<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
154 Käyttäjää paikalla! 0.0063259601593018
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1981_1 | A_1981_2 | A_1981_3 | A_1981_4 | A_1981_5 | B_1981_1 | B_1981_2 | C_1981_1 | C_1981_2 | D_1981 | E_1981_1 | E_1981_2 | E_1981_3 | E_1981_4 | F_1981_1 | F_1981_2 | F_1981_3 | Hak_1981 | PTK_1981_1 | PTK_1981_2 | PTK_1981_3 | PTK_1981_4 |
1: Vuoden 1981
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1-200
12: 
13: 
14: 
15: 
16: HELSINKI 1981
17:                   YALTIONt:UVOSTON
18:                          KANSUr\
19: Helsinki 1981. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kirjalliset kysymykset 1-200
26: -   1 Lahti-Nuuttila: Jalkakäytävien     kunnossapidon     -   13 E. Laine ym.: Opiskelijoiden asumiskustannus-
27:     siirtämisestä kuntien tehtäväksi                           ten helpottamisesta
28: 
29: -   '2 Hietala ym.: Viikonloppurajoitusten poistamises-    -   14 Tapiola ym.: Vesilain soveltamisessa esiintyvistä
30:      ta rautateiden alennuslipuilla matkustaviita eläke-       eräistä yksityiskohdista
31:      läisiltä ja vammaisilta
32:                                                            -   15 Kortesalmi: Yksityisteiden valtionapujärjestel-
33: -   3 Elo ym.: Kunnallisten teknillisten oppilaitosten         män epäoikeudenmukaisuuksista
34:     ja kauppaoppilaitosten ruokailu-, oppilas- ja asun-
35:     tolamaksujen poistamisesta                             -   16 Kortesalmi: Utajärven kunnassa olevan Sangin-
36:                                                                kylän ja ·Yli-Utoksen välisen tieosuuden paranta-
37: -   4 Elo ym.: Äetsän kunnan liittämisestä Tampereen           misesta
38:     läntiseen sotilaspiiriin
39:                                                            ____; 17 Kortesalmi: Tupakoinnin kieltämisestä
40: -   5 Elo ym.: Porin postiliikennettä palvelevan linja-
41:     autokaluston heikosta kunnosta                         -   18 Kortesalmi: .Ammattirikollisuuden vähentämises-
42:                                                                tä
43: -   6 Laitinen: Ruotsista paluuta suunnittelevien suo-
44:     malaisten tukitoimenpiteistä
45:                                                            -, 19 Kort.esalmi: Avioliiton merkityksen, vahvistami-
46: -   7 Laitinen: Suomalaisen hevosen käytön lisäämi-            sesta
47:     sestä ensiharvennusmetsien puunkorjuun lähikulje-
48:     tuksessa                                               -   20 Kortesalmi: Neuvostoliitossa elävien kristittyjen
49:                                                                aseman helpottamisesta
50: -   8 Impiö. ym.: Raskauden keskeyttämisestä annetun
51:     lain muuttamisesta kirkolliskokouksen aloitteen        -   21 Kortesalmi: Taloudellisen avustuksen lopettami-
52:     suuntaviivojen mukaisesti                                  sesta Turkille
53: 
54: -   9 Mikkola ym.: Suurten läänien resursseista kou-       -   22 Perho: Ylivuotisten korkealaatuisten siemen-
55:     lunuudistuksen toimeenpanossa                              erien saattamisesta valtion viljavaraston. haltuun
56:                                                                siementen varmuusvarastaksi
57: -   10 Mikkola ym.: Eteläisen Suomen vanhojen teol-
58:     lisuuspaikkakuntien tuotanto- ja elinolos]lhteiden     -   23 Perho: Kuminan viljelyn aloittamisen mahclolli-
59:     turvaamisesta                                              suuksista valtion vientituen turvin maassamme
60: -   11 Ihamäki ym.: Perhekoon huomioon ottamisesta         -   24 Pokka ym.: Sopimusvapauden vastaisista ehdois·
61:     asuntolainoitettujen asuntojen enimmäiskokoa mää;          ta metsäkaupoissa
62:     ri teltäessä
63:                                                            -   25 Almgren: Omakotilainojen. tulorajojen määritte-
64: ~ 12 Elo ym.~      Lähivalojen kahdennuksen mahdollis-         lystä
65:     tamisesta ja talvirenkaiden määräämisestä pakolli-
66:     siksi raskaassa tavara- ja· henkilöliikenteessä        -   26 Valo: Upseerin eläkeajan laskemisesta
67: 
68: 088100772C
69: 4                                                  Sisällysluettelo
70: 
71: 
72: -   27 Helminen: Etelä-Suomen teollisuuskylien rahoi-       -    42 Peltola ym.: Yksityisten perhepäivähoitajien ve·
73:     tusedellytysten parantamisesta                               rotuksen yksinkertaistamisesta
74: 
75: -   28 Lillqvist m. fl.: Om bostadsbidrag för folkpen-      -    43 Astala ym.: Epäkohdasta koulujen siivoojien
76:     sionär som bor i eget egnahemshus                            työeläkkeissä
77: 
78: -   28 Lillqvist ym.: Asumistuen myöntämisestä omas-        -    44 Vähäkangas ym.: Vesiperäisten maiden kuivat·
79:     sa omakotitalossaan asuvalle kansaneläkkeen saajalle         tamisesta viljelystarkoituksiin
80: 
81: -   29 Vesterinen: Puolison tulojen      vaikuttamisesta
82:                                                             -    45 Juvela ym.: Työsuojelumääräysten valvonnasta
83:     kansaneläkkeen suuruuteen
84:                                                                  rakennusalan työpaikoilla
85: -   30 Bärlund m. fl.: Om lärarbristen       de svenska
86:     grundskolorna                                           -    46 Rehn m.fl.: Om räntegottgörelse tili arbets-
87:                                                                  givaren för skatteåterbäringar
88: -   30 Bärlund ym.: Ruotsinkielisen peruskoulun opet-
89:     tajapulasta                                             -    46 Rehn ym.: Korkohyvityksen suorittamisesta
90:                                                                  työnantajalle veronpalautusten osalta eräissä ta-
91: -   31 Salo ym.: Hajasijoitussuunnitelmien peruuttami-           pauksissa
92:     s~sta
93: 
94:                                                             -    47 Juvela:   Työntekijöiden työsuhdeturvan paran-
95: -   32 Tenhiälä: Velkojen korkojen vähennysoikeudesta            tamisesta
96: 
97: -   33 Tenhiälä: Virkavapauden saamisesta lapsen sai-       -    48 Palmunen ym.: Varusmiesten oikeudesta alen-
98:     rastumisen vuoksi                                            nettuihin matkalippujen hintoihin paikallisliiken-
99:                                                                  teessä
100: -   34 Knuuttila ym.: Kunnallisten luottamusmiesten
101:     verotuksen epäkohdista
102:                                                             -    49 Pelttari: Osamaksukaupasta annetun lain sovel-
103:                                                                  tamisesta
104: ~ 35 Knuuttila     ym.:   Nuohousmaksujeh     tarkistami-
105:     sesta
106:                                                              -   50 Pokka: Tenojoen alueen       paikallisen väestön
107: -' 36 Astala ym.: Turun konepajan työolosuhteista                oikeuksien turvaamisesta
108: 
109: -   37 Melin m. fl.: Om statsmaktens utredning om de        -    51 Forsman: Vankien kuljetuksen järjestämisestä
110:     personer, som ingår i arbetskraftsdisttiktens arbets-
111:     löshetskartotek                                          -   52 Elo ym.: Yritysten lisäpoisto-oikeuksien sovel-
112:                                                                  tamisesta pelkästään valtionverotuksessa
113: -   37 Melin ym.: Työvoimapiirien työttömyyskortis-
114:     toissa oleviin henkilöihin kohdistuvasta valtioval-      -   53 Peltola ym.: Pienten lasten perheille annettavan
115:     lan selvityksestä                                            tuen lisäämisestä
116: 
117: -   38 Fred: Lohtajan kunnan Koskelan kylän maan-            -   54 Lehtinen ym.: Pellonvaraussopimusten tekemi-
118:     omistajien Lehdonpalon ulkometsäpalstojen poista-            sestä ilman rajoituksia
119:     misesta soidensuojelun perusohjelman suojeluva-
120:     .rauksesta                                               -   55 Norrback m. fl.: Om underlättad återflyttning
121:                                                                  för finländare bosatta utomlands
122: -   39 Holvitie: Veronmaksajien oikeusturvan paran-
123:     tamisesta
124:                                                              -   55 Norrback ym.: Suomeen takaisin tapahtuvan
125: -   40 A. Stenbäck ym.: Parturin elinkeinonharjoitta-            paluun edellytysten helpottamisesta
126:     jien verotuksen epäkohdista
127:                                                              -   56 Zilliacus m. fl.: Om vården av dialyspatienter
128: -   41 Peltola ym.: Sosiaalialan keskiasteen koulutuk·
129:     sen uudistamisesta                                       -   56 Zilliacus ym.: Dialyysipotilaiden hoidosta
130: 
131:                                                                                                               •• .1 .~
132:                                                        Sisällysluettelo                                                5
133: 
134: -       57 Piipari ym.: Opistotasoisen koulutuksen saanei-           74 Pekkarinen: Metsätyöntekijäin lisäkoulutuskurs-
135:         den aseman turvaamisesta päihdehuollon ja sosiaali-          sien oppilaille myönnettävien perhe- ja opintoavus-
136:         toimen johtavissa tehtävissä                                 tusten myöntämismenettelyn yksinkertaistamisesta
137: 
138: -       58 Pelttari: Kotihoidon tuen peruuttamisesta                 75 Kanerva: Työvoimaministeriön ohjeiden sovelta-
139:                                                                      misesta kunnallisia työllistämistuki- ja virastotyö-
140: -       59 Surakka: Kotimaisen traktoriteollisuuden      toi-        järjestelmiä sovellettaessa
141:         minnan turvaamisesta
142:                                                                 -    76 Kortesalmi: Salaojituksen kustannuksista vero-
143: -       60 Rönnholm ym.: Veneiden merkkilyhtyjen valo-               tuksessa
144:         voimaa koskevien määräysten noudattamisesta
145:                                                                 -    77 Kortesalmi: Maankäyttölainan myöntämisperus-
146: -       61 Impiö: Meijerisikaloiden vapauttamisesta mark-            teista
147:         kinoimismaksusta alituotanto- ja alityöllisyysalueil-
148:         la Pohjois-Suomessa herankäyttöprosentin ollessa        -    78 Eenilä: Ns. Kihdin öljyväylän avaamisesta
149:         vähintään 20
150:                                                                 -    79 Helminen ym.: Valtion palveluksessa olevien
151: -       62 Ihamäki ym.: Asunnon ostamisesta menevän                  viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteen
152:         leimaveron yhtenäistäruisestä                                jatkuvuuden turvaamisesta
153: 
154: -       63 Grönholm ym.: Työlainsäädännön työsuhdetur-               80 Ihamäki ym.: Kaupanvahvistaja-asetuksen muut-
155:         vaa koskevien säännösten laiminlyömisestä raken-             tamisesta
156:         nushallituksessa
157:                                                                      81 Almgren: Äidinkielen tuntimäärän vähentämi-
158: -       64 Impiö ym.: Huoltamoalan jälleenmyyntisuhteita             sestä peruskoulujärjestelmään siirryttäessä
159:         koskevan lakiehdotuksen valmistelusta
160:                                                                      82 Almgren ym.: Haminan poliisikomennuskunnan
161:         65 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Peruskoulun yläas-                lakkauttamisesta
162:         teen eriyttämiskokeilun loppuunsaattamisesta
163:                                                                 -    83 Knuuttila    ym.:   Hankasalmen-Rautalammin
164:                                                                      maantiellä olevan erään tieosan parantamisesta
165: -       66 P. Jokinen ym.: Kunnallisen palvelun huomioon
166:         ottamisesta valtion vanhan eläkelain mukaista elä-      -    84 Miettinen ym.: Psoriasiksen hoidon kustannus-
167:         keaikaa määrättäessä                                         ten korvattavuuden laajentamisesta sairausvakuu-
168:                                                                      tuksen puitteissa
169: -       67 Knuuttila ym.: Nuorisoväkivallan jatkuvan li-
170:         sääntymisen estäruisestä                                -    85 Saukko ym.: Valtakunnallisen kuorma-autolii-
171:                                                                      kenteen järjestämiseen liittyvistä seikoista
172: -       68 Bärlund ym.: Flytträsket-nimisen tulvakosteikon
173:         kuivattamisesta                                              86 Zilliacus m. fl.: Om revidering av adoptionslag-
174:                                                                      stifningen
175: -       69 Suonio ym.: Rikosrekisterimerkintöjen pitkistä
176:         vanhentumisajoista aiheutuvista epäkohdista              -   86 Zilliacus ym.: Adoptiota koskevan lainsäädän-
177:                                                                      nön uudistamisesta
178:     -   70 Kauppinen ym.: Julkisin varoin rahoitettavan
179:                                                                 -    87 A. Stenbäck: Ennakonpidätystaulukkojen jake-
180:         tutkimuksen alueellisesta tasapuolisuudesta
181:                                                                      lusta työnantajille
182:     -   71 Paakkinen ym.: Järvenpään kotitalousopettaja-        -    88 Hietala: Kuntainliittojen liittovaltuustojen ny-
183:         opiston peruskorjausten suorittamisesta                      kyisen valintamenettelyn epäkohdista
184: 
185:     -   72 Saarikoski: Myyntivoittoverosta ja yritystoimin-     -    89 Koppanen: Liikenneturvallisuuden lisäämisestä
186:         nan jatkuvuuden turvaamisesta                                Hyvinkään asemalla
187: 
188:     -   73 Juvela: Porin ja Jyväskylän välisen postiauto-       -    90 Vähäkangas ym.: Luotsien ja luotsikutterinhoi-
189:         linjan lopettamisen peruuttamisesta                          tajien saattamisesta työaikalain piiriin
190: 6                                                  Sisällysluettelo
191: 
192: -   91 Anna-Liisa Jokinen ym.: Nuorison alkoholin-          -   109 Luttinen ym.: Kirkon diakonia- ja sosiaali-
193:     käytöstä                                                    työntekijätutkinnon suorittaneiden henkilöiden ase-
194:                                                                 man huonontumisen estämisestä
195: -   92 Tennilä: Kansaneläkkeen suorittamisesta eräissä
196:     tapauksissa                                                 110 Elo: Jakolain 243 §:n muuttamisesta
197: 
198: -   93 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Aluesairaalalaitoksen            111 Elo ym.: Olkiluodon ydinvoimalaitosten kor-
199:     aseman turvaamisesta                                        kea-aktiivisten polttoainejätteiden varastoinnista
200: 
201: -   94 Norrback m. fl.: Om revidering av adoptionslag-          112 Hämäläinen: Vuosaaren kaatopaikan sulkemi-
202:     stiftningen                                                 sesta
203: 
204: -   94 Norrback ym.: Adoptiolainsäädännön uudistami-            113 Zilliacus m. fl.: Om Neste Oy:s energipolitiska
205:     sesta                                                       monopol
206: 
207: -   95 Aaltonen: Työttömyyskorvauksen       ulkopuolelle        113 Zilliacus ym.: Neste Oy:n monopoliasemasta
208:     jäävien kauppaopistolaisten asemasta                        energian tuonnissa
209: 
210: -   96 Ajo ym.: Sähkön toimittamisesta Lapin lääniin            114 Juvela: Invaliidirahalain uudistamisesta
211:     erikoisehdoilla
212:                                                                 115 Jaatinen: Pienyrittäjän liikevaihtoveron suorit-
213: -   97 Kortesalmi: Huumekaupan estämisestä                      tamisvelvollisuudesta
214: 
215: -   98 Kortesalmi: Alkoholilain 36 §:n muuttamisesta            116 Mattila: Opintorahan asumislisän myöntämis-
216:                                                                 perusteista
217: -   99 Söderman ym.: Ns. väkivaltakasettien maahan-
218:     tuonnin ja jakelun kieltämisestä                            117 Aaltonen ym.: Asukkaiden vaikutusmahdolli-
219:                                                                 suuksien turvaamisesta asunto-osakeyhtiöissä
220:     100 Palmunen: Tieviranomaisten lausunnosta haja-
221:     asutusalueiden poikkeuslupia ratkaistaessa                  118 Linna ym.:      Soidensuojelun    perusohjelman
222:                                                                 muuttamisesta
223: -   101 Anna-Liisa Jokinen ym.: Lyijyn vähentämisestä
224:     moottoriajoneuvojen polttoaineessa                           119 Saukko ym.: Telelainsäädännön uudistamisesta
225: 
226: -   102 Anna-Liisa Jokinen ym.: Lumen poistamisesta             120 Eenilä: Varsinais-Suomea koskevien liikenne-
227:     kaduilta                                                    poliittisten suunnitelmien toteuttamisesta
228: 
229: -   103 Salminen ym.: Televa Oy:n kehittämisestä val-           121 Männistö ym.: Niuvanniemen sairaalan hoito-
230:     tionyhtiöksi                                                henkilökunnan virkojen lisäämisestä
231: 
232: -   104 Siren ym.: Ongelmajätelaitoksen sijaintikun-        -   122 Männistö ym.: Lastulevyistä haihtuvien ainei-
233:     nalleen aiheuttamien erityisrasitteiden poistamisesta       den aiheuttamien sairaushaittojen korvaamisesta
234: 
235: -   105 Miettinen ym.: Liukkaan kelin ajoharjoitus-         -   123 Hautala ym.:     Asuntotulon   verottamisesta
236:     ratojen perustamisesta                                      muusta kuin vakituisesta asunnosta
237: 
238:     106 Kanerva: Turun kieli-instituutin kehittämisestä          124 Rosnell ym.: Mustalaisväestön syrjinnästä
239: 
240: -   107 Järvilehto ym.: Lakisääteisen hoitoloman jär-       -    125 Pohjala ym.: Emil Cedercreutzin museon ra-
241:     jestämisestä sairaan lapsen vanhemmille                      kennustöiden tukemisesta
242: 
243:     108 Aaltonen: Kotimaisen äänitetuotannon tukemi-             126 Itälä ym.: Verotusarvojen määrittelyn epäkoh-
244:     seen tähtäävistä toimenpiteistä                              dista
245:                                                       Sisällysluettelo                                                7
246: 
247: -       127 Anna-Liisa Jokinen ym.: Verotoimistojen lisä-       -   143 E. Laine ym.: Uudenkaupungin työllisyyden
248:         henkilökuntatarpeesta                                       parantamisesta
249: 
250:         128 Anna-Liisa Jokinen ym.: Vaivillan Turun teh-        -   144 Tuomaala ym.: Hirvien kevätmetsästyksen sal-
251:         taan työllisyysnäkymistä                                    limisesta
252: 
253:         129 Rehn: 0m befriande av hyresinkomster från           -   145 Manninen ym.: Oulun läänin veropiirien työ-
254:         skatt                                                       voimavajauksen poistamisesta
255: 
256:         129 Rehn: Vuokratulojen vapauttamisesta verotuk-        -   146 Petäjäniemi ym.: Oikeusapupalvelusten tarjon-
257:         sesta                                                       nassa esiintyvistä epäkohdista
258: 
259: -       130 Renlund m. fl.: Om praktisk yrkesorientering        -   147 Saarikoski: Moottorivetureiden saattamisesta
260:         för högstadieeleverna                                       käymään kotimaisista pohtoaineista kehitettävällä
261:                                                                     kaasulla
262: -       130 Renlund ym.: Työelämään tutustuttamisen jär-
263:         jestämisestä yläasteen oppilaille                       -   148 Piipari ym.:   Urpalanjoen perkaustöiden kes-
264:                                                                     keyttämisestä
265: -       131 Tenhiälä: Asikkalassa olevan Kopsuon tien
266:         kunnostamisesta                                         -   149 Björklund ym.: Jorvin sairaalan psykiatrisen
267:                                                                     yksikön laajentamisesta
268:         132 Wahlström ym.: Ns. harmaan työvoiman välit-
269:         tämisestä Suomesta Ruotsiin                             -   150 Kivitie ym.: Kuluttajatutkimuksen kehittämi-
270:                                                                     misestä
271:         133 M- Puhakka ym.: Kunnallisen elokuvatoimin-
272:         nan edistämisestä                                           151 Muroma ym.: Puolisovähennyksen reaaliarvon
273:                                                                     säilyttämisestä
274:         134 Tuovinen ym.: Polttopuun myynnistä paikalli-
275:         sille asukkaille metsähallituksen mailta alennettuun
276:                                                                 -   152 Aaltio ym.: Koulujen luku- ja loma-aikojen
277:         hintaan
278:                                                                     säätäruisestä nykyistä joustavammiksi
279: -       135 Paakkinen ym.: Hoitohenkilökunnan työtur-
280:         vallisuuden heikkenemisestä mielisairaaloissa               153 Almgren:      Työnantajan   sosiaalikustannusten
281:                                                                     laskentaperusteista
282: -       136 Almgren: Valtionosuuden saamisesta Elimäen
283:         toisen kunnaneläinlääkärin palkkaukseen                 -   154 Melin: Om planerna på kortare betalningstid
284:                                                                     för omsättningsskatten och acciserna
285: -       137 Nieminen ym.: .Äetsän kunnan asemasta Sata-
286:         kunnassa                                                -   154 Melin: Liikevaihtoveron ja valmisteveron mak-
287:                                                                     suaikojen lyhentämissuunnitelmista
288:         138 Aaltonen: Veropiirien henkilöstövajauksesta
289:                                                                 -   155 P. Vennamo ym.: Lasten kotihoidon tuen
290:         139 Joutsenlahti: Työntekijöiden edustuksesta val-          maksatukseen liittyvästä epäkohdasta
291:         tionyhtiöiden johtoelimissä
292:                                                                 -   156 P. Vennamo ym.: Itämeren kalastuskomission
293:     -   140 Joutsenlahti: Pellonvarauskorvausten      reaali-       suositusten ulottamisesta koskemaan sisäisiä alue-
294:         arvon korottamisesta                                        vesiä
295: 
296:     -   141 Juvela: Suomen ja Japanin välisessä kaupassa        -   157 Juntumaa ym.: Diakonien pätevyydestä kun-
297:         esiintyvien vääristymien korjaamisesta                      tien sosiaali- ja päihdehuollon tehtäviin
298: 
299:         142 Almgren:    Pienyrittäjien vuosiloman järjestä-     -   158 Söderström ym.: Vaasan läänin opiskelijater-
300:         misestä                                                     veydenhuollon järjestämisestä
301: 8                                                    Sisällysluettelo
302: 
303: 
304: -   159 Perho ym: Suomen ja Japanin välisen kaup-                  177 Tenhiälä: Kalataloudellisen hoitosuunnitelman
305:     pataseen epätasapainosta                                       aikaansaamisesta Päijänteelle
306: 
307:     160 Perho: Maatalousmaan arvioinnista perintöve-           -   178 Almgren: Jätevesien     laskemisesta    Haminan
308:     roa määrättäessä                                               kaupungin edustalle
309: 
310:     161 Ekorre ym.: Peruskoulun ala-asteen viidennen               179 Ruotsalainen: Poliisihallinnossa   tapahtuvasta
311:     ja kuudennen luokan ryhmäjaosta                                mielipidesyrjinnästä
312: 
313:     162 Almgren:    Valtion   asuntolainojen     jakoperus-        180 Linna: Valtionrautateiden palvelutason alenta-
314:     teista                                                         misesta Keski-Pohjanmaan alueella
315: 
316:     163 Joutsenlahti: Varmuusvarastoinnin         riittävyy-       181 Kauppi ym.: Äitiyslomasijaisen oikeudesta äi-
317:     destä kriisitilanteissa                                        tiyslomaan
318: 
319:     164 Joutsenlahti: Asukkaiden evakuoinnin järjestä-             182 Vänskä ym.: Työmarkkinaneuvottelujen ulko-
320:     misestä kriisitilanteissa                                      puolella olevien sivullisten ja etenkin asiakkaiden
321:                                                                    etujen huomioon ottamisesta työtaistelujen yhtey-
322:     165 Joutsenlahti: Väestönsuojien rakentamisesta                dessä
323: 
324:     166 Joutsenlahti: Kriisiajan lainsäädännön voimaan             183 Bärlund ym.: Työttömän nuoren opintolainan
325:     saattamisesta                                                  korkojen maksuongelmista
326: 
327: -   167 Eenilä: Perniön huoltolan henkilökunnan riittä-            184 Pekkarinen ym.: Koulujen liikunnanopetuksen
328:     mättömyyden aiheuttamien epäkohtien korjaamises-               määrän lisäämisestä
329:     ta
330:                                                                -   185 Hirvelä ym.: Kulttuurihistoriallisesti arvokkai-
331:     168 Hirvelä ym.: Perhe-eläkelainsäädännön aiheut-              den rakennusten suojelua koskevan lainsäädännön
332:     tamista epäkohdista                                            puutteellisuuksista
333: 
334:     169 Rytkönen: Hankintatyönä valmistetun poltto-            -   186 Pesälä ym.: Erillisverotuksen toteuttamisesta
335:     hakkeen verovähennysoikeudesta                                 tasapuolisesti eri yrittäjäryhmien kesken
336: 
337:     170 Särkijärvi: Meripelastustoiminnan tehostamises-            187 Kuoppa ym.: Neuvostoliitosta tapahtuvan maa-
338:     ta ympäristönsuojelun kannalta                                 kaasun tuonnin lisäämisestä
339: 
340:     171 Tikka: Ravintola-alalla toimivien eläketurvan              188 Sillantaus ym.: Työehtosopimusjärjestelmän ja
341:     toteuttamisesta                                                työriitojen sovittelujärjestelmän toimivuuden tur-
342:                                                                    vaamisesta
343:     172 Surakka: Valtionrautateiden investointimäärä-
344:     rahojen niukkuudesta Jyväskylän alueella                   -   189 Savola ym.: Asuntotuotantovarojen jakoperus-
345:                                                                    teista
346: -   173 Elo ym.: Osa-aikatyön haittojen vähentämi-
347:                                                                    190 Joutsenlahti:   Maitotaloustuotteiden    käytön
348:     sestä
349:                                                                    edistämisestä
350: 
351:     174 Joutsenlahti:   Siviilipalvelusmiesten   etuoikeu-     -   191 Kemppainen ym.: Lääkkeiden hintojen alen-
352:     tetusta asemasta                                               tamisesta
353: 
354:     175 Joutsenlahti: Henkilöliikenteen palauttamises-         -   192 Joutsenlahti: Koululiikunnan opetuksen tehos-
355:     ta lakkautetuille rataosuuksille                               tamisesta
356: 
357: -   176 Alppi ym.: Työllisyystavoitteiden toteutumi-               193 Joutsenlahti: Kaatopaikan pilaamasta kaivove-
358:     sesta aluepoliittisessa lainsäädännössä                        destä Karvialla
359:                                                     Sisällysluettelo                                                  9
360: 
361: -     194 Joutsenlahti: Eläkeläisten matkustusrajoituksis-        kinnon suorittaneiden suomalaisten työttömyystilan-
362:       ta valtionrautateillä                                       teen helpottamisesta
363: 
364:                                                                   198 Kivitie:    Poliisiradion   luvattoman   kuuntelun
365: -     195 Kortesalmi: Uusien porotilojen perustamisesta
366:                                                                   estämisestä
367: 
368:       196 Toiviainen: Suomalaisten diplomaattipassien             199 Anna-Liisa Jokinen ym.: Tupakkalain tavoittei-
369:       joutumisesta ulkomaisten ammattirikollisten hal-            den edistämisestä
370:       tuun
371:                                                               -   200 Perho:     Viljelijän päiväsakkojen määräämisen
372:       197 Toiviainen:   Neuvostoliitossa   korkeakoulutut-        perusteista
373: 
374: 
375: 
376: 
377:     2 088100772C
378:                                              1981 vp.
379: 
380: Kirjallinen kysymys n:o 1
381: 
382: 
383: 
384: 
385:                                  Lahti-Nuuttila: Jalkakäytävien kunnossapidon siirtämisestä kun-
386:                                     tien tehtäväksi
387: 
388: 
389:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
390: 
391:    Tämän vuoden alussa tuli voimaan laki ka-           On myös tapauksia, JOissa on asumaton
392: dun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja       tontti jalkakäytävän kohdalla. Tällaisissakin ta-
393: puhtaanapidosta (669 /78). Lain 4 § :n no-          pauksissa laki velvoittaa tontinomistajaa pitä-
394: jalla katujen ja rakennuskaavateiden kunnossa-      mään jalkakäytävän puhtaana. Usein käy vielä
395: pitovelvollisuus siirtyi tällöin pääasiassa kiin-   niin, että heti puhdistuksen jälkeen tiellä ajaa
396: teistönomistajalta kunnalle. Kunnossapitotehtä-     kunnan lumiaura, joka työntää ajoradalta lu-
397: vistä kiinteistönomistajan velvollisuutena on       men ja jään jalkakäytävälle. Tällaisessakin ta-
398: huolehtia kiinteistön kohdalla olevan jalkakäy-     pauksessa tontinomistajan velvollisuutena on
399: tävän käyttökelpoisuudesta eli poistaa jalan-       suorittaa jalkakäytävän puhdistaminen uudes-
400: kulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia         taan.
401: liukkauden torjunnasta jalkakäytävällä. Laissa         Tontinomistajalta perittävän katumaksun li-
402: on asetettu tontinomistajan velvollisuudeksi        säksi jalkakäytävän puhtaanapito aiheuttaa mo-
403: myös tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen   nelle vähävaraiselle tontinomistajalle, kuten esi-
404: vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalka-     merkiksi vanhuksille, kohtuuttoman suuren vai-
405: käytäviin viereinen katuoja ja sadevesikouru        van ja tasituksen. Tästä velvollisuudesta ai-
406: vapaana lumesta ja jäästä. Lakia säädettäessä       heutuu kuluja muun muassa aurauksen suorit-
407: eduskunnassa esitettiin jo tuolloin arveluja sii-   tamisesta, hiekan hankkimisesta ja myös lumen
408: tä, että muun muassa tältä osin laki merkitsee      poiskuljettamisesta. Tällöin moni joutuu har-
409: kohtuuttoman suurta rasitetta monelle tontin-       kitsemaan jopa kiinteistönsä myyntiä.
410: omistajalle. Kun laki on ollut nyt vajaan vuo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
411: den voimassa, on tullut esiin ilmeisiä epäkoh-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
412: tia.                                                valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
413:    Esimerkiksi Kangasalan kunnassa, jossa jal-      vaksi seuraavan kysymyksen:
414: kakäytäviä on usein vain tien toisella puolella,
415: joutuu nimenomaan se tontinomistaja, jonka                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
416: puolella jalkakäytävä sattuu olemaan, auraa-               siin kadun ja eräiden yleisten alueiden
417: maan siitä lumen ja hiekoittamaan jalkakäytä-              kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun
418: vän. Sen sijaan tien toisella puolella asuvat              lain muuttamiseksi siten, että jalkakäy-
419: voivat käyttää vapaasti kyseistä jalkakäytävää,            tävän kunnossapito siirretään kuntien
420: eikä heille aiheudu rasitetta jalkakäytävän puh-           tehtäväksi?
421: taanapidosta.
422:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
423: 
424:                                        Pentti Lahti-Nuuttila
425: 
426: 
427: 
428: 
429: 0881002020
430: 2                                              1981 vp.
431: 
432: 
433: 
434: 
435:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
436: 
437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rakennuskaavateiden kunnossapidosta. Kiinteis-
438: mainitussa tarkoituhessa Te, Herra Puhemies,          tönomistajan tehtäväksi jäi kuitenkin huolehtia
439: olette 4 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn kir-        jalkakäytävän käyttökelpoisuudesta talvella
440: jeenne n:o 110 ohella toimittanut valtioneu-          poistamalla jalankulkua haittaav·a lumi ja jää
441: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          sekä huoLehtia liukkauden torjunnasta jalkakäy-
442: kansanedustaja Lahti-Nuuttilan kirjallisesta ky-      tävällä. Lisäksi kiinteistönomistajan velvollisuu-
443: symyksestä n:o 1, jossa tiedustellaan:                deksi jäi. huolehtia jalkakäytävälle tai sen vie-
444:                                                       reen auratun lumen poiskuljettamisesta.
445:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            Sisäasiainministeriö asetti 7. 10. 1980 työ-
446:        siin kadun ja eräiden yleisten alueiden        ryhmän, jon:ka tehtävänä on 1. 4. 1982 saakka
447:        kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun           seurata ns. katurasituslainsäädännön toteutta-
448:        lain muuttamiseksi siten, että jalkakäy-       mista käytännössä sekä tehdä tarpeellisiksi kat-
449:        tävän kunnossapito siirretään kuntien          somansa muutosehdotukset lainsäädäntöön. Työ-
450:        tehtäväksi?                                    tyhmä on 28. 2. 1981 saanut valmiiksi ehdo-
451:                                                       tuksen hallituksen esitykseksi laiksi kunnalle
452:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           suoritettavasta katumaksusta annetun lain
453: taen seuraavaa:                                       muuttamisesta. Työryhmän ehdotus sisältää kii-
454:    Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kun-       reellisiä toimenpiteitä vaativat muutosehdotuk-
455: nossa- ja puhtaanapidosta ( 669/78) tuli voi-         set, joiden tarkoituksena on poistaa lain sovel-
456: maan 1. 1. 1980. Laki sisältää säännökset katu-       tamista vaikeuttavat olennaisimmat epäkohdat
457: jen ja rakennuskaavateiden kunnossa- ja puh-           ja puutteet. Työryhmän ehdotuksen pohjalta on
458: taanapitovelvollisuuden      jakamisesta     kaava-   tarkoitus antaa hallituksen esitys mahdollisim-
459: alueella olevien kiinteistöjen omistajien ja kun-     man pian.
460: nan välillä. Lakia laadittaessa periaatteena oli,         Seuraavaksi työryhmän tarkoituksena on saa-
461: että ne katujen ja rakennuskaavateiden kunnos-         tujen kokemusten perusteella selvittää periaat-
462: sa- ja puhtaanapitotehtävät, jotka voidaan hoi-        teellisluontoiset muutostarpeet ns. katurasitus-
463: taa .koneellisesti ja keskitetysti, siirretään kun-    lainsäädäntöön. Tässä yhteydessä on tal'koitus
464: nan hoidettaviksi. Sen sijaan nopeita toimenpi-        käsitellä myös kysymystä kadun ja eräiden
465: teitä vaativat työt jäivät edelleen kiinteistön-       yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta
466: omistajien hoidettaviksi. Tämän mukaisesti kun-        annetun lain muuttamisesta jalkakäytävien kun-
467: nan velvollisuudeksi tuli huolehtia katujen ja         nossapidon osalta.
468:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1981
469: 
470: 
471:                                                                           Ministeri ]. Koikkalainen
472:                                              N:o 1                                                  3
473: 
474: 
475: 
476: 
477:                           Tili Riksdagens Herr Talman
478: 
479:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       att sörja för att gångbanan är användbar på
480: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      vintern genom att avlägsna snö och is som för-
481: nr 110 av den 4 februari 1981 tili vederböran-     svårar trafiken på gångbanan samt att tilise att
482: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       halka avvärjs på den. Fastighetsägaren är dess-
483: följande av riksdagsman Lahti-Nuuttila under-      utom skyldig att tilise, att snö som plogats på
484: teclmade spörsmål nr 1:                            gångbanan eller invid denna transporteras från
485:                                                    platsen.
486:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i             Inrikesministeriet tillsatte 7. 10. 1980 en ar-
487:        syfte att ändra lagen om underhåll och      betsgrupp med uppgift att fram tili 1. 4. 1982
488:        renhållning av gator och vissa allmänna     följa med genomförandet av lagstiftningen
489:        områden så, att det blir kommunernas        rörande s.k. gatuunderhållsservitut i praktiken
490:        uppgift att hålla gångbanorna i skick?      och att framlägga nödigbefunna förslag tili änd-
491:                                                    ring av lagstiftningen. Arbetsgruppen fick 28.
492:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      2. 1981 färdigt ett förslag tili regeringsproposi-
493: samt anföra följande:                              tion angående ändring av lagen om gatuavgift
494:   Lagen om underhåll och renhållning av gator      tili kommun. Arbetsgruppens förslag innehåller
495: och vissa allmänna områden ( 669/78) trädde i      ändringsförslag som kräver skyndsamma åt-
496: kraft 1. 1. 1980. Lagen innehåller stadganden      gärder och vilkas avsikt är att avlägsna de
497: om fördelningen av skyldigheten att ombesörja      väsentliga missförhållanden och brister som
498: underhållet och renhållningen av gator och         försvårar lagens tillämpning. Avsikten är att
499: byggnadsplanevägar      mellan   fastighetsägare   på basen av arbetsgruppens förslag avlåta rege-
500: inom byggnadsplaneområde och kommunen.             ringens proposition så snart som möjligt.
501: Principen vid utarbetandet av lagförslaget var,        Arbetsgruppen har för avsikt att som följan-
502: att de uppgifter i anslutning tili underhållet     de uppgift, på basen av de erfarenheter som
503: och renhållningen av gator och byggnadsplane-      erhållits, utreda det principiella ändringsbeho-
504: vägar som kan skötas maskinellt och koncentre-     vet i fråga om lagstiftningen rörande s.k. gatu-
505: rat, överförs på kommunen. Däremot skall           underhållsservitut. Avsikten är att i detta sam-
506: fastighetsägarna fortfarande sköta sådana arbe-    manhang också behandla frågan om en ändring
507: ten som kräver snabba åtgärder. I enlighet med     av lagen om underhåll och renhållning av gator
508: detta åligger skyldigheten att ombesörja under-    och vissa allmänna områden tili den del det
509: hållet av gator och byggnadsplanevägar kom-        gäller underhåll av gångbanor.
510: munen. Fastighetsägaren har likväl tili uppgift
511:      Helsingfors den 19 mars 1981
512: 
513: 
514:                                                                         Minister J. Koikkalainen
515:                                               1981 vp.
516: 
517: Kirjallinen kysymys n:o 2
518: 
519: 
520: 
521: 
522:                                   Hietala ym.: Viikonloppurajoitusten poistamisesta rautateiden
523:                                      alennuslipuilla matkustaviita eläkeläisiltä ja vammaisilta
524: 
525: 
526:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
527: 
528:    Rautatiehallitus päätti viime vuoden marras-      eläkkeellä oleviin ihmisiin. Järjestöt ovat var-
529: kuussa, että eläkeläisille myytävien alennuslip-     maan oikeassa myöskin siinä, ettei . tämänlaa-
530: pujen käyttöaikaa rajoitetaan perjantaiaamun         tuisilla rajoituspäätöksillä paranneta Valtionrau-
531: kello 6.30 ja maanantaiaamun kello 6.30 väli-        tateiden taloudellista tilannetta, koska matkus-
532: senä aikana vuoden 1981 alusta. Myöhemmin            tajamäärät ainakin väbävaraisimpien eläkeläis-
533: tämä rajoitusaika muutettiin siten, että se kos.     ten kohdalla tulevat vähenemään. Näihin näkö-
534: kee perjantaiaamun kello 6.30 ja lauantain kel-      kohtiin on perusteltua syytä yhtyä.
535: lo 12.00 sekä sunnuntaiaamun kello 6.30 ja              Rajoituspäätökset ovat mielestämme synty-
536: maanantaiaamun kello 6.30 välistä aikaa.             neet harkitsemattomasti ja tämän vuoksi pää-
537:    Huomattavimpien valtakunnallisten eläke-          tökset olisi muutettava kiireesti vastaamaan
538: läisjärjestöjen taholta on käännytty valtioneu-      aikaisempaa käytäntöä.
539: voston puoleen kahteenkin eri kertaan ja nämä           Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
540: järjestöt ovat pyytäneet rajoitusten poistamista.    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
541: Järjestöt ovat aivan oikeutetusti perustelleet       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
542: rajoitusten poistamista sillä, että rajoitukset      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan ksymyksen:
543: heikentävät monien vanhusten ja invalidien
544: kanssakäyntiä omaistensa kanssa ja että rajoi-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
545: tuspäätöksestä seuraa myös monia muita han·                 ryhtyä, että viikonloppurajoitukset pois-
546: kaluuksia alennuslippujen käyttäjille sekä myös             tettaisiin mahdollisimman pian alennus-
547: järjestöjen suunnitellulle toiminnalle.                     lipuilla matkustaviita 65 vuotta täyttä-
548:    Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt pitävät ra-          neiltä, alennuskortteihin oikeutetuilta
549: joituspäätöstä satojen tuhansien ihmisten edun-             työkyvyttömyys- ja rintamasotilaseläk-
550: menetyksenä eivätkä voi sellaista hyväksyä, var-            keen saajilta sekä hoitotukeen oikeute-
551: sinkin kun rajoitukset käytännössä tulevat koh-             tuilta 12-16-vuotiailta vammaisilta hei-
552: distumaan kaikkein kovimmin vähävaraisimpiin                dän matkustaessaan rautateillä?
553:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
554: 
555:          Pertti Hietala                 Hannu Tapiola                  Lea Savolainen
556:          Olli Helminen                  Pekka Starast                  Juhani Raudasoja
557:          Bror Lillqvist                 Markus Aaltonen                Liisa Jaakonsaari
558:          Mikko Rönnholm                 Jouko Tuovinen                 Matti Luttinen
559:          Kaisa Raatikainen              Mikko Elo                      Helge Siren
560:          Jacob Söderman                 Risto Tuominen                 Niilo Hämäläinen
561:          Timo Ihamäki                   Pirjo Ala-Kapee                Paula Eenilä
562:          Olavi Ronkainen                Pentti Lahti-Nuuttila          Anna-Liisa Piipari
563: 
564: 
565: 
566: 
567: 088100150A
568: 2                                           1981 vp.
569: 
570: 
571: 
572: 
573:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
574: 
575:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     matkustettaessa arkipäivinä. Tämä alennuslippu
576: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-     ei ole voimassa perjantaiaamun ja maanantai-
577: hemies, 4 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn         aamun välisenä aikana.
578: kir,jelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston       Valmisteltaessa kuluvan vuoden tulo- ja me-
579: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      noarviota loppukesällä 1980 hallitus otti sel-
580: edustaja Pertti Hietalan ym. näin kuuluvasta       laisen kannan, että eläkeläisille myytävien alen-
581: kirjallisesta kysymyksestä n:o 2:                  nuslippujen käyttöaikaa rajoitetaan 1. 1. 1981
582:                                                    lukien siten, että lippuja ei enää käytetä vii-
583:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     konloppuliikenteessä.
584:        ryhtyä, että viikonloppurajoitukset pois-      Kun mm. eläkeläisjärjestöt ennen vuoden-
585:        tettaisiin mahdollisimman pian alen:nus-    vaihdetta kiinnittivät asiaan runsaasti huomio-
586:        lipuilla matkustaviita 65 vuotta täyttä-    ta ja pyysivät rajoituspäätöksen kumoamista,
587:        neiltä, alennuskortteihin oikeutetuilta     otti hallitus asian uudelleen neuvoteltavakseen
588:        työkyvyttömyys- ja rintamasotilaseläk-      ja päätyi lieventämään matkustusaikarajoitusta
589:        keen saajilta sekä hoitotukeen oikeute-     siten, että eläkeläisten alennusliput ovat voi-
590:        tuilta 12-16-vuotiailta vammaisilta hei-    massa viikonloppuisin myös lauantain puolen-
591:        dän matkustaessaan rautateillä?             päivän ja sunnuntaiaamun välisenä aikana. Voi-
592:                                                    maanjätetyillä perjantaiaamusta lauantaihin puo-
593:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      leenpäivään ja taasen sunnuntaiaamusta maa-
594: vasti seuraavaa:                                   nantaiaamuun kestävillä rajoituksilla ei ole tar-
595:    Rautatieliikenteen matkustajamäärien lisään-    koitus estää eläkeläisten matkoja, vaan tarkoi-
596: nyttyä on ruuhkautuminen viikonloppuliiken-        tus on siirtää niitä viikon teräviromistä mat-
597: teessä kasvanut. Tämän seurauksena on synty-       kustushuipuista hiljaisempiin ajankohtiin. Val-
598: nyt tarve pyrkiä tasaamaan matkustamista vii-      tiontalouteen ei muutoksella ole sanottavaa vai-
599: kon arkipäiville. Niinpä valtionrautatiet on ot-   kutusta.
600: tanut käyttöön erityisen 30 % :n alennuslipun
601:      Helsingissä maaliskuun 5 päivänä 1981
602: 
603:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
604:                                                 N:o 2                                                  3
605: 
606: 
607: 
608: 
609:                           Tili     Riksdagens           Herr    Tal111an
610: 
611:    I det syfte 37 § 1 1110111. riksdagsordningen     %: s rabattbiljett för de111 so111 åker på var-
612: anger har Ni, Herr Tal111an, 111ed Eder skri-        dagarna. Denna rabattbiljett gäller inte under
613: velse av den 4 februari 1981 tili vederbörande       tiden 111ellan fredag 111orgon och 111åndag 1110r-
614: 111edlem av statsrådet för avgivande av svar.        gon.
615: översänt avskrift av följande av riksdags111an           Regeringen intog, då den på senso111111aren
616: Pertti Hietala 111. fl. undertecknade spörs111ål     1980 beredde statsförslaget för innevarande år,
617: nr 2:                                                den ståndpunkten att användningstiden för bil-
618:                                                      jetter so111 säljs tili pensionärer bör begränsas
619:           Vilka åtgärder ä111nar Regeringen vid-     fr.o.111. 1. 1. 1981 så, att biljetterna inte 111era
620:        ta för ett snabbt slopande av vecko-          får användas i veckoslutstrafiken.
621:        slutsbegränsningarna på järnvägen för             Då bl.a. pensionärsorganisationerna före års-
622:        65 år fyllda passagerare so111 reser 111ed    skiftet fäste stor upp111ärksa111het vid saken och
623:        rabattbiljett, för personer so111 är be-      anhöll 0111 att beslutet 111åtte upphävas, tog
624:        rättigade tili rabattkort e111edan de åt-     regeringen upp saken tili förnyad behandling.
625:        njuter invaliditets- och front111annapen-     Resultatet var en lindring av den tidigare
626:        sion sa111t för 12-16 år gamla handi-         ståndpunkten - pensionärernas rabattbiljetter
627:        kappade so111 är berättigade tili vård-       gäller även från 111iddagstid på lördag tili sön-
628:        bidrag?                                       dag morgon. Syftet 111ed de begränsningar so111
629:                                                      alltjämt gäller under tiden 111ellan fredag 111or-
630:    Såso111 svar på detta spörs111ål får jag vörd-    gon och 111iddagstid på lördag sa111t söndag
631: sa111t anföra följande:                              morgon och 111åndag 111orgon är ingaluoda att
632:     Då antalet passagerare i järnvägstrafiken har    hindra pensionärerna från att resa, utan endast
633: ökat, har också rusningen i veckoslutstrafiken       att få de111 att förlägga sina resor tili lugnare
634: tilltagit. So111 en följd härav har det uppstått     tider än veckans värsta rusningstoppar. And-
635: ett behov att i 111ån av 111öjlighet sprida resan-   ringen har ingen nämnvärd inverkan på stats-
636: det också över veckans vardagar. Statsjärnvä-        hushållningen.
637: garna har därför tagit i bruk en särskild 30
638:      Helsingfors den 5 111ars 1981
639: 
640:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
641:                                                1981 vp.
642: 
643: Kirjallinen kysymys n:o 3
644: 
645: 
646: 
647: 
648:                                   Elo ym.: Kunnallisten teknillisten oppilaitosten ja kauppaoppi-
649:                                      laitosten ruokailu-, oppilas- ja asuntolamaksujen poistami-
650:                                      seslta
651: 
652: 
653:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
654: 
655:    Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon           mistä ja mahdollisesti vähitellen loppumista.
656: on varattu määräraha, jonka turvin valtion            Tämän vuoksi on erittäin tärkeätä saada oppi-
657: omistamista keskiasteen oppilaitoksista poiste-       lastuki samanlaiseksi valtion teknillisten oppi-
658: taan ruokailu-, oppilas- ja asuntolamaksut.           laitosten kanssa. Ilmeisesti lainmuutos eräiden
659: Nämä valtion oppilaitoksissa tehtävät uudis-          ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksista
660: tukset antavat valtion oppilaitoksissa opiske-        ja -avustuksista sekä korkotukilainoista on
661: leville suuren edun. Nämä etuisuudet eivät            välttämätön, jotta kunnallisten teknillisten op-
662: kuitenkaan koske kunnallisia teknillisiä oppi-        pilaitosten ruokailutuki ja oppilasmaksut tulisi-
663: laitoksia eivätkä kauppaoppilaitoksia. Nämä           vat valtionapujen piiriin.
664: lienevätkin ainoat keskiasteen oppilaitokset,            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
665: joilta vielä puuttuu ko. etuisuudet. Kunnalli-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
666: sia teknillisiä oppilaitoksia on mm. Porissa,         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
667: Raumalla, Riihimäellä, Kemissä, Imatralla,            vaksi seuraavan kysymyksen:
668: Hämeenlinnassa ja Tekniska Läroverket Hel-
669: singissä sekä Maarianhaminan ruotsinkielinen                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
670: teknillinen koulu.                                           kunnalliset teknilliset oppilaitokset ja
671:    Oppilasotto teknillisiin oppilaitoksiin on                kauppaoppilaitokset ovat jääneet vaille
672: valtakunnallinen. Erityisesti kouluunhakijoista              valtion teknillisten oppilaitosten saa-
673: on alkanut olla puutetta. Tämä on johtanut                   maa tukea ruokailu-,. oppilas- ja asun-
674: yhä kiristyvään kilpailuun oppilaista eri oppi-              tolamaksujen osalta, ja jos on,
675: laitosten välillä. Valtion teknillisten oppilaitos-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
676: ten oppilaille nyt myönnettävä tuki on sellaista             ryhtyä ko. etuuksien saamiseksi myös
677: suuruusluokkaa, että se merkitsee kunnallisten               kauppaoppilaitoksille ja kuunailisille
678:  teknillisten oppilaitosten toiminnan heikenty-              teknillisille oppilaitoksille?
679:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
680: 
681:                 Mikko Elo                                         Seppo Tikka
682:                 Pirkko Valtonen                                   Helge Siren
683: 
684: 
685: 
686: 
687: 088100195S
688: 2                                             19tH vp.
689: 
690: 
691: 
692: 
693:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
694: 
695:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      oppilaitoksia koskevan lainsäädännön yhtenäis-
696: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tämisen tarve ja mahdollisuudet. Tähän teh-
697: olette kirjeellänne 4 päivänä helmikuuta 1981        tävään liittyen työryhmän tuli selvittää, mitä
698: n:o 112 lähettänyt valtit>neuvoston asianomai-       mahdollisuuksia om. yhtenäistää ja yksinkertais-
699: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko       taa ammatillisten oppilaitosten valtionosuus-
700: El{}n ym. tekemän kirjallisen kysymyksen n:o         lainsäädännön sisältöä ottaen muun muassa
701: 3:                                                   huomioon peruskoulun, lukion ja yleisten kir-
702:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        jastojen valtionosuussäännöstön periaatteet ja
703:        kunnalliset t-eknilliset oppilaitokset ja     opintososiaalisten etuuksien yhtenäistämispyrki-
704:        kauppaoppilaitokset ovat jääneet vaille       mykset. Opetusministeriö asetti samalla työ-
705:        valtion teknillisten oppilaitosten saa-       ryhmälle jaoston, jonka tehtäväksi tuli selvi-
706:        maa tukea ruokailu-, oppilas- ja asun-        tyksen laatiminen ammatillisten appilaitosten
707:        tolamaksujen osalta, ja jos on,               valtionosuuslai~äädännön kehittämislruihoolli-
708:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       suuksista. Työryhmä sai työnsä :päätökseen 22
709:        ry.htyii ko. etuuksien saamiseksi myös        päivänä .joulukuuta 1980. Mainitussa ty&yh-
710:        kauppaoppilaitoksille j.a kuunailisille       mässä aloitettwl amrn.a.tillisten :oppi}.ait0Sten
711:        teknillisil:le oppilaitoksille?               valtionosuusj:ärjestel!Mn uudistamista jatka-
712:                                                      maan opetusministeriö asetti 5 päivänä tammi-
713:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kuuta 19&1 työryhmän. Ammatillisten 0p,pi-
714: vasti seuraavaa:                                     laitosten uusi valtionosuuslainsäädäntö oo :tar-
715:                                                      koitus saattaa voimaan vuoden 193:9 almta
716:    Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1981       1ukien.
717: on varauduttu siihen, että syyslukukauden               Ennen uuden valtielllOSuuslains~ :voi-
718: alusta 1981 lukien valtion amrnatillisten oppi-      maantuloa ovat kunnallisten ja yksityisten am-
719: laitosten oppilasmaksut ja oppilaitosten omien       matillisten oppilaitosten 0ppilaiden opinto-
720: asuntoloiden asuntolamaksut poistetaan ja että       sosiaaliset edut valtion ammatillisten oppilai-
721: oppilaat saavat eräin varauksin yhden ilmaisen       tosten .oppilaiden etuja h:uonotnmat. Tåt.ä epä-
722: aterian koulupäivinä.                                kohtaa pyritään välivaiheessa vähentämään
723:    Hallituksen tark0ituhena on ulottaa vastaa-       opintotukilainsäädännön tarjoamia mahdolli-
724: vat edut omistussuhteista riippumatta kaikkiin       suuksia hyväksikäyttäen.
725: ammatillista peruskoulutusta antaviin oppilai-          Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa,
726: toksiin ja näin ollen myös kunnallisiin ja yksi-     että sen tavoitteena on ulottaa opintososiaaliset
727: tyisiin kauppaoppilaitoksiin ja teknillisiin oppi-   edut mahdollisimman nopeasti omistussuhteista
728: laitoksiin. Tämä edellyttää kuitenkin amma-          riippumatta kaikkien ammatillista peruskoulu-
729: tillisten oppilaitosten rahoitusjärjestelmän ko-     tusta autavien oppilaitosten oppilaille. Tätä
730: konaisuudistusta, koska varsinkaan yksityiset        koskeva ammatillisten oppilaitosten rahoitus-
731: oppilaitokset eivät pysty tarjoamaan tarkoi-         järjestelmän kokonaisuudistuksen suunnittelu
732: tettuja ilmaisetuja, vaikka niistä aiheutuvat        on jo varsin pitkällä. Välivaiheessa syntyvää
733: kustannukset voitaisiin lukea valtionosuuteen        oppilaiden opintososiaalisten etuuksien erilai-
734: oikeuttaviksi.                                       suudesta aiheutuvaa epäkohtaa pyritään lieven-
735:    Opetusministeriö asetti 21. 12. 1979 työryh-      tämään      opintotukilainsäädännön    tarjoamia
736: män, jonka tehtävänä on selvittää ammatillisia       mahdollisuuksia hyväksikäyttäen.
737:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1981
738: 
739:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
740:                                                N:o 3                                               3
741: 
742: 
743: 
744: 
745:                            Till Riksdagens Herr Talman
746: 
747:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         läroanstalterna. I anslutning tili denna uppgift
748: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           skulle arbetsgruppen utreda vilka möjligheter-
749: velse nr 112 av den 4 februari 1981 till veder-     na är att förenhetliga och förenkla innehållet
750: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      i den statsandelslagstiftning som gäller yrkes-
751: av följande av riksdagsman Mikko Elo m. fl.         läroanstalterna, med beaktande bland annat
752: undertecknade spörsmål nr 3:                        av statsandelsstadgandena för grundskolan,
753:                                                     gymnasiet och de allmänna biblioteken och
754:           Är Regeringen medveten om att de          strävandena att förenhetliga de studiesociala
755:        korumunala tekniska läroanstalterna och      förmånerna. Undervisningsministeriet tillsatte
756:        handelsläroanstalterna blivit utan det       samtidigt en sektion inom arbetsgruppen, och
757:        stöd som statens. tekniska läroanstalter     denna sektion fick i uppdrag att företa en ut-
758:        erhåller för förplägnads-, elev- och elev-   redning av möjligheterna att utveckla yrkes-
759:        hemsavgifter och, om så är fallet,           läroanstalternas statsandelslagstiftning. Arbets-
760:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      gruppens arbete blev färdigt den 22 december
761:        ta för att också handelsläroanstalterna      1980. Den 5 januari 1981 tilisatte undervis-
762:        och de korumunala läroanstalterna skall      ningsministeriet en arbetsgrupp med uppgift
763:        erhålla de ifrågavarande förmånerna?         att fortsätta det arbete på att reformera yrkes-
764:                                                     läroanstalternas statsandelssystem som inletts
765:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       av den ovannämnda arbetsgruppen. Avsikten
766: samt anföra följande:                               är att yrkesläroanstalternas nya statsandels-
767:    Man har i statsförslaget för år 1981 berett      system såvitt möjligt skall bringas i kraft från
768: sig för att elevavgifterna vid statens yrkesläro-   och med ingången av år 1983.
769: anstalter och elevhemsavgifterna vid läroanstal-       Före den nya statsandelslagstiftningens
770: ternas egna elevhem från och med början av          ikraftträdande är de studiesociala förmånerna
771: höstterminen 1981 slopas och att eleverna           för eleverna vid de korumunala och privata
772: med vissa reservationer får ett avgiftsfritt mål    yrkesläroanstalterna sämre än för eleverna vid
773: per skoldag.                                        statens yrkesläroanstalter. Avsikten är att un-
774:    Regeringen har i avsikt att motsvarande för-     der mellanskedet lindra denna olägenhet genom
775: måner oavsett ägoförhållanden skall utsträckas      utnyttjande av de möjligheterna som studie-
776: tili alla läroanstalter där facklig grundutbild-    stödslagstiftningen erbjuder.
777: ning ges, sålunda också tili de korumunala och         Med hänvisning till det ovan anförda kons-
778: privata handelsläroanstalterna och de tekniska      taterar regeringen, att dess mål är att ut-
779: läroanstalterna. Detta förutsätter likväl en to-    sträcka de studiesociala förmånerna till att så
780: talreform av yrkesläroanstalternas finansierings-   snart som möjligt och oavsett ägoförhållan-
781: system, eftersom särskilt de privata läroanstal-    dena gälla eleverna vid alla läroanstalter där
782: terna inte kan erbjuda de ifrågavarande veder-      facklig grundutbildning ges. Planeringen av en
783: lagsfria förmånerna, även om de därav föran-        totalreform av yrkesläroanstalternas finansie-
784: ledda kostnaderna skulle kunna anses berättiga      ringssystem gällande detta har redan fram-
785: tili statsandel.                                    skridit rätt långt. Man strävar tili att lindra
786:     Undervisningsministeriet tillsatte 21. 12.      det missförhållande som olikheterna i elever-
787: 1979 en arbetsgrupp med uppgift att utreda          nas studiesociala förmåner medför under över-
788: behovet av och möjligheterna till ett förenhet-     gångsstadiet genom utnyttjande av de möjlig-
789: ligande av den lagstiftning som gäller yrkes-       heter som studiestödslagstiftningen erbjuder.
790:      Helsingfors den 13 mars 1981
791: 
792:                                                                          Minister Kalevi Kivistö
793:                                              1981 vp.
794: 
795: Kirjallinen kysymys n:o 4
796: 
797: 
798: 
799: 
800:                                  Elo ym.: Äetsän kunnan liittämisestä Tampereen läntiseen soti-
801:                                     laspiiriin
802: 
803: 
804:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
805: 
806:    Puolustusministerin esittelystä on muutettu     on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa käsi-
807: maan jakamisesta sotilaslääneihin ja sotilaspii-   teltävä neuvottelukunnan kokouksessa."
808: reihin 28 päivänä tammikuuta annettuun ase-           Turun ja Porin läänin- ja piirihallintoviran-
809: tukseen (120/77) liitettyä luetteloa sotilas-      omaisten neuvottelukunnan kokoukselle ei soti-
810: piireistä.                                         laspiirimuutosta kuitenkaan ole esitelty. Muit-
811:    Asetuksen numero on 725, se on annettu          ten asioitten käsittelyn yhteydessä on Sata-
812: 7. 11. 1980 ja tullut voimaan 1. 1. 1981.          kunnan sotilaspiirin edustaja kuitenkin katso-
813:    Vanhan asetuksen mukaan Kiikka kuului           nut, että Äetsän tulee kuulua Satakunnan
814: Tampereen läntiseen sotilaspiiriin ja Keikyä       sotiiaspiiriin.
815: Satakunnan sotilaspiiriin. Uudessa asetuksessa        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
816: Äetsä on merkitty kuuluvaksi Tampereen län-        §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
817: tiseen sotilaspiiriin.                             taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
818:    Läänin- ja piirihallintoviranomaisten yhteis-   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
819: toiminnasta 23. 1. 195.3 annetun asetuksen
820:  (54/53) 4 §:ssä säädetään seuraavasti:                      Millä perusteilla Äetsä on merkitty
821:    "Kysymys virastorakennuksen rakentamises-              kuuluvaksi Tampereen läntiseen sotilas-
822: ta tai muusta huomattavasta valtion raken-                piiriin ja miksi Turun ja Porin läänin-
823: nushankkeesta läänin alueella samoinkuin ky-              ja piirihallintoviranomaisten neuvottelu-
824: symys hallinnollisen jaoituksen muuttamisesta             kunnalle ei ko. asiaa ole esitelty?
825:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
826: 
827:                      Mikko Elo                             Pirkko Valtonen
828: 
829: 
830: 
831: 
832: 088100139Y
833: 2                                             1981 vp.
834: 
835: 
836: 
837: 
838:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
839: 
840:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-       alueisiin tai piireihin. Kysymyksessä tarkoite-
841: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         tulla asetuksenmuutoksella toteutettu sotilas-
842: mies, olette 4 päivänä helmikuuta 1981 päivä-        piirijaon muutos noudattelee ja tukee näin ol-
843: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-       len muunkin valtionhallinnon alue- ja piirijao-
844: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       tuksissa noudatettavaksi tarkoitettua linjaa.
845: sanedustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta              Tämän perusratkaisun mukaisesti valtioneu-
846: kirjallisesta kysymyksestä n:o 4:                    vosto on 11. 12. 1980 eräiden nimismiespiirien
847:                                                      uudelleen järjestelyä koskevassa päätöksessään
848:           Millä perusteilla Äetsä on merkitty        määrännyt Äetsän kunnan kuulumaan Vamma-
849:        kuuluvaksi Tampereen läntiseen sotilas-       lan nimismiespiiriin sekä Kokemäen ja Tyr-
850:        piiriin ja miksi Turun ja Porin läänin-       vään kihlakuntien uudelleen muodostamista
851:        ja piirihallintoviranomaisten neuvottelu-     koskevassa samana päivänä annetussa päätök-
852:        kunnalle ei ko. asiaa ole esitelty?           sessään määrännyt Äetsän kunnan kuulumaan
853:                                                      Tyrvään kihlakuntaan.
854:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kysymyksessä pyydetään lisäksi selvitystä sii-
855: vasti seuraavaa:                                     tä, miksi Turun ja Porin läänin- ja piirihallin-
856:    Voimassa olevassa sotilaslääni- ja -piirijaossa   toviranomaisten neuvottelukunnalle ei ole esi-
857: Keikyän kunta kuuluu Satakunnan sotilaspiiriin,      telty ko. asiaa. Tältä osin on todettava, että
858: joka puolestaan kuuluu Lounais-Suomen soti-          läänin- ja piirihallintoviranomaisten yhteistoi-
859: laslääniin, ja Kiikan kunta Sisä-Suomen sotilas-     minnasta 23 päivänä tammikuuta 1953 anne-
860: läänin alaiseen Tampereen läntiseen sotilaspii-      tussa asetuksessa (54/53) tarkoitetun neuvot-
861: riin.                                                telukunnan säännönmukaiseen kokoonpanoon
862:    Sotilaallisen aluejaon pohjana on kuntajako       ei ole sisällytetty puolustushallinnon alan viran-
863: ja sen perusyksikkönä kunta. Valtioneuvoston         omaisedustusta. Asetustasolla sääntelemättä on
864: päätös (335 /80) Kiikan ja Keikyän kuntien           niin ikään menettely, jolla puolustushallinnon
865: yhdistämisestä Äetsä-nimiseksi kunnaksi mer-         alaan kuuluvia asioita saatettaisiin tai olisi saa-
866: kitsi siten tarvetta sanotun aluejaon muutok-        tettava neuvottelukunnan käsiteltäväksi. Neu-
867: seen. Päätös aluejaon muutoksesta oli tehtävä        vottelukunnan asemaa ja toimintaa säännöstä-
868: hyvissä ajoin, mm. jotteivät vuoden 1981 kut-        vän asetuksen soveltamismääräysten antaminen
869: suntojen valmistelut olisi vaikeutuneet ja jottei    on asetuksen mukaan sisäasiainministeriön asia-
870: asevelvollisten valvonnassa olisi jouduttu tur-      na. Neuvottelukunnan kokoonpanoa koskevan
871: vautumaan erikoisjärjestelyihin.                     edellä tarkoitetun asetuksen 2 § :n soveltami-
872:    Ratkaistaessa, mihin sotilaspiiriin uusi Äet-     sesta sisäasiainministeriö on määrännyt, että
873: sän kunta sijoitettaisiin, otettiin huomioon pait-   neuvottelukuntien kokousten muut kuin ase-
874: si puolustusvoimien omaan toimintaan liittyvät       tuksen edellyttämät osanottajat tulisi kutsua
875: tekijät myös yleisemmätkin näkökohdat siitä,         kulloisenkin tarpeen mukaan.
876: suunnattaisiinko Äetsä Satakunnan vai Pirkan-           Kiikan ja Keikyän kuntien yhdistämistä Äet-
877: maan suuntaan. Päätymistä viimeksi mainit-           sä-nimiseksi kunnaksi koskeva valtioneuvoston
878: tuun suuntaan tukee hallituksen piirissä tapah-      päätös (335 /80) on annettu 29 päivänä huh-
879: tuneessa selvittelyssä omaksuttu periaate, jon-      tikuuta 1980 ja julkaistu Suomen asetusko-
880: ka mukaan Äetsä on alue- ja piirijaoissa pää-        koelmassa 19 päivänä toukokuuta 1980. Vuo-
881: painotteisesti määrättävä 1. 1. 1981 lukien kuu-     den 1981 alusta voimaan tuleva kuntajaon muu-
882: lumaan Vammala- ja/tai Tampere-keskeisiin            tos edellyttää mm. eräitä muutoksia valtion-
883:                                                N:o 4                                                3
884: 
885: hallinnon alue- ja piirijaotuksiin. Muutos on       toon, että sotilaspiirien toimialueiden muutos
886: sotilaspiirijaon osalta toteutettu 7 päivänä mar-   olisi tullut erilliskysymyksenä esitellä puheena
887: raskuuta 1980 annetulla asetuksella ( 725/80)       olevalle neuvottelukunnalle. Käytännöllisintä
888: maan jakamisesta sotilaslääneihin ja sotilaspii-    olisi, että toimialuejakoa koskevat kysymykset,
889: reihin annettuun asetukseen liitetyn sotilaspii-    siltä osin kuin se katsotaan tarpeelliseksi, kä-
890: rien luettelon muuttamisesta. Ennen asetuksen-      siteltäisiin läänin- ja piirihallintoviranomaisten
891: muutoksen esittelyä ei miltään asianomaiselta       neuvottelukuntatasollakin kokonaisvaltaisesti.
892: taholta ole saatettu puolustusministeriön tie-
893:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1981
894: 
895:                                                                   Puolustusministeri Lasse Äikäs
896: 4                                               1981 vp.
897: 
898: 
899: 
900: 
901:                             Till Riksdagens Herr Talman
902: 
903:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ringen i samband med utredningsarbetet om-
904: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         fattade princip, enligt viiken Äetsä fr.o.m. 1. 1.
905: av den 4 februari 1981 till vederbörande med-         1981 i samband med områdes- och distrikts-
906: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       indelningen företrädesvis skall placeras inom
907: av riksdagsman Mikko Elo m.fl. underteck-             områden eller distrikt med Vammala och/eller
908: nade spörsmål nr 4:                                   Tammerfors som centrum. Den ändring i mi-
909:                                                       litärdistriktsindelningen, som genomförts me-
910:            På vilka grunder har Äetsä placerats       delst den i spörsmålet avsedda ändringen av
911:         i Tammerfors västra militärdistrikt och       förordningen, följer och stöder sålunda den
912:         varför har ifrågavarande ärende inte          linje som är avsedd att följas även i områdes-
913:         föredragits för konsultativa kommis-          och distriktsindelningen inom statsförvaltningen
914:         sionen för läns- och distriktsförvalt-        i övrigt.
915:         ningsmyndigheterna i Aho och Björne-              I enlighet med detta grundläggande avgöran-
916:         borgs län?                                    de har statsrådet i sitt beslut 11. 12. 1980 an-
917:                                                       gående omorganisation av vissa länsmansdist-
918:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          rikt fastställt, att Äetsä kommun hör tili Vam-
919: samt anföra följande:                                 mala länsmansdistrikt och i sitt beslut av sam-
920:     I gällande indelning i militärlän och -distrikt   ma datum angående ombildning av Kumo och
921: hör Keikyä kommun till Satakunta militär-             Tyrvää härad fastställt att Äetsä kommun hör
922: distrikt, som i sin tur hör till Sydvästra Fin-       till Tyrvää härad.
923: lands militärlän, och Kiikka kommun till Tam-             I spörsmålet önskas ytterligare utredning om
924: merfors västra militärdistrikt i Inre Finlands        varför ifrågavarande ärende inte har före-
925: militärlän.                                           dragits för konsultativa kommissionen för läns-
926:     Den militära områdesindelningen baserar sig       och distriktsförvaltningsmyndigheterna. Tili
927: på kommunindelningen och dess grundenhet              denna del måste det konstateras, att den i för-
928: är kommunen. Statsrådets beslut om samman-            ordningen den 23 januari 1953 om samarbete
929: slagning av Keikyä och Kiikka kommuner till           mellan läns- och distriktsförvaltningsmyndig-
930: en Äetsä benämnd kommun (335/80) innebär              heterna (54/53) avsedda konsultativa kom-
931: sålunda, att det har funnits behov av sagda           missionens för läns- och distriktsförvaltnings-
932: ändring i områdesindelningen. Beslutet om änd-        myndigheterna reglementsenliga sammansätt-
933: ringen i områdesindelningen måste fattas i god        ning inte förutsätter någon representant för
934: tid, bl.a. på grund av att förberedelserna för        försvarsförvaltningsmyndigheterna. Genom för-
935: 1981 års uppbåd i annat fall hade försvårats          ordning har inte heller stadgats något för-
936: och man hade blivit tvungen att i samband             farande, genom vilket ärenden, som hör till
937: med övervakningen av beväringarna tillgripa           försvarsförvaltningens område, kunde eller
938: specialarrangemang.                                   borde överföras på kommissionen för behand-
939:     Då det skulle avgöras i vilket militärdistrikt    ling. Med stöd av förordning ankommer det
940: den nya Äetsä kommun skulle placeras, be-             på inrikesministeriet att utfärda föreskrifter
941: aktades vid valet mellan Satakunta och Birka-         om tillämpningen av den förordning, genom
942: land utöver de faktorer, som är nära anslutna         viiken kommissionens 'ställning och verksamhet
943: till försvarsmaktens egen verksamhet, även            regleras. Angående tillämpningen av 2 § i den
944: mera allmänna synpunkter. Valet av det sist-          ovan avsedda förordningen rörande kommis-
945: nämnda alternativet stöds av den inom rege-           sionens sammansättning har inrikesministeriet
946:                                               N:o 4                                              5
947: 
948: förordnat att deltagarna, med undantag av de       vember 1980 angående ändring av den tili för-
949: i förordningen förutsatta deltagarna i kommis-     ordningen om landets indelning i militärlän
950: sionernas sammanträden, borde kallas utgående      och militärdistrikt anslutna förteckningen över
951: från det vid ifrågavarande tidpunkt existerande    militärdistrikt (725/80). Före föredragningen
952: behovet.                                           av nämnda ändring av förordningen har för-
953:    Statsrådets beslut om sammanslagning av         svarsministeriet inte från något håll uppmärk-
954: Keikyä och Kiikka kommuner till en Äetsä be-       samgjorts på, att frågan om en ändring i mili-
955: nämnd kommun (335/80) har utfärdats den            tärdistriktens verksamhetsområden borde ha
956: 29 april 1980 och publicerats i Finlands för-      föredragits för nämnda kommission som ett
957: fattningssamling den 19 maj 1980. Den änd-         särskilt ärende. Det mest praktiska förfarandet
958: ring i kommunindelningen som träder i kraft        skulle vara att de frågor som gäller indelningen
959: i början av år 1981 förutsätter bl.a. vissa för-   i verksamhetsområden, till de delar detta be-
960: ändringar i områdes- och distriktsindelningen      traktas som nödvändigt, även inom konsultativa
961: inom statsförvaltningen. Ändringen har för den     kommissionen för läns- och distriktsförvalt-
962: militära distriktsindelningens vidkommande         ningsmyndigheterna blev föremål för en över-
963: genomförts genom en förordning av den 7 no-        gripande behandling.
964:      Helsingfors den 23 februari 1981
965: 
966:                                                                   Försvarsminister Lasse Aikäs
967: 
968: 
969: 
970: 
971: 088100139Y
972:                                             1981 vp.
973: 
974: Kirjallinen kysymys n:o 5
975: 
976: 
977: 
978: 
979:                                  Elo ym.: Porin postiliikennettä palvelevan linja-autokaluston
980:                                     heikosta kunnosta
981: 
982: 
983:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
984: 
985:    Postilaitoksen yLläpitämä linja-autoliikenne      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
986: palvelee postin omien tarpeiden lisäksi myös       § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
987: henkilöliikennettä. Liikenteessä käytettävien      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
988: linja-autojen keskimääräinen ikä on suhteelli-     raavan kysymyksen:
989: sen korkea ja tämä heikentää luonnollisesti
990: osaltaan postin ta11joamien linja-autoyhteyksien             Onko Hallitus tietoinen Porin posti-
991: palvelukykyä. Niinpä esimerkiksi Porin postilla           liikennettä palvelevan linja-autokaluston
992: on kolme linja-autoa, joista paraskuntoisim-              heikosta kunnosta, ja jos on,
993: malla on takanaan 1,2 miljoonaa ajettua kilo-                mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Po-
994: metriä ja tämä auto on vuosimallia 1973.                  rin postin linja-autokalustoa voitaisiin
995: Porin postipiirissä onkin jo muutamia vuosia              nopeasti uusia?
996: ehditty odottaa uuden linja-auton saamista
997: palvelemaan Porin ja muiden paikkakuntien
998:  välisiä liikenneyhteyksiä.
999:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
1000: 
1001:                      Mikko Elo                                Pirkko Valtonen
1002: 
1003: 
1004: 
1005: 
1006: 0881001591
1007: 2                                            1981 vp.
1008: 
1009: 
1010: 
1011: 
1012:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1013: 
1014:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dollisuuksien mukaan siirrytty kevyempään ja
1015: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       halvempaan kalustoon, on raskaiden linja-auto-
1016: olette 4 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn           jen määrä edellä mainitusta ajankohdasta läh-
1017: kirjeenne n:o 114 ohella toimittanut valtio-        tien vähentynyt kaikkiaan n. 22 %.
1018: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Posti- ja lennätinlaitoksen linja-autokalustos-
1019: kansanedustaja Mikko Elon ym. näin kuulu-           ta oli marraskuussa 1980 5 vuoden iän ylittä-
1020: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 5:             neitä raskaita linja-autoja 236 kappaletta eli
1021:                                                     73 % raskaiden linja-autojen kokonaismääräs-
1022:           Onko Hallitus tietoinen Porin posti-      tä. Näistä 47 kappaletta eli 15 % oli ylittä-
1023:        liikennettä palvelevan linja-autokalus-      nyt 10 vuoden iän.
1024:        ton heikosta kunnosta, ja jos on,               Poriin on tällä hetkellä sijoitettu linjaliiken-
1025:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Po-      teeseen neljä posti- ja lennätinlaitoksen linja-
1026:        rin postin linja-autokalustoa voitaisiin     autoa, joista kaksi liikennöi linjalla Pori-Hel-
1027:        nopeasti uusia?                              sinki ja loput kaksi linjoilla Pori-Turku sekä
1028:                                                     Pori-Kristiinankaupunki. ·Edellisten lisäksi
1029:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Poriin on sijoitettu yksi linja-auto huolto- ja
1030: vasti seuraavaa:                                    korjaustoimintaa varten vara-autoksi. Linjalii-
1031:    Posti- ja lennätinlaitoksen linja-autojen uus-   kenteessä olevat linja-autot on hankittu vuo-
1032: hankintojen määrää on jouduttu supistamaan          sina 1971-1975 ja mainittu vara-auto vuonna
1033: määrärahojen niukkuuden vuoksi. Kun 10 vuo-         1969. Porin postiliikennettä palveleva linja-
1034: den pitoajan mukaan laskettuna linja-autojen        autokalusto ei siten iältään ja kunnoltaan poik-
1035: vuotuinen hankintatarve olisi kolarit ym. en-       kea posti- ja lennätinlaitoksen linja-autokalus-
1036: nenaikaiset poistumat huomioiden lähes 40           ton yleisestä tasosta.
1037: autoa, on viimeisten viiden vuoden aikana voi-         Poriin sijoitetun linja-autokaluston tasossa
1038: tu hankkia vuodessa keskimäärin 23 autoa,           tapahtuu tulevan puolen vuoden aikana ratkai-
1039: joista huomattava osa on ollut kevyt- tai pien-     seva parannus; Poriin sijoitetaan kaksi uutta
1040: linja-autoja. Vuoden 1975 jälkeen onkin linja-      linja-autoa, joista toinen valmistunee vuoden
1041: autojen kokonaismäärä tähän mennessä vähen-         1981 alussa ja toinen alkukesästä 1981.
1042: tynyt n. 15% ja kun hankinnoissa on mah-
1043:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1981
1044: 
1045: 
1046:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
1047:                                             N:o 5                                               3
1048: 
1049: 
1050: 
1051: 
1052:                         Tili    Riksdagens          Herr Talman
1053: 
1054:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     antalet bussar minskat med ca 15% och då
1055: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        man vid anskaffningarna i mån av möjlighet
1056: velse nr 114 av den 4 februari 1981 tili ve-     har övergått tili lättare och billigare materiel,
1057: derbörande medlem av statsrådet översänt av-     har antalet tunga bussar minskat med totalt
1058: skrift av följande av riksdagsman Mikko Elo      ca 22 % från nämnda tidpunkt.
1059: m. fl. undertecknade spörsmål nr 5:                 Post- och telegrafverket hade i november
1060:                                                  236 tunga bussar som var äldre än 5 år, dvs.
1061:           Är Regeringen medveten om att bus-     73 % av det totala antalet tunga bussar. Av
1062:        sarna som betjänar posttrafiken i Björ-   dessa var 47 stycken eller 15 % äldre än
1063:        neborg är i dåligt skick, och om så       10 år.
1064:        är fallet,                                   I Björneborgs linjetrafik ingår för närvaran-
1065:          vad ämnar Regeringen göra för att       de fyra post- och telegrafverkets bussar, av vil-
1066:        postens bussmateriel i Björneborg         ka två trafikerar på linjen Björneborg-Hel-
1067:        snabbt skall kunna förnyas?               singfors och de övriga två på linjerna Björne-
1068:                                                  borg-Åbo samt Björneborg-Kristinestad.
1069:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    Dessutom finns det i Björneborg en reservbuss
1070: samt anföra följande:                            med tanke på service och reparation. De bus-
1071:    Man har varit tvungen att minska anskaff-     sar som går i linjetrafik har anskaffats åren
1072: ningen av nya bussar tili post- och telegraf-    1971-1975 och reservbussen år 1969. Sålun-
1073: verket på grund av otillräckliga anslag. Då      da avviker inte de bussar som betjänar post-
1074: det årliga behovet av bussanskaffningar beräk-   trafiken i Björneborg beträffande ålder eller
1075: nat enligt 10 års användningstid och med be-     skick från den allmänna nivån på post- och
1076: aktande av kollisioner och andra förtida av-     telegrafverkets bussar.
1077: skrivningar skulle ha varit närmare 40 bus-         Bussarnas nivå i Björneborg kommer av-
1078: sar, har man under de senaste fem åren kun-      gjort att stiga under kommande halvår; i Björ-
1079: nat skaffa i medeltal 23 bussar per år. Av       neborg placeras två nya bussar av vilka den
1080: dessa bussar har en betydande del varit lätta    ena torde bli färdig i början av år 1981 och
1081: eller små bussar. Efter år 1975 har det totala   den andra under försommaren 1981.
1082:      Helsingfors den 7 mars 1981
1083: 
1084: 
1085:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto
1086:                                              1981 vp.
1087: 
1088: Kirjallinen kysymys n:o 6
1089: 
1090: 
1091: 
1092: 
1093:                                  Laitinen: Ruotsista paluuta suunnittelevien suomalaisten tukitoi-
1094:                                      menpiteistä
1095: 
1096: 
1097:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1098: 
1099:    Viime vuosina on muuttoliike Ruotsiin hil-       seja työpaikkojen, asuntojen ja lasten koulu-
1100: jentynyt. Syitä on monia. Ruotsin 1:aloudelli-      tuksen ennakolta järjestämiseksi. Vastaavasti
1101: nen tilanne ei enää houkuttele eikä toisaalta       tulisi tehdä kartoitusta muuttoa suunnittelevien
1102: salli uusia maahanmuuttajia niin kuin 1970-         keskuudessa odotusten ja tarpeiden selvittämi-
1103: luvun alussa. Vaikka suomalaisilla tilanne on-      seksi ennakkoon ja mm. ammattialojen jakau-
1104: kin parempi kuin Kaakkois-Euroopasta ja Lähi-       masta. Selvitysten perusteella tulisi laatia toi-
1105: Idästä Ruotsiin muuttaneilla, ovat ruotsalaisten    menpideohjelma ja käynnistää tiedottaminen
1106: asenteet viilenneet sitä mukaa kuin työttömyys      valmiuksista muuttoa suunnitteleville. Samoin
1107: on lisääntynyt ja maan talous alkanut horjah-       olisi selvitettävä rahalaitosten kanssa resurssit
1108: della ylimitoitetun verokuormituksen ja sosiaa-     osallistua mm. asuntosäästämiseen jo Ruotsista
1109: limenojen rajun kasvun johdosta.                    käsin.
1110:    Muuttoliike takaisin Suomeen on kasvussa             Jotta paluuta harkitsevat voisivat konk-
1111: ja tase on pian nollilla. Vaikka maassamme on       retisoida toiveensa, olisi valtiovallan toimen-
1112: edelleen liki satatuhatta työtöntä, emme voi        pitein määriteltävä erityisiä kohdepaikkakuntia
1113: torjua niitä maanmiehiämme palaamasta koti-         eri puolille maata, joihin lisättäisiin valmiuk-
1114: maahansa, jotka syystä tahi toisesta haluavat       sia valtion tukitoimenpitein. Kohdealueiden tu-
1115: palata takaisin juurilleen tai ainakin kotimaa-     lisi sijaita eri puolilla Suomea, jotta vaihto-
1116: hansa. Meillä Suomessa tulisi olla riittävästi      ehtoja kotiseudun ja ammatin sekä lasten kou-
1117: valmiuksia vastaanottamaan paluuta suunnitte-       luasioiden suhteen olisi riittävästi.
1118: levat. Tarpeet ovat moninaiset. Ennen muuta            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
1119: ammattia vastaava työpaikka, taloudelliset mah-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
1120: dollisuudet kodin perustamiseksi sekä koulu-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1121: paikkoja lapsille, jotka kenties ovat jo omak-      vaksi seuraavan kysymyksen:
1122:  suneet ruotsin kielen pitkällekin. Kyseessä voi
1123: olla muutama tuhat perhettä vuosittain. Määrä                  Mitä suunnitelmia Hallituksella on
1124: ei ole suuri, mutta ilman ennakkoon varautu-                järjestää valmiuksia Suomeen paluuta
1125: mista emme voi antaa takeita paluun onnistu-                varten kaikille niille Suomen kansalai-
1126: misesta tulijoiden kannalta elintärkeissä perus-            sille, jotka haluavat pysyvästi asettua
1127: asioissa.                                                   takaisin kotimaahansa, siten että muut-
1128:    Meidän tulee avata valtiovallan järjestämin              to, asunto, työpaikan saanti ja lasten
1129: tukitoimin paluumahdollisuuksien puitteet kai-              koulunkäynti olisivat kohtuudella jo en-
1130: kille halukkaille. Olisi määritettävä joukko saa-           nakolta muuttoa suunnitteleville tiedo~
1131: pumispaikkakuntia, joihin keskitetään resurs-               tettavissa toimenpiteitä varten?
1132:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
1133: 
1134:                                           Juhani Laitinen
1135: 
1136: 
1137: 
1138: 
1139: 088100196T
1140: 2                                             1981 vp.
1141: 
1142: 
1143: 
1144: 
1145:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1146: 
1147:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           tantaman ja siirtolaisasiain neuvottelukunnan
1148: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        julkaiseman Suomen Sanoma-Finlands Nytt
1149: hemies, olette 4 päivänä helmikuuta 1981 päi-        -lehden välityksellä. Lehteä jaetaan ilmaiseksi
1150: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        kaikille ulkomailla asuville Suomen kansalaisil-
1151: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         le. Lehti ilmestyy 5-6 kertaa vuodessa ja siinä
1152: kansanedustaja Juhani Laitisen näin kuuluvas-        on toistuvasti käsitelty mm. Suomen asunto-
1153: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 6:                 tilannetta, asunnonsäästämismuotoja sekä lasten
1154:                                                      koulutukseen liittyviä kysymyksiä.
1155:           Mitä suunnitelmia Hallituksella on            Suomeen palaavan opas, jonka työvoimami-
1156:        järjestää valmiuksia Suomeen paluuta          nisteriö on toimittanut ja julkaissut, on tar-
1157:        varten kaikille niille Suomen kansalai-       koitettu käytännön oppaaksi paluumuutossa.
1158:        sille, jotka haluavat pysyvästi asettua       Oppaaseen on kerätty keskeiset tiedot mm.
1159:        takaisin kotimaahansa, siten että muut-       Suomen asuntotilanteesta, koulunkäyntimahdol-
1160:        to, asunto, työpaikan saanti ja lasten        lisuuksista ja verotuksesta. Opasta on jaettu
1161:        koulunkäynti olisivat kohtuudella jo en-      varsin laajasti Ruotsissa olevien siirtolaisorga-
1162:        nakolta muuttoa suunnitteleville tiedo-       nisaatioiden ja työnvälitysten kautta.
1163:        tettavissa toimenpiteitä varten?                 Työvoimaministeriö on järjestänyt v:sta 1973
1164:                                                      lähtien tiedotusseminaareja ruotsinsuomalaisille.
1165:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Seminaarien avulla on haluttu tiedottaa Suo-
1166: vasti seuraavaa:                                     men olosuhteista keskeisten paluumuuttoon
1167:    Suomen työmarkkinatilanteen paranemisen ja        vaikuttavien viranomaisten toimialoilta. Semi-
1168: toisaalta Ruotsin teollisuuden työvoiman su-         naarit tullaan järjestämään v. 1981 kesällä
1169: pistusten myötä on paluumuuttohalukkuus Suo-         4-5-päiväisinä ensimmäistä kertaa Suomessa.
1170: meen lisääntynyt voimakkaasti.                       Ohjelma pyritään saamaan mahdollisimman kon-
1171:    Ruotsista Suomeen muutti v. 1979 yhteensä         kreettisesti vastaamaan paluumuuttoa suunnit-
1172: 6 815 henkilöä paluumuuttajien määrän nous-          televien Suomea koskevia tiedontarpeita.
1173: tessa v. 1980 9 926 henkilöön. Paluumuuton              Suomen kansalaisten paluumuuttoa on tuettu
1174: on ennakoitu jatkuvan viimevuotisella tasolla,       taloudellisesti myöntämällä liikkuvuusavustuk-
1175: jopa jonkin verran lisääntyvänkin.                   sina matka- ja muuttokustannusten korvausta
1176:    Työvoimaviranomaiset tiedottavat nykyisin         Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuvalta mat-
1177: paluumuuttoa harkitseville Suomen olosuhteista       kan osalta. Lisäksi Suomen ja Ruotsin välillä
1178: omien tiedotuskanaviensa kautta. Suomessa on         toteutetaan kokeilua, jonka mukaan työttömille
1179: 27: ssä työvoimatoimistossa pohjoismaiset työ-       työnhakijoille voidaan maksaa tutustumismat-
1180: hönsijoitusasiain neuvojat, joiden tehtäviin kuu-    kat toiseen maahan tapahtuvaa työnhakua var-
1181: luu myös erityispalvelujen antaminen paluu-          ten. 1. 2. 1980--,--31. 12. 1980 välisenä aikana
1182: muuttoa suunnitteleville. Vastaavasti Ruotsin        Ruotsista Suomeen tehtiin yhteensä 17 6 tutus-
1183: työnvälitystoimistoissa työskentelee 30 sellaista    tumismatkaa, jotka yleensä johtivat myös työ-
1184: suomenkielentaitoista virkailijaa, joille säännöl-   hönsijoittumiseen Suomessa.
1185: lisesti lähetetään paluumuuttajien palvelussa           Työvoimaministeriö pitää eri keinoin yhteyt-
1186: tarvittavaa tiedotusmateriaalia. Nämä virkaili-      tä Ruotsiin muuttaneisiin suomalaisiin, jotta
1187: jat ovat toimineet aikanaan myös vaihtovirkai-       siirtolaiset voisivat saada oikeita tietoja Suo-
1188: lijoina Suomessa.                                    mesta ja siten säilyttää mahdollisen paluumuu-
1189:    Suoraa tietoa Suomen olosuhteista välitetään      ton kannalta välttämättömän kosketuksen Suo-
1190: ruotsinsuomalaisille työvoimaministeriön kus-        men olosuhteisiin. Tästä huolimatta sekä siir-
1191:                                                   N:o 6                                               3
1192: 
1193: tolaisilla että Ruotsin viranomaisilla on varsin        vata muuttoon liittyviä muita kustannuksia,
1194: usein puutteellinen käsitys Suomen tarjoamista          jotka erityisesti perheellisten kohdalla ovat
1195: mahdollisuuksista.                                      suuret.
1196:    Työmarkkinoita koskevaa tiedotustoimintaa               Paluumuuton suurimpana esteenä on kuiten-
1197: tullaan parantamaan siten, että Ruotsiin toi-           kin sopivien asuntojen puute. Työvoimaminis-
1198: mitetaan säännöllisin väliajoin siirtolaisten ja        teriö on vuoden 1980 lopulla kartoittanut ne
1199: viranomaisten käyttöön tarkoitettuja työmarkki-         paikkakunnat, joilla asuntojen puute muodos-
1200: nakatsauksia, joista selviää alueittain ja aloit-       taa vaikeimman esteen paluumuutolle. Asunto-
1201: tain ne työpaikat, joihin voidaan ottaa myös            hallitus on varannut erillisen määrärahan oma-
1202: paluumuuttajia. Ruotsiin suuntautuvan tiedotus-         kotilainojen myöntämiseksi paluumuuttajille.
1203: toiminnan kaikinpuoliseksi syventämiseksi ja               Työvoimaministeriön yhteydessä toimiva siir-
1204: laajentamiseksi on työvoimaministeriön asetta-          tolaisasiain neuvottelukunta on kuluvan vuoden
1205: ma työryhmä tehnyt ehdotuksen erityisen                 alussa kiinnittänyt erityistä huomiota myös pa-
1206: Suomi-tiedotuskeskuksen perustamisesta Tuk-             luumuuttoliikkeeseen ja siihen liittyviin ongel"
1207: holmaan. Tämä keskus, joka toimisi esim. suur-          miin. Tässä tarkoituksessa neuvottelukunta on
1208: lähetystön yhteydessä, voisi koordinoidusti toi-        asettanut erityisen paluumuuttojaoston selvit-
1209: mittaa nykyistä paremmin tietoja suoraan Ruot-          telemään näitä ongelmia. Jaoston tehtävänä
1210: sin eri viranomaisille ja yksityisille paluumuut-       on kuluvan vuoden aikana tehdä selvitys mm.
1211: toa suunnitteleville siirtolaisille mahdollisuuk-       niistä toimenpiteistä, joilla paluumuuttoa voi-
1212: sista ja olosuhteista Suomessa.                         taisiin maahamme edistää.
1213:     Varsinainen muuttotapahtuma Ruotsista Suo-             Paluumuuttohalukkuutta suuntautuu entyt-
1214: meen on useassa tapauksessa varsin kallis. Työ-         sesti niille alueille, joilta lähtömuutto on ol-
1215: voimaministeriö pitää tarpeellisena voimassa            lut voimakasta. Näin ollen nämä alueet ovat
1216: olevien säännösten tarkistamista siten, että sekä       keskeisessä asemassa myös paluumuuttoon liit-
1217:  matka- että muuttokustannukset maksetaan läh-          tyviä toimenpiteitä kehitettäessä. Valtion vuo-
1218: töpaikkakunnalta Ruotsista muuttopaikkakun-             den 1981 tulo- ja menoarvion yleisperusteluissa
1219: nalle Suomeen kokonaisuudessaan. Tämän li-              on yhdeksi periaatteeksi otettu maastamuuton
1220:  säksi voitaisiin suorittaa paluumuuttajille eri-       suuruus työllisyysvaroja myönnettäessä.
1221:  tyistä alkuavustusta, jolla voitaisiin osittain kor-
1222:       Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1981
1223: 
1224: 
1225:                                                                       Työvoimaministeri Arvo Aalto
1226: 4                                            1981 vp.
1227: 
1228: 
1229: 
1230: 
1231:                            Till Riksdagens Herr Talman
1232: 
1233:    I den ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsord-             Direkt information om förhållandena i Fin-
1234: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder          land förmedlas åt sverigefinländare genom tidc
1235: skrivelse av den 4 februari 1981 tili vederbö-      ningen Suomen Sanomat-Finlands Nytt, som
1236: rande medlem av statsrådet för besvarande           finansieras av arbetskraftsministeriet och publi~
1237: Översänt avskrift av följande av riksdagsman        ceras av delegationen för emigrantärenden. Tid-
1238: Juhani Laitinen ställda skriftliga spörsmål nr 6:   ningen utdelas gratis tili alla finska medborgare
1239:                                                     som är bosatta utomlands. Den utkommer 5-6
1240:           Vad har Regeringen för avsikt att         gånger årligen och har i flera repriser behand-
1241:        göra i syfte att bereda alla finska med-     lat bl.a. bostadssituationen i Finland, olika
1242:        borgare, som planerar återflyttning tili     former av bostadssparandet samt frågor i an-
1243:        Finland och som vill permanent bo-           slutning tili barnens skolgång.
1244:        sätta sig i sitt hemland, förutsättningar        "Guide för återvandrare tili Finland", som
1245:        för att redan i förväg få all rimlig in-     arbetskraftsministeriet redigerat och utgett, är
1246:        formation om flyttning, bostad, tiligång     avsedd som en praktisk handbok vid återflytt-
1247:        tili arbetsplatser samt barnens skolgång,    ning. Den innehåller de viktigaste uppgifterna
1248:        så att de som ämnar flytta skall kunna       om bl.a. bostadsläget, utbildningsmöjligheterna
1249:        vidta nödiga åtgärder?                       och beskattningen i Finland. Denna guidebok
1250:                                                     har haftt en ganska stor spridning och distri-
1251:    Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-     bueras via invandrarorganisationer och arbets-
1252: samt följande:                                      förmedlingar i Sverige.
1253:    I och med att arbetsmarknadsläget i Finland          Sedan år 1973 har arbetskraftsministeriet ar-
1254: förbättrats medan industrin i Sverige minskat       rangerat informationsseminarier åt sverigefin-
1255: sin arbetskraft, har benägenheten tili återflytt-   ländare. Genom dessa seminarier har man velat
1256: ningen tili Finland ökat kraftigt.                  ge information om förhållandena i Finland
1257:    Från Sverige tili Finland flyttade år 1979       inom de med tanke på återflyttningen centrala
1258: sammanlagt 6 815 personer, medan motsvaran-         myndigheternas verksamhetsområden. Somma-
1259: de siffra år 1980 steg tili 9 926 personer. Man     ren 1981 kommer seminariet, som varar 4-5
1260: har beräknat, att återvandringen kommer att         dagar, att första gången anordnas i Finland.
1261: fortgå på föregående årets nivå eller 1till och     Avsikten är att programmet så långt som möj-
1262: med öka i någon mån.                                ligt skall motsvara de konkreta informationsbe-
1263:    För närvarande använder arbetskraftsmyn-         hoven hos dem som planerar återvandring tili
1264: digheterna sina egna informationskanaler för att    Finland.
1265: ge dem som ämnar återvandra uppgifter om                Finska medborgare har beviljats ekonomiskt
1266: förhållandena i Finland. 27 av Finlands ar-         stöd i form av rörlighetsunderstöd samt er-
1267: betskraftsbyråer har nordiska arbetsplacerings-     sättning för rese- och flyttningskostnader för
1268: konsulter, till vilkas arbetsuppgifter hör också    den del av resan som sker inom Finlands
1269: att ge speciell service åt tilitänkta återvand-     gränser. Dessutom pågår mellan Finland och
1270: rare. Vid de svenska arbetsförmedlingskontoren      Sverige ett experiment med betalda sökande-
1271: arbetar på motsvarande sätt 30 finskkunniga         resor för arbetslösa arbetssökande som söker
1272: tjänstemän, vilka får sig regelbundet tillsända     arbete i det andra landet. Under tiden 1. 2.
1273: all informationsmaterial som behövs vid betjä-      1980-31. 12. 1980 gjorde man från Sverige
1274: ningen av återvandrare. Dessa tjänstemän har        tili Finland sammanlagt 176 sökanderesor, vilka
1275: tidigare verkat som utbytestjänstemän i Fin-        i allmänhet också ledde tili arbetsplacering i
1276: land.                                               Finland.
1277:                                                 N:o 6                                                5
1278: 
1279:    Arbetskraftsministeriet håller på olika sätt       Sverige tili inreseorten i Finland ersätts tili
1280: kontakt med de finländare som flyttat tili Sve-       sitt fulla belopp. Därutöver kunde man betala
1281: rige, för att invandrarna skall kunna få riktiga      ett särskilt startbidrag åt återflyttare för att
1282: uppgifter om Finland och därigenom bevara             delvis ersätta övriga kostnader i samband med
1283: den med tanke på en eventuell återvandring            flyttningen, vilka är höga särskilt då det gäller
1284: nödvändiga kontakten med förhållandena i Fin-         personer med familj.
1285: land. Trots detta har såväl invandrare som                Det största hindret för återvandringen är
1286: svenska myndigheter rätt ofta en bristfällig          dock bristen på lämpliga bostäder. Arbetskrafts-
1287: uppfattning om de möjligheter Finland har att         ministeriet har i slutet av 1980 kartlagt de
1288: erbjuda.                                              orter där bostadsbristen utgör det allvarligaste
1289:    Informationen om arbetsmarknaden kommer            hindret för återflyttningen. Bostadsstyrelsen har
1290: att förbättras genom att man med jämna mel-           reserverat ett särskilt anslag för beviljande av
1291: lanrum sänder tili Sverige arbetsmarknadsöver-        egnahemslån åt återvandrare.
1292: sikter avsedda för både invandrare och myn-               Delegationen för emigrantärenden som ver-
1293: digheter. Dessa översikter visar region- och          kar vid arbetskraftsministeriet har i början av
1294: branschvis de arbetsplatser, i vilka också åter-      innevarande år fäst särskild uppmärksamhet
1295: vandrare kan placeras. För en allsidig effekti-       bl.a. vid återflyttningsrörelsen och problemen
1296: vering och utvidgning av den information som          i anslutning tili den. Delegationen har i detta
1297: riktas ,tili Sverige har en av arbetskraftsminis-     syfte tilisatt en särskild återflyttningssektion
1298: teriet tillsatt arbetsgrupp föreslagit att ett sär-   för att utreda dessa problem. Sektionen har
1299: skilt finskt informationscentrum skall grundas        tili uppgift att under innevarande år göra en
1300: i Stockholm. Detta centrum, som skulle verka          utredning bl.a. om de åtgärder genom vilka
1301: exempelvis vid ambassaden, kunde genom koor-          återflyttningen tili vårt land kunde främjas.
1302: dinering ge en bättre service än hittilis direkt          Atervandringsbenägenheten riktar sig särskilt
1303: tili både olika myndigheter i Sverige och en-         tili de ornråden, från vilka utvandringen varit
1304:  skilda invandrare som ämnar återflytta, i frågor     kraftig. Därför är dessa områden av central
1305:  som rör möjligheter och förhållanden i Finland.      betydelse också vid utvecklandet av åtgärder i
1306:     Själva flyttningen från Sverige tili Finland      anslutning tili återvandringen. I den allmänna
1307:  är i många fall en ganska dyr procedur. Arbets-      motiveringen tili statsförslaget för 1981 har
1308:  kraftsministeriet anser att det behövs en revi-      man upptagit utvandringens omfattning som ett
1309:  dering av de gällande reglerna så, att såväl rese-   kriterium för beviljande av sysselsättnings-
1310:  som flyttningskostnaderna från utreseorten i         medel.
1311:       Helsingfors den 18 mars 1981
1312: 
1313: 
1314:                                                                   Arbetskraftsminister Arvo Aalto
1315:                                              1981 vp.
1316: 
1317: Kirjallinen kysymys n:o 7
1318: 
1319: 
1320: 
1321: 
1322:                                  Laitinen: Suomalaisen hevosen käytön lisäämisestä ensiharven-
1323:                                      nusmetsien puunkorjuun lähikuljetuksessa
1324: 
1325: 
1326:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h eli e
1327: 
1328:     Kasvatushakkuita suoritettiin 1960-luvulla osalta jo maassamme tapahtumassa harrastus-
1329: vuosittain 350 000 hehtaaria. Viime vuosikym- mielessä. Tällaisia keskitettyjä hevossiittoloita
1330: menen lopulla innostus kasvatushakkuisiin lai- ja -kasvattamoja tulisi olla eri puolilla maata
1331: meni 80 000 hehtaariin vuodessa. Tämänhetki- esimerkiksi yksi kutakin lääniä kohden, jotta
1332: nen kasvatushakkuiden tarve on noin 300 000 volyymia syntyisi riittävässä määrin käytännön
1333: hehtaaria vuodessa. Maa- ja metsätalousminis- metsätyökokeilua silmällä pitäen ja lyhyellä ai-
1334: teriön puuntuotannon kehittämisohjelman mu- kajaksolla. Samanaikaisesti olisi käynnistettävä
1335: kaan ylitiheiden metsien harvennusta kasvatus- rahtimies- ja hoitohenkilökunnan koulutus sa-
1336: hakkuilla on kiirehdittävä ennen kuin puun moissa paikoissa. Kun kyseessä olisivat käy-
1337: määrä ja laatu laskee. Kasvatushakkuiden on- tännön sovellutukset, edellyttäisi asia selvityk-
1338: gelmana on puun korjuu metsästä. Isot koneet siä myös eläinten kuljetuksista tallien ja työ-
1339: vaurioittavat jäljelle jääviä puita. Pieniä konei- maiden välillä. ·Asian luonteeseen nähden olisi
1340: ta ei ole tarpeeksi, eikä miestyövoimaa metsä- myös MTK, puutavaran hankintayhtiöt ja met-
1341: töihin tahdo saada. Ensimmäinen kasvatushak- sähallitus saatava mukaan selvitykseen.
1342: kuu, jolloin metsästä saadaan myös myyntipuu-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
1343: ta, voidaan Etelä-Suomessa suorittaa noin 30 päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
1344: vuoden ikäisessä metsässä.                         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1345:     Vaikka kevytrakenteiset metsä- ja maatalous- vaksi seuraavan kysymyksen:
1346: traktorit sekä osin lumikelkat ovat osaltaan
1347: kattamassa ensiharvennusmetsien puunkorjuun                   Onko Hallitus tietoinen 1980-luvulla
1348: lähikuljetustarvetta, on kuitenkin olemassa vie- .         maamme metsistä korjattavaksi kerty-
1349: lä ratkaisemattomia ongelmia lähikuljetuksessa             västä puumäärästä ja ensiharvennuksien
1350: erityisesti jäljelle jäävän puuston vaurioitumi-           edellyttämän, jäljelle jäävää puustoa
1351:  sessa ja maanpinnan pitkäaikaisessa vaurioitu-            terveenä säilyttävän lähikuljetusmene-
1352: misessa sekä pehmeillä maapohjilla liikennöi-              telmän puuttumisesta, ja jos on,
1353: täessä. Näistä syistä on perusteltua aihetta ha-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1354: kea täydentäviä kuljetusratkaisuja selvittämällä           ryhtyä saattaakseen koneellisten lähikul-
1355: käytännön mittakaavassa ja erityisesti häiriö-             jetusvaihtoehtojen rinnalla suomenhe-
1356:  tilanteiden haittojen torjumiseksi hevosen käyt-          vosten käyttämisen ensiharvennuksista
1357:  tömahdollisuutta ensiharvennusmetsien aines- ja           hakattavan aines- ja energiapuun lähi-
1358:  energiapuun lähikuljetuksessa.                            kuljetuksessa perusteellisesti ja käytän-
1359:     Vaitiovallan myötävaikutuksella tulisi ryhtyä          nön tasoon ulottuvassa mittakaavassa
1360:  erityistoimenpiteisiin suomenhevosen kasvatta-            selvitettäväksi mm. sitä silmällä pitäen,
1361:  maiden aikaansaamiseksi samaan tapaan kuin                että moottoripolttoaineiden saanti mah-
1362:  yksityisin voimin on ravi- ja ratsastushevosten           dollisesti rajoittuu?
1363:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
1364: 
1365:                                           Juhani Laitinen
1366: 
1367: 
1368: 
1369: 088100223N
1370: 2                                           1~1      vp.
1371: 
1372: 
1373: 
1374: 
1375:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1376: 
1377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa·             riön tasoon ulottuvassa mittakaavassa
1378: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               selvitettäväksi mm. sitä silmällä pitäen,
1379: olette 4 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn                   että moottoripolttoaineiden saanti mah-
1380: kil:jeenne · ohclla toimittanut valtioneuvoston             dollisesti rajoittuu;>
1381: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
1382: eduStaja Juhani Laitisen näin kuuluvasta kir-           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
1383: jallisesta kysymyksestä .n:o 7:                      taen seuraavaa:
1384:           Oriko Hallitus tietoinen 1980-luvulla        Hevosten saannin turvaamista maa- ja met-
1385:        maamme metsistä korjattavaksi kerty-          sätalouden piirissä on maa- ja metsätalousmi-
1386:        västä puumäärästä ja ensiharvennuksien        nisteriön toimesta selvitetty vuosina 1977-
1387:        edellyttämän, jäljelle jäävää puustoa         1978 erityisessä työryhmässä. Työryhmä on
1388:        terveenä säilyttävän lähikuljetusmene-        ehdottanut vertailevan tutkimuksen suoritta-
1389:        telmän puuttumisesta, ja jos on,              mista harvennushakkuiden hevos- ja traktori-
1390:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kuljetuksista sekä myös hevosajoneuvokaluston
1391:        ryhtyä saattaakseen koneellisten lähikul-     materiaali- ja rakennekehittelyä silmällä pitäen
1392:        jetusvaihtoehtojen rinnalla suomenhe-         puuston vaurioitumisen estämistä. Hallitus pi-
1393:       .vosten käyttämisen ensiharvennuksista         tää ehdotettua tutkimusta ja kehittelytyötä tär-
1394:        hakattavan aines- ja energiapuun lähi"        keänä ja tulee ryhtymään toimenpiteisiin niiden
1395:        kuljetuksessa perusteellisesti ja käytän-     suorittamiseksi.
1396:      !lelsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
1397: 
1398:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
1399:                                              N:o 7                                              3
1400: 
1401: 
1402: 
1403: 
1404:                           Tili Riksdagens Herr Talman
1405: 
1406:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              dan av maskinella närtransportalterna-
1407: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            tiv använda den finska hästen i när-
1408: av den 4 februari 1981 tili vederbörande med-            transporter av bruks- och energivirke
1409: lem av statsrådet översänt avskrift av följande          som avverkas i den första gallringen?
1410: av riksdagsman Juhani Laitinen undertecknade
1411: spörsmål nr 7:                                       Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
1412:           Är Regeringen medveten om den           samt framföra följande:
1413:        mängd virke som kommer att samla              En särskild arbetsgrupp har under åren
1414:        sig för drivning på 1980-talet och om      1977-78 på initiativ av jord- och skogsbruks-
1415:        bristen på en sådan närtransportmetod      ministeriet utrett möjligheten att trygga till-
1416:        som första gallringen förutsätter för      gången på hästar inom jord- och skogsbruket.
1417:        att det trädbestånd som blir kvar inte     Arbetsgruppen har föreslagit en jämförande
1418:        skadas, och om så är fallet,               undersökning av häst- och traktortransporter
1419:           vilka åtgärder ämnar Regeringen         vid gallringar samt materiel- och konstruktions-
1420:        vidta för att grundligt och i sådan        utveckling av hästfordonsmateriel med tanke
1421:        skala att den praktiska nivån beaktas      på förebyggande av skador på trädbeståndet.
1422:        samt bl. a. med beaktande av att till-     Regeringen anser det föreslagna forsknings- och
1423:        gången på motorbränsle eventuellt be-      utvecklingsarbetet vara viktigt och kommer att
1424:        gränsas utreda möjligheten att vid si-     vidta åtgärder för dess verkställande.
1425:      Helsingfors den 20 mars 1981
1426: 
1427:                                               Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
1428:                                               1981 vp.
1429: 
1430: Kirjallinen kysymys n:o 8
1431: 
1432: 
1433: 
1434: 
1435:                                   lmpiö ym.: Raskauden keskeyttämisestä annetun lain muutta-
1436:                                      misesta kirkolliskokouksen aloitteen suuntaviivojen mukaisesti
1437: 
1438: 
1439:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1440: 
1441:    Viime aikoina on alettu painottaa myöntei-        vat monenlaiset kotityöt. Äideille järjestettä-
1442: siä toimenpiteitä lapsiperheiden. osalta. Eräänä     vän osa-aikatyön, esim. 6 t/päivä, käytännön
1443: syynä asenteiden muuttumiseen on ollut syn-          toteutukset ovat vasta alkuvaiheessa. Tuskin
1444: tyvyyden aleneminen. Sitä taas ovat tukeneet         voidaan jättää sivuun myöskään sitä näkökul-
1445: monet seikat. Niiden joukossa on mainittu ve-        maa, että yhä useamman abortin kohdalla voi
1446: rotus, lainsäädäntö raskauden keskeyttämisen         olla kysymyksessä mieltymys helpompaan elä-
1447: mahdollisuudesta, mukavuuden kasvava halu.           mään ja korkeampaan elintasoon.
1448:    Hiljattain vietetty Lapsen vuosi ei johta-            V. 1978 tehty lainmuutos on lyhentänyt sitä
1449: nut merkittäviin käytännöllisiin ratkaisuihin.       aikaa, jona abortti voi tapahtua muun syyn
1450: Asennemuokkausta ei liene syytä kuitenkaan           kuin naisella olevan sairauden tai ruumiinvian
1451: aliarvioida. Ympäristövuoden tulokset eivät ole      vuoksi. Näin on annettu enemmän merkitystä
1452: liioin saaneet kiitosta siksi, ettei lainsäädäntö-   terveydellisille näkökohdille samalla kun paino-
1453: uudistuksia merkittävässä määrin saatu aikaan.       piste · on siirtynyt varhaisaborttien suuntaan.
1454: Arvovaltaiselta taholta on kiirehditty lakiuudis-    Päivittäisestä keskustelusta saattaa kuitenkin
1455: tusta ja samalla muistutettu siitä, miten toimin-    jäädä päällimmäiseksi vaikutelma, että monille
1456: tojen tulee perustua luonnon oman järjestyk-         arvokas luonnonsuojelu on enemmän etualalla
1457: sen kunnioittamiseen.                                kuin syntymättömän elämän suojeleminen kan-
1458:     1970-luvulla on maassamme kuljettu ras-          salaistemme kohdalla, eikä kansakunnan tule-
1459: kauden keskeyttämistä säätelevän lainsäädän-         vaisuudesta jakseta kiinnostua. Tämä ei koske
1460: nön osalta merkittävä taival. V. 1969 ns. van-       vain aborttia, vaan myös syntyneiden lasten
1461: han lain aikana puhtaasti lääketieteellisin syin     asemaa. Nämä kysymykset ovat usein kytkey-
1462: tehtiin 59,9 % abortteja lääketieteellissosiaalis-   tyneet toisiinsa tavalla, mitä ei ole syytä vä-
1463: ten syiden ollessa perusteena 35,7 prosentissa       heksyä.
1464: tapauksista. Lain muutoksen jälkeen lääketie-            Sosiaalisilla perusteilla saatavan abortin yleis-
1465: teelliset syyt ovat vuoden 1973 9,2 prosentista      tyminen on kasvattanut ongelmia terveydenhoi-
1466: vuosi vuodelta laskeneet niin, että v. 1978 pro-     tohenkilöstön piirissä. Alan monen työntekijän
1467: sentti oli 4,4 ja ennakkotiedot vuodelta 1979        vakaumus on joutunut ristiriitaan, kun hänen
1468: osoittavat noin kolmea prosenttia. Vastaavasti       on lain velvoittamana pitänyt osallistua raskau-
1469: sosiaaliset perusteet ovat kohonneet vuoden          den keskeyttämisen suorittamiseen. Kysymystä
1470: 1973 71,5 prosentista vuoden 1978 77,2 pro-          tuskin on käsitelty toistaiseksi sillä vakavuu-
1471: senttiin. Ennakkotiedot vuodelta 1979 kerto-         della ja siinä laajuudessa, mitä se ansaitsee hy-
1472: vat, että prosentti olisi jo yli 78.                 vin monista eri tarkastelukulmista käsin.
1473:    Kehityksestä voidaan todeta, että lapsiper-          Kansamme valtaenemmistö kuuluu uskonnol-
1474: heiden ja yksinhuoltajien vaikea asema saattaa       lisiin yhteisöihin. Evankelis-luterilaisen kirkon
1475: olla eräs merkittävä syy sosiaalisten syiden voi-    kirkolliskokous on viime vuoden marraskuussa
1476: makkaaseen kasvuun. Eri yhteyksissä on voitu         ottanut piiristään tulleiden aloitteiden pohjalta
1477: todeta, että nainen, äiti, ei jaksa kahta työ-       kantaa raskauden keskeyttämiseen ja kiinnit-
1478: päivää, mikä syntyy yhden päivän puitteissa,         tänyt valtioneuvoston huomiota mm. edellä esi-
1479: kun lasten päivähoitoon vieminen ja hakemi-          tettyihin eräisiin näkökohtiin. Painokkaimpana
1480: nen varsinaisen työtehtävän ohella saattaa vie-      aloitteessa esitetään pyyntö, että valtioneuvosto
1481: dä aikaa jopa 11 tuntia, minkä jälkeen tule-         valmistelisi sellaisia muutoksia raskauden kes-
1482: 088100197U
1483: 2                                                       1981 vp.
1484: 
1485: keyttämisestä annettuun lakiin, jotka muutok-                       mistä vaitiolovelvollisuus estää terveydenhoito-
1486: set vastaisivat niitä ihmiselämän kunnioittami-                     henkilökuntaa kertomasta niin, että asia olisi
1487: sen ja heikoimmista huolehtimisen arvoja, joita                     riittävästi niiden tiedossa, jotka asenteillaan ja
1488: kirkko julistaa, joille yhteiskuntamme rakentuu                     toiminnallaan voisivat vaikuttaa lainsäädännön
1489: ja joita laajat kansalaispiirit kannattavat. Kir-                   korjaamiseen.
1490: kolliskokous katsoo, että raskauden keskeyttä-                         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
1491: minen tulisi sallia ensi sijassa vain naisen tai                    tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
1492: odotettavissa olevari lapsen terveyttä koskevien                    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1493: indikaatioiden ·perusteella. Muiden ··syiden pe-                    vaksi seuraavan kysymyksen:
1494: rusteella abortti olisi kirkolliskokouksen mie-
1495: lestä mahdollista vain pakottavissa poikkeusta-                               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1496: pauksissa.                                                                 ryhtyä raskauden keskeyttämisestä an-
1497:    Siitä huolimatta, että aborhien määrä on ·                              netun lain muuttamiseksi niin, että se
1498: jonkin verran vähentynyt, on asiaan syytä va-                              vastaa evankelis-luterilaisen kirkollisko-
1499: kavasti kiinriittää huomiota ja ennen kaikkea                              kouksen valtioneuvostolle tekemän aloit-
1500: tutkia niitä mielenterveydellisiä häiriöitä ja on-                         teen mukaisia ihmiselämän kunnioitta-
1501: gelmia, joista nuorten parissa työskentelevät                              misen ja heikoimmista huolehtimisen ar•
1502: tietävät· kertoa. Hälyttävintä lienee kuitenkin                            voja, joille. yhteiskuntamme tulisi ra-
1503: aborttien runsaus peruskoululasten piirissä,                               kentua?
1504:          Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
1505: 
1506:            Lauri ·Irilpiö                       Antero Juntumaa                                       Lea Sutinen
1507:            Eeva Kauppi                          Juhani Saukkonen                                      Eero Lattula
1508:            Timo Ihamäki                         Mauno Manninen                                        Aimo Ajo
1509:                                                 Matti Maijala
1510: 
1511: 
1512: 
1513: 
1514:     '!
1515: 
1516: 
1517: 
1518: 
1519:                                                                                                                                .: ···.
1520: 
1521: 
1522: 
1523: 
1524:                                                                               ~-' ;
1525: 
1526: 
1527: 
1528: 
1529:             ,;-,;,;                                 :. . .. ..
1530:                                                             ~·- }
1531: 
1532:                                                                                                '   .... : .     '·. ·. ~ . .
1533:                                                                                                                          \
1534: 
1535: 
1536: 
1537: 
1538:                                                                                       ' J ~-
1539: 
1540:                              . ·~·"'. ""'
1541:                               '             '
1542:                                                    ..;.,.
1543:                                                      r·
1544:                                                    N:o 8                                               3
1545: 
1546: 
1547: 
1548: 
1549:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1550: 
1551:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ehkäisymenetelmien saatavuuden ja käytön edis-
1552: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tämiseksi. Työryhmän tuli myös seurata lain~
1553: olette 4 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn kir-          muutoksen vaikutuksia ja ehdottamansa toimen-
1554: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asia?-        pideohjelman toteutumista ja vaikutuksia sekä
1555: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaJa         ehdottaa tarvittavia jatkotoimenpiteitä.
1556: Impiön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-             Lääkintöhallituksen toimesta toteutettiin
1557: myksestä n:o 8:                                         vuonna 1979 laajat tiedotus- ja täydennyskoulu-
1558:                                                         tusohjelmat kyseisen sukupuolikasvatustyöryh-
1559:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          män ehdotusten mukaisesti. Vastaavasti sosiaali-
1560:         ryhtyä raskauden keskeyttämisestä anne-         hallitus antoi yleiskirjeet, jotka koskivat ras-
1561:         tun lain muuttamiseksi niin, että se            kauden keskeyttämisestä annetun lain muutosta
1562:         vastaa evankelis-luterilaisen kirkollisko-      ja sosiaaliviranomaisten tehtäviä raskauden kes-
1563:         kouksen valtioneuvostolle tekemän aloit-        keyttämistä koskevien asioitten käsittelyssä.
1564:         teen mukaisia ihmiselämän kunnioitta-           Vuonna 1980 jatkettiin lääkintöhallituksen toi-
1565:         misen ja heikoimmista huolehtimisen ar-         mesta koulutusta järjestämällä alueellisen täy-
1566:         voja, joille yhteiskuntamme tulisi ra-          dennyskoulutuksen palautepäivät, annettiin oh-
1567:         kentua?                                         jekirje ihmissuhde- ja sukupuolikasvatuksesta
1568:                                                         terveyskasvatuksessa sekä valmisteltiin nuorille
1569:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tarkoitetun ihmissuhde- ja sukupuolikasvatusai-
1570: vasti seuraavaa:                                        neiston 1 osaa. Raskauden ehkäisyneuvonnan
1571:                                                         tehostamisesta on parhaillaan valmisteilla uusi
1572:     Vuonna 1970 voimaantulleen raskauden kes-           ohjekirje, joka saataneen terveyskeskuksille ja
1573: keyttämisestä annetun ~ain ~eskeyttämisp~rus           sairaaloille keväällä 1981.
1574: teisiin kuuluvat lääketieteellisten perusteiden            Tavoitteena on ollut saada välttämättömät
1575: lisäksi ns. sosiaaliset syyt sekä ikä- ja lapsilu-      raskauden keskeytykset suoritetuiksi mahdolli-
1576: kuperusteet. Keskeytykset lisääntyivät lain voi-        simman varhaisessa vaiheessa ja toisaalta vähen"
1577: massaolon ensimmäisinä vuosina. Vuonna 1973             tää raskauden keskeyttämistarvetta. Valmistu-
1578: tehtiin 23 362 keskeytystä. Vuodesta 1973 kes-          neessa seurantaraportissa ( STM 1980: 20)
1579: keytysluvut ovat kuitenkin tasaisesti laskeneet         sukupuolikasvatustyöryhmä on todennut, että
1580: noin 1 OOO:lla vuodessa siten, että vuonna 1980         vuonna 1979 voimaantulleen lainmuutoksen
1581: ennakkotietojen mukaan keskeytyksiä oli enää            yhteydessä asetetut välittömät tavoitteet oli
1582: noin 15 000. Sosiaaliset syyt ovat olleet perus-        saavutettu: raskauden keskeytyksistä oli otok-
1583: teina kolmessa neljäsosassa tehdyistä keskey-           sessa saatujen tietojen mukaan aikana 1. 7.-
1584: tyksistä.                                               31. 12. 1979 yli 95 % tehty laissa edellyte-
1585:  . Raskauden keskeyttämisestä annettua lakia            tyssä ajassa. Myös keskeytysten lukumäärä oli
1586: tiukennettiin v. 1979 lyhentämällä aikaa 16             vähentynyt edelleen.
1587: viikosta 12 viikkoon raskauden alusta lukien.              Työryhmä on katsonut vastaavan myönteisen
1588: Lainmuutoksen hyväksyessään eduskunta edel-             kehityksen jatkumisen edellyttävän jatkuvaa,
1589: lytti asiasta järjestettävän tiedotuskampanjan          suunnitelmallista ihmissuhde- ja sukupuolikas~
1590: sekä tiiviimpää yhteistyötä terveys-, sosiaali- ja      vatusta, johon tarvittavat voimavarat on tur-
1591: kouluviranomaisten välillä raskauden ehkäisyyn          vattava. Vuonna 1979 laajasti käynnistyneen
1592: liittyvissä kysymyksissä.                               ihmissuhde- ja sukupuolikasvatuksen edelleen
1593:     Sosiaali- ja terveysministeriö' asetti 6. 9. 1978   kehittämiseksi ja toteuttamiseksi työryhmä on
1594: lainmuutoksen voimaantuloa valmistelemaan               tehnyt ehdotuksia mm. tutkimus-, seuranta- ja
1595: työryhmän, jonka tehtävänä oli mm. tehdä                kokeilutoiminnasta, koulutuksesta, väestölle tie•
1596: ehdotukset ehkäisyneuvonnan tehostamiseksi ja           dottamisesta, eri kohderyhmille tarkoitetuista
1597: 4                                              1981 vp.
1598: 
1599: ihmissuhde- ja sukupuolikasvatusta koskevista         vatukseen samoin kuin ehkäisymenetelmien käy-
1600: kokonaisohjelmista ja -aineistoista sekä ihmis·       tön motivointi suunnittelemattomien raskauk-
1601: suhde- ja sukupuolikasvatusta toteuttavien eri        sien välttämiseksi. Lisäksi tulee edistää uusien
1602: tahojen välisestä yhteistyöstä.                       entistä tehokkaampien ehkäisymenetelmien käyt-
1603:    Myönteisenä kehityksenä on todettava, että         töä. Näiden toimenpiteiden ohella tarvitaan
1604: Suomessa raskauden keskeyttämistarve on jat·          sosiaali- ja perhepoliittisia toimia, jotta lapsen
1605: kuvasti vähentynyt. Maassamme tehdään kes-.           vastaanottaminen nykyistä useammin olisi mah-
1606: keytyksiä vähemmän kuin muissa pohjoismaissa          dollista ja se voitaisiin kokea mahdollisimman
1607: Islantia lukuunottamatta. Vuonna 1978 oli kes-        myön~eisenä ja onnellisena asiana, mikä puoles-
1608: keytyksiä kymmentätuhatta hedelmällisessä iässä       taan ~(),isi suotuisat· e,~ellytykset myös lapsen
1609: olevaa naista kohti Suomessa 14.0, Ruotsissa          elämälle.
1610: 17.1, Tanskassa 19.7, Norjassa.16.4, Islannissa         • !<lrkolliskokous pn.kiinnittänyt huomiota nii-
1611: 8.5 ja GrQnlannissa 31.2. Vuoden 1979 lain-           hiJ1 peli,Jsteisiin, joilla nykyisen lain puitteiss~
1612: muutoksen jälkeen keskeytykset tehdään maas-          raskauden . keskeytyksiä myönnetään .. Lääkintö-
1613: samme myös entistä. varhaisemmassa vaiheessa.         hallitukselle lähettämässään kirjeessä kirkollis-
1614: Lisäk~i on todettava, .että vuonna 1970 anne-         kokous on pyytänyt lääkintöhallitusta toimival-
1615: tun lain voimassaoloaikana laittomat keskeytyk-       tansa puitteissa toimimaan niin, että vain to-
1616: set ja niihin liittyneet vakavat terveyshaitat ja     della suuret vaikeudet otettaisiin huomioon ns.
1617: kuolemantapaukset ovat lähes täydellisesti hä-        sosiaalisina syinä. Lääkintöhallitus on raskau-
1618: vinneet.                                              den keskeytysasioitten käsittelystä ja raskauden
1619:    Aborttien kokonaismäärä on vähentynyt vuo"         keskeytystä harkitsevien neuvonnasta antamis-
1620: sittain, mutta ikäryhmässä 15-19 -vuotiaat on         saan ohjeissa korostanut ammattihenkilöiden
1621: keskeytysten määrä viime vuosina pysynyt lähes        toimesta tapahtuvan neuvoi:man,. avun ja tuen
1622: muuttumattomana:                                      antamista henkilölle,· joka harkitsee keskey-
1623:                                                       tystä. Ratkaisunsa perustaksi henkilön tulee
1624: vuosi           1976     1977     1978      1979      saada kaikki mahdollinen ammattihenkilön apu
1625: keskeytysten                                          ja tuki. Henkilöllä on myös oltava riittävästi
1626: määrä          3919     3704     3731    n. 3700      aikaa harkintaansa, jotta hän ei teki~i kiireistä
1627:                                                       päätöstä, jota joutuisi myöhemmin mahdolli-
1628:    Kaikista keskeytyksistä n. neljäsosa tehdään       sesti katumaan.
1629: mainitussa ikäryhmässä. Juuri tähän ryhmään               Lääkintöhallitukseen tulevat raskauden kes-
1630: tulisikin jatkotoimet erityisesti kohdistaa. Tär-     keyttämistä koskevat hakemukset käsitellään
1631: keätä on kaikkien nuorten parissa toimivien           erityisistunnossa. Istunnossa perehdytään jokai-
1632: yhteistyön tehostaminen sekä kontaktien luo-          sen hakijan elämäntilanteeseen erikseen ja sen
1633: minen nuorten koteihin.                               perusteella tehdään ratkaisu. Lääkintöhallituk-
1634:    Nuorten, lähinnä 15-19 -vuotiaitten keskey-        sen käsiteltäväksi tulleissa tapauksissa keskey-
1635: tystarpeen pysymiseen edelleen ennallaan on           tystarpeesta esitetyt perustelut ovat olleet
1636: terveysviranomaisten taholta kiinnitetty erityistä    useimmiten niin painavia, ettei viranomaisella
1637: huomiota. Mikäli keskeytyksiä pyrittäisiin vä-        ole ollut perusteltua syytä evätä keskeytystä
1638: hentämääf! lainsäädäntöä tiukentamalla, kosket-       hakevan pyyntöä.
1639: taisi se pääasiassa juuri tätä ikäryhmää. Kui-            Etityisistuntoihin osallistuville lääkintöhalli~
1640: tenkaan tässä iässä yksilöllä ei yleensä vielä ole    tuksen lisäjäsenille ja heidän varamiehilleen jär-
1641: henkisiä eikä aineellisia edellytyksiä· ottaa lasta   jestetään ajoittain neuvottelutilaisuuksia, joissa
1642: vastaan, olla vanhempana ja äitinä. Tästä syystä      keskustellaan muun muassa keskeyttämisen pe·
1643: syntyväHä lapsella tuskin olisi riittävät lähtö-      rusteista. Viimeksi tällainen tilaisuus on ollut
1644: kohdat ja kasvumahdollisuudet elämässään. Lain        helmikuussa 1981.
1645: tiukentamisen sijasta tulisikin ensisijassa harkita       Eduskuntakysymyksessä ja kirkolliskokouk~
1646: mahdollisuuksia raskauden keskeyttämistarpeen         sen aloitteessa kosketellaan myös terveyden-
1647: vähentämiseksi. Eräs keino on ihmissuhde- ja          huoltohenkilöstön oikeutta vakaumuksensa
1648: sukupuolikasvatus, johon sisältyy keskeisenä          vuoksi olla osallistumatta raskäuden keskeyt-
1649: tavoitteena lisätä elämän ja ihmisen arvosta-          tämiseen. Sosiaali- ja.· terveysministeriö • toteaa,
1650: mista ja kunnioitusta sekä ihmisen vastuuta           että tämä ei ole käytännössä yleinen ongelma:
1651: itsestään ja toisista. Myös raskauden ehkäisy-        Niissä yksittäisissä tap'auksissa, joissa tervey-
1652: neuvonta kuuluu ihniissuhde- ja sukupuolikas·         denhuollon virassa: toimiva ei ole katsonut va"
1653:                                               N:o 8.                                                 5
1654: 
1655: kaumuksensa vuoksi voivansa osallistua raskau-     nen sekä henkilön vastuu itsestään ja tolSlsta.
1656: den keskeyttämiseen, on asia voitu hoitaa työ-     Ehkäisyneuvonnan tehostaminen ja ehkäisyme-
1657: paikan sisäisin työnjakoa koskevin järjestelyin.   netelmien parantaminen ovat keskeisiä keinoja
1658: Koska kysymykseen terveydenhuoltohenkilös-         suunnittelemattomien raskauksien ehkäisemi-
1659: töön kuuluvan oikeudesta kieltäytyä joistakin      seksi. Lisäksi tarvitaan perhe- ja sosiaalipoliit-
1660: terveydenhuollon toimenpiteistä vakaumuksensa      tisia toimia, joilla parannetaan mahdollisuuksia
1661: perusteella liittyy keskeyttämistoimenpiteiden     ottaa lapsi vastaan. Näin voidaan vaikuttaa
1662: lisäksi joukko muita hoitotilanteita, ei kysy-     myös siihen, että mahdollisimman moni lapsi
1663: mystä voida tässä yhteydessä käsitellä ennen       syntyy toivottuna, mikä antaa hänen elämälleen
1664: kuin siihen liittyvät ongelmat on perusteelli-     myönteiset.llihtökohdat. Tärkeätä on, että ter-
1665: sesti kartoitettu ja selvitetty kokonaisuudes-     veys-, koulu- ja sqsiaaliviranomaiset sekä yhtei-
1666: saan.                                              söt ja järjestö-t .toimivat yhteistyössä sekä kes-
1667:   ·-Yhteenvetona voidaan todeta, että raskauden    kenään että kotien kanssa.
1668: keskeytyksiä tehdään nykyään maassamme vä-            Sosiaali- ja terveysministeriö ei. pidä aiheel"
1669: hemmän kuin muissa pohjoismaissa. Keskeytys-       lisena tässä vaiheessa raskauden keskeyttämi-
1670: tarve näyttää ·vähenevän jatkuvasti ja keskey-     sestä annetun lain muuttamista, vaan korostaa
1671: tykset tehdään myös varhaisessa vaiheessa. Lait-   suunnitelmallisen ihmissuhde- ja' sukupuolikas-
1672: tomat keskeytykset vaikeine seuraamuksineen        vatuksen tehostamista sekä sosiaali~ ja perhe-
1673: ovat lähes loppuneet. Suotuisan kehityksen jat-    poliittisia toimia raskauden keskeytystarpeen
1674: kumiseksi tarvitaan suunnitelmallista, läpi elä-   vähentämiseksi. Näiden toimenpiteiden vaiku-
1675: män jatkuvaa ihmissuhde- ja sukupuolikasva~        tuksia jatkuvasti seuraamalla voidaan tilannetta
1676: tusta, johon sisältyy yleisenä periaatteena elä-   arvioida ja tarvittaessa harkita myöhemmin
1677: män ja ihmisen .. arvostaminen ja kunnioittami~    tilanteen vaatimia uusia toimenpiteitä.
1678:      Helsingissä maaliskuun 17 päivänä 1981
1679: 
1680:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Lu;a-Penttilä
1681: 6                                             1981 vp.
1682: 
1683: 
1684: 
1685: 
1686:                             Tili Riksdagens Herr Talman
1687: 
1688:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         jande av tillgången på och användningen av
1689: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            preventivmetoder. Arbetsgruppen skulle också
1690: velse av den 4 februari 1981 till vederbörande       följa med lagändringens verkningar samt för-
1691: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       verkligandet och verkningarna av det åtgärds-
1692: jande av riksdagsman Impiö m.fl. underteckna-        program som arbetsgruppen föreslagit, och före-
1693: de skriftliga spörsmål nr 8:                         slå erforderliga vidare åtgärder.
1694:                                                         På medicinalstyrelsens försorg genomfördes
1695:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       år 1979 omfattande informations- och fortbild-
1696:        ta i syfte at:Jt ändra lagen om avbrytande    ningsprogram i enlighet med förslag av ifråga,
1697:        av havandeskap så, att den skulle mot-        varande arbetsgrupp för sexualfostran. Social-
1698:        svara de värden som nämns i det evan-         styrelsen utfärdade också cirkulär angående
1699:        gelisk-lutherska kyrkomötets initiativ till   ändringen av lagen om avbrytande av havande-
1700:        statsrådet, nämligen respekt för män-         skap och angående socialmyndigheternas UPP"
1701:        niskolivet och försorg om de svagaste,        gifter vid handläggningen av abortärenden.
1702:        på vilka värden vårt samhälle borde           År 1980 fortsatte man på medicinalstyrelsens
1703:        byggas?                                       försorg med utbildningen genom att anordna
1704:                                                      utvärderingsdagar för den regionala fortbild-
1705:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ningen, ett instruktionsbrev angående den un-
1706: samt anföra följande:                                dervisning i mänskliga relationer och sexualfost-
1707:    I lagen om avbrytande av havandeskap, som         ran som hör till hälsofostran utfärdades och den
1708: trädde i kraft år 1970, utgörs grunderna för         första delen av materia! avsett för unga an-
1709: abort förutom av medicinska grunder även av          gående mänskliga kontakter och sexualfostran
1710: s.k. sociala skäl samt orsaker sammanhängande        färdigställdes. Som bäst håller man på att
1711: med ålder och barnantal. Antalet aborter ökade       sammanställa ett nytt instruktionsbrev, som
1712: under de första åren efter lagens ikraftträdande.    syftar till effektivering av preventivrådgivning-
1713: År 1973 gjordes 23 362 aborter. Från år 1973         en och som torde nå hälsovårdscentralerna och
1714: har dock antalet aborter stadigt minskat med ca      sjukhusen våren 1981.
1715: 1 000 per år, så att enligt förhandsuppgifterna         Målet har varit att tillse, att abotter, som
1716: företogs år 1980 endast ca 15 000 aborter.           oundvikligen måste göras, utförs i ett så tidigt
1717: Aborten har baserats på sociala skäl i 3/4 av        skede som möjligt och att minska behovet
1718: fallen.                                              av aborter. I sin uppföljningsrapporlt ( social-
1719:    Lagen om avbrytande av havandeskap skiiq>-        och hälsovårdsministeriet 1980: 20) har ar-
1720: tes år 1979 genom att den tid som tillåts ha         betsgruppen för sexualfostran konstaterat, att
1721: förflutit från havandeskapets början förkorta-       de direkta mål som uppställdes för den lag-
1722: des från 16 till 12 veckor. Vid lagändringens        ändring som trädde i kraft år 1979, har upp-
1723: antagande förutsatte riksdagen att en informa-       nåtts: stickprov utvisar att under tiden 1. 7.-
1724: tionskampanj skulle anordnas om saken samt           31. 12. 1979 u:dördes över 95% av aborterna
1725: att samarbetet mellan hälsovårds-, social- och       inom den i lagen föreskrivna tiden. Dessutom
1726: skolmyndigheterna i frågor rörande preventiv-        har antalet aborter fortsatt att minska.
1727: rådgivning skulle utökas.                               Arbetsgruppen har ansett, att för att den
1728:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den   gynnsamma utvecklingen skall fortsätta på mat:-
1729: 6 september 1978 för beredning av lagänd-            svarande sätt förutsätta fortgående, metodisk
1730: ringens ikraftträdande en arbetsgrupp, som bl.a.     undervisning i mänskliga relarioner och sexual-
1731: fick i uppdrag att uppgöra förslag till effe~ti     fostran, för vilket nödiga resurser måste anslås.
1732: vering av preventivrådgivningen samt till främ-      För vidareutveckling och genomförande av
1733:                                                   N:o 8                                               7
1734: 
1735: den undervisning i mänskliga relationer och           relationer och sexualfostran, där en central mål-
1736: sexualfostran, som år 1979 igångsattes på bred        sättning är att öka aktningen och respekten
1737: bas, har arbetsgruppen framlagt förslag tili          för live!t och människan samt människans an-
1738: bl.a. forsknings-, uppföljnings- och försöksverk-      svar för sig själv och andra. Tili undervisningen
1739: samhet, utbildning, information tili befolk-          i mänskliga relationer och sexualfostran hör
1740: ningen, för olika målgrupper avsedda program-         också preventivrådgivning samt motivering var-
1741: och materialsammanställningar angående mänsk-         för preventivmetoder skall användas för und-
1742: liga relationer och sexualfostran samt samar-         vikande av oplanerade graviditeter. Dessutom
1743: bete mellan olika instanser· som ger undervis-        bör man främja användningen av allt effektivare
1744: ning i mänskliga relationer och sexualfostran.        preventivmetoder. Utöver dessa åtgärder är
1745:    Som en positiv utveckling kan konstateras att      social- och familjepolitiska åtgärder av nöden,
1746: behovet av aborter ständigt har minskat i Fin-        så att det oftare än nu skulle bli möjligt att
1747: land. I vårt land utförs färre aborter än i den       ta emot barn och atit detta kunde upplevas som
1748: övriga Norden, med undantag för Island. Ar            något så positivt och lyckligt som möjligt,
1749: 1978 var antalet abonter per 10 000 kvinnor i         vilket i sin tur skulle skapa gynnsamma förut-
1750: fruktsam ålder i Finland 14.0, i Sverige 17.1,        sättningar också för barnets Iiv.
1751: i Danmark 19.7, i Norge 16.4, på Island 8.5               Kyrkomöte!t har fäst uppmärksamhet vid de
1752: och på Grönland 31.2. Sedan 1979 års lagänd-          grunder, enligt vilka aborter beviljas inom ra-
1753: ring har dessutom aborterna i Finland utförts i       men för den nuvarande lagen. I sin skrivelse
1754: ett tidigare skede än tidigare. Ytterligare kan       tili medicinalstyrelsen har kyrkomötet begärt
1755: konstateras att under den tid som 1970 års            att medicinalstyrelsen inom ramen för sin
1756: lag varit i kraft har de illegala aborterna och       befogenhet skulle verka så, att endast verkligt
1757: de däntill anslutna allvarliga hälsoriskerna och      stora svårigheter skulle beaktas som s.k. sociala
1758: dödsfallen nästan helt upphört.                       orsaker. Medicinalstyrelsen har i sina anvis-
1759:    Det totala antalet aborter har årligen sjunkit,    ningar angående han:dläggningen av abortären-
1760: meni åldersgruppen 15-19 år har antalet hål-          den och rådgivning för personer som överväger
1761: lit sig närmast ofötändra:t · under de senaste        abort betonat den vägledning och hjälp samt
1762: åren:                                                 det stöd som ges av yrkeskunnig personai åt
1763: år               1976     1977    1978     1979       den som överväger abont. Som grundval för
1764: antal aborter   3 919    3 704   3 731 ca 3 700      sitt beslut bör personeo av yrkeskunnig per-
1765:                                                       sonai få a11 hjälp och allt stöd som kan fås.
1766:     Av samtliga aborter görs ca 1/4 i den             Personeo måste också ges tiliräcklig tid att
1767: nämnda åldersgruppen. Det är denna ålders-            överväga, så att hon inte i brådskan fattar ett
1768: grupp som de fontsatta åtgärderna särskilt bor-      beslut som hon senare eventuellt kunde ångra.
1769: de inriktas på. Det är viktigt att effektivera           De abortansökningar som inkommer 11:ili me-
1770: samarbetet mellan alla dem som sysslar med           dicinalstyrelsen behandlas vid ett särskilt sam-
1771: unga samt att få tili stånd kontakter med de         manträde. Vid sammanträdet undersöker man
1772: ungas hem.                                           varje sökandes livssituation skilt för sig, och på
1773:     Från hälsovårdsmyndigheternas sida har man       basen av denna avgörs ärendet. I de fall, som
1774: fäst särskild uppmärksamhet vid att abontbe-         kommit tili medicinalstyrelsen för behandling,
1775: hovet för unga, närmast 15-19-åringar, fort-         har oftast så vägande grunder för abortbehovet
1776: sättningsvis är oförändrat. Om man försökte          framlagts, att myndigheterna inte haft moti-
1777: minska på antalet aborter genom en skärpning         verat skäl att avslå abortansökningen.
1778: av lagstiftningen, skulle det huvudsakligen sikta        För de extra medlemmar av medicinalstyrel-
1779: sig mot just denna åldersgrupp. I denna ålder        sen, vilka deltar i de särskilda sammanträdena,
1780: har dock individen i allmänhet varken psykiska       samt för deras suppleanter anordnas tidvis råd-
1781: eller materiella förutsättningar att ta emot ett     plägningar, där bl.a. grunderna för abort dis-
1782: barn, att vara förälder och mor. Av denna            kuteras. Den senaste rådplägningen ägde rum i
1783: anledning skulle ett barn som föds knappast ha       februari 1981.
1784: tillräckliga utgångspunkter och uppväxtmöjlig-           I riksdagsspörsmålet och kyrkomötets initia-
1785: heter i sitt Iiv. I stället för att skärpa lagen     tiv berörs också hälsovårdspersonalens rätt att
1786: borde man i främsta rummet överväga möjlig-          på grund av sin övertygelse låta bli att delta i
1787: heterna att få 1till stånd ett minskat behov av      aborter. Social- och hälsovårdsministeriet kons-
1788: aborter. En metod är undervisning i mänskliga        taterar att detta i praktiken inte är något all-
1789: 8                                            1981 vp.
1790: 
1791: mänt problem. l de enStaka fall, då person          videns ansvar för sig själv och andra. Effek-
1792: som tjänstgör inom hälsovården på grund av          tiverad preventivrådgivning och förhättrade pre-
1793: sin övertygelse inte har ansett sig kunna delta     ventivmetoder är .centrala medel för förebyggan~
1794: i aborter, har saken kunnat ordnas genom om-        de av oplanerade graviditeter. Dessu!tom behövs
1795: organisering av den interna arbetsfördelningen      familje- och socialpolitiska åtgärder i syfte att
1796: på arbetsplatsen. Emedan frågan om hälsovårds-      bereda bättre möjligheter att ta emot ett bara.
1797: personalens rätt att på grund av sin övertygelse    Sålunda kan man också medverka till att så
1798: kunna vägra att utföra vissa hälsovårdsåtgärder,    många barn som möjligt föds såsom önskade,
1799: omfattar också annan slags vård utöver aborter,     vilket ger dem en posi!tiv utgångspunkt i livet.
1800: kan frågan i detta sammanhang inte behandlas,       Det är viktigt att hälsovårds-, skol- och social-
1801: förrän de därtill anslutna problemen grundligt      myndigheterna samt samfund och organisationer
1802: har kartlagts och utretts i sin helhet.             samarbetar både sinsemellan och med hemmen.
1803:    Som sammandrag kan konstateras atJt i vårt          Social- och hälsovårdsministeriet anser inte
1804: land numera utförs färre aborter än i andra         någon ändring av lagen om avbrytande av
1805: nordiska Iänder. Abortbehovet tycks stäQdigt        havandeskap vara befogad i detta skede, utan
1806: minska, och aborterna utförs också i ett tidigare   betonar att man hör effektivera den meto-
1807: skede än tidigare. De illegala aborterna med        diska undervisningen i mänskliga relationer
1808: sina allvarliga följder har nästan helt upphört.    och se:imalfostran samt vidta social- och familje-
1809: För atJt den gynnsamma utvecklingen skall fort-     politiska åtgärder i syfte att minska abortbe-
1810: sätta behövs genom hela livet metodisk under-       hovet. Genom att ständigt följa med verkning-
1811: visning i mänskliga relationer och sexualfostran,   arna av dessa åtgärder kan läget bedömas och
1812: där den allmänna principen utgörs av aktning        vid behov kan nya, av läget förutsatta åtgärder
1813: och respekt för livet och människan samt indi-      senare övervägas.
1814:      Helsingfors den 17 mars 1981
1815: 
1816:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luia-Penttilä
1817: Kirjallinen kysymys n:o 9
1818: 
1819: 
1820: 
1821: 
1822:                                                               Mikkola ym.: Suurten läänien resursseista koulunuudistuksen
1823:                                  ,, ; ; ~t ,1 ., ; ,:·, u.>W1~enpanoss~ ;, r                                         •. •. .      .•·, .·
1824: 
1825: 
1826:                _;·:..:.;.~·-,·   ·f..~..
1827:                                                               '
1828:                                                      .:· ...-;~   :--~_r·,'-~:.~,(_.l
1829:                                                                                      ·-·        ~,-     ·.-;.,.~,'.~-~   ·F_'   ...i' ,..        ,h·'   ~   •· .. "~-;.   .:~     .
1830: 
1831:                     . " , .•. : E.du·!Lkun:n.a:n; •. He r r.a·',Ptih·e.mie•h.el'le
1832: :. : • ;             :~                    :. 1   ., .,   '             '   .\.: ~     ;   "'                                                                      ..      _! .
1833: 
1834: 
1835:   . Läänirihtllitu-steil. . kouluosä'S'toillå • jiltketilan                                            ' Haja_.titiis~rli· koltJ?en maakunnan';'. neljän· tY.öc
1836: keskiasteen suuritl.ittdun .:ja ·.<töimeenpimon jöh-                                                  ~oiMapiidn ·jne. Hämeen läänin koulusuunnit-
1837: tamista: -Henkilö- ym. -tesrirS'sit ·on kaitenkiri                                                    teltiuil tulisi 'aivan 'ehdottomasti ·saada nykyistä
1838: jaettu maan·· eri lääneihin •aivan suhteettortiillla                                                  tuntlivammin työvOimaa, kuten läänitihallitus
1839: tavalla eli ·yksi ainmattikasvJtustatkasta}an· vih                                                    on esittänytkin. Hämeen läät)i on jaettu kol-
1840: kafläilni. ·Kaikissa mail111ine lääneissä on keski"                                                   meen yhteisvalinia~alueeseen, joilla on omat
1841: asteen · suunnittelulautakunriissa' yhtä rilontå                                                      toimistonsa. Samoin · olisi suotavaa toteuttaa
1842: jäsentä. Kuitenkin läänien asukasmäärä ja sen                                                         koulunuudistuksen valliiistelu ' kolmen talous-
1843: seurauksena keskiasteen kehittämisen tarve ovat                                                       m~akunnan puitteissa~ joille kullekin suotaisiin
1844: kovin erilaiset eri lääneissä:. esim. Uudenmaan                                                       omat tarpeelliset virkamiehet.. .
1845: läänin·· väkih.iku: on 23,2 %, Turun ja Porin                                                            Keskiasteeri uudistukSen ·aikataulussa pysyt-
1846: läänin 14,8 %, Hämeeri läänin 14 %, Kuopion                                                           teleminen Hämeeri läänin' ·atueellå voi johtaa
1847: läänin 5;3 %, Pohjois~Karjalan läänin 3,8%                                                            sellaisiin hätiköityihin ratkaisuihin, joid~n kor-
1848: jne. maan väestöstä .. : ·                     .                                                      jaaminen seuraavina vuosinä aiheuttaa valtion
1849:   · Kun jokaisella !äänillä on asukasmäärästä                                                         ja kuntien taloudessa ikäviä menetyksiä, puhu-
1850: riippumatta· samat resurssit ja sama' aikataulu                                                       mattakaan oppilaiden kokemasta mahdollisesta
1851: keskiasteen eri vaiheitten toteuttamisessa, tästä                                                     väärästä ·koulutuksenohjauksesta.
1852: seuraa, että 'väkirikkaammissa lääneissä paine                                                            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiO-
1853: on moninkertainen, neuvottelut ja valmistelut                                                         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin· esi-
1854: kentän kanssa lähes mahdottomia toteuttaa tyy-                                                        tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1855: dyttävä.l)ä tivalla. Valkeutta näillä voimavaroilla                                                   vastattavaksi ·seuraavan kysymyksen:
1856: työskentelylle tuottaa lisäksi esim. Hämeen lää-
1857: nissä se, että läänissä on 9 ammatillisten kou-                                                                      Onko Hallitus tietoinen keskiasteeri
1858: lujen kuritainliittoa, krin taas esim. Pohj~is                                                                   koulurtuudistuksen voimavaroista eri lää:
1859: Karjalassa on vain yksi. Hämeen· läänissä vai-                                                                    neissä, ja jos on,
1860:  keutt~ 'lisää inyös neljän läänin· jakautuminen                                                                 · mitä Hallitus aikoo tehdä korjatak~
1861:  työvoimapiirin.· alueelle. Edelleen esirn. Lahden                                                                seen väestöltään suurten ja muuten ha-
1862: ammattikoulun kuntainliitto on ·neljän läänin                                                                     jahaisten läähl.eri. resursseja koulunuudis-
1863:  alueella.                                                                                                        tuksen toimeenpanos.sa?
1864:            Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
1865: 
1866:               Saara Mikkola                                                     Matti Luttinen                                              Ulla Puolanne
1867:               Olavi Nikkilä                                                     Lea Savolainen                                              Toivo T. Pohjala
1868:               Tapani Mörttinen                                                  Aarne Koskinen                                              Arto Lampinen
1869:               Eino Grönholm                                                     Kauko Tamminen                                              Hannu Tenhiälä
1870:               Helge Siren                                                       Ulla Järvilehto                                             Jouko Skinnari
1871: 
1872: 
1873: 
1874: 
1875:  0881002418
1876: 2                                           1?.81' vp.
1877: 
1878: 
1879: 
1880: 
1881:                        Ed u s kunnan Herra Puhe miehelle
1882: 
1883:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ja jo alkanut keskiasteen koulutuksen kehittä-
1884: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,-     misohjelmien laatiminen kuten myös odotetta-
1885: olette 4 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn          vissa oleva tehtävien siirto keskushallinnosta
1886: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       piirihallintoon asettavat lääninhallinnolle varsin
1887: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen - kansan-    vaativat ja suuritöiset ammatillista koulut:usta
1888: edustaja Mikkolan ym. näin kuuluvasta kirjal7      koskevat suunnittelu- ja hallintotehtävät. -
1889: Iisesta kysymyksestä n:o 9:                           Jo nykyistenkin tehtävien perusteella void_aan
1890:                                                    yleisesti kaikkia läänejä koskien sanoa, ettei
1891:           Onko Hallitus tietoinen keskiasteen      edellä mainittu työvoiman määrä ole riittävä.
1892:        koulunuudistuksen voimavaroista eri lää-    Sen takia lääninhallinnossa onkin pyritty täyt-
1893:        neissä, ja jos on,                          tämään työvoimavajausta tilapäisjärjestelyin
1894:           mitä Hallitus aikoo tehdä korjatak-      mm. virastotyöntekijäkunnan avulla.
1895:        seen väestöltään suurten ja muuten ha~         Erityisen vaikea tarkoitettu työvoimatilanne
1896:        janaisten läänien resursseja koulumiudis-   on ollut väestö- ja oppilaitosmäärältään suurissa
1897:        tuksen toimeenpanossa?                      lääneissä. Tästä syystä opetusministeriö . on
1898:                                                    usean vuoden ajan myöntänyt käytettävissään
1899:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      olevista kehittämismäärärahoista määrärahoja
1900: vasti seuraavaa:                                   näiden niin sanottujen suurten -läänien läänin-
1901:    Keskiasteen koulunuudistus koskee- .enn~n       hallituksille lisätyövoiman palkkaamiseksi kou-
1902: muuta lukiota ja ammatillista .koulutusta. Lu-     luosastolle. Kuluvaa vuotta varten opetusmi-
1903: kiokoulutusta käsittelevän henkilökunnan määrä     nisteriö on irrottanut Uudenmaan lääninhalli-
1904: lääninhallinnossa on hallituksen käsityksen mu-    tukselle määrärahan kahden suunnittelijan ja
1905: kaan suurin piirtein tyydyttävällä tasolla. Am-    kahden toimistosihteerin, Hämeen lääninhalli-
1906: matillista koulutusta koskevien asioiden käsit-    tukselle yhden suunnittelijan ja yhden osasto-
1907: telyä varten kuhunkin lääninhallitukseen · on      sihteerin sekä Turun ja Porin lääninhallituk-
1908: 1. 3. 1979 perustettu ammattikasvatustarkasta-     selle yhden suunnittelijan paikkaamista varten.
1909: jan virka kuitenkin niin, että kolmeen kaksi-         Edellä tarkoitetut tilapäisjärjestelyt eivät ole
1910: kieliseen lääniin on perustettu virat kumman-      pidemmällä aikavälillä riittäviä. Sen takia halli-
1911: kin . kieliryhmän koulutuksen käsittelemistä       tuksen tarkoituksena on vuotuisten tulo- ja
1912: varten •                                           menoarvioesitysten laatimisen yhteydessä rat-
1913:   .Keski(l.steen koulunuudistuksen toimeenpano     kaista asia pysyvästi.
1914:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
1915:                                                                             .          '       '
1916: 
1917:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
1918:                                                N:o 9                                                3
1919: 
1920: 
1921: 
1922: 
1923:                           Tili Riksdagens              Herr Talman
1924: 
1925:   I det syfte 37 § 1 mom ..$iksdagsordningen        de överföringen av uppgifter från centralför-
1926: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           valtningen tili distriktsförvaltningen mycket
1927: velse av den 4 februari 1981 till vederbörande      krävande och arbetsdryga uppgifter för läns-
1928: medlem av statsrådet för avgivande av svar          förvaltningen, uppgifter som berör pianering
1929: översänt avskrift av följande av riksdagsman        och administration av yrkesutbiidningen.
1930: Mikkola m.fl. undertecknade spörsmål nr 9:              Redan på grund av de nu föreiagda uppgif-
1931:                                                     terna kan man ailmänt och med avseende på
1932:           Är Regeringen medveten om de re-          alla Iän säga, att den ovan nämnda arbets-
1933:        surser för mellanstadiereformen som          kraEten inte är tillräckligt stor. Därför har man
1934:        finns i olika Iän, och om så är fallet,      också inom Iänsförvaitningen försökt kompen-
1935:           vad ämnar Regeringen göra för att en      sera underskottet i fråga om arbetskraft genom
1936:        rättelse skall ske beträffande de resur-     tillfälliga arrangemang bl.a. med hjäip av extra
1937:        ser Iän med stor befoikning, som känne-      arbetstagare vid ämbetsverk.
1938:        tecknas av bristande enhetlighet, tillde-        Den här avsedda arbetskraftssituationen har
1939:        Ias vid genomförandet av reformen?           varit särskilt svår i Iän med stor befoikning
1940:                                                     och etlt stort antal Iäroanstalter. Av denna or-
1941:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       sak har undervisningsministeriet under flera
1942: samt anföra föijande:                               års tid av de utvecklingsansiag som ministeriet
1943:    Mellanstadiereformen berör främst gymnasiet      förfogat över beviljat ansiag åt Iänsstyreiserna
1944: och yrkesutbildningen. Enligt regeringens upp-      i dessa s.k. stora Iän för att anställa extra
1945: fatJtning är storieken av den personai som inom     arbetskraft vid skolavdeiningarna. För inneva-
1946: Iänsförvaltningen handiägger gymnasieutbild-        rande år har undervisningsministeriet frigjort
1947: ningen i stort sett tillfredsställande. För hand-   ansiag för att anställa två planerare och två
1948: Iäggning av ärenden som berör yrkesutbildning-      byråsekreterare vid Iänsstyreisen i Nyiands Iän,
1949: en inrättades 1. 3. 1979 vid varje Iänsstyrelse     en planerare och en avdelningssekreterare vid
1950: en tjänst för en yrkesutbildningsinspektör, dock    Iänsstyrelsen i Tavastehus Iän samt en plane-
1951: så, att tjänster i de itte rtvåspråkiga Iänen har   rare vid Iänsstyrelsen i Åbo och Björneborgs
1952: inrättats för att handiägga utbildningen för        Iän.
1953: vardera språkgruppen.                                   De ovan avsedda tillfälliga arrangemangen är
1954:    Genomförandet av mellanstadiereformen och        inte tillräckliga på lång sikt. Regeringen har
1955: uppgörandet av program i syfte att utveckia         därför för avsikt att i samband med utarbetan-
1956: utbildningen på mellanstadiet, som redan har        det av de årliga statsverkspropositionerna av-
1957: börjat, medför i kombina:tion med den vänta-        göra frågan på ett bestående sätt.
1958:      Helsingfors den 24 mars 1981
1959: 
1960:                                                                           Minister Kalevi Kivistö
1961:                           :-::'     :. .. ' ~ . ' ..·..
1962:                         : !. •. ~
1963: '·~ c   •:.:
1964:                ; ..,.                               .     ... -.,.
1965:                                                                      ···, ........
1966:                                                1981 vp.
1967: 
1968: Kirjallin.en kysymys n:o 10
1969: 
1970: 
1971: 
1972: 
1973:                                    Mikkola ym.: Eteläisen Suomen vanhojen teollisuuspaikkakuntien
1974:                                       tuotanto- ja elinolosuhteiden turvaamisesta
1975: 
1976: 
1977:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1978: 
1979:    Eteläisessä Suomessa on monia paikkakuntia,        omaan vanhat teollisuusyhdyskunnat otettu eri-
1980: joiden tuotantotoiminta ja työllisyys perustuu        tyisen lainsäädännön, kehittelyn ja jopa erityis-
1981: yhteen teolliseen työnantajaan. Paikkakunnan          ten tukitoimien kohteeksi.
1982: lähes koko elämä on rakentunut tietyn teolli-            Olisi mitä suotavinta, että valtioneuvosto
1983: suuden ympärille.                                     asettaisi komitean tai toimikunnan, jonka teh-
1984:    Tällaisia paikkakuntia ovat mm. Etelä-Hä-          täväksi annettaisiin kartoittaa eteläisen Suomen
1985: meessä Janakkalan Tervakoski, Viiala sekä lasi-       toimialaltaan yksipuoliset ja lähinnä yhden mer-
1986: teollisuuden paikkakunnat Riihimäki, Kaivalan         kittävän työnantajan varassa toimivat teollisuus-
1987: Iittala ja Urjalan Nuutajärvi.                        yhdyskunnat. Edelleen tulisi selvittää ne toden-
1988:    Vaihteleva taloudellinen kehitys ja mm. eri        näköiset taloudellisen kehityksen rakennemuu-
1989: toimialojen toimintaedellytyksissä koetut muu-        tokset sekä tekniikan ja teknologian muutok-
1990: tokset ovat aiheuttaneet sen, että eräillä paik-      set, jotka saattavat olla uhkana koko yhdys-
1991: kakunnilla on teollisuustyöväestön työllisyys         kunnan ja sen tuotantotoiminnan olemassaololle.
1992: romahdusmaisesti laskenut. Suhteellisesti suu-        Komitean tehtäväksi tulisi edelleen antaa sel-
1993: rimmat elinolosuhteiden äkilliset muutokset           laisten talous- ja aluepoliittisten toimenpiteiden
1994: koetaan juuri vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla,     valmistelu, jotka ovat tarpeen näiden paikka-
1995: siksi vastaisuudessa aluelainsäädännössä tulisi       kuntien elinkeinoelämän ja yhdyskunnan toimi-
1996: ottaa huomioon ne tarpeet, joita pienillä perin-      vuuden turvaamiseksi.
1997: teisillä teollisuuspaikkakunnilla on.                    Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
1998:    Aluepoliittisen lainsäädännön valmistelu työssä    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
1999: on tehty useita erillisiä projektiselvityksiä poik-   tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2000: keavissa ,olosuhteissa elävien alueiden ongel-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2001: mista. Näin mm. kaivosyhdyskuntien tai Suo-
2002: menselän kuntien tilanteesta.                                   Onko Hallitus tietoinen eteläisen
2003:     Eteläisen Suomen maakuntaliitot, seutukaa-               Suomen eräiden vanhojen teollisuuspaik-
2004:  valiitot ja useat kunnat ovat jatkuvasti vuosien            kakuntien tuotanto- ja elinolosuhteiden
2005: mittaan esittäneet valtioneuvostolle vanhojen                heikentymisestä, ja jos on,
2006:  teollisuuspaikkakuntien elinolosuhteiden selvit-               mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
2007:  tämistä, mutta konkreettisiin toimenpiteisiin ei            seen näiden yhdyskuntien ja tuotanto-
2008:  ole tähän mennessä ryhdytty.                                toiminnan olemassaolon?
2009:     Todettakoon, että monissa maissa on nimen-
2010:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
2011: 
2012:          Saara Mikkola                   Lea Savolainen                 Aarne Koskinen
2013:          Matti Viljanen                  Helge Siren                    Kauko Tamminen
2014:          Matti Hokkanen                  Eino Grönholm                  Aulis Juvela
2015:          Jouni J. Särkijärvi             Olavi Nikkilä                  Ulla Järvilehto
2016:          Erkki Pystynen                  Tapani Mörttinen               Ulla Puolanne
2017:          Tauno Valo                      Matti Luttinen                 Arto Lampinen
2018:                                          Jouko Skinnari
2019: 
2020: 0881002031
2021: 2                                              1981 vp.
2022: 
2023: 
2024: 
2025: 
2026:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2027: 
2028:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tarkoitetaan sitä, että teollisuuden kehitys on
2029: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kunnassa pitkäaikaisesti, vähintään yli yhden
2030: olette 11 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn            suhdannejakson ajan ollut taantuvaa tai pysäh-
2031: kirjeenne n:o 123 ohella toimittanut valtioneu-       dyksissä. Tietoisena vanhojen teollisuuspaikka-
2032: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     kuntien kehityksestä hallitus on nähnyt tär-
2033: sanedustaja Mikkolan ym. näin kuuluvasta kir-         keäksi ehkäistä työttömyyden kasvua, moil:ipuo-
2034: jallisesta kysymyksestä n:o 10:                       listaa elinkeinotoiminnan rakennetta, edistää
2035:                                                       asukkaiden tulotason säilyttämistä sekä turvata
2036:             Onko Hallitus tietoinen eteläisen         alueen palveluvarustuksen käyttömahdollisuuk-
2037:          Suomen eräiden vanhojen teollisuuspaik-      sia ja kehittämistä Etelä-Suomen paikkakun-
2038:        . kakuntien tuotanto- ja elinolosuhteiden      nilla. Näihin tavoitteisiin tähdäten tehtiin mm.
2039:          heikentymisestä, ja jos on,
2040:                                                       päätökset Etelä-Suomen teollisuuskylien perus-
2041:             mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-       tamisesta.
2042:          seen näiden yhdyskuntien ja tuotanto-           Toisaalta totean, että läänien teollisuustoimi-
2043:          toiminnan olemassaolon?                      kuntien keskeiseksi tehtäväksi on asetettu lää-
2044:                                                       nin teollisuuden kehitysmahdollisuuksien selvit-
2045:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tely. Teollisuustoimikuntien työn pohja muo-
2046: taen seuraavaa:                                       dostuu teollisuuspoliittisista ohjelmista, joita
2047:    Kansainvälisen työnjaon nopeat muutokset           pyritään täydentämään niin että ne sisältäisivät
2048: mm. siten; että ns. alhaisen palkkatason maat         konkreettisia elinkeinopoliittisia toimenpiteitä
2049: ovat valtaamassa alaa monilla tuotannonaloilla,       ja toimenpideohjelmia. Toimikuntien tehtäväksi
2050: ovat johtaneet siihen, että monissa teollistu-        on annettu myös osoittaa, mihin toimenpiteisiin
2051: neissa maissa tietyt teollisuuden alat, kuten         yritysten, kuntien ja valtion olisi ryhdyttävä,
2052: metallien perusteollisuus, telakkateollisuus, vali-   jotta tietyt yritystoimintaa haittaavat. esteet
2053: mot, bstulevyteollisuus ja tekstiiliteollisuus        voitaisiin poistaa, tuotannon kasvuvauhti sekä
2054: ovat joutuneet supistamaan tuntuvasti tuotan-         työtilaisuudet säilyttää nykyisellä tasolla ja
2055: toaan. Näin on tapahtunut osittain myös meillä,       samalla saavuttaa teollisuudelle asetetut raken-
2056: joskin. eräät teollisuuden alat kuten telakat ja      teelliset tavoitteet.
2057: valhnot ovat menestyneet kansainvälisesti kat-           Kun alueellisen kehittymisen hyvin keskei-
2058: soen keskimäärää paremmin. Kun monia näi-             senä peruskohtana edelleen 1980-luvulla tulevat
2059: den alojen tuotantolaitoksia sijaitsee eteläisen      olemaan teolliset elinkeinot ja kun nämä elin-
2060: Suomen vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla, ja         keinot 1970-luvulla näyttävät saavuttaneen Suo-
2061: kun näinä laitokset ovat joutuneet tuntuvasti         messakin tietyn murrosvaiheen, olisi mielestäni
2062: supistamaan työvoimaansa, tämä on merkinnyt           paikallaan ryhtyä selvittämään myöskin ongel-
2063: sitä, että eräillä paikkakunnilla teollisuustyö-      mallisten teollisuuspaikkakuntien vaikeuksia
2064: väestön työllisyys on laskenut.                       sekä niihin mahdollisesti kohdistettavia toimen-
2065:    Yleisenä määritelmänä taantuvalle teolli-          piteitä. Tämä on sitäkin perustellumpaa, kun
2066: suuspaikkakunnalle voidaan todeta olevan sen,         tiedetään, että olemassa olevan tuotantoraken-
2067: että kunnan teollisuuselinkeinoissa kehitys on        teen sekä tuotannon tekijöiden hyväksikäyttö
2068: pysyvästi kääntynyt negatiiviseen suuntaan eikä       on kaikissa suhteissa kansantaloudellisesti edul-
2069: se ole korvautunut muiden elinkeinojen positii~       lisempaa kuin uusien rakenteiden ja välineiden
2070: visella kehityksellä. Kehityksen pysyvyydellä         aikaansaaminen.        ·
2071: 
2072:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1981
2073: 
2074:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
2075:                                               N:o 10                                                 3
2076: 
2077: 
2078: 
2079: 
2080:                            Tili Riksdagens Herr Talman
2081: 
2082:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         varig tilibakagång eller stagnerat under minst
2083: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       en konjunkturcykel. Medveten om den utveck-
2084: nr 123 av den 11 februari 1981 tili veder-          ling som skett på de gamla industriorterna har
2085: börande medlem av statsrådet för avgivande          regeringen för södra Finlands del ansett det
2086: av svar översänt avskrift av följande av riks-      angeläget att stävja arbetslöshetens tillväxt, atlt
2087: dagsman Mikkola m.fl. undertecknade spörsmål        diversifiera näringsverksamhetens struktur, att
2088: nr 10:                                              främja bibehållandet av invånarnas inkomst-
2089:                                                     nivå samt att trygga användbarheten och ut-
2090:            Är Regeringen medveten om den för-       vecklingen av den lokala servicenivån. Det var
2091:        sämring som ägt rum i produktions-           just med sikte på dessa mål som man farr:tade
2092:        och levnadsförhållandena på vissa gamla      beslut om inrättande av industribyar i södra
2093:        industriorter i södra Finland, och om        Finland.
2094:        så är fallet,                                   Å andra sidan kan jag konstatera, att länens
2095:            vad har Regeringen för avsikt att        industrikommissioner har som ett centralt mål
2096:        göra för atlt trygga dessa samhällens        att reda ut de möjligheter som det finns atrr
2097:        tilivaro och produktionsverksamhetens        främja industrin länsvis. Grundvalen för kom-
2098:        fortbestånd i dem?                           missionernas arbete utgörs av de industripoli-
2099:                                                     tiska programmen, som man försöker komplet-
2100:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        tera så att de skulle komma att innefatta kon-
2101: anföra följande:                                    kreta näringspolitiska åtgärder och åtgärdspro-
2102:    De snabba förändringar som skett i den           gram. Kommissionerna har också fått tili upp-
2103: internationella arbetsfördelningen t.ex. genom      gift att utreda vilka åtgärder företagen, kom-
2104: de s.k. låglöneländernas fortsatta områdeseröv-     munerna och staten borde vidtaga för att vissa
2105: ringar inom ett flertal indus:trier har lett tili   hinder för företagsverksamheten skall kunna
2106: att vissa industriområden, såsom t.ex. basin-       undanröjas och för att produktionens rt:illväxt-
2107: dustrierna för metall, varvsindustrin, gjuterier-   takt och arbetstilifällena skall kunna bibehållas
2108: na, spånskiveindustrin och textilindustrin, har     på sin nuvarande nivå och att de strukturella
2109: i flera industrialiserade Iänder bort kännbart      mål som man uppställt för industrierna sam-
2110: reducera produktionen. Så har det delvis hänt       tidigt skall kunna uppnås.
2111: också i Finland, även om vissa industrier, t.ex.       Då de industriella näringarna kommer att
2112: skeppsvarven och gjuterierna, har internatio-       även på 1980-talet utgöra en mycket central
2113: nellt klarat bättre än har varit fallet inom        punkt inom det regionala utvecklingsarbetet
2114: industrin överhuvud. Då produktionsanlägg-          och då iftågavarande näringar synes även i
2115: ningarna inom dessa industrier ofta är belägna      Finland under 1970-talet ha genomgått en
2116: på södra Finlands gamla industriorter och då        viss brytningsfas, vore det enligt min mening
2117: dessa anläggningar blivit tvungna att kännbart      på sin plats att börja klarlägga även de svårig-
2118: nedskära sin arbetskraft, har detta på vissa        heter, som man har på de problematiska in-
2119: orter lett tili en försvagad sysselsättning bland   dustriorterna, ävensom de åtgärder genom vilka
2120: industriarbetskraften.                              de kanske kunde avhjälpas. Detta är desto mer
2121:    En tillbakagående industriort kan allmänt de-    motiverat när man vet, att det är i alla av-
2122: finieras som en ort där industrinäringen intagit    seenden nationalekonomiskt förmånligare att
2123: en varaktigt negativ utvecklingstendens, viiken     använda den befintliga produktionsstrukturen
2124: inte kompenserats av en positiv utveckling i de     och de befintliga produktionsfaktorerna än att
2125: övriga näringarna. Med en varaktig tendens          införa nya strukturer och medel.
2126: menas det atlt industrin på orten visat en lång-
2127:      Helsingfors den 18 mars 1981
2128: 
2129:                                                     Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
2130:                                              1981 vp.
2131: 
2132: Kirjallinen kysymys n:o 11
2133: 
2134: 
2135: 
2136: 
2137:                                      Ihamäki ym.: Perhekoon huomioon ottamisesta asuntolainoi-
2138:                                         tettujen asuntojen enimmäiskokoa määriteltäessä
2139: 
2140: 
2141:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2142: 
2143:    Lapsiperheet asuvat muuta väestöä ahtaam-           1950-luvun alussa valtion asuntolainoitet-
2144: min, todetaan Väestöliiton viime vuodelta ole-      tujen omakotitalojen keskimääräinen huoneisto-
2145: vassa raportissa "Lapsiperhe Suomessa". Näin        ala oli runsaat 60 neliömetriä, 1960-luvun
2146: on tilanne siitäkin huolimatta, että perheiden      alussa 70 neliömetriä ja 1970-luvulla 110 neliö-
2147: koko on jatkuvasti pienentynyt. Syy on meidän       metriä. Huoneistokoen kasvuun ei enää asun-
2148: asuntotuotantolaissamme. Asumisväljyys on kas-      totuotantolain puitteissa ole mahdollisuutta.
2149: vanut, mutta asuntotuotantolaki ei ole seuran-      Nykyisin valtion lainoittamissa asunnoissa asu-
2150: nut mukana.                                         vat väljästi vain 2-4 hengen perheet eli ns.
2151:    Valtion omakotilainoitus suosii pieniä per-      pienperheet.
2152: heitä. Mitä pienempi on perhe, sitä väliempi           Valtakunnallisessa asunto-ohjelmassa esite-
2153: on asunto. Kaksihenkinen perhe saa rakentaa         tään, että asuntojen on suuruudeltaan vastat-
2154: valtion asuntolainoituksen turvin 42,5 neliö-       tava asunnontarvitsijaruokakuntien kokoa ja
2155: metriä perheenjäsentä kohti. Kuusihenkisellä        että yleisenä asumisväljyystavoitteena on huo-
2156: perheellä saa lainoitettavia neliöitä olla henkeä   ne jokaista perheenjäsentä kohti. Jo tämäkin
2157: kohti puolet vähemmän. Asuntohallitus on oh-        edellyttäisi suurten perheiden vuoksi asunto-
2158: jeissaan jokunen vuosi sitten kiristänyt asu-       tuotantolain 4 § :n tarkistamista ajan tasalle.
2159: misväljyyttä entisestään, kun se edellyttää nyt        Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
2160: sauna- ja pesutilojen kuuluvan lainoitettaviin      37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
2161: huoneistoneliöihin.                                 neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2162:    1950-luvun asuntotuotantolaissa ja -asetuk-      seuraavan kysymyksen:
2163: sissa ei ollut lainoitettavan asunnon enimmäis-                Onko HalliJtus tietoinen siitä, että
2164: kokoa mainittu. Lainoitettavasta omakotitalos-             asuntotuotantolaissa määritelty valtion
2165: ta edellytettiin ainoastaan, että siinä sai olla           lainoittaman asunnon enimmäiskoko on
2166: korkeintaan kaksi asuntoa. Sitä vastoin asetuk-            liian pieni erityisesti suurten perheiden
2167: seen sisältyi tällöin vähimmäiskokomääräys.                tarpeisiin, ja jos on,
2168: Toisessa asunnossa tuli olla ainakin kahden                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2169: asuinhuoneen ja keittiön asunto, jonka pinta-              ryhtyä em. ongelman pikaiseksi ratkai-
2170: alaltaan tuli olla vähintään 50 neliömetriä.               semiseksi ja muutoinkin perheen koon
2171:    Nykyisessä asuntotuotantolaissa, sen 4 § :ssä,          ja kasvun tämänhetkistä paremmin huo-
2172: on mainittu valtion lainoitettavan asunnon                 mioon ottamiseksi asuntojen enimmäis-
2173: enimmäiskoon olevan 120 neliömetriä.                       kokoa määriteltäessä?
2174:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
2175: 
2176:                Timo Ihamäki                                    Pekka Löyttyniemi
2177: 
2178: 
2179: 
2180: 
2181: 088100134T
2182: 2                                             1981 vp.
2183: 
2184: 
2185: 
2186: 
2187:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2188: 
2189:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tiin tältä osin, että omakotitalon kaikki lämmi-
2190: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tettävät tilat, mahdollisilla erillisillä ulkokäyn-
2191: olette helmikuun 4 päivänä 1981 päivätyn kir-       neillä varustettuja lämmitettäviä aputiloja eli
2192: jeenne n:o 124 ohella toimittanut valtioneu-        lämpökeskus-, säilytys- ja kiinteistönhoitotiloja
2193: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        lukuun ottamatta tulee sisällyttää enimmäishuo-
2194: kansanedustaja Timo Ihamäen ym. näin kuulu-         neistoalaan. Asuntohallituksen ohjeet ovat siis
2195: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 11:            tältä osin pysyneet asialliselta sisällöltään sa-
2196:                                                     moina, vaikka niiden sanontaa onkin tarken-
2197:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että      nettu.
2198:        asuntotuotantolaissa määritelty valtion         Valtioneuvoston vahvistamassa asuntolaino-
2199:        lainoittaman asunnon enimmäiskoko on         jen myöntämisvaltuuden käyttösuunnitelmassa
2200:        liian pieni erityisesti suurten perheiden    on vuodesta 1968 lukien uudisomakotitalojen
2201:        tarpeisiin, ja jos on,                       osalta määrätty hakijaruokakunnan koosta riip-
2202:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     puva lainoitettavan enimmäispinta-alan määrä.
2203:        ryhtyä em. ongelman pikaiseksi ratkai-       Tämä enimmäismäärä on porrastetusti ollut
2204:        semiseksi ja muutoinkin perheen koon         2-5 hengen ruokakunnilla 85-115 m2 ja yli
2205:        ja kasvun tämänhetkistä paremmin huo-        viiden hengen ruokakunnilla 120 m2 • Määräys
2206:        mioon ottamiseksi asuntojen enimmäis-        on valtion tuen suuntautumisen kannalta ollut
2207:        kokoa määriteltäessä?                        tarkoituksenmukainen.
2208:                                                        Omakotilainan saajia oli vuonna 1979 noin
2209:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         7 600 ja näistä yli 5-henkisiä perheitä noin
2210: taen seuraavaa:                                     )4 %. Lainoitettujen omakotitalojen keskipinta-
2211:     Asuntotuotantolain 4 § :n mukaan saa asunto-    ala mainittuna vuonna oli 109,5 m2 ja henkilö-
2212: lainoin rakennettavassa tai laajennettavassa ta-    kohtaisella asuntolainalla lainoitettujen osake-
2213: lossa olevan asunnon huoneistoala olla enintään     huoneistojen puolestaan 70,8 m2 • Yli 5-henki-
2214:  120 m2 • Säännös on tältä osin ollut saman si-     siä perheitä oli koko väestöstä 6 % vuonna
2215: sältöinen vuodesta 1966 alkaen, jolloin voi-        1975. Laaditun ennusteen mukaan niitä on
2216: massa oleva asuntotuotantolaki annettiin. Sen       4,2% vuonna 1980 ja 2,4% vuonna 1990.
2217: sijaan vuokra-, asunto-osuuskunta- ja omakoti-         Asuntotuotantolain 4 §:n säännöksen väljen-
2218: talojen peruskorjausta koskevaa säännöstä on        täminen niin, että 120 m2 :n enimmäishuoneisto-
2219: 27. 6. 1980 annetulla lailla (504/80) muutettu      alasta voitaisiin poiketa erityisistä syistä, saat-
2220: siten, että korjatun asunnon lainoitettava huo-     taisi olla tarkoituksenmukaista. Tämä mahdol-
2221: neistoala saa olla enintään 150 m2 • Korjattava     listaisi niissä suhteellisen harvoissa yksittäista-
2222: asunto saa siis olla suurempikin, mutta valtion     pauksissa, joissa perheen suuri koko sitä edel-
2223: tuki ulottuu vain mainittuihin enimmäisneliöi-      lyttäisi, yli 120 m2 :n suuruisen asunnon saami-
2224: hin.                                                sen valtion asuntolainan turvin.
2225:    Asuntohallituksen viimeksi eli toukokuussa          Sisäasiainministeriö on kirjeessään 12. 12.
2226: 1979 antamien suunnitteluohjeiden mukaan lue-       1980 pyytänyt asuntohallitusta selvittämään,
2227: taan omakotitalossa huoneistoalaan varsinaisten     voitaisiinko nykyisten säännösten nojalla lai-
2228: asuintilojen lisäksi asumista välittömästi palve-   naittaa kaksi asuntoa käsittävä omakotitalo sa-
2229: levat tilat kuten sauna, pesuhuone, vaatehuolto-    moin kuin kerrostalossa oleva omalla sisään-
2230: tila sekä asuntoon suoranaisessa yhteydessä ole-    käynnillä varustettu sivuasunto silloin, kun lai-
2231: vat säilytystilat. Asuntohallituksen edellisessä,   noitus lainanhakijan erityiset olosuhteet huo-
2232: toukokuussa 1977 antamassa ohjekirjassa todet-      mioon ottaen muuten olisi perusteltua. Perhe-
2233:                                                N:o 11
2234: 
2235: yhteisön erityistarpeita silmällä pitäen näyttäisi   dostamista. Näin vo1ta1sun tarkoituksenmukai-
2236: edellä mainittu olevan tarpeellista varsinkin sil-   sesti edistää myös vanhusten asumisratkaisuja
2237: loin, kun perheen koko muuttuu tai sukupol-          sekä vanhusten ja lasten hoitokysymyksiä ylei-
2238: vien tarpeet edellyttävät eri ruokakuntien muo-      semminkin.
2239:   Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1981
2240: 
2241:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
2242: 4                                             1981 vp.
2243: 
2244: 
2245: 
2246: 
2247:                            Tili Riksdagens Herr Talman
2248: 
2249:    I det syfte 37 § 1 mmn. riksdagsordningen         styrelsens föregående instruktionsbok från maj
2250: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        1977 konstaterades i detta avseende, att samt-
2251: nr 124 av den 4 februari 1981 tili vederbö-          liga uppvärmbara utrymmen i egnahemshus,
2252: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         med undantag av eventuella med särskilda ut-
2253: av följande av riksdagsman Timo Ihamäki m.fl.        gångar försedda uppvärmbara hjälputrymmen,
2254: undertecknade spörsmål nr 11:                        dvs. utrymmen för värmecentral, förvaring och
2255:                                                      fastighetsvård, skall inräknas i maximilägen-
2256:           Är Regeringen medveten om att den          hetsytan. Bostadsstyrelsens direktiv är således
2257:        i lagen om bostadsproduktion fastställda      tili denna del oförändrade tili sakinnehållet,
2258:        maximala lägenhetsytan i bostäder för         även om själva ordalydelsen preciserats.
2259:        vilka staten beviljar lån, är alltför liten       I den av statsrådet fastställda dispositions-
2260:        i synnerhet för stora familjers behov,        planen i anslutning tili bemyndigandet att he-
2261:        och om så är fallet,                          vilja bostadslån har från år 1968 i fråga om
2262:           vilka åtgärder ämnar Regeringen            nya egnahemshus fastställts den av det sökande
2263:        vidta för att snabbt lösa ovan nämnda         hushållets storlek beroende maximilägenhetsyta,
2264:        problem och för att även i övrigt bättre      för viiken lån beviljas. Denna maximiyta har
2265:        än för närvarande beakta familjens stor-      för 2-5 personers hushåll graderats till 85-
2266:        lek och tillväxt vid fastställandet av        115 m2 och för över fem personers hushåll
2267:        bostädernas maximistorlek?                    tili 120 m2 • För inriktningen av statsstödet har
2268:                                                      bestämmelsen varit ändamålsenlig.
2269:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           År 1979 beviljades lån för egnahemshus i
2270: samt anföra följande:                                ca 7 600 fall, varav ca 14 % var familjer med
2271:     Enligt 4 § lagen om bostadsproduktion får        över fem personer. Nämnda år var den genom-
2272: bostadslägenhetsyta i hus som uppförs ellet          snittliga lägenhetsytan i de egnahemshus för
2273: utvidgas med stöd av bostadslån inte överstiga       vilka lån beviljades 109,5 m2 och lägenhetsytan
2274: 120 m2 • Stadgandet har tili denna del varit         i de aktielägenheter för vilka personliga lån
2275: oförändrat sedan år 1966, då gällande lag om         beviljades 70,8 m2 • År 1975 var 6% av hela
2276: bostadsproduktion gavs. Stadgandet om grund-         befolkningen familjer med över fem personer.
2277: reparation av hyres-, bostadsandelslags- och         Enligt en prognos utgör dessa familjer 4,2 %
2278: egnahemshus har däremot ändrats genom en             år 1980 och 2,4 % år 1990.
2279: lag 27. 6. 1980 (504/80) så, att den del av             Det kunde vara ändamålsenligt att utvidga
2280: reparerad bostads lägenhetsyta, för viiken lån       stadgandet i 4 § lagen om bostadsproduktion
2281: beviljas, får utgöra högst 150 m2 • Bostad som       så, att 120 m2 :s maximilägenhetsyta kunde
2282: undergår reparation får således vara större,         överskridas av särskilda orsaker.
2283: men statsstödet utsträcks endast till nämnda            Detta skulle i de relativt få fall då familjens
2284: maximiytor.                                          storlek det förutsätter göra det möjligt att
2285:     Enligt bostadsstyrelsens senaste, i maj 1979     med tillhjälp av statligt bostadslån få en bo-
2286: givna planeringsdirektiv skall i egnahemshus         stad som är större än 120 m2•
2287: tili lägenhetsytan utöver de egentliga bostads-          Inrikesministeriet har i en skrivelse av den
2288: utrvmmena hänföras sådana med boendet di-            12 december 1980 bett bostadsstyrelsen utreda
2289: rekt förknippade utrymmen som bastu, tvätt-          huruvida det vore möjligt att med stöd av
2290: rum, rum för klädvård samt förvaringsrum i           nuvarande stadganden bevilja lån för egnahems-
2291: omedelbar anslutning tili bostaden. I bostads-       hus omfattande två bostäder och likaså för
2292:                                              N:o 11                                              5
2293: 
2294: sådan sidobostad i flervåningshus, som är för-     synnerhet i det fall, att familjens storlek för-
2295: sedd med egen ingång, i det fall att det med       ändras eller olika generationers behov förut~
2296: beaktande av lånesökandens speciella för-          sätter bildande av separata matlag. Detta vore
2297: hållanden eljest vore motiverat att bevilja lån.   ett ändamålsenligt sätt att främja även åld-
2298: Med tanke på familjesamfundets specialbehov        ringars boende samt i ett vidare perspektiv
2299: förefaller ovan nämnda möjlighet motiverad         vårdproblemen i fråga om åldringar och barn.
2300:      Helsingfors den 25 februari 1981
2301: 
2302:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
2303: 
2304: 
2305: 
2306: 
2307: 088100134T
2308:                                               1981 vp.
2309: 
2310: Kirjallinen kysymys n:o 12
2311: 
2312: 
2313: 
2314: 
2315:                                   Elo ym.: Lähivalojen kahdennuksen mahdollistamisesta ja talvi-
2316:                                      renkaiden määräämisestä pakollisiksi raskaassa tavara- ja
2317:                                      henkilöliikenteessä
2318: 
2319: 
2320:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2321: 
2322:     Maamme talviset liikenneolosuhteet aiheutta-     litus selvittää talvirenkaiden määräämistä pa-
2323: vat monenlaisia vaaroja sekä linja-autojen,          kollisiksi kuorma-autoissa samassa yhteydessä
2324: kuorma-autojen että henkilöautojen kuljetta-         kun käsitellään nastarenkaiden määräämistä pa-
2325: jille ja lisäksi muille liikenteessä kulkeville.     kollisiksi henkilöautoissa. Sen sijaan hän tote-
2326: Erityisesti liukkaus ja pimeys aiheuttavat eri-      si nastarenkaiden määräämisen pakollisiksi lin-
2327: laisia riskejä liikenteelle. Ajoneuvojen valot ja    ja-autoissa olevan taloudellisten mahdollisuuk-
2328: renkaat ovatkin tärkeimmät seikat, joista lii-       sien ulkopuolella.
2329: kenteen turvallisuus suurelta osin riippuu.             Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, AKT,
2330:     Liikenneministeriö on päätöksellään 359/79       on liittovaltuustoosa kokouksessa todennut
2331: muuttanut moottoriajoneuvojen valomääräyksiä         huolestuneena seuraavansa liikenneonnetto-
2332: siten, että lähivalojen ns. kahdennus ei 1. 1.       muuksien kehitystä. AKT:n liittovaltuusto on
2333: 1980 jälkeen ensi kertaa käyttöön otettavissa        13. 11. 1980 pitämässään kokouksessa kiinnit-
2334: autoissa enää ole ollut sallittu. Asiaan on kiin-    tänyt huomiota siihen, että liukkaiden kelien
2335: nittänyt huomiota mm. Autoliikenteen Turval-         tullessa monet ammattimaisessakin liikenteessä
2336: lisuustyön Työalatoimikunta, joka on katsonut        työskennelleet ovat joutuneet vakavien liiken-
2337: muutoksella olevan ammattimaisess,a liikentees-      neturmien toiseksi osapuoleksi. AKT:n liitto-
2338: sä toimivien autonkuljettajien työ- ja liikenne-     valtuuston mukaan syynä on usein ollut kesä-
2339: turvallisuutta heikentäviä vaikutuksia.              renkaat tai muutoin keliolosuhteisiin soveltu-
2340:     Ammattimaisessa tieliikenteessä on yleisesti     maton rengastus. AKT vaatiikin, että myös lin-
2341: käytetty hyväksi vanhojen valomääräysten mu-         ja-autoihin ja raskaan tavaraliikenteen autoihin
2342: kaista mahdollisuutta sekä lähi- että kaukova-       määrätään talvirengaspakko, kuten jo nyt on
2343: lojen kahdennukseen. Etuna on ollut se, että         henkilöautojen kohdalla.
2344: wlaistusvoimakkuuden erot ovat olleet pieniä            Edellä olevaan j,a valtiopäiväjärjestyksen 37
2345: kaukovalot lähivaloille vaihdettaessa. Säännös-      § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
2346: muutoksen jälkeen puolestaan valaistusvoimak-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
2347: kuuden ero kasvaa tuntuvaksi. Valaistusero ko-       raavan kysymyksen:
2348: rostuu lisäksi käytettäessä kaukovalojen yhtey-
2349: dessä uusienkin valomääräysten sallimia ns.                     Onko Hallitus tietoinen talvisten lii-
2350: lisäkaukovaloja, joiden käyttö ammattiliiken-               kenneolosuhteiden aiheuttamista liiken-
2351: teessä tullee olemaan yleistä.                              'teellisistä vaaroista, ja jos on,
2352:    Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980                      mitä Hallitus aikoo tehdä autojen
2353: päivätyssä vastauksessaan tiedusteluuni siitä,              Jähivalojen kahdennuksen mahdollista-
2354: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä tal-            miseksi ja talvirenkaiden määräämiseksi
2355: virenkaiden tekemiseksi pakollisiksi kuorma-                pakollisiksi linja-autoissa .ja raskaassa
2356: autoissa ja nastarenkaiden linja-autoissa talvi-            tavarali~kenteessä?
2357: aikana, liikenneministeri Saarto totesi, että hal-
2358:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
2359: 
2360:                Mikko Elo                                        Uisa Jaakonsaari
2361:                Seppo Tikka                                      Helge Siren
2362: 088100120B
2363: 2                                            1981 vp.
2364: 
2365: 
2366: 
2367: 
2368:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2369: 
2370:    :Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-     tulevien määräysten mukaiseen, yhdenmukai-
2371: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       seen käytäntöön eli luovuttiin ajovalojen kah-
2372: mies, olette 4 päivänä helmikuuta 1981 päivä-      dentamisesta, alennettiin myös kaukovaloille
2373: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     sallittua valovoimakkuutta 25 prosentilla. Tällä
2374: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     toimenpiteellä pyrittiin pienentämään lähi- ja
2375: sanedustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta         kaukovalojen välistä valovoimakkuuden eroa.
2376: kirjallisesta kysymyksestä n:o 12:                    Ottaen lisäksi huomioon, että vuoden 1981
2377:                                                    alusta alkaen käyttöön otettaviin uusiin autoi-
2378:           Onko Hallitus tietoinen talvisten lii-   hin vaaditaan asennettavaksi ajovalojen pesu-
2379:        kenneolosuhteiden aiheuttamista liiken-     laitteet, hallitus pitää nykyisiä valomääräyksiä
2380:        teellisistä vaaroista, ja jos on,           ajovalojen osalta sekä liikenneturvallisuuden
2381:           mitä Hallitus aikoo tehdä autojen lä-    että kansainvälisen liikenteen kannalta oikeaan
2382:        hivalojen kahdennuksen mahdollistami~       osuneina ja täysin riittävinä.
2383:        seksi ja talvirenkaiden määräämiseksi          Mitä tulee kysymyksen siihen osaan, joka
2384:        pakollisiksi linja-autoissa ja raskaassa    käsitteli talvirenkaiden määräämistä pakolli-
2385:        tavaraliikenteessä?                         siksi linja-autoihin ja muuhun raskaaseen kalus-
2386:                                                    toon, on todettava, että raskaassa ajoneuvoka-
2387:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lustossa kesä- ja talvipintaisen nastattoman
2388: vasti seuraavaa:                                   renkaan ero ei ole niin merkittävä kuin esi-
2389:    Suomessa käytettävien ajovalojen valaisimi:en   merkiksi henkilöautoissa. Tätä osoittaa muun
2390: ja niiden lamppujen tulee olla kansainvälisten     muassa se, että erään tutkimuksen mukaan
2391: määräysten mukaan hyväksyttyä tyyppiä. Näis-       karkeakuvioisella pinnalla varustettuja renkai-
2392: sä hyväksymismääräyksissä sallitaan oikein         ta käytetään talvikautena vain 36-prosenttisesti
2393: suunnatusta lähivalosta vaakatason yläpuolelle     kuorma-autojen etuakselilla, mutta liikkeelle-
2394: tietty, ihmissilmän fysiologian mukaan sovi-       lähdön varmistamiseksi vetävällä akselilla 86-
2395: tettu määrä ha:javaloa, jonka vastaantulija ko-    prosenttisesti.
2396: kee häikäisynä. Valaisinmääräyksiä laadittaessa       Hallitus selvittää talvirenkaiden määräämis-
2397: on lähtökohtana ollut, että ihmissilmä ilman       tä pakollisiksi raskaassa ajoneuvokalustossa sa-
2398: huomattavaa haittaa kestää kahden lähivalon        massa yhteydessä kun käsitellään nastarenkai-
2399: antaman häikäisyn.                                 den määräämistä pakollisiksi henkilöautoissa,
2400:    Samalla kun meidän valomääräyksissämme          mikä selvitystyö on parhaillaan meneillä liiken-
2401: palattiin muissa maissa jo nyt voimassa ole-       neministeriössä.
2402: vaan ja laajemmaltikin kansainvälisesti voimaan
2403:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1981
2404: 
2405: 
2406:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
2407:                                            N:o 12                                              3
2408: 
2409: 
2410: 
2411: 
2412:                           Tili Riksdagens Herr Talman
2413: 
2414:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     internationella bestämmelser vilka kommer att
2415: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-     införas även mer vidsträckt, dvs. samtidigt
2416: se av den 4 februari 1981 till vederbörande      som man avstod från dubbla körljus, minska-
2417: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   des också den för fjärrljus tillåtna ljusstyrkan
2418: jande av riksdagsman Mikko Elo m.fl. under-      med 25 procent. Man försökte med denna
2419: tecknade spörsmål nr 12:                         åtgärd minska skillnaden mellan när- och
2420:                                                  fjärrljusens ljusstyrka.
2421:           Är Regeringen medveten om de av           Med hänsyn till att på nya bilar som tas
2422:        vinterförhållanden förorsakade farorna    i bruk från början av år 1981 krävs körljusens
2423:        i trafiken, och om så är fallet,          tvättanordningar, anser Regeringen de nuvaran-
2424:           vilka åtgärder ämnar Regeringen        de ljusbestämmelserna för körljusens del både
2425:        vidta för att möjliggöra användningen     för trafiksäkerhetens och den internationella
2426:        av dubbla närljus på bilar och för att    trafikens del såsom rätt formulerade och full-
2427:        bestämma: en obligatorisk användning      komligt tillräckliga.
2428:        av vinterdäck på bussar och i tung            Vad angår den del av frågan som gällde
2429:        godstrafik?                               bestämmandet av en obligatorisk användning
2430:                                                  av vinterdäck på bussar och annat tungt
2431:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    materiel, skall det konstateras, att på tungt
2432: samt anföra följande:                            fordonsmateriel är skillnaden mellan odubbade
2433:    De i Finland använda körljusens ljusanord-    däck med sommar- och vinteryta inte så märk-
2434: ningar och deras lampor skall vara av en en-     bar som t.ex. på personbilar. Ett bevis härvid
2435: ligt de internationella bestämmelserna godkänd   är bl.a. att enligt en utredning används under
2436: typ. I dessa godkänningsbestämmelser tillåts     vintersäsong däck försedda med grovt mönster
2437: ovanför horisontalplanet av ett riktigt riktat   till 36 procent på lastbilarnas framaxel, men
2438: närljus en viss tili människoögats fysiologi     för säkring av starten tili 86 procent på den
2439: anpassad mängd av diffust ljus, som av en        dragande axeln.
2440: ankommande erfars såsom bländning. Vid              ·Regeringen kommer att utreda införandet av
2441: bearbetandet av bestämmelserna om belysnings-    en obligatorisk användning av vinterdäck på
2442: anordningar har man utgått från att männis-      tungt fordonsmateriel i samma sammanhang
2443: koögat kan utan märkbar olägenhet tåla bländ-    som bestämmandet av obligatorisk användning
2444: ningen från två närljus.                         av dubhdäck på personbilar, vilket utrednings-
2445:    Samtidigt som våra ljusbestämmelser åter-     arbete för närvarande pågår inom trafikminis-
2446: anpassades tili den enhetliga praktiken som      teriet.
2447: redan är i kraft i andra Iänder och följer de
2448:      Helsingfors den 23 februari 1981
2449: 
2450: 
2451:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto
2452: .;:
2453:                                              1981 vp.
2454: 
2455: Kirjallinen kysymys n:o 13
2456: 
2457: 
2458: 
2459: 
2460:                                  E. Laine ym.: Opiskelijoiden asumiskustannusten helpottami-
2461:                                     sesta
2462: 
2463: 
2464:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2465: 
2466:    Turun ylioppilaskylässä korotettiin vuokria      prosenttia ja sekä asuntoneuvosto että edus-
2467: tammikuun alusta alkaen 15 markkaa asunto-          kunta ovat lausuneet mielensä pienituloisim-
2468: paikkaa kohti. Uusi 15 markan korotus on            pien asumismeno-osuuden rajoittamisesta 10
2469: ilmoitettu toteutettavaksi maaliskuun 1 päi-        prosenttiin ja muiden n. 20 prosenttiin. On
2470: västä lähtien. Edellisten lisäksi on Ylioppilas-    näin ollen täysin ymmärettävää, että Turun
2471: kyläsäätiö päättänyt ryhtyä perimään kesäksi        ylioppilaskylän asukkaat ovat kieltäytyneet
2472: pois muuttavilta opiskelijoilta vuokran kesä-       maksamasta tammikuun alussa voimaantullutta
2473: kuukansilta myös yksiöissä asuvien osalta.          vuokrankorotus ta.
2474:     Mainittujen vuokrankorotuspäätösten seu-           Turun Ylioppilaskyläsäätiön vuokrankorotus-
2475: rauksena joutuu Turun ylioppilaskylässä asuva       päätösten taustalla on pyrkimys maksattaa
2476: opiskelija maksamaan 18 m2 :n yksiöstään vuok-      opiskelijoiden opintotukirahoilla niitä Ylioppi-
2477: raa 380 markkaa kuukaudessa. Vastaavasti            laskyläsäätiön velkoja, jotka aiheutuivat sit-
2478: kaksioissa nousee vuokra yli 700 markkaan ja        temmin epäonnistuneeksi yritykseksi osoittautu-
2479: kolmioissa jopa 1140 markkaan. Yksinään asu-        neen CCT:n perustamisesta ja sen tukemisesta
2480: van opiskelijan asumiskustannukset nousivat         Ylioppilaskyläsäätiön varoilla. Sosiaalista asun-
2481: vuoden alusta 117 markalla eli yli 1/3 :n kuu-      totoimintaa varten perustettu Ylioppilaskylä-
2482: kaudessa, kun vuokrankorotuksen lisäksi ote-        säätiö on näin osoittautunut alttiiksi keinot-
2483:  taan huomioon kesäajalta perittävä vuokra.         telulle.
2484:     Edellä mainittujen vuokrankorotuspäätösten         Muuallakin valtakunnassa kohtuuttoman kor-
2485: seurauksena nousevat yksiössä asuvan opis-          keiksi muodostuneiden opiskelija-asuntojen
2486: kelijan asumiskustannukset 4 560 markkaan           vuokratason alentamiseksi valtiovallan tulisi
2487: vuodessa. Tämä on 41,5 prosenttia opinto-           ryhtyä erityistoimenpiteisiin opiskelija-asunto-
2488:  tuesta, mikäli opiskelija saa täyden määrän        jen asumiskustannusten helpottamiseksi. Sa-
2489: lainaa, opintorahaa ja asumislisää. Monissa ta-     moin olisi asumislisän saantiehtoja helpotettava
2490: pauksissa opiskelija ei saa täysimääräistä opin-    ja maksettava asumislisää myös kesäkuukan-
2491:  totukea eikä esim. asumislisää makseta kesä-       silta ainakin silloin, jos vuokrakin peritään.
2492:  kuukausilta. Asumislisän saantia ja korotta-       Vaitiovallan on asianmukaisin toimenpitein
2493: mista on estämässä se, että eduskunta supisti       valvottava ja huolehdittava siitä, että kerrotuo-
2494:  asumislisään käytettävää määrärahaa kuluvan        kaltainen opiskelijoiden rasituksia lisäävä me-
2495:  vuoden tulo- ja menoarviossa 1 250 000 mar-        nettely ei ole mahdollista nyt eikä tulevaisuu-
2496:  kalla hvlätessään äänin 160-22 Irma Rosnel-        dessa.
2497:  lin ja ·Pauli Puhakan ehdotuksen mainitun             Turun Ylioppilaskyläsäätiön osalta olisi
2498:  määrärahan sisällyttämisestä tulo- ja meno-        edellisen lisäksi siirrettävä lainojen lyhennys-
2499:  arvioon.                                           ten maksatusten aloittamista ja pidennettävä
2500:     On täysin kohtuutonta, että opiskelijoiden      lainojen takaisinmaksuaikaa.
2501:  opintotuesta eli heidän käytettävissään olevista      Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
2502:  tuloista peritään asumiskustannuksina jopa yli     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
2503:  40 prosenttia samaan aikaan kun ylimmissä          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2504:  tuloryhmissä asumismenojen osuus on 5-12           vaksi seuraavan kysymyksen:
2505: 088100214C
2506: 2                                       1981 vp.
2507: 
2508:         Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       lija-asunnoissa ja maksamalla asumis-
2509:      siin opiskelijoiden asumiskustannusten        lisää myös kesäkuukausilta sekä korot-
2510:      helpottamiseksi mm. alentamalla vuok-         tamalla asumislisän ja muun opintotuen
2511:      ria Turun Ylioppilaskyläsäätiön opiske-       määrää?
2512:     Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
2513: 
2514:             Ensia Laine                                Anna-Liisa Jokinen
2515:             Marjatta Mattsson                          Pauli Puhakka
2516:                                                N:o 13                                                3
2517: 
2518: 
2519: 
2520: 
2521:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2522: 
2523:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jan kohdalla arvioitaessa huomioonotettavina
2524: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seikkoina olisivat omarahoitusosuuden saanti-
2525: olette helmikuun 4 päivänä 1981 päivätyn             mahdollisuudet ja toisaalta se, minkälaisiksi
2526: kirjeenne n:o 126 ohella toimittanut valtioneu-      asumiskustannukset muodostuisivat ilman avus-
2527: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tusta omapääomaosuuden ollessa luottolaitos-
2528: kansanedustaja Ensio Laineen ym. kirjallisesta       lainaa. Avustuksen enimmäismääräksi määrät-
2529: kysymyksestä n:o 13, jossa tiedustellaan:            tiin neljä prosenttia hyväksytystä hankinta-
2530:                                                      arvosta. Käytännössä määrärahan niukkuudesta
2531:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       johtuen avustus on ollut n. kaksi ja puoli pro-
2532:        siin opiskelijoiden asumiskustannusten        senttia hankkeen hankinta-arvosta. Kuluvan
2533:        helpottamiseksi mm. alentamalla vuok-         vuoden tulo- ja menoarviossa on momentin
2534:        ria Turun Ylioppilaskyläsäätiön opiske-       määräraha samansuUl'uinen kuin viime vuonna.
2535:        lija-asunnoissa ja maksamalla asumis-         Asumiskustannuksiin valtion avustuksella on
2536:        lisää myös kesäkuukausilta sekä korot-        keskimäärin alentava vaikutus ollut noin 40
2537:        tamalla asumislisän ja muun opintotuen        p/m2/kk.
2538:        määrää?                                          On myös huomattava, että tapauksissa, jois-
2539:                                                      sa asumiskustannukset ylittävät kohtuullisena
2540:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         pidettävän tason, voidaan myöntää asuntolai-
2541: taen seuraavaa:                                      nojen lyhennysmaksuille ja koron maksuille
2542:     Opiskelija-asuntojen rakentamisessa on val-      lykkäystä. Asuntohallituksen ilmoituksen mu-
2543: tion asuntolainoituksella mahdollisimman pit-        kaan Turun Ylioppilaskyläsäätiön rakennusvai-
2544: källe pyritty turvaamaan kohtuulliset asumis-        heiden I-IX tänä vuonna erääntyvät asunto-
2545: kustannukset siten, että valtion asuntolaina on      lainamaksut on lykätty maksettaviksi vuonna
2546: useissa tapauksissa myönnetty täysimääräisenä.       1986. Yhden asuntolan osalta hakemuksen kä-
2547: Opiskelija~asuntoloita toteuttaneille yhteisöille    sittely on kesken.
2548: on muihin vuokrataloihin verrattuna myön-               Sisäasiainministeriön käsityksen      mukaan
2549: netty huomattavasti enemmän laina-ajaltaan           opiskelija-asuntojen rakentamiseen tarvittavan
2550: pitkäaikaista valtion ensisijaislainaa.              pääomaosuuden järjestämiseen tulisi erityisesti
2551:     Vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa oli ensi       kiinnittää huomiota ja se tulisi toteuttaa ensi-
2552: kerran varattu määräraha momentilla 26.12.51,        sijaisesti asuntoJoiden omistuspohjaa laajenta-
2553: määrältään viisi miljoonaa markkaa, käytettä-        malla. Tällöin kunnat esimerkiksi voisivat olla
2554: väksi valtion avustuksina uusien opiskelija-         opiskelija-asuntoJoiden yhteisomistajia ja järjes-
2555: asuntojen omapääomaosuuden suorittamista             tää oman pääomaosuuden omista varoistaan.
2556: varten valtioneuvoston tarkemmin päätettävien           Opetusministeriö toteaa tämän kysymyksen
2557: perusteiden mukaisesti. Asuntotuotantolain mu-       johdosta antamassaan lausunnossa, että "kysy-
2558: kaan asuntolainaa sekä siinä mainittua lainaa        myksen mukaan opiskelijoilta perittävä vuokra
2559: paremmalla etuoikeudella mahdollisesti kiinni-       nousee Turun ylioppilaskylän yksiöissä noin
2560: tettyjen lainojen määrä saa mainittujen lainojen     380 markkaan kuukaudessa. Opiskelijoilla on
2561: kanssa yhdessä olla enintään 95 prosenttia va-       tällöin mahdollisuus saada korotettua opinto-
2562: kuuden arvosta. Täten oman pääoman määrän            tuen asumislisää, joka korkeakouluopiskelijoil-
2563:  tulee olla vähintään viisi prosenttia kokonais-     la on lukuvuonna 1980-81 noin 320 mk
2564: hinta-arvosta. Tulo- ja menoarvion momentin          kuukaudessa, joten opiskelijan maksettavaksi
2565: perustelujen mukaisesti viime vuotta koske-          jäävä vuokra on lukukansien aikana yhteensä
2566: vassa valtioneuvoston päätöksessä lähdettiin         noin 60 markkaa kuukaudessa. Asumislisää voi
2567:  siitä, että avustuksen tarvetta yksittäisen haki-   saada myös kesäaikana jos tällöin opiskelee.
2568: 4                                             1981 vp.
2569: 
2570: Kaksiot sekä kolmen huoneen ja keittiön asun-        periaatteella. Asumistukijärjestelmää ehdotettiin
2571: not on tarkoitettu perheellisille opiskelijoille.    kehitettäväksi siten, että se määräytyisi ny-
2572: Perheellisten opiskelijoiden asumiskustannuk-        kyistä paremmin asumiskustannusten perusteel-
2573: siin myönnetään asumistukea, joka saattaa kat-       la. Kehittämiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat
2574: taa lähes 80 % asumiskustannuksista."                paraikaa selvitettiivinä opetusministeriössä. Täs-
2575:    Todettakoon lisäksi, että opetusministeriön       sä yhteydessä selvitetään mahdollisuudet suo-
2576: asettama opiskelija-asuntotoimikunta 1980, on        rittaa asumislisää yleisesti myös kesäkuukau-
2577: mietinnössään (Komiteanmietintö 1980: 60)            sista silloin kun vuokrasopimus on ympäri-
2578: suosittanut, että asuntolainoitettavat opiskelija-   vuotinen.
2579: asunnot tulisi edelleen ylläpitää omakustannus-
2580:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
2581: 
2582:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
2583:                                             N:o 13                                               5
2584: 
2585: 
2586: 
2587: 
2588:                           Tili Riksdagens Herr Talman
2589: 
2590:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      som borde beaktas vid bedömningen av den
2591: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     enskilda sökandens behov av uhderstöd skulle
2592: nr 126 av den 4 februari 1981 tili veder-         vara dels möjligheterna tili egen finansiering,
2593: börande medlem av statsrådet översänt avskrift    dels boendekostnadernas storlek ifall under-
2594: av följande av riksdagsman Ensio Laine m. fl.     stöd inte skulle ges och det egna kapitalet
2595: ställda skriftliga spörsmål nr 13:                utgjordes av lån hos kreditinrättning. Under-
2596:                                                    stödets storlek bestämdes tili fyra procent av
2597:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     det godkända anskaffningsvärdet. I praktiken
2598:        lindrande av boendekostnaderna för         har understödet, beroende på anslagets knapp-
2599:        studerande bl. a. genom att sänka hy-      het, uppgått tili ca två och en halv procent
2600:        rorna i Studentbystiftelsens i Åbo bo-     av anskaffningsvärdet för projektet. I stats-
2601:        städer för studerande och genom att        förslaget för innevarande år är anslaget under
2602:        betala bostadsbidrag också för sommar-     momentet lika stort som senaste år. Stats-
2603:        månaderna samt genom att höja belop-       understödet har i medeltal reducerat boende-
2604:        pen för bostadstillägg och annat studie-   kostnaderna med ca 40 p/m2/månad.
2605:        stöd?                                          Det bör också beaktas att i sådana fall då
2606:                                                   boendekostnaderna överstiger den nivå som
2607:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    bör anses skälig, kan uppskov beviljas med
2608: samt anföra följande:                             betalningen av amorteringarna på bostadslån
2609:     Vid byggandet av studentbostäder har man      och med räntebetalningar. Bostadsstyrelsen
2610: strävat tili att med hjälp av statliga bostads-   uppger att betalningen av de amorteringar på
2611: lån i så stor utsträckning som möjligt säker-     bostadslån för byggnadsskedena I-IX inom
2612: ställa skäliga boendekostnader sålunda, att       Studentbystiftelsen i Åbo, som förfaller till
2613: statligt bostadslån i många fall har beviljats    betalning i år, har uppskjutits tili år 1986.
2614: tili fullt belopp. Sammanslutningar, som hat      I fråga om en bostadsbyggnad pågår behand-
2615: byggt studentbostäder, har i jämförelse med       lingen av ansökningen.
2616: andra byggare av hyreshus beviljats avsevärt          Uppfattningen inom ministeriet för inrikes-
2617: mera statliga primärlån med långa betalnings-     ärendena är att särskild uppmärksanihet bör
2618: tider.                                            ägnas anskaffningen av det kapital som be-
2619:     I statsförslaget för år 1980 hade under mo-   hövs för byggande av studentbostäder. Denna
2620: mentet 26.12.51 för första gången upptagits       anskaffning borde främst skötas genom en
2621: ett anslag av fem miljoner mark att använd11s     breddning av ägarunderlaget i fråga om bo-
2622: tili statsunderstöd för andelen eget kapital i    stadshusen. Härvid kunde t. ex. kommuner
2623: bostäder för studerande i enlighet med de         vara samägare tili studentbostäder och utan-
2624: grunder om vilka statsrådet fattar närmare        ordna det egna kapitalet av kommunala medel.
2625: beslut. Enligt lagen om bostadsproduktion får        Undervisningsministeriet konstaterar i ett
2626: beloppet av inteckningslån med bättre för-        utlåtande med anledning av det föreliggande
2627: månsrätt än bostadslån och andra i lagen          spörsmålet, att enligt spörsmålet uppgår den
2628: nämnda lån tillsammans med dessa lån uppgå        hyra som uppbärs hos studerandena för en
2629: tili högst 95 % av säkerhetens värde. Det         ettrumslägenhet i studentbyn i Åbo tili ca
2630: egna kapitalet bör m.a.o. utgöra minst fem        380 mark per månad. En studerande har här-
2631: procent av det sammanlagda priset. I överens-     vid möjlighet att få ett höjt bostadstillägg tili
2632: stämmelse med motiveringen för momentet i         studiestödet. Detta tillägg utgör under läsåret
2633: statsförslaget blev utgångspunkten för stats-     1980-1981 för studerande vid högskolor ca
2634: rådets beslut angående fjolåret att de faktorer   320 mark per månad. Den hyra som stude-
2635: 088100214C
2636: 6                                          1981 vp.
2637: 
2638: raden själv måste betala uppgår därför under     (Kommittebetänkande 1980: 60) har rekom-
2639: terminerna tili sammanlagt ungefär 60 mark       menderat att studentbostäder med bostadslån
2640: per månad. Den som studerar under somrarna       alltjämt borde upprätthållas enligt självkost-
2641: kan få bostadstillägg också för denna tid.       nadsprincipen. Det föreslogs att systemet med
2642: Tvårummarna samt bostäderna med tre rum          bostadsstöd skall utvecklas så, att stödet bättre
2643: och kök är avsedda för studerande med fa-        än hittills bestäms på grundval av boende-
2644: miljer. För deras boendekostnader beviljas ett   kostnaderna. Frågan om vilka åtgärder som
2645: bostadsstöd, som kan täcka inemot 80 % av        behövs för utbyggnaden utreds som bäst inom
2646: nämnda kostnader.                                undervisningsministeri.et. I samband härmed
2647:    Det bör dessutom konstateras att 1980 års     utreds möjligheterna att överlag erlägga bo-
2648: studentbostadskommission, som tillsattes av      stadstillägg också under sommarmånaderna
2649: undervisningsministeriet, i sitt betänkande      sådana fall då hyresavtalet gäller året runt.
2650:      Helsingfors den 20 mars 1981
2651: 
2652:                                                  Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
2653:                                               1981 vp.
2654: 
2655: Kirjallinen kysymys n:o 14'
2656: 
2657: 
2658: 
2659: 
2660:                                   Tapiola ym.: Vesilain soveltamisessa esiintyvistä eräistä yksityis-
2661:                                      kohdista
2662: 
2663: 
2664:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2665: 
2666:    Teollinen kalankasvatus on laajentunut Rau-       piirissä lisäksi toimii kolme pienehköä, yksi-
2667: talammin reitillä ja sen aiheuttamat vesistöhai-     tyisten henkilöiden omistamaa kalankasvatus-
2668: tat kasvaneet tai kasvamassa siinä määrin, että      laitosta, kohdistuu Kynsiveteen todella suuri
2669: muu vesistön käyttö uhkaa jäädä kalankasva-          uhka kalankasvatuksen taholta.
2670: tuksen jalkoihin. Itä-Suomen vesioikeuden me-            Vesioikeus ei ole katsonut voivansa suostua
2671: nettely ja sen tulkinnat vesilaista ovat kärjistä-   hakemusten yhteiskäsittelyyn, vaikka Siika-Tai-
2672: neet tilannetta ja herättäneet kansalaistoimin-      men Oy:n ja Antinkoski Oy:n laitosten jäte-
2673: taa.                                                 vesivaikutukset kohdistuvat samoihin vesialuei-
2674:    Itä-Suomen vesioikeus antoi v. 1978 Siika-        siin. Vesioikeuden kantana on ollut, että kun
2675: Taimen Oy:lle luvan laajentaa tuotantoaan 120        käsitellään toista laitosta, ei toisen vaikutuk-
2676: tonnista vuodessa 200 tonniin vuodessa. Laa-         sia voida ottaa huomioon. Tällä ajattelutavalla
2677: jennuksesta 40 tonnia vuodessa on lupa kas-          voi vesioikeus myöntää luvan kuinka monelle
2678: vattaa verkkoaltaissa. Vesihallituksen valvonta-     laitokselle tahansa. Tämän ajattelutavan ovat
2679: ohjeen mukaan sisämaassa ei verkkoaltaissa pi-       vesihallituksen Kynsivettä koskevat mallilaskel-
2680: täisi kasvattaa kalaa lainkaan, koska tällöin        mat kumonneet.
2681: mitkään kuormituksen vähentämistoimenpiteet             Jäteveden laskuluvan myöntämisen edelly-
2682: eivät ole mahdollisia. Laajennuslupa annettiin       tyksenä on vesilain 10 luvun 24 §:n mu-
2683: kuulutusmenettelyssä; toisin sanoen vesioikeus       kaan, että toimenpiteestä aiheutuva haitta on
2684: otaksui, ettei hankkeella olisi juuri mitään ve-     katsottava saatavaan etuun verrattuna suhteel-
2685: sistövaikutuksia. Vesihallituksen vesistömallitu-    lisen vähäiseksi eikä jäteveden vesistöön pää-
2686: lokset osoittavat, että juuri Siika-Taimen Oy:n      syn estäminen ole kohtuullisin kustannuksin
2687: laitos on Kynsiveden suurin kuormittaja. Han-        muulla tavoin mahdollista. Lupaa ei saa myön-
2688: ketta ei saatu katselmustoimitukseen paikallis-      tää, jos toimenpiteestä aiheutuisi 2 luvun 5
2689: ten asukkaiden ja valvontaviranomaisten perus-       § :ssä tarkoitettu yleistä terveydentilaa vaa-
2690: telluista valituksista huolimatta, vaan korkein      raritava, huomattavia ja laajalle ulottuvia va-
2691: hallinto-oikeus pysytti päätöksen tiukan äänes-      hingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuh-
2692: tyksen jälkeen.                                      teisiin aiheuttava tai suuresti paikkakunnan
2693:    Vuonna 1978 vesioikeus antoi myös Antin-          asutus- tai elinkeino-oloja huonontava seuraus.
2694: koski Oy:lle osaluvan perustaa 30 tonnia vuo-        Näistä pykälistä huolimatta vesioikeus on
2695: dessa tuottava kalankasvatuslaitos Venejoen          myöntänyt luvat kaikille laitoksille, vaikka vai-
2696: Venekoskeen. Tämänkin laitoksen vaikutukset          kutuksia on ollut osoitettavissa. Laintulkinta
2697: kohdistuvat Kynsiveteen, ja korkein hallinto·        onkin luisunut sellaiseksi, että pykälistä piit-
2698: oikeus pysytti luvan voimassa. Koko hakemus          taamatta kaikille yrityksille annetaan luvat.
2699: koski tuotantoa 110 tonnia vuodessa; myöhem-         Toisin sanoen vesioikeus toimii yhteiskunnal-
2700: min hakija muutti sen 70 tonniksi vuodessa.          lisena· päätöksentekijänä, mihin sillä ei ole pie-
2701: Itä-Suomen vesioikeus on 12.1.1981 antanut           nintäkään edellytystä.
2702: luvan tuotannolle 50 tonnia vuodessa. Itä-              Koska vesilain soveltamiskäytäntö on· luisu-
2703: Suomen vesioikeudelle on jätetty Korholan Tai-       nut sellaiseksi kuin se nyt on, asiaan ei liene
2704: men Oy:n hakemus 100 tonnin laitoksen pe-            saatavissa parannusta muuten kuin vesilakia
2705: rustamisesta Korholankoskille, suoraan Kynsi-        perusteellisesti muuttamalla. Vesilaki on ra-
2706: veden yläpuolelle. Kun Kynsiveden vaikutus-          kennettu hyötykäytön perustalle. Yleinen kan-
2707: 088100224P
2708:  2                                             1981 vp.
2709: 
2710:   salaismielipide on selvästi jo suuntautunut ve-       kalankasvatus uhkaa tehdä Kynsiveden veden
2711:   sien suojeluun ja säilyttämiseen, ja vesilakia        talousvedeksi sopimattomaksi, sillä kalankasva-
2712:   tulisi muuttaa tähän suuntaan. Vesilain intressi-     tuslaitosten alapuolisissa vesissä esiintyy bak-
2713:  vertailu on täysin hakijaa suosiva - otetaan-          teereja. Kynsiveden vedessä on luontaisesti fos-
2714:  han siihen mukaan toisaalta hankkeen hyöty             foria 10 mikrogrammaa litrassa. Nyt on jo
2715:  kokonaisuudessaan, mutta toisaalta vain pää-           Pohjois-Kynsivedessä todetJtu fosforitaso 15
2716:   töksessä määrättävät vahingonkorvaukset eikä          mikrogrammaa litrassa sekä hapenvajausta alus-
2717:  lainkaan hankkeen rakentamiskustannuksia tai           vedessä. Mallilaskelmien mukaan, mikäli kaikki
2718:  hakijan ennakolta sopimia vahinkoja.                   laajennukset toteutetaan, päädytään veden fos-
2719:      Vesioikeudessa ei ole lainkaan luonnontalou-       foritasoon 20 mikrogrammaa litrassa, mikä ku-
2720:  den asiantuntemusta, mikä lienee osasyynä jäte-        vastaa selvää rehevöitymistä ja aiheuttaa ran-
2721:  vesivaikutusten vähättelyyn sekä päätöksiin si-        nan, pohjan ja verkkojen limoittumista, happi-
2722:  sältyneiden kompensaatioistutusten ja korvaus-         katoa, kalakantojen heikkenemistä, vaikeuksia
2723:  ten pienuuteen. Useimmissa tapauksissa, joissa         vedenkäytölle ja huomattavia arvonmenetyksiä
2724:  katselmus on käyty, vesioikeus on perusteluitta        rantamaiden ja loma-asuntojen arvoihin. Mai-
2725:  pienentänyt toimitusmiesten ehdottamia kom-            nitut menetykset ovat moninkerroin kalankas-
2726:  pensaatioistutuksia puoleen tai jopa viidesosaan       vatuksesta saatavaa, harvoille koituvaa taloudel-
2727:  ja korvauksia niin pieniksi, että ne ovat herät-      lista hyötyä suuremmat. Mikäli teollinen kalan-
2728:  täneet lähinnä suuttumusta. Kalankasvatuslai-         kasvatus saa edelleen rajoituksitta laajentua,
2729:  tosten jätevesikuormituksen vähentämiseksi ei          joutuvat laajan alueen asukkaat kärsimään seu-
2730:  ole paljon tehtävissä, koska jätevesien ravinne-       raukset hyödyn mennessä varsin harvoille. To-
2731:  pitoisuudet ovat pienet. Kun vesimäärät ovat          dettakoon, että kaikkien alueiden taajamien
2732:  kuitenkin suuret, kuormitusta kertyy. V esioi-        jätevedet puhdistetaan korkeatasoisesti - vero-
2733:  keus ei .ole kuitenkaan määrännyt toteutetta-         varoilla. Alueella ei ole vesiä kuormittavaa
2734:  viksi niitäkään vähäisiä kuormituksen vähentä-         teollisuutta. Alueen taajamia ovat Hankasal-
2735:  mistoimenpiteitä, jotka olisivat mahdollisia.         men A:semanseutu, kirkonkylä sekä Konneve-
2736:  Että tässä asiassa todella on epäsuhta, osoit-        den kirkonkylä. Puhdistamot on rakennettu
2737:  taa se, että Siika-Taimen Oy ja Taimen Oy              1977, 1975 ja 1974, ja niiden yhteiset, indek-
2738:  Joutsan laitoksellaan toteuttavat vapaaehtoisesti     sillä korjaamattomat rakennuskustannukset ovat
2739:  vesiensuojelutoimenpiteitä.                           1 350 000 mk. Vastaavasti näiden taajamien
2740:                                                        viemäriverkostoihin on 1974-79 uhrattu vero-
2741:     Eräät kalankasvattajat ovat taloudellista hyö-
2742:                                                        varoja yhteensä 2 900 000 mk.
2743:  tyä saadakseen nähtävästi rikkoneet lupapää-
2744:  töksensä, mm. Finn-Salmon Oy on tietääksem-              Taajamien yhteinen fosforikuorma on n. 0,5
2745: me vuosina 1975-80 voinut Leivonmäen lai-              kg/vrk, Kynsiveden vaikutuspiirissä olevien
2746: toksellaan kasvattaa 4,5 tonnin luvalla kalaa          kalankasvatuslaitosten ilman Korholan Taimen
2747:  15·-30 tonnia vuodessa. Virka-apupäätös, jon-         Oy:tä n. 7 kg/vrk.
2748: ka uhkasakot ovat pieniä, on toistamiseen tul-            Rautalammin reittiä on maa- ja metsätalous-
2749: lut korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Vesi-            ministeriön komitea ehdottanut erityisesti suo-
2750: oikeuden antama ensimmäinen virka-apupäätös            jeltavaksi vesistöksi. Mitään ei asiassa ole kui-
2751: sisälsi tosiasiallisesti sen, että vesioikeus ei       tenkaan tehty -       tietämämme mukaan vesi-
2752: antanut virka-apua. Voi sanoa, ettei vesioikeus        laissa tarkoitettuja ankarampia suojelumääräyk-
2753: ole pystynyt tai halunnut myötävaikuttaa edes         siä ei ole haettu yhdessäkään tapauksessa,
2754: omien päätöksiensä noudattamiseen. Eräänlai-          vaikka nämä ankarammat määräykset olisivat
2755: nen huippu lienee mainitulle Antinkoski Oy:lle        hyvä suojelukeino.
2756: annettu laajennuslupa tuotannolle 50 tonnia               Nykyinen asiaintila, joissa kansalaisten luot-
2757: vuodessa: vesioikeus antoi luvan sillä ehdolla,       tamus vesilakiin ja oikeuslaitokseen on pahasti
2758: että hakija voi osoittaa omistusoikeutensa tar-       horjunut, on herättänyt runsaasti kansalaistoi-
2759: vittaviin lisäalueisiin. Päätöksessä ei edes mai-     mintaa, mm. kirjelmiä valvontaviranomaiselle,
2760: nittu, kuka omistusoikeuden toteaa.                   maa- ja metsätalousministeriölle ja eduskunnan
2761:     Rautalammin reitin järvien vesi on luonnos-       oikeusasiamiehelle. Alueen kunnat (Rautalam-
2762: taan kirkasta ja hyvänlaatuista, niin myös Kyn-       pi, Suonenjoki, Konnevesi, Hankasalmi, Lau-
2763: siveden. Kun Kynsiveden alueella ei ole pohja-        kaa) ovat tilanneet Jyväskylän yliopiston
2764: vesiä, ovat paikalliset asukkaat vanhastaan           hydrobiologian tutkimuskeskukselta perusteel~
2765: käyttäneet Kynsiveden vettä talousvedeksi. Nyt        Iisen selvityksen kalankasvatuksen vaikutuk-
2766:                                               N:o 14                                              3
2767: 
2768: sesta vestston tilaan, ja Siikakosken alueen        tukemassa      jopa ennen kuin laitoksilla on
2769: suojelemiseksi on viritetty yleiskaavoitushanke.    ollut lainvoimaiset lupapäätökset.
2770: Mittavinta on kuitenkin ollut Kynsivesi-toimi-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
2771: kunnan työ. Toimikunta keräsi Kynsivesi-adtes-      § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
2772: siin 2 322 allekirjoitusta. Adressi lähetettiin     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2773: mm. tasavallan presidentille, korkeimmalle hal-     seuraavan kysymyksen:
2774: linto-oikeudelle, Itä-Suomen vesioikeudelle,
2775: Keski-Suomen lääninhallitukselle, vesihallituk-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
2776: selle ja Keski-Suomen vesipiirille. Adressin joh-          jotta
2777: dosta Keski-Suomen lääninhallitus lähetti kir-                - 'kalankasvatus Kynsiveden vaiku-
2778: jelmän Itä-Suomen vesioikeudelle, jossa katsoi,            tuspiirissä ja muuallakin sopeutettaisiin
2779: ettei kalankasvatusta enää saisi Rautalammin               vesistön sietoon,
2780: reitillä lisätä sekä teki aloitteen valtioneuvos-             - suojeluvesistöksi luokiteltu Rauta-
2781: tolle ankarampien vesiensuojelumääräysten saa-             lammin reitti, myös sen alaosa, voitai-
2782: misesta Rautalammin reitille. - Keski-Suomen               siin suojella,
2783: Maakuntaliitto ja Kynsivesitoimikunta järjesti-               - vesilaki muutettaisiin paremmin
2784: vät Jyväskylässä 27. 11. 1980 kalankasvatusta              kansalaisten oikeustajuntaa vastaavaksi,
2785: koskevan tilaisuuden, johon osallistuivat mm.                 - luottamus vesioikeudelliseen pää-
2786: maa- ja metsätalousministeriön edustajat, ka-              töksentekoon voitaisiin palauttaa, ja
2787: lankasvattajat, alueen kalastuskunnat ja Keski-               - kehitysaluerahaston toimenpiteet
2788: Suomen piirihallintoviranomaiset.                          koordinoitaisiin siten, ettei se råhoita
2789:    Kalankasvatus on varsin kannattavaa liiketoi-           laitoksia, joiden lupa-asi'at eivät ole
2790: mintaa, jota Kehitysaluerahasto on ollut auliisti          kunnossa?
2791:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
2792: 
2793:          Hannu Tapiola                 Sakari Knuuttila              Väinö Rautiainen
2794:          Inger Hirvelä                 Mauri Pekkarinen              Juhani Surakka
2795:          Matti Jaatinen                H<elena Pesola                Paavo Vesterinen
2796: 4                                            1981 vp.
2797: 
2798: 
2799: 
2800: 
2801:                         Eduskunnan Herra.. Puhemiehelle
2802: 
2803:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      toimintaa koskevat valvontaohjeet, joilla pyri-
2804: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tään vesistöjen kuormituksen vähentämiseen.
2805: olette 4 päivänähelmikuuta 1981 päivätyn kir-          Kysymyks~en alakohdista neljän ensimmäisen
2806: jenne n:o 127 ohella toimittanut valtioneuvos-     on katsottava koskevan vesilain soveltamisessa
2807: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen bn-       ja täytäntöönpanossa ilmenneitä puutteita. Ni-
2808: sanedustaja Hannu Tapiolan ym. näin kuulu-          menomaan eräät kalankasvatustoimintaa koske-
2809: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 14:           vat vesioikeuden lupapäätökset ja päätöksien
2810:                                                    antamisessa noudatettu menettely oval: herättä7
2811:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,    neet runsaasti arvostelua. Vesioikeudet toimi-
2812:        jotta                                       vat voimassa olevan vesilain mukaisesti, joten
2813:           - kalankasvatus Kynsiveden vaiku-         todettujen epäkohtien poistaminen edellyttää
2814:        tuspiirissä ja muuallakin sopeutettaisiin   vesilain muuttamista. Oikeusministeriössä vesi-
2815:        vesistön sietoon,                           lain muutosesitys on ollut vireillä jo vuosia ja
2816:           - suojeluvesistöksi luokiteltu Rauta-    se on tiettävästi edennyt jo sille asteelle, että
2817:        lammin reitti, myös sen alaosa, voitai-     esitys voitaisiin lähiaikoina antaa. epuskunnalle.
2818:        siin suojella,                              Vesilain puutteista huolimatta hallitus ei luon-
2819:           - vesilaki muutetta1s11n paremmin        nollisestikaan voi vaikuttaa riippumattoman ve-
2820:        kansalaisten oikeustajuntaa vastaavaksi,    situomioistuimen ratkaisun sisältöön sen käsi-
2821:           - luottamus vesioikeudelliseen pää-      teltävänä olevassa asiassa muutoin kuin sitä
2822:        töksentekoon voitaisiin palauttaa, ja       kautta, että vesihallitus tuo esiin asian käsitte-
2823:           - kehitysaluerahaston toimenpiteet       lyssä sen, mitä yleisen edun kannalta on asiassa
2824:        koordinoitaisiin siten, ettei se rahoita    huomioitava.
2825:        laitoksia, joiden lupa-asiat eivät ole          Rautalammin reitin erityissuojelun osalta on
2826:        kunnossa?                                   todettava, että se liittyy koko suojeluvesiohjel-
2827:                                                    man toteuttamiseen. Vesistöjen osalta erityis-
2828:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        suojelu on sekä juridisesti että hallinnollisesti
2829: taen seuraavaa:                                    hyvin vaikea kysymys. Maa-alueiden suojelussa
2830:    Teollisuudesta, yhdyskunnista ja maanvilje-     on usein kysymys ainoastaan yhden käyttömuo-
2831: lyksestä tulevan vesistökuormituksen rinnalle      don poissulkemisesta. Alue voidaan myös hank-
2832: on varteen otettavaksi uudeksi kuormittavaksi      kia tarvittaessa valtion omistukseen suojelu-
2833: tekijäksi muodostunut maassamme viime vuo-         alueen perustamista varten. Vesistöjen osalta
2834: sina nopeasti laajentunut kalankasvatustoimin-     tilanne on toinen. Ehdotetun suojeluvesiohjel-
2835: ta. Sitä varten rakennetut laitokset sijaitsevat   man piiriin kuuluu niin laajoja vesistöalueita,
2836: yleensä puhtaiden vesien varsilla, ja niiden       euei voida edes ajatell.< niiden hankkimista val-
2837: käyttämät vesimäärät ovat verraten suuria.         tion omistukseen eikä se olisi edes tarkoituk-
2838:    Kalankasvatuksen aiheuttamiin vesistöhaittoi-   senmukaista. Vesistöihin kohdistuu monenlaisia
2839: hin on kiinnitetty viime vuosina yhä kasvavaa      käyttömuotoja, joista toiset vaarantavat vesis-
2840: huomiota. Haitat ovat johtaneet myös oma-          tön suojeluarvon ja toiset eivät. Viimeksi mai-
2841: aloitteiseen kansalaistoimintaan uhanalaisen       nittujen estämiseen ei silloin ole mitään syytä.
2842: luonnon puolesta kuten Kynsivesi-toimikunnan          Vesilainsäädännön päämääränä on vesistöjen
2843: muodostamiseen Rautalammin reitin alueella.        käyttökelpoisuuden turvaaminen lähinnä ta-
2844:    Vesiviranomaiset ovat omalta osaltaan pyr-      loudellisen hyväksikäytön kannalta ja vesilain
2845: kineet vaikuttamaan kalankasvatustoiminnan         mukainen vesiensuojelu voi joutua sen vuoksi
2846: ympäristöhaittojen vähentämiseen. Niinpä vesi.     väistymään, mikäli suuri taloudellinen muu etu
2847: hallitus on 11. 4. 1980 antanut kalankasvatus-     niin vaatii. Sen vuoksi vesilaki ei kovin hyvin
2848:                                               N:o 14                                                5
2849: 
2850: sovellu sellaisen suojelun toteuttamiseen, josta    taloudessa ja jonka kehittämiseen tulee jatku-
2851: on kysymys erityisesti suojeltavien vesien koh-     vasti kiinnittää huomiota. Kalankasvatusta on
2852: dalla. Tämä koskee myös vesilain ns. ankaram-       kuitenkin harjoitettava siten, että se sopeute-
2853: pia määräyksiä, joihin kysymyksessä on vii-         taan asianomaisen vesistön sietokyvyn rajoihin
2854: tattu.                                              ja vesistöhaittojen vähentämiseksi tehdään
2855:    Ankarampia määräyksiä on sovellettu käy-         kaikki se, mikä on teknistaloudellisesti mahdol-
2856: täntöön Säkylän Pyhäjärven kohdalla, mutta ei       lista.
2857: muualla. Puuttumatta lain yksityiskohtiin on            Hallitus on jo kiinnittänyt kalankasvatuksen
2858: todettava, että vesilaki on tältä osin epäselvä     ympäristöhaittoihin erityistä huomiota. Maa- ja
2859: ja puutteellinen, mikä on johtanut siihen, ettei    metsätalousministeriö asetti 29. 1. 1981 toimi-
2860: sitä ole voitu·· tältä osin soveltaa yleisemmin     kunnan, jonka tehtävänä on selvittää, miten
2861: käytäntöön.                                    ·    kalanviljelystä aiheutuvia ympäristöhaittoja voi-
2862:    Erityisesti suojeltavia vesistöjä koskevat ky-   taisiin ehkäistä ja vähentää toisaalta jätevesien
2863: symykset on tarkoitus ottaa maa- ja metsä-          riittävällä puhdistuksella ja toisaalta sopeutta-
2864: talousministeriössä vielä kuluvan kevään aikana     malla viljely-yksikköjen koko ja sijainti vesis-
2865: tarkemman selvittelyn kohteeksi. Tässä yhtey-       töjen sietokyvyn puitteisiin. Toimikunnan tu-
2866: dessä myös Rautalammin reitin suojelun to~          lee erityisesti kiinnittää huomiota kalanviljely-
2867: teuttamistavat tulevat harkittaviksi.               toiminnan vaikutuksiin suojeluvesistöiksi ehdo-
2868:    Kysymyksessä on myös viitattu Kehitysalue-       tetuilla alueilla kuten Rautalammin reitillä sekä
2869: rahaston käytäntöön kalankasvatuslaitosten ra-      kirjoloh~n kasvatuksen kalataloudelliseen ja
2870: hoituksessa. Kehitysaluerahaston toimintaa sää-     kansantaloudelliseen merkitykseen pitäen ta-
2871: telee oma erityislainsälidäntönsä, jolla on omat    voitteena lähinnä perheyrityspohjaisissa laitok-
2872: tavoitteensa. Hallituksen mielestä ei kuiten-       sissa harjoitettavaa pienimuotoista kalanviljelyä.
2873: kaan ole asianmukaista menettelyä, jos rahoi-       Lisäksi toimikunnan tulee tehdä ehdotuksensa
2874: tusta myönnetään sellaisen toiminnan aloitta-       tarpeellisiksi katsomis taan lainsäädännöllisistä
2875: miseen, joka muun lainsäädännön mukaan vaa-         ja muista toimenpiteistä. Toimikunnan tulee
2876: tii luvan, eikä tällaista lupaa toiminnan al-       saada tehtävänsä suoritetuksi 31. 1. 1982 men-
2877: kaessa ole myönnetty. Hallitus tulee saatta-        nessä.
2878: maan käsityksensä Kehitysaluerahaston tietoon          Toimikunta tulee tekemään ehdotuksia juuri
2879: lähettämällä jäljennöksen tästä vastauksesta Ke-    sellaisissa asioissa, joihin kysymyksessä viita-
2880: hitysaluerahastolle.                                taan. Hallituksen käsityksen mukaan tässä vai-
2881:    Hallituksen käsityksen mukaan kalankasva-        heessa tulee odottaa toimikunnan työn valmis-
2882: tus on sinänsä kannattavaa ja hyödyllistä toi-      tumista.
2883: mintaa, jolla on pysyvä sijansa maamme kala-
2884:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
2885: 
2886: 
2887:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
2888: 6                                             1981 vp.
2889: 
2890: 
2891: 
2892: 
2893:                            Tili Riksdagens Herr Talman
2894: 
2895:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Kynsivesikommissionen inom Rautalampistrå-
2896: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        tens område.
2897: nr 127 av den 4 februari 1981 till vederböran-          Vattenmyndigheterna har försökt minska den
2898: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         men som fiskuppfödningen medför för miljön.
2899: följande av riksdagsman Hannu Tapiola m.fl.          Sålunda har vattenstyrelsen 11. 4. 1980 utfärdat
2900: undertecknade spörsmål nr 14:                        dire~v om övervakningen av fiskuppfödnings-
2901:                                                      verksamheten, med vilka man försöker minska
2902:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      belastningen på vattendragen.
2903:       ta för att                                        Av de olika punkterna i spörsmålet bör de
2904:            - fiskuppfödningen inom Kynsivesis        fyra första anses gälla de brister som framkom-
2905:        influensområde och även annorstädes           mit i tillämpningen och verkställigheten av vat-
2906:        skall anpassas till vattendragets tolerans-   tenlagen. Särski1t vissa av vattendomstolens till-
2907:         gräns,                                       ståndsbeslut rörande fiskuppfödningsverksam-
2908:            - Rautalampistråten, som klassifice-      het och förfarandet vid utfärdandet av besluten
2909:         rats som ett vattendrag som kräver spe-      har väckt mycket kritik. Vattendomstolarna
2910:        ciell vård, samt dess nedre del skall         verkar i enlighet med gällande vattenlag, varför
2911:        kunna skyddas,                                vattenlagen måste ändras för att de konStatera-
2912:            - vattenlagen skall ändras så, att        de missförhållandena skall kunna avhjälpas. Vid
2913:         den bättre än hittills motsvarar med-        justitieministeriet har ett förslag till lag an-
2914:        borgarnas rättsmedvetande,                    gående ändring av vattenlagen varit anhängigt
2915:            - förtroendet för beslutsfattandet i      redan i åratal, och beredningen därav har veter-
2916:        vattenrättsärenden skall återställas, och     ligen nått så långt, att det är möjlighet att
2917:            - utvecklingsområdesfondens åtgär-        inom den närmaste framtiden avlåta en propo-
2918:        der skall koordineras så, att fonden          sition i saken tili riksdagen. Trots bristerna i
2919:        inte finansierar anstalter vilkas till-       vattenlagen kan regeringen naturligtvis inte
2920:        ståndsärenden inte är i ordning?              påverka innehållet i en oavhängig vattendom-
2921:                                                      stols avgörande i ett ärende som är under be-
2922:                                                      handling i domstolen på annat sätt än så, att
2923:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vattenstyrelsen i samband med behandlingen
2924: samt anföra följande:                                av ärendet för fram det som bör beaktas med
2925:    Förutom den belastning som vattendragen ut-       tanke på det allmänna intresset.
2926: sätts för av industri, samhällen och jordbruk           Beträffande den speciella vården av Ral.llta-
2927: har fiskuppfödningsverksamheten, som under           lampistråten bör det konstateras att det hänför
2928: de senaste åren ökat snabbt i vårt land, blivit      sig tili genomförandet av hela programmet för
2929: en ny belastande faktor, som är beaktansvärd.        vattendrag som kräver speciell vård. För vat-
2930: De anstalter som byggts för ändamålet är i all-      tendragens vidkommande är den speciella vår-
2931: mänhet belägna vid rena vatten och de vatten-        den såväl juridiskt som administrativt en myck-
2932: mängder som anstalterna använder är förhållan-       et svår fråga. När markområden skall skyddas
2933: devis stora.                                         gäller det ofta enbart att utesluta en använd-
2934:    Under de senaste åren har de men som              ningsform. Vid behov kan staten förvärva om-
2935: fiskuppfödningen medför för vattendragen upp-        rådet, som sedan avsätts tili skyddsområde. För
2936: märksammats i allt högre grad. Dessa men har         vattendragens vidkommande är situationen en
2937: även lett till spontan medborgarverksamhet för       annan. Det föreslagna vårdprogrammet omfattar
2938: den hotade naturen. Som exempel kan nämnas           så vidsträckta vattendrag att det är omöjligt att
2939:                                                N:o 14                                              7
2940: 
2941: tänka sig att staten skulle kunna överta dem i        sin uppfattning tili Utvecklingsområdesfondens
2942: sin ägo. Det skulle inte ens vara ändamålsen-         kännedom genom atit sända en kopia av detta
2943: ligt. Vattendragen har många användningsfor-         svar tili Utvecklingsområdesfonden.
2944: mer, av vilka en del äventyrar vattendragens             Enligt regeringens uppfattning är fiskupp-
2945: skyddsvärde och andra inte. Det finns då inte         födning i och för sig en nyttig verksamhet som
2946: orsak att förhindra de sistnämnda.                   bör understödas och som har en bestående
2947:    Målet för vattenlagstiftningen är att ;trygga     plats i vårt lands fiskerihushållning. A vseende
2948: vattendragens användbarhet främst med tanke          bör fortlöpande fästas vid verksamhetens ut-
2949: på det ekonomiska utnyttjandet, och den              veckling. Fiskuppfödningen bör dock bedrivas
2950: vattenvård som eljest garanteras enlig;t vatten-     så, att den anpassas tili vederbörande vatten-
2951: lagen måste kanske därför ge vika om ett stort       drags toleransgräns och att man gör allt som
2952: ekonomiskt intresse så kräver. Därför lämpar         är tekniskt och ekonomislm: möjligt för att
2953: sig vattenlagen inte särskilt väl för genomföran-    minska olägenhetema.
2954: det av sådan vård som kommer i fråga beträf-             Regeringen har redan ägnat särskild upp-
2955: fande vatten som kräver speciell vård. Detta         märksamhet åt de men som fiskuppfödningen
2956: gäller även vattenlagens s.k. strängare bestäm-      medför för miljön. Jord- och skogsbruksminis-
2957: melser, tili vilka det hänvisats i spörsmålet.       teriet tilisatte 29. 1. 1981 en kommission med
2958:     De strängare bestämmelserna har i praktiken      uppgift att utreda på vilket sätt de men som
2959: tiliämpats i fråga om Pyhäjärvi i Säkylä, men        fiskodlingen medför för miljön kunde före-
2960: inte annorstädes. Utan att desto närmare gå in       byggas och minskas å ena sidan genom en tili-
2961: på lagens detaljer kan det konstateras, att vat-     räcklig rening av avloppsvattnet och å andra si-
2962: tenlagen tili denna del är oklar och bristfällig,    dan genom att odlingsenheternas storlek och
2963: vilket har lett tili att den tili dessa delar inte   placering anpassas tili vattendragens tolerans-
2964: har kunnat tiliämpas allmännare i praktiken.         gräns. Kommissionen skall särskilt uppmärk-
2965:     Avsikten är att frågorna rörande vattendrag      samma fiskodlingsverksamhetens verkningar på
2966: som kräver speciell vård skall bli föremål för       de områden som utsetts tili vattendrag som
2967: närmare utredning vid jord- och skogsbruks-          kräver speciell vård, t. ex. Rautalampistråten,
2968: ministeriet ännu innevarande vår. I detta sam-       samt den fiskeriekonomiska och nationaleko-
2969: band kommer man även att överväga sätten att         nomiska betydelsen av uppfödningen av regn-
2970: genomföra vården av Rautalampistråten.               bågsforell. Kommissionen har härvid satt som
2971:     I spörsmålet har även hänvisats tili Utveck-     mål fiskodling i liten skala, som närmast drivs
2972: lingsområdesfondens praxis vid finansieringen        vid anstalter av typen familjeföretag. Vidare
2973: av fiskuppfödningsanstalter. Utvecklingsområ-        skall kommissionen framställa förslag tili er-
2974: desfondens verksamhet regleras av en egen            forderliga lagstiftnings- och andra åtgärder.
2975: speciallagsiftning, som har sina egna mål. En-       Kommissionen skall slutföra sitt arbete tili 31.
2976: ligt regeringens uppfattning är det dock inte        1. 1982.
2977: ett sakenligt förfarande, om finansiering be-           Kommissionen kommer att framlägga förslag
2978: viljas för inledande av sådan verksamhet som         i sådana ärenden som det hänvisats tili i spörs-
2979: enligt annan lagstiftning kräver tilistånd och       målet. Enligt regeringens uppfattning bör man
2980: dylikt tilistånd inte har beviljats då verksam-      i detta skede vänta på att kommissionen slut-
2981: heten inleds. Regeringen kommer att bringa           för sitt arbete.
2982:      Helsingfors den 20 mars 1981
2983: 
2984: 
2985:                                                  Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
2986:                                                1981 vp.
2987: 
2988: Kirjallinen kysymys n:o 15
2989: 
2990: 
2991: 
2992:                                   Kortesalmi: Yksityisteiden valtionapujärjestelmän epäoikeuden-
2993:                                      mukaisuuksista
2994: 
2995: 
2996:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2997: 
2998:     Yksityistielakia uus1tt11n vuonna 1978.           toja. 61 tiekunnan pois Jaammen valtionavus-
2999: Uudistusta tehtäessä väläytettiin, että uuden         tuksen piiristä merkitsee noin 165 km tietä ja
3000: yksityistielain voimaantulon jälkeen pääsee val-      noin 170 000 markan menetystä kunnassa. Jos
3001: tionavustuksen piiriin tie, jonka pituus on yli       uutta yksityistielakia sovellettaisiin siten, että
3002: 1 km, tielle perustettu tiekunta ja tien vaiku-       1 km tietä ja 1 asuttu talo hyväksyttäisiin val-
3003: tuspiirissä 1 koko vuoden asuttu talo.                tionavustuksen piiriin, säilyttäisivät Suomus-
3004:     Nyt käytäntö ja kirjoitukset näyttävät, että      salmella kaikki jo valtionavustusta saavat tiet
3005: vuoden 1983 jälkeen, kun tielle uusitaan val-         valtionavun, ja 73 uudelle tielle saataisiin noin
3006: tionavustushakemus, tulee tien olla yli 1 km          103 km:n osalta valtionavustus.
3007: pitkä ja tien vaikutuspiirissä vähintään 3 ko-           Suomussalmen kunnan toivomus harvaan
3008: ko vuoden asuttua taloutta, sillä 2 pysyvästi         asuttuna ja paljon yksityisteitä omaavana kun-
3009: asuttua taloutta ei päätöksen mukaan vielä            tana olisikin, että yksityisteiden valtionapu
3010: muodosta laissa ja asetuksessa tarkoitettua           säilytettäisiin niillä teillä, jotka sen ovat jo saa-
3011: asutusta.                                             neet, sekä annettaisiin uutena valtionavustus
3012:     Jos näin vuoden 1983 jälkeen lakia ja ase-        kaikille niille teille, joiden pituus on yli 1 km,
3013: tusta Kainuussa tulkitaan ja käytännössä so-          sekä kun tien vaikutuspiirissä on yksikin asut-
3014: velletaan, tulee Kainuussa monta taloutta me-         tu talo. Tällä menettelyllä kunnan alueella säi-
3015: nettämään jo saavutetun etunsa, sillä uusi laki       lyisi monta taloutta ja ihmistä maaseudulla.
3016: tuo edut Etelä-Suomelle. Kainuun kunnille se             Se mitä edellä on sanottu Kainuusta ja ni-
3017: merkitsee askelta taaksepäin, jopa maalta pois        menomaan Suomussaimesta koskee muitakin
3018: muuttoa.                                              Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asuttuja alueita.
3019:     Koska Oulun ja Lapin läänin kunnat ovat              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3020: ns. muuttotappioaluetta, tullaan uusi yksityis-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
3021:  tielaki kokemaan kaikkein raskaimpana juuri          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3022: näiden kuntain alueella, missä valtion pitäisi        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3023:  tulla lisäämään apuaan ja palveluksiaan, eikä
3024: missään nimessä ottaa pois niiltä jo saavutet-                   Tietääkö Hallitus, että yksityisteiden
3025:  tuja ja annettuja etuja.                                     valtionapujärjestelmä on epäoikeuden-
3026:     Vuoden 1983 alkuun mennessä kaikille niil-                mukainen nimenomaan harvaanasuttujen
3027:  le teille, jotka ovat saaneet valtionavustusta en-           syrjäseutujen kuten Kainuun, erityisesti
3028: nen vuonna 1978 annettua päätöstä, on                         Suomussalmen, osalta ja muillakin Itä-
3029:  uusittava valtionavustushakemus, muutoin ne                  ja Pohjois-Suomen alueilla, sekä
3030:  jäävät pois valtionavustuksen piiristä vail<..ka                aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
3031:  täyttäisivätkin lain niille asettamat vaatimuk-              miin niin että yksityisteiden valtionapu
3032:  set.                                                         säilytettäisiin niillä teillä, jotka sen ovat
3033:     Niinpä esim. Suomussalmella, missä tällä het-             entuudestaan saaneet, sekä annettaisiin
3034:  kellä saa 133 tiekuntaa tai tietä valtionavustuk-            uutena valtionavustus kaikille niille
3035:  sen, tulee uusimisvaiheessa jäämään pois 61                  teille, joiden pituus ylittää yhden kilo-
3036:  tietä, koska nämä tiet ovat 1-2 talon teitä                  metrin sekä kun tien vaikutuspiirissä
3037:  eivätkä siis täyttäisi uudessa laissa olevia eh-             on yksikin asuttu talo?
3038:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
3039: 
3040:                                             J. Juhani Kortesalmi
3041: 0881001765
3042: 2                                              1981 vp.
3043: 
3044: 
3045: 
3046: 
3047:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3048: 
3049:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         kaisen valtionavustusjärjestelmän vaikutuksista.
3050: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          Selvitys tuli suorittaa kahdessa vaiheessa siten,
3051: mies, olette 4 päivänä helmikuuta 1981 päi-           että ensimmäisessä vaiheessa käsiteltiin valtion-
3052: vätyn kirjeenne n:o 128 ohella toimittanut val-       avustukseen oikeutetut pääsytiet pysyvän asu-
3053: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-         tuksen määrän sekä pysyvän asutuksen käyttä-
3054: nöksen kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen           män tiepituuden mukaan sekä paikkakunnalla
3055: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o        huomattavaa liikenteellistä merkitystä olevista
3056: 15:                                                   teistä teiden lukumäärää.
3057:                                                          Selvityksen ensimmäinen vaihe on valmistu-
3058:              Tietääkö Hallitus, että yksityistei-     nut syyskuussa 1980. Siitä voidaan havaita,
3059:        den valtionapujärjestelmä on epäoikeu-         että varsinkin maan itä- ja pohjoisosissa usei-
3060:        denmukainen nimenomaan harvaanasut-            den teiden valtionavustus lakkaisi v. 1983
3061:        tujen syrjäseutujen kuten Kainuun, eri-        alusta. Uusien avustussäännösten vaikutusta ei
3062:        tyisesti Suomussalmen, osalta ja muil-         ole näiden teiden osalta aikanaan voitu riittä-
3063:        lakin Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla,         västi ennakoida, joten nykyisten säännösten
3064:        sekä                                           soveltaminen niihin tulisi johtamaan eräissä ta-
3065:           aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      pauksissa kohtuuttomiin ja aluepoliittisesti epä-
3066:        miin niin että yksityisteiden valtion-         tar koi tuksenmukaisiin ratkaisuihin.
3067:        apu säilytettäisiin niillä teillä, jotka sen      Selvityksestä saatuihin tietoihin pohjautuen
3068:        ovat entuudestaan saaneet, sekä annet-         on 5 päivänä joulukuuta 1980 annettu asetus
3069:        taisiin uutena valtionavustus kaikille         yksityisistä teistä annetun asetuksen 4 3 §: n
3070:        niille teille, joiden pituus ylittää yhden     muuttamisesta.
3071:        kilometrin sekä kun tien vaikutuspii-             Asetuksen muutoksella on jatkettu asetuk-
3072:        rissä on yksikin asuttu talo?                  sen 4 3 §: n mukaista siirtymäaikaa viidellä vuo-
3073:                                                       della niiden yksityisten teiden osalta, joilla oli
3074:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         avustuspäätös 31. 12. 1977 ja joille on tehty
3075: vasti seuraavaa:                                      asetuksen 43 §:n mukainen viranomaiskorotus.
3076:    Yksityisten teiden valtionavustusjärjestelmä       Nyt siis edellä mainitut tiet voivat olla avus-
3077: uudistettiin vuoden 1978 alusta. Uudistus oli         tuksen piirissä vuoden 1987 loppuun saakka.
3078: tuolloin tarkoitus toteuttaa porrastettuna vii-          Selvityksen toinen vaihe, joka ulottuu ny-
3079: den vuoden kuluessa eli vuoden 1982 loppuun           kyisen valtionavustusjärjestelmän ulkopuolella
3080: mennessä. Liikenneministeriö on keväällä 1980         oleviin yksityisiin teihin, vienee aikaa yli vuo-
3081: kehottanut tie- ja vesirakennushallitusta teke-       den. Toisen vaiheen valmistumisen jälkeen on
3082: mään selvityksen yksityisistä teistä annetun          mahdollista harkita voimassa olevien avustus-
3083: lain muuttamisesta annetun lain ( 728/77) mu-         säännösten tarkistustarvetta.
3084:      Helsingissä maaliskuun 7 päivänä 1981
3085: 
3086:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
3087:                                               N:o 15                                             3
3088: 
3089: 
3090: 
3091: 
3092:                            Tili Riksdagens Herr Talman
3093: 
3094:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skulle gälla frågan om till statsbidrag berät-
3095: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           tigade tillfartsvägar och den bofasta befolk-
3096: velse nr 128 av den 4 februari 1981 till            ningens storlek liksom även längden av den
3097: vederbörande medlem av statsrådet översänt          väg som används av den bofasta befolkningen,
3098: avskrift av följande av riksdagsman J. Juhani       samt antalet sådana vägar på orten som är
3099: Kortesalmi undertecknade spörsmål nr 15:            av anmärkningsvärd betydelse i trafikavseende.
3100:                                                        Utredningens första skede kunde avslutas i
3101:           Är Regeringen medveten om, att            september 1980. Det framgår att statsbidra-
3102:        statsbidragssystemet rörande enskilda        get för många vägars vidkommande skulle upp-
3103:        vägar är orättvist särskilt då det gäl-      höra vid ingången av år 1983, särskilt i lan-
3104:        ler glest bebodda, avsides belägna trak-     dets östra och norra delar. Inverkan av de
3105:        ter såsom Kajanaland, särskild Suomus-       nya stadgandena om bidrag har i fråga om
3106:        salmi, och också annorstädes i Östra och     dessa vägar inte kunnat förutspås tillräckligt
3107:        norra Finland, samt                          exakt, varför tillämpningen av de nuvarande
3108:           ämnar Regeringen skyndsamt vidta          stadgandena i vissa fall skulle leda tili oskä-
3109:        åtgärder så, att statsbidraget för enskil-   liga och i regionalpolitiskt hänseende oända-
3110:        da vägar bibehålls för de vägar som          målsenliga lösningar.
3111:        sedan gammalt erhållit bidrag samt så,          På basen av de uppgifter som erhållits ge-
3112:        att nytt statsbidrag beviljas för alla vä-   nom utredningen gavs den 5 december 1980
3113:        gar, vilkas längd överstiger en kilome-      en förordning angående ändring av 4 3 § för-
3114:        ter, även i det fall att t.o.m. endast       ordningen om enskilda vägar.
3115:        ett enda bebott hus har nytta av vä-            Genom ändringen av förordningen har den
3116:        gen?                                         i 4 3 § angivna övergångstiden förlängts med
3117:                                                     fem år i fråga om de enskilda vägar, beträf-
3118:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       fande vilka beslut om bidrag gällde den 31
3119: samt anföra följande:                               december 1977 och för vilka bidraget på
3120:    Statsbidragssystemet rörande enskilda vägar      tjänstens vägnar höjts på det sätt som är stad-
3121: reviderades vid ingången av år 1978. Avsik-         gat i 43 §. De ovan nämnda vägarna kan
3122: ten var då att genomföra reformen stegvis un-       alltså nu omfattas av bidraget ända till ut-
3123: der förloppet av fem år, dvs. till utgången         gången av år 1987.
3124: av år 1982. Trafikministeriet uppmanade på             Utredningens andra skede, som utsträcker
3125: våren 1980 väg- och vattenbyggnadsstyrelsen         sina verkningar tili de enskilda vägar som inte
3126: att företa en utredning av de inverkningar          omfattas av det nuvarande statsbidragssystemet,
3127: som det i lagen angående ändring av lagen           torde komma att ta över ett år i anspråk.
3128: om enskilda vägar (728/77) angivna stats-           Efter det att det andra skedet slutförts, är
3129: bidragssystemet medför. Utredningen skulle fö-      det möjligt att överväga behovet av en revi-
3130: retas i två skeden så, att det första skedet        dering av de nuvarande stadgandena om bidrag.
3131:      Helsingfors den 7 mars 1981
3132: 
3133:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
3134:                                              1981 vp.
3135: 
3136: Kirjallinen kysymys n:o 16
3137: 
3138: 
3139: 
3140: 
3141:                                  Kortesalmi: Utajärven kunnassa olevan Sanginkylän ja Yli-Utok-
3142:                                      sen välisen tieosuuden parantamisesta
3143: 
3144: 
3145:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3146: 
3147:     Utajärvellä Sanginkylän ja Yli-Utoksen vä-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3148: lillä oleva tieosuus, joka on pituudeltaan 17       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
3149: km, on huonokuntoinen. Tietä myöten ajetaan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3150: runsaasti puutavaraa ja lisäksi alueella alka-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3151: vat kohta laajamittaiset turvekuljetukset. Paik-
3152: kakunnalla ollaan huolissaan tien kunnosta. ja                Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
3153: edellytetään, että tie saatettaisiin nopeasti ny-          miin Utajärven kunnassa olevan Sangin-
3154: kyistä parempaan kuntoon.                                  kylän ja Yli-Utoksen välisen tieosuuden
3155:     Lisäksi Utajärvellä on automiehillä runsaasti          saattamiseksi nykyistä huomattavasti pa-
3156: työttömyyttä, ja työtä saaneetkin automiehet               rempaan kuntoon, jotta se kestäisi puu-
3157: joutuvat usein kulkemaan ansiotyössä hyvin                 tavaran kuljetusta sekä alkavia turve-
3158: kaukana kotoaan. Tältäkin kannalta katsottuna              kuljetuksia samoin kuin muutakin nor-
3159: mainitun tieosuuden kunnostaminen olisi erit-              maalia liikennettä?
3160:  täin toivottavaa.
3161:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
3162: 
3163:                                         J. Juhani Kortesalmi
3164: 
3165: 
3166: 
3167: 
3168: 088100201Y
3169: 2                                           1981 vp.
3170: 
3171: 
3172: 
3173: 
3174:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3175: 
3176:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jonka leveys on noin 5 metriä. Tien kanta-
3177: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vuus on heikko, jonka vuoksi tielle on jou-
3178: olette 4 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn          duttu asettamaan keväisin kelirikkorajoitukset.
3179: kirjeenne dhella toimittanut valtioneuvoston          Vastaavan kantavuuden omaavia yleisiä teitä
3180: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      on koko maassa lähes 10 000 kilometriä. Tie-
3181: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta     ja vesirakennuslaitoksen suunnitelmien mukaan
3182: kirjallises;ta kysymyksestä n:o 16·:               näistä n. 6 000 kilometriä voidaan parantaa
3183:                                                    vuoteen 1990 mennessä siten, että kelirikko-
3184:          Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-    rajoi!tusta ei tarvitse käyttää.
3185:        miin Utajärven kunnassa olevan Sangin-         Yli-Utoksen paikallistien liikennemäärä on
3186:        kylän ja Yli-Utoksen välisen tieosuuden     vain 60 autoa/vrk. Ko. tietä vilkasliikenteisem-
3187:        saattamiseksi nykyistä huomattavasti pa-    piä sorateitä yleisistä teistä on n. 30 000 kilo-
3188:        rempaan kuntoon, jotta se kestäisi puu-     metriä.
3189:        tavaran kuljetusta sekä alkavia turve-         Tieviranomaiset ovat kuitenkin tietoisia ky-
3190:        kuljetuksia samoin kuin muutakin nor-       symyksessä mainituista turvekuljetuksista ja
3191:        maalia liikennettä?                         näiden aiheuttamasta liikenteen lisääntymisestä.
3192:                                                    Tämänhetkisen arvion mukaan tien pahimpia
3193:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kohtia korjataan kunnossapidon toimenpitein
3194: vasti seuraavaa:                                   turvekuljetusten alettua. Perusteellisempi tien
3195:    Kysymyksessä tarkoitettu paikallistie on 17,5   parannus ajoittuu 1980-luvun lopulle.
3196: kilometrin pituinen sorapäällysteinen pistotie,
3197:      Helsingissä maaliskuun 12 päivänä 1981
3198: 
3199: 
3200:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
3201:                                               N:o 16                                              3
3202: 
3203: 
3204: 
3205: 
3206:                            Tili Riksdagens Herr Talman
3207: 
3208:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att under tjällossningen begränsa trafiken på
3209: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       denna väg.
3210: av den 4 februari 1981 tili vederbörande med-          I hela landet finns det inemot 10 000 kilo-
3211: lem av statsrådet översärut avskrift av följande    meter allmänna vägar med motsvarande bär-
3212: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi ställda         kraftt. Enligt väg- och vattenbyggnadsverkets
3213: skriftliga spörsmål nr 16:                          planer kan bland dessa vägar ca 6 000 kilo-
3214:                                                     meter så mycket förbättras före ingången av
3215:           Ämnar Regeringen vidta brådskande         år 1990, att inskränkningar i trafiken på grund
3216:        åtgärder för att vägsträckan mellan          av tjällossningen inte behöver ske.
3217:        Sanginkylä och Yli-Utos i Utajärvi kom-         Bygdevägen tili Yli-Utos trafikeras endast av
3218:        mun skall kunna försättas i avsevärt         60 bilar per dygn. Bland de allmänna vägarna
3219:        bättre skick än den för närvarande be-       finns ca 30 000 kilometer grusvägar, som är
3220:        finner sig i, så att den tål trävarutrans-   livligare trafikerade än den nyss nämnda.
3221:        porter och begynnande torvforsling              Vägmyndigheterna är emellertid medvetna
3222:        samt annan normal :trafik?                   om de torvtransporter som nämns i spörsmålet
3223:                                                     och om den ökning av trafiken som föranleds
3224:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        därav. Enligt en aktuell bedömning kommer
3225: samt anföra följande:                               de värsta ställena på vägen i fråga att istånd-
3226:                                                     sättas genom underhållsåtgärder så snart torv-
3227:   Den bygdeväg som avses i spörsmålet är            transporter har börjat. En grundligare repara-
3228: en 17,5 kilometer lång och ca 5 meter bred          tion av vägen kommer att förläggas tili slutet
3229: grusbelagd stickväg. Dess bärkraft är dålig         av 1980-talet.
3230: och det har därför på vårarna blivit nödvändigt
3231:      Helsingfors den 12 mars 1981
3232: 
3233: 
3234:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
3235:                                              1981 vp.
3236: 
3237: Kirjallinen kysymys n:o 17
3238: 
3239: 
3240: 
3241: 
3242:                                  Kortesalmi: Tupakoinnin kieltämisestä
3243: 
3244: 
3245:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3246: 
3247:    Lääkintöhallituksen teettämän terveyskasva-         Yllä mainitussa japanilaistutkimuksessa tode-
3248: tustutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista        taan mm., että tupakoivien miesten tupakoi-
3249: kannattaa tupakoinnin kieltämistä työtiloissa,      mattomilla vaimoilla esiintyy keuhkosyöpää
3250: joissa työskentelee tupakoimattomia.                yleisemmin kuin muilla.
3251:    Tilastokeskuksen toimittamassa haastattelu-         Tupakointi työtiloissa tai muissa sisätiloissa
3252: tutkimuksessa 94 % vastaajista oli sitä mieltä,     on siis tupakoimattomille paitsi ärsyttävä ja
3253: että tupakoimattomille on suotava savuttomat        viihtyisyyttä heikentävä tekijä myös ajanoloon
3254: työskentelytilat.                                   vakavasti otettava terveysriski. Erittäin paha
3255:    Uusimpien tutkimustulosten mukaan tupakan        puute tupakkalaissa on se, ettei tupakointikiel-
3256: palavasta päästä lähtevä savu on huomattavasti      toja tupakkalain nojalla säädetty työtiloihin eikä
3257: vaarallisempaa kuin savu, jonka tupakoitsija        työpaikkojen sosiaalitiloihin. Kuitenkin on
3258: vetää keuhkoihinsa. Tämän lisäksi Japanissa         erittäin tärkeätä se, että työpaikkatupakointia
3259: valmistunut tutkimus osoittaa, että aktiivinen      päästään tehokkaasti rajoittamaan siten, ettei
3260: tupakointi on· erittäin varteenotettava syöpä-      tupakoimattomien tarvitse kärsiä ja altistua
3261: riski.                                              haitta-aineille.
3262:     Tupakoitsijan ympäristöön levittämässä sa-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3263: vussa on viisinkertainen määrä häkäkaasua,          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
3264: kolminkertainen määrä tervaa ja nikotiinia, ne-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3265: linkertainen määrä syöpää aiheuttavaa bentspy-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3266: reeniä, runsaasti enemmän syöpävaarallisia
3267: nitrosamineita      sekä   monikymmenkertainen                Tietääkö Hallitus, että uusimpien
3268:  määrä ammoniakkia siihen tupakansavuun ver-               tutkimustulosten mukaan tupakansavu
3269:  rattuna, jonka tupakoitsija vetää keuhkoihinsa.           ympäristöön levinneenä on jopa vaa-
3270:     Tunnin oleskelu savuisessa työtilassa vastaa           rallisempaa ja myrkyllisempää kuin se
3271:  eräiden arvioiden mukaan yhden savukkeen                  savu, jonka tupakoitsija itse vetää keuh-
3272:  polttamista. Huonosti ilmastoiduissa työtiloissa          koihinsa, sekä
3273:  on nyt mitattu häkäkaasupitoisuuksia, jotka                  aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
3274:  ylittävät työpaikkoja koskevat enimmäispitoi-             miin tupakkalain muuttamiseksi siten,
3275:  suudet.                                                   että tupakointi tupakkalain nojalla sää-
3276:     Selvästi on sen lisäksi osoitettu, että tupa-          dettäisiin kiellettäväksi myös työtiloissa
3277:  kansavusta on haittaa sepelvaltimotautia pote-            sekä työpaikkojen sosiaalitiloissa?
3278:  ville, joiden alttiutta angina pectoris -koh-
3279:  tauksiin se lisää.
3280:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
3281: 
3282:                                        J. Juhani Kortesalmi
3283: 
3284: 
3285: 
3286: 
3287: 088100198V
3288: 2                                            1981 vp.
3289: 
3290: 
3291: 
3292: 
3293:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3294: 
3295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tupakointikiellon ulottaminen työpaikoille
3296: mainitussa tal'koituksessa Te, Herra Puhemies,      oli ,esillä tupakkalakia valmisteltaessa. Tuolloin
3297: oleue 4 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn kir-       työmarkkinajärjestöjen edustajat kuitenkin kat-
3298: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    soivat, että tämä ongelma on ratkaistavissa työ-
3299: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     yhteisöjen sisäisillä sopimuksilla.
3300: Korvesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        Työmarkkinajärjestöjen ja työsuojduhallituk-
3301: myksestä n :o 17:                                   sen sosiaali. ja terveysministeriön asettaman tu-
3302:                                                      pakkapoliittisen työryhmän mietinnöstä anta-
3303:            Tietääkö Hallitus, että uusimpien tut-   missa lausunnoissa kiinnhetään edelleen huo-
3304:        kimustulosten mukaan tupakansavu ym-         miota kieUon toteuttamisvaikeuksiin ja pide-
3305:        päristöön levinneenä on jopa vaaralli-       tään sopimusmenettelyä lakisääteistä kieltoa
3306:        sempaa ja myrkyllisempää kuin se savu,       parempana vaihtoehtona. Tämän vuoksi tulee
3307:        jonka tupakoitsija itse vetää keuhkoi-       ensin selvittää mahdollisuudet olennaisesti vä-
3308:        hinsa, sekä                                  hentää työpaikalla tupakoinnista aiheutuvia
3309:            aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-   haittoja työyht,eisön sisäisillä sopimuksilla. Mi-
3310:        miin tupakkalain muuttamiseksi siten,        käli tätä kautta ei päästä kansanterveydellisesti
3311:        ,että tupakointi tupakkalain nojalla sää-    tyydyttävään tulokseen, tulee harkittavaksi tu-
3312:        dettäisiin kiellettäväksi myös työtiloissa   pakkalain muuttaminen siten, että tupakointi
3313:        sekä työpaikkojen sosiaalitiloissa?          kielletään tietyissä työtiloiss.a.
3314:                                                        Vuoden 1980 aikana on erityisesti tehostet-
3315:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tu tupakoinnin haitoista dedottamista ja ter-
3316: vasti seuraavaa:                                    veyskasvatusta työyhteisössä. Tavoitteena on ol~
3317:    Eräiden uusimpien lääketieteellisten tutki-      lut tupakoinnin vähentämisen edistäminen kas-
3318: musten mukaan altistumisesta tupakansavulle         vatuksellisin keinoin.
3319: seuraa terveysvaaroja myös wpakoimattomille.           Terveysviranomaiset ovat tietoisia siitä, että
3320: Savukkeen palavasta päästä tulee ympäristöön        tupakointi työyhteisössä aiheuttaa haittaa sa·
3321: savua, jossa on haitta-ainepitoisuutta suurehko     doille tuhansille tupakoimattomille työnteki-
3322: määrä. Vuoden 1981 alussa on ilmestynyt tut-        jöille, erityisesti allergikoille, astmaatikoille ja
3323: kimuksia, joiden mukaan tupakoimattoman             sydän. ja verisuonitauteja poteville. Sosiaali- ja
3324: aviopuolison vaara sairastua keuhkosyöpään on       terveysministeriö toteaa, että tämä ongelma tu-
3325: suurentunut, mikäli toinen aviopuolisoista tu-      lee ensisijaisesti ratkaista työyhteisöjen sisäisil-
3326: pakoi. Vanhempien tupakoinnin on myös ha-           lä sopimuksilla. Mikäli sopimuspohjainet:J., tupa-
3327: vaittu lisäävän pienten lasten hengitystietuleh-    koinnin rajoittaminen ei kuitenkailn edisty toi-
3328: dusten vaaraa. Passiivinen tupakointi työpai-       vottuun tulokseen, tulee tupakkalain muutoseh·
3329: kalla aiheuttaa haitallisia muutoksia alunperin     dotus tältä osin ajankohtaiseksi.
3330: terveiden tupakoimattomien työntekijöiden
3331: hengitysteissä.
3332:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1981
3333: 
3334: 
3335:                                            Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
3336:                                              N:o 17                                                3
3337: 
3338: 
3339: 
3340: 
3341:                           Tili Riksdagens Herr Talman
3342: 
3343:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       arbetsplatserna. Emellertid ansåg arbetsmark-
3344: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      nadsorganisationernas representanter att detta
3345: av den 4 februari 1981 tili vederbörande med-      problem kan lösas genom interna övel.1enskom-
3346: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    melser mellan dem som arbetar tillsammans.
3347: av riksdagsman Kortesalmi undertecknade               1 sina utlåtanden angående det betänkande,
3348: skriftliga spörsmål nr 17:                         som avgivits av den av social- och hälsovårds-
3349:                                                    ministeriet tillsatta tobakspolitiska arbets-
3350:           Är Regeringen medveten om att en-        gruppen, fäster arbetsmarknadsorganisationerna
3351:        ligt de nyaste forskningsresultaten är      och arbetarskyddsstyrelsen fortsättningsvis upp-
3352:        tobaksrök som spritt sig i omgivningen      märksamhet vid hur svårt det är att genom-
3353:        t.o.m. farligare och giftigare än den rök   föra ett sådant förbud samt anser avtalsför-
3354:        som rökaren själv drar in i lungorna,       farandet vara ett bättre alternativ än ett lag-
3355:        samt                                        stadgat förbud. Därför bör man först utreda
3356:           ämnar Regeringen brådskande vidta        möjligheterna att på arbetsplatsen väsentligen
3357:        åtgärder för ändrande av tobakslagen        minska de olägenheter som rökningen medför,
3358:        så, att rökning med stöd av tobakslagen     genom interna överenskommeher mellan ar-
3359:        skulle förbjudas också i arbetsutrym-       betstagarna. Om ett ur folkhälsosynpunkt till-
3360:        men samt i arbetsplatsernas socialut-       fredsställande reslutat inte kan uppnås på detta
3361:        rymmen?                                     sätt, bör man överväga en sådan ändring av
3362:                                                    tobakslagen att rökning skulle förbjudas i vissa
3363:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      arbetsutrymmen.
3364: samt anföra följande:                                 Under år 1980 har man i effektiverad om-
3365:    Enligt vissa färska medicinska undersök-        fattning informerat om rökandets skadliga verk-
3366: ningar förorsakas också icke-rökare hälsorisker    ningar och bedrivit hälsofostran på arbets-
3367: då de är utsatta för tobaksrök. Från den           platserna. Syftet har varit att genom pedago-
3368: glödande ändan av ciganetten sprider sig en        giska medel främja en minskning av rökandet.
3369: rök som innehåller rätt stora mängder skadliga        Hälsovårdsmyndigheterna är medvetna om
3370: ämnen. 1 början av år 1981 har undersök-           att rökning på arbetsplats,en medför men för
3371: ningar publicerats, enligt vilka risken för en     hundratusentals icke-rökande arbetstagare, i
3372: icfue-rökande make att insjukna i lungcancer är    synnerhet för allergiker, astmatiker samt hjärt-
3373: större om den andra maken röker. Småbarn           och kärlsjuka. Social- och hälsovårdsministedet
3374: med rokande föräldrar har också konstaterats       konstaterar att detta problem i främsta rum-
3375: löpa ökad risk för inflammationer i luftvägar-     met bör lösas genom interna överenskommel-
3376: na. Passiv rökning på arbetsplatsen förorsakar     ser på arbetsplatserna. Om en sådan avtals-
3377: menliga förändringar i luftvägarna hos sådana      grundad begränsning av rökningen emellertid
3378: icke-rökande arbetstagare som ursprungligen        inte leder tili önskat resultat, blir det aktuellt
3379: varit friska.                                      att föreslå en ändring av tobakslagen på denna
3380:    Vid beredningen av tobakslagen behandlades      punkt.
3381: frågan om att låta rökningsförbudet gälla också
3382:      Helsingfors den 17 mars 19 81
3383: 
3384: 
3385:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
3386:                                               1981 vp.
3387: 
3388: Kirjallinen kysymys n:o 18
3389: 
3390: 
3391: 
3392: 
3393:                                   Kortesalmi: Ammattirikollisuuden vähentämisestä
3394: 
3395: 
3396:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3397: 
3398:    Käytännön tosiasiat ovat osoittaneet, että        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaise11
3399: vankilaolojemme liberalisointi 1970-luvulla on       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3400: aiheuttanut uusintarikollisuuden kasvua eli am-
3401: mattirikollisuuden lisääntymistä. Tilastot osoit-             Tietääkö Hallitus, että 1970-luvulla
3402: tavat, että seitsemän kertaa rikoksesta vanki-             tapahtunut vankilaolojemme liberalisoin-
3403: laan tuomittujen määrä on n. 10 vuodessa kas-              ti on aiheuttanut nimenomaan ammatti-
3404: vanut jo yli kaksinkertaiseksi. Tämä antaa va-             rikollisuuden lisääntymistä, ja
3405: kavaa aihetta tarkastella vankeinhoitopolitiik-               aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lain-
3406: kaa nimenomaan ammattirikollisten osalta                   säädäntömme ja vankilaolojemme muut-
3407: uudelleen.                                                 tamiseksi sellaisiksi, että ammattirikol-
3408:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-         lisuus ei lisäänny vaan vähenee?
3409: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
3410:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
3411: 
3412:                                         J. Juhani Kortesalmi
3413: 
3414: 
3415: 
3416: 
3417: 088100119A
3418: 2                                             1981 vp~
3419: 
3420: 
3421: 
3422: 
3423:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3424: 
3425:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rangaistusajat kasvattavat tiettynä hetkenä van-
3426: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kilassa rangaistustaan suorittavien moninkertais-
3427: olette 4 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn kir-       ten rikoksenuusijoiden määrää. Rangaistusjär-
3428: jeenne n:o 131 ohella toimittanut valtioneu-         jestelmää on myös muutettu siten, että ensi-
3429: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         kertalaisia, satunnaisia rikoksentekijöitä on jou-
3430: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin            tunut vankilaan entistä harvemmin.
3431: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 18:            Kysymyksessä samaistetaan vankeinhoidolli-
3432:                                                      sesti monikertainen vanki ammattirikolliseen.
3433:           Tietääkö Hallitus, että 1970-luvulla       Näin ei voida tehdä. Vankeinhoidollisesti hyvin
3434:        tapahtunut vankilaolojemme liberalisoin-      monikertainen vanki yleensä "kiertää" vankilan
3435:        ti on aiheuttanut nimenomaan ammatti-         ja vapauden välillä nopeasti. Hän uusii kohta
3436:        rikollisuuden lisääntymistä, ja               vapautumisensa jälkeen, hänen yksi tai harva
3437:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lain-      rikoksensa tulee ilmi ja rangaistuksi nopeasti
3438:        säädäntömme ja vankilaolojemme muut-          verrattuna an1mattirikolliseen. Tällaisten "urau-
3439:        tamiseksi sellaisiksi, että ammattirikolli-   tuneiden" taparikollisten menestymismahdolli-
3440:        suus d lisäänny vaan vähenee?                 suudet vapaudessa ovat muun muassa työmah-
3441:                                                      dollisuuksien heikentymisen myötä usein huo-
3442:    V:,;stauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      not.
3443: vasti seuraavaa:                                         Oikeusministeriö katsoo, että vankeinhoidolli-
3444:    Sellaisten vankien määrä, jotka ovat seitse-      sesti monikertaisten vankien määrän kasvu ei
3445: mättä tai useampaakin kertaa vankilassa, on          kuvaa väitettyä ammattirikollisuuden kasvua.
3446: 1970-luvulla lisääntynyt noin kaksinkertaiseksi.     Luotettavaa tietoa siitä, että ammattimainen ri-
3447: Syy tähän ilmiöön ei kuitenkaan ole niin yksi-       kollisuus olisi lisääntynyt, ei muussakaan yhtey-
3448: selitteinen kuin kysymyksessä on esitetty.           dessä ole esitetty. Näin ollen ei myöskään ole
3449:    Osaselitys tällaiseen vankirakenteen muutok-      perusteita väitteelle, että vankilaolojen ns. li-
3450: seen on väestön ikärakennekehitys. Sodanjälkei-      beralisoiminen olisi aiheuttanut ammattimaisen
3451: set suuret ikäluokat aiheuttivat sen, että 1960-     rikollisuuden kasvua. Rangaistusjärjestelmässä
3452: luvulla vankiloihin tuli hyvin paljon ensikerta-     tapahtuneet muutokset ovat kohdistuneet ni-
3453: laisia. Vaikka se todennäköisyys, jolla vapautu-     menomaan satunnaisiin rikoksentekijöihin eivät-
3454: nut vanki palaa vankilaan, ei olisikaan muuttu-      kä taparikollisten ja ammattimaisten rikollisten
3455: nut, kuvattu ikärakenneilmiö aiheuttaa sen, että     ryhmiin.
3456: suurista ikäluokista on tullut erityisesti 1970-        Oikeusministeriö kuitenkin korostaa, että var-
3457: luvun lopulla huomattavan paljon vankeja, jotka      sinainen ammattimainen rikollisuus on suunni-
3458: ovat olleet useita kertoja vankilassa.               telmallisuutensa ja organisoitumisalttiutensa
3459:    Toiseksi pitkiä yli vuoden mittaisia vapaus-      vuoksi erityisen vahingollista. Siksi siihen on
3460: rangaistuksia suorittavien vankien määrä on li-      vastaisuudessakin kohdistettava kriminaalipo-
3461: sääntynyt. Juuri tällaisia rangaistuksia on näillä   liittinen erityishuomio.
3462: moninkertaisilla rikoksenuusijoilla. Pidentyneet
3463:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1981
3464: 
3465: 
3466:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
3467:                                               N:o 18                                                  3
3468: 
3469: 
3470: 
3471: 
3472:                            Till Riksdagens Herr Talman
3473: 
3474:    I syfte som nämns i 37 § 1 mom. riksdags-        återfallsförbrytare. De förlängda strafftiderna
3475: ordningen har Ni, Herr Talman, medelst brev         förstorar antalet mångdubbla återfallsförbrytare,
3476: av den 4 februari 1981 nr 131 tili vederböran-       som vid en bestämd tidpunkt avtjänar sitt
3477: de medlem av statsrådet bringat en avskrift av       straff i fängelse. Straffsystemet har också änd-
3478: riksdagsman J. Juhani Kortesalmis så lydande        rats så, att förstagångsförbrytare, som tillfälligt
3479: skriftliga spörsmål nr 18:                          begått ett brott, har råkat i fängelse färre
3480:                                                     gånger än tidigare.
3481:           Är 'Regeringen medveten om, att libe-         I frågan görs en fånge, som flera gånger
3482:        raliseringen av förhållandena i våra         varit föremål för fångvårdsåtgärder, identisk
3483:        fängelser, som inträffat under 1970-         med en yrkesförbrytare. Så kan man inte för-
3484:        talet, har förorsakat en ökning av yrkes-    fara. En fånge, som mycket ofta varit föremål
3485:        brottsligheten, och                          för fångvårdsåtgärder, "cirkulerar" i allmänhet
3486:           ämnar Regeringen vidtaga åtgärder          snabbt mellan fängelse och frihet. Han åter-
3487:        för att förändra vår lagstiftning och för-   faller snart efter att han frigivits, hans ena
3488:        hållandena i våra fängelser så, att yr-      eller fåtaliga brott uppdagas och bestraffas
3489:        kesbrottsligheten inte ökar utan mins-        snabbt i jiimförelse med en yrkesförbrytare. Så-
3490:        kar?                                         dana "präglade" vaneförbrytares möjligheter att
3491:                                                     klara sig i frihet är bl. a. i takt med försäm-
3492:    Som svar på frågan anför jag högaktnings-        ringen av arbetsmöjligheterna ofta dåliga.
3493: fullt följande:                                         Justitieministeriet anser, att tillväxten av an-
3494:    Antalet sådana fångar, som är sjunde gången      talet fångar, som bestraffats många gånger, inte
3495: eller mer i fängelse, har under 1970-talet          utgör någon avspegling av en påstått tillväxt av
3496: ökats tili ca det dubbla. Otsaken tili detta        yrkesbrottsligheten. Några tillförlitliga uppgifter
3497: fenomen är likväl inte så entydig som i frågan      om, att yrkesbrottsligheten skulle ha ökat, har
3498: anförts.                                            inte heller i andra sammanhang framlagts. Så-
3499:    En delförklaring till denna förändring av        lunda föreligger det inte heller någon grund
3500: fångsammansättningen är utvecklingen av be-         för påståendet, att den s.k. liberaliseringen av
3501: folkningens åldersstruktur. De stora årskullarna    förhållandena i fängelserna skulle ha förorsakat
3502: efter kriget förorsakade, att till fängelserna      en ökning av den professionella brottsligheten.
3503: under 1960-talet kom många förstagångsfångar.       De förändringar som skett i straffsystemet har
3504: Fastän den sannolikhet, med viiken en frigiven      riktats uttryckligen mot tillfälliga förbrytare och
3505: fånge återvänder tili fängelset, inte skulle ha     inte mot grupperna av vaneförbrytare och
3506: förändrats, förorsakar det beskrivna ålders-        yrkesförbrytare.
3507: strukturfenomenet, att från de stora årskullarna        Justitieministeriet framhäver likväl, att den
3508: särskilt under 1970-talets slut kommit ett be-      egentliga yrkesbrottsligheten p.g.a. sin plane-
3509: tydande antal fångar, som har varit i fängelse      rade och organiserade karaktär är särskilt skad-
3510: flera gånger.                                       lig. Därför bör man också i fortsättningen rikta
3511:    För det andra har antalet fångar, som av-        speciell kriminalpolitisk uppmärksamhet mot
3512: tjänar över ett år långa fängelsestraff, ökat.      den.
3513: Just sådana straff avtjänas av dessa mångdubbla
3514:      Helsingfors den 23 februari 1981
3515: 
3516: 
3517:                                                               Justitieminister Christoffer Taxell
3518:                                             1981 vp.
3519: 
3520: Kirjallinen kysymys n:o 19
3521: 
3522: 
3523: 
3524: 
3525:                                  Kortesalmi: Avioliiton merkityksen vahvistamisesta
3526: 
3527: 
3528:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3529: 
3530:    Suomen Kirkko on nyt virallisesti ilmoitta-        Avioliitto ja perhe-elämä ovat viime vuosi-
3531: nut kantansa avoliittoihin. Avoliitossa eli avo-   kymmenen aikana joutuneet erityisesti julkises-
3532: suhteessa eläminen on kristillisen uskon näkö-     sa sanassa voimakkaan hyökkäilyn, jopa pilkan-
3533: kulmasta edesvastuutonta. Avioliiton tulisi olla   teon kohteiksi. Nyt olisi valtiovallan kiireesti
3534: elinikäinen ja sen solmiminen julkinen asia.       ryhdyttävä korjaamaan aiheutettuja vahinkoja.
3535:    Käsitellessään avosuhteen ja avioliiton väli-   Hallituksen olisi korkea aika ryhtyä tehok-
3536: siä suhteita kirkolliskokous totesi, että kor-     kaasti tukemaan avioliittoa ja ehyttä perhe-
3537: jausta vaativana epäkohtana on mm. perhe-          elämää.
3538: eläkettä nauttivan lesken asema. Samoin kir-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3539: kolliskokous katsoi, että eräillä verotusta ja     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
3540: eläkepolitiikkaa koskevilla säännöksillä on ny-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3541: kyisellään avioliittoa syrjivä vaikutus.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3542:    Kirjelmässään kirkolliskokous katsoo, että
3543: nyt on aiheellista tutkia, onko enää pakotta-               Millä tavoin ja kuinka nopeasti Halli-
3544: vaa tarvetta pitää avioliitossa oleville tulevia          tus aikoo ryhtyä tukemaan ja vahvista-
3545: sosiaalisia suorituksia pienempinä kuin kahden            maan avioliittoa sekä ehyttä perhe-elä-
3546: yksinäisen saamia.                                        mää?
3547:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
3548: 
3549:                                       J. Juhani Kortesalmi
3550: 
3551: 
3552: 
3553: 
3554: 088100157}
3555: 2                                              1981 vp.
3556: 
3557: 
3558: 
3559: 
3560:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3561: 
3562:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Erityisesti ehyen perhe-elämän edistämiseen
3563: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tähtäävistä toimenpiteistä on keskeisin perhe-
3564: olette 4 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn kir-        neuvonnan tehostaminen. Tärkein perheneuvon-
3565: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      nan toteuttaja maassamme on kasvatusneuvola-
3566: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       verkosto. Kasvatusneuvoloihin hakeudutaan pää-
3567: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       asiassa silloin, kun lapsella on todettu jokin
3568: myksestä n:o 19:                                      ongelma. Kasvatusneuvolat pyrkivät kuitenkin
3569:                                                       vaikuttamaan koko perheeseen, koska se no-
3570:           Millä tavoin ja kuinka nopeasti Halli-      peuttaa ongelmien käsittelyä ja tuottaa pysy-
3571:        tus aikoo ryhtyä tukemaan ja vahvista-         vimmän tuloksen. Perheterapian määrä kasva-
3572:        maan avioliittoa sekä ehyttä perhe-elä-        tusneuvolaissa onkin seitsenkertaistunut vii-
3573:        mää?                                           meisten seitsemän vuoden aikana. Myös avio-
3574:                                                       pariterapia on kasvatusneuvolassa yleistynyt,
3575:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mutta nykyisillä henkilöstöresursseilla ei tätä
3576: vasti seuraavaa:                                      toimintaa voida juurikaan lisätä.
3577:     Ehyen perhe-elämän tukeminen on perhepo-              Luonnoksessa uudeksi sosiaalihuoltolaiksi on
3578: litiikan keskeinen ja laaja-alaisia toimenpiteitä     esitetty kasvatusneuvoloiden muuttamista per-
3579: edellyttävä tavoite. Hallitus on vuoden               heneuvoloiksi, jotka entistäkin laajemmin voi-
3580: 1980 keväällä eduskunnalle antamassaan perhe-         sivat vastata perheiden tuen tarpeeseen sekä
3581: poliittisessa selonteossa esittänyt periaatteita ja   ehkäisevästi että silloin, kun perhetilanteessa
3582: tavoitteita, joiden mukaisesti perhepolitiikkaa       ilmenee ongelmia.
3583: pitäisi kehittää. Perheen ja lasten aseman paran-         Avioliiton asemaa on perusteltua vahvistaa
3584: tamiseksi Hallitus katsoi tarvittavan seuraavia       siten, ettei esim. eläkejärjestelmiin sisältyvillä
3585: toimenpiteitä:                                        säännöksillä tehdä taloudellisesti epäedulliseksi
3586:    - jatketaan perhelainsäädännön uudistamis-         valita avioliittoa avoliiton asemasta. Voimassa
3587: ta tavoitteena toteuttaa vanhempien yhteinen          olevan kansaneläkejärjestelmän mukaan avie
3588: vastuu lapsen huollosta ja hyvinvoinnista ja          puolisoille määrätään yhteinen eläkkeen t"!l!~~
3589: lapsen myönteiset ja kiinteät ihmissuhteet kum-       osa, joka täysimääräisenä on 60 prosenttia suu·
3590: paankin vanhempaan,                                   rempi kuin yksinäisen henkilön tukiosa. Yhtei-
3591:     - riittävä tuki lastenhoidon järjestämiseksi      nen tukiosa maksetaan puoleksi kummallekin
3592: äitiysrahakautta pidentämällä, tarjoamalla päivä-     puolisoista. Jotta vihkimättä yhteiselämää viet
3593: hoitopaikka sitä tarvitseville ja hoitokorvaus        tävät eivät pääsisi avioliitossa olevia edullisem-
3594: kotona lastaan hoitavalle,                            paan asemaan, onkin kansaneläkelaissa säädetty,
3595:     - lasten aiheuttamien lisämenojen riittävä        että puolisoiden tukiosan määräämistä koskevia
3596: korvaaminen tehostamalla ensisijaisesti lapsilisä-     säännöksiä voidaan soveltaa myös sellaisiin hen-
3597: järjestelmää,                                         kilöihin, jotka avioliittoa solmimatta jatkuvasti
3598:     - lapsia haitavien vanhempien työaikajärjes-      elävät yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa
3599: telyt riittävän ajan varaamiseksi lasten kasvat-       suhteissa.
3600: tamiseen ja hoitoon,                                      Eduskunnalle keväällä 1978 annetussa kansan-
3601:     - tyydyttävän tasoisen ja kohtuuhintaisen         eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen ensim-
3602: asunnon turvaaminen kaikille lapsiperheille ja        mäistä vaihetta koskevassa Hallituksen esityk-
3603:     - vammaisten ja muuten erityistä hoitoa ja         sessä (HE n:o 72/1978 vp.) on esitetty ne
3604:  huolenpitoa tarvisevien lasten tuen ja palvelu-       suuntaviivat, joiden mukaan kansaneläkejärjes-
3605:  jen riittävä ja monipuolinen järjestäminen.           telmää kehitetään.
3606:                                               N:o 19                                               3
3607: 
3608:    Vaiheittaisten uudistusten jälkeen luovuttai-    turvakeskuksessa tutkitaan parhaillaan perhe-
3609: siin asteittain tarveharkinnasta. Lopputavoit-      eläkejärjestelmässä olevia puutteita. Lähtökoh-
3610: teen mukainen kansaneläke olisi henkilökohtai-      tana on leskeneläkejärjestelmään liittyvät ongel-
3611: nen eläke, joka joko yksin tai yhdessä työeläk-     mat. Perhe-eläkelainsäädännön määräys lesken-
3612: keen kanssa muodostaa vähimmäiseläkkeen.            eläkkeen maksamisen keskeyttämisestä uuden
3613: Uudistusohjelman viimeinen vaihe tosiasiallises-    avioliiton johdosta on selvityksen kohteena var-
3614: ti merkitsee puolisoiden eläkkeen määrän yh-        sinkin ns. avioeroleskien eläketurvaa harkittaes-
3615: tenäistämistä yksinäisten eläkkeensaajien eläket-   sa. Näistä perhe-eläkejärjestelmän kokonais-
3616: tä vastaavaksi. Esityksen mukaan tämä kansan-       uudistukseen keskeisesti liittyvistä asioista on
3617: eläkeuudistuksen viimeinen vaihe toteutetaan        ratkaisuehdotukset odotettavissa lähiaikoina,
3618: sitten, kun taloudelliset tekijät antavat siihen    jonka jälkeen voidaan ryhtyä valmistelemaan
3619: mahdollisuuden.                                     lainsäädäntötoimenpiteitä.
3620:    Sosiaali- ja terveysministeriössä sekä eläke-
3621:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1981
3622: 
3623: 
3624:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
3625: 4                                           1981 vp.
3626: 
3627: 
3628: 
3629: 
3630:                            Tili Riksdagens Herr Talman
3631: 
3632:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           - anordnandet av tillräckligt och mångsidigt
3633: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      stöd och dito service för handikappade barn
3634: av den 4 februari 1981 till vederbörande med-      och barn som av andra speciella orsaker kräver
3635: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    särskild vård och omsorg.
3636: av riksdagsman Kortesalmi ställda spörsmål nr         Bland de åtgärder som särskilt siktar tili
3637: 19:                                                att främja ett harmoniskt familjeliv utgör effek-
3638:           På vilket sätt och hur snabbt har        tiveringen av familjerådgivningen den centra-
3639:        Regeringen för avsikt att vidta åtgärder    laste punkten. För förverkligandet av familje-
3640:        för att stöda och stärka äktenskapet        rådgivning i vårt land utgör nätet med rådgiv-
3641:        samt ett harmoniskt familjeliv?             ningsbyråer det viktigaste medlet. Man söker
3642:                                                    sig tili rådgivningsbyråerna för uppfostrings-
3643:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       frågor i främsta hand då något problem konsta-
3644: samt anföra följande:                              terats hos barnet. Rådgivningsbyråerna för upp-
3645:                                                    fostringsfrågor strävar dock till att påverka
3646:    Det centrala målet för familjepolitiken är      hela familjen, eftersom detta underlättar prob-
3647: att stöda ett harmoniskt familjeliv. Få mål        lemets behandling och åstadkommer det varak-
3648: förutsätter lika vittomfattande åtgärder. I den    tigaste resultatet. Under de senaste sju åren
3649: familjepolitiska redogörelsen som regeringen       har också antalet familjeterapifall vid rådgiv-
3650: avlät till riksdagen senaste vår, anfördes prin-   ningsbyråerna sjudubblats. Även terapi för äkta
3651: ciper och mål enligt vilka familjepolitiken bor-   makar har blivit allmännare, men med nuvaran-
3652: de utvecklas. Regeringen ansåg att följande        de personalresurser kan man knappast alls öka
3653: åtgärder behövs för att en förbättring av          denna verksamhet.
3654: familjens och barnens ställning skall äga rum:        I utkastet tili ny lag om socialvård har man
3655:    - fortsatt reformering av familjelagstift-      föreslagit att rådgivningsbyråerna för uppfost-
3656: ningen, varvid målet är att förverkliga föräld-    ringsfrågor skall ändras tili rådgivningsbyråer
3657: rarnas gemensamma ansvar för barnets vård          för familjefrågor. De nya byråerna kunde i
3658: och välfärd samt dess positiva och fasta män-      ännu större omfattning än förut matsvara fa-
3659: niskorelationer tili bägge föräldrarna,            miljernas behov av stöd, både preventivt och
3660:    - tillräckligt stöd för anordnandet av bar-     då olika problem uppstått i familjeförhållandet.
3661: nets vård genom en förlängning av den period          Det är motiverat att stärka äktenskapets
3662: under viiken moderskapspenning utbetalas,          ställning så, att det t. ex. inte på grund av
3663: genom att erbjuda dagvårdsplats åt de behö-        stadgandena om pensioner blir ekonomiskt oför-
3664: vande och vårdersättning åt dem som sköter         delaktigt att välja äktenskap i stället för sam-
3665: sitt barn hemma,                                   boende. Enligt gällande folkpensionssystem
3666:    - tillräcklig ersättning, i första hand genom   fastställs pensionens understödsdel gemensamt
3667: ett effektiverat barnbidragssystem, för de till-   för äkta makar. Understödsdelen är, då den
3668: läggsutgifter som barnet förorsakar,               utbetalas tili fullt belopp, 60 % större än un-
3669:    - reglering av arbetstiderna för de för-        derstödsdelen för en ensamstående person. Den
3670: äldrar som sköter barn, för att reservera till-    gemensamma understödsdelen utgår med hälf-
3671: räckligt med tid för barnens uppfostran och        ten tili vardera maken. För att hindra att ovig-
3672: vård,                                              da par som bor tillsammans inte skall komma
3673:    - tryggandet av bostad med tillfredsställan-    i en fördelaktigare ställning än de som lever
3674: de standard och till skäligt pris för alla barn-   i äktenskap, kan enligt folkpensionslagen stad-
3675: familjer och                                       gandena beträffande fastställande av understöds-
3676:                                              N:o 19                                               5
3677: 
3678: del för äkta makar även tillämpas på personer      gör till ensamstående pensionstagare. Enligt
3679: som fortgående lever tillsammans i samma hus-      propositionen förverkligas detta sista skede av
3680: håll utan att ingå äktenskap men under för-        folkpensionsreformen när de ekonomiska fakto-
3681: hållanden av äktenskaplig natur.                   rerna möjliggör detta.
3682:    I regeringens proposition våren 1978 be-           Vid social- och hälsovårdsministeriet samt
3683: träffande första skedet av en övergripande revi-   folkpensionscentralen undersöks som bäst bris-
3684: dering av folkpensionssystemet (Reg. prop. nr      terna i familjepensionssystemet. Man utgår
3685: 72/1978 rd.) har de riktlinjer anförts, i en-      ifrån problemen i anslutning till änkepensionen.
3686: lighet med vilka folkpensionssystemet skall        Stadgandena i familjepensionslagstiftningen be-
3687: utvecklas.                                         träffande inställandet av utbetalning av änke-
3688:    Efter etappvis genomförda reformer skulle       pension med anledning av nytt äktenskap utgör
3689: man successivt frångå behovsprövningen.            föremål för planeringsarbetet i synnerhet an-
3690: Enligt det slutliga målet skulle folkpensionen     gående s.k. skilsmässoänkors pensionsskydd.
3691: vara en individuell pension som antingen allena    Inom den närmaste framtiden kan förslag till
3692: ellet tillsammans med arbetspensionen skulle       lösning av dessa för den övergripande revide-
3693: utgöra en minimipension. Det sista skedet av       ringen av familjepensionssystemet centrala frå-
3694: revideringsprogrammet innebär i själva verket      gor väntas, varefter lagstiftningsåtgärder kan
3695: att pensionsbeloppet för äkta makar förenhetli-    börja vidtagas.
3696: gas så, att det matsvarat den pension som ut-
3697:      Helsingfors den 24 februari 1981
3698: 
3699: 
3700:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
3701: 
3702: 
3703: 
3704: 
3705: 088100157}
3706:                                              1981 vp.
3707: 
3708: Kirjallinen kysymys n:o 20
3709: 
3710: 
3711: 
3712: 
3713:                                  Kortesalmi: Neuvostoliitossa elävien kristittyjen aseman helpot-
3714:                                     tamisesta
3715: 
3716: 
3717:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3718: 
3719:    Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN) on              neistä ja tuomioista, jotka ovat kohdistuneet
3720: ilmaissut     huolestumisensa    Neuvostoliitossa   Dimitri Dudkoon, Gled Yakuniniin, · Lev Re-
3721: kristittyihin uskoviin kohdistuneitten oikeuden     gelsoniin ym.
3722: tuomioiden johdosta. Neuvosto on lähettänyt            KMN toteaa lisäksi, että kyseiset oikeuden-
3723: kirjelmän Venäjän Ortodoksisen kirkon ulko-         käynnit ovat ajoittuneet Madridin ETY-seuran-
3724: maanasiain johtajalle metropoliitta Juvenalille.    takokousta ajatellen onnettomaan aikaan ja
3725:    Kirjelmässä viitataan "yhteensattumaan, jon-     saattavat osaltaan vaarantaa tämän kokouksen
3726: ka seurauksena lukuisia oikeudenkäyntejä on         ponnistelut liennytyksen edistämiseksi.
3727: nostettu kristittyjä uskovia vastaan". Kirjelmäs-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
3728: sä todetaan, että tähän mennessä julkistetut        valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
3729: tuomiot eivät ole oikeassa suhteessa väitetty-      esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
3730: jen rikosten laatuun.                               omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
3731:    Kirkkojen maailmanneuvosto huomauttaa            myksen:
3732: samassa kirjelmässä myös, että se muutamien
3733: jäsenkirkkojensa painostuksesta huolimatta ei                Mihin toimiin Suomen Hallitus ETY-
3734: ole lähtenyt julkiseen polemiikkiin tällaisista           kokouksen isäntämaana aikoo ryhtyä
3735: asioista, koska "haluamme pitäytyä maltilliseen           Neuvostoliitossa elävien kristittyjen -
3736: ja varovaiseen menettelyyn ja ottaa huomioon              ja erityisesti uskonnollisen vakaumuk-
3737: sen vaikean ja poikkeuksellisen taustan, jonka            sensa vuoksi oikeudenkäynnin kohteeksi
3738: pohjalta kirkkonne miljoonine jäsenineen jou-             joutuneiden uskovien- aseman helpot-
3739:  tuu antamaan todistuksensa".                             tamiseksi YK:n ihmisoikeuksien julis-
3740:    Kirjelmässä ilmaistaan Kirkkojen maailman-             tuksen sekä ETY-kokouksen hengen,
3741: neuvoston jatkuva huoli niistä oikeudenkäyn-              tarkoituksen ja velvoituksen pohjalta?
3742:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
3743: 
3744:                                        J. Juhani Kortesalmi
3745: 
3746: 
3747: 
3748: 
3749: 881001776
3750: 2                                            1981 vp.
3751: 
3752: 
3753: 
3754: 
3755:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3756: 
3757:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     tuuta muihin osanottajavaltioihin verrattuna.
3758: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Kun YK:ssa on laadittu ihmisoikeuksien
3759: olette 4 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn kir-      yleismaailmallinen julistus ja solmittu ihmis·
3760: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    oikeuksia koskevat yleissopimukset ja kun Eu-
3761: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     roopassa on hyväksytty ETYK:n päätösasiakir-
3762: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     ja, on lähtökohtana luonnollisesti ollut, että
3763: myksestä n:o 20:                                    kaikki asianomaiset valtiot panevat täytäntöön
3764:                                                     näiden sopimusten ja asiakirjojen määräykset.
3765:           Mihin toimiin Suomen Hallitus ETY-        Eräiden tarkoin määriteltyjen tapausten osalta
3766:        kokouksen isäntämaana aikoo ryhtyä           on sovittu menettelytavoista, jotka mahdollista-
3767:        Neuvostoliitossa elävien kristittyjen -      vat kansalaisten oikeuksia koskevien yksittäis-
3768:        ja erityisesti uskonnollisen vakaumuk-       ten tapausten käsittelyn kansainvälisillä fooru-
3769:        sensa vuoksi oikeudenkäynnin kohteeksi       meilla. Muutoin tällaiset tapaukset ovat val-
3770:        joutuneiden uskovien - aseman helpot-        tioiden sisäisiä asioita, joista ETYK:n päätös-
3771:        tamiseksi YK:n ihmisoikeuksien julis-        asiakirjassa todetaan mm. seuraavaa: "Osan-
3772:        tuksen sekä ETY-kokouksen hengen,            ottajavaltiot pidättyvät puuttumasta suorasti tai
3773:        tarkoituksen ja velvoitusten pohjalta?       epäsuorasti, erikseen tai yhdessä, toisen osan-
3774:                                                     ottajavaltion lainkäyttövallan piiriin kuuluviin
3775:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sisäisiin tai ulkoisiin asioihin riippumatta val-
3776: vasti seuraavaa:                                    tioiden keskinäisistä suhteista".
3777:    ETYK:n päätösasiakirjassa hyväksyttyjen pe-         Suomen hallituksella ei ole tapana - nojau-
3778: riaatteiden mukaisesti kaikilla ETYK-osanotta-      tuen tässä sekä kansainväliseen käytäntöön että
3779: javaltioilla on sama vastuu päätösasiakirjan täy-   ETYK:n päätösasiakirjaan - ottaa kantaa toi-
3780: täntöönpanosta, eikä Helsingin kokouksen isän-      sissa valtioissa vireillä oleviin oikeudenkäyn-
3781: nyys siten aiheuta Suomen mitään erityisvas-        teihin.
3782:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1981
3783: 
3784:                                                             Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
3785:                                                N:o 20                                               3
3786: 
3787: 
3788: 
3789: 
3790:                            Till Riksdagens Herr Talman
3791: 
3792:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Då den universella förklaringen om de
3793: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            mänskliga rättigheterna utarbetats och konven-
3794: velse av den 4 februari 1981 till vederbörande       tioner rörande de mänskliga rättigheterna in-
3795: medlem av statsrådet för avgivande av svar           gåtts inom FN och då man i Europa antagit
3796: översänt avskrift av följande av riksdagsman         den europeiska säkerhets- och samarbetskonfe-
3797: Kortesalmi undertecknade spörsmål nr 20:             rensens slutdokument, har utgångspunkten na-
3798:                                                      turligtvis varit att alla behöriga stater verk-
3799:           Vilka åtgärder ämnar Finlands rege-        ställer bestämmelserna i dessa överenskommel-
3800:        ring såsom värdnation för ESS-konfe-          ser och dokument. 1 fråga om vissa noggrant
3801:        rensen vidta för att utgående från FN:s       definierade fall har överenskommelse träffats
3802:        förklaring om de mänskliga rättigheter-       om de procedurer som möjliggör en behand-
3803:        na och i överensstämmelse med ESS-            ling av enskilda fall rörande medborgarnas rät-
3804:        konferensens anda, syften och förplik-        tigheter på internationella fora. Eljest betrak-
3805:        telser underlätta situationen för de krist-   tas dylika fall som staternas inre angelägen-
3806:        na som lever i Sovjetunionen - och            heter, om vilka konstateras bl.a. följande i den
3807:        särskilt för de troende som därstädes         europeiska säkerhets- och samarbetskonferen-
3808:        dragits inför rätta på grund av sin           sens slutdokument: "De deltagande staterna
3809:        religiösa övertygelse?                        kommer att avhålla sig, oavsett deras inbördes
3810:                                                      förbindelser, från varje direkt eller indirekt,
3811:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        individuellt eller kollektivt ingripande i de
3812: samt anföra följande:                                inre och yttre angelägenheter som faller inom
3813:    Enligt de principer som antagits i den euro-      annan deltagande stats egen behörighet".
3814: peiska säkerhets- och samarbetskonferensens             Finlands regering har inte för vana att ta
3815: slutdokument har alla deltagande stater samma        ställning till anhängiga rättegångar i andra sta-
3816: ansvar för verkställigheten av slutdokumentet.       ter. 1 detta hänseende stöder sig regeringen
3817: Värdskapet för Helsingforskonferensen medför         på såväl internationell praxis som den euro-
3818: således inget speciellt ansvar för Finland jäm-      peiska säkerhets- och samarbetskonferensens
3819: fört med övriga deltagande stater.                   slutdokument.
3820:      Helsingfors den 11 mars 1981
3821: 
3822:                                                      Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
3823:                                              1981 vp.
3824: 
3825: Kirjallinen kysymys n:o 21
3826: 
3827: 
3828: 
3829: 
3830:                                  Kortesalmi: Taloudellisen avustuksen lopettamisesta Turkille
3831: 
3832: 
3833:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3834: 
3835:    Vuoden vaihteessa lehtiuutisissa kerrottiin,    puitteissa. Ei ole moraalisesti oikein, että Suomi
3836: kuinka Turkissa kidutetaan poliittisia vankeja.    avustaa maata, jossa poliittisia vankeja kidute-
3837: Poliittisten vankien kiduttaminen ei ole omi-      taan ja ihmisoikeuksia näin räikeästi rikotaan.
3838: naista vain Turkille, vaan tätä on tapahtunut         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3839: kautta maailman totalitaristisissa maissa, niin    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
3840: idässä kuin lännessä, niin ns. kapitalistimaissa   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3841: kuin sosialistisissa maissa samoin kuin myös ns.   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3842: kehitysmaissa.
3843:    Yhteiskuntajärjestelmästä riippumatta ihmis-              Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt
3844: ten kiduttaminen vankiloissa on jyrkästi tuo-             tai aikoo ryhtyä omalta osaltaan, jotta
3845: mittavaa. Suomi on kansainvälisissä sopimuk-              poliittisten vankien kiduttaminen eri
3846: sissaan sitoutunut tällaista kidutustoimintaa             puolilla maailmaa ja viimeksi Turkissa
3847: vastustamaan ja sen tuomitsemaan. Turkin ta-              saataisiin loppumaan, sekä
3848: pauksessa on lisäksi otettava huomioon, että                 katsooko Hallitus oikeaksi taloudelli-
3849: Suomi on taloudellisesti avustanut viime aikoi-           sesti avustaa Turkkia, jossa poliittisia
3850: na Turkkia jopa valtion tulo- ja menoarvion               vankeja kidutetaan?
3851:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1981
3852: 
3853:                                       J. Juhani Kortesalmi
3854: 
3855: 
3856: 
3857: 
3858: 088100189K
3859: 2                                            1981 vp.
3860: 
3861: 
3862: 
3863: 
3864:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3865: 
3866:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomi on myös tukenut aloitteita, jotka täh-
3867: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       täävät pidätettyjen ja vangittujen ihmisten suo-
3868: olette 4 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn kir-      jelemiseen osallistumalla asiaa koskevan peri-
3869: jeenne n:o 134 ohella toimittanut valtioneuvos-     aateluonnoksen valmisteluun samoin kuin lää-
3870: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      ketieteen etiikan säännösten aikaansaamiseen,
3871: sanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-     jotta lääketiedettä ei voitaisi väärinkäyttää ih-
3872: lisesta kysymyksestä n: o 21:                       misten kiduttamiseksi.
3873:                                                         Suomi voi parhaiten vaikuttaa kidutuksen lo-
3874:           Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt        pettamiseen, olipa kysymyksessä mikä maa ta-
3875:        tai aikoo ryhtyä omalta osaltaan, jotta      hansa, osallistumalla sellaiseen kansainväliseen
3876:        poliittisten vankien kiduttaminen eri        yhteistoimintaan, jolla on laaja tuki ja siten
3877:        puolilla maailmaa ja viimeksi Turkissa       edellytykset tulla tuloksellisesti huomioonote-
3878:        saataisiin loppumaan, sekä                   tuksi.
3879:           katsooko Hallitus oikeaksi taloudelli-        Edustaja Kortesalmen kysymyksessä mainitul-
3880:        sesti avustaa Turkkia, jossa poliittisia     la Turkin taloudellisella avustamisella tarkoi-
3881:        vankeja kidutetaan?                          tettaneen sitä apua, jota Suomi on myöntänyt
3882:                                                     OECD:n erityisavustusohjelmien puitteissa.
3883:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Vuonna 1979 myönnettiin tähän tarkoitukseen
3884: vasti seuraavaa:                                    8 miljoonan markan kehitysluotto ja vuonna
3885:     Suomen hallitus on toiminnallaan kansainvä-      1980 14 miljoonan markan kehitysluotto. Nä-
3886: lisissä järjestöissä vastustanut vankien kidutta-   mä luotot on sidottu 100-prosenttisesti Suo-
3887: mista tai muuta julmaa, epäinhimillistä tai alen-   mesta tapahtuviin hankintoihin ja suomalaisten
3888: tavaa kohtelua kaikkialla riippumatta siitä mis-    saatavien maksamiseen eikä niillä rahoiteta
3889: sä näin tapahtuu. Asiaan on kiinnitetty erityistä   uusia vientiprojekteja. Luotot ovat sitä paitsi
3890: huomiota vuodesta 1973 lähtien, jolloin kidu-       ehdoiltaan huomattavasti Suomen tavallisesti
3891: tuskysymys Yhdistyneissä Kansakunnissa otet-        myöntämiä kehitysluottoja tiukempia; ensim-
3892: tiin esille ihmisoikeuksien julistuksen 25. juh-    mäisen luoton lahja-aste on 34,62 % ja toisen
3893: lavuoden yhteydessä.                                26,30 %. Suomen myöntämien kehitysluotto-
3894:    Vuonna 1975 Suomi oli suosittajana päätös-       jen lahja-aste on yleensä 70 %. Suomen avus-
3895: lauselmaehdotukselle, joka hyväksyttynä sisälsi     tuspanos on ollut vaatimaton - vain 0,29 %
3896: julistuksen kaikkien ihmisten suojelemisesta ki-    OECD-maiden koko avustussummasta Turkille.
3897: dutukselta tai muulta julmalta, epäinhimilliseltä   Suomen osuus oli Luxemburgia lukuun otta-
3898: tai alentavalta kohtelulta tai rankaisulta. Par-    matta OECD-maiden pienin ja esimerkiksi mui-
3899: haillaan YK:ssa laaditaan edellämainitun julis-     den pohjoismaiden osuudet olivat Suomen ke-
3900: tuksen periaatteiden pohjalta kidutuksen vas-       hitysluottoja merkittävästi suurempia.
3901: taista yleissopimusta. Suomi on osallistunut ak-        Turkin avustamista jatkossa käsiteltäessä tul-
3902: tiivisesti yleissopimusta valmistelevan työryh-     i!aan sen sisäiset olot vallankaappauksen jäl-
3903: män työhön.                                         keen asianmukaisesti ottamaan huomioon.
3904:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1981
3905: 
3906: 
3907:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
3908:                                              N:o 21                                              3
3909: 
3910: 
3911: 
3912: 
3913:                            Tili Riksdagens Herr Talman
3914: 
3915:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsord-            niskor genom att delta i utarbetandet av ett
3916: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder         principutkast i frågan liksom även i att åstad-
3917: skrivelse nr 134 av den 4 februari 1981, tili      komma regler för medicinsk etik så att läkar-
3918: vederbörande medlem av statsrådet översänt          vetenskapen inte skall kunna missbrukas för
3919: avskrift av följande av riksdagsman Kortesalmi      tortyr.
3920: undertecknade spörsmål nr 21:                           Finland kan bäst verka för ett upphörande
3921:                                                     av tortyr, oberoende av i vilket land den sker,
3922:             Vilka åtgärder har Regeringen vid-      genom att delta i en sådan internationell sam-
3923:        tagit eller för sin del ämnar vidta för     verkan, som har en bred uppslutning och följ-
3924:        att tortyren av politiska fångar i olika     aktligen kan väntas leda tili framgångsrika
3925:        delar av världen och senast i Turkiet       resultat.
3926:        kunde göras slut på, och                         Med den ekonomiska hjälp tili Turkiet, som
3927:             anser Regeringen det vara rätt att     omnämns i riksdagsman Kortesalmis spörsmål,
3928:        ekonomiskt understöda Turkiet där po-        torde avses den hjälp, som Finland har beviljat
3929:        li tiska fångar torteras?                   inom ramen för OECD:s specialhjälpsprogram.
3930:                                                     År 1979 beviljades för detta ändamål en ut-
3931:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      vecklingskredit på 8 miljoner mark och år
3932: samt anföra följande:                               1980 en utvecklingskredit på 14 miljoner mark.
3933:    Finlands regering har genom sin verksamhet      Dessa krediter är tili hundra procent bundna
3934: i internationella organisationer motsatt sig        tili anskaffningar från Finland och för att be-
3935: tortyr av fångar eller annan grym, omänsklig        tala finländska fordringar. Inga nya exportpro-
3936: eller förnedrande behandling överallt oberoen-      jekt finansieras med dessa. Krediterna är dess-
3937: de av var detta sker. Mao har fäst särskild        utom tili sina vilikor betydligt hårdare än de
3938: vikt vid frågan sedan 1973, då frågan om bru-      utvecklingskrediter som Finland i vanliga fall
3939: ket av tortyr togs upp i Förenta Nationerna i      beviljar; den första kreditens gåvoandel utgör
3940: samband med firandet av 25-års jubileet av         34,62 % och den andras 26,30 %. Gåvoande-
3941: deklarationen om de mänskliga rättigheterna.       len i de utvecklingskrediter som Finland be-
3942:    År 1975 var Finland medförslagsställare tili    viljar utgör i allmänhet 70 %. Finlands bi-
3943: ett resolutionsförslag som godkändes innehål-      ståndsinsats har varit anspråkslös - endast
3944: lande en deklaration om skydd för alla män-        .0,29 % av OECD-ländernas totala bistånd tili
3945: niskor mot tortyr eller annan grym, omänsklig      Turkiet. Finlands andel var med undantag för
3946: eller förnedrande behandling eller straff. Som     Luxemburg den minsta av OECD-ländernas
3947: bäst utarbetas i Förenta Nationerna på basen       och exempelvis de övriga nordiska ländernas
3948: av principen för ovannämnda deklaration en         andelar var betydligt större än Finlands ut-
3949: konvention mot tortyr. Finland har aktivt tagit    vecklingskrediter.
3950: del i arbetet inom den arbetsgrupp som för-            Då man i fortsättningen behandlar bistånd
3951: bereder konventionen.                              tili Turkiet kommer man att fästa vederbörlig
3952:    Finland har även stött initiativ, som strävar   uppmärksamhet vid landets inre förhållanden
3953: tili att skydda anhållna och fängslade män-        efter statskuppen.
3954:      Helsingfors den 17 mars 1981
3955: 
3956: 
3957:                                                Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
3958:                                              1981 vp.
3959: 
3960: Kirjallinen kysymys n:o 22
3961: 
3962: 
3963: 
3964: 
3965:                                  Perho: Ylivuotisten korkealaatuisten siemenerien saattamisesta
3966:                                     valtion viljavaraston haltuun siementen varmuusvarastaksi
3967: 
3968: 
3969:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3970: 
3971:    Vuoden 1980 viljasato ei tehtyjen arvioiden      teen myöskin vuoden 1981 alusta voimaan tul-
3972: mukaan riitä täyttämään omavaraisuutemme            lut laki valtion viljavarastosta, olisi löydet-
3973: vaatimuksia. Kun toisaalta kaupan keskusliik-       tävä keinot, joilla valtion viljavarasto velvoi-
3974: keiden varastoihin on jäänyt osittain hyvin kor-    tettaisiin ja oikeutettaisiin ostamaan em. sie-
3975: kealaatuistakin siemenviljaa jo satovuodelta        menerät varmuusvarastoiksi. Ilman valtiovallan
3976: 1979, ja näin näyttää käyvän myöskin vuo-           toimenpiteitä tähän päämäärään tuskin pääs-
3977: delta 1980 tuotetun siemenen osalta, on odo-         tään.
3978: tettavissa, että korkealaatuistakin siementä tul-       Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
3979: laan käyttämään tavaran puutteessa sekä leipä-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
3980: että rehuviljaksi.                                  voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
3981:    Kun maamme maataloustuotantoa harjoite-          raavan kysymyksen:
3982: taan olosuhteissa, joissa säännönmukaisesti tois-
3983: tuvat myöskin huonot siementuotantovuodet,                    Mitä Hallitus aikoo tehdä ylivuotis-
3984: olisi voitava turvata ylivuotiset korkealaatuiset          ten korkealaatuisten siemenerien saami-
3985: siemenerät varmuusvarastoiksi mahdollisia huo-             seksi valtion viljavaraston haltuun var-
3986:  noja vuosia varten. Kun tähän antaa velvoit-              muusvarastoiksi?
3987:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
3988: 
3989:                                            Heikki Perho
3990: 
3991: 
3992: 
3993: 
3994: 088100225R
3995: 2                                           1981 vp.
3996: 
3997: 
3998: 
3999: 
4000:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4001: 
4002:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Valtioneuvosto on tammikuussa 1981 vah-
4003: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vistanut valtion viljavaraston pidettäväksi sie-
4004: olette 5 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn kir-      menviljan varmuusvaraston suuruudeksi kulu-
4005: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    vana vuonna 20 miljoonaa kiloa. Valtion vil-
4006: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     javaraston ilmoituksen mukaan tämä määrä
4007: Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     täyttyy viljavaraston omistuksessa jo olevasta
4008: symyksestä n:o 22:                                  siemenviljasta.
4009:                                                        Siemenviljan varmuusvarastoa on tarkoitus
4010:           Mitä Hallitus aikoo tehdä ylivuotis-      asteittain kasvattaa. Tämän vuoksi valtion
4011:        ten korkealaatuisten siemenerien saami-      viljavarasto on käynyt· keskusteluja keskusliik-
4012:        seksi valtion viljavaraston haltuun var-     keiden kanssa keväällä myymättä jäävien sie-
4013:        muusvarastoiksi?                             menviljaerien varastoimisesta valtion viljava-
4014:                                                     raston lukuun myöhemmin päätettävää var-
4015:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        muusvarastointia varten.
4016: vasti seuraavaa:
4017:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
4018: 
4019:                                                    Maa- ja .metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
4020:                                             N:o 22
4021: 
4022: 
4023: 
4024: 
4025:                           Tili Riksdagens Herr Talman
4026: 
4027:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Statsrådet har i januari 1981 fastställt stor-
4028: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           leken av säkerhetsupplaget av utsäde som
4029: velse av den 5 februari 1981 tili vederböran~       statens spannmålsförråd skall ha under inne-
4030: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        varande år tili 20 miljoner kilogram. Enligt
4031: följande av riksdagsman Heikki Perho under-         uppgift från statens spannmålsförråd uppgår
4032: tecknade spörsmål nr 22:                            det utsäde som redan finns i spannmålsför-
4033:                                                     rådet tili denna kvantitet.
4034:           Vad ämnar Regeringen göra för att             Avsikten är att gradvis utöka säkerhetsupp-
4035:        överåriga utsädespartier av hög kva-         laget av utsäde. Därför har statens spannmål~
4036:        litet skall kunna överföras som säker-       förråd underhandlat med centralaffärerna om
4037:        hetsupplag tili statens spannmålsförråd?     att dessa för statens spannmålsförråds räkning
4038:                                                     skulle upplagra de utsädespartier som inte går
4039:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tili salu på våren för en säkerhetsupplagring,
4040: samt anföra följande:                               varom beslut fattas senare.
4041:      Helsingfors den 20 mars 1981
4042: 
4043:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
4044:                                               1981 vp.
4045: 
4046: Kirjallinen kysymys n:o 23
4047: 
4048: 
4049: 
4050: 
4051:                                  Perho: Kuminan viljelyn aloittamisen mahdollisuuksista valtion
4052:                                     vientituen turvin maassamme
4053: 
4054: 
4055:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4056: 
4057:    Vaikka maassamme kasvinviljelytuotanto           temme joko em. alueelle tai mahdollisille muil-
4058: viime vuosina ei olekaan yltänyt omavaraisuu-       le potentiaalisille markkina-alueille. Mikäli vien-
4059: teen, on maamme maataloustuotanto kuitenkin         ti olisi mahdollista joko ilman vientitukea tai
4060: kokonaisuudessaan ylijäämäinen. Mikäli nykyis-      vähäisen valtion vientituen turvin, avautuisi tä-
4061: tä tuotannon vinosuuntausta pystytään korjaa-       tä tietä maamme maataloudelle eräs uusi tuo-
4062: maan niin, että myöskin kasvinviljelypuolella       tantomuoto. Asian tutkiminen olisi ajankohtais-
4063: saavutetaan omavaraisuus ja pystytään se myös-      ta jo siitäkin syystä, että kuminan viljelytek-
4064: kin ylittämään, lähestyy hetki, jolloin on etsit-   niikka maassamme jo tunnetaan ja tiedetään
4065: tävä jälleen uusia tuotantomuotoja, jotka vaa-      siitä saatava satotaso ja hallitaan sadon käsit-
4066: tisivat mahdollisimman vähän valtion vientitu-      telytekniikka.
4067: kea.                                                   Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
4068:    Maassamme on muutama tila, joka on jo tähän      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
4069: mennessä erikoistunut kuminan siementen tuo-        voston asianoma~sen jäsenen vastattavaksi seu-
4070: tantoon. Kumina on vanha maustekasvi, jota          raavan kysymyksen:
4071: Suomessa mm. elintarviketeollisuus tarvitsee
4072: jonkin verran. Julkisuudessa olleiden tietojen                Aikooko Hallitus tutkia Suomessa
4073: mukaan maassamme kasvukauden aikana vallit-                viljellyn kuminan vientimahdollisuuksia
4074: seva pitkä päivä ja puhtaat luonnonolosuhteet              ulkomaille, jotta maamme maataloudelle
4075: saavat aikaan sen, että tuottamamme kumina                 avautuisi uusia tuotantomahdollisuuksia
4076: on huomattavasti atomirikkaampaa kuin esim.                kasvuolosuhteisiimme hyvin soveltuval-
4077: Keski-Euroopassa tuotettu. Tästä syystä tulisi             le viljelykasville?
4078: kiireellisesti tutkia kuminan vientimahdollisuu-
4079:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
4080: 
4081:                                            Heikki Perho
4082: 
4083: 
4084: 
4085: 
4086: 088100226S
4087: 2                                         1981 vp.
4088: 
4089: 
4090: 
4091: 
4092:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4093: 
4094:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      kuminan keskimääräinen kg-hinta. Elintarvike-
4095: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       teollisuus käyttää lähinnä tuontikuminaa, jon-
4096: mies, olette 5 päivänä helmikuuta 1981 päivä-      ka vuotuinen määrä on viimeisten kymmenen
4097: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     vuoden aikana vaihdellut 5,5 tonnista 38,5
4098: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     tonniin ja jonka hinta on yleensä ollut jonkin
4099: sanedustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kir-     verran korkeampi kuin vastaava vientihinta.
4100: jallisesta kysymyksestä n:o 23:                    Kuminan kotimainen tarve voitaisiin kuitenkin
4101:                                                    tuotannollisesti helpostikin tyydyttää kokonaan
4102:           Aikooko Hallitus tutkia Suomessa         kotimaasta. Kotimaisen kuminan aromipitoi-
4103:        viljellyn kuminan vientimahdollisuuksia     suuskin on huomattavasti korkeampi kuin tuon-
4104:        ulkomaille, jotta maamme maataloudelle      tikuminan.
4105:        avautuisi uusia tuotantomahdollisuuksia        Kotimaisen kuminan käyttöä saattaisi edis-
4106:        kasvuolosuhteisiimme hyvin soveltuval-      tää sen ottaminen liikevaihtoverolain mukaisen
4107:        le viljelykasville?                         alkutuotevähennyksen piiriin. Asiaa on tarkoi-
4108:                                                    tus vielä selvitellä. Toisaalta myös uusia vien-
4109:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-       timahdollisuuksia on tarkoitus pitää silmällä.
4110: taen seuraavaa:                                    Hallitus katsoo, että kuminan viljelyn laa-
4111:    Kuminaa on viety Suomesta eräinä vuosina        jentaminen tarjoaisi muutamille tiloille huo-
4112: ulkomaille, lähinnä Ruotsiin. Vientimäärä oli      mionarvoisen kasvintuotantovaihtoehdon, jos-
4113: esimerkiksi vuonna 1977 13 tonnia ja vienti-       kaan sillä ei ole juurikaan merkitystä nykyis-
4114: hinta tuolloin noin 5,4 mk/kg eli hieman kor-      ten maatalouden ylituotantovaikeuksien hel-
4115: keampi kuin samana vuonna maahan tuodun            pottamisen kannalta.
4116:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
4117: 
4118:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
4119:                                            N:o 23                                              3
4120: 
4121: 
4122: 
4123: 
4124:                          THl Riksdagens Herr Talman
4125: 
4126:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      min som importerades under samma år. Livs-
4127: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         medelsindustrin använder främst importerad
4128: velse av den 5 februari 1981 till vederböran-     kummin, vars årliga kvantitet har varierat un-
4129: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      der de senaste tio åren från 5,5 ton till 38,5
4130: följande av riksdagsman Heikki Perho under-       ton och vars pris i allmänhet varit i någon
4131: tecknade spörsmål nr 23:                          mån högre än det motsvarande exportpriset.
4132:                                                   Det inhemska behovet av kummin kunde dock
4133:           Ämnar Regeringen undersöka möj-         t.o.m. lätt tillgodoses genom inhemsk produk-
4134:        ligheterna ett exportera kummin som        tion. Inhemskt kummin har även en betyd-
4135:        odlats i Finland, för att nya produk-      ligt högre aromhalt än importerat kummin.
4136:        tionsmöjligheter skulle öppna sig inom        Bruket av inhemskt kummin kunde främjas
4137:        jordbruket i vårt land för en odlings-     genom att den fogades till de primärprodukter
4138:        växt som väl lämpar sig för våra växt-     som enligt omsättningsskattelagen är avdrags-
4139:        förhållanden?                              gilla. Avsikten är att ännu utreda ärendet.
4140:                                                   Å andra sidan har man för avsikt att även
4141:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     beakta nya möjligheter för export. Regeringen
4142: samt framföra följande:                           anser att en ökad kumminodling skulle er-
4143:    Under vissa år har kummin exporterats från     bjuda ett nämnvärt växtproduktionsalternativ
4144: Finland, närmast till Sverige. Till exempel år    för några lägenheter, fastän den inte har någon
4145: 1977 uppgick exporten till 13 ton och expon-      särskild betydelse för lindringen av nuvarande
4146: priset var då 5,4 mk/kg eller en aning högre      överproduktionssvårigheter inom jordbruket.
4147: än det genomsnittliga kilogrampriset för kum-
4148:      Helsingfors den 20 mars 1981
4149: 
4150:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
4151:                                               1981 vp.
4152: 
4153: Kirjallinen kysymys n:o 24
4154: 
4155: 
4156: 
4157: 
4158:                                   Pokka ym.: Sopimusvapauden vastaisista ehdoista metsäkau-
4159:                                      poissa
4160: 
4161: 
4162:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4163: 
4164:     Kilpailu metsärahoista on viime vuosina eri      jaillaan tiettyihin rahalaitoksiin tavalla, · jota
4165: pankkiryhmien välillä voimakkaasti kiristynyt        voidaan pitää ala-arvoisena.
4166: ja· kärjistynyt melko räikeäksi. Jo vuonna 1966         Tyypillistä on, että maksupaikaksi merkitään
4167: Rahalaitosten neuvottelukunta puuttui maa- ja        myyjältä kysymättä ostajayhtiön · rahalaitos.
4168: metsätalouden tilitysten maksamisessa esiinty-       Maksujen siirtäminen rahalaitoksesta toiseen on
4169: neisiin epäkohtiin ja edellytti eri rahalaitosten    osoittautunut erittäin vaikeaksi, koska mm.
4170: kunnioittavan myyjän ja ostajan oikeutta käyt-       vakuustalletusten siil~tämiseen tarvitaan piiri-
4171: tää valitsemaansa rahalaitosta. Myöhemmin va-        metsälautakunnan lupa. Edelleen tavanomaista
4172: linnanvapauteen on useassa yhteydessä uudes-         on, että liikepankissa avataan myyjältä kysy-
4173: taan jouduttu puuttumaan maatila-metsänomis-         mättä tili, myyjän ilmoittamaan pankkiin
4174: tajien taholta. Kuluvaa hakkuuvuotta koskevas-       rahaa ei makseta, vaan ostajan ilmoittamaan
4175: sa ostaja- ja myyjäpuolen hyväksymässä puun          rahalaitokseen, ostaja käyttää voimakasta pai-
4176: hintasuositussopimuksessa on metsärahojen tili-      nostusta jne.
4177: tysten valinrianvapautta koskeva lauseke.                Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama
4178:     Lainsäädännössämme tunnustetaan ja kun-          yrittäjänsuojatoimikunta (1979/61) on katso-
4179: nioitetaan sopimusvapauden periaatetta rnm.          nut, että edellä kerrotun kaltainen menettely
4180: siten, että ostajalla samoin kuin myyjällä on        metsäkaupoissa on sopimaton ja rahalaitosta
4181: oikeus käyttää maksusuorituksissa valitsemaan-       koskeva ehto pätemätön.           . .
4182: sa rahalaitosta. Vastaavasti on voimassa olevas-        Edellä olevan johdosta ja valtiopäiväjärjes-
4183: sa työsopimuslainsäädännössä työnantaja työn-        tyksen 3 7 § :n 1 momentin nojalla · esitämme
4184: tekijän niin halutessa velvollinen maksamaan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4185: työntekijän     palkan     tämän      valitsemassa   jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
4186: rahalaitoksessa olevalle tilille. Edellä mainitus-
4187: ta valinnanvapauden yleisestä tunnustamisesta                  Mihin toimenpiteisiin ·Hallitus aikoo
4188: huolimatta tietyt liikepankit jatkuvasti louk-              ryhtyä, jotta metsäkaupoissa käytetyistä
4189: kaavat metsäkauppoja koskevissa sopimuksissa                sopimattomista    ja    sopimusvapautta
4190: tätä periaatetta. Metsäkauppojen tilityksiä oh-             loukkaavista ehdoista luovutaan?
4191:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
4192: 
4193:          Hannele Pokka                  Esko Pekonen                   Mikko Kaarna
4194:          Orvokki Kangas                 Einari Nieminen                Mauri Pekkarinen
4195:          Lea Sutinen                    Hannu Tenhiälä                 Lauri Palmunen
4196:                                         Matti Maijala
4197: 
4198: 
4199: 
4200: 
4201: 0881002042
4202: 2                                              1981 vp.
4203: 
4204: 
4205: 
4206: 
4207:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4208: 
4209:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        puolet niistä, joilla oli erimielisyyksiä, ilmoitti
4210: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tutkimuksen mukaan erimielisyyden lähinnä
4211: olette 5 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn             koskeneen tilityspankin valintaa.
4212: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Yrittäjänsuojatoimikunta oli yksimielinen sii-
4213: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tä, että elinkeinonharjoittajien välisiä sopimus-
4214: edustaja Pokan ym. näin kuuluvasta kirjalli-          suhteita varten olisi aikaansaatava säännöstö,
4215: sesta kysymyksestä n:o 24:                            jonka perusteella olisi mahdollista nykyistä
4216:                                                       tehokkaammin kieltää käyttämästä tai sovitella
4217:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kohtuuttomia sopimusehtoja. Tämän mukaisesti
4218:        ryhtyä, jotta metsäkaupoissa käytetyistä       toimikunta päätyi ehdottamaan sopimattomasta
4219:        sopimattomista ja sopimusvapautta louk-        menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun la-
4220:        kaavista ehdoista luovutaan?                   kiin ( 1061/78) lisättäväksi uuden luvun, joka
4221:                                                       sisältäisi säännökset muun muassa vakiosopi-
4222:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         musehtojen sääntelystä (kieltäminen) sekä yk-
4223: vasti seuraavaa:                                      sittäisten sopimusten ehtojen sovittelusta (koh-
4224:    Yrittäjien ja erityisesti pienyrittäjien suojan    tuullistaminen tai huomioon ottamatta jättä-
4225: lisäämistarvetta kohtuuttomia sopimusehtoja           minen). Esityksessä pyrittiin myös täsmentä-
4226: vastaan on viranomaisten toimesta viimeksi            mään niitä perusteita, joita kohtuuttomuuden
4227: selvitelty kauppa- ja teollisuusministeriön aset-     arvostelussa olisi otettava huomioon. Toimikun-
4228: tamassa yrittäjänsuojatoimikunnassa. Toimikun-        ta oli sen sijaan eri mieltä eräistä säännösten
4229: ta luovutti mietintönsä 31. 12. 1979 (komi-           soveltamista varten luotavista oikeussuojakei-
4230: teanmietintö 1979: 61).                               noista.
4231:    Kohtuuttomien sopimusehtojen esiintymistä             Todettakoon lisäksi, että oikeusministeriössä
4232: elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa        on valmisteltavana ehdotus yleisen kohtuullis-
4233: selvittäessään ja lainsäädännön uudistamisen          tamissäännöksen ottamiseksi varallisuusoikeu-
4234: tarvetta harkitessaan toimikunta kuuli työnsä         dellisista oikeustoimista annettuun lakiin ( 228/
4235: kuluessa kumpaakin sopimusosapuolta edusta-           29). Yrittäjänsuojatoimikunnan mietinnöstä an-
4236: via, useita eri toimialojen asiantuntijoita. Maa-     netuissa useissa lausunnoissa suhtauduttiin epä-
4237: ja metsätalouden kohdalla katsottiin toimikun-        röiden siihen, tarvitaanko toimikunnan ehdot·
4238: nassa puunmyyjien taholta vääräksi menettely,         taman lakiehdotuksen yhteydessä erityistä so-
4239: jolla metsäkauppojen tilityksiä on pyritty oh-        pimusten sovittelua koskevaa säännöstöä, mikä-
4240: jailemaan määrättyyn rahalaitokseen ( s. 37).         li varallisuusoikeudellisista oikeustoimista an-
4241:    Samanaikaisesti      yrittäjänsuojatoimikunnan     nettuun lakiin otetaan yleinen oikeustointen
4242: työn kanssa suoritettiin Liiketaloustieteellisessä    kohtuullistamiseen oikeuttava säännös.
4243: Tutkimuslaitoksessa tutkimussarja yritysten si-          Keskuskauppakamarin yhteyteen on kuluvan
4244: donnaisuuden muodoista. Sopimustuotantoa              vuoden alusta perustettu erityinen Yrittäjien
4245: koskevan tutkimuksen yhteydessä selviteltiin          sopimuslautakunta. Tammikuun 16 päivänä
4246: yli 1 000 viljelijän osalta haastatteluin ja kirje-   1981 annettiin asetus kauppakamariasetuksen
4247: kyselyin myös eräitä puukauppoihin liittyviä          22 §:n muuttamisesta (41/81; muutos tuH
4248: kysymyksiä. Haastatelluista viljelijöistä 43 %        voimaan 1. 2. 1981), jossa Keskuskauppakama-
4249: oli myynyt puuta vuonna 1978-1979. Puuta              rin erääksi tehtäväksi annettiin asettamiensa
4250: myyneistä viljelijöistä noin 4 % :lla oli ollut       lauta- tai valiokuntien välityksellä antaa lau-
4251: viimeisimmän puukaupan sopimukseen liittyen           suntoja elinkeinonharjoittajien välisten sopi-
4252: ostajan kanssa erimielisyyksiä joidenkin puu-         musten kohtuullisuudesta ja sovittelusta.
4253: kaupan sopimusehtojen soveltamisessa. Lähes
4254:                                               N:o 24                                               3
4255: 
4256:    Sen jälkeen kun on saatu lopullinen selvyys      vat Hallituksessa tarvittaessa harkittaviksi esi-
4257: siitä, johtaako ja missä muodossa edellä mai-       merkiksi yrittäjänsuojatoimikunnan mietintöön
4258: nittu oikeusministeriössä valmisteltu ehdotus       sisältyvien ehdotusten pohjalta jatkotoimenpi-
4259: yleiseksi kohtuullistamissäännökseksi lainsäädän-   teet yrittäjien välisen sopimusehtosuojan tehos-
4260: tötoimenpiteisiin sekä Yrittäjien sopimuslauta-     tamiseksi myös metsäkauppojen osalta.
4261: kunnan toiminnasta on saatu kokemuksia, tule-
4262:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1981
4263: 
4264:                                                                           Ministeri Esko Rekola
4265: 4                                            1981 vp.
4266: 
4267: 
4268: 
4269: 
4270:                            Till Riksdagens Herr Talman
4271: 
4272:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av vissa av virkeshandelns avtalsvillkor. När-
4273: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      mare hälften av de virkesförsäljare som haft
4274: av den 5 februari 1981 tili vederbörande med-       meningsskiljaktigheter meddelade enligt under-
4275: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     sökningen att meningsskiljaktigheten närmast
4276: av riksdagsman Pokka m. fl. ställda spörsmål        gällt valet av inbetalningsbank.
4277: nr 24:                                                 Företagarskyddskommissionen var enig om
4278:                                                     att det vore viktigt, att med tanke på avtals-
4279:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      relationerna mellan näringsidkarna få till stånd
4280:        ta för att sådana i skogsaffärer till-       regler, på basen av vilka det vore möjligt att
4281:        lämpade villkor som är otillbörliga och      effektivare än för närvarande förbjuda använd-
4282:        som kränker avtalsfriheten skall kunna       ningen av oskäliga avtalsvillkor ellet jämka
4283:        frångås?                                     sådana. I enlighet härmed beslöt kommissionen
4284:                                                     föreslå att till lagen om otillbörligt förfarande
4285:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       i näringsverksamhet (1061/78) fogas ett nyt:t
4286: samt anföra följande:                               kapitel, som skulle innehålla stadganden bland
4287:    Behovet att skydda företagarna och särskilt      annat om reglering av standardavtalsvillkor
4288: småföretagarna mot orimliga avtalsvillkor har        (förbud) samt jämkning av villkoren i enskil-
4289: på åtgärd av myndigheterna senast utretts inom      da avtal ( villkoren skulle göras skäligare ellet
4290: den av handels- och industriministeriet tillsatta   lämnas obeaktade) . Man försökte också i fram-
4291: företagarskyddskommissionen.     Kommissionen       ställningen precisera de grunder som borde
4292: överlämnade sitt betänkande 31. 12. 1979            beaktas då oskäligheten bedöms. Kommissio-
4293: (kommittebetänkande 1979: 61).                      nen hade däremot olika åsikter om vissa medel
4294:    Då kommissionen utredde förekomsten av           för erhållande av rättsskydd som bör skapas
4295: oskäliga avtalsvillkor i avtal mellan närings-      för tillämpning av stadgandena.
4296: idkare och övervägde behovet att reformera             Vidare kan konstateras, att ett förslag för
4297: lagstiftningen hörde den under arbetets för-        närvarande bereds i justitieministeriet beträffan-
4298: lopp experter från ett flertal olika branscher      de införande av ett allmänt skälighetsstadgan-
4299: representerande vardera avtalsparten. Beträffan-    de i lagen om rättshandlingar på förmögenhets-
4300: de jord- och skogsbruket ansågs i kommissio-        rättens område (228/29). Man förhöll sig i
4301: nen virkesförsäljarna förfara oriktigt då de        ett flertal utlåtanden om företagsskyddskom-
4302: försöker styra virkeshandelns likvider tili vissa   missionens betänkande tveksam tili om det i
4303: bestämda penninginrättningar ( s. 37) .             samband med det av kommissionen föreslagna
4304:    Samtidigt som arbetet inom företagarskydds-      lagförslaget behövs särskilda stadganden om
4305: kommissionen pågick utfördes vid Företagseko-       jämkning av avtal, såframt i lagen om rätts-
4306: nomiska Forskningsinstitutet en serie under-        handlingar på förmögenhetsrättens område
4307: sökningar om formerna för företagens bunden-        intas ett allmänt stadgande som ger rätt att
4308: het. I samband med undersökningen av pro-           göra rättshandlingar skäligare.
4309: duktion enligt avtal utreddes i fråga om över          I anslutning tili centralhandelskammaren har
4310: 1 000 odlare genom intervjuer och brevförfråg-      från och med början av innevarande år in-
4311: ningar också vissa frågor i anslutning till vir-    rättats en särskild avtalsnämnd för företagare.
4312: kesköp. Av de intervjuade odlarna hade ca           Den 16 januari 1981 gavs förordningen angåen-
4313: 43 % sålt virke år 1978-1979. Av de odlare          de ändring av 22 § förordningen om handels-
4314: som sålt virke hade ca 4 % haft meningsskilj-       kamrar ( 41/81 ; ändringen trädde i kraft 1. 2.
4315: aktigheter med köparen i samband med den            1981), där en av centralhandelskammarns upp-
4316: senaste virkeshandeln i fråga om tillämpningen      gifter blev att genom förmedling av nämnder
4317:                                                N:o 24                                              5
4318: 
4319: ellet utskott, tillsatta av centralhandelskamma-     verksamheten inom avtalsnämnden för före-
4320: ren, avge yttranden om mellan näringsidkare          tagare erhållits, kommer regeringen att vid
4321: ingångna avtals skälighet och jämkning.              behov överväga tili exempel sådana fortsatta
4322:    Efter det man erhållit en slutlig utredning       åtgärder på basen av förslagen i företagar-
4323: över frågan, huruvida och i viiken form det          skyddskommissionens betänkande, som behövs
4324: ovan nämnda i justitieministeriet beredda för-       för effektivering av skyddet av avtalsvillkoren
4325: slaget tili allmänt skälighetsstadgande leder tili   mellan företagare också i fråga om skogsaffärer.
4326: lagstiftningsåtgärder, samt erfarenheter från
4327:       Helsingfors den 19 mars 1981
4328: 
4329:                                                                            Minister Esko Rekola
4330: 
4331: 
4332: 
4333: 
4334:  )881002042
4335:                                              1981 vp.
4336: 
4337: Kirjallinen kysymys n:o 25
4338: 
4339: 
4340: 
4341: 
4342:                                  Almgren: Omakotilainojen tulorajojen määrittelystä
4343: 
4344: 
4345:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4346: 
4347:    Myönnettäessä ainakotilainoja valtion varois-   hallitsee ns. virkasuhdeasuntoa, johon hän on
4348: ta noudatetaan tiettyjä tulorajoja. Tulorajoja     oikeutettu opettajanvirkansa nojalla. Palkanlas-
4349: määriteltäessä voi kuitenkin käydä niin, että      kennassa asunnon luontoisetu lisätään hänen
4350: lainan hakija joutuu epäedulliseen asemaan mm.     bruttopalkkaansa. Esimerkkinä voidaan käyt-
4351: sen vuoksi, että hän ei saa vähentää tuloistaan    täii aikaisemmin mainittua henkilö A:ta,
4352: omalla autolla suoritettuja työmatkakustannuk-     jonka bruttopalkkaan asunnon luontoisetu tuo
4353: sia. Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut       lisäyksenä 191,60 mk (2350 + 191,60 =
4354: tulisi voida vähentää bruttotulosta valtion vir-   2 541,60). Jos henkilön B kuukausitulosta saisi
4355: kaehtosopimuksen mukaisen kilometrikorvauk-        vähentää matkakulut 800 mk ja puolison tu-
4356: sen mukaan. Asiaa voidaan valaista esimerkillä:    losta ns. luontoisedun 191,60 mk, pienenisi
4357: Henkilö A:lla ei ole työmatkakuluja, mutta         omakotilainaan oikeuttava kuukausitulo 991,60
4358: henkilö B:llä on. A:n kuukausiansio on 2 350       markalla.
4359: mk ja B:n 3 800 mk. Molemmilla on sama                 Koska nykyinen järjestelmä johtaa eräissä
4360: verotaulukko.                                      tapauksissa epäoikeudenmukaisuuksiin, olisi
4361:                                                    asiaan saatava korjaus.
4362:              A                       B                 Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
4363: Palkka           2 350,-   Palkka      3 800,-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
4364: Vero               550,-   Vero        1200,-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta.
4365:                            Matkakulut    800,-     vaksi seuraavan kysymyksen:
4366: Nettopalkka      1800,-    Nettopalkka 1800,-
4367:                                                              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4368:    Esimerkkitapauksessa henkilö B:n on ansait-            siin tulorajojen määrittelemiseksi oma-
4369: tava 1 450 mk enemmän kuin A:n, jotta saisi               kotilainoja myönnettäessä siten, että
4370: saman nettopalkan ja joutuakseen korkeamman               matkakustannusten korvaukset voidaan
4371: bruttopalkkauksensa vuoksi omakotilainajonos-             vähentää tuloista ennen tulorajojen
4372: sa huonompaan asemaan. Samaan suuntaan vai-               määrittelyä ja siten, että asunnon luon-
4373: kuttaa toinenkin seikkå. Perheessä, jossa kum-            toisetua ei lasketa palkkaa korottavaksi
4374: pikin puoliso on työssä, toinen aviopuolisoista           tekijäksi?
4375:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1981
4376: 
4377:                                           Esko Almgren
4378: 
4379: 
4380: 
4381: 
4382: 0881002396
4383: 2                                             1981 vp.
4384: 
4385: 
4386: 
4387: 
4388:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4389: 
4390:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        väksyttävän matkakuluvähennyksen osalta edel-
4391: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lytetään matka suoritettavaksi halvinta matkus-
4392: olette 5 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn kir-        tusmuotoa käyttäen. Jos kysymyksessä esitetys-
4393: jeenne n:o 138 ohella toimittanut valtioneuvos-       sä esimerkkitapauksessa B:lle asuntolainaa:
4394: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        myönnettäessä hyväksyttäisiin oman auton käy-
4395: sanedustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta            tö3tä aiheutuvat matkakulut laskettuna valtion
4396: kirjallisesta kysymyksestä n:o 25:                    virkaehtosopimuksen kilometrikorvauksen mu-
4397:                                                       kaan 800 markan suuruisina kuukaudessa, tu-
4398:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-       lisi B:lle melkoinen etu A:han nähden. Vaikka
4399:        siin tulorajojen määrittelemiseksi oma-        B:n todelliset matkakustannukset olisivatkin
4400:        kotilainoja myönnettäessä siten, että         näin suuret, lienevät sellaiset tilanteet, joissa
4401:        matkakustannusten korvaukset voidaan           myös halvempaa matkustusmuotoa ei olisi käy-
4402:        vähentää tuloista ennen tulorajojen            tettävissä, käytännössä melko harvinaisia.
4403:        määrittelyä ja siten, että asunnon luon-          Verotuksessa matkakulut tarkistetaan jälki-
4404:        toisetua ei lasketa palkkaa korottavaksi       käteen. Asuntolainaa myönnettäessä matkakulu-
4405:        tekijäksi?                                    vähennyksen tarpeellisuus ja määrä tulisi har-
4406:                                                       kittavaksi etukäteen ottaen huomioon lainoi-
4407:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tettavan asunnon sijainnin etäisyys työpaikkaan
4408: seuraavaa:                                            nähden. Kustannusten suuruus saattaa olla vai-
4409:                                                       keasti määritettävissä. Kustannusten jatkuvuus
4410:    Valtioneuvoston asuntotuotantolain 5 §: ssä       on myös kyseenalaista useissa tapauksissa sa-
4411: tarkoitetuista arvosteluperusteista antamissa        moin kuin se, kuinka todellisia ne ovat.
4412: päätöksissä (193/80 ja 45/81) on määritelty              Yleisesti ottaen lainaa myönnettäessä lähde-
4413: tulorajat sekä myös ne vähennykset, joita tu-        tään siitä, että odotetaan hakijan ostavan tai
4414: loista voidaan tehdä ennen niiden vertailua          rakentavan asuntonsa siellä missä hänellä, työ-
4415: vahvistettuihin tulorajoihin. Mitään varsinaisia     paikka tai mahdolliset muut erityiset tekijät
4416: tulonhankintakustannuksia ei edellä mainittui-       huomioon ottaen, on asunnontarvetta. Ansio-
4417: hin vähennyksiin ole sisällytetty, ellei sellaise-    työssä käyvän työpaikka pääasiassa ratkaisee
4418: na pidetä opintolainavähennystä.                     asunnon sijaintipaikkakunnan.
4419:    Matkakuluista ja muista tulonhankintakus-             Asuntolainaa myönnettäessä otetaan kuukau-
4420: tannuksista saa tulonsaaja tehdä verotuksessa        situloissa huomioon rahapalkan lisäksi myös
4421: erilaisia vähennyksiä, jotka jo osittain korvaa-     luontaisetuna annetun asunnon osuus. Asunto-
4422: vat näitä kustannuksia, joten kysymyksessä esi-      edun huomioimatta jättäminen saattaisi olla
4423: tetyt esimerkit eivät anna oikeaa kuvaa netto-       aiheellista sellaisessa tapauksessa, jossa hakija
4424: palkasta sellaisissa tapauksissa.                    ei tule saamaan mitään hyvitystä tämän edun
4425:    Koska kyseiset kulut huomioidaan verotuk-         lakatessa hänen muuttaessaan uuteen valtion
4426: sessa vähennyskelpoisina, ei niiden huomioimi-       lainaittamaan asuntoon. Joissakin tapauksissa
4427: nen ainakaan täysimääräisinä asuntolainaa myön-      lienee helposti selvitettävissä, saako hakija siitä
4428: nettäessä voine tulla kyseeseen. Muutoiuhan          hyvitystä ja kuinka paljon. Sen sijaan monen
4429: asianomaiselle tulonsaajalle olisi näistä vähen-     hakijan kohdalla lienee vaikeaa selvittää mak-
4430: nyksistä osittain kaksinkertaista päällekkäistä      setaanko edun lakkaamisesta korvausta jossain
4431: etua.                                                muussa muodossa. Näin ollen asuntoedun ylei-
4432:    On myös perusteltua, että verotuksessa hy-        nen huomioimatta jättäminen saattaisi tuoda
4433:                                             N:o 25                                               3
4434: 
4435: joillekin huomattavan "ansiottoman" lisäedun        Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan ei
4436: muihin lainanhakijoihin nähden, joten asia on     näin ollen ole aihetta tehdä muutoksia edellä
4437: syytä selvittää kunkin tapauksen kohdalla erik-   mainittuihin tulojen huomioon ottamista kos-
4438: seen.                                             keviin määräyksiin.
4439:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1981
4440: 
4441:                                                              Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
4442: 4                                             1981 vp.
4443: 
4444: 
4445: 
4446: 
4447:                            Till Riksdagens Herr Talman
4448: 
4449:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gaste sätt. Såvida i det fall som i spörsmålet
4450: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         anförs som exempel, då B beviljas bostadslån,
4451: se nr 138 av den 5 februari 1981 tili veder-         skulle godkännas de resekostnader som för-
4452: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       anleds av användning av egen bil, beräknade
4453: av följande av riksdagsman Esko Almgren un-          enligt kilometersättningen i statens tjänstekol-
4454: dertecknade skriftliga spörsmål nr 25:               lektivavtal, uppgående till 800 mark i måna-
4455:                                                      den, skulle B få en betydande förmån jäm-
4456:           Ämnar Regeringen vidta åtgii.rder för      fört med A. Även om B:s verkliga resekost-
4457:        att fastställa inkomstgränserna för be-       nader vore så stora, torde sådana situationer
4458:        viljande av egnahemslån så, att rese-         i vilka inte också ett billigare resesätt kunde
4459:        kostnadsersättningar kan avdras från in-      användas, i praktiken vara tämllgen sällsynta.
4460:        komsterna innan inkomstgränserna fast-           Vid beskattningen justeras resekostnaderna
4461:        ställs och så, att bostad såsom natura-       i efterhand. Vid beviljande av bostadslån borde
4462:        förmån inte räknas som en löneförhö-          behovet och beloppet av resekostnadsavdrag
4463:        jande faktor?                                 bedömas på förhand med beaktande av avstån-
4464:                                                      det från den bostad för viiken lån beviljas tili
4465:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         vederbörande arbetsplats. Beloppet av kostna-
4466: samt anföra följande:                                derna kan vara synnerligen svårt att fastställa.
4467:                                                      Också kostnadernas kontinuitet är ifrågasatt i
4468:    I statsrådets beslut angående i 5 § lagen         många fall och likaså hur verkliga de är.
4469: om bostadsproduktion avsedda bedömnings-                Allmänt taget utgår man vid beviljande av
4470: grunder (193/80 och 45/81) har fastställts           lån ifrån att sökanden förväntas köpa eller
4471: inkomstgränserna samt de avdrag som får gö-          bygga sin bostad på ett ställe som med be-
4472: ras från inkomsterna innan de jämförs med            aktande av arbetsplatsen eller eventuella andra
4473: de fastställda inkomstgränserna. Några egent-        faktorer motsvarar hans bostadsbehov. För den
4474: liga kostnader för inkomstens förvärvande har        som förvärvsarbetar är det huvudsakligen ar-
4475: inte medtagits i ovan nämnda avdrag, om inte         betsplatsen som bestämmer var bostaden är
4476: avdrag för studielån anses vara ett sådant.          belägen.
4477:    För resekostnader och övriga kostnader för           Vid beviljande av bostadslån skall i månads-
4478: inkomstens förvärvande får inkomsttagare vid         inkomsterna förutom penninglönen också be-
4479: beskattningen göra olika avdrag, som redan           aktas bostad som tilldelats såsom naturaför-
4480: delvis ersätter dessa kostnader. De i spörsmå-       mån. Det kunde vara motiverat att lämna bo-
4481: let framförda exemplen ger således inte en           stadsförmån obeaktad l sådana fall där sökan-
4482: riktig bild av nettolönen i dylika fall.             den inte kommer att få någon gottgörelse då
4483:    Emedan ifrågavarande kostnader vid beskatt·       denna förmån upphör i och med att han flyt·
4484: ningen beaktas som avdragbara, torde det inte        tar till en ny bostad för viiken staten beviljat
4485: kunna komma i fråga att de beaktas vid be-           lån. I vissa fall är det lätt att reda ut om
4486: viljande av bostadslån, åtminstone inte tili fullt   sökanden får gottgörelse och hur stor denna är
4487: belopp. Om så vore skulle vederbörande in-           Däremot torde det i fråga om mången sökan-
4488: komsttagare delvis få dubbel fördel av dessa         de vara svårt att utreda om honom betala>
4489: avdrag.                                              ersättning i någon annan form för att förmå-
4490:    Det är också motiverat, att ifråga om det         nen upphör. Såvlda bostadsförmån i allmänhet
4491: resekostnadsavdrag som godkänns vid beskatt-         skulle lämnas obeaktad skulle detta för vim
4492: ningen, förutsätta att resan företas på billi-       personer innebära en betydande "oförtjänt'
4493:                                              N:o 25                                              5
4494: 
4495: extraförmån i förhållande till övriga lånesökan-      Enligt inrikesministeriets uppfattning är det
4496: de, varför det är skäl att utreda denna om-        således inte motiverat att ändra ovan nämnda
4497: ständighet från fall tili fall.                    bestämmelser om beaktande av inkomster.
4498:      Helsingfors den 23 mars 1981
4499: 
4500:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
4501: 
4502: 
4503: 
4504: 
4505:  )881002396
4506:                                               1981 vp.
4507: 
4508: Kirjallinen kysymys n:o 26
4509: 
4510: 
4511: 
4512: 
4513:                                   Valo: Upseerin eläkeajan laskemisesta
4514: 
4515: 
4516:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4517: 
4518:    Upseerin eläkeajan laskemiseen liittyy valtion,   aikaa ei saa laskea eläkeajaksi, koska tältä ajalta
4519: kunnan tai kirkon virkamiehiin sekä toimiup-         ei makseta palkkaa, vaan päivärahaa kuten myös
4520: seereihin nähden eräitä epäkohtia. Upseereilla-      varusmiehille. Tämä tosiseikka saattaa upseerit
4521: han edellytykset eläkkeen saamiseen ovat vä-         selvästi mainittuihin muihin ryhmiin verrattuna
4522: hintään 20 eläkevuotta, kun eroaruisikä on enin-     heikompaan asemaan eläkkeeseen luettavaa ai-
4523: tään 50 vuotta, vähintään 25 vuotta, kun eroa-       kaa laskettaessa. Mielestäni tämä puute olisi
4524: ruisikä on 50 vuotta korkeampi, ja että ero on       pikaisesti poistettava.
4525: myönnetty upseerin virasta. Eläkeaikaan luetaan         Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
4526: aika, jonka asianomainen on 23 vuotta täytet-        37 §:n 1 momenttiin viitaten eshän valtioneu-
4527: tyään ollut valtion palveluksessa virka- tai työ-    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
4528: suhteessa tai muussa siihen verrattavassa palve-     raavan kysymyksen:
4529: lussuhteessa. Ennen 1. 1. 1967 valtion palvelus-
4530: suhteessa olleelle luetaan eläkeajaksi valtion                 Onko Hallitus tietoinen upseereiden
4531: päätoiminen palvelus 21 vuotta täytettyä, sota-             eläkeajan laskemiseen liittyvistä epäkoh-
4532: palvelusaika sotatilan vallitessa jo ennen 21 ikä-          dista, jotka aiheutuvat siitä, että upsee-
4533: vuotta.                                                     rit, toisin kuin valtion, kuntien ja kir-
4534:    Eläkeajaksi valtion, kunnan ja kirkon virka-             kon virkamiehet sekä toimiupseerit, ei-
4535: miehet samoin kuin toimiupseerit saavat laskea              vät saa laskea eläkkeeseen luettavaan
4536: eläkkeeseen oikeuttavana palveluksena myös 18               aikaan varusmiesaikaa, koska Kadetti-
4537: vuotta täytettyään palvelemansa varusmiesajan,              koulussa palveltu aika ei vaaditulla ta-
4538: mikäli se liittyy muuhun eläkkeeseen luettavaan             valla liitä varusmiesaikaa virkasuhteiseen
4539: aikaan välittömästi eli ilman 30 päivää pidem-              palvelusaikaan, eivätkä myöskään Kadet-
4540: pää väliä. Sen sijaan upseerit, jotka käyvät Ka-            tikoulussa palveltua aikaa, ja jos on,
4541: dettikoulun, eivät saa laskea hyväkseen varus-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4542: miesaikaa, koska Kadettikoulussa palveltu aika              siin upseereiden saattamiseksi tasavertai-
4543: ei liitä varusmiesaikaa virkasuhteiseen palvelus-           seen asemaan edellä mainittujen ryhmien
4544: aikaan. Myöskään Kadettikoulussa palveltua                  kanssa eläkeajan laskemisen suhteen?
4545:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980
4546: 
4547:                                              Tauno Valo
4548: 
4549: 
4550: 
4551: 
4552: 088100199W
4553: 2                                            1981 vp.
4554: 
4555: 
4556: 
4557: 
4558:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4559: 
4560:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     palvelussuhteen edelleen jatkuessa. Tällöin siis
4561: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       edellytetään, että henkilö oli ennen varusmies-
4562: olette 6 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn kir-      palvelukseen astumistaan valtion palveluksessa
4563: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ja että hänen palvelussuhteensa ei asevelvolli-
4564: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     suuden suorittamisen aikana pääty ja että hän
4565: Tauno Valon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     varusmiespalveluksen suorittamisen jälkeen vä-
4566: myksestä n:o 26:                                    littömästi palaa virkaansa tai työhönsä. Tästä
4567:                                                     ovat säännökset valtion eläkelain ( 280166)
4568:           Onko Hallitus tietoinen upseereiden       6 §:ssä.
4569:        eläkeajan laskemiseen liittyvistä epäkoh-       Henkilöllä 1. 1. 1967 jälkeen ollut palvelus-
4570:        dista, jotka aiheutuvat siitä, että upsee-   aika luetaan eläkeajaksi 23 vuoden iästä. Tämä
4571:        rit, toisin kuin valtion, kuntien ja kir-    valtion eläkelain 5 § :n 1 momentin säännös
4572:        kon virkamiehet sekä toimiupseerit, ei-      koskee myös varusmiesaikaa. Tämän vuoksi
4573:        vät saa laskea eläkkeeseen luettavaan        valtion eläkelain voimassa ollessa suoritettu va-
4574:        aikaan varusmiesaikaa, koska Kadetti-        rusmiespalvelus luetaan eläkeajaksi vain siltä
4575:        koulussa palveltu aika ei vaaditulla ta-     osin kuin se on suoritettu henkilön täytettyä
4576:        valla liitä varusmiesaikaa virkasuhteiseen   23 vuotta. Tavallisesti varusmiespalveluksen
4577:        palvelusaikaan, eivätkä myöskään Kadet-      suorittaminen alkaa sen kalenterivuoden aikana,
4578:        tikoulussa palveltua aikaa, ja jos on,       jolloin asevelvollinen täyttää 20 vuotta. Kun
4579:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      eläkeajaksi voidaan 1. 1. 1967 jälkeen lukea
4580:        siin upseereiden saattamiseksi tasavertai-   vain 23-vuotiaana palveltu aika, varusmiespal-
4581:        seen asemaan edellä mainittujen ryhmien      velus saattaa tulla eläkeajaksi vain silloin, kun
4582:        kanssa eläkeajan laskemisen suhteen?         asevelvollinen lykkäyksen tai määräaikaisen va-
4583:                                                     pautuksen vuoksi on vakinaisessa väessä 23-
4584:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vuotiaana tai sitä vanhempana.
4585: vasti seuraavaa:                                        Edellä tarkastellut säännökset ovat luonteel-
4586:    Valtion eläkelain mukaista eläkettä varten       taan yleisiä. Valtion eläkelaissa ei ole minkään
4587: varusmiespalvelusajan eläkeajaksi lukemisen         henkilöryhmän osalta erityissäännöksiä varus-
4588: edellytykset määräytyvät sen mukaan onko va-        miesajan eläkeajaksi lukemisesta, vaan kaikki
4589: rusmiespalvelus suoritettu ennen valtion eläke-     valtion palveluksessa olevat ovat tässä suhtees-
4590: lain voimaantuloa vai sen jälkeen. Ennen val-       sa samassa asemassa.
4591: tion eläkelain voimaantuloa eli ennen 1. 1.             Työeläkelait rakentuvat sille periaatteelle,
4592: 1967 suoritettu varusmiespalvelus luetaan elä-      että oikeus eläkkeeseen kuuluu työntekijän tai
4593: keajaksi, jos se joko alku- tai loppupäästään       virkamiehen työnsä vastikkeena saamiin etui-
4594: välittömästi liittyy sellaiseen päätoimiseen pal-   hin. Tämän mukaisesti eläkeajaksi luetaan eri
4595: velussuhteeseen, joka luetaan eläkeajaksi. Va-      virka- tai työsuhteissa taikka muissa palvelus-
4596: rusmiespalvelus otetaan tällöin huomioon siitä      suhteissa palvellut ajat. Nimenomaan valtion
4597: riippumatta, minkä ikäisenä se on suoritettu.       eläkejärjestelmässä on myös varusmiesajan elä-
4598: Tästä ovat säännökset valtion eläkelain voi-        keajaksi lukeminen kohtuullista silloin kun se
4599: maanpanolain ( 281166) 5 §: ssä.                    keskeyttää asianomaisen henkilön valtion pal-
4600:    Mikäli varusmiespalvelus on suoritettu 1. 1.     veluksen. Mainittakoon, että kunnallisessa elä-
4601: 1967 jälkeen, se luetaan eläkeajaksi valtion elä-   kejärjestelmässä samoin kuin muissakaan työ-
4602: kelain mukaista eläkettä varten, jos se keskeyt-    eläkejärjestelmissä ei varusmiespalvelusaikaa
4603: tää asianomaisen henkilön valtion palveluksen       koskaan oteta eläkeaikana huomioon. Edellä
4604:                                               N:o 26                                               3
4605: 
4606: mainitun periaatteen mukaista ei myöskään ole,      miesajan eläkeajaksi lukemisen osalta. Koska
4607: että virkaan tai ammattiin valmistumista varten     upseerit jo ovat tässä suhteessa samassa ase-
4608: käytetty opiskeluaika luettaisiin eläkeajaksi.      massa muiden valtion virkamiesten kanssa, ei
4609:    Hallituksen piirissä ei ole valmisteltavana      kyseessä olevien säännöksien muuttaminen
4610: lakiehdotusta, jolla olisi tarkoitus muuttaa val-   myöskään pelkästään upseerien osalta ole perus-
4611: tion eläkelakia tai sen voimaanpanolakia varus-     teltua.
4612:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1981
4613: 
4614: 
4615:                                                                      Ministeri Pirkko Työtäjärvi
4616: 4                                            1981 vp.
4617: 
4618: 
4619: 
4620: 
4621:                           Tili Riksdagens Hert Talman
4622: 
4623:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen        pension enligt lagen om statens pensionet om
4624: anget hat Ni, Hett T alman, med Eder skrivelse      den avbrytet vedetbörandes tjänsteutövning hos
4625: av den 6 februari 1981 tili vedetbörande med-       staten medan anställningsförhållandet alltjämt
4626: lem av statsrådet för avgivande av svat övet-       fortgåt. I detta fall förutsätts således att pet-
4627: sänt avskrift av följande av riksdagsman Tauno      sonen i ftåga föte beväringstjänstgöringen varit
4628: Valo undettecknade spötsmål nt 26:                  anställd hos s·taten och att hans anställnings-
4629:                                                     förhållande inte upphör undet den tid han full-
4630:            Ät Regeringen medveten om missföt-       gör värnplikten samt att han eftet fullgjotd
4631:        hållandena i samband med betäkningen         värnplikt omedelbatt återvändet tili sin tjänst
4632:        av pensionstiden föt officetate, dvs. att    ellet sitt atbete. Stadganden om detta ingåt i
4633:        officetarna, i motsats tili statens, kom-    6 § lagen om statens pensionet ( 280/66) .
4634:        munetnas och kyrkans tjänstemän samt            En petsons anställningstid eftet 1. 1. 196 7
4635:        befattningsofficerarna, såsom pensions-      räknas som pensionstid från det att han fyllt
4636:        tid inte fåt räkna beväringstiden, eftet-    23 åt. Detta stadgande i 5 § 1 mom. lagen om
4637:        som tiden vid Kadettskolan inte på           statens pensionet gället även beväringstiden.
4638:        erforderligt sätt ansluter beväringstiden    Dätföt räknas bevätingstjänstgöring undet den
4639:        till anställningstiden i tjänsteförhållan-   tid lagen om statens pensioner varit i ktaft
4640:        de, ej hellet tiden vid Kadettskolan,        som pensionstid endast i den mån som tjänst-
4641:        och om så ät fallet,                         göringen hat ägt rum eftet det att petsonen i
4642:            ämnar Regetingen vidta åtgätdet föt      fråga hat fyllt 23 åt. Vanligen inleds bevätings-
4643:        att btinga officerarna i samma ställning     tjänstgötingen undet det kalendetåt då den
4644:        som ovan nämnda gruppet i fråga om           värnpliktige fyllet 20 åt. Då man eftet 1. 1.
4645:        beräkningen av pensionstiden?                1967 som pensionstid kan täkna endast den
4646:                                                     tid, under viiken fötmånstagaren innehaft an-
4647:    Såsom svar på detta spösmål får jag vötd-        ställning efter att ha fyllt 23 år, kan bevärings-
4648: samt anföra följande:                               tjänstgöringen täknas som pensionstid endast
4649:    Förutsättningarna föt beaktandet av bevä-        när den vätnpliktige på grund av uppskov ellet
4650: ringstiden vid beräkningen av pensionstiden för     tidsbestämd beftielse varit i aktiv tjänst som
4651: pension enligt lagen om statens pensioner be-       23-åring ellet äldre.
4652: stäms enligt tidpunkten för beväringstjänst-           Stadgandena ät tili sin natut allmänna. I
4653: göringen. Avgörande är därvid den omständig-        lagen om statens pensioner åtetfinns inte för
4654: heten, huruvida tjänstgöringen ägt rum före         någon persongtupp någta sätskilda stadganden
4655: ikraftträdandet av lagen om statens pensioner       beträffande beväringstidens förhållande tili pen-
4656: eller därefter. Om beväringstjänstgöringen          sionstiden. Alla statsanställda befinnet sig i
4657: ägtrum föte ikraftträdandet av lagen om             detta hänseende i samma ställning.
4658: statens pensioner, dvs. före 1. 1. 1967, räknas        Atbetspensionslagarna bygget på principen att
4659: denna tjänstgöring tili pensionstiden om den        rätten tili pension hör tili de förmåner som
4660: antingen i början eller slutet direkt ansluter      arbetstagare och tjänstemän fåt som vederlag
4661: sig tili sådant anställningsförhållande, dät an-    föt sitt atbete. I enlighet hätmed räknas de
4662: ställningen bettaktas som huvudsyssla och dät       tider, som fötmånstagaren tjänstgjott i tjänste-
4663: anställningstiden räknas tili pensionstiden. Be-    ellet atbetsförhållande ellet i annat anställnings-
4664: väringstjänstgöringen beaktas i detta fall          förhållande, tili pensionstiden. Särskilt i statens
4665: obetoende av bevätingens åldet. Stadganden          pensionssystem ät det skäligt att även be-
4666: om detta ingåt i 5 § lagen angående infötande       väringstiden räknas till pensionstiden, när den
4667: av lagen om statens pensionet (281/66).             avbryter vederbörandes tjänsteövning hos
4668:    Hat beväringstjänstgöringen ägt rum efter        staten. Det kan nämnas att beväringstjänste-
4669: 1. 1. 1967, täknas den ti1l pensionstiden föt       göringen aldrig beaktas som pensionstid i det
4670:                                              N:o 26                                              5
4671: 
4672: kommunala pensionssystemet eller i andra ar-       dess införande, tili den del fråga är om be-
4673: betspensionssystem. Det är inte heller förenligt   väringstidens förhållande tili pensionstiden.
4674: med ovan nämnda princip att studietiden för        Eftersom officerarna i detta avseende redan
4675: tjänst eller yrke räknas som pensionstid.          befinner sig i samma ställning som övriga stats-
4676:    Inom regeringen bereds för närvarande inget     tjänstemän, är det inte motiverat att ändra de
4677: lagförslag som skulle syfta tili en ändring av     ifrågavarande stadgandena enbart för officerar-
4678: lagen om statens pensioner eller lagen angående    nas del.
4679:      Helsingfors den 13 mars 1981
4680: 
4681: 
4682:                                                                     Minister Pirkko Työläiärvi
4683: 
4684: 
4685: 
4686: 
4687: 088100199W
4688:                                               1981 vp.
4689: 
4690: Kirjallinen kysymys n:o 27
4691: 
4692: 
4693: 
4694: 
4695:                                  Helminen: Etelä-Suomen teollisuuskylien rahoitusedellytysten pa-
4696:                                     rantamisesta
4697: 
4698: 
4699:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4700: 
4701:    Teollisuuskylätoiminta maassamme on tällä         ne yksipuolinen tai muuttumassa epäedulliseen
4702: hetkellä siinä vaiheessa, että meillä on ole-        suuntaan
4703: massa valtioneuvoston päätökset yli 20 teolli-          - mainituista syistä uhkaamassa paikkakun-
4704: suuspaikkakunnan osalta.                             nan elinkeinotoiminnan taantuminen, väestön
4705:    Kun tarkastellaan teollisuuskylistä saatuja       väheneminen, asuntojen ja muun palveluvarus-
4706: kokemuksia, voidaan sanoa, että niillä paikka-       tuksen vajaakäyttöisyys sekä väestön toimeen-
4707: kunnilla, joissa teollisuuskylätoiminta on läh-      tulomahdollisuuksien kaventuminen.
4708: tenyt liikkeelle ja yrityksiä on saatu teollisuus-      Paikkakunnat, jotka täyttivät mainitut reu-
4709: kyliin, on teollisuuskylätoiminnan aloittaminen      naehdot, jaettiin lähinnä resurssi- ja tarveperus-
4710: selvästi aktivoinut paikkakunnan koko elinkei-       teisesti kolmeen ryhmään: teollisuuskyläpaik-
4711: notoimintaa ja luonut pienille ja keskisuurille      kakunnat, teollisuushallipaikkakunnat ja pie-
4712: yrityksille kehitysedellytyksiä.                     nehköt paikkakunnat, joissa on katsottava ole-
4713:     Kuluvan vuosikymmenen aikana valtion har-        van elinkeinotoiminnan ja elinkeinorakenteen
4714: joittama teollisuuspolitiikka on kuitenkin ollut     erityisen kehittämisen tarvetta. Suoritetun har-
4715: voimakkaasti kehitysaluepainotteista. Viime          kinnan perusteella teollisuuskylä- ja teollisuus-
4716: vuosina on herätty huomaamaan, että valtakun-        hallipaikkakunniksi nimettiin Karkkila, Loi-
4717: nan tasapainoinen kehittäminen vaatii resurs-        maa, Riihimäki, Anjalankoski, Pohja, Koke-
4718: sien kohdentamista myös sinne, missä aikaan-         mäki, Orivesi ja Hamina.
4719: saatava tulos on mahdollisimman suuri verrat-           Teollisuuskyläpäätöksen jälkeen ovat ao.
4720:  tuna sijoitettavaan panokseen. Yhtenä esi-          kunnat toimineet erittäin aktiivisesti, vaikka-
4721: merkkinä uudesta ajattelutavasta on teollisuus-      kaan kaikilla paikkakunnilla ei ole vielä pääs-
4722: kylien perustaminen myös Etelä-Suomeen.              ty edes toiminnan alkuun. Yrityskontakteja on
4723: Asiaa tutkimaan asetettu teollisuuskylätyöryh-       ollut lähes 300, joista puolet on tullut yritys-
4724: mä esitti vuonna 1978 antamassaan muistiossa         ten taholta. Sopimuksia on tehty kuitenkin
4725:  muun muassa seuraavaa: "Teollisuuskylien pe-        vain 12, muiden kontaktien päätyttyä tulok-
4726:  rustaminen tulee Etelä-Suomessa kysymykseen         settomina tai ollessa edelleen kesken.
4727:  paikkakunnilla, joilla nähdään olevan elinkei-         Yhteenvetona saaduista kokemuksista en-
4728:  notoiminnan erityisen kehittämisen tarve. Ta-       simmäisen toimintavuoden ajalta Etelä-Suomen
4729:  voitteena on tällöin ehkäistä työttömyyden          teollisuuskylä- ja teollisuushallipaikkakuntien
4730:  kasvua, monipuolistaa elinkeinotoiminnan ra-        osalta on todettava, että tarjotut edut ovat
4731:  kennetta, edistää asukkaiden tulotason säilyttä-    osoittautuneet täysin riittämättömiksi, joten
4732:  mistä sekä turvata alueen palveluvarustuksen        toivottua kehitystä, työttömyyden vähenemistä,
4733:  käyttömahdollisuuksia ja kehittämistä." Näihin      elinkeinorakenteen monipuolistumista, tulota-
4734:  tavoitteisiin tähdäten teollisuuskyliä perustet-    son säilyttämistä jne., ei ole tapahtunut.
4735:  tiin Etelä-Suomeen paikkakunnille, joilla oli          Usko teollisuuskylien kehittämiseen on pa-
4736:     - huomattava työttömyys tai sen uhka             lautettava. Jonkinlaisesta seisahtaneesta tilan-
4737:     - toteutunut tai odotettavissa tuotannon         teesta on taas päästävä liikkeelle. Sen lisäksi,
4738:  supistuksia muun muassa pa1kkakunnilla jo           että teollisuuskylien rahoitusedellytyksistä on
4739:  olevan teollisuuden kansainvälisen kilpailuky-      huolehdittava, on myös lisättävä teollisuusky-
4740:  vyn kehittämisen vuoksi                             listä kertovaa tiedotustoimintaa sekä kehitettä-
4741:     - paikkakunnan teollisuustuotannon raken-        vä teollisuuskylien hallintoa ja yhteistoimintaa.
4742:  0881002053
4743: 2                                           1981 vp.
4744: 
4745:    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-        lähtenyt toivotulla tavalla liikkeelle~
4746: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän             sekä
4747: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4748: vaksi seuraavan kysymyksen:                            siin Etelä-Suomen teollisuuskylien ra-
4749:                                                        hoitusedellytysten parantamiseksi, tie-
4750:           Onko Hallituksen tiedossa, että Ete·         dotustoiminnan lisäämiseksi ja hallin-
4751:        lä-Suomen teollisuuskylätoiminta ei ole         non kehittämiseksi?
4752:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
4753: 
4754:                                       Olli Helminen
4755:                                                N:o 27                                                 3
4756: 
4757: 
4758: 
4759: 
4760:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4761: 
4762:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      piteenä on kieltämättä heikentynyt. Hallituksen
4763: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mielestä tulevissa rahoitusjärjestelyissä tulisikin
4764: olette 6 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn           pyrkiä siihen, että teollisuuskylät saavat edel-
4765: kirjeenne n:o 140 ohella toimittanut valtioneu-     leen enimmäismääräisen tuen.
4766: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Myös kehitysalueiden ulkopuolisten teolli-
4767: kansanedustaja Olli Helmisen näin kuuluvasta        suuskylien rahoitukseen liittyvät epäkohdat on
4768: kirjallisesta kysymyksestä n:o 27:                  parhaiten korjattavissa aluepoliittisen lainsää-
4769:                                                     dännön uudistamistyön yhteydessä. Koska ke-
4770:           Onko Hallituksen tiedossa, että Ete-      hitysalueiden ulkopuolisen paikkakunnan ni-
4771:        lä-Suomen teollisuuskylätoiminta ei ole      meäminen valtioneuvoston toimesta teollisuus-
4772:        lähtenyt toivotulla tavalla H~kkeelle,       kyläpaikkakunnaksi merkitsee pyrkimystä paik-
4773:        sekä                                         kakunnan erityiseen kehittämiseen, tulee tämän
4774:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      hallituksen mielestä heijastua myös teollisuus-
4775:        siin Etelä-Suomen teollisuuskylien ra-       kylille myönnettävissä rahoitusosuuksissa ja ra-
4776:        hoitusedellytysten parantamiseksi, tiedo-    hoitusehdoissa. Tämän takia teollisuuskylien
4777:        tustoiminnan lisäämiseksi ja hallinnon       tulisi saada korkeinta rahoitustukea alueellaan,
4778:        kehittämiseksi?                              niin että ongelmalliseksi havaittujen Etelä-Suo-
4779:                                                     men teollisuuskyläpaikkakuntien kehittyminen
4780:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        voidaan turvata.
4781: taen seuraavaa.                                        Tiedotustoiminnan ja teollisuuskylien hallin-
4782:     Teollisuuskylätoiminta on vakiinnuttanut ase-   non kehittämisen osalta totean, että Kehitys-
4783: mansa maassamme eräänä kuntien teollisuusti-        aluerahasto Oy:n tehtävänä on koordinoida
4784: lojen rakentamisvaihtoehtona. Tätä osoittaa         teollisuuskylien toimintaa ja välittää tietoja
4785: mm. se, että teollisuuskylät on tiedostettu yrit-   yrityksille teollisuuskylistä sijoittumisvaihtoeh-
4786: täjien keskuudessa ja toimivat teollisuuskylät      tona. Parhaillaan selvitetään myös koko maan
4787: ovat sijaintioaikkakunnillaan pystyneet vähen-      teollisuuskyliä kattavan erityisen teollisuusky-
4788: tämään paikkakunnalta muuttoa ja. monipuo-          lien neuvottelukunnan tarpeellisuutta. Neuvot-
4789: listamaan elinkeinorakennetta. Lisäksi teolli-      telukunnan tehtäväksi on kaavailtu mm. tiedo-
4790: suuskyläosakeyhtiöiden puitteissa päästään suun-    tustoiminnan tehostamista ja teollisuuskylien
4791: nitelmalliseen teollisuustilojen ja yritysten yh-   hallinnon kehittämistä sekä muiden kehitystar-
4792: teispalvelujen rakentamiseen.                       peiden esiin tuomista.
4793:     Uuden aluepoliittisen lainsäädännön valmis-        Yhteenvetona edellisestä totean, että edellä
4794: telun yhteydessä eräänä aluepolitiikan tavoit-      mainittujen epäkohtien korjaaminen on luon-
4795: teena on edelleen pidettävä teollisuuskylien ke-    tevinta suorittaa uuden aluepoliittisen lainsää-
4796: hityksen turvaamista ja rahoitusjärjestelmien       dännön yhteydessä. Näin menetellen voidaan
4797: parantamista. Viime vuosina teollisuuskyläpoli-     mahdollistaa teollisuuskylien toimintaedellytys-
4798:  tiikan tehokkuus aluepoliittisena erityistoimen-   ten turvaaminen myös tulevina vuosina.
4799:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1981
4800: 
4801:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
4802: 4                                            1981 vp.
4803: 
4804: 
4805: 
4806: 
4807:                            Till Riksdagens Herr Talman
4808: 
4809:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         politikens effektivitet som en regionalpolitisk
4810: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      specialåtgärd har på senare år försämrats. Fram-
4811: nr 140 av den 6 februari 1981 till vederböran-      tida finansieringsarrangemang borde enligt re-
4812: de medlem av statsrådet för avgivande av svar       geringens uppfattning faktiskt syfta till att in-
4813: översänt avskrift av följande av riksdagsman        dustribyarna fortsättningsvis får maximistöd.
4814: Olli Helminen m. fl. undertecknade spörsmål             Även i fråga om industribyar utanför ut-
4815: nr 27:                                              vecklingsområdena går missförhållandena an-
4816:                                                     gående finansiering bäst att undanröja genom
4817:            Är Regeringen medveten om att in-        den regionalpolitiska lagstiftningen. Då förkla-
4818:        dustribyverksamheten i södra Finland         randet av en ort utanför utvecklingsområdena
4819:        inte satt sig i gång på sätt som man         för förläggningsort för en industriby på åtgärd
4820:        önskat, och                                  av statsrådet innebär en strävan att speciellt
4821:            har Regeringen för avsikt att skrida     utveckla ifrågavarande ort, bör detta eruigt
4822:        till åtgärder för att förbättra finansie-    regeringens uppfattning avspeglas bl. a. i de
4823:        ringsbetingelserna, öka informations-        beviljade finansieringsandelarna och -villkoren.
4824:        verksamheten och utveckla förvaltning-       Därför borde industribyarna inom sina områden
4825:        en i fråga om industribyarna inom om-        få maximalt stöd, så att de industribyorters
4826:        rådet?                                       fortsatta utveckling som har befunnits proble-
4827:                                                     matiska i södra Finland kan tryggas.
4828:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt            Beträffande informationsverksamheten och
4829: anföra följande.                                    industribyförvaltningen kan jag konstatera, att
4830:    Industribyverksamheten har på riksplan           Utvecklingsområdesfonden Ab har till uppgift
4831: slagit igenom som ett av de alternativ som          att bl. a. koordinera industribyarnas verksam-
4832: står till kommunernas förfogande vid byggande       het och förmedla information om industribyar-
4833: av industrilokaliteter. Detta framgår t. ex. av     na som ett förläggningsalternativ åt företagen.
4834: den omständigheten, att företagarkåren blivit       Man håller också på att utreda om det vore
4835: medveten om institutionen och att de industri-      skäl att tillsätta en speciell industribydelega-
4836: byar som finns i landet har var på sin för-          tion som skulle befatta sig med alla industri-
4837: läggningsort förmått minska utvandringen från       byar i landet. Delegationen kunde enligt pla-
4838: orten och diversifiera den lokala näringsstruk-     nerna åläggas att t. ex. just intensifiera infor-
4839: turen. Industribyaktiebolagen erbjuder dess-        mationsverksamheten och utveckla industriby-
4840: utom en möjlighet att bygga industriutrymme-         förvaltningen samt att lägga märke till andra
4841: na och utveckla företagens gemensamma ser-          förekommande utvecklingsbehov.
4842: viceformer på ett planmässigt sätt.                     Jag skulle sammandragsvis konstatera, att
4843:    Vid beredningen av den nya regionalpolitis-      ovannämnda missförhållanden går naturligast
4844: ka lagstiftningen för landet bör en tryggad          att avhjälpa i den nya regionalpolitiska lagstift-
4845: utveckling och ett bättre finansieringssystem för    ningen. På detta sätt kan man skapa möjlig-
4846: industribyarna fortsättningsvis anses som de         heter tili tryggande av industribyarnas verk-
4847: mål som man med energipolitiken borde kunna          samhetsbetingelser även under kommande åt.
4848: uppnå. Det kan inte förnekas att industriby-
4849:      Helsingfors den 18 mars 1981
4850: 
4851:                                                     Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
4852:                                               1981 vp.
4853: 
4854: Skriftligt spörsmål nr 28
4855: 
4856: 
4857: 
4858: 
4859:                                  ·Lillqvist m. fl.: Om bostadsbidrag för folkpensionär som bor
4860:                                       i · eget egriahemshus
4861: 
4862: 
4863:                             Tili Riksdagens Herr Talman
4864: 
4865:     Enligt nu gällande bestämmelser kan en           Om spa11samheten inte kan premieras borde den
4866: folkpensionär, som bor i hyresbostad eller i         åtminstone inte bestraffas. Så blir nu fallet en-
4867: egen aktielokal, få bostadsbidrag från folk-         ligt gällande bestämmelser för bostadsbidraget.
4868: pensionsanstalten. Men däremot kan inte en              Utgifterna för egnahemshusets underhåll och
4869: pensionär som bor i sitt eget egnahemshus bli        uppvärmning blir säkert lika stora som mot-
4870: delaktig av denna förmån eftersom personen           svarande kostnader i våningshus. Detta borde
4871: inte betalar hyra för sin lokal. Visserligen har     därför inte vara otsaken tili att en ägare tili
4872: ägaren tili egnahemshus en liten möjlighet att       egnahemshus förvägras 'folkpensionens bostads-
4873: få bostadsbidrag. Men i så fall måste huset          bidrag. Uppskattningen av kostnaderna för
4874: belastas av en så stor skuld att räntekostnaden      egnahemshuset, vilka. motsvarar hyran i en
4875: stiger tili ett så stort belopp att den berättigar   hyreslokal, borde inte heller bereda stötre svå-
4876: tili bostadsbidrag för pensionären ifråga. Detta     righeter. Några praktiska hinder för utbetal-
4877: händer mycket sällan emedan amortering av lån        ning av bostadsbidrag tili pensionärer som bor
4878: efter uppnådd pensionsålder i allmänhet ställer      i sina egnahemshus borde därför inte före-
4879: sig betydligt svårare än under den arbetsföra        ligga.
4880: tiden i ens Iiv.                                        Hänvisande tili ovanstående får vi med stöd
4881:     I de flesta fall betyder anskaffningen av        av 37 § 1 mom. riksdagsordningen framställa
4882: egnahemshus en stor uppoffring för familjen.         följande spörsmål att besvaras av vederbörande
4883: Mycket måste vanligen försakas för att inkoms-       medlem av statsrådet:
4884: terna skall räcka tili räntorna och amortering-
4885: arna på lånen. Denna sparsamhet gagnar även                    Är Regeringen medveten om att
4886: hela samhället.                                             bostadsbidrag inte kan .beviljas åt
4887:     När ifrågavarande personer sedan uppnår                 folkpensionär som bor i eget egnahems-
4888: pensionsåldern blir de på ett visst sätt be-                hus, och om så är fallet,
4889: str.affade av samhället för sin sparsamhet. De                 vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
4890: förlorar nämligen rätten tili bostadsbidraget.              taga för att rätta tili missförhållandet?
4891:      Helsingfors den 6 februari 1981
4892: 
4893:         . Bror Liliqvist                Mauno Forsman                  Arvo Salo
4894:           Kaj Bärlund                   Helge Siren                    Sakari Knuuttila
4895: 
4896: 
4897: 
4898: 
4899: 0881001901
4900: 2                                                 l98li,vp;
4901: 
4902: Kirjallinen kysymys n:o 28                                                                            ·Suomennos
4903: 
4904: 
4905: 
4906: 
4907:                                       · I.illqvist. ym.: Asumistuen myöntämisestä omassa omakotitalos-
4908:                                           saan asuvalle kansaneläkkeen saajalle
4909: 
4910: 
4911:                            Ed u s kunnan Herra P i.t he m i e he 11 e
4912: 
4913:     Voimassa. olevien :· säännösten mukaan voi          kita, niin· ·siitä ei ainakaan p1ta1s1 rangaista.
4914: vuokra.asunnossa tai omassa osakehuoneistossa           Näin kuitenkin tapahtuu nyt voimassa olevien
4915: asuva kimsaneläkeläinen saada .asumistukea              asumistukea. koskevien määräysten nojalla .• ,
4916: kansaneläkelait.okselta. ·Sitä vastoin eläkeläirien,       Omakotitalon ylläpidosta ja lämmityksestä
4917: joka asuu .omassa omakotitalcissaan,: ei voi            aiheutuvat kustannukset ovat varmasti yhtä
4918: saada tätä etua, koska hän ei maksa vuokraa             suuret kuin vastaavat .. kustannukset kerrosta-
4919: huoneistostaan ... Omakotitalon· omistajalla ·on        loissa. Sen vuoksi tämän ci pitäisi olla syynä
4920: kuitenkin pieni · mahdollisuus saada asumis•            siihen, että omakotitalon omistajalle. ei anneta
4921: tukea. Mutta tuolloin taloa tulee rasittaa tiiin        kansaneläkkeeseen liittyvää asumistukea. Oma-
4922: suuri velka, että; korkokustannusten on nous•           kotitalosta aiheutuvien · sellaisten kustannusten
4923: tava niin suureen määrään; että se oikeuttaa            arvioiminen, jotka vastaavat vuokra-asunnosta
4924: kysymyksessä •olevan ·eläkeläisen asumistukeen.         maksettavaa vuokraa,. ei. liene • myöskään kovin
4925: Tällaista tapahtuu erittäin harvoin, koska-lai,         vaikeata. Mitään käytännön esteitä asumistuen
4926: nan lyhennys eläkeiän tultua saavutetuksi yleen-        maksamiselle omakotitaloissaan asuville eläke-
4927: sä on huomattavasti vaikeampaa kuin työssa-             läisille ei tämän vuoksi pitäisi olla.
4928: oloaikana.·                                                Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäivä~
4929:   . Useimmissa tapauksissa· omakotitalon hank-          järjestykSen 37 .§:n 1 momentin nojalla esi-
4930: kiminen merkitsee perheelle suurta uhrausta.            tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4931: Tavallisesti on luovuttava paljosta, jotta tulot        vastattavaksi :seuraavan kysymyksen: ·         ·
4932: riittäisivät korkoihin ja lainan lyhennyksiin.
4933: Tämä säästäväisyys hyödyttää myös koko                               Onko Hallitus tietoinen ·siitä, että
4934: yhteiskuntaa.                              ·                      asumistukea ei voida m)'öntää · omassa
4935:   · Kun kysymyksessä olevat henkilöt sitten                       omakotitalossaan asuvalle kansanel1ike-
4936: saavuttavat eläkeiäh; heitä tavallaan rangais-                  .1äiselle, ja jos on,                .     .
4937: taan· yllteiskunnan ·toimesta heidän säästäväi-                · , · mihin toimenpiteisiin ·Hallitus ailruo
4938: syydestään., He nimittäin. menettävät·oikeuden                 . cryhty.ä tämän epäkohdan. korjaamiseksi?
4939: asumistukeen. Jos säästäväisyyttä ei voida pal-
4940:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
4941: 
4942:          Brol!.;!Lillqvist ·;: ;<;/         Mauno Fciniiilan!:,: ~         Arvo Sala:~: ~·:,..:, -. ~'· ;{
4943:          Kaj Bärlund                        Helge Siren     ,              Sakari Knuuttila
4944:                                                                                                        3
4945: 
4946: 
4947: 
4948: 
4949:                          Eduskunnan Herra .Puhemiehelle
4950: 
4951:   Valtiopäiväjärjestyksen·.37 §:n 1 momentis-         ka. eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa arvioi-
4952: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Hei:'tå Puhe-        daan suorittavan. Omassa tai puolisonsa omis~
4953: mies, olette 6 päivänä helmikuuta 1981 päi~           tamassa_ asunnossa asuvan eläkkeensaajan oma"
4954: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         vastuuosuuteen ei sisälly lainkaan ·asumiskus•
4955: vostori ·asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tannusten . perusteella · määräytyvää .· perusofua.
4956: kansanedustaja Bror Lillqvistin ym. näin kuu-         vastuuta. Kysymyksessä tarkoitetuista eläkkeen-
4957: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 28:            saajista osa kuuluu siten tavallista pienempien-
4958:                                                       kin . asumiskustannusten 'pert1st~ella eläkkeen-
4959:           Onko . Hallitus tietoitien siitä, että      saajien asumistukijärjestelmän . piiriih.
4960:        ~sul}1istukea ei vpida myÖntää omassa             Hallitus on tietoinen, että nykyinen eläk-
4961:         omakotitalossaan asuvalle kansaneläke-        keensaajien asulJlistukijärjestelmä ei kohtele
4962:        .läiselle, ja jos on, ·                        tasapuolisesti erilaisissa asumisolosuhteissa asu-
4963:    . . .. mihin toimenpiteisiin I:Iallitus aikoo      via· eläkkeensaajia. Keskeiseksi ongelmaksi kai-
4964:     ..··ryhtyä tämä.rl·· epäk()hdan kOJ:jaamise~si?   killa eläkkeensaajilla ovat . nousseet myös voi-
4965:                                                       makkaasti . kohonneet lämmityskustannukset.
4966:    Vastfmksena ·kysymykseen ..esitän kunnioii:ta·     Sosiaali- ja terveysministeriössä ttitkitaankin
4967: vasti .. seuraavaa:                                   mahdollisuutta .parantaa eläkkeensaajien asumis-
4968:    Omakot1talossa asuvat eläkkeensaajat voivat        tukijärjestelmää näiltä osin. Uudistusehdotuk·
4969: saada .asumistukea eläkkeensaajien asumistuki-        set pyritään· saattamaan. ·Eduskunnan käsiteltä-
4970: lain :mukaan, jos heillä on &ellaisia · asunnon       viksi yhdessä· kansaneläkejärjestelmän kokonais-
4971: hankKimiseksi tai kunnostamiseksi otettujen           uudistusta koskevien lakiesitysten· kanssa. ·
4972: lainojen koroista aiheutuvia kustannuksia, jot-
4973:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1981
4974: 
4975:                                                                   Ministeri Katri-Helena Eskelinen
4976: 4                                          1981 vp.
4977: 
4978: 
4979: 
4980: 
4981:                          Till Riksdagens Herr Talman
4982: 
4983:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      självriskandelen för pensionstagare som bor i
4984: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         egen eller av maken ägd bostad ingår . ingen
4985: velse av den 6 februari 1981 tili vederböran-     på basen av boendekostnaderna bestämd .bas·
4986: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      självriskdel. Sålunda hör en del av de pen-
4987: följande av riksdagsman ·Bror Lillqvist m. fl.    sionstagare som spörsmålet avser i själva ver-
4988: undertecknade skrifcliga spörsmål nr .28:         ket på basen av .Iägre boendekostnader än vad
4989:                                                   som vanligen krävs, tili området för pensions-
4990:           Är Regeringen medveten om att bo-       tagarnas bostadsbidragssystem.
4991:        stadsbidrag inte kan beviljas åt folk-        Regeringen är medveten om att ·det nuva-
4992:        pensionär ·som bor i eget egnahems-        rande systemet med bostadsbidrag för pensions-
4993:        hus, · och om så är fallet,                tagare behandlat olika kategorier av pensions-
4994:           vilka åtgärder äninar Regeringen vid-   tagare på olika sätt beroende på deras boen-
4995:        ta för att rätta till missförhållandet?    deförhållanden. Dessutom har de kraftigt steg·
4996:                                                   rade värmekostnaderna blivit ett centralt prob-
4997:    Såsom s~ar på detta spörsmål får jag vörd·     lem för alla pensionstagare. Vid social- och
4998: samt anföra följande:                             hälsovårdsministeriet håller man på att under·
4999:    Pensionstagare som bor i egnahemshus kan       söka möjligheterna tili förbättring av pensions-
5000: få bostadsbidrag enligt lagen om bostadsbidrag    tagarnas bostadsbidragssystem på dessa punk-
5001: för pensionstagare, om de har sådana kost-        ter. Strävan är att förelägga reformförslagen
5002: nader för räntor på lån upptagna för anskaff·     Riksdagen tili behandling samtidigt med lag-
5003: ning eller iståndsättning av bostaden som pen-    förslagen rörande en totalreform av folkpen-
5004: sionstagaren eller maken beräknas bestrida. I     sionssystemet.
5005:      Helsingfors den 12 mars 1981
5006: 
5007:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen
5008:                                             1981 vp.
5009: 
5010: Kirjallinen kysymys n:o 29
5011: 
5012: 
5013: 
5014: 
5015:                                 Vesterinen: Puolison tulojen vaikuttamisesta kansaneläkkeen
5016:                                    suuruuteen
5017: 
5018: 
5019:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5020: 
5021:    Puolison tulojen vaikutus pelkkää kansan-      tonta. Nykyisen käytännön vallitessa eivät mo-
5022: eläkettä saavan eläkkeeseen on monessa tapauk-    net eläkeläiset pysty solmimaan avioliittoa,
5023: sessa kohtuuton. Varsinkin silloin kun kaksi      vaikka niin haluaisivatkin. Monessa tapauksessa
5024: eläkeläistä solmii keskenään avioliiton, puoli-   eivät asianosaiset kuitenkaan ole olleet perillä
5025: son työeläke voi lähes kokonaan viedä kansan-     eläketulojen vähentymisestä ennenkuin avio-
5026: eläkettä saavan eläkkeen.                         liiton solmimisen jälkeen.
5027:    Eräässä esimerkkitapauksessa miehen kansan-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
5028: eläke oli asumistukineen 1 082 mk/kk Solmit-      järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
5029: tuaan avioliiton noin 2 000 mk:n bruttoeläkettä   esitän valtioneuvoston asianomaisen Jasenen
5030: kuukaudessa saavan henkilön kanssa hän sai        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5031: enää vain kansaneläkkeen perusosan 207 mk ja
5032: rintamalisää 54 mk/kk.                                      Milloin Hallitus antaa eduskunnalle
5033:    Aviopuolisot kärsivät siis naimisiinmenosta           esityksen kansaneläkelain muuttamisesta
5034: yli 800 mk kuukaudessa. Puolisoiden tulojen              siten, että puolison tulot eivät vaikut-
5035: vähentyminen lähes kolmanneksella on kohtuu-             taisi kansaneläkkeen suuruuteen?
5036:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
5037: 
5038:                                       Paavo Vesterinen
5039: 
5040: 
5041: 
5042: 
5043: 0881002374
5044: 2                                           1981 vp.
5045: 
5046: 
5047: 
5048: 
5049:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5050: 
5051:    Valtiopäiväjärjestyksen: 37 §:n 1 momentis-       Kansaneläkejärjestelmän    kokonaisuudistus-
5052: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- suunnitelman mukaan kansaneläkkeestä muo-
5053: mies, olette 6 päivänä helmikuuta 1981 päi- . dostetaan · vaiheittain henkilökohtainen eläke,
5054: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- jonka suuruuteen eivät vaikuta muut kuin eläk-
5055: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- keensaajan omat eläketulot. V aitioneuvoston
5056: sanedustaja Paavo Vesterisen näin kuuluvasta 23. 5. 1980 tekemän periaatepäätöksen mukaan
5057: kirjallisesta kysymyksestä n:o 29:                uudistuksen II B-vaihe, jonka jälkeen puoli-
5058:                                                   son tulo ei enää vaikuta eläkkeensaajan eläk-
5059:             Milloin Hallitus antaa eduskunnalle keeseen, toteutetaan 1. 1. 1984 lukien. Kansan-
5060:          esityksen kansaneläkelain muuttamisesta eläkejärjestelmän jatkouudistusta koskeva laki-
5061:          siten, että puolison tulot eivät vaikut- ehdotus, joka sisältää myös tämän vaiheen, py-
5062:          taisi kansaneläkkeen suuruuteen?         ritään antamaan mahdollisimman pian.
5063:   Vastauksena ky~ymykseen esitän kunnioitta-
5064: vasti seuraavaa:
5065:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
5066: 
5067: 
5068: 
5069: 
5070:                                                              Ministeri Katri-Helena Eskelinen
5071:                                             N:o 29                                              3
5072: 
5073: 
5074: 
5075: 
5076:                           Tili Riksdagens Herr Talman
5077: 
5078:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Enligt planerna på en totalreform av folk-
5079: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         pensionssystemet utformas folkpensionen steg-
5080: velse av den 6 februari 1981 tili vederböran-     vis tili en personlig pension, vars storlek inte
5081: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      påverkas av andra inkomster än pensionstaga-
5082: följande av riksdagsman Paavo Vesterinen un-      rens egna pensionsinkomster. Enligt statsrå-
5083: dertecknade spörsmål nr 29:                       dets principbeslut 23. 5. 1980 förverkligas re-
5084:                                                   formens II B-skede, efter vilket makens in-
5085:           När ämnar Regeringen avlåta en pro-     komster inte längre påverkar pensionstagarens
5086:        position tili riksdagen med förslag tili   pension, räknat från 1. 1. 1984. Avsikten är
5087:        ändring av folkpensionslagen så, att       att så snart som möjligt avge ett lagförslag
5088:        makens inkomster inte skulle påverka       som gäller fortsatt reformering av folkpensions-
5089:        folkpensionens storlek?                    systemet och som omfattar även detta skede.
5090:   Såsom svar på detta sp(irsmål får jag vörd-
5091: samt anföra följande:
5092:      Helsingfors den 20 mars 1981
5093: 
5094: 
5095: 
5096: 
5097:                                                              Minister Katri-Helena Eskelinen
5098:                                                1981 Vp.
5099: 
5100: Skriftligt ;spörslhål nr,. .30
5101:                        ,_U'.         ,.
5102: 
5103: 
5104: 
5105: 
5106:                                     Bärlund m. fl.: Om lärarbristen i de svenska grundskolorna
5107: 
5108: 
5109: 
5110:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
5111: 
5112:     Under de senaste åren har den brist på           hjälpas måste utbildningen dimensionernas så
5113: lärare vid vårt lands svenskspråkiga grundsko-       att den inom 1980-talet dels kan ersätta den
5114: lor, som har förekommit efter övergången tili        naturliga avgången och avgången genom fort-
5115: grundskolan, blivit ett allt svårare problem för     bildning främst tili speciallärare och dels kan
5116: vårt lands svenskspråkiga kommuner i synner-         täcka det underskott på ca 80 lärare som nu
5117: het i södra Finland. I högstadierna råder det        råder.
5118: framför allt brist på kompetenta lektorer i              Eftersom motsvarande brist på klasslärare
5119: de matematiska ämnena samt i finska, religion        och speciallärare inte existerar på finsksprå-
5120: och musik. Ä:nnu allvarligare är dock bristen        kigt håll måste den svåra lärarsituationen på
5121: på klasslärare i grundskolans lågstadium och         finlandssvenskt håll ses som en språklig ojäm-
5122: på speciallärare. Ett för finlandssvenska för-       likhet. Särskilt inom huvudstadsregionen, där
5123: hållanden stort antal klasslärar- och special-       lärarsituationen på svenskt håll är sämst, kan
5124: lärartjänster är sålunda under läsåret 1980-         förhållandet i längden leda tili att hemmens
5125:  1981 besatta med formellt inkompetenta per-         val av skolspråk för sina barn påverkas av
5126:  soner eller är vakanta. Skolstyrelsens svensk-      att de finskspråkiga skolorna kan erbjuda
5127:  språkiga avdelning har uppgett att sammanlagt       kompetenta 'klasslärare medan en betydande
5128:  77 svenskspråkiga klasslärartjänster sköts av       del av lärarna i de svenskspråkiga skolorna är
5129: inkompetenta lärare i Nylands Iän, Åbo och           inkompetenta.
5130:  Björneborgs Iän, Vasa Iän och landskapet                Av de åtgärder som har nämnts för att råda
5131:  Aland. Enligt uppgifter från skolavdelningen        bot på problemet måste förslaget, att man skul-
5132:  vid länsstyrelsen i Nylands Iän och från Hel-       le försöka locka lärare som har emigrerat tili
5133:  singfors stads svenska skdlverk är bristen på       Sverige att återvända, betecknas som orealis-
5134:  svenskspråkiga klasslärare under innevarande        tiskt. De flesta finlandssvenska lärare, som har
5135:  läsår i Nyland 54 lärare, av vilka 24 skulle be-    flyttat tili Sverige, har anpassat sig väl där
5136:  hövas i Helsingfors. Samtidigt råder i Nyland       och har ingen nämnvärd motivation för att by-
5137:  ett underskott på 30 svenskspråkiga speciallä-      ta den höga levnadsstandarden i Sverige mot
5138:  rare, därav 5 i Helsingfors.                        hemlandets betydligt ikargare förhållanden.
5139:      Skolstyrelsen har beslutat öka intagningen          Snabbutbildning av studenter är inte heller
5140:  av nya studerande tili klasslärarlinjen vid pe-      någon bra lösning, eftersom den skulle leda
5141:  dagogiska fakulteten vid Åbo Akademi. Den-          tili att utbildningens nivå sjunker. En bättre
5142:  na åtgärd har dock ingen omedelbar verkan            utväg är uppenbarligen att omskola och vidare-
5143:   eftersom utbildningstiden är ca 4 år. Under de     utbilda personer som redan har någon form av
5144:  år som PF har arbetat i Vasa har största delen      lärarutbildning tili klasslärare. Tänkbara för
5145:  av de intagna studerandena varit från Öster-        sådan vidareutbildning är lärare i huslig eko-
5146:  botten och har efter fullgjorda studier visat sig    nomi, textillärare och barnträdgårdslärare.
5147:  obenägna att söka .tjänst i södra Finland, där          Med stöd av ovan anförda och hänvisande
5148:   behovet är störst. De flesta av dem som tas         tili 37 § 1 mom. riksdagsordningen förelägger
5149:  in tili den ettåriga speciallärarutbildningen vid   undertecknade vederbörande medlem av stats-
5150:   PF i Vasa är klasslärare. För att den nuvaran-      rådet följande spörsmål för besvarande:
5151:  de svåra bristen på klasslärare skall kunna av-
5152: 
5153:  088100245C
5154: 2                                         1981 vp.
5155: 
5156:         Är Regeringen medveten om att                   ämnar Regeringen vidta åtgärcler för
5157:      bristen på iklassiärare och speciallärare       att med det snaraste avhjälpa denna
5158:      i de svenska grundskolorna, särskilt i          brist?
5159:      södra Finland, är mycket stor, och
5160:     Helsingfors den 6 februari 1981
5161: 
5162:        Kaj Bärlund                  Jacob Söderman             I.-C. Björklund
5163:        Bror Lillqvist               Ben Zyskowicz              Peter Muurman
5164:                                     Elisabeth Rehn
5165:                                               N:o 30                                                 3
5166: 
5167: Kirjallinen kysymys n:ö 30                                                                Suomennos
5168: 
5169: 
5170: 
5171: 
5172:                                  Bärlund ym.: Ruotsinkielisen peruskoulun opettajapulasta
5173: 
5174: 
5175:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5176: 
5177:    Viime vuosina maamme ruotsinkielisissä pe-       koulutusta mitoittaa siten, että se 1980-luvulla
5178: ruskouluissa esiintyvä opettajien puute, joka on    voi toisaalta korvata luonnollisen poistuman
5179: ilmennyt peruskouluun siirtymisen jälkeen, on        sekä toisaalta erityisopettajiksi tapahtuvan jat-
5180: tullut yhä vaikeammaksi ongelmaksi maan             kokoulutuksen aiheuttaman poistuman sekä
5181: ruotsinkielisissä kunnissa erityisesti Etelä-Suo-   myös kattamaan noin 80 opettajan vajauksen,
5182: messa. Yläasteilla esiintyy ennen kaikkea puu-      joka nyt on olemassa.
5183: tetta pätevistä matemaattisten aineiden lehto-          Koska vastaavanlaista luokanopettajien ja
5184: reista sekä suomen kielen, uskonnon ja musii-        erityisopettajien puutetta ei ole suomenkieli-
5185: kin lehtoreista. Vielä vakavampi on kuitenkin       sellä taholla, suomenruotsalaisella taholla val-
5186: luokanopettajien puute peruskoulun ala-asteella     litseva vaikea opettajatilanne on nähtävä kie-
5187: sekä puute erikoisopettajista. Suomenruotsalai-     lellisenä epätasa-arvoisuutena. Erityisesti pää-
5188: sen mittapuun mukaan suuri määrä luokan-            kaupunkiseudulla, jossa opettajatilanne ruotsin-
5189: opettajan ja erityisopettajan virkoja on siten      kielisellä taholla on huonoin, olosuhteet voivat
5190: lukuvuonna 1980-1981 täytetty muodollisesti         pitemmän päälle johtaa siihen, että kotien las-
5191: epäpätevillä henkilöillä tai virat ovat täyttä-     tensa koulukieltä koskevaan valintaan vaikut-
5192: mättä. Kouluhallituksen ruotsinkielinen osasto      taa se seikka, että suomenkieliset koulut voi-
5193: on ilmoittanut, että yhteensä 77 ruotsinkielistä    vat tarjota päteviä luokanopettajia samanaikai-
5194: luokanopettajan virkaa hoitavat epäpätevät          sesti kun huomattava osa opettajista ruotsin-
5195: opettajat Uudenmaan läänissä, Turun ja Porin         kielisissä kouluissa on epäpäteviä.
5196: läänissä, Vaasan läänissä ja Ahvenanmaan maa-          Niistä toimenpiteistä, jotka on mainittu kei-
5197: kunnassa. Uudenmaan lääninhallituksen koulu-        nona päästä ongelmasta, on sitä ehdotusta, että
5198: osastolta sekä Helsingin kaupungin ruotsinkie-      pitäisi yrittää houkutella Ruotsiin muuttaneet
5199: liseltä koululaitokselta saatujen tietojen mu-      opettajat takaisin, pidettävä epärealistisena.
5200: kaan on ruotsinkielisten luokanopettajien puu-      Useimmat suomenruotsalaiset opettajat, jotka
5201: te kuluvana lukuvuonna Uudellamaalla 54             ovat muuttaneet Ruotsiin, ovat hyvin sopeutu-
5202: opettajaa, joista 24 tarvittaisiin Helsingissä.     neet sinne eikä heillä ole mitään mainittavaa
5203: Samanaikaisesti Uudellamaalla on puutetta 30        motivaatiota vaihtaa korkea elintaso Ruotsissa
5204: ruotsinkielisestä erityisopettajasta, joista 5      kotimaan huomattavasti karumpiin olosuhtei-
5205: puuttuu Helsingistä.                                siin.
5206:    Kouluhallitus on päättänyt lisätä uusien             Ylioppilaiden pikakouluttaminen ei myös-
5207: opiskelijoiden ottamista Åbo Akademin peda-         kään ole mikään hyvä ratkaisu, koska se joh-
5208: gogisen tiedekunnan luokanopettajalinjalle. Täl-    taisi siihen, että koulutuksen taso laskee. Pa-
5209: lä toimenpiteellä ei kuitenkaan ole mitään väli-    rempi ratkaisu on ilmeisesti uudelleenkoulut-
5210: töntä vaikutusta, koska koulutusaika on noin        taa ja jatkokouluttaa sellaisia henkilöitä luo-
5211: 4 vuotta. Sinä aikana kun pedagoginen tiede-        kanopettajiksi, joilla jo on jonkinlainen opetta-
5212: kunta on toiminut Vaasassa, on suurin osa ote-      jakoulutus. Ajateltavissa olevia henkilöitä täl-
5213: tuista opiskelijoista ollut Pohjanmaalta ja opin-   laiseen jatkokoulutukseen ovat kotitalousopet-
5214: tojensa päättymisen jälkeen osoittanut halutto-     tajat, tekstiiliopettajat ja lastentarhanopettajat.
5215: muutta hakea virkoja Etelä-Suomesta, missä              Edellä olevan nojalla sekä viitaten val-
5216: tarve on suurin. Suurin osa niistä, jotka ote-      tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin alle-
5217: taan Vaasassa toimivan pedagogisen tiedekun-        kirjoittaneet esittävät valtioneuvoston asian-
5218: nan !-vuotiseen erikoisopettajakoulutukseen,        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
5219: on ollut luokanopettajia. Jotta nykyinen vaikea     myksen:
5220: luokanopettajien puute voitaisiin poistaa, tulisi
5221: 4                                       1981 vp.
5222: 
5223:         Onko Hallitus tietoinen siitä, että            aikooko Hallitus ryhtyä 'toimenpitei-
5224:      luokanopettajien ja entytsopettajien           siin poistaakseen mitä pikimmin tämän
5225:      puute ruotsinkielisissä peruskouluissa         puutteen?
5226:      etenkin Etelä-Suomessa on erittäin suu-
5227:      ri, ja
5228:     Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
5229: 
5230:        Kaj Bärlund                 Jacob Söderman            .I.-C. Björklund
5231:        Bror Lillqvist              Ben Zyskowicz              Peter Muurman
5232:                                    Elisabeth Rehn
5233:                                               N:o 30                                                 5
5234: 
5235: 
5236: 
5237: 
5238:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5239: 
5240:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kunta perustettiin vuonna 1974, tiedekuntaan
5241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuli suhteellisen vähän opiskelijoita Etelä-Suo-
5242: olette 6 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn kir-      mesta.' Uusien opiskelijain alueellinen jakautu-
5243: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston 'asian-   ma ori nyttemmin merkittävästi tasoittunut.
5244: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Ruotsinkielisten koulujen opettajatilanteen
5245: K. Bärlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      paranemista on pyritty jouduttamaan seuraa-
5246: kysymyksestä n:o 30:                                vasti:
5247:                                                        ,1) Opinto-ohjaajien poikkeuskoulutuskurssin
5248:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       16 opiskelijaa aloittivat opintonsa 2. 2. 1981.
5249:        luokanopettajien ja erityisopettajien            2) Erityisopettajien koulutusta on tarkoitus
5250:        puute ruotsinkielisissä peruskouluissa       lisätä. Vuonna 1981 otetaan 20 opiskelijaa,
5251:        etenkin Etelä-Suomessa on erittäin           joista puolet on kansakoulunopettajan tai pe-
5252:        suuri, ja                                    ruskoulun luokanopettajan tutkinnon suoritta-
5253:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      neita sekä puolet humanististen tieteiden kandi-
5254:        siin poistaakseen mitä pikimmin tämän        daatin tai vastaavan tutkinnon suorittaneita.
5255:        puutteen?                                    Vuonna 1980 tähän koulutukseen otettiin 10
5256:                                                     opiskelijaa. Vuosina 1976-1980 on valmistu-
5257:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nut 61 erityisopettajaa, joista yhdeksän on eri-
5258: vasti seuraavaa:                                    tyislastentarhanopettajia.
5259:    Yleissivistävien koulujen opettajatilanteen          3) Luokanopettajien koulutukseen otettiin
5260: kehitystä seurataan jatkuvasti ja opettajatarpeen   vuonna 1980 uusia opiskelijoita 56. Tarkoitus
5261: muutoksia pyritään arvioimaan. Opettajankou-        on, että 1981-1982 määrä on 64 vuosittain.
5262: lutuksen määrälliset tavoitteet sisältyvät kor-     Normaali uusien opiskelijain määrä on 48,
5263: keakoululaitoksen kehittämissuunnitelmaan, jon-     vuonna 1979 otettiin kuitenkin tutkinnonuudis-
5264: ka valtioneuvosto vahvisti 26. 2. 1981 vuosille     tuksen alkamisen vuoksi vain 32 opiskelijaa.
5265: 1981-1986. Opetusministeriö päättää opetta-             Nämä toimenpiteet edellyttävät Åbo Akade-
5266: jien peruskoulutukseen vuosittain otettavien        min kasvatustieteiden tiedekunnan voimavaro-
5267: uusien opiskelijain määristä.                       jen lisäämistä.
5268:    Aikaisemmin yleissivistävissä kouluissa on           Kirjallisen kysymyksen perusteluissa on mai-
5269: ollut varsin paljon epäpäteviä opettajia, mutta     nittu eräänä mahdollisuutena, että luokanopet-
5270: 1970-luvun loppupuolella heidän määränsä on         tajien koulutukseen otettaisiin esimerkiksi ko-
5271: selvästi vähentynyt. Maamme ruotsinkielisissä       titalousopettajia ja tekstiilikäsityön opettajia.
5272: kouluissa opettajatilanne on kuitenkin heiken-      Näillä opettajilla on mahdollisuus hakea luo-
5273: tynyt viime vuosina. Lähinnä on kysymys luo-        kanopettajien, erityisopettajien ja opinto-ohjaa-
5274: kanopettajien (76 eli 7% lukuvuonna 1980/           jien koulutukseen, mutta halukkaita ei liene
5275: 81), erityisopettajien (50 eli 35 %) ja opinto-      niin paljon, että erityisjärjestelyt olisivat tar-
5276: ohjaajien puutteesta. Kuten kirjallisen kysymyk-    koituksenmukaisia.
5277: sen perusteluissa on todettu, opettajatilanne on        Opetusministeriö katsoo, että tähänastiset
5278: heikentynyt erityisesti Uudenmaan ]äänin ruot-      toimenpiteet ja suunnitelmat ruotsinkielisen
5279: sinkielisissä kouluissa.                            opettajankoulutuksen lisäämiseksi ovat tarkoi-
5280:    Kun Åbo Akademin kasvatustieteiden tiede-         tuksenmukaisia.
5281:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
5282: 
5283:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
5284: 
5285: 088100245C
5286: 6                                           1981 vp.
5287: 
5288: 
5289: 
5290: 
5291:                           Till Riksdagens Herr Talman
5292: 
5293:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tivt få studerande från Södra Finland tili fakul-
5294: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     teten. Den regionala fördelningen av nya stu-
5295: av den 6 februari 1981 tili vederbörande med-     derande har nu avsevärt utjämnats.
5296: lem av statsrådet för avgivande av svar över-        Man har försökt påskynda en förbättring av
5297: sänt avskrift av följande av riksdagsman K.       lärarsituationen i de svenskspråkiga skolorna
5298: Bärlund m. fl. undertecknade spörsmål nr 30:      på följande sätt:
5299:                                                      1) Den 2 februari inledde 16 studerande
5300:           Är Regeringen medveten om att           sina studier vid en kurs för undantagsutbild-
5301:        bristen på klasslärare och speciallärare   ning av studiehandledare.
5302:        i de svenska grundskolorna, sär-              2) Avsikten är att öka utbildningen av
5303:        skilt i södra Finland, är mycket stor,     speciallärare. Ar 1981 antas 20 studerande, av
5304:        och                                        vilka hälften har avlagt folkskollärarexamen
5305:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för     eller examen för klasslärare vid grundskolan
5306:        att med det snaraste avhjälpa denna        och hälften har aviagt kandidatexamen i huma-
5307:        brist?                                     nistiska vetenskaper eller motsvarande examen.
5308:                                                   Ar 1980 antogs 10 studerande tili denna ut-
5309:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     bildning. Under åren 1976-1980 har 61 spe-
5310: Satllt anföra följande:                           ciallärare slutfört sina studier, av dem nio
5311:    Man följer fortgående med utvecklingen be-     specialbarnträdgårdslärare.
5312: träffande lärarsituationen i de allmänbildande       3) Tili klasslärarutbildning antogs år 1980
5313: skolorna och försöker bedöma förändringarna i     56 nya studerande. Det är meningen att det
5314: lärarbehovet. De kvantitativa målen för lärar-    årliga antalet studerande åren 1981-1982
5315: utbildningen ingår i planen för utbyggande av     skall vara 64. Det normala antaiet nya stude-
5316: högskoleväsendet, som statsrådet 26. 2. 1981      rande är 48, på grund av att examensreformen
5317: fastställde för åren 1981-1986. Undervis-         inleddes antogs dock år 1979 endast 32 stude-
5318: ningsministeriet besluter om antalet nya stude-   rande.
5319: rande som årligen skall intas tili grundutbild-      Dessa åtgärder förutsätter en ökning av re-
5320: ningen av lärare.                                 surserna vid Aho Akademis fakultet för peda-
5321:    I de allmänbildande skolorna har det tidi-     gogiska vetenskaper.
5322: gare funnits rätt många inkompetenta Iärare,         I spörsmåiets motivering nämns såsom en
5323: men under den senare hälften av 1970-talet        möjlighet, att man tili utbildningen av klass-
5324: har deras antal tydligt minskat. I vårt lands     lärare skulle antaga t. ex. Iärare i huslig eko-
5325: svenskspråkiga skolor har lärarsituationen dock   nomi och textiliärare. Dessa lärare har möjlig-
5326: försvagats under de senaste åren. Närmast är      het att söka sig tili utbildningen av klassiärare,
5327: det fråga om en brist på klassiärare (76 eller    speciallärare och studiehandledare, men det
5328: 7 % läsåret 1980/81), speciallärare (50 eller     torde inte finnas så många intresserade att
5329: 35 %) och studiehandledare. Såsom i spörs-        några specialarrangemang skulle vara ändamål-
5330: målets motivering konstateras har Iärarsitua-     senliga.
5331: tionen försvagats särskilt i de svenskpråkiga        Undervisningsministeriet anser, att de åtgär-
5332: skoiorna i Nyiands Iän.                           der som hittilis vidtagits och de planer som
5333:    Då Aho Akademis fakultet för pedagogiska       uppgjorts i syfte att öka den svenskspråkiga
5334: vetenskaper år 197 4 grundades sökte sig rela-    lärarutbildningen är ändamåisenliga.
5335:      Helsingfors den 24 mars 1981
5336: 
5337:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
5338:                                                  1981 vp.
5339: 
5340: Grjallinen kysymys n:o 31
5341: 
5342: 
5343:                                     Salo ym.: Hajasijoitussuunnitelmien peruuttamisesta
5344: 
5345: 
5346:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5347: 
5348:     Hajasijoituskom1tea on vuonna 1974 jättä-           suunniteltiin Säteilyturvallisuuslaitosta vastaa-
5349: nässään mietinnössä ehdottanut yhteensä 26              van laitoksen siirtoa pois Tukholmasta, mutta
5350: rir~ston tai laitoksen siirtämistä pääkaupunki-         ajatuksesta luovuttiin sekä laitoksen että ylei-
5351: eudulta muualle Suomeen. Kuluvan vuoden                 sen edun vuoksi.
5352: uio- ja menoarvioon on otettu määräraha siir-              Hallitus on iltakoulussaan 20. 2. 1980 päät-
5353: \)jen lisäselvityksiä varten. Hajasijoituskomi-         tänyt ryhtyä toimenpiteisiin byrokratian hait-
5354: eim tekemien siirtoehdotusten ohella on 1970-           tavaikutusten vähentämiseksi valtionhallinnos-
5355: ttvt.llla perustettu eräitä uusia virastoja ja: lai-    sa. Tätä varten on käynnistetty koko valtion-
5356: oksia Helsingin ulkopuolelle, kuten työsuo-             hallintoa koskeva kampanja, ns. byrokratiatal-
5357: eluhallitus v. 1973 Tampereelle.                        koot, jolla pyritään kartoittamaan hallinnon
5358:     Työsuojeluhallituksen virkamiehet joutuvat          palvelukykyä ja toimivuutta heikentävät tekijät
5359: atkuvasti asioimaan virkatehtävissään Helsin-           ja tekemään ehdotuksia epäkohtien poista-
5360: ~issä, jopa niin, että kolmasosa työajasta kuluu        miseksi.
5361: ilatkustamiseen, Myös puhelinkustannukset                  Kun hallitus on täten toisaalta ryhtynyt
5362: ,vat työsuojeluhallituksessa erittäin korkeat.          poistamaan byrokratiaa valtionhallinnosta ja
5363: iJ'äihin epäkohtiin ovat myös valtiontilintar-          pyrkii tehostamaan hallintomenettelyä, merkit-
5364: ~astajat kiinnittäneet huomiota.                        sevät tehdyt hajasijoitussuunnitelmat päinvastai-
5365:     Pääkaupunkikäsitteen eräs perusperiaate on          sia toimenpiteitä .
5366: .e, että. eri keskusvirastot voivat kiukatta toi-          Edellä sanottuun viitaten esitämme valtio-
5367: nia läheisessä yhteistyössä keskenään. Haja-            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
5368: .ijoitus vaikeuttaisi tätä, ja virastoille ja laitok-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5369:  ille koituisi samanlaisia ongelmia yhteyden-           vaksi seuraavan kysymyksen:
5370:  lielon osalta kuin työsuojeluhallituksessa on
5371: :siintynyt, ja niiden toiminta hankaloituisi mo-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5372:  tin eri tavoin. Hajas1joitettavien laitosten                  tehdyt hajasijoitussuunnitelmat jo ny-
5373:  uunnittelu ja kehittäminen ovat vaarassa taan-                kyisellään ja varsinkin toteutuessaan li-
5374:  ua, eikä niihin saada nykyisen tilanteen joh-                 säävät byrokratiaa valtionhallinnossa ja
5375:  losta pätevää henkilökuntaa. Hajasijoitussuun-                vaikeuttavat niiden virastojen ja laitos-
5376:  titeltnat heikentävät myös nykyisen henkilö-                  ten toimintaa, joita suunnitelmat kos-
5377:  :unnan työskentelyolosuhteita, sillä enemmistö                kevat, ja jos on,
5378:  tajasijoitettavien laitosten henkilöstöstä vastus-               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5379:  aa siirtosuunniteltnia.                                       siin, jotta tehdyt hajasijoitussuunnitel-
5380:      Palkansaajajärjestöt mratkin valtioneuvostolle            mat peruutettaisiin ja hajasijoitushank-
5381:  .3. 10. 1980 jättämässään kirjelmässä vaati-                  keista luovuttaisiin, ja
5382:  teet; että valtion virastojen ja laitosten haja-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5383:  1joitustoimet on välittömästi keskeytettävä.                  siin tähän mennessä hajasijoitettujen
5384:    · Ulkomailla on niin ikään saatu hajasijoituk-              virastojen (mm. työsuojeluhallituksen)
5385:   esta kielteisiä kokemuksia. Ruotsissa mm.                    siirtämiseksi takaisin pääkaupunkiin?
5386:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
5387: 
5388:          Arvo Salo                         Niilo Hämäläinen               Pirjo Ala-Kapee
5389:          Peter Muurman                     Kaisa Raatikainen              Tarja Halonen
5390:                                            Kaj Bärlund
5391: 
5392: 
5393:  88100215D
5394: 2                                             1981 vp.
5395: 
5396: 
5397: 
5398: 
5399:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5400: 
5401:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Sen sijaan valtakunnallisesti toimivaltaisten
5402: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        yksiköiden siirtäminen eli hajasijoittaminen,
5403: olette 6 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn kir-       joka ei palvele niiden toimintaedellytysten pa-
5404: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     rantamista, on osoittautunut erittäin ongelmal-
5405: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      liseksi kysymykseksi. Näiden ongelmien aiheut-
5406: Salon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        tama epätietoisuus ja epävarmuus alentavat
5407: myksestä n:o 31:                                     valtioneuvostolta siirtosuunnittelumääräyksen
5408:                                                      saaneiden virastojen toiminnan tehoa.
5409:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että           Ongelmien selvittämiseksi hallitus on teettä·
5410:        tehdyt hajasijoitussuunnitelmat jo ny-        nyt valtiovarainministeriöllä selvitykset, jotka
5411:        kyisellään ja varsinkin toteutuessaan li-     koskevat hajasijoitussiirtojen toimeenpanome-
5412:        säävät byrokratiaa valtionhallinnossa ja      nettelyä, hajasijoituksen tämänheilisiä kustan-
5413:        vaikeuttavat niiden virastojen ja laitos-     nuksia sekä virastojen siirtämisen vaikutuksia
5414:        ten toimintaa, joita suunnitelmat koske-      niiden henkilöstön taloudellisiin ja sosiaalisiin
5415:        vat, ja jos on,                               oloihin. Asiaa selvittänyt virkamiestyöryhmä on
5416:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ehdottanut, että henkilöstön asemaa virastojen
5417:        siin, jotta tehdyt hajasijoitussuunnitel-     siirtotapauksissa koskevan lainsäädännön puut-
5418:        mat peruutettaisiin ja hajasijoitushank-      tumisen ja muiden syiden vuoksi tässä vai-
5419:        keista luovuttaisiin, ja                      heessa keskityttäisiin toimintojen, tehtävien ja
5420:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ratkaisuvallan hajauttamistoimiin. Eduskunta
5421:        siin tähän mennessä hajasijoitettujen         on vastauksessaan hallituksen esitykseen ku-
5422:        virastojen (mm. työsuojeluhallituksen)        luvan vuoden tulo- ja menoarvioksi edellyttä-
5423:        siirtämiseksi takaisin pääkaupunkiin?         nyt ryhdyttävän kiireellisesti toimiin virka-
5424:                                                      miesten ja työntekijöiden aseman järjestämi-
5425:    Koska hajasijoituksen yleistä järjestämistä       seksi siirtotapauksissa lainsäädännön avulla.
5426: koskevat asiat kuuluvat valtiovarainministe-         Nämä kysymykset pyritään virkamiesvalmiste-
5427: riössä toimialaani, asianomaisten muiden mi-         lun pohjalta ottamaan hallituksessa esille lähi-
5428: nisteriöiden vastatessa virasto- ja laitoskohtais-   viikkojen aikana.
5429: ten hajasijoitusasiain valmistelusta tai peruutta-
5430: misesta, esitän vastauksena kysymykseen kun-
5431: nioittavasti seuraavaa:
5432:                                                      2. Kysymys hajasijoitettujen virastojen
5433:                                                          siirtämisestä pääkaupunkiseudulle
5434: 1. Kysymys hajasijoitussuunnitelmien
5435:    peruuttamisesta                                      Muutamia valtion keskushallintoon kuuluvia
5436:                                                      virastoja on siirretty tai perustettu pääkaupun·
5437:    Aluepoliittisista syistä valtionhallinnon pysy-   kiseudun ulkopuolelle aluepoliittisista tai toi·
5438: väisluonteisten työpaikkojen alueellista jakau-      minnallisista syistä. Niinpä esim. työsuojelu·
5439: tumaa on pyritty tasaamaan siirtämällä tällaisia     hallitus perustettiin Tampereelle. Valtiontilin·
5440: työpaikkoja pääkaupunkiseudulta muualle maa-         tarkastajat ovat kertomuksissaan vuosilta 1973
5441: han. Siirtoja on tapahtunut ja tapahtuu jatku-       ja 1976 kiinnittäneet huomiota mm. siihen
5442: vasti hajauttamaHa valtakunnallisten laitosten       että "työsuojeluhallituksen johtavat virkamie·
5443: sisällä toimintoja ja päätäntävaltaa keskushal-      het joutuvat käyttämään normaalin virka-ajar
5444: linnosta piiri- ja paikallishallintoon, mikä on      ulkopuolella keskimäärin 30 tuntia kuukau·
5445: mm. myös parantanut hallinnon palvelukykyä.          dessa virkamatkoihin asioiden hoitamiseksi pää
5446:                                                N:o .31                                               3
5447: 
5448: kaupungissa, minkä lisäksi lähes .30 tuntia var-     tällaisen lain valmistelua olisi millään hallin-
5449: sinaista virastoaikaa käytetään samaan tarkoi-       nonalalla aloitettu eikä suunniteltu aloitetta-
5450: tukseen" ja että "puhelinkulut ovat saadun           vaksi. Jos pääkaupunkiseudun ulkopuolelle si-
5451: tiedon mukaan .3-4 kertaa suuremmat kuin             joitetun keskushallinnon yksikön Helsinkiin
5452: keskusviraston toimiessa Helsingissä".               siirtämistä katsotaan olevan aiheellista selvittää
5453:    Viraston siirto maassa sen alueelta toiselle      ja valmistella, sen tulee tapahtua hankekoh-
5454: edellyttää asiaa koskevan lain säätämistä. Val-      taisesti ao. hallinnonalan toimesta ja yleisen
5455: tiovarainministeriön tietoon ei ole saatettu, että   järjestämisen osalta valtiovarainministeriössä.
5456:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
5457: 
5458:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
5459: 4                                            1981 vp.
5460: 
5461: 
5462: 
5463: 
5464:                           Till Riksdagens Herr Talman
5465: 
5466:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       derätt inom sådana mrattningar vilkas verk-
5467: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      samhet berör hela landet delegeras från central-
5468: av den 6 februari 1981 till vederbörande med-      förvaltningen ti11 distrikts- och ~okalförvalt
5469: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    ningen. Härigenom har bl. a. också förvalt-
5470: av riksdagsman Salo m. fl. ställda skriftliga      ningens förmåga att tillhandahålla service för-
5471: spörsmål nr 31 :                                   bättrats. Däremot har det visat sig vara mycket
5472:                                                    problematiskt att flytta, dvs. utlokalisera, en-
5473:           Är Regeringen medveten om att de         heter, vilkas kompetens omfattar hela landet,
5474:        utlokaliseringsplaner som har utarbetats    om en sådan flyttning för enheterna inte
5475:        redan i sin nuvarande form och särskilt     innebär förbättrade verksamhetsmöjligheter.
5476:        när de förverkligas kommer att öka          Den ovisshet den osäkerhet som dessa problem
5477:        byråkratin inom statsförvaltningen och      medför reducerar arbetseffekten vid de ämbets-
5478:        försvåra funktionen inom de ämbets-         verk som har fått order av statsrådet att
5479:        verk och inrättningar som berörs av         planera en flyttning.
5480:        planerna, och om så är fallet,                 För att reda ut problemen har regeringen
5481:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      låtit finansministeriet göra utredningar om
5482:        annullering av redan utarbetade utloka-     förfarandet vid verkställandet av utlokalise-
5483:        liseringsplaner och avskrivning av ut-      ringarna och kostnaderna för utlokaliseringen
5484:        lokaliseringsprojekten, och                 i detta nu samt om hur en flyttning av
5485:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      ämbetsverk påverkar personalens ekonomiska
5486:        återföring av de hittills utlokaliserade    och sociala förhållanden.
5487:        ämbetsverken (bl. a. arbetarskyddssty-         En av tjänstemän sammansatt arbetsgrupp
5488:        relsen) till huvudstaden?                   som utrett ärendet har föreslagit, att man tili
5489:                                                    följd av avsaknaden av en lagstiftning om
5490:     På grund av att ärenden som angår de all-      personalens ställning vid flyttning av ämbets-
5491: männa arrangemangen för utlokalisering hör         verk, samt av andra orsaker, i detta skede
5492: till mitt verksamhetsområde inom finansminis-      skulle inrikta sig på utlokalisering av funk-
5493: teriet, medan vederbörande övriga ministerier      tioner, uppgifter och beslutanderätt. Riksdagen
5494: ansvarar för beredning och annullering av          har i sitt svar på regeringens statsverkspropo-
5495: utlokaliseringsärendena i fråga om enskilda        sition för innevarande år förutsatt vidtagande
5496: ämbetsverk och inrättningar, får jag såsom         av skyndsamma åtgärder för att lagstiftnings-
5497: svar på detta spörsmål vördsamt anföra följan-     väg ordna tjänstemännens och arbetstagarnas
5498: de:                                                ställning i flyttningsfall. Regeringen avser att
5499:                                                    på basen av tjänstemannaberedning ta upp
5500:                                                    dessa frågor tili behandling under de närmaste
5501: 1. Frågan om annullering av                        veckorna.
5502:    utlokaliseringsplanerna
5503: 
5504:     Av regionalpolitiska skäl har man strävat
5505: tili att jämna ut den regionala fördelningen i     2. Frågan om flyttning av utlokaliserade
5506: fråga om arbetsplatser av bestående natur inom          ämbetsverk till huvudstadsregionen
5507: statsförvaltningen genom att flytta sådana
5508: arbetsplatser från huvudstadsregionen tili andra      Några ämbetsverk inom den statliga central-
5509: orter i landet. Flyttningar har skett och sker     förvaltningen har av regionalpolitiska eller
5510: fortfarande genom att funktioner och beslutan-     funktionella skäl flyttats eller inrättats utanför
5511:                                             N:o 31                                              5
5512: 
5513: huvudstadsregionen. T. ex. arbetarskyddsstyrel-      För att ett ämbetsverk skall kunna flyttas
5514: sen förlades sålunda till Tammerfors. Statsre-    från ett område i landet till ett annat förut-
5515: visorerna har i sina berättelser för åren 197 3   sätts, att en lag stiftas om saken. Till finans-
5516: och 1976 fäst uppmärksamhet bl. a. vid att        ministeriet har inte kommit kännedom om att
5517: ''arbetarskyddsstyrelsens ledande tjänstemän      beredningen av en dyltk Iag inom något förvalt-
5518: utom den normala tjänstetiden måste använda       ningsområde skulle ha inletts eller planerats.
5519: i medeltal 30 timmar i månaden för tjänste-       Såvida det anses motiverat att utreda och
5520: resor för att sköta ärenden i huvudstaden, var-   bereda flyttningen av någon u_tanför huvud-
5521: jämte i det närmaste 30 timmar egentlig äm-       stadsregionen förlagd centralförvaltningsenhet
5522: betstid används för samma ändamål" och vid        tili Helsingfors, skall detta ske projektvis
5523: att "telefonkostnaderna enligt uppgift är 3-4     genom vede11börande förvaltningsområdes för-
5524: gånger större än då det centrala ämbetsverket     sorg och så, att finansministeriet ombesörjer
5525: verkade i Helsingfors".                           de allmänna arrangemangen.
5526:      Helsingfors den 20 mars 1981
5527: 
5528:                                                                    Minister Pirkko Työlä;ärvi
5529:                                               1981 vp.
5530: 
5531: Kirjallinen kysymys n:o 32
5532: 
5533: 
5534: 
5535: 
5536:                                      Tenhiälä: Velkojen korkojen vähennysoikeudesta
5537: 
5538: 
5539:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5540: 
5541:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen        to- ja muiden velkojen lisäksi suuri oman asun-
5542: n:o 113 (1979 vp.} laiksi tulo- ja varalli-          non hankkimista varten otettu velka, eiVät
5543: suusverolain muuttamisesta ja laiksi velkojen        eriää avioliittoon mentyään voi vähentää kor7
5544: korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta ve-        kojaan täysimääräisinä.                        ·
5545: rotuksessa annetun lain 2 §:n muuttamisesta.             Koska edun menetys saattaa vaikuttaa avioc
5546:    Esityksen mukaan verovelvollinen -saisi vä-       liiton solmimisen ajankohtaan lykkäävästi ja
5547: hentää· ansiotoimintaan liittymättömien velko-       koska avoliitto, vaikka se säilyttäisi kumman-
5548: jen korkoja sekä indeksi- ja kurssitappioita yh-     kin avioliittoon aikovan vähennysoikeuden täy-
5549: teensä enintään 25 000 markkaa. Tähän mää-           simääräisenä, ei ole useimpien kansalaisten eet-
5550: rään saisi sisältyä muiden kuin oman tai per-        tisen vakaumuksen mukainen, täysimääräisen
5551: heen· vakituisen asunnon hankkimisesta tai pe-       vähennysoikeuden säilyttäminen olisi omiaan
5552: rusparannuksesta aiheutuneiden velkojen kor-         edistämään tarkoituksenmukaista perhepolitiik-
5553: koja enintään 10 000 markkaa. Hallitus perus·        kaa.
5554:  telee esitystään sillä, että se yksinkertaistaisi      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5555: verotuksen toimittamista vähennysoikeuksien          jestyksen 37 §.:n 1 momentin nojalla esitän
5556: ollessa esityksen mukaan sisäkkäisiä, kun ne         kunnioittaen valtioneuvoston. asianomaisen jä-
5557: aikaisemman lain mukaan oliv-at 15 000 ja            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5558: 5 000 markan määräisinä rinnakkaisia; Lakeja
5559: sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että se
5560:  1980 toimitettavassa verotuksessa. Eduskunta               antaessaan edellä mainitun lakiesityksen
5561: on joulukuun 4 päivänä 1979 antamallaatt vas·               on asettanut yksityisen verovelvollisen
5562:  tauksella hyväksynyt hallituksen esityksen                 ja perheen samaan asemaan tätä toimen-
5563:  muuttamattomana.                                           pidettä lainkaan perustelematta, mistä
5564:     Lakiin korkojen vähennyskelpoisuudesta si-              saattaa olla seurauksena mm. edellä esi-
5565:  sältyy epäoikeudenmukaisuus sen pitäessä yksi-             tetyn kaltainen este avioliiton solmimi-
5566:  tyistä verovelvollista samassa asemassa kuin               selle, ja jos on,
5567:  perhettä. Tämä eriarvoisuus saattaa käytännös-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5568:  sä mm. johtaa siihen, että kaksi avioliittoon              ryhtyä lakiin sisältyvän epäoikeuden-
5569:  aikovaa henkilöä, joilla molemmilla on Opin-               mukaisuuden poistamiseksi ensi tilassa?
5570:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
5571: 
5572:                                            Hannu Tenhiälä
5573: 
5574: 
5575: 
5576: 
5577:  088100191M
5578:      2                                             1981 vp.
5579: 
5580: 
5581: 
5582: 
5583:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5584: 
5585:         Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      aikaisemmin olleet keskenään natmlSlssa tai
5586:      mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jos heillä on tai on ollut yhteinen lapsi.
5587:      olette 6 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn kir-         Korkovähennys on niin sanottu yleinen vä-
5588:      jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    hennys, jonka tarkoituksena on ottaa huomioon
5589:      omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     korkojen heikentävä vaikutus verovelvollisen
5590:      Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta       yleistaloudelliseen asemaan. Puolisoiden osalta
5591:      kysymyksestä n:o 32:                                vähennys on yhteinen, koska puolisoiden voi-
5592:                                                          daan katsoa erillisverojärjestelmässäkin muo-
5593: ''" .!         Onko Hallitus tietoinen siitä, että se    dostavan oikeudellisen ja taloudellisen yksikön,
5594:             antaessaan edellä mainitun lakiesityksen     jonka veronmaksukykyä on tietyissä suhteissa
5595:             on asettanut yksityisen verovelvollisen
5596:                                                          tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena. Tätä nä-
5597:             ja perheen samaan asemaan tätä toimen-       kemystä voidaan puoltaa myös omaan asuntoon
5598:             pidettä lainkaan perustelematta, mistä       kohdistuvien velkojen korkojen kohdalla, koska
5599:             saattaa olla seurauksena mm. edellä esi-     puolisoilla voi yleensä olla vain yksi sellainen
5600:             tetyn kaltainen este avioliiton solmimi-     asunto, jota käytetään perheen vakituisena
5601:             selle, ja jos on,                            asuntona. Tällöin korkomenot eivät yleensä
5602:                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ole yhtä suuret kuin kahdella yksinäisellä hen-
5603:             ryhtyä lakiin sisältyvän epäoikeuden-        kilöllä, joilla kummallakin on oma asunto.
5604:             mukaisuuden poistamiseksi ensi tilassa?         Puolisoilie yhteistä korkovähennystä puoltaa
5605:                                                          myös vähennyksen perhekohtaisuus. Tämä tar-
5606:         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       koittaa sitä, että puolisot voivat itse määrätä
5607:      vasti seuraavaa:                                    siitä, kumman tuloista asuntolainojen tai elan-
5608:         Tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n 1 mo-        tokustannuksia varten otettujen lainojen korot
5609:      mentin 1 kohdan mukaan verovelvollisella on         vähennetään, riippumatta siitä, kumman ve-
5610:      oikeus valtion- ja kunnallisverotuksessa vähen-     loista on kysymys. Näin ollen myös tulottoman
5611:      tää velkojensa korot sekä indeksi- ja kurssi-       tai pienituloisen puolison korot tulevat vero-
5612:      tappiot. Vähennysoikeutta on kuitenkin rajoi-       tuksessa huomioon otetuiksi. Lisäksi puolisot
5613:      tettu erityisellä velkojen korkojen vähennys-       voivat lisätä korkovähennyksestä saatavaa hyö-
5614:      oikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetulla     tyä valtionverotuksessa vähentämällä ne enem-
5615:      lailla (953/74).                                    män ansainneen tulosta. Vähennyksen säilyttä-
5616:         Niinpä verovelvollisella tai, milloin kysymyk-   minen perhekohtaisena ei olisi mahdollista, jos
5617:      sessä ovat puolisot, joihin sovelletaan tulo- ja    molemmilla puolisoilla olisi erikseen oikeus
5618:      varallisuusverolain puolisoita koskevia säännök-    vähentää korkoja lain sallima enimmäismäärä.
5619:      siä, puolisoilla yhdessä on oikeus vähentää vel-    Vähennyksen verovelvolliskohtaisuus johtaisi
5620:      kojensa korkoja sekä indeksi- ja kurssitappioita    siihen, että vähennys nykyistä huomattavasti
5621:      yhteensä enintään 25 000 markkaa, johon mää-        useammin jäisi käyttämättä.
5622:      rään saa sisältyä oman tai perheen vakituisen          Ennen kuin korkojen vähennysoikeuden ra-
5623:      asunnon hankkimisesta ja perusparannuksesta         joittamisesta annettu laki sai nykyisen muo-
5624:      aiheutuneiden velkojen ja indeksi- ja kurssi-       tonsa, oli puolisoilla oikeus vähentää omaan
5625:      tappioiden lisäksi muita korkoja ja indeksi- ja     asuntoon kohdistuvia korkoja enintään 15 000
5626:      kurssitappioita enintään 10 000 markkaa. Tä-        markkaa ja muita korkoja enintään 5 000
5627:      män sisältöisenä lakia sovelletaan ensi kerran      markkaa. Nykyinen säännös on siten paitsi
5628:      vuodelta 1980 toimitettavassa verotuksessa.         lisännyt vähennysoikeutta myös mahdollistanut
5629:      Puolisoita koskevia säännöksiä sovelletaan myös     korkojen entistä joustavamman vähentämisen
5630:      ns. avoliitossa eläviin, jos avopuolisot ovat       korkovähennyksen enimmäismäärien ollessa
5631:                                              N:o 32                                                3
5632: 
5633: osittain sisäkkäisiä. Esimerkiksi asuntolainojen   korkovähennyksen enimma1smaaran. Niinpä
5634: korkoja voidaan vähentää nykyisin aina 25 000      voitaneen todeta, ettei yhteinen korkovähennys
5635: markkaan asti, jos muita korkoja ei ole. Tämä      ole niin laajasti esteenä avioliiton solmimiselle,
5636: edellyttää jo huomattavaa velkapääomaa. On-        että sitä voitaisiin pitää yhteiskunnallisena on-
5637: kin ilmeistä, että uudistuksen jälkeen vain har-   gelmana.
5638: voissa tapauksissa puolisoiden korot ylittävät
5639:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1981
5640: 
5641:                                                                     Ministeri Pirkko Työläjärvi
5642: 4                                           1981 vp.
5643: 
5644: 
5645: 
5646: 
5647:                          Till Riksdagens Herr Talman
5648: 
5649:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      gare varit gifta med varandra eller om de har
5650: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         eller har haft ett gemensamt barn.
5651: velse av den 6 februari 1981 till vederbörande        Ränteavdraget utgör ett s.k. allmänt avdrag,
5652: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    som avser att beakta den försvagande inverkan
5653: jande av riksdagsman Hannu Tenhiälä under-        som räntorna har på den skattskyldiges all-
5654: tecknade spörsmål nr 32:                          männa ekonomiska situation. För makar är
5655:                                                   avdraget gemensamt, emedan makar även vid
5656:           Är Regeringen medveten om att den       särbeskattning anses utgöra en juridisk och
5657:        genom utfärdandet av ovannämnda lag        ekonomisk enhet, vars skattebetalningsförmåga
5658:        jämställt enskild skattskyldig med fa-     under vissa omständigheter bör beaktas såsom
5659:        milj utan att alls motivera denna åt-      en helhet. Dem1a åsikt kan försvaras även i
5660:        gärd, vilket bl. a. kan ha tillföljd att   fråga om ränta på gäld för egen bostad, ty
5661:        ett hinder av ovannämnda slag för in-      makarna kan i allmänhet endast ha en sådan
5662:        gående av äktenskap uppstår, och om        bostad som används som familjens stadig-
5663:        så är fallet,                              varande bostad. Härvid är ränteutgifterna i
5664:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    allmänhet inte lika höga som för två ensam-
5665:        ta för att avskaffa denna i lagen in-      stående personer som båda har en egen bostad.
5666:        gående orättvisa så snabbt som möjligt?        Även det att avdraget gäller per familj talar
5667:                                                   för ett gemensamt ränteavdrag för makarna.
5668:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    Detta innebär, att makarna själva kan bestäm-
5669: samt framföra följande:                           ma från vilkendera makens inkomst räntorna
5670:     Enligt 29 § 1 mom. 1 punkten lagen om         på bostadslån eller på lån för levnadskostnader
5671: skatt på inkomst och förmögenhet har skatt-       avdras, oberoende av i vems namn lånet upp-
5672: skyldig rätt att vid stats- och kommunalbe-       tagits. Sålunda kommer räntorna att vid be-
5673: skattningen avdra ränta på gäld samt index-        skattningen beaktas även för make som har
5674: och kursförlust. Avdragsrätten har dock be-       liten eller ingen inkomst. Därtill kan makarna
5675: gränsats med en särskild lag om begränsning       dra större nytta av ränteavdraget på så sätt,
5676: av rätten att vid beskattningen avdraga ränta      att den av makarna som har den högre in-
5677: på gäld (953/74).                                 komsten gör avdraget. Det skulle inte vara
5678:     Sålunda har skattskyldig, eller då fråga är   möjligt att i fortsättningen hänföra avdraget
5679: om makar, på vilka stadganden om äkta makar        tili en familj om båda makarna var för sig
5680: i lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt          skulle ha rätt att göra avdrag tili högsta lag-
5681: tillämpas, makarna gemensamt rätt att avdra        stadgade belopp. Om varje enskild skattskyl-
5682: räntor samt index- och kursförluster på gäld       dig hade rätt att göra avdrag skulle resultatet
5683: sammanlagt högst 25 000 mk, i vilket belopp       vara, att avdragsrätten inte skulle användas så
5684: får ingå högst 10 000 mk i övriga räntor och       ofta som nu.
5685: index- och kursförluster än sådana räntor och          Före lagen angående ändring av lagen om
5686: index- och kursförluster som föranletts av an-     vissa avdrag vid beskattning av löneinkomst
5687: skaffning och grundreparation av egen ellet        fick sin nuvarande utformning, hade makarna
5688: familjens stadigvarande bostad. Lagen tilläm-      rätt att avdra högst 15 000 mk i räntor i an-
5689: pas med detta innehåll för första gången vid       ledning av egen bostad och 5 000 mk i övriga
5690: beskattningen som verkställs för år 1980. Stad-    räntor. Det nuvarande stadgandet har sålunda,
5691: gandena om äkta makar tillämpas även på            förutom att det ökat avdragsrätten, även gjort
5692: s.k. sammanboende personer, ifall dessa tidi-      det möjligt att på ett smidigare sätt göra av-
5693:                                            N:o 32                                              5
5694: 
5695: drag på räntor genom att maximibeloppen för      sällan överstiger ränteavdragets maximibelopp.
5696: ränteavdragen delvis går in i varandra. I rän-   Därför torde det kunna konstateras, att det
5697: tor på bostadslån kan man t. ex. numera av-      gemensamma ränteavdraget inte i så hög grad
5698: dra ända upp till 25 000 mk om man inte har      är ett hinder för ingående av äktenskap, att
5699: andra räntor. Detta förutsätter redan ett be-    det kunde anses utgöra ett samhälleligt prob-
5700: tydande skuldkapital. Det är också uppenbart,    lem.
5701: att makarnas räntor efter reformen endast
5702:      Helsingfors den 17 mars 1981
5703: 
5704:                                                                   Minister Pirkko Työläjärvi
5705: 
5706: 
5707: 
5708: 
5709:  088100191M
5710:                                               1981 vp.
5711: 
5712: Kirjallinen kysymys n:o 33
5713: 
5714: 
5715: 
5716: 
5717:                                   Tenhiälä: Virkavapauden saamisesta lapsen sairastumisen vuoksi
5718: 
5719: 
5720:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5721: 
5722:    Voimassa olevan virkaehtosopimuksen mu-           jelijä. Niinpä sairastuneen lapsen tutkimuksien
5723: kaan lapsen vanhemmat voivat saada virkava-          ja hoidon vuoksi on jouduttu ottamaan eräissä
5724: pautta toimestaan järjesteliessiiän lapsen sairas-   kunnissa palkatonta virkavapautta.
5725: tumisesta aiheutuvia asioita. Alaikäisten lasten        Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
5726: sairastuminen on etenkin maaseudulla pitkien         jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
5727: etäisyyksien vuoksi melkoinen ongelma. Lääkä-        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
5728: ripalveluja ei ole monesti kovin lähellä, joten      si seuraavan kysymyksen:
5729: sairastuneen lapsen asianmukaisiin tutkimuksiin
5730: saaminen edellyttää vanhemmilta aikaa ja pa-                   Voidaanko pitää voimassa olevan
5731: neutumista.                                                 oikeusjärjestyksen hengen mukaisena
5732:    Haja-asutusalueilta on kuitenkin sellaisia ko-           sitä, että perheen äiti ei saa virkava-
5733: kemuksia, että perheen äidiltä on evätty virka-             pautta sairastuneen lapsen hoidon jär-
5734: vapaus lapsen sairastumisen yhteydessä sillä                jestämiseksi, mikäli hänen puolisonsa
5735: pemsteella, että hänen puolisonsa on maanvil-               on maanviljelijä?
5736:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
5737: 
5738:                                            Hannu Tenhiälä
5739: 
5740: 
5741: 
5742: 
5743: 088100277D
5744: 2                                             1981 vp.
5745: 
5746: 
5747: 
5748: 
5749:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5750: 
5751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Lapsen sairastumisen vuoksi myönnettävän
5752: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       virkavapauden paikallisuuden edellytyksenä on
5753: olette 6 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn           virkaehtosopimuksen mukaan lisäksi, että mo-
5754: kirjeenne ohella toimittanut · valtioneuvoston      lemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että lap-
5755: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin
5756: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kir-       virkamiehen omasta sairaudesta vaaditaan.
5757: jallisesta kysymyksestä n:o 33:                        Sopimusmääräykset lapsen sairastumisen joh-
5758:                                                     dosta myönnettävästä paikallisesta vapaasta si-
5759:           Voidaanko pitää voimassa olevan oi-       sältyivät ensimmäisen kerran vuonna 1976 teh-
5760:        keusjärjestyksen hengen mukaisena sitä,      tyihin tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukai-
5761:        että perheen äiti ei saa virkavapautta       siin työ- ja virkaehtosopimuksiin. Sopimukset
5762:        sairastuneen lapsen hoidon järjestämi-       ovat saman sisältöiset myös kunnallisella alalla
5763:        seksi, mikäli hänen puolisonsa on maan-      sekä muuallakin työmarkkinoilla.
5764:        viljelijä?                                      Virkaehtosopimuksen mukaisen paikallisen
5765:                                                     virkavapauden edellytykset on tutkittava ja
5766:                                                     harkittava kussakin tapauksessa. Virkavapaus-
5767:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hakemusta ei voida hylätä sillä perusteella, että
5768: vasti seuraavaa:                                    hakijan puoliso on maanviljelijä. Kun toinen
5769:    Kysymyksessä tarkoitettua virkavapausajan        puoliso on kotonaan yrittäjänä toimiva maan-
5770: palkkausta koskee valtionhallinnossa valtiova-      viljelijä tai muu yrittäjä, ei toisen puolison
5771: rainministeriön ja virkamiesyhdistysten keskus-     virkavapaus kuitenkaan yleensä ole sairastu-
5772: järjestöjen välillä valtion virkaehtosopimuslais-   neen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitami-
5773: sa ( 664/70) säädetyssä järjestyksessä tehty        seksi välttämätön. Maanviljelijä kuten muukin
5774: valtion yleinen virkaehtosopimus. Valtion ylei-     kotona työssä oleva yrittäjä voinee yleensä so-
5775: sen virkaehtosopimuksen 29 § :n mukaan vir-         vittaa työnsä siten, että lapsen hoito voidaan
5776: kamiehelle, jolle on myönnetty virkavapautta        järjestää hänen toimestaan. Tämän vuoksi ha-
5777: alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairaustapauk-    kemukset paikallisen virkavapauden saamiseksi
5778: sen johdosta enintään kolmeksi päiväksi, mak-       lienee kysymyksessä tarkoitetuissa tapauksissa
5779: setaan sanotuilta päiviltä kiinteä palkkaus sa-     yleensä hylätty.
5780: mojen perusteiden mukaisesti kuin virkamiehen          Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
5781: sairausajan palkkauksesta on sovittu.               että valtion yleisen virkaehtosopimuksen mää-
5782:    Palkkauksen maksamisen edellytyksenä sai-        räykset paikallisesta virkavapaudesta lapsen
5783: raustapauksen johdosta myönnettäväitä virka-        äkillisen sairastumisen vuoksi ovat asianmukai-
5784: vapausajalta on virkaehtosopimuksen mukaan,         set ja vastaavat muuallakin työmarkkinoilla
5785: että virkavapaus on sairastuneen hoidon järjes-     voimassa olevia sopimuksia. Mikäli virkamies,
5786: tämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Tarkoi-     jonka puoliso on maanviljelijä, yksittäistapauk-
5787: tuksena on, että ensisijaisesti pyritään järjes-    sessa katsoo, että virkaehtosopimuksen kysy-
5788: tämään sairastuneen hoito eli hankkimaan hä-        myksessä olevia määräyksiä on tulkittu ja so-
5789: nelle hoitaja. Jollei tämä ole mahdollista, voi-    vellettu hänen kohdallaan virheellisesti, asia
5790: daan paikallinen virkavapaus myöntää myös           voidaan saattaa valtion virkaehtosopimusten
5791: sairastuneen lapsen hoitamista varten, jolloin      neuvottelumenettelystä 12. 10. 1970 tehdyn
5792: siis virkavapaana oleva virkamies itse hoitaa       pääsopimuksen mukaisesti viime kädessä työ-
5793: lasta.                                              tuomioistuimen ratkaistavaksi.
5794:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
5795: 
5796:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
5797:                                                N:o 33                                               3
5798: 
5799: 
5800: 
5801: 
5802:                             Tili Riksdagens Herr Talman
5803: 
5804:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ligare, att båda föräldrarna är i förvärvsarbete
5805: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         och att beträffande barnets sjukdom företes
5806: av den 6 februari 1981 tili vederbörande med-         motsvarande utredning som fordras i fråga om
5807: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       tjänstemans egen sjukdom.
5808: av riksdagsman Hannu Tenhiälä undertecknade              Avtalsbestämmelserna om tjänstledighet med
5809: spörsmål nr 33:                                       lön som beviljas på grund av barns sjukdoms-
5810:                                                       fall togs första gången in i de arbets- och
5811:          Kan det anses vara förenhetligt med          tjänstekollektivavtal som år 1976 ingicks på
5812:        andan i gällande rättsordning att mo-          grundval av den inkomstpolitiska helhetsupp-
5813:        dern i en familj inte kan få tjänstledig-      görelsen. Avtalen har samma innehåll även på
5814:        het för att anordna vården av sitt sjuka       den kommunala arbetsmarknaden och på den
5815:        barn, om hennes make är jordbrukare?           övriga arbetsmarknaden.
5816:                                                          Förutsättningarna för tjänstledighet med lön
5817:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        enligt tjänstekollektivavtalet skall undersökas
5818: samt anföra följande:                                 och prövas i varje enskilt fall. Ansökan om
5819:    I fråga om avlöningen för den tjänstledig-         tjänstledighet kan inte avslås på den grunden
5820: hetstid som frågeställaren avser i sitt spörsmål     att sökandens make är jordbrukare. I sådana
5821: gäller inom statsförvaltningen statens allmänna      fall där den ena maken är i hemmet verksam
5822: tjänstekollektivavtal, som ingåtts mellan finans-    företagare, t.ex. jordbrukare eller annan före-
5823: ministeriet     och    tjänstemannaföreningarnas      tagare, behöver den andra maken i allmänhet
5824: centralorganisationer i den ordning som stad-        dock inte tjänstledighet för att anordna vård
5825: gas i lagen om statens tjänstekollektivavtal         eller själv vårda den insjuknade. En jord-
5826: ( 664/70). Enligt 29 § statens allmänna tjänste-     brukare liksom annan företagare som arbetar
5827: kollektivavtal tillkommer tjänsteman, som be-        hemma torde i allmänhet kunna anpassa sitt
5828: viljats tjänstledighet på grund av under 10-          arbete så, att han själv kan anordna vården
5829: årigt barns plötsliga sjukdomsfall för högst         av det sjuka barnet. Detta torde vara anled-
5830: tre dagar, för sagda dagar fast avlöning enligt      ningen tili att ansökningarna om tjänstledighet
5831: de grunder om vilka överenskommits beträffan-        i allmänhet avslagits i de fall som anges i
5832: de avlöning för sjuktid.                             spörsmålet.
5833:    En förutsättning för erläggande av avlöning           Med stöd av det ovan anförda kan det
5834: för tjänstledighetstid som beviljats på grund        konstateras att bestämmelserna i statens all-
5835: av sjukdomsfall är enligt tjänstekollektivavtalet,   männa tjänstekollektivavtal om tjänstledighet
5836: att tjänstledigheten är nödvändig för anord-         med lön på grund av barns plötsliga sjukdoms-
5837: nandet av vård ellet för vården av den in-           fall är sakenliga och motsvarar de avtal som
5838: sjuknade. Avsikten är att man i första han           gäller på arbetsmarknaden i övrigt. Om tjänste-
5839: skall försöka anordna vård av den insjuknade,        man vars make är jordbrukare i ett enskilt
5840: dvs. skaffa någon som sköter det sjuka barnet.       fall anser att ifrågavarande bestämmelser i
5841: Om detta inte är möjligt, kan tjänstledighet         tjänstekollektivavtalet för hans eller hennes
5842: med lön beviljas även för vården av den in-          vidkommande har tolkats och tiliämpats fel-
5843: sjuknade, varvid den tjänstlediga tjänstemannen      aktigt, kan ärendet i enlighet med huvudavtalet
5844: således själv sköter barnet.                         av 12. 10. 1970 om förhandlingsproceduren för
5845:    En förutsättning för avlöning under tjänst-       statens tjänstekollektivavtal i sista hand hän-
5846: ledighet som beviljas på grund av barns sjuk-        skjutas tili arbetsdomstolen för avgörande.
5847: domsfall är enligt tjänstekollektivavtalet ytter-
5848:      Helsingfors den 24 mars 1981
5849: 
5850:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
5851:         1
5852: 
5853: 
5854:         1
5855: 
5856: 
5857: 
5858: 
5859:     1
5860: 
5861: 
5862:     1
5863: 
5864: 
5865: 
5866: 
5867: 1
5868: 
5869: 
5870: 1
5871:                                             1981 vp.
5872: 
5873: Kirjallinen kysymys n:o 34
5874: 
5875: 
5876: 
5877: 
5878:                                  Knuuttila ym.: Kunnallisten luottamusmiesten verotuksen epä-
5879:                                     kohdista
5880: 
5881: 
5882:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5883: 
5884:    Tuloverotuksen yleinen periaate on, että           Mielestämme kunnallisten ja vastaavien jul-
5885: tulon hankkimisesta aiheutuneet menot ovat         kisten luottamustehtävien palkkioiden verotuk-
5886: vähennyskelpoisia verotuksessa. Tällöin on ylei-   sessa tulisi noudattaa samoja yleisiä periaat·
5887: sesti vähennyskelpoisiksi hyväksytty menot,        teita kuin muiden tulonsaajien ja valtiollisten
5888: jotka ovat olleet välttämättömiä tulojen hank-     luottamustehtävien hoitajien verotuksessa. Ve-
5889: kimiseksi eivätkä ole esimerkiksi tulonsaajan      rohallituksen tulisi antaa tästä yhdenmukaiset
5890: niin halutessa vältettävissä. Näitä periaatteita   ohjeet verolautakunnille.
5891: noudatetaan aivan yleisesti ja poikkeuksetta          Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
5892: myös yritysverotuksessa aina silloin, kun nämä     37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
5893: menot on luotettavasti selvitetty verottajalle.    nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5894: Kuitenkaan näitä periaatteita ei ole yhdenmu-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5895: kaisesti noudatettu kunnallisten luottamushen-
5896: kilöiden palkkioissa kaikissa kunnissa. Vähen-              Onko Hallitus tietoinen kunnallisten
5897: nyksinä ei ole hyväksytty luottamustoimen hoi-            ja vastaavien julkisten elinten luotta-
5898: tamisesta aiheutuneita kaikkia menoja. Näitä              mustehtävissä toimivien henkilöiden ve-
5899: menoja ovat muun muassa matkakulut kokouk-                rotuksen epäkohdista erityisesti tulon
5900: siin, päätöksenteon valmistelun aiheuttamat               hankkimiseksi välttämättömien menojen
5901: kulut mukaan lukien valmistelukokoukset ja                vähennysoikeuden epäyhtenäisessä so-
5902: matkat niihin, toimistokulut puhelin- ja posti-           veltamisessa muihin tulonsaajiin verrat-
5903: kuluineen sekä useimmiten kiistan kohteena                tuna, ja jos on,
5904: olleet puoluejärjestöille maksettavat luottamus-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5905: henkilöverot, jotka saattavat olla jopa 30 %              ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
5906: palkkion bruttomäärästä.
5907:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
5908: 
5909:          Sakari Knuuttila             Tarja Halonen                 Maija Rajantie
5910:          Hannu Tapiola                Erkki Liikanen                Pirkko Valtonen
5911:          Jacob Söderman               Arvo Salo                     Liisa Jaakonsaari
5912:          Jouko Tuovinen               Bror Lillqvist                Mikko Elo
5913:          Lea Savolainen               Risto Tuominen                Eino Loikkanen
5914:          Pekka Starast                Olli Helminen                 Paula Eenilä
5915:          Anna-Liisa Piipari           Juhani Raudasoja              Eino Grönholm
5916:          Pentti Lahti-Nuuttila        Matti Luttinen                Juhani Surakka
5917:          Saara-Maria Paakkinen        Matti Puhakka                 Mauno Forsman
5918:                                       Kaarina Suonio
5919: 
5920: 
5921: 
5922: 
5923: 088100227T
5924: 2                                           1981 vp.
5925: 
5926: 
5927: 
5928: 
5929:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5930: 
5931:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     etteivät myös esimerkiksi kunnallisen luotta-
5932: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mustehtävän hoitamisesta aiheutuneet kustan-
5933: olette 6 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn          nukset olisi verotuksessa vähennyskelpoisia.
5934: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       Erona on vain se, että viimeksi mainitut kus-
5935: asianoma,iselle jasenelle jäljennöksen kansan-     tannukset vähennetään yleisten TVL 24 §:stä
5936: edustaja Sakari Knuuttilan ym. näin kuulu-         ilmenevien verotusperiaatteiden mukaan tulon
5937: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 34:           hankkimisesta johtuneina menoina.
5938:                                                       Verotusta toimitettaessa on kuitenkin toi-
5939:          Onko Hallitus tietoinen kunnallisten      saalta otettava huomioon TVL 27 §:n säännös,
5940:        ja vastaavien julkisten elinten luotta-     jonka mukaan luonnollisina vähennyksinä ei saa
5941:        mustehtävissä toimivien henkilöiden ve-     vähentää verovelvollisen ja hänen perheensä
5942:        rotuksen epäkohdista erityisesti tulon      elantokustannuksia. Tällä perusteella vähennys-
5943:        hankkimiseksi välttämättömien menojen       kelvottomina on pidettävä menoja, joille on
5944:        vähennysoikeuden epäyhtenäisessä sovel-     tunnusomaista, että ne eivät riittävän läheisesti
5945:        tamisessa muihin tulonsaajiin verrattu-     vaikuta verovelvollisen tulojen hankintaan.
5946:        na, ja jos on,                              Kunnallisille luottamusmiehille luottamustoi-
5947:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     men hoitamisesta aiheutuneita menoja on vero-
5948:        ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?             tuksessa hyväksytty vähennettäväksi luottamus-
5949:                                                    miehen esittämän selvityksen perusteella. Luot-
5950:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tamustoimen hoitamisesta aiheutuneet matka-
5951: vasti seuraavaa:                                   kustannukset kunta on kuitenkin useassa ta-
5952:    Tulo- ja varallisuusverolain (TVL) 25 §:n       pauksessa korvannut.
5953: 1 momentin mukaan verovelvollisella on oikeus         Ottaen huomioon tulonhankkimiskulujen
5954: vähentää tulon hankkimisesta tai säilyttämi-       moninaisuus eri ammattiryhmien kohdalla ja
5955: sestä johtuneet menot. Saman lain 26 §:n           niihin liittyvä verovelvollisen selvitysvelvolli-
5956: 1 momentin 7 kohdan mukaan tulon hankki-           suus, tulonhankkimiskulujen vähentämisestä ei
5957: misesta johtuneita menoja ovat muun ohessa         voida antaa yksityiskohtaisia kaikki tapaukset
5958: valtiollisen luottamustoimen hoitamisesta välit-   kattavia ohjeita tai luetteloa hyväksyttävistä
5959: tömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset      tulonhankkimiskuluista ammattialoittain.
5960: sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin mää-           Puoluejärjestöille maksettavien ns. ryhmä-
5961: rää. Vastaavasti säännöksen nojalla annettu        verojen vähentämättä jättäminen verotuksessa
5962: verohallituksen päätös 31. 12. 1975/23/76 kos-     perustuu oikeuskäytännön omaksumaan kan-
5963: kee vain valtiollisia luottamustehtäviä. Vero-     taan, jonka mukaan kunnallisen luottamusmie-
5964: hallitus on ohjeissaan todennut, että vaikka       hen vähennyskelpoiseksi menoksi ei ole hyväk-
5965: säännöksessä puhutaan vain valtiollisen luotta-    sytty puolueen paikallisjärjestölle maksettavaa
5966: mustehtävän hoitamisesta aiheutuneiden kus-        ns. ryhmäveroa ( KHO 1977 II 563).
5967: tannusten vähentämisestä, tämä ei merkitse sitä,
5968:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
5969: 
5970:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
5971:                                             N:o 34                                               3
5972: 
5973: 
5974: 
5975: 
5976:                           Tili Riksdagens Herr Talman
5977: 
5978:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      av t. ex. kommunalt förtroendeuppdrag skulle
5979: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     vara avdragbara i beskattningen. Skillnaden
5980: av den 6 februari 1981 tili vederbörande          är endast den, att sistnämnda kostnader avdras
5981: medlem av statsrådet översänt avskrift av         som allmänna utgifter för inkomstens för-
5982: följande av riksdagsman Sakari Knuuttila m. fl.   värvande, enligt de allmänna beskattnings-
5983: undertecknade spörsmål nr 34:                     principer som framgår av IFSkL 24 §.
5984:                                                      Vid verkställandet av beskattningen skall å
5985:           Är Regeringen medveten om de miss-      andra sidan beaktas stadgandet i IFSkL 27 §,
5986:        förhållanden som är förknippade med        enligt vilket till de naturliga avdragen inte
5987:        sådana personers beskattning, som hand-    får hänföras den skattskyldiges och hans fa-
5988:        har förtroendeuppdrag i kommunala          miljs levnadskostnader. Såsom utgifter som på
5989:        och motsvarande offentliga organ, i        denna grund inte kan avdras skall anses ut-
5990:        synnerhet i fråga om den jämfört med       gifter, som kännetecknas av att de inte till-
5991:        övriga inkomsttagare oenhetliga till-      räckligt direkt inverkar på den skattskyldiges
5992:        lämpningen av rätten att avdra för in-     förvärvande av inkomster. Sådana kostnader
5993:        komstens förvärvande nödvändiga ut-        som kommunala förtroendevalda åsamkats av
5994:        gifter, och om så är fallet,               handhavande av förtroendeuppdrag har god-
5995:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    känts såsom avdragbara i beskattningen på
5996:        ta för att avhjälpa missförhållandet?      hasen av utredning som den förtroendevalda
5997:                                                   företett. Kommunen har emellertid ofta ersatt
5998:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     sådana resekostnader som föranletts av hand-
5999: samt anföra följande:                             havandet av förtroendeuppdrag.
6000:    Enligt 25 § 1 mom. lagen om skatt på              Med beaktande av de varierande utgifter
6001: inkomst och förmögenhet ( IFSkL) har skatt-       för inkomstens förvärvande, som förekommer
6002: skyldig rätt att från sin inkomst avdra ut-       i olika yrkesgrupper, och av att det ankommer
6003: gifterna för inkomstens förvärvande och bibe-     på den skattskyldige att utreda dessa kost-
6004: hållande. Enligt 26 § 1 mom. 7 punkten i          nader, kan beträffande rätten att avdra kost-
6005: samma lag är utgifter för inkomstens för-         nader för inkomstens för värvande inte ges
6006: värvande bl. a. skäliga kostnader som direkt      detaljerade och på samtliga fall tillämpliga an-
6007: föranletts av handhavandet av statligt för-       visningar eller någon för olika yrkesområden
6008: troendeuppdrag, enligt vad skattestyrelsen        uppgjord förteckning över godtagbara kostna-
6009: närmare bestämmer. Skattestyrelsens med stöd      der för inkomstens förvärvande.
6010: av stadgandet givna beslut 31. 12. 1975/23/76        Den omständigheten att s.k. gruppskatter
6011: gäller således endast statliga förtroendeupp-     som betalas till partiorganisationer inte får
6012: drag. Skattestyrelsen har i sina anvisningar      avdras i beskattningen, baserar sig på att
6013: konstaterat, att även om i stadgandet endast      rättspraxis intagit den ståndpunkten att såsom
6014: nämns avdrag av kostnader för handhavandet        kommunal förtroendevalds avdragbara utgift
6015: av statligt förtroendeuppdrag betyder detta       inte godkänts till partiets lokalorganisation
6016: inte, att inte också kostnader för handhavandet   utgående s.k. gruppskatt ( HFD 1977 II 563).
6017:      Helsingfors den 20 mars 1981
6018: 
6019:                                                                     Minister Pirkko Työtäjärvi
6020:                                     j
6021:                                     j
6022:                                 j
6023:                                 j
6024:                             j
6025:                             j
6026:                         j
6027:                         j
6028:                     j
6029:                     j
6030:                 j
6031:                 j
6032:             j
6033:             j
6034:         j
6035:         j
6036:     j
6037:     j
6038: j
6039: j
6040:                                              198L vpJ
6041: 
6042: Kirjallinen kysymys n:o 35
6043: 
6044: 
6045: 
6046: 
6047:                                  Knuuttila ym.: Nuohousmaksujen tarkistamisesta
6048: 
6049: 
6050:                         Edu.sk unna.n Herra, P uhemi eheBe
6051: 
6052:    Nuohouksen. taksat on 1. 7. 1980 lukien          Btenkiinteis1ii!IJitton editstajat; jotht •eivät amreo;;
6053: määrätty keskitetysti valtiovallan toimesta ai-     tllln tiedon •mukaan olleet läsnä :~sistä.: tak.-
6054: kaisemmasta kuntakohtaisesta poiketen. Saavu-       soota: nemroteltaessa,. ja.: siten:: on ymmänrettii->
6055: tetun edun ohella ovat· yhtenäiset taksat muo-      vissä; että taksat motmssa... tapanhessar.. ovat
6056: dostuneet kuitenkin monessa tapauksessa kiin~       koimmttomia" juuri. pienki:inteiStöjerr osalta ..
6057: teistöille kohtuuttamiksi aikaisempaan verrat-          Edellä mainittuun viitaten ja valfiopäi:väjärr•
6058: tuna. Eräissä· tapauksissa johtaa. taksan mää-      jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
6059: räytymisperuste kohtuuttoman suureen nuo-           tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6060: housmaksuun vaadittuun työmäärään· verrattu-        vastattavaksi seuraavan: kysymyksen:
6061: na. Kaikilta julkisilta taksailta odotetaan~ että
6062: ne ovat kohtuullisessa suhteessa saatuun pal-                  Milloin· Hallitus aikoo tarkistaa nuo-
6063: velukseen nähden. On myös kohtuutonta, että                 housmaksut erityisesti pienkiinteistöjen
6064: valtakunnallisten neuvottelujen tuloksena joil-             osalta kohtuullisiksi jlJ
6065: lekin kiinteistöille määrätään summittaisia pro-               aikooko Hal!itus taksoja uudelleen
6066:  sentuaalisia korotuksia ilman työmäärään sidot-            määriteltäessä. kutsua,. neuvotteluun tai
6067:  tua perustetta. On myös kohtuullista, että käy-            asetettavaan työryhmään myös pienkiin-
6068:  täviin newotteluihin kutsutaan myös Suomen                 teistöjä edustavan järjestön edustajat?
6069:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
6070: 
6071:          Sakari Knuuttila              Tarja Halonen                    Maija Rajantie
6072:          Hannu Tapiola                 Bror Lillqvist                   Pirkko Valtonen
6073:          Jouko Tuovinen                Risto Tuominen                   Liisa Jaakonsaari
6074:          Pekka Starast                 Juhani Raudasoja                 Mikko Elo
6075:          Jacob Söderman                Olli Helminen                    Eino Loikkanen
6076:          Anna-Liisa Piipari            Matti Luttinen                   Paula Eenilä
6077:          Lea Savolainen                Matti Puhakka                    Eino Grönholm
6078:          Pentti Lahti-Nuuttila         Kaarina Suonio                   Juhani Surakka
6079:          Saara-Maria Paakkinen                                          Mauno Forsman
6080: 
6081: 
6082: 
6083: 
6084:  088100135U
6085: 2                                           1981 vp.
6086: 
6087: 
6088: 
6089: 
6090:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6091: 
6092:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
6093: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      vasti seuraavaa:
6094: mies, olette 6 päivänä helmikuuta 1981 päi-
6095: vätyn kirjeenne n:o 142 ohella lähettänyt val-        Voimassa olevan nuohousmaksua koskevan
6096: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-    asetuksen valmisteluvaiheessa antoi asiasta mui-
6097: si kansanedustaja Sakari Knuuttilan ym. teke-     den ohella lausuntonsa myös Suomen Pienkiin-
6098: män seuraavansisältöisen kirjallisen kysymyk-     teistöliitto.
6099: sen n:o 35:                                           Sisäasiainministeriö asetti joulukuun 5 päi-
6100:                                                   vänä 1980 työryhmän nuohousta koskevien ky-
6101:           Milloin Hallitus aikoo tarkistaa nuo-   symysten selvittämistä varten. Työryhmään
6102:        housmaksut erityisesti pienkiinteistöjen   kuuluu edustaja myös Suomen Pienkiinteistö-
6103:        osalta kohtuullisiksi ja                   liitosta.
6104:           aikooko Hallitus taksoja uudelleen
6105:        määriteltäessä kutsua neuvotteluun tai
6106:        asetettavaan työryhmään myös pienkiin-
6107:        teistöjä edustavan järjestön edustajat?
6108:      Hlelsingissä 27 päivänä helmikuuta 1981
6109: 
6110:                                                              Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
6111:                                            N:o 3.5                                             3
6112: 
6113: 
6114: 
6115: 
6116:                          Tili Riksdagens Herr Talman
6117: 
6118:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             eller tili en arbetsgrupp som bör till-
6119: :1ger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-               sättas?
6120: else nr 142 av den 6 februari 1981 tili veder-
6121: örande medlem av statsrådet översänt av-           Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
6122: crift av följande av riksdagsman Sakari Knuut-   samt anföra följande:
6123: la m.fl. undertecknade spörsmål nr 35:
6124:                                                     I det skede då gällande förordning om sot-
6125:          När ämnar Regeringen justera sot-       ningsavgifter bereddes erhölls utlåtande bland
6126:       ningsavgifterna, särskilt i fråga om       annat av Suomen Pienkiinteistöliitto.
6127:       mindre fastigheter, så att de blir skä-       Inrikesministeriet tillsatte den 5 december
6128:       liga, och                                  1980 en arbetsgrupp med uppgift att utreda
6129:          ämnar Regeringen då taxorna fast-       frågorna gällande sotning. Tili arbetsgruppen
6130:       ställs på nytt, kalla också företrädare    hör en representant även för Suomen Pienkiin-
6131:       för den organisation som representerar     teistöliitto.
6132:       mindre fastigheter tili förhandlingar
6133:     Helsingfors den 27 februari 1981
6134: 
6135:                                                   Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
6136:                                               1981 vp.
6137: 
6138: Kirjallinen kysymys n:o 36
6139: 
6140: 
6141: 
6142: 
6143:                                   Astala ym.: Turun konepajan työolosuhteista
6144: 
6145: 
6146:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6147: 
6148:     Valtionrautateiden toiminnassa on Turun          tilat täytä työsuojelupiirin edellyttämiä työ-
6149: liikennealueella runsaasti epäkohtia.                kohdevaatimuksia. Puutteita ovat mm.:
6150:     VR:n Turun liikennealueelta puuttuvat mm.           - konepajassa ei ole asianmukaista esipesu-
6151: seuraavat kohteet, jotka jo pääsääntöisesti          paikkaa
6152: muualle Etelä-Suomeen on rakennettu: säh-               - vaunujen hiekkapuhaltaminen suoritetaan
6153: köistys, releasetinlaitteet, sähkökääntöiset vaih-   ulkona avokatoksessa, missä talviset olosuhteet
6154: teet, lumensulatuslaitteet, ajanmukainen kap-        ovat haittana ja aiheuttavat töiden hidastumista
6155: paletavaraterminaali, suorituskykyiset henkilö-         - massaus suoritetaan nykyisin kokoonpano-
6156: ja tavararatapihat ja suurasetinlaite.               hallissa, mikä hidastaa vaunujen läpimenoaikaa
6157:     VR on aikeissa lopettaa Dm 7 -junien,               - ruiskumaalausta ei voida suorittaa, koska
6158: "lättähattujen", liikennöimisen Turun seudulla       ei ole lain edellyttämää ruiskumaalaamaa
6159: 1.6. 1981 ja siirtyä veturijunien käyttöön.             - sisätiloissa suoritettavien .työmenetelmien
6160:                                                      käyttöönotto vaunukierron rationalisoinnin ja
6161:     Koko maan Dm 7 -kaluston liikennöiminen          lainsäädännön määräämin veivoittein olisi mitä
6162: lopetetaan ensimmäisenä juuri Turussa. On            kiireellisintä.
6163: hämmästyttävää, että aloitetaan sieltä, missä           Turun ja Porin työsuojelupiirin työsuojelu-
6164: niiden huolto tapahtuu. Turun konepajalla on         tarkastajan pöytäkirja 1766/75 22.4.1975
6165: noin 400 työntekijää. Sen toiminnasta lähes          sekä konepajan työsuojelutoimikunnan työnte-
6166: puolet on Dm 7 -korjausta.                           kijäryhmän lausunto osoittavat, että nykyiset
6167:     Täysin kestämätön on mm. Turun konepajan         työolosuhteet ovat työntekijöiden terveyttä
6168:  esikäsittelyhallin tilanne. Vuodesta 1974 on        vaaran tavia.
6169: ollut suunnitteilla vaunujen esikäsittelyhallin         VR:n taholta on asetettu toimikunta tutki-
6170:  rakentaminen huoltoon saapuville vaunuille.         maan konepajojen työterveystilastoja. Toimi-
6171: Hallia varten on tarpeelliset aluevaraukset ja       kunnan antaman väliaikaistiedon mukaan Turun
6172:  rahoitusjärjestelyt jo tehty, mutta lopullista      konepaja johtaa sairaustilastoja.
6173:  lupaa töiden aloittamiseksi ei ole vielä annettu,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6174:  vaan määrärahoja on jälleen kerran siirretty.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6175: Halli olisi työturvallisuuden ja töiden jousta-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6176:  van järjestelyn kannalta aivan välttämätön.         vaksi seuraavan kysymyksen:
6177:  VR:n Turun konepajan työsuojelutoimikunta
6178:  ja tuotantokomitea ovat jo vuodesta 197 4 läh-                Onko Hallitus tietoinen, että nykyi-
6179:  tien tuoneet esille esikäsittelyhallin rakentami-          set työolosuhteet Turun konepajalla
6180:  sen välttämättömyyden lähinnä työsuojelu-                  ovat työntekijöiden terveyttä vaaranta-
6181:  määräyksiin vedoten. Useita lupauksia on an-               via eivätkä vastaa työsuojeluviranomais-
6182:  nettu asiantilan korjaamiseksi. Lupaukset ovat             ten vaatimuksia, ja
6183:  tähän asti osoittautuneet katteettomiksi.                     mitä Hallitus aikoo tehdä, että
6184:  ' Toiminnan jatkaminen nykyisissä tiloissa ei              Turun konepajan esikäsittelyhallin ra-
6185:  anna mahdollisuutta tuotantoiinjoihin perustu-             kentaminen     aloitetaan    kiireellisesti
6186:  vaan työnkulun ohjaukseen, eivätkä nykyiset                KTS:n suunnitelmien mukaisesti?
6187:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
6188: 
6189:          Heli Astala                    Ensia Laine                    Anna-Liisa Jokinen
6190: 0881002064
6191: 2                                           1981 vp.
6192: 
6193: 
6194: 
6195: 
6196:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6197: 
6198:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     seksi on valtioneuvoston eri päätöksillä syksys-
6199: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-     tä 1979 alkaen siirretty aloittamauomia valtion
6200: hemies, 6 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn         talonrakennustöitä myös valtionrautateillä myö-
6201: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       hempiin ajankohtiin. Tämän johdosta on myös
6202: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      eräitä aloittamisvaiheessa olleita valtionrauta-
6203: edustaja Heli Astalan ym. näin kuuluvasta kir-     teiden konepajarakennushankkeita jouduttu siir-
6204: jallisesta kysymyksestä n:o 36:                    tämään myöhemmäksi. Kaikkiaan siirrettiin
6205:                                                    valtionrautateiden investoint:eja vuodelle 1981
6206:          Onko Hallitus tietoinen, että nykyi-      yhteensä 185 milj. markalla.
6207:        set työolosuhteet Turun konepajal-             Vuoden 1980 syksyllä valtionrautateille an-
6208:        la ovat työntekijöiden terveyttä vaa-       nettujen investointien menokehysten seurauk-
6209:        rantavia eivätkä vastaa työsuojeluviran-    sena mm. talonrakennushankkeita jouduttiin
6210:        omaisten vaatimuksia, ja                    rautatiehallituksessa supistamaan ja siirtämään
6211:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että Turun    myöhemmäksi koko suunnittelukauden osalta.
6212:        konepajan esikäsittelyhallin rakentami-     Niinpä Turun konepajan esikäsittelyhalli ja sii-
6213:        nen aloitetaan kiireellisesti KTS:n         hen liittyvät hankkeet jouduttiin siirtämään
6214:        suunnitelmien mukaisesti?                   KTS-kaudella 1981-1986 vuosille 1984-85.
6215:                                                    Hankkeen siirtymisen johdosta ovat rautatie-
6216:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        hallituksen edustajat olleet kuultavina Tunm ja
6217: tavasti seuraavaa:                                 Porin työsuojelupiirin toimistossa 22. 12. 1980.
6218:    Valtionrautateiden Turun konepajalta puut-      Tällöin sovittiin, että hanketta pyritään kiireh-
6219: tuvat asianmukaiset työpaikat rautatien liikku-    timään siten, että se valmistuisi vuoden 1984
6220: van kaluston esipesua, hiekkapuhallusta sekä       loppuun mennessä. Tällä välin pyritään työolo-
6221: ruiskumaalausta ja massausta varten, mitkä         suhteita parantamaan ko. töissä työjärjestelyin
6222: työt on iouduttu hoitamaan väliaikaisin järjes-    ja tehostetuin suojatoimenpitein.
6223: telyin. Työssä on käytetty ao. suojavälineitä ja      Esikäsittelyhallin ja siihen liittyvien tilojen
6224: työntekijäin terveydentilaa valvotaan määräai-     ja töiden hankesuunnittelu on käynnissä rauta-
6225: kaistarkastuksin, joissa altistuksia ei ole to-    tiehallituksessa. Hankkeen perustamissuunnitel-
6226: dettu.                                             ma on parhaillaan säädösten mukaisella lausun-
6227:    Ajanmukaisten työpaikkojen aikaansaaminen       nolla valtion rakennusasiainneuvottelukunnassa.
6228: yllämainittuun tarkoitukseen on käynyt kui-        Mikäli mitään uutta ei ilmene, voidaan hank-
6229: tenkin välttämättömäksi. Hanke on otettu en-       keen rakennustyöt suunnittelun puolesta aloit-
6230: simmäisen kerran vuonna 1975 laadittuun val-       taa vuonna 1983.
6231: tionrautateiden toiminta- ja taloussuunnitel-         Kysymyksessä ei ole pelkästään uusien työ-
6232: maan (KTS-kausi 1976-1981) ajoitettuna             paikkojen rakentaminen alussa mainittuja toi-
6233: vuodelle 1981.                                     mintoja ia varastotoimintaa varten, vaan hank-
6234:    1970-luvun lopulla parannettiin kone-           keen ohella joudutaan luomaan uusi vaunujen
6235: pajan työolosuhteita mm. rakentamalla uudet        poikittaissiirtosysteemi, parantamaan ratapihan
6236: työtilat verhoomoa, sähköosastoa ja liikkuvan      toimintakykyä sekä suorittamaan tarvittavat
6237: kaluston tarkastustoimintaa varten, joten työ-     työnjärjestelymuutokset myös konepajan olevis-
6238: olosuhteita on pyritty parantamaan mahdolli-       sa tiloissa, joten rakennustyöt tulee nivellyttää
6239: suuksien mukaan.                                   konepajan toimintaan sit,en, että häiriöt jäävät
6240:    Talonrakennusalan suhdannehuipun tasaami-       mahdollisimman pieniksi. Tuotannon ja raken-
6241:                                             N:o 36                                              3
6242: 
6243: nushankkeen yhteensovittamisen kannalta on           Todettakoon vielä, että Turun konepajan
6244: toteutusajankohta 1983-84 edullisin, jollaise-    työllisyys ei heikkene, vaikka Dm 7 -dieselmoot-
6245: na se onkin merkitty valtionrautateiden valmis-   torivaunujen korjaus päättyisikin, koska henki-
6246: teilla olevaan KTS-ohjelmaan vuosille 1982        lövaunujen korjaus tulevina vuosina kasvaa niin
6247: -87. Työntekijöiden työolosuhteiden kannalta      voimakkaasti, että kokonaistyömäärä kaikesta
6248: tulisi rakentamista kuitenkin voida kiirehtiä.    huolimatta lisääntyy.
6249: Tätä mahdollisuutta tullaan selvittämään.
6250:   Helsingissä maaliskuun 12 päivänä 1981
6251: 
6252: 
6253:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
6254: 4                                           1981 vp.
6255: 
6256: 
6257: 
6258: 
6259:                           Til:l Riksdagens Herr Talman
6260: 
6261:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           För utjämning av konjunkturtoppen inom
6262: anger har·Ni, Herr Tahnan, med Eder skrivel-       husbyggnadsbranschen har genom olika beslut
6263: se av den 6 februari 1981 tili vederbörande        av statsrådet opåbörjade statliga husbyggen
6264: medlem av statsrådet översänt avskrift av          fr.o.m. hösten 1979 också hos statsjärnvägarna
6265: följande av riksdagsledamoten Heli Astala m.fl.    uppskjutits tili senare tidpunkter. Det har
6266: ställda skriftliga spörsmål nr 36:                 därför blivit nödvändigt att ställa en del sådana
6267:                                                    projekt för verkstadsbyggen på framtiden vilkas
6268:           Är Regeringen medveten om att de         inledande har varit aktuellt inom statsjärn-
6269:        arbetsförhållanden som råder vid järn-      vägarna. Investeringar för sammanlagt 185
6270:        vägsverkstaden i Abo äventyrar arbets-      milj. mk vid statsjärnvägarna överfördes till
6271:        tagarnas hälsa och inte motsvarar arbe-     år 1981.
6272:        tarskyddsmyndigheternas krav, och               De utgiftsbegränsningar för investeringar
6273:           vad ämnar Regeringen göra för att        som hösten 1980 uppställdes för statsjärnvä-
6274:        byggandet av en förbehandlingshall vid      garna medförde bl.a. att man inom järnvägs-
6275:        järnvägsverkstaden i Abo skall påbörjas     styrelsen måste inskränka respektive uppskjuta
6276:        i brådskande ordning i överensstämmel-      en del husbyggnadsprojekt, som hänförde sig
6277:        se med planerna på medellång sikt?          tili hela planperioden. Sålunda blev det under
6278:                                                    planperioden 1981-1986 nödvändigt att upp-
6279:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     skjuta byggandet av en förbehandlingshall vid
6280: samt anföra följande:                              järnvägsverkstaden i Abo och de projekt som
6281:     Statsjärnvägarnas verkstad i Abo saknar        hör samman härmed tili åren 1984-1985. På
6282: lämpliga arbetsplatser för förtvätt, sandbläst-    grund av uppskovet med projektet avgav repre-
6283: ring, sprutmålning och bottenbehandling av rul-    sentanter för järnvägsstyrelsen 22. 12. 1980 en
6284: lande materiel. Det har därför blivit nödvän-      redogörelse i saken vid Abo och Björneborgs
6285: digt att sköta detta slags arbeten genom till-     arbetarskyddsdistrikts byrå. Härvid avtalades
6286: fälliga arrangemang. Vid arbetet har behörig       att projektet såvitt möjligt skall påskyndas så,
6287: skyddsutrustning använts och arbetstagarnas        att det kunde slutföras före utgången av år
6288: hälsa kontrolleras vid undersökningar, som         1984. Under tiden skall arbetsförhållandena i de
6289: görs på bestämda tider. Vid undersökningarna       berörda arbetena förbättras i mån av möjlighet
6290: har inga fall av mottaglighet konstaterats.        genom olika arbetsarrangemang och skärpta
6291:     Det har emellertid blivit nödvändigt att       skyddså tgärder.
6292: skapa tidsenliga arbetsplatser för ovan nämnda         Planeringen av projekt, som gäller förbe-
6293: ändamål. Ett dylikt projekt upptogs första         handlingshallen samt därtil1 hörande utrymmen
6294: gången i den verksamhets- och ekonomipian          och arbeten, pågår inom järnvägsstyrelsen.
6295: för statsjärnvägarna som uppgjordes år 1975        Grundläggningsplanen för projektet befinner
6296:  (planperioden 1976-1981) och ti~sfästes till      sig just nu på stadgad remiss hos statens dele-
6297: år 1981.                                           gation för byggnadsärenden. Såvida ingenting
6298:     Under slutet av 1970-talet förbättrades        nytt framkommer i saken kan bvggnads-
6299: arbetstörhållandena vid verkstaden, bl.a. genom    arbetena, till den del detta beror av planering-
6300: att nya arbetsutrymmen byggdes för bekläd-         en, påbörjas år 1983.
6301: nadsverkstaden, elavdelningen och inspektionen         Det är inte bara fråga om att genom ny-
6302: av rullande materiel. Man har m.a.o. strävat       byggen skapa nya arbetsplatser för ovan nämn-
6303: tili att i mån av möjlighet förbättra arbetsför-   da funktioner och för upplagring. Härjämte
6304: hållandena.                                        måste ett nytt system åstadkommas för tvär-
6305:                                            N:o 36                                              5
6306: 
6307: förflyttning av vagnar. Bangårdens funktions-    för åren 1982-1987 som håller på att utar-
6308: kapacitet måste förbättras och erforderliga      betas. Byggandet borde dock kunna påskyndas
6309: ändringar måste också göras i arbetsarrange-     med tanke på de anställdas arbetsförhållanden.
6310: mangen inom verkstadens nuvarande utrym-         Möjligheten härtill kommer att redas ut.
6311: men. Byggnadsarbetena bör därför anpassas tili       Det kan ytterligare konstateras att syssel-
6312: verkstadens funktion på ett sådant sätt att      sättningen vid järnvägsverkstaden i Åbo inte
6313: störingarna blir så små som möjligt. Med         kommer att försvagas även om reparationen av
6314: tanke på en sammanjämkning av produktionen       dieselmotorvagnar av typen Dm 7 skulle upp-
6315: med byggprojektet utgör åren 1983-1984 den       höra. lståndsättningen av personvagnar kom-
6316: tjänligaste tidpunkten för projektets förverk-   mer nämligen att öka så kraftigt i omfattning
6317: ligande. Nämnda tidpunkt har i denna sin         under de kommande åren att den samman-
6318: egenskap angetts i det program för pla-          lagda arbetsmängden trots allt kommer att
6319: neringen på medellång sikt hos statsjämvägarna   tili ta.
6320:      Helsingfors den 12 mars 1981
6321: 
6322: 
6323:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto
6324: 
6325: 
6326: 
6327: 
6328: 0881002064
6329:                                              1981 vp.
6330: 
6331: Skrif.tligt spörsmål nr 37
6332: 
6333: 
6334:                                  Melin m. fl.: Om statsmaktens utredning om de personer, som
6335:                                     ingår i arbetskraftsdistriktens arbetslöshetskartotek
6336: 
6337:                              Tili Riksdagens Herr Talman
6338: 
6339:    Enligt uppgifter från arbetskraftsdistrikten     inte ansetts stå tili arbetsmarknadens förfo-
6340: fanns det i vårt land i januari 1978, då            gande. Det påstås t.o.m. att arbetslöshetser-
6341: arbetslösheten var som värst, närmare 200 000       sättningen i vissa fall blivit ett slags stöd
6342: arbetslösa arbetssökande. I takt med högkon-        för vård av barn i hemmet.
6343: jurikturen förbättrades sysselsättningen snabbt        Utredningen visar .att det även inom metall-
6344: under loppet av de tv:å senaste åren. Siffrorna     branschen är synnerligen vanligt, att arbetslös
6345: i arbetslöshetsstatistiken har dock inte sjunkit    arbetssökande, som anvisats av arbetskrafts-
6346: lika snabbt som man kunele ha väntat sig.           b.yrån, utan att uppge någon orsak vägrar att
6347: Äanu i augusti senaste år var antalet arbets-       ta ernot erbjudande om arbete. I praktiken är
6348: lösa arbetssökande stäncligt över 100 008 per-      det endast sällan som dylika fall medför att
6349: soner, och denna gräns torele igen klart över-      arbetslöshetsunders töden upphör.
6350: skridas denna vinter.                                  Det s.k. yrkesskyddet, .som utgör en del
6351:     Tnom många branscher och .områden började       av arbetslöshetsskyddssystemet, har kritiserats
6352: cmellertid redan från år 1979 en brist på ar-       i den offentliga debatten. Det påstås att man
6353: betskraft göra sig gällande. Sålunda visar redan    vid arbetskraftsbyråerna i praktiken tolkar yr-
6354: konjunkturenkäterna för tre på varandra föl-        kesskyddet som ett vidare hegrepp än vad lag
6355: jande kvartal, att ungefär vart femte industri-     och förordning förutsätter, och att arbetsanvis-
6356: företag uppger att .aristen på arbetskraft utgör    ningar inte alls görs till arbetslösa eller att
6357: ett hlnder för en utvidgning av produktionen.       vägran att emotta arbete godkänns utan an-
6358: I synnerhet i de södra arbe.tskraftsclistrikten     märkningar, ifall det är fråga om ett arbete
6359: har besättoodet av lediga arbetsplatser gått        som ens något avviker från det tidigare yxket.
6360: ailt långsammare.                                      Hänvisanele till det ovan anförda vm vi i
6361:     Oberoende av sysselsättningsläget .saknar ar-   den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
6362: betskraftsmyndigheterna medel att placera upp-      föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
6363: skattningsvis 10-30 % av de arbetstagare            rådet ställa följande spörsmål:
6364: som anmälts v:a:ra arbetslösa. Det främsta hin-
6365: dret för en arbetsplacering utgör de s.k. so-                 Är Regeringen medveten om att :det
6366: ciala arbetsbegränsningarna - för det mesta                utanför expertkretsarna inte råder full
6367: alkoholoroblem. Arbetskraftsministeriet har                visshet om att alla de arbetslösa arhets-
6368: ä:ndrat • :tillämpningsdirektiven för sysselsätt-          sökande, som arbetskraftsdistrikten och
6369: ningsförordningen. Arben.löshetsersättning kan             arbetskraftsbyråerna uppger, verkligen
6370: inte längre förvägras med motivering att sö-               skulle stå till förfogande när en lämp-
6371: kanden på grund :av sina ,levnaasvanor inte                lig arhetsplats anvisas dem, och
6372:  står till arbetsmarknadens förfogande. Av den-               är Regeringen redo att ofördröjligen
6373:  na orsak har andelen av dessa personer, som               velikställa en utredning och utfärda
6374:  sakligt sett inte hör till Mbetsmarknaden och             eventudla kompletterande direktiv, på
6375:  arbetslöshetsstatistiken, ökat i nämnda statis-           grund av vi'lka man kan försäkra S'ig
6376:  tik. Enligt de nya direktiven kan arbetslöshets-          om att de uppgjorda a.rbetslöshetskarto-
6377:  ersättning beviljas .även sådana personer, som            teken verkligen håller streck och sålun-
6378:  på grund av boningsort, barnavårdsförpliktelser           da rent:vå de verkligt arbetslösa .arbets-
6379:  eller andra liknande .skäl, uppenbarligen inte            sökandenas rykte från osakliga miss-
6380:  kan arbeta utanför hemmet och som tidigare                tankar också i framtiden?
6381:       Helsingfors den 6 februari 1981
6382: 
6383:       Ingvar S. ·Melin         Boris Renlund            (;U1Ulat Häggblom      Jutta Zilliacus
6384:       Håkan Malm               Elisabeth Rehn           Henrik Westerlund      Ole Norrback
6385: 0881002363
6386: 2                                             1981 vp.
6387: 
6388: Kirjallinen kysymys n:o 37                                                               Suomennos
6389: 
6390: 
6391: 
6392:                                  Melin ym.: Työvoimapiirien työttömyyskortistoissa oleviin henki-
6393:                                     löihin kohdistuvasta valtiovallan selvityksestä
6394: 
6395: 
6396:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6397: 
6398:     Työvoimatoimistojen ilmoitusten mukaan oli      myyskorvauksesta väitetäänkin joissakin tapa-
6399:  maassamme tammikuussa 1978, työttömyyden           uksissa muodostuneen eräänlainen lasten koti-
6400: ollessa pahimmillaan, lähes 200 000 työtöntä        hoidon tuki.
6401:  työnhakijaa. Nousukauden myötä on työllisyys          Selvitysten mukaan on myös metalliilalla
6402:  kahden edellisen vuoden aikana nopeasti paran-     varsin tavillista, että työvoimatoimiston osoit-
6403:  tunut. Kuitenkaan työttömyystilastojen luke-       tama työtön työnhakija kieltäytyy tehdystä
6404: mat eivät ole pienentyneet niin nopeasti kuin       työtarjouksesta syytä ilmoittamatta. Käytännös-
6405: olisi voitu odottaa. Vielä viime vuoden elo-        sä nämä tapaukset vain harvoin aiheuttavat
6406: kuuhun saakka työttömiä työnhakijoita oli jat-      työttömyysavustusten lopettamisen.
6407: kuvasti )111i 100 000 henkilöä, ja tämä raja yli-      Työttömyysturvajärjestelmiin kuuluvaa ns.
6408:  tettäneen jälleen tänä talvena selvästi.           ammattisuojaa on julkisessa keskustelussa ar-
6409:     Kuitenkin monilla toimialoilla ja alueilla on   vosteltu. Väitetään, että työvoimatoimistoissa
6410: jo vuodesta 1979 alkaen ilmennyt työvoima-          tulkitaan ammattisuojaa käytännössä laajemmin
6411: pulaa. Niinpä kolmen perättäisen neljännes-         kuin laki ja asetukset edellyttävät ja ettei työ-
6412: vuosittaisen suhdannetiedustelun mukaan noin        hönosoituksia työttömille lainkaan tehdä tai
6413: joka viides teollisuusyritys ilmoittaa työvoiman    kieltäytyminen hyväksytään huomautuksitta,
6414: puutteen olevan tuotannon laajentamisen es-         mikäli kyseessä on aikaisemmasta ammatista
6415: teenä. Avoimien työpaikkojen täyttäminen on         vähänkin po·ikkeava työ.
6416: hidastunut varsinkin eteläisissä työvoimapii-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
6417: reissä.                                             tyksen 37 §:n 1 momentin nojalLa esitämme
6418:     Työllisyystilanteesta riippumatta ei työvoi-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
6419: maviranomaisilla ole keinoja sijoittaa arvioitten   vaksi seuraavan kysymyksen:
6420: mukaan 10-30 % työttömäksi ilmoittautu-
6421: neista työntekijöistä. Työhönsijoitusta estävät                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
6422: ensisijaisesti ns. sosiaaliset työrajoitteet               as.iantuntijapiirien ulkopuolella ei ole
6423: useimmiten päihdeongelmat. Työvoimaministe-                täyttä varmuutta siitä, että työvoima-
6424: riö on muuttanut työllisyysasetuksen sovelta-              toimistojen ilmoittamat työttömät työn-
6425: misohj.eita. Työttömyyslrorvausta ei enää voida            hakijat kaikki todella olisivat käytettä-
6426: evätä sillä perusteella, ettei hakija elämäntapo-          v.issä asianmukaista työpaikkaa heille
6427: jensa vuoksi ole työmarkkinoiden käytettävissä.            tarjottaessa, ja
6428: Tästä syystä on tällaisten, asiillisesti työmark-              onko Hallitus valmis viivyttelemättä
6429: kinoille ja työttömyystilastoihin kuulumatto-              aikaansaamaan selvityksen ja mahdolli-
6430: mien osuus ko. tilastoissa lisääntynyt. Työttö-            sesti tarvittavat lisäohjeet, joiden perus-
6431: myyskorvausta voivat uusien ohjeiden mukaan                teella voidaan vakuuttua työttömyys-
6432: saada myös henkilöt, jotka eivät asuinpaikkan-             tilastojen asianmukaisuudesta ja näin
6433: sa, lastenhuoltovelvollisuuksiensa tms. syiden             puhdistaa todellisten työttömien työn-
6434: vuoksi ilmeisestikään voi käydä kodin ulkopuo-             hakijoiden maine asiattomilta epäilyk-
6435: lella työssä ja joita ei aikaisemmin pidetty               sil.tä m~ös tulevaisuudessa?
6436: työmarkkinoiden käytettävissä olevina. Työttö-
6437:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
6438: 
6439:       Ingvar S. Melin         Boris Renlund           Gunnar Häggblom          Jutta Zilliacus
6440:       Håkan Malm              Elisabeth Rehn          Henrik Westerlund        Ole Norrback
6441:                                                  N:o 37                                                 3
6442: 
6443: 
6444: 
6445: 
6446:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6447: 
6448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tilannekatsaustilaston, joka kuvaa työllisyysti-
6449: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           lannetta laskentapäivänä. Työttömiksi lasketaan
6450: olette 6 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn kir-          ne työnvälitykseen ilmoittautuneet työtä vailla
6451: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        ja työhön käytettävissä olevat henkilöt, joiden
6452: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         työhakemus on laskentapäivänä voimassa. Työn-
6453: Ingvar S. Melinin ym. näin kuuluvasta kirjalli-         välitystilasto peittää parhaiten ne henkilöt, jot-
6454: sesta kysymyksestä n:o 37:                              ka saavat työttömien tolmeentuloturvaa, koska
6455:                                                         heidän on kuukauden välein ilmoittauduttava
6456:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että           työnvälitykseen. Niistä työttömistä, jotka eivät
6457:        asiantuntijapiirien ulkopuolella ei ole          ole oikeutettuja kassa-avustukseen tai työttö-
6458:        täyttä varmuutta siitä, että työvoimatoi-        myyskorvaukseen, jättää huomattava osa ilmoit-
6459:        mistojen ilmoittamat työttömät työnha-           tautumatta työnvälitykseen.
6460:        kijat kaikki todella olisivat käytettävissä          Työttömyyseläkkeellä on 15 000 henkilöä,
6461:        asianmukaista työpaikkaa heille tarjot-          joita ei lasketa työttömiin, mutta he ovat työn-
6462:        taessa, ja                                       välityksessä työnhakijoina.
6463:           onko Hallitus valmis viivyttelemättä              Työnvälityksen tilannekatsauksesta saadaan
6464:        aikaansaamaan selvityksen ja mahdolli-           työnhakijoiden ammatti- ja aluejakaumat. Yksi-
6465:        sesti tarvittavat lisäohjeet, joiden perus-      tyiskohtaista tietoa työttömyyden rakenteesta
6466:        teella voidaan vakuuttua työttömyysti-           saadaan samalla. Niistä ilmenee mm. työttö-
6467:        lastojen asianmukaisuudesta ja näin              mien ikä, koulutus, asuinpaikka, työttömyyden
6468:        puhdistaa todellisten työttömien työn-           kesto jne.
6469:        hakijoiden maine asiattomilta epäilyk-               Tilastokeskus tekee kuukausittain postikyse-
6470:        siltä myös tulevaisuudessa?                      lynä työvoirnatiedustelua sekä vuosittain haas-
6471:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tatteluun perustuvaa työvoimatutkimusta. Mo-
6472: vasti seuraavaa:                                        lemmat perustuvat otokseen ja vastaaminen on
6473:                                                         vapaaehtoista. Näissä tilastoissa työttömyys ja
6474: 1. Tiedon tuottaminen                                    työllisyys tarkoittavat henkilön toimintaa las-
6475:                                                         kentaviikon aikana. Työttömäksi luokittelun
6476:    Työvoimaministeriössä on tuotettu pysyvästi          edellytyksenä on, että henkilö oli koko lasken-
6477: tietoa työttömänä olevista henkilöistä. Tämän           taviikon työtä vailla, työhön käytettävissä ja
6478: lisäksi on asiasta suoritettu erillisiä selvityksiä     etsi työtä; oli työtä vailla odottaessaan sovitun
6479: ja tutkimuksia. Viime syksynä mm. valmistui             työn alkamista tai oli 1omautettu työpaikas-
6480: tutkimus pitkäaikaistyöttömistä ja erillinen sel-        taan. Työvoimatutkimus mittaa myös piilotyöt-
6481: vitys työttömyyden rakenteesta sekä toimikun-            tömyyden.
6482: nan työ, jossa hahmotellaan sosiaalisesti työ-
6483: rajoitteisten aseman järjestämistä nykyistä pa-         2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
6484: remmalle kannalle. Vuonna 1980 valmistui                   kehityksestä
6485: myös selvitys avoimista työpaikoista.
6486:     Kysymyksessä käsitellystä aiheesta voidaan            Työttömiä työnhakijoita oli vuonna 1980
6487: olevan tiedon perusteella todeta mm. seuraa-            keskimäärin runsaat 109 000. Se on noin
6488: vaa:                                                    10 000 enemmän kuin budjetin taloudellisessa
6489:     Työttömyydestä saa tietoa kahdesta eri läh-         katsauksessa ennustettiin. Työttömyys ei viime
6490:  teestä: työvoimaministeriön sekä tilastokeskuk-        kevään jälkeen enää laskenut ennakoidulla ta-
6491:  sen tilastoista. Lisäksi tehdään erillisselvityksiä.   valla, vaan on kausivaihteluista puhdistettuna
6492:     Työvoimaministeriö laatii kerran kuussa             pysynyt samalla tasolla. Selvimmin suhclanne-
6493: 4                                            1981 vp.
6494: 
6495: käänne näkyy kehitysalueilla. Esimerkiksi Ou-          Väitteet, joiden mukaan työttömistä 10-
6496: lun ja Rovaniemen työvoimapiireissä työttömiä       30 % olisi sosiaalisesti työrajoitteisia, lähinnä
6497: työnhakijoita oli helmikuussa enää vain hie-        alkoholivaikeuksien takia, ovat tosiasiatietoon
6498: man vähemmän kuin vuosi sitten. Etelä-Suo-          perustumattomia väitteitä.
6499: messa työttömyys on vielä 10-20% viime-                Hajatiedot eräiden työvoimatoimistojen alueil-
6500: vuotista alemmalla tasolla. Työttömyyden kään-      ta kertovat, että sosiaalisesti työrajoitteisia olisi
6501: tymistä kasvuun ennakoi myös avoimien työ-          7 000-7 500 henkilöä, eli n. 7 % työnhaki-
6502: paikkojen määrän kehitys. Työnvälitykseen vuo-      joista. Tämäkin tieto on sormenpäätuntumaan
6503: den 1980 aikana ilmoitettujen työpaikkojen          perustuva ja joidenkin vertailutietojen perus-
6504: kokonaismäärä on edellisvuodesta kasvanut vain      teella ilmeisesti liian suuri.
6505: lievästi. Kasvu on rajoittunut Etelä-Suomeen,          Julkisuudessa esiintyneet väärät tiedot liene-
6506: kehitysalueilla työpaikkojen määrä on jopa las-     vät lähtöisin työvoimatoimistoista keräiltyjen
6507: kenut. Tämä ilmiö ei näy selvästi avoimien          hajatietojen tahallisesta tai tahattomasta väärin-
6508: työpaikkojen poikkileikkaustiedoista, koska työ-    ymmärryksestä.
6509: paikkojen avoimena olon kesto on merkittä-
6510: västi pidentynyt.                                   4. Piilotyöttömyys
6511:    Ripeästä taloudellisesta kasvusta huolimatta
6512: työvoiman kysyntä ei ole kasvanut riittävästi          Työvoimatutkimuksen (syksy 1979) mukaan
6513: työllistämään heikoimmin kilpailukykyistä työ-      työvoimaan kuulumaaomista 15-64-vuotiaista
6514: voimaa. Edellisessä korkeasuhdanteessa työn-        noin 870 000 henkilöstä kaikkiaan 60 % on
6515: välitykseen ilmoitettiin 180 000 työpaikkaa         halukkaita    siirtymaan työelämään. Heistä
6516: enemmän vuodessa kuin nyt. Vähennys on              73 000 oli piilotyöttömiä, jotka heti voisivat
6517: 40 %. Kilpailua työpaikoista on kiristänyt myös     ottaa työn vastaan, 109 000 aikoi siirtyä työ-
6518: ns. suurten ikäluokkien tulo työmarkkinoiden        elämään lähimmän vuoden aikana ja 286 000
6519: kannalta halutuimpaan ikään. 25-34-vuotias          henkilöä tätä myöhemmin.
6520: työvoima on lisääntynyt edellisestä korkeasuh-         Piilotyöttömistä valtaosa on kotitaloustyötä
6521: danteesta 100 OOO:lla. Tässä kiristyneessä tilan-   tekeviä naisia tai opiskelijoita. Lähes kaikki
6522: teessa laman aikana työpaikkansa menettänei-        ovat olleet aikaisemmin työssä. Kotitaloustyös-
6523: den on ollut vaikea sijoittua takaisin työelä-      tä työvoimaan siirtyminen tapahtuu tavallisesti
6524: mään.                                               vasta kun työpaikka on tiedossa, piilotyöttö-
6525:    Helmikuussa 1981 yli vuoden yhtäjaksoisesti      myys ei muutu avoimeksi työttömyydeksi. Työ-
6526: työttömänä olleita oli lähes 12 000 henkilöä.       voimatiedustelun virtatilaston mukaan vuonna
6527: Vuoden aikana määrä laski 13 OOO:lla lähinnä        1979 kotitaloustyöstä tuli työttömäksi kaik-
6528: työttömyyseläkkeiden kasvun ja myös tehostet-       kiaan 3 000 henkilöä. Vastaavasti kuitenkin
6529: tujen työvoimapalvelujen ansiosta. On kuiten-       kaikista työttömistä vetäytyi 5 000 henkilöä
6530: kin huomattava, että monet henkilöt ovat kroo-      kotitaloustyöhön, työvoiman ulkopuolelle. Tä-
6531: nisesti vuodesta toiseen työttöminä siten, että     män ryhmän määrä ja osuus työttömyysluvuis-
6532: lyhyet työsuhteet katkaisevat työttömyyden. Ti-     sa on siis vähentynyt.
6533: lastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan
6534: työttömistä on viime vuosina ollut runsaat          5. Työhalun mittaamisen ongelma
6535: 40 % aina samoja henkilöitä, kun laskenta on
6536: kerran vuodessa suoritettu.                            Kysymyksessä on viitattu myös epäilykseen
6537:    Pitkäaikaistyöttömät ovat keskimäärin iäk-       siitä, ovatko kaikki työnhakijoiksi ilmoittautu-
6538: käitä ja tavallisesti ilman ammatillista koulu-     neet todella valmiita vastaanottamaan mahdol-
6539: tusta. Kuitenkin 80-90 % pitkäaikaistyöttö-         lisesti tarjottavaa työtä. Työhalun mittaamiseen
6540: mistä on ollut työssä ennen työttömyyskauden        on kuitenkin vain yksi todella pätevä keino,
6541: alkamista.                                          nimittäin se, että hakijalle on tarjolla työtä.
6542:                                                     Tällä hetkellä avointa työpaikkaa kohti on n.
6543: 3. Vaikeasti työhön sijoitettavista                 10 työnvälitykseen työttömäksi työnhakijaksi
6544:                                                     ilmoittautunutta. Työhalujen osalta tiedon tar-
6545:    Terveydellisten tai sosiaalisten syiden takia    kentaminen riippuu siten juuri työtilaisuuksien
6546: vaikeasti työhön sijoittuvien määrästä ei ole       lisäämisestä. Oma ongelmansa on, että työttö-
6547: olemassa erikseen vain sitä koskevasti hankit-      mät useinkaan eivät täytä yritysten kasvaneita
6548: tua tutkimustietoa.                                 työvoiman laatuvaatimuksia.
6549: · -, Työv.oiinavil'.anomaisilla .eb~ kuten;: kysy-           . :;'l;yi:iH:P.myysawst®t-<:llt -:i$.1,lorit~~ista;./v!ilwo
6550: myksessä t-odetaan.;~ o~, keinoja: .sijoim.a töi-            ~ll'iaali~: •jil •. :l;erveys~inii>t~):"iq,:. S.e.n., ailtamat er~t·
6551: hin.:ka~'il, työttömiä työnhakijoita nyky.laessä             tiU.ä IQ:reät · ~t:J:xw~ttism>.jä.n tttlkwtaohj~et .na~rc.
6552: tjöllisyystilanteessa kä~tett:ävissii ;~levilla: tal~u      kltseivät~nope~a · kptvapst~n t1llmpuql~llp. jo!ltu-
6553: dellisilla :.j.ai muilla, resursscilla·.·. St~~rtyöttömyys   mi~a~ -:~ikitli ;_työtön: ki~täyt,Y.y työstij;· .jo,k_a
6554: ja · käytettävissä olevien·. varojen•; j.it;\henkilöre.:     }/~"~-~änen -a~ma:~titaitoa,an., ,,:_ .· .,. ' . ·:·:: ,:: ~·
6555: suiSsieri..vähäisyys ovat vaikeuttamassa: ja~~ estä·           ·. · Työttömyyskotvaa.d~~>en :.myöntämistä.• -.kqske-
6556: mässä· erityisesti •jok-o fY:y3isten:. pSyykkisten ja        vien säädösten nojalla ammattitaito~ ja työky-
6557: sosiaalisten .. tekiiöidan ::..vuoksi '· työrajoitteisten    ~yä· ,ya&taavaS:ta työstä- ei. vp~ ~ieltäyty,ä · työttö-
6558: ty'öllistämistä; Tässä :-ci.n kyse; :kuitenkin:.. koko-      my-}.!s-kQl:v,aus~a menetti-imättä· 3 kk:n,. kuluttua
6559: naan.. muusta· kuin siitä,:. että '''ty'öllisyys.tilan,      työttömyyden, alkamisesta.. . :.. , · · · .. ,, ,, ·
6560: teesta .riippumatta'~ putittuisi · keinot ·sijoittaa          ~ Ammatti~u,ojan .yähäintm vaikutus : Jyöttö-
6561: 1 ~JO % ·.työttömäksi ilmoittautuneista. :· .·               myys~ukuihin johtuu myös_,siitä tosiasia~ta; .~ttä
6562:              '• .        '·   .;..   .. ~                    vältaQsa työttömistä on . vailla ammat~ia jota
6563: 6,... Työttömyyskorvauksen··. sovdtamisrihjeet .·            edes ,voitaisiin suojata. '
6564:  ''K~symykseSsä · mainitut . työlti.syysasetuJ,qen
6565: so~ehamisohjeet' hyväksyttiin              keväällä 19~0 8, Työttötrly_ysturv~                           "',,\.:
6566: valtioneuvoston rahå-asiainvaliokunnassa yksi-                     Keskimäärin· noin· kolmasosa tyottomistä on
6567: mielisesti, minkä jälkeen työvoimaministeriö vailla minkäänlaista työttömyyskorvaul?ta tai
6568: päätti vahvist.aa ne samassa muodossa. Kor- "avustusta.
6569: vat1ksen , e§,teen~ ~ ei • nykyisin . ole . yksinomaan ·•·.:Työttömyysavustus on muissa Pohjnisinaissa
6570: se,- että. hakijl! ei .ole · ~Jäm~ntapoiensa vuoksi
6571:                                                                sid6ttu henkilön: ansiotasoon· siten,· että huol-
6572: sapiva säärin,öllis~en työhön dkt se, että ha~ lehavien ·lukumäärästä riippuen turvan suuruus
6573: kija perhei;!seen· kutiluvana· hoitaa _iu.okakunnan on noin . 70~90 % normaaliansioista; · Siteri
6574: talol,I t.ta. · Molej.nniat ·perus te~t ··olivat· työllisyys. työttömyysturva seut'aa ansiotason nou5ua. ' ~.
6575: l::)kiin ja ~asetukseen pen.i$tumattQmia Jis~ed~l                · Suomessa perheellisten työttömyysavustusta
6576: lytyksiä korvauksen saannUie .. .):.,ai~ vastaisina pitäisi nostaa 50 %, jotta se saavuttaisi vuoden
6577: ne ·kumottiin. Eläinäntavoiltaan tavanainaisesta
6578:                                                               . 1972 I neljänneksen tason suhteessa työansioi-
6579: poikkeavia yritetään erilaisin työkuntoisuussel- . hin. Työttömyyskorvauksen osalta jälkeenjää-
6580: vityksin ja työkokeiluin saattaa normaaliin työ- neisyys on 30 %.
6581: elä.rnä~n . spveltuviksi. Tällaisen. toimintalinjan
6582: jatkamista ja tehostamista esittää myös alussa                      Vertailun vuoksi voidaan todeta, että työttö-
6583: mainittu toimikunta. Toinen edeltäneistä perus-                 myysvakuutuksen       päiväkorvauksen katto on
6584: teista merkitsi selvästi naisten syrjimistä työ-               Ruotsissa     171  mk,   Tanskassa 167 mk, Nor-
6585: markkinoilla. Sen lisäksi, että peruste oli lai- jassa 225 mk ja Suomessa 65 mk, joka mak-
6586: ton, oli sen kumoaminen paikallaan myös suku- setaan kolmea lasta huoltavalle. Yksinäisen hen-
6587: puolten tasa-arvon edistämisen kannalta, varsin- kilön päiväkorvaus on Suomessa 3 3 mk tai
6588: kin kun vietetään parhaillaan YK:n naisten kassa-avustuksena 42 mk.
6589: vuosikymmentä. Mistään tosiasioista ei kuiten-
6590: kaan ole saatavissa tukea sille kysymyksen pe- 9. Sosiaalisesti työrajoitteisten asema
6591: rustelussa esitetylle toteamukselle, että "tästä
6592: syystä asiallisesti työmarkkinoille kuulumatto-                     Sosiaalisesti työrajoitteisten asemaa on sel-
6593: mien ja työttömyystilastoihin kuulumattomien                    vittänyt  valtiovarainministeriön asettama toimi-
6594:  osuus ko. tilastoissa on lisääntynyt".                        kunta, joka mietinnössään esittää harjoitettua
6595:                                                                 toimintalinjaa jatkettavaksi ja tehostettavaksi.
6596:  7. Työn vastaanottovelvollisuus ja                                 Toimikunta toteaa yksimielisessä mietinnös-
6597:       ammattisuoja                                              sään, että sosiaalisesti työrajoitteiset eivät ole
6598:                                                                mikään yhtenäinen ryhmä, vaan ongelmat ja
6599:     Perusteeton on sekin kysymyksessä esiintyvä niiden hoitokeinot olisi pyrittävä löytämään
6600:  väite, että metallialalla olisi varsin tavallista, yksilökohtaisesti.
6601:  että työvoimatoimiston osoittama työtön työn-                      Sosiaalihuollon asiantuntemuksen perusteella
6602:  hakija kieltäytyisi tehdystä työtarjouksesta syytä voidaan todeta, että parasta mitä näiden ihmis-
6603:  ilmoittamatta ja kuitenkin työttömyysavustus ten hyväksi voidaan tehdä, on työpaikan jär-
6604:  vain harvoin lopetettaisiin.                                   jestäminen.
6605: 6                                               1981 vp.
6606: 
6607:    Koska hyvän työllisyystilanteen aikana erit-           Voitaneen todeta, että esimerkiksi suojatyö
6608: täin suuri osa sosiaalisesti työrajoitteisista tosi-   on saanut maassamme varsin vähän huomiota
6609: asiassa käy työssä, olisi inhimillisesti ja kan-       ja määrärahoja osakseen. Vain noin kymmenes-
6610: santaloudellisesti perin väärin sulkea tämä jouk-      osa, eli 1 335, suojatyötä tarvitsevista invali-
6611: ko työvoimapalvelujen ulkopuolelle. Erityisen          deistakaan pääsee olemassaoleviin suojatyökes-
6612: epäoikeudenmukaista se on nykyisessä tilantees-        kuksiin. Valtion varoja tähän toimintaan käy.
6613: sa, jossa ei pysyvällä tavalla ole järjestetty hei-    tettiin viime vuonna noin 25 milj. mk. Ver-
6614: dän toimeentuloaan.                                    tailun vuoksi mainittakoon, että Ruotsissa toi-
6615:    Sosiaalisesti työrajoitteisten asemaa tutkinut      mii erityinen laitos, jonka organisaatio tarjoaa
6616: toimikunta esittääkin perustettavaksi. työvoima-       noin 21 000 suojatyöpaikkaa. Suojatyöhön käy-
6617: toimistojen yhteyteen sosiaali- ja terveysviran-       tetään vuodessa noin 2,6 miljardia markkaa.
6618: omaisten ja työvoimaviranomaisten yhteiselimiä,        Sekä Suomessa että Ruotsissa käytetään lisäksi
6619: joissa rajoittuneisuus yksilökohtaisesti selvite-      varoja suojatyöluonteiseen erityistyöllistämiseen.
6620: tään samalla kun kuntoutus- ja toimeentulo-               Työvoimapolitiikassa tämä ryhmä ei tieten-
6621: kysymykset kokonaisvaltaisesti ratkaistaan.            kään ole ensisijainen eikä heistä huolehtimi-
6622:    Toimikunnalla on joukko myönteisiä esityk-          nen pääkysymys. Huolenpidon tulisi kohdistua
6623: siä pääasiassa olemassaolevien toimintojen ke-         ennen kaikkea siihen, miten työpaikkoja saa-
6624: hittämisestä tavalla, joka ottaa huomioon tä-          taisiin luotua niin paljon, että työttömyys hä-
6625: män erityisryhmän yhteiskunnalle aiheuttamat           viäisi.
6626: tehtävät.
6627:    Päihdeongelmaisten ja muuten sosiaalisesti             Edellä sanottuun viitaten työvoimaministeriö
6628: työrajoitteisten osalta on työvoimaministeriö          toteaa tekevänsä parhaansa sen puolesta, että
6629: 12. 1. 1981 asettanut työryhmän, jonka tehtä-          kaikki työtä vailla olevat saavat hyvän palve-
6630: vänä on 30. 4. 1981 mennessä valmistella               lun työvoimatoimistoista ja pääsevät osallisiksi
6631: konkreettinen ehdotus sosiaalisesti työrajoitteis-     oikeuksista sen mukaan mitä heille perustus-
6632: ten työvoimapalvelujen järjestämisestä ja mah-         lain ja muiden lakien mukaan kuuluu. Tämän
6633: dollisesta yhteistyöstä muiden viranomaisten           tehtävän menestyksellistä toteuttamista varten
6634: kanssa.                                                tuotetaan tilasto- ja tutkimustietoa runsaasti.
6635:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
6636: 
6637:                                                                       Työvoimaministeri Arvo Aalto
6638:                                              N:o 37                                               7
6639: 
6640: 
6641: 
6642: 
6643:                           Tili Riksdagens Herr Talman
6644: 
6645:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-              Arbetskraftsministeriet sammanställer en
6646: ningen anger har Ni, Herr 1lalman, med Eder        gång i månaden en sysselsättningsöversikt, dvs.
6647: skrivelse av den 6 februari tili vederbörande      en statistik över sysselsättningsläget på räk-
6648: medlem av statsrådet för besvarande översänt       ningsdagen. Tili arbetslösa hänförs sådana tili
6649: avskrift av följande av riksdagsman Ingvar S.      arbete disponibla personer som anmält sig som
6650: Melin m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 37:    arbetssökande vid arbetsförmedling och vilkas
6651:                                                    arbetsansökan är i kraft på räkningsdagen. Ar-
6652:           Är Regeringen medveten om att det        betsförmedlingsstatistiken täcker bäst personer
6653:        utanför expertkretsarna inte råder full     som åtnjuter arbetslösas utkomsttrygghet, efter-
6654:        visshet om att alla de arbetslösa arbets-   som de måste anmäla sig hos arbetsförmed-
6655:        sökande, som arbetskraftsdistrikten och     lingen med en månads mellanrum. En stor del
6656:        arbetskraftsbyråerna uppger, verkligen      av de arbetslösa som varken har rätt till kassa-
6657:        skulle stå till förfogande när en lämp-     understöd ellet arbetslöshetsersättning under-
6658:        lig arbetsplats anvisas dem, och            låter däremot att anmäla sig hos arbetsförmed-
6659:           är Regeringen redo att ofördröjligen     lingen.
6660:        verkställa en utredning och utfärda            Antalet personer som åtnjuter arbetslöshets-
6661:        eventuella kompletterande direktiv, på      pension är 15 000. Dessa räknas inte med bland
6662:        grund av vilka man kan försäkra sig         de arbetslösa, men utgör arbetssökande inom
6663:        om att de uppgjorda arbetslöshetskar-       arbetsförmedlingen.
6664:        toteken verkligen håller streck och så-        Arbetsförmedlingens sysselsättningsöversikt
6665:        lunda rentvå de verkligt arbetslösa ar-     visar fördelningen av arbetssökande efter yrke
6666:        betssökandenas rykte från osakliga miss-    och region. Samtidigt får man detaljerade upp-
6667:        tankar också i framtiden?                   gifter om arbetslöshetens struktur; bl.a. fram-
6668:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-     går därav de arbetslösas ålder, utbildning, bo-
6669: samt följande:                                     ningsort, arbetslöshetens varaktighet osv.
6670:                                                       Statistikcentralen utför månatligen en arbets-
6671: 1. Producering av uppgifter                        kraftsenkät i form av en postförfrågan samt
6672:                                                    årligen en arbetskraftsundersökning som base-
6673:    Arbetskraftsministeriet producerar fortlöpan-   rar sig på intervjuer. Båda formerna är urvals-
6674: de uppgifter om arbetslösa p.ersoner. Dessutom     förfrågningar och svarandet är frivilligt. I des-
6675: har man utfört särskilda utredningar och un-       sa statistiksystem avser arbetslöshet och syssel-
6676: dersökningar i ärendet. En undersökning om         sättning ifrågavarande persons verksamhet un-
6677: långtidsarbetslösa, en utredning om arbetslös-     der frågeveckan. Som arbetslös klassificeras
6678: hetens struktur samt ett kommittebetänkande        person som för hela frågeveckan var utan arbe-
6679: om socialt arbetshandikappade med förslag till     te och därtill disponibel och som sökte arbete
6680: arrangemang som avser att förbättra deras          eller väntade på att ett överenskommet arbete
6681: ställning blev färdiga till hösten. Under år       skulle börja eller var permitterad från sin ar-
6682: 1980 har dessutom slutförts en utredning om        betsplats. Arbetskraftsundersökningen mäter
6683: lediga arbetsplatser.                              också den dolda arbetslösheten.
6684:    Beträffande de frågor som ställts i spörs-
6685: målet kan man på basen av tillgängliga upp-        2. Om utvecklingen av efterfrågan på och
6686: gifter konstatera bl.a. följande:                     utbudet av arbetskraft
6687:    Uppgifterna om · arbetslösheten härstammar
6688: från två skilda källor: arbetskraftsministeriets     År 1980 rörde sig antalet arbetslösa arbets-
6689: och statistikcentralens statistik. Dessutom ut-    sökande i genomsnitt kring drygt 109 000 per-
6690: förs sp.ecialutredningar;                          soner. Detta var cirka 10 000 fler än vad som
6691:                                                       1981:-~p.
6692: 
6693: 
6694:  förutspåtts i budgetens ekonomiska översikt.                andra sidan har 80-90 % av de långtidsar-
6695:  Arbetslösheten har sedan våren 1980 inte                    betslösa haft förvärvsarbete innan de blivit
6696:  minskat på förväntat sätt, utan den har sä-                 arbetslösa.
6697:  songrensad förhållit sig på samma nivå. Tyd-
6698:  ligast syns konjuktursvängningen inom utveck-               3. Om de svårplacerade
6699:  lingsområdena. Tili exempel inom Uleåborgs
6700:  och Rovaniemi arbetskraftsdistrikt var -antalet                   Det har inte gjorts några speciella utred-
6701:  arbetslösa arbetssökande i febniari endast nå-              'lriir!gar om antalet ~ersoner, vilkas arbetspla-
6702:  got mindre än, .<;tt år. tidigare. Däremot har               cering försvåras av sociala ellet hälsoskäl, var-
6703:  a.rbetslösbeten i. 5Pdra Finland fortfarande hål~            för . det · inte ·Heller finns motsvarande> upp-
6704:                                                               glf'ter. ·      . · · · :. · · · : :. · . . · "" .n: :
6705:  li.t sig. på. ~n 10--,-::20.% lagre nivå. än . året             .·Enligt sttöuppgiftet fr~~ · vissa a:rh:ltskrafts~
6706:  forut .. 0€ks~. u'tv~iklingeii. hos de lediga arbets~
6707:  platsernas. 'ant~l varslade om eri ny a.rb.etslös-           byråets orilråderi skulle ahtalet · sodak ·a:rbets-
6708:  hetsöktiing. · Totålantalet lediga arpetsplatsl'!f            handikappade. vara 7. 000_;_7 500 persomit, .~s.
6709:  ~om anm~lts tif.L arbetsfö.qnedling~n .uqdex ·år
6710:                                                               cirka 7 % av''.de atbetssökande. Denna siffra
6711:               .
6712: 19BD~.visar ·endasi,eti. Hndrig ökning ·frari d~t             s.om. enligt vi~sajämförel1'.e1J.ppgjf,te~ )ir för hög,
6713:  fö.regående . året. :Ölmingen · insk.räriker . sig ··till    år dock okontt;ollerad, .              '
6714:  södra· Finland. I.nom. utvecklingsoi:nrMeria ljar            •...D,e. fåls~a uppgifter' som d,rkule;rat. i offent-
6715:  antalet lediga a~betsp.Iatser däremo't tili ochp1ed          lig\lete,n, .. torde .; .bygga p~. en aysiktlig ellet
6716:  s.junkit·. Detta framgår dock inte . tydligt ur              ()iJ.vsiktlig felto.lkning åv . stiöuppgifterna som
6717:  ivä.rsnittt,tppgi,fterna •om lediga arb~t~p~atser,           samlats fråh arbetskraftsbyråerna.
6718:  eftersom arqetsplatserna har varit. ledigaslagria
6719:  vid arbetsförmedlingen be(ydligt längre än. för-            4. . Pold 'arbetslöshet
6720:  ut "                                                          .. Arbetskraftsuridersökhingen (hösten 1979)
6721:     :r;ots de~ sn~bba ekonomislm utvecklingen                 visar· att av de sammimlagt 870 OOÖ 15-64-
6722:  har dterfrågan ··. på arbetskraft. inte • ökat. ti}.l-       ariga personet som ej hör Jill arbei:skraften
6723:  räckligt för att garantera sysselsättning åt. den            våt .Cirka, 60% . villiga ått intriida i arbets-
6724:  minst konkurJ;eriskraftiga arbetskraften,. Under             livef: ·.Av Odessa var TfO.OO dolt lu:betslösa,
6725: -den föregående · högkonjunkturen anmäldes tili               sdm genaiii kunde_ 'tä emot arbete, medan
6726: .arbets.törmedlingeu .. .180 000 fler a~;betsplatser          109 000 pan'erade en· övergång· tili arbetslivet
6727:  ~1:-år .än' m~; ·Minskningen: ät 40 %. Konkur-               under det närmaste året-och 28'6 ö·Ob senare .
6728: .J;efisen om 1ediga arbetsplatser har yttetligare                ·Majoritet'en av"de ,dolt arbetslösa är .kvin-
6729:  skärp~ .. av .att de .s..k. ·sto.ra ålder~asserna nått       nor som utför hushållsarbete eller studerande.
6730:  den bästa .arbetsil.lderp., Sed!ln qen fö.regåt:nde          Nästan alla har tidigare haft arbete. Över.
6731:  högkonjunkturen. har. den 25-34-åriga arbets-                gången från hushåUsarbete tili. arbetskraften
6732:  kraften: ökat. ,me<:! 100 000 persoper. ~-- detta            sker vanligtvis först sedan man fått veta om
6733:  skijrpta .·läge har det .blivit svärt ·för ·dem som          en arbetsplats, den .dolda arbetslösheten leder
6734:  fötlotat sirt_ arbetsplats under. depressionen ~m            alltså irtte tili öppen arbetslöshet. Enligt ar-
6735:  äter kutina- placera sig på ar~tsmarkn,aden.                 betsktaftsehkätims flödes-si:.atistik: blev sainmån-
6736:      I februari ·1981 fanns det nä:ra 12 000 per-             lagt ·:3 000 personer soni utförde husliållsarbete
6737:  soner s.orn fortlöparid,e varit utan arbete: i över          arbetslösa under år 1979. På ;motsvarande. sätt
6738:  ett år. Detta. antal har på ett år minsk11t rned            lämnade <löck-·'5000 persorier arbetskrafteri för
6739:  1). 000 personer främst · tack ·. vate · ärbetslö~         ·att syssia med hushållsarbete. Denna g~:upp har
6740: hetspensionernas numerära ökui~g ~och qen ef-                 aUtså minskat och' dess aridel av arbetslöshets-
6741: fektivare arbetskraftsservicen, Man bör dock                  siffran har sjuhkit.          .                 . ' ...
6742:  rnät:ka, att- :många persoher drabbats av "kro-
6743:  nisk" arbetslöshet, som endast avbryts J:~v kort-           5 ... Problem med mät_ning .av arbetsvilligh~ten
6744:  variga arbetsförhållanden. Statistikcentralens
6745:  arbetskr.aftsenkät visar, att det. vid .. räkningar           1 .spÖrsmålet an~pelas .också på ~isstanken
6746:  som på senate år utfö.rts med ett års 'mellan-              om, att alla de som anmält sig som 'arbets-
6747:  rum kommit fram, att de arbetslösa i 40 %                   sökande kanske· irots· allt inte är redo att ta
6748:  av fallen varit samma personer som året förut.              emot det arbete som eventuellt erbjuds. En-
6749: - Genomsnittligt sett är de långtidsarbetslösa               dast en verkligt effektiv metod för mätning
6750: 1ra:nligen äldre · ocli · utan yrkesutbildning. Å            av arbetsvilligheten finns · dOck; ·• nämligen att
6751:                                               N:o 37                                                 9
6752: 
6753: 
6754: arbete finns för de sökande. För närvarande         veting, att "av denna otsak hat andelen av
6755: finns det ungefär 10 arbetslösa arbetssökande       dessa personet, som sakligt sett inte höt till
6756: per en ledig arbetsplats. En precisering av upp-    atbetsmatknaden och atbetslöshetsstatistiken,
6757: gifterna om atbetsviliighet ät i allt väsentligt    ökat i nämnda statistik".
6758: avhängig av en ökning hos antalet atbetstill-
6759: fällen. Ett annat ptoblem som kvatståt ät,          7. Skyldighet att ta emot arbete och
6760: att de atbetslösa ofta inte uppfyllet fötetagens       yrkesskydd
6761: ökade ktav på atbetsktaftens kvalitet.
6762:    Det konstatetades helt riktigt i spötsmålet,        Grundlöst är också det i spörsmålet fram-
6763: att atbetskraftsmyndighetetna saknat tilitäck-      lagda påståendet, att det inom metallbranschen
6764: liga disponibla ekonomiska och andta tesutset       är synnerligen vanligt, att en av arbetskrafts-
6765: föt att i den tådande sysselsättningssituationen    bytån anvisad arbetslös arbetssökande utan att
6766: kunna atbetsplaceta alla atbetslösa arbetssökan-    uppge någon otsak vägrar att ta emot erbju-
6767: de. Massatbetslösheten tillsammans med knapp-       dande om atbete samt att detta endast sällan
6768: heten hos de penningmedel och petsontesur-          leder tili att arbetslöshetsunderstödet upphör.
6769: set som ståt tili förfogande fötsvåtat och hind-       Utbetalningen     av   arbetslöshetsunderstöd
6770: rat sysselsättande av fysiskt, psykiskt ellet so-   övervakas av social- och hälsovårdsministeriet,
6771: cialt arbetshandikappade petsonet. Det ät dock      vars mycket sttänga direktiv om tolkning av
6772: ftåga om något helt annat än att man "obeto-        yrkesskydd leder tili att en arbetslös, som
6773: ende av sysselsättningssituationen" skulle sak-     vägrar ta emot arbete som motsvarat hans yr-
6774: na medel föt att kunna placeta 10-30% av            kesskicklighet, snabbt hamnar utanför ersätt-
6775: de tegisttetade atbetslösa.                         ningssystemet.
6776:                                                        Med stöd av stadgandena om beviljande av
6777:                                                     atbetslöshetsersättning kan man inte, utan att
6778: 6. Tillämpningsdirektiv angående arbets-            tte månader efter arbetslöshetens början för-
6779:    löshetsersättning                                lora sin atbetslöshetsersättning, vägra att ta
6780:    Tillämpningsditektiven föt förotdningen om       emot arbete som motsvatar ens yrkesskicklig-
6781: sysselsättning som också nämndes i spötsmålet,      het och arbetsfötmåga.
6782: godkändes enhälligt av statstådets finansutskott       Yrkesskyddets tinga betydelse för arbetslös-
6783: våten 1980, vateftet atbetsktaftsministeriet be-    hetstalen hänger också ihop med det faktum,
6784: slöt att fastslå dem i samma fotm. Enbatt det       att merparen av de arbetslösa inte har något
6785: att sökanden på gtund av sin livsföring inte        ytke, som övethuvudtaget kunde beskyddas.
6786: lämpat sig föt regelbundet atbete ellet såsom
6787: tillhötande familjen skötet dess hushåll utgöt      8. Arbetslösas utkomsttrygghet
6788: numeta inget hindet föt erhållande av etsätt-
6789: ningen. Båda dessa gtundet, som vatken base-           I genomsnitt en ttedjedel av de atbetslösa
6790: rade sig på lagen ellet fötordningen om syssel-     är helt utan arbetslöshetsersättning ellet -undet-
6791: sättning, vat endast tilläggsfötutsättningat föt    stöd.
6792: etsättningens ethållande. Såsom sttidande mot          I de övtiga notdiska länderna hat atbets-
6793: lagen upphävdes de. Man strävat till att ge-        löshetsundetstödet fötbundits vid föttjänstni-
6794: nom olika undetsökningat av atbetsdugligheten       vån så att stödet utgöt 70-90 % av notmal-
6795: samt atbetsptövning beteda petsonet, vilkas         föttjänsten betoende på, hut många personet
6796: levnadsföring avviket ftån det notmala, möj-        man hat att sörja föt; Atbetslöshetsskyddet
6797: ligheten att anpassa sig tili normalt atbetsliv.    stiget alltså i takt med förtjänstnivån.
6798: Också ovannämnda kommission föteslåt en fort-          I Finland botde atbetslöshetsundetstödet för
6799: sättning och effektivering av en sådan vetk-        personer med familj höjas med 50 % föt att
6800: samhetslinje. Den andta av de tidigare tilläm-      det i relation till arbetslönetna skulle motsva-
6801: pade gtundetna innebat en klat diskriminering       ra nivån undet II kvartalet åt 1972. Föt ar-
6802: av kvinnot på atbetsmatknaden. Dess upphä-          betslöshetsersättningens del ät eftersläpningen
6803: vande motivetades förutom av att den vat ille-      30%.
6804: gal, även av sttävandena att ftämja jämlikhe-          Föt jämförelsens skull kan man konstatera,
6805: ten mellan könen, speciellt med tanke på FN:s       att atbetslöshetsfötsäkringens högsta dagetsätt-
6806:  pågående kvinnodecennium. Däremot stöder           ning i Sverige ät 171 mk, i Danmark 167 mk,
6807: inga fakta konstatetandet i spötsmålets moti-       i Norge 225 mk och i Finland 65 mk, vilket
6808: 2 0881002363
6809: 10                                            1981 vp.
6810: 
6811: betalas till personer med tre barn att försörja.     arbetshandikappades vidkommande har arbets-
6812: Ensamstående person erhåller i Finland 33 mk         kraftsministeriet 12. 1. 1981 tillsatt en arbets-
6813: i dagersättning resp. 42 mk i kassaunderstöd.        grupp med uppgift att fram till 30. 4. 1981
6814:                                                      bereda ett konkret förslag om hur de socialt
6815: 9. De socialt arbetshandikappades ställning          arbetshandikappades arbetskraftsservice skall
6816:                                                      organiseras och om eventuellt samarbete med
6817:     En av finimsminisi:eriet tillsatt kommission,    andra myndigheter.
6818:  som utrett socialt arbetshandikappades ställ-          Man kan väl konstatera, att till exempel
6819: ning, föreslår i sitt betänkande att den ak-         skyddat arbete hos oss ägnats endast ganska
6820:  tuella verksamhetslinjen bör fortsättas och ef-     liten uppmärksamhet åt och tilldelats små an-
6821: fektiveras.                                          slag. Också då det gäller invalider som be-
6822:     Kommissionen konstaterar i sitt betänkande       höver skyddat arbete kan endast var tionde,
6823:  att den eftersom socialt arbetshandikappade         dvs. 1 335 personer, tas in vid de existerande
6824:  inte utgör någon enhetlig grupp, borde också        centralerna för skyddat arbete. Av statsmedel
6825:  problemen försöka identifieras och lösas indi-      användes år 1980 ungefär 25 milj. mark för
6826:  viduellt.                                           denna verksamhet. Som jämförelse må nämnas,
6827:     Med hjälp av socialvårdens sakkunskap kan        att Sverige har ett specialinstitut med en orga-
6828:  man konstatera, att det bästa som kan göras         nisation som erbjuder ca 21 000 skyddade ar-
6829:  för dessa individer är att anordna dem arbete.      betsplatser. Omkring 2,6 miljarder mark sat-
6830:     Eftersom en stor del av de socialt arbets-       sas årligen på skyddat arbete. Såväl i Finland
6831:  handikappade faktiskt arbetar då sysselsätt-        som i Sverige används dessutom medel för
6832:  ningssituationen är god, skulle det vara fel        att genom specialåtgärder skapa sysselsättning
6833:  både individuellt och nationalekonomiskt sett       i arbete av skyddsarbetskaraktär.
6834:  att förvägra denna grupp arbetskraftsservicen.         I arbetskraftspolitiken är denna grupp gi-
6835:  Särskilt orättvist vore det i den aktuella situa-   vetvis inte av primär betydelse och omsorgen
6836:  tionen, då man inte kunnat finna en perma-          om den hör inte tili huvudfrågorna. Omsor-
6837:  nent lösning för att ombesörja deras utkomst.       gen borde först och främst koncentreras på
6838:     Kommissionen för utredning av socialt ar-        att skapa ett tillräckligt stott antal arbetsplat-
6839:  betshandikappades ställning föreslår därför, att    ser för att arbetslösheten skall kunna elimi-
6840: .det i samband med arbetskraftsbyråerna skulle       neras.
6841:  inrättas social- och hälsovårds- samt arbets-
6842:  kraftsmyndigheternas samarbetsorgan för en
6843:  individuell undersökning av graden av handi-           Med hänvisning till det ovan anförda konsta-
6844:  kapp och en helhetsbetonad lösning av re-           terar arbetskraftsministeriet, att det gör sitt
6845:  habiliterings- och utkomstfrågorna.                 bästa för att alla de som är utan arbete skall
6846:     Kommissionen har gjort ett antal positiva för-   kunna få en god service hos arbetskraftsbyrån
6847:  slag som i huvudsak utgår från utvecklande          och bli delaktiga av de rättigheter som till-
6848:  av de existerande verksamhetsformerna på ett        kommer dem enligt grundlagen och andra la-
6849:  sätt som beaktar de uppgifter som denna spe-        gar. För att kunna utföra denna uppgift fram-
6850:  cialgrupp innebär för samhället.                    gångsrikt producerar man rikligt med statistik-
6851:     För rusmedelsmissbrukares och andra socialt      och forskningsmaterial.
6852:       Helsingfors den 20 mars 1981
6853: 
6854:                                                                   Arbetskraftsminister Arvo Aalto
6855:                                               1981 vp.
6856: 
6857: Kirjallinen kysymys n:o 38
6858: 
6859: 
6860: 
6861: 
6862:                                  Fred: Lohtajan kunnan Koskelan kylän maanomistajien Lehdon-
6863:                                     palon ulkometsäpalstojen poistamisesta soidensuojelun perus-
6864:                                     ohjelman suojeluvarauksesta
6865: 
6866: 
6867:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6868: 
6869:    Keski-Pohjanmaalla Lohtajan kunnan Koske-           Lohtajan kunnan kunnanhallituksen kokouk-
6870: lan kylässä on parisenkymmentä maatilaa.            sen lausunto tammikuulta 1978 tukee täysin
6871: Vuonna 1939 aloitettiin kylässä uusjako. Talvi-     maanomistajien käsitystä soidensuojelun pois-
6872: ja jatkosota pysäyttivät sen. Monien viivytys-      tamisesta. Vaasan läänin seutukaavaliitto on ke-
6873: ten ja maanmittausinsinöörien vaihtumisten jäl-     sällä 1978 käsitellyt läänin suojelukaavaehdo-
6874: keen uusjako saatiin suoritettua vuonna 1977.       tusta ja poistanut kaikki suojeluvaraukset
6875: Useimpien Koskelan kylän maatilanomistajien         Kälviän-Lohtajan-Kannuksen alueella sijait-
6876: metsäala sijaitsee Lehdonpalon ulkometsäpals-       sevalta Etelänevan-Viitasalonnevan ja Seljä-
6877: talla. Monimutkaisten omistussuhteitten ja uus-     sennevan alueelta.
6878: jaon aikaisten toimeenpanorajoitusten vuoksi           Lehdonpalon ulkometsäpalsta sisältää 30-
6879: kylän ulkometsäpalstat ovat jääneet heikolle        50 prosenttia Koskelan kylän tilojen metsä-
6880: hoidolle. Koskelan kylän tilanomistajat päätti-     pinta-alasta. Tilojen keskimääräinen pinta-ala
6881: vät yhteistuumin kuivattaa Lehdonpalon pals-        on n. 100 hehtaaria, josta peltomaan osuus
6882: tan vesien vaivaamat hiekkakankaat ja metsän-       on 10-20 hehtaaria. Metsäpalstojen sijainti
6883: kasvuun sopivat hiekkapohjaiset suot. Keskus-       on edullinen. Vastaavaa vaihtometsää tuskin
6884: metsälautakunta Tapion Kokkolan piirin vas-         löytyy. Tilojen elinkelpoisuus ja toimeentulo
6885: taus kyläläisten yhteissuunnitteluanomukseen        vaarantuo pinta-alan pienentyessä, mikäli tämä
6886: oli yllätys. Vastauksessa kiellettiin puuttumasta   metsäpalsta toimenpidekieltoineen julistetaan
6887: Lehdonpalon ulkometsäpalstan vesitalouteen,         kuuluvaksi luonnonsuojelualueeseen.
6888: koska se kuuluu Seljäsennevan-Viitasalonne-            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
6889: van luonnonsuojeluvaraukseen.                       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
6890:    Vasta tässä vaiheessa Koskelan kylän tilalli-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-.
6891: set saivat sattumalta ja ensimmäistä kertaa         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6892: kuulla omistavansa luonnonsuojelualuetta toi-
6893: menpidekieltoineen. Koskelan kylän maanomis-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6894: tajat pyysivät valituskirjelmällään 28. 12. 1977           ryhtyä poistaakseen Lohtajan kunnan
6895: Lohtajan kunnanhallitusta ryhtymään toimen-                Koskelan kylän maanomistajien Lehdon-
6896: piteisiin soidensuojelukiellon poistamiseksi               palon ulkometsäpalstat soidensuojelun
6897: omistamiltaan metsätiloilta.                               perusohjelman suojeluvarauksesta?
6898:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
6899: 
6900:                                             Jorma Fred
6901: 
6902: 
6903: 
6904: 
6905: 088100200X
6906: 2                                            1981 vp.
6907: 
6908: 
6909: 
6910: 
6911:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6912: 
6913:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ka valtion omistuksessa olevia soita on niin
6914: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vähän, että ne eivät säilytä riittävää määrää
6915: olette 6 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn           edustavia soita valtakunnallisessa soidensuojelu-
6916: kirjeenne n:o 145 ohella toimittanut valtio-        alueverkossa. Soidensuojelun perusohjelmaan
6917: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     sisältyvä suoala käsittää kuitenkin vain noin
6918: kansanedustaja Jorma Fredin kirjallisesta kysy-     4 % alkuperäisestä suopinta-alasta, minkä joh-
6919: myksestä n:o 38, jossa tiedustellaan:               dosta perusohjelmaa on pidetty laajuudeltaan
6920:                                                     varsin kohtuullisena, kun sitä verrataan soiden
6921:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo muihin, hyvin laaja-alaisiin käyttömuotoihin.
6922:          ryhtyä poistaakseen Lohtajan kunnan           Kohteen kuuluminen valtioneuvoston vahvis-
6923:          Koskelan kylän maanomistajien Lehdon- tamaan soidensuojelun perusohjelmaan ei käy-
6924:          palon ulkometsäpalstat soidensuojelun tännössä vaikuta suon nykyisiin käyttömuotoi-
6925:         perusohjelman suojeluvarauksesta?           hin, koska suojelun ensisijainen tavoite on
6926:                                                     säilyttää soiden vesitalous ennallaan. Tämä
6927:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- merkitsee sitä, että soilla ei suoritettaisi metsä-
6928: vasti seuraavaa:                                    ojituksia eikä muitakaan sellaisia toimenpiteitä,
6929:    Kysymyksessä tarkoitetut Lehdonpalon ulko- jotka saattaisivat . muuttaa niiden luontaista
6930: metsäpalstat liittyvät Etelänevan-Viitasalon- vesitaloutta. Metsänparannuslain 2 §:n mukaan
6931: nevan-Seljäsennevan alueeseen, joka kuuluu näille kohteille ei myönnetä valtion rahoitust;1
6932: valtioneuvoston 19. 4. 1979 vahvistamaan val- metsänparannusojituksiin. Sen sijaan yksityisten
6933: takunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. omistamien, suoalueilla ol~::vien kangasmaiden
6934: Vaitioneuvoston periaatepäätös perustuu maa- metsien käsittelyyn ja hoitoon suojeluohjelma
6935: ja metsätalousministeriön soidensuojelutyöryh- ei vaikuta. Kangasmaiden metsänhakkuita sää-
6936: män vuonna 1977 jättämään mietintöön soi- telee normaaliin tapaan yksityismetsälaki. Tä-
6937: densuojelun perusohjelmasta. Työryhmä tarkaso ten suojelutavoitteet kohdistuvat vain suo-
6938: teli kaikkia maassamme jäljellä olevia, luonnon- alueisiin, vaikka yhtenäisyydel) vuoksi suojelu-
6939: suojelullisesti arvokkaita soita suokasvillisuus- alueen ohjeeilinen rajaus on piirretty noudat-
6940: vyöhykkeittäin ja esitti suojelun kannalta ar- telemaan suojeltavien soiden ulkorajoja sisälle
6941: vokkaimpien soiden suojeluohjelman.                 jääviä metsämaita erottamatta.
6942:    Puheena oleva alue kuuluu Pohjanmaan                Soidensuojeh.m perusohjelmaan kuuluvia yk-
6943: aapasuovyöhykkeen Suomenselän aapasoihin ja sityisten soita ei ole julistettu suojelualueiksi
6944: ministet;iön .. soi9,ensuojeluty(?ryhmä tot~si mie- eikä niihin näin ollen kohdistu mitään toimen-
6945: tinnössään kohteen kuuluvan tämän vyöhyk- pidekieltoja. Varsinaisia luonnonsuojelualueita
6946: keen arvokkaimpiin suoalueisiin. Yhtä laajoja ne ovat, vas.ta sen jälkeen, kun ffi!lanomistajat
6947: ja luonnontilaisia, lähellä rannikkoa sijaitsevia hakevat lääninhallitukselta alueelleen luonnon-
6948: suoalueita on enää vähän jäljellä. Suotyyppjep.; "~1lojelulain mukaista rauhoitusta. Tällöin val-
6949: vaihtelu on turpeen ohuudesta ja suon suh- tiolla on myös mahdollisuus maksaa maanomis-
6950: teellisen nuoresta iästä johtuen suuri. Suojel- tajalle käyttöoikeuden rajoituksista korvauksia.
6951: tava suoalue liittyy välittömästi suureen harju- Rauhoitusmääräykset voivat olla suhteellisen
6952: jaksoon, joka saa suotlakin aikaan geologisesti väljät esimerkiksi siten, että ne sallivat kaiken
6953: erikoisia rakenteita mm. vanhoine dyynimuo- muun metsätaloudellisen toiminnan paitsi oji-
6954: dostumineen. Tämä, kuten monet muutkin tuksen ja vesitalouden muuttamisen. Rauhoitus
6955: yksityisten omistuksessa olevat suoalueet on ei estä myöskään liikkumista, marjojen ja sie-
6956: sisällytetty soidensuojelun perusohjelmaan, kos- nien poimimista eikä metsästystä alueella.
6957:                                                 N:o 38                                                3
6958: 
6959:    Suojelun toteuttamiseksi valtio on myös                 Etelänevan-Viitasalonnevan-Seljäsennevan
6960: ostanut luonnonsuojelutarkoituksiin maita soi-          alueen luonnonsuojeluarvo sekä edellä sanottu
6961: densuojelun perusohjelman kohteilta, minkä              huomioon ottaen maa- ja metsätalousministeriö
6962: jälkeen näistä alueista muodostetaan luonnon-           katsoo, että alueen poistamiseen valtakunnalli-
6963: suojelulain nojalla soidensuojelualueita. Sellaisia     sesta soidensuojelun perusohjelmasta ei ole ole-
6964: alueita, joilla on tärkeä merkitys maatilojen           massa riittäviä perusteita. Sen sijaan suojelta-
6965: elinkelpoisuuden säilyttämisessä, ei ole kuiten·        vien soiden rajaus on ohjeeilinen ja sitä voi-
6966: kaan syytä hankkia valtiolle. Tällaisten tilojen        daan yksityiskohdissaan tarkistaa, milloin sii-
6967: elinkelpoisuus voitaisiin turvata siten, että val-      hen on erityistä tarvetta ja se voidaan tehdä
6968: tio luovuttaa tai hankkii tarvittavat vastike-          suojelutavoitetta vaarantamatta.
6969: maat.
6970:      Helsingissä maaliskuun 12 päivänä 1981
6971: 
6972: 
6973:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
6974: 4                                            1981 vp.
6975: 
6976: 
6977: 
6978: 
6979:                            Tili Riksdagens Herr Talman
6980: 
6981:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       intagits i basprogrammet för myrskyddet, efter-
6982: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     som staten har så få myrar i sin ägo att man
6983: nr 145 av den 6 februari 1981 tili veder-          med dem inte kan bevara ett tiliräckligt antal
6984: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     representativa myrar i det riksomfattande nätet
6985: av följande av riksdagsman Jorma Fred under-       av myrskyddsområden. Myrarealen i baspro-
6986: tecknade spörsmål nr 38:                           grammet för myrskyddet omfattar dock endast
6987:                                                    ca 4 % av den ursprungliga myrarealen, varför
6988:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     basprogrammet har ansetts synnerligen skäligt
6989:        ta för att utesluta Lehdonpalo utskogs-     beträffande omfattningen, då det jämförs med
6990:        skiften, som tillhör jordägare i Koskela    övriga mycket vidsträckta användningsformer
6991:        by i Lohtaja, från skyddsreserveringen      för myrarna.
6992:        i basprogrammet för myrskyddet?                Det faktum att objektet ingår i det av stats-
6993:                                                    rådet fastställda basprogrammet för myrskyd-
6994:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      det inverkar i praktiken inte på myrens nu-
6995: samt anföra följande:                              varande användningsformer, eftersom det pri-
6996:    I spörsmålet avsedda Lehdonpalo utskogs-        mära syftet med skyddet är att bevara myrar-
6997: skiften ansluter sig tili området Eteläneva-       nas vattenhushållning oförändrad. Detta inne-
6998: Viitasalonneva-Seljäsenneva. Området hör tili      bär att inga skogsdikningar företas på myrarna,
6999: det riksomfattande basprogram för myrskyddet,      inte heller vidtas sådana åtgärder som för-
7000: som statsrådet fastställde 19. 4. 1979. Stats-     ändrar myrarnas naturliga vattenhushållning.
7001: rådets principbeslut grundar sig på ett betän-     Enligt 2 § lagen om skogsförbättring beviljas
7002: kande rörande ett basprogram för myrskyddet.       inte i fråga om dessa objekt statlig finansiering
7003: Betänkandet avgavs av jord- och skogsbruks-        för skogsförbättringsdikningar. Däremot in-
7004: ministeriets arbetsgrupp för myrskyddsfrågor       verkar skyddsprogrammet inte på hanteringen
7005: år 1977. Arbetsgruppen granskade samtliga de       och skötseln av de skogar i enskild ägo som
7006: myrar i vårt land som i naturskyddshänseende       finns på myrområdets momarker. Skogsavverk-
7007: ansågs värdefullast. Arbetsgruppen företog         ningarna på momarkerna regleras på normalt
7008: granskningen utgående från de olika myrvege-       sätt genom lagen om enskilda skogar. Skydds-
7009: tationszonerna och framställde förslag tili ett    målen gäller sålunda endast myrområdena,
7010: skyddsprogram för de myrar som ansågs värde-       fastän skyddsområdets normativa avgränsning
7011: fullast med tanke på myrskyddet.                   med tanke på enhetligheten har dragits så,
7012:    Området i fråga hör tili Suomenselkä-           att man inte avskiljer de skogsmarker som
7013: områdets aapamyrar i Österbottens aapamyrzon       finns innanför de yttre gränserna för de myrar
7014: och ministeriets arbetsgrupp för myrskydds-        som skall skyddas.
7015: frågor konstaterade i sitt betänkande att objek-      De myrar i enskild ägo som hör tili bas-
7016: tet hör tili de värdefullaste myrområdena i        programmet för myrskyddet har inte förklarats
7017: denna zon. Det finns numera endast få lika         som skyddsområden, varför de inte är föremål
7018: vidsträckta myrområden i naturtilistånd nära       för åtgärdsförbud. Egentliga naturskyddsom-
7019: kusten. Myrtyperna varierar i hög grad på          råden blir de först sedan markägarna hos läns-
7020: grund av att torvskiktet är tunt och myren         styrelsen anhållit om att deras område skall
7021: relativt ung. Området ansluter sig tili en stor    fredas i enlighet med lagen om naturskydd.
7022: åssträckning, som även på myren åstadkommer        I detta fall har staten även möjlighet att
7023: geologiskt sett säregna konstruktioner, bl. a.     betala markägarna ersättningar för begräns-
7024: gamla dynformationer. Detta område, liksom         ningarna i markägarnas rätt att nyttja sin
7025: många andra myrområden i enskild ägo, har          mark. Fredningsbestämmelserna kan vara rela-
7026:                                              N:o 38                                               5
7027: 
7028: tivt fria, t. ex. sådana, att de tillåter alla       lighet kunde tryggas så, att staten överlåter
7029: andra former av skogsbruk utom dikning och           eller förvärvar erforderlig vederlagsjord.
7030: förändring av vattenhushållningen. Redningen             Med heaktande av det naturvårdsvärde som
7031: utgör inte heller något hinder för färdsel, här-     området Eteläneva-Viitasalonneva-Seljäsen-
7032: och svampplockning eller jakt inom området.          neva har samt av det ovan sagda, anser jord-
7033:    För att kunna genomföra myrskyddet har            och skogsbruksministeriet att det inte finns
7034: staten även köpt mark för naturvårdsändamål          tillräckliga grunder att utesluta området från
7035: inom de områden som hör tili basprogrammet           det riksomfattande basprogrammet för myr-
7036: för myrskyddet. Med stöd av lagen om natur-          skyddet. Däremot är myrarnas avgränsning
7037: skydd kommer dessa områden att avsättas tili         normativ, varför den kan justeras i fråga om
7038: myrskyddsområden. Sådana områden som är              detaljerna, om särskilt behov därtill finns och
7039: viktiga med tanke på bevarandet av gårds-            om detta kan göras utan att skyddsmålet även-
7040: bruksenheters livsduglighet har staten ingen         tyras.
7041: orsak att förvärva. Dylika lägenheters livsdug-
7042:      Helsingfors den 12 mars 1981
7043: 
7044: 
7045:                                                    Jord- och skogshruksminister Taisto Tähkämaa
7046: 
7047: 
7048: 
7049: 
7050: 088100200X
7051:                  j
7052:                 j
7053:                j
7054:               j
7055:              j
7056:             j
7057:            j
7058:           j
7059:          j
7060:         j
7061:        j
7062:       j
7063:      j
7064:     j
7065:    j
7066:   j
7067:  j
7068: j
7069:                                               1981 vp~
7070: 
7071: Kirjallinen kysymys n:o 39
7072: 
7073: 
7074: 
7075: 
7076:                                       Holvitie: Veronmaksajien oikeusturvan parantamisesta
7077: 
7078:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7079: 
7080:    Verotuslain mukaan verotusta varten tulee            Kun näin on käynyt ja verovelvollinen vas-
7081: jokaisen verovelvollisen, jolla on verovuotena       ta verotuksen päätyttyä ilmoittaa edellisen vuo-
7082: ollut veronalaista tuloa tai varallisuutta, keho-    den tuloaan oma-aloitteisesti, on ainoana vaih~
7083: tuksetta antaa veroilmoitus. Veroilmoitusta on       toehtona verotuslain mukaan jälkiverotus 83
7084: katsottu voitavan myös täydentää antamalla           §:n mukaan.
7085: lisäselvityksiä tai -tietoja sekä tulojen että vä-      Jälkiverotuksen seuraamuksena on kuitenkin
7086: hennysten osalta ennen verotuksen päättymis-         aina maksettava viivästyskorkoa vastaava korko
7087: tä. Käytännössä täydennykset on voitu vero-          sekä säädetty veronkorotus. Tämä johtaa usein
7088: valmistelussa ottaa huomioon, mikäli ne on           siihen, etteivät kansalaiset halua edes ilmoittaa
7089: ilmoitettu verotoimistoon syyskuuhun men-            kaikkia tulojaan, jos he ovat huomanneet, ettei
7090: nessä.                                               niitä ole säännönmukaisessa verotuksessa vero-
7091:    Verotuksen valmistuttua on ensimmäinen            tettu. Seuraamukset houkuttelevat kansalaisia
7092: mahdollisuus tutustua verotusasiakirjoihin mar-      veropinnaukseen ja alentavat veromoraalia.
7093: raskuun alussa pidettävän veronäyttelyn yhtey-          Siksi olisi kohtuullista, että saatuaan tiedon
7094: dessä. Tällöin verovelvollinen voi verrata anta-     verotuksesta veronmaksajat voisivat tutustues-
7095: maansa veroilmoitusta verolautakunnan suorit-        saan valmistuneeseen verotukseen ilmoittaa nii-
7096: tamaan verotukseen. Hän voi tällöin nopeim-          tä tulojaan, joita ei ole syystä tai toisesta otet-
7097: min veromuistutuksena tutkijalautakuntaan            tu verotettavaksi tai jotka ovat jääneet vero-
7098: saada muutoksen, mikäli veroilmoituksesta on         ilmoitusta laadittaessa vahingossa tai huolimat-
7099: poikettu.                                            tomuuden takia ilmoittamatta. Tämä ilmoitus
7100:    Verotuslaissa ei kuitenkaan ole otettu huo-       tulisi voida tehdä ilman rangaistusseuraamuksia
7101: mioon mahdollisuutta, että veroilmoituksessa         ja voisi tapahtua veronäyttelyiden avoinnaolo-
7102: on saattanut jostain syystä jäädä myös tuloja        ajan yhteydessä samaan tapaan kuin veromuis~
7103: ilmoittamatta. Näin saattaa käydä erityisesti        tutusta tehtäessä.
7104: silloin kun kyseessä on poikkeuksellinen tulo,          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
7105: jonka verollisuutta ja ilmoitusvelvollisuutta ei     §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
7106: veronmaksaja ole ilmoitusvelvollisuuttaan täyt-      ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
7107: täessään tiennyt.                                    van kysymyksen:
7108:    Käytännössä näin on tapahtunut sivuperin-
7109: töjen ja lahjojen yhteydessä. Kansalaisilla on                 Onko Hallitus tietoinen, että vero-.
7110: usein epäselvyyttä siitä, että nämä tulisi kun-             lainsäädännössämme ei ole mahdolli-
7111: nallisverotusta varten vielä erikseen ilmoittaa,            suutta ilman jälkiveroseuraamuksia ve-
7112: vaikka niistä on jo perintö- ja lahjaveroilmoitus           rotuksen päätyttyä ilmoittaa tuloja ve-
7113: tehty ja perintö- tai lahjaverokin maksettu.                rotettavaksi, ja jos on,
7114:    Normaalisti verolautakunta saa tiedon ennen                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7115: verotuksen päättymistä näistä tuloista ja verot-            siin, että veronmaksajien oikeusturvaa
7116: taa ne mahdollisesti pyydettyään verovelvolli-              lisätään sekä lainsäädännöllisesti tilanne
7117: selta lisäselvitystä. Saattaa kuitenkin syntyä ti-          korjataan?
7118: lanteita, jolloin veroviranomaiset eivät saa tie-
7119: toa ja silloin tulo jää verottamatta.
7120:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
7121: 
7122:                                            Tapio Holvitie
7123: 
7124: 0881002075
7125: 2                                              1981 vp.
7126: 
7127: 
7128: 
7129: 
7130:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7131: 
7132:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        annetut lisätiedot on voitu ottaa huomioon jo
7133: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         verotusta toimitettaessa. Tätä ajankohtaa myö~
7134: olette 6 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn             hemmin, mutta kuitenkin ennen verotuksen
7135: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          päättymistä annetut verovuotta koskevat, ve-
7136: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         rotukseen vaikuttavat lisätiedot on otettu huo-
7137: edustaja Helvitien näin kuuluvasta kirjallisesta      mioon toimittamalla veronoikaisu, jolloin vero-
7138: kysymyksestä n:o 39:                                  velvolliselLe ei ole aiheutunut minkäänlaisia vii-
7139:                                                       västysseuraamuksia.
7140:           Onko Hallitus tietoinen, että vero-            Verovelvollisella on mahdollisuus täydentää
7141:        lainsäädännössämme ei ole mahdolli-            veroilmoitustaan varsin pitkän ajan, joten il"
7142:        suutta ilman jälkiveroseuraamuksia ve-         moittamisvelvollisuuden täyttäminen voimassa
7143:        rotuksen päätyttyä ilmoittaa tuloja ve-        oLevan lainsäädännön mukaan on jo hyvin jous-
7144:        votettavaksi, ja jos on,                       tavaa. Jos veroilmoituksen täydentämismahdol-
7145:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        lisuus laajennetaan verotuksen päättymisajan-
7146:        siin, että veronmaksajien oikeusturvaa         kohdan jälkeiseenkin aikaan, lievennetään vel-
7147:        lisätään sekä lainsäädännöllisesti tilanne     vollisuutta ilmoittaa verovuonna saadut tulot
7148:        korjataan?                                     verotusvuoden aikana. Täydentämismahdolli-
7149:                                                       suuden laaj.entaminen saattaa houkutella tuh·
7150:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           jen ilmoittamisen myöhentämiseen esimerkiksi
7151: taen seuraavaa:                                       korkoedun tavoittelun vuoksi.
7152:    Verotuslain mukaan verovelvollisen tulee              Kun lisäksi otetaan huomioon, että jälkivero~
7153: antaa veroilmoitus verovuonna saamistaan ve-          tuksen yhteydessä määrättävän veronkorotuk-
7154: ronalaisista tuloista ja veronalaisesta varallisuu-   sen suuruus määrätään tapauksittain, jolloin
7155: desta, Sellaiset tiedot ja selvitykset, joita ei      veronkorotuksen määrään vaikuttaa tulon il-.
7156: voida liittää veroilmoitukseen sitä annettaessa,      moittamatta jättämiseen liittyvä tah<tllisuus tai
7157: tulee verovelvollisen toimittaa verotoimistolle       tahattomuus, en katso olevan tarpeellista muut~
7158: viipymättä esteen lakattua.                           taa lainsäädäntöä siten, että veroilmoitusta voi-
7159:    Verovelvollinen voi siis täydentää veroilmoi-      taisiin täydentää vielä verotuksen päättymisen
7160: tustaan verotuksen päättymiseen, lokakuun             jälkeenkin.
7161: loppuun saakka. Elo-syyskuuhun mennessä
7162:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1981
7163: 
7164:                                                                         Ministeri Pirkko Työläjärvi
7165:                                               N:o 39                                                3
7166: 
7167: 
7168: 
7169: 
7170:                            TiU Riksdagens Herr Talman
7171: 
7172:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        september har kunnat beaktas redan då beskatt-
7173: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        ningen verkställs. Senare än denna tidpunkt
7174: se av den 6 februari 1981 till vederbörande         men dock före det beskattningen slutförts in-
7175: medlem av statsrådet översänt avskrift av           lämnade uppgifter, som hänför sig tili skatte-
7176: följande av riksdagsman Holvitie underteckna-       året och påverkar beskattningen, har beaktats
7177: de spörsmål nr 39:                                  genom verkställande av skatterättelse, varvid
7178:                                                     den skattskyldige inte åsamkats dröjsmålspå-
7179:           Är Regeringen medveten om att det         följder i någon form.
7180:        enligt vår skattelagstiftning inte är möj-      Skattskyldig har möjlighet att komplettera
7181:        ligt att utan efterbeskattningspåföljder     sin skattedekJaration under en tämligen lång
7182:        efter avslutad beskattning uppge in-         tid, varför förfarandet för uppfyllande av dek-
7183:        komster för beskattning, och om så är        larationsskyldigheten enligt gällande lagstift-
7184:        fallet,                                      ning redan är synnerligen smidigt. Såvida möj-
7185:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       ligheten att komplettera skattedeklaration för-
7186:        att förbättra skattebetalarnas rättsskvdd    längs tili tiden efter det att beskattningen slut-
7187:        och avhjälpa detta missförhållande iag-      förts, innebär detta en lindring av skyldig-
7188:        stiftningsvägen?                             heten att uppge de under ett skatteår förvär-
7189:                                                     vade inkomsterna under beskattningsåret. En
7190:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       utvidgning av kompletteringsmöjligheten kunde
7191: samt anföra följande:                               eventuellt locka de skattskyldiga till att upp-
7192:    Enligt beskattningslagen skall den skattskyl-    skjuta meddelandet av sina inkomster, t. ex.
7193: dige avge skattedeklaration för sina under          i syfte att vinna räntefömån.
7194: skatteåret förvärvade skattepliktiga inkomster         Då det vidare beaktas, att beloppet av den
7195: och för sin skattepliktiga förmögenhet. Sådana      skatteförhöjning som påförs i samband med
7196: uppgifter och utredningar som inte kan bifogas      efterbeskattning bestäms från fall tili fall, var-
7197: skattedeklarationen då den inges skall den          vid skatteförhöjningsbeloppet påverkas av om
7198: skattskyldige tillställa skattebyrån så snart       försummelsen att deklarera en inkomst varit
7199: hindret upphört.                                    avsiktlig eller oavsiktlig, anser jag det inte
7200:    Den skattskyldige kan således komplettera        vara behövligt att ändra lagstiftningen så, att
7201: sin skattedeklaration ända till dess att beskatt-   skattedeklarationer kunde kompletteras ännu
7202: ningen slutförs vid utgången av oktober. Till-      efter slutförd beskattning.
7203: läggsuppgifter som inlämnats senast i augusti-
7204:      Helsingfors den 18 mars 1981
7205: 
7206:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
7207:                                               1981 vp.
7208: 
7209: Kirjallinen kysymys n:o 40
7210: 
7211: 
7212: 
7213: 
7214:                                      A. Stenbäck ym.: Parturin elinkeinon harjoittajien verotuk-
7215:                                        sen epäkohdista
7216: 
7217: 
7218:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
7219: 
7220:    Parturin elinkeinon harjoittajien verotus         tainen ja lisäksi naisvaltainen ala, jolla äitiys-
7221: Helsingissä tapahtuu säännönmukaisesti arvia-        lomien osuus on huomattavan suuri.
7222: verotuksena niin sanotun Fagerin kaavan mu-             Työntekijöiden työsuhdeturva on nykyisin
7223: kaisesti. Tämän kaavan mukaan on parturiliik-        myös parempi kuin aikana, jolloin Fagerin
7224: keen pitäjän liikevaihto kaksi kertaa liikkeen       kaava luotiin. Voidaan esittää myös monia
7225: apulaisen palkka ja 30 prosenttia liikkeenhar-       muita tekijöitä, jotka heikentävät Fagerin kaa-
7226: joittajan hankkimien tarvikkeiden arvosta.           van paikkansapitävyyttä.
7227:    Verotuslain 72 §:n 1 momentin 4 kohdan               Lain mukaan kansalainen veivoitetaan mak-
7228: mukaan on verovelvolliselle, mikäli mahdollis-       samaan veroa vain tosiasiallisesti hankkimistaan
7229: ta, annettava tilaisuus selvityksen esittämiseen     veronalaisista tuloista. Fagerin kaavan mekaa-
7230: ennen kuin arvioverotus toimitetaan. Vaikka          ninen soveltaminen riistää kansalaisilta tämän
7231: näin tapahtuukin, ei tähän selvitykseen kui-         lain suoman oikeuden.
7232: tenkaan kiinnitetä vakavaa huomiota, vaan ve-           Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
7233: rovelvolliselle saatetaan sanoa: "Tämä on puh-       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
7234: dasta matematiikkaa". Verotus siis suoritetaan       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7235: edellä esitetyn kaavan mukaan selvityksestä          vaksi seuraavan kysymyksen:
7236: piittaamatta.
7237:    Ns. Fagerin kaava on luotu aikana, jolloin                  Onko Hallitus tietoinen parturin
7238: liikkeenharjoittajan työvoimakustannukset oli-              elinkeinon harjoittajien verottamisessa
7239: vat nykyistä pienempiä. Esim. äitiyslömaetuu-               vallitsevista epäkohdista, ja
7240: det ovat viime vuosina parantuneet tuntuvasti.                 mitä Hallitus aikoo tehdä tämän am-
7241: Tästä aiheutuu huomattavasti kustannuksia työ-              mattiryhmän verotuksen saattamiseksi
7242: voimavaltaista yritystoimintaa harjoittaville yri-          oikeudenmukaiseksi?.
7243: tyksille. Parturiala on tyypillisesti työvoimaval-
7244:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1981
7245: 
7246:          Asser Stenbäck             Väinö Rautiainen                   Olavi Ronkainen
7247:          Jorma Fred                 Esko Almgren                       Erkki Korhonen
7248:                     Antero Juntumaa                              Sauli Hautala
7249: 
7250: 
7251: 
7252: 
7253:  )88100192N
7254: 2                                             1981 vp.
7255: 
7256: 
7257: 
7258: 
7259:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7260: 
7261:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          Niin sanottua Fagerin kaavaa käytetään apu
7262: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        na toisaalta silloin kun harkitaan sitä, tulisikc
7263: mies, olette 6 päivänä helmikuuta 1981 päi-         arvioverotukseen ylipäänsä siirtyä ja toisaalt~
7264: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       silloin, kun arvioverotustapauksissa liikkeet
7265: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        bruttotuloa lasketaan.
7266: kansanedustaja Asser Stenbäckin ym. näin kuu-          Perusteena kaavan käyttämisessä on tulos·
7267: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 40:          laskelman osoittama palkkojen määrä. Lähtö·
7268:                                                     kohtana on ajatus, että kaikki taloudelliner
7269:           Onko Hallitus tietoinen parturin elin-    toiminta pyrkii positiivisen tuloksen saavutta·
7270:        keinon harjoittajien verottamisessa val-     miseen. Jos yrittäjä palkkaa yhden tai useam
7271:        litsevista epäkohdista, ja                   man työntekijän palvelukseensa, hän toivoc
7272:            mitä Hallitus aikoo tehdä tämän am-      saavansa sijoituksilleen tietyn suuruisen kat
7273:        mattiryhmän verotuksen saattamiseksi         teen. Työntekijöiden työpanoksen tulisi kattaE
7274:        oikeudenmukaiseksi?                          paitsi heidän omat palkkansa sekä niihin liit·
7275:                                                     tyvät sosiaalikustannukset myös muut toimin·
7276:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      nasta aiheutuvat kulut.
7277: vasti seuraavaa:                                       Kaikki uhratut palkkakustannukset eivät kui·
7278:     Parturi- ja kampaamoelinkeinon harjoittajien    tenkaan ole yhtä tuottoisia. Työpaikan tuotto2
7279: verotus toimitetaan pääsääntöisesti joko ilmoi-     laskettaessa perusteena käytetään tuloa tuotta·
7280: tuksen mukaisena verotuksena tai laskelmave-        via palkkakustannuksia. Kokonaispalkoista vä·
7281: rotuksena, mikä tarkoittaa sitä, että verolau-      hennetään siivoojille ja oppilaille maksetut pal·
7282: takunta on oikaissut jotakin veroilmoituksen        kat sekä äitiysloman palkat sen mukaan kuin
7283: kohtaa, eikä hyväksynyt sitä sellaisenaan. Ar-      verovelvollinen on selvityspyyntöön antamas·
7284: vioverotus joudutaan toimittamaan niissä ta-        saan vastauksessa esittänyt. Palkkakustannuk
7285: pauksissa, joissa veroilmoitusta ei ole annettu     siin vaikuttava sosiaaliturvan laajentuminen,
7286: tai sitä ei voida oikaistunakaan panna vero-        kuten esimerkiksi pitkät äitiyslomat, on erik
7287: tuksen perusteeksi tai jos osoittautuu, että ve-    seen pyritty ottamaan verotuksessa huomioon.
7288: rovelvollisen ilmoittama tulo on ilmeisesti liian   Liikevaihdoksi katsotaan tämän jälkeen tuotta·
7289: vähäinen muiden samalla alalla ja vastaavasti       vat palkat kaksinkertaisena (esimerkiksi kah·
7290: samanlaatuisissa olosuhteissa toimivien verovel-    den työntekijän palkat 50 000 mk, liikevaih·
7291: vollisten tuloon nähden, eikä verovelvollinen       to 100 000 mk).
7292: voi vaadittaessakaan esittää vuositulon vähäi-         Edellä esitetyllä tavalla laskettua liikevaih-
7293: syyteen johtaneita päteviä syitä. Ennen arvio-      toa korjataan myös elinkeinonharjoittajan oman
7294: verotuksen toimittamista verovelvolliselle on       työn arvolla. Tämä arvo lasketaan varovaises·
7295: annettava mikäli mahdollista tilaisuus selvityk-    ti, koska omistajan ei itse tarvitse välttämät-
7296: sen esittämiseen asiasta. Esimerkiksi Helsingin     tä osallistua ammatin vaatimaan työhön. Yrit·
7297: veropiirissä on arvioverotusta sovellettu noin      täjän oman työpanoksen arviointiin vaikutta·
7298: 30 % :iin parturi- ja kampaamoliikkeiden har-       vat mm. hänen ammattitaitonsa, pienten las·
7299: joittajista.                                        ten päivähoito-ongelmat sekä ammatin hoita·
7300:    Turvautuminen eräissä tapauksissa arviove-       mista haittaava vamma tai sairaus. Nämä kaik
7301: rotuksiin johtuu lähinnä siitä, että alan todel-    ki pyritään erikseen selvittämään tiedusteluin.
7302: lista tulonmuodostusta on usein vaikea seura-          Parturi- ja kampaamoliikkeissä kulutettavak·
7303: ta, koska laskutus ja usein käteiskuititkin         si ja myytäväksi tarkoitetut aineet hankitaan
7304: puuttuvat.                                          tukkuhintaan. Näitä aineita, esimerkiksi hius·
7305:                                              N:o 40                                                3
7306: 
7307: ten hoito- ja pesuaineita, myydään joko suo-       liikkeen kannattavuuteen. Verotettavan tulon
7308: raan asiakkaille tai käytetään asiakkaan toivo-    määrää laskettaessa on kuitenkin muistettava,
7309: musten mukaan kunkin hoitotoimenpiteen yh-         että kustannusten nousun ohella ovat myös
7310: teydessä. Aineille muodostuu näin ollen erilai-    kampaamo- ja parturitaksat kohonneet.
7311: nen myyntihinta. Kohtuullisena vähittäismyyn-          Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
7312: tihintana on verotuksessa pidetty aineiden os-     että ns. Fagerin kaavan käyttö perustuu par-
7313: tohintaa korotettuna 30 prosentilla. Ainemyyn-     turi- ja kampaamoalalta saatuun kokemusperäi-
7314: ti on katsottu osaksi parturin ja kampaajan        seen tietoon ja sen avulla pyritään verotuksen
7315: liikevaihtoa. Kun ammatinharjoittajan koko-        yhtenäisyyteen ja ennustettavuuteen. Toisaalta
7316: naisliikevaihto on edellä esitetyllä tavalla ar-   erilaiset kaavat ovat vain apukeinoja eikä niitä
7317: vioitu, liikkeen verotettavaksi tuloksi vahvis-    pidä soveltaa liian jäykästi. Saamieni tietojen
7318: tetaan näin lasketun liikevaihdon ja tuloslas-     mukaan erilaiset olosuhteet onkin otettu huo-
7319: kelmassa esiintyvien vähennyskelpoisten kulu-      mioon. Ensisijaisena pyrkimyksenä tulee luon-
7320: jen erotus.                                        nollisesti olla, ettei arvioverotukseen tarvitsisi
7321:    Työvoimavaltaisilla aloilla palkkakustannus-    turvautua. Tähän voivat parturi- ja kampaa-
7322: ten nousu on saattanut vaikuttaa ammatin tai       moliikkeiden harjoittajat itse vaikuttaa.
7323:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1981
7324: 
7325: 
7326:                                                                     Ministeri Pirkko Työläjärvi
7327: 4                                             1981 vp .
7328: 
7329: 
7330: .: './,(
7331: 
7332: 
7333: 
7334: 
7335:                              Tili Riksdagens Herr Talman
7336: 
7337:  ',, 1 det syfte :37 §' I mmn. rikdagsordningen      liga inkomstbildningen inoin branschen, eme-
7338:  a:nger ·har: Ni, Herr Talman, med · Eder ~kri      dan fakturering och ofta också kvitton för
7339: ·velse 'li\7 den 6 fehiuari 1981 till vederböran-    kontantbetalningar saknas.
7340:  de ·mec:Uem åv statsrådet övetsäht avskrift av         Det s.k. Fager-schemat används som hjälp-
7341:  följande' aV' riksdagsman ·Asser Stertbäck m. fl.   medel dels när · mah överväger huruvida man
7342:  undertecknade spörsmål nr 40:                       överhuvudtaget borde övergå tili beskattning
7343:                                                      enligt uppskattning, och dels i sådana fall där
7344:               Är Regeringen medveten om de miss-     man vid beskattning enligt uppskattning uträk-
7345:            förhållanden som beskattningen av idka-   nar bruttoinkomsten av rörelsen.
7346:            re av barberarnäring ,uppvisar, och           Såsom grund för schemats användning är
7347:            · vad ämnar Regeringen göra för att       det belopp för löner som resultaträkningen
7348:            åstadkomma en rättvisare beskattning      visar. Grundtanken är att all ekonomisk verk-
7349:            av denna yrkesgrupp?                      samhet strävar tili uppnåendet av ett positivt
7350:                                                      resultat. Om en företagare anställer en eller
7351:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        flere arbetstagare hoppas han på att få en viss
7352: samt framföra följande:                              täckning för sina investeringar. Arbetstagarnas
7353:    Beskattningen av idkare av barberar- och          arbetsinsats borde täcka förutom deras egna
7354: friseringsnäring verkställs i huvudregel anting-     löner och därtill hörande socialkostnader ock-
7355: en såsom beskattning enligt deklaration eller         så övriga kostnader som föranleds av verk-
7356: såsom beskattning enligt beräkning. Det sena-        samheten.
7357: re innebär, att skattenämnden gjort rättelse             Alla kostnader som medlagts i löner är
7358: i någon punkt i deklarationen och inte god-          emellertid inte lika inbringande. Vid beräknan-
7359: känt den som sådan. Beskattning enligt upp-          det av arbetsplatsens avkastning används de
7360: skattning blir man tvungen att tiliämpa i så-        inkomstbringande lönekostnaderna som grund.
7361: dana fall där skattedeklaration inte avgivits        Från totala lönekostnader avdras löner som
7362: eller om deklarationen inte ens efter rättelse       utbetalas tili städerskor och elever samt löner
7363: kan läggas tili grund för beskattningen eller        under moderskapsledighet i enlighet med vad
7364: om det visar sig, att den av den skattskyldi-        den skattskyldige avgivit som svar på utred-
7365: ge uppgivna inkomsten, jämförd med andra             ningen. Vid beskattningen har man strävat tili
7366: på samma område och liknande förhållanden             att särskilt beakta det utvidgade socialskyd-
7367: verksamma skattskyldigas inkomst, uppenbarli-        det som påverkar lönekostnaderna, såsom t.ex.
7368: gen är alltför ringa och den skattskyldige inte      de långa moderskapsledigheterna. Såsom om-
7369: ens på anfordran kan framlägga giltiga skäl           sättning betraktas härefter de inkomstbringan-
7370: tili den ringa inkomsten. Den skattskyldige bör       de lönernas dubbla belopp ( t.ex. löner för
7371: såvitt möjligt beredas tillfälle att förete utred-    två arbetstagare 50 000 mk, omsättningen
7372: ning i ärendet före beskattningen enligt be-          100 000 mk).
7373: räkning verkställs. T.ex. i Helsingfors skatte-          Den på ovannämnda sätt uträknade omsätt-
7374: distrikt har beskattning enligt uppskattning          ningen korrigeras även med beaktande av vär-
7375: tiliämpats på 30 % av dem som idkar bar-              det av det arbete som näringsidkaren själv
7376: berar- eller friseringsrörelse.                       utför. Detta värde beräknas med försiktighet,
7377:     Det att man i vissa fall är hänvisad till         emedan ägaren själv inte nödvändigtvis behö-
7378: beskattning enligt beräkning beror närmast på,        ver delta i det arbete som yrket kräver. Bl.a.
7379: att det är ofta svårt att följa med den verk-         ägarens yrkesskicklighet, problem med att ord-
7380:                                               N:o 40                                              5
7381: 
7382: na dagvård åt små barn samt handikapp och              ökningen av lönekostnaderna har inom de
7383: sjukdom som gör det svårt att sköta yrket           arbetsintensiva branscherna kunnat påverka yr-
7384: inverkar på hur hans arbetsinsats beräknas.         kets eller rörelsens lönsamhet. Man bör dock
7385: Allt detta försöker man utreda särskilt genom       komma ihåg, då man uträknar beloppet för
7386: förfrågningar.                                      den beskattningsbara inkomsten, att med de
7387:    Preparat som är avsedda att användas ellet       ökade kostnadema har friserings- och barbe-
7388: säljas i barberar- och friseringssalonger inhand-   rartaxorna även stigit.
7389: las tili partipris. Dessa preparat, t.ex. prepa-       På basen av det ovan anförda kan det kons-
7390: rat för hårtvätt och hårvård, säljs antingen        tateras, att användningen av det s.k. Fager-
7391: direkt tili kunden ellet används vid behand-        schemat grundar sig på erfarenheter man fått
7392: lingen enligt kundens önskemål. Sålunda får         av barberar- och friseringsbranschen och att
7393: preparatet ett helt annat försäljningspris. In-     man med tillhjälp av detta schema strävar tili
7394: köpspriset förhöjt med 30 % har ansetts vara        enhetlighet och prognocitet vid beskattningen.
7395: ett skäligt minutpris vid beskattningen. För-       A andra sidan utgör olika scheman endast
7396: säljningen av olika preparat har ansetts utgöra     hjälpmedel och de bör inte tillämpas för stramt.
7397: en del av barberarens ellet frisörens omsätt-       Enligt de uppgifter jag erhållit har även oli-
7398: ning. Efter att yrkesutövarens totala omsätt-       ka omständigheter tagits i beaktande. I förs-
7399:  ning uträknats på ovannämnda sätt, fastställer     ta hand borde man naturligtvis sträva tili att
7400: man såsom rörelsens beskattningsbara inkomst        man inte skulle behöva tillgripa beskattning
7401: den skillnad som uppstår mellan den uträk-          enligt uppskattning. De som idkar barberar-
7402: nade omsättningen och de avdragsgilia utgif-        och friseringsrörelse kan själva påverka detta.
7403:  terna i resultaträkningen.
7404:       Helsingfors den 17 mars 1981
7405: 
7406: 
7407:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
7408: 
7409: 
7410: 
7411: 
7412:  088100192N
7413:                                               1981 vp.
7414: 
7415: Kirjallinen kysymys n:o 41
7416: 
7417: 
7418: 
7419: 
7420:                                  Peltola ym.: Sosiaalialan keskiasteen koulutuksen uudistamisesta
7421: 
7422: 
7423:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7424: 
7425:     Sosiaalitoimi on kunnissa henkilöstöitään       henkilöstö, joka kuitenkin on sosiaalialan suu-
7426: suurin hallintokunta. Sosiaalitoimessa huoleh-      rin henkilöstöryhmä. Päivähoidon ja muun so-
7427: ditaan ihmisen perustarpeista ja sosiaalialan       siaalialan koulutuksen suunnittelua yhtenäisesti
7428: työntekijöiden on hoidettava myös ihmisiä, joil-    on esitetty lukuisissa lausunnoissa. Kuntien
7429: la on monenlaisia suoriutumisongelmia ja jotka'     keskusjärjestöjen lisäksi esimerkiksi lasten päi-
7430: saattavat itse vastustaa kaikkia auttamisyrityb     vähoidon neuvottelukunta ehdotti päivähoidon
7431: siä.                                                ja muun sosiaalialan henkilöstön keskiasteen
7432:     Tehtävien moniulotteisuudesta ja vaikeudes-     koulutuksen suunnittelua läheisessä yhteis-
7433: ta huolimatta sosiaalialan koulutus on puutteel-    työssä.
7434: lista ja hajanaista. Sosiaalityöntekijöiden kou-       Päivähoitoalan koulutuksesta on tehty eril-
7435: lutus tapahtuu osittain alemman korkeakoulu-        linen valtioneuvoston periaatepäätös ja päivä-
7436: tutkinnon puitteissa ja suuri osa sosiaalityön-     hoidon opetussuunnitelmatoimikunta työskente-
7437: tekijöistä tulee alalle muun kuin sosiaalityön      lee parhaillaan. Muun sosiaalialan opetussuun-
7438: koulutuksen kautta. Koulutuksen puutteet es-        nittelua ei ole edes aloitettu, vaikka esimer-
7439: tävät sosiaalityön kehittämistä sille asetettujen   kiksi lastenhoitajan ja kodinhoitajan koulutuk-
7440:  tavoitteiden mukaiseksi.                           sessa tarvitaan suurelta osin yhtäläistä sisältöä.
7441:     Kesäkuussa 1980 Lapin kesäyliopistossa pi-      Samoin lastentarhanopettajan koulutus sisältää
7442: detty sosiaalityön koulutusseminaari esitti yksi-   paljolti samoja aineksia kuin mitä tarvitaan
7443: mielisesti vaatimuksen sosiaalityöntekijäin kou-    esimerkiksi lähikasvattajan tai vammaishuollon
7444: lutuksen muuttamisesta korkea-asteen koulu-         kasvatustehtävissä.
7445:  tukseksi ja koulutuspaikkojen lisäämisestä. Ny-       Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
7446: kyisten sosiaalityöntekijöiden pätevöitymiskou-     väjärjestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella
7447: lutusta on suunniteltu sosiaali- ja terveysminis-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7448:  teriön työryhmässä, joka jätti ehdotuksensa ke-    vaksi seuraavan kysymyksen:
7449: väällä 1980. Nämä esitykset ovat lukuisien
7450: aiempien ehdotusten kanssa jääneet toteutu-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7451:  matta.                                                     ryhtyä sosiaalityöntekijöiden ja sosiaali-
7452:     Myös keskiasteen koulutussuunnittelussa so-             alan keskiasteen koulutuksen uudista~
7453: siaaliala on jäänyt vähälle. Ensimmäisessä vai-             miseksi korkea-asteen ja keskiasteen
7454: heessa sosiaalialan koulutusta käsiteltiin vain             yleisten kehittämistavoitteiden mukai-
7455: muiden alojen yhteydessä. Kun opetusministe-                sesti, sekä
7456: riö vihdoin asetti työryhmän selvittämään so-                  milloin Hallitus ryhtyy toteuttamaan
7457:  siaalialan keskiasteen opetustarpeita, ryhmän              sosiaalialan koulutusta alalla esiintyväJ:i
7458:  tehtävän ulkopuolelle rajattiin päivähoidon                henkilöstötarpeen mukaisesti?
7459:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
7460: 
7461:          Kati Peltola               Ulla-Leena Alppi            Anna-Liisa Piipari
7462:          Inger Hirvelä              Terho Pursiainen            Pekka Starast
7463:          Vappu Säilynoja            J. Vähäkangas               Tarja Halonen.
7464:                        Arvo Kemppainen           M.-L. Salminen
7465: 
7466: 
7467: 0881002429
7468: 2                                              1981 vp.
7469: 
7470: 
7471: 
7472: 
7473:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7474: 
7475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Suunnitteluohjeissa on opetusministeriö kehot-
7476: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tanut Tampereen yliopistoa kiinnittämään huo-
7477: olette 11 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn           miota opetusjaostoihin otettavien kelpoisuus-
7478: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vaatimuksiin sekä keskiasteen koulunuudistuk-
7479: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sen suunnittelussa sosiaalialan koulutuksen osal-
7480: edustaja Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      ta tehtäviin ratkaisuihin samoin kuin opetuk-
7481: sesta kysymyksestä n:o 41:                           sen sisältöön ja rakenteeseen sekä koulutuksen
7482:                                                      laajuuteen. Sosiaalityöntekijöiden koulutuksesta
7483:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      laaditaan parhaillaan suunnitelmia, jotka kou-
7484:         ryhtyä sosiaalityöntekijöiden ja sosiaali-   lutuksen laajuuden osalta mahdollistanevat en-
7485:         alan keskiasteen koulutuksen uudista-        simmäisessä vaiheessa sekä nykyisen laajuisen
7486:         miseksi korkea-asteen ja keski-asteen        tutkinnon että korkeakoulun perustutkinnon
7487:         yleisten kehittämistavoitteiden mukai-       laajuisen tutkinnon. Lisäksi olisi alkuvaiheessa
7488:         sesti, sekä                                  mahdollisuus suorittaa nykyisen tutkinnon täy-
7489:            milloin Hallitus ryhtyy toteuttamaan      dennyskoulutuksena perustutkinnon taso. Myö-
7490:         sosiaalialan koulutusta alalla esiintyvän    hemmässä vaiheessa tutkinto olisi 160 opinto-
7491:         henkilöstötarpeen mukaisesti?                viikon laajuinen. Social- och kommunalhög-
7492:                                                      skolanin osalta on käynnissä vastaava suunnit-
7493:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        telutyö ja valtioneuvosto on tehnyt asiasta
7494: vasti seuraavaa:                                     periaatepäätöksen, jossa todetaan, että tutkin-
7495:    Korkeakoululaitoksen kehittämislainsäädän-        not kehitetään korkeakoulujen perustutkinto-
7496: nön punm kuuluva korkeakoulututkintojen              jen tasolle. Ensimmäinen erityisesti sosiaalityön
7497: kokonaisuudistus on ollut käynnissä koko             apulaisprofessorin virka sisältyy valtion vuoden
7498: 1970-luvun. Uuteen tutkintojärjestelmään siir-       1981 tulo- ja menoarvioon.
7499: ryttiin viimeisenä humanistisella, luonnontie-          Valtioneuvoston 26. 2. 1981 vahvistaman
7500: teellisellä ja yhteiskuntatieteellisellä koulutus-   vuosia 1981-86 koskevan korkeakoululaitok-
7501: alalla vuoden 1980 elokuun alusta.                   sen kehittämissuunnitelman mukaan aloitetaan
7502:    Korkeakoulututkinnot on kehitetty yleisesti       Lapin korkeakoulussa vuonna 1982 sosiaali-
7503: vähintään 160 opintoviikkoa käsittäviksi perus-      alan koulutus ja Kuopion korkeakoulussa vuon-
7504: tutkinnoiksi. Kelpoisuus korkeakouluopintoihin       na 1984 terveydenhuoltoon liittyvä sosiaalialan
7505: saavutetaan kolmen vuoden lukiokurssien tai          koulutus. Toimenpiteet merkitsevät alan kor-
7506: keskiasteen koulunuudistuksen edistymisen            keakouluasteen koulutuksen laajentumista.
7507: myötä ammatillisen koulutuksen väylien kautta           Keskiasteen koulunuudistuksen valmisteluun
7508: siten kuin lainsäädännössä lähemmin tullaan          kuulunut lukion ja ammatillisten oppilaitosten
7509: määrittelemään. Tämän ohella on opetusminis-         opetussuunnitelmien laadinta on suoritettu
7510: teriössä pyritty samanaikaisesti kehittämään         valtioneuvoston 30. 5. 1974 tekemän periaate-
7511: korkeakoulujen kehittämislainsäädännön ulko-         päätöksen pohjalta opetusministeriön asetta-
7512: puolelle jäävien Tampereen yliopiston opetus-        missa opetussuunnitelmatoimikunnissa vuosina
7513: jaostoissa ja toisaalta Svenska social- och kom-     197 4-77. Sosiaalialaan luettavaa koulutusta
7514: munalhögskolanissa suoritettavia tutkintoja.         käsittelivät kotitalousalan opetussuunnitelma-
7515: Nyt puheena oleva sosiaalityöntekijäin koulu-        toimikunta ja terveydenhuoltoalan opetusuun-
7516: tus on annettu pääasiallisesti näissä, yksiköissä.   nitelmatoimikunta.
7517:    Molemmille yksiköille on myönnetty lisä-             Kotitalousalan opetussuunnitelmatoimikunta
7518: resursseja koulutussuunnittelun edistämiseen.        (Komiteanmietintö 1977: 8) ehdotti, että so-
7519:                                                N:o 41                                               3
7520: 
7521: siaalialaan luettava kodinhoitajan koulutus an-      lutusammattia. Kodinhoitajan kouluasteen kou-
7522: nettaisiin koti- ja laitostalouden peruslinjalla.    lutusammatti muodostettaisiin ennen muuta
7523: Terveydenhuoltoalan opetussuunnitelmatoimi-          kotipalvelun mutta myös laitospainotteisen
7524: kunta (Komiteanmietintö 1977: 3) ehdotti,            vanhustenhuollon, muun vammaishuollon kuin
7525: että terveydenhuollon ja sosiaalialan koulutuk-      kehitysvammahuollon ja pav-huollon tehtävä-
7526: sen järjestämistä varten muodostettaisiin ter-       alueita varten. Kehitysvammahuollon tehtävä-
7527: veydenhuollon ja sosiaaliturvan yhteinen perus-      alueen tarpeet työryhmä näki siinä määrin
7528: linja. Toimikunnan ehdotuksen mukaan perus-          eriytyneinä, että sitä varten olisi muodostet"
7529: linjaan kuuluisi sosiaalialaan luettava kehitys-     tava kehitysvammahoitajan kouluasteen koulu-
7530: vammahuollon perushoitajan, Sosiaalineuvojan         tusammatti. Sosiaaliohjaajan opistoasteen kou-
7531: ja lähikasvattajan koulutus.                         lutusammatti muodostettiin samoja tehtävä-
7532:     Mainittujen toimikuntien mietinnöistä ope-       alueita varten kuin kodinhoitajan koulutus-
7533: tusministeriölle annetuissa monissa lausunnoissa     ammatti. Kehitysvammahuollon tehtäväaluetta
7534: esitettiin, että sosiaalialan koulutuksen järjes-    varten muodostettaisiin niin ikään opistaasteel-
7535: tämistä varten olisi muodostettava oma perus-        la erillinen kehitysvammahuollon ohjaajan kou-
7536: linja. Muun muassa tästä syystä keskiasteen          lutusammatti. Lasten- ja nuortenhuollon teh-
7537: koulunuudistuksen johtoryhmä ( Komiteanmie-          täväaluetta varten etenkin laitoshuollon tar-
7538: tintö 1978: 47) ehdotti, ettei edellä mainittua      peita silmällä pitäen muodostettaisiin lähikas-
7539: koulutusta liitetä ehdotettuihin peruslinjoihin,     vattajan opistoasteen koulutusammatti. Koulu-
7540: vaan että ensiksi selvitetään tarkemmin mai-         tusaika olisi kouluasteelia kaksi ja puoli vuotta
7541: nitun koulutuksen järjestäminen pitäen lähtö-        ja opistoasteella neljä vuotta. Työryhmä eh-
7542: kohtana erillisen sosiaalialan peruslinjan muo-      dotti myös, että kirkon järjestämä sosiaalialan
7543: dostamista.                                          koulutus muodostettaisiin jostakin mainitusta
7544:     Valtioneuvosto päätti 30. 11. 1978 antamis-      opistoasteen koulutusammatista sekä kirkollisen
7545: saan keskiasteen koulunuudistuksen toimeen-          työn edellyttämästä muusta opetuksesta, mistä
7546: panon edellyttämissä suunnitteluohjeissa, että       johtuen koulutusajaksi tulisi noin viisi vuotta.
7547: sosiaalialan koulutuksen antamista varten muo-          Työryhmän ehdottama kodinhoitajakoulutus
7548: dostetaan sosiaalialan peruslinja. Päätöksen         vastaa lähinnä samannimistä nykyistä koulu-
7549: mukaan sosiaalialan peruslinjaan kuuluva kou-        tusta, kehitysvammahoitajakoulutus lähinnä ny-
7550: lutus ja koulutettavien määrät selvitetään erik-     kyistä vajaamielishoitajakoulutusta, sosiaalioh-
7551: seen. Opetusministeriö päätti 18. 4. 1979 an-        jaajakoulutus lähinnä nykyistä johtavan kodin-
7552: taessaan ohjeet peruslinjoihin kuuluvista kou-       hoitajan koulutusta, kehitysvammahuollon oh-
7553: lutusammateista ja erillisistä opintolinjoista       jaajakoulutus nykyistä samannimistä koulutus-
7554: sekä niiden koulutuspituuksista, että mainittu       ta ja lähikasvattajakoulutus lähinnä nykyistä
7555: koulutus otetaan keskiasteen koulunuudistuk-         sosiaalikasvattajakoulu tusta.
7556: sen toimeenpanosuunnittelussa huomioon ennen            Työryhmä ehdotti lisäksi, että opetusminis-
7557: tarkoitetun selvityksen tekemistä erillisinä         teriö asettaisi toimikunnan laatimaan ehdotusta
7558: opintolinjoina.                                      sosiaalialan peruslinjan opetussuunnitelmista ja
7559:     Opetusministeriö asetti 24. 5. 1979 muun         tämän koulutuksen mitoittamisesta.
7560: muassa edellä tarkoitettua selvitystyötä varten         Saatuaan asiasta muun muassa sosiaali- ja
7561: työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia alustava       terveysministeriön ja valtiovarainministeriön
7562: ehdotus sosiaalihuollon, kodinhoitajan, vajaa-       lausunnot opetusministeriö päätti 3. 7. 1980
7563: mielishoitajan, kehitysvammaohjaajan, askarte-       päivätyssä keskiasteen koulutuksen kehittämi-
7564: lunohjaajan, nuorisotyön ja siihen mahdolli-         sestä annetun lain ( 474/78) edellyttämässä
7565: sesti liittyvän muun vapaa-aikatoiminnan kou-        toimeenpanosuunnitelmassa sosiaalialan perus-
7566: lutuksen sekä liikunnanohjaajakoulutuksen si-        linjan rakenteesta ja koulutusajoista työryhmän
7567:  joittamisesta keskiasteen ammatilliseen koulu-      ehdotuksen mukaisesti.
7568:  järjestelmään ottaen erityisesti huomioon val-         Opetusministeriö asetti 29. 1. 1981 sosiaali-
7569:  tioneuvoston 30. 11. 1978 tekemä päätös so-         alan keskiasteen ammatillisen koulutuksen ope-
7570: siaalialan peruslinjan muodostamisesta.              tussuunnitelmien laatimista ja koulutuksen mi-
7571:     Mainittu sosiaalialan ja vapaa-aikatyön keski-   toittamista varten toimikunnan. Toimikunnan
7572:  asteen ammatillisen koulutuksen työryhmä            tehtävänä on keskiasteen koulutuksen kehit-
7573:  {Muistio, Helsinki 1979) ehdotti, että sosiaali-    tämisestä annetussa laissa ( 47 4/78) esitettyjen
7574:  alan peruslinjaan muodostettaisiin viisi kou-       ammatillisen koulutuksen kehittämisperiaattei-
7575: 4                                              19Sl vp.
7576: 
7577: den ja lain nojalla opetusmtmstenon laatiman          dolla käydyissä neuvotteluissa on tehty peri-
7578: keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpano-            aateratkaisut muun muassa sosiaalialan koulu-
7579: suunnitelman sekä sosiaalialan ja vapaa-aika-         tukseen otettavien opiskelijoiden määristä so-
7580: työn keskiasteen ammatillisen koulutuksen työ-        siaalihallituksen esittämien tarvearvioiden poh-
7581: ryhmän muistion pohjalta laatia 31. 5. 1982           jalta. Se, ettei koulutuksen tuotos mahdolli-
7582: mennessä                                              sesti vastaa henkilöstön tarvetta johtunee osal-
7583:    1) ehdotukset sosiaalialan peruslinjaan kuu-       taan sosiaalialan henkilöstön koulutuksen suun-
7584: luvien koulutusammattien ja niitä vastaavien          nittelun edellä kuvatusta keskenetäisyydestä
7585: ylioppilaspohjaisten opintolinjojen opetussuun-       sekä siitä, etteivät tehdyt määrälliset ratkaisut
7586: nitelmiksi ja                                         ole aikavälin lyhyyden takia vielä kokonaisuu-
7587:    2) ehdotus sosiaalialan peruslinjan ja siihen      dessaan nähtävissä työmarkkinoilla.
7588: kuuluvien erikoistumislinjojen sekä vastaavien           Valtioneuvosto on 10. 1. 1980 asettanut
7589: ylioppilaspohjaisten opintolinjojen valtakunnal-      koulutussuunnittelun neuvottelukunnan, jonka
7590: liseksi mitoittamiseksi.                              tehtävänä muun muassa on seurata ja kehittää
7591:    Lasten päivähoidon henkilöstön koulutuksen         peruskoulun jälkeisen koulutuksen mitoittamis-
7592: opetussuunnitelmia valmistelee 23. 5. 1979 ase-       suunnittelua, laatia ehdotus mainitun koulutuk-
7593: tettu toimikunta, jonka tulee saada työnsä            sen valtakunnalliseksi mitoittamissuunnitelmak-
7594: valmiiksi 31. 3. 1981 mennessä. Toimikunnan           si vuosille 1985-1995 sekä esittää tarvittaessa
7595: toimeksianto perustuu valtioneuvoston 1. 2.           ehdotuksia edellä mainitun koulutuksen lyhyem-
7596: 1979 tekemään periaatepäätökseen lasten päi-          män aikavälin mitoittamissuunnitelmien tarkis-
7597: vähoidon henkilöstön koulutuksen kehittämi-           tamiseksi. Kun sosiaalialan keskiasteen koulu-
7598: sestä.                                                tuksen mitoittamista käsitellään sekä opetus-
7599:    Korkean asteen ja lukioasteen sosiaalialan         suunnitelma- ja mitoittamistoimikunnassa että
7600: koulutuksen mitoittamiskysymyksistä on voitu          koulutussuunnittelun neuvottelukunnassa ja
7601: neuvotella tammikuusta 1977 alkaen vuosittain         kun sosiaalialan peruslinjan koulutusammattien
7602: säännöllisin väliajoin pidetyissä kokouksissa,        opetussuunnitelmat ja lasten päivähoidon hen-
7603: joihin ovat osallistuneet opetusministeriön,          kilöstön opetussuunnitelmat valmistuvat, on
7604: kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen        käytettävissä riittävät tiedot ja valmiudet so-
7605: edustajien lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön,   siaalialan keskiasteen koulutuksen järjestämi-
7606: sosiaalihallituksen ja lääkintöhallituksen edusta-    seksi henkilöstön tarpeen mukaisesti.
7607: jat. Opetusministeriön kansliapäällikön joh-
7608:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
7609: 
7610:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistä
7611:                                             N:o 41                                               5
7612: 
7613: 
7614: 
7615: 
7616:                           Tili Riksdagens Herr Talman
7617: 
7618:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       som nu avses har i huvudsak givits vid dessa
7619: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     enheter.
7620: av den 11 februari 1981 till vederbörande            Båda enheterna har beviljats tilläggsresurser
7621: medlem av statsrådet för avgivande av svar        för att främja utbildningsplaneringen. Under-
7622: översänt avskrift av följande av riksdagsman      visningsministeriet har i anvisningarna för
7623: Peltola m. fl. undertecknade spörsmål nr 41:      planeringen uppmanat Tammerfors universitet
7624:                                                   att fästa uppmärksamhet vid behörighetskraven
7625:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         för dem som intas till undervisningssektionerna
7626:        vidta för att reformera utbildningen av    samt åt de avgöranden beträffande utbild-
7627:        socialarbetare och mellanstadieutbild-     ningen på det sociala området som kommer
7628:        ningen för det sociala området i enlig-    att träffas vid planeringen av mellanstadie-
7629:        het med de allmänna utvecklingsmålen       reformen liksom åt undervisningens innehåll
7630:        för högskolestadiet och mellanstadiet,     och uppbyggnad samt utbildningens omfatt-
7631:        samt                                       ning. I fråga om socialarbetarnas utbildning
7632:           när börjar Regeringen genomföra en      uppgör man som bäst planer, som beträffande
7633:        utbildning för det sociala området i       utbildningens omfattning i det första skedet
7634:        överensstämmelse med det personalbe-       torde möjliggöra både en examen av nuvarande
7635:        hov som förekommer på detta område?        omfattning och en examen av samma om-
7636:                                                   fattning som en grundexamen vid högskola.
7637:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     I det första skedet skulle det dessutom vara
7638: samt anföra följande:                             möjligt att genom utbildning som komplette-
7639:    Den totalreform av högskoleexamina som         rar den nuvarande examen nå en grundexamens
7640: utgör en del av lagstiftningen om utbyggande      nivå. I ett senare skede skulle examen bygga
7641: av högskoleväsendet har pågått under hela         på 160 studieveckor. Ett motsvarande plane-
7642: 1970-talet. Den sista övergången till det nya     ringsarbete pågår i fråga om Social- och kom-
7643: examenssystemet skedde på det humanistiska,       munalhögskolan och statsrådet har i ärendet
7644: naturvetenskapliga och samhällsvetenskapliga      fattat ett principbeslut där det konstateras, att
7645: utbildningsområdet från och med ingången av       examina utvecklas till samma nivå som hög-
7646: augusti månad år 1980.                            skolornas grundexamina. Den första tjänsten
7647:     Högskoleexamina har i allmänhet utvecklats    en biträdande professor i socialpolitik, sär-
7648: till grundexamina som bygger på minst 160         skilt socialt arbete ingår i statsförslaget för
7649: studieveckor. Behörighet för högskolestudier      år 1981.
7650: uppnås genom tre års gymnasiekurser eller, i         I enlighet med den utbyggnadsplan för hög-
7651: den mån mellanstadiereformen avancerar,           skoleväsendet som fastställdes av statsrådet
7652: genom vägar som öppnas inom yrkesutbild-          den 26 februari 1981 inleds år 1982 vid Lapp-
7653: ningen, på ett sätt som närmare kommer att        lands högskola utbildning på det sociala om-
7654: fastställas lagstiftningsvägen. Dessutom har      rådet och år 1984 vid Kuopio högskola till
7655: man inom undervisningsministeriet strävat till    hälsovården anknuten utbildning på det so-
7656: att samtidigt utveckla de examina som av-         ciala området. Åtgärderna innebär att utbild-
7657: läggs vid Tammerfors universitets undervis-       ningen på högskolenivå på ifrågavarande om-
7658: ningssektioner och vid Svenska social- och        råde utvidgas.
7659: kommunalhögskolan. Dessa examina berörs              Uppgörandet av läroplaner för gymnasiet
7660: inte av lagstiftningen om utbyggande av hög-      och yrkesläroanstaltarna, som har hört till för-
7661: skoleväsendet. Den utbildning av socialarbetare   beredelserna för mellanstadiereformen, har på
7662: 6                                             1981 vp.
7663: 
7664: basen av det principbeslut statsrådet fattade        arbeta ett prelin1inärt förslag om placeringen
7665: den 30 maj 1974 under åren 1974-77 utförts           av utbildningen för socialvård, utbildningen
7666: i de av undervisningsministeriet tillsatta läro-     av hemvårdare, vårdare av utvecklingsstörda,
7667: planskommissionerna. Den utbildning som kan          handledare av vården av utvecklingsstörda och
7668: hänföras till det sociala området behandlas av       sysselsättningsterapeuter, utbildningen för ung-
7669: läroplanskommissionen för huslig ekonomi och         domsarbete och därtill eventuellt ansluten an-
7670: läroplanskommissionen för hälsovården.               nan fritidsverksamhet samt idrottsinstruktörs-
7671:     Läroplanskommissionen för huslig ekonomi         utbildningen inom yrkesutbildningssystemet
7672:  ( Kommittebetänkande 1977: 8) föreslog, att         för mellanstadiet, med särskilt beaktande av
7673: den utbildning av hemvårdare som kan hän-            statsrådets beslut 30. 11. 1978 om bildande av
7674: föras till det sociala området skulle ges på         en grundlinje för det sociala området.
7675: grundlinjen för huslig ekonomi. Läroplans-              Den nämnda arbetsgruppen · som skulle be-
7676: kommissionen för hälsovården ( Kommittebe-           handla yrkesutbildning på mellanstadiet för
7677: tänkande 1977: 3) föreslog, att man för ord-         det sociala området och för fritidsarbete ( Pro-
7678: nandet av utbildningen på hälsovårdens om-           memoria, Helsingfors 1979) föreslog att
7679: råde och det sociala området skulle bilda en         grundlinjen för det sociala området skulle om-
7680: gemensam grundlinje för hälsovård och social-        fatta fem utbildningsyrken. Utbildningsyrket
7681: skydd. Enligt kommissionens förslag skulle           för hemvårdare skulle på skolnivå utformas
7682: grundlinjen omfatta utbildning för grund-            framför allt för uppgiftsområdena inom hem-
7683: skötare i vård av utvecklingshämmade, social-        servicen men även för åldringsvård med ton-
7684: kuratorer och närfostrare.                           vikt på anstaltsvård, annan handikappvård än
7685:     I de många utlåtanden om de nämnda kom-          vård av utvecklingsstörda och mbl-vård ( vård
7686: missionernas betänkanden som avgavs till un-         som gäller missbrukare av berusningsmedel och
7687: dervisningsministeriet framfördes det, att en        lösdrivare). Behoven på det uppgiftsområde
7688: särskild grundlinje borde bildas för utbild-         som berör vården av utvecklingsstörda ansåg
7689: ningen på det sociala området. BL a. av denna        arbetsgruppen vara så differentierade, att man
7690: orsak föreslog ledningsgruppen för mellan-           för ändamålet borde utforma ett utbildnings-
7691: stadiereformen ( Kommittebetänkande 1978:            yrke på skolnivå för vårdare av utvecklings-
7692: 47) att ovan nämnda utbildning inte skall            störda. Utbildningsyrket för socialkuratorer på
7693: fogas till de föreslagna grundlinjerna, utan att     institutnivå skulle utformas för samma upp-
7694: man först närmare skall utreda organiserandet        giftsområden som utbildningsyrket för hem-
7695: av ifrågavarande utbildning med bildandet av         vårdare. På institutnivå skulle likaså för
7696: en särskild grundlinje för det sociala området       vården av utvecklingsstörda utformas ett sär-
7697: som utgångspunkt.                                    skilt utbildningsyrke för handledare av vården
7698:     Statsrådet beslöt i sina 30. 11. 1978 givna      av utvecklingsstörda. För det uppgiftsområde
7699: anvisningar, som förutsätts av verkställigheten      som berör barn- och ungdomsvården skulle,
7700: av utbildningsreformen på mellanstadiet, att         särskilt med tanke på behoven inom anstalts-
7701: en grundlinje för det sociala området skall          vården, utformas ett utbildningsyrke på insti-
7702: bildas för givande av utbildning på detta om-        tutnivå för närfostrare. Utbildningstiden skulle
7703: råde. Enligt beslutet skall frågan om utbild-        på skolnivå vara två och ett halvt år och på
7704: ningen inom grundlinjen för det sociala områ-        institutnivå fyra år. Arbetsgruppen föreslog
7705: det och om antalet personer som skall utbildas       också, att den utbildning på det sociala om-
7706: utredas separat. Då undervisningsministeriet         rådet som anordnas av kyrkan skulle bygga
7707:  18. 4. 1979 gav direktiv om de till grund-          på något av de nämnda utbildningsyrkena på
7708: linjerna hörande utbildningsyrkena och de            institutnivå samt på annan av det kyrkliga
7709: fristående studielinjerna samt om utbildnings-       arbetet betingad undervisning, varför utbild-
7710: tiden beslöt ministeriet, att man vid verk-          ningstiden skulle bli omkring fem år.
7711: ställighetsplaneringen för mellanstadiereformen         Den hemvårdarutbildning som föreslås av
7712: innan den avsedda utredningen har gjorts skall       arbetsgruppen motsvarar närmast den nuvaran-
7713: hänföra nämnda utbildning till fristående stu-       de utbildningen med samma namn, utbild-
7714: dielinjer.                                           ningen av vårdare av utvecklingsstörda mot-
7715:     Undervisningsministeriet tillsatte 24. 5. 1979   svarar närmast den nuvarande utbildningen
7716: bl. a. för det ovan avsedda utredningsarbetet        av vårdare av psykiskt efterblivna, social-
7717: en arbetsgrupp, som fick i uppgift att ut-           kuratorsutbildningen närmast den nuvarande
7718:                                                N:o 41                                               7
7719: 
7720: 
7721: utbildningen av hemvårdare, utbildningen av          1981. Kommissionens uppdrag bygger på stats-
7722: handledare av vården av utvecklingsstörda            rådets principbeslut 1. 2. 1979 om utvecklande
7723: närmast den nuvarande utbildningen med sam-          av utbildningen för barndagvårdspersonal.
7724: ma benämning och utbildningen av närfostrare            Rådplägningar om dimensioneringsfrågor be-
7725: närmast den nuvarande utbildningen av social-        träffande utbildningen för det sociala området
7726: pedagoger.                                           på högskole- och gymnasiestadiet har från och
7727:     Arbetsgruppen föreslog dessutom, att under-      med januari 1977 med regelbundna mellan-
7728: visningsministeriet skulle tilisätta en kommis-      tider kunnat hållas vid möten, i vilka utom
7729: sion med uppdraget att utarbeta ett förslag till     företrädare för undervisningsministeriet, skol-
7730: läroplaner för grundlinjen för det sociala om-       styrelsen och yrkesutbildningsstyrelsen, före-
7731: rådet och tili dimensionering av denna utbild-       trädare för social- och hälsovårdsministeriet,
7732: ning.                                                socialstyrelsen och medicinalstyrelsen har del-
7733:     Efter att ha erhållit utlåtanden i saken         tagit. Vid rådplägningarna, som hållits under
7734: bl. a. av social- och hälsovårdsministeriet och      ledning av kanslichefen vid undervisningsmi-
7735: finansministeriet fattade undervisningsministe-      nisteriet, har man på basen av de behovs-
7736: riet i den 3. 7. 1980 daterade verkställighets-      bedömningar som framlagts av socialstyrelsen
7737: plan, som förutsätts i lagen om utvecklande          träffat principiella avgöranden bl. a. om an-
7738: av utbildningen på mellanstadiet ( 474/78),          talet studeranden som skall antagas tili ut-
7739: beslut om strukturen och utbildningstiderna          bildning för det sociala området. Det förhål-
7740: för grundlinjen för det sociala området i enlig-     landet, att det antal personer som utbildas
7741: het med arbetsgruppens förslag.                      möjligen inte motsvarar personalbehovet, beror
7742:     Undervisningsministeriet tillsatte 29. 1. 1981   sannolikt tili en del på att planeringen av
7743: en kommission för att utarbeta läroplaner för        personalutbildningen för det sociala området
7744: yrkesutbildningen på mellanstadiet för det           såsom i det föregående beskrivits inte är slut-
7745: sociala området och för dimensionering av ut-        förd samt därpå, att de beslut om utbild-
7746: bildningen. Kommissionen har tili uppgift att        ningens omfattning som gjorts på grund av
7747: med stöd av de principer för utvecklande             den korta mellanliggande tiden ännu inte i sin
7748: av yrkesutbildningen som anges i lagen om            helhet kan observeras på arbetsmarknaden.
7749: utvecklande av utbildningen på mellanstadiet             Statsrådet tillsatte 10. 1. 1980 delegationen
7750:  ( 47 4/78) och med stöd av sagda lag, på            för utbildningsplanering, som bl. a. har tili
7751: basen av den av undervisningsministeriet upp-        uppgift att följa med och utveckla den pla-
7752: gjorda verkställighetsplanen för mellanstadie-       nering som gäller dimensioneringen av utbild-
7753: r.eformen samt den av arbetsgruppen för yr-          ningen efter grundskolan, att uppgöra förslag
7754: kesutbildning på mellanstadiet för det sociala       tili en riksomfattande pian för dimensione-
7755: området och för fritidsarbete uppgjorda pro-         ringen av nämnda utbildning under åren 1985
7756: memorian före utgången av maj månad 1982             -1995 samt att vid behov framlägga förslag
7757:  utarbeta                                            om justering av planerna för dimensionering
7758:     1) förslag tili läroplaner för de utbildnings-   av utbildningen på kortare sikt. Då dimen-
7759:  yrken som hör tili grundlinjen för det sociala      sioneringen av mellanstadieutbildningen för
7760: området och läroplaner för motsvarande på            det sociala området behandlas både i läro-
7761:  studentexamen baserade studielinjer och             plans- och dimensioneringskommissionen och
7762:     2) förslag tili dimensionering på riksplanet     i delegationen för utbildningsplanering och
7763:  av grundlinjen för det sociala området och          då läroplanerna för utbildningsyrkena inom
7764:  därtili hörande specialiseringslinjer samt av       grundlinjen för det sociala området och för
7765:  motsvarande på studentexamen baserade stu-          barndagvårdspersonalen blir färdiga, kommer
7766:  dielinjer.                                          man att ha tiligång tili tiliräckliga kunskaper
7767:     Läroplanerna för dagvårdspersonal för barn       och tillräcklig beredskap för att ordna mellan-
7768:  förbereds av en 23. 5. 1979 tilisatt kommis-        stadieutbildningen för det sociala området i
7769:  sion, som skall slutföra sitt arbete före 31. 3.    enlighet med behovet av personal.
7770:       Helsingfors den 24 mars 1981
7771: 
7772:                                                                           Minister Kalevi Kivistö
7773:                                              1981 vp.
7774: 
7775: Kirjallinen kysymys n:o 42
7776: 
7777: 
7778: 
7779: 
7780:                                      Peltola ym.: Yksityisten perhepäivähoitajien verotuksen yk-
7781:                                          sinkertaistamisesta
7782: 
7783: 
7784:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7785: 
7786:    Yksityiset perhepäivähoitajat ovat esittäneet    maksamaan kunnalliseen hoitoon ja omiin tu-
7787: verohallitukselle, että heidän verotuksensa tu-     loihinsa verrattuna kohtuuttomasti lastensa päi-
7788: lisi yhdenmukaistaa koko maassa riippumatta         vähoidosta. Verohallituksen ohjeet ovat nykyi-
7789: siitä, montako lasta heillä on hoidettavanaan.      selläänkin sopimattomat yksityisten perhepäivä-
7790: Verohallituksen voimassa olevien ohjeiden mu-       hoitajien verotukseen, ja kun näitä ohjeitakaan
7791: kaan yhden perheen lasten yksityinen perhe-         ei noudateta, käytäntö vaihtelee eri puolilla
7792: päiväholtaja on työsuhteessa lapsen vanhem-         maata. Yksityisen perhepäivähoidon verotuk-
7793: piin, joiden on huolehdittava ennakon perimi-       sesta tulisi ilmeisesti saada erillissäännökset,
7794: sestä ja muista työnantajan velvollisuuksista.      joilla turvattaisiin mahdollisimman yksinkertai-
7795: Useamman perheen lasten hoitajaa pidetään yk-       nen ja joustava verotusmenettely.
7796: sityisyrittäjänä, jolle määrätään ennakkovero.         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
7797:     Verohallituksen ohjetta ei kuitenkaan nou-      § :n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
7798: dateta. Esimerkiksi Hämeen lääninoikeus on          tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7799: hyl3nnyt ennakkoperintää koskevan valituksen,       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7800: vaikka valittaja on hakenut verohallituksen
7801: ohjeiden mukaista verotusmenettelyä. Nykyi-                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
7802: nen käytäntö vaihtelee ja hoitajat ovat joka               yksityisten perhepäivähoitajien verotus-
7803: tapauksessa eri asemassa sen mukaan, onko                  käytäntö vaihtelee riippuen siitä, mones-
7804: heillä yhden vai useamman perheen lapsia hoi-              ta:ko perheestä hoitolapset tulevat, sekä
7805: dossa.                                                     lisäksi verotoimiston näkemyksestä, ja
7806:     Yksityisten perhepäivähoitajien palkkiot ovat             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7807: tavallisesti varsin pienet. Monimutkainen vero-            siin yksityisten perhepäivähoitajien ve-
7808:  tus aiheuttaa ongelmia sekä hoitajille että hoi-          rotuksen yksinkertaistamiseksi ja yhden-
7809: dettavien lasten vanhemmille, jotka palkkioi-              mukaistamiseksi?
7810: den pienuudesta huolimatta joutuvat usem
7811:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
7812: 
7813:                Kati Peltola                                     Ulla-Leena Alppi
7814:                Vappu Säilynoja                                  Juhani Vähäkangas
7815:                                           Pauli Uitto
7816: 
7817: 
7818: 
7819: 
7820: 088100228U
7821: 2                                             1981 vp.
7822: 
7823: 
7824: 
7825: 
7826:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7827: 
7828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, osa-
7829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        palkkiota sekä muuta etuutta ja korvausta,
7830: olette 11 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn           joka suoritetaan virasta tai toimesta tahi sel-
7831: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         laisesta työstä, tehtävästä tai palveluksesta,
7832: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        joka tehdään työn tai tehtävän antajalle kor-
7833: edustaja Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      vausta vastaan. Pidätyksen toimittamiseen vel-
7834: sesta kysymyksestä n:o 42:                           vollinen on työnantaja, jolla tarkoitetaan en-
7835:                                                      nakkoperintälaissa sitä, jonka lukuun tehdystä
7836:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        työstä palkka suoritetaan. Pidätystä ei kuiten-
7837:        yksityisten perhepäivähoitajien verotus-      kaan tarvitse toimittaa suorituksesta, jonka
7838:        käytäntö vaihtelee riippuen siitä, mo-        saajaa on pidettävä siinä toiminnassaan, josta
7839:        nestako perheestä hoitolapset tulevat,        suoritus maksetaan, itsenäisenä yrittäjänä. Täl-
7840:        sekä lisäksi verotoimiston näkemykses-        löin ennakkoperintä tapahtuu ennakonkantona.
7841:        tä, ja                                        Ennakonkannolla ei kuitenkaan voida korvata
7842:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ennakonpidätystä. Milloin ennakonpidätys on
7843:        siin yksityisten perhepäivähoitajien ve-      lain mukaan toimitettava, ei ennakonkanto
7844:        rotuksen yksinkertaistamiseksi ja yhden-      näin ollen voi tulla kysymykseen.
7845:        mukaistamiseksi?                                  Itsenäiselle yrittäjälle, jolle maksetusta suo-
7846:                                                      rituksesta ennakkoperintä toimitetaan ennakon-
7847:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kantona, ei ole ennakkoperintälaissa määritelty
7848: vasti seuraavaa:                                     tunnusmerkkejä. Verotuskäytännössä ja vero-
7849:    Veronalaisesta tulosta ja omaisuudesta suo-       tusta käsittelevässä kirjallisuudessa itsenäiseen
7850: ritettavan valtionveron, kunnallisveron, kirkol-     yrittämiseen on liitetty seuraavanlainen tunnus-
7851: lisveron ja kansaneläke- ja sairausvakuutusmak-      merkistö.
7852: sun perimiseksi toimitetaan verovuoden aikana            Itsenäinen yrittäminen on toimintaa, jolla
7853: ennakkoperintä. Ennakkoperintä toimitetaan           tavoitellaan yrittäjän voittoa. Itsenäisen yrittä-
7854: ennakonpidätyksenä tai ennakonkantona.               jän toiminta vaatii pääomasijoitusta, siihen liit-
7855:    Ennakonkanto toimitetaan kiinteistö-, liike-,     tyy riski, menettämisen mahdollisuus. I tsenäi-
7856: ammatti- tms. tulosta, josta ennakonpidätystä        nen yrittäjä vastaa itse kustannuksista, hankkii
7857: ei voida toimittaa.                                  itse tarvikkeet ja työvälineet. Hän tarjoaa pal-
7858:    Ennakonpidätys on ennakkoperintälain mu-          veluksiaan yleisesti, palvelee samanaikaisesti
7859: kaan toimitettava palkasta, eläkkeestä ja elin-      useampia tehtävänantajia. Edelleen itsenäiseen
7860: korosta sekä osingosta ja korosta. Määrätyin         yrittämiseen liittyy usein ulkoinen toimipaikka,
7861: edellytyksin ennakonpidätys on toimitettava          myymälä, vastaanottohuoneisto, toimisto tms.
7862: myös esiintyvän taiteilijan tai muun julkisen        Toiminnassa on sellaisia yleisiä kuluja, jotka
7863: esiintyjän tahi urheilijan palkkiosta, erilaisista   eivät kohdistu yksin yhden työn tai tehtävän
7864: käyttö- ja teldjänoikeuskorvauksista, hankinta-,     suorittamiseen. Itsenäinen yrittäjä ei toimi
7865: osto- tai myyntiasiamiehen, kauppamatkustajan,       työnteettäjän johdon ja valvonnan alaisena.
7866: paikallismyyjän tai kauppaedustajan palkkiosta.      Toiminta tapahtuu itsenäisen yrittäjän omaan
7867: Niin ikään ulosottoviranomaisen, konkurssipe-        lukuun.
7868: sän, velkojan tai muun henkilön työnantajan             Yksityisten perhepäivähoitajien palkkiosta
7869: puolesta maksamista palkkasaatavista on toimi-       ennakkoperintä toimitetaan kuten muidenkin
7870: tettava ennakonpidätys.                              verovelvollisten osalta edellä mainitut lain-
7871:    Ennakkoperintälain 4 §:n mukaan palkalla,         säännökset ja itsenäisen yrittäjän käsitteeseen
7872: josta ennakonpidätys on toimitettava, tarkoi-        liittyvät kriteerit huomioon ottaen joko enna-
7873:                                                 N:o 42                                               3
7874: 
7875: konkantona tai ennakonpidätyksenä. Käytän-            tovia ohjeita siitä millä edellytyksillä henkilöä
7876: nössä tämä merkitsee sitä, että päivähoidossa         tai jotakin ammattiryhmää on pidettävä itse-
7877: olevan lapsen vanhemman on toimitettava hoi-          näisenä yrittäjänä tai miten ennakkoperintä
7878: tajalle maksamastaan korvauksesta ennakonpi-          yksittäistapauksessa tulee toimittaa. Sitovan
7879: dätys, mikäli hoitajaa ei voida pitää tässä teh-      ennakkoratkaisun siitä, onko pidätys jostakin
7880: tävässään itsenäisenä yrittäjänä. Ennen enna-         palkkiosta toimitettava vai ei, voi antaa vain
7881: konpidätyksen toimittamista voidaan makse-            työnantajan tai palkansaajan pyynnöstä työn-
7882: tusta palkkiosta vähentää työn suorittamisesta        antajan kotikunnan lääninverovirasto tai kes-
7883: aiheutuneiden kustannusten osuus. Kustannus-          kusverolautakunta.
7884: ten määränä verohallituksen antamien ohjeiden             Ennakkoperinnän toimittamistavalla ei ole
7885: mukaan voidaan muun selvityksen puuttuessa            merkitystä ennakkoon perittävän veron mää-
7886: pitää kulloinkin voimassa olevaa kunnallisten         rään. Ratkaisevin ero toimittamistapojen välillä
7887: keskusjärjestöjen suositusta kuunailisille perhe-     syntyy lähinnä perhepäivähoitajan sosiaalitur-
7888: päivähoitajille maksettavasta hoitokulukorvauk-       van järjestämisen suhteen. Jos perhepäivähoita-
7889: sesta.                                                ja on ennakkoperintälain tarkoittamassa työ-
7890:     Oikeuskäytännössä ei ennakkoperintälain tar-      suhteessa työnantajaansa, työnantajan on mak-
7891: koittamana itsenäisenä yrittäjänä ole yleensä         settava palkkion osalta työnantajan sosiaali-
7892: pidetty henkilöä, joka harjoittaa kysymyksessä        turvamaksu ja mahdollisesti myös eläketurvaan
7893: olevaa toimintaa vain yhden työn- tai toimeksi-       liittyvät maksut. Jos taas on kysymys itsenäi-
7894: antajan lukuun. Samaa periaatetta on verotus-         selle yrittäjälle maksetusta palkkiosta, työn-
7895: käytännössä lähinnä käytännöllisistä syistä so-       antajalla ei ole sosiaaliturvamaksun suoritta-
7896: vellettu myös perhepäivähoitajien kohdalla ja         misvelvollisuutta, vaan palkkionsaaja on itse
7897: katsottu itsenäisenä yrittäjänä toimimisen edel-      ainakin osittain vastuussa sosiaaliturvansa jär-
7898: lyttävän vähintään sitä, että hoitajalla on hoi-      jestämisestä.
7899: dettavana useamman kuin yhden perheen lap-                Ennakkoperinnän kannalta käytännöllisintä
7900:  sia. Vain yhdestä paikasta tulonsa saavaa päivä-     olisi, jos vero voitaisiin periä perhepäivähoita-
7901: hoitajaa on siten verotuksessa käsitelty palkan-      jilta aina ennakonkantona, jolloin hoidettavien
7902:  saajana riippumatta sitä, saako hän tämän tu-        lasten vanhemmat välttyisivät työnantajille sää-
7903: lonsa kunnalta vai yksityiseltä. Myös muilla          detyHtä velvollisuuksilta. Asiaa tullaan selvit-
7904: itsenäiselle yrittäjälle asetetuilla tunnusmerkeil-   tämään tarkemmin verohallituksen asettamassa
7905: lä on saattanut olla merkitystä.                      työryhmässä, jonka tehtävänä on yleisesti sel-
7906:     Verohallituksella ei ole kuitenkaan valtuuk-      vittää itsenäisen yrittäjän käsitettä suhteessa
7907:  sia antaa veroviranomaisia tai työnantajia si-       palkansaajaan.
7908:       Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1981
7909: 
7910:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
7911: 4                                             1981 vp.
7912: 
7913: 
7914: 
7915: 
7916:                            Tili Riksdagens Herr Talman
7917: 
7918:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt 4 § lagen om förskottsuppbörd avses
7919: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       med lön, på viiken förskottsinnehållning skall
7920: av den 11 februari 1981 tili vederbörande           verkställas, varje slag av lön, arvode, tandem
7921: medlem av statsrådet översänt avskrift av           samt annan förmån och ersättning, som erläggs
7922: följande av riksdagsman Peltola m. fl. ställda      för tjänst eller befattning, så ock för arbete,
7923: spörsmål nr 42:                                     uppdrag ellet tjänst, som emot ersättning
7924:                                                     utförs för arbets- eller uppdragsgivares räkning.
7925:           Är Regeringen medveten om att             Innehållningen skall verkställas av arbets-
7926:        praxis vid beskattningen av privata          givaren, med viiken i lagen om förskottsupp-
7927:        familjedagvårdare är olika beroende på       börd avses den, för vars räkning det arbete
7928:        det antal familjer som har sina barn         utförs, för vilket lönen erläggs. Innehållning
7929:        hos dagvårdaren och dessutom på              behöver dock inte verkställas för ersättning,
7930:        skattebyråns uppfattning, och om så är       vars mottagare kan anses vara självständig
7931:        fallet                                       företagare i den verksamhet för viiken ersätt-
7932:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       ningen betalas. Härvid sker förskottsuppbörden
7933:        att förenkla och förenhetliga beskatt-       i form av förskottsbetalning. Förskottsbetal-
7934:        ningen av privata familjedagvårdare?         ning kan dock inte ersätta förskottsinnehåll-
7935:                                                     ning. Då förskottsinnehållning i enlighet med
7936:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lagen skall verkställas, kan sålunda förskotts-
7937: samt anföra följande:                               betalning inte komma i fråga.
7938:    För uppbörd av statsskatt, kommunalskatt,           I lagen om förskottsuppbörd stadgas inte
7939: kyrkoskatt och folkpensions- och sjukförsäk-        om särskiida kännetecken för sådan självstän-
7940: ringspremie på skattepliktig inkomst och för-       dig företagare, i fråga om viiken förskottsupp-
7941: mögenhet verkställs under skatteåret förskotts-     börden på erlagd ersättning verkställs i form
7942: uppbörd. Förskottsuppbörden verkställs i form       av förskottsbetalning. Vid beskattningspraxis
7943: av förskottsinnehållning ellet förskottsbetal-      och i beskattningslitteraturen har självständig
7944: ning.                                               företagare försetts med följande kännetecken.
7945:    Förskottsbetalning verkställs på inkomst av         Självständig företagsamhet är verksamhet
7946: fastighet, rörelse, yrke el. dyl., då förskotts-    som eftersträvar vinst åt företagaren. Själv-
7947: innehållning inte kan verkställas.                  ständig företagares verksamhet kräver en kapi-
7948:    Enligt lagen om förskottsuppbörd skall           talinsats, verksamheten innebär en risk, en
7949: förskottsinnehållning verkställas på lön, pen-      möjlighet tili förlust. En självständig före-
7950: sion och livränta samt dividend och ränta.          tagare står själv för kostnaderna, han anskaffar
7951: Under bestämda förutsättningar skall förskotts-     materia! och arbetsredskap. Han erbjuder sina
7952: innehållning även verkställas på uppträdande        tjänster åt alla, och tjänstgör för flere upp-
7953: konstnärs eller annan offentlig uppträdandes        dragsgivare på en gång. Vidare medför själv-
7954: eller idrottsmans arvode, på olika slags upp-       ständig företagsamhet ofta ett verksamhets-
7955: hovs- och nyttjanderätter, på ackvisitions-,        utrymme utanför hemmet, en affär, ett mot-
7956: inköps- ellet försäljningsombudsarvode samt         tagningsrum, ett kontor el. dyl. Verksamheten
7957: på handelsresandes, platsförsäljares ellet han-     medför sådana allmänna kostnader, som inte
7958: delsrepresentants arvode. Likaså skall förskotts-   gäller endast ett arbete eller en uppgift. En
7959: innehållning verkställas på lönetillgodohavan-      självständig företagare övervakas inte och leds
7960: den som utsökningsmyndighet, konkursbo,             inte av uppdragsgivaren. En självständig före-
7961: fordringsägare eller annan person erlagt i          tagare bedriver verksamheten för sin egen
7962: stället för arbetsgivare.                           räkning.
7963:                                               N:o 42                                               5
7964: 
7965:    Förskottsuppbörden på självständig familje-      åt skattemyndigheter ellet arbetsgivare utfärda
7966: dagvårdares arvode verkställs såsom i fråga         bindande anvisningar beträffande förutsätt-
7967: om övriga skattepliktiga antingen i form av         ningarna för att en person eller yrkesgrupp
7968: förskottsbetalning eller förskottsinnehållning,     skall räknas som självständig företagare ellet
7969: varvid ovan nämnda lagstadganden och krite-         beträffande sättet att i enskilda fall verkställa
7970: rierna för begreppet självständig företagare        förskottsuppbörden. Ett bindande förhandsbe-
7971: beaktas. I praktiken innebär detta att målsman      slut om huruvida innehållning på något arvode
7972: till det barn som är i dagvård måste verk-          skall verkställas eller ej kan på begäran av
7973: ställa förskottsinnehållning på dagvårdarens        arbetsgivaren eller löntagaren ges endast av
7974: arvode ifall denna inte kan anses utöva verk-       hemkommunens länsskatteverk eller central-
7975: samheten som självständig företagare. Innan         skattenämnden.
7976: förskottsinnehållningen verkställs kan de kost-         Det sätt på vilket förskottsuppbörden verk-
7977: nader som arbetet medför avdras från arvodet.       ställs saknar betydelse för det skattebelopp
7978: Enligt skattestyrelsens anvisningar kan kost-       som uppbärs i förskott. Den avgörande skili-
7979: naderna, då annan utredning saknas, beräknas        naden mellan de olika uppbördssätten ligger
7980: enligt de kommunala centralorganisationernas        främst i familjedagvårdarens socialskydd. Om
7981: rekommendation för ersättningen av vårdkost-        familjedagvårdaren står i sådant arbetsför-
7982: nader till kommunal familjedagvårdare.              hållande tili sin arbetsgivare som avses i lagen
7983:     I rättspraxis har i allmänhet en person,        om förskottsuppbörd, skall arbetsgivaren för
7984: som utöver sin verksamhet för endast en             arvodet erlägga arbetsgivares socialskyddsavgift
7985: arbets- eller uppdragsgivares räkning, inte an-     och eventuellt även avgifter i anslutning till
7986: setts vara sådan självständig företagare som        pensionsskyddet. Om det däremot är fråga om
7987: lagen om förskottsuppbörd avser. Samma prin-        arvode tili självständig företagare, har arbets-
7988: cip har främst av praktiska skäl tiliämpats         givaren ingen skyldighet att betala socialskydds-
7989: även vid beskattningen av familjedagvårdare         avgift, utan mottagaren av arvodet är åt-
7990: och man har ansett att en förutsättning för         minstone delvis själv ansvarig för sitt eget
7991: att verksamheten skall räknas som självständig      socialskydd.
7992: företagsamhet är att vårdaren handhar skötseln          Med tanke på förskottsuppbörden vore det
7993: av barn från mer än en familj. En dagvårdare,       mest praktiskt att skatten av familjedagvårdar-
7994:  som erhåller sin inkomst från endast ett ställe,   na alltid skulle uppbäras i form av förskotts-
7995: har sålunda vid beskattningen behandlats som        betalning. På detta sätt skulle föräldrarna som
7996: löntagare oberoende av om inkomsten härrör          har sina barn i dagvård undvika de skyldig-
7997: från kommunen ellet någon privatperson. Ä ven       heter som åläggs arbetsgivare. Frågan kommer
7998:  andra omständigheter som är utmärkande för         att utredas närmare i den av skattestyrelsen
7999:  en självständig företagare har kunnat vara av      tilisatta arbetsgruppen, som fått i uppgift att
8000: betydelse.                                          allmänt utreda begreppet självständig före-
8001:     Skattestyrelsen har dock inte fullmakt att      tagare kontra löntagare.
8002:       Helsingfors den 19 mars 1981
8003: 
8004:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
8005: 
8006: 
8007: 
8008: 
8009: 088100228U
8010:                                               1981 vp.
8011: 
8012: Kirjallinen kysymys n:o 43
8013: 
8014: 
8015: 
8016: 
8017:                                       Astala ym.: Epäkohdasta koulujen siivoojien työeläkkeissä
8018: 
8019: 
8020:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
8021: 
8022:    Työeläkelainsäädännössä olevan aukon vuok-        1981 kuluessa ns. lukiolain yhteydessä. Vallit-
8023: si on joukko koulujen siivoojia jäänyt perus-        sevan käsityksen mukaan ei eläkelainsäädännön
8024: teettomasti vaille täyttä työeläkettä. Esimerk-      uudistuksia voida toteuttaa siten, että niillä
8025: kinä voidaan mainita henkilö, joka ennen pe-         olisi taannehtiva vaikutus. Niinpä uudistuksen
8026: ruskoulu-uudistusta siivosi kansakoulun tiloja       valmistelu tiettävästi on lähtenyt siitä, ettei
8027: 6,5 tuntia päivässä ja yksityisen oppikoulun         kohtuuttoman kohtelun uhriksi joutuneiden,
8028: tiloja 1,5 tuntia päivässä. Huolimatta siitä, että   jo eläkkeelle siirtyneiden siivoojien asemaan
8029: asianomainen kunta on suorittanut kunnalliselle      puututtaisi millään tavalla.
8030: eläkelaitokselle täydet eläkemaksut kahdeksan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8031: tunnin työpäivää vastaavasta palkasta, lukee         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
8032: eläkelaitos eläkkeeseen oikeuttavaksi työajaksi      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8033: vain kansakoulun siivoukseen käytetyn työajan.       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8034: Kun oppikoulussa suoritettu työaika on ollut
8035: päivittäin lyhyt ja kuukausiansio siten alhainen,              Mitä Hallitus aikoo tehdä täysien
8036: ei siivoojalla ole voimassaolevan lainsäädännön             työeläke-etujen ·turvaamiseksi sellaisille
8037: nojalla oikeutta saada oppikoulun siivoukseen               jo eläkkeelle siirtyneille tai lähikuukau.
8038: käytettyä työaikaa vastaavaa työeläkettä mil-               sina siirtyville siivoojille, jotka ovat
8039: tään muultakaan eläkelaitokselta. Tätä loppu-               työskennelleet ennen peruskoulu-uudis-
8040: tulosta on pidettävä kohtuuttomana.                         tusta hallinnollisesti eri tavoin järjeste-
8041:    Tiettävästi eräs valtion eläkeneuvottelukun-             tyissä kouluissa samanaikaisesti, ja jot-
8042: nan jaostoista pohtii parhaillaan keinoja yllä              ka nykyisen lainsäädännön nojalla ovat
8043: mainitun epäkohdan korjaamiseksi siten, että                oikeutettuja työeläkkeeseen vain osan
8044: tarvittava lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden               työaikaansa perusteella?
8045:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
8046: 
8047:                Heli Astala                                      Inger Hirvelä
8048:                Ensio Laine                                      J. Vähäkangas
8049:                Vappu Säilynoja                                  Anna-Liisa Jokinen
8050:                Kati Peltola                                     Mikko Ekorre
8051: 
8052: 
8053: 
8054: 
8055: 088100187H
8056: 2                                             1981 vp.
8057: 
8058: 
8059: 
8060: 
8061:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8062: 
8063:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       keoikeudellisessa asemassa. He ovat peruskou-
8064: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lun osalta edelleen palvelussuhteessa peruskou-
8065: olette 10 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn           lua ylläpitävään kuntaan sekä yksityisen oppi-
8066: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         koulun osalta palvelussuhteessa asianomaista
8067: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        koulua ylläpitävään yhteisöön.
8068: edustaja Heli Astalan ym. näin kuuluvasta kir-           Hyvityksen toteuttamisesta eläkepalkan las-
8069: jallisesta kysymyksestä n:o 43:                      kentatavan muutoksen täytäntöönpanon johdos-
8070:                                                      ta tehdyssä valtioneuvoston periaatepäätöksessä
8071:           Mitä Hallitus aikoo tehdä täysien           ( 797/78) edellytetään mm., että peruskoulu-
8072:        työeläke-etujen turvaamiseksi sellaisille     uudistuksen toteuttamisesta johtuvasta eläke-
8073:        jo eläkkeelle siirtyneille tai lähikuukau-    järjestelyn kahtiajaosta kunnallisen eläketurvan
8074:        sina siirtyville siivoojille, jotka ovat      ja valtion eläketurvan välillä mahdollisesti ai-
8075:        työskennelleet ennen peruskoulu-uudis-        heutuvat epäkohdat selvitetään ja tehdään tar-
8076:        tusta hallinnollisesti eri tavoin järjeste-   vittavat korjaukset. Edellä mainittua selvitys-
8077:        tyissä kouluissa samanaikaisesti, ja jot-     työtä varten valtion eläkeneuvottelukunta asetti
8078:        ka nykyisen lainsäädännön nojalla ovat         10. 4. 1979 jaoston. Jaosto jätti marraskuussa
8079:        oikeutettuja työeläkkeeseen vain osan          1980 muistion ja .luonnoksen hallituksen esi-
8080:        työaikaansa perusteella?                       tykseksi neuvottelukunnalle.
8081:                                                          Eläkeneuvottelukunnan jaoston muistiota ja
8082:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lakiehdotusta käsiteltiin neuvottelukunnan ko-
8083: vasti seuraavaa:                                     kouksessa 18. 12. 1980. Koska laskelmat jaos-
8084:    Kysymys ja sen perustelut on rajoitettu            ton ehdotusten valtiontaloudellisista vaikutuk-
8085: koskemaan peruskoulu-uudistuksen toteuttamis-         sista eivät kuitenkaan olleet lopullisesti valmis-
8086: ta edeltänyttä aikaa. Kansakoulujen apuhenkilö-       tuneet, neuvottelukunta päätti palauttaa asian
8087: kunta, siis myös siivoojat olivat asianomaisen        jaostolle lisäselvityksiä varten.
8088: kunnan palveluksessa ja koska koulujen apu-              Jaoston uudet ehdotukset ja hankkeen kus-
8089: henkilökunnan eläkeoikeutta ei ollut kansakou-        tannuksia koskevat vakuutusmatemaattiset las-
8090: lulainsäädännössä järjestetty erityissäännöksillä    kelmat voidaan luovuttaa valtion eläkeneuvot-
8091: toisin, kuuluivat he pääsäännön mukaisesti kun-       telukunnalle vielä alkukevään kuluessa.
8092: nalliseen eläkejärjestelmään. Yksityisoppikoulu-         Jaostolie annettiin tehtäväksi tehdä neuvot-
8093: jen opettajat ja ns. välttämätön apuhenkilökun-       telukunnalle erillinen selvitys myös siitä, millä
8094: ta puolestaan kuuluivat valtion eläkejärjestel-       eri tavoin sen muistiossaan ma:initsemien mui-
8095: män piiriin. Tätä koskevat säännökset ovat yk-        den henkilöstöryhmien kuin koulujen apuhen-
8096: sityisoppikoulujen valtionavusta annetussa lais-      kilökunnan - esimerkiksi koulutoimenjohta-
8097: sa ( 49 3/50) ja yksityisoppikouluasetuksessa         jien -      eläkeoikeudellisessa asemassa olevat
8098:  (23/51 ).                                            mahdolliset ongelmat voitaisiin ratkaista.
8099:    Peruskoulujen ns. välttämätön apuhenkilö-             Koska koulujen yhteishenkilöstön eläkeoikeu-
8100: kunta kuuluu säännönmukaisesti kunnalliseen           dellista asemaa koskeva asia on parhaillaan poh-
8101: eläkejärjestelmään ja peruskoulujärjestelmään         dittavana valtion eläkeneuvottelukunnan jaos-
8102: siirtymisen jälkeenkin kunnallisten ja yksityis-      tossa, ei tässä vaiheessa voida sanoa, miten asia
8103: ten oppikoulujen ns. välttämätön apuhenkilö-          olisi käytännössä ratkaistavissa. Pääsääntö kui~
8104: kunta kuuluu valtion eläkejärjestelmän piiriin.       tenkin on, että henkilöllä on kustakin palvelus-
8105: Tässä suhteessa peruskoulujärjestelmään siirty-       suhteestaan erillinen eläkeoikeus ja tässä ta-
8106: minen ei aiheuttanut muutoksia kysymyksessä           pauksessa on lisäksi otettava huomioon, että
8107: mainittujen tai muiden vastaavien ryhmien elä-        kysymys on eri yhteisöjen palveluksista.
8108:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1981
8109: 
8110:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi .
8111:                                               N:o 43                                              3
8112: 
8113: 
8114: 
8115:                            Till Riksdagens Herr Talman
8116: 
8117:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        grundskolan samt, vad privat läroverk be-
8118: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       träffar, hos det samfund som upprätthåller
8119: av den 10 februari 1981 till vederbörande           vederbörande läroverk.
8120: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         I statsrådets principbeslut om utgivande av
8121: jande av riksdagsman Heli Astala m.fl. under-       gottgörelse med anledning av verkställigheten
8122: tecknade skrifdiga spörsmål nr 43 :                 av ändring angående sättet att beräkna den
8123:                                                     pensionsgrundande lönen ( 797/78) förutsätts
8124:           Vad ämnar Regeringen göra för att         bl.a. att de missförhållanden som eventuellt
8125:        trygga fulla arbetspensionsförmåner åt       föranleds av den tudelning i pensionsarrange-
8126:        de städerskor som redan pensionerats         manget mellan det kommunala pensionsskyddet
8127:        eller som inom de närmaste månaderna         och statens pensionsskydd, som är en följd av
8128:        blir pensionerade och vilka före grund-      att grundskolreformen genomförts, utreds och
8129:        skolreformen arbetat samtidigt i skolor      att erforderliga ändringar vidtas. För det ovan-
8130:        med olika slags förvaltning och vilka        nämnda utredningsarbetet tilisatte statens dele-
8131:        med stöd av gällande lagstiftning är         gation för pensionsärenden den 10 april 1979
8132:        berättigade att erhålla arbetspension av     en sektion. Sektionen avgav tili delegationen i
8133:        basen av endast en del av arbetstiden?       november 1980 en promemoria och ett utkast
8134:                                                     till regeringsproposition.
8135:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Sektionens promemoria och lagsförslag be-
8136: samt anföra följande:                               handlades vid delegationens sammanträde den
8137:    Spörsmålet och dess motivering har begrän-       18 december 1980. Emedan de statsekonomiska
8138: sats tili att gälla tiden före grundskolreformens   verkningarna av sektionens förslag dock inte
8139: genomförande. Folkskolornas hjälppersonal,          slutgiltigt hade beräknats, beslöt delegationen
8140: alltså också städerskorna, var anställda hos        återremittera ärendet tili sektionen för ytter-
8141: vederbörande kommun, och emedan rätten till         ligare utredningar.
8142: pension för skolornas hjälppersonal inte genom          Sektionens nya förslag och de försäkrings-
8143: särskilda stadganden reglerats annorlunda i         matematiska beräkningarna av kostnaderna för
8144: folkskolelagstiftningen, hörde de enligt huvud-     projektet kommer att kunna överlåtas tili
8145: regeln till det kommunala pensionssystemet.         statens delegation för pensionsärenden ännu i
8146: Vid privata läroverk hörde däremot lärarna och      början av innevarande vår.
8147: den s.k. nödvändiga hjälppersonalen till statens        Sektionen gavs i uppdrag att för delega-
8148: pensionssystem. Stadgandena härom ingår i           tionen dessutom uppgöra en särskild utredning
8149: lagen om statsunderstöd åt privata läroverk         angående olika sätt, på vilka eventuella prob-
8150: ( 493/50) och förordningen om privata läro-         lem kunde lösas i fråga om den pensionsrätts-
8151: verk (23/51).                                       liga ställningen för de i promemorian nämnda
8152:    Den s.k. nödvändiga hjälppersonalen vid          andra personalgrupperna än skolornas hjälp-
8153: grundskolorna hör i regel tili det kommunala        personal - t.ex. direktörerna för skolväsendet.
8154: pensionssystemet, och även efter övergången            Emedan den pensionsrättsliga ställningen för
8155: till grundskolsystemet har den s.k. nödvändiga      skolornas gemensamma personai som bäst
8156: hjälppersonalen vid de kommunala och privata        dryftas i statens delegations för pensions-
8157: läroverken hört till statens pensionssystem.        ärenden vederbörande sektion, kan man inte
8158: I detta avseende föranledde övergången till         i deta skede säga hur ärendet i praktiken kun-
8159: grundskolsystemet inga ändringar i den pen-         de lösas. Huvudregeln är ändå den, att var
8160: sionsrättsliga ställningen för de i spörsmålet      och en har särskild rätt tili pension på basen
8161: nämnda och motsvarande personalgrupper. Vad         av varje anställningsförhållande, och i detta
8162: grundskola beträffar, är de fortsättningsvis an-    fall bör dessutom beaktas att det gäller an-
8163: ställda hos den kommun som upprätthåller            ställningar hos olika samfund.
8164:       Helsingfors den 13 mars 1981
8165: 
8166:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
8167:                                                1981 vp.
8168: 
8169: Kirjallinen kysymys n:o 44
8170: 
8171: 
8172: 
8173: 
8174:                                    Vähäkangas ym.: Vesiperäisten maiden kuivattamisesta viljelys-
8175:                                       tarkoituksii:n
8176: 
8177: 
8178:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8179: 
8180:    Vuosina 1961-1965 varattiin eräistä maa-           kaivatustyö jäänyt useissa tapauksissa teke-
8181: talouden perusparannustöistä suoritettavista          mättä.
8182: palkkioista annetun lain (310/60) perusteella            Vuosina 1961-1965 laadittiin piiriagrolo--
8183: valtion tulo- ja menoarvioon tarpeellinen siir-       gien toimesta huomattava määrä ojitussuunni-
8184: tomääräraha viljelysten ja maatalouskelpoisten        telmia, joita ei vielä ole toteutettu. Jotta vai-
8185: vesiperäisten maiden kuivattamiseksi tarpeel-         keaksi muodostunut tilanne saataisiin nopeasti
8186: listen pienvaltaojien kaivaroiseksi sekä maanpa-      ja tehokkaasti ratkaistuksi, tulisi em. lain sisäl-
8187: rannusaineiden ajamiseksi viljelyksille. Siirto--     tämän palkkiojärjestelmän kaltainen järjestelmä
8188: määräraha suoritettiin palkkioina em. .toimen-        säätää uudelleen voimaan. Tällöin voitaisiin
8189: piteisiin ryhtyneille maanviljelijöille. . Palkkio    suorittaa laajoilla alueilla peruskuivatus, mikä
8190: voitiin myöntää viljelmällä .asuvalle viljelmän       on useimmiten edellytys salaojitukselle, mikä
8191: omistajalle tai haltijalle, milloin suunniteltua      puolestaan on välttämätön edellytys tehokkaan
8192: työtä ·voitiin pitää tarkoituksenmukaisena ja         maanviljelyksen harjoittamiselle.
8193: viljelijän taloudellisen aseman tai tilan elinkel-       Niinpä esitämmekin valtiopäiväjärjestyksen
8194: poisuuden kannalta tarpeellisena eikä työtä voi-      37 §:n 1 momentin nojalla valtioneuvoston
8195: tu tai sitä ei ollut tarkoituksenmukaista suo-        asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
8196: rittaa yhteishankkeena. Vuoden 1965 jälkeen           kysymyksen:
8197: ei. viljelijöille ole pienvaltaojien kaivamisesta
8198: eikä . maanparannusaineiden ajosta viljelyksille                Mihin toimenpiteisiin Hallitus . aikoo
8199: suoritettu palkkioita.                                       ryhtyä viljelysten ja maatalouskelpois-
8200:    Pienvaltaojien kaivamistarve on viime vuo--               ten vesiperäisten maiden kuivattamisek-
8201: sina lisääntynyt huomattavasti. Viranomaiset                 si tarpeellisten pienvaltaojien kaivami-
8202: eivät ole samanaikaisesti pystyneet luomaan                  sen edistämiseksi siten, että tilakohtai-
8203: organisaatiota, jonka puitteissa pienvaltaojien              sesti pienvaltaojien kaivamisen. toteutta-
8204: kaivaminen voitaisiin suorittaa yhteishankkee-               ville viljelijöille myönnettäisiin valtion
8205: na. Tämän vuoksi ja kun pienvaltaojien kaiva-                tulo- ja menoarvioon otettavasta siirto-
8206: misesta yksittäiselle viljelijälle aiheutuva talou-          määrärahasta kohtuullisia palkkioita?
8207: Clellinen rasite on liian suuri, on tarpeellinen
8208:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
8209: 
8210:          Juhani Vähäkangas               Eero Lattula                  Liisa Jaakonsaari
8211:          Väinö Raudaskoski               Martti Ursin                   Vappu Säilynoja
8212:          Kalevi Mattila                  Helvi Hyrynkangas             Pentti Liedes
8213:          J. Juhani Kortesalmi            Helvi Niskanen                Mauno Manninen
8214:                     Matti Ruokola                                 Alvar Saukko
8215: 
8216: 
8217: 
8218: 
8219: 088100229V
8220: 2                                           1'981-vp.
8221: 
8222: 
8223: 
8224: 
8225:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8226: 
8227:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa. ·omistajalle tai ojil:usyhtiölle. Valtion tulo- ja
8228: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies; menoarviossa sanotun lain toimeenpanoon Qsoi-
8229: olette 10. päivänä helmikuuta 1981 päivätyri tetut määrärahat _on pääsääntöisesti käytetty
8230: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston vesihallituksen          toimesta    toimeenpantavien
8231: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- hankkeiden rahoittamiseen, mutta vuosien
8232: edustaja Juhani Vähäkankaan ym. näin kuu- 1978-80 aikana on maatilahallitus kokeilu-
8233: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 44:         luontoisesti myöntänyt yhteensä noin 600 000
8234:                                                    markkaa avustuksina osakkaiden itsensä toi-
8235:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo mesta toimeenpantaviin töihin Lapin, Kainuun
8236:         ryhtyä viljelysten ja maatalouskelpoisten ja Pohjois-Karjalan vesipiirien alueilla. Myön-
8237:         vesiperäisten maiden kuivattamiseksi netty avustus on ollut 50-60 % hankkeen
8238:         tarpeellisten pienvaltaojien kaivamisen kustannusarviosta. Saatujen myönteisten koke-
8239:         edistämiseksi siten, että tilakohtaisesti musten perusteella on maatilahallitus varannut
8240:         pienvaltaojien kaivamisen toteuttaville kuluvana vuonna avustus- ja lainavaroja yhteen-
8241:         viljelijöille myönnettäisiin valtion tulo- sä 2 miljoonaa markkaa käytettäväksi koko
8242:         ja menoarvioon otettavasta siirtomäärä- maassa sanotunlaisiin pienehköjen alueiden pe-
8243:         rahasta kohtuullisia palkkioita?           ruskuivatustöihin.
8244:                                                       Koska voimassaoleva lainsäädäntö antaa kei-
8245:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit- not tukea tilakohtaisesti tai yhteishankkeina
8246: taen seuraavaa:                                    toteutettavia pienvaltaojahankkeita, ei uuden
8247:    Valtion osanotosta eräiden maa- ja vesira- erillisen tukijärjestelmän luomista pidetä tar-
8248: kennustöiden kustannuksiin annetun lain (4 33/ koituksenmukaisena. Maa- ja metsätalousminis-
8249: 63) mukaan voidaan valtion maankuivatusvaro- teriö tulee tekemään esityksen määrärahan li-
8250: ja myöntää yhdelle tai useammalle kiinteistön säämisestä sanottuun tarkoitukseen.
8251:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
8252: 
8253: 
8254:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
8255:                                               N:o 44                                               3
8256: 
8257: 
8258: 
8259: 
8260:                            Tili Riksdagens Herr Talman
8261: 
8262:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        slaget anvisats för verkställandet av nämnda lag
8263: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        har i huvudregel använts för finansieringen av
8264: av den 10 februari 1981 tili vederbörande            projekt som verkställs av vattenstyrelsen, men
8265: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       under åren 1978-80 har jordbruksstyrelsen
8266: jande av riksdagsman Juhani Vähäkangas m. fl.        försöksvis beviljat sammanlagt ca 600 000
8267: undertecknade spörsmål nr 44 :                       mark i understöd för arbeten som inom Lapp-
8268:                                                      lands, Kainuu och Norra Karelens vattendis-
8269:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            trikt utförs av delägarna själva. Det beviljade
8270:        vidta för att främja grävning av små          understödet har utgjort 50-60 % av pro-
8271:        avloppsdiken som är nödvändiga för            jektets kostnadsförslag. På grund av de posi-
8272:        torrläggningen av odlingar och av för         tiva erfarenheter som erhållits, har jordbruks-
8273:        lantbruk lämpade vattensjuka marker           styrelsen för innevarande år reserverat samman-
8274:        så, att odlare som gräver små avlopps-        lagt 2 miljoner mark i understöds- och låne-
8275:        diken för enskilda lägenheter skulle          medel för att i hela landet användas för nämn-
8276:        beviljas rimliga ersättningar från ett i      da grundtorrläggningsarbeten av mindre områ-
8277:        statsförslaget intaget reservationsanslag?    den.
8278:                                                         Emedan gällande lagstiftning ger möjligheter
8279:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tili att stöda för enskilda lägenheter eller ge-
8280: samt framföra följande:                              mensamt grävda små avloppsdiken anses det
8281:    Enligt lagen om statens deltagande i kost-        inte ändamålsenligt att skapa en ny särskild
8282: naderna för vissa jord- och vattenbyggnads-          stödform. Jord- och skogsbruksministeriet
8283: arbeten (433/63) kan statsmedel för torrlägg-        kommer att avlåta en proposition om en an-
8284: ning beviljas en eller flere fastighetsägare eller   slagsökning för nämnda ändamål.
8285: ett dikningsbolag. De anslag som i statsför-
8286:      Helsingfors den 20 mars 1981
8287: 
8288: 
8289:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
8290: Kirjallinen kysymys n:o 45
8291: 
8292: 
8293: 
8294: 
8295:                                  Juvela ym.: Työsuojelumääräysten valvonnasta rakennusalan työ-
8296:                                     paikoilla
8297: 
8298: 
8299:                         Eduskunnan Herra PuhemieheUe
8300: 
8301:    Runsaan vuoden voimassa ollut laki työter-       saada· rakennusalan tarkastajia . lisää. Tämän
8302: veydenhuollosta on toteutunut rakennusalalla        lisäksi tulisi harkita uusien työsuojelutoimisto-
8303: puutteellisella tavalla. Työnantajien välinpitä-    jen perustamista esimerkiksi ·Raumalle ja Poh"
8304: mättömyyden ohella lain toteuttamista hidas-        jois-Hämeessä mm. Mäntän-Vilppulån seu-
8305: taa heikko valvonta työsuojeluviranomaisten ta-     dulle. Ilman näitä toimenpiteitä .on mahdoton-
8306: holta. Onkin olemassa se vaara, että tämä           ta tehokkaalla tavalla toteuttaa sitä tehtävää,
8307: työntekijäin kannalta merkittävä laki jää mo-       jonka laki määrää työsuojeluviranomaisille ra-
8308: nessa rakennusalan yrityksessä "kuolleeksi kir-     keimusalan · työpaikoilla. . .
8309: jaimeksi", niin kuin on käynyt monen työtur-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8310: vallisuusmääräyksen osalta.                         jestyksen 37 §:n 1 mo1nenttiin viitaten esitäm-
8311:     Tilanne on yhä edelleen se, että työnantajat    rnekin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8312: voivat ilman minkäänlaista pelkoa vastuuseen        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8313: joutumisesta rikkoa mm. työturvallisuuslain
8314: määräyksiä. Eräs tällainen määräys on työtur-                 Onko Hallitus tietoinen, että työ-
8315: vallisuuslain 16 §, joka määrää työnantajan                suojelumääräysten valvonta. rakennus-
8316: poistamaan työstä syntyvän työntekijäin tervey-            alan työpaikoilla on puutteellista tar-
8317: delle vaarallisen pölyn.                                   kastajien vähälukuisuuden vuoksi, jajos
8318:     Työsuojelumääräysten noudattamisen valvon-             on,
8319: taa olisikin nopeasti tehostettava viranomaisten              aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
8320: toimesta. Tämä on toteutettavissa vain siten,              työsuojelutarkastajien määrää lisätään
8321: että työsuojelutarkastaiien määrää tuntuvasti li-          siinä määrin, että lakien valvonta työ-
8322: sätään. Täysin perusteltua on kaksinkertaistaa             paikoilla tulee riittävän tehokkaasti hoi-
8323:  tarkastajien määrä. Mm. Tampereella ja Po-                dettua?
8324: rissa sijaitseviin työsuojelutoimistoihin tulee
8325:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
8326: 
8327:          Aulis Juvela                   Lauha Männistö                 Ulla-Leena Alppi
8328:          Juhani Vähäkangas              V. J. Rytkönen               . Mikko Ekorre
8329: 
8330: 
8331: 
8332: 
8333: 088100153D
8334: 2                                            1981 vp.
8335: 
8336: 
8337: 
8338: 
8339:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8340: 
8341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      viime vuosikymmenellä myönteisiä tuloksia.
8342: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Niinpä muun muassa rakennusalalla sattuneet
8343: olette 11 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn          erityisesti vakavat työtapaturmat ovat vähenty-
8344: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        neet. Kun esimerkiksi 1970-luvun alkupuolis-
8345: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kolla rakennustöissä sai surmansa yli 50 työn-
8346: edustaja Juvelan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      tekijää vuosittain, oli vastaava luku viime vuo-
8347: sesta kysymyksestä n:o 45:                          sina virallisen tilaston mukaan enää 23. Tapa-
8348:                                                     turmien lukumäärän laskiessa on myös niiden
8349:           Onko Hallitus tietoinen, että työsuo-     vaikeusaste muuttunut lievempään suuntaan.
8350:        jelumääräysten valvonta rakennusalan            Kysymyksessä tarkoitettu viranomaistoiminta
8351:        työpaikoilla on puutteellista tarkastajien   on ollut aikaisemmin parhaimmillaankin ainoas-
8352:        vähälukuisuuden vuoksi, ja jos on,           taan jonkinlaista jälkivalvontaa. Ongelmiin ei
8353:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että    ole pystytty paneutumaan ennaltaehkäisevässä
8354:        työsuojelutarkastajien määrää lisätään       mielessä. Työsuojeluhallitus on kuitenkin jo
8355:        siinä määrin, että lakien valvonta työ-      usean vuoden ajan saanut yrityskohtaisesti suo-
8356:        paikoilla tulee riittävän tehokkaasti hoi-   ritetun tarkastustoiminnan tuloksista erittäin
8357:        dettua?                                      rohkaisevia kokemuksia. Tätä toimintaa on tar-
8358:                                                     koitus tulevaisuudessakin kehittää. Yrityskoh-
8359:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       taista tarkastustoimintaa on jossain määrin hai-
8360: vasti seuraavaa:                                    tannut rakennusteollisuuden omien työsuojelu-
8361:   Työsuojelupiirien työsuojelutoimistojen palve-    organisaatioiden kehittymättömyys. Työsuojelul-
8362: luksessa on tällä hetkellä 25 rakennusalan tek-     lisia ongelmia käsitellään edelleen työmaakoh-
8363: nisen peruskoulutuksen, rakennusmestarin tai        taisesti. Olisikin toivottavaa, että alan työmark-
8364: rakennusinsinöörin tutkinnon suorittanutta tar-     kinajärjestöt voisivat kehittää organisaatiota
8365: kastajaa. Työsuojelupiirien virkamiehet suorit-     enemmän asioiden kokonaisvaltaisemman käsit-
8366: tavat vuosittain noin 3 000 käyntiä rakennus-       telemisen mahdollistavaan suuntaan.
8367: työmailla, mikä on merkittävästi enemmän tar-           Sosiaali- ja terveysministeriössä on todettu,
8368: kastajaa kohti laskettuna kuin työsuojelupiirien    että työsuojelutoiminnan kehittämisessä olisi
8369: tarkastustoiminnassa keskimäärin.                   tärkeää tulevaisuudessa pyrkiä lisäämään toi-
8370:    Yrityskohtaisesta tarkastustoiminnasta raken-    minnan tehokkuutta parantamalla työpaikoilla
8371: nusalalla aiheutuu merkittäviä tehtäviä työpaik-    työsuojelutehtävissä toimivien henkilöiden ja
8372: kakäyntien lisäksi. Tällaisia ovat hallinnolle      työsuojeluorganisaatioiden       toimintamahdolli-
8373: kuuluvat tehtävät, kuten tapaturmien tutkimi-       suuksia. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysmi-
8374: nen ja oikeudenkäynteihin osallistuminen sekä       nisteriö tulee selvityttämään työpaikan työsuo-
8375: tarkastuskäynnin valmistelu- ja jälkityöt. Tar-     jelun yhteistoiminnan puutteet ja kehittämistar-
8376: kastusten määrää ei voidakaan olennaisesti li-      peet ottaen erityisesti huomioon tämän toimin-
8377: sätä nykyisellä henkilökunnalla.                    nan kiinteyttämisen työsuojeluviranomaisten tar-
8378:    Työsuojelutoiminnasta rakennusalalla on ollut    kastustoimintaan.
8379:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1981
8380: 
8381:                                            Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
8382:                                              N:o 45                                                 3
8383: 
8384: 
8385: 
8386: 
8387:                            Till Riksdagens Herr Talman
8388: 
8389:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      positiva resultat. Sålunda har bl. a. de särskilt
8390: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      allvarliga olycksfallen i arbetet inom byggnads-
8391: av den 11 februari 1981 tili vederbörande          branschen minskat i antal. Då t. ex. under
8392: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     1970-talets första hälft över 50 arbetstagare
8393: jande av riksdagsman Juvela m. fl. underteck-      i byggnadsarbeten årligen omkom, var den
8394: nade spörsmål nr 45:                               motsvarande siffran under de senare åren enligt
8395:                                                    den offidella statistiken endast 23 personer.
8396:            Är Regeringen medveten om att tili-     Samtidigt som olycksfallen minskat i antal
8397:        synen över arbetarskyddsbestämmelserna      har de även blivit lindrigare.
8398:        på arbetsplatser i byggnadsbranschen är        Den i spörsmålet avsedda av myndigheter
8399:        bristfällig på grund av att det finns för   bedrivna verksamheten har också tidigare i
8400:        få inspektörer, och om så är fallet,        bästa fall varit ett slags eftertillsyn. Man har
8401:            ämnar Regeringen se tili att arbetar-   inte förmått sätta sig in i problemen i ett
8402:        skyddsinspektörernas antal utökas i så-     preventivt syfte. Arbetarskyddsstyrelsen har
8403:        dan mån, att övervakningen av lagarna       dock redan under flere års tid erhållit synner-
8404:        på arbetsplatserna kommer att skötas        ligen uppmuntrande erfarenheter av den före-
8405:        tillräckligt effektivt?                     tagsvis utförda inspektionsverksamheten. Av-
8406:                                                    sikten är att utveckla denna verksamhet även
8407:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      i framtiden. Den företagsvis utförda inspek-
8408: samt anföra följande:                              tionsverksamheten har i viss mån lidit av att
8409:    Vid arbetarskyddsdistriktens arbetarskydds-     byggnadsindustrins egna arbetarskyddsorganisa-
8410: byråer finns för närvarande 25 anställda in-       tioner är så outvecklade. Problemen som an-
8411: spektörer med teknisk grundutbildning inom         sluter sig till arbetarskyddet behandlas fort-
8412: byggnadsbranschen eller med byggmästar- eller      farande arbetsplatsvis. Det vore också önskvärt,
8413: byggnadsingenjörsexamen. Arbetarskyddsdistrik-     att arbetsmarknadsorganisationerna inom bran-
8414: tens tjänstemän gör årligen ca 3 000 inspektio-    schen kunde utveckla organisationen i en sådan
8415: ner på byggnadsarbetsplatser, vilket är betyd-     riktning som möjliggör en mera övergripande
8416: ligt mera räknat per inspektör än inom arbetar-    behandling av ärendena.
8417: skyddsdistriktens inspektionsverksamhet i me-         I social- och hälsovårdsministeriet har man
8418: deltal.                                            konstaterat, att det vid utvecklandet av ar-
8419:    Den ingående inspektionsverksamheten inom       betarskyddsverksamheten vore viktigt att i
8420: byggnadsbranschen föranleder betydande upp-        framtiden sträva tili att effektivera verksam-
8421: gifter utöver arbetsplatsbesöken. Sådana ut-       heten genom att förbättra verksamhetsmöjlig-
8422: görs av de uppgifter som hör tili administra-      heterna för de personer som arbetar med ar-
8423: tionen, som t. ex. undersökningen av olycksfall    betarskyddsproblem samt för arbetarskyddsor-
8424: och deltagandet i rättegångar samt beredning       ganisationerna. Social- och ,hälsovårdsministe-
8425: och efterarbete i anslutning tili inspektions-     riet kommer därför att låta göra en utredning
8426: besöken. Med den nuvarande personalen kan          om arbetarskyddssamarbetets brister och ut-
8427: antalet inspektioner inte heller nämnvärt ut-      vecklingsbehov särskilt med beaktande av hur
8428: ökas.                                              denna verksamhet fastare kunde kopplas tili
8429:    Inspektionsverksamheten inom byggnads-          arbetarskyddsmyndigheternas inspektionsverk-
8430: branschen har under det senaste decenniet gett     samhet.
8431:      Helsingfors den 6 mars 1981
8432: 
8433:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Lttja-Penttilä
8434:                                                1981 \rp.
8435: 
8436: Skriftligt spörsmål nr 46
8437: 
8438: 
8439: 
8440: 
8441:                                    Rehn tn • .fl.: Om rätltegottgörelse tili arbetsgivaren för skatteåter-
8442:                                       bäringat
8443: 
8444: 
8445:                             Till Riksdagens Herr Talman
8446: 
8447:    Enligt beskattningslagen måste den skatt-          förskottsskattegranskning. Härvid kan för-
8448: skyldige betala skatt som påförts honom, obe-         skottsinspektörerna anse att skatteinnehållning
8449: roende av om beskattningsbeslutet vunnit laga         bort ske och arbetsgivares socialskyddsavgift
8450: kraft. Det inträffar därför ofta, att den skatt-      erläggas på en viss post, och det försummade
8451: skyldige måste betala en skatt som påförts            beloppet påförs denne arbetsgivare. En dylik
8452: honom oriktigt och som av besvärsinstans              granskning, som leder tili debiteringsåtgärder
8453: sedermera avlyftes eller nedsättes. När skatten       från skattedirektörens sida, är tili alla delar att
8454: återbetalas erlägges enligt lag en räntegottgö-       jämföra med efterbeskattning enligt beskatt-
8455: relse om 9 %. Detta gäller bl.a. slutliga, i be-      ningslagen. Om arbetsgivaren överklagar debi-
8456: skattningslagen avsedda skatter. Även om den-         teringen och vinner sina besvär, återbetalas
8457: na 9 %:s skattepliktiga ränta ofta inte täcker        emellertid det honom påförda beloppet utan
8458: de ränteförluster den skattskyldige gjort, är         någon ränta. Då det slutliga avgörandet av
8459: det dock viktigt att principen fastslagits i lag,     hans besvär ofta kan dröja flera år, får den
8460: så att skattemyndigheterna inte utan räntebe-         skattskyldige alltså stå både för .ränteförlust
8461: talningsskyldighet kan utkräva en skatt som           och penningvärdesnedgång på det belopp, som
8462: påförts med oriktig lagtolkning eller på annat        skattedirektören olagligt påfört honom. Detta
8463: sätt olagligt.                                        har nyligen fastslagits i ett utslag av högsta
8464:    Det nyss anförda gäller på beskattningslagens      förvaltningsdomstolen (25. 3. 1980 nr 1671),
8465: område. På förskottsuppbördens område är ut-          vari konstateras, att det inte existerar något
8466: gångspunkten en annan, i det att skatteför-           stadgande som stöd för att i dessa fall återbe-
8467: skottet ses som en preliminär skattebetalning,        tala det olagligt påförda beloppet med ränta.
8468: viiken kan vara för hög eller för låg och därför         Hänvisande tili det ovan anförda får under-
8469: blir rättad vid den slutliga beskattningen/           tecknade i den ordning 37 § 1 mom. riksdags-
8470: debiteringen, varvid återbetalning av överbetalt      ordningen ·föreskriver tili vederbörande medlem
8471: förskott resp. tiliäggsdebitering vid otillräckligt   av statsrådet ställa följande spörsmål:
8472: förskott äger rum utan att ränta beaktas i
8473: någondera riktningen. Detta system finns det                     Har Regeringen för avsikt att vidtaga
8474: ingen anledning att kritisera. Däremot finns det              åtgärder för att korrigera den ovan an-
8475: ett speciellt fall vid förskottsuppbörden, där                förda bristen i vår skattelagstiftning
8476: avsaknaden av räntegottgörelse tili den skatt-                genom en proposition som ger den
8477: skyldige ter sig mycket stötande, nämligen då                 skattskyldige arbetsgivaren rätt att er-
8478: en arbetsgivare kanske flera år efter utbetalning             hålla återb~talning av oriktigt påförd
8479: av lön eller annat arvode blir föremål för                    skatt jämte ränta?
8480:      Helsingfors den 10 februari 1981
8481: 
8482:          Elisabeth Rehn                  Boris Renlund                   Ole Norrback
8483:          Ingvar S. Melin                 Jutta Zilliacus                 Håkan Malm
8484:                                          Henrik Westerlund
8485: 
8486: 
8487: 
8488: 088100278E
8489: 2                                           1981 vp.
8490: 
8491: Kirjallinen kysymys n:o 46                                                                Suomerm.os
8492: 
8493: 
8494: 
8495: 
8496:                                 Rehn ym.: Korkohyvityksen suorittamisesta työnantajalle veron-
8497:                                     palautusten osalta eräissä tapauksissa
8498: 
8499: 
8500:                        Eduskunnan Herra                Puhemiehelle
8501: 
8502:    Verotuslain mukaan verovelvollisen on mak-      teeksi. Tuolloin ennakonkantotarkastajat saatta-
8503: settava hänelle määrätty vero riippumatta siitä    vat olla sitä mieltä, että veronpidätyksen olisi
8504: onko verotuspäätös tullut lainvoimaiseksi vaiko    pitänyt tapahtua ja että tietystä erästä olisi pitä-
8505: ei. Tämän vuoksi tapahtuu usein, että verovel-     nyt maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksua,
8506: vollinen joutuu maksamaan hänelle virheelli-       minkä jälkeen maksamatta jäänyt erä määrä-
8507: sesti määrättyä veroa, jonka valitusviranomai-     tään työnantajan maksettavaksi. Tällainen tar-
8508: nen sittemmin poistaa tai jota alennetaan. Ve-     kastus, joka johtaa verojohtajan taholta tapah-
8509: roa takaisin maksettaessa suoritetaan lain mu-     tuviin perimistoimenpiteisiin, on kaikilta osin
8510: kaan 9 o/o :n korkohyvitys. Tämä koskee mm.        verrattavissa verotuslain nojalla tapahtuvaan
8511: lopullisia verotuslaissa tarkoitettuja veroja.     jälkiverotukseen. Jos työnantaja valittaa peri-
8512: Vaikka tämä 9 o/o :n korko useinkaan ei kata       misestä ja valitus hyväksytään, hänelle makse-
8513: verovelvollisen korkotappiota, on kuitenkin tär-   taan takaisin perittäväksi määrätty rahamäärä
8514: keätä, että tämä periaate on lailla vahvistettu,   ilman korkoa. Kun lopullista päätöstä valitus-
8515: jotta veroviranomaiset eivät voisi ilman koron-    asiassa usein voi joutua odottamaan useita vuo-
8516: maksuvelvollisuutta vaatia veroa, joka on mää-     sia, verovelvollinen joutuu siten kärsimään kor-
8517: rätty virheellisen laintulkinnan perusteella tai   komenetyksen ja rahanarvon alenemisen sen
8518: muutoin lainvastaisesti.                           määrän osalta, jonka verojohtaja on hänelle
8519:    Edellä mainittu koskee verotuslain aluetta.     lainvastaisesti määrännyt. Tämä on äskettäin
8520: Ennakonkannon alueella lähtökohta on toinen,       todettu eräässä korkeimman hallinto-oikeuden
8521: koska ennakkovero nähdään ennakkoon tapah-         ratkaisussa (25.3.1980 n:o 1671), jossa tode-
8522: tuvana veronmaksuna, joka voi olla liian korkea    taan, että ei ole olemassa mitään säädöstä,
8523: tai liian matala ja joka tämän vuoksi korjataan    jonka nojalla tällaisissa tapauksissa maksettai-
8524: lopullisessa verotuksessa/veloituksessa, jolloin   siin korkoa laittomasti määrätylle rahamäärälle.
8525: palautetaan liikaa maksettu ennakko tai mak-          Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäivä-
8526: setaan lisää, kun ennakkoa on maksettu liian       järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla alle-
8527: vähän, eikä tuolloin kummassakaan tapauksessa      kirjoittaneet esittävät valtioneuvoston asian-
8528: oteta huomioon korkoa. Tätä järjestelmää ei ole    omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
8529: mitään aihetta arvostella. Sitävastoin on ole-     myksen:
8530: massa eräs ennakonkantoon liittyvä erikoista-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8531: paus, jossa verovelvolliselle tapahtuvan korko-             siin korjatakseen edellä mainitun puut-
8532: hyvityksen maksuvelvollisuuden puuttuminen                  teen verolainsäädännössämme antamalla
8533: vaikuttaa hyvin loukkaavalta. Näin tapahtuu                 esityksen, joka antaisi verovelvolliselle
8534: kun työnantaja mahdollisesti useita vuosia pal-             työnantajalle oikeuden saada palaute-
8535: kanmaksun tai muiden palkkioiden maksun jäl-                tuksi virheellisesti määrätty vero kor-
8536: keen joutuu ennakonpidätystarkastuksen koh-                 koineen?
8537:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
8538: 
8539:          Elisabeth Rehn               Boris Renlund                   Ole Norrback
8540:          Ingvar S. Melin              Jutta Zilliacus                 Håkan Malm
8541:                                       Henrik Westerlund
8542:                                               N:o 46                                               3
8543: 
8544: 
8545: 
8546: 
8547:                         Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
8548: 
8549:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      palautettaessa maksettava korko 9 prosentin
8550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuotuisen koron mukaan.
8551: olette 10 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn              Sen sijaan ennakkoperintälakiin (418/59)
8552: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annettuun
8553: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lakiin (366/63) ei sisälly säännöksiä, joiden
8554: edustaja Elisabeth Rehnin ym. näin kuuluvasta       perusteella veronkantoviranomainen voisi suo-
8555: kirjallisesta kysymyksestä n:o 46:                  rittaa korkoa takaisin maksettaville määrille.
8556:                                                        Korkein hallinto-oikeus näyttää viimeaikais-
8557:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      ten ratkaisujensa perusteella ottaneen kannan,
8558:        siin korjatakseen edellä mainitun            jonka mukaan korkoa ei ole suoritettava, ellei
8559:        puutteen verolainsäädännössämme anta-        siitä ole laissa säädetty. Ratkaisussaan 21. 4.
8560:        malla esityksen, joka antaisi verovelvol-    1975 n:o 1600 korkein hallinto-oikeus on kat-
8561:        liselle työnantajalle oikeuden saada pa-     sonut, ettei korkoa ollut maksettava palaute-
8562:        lautetuksi virheellisesti määrätty vero      tulle veronlisäykselle, joka oli maksuunpantu
8563:        korkoineen?                                  pidätettyjen verojen määräajassa suorittamisen
8564:                                                     laiminlyönnin johdosta. Niin ikään ratkaisus-
8565:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         saan 25. 3. 1980 n:o 1671, johon kysymyksen
8566: taen seuraavaa:                                     perusteluissa on viitattu, on koron maksami-
8567:    Koron maksaminen muutoksenhakuviran-             seen otettu kielteinen kanta. Samalla kannalla
8568: omaisen päätöksellä palautettaville veroille        korkein hallinto-oikeus on ollut myös ratkaisus-
8569: edellyttää, että siitä on säädetty asianomaisessa   saan 14. 10. 1980 n:o 5009, jossa vaatimus
8570: verolaissa. Jos vero on muutoksenhakuviran-         palautettavalle ennakolle suoritettavasta korosta
8571: omaisen päätöksellä poistettu tai sitä on tämän     hylättiin.
8572: viranomaisen päätöksellä alennettu, on veron-          Verolainsäädännön muuttamistarpeen selvit-
8573: kantoviranomaisen verotuslain 113 §:n mu-           täminen nyt puheena olevaan asiaryhmään kuu-
8574: kaan maksettava asianomaiselle takaisin liikaa      luvien tapausten johdosta joudutaan ottamaan
8575: suoritettu määrä sekä sille korkoa sen mukaan       esille harkittaessa laajemmassa yhteydessä asian-
8576: kuin asetuksella säädetään. Veronkantoasetuk-       omaisten verolakien muuttamista.
8577: sen ( 903/78) 11 § :n mukaan lasketaan veroa
8578:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1981
8579: 
8580:                                                                      Ministeri Pirkko Työtäjärvi
8581: 4                                           198lvp.
8582: 
8583: 
8584: 
8585: 
8586:                          Tili Riksdagens Herr Talman
8587: 
8588:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      ränta som skall erläggas på skatteåterbäring
8589: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     enligt en årlig ränta om 9 procent.
8590: av den 10 februari 1981 tili vederbörande            1 lagen om förskottsuppbörd (418/59) och
8591: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    lagen om arbetsgivares socialskyddsavgift (366/
8592: jande av riksdagsman Elisabeth Rehn m. fl.        63) ingår däremot inga stadganden, som skulle
8593: undertecknade spörsmål nr 46:                     berättiga skatteuppbördsmyndigheten att betala
8594:                                                   ränta på det belopp som skall återbäras.
8595:          Har Regeringen för avsikt att vidtaga       Högsta förvaltningsdomstolen tycks, att dö-
8596:        åtgärder för att korrigera den ovan an-    ma av dess utslag under den senaste tiden, ha
8597:        förda bristen i vår skattelagstiftning     intagit en ståndpunkt, enligt viiken ränta inte
8598:        genom en proposition som ger den           skall betalas såvida därom inte har stadgats
8599:        skattskyldige arbetsgivaren rätt att er-   i lag. 1 sitt utslag 21. 4. 1975 nr 1600 ansåg
8600:        hålla återbetalning av oriktigt påförd     högsta förvaltningsdomstolen att ränta inte
8601:        skatt jämte ränta?                         skulle betalas på ett återburet skattetiliägg, som
8602:                                                   hade debiterats på grund av försummelse att
8603:    Såsom svar pA detta spörsmål får jag vörd-     inom föreskriven tid erlägga innehållna skatter.
8604: samt anföra följande:                             Likaså har domstolen i sitt utslag 25. 3. 1980
8605:    Betalning av ränta på skatt som återbärs       nr 1671, tili vilket det hänvisas i spörsmålets
8606: genom beslut av en rättsmedelsinstans förut-      motivering, intagit en negativ ståndpunkt till
8607: sätter, att stadganden härom ingår i vederbö-     betalning av ränta. Högsta förvaltningsdom-
8608: rande skattelag. Har skatt genom beslut av        stolen intog samma ståndpunkt också i sitt ut-
8609: rättsmedelsinstans avlyfts eller har den genom    slag 14. 10. 1980 nr 5009, där kravet på erläg-
8610: utslag eller beslut av denna myndighet sänkts,    gande av ränta för återburet förskott för-
8611: skall skatteuppbördsmyndigheten enligt 113 §      kastades.
8612: beskattningslagen tili vederbörande återbetala       En utredning av behovet att ändra skattelag-
8613: den överdebiterade delen av det erlagda belop-    stiftningen i fall som hör till den här disku-
8614: pet jämte ränta därpå, i enlighet med vad ge-     terade gruppen av ärenden blir aktuell då man
8615: nom förordning stadgas. Enligt 11 § förord-       i ett större sammanhang överväger en ändring
8616: ningen om skatteuppbörd ( 903/78) beräknas        av ifrågavarande skattelagar.
8617:      Helsingfors den 25 mars 1981
8618: 
8619:                                                                     Minister Pirkko Työläjärvi
8620:                                                1981 vp.
8621: 
8622: Kirjallinen kysymys n:o 47
8623: 
8624: 
8625: 
8626: 
8627:                                    Juvela: Työntekijöiden työsuhdeturvan parantamisesta
8628: 
8629: 
8630:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8631: 
8632:    Eräs työntekijöiden työsuhdeturvaan liittyvä          Erityisen kyseenalaiseksi yllä kuvatun menet-
8633: epäkohta ovat irtisanomiset työntekijäin tervey-      telyn tekee se, että irtisanomiset tapahtuivat
8634: dentilan perusteella. Huolimatta siitä, että työ-     tehtaan oman lääkärin kirjoittamien, sisällöl-
8635: sopimuslain 37 §:n 2 momentin 1 kohdan                tään hyvin epämääräisten lausuntojen perus-
8636: nimenomaisen säännöksen mukaan irtisanomis-           teella. Irtisanomisen jälkeen kaikki kolme
8637: perusteena ei voi olla työntekijän sairaus, ellei     työntekijää hakeutuivat Merikarvian terveys-
8638: sairaudesta ole ollut seurauksena työntekijän         keskukseen lääkärintarkastukseen. Kaikkien
8639: työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen,          kohdalla lääkäri totesi työntekijän soveltuvan
8640: irtisanotaan maassamme jatkuvasti työntekijöitä       kyseessä olevaan kolmivuorotyöhön.
8641: terveydellisten seikkojen nojalla ilman, että olisi      Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
8642: osoitettu edellä mainitun lainsäännöksen tar-         §:n 1 momentin perusteella esitän kunnioittaen
8643: koittamien edellytysten täyttyminen.                  valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8644:    Esimerkiksi Oy W. Rosenlew Ab irtisanoi            vaksi seuraavan kysymyksen:
8645: Merikarvian pakkaustarviketehtaaltaan syksyllä
8646: 1980 kolme työntekijää terveydentilaan liit•                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
8647: tyvien seikkojen nojalla. Työntekijät oli                    teisiin työntekijöiden työsuhdeturvan
8648: ensin kutsuttu tehtaan lääkärin suoritta-                    parantamiseksi myös siinä suhteessa,
8649: maan tarkastukseen, jossa heille oli kirjoitettu             että estettäisiin työnantajien suoritta-
8650: lääkärintodistukset merkinnällä: "Ei liuotintyö-             mat mielivaltaiset irtisanomiset työnte-
8651: hön, ei yötyöhön", ilman että olisi todettu mi-              kijän terveydentilaan liittyvien seikko-
8652: tään työkykyyn vaikuttavaa sairautta. Lääkä-                 jen nojalla?
8653: rintodistusten nojalla työntekijät irtisanottiin,
8654: eikä työnantaja ole neuvotteluista huolimatta
8655: suostunut palauttamaan työsuhteita.
8656:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
8657: 
8658:                                              Aulis Juvela
8659: 
8660: 
8661: 
8662: 
8663: 0881002575
8664: 2                                           1981 vp.
8665: 
8666: 
8667: 
8668: 
8669:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8670: 
8671:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          nottu tai purettu, on työsopimuslain mukaan
8672: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       oikeus hakea työnantajalta vahingonkorvausta
8673: hemies, olette 11 päivänä helmikuuta 1981 päi-      yleisessä tuomioistuimessa työsopimuslain vas-
8674: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       taisesta työsopimuksen irtisanomisesta tai pur-
8675: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        kamisesta. Vahingonkorvausvelvollisuudella ei
8676: kansanedustaja Juvelan näin kuuluvasta kirjal-      kuitenkaan käytännössä yleensä ole perustee-
8677: lisesta kysymyksestä n:o 47:                        tonta työsopimuksen irtisanomista tai purka-
8678:                                                     mista estävää vaikutusta. Näissä tapauksissa
8679:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      ei myöskään irtisanotun tai puretuo työsuh-
8680:        siin työntekijöiden työsuhdeturvan pa-       teen palauttaminen oikeudellisin keinoin ole
8681:        rantamiseksi myös siinä suhteessa, että      voimassa olevan lainsäädännön mukaan mah-
8682:        estettäisiin työnantajien     suorittamat    dollista. Sopimusperusteista irtisanomissuojaa
8683:        mielivaltaiset irtisanomiset työntekijän     koskevassa asiassa voi myös työehtosopimusosa-
8684:        terveydentilaan liittyvien seikkojen no-     puoli työtuomioistuimesta annetun lain ( 646/
8685:        jalla?                                       7 4) mukaan panna vireille kanteen työtuomio-
8686:                                                     istuimessa.
8687:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Hallitus on tietoinen työntekijän työsuhde-
8688: vasti seuraavaa:                                    turvan kehittämisen tarpeellisuudesta. Muun
8689:    Työsuhdeturvaa koskevat perussäännökset si-      muassa tämän vuoksi hallituksen ohjelmaan on
8690: sähyvät työsopimuslakiin (320/70), jossa on         otettu työsuhdeturvan kehittäminen. Jo edel-
8691: säännelty työsopimuksen irtisanomisen ja pur-       lisen hallituksen aikana asetettiin komitea, jon-
8692: kamisen edellytykset. Lain 37 §:n 2 momen-          ka tehtävänä on työsopimuslain työsuhdeturVaa
8693: tin mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työnte-      koskevien säännösten heikkous, epäjohdonmu-
8694: kijää ilman erityisen painavaa syytä. Tällaise-     kaisuus ja puutteellisuus huomioon ottaen sel-
8695: na ei voida pitää ainakaan kyseisessä lainkoh-      vittää työsuhteen jatkuvuuden lakisääteisen tur-
8696: dassa säädettyjä syitä, muun muassa työnteki-       van kehittämistarvetta ja mahdollisuuksia alan
8697: jän sairautta, mikäli sairaudesta ei ole ollut      lainsäädännön kansainvälisen kehityksen valos-
8698: seurauksena työntekijän työkyvyn olennainen         sa. Tämän komitean työn valmistuttua hallitus
8699: ja pysyvä heikkeneminen.                           ·tulee ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin
8700:    Työntekijällä, jonka työsopimus on irtisa-       työsuhdeturvan kehittämiseksi.
8701:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
8702: 
8703: 
8704:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
8705:                                               N:o 47                                              3
8706: 
8707: 
8708: 
8709: 
8710:                            Tili Riksdagens Herr Talman
8711: 
8712:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen        avtal tätt att vid allmän domstol på grund
8713: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           av lagstridig uppsägning ellet hävning av at-
8714: velse av den 11 februari 1981 tili vedetbö-         betsavtalet instämma atbetsgivaren med ytkan-
8715: rande medlem av statstådet översänt avskrift        de på skadestånd. I allmänhet innebär skade-
8716: av följande av riksdagsman Juvela undetteck-        ståndsskyldigheten i praktiken likväl inte, att
8717: nade spötsmål nr 4 7:                               uppsägning ellet hävning av arbetsavtalet utan
8718:                                                     grund kan hindtas. I dessa fall ät det inte
8719:           Ämnar Regeringen vidta åtgätder föt       heller möjligt enligt gällande lagstiftning att
8720:        att fötbättta arbetstagarnas anställnings-   på rättslig väg återställa ett atbetsavtal som
8721:        trygghet även i det avseendet, att ar-       uppsagts ellet hävts. Enligt lagen om atbets-
8722:        betsgivatnas godtyckliga uppsägningat        domstolen ( 646/74) kan även kollektivavtals-
8723:        på grund av omständigheter som an-           patt vid arbetsdomstol anhängiggöta talan an-
8724:        sluter sig till arbetstagarens hälsotili-    gående avtalsgtunderna i ätende som gället
8725:        stånd förhindtas?                            uppsägningsskydd.
8726:                                                        Regetingen är medveten om behovet att
8727:    Såsom svar på detta spötsmål fåt jag vörd-       utveckla atbetstagarnas anställningsttygghet.
8728: samt ftamföra följande:                             Bland annat av den anledningen har frågan
8729:    De grundläggande stadgandena om anställ-         om utvecklande av anställningstryggheten upp-
8730: ningstryggheten ingår i lagen om atbetsavtal        tagits i tegetingens ptogtam. Redan undet den
8731: ( 320/70), i viiken notmerats fötutsättningat-      förta regeringens tid tillsattes en kommitte
8732: na för uppsägning och hävning av atbetsav-          med uppgift att med beaktande av svagheter-
8733: tal. Enligt lagens 37 § 2 mom. fåt arbetsgi-        na, inkonsekvenserna och bristerna i arbetsav-
8734: vaten inte uppsäga en atbetstagare utan sär-        talslagens stadganden om anställningsttygghe-
8735: skilt vägande skäl. Såsom sådant skäl kan åt-       ten utreda utvecklingsbehovet av och möjlig-
8736: minstone inte bettaktas de skäl varom stadgas       hetetna föt det lagstadgade skyddet i ftåga om
8737: i nämnda lagrum, bl.a. atbetstagarens sjukdom,      atbetsföthållandets vataktighet i lagstiftningen
8738: såvida sjukdomen inte fötotsakat väsentlig och      på området med avseende på den intetnatio-
8739: vataktig nedgång i atbetstagatens atbetsföt-        nella utvecklingen. Då kommittens atbete bli-
8740: måga.                                               vit fätdigt, kommet regetingen att vidta nö-
8741:    En arbetstagate, vats arbetsavtal har upp-       diga åtgätdet i saken i syfte att utveckla an-
8742: sagts ellet hävts, har enligt lagen om atbets-      ställningsskyddet.
8743:      Helsingfors den 24 mats 1981
8744: 
8745: 
8746:                                            Social- och hälsovåtdsminister Sinikka Luja-Penttilä
8747:                                             1981 vp.
8748: 
8749: Grjallinen kysymys n:o 48
8750: 
8751: 
8752: 
8753: 
8754:                                 Palmunen ym.: Varusmiesten oikeudesta alennettuihin matka-
8755:                                    lippujen hintoihin paikallisliikenteessä
8756: 
8757: 
8758:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8759: 
8760:    Helsingin kaupunginvaltuuston 29 päivänä           Ongelma ei tietenkään koske vain Helsinkiä,
8761: lokakuuta 1980 tekemän päätöksen mukaan,           vaan yleensäkin varusmiesten asemaa paikallis-
8762: ioka tuli voimaan kuluvan vuoden alusta, hel-      liikenteessä.
8763: ;inkiläiset varusmiehet ovat palveluspaikkakun-       Edellä olevan perusteella esitämme valtio-
8764: lastaan riippumatta oikeutettuja lastenlipun-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
8765: lintaisiin alennuslippuihin matkustaessaan Hel-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8766: ;ingin liikennelaitoksen yhteistariffilinjoilla.   vaksi seuraavan kysymyksen:
8767:    Tämä sinänsä myönteinen ratkaisu asettaa
8768: 1elsinkiläiset ja muualta kotoisin olevat varus-              Onko Hallitus tietoinen varusmiesten
8769: niehet taloudellisesti eriarvoiseen asemaan.               eriarvoisesta asemasta paikallisliiken-
8770: Epäkohta korostuu Helsingissä, jossa samoissa              teessä ja mihin toimenpiteisiin Hallitus
8771: vksiköissä asuu alennuslippuihin oikeutettuja ja           aikoo ryhtyä mainitun epäkohdan kor-
8772: ~alliita kertalippuja käyttäviä varusmiehiä.               jaamiseksi?
8773:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
8774: 
8775:         Lauri Palmunen                Pekka Starast                  Mauri Pekkarinen
8776:         Pertti Salolainen             Anna-Liisa Piipari             Mikko Ekorre
8777: 
8778: 
8779: 
8780: 
8781: )88100230W
8782: 2                                              1981 vp.
8783: 
8784: 
8785: 
8786: 
8787:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8788: 
8789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Helsingin kaupungin osalta paikallisliiken·
8790: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teen varusmiesalennusta on käsitelty useita ker.
8791: olette kirjeenne n:o 175 ohella 10 päivänä           toja 1970-luvulla. Syksyllä 1980 tapahtuneen
8792: helmikuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston           valmistelutyön jälkeen, jossa Helsingin alueen
8793: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-       joukko-osastojen varusmiestoimikunnilla · oli
8794: taja Lauri Palmusen tekemän seuraavansisältöi-       merkittävä osuus, laajensi Helsingin kaupunk
8795: sen kysymyksen n:o 48:                               1. 1. 1981 alkaen yhteistariffiliikenteen alen·
8796:                                                      nuslippujen käyttöoikeuspiiriä siten, että alen-
8797:           Onko Hallitus tietoinen varusmiesten       nuslippuja voivat ostaa helsinkiläiset varusmie-
8798:        eriarvoisesta asemasta paikallisliiken-       het.
8799:        teessä ja mihin toimenpiteisiin Hallitus          Myös Tammisaaren kaupunki on tehnyt pai·
8800:        aikoo ryhtyä mainitun epäkohdan kor-          kallisliikenteen osalta myönteisen päätöksen.
8801:        jaamiseksi?                                   Mahdollisuuksia laajentaa varusmiesalennuksia
8802:                                                      myös paikallisliikenteeseen on viimeksi käsite}.
8803:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ty Linja-autoliitto ry:n johdon kanssa 8. 12.
8804: vasti seuraavaa:                                     1980. Liitto totesi, että jos varusmiesalennm
8805:     Puolustushallinnon tavoitteena on ollut käy-     ulotetaan lyhyille paikallismatkoille, syntyy ti·
8806: tettävissä olleiden määrärahojen sallimissa ra-      lanteita, joissa kustannukset ovat moninkertai·
8807: joissa kehittää varusmiesten taloudellis-sosiaali-   set saatuun tuloon verrattuna. Liitto ei tästä
8808: sia olosuhteita niin, että toimenpiteiden yhteis-    syystä voi mennä alennuksiin ilman esimerkiksi
8809: vaikutus olisi mahdollisimman edullinen. Täl-        asianomaisten kuntien maksamaa subventiota.
8810: löin ensisijaisina kehittämiskohteina ovat ilmai-       Varuskunnallisten ja paikallisten mahdolli·
8811: set kotilomamatkat, päiväraha sekä varusmies-        suuksien selvittämiseksi on Etelä-Suomen soti·
8812: ten omaisten sosiaaliturva. Kolmas parlamen-         lasläänissä ja Lounais-Suomen sotilasläänissä
8813: taarinen puolustuskomitea on esittänyt mietin-       käynnistetty toimenpiteet. Muissa sotilaslääneis-
8814: nössä varusmiehille kahta ilmaista kotiloma-         sä toimenpiteitä valmistellaan. Tietoja kuntien
8815: matkaa palveluskuukautta kohden, mikä mer-           suhtautumisesta asiaan saadaan 1. 4. 1981 jäl-
8816: kitsee lomamatkojen määrän kaksinkertaistu-          keen.
8817: mista nykyisestä. Puolustusministeriön tavoit-          Varusmiesalennusten aikaansaamista paikal-
8818: teena on toteuttaa ensin komitean suosittamat        lisliikenteessä pidetään hyvin tarkoituksenmu·
8819: kotilomamatkat sekä rinnan selvittää varus-          kaisena. Kaikkia varusmiehiä koskevaan käy-
8820: miesten paikallismatkoihin liittyviä kysymyksiä.     täntöön ei ole päästy. Mahdollisuudet kunta- ja
8821: Toistaiseksi on katsottu tarkoituksenmukaiseksi      varuskuntakohtaiseen järjestelyyn selviävät
8822: pyrkiä saamaan varusmiehille paikallisliiken-        käynnissä olevien tiedustelujen tuloksista huhti
8823: teessä samanlaiset alennukset kuin kotiloma-         kuun 1981 jälkeen.
8824: matkoillakin junissa, linja-autoissa sekä lento-
8825: liikenteessä.
8826:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1981
8827: 
8828:                                                                    Puolustusministeri Lasse Aikäs
8829:                                                N:o 48                                                3
8830: 
8831: 
8832: 
8833: 
8834:                             Tili Riksdagens Herr Talman
8835: 
8836:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              För Helsingfors stads vidkommande har
8837: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        frågan om beväringsrabatt i lokaltrafiken be-
8838: nr 175 av den 10 februari 1981 tili veder-           handlats flera gånger under 1970-talet. Efter
8839: börande medlem av statsrådet översänt följande       det beredningsarbete som företogs hösten 1980
8840: av riksdagsman Lauri Palmunen undertecknade          och i vilket beväringskommitteerna vid Hel-
8841: spörsmål nr 48:                                      singforsområdets truppförband gjorde en bety-
8842:                                                      dande insats, utvidgade Helsingfors stad från
8843:           Är Regeringen medveten om att be-          och med 1. 1. 1981 rätten tili rabattbiljetter i
8844:        väringarna inte är jämlika med andra i        samtrafiken så, att beväringar som är förlagda
8845:        lokaltrafiken och vilka åtgärder ämnar        i Helsingfors kan köpa rabattbiljetter.
8846:        Regeringen vidta för att avhjälpa miss-           Ä ven Ekenäs stad har fattat ett positivt
8847:        förhållandet?                                 beslut för lokaltrafikens vidkommande. Möj-
8848:                                                      ligheterna att utsträcka beväringsrabatterna att
8849:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        gälla även i lokaltrafik har senast 8. 12. 1980
8850: samt anföra följande:                                behandlats med ledningen för förbundet Linja-
8851:    Försvarsförvaltningens mål har varit att          autoliitto ry. Förbundet konstaterade att om
8852: inom ramen för tilibuds stående medel ut-            beväringsrabatten utsträcks att gälla korta resor
8853: veckla beväringarnas ekonomisksociala för-           i lokaltrafik, kommer det att uppstå situationer
8854: hållanden så, att den sammanlagda effekten av        där kostnaderna är många gånger större än in-
8855: åtgärderna blir så fördelaktig som möjligt. Pri-     täkten. Förbundet kan av denna anledning inte
8856: mära utvecklingsobjekt har härvid varit gratis-      bevilja rabatter utan subventioner av t.ex. ve-
8857: resor i samband med hempermissioner, dags-           derbörande kommuner.
8858: penningen och beväringarnas eget socialskydd.            I Södra Finlands militärlän och Sydvästra
8859: Tredje parlamentariska försvarskommitten har         Finlands militärlän har åtgärder vidtagits i syfte
8860: i sitt betänkande föreslagit att beväringarna        att utreda garnisonernas möjligheter och de
8861: skulle få två gratisresor i samband med hem-         lokala möjligheterna att avhjälpa missförhållan-
8862: permissioner per tjänstgöringsmånad, vilket          det. I övriga militärlän förbereds liknande åt-
8863: innebär att antalet permissionsresor blir dub-       gärder. Uppgifter om kommunernas inställning
8864: belt flera än för närvarande. Försvarsminis-         till frågan fås efter 1. 4. 1981.
8865: teriet har satt som mål att först förverkliga de        Det anses mycket ändamålsenligt att be-
8866: permissionsresor som kommitten föreslagit            väringsrabatter beviljas i lokaltrafik. En praxis
8867: samt att parallellt därmed utreda frågorna i         som skulle omfatta alla beväringar har inte
8868: anslutning tili beväringarnas resor i lokaltrafik.   nåtts. Resultaten av de pågående undersök-
8869: Hittilis har det ansetts ändamålsenligt att man      ningarna kommer efter april 1981 att visa
8870: försöker bereda beväringarna möjligheter tili        vilka möjligheter det finns tili regleringar kom-
8871: samma rabatter i lokaltrafik som under hem-          mun- och garnisonsvis.
8872: permissionsresorna på tåg, i bussar och i flyg-
8873: trafiken.
8874:      Helsingfors den 19 mars 1981
8875: 
8876:                                                                      Försvarsminister Lasse Aikäs
8877:                                                   1~61   vp.
8878: 
8879: Kirjallinen kysymys n:o 49
8880: 
8881: 
8882: 
8883: 
8884:                                      Pelttari: Osamaksukaupasta annetun lain soveltamisesta
8885: 
8886: 
8887:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8888: 
8889:     Os.amaksukaupasta annetun lain (18. 2.               tapahtunut, että v.irka-apua antaneet ulosotto-
8890: 1966/91) 3 §:.n 2 mornentin säännösten mu-               miehet ovat rinnastaneet di:esdv~rot vakuutus-
8891: kaan myyjän 1h~älW on osamaksuikaupoin                   maksuihin.
8892: myydyn esineen takaisinottotilityksessä luettava           Edellä olevan perusteella ja valtio,päiväjärjes-
8893: mm. hy.vitys va!kuutusmalksusta, jonka myyjä             t~n     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8894: voi r~aatia ja jdka ei sisälly osamalksuhintaan.         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8895:     Mainitun lain 1kirj.aimellisen tulkinnan mu-         vaksi seuraavan kysy:myksen:
8896: k.aa.t:l ei a.o.. myyjän hy;väksi luettaviksi erik.>i
8897: vruda katsoa varsinaisesta moottru:iaj.oneuvo-                      Miten Hlillitus aikoo huolehtia siitä,
8898: verosta ja painoa muut<iksesta aiheutuvia mak-                   että osama~kisukaupasta annetun lain mu-
8899: suj,a.. Tästä on ollut seurauksena, että asioikn                ·kaisis.sa .takaisinotrotflity~sissä voitaisiin
8900: joostaw ~inen on w.Ukeutunut eikä valtio                        myyfän hyväksi lukea rmyös dieselkäy.t-
8901: ale saanut <Sille kuu:luvia veroj.a, koska. takaisi:n-           töisen esineen välttämättömiin kustan-
8902: ottotapaulks.issa myy:jillä ei ole c-llut mielenkiin-           nuksiin kuuluva moottoriajoneuvovero
8903: toa suorittaa mainittuja dieselveroja ennen tili-               ja painon muutoksesta aiheutuvat mak-
8904: tylksen SUQI:ittamista. Käytännössä on kuitenkin                 sut?
8905:       Helsingissä 10 piiivänä helm.i:kuuta 1981
8906: 
8907: 
8908:                                              Matti Pelttari
8909: 
8910: 
8911: 
8912: 
8913: 0881002006
8914: 2                                                1981 vp.
8915: 
8916: 
8917: 
8918: 
8919:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8920: 
8921:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          miltä vero lasketaan, on tai jonka olisi pitänyt
8922: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           olla moottoriajoneuvorekisteriin merkitty ·ajo-
8923: olette kitjeellänne 10 päivältä helmikuuta 1981         neuvon omistajaksi tai haltijaksi.
8924: n:o 176 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-              Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 11 § :n
8925: sen jäsenen rvastattavalksi kansanedustaja Matti        tulkinta on havaittu !käytännössä ongelmalli-
8926: Pelttarin tekemän seuraavan ,sisältöisen kysy-          seksi. Verovelvollisuuden on tulkittu koskevan
8927: myksen n:o 49:                                          y:hteisvastuullisesti sekä myyjää että ostajaa.
8928:                                                         Tulkinta, jonka mukaan ajoneuvon käyttäjä
8929:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,          (esim. osamaksuikaQpassa ajoneuvon ostaja)
8930:        että osamaksukaupasta annetun lain mu-           olisi verovelvollinen, saattaa myös tulla kysy-
8931:        kaisissa .takaisinottotilityiksissä voitaisiin   mykseen. Tämä .moottoriajoneuvoverolain .tul-
8932:        myyjän hyväksi lukea myös dieselkäyt-            kintaa koskeva osakysymy,s on korkeimman
8933:        töisen esineen välttämättömiin kustan-           hallinto-oilkeuden käsiteltävänä, joten kysymys
8934:        nuiksiin kuuluva moottoriajoneuvovero            siitä, voidaanko vero määrätä ajoneuvon käyttä-
8935:        ja painon rmuutoksesta aiheutuvat mak-           jälle, on voimassa olevan lain kannalta toistai-
8936:        sut?                                             seksi vailla ennakkopäätöstä.
8937:                                                             Jos moottoriajoneuvoverosta annetun lain
8938:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         11 §:ää saatetaan tu1kita siten, että vero on
8939: seuraavaa:                                              ajoneuvon käyttäjän maksettava, poistunee sa-
8940:     Osamaksukaupasta annetussa laissa ( 91/66)          malla !kysymyksessä esitetty osatrul!ksukaupan
8941: on säännelty esineen takaisinottotilanne. Ta-           talkaisinottotilityksiä koskeva ongelma.
8942: kaisinottoon liittyy myyjän ja ostajan välinen             Dieselkäyttöisen ajoneurvon ·välttämättömiin
8943: tilitys. Tilit~ksessä huomioon otettavista sei-         kustannuksiin !kuuluvaa moottoriajoneuvoveroa
8944: koista säädetään lain 3 § :ssä. Myyjän hyväksi          ja painon muutoksesta aiheutuvia maksuja kos-
8945: luettaviksi eriksi pykälän 2 momentissa ei mai-         kevat kysymykset osamaksukaupassa kytkeyty-
8946: nita moottoriajoneuvoverosta ja painon muutok-          vät siis kiinteästi moottoriajoneuvoverosta an-
8947: sista .jdhtuvia maksuja.                                nettuun lakiin. Se ,seiJkka, onko mainittua lakia
8948:     Moottoriajoneuvoverosta annetussa laissa            ehkä muutettava, riippuu olennaisesti siitä,
8949:  (722/66) on puolestaan säännöksiä moottori-            minkä !kannan korikein hallinto-orkeus omaksuu
8950: ajoneuvoverosta. Lain 11 §:n mukaan vero-               verotuskys~myksessä.
8951: velvollisuus on sillä, joka sen ajan alkaessa,
8952:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1981
8953: 
8954:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
8955:                                               N:o 49                                                 3
8956: 
8957: 
8958: 
8959: 
8960:                            Tili Riksdagens Herr Talman
8961: 
8962:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skyldighet den, som vid ingången av den tid
8963: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       för viiken skatt uträknas är eller borde ha varit
8964: nr 176 lliV den 10 februari 1981 tili vederhö-      antecknad i motorfordonsregistret ,så,som for-
8965: rande medlem av 'statsrådet översänt avskrift       donets ägare eller innehavare.
8966: av följande av ri'klsdagsman Matti Pelttari un-        Tolkningen av 11 § lagen om motorfordon
8967: dertecknade spörsmål nr 49:                         har i pra:ktiken visat sig vara problematisk.
8968:                                                     SkattSkyldigheten har ansetts solidariskt gälla
8969:           På vilket sätt äimnar Regeringen tili-    såväl säljaren som iköparen. En tolkning, enligt
8970:        se, att det när det gäller i lagen om        vilken den som använder fordonet (t. ex. vid
8971:        avbetalningsköp angiven uppgöre!lse om       avhetalningsköp fordonets rköpare) skulle vara
8972:        återtagning av gods skulle vara möjligt      skattskyldig kan också komma i fråga. Denna
8973:        att räkna säljaren tili godo också skatt     delfråga beträffande tolkningen av lagen om
8974:        på motorfordon, som hör tili de ound-        skatt på motorfordon behandlas för närvarande
8975:        viJcliga kostnaderna för dieseldrivna for-   av högsta förvaltningsdomstolen, varför det an-
8976:        don, och kostnader som ändringar he-         gående frågan, huruvida skatten kan påföras
8977:        träffande vi!kten medför?                    fordonets användare, inte beträffande gällande
8978:                                                     lag tillsvidare föreligger något prejudikat.
8979:    Såsom svar på detta spör,smål får jag vöid-         Om 11 § lagen om skatt på motorfordon
8980: samt anföra följande:                               toikas så, att 'skatten Skall betalas av fordonets
8981:    I lagen om avbetalningSköp (91/66) regleras      användare, torde det i ,spörsmålet anförda prob-
8982: situationer som gäller återtagning av gods. Tili    lemet med uppgörelse om återtagning av gods
8983: återtagningen hör en uppgörelse mellan säljaren     i avbetalningsköp samtidigt undanröjas.
8984: och köparen. Angående omständigheter som               Frågorna om skatten på motorfordon, som
8985: skall heaktas vid uppgörelsen stadgas i Iagens      hör tili de oundv.i!kliga rkostnaderna för diesel-
8986: 3 §. Bland de poster i paragrafens 2 mom. som       drivna fordon, och avgifter ,som ändringar he-
8987: skall räknas säl.jaren tili godo nämns inte av-     träffande vikten medför, är beträffande avhetal-
8988: gifter, som skatt på motorfordon och ändringar      ningsköp sålunda nära anslutna tili lagen om
8989: beträffande vikten medför.                          skatt på motorfordon. Huruvida ifrågavarande
8990:    Lagen om skatt på motorfordon (722/66)           lag eventuellt borde ändras heror i väsentlig
8991: innehåller däremot stadganden om skatt på           grad på vi1ken 'ståndpunkt högsta förvaltnings-
8992: motorfordon. Enligt lagens 11 § åligger skatt-      domstolen intar i beskattningsfrågan.
8993:      Helsingfors den 19 mars 1981
8994: 
8995:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
8996:                                                1981 vp.
8997: 
8998: Kirjallinen kysymys n:o 50
8999: 
9000: 
9001: 
9002: 
9003:                                    Pokka: Tenojoen alueen paikallisen väestön oikeuksien turvaa-
9004:                                       misesta
9005: 
9006: 
9007:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
9008: 
9009:     Tenojoen kalastusta säännellään Suomen ja         että paikallinen väestö, vesien omistajat, eivät
9010: Norjan välillä tehdyllä kansainvälisellä sopimuk-     saa edes lupamaksutuloja itselleen heille kuulu-
9011: sella ja siihen liittyvällä kalastussäännöllä. Suo-   van kalastusoikeuden luovuttamisesta.
9012: men ja Norjan välillä on allekirjoitettu 12 päi-         Kalastusoikeus nauttii hallitusmuodon 6 §: ssä
9013: vänä toukokuuta 1972 sopimus Tenojoen yh-             säädettyä omaisuuden suojaa ja lupamaksutulo-
9014: teisestä kalastussäännöstä. Sopimusta ja siihen       jen ohjaaminen valtiolle on käsitettävä kalas-
9015: liittyvää kalastussääntöä tarkistettiin uudella so-   tusoikeuden siirtämiseksi Tenojoki-varren asuk-
9016: pimuksella v. 1979 ja sen voimaansaattamiseksi        kailta valtiolle. Muutoinkin kalastukselliset olot
9017: annettiin laki ( 285/79) niinikään samana             olisi Tenojoella saatava mitä pikimmin vastaa-
9018: vuonna.                                               maan Suomen perustuslakia ja muun valtion-
9019:     Suoritettujen vesipiirirajankäyntien mukaan       sisäisen lainsäädännön vaatimuksia. Kalatalous-
9020: Tenojoen Suomen puoleisesta vesialueesta suu-         yhteisöjen olemassaolo ei ollut vielä Tenojoen
9021: rin osa on yksityisvesiä. Valtion osuus näyt-         sopimusta tarkistettaessa tiedossa. Suomen val-
9022: tää jäävän alle kolmanneksen. Alueelle on niin        tion velvoitteisiin viittaaminen ei ole peruste
9023: muodoin muodostettu uusia kalastuskuntia. Ka-         kalastuslain sivuuttamiselle Tenojoella. Itä-
9024: lastuksenhoitoyhtymänkin muodostaminen on             merelläkään ei ole jouduttu vastaavaan tilan-
9025: jo verraten pitkällä.                                 teeseen, vaikka Suomella on siellä tuntuvat
9026:     Kalastuslain ja korkeimman oikeuden en-           velvoitteet.
9027: nakkopäätöksen valossa kalastusoikeus sisältyy           Edellä olevan johdosta ja valtiopäiväjärjestyk-
9028: varallisuusarvoisena etuna vesialueen omistus-        sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kunnioit-
9029: oikeuteen. Tämä kalastusoikeus sisältää oikeu-        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9030: den kalastaa ja siitä määrätä. Tenojoella tilanne     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9031: kalastussäännön myötä on merkinnyt oikeudel-
9032:  lisesti ja käytännössä paikallisen väestön ja                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9033:  heidän muodostamiensa kalatalousyhteisöjen                  ryhtyä Tenojoen alueella paikallisen
9034:  syrjäyttämistä kalastuslain tarkoittamista teh-             väestön ja sen muodostamien kalatalous-
9035:  tävistä ja oikeuksista.                                     yhteisöjen laillisten oikeuksien turvaa-
9036:     Muut vesien omistajat kuin valtio on jätetty             miseksi Tenojoen kalastusta järjestet-
9037:  taka-alalle. Tilanne on jopa niin epätyydyttävä,            täessä?
9038:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
9039: 
9040:                                             Hannele Pokka
9041: 
9042: 
9043: 
9044: 
9045: 0881002673
9046: 2                                           1981 vp.
9047: 
9048: 
9049: 
9050: 
9051:                         Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
9052: 
9053:     Valtiopäiväjärjestyksen 3'7 §:n 1 momentissa   minen siten, että riittävä osa lohista paasee
9054: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kutualueille. Näiden uusien säätelytoimenpitei-
9055: olette 10 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn         den sisällyttäminen kalastussopimukseen ja
9056: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       -sääntöön on aiheuttanut toisaalta arvostelua,
9057: l!.sianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    toisaalta muutoksia on pidetty onnistuneina eri-
9058: edustaja Pokan näin kuuluvasta kirjallisesta       tyisesti sen vuoksi, että saaliit jakautuvat tasa-
9059: kysymyksestä n:o 50:                               puolisemmin pitkin jokivartta.
9060:                                                       Utsjoen kalastuskuntien järjestäytyminen oli
9061:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Tenojoen kalastussopimusta tehtäessä vasta
9062:        ryhtyä Tenojoen alueella paikallisen        alussa, joten niitä koskevia määräyksiä ei voitu
9063:        väestön ja sen muodostamien kalatalous-     ottaa huomioon valmistelussa. Kalastuskuntien
9064:        yhteisöjen laillisten oikeuksien turvaa-    perustaminen on sen sijaan ennakoitu sopi-
9065:        miseksi Tenojoen kalastusta järjestet-      muksen 7 artiklassa, jonka mukaan Lapin lää-
9066:        täessä?                                     ninhallitus ja Finnmarkin fylkesman voivat
9067:                                                    sopia Tenojoen vesistön jakamisesta useam-
9068:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      paan kalastuskorttimaksuluokkaan. Samoin voi-
9069: vasti seuraavaa:                                   daan sopia urheilukalastuksen järjestämises-
9070:    Tenojoen kalastus on säädelty Suomen ja         tä siten, että vesistön pääuoma jaetaan eril-
9071: Norjan välisessä Tenojoen kalastuspiirin yhtei-    lisiin alueisiin, joille kullekin myydään
9072: sestä kalastussäännöstä tehdyssä sopimuksessa      vain tietty määrä kalastuslupia. Nämä järjes-
9073: ja siihen liittyvässä kalastussäännössä. Sopimus   telyt voitaneen käytännössä toteuttaa, mikäli
9074: on tehty 5. 1. 1979 ja sen voimaansaattamista      kalastuskunnat sopivat yhteisestä linjasta, ka-
9075: tarkoittava laki (285/79) annettu 23. 2. 1979.     lastuskuntien esitysten pohjalta. Kalastuksen
9076: Sopimuksella on tehty eräitä muutoksia ja li-      järjestelyä ei voida siirtää yksinomaan kalas-
9077: säyksiä vastaavaan aikaisempaan sopimukseen        tuskunnille, koska yhteistoiminta Norjan kanssa
9078: vuodelta 1972. Muutosten tarkoituksena on toi-     voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisella tavalla
9079: saalta Tenojoen lohikannan säilyttäminen ja toi-   vain valtion viranomaisten toimesta. Kalastus-
9080: saalta paikkakunnan väestön lohenkalastukseen      kuntien näkemykset ja edut tullaan kuitenkin
9081: perustuvan toimeentulon turvaaminen. Samalla       ottamaan maa- ja metsätalousministeriön sekä
9082: on pyritty varaamaan kohtuullinen osa lohi-        Lapin lääninhallituksen toimesta huomioon
9083: saaliista urheilukalastajille.                     mahdollisimman hyvin.
9084:    Koska Tenojoen alajuoksu on Norjan alueella,       Utsjoen kalastuskuntia kiinnostaa erityisesti
9085: tarvitaan näiden tavoitteiden, erityisesti lohen   kalastuslupien myyminen omille jokiosuuksil-
9086: nousumahdollisuuksien turvaamiseksi kiinteää       leen Tenojoessa sekä kertyneiden lupatulojen
9087: yhteistyötä norjalaisten kanssa. Kun vielä ote-    saaminen käyttöönsä. Kalastussopimuksen 4 ar-
9088: taan huomioon, että norjalaisten lohisaaliista     tiklan mukaan kalastuskorteista saadut tulot
9089: noin 80 prosenttia pyydetään Tenojoen ala-         jaetaan tasan Suomen ja Norjan kesken. Tä-
9090: juoksulta joen suun ja Alakönkään väliseltä        män vuoksi ei ole mahdollista, että kalastus-
9091: jokiosuudelta, voidaan todeta lohen nousumah-      kunnat saisivat lupatulot suoraan käyttöönsä.
9092: dollisuuksien parantamisen olevan varsin suu-      Koska kalastuskunnille kuuluu kiistatta osa lu-
9093: ressa määrin suomalaisten edun mukaista. Näis-     patuloista, maa- ja metsätalousministeriö on
9094: sä olosuhteissa on jouduttu ottamaan huomioon      vuonna 1980 Utsjoen manttaalikunnan suosi-
9095: norjalaisten esitykset, joiden tarkoituksena on    tuksen mukaisesti suorittanut valtion tulo- ja
9096: yläjuoksulle nousseen lohen pyynnin säätele-       menoarvioon sisällytetyn manttaalikunnalle mer-
9097:                                               N:o 50                                                3
9098: 
9099: kityn osuuden kalastuslupamaksutuloista Uts-        kuin Tenojoen kalastuksesta on Norjan kanssa
9100: joen kalastuskunnille. Vastaavan jaon valmiste-     erikseen sovittu. Näin muodoin ei ole olemassa
9101: luihin on ryhdytty kuluvanakio vuonna nyt jo        minkäänlaista oikeudellista ristiriitaa Tenojoen
9102: erityismenoarviossa kalastuskunnille kuuluvan       kalastussopimuksen ja Suomen muun kalastus-
9103: osuuden jakamiseksi.                                lainsäädännön välillä.
9104:    Kalastuslain 108 §:n mukaan sovelletaan ka-          Tenojoen kalastussopimuksen mukaan siihen
9105: lastuslain säännöksiä rajana toista valtakuntaa     liittyvä kalastussääntö on voimassa kolme vuot-
9106: vastaan olevassa meressä, järvessä ja joessa sekä   ta kerrallaan, nykyinen sääntö vuoden 1981
9107: sen lisäjoissa vain mikäli toisin ei ole ~äärätty   loppuun. Kalastussopimuksen ja -säännön tar-
9108: tai vast'edes määrätä. Tenojoen osalta on täl-      kistamista koskevat neuvottelut Norjan kanssa
9109: laisia määräyksiä annettu Norjan kanssa teh-        on jo aloitettu ja niitä on tarkoitus jatkaa edel-
9110: dyssä kalastussopimuksessa ja -säännössä. Kun       leen tämän vuoden aikana. Tällöin tutkitaan
9111: kalastussopimusta koskeva laki on eduskun-          myös se muutostarve, jonka kalastuskuntien pe-
9112: nassa hyväksytty samassa lainsäädäntöjärjestyk-     rustaminen aiheuttaa sopimusjärjestelmään. Sa~
9113: sessä kuin itse kalastuslaki, ministeriö katsoo,    moin voidaan, jos suoritetut tutkimukset osoit-
9114: että kalastuskuntien perustamista ja niiden toi-    tavat sen aiheelliseksi, harkita uudelleen muual-
9115: mivaltuuksia koskevat kalastuslain säännökset       la asuvien kalastusoikeuden omistajien asemaa.
9116: ovat voimassa Tenojoella vain siinä laajuudessa
9117:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1981
9118: 
9119:                                                                          Ministeri Veikko Saarto
9120: 4                                              1981 vp.
9121: 
9122: 
9123: 
9124: 
9125:                             Tili Riksdagens Herr Talman
9126: 
9127:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av den lax som stigit upp tili älvens övre lopp
9128: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         såtillvida, altt en tillräcklig del av laxarna når
9129: av den 10 februari 1981 till vederbörande             lekområdena. lnnefattandet av dessa nya regle-
9130: medlem av statsrådet översänlt avskrift av föl-       ringsåtgärder i överenskommelsen om fisket
9131: jande av riksdagsman Pokka ställda skriftliga         samt i fiskeristadgan har å ena sidan föranlett
9132: spörsmål nr 50:                           ·           kritik, å andra sidan har ändringarna ansetJts
9133:                                                       vara lyckade särskilt på grund av att fångster-
9134:            Vilka åtgärder avser Regeringen vid-       na fördelas rättvisare längs älvens lopp.
9135:         taga för tryggandet av den lokala be-            Organiseringen av fiskelagen i Utsjoki var
9136:         folkningens och av denna grundade fis-        vid ingåendet av överenskommelsen om fisket
9137:         kerisammanslutningars lagliga rättighe-       i Tana älv i sin begynnelse, varför föreskrifter
9138:         ter inom området vid Tana älv och vid         om fiskelagen inte kunde beaktas vid bered-
9139:         ordnandet av fisket i Tana älv?               ningen. Grundandet av fiskelagen har däremot
9140:                                                       förutskickats i artikel 7 i överenskommelsen,
9141:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          enligt viiken länsstyrelsen i Lapplands Iän och
9142: anföra följande:                                      fylkesmannen i Finnmark kan överenskomma
9143:    Fisket i T ana älv har reglerats genom över-       om uppdelningen av T ana älvs va!ttendrag i
9144: enskommelsen mellan Finland och Norge an-             flera avgiftsklasser för fiskekort. Likaså kan
9145: gående gemensam fiskeristadga för T ana älvs          man överenskomma om ordnandet av sportfis-
9146: fiskeområde och den därtill anslutna fiskeri-         ket så, att vatJtendragets huvudfåra indelas i sär-
9147: stadgan. Överenskommelsen har ingåtts 5. 1.           skilda områden, för vilka endast ett visst an-
9148: 1979 och lagen om godkännande därav ( 285/            tal fisketillstånd säljs. Dessa arrangemang tor-
9149: 79) har givits 23. 2. 1979. Genom överenskom-         de man kunna förverkliga i praktiken utgående
9150: melsen har vissa ändringar och tillägg företa-        från fiskelagens framställningar ifall fiskelagen
9151: gits i motsvarande tidigare överenskommelse av        kommer överens om en gemensam linje. Ord-
9152: år 1972. Avsikten med ändringarna är å ena            nandeJt av fisket kan inte överföras enbart till
9153: sidan bevarandet av laxbeståndet i Tana älv           fiskelagen, ty samarbetet med Norge kan på ett
9154: samt å andra sidan tryggandet av den lokala           ändamålsenligt sätt skötas endast på försorg
9155: befolkningens på Iaxen baserade utkomst. Sam-         av statens myndigheter. Fiskelagens synpunkter
9156: tidigt har man sträva1t till altt reservera en        och intressen kommer dock att beaktas så väl
9157: skälig del av laxfångsten för sportfiskare.           som möjligt av jord- och skogsbruksministeriet
9158:    Emedan T ana älvs nedre lopp ligger inom           och länsSityrelsen i Lapplands Iän.
9159: Norge, behövs för uppnåendet av dessa mål,               Fiskelagen i Utsjoki är särskilt intresserade
9160: särskilt tryggandet av laxens uppstigningsmöj-        av altt sälja tillstånd till fiske i Tana älv inom
9161: ligheter, ett intimt samarbete med norrmän-           sina egoa andelar av älven samt av att få dis-
9162: nen. Då man ännu beaktar, att av den norska           ponera intäkterna av tillstånden. Enligt artike]
9163: laxfångsten cirka 80 procent fås i Tana älvs          4 i överenskommelsen om fisket delas intäkter-
9164: nedre lopp mellan älvmynningen och forsen             na av fiskekorten jämnlt mellan Finland och
9165: Alaköngäs kan man konstatera, att förbättran-         Norge. Det är därför inte möjligt att fiske-
9166: det av laxens möjligheter att gå upp i älven i        lagen skulle få disponera intäkterna av till-
9167: tämligen hög grad sammanfaller med finländar-         stånden direkt. Emedan en del av intäkterna
9168: nas intresse. Under dessa omständigheter har          av fisketillstånden ostridigt tillkommer fiske-
9169: man fått beakta framställningar från norrmän-         lagen, har jord- och skogsbruksministeriet år
9170: nens håll, vilkas syfte varit atJt reglera fångsten   1980 enligt förslag av Utsjoki mantalskommun
9171:                                              N:o 50                                                5
9172: 
9173: tili fiskelagen i Utsjoki utbetalat den i stats-   dessas befogenheter är gällande vid Tana älv
9174: förslaget för mantalskommunen upptagna an-         endast i den omfattning som med Norge sär-
9175: delen av intäkterna av avgifterna för fisketili-   skilt överenskommits om fisket i Tana älv.
9176: stånden. Motsvarande beredning av fördelning       Under dessa förhållanden föreligger ingen som
9177: av den nu i specialbudgeten fiskelagen tillkom-    helst rättslig stridighet mellan överenskommel-
9178: mande andelen har inletts under innevarande        sen om fisket i Tana älv och den övriga fiske-
9179: år.                                                rilagstiftningen i Finland.
9180:     Enligtt 108 § lagen om fiske tillämpas stad-      Enligt överenskommelsen om fisket i Tana
9181: gandena i lagen med avseende på hav, insjö, älv    älv är den därtili anslutna fiskeristadgan gäl-
9182: ellet å, som utgör gräns mot annat rike, liksom    lande under tre år i sänder, den nu giltiga tili
9183: beträffande tillflöden tili sådana älvar eller     utgången av år 1981. Med Norge har redan
9184: åar endast såvida därom inte är eller blir an-     inletts förhandlingar om justering av överens-
9185: norlunda föreskrivet. I fråga om Tana älv har      kommelsen om fisket och fiskeristadgan och
9186: sådana föreskrifter utfärdats i den med Norge      avsikten är att fortsätta dessa under inneva-
9187: ingångna överenskommelsen om fisket och i          rande år. Härvid granskas också det behov av
9188: fiskeristadgan. Då lagen om godkännande av         ändringar vad gäller avtalsförfarandet som fö-
9189: överenskommelsen om fisket har antagits i sam-     religger på grund av fiskelagens tillkoms1t. Lika-
9190: ma lagstiftningsordning som själva lagen om        så kan, ifall utförda undersökningar utvisar att
9191: fiske anser ministeriet, att stadgandena i lagen   detta är motiverat, på nytt övervägas de på
9192: om fiske rörande grundande av fiskelagen och       andra orter bosatta fiskerättsägarnas ställning.
9193:      Helsingfors den 25 mars 1981
9194: 
9195:                                                                          Minister Veikko Saarto
9196: 
9197: 
9198: 
9199: 
9200: 0881002673
9201: ·f
9202:                                             1981 vp.
9203: 
9204: Kirjallinen kysymys n:o 51
9205: 
9206: 
9207: 
9208: 
9209:                                 Forsman: Vankien kuljetuksen järjestämisestä
9210: 
9211: 
9212:                         E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e helle
9213: 
9214:    Konnunsuon keskusvankilan taholta on van-       omaisten taholta pyrittäisiin luopumaan tästä
9215: kien kuljetuksia jouduttu hoitamaan vuosikym-      yhteistoiminnasta ja haluttaisiin luoda oma eri!~
9216: menten ajan, koska Kymen läänissä ei ole lää-      linen vanlcienkuljetusjärjestelmä.
9217: ninvankilaa. Tätä kuljetusta on viime aikoina         Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
9218: hoidettu myös posti- ja lennätinlaitoksen linja-   jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
9219: autoilla ja muutamin erikoisjärjestelyin on        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9220: tämä kuljetusten yhteistoiminta saatu sujumaan     vaksi seuraavan kysymyksen:
9221: sekä postilaitoksen että Konnunsuon vankilan
9222: kannalta hyvin.                                              Aiotaanko vankien kuljetuksissa jat-
9223:    Tällainen valtion laitosten yhteistoiminta,            kaa ja kehittää yhteistoimintaa posti· ja
9224: jota olisi varmasti mahdollisuus laajentaakin,            lennätinlaitoksen ja vankeinhoitolaitok-
9225: on edullista myös valtiontalouden kannalta. On            sen välillä?
9226: kuitenkin kuulunut tietoja, että vankilaviran-
9227:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
9228: 
9229:                                          Mauno Forsman
9230: 
9231: 
9232: 
9233: 
9234:  088100231X
9235: 2                                            1981 vp.
9236: 
9237: 
9238: 
9239: 
9240:                           Eduskunnan :t.Ierra Puhemiehelle
9241: 
9242:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      runkolinjoilla edelleen tarkoituksenmukaisena
9243: mainitussa tatköl.tuksessa Te, Herra 'Puhemies,     pitkien kuljetusniatkojen, iiritateiden kuljetus-
9244: olette ·10 päivänä helmikuuta' 1981 päivätyn        varmuuden ja -turvallisuuden sekä taloudelli-
9245: kirjeenne n:o 178"ohella toimittanut valtioneu·     suuden vuoksi. Vanhentuneen rautatiekaluston
9246: vöstön asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        uusimiseksi oikeusministeriö tulee esittämään
9247: kansanedustaja Mauno Forsmanin kirjallisesta        määrärahan varaamista valtion tulo- ja meno-
9248: kysymyksestä n:o 51, jossa tiedustellaan:           arvioon.             ·                           ···
9249:                       .               .
9250:                                                        Maantiekuljetuksista eräillä kuljetusreiteillä
9251:           Aiotaanko vankien kuljetuksissa jat-      on vuodesta 1973 alkaen huolehtinut posti• ja
9252:        kaa ja k~ittää yhteistoimintaa posti- ja     lennätinlaitos tilausajoina yhteistyössä vankein-
9253:        lennätin~aitoksen ja vankeinhoitolaitok-     hoitolaitokseri kanssa. Vahkeinhoitolaitos on
9254:        sen ·v~lillä?.                               huolehtinut kuljetusten ·vartioinnista. Kuljetus-
9255:                                                     ten turvallisuuden parantamiseksi posti- ja len-
9256:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nätinlaitos on asentanut vanginkuljetukses'sa
9257: vasti seuraavaa:                                    käytettäviin linja-autoihin turvalaitteita siinä
9258:    Vanginkuljetustoiminta kuuluu voimassaole-       määrin kuin autojen varsinainen käyttötarkoi-
9259: van lainsäädännön mukaan vankeinhoitolaitok-        tus posti- ja henkilöliikenteessä on sallinut.
9260: sen ja poliisiviranomaisten tehtäviin.                 Oikeusministeriö pyrkii kehittämään vangin-
9261:    Vankeinhoitolaitos huolehtii pääasiassa van-     kuljetustoimintaa siten, että kuljetukset voi-
9262: kiloiden välillä tapahtuvasta vanginkuljetukses-    daan hoitaa tarkoituksenmukaisesti ja taloudel-
9263: ta ja kuljetuksesta vankilapaikkakunnilla. Muun     lisesti ja että eri_viranomaisten, lähinnä poliisin
9264: vanginkuljetuksen hoitavat yleensä poliisiviran-    ja oikeuslaitoksen, tarpeet voitaisiin sovittaa
9265: omaiset.                                            yhteen vankeinhoitoläitoksen tarpeiden kanssa.
9266:    Vanginkuljetustoiminnan kehittämisen tulok-         Oikeusministeriön käsityksen mukaan yhteis-
9267: sena 1970-luvulla tapahtui siirtymistä rautatie-    toimintaa vankeinhoitolaitoksen sekä posti- ja
9268: kuljetuksista autokuljetuksiin. Mm. vuonna          lennätinlaitoksen välillä vanginkuljetustoimin-
9269: 1972 mietintönsä jättänyt vanginkuljetustoimi-      nassa on mahdollista jatkaa ja kehittää. Par-
9270: kunta ehdotti (Komiteamietintö 1972: B 126)         haiten tämä onnistuu sellaisessa vanginkuljetus-
9271: junakuljetuksista luopumista ja siirtymistä van-    toiminnassa, joka tapahtuu säännönmukaisen ja
9272: keinhoitolaitoksen toimesta hoidettaviin maan-      kiinteän aikataulun puitteissa ja jossa kuljetet-
9273: tiekuljetuksiin. Toimikunnan ehdotusta ei ole       tavien vankien lukumäärä on todettu niin suu-
9274: toteutettu sellaisenaan. Vanginkuljetukseen on      reksi, ettei ennakkoon suunniteltuja ajovuoroja
9275: edelleen käytettävissä kaksi edestakaista rauta-    tarvitse kuljetettayien puuttumisen vuoksi jät-
9276: tielinjaa Helsingistä Ouluun, joista toista lii-    tää ajamatta. Erilliskuljetukset ja sellaiset reitti-
9277: kennöidään Haapamäen ja Seinäjoen ja toista         kuljetukset, joissa kuljetustarve vaihtelee, on
9278: Kuopion ja Kontiomäen kautta. Oikeusminis-          tarkoituksenmukaista hoitaa vankeinhoitolaitok-
9279: teriö pitää rautatiekuljetusten jatkamista näillä   sen omalla kuljetuskalustolla.
9280:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1981
9281: 
9282: 
9283:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
9284:                                               N:o '1                                                 3
9285: 
9286: 
9287: 
9288: 
9289:                            Tili Riksdagens Herr Talman
9290: 
9291:   I syfte som nämns i 37 § 1 mom. riksdags-         transportsäkerhet och -trygghet samt av eko-
9292: ordningen har Ni, Herr Talman, medelst hrev         nomiska skäl fortsätta transportena på dessa
9293: av den 10 fehruari 1981 nr 178 tili veder-          två stamlinjer. Justitieministeriet kommer att
9294: hörande medlem av statsrådet bringat en av-         i statsförslaget göra anslagsförslag för förnyan-
9295: skrift av riksdagman Mauno Forsmans så ly-          de av de föråldrade järnvägsvagnarna.
9296: dande skriftliga spörsmål nr 51:                        Sedan år 197 3 har post- och telegrafverket
9297:                                                     som abonnemangtransport i samarbete med
9298:           Ämnar man inom fångtransporten            fångvårdsväsendet ombesörjt landsvägstranspor-
9299:        fortsätta och utveckla samarbetet mel-       terna på vissa transportrutter. Fångvårdsväsen-
9300:        lan post- och telegrafverket och fång-       det har svarat för övervakningen under trans-
9301:        vårdsväsendet?                               porterna. För förbättrandet av transportsäker-
9302:                                                     heten har post- och telegrafverket i de bussar
9303:    Som svar på frågan snför jag högatktnings-       som används i fångtransport installerat säker-
9304: fullt följande:                                     hetsanordningar i den utsträckning som hussar-
9305:     Enligt gällande lagstiftning ombesörjs fång-    nas egentliga användningssyfte i post- och per-
9306: transporten av fångvårdsväsendet och polismyn-      sontrafik har tiliåtit.
9307: digheterna.                                             Justitieministeriet strävar tili att utveckla
9308:     Fångvårdsväsendet ombesörjer i huvudsak         fångstransportverksamheten så, att transporter-
9309: fångtransporten mellan fängelserna samt trans-      na kan ske ändamålsenligt och ekonomiskt och
9310: porten på fängelseorten. Annan fångtransport        att de olika myndigheternas, främst polisens
9311: ombesörjs av polismyndigheterna.                    ooh domstolväsendets behov kan koordineras
9312:     Som ett resultat av utvecklandet av fång-       med fångvårdsväsendets behov.
9313: transportverksamheten skedde på 1970-talet en           Enligt justitieministeriets uppfattning är det
9314: övergång från järnvägstransporter tili biltrans-    möjligt att fortsätta och utveckla samarbetet
9315: porter. Fångtransportkommitten, som gav sitt        mellan fångvårdsväsendet och post- och tele-
9316: betänkande 1972 (Kommittebetänkande 1972:           grafverket beträffande fångtransportverksamhe-
9317: B 126) föreslog bl.a. att man skulle nedlägga       ten. Detta sker bäst genom sådan fångtrans-
9318: tågtransporterna och övergå tili Iandsvägstrans-    portverksamhet, som sker enligt regelbundna
9319: porter, som skulle omhesörjas av fångvårdsvä-       och fasta tidtaheller och där antalet transpor-
9320: sendet. Kommittens förslag har inte förverk-        terade fångar har vi:sat sig vara så stort, att
9321: ligats som sådant. För fångtransporten används      fastställda turer inte på grund av brist på
9322: fortfarande två tur och retur järnvägslinjer från    transportfångar behöver annulleras. Separata
9323: Helsingfors tili Uleåborg, av vilka den ena         transporter och sådana regelbundna transport-
9324:  trafikeras via Haapamäki och Seinäjoki och         rutter, där antalet fångar varierar, kan mera
9325: den andra via Kuopio och Kontiomäki. Justi-          ändamålsenligt företas med fångvårdsväsendets
9326:  tieministeriet anser det ändamålsenligt att på     egna transportmedel.
9327:  grund av de långa avstånden, järnvägarnas
9328:       Helsingfors den 18 fehruari 1981
9329: 
9330: 
9331:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
9332:                                                  1981 vp.
9333: 
9334: Kirjallinen kysymys n:o 52
9335: 
9336: 
9337: 
9338: 
9339:                                      Elo ym.: Yritysten lisäpoisto-oikeuksien soveltamisesta pelkästään
9340:                                         valtionverotuksessa                                '
9341: 
9342: 
9343:                            Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
9344: 
9345:    Outokumpu Oy:n äyrimäärien kehitys Har-              kiila niillä paikkakunnilla, joilla ao. yhtiö har-
9346: javallassa ja Porissa sekä liikevaihdon kehitys         joittaa toimintaa. Lisäksi useimmilla tällaisilla
9347: vuosina 1969-78 on ollut seuraava:                      yhtiöillä on vireillä sellaisia kehitysalueille suun-
9348:                                                         tautuvia investointeja, joilla tulee olemaan vai-
9349: Vuosi         Äyrimäärä milj. kpl         Liikevaihto   kutusta sekä Harjavallassa että Porissa suori-
9350:              Harjavalta       Pori         milj. mk
9351:                                                         tettavaan kunnallisverotukseen.
9352: 1969           3,36          .5,61           493,8         Edelleen on huomattava, että nämä yritykset
9353: 1970           2,94          4,71            501,8      aiheuttavat toimintapaikoillaan melko huomat-
9354: 1971           1,44          2,78            437,9      tavia ympäristönsuojeluongelmia. Näiden ongel-
9355: 1972           2,47          3,47            514,5      mien poistamisen rahoitukseen eivät asianomai-
9356: 1973           0,97          1,79            777,5      set yritykset kuitenkaan em. menettelystä joh-
9357: 1974           1,02          1,89          1 000,0      tuen osallistu. Samoin nämä yritykset käyttävät
9358: 1975           3,.50         5,90            886,0      toimipaikkakunnillaan kaikkia niitä palveluk-
9359: 1976           2,20          3,70          1164,0       sia, joita kunnat tuottavat. Myöskään näiden
9360: 1977           1,20          1,80          1 380,0      palvelusten rahoittamiseen eivät asianomaiset
9361: 1978           1,30          2,40          1 756,4      yritykset täysimääräisesti osallistu.
9362:                                                            Erittäin tärkeä näkökohta on se, että ylimää-
9363:    Edellä esitettyjen tietojen perusteella voidaan      räisillä poisto-oikeuksilla ym. eduilla pyritään
9364: siis todeta että vuosina 1969-78 on Outo-               vaikuttamaan kaikkein terveimmällä pohjalla
9365: kumpu oi:n liikevaihto noin 3,5-kertaistunut.           toimivien yritysten investointitoimintaan. Sen
9366: Vastaavana ajanjaksona on Outokumpu Oy:n                lisäksi, että tällä tavoin vaikutetaan melko voi-
9367: Harjavaltaan ja Poriin määräytynyt äyrimäärä            makkaasti valtakunnalliseen aluepolitiikkaan ja
9368: pudonnut 8,97 milj. äyristä 3,70 milj. äyriin.          yhdyskuntamuodostukseen, otetaan lisäksi yli-
9369:    Tapahtuneen kehityksen tyhjentävä selvittä-          määräistä yhteiskunnan tukea juuri niille, jotka
9370: minen käytettävissä olevan aineiston perusteella        sitä tosiasiassa eivät tarvitse.
9371: ei ole mahdollista, mutta perustellusti kuiten-            Kun lainsäätäjän alkuperäisenä tarkoituksena
9372: kin voidaan päätellä, että lisäpoisto-oikeuksilla,      ei liene ollut, että kehitysalueiden investointi-
9373: jotka kohdistuvat kehitysalueille suoritettuihin        toiminnan tukeminen jää ainoastaan joidenkin
9374: investointeihin ja jotka kohdistuvat myös kun-          sellaisten paikkakuntien rahoitettavaksi, jotka
9375: nallisverotukseen, on joka tapauksessa huomat-          sijaitsevat kehitysalueiden ulkopuolella, on pe-
9376: tava merkitys. Kun veroäyrimäärissä tapahtu-            rusteltua, että ryhdytään mahdollisimman pikai-
9377: nut alentuminen on viime vuosien aikana osoit-          sesti sellaisiin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin,
9378: tautunut jatkuvaksi suuntaukseksi ja kun toi-           että ylimääräisiä lisäpoisto-oikeuksia voidaan so-
9379: saalta Outokumpu Oy:n maksamilla verotu-                veltaa ainoastaan valtionverotuksessa.
9380: loilla on sekä Harjavallan että Porin kaupun-              Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
9381: kien kannalta huomattava merkitys, on perus-            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
9382: teltua että syntyneeseen epäoikeudenmukaiseen           tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
9383: tilant~eseen pyritään mahdollisimman pikaisesti         omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
9384: saamaan oikaisu.                                        myksen:
9385:     Edellä mainittujen näkökohtien lisäksi on
9386: aiheellista tuoda esille, että kehitysalueella to-                 Onko Hallitus tietoinen suta, että
9387: teutettujen investointien ylimääräisillä poist~                yritysten lisäpoisto-oikeuksilla, jotka
9388: oikeuksilla voidaan vaikuttaa verotukseen ka1-                  kohdistuvat kehitysalueille suunnattui-
9389: 088100252L
9390: 2                                        1981 vp.
9391: 
9392:      hin investointeihin, on ollut mm. Porin           mihin toimenpltelSlm Hallitus aikoo
9393:      ja Harjavallan kaupunkien verotuloja           ryhtyä lisäpoisto-oikeuksien soveltami-
9394:      vähentävä vaikutus, ja jos on,                 seksi ainoastaan valtionverotuksessa?
9395:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1981
9396: 
9397:             Mikko Elo                                   Pirkko Valtonen
9398:             Matti Järvenpää                             Toivo T. Pohjala
9399:                                               N:o 52                                                3
9400: 
9401: 
9402: 
9403: 
9404:                         Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
9405: 
9406:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      den veronhuojennuslain mukainen ylimääräinen
9407: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       3 % :n vähennys ensisijaisesti sen kunnan jako-
9408: olette 10 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn          osuudesta, missä vähennyksen tekemisen perus-
9409: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        teena oleva tuotantolaitos sijaitsi. Korkeimman
9410: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       hallinto-oikeuden 7. 2. 1977 antaman päätöksen
9411: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     mukaisesti verotuskäytäntö muuttui siten, että
9412: kysymyksestä n:o 52:                                sanottu vähennys oli tehtävä tulolähteen koko
9413:                                                     tulosta ennen tulon jakamista eri kunnissa
9414:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       verotettavaksi. Vähennys pienentää sanotun
9415:        yritysten lisäpoisto-oikeuksilla, jotka      muutoksen jälkeen myös kehitysalueen ulko-
9416:        kohdistuvat kehitysalueille suunnattui-      puolisten kuntien verotuloja. Verotason säilyt-
9417:        hin investointeihin, on ollut mm. Porin      täminen ennallaan näissä kunnissa ei ole mah-
9418:        ja Harjavallan kaupunkien verotuloja         dollista edes harkintaverotuksen avulla, koska
9419:        vähentävä vaikutus, ja jos on,               mainittu ylimääräinen lisäpoisto veronhuojen-
9420:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nusluonteisena ja tappiontasausmenettelyyn
9421:        ryhtyä lisäpoisto-oikeuksien soveltami-      oikeuttavana alentaa harkinnan määrää ja
9422:        seksi ainoastaan valtionverotuksessa?        eräissä tapauksissa jopa poistaa mahdollisuuden
9423:                                                     harkintaverottaa kokonaan. Erityisesti suuri-
9424:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tuloisten yritysten käyttäessä hyväkseen ylimää-
9425: vasti seuraavaa:                                    räisiä lisäpoistoja, on verotulojen menetys muo-
9426:    Kysymyksen perusteluosassa on todettu, että      dostunut investointitoiminnan ulkopuoliselle
9427: Outokumpu Oy:n liikevaihto on kymmenvuo-            yksittäiselle kunnalle kohtuuttomaksi.
9428: tiskautena kolminkertaistunut, mutta että sano-        Kehitysalueiden tuotantotoiminnan edistämi-
9429: tun yhtiön Harjavallan ja Porin kaupungeille        seksi myönnettävistä veronhuojennuksista anne-
9430: maksama kunnallisvero on vastaavana ajanjak-        tusta laista eräiden kuntien taloudelle johtuvat
9431: sona pienentynyt puolella. Syynä tähän on ollut     hankaluudet ovat hallituksen tiedossa. Lainsää-
9432: se, että yhtiö on tehnyt tuotannollisia inves-      däntötoimiin ei kuitenkaan ole voitu ryhtyä
9433: tointeja kehitysaluekunnissa ja tämän johdosta      sen johdosta, että sanottua lakia ei enää sovel-
9434: voinut verotuksessa vähentää kehitysalueiden        leta kuluvan vuoden jälkeen aloitettuihin inves-
9435: tuotantotoiminnan edistämiseksi myönnettävistä      tointeihin. Verosäännösten muuttaminen jo
9436: veronhuojennuksista 31 päivänä joulukuuta           aloitettujen investointien osalta ei myöskään
9437: 197 5 annetun lain 2 §: n mukaiset ylimääräiset     ole perusteltua, koska verovelvollisen tulee
9438: 3 % :n vähennykset myös Harjavallan ja Porin        voida kohtuullisessa määrin ennakoida vero-
9439: kaupunkien verotuloista. Kun lainsäätäjän alku-     tusta. Asiantilan korjaamiseksi tarvittaviin lain-
9440: peräisenä tarkoituksena ei kuitenkaan liene         säädäntötoimiin on tarkoituksenmukaista ryh-
9441: ollut jättää kehitysalueiden investointitoimin-     tyä harkintaverotustoimikunnan esitysten poh-
9442: nan tukemista kehitysalueiden ulkopuolella          jalta antamalla eduskunnalle ko. asiantilan kor-
9443: sijaitsevien kuntien rahoitettavaksi, on kysy-      jaamiseksi lakiesitykset kuluvan kevään aikana.
9444: myksessä ehdotettu lainsäädännön muuttamista        Kehitysalueiden veronhuojennuksia koskevaa
9445: siten, että kehitysalueiden veronhuojennuslain      lainsäädäntöä valmisteltaessa on valtiovarain-
9446: mukaisia ylimääräisiä lisäpoisto-oikeuksia sovel-   ministeriössä edellytetty niin ikään, että vero-
9447: lettaisiin vain valtionverotuksessa.                tuksessa myönnettävää lisäpoisto-oikeutta sovel-
9448:    Ennen vuotta 1977 vähennettiin kehitysaluei-     lettaisiin vain valtionverotuksessa.
9449:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
9450: 
9451:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
9452: 4                                          1981 vp.
9453: 
9454: 
9455: 
9456: 
9457:                          Till    Riksdagens         Herr      Talman
9458: 
9459:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      extra avdraget om 3 % i första hand från den
9460: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     kommuns utdelning, i viiken den produktions-
9461: av den 10 februari 1981 till vederbörande med-    inrättning som utgjorde grund för avdraget var
9462: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   belägen. I enlighet med högsta förva1tningsdom-
9463: av riksdagsman Elo m. fl. ställda skrifu:liga     stolens utslag av 7. 2. 1977 ändrades beskatt-
9464: spörsmål nr 52:                                   ningspraxis så, att sagda avdrag skulle göras
9465:                                                   från hela inkomsten från inkomstkällan före
9466:           Är Regeringen medveten om att fö-       inkomstens fördelning för beskatrtning i olika
9467:        retagens tilläggsavskrivningsrätt, som     kommuner. Avdraget minskar efter sagda änd-
9468:        gäller investeringar inom utvecklingsom-   ring även utanför utvecklingsområdena belägna
9469:        rådena, har haft en minskande effekt       kommuners skatteintäkter. Det är inte möjligt
9470:        på bl.a. Björneborgs och Harjavalta        att bibehålla skattenivån i dessa kommuner ens
9471:        städers skatteintäkter, och om så är       genom beskattning enligt prövning, emedan
9472:        fallet,                                    nämnda extra ttilläggsavskrivning, då den är
9473:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    av skattelättnadsnatur och berättigar till för-
9474:        ta för att rätten tili tiliäggsavskriv-    lustutjämningsförfarande, minskar det belopp
9475:        ningar skall tillämpas enbart vid stats-   som är underkastat prövning och i vissa fall
9476:        beskattningen?                             rent av helt eliminerar möjligheten att beskatta
9477:                                                   enligt prövning. I synnerhet då företag med
9478:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     stora inkomster har begagnat sig av de extra
9479: samt anföra följande:                             tilläggsavskrivningarna har förlusten av skatte-
9480:    I motiveringen tili spörsmålet har konstate-   intämter kunnat bli oskälig för någon enskild
9481: rats att Outokumpu Oy:s omsättning under en       kommun som stått utanför investeringsverksam-
9482: tioårsperiod har tredubblats, men att sagda       heten.
9483: bolags kommunalskatt tili Harjavalta och Björ-        Regeringen är medveten om de svårigheter
9484: neborgs städer under motsvarande period har       lagen om skattelättnader för främjande av pro-
9485: minskat med hälften. Otsaken härtill har varit    duktionsverksamheten inom utvecklingsområ-
9486: att bolaget har gjort produktiva investeringar    dena åsamkar vissa kommuners ekonomi. Lag-
9487: i utvecklingsområdeskommuner och på grund         stiftningsåtgärder har emellertid inte kunnart
9488: härav vid beskattningen har kunnat avdra de       vidtas, emedan sagda lag inte längre tillämpas
9489: extra avdrag om 3 %, som avses i 2 § lagen        på investeringar som inleds efter innevarande
9490: den 31 december 197 5 om skattelärtnader för      år. Det är inte heller motiverat att ändra skatte-
9491: främjande av produktionsverksamheten inom         stadgandena i fråga om investeringar som redan
9492: utvecklingsområdena, även från Harjavalta och     har inletts, emedan den skattskyldige i skälig
9493: Björneborgs städers skatteintäkter. Då lagstif-   mån bör kunna förutse beskattningen. Det är
9494: tarens ursprungliga avsikt dock inte torde ha     ändamålsenligt att vidta de lagstiftningsåtgär-
9495: varit att lämna finansieringen av stödjandet av   der, som behövs för att rätta till saken, på
9496: investeringsverksamheten inom utvecklingsom-      basen av de förslag som framställts av kommis-
9497: rådena åt kommuner utanför utvecklingsområ-       sionen för utredning av frågor om beskattning
9498: dena, föreslås i spörsmålet att lagstiftningen    enligt prövning, genom att denna vår till
9499: skall ändras så, att den extra tiliäggsavskriv-   riksdagen avlåta propositioner för rättande av
9500: ningsrätt varom stadgas i lagen om skattelätt-    ifrågavarande sakförhållande. Vid beredningen
9501: nader för främjande av produktionsverksam-        av lagstiftningen angående skattelättnader för
9502: heten inom utvecklingsområdena skulle tilläm-     utvecklingsområdena har man vid finansmi-
9503: pas enbart vid statsbeskattningen.                nisteriet likaså förutsatt att den tilläggsavskriv-
9504:    Före år 1977 avdrogs det i lagen om skat-      ningsrätt som beviljas vid beskattningen skall
9505: telättnader för främjande av produktionsverk-     tillämpas endast vid statsbeskattningen.
9506: samheten inom utvecklingsområdena avsedda
9507:      Helsingfors den 24 mars 1981
9508: 
9509:                                                                     Minister Pirkko Työläjärvi
9510:                                               1981 vp.
9511: 
9512: Kirjallinen kysymys n:o 53
9513: 
9514: 
9515: 
9516: 
9517:                                   Peltola ym.: Pienten lasten perheille annettavan tuen lisäämi-
9518:                                       sestä
9519: 
9520: 
9521:                          Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
9522: 
9523:     Vuosina 1980-81 maksetaan valtion va-            jista tai niistä, joilta tuki on evätty. Kuitenkin
9524: roista kotihoidon tukea perheille, joilla on         tuen myöntämisen ja muun hallinnon antac
9525: kolme alle kouluikäistä lasta ja näistä yksi         mista suoraan ministeriön tehtäväksi perustel-
9526: alle 2,5-vuotias. Tuen maksamisen edellytyk-         tiin sillä, että ministeriö seuraa tuen vaiku-
9527: senä ei ole lasten hoitaminen kotona, vaan           tuksia ja käyttää tietoja perhepolitiikan kehit-
9528: se on korvausta siitä, että perhe ei saa kunnal-     tämiseen. Tavallisestihan sosiaalihallitus tai
9529: lisen päivähoidon kautta tulevaa taloudellista       kansaneläkelaitos huolehtivat valtion taloudel-
9530: tukea. Tukea maksetaan, jos nuorin lapsista          lisen tuen käytännön järjestelyistä. Ministeriö
9531: on muussa kuin kunnallisessa päivähoidossa.          ei ole laatinut selvityksiä kotihoidon tuen ja
9532:     Yhteensovitus muiden sosiaalisten avustusten     muiden tukimuotojen yhteensovittamisesta ja
9533: ja korvausten kanssa on perustunut mm. työt-         siinä esiintyvistä ongelmista, jotta valtioneu-
9534: tömyystuen kohdalla ajatukseen, että kotihoi-        voston päätöstä tai muita viranomaisten oh-
9535: don tuki olisi korvausta kotona tehtävästä           jeita olisi voitu korjata pahimpien epäoikeuden-
9536: hoitotyöstä. Kotihoidon tuen maksaminen on           mukaisuuksien poistamiseksi.
9537: johtanut työvoimaministeriön ohjeiden mukaan            Perheille, joilla on useita pieniä lapsia, olisi
9538: työttömyyskorvauksen epäämiseen. Kotihoidon          voitu suunnata oikeudenmukaisesti tukea suo-
9539:  tuki otetaan tulona huomioon mm. asumistuen         raan lapsilisäjärjestelmän kautta. Maksettu. tuki
9540: maksamisessa.                                        olisi voitu tehdä verotettavaksi ja ottaa tulona
9541:     Perheiden taloudellista tukea tulisi kehittää    huomioon määrättäessä perheen päivähoitomak-
9542:  niin, että kotihoidon tuen kaltaiset satunnai-      sua, jos perheen lapset ovat kunnallisessa päi-
9543:  set tukimuodot jäisivät pois. Kotihoidon tuki       vähoidossa. Tällainen ratkaisu olisi ehkäissyt
9544: lisää käytännössä perheiden välisiä toimeentulo-     kotihoidon tukeen nyt liittyvät räikeät epä-
9545:  eroja eikä hyödytä lainkaan vaikeimmissa ta-        kohdat.
9546: loudellisessa tilanteessa olevia. Esimerkiksi per-      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
9547:  he, jolla on kolme alle kouluikäistä lasta ja       §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
9548:  näistä nuorin kunnallisessa päivähoidossa, on       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9549:  todennäköisesti varsin pienituloinen, koska alle    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9550:  kolmivuotiaiden kunnallisia hoitopaikkoja riit·
9551:  tää tavallisesti vain pienelle osalle tarvitsi-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9552:  joista.                                                    ryhtyä, jotta monen pienen lapsen per-
9553:     Työttömänä oleva äiti tai isä menettää työt"            heille annettava taloudellinen tuki tulisi
9554:  tömyyskorvauksen, jos hänelle myönnetään ko-               myös niille perheille, joiden taloudelli-
9555:  tihoidon tuki. Jos työssä oleva vanhempi hakee             nen asema on kaikkein vaikein ja joille
9556:  kotihoidon tukea, hän saa sen myös niissä ta-              tukea · ei nyt makseta sen vudksi, että
9557:  pauksissa, jolloin toinen vanhemmista saa työt-            perheen vanhemmat ovat työttöminä
9558:  tömyyskorvausta.                                           tai että perhe on saanut kunnallisen
9559:     Sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole tehty          päivähoitopaikan?
9560:  minkäänlaista selvitystä kotihoidon tuen Saa-
9561:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
9562: 
9563:                 Kati Peltola                                     Ulla-Leena Alppi
9564:                 Lauha Männistö                                   Helvi Niskanen
9565: 088100279F
9566: 2                                             1981 vp.
9567: 
9568: 
9569: 
9570: 
9571:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
9572: 
9573:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lella vuodella eli siihen asti kun perheen nuo-
9574: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rin lapsi täyttää kolme vuotta. Muilta osi11
9575: olette 11 päivänä helmikuuta 19<81 päivätyn         toiminta jatkuu tänä vuonna entisin edellytyk
9576: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sin.
9577: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Lasten kotihoidon tuen eräänä keskeisenä ta-
9578: edustaja Kati Peltolan ym. näin kuuluvasta          voitteena on tukea taloudellisesti perheiden itse
9579: kirjallisesta kysymyksestä n:o 53:                  järjestämää lastenhoitoa. Edellytyksenä tue11
9580:                                                     saannille ei siten välttämättä ole, että lapsia
9581:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      hoidetaan omassa kodissa. Vanhempien työttö-
9582:        ryhtyä, jotta monen pienen lapsen per-       myys ei myöskään sinänsä ole este kotihoidon
9583:        heille annettava taloudellinen tuki tulisi   tuen maksamiselle.
9584:        myös niille perheille, joiden taloudelli-       Sosiaali- ja terveysministeriössä suoritetaan
9585:        nen asema on kaikkein vaikein ja joille      parhaillaan valmisteluja selvityksen käynnistä-
9586:        tukea ei nyt makseta sen vuoksi, että        miseksi kotihoidon tuen saajien piirissä. T ar-
9587:        perheen vanhemmat ovat työttöminä            koitus on, että selvitys suoritetaan vielä kulu-
9588:        tai että perhe on saanut kunnallisen         vana keväänä ja siten ajankohtana, jolloin jär-
9589:        päivähoitopaikan?                            jestelmän piirissä on suhteellisen suuri määrä
9590:                                                     perheitä.
9591:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Mitä perhepolitiikan kehittämistä koskeviin
9592: tavasti seuraavaa:                                  muihin toimenpiteisiin tulee, niin on todettava,
9593:    Vuoden 1980 huhtikuun alusta lukien on           että sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime
9594: valtion varoista ,suoritettu kotihoidon tukea       marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on
9595: perheille, joissa on vähintään kolme alle koulu-    laatia vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesitystä
9596: ikäistä lasta ja joista yksi on alle kaksi ja       varten eri hallinnonalat kattava perhepolitiik-
9597: puolivuotias. Tukea on maksettu lisäksi edel-       kaa koskeva rahoitusselvitys. Työryhmän ,ensi-
9598: lytyksin, että perheen nuorin lapsi ei ole kun-     sijaisena kohteena on selvittää, miten valtio-
9599: nallisen tai muun valtionosuutta saavan päivä-      neuvoston perhepoliittisessa selonteossa asetet-
9600: hoidon piirissä. Verovapaana maksettavan koti-      tu tavoite, tukea tasapuolisesti eri hoitomuo-
9601: hoidon tuen suuruus on 700 markkaa kuukau-          toja, taloudellisesti toteutetaan ja miten toi-
9602: dessa.                                              menpiteet ajoitetaan. Tässä selvityksessä on
9603:    Kuluvan vuoden alusta lukien lasten koti-        myös otettava huomioon verotuksen ja vero-
9604: hoidon tukijärjestelmää on laajennettu valtion      vähennysten vaikutus ja asema. Työryhmän
9605: tulo- ja menoarvion perustelujen mukaisesti         työn määräaika päättyy kuluvan kuun lopussa.
9606: niin, että tuen maksukautta on pidennetty puo-
9607:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
9608: 
9609:                                                               Ministeri Katri-Helena Eskelinen
9610:                                             N:o 53                                               3
9611: 
9612: 
9613: 
9614: 
9615:                          Tili Riksdagens           Herr Talman
9616: 
9617:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     tidsperiod under viiken stödet utbetalas har
9618: nger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         förlängts med ett halvår, dvs. det utbetalas
9619: else av den 11 februari 1981 tili vederböran-    ända tills familjens yngsta barn fyller tre år.
9620: e medlem av statsrådet översänt avskrift av      I övrigt fortsätter verksamheten i år under
9621: :>ljande av riksdagsman Ka:ti Peltola m. fl.     samma förutsättningar som hittills.
9622: tällda spörsmål nr 53:                               Ett av de centrala målen för hemvårdsstödet
9623:                                                  för barn är att ekonomiskt stöda den vård som
9624:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    familjerna själva anordnar. Att barnet vårdas i
9625:       ta för att det ekonomiska stöd som ges     sitt eget hem utgör sålunda in!te någon förut-
9626:       åt familjer med många små barn även        sättning för stödet. Föräldrarnas arbetslöshet
9627:       skulle komma sådana familjer till del,     utgör inte heller i sig ett hinder för utbetalning
9628:       vilka har det ekonomiskt sett sämst        av stödet.
9629:       ställt och vilka för närvarande inte er-       Inom social- och hälsovårdsministeriet förbe-
9630:       håller stödet på grund av att föräldrar-   reds som bäst påbörjandet av en utredning som
9631:       na i familjen är arbetslösa eller att      skall göras bland dem som erhiiUer hemvårds-
9632:       familjen erhållit kommunal dagvårds-       stöd. Avsikten är att utredningen skall göras
9633:       plats?                                     ännu i vår, dvs. under en tidpunkt då relativt
9634:                                                  många familjer berörs av systemet.
9635:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         I fråga om övriga åtgärder för utvecklandet
9636: lmt anföra följande:                             av familjepolitiken kan konstateras att social-
9637:   Från och med början av april 1980 har hem-     och hälsovårdsministeriet i november i fjol
9638: årdsstöd utbetalats ur statens medel åt fa-      tillsatte en arbetsgrupp, som fick i uppgift att
9639: tiljer med minst tre barn under skolåldern,      för statsverkspropositionen för år 1982 utreda
9640: v vilka ett barn är yngre än två och ett halv    familjepolitikens finansiering inom olika för-
9641: r. En förutsätJtning för stödet har dessutom     valtningsområden.      Arbetsgruppen       utreder
9642: arit att familjens yngsta barn inte är i kom-    främst frågan om på vilket sätt det i s1tatsrådets
9643: mnal eller annan dagvård som erhåller stats-     familjepolitiska redogörelse uppställda målet
9644: tldel. Det belopp som utbetalas i form av        att objektivt stöda olika vårdformer förverk-
9645: mttefritt hemvårdsstöd utgör 700 mk per          ligas och tidtabellen för åtgärderna. Denna ut-
9646: tånad.                                           redning skall även beakta beskattningens och
9647:   Från och med ingången av detta år har hem-     skatteavdragens verkan och ställning. Arbets-
9648: årdsstödet för barn utvidgats i enlighet med     gruppens arbete skall vara färdigt inom denna
9649: totiveringen i statsförslaget sålunda, att den   månad.
9650:     Helsingfors den 20 mars 1981
9651: 
9652:                                                             Minister Katri-Helena Eskelinen
9653:                                               1981 vp.
9654: 
9655: Kirjallinen kysymys n:o 54
9656: 
9657: 
9658: 
9659: 
9660:                                   Lehtinen ym.: Pellonvaraussopimusten tekemisestä ilman rajoi-
9661:                                      tuksia
9662: 
9663: 
9664:                          Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
9665: 
9666:    Pellon käytön rajoittamisesta annetun lain        joissa pellonvaraussopimuksen jatkaminen ei
9667: ( 216/ 1969 ) soveltamisessa on viime aikoina        ole enää mahdollista, on ilmennyt runsaasti.
9668: tullut esiin ilmeisiä epäkohtia. Muun muassa            Sellaisissa tapauksissa, joissa pellonvarausso-
9669: erään Kiuruveden kunnassa tehdyn pellonva-           pimusta ei voida enää jatkaa sopimuskauden
9670: raussopimuksen osalta on äskettäin käynyt ilmi,      päätyttyä, tilanne muodostuu sopimuksen teh-
9671: ettei kyseistä sopimusta voida enää voimassa         neen tilanomistajan kannalta kohtuuttomaksi.
9672: olevan sopimuskauden päätyttyä jatkaa. Tämän         Onhan tällaisten tilojen peltoja käytännössä
9673: pellonvaraussopimuksen sopimuskausi on alka-         usein mahdotonta saada vuokratuksi lainkaan,
9674: nut 1. 5. 1973 ja on ollut aluksi voimassa kolme     puhumattakaan siitä, että niistä saataisiin koh-
9675: vuotta. Sen jälkeen sopimus on jatkunut kol-         tuullinen vuokra. "Pakettipeltojen" ottaminen
9676: mivuotiskausittain, kuitenkin enintään yhdek-        uudestaan viljelyksen kohteeksi on toisaalta
9677: sän vuotta ensimmäisen sopimuskauden alusta          epätarkoituksenmukaista siitä syystä, että maas-
9678: lukien. Meneillään oleva sopimus päättyy 30. 4.      samme on edelleen tarvetta harjoittaa maata-
9679: 1982.                                                loustuotannon tasapainottamiseen tähtääviä
9680:    Sopimuksen jatkamiseksi 30. 4. 1982 jälkeen       toimenpiteitä.
9681: noudatetaan vuonna 197 7 annettua lainmuu-              Edellä sanottuun viitaten sekä valtiopäivä-
9682: tosta ( 421/77). Tuolloin lakiin tehdyn muu-         järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
9683: toksen nojalla viljelijällä on oikeus jatkaa sopi-   tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9684: musta yhdeksän vuoden päättymisen jälkeen            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9685: yhdellä kolmivuotiskaudella kerrallaan, ei kui-
9686: tenkaan kuutta vuotta pidemmäksi ajaksi, jos                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9687: hän kolme kuukautta ennen viimeisen sopimus-                muutettaessa pellon käytön rajoittami-
9688: kauden päättymistä ilmoittaa jatkamisesta. Pel-             sesta annettua lakia siten, että oikeutta
9689: lonvaraussopimusta voidaan jatkaa alueellisen               pellonvaraussopimusten jatkamiseen ra-
9690: kehityksen edistämisestä annetun lain ( 451/                joitettiin huomattavasti, tästä on ollut
9691: 75) 4 §: n 1 momentissa tarkoitetulla ensim-                seurauksena, että varsin monet pellon-
9692: mäisellä vyöhykkeellä kuitenkin vain, milloin               varaussopimuksen tehneet tilanomistajat
9693: maatilan omistaja tai hänen aviopuolisoosa on               ovat joutuneet kohtuuttoman vaikeaan
9694:  täyttänyt 55 vuotta tai milloin jommankum-                 asemaan, koska sopimuksia ei enää voida
9695: man työkyky on alentunut vähintään 50 pro-                  jatkaa, ja jos on,
9696: sentilla. Puheena olevan Kiuruveden kunnassa                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9697:  tehdyn pellonvaraussopimuksen osalta sopimuk-              siin lain muuttamiseksi siten, että pel-
9698: sen jatkaminen ei tule kuitenkaan kysymyk-                  lonvaraussopimusten jatkaminen ensi
9699: seen siitä syystä, että pellonvaraussopimus on              vaiheessa 12 vuodeksi ja myöhemmin
9700:  tehty vuonna 1973 tilan omistajan alaikäisen               15 vuodeksi olisi koko maassa mahdol-
9701: koululaisen nimiin. Vastaavanlaisia tapauksia,              lista ilman rajoituksia?
9702:       Helsingissä 11 päivänä helmikuu_t:a 1981
9703: 
9704:                 Lasse Lehtinen                                   Juhani Surakka
9705: 
9706: 
9707: 088100280H
9708: 2                                            1981 vp.
9709: 
9710: 
9711: 
9712: 
9713:                         Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
9714: 
9715:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kolmivuotiskaudella. Eduskunnan maa- ja met-
9716: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sätalousvaliokunta totesi esityksestä antamas-
9717: olette 11 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn          saan mietinnössä pellonvaraussopimusten teke-
9718: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mistä jo 1970-luvun alkupuolelta lähtien val-
9719: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tioneuvoston päätöksillä rajoitetun Pohjois- ja
9720: edustaja Lasse Lehtisen ym. näin kuuluvasta         Itä-Suomessa siten, että sopimuksen tekeminen
9721: kirjallisesta kysymyksestä n:o 54:                  on yleensä ollut mahdollista vain, jos viljelijä
9722:                                                     on täyttänyt 55 vuotta tai jos hänen työkykynsä
9723:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       on tietyssä määrin alentunut. Tämän vuoksi
9724:        muutettaessa pellon käytön raJOittami-       valiokunta katsoi, että myös sopimusta jatket-
9725:        sesta annettua lakia siten, että oikeutta    taessa olisi noudatettava suunnilleen samankal-
9726:        pellonvaraussopimusten jatkamiseen ra-       taisia rajoituksia. V aliakunta lisäsi tämän joh-
9727:        joitettiin huomattavasti, tästä on ollut     dosta lakiehdotukseen säännöksen, jonka mu-
9728:        seurauksena, että varsin monet pellon-       kaan sanotussa momentissa säädettyä noudate-
9729:        varaussopimuksen tehneet tilanomistajat      taan alueellisen kehityksen edistämisestä anne-
9730:        ovat joutuneet kohtuuttoman vaikeaan         tun lain ( 4 51/7 5) 4 § :n 1 momentissa tarkoi-
9731:        asemaan, koska sopimuksia ei enää voida      tetulla ensimmäisellä vyöhykkeellä vain, mil-
9732:        jatkaa, ja jos on,                           loin maatilan omistaja tai hänen aviopuolisonsa
9733:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      on täyttänyt 55 vuotta tai milloin jommankum-
9734:        siin lain muuttamiseksi siten, että pel-     man työkyky on alentunut vähintään 50 pro-
9735:        lonvaraussopimusten jatkaminen ensi          sentilla. Laki annettiinkin sitten maa- ja metsä-
9736:        vaiheessa 12 vuodeksi ja myöhemmin           talousvaliokunnan esittämässä jatkamismahdol-
9737:        15 vuodeksi olisi koko maassa mahdol-        lisuutta rajoittavassa muodossa ( 421/77).
9738:        lista ilman rajoituksia?                        Nyttemmin on vuoden 1979 lopulla anne-
9739:                                                     tulla lainmuutoksella ( 840/79) viljelijöille
9740:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-        annettu mahdollisuus jatkaa pellonvaraussopi-
9741: taen seuraavaa:                                     musta kahdennentoistakin sopimusvuoden jäl-
9742:    Pellon käytön rajoittamisesta annetun lain       keen vielä yhdellä kolmivuotiskaudella. Sopi-
9743: (216/69) nojalla pellonvaraussopimus jatkuu         muksen jatkamisehdot ovat samat kuin edellä
9744: kolmivuotiskausittain enintään yhdeksän vuotta      mainitussa laissa ( 421/77) paitsi, että Lapin
9745: ensimmäisen sopimuskauden alusta lukien.            läänissä lakia sovelletaan vain alkuperäiseen
9746:    Jotta pellonvarausjärjestelmään kuuluva vil·     sopimuksen tekijään, joka ensimmäistä sopi-
9747: jelemätön pelto ei yhdeksän sopimusvuoden           musta tehtäessä on ollut vähintään 55 vuotta,
9748: jälkeen sopimuksen purkautuessa olisi palau-        sekä hänen leskeensä.
9749: tunut takaisin maataloustuotantoon lisäämään           Edellä selostettuun viitaten hallitus katsoo,
9750: maataloustuotteiden ylijäämää, antoi hallitus       ettei ole aihetta ryhtyä toimenpiteisiin pellon-
9751: vuonna 1976 esityksen eduskunnalle pellonva-        varaussopimuksen jatkamista tajaittavien sään-
9752: rauslain muuttamiseksi siten, että viljelijöillä    nösten muuttamiseksi.
9753: olisi mahdollisuus jatkaa sopimusta vielä yhdellä
9754:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1981
9755: 
9756:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
9757:                                                N:o 54                                                 3
9758: 
9759: 
9760: 
9761: 
9762:                            Tili Riksdagens               Herr Talman
9763: 
9764:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           möjlighet att förlänga sina avtal med ytter-
9765: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ligare en treårsperiod. Riksdagens jord- och
9766: av den 11 februari 1981 tili vederbörande              skogsbruksutskottt konstaterade i sitt betänkan-
9767: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         de med anledning av propositionen att åker-
9768: jande av riksdagsman Lasse Lehtinen m. fl.             reserveringsavtalen redan börjande från förra
9769: undertecknade spörsmål nr 54:                          hälften av 1970-talet genom statsrådsbeslut
9770:                                                        begränsats i norra och Östra Finland sålunda,
9771:           Är Regeringen medveten om att då             att dessa avtal i allmänhet kunde ingås endast
9772:        lagen om begränsning av nyttjande av            såvida odlaren fyllt 55 år eller hans arbet&-
9773:        åker ändrades så, att rätten att för-           förmåga i viss mån nedgåltt. Utskottet ansåg
9774:        länga åkerreserveringsavtal begränsades         därför, att man också vid förlängning av av-
9775:        avsevärt, detta har lett tili att ett stort     talen borde iaktta i stort sett samma begräns-
9776:        antal sådana ägare av brukningsenheter,         ningar. Utskottet fogade därför tili lagför-
9777:        vilka ingått åkerreserveringsavtal, har         slaget ett stadgande, enligt vilket vad som stad-
9778:        råkat i en oskäligt svår situation på           gaits i sagda moment skall iakttas inom den
9779:        grund av att avtalen inte mera kan              första zon som avses i 4 § 1 mom. lagen om
9780:        förlängas, och om så är fallet,                 främjande av den regionala utvecklingen ( 451/
9781:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          75) , dock endast om brukningsenhetens ägare
9782:        att ändra lagen så, att det i hela landet       ellet hans make fyllt 55 år eller om någonderas
9783:        blir möjligt att utan begränsningar för-        arbetsförmåga nedgått med minst 55 %. Lagen
9784:        länga åkerreserveringsavtalen tili en bör-      gavs sedermera i den av jord- och skogsbruks-
9785:        jan så atlt de fortgår i 12 år och senare       utskottet föreslagna formen, dvs. med be-
9786:        15 år?                                          gränsad förlängningsmöjlighet ( 421/77).
9787:                                                           Numera har odlare genom en lagändring från
9788:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         slutet av år 1979 ( 840/79) givits möjlighet
9789: samt anföra följande:                                  att förlänga åkerreserveringsavtal också etter
9790:    Med stöd av lagen om begränsning av                 det tolfte avtalsåret, med ytterligare en treårs-
9791: nyttjande av åker (216/69) fortgår åkerreser-          period. Vilikoren för förlängning är desamma
9792: veringsavtal i treårsperioder, dock högst nio          som enligt ovan nämnda lag (421/77), utom
9793: år från början av den första avtalsperioden.           att lagen i Lapplands Iän tiliämpas endast i
9794:    För att obrukad åker inom åkerreserverings-         fråga om sådan ursprunglig avtalskontrahent,
9795: systemet inte då avtalet upphävs efter nio av-         som då han ingick det första avtalet var minst
9796: italsår skall återgå tili jordbruksproduktionen        55 år gammal, samt på hans änka.
9797: och därigenom öka överskottet på lantbrukspro-            Med hänvisning tili det ovan anförda anser
9798: dukter, avlät regeringen år 1976 en proposi-           regeringen, att det inte är skäl att vidta åtgär-
9799: tion tili riksdagen med förslag tili ändring av        der i syfte att ändra de stadganden som be-
9800: åkerreserveringslagen så, att odlare skulle ha         gränsar ingåendet av åkerreserveringsavtal.
9801:      Helsingfors den 25 mars 1981
9802: 
9803:                                                      Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
9804:                                               1981 vp.
9805: 
9806: Sktiftligt spörsmål nr 55
9807: 
9808: 
9809: 
9810: 
9811:                                    Norrback m. fl.: Om underlättad återflyttning för finländare
9812:                                       bosatta utomlands
9813: 
9814: 
9815:                             Tili   Riksdagens          Herr      Talman
9816: 
9817:    Antalet emigranter som återvänder har stigit      nas tili godo när löne-, semester- och pensions-
9818: rätt kännbart under den senaste tiden. Orsa-         förmåner bestäms.
9819: kerna kan vara många. En relativt god ekono-            Språksvårigheter för återvändande finlands-
9820: misk situation i vårt land i förening med åt-        svenskar och för barn som vuxit upp i utlandet
9821: gärder för att underlätta återflyttningen kan        kan vara stora. För att underlätta återanpass-
9822: anses vara de största orsakerna till att allt        ningen borde möjlighet tili frivilliga studier i
9823: fler återvänder.                                     hemlandets språk ordnas. Särskilt gäller detta
9824:    Mycket kan dock ännu göras för att under-         sådana som anställs på poster som förutsätter
9825: lätta återflyttningen. Personet som erhållit         kontakt med ett större antal mänskor. Åtgär-
9826: arbete i hemlandet och som vili flytta tilihaka      derna för atlt underlätta återflyttningen för
9827: kan erhålla flyttningsbidrag. För den som åter-      emigranter kan vara många. Delegationen för
9828: vänder och vill bli egen företagare utgår där-       emigrantärenden har i flera betänkanden utar-
9829: emot inget bidrag. En rätt stor del av dem           betat förslag för att underlätta återflyttningen.
9830: som återvänder har för avsikt att överta eller       Också svenska emigrationskommitten har fram-
9831: starta pälsdjursfarm, växthus eller lantbruk.        lagt en mängd konkreta förslag.
9832: Andra kan ha för avsikt att omsätta de kun-             Då återfly;ttningen av sig själv nu blir större
9833: skaper och insikter de skaffat sig utomlands i       och då det är ett nationellt intresse för vårt
9834: ett eget en- ellet flermansföretag i hemlandet.      land att yrkeskunniga och välutbildade finlän-
9835: Rimlig rättvisa skulle förutsätta att samma för-     dare återvänder, borde konkreta åtgärder vidtas
9836: måner skulle gälla också sådana som blir före-       för att göra det lättare atlt flytta tilihaka tili
9837: tagare efter återkomsten. Överhuvudtaget borde       Finland.
9838: informationen Ultökas om förutsättningarna att          Med hänvisning tili ovanstående och tili vad
9839: starta eget företag i födelsebygden, tili viiken     som stadgas i 37 § 1 mom. riksdagsordningen
9840: en emigrant alltid helst återvänder.                 vili vi tili vederbörande medlem av statsrådet
9841:     För sådana som återvänder och anställs inom      ställa följande skriftliga spörsmål:
9842:  den offentliga sektorn beaktas ytterst sällan an-
9843: ställningstiden utomlands när ålderstiliägg ut-                Vilka åtgärder avser Regeringen att
9844: betalas, när semestertid bestäms eller när pen-             vidta för atlt underlätta återflyttningen
9845:  sionsförmånerna räknas ut. Många skulle säkert             för finländare bosatta utomlands utöver
9846:  gärna återvända om tiden utomlands skulle räk-             de åtgärder som hittilis vidtagits?
9847:       Helsingfors den 11 februari 1981
9848: 
9849:                Ole Norrback                                      Jutta Zilliacus
9850:                Håkan Malm                                        Ben Zyskowicz ·
9851:                                         Boris Renlund
9852: 
9853: 
9854: 
9855: 
9856:  0881002330
9857: 2                                              1981 vp.
9858: 
9859: Kirjallinen kysymys n:o 55                                                                  Suomennos
9860: 
9861: 
9862: 
9863: 
9864:                                   Norrback ym.: Suomeen takaisin tapahtuvan paluun edellytysten
9865:                                      helpottamisesta
9866: 
9867: 
9868:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
9869: 
9870:    Viime aikoina palaavien siirtolaisten luku-        vietetty aika laskettaisiin palaavan hyväksi
9871: määrä on noussut varsin tuntuvasti. Tähän voi         palkka-, loma- ja eläke-etuja määrättäessä.
9872: olla useita syitä. Maassamme valHtsevaa suh-             Palaavien suomenruotsalaisten ja ulkomailla
9873: teellisen hyvää taloudellista tilannetta yhdessä      kasvaneiden lasten kielivaikeudet voivat olla
9874: paluumuuttoa helpottavien toimenpiteiden kans-        suuria. Sopeutumisen helpottamiseksi olisi jär-
9875: sa voidaan pitää suurimpina syinä siihen, että        jeSitettävä mahdollisuuksia opiskella vapaaehtoi-
9876: yhä useammat palaavat.                                sesti kotimaan kieltä. Tämä koskee erityisesti
9877:    Voidaan kuitenkin tehdä vielä paljon paluu-        sellaisia, jotka saavat töitä, jotka edellyttävät
9878: muuton helpottamiseksi. Työtä kotimaassa saa-         kontaktia lukuisiin ihmisiin. Siirtolaisten paluu-
9879: neet henkilöt, jotka haluavat palata, voivat saa-     muuttoa helpottavat toimenpiteet voivat olla
9880: da muuttoavustusta. Sellainen, joka palaa ja          moninaisia. Siirtolaisasioiden neuvottelukunta
9881: haluaa ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi, ei kuiten-    on monissa mietinnöissään laatinut ehdotuksia
9882: kaan saa avustusta. Varsin suurella osalla palaa-     paluumuuton helpottamiseksi. Myös Ruotsin
9883: vista on aikomuksena hankkia itselleen tai            siirtolaiskomitea on esittänyt joukon konkreet-
9884: aloitJtaa turkiseläintarha, kasvihuone tai maa-       tisia ehdotuksia.
9885: talousyritys. Toisilla voi olla tarkoituksena ot-        Paluumuuton nyt kasvaessa itsestään ja kun
9886: taa käyttöön tietonsa ja taitonsa, jotka he ovat      on maamme kansallisen edun mukaista, että
9887: hankkineet ulkomailla, omassa yhden tai useam-        ammattitaitoiset ja hyvin koulutetut Suomen
9888: man henkilön yrityksessä kotimaassa. Kohtuul-         kansalaiset palaavat, tulisi ryhtyä konkreetti-
9889: linen oikeudenmukaisuus edellyutäisi, että samat      siin toimenpiteisiin Suomeen tapahtuvan pa-
9890: edut koskisivat myös sellaisia, jotka ryhtyvät        luumuuton helpottamiseksi.
9891: yrittäjiksi palattuaan kotimaahan. Ylipäätänsä           Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
9892: pitäisi lisätä informaatiota oman yrityksen aloit-    tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
9893: tamisen edellytyksistä synnyinseudulla, jolle siir-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9894: tolainen aina mieluiten palaa.                        vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
9895:    Sellaisten osalta, jotka palaavat ja jotka saa-
9896: vat työpaikan julkiselta sektorilta, otetaan erit-              Mihin itoimenpiteisiin Hallitus aikoo
9897: täin harvoin huomioon ulkomailla palveltu                     ryhtyä helpottaakseen ulkomailla asu-
9898: aika ikälisiä maksettaessa tai loma-aikaa mää-                vien Suomen kansalaisten paluumuuttoa
9899: rättäessä tai eläke-etuja laskettaessa. Monet                 muillakin toimenpiteillä kuin niillä, joi-
9900: varmasti palaisivat mielellään, jos ulkomailla                hin tähän mennessä on ryhd)'ltty?
9901:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
9902: 
9903:                 Ole Norrback                                      Jutta Zilliacus
9904:                 Håkan Malm                                        Ben Zyskowicz
9905:                                          Boris Renlund
9906:                                               N:o 55                                                3
9907: 
9908: 
9909: 
9910: 
9911:                         Eduskunnan           Herra Puhemiehe'lle
9912: 
9913:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa    siinä on !toistuvasti käsitelty mm. Suomen asun-
9914: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       totilannetta, asunnonsäästämismuotoja sekä las-
9915: olette 11 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn          ten koulutukseen liittyviä kysymyksiä.
9916: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Suomeen palaavan opas, jonka työvoimaminis-
9917: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       teriö on toimittanut ja julkaissut, on tarkoitettu
9918: edustaja Ole Norrbackin ym. näin kuuluva~ta         käytännön oppaaksi paluumuutossa. Oppaaseen
9919: kirjallisesta kysymyksestä n:o 55:                  on kerätty keskeiset tiedot mm. Suomen asunto-
9920:                                                     tilanteesta, koulunkäyntimahdollisuuksista ja
9921:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       verotuksesta. Opasta on jaettu varsin laajasti
9922:        ryhtyä helpottaakseen ulkomailla asu-        Ruotsissa olevien siirtolaisorganisaatioiden ja
9923:        vien Suomen kansalaisten paluumuuttoa        työnvälitysten kautta.
9924:        muillakin toimenpiteillä kuin niillä, joi-        Työvoimaministeriö on järjestänyt v:sta 1973
9925:        hin tähän mennessä on ryhdytty?              lähtien tiedotusseminaareja ruotsinsuomalaisille.
9926:                                                     Seminaarien avulla on haluttu tiedottaa Suo-
9927:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      men olosuhteista keskeisten paluumuuttoon vai-
9928: vasti seuraavaa:                                    kuttavien viranomaisten toimialoilta. Seminaarit
9929:     Suomen työmarkkinatilanteen paranemisen ja      tullaan järjestämään v. 1981 kesällä 4-5-päi-
9930: toisaalta Ruotsin teollisuuden työvoiman supis-     väisinä ensimmäistä kertaa Suomessa. Ohjelma
9931: tusten myötä on paluumuuttohalukkuus Suo-           pyritään saamaan mahdollisimman konkreetti-
9932: meen lisääntynyt voimakkaasti.                      sesti vastaamaan paluumuuttoa suunnittelevien
9933:     Ruotsista Suomeen muutti v. 1979 yhteensä       Suomea koskevia tiedontarpeita.
9934: 6 815 henkilöä paluumuuttajien määrän nous-             Suomen kansalaisten paluumuuttoa on tuettu
9935: tessa v. 1980 9 926 henkilöön. Paluumuuton on       taloudellisesti myöntämällä liikkuvuusavustuk-
9936: ennakoitu jatkuvan viimevuotisella tasolla, jopa    sina matka- ja muuttokustannusten korvausta
9937: jonkin verran lisääntyvänkin.                       Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuvalta mat-
9938:     Työvoimaviranomaiset tiedottavat nykyisin       kan osalta. Lisäksi Suomen ja Ruotsin välillä
9939: paluumuuttoa harkitseville Suomen olosuhteista      toteutetaan kokeilua, jonka mukaan työttömille
9940: omien tiedotuskanaviensa kautta. Suomessa on        työnhakijoille voidaan maksaa tutustumismatkat
9941: 27: ssä työvoimatoimistossa pohjoismaiset työ-      toiseen maahan tapahtuvaa työnhakua varten.
9942: hönsijoitusasiain neuvojat, joiden tehtäviin kuu-   1. 2. 1980-31. 12. 1980 välisenä aikana Ruot-
9943: luu myös erityispalvelujen antaminen paluu-         sista Suomeen 1tehtiin yhteensä 176 tutustumis-
9944: muuttoa suunnitteleville. Vastaavasti Ruotsin       matkaa, jotka yleensä johtivat myös työhönsi-
9945: työnvälitystoimistoissa työskentelee 30 sellaista   joittumiseen Suomessa.
9946: suomenkielenta1toista virkailijaa, joille sään-         Työvoimaministeriö pitää eri keinoin yhteyt-
9947: nöllisesti lähetetään paluumuuttajien palvelussa    rtä Ruotsiin muuttaneisiin suomalaisiin, jotta
9948: tarvittavaa tiedotusmateriaalia. Nämä virkailijat   siirtolaiset voisivat saada oikeita tietoja Suo-
9949: ovat toimineet aikanaan myös vaihtovirkailijoi-     mesta ja siten säilyttää mahdollisen paluumuu-
9950: na Suomessa.                                        ton kannalta välttämättömän kosketuksen Suo-
9951:     Suoraa tietoa Suomen olosuhteista välitetään    men olosuhteisiin. Tästä huolimatta sekä siir-
9952: ruotsinsuomalaisille työvoimaministeriön kus-       tolaisilla että Ruotsin viranomaisilla on varsin
9953: tantaman ja siirtolaisasiain neuvottelukunnan       usein puutteellinen käsitys Suomen tarjoamista
9954:  julkaiseman Suomen Sanoma-Finlands Nytt            mahdollisuuksista.
9955:  -lehden välityksellä. Lehteä jaetaan ilmaiseksi       Työmarkkinoita koskevaa tiedotustoimintaa
9956: kaikille ulkomailla asuville Suomen kansalai-       tullaan parantamaan s1ten, että Ruotsiin toimi-
9957:  sille. Lehti ilmestyy 5-6 kertaa vuodessa ja       tetaan säännöllisin väliajoin siirtolaisten ja vi-
9958: 4                                             1981 vp.
9959: 
9960: ranomaisten käyttöön tarkoitettuja työmarkki-           Paluumuuton suurimpana esteenä on kuiten-
9961: nakatsauksia, joista selviää alueittain ja aloit-    kin sopivien asuntojen puute. Työvoimaminis-
9962: tain ne työpaikat, joihin voidaan ottaa myös         teriö on vuoden 1980 lopulla kartoittanut ne
9963: paluumuuttajia. Ruotsiin suuntautuvan tiedo-         paikkakunnat, joilla asuntojen puute muodostaa
9964: tustoiminnan kaikinpuoliseksi syventämiseksi ja      vaikeimman esteen paluumuutolle. Asuntohalli-
9965: laajentamiseksi on työvoimaministeriön asetta-       tus on varannut erillisen määrärahan omakoti-
9966: ma työryhmä tehnyt ehdotuksen erityisen Suo-         lainojen myöntämisestä paluumuuttajille.
9967: mi..Jtiedotuskeskuksen perustamiseksi Tukhol-           Työvoimaministeriön yhteydessä toimiva siir-
9968: maan. Tämä keskus, joka toimisi esim. suur-          tolaisasiain neuvottelukunta on kuluvan vuoden
9969: lähetystön yhteydessä, voisi koordinoidusti toi-     alussa kiinnittänyt erityistä huomiota myös pa-
9970: mittaa nykyistä paremmin tietoja suoraan Ruot-       luumuuttoliikkeeseen ja siihen liittyviin ongel-
9971: sin eri viranomaisille ja yksityisille paluumuut-    miin. Tässä tarkoituksessa neuvottelukunta on
9972: toa suunnitteleville siirtolaisille mahdollisuuk-    asettanut erityisen paluumuuttojaoston selvit-
9973: sista ja olosuhteista Suomessa.                      telemään näitä ongelmia. Jaoston tehtävänä on
9974:    Varsinainen muuttotapahtuma Ruotsista Suo-        kuluvan vuoden aikana tehdä selvitys mm. niis-
9975: meen on useassa tapauksessa varsin kallis. Työ-      tä toimenpiteistä, joilla paluumuuttoa voitaisiin
9976: voimaministeriö pitää tarpeellisena voimassa         maahamme edistää.
9977: olevien säännösten tarkistamista siten, että sekä       Paluumuuttohalukkuutta suuntautuu erityi-
9978: matka- ja muuttokustannukset maksetaan lähtö-        sesti niille alueille, joilta lähtömuutto on ollut
9979: paikkakunnalta Ruotsista muuttopaikkakunnalle        voimakasta. Näin ollen nämä alueet ovat kes-
9980: Suomeen kokonaisuudessaan. Tämän lisäksi voi-        keisessä asemassa myös paluumuuttoon liittyviä
9981: taisiin suorittaa paluumuuttajille erityistä alku-   toimenpiteitä kehitettäessä. Valtion vuoden 1981
9982: avustusta, jolla voitaisiin osittain korvata muut-   tulo- ja menoarvion yleisperusteluissa on yh-
9983: toon liittyviä muita kustannuksia, jotka eri-        deksi periaatteeksi otettu maastamuuton suu-
9984: tyisesti perheellisten kohdalta ovat suuret.         ruus työllisyysvaroja myönnettäessä.
9985:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1981
9986: 
9987:                                                                     Työvoimaministeri Arvo Aalto
9988:                                                N:o 55                                                5
9989: 
9990: 
9991: 
9992: 
9993:                           Tili     Riksdagens           Herr     Talman
9994: 
9995:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-            som är bosatta utomlands. Den utkommer 5-6
9996: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder           gånger årligen och har i flera repriser behand-
9997: skrivelse av den 11 februari 1981 till veder-        lat bl.a. bostadssituationen i Finland, olika for-
9998: börande medlem av statsrådet för besvarande          mer av bostadssparandet samt frågor i anslut-
9999: översänt avskrift av följande av riksdagsman         ning till barnens skolgång.
10000: Ole Norrback m. fl. ställda skriftliga spörs-           "Guide för återvandrare tili Finland", som
10001: mål nr 55:                                           arbetskraftsministeriet redigerat och utgett, är
10002:                                                      avsedd som en praktisk handbok vid återflytt-
10003:          Vilka åtgärder avser Regeringen att         ning. Den innehåller de viktigaste uppgifterna
10004:        vidta för att underlätta återflyttningen      om bl.a. bostadsläget, utbildningsmöjligheterna
10005:        för finländare bosatta utomlands utöver       och beskattningen i Finland. Denna guidebok
10006:        de åtgärder som hittills vidtagits?           har haft en ganska stor spridning och distribue-
10007:                                                      ras via invandrarorganisationer och arbetsför-
10008:     Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       medlingar i Sverige.
10009: samt följande:                                          Sedan år 1973 har arbetskraftsministeriet ar-
10010:     I och med att arbetsmarknadsläget i Finland      rangerat informationsseminarier åt sverigefin-
10011: förbättrats medan industrin i Sverige minskat        ländare. Genom dessa seminarier har man velat
10012: sin arbetskraft, har benägenhet tili återflytt-      ge information om förhållandena i Finland
10013: ningen tili Finland ökat kraftigt.                   inom de med tanke på återflyttningen centrala
10014:     Från Sverige tili Finland flyttade år 1979       myndigheternas verksamhetsområden. Som-
10015: sammanlagt 6 815 personer, medan motsvaran-          maren 1981 kommer seminariet, som varar 4-5
10016: de siffra år 1980 steg tili 9 926 personer. Man      dagar, att första gången anordnas i Finland.
10017: har beräknat, att återvandringen kommer att          Avsikten är att programmet så långt möjligt
10018: fortgå på föregående årets nivå ellet tili och       skall matsvara de konkreta informationsbe-
10019: med öka i någon mån.                                 hoven hos dem som planerar återvandring tili
10020:     För närvarande använder arbetskraftsmyn-         Finland.
10021: digheterna sina egna informationskanaler för            Finska medborgare har beviljats ekonomiskt
10022: att ge dem som ämnar återvandra uppgifter om         stöd i form av rörlighetsunderstöd samt ersätt-
10023: förhållandena i Finland. 27 av Finlands arbets-      ning för rese- och flyttningskostnader för den
10024: kraftsbyråer har nordiska arbetsplaceringskon-       del av resan som sker inom Finlands gränser.
10025: sulter, tili vilkas arbetsuppgifter hör också att    Dessutom pågår mellan Finland och Sverige ett
10026: ge speciell service åt tilltänkta återvandrare.      experiment med betalda sökanderesor för ar-
10027: Vid de svenska arbetsförmedlingskontoren ar-         betslösa arbetssökande som söker arbete i det
10028: betar på motsvarande sätt 30 finskkunniga            andra landet. Under tiden 1. 2. 1980-31. 12.
10029: tjänstemän, vilka får sig regelbundet tillsända      1980 gjorde man från Sverige till Finland sam-
10030: all informationsmaterial som behövs vid betjä-       manlagt 17 6 sökanderesor, vilka i allmänhet
10031: ningen av återvandrare. Dessa tjänstemän har         också ledde tili arbetsplacering i Finland.
10032: tidigare verkat som utbytestjänstemän i Fin-            Arbetskraftsministeriet håller på olika sätt
10033: land.                                                kontakt med de finländare som flyttat tili Sve-
10034:     Direkt information om förhållandena i Fin-       rige, för att invandrarna skall kunna få riktiga
10035: land förmedlas åt sverigefinländare genom tid-       uppgifter om Finland och därigenom bevara
10036: ningen Suomen Sanomat-Finlands Nytt, som             den med tanke på en eventuell återvandring
10037:  finansieras av arbetskraftsministeriet och publi-   nödvändiga kontakten med förhållandena i Fin-
10038:  ceras av delegationen för emigrantärenden. Tid-     land. Trots detta har såväl invandrare som
10039:  ningen utdelas gratis tili alla finska medborgare   svenska myndigheter rätt ofta en bristfällig
10040: 0881002330
10041: 6                                               1981 vp.
10042: 
10043: uppfattning om de möjligheter Finland har att          ningen, vilka är höga särskilt då det gäller
10044: erbjuda.                                               personer med familj.
10045:     lnformationen om arbetsmarknaden kommer                Det största hindret för återvandringen är
10046: att förbättras genom att man med jämna mel-            dock bristen på lämpliga bostäder. Arbetskrafts-
10047: lanrum sänder tili Sverige arbetsmarknadsöver-         ministeriet har i slutet av 1980 kartlagt de
10048: sikter avsedda för både invandrare och myndig-         orter där bostadsbristen utgör det allvarligaste
10049: heter. Dessa översikter visar region- och              hindret för återflyttningen. Bostadsstyrelsen har
10050: branschvis de arbetsplatser, i vilka också åter-       reserverat ett särskilt anslag för beviljande av
10051: vandrare kan placeras. För en allsidig effek-          egnahemslån åt återvandrare.
10052: tivering och utvidgning av den information som             Delegationen för emigrantärenden som ver-
10053: riktas tili Sverige har en av arbetskraftsminis-       kar vid arbetskraftsministeriet har i början av
10054: teriet tilisatt arbetsgrupp föreslagit att ett sär-    innevarande år fäst särskild uppmärksamhet
10055: skilt finskt informationscentrum skall grundas         bl.a. vid återflyttningsrörelsen och problemen
10056: i Stockholm. Detta centrum, som skulle verka           i anslutning tili den. Delegationen har i detta
10057: exempelvis vid ambassaden, kunde genom koor-           syfte tilisatt en särskild återflyttningssektion
10058: dinering ge en bättre service än hittilis direkt       för att utreda dessa problem. Sektionen har tili
10059: tili både olika myndigheter i Sverige och en-          uppgift att under innevarande år göra en utred-
10060: skilda invandrare som ämnar återflytta, i frågor       ning bl.a. om de åtgärder genom vilka återflytt-
10061: som rör möjligheter och förhållanden i Finland.        ningen tili vårt land kunde främjas.
10062:     Själva flyttningen från Sverige tili Finland           Återvandringsbenägenheten riktar sig särskilt
10063: är i många fall en ganska dyr procedur. Arbetsc        tili de områden, från vilka utvandringen varit
10064: kraftsministeriet anser att det behövs en revide-      kraftig. Därför är dessa områden av central
10065: ring av de gällande reglerna så, att såväl rese-       betydelse också vid utvecklandet av åtgärder
10066: som .flyttningskostnaderna från utreseorten i          i anslutning tili återvandringen. 1 den allmänna
10067: Sverige tili inreseorten i Finland ersätts tili sitt   motiveringen till statsförslaget för 1981 har
10068: fulla belopp. Därutöver kunde man betala ett           man upptagit utvandringens omfattning som ett
10069: särskilt startbidrag åt återflyttare för att delvis    kriterium för beviljande av sysselsättnings-
10070: ersätta övriga kostnader i samband med flytt-          medel.
10071:       Helsingfors den 19 · mars 19 81
10072: 
10073:                                                                    Arbetskraftsminister Arvo Aalto
10074:                                                1981 vp.
10075: 
10076: ;kriftligt spörsmål m: 56
10077: 
10078: 
10079: 
10080: 
10081:                                   Zilliacus m. fl.: Om vården av dialyspatienter
10082: 
10083: 
10084: 
10085:                             Tili Riksdagens Herr Talman
10086: 
10087:     Förenta Nationema har förklarat inkomman-         står för framgår det tydligt att hemdialys bor-
10088: le år 1981 för ett Internationellt Handikapp-         de prioriteras och föreslår ock:så en ändring av
10089: .r. Detta har givit upphov tili översyn av de         lagstiftningen på området .
10090: tandikappades rättigheter i vårt samhälle.               Tillämpningen av den samnordiska överens-
10091: Jppenbara fel och brister har därvid framkom-         kommelsen från år 1975 om förmåner vid sjuk-
10092:  ait i gällande sociallagstiftning beträffande en     dom beträffande "gästdialys" inom Norden är
10093: peciell och bortglömd grupp av handikappade           heller inte enhetlig, emedan gällande praxis i
10094: ,ersoner, nämligen de njursjuka.                      de nordiska ländema är invecklad och svårtol-
10095:      I FN:s förldaring om handikappade perso-         kad. Som exempel kan anföras att i Finland
10096:  ters rättigheter har enligt punkt 6 handikap-        debiterar de flesta centralsju:khusen av en ut-
10097:  'ade personer rätt tili vård, behandling osv.,       ländsk dialyspatient på semester i Finland fulla
10098:  :nligt punkt 7 rätt tili social och ekonomisk        kostnader. Flere f.d. finländare har därför
10099:  rygghet och enligt punkt 8 rätt att få sina          inte råd att besöka nära anhöriga i hemlandet
10100:   ärskilda behov tillgodosedda i ekonomisk            för att de då måste betala fullt pris för sina
10101:  1ch social planering på alla nivåer. Beträffande     livsviktiga dialyser.
10102:  Ljursjuka patienter lever vår sociallagstiftning         Sjukförsäkringen i Finland ersätter maxi-
10103:  lldeles tydligt inte upp tili FN-deklarationen       mum 633 mark per dialys utomlands, men
10104:   om Finland underskrivit.                            t.ex. de svenska sjukhusens dialyskostnader är
10105:      Vid jämförelse med andra sjukdomssektorer        betydligt högre än i Finland och olika vid var-
10106:  .r njurpatientema klart eftersatta - här kan         je sjukhus. Det belopp, som en utlänning mås-
10107:   om exempel anföras gratis medicinering för          te erlägga ur egen ficka varierar mellan 500
10108:   .ex. hjärtpatienter medan njurpatienterna           tili 2 000 mark per dialys. Då patienten bör
10109:   aåste betala sin ofta mycket dyrbara medici-        få tre gånger i veckan dialys är det uppenbart
10110:   tering själva. Patientema har ofta inte råd tili    att han inte har råd att varken semestra eller
10111:   llediciner för ca 200 mark i månaden, som           ens besöka släktingar och vänner i Sverige. De
10112:   kulle framflytta inledandet av dialysbehand-        stadganden som kan tillämpas på dialyspatien-
10113:   lngen i flere månader. Med beaktande av att         ter finns i artiklarna 5 och 6 i den samnor-
10114:   amhällets kostnader för dialys under en månad       diska överenskommelsen.
10115:   ör en person är cirka 15 000 mark vore det              Trots att Nordiska Rådets sekretariat i
10116:   lnskvärt att medicineringen skulle prioriteras.     Stockholm anser att överenskommelsen bör toi-
10117:      Skilinaden mellan hemdialys och sjukhus-         kas enhetligt sker så inte p.g.a. bristande in-
10118:   lialys är också ansenlig. Enligt uppgift är kost-   formation tili sjukhus i Norden.
10119:   taderna för dialys hemma 700 mark per dia-              Med hänvisning tili ovan anförda ber under-
10120:   vs, medan den inklusive resor går upp tili          tecknade att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
10121:     500 mattk på centralsjukhus. Också hemdia-        dagsordningen föreskriver tili vederbörande
10122:   vsapparaturens driftskostnader (vatten och          medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
10123:   lektricitet) ligger utanför ramen för lagen         mål:
10124:   'm invalidvård och utgör sålunda en extra ut-
10125:    ift på drygt ettusen mark per år för patien-                Har Regeringen för avsikt att med
10126:   en.                                                        hänsyn tili medicinalstyrelsens betän-
10127:       I betänkandet om hemdialys (nr 7 /1980)                kande nr 7/1980 verkställa en ändring
10128:    :>m en arbetsgrupp vid medicinalstyrelsen                 i invalidvårdslagstiftningen så att bl.a.
10129: 88100243A
10130: 2                                        1981 vp.
10131: 
10132:      hemdialysapparaturens driftskostnader          liga praxis inom de nordiska .sjukhuser
10133:      helt och hållet fås inom ramen för             med hänvisning tili den samnordiskl
10134:      lagen samt att sträva tili att förenhet-       överenskommelsen från år 1975?
10135:     Helsingfors den 11 februari 1981
10136: 
10137:        Jutta Zilliacus              Ingvar S. Melin           Boris Renlund
10138:        Ole Norrback                 Henrik Westerlund         Elisabeth Rehn
10139:                                                N:o 56                                               3
10140: 
10141: Kirjallinen kysymys n:o 56                                                                Suomennos
10142: 
10143: 
10144: 
10145: 
10146:                                   Zilliacus ym.: Dialyysipotilaiden hoidosta
10147: 
10148: 
10149: 
10150:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10151: 
10152:    Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut nyt         ja muodostavat siten runsaaseen 1 000 mark-
10153: alkavan vuoden 1981 Kansainväliseksi Vam-            kaan nousevan ylimääräisen menon potilaalle
10154: maisten Vuodeksi. Tämä on antanut aiheen             vuosittain.
10155: vammaisten oikeuksien uudelleentarkastelulle            Lääkintöhallituksen työryhmän laatiman ko-
10156: yhteiskunnassamme. Tällöin on tullut esille il-      tidialyysiä koskevan mietinnön (n:o 7 /1980)
10157: meisiä virheitä ja puutteita voimassaolevassa        mukaan on selvää, että kotidialyysi olisi asetet-
10158: sosiaalilainsäädännössä vammaisten henkilöiden       tava etusijalle, ja työryhmä myös ehdottaa
10159: yhden erityisen ja undhdetun ryhmän kohdalla,        muutosta tätä kysymystä koskevaan lainsää-
10160: nimittäin munuaispotilaiden osalta.                  däntöön.
10161:    YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia                Vuodelta 1975 olevan yhteispohjoismaisen
10162: koskevan julistuksen kuudennen kohdan mu-            sopimuksen, joka koskee "vierasdialyysin" etu-
10163: kaan vammaisilla henkilöillä on o~keus hoi-          ja Pohjoismaissa, sovellutus ei myöskään ole
10164: toon, hoitotoimenpiteisiin jne., seitsemännen        yhtenäinen, kun vallitseva käytäntö Pohjois-
10165: kohdan mukaan oikeus sosiaaliseen ja taloudel-       maissa on monimutkainen ja vaikeasti tulkitta-
10166: liseen turvallisuuteen ja kahdeksannen kohdan        va. Esimerkkinä voidaan mainita, että Suomes-
10167: mukaan oikeus saada erityiset tarpeensa tyydy-       sa useimmat keskussairaalat laskuttavat Suo-
10168: tetyiksi taloudellisessa ja sosiaalisessa suunnit-   messa Iomalla olevaa ulkomaalaista dialyysipo-
10169: telussa kaikilla tasoilla. Erityisesti munuaispo-    tilasta kaikista kustannuksista. Monilla entisil-
10170: tilaiden osalta maamme sosiaalilainsäädäntö ai-      lä suomalaisilla ei tämän vuoksi ole varaa käy-
10171: van selvästi ei täytä YK:n julistusta, jonka         dä omaistensa luona kotimaassa, koska heidän
10172: Suomi on allekirjoittanut.                           on silloin maksettava täysi hinta elintärkeistä
10173:    Muihin sairaussektoreihin verrattuna munu-        dialyyseistään.
10174: aispotilaat ovat selvästi jääneet jälkeen; tässä        Suomen sairausvakuutus korvaa korkeintaan
10175: voidaan esimerkkinä mainita esim. sydänpotilai-      633 markkaa/dialyysi ulkomailla, mutta esim.
10176: den ilmainen lääkitys munuaispotilaiden jou-         ruotsalaisten sairaaloiden dialyysikustannukset
10177: tuessa samanaikaisesti maksamaan itse usein          ovat huomattavasti korkeammat kuin Suomes-
10178: hyvin kalliin Iääkityksensä. Usein potilailla ei     sa ollen samanaikaisesti erisuuruisia eri sairaa-
10179: ole varaa lääkkeisiin noin 200 markan edestä         loissa. Summa, jonka ulkomaalainen joutuu
10180: kuukaudessa, milkä siirtäisi dialyysihoidon aloit-   maksamaan omasta taskustaan, vaihtelee 500
10181:  tamisen useilla kuukausilla. Ottaen huomioon        ja 2 000 markan välillä/ dialyysi. Kun potilaan
10182: sen, että yhteiskunnan kustannukset dialyysistä      on saatava kolme kertaa viikossa dialyysiä, on
10183: kuukaudessa yhden henkilön osalta ovat noin          ilmeistä, että hänellä ei ole varaa viettää lomaa
10184:  15 000 markkaa, olisi toivottavaa, että lääkitys    tai edes käydä sukulaistensa ja ystäviensä luo-
10185:  asetettaisiin etusijalle.                           na Ruotsissa. Määräykset, jotka voidaan sovel-
10186:    Ero kotidialyysin ja sairaaladialyysin välillä    taa dialyysipotilaisiin, ovat yhteispohjoismaisen
10187:  on myös huomattava. Saatujen tietojen mukaan        sopimuksen 5 ja 6 artiklassa.
10188:  kustannukset kotona tapahtuvasta dialyysistä           Vaikka Pohjoismaiden Neuvoston Tukhol-
10189: ovat 700 markkaa/ dialyysi, kun sen kustan-          massa sijaitseva sihteeristö onkin sitä mieltä,
10190:  nukset matkat mukaan luettuina nousevat             että sopimusta tulisi tulkita yhtenäisellä taval-
10191:  1 500 markkaan keskussairaaloissa. Myös koti-       la, näin ei kuitenkaan tapahdu Pohjoismaissa
10192:  dialyysilaitteiston käyttökustannukset (vesi ja     sairaaloille annettavan puutteellisen informaa-
10193:  sähkö) jäävät invalidihuoltolain ulkopuolelle       tion vuoksi.
10194: 4                                          1981 vp.
10195: 
10196:    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäivä-          dännön muutoksen siten, että mm. koti-
10197: järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-        dialyysilaitteiston   käyttökustannukset
10198: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-          kokonaan tulisivat lain sovellutuksen
10199: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                      piiriin, sekä pyrkiä yhtenäistämään käy-
10200:                                                       täntöä pohjoismaisissa sairaaloissa viit-
10201:           Aikooko Hallitus, ottaen huomioon           taamalla vuodelta 1975 olevaan yhteis-
10202:        lääkintöhallituksen mietinnön n:o 7/           pohjoismaiseen sopimukseen?
10203:        1980, toteuttaa invalidihuoltolainsää-
10204:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1981
10205: 
10206:         Jutta Zilliacus              Ingvar S. Melin            Boris Renlund
10207:         Ole Norrback                 Henrik Westerlund          Elisabeth Rehn
10208:                                               N:o 56                                                 5
10209: 
10210: 
10211: 
10212: 
10213:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10214: 
10215:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mesta, mutta kustannusten korvaaminen edellyt-
10216: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tää muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön.
10217: olette 11 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn             Potilaan kotona tapahtuvat dialyysilaitteiston
10218: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        asennukset on voitu korvata invalidihuoltolain
10219: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   perusteella. Laitteet sinänsä ovat olleet yleensä
10220: taja Zilliacuksen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     keskussairaaloiden omistuksessa, miltä potilaan
10221: sesta kysymyksestä n:o 56:                          kotikunnan terveyskeskus on voinut vuokrata
10222:                                                     laitteen potilaan käyttöön. Ongelmaksi ovat
10223:           Aikooko Hallitus, ottaen huomioon         muodostuneet lääke- ja liuoskustannukset, jotka
10224:        lääkintöhallituksen mietinnön n:o 7/         varsinkin uudessa pussidialyysimenetelmässä
10225:        1980, toteuttaa invalidihuoltolainsää-       kohoavat noin 900 markkaan viikossa. Näiden
10226:        dännön muutoksen siten, että mm. koti-       kustannusten korvaaminen potilaalle kansanter-
10227:        dialyysilaitteiston   käyttökustannukset     veyslain perusteella ei ole mahdollista.
10228:        kokonaan tulisivat lain sovellutuksen           Mietinnön valmistumisen jälkeen lääkintöhal-
10229:        piiriin, sekä pyrkiä yhtenäistämään käy-     litus on yhteistoiminnassa Kansaneläkelaitok-
10230:        täntöä pohjoismaisissa sairaaloissa viit-    sen kanssa selvittänyt mahdollisuuksia lääke- ja
10231:        taamalla vuodelta 1975 olevaan vh teis-      liuoskustannusten korvaamiseksi potilaille.
10232:        pohjoismaiseen sopimukseen?       '             Ulkomaalaisten potilaiden osalta ovat tällä
10233:                                                     hetkellä voimassa säädökset, joiden mukaan kii-
10234:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       reellistä hoitoa vaativassa tapauksessa valtio
10235: vasti seuraavaa:                                    maksaa potilaan omavastuuosuuden yli menevän
10236:    Lääkintöhallitus asetti 5. 12. 1979 työryhmän    osan hoitokustannuksista. Kroonisen munuais-
10237: selvittämään kotidialyysitoiminnan tehostami-       potilaan hoitoa ei kaikissa tapauksissa kuiten-
10238: seksi tarvittavia toimenpiteitä. Työryhmä on        kaan voida tulkita kiireelliseksi.
10239: mietinnössään (n:o 7 /80) todennut kotidia-            Lokakuussa 1980 Genevessä, Sveitsissä jär-
10240: lyysin taloudellisesti edulliseksi vaihtoehdoksi    jestettiin Euroopan valtioiden hallitusten väli-
10241: sairaalassa tapahtuvaan dialyysiin verrattuna.      nen neuvottelu, joka koski tilapäisesti vieraas-
10242: Aikaisemman kalliin dialyysilaitteiston vaativan    sa maassa oleskelevien terveydenhuoltoa kos-
10243: menetelmän rinnalle on viime vuosina kehitetty      kevan sopimuksen hyväksymistä. Neuvottelun
10244: nk. pussidialyysimenetelmä, joka käyttäjän kan-     tuloksena valmistui sopimusmalli, jota soveltaen
10245: nalta on entistä yksinkertaisempi. Kummassa-        Euroopan maat keskenään voivat tehdä sopi-
10246: kin menetelmässä aiheutuu potilaalle huomatta-      muksia kansalaistensa hoidon turvaamiseksi ul-
10247: via kustannuksia, toisaalta laitteistosta ja toi-   komailla. Sosiaali- ja terveysministeriössä par-
10248: saalta dialyysitoiminnassa tarpeellisista liuok-    haillaan selvitetään niitä jatkotoimenpiteitä, joi-
10249: sista ja lääkkeistä. Kotona tapahtuvasta hoi-       hin em. neuvottelun johdosta tulisi ryhtyä.
10250: dosta huolimatta potilaiden on mainitun mie-           Yhteenvetona sosiaali- ja terveysministeriö
10251: tinnön laatineiden asiantuntijoiden käsityksen      toteaa, että kotidialyysia ja ulkomaalaisia kos-
10252: mukaan oltava säännöllisessä keskussairaalata-      keva terveydenhuollon kustannusselvittely on
10253: soisen hoitoyksikön valvonnassa.                    parhaillaan vireillä ministeriössä. Selvitysten
10254:    Dialyysihoidon keskitetyn valvonnan järjestä-    pohjalta harkitaan tarvittavat lainsäädäntötoi-
10255: minen voidaan toteuttaa keskussairaaloiden toi-     menpiteet.
10256:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
10257: 
10258:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
10259: 
10260: 
10261: 
10262: 088100243A
10263: 6                                             1981 vp.
10264: 
10265: 
10266: 
10267: 
10268:                             Till Riksdagens Herr Talman
10269: 
10270:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            lnstallation av dialysapparatur i patientens
10271: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            hem har kunnat ersättas på basen av lagen
10272: velse av den 11 februari 1981 till vederböran-       om invalidvård. Apparaturen som sådan har
10273: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         i allmänhet varit i centralsjukhusens ägo och
10274: följande av riksdagsledamot Zilliacus m. fl. un-     hälsovårdscentralen i patientens hemkommun
10275: dertecknade spörsmål nr 56:                          har där kunnat hyra apparaten för patientens
10276:                                                      bruk. Ett problem har varit kostnaderna för
10277:           Har Regeringen för avsikt att med          läkemedel och lösningar, som, särskilt för den
10278:        hänsyn tili medicinalstyrelsens betän-        nya påsdialysmetodens del, stiger till ca 900
10279:        kande nr 7/1980 verkställa en ändring         mk i veckan. Det är inte möjligt att ersätta
10280:        i invalidvårdslagstiftningen så, att bl. a.   patienten för dessa kostnader på basen av folk-
10281:        hemdialysappara turens driftskostnader        hälsolagen.
10282:        helt och hållet fås inom ramen för               Efter det att betänkandet blev färdigt har
10283:        lagen samt att sträva tili att förenhetliga   medicinalstyrelsen i samarbete med Folkpen-
10284:        praxis inom de nordiska sjukhusen med         sionsanstalten utrett möjligheterna att ersätta
10285:        hänvisning tili den samnordiska över-         patienterna för läkemedels- och lösningskostna-
10286:        enskommelsen från år 1975?                    derna.
10287:                                                         1 fråga om utländska patienter gäller för när-
10288:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        varande stadganden, enligt vilka staten i fall
10289: samt anföra följande:                                som kräver skyndsam vård betalar den del av
10290:    Medicinalstyrelsen tillsatte 5. 12. 1979 en ar-   vårdkostnaderna som överstiger patientens själv-
10291: betsgrupp med uppgift att utreda de åtgärder         riskandel. Vården av en kronisk njurpatient
10292: som behövs för en effektivering av hemdialys-        kan likväl inte i alla fall anses vara brådskande.
10293: verksamheten. Arbetsgruppen konstaterade i              I oktober 1980 anordnades i Geneve,
10294: sitt betänkande (nr 7 /80) att hemdialysen är        Schweiz, en europeisk mellanstatlig konferens
10295: ett ekonomiskt fördelaktigt alternativ i jämfö-      som gällde godkännande av ett föredrag om
10296: relse med den dialysbehandling som äger rum          hälsovård för personer som temporärt vistas i
10297: på sjukhus. Jämsides med den tidigare meto-          främmande land. Som resultat av konferensen
10298: den, som kräver dyrbar dialysapparatur, har          utarbetades en modell tili fördrag. De euro-
10299: under de senaste åren utvecklats en s.k. pås-        peiska länderna kan genom att tillämpa denna
10300: dialysmetod, som är betydligt enklare för an-        modell inbördes träffa överenskommelser i syfte
10301: vändaren. Vardera metoden åsamkar patienten          att trygga sina medborgares vård i utlandet. I
10302: betydande kostnader, dels för apparaturen och        social- och hälsovårdsministeriet utreds för när-
10303: dels för de erforderliga lösningarna och medi-       varande de fortsatta åtgärder vilka som följd
10304: cinerna. Oavsett den vård som ges i hemmet           av de ovannämnda förhandlingarna borde vid-
10305: bör patienterna, enligt en åsikt som företräds       tas.
10306: av de experter som utarbetat ifrågavarande be-          Sammanfattningsvis konstaterar social- och
10307: tänkande, stå under regelbunden övervakning          hälsovårdsministeriet att en kostnadsutredning
10308: av en vårdenhet på centraisjukhusnivå. Anord-        som gäller hemdialys och hälsovård för utlän-
10309: nandet av en centraliserad övervakning av dia-       ningar för närvarande är aktuell i ministeriet.
10310: lysvården kan genomföras på åtgärd av central-       På basen av utredningarna kommer eventuellt
10311: sjukhusen, men ersättandet av kostnaderna för-       påkallade lagstiftningsåtgärder att övervägas.
10312: utsätter ändringar i gällande lagstiftning.
10313:      Helsingfors den 24 mars 1981
10314: 
10315:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
10316:                                               1981 vp.
10317: 
10318: Kirjallinen kysymys n:o 57
10319: 
10320: 
10321: 
10322: 
10323:                                   Piipari ym.: Opistotasoisen koulutuksen saaneiden aseman tur-
10324:                                       vaamisesta päihdehuollon ja sosiaalitoimen johtavissa tehtä-
10325:                                       vissä
10326: 
10327: 
10328:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10329: 
10330:    Syysistuntokaudella 1980 hallitus antoi              A-klinikoilla työskentelee diakoneja, joista
10331: eduskunnalle esityksen eräiden sosiaali- ja ter-     kaksikymmentä on tällä hetkellä klinikoiden
10332: veydenhuollon lakien muuttamisesta. Lailla jat-      johtajina ja neljäkymmentä toimii terapeutteina
10333: ketaan sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnossa     eri toimintapisteissä. Käytännössä heidän on
10334: toteutettujen tehtävien uudelleen järjestelyjä.      todettu soveltuneen näihin tehtäviin hyvin ja
10335:     Kyseisten lakien valmistuttua annettiin          hoitaneen näitä menestyksellä. Mainitsemani
10336: joukko asetuksia, joista eräs on päihdyttävien       esimerkkiryhmän lisäksi eri sosiaalitoimen teh-
10337: aineiden väärinkäyttäji<en huollosta annettu         tävissä toimii opistotason koulutuksen saanei-
10338: asetus. Tämän asetuksen 12 a §:ssä määritel-         ta henkilöitä, joiden asemaan asetuksen muu-
10339: lään virkojen ja toimien uudet kelpoisuusehdot.      tos heijastuu.
10340: Huoltolan, A-klinikan ja nuorisoaseman johta-           Kelpoisuusvaatimusten tarkistaminen irralli-
10341: jilta edellytetään sosiaalihuoltajan tutkinto tai    sena, vailla uudelleenkoulutussuunnitelmaa, tu-
10342: vastaava Svenska social- och kommunalhög-            lee vaikeuttamaan siirtymävaihetta. Samoin
10343: skolanissa suoritettu tutkinto tai virkaan sovel-    avoimia kysymyksiä liittyy siihen, mikä on ny-
10344: tuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisäl-        kyinen koulutuskapasiteetti ja virkojen koko-
10345: tyy tai jonka lisäksi on hankittu riittävä sosiaa-   naistarpeen suhde.
10346: lityön koulutus s~kä perehtyneisyys päihde-             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
10347: huoltoon.                                            § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
10348:     Hoitokodin, huoltokodin tai muun toiminta-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10349: yksikön johtajalta sosiaalihuoltajan tai muu         seuraavan kysymyksen:
10350: soveltuva tutkinto.
10351:     Ja edelleen huoltolan tai muun toimintayksi-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10352: kön sosiaalityöntekijäitä sosiaalihuoltajan tut-            ryhtyä opistotasoisen koulutuksen saa-
10353: kinto tai vastaava Svenska social- och kommu-               neiden asemaJn turvaamiseksi päihde-
10354: nalhögskolanissa suoritettu tutkinto, johon si-             huollon ja sosiaalitoimen johtavissa teh-
10355: sältyy tai jonka lisäksi on hankittu riittävä               tävissä, ja
10356: sosiaalityön koulutus.                                         kuinka siirtymävaiheen pätevöittämis-
10357:     Käytännössä as·etuksen muutos tuo tiettyjä              koulutus ja jatkossa opistotasoisen pe-
10358: ongelmia ja on herättänyt epävarmuutta, ennen               ruskoulutuksen saaneiden koulutusväylä
10359: kaikkea opistotason tutkinnon suorittaneiden                korkeakouluopintoihin turvataan?        ·
10360: keskuudessa.
10361:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10362: 
10363:          Anna-Liisa Piipari             Liisa Jaakonsaari             Hannu Tapiola
10364:          Pekka Starast                  Mauno Forsman                 Mauri Miettinen
10365:          Sakari Knuuttila               Mikko Elo                     Matti Maijala
10366:          Kaarina Suonio                 Pirkko Valtonen               Terhi Nieminen-Mäkynen
10367: 
10368: 
10369: 
10370: 0881002097
10371: 2                                           1981 vp.
10372: 
10373: 
10374: 
10375: 
10376:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10377: 
10378:    Valtiopäiväjär,jestyksen 37 §:n 1 momentissa    tämättä, mitä 15 §:n nojalla säädetään virkojen
10379: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kelpoisuusehdoista, on tämän lain voimaantul-
10380: olette 12 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn         lessa mainitussa virassa oleva henkilö edelleen
10381: kirj,eenne ohella toimittanut valtioneuvoston      kelpoinen sosiaalilautakunnan alaiseen vastaa-
10382: 11sianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     vaan virkaan. Näin ollen ketään sosiaalilauta-
10383: edustaja Anna-Liisa Piiparin ym. näin kuu-         kunnan alais•essa virassa olevaa sosiaalityönte-
10384: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 57:         kijää ei 1eimata epäpäteväksi, vaan hän on
10385:                                                    pätevä omaansa ja vastaavaan muualla olevaan
10386:           Mihin toimenpitdsiin Hallitus aikoo      virkaan.
10387:        ryhtyä opistotasoisen koulutuksen saa-          Ongelmaksi on osoittautunut, että siirtymä-
10388:        neiden aseman turvaamiseksi päihde-         vaiheessa diakoniaopistoissa opiskdevien sijoit-
10389:        huollon ja sosiaalitoimen johtavissa teh-   tuminen kuntien palvelukseen vaikeutuisi koh-
10390:        tävissä, ja                                 tuuttomasti kelpoisuusehtojen muututtua kes-
10391:           kuinka siirtymävaiheen pät·evöittämis-   ken opiskelukauden. Lisäksi on työelämän ulko-
10392:        koulutus ja jatkossa opistotasoisen pe-     puolella tai muualla kuin kuntien palveluksessa
10393:        ruskoulutuksen saaneiden koulutusväylä       joukko jonkinasteisen sosiaalialan tutkinnon
10394:        korkeakouluopintoihin turvataan?            suorittaneita henkilöitä, joilLe tulisi varata
10395:                                                    mahdollisuus sijoittua kuntien sosiaalityönteki-
10396:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jöiksi, vai:kka he eivät muodollisesti täytäkään
10397: vasti seuraavaa:                                   uusia kelpoisuusvaatimuksia. Niinpä sosiaali-
10398:    Sosiaalisten ongelmien määrän kasvu sekä         ja terveysministeriössä valmistellaan asetuksen
10399: luonteen muuttuminen ovat vaikuttaneet jo          muutosta, jolla siirtymäkautena annetaan dia-
10400: pitkään siihen, että sosiaalityö on yhä enem-      koniatutkinnon sekä Tampereen yliopiston yh-
10401: män ammatillistunut. Näin ollen liian väljät        teiskunnallisen opetusjaoston tutkinnon suorit-
10402: kelpoisuusehdot ovat olleet eräänä esteenä          taneille mahdollisuus sijoittua kuntien sosiaali-
10403: sosiaalityön kehittämiselle. Sosiaalityön koulu-    toimeen vanhojen pätevyysvaatimusten mukai-
10404: tushajaannuksesta on pyritty yhtenäistämiseen       sesti. Ministeriössä on harkittu 3 vuoden siirty-
10405: ja koulutuksen tason nostamiseen siten, että       mäkautta.
10406: kunnallisen sosiaalitoimen virkoihin edellyte-         Sosiaali- ja terveysministeriö oo 21. 1. 1981
10407: tään uusissa kelpoisuusvaatimuksissa aina tut-     kääntynyt opetusministeriön puoleen ja esittä-
10408: kinto aikaisemman alan kokemuksen tai muu-          nyt, että opetusministeriö ryhtyisi toimenpitei-
10409: toin hankitun taidon ja perehtyneisyyden si-        siin, jotta diakonitutkinnon suorittaneet voisi-
10410: jasta. Vaativampiin sosiaalityön virkoihin vaa-    vat suorittaa korkeakoulututkinnon, joka antai-
10411: ditaan korkeakoulututkinto, kuten sosiaalihuol-    si heille pätevyyden kunnan sosiaalitoimen vir-
10412: tajan tai vastaava ruotsinkielinen tutkinto tai    koihin. Dia:koni,en jatkokoulutuksen yhteydessä
10413: sovdtuva ylempi korkeakoulututkinto. Rajan         tulisi ottaa huomioon mahdollisten rinnakkais-
10414: vetäminen on siten tapahtunut keskiasteen ja       kurssien järj·estäminen eri korkeakouluissa. So-
10415: korkea-asteen tutkintojen välille.                 siaali- ja terveysministeriössä pidetäänkin tär-
10416:    Uudet kelpoisuusehdot astuivat voimaan 1        keänä jatkokoulutuksen järjestämistä opistota-
10417: päivänä tammikuuta tänä vuonna ja siirtymä-        soisen tutkinnon suorittaneil1e, jotta nämä voi-
10418: vaiheessa on ilmennyt yksilötasolla joitakin       sivat siten jatkaa opiskeluaan ja saada sosiaali-
10419: ongelmia. Kuitenkin joulukuun 19 päivänä           huoltajatutkinnon antaman pätevyyden kuntien
10420: 1980 annetussa sosiaalihuollon hallinnosta an-     sosiaalitoimen virkoihin.
10421: netun lain muutoksessa säädetään, että sen es-
10422:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1981
10423: 
10424:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
10425:                                               N:o 57
10426: 
10427: 
10428: 
10429:                            Tdl Riksdagen.s Herr Talman
10430: 
10431:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         att utan hinder av vad med stöd av 15 §
10432: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       stadgas om kompetensvilikor för tjänster, är
10433: av den 12 februari 1981 tili vederbörande med-      då denna lag träder i kraft person som innehar
10434: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     nämnda tjänst fortfarande kompetent tili social-
10435: av riksdagsledamot Anna-Liisa Piipari m.fl.         nämnden underställd motsvarande tjänst. Så-
10436: undertecknade spörsmål nr 57:                       lunda stämplas ingen socialarbetare som inne-
10437:                                                     har en socialnämnden underställd tjänst såsom
10438:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      inkompetent, utan vederbörande är kompetent
10439:        ta i syfte att trygga ställningen för per-   för sin egen tjänst och för motsvarande tjänst
10440:        soner som erhållit utbildning på insti-      på annat håll.
10441:        tutsnivå när det gäller ledande upp-             Ett problem har visat sig vara, att place-
10442:        gifter inom socialvården och vården av        ringen i kommunernas tjänst av personer som
10443:        rusmedelsmissbrukare, och                    under övergångsskedet studerar vid diakoni-
10444:           på vilket sätt tryggas utbildnings-       instituten skulle försvåras oskäligt efter det
10445:        kanalen tili högskolestudier för dem         kompetensvilikoren ändrats mitt under studie-
10446:        som erhållit behörighetsutbildning un-       perioden. Det finns därjämte utanför arbets-
10447:        der övergångsskedet och i fortsätt-          livet eller anställda på annat håll än hos kom-
10448:        ningen grundutbildning på instituts-         munerna ett antal personer som avlagt något
10449:        nivå?                                        slag av examen på det sociala området, vilka
10450:                                                     borde beredas en möjlighet att placera sig som
10451:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kommunala socialarbetare, även om de inte
10452: samt anföra följande:                               formellt fyller de nya kompetenskraven. I social-
10453:    Det ökade antalet sociala problem och den        och hälsovårdsministeriet bereds sålunda en
10454: ändrade karaktären av dessa problem har             ändring av förordningen, genom viiken de som
10455: redan länge bidragit tili att göra socialarbetet    avlagt diakoniexamen samt examen vid Tam-
10456: allt mer yrkesmässigt. De alltför vida kompe-       merfors universitets undervisningssektion för
10457: tenskraven har sålunda utgjort ett hinder för        samhällskunskap ges en möjlighet att under
10458: utvecklandet av socialarbetet. Man har strävat      övergångsperioden placera sig i enlighet med
10459: tili att få tili stånd ett förenhetligande inom     de gamla kompetenskraven för socialvården i
10460: utbildningsspridningen på socialarbetets område     kommunerna. Man har i ministeriet övervägt
10461: och tili att höja utbildningens nivå på så sätt,    en övergångsperiod på 3 år.
10462: att examen alltid förutsätts i de nya kompe-            Social- och hälsovårdsministeriet föreslog 21.
10463: tenskraven för den kommunala socialvårdens           1. 1981 för undervisningsministeriet, att under-
10464: tjänster istället för erfarenhet på området eller    visningsministeriet skulle vidta åtgärder för
10465: på annat sätt inhämtad förmåga och erfarenhet        att de som avlagt diakoniexamen skulle kunna
10466: såsom tidigare. För mera krävande tjänster          avlägga en högskoleexamen, som skulle ge dem
10467: inom socialarbetet fordras högskoleexamen, så-      kompetens för tjänster inom socialvården. I
10468: som socialvårdsexamen eller motsvarande             samband med vidareutbildningen för diakoner
10469: svenskspråkig examen eller lämplig högre hög-       borde anordnandet av eventuella parallellkurser
10470: skoleexamen. En gränsdragning har sålunda           vid olika högskolor beaktas. Man anser det
10471: skett mellan examina på mellanstadie- och           öckså i social- och hälsovårdsministeriet vara
10472: högstadienivå.                                       viktigt att vidareutbildning anordnas för dem
10473:     De nya kompetensvilikoren trädde i kraft        som avlagt examen på institutsnivå, för att
10474: den 1 januari innevarande år och i övergångs-       dessa personer på så sätt skall kunna fortsätta
10475: stadiet har vissa problem uppenbarat sig när        sina studier och erhålla den kompetens som
10476: det gäller enskilda individer. Likväl stadgas        socialvårdsexamen medför tili tjänster inom
10477: i lagen angående ändring av lagen om förvalt-       kommunernas socialvård.
10478: ning av socialvården av den 19 december 1980,
10479:       Helsingfors den 20 mars 1981
10480: 
10481:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
10482:                                                1981 vp.
10483: 
10484: Kirjallinen kysymys n:o 58
10485: 
10486: 
10487: 
10488: 
10489:                                    Pelttari: Kotihoidon tuen peruuttamisesta
10490: 
10491: 
10492:                          Eduskunnan            Herra      Puhemiehelle
10493: 
10494:    Lapsen kotihoidon tuen myöntämisen perus-          teriö on antanut ohjeensa valtioneuvoston pää-
10495: teista annetun valtioneuvoston päätöksen (21.         töksen 8 § :n säännösten perusteella.
10496: 2. 1980/135) mukaan lapsen kotona tapahtu-               Näiden ohjeiden mukaisesti on kunnissa jou-
10497: van hoidon tuen saamisen edellytyksenä on, 1)         duttu perimään kotihoidon tukea saaneilta ta-
10498: että perheessä on vähintään yksi alle 2,5-            kaisin heidän saamansa tuki. Kun valtioneu-
10499: vuotias lapsi ja sen lisäksi vähintään kaksi alle     voston päätökseen ei mainitunkaltaista rajoi-
10500: kouluikäistä lasta, ja 2) että perheen tukeen         tusta sisälly, ei ministeriön antamia ohjeita ole
10501: oikeuttava lapsi ei ole valtionosuutta saavan         ao. 'tuen piiriin kuuluvien keskuudessa ymmär-
10502: päivähoitopalvelun piirissä. Mainitun valtio-         retty. Kotihoidon tuki on käsitetty lapsikohtai-
10503: neuvoston päätöksen mukaan tukea maksetaan            seksi eikä perhekohtaiseksi.
10504: sen kuukauden alusta, jona sairausvakuutus-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10505: laissa tarkoitettu äitiysrahan suorittaminen lak-     tyksen 37 §:n 1 momenutiin viitaten esitän val-
10506: kaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10507: toimintaohjeet, joiden mukaan äitiysrahaa ja          seuraavan kysymyksen:
10508: kotihoidon tukea ei voida suorittaa samanaikai-
10509: sesti, "siten esim. niissä tapauksissa, joissa per-             Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
10510: heeseen tuen maksamiskautena syntyy toinen                   että kotihoidon tuki myönnetään lapsi-
10511: lapsi ja tällä perusteella tullaan suorittamaan              kohtaisesti eikä sitä lakkauteta perhee-
10512: sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa, päät-              seen mahdollisesti syntyvän uuden lap-
10513: tyy kotihoidon tuen suorittaminen äitiysrahan                sen johdosta aikana, jolloin maamme
10514: alkamista seuraavan kuukauden alussa". Minis-                väkiluku on muutenkin vähenemässä?
10515:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10516: 
10517:                                             Matti Pelttari
10518: 
10519: 
10520: 
10521: 
10522: 088100232Y
10523: 2                                           1981 vp.
10524: 
10525: 
10526: 
10527: 
10528:                         Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
10529: 
10530:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     perheet, joissa on vähintään kolme alle kou-
10531: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      luikäistä lasta.
10532: olette 12 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn            V aitioneuvoston päätöksen mukaan lasten
10533: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kotihoidon tukea voidaan maksaa sen jälkeen,
10534: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kun sairausvakuutuslaissa tarkoitetun äitiysra-
10535: edustaja Matti Pelttarin näin kuuluvasta kirjal-   han suorittaminen lakkaa. Kotihoidon tukijär-
10536: lisesta kysymyksestä n:o 58:                       jestelmän avulla pyritään siten äitiysrahakauden
10537:                                                    päättymisen jälkeen tukemaan perheen itsensä
10538:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,    järjestämää lasten hoitoa.
10539:        että kotihoidon tuki myönnetään lapsi-         Valitettava tosiasia tällä hetkellä on, että
10540:        kohtaisesti eikä sitä lakkauteta perhee-    sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan vähim-
10541:        seen mahdollisesti syntyvän uuden lap-      mäismäärä on jossain määrin pienempi kuin
10542:        sen johdosta aikana, jolloin maamme         nykyisin suoritettava kotihoidon tuki. Osittaista
10543:        väkiluku on muutenkin vähenemässä?          korjausta tähän epäkohtaan toisivat mukanaan
10544:                                                    sosiaalietuuksien veronalaiseksi saattamista kos-
10545:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kevat uudistusehdotukset. Perhepolitiikan tehos-
10546: vasti seuraavaa:                                   tamista koskevan selvitystyön yhteyde'!!sä pyri-
10547:    Lasten kotihoidon tukea on valtioneuvoston      tään myös löytämään äitiysrahan ja kotihoidon-
10548: päätöksen perusteella voitu tähän mennessä         tuen maksujärjestelmiin sellainen ratkaisumalli,
10549: suorittaa lähinnä vain monilapsisille perheille.   joka toteuttaisi tuen samansuuruisen suoritta-
10550: Tuen piiriin on voitu käytettävissä olevien mää-   misen.
10551: rärahojen rajallisuudesta johtuen ottaa vain ne
10552:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1981
10553: 
10554:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
10555:                                                N:o 58                                               3
10556: 
10557: 
10558: 
10559: 
10560:                           Tili     Riksdagens           Herr     Talman
10561: 
10562:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt statsrådets beslut kan stöd för vård
10563: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            av barn i hemmet utges efter det att utbetal-
10564: velse av den 12 februari 1981 tili vederböran-       ningen av i sjukförsäkringslagen avsedd moder-
10565: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         skapspenning upphör. Man försöker sålunda
10566: följande av riksdagsman Matti Pelttari under-        med hjälp av systemet för stöd för vård av
10567: tecknade spörsmål nr 58:                             barn i hemmet, eEter det den period som om-
10568:                                                      fattar moderskapspenning upphört, stöda så-
10569:           På vilket sätt ämnar Regeringen tili-      dan barnavård som familjen själv anordnar.
10570:        se, att stöd för vård av barn i hemmet           Ett beklagligt faktum är för närvarande, att
10571:        beviljas per barn och att stödet inte         minimibeloppet av den i sjukförsäkringslagen
10572:        upphör på grund av att ett nytt barn          angivna moderskapspenningen är i någon mån
10573:        eventuellt föds i familjen under en tid,      mindre än del!: stöd för vård i hemmet som för
10574:        då landets invånarantal också eljesf!: hål-   närvarande utges. En partiell förbättring av
10575:        ler på att minska?                            detta missförhållande skulle fås itili stånd ge-
10576:                                                      nom de reformförslag som innebär att sociala
10577:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       förmåner skulle göras beskattningsbara. Man
10578: samt anföra följande:                                försöker i anslutning tili det utredningsarbete
10579:     Stöd för vård av barn i hemmet har på            som gäller effektivering av familjepolitiken ock-
10580: grundvalen av statsrådets beslut hittilis kunnat     så finna en sådan modell för lösning av proble-
10581: utges främst endast tili flerbarnsfamiljer. Stö-     men gällande betalningssystemen för moder-
10582: dei!: har på grund av de begränsade tiligängliga     skapspenningen och hemvårdsstödet, genom vii-
10583: anslagen kunnat utsträckas tili att omfatta en-      ken stödet skulle kunna utgå tili lika stora
10584: dast familjer med minst tre barn under skol-         belopp.
10585: åldern.
10586:      Helsingfors den 18 mars 1981
10587: 
10588:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen
10589:                                                  1981 vp.
10590: 
10591: Kirjallinen kysymys n:o 59
10592: 
10593: 
10594: 
10595:                                     Surakka:    Kotimaisen traktoriteollisuuden toiminnan turvaami-
10596:                                        sesta
10597: 
10598: 
10599:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10600: 
10601:     Valmet Oy:n traktorituotanto on maatalous-          että suoritetaan tarpeelliset toimenpiteet, jotta
10602: konealan kansainvälisestä ylituotannosta ja             Valmetin ja Volvon kanssa yhteistyössä kehi-
10603: markkinointivaikeuksista johtuen joutunut ta-           tettävä pohjoismainen traktorisarja saa riittä-
10604: loudellisiin vaikeuksiin. Näistä syistä yhtiön          västi tuotekehitystukea. Erityisen tärkeänä
10605: traktoritehtaan johto on antanut yhtiön henki-          nähdään se, että kotimaista tuotantoa suojel-
10606: löstölle lomautusvaroituksen, joka koskee 1. 1.         Iaan siten, että laaditaan erilaisia teknisiä ja
10607: 1981-1. 2.1981 välistä aikaa. Tämän lisäksi             turvamääräyksiä, joilla hidastetaan ulkomaista
10608: on yhtiön johdon taholta ilmoitettu, että myös          tuontia. Erityisen merkityksen henkilöstöryh-
10609: myöhemmässä vaiheessa joudutaan suoritta-               mät antoivat valtiovallan toimenpiteille, joiden
10610: maan ainakin kaksi viikon mittaista lomau-              tulisi lähteä siitä, että sekä kuntien, seurakun-
10611: tusta.                                                  tien että valtion kaikki kalustohankinnat suori-
10612:      Traktoritehtaan yhteistoimintalain mukaisen        tettaisiin siten, että ne tukisivat kotimaisen
10613: neuvottelukunnan kokouksessa 20. 11. 1980               tuotannon kysyntää.
10614: yhtiön ja tehtaan johdon edustajat ilmoittivat,            Viime aikojen uutiset kertovat kuitenkin,
10615: että määräaikaiset pakkolomautukset eivät riitä         että Valtion hankintakeskus ja Hyvinkään Au-
10616:  tasaamaan kapasiteetin ja asetetun tuotanto-           tokeskus ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen
10617:  tavoitteen välistä ristiriitaa, minkä johdosta         Ford-autojen ja traktoreiden hankinnasta sekä
10618: joudutaan suorittamaan muitakin tuotannon               paketti- ja kuorma-autojen sisus.tus- ja muutos-
10619:  rajoittamistoimenpiteitä. Näiksi toimenpiteiksi        töistä. Annettujen uutisten mukaan tämä so-
10620: on esitetty, että noin 100 henkilöä pyrittäisiin        pimus käsittää ensi vuoden aikana noin 400
10621: sijoittamaan yhtiön muille tuotantolaitoksille          yksikön hankinnan taikka muutostyöt valtion
10622:  ja osa henkilöstöstä joudutaan ehkä 1omautta-          eri laitoksille ja virastoille. Erityistä ihmetystä
10623:  maan toistaiseksi.                                     on herättänyt se, että juuri samanaikaisesti
10624:      Yhtiön henkilöstö ei ole hyväksynyt suun-          kun Valmetin traktoritehtailla on ryhdytty laa-
10625:  niteltuja toimenpiteitä ja on esittänyt, että          jamittaisiin lomautustoimenpiteisiin, on Val-
10626:  valtiovallan on ryhdyttävä välittömiin toimen-         tion hankintakeskus omalta osaltaan tehnyt
10627: piteisiin, joiden avulla voidaan estää henkilös-        sopimuksen ulkomaisten traktoreiden ja auto-
10628:  tön pakkolomaotus sekä siitä aiheutuvat hen-           jen hankinnasta. Tämäntyyppinen menettelyta-
10629:  kilöstölle tulevat taloudelliset ja sosiaaliset vai-   pa ei sovi yhteen niidenkään mielipiteiden
10630:  keudet. Henkilöstön piirissä on hyvin tarkasti         kanssa, joita valtioneuvoston jäsenten taholta
10631:  mietitty, millaisia toimenpiteitä lomautusten          on ilmaistu kotimaisen tuotannon tukemiseksi.
10632:  ehkäisemiseksi tulisi suorittaa. Näinä toimen-         Näistä mielipiteistä on saanut sen käsityksen,
10633:  piteinä henkilöstö esittää muun muassa, että           että valtion omissa hankinnoissa, jotka menevät
10634:  tuleva maataloustuloratkaisu ja eräät maatalous-       valtioneuvoston kautta, on niitä suoritettaessa
10635:  yrittäjiin kohdistuvat tukimuodot olisi saatava        pyritty erityisesti kiinnittämään huomiota han-
10636:  sidoksiin kotimaisen maatalouskalustohankin-           kintojen kotimaisuusasteeseen. On myöskin an-
10637:  nan kanssa. Lisäksi on esitetty, että myönnet-         nettu ymmärtää, että valtion laitosten ja kun-
10638:  täisiin mahdollista korkotukea ylisuurelle trak-       tien hankintoja pyrittäisiin suosimaan siten,.
10639:                                                                  1
10640: 
10641: 
10642:  torien myyntivarastolle. Henkilöstö esittää val-       että ne tukisivat kotimaista tuotantoa.
10643:  tiovallan vaikutuksen lisäämistä kuntien, seura-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
10644:  kuntien ja valtion laitosten kalustohankintoi-         tyksen 37 ~:n 1 momentin perusteella esitän
10645:  hin. Myös traktorien saaminen vientituen pii-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10646:   riin nähdään erääksi ratkaisumalliksi ja se,          vaksi seuraavan kysymyksen:
10647: 0881002684
10648: 2                                            1981 vp.
10649: 
10650:         Onko Hallitus tietoinen Valtion han-                  mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
10651:      kintakeskuksen ja Hyvinkään Autokes-                  ryhtyä julkisen sektorin hankintojen
10652:      kuksen allekirjoittamasta yleissopimuk-               ohjaamiseksi siten, että näitä hankin-
10653:      sesta, joka koskee Ford-autojen ja trak-              toja suoritettaessa tuettaisiin kotimaista
10654:      toreiden hankintaa sekä paketti- ja                   tuotantoa ja sitä kautta edesautettaisiin
10655:      kuorma-autojen sisustus- ja muutostöitä,              työllisyyden hoitamista, sekä
10656:      ja jos on,                                               aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
10657:         aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi--           menpiteisiin, joilla Valmet Oy:n trak-
10658:      menpiteisiin, että myös Valtion hankin-               toritehtaan piirissä annetut vielä tämän
10659:      takeskus suorittaisi hankintansa siten,               vuoden . aikana edessä olevat lomautus-
10660:      että ne tukisivat kotimaista tuotantoa ja             varoitukset voitaisiin peruuttaa?
10661:      teollisuutta sekä edistäisivät työllisyyttä,
10662:      ja
10663:     Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1981
10664: 
10665:                                           Juhani Surakka
10666:                                               N:o 59                                              3
10667: 
10668: 
10669: 
10670: 
10671:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10672: 
10673:   Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentis-      kintaa valtiolle vuoden 1981 aikana. Kysymyk-
10674: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        sessä olevia ajoneuvotyyppejä ei valmisteta ko-
10675: mies, olette 12 päivänä helmikuuta 1981 päi-        timaassa. Vastaavan sopimuksen puitteissa on
10676: vätyn kirjeenne n:o 207 ohella toimittanut          viime vuoden aikana hankittu 415 Ford Transit
10677: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    -pakettiautoa ja 37 Ford-kuorma-autoa.
10678: nöksen kansanedustaja Surakan näin kuuluvas-           Lähes jokaiseen valtion laitosten käyttöön
10679: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 59:               tulevaan paketti- ja kuorma-autoon joudutaan
10680:                                                     tekemään sisustus- ja muutostöitä, jotka arvol-
10681:           Onko Hallitus tietoinen Valtion han-      taan merkitsevät keskimäärin noin neljäsosaa
10682:        kintakeskuksen ja Hyvinkään Autokes-         lopullisesta auton hinnasta. Näitä sisustus- ja
10683:        kuksen allekirjoittamasta yleissopimuk-      muutostöitä ei ole teetetty ulkomaisilla auto-
10684:        sesta, joka koskee Ford-autojen ja trak-     tehtailla, vaan Valtion hankintakeskus on so-
10685:        troreiden hankintaa sekä paketti- ja         pinut niiden teettämisestä suomalaisilla alan
10686:        kuorma-autojen sisustus- ja muutostöi-       yrityksillä ja osaksi valtion omissa korjaamois-
10687:        tä, ja jos on,                               sa. Valtion autojen sisustus- ja muutostöillä
10688:           aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-   on kuluvana vuotena taattu vähintään 50 ym-
10689:        menpiteisiin, että myös Valtion hankin-      pärivuotista työpaikkaa alan ammattimiehille
10690:        takeskus suorittaisi hankintansa siten,      niiden työpaikkojen lisäksi, jotka liittyvät ta-
10691:        että ne tukisivat kotimaista tuotantoa       vanomaisiin maahantuonti-, myynti- ja huolto-
10692:        ja teollisuutta sekä edistäisivät työlli-    tehtäviin.
10693:        syyttä, ja                                      Ford-sopimuksen yhteydessä on sovittu myös
10694:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      traktorien hankintaehdoista siltä varalta, että
10695:        ryhtyä julkisen sektorin hankintojen oh-     tällaista traktoria tarvittaisiin johonkin poik-
10696:        jaamiseksi siten, että näitä hankintoja      keukselliseen käyttöön, johon sopivaa traktoria
10697:        suoritettaessa tuettaisiin kotimaista tuo-   ei ole kotimaisen valmistajan ohjelmassa. Vas-
10698:        tantoa ja sitä kautta edesautettaisiin       taavia sopimuksia tehdään myös muista trak-
10699:        työllisyyden hoitamista, sekä                torimerkeistä. Vuonna 1980 Valtion hankinta-
10700:           aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-   keskus osti 46 Valmet-traktoria ja yhden Fiat-
10701:        menpiteisiin, joilla Valmet Oy:n trak-       traktorin, joka oli varustettu eräissä taimis-
10702:        toritehtaan piirissä annetut vielä tämän     tonhoitotöissä tarvittavalla ryömintävaihteella.
10703:        vuoden aikana edessä olevat lomautus-        Ryömintävaihteen puuttumisen takia kotimai-
10704:        varoitukset voitaisiin peruuttaa?            nen traktori ei sovellu tarkoitettuun käyttöön.
10705:                                                        Valtion moottoriajoneuvojen hankintoja kos-
10706:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kevien voimassa olevien määräysten mukaisesti
10707: taen seuraavaa:                                     valtiovarainministeriö päättää vuosittain, mihin
10708:    Kysymys pohjautuu todennäköisesti eräisiin       ajoneuvomerkkeihin valtion hankinnat ohjataan
10709: joulukuisiin lehtiuutisiin, joissa on kerrottu      kutakin käyttötarkoitusta varten. Päätös perus-
10710: Valtion hankintakeskuksen kuluvaa vuotta var-       tuu Valtion hankintakeskuksen pyytämiin tar-
10711: ten tekemästä noin 400 moottoriajoneuvoyksi-        jouksiin ja merkittävimpien käyttäjävirastojen
10712: kön sopimuksesta ja mainittu, että nämä yk-         asiantuntijoista kootun valtion moottoriajoneu-
10713: siköt ovat Fordeja. Tämä Valtion hankintakes-       votyöryhmän niistä antamaan lausuntoon. Han-
10714: kuksen tekemä sopimus koskee ensisijaisesti         kintojen edullisuutta harkittaessa kiinnitetään
10715: pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen han-      tavaran hinnan ja laadun ohella huomiota myy-
10716:                                             1981 vp.
10717: 
10718: Jan t01m1tusvarmuuteen, to1m1tus- ja maksu-        kon lomautuksista tämän vuoden aikana. Huo-
10719: ehtoihin, huoltoon sekä varaosien saantiin. Tär-   nosta markkinatilanteesta johtuen yhtiö joutui
10720: kein näkökohta hankintapäätöstä tehtäessä on       toteuttamaan tämän vuoden alussa neljän vii-
10721: kuitenkin valtion hankinnoista annetun asetuk-     kon pituiset lomautukset. Alkuperäisen lomau-
10722: sen (1070/79) 2 §, jossa määrätään näin:           tusvaroituksen mukaan seuraavat lomautukset
10723: "Hankinnat on suoritettava valtiontalouden         olisivat tapahtuneet pääsiäispyhien yhteydessä
10724: kannalta edullisesti. Sen mukaan kuin maan         sekä kesälomien yhteydessä. Valmet Oy on il-
10725: kokonaisedun on kulloinkin katsottava vaati-       moittanut, että tämänhetkisten näkymien mu-
10726: van ja mikäli ulkomaan kauppaa koskevista          kaan joudutaan toteuttamaan ainoastaan neljän
10727: sopimuksista ei muuta johdu, on hankinnoissa       päivän lomautus pääsiäislomien yhteydessä. Li-
10728: otettava huomioon kotimaisen tuotannon edis-       säksi haluaisin tässä yhteydessä todeta, että
10729: täminen ja kotimaisen työvoiman käyttö."           kauppa- ja teollisuusministeriö ei voi ryhtyä
10730:     Valmet Oy:n traktoritehtaan lomautuksia        toimenpiteisiin mainitunlaatuisissa asioissa, kos-
10731: koskevaan kysymyksen osaan totean, että V al-      ka tällaisten kysymysten on katsottava kuulu-
10732: met Oy:n traktoritehtaan työntekijöille ilmoi-     van yhtiön omaan päätäntävaltaan.
10733:  tettiin viime vuoden loppupuolella kuuden vii-
10734:      Helsingissä maaliskuun 26 päivänä 1981
10735: 
10736:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
10737:                                              N:o 59                                               5
10738: 
10739: 
10740: 
10741: 
10742:                           Tili Riksdagens Herr Talman
10743: 
10744:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       och lättare lastbilar åt staten under året 1981.
10745: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          Ifrågavarande biltyper tillverkas inte i eget
10746: velse nr 207 av den 12 februari 1981 tili ve-      land. Inom ramen för ett motsvarande avtal
10747: derbörande medlem av statsrådet för avgi-          anskaffades i fjol 415 Ford Transit -paketbilar
10748: vande av svar översänt avskrift av följande        och 37 Fords lastbilar.
10749: av riksdagsman Surakka undertecknade spörs-           Nästan varje paket- och lastbil som kommer
10750: mål nr 59:                                         att användas vid statlig inrättning bör genom-
10751:                                                    gå inrednings- och ändringsarbeten vilka tili
10752:           Är Regeringen medveten om det ge-        sitt värde i medeltal utgör omkring en fjärde-
10753:        neralavtal som Statens upphandlings-        del av bilens slutliga pris. Dessa inrednings-
10754:        central och Hyvinkään Autokeskus un-        och ändringsarbeten har inte blivit utförda vid
10755:        dertecknat om anskaffning av Ford-bilar     de utländska bilfabrikerna, utan upphandlings-
10756:        och traktorer samt om inrednings- och       centralen har träffat avtal om att låta finska
10757:        ändringsarbeten i fråga om paket- och       företag inom bransohen och delvis även sta-
10758:        lastbilar och, om så är fallet,             tens egna reparationsverkstäder göra dem. Dy-
10759:            ämnar Regeringen skrida tili åtgärder   lika på statsägda bilar utförda inrednings- och
10760:        för att även Statens upphandlingscen-       ändringsarbeten har i år garanterat bibehål-
10761:        tral skulle utföra sina anskaffningar så,   landet av minst 50 åretruntanställningar för
10762:        att de skulle understöda den inhemska       fackmän inom branschen utöver de anställning-
10763:        produktioneo och industrin samt främ-       ar som ansluter sig till de normala import-,
10764:        ja sysselsättningen i landet, och           försäljnings- och serviceuppgifterna.
10765:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        I samband med Fordavtalet har även fast-
10766:        ta för att anskaffningarna inom den         ställts anskaffningsvillkor för traktorer för det
10767:        offentliga sektorn skall kunna styras så,   fallet att en dylik traktor skulle behövas för
10768:        att man vid verkställande av dem skul-      något exceptionellt bruk för vilket ingen in-
10769:        le understöda den inhemska produktio-       hemsk tillverkare har en lämplig modell i
10770:        neo och härigenom även bidra till sköt-     sitt program. Motsvarande avtal träffas även
10771:        seln av sysselsättningen, och               för andra traktormärken. År 1980 köpte Sta-
10772:            ämnar Regeringen vidta sådana åtgär-    tens upphandlingscentral 46 traktorer tillver-
10773:        der med vilka de permitteringsvarsel        kade av Valmet och en tillverkad av Fiat. Sist-
10774:         som ännu förestår vid Valmet Oy:s          nämnda traktor var försedd med krypväxel
10775:         traktorfabrik skulle kunna återkallas?     som är nödvändig vid plantskolearbeten. Inga
10776:                                                    inhemska traktorer har en sådan växel, så att
10777:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       de inte heller lämpar sig för detta specialbruk.
10778: anföra följande:                                       Finansministeriet besluter årsvis i enlighet
10779:    Spörsmålet grundar sig uppenbarligen på vis-    med de gällande bestämmelserna rörande an-
10780: sa tidningsuppgifter som publicerades i decem-     skaffningar av motorfordon åt staten på vilka
10781: ber om att Statens upphandlingscentral hade        märken staten kommer att varje år koncentre-
10782: ingått ett avtal om anskaffning år 1981 av         ra sina anskaffningar för varje ändamål. Be-
10783: ca 400 motorfordon vilkas märke enligt upp-         slutet fattas på basen av de anbud som Sta-
10784: gifterna skulle komma att vara Ford. Detta          tens upphandlingscentral infordrat samt på det
10785: av Statens upphandlingscentral ingångna avtal       utlåtande som den statliga av de viktigaste
10786: gäller i första hand anskaffning av paketbilar     användarämbetsverkens experter bestående ar-
10787: 0881002684
10788: 6                                           1981 vp.
10789: 
10790: betsgruppe.n avgivit om anbuden. Bedömning-        fabrik kan jag konstatera, att fabrikens arbets-
10791: en av varJe anskaffnings förmånlighet baserar      tagare meddelades mot slutet av senaste år att
10792: sig inte enbart på varans pris och kvalitet utan   permitteringar om sex veckor är att vänta un-
10793: också på säljarens säkevhet som leverantör, le-    der innevarande år. Med anledning av det då-
10794: verans- och betalningsvillkoren, servicen och      liga marknadsläget var bolaget tvunget att i
10795: tillgången på reservdelar. Den allra viktigaste    början av året verkställa permitteringar om
10796: synpunkten vid fattande av anskaffningsbeslut      fyra veckor. Enligt det ursprungliga varslet
10797: är dock den som ingår i 2 § upphandlingsför-       skulle de närmaste permitteringarna ha ägt rum
10798: ordningen för staten ( 1070/79): "Upphand-         i samband med påskhelgen samt sommarferier-
10799: ling skall vara statsekonomiskt förmånlig. 1       na. Valmet Oy har uppgivit att man enligt
10800: den mån landets helhetsintresse då anskaff-        dagens utsikter kommer att behöva verkställa
10801: ningen sker bör anses det kräva och om an-         endast en permittering om fyra dagar i sam-
10802: nat icke följer av avtal rörande utrikeshan-       band med påsklovet. Jag skulle i detta sam-
10803: deln, skall vid upphandling beaktas främjandet     manhang också konstatera, att handels- och
10804: av den inhemska produktionen och använd-           industriministeriet inte kan skrida till några
10805: ningen av inhemsk arbetskraft."                    åtgärder i ärenden av ifrågavarande karaktär,
10806:     Beträffande den del av spörsmålet som gäl-     emedan dylika frågor bör anses höra tili bo-
10807: ler .permitteringarna vid Valmet Oy:s traktor-     lagets egen beslutanderätt.
10808:      Helsingfors den 26 mars 1981
10809: 
10810:                                                    Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
10811:                                                1981 vp.
10812: 
10813: Kirjallinen kysymys n:o 60
10814: 
10815: 
10816: 
10817: 
10818:                                   Rönnholm ym.: Veneiden merkkilyhtyjen valovoimaa koskevien
10819:                                      määräysten noudattamisesta
10820: 
10821: 
10822:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
10823: 
10824:    Meriteiden kansainvälisissä saannoissa on             Meriteiden sääntöjen ja merenkulkuhallituk-
10825: määräykset mm. alusten kulkuvaloista, ja näitä        sen suosituksen välinen epäselvyys koskien lyh-
10826: määräyksiä noudatetaan myös Suomessa. Meri-           tyjen kokoa ja valovoimaa on johtanut kau-
10827: teiden sääntöjä täsmennettiin vuonna 1972             pan piirissä siihen, että markkinoilla on pien-
10828: koskien merkkilyhtyjen valovoimaa ja väri-            veneisiin huonosti sopivia ylisuuria, ylikirk-
10829: erittelyä siten, että uudistuksi:lle varattiin yli-   kaita, häikäiseviä ja liikaa virtaa vieviä lyh-
10830: menokausi, joka päättyy 15. 7. 1981. Tämän            tyjä. Koska aikaa mainittuun määräpäivään
10831: perusteella on eräissä maissa annettu kansal-         mennessä on enää vähän, on tilanne veneilijöi-
10832: lisia määräyksiä ja suosituksia ja meillä meren-      den ja veneilyjärjestöjen kannalta erittäin han-
10833: kulkuhallitus on määrännyt, että ylimenokau-          kala.
10834: den päättyessä aluksissa pitää olla merenkul-            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
10835: kuhallituksen hyväksymät lyhdyt.                      väjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
10836:    Merenkulkuhallituksen ohjeet eivät kuiten-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10837: kaan ole olleet niin selkeän johdonmukaisia,          vaksi seuraavan kysymyksen:
10838: että niistä voitaisiin päätellä, minkälainen on
10839: hyväksytty lyhty. Yksityiskäytössä olevien pien-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10840: veneiden osalta katsastuksen suorittavat vene-               ryhtyä,
10841: ja purjehdusseurojen omat katsastajat, joiden                   että kansainvälisten meriteiden sään-
10842: vastuulla on veneiden merikelpoisuus, meritei-               töjen määräykset koskien merkkilyhtyjen
10843: den sääntöjen asettamat vaatimukset sekä va-                 valovoimaa ja värierittelyä saatettaisiin
10844: kuutusyhtiöiden asettamat vaatimukset. Selkei-               ennen veneilykauden alkua merenkul-
10845: den määräysten puuttuminen on aiheuttanut                    kuhallituksen taholta selkeästi tiedoksi,
10846: veneilijöiden piirissä sekaannusta ja myös ve-               ja
10847: neilytarvikkeiden myyjät ovat epätietoisia sii-                 että suosituksissa noudatettaisiin edel-
10848: tä, minkälaisia lyhtyjä voidaan pitää kaupan.                lä mainittuja määräyksiä eikä epätar-
10849:                                                              koituksenmukaisia sovellutuksia?
10850:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
10851: 
10852:                 Mikko Rönnholm                                    Anna-Liisa Piipari
10853: 
10854: 
10855: 
10856: 
10857: 088100258T
10858: 2                                             1981 vp.
10859: 
10860: 
10861: 
10862: 
10863:                         Eduskunnan           Herra Puhemiehelle
10864: 
10865:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Suomen osalta ei kuitenkaan haluttu vielä
10866: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        silloin saattaa voimaan näitä määräyksiä, koska
10867: olette 13 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn           meillä katsottiin, ettei 7 metriä pitkien ja 12
10868: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         metriä pitkien veneiden välistä rajaa itse asiassa
10869: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tarvita. Merenkulkuhallituksen toimesta on
10870: edustaja Rönnholmin ym. näin kuuluvasta kir-         pohjoismaisia sääntöjä runkona käyttäen val-
10871: jallisesta kysymyksestä n:o 60:                      misteltu Suomen kansallinen normista, joka on
10872:                                                      tarkoitus saattaa voimaan 1. 7. 1981.
10873:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Pohjoismaiden merenkulkuviranomaisten joh-
10874:        ryhtyä,                                       tohenkilöiden kokouksessa Helsingissä 10. 3.
10875:           että kansainvälisten meriteiden sään-      1981 Suomen näkemys esiteltiin muiden poh-
10876:        töjen määräykset koskien merkkilyhtyjen       joismaiden edustajille ja se saavutti tällä ker-
10877:        valovoimaa ja värierittelyä saatettaisiin     taa niin paljon kannatusta, että hallinnot päät-
10878:        ennen veneilykauden alkua merenkul-           tivät perustaa jo purkautuneen työryhmän
10879:        kuhallituksen taholta selkeästi tiedoksi,     uudelleen. Työryhmä sai tehtäväkseen tarkas-
10880:        ja                                            tella valokysymystä vielä kerran nimenomaan
10881:           että suosituksissa noudatettaisiin edel-   pienveneiden lähtökohdasta käsin. Merenkulku-
10882:        lä mainittuja määräyksiä eikä epätar-         hallituksen tarkoituksena on vielä tarkistuttaa
10883:        koituksenmukaisia sovellutuksia?              polttimaiden minimitehovaatimus Valtion tek-
10884:                                                      nillisen tutkimuskeskuksen valolaboratoriossa,
10885:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          minkä jälkeen sääntöluonnos lähetetään vielä
10886: taen seuraavaa:                                      kerran lausuntokierrokselle veneilijöitä edusta-
10887:    Kansainvälinen yleissopimus yhteentörmäämi-       ville piireille. Tämän jälkeen säännöt julkais-
10888: sen ehkäisemisestä merellä astui koko maail-         taan merenkulkuhallituksen tiedotuslehdessä,
10889: massa voimaan 15. 7. 1977. Sopimuksen 38             veneilyalan ammattijulkaisuissa ja saatetaan
10890: säännössä on tietyille määräylesille annettu 4       tiedoksi kulkuvaloja maahantuoville liikkeille.
10891: vuoden ylimenokausi sopimuksen voimaanastu-              Merenkulkuhallituksen tiedotuslehdissä n:o
10892: misesta lukien. Tämä ylimenokausi päättyy 15.        2/80 ja n:o 8/80 on luettelot merenkulku-
10893: 7. 1981.                                             hallituksen pohjoismaisten hyväksymisnormien
10894:    Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Suomen meren-         pohjalta tähän mennessä hyväksymistä kulku-
10895: kulkuviranomaisten kesken aloitettiin neuvot-        valoista.
10896: telut yhteispohjoismaisten määräysten luomi-             Edellä olevan perusteella Hallitus toteaa,
10897: seksi koskien alusten kulkuvalojen tyyppihyväk-      että Suomessa valmisteilla olevat merkkilyh-
10898: syntää jo varsin aikaisessa vaiheessa vuonna         tyjä koskevat määräykset perustuvat yhteis-
10899: 1976. Tätä yhteistyötä edelsi kirjallinen val-       pohjoismaiseen valmisteluun. Tavoitteena on,
10900: mistelu, joka alkoi jo vuonna 1972. Työ-             että kaikkien pohjoismaiden määräykset ovat
10901: ryhmän viimeinen kokous pidettiin 27.-28.            mahdollisimman lähellä toisiaan. Suomen osalta
10902: 11. 1979 Helsingissä. Väliaikana oli mm. Ruot-       määräykset tullaan antamaan ennen veneily-
10903: si saattanut voimaan kansallisesti vastaavan-        kauden alkua. Määräyksistä tullaan myös tie-
10904: laiset määräykset. Neuvotteluissa päädyttiinkin      dottamaan mahdollisimman laajasti muun muas-
10905: tulokseen, joka sisällöltään vastaa Ruotsin          sa merenkulkuhallituksen tiedotuslehdessä ja
10906: vuonna 1977 voimaansaattamia määräyksiä.             veneilyalan ammattijulkaisuissa.
10907:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
10908: 
10909:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
10910:                                              N:o 60                                                3
10911: 
10912: 
10913: 
10914: 
10915:                           Tili Riksdagens Herr Talman
10916: 
10917:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ännu inte beredd att bringa i kraft sådana be-
10918: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      stämmelser, emedan man ansåg, att det i själva
10919: av den 13 februari 1981 tili vederbörande          verket inte vore av behovet påkallat att göra
10920: medlem av statsrådet för avgivande av svar         åtskillnad mellan fartyg om högst 7 meter och
10921: översänt avskrift av följande av riksdagsman       fartyg om högst 12 meter. Sjöfartsstyrelsen
10922: Rönnholm m. fl. undertecknade spörsmål nr          har på basen av de nordiska reglerna berett
10923: 60:                                                en nationell finsk normsamling, viiken skall
10924:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          bringas i kraft 1. 7. 1981.
10925:        vidta,                                          Det finska synsättet presenterades 10. 3.
10926:           för att de bestämmelser om lanter-       1981 vid ett möte som ledarna för de nordiska
10927:        nors ljusstyrka och färgspecifikationer     sjöfartsmyndigheterna höll i Helsingfors med
10928:        som ingår i de internationella sjövägs-     det resultatet, att den redan upplösta ar-
10929:        reglerna skulle innan småbåtssäsongens      betsgruppen återinrättades. Arbetsgruppen bör
10930:        början kunna tillkännages på ett tyd-       enligt sin mandat ännu en gång diskutera
10931:        ligt sätt av sjöfartsstyrelsen, och         frågan om fartygs navigationsljus, nu speciellt
10932:           för att sagda bestämmelser skulle,       ur småbåtarnas synvinkel. Sjöfartsstyrelsen
10933:        i stället för oändamåls,enliga tillämp-     har för avsikt att ännu låta kontrollera kravet
10934:        ningar, iakttas i de rekommendationer       på brännarnas minimieffekt vid statens tek-
10935:        som man utfärdar?                           niska forskningscentrals ljuslaboratorium, var-
10936:                                                    efter regelutkastet kommer att sändas ut på
10937:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      remiss tili båtsportorganisationerna. Därefter
10938: anföra följande:                                   skall reglerna publiceras i sjöfartsstyrelsens in-
10939:     Konventionen om de internationella reglerna    formationsblad och facktidskrifterna för båt-
10940: tili förhindrande av sammanstötning tili sjöss     sport samt delges de olika firmor som im-
10941: trädde i kraft för hela världen 15. 7. 1977.       porterar lanternor för fartyg.
10942: I konventionens 38:e regel föreskrivs för vissa        Sjöfartsstyrelsens informationsblad, nr 2/80
10943: bestämmelser en övergångstid på 4 år räknat        och nr 8/80, har innefattat förteckningar över
10944: från konventionens ikraftträdande. Övergångs-      de navigationsljus som sjöfartsstyrelsen hittilis
10945: tiden utgår 15. 7. 1981.                           godkänt på basen av vederbörande nordiska
10946:     Sjöfartsmyndigheterna i Sverige, Danmark,      normer.
10947: Norge och Finland inledde vid ett rätt tidigt          Regeringen konstaterar på basen av vad
10948: skede år 1976 förhandlingar om utarbetande         ovan sagts, att de bestämmelser som håller
10949: av samnordiska bestämmelser om typgodkän-          på att utarbetas om navigationsljusen i Finland
10950: nandet av navigationsljus för fartyg. Sam-         bygger på ett samnordiskt beredningsarbete.
10951: arbetet föregicks av en skriftlig beredningsfas,   Meningen är att bestämmelserna i alla nor-
10952: viiken började redan år 1972. Arbetsgruppen        diska Iänder skulle bli så enhetliga som möj-
10953: sammanträdde för sista gång 27.-28. 11. 1979       ligt. De finska bestämmelserna kommer att
10954: i Helsingfors. Under mellantiden hade bl. a.       utfärdas före småbåtssäsongens början. Infor-
10955: Sverige år 1977 infört nationella bestämmelser     mation om bestämmelserna kommer att med-
10956: om saken, och förhandlingarna ledde tili ett       delas på en så bred bas som möjligt i t. ex.
10957: resultat vilket tili innebörden motsvarade dessa   sjöfartsstyrelsens informationsblad och fack-
10958:  svenska bestämmelser. I Finland var man dock       tidskrifterna för båtsport.
10959:       Helsingfors den 24 mars 1981
10960: 
10961:                                                    Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
10962:                                              1981 vp.
10963: 
10964: Kirjallinen kysymys n:o 61
10965: 
10966: 
10967: 
10968: 
10969:                                  Impiö: Meijerisikaloiden vapauttamisesta markkinoimismaksusta
10970:                                     alituotanto- ja alityöllisyysalueilla Pohjois-Suomessa heran-
10971:                                     käyttöprosentin ollessa vähintään 20
10972: 
10973: 
10974:                         Eduskunnan Herra                Puhemiehelle
10975: 
10976:    Meijerisikaloille myönnettävistä markkinoi-      perustettiin heran hyödyntämiseksi, koska ja-
10977: mismaksuhuojennuksista vuoden 1980 lopulla          kelu tiloille ei ollut mahdollista etäisyystekijöi-
10978: ilmestynyt työryhmän selvitys edellyttää, että      den vuoksi. Heraprosentti vaihtelee nykyisellä
10979: huojennuksista voitaisiin kokonaan luopua.          maitomäärällä 30-42 % :n välillä. Korkea pro-
10980: Työryhmä on kuitenkin todennut eräitä vai-          sentti on mahdollista käteisosmoosisuodatuk-
10981: keuksia, joita sisältyy aivan yksioikoiseen lin-    sella. Laitehankinta tapahtui yksinomaan heran
10982: jaan. Heran määrän runsaus ja herajauheen           hyödyntämiseksi sikalassa. Sikalan yhteyteen ra-.
10983: valmistuksen energiankulutuksen suuruus sekä        kennettiin v. 1978 1,2 milj. kilon viljavarasto
10984: heran kuljetuskustannusten kalleus ovat mm.         ja mylly rehujen valmistusta varten. Sikalakomp-
10985: tällaisia ongelmia.                                 leksin arvo on 4-5 milj. markkaa ilman että
10986:    Pohjois-Suomen, Ranuan ja Kuusamon, mei-         se tuotannon loppuessa olisi realisoitavissa mai-
10987: jereiden osalta on todettava, että työryhmän        nitulla hinnalla.
10988: ehdotus heran lisääntyvästä taloudellisesta kul-       Ranuan meijerin ja sikalan myötä on toimi-
10989: jetuksesta muuhun käyttöön, mm. ympäristön          alueella syntynyt täysin meijeriin markkinoin-
10990: maatiloille, ei tule etäisyyksien takia kysymyk-    nissa tukeutuva porsastuotanto. Työllistäjänä
10991: seen.                                               sikalatoiminta merkitsee työpaikkoja (päätoimi-
10992:    Työryhmän selvityksen suurin puute pohjoisia     sia) seuraavasti:
10993: alueita ajatellen on kokonaisuuden tarkastelun
10994: puutteellisuus. Työllisyysnäkökohtia ei ole otet-   -   meijerin sikalassa ........ . 10 henkilöä
10995: tu huomioon, vaikka niiden kokonaisvaikutus              (konttoriosuus siitä 2 h)
10996: on esim. Ranuan meijerin alueella koko kysy-        -   kahdessa suuressa emakkolassa 10 henkilöä
10997: myksen pääasia. Toinen tärkeä näkökohta on          -   kahdeksassa pienessä
10998: sianlihan .tuotannon tasapainoton jakautuminen.         emakkolassa . . . . . . . . . . . .   8 henkilöä
10999: Seuraavassa tarkastellaan kysymystä perustelu-      -   rehun kuljetus sikaloihin . . . 2 henkilöä
11000:                                                     -   teurassikojen ajo . . . . . . . . . . 2 henkilöä
11001: jen luomiseksi Ranuan meijerin osalta, koska
11002: sen ongelmat meijerisikalakysymyksessä ovat
11003:                                                                                ----------------
11004:                                                                                 yhteensä 32 henkilöä
11005: kärjistyneemmät kuin Kuusamossa, mihin myös
11006: edellä viitattiin.                                  Heijastusvaikutukset merkitsevät työpaikka-
11007:    Ranua on tyypillinen pientilavaltainen perus-    määrää, jota ei yksityiskohtaisesti voida luon-
11008: elinkeinoihin nojaava kunta, kuten meijerin vai-    nollisesti lukuina esittää.
11009: kutusalue naapurikunnissakin. Tulokertymä asu-         Ranuan meijerin tuotto sikalan osalta ilman
11010: kasta kohden on jatkuvasti maan pienimpiä.          poistoja on ± 0, viime tilikauden osalta jopa
11011: Vastaavasti Rovaniemen työvoimapiiri on yli-        tappiollinen markkinoimismaksun takia (tulos-
11012: voimaisesti heikointa työllisyysaluetta koko val-   taseen mukaan) . Sikalan lopettaminen markki-
11013: takunnassa. Sianlihan omavaraisuus Lapin lää-       noimismaksun takia ei olisi meijerille taloudelli-
11014: nissä on jatkuvasti selvästi alle 20 prosenttia.    nen tappio. Sen sijaan kiinteistöjen markkinoi-
11015:    Kun Ranuan meijerin sikala rakennettiin v.       minen tuskin onnistuu. Tähän myös em. työ-
11016: 1965 ja laajennettiin v. 1970 nykyiseen 4 000       ryhmä on kiinnittänyt yleisemminkin ·huomiota.
11017: paikkaan ( 10 000-11 000 sikaa vuodessa),           Lisäksi 12 milj. 1/v heraa jää vaille käyttöä.
11018: oli sianlihasta puutetta ja meijerisikalat hyväk-   Mihin markkinoidaan nykyisten porsassikaloi-
11019: syttiin normaalina ilmiönä. Alun alkaen sikala      den porsaat ja mistä sekä millä hinnalla saa-
11020: 0881002651
11021: 2                                            1981 vp.
11022: 
11023: daan 30-50 työpaikkaa? Onko asiallista lopet-       delliset toimintamahdollisuudet kuitenkin tulee
11024: taa hyväkuntoiset sikalat ja rakentaa esim. uusia   säilyttää. Työryhmä toivoo, että meijerisikalat
11025: 300 paikan sikaloita? Käytännössä jää jäljelle      ongelmineen saatettaisiin vielä uuden työryh-
11026: Lapin alueella sianlihan entistä suurempi oma-      män selvitystyön kohteeksi ja että meijerijärjes-
11027: varaisuusvajaus ja entistä suurempi työttömyys.     töt voisivat sellaisen työryhmän asettaa. Tällöin
11028: Eikö ylituotanto-ongelman ratkaisuun ole läh-       on välttämätöntä ottaa työryhmään tai ainakin
11029: dettävä ylituotantoalueilla yksinomaan pureu-       kuulla siinä sellaista tuottajain omaperäistä
11030: tumaila perussyyhyn, rehuviljan tuottamisen         meijerisikalaa, jossa omatoimisesti ja vaikeuk-
11031: määrään?                                            sia karitaniatta on menestyksellisesti harjoitettu
11032:    Maatilatalouden tukea, vielä enemmän työt-       maatilatalouden yrittäjätoimintaa ulkopuolella
11033: tömien tukea ajatellen on vaikea ymmärtää, että     suurten oganisaatioiden sillä linjalla, jota mark-
11034: suoranaista tukea tarvitsematon meijerisikala       kinoimismaksutyöryhmä esittää: "Sikalat eivät
11035: täysimääräisellä markkinoimismaksulla, Ranuan       saisi olla meijereille varsinaista liiketoimintaa,
11036: tapauksessa yli 800 000 mk, saatetaan kehitys-      vaan sianlihan tuotanto. pitäisi rajoittaa siihen,
11037: alueellakin lopettamisuhan alaiseksi kaikkine       mihin heran käyhämiseksi on välttämätöntä."
11038: edellä todettuine vaikutuksineen. Ranuan väes-         Edellä olevaan viitaten esitän kunnioittaen
11039: tö on osoittautunut omatoimiseksi ja sitkeäksi      valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin pe-
11040: peruselinkeinojen kimpussa, niin että työttö-       rusteella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11041: myysprosentti on pidetty koko sodanjälkeisen        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11042: ajan siellä pienempänä kuin juuri missään La-
11043: pissa. Se on ollut yhteinen kunnia-asia. Tuskin                Aikooko Hallitus antaessaan sianlihan
11044: on oikein lamauttaa yrittämis- ja työnteon tahto            markkinoimismaksua koskevan uuden
11045: muualla syntyneiden ongelmien takia varsin-                 lakiehdotuksen huolehtia siitä, ettei
11046: kin, kun kukaan ei voi asiaa selittää järke-                markkinoimismaksua peritä alituotanto-
11047: västi perustellen kokonaisuuden, myös kansan-               ja alityöllisyysalueiden meijerisikaloHta
11048: talouden huomioon ottaen.                                   Pohjois-Suomessa, jos heran käyttöpro-
11049:    Markkinoimistyöryhmä ehdottaa, että run-                 sentti on vähintään 20?
11050: saasti heraa käyttävien meijerisikaloiden talou-
11051:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11052: 
11053:                                             Lauri Impiö
11054:                                                 N:o 61                                                3
11055: 
11056: 
11057: 
11058: 
11059:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
11060: 
11061:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nettiin vastaavalla perusteella 75 prosentin huo-
11062: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jennus ja vuonna 1980 60 prosentin huojennus.
11063: olette 13 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn               Huojennuskäytäntöön siirryttäessä tavoittee-
11064: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          na on ollut luoda siirtymävaihe, jonka aikana
11065: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         meijerisikalat voisivat vähitellen sopeuttaa sian-
11066: edustaja Lauri Impiön näin kuuluvasta kirjalli-       lihan tuotantonsa sellaiselle tasolle, joka vastaa
11067: sesta kysymyksestä n:o 61:                            optimaalisen herankäytön tarvetta, ja samalla
11068:                                                       etsiä heralle muita sijoitusvaihtoehtoja. Osa mei-
11069:           Aikooko Hallitus antaessaan sianlihan       jerisikaloista on kuitenkin lisännyt sikalatoimin-
11070:        markkinoimismaksua koskevan uuden              taansa viime vuosina. Huojennusjärjestelmä on
11071:        lakiehdotuksen huolehtia s'Ilta, ettei         lisäksi nähtävä tilapäisenä toimenpiteenä, jonka
11072:        markkinoimismaksua peritä alituotanto-         soveltamisen ja jatkamisen tulee olla harkinnan-
11073:        ja alityöllisyysalueiden meijerisikaloHta      varaista. Meijereiden saattaminen markkinoimis-
11074:        Pohjois-Suomessa, jos heran käyttöpro-         maksun suhteen samanarvoiseen asemaan mui-
11075:        sentti on vähintään 20?                        den sianlihantuottajien kanssa on perusteltua
11076:                                                       yleisesti hyväksyttyjen maatalouspoliittisten ta-
11077:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          voitteiden kannalta. Edellä olevan tulisi pää-
11078: tavasti seuraavaa:                                    sääntöisesti olla lähtökohtana silloin kun uutta
11079:     Sianlihan lisättyä markkinoimismaksua on          markkinoimismaksulakia valmistellaan. Koska
11080: kannettu vuoden 1978 alusta lähtien. Nykyisen         meijereiden asema heransijoittamismahdolli-
11081: lain, suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä kan-    suuksien suhteen on erilainen, on uuden lain
11082: nettavista markkinoimismaksuista annetun lain         valmistelun yhteydessä harkittava sikalatoimin-
11083:  ( 1038/78), voimassaoloaika päättyy vuoden           nan mahdollista välttämättömyyttä ja siitä ai-
11084: 1981 lopussa. Lain 25 §:n 3 momentin mu-              heutuvan markkinoimismaksurasituksen huojen-
11085: kaan valtioneuvosto voi hakemuksesta kokonaan         nustarvetta samoin kuin asiaan liittyviä alueelli-
11086: tai osittain vapauttaa sianlihan lisätystä mark-      sia ja työllisyyspoliittisia näkökohtia.
11087: kinoimismaksusta meijeriliikkeen harjoittajan,           Markkinoimismaksuja pohtinut työryhmä
11088: joka harjoittaa sikataloutta käyttäen rehuna          esitti, että meijerijärjestöt asettaisivat keskuu-
11089: oman maidonjalostuksen sivutuotteita ja jon-          destaan työryhmän selvittämään, minkä aikatau-
11090: ka meijeriliikkeen harjoittamiselle maksun            lun puitteissa meijerit voivat luopua sikatalou-
11091: suorittamisesta aiheutuisi kohtuutonta haittaa.       den harjoittamisesta ja miten heran sijoittami-
11092: Meijerisikaloille on kyseisen momentin pe-            nen tämän jälkeen on järjestettävissä. Tämän
11093: rusteella myönnetty markkinoimismaksuhuo-             selvitystyön jälkeen on tarkemmin nähtävissä,
11094: jennuksia pääasiassa sen mukaan, missä mää-           mitä edellytyksiä meijerisikalatoiminnan lopetta-
11095: rin ne ovat käyttäneet oman maidonjalostuk-           miselle kokonaan on lähivuosina olemassa ja
11096: sen sivutuotteita, lähinnä heraa, sikojen ruo-        mikä sen vaikutus on meijerien talouteen. Tä-
11097: kinnassa. Vuonna 1978 myönnettin 100 %:n              män kevään tulopoliittisessa ratkaisussa on maa-
11098: vapautus markkinoimismaksun suorittamisesta           talouden osalta sovittu, ettei markkinoimismak-
11099:  niille meijereille, jotka täyttivät lain yksityis-   suhuojennuksia meijerisikaloille myönnetä. Tä-
11100:  kohtaisissa perusteluissa mainitun 20 prosentin      mä tulee myös ottaa huomioon uutta lakia val-
11101:  herankäyttövaatimuksen. Vuonna 1979 myön-            misteltaessa.
11102:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
11103: 
11104:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
11105: 4                                           1981 vp.
11106: 
11107: 
11108: 
11109: 
11110:                           Tili Riksdagens             Herr     Talman
11111: 
11112:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        de grunder en 75-procentig lindring och år
11113: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       1980 en 60-procentig lindring.
11114: av den 13 februari 1981 ttill vederbörande             Vid övergången tili praxisen med lindring
11115: medlem av statsrådeit översänt avskrift av föl-     har målet varit att skapa ett övergångsskede,
11116: jande av riksdagsman Lauri lmpiö underteckna-       under viiket mejerisvingårdarna småningom kan
11117: de spörsmål nr 61:                                  anpassa sin fläskproduktion tili en nivå som
11118:                                                     motsvarar behovet av optimal användning av
11119:            Ämnar Regeringen i samband med           vassla och samtidigt försöka finna andra an-
11120:        beredningen av ett nytt lagförslag rö-       vändningsmöjligheter för vasslan. En del meje-
11121:        rande marknadsföringsavgift för fläsk se     risvingårdar har dock ökat sin svingårdsverk-
11122:        till att marknadsföringsavgiften inte        samhet under de senaste åren. Lindringssyste-
11123:        uppbärs hos mejerier inom norra Fin-         met bör därtill betraktas som en temporär åt-
11124:        lands underproduktions- och undersys-        gärd, som skall tillämpas och förlängas enligt
11125:        selsättningsområden, om de använder          prövning. Att mejerierna i fråga om marknads-
11126:        minst 20 procen:t vassla?                    föringsavgiften bringas i samma ställning som
11127:                                                     övriga fläskproducenter är motiverat med hän-
11128:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       syn tili de allmänt godkända lantbrukspolitiska
11129: samt anföra följande:                               målen. Det ovan sagda borde i regel vara ut-
11130:    ökad marknadsföringsavgift för fläsk har         gångspunkit vid beredningen av en ny lag om
11131: uppburits sedan början av år 1978. Den nuva-        marknadsföringsavgift. Eftersom mejeriernas
11132: rande lagen, dvs. lagen om marknadsförings-         möjligheter att placera vassla varierar, bör man
11133: avgift som uppbäres hos stora höns- och svin-       i samband med beredningen av en ny lag över-
11134: hushållningsföretag ( 1038/78), upphör att gäl-     väga om svingårdsverksamheten är nödvändig
11135: la vid utgången av år 1981. Enligt lagens 25 §      och hur stort behovet av lättnader i marknads-
11136: 3 mom. kan statsrådet på ansökan helt eller         föringsavgiften i så fall är. Likaså bör regionala
11137: delvis beviija befrielse från ökad marknadsfö-      och sysselsättningspolitiska aspekter beaktas.
11138: ringsavgift för fläsk åt sådan idkare av mejeri-       Den arbetsgrupp som dryftar frågan om
11139: rörelse som bedriver svinhushållning genom att      marknadsföringsavgifter föreslog atlt mejeriorga-
11140: såsom foder använda biprodukter av den egna         nisationerna skulle tillsätta en arbetsgrupp med
11141: mjölkförädlingen och för vars mejerirörelse er-     uppgift att utreda i viiken takt mejerierna kan
11142: läggandet av avgiften skulle medföra oskäligt       avstå från svinhushållningen och hur vasslan
11143: men. Mejerisvingårdarna har på grundval av          kan placeras därefter. När detta utredningsar-
11144: momentet beviijats lättnader i fråga om mark-       bete är slutfönt kan man närmare se vilka
11145: nadsföringsavgiften i huvudsak beroende på i        förutsättningar det finns att under de när-
11146: viiken mån de i svinutfodringen använt bipro-       maste åren helt upphöra med mejerisvingårds-
11147: dukter av den egna mjölkförädlingen, främst         verksamheten och viiken effekt detta har på
11148: vassla. Ar 1978 beviljades 100-procentig be-        mejeriernas ekonomi. 1 vårens inkomstpolitiska
11149: frielse från marknadsföringsavgift åt de meje-      uppgörelse har man för lantbrukets vidkom-
11150: rier som uppfyllde kravet på att minst 20 pro-      mande överenskommit, att mejerisvingårdarna
11151: cent av vasslan skall användas rtill utfodring.     inte skall beviijas lättnader i fråga om mark-
11152: Detta krav ingår i den detaljerade motivering-      nadsföringsavgiften. Detta bör även beaktas i
11153: en för lagen. Ar 1979 beviijades på motsvaran-      beredningen av en ny lag.
11154:      Helsingfors den 27 mars 1981
11155: 
11156:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
11157:                                            1981 vp.
11158: 
11159: irjallinen kysymys n:o 62
11160: 
11161: 
11162: 
11163: 
11164:                                 Ihamäki ym.: Asunnon ostamisesta menevän leimaveron yhte~
11165:                                    näistämisestä
11166: 
11167: 
11168:                       Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
11169: 
11170:  Suomalainen muuttaa keskimäärin joka kah-        Tällainen kustannus nostaa merkittävästi asu-
11171: eksas vuosi. Vuosittain noin 200 000 suoma-       miskustannuksia, vaikka nämä menot jaettai-
11172: ista muuttaa kuntarajan yli ja noin 400 000       siinkin useammalle vuodelle.
11173: :.~ntarajan sisäpuolella asuinpaikasta toiseen.       Asunnosta maksettava leimavero vaihtelee
11174:  Nykyaikainen yhteiskunta edellyttää kansa-       (}..._6 %. Osakeasunnosta on leimaveroksi mää-
11175: isiltaan liikkuvuutta. Muuttoliikkeen syitä       rätty 1 ,2 %. Kiinteistöstä ja kaupungin vuokra-
11176: vat vaihteleva työllisyys, korkea koulutusaste,   tontilla olevasta irtaimesta rakennuksesta lei-
11177: )peasti muuttuva teknologia ym. Toisaalta         mavero on 4-6 %. Inflaation takia asunnosta
11178: rkyaikainen ihminen myös helposti muuttaa,        menevä leimavero on yleensä 6 %. Leimavero-
11179: tihtaa työpaikkaa, ammattia ja asuinympäris-      lakiin sisältyy erikoinen poikkeus: maalaiskun-
11180: iään.                                             nan vuokratontilla olevasta rakennuksesta ei
11181:  Asuinpaikan muuttamiseen sisältyy kustan-        leimaveroa peritä ollenkaan.
11182: :.~ksia, joista varsinaiset muuttokustannukset        Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
11183: mt vähäisiä. Omistusasunnosta toiseen muut-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
11184: .vaa rasittaa vanhan asunnon myymisestä me-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11185: ~vä myyntipalkkio ja uuden asunnon leima-         seuraavan kysymyksen:
11186: ~ro. Omistusasuntoja asunnoistamme on tällä
11187: ~tkellä noin 60 %.                                          Onko Hallitus tietoinen siitä, että
11188:  Kiinteistönvälittäjät perivät myyntipalkkiota           asuntojen ostamisesta menevä leimavero
11189: -4 % asunnon hinnasta ja leimavero on                    vaihtelee kirjavasti asunnon tyypistä ja
11190: -6 % asunnon omistustyypistä ym. riippuen.               sijaintipaikkalmnnastakin riippuen, ja
11191:  Tänä päivänä asunnon hinta on 100 000-                  jos on,
11192: )0 000 markkaa. Omistusasunnon vaihtami-                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei~
11193: :sta aiheutuvat kustannukset ovat tällöin                siin asiantilan korjaamiseksi esimerkiksi
11194:  000-50 000 mk. Jos vaihdon kohteena on                  siten, että asunnosta menevä leimavero
11195: vanomainen omakotitalo, ovat vaihdosta ai-               olisi asunnon tyypistä ym. riippumatta
11196: !utuvat kustannukset 20 000-30 000 mk.                   aina 1,2 %?
11197:     Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11198: 
11199:              Timo Ihamäki                                    Pekka Löyttyniemi
11200: 
11201: 
11202: 
11203: 
11204: 8100246D
11205: 2                                            1981 vp.
11206: 
11207: 
11208: 
11209: 
11210:                         Edu sku nnan        H e r r a Pu h e m i e h e 11 e
11211: 
11212:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     osuuksien hinnassa. Kun taas osakkeiden t~
11213: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      osuuksien luovutuksesta suoritettava 1,2 %:1
11214: olette 13 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn         leimavero määrätään kauppahinnan mukaan
11215: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       vaikuttaa tontista suoritettu leimavero myö
11216: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      osakkeiden leimaverona suoritettavan leimave
11217: edustaja Timo Ihamäen ym. näin kuuluvasta          ron määrään. Näin ollen ei voida pitää oikeu
11218: kirjallisesta kysymyksestä n:o 62:                 denmukaisena, että leimavero kiinteän omai
11219:                                                    suuden ja osakkeiden saannosta määräytyisi sa
11220:           Onko Hallitus tietoinen snta, että       man prosentin mukaan.
11221:        asuntojen ostamisesta menevä leimavero         Leimaverotuksen uudistamista harkittaessa 01
11222:        vaihtelee kirjavasti asunnon tyypistä ja    eri yhteyksissä ehdotettu, että leimaveroa e
11223:        sijaintipaikkakunnastakin riippuen, ja      olisi suoritettava luovutuksista, jotka koske
11224:        jos on,                                     vat asuintarkoitukseen käytettävää kiinteistö:
11225:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     tai omana asuntona käytettävän huoneiston hal
11226:        siin asiantilan korjaamiseksi esimerkiksi   lintaan oikeuttavia osakkeita tai osuuksia. Tä
11227:        siten, että asunnosta menevä leimavero      män toteuttaminen on kuitenkin käytännöss:
11228:        olisi asunnon tyypistä ym. riippumatta      hyvin vaikeata. Asuintarkoitukseen · käytettävät
11229:        aina 1,2%?                                  kiinteistön tai huoneiston määritteleminen laiss:
11230:                                                    ei ole mahdollista ilman, että syntyy epäselvii
11231:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      rajatapauksia. Nämä taas ovat omiaan aiheut
11232: vasti seuraavaa:                                   tamaan epävarmuutta laintulkinnassa sekä epä
11233:    Kiinteän omaisuuden luovutuksesta valtiolle     yhtenäistä verotuskäytäntöä. Myöskään ei void:
11234: suoritettavaa veroa kannetaan useissa maissa.      pitää tarkoituksenmukaisena, että vain erää
11235: Myös Suomessa perittävistä erilaisista leima-      arvopaperit olisivat leimaverosta vapaita. Näis
11236: veroista on lainhuudatuksen yhteydessä kiin-       tä syistä ei ole pidetty mahdollisena, että asuin
11237: teän omaisuuden luovutuksesta suoritettava lei-    tarkoitukseen käytettävät kiinteistöt ja asuin
11238: mavero käytännössä tärkein. Lainhuudatuslei-       huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet j:
11239: maveron tuotoksi voidaan arvioida noin 200         osuudet olisivat leimaverosta vapaita.
11240: miljoonaa markkaa vuodessa. Leimaveron peri-          Leimaverolainsäädännön kokonaisuudistust:
11241: minen kiinteän omaisuuden luovutuksesta pal-       valmistelleen toimikunnan mietinnön pohjalt:
11242: velee myös kiinteistön kirjaamislaitoksen etuja,   valtiovarainministeriössä on valmisteltu ehdo
11243: koska leimaverolaissa olevat veron korotta-        tusta varainsiirtoverolaiksi. Ehdotuksen mu
11244: mista koskevat säännökset ovat käytännössä         kaan kiinteän omaisuuden ja arvopaperien luo
11245: pakote lainhuudatuksen hakemiseen ajoissa.         vutuksesta suoritettava varainsiirtovero kannet
11246: Arvopapereiden luovutuksesta suoritettava lei-     taisiin leimaverona.
11247: mavero taas on omiaan yhdenmukaistamaan               Ehdotusta valmisteltaessa on pyritty otta
11248: satunnaisten myyntivoittojen verottamista.         maan huomioon edellä selostetut kiinteä.tJ. omai
11249:    Kuten kysymyksessä on esitetty, asunnosta       suuden ja arvopapereiden luovutukseen liitty
11250: maksettavaksi tuleva leimavero vaihtelee asun-     vät ongelmat. Koska leimavero on melko kor
11251: non tyypistä johtuen 0-6 % :iin. On muis-          kea vero, olisi erityisen tärkeätä, että vero
11252: tettava, että asunto-osakeyhtiön tai -osuuskun-    velvollisuutta koskevat kysymykset tulisiva
11253: nan omistamasta tontista on myös maksettu          ratkaistuiksi mahdollisimman oikeudenmukai
11254: kiinteästä omaisuudesta suoritettava leima-        sella tavalla. Myös vuokra-alueella olevien ra
11255: vero. Tämä leimavero luonnollisesti siirtyy huo-   kennusten luovutuksesta suoritettavaa leimave
11256: neiston ostajan maksettavaksi osakkeiden tai       roa koskevat säännökset on ehdotettu yhte
11257:                                               N:o 62                                               3
11258: 
11259: näistettäviksi. Näitä laadittaessa on otettu huo-      Koska valtiovarainministeriössä valmisteltu
11260: mioon myös se, että vuokraoikeudella hallitta-      ehdotus alentaisi leimaveron tuottoa, valtionta-
11261: van maan saanto ei tuota saajalle yhtä täydel-      loudelliset syyt ovat toistaiseksi estäneet sen
11262: listä ja pysyvää oikeutta kuin omistusoikeus        antamisen Eduskunnalle. Jotta kiinteän omai-
11263: eikä ole saajalleen yhtä arvokas kuin omistus-      suuden luovutuksesta suoritettava leimavero ei
11264: oikeus. Vuokraoikeuden saannosta suoritetta-        tulisi kohtuuttoman korkeaksi, hallitus katsoi
11265: van leimaveron pitäisikin olla omistusoikeuden      aiheelliseksi ehdottaa leimaveroasteikkoa tarkis-
11266: luovutuksesta suoritettavaa leimaveroa alempi.      tettavaksi rahanarvon alenemisen johdosta vuo-
11267: Verotuksellisesti parhaana ratkaisuna on pidet-     den 1981 tulo- ja menoarvioesitykseen liitty-
11268: ty sitä, että kiinteän omaisuuden saannosta         vän leimaverolain muutosesityksen yhteydessä.
11269: suoritettava leimavero määräytyisi yhtenäisen       Lievennetty asteikko tulikin voimaan 1. 1.
11270: prosentin mukaan omaisuuden arvosta riippu-         1981.
11271: matta.
11272:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
11273: 
11274:                                                                      Ministeri Pirkho Työläjärvi
11275: 4                                            1981 vp.
11276: 
11277: 
11278: 
11279: 
11280:                           Tili Riksdagens             Herr     Talman
11281: 
11282:     I det syfte 3 7 § 1 · mom. riksdagsordningen    påverkar den för tomten erlagda stämpelskatten
11283: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           även det belopp som i form av stämpelskatt
11284: velse av den 13 februari 1981 till vederböran-      skall erläggas för aktierna. Sålunda kan det
11285: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        inte anses rättvist att stämpelskatten vid för-
11286: följande av riksdagsman Timo Ihamäki m. fl.         värv av fast egendom och aktier fastställs en-
11287: :ställda spörsmål nr 62:                            ligt samma procenttal.
11288:                                                         Vid prövning av en reformering av stämpel-
11289:           Är Regeringen medveten om att stäm-       beskattningen har det i olika sammanhang
11290:        pelskatten vid bostadsköp är mycket          föreslagits att stämpelskatt inte skulle behöva
11291:        olika beroende på bostadens ,typ och         betalas för överlåtelser som gäller fastighet som
11292:        placeringsort, och om så är fallet,          används för bostadsändamål eller aktier ellet
11293:           har Regeringen för avsikt att vidta       andelar som berättigar till besittning av bo-
11294:        åtgärder för att avhjälpa missförhållan-     stadslägenhet för eget bruk. Detta är dock
11295:        det t.ex. så att stämpelskatten på bo-       mycket svårt att fötverkliga i praktiken. Det
11296:        städer alltid skulle vara 1,2 % obe-         är inte möjligt att i lagen definiera fastighet
11297:        roende av bostadstyp?                        ellet lägenhet som används för bostadsändamål
11298:                                                     utan att oklara gränsfall uppståt. Detta leder
11299:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        å sin sida till osäkerhet vid lagtolkningen samt
11300: samt anföra följande:                               oenhetlig beskattningspra.xis. Det kan inte hel-
11301:    I många Iänder uppbärs skatt till staten vid     ler anses vara ändamålsenligt att endast vissa
11302: överlåtelse av fast egendom. Även bland de i        värdepapper är skattefria. Av dessa orsaket har
11303: Finland uppburna stämpelskatterna av olika          det inte ansetts möjligt att fastigheter som an-
11304: slag är den i samband med lagfart erlagda           vänds för bostadsändamål och aktier och an-
11305: stämpelskatten för överlåtelse av fast egendom      delar som berättigar till besittning av bostads-
11306: den viktigaste i praktiken. Intäkterna av den       lägenhet skulle vara befriade från stämpelskatt.
11307: i samband med lagfart uppburna stämpelskatten           På basen av det betänkande som kommit-
11308: utgör årligen till ca 200 miljoner mark. Upp-       ten för reformering av stämpelbeskattningen av-
11309: börden av stämpelskatt vid överlåtelse av fast      givit har ett förslag tilllag om skatt vid över-
11310: egendom tjänar även de verk som registrerar         föring av förmögenhet beretts vid finansmi-
11311: fastigheter, då stadgandena om höjning i lagen      nisteriet. Enligt förslaget skulle skatten vid
11312: angående stämpelskatt i praktiken är de effek-      överlåtelse av fast egendom och värdepapper
11313: tivaste sanktionerna för sökande av lagfart i       uppbäras i form av stämpelskatt.
11314: tid. Stämpelskatten som erläggs för överlåtande        Vid beredningen av förslaget har man för-
11315: av värdepapper är åter ägnad att förenhetliga       sökt beakta ovan nämnda problem i anslutning
11316: beskattningen av tillfälliga försäljningsvinster.   tili överlåtelse av fast egendom och värdepap-
11317:    Såsom av frågan framgår växlar stämpel-          per. Då stämpelskatten är en tämligen hög
11318: skatten på bostad från 0-6 % beroende av            skatt, vore det av synnerlig vikt att frågor i
11319: bostadstypen. Man bör komma ihåg att för            anslutning tili skatteskyldigheten löses på ett
11320: tomt som ägs av bostadsaktiebolag ellet -an-        så rättvist sätt som möjligt. Även ett förenhet-
11321: delslag har stämpelskatt även erlagts för fast      ligande av stadgandena angående stämpelskatt
11322: egendom. Denna stämpelskatt får naturligtvis        vid överlåtelse av byggnader på arrendeområde
11323: bostadsköparen betala inbakad i aktiernas ellet     har föreslagits. Vid uppgörandet av dessa för-
11324: andelarnas pris. Då den stämpelskatt på 1,2 %       slag har man även beaktat det faktum att fång
11325: som erläggs vid överlåtelse av aktier eller an-     av mark som besitts med arrenderätt inte ger
11326: delar fastställs på basen av försäljningspriset,    förvärvaren lika fullständig och varaktig rätt
11327:                                              N:o 62                                               5
11328: 
11329: som äganderätten och att den för förvärvaren       pelskatten, har statsekonomiska skäl tillsvidare
11330: inte är lika värdefull som äganderätten. Sålunda   föthindrat att förslaget avlåtits tili Riksdagen.
11331: borde stämpelskatten för fång av arrenderätt       För att stämpelskatten vid överlåtelse av fast
11332: vara lägre än den stämpelskatt som erläggs         egendom inte skall bli oskäligt hög ansåg rege-
11333: vid överlåtelse av äganderätt. Som den be-         ringen det vara skäl att på grund av det för-
11334: skattningsmässigt bästa lösningen har ansetts      sämrade penningvärdet föreslå en justering av
11335: förfarandet att stämpelskatten för fång av fast    stämpelskatteskalan i samband med förslaget
11336: egendom bestäms enligt samma procent obe-          tili ändring av lagen angående stämpelskatt i
11337: roende av egendomens värde.                        anslutning tili statsverkspropositionen för år
11338:    Eftersom det vid finansministeriet beredda      1981. Den mindre skalan trädde i kraft 1. 1.
11339: förslaget skulle minska inkomsterna av stäm-       1981.
11340:      Helsingfors den 24 mars 1981
11341: 
11342:                                                                      Minister Pirkko Työtäjärvi
11343:                                                1981 vp.
11344: 
11345: Kirjallinen kysymys n:o 63
11346: 
11347: 
11348: 
11349: 
11350:                                    Grönholm ym.: Työlainsäädännön työsuhdeturvaa koskevien sään-
11351:                                       nösten laiminlyömisestä rakennushallituksessa
11352: 
11353: 
11354:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
11355: 
11356:    Rakennushallituksessa on useiden vuosien ai-       dellisia matkakustannuksia pienemmän korvauk-
11357: kana käytetty määräaikaisia ja määrättyä työtii       sen, joka ei myöskään ole valtion virkamiesten
11358: koskevia ja toisiaan välittömästi seuraavia työ-      matkustussäännön mukainen.
11359: sopimuksia rakennustyönvalvojien palkkaami-              Vastatessaan syyskuussa 1978 Oy Yleisra-
11360: seen rakennushallituksen palvelukseen. Näin on        dio Ab:n määräaikaisten työntekijöiden työsuh-
11361: menetelty siitä huolimatta, että heillä olisi tois-   deturvaa koskevaan kyselyyn sosiaali- ja ter-
11362: taiseksi voimassa olevan työsuhteen turvaa,           veysministeri totesi silloin, että työlainsäädän-
11363: vaikka määräaikaisten ja määrättyä työtä kos-         nön periaatteiden mukaisesti näitä toisiaan seu-
11364: kevien työsopimusten jatkuva käyttö osoittaa          raavia työsopimuksia on usein pidettävä toistai-
11365: rakennustyönvalvojien tarpeen olevan pysyvä.          seksi voimassa olevina työsopimuksina.
11366:    Perusteluksi on rakennushallituksen puolesta          Samassa vastauksessaan sosiaali- ja terveys-
11367: esitetty, että rakennustyönvalvojien palkat mak-      ministeri totesi ministeriön tietoon tulleen myös
11368: setaan kunkin rakennuskohteen tvömäärärahois-         muita vastaavanlaisia tapauksia ja ilmoitti hal-
11369: ta, eikä rakennustyönvalvojille ole rakennushal-      lituksen tulevan harkitsemaan sellaisiin toimen-
11370: lituksen organisaatiossa pysyviä vakansseja.          piteisiin ryhtymistä, joilla voidaan turvata jo
11371:    Kun rakennustyönvalvojien työsuhteet ovat          nykyisenkin työlainsäädännön työntekijöille tar-
11372: määräaikaisia tai määrättyä työtä koskevia, he        koittama suoja.
11373: eivät ole valtion virkamiesten matkustussään-            Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
11374: nön piirissä, vaikka heidät komennetaan vie-          §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
11375: raalle paikkakunnalle töihin.                         taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11376:    Asumisesta vieraalla paikkakunnalla, josta         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11377: ei ole mahdollisuutta käydä päivittäin kotona,
11378: aiheutuu kustannuksia, joita rakennushallitus                   Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
11379: ei korvaa päivärahojen eikä majoittumiskor-                  menpiteisiin, joilla estettäisiin rakennus-
11380: vausten muodossa.                                            hallituksessa jo vuosikausia jatkuneiden
11381:    Matkustamisesta vieraalla paikkakunnalla si-              työlainsäädännön työsuhdeturvaa koske-
11382: jaitsevalle työmaalle rakennushallitus maksaa to-            vien säännösten laiminlyöminen?
11383:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11384: 
11385:           Eino Grönholm                  Paula Eenilä                   Aimo Ajo
11386:           Mauno Forsman                  Mikko Rönnholm                 Reino Breilin
11387: 
11388: 
11389: 
11390: 
11391: ll88100234I
11392: 2                                              1981 vp.
11393: 
11394: 
11395: 
11396: 
11397:                         Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
11398: 
11399:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n J momentissa       pimusta - tilanne, jota ei tiettävästi käytän-
11400: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nössä ainakaa..1 viimeisten vuosien aikana ole
11401: olette 13 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn           ollut - hän on oikeutettu saamaan työehto-
11402: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sopimuksen mukaisen irtisanomisajan palkan.
11403: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Kysymyksessä todetaan, että valvojat eivät
11404: edustaja Eino Grönholmin ym. työlainsäädän-          ole määräaikaisista työsopimuksista johtuen val-
11405: nön työsuhdeturvaa koskevien säännösten lai-         tion virkamiesten matkustussäännön piirissä.
11406: minlyömisestä rakennushallituksessa tekemästä        Tämä ei pidä paikkaansa, vaan työehtosopimuk-
11407: seuraavasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 63:       sen mukaan heihin noudatetaan valtion työn·
11408:                                                      tekijöiden matkakustannusten korvaamisesta
11409:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-    annettua valtioneuvoston päätöstä.
11410:        menpiteisiin, joilla estettäisiin rakennus-
11411:        hallituksessa jo vuosikausia jatkuneiden          Työehtosopimuksen perusteella rakennushal-
11412:        työlainsäädännön työsuhdeturvaa koske.        litus osallistuu valvojille asunnon ja työmaan
11413:        vien säännösten laiminlyöminen?               välisistä matkoista aiheutuneisiin kustannuksiin
11414:                                                      maksamalla korvausta matkan pituuden mu-
11415:                                                      kaan 170 markasta ( 40 km) 506 markkaan
11416:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:         ( 100 km) kuukaudessa. Kysymyksessä tode-
11417:    Työsopimuslain 2 §:n 1 momentin mukaan            taan aivan oikein, että tämä korvaus ei ole
11418: työsopimus voidaan tehdä määräajaksi tai tois-       valtion virkamiesten matkustussäännön mukai-
11419: taiseksi. Työsopimusta on - saman lainkoh-           nen, sillä matkustussääntö ei tunne korvausta
11420: dan mukaan - pidettävä määräajaksi tehtynä           asunnon ja työpaikan välisten matkakustannus-
11421: myös silloin, kun on sovittu määrätystä työstä.      ten osalta. Valvojat ovatkin ainoa rakennushal-
11422: Samansisältöinen määräys on otettu myös ra-          linnon henkilöstöryhmä, jolle tätä matkakor-
11423: kennushallituksen ja Rakennushallinnon Raken-        vausta suoritetaan. Se on katsottu perustelluksi,
11424: nusmestarit ry:n välillä viimeksi voimassa ollee-    koska valvojilla saattaa olla poikkeuksellisen
11425: seen työehtosopimukseen. Rakennustyönvalvonta        suuret matkakustannukset.
11426: on vakiintuneesti katsottu tiettyyn työkohtee-           Kun työkohde valmistuu, sovitaan valvojan
11427: seen liittyväksi, ja siten kestoltaan määräaikai-    kanssa neuvotellen uudesta työkohteesta ja
11428: seksi tehtäväksi. Rakennustyönvalvojien työ-         palkasta. Työsopimus tehdään sille paikkakun-
11429: sopimukset on mainituilla perusteilla tehty tiet-    nalle, jossa työkohde sijaitsee, joten rakennus-
11430: tyä työkohdetta koskeviksi, määräaikaisiksi so-      työnjohtajia ei komenneta vieraalle paikkakun-
11431: pimuksiksi. Rakennustyönvalvojille on saadun         nalle. Kun valvojia koskevassa työehtosopimuk-
11432: ilmoituksen mukaisesti voitu säännöllisesti          sessa on omaksuttu joustava palkkajärjestelmä,
11433: osoittaa uusi työkohde entisen valmistumisen         on uuden työsopimuksen palkkauksessa mahdol-
11434: jälkeen.                                             lista ottaa jossain määrin huomioon uudelle
11435:    Rakennushallitus on kuluvan vuoden tammi-         paikkakunnalle siirtymisestä aiheutuneet kus-
11436: kuussa sopinut Rakennushallinnon Rakennus-           tannukset, minkä lisäksi rakennushallitus osal-
11437: mestarit ry:n kanssa, että vastaisuudessa valvo-     listuu edellä sanotun mukaisesti asunnon ja
11438: jien kanssa tehdään ensimmäisen työsopimuk-          työpaikan välisten kustannusten korvaamiseen.
11439: sen jälkeen toistaiseksi voimassa oleva työso-       Rakennushallituksen valvojille maksama palkka-
11440: pimus. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että         taso näyttää kilpailevan melko hyvin yksityi-
11441: mikäli valvojan kanssa ei uuden työkohteen           sen sektorin maksamien palkkojen kanssa, ku-
11442: puuttumisen vuoksi voida tehdä uutta työso-          ten tehtäviin halukkaiden määrä osoittaa.
11443:                                               N:o 63                                             3
11444: 
11445:    Edellä olevan perusteella katson, ettei ra-      selta muita toimenpiteitä kuin mlta työehto-
11446: kennushallituksen rakennustyönvalvojien työ-        ja työsopimuksin on mahdollista hoitaa sopi-
11447: suhteen ehtojen osalta ole saatettu tietooni sel-   muksenvaraisesti.
11448: laisia seikkoja, jotka edellyttäisivät hallituk-
11449:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
11450: 
11451:                                                                    Ministeri Pirkko Työläiärvi
11452: 4                                                1981 vp.
11453: 
11454: 
11455: 
11456: 
11457:                             Tili     Riksdagens           Herr      Talman
11458: 
11459:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            något nytt arbetsobjekt - en situation som
11460: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-               veterligen inte förekommit i praktiken, åtmins-
11461: velse av den 13 februari 1981 tili vederbörande         tone inte under de senaste åren -- är han be-
11462: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          rättigad att få lön för den uppsiigningstid som
11463: jande av riksdagsman Eino Grönholm m. fl.               anges i lagen o:n arbetsavtal.
11464: undertecknade spörsmål nr 63 om byggnads-                  I spörsmålet konstateras o.tt övervakarna
11465: styrelsens underlåtenhet att iaktta arbetslag-          inte berörs av resereglementet för statens tjäns-
11466: stiftningens stadganden om anställningsskydd:           temän på grund av att de ingått arbetsavtal
11467:                                                         för viss tid. Delta stämmer inte. Enligt kollek-
11468:            Amnar Regeringen vidta sådana ittgär-        tivavtalet iakttas däremot i deras fall s~atsrå
11469:         der, med vilka man kunde förhindra              clets beslut om resekostnadsersättning tili sta-
11470:         den underlåtenhet att iaktta arbetstids-        tens arbetstagare.
11471:         lagstiftningens stadganden om anställ-             På grundval av kollektivavtalet deltar bygg-
11472:         ningsskydd som redan i åratal pågått            nadsstyrelsen i de kostnader som övervakarna
11473:         vid byggnadsstyrelsen?                          har haft med anledning av resor mellan bosta-
11474:                                                         den och arbetsplatsen, dvs. byggnadsstyrelsen
11475:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           betalar ersättning enligt resans längd. Denna er-
11476: samt anföra följande:                                   sättning är mellan 170 mark ( 40 km) och 506
11477:    Enligt 2 § 1 mom. lagen om arbetsavtal kan           mark ( 100 km) per månad. I spörsmålet kons-
11478: arbetsavtal ingås för viss tid eller att gälla tills-   tateras aHdeies riktigt att denna ersättning inte
11479: vidare. Arbetsavtal skall - enligt samma lag-           motsvarar ersättningen enligt resereglementet
11480: rum - anses ingånget för viss tid även då               för statens tjänstemän, ty resereglementet kän-
11481: överenskommelse träffats om visst arbete. En            ner inte tili någon ersättning för kostnadcr till
11482: bestämmelse med samma innehåll har även in·             följd av resor mellan bostad och arbetsplats.
11483: tagits i det senaste kollektivavtalet mellan bygg-      Övervakarna iir den enda personalgruppen inom
11484: nadsstyrelsen och föreningen Rakennushallinnon          byggnadsförvaltningen som får denna resekost-
11485: Rakennusmestarit ry. Övervakningen av bygg-             nadsersättning. Detta har ansetts motiverat då
11486: nadsarbete har enligt vedertagen praxis ansetts         övervakarna kan ha exceptionellt stora rese-
11487: ansluta sig tili ett visst arbetsobjekt och har         kostnader.
11488: därför betraktats som en tidsbegränsad uppgif:t.           När ett arbetsobjekt slutförts ingås efter för-
11489: Med övervakarna av byggnadsarbete har på                handlingar med övervakaren avtal om ett nytt
11490: nämnda grunder ingåtts sådana arbetsavtal för           arbetsobjekt och om lönen. Arbetsavtalet ingås
11491: viss tid vilka gäller ett visst arbetsobjekt.           för den ort där arbetsobjektet är beläget.
11492: Övervakarna av byggnadsarbete har enligt upp-           Byggnudsarbetsledarna kommenderas således in-
11493: gift i regel kunnat anvisas ett n)"tt arbetsoh-         te till främmande ort. Då man i det kollektiv-
11494: jekt när det tidigare har slutförts.                    avtal som gäller övervakarna har omfattat ett
11495:    Byggnadsstyrelsen och Rakennushallinnon              smidigt lönesystem, är det möjligt att i avlö-
11496: Rakennusmestarit ry träffade i januari inneva-          ningen enligt ett nytt arbetsavtal i någon mån
11497: rande år överenskommelse om att byggnadssty-            beakta kostnaderna för flyttningen tili en ny
11498: relsen i framtiden efter det första arbetsavtalet       ort, varutöver byggnadsstyrelsen i enlighet med
11499: med en övervakare ingår ett arbetsavtal som             det ovan sagda deltar i ersättandet av kostna-
11500: gäller tillsvidare. I praktiken innebär detta att       derna för resor mellan bostaden och arbets-
11501: om ett nytt arbetsavtal inte kan ingås med              platsen. Den lön som byggnadsstyrelsen betalar
11502: övervakaren på grund av att det inte finns              övervakarna förefaller att relativt väl konkur-
11503:                                             N:o 63                                               5
11504: 
11505: rera med de löner som den privata sek:orn be-     anställningsförhållande inte har kommit sådana
11506: talar, vilket bevisas av antalet sökande tili     omständigheter till min kännedom som skulle
11507: övervakaruppgifterna.                             förutsätta andra åtgärder från regeringens sida
11508:    Med stöd av det ovan sagda anser jag att det   än sådana som det är möjligt att sköta med
11509: i fråga om villkoren i ovan nämnda övervakares    kollektivavtal och arbetsavtal.
11510:      Helsingfors den 20 mars 1981
11511: 
11512:                                                                     Minister Pirkko Työläjärvi
11513: 
11514: 
11515: 
11516: 
11517: 0881002341
11518:                                               1981 vp.
11519: 
11520: Kirjallitleil kysymys n:o 64
11521: 
11522: 
11523: 
11524: 
11525:                                   Impiö ym.: Huoltamoalan jälleenmyyntisuhteita koskevan laki-
11526:                                      ehdotuksen valmistelusta
11527: 
11528: 
11529:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11530: 
11531:    Polttonesteiden hintojen jatkuva kohoaminen       teistäkustannuksiin kuluu 1,5 penniä ja veroi-
11532: on saattanut vuosi vuodelta huoltamoyritykset        hin sekä muihin muuttuviin kustannuksiin 4
11533: yhä vaikeampaan asemaan. Tilanne on ollut            penniä. Alennukset vaarantavat työntekijöiden
11534: toistaiseksi hallittavissa sillä perusteella, että   työpaikkojen pysyvyyden ja yrittäjän veronmak-
11535: autokannan kasvun myötä on polttoaineiden            sukyvyn. Kun joudutaan karsimaan menoja,
11536: myynnin määrä jatkuvasti viime vuosiin saak-         ovat tietysti ensiksi edessä palvelua koskevat
11537: ka kohonnut. Nyt kuitenkin polttonesteiden           supistukset, mikä välittömästi koskee työvoi-
11538: ja palvelujen kysynnän kasvu on pysähtynyt.          maa.
11539: Tulevaisuudessa ei ole näköpiirissä uutta mer-           Huoltamoyritysten epävarmuutta pysähty-
11540: kittävää kasvun kautta. Siihen on olemassa           neen kasvun keskellä lisäävät kohtuuttomasti
11541: useita syitä, joista todettakoon öljytuotteiden      markkinointiyhtiöiden yksipuolisesti laatimilla
11542: hintojen nousu, autojen tekninen kehittyminen        ehdoilla tehdyt yhteistyö- ja vuokrasopimuk-
11543: sekä yhä vähemmän polttoainetta käyttäviksi          set, joihin huoltamoyritysten suhteet tukkuliik-
11544: että pitemmin ajokilometrivälein huoltoa tar-        keensä kanssa perustuvat. Markkinointiyhtiöil-
11545: vitseviksi. Vaitiovallan toimesta käynnistetyt       le on mahdollista milloin tahansa muutaman
11546: säästökampanjat ovat alkaneet myös vaikuttaa.        kuukauden ilmoitusajalla toteuttaa huoltame-
11547: Samanaikaisesti kuitenkin vuokrat ja työpalk-        vuokrien korotukset, joita ei aina edes perus-
11548: kakustannukset kohoavat ja niiden vaikutus           tella. Näiden sopimusten nojalla ovat mahdol-
11549: on huoltamoyrityksiin hyvin keskeinen tekijä.        lisia polttonesteiden hinnanalennuskampanjat,
11550: Asiaa ei paljon auta se, että yrittäjäperhe jat-     joista aiheutuvat lisäkustannukset rasittavat
11551: kaisi työaikaa, koska se nykyisellään jo mo-         kohtuuttomasti jälleenmyyjiä. Epävarmuutta li-
11552: nessa tapauksessa on puolitoistakertainen ver-       sää myös se, että yrittäjät ovat sijoittaneet
11553:  rattuna tavalliseen työntekijän työaikaan.          yrityksiinsä eräissä tapauksissa huomattavia pää-
11554:     Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos on sel-   omia ja kiinnittäneet useimmissa tapauksissa
11555: vitellyt pohtonestemyynnin kannattavuutta ja         vakuudeksi henkilökohtaisen ja perheensä omai-
11556:  todennut sen olleen huoltamoalalla 1970-luvun       suuden. Kun yleisin sopimusten irtisanomis-
11557: lopulla heikko. Polttonesteiden markkinointi-        aika on kolme kuukautta, ei yrittäjällä pahim-
11558:  yhtiöillä on luonnollisesti myös keskinäinen        massa tapauksessa ole sen pitempää toiminta-
11559:  kilpailuasema, jota ei huoltamoyritysten kan-       varmuutta. Toisaalta silloin, kun yrittäjä omis-
11560:  nalta tee tulevaisuudessakaan valoisaksi se, että   taa huoltamokiinteistön, hän monessa tapauk-
11561:  eräillä markkinointiyhtiöillä näyttää olevan        sessa on sitonut itsensä markkinointiyhtiöön
11562:  käytössään erittäin suuria voimavaroja. Niiden      jopa yli 20 vuodeksi käytännöllisesti katsoen
11563:  turvin pienyrittäjät joutuvat sopimustensa no-      kiinteiksi sovituilla ehdoilla. Nykyisten öljy-
11564:  jalla ja keskinäisen kilpailun takia epätervee-     tuotteiden hintojen kohoaminen, saatavuuden
11565:  seen alennusmyyntikampanjaan, josta lasku lan-      epävarmuus- ja muut tekijät merkitsevät sitä,
11566:  keaa kohtuuttomassa määrin jälleenmyyjän mak-       ettei sopimuslinja tältäkään osalta vastaa ny-
11567:  settavaksi, usein vastoin tahtoaan. Pennein il-     kyisiä olosuhteita.
11568:  maistuna yrittäjän asemaa alennusmyyntikam-             Voidaan väittää, että sopimukset ovat mo-
11569:  panjoissa kuvaa nykytilanne. Yrittäjän bensii-      lemminpuolisia eikä näin ollen ole syytä niihin
11570:  nilitran saamasta noin 17 pennistä menee 9          puuttua. Edelleen on mahdollista sanoa mark-
11571:  penniä työvoimakustannuksiin, vuokriin ja kiin-     kinointiyhtiön puolelta, että olemassa olevilla
11572: 0881002108
11573: 2                                            1981 vp.
11574: 
11575: ehdoilla on uusia yrittäjiä tulossa. Epäilemättä   joilla yrittäjien asemaa voidaan parantaa. Se
11576: näin monessa tapauksessa on, mutta sopii ky-       taas edellyttää lainsäädäntöä.
11577: syä, miten uudet yrittäjät menestyvät, jos ko-        Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunnioit-
11578: keneillakin yrittäjillä on kasvavia vaikeuksia.    taen valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
11579: Yleisen edun ja palvelun ja toisaalta yrittäjän-   tin perusteella valtioneuvoston asianomaisen
11580: suojan kannalta tilanne antaa aiheen huolestu-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11581: miseen.
11582:    Oleellista on se, että huoltamoyritysten kan-             Milloin Hallitus ryhtyy huoltamoalan
11583: nattavuus ei ole enää turvattu volyymin kas-              jälleenmyyntisuhteita koskevan lain val-
11584: vulla. Muut keinot kohdistuvat näin ollen lä-             misteluun, ja jos Hallitus ei ryhdy em.
11585: hinnä sopimuskäytännön muuttamiseen tasa-                 tavalla valmistelutöihin,
11586: puolisemmaksi ja pienyrittäjän liikkumavapaut-               milloin Hallitus antaa eduskunnalle
11587: ta lisääväksi. Yrittäjänvapauden lisääntyminen,           esityksen yleisemmäksi yrittäjänsuoja-
11588: päätöksenteon itsenäisyys sekä sopimussuhteen             laiksi?
11589: jatkuvuuden turvaaminen ovat niitä keinoja,
11590:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11591: 
11592:               Lauri lmpiö                                     Matti Viljanen
11593:                                               N:o 64                                                3
11594: 
11595: 
11596: 
11597: 
11598:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11599: 
11600:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       maksi katsottavasta sopimusmenettelystä ja ryh-
11601: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        tymään toimiin kohtuuttomia sopimusehtoja si-
11602: mies, olette 13 päivänä helmikuuta 1981 päi-        sältävien sopimusten oikaisemiseksi tekemissään
11603: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       sopimuksissa.
11604: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Kohtuuttomien sopimusehtojen esiintymistä
11605: kansanedustaja Impiön ym. näin kuuluvasta           elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa
11606: kirjallisesta kysymyksestä n:o 64:                  selvittäessään ja lainsäädännön uudistamisen
11607:                                                     tarvetta harkitessaan toimikunta kuuli työnsä
11608:           Milloin Hallitu~ ryhtyy huoltamoalan      kuluessa kumpaakin sopimuspuolta edustavia,
11609:        jälleenmyyntisuhteita koskevan lain val-     useita eri toimialojen asiantuntijoita, muun
11610:        misteluun, ja jos Hallitus ei ryhdy em.      muassa bensiinikaupan alalta. Keskeisimmät
11611:        tavalla valmistelutöihin,                    kohdat asiantuntijoiden kuulemisesta on myös
11612:           milloin Hallitus antaa eduskunnalle       kirjattu yrittäjänsuojatoimikunnan mietintöön.
11613:        esityksen yleisemmäksi yrittäjänsuoja-          Toimikunta ei ole kirjannut mietintöön joh-
11614:        laiksi?                                      topäätöksiään kohtuuttomien sopimusehtojen
11615:                                                     esiintymisestä yrittäjien välisissä sopimussuh-
11616:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       teissa kunkin toimialan osalta erikseen, vaan
11617: vasti seuraavaa:                                    on tullut asiantuntijoita kuultuaan yleisesti sii-
11618:    Viime vuosilta on olemassa useampia tut-         hen tulokseen, ettei tyytymättömyyttä pienyrit-
11619: kimuksia ja selvityksiä, joissa tarkastelun koh-    täjien solmimien yhteistoiminta- ja muiden vas-
11620: teena on ollut huoltoasemayritysten ja mark-        taavien sopimusten osalta esiinny niinkään so-
11621: kinointiyhtiöiden väliset sopimussuhteet. Näis-     pimusjärjestelyihin sellaisinaan, vaan lähinnä
11622: tä voidaan mainita muun muassa kauppa- ja           eräisiin yksityiskohtiin sekä jossain määrin me-
11623: teollisuusministeriön asettaman virkamiestyö-       nettelytapoihin sopimuksia solmittaessa tai nii-
11624: ryhmän vuonna 1976 valmistunut mietintö             tä muutettaessa. Lisäksi on sopimusosapuolten
11625: sekä Liiketaloustieteellisessä tutkimuslaitokses-   osalta todettu yleisesti, että usein ehtojen so-
11626: sa vuonna 1979 valmistunut tutkimussarja yri-       veltamiskäytäntö ei ole ollut niin ankara kuin
11627: tysten sidonnaisuuden muodoista. Yksi osatut-       mihin ehto sanamuotonsa puolesta näyttäisi
11628: kimus koski nimenomaan huoltoasemayritysten         oikeuttavan. Edelleen on toimikunnassa käynyt
11629: ja markkinointiyhtiöiden välisen sidonnaisuu-       selville, että useilla toimialoilla on sopimuseh-
11630: den muotoja ja merkitystä.                          toja jatkuvasti uusittu ( s. 37).
11631:    Vuoden 1979 lopussa valmistui kauppa- ja            Yrittäjänsuojatoimikunta oli yksimielinen sii-
11632: teollisuusministeriön asettaman yrittäjänsuoja-     tä, että elinkeinonharjoittajien välisiä sopimus-
11633: toimikunnan mietintö (komiteanmietintö 1979:        suhteita varten olisi aikaansaatava säännöstö,
11634: 61). Toimikunnan tuli erityisesti pienyrittä-       jonka perusteella olisi mahdollista nykyistä te-
11635: jän suojan lisäämiseksi muun muassa valmis-         hokkaammin kieltää käyttämästä tai sovitella
11636: tella säännökset toimenpiteistä, joiden avulla      kohtuuttomia sopimusehtoja yleisesti toimialas-
11637: voidaan valvoa elinkeinonharjoittajien kesken       ta riippumatta. Tämän mukaisesti toimikun-
11638: tehtävien sopimusten ehtojen kohtuullisuutta        ta päätyi ehdottomaan sopimattomasta menet-
11639: etenkin yrittäjän toimintavapauden ja toimin-       telystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin
11640: tamahdollisuuksien turvaamiseksi sekä velvoit-      ( 1061/78) lisättäväksi uuden luvun, joka si-
11641: taa elinkeinonharjoittaja luopumaan kohtuutta-      sältäisi säännökset muun muassa vakiosopimus-
11642: 4                                           1981 vp.
11643: 
11644: ehtojen sääntelystä (kieltäminen) sekä yksit-         Keskuskauppakamarin yhteyteen on kuluvan
11645: täisten sopimusten ehtojen sovittelusta ( koh-     vuoden alusta perustettu erityinen Yrittäjien
11646: tuullistaminen tai huomioon ottamatta jättä-       sopimuslautakunta. Tammikuun 16 päivänä
11647: minen). Esityksessä pyrittiin myös täsmentä-       1981 annettiin asetus kauppakamariasetuksen
11648: mään niitä perusteita, joita kohtuuttomuuden       22 §:n muuttamisesta (41/81; muutos tuli
11649: arvostelussa olisi otettava huomioon. Toimi-       voimaan 1. 2. 1981 ) , jossa Keskuskauppakama-
11650: kunta oli sen sijaan eri mieltä eräistä sään-      rin erääksi tehtäväksi annettiin asettamiensa
11651: nösten soveltamista varten luotavista oikeus-      lauta- tai valiokuntien välityksellä antaa lau-
11652: suojakeinoista.                                    suntoja elinkeinonharjoittajien välisten sopi-
11653:    Todettakoon lisäksi, että oikeusministeriös-    musten kohtuullisuudesta ja sovittelusta.
11654: sä on valmisteltavana ehdotus· yleisert kohtuul-      Sen jälkeen kun ori· saatu lopullinen selvyys
11655: listamissäännöksen ottamiseksi varallisuusoikeu-   siitä, johtaako ja missä muodossa edellä mai-
11656: dellisista oikeustoimista annettuun lakiin (228/   nittu oikeusministeriössä v:almisteltu · ehdotus
11657: 29). Yrittäjänsuojatoimikunnan mietinnöstä an-     yleiseksi kohtmillistamissäännökseksi lainsää-
11658: netuissa useissa lausunnoissa suhtauduttiin epä-   däntötoimenpiteisiin sekä · Yrittäjien Sopimus·
11659: röiden siihen, tarvitaanko toimikunnan ehdot-      lautakunnan toiminnasta on saatu kokemuksia,
11660: taman lakiehdotuksen yhteydessä erityistä so-      tulevat Hallituksessa tarvittaessa harkittaviksi
11661: pimusten sovittelua koskevaa säännöstä, mikäli     esimerkiksi yrittäjänsuojatoimikunnan mietin-
11662: varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annet-   töön sisältyvien ehdotusten pohjalta jatkotoi-
11663: tuun lakiin otetaan yleinen oikeustointen koh-     menpiteet yrittäjien välisen sopimusehtosuojan
11664: tuullistamiseen oikeuttava säännös.                tehostamisen toteuttamiseksi.
11665:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1981
11666: 
11667:                                                                          Ministeri Esko Rekola
11668:                                              N:o 64                                               5
11669: 
11670: 
11671: 
11672: 
11673:                           Till Riksdagens Herr Talman
11674: 
11675:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        upphöra med sådant avtalsförfarande som bör
11676: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          anses oskäligt och att vidta åtgärder för rät·
11677: velse av den 13 februari 1981 till vederbö-        tande av oskäliga · villkor i avtal som de in-
11678: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       gått.
11679: av följande av riksdagsman Impiö m. fl. un-           Då förekomsten av oskäliga avtalsvilikor i
11680: dertecknade skriftliga spörsmål nr 64:             avtal mellan näringsidkare utreddes samt be-
11681:                                                    hovet av en förnyad lagstiftning prövades, hör-
11682:           När ämnar Regeringen påbörja bered-      de kommissionen under arbetets förlopp såsom
11683:        ningen av en lag angående återförsälj-      sakkunniga företrädare för vardera avtalspar-
11684:        ningsförhållanden inom servicestations-     ten och för flera olika branscher, bl.a. bensin-
11685:        branschen, och om Regeringen inte på        handeln. Det väsentligaste som framkom vid
11686:        ovannämnt sätt vidtar beredningsåtgär-      hörandet av sakkunniga har också inkluderats
11687:        der,                                        i kommissionens för företagarskydd betän-
11688:           när avlåter Regeringen tili riksda-      kande.
11689:        gen en mera allmän lag angående fö-            Kommissionen har inte i sitt betänkande
11690:        retagarskydd?                               särskilt för varje bransch nedtecknat några slut-
11691:                                                    ledningar om förekomsten av oskäliga avtals-
11692:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      villkor i avtalsförhållanden mellan företaga-
11693: samt anföra följande:                              re, utan den har efter att ha hört sakkunni-
11694:    Från de senaste åren föreligger flera under-    ga kommit tili det allmänna resultatet, att i
11695: sökningar och utredningar angående avtalsför-      fråga om småföretagares samarbetsavtal och
11696: hållanden mellan servicestationsföretag och        liknande avtal är man i allmänhet inte miss-
11697: marknadsföringsbolag. Av dessa kan nämnas          nöjda med själva avtalsarrangemanget utan
11698: bl.a. den av handels- och industriministeriet      närmast med vissa detaljer samt i någon mån
11699: tilisatta ämbetsmannagruppens betänkande av        med förfaringssätten för ingående och ändring
11700: år 1976 samt den av Företagsekonomiska             av avtal. Dessutom har för avtalsparternas
11701: forskningsinstitutet år 1979 utgivna utrednings-   vidkommande allmänt konstaterats, att villko-
11702: serien angående olika former av företags bun-      ren ofta i praktiken inte tiliämpas så strikt
11703: denhet. En delstudie gällde uttryckligen for-      som ordalydelsen kunde tänkas berättiga till.
11704: merna och betydelsen av bundenhet mellan           I kommissionen har vidare framkommit att av-
11705: servicestationsföretag och marknadsföringsbo-      talsvillkoren inom flera branscher ständigt för-
11706: lag.                                               nyats (s. 37).
11707:     I slutet av år 1979 avgav den av handels-         I kommissionen för företagarskydd rådde
11708: och industriministeriet tillsatta kommissionen     enhällighet om att för avtalsförhållanden mel-
11709: för företagarskydd sitt betänkande ( Kommit-       lan näringsidkare borde man få tili stånd stad-
11710: tebetänkande 1979: 61). Särskilt i syfte att       ganden, på basen av vilka det effektivare än
11711: förbättra skyddet för småföretagare gavs kom-      för närvarande skulle vara möjligt att oberoen-
11712: missionen i uppdrag att bl.a. bereda stadgan-      de av bransch allmänt förbjuda användningen
11713: den om åtgärder, genom vilka skäligheten av        av oskäliga avtalsvillkor eller att jämka såda-
11714: villkoren i avtal mellan näringsidkare främst      na vilikor. I enlighet därmed beslöt kommis-
11715: för tryggande av företagarens verksamhetsfri-      sionen förslå att tili lagen om otillbörligt för-
11716: het och -betingelser kunde övervakas samt ge-      farande i näringsverksamhet ( 1061/78) skul-
11717: nom vilka näringsidkare kunde förpliktas att       le fogas ett nytt kapitel, som bl.a. skulle inne-
11718: 0881002108
11719: 6                                           1981 vp.
11720: 
11721: hålla stadganden om reglering av standardav-          I samband med Centralhandelskammaren
11722: talsvillkor ( förbud) samt om jämkning av vill-    har från ingången av detta år inrättats en sär-
11723: koren i enskilda avtal ( att göra dem oskäli-      skild avtalsnämnd för företagare. Den 16 ja-
11724: gare eller lämna dem obeaktade) . I förslaget      nuari 1981 gavs en förordning angående änd-
11725: strävade man också till att precisera de grun-     ring av 22 § förordningen om handelskamrar
11726: der som borde beaktas vid bedömning av oskä-       ( 41/81; ändring trädde i kraft den 1 februa-
11727: lighet. I kommissionen rådde däremot oenig-        ri 1981). I denna förordning ges Centralhan-
11728: het angående vissa rättsskyddsmedel som bor-       delskammaren i uppdrag att genom förmedling
11729: de skapas för stadgandens tillämpning.             av nämnder eller utskott, som den tillsatt, avge
11730:    Konstateras bör dessutom, att i justitiemi-     yttrande bl.a. om mellan näringsidkare ingång-
11731: nisteriet är ett förslag under beredning an-       na avtals skälighet och jämkning av dem.
11732: gående intagande av en allmän jämkningsre-            Sedan slutlig klarhet erhållits huruvida och
11733: gel i lagen om rättshandlingar på förmögen-        på vilket sätt det ovannämnda, i justitiemi-
11734: hetsrättens område ( 228/29). I flera utlåtan-     nisteriet beredda förslaget till en allmän jämk-
11735: den, som avgivits med anledning av kommi~          ningsregel leder till lagstiftningsåtgärder samt
11736: sionens för företagarskydd betänkande, har         sedan erfarenheter fåtts av avtalsnämndens för
11737: man förhållit sig tvivlande till huruvida i sam-   företagare verksamhet, kommer regeringen att
11738: band med det av kommissionen framförda             vid behov, t.ex. på basen av de i kommis-
11739: lagförslaget ett särskilt stadgande angående       sionens för företagarskydd betänkande ingåen-
11740: jämkning av avtal är av nöden, om ett allmänt      de förslagen, överväga vidare åtgärder för ef-
11741: stadgande som berättigar till jämkning av rätts-   fektivering av skyddet för avtalsvillkor mel-
11742: handlingar intas i lagen om rättshandlingar på     lan företagare.
11743: förmögenhetsrättens område.
11744:      Helsingfors den 19 mars 1981
11745: 
11746:                                                                          Minister Esko Rekola
11747:                                               1981 vp.
11748: 
11749: Grjallinen kysymys n:o 65
11750: 
11751: 
11752: 
11753: 
11754:                                   Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Peruskoulun yläasteen eriyttämisko-
11755:                                      keilun loppuunsaattamisesta
11756: 
11757: 
11758:                         Eduskunnan            Herra      Puhemiehelle
11759: 
11760:    Valtioneuvosto on 26. 6. 1979 antanut kou-        sen perustaksi, jonka pohjalta lopulliset pää-
11761: uhallitukselle keskiasteen kehittämislain ( 47 4/    tökset uuteen ryhmittelyyn siirtymisestä teh-
11762: 78) 8 §:n tarkoittamat peruskoulun kehittämis-       dään.
11763: >hjeet (opetusministeriön kirje 7475/27 /29).           Koulumaailmassa on herättänyt hämmennystä
11764: fämän perusteella kouluhallitus on antanut lää-      kouluhallituksen 28. 5. 1980 käynnistämä pe-
11765: iinhallituksille ohjeiston, joka sisältää säännök-   ruskoulun yläasteella toteutettavan tuntikehys-
11766: ;et peruskoulukokeilua varten (ryhmäkirje            järjestelmän kokeilu (ryhmäkirje 234/1980).
11767: l0795/19. 12. 1979). Näiden säännösten mu-           Hämmennys on johtunut lähinnä siitä, että tun-
11768: caisesti on eri puolilla maata käynnistynyt pe-      tikehysjärjestelmän kokeilu on rinnastettu edellä
11769: :uskoulun yläasteen opetuksen eriyttämisko-          mainittuun eriyttämiskokeiluun, vaikka niissä
11770: ceilu lukuvuonna 1980/81. Tässä kokeilussa           on kysymys kahdesta eri asiasta. Tuntikehys-
11771: m tarkoitus selvittää kahta ryhmitysvaihtoeh-        järjestelmän alustavien kokeilutulosten perus-
11772: :oa (a-vaihtoehto ja b-vaihtoehto) siten, että       teella lasketullia ainekohtaisilla tuntikertymillä
11773: wkeiluohjelma jatkuisi lukuvuoteen 1982/83,          ja niiden pohjalla suoritetulla tuntikehyskiin-
11774: olloin kokeiluun osallistuisivat kaikki yläas-       tiöinnillä ei voida laisinkaan ratkaista niitä
11775: :een vuosiluokat. Tavoitteena on muuttaa pe-         pedagogisia ongelmia, joiden selvittämiseen
11776: :uskoulun yläasteen ensimmäisen ja toisen vie-       eriyttämiskokeilu ensisijaisesti tähtää. Sen sijaan
11777: :aan kielen sekä matematiikan oppimäärien            on kyllä pidettävä periaatteellisesti täysin
11778: akoa erilaajuisiin kursseihin ja siihen perus-       oikeana sitä, että päätäntävaltaa kouluhallin-
11779: :uvaa oppilaiden ryhmitystä siten, että nykyi-       nossa siirretään mahdollisimman suuressa mää-
11780: ;enkaltaisesta ryhmäjakoisesta opetuksen eriyt-      rin koululle, koska juuri siellä on opetustyön
11781: :amtsestä siirrytään opetusryhmän sisäiseen          kehittämiseen tarvittavaa, vankasti käytännön
11782: !riyttämiseen.                                       kokemukseen nojaavaa asiantuntemusta.
11783:    Edellä mainitun valtioneuvoston päätöksen            On ilmeisesti olemassa se vaara, että perus-
11784: ) . kohdan mukaan peruskoulun kehittämista-          koulun yläasteen erityttämiskokeilu saattaa
11785: roitteen edellyttämät yläasteen uudet ryhmit-        jäädä aiheettomasti tuntikehyskokeilun varjoon.
11786: :elyperusteet otetaan valtakunnallisesti käyttöön       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
11787: 1steittain luokka-aste kerrallaan lukuvuodesta       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
11788: l983/84 lukien ottaen huomioon kokeilun ja           tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11789: ;iihen liittyvän tutkimuksen tulokset. Kun           vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
11790: cokeilu on suunniteltu päättyväksi kevätluku-
11791: cauden 1983 lopussa, vaikuttaa siltä, että tulos-             Millä tavalla Hallitus aikoo saattaa
11792: :en perusteelliseen analyysiin on varattu liian             päätökseen peruskoulun yläasteen eriyt-
11793: rähän aikaa. On voitava edellyttää, että nyt                tämiskokeilun ja varmistaa sen, että
11794: cäynnissä olevan kokeilun seuranta järjestetään             kokeilun tulokset otetaan asianmukai-
11795: moiellisesti ja että kokeilussa mukana olevien              sella tavalla huomioon peruskoulun ylä-
11796: >pettajien ja oppilaiden kokemukset kootaan                 asteen uusia ryhmitysperusteita määrät-
11797: nahdollisimman laajamittaisesti sen tutkimuk-               täessä?
11798:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1981
11799: 
11800:                Eeva Kuuskoski-Vikatmaa                           Orvokki Kangas
11801: 188100247E
11802: 2                                            1981 vp.
11803: 
11804: 
11805: 
11806: 
11807:                         Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
11808: 
11809:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mista eri oppiaineissa, vaan että etukäteen mää
11810: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rätyn tuntikiintiön puitteissa ryhmityksesti
11811: olette 13 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn          päättää kunta. Huolimatta siitä, ettei tuntike
11812: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        hysjärjestelmää koskevassa kokeilussa ole mää
11813: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       rätty, että kokeiluun annettu lisäresurssi or
11814: edustaja Eeva Kuuskoski-Vikatmaan ym. kir-          käytettävä nimenomaan äidinkielen, vieraider
11815: jallisesta kysymyksestä n: o 65:                    kielten tai matematiikan opetuksen tehostami
11816:                                                     seen, aiheuttaa kokeiluun liitetty velvoite ylei
11817:           Millä tavalla Hallitus aikoo saattaa      sen keskiasteen jatko-opintokelpoisuuden tuot
11818:        päätökseen peruskoulun yläasteen eriyt-      tamisesta tosiasiallisesti sen, että kokeiluissa or
11819:        tämiskokeilun ja varmistaa sen, että         erityistä huomiota kiinnitetty mainittujen ainei
11820:        kokeilun tulokset otetaan asianmukai-        den opetukseen.
11821:        sella tavalla huomioon peruskoulun yli-         Kaikkeen kokeilutoimintaan on liitetty tie·
11822:        asteen uusia ryhmitysperusteita määrät-      teellistä tutkimusta. Opetusministeriö on rahoit
11823:        täessä?                                      tanut ja tulee edelleen rahoittamaan Jyväskylär
11824:                                                     yliopiston Kasvatustieteen Tutkimuslaitoksess~
11825:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tehtävää eriyttämistutkimusta. Tutkimussopi
11826: vasti seuraavaa:                                    muksen mukaan tutkimuslaitos on velvolliner
11827:    Peruskoulussa 1970-luvun loppuvuosina aloi-      laatimaan säännönmukaisesti raportit kokeilur
11828: tettu peruskoulun eriyttämiskokeilu sekä luku-      tuloksista. Toimeksiantotutkimusten tuloksh
11829: vuonna 1980-81 aloitettu tuntikehyskokeilu          käytetään hyväksi koulutuksen poliittisia pää·
11830: eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoisia      töksiä tehtäessä.
11831: kokeiluja, vaan osittain päällekkäisiä kokeiluja.      Tuntikehyskokeilujen aloittaminen ei tult
11832: Molempiin kokeiluihin sisältyy tavanomaisessa       syrjäyttämään opetuksen eriyttämiseen liittyvier
11833: koulutyössä noudatetuista järjestelyistä poikkea-   ongelmien tutkimusta ja kokeilua. Aloitettm
11834: via menettelyjä, joiden tarkoituksena on tuot-      eriyttämiskokeilua on tarkoitus jatkaa niin, etti
11835: taa jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle     eriyttämiskokeiluohjelman mukaan aloitettujer
11836: keskiasteen kehittämisestä annetun lain 3 §:n       perusopetusryhmien opetus saatetaan päätök
11837: 1 kohdan tarkoittama kelpoisuus kaikkiin kes-       seen alkuperäisen ohjelman mukaisesti. Asian
11838: kiasteen koulutusta antaviin oppilaitoksiin lu-     omalSlssa kunnissa tunnetaan mielenkiinto~
11839: kuunottamatta ammatillisten oppilaitosten yli-      käyttää tuntikehysjärjestelmän mahdollisuuksii
11840: oppilaspohjaisia linjoja. Eriyttämiskokeiluissa     hyväksi myös eriyttämiskokeiluissa. Tällaist~
11841: opetusresursseja lisätään äidinkielen, vieraan      ratkaisua tullaan erikseen selvittämään huoleh
11842: kielen ja matematiikan opetuksessa. Tuntike-        tien kuitenkin siitä, että myös tällaisissa tapauk
11843: hysjärjestelmän keskeisenä ideana on, ettei         sissa sekä kokeilun että tutkimuksen paino·
11844: nykyisenkaltaisilla ryhmäjakosäännöksillä ohjata    piste on pidettävä eriyttämiseen liittyvien ongel
11845: yksityiskohtaisesti opetusryhmien muodosta-         mien selvittämisessä.
11846:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
11847: 
11848:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
11849:                                                N:o 65                                                3
11850: 
11851: 
11852: 
11853: 
11854:                            Tili Riksdagens             Herr Talman
11855: 
11856:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          timkvot fattar beslut om grupperingen. Obe-
11857: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         roende av att man vid försöksverksamheten
11858: 1v den 13 februari 1981 tili vederbörande            med timresurssystemet inte har bestämt, att de
11859: nedlem av statsrådet för avgivande av svar           tiliäggsresurser som har givits för denna verk-
11860: )versänt avskrift av följande av riksdagsman         samhet skall utnyttjas just för atlt effektivera
11861: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa m. fl. undertecknade         undervisningen i modersmålet, främmande
11862: ;pörsmål nr 65:                                      språk eller matematik, leder den tili försöks-
11863:                                                      verksamheten anknutna förpliktelsen att ge be-
11864:           På vilket sätt ämnar Regeringen slut-      hörighet för fortsatta studier på mellanstadiet
11865:        föra försöksverksamheten med differen-        i själva verket tili, att man därvid har ägnat
11866:        tiering inom grundskolan och säker-           särskild uppmärksamhet åt undervisningen i
11867:        ställa, att försöksverksamhetens result~t     nämnda ämnen.
11868:        på ett sakenligt sätt beaktas vid faststäl-       Ali försöksverksamhet kombineras med ve-
11869:        landet av nya grupperingsgrunder för          tenskaplig forskning. Undervisningsministeriet
11870:        grundskolans högstadium?                      har finansierat och kommer fortsätltningsvis att
11871:                                                      finansiera den differentieringsforskning som be-
11872:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        drivs vid Jyväskylä universitets pedagogiska
11873: samt anföra följande:                                forskningsanstalt. Enligt forskningsavtalet är
11874:    Den försöksverksamhet med differentiering         forskningsanstalten skyldig att regelbundet utar-
11875: inom grundskolan som inleddes under den se-          beta rapporter om försöksverksamhetens resul-
11876: nare delen av 1970-talet samt den försöksverk-       tat. Resultaten av de på uppdrag utförda un-
11877: samhet med timresurser som inleddes läsåret          dersökningarna kommer att utnyttjas då beslut
11878: 1980-81 är inte altemativ som utesluter va-          om utbildningspolitiken fattas.
11879: randra, utan det är fråga om former av försöks-          Den försöksverksamhet med timresurser som
11880: verksamhet som delvis täcker varandra. Båda          har inletts kommer inte att undantränga under-
11881: formema omfattar förfaringssätt vilka avviker        sökningen av de problem som ansluter sig tili
11882: från de arrangemang som tiliämpas i det tradi-       undervisningens differentiering eller försöks-
11883: tionella skolarbetet. Deras syfte är att bereda      verksamheten på detta område. Avsikten är att
11884: varje ung människa som avslutar grundskolan          fortsätta försöksverksamheten så att undervis-
11885: den i 3 § 1 punkten lagen om utvecklande av          ningen av de basundervisningsgrupper som bil-
11886: utbildningen på mellanstadiet avsedda behö-          dades i enlighet med programmet för försöks-
11887: righeten för alla läroanstalter som ger utbild-      verksamheten med differentiering kan slutföras
11888: ning på mellans:tadiet, med undantag för yrkes-      enligt det ursprungliga programmet. I vederbö-
11889: läroanstalternas på studentexamen baserade stu-      rande kommuner är man intresserad av att ut-
11890: dielinjer. Vid försöksverksamheten med diffe-        nyttja de möjligheter systemet med timresurser
11891: rentiering ökas undervisningsresursema vid un-       erbjuder även vid försöksverksamheten med dif-
11892: dervisningen i modersmålet, främmande språk          ferentiering. Man kommer särskilt att utreda
11893: och matematik. Den centrala iden i systemet          en sådan lösning och därvid likväl se tili, att
11894: med timresurser är, att man inte genom grupp-        klarläggandet av de problem som ansluter sig
11895: indelningsbestämmelser av det slag som nu tili-      tili differentieringen även i dessa fall skall ut-
11896: lämpas i detalj styr bildandet av undervisnings-     göra 'tyngdpunkten både för försöksverksam-
11897: grupper i olika läroämnen, utan att kommu-           heten och forskningen.
11898: nen inom ramen för en på förhand bestämd
11899:      Helsingfors den 24 mars 1981
11900: 
11901:                                                               Undervisningsminister Pär Stenbäck
11902:                                              1981 vp.
11903: 
11904: Kirjallinen kysymys n:o 66
11905: 
11906: 
11907: 
11908: 
11909:                                  P. Jokinen ym.: Kunnallisen palvelun huomioon ottamisesta
11910:                                     valtion vanhan eläkelain mukaista eläkeaikaa määrättäessä
11911: 
11912: 
11913:                         E du sku n nan       He r r a P u h e m i e h e 11 e
11914: 
11915:    Virkamieseläkkeistä annetun lain 20 §:n          keampaa eläkeikää. Toisaalta ·vanhankin eläke-
11916: nojalla annetun asetuksen 3 §: ssä säädetään        lain valinneilla on mahdollisuus halutessaan
11917: mm., että kunnan, kuntien keskusjärjestön tai       jatkaa valtion palveluksessa yli eläkeiän ja
11918: kuntien yhtymän virassa palvellusta ajasta las-     kartuttaa eläkevuosia.
11919: ketaan eläkevuosina hyväksi se osa, joka ylit-         Yksi vanhan eläkelain puutteista on se, että
11920: tää neljä vuotta. Edellytyksenä on lisäksi, että    kunnallinen palvelu luetaan. hyväksi eläkeikää
11921: tämä virka tai toimi on ollut päätoimi sekä         laskettaessa vain neljä vuotta ylittävältä osalta.
11922: pätevyysehtoihin ja laatuun nähden siihen .val-     Kunnallis,esta palvelusta menee neljä vuotta
11923: tion virkaan tai toimeen rinnastettavissa, mihin    siis ·taval:ktan hukkaan, eikä tämä puute koske
11924: hän tästä virasta tai toimesta erottuaan on         ainoastaan sairaanhoitajia, vaan kaikkia niitä,
11925: ensiksi tullut.                                     joille on syntynyt oikeus valita vanha elä-
11926:    Ns. uusi valtion eläkelaki ( 280/66) tuli voi-   kehiki. Esimerkiksi juuri sairaanhoitajien koh-
11927: maan 1 päivänä tammikuuta 196 7. Tämän lain         daUa tästä syystä usein täyteen eläkkeeseen
11928: voimaanpanolain (281/66) 4 §:ssä annetaan           oikeuttavat vuodet ennen eläkeiän saavutta-
11929: lain voimaantullessa valtion palveluksessa ol-      mista jäävät vajaiksi. Mielestäni mainittu on-
11930: leille \Zalintamahdollisuus säilyttää eläke-etuu-   gelma olisi pyrittävä poistamaan jo työllisyys-
11931: tensa vanhan lain mukaisina. Valintamahdolli-       syistäkin: nuorempien sairaanhoitajien työlli-
11932: suus on edelleenkin olemassa. Sen voi suorittaa     syystilanne paranisi olennaisesti.
11933: vielä eläkehakemuksen yhteydessä.                      Edellä olevaan ja valti~äiväjärjestyksen
11934:     Sairaanhoitajien kohdalla oleellinen ero van-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
11935: han ja uuden eläkelain välillä on eläkeikä. Van-    tioneuvoston asianomftisen jäsenen vastattavaksi
11936: hassa eläkelaissa sairaanhoitajan eläkeikä on       seuraavan kysymyksen:
11937:  53 \!Uotta ja tämä koskee myös· osastonhoita-
11938:  jan virassa olevaa sairaanhoitajaa. Uuden ~ä                Onko Hallitus tietoinen siitä virka-
11939: kelain mukainen sairaanhoitajan eläkeikä on                mieseläkkdstä annetun lain ( 459/50)
11940:  58 vuotta ja .osastonhoitajan sekä erikoissai-            ja asetuksen ( 460/50) epäkDhdasta,
11941:  raanhoitajan eläkeikä 60 vuotta. Valtion uuden            että .tämän ns. vanhan eläkelain piiriin
11942:  eläkelain mukaan ennen .lain voimaantuloa                 kuuluvat valtion . virkamiehet saavat
11943:  syntynyt kunnallinen palvelu huomioidaan eläk-            mainitun asetuksen 3 § :n 3 ja 4 mo-
11944:  keeseen oikeuttavana .aikana, mikäli se on yh-            mentin mukaan lukea eläkevuosina
11945:  täjaksoisesti jatkunut vähintään neljä kuu-               hyväkseen kunnallisesta palvelusta ai-
11946: kautta.                                                    noastaan neljä vuotta ylittävän. osan,
11947:     Näin ollen ne valtion palveluksessa olevat,            jolloin esimerkiksi sairaanhoitajien koh-
11948:  jotka voisivat jäädä vanhojen säännösten mu-              dalla usein täyteen eläkkeeseen oikeutta-
11949:  kaan eläkkeelle, voivat valita uuden eläkelain            vat vuodet jäävät vajaiksi ennen elä-
11950:  ja saada kunnallisen palvelun hyväkseen eläk-             keiän saavuttamista, ja jos on,
11951:  keeseen oikeuttavana aikana. Tämä merkitsee                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11952:  kuitenkin mm. sairaanhoitajan kohdalla kor-               ryhtyä ongelman poistamiseksi?
11953:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
11954: 
11955:          Pekka Jokinen                 Alla Jokinen                 Ulla Järvilehto .
11956:          Ritva Laurila                 Timo Ihamäki                 Helvi Hyrynkangas
11957:                     Kalevi Mattila                        Mauri Miettinen
11958: 088100255P
11959: 2                                            1981 vp.
11960: 
11961: 
11962: 
11963: 
11964:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11965: 
11966:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nöksiä, ennen eläkeikää eroaa palveluksestaan
11967: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       muun syyn kuin työkyvyttömyyden takia, ei
11968: olette 13 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn          hänellä ole oikeutta saada tällaisesta palveluk-
11969: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sesta eläkettä lainkaan. Tällainen henkilö me-
11970: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nettää aikaisemman eläkeoikeutensa myös siir-
11971: edustaja Pekka Jokisen ym. näin kuuluvasta          tyessään eri työnantajan palvelukseen, esimer-
11972: kirjallisesta kysymyksestä n:o 66:                  kiksi siirtyessään kunnan palveluksesta valtion
11973:                                                     palvelukseen. Tällaista lopputulosta voidaan
11974:           Onko Hallitus tietoinen siitä virka-      pitää kohtuuttomana sellaisissa tapauksissa,
11975:        mieseläkkeistä annetun lain ( 459/50)        joissa aikaisempi palvelus on ollut melko pitkä-
11976:        ja asetuksen ( 460/50) epäkohdasta,          aikaista. Tämän vuoksi virkamieseläkkeistä an-
11977:        että tämän ns. vanhan eläkelain piiriin      nettuun asetukseen sisällytettiin säännös, jon·
11978:        kuuluvat valtion virkamiehet saavat          ka mukaan viran- ja toimenhaltijalle myönnet-
11979:        mainitun asetuksen 3 §:n 3 ja 4 mo-          tävää valtion eläkettä varten voidaan lukea elä-
11980:        mentin mukaan lukea eläkevuosina             keajaksi palvelus mm. kunnan virassa. Tällai-
11981:        hyväkseen kunnallisesta palvelusta ai-       nen palvelus voidaan lukea eläkeajaksi neljä
11982:        noastaan neljä vuotta ylittävän osan,        vuotta ylittävältä osalta.
11983:        jolloin esimerkiksi sairaanhoitajien koh-        Kysyjät pitivät edellä mainittua vaatimusta
11984:        dalla usein täyteen eläkkeeseen oikeutta-    vähintään neljän vuoden palveluksesta epäkoh-
11985:        vat vuodet jäävät vajaiksi ennen elä-        tana ja ovat kysymyksessään maininneet, että
11986:        keiän saavuttamista, ja jos on,              valtion uudessa eläkelainsäädännössä vastaava
11987:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      aikamäärä on neljä kuukautta. Tällainen sään-
11988:        ryhtyä ongelman poistamiseksi?               nös onkin valtion eläkelain voimaanpanolain
11989:                                                     täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetun
11990:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       asetuksen (612/66) 2 §:ssä. On kuitenkin
11991: vasti seuraavaa:                                    otettava huomioon, että valtion vanhaa ja uut-
11992:    Maamme työeläkejärjestelmä rakentuu ns.          ta eläkejärjestelmää ei voida tässäkään suh-
11993: eriytymisen periaatteelle. Sen mukaan mm.           teessa verrata suoraan toisiinsa mm. siitä syys-
11994: valtion ja kuntien virkamiehiä ja työntekijöitä     tä, että vanhassa eläkejärjestelmässä ei saavutet-
11995: sekä yksityisen sektorin työntekijöitä varten on    tu eläkeoikeus ole koskematon niin kuin uudes-
11996: omat eläkejärjestelmänsä. Pääsääntö on, että        sa eläkejärjestelmässä. Lisäksi vanhassa eläke-
11997: henkilöllä on eri eläkejärjestelmien piiriin kuu-   järjestelmässä on eläkkeen saamisen yleisenä
11998: luvista palveluksista itsenäinen eläkeoikeus        edellytyksenä, että palvelus on kestänyt vä-
11999: eikä esimerkiksi kunnalliseen eläkejärjestelmään    hintään kymmenen vuotta. Sitävastoin nykyi-
12000: kuuluvaa palvelusta lueta eläkeaikana hyväksi       sin luetaan eläkeajaksi vähintään kuukauden
12001: valtiolta tulevaa eläkettä varten.                  kestäneet palvelussuhteet.
12002:    Myös valtion ja kuntien ns. vanhat eläke-            Kysymyksessä on mainittu esimerkkinä sai-
12003: säännökset rakentuvat edellä mainitulle peri-       raanhoitajat ja siinä on mainittu, että valtion
12004: aatteelle. Ne poikkeavat kuitenkin nykyisistä       vanhan eläkejärjestelmän valinneet sairaanhoi-
12005: eläkelaeista sikäli, että niiden mukainen eläke-     tajat eivät useinkaan ehdi ennen eläkeikää
12006: oikeus ei ole koskematon. Näin ollen mikäli         saavuttaa oikeutta täyteen eläkkeeseen. On kui-
12007: henkilö, johon sovelletaan vanhoja eläkesään-       tenkin otettava huomioon, että virkamieseläk-
12008:                                                N:o 66                                                 3
12009: 
12010: keistä annetun asetuksen 2 §: ssä on sairaan-        jatkaisivatkin virassaan 53 vuoden täyttämisen
12011: hoitajien erityiseksi eläkeiäksi säädetty 53 vuot-   jälkeen nyt kysymyksessä olevat neljä vuotta.
12012: ta. Valtion uudessa eläkejärjestelmässä ei täl-         Kuten edellä olevasta on ilmennyt, rakentu-
12013: lainen eläkeikä ole minkään ammattiryhmän            vat valtion vanha ja uusi eläkejärjestelmä mo-
12014: kohdalla mahdollinen, koska valtion eläkelain        nessa suhteessa erilaisille perusteille ja niitä on
12015: 4 §:n mukaan eläkeikä ei voi olla 55 vuotta          tarkasteltava itsenäisesti. Kumpikin järjestelmä
12016: alempi. Valtion eläkeasetuksessa on sairaan-         sisältää sekä huonoja että hyviä kohtia, eikä
12017: hoitajien erityiseksi eläkeiäksi säädetty 58         ole valitettavasti mahdollista eläkejärjestelmien
12018: vuotta ja osastonhoitajan, apulaisosastonhoita-      periaatteiksi valita kummastakin järjestelmästä
12019: jan ja erikoissairaanhoitajan erityinen eläkeikä     vain hyviä puolia. Tällaiselle tarkastelutavalle
12020: on 60 vuotta.                                        eivät voi rakentua myöskään eläkelakien muu-
12021:    Tämän vuoksi vanhan eläkejärjestelmän va-         tokset. Tämän vuoksi virkamieseläkkeistä an-
12022: linneet sairaanhoitajat pääsevät eläkkeelle          netun asetuksen muuttaminen kysymyksessä
12023: vuotta aikaisemmin kuin uuden eläkejärjestel-        tarkoitetuin tavoin ei ole perusteltua.
12024: män piiriin kuuluvat sairaanhoitajat, vaikka he
12025:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
12026: 
12027:                                                                        Ministeri Pirkko Työtäjärvi
12028: 4                                          1981 vp.
12029: 
12030: 
12031: 
12032: 
12033:                          Tili Riksdagens Herr Talman
12034: 
12035:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      givna pensionsrätten inte är ovillkorlig. Om
12036: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     en person på viiken de gamla pensionsstadgan-
12037: av den 13 februari 1981 till vederbörande         dena tillämpas sålunda avgår före uppnådd
12038: medlem av statsrådet översänt avskrift av         pensionsålder av annan orsak än arbetsoför-
12039: följande av riksdagsman Pekka Jokinen m. fl.      måga, har han inte rätt att få någon som helst
12040: undertecknade spörsmål nr 66:                     pension för sådan tjänstgöring. En sådan per-
12041:                                                   son förlorar sin tidigare pensionsrätt också
12042:           Är Regeringen medveten om det           då han flyttar över till anställning hos en
12043:        missförhållandet i lagen ( 459/50 )        annan arbetsgivare, t. ex. vid överflyttning från
12044:        och förordningen ( 460/50) om tjänste-     anställning hos kommunen tili anställning hos
12045:        mannapensioner, att de statstjänstemän     staten. Ett sådant slutresultat kan anses vara
12046:        som omfattas av denna s.k. gamla           oskäligt i sådana fall, då den tidigare tjänst-
12047:        pensionslag enligt ifrågavarande för-      göringen varit rätt långvarig. Därför intogs i
12048:        ordnings 3 § 3 och 4 mom. såsom            förordningen om tjänstemannapensioner ett
12049:        pensionsår när det gäller anställning      stadgande enligt vilket såsom pensionstid för
12050:        hos kommun får tillgodoräkna sig en-       statens pension som skall beviljas innehavare
12051:        dast den del som överstiger fyra år,       av tjänst och befattning kan räknas tjänst-
12052:        varvid t. ex. när det gäller sjukskötare   göring bl. a. i kommunal tjänst. Sådan tjänst-
12053:        de år som berättigar till full pension     göring kan räknas som pensionstid tili den del
12054:        inte kan fyllas före pensionsålderns       den överstiger fyra år.
12055:        uppnående, och om så är fallet,               Spörsmålsställarna har ansett det ovannämn-
12056:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    da kravet på minst fyra års tjänstgöring utgöra
12057:        ta i syfte att avhjälpa problemet?         ett missförhållande och har i spörsmålet nämnt
12058:                                                   att motsvarande tid i statens nya pensionsstad-
12059:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    ganden är fyra månader. Ett sådant stadgande
12060: samt anföra följande:                             ingår också i 2 § förordningen om verkställig-
12061:     Vårt lands arbetspensionssystem bygger på     het och tillämpning av lagen angående införan-
12062: den s.k. principen om differentiering. Enligt     de av lagen om statens pensioner ( 612/66) .
12063: detta har statens och kommunens tjänstemän        Det bör likväl beaktas, att statens gamla och
12064: och arbetstagare samt den privata sektorns        nya pensionssystem inte heller i detta avseende
12065: arbetstagare sina egna pensionssystem. Huvud-     kan jämföras direkt med varandra, bl. a. av den
12066: regeln är att en person har en självständig       anledningen, att uppnådd pensionsrätt i det
12067: rätt till pension från tjänster som hänför sig    gamla pensionssystemet inte är ovillkorlig så-
12068: till de olika pensionssystemen och att tjänst-    som i det nya pensionssystemet. Därjämte är
12069: göring inom t. ex. det kommunala pensions-        i det gamla pensionssystemet den allmänna för-
12070: systemet inte tillgodoräknas vederbörande som     utsättningen för erhållande av pension att
12071: pensionstid för pension som erhålls från sta-     tjänstgöringen varat minst tio år. Nuförtiden
12072: ten.                                              räknas däremot såsom pensionstid anställnings-
12073:     Också statens och kommunernas s.k. gamla      förhållanden som varat minst en månad.
12074: pensionsstadganden bygger på den ovannämnda          I spörsmålet nämns som exempel sjukskö-
12075: principen. De avviker likväl från de nuvarande    tare och vidare nämns, att de sjukskötare som
12076: pensionslagarna såtillvida, att den i dem an-     valt statens gamla pensionssystem ofta inte
12077:                                              N:o 66                                              5
12078: 
12079: hinner uppnå rätt tili full pension före pen-      det nya pensionssystemet, även om de skulle
12080: sionsåldern. Likväl bör beaktas, att sjukskö-      fortsätta i sin tjänst efter det de fyllt 53
12081: tarnas speciella pensionsålder i 2 § förordning-   år de nu ifrågavarande fyra åren.
12082: en om tjänstemannapensioner stadgats tili 53          Såsom av det ovan anförda har framgått,
12083: år. I statens nya pensionssystem är en sådan       bygger statens gamla och nya pensionssystem
12084: pensionsålder inte möjlig för någon yrkesgrupp,    i många avseenden på olika grunder och de
12085: eftersom pensionsåldern enligt 4 § lagen om        bör granskas självständigt. Vardera systemet
12086: statens pensioner inte kan vara lägre än 55        innehåller såväl dåliga som goda inslag, och
12087: år. I förordningen om statens pensioner            det är tyvärr inte möjligt att tili principer
12088: stadgas att sjukskötarnas speciella pensions-      för pensionssystemen välja endast de goda
12089: ålder är 58 år och avdelningsskötarnas, bi-        sidorna av vardera systemet. Inte heller kan
12090: trädande avdelningsskötarnas och specialsjuk-      ändringarna av pensionslagarna bygga på ett
12091: skötarnas speciella pensionsålder 60 år.           sådant granskningssätt. Det är därför inte mo-
12092:    Av denna anledning kan de sjukskötare som       tiverat att ändra förordningen om tjänste-
12093: valt det gamla pensionssystemet gå i pension       mannapensioner på det sätt som avses i spörs-
12094: ett år tidigare än de sjukskötare som hör tili     målet.
12095:      Helsingfors den 24 mars 1981
12096: 
12097:                                                                     Minister Pirkko Työläjärvi
12098:                                               1981 vp.
12099: 
12100: Kirjallinen kysymys n:o 67
12101: 
12102: 
12103: 
12104: 
12105:                                   Knuuttila ym.: Nuorisoväkivallan jatkuvan lisääntymisen estä-
12106:                                      misestä
12107: 
12108: 
12109:                          Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
12110: 
12111:    Monet kansalaiset kokevat huolestuneina            luessa 500 tappoa ja murhaa. Hyvin monien
12112: väkivallan lisääntymisen ja raaistumisen maas-        edellä mainitun kaltaisten lehtien alkuperä on
12113: samme. Erityisen voimakkaasti on lisääntynyt          ulkomainen eikä suomalainen.
12114: väkivaltainen käyttäytyminen nuorison keskuu-            Mielestämme olisi saatava tehokas sulku
12115: dessa. Nuot:ten väkivaltarikokset lisääntyivät        väkivaltaa ja mo.raalittomuutta sisältävien leh-
12116: esimerkiksi vuosina 1978-1979 Helsingissä             tien levittämiseiie maassamme.
12117: 28 prosenttia.                                           Julkiset tiedotusvälineet, kuten sanomaleh-
12118:    Julkisissa tiedotusvälineissä kerrot-aan myös     distö, radio ja televisio sekä erokuvat olisi
12119: usein nuorten väkivaltaisista teoista, jotka koh-     saatava puhdistetuksi väkivallasta. Ainakin
12120: distuvat puolustuskyvyttömiin vanhuksiin ja           väkivallan: ja epäsiveellisyyden ih:annoiva esit-
12121: toisiin nuoriin.                                      täminen olisi saatava niissä loppumaan. Tilalle
12122:    Väkivallan poistaminen yhteiskunnasta on           pitäisi saada nuoria omatoimisuuteen kanl:lUll-
12123: allekirjoittaneitten mielestä vaikea ja monita-       tavaa, kotien ja koulujen kasv:atastyötä tukevaa
12124: hoinen asia. On kuitenkin olemassa eräitä             ohjelmistoa.
12125: näk-ökohtia, jotka tulisivat kysymykseen, jos            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
12126: asiaa lähdetään selvittämäin ja hoitamaan nuor-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
12127: ten sosiaalisesta turvallisuudesta huolehtimisen      tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
12128: ohella.                                              ,amaisen jäsenen vastattavaksi seuraav·an kir-
12129:    Maassam:me ilmestyy runsaasti julkaisuja,          jallisen kysymyksen:
12130: joissa kerrotaan ihaillen väkivaltaisesta ja epä-
12131: siveellisestä käyttäytymisestä. Näitten lehtien                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12132: osta}ina ja lukijoina ovat pääasiallisesti nuoret.            ryhtyä väkivallan ja erityisesti nuoriso-
12133: Erään tutkimuksen mukaan suoritettiin tämän-                  väkivallan jatkuvan lisääntymisen estä-
12134: tyyppisissä sarjakuvalehdissä yhden viikon ku-                miseksi ja hillitsemiseksi maassamme?·
12135:      Hdsingissä 17 päivänä helm1kuuta 1981
12136: 
12137:          Sakari Knuuttila               Anssi ·Joutsenlahti             Mauno Manninen
12138:          Helvi Hyrynkangas              Olavi Ronkainen                 Anna-Liisa Jokinen
12139:                    Ole Norrback                                   Saara MikkoJa
12140: 
12141: 
12142: 
12143: 
12144: 0881002885
12145: 2                                                  1981 vp.
12146: 
12147: 
12148: 
12149: 
12150:                             Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
12151: 
12152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            vien lehtien levittämisen estammen sekä jul-
12153: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-            kisten tiedotusvälineiden, sanomalehtien, radion
12154: hemies, lähettänyt 17 päivänä helmikuuta 1981             ja television sekä elokuvien puhdistaminen vä-
12155: päivätyn kirjeenne ohella jäljennöksen valtio-            kivallasta tai ainakin niissä tapahtuvan väki-
12156: neuvoston asianomaiselle jäsenelle kansanedus-            vallan ihannoimisen lopettaminen.
12157: taja Sakari Knuuttilan ym. näin kuuluvasta                   Väkivallan esittäminen julkisessa sanassa sel-
12158: kirjallisesta kysymyksestä n:o 67:                        laisella tavalla tai sellaisessa laajuudessa, joka
12159:                                                           esityksen kokonaisuuden kannalta on itsetar-
12160:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           koituksellista tai peräti ihannoivaa, on epäilyk-
12161:          ryhtyä väkivallan ja erityisesti nuoriso-        settä torjuttavaa. Tarvittaviin toimenpiteisiin
12162:          väkivallan jatkuvan lisääntymisen estä-          ryhtyminen on kuitenkin ensi sijassa tiedotus-
12163:          miseksi ja hillitsemiseksi maassamme?            välineiden itsensä asia. Vain selvästi väkival-
12164:                                                           taan yllyttävä tai kiLhottava :kuvaus voi olla
12165:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              rangaistavaa.
12166: vasti seuraavaa:                                             Radio- ja televisiotoiminta tapahtuu edus-
12167:    Nuorten pahoinpitelyrikollisuus on 1970-               kunnan valvonnassa. Elokuvien ennakkotarkas-
12168: luvulla kehittynyt seuraavasti (poliisin tilastoi-        tus sen sijaan on lailla järjestetty. Tarkastus-
12169: mat pahoinpitelyt, lievät pahoinpitelyt ja tör-           viranomainen voi kieltää elokuvan julkisen esit-
12170: keät pahoinpitelyt) :                                     tämisen muun muassa sillä perusteella, että
12171:                                                           elokuva on raaistava tai se on omiaan kauhua
12172:              15-20-vuotiaiden        15-20-vuotiaiden     herättävällä tai muulla tavalla vaikuttamaan
12173:            tekemiä pahoinpitely-   tekemien pahoinpite-   mielenterveyttä vaarantavasti. Myös voidaan
12174:            rikoksia 1 000 sa-      lyrikosten %-osuus
12175: Vuosi        manikäistä kohden            kaikista        kieltää elokuvan esittäminen tiettyä ikää nuo-
12176:                                                           remmille henkilöille.
12177: 1971               4.5                     22                Viime vuoden lopulla oikeusministeriö asetti
12178: 1972               4.6                     21             työryhmän selvittämään, miten erityisesti lapsia
12179: 1973               5.0                     21             ja nuoria voitaisiin suojata videonauhoilla ja
12180: 1974               5.0                     20             -kaseteilla esitettäviltä väkivaltakuvauksilta.
12181: 1975               4.3                     18             Selvityksen on määrä valmistua kuluvan maa-
12182: 1976               4.0                     19             liskuun loppuun mennessä.
12183: 1977               4.2                     18                Oikeusministeriö on kuluvan vuoden alussa
12184: 1978               4.1                     18             esittänyt viranomaisten yhteistyötä väkivallan
12185: 1979               5.2                     20             vastustamiseksi yhteiskunnassa. Tarkoituksena
12186:                                                           on päästä myös eri kansalaisjärjestöjen ja yksi-
12187:   Nuorten pahoinpitelyrikokset lisääntyivät sel-          tyisten henkilöidenkin yhteistyöhön. Ensi vai-
12188: västi vuodesta 1978 vuoteen 1979. Verrattuna              heessa tultaisiin selvittämään kaikki käytettä-
12189: 1970-luvun alkupuoleen määrät eivät kuiten-               vissä olevat keinot väkivallan vastustamiseksi.
12190: kaan ole poikkeuksellisen korkeita. Tässä vai-            Lisäksi olisi pyrittävä laatimaan yhtenäinen
12191: heessa ei myöskään vielä voida sanoa, kuinka              suunnitelma toimenpide-ehdotuksista ja niiden
12192: pysyväksi muutos jää.                                     toteuttamistavoista.
12193:   Kysymyksen perusteluissa mainitaan näkö-                   Hallituksen mielestä väkivaltarikollisuuden
12194: kohtina, jotka väkivallan poistamiseksi yhteis-           torjumiseksi on tehostettava viranomaisten toi-
12195: kunnassa voisivat tulla kysymykseen, muun                 menpiteitä ja yhteistoimintaa sekä kehitettävä
12196: muassa väkivaltaa ja moraalittomuutta Sisältä-            lainsäädäntöä.
12197:         Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1981
12198: 
12199:                                                                      Oikeusministeri Christoffer Taxell
12200:                                                   N:o 67                                                3
12201: 
12202: 
12203: 
12204: 
12205:                              Till Riksdagens              Herr Talman
12206: 
12207:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            rensning av våld från offentliga massmedia,
12208: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-               tidningar, radio och television samt film, eller
12209: velse av den 17 februari 1981 tili vederbörande         åtminstone stävjande av det idealiserande av
12210: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          våld som äger rum i massmedia.
12211: jande av riksdagsman Sakari Knuuttila m. fl.               Det är utan tvivel motiverat att avvärja
12212: underteoknade rskriftliga spörsmål nr 67:               framförandet av våld i det offentliga ordet på
12213:                                                         ett sådant sätt eller i en sådan omfattning, att
12214:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         våldet med tanke på framställningens helhet
12215:         ta i syfte att förhindra och dämpa den          blir ett självändamål eller där våld rentav idea-
12216:         fortgående ökningen av våldet och sär-          liseras. Det ankommer likväl i första hand på
12217:         skilt ungdomsvåldet i vårt land?                massmedia att själva vidta erforderliga åtgärder.
12218:                                                         Endast en skildring, som tydligt uppviglar
12219:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           eller uppeggar tili våld, kan vara straffbar.
12220: samt anföra följande:                                      Radio- och televisionsverksamheten bedrivs
12221:    Misshandelsbrottsligheten bland ungdomar             under riksdagens tillsyn. Förhandsgranskningen
12222: har under 1970-talet utvecklats på följande sätt        av film är däremot anordnad på basen av lag.
12223: ( av polisen uppgjord statistik över fall av miss-      Granskningsmyndigheten kan förbjuda offentlig
12224: handel, lindrig misshandel och grov misshan-            visning av en film bl.a. på grundvalen av, att
12225: del):                                                   filmen är förråande eller att den genom att
12226:                                   Av 15-20-åringar      väcka skräck eller på annat sätt kan äventyra
12227:            Av 15-20-åringar      utförda misshandels-   den psykiska hälsan. Förevisandet av filmen
12228:           utförda misshandels-   brott, %-andel av      kan också förbjudas för personer under en viss
12229:           brott mot 1 000 per-    totalantalet dylika
12230: Ar        soner i samma ålder            brott          ålder.
12231:                                                            1 slutet av förra året tilisatte justitieminis-
12232: 1971             4.5                     22             teriet en arbetsgrupp för utredning av det sätt
12233: 1972             4.6                     21             på vilket särskilt ungdomar och barn skulle
12234: 1973             5.0                     21             kunna skyddas från våldsskildringar framförda
12235: 1974             5.0                     20             på videoband och -kassetter. Utredningen skall
12236: 1975             4.3                     18             bli färdig före utgången av innevarande mars
12237: 1976             4.0                     19             månad.
12238: 1977             4.2                     18                Justitieministeriet föreslog i början av inne-
12239: 1978             4.1                     18             varande år att myndigheterna skulle samarbeta i
12240: 1979             5.2                     20             syfte att bekämpa våld i samhället. Avsikten
12241:                                                         är att få tili stånd etJt samarbete också med
12242:    Antalet misshandelsbrott bland ungdomar              olika medborgarorganisationer och även med
12243: ökade klart från år 1978 tili år 1979. 1 jämfö-         enskilda personer. Man skulle i det första ske-
12244: relse med förra hälften av 1970-talet är siffror-       det utreda alla tillgängliga medel för bekämpan-
12245: na likväl inte anmärkningsvärt höga. Det är             de av våld. Man borde därjämte sträva tili att
12246: inte heller i detta skede möjligt att säga, hur         utarbeta en enhetlig pian med förslag tili åt-
12247: bestående ändringen kommer att vara.                    gärder och sätten att förverkliga dem.
12248:    I spörsmålets motivering anförs som exempel             Det är enligt regeringens åsikt påkallat att
12249: på möjliga sätt att eliminera våld i samhället          effektivera myndigheternas åtgärder och samar-
12250: bl.a. förhindrande av spridningen av tidningar          bete samt att utveckla lagstiftningen i syfte att
12251: som innehåller våld och osedligheter samt ut-           avvärja våldsbrottsligheten.
12252:        Helsingfors den 26 mars 1981
12253: 
12254:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
12255:                                               1981 vp.
12256: 
12257: Kirjallinen kysymys n:o 68
12258: 
12259:                                   Bärlund ym.: Flytträsket-nimisen tulvakosteikon kuivattamisesta
12260: 
12261:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12262:     Inkoon ja Siuntion kunnissa sijaitseva Flyt-      roin voi pitää tarkoituksenmukaisena. Valtio-
12263: träsket kuuluu valtioneuvoston 19. 4. 1979 vah-       neuvostossa periaatepäätöstä tehtäessä jaetun
12264: vistamaan soidensuojelun perusohjelmaan, jossa        esittelymuistion mukaan perusohjelman suot on
12265: se yhdessä Tjämmossenin kanssa muodostaa              tarkoitus säilyttää luonnontilaisina ja suojella
12266: suojeltavan kokonaisuuden. Alue katsotaan soi-        niitä sitä mukaa, mm. valtion varoja käyttäen,
12267: densuojelun perusohjelmassa (Komiteanmietintö         kuin on tarpeellista. Tässä asiassa on menetel-
12268: 1977:48) valtakunnallisesti mel1kittäväksi koh-       ty juuri päinvastoin.
12269: teeksi.                                                   Alueen luonnontilan muuttuminen todetaan
12270:     Flytträsket on tulvalmsteikko, jonka arvo         maa- ja metsätalousministeriön ojittamista kos-
12271: luonnonsuojelun kannalta perustuu juuri tul-          kevassa lausunnossa 5. 11. 1979 vesihallituk-
12272: vaan. Tulvamaiden kasvillisuus ja ekasysteemit        selle. Tässä lausunnossa tosin vähätellään alueen
12273: ovat Etelä-Suomesta katoamassa, mistä syystä          arvoa ja em. komiteanmietinnön sekä valtioneu-
12274: viimeisiä tulvakosteikkoja olisi erityisesti suo-     voston kannan vastaisesti asetetaan se vain pai-
12275: jeltava. Alueen linnusto on erittäin monipuoli-       kalliseen arvoluokkaan, vaikka minkäänlaisia
12276: nen. Joutsenet, hanhet ja kurjet sekä erilaiset       muutoksia luonnonolosuhteissa ei ole väliaikana
12277:  sorsat ja kahlaajat levähtävät alueella vuosittain   tapahtunut. Ministeriön olisi tullut lausunnos-
12278:  monilukuisina. Alue on ainoa Länsi-Uudenmaan         saan ilmoittaa valtioneuvoston esittelymuistios-
12279:  sisämaan tällainen kosteikko.                         sa ollut kanta.
12280:      Kosteikon ympäristöarvoista piittaamatta ve-         Voidaan arvioida, että kuivatushankkeen ko-
12281:  sihallituksen Helsingin vesipiiri on laatinut        konaiskustannukset merkitsevät valtiolle n. mil-
12282:  alueelle ojitussuunnitelman, jonka tarkoituksena      joonan markan menoja. Sillä saatu hyöty vas-
12283:  on poistaa ympäristön peltojen tulv.ahaitat.          taisi arviolta 56 ha uutta peltoa. Kustannuksia
12284:  Maatilahallitus on päätöksellään 25. 11. 1980         voidaan pitää kohtuuttomina saavutettavaan
12285:  myöntänyt hankkeen toteuttamiseen 685 000             hyötyyn nähden, eikä valtion varoja hankkee-
12286:  mk valtion avustuksena ja halpakorkoisena lai-        seen olisi tälläkään perusteella pitänyt myön-
12287:  nana asiasta annetun rahoituslain (433/63) ja         tää. Valtiolle olisi edullisempaa ostaa peltoa ja
12288:  asetuksen (451/63) nojalla. Kuivatushanke on          vaikkapa luovuttaa se viljelijöille lisämaaksi, tai
12289:  lisäksi suunniteltu valtion varoin viranomais-        korvata tulvahaitat jollakin muulla tavalla.
12290:   työnä.                                                  Edellä lausuttuun j.a valtiopäiväjärjestyksen
12291:      Maatilahallituksen päätös koskee sen sana-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
12292:   muodon mukaan vain rahoitusehtojen vahvis-           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12293:   tamista. Maaatilahallituksen olisi samalla tullut    seuraavan kysymyksen:
12294:   tutkia myös yleensä valtion va11ojen myöntämis-
12295:   tä koskevaa asiaa edellä mainitun lain perus-                  Onko Hallituksen tiedossa, että maa-
12296:   teella. Rahoitusehtojen määrääminen on toisar-              tilahallitus on päättänyt myöntää huo-
12297:   voinen asia tähän pääasiaan verrattuna.                     mattavaa rahoitustukea valtioneuvoston
12298:      Edellä mainitun rahoituslain 4 §:n 2 mo-                 hyväksymään soidensuojelun perusohje1-
12299:   mentin 4 kohdan mukaan varojen myöntämisen                  maan sisältyvän Flytträsket-nimisen tul-
12300:   eräänä edellytyksenä on, että sen toteuttamis-              vakosteikon kuivattamiseen, ja jos on,
12301:   ta valtion tuella on pidettävä tarkoituksenmu-                 millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-
12302:   kaisena. Kun alue kuuluu valtioneuvoston hy-                tyä Flytträsketin luonnonsuojelullisen
12303:   väksymän soidensuojeluohjelman piiriin, ei                  arvon säilyttämiseksi läntisen Uuden-
12304:   hankkeen rahoittamista sen jälkeen valtion va-              maan ainoana >&isämaakosteikkona?
12305:        Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1981
12306:           Kaj Bärlund                    Jacob Söderman                   Peter Muurman
12307:           Pirjo Ala-Kapee                Terhi Nieminen-Mäkynen           Kaisa Raatikainen
12308:           Saara-Maria Paakkinen          Toivo Mäkynen                    I .-C. Björklund
12309:  088100414U
12310: 2                                            1981 vp.
12311: 
12312: 
12313: 
12314: 
12315:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12316: 
12317:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      peltoalueiden painuminen ja kuluminen sekä
12318: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nykyaikaisen maanviljelyn kuivatukselle asetta-
12319: olette kirjeellänne n:o 216 13 päivältä helmi-      mat vaatimukset.
12320: kuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston asian-           Selvyyden vuoksi on vielä syytä korostaa,
12321: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        että mainittu uusi hanke koskee nimenomaan
12322: Kaj Bärlundin ym. tekemän seuraavan sisältöi-       Flytträsketin ympäristöalueiden kuivatustilan-
12323: sen kysymyksen n:o 68:                              teen parantamista eikä itse Flytträsketin kui-
12324:                                                     vattamista. Kyseinen suunnitelma on laadittu
12325:           Onko Hallituksen tiedossa, että maa-      paikkakuntalaisten vireillepanon perusteella ve-
12326:        tilahallitus on päättänyt myöntää huo-       silain mukaisessa ojitustoimituksessa. Ojitustoi-
12327:        mattavaa rahoitustukea valtioneuvoston       mituksen toimitusmiesten lainvoiman saanut
12328:        hyväksymään soidensuojelun perusohje1-       päätös on annettu 30. 8. 1978 eli ennen soiden-
12329:        maan sisältyvän Flyrträsket-nimisen tul-     suojeluohjelman vahvistamista. Kuivatussuunni-
12330:        vakosteikon kuivattamiseen, ja jos on,       telman toimeenpanoa on sittemmin kiirehditty
12331:           millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-    ojitusyhtiön ja Inkoon kunnan edustajien toi-
12332:        tyä Flytträsketin luonnonsuojelullisen       mesta.
12333:        arvon säilyttämiseksi läntisen Uuden-           Hankkeen hyötyalue on suuruudeltaan 240
12334:        maan ainoana sisämaakosteikkona?             ha, josta vedenvaivaamaa peltoa on 180 ha.
12335:                                                     Suurten tulvien aikana hyötyalue on ollut lä-
12336:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        hes täysin veden peitossa. Hyötyalueen pelloista
12337: taen .seuraavaa:                                    runsas kolmannes sijaitsee Flytträsketin alapuo-
12338:     Inkoon ja Siuntion kunnissa sijaibseva Flyt-    lella Solbergbäckenin varrella. Loput pelloista
12339: träsket kuuluu valtioneuvoston 19. 4. 1979 vah-     sijaitsevat Flytträsketin reunoilla tai muutoin
12340: vistamaan soidensuojelun perusohjelmaan, jossa      sen vaikutuspiirissä. Itse Flytträsketin vesijättö-
12341: se yhdessä Tjärnmossenin kanssa muodostaa           alue, .suuruudeltaan noin 70 ha, ei sen sijaan
12342: suojeltavan kokonaisuuden. Tjärnmossen on           kuulu hyötyalueeseen, jonka kuivatusmahdolli-
12343: Saaristo-Suomen keidassuo, jota Flytträsket täy-    suuksiin Flytträsketin tulvia laskemalla voidaan
12344: dentää kehityksensä alkuvaiheessa olevana luh-      tosin vaikuttaa. Tulvia ei toisaalta ole kuiten-
12345: taisena neva- ja korpialueena. Flytträsketin ke-    kaan tarkoitus kokonaan poistaa.
12346: hitys ei ole kuitenkaan ollut luonnonmukaista,         Flytträsketin ympäristön kuivatushankkeen
12347: sillä ihmisen toiminta on jo tähän mennessä         aiheuttamien kokonaiskustannusten on vuoden
12348: kiihdyttänyt alueen kehittymistä pikkujärvestä      1980 lokakuun hintatasossa arvioitu olevan
12349: luhtanevaksi. Flytträsketin varsinainen kuivat-     enintään 750 000 markkaa. Hankkeella saavu-
12350: taminen toteutettiin 1910-luvulla.                  tettavaksi hyödyksi on vesilain mukaisessa oji-
12351:    Tällä hetkellä on vireillä Flytträsketin ympä-   tustoimituksessa arvioitu ensiluokkaiseksi pel-
12352: ristön kuivatustilan parantamista koskeva han-      loksi muunnettuna vajaa 56 hehtaaria. Kun en-
12353: ke. Hanke on pantu alulle vuonna 1953 alueen        siluokkaisen pellon hinta Inkoon ja Siuntion
12354: maanviljelijöiden toimesta. Hankkeen tatkoituk-     alueella on ollut noin 17 000 mk hehtaarilta,
12355: sena on paikallisen väestön toimeentuloedelly-      on hankkeella saavutettava hyöty siten noin
12356: tysten turvaaminen sekä alueen elinvoimaisuu-       950 000 mk, joka selvästi ylittää kustannukset,
12357: den säilyttäminen. Hankkeen vireillepanaan          joten hanketta on pidettävä kannattavana.
12358: ovat vaikuttaneet alkuperäiseen kuivatushank-       Maatilahallitus on katsonut hankkeen selvästi
12359: keeseen liittyvien vesiuomien umpee111kasvu,        tarpeelliseksi ja sen toteuttamisen valtion tuel-
12360:                                               N:o 68                                                 3
12361: 
12362: la tarkoituksenmukaiseiksi sekä tämän pohjalta      vän kohteen suojeltavien soiden verkossa Saa-
12363: vahvistanut 25. 11. 1980 hankkeelle rahoitus-       risto-Suomen keidassuovyöhykkeessä.
12364: ehdot.                                                 Ministeriössä on valmisteilla varsin laaja lin-
12365:    Kun Flytträsketin alueen ottaminen soiden-       tuvesiä koskeva selvitystyö, mutta tämäntyyppi-
12366: suojelun perusohjelmaan tapahtui ojitustoimi-       senä kosteikkona Flytträsket on lähinnä :maa-
12367: tuksen jälkeen, on kuivatussuunnitelmaa tarkis-     kunnallista arvoluokkaa. Alueella on lisäksi eri-
12368: tettu muun muassa Flytträsketin luusuaan teh-       tyismerkitystä lintujen muutonaikaisena Ieväh-
12369: tävän pohjapadon korkeuden ja muodon osalta.        dysalueena, mutta koska muuttolinnut yleensä
12370: Tehdyt tarkistukset on ojitusyhtiö hyväksynyt.      !epäilevät ja ruokailevat alueella nykyisinkin
12371: Pohjapadon vaikutuksesta keskimääräiset tulva-      suhteellisen lyhyenä ajanjaksona kevääiiä, ei
12372: ikorkeudet tulevat laskemaan noin 0,2 :m, ja        sillä ministeriön mielestä ole lintukantojen suo-
12373: poikkeuksellisten suurten tulvien aikana veden      jelussa valtakunnallista merkitystä -      ottaen
12374: pinnan lasku on noin 0,6 m. Tulvajärven pinta-      huomioon läheiset Suomenlahden rannikon tär-
12375: alaan eikä itse Flytträsketin tulvimiseen ei        keät muutonlevähdysalueet.
12376: tulvakorkeuksien aleneminen sanottavasti vai-          Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että
12377: kuta. Pohjapadon johdosta ei hankkeella :myös-      Flytträsketin suojelussa on pyrittävä 'toimimaan
12378: kään ole vähävetisinä vuosina oleellista vaiku-     yhteistyössä ao. kuivatusyhtiön kanssa. Minis-
12379: tusta tulvakorkeuksiin. Hankkeella ei ole mi-       teriön mielestä ojitusoikeuden tai koko alueen
12380: tään vaikutusta Flytträsketin kaakkoispuolella      pakkolunastaminen ei tässä 'tapauksessa ole
12381: sijaitsevaan Tjärnmosseniin, :mi'kä tässä yhtey-    perusteltua. Koska kuivatusyhtiön taholla on
12382: dessä vielä todettakoon.                            myös ymmärretty Flytträsketin luonnonsuojelu-
12383:     Ministeriön käsityksen mukaan asiassa on        merkitys, on ;tulevaisuudessakin tarvittaessa
12384: edellä kuvatulla tavalla päädytty sovittelurat-     mahdollista neuvotella keinoista, joilla tulvan
12385: kaisuun, joka turvaa valtioneuvoston vahvista-      heikkenemisen mahdollisia haitallisia vaikutuk-
12386: man suojelukohteen vähimmäistavoitteet. Rat-        sia voitaisiin vähentää.
12387: kaisu ei estä myöskään kohtuullisena pidettävää        Jotta Flytträsketin alueella :mahdollisesti ta-
12388:  peltojen tulvahaittojen poistamista. Flytträsket   pahtuvat muutokset voitaisiin kartoittaa, mi-
12389:  säilyy edelleen kehittyvänä ja tulvan vaikutuk-    nisteriö aikoo seurata alueen tilaa vuosittain
12390: sen alaisena olevana :soistumana, jossa vallitse-   tehtävillä luonnoninventoinneilla. Tällaisesta
12391:  vat erilaiset suotyypit kuin Tjärnmossenilla ja    havaintosarjasta olisi hyötyä myös muiden kos-
12392:  myös linnusto on erilainen. Nämä alueet yh-        teikkoalueiden suojelussa ja hoidossa.
12393:  dessä muodostavat valtakunnallisesti merkittä-
12394:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1981
12395: 
12396: 
12397:                                                Maa- ja metsätalousministeri     1~aisto   Tähkämaa
12398: 4                                           1981 vp.
12399: 
12400: 
12401: 
12402: 
12403:                           Tili Riksdagens Herr Talman
12404: 
12405:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         till den ur,sprungliga torrläggningen vuxtt 1gen
12406: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           och att det förekommer sättning och nötning
12407: velse nr 216 av den 13 februari 1981 till ve-       av åkrarna på områdct, samt på grund av de
12408: derbörande medlem av statsrådet översänt av-        krav som det moderna jordbruket ställer på
12409: skrift av följande av riksdagsman Kaj Bärlund       torrläggning.
12410: m.fl. undertecknade ,spörsmål nr 68:                    Det är vidare skäl att för tydlighetens skull
12411:                                                     understryka, att det nämnda nya projektet ut-
12412:           Är Regeringen medveten om att jord-       tryckligen gäller en förbättring av torrläggnings-
12413:        bruksstyrelsen har beslutat bevilja be-      situationen i Flyuräskets omgivning och inte
12414:        tydande finansieringsstöd för vorrlägg-      1en torrläggning av själva Flytträsket. Planen
12415:        ning av en översvämningsvåtmark kallad       i fråga har utarbetats på initiativ av den lokala
12416:        Flytträsk, som ingår i basprogrammet         befolkningen vid ~en dikningsförrättning i en-
12417:        för myrskyddet, och om så är fallet,         lighet med vattenlagen. Det av dikningförrätt-
12418:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ningens förrättningsmän fattade beslutet som
12419:        ta för att bevara Flytträskets värde i       fått laga kraft har avgivits 30. 8. 1978, m.a.o.
12420:        naturvårdshänseende såsom den enda           före programmet för myrskyddet stadfästes.
12421:        inlandsvåtmarken i Nyland?                   Dikningsbolaget och representanterna för Ingå
12422:                                                     kommun har sedermera påskyndat verkställan-
12423:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         det av torrläggningsplanen.
12424: samt framföra följande:                                 Torrläggningens nyttoareal är 240 hektar,
12425:     Flytträsket som ligger i Ingå och Sjundcå       varav 180 hektar är vattensju:k åkemnark. Un-
12426: kommuner ingår i det basprogram för myr-            der stora översvämningar har nyttoarealen varit
12427: .skyddet som fastställdes av statsrådet 19. 4.      nästan helt under vatten. Drygt en tredjedel
12428:  1979. 1 basprogrammct bildar Flytträsket till-      av nyttoarealens åkrar är belägna vid Solbergs-
12429: sammans med Tjärnmossen en helhet som skall          bäcken nedanför Flytträsket. Resten av åkrarna
12430: skyddas. Tjärnmossen är en högmosse i Skär-          ligger runt Flytträsket eller i övrigt inom dess
12431: gårds-Finland och kompletteras av Flytträsket,       influensområde. Däremot hör inte själva Flyt-
12432:  som är en översvämningsjö som håller på att         träskets tillandningsmark, som är ca 70 hektar,
12433:  förkärras. Flytträskets förkärrning har dock        tili nyttoarealen. Dess torrläggningsmöjligheter
12434:  inte varit naturlig, emedan dess utveckling         kan visserligen påvelikas genom a'tt översväm-
12435:  från en liten sjö till en sumpig mosse redan        ningarna av Flytträsket :minskas. Å andra sidan
12436:  nu har påskyndats av människans verksam-            är avsikten inte att helt eliminera övel1S1Väm-
12437:  het. Flytträskets egentliga torrläggning genom-     ningarna,
12438:  fördes på 191 0-talet.                                  De av torrläggningsprojektet i Flytträskets
12439:     För närvarande är det aktuellt med ett pro-      omgivning föranledda totalkostnaderna har be-
12440:  jekt, genom vilket man anser att förbättra torr-    räknats enligt prisläget i oktober 1980 till
12441:  läggningssituadonen i Flytträskets omgivning.       högst 750 000 mark. Vid dikningsförrättning-
12442:  Projektet har igångsatts år 1953 på initiativ       en i enlighet med vattenlagen har man beräknat
12443:  av områdets jordbrukare. Avsikten med pro-          att den nytta man får genom projektet är, för-
12444:  jektet är att trygga utkomstmöjligheterna för       vandlat tili förstklassig åker knappt 56 hektar.
12445:  den lokala befolkningen samt bevara områdets        Då priset för förstklassig åkermark i lngå och
12446:  livsduglighet. Projektet har aktualiserats på       Sjundeå området varit ca 17 000 malik per
12447:  grund av att de vattenfåror som ansluter sig        hektar, uppgår nyttan av projektet 1sålunda till
12448:                                               N:o 68                                              5
12449: 
12450: 950 000 mark, vilket klart överstiger kost-         fågelfauna än Tjärnmossen. Med tanke på hela
12451: naderna. Man kan därför anse att projektet är        landet bildar dessa områden tillsammans ett
12452: lönande. Jordbruksstyrelsen har ansett att pro-     viktigt objekt bland de myrar inom högmosse-
12453: jektet är klart nödvändigt samt dess genom-         zonen i Skärgårds-Finland som .skall skyddas.
12454: förande med .statligt stöd ändamålsenligt och           En rätt omfattande utredning beträffande
12455: har därför 25. 11. 1980 fastställt finansierings-   fågelvatten är under beredning vid ministeriet,
12456: villkoren för projektet.                            men som en våtmark av denna typ har Flyt-
12457:    Då införlivandet av Flytträskområdet i bas-      träsket värde närmast för landskapet. Dessutom
12458: programmet för myrskyddet ,skedde först efter       är området av särskild betydelse såsom rast-
12459: dikningsförrättningen, har man granskat torr-       område för fåglar vid flyttningstiden, men ef-
12460: läggningsplanen bl.a. tili den del som berör        tersom flyttfåglarna även nuförtiden i all,män-
12461: höjden och formen av den bottendamm ,som            het vilar och äter på området under en relativt
12462: skall byggas vid Flytträskets utlopp. De gransk-    kort tid på våren, anser ministeriet att om-
12463: ning.ar som vidtagits har godkänts av diknings-     rådet inte har någon landsomfattande betydelse
12464: bolaget. På grund av bottendammen kommer            med tanke på skyddandet av fågelstammar -
12465: genomsnittsnivåerna för översvämningarna att        detta också med beaktande av de viktiga rast-
12466: sjunka med ca 0,2 meter och under exceptio-         ningsplatser under flyttningen, vilka befinner
12467: nellt stora översvämningar kommer vattenytan        sig på den närbelägna Finska vikens stränder.
12468: att sjunka med ca 0,6 meter. De lägre över-            Jord- och skogsbruksministeriet anser att man
12469: svämningsnivåerna kommer inte att i nämnvärd        vid skyddandet av Flytträsket bör sträva tili
12470: grad påv.erka den översvämmande sjöns areal         ett samarbete med torrläggningsbolaget. Enligt
12471: och inte heller översvämningen av själva Flyt-      ministeriets uppfattning är en expropriering av
12472: träsket. På grund av bottendammen inverkar          dikningsrättigheterna ellet av hela området inte
12473: projektet inte heller väsentligt på översväm-       i detta fall påkallad. Eftersom även torrlägg-
12474: ningsnivåerna under regnfattiga år. 1 detta         ningsbolaget har insett Flytträskets betydelse
12475: sammanhang kan ännu konstateras, att projek-        i naturvårdshänseende, är det möjligt att också
12476:  tet inte inverkar på Tjärnmossen, som ligger       i framtiden vid behov underhandla om de me-
12477:  sydost om Flytträsket.                             del genom vilka kunde minskas de eventuella
12478:     Enligt ministeriets uppfattning har man på      skadliga effekterna av översvämningarnas av-
12479: det sätt som ovan beskrivits kommit fram tili        tagande.
12480:  en kompromisslösning, ,som säkerställer de av          För att de förändringar sdm eventuellt kom-
12481:  statsrådet fastställda minimimålen för skydds-     mer att ske i Flytträskområdet skall kunna
12482:  objektet. Elimineringen av översvämning.s-         kartläggas, har ministeriet för avsikt att följa
12483:  skadorna, som kan anses vara en rimlig åtgärd,     med situationen på området genom årliga na-
12484:  förhindras inte heller av lösningen. Flytträsket   turinventeringar. En dylik observationsserie
12485:  kvarstår fortfarande såsom en förkärrad sjö        kunde vara tili nytta också vid skydd och vård
12486:  under utveckling och under påverkan av över-       av andra våtmarker.
12487:  svämningar av annan myrtyp och med annan
12488:       He1singfol1S den 30 mars 1981
12489: 
12490: 
12491:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
12492: 
12493: 
12494: 
12495: 
12496: 088100414U
12497:                                                1981 vp.
12498: 
12499: Kirjallinen kysymys n:o 69
12500: 
12501: 
12502: 
12503:                                    Suonio ym.: Rikosrekisterimerkintöjen pitkistä vanhentumisajois-
12504:                                       ta aiheutuvista epäkohdista
12505: 
12506:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12507: 
12508:     Nuorena rikokseen syyllistyneiden henkilöi-       den mittainen, säilytetään merkintää rikosre-
12509: den sopeutumista yhteiskuntaan pyritään tuke-         kisterissä 15 vuotta. Vuotta pitempiä vapaus-
12510: maan mm. väittämällä ehdottomien vapausran-           rangaistuksia koskevia ilmoituksia ei yleensä
12511: gaistusten käyttöä ja soveltamalla lievempää          poisteta rikosrekisteristä ennen asianomaisen
12512: tasoa rangaistuksen mittaamisessa. Rikosrekis-        kuolemaa.
12513: teriin merkitsemisessä ja rekisterimerkintöjen           Lievissäkin tuomioissa rikosrekisterimerkin-
12514: vanhentumisessa ei nuoria rikoksentekijöitä ole       nän säilyminen yli 10 vuotta ja vuotta pidem-
12515: kuitenkaan asetettu erityisasemaan.                   män tuomion kohdalla jopa eliniän, merkitsee
12516:     Rikosrekisteri on käsitetty pelkästään tuo-       nuorelle rikoksentekijälle hänen tulevaisuutensa
12517: mioistuinten ja eräiden muiden viranomaisten          kannalta varsin haitallista lisäseuraamusta. Nuo-
12518: tekniseksi apuvälineeksi. Tätä osoittaa sekin,        rena hankittu rikosrekisterimerkintä saattaa vai-
12519: että rikosrekisteriä koskevat säännökset ovat         keuttaa työpaikan saantia ja rajoittaa ammatin-
12520: edelleenkin asetuksenasteisessa säädöksessä. Ri-      valintaa sekä aiheuttaa myöhemmin elämässä
12521: kosrekisterillä on kuitenkin laajoja vaikutuksia.     merkitykselliseksi tulevia esteitä asevelvolli-
12522: Rikosrekisterissä säilytettävät tiedot saattavat      suutta suoritettaessa. Näin laajat ja pitkäaikai-
12523: levitä siitä annettavien otteiden välityksellä täy-   set vaikutukset ovat kohtuuttomia erityisesti
12524: sin asiattorniin käsiin. Edelleen jo asetuksen        silloin, kun alaikäisenä rikokseen tai rikoksiin
12525: nojalla rikosrekisteristä annetaan tietoja esi-       syyllistynyt henkilö ei aikuistuttuaan syyllisty
12526: merkiksi poliisille ammattimaisen moottoriajo-        rikoksiin. Tämä kohtuuttomuus tulisi korjata
12527: neuvoliikenteen harjoittamisluvan antamista           säätämällä alle 18-vuotiaana tehdyn rikoksen
12528: varten sekä sotilasviranomaisille kantahenkilö-       rekisterimerkinnän säilyttämiselle erityinen
12529: kuntaan pyrkivistä ja aliupseerikouluun komen-        yleistä huomattavasti lyhyempi vanhentumis-
12530: tamista ja vastuunalaisiin sotilaallisiin tehtäviin   aika.
12531: määräämistä varten. Rikosrekisteristä saadaan            Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
12532: antaa ilmoituksia oikeusministeriön kansliapääl-      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
12533: likön määräyksellä myös muulle viranomaiselle         tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12534: ja jopa yksityiselle henkilölle.                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:·
12535:     Rikosrekisteriin merkitään tiedot muun
12536:  muassa henkilöistä, jotka on tuomittu ehdotto-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12537: maan tai ehdolliseen vapausrangaistukseen. Tie-              rikosrekisterimerkintöjen pitkät vanhen-
12538: dot säilytetään rikosrekisterissä huomattavan                tumisajat saattavat aiheuttaa kohtuutto-
12539: kauan. Esimerkiksi tiedot henkilöstä, joka on                mia seuraamuksia erityisesti alaikäisenä
12540:  tuomittu lyhyempään kuin kuuden kuukauden                   rikokseen syyllistyneelle henkilölle, joka
12541:  vankeusrangaistukseen, säilytetään 10 vuotta                ei aikuistuttuaan syyllisty rikoksiin, ja
12542:  siitä, kun tuomio on saanut lainvoiman. Tämä                jos on,
12543: koskee siis myös ehdollista vapausrangaistusta.                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12544: Milloin vapausrangaistuksen pituus on enem-                  ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?
12545:  män kuin kuusi kuukautta, mutta enintään vuo-
12546:       Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1981
12547: 
12548:          Kaarina Suonio                  Eva-Maija Pukkio               Mikko Kuoppa
12549:          Jouko Skinnari                  Saara-Maria Paakkinen          Jaakko Itälä
12550:          Tuulikki Petäjäniemi            Liisa Jaakonsaari              Mikko Pesälä
12551:                                          Inger Hirvelä
12552: 088100248F
12553: 2                                             1981 vp.
12554: 
12555: 
12556: 
12557: 
12558:                         Eduskunnan Herra                 Puhemiehelle
12559: 
12560:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Erityisesti nuorina henkilöinä rikokseen syyl-
12561: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        listyneille kansalaisille saattaa aiheutua tietyn-
12562: olette 17 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn           laista seuraamusten kasautumista siitä, että tie-
12563: kirjeenne n:o 217 ohella toimittanut valtioneu-      dot yksittäisistä rikoksista säilyvät rikosrekis-
12564: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         terissä verraten pitkiä aikoja. Tämä saattaa
12565: kansanedustaja Suonion ym. näin kuuluvasta           johtaa kohtuuttomuuksiin erityisesti niissä ta-
12566: kirjallisesta kysymyksestä n:o 69:                   pauksissa, joissa asianomainen ei enää 18 vuotta
12567:                                                      täytettyään ole rikoksiin syyllistynyt.
12568:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että            Oikeusministeriön toimialalla toimii parhail-
12569:        rikosrekisterimerkintöjen pitkät vanhen-      laan valtioneuvoston 7. 5. 1980 asettama tieto-
12570:        tumisajat saattavat aiheuttaa kohtuutto-      suojakomitea,      jossa käsitellään erilaisten
12571:        mia seuraamuksia erityisesti alaikäisenä      henkilötietojen rekisteröintiin liittyviä kysy-
12572:        rikokseen syyllistyneelle henkilölle, joka    myksiä. Komitean tehtävänä on valmistella
12573:        ei aikuistuttuaan syyllisty rikoksiin, ja     lainsäädäntöä, jolla pyritään turvaamaan yh-
12574:        jos on,                                       täältä kansalaisten yksityisyyden suojaa ja toi-
12575:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       saalta estämään kansalaisten oikeuksien ja etu-
12576:        ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?         jen loukkaaminen henkilötietojen rekisteröin-
12577:                                                      nissä. Erityistä huomiota komitea tulee kiinnit-
12578:    Vastauksena kysymykseen esitän kunrtioitta-       tämään niin sanottujen arkaluontoisten tietojen
12579: vasti seuraavaa:                                     rekisteröintiin, käyttöön ja luovuttamiseen.
12580:    Rikosrekisteritietojen poistamisesta on sää-          Rikosrekisteriin sisältyvät tiedot kuuluvat
12581: detty rikosrekisteriasetuksen 4 luvussa. Useim-      epäilyksettä arkaluontoisina pidettäviin tietoihin.
12582: miten sovellettavat poistamissäännöt merkitse-       Tietosuojakomitean työn vaikutusta rikosrekis-
12583: vät sitä, että rikosrekisteritiedot poistetaan 10,   teriä koskeviin säännöksiin on vielä vaikea
12584: 15 tai 20 vuoden kuluttua siitä, kun asianomai-      arvioida. Rikosrekisteriä koskevien säännöksien
12585: nen tuomio on saanut lainvoiman. Poistamis-          uudistaminen tulee kuitenkin esiin viimeistään
12586: aika määräytyy osittain rikoksen, osittain tuo-      silloin, kun tietosuojakomitean ehdotukset mah-
12587: mitun rangaistuksen laadun ja osittain sen           dollisesti aikanaan johtavat lainsäädäntötoimiin.
12588: pituuden perusteella. Rikosrekisteritietojen         Tällöin otetaan myös harkittavaksi rikosrekis-
12589: poistamisen suhteen ovat kaikki syyntakeiset,        teritietojen poistamista koskevien säännösten
12590: eli 15 vuotta täyttäneet henkilöt samassa ase-       uudistaminen erityisesti nuorten henkilöiden
12591: massa.                                               osalta.
12592:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
12593: 
12594:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
12595:                                               N:o 69                                                3
12596: 
12597: 
12598: 
12599: 
12600:                           Tili Riksdagens              Herr Talman
12601: 
12602:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        der kan föranleda en viss anhopning av påfölj-
12603: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       der speciellt för personer, vilka såsom unga
12604: nr 217 av den 17 februari 1981 tili vederbö-        personer gjor:t sig skyldiga tili brott. Detta
12605: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        kan leda tili oskälighet särskilt i sådana fall
12606: av följande av riksdagsman Suonio m. fl. un-        där vederbörande inte gjort sig skyldig tili
12607: dertecknade spörsmål nr 69:                         brott efter att ha fyllt 18 år.
12608:                                                        På justitieministeriets verksamhetsområde
12609:           Är Regeringen medveten om att de          verkar för närvarande en av statsrådet 7. 5.
12610:        långa preskriptionstiderna för straffre-     1980 ttilisatt dataskyddskommitte, som behand-
12611:        gisteranteckningar kan föranleda orim-       lar frågor som ansluter sig tili registrering av
12612:        liga följder särski1t för en person, vii-    olika personuppgifter. Kommittens uppgift är
12613:        ken som minderårig begått brott men          att bereda en sådan lagstiftning med viiken
12614:        som inte efter att ha uppnå'tt vuxen         man strävar tili att å ena sidan trygga med-
12615:        ålder gör sig skyldig tili brott, och om     borgarnas integritetsskydd och å andra sidan
12616:        så är fallet,                                förhindra kränkning av medborgarnas rättig-
12617:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     heter och intressen vid registrering av person-
12618:        för att avhjälpa detta missförhållande?      uppgifter. Kommitten kommer att fästa särskild
12619:                                                     uppmärksamhet vid registrering, användning
12620:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       och utlämnande av så kallade ömtåliga upp-
12621: samt framföra följande:                             gifter.
12622:    Om avförande av straffregisteruppgifter stad-       I straffregistret ingående uppgifter hör otvi-
12623: gas i 4 kap. förordningen angående straffregis-     velakttigt tili de uppgifter som kan anses vara
12624: ter. De stadganden angående avförande som           ömtåliga. Det är ännu svårt att bedöma på
12625: oftast tiliämpas innebär att straffregisterupp-     vilket sätt dataskyddskommittens arbete inver-
12626: gifterna avförs efter 10, 15 eller 20 år från det   kar på Sitadgandena om straffregistret. Förnyan-
12627: straffet vunnit laga kraft. Tiden för avförande     det av stadgandena om straffregistret blir dock
12628: bestäms delvis av brottet, delvis av straffets      aktuellt senast då dataskyddskommittens för-
12629: art och längd. Beträffande avförandet av straff-    slag eventuellt i sinom tid leder tili lagstift-
12630: registeruppgifter är alla tillräkneliga personer,   ningsåtgärder. Därvid kommer också förnyan-
12631: m.a.o. personer som fyllt 15 år i samma ställ-      det av stadgandena om avförande av straffre-
12632: ning.                                               gisteruppgifter att dryftas, särskilt beträffande
12633:    Att uppgifter angående enskilda br01tt kvar-     unga personer.
12634: står i straffregistret i förhållandevis långa ti-
12635:      Helsingfors den 20 mars 1981
12636: 
12637:                                                               Justitieminister Christoffer Taxell
12638:                  j
12639:                 j
12640:                j
12641:               j
12642:              j
12643:             j
12644:            j
12645:           j
12646:          j
12647:         j
12648:        j
12649:       j
12650:      j
12651:     j
12652:    j
12653:   j
12654:  j
12655: j
12656: ~rjallinen          kysymys n:o 70
12657: 
12658: 
12659:                                                  Kauppinen ym.: Julkisin varoin rahoitettavan tutkimuksen
12660: '·~-;..   ' ,. -.                               · ·. ::. ·alueellisesta tasapt10lisuudesta'
12661:                                                                                           ·" · · ·
12662: 
12663: 
12664: 
12665: 
12666:   . Mlia.s~aptm~. OQ . ,selkeät~ alue!X?Utilkka.•< ha1·-
12667: [oitettu '1960~Il1vtiltäJähtien. T ~tkoitlltc's~a · on                  ~~~:~i~k~~ä~~~~r~u~~:~~~;~~~b~fu~
12668: :>llut. maanime huomåti:avien' ålu!!ellisten. kehit-                    välittömään ·liiheisY.yteen. sijoitrull,ee~a se voi
12669: tyne~syys~Qj~~ tasoit~ainii1en: )a ·iyöpaik.koiet1                      merJ9t.täviisti t~kea, :alkavaa_ m.etsäqp~tusta. Kor-
12670: tilahdoll.is~a~iiien: kotjseudultil,, .· Nä~.#ön · voi~                 k~ak<>UJ\1, :ja tutki1nuslaitos ov11t, jo ·tehneet yh-
12671: tiillk.kaan. _ mupttlltni!l.en pääkau:purikjs~udl.llle                  t~styösopim!lksen •..· ·... , , . , .               -
12672: afihtiin _aih~u~tavan ongeltpia ~tenlcin k~hi.tys~                       . Varsin heikko !tilanne on suurinunan tutki-
12673: alueilla, tliutta myös ruul;tltautumisen ja .sö!:liaa-                  muslaitokSemme, · Valiion .teknillisen .tutkimus-
12674: listet}. . 9ngelmien ;· muodo~sa p~äkal1punl<is~u                      keskuksen osalta:· vuosien:. i9.80 ·j~_.19~1 tulo-
12675: dulla. ··· · : · . . . .     ·    ·      . .· · , .· ·                  ja menoarvioesitysten mukaan · laitoksen hen-
12676:  : :A.i1l~t>61itiikah ... w!illenpit~t o~at _~ohdistti~                 kili:ikuntatnäärii .· kasvaa· .· mai,nittl,lina' .. ,VUDllina
12677: n.~~i llihinn~ teopister1 _työpai~ojen sijoittaml~                      137:llä. Lisäyksen pääo'sa kohd\sJ:\l~ ~shigjn
12678: se~n. Ji:ilk~nen., palv~]u · ~r ~le oJlut esnJä p.iin
12679: voiinakk.~a~l:i; va,i~ka .esim~             ns. pe~usp_ålvelujery. ~~~~~eiek~~::s~enllli~E~~!!!~~eniä~~~v.~lu~.'}bt~
12680:                                                                     .... ,. ... - -···· .. ,.,... ,., --- ................... l ..-..
12681: saatayui,itta. l<a.!~ille kanslllaisille .on koros~<!ttu.          C?P. I:;ygjet9jt_u ~ri . m~j):leptJlk ~ ,ka§ya!! p;1yg$
12682:  ; )~4aa.~hl(jt:iTI.q~in_yar(liQ tahoitet~~va t~tk,.               iH. !>_ada,lla. .Y~rt!lilt;~kl;lhtap.ä {naiJ;1#!~~Q9n J ~-~
12683: mqs s'u<;>ritetaan pääosin-korkeakouluissa j§l yal;                     stitm . kqrkl!akoulu).m ·r~uult!~a K.ilt}älät:l JutJik
12684: dori tutkirnu:slaii:oksissa. .KorkeqkOiilulaitokse'n                    l?Jt!Sll;li~ps, iöka ~1ok ·:;a:wpt ~pt~,lin, .tlft~~q:t~~:
12685: h'U~rillitta\,'a ·al'Ueeiiineri laajentaminen ' ort )~                 vitka~-- ~ai to~nt.~ ::~~ep._l?H.Jä~ke~IJ;; ~. -~: .:
12686: pahumut,1?90- j~ ,)~70-luvuil~~· . Opetustninis-                        .. ~- J>atJSl_, _~~~,~taL. ht!PrnatJilyaa, _al:uep<)luttlst::~
12687: teriöri.· ji( valtiotieuvöstoti . suunnitelmat. tälle                   rrierldtys.tä,. mik~ •.kor,~ea~ti '\å:wl.ute~un : yäest!)t)
12688: Vti'osiky"mtnenelle 'osoitta~at .           sathan.
12689:                                             silunnan jat-               tyi:>paikkoj~il luotfli~ll~ · kehity~ilft1eillä ön·, tli;~
12690: khvart, vaikkåkåan kotkeals:o@illaitok'sen' åti.ieet~                   lisi: kehitysålueJ~e~ kor,keakoulirj~n: ,vå1~4~ll~:
12691: lj~en hlajentll111isen toiwi~unna~ .( Kofi1iteari01ie-                  a.lueelle J~<:)då tui}djan _toimia,, ~?klert. ,kotfea-
12692: t!t?-t.ö 1976': __ 11} esittämiin,. yäest~pohjaa. vas-                  kou:lujen · jatkokoulutuksen tur\rä~miseks:t . _·
12693: t~~viin J~ku:ih~n öpi*elijaJ;>~i_k6issa: ei R~Jst~: ·,                     . f~~~~ ~: esit~ttyyn viitaten ~?~ t~m.trte~ .vakio-
12694:                                                                              1
12695:   · Tutktrnuslaltosten · ·alueellinen · kehtttammen                     p~~vaJ~rJ~styksef1 37. §:n 1 .momentin _petus"
12696: ei s~:h ;ua~ri'ole,edenpy(tyy(fy'n~vlisd.·_-Yhtä~n                      te5!lla yaltion~uv~ton asianomaisen j~s~0;~n ·vas'-
12697: hl}jasijoitqskomitean. miet~nnössä .. esi~ettyä. ~ut·                   tätta<J_a~si .SeJ.I.J:a?va,rl_ kys.y1ny_k~~ri: . . . . .· ,
12698: kilnuslaitoksen siii'töa ei ole suoritettu. Useilla
12699: eJ~illa tieteellisiä j'atkotutkintoi!l. sil()rittanctden                         . . Mihiri . toimenp_itelsHzi I;Iatlittis aikoo
12700: ty(}pai~at sijaitsevat yli 60-prosenttisesti u~~el_                             ryhtyä,,; jottll;. julkisJn .. varoin' 'tahoite~"
12701: lamaalla! eräillä ( esim; maatalous-metsätieteis-                              . tava... tutkjmus . tapahtl1isi . alU:~ellisesti
12702: sä) yli 70-prÖsenttisesti. ·              · · .·   .   ·                         nykyistä. tasilpuolisenit;nip ja ]<:uinka i:ur-
12703:  .·. Vaikk,.a tutkimuslaitos~~n alue~~si~öitä ., on-                             vataan . al:ueellisten . tutkirnusyl<:siköld~q,
12704: kin ·kehitetty,_ he ovat päaosin IUan keskitty-                                ,,kttte~ Karj~lan .tptk!niuslaitoksen kehi-
12705: neitä Helsingin seudulle. Positiivisena seikkana                              - tysedelly~yks~t? _ , . ,             .     . .
12706: tässä y1Jteydessli haluan tuoda esille M~tsäntut-
12707:           . ·Helsingissä ·1 7 päivänä ·helmikuu: ta 1981
12708: 
12709:                        Markku I<auppineti                                               Erkki :Korhonen
12710:                        Matti Puhakka                                               . :. P,. Puhakka.
12711:                                                              Lea Sutinen
12712: :>881o6249H '·           .... · ·'·';·._.
12713: 2                                             1981 "";
12714: 
12715: 
12716: 
12717:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12718: 
12719:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 mom.en- .tutkimuslaitokset, kuten Valtion teknillinen tut
12720:  tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- kimuskeskus, Kansanterveyslaboratorio ja Työ
12721:  hemies, olette 17 päivänä helmikuuta 1981 terveyslaitos sekä Metsäntutkimuslaitos ova1
12722:  päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- perustaneet uusia alueyksiköitä viime vuosina
12723:  neuvoston asianomaiselle "jäsenelle jäljennöksen · on painopiste näiden laitosten toiminnassa edel
12724:  kansanedustaja Kauppisen ym, kirjallisesta ky- leen pääkaupunkiseudulla.                          .
12725:  symyksestä n:o 70:             ·           ·           Tutkimusrahoituksen alueellinen jakautum~
12726:                                                      on kuitenkin selvästi toinen, kun tarkasltellaar
12727:               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo korkeakoulujen osuutta. Monissa lääneissä julki
12728:            ryhtyä, jotta jt.dkisin varoin rahoitet- sen sektorin tutkimusrahoitus on lähes koko
12729:          . tavå tutkimus tapahtuisi alueellisesti naan korkeakoulujen ja Suomen Akatemiat
12730:            nykyistä tasapuolisemmin ja kuinka tur~ rahoitusta. Tällaisia läänejä ovat muun muass~
12731:            vataan .alueellisten tutkimusyksiköiden, Oulun, Keski-Suomen, Vaasan, Kuopion, Poh
12732:            kuteri Karjalan tutkimuslaitoksen kehi- jos-Karjalan ja Kymen läänit. Voidaan todeta
12733:            tysedellytykset?                          että ilman korkeakoululaitoksen määrätietoisti
12734:                                                      alueellista kehittämistä nämä läänit olisivat tut
12735:       Vastauksena kysymykseen esitän kunniöitta:~ kiroustoiminnan suhteeh todellista nolla-aluetta
12736:   vasti seuraavaa:                                      Vaikka tutkimustyön alueellinen jakaultum~
12737:     . Kysymyksen perusteluissa viitataan tutkimus~ maassamme on edelleen epätyydyttävä, on kui
12738:   toiminnan järjestelyyn maassamme kokonaisuu- tenkin todettava se voimakas muutos, jok:
12739:   dessaan, mistä syystä vastauksen antaminen yk- korkeakoulujen· kehittymisen myötä on tapah
12740:   sityiskohtaisesti ei yhden ministerin toimesta tunut. Sekä korkeakoulujen että Suomen Aka
12741:   ole mahdollista. Kun kysymys painottuu kui- temian rahoituksessa Etelä-Suomen suhteelliner
12742:   tenkin korkeakoulujen tutkimustoimintaan, esi- osuus on 1970-luvun kuluessa jatkuvasti pienen
12743: . tetään sen johdosta seuraavaa. ·                   ltynyt.
12744:      Julkisin varoin rahoitetun tutkimustoiminnan       Hallitus pyrkii turvaamaan korkeakoulutai
12745:   huomattava keskittäminen Etelä-Suomeen oli toksen tutkimustoiminnan edellytykset äskettäir
12746:   korkeakouluopetuksen tarjonnan patantamisen hyväksytyn kehittämissuunnitelman mukaisesti
12747:   ohella keskeisin syy korkeakoululaitoksen Suuri merkitys tässä on· korkeakoulujen kehit
12748:   alueellisen · kehittämisen voimistamiselle 1960- tämislainsäädännössä tarkemmin määrittelemät
12749:   ja 1970-luvuilla.                                  tömien tutkimusresurssien lisäämisellä, jost1
12750:       Nykytilanteessa, jolloin korkeakoulujen ver- korkeakouluneuvosto vuonna 1980 teki yksi
12751:   kostoa voidaan pitää valmiina, korkeakoulut tyiskohtaisen suunnitelman ja jonka valtion tie
12752:   ovat eräissä lääneissä ja eräillä alueilla käytän- eleneuvosto sellaisenaan hyväksyi omaan· tutki
12753:   nöllisesti katsoen ainoita tutkimustoimintaa har- musvarojen ltsäysohjelmaansa. Hallitus pyrki
12754:   joittavia julkisin varoin rahoitettavia tutkimus- valtioNtalouden sallimissa rajoissa tämän SU!JD
12755:   yksiköitä. Korkeakoulujen oman tutkimusrahoi- nitelman toteuttamiseen. Toteutuessaan suun
12756:   tuksen ohella myös Suomen Akatemian rahoi- nitelma turvaisi tutkimustyön edellytysten para
12757:   tuksella on lisääntyvää merkitystä eteläisen Suo- nemisen myös ns. kehitysalueiden korkeakou
12758:   men ulkopuolella sijaitsevien korkeakoulujen luissa.
12759:   tutkimustoiminnan raho~tuksessa.                      Tutkimustoiminnan edistämisen kokonais
12760:       Koko julkisen sektorin tutkimustoiminnan ja- suunnittelu kuuluu meillä valtioneuvostolle j:
12761:   kautumista maassamme tarkasteltaessa voidaan sen apuna toimivalle valtion tiedeneuvostolle
12762:   tutkimustilastojen perusteella edelleen todeta, Tiedeneuvostossa on parhaillaan valmisteill:
12763:   että !tutkimustoiminta painottuu Etelä-Suomeen. 1980-luvun. tiedepolitiikkaa koskeva. asiakirja
12764:   Monet valtion tutkimuslaitokset sijaitsevat Hel- jossa myös tässä kysymyksessä käsiteltyjä asioi
12765:   singissä tai pääkaupunkiseudulla. Vaikka eräät ta tullaan tarkastelemaan.
12766:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
12767: 
12768:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck.
12769:                                                 N:o 70                                                3
12770: 
12771: 
12772: 
12773: 
12774:                           Tili     Riksdagens            Herr     Talman
12775: 
12776:  I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tens tekniska forskningscentral, Folkhälsolabora-
12777: 1ger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           torielt och lnstitutet för arbetshygien och
12778: "den 17 februari 1981 till vederbörande med-           Skogsforskningsinstitutet under de senaste åren
12779: :m av statsrådet för avgivande av svar över-          har inrättat nya regionala enheter har tyngd-
12780: int avskrift av följande av riksdagsman Kaup-          punkten i dessa anstalters verksamhet förblivit
12781: inen m. fl. undertecknade spörsmål nr 70:             i huvudstadsregionen.
12782:                                                           Den regionala fördelningen av forsknings-
12783:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ansiagen är likväl en heit annan för högsko-
12784:        ta i syfte att få till stånd en jämnare        Iornas del. 1 många Iän ansvarar högskoioma
12785:        regional fördelning av de offentliga an-       och Finlands Akademi nästan helt för den of-
12786:        slagen för finansiering av forskning och       fentliga sektorns forskningsanslag. Detta är
12787:        hur tryggas utvecklingsmöjligheterna för       fallet i Uleåborgs, Mellersta Finlands, Vasa,
12788:        regionala forskningsenheter såsom Forsk-       Kuopio, Norra Karelens och Kymmene Iän.
12789:        ningsanstalten på Karelen?                     Man kan konstatera att utan ett målmedvetet
12790:                                                       regionalt utbyggande av högskolorna skulle
12791:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         dessa Iän vara verkliga "nollor" vad beträffar
12792: amt anföra följande:                                  forskningsverksamheten.
12793:    Då man i motiveringen till spörsmålet: hän-            Fastän den regionala fördelningen av forsk-
12794:  isar till forskningsverksamhetens uppbyggnad         ningsarbetet i vårt land fortfarande är otill·
12795:   hela landet är det inte möjligt att framföra        fredställande bör man likväl uppmärksamma
12796:  tt detaljerat svar på uppdrag av endast en           den kännbara förändring som inträffat till följd
12797: rlinister. Då man likväl i spörsmålet betonar         av högskoleväsendets utbyggnad. Under loppet
12798: tögskolornas forskningsverksamhet framläggs           av 1970-talet har södra Finlands relativa andel
12799: öijande.                                              av håde högskolornas och Finlands Akademis
12800:    Den främsta otsaken tili en effekitivering av      forskningsanslag oavbrutet minskat.
12801: ttbyggandet av högskoleväsendet under 1960-               Regeringen strävar tili atlt trygga förutsätt·
12802: iCh 1970-talet var den märkbara koncentre-            ningarna för forskningsverksamhet inom hög-
12803: ingen av den forskningsverksamhet som finan-          skoleväsendet i enlighet med den nyligen god-
12804: ierats med offentliga ansiag tili södra Finland,      kända utbyggnadsplanen. Av stor betydelse i
12805: •id sidan om förbättrandet av utbudet på hög-         detta sammanhang är utökandet av de forsk-
12806: koleutbildning.                                       ningsresurser som i lagen om utbyggandet av
12807:    I dag, då högskoleväsendet kan anses vara fär-     högskoleväsendet inte närmare preciserats och
12808: ligt utbygg;t, är högskolorna i endeliän och re-      angående viiken högskolerådet år 1980 gjorde
12809: :ioner praktiskt taget de enda forskningsenhe-        en detaljerad pian och som statens vetenskaps-
12810: ema vars verksamhet finansieras med offent-           råd som sådan godkände som en del av sitt till-
12811: iga medel. Vid sidan om den forskning som             läggsprogram för forskningsmedel. Regeringen
12812: tögskolorna själva finansierar har också Fin-         strävar att i den mån statsekonomin tillåter
12813: ands Akademi fått ökad betydelse för finansie·        förverkliga denna pian. Förverkligandet av
12814: ingen av forskning i högskoior som är helägna         planen skulle trygga en förbättring av förut-
12815: ttanför södra Finland.                                sättningarna för forskningsarbetet också i hög-
12816:    Vid en granskning av fördelningen av hela          skolorna i de s.k. utvecklingsområdena.
12817: Ien offentliga sektorns forskningsverksamhet:            Helhetsplaneringen för främjande av forsk·
12818:   vårt Iand kan man på basen av forsknings-           ningsverksamheten tillfaller statsrådet och sta-
12819: :tatistiken ytJterligare konstatera att forsknings-   tens vetenskapsråd som bistår statsrådet. Veten-
12820: rerksamheten koncentrerats tili södra Finland.        skapsrådet utarbetar för närvarande en skri-
12821: Viånga av statens forskningsanstalter är belägna      velse om 1980-talets vetenskapspolitik som ock-
12822:   Helsingfors eller i huvudstadsregionen. Fast-       så kommer atlt granska de frågor som behand·
12823: in en del av forskningsanstalterna, såsom Sta-        lats i detta spörsmål.
12824:      Helsingfors den 24 februari 1981
12825: 
12826:                                                                Undervisningsminister Pär Stenbäck
12827:                                                                                                                              .~ ''
12828: 
12829: 
12830: 
12831:                                                                                                                                  j;
12832: 
12833: 
12834: 
12835: 
12836:                                                             . ~'
12837: 
12838: 
12839: 
12840: 
12841:                                                                                              ·f
12842: 
12843: 
12844:                                                                                                                      ;,~..           .. ·-
12845: 
12846: 
12847:                                   '.''                             ::~
12848: 
12849:                                                      :·.<                     .,_,· ···.:
12850:                                                                                                   .·,    ,;_         .;
12851:                                                                                                                                 ;     .-· ·' .
12852:                                                                                                                                       ...... :
12853:                                                             i""          ····•"?'                       ·.··"':,-:_'
12854:                                                                                                                        . ,. ,_r.:·
12855:                                          .........                                  ..-,.·
12856: .   . ;-:·                                                                                                             "l.;{
12857: 
12858: 
12859: 
12860: 
12861:                                                                                                                                .;
12862: 
12863: 
12864: 
12865: 
12866:              ·~.: ·_
12867: 
12868: 
12869: 
12870: 
12871:                        .. i: ..
12872: 
12873: 
12874: 
12875: 
12876:                                                                                                             .   .·
12877:                                                   1981 vp.
12878: 
12879: Kirjallinen kysymys n:o 71
12880: 
12881: 
12882: 
12883: 
12884:                                      Paakkinen ym.: Järvenpään kotitalousopettajaopiston peruskor~
12885:                                          jausten suorittamisesta
12886: 
12887: 
12888:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12889: 
12890:     Järvenpään kotitalousopettajaopisto on am-           tulee olemaan ainakin yhtä paljon kuin tähän~
12891: mattikasvatushallituksen alainen valtion oppi-           kin asti. Oppilasmäärän on arvioitu pysyväri
12892: laitos, joka on aloittanut toimintansa vuonna            samana tai mieluummin lisääntyvän. Opetus
12893:  1928. Opistossa annetaan koulutusta tällä het-          tulee monipuolistumaan ja sen rinnalla tulee
12894: kellä varsinaisen kotitalousopettajakoulutuksen          kurssimuotoinen toiminta säilymään.
12895: lisäksi emäntäkoulussa ja talouskoulussa. Lisäk-            Järvenpään kotitalousopettajaopiston työssä
12896: si on opetusharjoittelijoita ja siivoustyönjohdol-       on teoreettisen opetuksen osuus n. 40 prosent-
12897: lista koulutusta.                                        tia ja käytännön työn opetuksen osuus n. 60
12898:     Oppilaita Järvenpään kotitalousopettajaopis-         prosenttia koko opetusajasta. Teoreettisia oppi-
12899: tossa on kuluvan syyskauden aikana ollut 144,            aineita ovat kasvatus- ja opetusoppi, suomen
12900:  heistä emäntäkoulussa 48 oppilasta, talouskou-          kieli, kansantalous, kodin talous ja kuluttaja-
12901:  lussa 24 oppilasta ja opettajaopistossa 48 oppi-        politiikka, asunto- ja kodinhoito-oppi, kemia~
12902: lasta. Opetusharjoittelijoita on ollut 24. Opis-         fysiikka ja mikrobiologia, ravintofysiologia ja
12903:  tossa järjestetään lisäksi erilaisia kursseja, joilla   erikoisruokavaliot, elintarviketietous ja ruoan-
12904:  esimerkiksi ensi kevätlukukaudella arvioidaan           valmistusoppi, työoppi, työväline- ja koneoppi,
12905:  olevan noin 100 opiskelijaa.                            neuvontaoppi, kirjanpito ja laskentatoimi sekä
12906:      Kotitalousopettajaopiston koulutustehtävä on        suurtalousoppi. Käytännön työn opetukseen
12907:  monipuolinen. Se valmistaa kotitalousopettajia          kuuluu kemian ja mikrobiologian laboratorio-
12908:  ammattikasvatushallituksen alaisiin oppilaitok-         työt, sovelletun ravinto-opin työt, kokeellinen
12909:  siin ja kouluttaa opettajia toimimaan kotitalous-       ruoanvalmistus, ruoanvalmistus opetus- ja suur~
12910:  neuvontajärjestöissä sekä kotitalouden kokeilu-         keittiössä, säilöntä ja leipominen, asunnon
12911:  ja tiedotustehtävissä. Kotitalousopettajaopistosta      hoito, laitossiivous ja tekstiilien hoito, ty():.
12912:  valmistuneet voivat toimia myös erilaisten lai-         väline- ja konekokeilu sekä työnjohto.
12913:  tosten emäntinä sekä muissa kotitalousalaan                Järvenpään kotitalousopettajaopisto tmmn
12914:  liittyvissä tehtävissä mm. liike-elämän palveluk-       Järvenpään kartanon maille rakennetuissa ti-
12915:  sessa.                                                  loissa, jotka ovat valmistuneet hyvin eri aikoi-
12916:      Keskiasteen koulunuudistusta varten laadit-         na. Eduskunnan naisjäsenet olivat vuonna 1907
12917:  tujen suunnitelmien mukaan Järvenpään koti-             esittäneet komitean perustamista ,naisten ta-
12918:  talousopettajaopisto jatkanee opistotasaisena           loudenhoidon opetuksen järjestämistä varten"
12919:  koulutuspaikkana. Opistoon on suunniteltu si-           tarkoituksena kotitalousopettajaopiston perus-
12920:  joitettavaksi kotitalousalan laajennettu opisto-        taminen. Varsinainen käytännön esitys asiasta
12921:  koulutus sekä alan opettaja- ja konsulenttikou-         tehtiin vuonna 1919, jolloin eduskunta sai
12922:  lutus. Uusien suunnitelmien mukaan opisto-              anomuksen "täydellisen ja tarkoituksenmukai-
12923:   koulutus tulisi kestämään yhteensä neljä vuotta        sen valtion laitoksena toimivan kotitalousopet-
12924:  ja opettaja- ja konsulenttikoulutus sen jatkona         tajaopiston perustamisesta maahamme". Tämä
12925:  yhden vuoden. Koulutusajat pitenisivät siis ny-         johti tulokseen vuonna 1928, jolloin tasavallan
12926:   kyisestä.                                              presidentti vahvisti asetuksen opiston perusta-
12927:      Tulevan uudistuksen vaikutusta opetustilo-          misesta Järvenpään koulutilalle Tuusulaan val-
12928:   jen ja majoitustilojen tarpeeseen ei opistolla         tion haltuun siirtyneen kartanon maille.
12929:   ole suunnitelmien keskeneräisyyden vuoksi vie-            Opiston toiminta aloitettiin kartanon enti-
12930:   lä voitu yksityiskohtaisesti kaavailla. Niiden         sessä päärakennuksessa ja oppilasasuntolatiloik-
12931:   perusteella on kuitenkin todettu, että luokkia         si kunnostettiin niin ikään vanhoja rakennuk-
12932:  088100316N
12933: 2                                             1981 vp.
12934: 
12935: sia. Opiston käytännön toimintaa silmällä pitäen     mutta määrärahojen puutteen vuoksi ne. jälleen
12936: suunniteltiin ja rakennettiin koulurakennus          kerran siirrettiin. Tarvittava summa olisi nyt
12937: "Paatela", joka valmistui vuonna 1928. Nykyi-        13,3 miljoonaa markkaa.
12938: nen päärakennus on valmistunut vuonna 1954.             Järvenpään kotitalousopettajaopiston perus-
12939:    Järvenpään kotitalousopettajaopiston koulu-       korjaustöiden aloittamisen siirtymiseen liene-
12940: ja asuntolatilat kaipaavat pikaista korjausta. Ra-   vät viime vuosina olleet vaikuttamassa päätök-
12941: kennusten ja kiinteistöjen saneerausohjelmia         set, joilla varoja on työllisyysperusteilla ohjattu
12942: on tehty jo kymmenen vuoden ajan. Vain hy-           Uudenmaan läänin ulkopuolisille kehitysalueil-
12943: vin hitaasti ne ovat toteutuneet. Alueella on        le. Näin on yhteiskunnan omistuksessa olevia
12944: parhaillaan käynnissä joitakin rakennustöitä,        kiinteistöjä päästetty rappeutumaan ja aiheutet-
12945: mutta kiireellisimmän korjauksen tarpeessa ole-      tu valtiolle moninkertaiset menot. Peruskorjaus
12946: vien koulutilojen peruskorjausta on kerran toi-      tuleekin viipymättä käynnistää vieläkin suu-
12947: sensa jälkeen siirretty. Palo- ja terveysviran-      rempien vahinkojen välttämiseksi.
12948: omaiset ovatkin useaan kertaan joutuneet puut-          Edellä olevan johdosta ja viitaten valtiopäi-
12949: tumaan rakennusten kuntoon. Erityistä huo-           väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
12950: miota kiinnittää se, että vuonna 1928 valmis-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12951: tunutta, nykyisin emäntä- ja talouskouluna toi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12952: mivaa Paatelaa ei valmistumisen jälkeen ole
12953: kertaakaan perusteellisesti korjattu. Sen oppi-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12954: lasruokalan keittiötä ovat terveysviranomaiset               Järvenpään kotitalousopettajaopiston ra-
12955: arvostelleet terveydelle vaarallisena. Keittiön              kennuksien ja kiinteistöjen peruskorja-
12956: katossa ja seinissä on isoja alueita, joista maa-            uksen siirtyminen kohta kymmenellä
12957: lit ja rappaukset lohkeilevat ja tippuvat alas               vuodella on tehnyt ammattikasvatushal-
12958: haitaten ruoanvalmistusta. Kaikissa rakennuk-                lituksen alaisesta valtion oppilaitokses-
12959: sissa on tapahtunut vesivahinkoja, joiden jäljet             ta sen oppilaille, opettajille ja muulle
12960: tulisi korjata. Myös oppilaiden majoitushuonei-              henkilökunnalle terveydellisesti ja palo-
12961: ta pitäisi parantaa. Suunnitelmiin kuuluu li-                turvallisuuden kannalta vaarallisen. työs-
12962: säksi muutaman uuden majoitushuoneen kun-                    kentely-ympäristön, ja jos on,
12963: nostaminen opiston mahdollisen lisäkäytön tur-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12964: vaamiseksi. Opiston oppilaat tulevat eri puo-                ryhtyä osoittaakseen pikaisesti määrära-
12965: lilta maata pohjoisia läänejä myöten, joten                  hat Järvenpään kotitalousopettajaopis-
12966: majoitustilat ovat välttämättömiä. Perusparan-               ton korjaustöihin ja huolehtiakseen sii-
12967: nussuunnitelmiin kuuluu myös vanhanaikaisten,                tä, että tämä valtion oppilaitos on työ-
12968: kymmeniä vuosia palvelleiden koulutilojen                    turvallisuudeltaan, terveellisyydeltään ja
12969: muuttaminen nykyaikaisemmiksi ja tarkoituk-                  paloturvallisuudeltaan lakien, asetusten
12970: senmukaisemmiksi.                                            ja yleisten vaatimusten mukaisessa
12971:    Perusparannustöiden siirtyminen on jo aihe-               kunnossa hoitamaan niitä tehtäviä, joita
12972: uttanut kustannusarvioiden nousua ja sitä kaut-              opistolta nyt ja erityisesti tulevaisuu-
12973:  ta tehnyt entistä vaikeammaksi kalliin korjauk-             dessa keskiasteen koulunuudistuksen to-
12974:  sen toteutumisen. Viimeksi korjaustöiden piti               teutumisen jälkeen laajennettuna kotita-
12975:  käynnistyä vuoden 1980 syyskuun alussa,                     lousalan opistona edellytetään?
12976:       Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1981
12977: 
12978:          Saara-Maria Paakkinen          Anna-Liisa Piipari            Kaarina Suonio
12979:          Pirjo Ala-Kapee                Pauli Uitto                   Pekka Starast
12980:          Tauno Valo                     Henrik Westerlund             Lea Savolainen
12981:          Terhi Nieminen-Mäkynen         Marjatta Väänänen             M.-L. Salminen
12982:          Kaj Bärlund                    Peter Muurman                 Elisabeth Rehn
12983:                   Esko J. Koppanen                             Impi Muroma
12984:                                               N:o 71                                                3
12985: 
12986: 
12987: 
12988: 
12989:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12990: 
12991: , Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa            dessa keskiasteen koulunuudistuksen to-
12992: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              teutumisen jälkeen laajennettuna koti·
12993: olette kirjeellänne 17 päivänä helmikuuta 1981             talousalan opistona edellytetään?
12994: n:o 233 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-
12995: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saara-        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
12996: Maria Paakkisen ym. tekemän kirjallisen kysy-       vasti seuraavaa:
12997: myksen n:o 71:                                         Rakennuskorjaustyön toteuttamisen viivästy-
12998:           Onko Hallitus tietoinen Silta, että       minen on johtunut monista syistä, joista mai-
12999:        Järvenpään kotitalousopettajaopiston ra-     nittakoon seuraavat:           ·
13000:        kennuksien ja kiinteistöjen peruskor-           Rakennuskori aushankkeen kustannusarvioksi
13001:        jauksen siirtyminen kohta kymmenellä         opetusministeriö vahvisti vuonna 1978 4,9 milj.
13002:        vuodella on tehnyt ammattikasvatushal-       mk piirirakennustoimiston arvion perusteella.
13003:        lituksen alaisesta valtion oppilaitoksesta   Kustannusarvio ei pitänyt paikkaansa, koska
13004:        sen oppilaille, opettajille ja muulle hen-   korjattavat rakennukset olivat oletettua huono-
13005:        kilökunnalle terveydellisesti ja palotur-    kuntoisempia, ja museovirasto sekä ammattikas-
13006:        vallisuuden kannalta vaarallisen työsken-    vatushallitus esittivät omat lisävaatimuksensa,
13007:        tely-ympäristön, ja jos on,                  jolloin kustannusarvio nousi 13 300 000 mar-
13008:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kaksi. Opetusministeriö totesi tällöin, että han-
13009:        ryhtyä osoittaakseen pikaisesti määrä-       ke on alistettava eduskunnan ratkaistavaksi.
13010:        rahat Järvenpään kotitalousopettajaopis-        Hanketta varten on vuoden .1981 tulo- ja
13011:        ton korjaustöihin ja huolehtiakseen sii-     menoarviossa myönnetty 4 200 000 mk, minkä
13012:        tä, että tämä valtion oppilaitos on työ-     nojalla työt voidaan alQittaa marraskuussa
13013:        turvallisuudeltaan, terveellisyydeltään ja   1981. Rakennushankkeen tarkistettu kustannus-
13014:        paloturvallisuudeltaan lakien, asetuksen     arvio on rakennushallituksen ilmoituksen mu-
13015:        ja yleisten vaatimusten mukaisessa kun-      kaan 15 500 000 mk. Puuttuva rahoitus
13016:        nossa hoitamaan niitä tehtäviä, joita        11 300 000 mk tullaan ehdottamaan valtion
13017:        opistolta nyt ja erityisesti tulevaisuu-     vuosien 1982-83 tulo- ja menoarvioihin.
13018:      Helsingissä huhtikuun 3 päivänä 1981
13019: 
13020:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
13021: 4                                            1981 vp.
13022: 
13023: 
13024: 
13025: 
13026:                            Tili Riksdagens Herr Talman
13027: 
13028:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                vidgat institut för hushållsundervisning,
13029: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse              när skolreformen på mellanstadiet har
13030: nr 233 av den 17 februari 1981 tili veder-                 genomförts?
13031: börande medlem av statsrådet översänt avskrift
13032: av följande av riksdagsledamot Saara-Maria             Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
13033: Paakkinen m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr     samt anföra följande:
13034: 71:                                                    Dröjsmålet med byggnadsreparationerna har
13035:           Är Regeringen medveten om att
13036:        uppskovet med grundreparationerna på         föranletts av flera orsaker, av vilka följande
13037:        byggnader och fastigheter vid Järven-        kan nämnas:
13038:        pään kotitalousopettajaopisto benämnda          Undervisningsrninisteriet fastställde år 1978
13039:        institut för u1:bildning av hushållslärare   kostnadskalkylen för reparationsprojektet tili
13040:        med snart tio år har gjort denna under       4,9 milj. mk på grundval av distriktsbyggnads-
13041:        yrkesutbildningsstyrelsen lydande stat-      byråns beräkning. Kostnadskalkylen stämde
13042:        liga läroinrättning till en med tanke p~     inte, beroende på att de byggna:der som skulle
13043:        hälsovård och brandskydd farlig arbets-      repareras var i sämre skick än väntat. Både
13044:        miljö för dess elever, lärare och övriga     museiverket och yrkesutbildningsstyrelsen fram-
13045:        personal, och om så är fallet,               förde dessutom egna tilläggskrav. Härigenom
13046:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     steg kostnadskalkylens belopp tili 13 300 000
13047:        för att snabbt anvisa anslag för repa-       mk. Undervisningsministeriet påpekade då att
13048:        rationer vid Järvenpään kotitalousopet-      projektet bör underställas riksdagens avgörande.
13049:        tajaopisto benämnda institut och i av-          För projektet har i statsförslaget för år 1981
13050:        sikt att sörja för att denna statliga        beviljats 4 200 000 mk. Detta innebär att
13051:        läroinrättning med hänsyn tili arbetar-      arbetet kan påbörjas i november 1981. Den
13052:        skydd, sanitära förhållanden och brand-      justerade kostnadskalkylen för byggprojektet
13053:        skydd befinner sig i ett skick som över-     stiger enligt vad byggnadsstyrelsen uppger tili
13054:        ensstämmer med lagar, förordningar och       15 500 000 mk. I fråga om återstoden av
13055:        allmänna krav, så att institutet för-        finansieringsbeloppet, dvs. 11 300 000 mk,
13056:        mår fullgöra de uppgifter som det            kommer förslag att framläggas om att detta
13057:        förutsätts handha i detta nu och särskilt    belopp upptas i statsförslagen för åren 1982
13058:        i framtiden i sin egenskap av ett ut-        och 1983.
13059:       Helsingfors den 3 april 1981
13060: 
13061:                                                                          Minister Kalevi Kivistö
13062:                                              1981 vp.
13063: 
13064: Kirjallinen kysymys n:o 72
13065: 
13066: 
13067: 
13068: 
13069:                                  Saarikoski: Myyntivoittoverosta ja yritystoiminnan jatkuvuuden
13070:                                     turvaamisesta
13071: 
13072: 
13073:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13074: 
13075:     Yksityisen yritystoiminnan pahimpana ongel-     ehdottamaan pelkästään progressiivisen varalli-
13076: mana on pidettävä pääomarakenteen vinoutu-          suusveroasteikon keventämistä; yritystoiminnan
13077: mista. Vieraan pääoman osuus yltää suoma-           näkemyksen mukaan yritysvarallisuus olisi ko-
13078: laisessa teollisuusyrityksessä keskimäärin lähes    konaan vapautettava varallisuusverosta tämän
13079: 80 prosenttiin ja on vähittäiskaupan puolella       varallisuuden erityisluonteen vuoksi.
13080: vieläkin korkeampi. Suurin syyllinen asiantilaan       Käsittämättömältä sen sijaan tuntuu, että
13081: on epäilemättä yrityksiin ja yrittäjiin kohdistu-   toimikunta on kytkenyt toisiinsa yritysvaralli-
13082: van tulo- ja varallisuusverotuksen yhteisvaiku-     suuden varallisuusverotuksen keventämisen ja
13083: tus. Nykyisen hallituksen toimesta annettiin        myyntivoiton verotuksen. Tämän verotusjärjes-
13084: varallisuusveroasteikon huojennus, joka koskee      telmän lähtökohtana tulisi olemaan se, että
13085: verovuoden 1980 verotusta (884/79), mutta           realisoituuutta arvon nousua verotettaisiin kiin-
13086: tällä ei voida poistaa ongelmaa, joka koskee        teän ja irtaimen omaisuuden luovutuksen yh-
13087: sidotun yritysvarallisuuden verotusta.              teydessä sekä valtion- että kunnallisverotuk-
13088:     Erityisen kipeästi yritysvarallisuuden vero-    sessa. Verotus koskisi kaikista vastikkeellisista
13089: tus tuntuu pienessä ja keskisuuressa perheyri-      luovutuksista saatuja voittoja siitä riippumatta,
13090: tystoiminnassa, jossa yhtiön varallisuuden ja       milloin ja millaisella saannolla luovutettu omai-
13091: tuoton kasvu aiheuttaa verokierteen, jossa yh-      suus on hankittu. Tästä seuraisi, että nykyiset
13092: tiön on näytettävä niin suurta verotettavaa tu-     verovapauden tuottavat aikarajat poistettaisiin
13093: loa, että omistajien osakkeistaan maksama va-       ja että myös vastikkeettomalla saannolla saadun
13094: rallisuusvero ja osinkotulosta menevä tulovero      omaisuuden luovutus tulisi uuden järjestelmän
13095: voidaan kattaa. Useimmissa perheyrityksissä         piiriin. Verotus voisi siten kohdistua myöskin
13096: yritysomaisuuden verotusarvo on kuitenkin teo-      perintönä tai lahjana saatuun omaisuuteen.
13097: reettinen. Yritykseen sidottu varallisuus ei        Tällaisen omaisuuden kohdalla omistusaika las-
13098: useinkaan ole sen kaltaista vaihtokelpoista         kettaisiin edellisestä vastikkeellisesta saannosta.
13099: omaisuutta, joka olisi omistajien vapaasti mää-        Varallisuusverotuksen keventämistä tulisi kä-
13100: rättävissä. Jos ja kun tätä omaisuutta myydään,     sitellä itsenäisenä kysymyksenä eikä myynti-
13101: kysymys on yleensä vanhentuneiden koneiden          voittoverotuksen hyväksymistä saisi pitää ehto-
13102: ja laitteiden tai riittämättömiksi käyneiden toi-   na varallisuusverotuksessa toteutettaville keven-
13103:  mitilojen uusimisesta.                             nyksille. Myyntivoittoverotuksen kohdalla on
13104:     Yritysverotustoimikunta on mietinnössään        kysymys verosta, joka kohdistuu sellaiseen kiin-
13105:  ( 1980: 42) tehnyt joukon ehdotuksia yritys-       teään ja irtaimeen omaisuuteen, josta jo on
13106:  verotuksen keventämiseksi. Näistä ehdotuksista     maksettu varallisuusveroa. Kun myyntivohon
13107:  on erityisellä tyydytyksellä syytä ottaa vastaan   maara laskettaisiin vähentämällä omaisuuden
13108:  esitykset toimintavarausjärjestelmän kehittämi-    luovutushinnasta sen hankintahinta ja kun voi-
13109:  seksi, ylimääräisen inflaatiovähennyksen aikaan-   tosta katsottaisiin veronalaiseksi omistusajasta
13110:  saamiseksi, osakeyhtiön ja sen osakkaan kah-       riippuen 100-20 prosenttia, joutuisi yritys-
13111:  denkertaisen verotuksen lieventämiseksi, tutki-    varallisuus pakosta verotuksessa aikaisempaa
13112:  mus- ja tuotekehitystoiminnan edistämiseksi ja     epäedullisempaan asemaan.
13113:  varallisuusverotuksen keventämiseksi. Erityises-      Myyntivoittoverotus merkitsisi yritysvaralli-
13114:  ti viimeksi mainitun esityksen osalta on kui-      suutta realisoitaessa kohtuutonta rasitusta myös
13115:  tenkin todettava, että toimikunta on tyytynyt      siksi, että verotus kohdistuisi inflaatiosta joh-
13116: 088100281]
13117: 2                                           1981 vp.
13118: 
13119: tuvaan voittoon. Toimikunta itsekin myöntää        puolestaan aiheuttaisi uusia vaikeuksia muu-
13120: tämän, vaikka katsoo, että inflaation vaikutus     toinkin ongelmalliseksi muodostuneessa perhe-
13121: tulisi järjestelmässä otetuksi epäsuorasti huo-    yritystoiminnan sukupolvenvaihdostilanteessa.
13122: mioon sillä, että voiton veronalaiseksi tulevaa       Edellä olevan perusteella sekä viitaten val-
13123: osaa alennetaan omistusajan pidentyessä. Tämä      tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
13124: ei kuitenkaan eliminoi inflaation vaikutusta.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13125:    Kokonaan oman lukunsa muodostaisivat ne         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13126: ongelmat, jotka myyntivoittovero toisi yrityk-
13127: sen sukupolvenvaihdostilanteeseen. Myynti olisi              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13128: verovapaata vain siinä tapauksessa, että kyse             yritysverotuksen, erityisesti yritysvaral-
13129: olisi kiinteistön, arvopaperin, avoimen tai kom-          lisuuteen kohdistuvan varallisuusvero-
13130: mandiittiyhtiön osuuden tai laivanosuuden                 tuksen keventäminen on välttämätöntä,
13131: myynnistä lähisukulaiselle ja omaisuus olisi ol-          mikäli yritystoiminnan jatkuvuus halu-
13132: lut myyjän omistuksessa yli kahdeksan vuotta.             taan turvata, ja että myyntivoittovero
13133: Teknisestä kehityksestä johtuva käyttöomai-               lisäisi toteutuessaan yritysten verorasi-
13134: suuden nopea vanheneminen aiheuttaa sen, että             tusta, ja jos on,
13135: myyntivoittovero kohdistuisi po. luovutusti-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13136: lanteessa valtaosaan yritysvarallisuutta. Tämä            ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
13137:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1981
13138: 
13139:                                        Helge Saarikoski
13140:                                               N:o 72                                               3
13141: 
13142: 
13143: 
13144: 
13145:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13146: 
13147:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa    lainsäädäntöehdotuksia, joista yleiseltä kannalta
13148: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on merkittävin varallisuusverotuksen tason
13149: olette 17 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn          olennaista alentamista ja myyntivoittoverotuk-
13150: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sen kehittämistä koskeva ehdotuskokonaisuus.
13151: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Toimikunta katsoo, että varallisuusverotuk-
13152: edustaja Helge Saarikosken näin kuuluvasta kir-     sen taso on pääomaverotuksessa keskeinen teki-
13153: jallisesta kysymyksestä n:o 72:                     jä, jonka olennaista muuttamista on asianmu-
13154:                                                     kaista tarkastella pääomaverotuksen rakenteen
13155:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       kehittämistä koskevana kysymyksenä. Pääoma-
13156:        yritysverotuksen, erityisesti yritysvaral-   verotuksen tärkeimmistä osa-alueista toimikun-
13157:        lisuuteen kohdistuvan varallisuusvero-       nan työn piiriin ovat kuuluneet varallisuusve-
13158:        tuksen keventäminen on välttämätöntä,        rotus ja myyntivoittojen verotus. Toimikunnan
13159:        mikäli yritystoiminnan jatkuvuus halu-       käsityksen mukaan pääomaverotuksemme ra-
13160:        taan turvata, ja että myyntivoittovero       kennetta tulisi muuttaa siten, että varallisuus-
13161:        lisäisi toteutuessaan yritysten verorasi-    verotuksen tasoa olennaisesti alennettaisiin ja
13162:        tusta, ja jos on,                            tähän liittyen myyntivoittojen veronalaisuutta
13163:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      osittain laajennettaisiin lähinnä pitkän ajan
13164:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?              omistetun omaisuuden osalta ja jyrkistä omis-
13165:                                                     tusaikaedellytyksistä johtuvan verojärjestelmän
13166:   .Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         jäykkyyttä toisaalta vähennettäisiin. Toimikun-
13167: taen seuraavaa:                                     ta toteaa, että nykyisissä säännöksissä ja niiden
13168:    Olen aikaisemmin kansanedustaja Saarikos-        soveltamiskäytännössä todettuja muitakin epä-
13169: ken samaa asiaa koskevaan kysymykseen (578/         kohtia tulisi samalla pyrkiä poistamaan."
13170: 78) antamassani vastauksessa todennut muun             Mietinnön johdosta annetut lausunnot ovat
13171: muassa seuraavaa:                                   valtiovarainministeriössä käsiteltävinä. Hallitus
13172:    "Valtiovarainministeriön 13 päivänä joulu-       ei ole vielä ottanut kantaa siihen miten yritys-
13173: kuuta 1978 asettaman yritysverotustoimikun-         verotustoimikunnan ehdotuksiin olisi suhtau-
13174: nan tehtävänä oli selvittää yritysverotuksen ke-    duttava muuten kuin toteamalla vuoden 1981
13175: hittämismahdollisuuksia erityisesti pienten ja      tulo- ja menoarvioehdotuksen perusteluissa, että
13176: keskisuurten yritysten osalta tavoitteena ny-       hallituksen tarkoituksena on yritysverotuksessa
13177: kyistä yksinkertaisempi ja selkeämpi verojärjes-    aloitetun uudistustyön jatkaminen ja verotuk-
13178: telmä. Yritysverotustoimikunta antoi lopullisen     sen yksinkertaistaminen yritysverotustoimikun-
13179: mietintönsä valtiovarainministeriölle 4 päivänä     nan tekemien ehdotusten ja muiden selvitysten
13180: elokuuta 1980. Toimikunta on tehnyt lukuisia        pohjalta.
13181:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1981
13182: 
13183:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
13184: 4                                           1981 vp.
13185: 
13186: 
13187: 
13188: 
13189:                            Tili Riksdagens Herr Talman
13190: 
13191:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       gäller en väsentlig sänkning av förmögenhets-
13192: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          skattenivån och utvecklandet av beskattningen
13193: velse av den 17 februari 1981 tili vederböran-     av försäljningsvinst.
13194: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          Kommissionen anser att förmögenhetsskatte-
13195: följande av riksdagsman Helge Saarikoski un-       nivån är en central faktor i förmögenhets-
13196: dertecknade spörsmål nr 72:                        beskattningen och att det är skäl att granska
13197:                                                    frågan om en väsentlig ändring av denna nivå
13198:           Är Regeringen medveten om att det        som en fråga, viiken gäller utvecklandet av
13199:        är nödvändigt att lindra företags-          kapitalbeskattningens struktur. Av kapital-
13200:        beskattningen, särskilt den förmögen-       beskattningens viktigaste delområden har tili
13201:        hetsbeskattning som gäller företagsför-     kommissionens arbetsområde hört förmögen-
13202:        mögenhet, om man önskar trygga före-        hetsbeskattningen och beskattningen av försälj-
13203:        tagsverksamhetens kontinuitet, och att      ningsvinst. Enligt kommissionens uppfattning
13204:        skatt på försäljningsvinst, om den för-     borde vår kapitalbeskattningsstruktur ändras
13205:        verkligas, skulle öka företagens skatte-    så, att förmögenhetsskattenivån väsentligt sänks
13206:        börda, och om så är fallet,                 och skattskyldigheten beträffande försäljnings-
13207:           vilka åtgärder ämnar Regeringen          vinst i anslutning härtili delvis utvidgas, när-
13208:        vidta för att hjälpa upp situationen?       mast i fråga om egendom som innehafts under
13209:                                                    längre tid, medan den rigiditet i beskattnings-
13210:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     systemet som är en följd av de strama förut-
13211: samt anföra följande:                              sättningarna gällande ägotid å andra sidan
13212:    Jag har tidigare, i mitt svar på riksdagsman    skulle lindras. Kommissionen framhåller att
13213: Saarikoskis spörsmål ( 578/78) om samma sak,       också andra missförhållanden, som konstaterats
13214: konstaterat bl.a. följande:                        i de nuvarande stadgandena och deras tiliämp-
13215:     "Den av finansministeriet 13. 12. 1978 tili-   ningspraxis, samtidigt borde avlägsnas."
13216: satta företagsbeskattningskommissionen hade           De med anledning av betänkandet avlåtna
13217: tili uppgift att utreda möjligheterna att ut-      utlåtandena är under behandling i finansmi-
13218: veckla företagsbeskattningen, särskilt i fråga     nisteriet. Regeringen har inte tagit ställning tili
13219: om små och medelstora företag, i syfte att få      företagsbeskattningskommissionens förslag an-
13220: tili stånd ett enklare och klarare skattesystem    nat än genom att konstatera i motiveringen tili
13221: än för närvarande. Företagsbeskattningskom-        propositionen angående statsförslaget för år
13222: missionen avgav sitt slutliga betänkande tili      1981 att regeringen har för avsikt att fortsätta
13223: finansministeriet den 4 augusti 1980. Kom-         det påbörjade arbetet för revidering av före-
13224: missionen har gjort ett flertal förslag tili       tagsbeskattningen och förenkla beskattningen
13225: lagstiftning, av vilka det mest betydande från     på basen av företagsbeskattningskommissionens
13226: allmän synpunkt är det komplex av förslag som      förslag och övriga utredningar.
13227:      Helsingfors den 25 mars 1981
13228: 
13229:                                                                       Minister Pirkko Työläiärvi
13230:                                               1981 vp.
13231: 
13232: Kirjallinen kysymys n:o 73
13233: 
13234: 
13235: 
13236: 
13237:                                   Juvela: Porin ja Jyväskylän välisen postiautolinjan lopettami-
13238:                                      sen peruuttamisesta
13239: 
13240: 
13241:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13242: 
13243:    Rautatiehallituksen yllättävä päätös lopettaa     tyisesti on ma1ruttava Kihniön ja Niskoksen
13244: kokonaan paikallisliikenne Porin-Haapamäen           välisen paikallisyhteyden katkeaminen. Kun
13245: radalla on koettu erityisesti Pohjois-Satakun-       asia on näin, onkin enemmän kuin toivotta-
13246: taan kohdistuneena raskaana iskuna. Tällä pää-       vaa, että näistä liikennepalveluja heikentävistä
13247: töksellä rautatiehallitus heikentää ratkaisevalla    suunnitelmista luovutaan.
13248: tavalla näiden alueiden ihmisten jo ennestään-          Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
13249: kin puutteellisia liikenneyhteyksiä ja -palveluja.   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitänkin val-
13250:    Nyttemmin on tullut tietoon uusia hälyyt-         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
13251: täviä suunnitelmia. Tällä kertaa on vuorossa         si seuraavan kysymyksen:
13252: postilaitos, joka tiettävästi aikoo lopettaa Po-
13253: rin-Jyväskylän postiautolinjan. Jos näin ta-                  Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
13254: pahtuu, merkitsee se näiden alueiden liiken-                suunnitelmista Porin-Jyväskylän posti-
13255: nepalvelujen uutta vakavaa huonontamista. Eri-              autolinjan lopettamiseksi luovutaan?
13256:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1981
13257: 
13258:                                            Aulis Juvela
13259: 
13260: 
13261: 
13262: 
13263: 088100l93P
13264: 2                                          1981 vp.
13265: 
13266: 
13267: 
13268: 
13269:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13270: 
13271:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen~ssa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
13272: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhem1es,     vasti seuraavaa:
13273: olette 17 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn           Liikenneministeriö on 27 päivänä helmikuu-
13274: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      ta 1981 tekemällään päätöksellä muun ohessa
13275: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     hylännyt kysymyksessä tarkoitetun postiauto-
13276: edustaja Juvelan näin kuuluvasta kirjallisesta    linjan lopettamista koskeneen posti- ja lennä-
13277: kysymyksestä n:o 73:                              tinhallituksen hakemuksen.
13278:          Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
13279:        suunnitelmista Porin-Jyväskylän posti-
13280:        autolinjan lopettamiseksi luovutaan?
13281:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1981
13282: 
13283: 
13284:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
13285:                                          N:o 73                                             3
13286: 
13287: 
13288: 
13289: 
13290:                         Tili Riksdagens Herr Talman
13291: 
13292:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordninge?      Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
13293: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skn-       samt anföra följande:
13294: velse av den 17 februari 1981 tili vederbö-      Trafikministeriet har med sitt beslut av den
13295: rande medlem av statsrådet översänt avskrift   27 februari 1981 jämte annat förkastat post-
13296: av följande av riksdagsman Juvela underteck-   och telegrafstyrelsens ansökan om upphörande
13297: nade spörsmål nr 73:                           av den i spörsmålet avsedda postbilslinjen.
13298:          Ämnar Regeringen sörja för det att
13299:       planeringarna för upphörande av post-
13300:       bilslinjen Pori-Jyväskylä avstås?
13301:      Helsingfors den 16 mars 1981
13302: 
13303: 
13304:                                                              Trafikminister Veikko Saarto
13305:                                                 1981 vp.
13306: 
13307: Kirjallinen kysymys n:o 74
13308: 
13309: 
13310: 
13311: 
13312:                                    Pekkarinen: Metsätyöntekijäin lisäkoulutuskurssien oppilaille
13313:                                       myönnettävien perhe- ja opintoavustusten myöntäm1smenet-
13314:                                       telyn yksinkertaistamisesta.
13315: 
13316: 
13317:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13318: 
13319:     Lakiin ja asetukseen metsäoppilaitoksista pe-      luettelot lähetetään aluemaksukeskukseen, jossa
13320: rustuen maksetaan metsätyöntekijäin lisäkoulu-         laaditaan tilillepanomääräys jokaiselle maksun
13321: tuskurssien oppilaille päivärahaa, perheavustus-       saajalle. Aluemaksukeskus lähettää tilillepano-
13322: ta ja matkakustannusten korvausta.                     määräykset postipankkiin, joka laatii jokaiselle
13323:     Käytännössä maksutapahtuma tapahtuu kai-           maksun saajalle tilillepanolipukkeen. Koulu lä-
13324: killa kurssitoimintaa järjestävillä metsäoppilaitok-   hettää maksutapahtuman jälkeen (n. 11;2-3
13325: silla pääpiirteittäin samanmuotoisesti: kurssi-        kuukautta kurssin päätyttyä) maksuluetteloista
13326: laisen työnantaja kehottaa kurssikutsukirjees-         jäljennökset ·kurssilaisten työnantajille. Kurssi-
13327: sään kurssilaisia viemään kurssille mennessään         laisten työnantaja vähentää maksuluettelon mu-
13328: verotodistuksen omista ja puolisonsa tuloista          kaisen päivärahan kurssilaisten keskipäiväansion
13329: sekä perheeliisiä myös virkatodistuksen. Kurs-         mukaisesta palkasta ja suorittaa erotuksen kurs-
13330: sin alkaessa kerätään kurssilaisilta henkilötiedot,    silaiselle.
13331: pankkitilin numerot yms. sekä tilataan vero- ja           Edellä selvitetty menetelmä on erittäin moni-
13332: virkatodistukset verotoimistoista ja kirkkoher-        mutkainen ja työläs valtion eri virastoissa. Sa-
13333: ranvirastoista koulun toimesta niille kurssilai-       moin menetelmä on kohtuuttoman hidas kurs-
13334: sille, jotka eivät ole niitä toimittaneet. Kurssi-     silaisten saadessa koulun maksaman avustuksen
13335: laisten kaikkien tarvittavien asiapapereiden saa-      sekä työnantajan maksaman palkan erotuksen
13336: vuttua koululle laaditaan koulun toimesta hake-        vasta n. 1 1,-2-3 kuukauden kuluttua kurssin
13337: mus ammattikasvatushallituksen metsäopetuksen          päättymisestä.                ·
13338: osastolle opintoavustuksista. AKH:n metsäope-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13339: tuksen osaston käsiteltyä hakemuksen lähettää          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
13340: se koululle päätöksen maksutoimenpiteitä var-          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
13341: ten. Päätöksen saavuttua laaditaan koululla            seuraavan kysymyksen:
13342: maksuluettelo, jossa mainitaan kurssilaisen nimi,
13343: pankki ja tilinumero, päivärahojen ja matka-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13344: korvausten yhteismäärä yms. Maksuluettelon                    siin metsätyöntekijäin lisäkoulutuskurs-
13345: liitteeksi laaditaan matkakorvauksista erittelyt.             sien oppilaille myönnettävien perhe- ja
13346: Perheavustuksista laaditaan maksuluettelo, jos-               opintoavustusten myöntämismenettelyn
13347: sa mainitaan maksun saajan nimi, pankki ja tili-              yksinkertaistaiDiseksi?
13348: numero sekä perheavustuksen määrä. Maksu-
13349:       Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1981
13350: 
13351:                                           Mauri Pekkarinen
13352: 
13353: 
13354: 
13355: 
13356: 088100317P
13357: 2                                               1981 vp.
13358: 
13359: 
13360: 
13361: 
13362:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13363: 
13364:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Voimassa olevien säädösten mukaan opinto-
13365: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja perheavustusten myöntämis- ja maksamisme-
13366: olette 18 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn kir-       nettelyn yksinkertaistaminen ei ole mahdollista.
13367: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Ammattikasvatushallituksen antamien tieto-
13368: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       jen mukaan sellaisia oppilaita, joille omaisuus-
13369: Mauri Pekkarisen näin kuuluvasta kirjallisesta        veron takia ei opinto- ja perheavustusta voida
13370: kysymyksestä n:o 74:                                  myöntää, on vain 1-2 % kaikista oppilaista,
13371:                                                       joten "varattomuusselvityksistä" luopuminen
13372:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        saattaisi olla yhteiskunnalle nykyistä menettelyä
13373:        siin metsätyöntekijäin lisäkoulutuskurs-       edullisempi ratkaisu. Ratkaisuvaltaa siirtämällä
13374:        sien oppilaille myönnettävien perhe- ja        voitaisiin hakemusten käsittelyä luonnollisesti
13375:        opintoavustusten myöntämismenettelyn           myöskin nopeuttaa.
13376:        yksinkertaistamiseksi?                            Opinto- ja perheavustusten varsinaista mak-
13377:                                                       satusmenettelyä koskevat mekanismit liittyvät
13378:                                                       nykyiseen valtion varojen käytön aluemaksu-
13379:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         keskus- ja tietokonekäsittelyjärjestelmään, jonka
13380: vasti seuraavaa:                                      soveltaminen on eräissä tapauksissa saattanut
13381:    Varattomille oppilaille, jotka osallistuvat met-   hidastaa maksatusmenettelyä.
13382: sätyömiehille järjestettäville kursseille, makset-       Edellä sanottuun viitaten opetusministeriö
13383: tavasta opinto- ja perheavustuksesta säädetään        tulee selvittämään mahdollisuudet kysymyksessä
13384: metsäoppilaitoksista annetun lain ( 141/64)           tarkoitetun opinto- ja perheavustuksen myön-
13385: 12 §: ssä sekä metsäoppilaitoksista annetun ase-      tämis- ja maksatusmenettelyn yksinkertaista-
13386: tuksen ( 82/65) 29 ja 30 §: ssä.                      miseksi.
13387:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1981
13388: 
13389:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
13390:                                                N:o 74                                                3
13391: 
13392: 
13393: 
13394: 
13395:                             Tili Riksdagens Herr Talman
13396: 
13397:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt uppgift från yrkesutbildningsstyrelsen
13398: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        finns det endast 1-2 % sådana elever som
13399: av den 18 februari 1981 tili vederbörande med-       inte kan beviljas studie- och familjeunderstöd
13400: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      på grund av förmögenhetsskatt, varför det
13401: av riksdagsman Mauri Pekkarinen underteck-           kunde vara förmånligare för samhället att avstå
13402: nade spörsmål nr 74:                                 från "medellöshetsutredningen". Genom dele-
13403:                                                      gering av befogenheten att avgöra dylika ären-
13404:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          den kunde behandlingen av ansökningarna na-
13405:        syfte att förenkla förfarandet vid be-        turligtvis även göras snabbare.
13406:        viljande av familje- och studieunderstöd         De mekanismer som gäller det egentliga
13407:        åt elever som deltar i tilläggsutbildnings-   utanordningsförfarandet i fråga om studie- och
13408:        kurser, anordnade för skogsarbetare?          familjeunderstöd ansluter sig tili det nuvarande
13409:                                                      systemet med regionala betalningscentraler och
13410:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        databehandling i användningen av statens me-
13411: samt anföra följande:                                del. I vissa fall har tillämpningen av detta sys-
13412:    Angående studie- och familjeunderstöd, som        tem kunnat göra utanordningsförfarandet lång-
13413: beviljas medellösa elever, vilka deltar i kurser     sammare.
13414: anordnade för skogsarbetare, är stadgat i 12 §          Med hänvisning till det ovan anförda kom-
13415: lagen om forstläroanstalter ( 141/64) samt i         mer undervisningsministeriet att utreda möjlig-
13416: 29 och 30 §§ förordningen om forstläroanstal-        heterna att förenkla det i spörsmålet avsedda
13417: ter (82/65).                                         förfarandet vid beviljande och utbetalning av
13418:    Enligt gällande stadganden är det inte möj-       studie- och familjeunderstöd.
13419: ligt att förenkla förfarandet vid beviljande och
13420: utbetalning av studie- och familjeunderstöd.
13421:      Helsingfors den 1 april 1981
13422: 
13423:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
13424:                                                1~81   vp.
13425: 
13426: Ktrjalliraeb kysymyilUO 75
13427: 
13428: 
13429: 
13430: 
13431:                                    Kanerva: Työvoimaministeriön ohjeiden soveltamisesta kunnalli-
13432:                                       sia työllistämistuki- ja virastotyöjärjestelmiä sovellettaessa
13433: 
13434: 
13435: 
13436:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13437: 
13438:     Työvoimaministeriöllä on vuosittain käytettä-        Työvoimaministeriö on myös ohjeissaan an-
13439: vissään erilaisia työllisyyden hoitoon tarkoitettu-   tanut suosituksen, että eteläisissä työvoimapii-
13440: ja määrärahoja. Eräitä niistä on tarkoitettu          reissä määrärahaa käytetään ensisijaisesti pitkä-
13441: käytettäväksi suoraan työttömien työnhakijoi-         aikaistyöttömien työllistämiseen. Pitkäaikais-
13442: den työllistämiseksi kuntien, kuntainliittojen        työttömillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat
13443: ja valtion laitosten palvelukseen. Kysymykseen        olleet vähintään vuoden työttöminä työnhaki-
13444: tulevat lähinnä työohjelmaan kuulumattomat            joina työvoimatoimistossa. Jostakin syystä Tu-
13445: tilapäiset ja määräaikaiset työt ja tehtävät, joi-    run työvoimapiirissä tämä suositus on ymmär-
13446: den rahoittaminen on muulla tavoin vaikeaa.           retty täysin kirjaimellisesti. Kun jokin laitos
13447: Käytännössä eniten käytettyjä tukimuotoja ovat        haluaa sijoittaa jonkun henkilön työhön ky-
13448: kunnallinen työllistämistuki ja virastotyöjärjes-     seisellä tuella, hänen on käytännössä aina ol-
13449: telmä.                                                tava pitkäaikaistyötön. Työllisyystilanne onkin
13450:     Kunnallinen työllistämistuki myönnetään           Turun työvoimapiirissä nopeasti alkanut hei-
13451: enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan              kentyä vuodenvaihteen tienoilla. Käytännössä
13452: määrätyn tai määrättyjen henkilöiden työllistä-       ohjeen tiukka soveltaminen tietää sitä, että
13453: miseksi. Tuki haetaan työvoimatoimiston kaut-         työttömät henkilöt voidaan sijoittaa kyseisillä
13454: ta ja sen myöntää työvoimapiirin toimisto. Tu-        määrärahoilla vasta vuoden kuluttua heidän
13455: kea voidaan jatkaa anomuksesta toisella kuu-          työttömäksi jäämisestään.
13456: della kuukaudella. Tuki maksetaan jälkeenpäin            Mielestäni mainittu pitkäaikaistyöttömyyttä
13457: neljännesvuosittain ja se on 65 markkaa tai           edellyttävä ehto on nykyisessä työllisyystilan-
13458: 97,50 markkaa tehtyä työpäivää kohti iästä            teessa Turun työvoimapiirissä perusteeton.
13459:  ( 25 vuotta) riippuen. Osa-aikatyössä tuki on        Työllisyystilanteet vaihtelevat kunnittain ja
13460: vastaavasti puolet. Virastotyöjärjestelmän ha-        alueittain huomattavasti. Työvoimaministeriön
13461: kumenettely on samanlainen. Sen puitteissa            päätös on suositus ja antaisi työvoimapiireille
13462: työvoimapiirin toimisto maksaa kuukausittain          liikkumatilaa, mutta Turun työvoimapiirin so-
13463: jälkikäteen virastotyöntekijän koko palkan ja         vellutus on tehnyt ohjeessa olevan säännön eh-
13464: sosiaaliturvamaksun kyseiselle laitokselle. Vi-       dottomaksi, mikä on johtanut käytännössä ikä-
13465: rastotyöt on tarkoitettu työttöminä olevien toi-      viin tilanteisiin: määrärahoja olisi käytettävis-
13466: mihenkilöiden työllistämiseen.                        sä, samoin olisi työttömiä työvoimapiirissä,
13467:     Määrärahojen mielekästä käyttöä on viime          mutta heitä ei saada työhön sijoitetuksi. Paitsi
13468: vuosien aikana rajoitettu työvoimaministeriön         että Turun työvoimapiirin tiukka tulkinta on
13469: määräyksin. Kuluvalle vuodelle 1981 tarkoi-           johtanut mainitunlaiseen tilanteeseen, kysymys
13470: tettujen määrärahojen käyttöä on työvoimami-          on myös periaatteellinen: on syytä epäillä, on-
13471: nisteriön ohjeissa helpotettu, joskin eräitä mää-     ko Turun työvoimapiiri toiminut työvoimami-
13472:  rärahoja on jonkin verran supistettu tai niitä       nisteriön ohjeita tulkitessaan valtuuksiensa ra-
13473: kaikkia ei ole vielä jaettu. Helpotusta on mer-       joissa.
13474: kinnyt puoliaikaisten työntekijöitten kiintiön           Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
13475: pienentäminen: edellisenä vuonna kokopäiväi-          37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
13476: siä työntekijöitä sai olla 20 prosenttia työllis-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
13477:  tetyistä, nyt kiintiö on 50 prosenttia.              raavan kysymyksen:
13478: 088100309E
13479: 2                                             1981 vp.
13480: 
13481:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että              työvoimapiirissä johtanut siihen, että
13482:        työvoimammtstenon ohjeiden, joiden                  pitkäaikaistyöttömyyttä on pidetty eh-
13483:        mukaan valtion, kuntien ja kuntainliit-             dottomana vaatimuksena ja että työllis-
13484:        tojen virastotöihin ja kunnallisella työl-          tämistoimet ovat tämän johdosta vai-
13485:        listämistuella palkattavien henkilöiden             keutuneet, ja jos on,
13486:        tulisi ensisijaisesti olla ns. pitkäaikais-            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13487:        työttömiä, soveltaminen on mm. Turun                ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?
13488:     . Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1981
13489: 
13490:                                            Ilkka Kanerva
13491:                                                N:o 75                                               3
13492: 
13493: 
13494: 
13495: 
13496:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13497: 
13498:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-        poimmin työllistettäviä. Tällöin mm. pitkäai-
13499: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         kaistyöttömien ja työrajoitteisten työllistäminen
13500: mies, olette 19 päivänä helmikuuta 1981 päi-         on entisestään vaikeutunut.
13501: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-           Nyt kyseessä olevassa kirjallisessa kysymyk-
13502: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         sessä on esitetty, että työvoimaministeriön oh-
13503: kansanedustaja Ilkka Kanervan näin kuuluvas-         jeet ja erityisesti niiden tulkinta ja soveltami-
13504: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 75:                nen Turun työvoimapiirissä on vaikeuttanut
13505:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        työllistämistoimia ja että työvoimapiirin toi-
13506:        työvoimaministeriön ohjeiden, joiden          misto olisi asiassa mahdollisesti ylittänyt val-
13507:        mukaan valtion, kuntien ja kuntainliit-       tuutensa. Työvoimaministeriö on tutkinut
13508:        tojen virastotöihin ja kunnallisella työl-    asian ja toteaa Turun työvoimapiirin toimis-
13509:        listämistuella palkattavien henkilöiden       ton menetelleen annettujen ohjeiden edellyttä-
13510:        tulisi ensisijaisesti olla ns. pitkäaikais-   mällä tavalla. Pyrbessään toteuttamaan minis-
13511:        työttömiä, soveltaminen on mm. Turun          teriön asettamaa tavoitetta pitkäaikaistyöttö-
13512:        työvoimapiirissä johtanut siihen, että        myyden seurausten lieventämiseen piiritoimisto
13513:        pitkäaikaistyöttömyyttä on pidetty eh-        ja työvoimapiirin alueen työvoimatoimistot ovat
13514:        dottomana vaatimuksena ja että työllis-       kuluvan vuoden alussa tehostaneet toimenpi-
13515:        tämistoimet ovat tämän johdosta vai-          teitä pitkään työttöminä olleiden saamiseksi ta-
13516:        keutuneet, ja jos on,                         kaisin työmarkkinoille. Tässä tarkoituksessa an-
13517:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       nettuja ohjeita on pyritty noudattamaan ja so-
13518:        ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?         veltamaan niitä joustavasti seuraavaa ensisi-
13519:                                                      iaiskri teeriä noudattaen:
13520:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          - ensimmäisenä tulee pyrkiä sijoittamaan
13521: vasti seuraavaa:                                     työllistämistukipaikkoihin viimeisen 18 kuu-
13522:     Kiintiöidessään valtion kuluvan vuoden tu-       kauden aikana yhtäjaksoisesti yli 12 kuukaut-
13523: lo- ja menoarviossa kunnalliseen työllistämis-       ta työttöminä olleet
13524: tukeen ja virastotöihin varattuja määrärahoja           - edellä mainittujen työttömien puuttuessa
13525: työvoimapiirien käyttöön työvoimaministeriö          seuraavaksi tulevat kyseeseen vuoden aikana
13526: katsoi aiheelliseksi rajata määrärahojen käytön      yhtäjaksoisesti yli puoli vuotta työttöminä ol-
13527: Helsingin, Turun, Tampereen, Kouvolan, Mik-          leet
13528: kelin ja Vaasan työvoimapiirien alueilla ensisi-        - edellä mainittujen ehtojen jälkeen työl-
13529: Jaisesti pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.      listämiskriteerinä pidetään työllistämistukiase-
13530: Rajoitus aiheutui yhtäältä mainittujen alueiden      tuksessa ja virastotöistä annetussa valtioneuvos-
13531: helpottuneesta työllisyystilanteesta ja toisaal-     ton päätöksessä mainittua työttömyyskorvauk-
13532: ta niistä vaikeuksista, joita pitkään jatkunut       sen tai kassa-avustuksen saannin ensisijaisuutta.
13533: työttömyys aiheuttaa yksilölle sekä hänen työ-          Työvoimapiirin alueella näin käynnistetty te-
13534: hönsijoittumismahdollisuuksilleen. Työvoimami-       hostettu pitkäaikaistyöttömien työllistämisohjel-
13535: nisteriön ohjeissa on korostettu erityisesti myös    ma on toteutettu ministeriön ohjeisiin perus-
13536: sitä, että työhönosoituksessa on annettava etu-      tuen ja onnistunut yllättävän hyvin. Yksin Tu-
13537: sija niille, joiden työnsaannin tarve on suu-        run työvoimatoimiston alueella on kuluvan
13538:  rin. Tämän seikan korostaminen on ollut ai-         vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aika-
13539: heellista siksi, että tehdyt selvitykset osoitta-    na saatu sijoitetuksi yli 100 ja muiden toimis-
13540: vat kyseessä oleviin työllistämistukipaikkoihin      tojen alueilla lähes 50 pitkäaikaistyötöntä. Jo
13541: sijoitettujen olleen pääasiassa muutoinkin hel-      nyt on voitu saada työmarkkinoille sellaisia-
13542: 4                                           1981 vp.
13543: 
13544: kin työnhakijoita, jotka ovat olleet yhtäjak-      lä riittäviä edellytyksiä ongelman poistamiseksi.
13545: soisesti työttömänä jopa 4-6 vuotta.               Toiminnan edelleen tehostamiseksi ministeriö
13546:    Helpottaakseen eteläisten työvoimapiirien       tuleekin tarkistamaan pitkäaikaistyöttömiä kos-
13547: osalta määrärahaniukkuutta työvoimaministeriö      kevia ohjeita siten, että työllistämiskeinoihin
13548: on helmikuun lopussa tekemällään päätöksellä       voidaan ryhtyä nykyistä huomattavasti aikai-
13549: kiintiöinyt vielä jakamatta olleet työllistämis-   semmassa vaiheessa. Tavoitteena on juuri es-
13550: tuki- ja virastotyömäärärahat näiden työvoima-     tää työttömyyden muodostuminen pitkäaikai-
13551: piirien käyttöön. Tämä ei kuitenkaan luo vie-      seksi.
13552:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1981
13553: 
13554:                                                             Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
13555:                                                N:o 75                                               5
13556: 
13557: 
13558: 
13559: 
13560:                            Tili Riksdagens Herr Talman
13561: 
13562:    I den ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsord-              I det skiftliga spörsmålet hävdas, att ar-
13563: ningen anger har Ni, Herr T alman, med Eder          betskraftsministeriets direktiv och i syr..nerhet
13564: skrivelse av den 19 februari 1981 tili veder-        deras tolkning och tillämpning i Aho arbets-
13565: börande medlem av statsrådet för besvarande          kraftsdistrikt har försvårat sysselsättningsarbe-
13566: översänt avskrift av riksdagsman Ilkka Kaner-        tet och att arbetskraftsdistriktsbyrån kanske
13567: vas skriftliga spörsmål nr 75:                       rentav har överskridit sina befogenheter på
13568:                                                      denna punkt. Arbetskraftsministeriet har un-
13569:           Är Regeringen medveten om att till-        dersökt ärendet och funnit, att Åbo arbets-
13570:        lämpningen av arbetskraftsministeriets        kraftsdistriktsbyrå handlat i enlighet med ut-
13571:        direktiv, enligt vilka personer som sys-      färdade direktiv. Under si...'la ansträngningar
13572:        selsätts i statens, kommuners eller kom-      att nå de mål som ministeriet uppställt i fråga
13573:        munförbunds arbeten eller som syssel-         om att lindra långtidsarbetslöshetens följder,
13574:        sätts med kommunalt sysselsättnings-          intensifierade distriktsbvrån och arbetskrafts-
13575:        stöd i första hand bör vara långtids-         distriktets arbetskraftsbyråer i hörjan av detta
13576:        arbetslösa, bl.a. i Åbo arbetskraftsdist-     år sitt arbete som syftar tili att återinföra de
13577:        rikt har lett tili att långtidsarbetslös-     långtidsarbetslösa på arbetsmarknaden. Med
13578:        het har uppställts som absolut krav           detta mål för ögonen har man strävat tili att
13579:        och att sysselsättningsarbetet för den        följa direktiven och tillämpa dem flexibeit med
13580:        skull har försvårats, och om Regeringen       ledning av följande prioritetskriterier:
13581:        är medveten om detta,
13582:           vilka åtgärder ämnar den vidta för            - de sysselsättningsstödda arbetstillfällena
13583:        att avhjälpa detta missförhåHande?            skall i första hand ges till personer som under
13584:                                                      de senaste 18 månader varit arbetslösa minst
13585:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-       12 månader i sträck
13586: samt följande:                                          - då arbetslösa av ovannämnda slag inte
13587:                                                      finns riktar man sig tili personer som varit
13588:    Då arbetskraftsministeriet bestämde arbets-
13589:                                                      arbetslösa minst ett halvt år i sträck
13590: kraftsdistriktens kvoter i fråga om 1981 års
13591: budgets anslag för kommunalt sysselsättnings-           - efter ovannämnda villkor betraktas er-
13592: stöd och ämbetsverksarbeten, ansåg ministeriet       hållande av i förordningen om sysselsättnings-
13593: det motiverat att begränsa anslagens använd-         stöd och statsrådets beslut om ämbetsverks-
13594: ning så, att den inom Helsingfors, Aho, Tam-         arbeten avsedda arbetslöshetsersättning eller
13595: merfors, Kouvola, St Michels och Vasa arbets-        kassaunderstöd som sysselsättningskriterium.
13596: kraftsdistrikt främst skulle gälla långtidsarbets-      Åbo arbetskraftsdistrikts intensifierade prog-
13597: lösa. Arbetskraftsministeriets direktiv under-       ram för sysselsättning av långtidsarbetslösa,
13598: stryker också särskilt, att de vilkas behov av       har genomförts helt i överensstämmelse med
13599: arbete är störst skall ges företräde vid arbets-     ministeriets direktiv och har överträffat för-
13600: anvisning. Det har visat sig motiverat att           väntningarna. Enbart inom Aho arbetskrafts-
13601: poängtera denna aspekt, emedan erhållna ut-          byrås område har man under detta års två
13602: redningar ger vid handen, att de som pla-            första månader lyckats sysselsätta drygt 100
13603: cerats i ifrågavarande sysselsättningsstödplatser    långtidsarbetslösa och inom de övriga arbets-
13604: i allmänhet varit sådana som också annars            kraftsbyråernas område har nästan 50 lång-
13605: är lättast att placera i arbete. Detta har bl.a.     tidsarbetslösa kunnat beredas arbete. Man har
13606: lett tili att arbetsplacering av långtidsarbets-     redan nu lyckats placera på arbetsmarknaden
13607: lösa och arbetshandikappade ytterligare har          arbetssökande som varit arbetslösa inte mindre
13608: försvårats.                                          än 4-6 år i sträck.
13609: 088100309E
13610: 6                                             1981 Vp.
13611: 
13612:    I syfte att underlätta situationen som följer     m1rusteriet kommer att revidera direktiven i
13613: av de knappa anslagen för de södra arbets-           fråga om långtidsarbetslösa så, att sysselsätt-
13614: kraftsdistrikten    har    arbetskraftsministeriet   ningsåtgärder kan sättas in tidigare än vad som
13615: genom sitt beslut i slutet av februari kvoterat      hittills varit möjligt, vilket innebär en ytter-
13616: de återstående anslagen för sysselsättningsstöd      ligare effektivering av placeringsarbetet. Målet
13617: och ämbetsverksarbeten tili dessa arbetskrafts-      är ju att arbetslösheten inte skall bli lång-
13618: distrikts disposition. Detta har dock inte varit     varig.
13619: nog för att eliminera problemet. Arbetskrafts-
13620:      Helsingfors den 31 mars 1981
13621: 
13622:                                                              Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
13623:                                               1981 vp.
13624: 
13625: Grjallinen kysymys n:o 76
13626: 
13627: 
13628: 
13629: 
13630:                                   Kortesalmi: Salaojituksen kustannuksista verotuksessa
13631: 
13632: 
13633:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13634: 
13635:   Salaojituksen kustannuksista verotuksessa             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
13636: nyönnetään vain 10 %:n vuosittainen poisto.          päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
13637: liljelijät näkevät tämän liian alhaisena nykyi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13638: en voimakkaan inflaation aikana. Viljelijäväes-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13639: ön piirissä ollaan sitä mieltä, että poisto-oikeus
13640: nuutaman vuoden kuluttua kustannuksen syn-                     Tietääkö Hallitus, että salaojituksen
13641: ymisestä menettää merkitystänsä markan arvon                kustannuksissa verotuksessa myönnettä-
13642: Jentumisen myötä.                                           vää 10% :n vuosittaista poistoa pide-
13643:    SMP on sitä mieltä, että rahan arvon alene-              tään viljelijäväestön keskuudessa riittä-
13644: nisella ei saa rangaista vaikeuksissa kamppai-              mättömänä nykyisen voimakkaan inflaa-
13645: evaa viljelijäväestöä. Siksi verotukseen tulevaa            tion aikana, ja
13646: alaojituskustannusten poistoprosenttia on ko-                  mitä Hallitus aikoo tehdä tämän vil-
13647: ·otettava.                                                  jelijöiden mielestä epäoikeudenmukai-
13648:                                                             sen tilanteen korjaamiseksi?
13649:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1981
13650: 
13651:                                         J. Juhani Kortesalmi
13652: 
13653: 
13654: 
13655: 
13656: 188100259U
13657: 2                                           1981 vp.
13658: 
13659: 
13660: 
13661: 
13662:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13663: 
13664:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     joista tärkeimmät ovat vuonna 1970 annetulll
13665: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lailla (847 /70) eräisiin poisto-oikeutta ja eräi
13666: olette 19 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn         tä tulojen vähentämisoikeutta koskeviin sään
13667: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       nöksiin tehdyt muutokset.
13668: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Valtioneuvosto asetti 31. 3. 1980 komitean
13669: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta     jonka tehtävänä on selvittää maatalouden vero
13670: kirjallisesta kysymyksestä n:o 76:                 järjestelmän uudistamistarve. Maatalousveroko
13671:                                                    mitean tehtävänä on muun muassa selvittäi
13672:           Tietääkö Hallitus, että salaojituksen    maatalouden verotuksessa havaittuja epäkohtil
13673:        kustannuksissa verotuksessa myönnettä-      ja sen tulee kiinnittää huomiota muissa vastaa
13674:        vää 10 % :n vuosittaista poistoa pide-      vissa verosäännöstöissä tapahtuneeseen kehityk
13675:        tään viljelijäväestön keskuudessa riittä-   seen.
13676:        mättömänä nykyisen voimakkaan inflaa-          Kun komitean tiedossa ovat salaojakustan
13677:        tion aikana, ja                             nusten poistoprosentin korottamista koskevai
13678:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän vil-     esitykset, komiteassa tulee myös harkittavaksi
13679:        jelijöiden mielestä epäoikeudenmukai-       onko salaojituskustannusten nykyinen poisto
13680:        sen tilanteen korjaamiseksi?                prosentti riittävä vai riittämätön. Kun komitel
13681:                                                    lähiaikoina saa työnsä päätökseen, lähetetäär
13682:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      mietintö säännönmukaiselle lausuntokierrok
13683: vasti seuraavaa:                                   selle. Vasta tämän jälkeen voidaan ryhtyä val-
13684:    Maatalouden tuloverotus uudistettiin vuonna     mistelemaan mahdollista hallituksen esityst~
13685: 1967 annetulla maatilatalouden tuloverolailla      maatalouden verojärjestelmään tehtäviksi muu
13686: (543/67), jota sovellettiin ensimmäisen kerran     toksiksi. Maatalousverokomitean työn tässä vai·
13687: vuodelta 1968 toimitetussa verotuksessa. La-       heessa hallitus ei aio ryhtyä toimiin salaojitus·
13688: kiin on tehty tämän jälkeen useita muutoksia,      kustannusten poistoprosentin muuttamiseksi.
13689:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1981
13690: 
13691:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
13692:                                             N:o 76                                                 3
13693: 
13694: 
13695: 
13696: 
13697:                           Tili Riksdagens Herr Talman
13698: 
13699:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       den gällande avskrivningsrätt och avdrags-
13700: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      rätten för vissa inkomster.
13701: tv den 19 februari 1981 tili vederbörande            Statsrådet tillsatte 31. 3. 1980 en kommitte
13702: nedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    med uppgift att utreda behovet av att refor-
13703: ande av riksdagsman ]. Juhani Kortesalmi un-      mera jordbrukets skattesystem. Jordbruks-
13704: lertecknade spörsmål nr 76:                       skattekommitten har bland annat till uppgift
13705:                                                   att utreda de olägenheter som iakttagits i fråga
13706:          Är Regeringen medveten om att den        om beskattningen av jordbruket, och kom-
13707:       årliga avskrivning på 10 % som i be-        mitten skall fästa uppmärksamhet vid den ut-
13708:       skattningen beviljas för kostnader för      veckling som skett beträffande andra motsva-
13709:       dränering bland odlarna betraktas som       rande skattestadganden.
13710:       otillräcklig under den nuvarande starka        Då kommitten känner tili de framställningar
13711:       inflationen, och                            som gjorts beträffande en höjning av avskriv-
13712:          vad ämnar Regeringen göra för att        ningsprocenten för dräneringskostnader, kom-
13713:       avhjälpa denna situation som enligt od-     mer man inom kommitten också att överväga
13714:       larna är orättvis?                          huruvida den nuvarande avskrivningsprocenten
13715:                                                   för dräneringskostnader är tillräcklig eller otill-
13716:                                                   räcklig. Då kommitten inom en nära framtid
13717:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     avslutar sitt arbete, kommer betänkandet att
13718: amt anföra följande:                              på sedvanligt sätt sändas på remiss. Det är först
13719:   Jordbrukets inkomstbeskattning reformerades     därefter möjligt att börja bereda en eventuell
13720: renom inkomstskattelagen för gårdsbruk av år      regeringsproposition om de ändringar som skall
13721: .967 (543/67), som första gången tillämpades      företas i jordbrukets skattesystem. Regeringen
13722: •id beskattningen för år 1968. I lagen har där-   ämnar inte i detta skede av jordbruksskatte-
13723: :fter gjorts ett flertal ändringar, av vilka de   kommittens arbete vidta åtgärder för att ändra
13724: •iktigaste är de ändringar som genom en lag       den avskrivningsprocent som gäller dränerings-
13725: 1v år 1970 (847 /70) företogs i vissa stadgan-    kostnaderna.
13726:      Helsingfors den 25 mars 1981
13727: 
13728:                                                                      Minister Pirkko Työtäjärvi
13729:                                               1981 vp.
13730: 
13731: Kirjallinen kysymys n:o 77
13732: 
13733: 
13734: 
13735: 
13736:                                   Kortesalmi: Maankäyttölainan myöntämisperusteista
13737: 
13738: 
13739:                          Eduskunnan Herra                Puhemiehelle
13740: 
13741:    Saadun tiedon mukaan maatilahallituksesta         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13742: ei myönnetä maankäyttölainaa. viljelijälle, jonka    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13743: rakennussuunnitelmassa on puurunkoisen talon
13744: ulkoverhouksena tiili. Poikkeuksen voi tehdä                   Tietääkö Hallitus, että rakennuslaina-
13745: vain jos tiilet on ostettu ennen maatilahalli-              asioissa maankäyttölainaa saavat viljeli-
13746: tuksen nykyisen tulkintaohjeen voimaantuloa.                jät ovat joutuneet maatilahallituksen
13747:    Maamme viljelijäväestön piirissä ihmetellään             uuden tulkinnan mukaan eriarvoiseen
13748: tätä uutta käytäntöä, koska vastaavasti ns. ara-            asemaan ns. aravalainaa saavien kansa-
13749: valainapuolella tällaisia rajoituksia ei ole käy-           laisten kohteluun verrattuna, ja
13750: tössä.                                                         aikooko Hallitus tämän epäoikeuden-
13751:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-          mukaisuuden korjata?
13752: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
13753:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1981
13754: 
13755:                                      J. Juhani Kortesalmi
13756: 
13757: 
13758: 
13759: 
13760: 0881002706
13761: 2                                             1981 vp.
13762: 
13763: 
13764: 
13765: 
13766:                         Eduskunnan Herra                 Puhemiehelle
13767: 
13768:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on kevytrakenteisen seinän ulkoverhouksena, ei
13769: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        enää pidetä yleensä hyväksyttävänä. Maatila-
13770: olette 19 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn           hallituksen kielteinen kanta tiiliverhoiltuun puu-
13771: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         seinään johtuu sen rakennefysiologisesta epätar-
13772: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        koituksenmukaisuudesta ja riskialttiudesta sekä
13773: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta       siitä, että" rakennustyö tulisi pyrkiä toteutta-
13774: kirjallisesta kysymyksestä n: o 77:                  maan paikallista materiaalia ja työvoimaa käyt-
13775:                                                      täen. Maatilahallitus hyväksyy tiilen käytön
13776:           Tietääkö Hallitus, että rakennuslaina-     julkisivuissa silloin kun kysymys on kaksinker-
13777:        asioissa maankäyttölainaa saavat viljeli-     taisesta tiiliseinästä, koska tällöin myös raken-
13778:        jät ovat joutuneet maatilahallituksen         nuksen lämmönvarauskyky paranee. Tiiliverho-
13779:        uuden tulkinnan mukaan eriarvoiseen           tuo puuseinän rakentamisen tukemisen maatila-
13780:        asemaan ns. aravalainaa saavien kansa-        hallitus sen sijaan sallii vain poikkeustapauk-
13781:        laisten kohteluun verrattuna, ja              sissa antamallaan erikoisluvalla.
13782:           aikooko Hallitus tämän epäoikeuden-           Maatilahallitus katsoo omaksumaosa periaat-
13783:        mukaisuuden korjata?                          teen maatilojen asuntorakentamisen erityisolo-
13784:                                                      suhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukai-
13785:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       seksi.
13786: seuraavaa:                                               Hallitus pitää maatilalain ja asuntotuotanto-
13787:    Maatilahallitus, jonka toimialaan kuuluu maa-     lain mukaisessa lainoituksessa noudatettavien
13788: tilalain ja porotilalain mukaista lainoitusta kos-   periaatteiden mahdollisimman laajaa yhdenmu-
13789: kevien määräysten ja ohjeiden antaminen, on          kaisuutta sinänsä tärkeänä ja tulee niin ollen
13790: 25. 3. 1980 tekemällään päätöksellä täydentänyt      osaltaan jatkuvasti seuraamaan kysymyksessä
13791: lainoitusta varten vahvistamiaan rakentamisoh-       olevista rakentamisohjeista käytännössä saatavia
13792: jeita rakennusten ulkoverhouksen osalta. Sel-        kokemuksia ja niiden huomioon ottamista maa-
13793: laista sekarakenteista seinää, jossa tiilimuuraus    tilojen asuntorakentamisen lainoitustoiminnassa.
13794:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
13795: 
13796:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
13797:                                              N:o 77                                                  3
13798: 
13799: 
13800: 
13801: 
13802:                           Till Riksdagens              Herr Talman
13803: 
13804:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mänhet inte. Jordbruksstyrelsens negativa stånd-
13805: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        punkt tili tegelbeklädda träväggar beror på att
13806: av den 19 februari 1981 tili vederbörande med-       dylika väggar är konstruktionsfysiologiskt oän-
13807: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      damålsenliga och utsatta för risker samt på att
13808: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi m. fl.           man borde försöka utföra byggnadsarbeten med
13809: undertecknade spörsmål nr 77:                        materia! och arbetskraft som finns att tillgå
13810:                                                      på orten. Jordbruksstyrelsen godkänner an-
13811:           Är Regeringen medveten om att jord-        vändningen av tegel på fasader i fråga om
13812:        brukare som i byggnadslåneärenden får         dubbla tegelväggar, eftersom byggnadens vär-
13813:        jorddispositionslån på grund av jord-         mekapacitet samtidigt förbättras. Däremot be-
13814:        bruksstyrelsens nya 1tolkning har be-         viljar jordbruksstyrelsen endast i undantagsfall
13815:        mötts på ett anna:t sätt än de medbor-        specialtilistånd åt den som vill bygga tegelbe-
13816:        gare som får s.k. aravalån, och               klädda träväggar.
13817:           ämnar Regeringen avhjälpa detta               Jordbruksstyrelsen anser att den princip som
13818:        missförhållande?                              den omfattat är ändamålsenlig med beaktande
13819:                                                      av specialförhållandena i fråga om gårdsbruks-
13820:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         enheternas bostadsbyggande.
13821: samt anföra följande:                                   Regeringen anser att det i och för sig är
13822:   Jordbruksstyrelsen, tili vars kompetensområ-       viktigt att de principer som iakttas vid beviljan-
13823: de bl.a. hör att utfärda bestämmelser och an-        det av lån enligt lagen om gårdsbruksenheter
13824: visningar om lån som beviljas enligt lagen om        och lagen om bostadsproduktion stämmer över-
13825: gårdsbruksenheter och lagen om renskötsel-           ens så långt som möjligt och kommer därför att
13826: lägenheter, har genom sitt beslut av 25. 3. 1980     för sin del kontinuerligt följa med de erfaren-
13827: kompletterat de byggnadsdirektiv som den fast-       heter som man i praktiken har av byggnadsdi-
13828: ställt för beviljande av lån i fråga om byggna-      rektiven i fråga samt hur de beaktas vid be-
13829: ders ytterbeklädnad. Sådana väggar av bland-         viljandet av lån för gårdsbruksenhetemas bo-
13830: konstruktion där en vägg av lätt konstruktion        stadsbyggande.
13831: är beklädd med en tegelmur godkänns i all-
13832:       Helsingfors den 27 mars 1981
13833: 
13834:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
13835:                                              1981 vp.
13836: 
13837: Kirjallinen kysymys n:o 78
13838: 
13839: 
13840: 
13841: 
13842:                                  Eenilä: Ns. Kihdin öljyväylän avaamisesta
13843: 
13844: 
13845:                         Eduskunnan           Herra        Puhemiehelle
13846: 
13847:     Neste Oy suunnittelee uutta öljynkuljetus-      säästö 5 miljoonan markan perustamiskustan-
13848: väylää läpi Turun saariston. Nykyisin pohjoi-       nukset poislukien yhdenkin öljyvahingon sat-
13849: seen kuljetettava öljy viedään kiertäen Ahve-       tuessa?
13850: nanmaan ympäri. Uusi väylä kulkisi Utön                Vaikkei öljyvahinkojakaan pelättäisi - niin
13851: länsipuolelta Kökarin ja Österskärin välistä        typeriä tuskin sentään voimme olla - jo pelk-
13852: Jungfruskärin länsipuolelta Brändön ja Iniön,       kä suurilla laivoilla kulkeminen saaristoväy-
13853: Kustavin välistä ja Isokarin länsipuolitse, Kih-    lällä aiheuttaisi seuraamuksia ainutlaatuiselle
13854: din alueelta.                                       saaristoluonnolle ja Kihdin kalastukselle. Eikä
13855:     Uutta ns. Kihdin öljyväylää perustellaan        voida olettaa, etteikö muitakin kuin öljynkul-
13856: sillä, että näin säästettäisiin kustannuksia        jetuslaivoja väyläTie ilmaantuisi; laivoja ja ve-
13857: 500 000 mk vuosittain. Aikasäästöä tuskin           neitä.
13858: syntyisi. Väylän perustaminen maksaisi n. 5            Tutkimuksia ei liene tehty siitä, mikä olisi
13859: milj. mk.                                           isojen laivojen imun ja aallokon vaikutus rau-
13860:     Kun kysymys on öljynkuljetuksista, on suo-      toihin, kasvustoon ja eläimistöön. Ilman täl-
13861: rastaan tyrmistyttävää kuulla vakavista aikeista    laisia, esim. Turun yliopiston biologian laitok-
13862: tuoda kuljetukset ainutlaatuisen saariston ydin-    sen suorittamia tutkimuksia ei mitään väylää
13863: keskustaan, koko saariston halki, vaikka jo ko-     voitane suunnitella.
13864: kemuksesta tunnetaan öljyvahinkojen vakavat            Mitkä sitten olisivat erityisen arat kohdat
13865: seuraamukset luonnolle.                             öljyvahinkojen sattuessa? Miten ne miehitettäi-
13866:     Avomerellä öljyvahingon vaikutukset eivät       siin ja varustettaisiin vahinkojen varalta ja ol-
13867: liene yhtä vakavat kuin keskellä tiheintä saa-      taisiinko sittenkään vahingon sattuessa muuta
13868:  ristoa. Jotakin ehkä ehditään tehdäkin, ennen-     kuin voimattomia luontotuhon syrjästäkatsojia!
13869: kuin öljy on rannoilla. Antonio Gramsci -lai-          Ainutlaatuista saaristoamme ajatellen ei voi-
13870:  van öljyvuoto merellä pari vuotta sitten osoitti   tane päätyä muuhun lopputulokseen, kuin että
13871:  kuitenkin, miten voimaton ja avuton yhteis-        "parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan"
13872:  kunta on öljyvahinkojen edessä. - Miten oli-       eli jätettäköön Kihdin väylä suunnittelematta
13873:  sikaan käynyt tiheässä saaristossa! - Kustan-      ja vietäköön öljy edelleenkin Ahvenanmaan
13874:  nukset olivat n. 7,2 milj. mk. Luontotuhojen       ympäri kiertäen. Luonto on säilytettävä, siellä
13875:  seurauksia ei voida laskea rahassa.                missä sitä ei vielä ole tuhottu.
13876:     Vastaava onnettomuus Kihdin väyläTie siit-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
13877:  rettynä saisi aikaan moninkertaiset kustannuk-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
13878:  set ja mitä ilmeisimmin katastrofin saariston      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13879:  ytimen luonnonolosuhteissa ja -elämässä ja         vaksi seuraavan kysymyksen:
13880:  siellä harjoitettavalle kalastukselle. - Erityi-
13881:  sesti Kumlingen väestö kalastaa Kihdillä.                    Onko Hallitus tietoinen Neste Oy:n
13882:     Öljykatastrofi lienee kuitenkin väistämättä            suunnitelmista Kihdin uuden öljyväylän
13883:  edessä ennemmin tai myöhemmin. Tämä on                    avaamiseksi ja
13884:  pakko uskoa, kun tiedetään, että joka 625.                   aikooko Hallitus hyväksyä ko. suun-
13885:  öljykuljetus kokee jonkinlaisen vahingon. -               nitelman?
13886:  Mitä merkitsee 500 000 markan vuotuinen
13887:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1981
13888: 
13889:                                            Paula Eenilä
13890: 088100260V
13891: 2                                            1981 vp.
13892: 
13893: 
13894: 
13895: 
13896:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
13897: 
13898:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Lövskär-Isokari -väyläksi. Uudella Kihdin
13899: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kautta kulkevalla väylällä olisi etuna nykyi-
13900: olette 19 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn          seen väylään verratuna se, että vaarallinen ris-
13901: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        teys Lövskärin kohdalla Turku-Tukholma
13902: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       -väylän kanssa, jossa lisäksi on rajoitettu näky-
13903: edustaja Eenilän näin kuuluvasta kirjallisesta      vyys, voidaan siirtää väljemmälle vesialueelle
13904: kysymyksestä n:o 78:                                ja siten olennaisesti parantaa alusten turvalli-
13905:                                                     suutta saaristomerellä. Vaikka mitään riski-
13906:           Onko Hallitus tietoinen Neste Oy:n        analyysejä ei olekaan tehty, voitaneen todeta,
13907:        suunnitelmista Kihdin uuden öljyväylän       että mahdollisesta Utö-Kihti-Isokari -väy-
13908:        avaamiseksi ja                               lästä tulisi tuskin muodostumaan riskialtista
13909:           aikooko Hallitus hyväksyä ko. suun-       Ahvenanmeren varsin rajoitettuun ja vilkkaasti
13910:        nitelman?                                    liikennöitävään vesialueeseen verrattuna, sillä
13911:                                                     suunniteltu väylä tulisi kulkemaan luonnon
13912:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         uomaa pitkin, jossa on tarpeen suorittaa var-
13913: taen seuraavaa:                                     sin vähän moppaustöitä ja jossa on jo 7 met-
13914:    Utö-Kihti-Isokari -väylä on ollut meren-         rin väylä välillä Utö--Kihti. Väylä tultaisiin
13915: kulkuhallituksen väylänrakennusohjelmassa mu-       lisäksi merkitsemään kaikin nykyaikaisin turva-
13916: kana pitkään, vaikkakin sen toteutusta on jou-      laittein, jotta sen liikenneturvallisuus saataisiin
13917: duttu siirtämään muiden kiireellisemmiksi luo-      mahdollisimman korkealle tasolle.
13918: kiteltujen väylähankkeiden takia. Merenkulku-          Vaikka väylää ei olekaan tarkoitettu yksin-
13919: hallituksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa       omaan öljynkuljetuksia varten, voidaan öljyn-
13920: vuosille 1982-86 Utö--Kihti-Isokari -väy-           kuljetuksista, jotka on arvioitu noin 4 miljoo-
13921: län rakentaminen on merkitty toteutettavaksi        naksi tonniksi vuodessa, laskea saatavan alus-
13922: vuosina 1983-85. Kivihiilen kaukotuontiin           ten polttoaine- ja aikasäästöä varovaisestikin
13923: liittyvät kiireiset väylätyöt saattavat vaikuttaa   laskien noin 1 markka tonnia kohti. Näin ol-
13924: suunniteltuun toteuttamisaikatauluun. Parhail-      len aikaansaatu vuotuinen säästö koko liiken-
13925: laan väyläsuunnitelmasta laaditaan tarkistettua     teestä ylittäisi huomattavasti kyselyssä esite-
13926: taloudellisuusselvitystä, joka valmistunee vuo-     tyn säästöarvion.
13927: den 1981 aikana.                                        Lisäksi on otettava huomioon, että nykyistä
13928:     Utö--Kihti-Isokari -väylän mahdollisessa        Utö--Lövskär -väylää pitkin kulkevat koko
13929: rakentamisessa on kysymys merenkulkuhallituk-       Naantalin öljykuljetukset ympärivuotisesti sekä
13930: sen suunnitelmasta eikä Neste Oy:n suunni-          avovesikautena osa Suomenlahden ja Itämeren
13931: telmasta, kuten kysymyksessä mainitaan. Toi-        liikenteestä Pohjanlahdelle. Talvisin, jolloin
13932: saalta on todettava, että Neste Oy on kiireh-       Ahvenanmeren liikenne on jääolosuhteitten ta-
13933: tinyt väylähankkeen toteuttamista, koska yh-        kia vaikeutunut, ohjataan koko Pohjanlahden
13934: tiön laskelmien mukaan väylän rakentaminen          liikenne Utö--Lövskär-Isokari -väylää pitkin.
13935: aiheuttaisi öljyn rannikkokuljetuksissa merkit-     Utö-Kihti-Isokari -väylän mahdollisessa ra-
13936: täviä säästöjä. Merenkulkuhallituksen suunni-       kentamisessa ei siis näin ollen ole kysymys ko-
13937: telmassa ei ole kuitenkaan rakentaa väylästä        konaan uudesta asiasta eli laivaliikenteen ohjaa-
13938: nimenomaista öljynkuljetusväylää, joksi sitä jul-   misesta saaristoon, vaan siitä, että nykyisen
13939: kisuudessa on monasti kutsuttu, vaan väylän         olemassaolevan väylän rinnalle saataisiin tur-
13940: on tarkoitus palvella kaikkea liikennettä, joka     vallisempi ja helpommin navigoitava väylä,
13941: suuntautuu Suomenlahdelta Pohjanlahdelle.           jossa onnettomuusriskit kokonaisuutena lasket-
13942:     Jo nyt kulkee väylä Utöstä Pohjanlahdelle       tuna olisi alueella minimoitu.
13943: saaristomeren kautta. Väylää kutsutaan Utö--            Edellä olevan perusteella hallitus toteaa ole-
13944:                                             N:o 78                                               3
13945: 
13946: vansa tietoinen siitä, että Utö-Kihti-Isokari     kulloisenkin valtion tulo- ja menoarvion hy-
13947: -väylää suunnitellaan osana merenkulkuhallituk-   väksymisen yhteydessä. Kauppa- ja teollisuus-
13948: sen väylänrakennusohjelmaa. Väylähankkeen         ministeriön tarkoituksena on lisäksi neuvotella
13949: mahdollinen toteuttaminen edellyttää eduskun-     Ahvenanmaan edustajien kanssa, ennenkuin
13950: nan hyväksymistä. Niinkuin tiedetään, väylä-      ministeriö esittää hallitukselle väylähankkeen
13951: määrärahoista päättää lopullisesti eduskunta      ottamista valtion tulo- ja menoarvioon.
13952:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
13953: 
13954:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
13955: 4                                           1981 vp.
13956: 
13957: 
13958: 
13959: 
13960:                          Tili    Riksdagens          Herr      Talman
13961: 
13962:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Utö-Lövskär-Enskär-farleden. Jämfört med
13963: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      den nuvarande farleden skulle den nya farleden
13964: av den 19 februari 1981 tili vederbörande med-     som går via Skiftet ha den fördelen, att den
13965: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    farliga korsningen med Abo--Stockholm-farle-
13966: av riksdagsman Eenilä undertecknade spörs-         den vid Lövskär, där sikten dessutom är be-
13967: mål nr 78:                                         gränsad, kan flyttas till öppnare vatten och så-
13968:                                                    lunda väsentligt förbättra fartygens säkerhet
13969:           Är Regeringen medveten om Neste          på Skärgårdshavet. Trots att inga riskanalyser
13970:        Oy:s planer på att öppna en ny oljefar-     gjorts torde man kunna konstatera, att den
13971:        led i Skiftet, och                          eventuella Utö-Skiftet-Enskär-farleden knap-
13972:           ämnar Regeringen godkänna denna          past kommer aut bli riskfylld jämfört med det
13973:        plan?                                       synnerligen begränsade och livligt trafikerade
13974:                                                    vattenområdet på Alands hav. Den planerade
13975:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      farleden skulle nämligen följa det naturliga
13976: samt anföra följande:                              faret, där endast mycket litet muddringsarbeten
13977:    Utö-Skiftet-Enskär-farleden har länge           skulle behövas och där det redan finns en sju
13978: stått på sjöfartsstyrelsens program för farleds-   meters farled mellan Utö och Skiftet. Därtill
13979: byggen fastän man varit tvungen att upp-           skulle farleden också utmärkas med alla mo-
13980: skjuta dess förverkligande på grund av farleds-    derna säkerhetsanordningar, för att dess tra-
13981: projekt som klassificerats som mera brådskan-      fiksäkerhet skulle bli så hög som möjligt.
13982: de. I sjöfartsstyrelsens verksamhets- och eko-        Även om farleden inte är avsedd enbart för
13983: nomipian för åren 1982-1986 är Utö-Skif-           oljetransporter kan kostnaderna för oljetrans-
13984: tet-Enskär-farleden antecknad att byggas un-       porterna, som beräknats tili omkring 4 milj.
13985: der åren 1983-1985. De brådskande farleds-         ,ton per år, sänkas med omkring 1 mark per
13986: arbeten som ansluter sig till fjärrimport av       ton även vid en försiktig beräkning av bränsle-
13987: stenkoi kan inverka på den planerade tidta-        och tidsinbesparing. Den årliga inbesparingen
13988: bellen. Som bäst håller man på a1Jt göra en        för den totala trafiken, som på detta sätt skulle
13989: reviderad utredning om farledsplanens lönsam-      åstadkommas, skulle betydligt överstiga det i
13990: het, viiken torde bli färdig under år 1981.        spörsmålet framförda värdet av inbesparingen.
13991:    Det eventuella byggandet av Utö-Skiftet-        Dessutom bör man ta i beaktande, att alla olje-
13992: Enskär-farleden hänför sig till en plan som        transporter året runt till Nådendal samt en
13993: uppgjorts av sjöfartsstyrelsen och inte av Neste   del av uafiken från Finska viken och Öster-
13994: Oy såsom det nämns i spörsmålet. A andra           sjön tili Bottniska viken under öppet vatten
13995: sidan kan det konstateras, att Neste Oy har        går längs den nuvarande Utö-Lövskär-farle-
13996: påskyndat förverkligandet av farledsprojektet,     den. Under vintertiden, då trafiken på Alands
13997: emedan byggandet av farleden enligt bolagets       hav försvåras på grund av isförhållandena, di-
13998: kalkyler skulle medföra betydande besparingar      rigeras hela trafiken på Bottniska viken längs
13999: vid kusttransporter av olja. Sjöfartsstyrelsen     Utö-Lövskär-Enskär-farleden. Utö-Skiftet
14000: har dock inga planer på att bygga farleden         -Enskär-farledens eventuella byggande utgör
14001: endast för oljetransport, såsom det ofta har       sålunda inte någon alldeles ny fråga, dvs. en
14002: påståtts i offentligheten, utan avsikten är att    dirigering av båttrafiken till skärgården, utan
14003: farleden skall tjäna all trafik som går från       det är fråga om atlt man förutom den nuva-
14004: Finska viken till Bottniska viken.                 rande farleden skulle få en säkrare och lättare
14005:    Redan nu går en farled från Utö via Skär-       navigerad farled, där de totala olycksriskerna
14006: gårdshavet till Bottniska viken. Farleden kallas   på området skulle vara minimerade.
14007:                                              N:o 78                                              5
14008: 
14009:    På grundval av det ovansagda konstaterar        godkänner farledsanslagen i samband med god-
14010: regeringen, att den är medveten om att plane-      kännandet av statsförslaget.
14011: ringen av Utö-Skiftet-Enskär-farleden in-             Handels- och industriministeriet har dess-
14012: går som en del i sjöfartsstyrelsens farledsbygg-   utom för avsikt att underhandla med represen-
14013: nadsprogram. Farledsprojektets eventuella ge-      tanter för Åland innan ministeriet föreslår för
14014: nomförande förutsätter riksdagens godkännan-       regeringen angående farledsprojektets intagande
14015: de. Som vi vet är det riksdagen som slutligen      i statsförslaget.
14016: 
14017:      Helsingfors den 24 mars 1981
14018: 
14019:                                                    Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
14020: 
14021: 
14022: 
14023: 
14024: 088100260V
14025:                                                1981 vp.
14026: 
14027: Kirjallinen kysymys n:o 79
14028: 
14029: 
14030: 
14031:                                    Helminen ym.: Valtion palveluksessa olevien viranhaltijoiden ja
14032:                                       työntekijöiden palvelussuhteen jatkuvuuden turvaamisesta
14033: 
14034: 
14035:                          Eduskut;tnan          Herra      Puhemiehelle
14036: 
14037:    Valtion viranhaltijoita ja työntekijöitä edus-     tavien järjestöjen taholta on katsottu, että val-
14038: tavien järjestöjen, mm. VTY r.y:n taholta on          tiovallan omak~uma taloudellinen ja suhdanne-
14039: esitetty useassa yhteydessä .huolestuneisuutta        p<;>liittinen ajattelu ei ole oikea silloin, kun sään-
14040: valtion kuluvan vuoden tul<>:- ja menoarviosta        telykeinoina käytetään toistuvasti ja lähes yksin,-
14041: ja sen vaikutuksesta valtion palveluksessa ole-       omaisesti valtion omien menojen rajaustoimia~
14042: vien työllisyyskehitykseen. Valtiovarainministe-      Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarvio on
14043: riö on ilmoittanut järjestöille, että· tämän vuo-     myös valtion omien menojen osalta ja ottaen
14044: den tulo- ja menoarvio rakentuu siten, että val-      huomioon aikaisemmin tehdyt säästö- ja siirto-
14045: tion omien menojen osalta on mm. investointi-,        toimenpiteet niin tiukkalinjainen, ettei enää ole
14046: kulutus-, käyttö- ja työmäärärahoja siirretty         edellytyksiä näiltä osin uusiin säästö- ja siirto-
14047: tulevaan syksyyn. Myös vuoden 1980 aikana             toimenpiteisiin.
14048: toimeenpantiin erilaisia säästö- ja lykkäystoi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14049: menpiteitä, joiden vaikutuksena kyseisenä vuon-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14050: na valtion menotaloutta rajoitettiin tuntuvasti.      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14051: Niin ikään investointiveron soveltamispäätöksen       vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
14052: yhteydessä päätettiin myöhentää valtion raken-
14053: nushankkeita. Samoin valtion virastojen ja lai-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14054: tosten työllisyyden hoitoon varattuja määrä-                  valtion työllisyysohjelmien supistami-
14055: rahoja on toistuvasti supistettu.                             sesta johtuva töitten aloittamisen siirtä-
14056:    Valtion viranhaltijoiden ja työntekijöiden                 minen ja investointi- sekä käyttömenojen
14057: sekä heitä edustavien järjestöjenpiirissä on oltu             rajaamistoimenpiteet vaikuttavat välittö-
14058: huolestuneita siitä, että edellä mainittujen supis-           mästi virastojen ja laitosten työllisyys-
14059: tamispäätösten välttämättömyyttä on perusteltu                tilanteeseen ja aiheuttavat joko henkilö-
14060: tulevan syys- ja talvikauden huonontuneeseen                  kunnan irtisanomisia tai irtisanomisuh-
14061: talous- ja työllisyystilanteeseen varautumisella.             kia, ja jos on,
14062: Kuitenkin jo tehtyjen päätösten seurauksena                      aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14063: virastojen ja laitosten on ollut pakko supistaa               siin, ettei valtion palveluksessa olevien
14064: työntekijämääriään ja tehtäviään. Erityisen voi-              viranhaltijoiden ja työntekijöiden palve-
14065: makkaina supistamistoimet ovat ilmenneet lii-                 lussuhteen jatkuvuus olisi alituiseen
14066: kenneministeriön hallinnonalalla. Tällöin ne                  uhanalainen siten kuin nykyisin on, että
14067: kohdistuvat mm. tie- ja vesirakennuslaitoksen,                pitkänkin palvelussuhteen omaavien
14068: Valtionrautateiden ja postilaitoksen palveluk-                työntekijöiden työsuhde voidaan mo-
14069: sessa oleviin.                                                nessa tapauksessa taata vain vuodeksi
14070:    Valtion viranhaltijoita ja työntekijöitä edus-             kerrallaan?
14071:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1981
14072: 
14073:          Olli Helminen                   Pirkko Valtonen                 Risto Tuominen
14074:          Jouko Tuovinen                  Markus Aaltonen                 Mauno Forsman
14075:          Kaarina Suonio                  Juhani Raudasoja                Liisa Jaakonsaari
14076:          Aimo Ajo                        Peter Muurman                   Maija Rajantie
14077:          Matti Luttinen                  Helge Siren                     Bror Lillqvist
14078:          Kaisa Raatikainen ·             Juhani Surakka                  Pertti Hietala
14079:          Kaj Bärlund                     Anna-Liisa Piipari              Mikko Rönnholm
14080: 0881002662
14081: 2                                              1981 vp.
14082: 
14083: 
14084: 
14085: 
14086:                          Eduskunnan Herra                 Puhemiehelle
14087: 
14088:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tietojen mukaan näistä syistä ole irtisanottu
14089: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         virastojen ja laitosten pysyväisluontoista henkilö-.
14090: olette 19 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn            kuntaa tai annettu heille irtisanomisvaroituksia.
14091: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Valtion rakennushankkeille ja työllisyystöihin
14092: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         määräajaksi palkattujen henkilöiden työ on sitä
14093: edustaja Olli Helmisen ym. näin kuuluvasta            vastoin alun perin tarkoitettu kestämään asian-
14094: kirjallisesta kysymyksestä n:o 79:                    omaisen hankkeen tai työn ajan. Määrärahojen
14095:                                                       siirron jl!- esimerkiksi valtion. työllisyysohjelmien
14096:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         supistamisen johdosta on . siten virastojen ja
14097:        valtion työllisyysohjelmien supistami-         laitosten työllistämä henkilömäärä vastaavasti
14098:        sesta johtuva töitten aloittamisen siirtä-     pienempi.
14099:        minen ja investointi- sekä käyttömenojen          Kysymyksen perusteluissa mainittu valtion
14100:        rajaamistoimenpiteet vaikuttavat välittö-      menojen uudelleen ajoitus ja· muut toimenpiteet
14101:        mästi virastojen ja laitosten työllisyys-      on pyritty toteuttamaan siten, että maksuval-
14102:        tilanteeseen ja aiheuttavat joko henkilö-      mius pystytään turvaamaan. ja ettei työllisyy-
14103:        kunnan irtisanomisia tai irtisanomisuh-        den ja lakisääteisten tehtävien hoito tämän joh-
14104:        kia, ja jos on,                                dosta vaikeudu.
14105:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Kysymyksen toisessa osassa tarkoitettu pal-
14106:        siin, ettei valtion palveluksessa olevien      velussuhteen jatkuvuus on pyritty turvaamaan
14107:        viranhaltijoiden ja työntekijöiden palve-      virastojen ja laitosten pysyväisluontoiselle hen-
14108:        lussuhteen jatkuvuus olisi alituiseen          kilöstölle. Henkilöstön määrän sopeuttaminen
14109:        uhanalainen siten kuin nykyisin on, että       muuttuneiden tehtävien asettamiin puitteisiin
14110:        pitkänkin palvelussuhteen omaavien             on pyritty eri toimenpitein toteuttamaan siten,
14111:        työntekijöiden työsuhde voidaan mo-            ettei valtion pysyväisluontoista henkilöstöä irti-
14112:        nessa tapauksessa taata vain vuodeksi          sanota. Niissä tapauksissa kun se on mahdollista
14113:        kerrallaan?                                    pyritään valtion tehtävistä vapautuva henkilöstö
14114:                                                       sijoittamaan valtion muihin tehtäviin. Tämä kos-
14115:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kee myös niitä virastojen ja laitosten työsuhde-
14116: vasti seuraavaa:                                      palkkoja ja tilapäisten palkkioita varten osoite-
14117:    Kysymyksessä on katsottu, että siinä maini-        tuista määrärahoista palkkaamia henkilöitä, joi-
14118: tut valtiontaloutta koskevat toimenpiteet olisi-      den palvelussqhde on voimassa varainhoitovuo-
14119: vat aiheuttaneet valtion palveluksessa olevien        den kerrallaan ja voi asianomaisessa tehtävässä
14120: henkilöiden irtisanomisia. Hallituksen tiedossa       päättyä sen johdosta, ettei määrärahoja tulo- ja
14121: ei ole, että kyseiset vuosina 1979 ja 1980 ta-        menoarviossa tarkoitukseen enää myönnetä.
14122: pahtuneet valtion menojen uudelleen ajoitukset           Valmisteilla olevan valtion virkamieslainsää-
14123: tai eduskunnan hyväksymän valtion vuoden              dännön . uudistamisen yhteydessä on tarkoitus
14124: 1981 tulo- ja menoarvion rakentuminen eräiden         antaa virkamiesten uudelleen sijoittamisesta tar-
14125: määrärahojen ajoittumiselle loppuvuoteen olisi-       vittavat säännökset ja organisoida uudelleen
14126: vat aiheuttaneet . sitä, että ..valtion virastot ja   sijoittamisen keskitetty ohjaaminen ja järjestely.
14127: laitokset olisiva,t joutuneet . supistamaan työn-        Hallitus toteuttaa talouspoliittisilla toimen-
14128: tekijämääriään. :tvfyö~kään. ky$ymyksen peruste-      piteillään eduskunnan tulo- ja menoarviosta te-
14129: luissa mainituissa liikenneministeriön alaisissa      kemiä p~ätöksiä. MuuJ?. muassa työllisyysmäärä-
14130: virastoissa ja laitoksissa ei hallituksen saamien     rahat perustuvat eduskunnan hyväksymään ja
14131:                                              N:o 79                                               3
14132: 
14133: vahvistettuun tulo- ja menoarvioon. Määräraha-     vaikutuksia valtion henkilöstön työllisyyteen
14134: päätökset vaikuttavat vastaavasti virastojen ja    sekä pyrkii toteuttamaan ne siten, etteivät ne
14135: laitosten työllistämään henkilömäärään. Hallitus   aiheuta valtion pysyväisluontoisen henkilöstön
14136: tulee seuraamaan näiden päätösten ja toimenpi-     irtisanomistarvetta.
14137: teiden ja valtion menojen uudelleen ajoittamisen
14138:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1981
14139: 
14140:                                                                     Ministeri Pirkko Työläjärvi
14141: 4                                             1981 vp.
14142: 
14143: 
14144: 
14145: 
14146:                            Tili    Riksdagens          Herr Talman
14147: 
14148:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         förhållande av bestående natur. Personalen har
14149: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        inte heller getts varsel om uppsägningar.
14150: av den 19 februari 1981 till vederbörande               Arbetsförhållandet för personer som för be-
14151: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       stämd tid anställts med tanke på statens bygg-
14152: jande av riksdagsman Olli Helminen m. fl.            nadsprojekt och i sysselsättningsarbete är där-
14153: undertecknade spörsmål nr 79:                        emot från början bundet till vederbörande pro-
14154:                                                      jekt eller arbete. Om anslagen skjuts fram eller
14155:           Är Regeringen medveten om att äm-          statens sysselsättningsprogram skärs ned kan
14156:        betsverkens och inrätltningarnas syssel-      ämbetsverken och inrättningarna således syssel-
14157:        sättningsläge direkt påverkas av att på-      sätta eut lägre antal personer.
14158:        börjandet av arbeten har framskjutits på         Den i spörsmålets motivering nämnda tids-
14159:        grund av nedskärningar i statens syssel-      mässiga omfördelningen av statens utgifter och
14160:        sättningsprogram samt av åtgärderna           övriga åtgärder har i mån av möjlighet genom-
14161:        för begränsning av investerings- och          förts så, att likviditeten kan tryggas och sköt-
14162:        driftsutgi:f.iter och att detta leder till    seln av sysselsättningen och handhavandet av
14163:        uppsägningar av personai eller till upp-      lagstadgade uppgifter inte försvåras på grund
14164:        sägningshot, och om så är fallet,             härav.
14165:           ämnar Regeringen vidta åtgärder, så           Kontinuiteten i anställningsförhållandet, vii-
14166:        att kontinuiteten i statsanställda tjänste-   ken nämns i spörsmålets senare del, har i mån av
14167:        innehavares och arbetstagares anställ-        möjlighet tryggats för ämbetsverkens och inrätt-
14168:        ningsförhållande inte blir hotad såsom        ningarnas personai i anställningsförhållande av
14169:        nu är fallet, då arbetstagare med ett         bestående natur. Med olika åtgärder har man
14170:        långt anställningsförhållande i många         försöfut anpassa antalet anställda efter de för-
14171:        fall kan garanteras arbete för endast ett     ändrade uppgifterna så, att statens personai i an-
14172:        år i sänder?                                  ställningsförhållande av bestående natur inte
14173:                                                      behöver sägas upp. 1 de fall det är möjligt
14174:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       försöker man placera personai som blir ledig
14175: samt anföra följande:                                från arbetsuppgi:f.iter hos staten i andra upp-
14176:    Frågeställarna anser i motiveringen för spörs-    gifter hos staten. Detta gäller även personer
14177: målet atlt de i spörsmålet nämnda åtgärderna         som ämbetsverk och inrättningar avlönat med
14178: beträffande statshushållningen skulle ha lett        medel ur anslag för lönen i arbetsförhållande
14179: tili uppsägningar av statsanställda. Regeringen      och tillfälliga funktionärers arvoden om deras
14180: känner inte till att ifrågavarande tidsmässiga       anställningsförhållande gäller för ett år i sänder
14181: omfördelningar av statens utgifter under åren        och om anställningsförhållandet kan upphöra i
14182: .1979 och 1980 eller uppställningen av det av        fråga om denna uppgift på grund av atlt anslag
14183: riksdagen godkända statsförslaget för år 1981        inte mera beviljas i statsförslaget.
14184: så, att vissa anslag tidsmässigt förläggs tili den      I samband med den revidering av lagstift-
14185: senare hälften av året, skulle ha medfört att        ningen rörande statens tjänstemän som är un-
14186: statens ämbetsverk och inrättningar har nöd-         der beredning kommer man att ge erforderliga
14187: gats skära ned antalet anställda. Enligt vad         stadganden om omplaceringen av tjänstemän
14188: regeringen erfarit har man inte heller vid de        och omorganisera den centraliserade styrningen
14189: i spörsmålet nämnda ämbetsverken och inrätt-         och regleringen av omplaceringen.
14190: ningarna, som underlyder trafikministeriet, av          Med sina ekonomiskpoHtiska åtgärder genom-
14191: denna orsak sagt upp personai i anställnings-        för regeringen riksdagens beslut angående stats-
14192:                                              N:o 79                                                5
14193: 
14194: förslaget. Bl.a. grundar sig sysselsättningsan-    och den tidsmässiga omfördelningen av statens
14195: slagen på statsförslaget, som godkänts av riks-    Uitgifter påverkar sysselsättningen för statens
14196: dagen och stadfästs. Anslagsbesluten inverkar      personai samt strävar tili art:t vidta sina åtgär-
14197: därför på antaiet personer som ämbetsverken        der så, att de inte leder till ett behov att säga
14198: och inrättningarna sysselsätter. Regeringen kom-   upp statlig personai i anställningsförhållande
14199: mer att följa med hur dessa beslut och åtgärder    av bestående natur.
14200:      Helsingfors den 26 mars 1981
14201: 
14202:                                                                      Minister Pirkko Työtäjärvi
14203: 
14204: 
14205: 
14206: 
14207: 0881002662
14208:                                               1981 vp.
14209: 
14210: Kirjallinen kysymys n:o 80
14211: 
14212: 
14213: 
14214: 
14215:                                   Ihamäki ym.: Kaupanvahvistaja-asetuksen muuttamisesta
14216: 
14217: 
14218:                          Eduskunnan Herra                Puhemiehelle
14219: 
14220:    Kaupanvahvistaja-asetuksen      (28. 12. 1979/      Jos palkkiota ilmoituksen tekemisestä on
14221: 1080) 5 §:n mukaan kaupanvahvistajan on              kaupanvahvistajalle maksettava, olisi esimer-
14222: seitsemän päivän kuluessa luovutuksen oikeaksi       kiksi harkittava, olisiko tarkoituksenmukaisuus-
14223: todistamisesta ilmoitettava luovutuksesta sille      syiden vuoksi kaupanvahvistaja-asetusta siten
14224: läänin maanmittauskonttorille, maatalouspiirin       muutettava, että ilmoituksesta perittävä 3 mar-
14225: maataloustoimistolle sekä kunnalle, jonka            kan maksu perittäisiin luovutuskirjan oikeaksi
14226: alueella kiinteistö, jota luovutus koskee, sijait-   todistamisen yhteydessä todistuksen saajalta.
14227: see.                                                   Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
14228:    Asetuksen 10 §:n mukaan maataloustoimisto         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
14229: tai, jos ilmoitus on toimitettu maatilahallituk-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14230: selle, maatilahallitus sekä kunta maksavat kau-      seuraavan kysymyksen:
14231: panvahvistajalle palkkiota 3 markkaa kutakin
14232: luovutusta koskevasta ilmoituksesta, sekä, jol-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14233: lei kaupanvahvistajalla ole vapaakirjeoikeutta,             kaupanvahvistaja-asetuksen 10 §:n mu-
14234: postimaksut ilmoitusten lähettämisestä. Palk-               kainen palkkion periminen ja maksami-
14235: kiot ja maksut peritään neljännesvuosittain.                nen aiheuttaa nykymuodossaan palkkion
14236:    Kolmen markan palkkion perimisestä aiheu-                arvoon nähden paljon työtä, ja jos on,
14237: tuu kaikille osapuolille paljon vaivaa ja huolta              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14238: sekä turhaa työtä. Kaupanvahvistajan palkkion               ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
14239: laskuttamistyö ja maatilahallituksen, maatalous-
14240: toimiston tai kunnan maksatustyö tulee yhteis-
14241: kunnalle kalliimmaksi kuin 3 markkaa.
14242:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1981
14243: 
14244:                Timo Ihamäki                                     Pekka Löyttyniemi
14245: 
14246: 
14247: 
14248: 
14249: 088100256R
14250: 2                                             1981 vp.
14251: 
14252: 
14253: 
14254: 
14255:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
14256: 
14257:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      .vutettavasta kiinteistöstä, luovutulesen ehdoista
14258: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sekä luovuttajasta ja luovutuksensaajasta.
14259: olette 19 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn              Todistuksesta, jonka kaupanvahvistaja mer-
14260: kirjeenne n:o 342 ohella toimittanut valtioneu-      kitsee luovutuskirjaan, luovutuksensaaja suorit-
14261: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         taa palkkiota 10 markkaa. Jollei kaupanvahvis-
14262: kansanedustaja Timo Ihamäen ym. kirjallisesta        tajana ole virkalähetysoikeutta, luovutuksen-
14263: kysymyksestä n:o 80, jossa tiedustellaan:            saaja suorittaa lisäksi postimaksun ilmoituksen
14264:                                                      lähettämisestä maanmittauskonttorille. Erityistä
14265:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että palkkiota maanmittauskonttorille menevästä
14266:         kaupanvahvistaja-asetuksen 10 §:n mu- ilmoituksesta ei peritä. Sitä vastoin maatalous-
14267:         kainen palkkion periminen ja maksami- toimisto ja kunta maksavat kaupanvahvistajalle
14268:         nen aiheuttaa nykymuodossaan palkkion palkkiota 3 markkaa kustakin luovutusta kos-
14269:         arvoon nähden paljon työtä, ja jos on,       kevasta ilmoituksesta sekä, jollei kaupanvahvis-
14270:            mihin toimenpjteisiin Hallitus aikoo tajalla ole virkalähetysoikeutta, postimaksun
14271:         ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?             ilmoitusten lähettämisestä. Palkkiot ja maksut
14272:                                                      kunnalta ja maataloustoimistolta peritään. ase-
14273:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tuksen mukaan neljännesvuosittain.
14274: taen seuraavaa:                                         Kaikki kaupanvahvistajalle tulevat palkkiot
14275:    Kaupanvahvistaja-asetuksen (1080/79) 5 §:n ovat markkamääräisesti verraten pieniä kaupan~
14276: mukaan kaupanvahvistajan on seitsemän päi- vahvistustoimen ja kaupanvahvistajan ilmoitus-
14277: vän kuluessa ·luovutuksen oikeaksi todistami- ten laatimisen vaatimaan työmäärään verrat-
14278: sesta ilmoitettava luovutuksesta sille läänin tuna. Palkkioita ei miltään osin ole syytä vähen-
14279: maanmittauskonttorille, maatalouspiirin maata- tää varsinkaan, kun otetaan huomioon oikeuden
14280: loustoimistolle sekä kunnalle, jonka alueella määräämät kaupanvahvistajat, jotka eivät ole
14281: luovutettu kiinteistö sijaitsee. Maanmittaus- virkamiehiä;
14282: kanttorille luovutuksesta ilmoitetaan kiinteis-         Useimmissa tapauksissa kaupanvahvistaja lä-
14283: töjen kauppahintarekisteriä varten tarpeellisten hettää tietylle kunnalle ja maataloustoi111istolle
14284: tietojen saamiseksi. Luovutuksen kohdetta kos- vuosittain lukuisia ilmoituksia. Kun palkkiot ja
14285: kevien tietojen oikeellisuuden tarkistettuaan maksut peritään neljännesvuosittain, perittävät
14286: maanmittauskonttori       lähettää   jäljennöksen määrät eivät yleensä jää aivan vähäpätöisiksi.
14287: ilmoituksesta asianomaiselle henkikirjoittajalle Epäilemättä näin saattaa kuitenkin käydä. Ot-
14288: ja verotoimistolle sekä, jos luovutuksensaaja taen huomioon luovutuksensaajalta kaupanvah-
14289: on ulkomaalainen, asianomaiselle lääninhalli- vistustoimesta perittävän palkkion pienuuden
14290: tukselle. Kunnalle kiinteistön luovutuksesta näyttää olevan perusteltua harkita asetuksen
14291: ilmoitetaan lähinnä etuostolain (608/77) ja muuttamista siten, että kunnilta ja maatalous-
14292: maataloustoimistolle oikeudesta hankkia maa- toimistoilta nykyisin perittävät palkkiot ja mak-
14293: ja metsätalousmaata annetun lain (391/78)            sut poistetaan ja luovutuksensaajalta kaupan-
14294: täytäntöönpanemiseksi. Ilmoitukset tehdään vahvistustoimesta perittävän palkkion määrää
14295: oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukai- vastaavasti korotetaan sekä veivoitetaan luovu-
14296: sella lomakkeella, josta yhdellä täytöllä saadaan tulesensaaja maksamaan kaupanvahvistajalle tar-
14297: kappale kullekin edellä mainitulle kolmelle peelliset postimaksut ilmoitusten lähettämisestä.
14298: ilmoituksen saajalle. Yksi kappale jää kaupan- Luovutuksensaajalle            kaupanvahvistustoimesta
14299: vahvistajalle säilytettäväksi luovutuskirjan talle- aiheutuvat kustannukset säilyvät näin menetel-
14300: kappaleen ohella. Ilmoitus sisältää eri hallin- täessä edelleen kohtuullisina.
14301: nonalojen tarvitsemaa monipuolista tietoa Iuo-
14302:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
14303: 
14304:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
14305:                                                 N:o 80                                                 3
14306: 
14307: 
14308: 
14309: 
14310:                            Tili     Riksdagens           Herr     Talman
14311: 
14312:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          låtelsevillkoren samt överlåtaren och förvär-
14313: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         varen. Dessa uppgi:fiter är sådana som behövs
14314: nr 342 av den 19 februari 1981 tili vederbö-          inom olika förvaltningsområden.
14315: rande medlem av statsrådet översänt avskrift              För det bevis som köpvittnet tecknar på
14316: av följande av riksdagsman Timo Ihamäki m. fl.        överlåtelsehandling erlägger förvärvaren 10
14317: undertecknade spörsmål nr 80:                         mark i arvode. Om köpvittnet inte har fribrevs-
14318:                                                       rätt erlägger förvärvaren dessutom postavgift
14319:          Är Regeringen medveten om att upp-           för sändande av meddelande tili lantmäterikon-
14320:        börden och betalningen av arvode som           toret. Särskil:t arvode för meddelande tili lant-
14321:        avses i 10 § köpvittnesförordningen i          mäterikontoret uppbärs inte. Däremot erlägger
14322:        nuvarande form förorsakar mycket ar-           lantbruksbyrå och kommun i arvode tili köp-
14323:        bete, och om så är fallet,                     vittnet 3 mark för varje meddelande om över-
14324:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        låtelse samt, om köpvittnet inte har fribrevs-
14325:        ta för att avhjälpa detta?                     rätt, postavgiflter för sändande av meddelanden.
14326:                                                       Av kommun och lantbruksbyrå uppbärs arvo-
14327:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        den och avgifterna kvartalsvis, såsom i förord-
14328: samt anföra följande:                                 ningen är stadgat.
14329:     Enligt 5 § köpviutnesförordningen ( 1080/             Alla de arvoden som köpvittnet får är tili
14330: 79) skall köpvittnet inom sju dagar efter det         sitt markbelopp jämförelsevis små med hänsyn
14331: överlåtelse bestyrkts sända meddelande om             tili det arbete som köpvittnesfunktionen och
14332: överlåtelsen tilllantmäterikontoret i det Iän, tili   uppgörandet av köpvittnets meddelanden krä-
14333: lantbruksbyrån i det lantbruksdistrikt samt tili      ver. Det finns ingen anledning att till någon
14334: den kommun, inom vars område den fastighet            del minska arvodet, särskilt när man beaktar
14335: som överlåtelsen avser är belägen. Lantmäteri-        de av domstol förordnade köpvittnen som inte
14336: kontoret tillställs meddelande om överlåtelse         är tjänstemän.
14337: för att erforderliga uppgifter skall kunna fås            I de flesta fall sänder köpvittnet årligen till
14338: ur köpeskillingsregistret för fastigheter. Då         en kommun och en lantbruksbyrå etrt stort an-
14339: lantmäiterikontoret granskat riktigheten av upp-      tal meddelanden. Då arvodena och avgifterna
14340: gifterna om föremålet för överlåtelsen sänder         uppbärs kvartalsvis, blir uppbördsbeloppen i
14341: det avskrift av meddelandet tili vederbörande         allmänhet inte helt obetydliga. Otvivelaktigt
14342: mantalsskrivare och skattebyrå samt, om förvär-       kan det dock gå så. Med beaktande av det
14343: varen är utlänning, tili vederbörande länssty-        ringa arvode som hos förvärvaren uppbärs för
14344: relse. Kommunen tillställs meddelandet om             köpvittnesfunktionen förefaller det vara mo-
14345: överlåtelsen främst med tanke på verhtällig-          tiverat !lltt överväga en ändring av förordning-
14346: heten av förköpslagen ( 608/77) och lagen om          en så, att de arvoden och avgifter som för
14347: rätt att förvärva jord- och skogsbruksmark            närvarande uppbärs hos kommunerna och lant-
14348:  ( 391/78). Meddelanden görs på en blankett,          bruksbyråerna slopas och att beloppet av det
14349: för viiken formulär fastställs av justitiemi-         arvode som hos förvärvaren uppbärs för köp-
14350: nisteriet. Blanketten fylls i en gång, varvid         vittnesfunktionen i stället höjs, samt att för-
14351: samtliga tre motrtagare av meddelandet får ett        värvaren åläggs att tili köpv1ttnet erlägga er-
14352: eget exemplar. Ett exemplar stannar hos köp-          forderliga postavgifter för sändande av med-
14353:  vittnet, som förvarar det med arkivexemplaret        delanden. Förvärvarens kostnader för köpvitt-
14354:  av överlåtelsehandlingen. I meddelandet ingår        nesfunktionen förblir alltjämt skäliga även en-
14355:  uppgifter om den överlåtna fastigheten, över-        ligt detta förfarande.
14356:       Helsingfors den 24 mars 1981
14357: 
14358:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
14359:                                              1981 vp.
14360: 
14361: Kirjallinen kysymys n:o 81
14362: 
14363: 
14364: 
14365: 
14366:                                  Almgren: Äidinkielen tuntimäärän vähentämisestä peruskoulu-
14367:                                     järjestelmään siirryttäessä
14368: 
14369: 
14370:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14371: 
14372:    Vanhan kansakoululain ollessa voimassa           on valmius omaksua muita aineita heikenty-
14373: kiinnitettiin erityinen huomio siihen, että oppi-   nyt. On jouduttu turvautumaan opetusmene-
14374: laat saivat paljon opetusta äidinkielessä. Hyvää    telmiin (tukiopetus ym.), joilla on koetettu
14375: luku- ja kirjoitustaitoa pidettiin avainasemassa    paikata syntyneitä vaurioita. Näyttää siltä, että
14376: olevana taitona, joka avasi mahdollisuudet mui-     uudet menetelmät eivät ole tuoneet sitä tulos-
14377: denkin aineiden menestykselliseen opetukseen.       ta, jota niiltä on odotettu.
14378: Äidinkielelle oli varattu eräillä luokka-asteilla      Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
14379: jopa kymmenen ( 10) viikkotuntia. Suureen           tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
14380: tuntimäärään ja jatkuvaan harjoitukseen perus-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14381: tuva hyvä opetus antoi oppilaille oivalliset        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14382: valmiudet lukemisessa ja kirjoittamisessa.
14383:     Peruskouluun siirryttäessä suoritettiin luku-            Miksi äidinkielen tuntimäärää vähen-
14384: suunnitelman perusteellinen muutos. Eri ainei-             nettiin niin ratkaisevan paljon perus-
14385: den keskinäinen painotus arvioitiin uudelleen.             koulujärjestelmään siirryttäessä verrat-
14386: Äidinkielen asema heikkeni selvästi ja tunti-              tuna kansakoulun vastaavien luokkien
14387:  määrä peruskoulun ala-asteella putosi jopa puo-           tuntimäärään, ja
14388: leen siitä, mitä se oli ollut kansakoulun vas-               onko Hallitukselta tulossa muutosesi-
14389:  taavilla luokilla. Seurauksena on ollut luku- ja          tyksiä asiantilan korjaamiseksi?
14390:  kirjoitustaidon heikkeneminen. Sen seurauksena
14391:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1981
14392: 
14393:                                           Esko Almgren
14394: 
14395: 
14396: 
14397: 
14398:  088100250]
14399: 2                                             1981 vp.
14400: 
14401: 
14402: 
14403: 
14404:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14405: 
14406:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      teen johtavista syistä on kielenkäyttötaidon eri-
14407: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laisuus. Kyseisillä tutkimuksilla on myös kiis-
14408: olette kirjeellänne n:o 343 19 päivänä helmi-        tattomasti todettu, että peruskoulun ensimmäi-
14409: kuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston asian-         ·selle luokalle tulevilla lapsilla on kovin erilai-
14410: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         set valmiudet ja lähtökohdat kouludkäynnin
14411:  Almgrenin tekemän seuraavan kirjallisen ky-         aloittamiseen erityisesti äidinkielen osaamisessa.
14412: 'sym)llksen n:o 81:                                  Myöhempää koulunkäyntiä ja sen jälkeistä toi-
14413:                                                      mintaa ajatellen on tärkeätä, että äidinkielen
14414:           Miksi äidinkielen tuntimäärää vähen-       taitojen eri osa-alueiden kehittämiseen kiinni-
14415:        hennettiin niin ratkaisevan paljon pe-        'tetään ensisijaista huomiota viimeistään perus-
14416:        ruskoulujärjestelmään siirryttäessä ver-      koulussa. Tämän jälkeen tapahtuvalla opetuk-
14417:        rattuna kansakoulun vastaavien luok-          sella on jo vaikeampaa saavuttaa vastaavia tu-
14418:        kien tuntimäärään, ja                          Loksia.
14419:           onko Hallitukselta tulossa muutos-             Edellä mainituista syistä on tärkeätä, että
14420:        esityksiä a.siantilan J.mrjaamiseksi?          äidinkielen opetuksen kehittämisen painopiste
14421:                                                      on peruskoulussa. Keskiasteen koulutuksen
14422:     Vastauksena kysym)'lkseen esitän kunnioiuta-     uudistukseen liittyen peruskoulun kehittämis-
14423: v.asti seuraavaa:                                     toimenpiteet on ajoitettava siten, että luku-
14424:                                                      vuonna 1985-86 peruskoulunsa päättävillä on
14425:     Peruskoulun opetussuunniteLma on laadittu         yleinen jatko-opintokelpoisuus keskiasteen oppi-
14426:  vuonna 1966 asetetussa peruskoulun ope-             laitoksissa. Yläasteen eriyttämisrat:kaisun tarkis-
14427: tussuunnitelmakomiteassa       (Komiteanmietintö      tamiseen li1ttyvät uudelleenjärjestelyt on tavkoi-
14428:  1970: A 4 ja A 5), jossa olivat edustettuina         tus ajoittaa alkavaksi peruskoulun seitsemän-
14429:  muun muassa eri oppiaineiden asiantuntijat.         nen luokan osalta lukuvuodesta 1983-84 läh-
14430:     Kouluhallitus vahvisti vuonna 1972 komi-          tien.
14431: tean ehdotuksen mukaisesti peruskoulun ope-              Siinä yhteydessä on toteutettava myös äidin-
14432: tussuunnitelman kaavan, :joka ·sisältää eri oppi-    kielen opetuksen tehostamiseen tarvittavat ope-
14433: aineiden viikkotuntimäärät. Vuonna 1975 val-          tusjärjestelyt. Tämä voi tapahtua käytettävissä
14434: tioneuvosto tarkisti tuntijakoa peruskoulun va-      ölev.an tutkimustiedon ja yläasteella käynnissä
14435: linnaisaineiden osalta. Siinä yhteydessä lisättiin   olevan kokeilutoiminnan antamien kokemusten
14436:  äidinkielen kokonaistuntimäärää 2,5 viikkotun-       pohjalta sellaisin opetusratkaisuin, joilla saa-
14437: nilla.                                               vutetaan käytettävissä oleviin lisäresursseihin
14438:     Hallituksen :käsityksen mukaan edellä to-         nähden koulutuksellisen tasa-arvotavoitteen saa-
14439: dettu äidinkielen tuntimäärän lisäys ei ole kui-     vuttamisen :kannalta mahdollisimman hyvät tu-
14440:  tenkaan vielä riittävä. Toisaalta peruskoulun        lokset. Kokemukset viittaavat siihen, että pe-
14441: tuntijaon ltar'kistamista erillisratkaisuna yksit-    ruskoulussa on annettava koulukohtaiset olo-
14442: 'täisten oppiaineiden kohdalla ei voida pitää         suhteet huomioon ottaen mahdollisuudet käyt-
14443: tarkoituksenmukaisena, vaan peruskoulun ope-          tää joustavasti hyväksi myös nykyistä pienem-
14444: tussuunnitelmaa ja tuntijakoa on kehitettävä         piä äidinkielen opetusryhmiä. Valtakunnallisesti
14445: yhtenä kokonaisuutena.                                arvioiden tämä merkitsee äidinkielen opetuk-
14446:     Viime vuosina eri puolilla maailmaa tehdyt       seen käytettävän kokonaistuntimäärän lisäämis-
14447: sosiolingvistiset tutkimukset ovat osoittaneet,      tä nykyisestä. Tätä koskevan periaatepäätöksen
14448: että yksi :keskeisistä kansalaisten eriarvoisuu-     valtioneuvosto antoi 14. 8. 1980.
14449:                                              N:o 81                                            3
14450: 
14451:    Edellä esitetyn perusteella on todettavissa,    äidinkielen opetuksen tehostamiseen tähtääviä
14452: että hallituksen toiunesta on jo Jisätty äidin-    valmisteluita jatketaan valtioneuvoston 14. 8.
14453: kielen kokonaistuntimäärää peruskoulussa ja että   1980 antaman periaatepäätöksen mukaisesti.
14454:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
14455: 
14456:                                                                Opetusministeri Pär Stenbäck
14457: 4                                           1981 vp.
14458: 
14459: 
14460: 
14461: 
14462:                          Till Riksdagens            Herr Talman
14463: 
14464:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lan medborgarna är olikheter i förmågan att
14465: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-          använda språket. Genom ifrågavarande under-
14466: velse av den 19 februari 1981 till vederbö-        sökningar har man också obestridligt konstate-
14467: rande medlem a.v statsrådet för avgivande av       rat, att de barn som kommer tili grundskolans
14468: svar översänt !lvskrift av följande av riksdags-   första klass har mycket olika färdigheter och
14469: man Almgren underteoknade spörsmål nr 81:          utgångspunkter då skolgången inleds, särskilt
14470:                                                    i fråga om behärskandet av modersmålet. Med
14471:           Av vilken orsa:k: minskades antalet      tanke på den senare skolgången och den efter-
14472:        timmar i modersmålet i så avgörande         följande verksarnheten är det rvi'ktigt att man
14473:        grad vid övergången tili grundskolsys-      senast i grundskolan ägnar primär uppmärk-
14474:        temet i jämförelse med antalet ,ti,mmar     sarnhet åt att utveokla de olika delområden
14475:        i motsvarande klasser i folkskolan, och     som hör tili färdigheterna i modersmålet.
14476:           kommer Regeringen att framlägga          Genom undervisning som ges i ett senare skede
14477:        förslag till ändringar i syfte att rätta    är det redan svårare att uppnå motsvarande
14478:        till situationen?                            resultat,
14479:                                                        Av ov:an nämnda skäl är det vi'l~tigt, att
14480:    Såsom svar på detta spörsmål får jag :vörd-     utveoklandet av modersmålsundervisningen har
14481: samt anföra följande:                              sin tyngdpun:kt i grundskolan. Åtgårderna för
14482:    Grundskolans läroplan har utarbetats i den      att utveckla grunds:kolan bör i anslutning tili
14483: år 1966 ti1lsatta kommitten för uppgörande av       mellanstadiereformen tidläggas så, att de som
14484: läroplan för grundskolan ( Kommittebetän-          läsåret 1985-86 ~vslutar grundskolan har en
14485: kande 1970: A 4 och A 5), där bl.a. sakkun-         allmän behörighet för fortsatta studier i läro-
14486: niga för de olika läroämnena var represente-        anstalterna på mellanstadiet. Avsikten är att
14487: rade.                                              de nya arrangemang, som ansluter sig tili en
14488:    Skolstyrelsen fastställde år 1972 i enlighet     revidering av differentieringslösningen för hög-
14489: med kommittens förslag ett schema för grund-        stadiet, i fråga om grundskolans sjunde 'klass
14490: skolans läroplan, innehållande veckotimantalen      skall inledas från och med läsåret 1983-84.
14491: för oHka ,Järoä:mnen. År 1975 justerade stats-         I detta sammanhang bör även de undervis-
14492: rådet timfördelningen i fråga om grundskolans       ningsarrangemang som erfordras för att effekti-
14493: valfria ämnen. I detta ,sammanhang ökades det       vera modersmålsundervisningen genomföras. På
14494: totala timantalet i modersmålet med 2,5 veoko-     basen av tillgängliga undersökningsuppgifter
14495: timmar.                                             och erfarenheterna från den fönsöksverksarnhet
14496:    Enligt regeringens uppfattning är den här        som pågår på högstadiet kan detta ,ske genO!lD
14497: ovan konstaterade ökningen av timantalet i          sådana :lösningar i fråga om undervisningen,
14498: modersmålet dock inte ännu tillräcklig. Å           genom ,vilka man med beaktande av de tilläggs-
14499: andra sidan kan det inte anses vara ändamåls-       resurser som står till förfogande kan uppnå
14500: enligt att såsom en separat lösning revidera        så goda resulta.t som möjligt med hänsyn tili
14501: timfötdelningen i grundskolan för enskilda lä-      målet, jämlikhet i utbildningen. Erfarenheterna
14502: roämnens del, utan läroplanen ooh timfördel-        tyder på att man i grundskolan med beaktande
14503: ningen i grundskolan bör utvecklas som en           av förhållandena i de enskilda skolorna bör
14504: helhet.                                             el'hjuda möjligheter att på ett smidigt .sätt
14505:    De sociolingvistiska undersökningar som un-      använda sig även av mindre undervis.ningsgrup-
14506: der de senaste åren har utförts i oliika delar      per i modemmålet än för närvarande är fallet.
14507: av världen har visat, att en av de centra:la        Vid en bedömning på dksplanet innebär detta,
14508: orsaker som leder tili bristande jämlik!het mel-    att det totala tiimantal som utnyttjas för mo-
14509:                                           N:o 81                                            5
14510: 
14511: dersmålsundervisningen skall ökas. Statsrådet   målstimmar i grundskolan och att de förbe-
14512: utfärdade den 14 augusti 1980 ett principbe-    redelser som syftar tili en effektirvering av
14513: slut härom.                                     modersm.å1sundewisningen fortsätts i enlighet
14514:    På grund av det ovan anförda kan det         med statsrådets principbeslut av den 14 augus-
14515: konstateras, att man på åtgärd arv regeringen   ti 1980.
14516: redan har utokat det totala ·antalet moders-
14517:      Helsingfors den 24 mars 1981
14518: 
14519:                                                        Undervisningsminister Pär Stenbäck
14520: 
14521: 
14522: 
14523: 
14524: 088100250]
14525:                                              1981 vp.
14526: 
14527: Kirjallinen kysymys n:o 82
14528: 
14529: 
14530: 
14531: 
14532:                                  Almgren ym.: Haminan poliisikomennuskunnan lakkauttamisesta
14533: 
14534: 
14535:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14536: 
14537:    Haminassa vieraili 11. 11. 1980 poliisitoimen    Kalusto
14538: korkeata johtoa. Vierailun aikana kävi ilmi,        Autot: 2 kpl poliisitunnuksin varustettua
14539: että suunnitteilla on Haminan komennuskun-                       partioautoa
14540: nan lopettaminen tai siirtäminen Imatralle.                1 kpl siviilimallinen, pääasiassa
14541:    Marraskuun 12 päivänä 1980 pidettiin Ha-                      ajotapa- ja salakuljetusvalvontaan
14542: minan poliisipiirin neuvottelukunnan ja Vehka-                   soveltuva henkilöauto
14543: lahden poliisipiirin neuvottelukunnan kokous,
14544: jossa esitetyt suunnitelmat olivat käsiteltävinä.      Edellä mainituilla moottoriajoneuvoilla on
14545:    Neuvottelukuntien kokouksessa esitettiin         ajettu kuluvan vuoden aikana noin 140 000
14546: mm. seuraavaa:                                      km.
14547: 
14548: Henkilökunta/ sosiaaliset seuraukset                Moottoriveneet: 1 kpl merikelpoinen "Tiiske-
14549:                                                                     ri"-merkkinen moottorivene,
14550: Vahvuus: 2 ylikonstaapelia                                          jolla vuoden 1980 purjehdus-
14551:          4 vanhempaa konstaapelia                                   kaudella suoritettu noin 1 300
14552:          4 nuorempaa konstaapelia                                   valvontatuntia
14553:    Komennuskunta on toiminut Haminassa vuo-         Muuta kalustoa: 1 kpl nopeusvalvontatutka
14554: desta 1961 lukien ja henkilökuntaan kuuluu                           1 kpl liikennevalvontakamera
14555: tuolloin paikkakunnalle siirtyneitä toimenhal-      Toimitilat
14556: tijoita.                                               Liikkuvan poliisin Haminan komennuskunta
14557:    Henkilökunnan keskimääräinen "virkaikä"          on sijoitettuna Haminassa sijaitsevaan valtion
14558: Haminan komennuskunnassa on runsaat kym-            virastotaloon, jossa sillä on käytettävissään
14559: menen vuotta siitäkin huolimatta, että kaksi        täysin tyydyttävät toimistotilat.
14560: nuorinta poliisimiestä on muuttanut paikkakun-         Samassa virastotalossa on komennuskunnan
14561: nalle vasta kuluvan vuoden aikana.                  käyttöön osoitetut autotallitilat.
14562:    Edellä sanotusta johtuu, että mahdollisesti
14563: kysymykseen tuleva komennuskunnan siirto ai-        Toiminnalliset seuraukset
14564: heuttaa korjaamattomia haittoja henkilökun-            Komennuskunnan toiminta-alue: Rajoittuu
14565: nalle ja heidän perheilleen mm. poliisimiesten      lännessä Pernajan nimismiespiiriin ja Loviisan
14566: aviopuolisoiden ollessa sijoittuneina Haminassa     kaupunkiin ulottuen osittain näiden alueelle
14567: pysyvästi työelämään, ja lasten koulunkäynnin       "saumojen" eliminoimiseksi.
14568: kärsiessä.                                             Pohjoisessa Elimäen ja Anjalankosken sekä
14569:    Mainittakoon, että kuudella ( 6) komennus-       Luumäen nimismiespiireihin sekä idässä Viro-
14570: kunnan toimenhaitijoista on omistusasunto.          lahden nimismiespiiriin/valtakunnan rajaan.
14571: 
14572: Toiminta-alueen väestö: Pyhtää ...................... .             .5 100
14573:                         Kotka ....................... .            61200
14574:                         Hamina ..................... .             10 700
14575:                         Vehkalahti ................... .           12.300
14576:                         Virolahti, Miehikkälä ja Ylämaa ..         10100        Haminan poliisi-
14577:                         Haminan varuskunnan säännöllinen                        yhteistoiminta-alue
14578:                           vahvuus .................. n.
14579:                                                 Yhteensä n.
14580:                                                                     1600     1
14581:                                                                   101 000 henkilöä
14582: 088100289T
14583: 2                                             1981 vp.
14584: 
14585:    Lisäksi komennuskunta on komennettuna               Tulevan vuoden virkaehtosopimuksessa to-
14586: osallistunut erilaatuisten poliisitehtävien suo- teutuvaksi suunnitellun työajan lyhentämisen
14587: rittamiseen juhla- ym. vastaavissa tilaisuuksissa kornpensaatioksi ei ole tällä alueella odotetta-
14588: tarpeen mukaisesti em. alueen ulkopuolella.         vissa vakanssilisäyksiä, joten sidottujen resurs-
14589:    Komennuskunnan ja sen käytettävissä olevan sien lisäksi ei ole suunnattavia henkilöstövoi-
14590: kaluston sijoittaminen Etelä-Kymenlaaksosta mavaroja olemassa.
14591: jonnekin muualle jättäisi po. alueen ratkaise-         Edellä olevasta johtuu, että vuodelle 1981
14592: vasti järjestys- ja liikennevalvonnallisesti, so. valmisteilla olevan LTS:n sisältämät valvonta-
14593: turvallisuuspalveluiltaan, lapsipuolen asemaan. iskut, teematoiminta ja nk. tapahtumakalente-
14594: Kun on todettava, että mm. nopeusvalvonta- . rin sisältämät turvallisuuspalvelut jäävät to-
14595: tutkan saaminen aikanaan Lp:n Haminan ko- teutumatta.
14596: mennuskuntaan aivan ratkaisevasti rauhoitti          : Samalla vaarantuvat ratkaisevasti kouluissa
14597: em. alueelle suuntautuvaa liikennettä nimen- annettu laillisuuskasvatus ja liikennevalistustyö,
14598: omaan teillä n: o 7 (Vaalitrwa-Hamina-Lo- joista viimeksi mainittu on toteutettu pääasiassa
14599: viisa-Porvoo-Helsinki), n:o 15 (Kotka/Ha- Lp:n Haminan komennuskunnan voimin.                        ·
14600: mina-Kouvola) ja n:o 61 (Hamina-Taavetti                Niin ikään on suunnitelmat alue- ja kortteli-
14601: -Luumäki), voi vain kuvitella minkälaatui- poliisitoiminnasta sekä satamavalvonnan tehos-
14602: sia seurauksia kaluston ja 140 000 liikenne- tamisesta haudattava hamaan tulevaisuuteen.
14603: valvontakilometrin puuttuminen saisi aikaan
14604: alueen liikenneturvallisuudelle.                    Toiminta-alueen erikoispiirteitä
14605:     "Tiiskeri"-valvontavene on puolestaan Hami-
14606:                                                        Komennuskunnan toiminta-alueella on kaksi
14607: nan poliisiyhteistoiminta-alueen ainoa poliisi-
14608:                                                     maamme vilkkaimpiin kuuluvaa vientisatamaa,
14609: vene, jonka siirrosta aiheutuisi se tosiasia, että
14610:                                                     Kotka ja Hamina, sekä näiden aiheuttama ras-
14611: Loviisasta valtakunnan itärajalle ulottuva meri-
14612:                                                     kas liikenne.
14613: alue jäisi asiallisesti kokonaan poliisin suorit-       Kotkaan on suunnitteilla suurhiilisatama ja
14614: tamaa vesiliikennevalvontaa vaille. Yhteistoi-
14615:                                                     Haminan öljysataman liikennettä huomattavasti
14616: minta-alueen paikallispoliisin ja Lp:n komen-
14617:                                                     lisäävä saneeraus on meneillään. Haminan sa-
14618: nuskunnan yhteistyöllä on sanottu valvonta
14619:                                                     taman uusi öljylaituri on otettu käyttöön kulu-
14620: onnistuttu viime vuosina luomaan varsin tehok-
14621:                                                     vana vuonna. Voimakas ttansitoliikenteen ke-
14622: kaaksi, mistä osoituksena jo mainitut noin
14623:                                                     hitys on meneillään, ja henkilöliikenteen aloit-
14624: 1 300 valvontatuntia kuluvan vuoden purjeh-
14625:                                                     taminen Kotkan satamasta on suunniteltu ta-
14626: duskaudella. Sanottuun tulokseen ei olisi kyet-
14627:                                                     pahtuvaksi kesällä 1981.
14628: ty kummankaan valvontaan osallistuneen osa·
14629:                                                         Ilman häiriöitä satamissa saavutettaneen kaik-
14630: puolen omin voimin, vaan on suoritukseen
14631:                                                     kien aikojen tavarankäsittelyennätykset.
14632: ylletty saumattomaksi kehittyneen yhteistoimin-
14633:                                                         Raskas liikenne NL:sta Suomeen on vii-
14634: nan avulla. Tiettävästi käyttöaste on tyydy-
14635:                                                     meksi kuluneina vuosina lisääntynyt tasaisesti,
14636: tyksellä pantu merkille myöskin Lp:n ylijoh-
14637:                                                     ja vastoin odotuksia Vaalimaan kautta tapah-
14638: don taholla.
14639:                                                     tuva turistiliikenne ei ole kääntynyt laskuun
14640:                                                     Nuijamaan rajanylityspaikan avaamisesta huoli-
14641: Osallistuminen poliisiyhteistoimintaan              matta.
14642:     Kuten tunnettua on Haminan yhteistoiminta-          Vastoin vireillä olevia suunnitelmia ei ole
14643: alueelta siirretty paikallispoliisin poliisivakans- olemassa toiminnallisesti varteenotettavia pe-
14644: seja muihin Kymen läänin poliisipiireihin ( kol- rusteita Lp:n Haminan komennuskunnan lo-
14645: me siirrettyä ja yksi "jäädytettynä").              pettamiselle. Edellä esitetyt tosiasiat puoles-
14646:     Edellä sanotusta johtuu, että yhteistoiminnas- taan osoittanevat riittävästi, että komennus-
14647: sa Lp:n Haminan komennuskunnan osuus on kunnan sijainnille juuri Haminassa on erittäih
14648: viimeksi kuluneina vuosina tullut korostetusti painavat perusteet eteläisen Kymenlaakson eri-
14649: esiin ja nykyisin sitä voidaan toiminta-alueel1a tyisalasuhteet tunnustamalla.
14650: pitää suorastaan ratkaisevana valvontaiskujen         · I<~un tiedossa on, että koko 1970-luvun on
14651: ja teematoiminnan toteuttamiselle.                  Liikkuva poliisi varsinkin toimintavuosien lo-
14652:     Mikäli Haminan yhteistoiminta-alueen poliisi- pulla ollut taloudellisista syistä pakotettu rajoit-
14653: resursseja edelleenkin ollaan vähentämässä tamaan paitsi moottoriajoneuvokalustonsa käyt-
14654:  suunnitteilla olevalla tavalla, vaikeutuvat toi- töä myöskin riittävien päivärahojen puuttuessa
14655: mintaedellytykset ratkaisevasti.                    henkilöstönsä liikkuvuutta, on komennuskun-
14656:                                                N:o 82                                              3
14657: 
14658: tien nykyinen sijoittelu yksinomaan toiminta-        nan vahvuus saatettu tälle epätyydyttävälle
14659: edellytyksiä tukeva.                                 tasolle vähentämällä vahvuutta aiemmasta kol-
14660:    Vallitsevan näkemyksen mukaan on vii-             mestatoista ( 13 ) nykyiseen kahdeksaan ( 8 ) .
14661: meksi mainittu seikka tunnustettu myöskin               Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
14662: Lp:n lääninjohdon taholta samalla todeten,           tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
14663: että Kouvolan komennuskunta ei vastaisuu-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14664: dessakaan kykene tyydyttämään eteläisessä Ky-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14665: menlaaksossa esiintyvää valvontatarvetta.
14666:    Kiistämättä ensinkään mahdollisesti muissa                  Mitkä seikat ovat aiheuttaneet sel-
14667: Kymen läänin poliisipiireissä vallitsevaa toi-              laisten suunnitelmien syntymisen, joilla
14668: minnallisten voimavarojen puutetta, on siirron              Haminan komennuskunta pyritään lo-
14669: pääasialliseksi perusteeksi täällä esitetty Lp:n            pettamaan tai siirtämään muualle, ja
14670: Imatran komennuskunnan toiminnallista vajaa-                   onko Hallitus tietoinen, että suunni-
14671: kykyisyyttä nykyisellä vahvuudella.                         telmien toteutuminen johtaisi nopeasti
14672:    Vallan käsittämättömäksi sanotun perusteen               eräiden poliisitoimen kannalta oleellis-
14673: esiin tuomisen tekee tieto siitä tosiasiasta, että          ten toimintojen vaarantumiseen ja ko-
14674: Liikkuvan poliisin omin toimenpitein ja sisäisin            mennuskuntaan kuuluvien henkilöiden
14675: henkilöstösiirroin on Imatran komennuskun-                  ja perheiden elämän vaikeutumiseen?
14676:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1981
14677: 
14678:                Esko Almgren                                     Anna-Liisa Piipari
14679:                Urpo Leppänen                                    Olli Helminen
14680: 4                                           1981 vp.
14681: 
14682: 
14683: 
14684: 
14685:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14686: 
14687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        Kymen lääninhallitus ja liikkuva poliisi ovat
14688: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      käyneet neuvotteluja kysymyksessä tarkoitetun
14689: mies, olette 19 päivänä helmikuuta 1981 päi-      Haminaan sijoitetun liikkuvan poliisin komen-
14690: vätyn kirjeenne n:o 345 ohella lähettänyt val-    nuskunnan asemasta. Neuvottelujen tavoittee-
14691: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitet-   na on ollut poliisipalvelujen saatavuuden tur-
14692: tavaksi jäljennöksen kansanedustaja Esko Alm-     vaaminen mahdollisimman tasapuolisesti kaik-
14693: grenin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 82,     kina vuorokauden aikoina läänin eri osissa sekä
14694: jossa tiedustellaan:                              komennuskuntien järjestely läänissä toiminnan
14695:                                                   kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
14696:           Mitkä seikat ovat aiheuttaneet sel-     Liikkuva poliisi on tehnyt sisäasiainministeriöl-
14697:        laisten suