lisäverovapaus kos-
22863:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain (722/       kee myös turpeen kuljetukseen turvetyömaalla
22864: 66) mukaan moottoriajoneuvon käyttämisestä          käytettäviä maataloustraktoreita.
22865: muulla voimalla tai polttoaineelia kuin sekoitta-      Moottoriajoneuvoverolain      pääperiaatteista
22866: mattomalla bensiinillä tai bensiinialkoholilla on   mm. maataloustraktorien kohdalla tehdyt poik-
22867: suoritettava moottoriajoneuvoverona varsinaista     keukset aiheuttavat jo sinänsä tulkintavaikeuk-
22868: ajoneuvoveroa eli dieselveroa tai lisäveroa.        sia moottoriajoneuvoverotusta valvovien ja toi-
22869: Dieselveroa ei ole suoritettava traktoreista.       mittavien viranomaisten samoin kuin trakto-
22870: Moottoriajoneuvoverolain mukaan dieseltrakto-       reita käyttävien maanviljelijöiden keskuudessa.
22871: rista, jota käytetään sen varsinaista käyttö-       Näitä tulkintavaikeuksia ei ole kuitenkaan mah-
22872: polttoainetta lievemmin verotetulla polttoai-       dollista kokonaan poistaa ilman, että trakto-
22873: neena, esimerkiksi polttoöljyllä, on suoritettava   reiden lisäverovapaa käyttö laajennetaan maa-
22874: lisäveroa. Lisävero on traktorista 5 000 mark-      ja metsätaloutta lähellä oleviin elinkeinoihin.
22875: kaa ja se on suoritettava kalenterivuosittain.      Tätä ei kuitenkaan voida pitää asianmukaisena
22876: Lisäveroa ei ole kuitenkaan moottoriajoneuvo-       kun otetaan huomioon eri elinkeinojen yhden-
22877: verolain 17 § :n 2 kohdan mukaan suoritettava       mukainen kohtelu sekä se, että moottoriajo-
22878: maa- ja metsätaloudessa käytettävistä trakto-       neuvoverolain eräänä tarkoituksena on periä
22879: reista. Maa- ja metsätalouden piirissä tapahtu-     moottoriajoneuvojen omistajilta tasapuolisesti
22880: vat työt ja kuljetukset saadaan näin ollen suo-     mm. tienpitokustannuksista yhteiskunnalle ai-
22881: rittaa dieseltraktorilla polttoöljyä käyttäen.      heutuvia menoja.
22882:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1980.
22883: 
22884:                                                                      Ministeri Pirkko Työtäjärvi
22885: 4                                             1980 vp.
22886: 
22887: 
22888: 
22889: 
22890:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
22891: 
22892:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         släpvagn eller släpsläde, används på allmän
22893: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            väg ellet gata, utom vid övergång av väg eller
22894: velse av · den 7 november 1980 till veder-           gata, för transport mot ersättning av virke
22895: börande medlem av statsrådet översänt av-            ellet jord- och stenämnen, som används vid
22896: skrift av följande av riksdagsman Malm m. fl.        jord- och husbyggnadsverksamhet. Till lant-
22897: ställda skriftliga spörsmål nr 538:                  och skogshushållning täknas även dess idkares
22898:                                                      ptivathushållning.
22899:           Har Regeringen för avsikt att preci-          Då lantbtukstraktor används föt transporter,
22900:        sera hestämmelserna om användningen           som inte hör tili lant- ellet skogshushållning,
22901:        av. obeskattat bränsle så att tolknings-      skall såsom btänsle i traktorn användas diesel-
22902:        svårigheter kan undvikas och att jord-        olja. Då t. ex. pälsfarmning inte kan räknas
22903:        brukare som handlat i god tro inte            såsom lant- och skogshushållning ens om den
22904:        bestraffas och                                bedrivs av en jordbrukate, bör traktorkörslor
22905:           är Regeringen beredd att vidtaga           som hör ihop med idkande av pälsfarmning
22906:        åtgärder som gör det möjligt att an-          alltid göras med dieselolja.
22907:        vända obeskattat bränsle vid körslor i            Regeringen avlät den 19 september 1980
22908:        såväl lantbruk som i lantbruket när-          tili riksdagen en proposition med förslag tili
22909:        stående näringat?                             lag angående ändring av lagen om skatt på
22910:                                                      motorfordon. Propositionen innehåller bl. a. ett
22911:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        förslag om befrielse från tilläggsskatt för trak-
22912: samt anföra följande:                                torer, som används i torvproduktion. Befriel-
22913:    Enligt lagen om skatt på motorfordon              sen skulle också gälla lantbrukstraktorer, som
22914:  (722/66) skall för begagnande av motorfordon        används för torvkörslor på arbetsplatser där
22915: med annan kraft ellet annat bränsle än oblan-        torv utvinns.
22916: dad bensin ellet bensinalkohol såsom skatt på            Bland huvudptinciperna i lagen om skatt på
22917: motorfordon erläggas egentlig fordonsskatt,          motorfordon vållar bl. a. undantagen i fråga
22918: dvs. dieselskatt, ellet tilläggsskatt. Dieselskatt   om lantbrukstraktorer redan i och för sig
22919: skall inte erläggas för traktoter. Enligt lagen      tolkningssvårigheter för de myndigheter som
22920: om skatt på motorfordon skall tilläggsskatt          övervakar och verkställer beskattningen av
22921: erläggas för dieseltraktot, som drivs med så-        motorfordon och likaså för de lantbrukare som
22922: dant bränsle som är lindrigare beskattat än          använder traktorer. Dessa tolkningssvårigheter
22923: dess egentliga drivmedel, t. ex. med brännolja.      kan dock inte helt och hållet elimineras utan
22924: Tilläggsskatten för traktor uppgår till 5 000        att befrielsen från tiliäggsskatt utvidgas till att
22925: mark och skall erläggas för varje kalendetår.        beröra näringar som står lant- och skogshus-
22926: Enligt 17 § 2 punkten lagen om skatt på              hållningen nära. Detta kan dock inte anses
22927: motorfordon skall tilläggsskatt dock inte ·er-       sakenligt med hänsyn tili att olika näringsfång
22928: läggas för traktorer då de används i lant- ellet     bör bemötas enhetligt. och tili att ett av. syf.-
22929: skagshushå,llning. Arbeten och transporter           tena med lagen om skatt på motorfordon är
22930: inom lant- och skogshushållning får därför ut-       att hos ägarna av motorfordon öpartiskt upp-
22931: f;öras med dieseltraktor och med användning          bära bl. a. sådana titgifter som ko~tnaderna föt
22932: av brännolja såsom bränsle. Dieselolja bör d<;>ck    väghållningen .vållat samhället ..
22933: användas då lantbrukstraktot, utrustad med
22934:      Helsingfors den 5 december 1980.
22935: 
22936:                                                                         Minister Pirkko Työtäjärvi
22937:                                                1980 vp.
22938: 
22939: Kirjallinen kysymys n:o 539.
22940: 
22941: 
22942: 
22943: 
22944:                                    Ursin: Hailuodon liikenneolojen parantamisesta.
22945: 
22946: 
22947:                          E du skunnan         H erra      Puh e m i e he 11 e.
22948: 
22949:     Parhaillaan meneillään oleva konemestarei-        osoittaa tällaisia maksuja, ei niitä voida osoit-
22950: den lakko on osoitus siitä, miten haavoittuva         taa myöskään saaristolaisille, jotka jo muuten-
22951: Hailuodon liikenne mantereelle on: yksi työ-          kin ovat mantereella asuvia huonommassa ase-
22952: ryhmä, jopa yksi mies voi työtaistelutoimillaan       massa liikenteen suhteen.
22953: saada lautan pysähtymään. Tämä seisokki ei               Hailuodon liikenteen varmistamiseksi on pen-
22954: ole ensimmäinen ja erilaisia uhkia on ollut           gertien rakentamista ryhdyttävä välittömästi sel-
22955: useita. Hailuotolaisille aiheutuu suunnattomia        vittämään. Myös Hailuodon Pöllän lentokentän
22956: vahinkoja tällaisista liikennekatkoista. Mm.          kiitorata olisi pikaisesti päällystettävä öljyso-
22957: koululaisten kuljetus alkaa käydä lähes mah-          ralla. Kenttää tarvitaan Hailuodon liikenteessä
22958: dottomaksi nyt kun meri on jäätymässä, ja             poikkeuksellisina aikoina ja esimerkiksi sairaan-
22959: Oulussa työssä käyvät eivät pääse työpaikoil-         kuljetuksissa. Lisäksi se voi toimia ilmavoi-
22960: leen. Kalastajat eivät saa tuotteitaan markki-        mien ja siviili-ilmailun varalaskupaikkana. Edul-
22961: noitua eikä maitoa saada kuljetetuksi meije-          lisen maapohjan vuoksi kentän hinta olisi vain
22962: riin. Elintarvike- ja polttoainehuolto toimivat       joitakin satojatuhansia markkoja, joten päällys-
22963: vain osittain. Myös sairaankuljetukset ovat tul-      täminen ei muodostuisi kustannuksiltaan yli-
22964: leet täysin mahdottomiksi toteuttaa.                  voimaiseksi.
22965:     Välttämättömiä kuljetuksia hoidetaan nyt             Edellä esittämäni perusteella ja viitaten val-
22966: trooliveneellä, joka on vuokrattu Hailuodon           tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
22967: kunnan kustannuksella, mutta jääesteiden vuok-        tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22968: si liikenne saattaa katketa millä hetkellä hy-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22969: vänsä. Ei ole oikeudenmukaista, että kuntalai-
22970: set joutuvat maksamaan liikenteen poikkeuk-                     Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
22971: sellisesta hoitamisesta aiheutuvat kustannukset,             tus aikoo ryhtyä Hailuodon liikenneolo-
22972: vaan ne tulisi hoitaa valtion toimesta, koska                jen pysyväksi parantamiseksi, jotta eri
22973: lautta on yksi osa TVL:n ylläpitämästä tie-                  syistä, mm. lakosta ja sääolosuhteista
22974: verkosta Hailuotoon. Sama koskee vastaavasti                 aiheutuvasta liikenteen estymisestä tule-
22975: muita saaristokuntia. Kun mantereen puolella                 vaisuudessa vältyttäisiin?
22976:  sijaitseville kunnillekaan ei luonnollisesti voida
22977:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1980.
22978: 
22979:                                             Martti Ursin
22980: 
22981: 
22982: 
22983: 
22984: 088001452H
22985: 2                                            1980 vp.
22986: 
22987: 
22988: 
22989: 
22990:                        E d u s kun n a n    He r r a    P u h e m i e h e 11 e.
22991: 
22992:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      van n. 65 mmk (kallein n. 87 mmk). Lassi-
22993: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      yhteyden sisältävien vaihtoehtojen rakentamis-
22994: hemies, 6 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn         kustannukset olisivat n. 40-55 mmk lassivä-
22995: kirjelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston      lin pituudesta riippuen. Mikäli liikenne hoi-
22996: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       dettaisiin nykyisellä paikalla kahdella lautalla,
22997: edustaja M. Ursinin näin kuuluvasta kirjalli-       vältyttäisiin korkeilta rakentamiskustannuksilta,
22998: sesta kysymyksestä n:o 539:                         mutta käyttökustannukset kohoaisivat nykyi-
22999:                                                     sestään (3,2 mmk/v.).
23000:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-       Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei tie- ja ve-
23001:        tus aikoo ryhtyä Hailuodon liikenne-         sirakennushallituksella ole määrärahallisia edel-
23002:        olojen pysyväksi parantamiseksi, jotta       lytyksiä toteuttaa Hailuodon liikenneyhteyksien
23003:        eri syistä, mm. lakosta ja sääolosuhteis-    kehittämistä kiinteän vaihtoehdon pohjalta vie-
23004:        ta aiheutuvasta liikenteen estymisestä       lä 1980-luvun aikana. Päätökset siitä, mitä
23005:        tulevaisuudessa vältyttäisiin?               alussa mainittua vaihtoehtoa lähdetään suunnit-
23006:                                                     telemaan ja kehittämään eteenpäin, voidaan
23007:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       näillä näkymin tehdä ensi vuoden aikana. Täl-
23008: vasti seuraavaa:                                    löin selviää myös milloin valittua vaihtoehtoa
23009:    Tie- ja vesirakennushallitus käynnisti v. 1978   käytettävissä olevat määrärahat huomioonottaen
23010: selvityksen Hailuodon liikenneyhteyden kehit-       voidaan ryhtyä toteuttamaan.
23011: tämiseksi. Selvityksessä tarkastellaan Hailuodon       Kysymyksessä on viitattu myös Hailuodon
23012: liikenneyhteyksiä seuraavien kolmen vaihtoeh-       lentopaikkaan eli Pöllän kenttään. Se on aikoi-
23013: don pohjalta:                                       naan rakennettu palvelemaan lähinnä kelirik-
23014:                                                     koliikennettä. Näin ollen lentopaikka niin ra-
23015:    Vaihtoehto I                                     kenteiden kuin varustuksensakin suhteen on
23016:    Liikennöinti järjestetään nykyhellä paikalla     täyttänyt vain lähinnä pienten kevytlentoko-
23017: kahdella lautalla.                                  neiden tilapäisen käytön vaatimukset. Lento-
23018:    Vaihtoehto II                                    paikalla ei ole ollut vahvistettua pitäjää, mut-
23019:    Kiinteä yhteys, jossa on sillat Hailuodon ja     ta lentopaikan kunnossapidosta on huolehtinut
23020: Oulunsalon päissä sekä siltojen välillä penger.     Hailuodon kunta Oulun lentoaseman avustuk-
23021: Alavaihtoehdoissa selvitetään kysymykseen tu-       sella. Hailuodon kunta on kuitenkin 12. 9.
23022: levat siltapituudet.                                1980 päivätyllä kirjeellään hakenut Hailuodon
23023:                                                     lentopaikan pitolupaa, joka tultaneen myöntä-
23024:    Vaihtoehto UI                                    mään lähiaikoina.
23025:    Kuten vaihtoehto II, mutta Hailuodon puo-           Pitoluvan hakemisen yhteydessä Hailuodon
23026: leinen silta korvataan lossilla, lassiväli joko     kunta on aloittanut lentopaikan liikennekelpoi-
23027: 1 000 m tai 1 800 m.                                suuden parantamistyöt sille kuluvana vuonna
23028:    Selvityksessä, joka valmistuu v. 1981, ote-      myönnetyn 10 000 mk:n valtionavun (mom.
23029: taan huomioon kustannusten ja liikenteellisten      31.47.41) turvin. Kuntaa voidaan edelleen
23030: seikkojen lisäksi myös vaihtoehtojen vaikutuk-      avustaa tulevinakin vuosina kentän rakentami-
23031: set merialueen tilaan ja veden laatuun.             sessa pienehköillä vuosittaisilla avustuksilla.
23032:    Selvityksestä saatujen ennakkotietojen perus-    Tällöin tulisi kyseeseen lähinnä kiitotien käyt-
23033: teella voidaan todeta halvimman toteuttamis-        töpituuden sekä kantavuuden lisääminen sekä
23034: kelpoisen kiinteän yhteyden kustannusten ole-       varustuksen täydentäminen. Sen sijaan Hailuo-
23035:                                               N;o 539                                             3
23036: 
23037: don lentopaikan liikenteen laatu ja maara ei            Kaikki edellä mam1tut investointisuunnitel-
23038: ilmailuviranomaisten mukaan vielä tässä vai-         mat ja toimenpiteet tähtäävät osaltaan siihen,
23039: heessa edellytä kiitotien päällystämistä eikä len-   että Hailuodon liikenne voitaisiin hoitaa kai-
23040: topaikan kehittämisessä ole tarpeen merkittä-        kissa olosuhteissa ilman keskeytyksiä.
23041: västi ottaa huomioon mahdollisuutta lentopai-
23042: kan käyttämisestä varalaskupaikkana.
23043:      Helsingissä joulukuun 9 päivänä 1980.
23044: 
23045: 
23046:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
23047: 4                                           1980 vp.
23048: 
23049: 
23050: 
23051: 
23052:                           T i 11 R i k s d a g e n 1s H e r r T a 1m a n.
23053: 
23054:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       att kostnaderna för den billigaste realiserbara
23055: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          fasta förbindelsen uppgår till ca 65 milj. mk
23056: velse av den 6 november 1980 till vederbö-          ( det dyraste tili ca 87 milj. mk). Byggnadskost-
23057: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       naderna för de alternativ där färjförbindelser in-
23058: av följande av riksdagsman M. Ursin under-         går skulle uppgå tili ca 40-55 milj. mk be-
23059: tecknade spörsmål nr 539:                          roende på färjstreckans längd. Om trafiken
23060:                                                    skulle skötas på det nuvarande stället med
23061:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-      två färjor skulle man undvika de höga bygg-
23062:        geringen vidta för att åstadkomma en        nadskostnaderna, men driftskostnaderna skulle
23063:        bestående förbättring i trafikförhållan-    stiga från det de är nu ( 3,2 milj. mk/ år).
23064:        den på Karlö så, att man i framtiden            För närvarande verkar det som väg- och
23065:        kunde undvika trafikhinder som föran-       vatten:byggnadsstyrelsen inte ännu under 1980-
23066:        leds av olika .faktorer, bl.a. strejker     talet har förutsättningar att inom ramen för
23067:        och klimatförhållanden?                     sina anslag utveckla traHkförbindelserna med
23068:                                                    Karlö utgående från alternativet med en fast
23069:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      förbindelse. Enligt de utsikter som råder idag,
23070: samt anföra följande:                              kan man under inkommande år fastställa vil-
23071:    Ar 1978 igångsatte väg- och vattenbyggnads-     ket av de i början nämnda alternativen man
23072: styrclsen en utredning för utvecklande av tra-     börjar planera och utveckla vidare. Då blir
23073: fikförbindelsen med Karlö. 1 utredningen grans-    det också klart när man med beaktande av
23074: kas trafikförbindelserna med Karlö utgående        tili buds stående anslag kan börja förverkliga
23075: från följande tre alternativ:                      det alternativ som valts.
23076:                                                        1 spörsmålet har också hänvisats tili flyg-
23077:    Alternativ 1                                    platsen på Karlö, dvs. Pöllä flygfält. Detta
23078:    Trafiken ordnas på nuvarande ställe med två     har i tiden byggts .för att tjäna som flyg.fält
23079: färjor.                                            under menföre. Flygplatsen uppfyller sålunda
23080:    Alternativ II                                   såväl i fråga om sina konstruktioner som sin
23081:    En fast förbindelse med en bank som i var-      utrustning endast de krav som ställs närmast
23082: dera ändan har broar tili Karlö och Oulun-         på flygplatser som tillfälligt utnyttjas av små
23083: salo. Detta alternativ har olika underalternativ   lätta flygplan. Det har inte fastställts vem
23084: där de brolängder som kan komma i fråga            som skall underhålla flygplatsen, men Karlö
23085: utreds.                                            kommun har med Uleåborgs flygstations bi-
23086:                                                    stånd underhållit flygplatsen. Karlö kommun
23087:    Alternativ III                                  har emellertid i sitt brev 12. 9. 1980 anhållit
23088:    Såsom alternativ II, men bron i Karlö-än-       om tillstånd att få upprätthålla flygplats, vil-
23089: dan ersätts med en färja med en färjsträcka        ket torde beviljas inom den närmaste fram-
23090: på antingen 1 000 m ellet 1 800 m. 1 utred-        tiden.
23091: ningen som blir färdig år 1981 beaktas för-            1 samband med ansökningen orn ·tillstånd
23092: utom kostnads- och trafikfaktorer även hur de      att hålla flygplats har Karlö kommun med stöd
23093: olika alternativen påverkar havsområdet och        av de 10 000 mk som beviljats i statsunder-
23094: vattenkvaliteten.                                  stöd (mom. 31.47.41) påbörjat arbetena för
23095:    På basen av de förhandsuppgifter som er-        förbättrandet av flygplatsens trafikkapacitet.
23096: hållits om utredningen kan det konstateras,        Aven under de kommande åren kan kommu-
23097:                                             N:o 539                                             5
23098: 
23099: nen erhålla mindre årliga understöd för byg-      flygplatsen behöver man inte i någon större
23100: gandet av fältet. Härvid skulle det närmast       utsträckning beakta möjligheten att använda
23101: vara fråga om att öka startbanans längd och       flygplatsen som reservlandningsplats.
23102: bärförmåga samt att komplettera utrustningen.        Alla ovannämnda investeringsplaner och åt-
23103: Trafikens beskaffenhet och omfattning på Karlö    gärder siktar för sin del tili att trafiken tili
23104: flygplats förutsätter däremot inte enligt luft-   Karlö under alla omständigheter skall kunna
23105: fartsmyndigheterna någon ytbeläggning av start-   skötas utan avbrott.
23106: banan i detta skede och vid utvecklandet av
23107:      Helsingfors den 9 december 1980.
23108: 
23109: 
23110:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
23111: 
23112: 
23113: 
23114: 
23115:  088001452H
23116:                                                    1980 vp.
23117: 
23118: Kirjallinen kysymys n:o 540.
23119: 
23120: 
23121: 
23122: 
23123:                                       Helvitie ym.: Sosiaalihuollon hallinnosta annetun lain muutta-
23124:                                          misesta.
23125: 
23126: 
23127: 
23128:                             Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h 'e 11 e.
23129: 
23130:     HaUhus on antanut eduskunnalle esityksen              lautakuntan:sa, lastensuojelulautakunta, yhteis-
23131: lrueiksi eräiden sosiaali- ja terveydenhuoUon la-         työ päivähoidon työntekijöiden ja lautakunnan
23132: kien muuttamisesta. Esitybeen sisältyy mm.                välillä on sujunut hyvin. On syytä pelätä, että
23133: laki sosiaalihuollon hallinnosta annetun lain             jos lastensuojelulautrukunta yhdistettäisiin so-
23134: muuttamisesta. Tämän lakiehdotuksen 4 §:n                 siaalilautakuntaan, jäisivät päivähoidon erityis-
23135: mukaan kunnassa voi olla vain yksi sosiaali-              ongelmat monien aikuishuollon ja muiden kun-
23136: huollon lautakunta, joko sosiaalilautakunta tai           nallispoliittisten tarpeiden jalkoihin. Monet
23137: yhdis,tetty sosiaali- ja terveyslautakunta. Mai-          ovat lisäksi nähneet, että nykyisin voimassaole-
23138: nittu hallintoratkaisuesitys poikk,eaa nykyi,sin          va sosiaalihuollon baliintolaki antaa mahdolli-
23139: voimassaolevasta. Sosiaalihuollon lautakuntia             suuden kuntakohtruisiin hallintoratkaisuihin ja
23140: on nimittäin Turussa ja Porissa kaksi sekä Hel-           on siten tältä osin kunnallisen itsehallinnon
23141: singissä peräti kolme. Näissä kaupungeissa on              ja demokratian periaatueita kunnioittavampi
23142: erilHset la~stensuojdulautakunnat ja sosiaalil:au-        kuin uusi esitys.
23143:  takunnat sekä Helsingissä lisäksi vielä erillinen           Hallitus on lakiesityksen yLeisperusteluissa
23144: päiväho1tolautakunta.                                      todennut mm. seuraavaa: "Nykyisen sosiaali-
23145:     0 lemassao1evien      lastensuoj el'ulau takun tien   huollon hallinnosta annetun lain mukaan sosi-
23146:  yhdistäminen sosiaalilautakuntaan on herättä-            aalilautakunnan osasto käyttää toimialallaan
23147: nyt huolta varhaiskasvatuksen piirissä työsk,en-          lautakunnan päätösvaltaa. Tämä käytäntö ehdo-
23148: ~tdev1en keskuudess,a. Pelätään, että edellä mai-         tetaan säilytettäväksi siten, että milloin lauta-
23149: nitun kaltainen yksioikoinen, kaikki kunnat sa-           kunta jakaantuisi jaos.toihin, jaostoilLe voitaisiin
23150: maan muottiin sitova sosiaalihuollon hallinto-            antaa ratkaistaviksi muitakin kuin kunnallis-
23151: malliesitys olisi taantumube1linen, byrokratiaa           lain edellyttämiä vähemmän tärkeitä asioita."
23152: lisäävä seld demokratiaa ja dynaamisia kehitys-           EdelLeen hallitus toteaa, että "tämä säännös
23153: edellytyksiä vastarsuudessa kahlitseva. Kun tie-          .antaisi myös nime kunnille, joilla on oHut
23154: detään että V·arhaiskasvatus on pohjana muulle            poikkeuksell1sesti useampia lautakuntia, mah-
23155:  opetustyölle ja että päivähoidon kehittäminen            dollisuuden säilyttää sosiaalihuoHon hallintonsa
23156:  kasvatuksellisesti ja pedagogisesti on erittäin          lähes nykyisellään".
23157:  tärkeää, pelätään, että lastensuojelulautakunnan            Kun tämä periaate ei kuitenkaan tu~e näky-
23158:  lakkauttaminen heikentäisi niitä korkeatasoisia          viin itse Jakiehdotuksressa, esitämme edellä esi-
23159:  ja monipuolisia palveluja, joita erilliset lasten-       tettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
23160:  suojelulautakunnat ja niiden alais,et toiminnot          momenttiin viitaten valtioneuvoston asianomai-
23161:  ovat tarjonneet.                                         selle jäsenelle seuraavan kysymyksen:
23162:     Nyt kun päivähoidossa pitäisi määrälHsen
23163:  kehittämisen lisäksi pyrkiä päivähoidon laadul-                    Miten Hallitus aikoo turvata sosiaali-
23164:  liseen kehittämiseen, olisi erittäin tärkeää, että              huollon hallintolakia mahdoHisesti muu-
23165:  päivähoidon työntekijöiden ja luottamusmies-                    ~tettaessa kunnille itseHeen kunnallisen
23166:  ten yhteistyö sujuisi kitkattomasti,. Paikkakun-                itsehallinnon kunnioittamis,en periaat-
23167:  nilla, joiss~a lasuensuojelutoimella on ollut oma               teen mukaisesti oikeuden harkita ja
23168: 088001425M
23169: 2                                        1980- vp.
23170: 
23171:      päättää haluavatko ne hoitaa sosiaali-          useamman         kunnallisen     lautakunnan
23172:      huoltonsa ja lastensuojelunsa yhden tai         puitteissa?
23173:     Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1980.
23174: 
23175:        Tapio Holvitie              Ritva Laurila                   Sauli Hautala
23176:        Sinikka Karhuvaara          Martti Ursin                    Ben Zyskowicz
23177:        AHa Jokinen                 Anna-Liisa Jokinen              Jalmari T orikka
23178:                                    T~erhi Nieminen-Mäkynen
23179:                                              N:o 540                                                   3
23180: 
23181: 
23182: 
23183: 
23184:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e h eli e.
23185: 
23186:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jalla jakautua jaostoihin. Kun jaostolle voidaan
23187: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lakiehdotuksen mukaan antaa ratkaistavaksi
23188: olette 6 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn          muitakin kuin kunnallislain 71 §: n 2 momen-
23189: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tissa tarkoitettuja vähemmän tärkeitä asioita,
23190: asianomaiseHe jäseneVIe jäljennöksen kansan-        voidaan tällä järjestelyllä päästä asiallisesti sa-
23191: edustaja Tapio Helvitien ym. näin kuuluvasta        manlaiseen organisaatioon kuin nykyisillä useil-
23192: kirjallisesta kysymyksestä n:o 540:                 la sosiaalihuollon eri aloja varten perustetuilla
23193:                                                     lautakunnilla.
23194:            Miten Hallitus aikoo turvata sosiaali-      Sosiaalitoimen hallinnon järjestämistä useam-
23195:        huonon hallintolakia mahdoHisesti muu-       man kuin yhden lautakunnan puitteissa on
23196:        t:ettaessa kunnille itsel1een kunnallisen    kysymybessä perusteltu lähinnä :lasten päivä-
23197:        i tsehamnnon kunnioi ttamis:en petiaa t-     hoidon ja myös lastensuoj:elun kehittämisen
23198:        teen mukai,sesti oikeuden harkita ja         kannalta. Sosiaalihuollon kehittämisessä pide-
23199:        päättää haluavatko ne hoitaa sosiaali-       tään nykyisin keskeisenä tavoitteena asiakkaan
23200:        huoltonsa ja lastensuojelunsa yhden tai      ongelmien mahdollisimman kokonaisva:l taista
23201:        useamman      kunnal'lisen   lautakunnan     tarkastelua. Useimmiuen tämä merkitsee käy-
23202:        puitteissa?                                  tännössä perhekeskeistä työskentelytapaa. Las-
23203:                                                     tensuojelun yhdeksi kantavaksi toiminnalliseksi
23204:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         erityisperiaatteeksi on kirjattu niin lainsäädän-
23205: taen seuraavaa:                                     nössä kuin ohjdssakin perhekeskeisyys. Toi-
23206:    Sosiaalihuollon hallinnosta annetun lain         menpiteiden kohteena d ole vain hyvinvointin-
23207: (34/50) 4 §:ssä säädetystä yleisestä hallinto-      sa suhteen vaarannettu lapsi tahi nuori, vaan
23208: ma~Usta poikkeavat jär}estelyt eräissä suurim-      pääsääntöisesti koko hänen perheyhteisönsä.
23209: missa kaupunkikunnissa perustuvat mainitun          Myöskin        sijaishuoltovaiheessa    sosiaalityötä
23210: lain 5 ja 16 § :n säännöksi:in. SosiaalihuoJlon     suunnataan Iapsen biologiseen perheeseen. Vas-
23211: hallinto kunnassa voidaan sosiaaliohjesäännössä     taavasti lasten päivähoito sekä pedagog1s,ena
23212: määrätä järjestettäväksi kunnan väestösuhtei-       että perushoitoa antavana toimintana on suu-
23213: den tai huollon tarpeen laadun ja laajuuden         ress'a määrin työskentelyä lapsen huoltajien,
23214: tai muiden syiden perusteella toisin kuin laissa    kodin kanssa. Tätä on viimeksi korostettu
23215: on säädetty. Ehdotuhen sosiaaHohjesäännöksi         muun muassa 'lasten päivähoidon kasvatusta-
23216: valmistaa sos:iaali.lautakunt·a ja sen hyväksyy     voitteita selvittäneen parlamentaarisen komi-
23217: valtuusto, mutta ohjesääntö on alistettava lää-     tean m1etinnössä (KM 1980:31 ).
23218: ninhaHituksen vahvist·ettavaksi. Jos lääninhalli-       Käytännössä on voitu havaita, että kunnissa,
23219: tus katsoo ohjesäännön lainvastaiseksi tai epä-     joissa lastenhuolto- ja päivähoitoasiat on hoi-
23220: tarkoituksenmukaiseksi, ohjesääntö palautetaan      dettu eri lautakunnan alaisuudessa kuin muut
23221: valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Kunnat ei-     sosiaalihuoltoasiat, yhteistyössä on ilmennyt
23222: vät siis nykyisin voi päättää kunnallis,en itse-    ongel:mia eikä vastuu perheen kokonaisvaltai-
23223: halli·nnon periaatteen mukaisesti sosiaalihuol-     sesta hoidosta ja tukemis~esta ole vaikeuksitta
23224: lon hallinnon järjestämisestä.                      toteutunut. Tällaisesta hallinnon ja toiminnan
23225:    Eduskunnan käsiteltävänä olevassa lakiehdo-      eriyttämisestä joko ikäryhmittäin tai asiakkaan
23226: tuksessa sosiaa,lihuollon hallinnosta annetun       Hmaiseman oireen mukaan ovat juuri lapsåper-
23227: lain 4 § on ehdotettu muutettavaksi siten,          heet kärsineet.
23228: että sosiaalihuollon järjestämis,essä noudatetaan       Siitä, että sosiaalihuollon eri aloja varten on
23229: pääsääntöisesti kunnallislain ( 95 3/7 6) sään-     omat erilliset lautakunnat, seuraa myös, että
23230:  nöksiä. Sosiaalilautakunta voi johtosäännön no-    koko sosiaalihuollon koordinointi kunnassa siir-
23231: 4                                             1980 vp.
23232: 
23233: tyy kunnanhallituksen t,ehtäväksi. Tehtävän tu-      tehtävdJen keskittäminen yhdelle lautakunnalle
23234: lisi kuulua kuitenkin kunnan koko sosiaal:itoi-      on omiaan parantamaan edellytyksiä kokonais-
23235: men ohjaus- ja asiantuntijaelimenä toimivalle        valtaiselle ja perhekeskeiselle työskentelylle
23236: sosiaalilau takuunalle.                              myös lasten ja nuorten huollon ja lasten päivä-
23237:     Voidaan todeta, että sosiaa:litoimen hallinto-   hoidon alueella.
23238:      Helsingissä 12 päivänä jou:Iukuuta 1980.
23239: 
23240:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
23241:                                                 N:o 540                                              5
23242: 
23243: 
23244: 
23245: 
23246:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23247: 
23248:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kan med stöd av regelementet indelas i sek-
23249: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivel-          tioner. Emedan sektion enligt lagförslaget
23250: se av den 6 november 1980 t111 vederbörande           skulle kunna bemyndigas att avgöra även
23251: medlem av statsrådet översänt avskrift av             andra ärenden än i 71 § 2 mom. kommunal-
23252: fö1jande av riksdagsman Tapio Ho1vitie m. fl.         lagen avsedda mindre viktiga ärenden, kan
23253: undertecknade spörsmå1 nr 540:                        man genom detta arrangemang uppnå en sak-
23254:                                                       ligt sett li:knande organisation som nu med
23255:          På vilket sätt ämnar Regeringen, vid         flera nämnder, som tillsatts för olika områden
23256:        en eventuell ändring av 1agen om för-          inom socialvården.
23257:        valtningen av socialvården, i enlighet            I spörsmålet har organiserandet av social-
23258:        med principen om respekterande av              vårdsförvaltningen inom ramen för f,1era än en
23259:        den kommunala sjä1vstyrelsen trygga            nämnd motiverats utgående främst från barn-
23260:        kommunernas rätt att själva överväga           dagvården och utvecklandet av barnskyddet.
23261:        och bes1uta, huruvida de önskar sköta          Numera betraktas bedömandet av klientens
23262:        socialvården och barnskyddet inom ra-          problem från helhetssynpunkt som ett centralt
23263:        men för en eller ftlera kommuna1a              mM vid utvecklandet av socialvården. I de
23264:        nämnder?                                       flesta faH innebär detta i praktiken ett fami1je-
23265:                                                       centrerat arbetssätt. Såvä'l i lagstiftningen som
23266:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         även i direktiv har familjecentrering upptagits
23267: samt anföra fö1jande:                                 som en av de bärande funktionella special-
23268:    De arrangemang, som i några av de största          principerna i fråga om barnskyddet. Åtgärder-
23269: städerna avviker från den i 4 § lagen om för-         na riktar sig inte endast på barn eller ungdom
23270: va:ltningen av sodalvården (34/50) stadgade           vars välbefinnande riskerats, utan i rege1 på
23271: allmänna förvaltningsmodellen, baserar sig på         vederbörandes hela familjekrets. Även i sam-
23272: stadgandena i 5 och 16 §§ i samma lag. I reg-         band med vård utom hemmet inri'ktas social-
23273: lementet för socialvården kan bestämmas, att          arbet,et på barnets biologiska familj. På mot-
23274: socialvårdsförvaltningen i kommunen på grund          svarande sätt innebär barndagvården både som
23275: av befolkningsförhållandena eller arten eller         pedagogisk verksamhet och som grundläggande
23276: omfattningen av vårdbehovet eller av andra or-        vårdform i stor utsträckning samarbete med
23277: saker skall organiseras på annat sätt än vad i den-   barnets vårdnadshavare, hemmet. Detta har
23278: na lag är stadgat. Förslaget tili reg!emente bereds   senast framhå~lits bl.a. i det betänkande som
23279: av socialnämnden och godkänns av fullmäktige,         avgivits av den parlamentariska kommitte som
23280: men reglementet skall underställas länsstyrel-        utrett dagvårdens uppfostringsmål (Kom. bet.
23281: sen för fastställelse. Om länsstyrelsen anser,        1980:31).
23282: att reglementet är lagstridigt eller oändamål-           I praktiken har det visat sig att det i
23283: senligt, återförvisas det tiU fullmäktige för ny      kommuner, i vilka barnvården och dagvårds-
23284: behandlling. Nuförtiden kan kommunerna så-            ärendena har skötts i annan nämnd än de
23285: hmda inte i enlighet med den kommunala                övriga socialvårdsärendena, har uppstått pro-
23286: självstyrelseprincipen bestämma om organise-          blem i samarbetet, och ansvaret för vården och
23287: randet av socialvårdsförvaltningen.                   stödet som helhetsinriktade åtgärder har inte
23288:    I det Iagförslag som förelagts rrksdagen           utan svårighet kunnat förverkligas. Det är
23289: föreslås 4 § lagen om törvaltningen av social-        främst barnfamiljer som har blivit lidande
23290: vården ändrad så, att stadgandena i kommu-            på sådan differentiering av förvaltningen och
23291: nallagen (953/76) i regel skulle iakttas vid          verksamheten, som skett antingen på grund-
23292: organiserandet av socialvården. Socialnämnden         valen av olika åldersgrupper eller enligt klien-
23293: 088001425M
23294: 6                                          1980 vp.
23295: 
23296: tens symptom. Till följd av att olika områden       Det kan konstateras, att centraliseringen av
23297: inom socialförvaltningen har särskilda egna      förvaltningsuppgifterna inom den sociala sek-
23298: nämnder, överförs koordineringen av kommu-       torn på en nämnd är ägnad att förbättra förut-
23299: nens hela socialvård på kommunstyrelsen. Den-    sättningarna för ett helhetsinriktat och familje-
23300: na uppgift borde emellertid handhas av social-   centrerat arbete även inom barn- och ung-
23301: nänmden, som verkar som lednrngs- och sak-       domsvården samt barndagvården.
23302: kunnigorgan för hela den sociala sektorn i
23303: kommunen.
23304:      Helsingfors den 12 december 1980.
23305: 
23306:                                                             Minister Katri-Helena Eskelinen
23307: Kirjallinen kysyihys,   n:o .541.
23308: 
23309: 
23310: 
23311: 
23312:                                     Nieminen-Mäkynen ym.: Hanalan seisakkeen lakkauttamisesta.
23313: 
23314: 
23315:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
23316: 
23317:    Hanalan seisake sijaitsee pääradan varrella       syyskuun 30 päivänä eduskunnassa raha-asia-
23318: noin 22 km Helsingistä pohjoiseen Rekolan ja         aloitteen, jossa valtion vuoden 1981 tulo- ja
23319: Korson liikennepaikkojen välillä. Viimeksi           menoarvioon esitetään uutta 3,8 miljoonan
23320: Hanalan liikennepaikalla suoritetun laskennan        markan määrärahaa Hanalan liikennepaikan
23321: mukaan on vuorokautinen maskustajamäärä yli          kunnostamiseen ja säilyttämiseen. Tällä aioit-
23322: 2 500. Hanalan liikennepaikka on näin ollen          teelia haluttiin osoittaa myös eduskunnan tahto
23323: matkustajamäärältään Suomen suurimpia.               paikallisliikenteen harjoittamisen suunnasta.
23324:    Rautatiehallitus päätti 31. 10. 1980 oman         Raideliikenteen kehittämistä paikallisliikentees-
23325: toimivaltansa puitteissa      poistaa    käytöstä    sä on pidettävä sekä taloudellisesti, luonnon-
23326: Hanalan seisakkeen kuluvan vuoden joulukuun          suojelullisesti että liikenneturvallisuuden kan-
23327: alusta lähtien. Päätös tehtiin alueen asukkaiden     nalta parhaana vaihtoehtona. Erityisen hyvät
23328: ja Vantaan kaupungin päinvastaisista perustel-       mahdollisuudet näiden päämäärien toteuttami-
23329: luista kannanotoista ja päätöksistä huolimatta.      seen on pääradan varrella.
23330: Vantaan kuntasuunnittelulautakunta samoin               Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
23331: kuin kaupunginhallitus ovat päättäneet asettua       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
23332: liikennepaikan säilyttämisen kannalle. Alueen        nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23333: asukkaille seisakkeen poistaminen merkitsee          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23334: aivan ilmeistä palvelutason laskua työ- ja koulu-
23335: matkojen pidentyessä ja vaikeutuessa huomatta-                  Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
23336: vasti.                                                       toimenpiteisiin, että Hanalan seisak-
23337:    Huolestuneina rautatiehallituksen noudatta-               keen liikennöintiä ei edes väliaikaisesti
23338: masta paikallisliikennettä supistavasta politii-             lakkauteta?
23339: kasta teki 35 kansanedustajaa kuluvan vuoden
23340:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1980.
23341: 
23342:          Terhi Nieminen-Mäkynen          Jalmari T orikka               Pekka Starast
23343:          Peter Muurman                   Paavo Vesterinen               M.-L. Salminen
23344:          Tarja Halonen                   Elsi Hetemäki-Olander          Seppo Toiviainen
23345:          Helvi Hyrynkangas               Jaakko Itälä                   Paula Eenilä
23346:          Pentti Lahti-Nuuttila           Anna-Liisa Piipari             Jacob Söderman
23347:          Impi Muroma                     Liisa Jaakonsaari              Olli Helminen
23348:          Toivo Mäkynen                   Mikko Rönnholm                 Juhani Tuomaala
23349:          Pekka Löyttyniemi               Lasse Lehtinen                 Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
23350:          Anneli Kivitie                  Pauli Uitto                    Esko J. Koppanen
23351:          Antero Juntumaa                 Kaisa Raatikainen              Irma Rihtniemi-Koski
23352:          Juhani Saukkonen                Heli Astala                    Sinikka Karhuvaara
23353:          Elisabeth Rehn                  Pirjo Ala-Kapee                Saara Mikkola
23354:          J. Juhani Kortesalmi            Marjatta Väänänen              Heikki Järvenpää
23355:          Lea Sutinen                     Saara-Maria Paakkinen          Urpo Leppänen
23356:          Sampsa Aaltio                   Markku Kauppinen               Anssi Joutsenlahti
23357:          Ben Zyskowicz                   Lauri Palmunen                 Pekka Vennamo
23358: 0880012588
23359: 2                            1980 vp.
23360: 
23361:     Jutta Zilliacus     Niilo Hämäläinen    Ritva Laurila
23362:     V. J. Rytkönen      Kaarina Suonio      Tapio Holvitie
23363:     Kaj Bärlund         Mikko Pesälä        Markus Aaltonen
23364:     Matti Hakala        Tellervo Koivisto   Jouko Skinnari
23365:     Marjatta Mattsson   Petter Savola       Risto Tuominen
23366:     Ensio Laine         Eva-Maija Pukkio    Jouko Tuovinen
23367:     Ilkka Kanerva       Helena Pesola       Anna-Liisa Jokinen
23368:     E.-J. Tennilä       Matti Pelttari      Pekka Jokinen
23369:     Tauno Valo                              Toivo T. Pohjala
23370: 
23371: 
23372: 
23373: 
23374:                                                                  ::.- ·~--
23375:                                              N:o -541                                               3
23376: 
23377: 
23378: 
23379: 
23380:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
23381: 
23382:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Koivukylän ja Rekolan liikennepaikat ovat nyt
23383: ma1mtussa tarkoituksessa olette Te, Herra           valmistuneet ja ne otetaan viipymättä käyttöön.
23384: Puhemies, lähettänyt 6 päivänä marraskuuta              Liikenneministeriön ja rautatiehallituksen
23385: 1980 päivätyn kirjelmänne ohella valtioneu-         välisen työnjaon mukaisesti rautatiehallituksen
23386: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        toimivaltaan kuuluvat sellaiset liikenteenhoidon
23387: kansanedustaja T. Nieminen-Mäkysen ym. näin         käytännön kysymykset kuten aikataulut, sei-
23388: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 541:      sakkeet yms., eikä liikenneministeriö ole katso-
23389:                                                     nut tässäkään tapauksessa tarkoituksenmukai-
23390:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin        seksi puuttua rautatiehallituksen ja Vantaan
23391:        toimenpiteisiin, että Hanalan seisak-        kaupungin väliseen asemajärjestelyjä ja liiken-
23392:        keen liikennöintiä ei edes väliaikaisesti    teen yksityiskohtia koskevaan sopimukseen.
23393:        lakkauteta?                                     Kun Hanalan liikennepaikan käyttäjät olivat
23394:                                                     kiinnittäneet asiaan runsaasti huomiota, katsoi
23395:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        liikenneministeriö kuitenkin aiheelliseksi järjes-
23396: vasti seuraavaa:                                    tää rautatiehallituksen ja Vantaan kaupungin
23397:   Valtionrautateiden ja Vantaan kaupungin           väliset jatkoneuvottelut asiasta. Tämän ensim-
23398: välillä on voimassa asemajärjestelyjä koskeva       mäisen kerran jo vuonna 1977 tapahtuneen
23399: sopimus. Vuoden 1978 lopulla allekirjoitetussa      yhteydenoton seurauksena oli kuitenkin vain
23400: sopilnuksessa on sovittu liikenteen yksityis-       em. Hanalan seisakkeen lakkauttamista merkit-
23401: kohtaisista järjestelyistä sen jälkeen, kun         sevän sopimuksen syntyminen rautatiehallitukc
23402: Koivukylän ja Rekolan asemat ovat valmis-           sen ja Vantaan kaupungin kesken.
23403: tuneet ja Hanalan seisake poistettu käytöstä.
23404:      Helsingissä marraskuun 19 päivänä 1980.
23405: 
23406:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
23407:                                              1980 vp.
23408: 
23409: 
23410: 
23411: 
23412:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23413: 
23414:    I det syfte 37 § 1 m01n. riksdagsordningen      fikplatser hat nu blivit färdiga och de tas otne-
23415: a'nger hat Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     delbart i bruk.
23416: av den 6 november 1980 tili vederbörande              Enligt arbetsfördelningen mellan trafikmi-
23417: medlem av statsrådet för avgivande av svar         nisteriet och järnvägsstyrelsen ankom:mer så-
23418: översänt avskri:ft av följande av riksdagsleda-    dana praktiska trafikfrågor som tidtabeller,
23419: riidt T. Nieminen-Mäkynen m. fl. underteck-        hållplatser o.s.v. på järnvägsstyrelsen, varför
23420: nade spörsmål nr 541:                              trafikministeriet inte heller i detta fall har
23421:                                                    ansett det ändamålsenligt att ingripa i järnvägs-
23422:           Ämnar Regeringen vidta sådana åt-        styrelsens och Vanda stads avtal rörande sta-
23423:        gärder, att trafiken på Hanaböle håll-      tionsarrangemang och trafikdetaljer. Då de
23424:        plats inte ens temporärt dras in?           personer som använder Hanaböle trafikplats
23425:                                                    har fäst mycken uppmärksamhet vid frågan, an-
23426:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      såg trafikm1nisteriet likväl att det var skäl att
23427: samt anföra följande:                              anordna fortsatta förhandlingar i fr&gan mellan
23428:    Statsjärnvägarna och Vanda stad har slutit      järnvägsstyrelsen och Vanda stad. Resultatet
23429: ett avta:l om stationsatrangemang. I avtalet,      av dessa kontakter, som första gången ägde
23430: som tindettecknades i slutet av år 1978, har       rum redan år 1977, var dock endast tillkotnster
23431: tnän kommit överens om detaljerade trafik-         av järnvägsstyrelsens och Vanda stads ovan
23432: arra:ngemang efter det att Björkby och Räck-       nämnda avtal om indragning av Hanaböle håll-
23433: hals stationer blivit färdiga och Hanaböle håll-   plats.
23434: plats tagits ur bruk. Björkby och Räckhals tra-
23435:      Helsingfors den 19 november 1980.
23436: 
23437:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
23438:                                                1980 vp.
23439: 
23440: Kirjallinen kysymys n:o 542.
23441: 
23442: 
23443: 
23444: 
23445:                                    P. Puhakka ym.: Maarajan lähellä olevien kiinteistöjen nautinta-
23446:                                        oikeuden supistamisesta.
23447: 
23448: 
23449:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
23450: 
23451:     Vuoden 1939 syksyn olosuhteissa säädettiin        että sisäasia,inminist,eriön uudet ohjeet neljälle
23452: laki valtakunnan maarajan lähellä olevien kiin-       lääninhaUitukselle on annettu 26. 2. 1979.
23453: teistöjen nautintaoimeuksien supistamisesta. Sen         Tässä yht1eydessä on syytä kiinnittää huomio-
23454: nojalla vain tullihallituben luvalla voidaan          ta siihen, ettei nykyisissä oloissa eikä yleensä
23455: rakentaa mm. asuinrakennus maarajan lähei-            rauhan aikana ole perusteltua puuttua yksityis-
23456: ,syyteen. Luvan saantia varten on tehtävä yksi-       ten ihmistlen omaisuuden käyttöön siten, että
23457: tyisJmhtainen karttapiirros mittakaavaan 1:           se tuottaa hankaluuksia, vaan on kunnrioitetta-
23458: 20 000 rakennuksen ympäristöstä 500 metrin            va perustuslain ihmisille antamia oikeuksia.
23459: säteeLlä. Tämä hankaloittaa suuresti rajan lähel-     Syksyllä 1939 tehdyt •säännökset ovat nimit-
23460: lä asu\llien asukkaiden rakentamista. Tähän           täin ~ristiriidassa perustuslain kanssa.
23461: kiinnitettiin vakavaa huomiota äskettäin pide-           Edellä lausutun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
23462: tyssä Pohjois-Karjalan seutukaavaliiton liitto-       § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
23463: valtuuston kokouksessa.                               neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23464:     Tullihallituksen lausunto saattaa olla paikal-    kysymyksen:
23465: laan ·rakennettaessa rajanylityspa~kkojen lähei-
23466:  syyteen, mutta S'e ei ole nykyisissä oloissa pe-               Onko Hallitus tietoinen, että maara-
23467: rusteltavissa siellä, missä ei ole tulliasemia.              jan läheis,een lähes kaikenlaatu~seen ra-
23468:  Kuntien rakennuslautakunnat kykenevät ratko-                kentamiseen tarvitaan tullihaUituksen
23469:  maan asuin- ja karjarakennust·en sekä mahdol-               lupa, mikä vaikeuttaa rajan lähellä asu-
23470:  listen ·saunoj,en rakennusluvat sidlä, missä ei             vven asukkaitten mm. asuinrakennusten
23471:  oLe rajanylityspaikkoja, kun niille annetaan                rakentamista, ja jos on,
23472:  riittävät ohjeet si,itä, mitä lupaa myönnettäessä              mihin toimenpiteisiin Hallitus on
23473:  on otettava huomioon.                                       ryhtynyt tai aikoo ryhtyä säännösten
23474:     Olosuhteet syksyn 1939 jälkeen ovat siinä                muuttamiseksi niin, että muualle kuin
23475:  määrin muuttuneet, ettei viranomaisten tulisi               rajanylityspaikkojen läheisyyteen asuin-
23476:  hankaloittaa rajan läheisyydessä asuvien asuk-              rakennusten ja niihin verrattavien
23477:  kaiden elämää. Muutoinkin turhaa byrokratiaa                rakennusten rakentamislupien myöntämi-
23478:  tulisi vähentää eikä sitä lisätä ryhtymällä sovel-          sen voivat suorittaa kuntien rakennus-
23479:  tamaan nyl{yisiin olosuhteisiin sopimattomia                lautakunnat niille annettujen ohjeiden
23480:  vanhoja säännöksiä sellaisenaan. Mainittakoon,              perusteella?
23481:       Helsingissä 6 päivänä ma;rraskuuta 1980.
23482: 
23483:          Pauli Puhakka                   Niilo ~oskenniemi              P. Liedes
23484:          Esko-Juhani Tennilä             Marjatta Mattsson              Vappu Säilynoja
23485:                                          Juhani Vähäkangas
23486: 
23487: 
23488: 
23489: 
23490: 0880014393
23491: 2                                             1980 vp.
23492: 
23493: 
23494: 
23495: 
23496:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he U e.
23497: 
23498:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momends·sa       enintään 500 metrin päässä valtakunnan ra-
23499: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jasta.
23500: olett:Je 6 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn             Olosuhteet lain säätämisajoista ovat sikäli
23501: kirjeenne n:o 1908 ohella toimittanut va!ltio-       muuttuneet, että tullilaitoksen intl'essit ja tar-
23502: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      peet rajalle rakentamisen säätelyssä ovat olen-
23503: kansanedustaja Pauli Puhahn ym. kirjallisesta        naisesti vähentyneet. Tarvetta säätelyyn kui-
23504: kysymyksestä n:o 542, jossa t~edustellaan:           nenkin on nykyoloissakin. Säätelyjärjestelmä
23505:                                                      palvelee ennen 'kai>kkea rajavartiolaitoksen tar~
23506:           Onko Hallitus tietoinen, että maara-       peita. Eräiss.ä tapauksis·sa rakentaminen rajan
23507:        jan lähei:s,een lähes kaikienlaatuiseen ra-   läheisyyteen tai :rajavyöhyklwelle saattaisi tar-
23508:        kentamiseen tarvitaan tullihllfl1ituksen      peettomasti lisätä väitettävien rajatapahtumien
23509:        lupa, mikä vaikeuttaa rajan läheUä asu-       riskiä. Valtakunnan rajojen vartioinnin ja val-
23510:        v~en asukkaitten mm. asuinrakennusten
23511:                                                      vonnan hoitamisen kannalta rakentamisen sään-
23512:        rakentamista, ja jos on,                      telyä on niin ol'len edelleenkin pidettävä perus-
23513:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on          teltuna ja tarpeellisena. Käytännössä tullihllflli-
23514:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä säännösten          tus pyytäärkin ,säännönmukais:esti rajavartiolai-
23515:        muuttamiseksi niin, että muualle kuin         toksen lausunnon lain tarkoittamia rakentamis-
23516:        rajanylityspaikkojen läheisyyteen asuin-      lupa-asioita käsitellessään.
23517:        rakennusten ja niihin verrattavien                Rajan lähellä nykyisin asuvien oikeuksia
23518:        rakennusten rakentamislupien myöntämi-        säännöstö ei olle olennaisesti raioittanut. Esi-
23519:        sen voivat suorittaa kuntien rakennus-        merkiksi 1. 1. 1979 jälkeen, jo~a ajanjaksona
23520:        lautakunnat niille annettujen ohjeiden        tullihallitus on käsitellyt 31 lupahakemusta
23521:        perusteella?                                   ( 18 hakemusta tänsi- ja pohjoisrajalla ja 13 ha-
23522:                                                      kJemusta :itärajalla), ainoastaan yksi hakemus
23523:   Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun-          on jouduttu hy1käämään. Periaatteena hake-
23524: nioittaen seuraavaa:                                 muksia käsiteltäessä on ollut, ettei paikallisten
23525:    Valtakunnan maarajan välittömään läheisyy-        asukkaiden asumistarpeita tai elinkeinotoimin-
23526: teen rakentamista koskevat valtakunnan maa-          taan liittyvää rakentamista rajoiteta. Kielteiset
23527: rajaa lähel:lä olievien kiinteistöjen nautintaoi-    päätökset ovat :säännönmubisesti johtuneet sii-
23528: keuden supistamisesta 8 päivänä syyskuuta            tä, että rakentaminen olisi merkinnyt tarpeet-
23529: 1939 annetun lain (272/39) ja sen täytän-            tomasti rajan valvontatyötä vaikeuttavan loma-
23530: töönpanosta 8 päivänä toukokuuta 1959 anne-          asutuksen muodostumista rajan läheisyyteen tai
23531: tun asetuksen ( 221/59) .säännökset. Laki on         rajavyöhykkeelle.
23532: säädetty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä sää-          Edel'l:ä esitettyyn viitaten hallitus pitää ra-
23533: detyssä järjestyksessä. Lain säännöstJen mutkaan     kentamisen sääntelyä maarajojen välittömässä
23534: rakennusten rakentaminen rajan välittömään lä-       läheisyydessä nykyoloissakin tarpee1lis'ena. Il-
23535: heisyyteen on sallittua ainoastaan tullihallrituk-   meisesti kuitenkin on aihetta ,selvittää, olisiko
23536: sen luvalla. Rajaläänien lääninhallituksille 26      tarkoituksenmukaista siirtää rakentamisluvan
23537: päivänä helmikuuta 1979 lähettämässään yleis-        myöntämiseen liittyvät tehtävät sisäasiainminis-
23538: kirjeessä sisäasiainministeriö on todennut ra-       teriön tai lääninhallituksen ho!idettaviksi s'en
23539: kJentamisen s:ijoittuvan laissa tarkoitetulla ta-    mukaan kumpi viranomainen käsittelee raken-
23540: valla maarajan läheisyyteen ainakin silloin, kun     tamista koskevia rakennuslain ( 370/1958) mu-
23541: rakennuspaikka sijaitsee rajavyöhykkeellä tai        kaisia poikkeuslupa-asioita.
23542:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1980.
23543: 
23544:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
23545:                                                N:o 542                                                 3
23546: 
23547: 
23548: 
23549: 
23550:                             T iill R i k s d a g e n s H e r r T al m a n.
23551: 
23552:    I det syfte 3 7 § 1 mom. rrksdagsordningen         stiftades åtminstone såtillvida, att tullstyrelsens
23553: anger Har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          intressen och behov att reglera byggandet vid
23554: se nr 1908 av den 6 november 1980 tili veder-         gränsen väsentligt har minskat. Det existerar
23555: börande medl•em av statsrådet översänt avskrift       dock även under nuvarande förhållanden ett
23556: av följande av riksdagsman Pauli Puhakka              regleringsbehov. Regleringen betjänar i första
23557: m. fl. undertecknade spörsmål nr 542:                 hand gränsbevakningsväsendet. I vissa fall kan
23558:                                                       byggande i närheten av gränsen eller inom
23559:           Är Regeringen medveten om att det           gränszonen onödigt öka risken för gränsinter-
23560:        för så gott som aHt slags byggande i           mezzon, vilket borde undvikas. Med tanke på
23561:        närheten av landgränsen erfordras tull-        bevakningen och övervakningen av rikets
23562:        styrelsens tillstånd, vilket gör det svåra-    gränser kan man saiedes fortfarande anse det
23563:        re för dem som bor i närheten av grän-         motiverat och nödvändigt att reglera byggan-
23564:        sen att bygga bl.a. bostadshus, och om         det. I praktiken begär ookså tullstyrelsen regel-
23565:        så i:hr fallet,                                mässigt gränsbevakningsväsendets utlåtande då
23566:           vHka åtgärder har Regeringen vid-           den behandlar i lagen avsedda byggnadstill-
23567:        tagit eller ämnar Regeringen vidta för         ståndsfrågor.
23568:        att ändra stadgandena så, att kommu-              Rättigheterna för dem som nuförtiden bor
23569:        nernas byggnadsnämnder på basen av             nära gränsen har inte väs·entligt begränsats av
23570:        givna föreskrifter skall få bevilja bygg-      stadgandena. T.ex. har man efter 1. 1. 1979 av
23571:        nadstillstånd för bostadshus och andra         de 31 ansakningarna om tilistånd som tuH-
23572:        med dem jämförbara byggnader på                styrelsen sedan dess behandlat (18 ansökningar
23573:        andra platser än i närheten av gräns-          vid väst- och nordgränsen och 13 ansökningar
23574:        övergångsstäHen?                               vid östgränsen), varit tvungen att avslå en en-
23575:                                                       da ansökan. Prindpen vid behandlingen av an-
23576:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         sökningarna har varit att inte begränsa byggan-
23577: samt anföra följande:                                 de som fyl:ler den [okala befolkningens boende-
23578:    F·ör byggande i omedelbar n&rhet av rikets         behov eller som ansluter tili deras näringsverk-
23579: 1andgräns gäller stadgandena i lagen den 8 sep-       samhet. De nekande besluten har i regel berott
23580: tember 1939 om inskränkning i nyttjande-              på att byggandet skuHe ha lett till att semes-
23581: rätten till fastigheter, bel>ägna nära intHI rikets   terbebyggelse, som onödigt försvårar gräns-
23582: landgräns (272/39) och förordningen den 8             övervakningen, hade uppstått i närheten av
23583: maj 1959 angående dess tiHämpning (221/               gränsen eller gränszonen.
23584: 59). Lagen har stiftats i den ordning 67 §               Med hänvisning tili ovan anförda anser rege-
23585: riksdagsordningen stadgar. I enlighet med stad-       ringen det vara nödvändigt att reglera byggan-
23586: gandena i lagen är det tillåtet att bygga hus i       det i rlandgränsernas omedelbara närhet även
23587: omedelbatr närhet av gränsen endast med tull-         under nuvarande förhållanden. Uppenbarligen
23588: styrelsens tillstånd. I sitt cirkulär den 26 feb-     finns det dock skäl att utreda huruvida det
23589: ruari 1979 tiH länsstyrelserna i gräns·Iänen          vore ändamålsenligt att överföra uppgifterna i
23590: konstaterar inrikesminist·eriet att byggande i        anslutning tiH beviljande av byggnadstillstånd
23591: närheten av landgränsen sker på i lagen avsett        antingen tili inrikesministeriet eller länsstyrel-
23592: sätt åtminstone då byggnadsplatsen befinner           sen beroende på vilkendera myndigheten be-
23593: sig inom gränszonen eller högst 500 meter från        handlingen av ärenden angående bevHjande av
23594: rikets gräns.                                         undantagstilistånd för byggande i enJighet med
23595:    Förhållandena har förändrats sedan lagen           byggnadslagen (370/58) ankommer på.
23596:       Helsingfors den 12 december 1980.
23597: 
23598:                                                        Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
23599:                                              1980 vp.
23600: 
23601: Kirjallinen kysymys n:o 543.
23602: 
23603: 
23604: 
23605: 
23606:                                  Tenhiälä: Mäntypistiäistuhojen korvaamisesta.
23607: 
23608: 
23609:                         Ed u s kunnan       Herra       Puhe m i e he 11 e.
23610: 
23611:    Ruskea mäntypistiäinen on tuhonnut tämän-        makkaasti, että vaikutus ilmenee, joskin lievem-
23612: vuotisen puunkasvun varsin perusteellisesti         pänä, vielä useita vuosia tuhon jälkeenkin.
23613: Etelä- ja Keski-Suomessa. Pahimmat pistiäisen          Metsiköiden kuutiokasvu hidastuu mäntypis-
23614: tuhoalueet ovat Etelä-Hämeessä. Alueen metsä-       tiäistuhojen seurauksena metsätyypistä riip-
23615: valtaisissa pitäjissä pistiäistuhot on koettu ta-   puen. Tutkimuksen mukaan mäntypistiäistuho
23616: loudellisesti erittäin raskaina. Esimerkiksi Tuu-   pienentää puun kasvua puolukkatyypin metsäs-
23617: loksessa metsät ja metsistä saatava tulo ovat       sä keskimäärin 10-15 %, kanerva- ja räme-
23618: pääasiallisin toimeentulon lähde viljelijöille.     tyyppisessä metsässä tuho aiheuttaa puun kas-
23619: Kunnan pinta-alasta on peltoa vain 2 000 ha         vussa n. 25 % :n pienentymisen. Iäkkäässä, n.
23620: ja metsää n. 11 000 ha. Tuuloksessa ruskeat         40-vuotiaassa puolukkatyypin männikössä to-
23621: mäntypistiäiset söivät neulaset ainakin 1 000       dettiin kuutiokasvun pienentyneen jopa 32 %.
23622: ha:n alalta.                                           Professori Juutisen tutkimuksesta käy ilmi,
23623:     Ruskea mäntypistiäistoukka jättää syömättä      että 1960-luvun mäntypistiäistuhot Etelä-Poh-
23624: vain samankeväiset neulaset. Männyt tulevat         janmaalla, Pohjois-Satakunnassa ja Länsi-Uudel-
23625: kuivan ja kuolleen näköisiksi. Pahimmilla           lamaalla vähensivät puuston kasvua viisivuotis-
23626: alueilla metsä ei ole kasvanut tänä vuonna          kautena 1960-64 keskimäärin n. 20 %. Mit-
23627: ollenkaan.                                          taustutkimusten mukaan kasvun heikkeneminen
23628:     Viimeksi näin paha pistiäisvuosi oli 1960-      ei rajoittunut pelkästään tarkasteltuun viisi-
23629:  luvulla. Vaikka puut toipuvatkin pistiäisten       vuotiskauteen. Keskimii.äräistuloksena n. 20
23630: iskusta, tulevat ne kuitenkin tavallista alttiim-   % :n kasvu vastaa määrällisesti yhden vuoden
23631:  miksi mm. kasvitaudeille.                          puunkasvua. Tällä perusteella kasvutappion ar-
23632:    Metsäntutkimuslaitoksen metsätuhoeläinten        voksi voidaan laskea 8-10 milj. markkaa.
23633:  tutkimusosaston päällikkö, professori Paavo           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23634: Juutinen tutki 1960-luvulla mäntypistiäistuhoja.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23635: Tutkimuksen mukaan mäntypistiäiset aiheutta-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23636:  vat oksiston lyhentymistä ja puun latvuksen        vaksi seuraavan kysymyksen:
23637:  yhteyttävän neulasmäärän vähentymisen. Tämä
23638:  aiheuttaa kasvuedellytyksissä huomattavaa heik-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23639:  kenemistä. Tuvkimuksen mukaan neulasten vä-               ryhtyä mäntypistiäistuhojen huomioimi-
23640:  heneminen ja tuhoutuminen varsinaisten tuho-              seksi metsäverotuksessa tai vahinkojen
23641:  vuosien aikana on heikentänvt männiköiden                 muuten korvaamiseksi?
23642:  kehitysmahdollisuuksia keskim'äärin niin voi-
23643:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1980.
23644: 
23645:                                          Hannu Tenhiälä
23646: 
23647: 
23648: 
23649: 
23650: 0880014426
23651: 2                                            1980 vp.
23652: 
23653: 
23654: 
23655: 
23656:                        E dusku nnan         H erra       P u he m i e h e II e.
23657: 
23658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tutkimuslaitos on jälkitarkastuksessaan toden-
23659: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nut torjunnan tulokset hyviksi. Koska mänty-
23660: olette kirjeellänne 6 päirvänä marraskuuta 1980      pistiäisen esiintymistä ei voida riittävällä var-
23661: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      muudella etukäteen metsi<kkökohtaisesti ennus-
23662: vastattavaksi kansanedustaja Hannu Tenhiälän         taa, torjuntatoimiin voidaan ryhtyä edellä ker-
23663: seuraavan sisältöisen kysymyksen n:o 543:            rotulla tavalla vasta ensimmäisenä tuhovuonna
23664:                                                      joukkoesiintymistapauksissa. Toimenpide on
23665:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus a1koo        sekä metsänomistajien että yleisen edun kan-
23666:        ryhtyä mäntypistiäistuhojen huomioimi-        nalta tarkoituksenmukainen, ja valtion varojen
23667:        seksi metsäverotuksessa tai vahinkojen        käyttö siihen perusteltavissa. Metsätuhotoimi-
23668:        muuten korvaamiseksi?                         kunta ehdottaa 31. 12. 1979 luovutetussa mie-
23669:                                                      tinnössään, että metsäntutkimuslaitoksen teh-
23670:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        täväksi annettaisiin muun ohella huolehtia myös
23671: vasti seuraavaa:                                     mäntypistiäisten esiintymisen ja leviämisen seu-
23672:    Kysymyksessä esitetyt professori Paavo Juu-       rannasta. Mietintöön sisältyvät säännösehdotuk-
23673: tisen mäntypistiäistuhoja koskevan tutkimuksen       set ovat valmisteltavina maa- ja metsätalousmi-
23674: tulokset ovat keskimääräislukuja. Tuhon vaiku-       nisteriössä.
23675: tus männiköiden kasvuun on suuresti vaihdel-            Metsätuhon huomioon ottamisesta metsän
23676: lut tutkimuskohteiksi valituissa koemetsiköissä.     puhtaan tuoton verotuksessa on säädetty maa-
23677: Keski-määräistuioksia ei siis voida sellaisenaan     tilatalouden tuloverolaissa ja valtiovarainminis-
23678: yleistää. Mäntypistiäistuhojen vaikutuksen tark-     teriön sanotun säännöksen soveltamisesta anta-
23679: ka selvittäminen vaatisi runsaasti työtä ja kus-     massa päätöksessä. Päätöksen mukaan puun-
23680: tannuksia aiheuttavia metsälökohtaisia tutki-        tuotoksen katsotaan metsätuhon johdosta olen-
23681: muksia. Pystypuiden lisäksi mittauksia ja kai-       naisesti alentuneen, jos tuhoutumisprosentti eli
23682: rauksia olisi tehtävä myös kaadetuista koepuis-      tuhoutuneen puuston osuus tuhoalueen koko
23683: ta ja vertailevia mittauksia ja havaintoja myös      puustosta on vähintään kolmekymmentä. Vero-
23684: tuhoalueen ulkopuolisista metsiköistä. Tuhojen       vapausaika määräytyy tuhoutumisprosentin pe-
23685: selvityskustannukset eivät useinkaan olisi mie-      rusteella päätöksessä olevan asteikon mukaises-
23686: lekkäässä suhteessa vahinkojen määrään. Täl-         ti. On syytä mainita, että edellä selostettuja
23687: laisia tuhoja voidaan pitää metsätalouden har-       verovapaussäännöksiä sovellettiin sellaisenaan
23688: joittamisen normaaleihin riskeihin kuuluvina, ja     myös viime vuosien myrskytuhoihin, joiden
23689: lisäksi metsän täysarvovakuutus vastaa vahin-        aiheuttamat vahingot olivat sekä laadultaan
23690: goista vakuutusehtojen mukaisesti.                   että määrältään mäntypistiäistuhoja huomatta-
23691:    Kuluneena kesänä ruskeaa mäntypistiäistä          vasti suuremmat.
23692: esiintyi noin 25 000 hehtaarin alalla, josta pää-       Hallitus pitää tärkeänä mäntypistiäisen esiin-
23693: osa eli noin 16 500 hehtaaria oli Itä-Savon          tymisen ja leviämisen seurannan tehostamista
23694: piirimetsälautakunnan alueella. Tuhon toistu-        ja ryhtyy toimenpiteisiin tuhojen torjumiseksi,
23695: misen estämiseksi maa- ja metsätalousministeriö      milloin se tuhoalueen laajuus huomioon ottaen
23696: oikeutti metsähallituksen käyttämään valtion         on katsottava yleisen edun mukaiseksi. Tässä
23697: varoja 150 000 markkaa monisärmiöviruksen            vaiheessa asia ei aiheuta hallituksen taholta
23698: avulla laaja-alaisesti, yli metsälöiden rajojen,     enempiä toimenpiteitä.
23699: helikopterilla suoritettuun torjuntaan. Metsän-
23700:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1980.
23701: 
23702: 
23703:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
23704:                                               N:o 543                                                 3
23705: 
23706: 
23707: 
23708: 
23709:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23710: 
23711:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          som utfördes med hjälp av helikopter över
23712: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          skogsfastigheternas gränser. Skogsforskningsins-
23713: av den 6 november 1980 tili vederbörande               titutet har vid sin efterkontroll funnit resulta-
23714: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         ten av bekämpningen goda. Eftersom före-
23715: jande av riksdagsman Hannu Tenhiälä under-             komsten av tallsteklar i de olika bestånden
23716: tecknade spörsmål nr 543:                              inte med tillräcklig säkerhet kan förutses, kan
23717:                                                        bekämpningsåtgärder på ovannämnt sätt vidtas
23718:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         först under det första skadeåret i fall av mass-
23719:        ta för att tallstekelskadorna skall beak-       förekomst. Atgärderna är ändamålsenliga både
23720:        tas vid skogsbeskattningen eller för att        för skogsägarna och för det allmänna bästa,
23721:        skadorna annars skall ersättas?                 varför användningen av statens medel kan moti-
23722:                                                        veras. Skogsskadekommissionen föreslår i sitt
23723:    Såsom svar på detta s,pörsmål får jag vörd-         betänkande, överlämnat 31. 12. 1979, att skogs-
23724: samt anföra följande:                                  forskningsinstitutet skulle få i uppdrag att
23725:    De i spörsmålet anförda resultaten av profes-       bl.a. handha uppföljningen av tallsteklarnas
23726: sor Paavo Juutinens undersökning om tallste-           förekomst och utbredning. De förslag tili stad-
23727: kelskador utgör medelvärden. Skadornas effekt          ganden som ingår i betänkandet är under utar-
23728: på tallskogarnas tillväxt har varierat avsevärt        betning vid jord- och skogsbruksministeriet.
23729: i de provbestånd som valts till undersöknings-            Angående beaktandet av skogsskada vid be-
23730: objekt. Genomsnittsresultaten kan således som          skattning av nettoavkastning från skog är stad-
23731: sådana inte generaliseras. En noggrann kart-           gat i inkomstskattelagen för gårdsbruk och i
23732: läggning av tallstekelskadornas verkningar skul-       finansministeriets beslut om tillämpning av
23733: le förutsätta arbetsdryga och kostnadskrävande         sagda stadgande. Enligt beslutet anses virkes-
23734: undersökningar fastighetsvis av skogarna. För-         avkastningen tili följd av skogsskada ha mins-
23735: utom växande träd borde också fällda provträd          kat väsentligt, om skadeprocenten, dvs. det
23736: mätas och borras; dessutom borde jämförande            skadade trädbeståndets andel av hela skade-
23737: mätningar och iakttagelser göras i fråga om be-        områdets trädbestånd, är minst trettio. Skatte-
23738: stånd belägna utanför skadeområdet. Kostnader-         frihetstiden bestäms på basen av skadeprocen-
23739: na för utredning av förstörelsen skulle sällan         ten i enlighet med den i beslutet angivna ska-
23740: stå i en förnuftig relation till skadornas omfatt-     lan. Nämnas bör, att de ovan relaterade stad-
23741: ning. Sådana skador kan anses höra tili de nor-        gandena om skattefdhet tillämpats som sådana
23742: mala risker som bedrivandet av skogsbruk är            också på de senaste årens stormskador, vilka
23743: förbundet med, och dessutom svarar skogens             har förorsakat både betydligt svårare och mera
23744: fullvärdesförsäkring för skadorna i enlighet           omfattande förstörelse än tallsteklarna.
23745: med försäkringsvillkoren.                                 Regeringen anser det angeläget att uppfölj-
23746:    Senaste sommar förekom röd tallstekel på            ningen av tallstekelns förekomst och utbred-
23747: ett område om ca 25 000 hektar, varav huvud-           ning effektiveras, samt kommer att vidta åtgär-
23748: delen, dvs. ca 16 500 hektar, hörde till Östra         der för bekämpning av skadorna, om det med
23749: Savolax distriktsskogsnämnds område. För att           beaktande av skadeområdets omfattning kan
23750: förebygga förnyade skador berättigade jord-            anses vara förenligt med allmänt intresse.
23751: och skogsbruksministeriet forststyrelsen att an-       1 detta skede föranleder ärendet inte vidare
23752: vända 150 000 mk av statens medel för en               åtgärder från regeringens sida.
23753: omfattande bekämpning med polyedervirus,
23754:       Helsingfors den 15 december 1980.
23755: 
23756: 
23757:                                                      Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
23758: Kirjallinen kysymys n:o 544.
23759: 
23760: 
23761: 
23762: 
23763:                                     Ala-Kapee ym.: Toimeentuloturvan järjestämisestä kuntoutushoi-
23764:                                        , d~;m ajalta~,
23765: 
23766: 
23767:                           Edu_skunn-an,H.erra Puhemi~hel"le.
23768: 
23769:   -,ToimeentulcitÖtvan järjestäminen! -•- kutitöutus-    ehkaiseviin• kuntoutusjaksoihin, mitä yksityisen
23770: hoid'On ajalta on ol~lut pitkään vireillä. Tällä         ihmisen terveyden kannå'lta on pidettävä valh
23771: hetkeUä rkuntoutustoimenpiteiden - aloittamista          tettavana. --AsiaNa on myös -laajempaa kansan•
23772: varhaisessa vaiheessa 'haittaa se, että kuntou-          taloudellista merkitystä. Näin ollen kuntoutus-
23773: tushoidon aikana --- työkykyiset kuntoutettavat          ajan toimeentul_oturva tuHsi kiireellisesti järjes-
23774: jäävät- vaille toimeentuloturvaa. Tämä koskee            tää.        -        -
23775: eslm. kuntöutuslaitoksessa annettavaa hoit-oa.              Edellä olevari perusteella ja viitateri valtio-
23776: Sairausvakuutus-lain mukaista päivärahaa - ei            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
23777: yleensä voida kysym-yksessä olevalta ajalta              me kuruiioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23778: maksäa, kös-ka :sen maksaminen edellyttää sai-           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23779: rauden ai:heuttamaa työkyvyttömyyttä;                    sen:
23780:     V a:rhaisessa vaiheessa -:käynnistyvän kuntou-
23781: tuksen avutla voidaan merkittävästi -ehkäistä                       Missä vaiheessa toimeentuloturvan
23782: sairauden,-- viän tai vamman aiheuttamaa pysy:                 - järjestäminen .kuntöutushoidon ajalta on,
23783: v'äå työkyvyttomyyttä. Toimeentu'lo.turvan puut-                 ja         .
23784:  tuminen kuntoutusjakson ajalta on kuitenkin                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23785: aiheuttanu:t haluttomuutta osallistua ennalta                    ryhtyä epä!k':"hdan korjaamiseksi?
23786:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1980.
23787: 
23788:           Pirjo AJla-Kapee                 Liisa Jaakonsaari                Risto Tuominen
23789:           Pentti Lahti-Nuuttila            Pekka Starast                    Saikari Knuuttila
23790:           Jouko Skinnari                   Olili Helminen                   Hannu Tapiola
23791:           Matti Luttinen                   Juhani Sura:kka                  Pir:kko Valtonen
23792:           Juhani Raudasoja                 Paula Eenilä                     Seppo Tikka
23793:           Erkki Liikanen                   Kaarina Suonio                   Maija Rajantie
23794:           Tarja Halonen                    Matti Puhakka                    Saara-Maria Paakkinen
23795:                                            Tellervo Koivisto
23796: 
23797: 
23798: 
23799: 
23800: 0880014404
23801: 2                                            1980 vp,
23802: 
23803: 
23804: 
23805: 
23806:                          Ed u s kunnan He r r ,a Puhe m i e he 11 e.
23807: 
23808:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      selvittänyt mahdol!lisuuksi:a saada aikaan ny-
23809: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ksyisiä järjestelmiä hyviksi :käyttäen yhtenäinen
23810: olette 6 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn          kuntoutuspalvelujärjestelmä. Toimikunnan jät-
23811: kirjeenne .ohella toimittanut . vail:tioneuvoston   tämän mietinnön ja siitä hankittujen lau$unto-
23812: asianomaiselle jäseneJJle jäljennöksen kansan·      jen perusteeUa -aosiaali- ja terveysministeriössä
23813: edustaja Ala-Kapeen ym. näin kuuluvasta kir~        jatketaan. asiant v111lmistelua.
23814: ja~lilisesta kysymyksestä n:o 544:                     Kuntol,ltuspalvelujirjestelmän kehittämiseen
23815:                                                     läheisesti illittyvää ikuntoutusajan toimeenttrl.on
23816:             Missä   vaiheessa   toimeentuloturvan   järjestämistä on myös selvitetty sosiaali- ja ter-
23817:        jänjest~inen kuntoutushoidon ajalta on,      veysministeriössä. Erittäin huomionarvoisena
23818:        ja                                           vaihtoehtona on tul!lut esiin ikuntoutusrahan
23819:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       suorittaminen sairausvakuutuksen päivärahan
23820:        ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?              kautta. Tässä kohden suunnitelmien kehittä-
23821:                                                     mistä vaikeuttaa se, ettei sairausvakuutuksen
23822:   Vastauksena kysymyikseen esitän kunnioitta-       päivärahan veronalaisuutta !koskevaa kysymystä
23823: vasti seuraavaa:                                    ole saatu ratkaisuun. Sosiaali~ ja terveysminis-
23824:   Maamme kuntoutustoimmnan kehittämistä             teriö tulee kuiterici.n ~ihiaikana asettamaan toi-
23825: on tutikittu kolmessa toimikunnassa.. Sosiaali-     mikunnan, jonka tehtäväksi annetaan selvittää
23826: ja terveysministeriön asettama toimiikunta on       toimeentu!lon järjestämistä kuntoutu•ksen ajalta.
23827:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1980.
23828: 
23829:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
23830:                                              N:o 544                                                  3
23831: 
23832: 
23833: 
23834: 
23835:                           T i H R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
23836: 
23837:   I det syfte 37 § 1 mom. ri:k:sdag5ordningen      hjälp av de system som används för närvaran-
23838: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       de åstadkomma ett enhetligt sewicenät :för re-
23839: 1v den 6 novemher 1980 titl! vederhörande          ha:biliteringen. Beredningen av ärendet fortsät-
23840: nedlem av statsrådet översänt avskrift av          ter i social- och hälsovårdsministeriet på basen
23841: Ä)ljande av riksdagsman Ala-Kapee m. fl. ställ-    av kommissionens betänkande ooh de inbegär-
23842: la spörsmål nr 544:                                da utlåtandena.
23843:                                                       Socia:l- och h~sovårdsministeriet har även
23844:           I vilket skede befinner sig det arbete   utrett frågan om anordnandet av utkomst un-
23845:        som gälier tryggandet av ut'komst under     der rehabiliteringstiden, något som nära anslu-
23846:        rehahiliteringstid och                      ter sig till utvecklandet av rehahiliteringsser-
23847:           vrbka åtgärder ämnar Regeringen vid-     vicen. Ett synnerligen beaktansvärt alternativ,
23848:        ta ror att avhjälpa detta missförhålian-    som också framförts, vore att utbeta:la rehabili-
23849:        de?                                         teringspenning via sjukförsäkri:ngens dagpen-
23850:                                                    ning. På denna pun:kt försvåras planeringen av
23851:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att frågan rörande den genom sjukförsäkringen
23852: ;amt anföra följande:                              utbetalade dagpenningens skattepliktighet inte
23853:   Tre lkommissioner har undersökt frågan om        kunnat lösas. Inom en nära framtid kommer
23854: 1tvedklandet av rehabiliteringen i vårt iand. En   socia:l- och hälsovårdsministeriet att till:lsätta en
23855: 1v social- och hälsov·årdsministeriet ti'llsatt    kommission med uppdrag att utreda frågan om
23856: mmmission ·har utrett möjligheterna att med        utkom'St under rehabiliteringstid.
23857:      He~singfors den W december 1980.
23858: 
23859:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
23860: ~   .: .. ·.    -..
23861:                                                           - '~ ':-
23862: 
23863: 
23864: 
23865: 
23866:                ·_, ..
23867: 
23868: 
23869: 
23870: 
23871:                             ., ~
23872: 
23873: 
23874: 
23875: 
23876:                 · ....-.1               j··
23877: 
23878: 
23879:                                -.--_.:.\,.,
23880:                                               ·.:-··,··              ·. --·-
23881:                                                 1980 vp.
23882: 
23883: Kirjallinen kysymys n:o 545.
23884: 
23885: 
23886: 
23887: 
23888:                                    E. Laine ym.: Suomen ja Neuvostoliiton ystävällisten suhteiden
23889:                                       kehittymistä vaarantavista tekijöistä.
23890: 
23891: 
23892:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
23893: 
23894:     Suomen ja Neuvostoliiton ystävällisten suh-        suurta menekkiä, tarkoituksena on aivan ilmei-
23895: teiden kehittämiselle omistetun ystävyyskuu-           sesti mainitun määrän toimittaminen Neuvos-
23896: kauden aattona on maassamme esiintynyt                 toliittoon.
23897: ilmiöitä ja järjestetty tapahtumia, jotka ovat            Samoihin aikoihin levitettiin mm. Helsin-
23898: syvässä ristiriidassa YYA-sopimuksen hengen            gissä Stefanus-lähetyksen mainoksia, joissa ker-
23899: ja kirjaimen kanssa. Kun eräät räikeimmät              rottiin järjestön salakuljettavan raamattuja
23900: näistä naapurimaatamme vastaan suunnatuista            Neuvostoliittoon. Kuten tiedetään, salakuljetus
23901: propagandahyökkäyksistä ja toimenpiteistä oli          on aina laitonta toimintaa.
23902: ajoitettu tapahtuvaksi n. 2 viikkoa ennen Ta-             Vain muutamia päiviä aikaisemmin esiintyi
23903: savallan Presidentin Neuvostoliittoon tapahtu-         maamme useilla eri paikkakunnilla mm. Tu-
23904: vaa valtiovierailua, ei voi välttyä ajatukselta,       russa 25 päivänä lokakuuta "tshekkiläisenä
23905:  että niiden tarkoituksena on paitsi vahingoittaa      ammattiyhdistysmiehenä ja shakkimestarina"
23906: naapurimaatamme ja maamme suhteita Neu-                mainostettu Ludek Pachman luennoiden mm.
23907: vostoliittoon myös häiritä edessä olevaa val-          "Neuvostokommunismin strategiasta". Helsin-
23908:  tiovierailua.                                         gin tilaisuuden järjestäjänä 28. 10. toimi Itse-
23909:     Kuten julkisuudessa on kerrottu, järjestivät       näisyyden Puolesta ry. yhdessä "Kutsuvan kan-
23910: Kansanlähetys, Helsingin Saalem-seurakunta,            salaistoimikunnan" kanssa. Liittotasavallan kan-
23911: Venäläinen evankelinen vapaaseurakunta ja              salaisen Pachmanin luennot sisälsivät räikeää
23912:  Avainsanoma Helsingin Jäähallissa 1. 11. 1980         ja valheellista propagandaa Neuvostoliittoa vas-
23913:  tilaisuuden nimellä "Kärsivän seurakunnan             taan, kuten hänen läheiset suhteensa Josef
23914:  ilta". Julkisuudessa kerrotun mukaan tämä             Straussin puolueeseen, sudeettisaksalaiseen re-
23915:  tilaisuus oli harvinaisen räikeä ihmisten uskon-      vanssijärjestöön Landsmannschaftiin, Miinche-
23916:  nollisilla tunteilla ja yhteiskunnallisella tietä-    nissä toimivaan Radio Free Europen Tshekko-
23917:  mättömyydellä keinotteleva Neuvostoliittoa vas-       slovakian osastoon ja CIA:han ilmeisesti edel-
23918:  taan suunnattu joukkotilaisuus. Tilaisuuden           lyttävät.
23919:  yhteydessä oli kerätty kolehtina "uhrilahja"             Edellä kerrotut tilaisuudet ja toimenpiteet
23920:  maanalaiseen työhön Neuvostoliitossa, minkä           herättävät joukon kysymyksiä: Miten on mah-
23921:  oikeutusta perusteltiin sillä, että jokin yliluon-    dollista, että maassamme sallitaan mainitunkal-
23922:  nollinen voima on antanut Suomen kansalle             taiset avoimet mielenosoitukset maittemme
23923:  tällaisen tehtävän. Lukuisiin perusteettorniin ja     ystävällisiä suhteita ja Neuvostoliittoa vastaan,
23924:  epämääräisiin väitteisiin vedoten oli kuulijoille     että Suomen maaperää käytetään Liittotasaval-
23925:   kerrottu, että tämän työn ulkopuolelle ei voida      lan ja muiden maiden kansalaisten toimesta
23926:  rajata Neuvostoliittoa ja että "uhrilahja käyte-      Neuvostoliittoa vastaan suuntautuviin tarkoi-
23927:  tään lähetystyöhön Neuvostoliiton alueella"           tuksiin, että sisäasiainministeriö antaa lupia
23928:   suomalaisten toimesta.                               keräyksiin, joiden tarkoituksena on Suomen ja
23929:      Samana päivänä eli 1. 11. 1980 julkaisi Uusi      Neuvostoliiton suhteiden vahingoittaminen, että
23930:  Suomi maksullisen ilmoituksen, jossa Sanan-           Turun Hammaslääketieteen laitoksen ja muita
23931:   julistajat-yhdistys ilmoitti sisäasiainministeriön   valtion omistamia tiloja sallitaan käyttää ker-
23932:  luvalla keräävänsä rahaa 100 000 Uuden Tes-           rotunkaltaisten tilaisuuksien järjestämiseen ja
23933:   tamentin painattamiseksi venäjän kielellä. Kos-      että Madridin ETY-seurantakokouksen aattona
23934:   ka Suomessa ei vieraskielisellä teoksella ole näin   maamme maaperällä on avointa järjestettyä toi-
23935: 0880014437
23936: 2                                          1980 vp.
23937: 
23938: mintaa, joka on paitsi kaukana ETY-kokouksen             Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
23939: päätöksistä ja ns. Helsingin hengestä, myös           ryhtyä sellaisen toiminnan johdosta,
23940: niiden vastainen?                                     joka Helsingin Jäähallissa 1. 11. 1980
23941:    Edellä olevan perusteella esitämme valtio-         järjestetyn ja muiden vastaavankaltais-
23942: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla          ten tilaisuuksien ja toimenpiteiden ta-
23943: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-        voin kohdistuu Neuvostoliittoa, mait-
23944: vaksi seuraavan kysymyksen:                           temme ystävällisiä suhteita ja samalla
23945:                                                       myös maamme kansallisia etuja vas-
23946:                                                       taan?
23947:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1980.
23948: 
23949:               Ensio Laine                                 E.-J. Tennilä
23950:               M.-L. Salminen                              Mikko Kuoppa
23951:               P. Liedes                                   P. Puhakka
23952:               Irma Rosnell                                Marjatta Mattsson
23953:                                               N:o 545
23954: 
23955: 
23956: 
23957: 
23958:                         E d uskun nan       H e r r a P u h e m i e h e II e.
23959: 
23960:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tekemää valtiovierailua edeltäväksi ajaksi tai
23961: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       että tilaisuuksissa pidetyissä puheenvuoroissa
23962: olette 6 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn          olisi viitattu tällaiseen asiayhteyteen tai toi-
23963: kirjeenne n:o 1916 ohella lähettänyt valtioneu-     mittu jotenkin muuten mainitun valtiovierailun
23964: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     onnistumista vastaan.
23965: jäljennöksen kansanedustaja Ensio Laineen ym.          Suomen hallitusmuoto tarjoaa hyvin laajan
23966: kirjallisesta kysymyksestä n:o 545, jossa tie-      sanan-, kokoontumis-, julkaisu- ja uskonnonva-
23967: dustellaan:                                         pauden. Kysymyksessä olevaan toimintaan ei
23968:                                                     ole todettu sisältyneen mitään rikollista tai
23969:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lainvastaista menettelyä. Näyttöä ei ole myös-
23970:        ryhtyä sellaisen t01mmnan johdosta,          kään siitä, että puheena olevien yhteisöjen toi-
23971:        joka Helsingin Jäähallissa 1. 11. 1980       minta olisi varsinaisesti tarkoitettu YYA-sopi-
23972:        järjestetyn ja muiden vastaavankaltais-      musta tai Suomen ja Neuvostoliiton välisten
23973:        ten tilaisuuksien ja toimenpiteiden ta-      hyvien ja luottamuksellisten suhteiden kehit-
23974:        voin kohdistuu Neuvostoliittoa, mait-        tymistä vastaan. Ei myöskään ole todettu, että
23975:        temme ystävällisiä suhteita ja samalla       mainitussa toiminnassa olisi ollut taustalla sel-
23976:        myös maamme kansallisia etuja vas·           laisia ulkomaisia organisaatioita tai toimeksian-
23977:        taan?                                        tajia, jotka olisivat mainittuja yhdistyksiä hy-
23978:                                                     väksi käyttäen pyrkineet muihin kuin uskon-
23979:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nollisiin tavoitteisiin.
23980: vasti seuraavaa:                                       Lähinnä sisäasiainministeriö ja sen alaiset
23981:                                                     viranomaiset tulevat jatkamaan ja tarvittaessa
23982:    Sisäasiainministeriön tiedossa ei ole, että      tehostamaan valvontaa, jonka tarkoituksena on
23983: eduskuntakysymyksessä mainitut tapahtumat tai       vakuuttautua siitä, että yhdistysten ja yhteisö-
23984: ilmiöt olisi tarkoituksellisesti ajoitettu tapah-   jen toiminta on lakien ja kansainvälisten sopi-
23985: tuviksi Tasavallan Presidentin Neuvostoliittoon     musten mukaista.
23986:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1980.
23987: 
23988: 
23989:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
23990: 4                                           1980 vp.
23991: 
23992: 
23993: 
23994: 
23995:                          T i 11   Riksdagens        H err     T a 1 m a n.
23996: 
23997:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       saksammanhang eller på något annat sätt hand-
23998: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          lat i syfte att nämnda statsbesök inte skulle
23999: velse nr 1916 av den 6 november 1980 till          lyckas.
24000: vederbörande medlem av statsrådet översänt             Finlands regeringsform erbjuder en mycket
24001: avskrift av följande av riksdagsman Ensio          omfattande yttrande-, församlings-, tryck- och
24002: Laine m.fl. undertecknade spörsmål nr 545:         religionsfrihet. Man har inte kunnat konstatera
24003:                                                    något brottsligt eller lagstridigt förfarande i
24004:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     den verksamhet som här avses. Det har inte
24005:        ta med anledning av sådan verksamhet,       heller visats, att de ifrågavarande samfundens
24006:        som i likhet med tillställningen 1. 11.     verksamhet skulle ha riktat sig mot vsb-avtalet
24007:        1980 i Helsingfors Ishall och andra         eller mot utvecklandet av de goda och för-
24008:        motsvarande tillställningar och åtgärder    troendefulla relationerna mellan Finland och
24009:        riktar sig mot Sovjetunionen, vårt lands    Sovjetunionen. Man har inte heller kunnat
24010:        vänskapliga förbindelser och samtidigt      konstatera, att det bakom den nämnda verk-
24011:        även mot vårt lands nationella in-          samheten skulle ha stått sådana utländska orga-
24012:        tressen?                                    nisationer eller uppdragsgivare, som genom att
24013:                                                    utnyttja nämnda sammanslutningar skulle ha
24014:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      haft andra än religiösa mål.
24015: samt anföra följande:                                  Det är närmast inrikesministeriet och de
24016:    lnrikesministeriet känner inte tili att de i    ministeriet underställda myndigheterna som
24017: spörsmålet avsedda händelserna och företeel-       kommer att fortsätta med och vid behov effek-
24018: serna avsiktligt skulle ha planerats att äga rum    tivera den kontroll, vars uppgift är att förvis,sa
24019: omedelbart före det statsbesök som Republi-        sig om att av sammanslutningar och samfund
24020: kens President gjorde tili Sovjetunionen eller     bedriven verksamhet är lagenlig och följer in-
24021: att man i de anföranden som hölls under till-      ternationella fördrag.
24022: ställningarna skulle ha hänvisat till ett dylikt
24023:      Helsingfors den 16 december 1980.
24024: 
24025: 
24026:                                                                    Inrikesminister Eino Uusitalo
24027:                                                 1980 vp.
24028: 
24029: Kirjallinen kysymys n:o 546.
24030: 
24031: 
24032: 
24033: 
24034:                                    Mattila ym.: Teknillisen tarkastuslaitoksen toiminnan tehostami-
24035:                                       sesta.
24036: 
24037: 
24038:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e;
24039: 
24040:     Teknillistä tarkastusta ja siihen liittyviä val-   täminen on vielä kokonaan selvittämättä. Val-
24041: vontatehtäviä varten on 7. 2. 1975 annetulla           tiontilintarkastajat ovat niinikään kertomuk-
24042: lailla ( 73/75) perustettu Teknillinen tarkastus-      sessaan vuodelta 1975 kiinnittäneet huomiota
24043: laitos kauppac ja teollisuusministeriön alaisuu-       tarkastustoimen keskittämisen puutteelliseen
24044: teen. Tarkastuslaitokselle on myöhemmin ase-           tutkimukseen. Hallitus on niinikään kertomuk-
24045: tusteitse, valtioneuvoston ja liikenneministeriön      sessaan vuodelta 1977 todennut, että hallituk-
24046: erillisellä päätöksellä annettu lain lisäksi muita     sen tarkoituksena on asettaa vuoden 1978
24047: tehtäviä. Teknillisten tarkastuslaitosten toimin-      alussa komitea selvittämään tarkastuksen kes-
24048: taa koskeva lainsäädäntö on siten melko laaja.         kittämiskysymystä kokonaisuudessaan. Luvat-
24049:     Yhtenä keskeisenä tavoitteena laitosta muo-        tua komiteaa ei kuitenkaan ole vielä asetettu.
24050: dostettassa bn ollut niiden epäkohtien pOis-              Teknillistä tarkastusta suoritetaan ainakin
24051: taminen, jotka ovat aiheutuneet toiminnan ja-          viiden eri ministeriön toimesta. Osa tarkastus-
24052: kautumisesta l.tseiden eri valvonta- ja tarkastus-     tehtävistä lienee sellaisia, joita ei ole tarkoi-
24053: toimintaa suorittavien viranomaisten kesken.           tuksenmukaista eikä asiallista keskittää tar-
24054: Hajanaisuutta esiintyy kuitenkin edelleen sen          kastuslaitokselle. Osassa tarkastustoimintaa
24055: vuoksi, että eräät valtion viranomaiset tekevät        esiintyy kuitenkin päällekkäisyyttä ja nimen-
24056: oman erityisalaosa osalta laitteide,n tarkastuk-       omaan edellä mainittujen seikkojen vuoksi asia
24057: sen, vaikka vastaavanlaiset laitteistot mtmten         olisi kiireellisesti kokonaisuudessaan selvitet-
24058: kuuluvat Teknillisen tarkastuslaitoksen toimi-         tävä. Keskittäminen ja järkiperäistäminen edel-
24059: alaan. Tarkastavien henkilöiden yhteistoiminta         lyttävät tässäkin asiassa selvitystä kokonaan
24060: on osin puutteellista ja päällekkäistä, mikä nä-       eikä vain osin. Tässä yhteydessä olisi edelleen
24061: kyy mm. siinä, ettei kaikissa tapauksissa ole          selvitettävä, miten turvallisuusmääräysten val-
24062: ollut helposti ratkaistavissa, mille viranomai-        mistelua olisi tarkoituksenmukaista nykyises-
24063:  sille uusien kohteiden tarkastus tai valvonta         tään yhdentimkaistaa ja selkiyttää.
24064: oikeastaan kuuluu. Tarkastuskohteelle asetet-             Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
24065:  tuja tasovaatimuksia ei ole näin ollen voitu          järjestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella
24066: yhdenmukaistaa tarkoitusta vastaavalla tavalla.        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24067:  Teknillistä tarkastusta on jouduttu hoitamaan         vaksi seuraavan kysymyksen:
24068:  myös sivutoimisten henkilöiden voimin, mikä
24069:  ei ole toiminnan tehokkuuden kannalta täysin                    Mihin toimenpiteisiin ja milloin Hal-
24070: perusteltua.                                                  litus aikoo ryhtyä Teknillisen tarkastus-
24071:     Tarkastuksen selkeämpi suunnittelu ja ratio-              laitoksen toiminnan selkiyttämiseksi ja
24072:  nalisointi ei ole päässyt edes kumiolla alkuun.              päällekkäisten ja hajanaisten tarkastus-
24073:  Säätäessään alussa mainitun lain edusikunta                  toimien vähentämiseksi sekä turvalli-
24074:  kiinnitti huomiota kuitenkin siihen, että tek-               suusmääräysten yhdenmukaistamiseksi?
24075:  nillisen tarkastustoimen mahdollinen keskit-
24076:       Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1980.
24077: 
24078:           Kalevi ·Mattila·                Mikko Pesälä                   Hannu Tenhiälä
24079: 
24080: 
24081: 088001448C
24082: 2                                              1980 vp.
24083: 
24084: 
24085: 
24086: 
24087:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24088: 
24089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ( 280/7 8)" sekä kauppa- ja teollisuusministe-
24090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         riön ja sosiaali- ja terveysministeriön alaisilleen
24091: olette 7 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn            tarkastusviranomaisille 23. 5. 1978 yhteisesti
24092: kirjenne n:o 1917 ohella toimittanut valtio-          antama "Ohje tarkastusviranomaisten yhteis-
24093: neuvoston asianomahelle jäsenelle jäljennöksen        toiminnasta ja turvallisuutta koskevien tarkas-
24094: kansanedustaja Kalevi Mattilan ym. näin kuu-          tusten suorittamisesta kaivoksissa". Näitä eri
24095: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 546:           tarkastusviranomaisia koskevia yhteistoiminta-
24096:                                                       sopimuksia ja -ohjeita pyritään edelleenkin li-
24097:             Mihin toimenpiteisiin ja milloin Hal- säämään.
24098:         litus aikoo ryhtyä Teknillisen tarkastus-        Teknillisen tarkastuslaitoksen toimintaa on
24099:         laitoksen toiminnan. selkiyttärriiseksi ja myös pyritty selkeyttämään ja tehostamaan,
24100:          päällekkäisten ja hajanaisten tarkastus- jot~ sille yoitaisiin antaa joko kokonaan uusia
24101:          toimien vähentämiseksi sekä turvalli- tarkastustehtäviä tai siirtää sille · tarvittaessa
24102:         suusmääräysten .yhdenmukaistamiseksi? tarkastustehtäviä muilta viranomaisilta. Estee-
24103:                                                       nä on. kuitenkin tähiiti saitkka ollut 1aiwksen
24104:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tarkastushenkilökunnan yähäisyys. Tätä asiaa
24105: taen seuraavaa:                                       ~elvittämäiin ·' asetetun ·ns. ruuhkatyöryhmän
24106:    Syynä Teknillisen tarkas~uslaitoksen perusta- ehdotusten mukaisesti on laitoksen tarkastus-
24107: miseen ei voida pitää yksinomaan keskittämi- henkilökuntaa · tarkoitus lähivu~sina huomatta-
24108: sen tarvetta ja siitä mahdollisesti saatavaa etua vas.ti lisätä ja sen organisaatiota tarkistaa. Ensi
24109: vaan . myös valtionhallinnon .yleistä ratiönali- vuOden wlo- ja menoarvioesityksessä on esi-
24110: sointipyrkimystä, jonka tarkoituksena on siirtää tetty pe:r:ustettavaksjl4 uutta virkaa tai tointa
24111: luonteeltaan toistuvien lupa-asioiden ja muiden laitOksen toiminnan tehostamiseksi.
24112: niihin verrattavien asioiden käsittely ministe-          .Teknillisten turvallisuusmääräysten antami-
24113: riöistä niiden alaisiin virastoihin ja .laitoksiin. sen ja valniistelun yhdenfnukaistamis~arpeen
24114: Esimerkkeinä tästä pyrkimyksestä mainittakoon suhteen. on syytä ··todeta, että määräykset .an-
24115: elinkeinohallituksen, Teknillisen tarkastuslaitok- netaan nykyisin joko valtioneuvoston tai minis-
24116: sen ja työsuojeluhallituksen perustaminen. ·          teriöiden päätöksinä taikka staridardeina, joiden
24117:    Hallitus on myös. ollut tietöinen teknillisen noudattaminen tehl:iään ·pakolliseksi :käyttämällä
24118: tarkastustoiminnan alalla vallitsevista ristirii- edellä. mainituissa päätöksissä standardeihin
24119: doista ja puutteellisesta ·yhteis~o.iolinriasta, jot- viittaamisrileriettelyä ( "reference to stan-
24120: ka mahdollisesti aiheutuvat liian monista tar- dards''), Turvallisuusmäaräysten valmistelu taas
24121: kas.tusviranomaisista. Hallituksen käsityksen tapahtuu ·yleensä neuvottdukunnissa, lautakun-
24122: mukaan kuitenkin nopein tapa esiintyvien risti- nissa tai toimikunnissa, joissa on kaikkien
24123: riitojen pqistamiseen on yhteistoiminnan lisää- asianomaisten tarkastusviranomaisten edustus.
24124: minen ja kehittäminen. eri tarkastusviranomais- Näin saavutetaan nykyisen hajaotetun tarkas-
24125:  ten kesken, ja vasta seuraavaksi selvityksen tusjärjestelmän puitteissa mahdollisimman suuri
24126: tekeminen mahdollisiksi organisaatiomuutok- turvallisuusmääräysten yhdenmukaisuus. '
24127: siksi ja päällekkäisten teknillisten tarkastus-           Yhteenvetona edellisestä totean, että halli-
24128:  tehtävien poistamiseksi ja tehtävien tarkoituk- tus on jo ryhtynyt toimenpiteisiin teknillisen
24129: senmukaiseksi jakamiseksi. Esimerkkeinä hal- tarkastustoiminnan . rationalisoimiseksi tarkas-
24130: lituksen toimenpiteistä tarkastusviranomaisten tusviranomaisten yhteistoimintaa tehostamalla
24131:  yhteistyön lisäämiseksi mainittakoon "Valtioc. ja Teknillisen tarkastuslaitoksen resursseja lisää-
24132: neuvoston päätös viranomaisten yhteistoimin- mällä. Valtioneuvosto on 4. 12. 1980 asettanut
24133: nasta räjähdysainetarkastusten suorittamisessa myös komitean, jonka tehtävänä on selvittää
24134:                                              N:o 546                                              3
24135: 
24136: maan teknillisen tarkastustoiminnan nykytila ja    keskeiset ministeriöt sekä teollisuus-, työnan-
24137: siinä mahdollisesti esiintyvät muutos- ja kehit-   taja-, toimihenkilö- ja työntekijäjärjestöt. Ko-
24138: tämistarpeet sekä sen perusteella tehdä esityk-    mitea tulee tehtävänsä mukaisesti selvittämään
24139: sensä alan toiminnan kehittämiseksi. Komi-         juuri kysymyksessä tarkoitettuja ongelmia ja
24140: teassa ovat edustettuina sen tehtävän kannalta     tekemään ehdotukset niiden poistamiseksi.
24141:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1980.
24142: 
24143: 
24144:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
24145: 4                                           1980 vp.
24146: 
24147: 
24148: 
24149: 
24150:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24151: 
24152:   I det syfte 37 §. 1 mom. riksdagsordningen       gärder i syfte att öka samarbetet mellan be-
24153: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      siktningsmyndighetema kan nämnas "Stats-
24154: nr 1917 av den 7 november 1980 tili veder-         rådets beslut om samarbetet mellan myndig-
24155: börande medlem av statsrådet översänt avs:krift    heter vid verkställande av besiktningar röran-
24156: av följande av riksdagsman Kalevi Mattila          de explosiva ämnen (280/78)" samt "Anvis-
24157: m. fl. underteoknade spörsmål nr 546:              ning beträffande besiktningsmyndigheternas
24158:                                                    samarbete och förrättandet av inspektion som
24159:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          gäller säkerhet i gruvor", utfärdad 23. 5. 1978
24160:        vidta i syfte att klarlägga tekniska        gemensamt för besiktningsmyndigheter som
24161:        inspektoratets verksamhet och att           underlyder handels- och industriministeriet
24162:        minska de på varandra gående och            samt social- och hälsovårdsministeriet. Avsik-
24163:        osammanhängande besiktningsåtgärderna       ten är att alltjämt försöka få till stånd flera
24164:        samt förenhetliga säkerhetsbestämmel-       sådana samarbetsöverenskommelser och -an-
24165:        serna, och när kommer dylika åtgärder       visningar som gäller olika besiktningsmyndig-
24166:        att vidtas?                                 heter.
24167:                                                        Man har också strävat till att göra tekniska
24168:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      inspektoratets verksamhet entydigare och ef-
24169: samt anföra följande.                              fektivare, för att inspektoratet skall kunna ges
24170:    Skälet tili att tekniska inspektoratet grun-    helt nya besiktningsuppgifter eller för att till
24171: dades kan inte anses vara enbart behovet av        detsamma vid behov skall kunna överföras
24172: centralisering och de fördelar som möjligtvis      besiktningsuppgifter från andra myndigheter.
24173: kan uppnås därmed, utan också den allmänna         Hindret har likväl hittills varit att inrätt-
24174: strävan tili rationalisering inom statsförvalt-    ningens besiktningspersonal är så fåtalig. I
24175: ningen, som har tili ändamål att överföra be-      enlighet med de förslag som framställts av den
24176: handlingen av tili sin natur återkommande till-    s.k. arbetsgruppen för anhopningen av ären-
24177: ståndsärenden och andra därmed jämförbara          den, är avs~kten att under de närmaste åren
24178: ärenden fdn ministerierna till ämbetsverk och      märkbart utöka besiktningspersonalen vid
24179: inrättningar som underlyder dem. Som exempel       inspektoratet och att överse dess organisation.
24180: på denna strävan kan nämnas grundandet av          I statsverkspropositionen för nästa år har före-
24181: näringsstyrelsen, tekniska inspektoratet och       slagits inrättande av 14 nya tjänster eller be-
24182: arbetarskyddsstyrelsen.                            fattningar för effektivering av inrättningens
24183:    Regeringen har också varit medveten om de       vetksamhet.
24184: konflikter och det bristfälliga samarbete som          Beträffande behovet av förenhetligande då
24185: råder i fråga om den tekniska besiktningsverk-     det gäller utfärdande och beredning av be-
24186: samheten och som möjligtvis är en följd av          stämmelser om säkerhet på det tekniska om-
24187: de alltför många besiktningsmyndigheterna.         rådet är det skäl att konstatera, att bestäm-
24188: Enligt regeringens uppfattning är likväl det       melserna numera utfärdas antingen som stats-
24189: snabbaste sättet att eliminera förekommande        rådets ellet ministeriernas beslut ellet som
24190: konflikter att öka och utveckla samarbetet          standarder, vilkas iakttagande görs obligato-
24191: mellan de olika besiktningsmyndigheterna, och      riskt genom att i de ovannämnda besluten an-
24192: först därefter att företa en utredning av even-    vända ett system med hänvisningar tili stan-
24193: tuella organisationsförändringar och eliminering   darder ( "reference to standards"). Beredningen
24194: av på varandra gående tekniska besiktnings-         av säkerhetsbestämmelserna sker för sin del
24195: uppgifter och en ändamålsenlig fördelning av       i allmänhet i delegationet, nämnder eller kom-
24196: uppgifterna. Som exempel på regeringens åt-         missioner, där alla behöriga besiktningsmyn-
24197:                                              N:o 546                                              5
24198: 
24199: digheter är representerade. Sålunda uppnås         situationen i fråga om den tekniska besikt-
24200: inom ramen för det nuvarande decentraliserade      ningsverksamheten i landet och där eventueHt
24201: besiktningssystemet möjligast stora enhetlighet    förekommande ändrings- och utvecklingsbehov
24202: beträffande säkerhetsbestämmelserna.               samt att på basen därav göra ett förslag till
24203:    Såsom sammandrag av det ovan anförda kan        utvecklande av verksamheten på området. I
24204: konstateras, att regeringen redan har vidtagit     komitten finns representanter för de med tanke
24205: åtgärder i syfte att rationalisera den tekniska    på dess verksamhet centrala ministerieroa samt
24206: besiktningsverksamheten genom att effektivera      industri-, arbetsgivar-, funktionärs- och arbets-
24207: samarbetet mellan besiktningsmyndigheterna         tagarorganisationerna. Kommitten skall i en-
24208: och öka tekniska inspektoratets resurser. Stats-   lighet med sitt uppdrag utreda just de i
24209: rådet har även 4. 12. 1980 tillsatt en kom-        spörsmålet avsedda problemen och göra förslag
24210: mitte med uppgift att utreda den nuvarande         till eliminering av dem.
24211:      Helsingfors den 15 december 1980.
24212: 
24213: 
24214:                                                    Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
24215: 
24216: 
24217: 
24218: 
24219: 088001448C
24220:                      j
24221:                     j
24222:                    j
24223:                   j
24224:                  j
24225:                 j
24226:                j
24227:               j
24228:              j
24229:             j
24230:            j
24231:           j
24232:          j
24233:         j
24234:        j
24235:       j
24236:      j
24237:     j
24238:    j
24239:   j
24240:  j
24241: j
24242:                                                 1980 vp.
24243: 
24244: Kirjallinen kysymys n:o 547.
24245: 
24246: 
24247: 
24248: 
24249:                                    Anna-Liisa Jokinen: "Tulipää"-elokuvan tuottajaa uhkaavien ta-
24250:                                       loudellisten vaikeuksien selvittämisestä.
24251: 
24252: 
24253:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24254: 
24255:    Kotimaisten elokuvien tuottaminen on tun-           tä syystä eivät läheskään kaikki hyvätkään yri-
24256: netusti suurissa vaikeuksissa. Varsin kohtuut-         tykset ole voineet menestyä.
24257: tamaan tilanteeseen on viimeksi joutunut "Tu-              Elokuvan saavuttamasta huomattavasta me-
24258: lipää"-elokuvan tuottajayhtiö P-Kino. Suomen           nestyksestä huolimatta sen tuottaja P-Kino on
24259: itsenäisyyden alkuvaiheiden historiaa ja kirjai-       sellaisissa taloudellisissa vaikeuksissa, jotka
24260: lija Irmari Rantamalan elämänvaiheita kuvaava          saattavat muodostua esteeksi arvokasta tunnus-
24261: elokuva "Tulipää" on saanut huomattavan laa-           tusta saaneen tuotantoryhmän työn jatkumisel-
24262: jaa ja yksimielistä kiitosta. Myös elokuvan no-        le ja uusien laadukkaiden kotimaisten eloku-
24263: peasti saavuttama suuri yleisömenestys vahvis-         vien valmistamiselle. P-Kinon ajautuminen
24264: taa sen asemaa tavallista merkittävämpänä suo-         voittamattomiin taloudellisiin vaikeuksiin olisi
24265: malaisena elokuvana. Nyt on jo nähtävissä, et-         vaikeasti ymmärrettävä kohtuuttomuus. Sen
24266: tä tämä elokuva tulee leviämään poikkeuksel-           vuoksi tällaisen mahdollisuuden toteutuminen
24267: lisen laajalle myös maamme rajojen ulkopuo-            on voitava estää ennakolta.
24268: lelle.                                                     Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
24269:    Suomalaisen elokuvan asema kovassa kan-              tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
24270: sainvälisessä kilpailussa on asettanut vaativan         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak~
24271:  haasteen suomalaisille elokuvan tekijöille. Se         si seuraavan kysymyksen:
24272: merkitsee, että myös kustannukset ovat nous-
24273: seet varsin korkeiksi. Erityisesti tämä koskee                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
24274: "Tulipää"-elokuvaa, jonka valmistus on kestä-                  jotta "Tulipää"-elokuvan tuottajaa P-Ki-
24275:  nyt 7 vuotta, mutta joka vastaa myös siihen                   noa uhkaava taloudellinen vararikko
24276: haasteeseen, jonka kova kilpailu asettaa. Suo-                 voidaan välttää?
24277:  malaisilla elokuvan tekijöillä ei kuitenkaan ole
24278:  vaadittavia taloudellisia resursseja, ja juuri täs-
24279:       Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1980.
24280: 
24281:                                            Anna-Liisa Jokinen
24282: 
24283: 
24284: 
24285: 
24286: 088001461T
24287: 2                                              .1980 vp.
24288: 
24289: 
24290: 
24291: 
24292:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24293: 
24294:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-            Uudelleenjärjestelyn jälkeen Suomen eloku-
24295: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          vasäätiö jakaa kaiken kotimaisille elokuville
24296: mies, olette kirjeellänne n:o 1918 7 päivänä          etukäteen jaettavan tuotantotuen niin opetus-
24297:  marraskuuta 1980 lähettänyt valtioneuvoston          ministeriön säätiön käyttöön asettamasta, val-
24298: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-        tion tulo- ja menoarviossa vuosittain tähän tar-
24299: taja Anna-Liisa Jokisen tekemän seuraavansi-          koitukseen varatusta määrärahasta kuin säätiön
24300: .sältöisen kysymyksen n:o 547:                        omista ns. säätiömaksun tuottona kertyvistä
24301:                                                       varoista.
24302:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,            Kotimaisen elokuvan tuotantotukeen valtion
24303:        jotta "Tulipää"-elokuvan tuottajaa P-Ki-       tulo- ja menoarviossa osoitettua määrärahaa on
24304:        noa uhkaava taloudellinen vararikko            pyritty uudelleenjärjestelyn jälkeen määrätietoi-
24305:        voidaan välttää?                               sesti lisäämään. Se on kuluvana vuonna suu•
24306:                                                       ruudeltaan 5 000 000 markkaa eli vuoden
24307:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         197 6 määrärahaan verrattuna lähes nelinkertai-
24308: vasti seuraavaa:                                      nen. Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo-
24309:    Vuoden 1977 alusta lukien toteutettiin elo-        delle 1981 on tarkoitukseen ehdotettu varatta-
24310: kuvataiteen edistämistoimenpiteiden uudelleen-        vaksi 10 000 000 markkaa.
24311: järjestely siten, että elokuvataiteen erilaiset tu-      Keskusteltaessa elokuvan tuotantotuen ja
24312: kitoimenpiteet keskitettiin Suomen elokuvasää-        elokuvataiteelle ohjatun tuen riittämättömyy-
24313: tiölle, jonka eräs perustajajäsen on opetusmi-        destä maassamme on suoritettu vertailuja Suo-
24314: pisteriö ja jonka hallituksen uudelleenjärjeste-      men ja Ruotsin välillä. Seuraava asetelma
24315: lyn jälkeen nimittää valtioneuvosto. Säätiön          osoittaa, että ero elokuvan rahoitukseen ohjau~
24316: hallituksessa ovat edustettuina alan asianomai-       tuvassa tuessa muodostuu säätiömaksujen tuo-
24317: set järjestöt ja erilaiset yhteiskunnalliset näke-    tussa ja yleisradioyhtiön osuudessa esiintyvistä
24318: mykset. Säätiön sääntömääräisenä tehtävänä on         eroista. Viimeisimpien saatavilla olevien tieto-
24319: edistää ja tukea lähinnä kotimaista elokuvatuo-       jen mukaan tilanne oli seuraava:
24320: tantoa ja -taidetta, elokuvateatteritoimintaa se-
24321: kä muuta elokuvakulttuuria.
24322:                                                                  Suomi ( 1981)        Ruotsi ( 1979/80)
24323: Valtion budjetissa elokuvataiteelle osoitettu tuki             15,8 milj. mk         20,1 milj. Skr.
24324: - tuen osuus taidebudjetista ................... .              5,0 %                  1,45 %
24325: - tuen osuus koko budjetista ................... .              0,028%                 0,015%
24326: Säätiömaksun/instituuttimaksun tuotto ............ .            4    milj. mk         41    milj. Skr.
24327: 
24328: 
24329:    Ruotsin radioyhtiö on osoittanut Svenska           kuin Ruotsi. Sen sijaan säätiömaksu, joka pe-
24330: film-institutille 6 milj. Skr. Suomessa ovat se-      ritään elokuvateattereista myydyistä Iipuista
24331: kä Yleisradio Oy että MTV osallistuneet eräi-         elokuvaveron asemasta, tuottaa Ruotsissa huo-
24332: den yksittäisten elokuvahankkeiden rahoituk-          mattavasti korkeamman säätiömaksuprosentin
24333: seen.                                                  (Suomessa 4 %, Ruotsissa 10 %) ja ennen
24334:    Asetelma osoittaa, että suhteessa valtion ja       muuta suuremman katselijamäärän johdosta.
24335: varsinkin taidehallinnon voimavaroihin Suomi             Suomen elokuvasäätiö on tukenut kysymyk-
24336:  ohjaa enemmän varoja elokuvan tukemiseen             sessä tarkoitettua P-Kino Oy:n tuottamaa elo-
24337:                                            N:o 547
24338: 
24339: kuvaa "Tulipää" vuosien 1977-1980 aikana          den viimeisessä lisämenoarvioesityksessä hy-
24340: yhteensä 2 240 000 markalla. Tästä on lainaa      väksytty kotimaisen elokuvatuotannon tuotan-
24341: yhteensä 1 040 000 markkaa, mikä osuus on         totukea varten 1 250 000 markan suuruinen
24342: mahdollista myöhemmin muuttaa avustuksek-         määräraha. Lisämenoarvion tultua vahvistetuk-
24343: si. Elokuvan tuottaja on nyttemmin hakenut        si opetusministeriön tarkoituksena on asettaa
24344: lisätukea elokuvan mahdollisen tappion peittä-    ko. määräraha Suomen elokuvasäätiön käytet-
24345: miseksi sekä Suomen elokuvasäätiöltä että         täväksi siten, että sillä voitaisiin kattaa myös
24346: myös opetusministeriöltä.                         "Tulipää"-elokuvan lisärahoitustarve, joka on
24347:    Sen johdosta, että kotimaisten elokuvien li-   elokuvan kuluvan vuoden lopun tilanteen mu-
24348: särahoitustarve vielä kuluvana vuonna on osoit-   kaisten kävijämäärien perusteella tämänhetkis-
24349: tautunut pakottavaksi, on valtion kuluvan vuo-    tä paremmin edellytyksin arvioitavissa.
24350:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1980.
24351: 
24352: 
24353:                                                                       Ministeri Kalevi Kivistö
24354:                                              1980 vp.
24355: 
24356: 
24357: 
24358: 
24359:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24360: 
24361:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Efter omorganiseringen utdelar Finlands
24362: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        filmstiftelse allt det produktionsstöd som på
24363: se nr 1918 av den 7 november 1980 tili ve-          förhand beviljas inhemsk film, både från det
24364: derbörande medlem av statsrådet översänt av-        anslag som reserveras för detta ändamål i bud-
24365: skrift av följande av riksdagsman Anna-Liisa        geten och som undervisningsministeriet ställer
24366: Jokinen undertecknade spörsmål nr 547:              tili stiftelsens förfogande och från stiftelsens
24367:                                                     egna medel som inflyter i form av avkastning
24368:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            från den s.k. stiftelseavgiften.
24369:        vidta för att den konkurs som hotar P-          Man har efter omorganiseringen målmedve-
24370:        Kino, som producerat filmen Eldsjälen,       tet strävat .tili att öka det anslag som i bud-
24371:        skall kunna undvikas?                        geten reserveras för stöd av inhemsk filmpro-
24372:                                                     duktion. Under innevarande år är anslaget
24373:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       5 000 000 mk dvs. nästan fyra gånger större
24374: samt anföra följande:                               än anslaget år 1976. I propositionen angående
24375:    Från och med början av år 1977 omorgani-         statsförslaget för år 1981 har för ändamålet
24376: serades främjandet av filmkonsten så, att de        föreslagits 10 000 000 mk.
24377: olika stödåtgärderna för filmkonsten koncentre-         Vid diskussioner om det otillräckliga pro-
24378: rades tili Finlands filmstiftelse, som undervis-    duktionsstödet samt övrigt stöd tili filmkonst
24379: ningsministeriet varit med om att grunda och        i vårt land, har vissa jämförelser gjorts mellan
24380: vars styrelse efter omorganiseringen utnämns        Finland och Sverige. Följande framställning vi-
24381: av statsrådet. I styrelsen sitter representanter    sar, att skillnaden i stödet tili finansiering av
24382: för organisationer i branschen och där är även      film uppstår av att det svenska stödet via stif-
24383: olika samhällsuppfattningar representerade. Stif-   telseavgifter och radiobolagets ersättningar är
24384: telsens stadgeenliga uppgift är att främja och      avsevärt större än motsvarande i Finland. En-
24385: stöda främst den inhemska filmproduktionen          ligt senaste uppgifter är situationen följande:
24386: och -kansten, biografverksamheten samt annan
24387: filmkultur.
24388:                                                               Finland ( 1981)       Sverige (1979/80)
24389: Sta:tsstöd tili filmkonst ......................... .        15,8 milj. mk         20,1 milj. Skr.
24390: - därav ur statsstödet för konst ................. .          5,0 %                  1,45 %
24391: - av hela statsbudgeten ....................... .             0,028%                 0,015%
24392: Stiftelseinkomster och institutionsavgifter .......... .       4   milj. mk         41    milj. Skr.
24393: 
24394: 
24395:    Sveriges Radio har tili Svenska filminsti·       Sverige. Däremot är inkomsterna genom stif-
24396: tutet erlagt 6 milj. Skr. I Finland har både Oy     telseavgifter, som i stället för filmskatt utgår
24397: Yleisradio Ab och Oy Mainos-TV Ab (Rek-             enligt i biografer sålda biljetter, i Sverige be-
24398: lam-TV) deltagit i finansieringen av vissa          roende av en avsevärt högre stiftelseavgifts-
24399: enstaka filmprojekt.                                procent ( i Finland 4 %, i Sverige 10 % ) och
24400:    Redogörelsen visar, att i förhållande .tili de   framför allt av ett högre antal biografbesök.
24401: statliga resurserna och särskilt beträffande re-       Under åren 1977-1980 har Finlands film-
24402: surser för konstadministration anvisar Finland      stiftelse stött den i spörsmålet avsedda filmen
24403: medel tili filmstöd i större utsträckning än        "Eldsjälen", som producerats av P-Kino Oy,
24404:                                             N:o 547                                             5
24405: 
24406: med sammanlagt 2 240 000 mk. Av detta är          godkänts ett anslag om 1 250 000 mk för stöd
24407: sammanlagt 1 040 000 mk lån som senare kan        av inhemsk filmproduktion. Undervisningsmi-
24408: ändras tili understöd. Filmens producent har      nisteriets avsikt är att sedan tilläggsbudgeten
24409: numera ansökt om ökat stöd både av Finlands       godkänts ställa ifrågavarande anslag tili Fin-
24410: filmstiftelse och undervisningsministeriet för    lands filmstiftelse för fogande så, att man med
24411: att kunna täcka filmens eventuella förlust.       det skulle kunna täcka det ökade finansierings-
24412:    På grund av att det har visat sig finnas ett   behovet av filmen "Eldsjälen" vilket behov på
24413: trängande behov att öka finansieringen av in-     hasen av publiksiffrorna hättre kan uppskattas
24414: hemsk film ännu under innevarande år har i        i slutet av året.
24415: den sista tilläggsbudgeten för innevarande år
24416:      Helsingfors den 19 december 1980.
24417: 
24418: 
24419:                                                                       Minister Kalevi Kivistö
24420: 
24421: 
24422: 
24423: 
24424: 088001461T
24425:                                               1980 vp.
24426: 
24427: Kirjallinen kysymys n:o .548.
24428: 
24429: 
24430: 
24431: 
24432:                                   Suonio ym.: Lastenvaunujen säilyttämisestä kerrostalon porras-
24433:                                      käytävässä,
24434: 
24435: 
24436:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
24437: 
24438:     Helsingissä ja maamme muissa kaupungeissa            Lastenvaunujen tilapäinen pitäminen porras-
24439: on vanhoja kerrostaloja, joissa ei ole minkään-      käytävässä ei voine vaarantaa paloturvallisuutta
24440: laisia säilytystiloja lastenvaunuille eikä hissiä,   etenkään, jos lastenvaunuja ei pidetä luikittuina
24441: jolla vaunut voisi kuljettaa ylempiin kerroksiin.    ja ne siten on helppo siirtää. Käytäntö lasten-
24442: Lastenvaunut .tulee kuitenkin voida säilyttää        vaunujen suhteen on nykyään varsin kirjava
24443: lämpöisessä tilassa. Tällaisissa taloissa ainoana    eivätkä paloviranomaiset mielellään puutu ky-
24444: mahdoHisuutena on lastenvaunujen tilapäinen          symykseen, mikäli lapsiperheiden naapurit eivät
24445: säilyttäminen porrastkäytävässä. Palomääräysten      vaadi vaunujen poistamista portaista. Tilanteen
24446: nykyisen t•iukan tulkinnan mukaan tämä kui-          selkiinnyttämiseksi ja vanhoissa kerrostaloissa
24447: tenkaan ei ole luvallista ja lastenvaunuja on        asuvien lapsiperheiden oikeuksien parantami-
24448: häädetty ainoasta mathdollisesta säilytyspaikas-     seksi tulisi palo- ja pelastustoimesta annetun
24449: taan.                                                asetuksen 18 §:n ·sanamuotoa täydentää taikka
24450:     Palo- ja pelastustoimesta annetun asetuksen      sen tulkintaa sisäasiainministeriön ohjeissa
24451: 18 §:n mukaan "Työhuoneissa, ullakoilla, kel-        muuttaa siten, että vanhoissa kerrostaloissa
24452: lareissa, rakennusten aila ja pihoilla ei saa        lastenvaunujen tilapäinen pitäminen porraskäy-
24453: säilyttää tarpeetonta syttyvää tavaraa eikä pois-    tävässä muun säilytyspaikan puuttuessa on sal-
24454:  tumisteiliä ja ullakoiden, kellarien tai varasto-   littua.
24455: jen käytävillä mitään tavaraa". Sisäasiainminis-         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
24456:  teriö on tulkinnut asetusta siten, että lasten-     tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
24457: vaunuja ei saa säilyttää vanhojen kerrostalojen      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24458: porrastasanteella. Asetus ja sen tulkinta saatta-    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
24459: vat kuitenkin vanhoissa kerrostaloissa asuvat
24460: lapsiperheet epätoivoiseen asemaan. Tämän                      Aikooko Hallitus täsmentää palo- ja
24461:  ymmärtäen on esimerkiksi Helsingin kaupun-                 pelastustoimesta annettuja määräyksiä
24462:  ginhallitus sisä1lyttänyt Suomen Kiinteistölii-            siten, että ne eivät estä lastenvaunujen
24463:  tolle antamassaan suosituksessa talokohtaisiksi            tilapäistä pitämistä porraskäytävässä
24464:  järjestyssäännöikisi säännöksen, jonka mutkaan             vanhoissa hissittömissä kerrostaloissa,
24465: lastenvaunuja voitaisiin tilapäisesti pitää por-            joissa ei ole muuta lämmintä säilytys-
24466:  raskäytävässä muun säilytyspaikan puuttuessa.              paikkaa?
24467:       Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1980.
24468: 
24469:          Kaarina Suonio                 Kati Peltola                   Jaakko Itälä
24470:          Eva-Maija Pukkio               Jutta Zilliacus                Marjatta Väänänen
24471: 
24472: 
24473: 
24474: 
24475: 088001449D
24476: 2                                              1980 vp:
24477: 
24478: 
24479: 
24480: 
24481:                          E d u s k u n n a n H e r r a P uh e m i e h e 11 e.
24482: 
24483:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       nä~ssä  porraskäytävissä. säilyttää lastenvaunuja,
24484: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         on ajateltava, mitä sielJ.ä voi sattua. Tulipalo
24485: olette 7 päivänä mllrraskuuta 1980 päivätyn           saattaa sattua yöaikaan, porraskäytävän valot
24486: kirjeenne n,:o 1919 ohella lähettänyt valtio-         eivät-toimi, käytävä on. savua täynnä ja :pako-
24487: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi          kauhun valtaamat ihmiset ryntäävät porraskäy-
24488: kansanedustaja Kaarina Suonion ym. tekemän            ,tävän kautta ulos. On täysin varmaa; että ihmi-
24489: seuraavansisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o       set pyrkivät ulos koko porraskäytävän levey-
24490: 548:                                                  deltä. Jos he niissä olosuhteissa vielä törmäi-
24491:            A~kooko Hallitus täsmentää palo- ja        Jevät porraskäytävässä oleviin ylimääräisiin ta-
24492:         pelastustoimesta annettuja määräyksiä         varoihin, voi vain kuvitella, kuinka vaikea
24493:         siten, että ne eivät estä lastenvaunujen      tilanne syntyy.
24494:         tilapäistä pitämistä porraskäytävässä            Nämä todellisuudessa täysin mahdolliset sei-
24495:         vanhoissa hissittömissä kerrostaloissa,       kat ovat perusteena palo- ja pelastustoimieSta
24496:         joissa ei ole muuta lämmintä säilytys-        annetun asetuksen 18 §:n säännökselle, jonka
24497:         paikkaa?                                      mukaan poistumisteillä ei saa säilyttää mitään
24498:                                                       tavaraa.
24499:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Vanhoissa kerrostaloissa on myös tilavia pot"
24500: vasti seuraavaa:                                      raskäytäviä. Porrastasanteet ovat usein laajoja
24501:     Kerrostaloissa sattuvissa tulipalaissa ja muis-   ja alakerroksen uloskäytävässä laajennuksia,
24502: sa vaaraa aiheuttavissa onnettomuuksissa on           jotka ulospääsyn kannalta ovat tarpeettomia.
24503: porraskäytävien merkitys ratkaisieva selvitet-           Tällaisessa alakerran uloskäytävään liittyvässä
24504: täessä kysymystä asukkaiden mahdollisuudesta          laajennuksessa voitaneen lastenvaunuja pitää.
24505: pelastautua. Palokuntien käytettävissä olevat         Kussakin tapauksessa on ratkaistava erikseen,
24506: nostolava- ja konetikasautot antavat vain tois-       ovateka tilat mainittuun ta11koitukseen sopivat.
24507: sijaiset hätäpoistumismahdollisuudet. Uloskäy-        Ratkaisun voisi tehdä palotarkastaja palotar-
24508: tävien tuleekin määräysten mukaan olla riit-          kastuksen yhteydessä. Missään tapauksessa
24509: tävän leveät ja muutoinkin sellais,et, ~ttä esi-      asiaa ei voida ratkaista henkilöturvallisuuden
24510: merkiksi liikuntakyvytön henkilö voidaan vai-         kustannuksella. Lastenvaunujen tilapäistäkään
24511: vatta kuljettaa paareilla ulos.                       pitämistä porrastasanteella ei voida sallia.
24512:  , .Tarkasti vähiminäismääräysten mukaan teh-            Kysymyksessä olevaa 18 §:ää on siten ny-
24513: dyt uudempien rakennusten uloskäytävät ovat           kyisessä muodossa pidettävä henkilöturvallisuu~
24514: varsin kapeita. Jos niissä säilytettäisiin ylimää-    den vuoksi perusteltuna eikä sen muuttamiseen
24515: räisiä tavaroita, olisi seurauksena melkoisella       ole aihetta. Pykälän tulkinnassa voidaan sitä-
24516: varmuudella haittaa jopa tavanmukaiselle kul-         vastoin noudattaa enemmän joustavuutta. Tässä
24517: kemiselle. Vanhoihin kerrostaloihin on sitävas-       vastauksessa omaksuttu ~sisäasiainministeriön
24518: toin saatettu aikanaan tehdä hyvinkin tilavia         kanta saatetaan heti kuntien paloviranomaisten
24519: porraskäytäviä. Ra~kaistaessa kysymystä, saako        tietoon.                ·
24520:        Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1980.
24521: 
24522: 
24523:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
24524:                                              N:o .548                                                3
24525: 
24526: 
24527: 
24528: 
24529:                            T i 11 R 1 k s d a g e n s H e r r T a J m a n.
24530: 
24531:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ta i beaktande vad där kan hända. Eldsvådan
24532: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       kan inträffa nattetid, belysningen i trappupp-
24533: nr 1919 av den 7 november 1980 tili veder-          gången kan vara ur funktion, trappuppgången
24534: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      kan vara fylld med rok och de av panik gripna
24535: av följande av riksdagsman Kaarina Suonio           människorna rusar ut genom trappuppgången.
24536: m. fl. undertecknade spörsmål nr 548:               Det är helt säkert, att människorna när de
24537:                                                     försöker komma ut fyller hela trappuppgången.
24538:           Ämnar Regeringen precisera de be-         Om de under sådana omständigheter dessutom
24539:        stämmelser som utfärdats om brand-           törnar emot lösa föremäl, som finns i trapp-
24540:        och 'räddningsväsendet så, att de inte       uppgången, kan man endast föreställa sig hur
24541:        hindrar att man förvarar barnvagnar i        svår situationen kan bli.
24542:        trappuppgångar i gamla våningshus utan          Dessa omständigheter, som i verkligheten
24543:        hiss, i vilka annat varmt förvarings-        kan vara helt möjliga, utgör grunden för stad-
24544:        utrymme inte finns?                          gandet i 18 § förordningen om brand- och
24545:                                                     räddningsväsendet, enligt vilket föremål inte
24546:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      får förvaras i utgångar.
24547: samt anföra följande:                                  I gamla våningshus finns det ookså rymliga
24548:     När eldsvådor och övriga olyokor som för-       trappuppgångar. Ofta är trappavsatserna rym-
24549: anleder fara inträffar i våningshus är trapp-       liga och utgången i nedre våningen försedd
24550: uppgångarna av avgörande betydelse vid ut-          med utbyggnader som är onödiga med tanke
24551: redandet av frågan om invånarnas möjligbet          på möjligheten att komma ut.
24552: att rädda ,sig. De snorkelbilar och mekaniska          I en sådan utbyggnad som hör tili utgången
24553: stegbilar som brandkåren förfogar över erbjuder     i nedre våningen torde man kunna förvara
24554: endast sekundära möjligbeter då man är              barnvagnar. Det bör i varje enskilt fall avgöras
24555: tvungen att lämna huset i en nödsituation.          om utrymmena är lämpliga för nämnda ända-
24556: Enligt bestämmelserna bör utgångarna även           mål. Brandinspektören kunde i samband med
24557: vara tillräckligt breda och även i övrigt sådana,   brandsynen agöra saken. Under inga omstän-
24558: att man t.ex. lätt kan föra ut en person som        digheter kan frågan avgöras på bekostnad av
24559: är oförmögen att röra sig.                          personsäkerheten. Förvaringen av barnvagnar
24560:     I nyare byggnader är de utgångar som            på trappavsatser kan inte ens tillfälligt tillåtas.
24561: noggrant följer minimibestämmelserna, ,synner-         Den ifrågavarande 18 § sådan den lyder i
24562: ligen smala. Om man i dessa skulle förvara          sin nuvarande form bör således anses vara
24563: extra föremål, skulle detta med a11 säkerhet        motiverad med tanke på personsiikerheten.
24564: medföra olägenheter t.o.m. då man normalt           Däremot kan man iaktta större smidighet vid
24565: rör sig i trappan. Däremot har man på sin           tolkningen av paragrafen. Kommunernas brand-
24566: tid byggt även mycket rymliga trappuppgångar        myndigheter kommer omedelbart att få känne-
24567: i gamla våningshus. Vid avgörandet av frågan        dom om den ståndpunkt inrikesministeriet
24568: huruvida det skall vara tillåtet att i dessa        intagit i detta svar.
24569:  trappuppgångar förvara barnvagnar, bör man
24570:      Helsingfors den 16 december 1980.
24571: 
24572: 
24573:                                                                     Inrikesminister Eino Uusitalo
24574:                                               1980 vp.
24575: 
24576: Kirjallinen kysymys n:o 549.
24577: 
24578: 
24579: 
24580: 
24581:                                   Kortesalmi: Lainojen järjestämisestä maatilalta muualle siirtyville
24582:                                      tilan osakkaille.
24583: 
24584: 
24585:                          Ed u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
24586: 
24587:    Maatiloja jaettaessa maatHaita poislähtevät       miljoonia markkoja. Jos nämä rahat olisi käy-
24588: sisarukset joutuvat usein vaikeaan asemaan.          tetty esimerkiksi tuottavaan toimintaan halpa-
24589: Heidän olisi hankittava itsellensä uusi ammatti      korkoisina pitkäaikaisina lainoina maataloudes-
24590: ja uusi asunto. Tällöin tarvitaan kipeästi pää-      ta poissiirtyville perheenjäsenille ja heidän
24591: omia.                                                asianmukaisiin asuntolainoihinsa, rahat olisivat
24592:    Tilalta poismuuttaville olisikin yhteiskunnan     menneet oikeaan tarkoitukseen. Tämä esimerk-
24593: voimin turvattava kunnon edellytykset uudessa        ki osoittaa, että paljon vinoutumia on yhteis-
24594: elämässä alkuun pääsemiseen. Olisikin oikein ja      ten verovarojen käytössä. Korjaus on kiireelli-
24595: kohtuullista, että tilalta poislähteville taataan    nen ja välttämätön.
24596: samantapaiset perusoikeudet valtion halpakor-           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
24597: koisiin pitkäaikaisiin lainoihin kuin tilalle jää-   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
24598: väliekin perilliselle. Tilalta poismuuttava saat-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24599: taisi mielellään perustaa oman liikeyrityksen,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24600: verstaan tai muun sellaisen, ja hän tarvitsisi
24601: myös halpakorkoista pitkäaikaista lainaa uutta                 Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
24602: asuntoa varten.                                             miin halpakorkoisten pitkäaikaisten
24603:    Hallitusrintamalla on ollut varaa tuhlata esi-           asunto- ja yrittäjälainojen järjestämisek-
24604: merkiksi Valco-yritykseen, valtiojohtoiseen kan-            si maatilalta muualle ja muihin elinkei-
24605: nattamattomaan kuvaputkiteollisuuteen satoja                noihin siirtyville tilan osakkaille?
24606:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1980.
24607: 
24608:                                         J. Juhani Kortesalmi
24609: 
24610: 
24611: 
24612: 
24613: 088001462U
24614: 2                                             198(} vp.
24615: 
24616: 
24617: 
24618: 
24619:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
24620: 
24621:    Valtiopäiväjärjest}"ksen 37 §:n 1 momentissa       sä yhteydessä tullaan selvittämään myös asun-
24622: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tolainojen laina-aikojen pidentämistä yhtenä
24623: olette 7 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn            asuntolainoitusjärjestelmän kehittämiskeinona.
24624: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Asuntolainojen myöntämisvaltuuden käyttö-
24625: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         suunnitelmassa pyritään myös huomioon otta-
24626: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-         maan elinkeinoelämän kehityksen aiheuttamat
24627: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 549:                vaatimukset niin, että erityistarpeisiin varatta-
24628:                                                       via määrärahoja voitaisiin kohdentaa alueelli-
24629:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      sesti tarkoituksenmukaisella tavalla.
24630:        miin halpakorkoisten pitkäaikaisten               Todettakoon vielä, että asuntotuotantolain
24631:        asunto- ja yrittäjälainojen järjestämisek-     perusteella ensi vuoden alusta lähtien tullaan
24632:        si maatilalta muualle ja muihin elinkei-       henkilökohtaiset asuntolainat ratkaisemaan lo-
24633:        noihin siirtyville tilan osakkaille?           pullisesti kunnan viranomaisen päätöksellä,
24634:                                                       mikä merkitsee muun muassa sitä, että paikal-
24635:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           liset olosuhteet voidaan ottaa entistä paremmin
24636: taen seuraavaa:                                       huomioon esimerkiksi maaseutukylien elinkel-
24637:    Sukupolvenvaihdesten yhteydessä maatilata-         poisuuden säilyttämistä ja omakotitalojen tar-
24638: loudesta siirtyy tosiasiallisesti pääomia muihin      koituksenmukaista sijaintia ratkaistaessa."
24639: elinkeinoihin ja asuntojen hankintaan lähinnä            Siltä osin kuin on kysymys toimenpiteistä
24640: kauppahinnan yhteydessä maksettujen sisar-            yrittäjälainojen järjestämiseksi maatilalta mui-
24641: osuuksien muodossa. Maatilalain nojalla myön-         hin elinkeinoihin siirtyville, kauppa- ja teolli-
24642: nettävien sisarosuuslainojen ja niihin verrattu-      suusministeriö, jonka toimialaan näitä lainoja
24643: vien maanostolainojen voidaankin siten katsoa         koskevat asiat kuuluvat, on antamassaan lau-
24644: välillisesti tulevan tavallaan myös tilalta pois-     sunnossa ilmoittanut seuraavaa:
24645: muuttavien sisarusten hyväksi.                           "Rahoituksen järjestäminen on eräs merkit-
24646:    Asuntotuotantolain mukainen lainoitustoi-          tävä uuden yrityksen perustamista vaikeuttava
24647: minta kuuluu sisäasiainministeriön toimialaan.        tekijä. Tämän vuoksi on valtion toimesta pa-
24648: Maatilalta muualle ja muihin elinkeinoihin siir-      rannettu mahdollisuuksia tuotannollisten inves-
24649: tyvien tilan osakkaiden asuntolainojen saannin        tointien rahoittamiseen useilla tavoilla. Val-
24650: osalta kysymyksen johdosta antamassaan lau-           tion investointirahasto myöntää tarkoitukseen
24651: sunnossa sanottu ministeriö on ilmoittanut seu-      lainarahoitusta. Pienten yritysten osalta tämä
24652: raavaa:                                               rahoitus voidaan eräin edellytyksin myöntää
24653:    "Kysymyksessä tarkoitetut lainantarvitsijat        tavanomaista lainarahoitusta edullisemmin eh-
24654: voivat saada asuntolainaa valtion tulo- ja me-        doin. Kehitysalueilla toimintaansa aloittavalle
24655: noarvion mukaisista asuntolainamäärärahoista          tuotannolliselle yritykselle myönnetään pitkä-
24656: valtioneuvoston vahvistaman käyttösuunnitel-          aikaista lainoitusta Kehitysaluerahasto Oy:n
24657: man puitteissa. Talouspoliittinen ministerivalio-    ,kautta. Lainoista huomattava osa myönnetään
24658: kunta on 5 päivänä joulukuuta 1980 asettanut         ilman turvaavaa vakuutta. Kehitysalueilla to-
24659: työryhmän, jonka tehtävänä on pikaisesti sel-        teutettavien käyttöomaisuusinvestointien osalta
24660: vittää muun muassa nykyisen lainoitusjärjestel-       rahoitusmahdollisuuksia      parannetaan myös
24661: män uudistamismahdollisuuksia sekä tehdä             kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta myön-
24662: muita lainoitusjärjestelmään liittyviä ehdotuk-       nettävien investointiavustusten avulla, joiden
24663: sia, joiden avulla valtion asuntopoliittisten toi-    osuus investointikustannuksista voi oNa 5-
24664: menpiteiden kohtaantaa voidaan parantaa. Täs-         40% paikkakunnasta ja hankkeen luonteesta
24665:                                             N:o 549                                                3
24666: 
24667: riippuen. Hallituksessa on parhaillaan valmis-      tää tarkoituksenmukaisena uusien rahoitusmuo-
24668: teltavana näitä rahoitustoimenpiteitä koskevan      tojen luomista. Kysymyksessä tarkoitetusta yri-
24669: aluepoliittisen lainsäädännön uudistaminen vuo-     tyksen käynnistämisen vaatimasta rahoituksesta
24670: den 1982 alusta.                                    voidaan tarkoituksenmukaisimmin huolehtia ny-
24671:    Yritystoiminnan käynnistämisen helpottami-       kyisten rahoitustoimenpiteiden puitteissa ja nii-
24672: seen on jo käytettävissä useita valtion rahoi-      tä edelleen kehittäen."
24673: tustoimenpiteitä. Tämän johdosta ei voida pi-
24674:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1980.
24675: 
24676:                                                   Maa- ja metsätaiousminiStteri Taisto Tähkämaa
24677: 4                                             1980 vp.
24678: 
24679: 
24680: 
24681: 
24682:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
24683: 
24684:     I :det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen . samt göra andra till belåningssystemet anslutna
24685: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse förslag, med hjälp av vilka inriktningen av
24686: av den 7 november 1980 till vederbörande statens bostadspolitiska åtgärder kan förbättras.
24687: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- I detta sammanhang skall också en :liörläng-
24688: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi ning av lånetiderna för bostadslån utredas
24689: undertecknade spörsmål nr 549:                        såsom ett sätt att utveckla bostadsbelånings-
24690:                                                       systemet.
24691:              Ämnar Regeringen skyndsamt vidta            I den dispositionsplan som gäller bevillnings-
24692:           åtgärder i syfte att arrangera långfristiga fullmakten för bostadslån försöker man också
24693:          bostads- och företagarlån med låg ränta beakta de krav näringslivets utveckling med-
24694:          för sådana delägare i lägenheter som för så, att de anslag som reserv.eras för sär-
24695:          från gårdsbrukslägenhet flyttar tili skilda behov skall kunna disponeras på ett i
24696:          andra orter och tili andra näringsgre- regionalt avseende ändamålsenligt sätt.
24697:          nar?                                            Det kan ytterligare konstateras, att de per-
24698:                                                       sonliga bostadslånen på basen av lagen om
24699:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- bostadsproduktion från och med ingången av
24700: samt anföra följande:                                 nästa år slutligt kommer att avgöras genom
24701:     I samband med generationsväxlingarna över- beslut av kommunens myndighet, vilket bl. a.
24702: förs i själva verket kapital från gårdsbruket innebär, att de lokala förhållandena bättre än
24703: till andra näringsgrenar och anslmffning av tidigare kan beaktas t. ex. i fråga om avgöran-
24704: bostäder, närmast i form av syskonandelar den som gäller upprätthållande av landsbygds-
24705: som utbetalats i samband med köpeskillingen. byarnas livsduglighet och en ändamålsenlig pla-
24706: Syskonandelslånen, vilka beviljas med stöd av cering av egnahemshus."
24707: lagen om gårdsbruksenheter, och de därmed                Till den del det gäller åtgärder för att
24708: jämförbara jordinköpslånen, kan sålunda anses arrangera företagar1ån till personer som flyttar
24709: indirekt komma också de syskon som flyttar från gårdsbruksenheter till andra näringsgrenar,
24710: bort från lägenheten till godo.                       har handels- och industriministeriet, till vars
24711:    Belåningsverksamheten i enlighet med lagen verksamhetsområde ärenden gällande dessa lån
24712: om bostadslån hör till inrikesministeriets verk- hör, i sitt utlåtande meddelat följande:
24713: samhetsområde. I sitt utlåtande med anled-               "Anordnandet av finansieringen är en fa:ktor
24714: ning av spörsmålet har ifrågavarande ministe- som i betydande grad försvårar grundandet av
24715: rium meddelat följande beträffande erhållande ett nytt företag. Möjligheterna att finansiera
24716: av bostadslån då det gäller delägare i lägen- produktiva investeringar har därför på åtgärd av
24717: heter som flyttar från gårdsbrukslägenhet till staten förbättrats på många sätt. Statens finan-
24718: annan plats och till annan näringsgren:               sieringsfond beviljar lånefinansiering för ända-
24719:     "I spörsmålet avsedda personer som är i målet. I fråga om småföretag kan denna finan-
24720: behov av lån kan inom ramen för den disposi- siering under vissa förutsättningar beviljas på
24721: tionsplan som statsrådet fastställt erhålla bo- villkor som är fördelaktigare än då det gäller
24722: stadslån från de anslag för bostadslån som sedvanlig lånefinansiering. Ett produktivt före-
24723: ingår i statsförsl>aget. Finanspolitiska minister- tag som inleder verksamhet på utvecklings-
24724: utskottet tillsatte den 5 december 1980 en områden beviljas långfristiga lån via Utveck-
24725: arbetsgrupp med uppgift att skyndsamt utreda lingsområdesfonden Ab. Av lånen beviljas en
24726: möjligheterna att utreda bl. a. möjligheterna betydande del utan betryggande säkerhet. Be-
24727: att reformera det nuvarande belåningssystemet träffande investeringar som gäller anläggnings-
24728:                                              N:o 549                                                 5
24729: 
24730: tillgångar och som skall förverkligas på utveck-       Ett flertai statliga finansieringsåtgärder finns
24731: llngsområdena förbättras också finansierings-        redan att tillgå då det gäller att underlätta
24732: möjllgheterna med hjälp av investeringsbidrag        igångsättandet av företagsverksamhet. Av den
24733: som beviljas på åtgärd av handels- och industri-     anledningen kan det inte anses vara ändamåls-
24734: ministeriet. De ifrågavarande lånens andel av        enligt att skapa nya finansieringsformer. Den
24735: investeringskostnaderna kan uppgå tili 5-            i spörsmålet avsedda finansiering som igång-
24736: 40 % beroende på ort och projektets natur.           sättandet av ett företag kräver, kan på ett
24737: I regeringen bereds för närvarande en refor-         mest ändamålsenligt sätt ombesörjas inom
24738: mering av den regionpolitiska lagstiftningen         ramen för de nuvarande finansieringsåtgärder-
24739: från och med år 1982 i fråga om dessa finan-         na och genom fortsatt utveckling av dem."
24740: sieringsåtgärder.
24741:      Helsingfors den 17 december 1980.
24742: 
24743:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
24744: 
24745: 
24746: 
24747: 
24748: 088001462U
24749:                                              198'0 vp.
24750: 
24751: Kirjallinen kysymys n:o 550.
24752: 
24753: 
24754: 
24755: 
24756:                                  Kortesalmi: Utajärven kunnassa olevan Sanginkylän ja Yli-
24757:                                     Utdksen välisen tieosuuden parantamisesta.
24758: 
24759: 
24760:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 1[ e.
24761: 
24762:   Utajärvellä Sanginkylän ja Yli-Utoksen välillä       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
24763: oleva tieosuus, joka on pituudeltaan 17 km,         päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
24764: on huonokuntoinen. Tietä myöten ajetaan run-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24765: saasti puutavaraa rja lisäksi alueella alkavat      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyiksen:
24766: kdhta ~aajamittaiset turvekuljetukset. Paikka-
24767: kunnalla ollaan huolissaan tien kunnosta ja                   Aikooko Hail.itus ryhtyä kiireesti toi-
24768: edellytetään, että tie saatettaisiin nopeasti ny-          miin Utajärven kunnassa olevan Sangin-
24769: kyistä parempaan kuntoon. Lisäksi Utajärvellä              kylän ja Yli-Utdksen välisen tieosuu-
24770: on automiehillä runsaasti työttömyyttä, ja työ-            den saattamiseksi nykyistä huomatta-
24771: tä saaneetkin automiehet joutuvat usdn kulke-              vasti parempaan kuntoon, jotta se kes-
24772: maan ansiotyössä hyvin kaukana kotoaan. Täl-               täisi puutavarankuljetusta sekä alkavia
24773: täkin kannalta katsottuna mainitun tieosuuden              turvekuljetuksia samoin kuin muuta-
24774: kunnostaminen olisi erittäin toivottavaa.                  kin normaalia IiVkennettä?
24775:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1980.
24776: 
24777:                                        J. Juhani Kortesalmi
24778: 
24779: 
24780: 
24781:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
24782: 
24783: 
24784: 
24785: 
24786: 088001488N
24787:                                               1980 vp.
24788: 
24789: Kirjallinen kysymys n:o 551.
24790: 
24791: 
24792: 
24793: 
24794:                                   Kortesalmi: Hallavahinkokorvausten saattamisesta verottomaksi
24795:                                      tuloksi.
24796: 
24797: 
24798:                         E d u sk u n n an    H erra      P u h e m i e h e II e.
24799: 
24800:    Erityisesti Pohjois-Suomessa hallavahingot           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
24801: ovat usein tuntuvia. Vahingonkorvaukset ovat         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
24802: markkamääräisesti usein liian pieniä, ts. eivät      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24803: korvaa todellisia hallavahinkoja, ja lisäksi näis-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24804: täkin korvauksista vielä verotetaan. Tätä ei
24805: Pohjois-Suomessa voida ymmärtää eikä pitää                      Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
24806: oikeana. Viljelijäväestön piirissä odotetaan, että           miin hallavahinkokorvausten saattami-
24807: ainakin 500 markkaan saakka hallavahinkokor-                 seksi veroaomiksi joko kokonaan tai
24808: vaukset tulisi tehdä verottomiksi.                           ainakin 500 markkaan asti?
24809:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1980.
24810: 
24811:                                         J. Juhani Kortesalmi
24812: 
24813: 
24814: 
24815: 
24816: 088001453}
24817: 2                                           1980 vp.
24818: 
24819: 
24820: 
24821: 
24822:                        E d u sk u n n an   H erra      P u h e m i e h e 11 e.
24823: 
24824:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       don saamiseksi tehdyistä toimenpiteistä aiheu-
24825: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       tuneet kulut vähentää silloinkin, kun sato esi-
24826: mies, olette 7 päivänä marraskuuta 1980 päi-       merkiksi hallan johdosta on tuhoutunut. Niis-
24827: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      sä tapauksissa, joissa sato on hallan johdosta
24828: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tuhoutunut, jää myös maatalouden nettotulo
24829: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuu-     normaalia pienemmäksi. Tällöin on myös mak-
24830: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n :o 551:       settavaksi tuleva vero vastaavasti pienempi. Sa-
24831:                                                    tovahinkokorvausten säätäminen verovapaaksi
24832:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-   muuttaisi nettoedun kohdentumista tavalla, jota
24833:        miin hallavahinkokorvausten saattami-       tuskin pidettäneen tarkoituksenmukaisena. Jos
24834:        seksi verottomiksi joko kokonaan tai        kysymyksellä tarkoitetaan nettoedun lisäämistä,
24835:        ainakin 500 markkaan asti?                  lienee tuen suuntaamisen ja mitoituksen kan-
24836:                                                    nalta tarkoituksenmukaisempaa valita muu kei-
24837:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      no kuin verovapaus, joka olisi ristiriidassa
24838: vasti seuraavaa:                                   maatilatalouden tuloverolain todellisiin tuloihin
24839:    Satovahinkokorvaus on rinnastettava saamat-     ja menoihin perustuvan verojärjestelmän sekä.
24840: ta jääneen sadon hinnan asemesta saatuun kor-      yleisesti luonnollisten henkilöiden tuloverotuk-
24841: vaukseen, minkä vuoksi se on veronalaista tu·      sessa noudatettujen periaatteiden kanssa.
24842: loa kuten sadosta saatu myyntitulokin. Kun            Hallitus ei aio ryhtyä toimenpiteisiin halla-
24843: maatilatalouden tuloverolaki perustuu todelli-     vahinkokorvausten säätämiseksi verovapaaksi
24844: siin tuloihin ja menoihin, saadaan kaikki sa-      tuloksi edes osittain.
24845:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1980.
24846: 
24847: 
24848:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
24849:                                               N:o 551                                               3
24850: 
24851: 
24852: 
24853: 
24854:                           T i II   R i k s d a g en s H e r r   T a I m a n.
24855: 
24856:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        t.ex. av frost. I sådana fall då skörden har
24857: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           härjats av frost blir också nettoinkomsten av
24858: velse av den 7 november 1980 tili vederböran-       jordbruket mindre än normalt. Härvid är ock-
24859: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        så den skatt som påförs i motsvarande mån
24860: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi        lägre. Om det stadgades att ersättningarna för
24861: ställda skriftliga spörsmåi nr 551:                 skördeskador skall vara skattefria, skulle syft-
24862:                                                     ningen hos nettoförmånen av ersättningarna
24863:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-        komma att ändras på ett sätt som knappast
24864:        ning vidta åtgärder i syfte att göra er-      skulle anses ändamålsenligt. Såvida spörsmålet
24865:        sättningarna för frostskador skattefria,      avser en ökning av nettoförmånen, är det med
24866:        antingen helt och hållet eller åtminsto-     tanke på inriktningen och dimensioneringen av
24867:        ne tili ett belopp av 500 mark?              stödet sannolikt mera ändamålsenligt att välja
24868:                                                     en annan utväg än skattefrihet. Den sistnämn-
24869:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       da skulle stå i strid både med det på verk-
24870: samt anföra följande:                               liga inkomster och utgifter baserade skattesys-
24871:    En ersättning för skördeskada bör likställas     temet i inkomstskattelagen för gårdsbruk och
24872: med en ersättning för priset på en utebliven        med de principer som allmänt har tillämpats
24873: skörd. Den är därför en skattepliktig inkomst       vid beskattningen av fysiska personers inkoms-
24874: på samma sätt som inkomst av försäljningen           ter.
24875: av en skörd. På grund av att inkomstskatte-             Regeringen ämnar inte vidta några åtgärder
24876: lagen för gårdsbruk bygger på faktiska inkoms-      i syfte att åstadkomma stadganden om skatte-
24877: ter och utgifter, får alla utgifter för åtgärder,   frihet, ens tili någon del, för ersättningar för
24878: som har vidtagits för att en skörd skall er-        frostskador.
24879: hållas, avdras också när skörden har förstörts,
24880:       Helsingfors den 16 december 1980.
24881: 
24882: 
24883:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
24884:                                                 1980 vp.
24885: 
24886: Kirjallinen kysymys n:o 552.
24887: 
24888: 
24889: 
24890: 
24891:                                   Kortesalmi:    Ns.    rehunalennusten   saattamisesta   verottomaksi
24892:                                      tuloksi.
24893: 
24894: 
24895:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
24896: 
24897:    Karjatalouden harjoittajille maksetaan ns.          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
24898: rehunalennuksia. Kuitenkin nämä ovat verotet-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24899: tavaa tuloa. Rehunalennusten verottaminen kos-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24900: kee kipeästi erityisesti pienten karjojen omista-
24901: jia eli pien- ja perheviljelmiä. Koska pien- ja                 Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä
24902: perheviljelmät kamppailevat suurissa vaikeuk-                toimiin ns. rehunalennusten tekemiseksi
24903: sissa, olisi oikein ja kohtuullista, että edes               verottomiksi ainakin pien- ja perhe-
24904: nämä rehunalennukset tehtäisiin verottomiksi.                viljelmien osalta?
24905:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten Valtio-
24906:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1980.
24907: 
24908:                                         J. Juhani Kortesalmi
24909: 
24910: 
24911: 
24912: 
24913: 088001454K
24914: 2                                           1980 vp.
24915: 
24916: 
24917: 
24918: 
24919:                        E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24920: 
24921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    parannustoimenpiteistä aiheutuneet kulut eivät
24922: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     ole maatalouden vähennyskelpoisia menoja.
24923: olette 7 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn        Muut avustukset ovat veronalaisia, koska niillä
24924: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      tuetuista toimenpiteistä aiheutuneet kulut ovat
24925: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     vastaavasti vähennyskelpoisia. Koska rehujen
24926: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta    ostohinnat ovat kokonaisuudessaan vähennys-
24927: kirjallisesta kysymyksestä n:o 552:               kelpoisia menoja, on rehujen hinnanalennus-
24928:                                                   korvausten oltava veronalaista tuloa. Rehun-
24929:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä       alennuskorvausten saatammen verovapaaksi
24930:        toimiin ns. rehunalennusten tekemiseksi    muuttaisi nettoedun kohdentumista tavalla, jota
24931:        verottomiksi ainakin pien- ja perhe-       tuskin pidettäneen tarkoituksenmukaisena. Jos
24932:        viljelmien osalta?                         kysymyksellä tarkoitetaan nettoedun lisäämistä,
24933:                                                   lienee tuen suuntaamisen ja mitoituksen kan-
24934:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       nalta tarkoituksenmukaisempaa valita muu
24935: tavasti seuraavaa:                                keino kuin verovapaus, joka olisi ristiriidassa
24936:    Maatilatalouden tuloverolain 5 § :n 1 mo-      maatilatalouden tuloverolain todellisiin tuloihin
24937: mentin 4 kohdan mukaan valtiolta maatalous-       ja menoihin perustuvan verojärjestelmän sekä
24938: tuotannon tukemiseksi saadut avustukset ja        yleisesti luonnollisten henkilöiden tuloverotuk-
24939: korvaukset ovat veronalaista tuloa, lukuun        sessa noudatettujen periaatteiden kanssa.
24940: ottamatta uudis- ja kivenraivauspalkkioita ja        Hallitus ei aio ryhtyä toimiin ns. rehun-
24941: muita niihin verrattavia maanparannusavus-        alennuskorvausten säätämiseksi verovapaaksi
24942: tuksia. Maanparannusavustusten verovapaus         tuloksi pien- ja perheviljelmillä.
24943: johtuu siitä, että myöskään vastaavista maan-
24944:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1980.
24945: 
24946:                                                                     Ministeri Pirkko Työläjärvi
24947:                                              N:o 552                                              3
24948: 
24949: 
24950: 
24951: 
24952:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
24953: 
24954:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        åtgärder som har fått stöd genom dem i sin
24955: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       tur får avdras. lnköpspriserna för foder är
24956: av den 7 november 1980 tili vederbörande            helt och hållet avdragbara utgifter. Därför bör
24957: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      prissänkningsersättningar för foder utgöra skat-
24958: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi           tepliktig inkomst. Om det stadgades att pris-
24959: ställda skriftliga spörsmål nr 552:                 sänkningsersättningar för foder skall vara skat-
24960:                                                     tefria, skulle syftningen hos nettoförmånen av
24961:          Ämnar Regeringen i brådskande ord-         ersättningarna komma att ändras på ett sätt
24962:        ning vidta åtgärder i syfte att göra s.k.    som knappast skulle anses ändamålsenligt.
24963:        foderprisnedsättningar skattefria åtmins-    Såvida spörsmålet avser en ökning av netto-
24964:        tone för småbruk och familjejordbruk?        förmånen, är det med tanke på inriktningen
24965:                                                     och dimensioneringen av stödet sannolikt mera
24966:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ändamålsenligt att välja en annan utväg än
24967: samt anföra följande:                               skattefrihet. Den sistnämnda skulle stå i strid
24968:    Enligt 5 § 1 mom. 4 punkten inkomstskatte-       både med det på verkliga inkomster och ut-
24969: lagen för gårdsbruk är från staten tili stöd för    gifter baserade skattesystemet i inkomstskatte-
24970: lantbruksproduktionen erhållna understöd och        lagen för gårdsbruk och med de principer som
24971: ersättningar, med undantag av arealtillägg samt     allmänt har tillämpats vid beskattningen av
24972: ny- och stenröjningspremier samt andra med          fysiska personers inkomster.
24973: dem jämförliga jordförbättringsunderstöd, skat-        Regeringen ämnar inte vidta några åtgärder
24974: tepliktiga inkomster. Skattefriheten för jordför-   i syfte att åstadkomma stadganden, som skulle
24975: bättringsåtgärder utgör avdragbara utgifter in-     göra prissänkningsersättningar för foder tili
24976: om lantbruket. Övriga understöd är skatte-          skattefri inkomst för småbruk och familjejord-
24977: pliktiga på grund av att kostnaderna för de         bruk.
24978:      Helsingfors den 16 december 1980.
24979: 
24980:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
24981:                                                 1980 vp.
24982: 
24983: Kirjallinen kysymys n:o 553.
24984: 
24985: 
24986: 
24987: 
24988:                                   Kortesalmi:    Lehmänpitoavustusten saattamisesta verottomaksi
24989:                                      tuloksi.
24990: 
24991: 
24992:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24993: 
24994:    Lehmänpitoavustuksesta eli ns. häntärahasta       jälle, muutaman lehmän omistajalle, tällä on
24995: menee veroa, vaikka kysymyksessä olisi lehmä-        usein hyvinkin ratkaiseva merkitys, ja verojen
24996: luvultaan pienenkin karjan omistaja. Tätä ei         poistaminen ainakin kannustaisi viljelijäväestöä
24997: pidetä oikeana eikä kohtuullisena maamme             pysymään kotiseudullaan ja yrittämään amma-
24998: pien- ja perheviljelmien piirissä. Työvoimaval-      tissaan entistä enemmän.
24999: tainen pien- ja perheviljelmä on maassamme              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
25000: työllisyydenkin hoidon kannalta kaikkein edul-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
25001: lisinta. Pienten karjojen ylläpito mahdollistaa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25002: myös järkevän osa-aikaviljelyn ja sen, että per-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25003: heen jäsenet voivat hankkia elantonsa muista-
25004: kin ammateista kuin pelkästään karjataloudesta.                Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
25005:    Maamme laajan maaseudun pien- 1ja perhe-                 miin      maamme     laajan   maaseudun
25006: viljelmien piirissä onkin pidetty kohtuullisena,            tulevaisuudenuskon kohentamiseksi ja
25007: että sellaisilta karjanomistajilta, 'jotka omista-          yritteliäisyyden lisäämiseksi poistamal-
25008: vat 1-10 lehmää, poistettaisiin kokonaan leh-               la lehmänpitoavustuksilta veron niissä
25009: mänpitoavustusten vero. Valtiolle ja yhteiskun-             tapauksissa, joissa karjanomistajan leh-
25010: nalle tämä veronpoisto ei kovin suuria mer-                 mäluku on 1-10?
25011: kitse, mutta yksityiselle pien- ja perheviljeli-
25012:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1980.
25013: 
25014:                                         J. Juhani Kortesalmi
25015: 
25016: 
25017: 
25018: 
25019: 0880014551
25020: 2                                            1980 vp.
25021: 
25022: 
25023: 
25024: 
25025:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m .i e h e 11 e.
25026: 
25027:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     määräistä suurempien lehmänpitokulujen kor-
25028: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vauksena. Kun lehmien pitämisestä aiheutuvat
25029: olette 7 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn         kulut ovat täysimääräisinä vähennyskelpoisia,
25030: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       on myös lehmänpitoavustusten oltava veron-
25031: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      alaista tuloa riippumatta siitä, pidetäänkö niitä
25032: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-      maidon lisähintana vai lehmistä aiheutuvien
25033: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 553:             kulujen korvauksena. Avustusten saatammen
25034:                                                    verovapaaksi muuttaisi nettoedun kohdentumi-
25035:           A1kooko Hallitus kiireesti ryhtyä        sen tavalla, jota tuskin pidettäneen tarkoituk-
25036:        tmmnn maamme laajan maaseudun               senmukaisena. Jos kysymyksellä tarkoitetaan
25037:        tulevaisuudenuskon kohentamiseksi ja        nettoedun lisäämistä, lienee tuen suuntaamisen
25038:        yritteliäisyyden lisäämiseksi poistamalla   ja mitoituksen kannalta tarkoituksenmukaisem-
25039:        lehmänpitoavustuksilta veron niissä ta-     paa valita muu keino kuin verovapaus, joka
25040:        pauksissa, joissa karjanomistajan lehmä-    olisi ristiriidassa maatilatalouden tuloverolain
25041:        luku on 1-10?                               todellisiin tuloihin ja menoihin perustuvan ve-
25042:                                                    rojärjestelmän sekä yleisesti luonnollisten hen-
25043:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kilöiden tuloverotuksessa noudatettujen peri-
25044: vasti seuraavaa:                                   aatteiden kanssa.
25045:    Alueittaisena hintapoliittisena tukena myön-       Hallituksen tarkoituksena ei ole ryhtyä toi-
25046: nettävää lehmänpitoavustusta, jota maksetaan       menpiteisiin lehmänpitoavustusten säätämisek-
25047: valtioneuvoston päätöksessä ( 405/78) maini-       si verovapaaksi tuloksi niissä tapauksissa, jois-
25048: tuilla alueilla, voidaan pitää joko maidon lisä-   sa karjanomistajan lehmäluku on 1-10.
25049: hintana tai näillä alueilla aiheutuvien keski-
25050:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1980.
25051: 
25052: 
25053:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
25054:                                               N:o 553                                               3
25055: 
25056: 
25057: 
25058: 
25059:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25060: 
25061:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nomsnittliga. Då kostnaderna för skötsel av
25062: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-            kor helt och hållet får avdras vid beskatt-
25063: velse av den 7 november 1980 tili vederbö-           ningen bör också understöden för denna sköt-
25064: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         sel utgöra skattepliktig inkomst, oberoende av
25065: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte-          huruvlda de betraktas såsom prispåslag på
25066: salmi ställda skriftliga spörsmå1 nr 55 3:           mjölken eller såsom ersättning för kostnader
25067:                                                      för korna. Om det stadgades att understöden
25068:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-         skall vara skattefria, skulle syftningen hos net-
25069:        ning vidta åtgärder för att öka fram-         toförmånen av dem komma att ändras på ett
25070:        tidstron inom den vidsträckta landsbyg-       sätt som knappast skulle anses ändamålsenligt.
25071:        den i vårt land och för att stimulera         Såvida spörsmålet avser en ökning av netto-
25072:        företagsamheten där genom att avlyfta         förmånen, är det med tanke på inriktningen
25073:        skatten på understöd för skötsel av           och dimensioneringen av stödet sannolikt mera
25074:        mjölkkor i sådana fall då antalet kor         ändamålsenligt att välja en annan utväg än
25075:        per boskapsägare är 1-10?                     skattefrihet. Den sistnämnda skulle stå i strid
25076:                                                      både med det på verkliga inkomster och ut-
25077:    Såsom svar på detta spörsmål Hr jag vörd-         gifter baserade skattesystemet i inkomstskatte-
25078: samt anföra följande:                                lagen .för gårdsbruk och med de principer som
25079:    Understödet på basen av antalet mjö1kkor,         allmänt har tillämpats vid beskattningen av
25080: vilket beviljas såsom regionalt prispolitiskt stöd   fysiska personers inkomster.
25081: och betalas inom de områden som är nämnda               Regeringen har inte för avsikt att vidta någ-
25082: i statsrådets beslut om saken ( 405/78), kan         ra åtgärder i syfte att åstadkomma stadgan-
25083: betraktas antingen såsom ett prispåslag på           den om att understöd för skötsel av mjölk-
25084: mjölken eller såsom en ersättning för kostna-        kor skall vara skattefria i sådana fall då an-
25085: derna för skötsel av kor, vilka inom berörda         talet kor per boskapsägare är 1-10.
25086: områden uppgår tili större belopp än de ge-
25087:      Helsingfors den 16 december 1980.
25088: 
25089: 
25090:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
25091:                                            1980 vp.
25092: 
25093: Kirjallinen kysymys n:o 554.
25094: 
25095: 
25096: 
25097: 
25098:                                 Tennilä: Erään työsuhteen palauttamisesta.
25099: 
25100: 
25101:                        Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
25102: 
25103:    Työnantajat ovat viime aikoina voimistaneet    täen syykst asiakkaiden valituksia. Perustelu
25104: painostusta ay-liikkeen aktihneja kohtaan. Tam-   oli aivan keksitty ja tosiasiallisena syynä erot-
25105: pereella Valmet erotti Pekka Järvisen, mutta      tamiselle olikin Nojosen valinta luottamusmie-
25106: joutui työläisten kovan vastarinnan vuoksi pe-    heksi. Li:ljeroos ei voinut sietää sitä, että
25107: rääntymään. Lapissa käydään parhaillaan kovaa     työntekijät ryhtyvät järjestäytyneesti puolusta-
25108: kamppailua niinikään ay-toiminnan vuoksi ho-      maan etujaan mielivaltaa vastaan.
25109: telli Lapinportista erotetuksi tulleen Pekka         Hallituksen tulisi puuttua päättäväisesti
25110: Nojos,en työsuhteen palauttamiseksi.              työnantajien tällaiseen toimintaan, ja siksi esi-
25111:    Pekka Nojonen tuli Lapinportin palveluk-       tänkin edeUä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen
25112: seen syyskuussa 1980 suorittaen ravintolan        37 §:n 1 momentin perusteella valtioneuvoston
25113: vahtimestarin ja hotellin päivystäjän tehtäviä.   asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
25114: Lokakuun loppupuolella työpaikan työntekijät      kysymyksen:
25115: pyysivät Nojosta luottamusmieheksi, koska
25116: työpaikalla ei luottamusmiestä ollut. Nojonen               Mihin toimenp1te1s1m Ha'llitus aikoo
25117: lupautui ja maanantaina 27. 10. hänet valittiin          ryhtyä ay-toiminnan vuoksi Lapinpor-
25118: tähän tehtävään. Seuraavana päivänä johtaja              tista erotetuksi tulleen Pekka Nojosen
25119: Jorma Lil}eroos kuitenkin erotti Nojosen väit-           työsuhteen palauttamiseksi?
25120:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1980.
25121: 
25122:                                       Esko-Juhani Tennilä
25123: 
25124: 
25125: 
25126: 
25127: 088001456M
25128: 2                                           1980 vp.
25129: 
25130: 
25131: 
25132: 
25133:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25134: 
25135:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kamisesta. Vahingonkorvausvelvollisuudella ei
25136: mainitussa tarkoituksessa T,e, Herra Puhemies,     kuitenkaan käytännössä yleensä ole perustee-
25137: olette 12 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn        tonta työsopimuksen irtisanomista tai purka-
25138: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       mista estävää vaikutusta. Näissä tapauksissa
25139: asianomaiselle jäsenelle jiiljennöksen kansan-     ei myöskään irtisanotun tai puretun työsuh-
25140: edustaja Tenni:län näin kuuluvasta kirjallisesta   teen palauttaminen oikeudellisin keinoin ole
25141: kysymyksestä n:o 554:                              voimassa olevan lainsäädännön mukaan mah-
25142:                                                    dollista. Sopimusperusteista irtisanomissuojaa
25143:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     koskevassa asiassa voi työehtosopimusosapuoli
25144:        ryhtyä ay-toiminnan vuoksi Lapinpor-        työtuomioistuimesta annetun lain ( 646/74)
25145:        tista erotetuksi tulleen Pekka Nojosen      mukaan panna vireille kanteen työtuomioistui-
25146:        työsuhteen palauttamiseksi?                 messa.
25147:                                                        Sosiaali- ja terveysministeriön hankkiman
25148:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      selvityksen mukaan hotelli Lapinportti Jorma
25149: vasti seuraavaa:                                   Liljeroos Ky on purkanut Pekka Nojosen työ-
25150:    Työsuhdeturvaa koskevat perussäännökset si-     sopimuksen koeaikana. Tapauksessa on lähinnä
25151: sältyvät työsopimuslakiin ( 320/70), jossa on      kysymys siitä, onko Pekka Nojosen työsopimus
25152: säännelty työsopimuksen irtisanomisen ja pur-      purettu, kuten työnantaja on ilmoittanut, sen
25153: kamisen edellytykset. La,in 37 §:n 2 momentin      vuoksi, että työnantaja on ollut tyytymätön
25154: mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää     Nojosen työsuoritukseen ja asiakaspalveluun,
25155: ilman erityisen painavaa syytä, jollaisena ei      vai onko purkaminen johtunut siitä, että No-
25156: voida pitää ainakaan kyseisessä lainkohdassa       jonen on valittu luottamusmieheksi eli hänen
25157: säädettyjä syitä, muun muassa osallistumista       ammattiyhdistystoimintaan osa1lis tumisestaan.
25158: ammattiyhdistystoimintaan. Luottamusmiehellä       Asia ei kuitenkaan yksittäisenä viime sijassa
25159: on lain 53 ja 54 §:n mukaan erityinen irtisa-      tuomioistuimessa ratkaistavana tapauksena si-
25160: nomissuoja. Työsopimuslain 43 §:n 1 momen-         nänsä anna aihetta toimenpiteisiin hallituksen
25161: tin mukaan työsopimus voidaan heti purkaa,         taholta.
25162: jos tärkeä syy sitä vaatii. Saman ~ainkohdan           Hallitus on tietoinen työntekijän työsuhde-
25163: 2 ja 3 momentissa luetelluissa tapauksissa         turvan kehittämisen tarpeellisuudesta. Muun
25164: työnantaja tai työntekijä voi erityisesti purkaa   muassa tämän vuoksi hallituksen ohjelmaan on
25165: sopimuksen. Kuitenkin työsopimus voidaan           otettu työsuhdeturvan kehittäminen. Jo edelli-
25166: lain 3 §:ssä tarkoitettuna koeaikana purkaa        sen hallituksen aikana asetettiin komitea, jonka
25167: molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa ja          tehtävänä on työsopimuslain työsuhdeturvaa
25168: oikeuskäytännön mukaan myös riippumatta            koskevien säännösten hdkkous, epäjohdonmu-
25169: lain 37 ja 43 §:ssä mainituista perusteista.       kaisuus ja puutteellisuus huomioon ottaen sel-
25170: Sen s~jaan työnantaja ei koeai:kanakaan saa        vittää työsuhteen jatkuvuuden lakisääteisen tur-
25171: purkaa työsopimusta työsopimuslain 17 §: n         van kehittämistarvetta ja mahdollisuuksia alan
25172: 3 momenttiin sisältyvän syrjintäkiellon vastai-    lainsäädännön kansainvälisen kehityksen valos-
25173: sesti tai muutoin epäasiallisilla perusteilla.      sa. Komitean tulee tehdä ehdotuksensa lain-
25174:    Työntekijällä, jonka työsopimus on irtisa-       säädäntö- ja muiksi toimenpiteiksi 31. 12. 1980,
25175: nottu tai purettu, on työsopimuslain mukaan        mennessä. Tämän komitean työn valmistuttua
25176: oikeus hakea työnantajalta vahingonkorvausta       hallitus tulee ryhtymään tarpeellisiin toimenpi-
25177: yleisessä tuomioistuimessa työsopimuslain vas-      teisiin työsuhdeturvan kehittämiseksi.
25178: taisesta työsopimuksen irtisanomisesta tai pur-
25179:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1980.
25180: 
25181:                                            Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
25182:                                               N:o 554                                                 3
25183: 
25184: 
25185: 
25186:                            T i II R i k s d a g en s H e r r T a I m a n.
25187: 
25188:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         stånd. 1 allmänhet innebär skadeståndsskyidig-
25189: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivei-         heten i praktiken likväl inte, att uppsägning
25190: se av den 12 november 1980 tili vederbörande         eller hävning av arbetsavtalet utan grund kan
25191: medlem av stat·srådet översänt avskrift av föi-      hindras. 1 dessa fall är det inte heller möjligt
25192: jande av riksdagsma:n Tennilä undertecknade          enligt gällande lagstiftning att på rättslig väg
25193: spörsmål nr 554:                                     återställa ett arbetsavtai som uppsagts ellet
25194:                                                      hävts. Enligt Iagen om arbetsdomstolen (646/
25195:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       74) kan även kollektivavtalspart vid arbets-
25196:        ta i syfte att återställa arbetsförhållan-    domstoi anhängiggöra talan angående avtals-
25197:        det då det gäller Pekka Nojonen, som          grunderna i ärende som gäller uppsägnings-
25198:        avskedats från Lapinportti på grund av        skydd.
25199:        fackföreningsverksamhet?                          Enligt den utredning som social- och hälso-
25200:                                                      vårdsministeriet har inskaffat har hotell Lapin-
25201:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       portti Jorma Liljeroos Ky hävt Pekka Nojo-
25202: sa:mt anföra följande:                               nens arbetsavtal under prövotiden. 1 föreliggan-
25203:     De grundiäggande stadgandena om anställ-         de fall gäller frågan närmast huruvida Pekka
25204: ningstryggheten ingår i lagen om arbetsavtai         Nojonens arbetsavtal hävts, såsom arbetsgiva-
25205:  (320/70), i viiken fastställts förutsättningarna    ren meddelat, av den anledningen att arbets-
25206: för uppsägning och hävning av arbetsavtal. En-       givaren varit missnöjd med Nojonens arbets-
25207: ligt Iagens 37 § 2 mom. får arbetsgivaren inte       prestation och kundservicen, eller om häv-
25208: uppsäga arbetstagare utan särskilt vägande skäl.     ningen berott på att Nojonen valts till för-
25209: Såsom sådant skäl kan åtminstone inte be-            troendeman, dvs. på hans deltagande i fack-
25210: traktas de skäl varom stadgas i nämnda Iag-          föreningsverksamheten. Såsom ett enskilt fall
25211: rum, bl.a. deltagande i fackföreningsverksam-        vilket i sista hand avgörs vid arbetsdomstolen
25212: het. Enligt Iagens 53 och 54 §§ åtnjuter för-        föranleder ärendet likväl inte som sådant åt-
25213: troendeman särskilt uppsägningsskydd. Eniigt         gärder från regeringens sida.
25214: 43 § 1 mom. Iagen om arbetsavtai kan arbets-             Regeringen är medveten om att arbetstagar-
25215: avta:l omedelbart hävas, om vägande skäl det         nas anställningstrygghet måste utveoklas. Bland
25216: påkallar. 1 de fall som uppräknas under 2 och        annat av den anledningen har frågan om ut-
25217: 3 mom. i samma lagrum kan arbetsgivaren              vecklande av anställningstryggheten upptagits
25218: eller arbetstagaren häva avtalet på särskilda        i regeringens program. Redan under den förra
25219: grunder. Arbetsavtal kan likväl under i lagens       regeringens tid tillsattes en kommitte med upp-
25220: 3 § avsedd prövotid på ömse sidor hävas utan         gift att med beaktande av svagheterna, inkon-
25221: uppsägningstid och enligt rättspraxis också          sekvenserna och bristerna i arbetsavtalslagens
25222: oberoende av de i lagens 3 7 och 4 3 § § nämnda      stadganden om anställningstryggheten utreda
25223: grunderna. Däremot får arbetsgivaren inte            utvecklingsbehovet av och möjligheterna för det
25224:  under prövotiden häva arbetsavtalet i strid mot     lagstadgade skyddet i fråga om arbetsförhållan-
25225: det i 17 § 3 mom. lagen om arbetsavtal in-           dets varaktighet i lagstiftningen på området
25226:  gående förbudet mot diskriminering eller eljest     med avseende på den internationella utveck-
25227:  på osakliga grunder.                                lingen. Kommitten skall framlägga sitt förslag
25228:     Arbetstagare, vars arbetsa.vtal har uppsagts     tili erforderliga lags6ftnings- o. a. åtgärder före
25229:  eller hävts, har enligt lagen om arbetsavtal rätt   31. 12. 1980. Då kommittens arbete blivit fär-
25230:  att vid allmän domstol på grund av lagstridig       digt, kommer regeringen i syfte att utveckla
25231:  uppsägning ellet hävning av arbetsavtalet in-       anställningsskyddet att vidta nödiga åtgärder i
25232:  stämma arbetsgivaren med yrkande på skade-          saken.
25233:       Helsingfors den 15 december 1980.
25234: 
25235:                                               Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luia-Penttilä
25236:                                                  1980 vp.
25237: 
25238: Kirjallinen kysymys n:o 555.
25239: 
25240: 
25241: 
25242: 
25243:                                     Valtonen: Nakkilan kunnassa olevan Arantilan sillan korjaami-
25244:                                        sesta.
25245: 
25246: 
25247:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e H e.
25248: 
25249:    Kokemäenjoki jakaa Nakkilan kunnlm kes-              Satakunnan keskussairaalan al~isuuteen· ja siellä
25250: kustan pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Niitä            on poliklinikkatoimintaa. Poliklinikalle mene-
25251: yhdistää vuonna 1938 rakennettu teräska-anisil-         vät ja sieltä tulevat käyttävät Arantilan siltaa
25252: ta, Arantil'an silta, jonka leveys on 5 metriä,         joen ylitykseen. Arantilan sillan liikenteen vil-
25253: korkeus 4,1 metriä j-a jolla on yksiakselisen           kastumiseen ovat vaikuttaneet myös melko
25254: painorajoritus 8 tonnia ja kaksiakselisen paino-        usein toistuvat kuljetukset sairaankuljetusajo-
25255: rajoitus 13 tonnia sekä vastaantulevan liiken-          neuvoilla.
25256: teen kohtaamiskielto.                                      Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
25257:    Nakkilan kuntaan rakennettiin vuosina 1979           järjestyksen 3 7 §: n 1 momentin perusteella
25258: -80 kevyen liikenteen väylät, jotJka päättyvät          va:hiuneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25259: edellä mainitun Arantilan sillan kumpaiseenkin          viksi seuraavan kysymyksen:
25260: päähän. Kevyen liikenteen väylän :käyttäjät
25261: "!koukikailevat" sillalle ja heidän tU!!'Vallisuuten-             Onko Hallitus tietoinen Nakkilan
25262: sa on usein uhattuna. Sillan käyttö on viime                   kunnassa olevan Arantilan sillan liiken-
25263: aikoina lisääntynyt paitsi teollisuuslaitosten kul-            teellisistä puutteista, ja
25264: jetusten takia myös siksi, että joen pohjois-                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25265: puolella oleva Satalinnan sairaala .on liitetty                siin nykyisen liikennetarpeen vaatiman
25266:                                                                uuden sillan rakentamiseksi?
25267:       Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1980.
25268: 
25269:                                              Pirkko Valtonen
25270: 
25271: 
25272: 
25273: 
25274: 088001465X
25275: 2                                              1980 vp.
25276: 
25277: 
25278: 
25279: 
25280:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
25281: 
25282:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       leveällä sillalla vain yhteen suuntaan kerral-
25283: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laan.
25284: olette 12 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn             SillaHa on tapahtunut kaksi poliisin tietoon
25285: kirjeenne ohella toimittanut vahioneuvoston          tullutta liikenneonnettomuutta viimeisten kuu-
25286: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        den vuoden aikana.
25287: edustaja P. Valtosen näin_ kuuluvasta kirjalli-         Sillan korjausmahdollisuuksia on selvitetty
25288: sesta kysymyksestä n:o 555:                          vuos,ina 1979-80. Tie- ja vesirakennushalli-
25289:                                                      tuksen tekemien selvitysten pohjalta on todet-
25290:           Onko Hallitus tietoinen Nakkilan           tu, että nykyiseen siltaan voidaan ristikon
25291:        kunnassa olevan Arantilan sillan liiken-      u~kopuolelle rakentaa teräksinen kevytrakentei-
25292:        teellisistä puutteista, ja                    nen kevyen liikenteen uloke, joka tukeutuu
25293:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       vanhaan siltaan. Rakentamiskustannukset on
25294:        siin nykyisen liikennetarpeen vaatiman        alustavasti arvioitu n. 600 000 marka:ksi.
25295:        uuden sillan rakentamiseksi?                     Toisena vaihtoehtona voidaan sillan kansi
25296:                                                      uusia !kokonaan, jolloin sillan leveydehi tulisi
25297:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        8 m ja sillallle tulisi vielä lisäksi 4 m leveä
25298: vasti seuraavaa:                                     kevyen liikenteen kaista.
25299:    Nykyinen Arantilan silta on vanhasta rauta-          Rakennuskustannukset on tässä vaihtoehdos-
25300: tiesillasta tielti1kenteen tarpeisiin muutettu te-   sa a~ustavasti arvioitu 2,6 milj. markaksi. Sil-
25301: räksinen risd~kosilta, jonka hyötyleveys on 5,0      lan suunnittelua on tarkoitus jatkaa vuonna
25302: m. Suurin sallittu ajoneuvon korkeus on 4,1 m.       1981, jolloin tehdään alustavia selvit)llksiä täy-
25303: Liikennemerkein on kohtaaminen sillalla kiel-        dentävät maaperäselvitykset. Korjaustoimenpi-
25304: letty. Painotajoitusta ei enää ole, sillä se voi-    de ratkaistaan tämän jälkeen tutkimustulosten
25305: tiin poistaa ottamalla silta tehostettuun tark-      valmistuttua ja kunnan kanssa käytyjen neu-
25306: kailuun.                                             vottelujen jälkeen.
25307:    Nakkilan-Anolan maantien varteen on ra-              Kun sillan korjausvaihtoehto on valittu, voi-
25308: kennettu kevyen liikenteen väylät, jotka päät-       daan v. 1981 aikana myös ravkaista toteutta-
25309: tyvät kummastakin suunnasta tultaessa Aranti-        misajankohta laadittaessa tienpidon toimenpide-
25310: lan siltaan. Ajoneuvojen kohtaaminen sillalla        ohjelmaa vuosiHe 1982-87.
25311: on kielletty eli ajoneuvot kulkevat 5 metriä
25312:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1980.
25313: 
25314:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
25315:                                              N:o 555                                               3
25316: 
25317: 
25318: 
25319: 
25320:                            T i H R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25321: 
25322:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Under de sex senaste åren har det på bron
25323: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       inträffat två trafikolyckor som kommit till
25324: av den 12 november 1980 tili vederbörande           polisens kännedom. Under åren 1979-80 har
25325: medlem av statsrådet översänt avskrift av           man utrett möjliigrheterna att reparera bron.
25326: töljande av riksdagsman P. Valtonen under-          På grundvalen av de av väg- och vattenbygg-
25327: tecknade spörsmål nr 555:                           nadsstyrelsen gjorda utredningarna har det
25328:                                                     konstaterats, att det till den nuvarande bron
25329:            Är Regeringen medveten om de             utanför fackverket kan anslutas ett för den
25330:        brister som är förknippade med tra-          lätta trafiken avsett utsprång av stål med lätt
25331:        fi:ken på Arantila bro i Nakkila kom-        konstruktion, som vilar på den gamla bro-
25332:        mun, och                                     konstruktionen. Byggnadskostnaderna har pre-
25333:            villka åtgärder ämnar Regeringen vid-    liminärt uppskattats till ca 600 000 mk.
25334:        ta för att en ny bro, som det existe-           Ett annat alternativ är att brdlocket helt
25335:        rande trafikbehovet förutsätter, skall       förnyas, varvid brobredden skulle bli 8 m med
25336:        byggas?                                      ytterligare en 4 m bred fil för den lätta
25337:                                                     trafiken.
25338:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Byggnadskostnaderna för detta alternativ har
25339: samt anföra följande:                               preliminärt uppskattats tili 2,6 milj. mk. Av-
25340:    För att motsvara vägtrafikens behov har          sikten är att vidareutveckla broplanerna år
25341: nuvarande Arantila bro, som är en gamma!            1981, dlå de preliminära utredningarna kom-
25342: järnvägsbro, byggts om till fackverksbro av stål    pletteras med en undersökning av grunden.
25343: med en nyttdbredd av 5,0 m. Största tillåtna        Sedan undersökningsresultaten blivit klara och
25344: fordonshöjd är 4,1 m. Vägmärken förbjuder           efter förhandlingar med kommunen kommer
25345: möte på bron. Viktbegränsning förekommer            man att avgöra, vi1ka reparationsåtgärder som
25346: inte längre, ty den kunde avskaffas genom           erfordras.
25347: effektiverad observation av bron.                      Sedan ett alternativ blivit valt, kan under år
25348:    Invid landsvägssträckan Nakkila-Anola har        1981 i samband med uppgörandet av åtgärds-
25349: anlagts trafikleder för den lätta trafiken, vilka   programmet rörande väghållningen för åren
25350: i vardera riktningen mynnar ut på Arantila          1982-87 även tidpunkten för genomförandet
25351: bro. Det är inte tillåtet för fordon att mötas      faststäl!las.
25352: på bron, dvs. fordonen kör endast i en riktning
25353: samtidigt på den 5 m breda bron.
25354:      Helsingfors den 18 december 1980.
25355: 
25356:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
25357:                                             1980 vp.
25358: 
25359: Skriftligt spörsmål nr 556.
25360: 
25361: 
25362: 
25363: 
25364:                                  Westerlund: Om begränsad strejkrätt för små grupper i nyckel-
25365:                                    ställning.
25366: 
25367: 
25368:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
25369: 
25370:    Under innevarande år har medborgarna ett           De skador och olägenheter som man med
25371: flertal gånger fått erfara hur bristfälligt vårt   ovannämnda stridsåtgärder tillfogat utomståen-
25372: nuvarande system för medling i arbetstvister       de personer är fullkomligt orimliga och helt
25373: är, liksom även hur obetydliga möjligheterna       oproportionerliga i jämförelse med föremålet
25374: är att i praktiken trygga en lag- och avtals-      för strejken. Det verkar som om vederbörande
25375: enlig arbetsfred. Under de första nio måna-        organisationsledning, som ansvarar för strids-
25376: derna innevarande år har vi i vårt land redan      åtgärderna, inte känner ansvar för det övriga
25377: haft 1 600 arbetskonflikter, i vilka 1 412 000     samhället och inte beaktar de medborgare som
25378: arbetsdagar har gått förlorade medan arbets·       helt oskäligt och utan egen förskyllan får lida
25379: tagarnas löneförluster varit ungefär 240 miljo-    av saken.
25380: ner mark. Bristerna i vårt arbetsfredssystem          Med hänvisning tili det ovan anförda ställer
25381: kommer .igen utpräglat fram i den inom Fin-        jag med stöd av 37 § 1 momentet i riksdags-
25382: lands Tekniska Funktionärsorganisationers Cent-    ordningen följande spörsmål till vederbörande
25383: ralförbund FTFC igångsatta arbetsstrid, som        medlem av statsrådet:
25384: gäller färjtrafiken i skärgården, med därtill
25385: knutna så kallade sympatiåtgärder.                           Vilka legislativa eller andra åtgärder
25386:     FTFC:s medlemsförbund Finlands Maskin-                ämnar Regeringen vidta för att förbätt-
25387: befälsförbund strävar med sin strejk efter att            ra systemet för medling i arbetstvister
25388: få · till stånd samma löneförmåner för maskin-            så, att stridsåtgärder vidtagna av små
25389: cheferna på ·de färjor som trafikerar skärgår-            grupper i nyckelställning kan utredas
25390: den, som för färjornas befälhavare. Med strej-            effektivare än för närvarande och ge-
25391:  kern:a har livsnödvändiga förbindelser i skär-           nom medlingsåtgärder undvikas, och
25392:  gården brutits, och som en följd av stridsåt-               vilka legislativa åtgärder ämnar Re-
25393: gärden får skärgårdsborna och deras näringar              geringen vidta för att precisera den lag-
25394: lida i orimlig grad.                                      stiftning som gäller sympatistrejker så
25395:     Maskinbefälsförbundet har tillsammans med             att även vid verkställande av sympati-
25396:  andra tili dess centralförbund hörande förbund           strejker ett officiellt förhandsvarsel all-
25397:  ut~idgat arbetskonflikten med strejker som de            tid skulle krävas i god tid för att så
25398:  kallar sympatiåtgärder och genomfört dem i               långt som möjligt begränsa de skador
25399:  stor skala · utanför det ursprungliga föremålet          som tillfogas tredje part utanför kon-
25400:  för strejken. Organisationen gick inte ens med           flikten?
25401:  på att meddel!i på förhand mot vilka företag
25402:  eller objekt · åtgärderna skulle riktas.
25403:       Helsingfors den 11 november 1980.
25404: 
25405:                                        Henrik Westerlund
25406: 
25407: 
25408: 
25409: 
25410: 088001457N
25411: 2                                            1980 vp.
25412: 
25413: Kirjallinen kysymys n:o 556.                                                            Suomennos.
25414: 
25415: 
25416: 
25417: 
25418:                                  Westerlund:    Pienten avainryhmien lakko-oikeuden rajoittami-
25419:                                    sesta.
25420: 
25421: 
25422:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
25423: 
25424:     Kuluvana vuonna kansalaiset ovat useita ker-       Vahingot ja vaivat, jotka ylempänä maini-
25425: toja saaneet kokea kuinka puutteellinen nykyi-      tuin taistelutoimenpitein on aiheutettu ulko-
25426: nen työriitojen sovintojärjestelmä on, samoin       puolisille henkilöille, ovat täysin kohtuuttomat
25427: kuin sen, kuinka vähäiset mahdollisuudet käy-       ja täysin epäsuhteiset verrattuina lakon kohtee-
25428: tännössä on turvata lain ja sopimusten mu-          seen. Vaikuttaa siltä kuin asianomainen jär-
25429: kainen työrauha. Tämän vuoden 9 ensimmäi-           jestöjohto, joka vastaa taistelutoimenpiteistä,
25430: sen kuukauden aikana meillä on maassamme            ei tuntisi vastuuta muusta yhteiskunnasta eikä
25431: ollut jo 1 600 työriitaa, joissa on menetetty       huomioisi niitä kansalaisia, jotka täysin koh-
25432: 1 412 000 työpäivää samalla kun työntekijöi-        tuuttomasti ja ilman omaa syytiiän saavat kär-
25433: den palkkamenetykset ovat nousseet noin 240         siä asian johdosta.
25434: milj. markkaan. Puutteet työrauhajärjestelmäs-         Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
25435: sämme tulevat jälleen korostetusti esille Suo.-     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
25436: men Teknillisten Toimihenkilöiden Keskuslii-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25437: ton STTK:n aloittamassa työriidassa, joka kos-      vaksi seuraavan kysymyksen:
25438: kee saariston lauttaliikennettä siihen liittyvin
25439: ns. tukitoimenpitein.                                         Mihin lainsäädännöllisiin tai muihin
25440:     STTK:n jäsenliitto Suomen Konepäällystö-               toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä
25441: liitto pyrkii lakollaan saamaan saaristossa lii-           parantaakseen työriitojen sovittelujär-
25442: kennöivillä lautoilla konepäälliköille samat               jestelmää siten, että avainasemissa ole-
25443: palkkaedut kuin lauttojen päälliköillä on. La-             vien pienten ryhmien taistelutoimenpi-
25444: kot ovat katkaisseet saaristossa elintärkeät yh-           teet voidaan selvittää nykyistä tehok-
25445: teydet ja taistelutoimenpiteen seurauksena Saa-            kaammin ja sovittelutoimenpitein vält-
25446: ristolaiset ja heidän elinkeinonsa joutuvat kär-           tää, sekä
25447: simään suhteettomasti.                                        mihin lainsäädännöllisiin toimenpitei-
25448:    Konepäällystöliitto on yhdessä muiden sa-               siin Hallitus aikoo ryhtyä täsmentääk-
25449: maan keskusjärjestöön kuuluvien liittojen kans-            seen sitä lainsäädäntöä, joka koskee
25450: sa laajentanut työriidan käsittämään myös lak-             tukilakkoja, niin että myös tukilakkoi-
25451: koja, joita ne kutsuvat tukitoimenpiteiksi, ja             hin ryhdyttäessä vaadittaisiin aina hy-
25452: jotka ne ovat toteuttaneet laajassa mitassa la-            vissä ajoin annettu virallinen ennakko.-
25453: kon alkuperäisen päämäärän ulkopuolella. Jär-              varoitus, jotta niin suuressa määrin
25454: jestö ei edes suostunut ennakolta ilmoittamaan,            kuin mahdollista voitaisiin rajoittaa ne
25455: mihin yrityksiin tai kohteisiin toimenpiteet koh-          vahingot, jotka aiheotetaan konfliktin
25456: distettaisiin.                                             ulkopuolella olevalle kolmannelle osa-
25457:                                                            puolelle?
25458:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1980.
25459: 
25460:                                         Henrik Westerlund
25461:                                              N:o 5.56                                               3
25462: 
25463: 
25464: 
25465: 
25466:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
25467: 
25468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          myös todeta, miUoin lakon avulla vaadittavat
25469: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       etuudet ylittävät yleisesti hyväksyttävän tason.
25470: hemies, olette 11 päivänä marraskuuta 1980          Työnantajapuoli on suhtautunut myönteisesti
25471: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       ajatukseen pakkosovintomenettelyn kehittämi-
25472: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     sestä pieniä avainryhmiä varten.
25473: kansanedustaja Henrik Westerlundin näin kuu-           Työtaisteluoikeus kuuluu ammattiyhdistys-
25474: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 556:         liikkeen kannalta katsottuna työehtosopimus-
25475:                                                     järjestelmän perusedellytyksiin, joten kysymys
25476:           Mihin lainsäädännöllisiin tai muihin      pakkosovinnosta on arka ja vaikeaselkoinen.
25477:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä        Tämän vuoksi olisi pyrittävä kehittämään jär-
25478:        parantaakseen työriitojen sovittelujär-      jestöjen keskinäisiä suhteita, jolloin voitaisiin
25479:        jestelmää siten, että avainasemissa ole-     todennäköisesti vähentää myös pienten avain-
25480:        vien pienten ryhmien taistelutoimenpi-       ryhmien työtaisteluja. Lisäksi työmarkkinajär-
25481:        teet voidaan selvittää nykyistä tehok-       jestöjen olisi pyrittävä selvittämään keskenään,
25482:        kaammin ja sovittelutoimenpitein vält-       millä toimenpiteillä ne voisivat ennalta eh-
25483:        tää, sekä                                    käistä ilmenneitä epäkohtia ja kolmannelle osa-
25484:           mihin lainsäädännöllisiin toimenpitei-    puolelle aiheutuvia kohtuuttomia haittoja. Val-
25485:        siin Hallitus aikoo ryhtyä täsmentääk-       tion puolelta olisi syytä tutkia kokonaisuudes-
25486:        seen sitä lainsäädäntöä, joka koskee         saan sovittelujärjestelmän puutteellisuudet.
25487:        tukilakkoja, niin että myös tukilakkoi-      Näin vältyttäisiin järjestelmää mahdollisesti vi-
25488:        hin ryhdyttäessä vaadittaisiin aina hy-      nouttavilta osittaisuudistuksilta sekä taattaisiin
25489:        vissä ajoin annettu virallinen ennakko-      tasapuolinen ja johdonmukainen menettely kai-
25490:        varoitus, iotta niin suuressa määrin         kissa tilanteissa. Samanaikaisesti valtion taholta
25491:        kuin mahdollista voitaisiin rajoittaa ne     on tarpeellista seurata työmarkkinajärjestöjen
25492:        vahingot, jotka aiheutetaan konfliktin       välisten neuvottelusuhteiden kehittymistä ja
25493:        ulkopuolella olevalle kolmannelle osa-       pyrkiä nykyisessä työehtosopimusjärjestelmässä
25494:        puolelle?                                    havaittujen puutteiden ja epäkohtien poista-
25495:                                                     miseen yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
25496:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Neuvottelujärjestelmiä kehittämällä on mahdol-
25497: vasti seuraavan:                                    lista päästä sopimusten noudattamiseen.
25498:    Avainasemassa olevien pienryhmien työtais-          Vallitsevan käsityksen mukaan ei työriitojen
25499: telujen sovittelusta on viime vuosina keskus-       sovittelusta annetun lain ole katsottu koskevan
25500: teltu runsaasti. Tässä yhteydessä on puhuttu        ns. tukilakkoja. Näkemys johtuu siitä, että
25501: myös pakkosovinnon sisältävän sovittelujärjes-      alalla tai työpaikassa, jossa tukilakkoja ilme-
25502: telmän säätämisestä. Palkansaajajärjestöt ovat      nee, ei ole työtaisteluun liittyvää työriitaa.
25503: yleensä vastustaneet ajatusta. Ne ovat pelän-       Koska tukilakossa ei ole varsinaista sovitelta-
25504: neet, että lakko-oikeutta pyrittäisiin näin ra-     vaa, ei työriitojen sovittelulaissa tarkoitettua
25505: joittamaan. Lisäksi niiden mielestä avainase-       ennakkoilmoitustakaan ole katsottu tarpeelli-
25506: massa olevan pienryhmän määrittely on käy-          seksi. Käytännössä on ilmennyt erimielisyyttä
25507: tännössä vaikeaa. Samoin olisi ongelmallista        myös siitä, milloin lakkoa voidaan pitää puh-
25508: yksittäistapauksissa ratkaista, milloin jonkin      taasti tukilakkona.
25509: ryhmän työtaistelu kohdistuu yhteiskuntaan             Työmarkkinajärjestöt noudattavat jossain
25510: niin haitallisesti, että se tulisi veivoittavalla   määrin tapaa ilmoittaa ennakkoon aikomistaan
25511: ratkaisulla lopettaa tai estää. Vaikeutena on       tukitoimista. Tieto tulevista tukitoimista saat-
25512: 4                                             1980vp.
25513: 
25514: taisi edesauttaa varsinaista työriidan sovittelua.      Kysymys tukilakkojen ennakkoilmoitusvel-
25515: Tukilakot voivat eräissä tapauksissa aiheuttaa       vollisuudesta olisi kuitenkin syytä käsitellä
25516: kolmannelle osapuolelle jopa suurempaa hait-         eräänä puutteellisuutena sovittelujärjestelmäs-
25517: taa kuin varsinainen työriidan aiheuttama työ-       sä, joka tulisi selvittää kokonaisuudessaan ot-
25518: taistelu. Yleisen edun kannalta olisi perustel-      taen huomioon, että toimiva lainsäädäntö voi-
25519: tua, että myös tukilakoille säädettäisiin en-        daan saada aikaan vain tyumarkkinajärjestö-
25520: nakkoilmoi tusvelvollisuus.                          jen myötävaikutuksella.
25521:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1980.
25522: 
25523:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
25524:                                               N:o 556                                               5
25525: 
25526: 
25527: 
25528: 
25529:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
25530: 
25531:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        givarparten har varit positiv till tanken på att
25532: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            utveckla ett förfarande med tvångsförlikning
25533: velse av den 11 november 1980 till vederbö-          för små grupper i nyckelställning.
25534: rande medlem av statsrådet översänt avskrift             Sedd från fackföreningsrörelsens synpunkt
25535: av följande av riksdagsman Henrik Wester-            hör rätten tili arbetsstrid tili de grundläggande
25536: lund ställda skriftliga spörsmål nr 556:             förutsättningarna för ett kollektivavtalssystem.
25537:                                                      Frågan om tvångsförlikning är därför ömtålig
25538:           Vilka legislativa eller andra åtgärder     och svår att överblicka. Det vore därför ange-
25539:        ämnar Regeringen vidta för att förbätt-       läget att utveckla de inbördes relationerna mel-
25540:        ra systemet för medling i arbetstvister       lan organisationerna. Härvid kunde sannolikt
25541:        så, att stridsåtgärder vidtagna av små        också sådana arbetsstrider som förs av små
25542:        grupper i nyckelställning kan utredas         grupper i nyckelställning reduceras tili antal
25543:        effektivare än för närvarande och ge-         och omfattning. Arbetsmarknadsorganisationer-
25544:        nom medlingsåtgärder undvikas, och            na borde dessutom sinsemellan försöka reda
25545:           vilka legislativa åtgärder ämnar Re-       ut med vilka åtgärder de kunde förebygga
25546:        geringen vidta för att precisera den lag-     de olägenheter som har förekommit och vilka
25547:        stiftning som gäller sympatistrejker så       oskäliga olägenheter som vållas tredje part.
25548:        att även vid verkställande av sympati-        För statens del vore det skäl att pröva bris-
25549:        strejker ett officiellt förhandsvarsel all-   terna inom medlingssystemet i sin helhet.
25550:        tid skulle krävas i god tid för att så        Härigenom kunde sådana partiella reformer
25551:        långt som möjligt begränsa de skador          undgås som eventuellt skulle snedvrida syste-
25552:        som tillfogas tredje part utanför kon-        met och ett opartiskt och konsekvent förfa-
25553:        flikten?                                      rande säkerställas i alla situationer. Samtidigt
25554:                                                      är det påkallat att man från statens sida föl-
25555:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        jer med hur förhandlingsrelationerna mellan
25556: samt anföra följande:                                arbetsmarknadsorganisationerna utvecklas och
25557:    Det har under de senaste åren diskuterats         tillsammans med dem försöker avhjälpa de
25558: mycket om medling i arbetstvister, som berör         brister och olägenheter som har konstaterats
25559: små grupper i nyckelställning. Härvid har det        inom det nuvarande kollektivavtalssystemet.
25560: också talats om att skapa ett medlingssystem         Genom att utveckla förhandlingssystemen blir
25561: som skulle innefatta tvångsförlikning. Lönta-        det möjligt att åstadkomma att avtalen efter-
25562: garorganisationerna har i allmänhet motsatt          levs.
25563: sig denna tanke. De har fruktat att den skulle          Enligt rådande uppfattning har lagen om
25564: innebära ett försök att begränsa strejkrätten.       medling i arbetstvister inte ansetts gälla s.k.
25565: Dessutom anser de att det i praktiken är svårt       sympatistrejker. Denna uppfattning beror på
25566: att definiera vad en liten grupp i nyckelställ-      att ingen arbetstvist, som hör samman med
25567: ning är. Det vore också problematiskt att i          någon arbetsstrid, föreligger inom den bransch
25568: enskilda fall avgöra när en arbetsstrid, som         eller på den arbetsplats där sympatistrejkerna
25569: inleds av någon grupp, riktar sig mot sam-           förekommer. Då det vid en sympatistrejk inte
25570: hället på ett så skadligt sätt att den borde         finns något egentligt föremål för någon för-
25571: stoppas ellet förebyggas genom ett tvingande         likning, har det inte heller ansetts nödvändigt
25572: avgörande. Det är också svårt att fastslå när        med något sådant förhandsmeddelande som av-
25573: de förmåner som eftersträvas genom en strejk         ses i lagen om medling i arbetstvister. I prak-
25574: överstiger en allmänt godtagbar nivå. Arbets-        tiken har meningsskiljaktigheter också uppstått
25575: 088001457N
25576: 6                                          1980 vp.
25577: 
25578: om när en strejk enbart kan anses vara en         påkallat, att det skulle stadgas om skyldighet
25579: sympatistrejk.                                    att avge förhandsmeddelande också om sym-
25580:     Arbetsmarknadsorganisationerna tillämpar i    patistrejker.
25581: någon mån seden att i förväg meddela om till-        Frågan om skyldighet att avge förhandsmed-
25582: tänkta sympatiåtgärder. Vetskap om föreståen-     delande om sympatistrejker borde emellertid
25583: de sympatiåtgärder kunde främja en egentlig       behandlas såsom en brist i medlingssystemet,
25584: medling i en arbetstvist. Sympatistrejker kan     vilket i sin helhet borde bli föremål för ut-
25585: i en del fall rentav vålla tredje part större     redning med beaktande av att en fungerande
25586: avbräck än vad fallet är med den egentliga        lagstiftning kan åstadkommas endast med ar-
25587: arbetsstrid som arbetstvisten har gett upphov     betsmarknadsorganisationernas medverkan.
25588: till. Med hänsyn till allmänt intresse vore det
25589:      Helsingfors den 17 december 1980.
25590: 
25591:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
25592:                                              1980 vp.
25593: 
25594: Kirjallinen kysymys n:o 557.
25595: 
25596: 
25597: 
25598: 
25599:                                  Hirvelä ym.: Jämsänjoen ja Päijänteen vesistöjen tilan huonon-
25600:                                     tumisen estämisestä.
25601: 
25602: 
25603:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
25604: 
25605:    Vielä vuonna 1970 Jämsänjoki oli rinnas-         ta, koska vesien kuormituksen suhteellinen las-
25606: tettavissa likaviemäriin. 5-10 vuoden aikana        ku on harhauttava.
25607: veden laatu on jossakin määrin parantunut              Jämsänkosken tehtaiden jäteveden laskulupa
25608: Jämsänkosken tehtaiden kuormituksen vähene-         on voimassa vuoden 1981 loppuun saakka. Ve-
25609: misen vuoksi. Mutta jokea kuormitetaan silti        sioikeudessa on nyt anomus, että paperiteh-
25610: yhä huomattavasti yli sen sietokyvyn. Joki on       das ja kuumahierrelaitos voisivat käynnistyä
25611: edelleen täysin pilaantunut, ajoittain täysin ha-   voimassa olevan luvan ehdoilla ja että vesien-
25612: peton, ja vesi on harmaata. Jokea pitkin kul-       suojelutoimet vasta suunniteltaisiin vuoden
25613: kevat Jämsänkosken tehtaiden ja kuntien asu-         1982 loppuun mennessä.
25614: misjätevedet Päijänteelle.                             Vesihallitus vastustaa tällaisen luvan myöntä-
25615:    Päijännettä kuorrilittavat myös Kaipolari teh-   mistä. Sen mielestä vesiensuojelun käytännön
25616: taan jätevedet. Jämsänjokilaakson jätevesien        työt siirtyvät näin hamaan tulevaisuuteen. Vesi-
25617: haittavaikutukset ovat olleet 1960-luvulla nä-      hallitus on laskenut, että, ellei Jämsänkoskella
25618: kyvissä aina Vanhanselän eteläosassa ja Judin-      tehdä mitään vesien hyväksi, uuden paperiteh-
25619: salon selälle asti. 1970-luvulla vesien pilaan-     taan käydessä täysillä kuormitus tulee lähes
25620: tuminen on siellä jonkin verran vähentynyt.         kaksinkertaistumaan nykyisestään.
25621: Sen sijaan Tiirinselkä ja Lehtiselkäkin ovat py-       Yhtyneet Paperitehtaat on Jämsänkosken
25622: syneet pilaantuneina.                               kunnan pyynnöstä antanut selvityksen tulevas-
25623:    Jämsän ja Jämsänkosken kunnat on velvoi-         ta kuormitustilanteesta. Selvityksessä on ver-
25624: tettu puhdistamaan jätevetensä. Uusi puhdis-        tailtu maksimituotantojen kuormittavaa vaiku-
25625: tamo, jonka investointikustannuksia kunnille        tusta, ja sen mukaan uuden tehtaan käynnistä-
25626: on langennut yli 20 milj. markkaa, lähtee           minen ei toisi muutosta happea kuluttavassa
25627: käyntiin ensi vuoden alusta. Voimakkaasti tuo-      kuormituksessa.
25628: tantoaan laajentava Yhtyneitten Jämsänkosken           Vertailu on siinä mielessä harhaanjohtava,
25629: tehdas haluaisi sen sijaan siirtää vesiensuojelu-   että vanhan tehtaan happea kuluttavaksi kuor-
25630: investointejaan tuonnemmaksi.                       mitusluvuksi on merkitty sen oletettu maksimi
25631:    Metsäteollisuudella on tällä hetkellä kolmen     17,3 tonnia vrk. ja uudelle tehtaalle vastaavas-
25632: miljardin markan investoinnit meneillään. Eri       ti merkitty 17,0 tonnia. Selvityksessä ei ole il-
25633: puolille maata nousee yhtenä sumana uusia pa-       moitettu vesistöihin tällä hetkellä kohdistuvaa
25634: peritehtaita. Yhteistä näille suurhankkeille on,    todellista kuormitusta, joka on 7-8 tonnia
25635: että niihin ei sisälly vesiensuojelutoimia. Itse    päivässä. Käytännössä siis uuden tehtaan käyn-
25636: asiassa yritykset katsovat, että pelkkä paperin-    nistyminen merkitsisi kuormituksen kaksinker-
25637: tuotannon lisääminen riittää vesiensuojeluksi.      taistumista.
25638:    Useimmat hankkeista käsittävät uuden pa-            Vesihallitus on vaatinut, että lupaa myön-
25639: peritehtaan sekä siirtymisen kemiallisesta mas-     nettäessä tulisi määritellä vesiensuojeluvelvol-
25640: sanvalmistuksesta kuumahierteeseen.         Tämä    lisuus. Vesihallituksen tavoitteena on saada
25641: merkitsee usdmmissa tapauksissa kuormituk-          happea kuluttava kuormitus laskemaan viiteen
25642: sen laskua suhteessa tuotantoon. Tähän perus-       tonniin vuorokaudessa, mikä merkitsisi mm.
25643: tuen yritykset pyrkivät siihen, että nykyinen       että Jämsänjoki tulisi jälleen hapelliseksi. Mi-
25644: jätevesilupa kattaisi myös uudet laitokset. Ve-     käli Yhtyneitä Paperitehtaita ei velvoiteta suo-
25645: sihallitus on jyrkästi vastustanut tätä suuntaus-   rittamaan vesiensuojelutoimenpiteitä ennen
25646: 088001466Y
25647: 2                                            1980 vp.
25648: 
25649: uuden tehtaan käynnistämistä, tulee asiantun-       Mutta vaikka puhdistamo maksaisikin tuon yli
25650: tijoiden mukaan Jämsänjoen tilan huonontumi-        50 milj. markkaa, se olisi laajennuksen koko-
25651: nen näkymään ennen kaikkea Päijänteellä.            naiskustannuksista vain 8 % ja se sentään rat-
25652: Koska Päijänteen välittömässä vaikutuksessa         kaisisi Jämsänkosken vesiensuojelun vuosikym-
25653: asuu yli 7 000 ihmistä ja koska Päijänne on         meniksi eteenpäin.
25654: lisäksi mm. Helsingin ja sen ympäristön raa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25655: kavesiallas, on kehitys huonompaan suuntaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
25656: todella hälyttävä.                                  me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
25657:    Myös Teollisuusliitto on suosittanut, että       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
25658: uusien tuotantolaitosten toteuttamisen yhtey-
25659: dessä on suoritettava myös vesiensuojelutoi-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
25660: menpiteitä. Kuitenkaan Jämsänkosken tehtaan                 jotta Jämsänjoen ja Päijänteen vesistö-
25661: 700 milj. markan investointeihin ei sisälly ve-             jen tilan huonontuminen voidaan estää
25662: siensuojelutoimenpiteitä. Yhtyneitten omien sel-            ja jotta myös muualla maassa uusia tuo-
25663: vitysten mukaan biologinen puhdistaminen                    tantolaitoksia rakentava paperiteolli-
25664: maksaisi 56 miljoonaa markkaa, mitä arviota                 suus voidaan velvoittaa investoimaan
25665: asiantuntijat pitävät reippaasti ylimitoitettuna.           samalla vesiensuojelutoimiin?
25666:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1980.
25667: 
25668:          Inger Hirvelä                 Irma Rosnell                  Sakari Knuuttila
25669:          Aulis Juvela                  Terho Pursiainen              Unto Ruotsalainen
25670:          Juhani Surakka                Tarja Halonen                 Heli Astala
25671:          Ulla-Leena Alppi              Liisa Jaakonsaari             Mikko Ekorre
25672:                   M.-L. Salminen                           Marjatta Mattsson
25673:                                             N:o 557                                               3
25674: 
25675: 
25676: 
25677: 
25678:                        E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
25679: 
25680:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tuksiin on päästävissä käsittelemällä jätevedet
25681: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     olemassa olevassa mekaanisessa selkeyttimessä.
25682: olette 13 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn       Todettakoon vielä, että vesioikeus on katsonut
25683: kirjeenne n:o 1945 ohella toimittanut valtio·     hakijan muuttaneen ainoastaan tuotantoraken-
25684: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen   nettaan eikä sen vuoksi uusi lupa ole tarpeen.
25685: kansanedustaja Hirvelän ym. näin kuuluvasta           Voimassa olevan vesilainsäädäntömme mu-
25686: kirjallisesta kysymyksestä n:o 557:               kaan riippumattomat vesituomioistuimet aset-
25687:                                                   tavat ne ehdot, joilla teollisuuslaitokset saavat
25688:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,    johtaa jätevetensä vesistöön. Sen vuoksi halli-
25689:        jotta Jämsänjoen ja Päijänteen vesistö-    tuksen vaikutusmahdollisuudet ovat yksittäis-
25690:        jen tilan huonontuminen voidaan estää      tapauksissa rajoitetut. Lähinnä kysymykseen tu-
25691:        ja jotta myös muualla maassa uusia tuo-    lee tiukemman lainsäädännön valmistelu. Vesi-
25692:        tantolaitoksia rakentava paperiteolli-     lain uudistaminen on tällä hetkellä oikeusminis-
25693:        suus voidaan velvoittaa investoimaan       teriössä niin pitkällä, että hallituksen esitys on
25694:        samalla vesiensuojelutoimiin?              mahdollista antaa kevätistuntokaudella edus-
25695:                                                   kunnalle.
25696:    Vastauksena kysymykseen esitän !kunnioit-          Kokonaan uusia sellua tai paperia valmista-
25697: taen seuraavaa:                                   via tehdaslaitoksia rakennettaessa on yleisesti
25698:                                                   ottaen päästy siihen, että samalla toteutetaan
25699:    Kysymyksen perusteluissa esitetyt asiatiedot   hankkeen vaatimat vesiensuojeluinvestoinnit.
25700: Jämsänjoen ja Päijänteen veden laadun kehi-       Sen sijaan ns. vanhan teollisuuden osalta esiin-
25701: tyksestä, Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Jäm-        tyy edelleen ongelmia. Viimeksi mainitun teol-
25702: $ånkosken paperitehdashankkeesta ja sen vai-      lisuuden vesiensuojeluinvestointeja varten luo-
25703: kutuksista jätevesikuormituksen kehitykseen       ,tiin jo 1974 rahoitusjärjestelmä, jonka puitteis-
25704: samoin kuin vesihallituksen kannanotot kysy-      sa teollisuuslaitoksilla on edelleenkin mahdol-
25705: myksessä olevaan hankkeeseen ovat paikkansa       lisuus saada lainaa Vl:lhion varoista sekä korko-
25706: pitäviä. Lisäyksenä esitettyihin asiatietoihin    tukilainaa.
25707: voidaan todeta, että kysymyksen allekirjoituk-        Rahoitusjärjestelmä ei ole kuitenkaan viime
25708: sen jälkeen on Itä-Suomen vesioikeus 21. 11.      vuosina toiminut tyydyttävästi ja hallituksen
25709: 1980 antanut päätöksensä mainittua hanketta       tarkoituksena onkin ryhtyä selvittämään mah-
25710: koskevasta hakemuksesta.                          dollisuuksia kehittää järjestelmää. Alkaneella
25711:    Annettu vesioikeuden päätös ei edellytä ve-    vuosikymmenellä joudutaan ottamaan kantaa
25712: siensuojelutoimenpiteiden toteuttamista suun-     metsäteollisuuden jätevesien ulkoiseen puhdis-
25713: nitellun tuotannon laajennuksen yhteydessä,       tustarpeeseen. Tämä seikka vaikuttaa myös ra-
25714: vaan vesioikeuden asettamiin kuormitusrajoi-      hoitusjärj es,telmän kehittämiseen.
25715:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1980.
25716: 
25717:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
25718: 4                                             1980 vp.
25719: 
25720: 
25721: 
25722: 
25723:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25724: 
25725:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stolen föreskrivit, kan uppnås genom behand·
25726: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         ling av avloppsvattnet i den existerande sedi-
25727: se nr 1945 av den 13 november 1980 tili ve-          menteringsbassängen för mekanisk rening. Det
25728: derbörande medlem av statsrådet översänt av-         bör vidare konstateras att vattendomstolen har
25729: skrift av följande av riksdagsman Hirvelä            ansett att sökanden endast har ändrat sin pro-
25730: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 557:           duktionsstruktur, varför nytt tillstånd inte be.-
25731:                                                      hövs.
25732:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen                Enligt vår gällande vattenlagstiftning upp-
25733:        vidta för att en försämring av Jämsän-        ställer oberoende vattendomstolar de villkor,
25734:        joki och. Päijänne vattensystems till-        på vilka industriföretagen får leda .sitt av-
25735:        stånd skall kunna förhindras och för          loppsvatten i vattendrag. Regeringens . påverk-
25736:        att pappersindustrin, som bygger nya          ningsmöjligheter i enskilda fall är därför be-
25737:        prOduktionsinrättningar även annorstä-        gränsade. Närrriast kan det bli fråga om bered-
25738:        des i landet, skall kunna förpliktas att      ning av en strängare lagstiftning. Revisionen
25739:        sami:idigt investera i vattenskyddsåtgär-     av vattenlagen har nu avancerat så långt i jus-
25740:        der?                                          titieministeriet att det blir möjligt att under
25741:                                                      vårsessionen avlåta regeringens proposition tili
25742:   Såsom s~~r på detta spörsmål får jag vörd-         riksdagen.
25743: samt anföra följande:                                   Vid byggandet av helt nya fabriksanlägg-
25744:                                                      ningar för produktion av cellulosa eller papper
25745:     De sakuppgifter som · i motiveringen tili        har man allmänt taget kommit så långt, att de
25746:  spörsmålet meddelas angående utvecklingen av        vattenskyddsinvesteringar som projektet kräver
25747: vattnets kvalitet i Jämsänkoski och Päijänne,        görs samtidigt. För den s.k. gamla industrins
25748: Yhtyneet ~aperitehtaat Oy:s. pappersbrukspro-        del förekommer däremot fortfarande problem.
25749: jekt i Jämsänkoski och dess inverkningar på          För sistnämnda industrins vattenskyddsinveste-
25750: utvecklingen: av den belastning på vatten-           ringar skapades redan år 1974 ett finansie~
25751: dragen som förorsakas av utsläpp av avlopps-         ringssystem, inom ramen för vilket industri~
25752:  vatten samt .vattenstyrelsens ställningstagande     före~agen fortfarande har möjlighet att erhålla
25753: tili projektet i fråga är riktiga. Som ett tillägg   lån av statens medel samt räntestödslån.         ·
25754:  tili dessa sakuppgifter kan det konstateras att         Finansieringssystemet har emellertid inte
25755: 'efter det spörsmålet undertecknades har Östra       fungerat på ett tillfredsställande sätt de senaste
25756: :Finlands vattendomstol 21. 11. 1980 givit ut-       åren, och regeringen har därför för avsikt att
25757:  slag med anledning av ansökningen rörande           l,Jörja utreda möjligheterna att utveckla syste~
25758:  ovan närrinda projekt.      .                       met. Under detta decennium måste man ta
25759:      Vattendomstolens utslag förutsätter inte att    ställning tili behovet av yttre åtgärder för re-
25760:  vattenskyddsåtgärder vidtas i samband med den       ning av skogsindustrins avloppsvatten. Denna
25761:  planerade produktionsutvidgningen, utan den         omständighet inverkar även på utvecklandet av
25762:  begränsning av belastningen som vattendom-          finansieringssystemet.
25763:       Helsingfors den 18 december 1980.
25764: 
25765:                                                  Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
25766:                                                 1980 vp.
25767: 
25768: Kirjallinen kysymys n:o 558.
25769: 
25770: 
25771: 
25772: 
25773:                                     Kemppainen ym.: Mielentilatutkimuksen aseman parantamisesta.
25774: 
25775: 
25776:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
25777: 
25778:    Mielentilatutkimuksen asema on tällä het-           määrärahan erillisen mielentilatutkimusyksikön
25779: kellä maassamme erittäin huolestuttava ja muo-         perustamiseksi Helsingin keskusvankilan yhtey-
25780: dostaa vakavan ongelman oikeusturvajärjestel-          teen. Yksikköön kuuluisi oikeuspsykiatrisen
25781: mässämme. Tutkimukseen pääsyä joudutaan                koulutuksen saanut ylilääkäri, psykologi, so-
25782: nyt odottamaan keskimäärin seitsemän kuu-              siaalihoitaja sekä apulaiskanslisti. Tällainen
25783: kautta. Tämä merkitsee sitä, että tutkimustu-          yksikkö pystyisi suorittamaan arviolta n. 40
25784: losten luotettavuus kärsii, kun rikoksen teko-         mielentilatutkimusta vuodessa. Tällä hetkellä-
25785: hetken ja mielentilatutkimuksen suorittamisen          hän maassamme suoritetaan yli 200 mielentila-
25786: välinen aikaero kasvaa näin pitkäksi. Pitkät           tutkimusta vuodessa, näistä n. 150 Helsingin
25787: odotusajat lisäävät tungosta lääninvankiloissa         yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian klini-
25788: ja lisäävät erityisesti psyykkisesti sairaiden         kalla. Perinteisesti tutkimukset on suoritettu
25789: ihmisten kohdalla laitoshaittoja. Nykytilanteessa      valtion mielisairaaloissa, Mustasaaressa ja Niu-
25790: voi vakavastikin sairas henkilö joutua odotta-         vanniemellä. Sen lisäksi tutkimuksia suorite-
25791: maan mielentilatutkimukseen pääsyä lääninvan-          taan Turun vankimielisairaalassa, Helsingin
25792: kilassa, vaikka hän olisi psykiatrisen hoidon          keskusvankilan psykiatrisella osastolla, Oulun
25793: tarpeessa. Erään tutkimuksen mukaan joka vii-          yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian klini-
25794: des mielentilatutkimukseen määrätyistä on psy-         kalla sekä neljässä keskusmielisairaalassa lää-
25795: kiatrisen sairaanhoidon tarpeessa.                     kintöhallituksen ja asianomaisten kuntainliitto-
25796:     Mielentilatutkimukseen pääsyn pitkä odo-           jen välisten sopimusten puitteissa. Kyseisen
25797: tusaika johtaa ilmeisesti myös siihen, että tut-       mielentilatutkimusyksikön perustaminen pur-
25798: kimus jätetään edelleen pyytämättä sellaisissa-        kaisi ilmeisesti tehokkaimmin nykyistä ruuhkaa
25799: kin tapauksissa, joissa se olisi ollut välttämä-       mielentilatutkimusten kohdalla, nopeuttaisi tut-
25800: töntä. Tutkimuspyynnön toteuttaminen vaatii            kimukseen pääsyä ja tehostaisi itse tutkimuksen
25801: nykyisellään myös huomattavan paljon byrokra-          suorittamista, mikä kokonaisuudessaan merkit-
25802: tiaa ja paperisotaa. Seuraus on se, että kansa-        sisi jopa kustannusten säästöä yhteiskunnalle.
25803: laisten oikeusturva kärsii.                            Yksikön perustaminen ei kuitenkaan sisälly
25804:     Ongelma johtuu siitä, että mielentilatutki-        hallituksen eduskunnalle antamaan vuoden 1981
25805: mukseen ei ole meillä olemassa riittävästi re-         budjettiesitykseen. Kyseisen mielentilatutkimus-
25806: sursseja. Tarvittaisiin lisää henkilökuntaa tut-       yksikön perustaminen on osaltaan ilmeisesti
25807: kimuksia suorittamaan, tarvittaisiin lisää oikeus-     myös kiinni siitä, että asiaa siirrellään oikeus-
25808:  psykiatrian koulutusta.                               ministeriön - jonka hallinnonalaan vankein-
25809:     Oikeuspsykiatrian oppituolin perustamista on       hoitolaitos kuuluu - ja sosiaali- ja terveysmi-
25810:  esitetty Kuopion korkeakouluun. Se ei ole kui-        nisteriön - jonka hoidettavia asioita itse mie-
25811:  tenkaan johtanut mihinkään tuloksiin, sillä           lentilatutkimusten suorittaminen on - välillä.
25812: esitys on aina jäänyt kiireellisyysjärjestyksessä      Kummankaan ministeriön omilla esityslistoilla
25813:  taka-alalle, niin korkeakoulun kuin opetusmi-         ei yksikön perustaminen ole ollut kiireellisyys-
25814:  nisteriönkin listoilla. Syynä tähän on kilpailu       järjestyksessä ensimmäisenä.
25815:  niukoista voimavarojen lisäyksistä korkeakou-            Mielentilatutkimusten aseman parantaminen
25816:  lulaitoksessa. Asia tulisi kuitenkin ratkaista        lisäämällä oikeuspsykiatrien määrää, perusta-
25817:  kiireesti, sillä oikeuspsykiatrian opetusta ja tie-   malla oikeuspsykiatrian oppituoli samoin kuin
25818:  teellistä tutkimustyötä tarvitaan kipeästi.           esitetyn mielentilatutkimusyksikön perustami-
25819:     Oikeusministeriö on esittänyt mm. vuoden           sella Helsingin keskusvankilan yhteyteen tulisi
25820:  1981 valtion tulo- ja menoarvioon otettavaksi         ottaa koko valtioneuvoston huomion kohteeksi.
25821: 088001450E
25822: 2                                             1980 vp.
25823: 
25824: Sen tulisi kantaa vastuu tämän kansalaisten                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25825: oikeusturvan merkittävän puutteen poistami-              siin mielentilatutkimuksen aseman pa-
25826: sesta.                                                   rantamiseksi maassamme siten, että pe-
25827:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-       rustetaan oikeuspsykiatrian oppituoli
25828: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-              maamme johonkin korkeakouluun ja
25829: tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-             mielentilatutkimuksia suorittava yksikkö
25830: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-            Helsingin keskusvankilan yhteyteen?
25831: myksen:
25832:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1980.
25833: 
25834:          Arvo Kemppainen                Eeva Kauppi                Tarja Halonen
25835:          Lauha Männistö                 Anna-Liisa Jokinen         Pekka Jokinen
25836:          Sten Söderström                Vappu Säilynoja            Timo Ihamäki
25837:                                         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
25838:                                              N:o 558                                                  3
25839: 
25840: 
25841: 
25842: 
25843:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
25844: 
25845:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa    neet jonottamaan tutkimukseen pääsyä. Jono-
25846: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tusaika, laskettuna siitä, kun oikeuden asia-
25847: olette 13 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn         kirjat ovat saapuneet lääkintöhallitukselle, on
25848: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        yleensä ollut noin kuusi kuukautta. Kuitenkin
25849: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vuoden 1979 alussa, jolloin kaikki päätoimiset
25850: edustaja A. Kemppaisen ym. näin kuuluvasta          tutkijalääkäreiden virat olivat täytettyinä ja lää-
25851: kirjallisesta kysymyksestä n:o 558:                 käritilanne myös muissa sairaaloissa hyvä, jano-
25852:                                                     tusaika oli sairaaloiden osalta vain 1-2 kk
25853:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-         ja Helsingin keskusvankilan psykiatrian osas-
25854:        teisiin mielentilatutkimuksen aseman pa-     tolle noin 3 kk.
25855:        rantamiseksi maassamme siten, et1tä pe-         Vuoden 1979 loppupuolella siirtyi Mustasaa-
25856:        rustetaan oikeuspsykiatrian oppituoli        ren sairaalan mielentilatutkimusosaston ylilää-
25857:        maamme johonkin korkeakouluun ja             käri muihin tehtäviin eikä mielentilatutkimuk-
25858:        mielentilatutkimuksia suorittava yksikkö     sia ole sairaalassa sen jälkeen suoritettu eikä
25859:        Helsingin keskusvankilan yhteyteen?          avoimeksi tulleeseen virkaan ole ollut hakijoita.
25860:                                                     Kuluvan vuoden aikana janotustilanne onkin
25861:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jälleen vaikeutunut. J onotusaika on sairaalasta
25862: vasti seuraavaa:                                    riippuen nyt 5-7 kk, mihin osaltaan on vai-
25863:    Päätoimisesiti mielentilatutkimuksia suoritta-   kuttanut se, että tuomioistuinten lähettämien
25864: vien lääkäreiden virkoja on maassamme neljä,        mielentilatutkimuspyyntöjen määrä on edelli-
25865: joista kolme Helsingin yliopistollisen keskus-      seen vuoteen verrattuna merkittävästi lisäänty-
25866: sairaalan psykiatrian klinikassa ja yksi Musta-     nyt.
25867: saaren sairaalassa. Näiden sairaaloiden lisäksi        Vuodesta 1975 lähtien on mielentilatutki-
25868: suoritetaan mielentilatutkimuksia Niuvannie-        muksia suoritettu vankimielisairaalassa ja sit-
25869: men sairaalassa, Oulun yliopistollisen keskus-      temmin myös Helsingin keskusvankilaan liite-
25870: sairaalan psykiatrian klinikassa, Vankimielisai-    tyssä psykiatrisessa hoitoyksikössä. Mielentila-
25871: raalassa ja Helsingin keskusvankilan psykiatrian    tutkimusten järjestäminen vankeinhoitolaitoksen
25872: osastossa sekä eri sopimuksella kolmessa kes-       tiloissa on todettu onnis,tuneeksi ja tutkimustoi-
25873: kusmielisairaalassa, viimeksi mainituissa vain      mintaa tehostavaksi 'toimenpiteeksi.
25874: rajoitettu määrä, kussakin 4-6 vuosittain.             Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa jatku-
25875: Yleensä on katsottu, että päätoimisesti mielen-     vasti tilannetta yhdessä oikeusministeriön kans-
25876: tilatutkimuksia suorittava lääkäri voi suorittaa    sa ja tulee tarvittaessa ryhtymään toimenpitei-
25877: enintään 50 tutkimusta vuodessa.                    siin mielentilatutkimuksiin pääsemisen nopeut-
25878:    Mielentilatutkimukseen määrätyt ovat joutu-      tamiseksi ja tutkimusten tehostamiseksi.
25879:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1980.
25880: 
25881: 
25882:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
25883: 4                                              1980 vp.
25884: 
25885: 
25886: 
25887: 
25888:                            T i 11   Ri ksdagen s       H err     T a 1 m a n.
25889: 
25890:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          köa för att få komma till undersökning. Vänte-
25891: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             tiden, räknat från den tidpunkt då rättens
25892: velse av den 13 november 1980 tili vederbö-           handlingar inkommit itill medicinalstyrelsen, har
25893: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          i allmänhet varit omkring sex månader. I bör-
25894: av följande av riksdagsman A. Kemppainen              jan av år 1979, då alla heltidsanställda under-
25895: m.fl. ställda spörsmål nr 558:                        sökningsläkares tjänster var besatta och läkar-
25896:                                                       situationen god även vid andra sjukhus, var
25897:           Har Regeringen för avsikt att vidta         väntetiden till sjukhusen endast 1-2 månader
25898:        åtgärder för att förb~ttra den ställning       och till den psykiatriska avdelningen vid Hel-
25899:        som undersökning av sinnestillståndet          singfors centralfängelse ca 3 månader.
25900:        har i vårt land så, att en lärostol i             I slutet av år 1979 övergick överläkaren vid
25901:        rättspsykiatri inrättas vid någon av lan-      avdelningen för sinnesundersökningar vid Kors-
25902:        dets högskolor och en enhet som ut-            holms sjukhus :till andra uppgifter. Därefter har
25903:        för undersökningar av sinnestillståndet        undersökningar av sinnestillståndet inte utförts
25904:        grundas i anslutning till Helsingfors          vid sjukhuset, och det har inte funnits några
25905:        centralfängelse?                               sökande till den vakanta tjänsten. Under inne-
25906:                                                       varande år har situationen beträffande köerna
25907:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         åter försvårats. Beroende på vilket sjukhus det
25908: samt anföra följande:                                 är fråga om är väntetiden nu 5-7 månader,
25909:    I vårt land finns fyra tjänster för läkare         vilket tili en del förorsakas av att antalet fall
25910: vilkas huvudsyssla är att utföra undersökningar       där domstolarna insänder begäran om under-
25911: av sinnesitillståndet. Tre av dessa tjänster finns    sökning av sinnestillståndet i betydande grad
25912: vid psykiatriska kliniken vid Helsingfors uni-        har ökat i jämförelse med föregående år.
25913: versitetscentralsjukhus och en vid Korsholms             Undersökningar av sinnestillståndet har se-
25914: sjukhus. Utom vid dessa sjukhus utförs under-         dan år 1975 utförts vid sinnessjukhuset för
25915: sökningar av sinnestillståndet vid Niuvanniemi        fångar och senare även vid den psykiatriska
25916: sjukhus, den psykiatriska kliniken vid Uleå-          vårdenhet som har anslutits till Helsingfors
25917: borgs universitetscentralsjukhus, sinnessjuk-         centralfängelse. Att ordna dessa undersökningar
25918: huset för fångar och den psykiatriska avdel-          i utrymmen som tillhör fångvårdsväsendet har
25919: ningen vid Helsingfors centralfängelse samt           visat sig vara en lyckad åtgärd, som effektiverar
25920: enligt särskilt avtal vid tre centralsinnessjukhus,   verksamheten.
25921: vid dessa sistnämnda endast ett begränsat antal,         Social- och hälsovårdsministeriet följer till-
25922: årligen 4-6 vid vart och ett av dem. Man              sammans med justitieministeriet fortgående si-
25923: har i allmänhet ansett, att en läkare med under-      tuationen och kommer vid behov att vidta åt-
25924: sökningar av sinnestillståndet som huvudsyssla        gärder för att intagningen till undersökningar
25925: kan utföra högst 50 undersökningar per år.            av sinnestillståndet skall ske snabbare och
25926:    De personer som förordnats tili undersök-          undersökningarna effektiveras.
25927: ning av sinnestillståndet har varit tvungna att
25928:      Helsingfors den 16 december 1980.
25929: 
25930: 
25931:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
25932:                                                1980 vp.
25933: 
25934: Kirjallinen kysymys n:o 559.
25935: 
25936: 
25937: 
25938: 
25939:                                   Männistö ym.: Eläkeikärajan määrittelyn selventämisestä.
25940: 
25941: 
25942:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25943: 
25944:     Eläkejärjestelmien moninaisuudesta ja vaikea-    hempana esim. työnjohtotehtäviin ;a samalla
25945: selkoisuudesta on huomattu olevan monia hait-        korkeamman eläkeikärajan piiriin.
25946: toja. Yleisesti vaaditaan järjestelmien yksinker-       Oikeudenmukaiseen tulokseen pääseminen
25947: taistamista. Yhdenkin eläkelain sisällä saattaa      edellyttää toisaalta nykyistä suurempaa jousta-
25948: olla monenlaista käytäntöä, joka hämää ja joh-       vuutta ja toisaalta suurempaa yhtenäisyyttä
25949: taa harhaan eläkkeelle siirtyjiä. Näin on mm.        eläkkeelle jäänuin määräytymisessä. Työnteki-
25950: kunnallisia viranhaltijoita koskevassa. eläkelais-   jän ja viranhaltijan pitäisi voida valita hänelle
25951: sa ja eläkesäännössä.                                edullisin ja sopivin eläkkeelle jäännin aika niis-
25952:     Huomattavaa lisätyötä eläkelaitokselle ja täy-   sä rajoissa 1 jotka määräytyvät hänen eri työ-
25953: dellistä epävarmuutta eläkeiästä eläkkeensaajal-     tehtäviensä mukaan. Näin mahdollisesti väsy-
25954: le aiheutuu ns. painotetusta eläkeiästä. Eläke-      nyt tai sairaalloinen viranhaltija saisi ansaitun
25955: säännössä määrätään eri tehtävissä tofmiville        eläketurvan niin halutessaan ja henkilö, joka
25956: eri eläkeikäraja. Jos viranhaltija on toiminut       vielä tuntee jaksavansa olla työelämässä, voisi
25957: useammassa eri tehtävässä, joissa on erilainen       jatkaa pitempään virassaan. Työkyvyttömyys-
25958: eläkkeelle pääsemisen ikäraja, painottuu hänen       eläkkeelle jäätäessä tulisi jäljellä olevat työ-
25959: eläkeikärajansa kaikki tehtävät huomioonotta-        vuodet aina laskea työntekijää suosivasti kor-
25960: vasti. Näin eläkeikärajaksi ei tule mikään ylei-     keimman kysymykseen tulevan eläkeikärllljan
25961: sesti käytössä oleva ikä, eikä työntekijä voi        mukaisesti.
25962:  ilman ennakkopäätöstä tietää, mikä hänen to-           Eläkkeitä on yleensä vaadittu siten kehitet-
25963: dellinen eläkkeelle pääsemisensä aika on. Kun-       täväksi, että eläkeikäraja määräytyisi nyky1stä
25964: nallinen eläkelaitos joutuu vuosittain vastaa-       paremmin työn raskauden ja kuluttavuuden
25965: maan useisiin satoihin tätä asiaa koskeviin yk-      mukaan. Tämän oikeutetun vaatimuksen toteut-
25966:  sityisiin tiedusteluihin.                           taminen edellyttää yhtenäistä ja joustavaa eri
25967:     Usein kunnalliset viranhaltijat hakeutuvat       tehtävien huomioonottamista eläkeikärajan mää-
25968: määrättyyn tehtävään siinä uskossa, että he          räämisessä kaikissa eläkejärjestelmissä.
25969: uudessa tehtävässä voivat jäädä eläkkeelle sen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25970: mukaan, mikä on siinä ammatissa määrätty elä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
25971: keiäksi. Joillakin se merkitsee halua päästä ai-     me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
25972: kaisemmin eläkkeelle, toisilla taas halua olla       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25973: pitempään mukana työelämässä. Lisää hämään-
25974:  nystä aiheuttaa se, että valtion virkamiesten                  N,lihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25975: eläkeikäraja ei määräydy ns. painotetusti, vaan              ryhtyä eläkeikärajan määräämisessä ole-
25976: pääsääntöisesti viimeisen tehtävän mukaan.                   van kirjavuuden ja kohtuuttomiin rat-
25977: Myös tämä aiheuttaa epäoikeudenmukaisuutta                   kaisuihin johtavan käytännön muuttami-
25978: niissä tapauksissa, joissa henkilö on ollut suu-             seksi työntekijöille ja viranhaitijoille oi-
25979: rimman osan työiästään alhaisempaan eläkeikä-                keudenmukaisemmaksi?
25980:  rajaan oikeuttavassa työssä, mutta siirtynyt Van-
25981:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1980.
25982: 
25983:          Lauha Männistö            Niilo Koskenniemi                  Mikko Ekorre
25984:                   Ulla-Leena Alppi                               Terho Pursiainen
25985: 
25986: 088001458P
25987: 2                                             1~80 vp.
25988: 
25989: 
25990: 
25991: 
25992:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
25993: 
25994:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mahdollistettava, että eläkkeelle sii~rytään vä-
25995: mainitussa tarkoitUksessa Te, Herra Puhemies,        hitellen päivittäistä, .viikottaista tat vuotuista
25996: olette 13 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn          työaikaa alentamalla. Eläkkeelle siirtymisen
25997: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         joustavuutta määrättäessä on luonnollisesti pi-
25998: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        dettävä huolta siitä, että työssäpysyminen on
25999: edustaja Lauha Männistön ym. näin kuuluvasta         eläkkeen kannalta edullista. Tätäkään pyl'ki-
26000: kirjallisesta kysymyksestä n:o 559:                  mystä ei voida johtaa liian pitkälle, vaan kun
26001:                                                      työnteon jatkaminen ei ole yhteiskunnan kan-
26002:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nalta tarkoituksenmukaista, ei siihen saisi kor-
26003:        ryhtyä eläkeikärajan määräämisessä ole-       keamman eläkkeen kautta yllyttää.
26004:        van kirjavuuden ja kohtuuttomiin rat-            Näitä uudistamistavoitteita ja liukuvaan elä-
26005:        kaisuihin johtavan käytännön muuttami-        keikään liittyviä muita kysymyksiä tutkimaan
26006:        seksi työntekijöille ja viranhaitijoille      valtioneuvosto asetti vuonna 1977 laajapoh-
26007:        oikeudenmukaisemmaksi?.                       jaisen eläkeikäkomitean, jonka tehtävänä on
26008:                                                      selvittää ne eläkemuodot ja eläkkeen saami-
26009:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sen edellytykset, joiden avulla on mahdollista
26010: vasti seuraavaa:                                     olennaisesti eläkemenoja lisäämättä tehdä eläk-
26011:    Voimassa olevissa eläkejärjeste1missämme on       keellesiirtyminen eläkeikää Iähestyvälie henki-
26012: yleensä vanhuuseläke määritelty tietystä, kai-       lölle nykyistä joustavammaksi ja hänen yksi-
26013: kille samaksi määritellystä eläkeiästä. Kuiten-      lölliset eroavuutensa huomioon ottavaksi. Ko-
26014: kin tiedetään, että henkilöt vanhenevat hyvin        mitean päämäärän toteuttaminen vaatii kaik-
26015: yksilöllisesti eikä kronologisen iän tarvitse lai-   kien eläkelakien uudistamista. Komitean työn
26016: sinkaan olla sama kuin fysiologinen ikä. Myös        valmistuttua hallitus määrittelee kantansa
26017: henkilön aikaisempi toiminta, hänen työnsä ra-       asiassa.
26018: sittavuus ja kuluttavuus ovat saattaneet vai-           Koska nykyisessä valtion eläkelaissa ja kun-
26019: kuttaa vanhenemisprosessiin. Eläkejärjestelmäm-      nallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelais-
26020: me joustamattomuutta olisi ilmeisesti lievennet-     sa on omaksuttu toisenlaisia ratkaisuja kuin
26021: tävä ja säännöksiä olisi muutettava ehkä kah-        yksityisen sektorin eläkelainsäädännössä, voi
26022: teenkin suuntaan: eläkkeellepääsyn ajankohta         eri järjestelmien mukauttaminen yhteneväisiksi
26023: olisi suhteutettava työntekijän fyysiseen kun-       edellyttää pitkäaikaistakin kehitystyötä.
26024: toon ja ammatin vaatimuksiin, ja toisaalta olisi
26025:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1980.
26026: 
26027: 
26028:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
26029:                                             N:o 559                                                3
26030: 
26031: 
26032: 
26033: 
26034:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
26035: 
26036:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       att pensionera sig stegvis genom en minskning
26037: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          av arbetstiden per dag, vecka eller år. Då smi-
26038: velse av den 13 november 1980 tili veder-          digheten beträffande pensioneringen bestäms
26039: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     bör det givetvis tillses att det med hänsyn tili
26040: av följande av riksdagsman Lauha Männistö          pensionen lönar sig att stanna kvar i arbetet.
26041: m. fl. ställda spörsmål nr 559:                    Inte heller denna strävan kan drivas för långt,
26042:                                                    utan då det ur samhällssynpunkt inte längre
26043:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     är ändamålsenligt att fortsätta arbetet, borde
26044:        ta för att åstadkomma en ändring be-        man inte få lockas tili det av en högre pen-
26045:        träffande oenhetligheterna och den tili     sion.
26046:        oskäliga avgöranden ledande praxisen           För att utreda dessa reformsträvanden och
26047:        så att förfarandet blir rättvisare för      övriga frågor i anslutning tili glidande pensions-
26048:        arbetstagare och tjänsteinnehavare?         ålder, tillsatte statsrådet år 1977 en pensions-
26049:                                                    ålderskommitte på bred bas, viiken det ålig-
26050:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ger att utreda de pensionsreformer och ~förut­
26051: samt anföra följande:                              sättningar med hjälp av vilka det är möjligt
26052:    I gällande pensionssystem har ålderspensio-     att, utan att i någon högre grad öka pensions-
26053: nen i allmänhet bestämts utgående från en viss     utgifterna, göra pensioneringen smidigare än
26054: för alla gemensamt pensionsålder. Det är lik-      för närvarande för dem som närmar sig pen-
26055: väl bekant, att åldrandet är mycket individuellt   sionsåldern och beakta individuella skillnader
26056: och att den <kronologiska åldern inte alls be--    vid pensioneringen. Förverkligandet av kom-
26057: höver vara densamma som den fysiska åldern.        mittens mål kräver en reformering av alla pen-
26058: Ä ven en persons tidigare verksamhet, det tunga    sionslagar. Efter det kommittens arbete bli-
26059: och utslitande i hans arbete, har kunnat på-       vit färdigt, fattar regeringen ståndpunkt i sa-
26060: verka åldrandets förlopp. Stelheten i vårt pen-    ken.
26061: sionssystem borde uppenbarligen mildras och           Då man i lagen om statens pensioner och
26062: stadgandena borde ändras, kanske rentav i två      lagen om pension för kommunala tjänsteinne--
26063: riktningar: För det första borde tidpunkten för    havare och arbetstagare omfattat andra lösning-
26064: pensioneringen avpassas tili arhetstagarens fy-    ar än i den privata sektorns pensionslagstift-
26065: siska ålder och yrkets krav, och för det andra     ning, kan förenhetligandet av de olika syste--
26066: borde man göra det möjligt för arbetstagarna       men kräva t.o.m. långvarigt utvecklingsarbete.
26067:      Helsingfors den 17 december 1980.
26068: 
26069: 
26070:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
26071:                                               1980 vp.
26072: 
26073: Kirjallinen kysymys n:o 560.
26074: 
26075: 
26076: 
26077: 
26078:                                   Kortesalmi: Yritysverotusmenettelyn yksinkertaistamisesta verot-
26079:                                      tajan pyytämien selvitysten osalta.
26080: 
26081: 
26082:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26083: 
26084:    Viime aikoina Oulussa on laajalti keskusteltu     dessa on todettu ainakin Insinöörirakentajat-ni-
26085: yritysten verotuksesta. Julkisuudessakin on to-      misen yrityksen olevan muuttoaikeissa Oulusta
26086: dettu, että monet yrittäjät joutuvat painiskele-     pois. Samoin Rakennusvoima-niminen yritys on
26087: maan verottajan vaatimien selvitysten parissa        viimeksi Oulussa pidetyillä valtakunnallisilla
26088: melkeinpä päätoimisesti. Tällaista asiantilaa pi-    yrittäjäpäivillä todennut verotusbyrokratian
26089: detään luonnollisesti kohtuuttomana. Yrittäjien      kohtuuttomaksi.
26090: piirissä todetaan, että nykyisin Oulussa tarvitaan      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
26091: jopa ammattitilintarkastajien tekemiä selvityk-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
26092: siä verottajaa varten moninkertainen määrä           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26093: verrattuna aikaisempaan käytäntöön. Yrittä-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26094: jien piirissä todetaan, että verottajan vaatimat
26095: selvitykset lähtevät vihjailevasta tyylistä pakon-             Pitääkö Hallitus oikeana, että erityi-
26096: omaiseen vaatimukseen saakka. Yrittäjät totea-              sesti Oulun kaupungissa ovat yritykset
26097: vat verottajan käyttävän Oulussa sanoja "lie-               viime aikoina joutuneet kohtuuttoman
26098: nee, mahdollisesti, ehkä", mitä ei pidetä täs-              paljon näkemään vaivaa verottajan vaa-
26099: mällisenä kielenä. Yrittäjät edellyttävät, että             timien selvitysten parissa niin, että näi-
26100: verotuksen tulee perustua lakeihin ja odotta-               hin selvityksiin vastaamisesta on alkanut
26101: vat, että myös verottaja käyttää lakitekstiä eli            muodostua yrityksille melkein päätoimi-
26102: virallista kieltä.                                          nen ammatti, ja
26103:    Oulun yrittäjien piirissä pelätään, että nykyi-             mitä Hallitus aikoo tehdä verotuskäy-
26104: nen verotuskäytäntö johtaa siihen, että yrityksiä           tännön yksinkertaistamiseksi ja selkeyt-
26105: muuttaa Oulusta pois, ja että uudet yrittäjät-              tämiseksi?
26106: kään eivät uskalla tulla enää Ouluun. Julkisuu-
26107:       Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1980.
26108: 
26109:                                         J. Juhani Kortesalmi
26110: 
26111: 
26112: 
26113: 
26114: 0880014670
26115: 2                                              1980 vp.
26116: 
26117: 
26118: 
26119: 
26120:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26121: 
26122:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Verotuslakiin sisältyy lisäksi useita verovel-
26123: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vollisen kuulemista ja lisäselvitysten antamista
26124: olette 13 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn           koskevia säännöksiä, joilla mm. pyritään paranta-
26125: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          maan verovelvollisen oikeusturvaa. Verolauta-
26126: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     kunta ei siten voi eräissä tapauksissa tehdä ve-
26127: taja ]. Kor~esalmen näin kuuluvasta kirjalli-         rotuspäätöstä ennen kuin se on varannut vero-
26128: sesta kysymyksestä n:o 560:                           velvolliselle tilaisuuden selvityksen esittämiseen.
26129:                                                       Näin menetellään esim. harkinta- ja arviovero-
26130:           Pitääkö Hallitus oikeana, että erityi-      tuksen yhteydessä, joissa laki edellyttää verovel-
26131:        sesti Oulun kaupungissa ovat yritykset         vollisen kuulemista. Edelleen verovelvolliselle
26132:        viime aikoina joutuneet kohtuuttoman           on, mikäli mahdollista, varattava tilaisuus tulla
26133:        paljon näkemään vaivaa verottajan vaa-         kuulluksi ennen hänen vahingokseen tapahtuvan
26134:        timien selvitysten parissa niin, että näi-     veronoikaisun tai maksuunpanon oikaisun teke-
26135:        hin selvityksiin vastaamisesta on alkanut      mistä. Verovelvolliselta on verotuslain 74 §:n
26136:        muodostua yrityksille melkein päätoimi-        mukaan vaadittava selvitystä ennen selvittämät-
26137:        nen ammatti, ja                                tömän omaisuuden lisäyksen verottamista. Vero-
26138:           mitä Hallitus aikoo tehdä verotuskäy-       tuslain 56 §:n 2 momentin mukaan verovel-
26139:        tännön yksinkertaistamiseksi ja selkeyt-       volliselle on varattava tilaisuus selvityksen esit-
26140:        tämiseksi?                                     tämiseen ennen verotuksen toimittamista, jos
26141:                                                       katsotaan, että jollekin toimenpiteelle on annet-
26142:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tu sellainen oikeudellinen muoto, ettei se vas-
26143: taen seuraavaa:                                       taa asian varsinaista luonnetta tai, että johonkin
26144:    Verotuslain 55 §:n mukaan "verotettavan tu-        toimenpiteeseen on ilmeisesti ryhdytty verosta
26145: lon ja omaisuuden määriä vahvistettaessa on           vapautumiseksi. Verovelvolliselle on niin ikään
26146: tunnollisesti sekä valtion ja kunnan että vero-       varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen jälkive-
26147: velvollisen etua silmällä pitäen harkittava, mitä     rotuksen toimittamista. Viimeksi mainitussa ta-
26148: verovelvollisen tulosta ja omaisuudesta sekä          pauksessa kuuleminen ei ole tarpeen, jos sillä
26149: muista asiaan kuuluvista seikoista on veroilmoi-      ei ilmeisesti ole merkitystä asian ratkaisemiselle.
26150: tuksesta tai muutoin selville käynyt taikka muul-     Verovelvollista on todisteellisesti kuultava tai
26151: la perusteella oikeaksi katsottava". Sanotun sään-    hänelle on annettava tilaisuus lisäselvityksen an-
26152: nöksen tarkoituksena on mahdollisimman oi-            tamiseen myös muissa kuin edellä mainituissa
26153: kean ja puolueettoman verotuksen toimittami-          tilanteissa, jos veroviranomaiset joutuvat poik-
26154: nen. Tähän pyritään mm. sillä, että ve-               keamaan olennaisesti annetusta veroilmoituk-
26155: rotuslakiin ja -asetukseen on otettu yk-              sesta tai jos asian laatu muutoin edellyttää
26156: sityiskohtaiset     säännökset     ilmoittamisvel-    tilaisuuden varaamista selvityksen antamiseen.
26157: vollisuudesta.     Verotuslain    35    §    sisäl-   Verovelvollisen kuulemista ja lisäselvityksen
26158: tää pääsäännön ilmoittamisvelvollisuuden laa-         antamista koskevilla säännöksillä pyritään näissä
26159: juudesta. Sen mukaan verovelvollisen on riit-         tapauksissa lisäämään verovelvollisen oikeustur-
26160: tävästi eritellen ilmoitettava veronalainen tulo      vaa. Tämän menettelyn tarkoituksena on vält-
26161: ja omaisuus sekä niistä tehtävät vähennykset sen      tää virheellisyyksiä verotuksen toimittamisessa
26162: mukaan kuin asetuksella säädetään. Verotusase-        ja siten vähentää muutoksenhaun tarvetta.
26163: tuksen 5 luvussa on säädetty tarkemmin, millai-          Verohallituksen ohjeiden mukaan verovelvol-
26164: set tiedot ja selvitykset verovelvollisen on lii-     lista kuultaessa tai vaadittaessa häneltä lisäsel-
26165: tettävä veroilmoitukseensa.                           vityksiä on vastauksen tai lisäselvityksen anta-
26166:                                             N:o 560                                               3
26167: 
26168: miseen varattava riittävän pitkä aika. Toisaalta   taan, jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa valtio-
26169: lienee selvää, ettei lisäselvityksen antamisesta   varainministeriön alaisena keskusvirastona vero-
26170: saisi aiheutua verovelvollisille kohtuuttoman      jen määräämistä, maksuunpanoa, kantoa ja pe-
26171: paljon haittaa.                                    rintää koko maassa sekä edistää ohjaus- ja tie-
26172:    Mitä tulee kysymyksessä viitattuon tilantee-    dotustoiminnalla oikean ja yhdenmukaisen ve-
26173: seen Oulun kaupungissa sekä verotuskäytännön       rotuksen toimittamista. Hallitus ei siten katso
26174: yksinkertaistamiseen ja selkeyttämiseen, toteai-   voivansa puuttua asiaan enemmälti.
26175: sin, että asia kuuluu verohallituksen toimival-
26176:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1980.
26177: 
26178: 
26179:                                                                     Ministeri Pirkko Työläjärvi
26180: 4                                              1980 vp.
26181: 
26182: 
26183: 
26184: 
26185:                           T i 11   Riksdagen s          H err     T a 1m a n.
26186: 
26187:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Beskattningslagen innehåller dessutom flera
26188: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             stadganden beträffande hörande av skattskyldig
26189: velse av den 13 november 1980 tili veder-             och avgivande av utredning, varigenom man
26190: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        bl.a. strävar tili att förbättra den skattskyldiges
26191: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte-           rättsskydd. Sålunda kan skattenämnden i vissa
26192: salmi ställda spörsmål nr 560:                        fall inte fatta beskattningsbeslut innan den be-
26193:                                                       rett tillfälle för den skattskyldige att förete ut-
26194:            Anset Regeringen det vara riktigt att      redning. På detta sätt förfar man bl.a. vid be-
26195:        de av beskattaren krävda utredningarna         skattning enligt prövning och beskattning en-
26196:        i synnerhet i Uleåborg förorsakat före-        ligt uppskattning, varvid lagen förutsätter att
26197:        tagen så mycken möda, att det närapå           den skattskyldige skall höras. Vidare skall den
26198:        blivit företagens huvudsyssla att avge         skattskyldige, såvitt möjligt, beredas tillfälle att
26199:        dylika utredningar, och                        bli hörd innan skatterättelse eller rättelse av de-
26200:            vad ämnar Regeringen göra för att          bitering görs tili hans nackdel. Skattskyldig skall
26201:        förenkla och klarlägga den praxis som          enligt 74 § beskattningslagen på anfordran före-
26202:        tillämpas vid beskattningen?                   te utredning innan han beskattas för ökning av
26203:                                                       outredd förmögenhet. Enligt 56 § 2 mom. be-
26204:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         skattningslagen skall den skattskyldige beredas
26205: samt anföra följande:                                 möjlighet att förete utredning innan beskatt-
26206:    Enligt 55 § beskattningslagen skall vid fast-      ningen verkställs, om det anses att någon åt-
26207: ställande av den beskattningsbara inkomstens          gärd givits sådan rättslig form, som ej mot-
26208: och förmögenhetens belopp samvetsgrant med            svarar sakens egentliga natur ellet att någon åt-
26209: avseende fäst vid såväl statens och kommunens         gärd vidtagits uppenbarligen i syfte att ernå be-
26210: som den skattskyldiges fördel prövas, vad om          frielse från skatt. Skattskyldig skall likaledes
26211: den skattskyldiges inkomst och förmögenhet            beredas möjlighet att höras innan efterbeskatt-
26212: samt andra med saken sammanhängande omstän-           ning verkställs. 1 det senare fallet är hörande av
26213: digheter genom skattedeklarationen ellet annor-       skattskyldig inte nödvändigt ifall det inte har
26214: Iedes framkommit ellet på annan grund bör anses       uppenbar betydelse för hur saken avgörs. Skatt-
26215: riktigt. Avsikten med sagda stadgande är att          skyldig skall bevisligen höras ellet beredas möj-
26216: beskattningen skall verkställas så riktigt och        lighet att förete tilläggsutredning även i andra
26217: opartiskt som möjligt. Detta strävar man tili         än ovannämnda fall, om skattemyndigheterna
26218: bl.a. genom att i beskattningslagen och beskatt-      väsentligt måste avvika från den givna skatte-
26219: ningsförordningen intagits detaljerade stadgan-       deklarationen eller om ärendets art i övrigt för-
26220: den om deklarationsskyldigheten. Huvudregeln          utsätter att möjlighet bereds för givande av
26221: för deklarationsskyldighetens omfattning ingår i      utredning. Stadgandena om hörande av skattskyl-
26222: 35 § beskattningslagen. Enligt detta stadgande        dig och givande av tilläggsutredning anser i dessa
26223: skall den skattskyldige uppge den skattepliktiga      fall att öka den skattskyldiges rättsskydd. Av-
26224: inkomsten och förmögenheten samt de avdrag            sikten med detta förfarande är att undvika fel-
26225: som skall göras på dessa tillräckligt specificerade   aktigheter vid verkställandet av beskattningen
26226: enligt vad som stadgas genom förordning. 1 5          och sålunda minska behovet av ändringssökande.
26227: kap. beskattningsförordningen har närmare stad-          Enligt skattestyrelsens anvisningar skall vid
26228: gats vilka uppgifter och utredningar den skatt-       hörande av skattskyldig eller då tilläggsutred-
26229: skyldige skall foga tili sin skattedeklaration.       ningar krävs av honom, tillräckligt lång tid re-
26230:                                                 N:o 560                                              5
26231: 
26232: serveras för givandet av svaret eller tilläggsutred-   lyder skattestyrelsen, som såsom ett finansmi-
26233: ningen. A andra sidan torde det vara klart att         nisteriet underlydande centralt ämbetsverk har
26234: givandet av tilläggsutredning inte skall få för-       tili uppgift att leda och övervaka bestämman-
26235: orsaka den skattskyldige oskäligt mycket be-           det av skatter, debitering, uppbörd och in-
26236: svär.                                                  drivning i hela landet samt genom handledning
26237:    Beträffande den i spörsmålet omtalade situa-        och information främja verkställandet av en
26238: tionen i Uleåborg samt hänvisningen tili ett           riktig och enhetlig beskattning. Regeringen
26239: förenklande och klarläggande av praxis vid be-         anser sig sålunda inte i övrigt kunna ingripa
26240: skattningen, konstaterar jag, att saken under-         i saken.
26241:       Helsingfors den 19 december 1980.
26242: 
26243: 
26244:                                                                         Minister Pirkko Työläjärvi
26245: Skriftligt spörsmål nr 561.
26246: 
26247: 
26248: 
26249: 
26250:                                    Renlund m.. fl.~ Om undanröjan.de av orättvisor vid beskattningen
26251:                                       av studerande.
26252: 
26253: 
26254:                           T i 11   R i k s d a g en s    He rr     Ta 1m a n.
26255: 
26256:    Enligt nuvarande skatte:lagstiftning har skol-       skattningen. Dessa båda grupper får en exakt
26257: elever och studerande rätt att göra ett skatteav-       likadan skolning och kostnadema är också lik.-
26258: drag om 2 000 ma.rk vid bes.kattningcm, ifall de        artade, vaclör de oc:kså lagstiftningsvägen bor-
26259: åtnjutit regdbunden skolundervisning under              de. göras ji.ims,tällda odt inte som nu hehandlas
26260: mil'lSI: 7 månader a:v ifrågavarande beskattnings-      olika vid beskattningen.
26261: år. Då detta skatteavdrag har beviljats med tanke          Hänvisande till det ovan anförda fåt vi i den
26262: pt1 de ringa inkomster, som studerande har, bor-        ordni.ng 37 § 1 IDOJll. riksdagsordni.ngen :föte.
26263: de detta också beaktas, när studerande efter            skriver tili vede.rbörande medlem av statsrådet
26264: avslutad skolgång bör}ar avtjäna sin värnplikt,         ställa följande spörsmål:
26265: trots att de stipulerade 7 månaders regelbundna
26266: skolgång inte uppnås under beskattningsåret.                      Är Regeringen medveten om de orätt-
26267: Libså borde det. också gälla när en person                     vism och olägenheter, som den nuvaran-
26268: genast efter avslutad värnplikt fortsätter sina                de skattelagstiftningen medför, när det
26269: studier.                                                       gälltt rättren tili avdrag tör studier, ge-
26270:     Det finns många andta exempel på hur orätt-                nom att det krävs 7 månaders skolgång
26271: vist det nuvarande kravet om 7 månaders under-                 eller studier under beskattningsåret in-
26272: visning under beskattningsåret är, innan avdrag                nan avdrag får göras, och
26273: kan göras i beskattningen. Ett talande exempel                    vilka åtgärde.r tänke.r Regeringen vid-
26274: för detta är de :Jjukskötare som inleder sin 9                 taga föt att undanröia de orättvisor den
26275: månaders specialskolni:ng i september och inte                 nuvarande skattelagstiftningen medför
26276: får göra avdrag, medan de som inleder sin                      foc de studerande v.id beskattningen?
26277: specialskolning i j~tnuari får göra avdrag i be-
26278:      Helsingfors den 14 november 1980.
26279: 
26280:                 Boris Renlund                                       Håkan Malm
26281:                Elisabeth Rehn                                       Ingvar S. Melin
26282:                                           Ole Norrback
26283: 
26284: 
26285: 
26286: 
26287: 0880014681
26288: 2                                             1980 vp.
26289: 
26290: Kirjallinen kysymys n:o 561.                                                            Suomennos.
26291: 
26292: 
26293: 
26294: 
26295:                                   Renlund ym.: Opiskelijoiden verotukseen liittyvien epäkohtien
26296:                                      korjaamisesta.
26297: 
26298: 
26299:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26300: 
26301:    Nykyisen lainsäädännön mukaan saavat kou-         Nämä molemmat ryhmät saavat täsmälleen sa-
26302: lulaiset ja opiskelijat tehdä 2 000 markan ve-       manlaisen koulutuksen ja kustannuksetkin ovat
26303: rovähennyksen verotuksessa, jos he ovat saaneet      samanlaiset, minkä VUIOksi heidät olisi myös
26304: säännöllistä opetusta kysymyksessä olevana ve-       lainsäädäntöteitse asetettava samanlaiseen ase-
26305: rovuonna vähintään 7 kuukauden ajan. Kun             maan eikä kuten nyt käsiteltävä verotuksessa
26306: tämä verovähennys on myönnetty silmälläpi-           eri tavalla.
26307: täen niitä vähäisiä tuloja, joita opiskelijoilla        Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
26308: on, tulisi tämä huomioida myös, kun opiskeli-        jestyksen 37 §:n 1 momen:tin nojalla esitämme
26309: jat päätettyään opiskelunsa alkavat suorittaa ase-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26310: velvollisuuttaan, vaikka säädetty 7 kuukauden        vaksi seuraavan kysymyksen:
26311: säännöllinen koulUnkäynti ei tulisikaan täyte-
26312: tyksi verotusvuoden aikana. Samoin tämän pi-                   Onko Hallitus tietoinen niistä epä-
26313: täisi päteä myös silloin kun henkilö heti ase-              oikeudenmukaisuuksista ja epäkohdista,
26314: velvollisuutensa jällreen jatkaa opintojaan.                jotka johtuvat nykyisestä verolainsää-
26315:    On monia muitakin esimerkkejä siitä kuinka               dännöstä opintojen perusteella saatavan
26316: epäoikeudenmukainen nykyinen vaatimus 7                     verovähennyksen osalta, kun vaaditaan
26317: kuukauden opetuksesta verotusvuotena on,                    7 kuukauden koulunkäyntiä tai opin-
26318: jotta verotuksessa voitaisiin tehdä vähennys.               toja verotusvuoden aikana, jotta vähen-
26319: Paljon puhuvan esi!merki:n tästä muodostavat                nys saataisiin tehdä, ja
26320: ne sairaanhoitajat, jotka aloittavat 9 kuukautta               mihin toimenpiteisJ!in Hallitus aikoo
26321: kestävän erikoiskoulutuksensa syyskuussa, mut-              ryhtyä poistaakseen nykyisen verolain-
26322: ta eivät saa tehdä vähennystä, kun taas ne,                 säädännön opiskelijoille verotuksessa ai-
26323: jotka aloittavat erikoiskoulutuksensa tammi-                heuttamat epäoikeudenmukaisuudet?
26324: kuussa, saavat tehdä verotuksessa vähennyksen.
26325:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1980.
26326: 
26327:                Boris Renlund                                    Håkan Malm
26328:                Elisabeth Rehn                                   Ingvar S. Melin
26329:                                           Ole Norrback
26330:                                                 N:o 561                                                3
26331: 
26332: 
26333: 
26334: 
26335:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
26336: 
26337:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        opiskelijoiden vähäisiin kesä- yms. ansioihin.
26338: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Toisaalta useimmiten kokopäivätyössä käyvien
26339: olette 14 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn            iltaoppikoululaisten oikeuttaminen vähennyk-
26340: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           seen merkitsee sitä, että opiskelijavähennyksen
26341: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          tarkoituksena on myös tukea niitä opiskeli-
26342: edustaja Boris Renlundin ym. näin kuuluvasta           joita, jotka esimerkiksi tulojensa perusteella
26343: kirjallisesta kysymyksestä n:o 561:                    eivät ole oikeutettuja muuhun opintotukeen,
26344:                                                        koska opiskelun voidaan katsoa tällöinkin
26345:           Onko Hallitus tietoinen niistä epä-          aiheuttavan ylimääräisiä kustannuksia tai
26346:        oikeudenmukaisuuksista ja epäkohdista,          ansionmenetyksiä, jotka vähentävät verovelvol~
26347:        jotka johtuvat nykyisestä verolainsää-          lisen veronmaksukykyä.
26348:        dännöstä opintojen perusteella saatavan             Opiskelijavähennyksen tarkoitus huomioon
26349:        verovähennyksen osalta, kun vaaditaan           ottaen se haluttiin myöntää vain suurimman
26350:        7 kuukauden koulunkäyntiä tai opin-             osan verovuotta opiskeleville. Kun kokovuoti-
26351:        toja verotusvuoden aikana, jotta vähen-         nen opiskelu kestää yleensä noin yhdeksän kuu-
26352:        nys saataisiin tehdä, ja                        kautta, seitsemän kuukauden täyden ja sään-
26353:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nöllisen opetuksen edellyttämistä on pidetty
26354:        ryhtyä poistaakseen nykyisen verolain-          kohtuullisena. Perusteena oli tällöin se, että
26355:        säädännön opiskelijoille verotuksessa ai-       tätä lyhytaikaisemman, esimerkiksi vain toisen
26356:        heuttamat epäoikeudenmukaisuudet?               lukukauden kestävän opiskelun ei oletettu hei-
26357:                                                        kentävän veronmaksukykyä siinä määrin kuin
26358:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kokovuotisen opiskelun, koska ansiomahdolli-
26359: vasti seuraavaa:                                       suudet ovat tällöin ainakin periaatteessa pa-
26360:    Opiskelijavähennyksestä säädetään tulo- ja          remmat.
26361: varallisuusverolain 36 § :n 1 momentin 4 koh-              Verotustyön sujumisen kannalta on tärkeää,
26362: dassa. Sen mukaan suurimman osan verovuo-              että vähennykset voidaan tehdä mahdollisim-
26363: desta Suomessa asunut henkilö saa kunnallis-           man yksinkertaisesti. Tämän vuoksi vähennys-
26364: verotuksessa vähentää 2 000 markkaa ansiotu-           ten myöntämisen edellytykset on voitava pää-
26365: lostaan, jos hän on verovuonna vähintään seit-         sääntöisesti selvittää verovuosikohtaisesti. Tästä
26366: semän kuukauden ajan saanut täyttä ja sään-            johtuva väistämätön kaavamaisuus johtaa kiel-
26367: nöllistä opetusta kansa-, perus-, ammatti-, ilta-      tämättä eräissä tapauksissa epäkohtiin. Opiske-
26368: oppi- tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai             lijavähennyksen osalta tällaisina voidaan pitää
26369: muussa näihin verrattavassa oppilaitoksessa.           juuri kysymyksen perusteluissa mainittuja tilan-
26370:    Opiskelijavähennystä koskevaa säännöstä ei           teita, joissa vähennyksen saamisen edellytykset
26371: sisältynyt hallituksen esitykseen tulo- ja varal-      jäävät täyttymättä lukuvuoden ajoittumisen tai
26372: lisuusverolaiksi (HE n:o 40/1974 vp.). Hal-            asevelvollisuuden vuoksi, vaikka olosuhteet
26373: litus perusteli tätä sillä, että valtion opintotuki-   sinänsä ovat sellaiset, että vähennyksen myön-
26374: järjestelmän ja muiden opiskelijoihin kohdistu-        tämistä voitaisiin pitää tarkoituksenmukaisena.
26375: vien tukitoimenpiteiden kehittymisen myötä                 Käsitellessään vuoden 1981 budjettilakiehdo-
26376: tarve veronhuojennukseen on vähentynyt. Lain           tuksiin sisältyvää tulo- ja varallisuusverolain
26377: eduskuntakäsittelyn aikana siihen sisällytettiin       muutosesitystä eduskunta hyväksyi opiskelija-
26378: kuitenkin kunnallisverotuksessa myönnettävää           vähennyksen korottamisen 2 000 markasta
26379: opiskelijavähennystä koskeva säännös. Vähen-           2 250 markkaan. Yhdessä kunnallisverotuksen
26380: nystä pidettiin tarpeellisena erityisesti sen          perusvähennyksen korottamisen kanssa tämä
26381: vuoksi, ettei haluttu varsin alhaiselta tulota-        merkitsee sitä, että opiskelijoiden vähäiset
26382: solta alkavan kunnallisverotuksen ulottuvan            ansiot jäävät tähänastista laajemmin verotuksen
26383: 4                                           1980 vp.
26384: 
26385: ulkopuolelle. Lain käsittelyn yhteydessä valtio-   onko verovelvollinen saanut lain edellyttämää
26386: varainvaliokunta on edellyttänyt hallituksen       täyttä ja säännöllistä opetusta. Opiskelijavähen-
26387: selvittävän, voidaanko koulutusvähennystä ja       nyksen edellytysten lieventäminen esimerkiksi
26388: opiskelijavähennystä kehittää siten, että vähen-   siten, että vähennykseen riittäisi neljän tai vii-
26389: nykset myönnettäisiin lukukauden tai muun          den kuukauden opiskelu, lisäisi luonnollisesti
26390: sitä vastaavan nykyistä lyhyemmän ajanjakson       vähennysvaatimusten määrää ja samalla verovi-
26391: perusteella.                                       ranomaisten työtä. On myös huomattava, että
26392:    Kun edellä tarkoitetussa lausumassa edelly-     tällainen uudistus toisi vähennykseen oikeutet-
26393: tettyä selvitystä tehdään, tullaan kiinnittämään   tujen piiriin entistä enemmän niitä, joiden vuo-
26394: erityistä huomiota siihen, voidaanko puheena       situlot ovat hyvät ja joilla ei siten ole var-
26395: olevan kaltaiset muutokset toteuttaa ilman,        sinaista veronhuojennuksen tarvetta. Tämän
26396: että uudistukset toisivat mukanaan uusia epä-      vuoksi olisi vaadittavan opiskeluajan pituuden
26397: kohtia. Uudistuksia harkittaessa on nimittäin      lisäksi tässä yhteydessä myös harkittava, voitai-
26398: otettava huomioon, että opiskelijavähennys         siinko opiskelijavähennystä kehittää muulla ta-
26399: aiheuttaa jo nykyisellään huomattavan paljon       voin siten, että se nykyistä paremmin kohdis-
26400: verotustyötä, koska jokaisen vähennysvaati-        tuisi sitä eniten tarvitseville opiskelijoille ja
26401: muksen osalta on erikseen todistusten ja muun      olisi myös verotustyön kannalta nykyistä sel-
26402: kirjallisen aineiston perusteella selvitettävä,    väpiirteisempi.
26403:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1980.
26404: 
26405: 
26406:                                                                     Ministeri Pirkko Työläjärvi
26407:                                                N:o .561                                                 5
26408: 
26409: 
26410: 
26411: 
26412:                           T i 11   Rik sd agens         H er r    T a 1m a n.
26413: 
26414:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          faktum att aftonskoleelever som oftast heltids-
26415: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-            arbetar är berättigade till avdraget, att syftet
26416: velse av den 14 november 1980 tili veder-             med studieavdraget är att stöda också de stude-
26417: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        rande, som t. ex. på grundval av sina inkomster
26418: av följande av riksdagsman Boris Renlund m.fl.        inte är berättigade tili annat studieunderstöd,
26419: undertecknade spörsmål nr 561:                        emedan studierna också i detta fall kan anses
26420:                                                       medföra sådana extra kostnader ellet förtjänst-
26421:           Är Regeringen medveten om de orätt-         bortfall, som minskar skattebetalningsförmågan.
26422:        visor och olägenheter, som den nuvaran-           Med beaktande av syftet med studieavdraget
26423:        de skattelagstifitningen medför, när det       ville man att det skulle beviljas endast personer
26424:        gäller rätten tili avdrag för studier, ge-     som studerade större delen av skatteåret. Eme-
26425:        nom att det krävs 7 månaders skolgång          dan ett helt års studier i allmänhet omfattar ca
26426:        eller studier under beskattningsåret in-       nio månader, har det ansetts skäligt att förut-
26427:        nan avdrag får göras, och                      sätta, att regelbunden och full undervisning åt-
26428:           vilka åtgärder tänker Regeringen vid-       njuts under sju månader. Motiveringen är den,
26429:        taga för att undanröja de orättvisor den       att studier under en kortate tid, t.ex. endast en
26430:        nuvarande skattelagstiftningen medför          termin, inte antas försvaga skattebetalningsför-
26431:        för de studerande vid beskattningen?           mågan i samma mån som ett helt års studier,
26432:                                                       emedan förtjänstmöjligheterna härvid åtminsto-
26433:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ne i princip är bättre.
26434: samt anföra följande:                                    För beskattningsarbetets smidighet är det
26435:     Om studieavdrag stadgas i 36 § 1 mom. 4           viktigt att avdragen kan göras så enkelt som
26436: punkten lagen om skatt på inkomst och för-            möjligt. Förutsättningarna för avdrag måste
26437: mögenhet. Enligt detta stadgande får person           därför enligt huvudtegeln kunna utredas sär-
26438: som största delen av året varit bosatt i Finland      skilt för varje skatteår. Den härav följande
26439: avdraga 2 000 mark av sin förvärvsinkomst om          oundvikliga schablonmässigheten leder onekli-
26440: han under skatteåret i minst sju månaders tid         gen i vissa fall tili olägenheter. I fråga om
26441: åtnjutit regelbunden och full undervisning i          studieavdraget kan här framhållas de i motive-
26442: folk-, grund- eller yrkesskola, aftonläroverk ellet   ringen nämnda situationerna, då förutsättningar-
26443: lätoverk, högskola ellet annan med dem jäm-           na för avdraget inte uppfylls tili följd av att
26444: fötlig läroanstalt.                                   läsåret infaller olägligt eller 1till följd av värn-
26445:     Stadgandet om studieavdrag ingick inte i          plikt, trots att förhållandena i och för sig är
26446: tegeringens proposition med förslag tili lag om       sådana, att det vore ändamålsenligt att bevilja
26447: skatt på inkomst och fötmögenhet ( RP                 avdraget.
26448: nr 40/197 4 rd.). Regeringens motivering var             Vid handläggningen av det förslag tili änd-
26449: den, att behovet av skattelättnad minskat i och       ring av lagen om skatt på inkomst och förmögen-
26450: med utvecklandet av statens studiestödsystem          het som ingick i förslagen tili budgetlagar för år
26451: och de övriga stödåtgärder som kommit de stu-          1981, godkände riksdagen en förhöjning av stu-
26452: derande tili del. Under riksdagsbehandlingen av       dieavdraget från 2 000 mk tili 2 250 mk. Sam-
26453: lagen intogs i densamma likväl ett stadgande          manräknat med det förhöjda grundavdraget vid
26454: om studieavdrag vid kommunalbeskattningen.            kommunalbeskattningen betyder detta, att de
26455: Avdraget ansågs befogat i synnerhet därför, att       studerandes småinkomster i större utsträckning
26456: man inte ville att kommunalbeskattningen, som         än hittills blir obeskattade. I samband med
26457: börjar på en rätt låg inkomstnivå, skulle ut-         lagens handläggning har statsutskottet förutsatt,
26458:  sträckas tili att gälla studerandes små sommar-      att regeringen utreder huruvida det är möjligt att
26459:  m.fl. föttjänster. A andra sidan innebär det         utveckla utbildningsavdraget och studieavdraget
26460: 6                                             1980 vp.
26461: 
26462: så, att avdragen kunde beviljas på grundval av      dieavdrag t.ex. så, att fyra eller fem månaders
26463: en termin ellet annan motsvarande kortare pe-       studier räcker för avdraget, skulle man natur-
26464: riod.                                               ligtvis öka antalet avdragsyrkanden och därmed
26465:    Vid det utredningsarbete som förutsatts i        skattemyndigheternas arbete. Det måste också
26466: ovan avsedda uttalande kommer man att fästa         beaktas, att en sådan reform skulle utsträcka av-
26467: särskild uppmärksamhet vid huruvida ifrågava-       draget till att i högre grad gälla personer med
26468: rande ändringar kan förverkligas utan nya olä-      goda årsinkoms,ter, vilka således inte har något
26469: genheter. I samband med dessa reformer måste        egentligt behov av skattelättnaden. I detta sam-
26470: det nämligen beaktas, att studieavdraget redan      manhang borde man därför dels ändra den för-
26471: för närvarande medför en avsevärd mängd be-         utsatta studietidens längd och dels överväga att
26472: skattningsarbete, emedan det i fråga om varje       i andra avseenden utveckla studieavdraget så, att
26473: avdragsyrkande på basen av intyg och annan          det bättre än för närvarande gagnar de stude-
26474: skriftlig utredning måste särskilt för sig klar-    rande som mest behöver detsamma och så, att
26475: läggas, huruvida den skattskyldiga åtnjutit i       det vore klarare också med tanke på beskatt-
26476: lagen förutsatt regelbunden och full undervis-      ningsarbetet.
26477: ning. Genom att lindra förutsättningarna för stu-
26478:      Helsingfors den 19 december 1980.
26479: 
26480: 
26481:                                                                       Minister Pirkko Työtäjärvi
26482:                                              1980 vp.
26483: 
26484: Skriftligt spörstnål nr 562.
26485: 
26486: 
26487: 
26488: 
26489:                                  Renlund m. fl.: Om kostnadsfri medicin för vissa patientgrupper.
26490: 
26491: 
26492:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26493: 
26494:     Som känt erhåller vissa patientgrupper sin      förefaller något oförldarligt, varför en ändring
26495: medicin gratis, vilket måste anses helt riktigt.    borde fås tili stånd, och större rättvisa skapas
26496: Däremot ställer man sig synnerligen frågande,       mellan de olika patientgrupperna.
26497: när samma medicin för en annan patientgrupp            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
26498: ingalunda är kostnadsfri. Ett exempel på detta      ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen före-
26499: är läkemedlet Visken, vilket utskrives såväl tili   skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
26500: hjärtpatienter som blodtryckspatienter. Blod-       ställa följande spörsmål:
26501: tryckspatienterna torde få denna medicin gra-
26502: tis, medan hjärtpatienterna, som är lika beroen-               Är Regeringen medveten om att vissa
26503: de av den, får betala för den. Samma förhål-               läkemedel kan vara kostnadsfria för en
26504: lande kommer också fram vid andra patientgrup-             patientgrupp medan en annan grupp får
26505: per som t.ex. astmasjuka och de som lider av               betala för desamma, och
26506: kronisk bronkit. Den ena gruppen får sin me-                   vilka åtgärder avser Regeringen vid-
26507: dicin kostnadsfritt, medan den andra får be-               ;taga för att undanröja denna orättvisa
26508:  tala för samma medicin. Detta förfaringssätt              och jämställa de olika patientgrupperna
26509:                                                            vid erhållande av kostnadsfri medicin?
26510:       Helsingfors den 14 november 1980.
26511: 
26512:                Boris Renlund                                    Ole Norrback
26513:                Håkan Malm                                       Elisabeth Rehn
26514:                                         Ingvar S. Melin
26515: 
26516: 
26517: 
26518: 
26519: 0880014692
26520: 2                                            1980 vp.
26521: 
26522: Kirjallinen kysymys n:o 562.                                                           Suomennos.
26523: 
26524: 
26525: 
26526: 
26527:                                  Renlund ym.: Eräiden potilasryhmien saamista ilmaislääkkeistä.
26528: 
26529: 
26530:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26531: 
26532:    Kuten tiedetään saavat tietyt potilasryhmät      minkä vuoksi olisi aikaansaatava muutos ja
26533: lääkkeensä ilmaiseksi, mitä on pidettävä oikea-     luotava suurempi oikeudenmukaisuus eri poti-
26534: na. Sitävastoin voidaan asiaan suhtautua erittäin   lasryhmien välille.
26535: epäilevästi, kun sama lääke toisdle potilasryh-        Viitaten edellä olevaan sekä valt1opäiväjär-
26536: mälle ei ole ilmainen. Esimerkkinä tästä voi-       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
26537: daan mainita Visken-niminen lääke, jota mää-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26538: rätään sekä sydänpotilaille että verenpainepo-      vaksi seuraavan kysymyksen:
26539: tilaille. Verenpainepotilaat saanevat tämän lääk-
26540: keen ilmaiseksi, kun taas sydänpotilaat, jotka                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26541: ovat yhtä riippuvaisia siitä, saavat maksaa                tietyt lääkkeet voivat olla ilmaisia yh-
26542: siitä. Sama asiantila esiintyy myös muiden                 delle potilasryhmälle toi~en potilasryh-
26543: potilasryhmien osalta, kuten astmaa sairasta-              män saadessa maksaa niistä, ja
26544: vien ja kroonista 'keuhkoputkentulehdusta sai-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26545: rastavien potilaiden osalta. Toinen ryhmä saa              ryhtyä poistaakseen tämän epäoikeuden-
26546: lääkkeensä ilmaiseksi, kun taas toinen saa                 mukaisuuden ja asettaakseen eri poti-
26547: maksaa samasta lääkkeestä. Tämä menettely-                 lasryhmät samaan asemaan ilmaisten
26548: tapa varkuttaa jonkin verran selittämättömältä,            lääkkeiden saamisen osalta?
26549:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1980.
26550: 
26551:                Boris Renlund                                    Ole Norrback
26552:                Håkan Malm                                       Elisabeth Rehn
26553:                                        Ingvar S. Melin
26554:                                             N~o 562                                              3
26555: 
26556: 
26557: 
26558: 
26559:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
26560: 
26561:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Monilla lääkkeillä on useita käyttöaiheita.
26562: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Tästä johtuu, että osa käyttöaiheista kuuluu
26563: olette 14 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn        edellä maini,ttuun luetteloon ja osa puuttuu
26564: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       siitä. Sairauden vaikeusasteen ja pitkäaikaisuu-
26565: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      den perusteella osa potilaista saa saman lääk-
26566: edustaja Renlundin ym. näin kuuluvasta kir-        keen ilmaiseksi toisen osan joutuessa maksa-
26567: jallisesta kysymyksestä n:o 562:                   maan omavastuuosan.
26568:                                                       Kirjallisessa kysymyksessä esille otettu Vis-
26569:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      kt!n-lääkevalmiste on kokonaan korvattu vain
26570:        tietyt lääkkeet voivat olla ilmaisia yh-    verenpainetaudin hoidossa. Verenpainetaudin
26571:        delle potilasryhmälle toisen potilasryh-    lisäksi on lääkintöhallitus hyväksynyt kyseisen
26572:        män saadessa maksaa niistä, ja              valmisreen muiksi käyttöaiheiksi seuraavat tau-
26573:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     titilat: sepelvaltimotauti (kohtausten ehkäise-
26574:        ryhtyä poistaakseen tämän epäoikeuden-      minen), sydämen rytmihäiriöt ja sydämen toi-
26575:        mukaisuuden ja asettaakseen eri poti-       minnalliset häiriöt.
26576:        lasryhmät samaan asemaan ilmaisten             Uusien sairauksren ottamisesta sairausvakuu-
26577:        lääkkeiden saamisen osalta?                 tusasetuks:en 3 §:ään päättää valtioneuvosto.
26578:                                                    Lääkkeen korva:ttavuuden peruslähtökohdaksi
26579:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      on kirjallisessa kysymyksessä kuitenkin otettu
26580: vasti seuraavaa:                                   lääke sinänsä, kun taas nykyisessä järjestel-
26581:    Voimassa olevan sairausvakuutuslain 9 § :n      mässä lähtökohtana on asianomainen sairaus.
26582: mukaan lääkärin määräämistä lääkkeistä kor-        Jos korvattavuuden peruslähtökohta kysy-
26583: vataan puolet 11 markkaa ylittävältä osalta        myksen esityks·en mukaisesti muutettaisiin lää-
26584: kutakin ostolQettaa kohti. Vaikeaa ja pitkäai-     kekohtaiseksi, tämä käyttöaiheiden kirjavuuden
26585: kaista sairautta varten tarvittavat välttämättö-   vuoksi aiheuttaisi selviä epäkohtia ja tarpoot-
26586: mät lääkkeet korvataan kuitenkin kokonaan          tomien korvausten lisääntymistä esim. tilapäi-
26587: siinä laajuudessa kuin valtioneuvositoo päätök-    sen lääkehoidon osalta.
26588: sellä määrätään. Sairausvakuutusasetuksen 3           Sosiaali- ja terveysministeriö pitää sairaus-
26589: §: ssä säädetään, mitä on pidettävä vaikeana ja    vakuutuksen nykyistä, lääketieteelliseen lähtö-
26590: pitkäaikaisena sairautena. Nykyisin tässä py-      kohtaan perustuvaa järjestelmää oikeana.
26591: kälässä on 47 tautinimikettä.
26592:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1980.
26593: 
26594:                                                               Ministeri Katri-Helena Eskelinen
26595: 4                                            1980 vp.
26596: 
26597: 
26598: 
26599: 
26600:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26601: 
26602:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Många mediciner har ett flertal användnings-
26603: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ändamål. Till följd härav räknas en del av
26604: av den 14 november 1980 tili vederbörande           d'-ssa upp i sagda förteckning medan andra sak-
26605: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      nas. På basen av sjukdomens svårighetsgrad och
26606: jande av riksdagsman Renlund m. fl. under-          långvarighet får vissa patienJter en medidn gra-
26607: tecknade spönsmål nr 562:                           tis medan andra måste betala den s.k. självrisk-
26608:                                                     andelen.
26609:           Är Regeringen medveten om att vissa          Det i spörsmålet nämnda läkemedlet Visken
26610:        läkemedel kan vara kostnadsfria för en       ersätts i sin helhet endast vid vård av blod-
26611:        patientgrupp medan en annan grupp får        tryckssjukdom. Därutöver har medicinalstyrelsen
26612:        betala för desamma, och                      såsom övriga användningsändamål för ifrågava-
26613:           vilka åtgärder avser Regeringen vid-      rande läkemedel godkänt följande sjukdomstill-
26614:        taga för att undanröja denna orättvisa       stånd: kransartärssjukdom ( förhindrande av an-
26615:        och jämställa de olika patientgrupperna      fall), rytmstörningar i hjärtat och funktionella
26616:        vid erhållande av kostnadsfri medicin?       störningar i hjärtat.
26617:                                                        Det ankommer på sta:tsrådet att besluta om
26618:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       intagande av nya sjukdomar i 3 § sjukförsäk-
26619: samt anföra följande:                               ringsförordningen. I spörsmålet har man i fråga
26620:    Enligt 9 § gällande sjukförsäkringslag ersätts   om ersättbarheten dock utgått från medicinen
26621: för varje på en gång gjort inköp av mediciner       som sådan, medan det nuvarande systemet ba-
26622: som ordineraits av läkare, hälften av det belopp    serar sig på vederbörande sjukdom. Om ersätt-
26623: som överskjuter 11 mark. Erforderliga läke-         barheten, såsom i spörsmålet föreslås, baserades
26624: medel vid svår och långvarig sjukdom ersätts        på medicinen, skulle detta på grund av de va-
26625: dock i sin helhet i den omfattning som be-          rierande användningsändamålen medföra klara
26626: stäms genom statsrådets beslut. I 3 § sjukför-      olägenheter och en ökning av onödiga ersätt-
26627: säkringsförordningen stadgas vad som avses          ningar t.ex. på grund av tillfällig medicinvård.
26628: med svår och långvarig sjukdom. För närva-             Social- och hälsovårdsministeriet anser det
26629: rande räknas i denna paragraf upp namnen på         nuvarande på medicinska grunder baserade
26630: 47 sjukdomar.                                       sjukförsäkringssystemet vara riktigt.
26631:      Helsingfors den 18 december 1980.
26632: 
26633:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen
26634:                                               1980 vp.
26635: 
26636: Kirjallinen kysymys n:o 563.
26637: 
26638: 
26639: 
26640: 
26641:                                   Peltola ym.: Lapsiperheiden tukemisesta tasapuolisesti.
26642: 
26643: 
26644:                          E d u s kun n a n   H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26645: 
26646:    V aitioneuvoston perhepoliittisessa selonteossa   mista. Samalla on korotettu kuitenkin myös
26647: maaliskuulta 1980 sanotaan, että hallitus tulee      lapsivähennyksiä noin 100 miljoonalla markalla.
26648: kehittämään lapsiperheille tulevia suoria tulon-     Näistä tukimuodoista vain lapsilisän korotus
26649: siirtoja pitäen tavoitteena sitä, että yhteiskun-    hyödyttää kaikkia perheitä. Pienituloisimmat
26650: nan tuki kattaisi nykyistä huomattavasti suu-        eivät hyödy verovähennyksestä.
26651: remman osan lapsista aiheutuvista kustannuk-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26652: sista. Lapsilisä ja pienten lasten hoitokorvaus      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
26653: esitetään keskeisinä taloudellisen tuen muo-         tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
26654: toina, joita tulisi kehittää.                        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
26655:     Perhepoliittisessa selonteossa ei otettu kan-    myksen:
26656: taa lapsiperheiden verotukseen. Aineistossa
26657: todetaan, että esimerkiksi vuonna 1978 lapsi-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26658: lisiä maksettiin 1 127 miljoonaa markkaa ja                 lapsiperheille verotuksessa myönnettävät
26659: lapsivähennykset verotuksessa olivat 604 mil-               lapsivähennykset eivät hyödytä heikoim-
26660: joonaa markkaa. Lapsivähennystä ei voi saada                min toimeentulevia perheitä laisinkaan
26661:  sellainen perhe, jolla ei ole verotettavaa tuloa,          sekä siitä, millaiset perheet jäävät vero-
26662: ja osa veronmaksajistakin saa vähennyksen vain              vähennyksinä annettavan tuen ulkopuo-
26663: osittain. Verotustilastojen perusteella on arvioi-          lelle kokonaan tai osittain, ja
26664: tu, että joka kymmenes huoltaja ei saanut lain-                mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lap-
26665: kaan lapsivähennystä ja että 15 % huoltajista               siperheitä tuettaisiin taloudellisesti siten,
26666: sai sen vain osittaisena.                                   että mikään tukimuoto ei jätä pienitu-
26667:     Hallitus on vuoden 1981 tulo- ja menoar-                loisia perheitä tuen ulkopuolelle?
26668: vioesityksessään ehdottanut lapsilisän korotta-
26669:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1980.
26670: 
26671:          Kati Peltola                Ulla-Leena Alppi                Tarja Halonen
26672:          Heli Astala                  Terho Pursiainen               Jutta Zilliacus
26673:                      Marjatta Mattsson                          Matti Puhakka
26674: 
26675: 
26676: 
26677: 
26678: 0880014703
26679: 2                                            1980 vp.
26680: 
26681: 
26682: 
26683: 
26684:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
26685: 
26686:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jestelmää. Erityisen paljon työtä aiheutuu luon-
26687: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nollisesti silloin, kun tulonsiirrot ovat tulohar-
26688: olette 14 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn         kintaisia.
26689: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Toisaalta verovähennysten haittapuolena on
26690: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       se, etteivät ne ulotu tulottorniin ja kaikkein
26691: edustaja Kati Peltolan ym. näin kuuluvasta kir-     pienituloisimpiin, eli niihin jotka eivät maksa
26692: jallisesta kysymyksestä n:o 563:                    veroja. Lisäksi ne vähennykset, jotka tehdään
26693:                                                     tulosta progressiivisessa valtionverotuksessa,
26694:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       hyödyttävät eniten suurituloisia.
26695:        lapsiperheille verotuksessa myönnettävät        Perhepoliittisten verovähennysten kielteistä
26696:        lapsivähennykset eivät hyödytä heikoim-      vaikutusta tulonjaon kannalta lieventää se, että
26697:        min toimeentulevia perheitä laisinkaan       vähennyksistä hyötymättömät perheet ovat
26698:        sekä siitä, millaiset perheet jäävät vero-   yleensä oikeutettuja erilaisiin tuloharkintaisiin
26699:        vähennyksinä annettavan tuen ulkopuo-        suoriin tulonsiirtoihin kuten asumistukeen,
26700:        lelle kokonaan tai osittain, ja              huoltoapuun ja kunnalliseen päivähoitoon. Oi-
26701:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta lap-     keus näihin menetetään jo varsin alhaisella
26702:        siperheitä tuettaisiin taloudellisesti si-   tulotasolla, jolloin yhteiskunnan merkittävim-
26703:        ten, että mikään tukimuoto ei jätä pie-      miksi lapsiperheisiin kohdistuviksi tulonsiir-
26704:        nituloisia perheitä tuen ulkopuolelle?       roiksi jäävät nykyisin lapsilisät ja verovähen-
26705:                                                     nykset.
26706:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Perhekustannusten tasausjärjestelmän vaiku-
26707: vasti seuraavaa:                                    tuksia Suomessa on äskettäin selvitetty varta-
26708:    Yhteiskunnan tuki lapsiperheille on Suomessa     vasten kehitetyn uuden laskentamallin avulla
26709: toteutettu toisaalta suorien tulonsiirtojen, toi-   sosiaalihallituksen ja valtiovarainministeriön
26710: saalta lapsiperheille myönnettävien veronhuo-       suunnittelusihteeristön yhteisessä projektiryh-
26711: jennusten avulla. Verovähennyksiä, joiden tar-      mässä. Tämän ns. Latuma-projektin loppurapor-
26712: koituksena on ottaa huomioon lasten elättämi-       tissa todettiin, että verotuksen kiristyminen ja
26713: sen veronmaksukykyä alentava vaikutus, ovat         tulosidonnaisten tulonsiirtojen menettammen
26714: valtionverotuksessa ylimääräinen työtulovähen-      aiheuttavat lapsiperheissä tilanteen, jossa brut-
26715: nys, yksinhuoltajavähennys, koulutusvähennys        totulojen nousu ei tuota perheelle käytettävissä
26716: sekä verosta tehtävät huoltajavähennys ja ela-      olevien tulojen kohtuulliseksi koettavaa lisäystä.
26717: tusvelvollisuusvähennys. Kunnallisverotuksessa      Tätä tilannetta nimitettiin raportissa köyhvys-
26718: näitä vähennyksiä ovat lapsivähennys, yksin-        loukuksi. Ilman kaikille myönnettäviä lapsilisiä
26719: huoltajavähennys ja elatusvelvollisuusvähennys.     ja verovähennysten vaikutusta köyhyyslaukku
26720:    Verovähennysten käyttämistä perhepolii tti-      olisi vielä tuntuvampi. Perhekustannusten ta-
26721: sena tukimuotona suorien tulonsiirtojen ohella      sausjärjestelmää kehitettäessä on siten kiinnitet-
26722: on puollettu muun muassa sen vuoksi, että           tävä erityistä huomiota tämän keskituloisia per-
26723: näiden vähennysten tekeminen on hallinnolli-        heitä koskevan ongelman ratkaisemiseen.
26724: sesti yksinkertaista, koska ne tehdään rekisteri-      Useissa yhteyksissä on esitetty, että lapsiper-
26725: tietojen perusteella eivätkä ne siten vaadi vero-   heiden tuki olisi pyrittävä ensisijaisesti järjes-
26726: viranomaisten harkintaa. Suoria tulonsiirtoja on    tämään suorien tulonsiirtojen avulla ja vero-
26727: taas pidetty hallinnollisesti kömpelöinä, koska     vähennyksiä olisi vähitellen pyrittävä karsimaan
26728: kukin tulonsiirto edellyttää yleensä omaa jär-      jo senkin vuoksi, ettei tavoitteeksi asetettu
26729:                                               N:o 563                                               3
26730: 
26731: palkkaverotukseen siirtyminen ole mahdollista,       tystä varten eri hallinnonalat kattava rahoitus-
26732: ellei sosiaalisista vähennyksistä luovuta. Meri-     selvitys, jossa tarkastellaan myös maksupoli-
26733: miesverotukseen kohdistuvat sosiaalistamispai-       tiikkaa. Selvitystyötä tehdään parhaillaan virka-
26734: neet osoittavat, että valintojen tekeminen on        miestyöryhmässä, jossa on sosiaali- ja terveys-
26735: vaikeaa. Esimerkiksi riittävällä lapsilisän korot-   ministeriön ja valtiovarainministeriön edustajia.
26736: tamisella voitaisiin melko yksinkertaisesti kor-     Rahoitusratkaisuja selvittäessään työryhmä tulee
26737: vata tasasuuruisina myönnettävät lapsi- ja huol-     kiinnittämään huomiota perhepoliittisten tulon-
26738: tajavähennykset ja samalla saattaa vähävarai-        siirtojen, verovähennysten ja sosiaalipalvelujen
26739: simmatkin perheet lisätyn tuen piiriin. Tällai-      yhteensovittamiseen siten, että lapsiperheiden
26740: nen siirtyminen verovähennyksistä suoriin tu-        taloudellista asemaa voitaisiin parantaa ja moni-
26741: lonsiirtoihin merkitsisi kuitenkin veroasteen        tahoista järjestelmää selkiyttää.
26742: kasvua, mikä olisi ristiriidassa nykyisen halli-        Selvitystyön kohteena on myös se, voidaanko
26743: tuksen asettaman tavoitteen kanssa. Luopumi-         lasten hoitokustannukset saattaa tavalla tai toi-
26744: nen kokonaan progressiivisessa verotuksessa          sella vähennyskelpoisiksi verotuksessa. Tälläkin
26745: myönnettävistä perhepoliittisista vähennyksistä      hetkellä ne tosin otetaan osittain valtionvero-
26746:  saattaa myös olla ongelmallista köyhyyslaukku-      tuksessa huomioon korotettuna ylimääräisenä
26747: tilanteen vuoksi, koska nämä vähennykset lie-        työtulovähennyksenä. Tämä vähennys myönne-
26748: ventävät tätä ilmiötä kuten edellä on todettu.       tään lapsen elatuksen perusteella vain yksin-
26749: Näyttää siis ilmeiseltä, että verovähennyslinjasta   huoltajalle tai puolisoista sille, jonka ansiotu-
26750: ei voida luopua ainakaan ennen kuin suora            lojen määrä on vähäisempi. Korotettuna sen
26751: perhetuki on kehittynyt kattamaan riittävästi        saavat vain ne, joilla on ollut huollossaan alle
26752: myös muiden kuin kaikkein vähävaraisimpien           kouluikäinen lapsi. Näin ollen se tällaisena tu-
26753:  perheiden tuen tarpeen. Suoran perhetuen ke-        kee niitä perheitä, joilla on väistämättä kuluja
26754:  hittäminen tullee kohtaamaan meillä jatkuvasti      lapsen päivähoidon järjestämisestä. Tämän vä-
26755:  taloudellisia ja poliittisia vaikeuksia.            hennyksen kehittäminen voisi olla yksi mahdol-
26756:     Valtioneuvoston 25. 3. 1980 antamassa per-       lisuus hoitokulujen vähennysoikeuden järjestä-
26757:  hepoliittisessa selonteossa on edellytetty, että    miseksi. Keskustelua on myös ollut työnantajan
26758:  lapsiperheille tulevia suoria tulonsiirtoja kehi-   sosiaaliturvamaksujen vähennysoikeuden luomi-
26759:  tetään pitäen tavoitteena, että yhteiskunnan        sesta mm. kotitaloustyötä tekevien sosiaalitur-
26760:  tuki kattaisi nykyistä huomattavasti suurem-        van varmistamiseksi. Sitä vastoin sellainen uusi
26761:  man osan lapsista aiheutuvista kustannuksista.      vähennys, joka perustuisi todellisten kulujen
26762:  Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesityksessä on        vähentämiseen, olisi sekä epätasapuolinen että
26763:  todettu, että tämän kehittämistyön pohjaksi         verotustyötä olennaisesti lisäävä.
26764:  laaditaan vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesi-
26765:       Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1980.
26766: 
26767: 
26768:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
26769: 4                                            1980 vp.
26770: 
26771: 
26772: 
26773: 
26774:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
26775: 
26776:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        traktats såsom förvaltningsmässigt klumpiga på
26777: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       grund av att varje inkomstöverföring i regel
26778: av den 14 november 1980 tili vederbörande           förutsätter ett eget system. Särskilt mycket ar-
26779: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      bete föranleds givetvis i sådana fall då inkomst-
26780: jande av riksdagsledamoten Kati Peltola m. fl.      överföringarna är beroende av behovsprövning.
26781: ställda skriftliga spörsmål nr 563:                     En olägenhet med skatteavdragen är å andra
26782:                                                     sidan det, att användningen av dem inte ut-
26783:           Är Regeringen medveten om att de          sträcks tili dem som saknar inkomster och inte
26784:        barnavdrag som vid beskattningen be-         heller tili dem som har de allra lägsta inkoms-
26785:        viljas familjer med barn inte gagnar de      terna, m.a.o. till dem som inte betalar några
26786:        sämst lottade familjerna alls samt om        skatter. De avdrag som görs från inkomsten vid
26787:        hurudana familjer som inte alls eller bara   den progressiva statsbeskattningen gynnar dess-
26788:        delvis kommer i åtnjutande av det stöd       utom mest dem som har stora inkomster.
26789:        som ges i form av skatteavdrag, och             De familjepolitiska skatteavdragens negativa
26790:           vad ämnar Regeringen göra för att         verkan med tanke på inkomstfördelningen lind-
26791:        familjer med barn skall bli understödda      ras genom att de familjer som inte drar nytta av
26792:        så, att ingen form av understöd skall gå     avdragen, vanligen är berättigade tili olika slag
26793:        familjer med små inkomster förbi?            av direkta, på prövning av deras inkomster grun-
26794:                                                     dade inkomstöverföringar, såsom t.ex. bostadsbi-
26795:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       drag, socialhjälp och kommunal dagvård. Rätten
26796: samt anföra följande:                               till dylika inkomstöverföringar går förlorad re-
26797:    Stödet från samhällets sida tili familjer med    dan vid en mycket låg inkomstnivå. De viktigaste
26798: barn har i Finland förverkligats dels genom di-     inkomstöverföringar från samhällets sida till
26799: rekta inkomstöverföringar, dels genom skatte-       familjer med barn som då återstår är i detta
26800: lättnader för dessa familjer. Sådana skatteav-      nu barnbidragen och skatteavdragen.
26801: drag som har till ändamål att ta hänsyn tili den        Verkningarna av systemet med utjämning av
26802: nedsättande verkan som försörjning av barn          familjekostnaderna i Finland har nyligen ut-
26803: har på skattebetalningsförmågan, är vid stats-      retts med hjälp av en enkom för detta ända-
26804: beskattningen det extra arbetsinkomstavdraget,      mål utarbetad ny beräkningsmodell inom en
26805: ensamförsörjaravdraget      och    utbildningsav-   projektgrupp, som har tillsatts gemensamt av
26806: draget samt försörjaravdraget och under-            socialstyrelsen och finansministeriets planerings-
26807: hållsskyldighetsavdraget, vilka båda sistnämn-      sekretariat. I slutrapporten för detta s.k. Latu-
26808: da görs från skatten. Vid kommunalbeskatt-          ma-projekt konstaterades, att en åtstramning av
26809: ningen är barnavdraget, ensamförsörjaravdraget      beskattningen och ett bortfall av sådana inkomst-
26810: och underhållsskyldighetsavdraget avdrag av         överföringar som är bundna vid inkomsterna
26811: dettrr slag.                                        för familjer med barn skapar ett läge, där en
26812:    En användning av skatteavdrag såsom en           stegring av bruttoinkomsterna inte för familjen
26813: form av familjepolitiskt stöd vid sidan av di-      medför någon sådan ökning av de disponibla in-
26814: rekta inkomstöverföringar har förordats bl.a.       komsterna som upplevs såsom skälig. Denna si-
26815: därför illtt det förvaltningsmässigt är lätt att    tuation benämns i rapporten fattigdomsfälla.
26816: göra dylika avdrag, emedan de görs på grund-        Utan barnbidragen, som ges till alla, och utan
26817: val av registrerade uppgifter och m.a.o. inte på-   den verkan som skatteavdragen har vore fattig-
26818: kallar prövning från skattemyndigheternas sida.     domsfällan ännu mera kännbar. När systemet för
26819: Direkta inkomstöverföringar har återigen be-        utjämning av familjekostnaderna utvecklas vi-
26820:                                                 N:o 563                                               5
26821: 
26822: dare, måste speciell uppmärksamhet därför ägnas        av kostnaderna för barnen än det täcker i detta
26823: åt en lösning av detta problem, som särskilt be-       nu. I statsverkspropositionen för år 1981 har
26824: rör familjer med medelstora inkomster.                 anförts att såsom bas för denna utbyggnad kom-
26825:     Det har i flera sammanhang anförts att stö-        mer, med tanke på statsverkspropositionen för
26826: det tili familjer med barn såvitt möjligt främst       år 1982, att utarbetas en finansieringsutredning,
26827: borde ordnas genom direkta inkomstöverfö-              vari även betalningspolitiken kommer att grans-
26828: ringar och att en gallring småningom borde             kas. Utredningsarbetet pågår som bäst inom en
26829: göras bland skatteavdragen, detta redan där-           arbetsgrupp, bestående av tjänstemän represen-
26830: för att det inte är möjligt att införa en löne-        terande social- och hälsovårdsministeriet samt
26831: beskattning, viiken har angetts såsom mål, om          finansministeriet. Arbetsgruppen kommer vid
26832: inte de sociala avdragen frångås. De krav på           klarläggandet av frågor om olika finansierings-
26833: beaktande av sociala synpunkter som har fram-          avgöranden, att fästa uppmärksamhet vid en
26834: förts i fråga om sjömansbeskattningen, visar           sammanjämkning av familjepolitiska inkomst-
26835: att det är svårt att träffa ett vai härvidlag.         överföringar, skatteavdrag och olika slag av
26836: Barn- och försörjaravdragen, vilka beviljas tili       social service så, att den ekonomiska situatio-
26837: fasta belopp, kunde t.ex. relativt enkelt ersättas     nen i fråga om familjer med barn kunde för-
26838: genom att barnbidraget höjs tillräckligt. Sam-         bättras och det mångförgrenade systemet för-
26839: tidigt skulle också de minst bemedlade famil-          tydligas.
26840: jerna få ett ökat stöd. En dylik övergång från            Föremål för utredning är likaså frågan huru-
26841: skatteavdrag tili direkta inkomstöverföringar          vida kostnaderna för barnavård på ett eller
26842: skulle dock innebära att skattegraden stiger,          annat sätt kan göras avdragbara vid beskatt-
26843: vilket skulle strida mot den nuvarande rege-           ningen. De facto beaktas de också i detta nu
26844: ringens målsättning. Ett totalt avskaffande av         delvis vid statsbeskattningen i form av höjt
26845: familjepolitiska avdrag vid progressiv beskatt-        extra arbetsinkomstavdrag. Detta avdrag be-
26846: ning kan också vara problematiskt med hänsyn           viljas på grund av försörjande av barn endast
26847:  tili situationen med fattigdomsfällan. Dylika av-     för ensamförsörjare eller, i fråga om äkta makar,
26848: drag lindrar nämligen det sistnämnda fenome-           för den av dessa vars förvärvsinkomster är
26849: net, såsom i det föregående har påvisats. Det          mindre. Höjt avdrag av detta slag beviljas en-
26850: förefaller m.a.o. uppenbart att det inte är möj-       dast dem som har försörjt eget barn, som ännu
26851: ligt att helt frångå skatteavdragslinjen, i alla       inte har nått skolåldern. I denna form utgör
26852: fall inte förrän ett direkt familjeunderstöd har       avdraget därför ett stöd för de familjer som
26853:  utvecklats så, att det i tillräckligt hög grad täc-   ofrånkomligen har kostnader för ordnande av
26854:  ker behovet av understöd också bland andra            barndagvård. Ett vidare utvecklande av detta
26855:  familjer än sådana som hör tili de allra minst        avdrag kunde vara en möjlighet att skapa en
26856:  bemedlade. Utvecklandet av ett direkt familje-        rätt att avdra vårdkostnader. Det har också
26857:  stöd kommer sannolikt återigen hos oss att            förekommit diskussion om att införa rätt att
26858:  möta ständiga ekonomiska och politiska svårig-        avdra arbetsgivares socialskyddsavgifter i syfte
26859:  heter.                                                att säkerställa socialskyddet bl.a. för dem som
26860:      I statsrådets familjepolitiska redogörelse        utför hushållsarbete i hemmen. Ett nytt avdrag,
26861:  25. 3. 1980 förutsattes att de direkta inkomst-       som skulle basera sig på att de verkliga kost-
26862:  överföringarna tili familjer med barn skall byg-      naderna avdras, vore däremot dels inte opar-
26863:  gas ut med målsättningen, att stödet från sam-        tiskt, dels ägnat att avsevärt öka arbetet vid
26864:  hällets sida skall täcka en avsevärt större del       beskattningen.
26865:       Helsingfors den 19 december 1980.
26866: 
26867: 
26868:                                                                          Minister Pirkko Työläjärvi
26869:                                               1980 vp.
26870: 
26871: Kirjallinen kysymys n:o 564.
26872: 
26873: 
26874: 
26875: 
26876:                                   Juvela ym.: Valtionrautateiden paikallisliikenteen supistuksista.
26877: 
26878: 
26879:                         Ed uskunnan          H erra      P u h e m i e he 11 e.
26880: 
26881:     Olemme saaneet huolestuttavia ennakkotie-        tä, siirrytään tämä~ jälkeen ns. veturiit.Jnien
26882: toja, joiden mukaan rautatiehallitus :;uunnitte-     käyttöön mrös paikallisliiken,teessä. Ilmeisenä
26883: lee nu:n. Satakuntaan suuntauttJvaan paikallis-      tavoitteena on, että esimerkiksi TampereeQ-:-
26884: liikcn,~e&een jyrkkiii supistuksia. Suunnitelmis-    Porin paikallisvuoro pysähtyisi vain Nokialla,
26885: sa on· mm. lopettaa kokonaan paikallisliikenne       Siurossa, l(arkussa, Vammalassa, Äetsässä, Pei-
26886: Haapamäen-Potin rataosuudella. Kuten, tun-           pohjassa ja liarjavallassa. Samoin Peipohjan-
26887: nettua tällä rataosuudella liikennöi tällä het-      Rauman välillä tapahtuisi supistuksia paikallis-
26888: kellä kaksi paikallisvuoroa. "Keskisuomalainen"      junien pysähtymisissä.
26889: -nimises§ä lehdessä 7. 11. 1980 julkaistussa            Mielestämme tässä on kysymys siksi vaka-
26890: uutis~:;a todetaa.n mm., että lopullista päätös-     vasta asiasta, että liikenneministeriön olisi yh-
26891: tä asiassa odotetaan vielä kuluvan marraskuun        teistoiminnassa VR:n johdon kanssa ryhdyttä-
26892: aikana ja että junavuorot korvattaisiin Jyväs-       vä ensi tilassa toimenpiteisiin suunniteltujen
26893: kylän-Porin välillä ajavilla pika-autovuoroilla.     VR:n palvelujen huononnusten estämiseksi.
26894:     Sanomattakin on selvää, että jos nämä tie-       Kiireellinen asia on siksi, että aikataulumuu-
26895: dot pitävät paikkansa, merkitsee se vakavaa          tokset suunnitellaan jo huomattavasti aikaisem-
26896: iskua niille ihmisille, jotka kyseisellä rataosuu-   min, minkä jälkeen saatetaan olla jo tapahtu-
26897: della käyttävät VR:n palveluja. Sitäpaitsi ko-       neitten tosiasioitten edessä. Tämän on kokemus
26898: kemuksesta tiedämme,· ettei yksityinen linja-        monesti osoittanut.
26899:  autoliikenne voi korvata niitä menetyksiä, joita       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
26900:  paikallisliikenteen lopettaminen mm. Pohjois-       § :n 1 momenttiin viitaten esitämmekin valtio-
26901:  Satakunnan asukkaille aiheuttaa. Ja tämä olisi      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26902: mahdotonta jo siitäkin syystä, ettei läheskään       seuraavan kysymyksen:
26903: kaikille VR:n liikennepaikoille ole edes kunnol-
26904: lisia maantieyhteyksiä. Seurauksena tästä olisi                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26905:  se, ett~ näin lisättäisiin vain maaseudun ja suu-           rautatiehallituksen toimesta suunnitel-
26906:  rimpien asutuskeskuksien välistä eriarvoisuutta             laan jyrkkiä supistuksia paikallisliiken-
26907:  VR:n palvelujen suhteen. Ja tämä ei luonnol-                teessä mm. Haapamäen-Porin, Tam-
26908:  lisestikaan voi olla oikein.                                pereen-Porin ja Peipohjan-Rauman
26909:     Edelleen saamiemme tietojen mukaan rauta-                rataosuuksilla, ja jos on,
26910:  tiehallituksen suunnitelmiin kuuluu VR:n pal-                  aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
26911:  velujen heikentäminen mm. Tampereen-Porin                   nämä suunnitelmat estetään eikä VR:n
26912:  ja Peipohjan-Rauman rataosuudella. Peruste-                 palvelujen tasoa enää nykyisestään huo.
26913:  luina tähän on tiettävästi esitetty, että kun               nonneta?
26914:  nykyinen kiskobussikalusto poistetaan käytös-
26915:    Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1980.
26916: 
26917:          Aulis Juvela                   Anssi Joutsenlahti              Pirkko Valtonen
26918:          Matti Järvenpää                Irma Rosnell                    Mikko Elo
26919: 
26920: 
26921: 
26922: 
26923: 088001481E
26924: 2                                           1980 vp.
26925: 
26926: 
26927: 
26928: 
26929:                        E d u sk u n nan    He r r a    P u h e m i e h e 11 e.
26930: 
26931:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessään
26932: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vuodelle 1981 sisällyttänyt momentille 31.45.
26933: olette 14 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn        50 määrärahan valtiovallan edellyttämien pai-
26934: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston        kallisjunayhteyksien ylläpidosta aiheutuvan rau-
26935: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tatietaloudellisen tappion korvaamiseksi valtion-
26936: edustaja Aulis Juvelan ym. näin kuuluvasta         rautateille. Määrärahaa on käytettävissä noin
26937: kirjallisesta kysymyksestä n:o 564:                13 milj. markkaa ja sillä voitaneen pitää lii-
26938:                                                    kenteessä vuonna 1981 satakunta kannattama-
26939:           Onko Hallitus tietoinen ·siitä, että     tonta paikallisjunaa.
26940:        rautatiehallituksen toimesta suunnitel-        Paikallisliikenteen jatkuva tappiollinen kehi-
26941:        laan jyrkkiä supistuksia paikallisliiken-   tys - kuluvan vuoden aikanakin lähes 20 % :n
26942:        teessä mm. Haapamäen-Porin, Tam-            lasku matkustajamäärässä vuoteen 1979 verrat-
26943:        pereen-Porin ja Peipohjan-Rauman            tuna - oh pakottanut harkitsemaan paikallis-
26944:        rataosuuksilla, ja jos on,                  liikenteen tulevan kehittämisen suuntaa ja ta-
26945:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   voitteita. Rautatiehallituksessa valmistuu vuo-
26946:        nämä suunnitelmat estetään eikä VR:n        den 1981 alussa Helsingin seudun ulkopuoli-
26947:        palvelujen tasoa enää nykyisestään huo-     sen paikallisliikenteen vuoteen 1987 ulottuva
26948:        nonneta?                                    kehittämisohjelma. Tämä on tarkoitus esittää
26949:                                                    valtiovallan hyväksyttäväksi, jolloin paikallis-
26950:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       liikenteen laajuudesta ja kehittämisestä voidaan
26951: vasti seuraavaa:                                   tehdä tarpeelliset päätökset.
26952:      Helsingissä joulukuun 19 päivänä 1980.
26953: 
26954: 
26955:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
26956:                                              N:o 564                                              3
26957: 
26958: 
26959: 
26960: 
26961:                          T i 11   R i k s d a g en s H e r r   T a 1m a n.
26962: 
26963:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       anslag för ersättning till statsjärnvägarna av
26964: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          den järnvägsekonomiska förlust som förorsa-
26965: velse av den 14 november 1980 till veder-          kas av upprätthållandet av de lokaltågsförbin-
26966: börande medlem av statsrådet översänt av-          delser som statsmakten förutsatt. Det dispo-
26967: skrift av följande av riksdagsman Aulis Juvela     nibla anslaget uppgår till ca 13 milj. mk och
26968: m. fl. underteoknade spörsmål nr 564:              med hjälp av det torde ett hundratal olönsam-
26969:                                                    ma lokaltåg kunna hållas i trafik år 1981.
26970:           Är Regeringen medveten om att               Den fortgående förlustbringande utveck-
26971:        drastiska inskränkningar på åtgärd av       lingen av lokaltrafiken - under innevarande
26972:        järnvägsstyrelsen planeras i lokaltrafi-    år en nedgång åtminstone på närmare 20 %
26973:        ken bl.a. på bansträckorna Haapamäki        i passagerarantalet i jämförelse med år 1979 -
26974:        -Björneborg, Tammerfors-Björneborg          har gjort det nödvändigt att överväga inrikt-
26975:        och Peipohja-Raumo, och om så är,           ningen och målen för den kommande utveck-
26976:           ämnar Regeringen tillse, att dessa       lingen av lokaltrafiken. Ett utvecklingsprogram
26977:        planer förhindras och att nivån på stats-   fram till år 1987 för lokaltrafiken utanför Hel-
26978:        järnvägarnas service inte längre försäm-    singforsregionen färdigställs vid järnvägsstyrel-
26979:        ras från vad den för närvarande är?         sen i början av år 1981. Avsikten är att före-
26980:                                                    lägga statsmakten detta program för godkän-
26981:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nande, varvid det är möjligt att fatta erforder-
26982: samt anföra följande:                              liga beslut om omfånget och utvecklingen av
26983:   Regeringen har i statsverkspropositionen för     lokaltrafiken.
26984: år 1981 under moment 31.45.50 intagit ett
26985: 
26986:      Helsingfors den 19 december 1980.
26987: 
26988: 
26989:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
26990:                                               198'0 vp.
26991: 
26992: Kirjallinen kysymys n:o 565.
26993: 
26994: 
26995: 
26996: 
26997:                                   Helminen ym.: Etelä-Suomen teollisuuskylien rahoitusedellytys-
26998:                                      ten parantamisesta.
26999: 
27000: 
27001:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
27002: 
27003:    Teollisuuskylätoiminta maassamme on tällä         ne yksipuolinen tai muuttumassa epäedUlliseen
27004: hetkellä siinä vaiheessa, että meillä on ole-        suuntaan
27005: massa valtioneuvoston päätökset yli 20 teolli-          - mainituista syistä uhkaamassa paikkakun-
27006: suuspaikkakunnan osalta.                             nan elinkeinotoiminnan taantuminen, väestön
27007:    Kun tarkastellaan teollisuuskylistä saatuja       väheneminen, asuntojen ja muun palveluvarus-
27008: kokemuksia, voidaan sanoa, että niillä paikka-       tuksen vajaakäyttöisyys sekä väestön toimeen-
27009: kunnilla, joissa teollisuuskylätoiminta on läh-      tulomahdollisuuksien kaventuminen.
27010: tenyt liikkeelle ja yrityksiä on saatu teollisuus-      Paikkakunnat, jotka täyttivät mainitut reu-
27011: kyliin, on teollisuuskylätoimiP..nan aloittaminen    naehdot, jaettiin lähinnä resurssi- ja tarveperus-
27012: selvästi aktivoinut paikkakunnan koko elinkei-       teisesti kolmeen ryhmään: teollisuuskyläpaik-
27013: notoimintaa ja luonut pienille ja keskisuurille      kakunnat, teollisuushallipaikkakunnat ja pie-
27014: yrityksille kehitysedellytyksiä.                     nehköt paikkakunnat, joissa on katsottava ole-
27015:    Kuluvan vuosikymmenen aikana valtion har-         van elinkeinotoiminnan ja elinkeinorakenteen
27016: joittama teollisuuspolitiikka on kuitenkin ollut     erityisen kehittämisen tarvetta. Suoritetun har-
27017: voimakkaasti kehitysaluepainotteista. Viime          kinnan perusteella teollisuuskylä- ja teollisuus-
27018: vuosina on herätty huomaamaan, että valtakun-        hallipaikkakunniksi nimettiin Karkkila, Loi-
27019: nan tasapainoinen kehittäminen vaatii resurs-        maa, Riihimäki, Anjalankoski, Pohja, Koke-
27020: sien kohdentamista myös sinne, missä aikaan-         mäki, Orivesi ja Hamina.
27021: saatava tulos on mahdollisimman suuri verrat-           Teollisuuskyläpäätöksen jälkeen ovat ao.
27022: tuna sijoitettavaan panokseen. Yhtenä esi-           kunnat toimineet erittäin aktiivisesti, vaikka-
27023: merkkinä uudesta ajattelutavasta on teollisuus-      kaan kaikilla paikkakunnilla ei ole vielä pääs-
27024: kylien perustaminen myös Etelä-Suomeen.              ty edes toiminnan alkuun. Yrityskontakteja on
27025: Asiaa tutkimaan asetettu teollisuuskylätyöryh-       ollut lähes 300, joista puolet on tullut yritys-
27026: mä esitti vuonna 1978 antamassaan muistiossa         ten taholta. Sopimuksia on tehty kuitenkin
27027: muun muassa seuraavaa: "Teollisuuskylien pe-         vain 12, muiden kontaktien päätyttyä tulok-
27028: rustaminen tulee Etelä-Suomessa kysymykseen          settomina tai ollessa edelleen kesken.
27029: paikkakunnilla, joilla nähdään olevan elinkei-          Yhteenvetona saaduista kokemuksista en-
27030: notoiminnan erityisen kehittämisen tarve. Ta-        simmäisen toimintavuoden ajalta Etelä-Suomen
27031: voitteena on tällöin ehkäistä työttömyyden           teollisuuskylä. ja teollisuushallipaikkakuntien
27032: kasvua, monipuolistaa elinkeinotoiminnan ra-         osalta on todettava, että tarjotut edut ovat
27033: kennetta, edistää asukkaiden tulotason säilyttä-     osoittautuneet täysin riittämättömiksi, joten
27034: mistä sekä turvata alueen palveluvarustuksen         toivottua kehitystä, työttömyyden vähenemistä,
27035: käyttömahdollisuuksia ja kehittämistä." Näihin       elin..keinorakenteen monipuolistumista, tulota-
27036: tavoitteisiin tähdäten teollisuuskyliä perustet-     son säilyttämistä jne., ei ole tapahtunut.
27037: tiin Etelä-Suomeen paikkakunnille, joilla oli           Usko teollisuuskylien kehittämiseen on pa-
27038:    - huomattava työttömyys tai sen uhka              lautettava. Jonkinlaisesta seisahtaneesta tilan-
27039:    - toteutunut tai odotettavissa tuotannon          teesta on taas päästävä liikkeelle. Sen lisäksi,
27040: supistuksia muun muassa paikkakunnilla jo            että teollisuuskylien rahoitusedellytyksistä on
27041: olevan teollisuuden kansainvälisen kilpailuky-       huolehdittava, on myös lisättävä teollisuusky-
27042: vyn kehittämisen vuoksi                              listä kertovaa tiedotustoimintaa sekä kehitettä-
27043:    - paikkakunnan teollisuustuotannon raken-         vä teollisuuskylien hallintoa ja yhteistoimintaa.
27044: 088001487M
27045: 2                                          1980 vp.
27046: 
27047:    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-         lähtenyt toivotulla tay~Ji li~keelle,
27048: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme            sekä
27049: valtioneuvoston asi11nomaisen jäsenen vastatta-            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27050: vaksi seuraavan kysymyksen:                             siin Etelä-Suomen teollisuuskylien ra-
27051:                                                         hoitusedellytysten parantamiseksi, tie-
27052:           Onko Hallituksen tiedossa, että Ete-          dotustoiminnan lisäämiseksi ja hallin-
27053:        lä-Suomen teollisuuskylätoiminta ei ole          non kehittämiseksi?
27054:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1980.
27055: 
27056:         Olli Helminen                 Reino Breilin               Peter Muurman
27057:         Helge Siren                   Risto Tuominen              Mikko Elo
27058:                                       Pirkko Valtonen
27059: 
27060: 
27061: 
27062: 
27063:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27064:                                              1980 vp.
27065: 
27066: Kirjallinen kysymys n:o 566.
27067: 
27068: 
27069: 
27070: 
27071:                                  Pohto: Rintamallaolovuosien laskemisesta eläkevuosiksi.
27072: 
27073: 
27074:                         Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
27075: 
27076:    Rintamaveteraanin päästessä työeläkkeelle        laskettaessa vofdaan eläkevuosiksi ottaa huo-
27077: valtion, kunnan, seurakunnan tai muun va~           mioon kuitenkin vain puolet siitä ajasta, jonka
27078: ~aavan julkisen laitoksen virasta hän saa elä-      rintamaveteraani on ollut työsuhteessa eläkettä
27079: kelakien perusteella laskea hyväkseen rintamal-     maksavaan työnantajaan. Sodassaolovuodet ovat
27080: laolovuodet, jollei hänelle muuten kerry tar-       näiltä rintamaveteraaneilta menneet eläkettä
27081: peeksi eläkevuosia. Jos hänellä on tarpeeksi        määrättäessä "hukkaan", koska pientä rintama-
27082: eläkevuosia ilman rintamallaolovuosia, rintama-     lisää yksinään ei voida pitää oikeudenmukai-
27083: veteraani on tällöin vielä oikeutettu saamaan.      sena ja kohtuullisena korvauksena raslttavista
27084: rintamalisän. Tällainen käytäntö on voimassa        sotavuosista.
27085: myös niissä eläkesäätiöissä, jotka olivat ole-         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
27086: massa jo ennen talvi- ja jatkosotaa.                tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
27087:     Maassamme on kuitenkin paljon rintamave-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27088: teraaneja, jotka olivat ennen sotia sellaisten      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27089: yksityisten työnantajien palveluksessa, joilla ei
27090: ollut ennen sotaa eläkesäätiötä. Tällaiset rinta-             Aikooko Hallitus antaa sellaisen esi-
27091: maveteraanit kuuluvat eläkkeiden saamisessa                tyksen, että eri eläkejärjestelmien mu-
27092: vuonna 1961 tai sen jälkeen annettujen työ-                kaan työsuhteen perusteella eläkettä saa-
27093: eläkelakien piiriin tai vuonna 1970 voimaan                vien rintamaveteraanien eriarvoinen
27094:  tulleen yrittäjäeläkelain piiriin. Näiden eläke-          asema rintamallaolovuosia eläkevuosiksi
27095: lakien mukaan rintamaveteraanien eläkevuosia               laskettaessa poistetaan?
27096:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1980.
27097: 
27098:                                           Urho Pohto
27099: 
27100: 
27101: 
27102: 
27103: 0880014714
27104: 2                                            1980 vp.
27105: 
27106: 
27107: 
27108: 
27109:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27110: 
27111:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mukaisesti suurituloisten saadessa suuremmat
27112: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja pienituloisten pienemmät korotukset eläk-
27113: olette 14 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn         keisiinsä. Lisäksi olisi jäänyt noin 100 000
27114: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        työeläkejärjestelmän ulkopuolella olevaa rinta~
27115: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       IDasotilasta kokonaan ilman rintamapalvelulisää.
27116: edustaja Urho Pohdon näin kuuluvasta kirjal-        Edellä olevasta johtuen hallitus katsoi, että
27117: lisesta kysymyksestä n:o 566:                       rintamapalveluajan huomioon ottaminen eläk-
27118:                                                     keessä oli hoidettava rintamasotilaseläkejärjes-
27119:           Aikooko Hallitus antaa sellaisen esi-     telmää kehittämällä. Laissa säädettiin oikeus
27120:        tyksen, että eri eläkejärjestelmien mu-      rintamalisään sellaiselle kansaneläkettä saavalle
27121:        kaan työsuhteen perusteella eläkettä         rintamasotilaalle, jonka työ- tai virkasuhteeseen
27122:        saavien rintamaveteraanien eriarvoinen       perustuvassa eläkkeessä ei ole otettu huomioon
27123:        asema rintamallaolovuosia eläkevuosiksi      rintamapalvelua. Eduskunta on kuitenkin nyt-
27124:        laskettaessa poistetaan?                     temmin hyväksynyt lain, jonka mukaan rinta-
27125:                                                     malisä myönnetään kaikille kansaneläkettä saa-
27126:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ville rintamamiehille, myös niille joiden eläk-
27127: vasti seuraavaa:                                    keessä rintamapalvelus jo on otettu huomioon.
27128:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle rinta-         Vaikkakin rintamalisän alkuperäinen tarkoi-
27129: masotilaseläkelaiksi ( 119/77) todettiin työ-       tus tapahtuneen kehityksen kautta on jossain
27130: markkinajärjestöjen sopineen vuoden 197 4 tu-       määrin hämärtynyt, näyttää kuitenkin rintama-
27131: lopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä, että    palvelun huomioonottaminen työeläkkeessä
27132: mahdollisuudet rintamavuosien huomioonotta-         edelleenkin epätarkoituksenmukaiselta. Sitä
27133: miseen selvitetään. Selvitystyössä olivat rinta-    paitsi siihen liittyy vaikeasti ratkaistavia rahoi-
27134: mamiesjärjestöt myös edustettuina. Työeläkejär-     tuskysymyksiä. V aitioneuvoston asettamassa
27135: jestelmään soveltuvana teknisenä vaihtoehtona       eläkeikäkomiteassa on esillä kysymys mm. ve-
27136: olisi ollut työeläkkeen korottaminen tietyllä       teraanien varhaiseläkkeelle siirtymisestä. Halli-
27137: rintamapalvelusajasta riippuvalla prosenttimää-     tus on antanut komitealle tehtäväksi 1. 5. 1981
27138: rällä. Tätä ei kuitenkaan pidetty tarkoituksen-     mennessä laatia säädösehdotukset rintamamies-
27139: mukaisena, koska se merkitsi rintamapalvelu-        ten varhaiseläkejärjestelyjen toteuttamiseksi.
27140: lisän jakautumista sosiaalisesti epätarkoituksen-
27141:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1980.
27142: 
27143: 
27144:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
27145:                                              N:o 566                                                3
27146: 
27147: 
27148: 
27149: 
27150:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
27151: 
27152:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        väl inte ändamålsenligt, eftersom det skulle in-
27153: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       nebära att fronttjänstetillägget fördelade sig so-
27154: av den 14 november 1980 tili vederbörande           cialt på ett oändamålsenligt sätt, genom att hög-
27155: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      avlönade skulle få större och lågavlönade mindre
27156: jande av riksdagsman Urho Pohto ställda spörs-      förhöjningar tili sina pensioner. Dessutom skulle
27157: mål nr 566:                                         även ca 100 000 frontmän, vilka inte omfattas
27158:                                                     av arbetspensionssystemet, ha blivit helt utan
27159:           Har Regering för avsikt att avlåta en     fronttjänstetiliägg. På grund härav ansåg rege-
27160:        sådan proposition, att de skilinader be-     ringen, att beaktandet av fronttjänstetiden i
27161:        träffande inräknandet av åren vid fronten    pensionen borde ombesörjas genom att utveckla
27162:        i pensionsåren, vilka existerar mellan       frontmannapensionssystemet. Lagen stadgade
27163:        frontveteraner som erhåller arbetspen-       rätt tili fronttiliägg för sådan frontman som
27164:        sion enligt olika pensionssystem, skulle     uppbär folkpension, i vars på arbets- eller tjäns-
27165:        avlägsnas?                                   teförhållande grundade pension inte beaktats
27166:                                                     fronttjänst. Riksdagen har dock numera antagit
27167:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    en lag enligt viiken fronttillägg beviljas alla
27168: anföra följande:                                    frontmän som uppbär folkpension, även dem i
27169:    I regeringens proposition tili riksdagen med     vilkas pensioner fronttjänsten redan beaktats.
27170: förslag tili lag om frontmannapension ( 119/           Fastän fronttiliäggets ursprungliga syfte i nå-
27171: 77) konstaterades att arbetsmarknadsorganisa-       gon mån fördunklats på grund av den utveckling
27172: tionerna i samband med den inkomstpolitiska         som ägt rum, verkar det dock fortfarande oän-
27173: helhetslösningen år 197 4 överenskommit att         damålsenligt att i arbetspensionen beakta front-
27174: möjligheterna att beakta åren vid fronten skall     tjänsten. I anslutning tili detta finns dessutom
27175: utredas. Vid utredningsarbetet var även front-      svårlösta finansieringsproblem. Den av statsrå-
27176: mannaorganisationerna företrädda. Höjandet av       det tillsatta pensionsålderskommitten handlägger
27177: arbetspensionerna med ett visst av fronttjänsten    bl.a. frågan om förtida pension åt veteranerna.
27178: beroende procentbelopp skulle ha utgjort ett tek-   Regeringen har gett kommitten i uppdrag att tili
27179: niskt alternativ, som är förenligt med arbets-      den 1. 5. 1981 uppgöra förslag tili stadganden
27180: pensionssystemet. Detta alternativ ansågs lik-      beträffande förtida pension för frontmän.
27181:      Helsingfors den 17 december 1980.
27182: 
27183: 
27184:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
27185:                                               1980 vp.
27186: 
27187: Kirjallinen kysymys n:o 567.
27188: 
27189: 
27190: 
27191: 
27192:                                   Helminen ym.: Merenkulkijoiden laivaradiopuhelumaksujen a:len-
27193:                                      tamisesta.
27194: 
27195: 
27196:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27197: 
27198:    Suomen kauppalaivastosta on lähes puolet          perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin kasvanut. Tä-
27199: kolmansien maiden välisessä liikenteessä. Työn-      män tason yhteydenpidon suurimmat esteet
27200: tekijöitä näissä aluksissa on noin 3 000 henki-      ovat edelleenkin postinkulun hitaus ja epävar-
27201: löä. Laivaväkeen kuuluvat joutuvat olemaan           muus sekä laivaradiopuheluiden korkeat hinnat.
27202: aluksella yhtäjaksoisesti useita kuukausia. Mai-     Kansainvälinen jännitys ja eräiden maiden sisäi-
27203: nitut alukset kulkevat pääasiassa Euroopan ul-       set levottomuudet ovat jatkuvasti vaikeuttaneet
27204: kopuolella olevien maiden välisessä liikentees-      kirje- ja muun postin joutuisaa ja varmaa toi-
27205: sä. Tällöin suljetussa laivayhteisössä ja muutoin    mittamista kotimaasta laivalle.
27206: vieraissa olosuhteissa korostuu yhteydenpidon           Eduskunnan talousvaliokunnan Ison-Britan-
27207: tarve kotimaahan ja omaisiin. Olosuhteiden pa-       nian vierailun yhteydessä vuonna 1980 valio-
27208: kosta merenkulkijat joutuvat käyttämään huo-         kunta tutustui Lontoon suomalaisessa meri-
27209: mattavassa määrin lyhytaaltopuheluja hoitaes-        mieskirkossa suomalaisiin kolmansien maiden
27210: saan yhteydenpitoa kotimaahan.                       välisessä liikenteessä oleviin merenkävijöihin.
27211:    Posti- ja lennätinhallituksen vahvistamien pu•    Tuossa keskustelussa merenkävijät toivat pai-
27212: helinmaksuperusteiden mukaan merimiehet jou-         nokkaasti esille puhelinyhteyden kalleuden
27213: tuvat maksamaan lyhytaaltopuheluista 18,60           Suomeen. Heidän käsityksensä mukaan yhtey•
27214: markkaa ensimmäiseltä kolmen minuutin jak-           denpito perheeseen, omaisiin, sukulaisiin ja
27215: solta ja jokaisesta seuraavasta minuutista 6,20      ystäviin on tänä päivänä erittäin tärkeä.
27216: markkaa. Tällaiset puhelimen käyttömaksut ra-           Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes•
27217: sittavat merenkulkijoita kohtuuttomasti ja ra-       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
27218: joittavat sinänsä tarpeellista yhteydenpitoa         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27219: omaisiin. Maksujen kohtuuttomuus korostuu            vaksi seuraavan kysymyksen:
27220: erityisesti silloin, kun niitä verrataan kotimaas-
27221: sa voimassaoleviin kaukoliikenteen puhelin-                     Aikooko Hallitus ryhtyä nope1snn
27222: käyttömaksuihin.                                             toimenpiteisiin merenkulkijoiden laiva-
27223:    Inhimillisen elämän laatuvaatimusten lisään-              radiopuhelumaksujen alentamiseksi koti-
27224: tyessä on henkilökohtaisen yhteydenpidon tarve               maan kaukopuhelumaksujen tasolle?
27225:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1980.
27226: 
27227:          Olli Helminen                  Aila Jokinen                   Juhani Surakka
27228:          Kalevi Mattila                 Aulis. Juvela                  Pirkko Valtonen
27229:          Jacob Söderman                 Pentti Lahti-Nuuttila          Ulla Järvilehto
27230:          Jouko Tuovinen                 Paula Eenilä                   Risto Tuominen
27231:          Paavo Vesterinen               Helvi Hyrynkangas              Anna-Liisa Piipari
27232:          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Jouko Skinnari                 Mikko Rönnholm
27233:          Boris Renlund                  Markus Aaltonen                Saara-Maria Paakkinen
27234: 
27235: 
27236: 
27237: 
27238: 0880014725
27239: 2                                            1980 vp.
27240: 
27241: 
27242: 
27243: 
27244:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27245: 
27246:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      konaisuudessaan kaikesta erilaisesta meriradio-
27247: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       liikenteestä aiheutuu posti- ja lennätinlaitokselle
27248: olette 14 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn         nykyisin tappiota noin 6,3 milj. mk vuodessa.
27249: kirjeenne n:o 2015 ohella toimittanut valtio-       Kun posti- ja lennätinhallitus ehdotti momen-
27250: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     tille 31.55.21 5,3 miljoonan markan lisäystä
27251: kansanedustaja Olli Helmisen ym. näin kuulu-        tappioiden korvaamiseen, niin hallitus saattoi
27252: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 567:           sisällyttää budjettiesitykseen vain 0,1 milj. mk
27253:                                                     lisäyksen korvaukseen, joka perustuu lakiin
27254:           Aikooko Hallitus ryhtyä nopeisiin         posti- ja lennätinlaitoksen taloudenhoidon ylei-
27255:        toimenpiteisiin merenkulkijoiden laiva-      sistä perusteista (565/1950).
27256:        radiopuhelumaksujen alentamiseksi koti-          Kuten vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesi-
27257:        maan kaukopuhelumaksujen tasolle?            tyksestä ilmenee, on tarkoituksena pienentää
27258:                                                     tappiota nostamalla meriradiotaksoja.
27259:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Vertauksen vuoksi todettakoon, että suoma-
27260: vasti seuraavaa:                                    laisten alusten lyhytaaltopuheluista kotimaahan
27261:    Suomessa on perinteisesti ylläpidetty melko      perittävä maksu on nykyisin huomattavasti
27262: korkealla kansainvälisellä tasolla olevaa meri-     alempi kuin puheluista Suomen ja Euroopan
27263: radioliikennettä. Sen lisäksi, että tämä palvelu    ulkopuolisten maiden välisessä liikenteessä pe-
27264: on osa merenkulun turvallisuusjärjestelmää, me-     rittävät maksut. Se on myös huomattavasti al-
27265: renkulkuelinkeino tarvitsee nopeita ja luotetta-    haisempi kuin muiden maiden alusten vastaavat
27266: via tietoliikenneyhteyksiä voidakseen hoitaa te-    maksut.
27267: hokkaasti ja taloudellisesti sekä tavara- että          Kysymyksessä esille otettu ajatus laivaradio-
27268: matkustajaliikenteen. Kuten kyselyssäkin tode-      puhelumaksujen alentamisesta kotimaan kauko-
27269: taan, tietoliikenne on myös hyvin tärkeä me-        puhelumaksujen tasolle merkitsisi nykyisellä lii-
27270: rellä työskenteleville ihmisille, jotka joutuvat    kennevolyymiLla yli 1 milj. markan lisäystä tap-
27271: työolosuhteidensa vuoksi hoitamaan merkittä-        pioon. Alennus lisäisi todennäköisesti liikennet-
27272: vän osan asiakontakteistaan ja myös inhimillis-     tä siinä määrin, että nykyinen kapasiteetti olisi
27273: tä kanssakäymistään tietoliikenteen välityksellä.   riittämätön. Seurauksena olisi kustannusten kas-
27274:    Kysymyksessä on erityisesti kiinnitetty huo-     vu vielä nykyisestä ja aiheutuvan tappion vas-
27275: miota kolmansien maiden välisessä liikenteessä      taava nousu.
27276: olevilla aluksilla palvelevien merenkulkijoiden         Mikäli alennus tulisi kohdistettavaksi vain me-
27277: ongelmiin. Näitä ja muita kaukoliikenteen aluk-     renkulkijoiden yksityispuheluihin, olisi seurauk-
27278: sia varten posti- ja lennätinlaitos ylläpitää ra-   sena huomattava työmäärän kasvu ja toimintaa
27279: diosanoma- ja radiopuhelinpalvelua lyhytaalto-      hidastavia tulkintaongelmia rannikkoradioase-
27280: teitse. Tästä palvelusta aiheutuu varsin korkeat    milla. Muistaa tulee myös, että osa suomalais-
27281: kustannukset, sillä sekä laitteisto että henkilö-    ten alusten radioliikenteestä hoidetaan muiden
27282: kunta on siten mitoitettu, että yhteydet saa-        maiden lippua käyttävillä aluksilla. Näihin ta-
27283: daan kaikille maapallon merialueille. Koska         pauksiin eivät Suomen meriradiotaksat olisi
27284: Suomen kauppalaivasto on verraten pieni, tule-       kuitenkaan sovellettavissa.
27285: vat tämän palvelun kustannukset siksi puhelu-           Käsiteltävänä oleva ongelma johtuu meren-
27286: yksikköä kohti vastaavasti korkeammiksi.            kulkijoiden työolosuhteiden erityisluonteesta.
27287:    Posti- ja lennätinlaitokselle aiheutuu nykyi-     Sellaisena se tulisi hallituksen käsityksen mu-
27288: sestä lyhytaaltopuheluliikenteestä 1,8 milj. mk      kaan käsitellä ja ratkaista samassa yhteydessä
27289: vuotuiset kustannukset. Kun voimassa olevilla        ja samojen osapuolien kesken kuin muutkin
27290: tariffeilla saadaan liikennetuloja vain 1,5 milj.   merenkulkijoiden palvelussuhteen ehdot.
27291: mk, on tämä liikenne nyt jo tappiollista. Ko-
27292:      Helsingissä joulukuun 17 päivänä 1980.
27293: 
27294:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
27295:                                               N:o 567                                                3
27296: 
27297: 
27298: 
27299: 
27300:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27301: 
27302:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         sammanlagd förlust om 6,3 milj. mk i året. Då
27303: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        post- och telegrafstyrelsen under moment
27304: nr 2015 av den 14 november 1980 tili veder-          31.55.21 föreslog ett tiliägg av 5,3 milj. mk
27305: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       för ersättning av förlusterna, kunde regeringen
27306: av följande av riksdagsman Olli Helminen             inkludera i budgetförslaget endast ett tiliägg av
27307: m. fl. undertecknade skriftliga spörsmål nr 567:     0,1 milj. mk tili den ersättning som baserar
27308:                                                      sig på lagen om de allmänna grunderna för
27309:           Har Regeringen för avsikt att vidta        post- och telegrafverkets hushållning (565 /
27310:        snabba åtgärder för sänkande av avgif-        1950).
27311:        terna för sjöfarandenas fartygsradiosam-         Såsom framgår av propositionen angående
27312:        tal tili samma nivå som för inrikes           statsförslaget för år 1981, har man för avsikt
27313:        fjärrsamtal?                                  att minska förlusten genom att höja sjöradio-
27314:                                                      taxorna.
27315:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           För jämförelsens skull kan konstateras, att
27316: samt anföra följande:                                den avgift som uppbärs för kortvågssamtal från
27317:    Den sjöradiotrafik som upprätthålls i Fin-        finska fartyg tili hemlandet för närvarande är
27318: land har traditionellt varit på rätt hög nivå in-    betydligt lägre än samtalsavgifterna i trafiken
27319: ternationellt sett. Förutom att denna service        mellan Finland och utomeuropeiska länder. Av-
27320: utgör en del av sjöfartens säkerhetssystem, be-      giften är också avsevärt lägre än motsvarande
27321: höver sjöfartsnäringen snabba och tiliförlitliga     avgifter för andra länders fartyg.
27322: telekommunikationer för att kunna sköta både            Den i spörsmålet framförda tanken på att
27323: gods- och passagerartrafiken på ett effektivt        sänka avgifterna för fartygsradiosamtal tili sam-
27324: och ekonomiskt sätt. Såsom även i spörsmålet         ma nivå som avgifterna för inrikes fjärrtrafik
27325: konstateras, är teletrafiken mycket viktig också     skulle med den nuvarande trafikvolymen med-
27326: för dem som arbetar tili havs, vilka på grund        föra en ökning av förlusten med över 1 milj.
27327: av arbetsförhållandena blir tvungna att sköta        mk. Genom avgiftssänkningen skulle trafiken
27328: en avsevärd del av sina ärenden samt person-         sannolikt öka i den grad, att den nuvarande
27329: liga kontakter via teletrafiken.                     kapaciteten inte skulle räcka tili. Följden därav
27330:     I spörsmålet har särskild vikt lagts vid så-     vore allt högre kostnader och en motsvarande
27331: dana sjöfarandes problem som är sysselsatta på       ökning av förlusten.
27332: fartyg i trafik mellan tredje Iänder. Med tanke         Om avgifterna skulle nedsättas endast för
27333: på dessa och andra fartyg i fjärrtrafik, upp-        sjöfarandenas privata samtal, skulle följden bli
27334: rätthåller post- och telegrafverket radiomedde-      en avsevärt ökad arbetsbörda och tolknings-
27335: lande- och radiosamtalservice på kortvåg. Den-       problem som skulle fördröja verksamheten vid
27336: na service föranleder rätt höga kostnader, ty bå-    kustradiostationerna. Man bör även minnas, att
27337: de anläggningarna och personalen är så dimen-        en del av de finska fartygens radiotrafik sköts
27338:  sionerade, att man skall kunna få kontakt med       via andra länders radiostationer. Dessutom är
27339:  jordens alla havsområden. Emedan Finlands           finska sjöfarande också sysselsatta ombord på
27340: handelsflotta är relat1vt liten, blir kostnaderna    fartyg under annan flagg. På dessa fall skulle
27341:  för servicen höga per samtalsenhet.                 Finlands sjöradiotaxor dock inte kunna till-
27342:     Den nuvarande samtalstrafiken på kortvåg         lämpas.
27343: förorsakar för post- och telegrafverket årliga          Ifrågavarande problem beror på sjöfaran-
27344:  kostnader om 1,8 milj. mk. Då enligt gällande       denas arbetsförhållandens särskilda karaktär.
27345:  tariffer intäkterna från trafiken uppgår tili en-   Såsom ett sådant problem borde det enligt re-
27346:  dast 1,5 milj. mk, är denna trafik redan nu         geringens uppfattning behandlas, och lösas i
27347:  förlustbringande. Olika slag av sjöradiotrafik      samband med och mellan samma parter som
27348:  föranleder numera post- och telegrafverket en       sjöfarandenas övriga anställningsvillkor.
27349:       Helsingfors den 17 december 1980.
27350: 
27351:                                                                       Trafikminister Veikko Saarto
27352:                                              1980 vp.
27353: 
27354: Kirjallinen kysymys n:o 568.
27355: 
27356: 
27357: 
27358: 
27359:                                  Nieminen-Mäkynen: Keskuspesulan sijoittamisesta Karttulan kun-
27360:                                     taan.
27361: 
27362: 
27363:                         E d u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
27364: 
27365:    Kuopion yliopistollisen keskussairaalan, Jul-    joakaan pitempi kuin esimerkiksi Siilinjärvelle.
27366: kulan B-mielisairaalan ja Harjamäen keskus-         Karttulassa pesulan paikaksi 011 kaavailtu Pih-
27367: mielisairaalan kuntainliitot samoin kuin Kuo-       kainmäen aluetta, jonne kunta on valmis varaa-
27368: pion kaupungin omat sairaalat ovat jo lähes         maan myös tarvittavia asuntotontteja.
27369: kymmenen vuotta pyrkineet aikaansaamaan yh-            Keskuspesula tarjoaisi noin 80 uutta työ-
27370: teisen keskuspesulan. Hanke ei kuitenkaan ole       paikkaa ja sen alustava kustannusarvio on 17,5
27371: edistynyt siihen tarvittavien varojen puutteessa.   miljoonaa markkaa, mikä summa on lähes Kart-
27372: Hankkeen viivästyminen on aiheuttanut jatku-        tulan vuosibudjetin suuruinen. Pesulaila olisi
27373: vasti kasvavia vaikeuksia eri sairaaloiden päi-     näin ollen Karttulan kunnalle erittäin suuri
27374: vittäisessä pesulatarpeessa.                        taloudellinen merkitys.
27375:    Keskuspesulan sijaintipaikasta 011 myös ollut       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27376: jatkuvasti kiistaa lopullisen päätöksen puuttues-   tyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
27377: sa. Pesula voitaisiin perustaa joko Kuopioon        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27378: tai johonkin ympäristökuntaan.                      vaksi seuraavan kysymyksen:
27379:    Esillä ovat olleet Siilinjärvi ja Karttula.
27380: Näistä Siilinjärvi on viime aikoina ollut kui-                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
27381: tenkin melko suurien ja työllistävien investoin-           miin Kuopion seudun sairaalakuntainliit-
27382: tien kohteena, Karttulan sen sijaan jäätyä sel-            tojen ja Kuopion kaupungin sairaaloiden
27383: västi vähemmälle julkisessa investointitoimin-             yhteisen keskuspesulan toteuttamiseksi
27384: nassa.                                                     ja niin, että keskuspesulan sijaintipai-
27385:    Matka eri sairaaloista Karttuiaan ei ole pal-           kaksi tulisi Karttulan kunta?
27386:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1980.
27387: 
27388:                                     Terhi Nieminen-Mäkynen
27389: 
27390: 
27391: 
27392: 
27393: 088001451F
27394: 2                                             1980 vp.
27395: 
27396: 
27397: 
27398: 
27399:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
27400: 
27401:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kuopion läänin alueella olevat kunnat ja
27402: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuntainliitot ovat päättäneet perustaa yhteisen
27403: olette 14 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn          keskuspesulan. Hankkeessa ovat mukana lähes
27404: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kaikki Kuopion läänin kunnat ja osakkaina on
27405: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        muitakin kuin sairaalakuntainliittoja. Perusta-
27406: edustaja T. Nieminen-Mäkysen näin kuuluvasta         missuunnitelman mukaan sijaintipaikkakunnaksi
27407: kirjallisesta kysymyksestä n:o 568:                  on valittu Siilinjärven kunta.
27408:             Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-      KeskuspesuJan omistavat kunnat ja kuntain-
27409:          miin Kuopion seudun sairaalakuntainliit-    liitot ovat säädösten mukaan oikeutettuja teke-
27410:          tojen ja Kuopion kaupungin sairaaloiden     mään mainitun päätöksen. Lääkintöhallituksen
27411:          yhteisen keskuspesulan toteuttamiseksi      ilmoituksen mukaan sen tiedossa ei ole mitään
27412:          ja niin, että keskuspesulan sijaintipai-    sellaisia tekijöitä, joiden perusteella ko. sijainti-
27413:          kaksi tulisi Karttulan kunta?               paikkakunta ei olisi tarkoitukseen sopiva.
27414: 
27415:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
27416: vasti seuraavaa:
27417:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1980.
27418: 
27419: 
27420:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
27421:                                                N:o 568                                                3
27422: 
27423: 
27424: 
27425: 
27426:                           T i II   R i k s d a g en s    H err     T a 1 m a n.
27427: 
27428:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen              Kommunerna och kommunalförbunden i
27429: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           Kuopio Iän har beslutat grunda en gemensam
27430: av den 14 november 1980 tili vederbörande               centraltvätJtinrättning. Så gott som alla kom-
27431: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          muner i Kuopio Iän deltar i projektet, och
27432: jande av riksdagsledamot T. Nieminen-Mäkynen            bland intressenterna finns även andra än sjuk-
27433: ställda skriftliga spörsmål nr 568:                     huskommunalförbund. Enligt anläggningsplanen
27434:            Ämnar Regeringen vidta skyndsamma            har Siilinjärvi kommun valts tili förläggnings-
27435:         åtgärder för att förverkliga den för            ort.
27436:         Kuopiotraktens      sjukhuskommunalför-            De kommuner och kommunalförbund som
27437:         bunds och Kuopio stads sjukhus gemen-           äger centraltvättinrättningen har enligt gällan-
27438:         samma centraLtvättinrättningen och då           de bestämmelser rätt att fatta nämnda beslut.
27439:         så, att centraltvättinrättningen förläggs       Medicinalstyrelsen har meddelat att den inte
27440:         tili Karttula kommun?                           känner tili några sådana faktorer, på grund av
27441:                                                         vilka ifrågavarande förläggningsol't inte skulle
27442:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            vara lämplig för ändamålet.
27443: samt anföra följande:
27444:      Helsingfors den 16 december 1980.
27445: 
27446: 
27447:                                               Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
27448:                                              1980 vp.
27449: 
27450: Kirjallinen kysymys n:o 569.
27451: 
27452: 
27453: 
27454: 
27455:                                  Valtonen ym.: Turun yliopistollisen keskussairaalan sädehoito-
27456:                                      klinikan sädehoitolaitteiston huonosta kunnosta.
27457: 
27458: 
27459:                        Edu skunnan          H erra      P u h e m i e h e 11 e.
27460: 
27461:     Turun ja Porin läänissä sairastui vuonna            Koska syöpätilastot ovat kasvamassa etenkin
27462: 1971 'syöpään 1 837 henkilöä. Suomen syöpä-         sädehoitoon tulevien kasvainsairauksien osalta,
27463: rekisterin ennusteen mukaan uusia syöpäta-          tulisikin Turun yliopistollisen keskussairaalan
27464: pauksia on vuonna 1985 läänissä 2 410, joten        sädehoitoklinikassa olla neljä syväsädehoitolai-
27465: lisäys on 31 prosenttia. Kaikkiaan arvioidaan       tetta nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeita sil-
27466: 70 prosentin syöpäpotilaista tarvitsevan säde-      mällä pitäen. Sädehoitolaitteiden tämänhetki-
27467: hoitoa jossakin sairautensa vaiheessa, joko diag-   nen tilanne on katastrofaalinen. Syöpäpotilai-
27468: noosien jälkeen tai myöhemmin sairauden             den hoito on jo nyt heikentynyt niin, että po-
27469: uusiutuessa.                                        tilaiden turvallisuus on jopa kyseenalaista.
27470:     Turun yliopistollisen keskussairaalan säde-     Uusien laitteiden hankinta on erittäin kiireel-
27471: hoitoklinikalla on kolme syväsädehoitolaitetta.     listä.
27472: Kymmenen vuoden ikäinen lineaarikiihdytin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27473:  ( Vickers 8 Mev) on vuosittain ollut kaksi-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
27474: kolme kuukautta korjauksen alaisena. Tänä           tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27475: vuonna laitetta on korjattu juhannuksesta al-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27476: kaen, joten se on ollut siitä lähtien pois käy-
27477:  töstä. Kobolttikanuunat ( 3 000 ja 5 000 Rhm)                 Onko Hallitus tietoinen Turun yli-
27478:  ovat nyt 14 ja 12 vuoden ikäisiä ja mekanii-               opistollisen keskussairaalan sädehoito-
27479:  kaltaan jo kuluneita. Säteilyturvallisuuslaitos            klinikan sädehoitolaitteiston yli-ikäisyy-
27480:  on asettanut huomattavia rajoituksia Rokuska-              destä ja vaarallisen huonosta kunnos-
27481: nuunan käyttöön. Tästä huolimatta tämä epä-                 ta, ja
27482:  ajanmukainen laite on Turun yliopistollisen                   mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
27483:  keskussairaalan sädehoitoklinikan tärkein säde-            korj aarniseksi?
27484: hoitolaite. Sillä hoidetaan 60-70 hoitokent-
27485:  tää päivässä porrastettuna työaikana klo 7.00-
27486:  18.00.
27487:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1980.
27488: 
27489:                Pirkko Valtonen                                   Reino Breilin
27490: 
27491: 
27492: 
27493: 
27494: 088001459R
27495: 2                                             1980 vp,
27496: 
27497: 
27498: 
27499: 
27500:                        E duskun nan          H erra      P u h e m i e h e 11 e.
27501: 
27502:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lääkintöhallitus asetti huhtikuun alussa
27503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1980 asiantuntijatyöryhmän laatimaan kannan-
27504: olette 18 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn          oton maamme sädehoitolaitteiden käytöstä.
27505: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Työryhmä esitti lääkintöhallitukselle, että tiet-
27506: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tyjen laitteiden käyttöä rajoitettaisiin. Tämä
27507: edustaja Valtosen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      johti lääkintöhallituksen antamiin entistä tar-
27508: sesta kysymyksestä n:o 569:                          kempiin ja ankarampiin laitteiden käyttörajoi-
27509:                                                      tuksiin sekä päätökseen eräiden betatronien
27510:           Onko Hallitus tietoinen Turun yli-         korvaamisesta uusilla laitteilla.
27511:        opistolhen keskussairaalan . sädehoito-          Kesäkuulla 1980 lääkintöhallitus asetti säde-
27512:        klinikan sädehoitolaitteiston. yli-ikäisyy-   annostyöryhmän, jonka tehtävänä on määritellä
27513:        destä ja vaarallisen huonosta kunnos-         mm. säteilyä koskevat suositusnormit sekä sä-
27514:        ta, ja                ·                       dehoidon ja sädehoitolaitteiden seurannan jär-
27515:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen        jestäminen. Työryhmän tehtävänä on tutkia ja
27516:        korj aarniseksi?                              selvittää valtakunnallisesti sädehoitolaitteiden
27517:                                                      kunto ja riittävyys. Samalla työryhmä selvittää,
27518:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mitä lisälaitteita tarvitaan ja missä järjestyk-
27519: vasti seuraavaa:                                     sessä nykyisin olemassa olevat laitteet uusitaan.
27520:    Maamme käytössä oleva sädehoitolaitteisto         Työryhmän työ tulee valmistumaan vuoden
27521: on hankittu 1960- ja 70-luvuilla. Huomattava         1981 alussa, jolloin tullaan määrittelemään
27522: osa on yli 15 vuotta vanhaa ja on uusimisen          kanta myös Turun yliopistollisen keskussairaa-
27523: tarpeessa. Maamme kobolttikanuunat ovat pe-          lan sädehoitolaitteiston uusimistarpeeseen ja
27524: räisin Italiasta, Länsi-Saksasta ja Neuvostolii-     -ohjelmaan nähden.
27525: tosta. Betatronit on hankittu Sveitsistä, Länsi-        Koska sädehoito on kirurgian ohella ainoa
27526: Saksasta ja Neuvostoliitosta, lineaarikiihdytti-     parantava syövänhoitomenetelmä, sosiaali- ja
27527: met Englannista ja Yhdysvalloista sekä jälki-        terveysministeriö pitää tärkeänä, että maassam-
27528: tilauslaitteet gynekologisiin sädehoitoihin Eng-     me ylläpidetään saavutettu kansainvälisesti ver-
27529: lannista ja Hollannista.                             tailukelpoinen sädehoidon taso. Tämän vuoksi
27530:    Kaikki laitteet ovat hankittaessa edustaneet      sosiaali- ja terveysministeriö pitää keskeisenä
27531: kansainvälisen kehityksen korkeinta tasoa. Lait-     ta,voitteena, että käytössä olevaa sädehoitolait-
27532: teet ovat lisäksi Säteilyturvallisuuslaitoksen       teistoa uusitaan kansainvälisen kehityksen mu-
27533: suorittamien mittausten perusteella aikanaan         kaisesti.
27534: saaneet käyttöluvan.
27535:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1980.
27536: 
27537: 
27538:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
27539:                                               N:o 569                                               3
27540: 
27541: 
27542: 
27543: 
27544:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27545: 
27546:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vändningen av strå1behandlingsanordningar i
27547: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse        vårt 1and. Arbetsgruppen föres1og för medici-
27548: av den 18 november 1980 tili vederbörande            nalstyrelsen, att man skulle begränsa använd-
27549: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-       ningen av vissa anordningar. Detta ledde till att
27550: jande av riksdagsman Valtonen m. fl. under-          medicina1styrelsen utfärdade ännu noggranna-
27551: tecknade spörsmål nr 569:                            re och strängare begränsningar rörande använd-
27552:                                                      ningen av anordningar samt till ett bes1ut att
27553:           Är Regeringen medveten om att strå1-       ersätta vissa betatroner med nya anordningar.
27554:        behandlingsapparaturen vid Åbo uni-              I juni 1980 tillsatte medicina1styrelsen en
27555:        versitetscentralsjukhus strå1behandlings-     stråldoseringsarbetsgrupp med uppgift att fast-
27556:        klinik är förå1drad och i ett så dåligt       ställa bl.a. de rekommenderade normerna för
27557:        skick att den är farlig, och                  strålning samt att ordna kontrollen av strålbe-
27558:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       handling och strålbehandlingsanordningar. Ar-
27559:        ta för att avhjälpa denna brist?              betsgruppens uppgift är att på riksomfattande
27560:                                                      plan undersöka och utreda i vilket skick strål-
27561:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        behandlingsanordningarna är och i vilken mån
27562: samt anföra följande:                                de täcker behovet. Arbetsgruppen utreder sam-
27563:    Den strå1behandlingsapparatur som används         tidigt behovet av tilläggsanordningar och i vii-
27564: i vårt 1and har anskaffats på 1960- och 1970-        ken ordning de nuvarande anordningarna för-
27565: ta1en. En betydlig del av den är över 15 år          nyas. Arbetsgruppens arbete kommer att färdig-
27566: gamma1 och i behov av förnye1se. Koboltkano-         ställas i början av år 1981, varvid man kommer
27567: nerna i vårt 1and härstammar från Italien,           att fastställa ståndpunkten även beträffande
27568: Tyska Förbundsrepubliken och Sovjetunionen.          förnyelsebehovet och -programmet för strå1be-
27569: Betatrorerna har anskaffats från Schweiz, Tyska      handlingsapparaturen vid Åbo universitetscen-
27570: Förbundsrepub1iken och Sovjetunionen, lineär-        tralsjukhus.
27571: acce1atorerna från England och USA samt de              Emedan strå1behandlingen vid sidan av kirur-
27572: för gynekologiska strålbehandlingar i efterskott     gin är den enda metoden som botar kancer,
27573: beställda anordningarna från England och Hol-        anser socia1- och hä1sovårdsministeriet det vara
27574: land.                                                viktigt, att man i vårt land upprätthåller den
27575:    Vid anskaffningen har alla anordningarna          internationellt jämförbara nivå för strålbehand-
27576: motsvarat högsta internationella nivån. Därtili      ling som uppnåtts. Därför anser social- och
27577: har anordningarna erhållit driftstillstånd på        hälsovårdsministeriet det vara ett centra1t mål,
27578: basen av Strå1säkerhetsinstitutets mätningar.        att den strå1behandlingsapparatur som är i bruk
27579:    I början av april år 1980 tilisatte medicina1-    förnyas i enlighet med den internationella ut-
27580: styre1sen en expertarbetsgrupp för att utarbeta      vecklingen.
27581: ett förslag tili ställningstagande beträffande an-
27582:       Helsingfors den 17 december 1980.
27583: 
27584: 
27585:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
27586:                                                1980 vp.
27587: 
27588: Kirjallinen kysymys n:o 570.
27589: 
27590: 
27591:                                    Kauppi ym.: Puoliorvon elä:kkeestä.
27592: 
27593:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
27594: 
27595:    Vain yhden huoltajan varassa elävien perhei-       kohdalla 201 markkaan kuukaudessa. Laki kos-
27596: den taloudellinen asema ei läheskään aina ole         kee tavallisimmin perheitä, joissa toinen van-
27597: yhteiskunnan nykyisin jo varsin huomattavasta-        hemmista on jättänyt perheen eikä sen jälkeen
27598: kaan avusta huolimatta tyydyttävä. Maassam-           ole huolehtinut elatusvelvollisuudestaan tai ei
27599: me on perheitä, joissa esim. toinen aviopuoli-        ole koskaan siihen osallistunutkaan. Huomatta-
27600: soista on kuollut vakavan, pitkäaikaisen ja jo        koon, että elatustukea suoritetaan kuitenkin
27601: sinänsä perheen taloutta rasittaneen sairauden        myös perhdlle, joissa itse asiassa on kaksi huol-
27602: tai yllättäen kohdanneen onnettomuuden seu-           tajaa. Molemmissa tilanteissa maksettava elatus-
27603: rauksena. Vaikeimmassa asemassa näistä vajaa-         tuki on noin kaksinkertainen puoliorvon eläk-
27604: perheistä ovat ne, joista omassa kodissa pieniä       keeseen verrattuna. Mielestämme tällaiselle eri-
27605: lapsia hoitanut, vailla omia ansiotuloja ollut äiti   arvoiseen asemaan asettamiselle ei ole ko. tilan-
27606: on kuollut. Tällaisille yhden huoltajan perheille     teissa perusteita, etenkin kun toisen vanhem-
27607: maksetaan kansaneläkelain mukaista puoliorvon         man kuoleman kokemaan joutuneet perheet
27608: eläkettä marraskuusta 1980 lähtien ensimmäi-          ovat usein jopa pahemmassa aineellisessa ja
27609: sessä kuntaryhmässä 126 markkaa kuukaudessa           henkisessä ahdingossa kuin elatustukea nautti-
27610: ja toisessa kuntaryhmässä 116 markkaa kuukau-         vat perheet. Tämän vuoksi mielestämme olisi-
27611: dessa.                                                kin puoliorvon eläkettä koskevia säännöksiä
27612:    Edellä mainitut vajaaperheet eivät elämän-         muutettava siten, että eläkkeen suuruus aina
27613: tilanteeltaan ja taloudelliselta asemaltaan poik-     vastaisi vähintään lapsen elatuksen turvaamises-
27614: kea niistä yksinhuoltajaperheistä, joiden lapset      ta annetun lain mukaista elatustukea.
27615: saavat lapsen clatuksen turvaamisesta annetun            Edellä esittämämme ja valtiopäiväjärjestyk-
27616: lain ( 122/77) mukaista elatus tukea. Tämän           sen 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme
27617: lain säätämisen tavoitteena oli taata yhteiskun-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27618: nan toimenpitein lapselle riittävä elatus kaikissa    vaksi seuraavan kysymyksen:
27619: niissä tilanteissa, joissa toisen vanhemman
27620: osuus lapsen elatuksesta puuttuu kokonaan tai                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27621: osittain. Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävä-              siin puoliorvon eläkkeen suuruutta kos-
27622: nä olevan hallituksen esityksen mukaan elatus-               kevien säännösten muuttamiseksi siten,
27623:  tuen enimmäismäärä nousee 240 markkaan                      että eläke aina vastaisi lapsen elatuksen
27624:  kuukaudessa yksinhuoltajien osalta sekä aviolii-            turvaamisesta annetun lain mukaista
27625:  tossa tai avoliitossa elävän lapsen huoltajan               elatus tukea?
27626:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1980.
27627: 
27628:          Eeva Kauppi                     Pentti Mäki-Hakola             Matti Viljanen
27629:          Saara Mikkola                   Irma Rihtniemi-Koski           Ulla Puolanne
27630:          Helge Saarikoski                Pekka Löyttyniemi              Timo Ihamäki
27631:          Helena Pesola                   Eero Lattula                   Olli Helminen
27632:          Antero Juntumaa                 Ben Zyskowicz                  Juhani Raudasoja
27633:          Aimo Ajo                        Pentti Sillantaus              Maija Rajantie
27634:          Terho Pursiainen                Pentti Poutanen                Lea Sutinen
27635:          Helvi Hyrynkangas               Anna-Kaarina Louvo             Lauri Impiö
27636:          Anssi Joutsenlahti              Arto Lampinen                  Jaakko Itälä
27637:          Markku Kauppinen                Matti Pelttari                 Orvokki Kangas
27638:          Hannele Pokka                   Pekka Jokinen                  Ilkka Kanerva
27639:          Elsi Hetemäki-Olander           Tauno Valo                     Elisabeth Rehn
27640:          Erkki Pystynen                  Eva-Maija Pukkio               Juhani Laitinen
27641:          Pertti Salolainen               Mauri Miettinen                Boris Renlund
27642: 0880014736
27643: 2                                             1980 vp.
27644: 
27645: 
27646: 
27647: 
27648:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27649: 
27650:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sosiaali- ja terveysministeriössä ja eläketurva-
27651: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keskuksessa tutkitaan parhaillaan perhe-eläke-
27652: olette 18 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn          järjestelmässä olevia puutteita. Lähtökohtana
27653: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         selvityksissä on leskeneläkejärjestelmään liitty-
27654: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vät ongelmat. Vaikka sosiaali- ja terveysminis-
27655: edustaja Eeva Kaupin ym. näin kuuluvasta kir-        teriön käsityksen mukaan perhe-eläkejärjestel-
27656: jallisesta kysymyksestä n:o 570:                     mää kehitettäessä on ensisijaisesti huolehdittava
27657:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     lapsen elatuksen turvaamisesta edunjättäjän
27658:          siin puoliorvon eläkkeen suuruutta kos-     kuoleman jälkeen, on edellä selostettu perhe-
27659:          kevien säännösten muuttamiseksi siten,      eläkejärjestelmän kokonaisuudistukseen keskei-
27660:          että eläke aina vastaisi lapsen elatuksen   senä liittyvä asia ensin saatava selvitetyksi.
27661:          turvaamisesta annetun lain mukaista         Ratkaisu tästä on odotettavissa lähiaikoina, jon-
27662:          elatustukea?                                ka jälkeen voidaan ryhtyä korjaamaan kysy-
27663:                                                      myksessäkin esiintuotua lasten toimeentulon
27664:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kannalta valitettavana pidettävää epäkohtaa.
27665: vasti seuraavaa:
27666:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1980.
27667: 
27668:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
27669:                                             N:o 570                                              3
27670: 
27671: 
27672: 
27673: 
27674:                           T i II R i k s d a g en s He r r T a I m a n.
27675: 
27676:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Inom sociai- och hälsovårdsministeriet och
27677: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skriveise    pensionsskyddscentralen undersöker man för
27678: av den 18 november 1980 tili vederbörande         närvarande bristerna i famiijepensionssystemet.
27679: medlem av statsrådet översänt avskrift av föi-    Utgångspunkten är härvid de problem som
27680: jande av riksdagsman Eeva Kauppi m. fl. ställ-    ansluter sig tili systemet med änkepensioner.
27681: da spörsmåi nr 570:                               Ehuru man enligt social- och hälsovårdsminis-
27682:                                                   teriets uppfattning vid utvecklandet av familje-
27683:            Har Regeringen för avsikt att vidta    pensionssystemet i första hand bör sörja för
27684:        åtgärder för att ändra stadgandena an-     tryggandet av underhåll för barn efter för-
27685:        gående storleken av den pension som        månsiåtarens död, bör den ovan angivna frågan,
27686:        tilikommer fader- eller moderlösa barn     som vid en totalreform av familjepensions-
27687:        så, att pensionen alltid skulle matsvara   systemet är av central betydelse, först utredas.
27688:        underhållsstödet i enlighet med lagen      Ett avgörande i saken kan väntas inom den
27689:        om tryggande av underhåll för barn?        närmaste tiden, och därefter kan man börja
27690:                                                   rätta tili det missförhållande som anges i spörs-
27691:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-      målet och som med tanke på barnens utkomst
27692: samt anföra föijande:                             bör anses vara beklagligt.
27693:      Helsingfors den 15 december 1980.
27694: 
27695:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen
27696:                                              1980 vp.
27697: 
27698: Kirjallinen kysymys n:o 571.
27699: 
27700: 
27701: 
27702: 
27703:                                  Nikkilä ym.: Maatilalain säätelemien tukitoimien ulottamisesta
27704:                                    . kaava-alueille.
27705: 
27706: 
27707:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
27708: 
27709:    Maatilalain mukaisen lainan epääminen ra~        makaava- tai sellaisen rakennuskaava-alueen si-
27710: kennuskaava-alueelle ulottuvasta rakennuskoh-       sään, joka on osoitettu muihin kuin maa- ja
27711: teesta tapahtuu maatilalain 6 ·· ~:n mukaisesti,    metsätaloudellisiin tarkoituksiin, joutuu maati-
27712: joka edellyttää, ettei lakia sovelleta alueeseen,   lalain ahtaasta säännöksestä johtuen omaa
27713: jolla on voimassa asemakaava tai joka on rQ..       syy.ttään muita viljelijöitä huonompaan ase-
27714: kennuskiellossa asemakaavan laatimista varten       maan. Näiden maatilojen jäämistä kokonaan
27715: t?hi . joka- rakennuskaavassa, rantakaavassa tai    maatilalain mukaisten. tukitoimenpiteiden ulko-
27716: vahvistetussa yleiskaavassa on osoitettu muihin     puolelle on pidettävä kohtuuttomana.
27717: kuin · maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin.      Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
27718: Kaava-alueisiin on varsinkin taajamien· reuna-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
27719: alueilla useista eri syistä tullut kaavoituksen     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27720: edistyessä kuulumaan paljon sellaisia maita,        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27721: jotka kaavasta huolimatta ovat säilyneet maa-
27722: talouskäytössä. Tällaiseen kaava-alueeseen saat-               Aikooko Hallitus ryhtyä 'toimenpitei-
27723: taa kuulua maatilasta vain sen talouskeskuksen              siin maatilalain muuttamiseksi siten,
27724: alue, mu~n osan tilan maista ollessa maatila-               että maatilan talouskeskuksen sijaitse-
27725: lain soveltamisalueella.                                    minen kaava-alueella ei enää olisi estee-
27726:    Maatilalain mukaisen lainan hakija, jonka ta-            nä maatilalain inukaisia lainoja· myön-
27727: louskeskus tai osa siitä jää kaavoitettaessa ase-          .nettäessä?
27728:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1980.
27729: 
27730:          Olavi Nikkilä                 Sampsa Aaltio                  Tapani Mörttinen
27731:          P. Mäki-Hakola                Matti Hakala                   Timo Ihamäki
27732:                                        Toivo T. Pohjala
27733: 
27734: 
27735: 
27736: 
27737: 0880014758
27738: 2
27739: 
27740: 
27741: 
27742: 
27743:                         Ed u s k u n n a n He rr a Puh e m i e he 11 e.
27744: 
27745:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koituksiin. Tällaisilla alueilla esiintyy kuitenkin
27746: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       monin paikoin maatiloja, joiden talouskeskus-
27747: olette 18 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn         ten säilyttämistä kokonaan tai osittain kaava-
27748: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        alueella on pidettävä olosuhteet huomioon ot-
27749: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       taen tavkoituksenmukaisena. Mainitusta syystä
27750: edustaja Olavi Nikkilän ym. näin kuuluvasta         ja jotta kyseistenkin tilojen toimintaedellytyk-
27751: kirjallisesta kysymyksestä n:o 571:                 siä voitaisiin mahdollisuuksien mukaan kehit-
27752:                                                     tää, sisältyi . 9, 5. 1980 annettuun hallituksen
27753:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      esitykseen eduskun11alle lad~si maatilalain ja
27754:        siin maatilalain muuttamiseksi siten,        ~räiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
27755:        että maatilan talouskeskuksen sijaitse-       (1980 vp. n:o 55) myös ehdotus maatilalain
27756:        minen kaava-afueella ei enää olisi estee-    6 §:n tarkistamiseksi niin, että kyseisillä kaa-
27757:        nä maatilalain mukaisia lainoja myön~        va-alueilla olisi mahdollista myöntää asuntolai-
27758:        nettäessä?                                   noja, asuntolisälainoja, asuntokotikotukilainoja
27759:                                                     ja rakentamislainoja. Edellytyksenä olisi ollut,
27760:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         että i<> ennen lainan .myöntämistä on olemassa
27761: taen seuraavaa:                                     raikennuslupa, ellei kysymys ole. rakennustyös-
27762:                                                     tä, johon sanott~ lupa . ei ole ,tarpeen. Edus-
27763:    M~atilalain ( 188/77) säännöksiä. ei lain 6      kunta ei kuitenkaan hyväksynyt lakiesitystä
27764: § :n mukaan sovelleta alueeseen, jolla on voi-      mainituilta osin, vaan maatilalain 6 § jäi enti-
27765: massa asemakaava tai joka on rakennuskiellos-       selleen. ·
27766: sa asemakaavan laatimista varten, eikä aluee-         .· Hallitus. pitää kysymyksessä. tarkoitetun epä-
27767: seen, joka on rakennuskaavassa tai rantakaa-        kohdan korjaamista tarpeellisena ja harkitsee,
27768: vassa taikka vahvistetussa yleiskaavassa osoitet-   missä yhteydessä sitä koskeva esitys tullaan
27769: tu muihin kuin maa- ja metsätaloudellisiin tar-     antamaan eduskunnalle.
27770:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1980.
27771: 
27772:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
27773:                                              N:o 571                                              3
27774: 
27775: 
27776: 
27777: 
27778:                           T i 11 R i k s d a, g en s He r r T a 1m a n.
27779: 
27780:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen       kas driftcentta det med beaktande av omstän-
27781: anget hat Ni, Hett Talman, med Edet skrivel-       digheterna ät ändamålsenligt att helt ellet del-
27782: se av den 18 novembet 1980 tili vedetbötande       vis bibehålla inom pianomtåde. På gtund hät-
27783: medlem av statstådet övetsänt avsktift av föl-     av och för att även dylika Iägenhetets vetk-
27784: jande av riksdagsman Olavi Ni:kkilä m. fl. un-     samhetsförutsättningat i mån av möjlighet
27785: dettecknade spötsmål nr 571:                       skall kunna utveoklas ingick i den ptoposition
27786:                                                    som tegeringen aviät tili riksdagen 9. 5. 1980
27787:           Ämnat Regetingen vidta åtgätdet föt      med fötslag tili lag angående ändring av Iagen
27788:        att ändta lagen om gåtdsbruksenhetet        om gårdsbruksenhetet och vissa därtill anslut-
27789:        så, att det inte längte vid beviljande av   na Iagat (1980 td. nt 55) även fötslag till jus-
27790:        Iån enligt Iagen om gåtdsbtuksenhetet       teting av 6 § lagen om gåtdsbruksenhetet så,
27791:        skulle utgöta något hindet att gåtds-       att det skulle vara möjligt att bevilja bygg-
27792:        btuksenhets driftcentrum ligger inom        nads-, bostads- och tilläggslån samt ränte-
27793:        pianområde?                                 stödsiån föt bostad inom iftågavarande pian·
27794:                                                    omtåden. Ett villkot skulle ha varit att bygg-
27795:   Såsom svar på detta spötsmål fåt jag vötd-       nadslov föteligget tedan innan lån beviljas, så-
27796: samt anföta föijande:                              vida inte ftåga är om byggnadsarbete föt vil-
27797:   Enligt 6 § Iagen om gåtdsbtuksenhetet            ket nämnda Iov inte erfotdtas. Riksdagen god-
27798: (188/77) tiliämpas stadgandena i lagen inte        kände dock inte denna del av Iagfötsiaget utan
27799: på omtåde föt vilket stadspian gäller ellet vil-   6 § lagen om gåtdsbtuksenheter bibehölls i
27800: ket för uppgötande av stadsplan ät belagt med      sin tidigare form.
27801: byggnadsförbud och inte föt omtåde vilket i           Regeringen anset det erforderligt att avhjäl-
27802: byggnadsplan ellet sttandpian ellet fastställd     pa det missföthållande som avses i spötsmålet
27803: generalpian anvisats föt annat än jord- och        och övetväget i vilket sammanhang en ptopo--
27804: skogsbtuksändamål. Inom dylika områden före-       sition med förslag därom skall avlåtas tili tiks-
27805: kommer emellertid ofta gårdsbtuksenhetet, vil-     dagen.
27806:      Helsingfots den 19 december 1980.
27807: 
27808:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
27809:                                              198'0 vp.
27810: 
27811: Kirjallinen kysymys n:o 572.
27812: 
27813: 
27814: 
27815: 
27816:                                  Piipari ym.: Kuopion korkeakoulussa tapahtuvassa terveydenhuol-
27817:                                      lon kandidaattikoulutuksessa vallitsevien epäkohtien korjaa-
27818:                                      misesta.
27819: 
27820: 
27821: 
27822:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27823: 
27824:    Pitkään suunniteltu sairaanhoitajien yliopis-    den- ja sairaanhoidon alueen. Tämän lisäksi
27825: tollinen jatkokoulutus alkoi syksyllä 1979 Kuo-     TKH-koulutuksessa on syksyllä 1980 aloitta-
27826: pion korkeakoulussa terveydenhuollon kandi-         nut 24 opiskelijan ryhmä.
27827: daattitutkintoon johtavana. Koulutus aloitet-          Koko koulutusta varten on toistaiseksi vain
27828: tiin opettajavoimien vähyyden vuoksi siten,         kaksi virkaa, terveystaloustieteen lehtorin ja
27829: että ensimmäisenä vuotena koulutukseen otet-        terveyden- ja sairaanhoidon professorin virat.
27830: tiin yksinomaan sairaanhoitajajohtajatutkinnon      Korkeakoulu on esittänyt omalta taholtaan,
27831: suorittaneita opiskelijoita. Syksyllä 1980 kou-     että valtio perustaisi terveydenhuollon kandi-
27832: lutukseen otettiin ensimmäisen kerran erikois-      daattikoulutusta varten ylemmän tason opetus-
27833: sai:raanhoitajapohjaiset opiskelijat.               viran koulutuksen pääainetta, terveyden- ja
27834:    Kokonaisuutena terveydenhuollon kandidaat-       sairaanhoitotiedettä (terveyden- ja sairaanhoi-
27835: t~koulutus muodostaa 160 opintoviikkoa vas-         don apulaisprofessori) varten. Vuoden 1981
27836: taten kokonaisuudessaan ylempää korkeakou-          valtion tulo- ja menoarviossa kyseinen virka
27837: lututkintoa eli esimerkiksi filosofian kandidaa-    on ehdotettu perustettavaksi, mutta vasta 1. 9.
27838: tin tai valtiotieteen kandidaatin tutkintoja.       1981 lähtien. Kuopion korkeakoulu on koros-
27839: Tämän laajuiset opinnot on mahdollista suo-         tanut omassa ehdotuksessaan, että virka olisi
27840: rittaa neljässä vuodessa. Koulutus on suunni-       ehdottomasti perustettava L 1. 1981 lukien.
27841: teltu siten, että erikoissairaanhoitajan ja sai-       Tämä on perusteltavissa siksi, että parhail-
27842: raanhoitajajohtajan koulutus otetaan koulutus-      laan opinnäytetutkielmaansa tekevät 24 opis-
27843: aikaa lyhentävänä tekijänä täysipainoisesti huo-    kelijaa saisivat asianmukaista ohjausta tutki-
27844: mioon.                                              mustyössään. Mikäli viran perustaminen siirtyy
27845:    Toisin sanoen, sairaanhoito·oppilaitoksessa      syyskuuhun 1981, joutuvat ensimmäisen vuo-
27846: suoritettu erikoissairaanhoitajan ja sairaanhoi-    sikurssin opiskelijat keskeyttämään opintonsa
27847: tajajohtajan tutkinto muodostavat terveyden-        lähiaikoina ja jatkamaan opintojaan vasta syk-
27848: huollon kandidaattikoulutuksen osan. Näin sai-      syllä 1981, kun kyseinen virka saadaan perus-
27849: raanhoitajajohtajan koulutuksen pohjalta on         tettua.
27850: mahdollista v11lmistua terveydenhuollon kandi-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
27851: daatiksi puolessatoista vuodessa ja erikoissai-     §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
27852: raanhoitajapohjalta kolmessa vuodessa.              tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27853:    Syksyllä 1979 aloittaneet opiskelijat olivat     vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
27854: kaikki sairaanhoitajajohtajatutkinnon suoritta-
27855: neita ja he kaikki ovat opinnäytetutkielman                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27856:  (pro gradu -tutkielma) tekovaiheessa. Heidän              ryhtyä, että Kuopion korkeakoulussa
27857: opinnäytetutkielmansa sisältävät laajan tervey-            meneillään olevassa terveydenhuollon
27858: 
27859: 
27860: 
27861: 
27862: 088001486L
27863: 2                                         1980 vp.
27864: 
27865:      kandidaattikoulutuksessa oleville taa-            heidän tarvitse opettajav01m1en vähyy-
27866:      taan sellaiset opiskeluolosuhteet, ettei          den vuoksi keskeyttää opintojaan?
27867:     Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1980.
27868: 
27869:        Anna-Liisa Piipari           Aila Jokinen                Pertti Hietala
27870:        Lasse Lehtinen               Urho Pohto                  Kaarina Suonio
27871:        Liisa Jaakonsaari            Mauri Miettinen             Pentti Lahti-Nuuttila
27872:        Olli Helminen                Heli Astala                 Lauha Männistö
27873:        Mikko Rönnholm               Lea Savolainen              Esko Almgren
27874:        Kauko Juhantalo              Pirjo Ala-Kapee             Väinö Rautiainen
27875:        Pekka Starast                Saara-Maria Paakkinen       Markku Kauppinen
27876:        Matti Maijala                Helvi Hyrynkangas           Matti Luttinen
27877:        Terhi Nieminen-Mäkynen       Vappu Säilynoja             Risto Tuominen
27878:        Jorma Fred                   Juhani Laitinen             Pirkko Valtonen
27879:        Lea Sutinen                  Niilo Hämäläinen            J. Vähäkangas
27880: 
27881: 
27882: 
27883: 
27884:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27885:                                               1980 vp.
27886: 
27887: Kirjallinen kysymys n:o 573.
27888: 
27889: 
27890: 
27891: 
27892:                                       Astala ym.: Epäkohdasta koulujen siivoojien työeläkkeissä.
27893: 
27894: 
27895:                         E d uskun nan        H erra      P u h e m i e h e II e.
27896: 
27897:    Työeläkelainsäädännössä olevan aukon vuok-        1981 kuluessa ns. lukiolain yhteydessä. Vallit-
27898: si on joukko koulujen siivoojia jäänyt perus-        sevan käsityksen mukaan ei eläkelainsäädännön
27899: teettomasti vaille täyttä työeläkettä. Esimerk-      uudistuksia voida toteuttaa siten, että niillä
27900: kinä voidaan mainita henkilö, joka ennen pe-         olisi taannehtiva vaikutus. Niinpä uudistuksen
27901: ruskoulu-uudistusta siivosi kansakoulun tiloja       valmistelu tiettävästi on lähtenyt siitä, ettei
27902: 6,5 tuntia päivässä ja yksityisen oppikoulun         kohtuuttoman kohtelun uhriksi joutuneiden,
27903: tiloja 1,5 tuntia päivässä. Huolimatta siitä, että   jo eläkkeelle siirtyneiden siivoojien asemaan
27904: asianomainen kunta on suorittanut kunnalliselle      puututtaisi millään tavalla.
27905: eläkelaitokselle täydet eläkemaksut kahdeksan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27906: tunnin työpäivää vastaavasta palkasta, lukee         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
27907: eläkelaitos eläkkeeseen oikeuttavaksi työajaksi      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27908: vain kansakoulun siivoukseen käytetyn työajan.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27909: Kun oppikoulussa suoritettu työaika on ollut
27910: päivittäin lyhyt ja kuukausiansio siten alhainen,              Mitä Hallitus aikoo tehdä tays1en
27911: ei siivoojalla ole voimassaolevan lainsäädännön             työeläke-etujen turvaamiseksi sellaisille
27912: nojalla oikeutta saada oppikoulun siivoukseen               jo eläkkeelle siirtyneille tai lähikuukau~
27913: käytettyä työaikaa vastaavaa työeläkettä mil-               sina siirtyville siivoojille, jotka ovat
27914: tään muultakaan eläkelaitokselta. Tätä loppu-               työskennelleet ennen peruskoulu-uudis-
27915: tulosta on pidettävä kohtuuttomana.                         tusta hallinnollisesti eri tavoin järjeste-
27916:    Tiettävästi eräs valtion eläkeneuvottelukun-             tyissä kouluissa samanaikaisesti, ja jot-
27917: nan jaostoista pohtii parhaillaan keinoja yllä              ka nykyisen lainsäädännön nojalla ovat
27918: mainitun epäkohdan korjaamiseksi siten, että                oikeutettuja työeläkkeeseen vain osan
27919: tarvittava lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden               työaikaansa perusteella?
27920:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1980.
27921: 
27922:          Heli Astala                    Arvo Kemppainen                 Ensio Laine
27923:          Kati Peltola                   Matti Järvenpää                 M.-L. Salminen
27924:          J. Vähäkangas                  Inger Hirvelä                   Mikko Kuoppa
27925:          Unto Ruotsalainen              Pauli Uitto                     Lauha Männistö
27926:          1.-C. Björklund                Mikko Ekorre                    Vappu Säilynoja
27927:          Ulla-Leena Alppi               V. J. Rytkönen                  Anna-Liisa Jokinen
27928: 
27929: 
27930: 
27931: 
27932:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27933: 
27934: 
27935: 
27936: 
27937: 088001485K
27938:                                               1980 vp.
27939: 
27940: Kirjallinen kysymys n:o 574.
27941: 
27942: 
27943: 
27944: 
27945:                                      A. Stenbäck ym.: Parturin elinkeinon harjoittajien verotuk-
27946:                                        sen epäkohdista.
27947: 
27948: 
27949:                         Eduskunnan           H erra      P u h e m i e h e 11 e.
27950: 
27951:    Parturin elinkeinon harjoittajien verotus         tainen ja lisäksi naisvaltainen ala, jolla äitiys-
27952: Helsingissä tapahtuu säännönmukaisesti arvia-        lomien osuus on huomattavan suuri.
27953: verotuksena niin sanotun Fagerin kaavan mu-             Työntekijöiden työsuhdeturva on nykyisin
27954: kaisesti. Tämän kaavan mukaan on parturiliik-        myös parempi kuin aikana, jolloin Fagerin
27955: keen pitäjän liikevaihto kaksi kertaa liikkeen       kaava luotiin. Voidaan esittää myös monia
27956: apulaisen palkka ja 30 prosenttia liikkeenhar-       muita tekijöitä, jotka heikentävät Fagerin kaa-
27957: joittajan hankkimien tarvikkeiden arvosta.           van paikkansapitävyyttä.
27958:    Verotuslain 72 §:n 1 momentin 4 kohdan               Lain mukaan kansalainen veivoitetaan mak-
27959: mukaan on verovelvolliselle, mikäli mahdollis-       samaan veroa vain tosiasiallisesti hankkimistaan
27960: ta, annettava tilaisuus selvityksen esittämiseen     veronalaisista tuloista. Fagerin kaavan mekaa-
27961: ennen kuin arvioverotus toimitetaan. Vaikka          ninen soveltaminen riistää kansalaisilta tämän
27962: näin tapahtuukin, ei tähän selvitykseen kui-         lain suoman oikeuden.
27963: tenkaan kiinnitetä vakavaa huomiota, vaan ve-           Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
27964: rovelvolliselle saatetaan sanoa: "Tämä on puh-       jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitämme
27965: dasta matematiikkaa". Verotus siis suoritetaan       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27966: edellä esitetyn kaavan mukaan selvityksestä          vaksi seuraavan kysymyksen:
27967: piittaamatta.
27968:    Ns. Fagerin kaava on luotu aikana, jolloin                   Onko Hallitus tietoinen parturin
27969: liikkeenharjoittajan työvoimakustannukset oli-               elinkeinon harjoittajien verottamisessa
27970: vat nykyistä pienempiä. Esim. äitiyslomaetuu-                vallitsevista epäkohdista, ja
27971: det ovat viime vuosina parantuneet tuntuvasti.                  mitä Hallitus aikoo tehdä tämän arn-
27972: Tästä aiheutuu huomattavasti kustannuksia työ-               mattiryhmän verotuksen saattamiseksi
27973: voimavaltaista yritystoimintaa harjoittaville yri-           oikeudenmukaiseksi?
27974: tyksille. Parturiala on tyypillisesti työvoimaval-
27975:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1980.
27976: 
27977:          Asser Stenbäck                 Sauli Hautala                    Olavi Ronkainen
27978:          Antero Juntumaa                Esko Almgren                     Erkki Korhonen
27979:                                         Väinö Rautiainen
27980: 
27981: 
27982: 
27983: 
27984:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
27985: 
27986: 
27987: 
27988: 
27989: 088001484]
27990:                                              1980 vp.
27991: 
27992: Kirjallinen kysymys n:o 575.
27993: 
27994: 
27995: 
27996: 
27997:                                  Almgren: Äidinkielen tuntimäärän vähentämisestä peruskouluun
27998:                                     siirryttäessä.
27999: 
28000: 
28001:                         E d u s k u nn a n H e r r a P u h e m i e he II e.
28002: 
28003:    Vanhan kansakoululain ollessa voimassa           on valmius omaksua muita aineita heikenty-
28004: kiinnitettiin erityinen huomio siihen, että oppi-   nyt. On jouduttu turvautumaan opetusmene-
28005: laat saivat paljon opetusta äidinkielessä. Hyvää    telmiin (tukiopetus ym.), joilla on koetettu
28006: luku- ja kirjoitustaitoa pidettiin avainasemassa    paikata syntyneitä vaurioita. Näyttää siltä, että
28007: olevana taitona, joka avasi mahdollisuudet mui-     uudet menetelmät eivät ole tuoneet sitä tulos-
28008: denkin aineiden menestykselliseen opetukseen.       ta, jota niiltä on odotettu.
28009: Äidinkielelle oli varattu eräillä luokka-asteilla      Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
28010: jopa kymmenen (10) viikkotuntia. Suureen            tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
28011: tuntimäärään ja jatkuvaan harjoitukseen perus-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28012: tuva hyvä opetus antoi oppilaille oivalliset        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28013: valmiudet lukemisessa ja kirjoittamisessa.
28014:    Peruskouluun siirryttäessä suoritettiin luku-             .Miksi äidinkielen tuntimäärää vähen-
28015: suunnitelman perusteellinen muutos. Eri ainei-             nettiin niin ratkaisevan paljon perus-
28016: den keskinäinen painotus arvioitiin uudelleen.             koulujärjestelmään siirryttäessä verrat-
28017: Äidinkielen asema heikkeni selvästi ja tunti-              tuna kansakoulun vastaavien luokkien
28018: määrä peruskoulun ala-asteella putosi jopa puo-            tuntimäärään, ja
28019: leen siitä, mitä se oli ollut kansakoulun vas-               onko Hallitukselta tulossa muutosesi-
28020: taavilla luokilla. Seurauksena on ollut luku- ja           tyksiä asiantilan korjaamiseksi?
28021: kirjoitustaidon heikkeneminen. Sen seurauksena
28022:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1980.
28023: 
28024:                                           Esko Almgren
28025: 
28026: 
28027: 
28028: 
28029:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28030: 
28031: 
28032: 
28033: 
28034: 088001483H
28035:                                                1980 vp.
28036: 
28037: Kirjallinen kysymys n:o 576.
28038: 
28039: 
28040:                                   Kortesalmi ym.: Yksityisteiden valtionapujärjestelmän puutteista.
28041: 
28042: 
28043:                          Ed u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
28044: 
28045:    Yksityistielakia uuslttun vuonna 1978.             tuksen piiristä merkitsee noin 165 km tietä ja
28046: Uudistusta tehtäessä väläytettiin, että uuden         noin 170 000 markan menetystä kunnassa. Jos
28047: yksityistielain voimaantulon jälkeen pääsee val-      uutta yksityistielakia sovellettaisiin siten, että
28048: tionavustuksen piiriin tie, jonka pituus on yli       1 km tietä ja 1 asuttu talo hyväksyttäisiin val-
28049: 1 km, tielle perustettu tiekunta ja tien vaiku-       tionavustuksen piiriin, säilyttäisivät Suomus-
28050: tuspiirissä 1 koko vuoden asuttu talo.                salmella kaikki jo valtionavustusta saavat tiet
28051:     Nyt käytäntö ja kirjoitukset näyttävät, että      valtionavun, ja 7 3 uudelle tielle saataisiin noin
28052: vuoden 1983 jälkeen, kun tielle uusitaan val-         103 km:n osalta valtionavustus.
28053: tionavustushakemus, tulee tien olla yli 1 km             Suomussalmen kunnan toivomus olisikin,
28054: pitkä ja tien vaikutuspiirissä vähintään 3 ko-        että harvaan asuttuna ja paljon yksityisteitä
28055: ko vuoden asuttua taloutta, sillä 2 pysyvästi         omaavana kuntana yksityisteiden valtionapu
28056: asuttua taloutta ei päätöksen mukaan vielä            säilytettäisiin niillä teillä, jotka sen ovat jo saa-
28057: muodosta laissa ja asetuksessa tarkoitettua           neet, sekä annetaisiin uutena valtionavustus
28058: asutusta.                                             kaikille niille teille, joiden pituus on yli 1 km,
28059:     Jos näin vuoden 1983 jälkeen lakia ja ase-        sekä kun tien vaikutuspiirissä on yksikin asut-
28060: tusta Kainuussa tulkitaan ja käytännössä so-          tu talo. Tällä menettelyllä kunnan alueella säi-
28061: velletaan, tulee Kainuussa monta taloutta me-         lyisi monta taloutta ja ihmistä maaseudulla.
28062: nettämään jo saavutetun etunsa, sillä uusi laki          Se mitä edellä on sanottu Kainuusta ja ni-
28063:  tuo edut Etelä-Suomelle. Kainuun kunnille se         menomaan Suomussaimesta koskee muitakin
28064: merkitsee askelta taaksepäin, jopa maalta pois        Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asuttuja alueita.
28065: muuttoa.                                                 Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
28066:     Koska Oulun ja Lapin läänin kunnat ovat           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
28067:  ns. muuttotappioaluetta, tullaan uusi yksityis-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
28068:  tielaki kokemaan kaikkein raskaimpana juuri          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28069:  näiden kuntain alueella, missä valtion pitäisi       sen:
28070:  tulla lisäämään apuaan ja palveluksiaan, eikä
28071:  missään nimessä ottaa pois niiltä jo saavutet-                  Tietääkö Hallitus, että yksityisteiden
28072:  tuja ja annettuja etuja.                                     valtionapujärjestelmä on epäoikeuden-
28073:     Vuoden 1983 alkuun mennessä kaikille niil-                mukainen nimenomaan harvaanasuttujen
28074:  le teille, jotka ovat saaneet valtionavustusta en-           syrjäseutujen kuten Kainuun, erityisesti
28075:  nen vuonna 1978 annettua päätöstä, on                        Suomussalmen, osalta ja muillakin Itä-
28076:  uusittava valtionavustushakemus, muutoin ne                  ja Pohjois-Suomen alueilla, sekä
28077:  jäävät pois valtionavustuksen piiristä vaikka                   aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
28078:  täyttäisivätkin lain niille asettamat vaatimuk-              miin niin että yksityisteiden valtionapu
28079:  set.                                                         säilytettäisiin niillä teillä, jotka sen ovat
28080:     Niinpä esim. Suomussalmella, missä tällä het-             entuudestaan saaneet sekä annettaisiin
28081:  kellä saa 133 tiekuntaa tai tietä valtionavustuk-            uutena valtionavustus kaikille niille
28082:  sen, tulee uusimisvaiheessa jäämään pois 61                  teille, joiden pituus ylittää yhden kilo-
28083:  tietä, koska nämä tiet ovat 1-2 talon teitä                  metrin sekä kun tien vaikutuspiirissä
28084:  eivätkä siis täyttäisi uudessa laissa olevia eh-             on yksikin asuttu talo?
28085:  toja. 61 tiekunnan pois jääminen valtionavus-
28086:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1980.
28087: 
28088:                 J. Juhani Kortesalmi                               A. Saukko
28089: 
28090:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28091: 088001482F
28092:                                              1980 vp.
28093: 
28094: Kirjallinen kysymys n:o 577.
28095: 
28096: 
28097: 
28098: 
28099:                                  Valtonen ym.: Huumeongelmaisten nuorten hoitoonohjauksen pa-
28100:                                     rantamisesta.
28101: 
28102: 
28103:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28104: 
28105:    Huumeongelma on yleismaailmallinen ilmiö         dostamaan ongelmansa vakavuutta eivätkä ot-
28106: ja se on tullut meidänkin maahamme. Huu-            tamaan vastuuta itsestään. Huumeen käyttäjiä
28107: meiden käyttö on tämän vuoden syyskesästä           pitäisi auttaa ja tässä tarvitaankin yhteiskun-
28108: alkaen lisääntynyt 16-17-vuotiaiden keskuu-         nan toimenpiteitä. Nykyisin huumeongelmaisen
28109: dessa.                                              tiet johtavat vain mielisairaalaan taikka vanki-
28110:    Huumeista vaarallisinta heroiinia on virran-     laan. Vankilassakin huumeiden saanti on ollut
28111: nut maahamme kannabistuotteiden ohella. Täl-        melko helppoa. Olisikin selvitettävä, ovatko
28112: lä hetkellä on arviolta noin 30 000-35 000          nämä oikeita huumeilevien hoitopaikkoja. Huu-
28113: huumeiden käyttäjää Suur-Helsingin alueella.        meisiin sortuneen pitäisikin heti käytön alku-
28114: Tähän joukkoon on laskettu mukaan kokeilijat        vaiheessa päästä hoitoon. Yhteiskunta riistää
28115: ja hashiksen polttajat. Huumeista riippuvaisia      huumeiden käyttäjäitä vapauden ensimmäisten
28116: narkomaaneja heistä on noin 10 prosenttia eli       rikosten tapahduttua. Vaihtoehto tälle ratkai-
28117:  3 000-3 500. Ongelmassa elävät tuhannet            sulle olisi jo ennen vankilakierteen alkamista
28118: nuoret taistelevat elämästä ja kuolemasta.          pääseminen vieroitushoitoa antavaan hoitoko-
28119:     Huumeisiin sortuneen osa on lohduton. Jon-       tiin, jossa hoito voisi jatkua kyllin pitkän kun-
28120: kin ajan kuluttua huumeen käytön alkamisesta        toutumisajan.
28121:  tulevat kuvaan mukaan rikokset. Ainehan on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28122: niin kallista, ettei sitä ilman rikoksia pystytä     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
28123:  rahoittamaan. Sitten alkavat vankila- ja mieli-    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
28124:  sairaalakierteet. Tavallisesti kierteen lopettaa    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
28125:  inhimillisesti katsoen liian varhainen kuolema.
28126:  Vain harvat heistä elävät 30-vuotiaiksi.                      Onko Hallitus tietoinen maassamme
28127:     Yhteiskunnallekin huumeilevan henkilön                  esiintyvästä nuorten huumeongelmasta,
28128:  kierre on taloudellisesti kallista. Yhteiskunnan           ja
28129:  vastattavaksi tulevat ilmaiset oikeudenkäynnit,               mihin toimenpiteisiin Hallitus on
28130:  vankilassaoloajat ja mielisairaalahoidat sekä              ryhtynyt huumeongelmaisten nuorten
28131:  työkyvyttömyyseläkkeet.                                    hoitoonohjauksen ja hoitojärjestelmän
28132:     Huumeongelmassa elävät eivät itse pysty tie-            tehostamiseksi ja parantamiseksi?
28133:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1980.
28134: 
28135:          Pirkko Valtonen               Lauha Männistö                  Helvi Hyrynkangas
28136:          Matti Puhakka                 Arvo Salo                       Kaarina Suonio
28137:          Maija Rajantie                Unto Ruotsalainen               Antero Juntumaa
28138:          Helge Siren                   Aimo Ajo                        Elisabeth Rehn
28139:          Liisa Jaakonsaari             Kaisa Raatikainen               Boris Renlund
28140:          Aarne Koskinen                Matti Luttinen                  Anssi Joutsenlahti
28141:          Olli Helminen                 Juhani Raudasoja                Anna-Liisa Piipari
28142:          Mikko Elo                     Saara-Maria Paakkinen           Jouko Skinnari
28143:          Paula Eenilä                  Alla Jokinen                    Tarja Halonen
28144:          Eino Grönholm                 Matti Pelttari                  Lauri Palmunen
28145:          Mauno Forsman                 Saara Mikkola                   Kauko Juhantalo
28146:  0880014769
28147: 2                                              1980 vp.
28148: 
28149: 
28150: 
28151: 
28152:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28153: 
28154:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mukaan huumausaineiden käyttö lisääntyi huo-
28155: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mattavasti vuodesta 1968 vuoteen 1971. Vuo-
28156: olette 19 päivänä marraskuuta 1980 päivätyn           den 1973 kysely osoitti, että joukko-osastoissa
28157: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          käyttäjien suhteellinen osuus oli sekä Etelä-
28158: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         että Pohjois-Suomessa vähentynyt. Uusimman
28159: edustaja Pirkko Valtosen ym. näin kuuluvasta           ( 1980) selvityksen mukaan huumausaineiden
28160: kirjallisesta kysymyksestä n:o 577:                   käyttö on edelleen vähentynyt.
28161:                                                           Lääkintöhallitus katsoo, että valtaosa. nuor-
28162:              Onko Hallitus tietoinen maassamme        ten huumekokeiluista on ohimenevää eikä l'oh-
28163:         ~siintyvästä nuorten huumeongelmasta,         da käytön jatkumiseen. Huumeiden onge ma-
28164:         Ja                                            käyttäjien hoidon suuntaviivat puolestaan
28165:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on           määräytyvät niiden myötävaikuttavien .tekijöi-
28166:        ryhtynyt huumeongelmaisten nuorten             den mukaan, jotka ovat vaikuttaneet huumei-
28167:        hoitoonohjauksen ja hoitojärjestelmän          den käytön tarpeeseen. Saatujen hoitokokemus-
28168:        tehostamiseksi ja parantamiseksi?              ten perusteella usein on kyse psyykkisesti ja
28169:                                                       sosiaalisesti monivammaisista potilaista, joiden
28170:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           hoidossa tarvitaan pitkällisiä psykososiaalisia
28171: tavasti seuraavaa:                                    kuntoutustoimenpiteitä. Täten hoidon alkuvai-
28172:    Kirjallisessa kysymyksessä esitetään, että         he muodostuu huumeiden käytöstä irrottautu-
28173: Suur-Helsingin alueella olisi 30 000-35 000           misesta ja pääasiallinen hoito kohdistuu psyko-
28174: huumeiden käyttäjää, joista 3 000-3 500 olisi         sosiaalisen tilan korjaamiseen. Terveydenhuol-
28175: raskaiden huumeiden käyttäjiä.                        lon sektorilla psykiatriset sairaalat ovat anta-
28176:    Arviot Suomen huumausaineiden käyttäjien           neet oman panoksensa vaikeimpien ongelma-
28177: lukumääristä vaihtelevat ja tällä hetkellä ei ole     käyttäjien hoitoon silloin, kun sosiaalisten kun-
28178: mahdollista saada täydellisesti luotettavia tie-      touttavien toimenpiteitten ohella on tarvittu
28179: toja käyttäjien määrästä. Asiaa voidaan pyrkiä        psykiatrista hoitoa.
28180: tarkastelemaan poliisin tilastoista, hoitojärjes-         Huumeitten kokeilujen suhteen näyttäisi sil-
28181: telmistä käsin tai rikostilastoista. Näitä tilasto-   tä, että ne ovat menettäneet nuorison keskuu-
28182: ja vertailemalla esimerkiksi päihdeasiain neu-        dessa viehättävyyttään viime vuosina, ja kokei-
28183: vottelukunta on todennut v. 1978, että huu-           lujen määrä on ollut laskusuunnassa. Lääkintö-
28184: meiden käyttäminen on vähentynyt 1970-luvun           hallituksen tietoon tulleet selvitykset ongelma-
28185: alkuun verrattuna.                                    käytön määrästä eivät myöskään ole osoitta-
28186:    Helsingin rikospoliisi on viime vuosina aset-      neet huumeiden ongelmakäytön kasvua. Sa-
28187: tanut syytteeseen huumausaineasioissa vuosit-         moin palvelujärjestelmien kautta kertyvät tie-
28188: tain 350-400 henkilöä. Eräiden kansainvälis-          dot ovat osoittaneet Suomen huumetilanteen
28189: ten arvioiden mukaan huumausainejutuista sel-         pysyneen varsin rauhallisena ja ongelman mää-
28190: viää 2-10%.                                           rällisesti vähentyneen 1970-luvun loppua koh-
28191:    Sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosas-      ti. Ministeriön käsitys on, että kyselyn yhtey-
28192: to suoritti huhtikuussa 1980 5. kerran varus-         dessä mainitut luvut eivät ole sopusoinnussa
28193: miesten huumausaineiden käyttöä koskevan              niiden tietojen kanssa, mitä se on saanut po-
28194: kyselytutkimuksen. Edelliset tutkimukset oli          Hisi-, sosiaali- ja terveysviranomaisilta.
28195: suoritettu vv. 1968, 1969, 1971 ja 1973.                  Sosiaalihallitus on seurannut koko 1970-lu-
28196:    Aikaisempien asevelvollisten nuorten kes-          vun ajan nuorten huumausainekysymyksen ke-
28197: kuudessa suoritettujen tutkimusten tulosten           hittymistä. Koska se sai ,tänä syksynä tietoja
28198:                                              N:o 577                                               3
28199: 
28200: huumausaineiden käytön lisääntymisestä nuori-      katkaisuhoitoasemat sekä eräät huoltolat hoita-
28201: son keskuudessa, sosiaalihallitus suoritti 18.     neet huumausaineongelmista kärsiviä henkilöi-
28202: 10. 1980 kyselyn tilanteesta päihdehuollon toi-    tä. Psykiatriset sairaalat ovat hoitaneet vaikeis-
28203: mintayksiköissä. Kyselyn tulokseksi saatiin, et-   ta vieroitusoireista kärsiviä potilaita.
28204: tä muutosta hoitoon hakeutuvien määrässä               Vieroitusvaiheen jälkeen on sosiaali- ja päih-
28205: edellisiin vuosiin verrattuna ei ole tapahtunut    dehuollon toimintavksiköissä ollut mahdolli-
28206: valtakunnallisesti eikä Helsingin seudulla.        suus saada jälkih~itoa. Pääkaupunkiseudulla
28207:   On myös syytä tähdentää, että suurimmalla        on nuorille päihdeongelmaisille erikseen hoito-
28208: osalla päihteitä käyttävistä nuorista alkoholi     koti ja katkaisuhoitoasema sekä 2 nuorisoase-
28209: on selvästi eniten ongelmia tuottava aine.         maa, joista toisessa tehdään myös kenttätyötä.
28210: Myöskin lääkkeiden väärinkäyttö näyttäisi ole-     Myös Järvenpään sosiaalisairaala ja Mikkelin
28211: van··. huumausaineiden väärinkäyttöä yleisem-      a-koti ovat hoitaneet pääkaupunkiseudun huu-
28212: pää, johtuen muun muassa psyyken lääkkei-          meongelmaisia.
28213: den' helposta saatavuudesta. Nyt esillä olevassa      Sosiaali- ja terveysministeriö näkee huumaus-
28214: Valtosen ym. kirjallisessa kysymyksessä pyyde-     aineongelman vakavana kysymyksenä, jossa
28215: tään selvitystä hoitojärjestelmän kehittämisestä   hoitoon hakeutumisen helpottamista voitaisiin
28216: huumeongelmaisille. Huumausainekysymyksen          tehostaa eritoten viranomaisten keskinäisen yh-
28217: n9ustessa Suomessa ongelmaksi 1960-luvun lo-       teistyön tehostamisella. Enenevässä määrin tu-
28218: pulla, lähdettiin siitä, ettei maahamme luoda      lisi toisaalta kiinnittää huomiota ehkäiseviin
28219: huumausaineiden käyttäjille omaa erillistä hoi-    toimenpiteisiin kuten työn- ja asunnonsaanti-
28220: to-organisaatiota.   Maamme päihdehuollossa        mahdollisuuksien ja vapaa-ajan käyttömahdolli-
28221: ovat A-klinikat, nuorisoasemat, hoitokodit ja      suuksien kehittämiseen.
28222:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1980.
28223: 
28224: 
28225:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
28226: 4                                              1980 vp.
28227: 
28228: 
28229: 
28230: 
28231:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
28232: 
28233:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt resultaten av de tidigare undersök-
28234: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          ningarna bland värnpliktiga ungdomar ökade
28235: se av den 19 november 1980 tili vederbörande          användningen av narkotika märkbart från år
28236: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        1968 tili år 1971. Intervjun år 1973 utvisade,
28237: jande av riksdagsledamot Valtonen m. fl. un-          att missbrukarnas relativa andel i truppför-
28238: dertecknade spörsmål nr 577:                          banden hade minskat såväl i södra som i nor-
28239:                                                       ra Finland. Enligt den nyaste utredningen
28240:            Är Regeringen medveten om det i             ( 1980)    har narkotikamissbruket alltjämt
28241:         vårt land förekommande narkotika-             minskat.
28242:         problemet, och                                    Medicinalstyrelsen anser att den övervägan-
28243:            vilka åtgärder har Regeringen vidta-       de delen av ungdomarnas försök med narkoti-
28244:         git i syfte att effektivera och förbättra     ka är av övergående natur och att de inte le-
28245:         anvisandet av vård och vårdsystemet i         der till fortsatt missbruk. Riktlinjerna för
28246:         fråga om ungdomar med narkotika-              vården när det gäller problemmissbrukare av
28247:         problem?                                      narkotika bestäms för sin del enligt de bidra-
28248:                                                       gande faktorer som inverkat på behovet av
28249:     Sasom svar på detta spörsmål får jag vörd-        bruket av narkotika. Enligt erhållna vårderfa-
28250:  samt anföra följande:                                renheter är det ofta fråga om i psykiskt och so-
28251:     I spörsmålet anförs, att det inom Stor-Hel-       cialt avseende multihandikappade patienter,
28252:  singfors-området skulle finnas 30 000-35 000         beträffande vilkas vård långvariga psykosociala
28253: narkotikamissbrukare, av vilka 3 000-3 500            rehabiliteringsåtgärder behövs. Vårdens in-
28254: skulle vara sådana som missbrukar tung nar-           ledande skede utgörs sålunda av frigörelse från
28255:  kotika.                                              missbruket av narkotika och den huvudsakliga
28256:     Uppskattningarna av antalet narkotikamiss-        vården inriktas på upphjälpande av den psy-
28257: brukare i Finland varierar och för närvarande         kosociala situationen. På hälsovårdssektorn har
28258: är det inte möjligt att få fullständigt tillförlit-   de psykiatriska sjukhusen gjort sin insats inom
28259: liga uppgifter om antalet missbrukare. Man            vården av svårare problemmissbrukare då be-
28260: kan försöka granska frågan utgående från po-          hov av psykiatrisk vård har förelegat utöver
28261: lisens statistik, vårdsystemen eller brottssta-       de sociala rehabiliteringsåtgärderna.
28262: tistiken. Genom att jämföra dessa statistiker             I fråga om försöken med narkotika förfaller
28263: konstaterade t.ex. rusmedelsdelagationen år           det som om de skulle ha förlorat sin drag-
28264: 1978, att narkotikamissbruket har minskat i           ningskraft bland ungdomen under de senaste
28265: jämförelse med början av 1970-talet.                  åren, och antalet försök har företett en sjun-
28266:     Helsingfors kriminalpolis har under de se-        kande tendens. De utredningar av problem-
28267: naste åren årligen ställt 350-400 personer            missbrukets omfattning som kommit till medi-
28268: under åtal i narkotikaärenden. Enligt vissa in-       cinalstyrelsens kännedom har inte heller utvi-
28269: ternationella uppskattningar uppklaras 2-10           sat att problemmissbruket av narkotika skulle
28270:  % av narkotikamålen.                                 ha ökat. Li:kaså har de uppgifter som insamlas
28271:     Social- och hälsovårdsministeriets forsknings-    via servicesystemen utvisat att narkotikasitua-
28272: avdelning företog i april 1980 för femte              tionen i Finland förblivit relativt lugn och
28273: gången en intervjuundersökning om bevä-               problemet i kvantitativt avseende minskat mot
28274: ringarnas narkotikaanvändning. Föregående             slutet av 1970-talet. Det är ministeriets upp-
28275: undersökningar utfördes åren 1968, 1969, 1971         fattning, att de i samband med spörsmålet
28276: och 1973.                                             nämnda siffrorna inte överensstämmer med de
28277:                                             N:o 577                                             5
28278: 
28279: uppgifter som ministeriet erhållit från polis-,   När det gäller rusmedelsvården i vårt land har
28280: social- och hälsovårdsmyndigheterna.              A-k:lin&erna, ungdomsstationerna, vårdhemmen
28281:    Socialstyrelsen har under hela 1970-talet      och akutvårdsstationerna samt vissa vårdanstal-
28282: följt med utvecklingen av frågan angående de      ter skö.tt personer som lider av narkotika-
28283: ungas narkotikahruk. Eftersom socialstyrelsen     problem. De psykiatriska sjukhusen har skött
28284: innevarande höst fick uppgifter om att miss-      de patienter som lidit av de svåraste ahsti-
28285: bruket av narkoti ka ökat bland ungdomen,
28286:                    1                              nenssymptomen.
28287: företog den en förfrågan 18. 10. 1980 om situa-       Efter avvänjningsstadiet har det varit möj-
28288: tionen bland verksamhetsenheterna inom rus-       ligt att erhålla eftervård vid social- och rus-
28289: medelsvården. Resultatet av förfrågningen         medelsvårdens verksamhetsenheter. Inom hu-
28290: blev, att någon förändring i fråga om antalet     vudstadsregionen finns det för ungdomar med
28291: personer som sökt sig tili vård inte skett i      rusmedelsproblem ett särskilt vårdhem och en
28292: jämförelse med de föregående åren vare sig på     akutvårdsstation samt 2 ungdomsstationer, be-
28293: det riksomfattande planet eller i Helsingfors-    träffande vilka också fältarbete utförs vid den
28294: trakten.                                           ena. Också Järvenpää socialsjukhus och St
28295:    Det är också skäl att framhålla, att alko-     Michels a-hem har skött personer med narko-
28296: holen för de flesta ungdomar som missbrukar        tikaproblem från huvudstadsregionen.
28297: rusmedel är det ämne som klart medför de              Social- och hälsovårdsministeriet ser narko-
28298: flesta problemen. Också missbruk av läkeme-       tikaproblemet som en allvarlig fråga, beträffan-
28299: del förefaller vara allmännare än narkotika-      de viiken det vore möjligt att underlätta si-
28300: missbruket, beroende bland annat på att de         tuationen för personer som söker sig tili vård
28301: psykiska läkemedlen är lättiligängliga. I detta   i synnerhet genom att effektivera de.t inbördes
28302: spörsmål av Valtonen m. fl. efterfrågas en ut-    samarbetet mellan myndigheterna. Uppmärk-
28303: redning angående utvecklandet av vårdsyste-       samhet borde därjämte i ökad utsträckning
28304: met för personer med narkotikaproblem. Då         fästas vid förebyggande åtgärder, såsom ut-
28305: narkotikafrågan utvecklades till ett problem i    vecklandet av möjligheterna att erhålla arbete
28306: Finland under slutet av 1960-talet, utgick man    och bostad samt utveck1andet av fritidsmöjlig-
28307: från att en särskild vårdorganisation för nar-    heterna.
28308: kotikamissbrukare inte bör skapas i vårt Iand.
28309:      Helsingfors den 15 december 1980.
28310: 
28311: 
28312:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen
28313: 
28314: 
28315: 
28316: 
28317: 0880014769
28318: ;:·';
28319: 
28320: 
28321: 
28322: 
28323:         -.
28324:                                               1980 vp.
28325: 
28326: Kirjallinen kySymrs n:o 578.
28327: 
28328:     !''_:;:
28329: 
28330: 
28331: 
28332: 
28333:                                   Saarikoski: Myyntivoittoverosta ja yritystoiminnan jatkuvUuden
28334:                                      turvaamisesta.
28335: 
28336: 
28337:                          E d u s kun n a n H e r r a P u he m i c h e 11 e.
28338: 
28339:     Yksityisen yritystoiminnan pahimpana ongel-      ehdottamaan pelkästään progress11v1sen varalli-
28340: mana on pidettävä pääomarakenteen vinoutu-           suusveroasteikon keventämistä; yritystoiminnan
28341: mista. Vieraan pääoman osuus· yltää suoma-           näkemyksen mukaan yritysvarallisuus olisi ko-
28342: laisessa teollisuusyrityksessä keskimäärin lähes     konaan vapautettava varallisuusverosta tämän
28343: 80 prosenttiin ja on vähittäiskaupan puolella        varallisuuden erityisluonteen vuoksi.
28344: vieläkin korkeampi. Suurin syyllinen asiantilaan        Käsittämättömältä sen sijaan tuntuu, että
28345: on epäilemättä yrityksiin ja yrittäjiin kohdistu-    toimikunta on kytkenyt toisiinsa yritysvaralli-
28346: van tulo- ja varallisuusverotuksen yhteisvaiku-      suuden varallisuusverotuksen keventämisen ja
28347: tus. Nykyisen hallituksen toimesta annettiin         myyntivoiton verotuksen. Tämän verotusjärjes-
28348: varallisuusveroasteikon huojennus, joka koskee       telmän lähtökohtana tulisi olemaan se, että
28349: verovuoden 1980 verotusta ( 884/79), mutta           realisoituuutta arvon nousua verotettaisiin kiin-
28350: tällä ei voida poistaa ongelmaa, joka koskee         teän ja irtaimen omaisuuden luovutuksen yh-
28351: sidotun yritysvarallisuuden verotusta.               teydessä sekä valtion- että kunnallisverotuk-
28352:     Erityisen kipeästi yritysvarallisuuden vero-     sessa. Verotus koskisi kaikista vastikkeellisista
28353: tus tuntuu pienessä ja keskisuuressa perheyri-       luovutuksista saatuja voittoja siitä riippumatta,
28354: tystoiminnassa, jossa yhtiön varallisuuden ja        milloin ja millaisella saannolla luovutettu omai-
28355: tuoton kasvu aiheuttaa verokierteen, jossa yh-       suus on hankittu. Tästä seuraisi, että nykyiset
28356: tiön on näytettävä niin suurta verotettavaa tu-      verovapauden tuottavat aikarajat poistettaisiin
28357: loa, että omistajien osakkeistaan maksama va-        ja että myös vastikkeettomalla saannolla saadun
28358: rallisuusvero ja osinkotulosta menevä tulovero       omaisuuden luovutus tulisi uuden järjestelmän
28359: voidaan kattaa. Useimmissa perheyrityksissä          piiriin. Verotus voisi siten kohdistua myöskin
28360: yritysomaisuuden verotusarvo on kuitenkin teo-       perintönä tai lahjana saatuun omaisuuteen.
28361: reettinen. Yritykseen sidottu varallisuus ei         Tällaisen omaisuuden kohdalla omistusaika las-
28362: useinkaan ole sen kaltaista vaihtokelpoista          kettaisiin edellisestä vastikkeellisesta saannosta.
28363: omaisuutta, joka olisi omistajien vapaasti mää-         Varallisuusverotuksen keventämistä tulisi kä-
28364: rättävissä. Jos ja kun tätä omaisuutta myydään,      sitellä itsenäisenä kysymyksenä eikä myynti-
28365: kysymys on yleensä vanhentuneiden koneiden           voittoverotuksen hyväksymistä saisi pitää ehto-
28366:  ja laitteiden tai riittämättömiksi käyneiden toi-   na varallisuusverotuksessa toteutettaville keven-
28367: mitilojen uusimisesta.                               nyksille. Myyntivoittoverotuksen kohdalla on
28368:     Yritysverotustoimikunta on mietinnössään         kysymys verosta, joka kohdistuu sellaiseen kiin-
28369:  ( 1980: 42) tehnyt joukon ehdotuksia yritys-        teään ja irtaimeen omaisuuteen, josta jo on
28370:  verotuksen keventämiseksi. Näistä ehdotuksista      maksettu varallisuusveroa. Kun myyntivoiton
28371:  on erityisellä tyydytyksellä syytä ottaa vastaan    maata laskettaisiin vähentämällä omaisuuden
28372: esitykset toimintavarausjärjestelmän kehittämi-      ~uovutushinnasta sen hankintahinta ja kun voi-
28373:  seksi, ylimääräisen inflaatiovähennyksen aikaan-    tosta katsottaisiin veronalaiseksi omistusajasta
28374:  saamiseksi, osakeyhtiön ja sen osakkaan kah-        riippuen 100-20 prosenttia, joutuisi yritys-
28375:  denkertaisen verotuksen lieventämiseksi, tutki-     varallisuus pakosta verotuksessa aikaisempaa
28376:  mus- ja tuotekehitystoiminnan edistämiseksi ja      epäedullisempaan asemaan.
28377:  varallisuusverotuksen keventämiseksi. Erityises-       Myyntivoittoverotus merkitsisi yritysvaralli-
28378:  ti viimeksi mainitun esityksen osalta on kui-       suutta realisoitaessa kohtuutonta rasitusta myös
28379:  tenkin todettava, että toimikunta on tyytynyt       siksi, että verotus kohdistuisi inflaatiosta joh-
28380: 088001489P
28381: 2                                           1980 vp.
28382: 
28383: tuvaan voittoon. Toimikunta itsekin myöntää        puolestaan aiheuttaisi uusia vaikeuksia muu~
28384: tämän, vaikka katsoo, että inflaation vaikutus     toinkin ongelmalliseksi muodostuneessa perhe-
28385: tulisi järjestelmässä otetuksi epäsuorasti huo-    yritystoiminnan sukupolvenvaihdostilanteessa.
28386: mioon sillä, että voiton veronalaiseksi tulevaa       Edellä esitetyn perusteella sekä viitaten val-
28387: osaa alennetaan omistusajan pidentyessä. Tämä      tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
28388: ei kuitenkaan eliminoi inflaation vaikutusta.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28389:    Kokonaan oman lukunsa muodostaisivat ne         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28390: ongelmat, jotka myyntivoittovero toisi yrityk-
28391: sen sukupolvenvaihdostilanteeseen. Myynti olisi              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
28392: verovapaata vain siinä tapauksessa, että kyse             yritysverotuksen, erityisesti yritysvaral-
28393: olisi kiinteistön, arvopaperin, avoimen tai kom-          lisuuteen kohdistuvan varallisuusvero-
28394: mandiittiyhtiön osuuden tai laivanosuuden                 tuksen keventäminen on välttämätöntä,
28395: myynnistä lähisukulaiselle ja omaisuus olisi ol-          mikäli yritystoiminnan jatkuvuus halu-
28396: lut myyjän omistuksessa yli kahdeksan vuotta.             taan turvata, ja että myyntivoittovero
28397: Teknisestä kehityksestä johtuva käyttöomai-               lisäisi toteutuessaan yritysten verorasi-
28398: suuden nopea vanheneminen aiheuttaa sen, että             tusta, ja jos on,
28399: myyntivoittovero kohdistuisi po. luovutusti-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28400: lanteessa valtaosaan yritysvarallisuutta. Tämä            ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
28401:       Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1980.
28402: 
28403:                                        Helge Saarikoski
28404: 
28405: 
28406: 
28407: 
28408:     Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.                                     .. -,
28409:                                              1980 vp.
28410: 
28411: Skriftligt spörsmål nr 579.
28412: 
28413: 
28414: 
28415: 
28416:                                  Norrback m. fl.: Om understöd för missionärers barns skolgång.
28417: 
28418: 
28419:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28420: 
28421:     Det ökade internationella samarbetet har           Rimlig rättvisa kräver att det finländska
28422: fört med sig en ökad flyttningsrörelse. Famil-      samhället står för kostnaderna för skolgången
28423: jer flyttar ofta, vanligen för längre perioder,     för missionärers barn i skolpliktsåldern. Sam-
28424: när föräldrarna får arbete i utlandet. Skol-        hället borde erlägga kostnaderna enligt samma
28425: gången för barn i sådana familjer blir ibland       principer som gäller i hemlandet, eller så
28426: problematisk.                                       att utbildningen är grat1s för grundskolelever
28427:     Missionärerna har nästan undantagslöst haft     och gymnasister och att kostnader för yrkes-
28428: sina familjer med på missionsfälten. Skol-          utbildningen, i den mån den svarar mot yrkes-
28429: gången för missionärernas barn har delvis va-       utbildning i hemlandet, inte blir dyrare för
28430: rit svår att ordna. I en särställning är de fin-    missionärers barn än vad den är för elever
28431: landssvenska missionärernas barn. Dessa har         i hemlandet. Ett statligt övertagande av kost-
28432: delvis haft möjlighet att utnyttja svenska          naderna för missionärers barns skolgång skul-
28433: skolor, som upprätthålls av missionsorganisa-       le i verkligheten betyda en ökad u-landshjälp,
28434: tioner i Sverige. Ett problem har då varit att      eftersom miss1onsorganisationernas medel då
28435: undervisning i finska inte getts.                   kunde anrvändas för andra ändamål.
28436:     Kostnaderna för vårt lands missionsorgani-         Med hänvisning tili ovanstående och tili vad
28437: sationer har dock blivit höga, eftersom dessa       i 37 § 1 mom. riksdagsordningen är föreskri-
28438: organisationer fått stå för kostnaderna. Som        vet vill vi tili vederbörande medlem av stats-
28439:  exempel kan nämnas att kostnaderna för en          rådet ställa följande skriftliga spörsmål:
28440: finlandssvensk elev i svenska skolan i Nzega
28441: i Tanzania uppgår tili ungefär 14 000 mark                   Vilka åtgärder avser Regeringen vid-
28442: per år. Innan en elev avlagt studentexamen                 ta för att kostnader för missionärers
28443:  uppgår kostnaderna följaktligen tili en bra bit           harns i utlandet skolgång skulle täc-
28444:  över 100 000 mark. De pengarna borde och                  kas med statliga medel enligt samma
28445:  vill missionsorganisationerna själva använda              grunder som gäller för skolpliktiga
28446:  f-ör socialt och religiöst arbete, som de utför.          samt gymnasister och elever i yrkes-
28447:                                                            utbildningsanstalter i hemlandet?
28448:       Helsingfors den 21 november 1980.
28449: 
28450:                Ole Norrback                                     Boris Renlund
28451:                Henrik Westerlund                                Jutta Zilliacus
28452:                Håkan Malm                                       Ingvar S. Melin
28453:                Gunnar Häggblom                                  Elisabeth Rehn
28454: 
28455: 
28456: 
28457: 
28458: 088001490R
28459: 2                                             1980 vp.
28460: 
28461: Kirjallinen kysymys n:o 579.                                                           Suomennos.
28462: 
28463: 
28464: 
28465: 
28466:                                  Norrback ym.: Lähetystyöntekijöiden lasten koulunkäynnin tuke-
28467:                                     misesta.
28468: 
28469: 
28470:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 1 [ e.
28471: 
28472:    Lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö on tuo-         Kohtuullinen oikeudenmuka1suus vaatii, että
28473: nut mukanaan lisääntyvän muuttoliikkeen. Per-       suomalainen yhteiskunta vastaisi lähetystyönte-
28474: heet muuttavat usein, tavallisesti pitemmäksi       kijöiden oppivelvollisuusiässä olevien lasten
28475: ajaksi, kun vanhemmat saavat työtä ulkomailta.      koulunkäynnin aiheuttamista kustannuksista.
28476: Tällaisten perheiden lasten koulunkäynti tulee      Yhteiskunnan tulisi maksaa kustannukset sa-
28477: joskus ongelmalliseksi.                             man periaatteen mukaan kuin kotimaassa tai
28478:    Lähetystyöntekijöillä on lähes poikkeuksetta     siten, että peruskoulun oppilaiden ja lukia-
28479: ollut perhe mukana lähetysalueella. Lähetys-        laisten koulutus olisi ilmaista ja siten, ettei
28480: työntekijöiden lasten koulunkäynnin järjestä-       ammattikoulutus, sikäli kuin se vastaa ammat-
28481: minen on ollut osittain vaikeata. Erikoisase-       tikoulutusta kotimaassa, tulisi lähetystyönteki-
28482: massa ovat suomenruotsalaisten lähetystyönte-       jöiden lapsille kalliimmaksi kuin kotimaassa
28483: kijöiden lapset. Näillä on osittain ollut mah-      oleville oppilaille. Se, että valtio ottaisi vasta-
28484: dollisuus käyttää hyväkseen ruotsalaisia kou-       takseen lähetystyöntekijöiden lasten koulun-
28485: luja, joita ylläpitävät Ruotsin lähetysjärjestöt.   käynnin kustannuksista, merkitsisi todellisuu-
28486: Ongelmana on vain ollut se, että opetusta           dessa lisättyä kehitysapua, koska lähetysjärjes-
28487: suomenkielessä ei ole annettu.                      töjen varat voitaisiin silloin käyttää muihin
28488:    Maamme lähetysjärjestöille aiheutuneet kus-      tarkoituksiin.
28489: tannukset ovat kuitenkin tulleet korkeiksi, kos-       Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
28490: ka nämä järjestöt ovat vastanneet kustannuk-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
28491: sista. Esimerkkinä voidaan mainita, että kus-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28492: tannukset yhdestä suomenruotsalaisesta oppi-        vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
28493: laasta ruotsalaisessa koulussa Nzegassa Tansa-
28494: niassa nousevat noin 14 000 markkaan vuosit-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28495: tain. Ennenkuin oppilas on suorittanut ylioppi-            ryhtyä, jotta lähetystyöntekijöiden las-
28496: lastutkinnon, nousevat kustannukset näin ollen             ten u1komailla tapahtuvan koulunkäyn-
28497: paljon yli 100 000 markkaan. Nämä rahat                    nin kustannukset katettaisiin valtion
28498: tulisi käyttää ja lähetysjärjestöt haluaisivatkin          varoilla samoin perustein kuin oppi-
28499: käyttää ne sosiaaliseen ja uskonnolliseen työ-             velvollisten, lukialaisten ja ammatti-
28500: hön, jota ne suorittavat.                                  oppilaitosten opphlaiden kustannukset
28501:                                                            kotimaassa?
28502:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
28503: 
28504:                Ole Norrback                                     Boris Renlund
28505:                Henrik Westerlund                                Jutta Zilliacus
28506:                Håkan Malm                                       Ingvar S. Melin
28507:                Gunnar Häggblom                                  Elisabeth Rehn
28508: 
28509: 
28510: 
28511:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28512:                                                1980 vp.
28513: 
28514: Kirjallinen kysymys n:o 580.
28515: 
28516: 
28517: 
28518: 
28519:                                   Elo ym.: Eräiden oppilastukimuotojen puuttumisesta kunnalli-
28520:                                      silta teknillisiltä oppilaitoksilta ja kauppaoppilaitoksilta.
28521: 
28522: 
28523:                          E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
28524: 
28525:    Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesi-         mistä ja mahdollisesti vähitellen loppumista.
28526: tykseen on varattu määräraha, jonka turvin            Tämän vuoksi on erittäin tärkeätä saada oppi-
28527: valtion omistamista keskiasteen oppilaitoksista       lastuki samanlaiseksi valtion teknillisten oppi-
28528: poistetaan ruokailu-, oppilas- ja asuntolamak-        laitosten kanssa. Ilmeisesti lainmuutos eräiden
28529: sut. Nämä valtion oppilaitoksissa tehtävät            ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksista
28530: uudistukset antavat valtion oppilaitoksissa           ja -avustuksista sekä korkotukilainoista on
28531: opiskeleville suuren edun. Nämä etuisuudet            välttämätön, jotta kunnallisten teknillisten op-
28532: eivät kuitenkaan koske kunnallisia teknillisiä        pilaitosten ruokailutuki ja oppilasmaksut tulisi-
28533: oppilaitoksia eikä kauppaoppilaitoksia. Nämä          vat valtionapujen piiriin.
28534: lienevätkin ainoat keskiasteen oppilaitokset,            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
28535: joilta vielä puuttuu ko. etuisuudet. Kunnalli-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
28536: sia teknillisiä oppilaitoksia on mm. Porissa,         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28537: Raumalla, Riihimäellä, Kemissä, Imatralla,            vaksi seuraavan kysymyksen:
28538: Hämeenlinnassa ja Tekniska Läroverket Hel-
28539: singissä sekä Maarianhaminan ruotsinkielinen                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
28540: teknillinen koulu.                                           kunnalliset teknilliset oppilaitokset ja
28541:    Oppilasotto teknillisiin oppilaitoksiin on                kauppaoppilaitokset ovat jääneet vaille
28542: valtakunnallinen. Erityisesti kouluunhakijoista              valtion teknillisten oppilaitosten saa-
28543: on alkanut olla puutetta. Tämä on johtanut                   maa tukea ruokailu-, oppilas- ja asun-
28544: yhä kiristyvään kilpailuun oppilaista eri oppi-              tolamaksujen osalta, ja jos on,
28545: laitosten välillä. Valtion teknillisten oppilaitos-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28546: ten oppilaille nyt myönnettävä tuki on sellaista             ryhtyä ko. etuuksien saamiseksi myös
28547: suuruusluokkaa, että se menkitsee kunnallisten               kauppaoppilaitoksille ja kunnallisille
28548: teknillisten oppilaitosten toiminnan heikenty-               teknillisille oppilaitoksille?
28549:        Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
28550: 
28551:            Mikko Elo                     Seppo Tikka                   Pirjo Ala-Kapee
28552:                        Pirkko Valtonen                            Helge Siren
28553: 
28554: 
28555: 
28556: 
28557:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28558: 
28559: 
28560: 
28561: 
28562: o:()880014980
28563:                                              1980 vp.
28564: 
28565: Kirjallinen kysymys n:o 581.
28566: 
28567: 
28568: 
28569: 
28570:                                  Elo: Porin postin linja-autokaluston uusimisesta.
28571: 
28572: 
28573:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 1 i e.
28574: 
28575:    Postilaitoksen ylläpitämä linja-autoliikenne        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
28576: palvelee postin omien tarpeiden lisäksi myös        § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
28577: henkilöliikennettä. Liikenteessä käytettävien       ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
28578: linja-autojen keskimääräinen i..~ä on suhteelli-    van kysymyksen:
28579: sen kankea ja tämä heikentää luonnollisesti
28580: osaltaan postin tanjoamien linja-autoyhteyksien               Onko Hallitus tietoinen Porin posti-
28581: pa~lvelukykyä. Niinpä esimerkiksi Porin postilla           liikennettä palvelevan linja-autokaluston
28582: on kolme linja-autoa, joista paraskuntoisim-               heikosta kunnosta, ja jos on,
28583: malla on takanaan 1,2 miljoonaa ajettua kilo-                 mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Po-
28584: metriä ja tämä auto on vuosimallia 1973.                   rin postin linja-autokalustoa voitaisiin
28585: Porin postipiirissä onkin jo muutamia vuosia               nopeasti uusia?
28586: ehditty odottaa uuden Iinja-auton saamista
28587: palvelemaan Porin ja muiden paikkakuntien
28588: välisiä liikenneyhteyksiä.
28589:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
28590: 
28591:                                             Mikko Elo
28592: 
28593: 
28594: 
28595: 
28596:   Vastausta e~ ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28597: 
28598: 
28599: 
28600: 
28601: 088001491
28602:                                                  1980 vp.
28603: 
28604: Kirjallinen kysymys n:o 582.
28605: 
28606: 
28607:                                     Salo ym.: Hajasijoitussuunnitelmien peruuttamisesta.
28608: 
28609:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28610: 
28611:     Hajasijoituskomitea on vuonna 1974 jättä-           suunniteltiin Säteilyturvallisuuslaitosta vastaa-
28612: mässään mietinnössä ehdottanut yhteensä 26              van laitoksen siirtoa pois Tukholmasta, mutta
28613: viraston tai laitoksen siirtämistä pääkaupunki-         ajatuksesta luovuttiin sekä laitoksen että ylei-
28614: seudulta muualle Suomeen. Kuluvan vuoden                sen edun vuoksi.
28615: tulo- ja menoarvioon on otettu määräraha siir-             Hallitus on iltakoulussaan 20. 2. 1980 päät-
28616: tojen lisäselvityksiä varten. Hajasijoituskomi-         tänyt ryhtyä toimenpiteisiin byrokratian hait-
28617: tean tekemien siirtoehdotusten ohella on 1970-          tavaikutusten vähentämiseksi valtionhallinnos-
28618: luvulla perustettu eräitä uusia virastoja ja lai-       sa. Tätä varten on käynnistetty koko valtion-
28619: toksia Helsingin ulkopuolelle, kuten työsuo-            hallintoa koskeva kampanja, ns. byrokratiatal-
28620: jeluhallitus v. 1973 Tampereelle.                       koot, jolla pyritään kartoittamaan hallinnon
28621:     Työsuojeluhallituksen virkamiehet joutuvat          palvelukykyä ja toimivuutta heikentävät tekijät
28622: jatkuvasti asioimaan vil'katehtävissään Helsin-         ja tekemään ehdotuksia epäkohtien poista-
28623: gissä, jopa niin, että kolmasosa työajasta kuluu        miseksi.
28624: matkustamiseen. Myös puhelinkustannukset                   Kun hallitus on täten toisaalta ryhtynyt
28625: ovat työsuojeluhallituksessa erittäin korkeat.          poistamaan byrokratiaa valtionhallinnosta ja
28626: Näihin epäkohtiin ovat myös valtiontilintar-            pyrkii tehostamaan hallintomenettelyä, merkit-
28627: kastajat kiinnittäneet huomiota.                        sevät tehdyt hajasijoitussuunnitelmat päinvastai-
28628:     Pääkaupunkikäsitteen eräs perusperiaate on          sia toimenpiteitä.
28629: se, että eri keskusvirastot voivat kivkatta toi-           Edellä sanottuun viitaten esitämme valtio-
28630: mia läheisessä yhteistyössä keskenään. Haja-            päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
28631: sijoitus vaikeuttaisi tätä, ja virastoille ja laitok-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28632: sille koituisi samanlaisia ongelm1a yhteyden-           vaksi seuraavan kysymyksen:
28633: pidon osalta kuin työsuojeluhallituksessa on
28634: esiintynyt, ja niiden toiminta hankaloituisi mo-                  Onko Hallitus tietoinen sata, että
28635: nin eri tavoin. Hajasijoitettavien laitosten                   tehdyt hajasijoitussuunnitelmat jo ny-
28636: suunnittelu ja kehittäminen ovat vaarassa taan-                kyisellään ja varsinkin toteutuessaan li-
28637: tua, eikä niihin saada nykyisen tilanteen joh-                 säävät byrokratiaa valtionhallinnossa ja
28638: dosta pätevää henkilökuntaa. Hajasijoitussuun-                 vaikeuttavat niiden virastojen ja laitos-
28639: nitelmat heikentävät myös nykyisen henkilö-                    ten toimintaa, joita suunnitelmat kos-
28640: kunnan työskentelyolosuhteita, sillä enemmistö                 kevat, ja jos on
28641: hajasijoitettavien laitosten henkilöstöstä vastus-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28642: taa siirtosuunnitelmia.                                        siin, jotta tehdyt hajasijoitussuunnitel-
28643:     Palkansaajajärjestöt ovatkin valtioneuvostolle             mat peruutettaisiin ja hajasijoitushank-
28644:  13. 10. 1980 jättämässään kirjelmässä vaati-                  keista luovuttaisiin, ja
28645:  neet, että valtion virastojen ja laitosten haja-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28646:  sijoitustoimet on välittömästi keskeytettävä.                 siin tähän mennessä hajasijoitettujen
28647:     Ulkomailla on niin ikään saatu hajasijoituk-               virastojen (mm. työsuojeluhallituksen)
28648:  sesta kielteisiä kokemuksia. Ruotsissa mm.                    siirtämiseksi takaisin pääkaupunkiin?
28649:       Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
28650: 
28651:           Arvo Salo                        Niilo Hämäläinen               Kaj Bärlund
28652:           Peter Muurman                    Kaisa Raatikainen              Pirjo Ala-Kapee
28653: 
28654: 
28655: 
28656:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28657: 088001492T
28658:                                              1980 vp.
28659: 
28660: Kirjallinen kysymys n:o 58.3.
28661: 
28662: 
28663: 
28664: 
28665:                                  Almgren ym.: Haminan poliisikomennuskunnan lopettamisesta.
28666: 
28667: 
28668:                         Edu sku n n an      H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28669: 
28670:    Haminassa vieraili 11. 11. 1980 poliisitoimen    Kalusto
28671: korkeata johtoa. Vierailun aikana kävi ilmi,        Autot: 2 kpl poliisitunnuksin varustettua
28672: että suunnitteilla on Haminan komennuskun-                        partioautoa
28673: nan lopettaminen tai siirtäminen Imatralle.                 1 kpl siviilimallinen, pääasiassa
28674:    Marraskuun 12 päivänä 1980 pidettiin Ha-                       ajotapa- ja salakuljetusvalvontaan
28675: minan poliisipiirin neuvottelukunnan ja Vehka-                    soveltuva henkilöauto
28676: lahden poliisipiirin neuvottelukunnan kokous,
28677: jossa esitetyt suunnitelmat olivat käsiteltävinä.      Edellä mainituilla moottoriajoneuvoilla on
28678:    Neuvottelukuntien kokouksessa esitettiin         ajettu kuluvan vuoden aikana noin 140 000
28679: mm. seuraavaa:                                      km.
28680:                                                     Moottoriveneet: 1 kpl merikelpoinen 'Tiiske-
28681: Henkilökunta/ sosiaaliset seuraukset
28682:                                                                      ri"-merkkinen moottorivene,
28683: Vahvuus: 2 ylikonstaapelia                                           jolla vuoden 1980 purjehdus-
28684:          4 vanhempaa konstaapelia                                    kaudella suoritettu noin 1 300
28685:          4 nuorempaa konstaapelia                                    valvontatuntia
28686:    Komennuskunta on toiminut Haminassa vuo-         Muuta kalustoa: 1 kpl nopeusvalvontatutka
28687: desta 1961 lukien ja henkilökuntaan kuuluu                            1 kpl liikennevalvontakamera
28688: tuolloin paikkakunnalle siirtyneitä toimenhal-      Toimitilat
28689: tijoita.                                               Liikkuvan poliisin Haminan komennuskunta
28690:    Henkilökunnan keskimääräinen "virkaikä"          on sijoitettuna Haminassa sijaitsevaan valtion
28691: Haminan komennuskunnassa on runsaat kym-            virastotaloon, jossa sillä on käytettävissään
28692: menen vuotta siitäkin huolimatta, että kaksi        täysin tyydyttävät toimistotilat.
28693: nuorinta poliisimiestä on paikkakunnalle muut-         Samassa virastotalossa on komennuskunnan
28694: tanut vasta kuluvan vuoden aikana.                  käyttöön osoitetut autotallitilat.
28695:    Edellä sanotusta johtuu, että mahdollisesti
28696: kysymykseen tuleva komennuskunnan siirto ai-        Toiminnalliset seuraukset
28697: heuttaa korjaamattomia haittoja henkilökun-            Komennuskunnan toiminta-alue: Rajoittuu
28698: nalle ja heidän perheilleen mm. poliisimiesten      lännessä Pernajan nimismiespiiriin ja Loviisan
28699: aviopuolisoiden ollessa sijoittuneina Haminassa     kaupunkiin ulottuen osittain näiden alueelle
28700: pysyvästi työelämään, ja lasten koulunkäynnin       "saumojen" eliminoimiseksi.
28701: kärsiessä.                                             Pohjoisessa Elimäen ja Anjalankosken sekä
28702:    Mainittakoon, että kuudella ( 6) komennus-       Luumäen nimismiespiireihin sekä idässä Viro-
28703: kunnan toimenhaitijoista on omistusasunto.          lahden nimismiespiiriin/valtakunnan rajaan.
28704: 
28705: Toiminta-alueen väestö: Pyhtää ...................... .              5100
28706:                         Kotka ....................... .             61200
28707:                         Hamina ..................... .
28708:                         Vehkalahti ................... .            10 300
28709:                                                                     12 700      l
28710:                         Virolahti, Miehikkälä ja Ylämaa ..          10 100          Haminan poliisi-
28711:                         Haminan varuskunnan säännöllinen                            yhteistoiminta-alue
28712:                           vahvuus .................. n.               1600
28713:                                                 Yhteensä n.        101 000 henkilöä
28714: 088001493U
28715: 2                                              1980 vp.
28716: 
28717:    Lisäksi komennuskunta on komennettuna                 Tulevan vuoden virkaehtosopimuksessa to-
28718: osallistunut erilaatuisten poliisitehtävien suo-      teutuvaksi suunnitellun työajan lyhentämisen
28719: rittamiseen juhla- ym. vastaavissa tilaisuuksissa     kompensaatioksi ei ole tällä alueella odotetta-
28720: tarpeen mukaisesti em. alueen ulkopuolella.           vissa vakanssilisäyksiä, joten sidottujen resurs-
28721:    Komennuskunnan ja sen käytettävissä olevan         sien lisäksi ei ole suunnattavia henkilöstövoi-
28722: kaluston sijoittaminen Etelä-Kymenlaaksosta           mavaroja olemassa.
28723: jonnekin muualle jättäisi po. alueen ratkaise-           Edellä olevasta johtuu, että vuodelle 1981
28724: vasti järjestys- ja liikennevalvonnallisesti, so.     valmisteilla olevan LTS:n sisältämät valvonta-
28725: turvallisuuspalveluiltaan lapsipuolen asemaan.        iskut, teematoiminta ja nk. tapahtumakalente-
28726: Kun on todettava, että mm. nopeusvalvonta-            rin sisältämät turvallisuuspalvelut jäävät to-
28727: tutkan saaminen aikanaan Lp:n Haminan ko-             teutumatta.
28728: mennuskuntaan aivan ratkaisevasti rauhoitti              Samalla vaarantuvat ratkaisevasti kouluissa
28729: em. alueelle suuntautuvaa liikennettä nimen-          annettu laillisuuskasvatus ja liikennevalistustyö,
28730: omaan telllä n:o 7 (Vaalimaa-Hamina-Lo-               joista viimeksi mainittu on toteutettu pääasiassa
28731: viisa-Porvoo-Helsinki), n:o 15 (Kotka/Ha-             Lp:n Haminan komennuskunnan voimin.
28732: mina-Kouvola) ja n:o 61 (Hamina-Taavetti                 Niin ikään on suunnitelmat alue- ja kortteli-
28733: -Luumäki), voi vain kuvitella minkälaatui-            poliisitoiminnasta sekä satamavalvonnan tehos-
28734: sia seurauksia kaluston ja 140 000 liikenne-          tamisesta haudattava hamaan tulevaisuuteen.
28735: valvontakilometrin puuttuminen saisi aikaan
28736: alueen liikenneturvallisuudelle.                      Toiminta-alueen erikoispiirteitä
28737:     "Tiiskeri"-valvontavene on puolestaan Hami-
28738:                                                          Komennuskunnan toiminta-alueella on kaksi
28739: nan poliisiyhteistoiminta-alueen ainoa poliisi-
28740:                                                       maamme vilkkaimpiin kuuluvaa vientisatamaa,
28741: vene, jonka siirrosta aiheutuisi se tosiasia, että
28742:                                                       Kotka ja Hamina, sekä näiden aiheuttama ras-
28743: Loviisasta valtakunnan itärajalle ulottuva meri-
28744:                                                       kas liikenne.
28745: alue jäisi asiallisesti kokonaan poliisin suorit-
28746:                                                          Kotkaan on suunnitteilla suurhiilisatama ja
28747: tamaa vesiliikennevalvontaa vaille. Yhteistoi-
28748:                                                       Haminan öljysataman liikennettä huomattavasti
28749: minta-alueen paikallispoliisin ja Lp:n komen-
28750:                                                       lisäävä saneeraus on meneillään. Haminan sa-
28751: nuskunnan yhteistyöllä on sanottu valvonta
28752:                                                       taman uusi öljylaituri on otettu käyttöön kulu-
28753: onnistuttu viime vuosina luomaan varsin tehok-
28754:                                                       vana vuonna. Voimakas transitoliikenteen ke-
28755: kaaksi, mistä osoituksena jo mainitut noin
28756:                                                       hitys on meneillään, ja henkilöliikenteen aloit-
28757: 1 300 valvontatuntia kuluvan vuoden purjeh-
28758:                                                       taminen Kotkan satamasta on suunniteltu ta"
28759: duskaudella. Sanottuun tulokseen ei olisi kyet-
28760:                                                       pahtuvaksi kesällä 1981.
28761: ty kummankaan valvontaan osallistuneen osa-
28762:                                                          Ilman häiriöitä satamissa saavutettaneen kaik-
28763: puolen omin voimin, vaan on suoritukseen
28764:                                                       kien aikojen tavarankäsittelyennätykset.
28765: ylletty saumattomaksi kehittyneen yhteistoimin-
28766:                                                          Raskas liikenne NL:sta Suomeen on vii-
28767: nan avulla. Tiettävästi käyttöaste on tyydy-
28768:                                                       meksi kuluneina vuosina lisääntynyt tasaisesti,
28769: tyksellä pantu merkille myöskin Lp:n ylijoh-
28770:                                                       ja vastoin odotuksia Vaalimaan kautta tapah-
28771: don taholla.
28772:                                                       tuva turistiliikenne ei ole kääntynyt laskuun
28773:                                                       Nuijamaan rajanylityspaikan avaamisesta huoli-
28774: Osallistuminen poliisiyhteistoimintaan                matta.
28775:    Kuten tunnettua on Haminan yhteistoiminta-            Vastoin vireillä olevia suunnitelmia ei ole
28776: alueelta siirretty paikallispoliisin poliisivakans-   olemassa toiminnallisesti varteenotettavia pe-
28777: seja muihin Kymen läänin poliisipiireihin (kol-       rusteita Lp:n Haminan komennuskunnan lo-
28778: me siirrettyä ja yksi "jäädytettynä").                pettamiselle. Edellä esitetyt tosiasiat puoles-
28779:    Edellä sanotusta johtuu, että yhteistoiminnas-     taan osoittanevat riittävästi, että komennus-
28780: sa Lp:n Haminan komennuskunnan osuus on               kunnan sijainnille juuri Haminassa on erittäin
28781: viimeksi kuluneina vuosina tullut korostetusti        painavat perusteet eteläisen Kymenlaakson eri-
28782: esiin ja nykyisin sitä voidaan toiminta-alueella      tyisalasuhteet tunnustamalla.
28783: pitää suorastaan ratkaisevana valvontaiskujen            Kun tiedossa on, että koko 1970-luvun on
28784: ja teematoiminnan toteuttamiselle.                    Liikkuva poliisi varsinkin toimintavuosien lo-
28785:    Mikäli Haminan yhteistoiminta-alueen poliisi-      pulla ollut taloudellisista syistä pakotettu rajoit-
28786: resursseja edelleenkin ollaan vähentämässä            tamaan paitsi moottoriajoneuvokalustonsa käyt-
28787: suunnitteilla olevalla tavalla, vaikeutuvat toi-      töä mvöskin riittiivien päivärahojen puuttuessa
28788: mintaedellytykset ratkaisevasti.                      henkilöstönsä liikkuvuutta, on komennuskun-
28789:                                               N:o 583                                              3
28790: 
28791: tien nykyinen sijoittelu yksinomaan toiminta-        nan vahvuus saatettu tälle epätyydyttävälle
28792: edellytyksiä tukeva.                                 tasolle vähentämällä vahvuutta aiemmasta kol-
28793:    Vallitsevan näkemyksen mukaan on vii-             mestatoista ( 13 ) nykyiseen kahdeksaan ( 8) .
28794: meksi mainittu seikka tunnustettu myöskin               Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
28795: Lp:n lääninjohdon taholta samalla todeten,           tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
28796: että Kouvolan komennuskunta ei vastaisuu-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28797: dessakaan kykene tyydyttämään eteläisessä Ky-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28798: menlaaksossa esiintyvää valvontatarvetta.
28799:    Kiistämättä ensinkään mahdollisesti muissa                  Mitkä seikat ovat aiheuttaneet sel-
28800: Kymen läänin poliisipiireissä vallitsevaa toi-              laisten suunnitelmien syntymisen, joilla
28801: minnallisten voimavarojen puutetta, on siirron              Haminan komennuskunta pyritään lo-
28802: pääasialliseksi perusteeksi täällä esitetty Lp:n            pettamaan tai siirtämään muualle, ja
28803: Imatran komennuskunnan toiminnallista vajaa-                onko Hallitus tietoinen, että suunni-
28804: kykyisyyttä nykyisellä vahvuudella.                         telmien toteutuminen johtaisi nopeasti
28805:    Vallan käsittämättömäksi sanotun perusteen               eräiden poliisitoimen kannalta oleellis-
28806: esiin tuomisen tekee tieto siitä tosiasiasta, että          ten toimintojen vaarantumiseen ja ko-
28807: Liikkuvan poliisin omin toimenpitein ja sisäisin            mennuskuntaan kuuluvien henkilöiden
28808: henkilöstösiirroin on Imatran komennuskun-                  ja perheiden elämän vaikeutumiseen?
28809:       Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
28810: 
28811:          Esko Almgren                   Anna-Kaarina Louvo            Anna-Liisa Piipari
28812:          Urpo Leppänen                  Pekka Jokinen                 Olli Helminen
28813: 
28814: 
28815: 
28816: 
28817:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28818:                                                                            1980 vp.
28819: 
28820: Kirjallinen kysymys n:o 584.
28821: 
28822: 
28823: 
28824: 
28825:                                                                Anna-Liisa Jokinen ym.: Verotoimistojen lisähenkilökuntatar-
28826:                                                                   peesta.
28827: 
28828: 
28829:                                                   E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28830: 
28831:    Verohallinnossa on toimitettu ns. KONTU-                                       rotoimistojen työssä. Verovalmistelijoiden työs-
28832: tutkimus, jossa on määritelty keskimääräinen                                      kentelyolosuhteet saattavat ajoittain olla suo-
28833: verotoimistojen henkilökuntatarve 1000 vero-                                      rastaan epäinhimilliset. Veronmaksajat joutuvat
28834: velvollista ( veroilmoitusta) kohti.                                              kärsimään valitusten ruuhkautumisesta ja hei-
28835:    Tutkimus osoittaa, että esimerkiksi Varsi-                                     dän oikeusturvansakin huononee verotoimisto-
28836: nais-Suomessa vallitsee erittäin vakava henkilö-                                  jen joutuessa tekemään työtään ylipaineella.
28837: kuntapula verotoimistoissa. Seuraavassa taulu-                                    Eräissä verotoimistoissa on viime aikoina jopa
28838: kossa on esitetty KONTU-tutkimuksen perus-                                        vähennetty henkilökuntaa huolimatta työmää-
28839: teella laskettu henkilökuntavajaus sekä vajauk-                                   rän jatkuvasta kasvusta.
28840: sen prosentuaalinen osuus koko henkilökunta-                                         Epäkohdan korjaamiseksi olisi välttämätöntä
28841: tarpeesta eräiden Varsinais-Suomen verotoimis-                                    saada lisää henkilökuntaa verotoimistoihin.
28842: tojen osalta:                                                                     Tämä voisi helpottaa tilannetta myös valitus-
28843:                                                                                   asteissa ja muualla verohallinnon piirissä, sillä
28844:                                                henkilökunta-       vajaus %       verotoimistojen työpaineen helpottaminen saat-
28845: verotoimisto                                      vajaus         koko tarpeesta   taisi työn laadun parantuessa johtaa valitusten
28846: Kaarinan       •   •   e   •   •   •   •   •      11.0                23          vähenemiseen.
28847: Loimaan ........                                   4.2                19             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
28848: Mynämäen                                           5.4                36          päiväjärjesty;ksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
28849: Naantalin ........                                 4.5                29          me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
28850: Perniön     ........                               2.2                24          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28851: Pöytyän ........                                   2.3                17
28852: Raision ..........                                11.5                32                    Onko Hallitus tietoinen verotoimis-
28853: Salon    ..........                               12.3                27                 tojen vakavasta työvoimavajauksesta, ja
28854: Taivassalon                                        5.1                46                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28855:                                                                                          ryhtyä vakinaisen lisähenkilökunnan tai
28856:    On selvää, että yllä esitetyn kaltainen hen-                                          ainakin tilapäistyövoiman palkkaami-
28857: kilökuntavajaus aiheuttaa vakavia ongelmia ve-                                           seksi verotoimistoihin?
28858:       Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
28859: 
28860:           Anna-Liisa Jokinen                                        Lauri Palmunen                  Pekka Vennamo
28861:           Mikko Rönnholm                                            Tapio Holvitie                  Paula Eenilä
28862:           Ensia Laine                                               Reino Breilin                   Heli Astala
28863: 
28864: 
28865: 
28866: 
28867:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28868: 
28869: 
28870: 
28871: 088001494V
28872:                                               1980 vp.
28873: 
28874: Kirjallinen kysymys n:o 585.
28875: 
28876: 
28877: 
28878: 
28879:                                  Aaltio ym.: Koulujen luku- ja loma-aikojen säätämisestä nykyis-
28880:                                      tä joustavammiksi.
28881: 
28882: 
28883:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28884: 
28885:    Koulutyön aloittaminen loman jälkeen per-        että koulutyön tulee päättyä toukokuun 31 päi-
28886: jantaipäivänä tai yhden koulupäivän pitäminen       vään mennessä. Asian joustavammaksi järjeste-
28887: keskellä pitkää viikonloppua esim. vappuaatto-      lyksi voitaisiin harkita lukuvuoden koulupäi-
28888: maanantaina on kiusallista ja aiheuttaa ärty-       vien lukumäärän määrittelemistä esim. 187-
28889: mystä opettajien, oppilaitten ja heidän vanhem,     193:ksi, kuitenkin kolmen vuoden aikana kes-
28890: piensa keskuudessa. Samalla kun tuo yksi päivä      kimäärin 190:ksi.
28891: keskeyttää mahdollisuuden pitempään lepokau-           Koska kaikilla asianomaisilla tahoilla tuntuisi
28892: teen, se usein on esteenä perheen yhteisille        olevan halua joustavaan ratkaisuun, lienee asia
28893: matka- ja lomasuunnitelmille.                       myös käytännössä järjestettävissä.
28894:    Kylmänä vuodenaikana koulutyön aloittami-           Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
28895: nen loman jälkeen perjantaina lisää lämmitys-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
28896: kustannuksia, kun yhden ainoan koulupäivän          neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28897: takia nostetaan yli 5 000 koulukiinteistön läm-     seuraavan kysymyksen:
28898: pötilaa. Kesäloman jälkeen koulutyön aloitta-
28899: minen perjantaipäivänä aiheuttaa hankaluuksia                  Onko Hallitus tietoinen niistä hai-
28900: maataloudessa sadonkorjuulle ja vähentää mah-               toista ja lisäkustannuksista, joita koulu-
28901: dollisuuksia terveydellisesti ja taloudellisesti            työn aloittaminen perjantaipäivänä lo-
28902: arvokkaan marja- ja sienisadon talteenottami-               man jälkeen ja yhden koulupäivän pitä-
28903: seksi.                                                      minen keskellä pitkää viikonloppua ai-
28904:    Varsinkin Pohjois-Suomessa ja muualla har-               heuttaa yhteiskunnalle, opettajille, oppi-
28905: vaanasutuilla seuduilla joutuvat oppilaat tule-             laille ja heidän vanhemmilleen, ja jos
28906: maan kouluihin kymmenien kilometrien päästä                 on,
28907: yhdeksi ainoaksi päiväksi.                                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28908:    Koulutyön ·aloittaminen loman jälkeisenä per-            ryhtyä koulujen luku- ja loma-aikojen
28909: jantaina johtuu säännöksestä, jonka mukaan                  säätämiseksi nykyistä joustavammiksi?
28910: lukuvuonna tulee tehdä 190 koulupäivää ja
28911:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
28912: 
28913:          Sampsa Aaltio                 Anna-Liisa Piipari              E.-J. Tennilä
28914:          Niilo Hämäläinen              Juhani Raudasoja                M.-L. Salminen
28915:          Jacob Söderman                Aarne Koskinen                  Pentti Lahti-Nuuttila
28916:          Jouko Tuovinen                Olavi Martikainen               Juhani Vähäkangas
28917:          Toivo Yläjärvi                Markku Kauppinen                Matti Viljanen
28918:          Pauli Uitto                   Unto Ruotsalainen               Risto Tuominen
28919:          Helvi Niskanen                Heikki Perho                    Matti Pelttari
28920:          Elsi Hetemäki-Olander         Mikko Kaarna                    Ensio Laine
28921:          Kauko Tamminen                Esko Almgren                    V. J. Rytkönen
28922:          Olli Helminen                 Olavi Ronkainen                 Aimo Ajo
28923:          Mikko Jokela                  Eero Lattula                    Ingvar S. Melin
28924:          Mikko Rönnholm                Seppo Toiviainen                Tarja Halonen
28925: 088001495W
28926: 2                                         1980 vp.
28927: 
28928:          I.-C. Björklund             Niilo Koskenniemi          Peter Muurman
28929:          Esko Pekonen                Sten Söderström            Timo Ihamäki
28930:          Pekka Löyttyniemi           Veikko Pihlajamäki         Jalmari T orikka
28931:          Ben Zyskowicz               Antero Juntumaa            Tuulikki Petäjäniemi
28932:          Martti Ursin                Tauno Valo                 Ilkka Kanerva
28933:          Jouko Skinnari              Asser Stenbäck             Irma Rosnell
28934:          Sauli Hautala               Väinö Rautiainen           Urho Pohto
28935:          Matti Hakala                Hannele Pokka              Henrik Westerlund
28936:          Matti Maijala               Mauri Pekkarinen           Håkan Malm
28937:          Mauno Manninen              Paavo Vesterinen           Sinikka Karhuvaara
28938:          Juhani Saukkonen            Marjatta Mattsson          Heikki Järvenpää
28939:          Orvokki Kangas              Vappu Säilynoja            Toivo T. Pohjala
28940:          Pentti Poutanen             Maija Rajantie             Esko J. Koppanen
28941:          Lea Sutinen                 Mikko Elo                  Einari Nieminen
28942:          Lauri Impiö                 Heimo Linna                Tellervo Koivisto
28943:          Mikko Pesälä                Eeva Kauppi                Reino Breilin
28944:          Helena Pesola               Pertti Salolainen          Terhi Nieminen-Mäkynen
28945:          Eva-Maija Pukkio            Jutta Zilliacus            Eino Loikkanen
28946:          Jorma Fred                  Anneli Kivitie             Olavi Nikkilä
28947:          Helvi Hyrynkangas           Pekka Jokinen              Anssi Joutsenlahti
28948:          Hannu Tenhiälä              J. Juhani Kortesalmi       Paula Eenilä
28949:          Ulla Järvilehto             Elisabeth Rehn             Anna,Liisa Jokinen
28950:          Impi Muroma                 Boris Renlund              Helge Siren
28951:          Juhani Laitinen             Anna-Kaarina Louvo         Kati Peltola
28952:          Saara-Maria Paakkinen       Aila Jokinen               Heli Astala
28953:          Lauri Palmunen              Ulla Puolanne              Inger Hirvelä
28954:          Hannu Tapiola               Erkki Pystynen             Arvo Kemppainen
28955:          Pekka Starast               Toivo Mäkynen              Jermu Laine
28956:          Seppo Tikka                 Helge Saarikoski           Matti Järvenpää
28957:          Väinö Raudaskoski           Ritva Laurila              Jorma Rantala
28958:          Pirjo Ala-Kapee             Saara Mikkola              Mikko Ekorre
28959:          Pirkko Valtonen             Arto Lampinen              Jarmo Wahlström
28960:          Liisa Jaakonsaari           Pekka Vennamo              Marjatta Väänänen
28961:          Erkki Liikanen              Mauri Vänskä·              Kaj Bärlund
28962:          Mikko Kuoppa                Urpo Leppänen              Pentti Sillantaus
28963:          Kaarina Suonio              P. Mäki-Hakola             Mauri Miettinen
28964:          Matti Luttinen·             Tapani Mörttinen           Matti· Hokkanen
28965:          Eino Grönholm               Ulla-Leena Alppi           Lea Savolainen
28966:                                      Pertti Hietala
28967: 
28968: 
28969: 
28970: 
28971:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
28972:                                               1980 vp.
28973: 
28974: Kirjallinen kysymys n:o 586.
28975: 
28976: 
28977: 
28978: 
28979:                                  Juvela ym.: Työsuojelumääräysten valvonnasta rakennusalan työ-
28980:                                     paikoilla.
28981: 
28982: 
28983:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28984: 
28985:    Runsaan vuoden voimassa ollut laki työter-       saada rakennusalan tarkastajia lisää. Tämän
28986: veydenhuollosta on toteutunut rakennusalalla        lisäksi tulisi harkita uusien työsuojelutoimisto-
28987: puutteellisella tavalla. Työnantajien välinpitä-    jen perustamista esimerkiksi Raumalle ja Poh-
28988: mättömyyden ohella lain toteuttamista hidas-        jois-Hämeessä mm. Mäntän-Vilppulan seu-
28989: taa heikko valvonta työsuojeluviranomaisten ta-     dulle. Ilman näitä toimenpiteitä on mahdoton-
28990: holta. Onkin olemassa se vaara, että tämä           ta tehokkaalla tavalla toteuttaa ·sitä tehtävää,
28991: työntekijäin kannalta merkittävä laki jää mo-       jonka la:ki määrää työsuojeluviranomaisille ra-
28992: nessa rakennusalan yrityksessä "kuolleeksi kir-     kennusalan työpaikoilla.
28993: jaimeksi", niin kuin on käynyt monen työtur-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28994: vallisuusmääräyksen osalta.                         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
28995:    Tilanne on yhä edelleen se, että työnantajat     rnekin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28996: voivat ilman minkäänlaista pelkoa vastuuseen        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28997: joutumisesta rikkoa mm. työturvallisuuslain
28998: määräyksiä. Eräs tällainen määräys on työtur-                 Onko Hallitus tietoinen, että työ-
28999: vallisuuslain 16 §, joka määrää työnantajan                suojelumääräysten valvonta rakennus-
29000: poistamaan työstä syntyvän työntekijäin tervey-            alan työpaikoilla on puutteellista tar-
29001: deile vaarallisen pölyn.                                   kastajien vähälukuisuuden vuoksi, ja jos
29002:    Työsuojelumääräysten noudattamisen valvon-              on,
29003: taa olisikin nopeasti tehostettava viranomaisten              aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
29004: toimesta. Tämä on toteutettavissa vain siten,              työsuojelutarkastajien määrää lisätään
29005: että työsuojelutarkastajien määrää tuntuvasti li-          siinä määrin, että lakien valvonta työ-
29006: sätään. Täysin perusteltua on kaksinkertaistaa             paikoilla tulee riittävän tehokkaasti hoi-
29007: tarkastajien määrä. Mm. Tampereella ja Po-                 dettua?
29008: rissa sijaitseviin työsuojelutoimistoihin tulee
29009:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
29010: 
29011:                Aulis Juvela                                     Ulla-Leena Alppi
29012:                Matti Järvenpää                                  Pauli Uitto   .
29013: 
29014: 
29015: 
29016: 
29017:    Vastausta er ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29018: 
29019: 
29020: 
29021: 
29022: 088001496X
29023:                                              1980 vp.
29024: 
29025: Kirjallinen kysymys n:o 587.
29026: 
29027: 
29028: 
29029: 
29030:                                 Kortesalmi: Tupakoinnin kieltämisestä työtiloissa.
29031: 
29032: 
29033:                        Eduskunnan          H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29034: 
29035:    Lääkintöhallituksen teettämän terveyskasva-        Yllä mainitussa japanilaistutkimuksessa tode-
29036: tustutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista       taan mm., että tupakoivien miesten tupakoi-
29037: kannattaa tupakoinnin kieltämistä työtiloissa,     mattomilla vaimailla esiintyy keuhkosyöpää
29038: joissa työskentelee tupakoimattomia.               yleisemmin kuin muilla.
29039:    Tilastokeskuksen toimittamassa haastattelu-        Tupakointi työtiloissa tai muissa sisätiloissa
29040: tutkimuksessa 94 % vastaajista oli sitä mieltä,    on siis tupakoimattomille paitsi ärsyttävä ja
29041: että tupakoimattomille on suotava savuttomat       viihtyisyyttä heikentävä tekijä myös ajanoloon
29042: työskentelytilat.                                  vakavasti otettava terveysriski. Erittäin paha
29043:    Uusimpien tutkimustulosten mukaan tupakan       puute tupakkalaissa on se, ettei tupakointikiel-
29044: palavasta päästä lähtevä savu on huomattavasti     toja tupakkalain nojalla säädetty työtiloihin eikä
29045: vaarallisempaa kuin savu, jonka tupakoitsija       työpaikkojen sosiaalitiloihin. Kuitenkin on
29046: vetää keuhkoihinsa. Tämän lisäksi Japanissa        erittäin tärkeätä se, että työpaikkatupakointia
29047: valmistunut tutkimus osoittaa, että aktiivinen     päästään tehokkaasti rajoittamaan siten, ettei
29048: tupakointi on erittäin varteenotettava syöpä-      tupakoimattomien tarvitse kärsiä ja altistua
29049: riski.                                             haitta-aineille.
29050:    Tupakoitsijan ympäristöön levittämässä sa-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
29051: vussa on viisinkertainen määrä häkäkaasua,         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
29052: kolminkertainen määrä tervaa ja nikotilnia, ne-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29053: linkertainen määrä syöpää aiheuttavaa hentspy-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29054: reeniä, runsaasti enemmän syöpävaarallisia
29055: nitrosamineita      sekä  monikymmenkertainen                Tietääkö Hallitus, että uusimpien
29056: määrä ammoniakkia siihen tupakansavuun ver-               tutkimustulosten mukaan tupakansavu
29057: rattuna, jonka tupakoitsija vetää keuhkoihinsa.           ympäristöön levinneenä on jopa vaa-
29058:    Tunnin oleskelu savuisessa työtilassa vastaa           rallisempaa ja myrkyllisempää kuin se
29059: eräiden arvioiden mukaan yhden savukkeen                  savu, jonka tupakoitsija itse vetää keuh-
29060: polttamista. Huonosti ilmastoiduissa työtiloissa          koihinsa, sekä
29061: on nyt mitattu häkäkaasupitoisuuksia, jotka                  aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
29062: ylittävät työpaikkoja koskevat enimmäispitoi-             miin tupakkalain muuttamiseksi siten,
29063: suudet.                                                   että tupakointi tupakkalain nojalla sää-
29064:    Selvästi on sen lisäksi osoitettu, että tupa-          dettäisiin kiellettäväksi myös työtiloissa
29065: kansavusta on haittaa sepelvaltimotautia pote-            sekä työpaikkojen sosiaalitiloissa?
29066: ville, joiden alttiutta angina pectoris -koh-
29067:  tauksiin se lisää.
29068:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
29069: 
29070:                                       J. Juhani Kortesalmi
29071: 
29072: 
29073: 
29074:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29075: 088001497Y
29076:                                              1980 vp.
29077: 
29078: Kirjallinen kysymys n:o 588.
29079: 
29080: 
29081: 
29082: 
29083:                                  Kortesalmi: Avioliiton vahvistamise&ta.
29084: 
29085: 
29086:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29087: 
29088:    Suomen Kirkko on nyt virallisesti ilmoitta-         Avioliitto ja perhe-elämä ovat viime vuosi-
29089: nut kantansa avoliittoihin. Avoliitossa eli avo-    kymmenen aikana joutuneet erityisesti julkises-
29090: suhteessa eläminen on kristillisen uskon näkö-      sa sanassa voimakkaan hyökkäilyn, jopa pilkan-
29091: kulmasta edesvastuutonta. Avioliiton tulisi olla    teon kohteiksi. Nyt olisi valtiovallan kiireesti
29092: elinikäinen ja sen solmiminen julkinen asia.        ryhdyttäv~i kotjaamaan aiheutettuja vahinkoja.
29093:    Käsitellessään avosuhteen ja avioliiton väli-    Hallituksen olisi korkea aika ryhtyä tehok-
29094: siä suhteita kirkolliskokous totesi, että kor-      kaasti tukemaan avioliittoa ja ehyttä perhe-
29095: jausta vaativana epäkohtana on mm. perhe-           elämää.
29096: eläkettä nauttivan lesken asema. Samoin kir-           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio--
29097: kolliskokous katsoi, että eräillä verotusta ja      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttlin esitän
29098: eläkepolitiikkaa koskevilla säännöksillä on ny-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29099: kyisellään avioliittoa syrjivä vaikutus.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29100:    Kirjelmässään kirkolliskokous katsoo, että
29101: nyt on aiheellista tutkia, onko enää pakotta-                  Millä tavoin ja kuinka nopeasti Hal~
29102: vaa tarvetta pitää avioliitossa oleville tulevia            litus aikoo ryhtyä tukemaan ja vahvis-
29103: sosiaalisia suorituksia pienempinä kuin kahden              tamaan avioliittoa sekä ehyttä perhe-
29104: yksinäisen saamia.                                          elämää?
29105:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
29106: 
29107:                                        J. Juhani Kortesalmi
29108: 
29109: 
29110: 
29111:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29112: 
29113: 
29114: 
29115: 
29116: 088100001H
29117:                                                1980 vp.
29118: 
29119: Kirjallinen kysymys n:o 589.
29120: 
29121: 
29122: 
29123: 
29124:                                   Kortesalmi: Ammattirikollisuuden vähentämisestä.
29125: 
29126: 
29127:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
29128: 
29129:    Käytännön tosiasiat ovat osoittaneet, että        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29130: vankilaolojemme liberalisointi 1970-luvulla on       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29131: aiheuttanut uusintarikollisuuden kasvua eli am-
29132: mattirikollisuuden lisääntvmistä. Tilastot osoit-              Tietääkö Hallitus, että 1970-luvulla
29133: tavat, että seitsemän ke;taa rikoksesta vanki-              tapahtunut vankilaolojemme liberalisoin-
29134: laan tuomittujen määrä on n. 10 vuodessa kas-               ti on aiheuttanut nimenomaan ammatti-
29135: vanut jo yli kaksinkertaiseksi. Tämä antaa va-              rikollisuuden lisääntymistä, ja
29136: kavaa aihetta tarkastella vankeinhoitopolitiik-                aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lain-
29137: kaa nimenomaan ammattirikollisten osalta                    säädäntömme ja vankilaolojemme muut-
29138: uudelleen.                                                  tamiseksi sellaisiksi, että ammattirikol-
29139:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-          lisuus ei lisäänny vaan vähenee?
29140: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
29141:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
29142: 
29143:                                         J. Juhani Kortesalmi
29144: 
29145: 
29146: 
29147: 
29148:      Vastau.5tc\ e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29149: 
29150: 
29151: 
29152: 
29153: 088100002]
29154:                                               1980 vp.
29155: 
29156: Kirjallinen kysymys n:o 590.
29157: 
29158: 
29159: 
29160: 
29161:                                  Kortesalmi ym.: Neuvostoliitossa elävien uskovaisten aseman
29162:                                     parantamisesta.
29163: 
29164: 
29165:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
29166: 
29167:    Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN) on              neistä ja tuomioista, jotka ovat kohdistuneet
29168: ilmaissut     huolestumisensa    Neuvostoliitossa   Dimitri Dudkoon, Gled Yakuniniin, Lev Re-
29169: kristittyihin uskoviin kohdistuneitten oikeuden     gelsoniin ym.
29170: tuomioiden johdosta. Neuvosto on lähettänyt            KMN toteaa lisäksi, että kyseiset oikeuden-
29171: kirjelmän Venäjän Ortodoksisen kirkon ulko-         käynnit ovat ajoittuneet Madridin ETY-seuran-
29172: maanasiain johtajalle metropoliitta Juvenalille.    takokousta ajatellen onnettomaan aikaan ja
29173:    Kirjelmässä viitataan "yhteensattumaan, jon-     saattavat osaltaan vaarantaa tämän kokouksen
29174: ka seurauksena lukuisia oikeudenkäyntejä on         ponnistelut liennytyksen edistämiseksi.
29175: nostettu kristittyjä uskovia vastaan". Kirjelmäs-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
29176: sä todetaan, että tähän mennessä julkistetut        valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin
29177: tuomiot eivät ole oikeassa suhteessa väitetty-      esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
29178: jen rikosten laatuun.                               omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
29179:    Kirkkojen maailmanneuvosto huomauttaa            myksen:
29180: samassa kirjelmässä myös, että se muutamien
29181: jäsenkirkkojensa painostuksesta huolimatta ei                Mihin totmun Suomen hallitus ETY-
29182: ole lähtenyt julkiseen polemiikkiin tällaisista           kokouksen isäntämaana aikoo ryhtyä Neu-
29183: asioista, koska "haluamme pitäytyä maltilliseen           vostoliitossa elävien kristittyjen - ja
29184: ja varovaiseen menettelyyn ja ottaa huomioon              erityisesti uskonnollisen vakaumuksensa
29185: sen vaikean ja poikkeuksellisen taustan, jonka            vuoksi oikeudenkäynnin kohteeksi jou-
29186: pohjalta kirkkonne miljoonine jäsenineen jou-             tuneiden uskovien - aseman helpotta-
29187: tuu antamaan todistuksensa".                              miseksi YK:n ihmisoikeuksien julistuk-
29188:    Kirjelmässä ilmaistaan Kirkkojen maailman-             sen sekä ETY-kokouksen hengen, tar-
29189: neuvoston jatkuva huoli niistä oikeudenkäyn-              koituksen ja velvoitusten pohjalta?
29190:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1980.
29191: 
29192:                      J. Juhani Kortesalmi                   Anssi Joutsenlahti
29193: 
29194: 
29195: 
29196: 
29197:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29198: 
29199: 
29200: 
29201: 
29202: 088100003K
29203:                                               1980 vp.
29204: 
29205: Skriftligt spörsmål nr 591.
29206: 
29207: 
29208:                                   Melin m. fl.: Om statsmaktens utredning om de personer, som
29209:                                      ingår i arbetskraftsdistriktens arbetslöshetskartotek.
29210: 
29211:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29212: 
29213:    Enligt uppgifter från arbetskraftsdistrikten      gande. Det påstås t.o.m. att arbetslöshetser-
29214: fanns det i vårt land l januari 1978, då             sättningen i vissa fall blivit ett .slags stöd
29215: arbetslösheten var som värst, närmal!e 200 000       för vård av barn i hemmet.
29216: arbetslösa arbetssökande. I takt med högkon-·           Utredningen visar att det äv·en inom metall-
29217: junkturen förbättrades sysselsättningen snabbt       branschen är synnerligen vanligt, att arbetslös
29218: i fjol och under detta år. Siffrorna i arbetslös-    arbetssökande, som anvisats av arbetskrafts-
29219: hetsstatistiken har dock inte sju.nkit lika snabbt   byrån, utan att uppge någon orsak vägrar att
29220: som man kunde ha väntat sig. Ännu i augusti          ta emot erbjudande om arbete. I praktiken är
29221: detta år var antalet arbetslösa arbetssökande        det endast sällan som dylika fall medför att
29222: ständigt över 100 000 personer, och denna            arbetslöshetsunderstöden upphör.
29223: gräns torde igen klart överskridas nästa vinter.        Det s.k. yrkesskyddet, .som utgör en del
29224:     Inom många branscher och områden började         av arbetslöshetsskyddssystemet, har kritiserats
29225: emellertid redan senaste år en brist på arbets-      i den offentliga debatten. Det påstås att man
29226: kraft göra sig gällande. Sålunda visar redan         viid arbetskraftsbyråerna i praktiken tolkar yr-
29227: konjunkturenkäterna för tre på varandra föl-         kesskyddet som ett vidare begrepp än vad lag
29228: jande kvartal, att ungefär vart femte industri-      och förordning förutsätter, och att arbetsanvis-
29229: företag uppger att bristen på arbetskraft utgör      ningar inte alls görs tili arbetslösa eller att
29230: ett hinder för en utvidgning av produktionen.        vägran att emotta arbete godkänns utan an-
29231: I synnerhet i de södra arbetskmftsdistrikten         märkningar, ifall det är fråga om ett arbete
29232: har besättandet av lediga a;rbetsplatser gått        som ens något avviker från det tidigare yrket.
29233: a1lt långsammare.                                        Hänvisande till det ovan anförda vill vi i
29234:     Oberoende av sysselsättningsläget saknar ar-     den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
29235: betskraftsmyndigheterna medel att placera upp-       föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
29236: skattningsvis 10-30 % av de arbetstagare             rådet ställa följande spörsmål:
29237: som anmälts vara arbetslösa. Det främsta hin-
29238:  dret för en arbetsplacering utgör de s.k. so-                 Är Regeringen medveten om att det
29239:  dala arbetsbegränsningarna - för det mesta                 utanför expertkretsarna inte råder full
29240:  alkoholproblem. Arbetskraftsministeriet har                visshet om att alla de arbetslösa arbets-
29241:  ändrat tillämpningsdirektiven för sysselsätt-              sökande, som arbetskraftsdistrikten och
29242:  ningsförordningen. Arbetslöshetsersättning kan             arbetskraftsbyråerna uppger, verkligen
29243:  inte längre förvägras med motivering att sö-               skulle stå tili förfogande när en lämp-
29244:  kanden på grund av sina levnadsvanor inte                  lig arbetsplats anvisas dem, och
29245:  står tili arbetsmarknadens förfogande. Av den-                är Regeringen redo att ofördröjligen
29246:  na orsak har andelen av dessa personer, som                verkställa en utredning och utfärda
29247:  sakligt sett inte hör tili arbetsmarknaden och             eventuella kompletterande direktiv, på
29248:  arbetslöshetsstatistiken, ökat i nämnda statis-            grund av vilka man kan försäkra sig
29249:  tik. Enligt de nya direktiven kan arbetslöshets-           om att de uppgjorda arbetslöshetskarto-
29250:  ersättning beviljas även sådana personer, som              teken verkligen håller streck och sålun-
29251:  på grund av honingsort, barnavårdsförpliktelser            da rentvå de verkligt arbetslösa arbets-
29252:  eHer andra liknande .skäl, uppenbarligen inte              sökandenas rykte från osakliga miss-
29253:  kan arbeta utanför hemmet och som tidigare                 tankar också i framtiden?
29254:  inte ansetts stå tili arbetsmarknadens förfo-
29255:       Helsingfors den 20 november 1980.
29256: 
29257:          Ingvar S. Melin                Boris Renlund                 Gunnar Häggblom
29258:               Jutta Zilliacus                                    Ole Norrback
29259: 0881000041
29260: 2                                             1980 vp.
29261: 
29262: Kirjallinen kysymys n:o 591.                                                             Suomennos.
29263: 
29264: 
29265: 
29266:                                  Melin ym.: Työvoimapiirien työttömyyskortistoissa oleviin henki-
29267:                                     löihin kohdistuvasta valtiovallan selvityksestä.
29268: 
29269:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1[ e.
29270: 
29271:    Työvoimatoimistojen ilmoitusten mukaoo oli       inyyskorvauksesta väitetäänkin joissakin tapa-
29272: maassamme tammikuussa 1978, työttömyyden            uksissa muodostuneen eräänlainen lasten koti-
29273: oHessa pahimmillaan, lähes 200 000 työtöntä         hoidon tuki.
29274: työnhakijaa. Nousukauden myötä on työllisyys           Selvitysten mukaan on myös metallialalla
29275: viime ja kuluvan vuoden aikana nopea:sti paran-     varsin tavallista, että työvoimatoimiston osoit-
29276: tunut. Kuitenkaan työttömyystilastojen luke-        tama työtön työnhakija kieltäytyy tehdystä
29277: mat eivät ole pienentyneet niin nopeasti kuin       työtarjouksesta syytä ilmoittamatta. Käytännös-
29278: olisi voitu odottaa. Vielä tämän vuoden elo-        sä nämä tapaukset vain harvoin aiheuttavat
29279: kuuhun saakka työttömiä työnhakijoita oli jat-      työttömyysavustusten lopettamisen.
29280: kuvasti yli 100 000 henkilöä, ja tämä raja yli-        Työttömyysturvajärjestelmiin kuuluvaa ns.
29281: tettäneen jälleen ensi talvena selvästi.            ammattisuoiaa on julkisessa keskustelussa ar-
29282:    Kuitenkin monilla toimialoilla ja alueilla on    vosteltu. Väitetään, että työvoimatoimistoissa
29283: jo v,iime vuodesta alkaen ilmennyt työvoima-        tulkitaan ammattisuojaa käytännössä laajemmin
29284: pulaa. Niinpä kolmen perättäisen neljännes-         kuin laki ja asetukset edellyttävät ja ettei työ-
29285: vuosittaisen suhdannetiedustelun mukaan noin        hönosoituksia työttömille lainkaan tehdä tai
29286: joka viides teollisuusyritys ilmoittaa työvoiman    kieltäytyminen hyväksytään huomautuksitta,
29287: puutteen olevan tuotannon laajentamisen es-         mikäli kyseessä on aikaisemmasta ammatista
29288: teenä. Avoimien työpaikkojen täyttäminen on         vähänkin poikkearva työ.
29289: hidastunut varsinkin eteläisissä työvoimapii-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
29290: reissä.                                             tyksen 37 §:n 1 momentin nojal1a esitämme
29291:    Työllisyystilanteesta riippumatta ei työvoi-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29292: maviranomaisilla ole keinoja sijoittaa arvioitten   vaksi seuraavan kysymyksen:
29293: mukaan 10-30 % työttömäksi ilmoittautu-
29294: neista työntekijöistä. Työhönsijoitusta estävät               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29295: ensisijaisesti ns. sosiaaliset työrajoitteet               asiantuntijapiirien ulkopuolella ei ole
29296: useimmiten päihdeongehnat. Työvoimaministe-                täyttä varmuutta siitä, että työvoima-
29297: riö on muuttanut työllisyysasetuksen sovelta-              toimistojen ilmoittamat työttömät työn-
29298: misohjeita. Työttömyyskorvausta ei enää voida              hakijat kaikki todella olisivat käytettä-
29299: evätä sillä perusteella, ettei hakija elämäntapo-          vissä asianmukaista työpaikkaa heille
29300: jensa vuoksi ole työmarkkinoiden käytettävissä.            tarjottaessa, ja
29301: Tästä syystä on tällaisten, asiallisesti työmark-             onko Hallitus valmis vHvyttelemättä
29302: kinoille ja työttömyystilastoihin kuulumatto-              aikaansaamaan selvityksen ja mahdolli-
29303: mien osuus ko. tilastoissa lisääntynyt. Työttö-            sesti tarvittavat lisäohjeet, joiden perus-
29304: myyskorvausta voivat uusien ohjeiden mukaan                teella voidaan vakuuttua työttömyys-
29305: saada myös henkilöt, jotka eivät asuinpaikkan-             tilastojen asianmukaisuudesta ja näin
29306: sa, lastenhuoltovelvollisuuksiensa tms. syiden             puhdistaa todellisten työttömien työn-
29307: vuoksi ilmeisestikään voi kävdä kodin ulkoPuo-             hakijoiden maine asiattomilta epäilyk-
29308: ldla työssä ja joita ei aika~semmin pidetty                siltä myös tulevaisuudessa?
29309: työmarkkinoiden käytettävissä olevina. Työttö-
29310:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1980.
29311: 
29312:          Ingvar S. Melin               Boris Renlund                 Gunnar Häggblom
29313:               Jutta Zilliacus                                   Ole Norrback
29314: 
29315: 
29316:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29317:                                             1980 vp.
29318: 
29319: Kirjallinen kysymys n:o 592.
29320: 
29321: 
29322: 
29323: 
29324:                                  Elo ym.: Äetsän merkitsemisestä kuulumaan Tampereen länti-
29325:                                     seen sotilaspiiriin.
29326: 
29327: 
29328:                         Ed u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
29329: 
29330:    Puolustusministerin esittelystä on muutettu     on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa käsi-
29331: maan jakamisesta sotilaslääneihin ja sotilaspii-   teltävä neuvottelukunnan kokouksessa."
29332: reihin 28 päivänä tammikuuta annettuun ase-           Turun ja Porin läänin- ja piirihallintoviran-
29333: tukseen ( 120/77) liitettyä luetteloa sotilas-     omaisten neuvottelukunnan kokoukselle ei soti-
29334: piireistä.                                         laspiirimuutosta kuitenkaan ole esitelty. Muit-
29335:    Asetuksen numero on 725, se on annettu          ten asioitten käsittelyn yhteydessä on Sata-
29336: 7. 11. 1980 ja tulee voimaan 1.1. 1981.            kunnan sotilaspiirin edustaja kuitenkin katso-
29337:    Vanhan asetuksen mukaan Kiikka kuului           nut, että Äetsän tulee kuulua Satakunnan
29338: Tampereen läntiseen sotilaspiiriin ja Keikyä       soti1aspiiriin.
29339: Satakunnan sotilaspiiriin. Uudessa asetuksessa        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29340: Äetsä on merkitty kuuluvaksi Tampereen län-        § :n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
29341: tiseen sotilaspiiriin.                             taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
29342:    Läänin- ja piirihallintoviranomaisten yhteis-   tattavaksi .seuraavan kysymyksen:
29343: toiminnasta 23. 1. 1953 annetun asetuksen
29344:  (54/53) 4 §:ssä säädetään seuraavasti:                      Millä perusteilla Äetsä on merkitty
29345:    "Kysymys virastorakennuksen rakentamises-              kuuluvaksi Tampereen läntiseen sotilas-
29346: ta tai muusta huomattavasta valtion raken-                piiriin ja miksi Turun ja Porin läänin-
29347: nushankkeesta läänin alueella samoinkuin ky-              ja pUrihallintoviranomaisten neuvottelu-
29348: symys hallinnollisen jaoituksen muuttamisesta             kunnalle ei ko. asiaa ole esitelty?
29349:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1980
29350: 
29351:          Mi:kko Elo                   Pirkko Valtonen                Anneli Kivitie
29352:          Alla Jokinen                 Aulis J uvela                  Matti Pelttari
29353:          Anssi Joutsenlahti           Matti Järvenpää                Einari Nieminen
29354:                                       Kauko Juhantalo
29355: 
29356: 
29357: 
29358: 
29359:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29360: 
29361: 
29362: 
29363: 
29364: 088100005M
29365:                         j
29366:                     j
29367:                     j
29368:                 j
29369:                 j
29370:             j
29371:             j
29372:         j
29373:         j
29374:     j
29375:     j
29376: j
29377: j
29378:                                               1980 vp.
29379: 
29380: Kirjallinen kysymys n:o 593.
29381: 
29382: 
29383: 
29384: 
29385:                                  Knuuttila ym.: Nuohousmaksujen tarkistamisesta.
29386: 
29387: 
29388:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29389: 
29390:    Nuohouksen taksat on 1. 7. 1980 lukien           Pienkiinteistöliiton edustajat, jotka eivät anne-
29391: määrätty keskitetysti valtiovallan toimesta ai-     tun tiedon mukaan olleet läsnä nykyisistä tak-
29392: kaisemmasta kuntakohtaisesta poiketen. Saavu-       soista neuvoteltaessa, ja siten on ymmärrettä-
29393: tetun edun ohella ovat yhtenäiset taksat muo-       vissä, että taksat monessa tapauksessa ovat
29394: dostuneet kuitenkin monessa tapauksessa kiin-       kohtuuttomia juuri pienkiinteistöjen osalta.
29395: teistöille kohtuuttomiksi aikaisempaan verrat-         Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäiväjär-
29396: tuna. Eräissä tapauksissa johtaa taksan mää-        jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
29397: räytymisperuste kohtuuttoman suureen nuo-           tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29398: housmaksuun vaadittuun työmäärään verrattu-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29399: na. Kaikilta julkisilta taksoilta odotetaan, että
29400: ne ovat kohtuullisessa suhteessa saatuun pal-                  Milloin Hallitus aikoo tarkistaa nuo-
29401: velukseen nähden. On myös kohtuutonta, että                 housmaksut erityisesti pienkiinteistöjen
29402: valtakunnallisten neuvottelujen tuloksena joil-             osalta kohtuullisiksi ja
29403: lekin kiinteistöille määrätään summittaisia pro-               aikooko Hallitus taksoja uudelleen
29404: sentuaalisia korotuksia ilman työmäärään sidot-             määriteltäessä kutsua neuvotteluun tai
29405: tua perustetta. On myös kohtuullista, että käy-             asetettavaan työryhmään myös pienkiin-
29406: täviin neuvotteluihin kutsutaan myös Suomen                 teistöjä edustavan järjestön edustajat?
29407:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1980.
29408: 
29409:          Sakari Knuuttila          Pekka Starast               Jouko Skinnari
29410:          Risto Tuominen            Anna-Liisa Piipari          Tellervo Koivisto
29411:                    Markus Aaltonen                   Juhani Raudasoja
29412: 
29413: 
29414: 
29415: 
29416:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29417: 
29418: 
29419: 
29420: 
29421: 088100006N
29422:                                               1980 vp.
29423: 
29424: Kirjallinen kysymys n:o 594.
29425: 
29426: 
29427: 
29428: 
29429:                                  Tennilä: Alle 65-vuotiaille suoritettavista eläke-eduista.
29430: 
29431: 
29432:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29433: 
29434:    Valtion ja kuntien työntekijät pääsevät eläk-    muuttamista niin, että alle 65-vuotiaana eläk-
29435: keelle 63 vuotta täytettyään, joissakin tapauk-     keelle pääseville suoritetaan kaikki heille kuu-
29436: sissa jo tätä aikaisemminkin. Kansaneläkettä ja     luvat eläke-edut. Asia tulee saattaa kiireelli-
29437: muita heille kuuluvia eläke-etuuksia he kuiten-     sesti selvitettäväksi ja on ryhdyttävä myös toi-
29438: kin rupeavat saamaan vasta 65-vuotiaana.            menpiteisiin selvän epäkohdan poistamiseksi.
29439:    Tällainen asiantila saattaa aiheuttaa ja ai-     Siksi esitänkin edellä sanottuun ja valtiopäivä-
29440: heuttaakin pahoja "väliinputoamisia". Näin käy      järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten val-
29441: silloin, kun valtion tai kunnallisen eläkelain      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
29442: mukainen eläke jää pieneksi lyhyen työskente-       si seuraavan kysymyksen:
29443: lyajan vuoksi. "Väliinputoajien" asemaa pahen-
29444: taa vielä se, että he eivät saa myöskään valtion               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29445: työttömyyskorvausta. Näin on menetelty aina-                ryhtyä eläkelakien muuttamiseksi niin,
29446: kin Ylitorniolla, jossa erään työnhakijan työt-             että valtion tai kunnan palveluksesta
29447: tömyyskorvauksen esteeksi katsottiin se, että               tai muutoin alle 65-vuotiaana eläkkeelle
29448: hän saa pientä KVTEL-eläkettä.                              pääsevälle maksetaan myös kansaneläke
29449:     Tilanteen korjaaminen edellyttää eläkelakien            ja muut hänelle kuuluvat eläke-edut?
29450:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1980.
29451: 
29452:                                         Esko-Juhani Tennilä
29453: 
29454: 
29455: 
29456: 
29457:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29458: 
29459: 
29460: 
29461: 
29462: 088100013W
29463:                                                1980 vp.
29464: 
29465: Kirjallinen kysymys n:o 595.
29466: 
29467: 
29468:                                    Elo ym.: Talvisten liikenneolosuhteiden aiheuttamien vaarojen
29469:                                       torjumisesta.
29470: 
29471:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he B e.
29472: 
29473:     Maamme talviset liikenneolosuhteet aiheutta-      tää talvirenlmklen    määräämistä pakoll1seksi
29474: vat monenlaisia vaaroja sekä linja,autojen,           kuorma~autoissa samassa    yhteydessä kun käsi-
29475: kuorma-autojen että henkilöautojen kuljetta-          tellään nastarenkaiden määräämistä pakolliseksi
29476: jille ja lisäksi muille liJ.kenteessä kulkeville.     henkilöautoissa. Sen sijaan hän totesi nastaren-
29477: Erityisesti liukkaus ja pimeys aiheuttavat eri-       kaiden määräämisen pa:lrolliseksi linja-autoissa
29478: laisia riskejä liikenteelle. Ajoneuvojen valot ja     olevan taloudellisten mahdollisuuksien ulko-
29479: renkaat ovavkin tärkeimmät seikat, joista Hi-         puolella.
29480: kenteen turvallisuus suurelta osin riippuu.              Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, AKT,
29481:     Liikenneministeriö on päätöksellään 359/79        on Hi:ttovaltuustonsa kokouksessa todennut
29482: muuttanut moottoriajoneuvojen valomääräyksiä          huolestuneena seuraavansa liikenneonnetto-
29483: siten, että lähivalojen ns. kahdennus ei 1. 1.        muuksien kehitystä. AKT:n liittovaltuusto on
29484: 1980 jälkeen ensi kertaa käyttöön otettavissa         13. 11. 1980 pitämässään kokouksessa kiinnit-
29485: autoissa enää ole ollut sallittu. Asiaan on kiin-     tänyt huomiota siihen, että liukkaiden kelien
29486: nittänyt huomiota mm. autoliikenteen turval-          tullessa monet ammattimaisess,akin liikenteessä
29487: lisuustyön työalatoimikunta, joka on katsonut         työskennelleet ovat joutuneet vakavien liiken-
29488: muutoksella olevan ammattimaisessa IHkentees-         neturmien toiseksi osapuoleksi. AKT:n liitto-
29489: sä toimivien autonkuljettajien työ- ja liikenne-      valtuuston mukaan syynä on usein ollut kesä-
29490: turvallisuutta hdkentäviä vaikutuksia.                renkaat ta1 muutoin keliolosuhteisiin soveltu-
29491:     Ammattimaisessa tieliikenteessä on yleisesti      maton rengastus. AKT vaatiikin, että myös lin-
29492: käytetty hyväksi vanhojen valomääräysten mu-          ja-autoihin ja raskaan tavaraliikenteen autoihin
29493: kaista mahdollisuutta sekä lähi- että kaukova-        määrätään taLvirengaspakko, kuten jo nyt on
29494: iojen kahdennukseen. Etuna on ollut se, että          henkilöautojen kohdalla.
29495: valaistusvoimakkuuden erot ovat olleet pieniä            EdeMä olevaan j,a valtiopäiväjärjestyksen 37
29496: kaukovalot lähivaloille vaihdettaessa. Säännös-       § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
29497: muutoksen jälkeen puolestaan valaistusvoimak-         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
29498: kuuden ero kasvaa tuntuva:ksi. Valaistusero ko-       raavan kysymyksen:
29499: rostuu lisäksi käytettäessä kaukovalojen yhtey-
29500: dessä uusienkin valomääräysten sal1imia ns.                      Onko Hallitus tietoinen talvisten lii-
29501: lisäkaukovaloja, joiden käyttö ammattiliiken-                kenneolosuhteiden aiheuttamista liiken-
29502: teessä tullee olemaan yleistä.                               'teellisistä vaaroista, ja jos on,
29503:     Helsingissä 14 päi,vänä maaliskuuta päivä-                  mitä Hallitus aikoo tehdä autojen
29504: tyssä vastauksessaan tiedusteluuni siitä, mihin              lähivalojen ka:hdennuksen mahdollista-
29505: toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä talviren-              miseksi ja talvirenkaiden määräämiseksi
29506: kaiden tekemiseksi pakolliseksi kuorma-autoissa              pakollisiksi linja-autoissa .ja raskaassa
29507: ja nastarenkaiden linja-autoissa talviaikana, lii-           tavara!Hkenteessä?
29508: kenneministeri Saarto totesi, että hallitus selvit·
29509:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1980.
29510: 
29511:          Mikko Elo                       Paula Eenilä                   Jouko Skinnari
29512:          Pirkko Valtonen                 Maija Rajantie                 Peter Muurman
29513:          Seppo Tikka                     Kaarina Suonio                 Pirjo Ala-Kapee
29514: 
29515: 
29516: 
29517:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29518: 088100007P
29519:                                               1980 vp.
29520: 
29521: Kirjallinen kysymys n:o 596.
29522: 
29523: 
29524: 
29525: 
29526:                                  Pokka ym.: Alkoholilain tarkistamisesta.
29527: 
29528: 
29529:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
29530: 
29531:    Vuoden 1969 alussa voimaan tulleen alkoho-       kelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Siitä
29532: lilainsäädännön aikana alkoholijuomien koko-        lähtien ovat kuitenkin pahoinpitelyrikokset
29533: naiskulutus on noussut tasolle, joka on aina-       kaksinkertaistuneet. Rattijuoppoustapauksissa
29534: kin kolminkertainen vuosisadan alkupuoliskon        on myöskin tapahtunut enemmän kuin kaksin-
29535: keskitasoon verrattuna. Kun alkoholijuomien         kertainen nousu. Alkoholimyrkytykseen ja
29536: kokonaiskulutus puhtaaksi alkoholiksi henkeä        maksakinoosiin kuolleitten lukumäärä osoittaa
29537: kohti vuodessa laskettuna oli aina vuoteen          selvää nousua. Alkoholijuomien kulutus on kui-
29538: 1960 alle kaksi litraa, kulutus on vuodesta         tenkin ollut nykyisellä korkealla tasollaan niin
29539: 1974 lähtien pysytellyt kuuden litran yläpuo-       lyhyen aikaa, että alkoholin aiheuttamat ter-
29540: lella.                                              veydelliset haitat tulevat lisääntymään voimak-
29541:     ALkoholijuomien käyttö on levinnyt sellaisiin   kaasti vasta alkavalla vuosikymmenellä.
29542: väestöryhmiin, jotka aikaisemmin olivat verra-         Maailman terveysjärjestön yleiskokous hy-
29543: ten raittiita. Vielä vuonna 1969 35 % kaikista      väksyi 25 päivänä toukokuuta 1979 päätöslau-
29544: naisista ilmoittautui raittiiksi, mutta vuonna      selman, jossa se katsoi alkoholiongelmien ja
29545: 1976 enää 20 %. Miesten keskuudessa vastaa-         erityisesti alkoholin liikakäytön haittojen kuu-
29546: vaa muutosta ei ole tapahtunut. Alle 20-vuoti-      luvan maailman suurimpiin terveysongelmiin.
29547: aitten naisten keskuudessa oli vuonna 1969          Yleiskokous kehotti jäsenvaltioita ryhtymään
29548: vielä 33 % raittiita, mutta vuonna 1976 enää        tarpeellisiin toimenpiteisiin alkoholijuomien ku-
29549: 13 %. Alle 20-vuotiaista miehistä oli vuonna        lutuksen vähentämiseksi kaikissa kansanker-
29550: 1969 12 % raittiita ja vuonna 1976 enää             roksissa, mutta erityisesti nuorten, nuorten
29551: 9 %. Kun koko väestössä tänä aikana raittiit-       aikuisten ja raskaana olevien naisten keskuu-
29552: ten määrä oli vähentynyt kolmanneksella, se         dessa sekä kehittämään tehokkaita ehkäisy-
29553: alle 20-vuotiaitten keskuudessa oli alentunut       ohjelmia, joihin alkoholiongelmia koskevan jul-
29554: puoleen.                                            kisen tiedotustoiminnan ja kasvatustoiminnan
29555:    Huomattava osa kasvaneesta kulutuksesta          lisäksi kuuluvat myöskin tehokkaat lainsäädän-
29556: osuu henkilöille, jotka jo aikaisemminkin käyt-     nölliset ja hallinnolliset toimenpiteet, mm.
29557: tivät alkoholijuomia. Perinteisen viikonloppu-      alkoholijuomien kulutusta ja myyntiä koske-
29558: juomisen lisäksi on tullut varsinkin keskioluen     v•at.
29559: nauttiminen pitkin viikkoa. Ensimmäisenä               Alkoholikomitean 27 päivänä kesäkuuta 1978
29560: vuonna kulutuksen kasvu johtui lähinnä keski-       jättämässä mietinnössä esitettiin alkoholiolojen
29561: oluen markkinoille tulosta, mutta seuraavina        valtiollisen säätelyn perustavoitteeksi alkoho-
29562: vuosina se veti myös sitä väkevämmät juomat         lin aiheuttamien haittojen ja vaurioiden supis-
29563: mukaansa. Uuden alkoholilainsäädännön vaiku-        taminen kulutustasoa alentamalla. Alkoholiko-
29564: tuksesta mallasjuomien kulutus on kasvanut          mitea teki useita ehdotuksia alkoholijuomien
29565: 2,5-kertaiseksi, viinien ja väkevien juomien        saatavuuden rajoittamiseksi. Ne koskivat erityi-
29566: lähes bksinkertaiseksi puhtaaksi alkoholiksi        sesti hintapolitiikan kiristämistä ja vähittäis-
29567: laskettuna.                                         myynnin, anniskelun ja erityismyynnin rajoi-
29568:    Vastaavasti myös alkoholihaitat ovat lisään-     tuksia. Keskioluen alkoholipitoisuutta komi-
29569: tyneet. Kun 1968 oli juopumuspidätyksiä n.          tea ehdotti alennettavaksi. Lisäksi komitea
29570: 150 000, on niiden määrä 1970-luvulla vaihdel-      ehdotti, että valtioneuvosto vahvistaisi viideksi
29571: lut runsaan 200 000 ja vajaan 300 000 välillä.      vuodeksi laaditun alkoholipoliittisen yleissuun-
29572: Rikoslain 21 luku muuttui vuoden 1970 alusta,       nitelman ja sen vuosittaisen tarkisteen. Sosi-
29573: joten väkivaltarikostilastot eivät ole vertaus-     aali- ja terveysministeriön ja alkoholiyhtiön
29574: 088100008R
29575: 2                                            1980 vp.
29576: 
29577: työnjakoa komitea ehdotti täsmennettäväksi.         holilain ja siihen liittyvien ~akien tarkistami-
29578: Samalla se ehdotti myös lääninhallituksen ase-      seks1. Sitä ei kuitenkaan ole annettu edus-
29579: man kehittämistä, sosiaali- ja terveysministe-      kunnalle.
29580: riön ja alkoholiyhtiön organisaatioiden kehittä-       Edellä olevan johdosta ja valtiopäiväjärjes-
29581: mistä sekä valvonnan uudistamista ja eräitä         tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
29582: kansainvälistä alkoholipolitiikkaa, alkohoiitut-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29583: kimusta, alkoholimenojen vähentämiskelpoi-          vaksi seuraavan kysymyksen:
29584: suutta jne. koskevia uudistuksia.
29585:    Kun asianomainen ministeri otti vastaan ko-                Milloin Hallitus aikoo antaa edus-
29586: mitean mietinnön, hän lupasi, että hallitus                kunnalle esityksen alkoholilain ja sii-
29587: ryhtyy kiireellisiin toimenpiteisiin lainsäädän-           hen liittyvien lakien tarkistamiseksi
29588: nön tarkistamiseksi. Nyt on mietinnön jättämi-             alkoholikomitean mietinnössä (1978:
29589: sestä kulunut lähes kaksi ja puoli vuotta. So-             33) esitettyjen periaatteiden mukaises-
29590: siaali- ja terveysministeriössä on laadittu komi-          ti?
29591: tean ehdotuksiin perustuva esitys la~ksi lrlko-
29592:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1980.
29593: 
29594:          Hannele Pokka                  Ensio Laine                   Antero Juntumaa
29595:          Aimo Ajo                       Eeva Kauppi                   Boris Renlund
29596: 
29597: 
29598: 
29599: 
29600:      Vastausta ei ole annettu ennen va:Ltiopäivien päättymistä.
29601:                                               1980 vp.
29602: 
29603: Kirjallinen kysymys n:o 597.
29604: 
29605: 
29606:                                  Peltola ym.: Sosiaalialan keskiasteen koulutuksen uudistamisesta.
29607: 
29608:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
29609: 
29610:     Sosiaalitoimi on kunnissa henkilöstöitään       henkilöstö, joka kuitenkin on sosiaalialan suu-
29611: suurin hallintokunta. Sosiaalitoimessa huoleh-      rin henkilöstöryhmä. Päivähoidon ja muun so-
29612: ditaan ihmisen perustarpeista ja sosiaalialan       siaalialan koulutuksen suunnittelua yhtenäisesti
29613: työntekijöiden on hoidettava myös ihmisiä, joil-    on esitetty lukuisissa lausunnoissa. Kuntien
29614: la on monenlaisia suoriutumisongelmia ja jotka      keskusjärjestöjen lisäksi esimerkiksi lasten päi-
29615: saattavat itse vastustaa kaikkia auttamisyrityk.    vähoidon neuvottelukunta ehdotti päivähoidon
29616: siä.                                                ja muun sosiaalialan henkilöstön keskiasteen
29617:     Tehtävien moniulotteisuudesta ja vaikeudes-     koulutuksen suunnittelua läheisessä yhteis-
29618: ta huolimatta sosiaalialan koulutus on puutteel-    työssä.
29619: lista ja hajanaista. Sosiaalityöntekijöiden kou-       Päivähoitoalan koulutuksesta on tehty eril-
29620: lutus tapahtuu osittain alemman korkeakoulu-        linen valtioneuvoston periaatepäätös ja päivä-
29621: tutkinnon puitteissa ja suuri osa sosiaalityön-     hoidon opetussuunnitelmatoimikunta työskente-
29622: tekijöistä tulee alalle muun kuin sosiaalityön      lee parhaillaan. Muun sosiaalialan opetussuun-
29623: koulutuksen kautta. Koulutuksen puutteet es-        nittelua ei ole edes aloitettu, vaikka esimer-
29624: tävät sosiaalityön kehittämistä sille asetettujen   kiksi lastenhoitajan ja kodinhoitajan koulutuk-
29625: tavoitteiden mukaiseksi.                            sessa tarvitaan suurelta osin yhtäläistä sisältöä.
29626:     Kesäkuussa 1980 Lapin kesäyliopistossa pi-      Samoin lastentarhanopettajan koulutus sisältää
29627: detty sosiaalityön koulutusseminaari esitti yksi-   paljolti samoja aineksia kuin mitä tarvitaan
29628: mielisesti vaatimuksen sosiaalityöntekijäin kou-    esimerkiksi lähikasvattajan tai vammaishuollon
29629: lutuksen muuttamisesta korkea-asteen koulu-         kasvatustehtävissä.
29630: tukseksi ja koulutuspaikkojen lisäämisestä. Ny-        Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
29631: kyisten sosiaalityöntekijöiden pätevöitymiskou-     väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
29632: lutusta on suunniteltu sosiaali- ja terveysminis-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29633:  teriön työryhmässä, joka jätti ehdotuksensa ke-    vaksi seuraavan kysymyksen:
29634: väällä 1980. Nämä esitykset ovat lukuisien
29635: aiempien ehdotusten kanssa jääneet toteutu-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29636: matta.                                                     ryhtyä sosiaalityöntekijöiden ja sosiaali-
29637:     Myös keskiasteen koulutussuunnittelussa so-            alan keskiasteen koulutuksen uudista-
29638: siaaliala on jäänyt vähälle. Ensimmäisessä vai-            miseksi korkea-asteen ja keskiasteen
29639: heessa sosiaalialan koulutusta käsiteltiin vain            yleisten kehittämistavoitteiden mukai-
29640: muiden alojen yhteydessä. Kun opetusministe-               sesti, sekä
29641: riö vihdoin asetti työryhmän selvittämään so-                 milloin Hallitus ryhtyy toteuttamaan
29642: siaalialan keskiasteen opetustarpeita, ryhmän              sosiaalialan koulutusta alalla esiintyvän
29643:  tehtävän ulkopuolelle rajattiin päivähoidon               henkilöstötarpeen mukaisesti?
29644:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1980.
29645: 
29646:          Kati Peltola                  Lauha Männistö                 Anna.Liisa Piipari
29647:          Tarja Halonen                 Aulis Juvela                   Pekka Starast
29648:          Vappu Säilynoja               Inger Hirvelä                  Pirkko Valtonen
29649:          Ulla-Leena Alppi              V. J. Rytkönen                 M.-L. Salminen
29650:          Terho Pursiainen              Helvi Hyrynkangas              Arvo Kemppainen
29651: 
29652: 
29653:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29654: 088100009S
29655:                                                1980 vp.
29656: 
29657: Kirjallinen kysymys n:o 598.
29658: 
29659: 
29660: 
29661: 
29662:                                      Tenhiälä: Velkojen korkojen vähennysoikeudesta.
29663: 
29664: 
29665:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
29666: 
29667:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen       to- ja muiden velkojen lisäksi suuri oman asun-
29668: n:o 113 ( 1979 vp.) laiksi tulo- ja varalli-        non hankkimista varten otettu velka, eivät
29669: suusverolain muuttamisesta ja laiksi velkojen       enää avioliittoon mentyään voi vähentää kor-
29670: korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta ve-       kojaan täysimääräisinä.
29671: rotuksessa annetun lain 2 § :n muuttamisesta.           Koska edun menetys saattaa vaikuttaa avio-
29672:    Esityksen mukaan verovelvollinen saisi vä-       liiton solmimisen ajankohtaan lykkäävästi ja
29673: hentää ansiotoimintaan liittymättömien velko-       koska avoliitto, vaikka se säilyttäisi kumman-
29674: jen korkoja sekä indeksi- ja kurssitappioita yh-    kin avioliittoon aikovan vähennysoikeuden täy-
29675: teensä enintään 25 000 markkaa. Tähän mää-          simääräisenä, ei ole useimpien kansalaisten eet-
29676: rään saisi sisältyä muiden kuin oman tai per-       tisen vakaumuksen mukainen, täysimääräisen
29677: heen vakituisen asunnon hankkimisesta tai pe-       vähennysoikeuden säilyttäminen olisi omiaan
29678: rusparannuksesta aiheutuneiden velkojen kor-        edistämään tarkoituksenmukaista perhepolitiik-
29679: koja enintään 10 000 markkaa. Hallitus perus-       kaa.
29680: telee esitystään sillä, että se yksinkertaistaisi       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29681: verotuksen toimittamista vähennysoikeuksien         jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
29682: ollessa esityksen mukaan sisäkkäisiä, kun ne        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
29683: aikaisemman lain mukaan olivat 15 000 ja            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29684: 5 000 markan määräisinä rinnakkaisia. Lakeja
29685: sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta                    Onko Hallitus tietoinen si.itä, että se
29686: 1980 toimitettavassa verotuksessa. Eduskunta                antaessaan edellä mainitun lain on aset-
29687: on joulukuun 4 päivänä 1979 autamaliaan vas·                tanut yksityisen verovelvollisen ja per-
29688: tauksella hyväksynyt hallituksen esityksen                  heen samaan asemaan tätä toimenpidet-
29689: muuttamattomana.                                            tä lainkaan perustelematta, mistä saat-
29690:    Lakiin korkojen vähennyskelpoisuudesta si-               taa olla seurauksena mm. edellä esite-
29691: sältyy epäoikeudenmukaisuus sen pitäessä yksi-              tyn kaltainen este avioliiton solmimi-
29692: tyistä verovelvollista samassa asemassa kuin                selle, ja jos on,
29693: perhettä. Tämä eriarvoisuus saattaa käytännös-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29694: sä mm. johtaa siihen, että kaksi avioliittoon               ryhtyä lakiin sisältyvän epäoikeuden-
29695: aikovaa henkilöä, joilla molemmilla on opin-                mukaisuuden poistamiseksi ensi tilassa?
29696:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1980.
29697: 
29698:                                           Hannu Tenhiälä
29699: 
29700: 
29701: 
29702: 
29703:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29704: 
29705: 
29706: 
29707: 
29708: 088100010T
29709:                                               1980 vp.
29710: 
29711: Kirjallinen kysymys n:o 599.
29712: 
29713: 
29714: 
29715: 
29716:                                       Pokka ym.: Sopimattomista ehdoista metsäkaupoissa.
29717: 
29718: 
29719:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
29720: 
29721:    Kilpailu metsärahoista on viime vuosina eri       jaillaan tiettyihin rahalaitoksiin tavalla, jota
29722: pankkiryhmien välillä voimakkaasti kiristynyt        voidaan pitää ala-arvoisena.
29723: ja kärjistynyt melko räikeäksi. Jo vuonna 1966          Tyypillistä on, että maksupaikaksi merkitään
29724: Rahalaitosten neuvottelukunta puuttui maa- ja        myyjältä kysymättä ostajayhtiön rahalaitos,
29725: metsätalouden tilitysten maksamisessa esiinty-       maksujen siirtäminen rahalaitoksesta toiseen on
29726: neisiin epäkohtiin ja edellytti eri rahalaitosten    osoittautunut erittäin vaikeaksi, mm. vakuus-
29727: kunnioittavan myyjän ja ostajan oikeutta käyt-       talletusten osalta edellytetään piirimetsälauta-
29728: tää valitsemaansa rahalaitosta. Myöhemmin va-        kunnan lupa, edelleen liikepankissa avataan
29729: linnanvapauteen on useassa yhteydessä uudes-         myyjältä kysymättä tili, myyjän ilmoittamaan
29730: taan jouduttu puuttumaan maatila-metsänomis-         pankkiin ei rahaa makseta vaan ostajan ilmoit-
29731: tajien taholta. Kuluvaa hakkuukautta koskevas-       tamaan rahalaitokseen, ostaja käyttää voima-
29732: sa ostaja- ja myyjäpuolen hY.,väksymässä puun        kasta painostusta jne.
29733: hintasuositussopimuksessa on metsärahojen tili-         Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama
29734: tysten valinnanvapautta koskeva lauseke.             yrittäjäsuojatoimikunta ( 1979/61) on mm.
29735:    Lainsäädännössämme tunnustetaan ja kun-           katsonut mietinnössään, että tällainen menet-
29736: nioitetaan sopimusvapauden periaatetta mm.           tely metsäkaupoissa on sopimatonta ja raha-
29737: siten, että ostajalla samoin kuin myyjällä on        laitosta koskeva ehto pätemätön.
29738: oikeus käyttää maksusuorituksissa valitsemaan-          Edellä olevan johdosta ja valtiopäiväjärjes-
29739: sa rahalaitosta. Vastaavasti on voimassa olevas-     tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
29740: sa työsopimuslainsäädännössä työnantaja työn-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29741: tekijän niin halutessa velvollinen maksamaan         jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
29742: työntekijän     palkan     tämän      valitsemassa
29743: rahalaitoksessa olevalle tilille. Edellä mainitus-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29744: ta valinnanvapauden yleisestä tunnustamisesta               ryhtyä, jotta metsäkaupoissa käytetyistä
29745: huolimatta tietyt liikepankit jatkuvasti louk-              sopimattomista    ja    sopimusvapautta
29746: kaavat metsäkauppoja koskevissa sopimuksissa                loukkaavista ehdoista luovutaan?
29747: tätä periaatetta. Metsäkauppojen tilityksiä oh-
29748:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1980.
29749: 
29750:          Hannele Pokka                  Veikko Pihlajamäki            Pentti Poutanen
29751:          Mauri Pekkarinen               Juhani Saukkonen              Heimo Linna
29752:          Lauri Palmunen                 Mauno Manninen                Mikko Kaarna
29753:          Toivo Yläjärvi                 Matti Maijala                 Alvar Saukko
29754:          Hannu Tenhiälä                 Kalevi Mattila                Paavo Vesterinen
29755:          Mikko Pesälä                   Esko Pekonen                  Marjatta Väänänen
29756:          Einari Nieminen                Orvokki Kangas                Markku Kauppinen
29757: 
29758: 
29759: 
29760: 
29761:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29762: 
29763: 088100011U
29764:                                               1980 vp.
29765: 
29766: Kirjallinen kysymys n:o 600.
29767: 
29768: 
29769:                                       Holvitie: Veronmaksajien oikeusturvan lisäämisestä.
29770: 
29771:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
29772: 
29773:    Verotuslain mukaan verotusta varten tulee            Kun näin on käynyt ja verovelvollinen vas-
29774: jokaisen verovelvollisen, jolla on verovuotena       ta verotuksen päätyttyä ilmoittaa edellisen vuo-
29775: ollut veronalaista tuloa tai varallisuutta, keho-    den tuloaan oma-aloitteisesti, on ainoana vaih-
29776: tuksetta antaa veroilmoitus. Veroilmoitusta on       toehtona verotuslain mukaan jälkiverotus 83
29777: katsottu voitavan myös täydentää antamalla           §:n mukaan.
29778: lisäselvityksiä tai -tietoja sekä tulojen että vä-      Jälkiverotuksen seuraamuksena on kuitenkin
29779: hennysten osalta ennen verotuksen päättymis-         aina maksettava viivästyskorkoa vastaava korko
29780: tä. Käytännössä täydennykset on voitu vero-          sekä säädetty veronkorotus. Tämä johtaa usein
29781: valmistelussa ottaa huomioon, mikäli ne on           siihen, etteivät kansalaiset halua edes ilmoittaa
29782: ilmoitettu verotoimistoon syyskuuhun men-            kaikkia tulojaan, jos he ovat huomanneet, ettei
29783: nessä.                                               niitä ole säännönmukaisessa verotuksessa vero-
29784:    Verotuksen valmistuttua on ensimmäinen            tettu. Seuraamukset houkuttelevat kansalaisia
29785: mahdollisuus tutustua verotusasiakirjoihin mar-      veropinnaukseen ja alentavat veromoraalia.
29786: raskuun alussa pidettävän veronäyttelyn yhtey-          Siksi olisi kohtuullista, että saatuaan tiedon
29787: dessä. Tällöin verovelvollinen voi verrata anta-     verotuksesta, veronmaksajat voisivat tutustues-
29788: maansa veroilmoitusta verolautakunnan suorit-        saan valmistuneeseen verotukseen, ilmoittaa nii-
29789: tamaan verotukseen. Hän voi tällöin nopeim-          tä tulojaan, joita ei ole syystä tai toisesta otet-
29790: min veromuistutuksena tutkijalautakuntaan            tu verotettavaksi tai jotka ovat jääneet vero-
29791: saada muutoksen, mikäli veroilmoituksesta on         ilmoitusta laadittaessa vahingossa tai huolimat-
29792: poikettu.                                            tomuuttaan ilmoittamatta. Tämä ilmoitus tulisi
29793:    Verotuslaissa ei kuitenkaan ole otettu huo-       voida tehdä ilman rangaistusseuraamuksia ja
29794: mioon mahdollisuutta, että veroilmoituksessa         voisi tapahtua veronäyttelyiden avoinnaolaajan
29795: on saattanut jostain syystä jäädä myös tuloja        yhteydessä samaan tapaan kuin veromuistutusta
29796: ilmoittamatta. Näin saattaa käydä erityisesti        tehtäessä.
29797: silloin kun kyseessä on poikkeuksellinen tulo,          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29798: jonka verollisuutta ja ilmoitusvelvollisuutta ei     § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
29799: veronmaksaja ole ilmoitusvelvollisuuttaan täyt-      ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
29800: täessään tiennyt.                                    van kysymyksen:
29801:    Käytännössä näin on tapahtunut sivuperin-
29802: töjen ja lahjojen yhteydessä. Kansalaisilla on                 Onko Hallitus tietoinen, että vero-
29803: usein epäselvyyttä siitä, että nämä tulisi kun-             lainsäädännössämme ei ole mahdolli-
29804: nallisverotusta varten vielä erikseen ilmoittaa,            suutta ilman jälkiveroseuraamuksia ve-
29805: kun niistä jo on perintö- ja lahjaveroilmoitus              rotuksen päätyttyä ilmoittaa tuloja ve-
29806: tehty ja perintö- tai lahjaverokin maksettu.                rotettavaksi, ja jos on,
29807:     Normaalisti verolautakunta saa tiedon ennen                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29808: verotuksen päättymistä näistä tuloista ja verot-            siin, että veronmaksajien oikeusturvaa
29809: taa ne mahdollisesti pyydettyään verovelvolli-              lisätään sekä lainsäädännöllisesti tilanne
29810: selta lisäselvitystä. Saattaa kuitenkin syntyä ti-          korjataan?
29811: lanteita, jolloin veroviranomaiset eivät saa tie-
29812: toa ja silloin tulo jää verottamatta.
29813:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1980.
29814: 
29815:                                            Tapio Holvitie
29816: 
29817:      Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29818: 088100012V
29819:                                               1980 vp.
29820: 
29821: Kirjallinen kysymys n:o 601.
29822: 
29823: 
29824: 
29825: 
29826:                                       Ihamäki ym.: Perhekoon huomioon ottamisesta asuntolainoi-
29827:                                          tettujen asuntojen enimmäiskokoa määriteltäessä.
29828: 
29829: 
29830:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
29831: 
29832:    Lapsiperheet asuvat muuta väestöä ahtaam-           1950-luvun alussa valtion asuntolainoitet-
29833: min, todetaan Väestöliiton viime vuodelta ole-      tujen omakotitalojen keskimääräinen huoneisto-
29834: vassa raportissa "Lapsiperhe Suomessa". Näin        ala oli runsaat 60 neliömetriä, 1960-luvun
29835: on tilanne siitäkin huolimatta, että perheiden      alussa 70 neliömetriä ja 1970-luvulla 110 neliö-
29836: koko on jatkuvasti pienentynyt. Syy on meidän       metriä. Huoneistokoon kasvuun ei enää asun-
29837: asuntotuotantolaissamme. Asumisväljyys on kas-      totuotantolain puitteissa ole mahdollisuutta.
29838: vanut, mutta asuntotuotantolaki ei ole seuran-      Nykyisin valtion lainoittamissa asunnoissa asu-
29839: nut mukana.                                         vat väljästi vain 2-4 hengen perheet eli ns.
29840:    Valtion omakotilainoitus suosii pieniä per-      pienperheet.
29841: heitä. Mitä pienempi on perhe, sitä väljempi           Valtakunnallisessa asunto-ohjelmassa esite-
29842: on asunto. Kaksihenkinen perhe saa rakentaa         tään, että asuntojen on suuruudeltaan vastat-
29843: valtion asuntolainoituksen turvin 42,5 neliö-       tava asunnontarvitsijaruokakuntien kokoa ja
29844: metriä perheenjäsentä kohti. Kuusihenkisellä        että yleisenä asumisväljyystavoitteena on huo-
29845: perheellä saa lainoitettavia neliöitä olla henkeä   ne jokaista perheenjäsentä kohti. Jo tämäkin
29846: kohti puolet vähemmän. Asuntohallitus on oh-        edellyttäisi suurten perheiden vuoksi asunto-
29847: jeissaan jokunen vuosi sitten kiristänyt asu-       tuotantolain 4 § :n tarkistamista ajan tasalle.
29848: misväljyyttä entisestään, kun se edellyttää nyt        Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
29849: sauna- ja pesutilojen kuuluvan lainoitettaviin      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
29850: huoneistoneliöihin.                                 neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29851:    1950-luvun asuntotuotantolaissa ja -asetuk-      seuraavan kysymyksen:
29852: sissa ei ollut lainoitettavan asunnon enimmäis-                 Onko Halli:tus tietoinen siitä, että
29853: kokoa mainittu. Lainoitettavasta omakotitalos-              asuntotuotantolaissa määritelty valtion
29854: ta edellytettiin ainoastaan, että siinä sai olla            lainoittaman asunnon enimmäiskoko on
29855: kol'lkeintaan kaksi asuntoa. Sitä vastoin asetuk-           liian pieni erityisesti suurten perheiden
29856: seen sisältyi tällöin vähimmäiskokomääräys.                 tarpeisiin, ja jos on,
29857: Toisessa asunnossa tuli olla ainakin kahden                    mih1n toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29858: asuinhuoneen ja keittiön asunto, jonka pinta-               ryhtyä em. ongelman pikaiseksi ratkai-
29859: alaltaan tuli olla vähintään 50 neliömetriä.                semiseksi ja muutoinkin perheen koon
29860:    Nykyisessä asuntotuotantolaissa, sen 4 §: ssä,           ja kasvun tämänhetkistä paremmin huo-
29861: on mainittu valtion lainoitettavan asunnon                  mioon ottamiseksi asuntojen enimmäis-
29862: enimmäiskoon olevan 120 neliömetriä.                        kokoa määriteltäessä?
29863:      Hdsingi,ssä 4 päivänä joulukuuta 1980.
29864: 
29865:                Timo Ihamäki                                      Pekka Löyttyniemi
29866: 
29867: 
29868: 
29869: 
29870:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29871: 0881000182
29872:                                               1980 vp.
29873: 
29874: Kirjallinen kysymys n:o 602.
29875: 
29876: 
29877: 
29878: 
29879:                                       Peltola ym.: Yksityisten perhepäivähoitajien verotuksen yk-
29880:                                           sinkefltaistamisesta.
29881: 
29882: 
29883:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
29884: 
29885:    Yksityiset perhepäivähoitajat ovat esittäneet     maksamaan kunnalliseen hoitoon ja omiin tu-
29886: verohallitukselle, että heidän verotuksensa tu-      loihinsa verrattuna kohtuuttomasti lastensa päi-
29887: lisi yhdenmukaistaa koko maassa riippumatta          vähoidosta. Verohallituksen ohjeet ovat nykyi-
29888: siitä, montako lasta heillä on hoidettavanaan.       selläänkin sopimattomat yksityisten perhepäivä-
29889: Verohallituksen voimassa olevien ohjeiden mu-        hoitajien verotUkseen, ja kun näitä ohjeitakaan
29890: kaan yhden perheen lasten yksityinen perhe-          ei noudateta, käytäntö vaihtelee eri puolilla
29891: päivähoitaja on työsuhteessa lapsen vanhem-          maata. Yksityisen perhepäivähoidon verotuk-
29892: piin, joiden on huolehdittava ennakon perimi-        sesta tulisi ilmeisesti saada erillissäännökset,
29893: sestä ja muista työnantajan velvollisuuksista.       joilla turvattaisiin mahdollisimman yksinkertai-
29894: Useamman perheen lasten hoitajaa pidetään yk-        nen ja joustava verotusmenettely.
29895: sityisyrittäjänä, jolle määrätään ennakkovero.          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29896:     Verohallituksen ohjetta ei kuitenkaan nou-       § :n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
29897: dateta. Esimerkiksi Hämeen lääninoikeus on           tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29898: hylännyt ennakkoperintää koskevan valituksen,        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29899: vaikka valittaja on hakenut verohallituksen
29900: ohjeiden mukaista verotusmenettelyä. Nykyi-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29901: nen käytäntö vaihtelee ja hoitajat ovat joka                 yksity1sten perhepäivähoitajien verotus-
29902:  tapauksessa eri asemassa sen mukaan, onko                   käytäntö vaihtelee riippuen siitä, mones-
29903: heillä yhden vai useamman perheen lapsia hoi-                taiko perheestä hoitolapset tulevat, sekä
29904: dossa.                                                       lisäksi verotoimiston näkemyksestä, ja
29905:     Yksityisten perhepäivähoitajien palkkiot ovat               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29906:  tavallisesti varsin pienet. Monimutkainen vero-             siin yksityisten perhepäivähoitajien ve-
29907:  tus aiheuttaa ongelmia sekä hoitajille että hoi-            rotuksen yksinkertaistamiseksi ja yhden-
29908: dettavien lasten vanhemmille, jotka palkkioi-                mukaistamiseksi?
29909:  den pienuudesta huolimatta joutuvat usein
29910:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1980.
29911: 
29912:          Kati Peltola                   Pauli Uitto                    Juhani Vähäkangas
29913:          Vappu Säilynoja                Inger Hirvelä                  Marjatta Mattsson
29914:                                         Ulla-Leena Alppi
29915: 
29916: 
29917: 
29918: 
29919:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29920: 
29921: 
29922: 
29923: 
29924: 0881000193
29925:                     j
29926: 
29927:                 j
29928: 
29929:                 j
29930: 
29931:             j
29932: 
29933:             j
29934: 
29935:         j
29936: 
29937:         j
29938: 
29939:     j
29940: 
29941:     j
29942: 
29943: j
29944: 
29945: j
29946:                                               1980 vp.
29947: 
29948: Kirjallinen kysymys n:o 603.
29949: 
29950: 
29951: 
29952: 
29953:                                   Lahti-Nuuttila: Jalkakäytävien puhtaanapidon siirtämisestä kun-
29954:                                      tien tehtäväksi.
29955: 
29956: 
29957:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29958: 
29959:     Tämän vuoden alussa tuli voimaan laki ka-           On myös tapauksia, JOissa on asumaton
29960: dun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja        tontti jalkakäytävän kohdalla. Tällaisissakin ta-
29961: puhtaanapidosta (669/78). Lain 4 §:n no-             pauksissa laki velvoittaa tontinomistajaa pitä-
29962: jalla katujen ja rakennuskaavateiden kunnossa-       mään jalkakäytävän puhtaana. Usein käy vielä
29963: pitovelvollisuus siirtyi tällöin pääasiassa kiin-    niin, että heti puhdistuksen jälkeen tiellä ajaa
29964: teistönomistajalta kunnalle. Kunnossapitotehtä-      kunnan lumiaura, joka työntää ajoradalta lu-
29965: vistä kiinteistönomistajan velvollisuutena on        men ja jään jalkakäytävälle. Tällaisessakin ta-
29966: huolehtia kiinteistön kohdalla olevan jalkakäy-      pauksessa tontinomistajan velvollisuutena on
29967: tävän käyttökelpoisuudesta eli poistaa jalan-        suorittaa jalkakäytävän puhdistaminen uudes-
29968: kulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia          taan.
29969: liukkauden torjunnasta jalkakäytävällä. Laissa          Tontinomistajalta perittävän katumaksun li-
29970: on asetettu tontinomistajan velvollisuudeksi         säksi jalkakäytävän puhtaanapito aiheuttaa mo-
29971: myös tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen    nelle vähävaraiselle tontinomistajalle, kuten esi-
29972: vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalka-      merkiksi vanhuksille, kohtuuttoman suuren vai-
29973: käytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru          van ja rasituksen. Tästä velvollisuudesta ai-
29974: vapaana lumesta ja jäästä. Lakia säädettäessä        heutuu kuluja muun muassa aurauksen suorit-
29975: eduskunnassa esitettiin jo tuolloin arveluja sii-    tamisesta, hiekan hankkimisesta ja myös lumen
29976: tä, että muun muassa tältä osin laki merkitsee       poiskuljetuksesta. Tällöin moni joutuu harkitse-
29977: kohtuuttoman suurta rasitetta monelle tontin-        man jopa kiinteistönsä myyntiä.
29978: omistajalle. Kun laki on ollut nyt vajaan vuo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29979: den voimassa, on tullut esiin ilmeisiä epäkoh-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29980:  tia.                                                valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29981:     Esimerkiksi Kangasalan kunnassa, jossa jal-      vaksi seuraavan kysymyksen:
29982: kakäytäviä on usein vain tien toisella puolella,
29983:  joutuu nimenomaan se tontinomistaja, jonka                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29984: puolella jalkakäytävä sattuu olemaan, auraa-                siin kadun ja eräiden yleisten alueiden
29985:  maan siitä lumen ja hiekoittamaan jalkakäytä-              kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun
29986: vän. Sen sijaan tien toisella puolella asuvat               lain muuttamiseksi siten, että jalkakäy-
29987:  voivat käyttää vapaasti kyseistä jalkakäytävää,            tävän puhtaanapito siirretään kuntien
29988:  eikä heille aiheudu rasitetta jalkakäytävän puh-           tehtäväksi?
29989:  taanapidosta.
29990:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1980.
29991: 
29992:                                         Pentti Lahti-Nuuttila
29993: 
29994: 
29995: 
29996: 
29997:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
29998: 
29999: 0881000204
30000:                                               1980 vp.
30001: 
30002: Skriftligt spörsmål nr 604.
30003: 
30004: 
30005: 
30006: 
30007:                                   Lillqvist m. fl.: Om bostadsbidrag för folkpensionär som bor
30008:                                       i eget egnahemshus.
30009: 
30010: 
30011:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30012: 
30013:     Enligt nu gällande bestämmelser kan en           sparsamheten inte kan premieras borde den
30014: folkpensionär, som bor i hyresbostad eller i         åtminstone inte bestraffas. Så blir nu fallet en-
30015: egen akdelokal, få bostadsbidrag från folk-          ligt gällande bestämmelser för bostadsbidraget.
30016: pensionsanstalten. Men däremot kan inte en              Utgifterna för egnahemshusets underhåll och
30017: pensionär som bor i sitt eget egnahemshus bli        uppvärmning blir säkert lika stora som mot-
30018: delaktig av denna förmån eftersom personen           svarande kostnader i våningshus. Detta borde
30019: inte betalar hyra för sin lokal. Visserligen har     därför inte vara orsaken till att en ägare till
30020: ägaren tili egnahemshus en liten möjlighet att       egnahemshus förvägras folkpensionens bostads-
30021: få bostadsbidrag. Men i så fall måste huset          bidrag. Uppskattningen av kostnaderna för
30022: belastas av en så stor skuld att räntekostnaden      egnahemshuset, vilka motsvarar hyran i en
30023: stiger tili ett så stort belopp att den berättigar   hyreslokal, borde inte heller bereda större svå-
30024: till bostadsbidrag för pensionären ifråga. Detta     righeter. Några praktiska hinder för utbetal-
30025: händer mvcket sällan emedan amortering av lån        ning av bostadsbidrag tili pensionärer som bor
30026: efter uppnådd pensionsålder i allmänhet ställer      i sina egnahemshus borde därför inte före-
30027: sig betydligt svårare än under den arbetsföra        ligga.
30028: tiden i ens liv.                                        Hänvisande till ovanstående får vi med stöd
30029:     I de flesta fall betyder anskaffningen av        av 37 § 1 mom. riksdagsordningen framställa
30030: egnahemshus en stor uppoffring för familjen.         följande spörsmål att besvaras av vederbörande
30031: Mycket måste vanligen försakas för att inkoms-       medlem av statsrådet:
30032: terna skall räcka tili räntorna och amortering-
30033: arna på lånen. Denna sparsamhet gagnar även                     Är Regeringen medveten om att
30034: hela samhället.                                              bostadsbidrag inte kan beviljas åt
30035:     När ifrågavarande personer sedan uppnår                  folkpensionär som bor i eget egnahems-
30036: pensionsåldern blir de på ett visst sätt bestraff-           hus, och om så är fallet,
30037: fade av samhället för sin sparsamhet. De för-                   vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
30038: lorar nämligen rätten till bostadsbidraget. Om               taga för att rätta till missförhållandet?
30039:      Helsingfors den 10 december 1980.
30040: 
30041:          Bror LiUqvist                  Kaj Bärlund                     Sakari Knuuttila
30042: 
30043: 
30044: 
30045: 
30046: 0881000215
30047: 2                                              1980 vp.
30048: 
30049: Kirjallinen kysymys n:o 604.                                                               Suomennos.
30050: 
30051: 
30052: 
30053: 
30054:                                    Lillqvist ym.: Asumistuen myontam1sestä omassa omakotitalos-
30055:                                       saan asuvalle kansaneläkkeen saajalle.
30056: 
30057: 
30058:                           E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
30059: 
30060:    Voimassa olevien säännösten mukaan voi            kita, niin siitä ei ainakaan pitäisi rangaista.
30061: vuokra-asunnossa tai omassa osakehuoneistossa        Näin kuitenkin tapahtuu nyt voimassa olevien
30062: asuva kansaneläkeläinen saada asumistukea            asumistukea koskevien määräysten nojalla.
30063: kansaneläkelaitokselta. Sitä vastoin eläkeläinen,       Omakotitalon ylläpidosta ja lämmityksestä
30064: joka asuu omassa omakotitalossaan, ei voi            aiheutuvat kustannukset ovat varmasti yhtä
30065: saada tätä etua, koska hän ei maksa vuokraa          suuret kuin vastaavat kustannukset kerrosta-
30066: huoneistostaan. Omakotitalon omistajalla on          loissa. Sen vuoksi tämän ei pitäisi olla syynä
30067: kuitenkin pieni mahdollisuus saada asumis-           siihen, että omakotitalon omistajalle ei anneta
30068: tukea. Mutta tuolloin taloa tulee rasittaa niin      kansaneläkkeeseen liittyvää asumistukea. Oma-
30069: suuri velka, että korkokustannusten on nous-         kotitalosta aiheutuvien sellaisten kustannusten
30070: tava niin suureen määrään, että se oikeuttaa         arvioiminen, jotka vastaavat vuokra-asunnosta
30071: kysymyksessä olevan eläkeläisen asumistukeen.        maksettavaa vuokraa, ei liene myöskään kovin
30072: Tällaista tapahtuu erittäin harvoin, koska lai-      vaikeata. Mitään käytännön esteitä asumistuen
30073: nan lyhennys eläkeiän tultua saavutetuksi yleen-     maksamiselle omakotitaloissaan asuville eläke-
30074: sä on huomattavasti vaikeampaa kuin työssä-          läisille ei tämän vuoksi pitäisi olla.
30075: oloaikana.                                              Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäivä-
30076:    Useimmissa tapauksissa omakotitalon hank-         järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esi-
30077: kiminen merkitsee perheelle suurta uhrausta.         tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30078: Tavallisesti on luovuttava paljosta, jotta tulot     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30079: riittäisivät korkoihin ja lainan lyhennyksiin.
30080: Tämä säästäväisyys hyödyttää myös koko                          Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30081: yhteiskuntaa.                                                asumistukea ei voida myöntää omassa
30082:    Kun kysymyksessä olevat henkilöt sitten                   omakotitalossaan asuvalle kansaneläke-
30083: saavuttavat eläkeiän, heitä tavallaan rangais-               läiselle, ja jos on,
30084: taan yhteiskunnan toimesta heidän säästäväi-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30085: syydestään. He nimittäin menettävät oikeuden                 ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
30086: asumistukeen. Jos säästäväisyyttä ei voida pal-
30087:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1980.
30088: 
30089:          Bror Lillqvist                  Kaj Bärlund                    Sakari Knuuttila
30090: 
30091: 
30092: 
30093: 
30094:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30095:                                              1980 vp.
30096: 
30097: Kirjallinen kysymys n:o 605.
30098: 
30099: 
30100: 
30101: 
30102:                                  Tenhiälä: Virkavapauden saamisesta lapsen sairastumisen vuoksi.
30103: 
30104: 
30105:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 1[ e.
30106: 
30107:    Voimassa olevan virkaehtosopimuksen mu-          jelijä. Niinpä sairastuneen lapsen tutkimuksien
30108: kaan lapsen vanhemmat voivat saada virkava-         ja hoidon vuoksi on jouduttu ottamaan eräissä
30109: pautta toimestaan järjestellessään lapsen sairas-   kunnissa palkatonta virkavapautta.
30110: tumisesta aiheutuvia asioita. Alaikäisten lasten       Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
30111: sairastuminen on etenkin maaseudulla pitkien        jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
30112: etäisyyksien vuoksi melkoinen ongelma. Lääkä-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
30113: ripalveluja ei ole monesti kovin lähellä, joten     si seuraavan kysymyksen:
30114: sairastuneen lapsen asianmukaisiin tutkimuksiin
30115: saaminen edellyttää vanhemmilta aikaa ja pa-                  Voidaanko p1taa voimassa olevan
30116: neutumista.                                                oikeusjärjestyksen hengen mukaisena
30117:    Haja-asutusalueilta on kuitenkin sellaisia ko-          sitä, että perheen äiti ei saa virkava-
30118: kemuksia, että perheen äidiltä on evätty virka-            pautta sairastuneen lapsen hoidon jär-
30119: vapaus lapsen sairastumisen yhteydessä sillä               jestämiseksi, mikäli hänen puolisonsa
30120: perusteella, että hänen puolisonsa on maanvil-             on maanviljelijä?
30121:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1980.
30122: 
30123:                                           Hannu Tenhiälä
30124: 
30125: 
30126: 
30127: 
30128:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30129: 
30130: 
30131: 
30132: 
30133: 0881000226
30134:                                                 1980 vp.
30135: 
30136: Kirjallinen kysymys n:o 606.
30137: 
30138: 
30139: 
30140: 
30141:                                    Surakka ym.: Kotimaisen traktorituotannon tukemisesta.
30142: 
30143: 
30144:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30145: 
30146:    Valmet Oy:n traktorituotanto on maatalous-          Valmetin ja Volvon kanssa yhteistyössä kehi-
30147: konealan kansainvälisestä ylituotannosta ja            tettävä pohjoismainen traktorisarja saa riittä-
30148: markkinointivaikeuksista johtuen joutunut ta-          västi tuotekehitystukea. Erityisen tärkeänä
30149: loudellisiin vaikeuksiin. Näistä syistä yhtiön         nähdään se, että kotimaista tuotantoa suojel-
30150: traktoritehtaan johto on antanut yhtiön henki-         Iaan siten, että laaditaan erilaisia teknisiä ja
30151: löstölle lomautusvaroituksen joka koskee 1. 1.         turvamääräyksiä, joilla hidastetaan ulkomaista
30152: 1981-1.2.1981 välistä aikaa. Tämän lisäksi             tuontia.
30153: on yhtiön johdon taholta ilmoitettu, että myös            Erityisen merkityksen henkilöstöryhmät an-
30154: myöhemmässä vaiheessa joudutaan suoritta-              toivat valtiovallan toimenpiteille, joiden tulisi
30155: maan ainakin kaksi viikon mittaista lomau-             lähteä siitä, että sekä kuntien, seurakuntien ja
30156: tusta.                                                 valtion kaikki kalustohankinnat suoritettaisiin
30157:    Traktoritehtaan yhteistoimintalain mukaisen         siten, että ne tukisivat kotimaisen tuotannon
30158: neuvottelukunnan kokouksessa 20. 11. 1980              kysyntää.
30159: yhtiön ja tehtaan johdon edustajat ilmoittivat,           Viime aikojen uutiset kertovat kuitenkin,
30160: että määräaikaiset pakkolomautukset eivät riitä        että Valtion hankintakeskus ja Hyvinkään Au-
30161: tasaamaan kapasiteetin ja asetetun tuotanto-           tokeskus ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen
30162: tavoitteen välistä ristiriitaa, jonka johdosta         Ford-autojen ja traktoreiden hankinnasta sekä
30163: joudutaan suorittamaan muitakin tuotannon              paketti- ja kuorma-autojen sisus.tus- ja muutos-
30164: rajoittamistoimenpiteitä. Näiksi toimenpiteiksi        töistä. Annettujen uutisten mukaan tämä so-
30165: on esitetty, että noin 100 henkilöä pyrittäisiin       pimus käsittää ensi vuoden aikana noin 400
30166: sijoittamaan yhtiön muille tuotantolaitoksille         yksikön hankinnan taikka muutostyöt valtion
30167: ja osa henkilöstöstä joudutaan ehkä 1omautta-          eri laitoksille ja virastoille. Erityistä ihmetystä
30168: maan toistaiseksi.                                     on herättänyt se, että juuri samanaikaisesti
30169:    Yhtiön henkilöstö ei ole hyväksynyt suun-           kun Valmetin traktoritehtailla on ryhdytty laa-
30170: niteltuja toimenpiteitä ja on esittänyt, että          jamittaisiin 1omautustoimenpiteisiin, on Val-
30171: valtiovallan on ryhdyttävä välittömiin toimen-         tion hankintakeskus omalta osaltaan tehnyt
30172: piteisiin, joiden avulla voidaan estää henkilös-       sopimuksen ulkomaisten traktoreiden ja auto-
30173: tön pakkolomautus sekä siitä aiheutuvat hen-           jen hankinnasta. Tämäntyyppinen menettelyta-
30174: kilöstölle tulevat taloudelliset ja sosiaaliset vai-   pa ei sovi yhteen niidenkään mielipiteiden
30175: keudet. Henkilöstön piirissä on hyvin tarkasti         kanssa, joita valtioneuvoston jäsenten taholta
30176: mietitty, millaisia toimenpiteitä lomautusten          on ilmaistu kotimaisen tuotannon tukemiseksi.
30177: ehkäisemiseksi tulisi suorittaa. Näinä toimen-         Näistä mielipiteistä on saanut sen käsityksen,
30178: piteinä henkilöstö esittää muun muassa, että           että valtion omissa hankinnoissa, jotka menevät
30179: tuleva maataloustuloratkaisu ja eräät maatalous-       valtioneuvoston kautta, on niitä suoritettaessa
30180: yrittäjiin kohdistuvat tukimuodot olisi saatava        pyritty erityisesti kiinnittämään huomiota han-
30181: sidoksiin kotimaisen maatalouskalustohankin-           kintojen kotimaisuusasteeseen. On myöskin an-
30182: nan kanssa. Lisäksi on esitetty, että myönnet-         nettu ymmärtää, että valtion lait!osten ja kun-
30183: täisiin mahdollista korkotukea ylisuurelle trak-       tien hankintoja pyrittäisiin suosimaan siten,
30184: torien myyntivarastolle. Henkilöstö esittää val-       että ne tukisivat kotimaista tuotantoa.
30185: tiovallan vaikutuksen lisäämistä kuntien, seura-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
30186: kuntien ja valtion laitosten kalustohankintoi-         tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
30187: hin. Myös traktorien saaminen vientituen pii-          me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
30188: riin nähdään erääksi ratkaisumalliksi ja se,           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
30189: että suoritetaan tarpeelliset toimenpiteet, jotta
30190: OS81000237
30191: 2                                              1980 vp.
30192: 
30193:          Onko Hallitus tietoinen Valtion han-                mihin toimenp1te1s1m Hallitus aikoo
30194:       kintakeskuksen ja Hyvinkään Autokes-                ryhtyä julkisen sektorin hankintojen
30195:       kuksen allekirjoittamasta yleissopimuk-             ohiaarniseksi siten, että näitä hankin-
30196:       sesta, joka koskee Ford-autojen ja trak-            toja suoritettaessa tuettaisiin kotimaista
30197:       toreiden hankintaa sekä paketti- ja                 tuotantoa ja sitä kautta edesautettaisiin
30198:       kuorma-autojen sisustus- ja muutostöitä,            työllisyyden hoitamista, sekä
30199:       ja jos on,                                             aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
30200:          aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi--         menpiteisiin, joilla Valmet Oy:n trak-
30201:       menpiteisiin, että myös Valtion hankin-             toritehtaan piirissä annetut lomautus-
30202:       takeskus suorittaisi hankintansa siten,             varoitukset voitaisiin peruuttaa?
30203:       että ne tukisivat kotimaista tuotantoa ja
30204:       <teollisuutta sekä edistäisivät työllisyyttä,
30205:       ja
30206:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1980.
30207: 
30208:        Juhani Surakka                    Pekka Starast               Jouko Skinnari
30209:        Paula Eenilä                      Kaj Bärlund                 Jermu Laine
30210:        Bror Lillqvist                    Liisa Jaakonsaari           Maija Rajantie
30211:        Aimo Ajo                          Anna-Liisa Piipari          Mikko Rönnholm
30212:        Eino Loikkanen                    Kaisa Raatikainen           Pirjo Ala-Kapee
30213:        Peter Muurman                     Hannu Tapiola               Pentti Lahti-Nuuttila
30214:        Markus Aaltonen                   Mikko Elo                   Tellervo Koivisto
30215:        Jouko Tuovinen                    Pirkko Valtonen             Saara-Maria Paakkinen
30216:        Niilo Hämäläinen                  Seppo Tikka                 Pertti Hietala
30217:        Olli Helminen                     Matti Luttinen              Juhani Raudasoja
30218:                    Kaarina Suonio                          Risto Tuominen
30219: 
30220: 
30221: 
30222: 
30223:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30224:                                                   1980 vp.
30225: 
30226: Kirjallinen kysymys n:o 607.
30227: 
30228: 
30229: 
30230: 
30231:                                      Paakkinen ym.: Järvenpään kotitalousopettajaopiston korjaustöi-
30232:                                         den aloittamisesta.
30233: 
30234: 
30235:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30236: 
30237:     Järvenpään kotitalousopettajaopisto on am-           kin asti. Oppilasmäärän on arv101tu pysyvän
30238: mattikasvatushallituksen alainen valtion oppi-           samana tai mieluummin lisääntyvän. Opetus
30239: laitos, joka on aloittanut toimintansa vuonna            tulee monipuolistumaan ja sen rinnalla tulee
30240:  1928. Opistossa annetaan koulutusta tällä het-          kurssimuotoinen toiminta säilymään.
30241: kellä varsinaisen kotitalousopettajakoulutuksen             Järvenpään kotitalousopettajaopiston työssä
30242: lisäksi emäntäkoulussa ja talouskoulussa. Lisäk-         on teoreettisen opetuksen osuus n. 40 prosent-
30243: si on opetusharjoittelijoita ja siivoustyönjohdol-       tia ja käytännön työn opetuksen osuus n. 60
30244: lista koulutusta.                                        prosenttia koko opetusajasta. Teoreettisia oppi-
30245:      Oppilaita Järvenpään kotitalousopettajaopis-        aineita ovat kasvatus- ja opetusoppi, suomen
30246: tossa on kuluvan syyskauden aikana ollut 144,            kieli, kansantalous, kodin talous ja kuluttaja-
30247: heistä emäntäkoulussa 48 oppilasta, talouskou-           politiikka, asunto- ja kodinhoito-oppi, kemia,
30248:  lussa 24 oppilasta ja opettajaopistossa 48 oppi-        fysiikka ja mikrobiologia, ravintofysiologia ja
30249: lasta. Opetusharjoittelijoita on ollut 24. Opis-         erikoisruokavaliot, elintarviketietous ja ruoan-
30250:  tossa järjestetään lisäksi erilaisia kursseja, joilla   valmistusoppi, työoppi, työväline- ja koneoppi,
30251:  esimerkiksi ensi kevätlukukaudella arvioidaan           neuvontaoppi, kirjanpito ja laskentatoimi sekä
30252:  olevan noin 100 opiskelijaa.                            suurtalousoppi. Käytännön työn opetukseen
30253:      Kotitalousopettajaopiston koulutustehtävä on        kuuluu kemian ja mikrobiologian laboratorio-
30254:  monipuolinen. Se valmistaa kotitalousopettajia          työt, sovelletun ravinto-opin työt, kokeellinen
30255:  ammattikasvatushallituksen alaisiin oppilaitok-         ruoanvalmistus, ruoanvalmistus opetus- ja suur-
30256:  siin ja kouluttaa opettajia toimimaan kotitalous-       keittiössä, 1säilöntä ja leipominen, asunnon
30257:  neuvontajärjestöissä sekä kotitalouden kokeilu-         hoito, laitossiivous ja tekstiilien hoito, työ-
30258:  ja tiedotustehtävissä. Kotitalousopettajaopistosta      väline· ja konekokeilu sekä työnjohto.
30259:  valmistuneet voivat toimia myös erilaisten lai-            Järvenpään kotitalousopettajaopisto t01m11
30260:  tosten emäntinä sekä muissa kotitalousalaan             Järvenpään kartanon maille rakennetuissa ti-
30261:  liittyvissä tehtävissä mm. liike-elämän palveluk-       loissa, jotka ovat valmistuneet hyvin eri aikoi-
30262:  sessa.                                                  na. Eduskunnan naisjäsenet olivat vuonna 1907
30263:      Keskiasteen koulunuudistusta varten laadit-         esittäneet komitean perustamista "naisten ta-
30264:  tujen suunnitelmien mukaan Järvenpään koti-             loudenhoidon opetuksen järjestämistä varten"
30265:  talousopettajaopisto jatkanee opistotasaisena           tarkoituksena kotitalousopettajaopiston perus-
30266:  koulutuspaikkana. Opistoon on suunniteltu si-           taminen. Varsinainen käytännön esitys asiasta
30267:  joitettavaksi kotitalousalan laajennettu opisto-        tehtiin vuonna 1919, jolloin eduskunta sai
30268:  koulutus sekä alan opettaja- ja konsulenttikou-         anomuksen "täydellisen ja tarkoituksenmukai-
30269:  lutus. Uusien suunnitelmien mukaan opisto-              sen valtion laitoksena toimivan kotitalousopet-
30270:  koulutus tulisi kestämään yhteensä neljä vuotta         tajaopiston perustamisesta maahamme". Tämä
30271:  ja opettaja- ja konsulenttikoulutus sen jatkona         johti tulokseen vuonna 1928, jolloin tasavallan
30272:  yhden vuoden. Koulutusajat pitenisivät siis ny-         presidentti vahvisti asetuksen opiston perusta-
30273:   kyisestä.                                              misesta Järvenpään koulutilalle Tuusulaan val-
30274:      Tulevan uudistuksen vaikutusta opetustilo-          tion haltuun siirtyneen kartanon maille.
30275:   jen ja majoitustilojen tarpeeseen ei opistolla            Opiston toiminta aloitettiin kartanon enti-
30276:  ole suunnitelmien keskeneräisyyden vuoksi vie-          sessä päärakennuksessa ja oppilasasuntolatiloik-
30277:  lä voitu yksityiskohtaisesti kaavailla. Niiden          si kunnostettiin niin ikään vanhoja rakennuk-
30278:   perusteella on kuitenkin todettu, että luokkia         sia. Opiston käytännön toimintaa silmällä pitäen
30279:   tulee olemaan ainakin yhtä paljon kuin tähän-          suunniteltiin ja rakennettiin koulurakennus
30280: 08811000248
30281: 2                                             1980 vp.
30282: 
30283: "Paatela", joka valmistui vuonna 1928. Nykyi-        kerran siirrettiin. Tarvittava summa olisi nyt
30284: nen päärakennus on valmistunut vuonna 1954.          13,3 miljoonaa markkaa.
30285:     Järvenpään kotitalousopettajaopiston koulu-         Järvenpään kotitalousopettajaopiston perus-
30286: ja asuntolatilat kaipaavat pikaista korjausta. Ra-   korjaustöiden aloittamisen siirtymiseen liene-
30287: kennusten ja kiinteistöjen saneerausohjelmia         vät viime vuosina olleet vaikuttamassa päätök-
30288: on tehty jo kymmenen vuoden ajan. Vain hy-           set, joilla varoja on työllisyysperusteilla ohjattu
30289: vin hitaasti ne ovat toteutuneet. Alueella on        Uudenmaan läänin ulkopuolisille kehitysalueil-
30290: parhaillaan käynnissä joitakin rakennustöitä,        le. Näin on yhteiskunnan omistuksessa olevia
30291: mutta kiireellisimmän korjauksen tarpeessa ole-      kiinteistöjä päästetty rappeutumaan ja aiheutet-
30292: vien koulutilojen peruskorjausta on kerran toi-      tu valtiolle moninkertaiset menot. Peruskorjaus
30293: sensa jälkeen siirretty. Palo- ja terveysviran-      tuleekin viipymättä käynnistää vieläkin suu-
30294: omaiset ovatkin useaan kertaan joutuneet puut-       rempien vahinkojen välttämiseksi.
30295:  tumaan rakennusten kuntoon. Erityistä huo-             Edellä olevan johdosta ja viitaten valtiopäi-
30296: miota kiinnittää se, että vuonna 1928 valmis-        väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
30297: tunutta, nykyisin emäntä- ja talouskouluna toi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30298: mivaa Paatelaa ei valmistumisen jälkeen ole          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30299:  kertaakaan perusteellisesti korjattu. Sen oppi-
30300: lasruokalan keittiötä ovat terveysviranomaiset                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30301:  arvostelleet terveydelle vaarallisena. Keittiön             Järvenpään kotitalousopettajaopiston ra-
30302: katossa ja seinissä on isoja alueita, joista maa-            kennuksien ja kiinteistöjen peruskorja-
30303: lit ja rappaukset lohkeilevat ja tippuvat alas               uksen siirtyminen kohta kymmenellä
30304:  haitaten ruoanvalmistusta. Kaikissa rakennuk-               vuodella on tehnyt ammattikasvatushal-
30305: sissa on tapahtunut vesivahinkoja, joiden jäljet             lituksen alaisesta valtion oppilaitokses-
30306:  tulisi korjata. Myös oppilaiden majoitushuonei-             ta sen oppilaille, opettajille ja muulle
30307:  ta pitäisi parantaa. Suunnitelmiin kuuluu li-               henkilökunnalle terveydellisesti ja palo-
30308:  säksi muutaman uuden majoitushuoneen kun-                   turvallisuuden kannalta vaarallisen työs-
30309:  nostaminen opiston mahdollisen lisäkäytön tur-              kentely-ympäristön, ja jos on,
30310:  vaamiseksi. Opiston oppilaat tulevat eri puo-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30311:  lilta maata pohjoisia läänejä myöten, joten                 ryhtyä osoittaakseen pikaisesti määrära-
30312:  majoitustilat ovat välttämättömiä. Perusparan-              hat Järvenpään kotitalousopettajaopis-
30313:  nussuunnitelmiin kuuluu myös vanhanaikaisten,               ton korjaustöihin ja huolehtiakseen sii-
30314:  kymmeniä vuosia palvelleiden koulutilojen                   tä, että tämä valtion oppilaitos on työ-
30315:  muuttaminen nykyaikaisemmiksi ja tarkoituk-                 turvallisuudeltaan, terveellisyydeltään ja
30316:  senmukaisemmiksi.                                           paloturvallisuudeltaan lakien, asetusten
30317:     Perusparannustöiden siirtyminen on jo aihe-              ja yleisten vaatimusten mukaisessa
30318:  uttanut kustannusarvioiden nousua ja sitä kaut-             kunnossa hoitamaan niitä tehtäviä, joita
30319:  ta tehnyt entistä vaikeammaksi kalliin korjauk-             opistolta nyt ja erityisesti tulevaisuu-
30320:  sen toteutumisen. Viimeksi korjaustöiden piti               dessa keskiasteen koulunuudistuksen to-
30321:  käynnistyä kuluvan vuoden syyskuun alussa,                  teutumisen jälkeen laajennettuna kotita-
30322:  mutta määrärahojen puutteen vuoksi ne jälleen               lousalan opistona edellytetään?
30323:       Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1980.
30324: 
30325:          Saara-Maria Paakkinen          Peter Muurman             Mikko Pesälä
30326:          Elsi Hetemäki-Olander          Lea Savolainen            Liisa Jaakonsaari
30327:          Kaarina Suonio                 M.-L. Salminen            Kaj Bärlund
30328:          Elisabeth Rehn                 Risto Tuominen            Pauli Uitto
30329:          Pentti Lahti-Nuuttila          Paavo Vesterinen          Kati Peltola
30330:          Kaisa Raatikainen              Terhi Nieminen-Mäkynen    Anna-Liisa Piipari
30331:          Pirjo Ala-Kapee                Anneli Kivitie            Mikko Rönnholm
30332:          Tarja Halonen                  Impi Muroma               Marjatta Väänänen
30333:          Reino Breilin                  Matti Hakala              Pirkko Valtonen
30334:          Jacob Söderman                 Erkki Liikanen            Mikko Elo
30335:                   Paula Eenilä                           Henrik Westerlund
30336: 
30337:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30338:                                             1980 vp.
30339: 
30340: Kirjallinen kysymys n:o 608.
30341: 
30342: 
30343: 
30344: 
30345:                                  Knuuttila ym.: Kunnallisten luottamusmiesten verotuksen epä-
30346:                                     kohdista.
30347: 
30348: 
30349:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
30350: 
30351:    Tuloverotuksen yleinen periaate on, että           Mielestämme kunnallisten ja vastaavien jul-
30352: tulon hankkimisesta aiheutuneet menot ovat         kisten luottamustehtävien palkkioiden verotuk-
30353: vähennyskelpoisia verotuksessa. Tällöin on ylei-   sessa tulisi noudattaa samoja yleisiä periaat-
30354: sesti vähennyskelpoisiksi hyväksytty menot,        teita kuin muiden tulonsaajien ja valtiollisten
30355: jotka ovat olleet välttämättömiä tulojen hank-     luottamustehtävien hoitajien verotukseen. Ve-
30356: kimiseksi eivätkä ole esimerkiksi tulonsaajan      rohallituksen tulisi antaa tästä yhdenmukaiset
30357: niin halutessa vältettävissä. Näitä periaatteita   ohjeet verolautakunnille.
30358: noudatetaan aivan yleisesti ja poikkeuksetta          Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
30359: myös yritysverotuksessa aina silloin, kun nämä     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
30360: menot on luotettavasti selvitetty verottajalle.    nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30361: Kuitenkaan näitä periaatteita ei ole yhdenmu-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30362: kaisesti noudatettu kunnallisten luottamushen-
30363: kilöiden palkkioissa kaikissa kunnissa. Vähen-               Onko Hallitus tietoinen kunnallisten
30364: nyksinä ei ole hyväksytty luottamustoimen hoi-            ja vastaavien julkisten elinten luotta-
30365: tamisesta aiheutuneita kaikkia menoja. Näitä              mustehtävissä toimivien henkilöiden ve-
30366: menoja ovat muun muassa matkakulut kokouk-                rotuksen epäkohdista erityisesti tulon
30367: siin, päätöksenteon valmistelun aiheuttamat               hankkimiseksi välttämättömien menojen
30368: kulut mukaan lukien valmistelukokoukset ja                vähennysoikeuden epäyhtenäisessä so-
30369: matkat niihin, toimistokulut puhelin- ja posti-           veltamisessa muihin tulonsaajiin verrat-
30370: kuluineen sekä useimmiten kiistan kohteena                tuna, ja jos on,
30371: olleet luottamushenkilöverot puoluejärjestöil-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30372: le, jotka saattavat olla jopa 30 % palkkion               ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
30373: bruttomäärästä.
30374:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1980.
30375: 
30376:          Sakari Knuuttila             Esko Almgren                  Ben Zyskowicz
30377:          Peter Muurman                Anna-Liisa Jokinen            Heikki Järvenpää
30378:          Mikko Pesälä                 Terhi Nieminen-Mäkynen        Urpo Leppänen
30379: 
30380: 
30381: 
30382: 
30383:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30384: 
30385: 
30386: 
30387: 
30388: 0881000259
30389:                                               1980 vp.
30390: 
30391: Kirjallinen kysymys n:o 609.
30392: 
30393: 
30394: 
30395: 
30396:                                   Juvela: Työntekijöiden työsuhdeturvan parantamisesta.
30397: 
30398: 
30399:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
30400: 
30401:    Eräs työntekijöiden työsuhdeturvaan liittyvä         Erityisen kyseenalaiseksi yllä kuvatun menet-
30402: epäkohta ovat irtisanomiset työntekijän tervey-      telyn tekee se, että irtisanomiset tapahtuivat
30403: dentilan perusteella. Huolimatta siitä, että työ-    tehtaan oman lääkärin kirjoittamien, sisällöl-
30404: sopimuslain 37 §:n 2 momentin 1 kohdan               tään hyvin epämääräisten lausuntojen perus-
30405: nimenomaisen säännöksen mukaan irtisanomis-          teella. Irtisanomisen jälkeen kaikki kolme
30406: perusteena ei voi olla työntekijän sairaus, ellei    työntekijää hakeutuivat Merikarvian terveys-
30407: sairaudesta ole ollut seurauksena työntekijän        keskukseen lääkärintarkastukseen. Kaikkien
30408: työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen,         kohdalla lääkäri totesi työntekijän soveltuvan
30409: irtisanotaan maassamme jatkuvasti työntekijöitä      kyseessä olevaan kolmivuorotyöhön.
30410: terveydellisten seikkojen nojalla ilman että olisi      Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
30411: osoitettu edellä mainitun lainsäännöksen tar-        § :n 1 momentin perusteella esitän kunnioittaen
30412: koittamien edellytysten täyttyminen.                 valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30413:     Esimerkiksi Oy W. Rosenlew Ab irtisanoi          vaksi seuraavan kysymyksen:
30414: Merikarvian pakkaustarviketehtaaltaan syksyl-
30415: lä kolme työntekijää näiden terveydentilaan liit-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
30416: tyvien seikkojen nojalla. Kolme työntekijää                 teisiin työntekijöiden työsuhdeturvan
30417: oli ensin kutsuttu tehtaan lääkärin suoritta-               parantamiseksi myös siinä suhteessa,
30418: maan tarkastukseen, jossa heille oli kirjoitettu            että estettäisiin työnantajien suoritta-
30419: lääkärintodistukset merkinnällä: "Ei liuotintyö-            mat mielivaltaiset irtisanomiset työnte-
30420: hön, ei yötyöhön", ilman että olisi todettu mi-             kijän terveydentilaan liittyvien seikko-
30421: tään työkykyyn vaikuttavaa sairautta. Lääkä-                jen nojalla?
30422: rintodistusten nojalla työntekijät irtisanottiin,
30423: eikä työnantaja ole neuvotteluista huolimatta
30424: suostunut palauttamaan työsuhteita.
30425:       Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1980.
30426: 
30427:                                             Aulis Juvela
30428: 
30429: 
30430: 
30431: 
30432:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30433: 
30434: 
30435: 
30436: 
30437: 088100026A
30438:                                               1980 vp.
30439: 
30440: Kirjallinen kysymys n:o 610.
30441: 
30442: 
30443: 
30444: 
30445:                                  E. Laine ym.: Työvoimaministeriön työvoimaosaston erään yleis-
30446:                                     kirjeen peruuttamisesta.
30447: 
30448: 
30449: 
30450:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
30451: 
30452:   Työvoimaministeriön      työvoimaosasto     on    jeen lainmukaisuus ja mitä ilmeisin r1st1rnta
30453: 5. 11. 1980 päivätyssä yleiskirjeessä n:o 19        hallitusmuodon ja ,työllisyyslain sekä työnväli-
30454: ABCE antanut työvoimapiirien toimistoille ja        tyslain kanssa.
30455: työvoimatoiroistoille uusia ohjeita, jotka näyt-        Näyttää myös siltä, että sanotuilla ohjeilla
30456: tävät olevan ristiriidassa voimassa olevan lain     pyritään pelottelemaan ja kurittamaan niitä
30457: ja erityisesti tähänastisen käytännön kanssa.       työnvälittäjiä ja muita työvoimaviranomaisia,
30458: Ne ovat ristiriidassa myös hallitusmuodon,          jotka ovat noudattaneet hallitusmuodon vel-
30459: eduskunnan monien kannanottojen ja parla-           voitteita työn saannin turvaamisesta työn tar-
30460: mentaarisen        työllisyyslainsäädäntökomitean   peessa oleville.
30461: m1etmnossa asetettujen tavoitteiden kanssa.             Valitettavasti viime kuukausien aikana on
30462:    Mainitussa yleiskirjeessä annetut ohjeet täh-    mm. pääministerin toimesta annettu lausunto-
30463: täävät työttömyyskortistojen puhdistamiseen         ja, jotka ovat kohdistuneet työvoimakortistoi-
30464: täysin keinotekoisia lakiin perustumattomia         hin ilmoittautuneita työttömiä vastaan. Samoin
30465: menettelytapoja noudattamalla. Tarkoituksena        ammattiyhdistysliikkeen korkeimman johdon
30466: näyttää olevan mm. pitkäaikaistyöttömien pois-      taholta on esitetty samankaltaisia mielipiteitä.
30467: taminen kortistosta siirtämällä osa työnvälityk-    Ilmeisesti sanotut lausunnot ja mielipiteet ovat
30468: sen asiakaskunnasta muiden viranomaisten            rohkaisseet työvoimaministeriön työvoimaosas-
30469: asiakkaiksi. Mitkään tutkimustulokset eivät lie-    ton vastuullisia virkamiehiä mainitun yleiskir-
30470: ne vahvistaneet sellaista käsitystä, että pitkä-    jeen lähettämiseen.
30471: aikaistyöttömien määrän tai heidän suhteellisen         Perustuslakivaliokunta on kuluvana vuonna
30472: osuutensa kasvaminen työttömyyskortistoissa         ainakin kahteen eri kertaan korostanut mietin-
30473: olevista johtuisi työnhakijoiden sairauksista.      nöissään hallitusmuodon 6 §:n 2 momentissa
30474: Sen sijaan on voitu osoittaa nimenomaan työ-        säädetyn velvoitteen täyttämistä. Sanotussa
30475: paikkojen puuttumisen olleen syynä em. kehi-        kohdassa korostetaan työn saannin turvaamista.
30476: tykseen.                                            Viime elokuussa julkistetussa parlamentaarisen
30477:    Yleis,kirjeen avulla pyritään myös työttö-       työllisyyslainsäädäntökomitean esityksissä läh-
30478: myyskassa-avustuksen saantiehtojen kiristämi-       dettiin tämän hallitusmuodon ao. velvoitteen
30479: seen. Tässä tarkoituksessa on yleiskirjeen liit-    täyttämisestä myös käytännössä. Käsitellessään
30480: teeksi kirjattu 37 esimerkkiä käsittävä luette-     perustuslakivaliokunnan em. mietintöjä ja mm.
30481: lo, jonka avulla pyritään ammattisuojaa koske-      eduskunnan sosiaalivaliokunnan työllisyyslain
30482: van tulkintamenettelyn muuttamiseen työnteki-       soveltamisesta antamaa mietintöä eduskunta
30483: jöiden vahingoksi.                                  on yhtynyt valiokuntien mietintöihin. Työvoi-
30484:    Työvoimaministeriön työvoimaosaston ohjeil-      maministeriön työvoimaosaston nimissä annetut
30485: la pyritään työnvälitystoiminnan suuntaamiseen      ohjeet ovat ristiriidassa myös eduskunnan em.
30486: työnantajien etuihin perustuvaksi. Tällaista oh-    mietintöjen yhteydessä lausuman tahdon kans-
30487: jetta ei työnvälityslaki anna. Ohjekirjeessä lau-   sa.
30488: sutaan mm.: "Tarjottaessa avoimeen työpaik-            Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
30489: kaan työnhakijoita on työnvälittäjän lähdettävä     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
30490: työnantajan toivomuksista ja asettamista eh-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30491: doista". Oikeuskanslerin tulisi selvittää ko. oh-   vaksi seuraavan kysymyksen:
30492: 
30493: 088100027B
30494: 2                                          1980 vp:
30495: 
30496:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          den oikeutettuja etuja, työn järjestämis-
30497:       siin työvoimaministeriön työvoimaosas-           tä ja työttömien toimeentuloturvaa vas-
30498:       ton 5. 11. 1980 päivätyssä yleiskirjeessä        taan suuntautuvien ohjeiden kumoami-
30499:       n:o 19 ABCE annettujen, työnhakijoi-             seksi?
30500:     Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1980.
30501: 
30502:        Ensio Laine                   P. Liedes                   M.-L. Salminen
30503:        Anna-Liisa Jokinen            Irma Rosnell                Marjatta Mattsson
30504:        Sten Söderström               Pauli Puhakka               E.-J. Tennilä
30505:        Pauli Uitto                   Mikko Kuoppa                Seppo Toiviainen
30506: 
30507: 
30508: 
30509: 
30510:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30511:                                                 1980 vp.
30512: 
30513: Kirjallinen kysymys n:o 611.
30514: 
30515: 
30516: 
30517: 
30518:                                    Vähäkangas ym.: Vesiperäisten maiden kuivattamisesta viljelys-
30519:                                       tarkoituksiin.
30520: 
30521: 
30522:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30523: 
30524:    Vuosina 1961-1965 varattiin eräistä maa-            kaivatustyö jäänyt useissa tapauksissa teke-
30525: talouden perusparannustöistä suoritettavista           mättä.
30526: palkkioista annetun lain (31 0/60) perusteella            Vuosina 1961-1965 laadittiin piiriagrolo-
30527: valtion tulo- ja menoarvioon tarpeellinen siir-        gien toimesta huomattava määrä ojitussuunni-
30528: tomääräraha viljelysten ja maatalouskelpoisten         telmia, joita ei vielä ole toteutettu. Jotta vai-
30529: vesiperäisten maiden kuivattamiseksi tarpeel-          keaksi muodostunut tilanne saataisiin nopeasti
30530: listen pienvaltaojien kaivaroiseksi sekä maanpa-       ja tehokkaasti ratkaistuksi, tulisi em. lain sisäl-
30531: rannusaineiden ajamiseksi viljelyksille. Siirto-       tämän palkkiojärjestelmän kaltainen järjestelmä
30532: määräraha suoritettiin palkkioina em . .toimen-        säätää uudelleen voimaan. Tällöin voitaisiin
30533: piteisiin ryhtyneille maanviljelijöille. Palkkio       suorittaa laajoilla alueilla peruskuivatus, mikä
30534: voitiin myöntää viljelmällä asuvalle viljelmän         on useimmiten edellytys salaojitukselle, mikä
30535: omistajalle tai haltijalle, milloin suunniteltua       puolestaan on välttämätön edellytys tehokkaan
30536: työtä voitiin pitää tarkoituksenmukaisena ja           maanviljelyksen harjoittamiselle.
30537: viljelijän taloudellisen aseman tai tilan elinkel-        Niinpä esitämmekin valtiopäiväjärjestyksen
30538: poisuuden kannalta tarpeellisena eikä työtä voi-       37 §:n 1 momentin nojalla valtioneuvoston
30539: tu tai sitä ei ollut tarkoituksenmukaista suo-         asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
30540: rittaa yhteishankkeena. Vuoden 1965 jälkeen            kysymyksen:
30541: ei viljelijöille ole pienvaltaojien kaivamisesta
30542: eikä maanparannusaineiden ajosta viljelyksille                    Mihin toimenpltelslln Hallitus aikoo
30543: suoritettu palkkioita.                                         ryhtyä viljelysten ja maatalouskelpois-
30544:     Pienvaltaojien kaivamistarve on viime vuo-                 ten vesiperäisten maiden kuivattamisek-
30545: sina lisääntynyt huomattavasti. Viranomaiset                   si tarpeellisten pienvaltaojien kaivami-
30546:  eivät ole samanaikaisesti pystyneet luomaan                   sen edistämiseksi siten, että tilakohtai-
30547: organisaatiota, jonka puitteissa pienvaltaojien                sesti pienvaltaojien kaivamisen toteutta-
30548:  kaivaminen voitaisiin suorittaa yhteishankkee-                ville viljelijöille myönnettäisiin valtion
30549: na. Tämän vuoksi ja kun pienvaltaojien kaiva-                  tulo- ja menoarvioon otettavasta siirto-
30550:  misesta yksittäiselle viljelijälle aiheutuva talou-           määrärahasta kohtuullisia palkkioita?
30551:  dellinen rasite on liian suuri, on tarpeellinen
30552:       Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1980.
30553: 
30554:           Juhani Vähäkangas               Eero Lattula                Liisa Jaakonsaari
30555:           Väinö Raudaskoski               Martti Ursin                Vappu Säilynoja
30556:           Kalevi Mattila                  Helvi Hyrynkangas           Pentti Liedes
30557:           J. Juhani Kortesalmi            Helvi Niskanen              Matti Ahde
30558:                      Matti Ruokola                              Mauno Manninen
30559: 
30560: 
30561: 
30562: 
30563:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30564: 088100028C
30565:                                               1980 vp.
30566: 
30567: Skriftligt spörsmål nr 612 .
30568: 
30569: 
30570: 
30571: 
30572:                                   Bärlund m. fl.: Om lärarbristen i de ,sveMka grundskolorna.
30573: 
30574: 
30575: 
30576:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
30577: 
30578:    Under de senaste åren har den hrist på            hjälpas måste utbildningen dimensionernas så
30579: lärare vid vårt lands svenskspråkiga grundsko-       att den inom 1980-talet dels kan ersätta den
30580: lor, som har förekommit efter övergången tili        naturliga avgången och avgången genom fort-
30581: grundskolan, hlivit ett allt svårare prohlem för     hildning främst tili speciallärare och dels kan
30582: vårt lands svenskspråkiga kommuner i synner-         täcka det underskott på ca 80 lärare som nu
30583: het i södra Finland. I högstadierna råder det        råder.
30584: framför allt hrist på kompetenta lektorer i             Ehersom motsvarande hrist på klasslärare
30585: de matematiska ämnena samt i finska, religion        och speciallärare inte existerar på finsksprå-
30586: och musik. Ännu allvarligare är dock hristen         kigt håll måste den svåra lärarsituationen på
30587: på klasslärare i grundskolans lågstadium och         finlandssvenskt håll ses som en språklig ojäm-
30588: på speciallärare. Ett för finlandssvenska för-       likhet. Särskilt inom huvudstadsregionen, där
30589: hållanden stort antal klasslärar- och special-       lärarsituationen på svenskt håll är sämst, kan
30590: lärartjänster är sålunda under läsåret 1980-         förhållandet i längden leda till att hemmens
30591: 1981 besatta med formellt inkompetenta per-          vai av skolspråk för sina harn påverkas av
30592:  soner eller är vakanta. Skolstyrelsens svensk-      att de finskspråkiga skolorna kan erhjuda
30593:  språkiga avdelning har uppgett att sammanlagt       kompetenta klasslärare medan en betydande
30594: 77 svenskspråkiga klasslärartjänster sköts av        del av lärarna i de svenskspråkiga skolorna är
30595: inkompetenta lärare i Nylands Iän, Aho och           inkompetenta.
30596:  Björnehorgs Iän, Vasa Iän och landskapet                Av de åtgärder som har nämnts för att råda
30597: Aland. Enligt uppgifter från skolavdelningen         hot på prohlemet måste förslaget, att man skul-
30598:  vid länsstyrelsen i Nylands Iän och från Hel-       le försöka locka lärare som har emigrerat tili
30599: singfors stads svenska skolverk är hristen på        Sverige att återvända, hetecknas som orealis-
30600:  svenskspråkiga klasslärare under innevarande        tiskt. De flesta finlandssvenska lärare, som har
30601:  läsår i Nyland 54 lärare, av vilka 24 skulle be-    flyttat tiH Sverige, har anpassat sig väl där
30602:  hövas i Helsingfors. Samtidigt råder i Nyland       och har ingen nämnvärd motivation för att by-
30603:  ett underskott på 30 svenskspråkiga speciallä-      ta den höga levnadsstandarden i Sverige mot
30604:  rare, därav 5 i Helsingfors.                        hemlandets hetydligt kargare förhållanden.
30605:     Skolstyrelsen har heslutat öka intagningen          Snabhuthildning av studenter är inte heller
30606:  av nya studerande tili klasslärarlinjen vid pe-      någon hra lösning, eftersom den skulle leda
30607:  dagogiska fakulteten vid Aho Akademi. Den-          tili att utbildningens nivå sjunker. En hättre
30608:  na åtgärd har dock ingen omedelbar verkan           utväg är uppenharligen att omskola och vidare-
30609:  eftersom uthildningstiden är ca 4 år. Under de      uthilda personer som redan har någon form av
30610:  år som PF har arbetat i Vasa har största delen      lärarutbildning tili klasslärare. Tänkhara för
30611:  av de intagna studerandena varit från Öster-        sådan vidareutbildning är lärare i huslig eko-
30612:  botten och har efter fullgjorda studier visat sig    nomi, textillärare och barnträdgårdslärare.
30613:  obenägna att söka ,tjänst i södra Finland, där          Med stöd av ovan anförda och hänvisande
30614:  hehovet är störst. De flesta av dem som tas         till 37 § 1 mom. riksdagsordningen förelägger
30615:  in tili den ettåriga specialläraruthildningen vid   undertecknade vederhörande medlem av stats-
30616:   PF i Vasa är klasslärare. För att den nuvaran-      rådet följande spörsmål för hesvarande:
30617:  de svåra hristen på klasslärare skall kunna av-
30618: 
30619: 088100029D
30620: 2                                        1980 vp.
30621: 
30622:         Är Regeringen medveten om att                    ämnar Regeringen vidta åtgärder för
30623:      bristen på klasslärare och speciallärare         att med ·det snaraste avhjälpa denna
30624:      i de svenska grundskolorna, särskilt i           bris.t?
30625:      södra Finland, är mycket stor, och
30626:     Helsingfors den 11 december 1980.
30627: 
30628:        Kaj Bärlund                  Jacob Söderman             Asser Stenbäck
30629:        Bror LiUqvist                Elisabeth Rehn             I.-C. Björklund
30630:                   Ben Zyskowicz                      Peter Muurman
30631:                                              N:o 612                                                 3
30632: 
30633: Kirjallinen kysymys n:o 612.                                                              Suomennos.
30634: 
30635: 
30636: 
30637: 
30638:                                  Bärlund ym.: Ruotsinkielisen peruskoulun opettajapulasta.
30639: 
30640: 
30641:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he II e.
30642: 
30643:     Viime vuosina maamme ruotsinkielisissä pe-      koulutusta mitoittaa siten, että se 1980-luvulla
30644: ruskouluissa esiintyvä opettajien puute, joka on    voi toisaalta korvata luonnollisen poistuman
30645: ilmennyt peruskouluun siirtymisen jälkeen, on        sekä toisaha erityisopettajiksi tapahtuvan jat-
30646: tullut yhä vaikeammaksi ongelmaksi maan             kokoulutuksen aiheuttaman poistuman sekä
30647: ruotsinkielisissä kunnissa erityisesti Etelä-Suo-   myös kattamaan noin 80 opettajan vajauksen,
30648: messa. Yläasteilla esiintyy ennen kaikkea puu-      joka nyt on olemassa.
30649: tetta pätevistä matemaattisten aineiden lehto-          Koska vastaavanlaista luokanopettajien ja
30650: reista sekä suomen kielen, uskonnon ja musii-        erityisopettajien puutetta ei ole suomenkieli-
30651: kin lehtoreista. Vielä vakavampi on kuitenkin       sellä taholla, suomenruotsalaisella taholla val-
30652: luokanopettajien puute peruskoulun ala-asteella     litseva vaikea opettajatilanne on nähtävä kie-
30653: sekä puute erikoisopettajista. Suomenruotsalai-     lellisenä epätasa-arvoisuutena. Erityisesti pää-
30654: sen mittapuun mukaan suuri määrä luokan-            kaupunkiseudulla, jossa opettajatilanne ruotsin-
30655: opettajan ja erityisopettajan virkoja on siten      kielisellä taholla on huonoin, olosuhteet voivat
30656: lukuvuonna 1980-1981 täytetty muodollisesti         pitemmän päälle johtaa siihen, että kotien las-
30657: epäpätevillä henkilöillä tai virat ovat täyttä-     tensa koulukieltä koskevaan valintaan vaikut-
30658: mättä. Kouluhallituksen ruotsinkielinen osasto      taa se seikka, että suomenkieliset koulut voi-
30659: on ilmoittanut, että yhteensä 77 ruotsinkielistä    vat tarjota päteviä luokanopettajia samanaikai-
30660: luokanopettajan virkaa hoitavat epäpätevät          sesti kun huomattava osa opettajista ruotsin-
30661: opettajat Uudenmaan läänissä, Turun ja Porin        kielisissä kouluissa on epäpäteviä.
30662: läänissä, Vaasan läänissä ja Ahvenanmaan maa-           Niistä toimenpiteistä, jotka on mainittu kei-
30663: kunnassa. Uudenmaan lääninhallituksen koulu-        nona päästä ongelmasta, on sitä ehdotusta, että
30664: osastolta sekä Helsingin kaupungin ruotsinkie-      pitäisi yrittää houkutella Ruotsiin muuttaneet
30665: liseltä koululaitokselta saatujen tietojen mu-      opettajat takaisin, pidettävä epärealistisena.
30666: kaan on ruotsinkielisten luokanopettajien puu-      Useimmat suomenruotsalaiset opettajat, jotka
30667: te kuluvana lukuvuonna Uudellamaalla 54             ovat muuttaneet Ruotsiin, ovat hyvin sopeutu-
30668: opettajaa, joista 24 tarvittaisiin Helsingissä.     neet sinne eikä heillä ole mitään mainittavaa
30669: Samanaikaisesti Uudellamaalla on puutetta 30        motivaatiota vaihtaa korkea elintaso Ruotsissa
30670:  ruotsinkielisestä erityisopettajasta, joista 5     kotimaan huomattavasti karumpiin olosuhtei-
30671: puuttuu Helsingistä.                                siin.
30672:     Kouluhallitus on päättänyt lisätä uusien            Ylioppilaiden pikakouluttaminen ei myös-
30673: opiskelijoiden ottamista Åbo Akademin peda-         kään ole mikään hyvä ratkaisu, koska se joh-
30674: gogisen tiedekunnan luokanopettajalinjalle. Täl-    taisi siihen, että koulutuksen taso laskee. Pa-
30675: lä toimenpiteellä ei kuitenkaan ole mitään väli-    rempi ratkaisu on ilmeisesti uudelleenkoulut-
30676: töntä vaikutusta, koska koulutusaika on noin        taa ja jatkokouluttaa sellaisia henkilöitä luo-
30677:  4 vuotta. Sinä aikana kun pedagoginen tiede-       kanopettajiksi, joilla jo on jonkinlainen opetta-
30678: kunta on toiminut Vaasassa, on suurin osa ote-      jakoulutus. Ajateltavissa olevia henkilöitä täl-
30679: toista opiskelijoista ollut Pohjanmaalta ja opin-   laiseen jatkokoulutukseen ovat kotitalousopet-
30680: tojensa päättymisen jälkeen osoittanut halutto-     tajat, tekstiiliopettajat ja lastentarhanopettajat.
30681: muutta hakea virkoja Etelä-Suomesta, missä              Edellä olevan nojalla sekä viitaten val-
30682:  tarve on suurin. Suurin osa niistä, jotka ote-     tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin alle-
30683:  taan Vaasassa toimivan pedagogisen tiedekun-       kirjoittaneet esittävät valtioneuvoston asian-
30684: nan 1-vuotiseen erikoisopettajakoulutukseen,        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
30685: on ollut luokanopettajia. Jotta nykyinen vaikea     myksen:
30686: luokanopettajien puute voitaisiin poistaa, tulisi
30687: 4                                         1980 vp.
30688: 
30689:         Onko Hallitus tietoinen siitä, että               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30690:      luokanopettajien ja enty1sopettajien              siin poista~tkseen mitä pikimmin tämän
30691:      puute ruotsinkielisissä peruskouluissa            puutteen?
30692:      etenkin Etelä-Suomessa on erittäin suu-
30693:      ri, ja
30694:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1980.
30695: 
30696:        Kaj Bärlund                  Jacob Söderman              Asser Stenbäck
30697:        Bror Lillqvist               Elisabeth Rehn              I.-C. Björklund
30698:                    Ben Zyskowicz                      Peter Muurman
30699: 
30700: 
30701: 
30702: 
30703:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30704:                                               1980 vp.
30705: 
30706: Skriftligt spörsmål nr 613.
30707: 
30708: 
30709: 
30710: 
30711:                                  Zilliacus: Om vården av dialyspatienter.
30712: 
30713: 
30714: 
30715:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
30716: 
30717:    Förenta Nationerna har förklarat inkomman-       står för framgår det tydligt att hemdialys bor-
30718: de år 1981 för ett Internationellt Handikapp-       de prioriteras och föreslår också en ändring av
30719: år. Detta har givit upphov tili översyn av de       lagstiftningen på området.
30720: handikappades rättigheter i vårt samhälle.              Tiliämpningen av den samnordiska överens-
30721: Uppenbara fel och brister har därvid framkom-       kommelsen från år 1975 om förmåner vid sjuk-
30722: mit i gällande sociallagstiftning beträffande en    dom beträffande "gästdialys" inom Norden är
30723: speciell och bortglömd grupp av handikappade        heller inte enhetlig, emedan gällande praxis i
30724: personer, nämligen de njursjuka.                    de nordiska länderna är invecklad och svårtol-
30725:    I FN:s förklaring om handikappade perso-         kad. Sam exempel kan anföras att i Finland
30726: ners rättigheter har enligt punkt 6 handikap-       debiterar de flesta centralsjukhusen av en ut-
30727: pade personer rätt tili vård, behandling osv.,      ländsk dialyspatient på semester i Finland fulla
30728: enligt punkt 7 rätt tili social och ekonomisk       kostnader. Flere f.d. finländare har därför
30729: trygghet och enligt punkt 8 rätt att få sina        inte råd att besöka nära anhöriga i hemlandet
30730: särskilda behov tiligodosedda i ekonomisk           för att de då måste betala fullt pris för sina
30731: och social planering på alla nivåer. Beträffande    livsviktiga dialyser.
30732: njursjuka patienter lever vår sociallagstiftning       Sjukförsäkringen i Finland ersätter ma-
30733: alldeles tydligt inte upp tili FN-deklarationen     ximum 633 mark per dialys utomlands, men
30734: som Finland underskrivit.                           t.ex. de svenska sjukhusens dialyskostnader är
30735:    Vid jämförelse med andra sjukdomssektorer        betydligt högre än i Finland och olika vid var-
30736: är njurpatienterna klart eftersatta - här kan       je sjukhus. Det belopp, som en utlänning mås-
30737: som exempel anföras gratis medicinering för         te erlägga ur egen ficka varierar mellan 500
30738: t.ex. hjärtpatienter medan njurpatienterna          tili 2 000 mark per dialys. Då patienten bör
30739: måste betala sin ofta mycket dyrbara medici-        få tre gånger i veckan dialys är det uppenbart
30740: nering själva. Patienterna har ofta inte råd tili   att han inte har råd att varken semestra ellet
30741: mediciner för ca 200 mark i månaden, som            ens besöka släktingar och vänner i Sverige. De
30742: skulle framflytta inledandet av dialysbehand-       stadganden som kan tiliämpas på dialyspatien-
30743: lingen i flere månader. Med beaktande av att        ter finns i artiklarna 5 och 6 i den samnor-
30744: samhällets kostnader för dialys under en månad      diska överenskommelsen.
30745: för en person är cirka 15 000 mark vore det             Trots att Nordiska Rådets sekretariat i
30746: önskvärt att medicineringen skulle prioriteras.     Stockholm anser att överenskommelsen bör toi-
30747:    Skilinaden mellan hemdialys och sjukhus-         kas enhetligt sker så inte p.g.a. bristande in-
30748: dialys är också ansenlig. Enligt uppgift är kost-   formation tili sjukhus i Norden.
30749: naderna för dialys hemma 700 mark per dia-              Med hänvisning tili ovan anförda ber under-
30750: lys, medan den inklusive resor går upp tili         tecknad att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
30751: 1 500 mark på centralsjukhus. Också hemdia-         dagsordningen föreskriver tili vederbörande
30752: lysapparaturens driftskostnader (vatten och         medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
30753: elektricitet) ligger utanför ramen för lagen        mål:
30754: om invalidvård och utgör sålunda en extra ut-
30755: gift på drygt ettusen mark per år för patien-                Har Regeringen för avsikt att med
30756: ten.                                                       hänsyn tili medicinalstyrelsens betän-
30757:    I betänkandet om hemdialys (nr 7 /1980)                 kande nr 7/1980 verkställa en ändring
30758: som en arbetsgrupp vid medicinalstyrelsen                  i invalidvårdslagstiftningen så att bl.a.
30759: 088100030E
30760: 2                                          1980 vp.
30761: 
30762:      hemdialysapparaturens driftskostnader                 liga praxis inom de notdiska .sjukhusen
30763:      helt och hållet fås inom ramen för                    med hänvisning till den samnordiska
30764:      lagen samt att sträva tili att förenhet-              överenskommelsen från år 1975?
30765:     Helsingfors den 12 .december 1980.
30766: 
30767:                                          Jutta Zilliacus
30768:                                               N:o 613                                                3
30769: 
30770: Kirjallinen kysymys n:o 613.                                                              Suomennos.
30771: 
30772: 
30773: 
30774: 
30775:                                   Zilliacus: Dialyysipotilaiden hoidosta.
30776: 
30777: 
30778: 
30779:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
30780: 
30781:    Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut nyt         ja muodostavat siten runsaaseen 1 000 mark-
30782: alkavan vuoden 1981 Kansainväliseksi Vam-            kaan nousevan ylimääräisen menon potilaalle
30783: maisten Vuodeksi. Tämä on antanut aiheen             vuosittain.
30784: vammaisten oikeuksien uudelleentarkastelulle            Lääkintöhallituksen työryhmän laatiman ko-
30785: yhteiskunnassamme. Tällöin on tullut esille il-      tidialyysiä koskevan mietinnön (n:o 7 /1980)
30786: meisiä virheitä ja puutteita voimassaolevassa        mukaan on selvää, että kotidialyysi olisi asetet-
30787: sosiaalilainsäädännössä vammaisten henkilöiden       tava etusijalle, ja työryhmä myös ehdottaa
30788: yhden erityisen ja unohdetun ryhmän kohdalla,        muutosta tätä kysymystä koskevaan lainsää-
30789: nimittäin munuaispotilaiden osalta.                  däntöön.                                         ,
30790:    YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia                Vuodelta 1975 olevan yhteispohjoismaisen
30791: koskevan julistuksen kuudennen kohdan mu-            sopimuksen, joka koskee "vierasdialyysin" etu-
30792: kaan vammaisilla henkilöillä on oikeus hoi-          ja Pohjoismaissa, sovellutus ei myöskään ole
30793: toon, hoitotoimenpiteisiin jne., seitsemännen        yhtenäinen, kun vallitseva käytäntö Pohjois-
30794: kohdan mukaan oikeus sosiaaliseen ja taloudel-       maissa on monimutkainen ja vaikeasti tulkitta-
30795: liseen turvallisuuteen ja kahdeksannen kohdan        va. Esimerkkinä voidaan mainita, että Suomes-
30796: mukaan oikeus saada erityiset tarpeensa tyydy-       sa useimmat keskussairaalat laskuttavat Suo-
30797: tetyiksi taloudellisessa ja sosiaalisessa suunnit-   messa 'lomalla olevaa ulkomaalaista dialyysipo-
30798: telussa kaikilla tasoilla. Erityisesti munuaispo-    tilasta kaikista kustannuksista. Monilla entisil-
30799: tilaiden osalta maamme sosiaalilainsäädäntö ai-      lä suomalaisilla ei tämän vuoksi ole varaa käy-
30800: van selvästi ei täytä YK:n julistusta, jonka         dä omaistensa luona kotimaassa, koska heidän
30801: Suomi on allekirjoittanut.                           on silloin maksettava täysi hinta elintärkeistä
30802:     Muihin sairaussektoreihin verrattuna munu-       dialyyseistään.
30803: aispotilaat ovat selvästi jääneet jälkeen; tässä        Suomen sairausvakuutus korvaa korkeintaan
30804: voidaan esimerkkinä mainita esim. sydänpotilai-      633 markkaa/dialyysi ulkomailla, mutta esim.
30805: den ilmainen lääkitys munuaispotilaiden jou-         ruotsalaisten sairaaloiden dialyysikustannukset
30806: tuessa samanaikaisesti maksamaan itse usein          ovat huomattavasti korkeammat kuin Suomes-
30807: hyvin kalliin lääkityksensä. Usein potilailla ei     sa ollen samanaikaisesti erisuuruisia eri sairaa-
30808:  ole varaa lääkkeisiin noin 200 markan edestä        loissa. Summa, jonka ulkomaalainen joutuu
30809: kuukaudessa, mikä siirtäisi dialyysihoidon aloit-    maksamaan omasta taskustaan, vaihtelee 500
30810:  tamisen useilla kuukausilla. Ottaen huomioon        ja 2 000 markan välillä/dialyysi. Kun potilaan
30811:  sen, että yhteiskunnan kustannukset dialyysistä     on saatava kolme kertaa viikossa dialyysiä, on
30812:  kuukaudessa yhden henkilön osalta ovat noin         ilmeistä, että hänellä ei ole varaa viettää lomaa
30813:  15 000 markkaa, olisi toivottavaa, että lääkitys    tai edes käydä sukulaistensa ja ystäviensä luo-
30814:  asetettaisiin etusijalle.                           na Ruotsissa. Määräykset, jotka voidaan sovel-
30815:     Em kotidialyysin ja sairaaladialyysin välillä    taa dialyysipotilaihin, ovat yhteispohjoismaisen
30816:  on myös huomattava. Saatujen tietojen mukaan        sopimuksen 5 ja 6 artiklassa.
30817:  kustannukset kotona tapahtuvasta dialyysistä           Vaikka Pohjoismaiden Neuvoston Tukhol-
30818:  ovat 700 markkaa/dialyysi, kun sen kustan-          massa sijaitseva sihteeristö onkin sitä mieltä,
30819:  nukset matkat mukaan luettuina nousevat             että sopimusta tulisi tulkita yhtenäisellä taval-
30820:  1 500 markkaan keskussairaaloissa. Myös koti-       la, näin ei kuitenkaan tapahdu Pohjoismaissa
30821:  dialyysilaitteiston käyttökustannukset (vesi ja     sairaaloille annettavan puutteellisen informaa-
30822:  sähkö) jäävät invaliidihuoltolain ulkopuolelle      tion vuoksi.
30823: 4                                          1980 vp.
30824: 
30825:    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäivä-               åännön muutoksen siten, että mm, koti-
30826: järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän              dialyysilaitteiston   \käyttökustannukset
30827: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-             kokonaan ;tulisivat lain sovellutuksen
30828: vaksi seuraavan kysymyksen:                                piiriin, sekä pyrkiä yhtenäistämään käy-
30829:                                                            täntöä pohjoismaisissa sairaaloissa viit-
30830:           Aikooko Hallitus, ottaen huomioon                taamalla vuodelta 1975 olevaan yhteis-
30831:        lääkintöhallituksen mietinnön n:o 7/                pohjoismaiseen sopimukseen?
30832:        1980, toteuttaa invaliidihuoltolainsää-
30833:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1980.
30834: 
30835:                                          Jutta Zilliacus
30836: 
30837: 
30838: 
30839: 
30840:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30841:                                               1980 vp.
30842: 
30843: Kirjallinen kysymys n:o 614.
30844: 
30845: 
30846:                                   Astala ym.: Turun konepajan työolosuhteista.
30847: 
30848:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
30849: 
30850:     Valtionrautateiden toiminnassa on Turun          tilat täytä työsuojelupiirin edellyttämiä työ-
30851: liikennealueella runsaasti epäkohtia.                kohdevaatimuksia. Puutteita ovat mm.:
30852:     VR:n Turun liikennealueelta puuttuvat mm.           - konepajassa ei ole asianmukaista esipesu-
30853: seuraavat kohteet, jotka jo pääsääntöisesti          paikkaa
30854: muualle Etelä-Suomeen on rakennettu: säh-               - vaunujen hiekkapuhaltaminen suoritetaan
30855: köistys, releasetinlaitteet, sähkökääntöiset vaih-   ulkona avokatoksessa, missä talviset olosuhteet
30856: teet, lumensulatuslaitteet, ajanmukainen kap-        ovat haittana ja aiheuttavat töiden hidastumista
30857: paletavaraterminaali, suorituskykyiset henkilö-         - massaus suoritetaan nykyisin kokoonpano-
30858: ja tavararatapihat ja suurasetinlaite.               hallissa, mikä hidastaa vaunujen läpimenoaikaa
30859:     VR on aikeissa lopettaa Dm 7 -junien,               - ruiskumaalausta ei voida suorittaa, koska
30860: "lättähattujen", liikennöimisen Turun seudulla       ei ole lain edellyttämää ruiskumaalaamaa
30861: 1.6. 1981 ja siirtyä veturijunien käyttöön.             - sisätiloissa suoritettavien työmenetelmien
30862:                                                      käyttöönotto vaunukierron rationalisoinnin ja
30863:     Koko maan Dm 7 -kaluston liikennöiminen          lainsäädännön määräämin veivoittein olisi mitä
30864: lopetetaan ensimmäisenä juuri Turussa. On            kiireeliisin tä.
30865: hämmästyttävää, että aloitetaan sieltä, missä           Turun ja Porin työsuojelupiirin työsuojelu-
30866: niiden huolto tapahtuu. Turun konepajalla on         tarkastajan pöytäkirja 1766/75 22. 4. 1975
30867: noin 400 työntekijää. Sen toiminnasta lähes          sekä konepajan työsuojelutoimikunnan työnte-
30868: puolet on Dm 7 -korjausta.                           kijäryhmän lausunto osoittavat, että nykyiset
30869:     Täysin kestämätön on mm. Turun konepajan         työolosuhteet ovat työntekijöiden terveyttä
30870: esikäsittelyhallin tilanne. Vuodesta 1974 on         vaaran tavia.
30871: ollut suunnitteilla vaunujen esikäsittelyhallin         VR:n taholta on asetettu toimikunta tutki-
30872:  rakentaminen huoltoon saapuville vaunuille.         maan konepajojen työterveystilastoja. Toimi-
30873:  Hallia varten on tarpeelliset aluevaraukset ja      kunnan antaman väliaikaistiedon mukaan Turun
30874:  rahoitusjärjestelyt jo tehty, mutta lopullista      konepaja johtaa sairaustilastoja.
30875:  lupaa töiden aloittamiseksi ei ole vielä annettu,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30876:  vaan määrärahoja on jälleen kerran siirretty.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30877:  Halli olisi työturvallisuuden ja töiden jousta-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30878: van järjestelyn kannalta aivan välttämätön.          vaksi seuraavan kysymyksen:
30879:  VR:n Turun konepajan työsuojelutoimikunta
30880:  ja tuotantokomitea ovat jo vuodesta 197 4 läh-                 Onko Hallitus tietoinen, että nykyi-
30881:  tien tuoneet esille esikäsittelyhallin rakentami-           set työolosuhteet Turun konepajalla
30882:  sen välttämättömyyden lähinnä työsuojelu-                   ovat työntekijöiden terveyttä vaaranta-
30883:  määräyksiin vedoten. Useita lupauksia on an-                via eivätkä vastaa työsuojeluviranomais-
30884:  nettu asiantilan korjaamiseksi. Lupaukset ovat              ten vaatimuksia, ja
30885:  tähän asti osoittautuneet katteettomiksi.                      mitä Hallitus aikoo tehdä, että
30886:     Toiminnan jatkaminen nykyisissä tiloissa ei              Turun konepajan esikäsittelyhallin ra-
30887:  anna mahdollisuutta tuotantoiinjoihin perustu-              kentaminen     aloitetaan    kiireellisesti
30888:  vaan työnkulun ohjaukseen, eivätkä nykyiset                 KTS:n suunnitelmien mukaisesti?
30889:       Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1980.
30890: 
30891:          Heli Astala                    Anna-Liisa Jokinen              Ensio Laine
30892: 
30893: 
30894: 
30895:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30896: 088100031F
30897:                                               1980 vp.
30898: 
30899: Kirjallinen kysymys n:o 615.
30900: 
30901: 
30902: 
30903: 
30904:                                   Koivisto ym.: Lehtien varhaisjakelun järjestämisestä.
30905: 
30906: 
30907: 
30908:                          E d u s k u n n a n Herra Puhe m i e h e 11 e.
30909: 
30910:    Posti- ja lennätinhallitus asetti 23. 4. 1979     ongelmien eteen, mikäli SAVA-ryhmän peri-
30911: johto- ja työryhmän, joka sai tehtäväkseen laa-      aatekantoja aletaan toteuttaa. Näitä ongelmia
30912: tia sanomalehtien varhaisjakelussa yhteen ja-        on perusteellisesti selvitetty Tampereen osalta
30913: kelujärjestelmään siirtymisen eri paikkakunnil-      (liikenneministeriön 1978 asettaman SAJA-
30914: la. Tämä ns. SAVA-työryhmä jätti ehdotuk-            KO-työryhmän toimesta), mutta lähitulevaisuu-
30915: sensa posti- ja lennätinhallitukselle 29. 5. 1980,   dessa aivan samanlaiset vaikeudet noussevat
30916: jonka jälkeen on eri puolilla maata käynnis-         esiin muuallakin, mm. Jyväskylässä.
30917: tetty toimia sen ehdotusten toteuttamiseksi             SAVA-ryhmän mukaan lehtien varhaisjake-
30918: käytännössä.                                         lu olisi Tampereella toteutettava siten, että
30919:    Käytännön tasolla on kuitenkin käynyt sel-        alueen ykköslehti, Aamulehti, hoitaisi sen yh-
30920: västi ilmi, ettei SAVA-ryhmän ehdottama jär-         tenä kantona omalla jakeluorganisaatiollaan.
30921: jestely kohtele valtakunnan eri osia tasapuoli-      Asiasta käytyjen neuvottelujen tuloksena on
30922: sesti ja että sen seurauksena uhkaa työttömyys       ollut se, ettei lehtien varhaisjakelu yhdellä
30923: postin varhaisjakajia huolimatta päinvastaisista     kantokierroksella näytä reaaliselta, vaan että
30924: vakuutuksista. Jakelupaikkakunnan sijainti ja        yhteenkin jakeluorgaPisaatioon siirryttyä olisi
30925: lehtien varhaisjakeluun saapumisajat aiheutta-       pakko suorittaa kaksi kantokierrosta, joista en-
30926: vat suurta erilaisuutta SAVA-ryhmän ehdotus-         simmäisessä jaettaisiin Aamulehti ja toisessa
30927: ten toteuttamisessa. Ilmeisen vaikeata niitä         muut lehdet. Tällainen ratkaisu ei mielestäm-
30928: on toteuttaa paikkakunnilla, joilla ilmestyy voi-    me ole edes SAVA-ryhmän ehdotusten hen-
30929: makas alueen ykköslehti, oma tai omia elinkel-       gen mukainen asettaessaan lehdet eriarvoiseen
30930: poisia kakkoslehtiä ja joille lisäksi saapuu mer-    asemaan. Erittäin vakava seuraus tästä olisi
30931: kittävä määrä valtakunnallisia päivälehtiä. Yh-      postin varhaisjakajia kohtaava työttömyys. Ar-
30932: den ja yhdellä kantokierroksella suoritetun ja-      vion mukaan tämä merkitsisi irtisanomista noin
30933: kelun aikaansaaminen merkitsee tällaisilla paik-     140:lle postin varhaisjakajalle, joita yksi var-
30934: kakunnilla selvästi alueen ykköslehden merkit-       haisjakelusysteemi ei pystyisi ottamaan entis-
30935: tävää suosimista muiden kustannuksella, mikä         ten jakajiensa lisäksi palvelukseensa.
30936: ei voi eikä saa olla valtiovallan toimenpiteiden        Sisä-Suomen postipiiri onkin ryhtynyt toi-
30937: pohjana. Kyseessä olisi arveluttava pakkorat-        menpiteisiin postin suorittaman varhaisjakelun
30938: kaisu, jossa alueen kakkoslehdet - usein T-          turvaamiseksi ottamalla postin jakeluun Tam-
30939: lehtiä - joutuisivat entistä huonompaan kil-         pereelle Hämeen Yhteistyön ja Kansan Lehden,
30940: pailuasemaan suhteessa alueen ykköslehteen ja        jolloin viimeksi mainitun oma jakelujärjestelmä
30941: joutuisivat jopa pakotetuiksi luovuttamaan lii-      lakkautettiin. Lisäksi on - toistaiseksi tulok-
30942: kesalaisuuksina pidettäviä tietoja ykköslehdelle.    setta - käyty neuvotteluja Helsingin Sanomien
30943:  Ratkaisun seurauksena joutuisi myös merkittä-       saamiseksi postin jakeluun, jolloin yksi jakelu-
30944:  vä määrä postin varhaisjakajia työttömiksi,         järjestelmä jälleen poistuisi. Neuvottelujen on-
30945: koska ykköslehden jakeluorganisaatio pystyisi        nistumista haittaa varmasti se epävarmuus pos-
30946:  miltei entisellä työvoimallaan huolehtimaan var-    tin asemasta varhaisjakelun järjestäjänä, minkä
30947: haisjakelusta SAVA-ryhmän ehdotusten muo-            SAVA-ryhmän joustamaton kanta on aiheutta-
30948:  toisena.                                            nut. Lehdelle merkitsee jakelun varmuus en-
30949:     Mainituista näkökulmista tarkastellen koko       siarvoista asiaa, ja vaikka postilla on kaikki
30950:  Sisä-Suomen postipiiri on joutumassa vaikeiden      tarvittavat voimavarat nykyistä jopa parem-
30951: 088100032H
30952: 2                                              1980 vp.
30953: 
30954: paan varhaisjakeluun, vaikeuttavat SAVA-ehdo-         ja että tätä varten posti- ja lennätinhallitukselle
30955: tukset kaikkia paikkakunnittain järkeviä rat-         myönnetään tarvittavat määrärahat.
30956: kaisuja.                                                 Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
30957:    Mielestämme oikea ratkaisu Tampereen, ku-          päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitäm-
30958: ten ilmeisesti jatkossa myös useiden muiden           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
30959: paikkakuntien kohdalla, olisi järjestää paikalli-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
30960: nen lehtien varhaisjakelu alueen erityisolosuh-       sen:
30961: teet joustavasti huomioon ottaen. Eri lehtiyri-
30962: tyksiä olisi kohdeltava tasapuolisesti, eikä niitä               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30963: pitäisi pakottaa valtalehtiä suosiviin ratkaisui-             posti- ja lennätinhallituksen asettaman
30964: hin.                                                          sanomalehtien varhaisjakeluryhmän eh-
30965:    Työllisyysnäkökohdat olisi otettava vakavas-               dotukset ovat aiheuttamassa vakavia, eri
30966: ti huomioon eikä aiheotettava lukumääräisesti-                sanomalehtiä epätasa-arvoisesti kohtele-
30967: kin merkittävää työttömyyttä postin varhais-                  via ja postin varhaisjakajille lukumääräi-
30968: jakajille, jotka ovat aina olleet pysyvin ja pitkä-           sesti merkittävää työttömyyttä tuovia
30969: aikaisin jakajakunta ja saaneet lehtien varhais-              ongelmia, sekä
30970: jakelU:sta ainoan toimeentulonsa. Kaikki syyt                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30971: edellyttävätkin sitä, että Tampereen ja muiden                ryhtyä aikaansaadakseen paikkakunnit-
30972: vastaavien paikkakuntien osalta tehdään posti-                tain järkevät lehtien varhaisjakeluratbi-
30973: ja lennätinhallituksessa periaatepäätös postin                sut ja estääkseen postin varhaisjakajia
30974: aseman turvaamisesta lehtien varhaisjakelussa                 uhkaavat irtisanomiset?
30975:       Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1980.
30976: 
30977:          Tellervo Koivisto           Eino Loikkanen              Antero Juntumaa
30978:          Sakari Knuuttila            Jermu Laine                 Matti Maijala
30979:          Mikko Kuoppa                Marjatta Mattsson           Markus Aaltonen
30980:          Inger Hirvelä               Pentti Lahti-Nuuttila       Jouko Tuovinen
30981:          Hannu Tapiola               Juhani Surakka              Jouko Skinnari
30982:          Ulla-Leena Alppi            Tarja Halonen               Kaj Bärlund
30983:                        Liisa Jaakonsaari           Reino Breilin
30984: 
30985: 
30986: 
30987: 
30988:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
30989:                                             1980 vp.
30990: 
30991: Kirjallinen kysymys n:o 616.
30992: 
30993: 
30994: 
30995: 
30996:                                 Vesterinen: Puolison tulojen vaikuttamisesta kansaneläkkeen
30997:                                    suuruuteen.
30998: 
30999: 
31000:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31001: 
31002:    Puolison tulojen vaikutus pelkkää kansan-       tonta. Nykyisen käytännön vallitessa eivät mo-
31003: eläkettä saavan eläkkeeseen on monessa tapauk-     net eläkeläiset pysty solmimaan avioliittoa,
31004: sessa kohtuuton. Varsinkin silloin kun kaksi       vaikka niin haluaisivatkin. Monessa tapauksessa
31005: eläkeläistä solmii keskenään avioliiton, puoli-    eivät asianosaiset kuitenkaan ole olleet perillä
31006: son työeläke voi lähes kokonaan viedä kansan-      eläketulojen vähentymisestä ennenkuin avio-
31007: eläkettä saavan eläkkeen.                          liiton solmimisen jälkeen.
31008:    Eräässä esimerkkitapauksessa miehen kansan-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
31009: eläke oli asumistukineen 1 082 mk/kk. Solmit-      järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
31010: tuaan avioliiton noin 2 000 mk:n bruttoeläkettä    esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31011: kuukaudessa saavan henkilön kanssa hän sai         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31012: enää vain kansaneläkkeen perusosan 207 mk ja
31013: rintamalisää 54 mk/kk.                                        Milloin Hallitus antaa eduskunnalle
31014:    Aviapuolisot kärsivät siis naimisiinmenosta             esityksen kansaneläkelain muuttamisesta
31015: yli 800 mk kuukaudessa. Puolisoiden tulojen                siten, että puolison tulot eivät vaikut-
31016: vähentyminen lähes kolmanneksella on kohtuu-               taisi kansaneläkkeen suuruuteen?
31017:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1980.
31018: 
31019:                                       Paavo Vesterinen
31020: 
31021: 
31022: 
31023: 
31024:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
31025: 
31026: 
31027: 
31028: 
31029: 088100033}
31030:                                                1980 vp.
31031: 
31032: Kirjallinen kysymys n:o 617.
31033: 
31034: 
31035: 
31036: 
31037:                                   Anna~Liisa  Jokinen ym.: Vaivillan Turun tehtaan työllisyys-
31038:                                       näkymistä.
31039: 
31040: 
31041:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31042: 
31043:     Työttömyyden ja osatyöttömyyden lisäänty-        ratkaisevasti parantaa työllisyyttä, mikäli mm.
31044: minen huolestuttaa tällä hetkellä monia teks-        valtion ja kuntien laitokset ryhtyisivät määrä-
31045: tiilialan työntekijöitä. Tällä alalla osa-aikatyö    tietoisesti suuntaamaan tilauksensa tähän teks-
31046: alentaa ratkaisevasti elintasoa, sillä naisvaltai-   tiilitehtaaseen, jonka tuotteet ovat tunnetusti
31047: sena matalapalkka-alana tekstiili- ja vaatetus·      korkealuokkaisia. Lisäksi jo nyt suuri osa tuo-
31048: teollisuuden työntekijöiden ansiot ovat par-         tannosta menee vientiin Neuvostoliittoon, ja
31049: haimmillaankin minimi tasolla.                       tätä vientiä olisi mahdollista vielä lisätä.
31050:     Esimerkiksi Turussa sijaitsevassa Vaivillan          Turussa sijaitsevan Vaivillan tehtaan työn-
31051: tehtaassa on tehty osatyöviikkoja jo .syys-          tekijöiden työllisyyden turvaamiseen tarvittavia
31052: kuusta alkaen. Kehräämössä tehdään jo kolmi-         toimenpiteitä odotetaan nyt valtiovallan taholta.
31053: päiväisiä viikkoja ja ompelimossa on työviikko           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31054: ollut nelipäiväinen marraskuusta lähtien. Nyt        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31055: näyttää siltä, että työntekijöitä uhkaavat jopa      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31056: lomauttamiset.                                       vaksi seuraavan kysymyksen:
31057:     V alvillan tehtaan työntekijät ovat perustel-
31058: lusti huolissaan niistä näkymistä, joita tehtaan               Onko Hallitus tietoinen Turussa si-
31059: käynnissä pitämisessä tällä hetkellä on. He                 jaitsevan Vaivillan tehtaan vakavista
31060: odottavat valtiovallalta toimenpiteitä työllisyy-           työllisyysnäkymistä, ja jos on,
31061: tensä turvaamiseksi. V aitiojobtoisen Valvillan                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31062: viime vuosina suorittamat ratkaisut sekä uudet              ryhtyä sen vaikean tilanteen parantami-
31063: koneet ja laitteet, joilla on odotettu olevan               seksi, joka uhkaa valtiojohtoisen Vai-
31064: työllisyyttä turvaava vaikutus, eivät näytä                 villan tekstiilitehtaan työntekijöitä lo-
31065: taanneen työntekijöiden työpaikkoja.                        mauttamisten ja osatyöttömyyden lisään-
31066:     Kuitenkin Vaivilla voisi valtion yhtiönä                tyessä?
31067:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1980.
31068: 
31069:          Anna-Liisa Jokinen             Arvo Kemppainen                 Inger Hirvelä
31070:          Helvi Niskanen                                                 Heli Astala
31071: 
31072: 
31073: 
31074: 
31075:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
31076: 
31077: 
31078: 
31079: 
31080: 088100034K
31081: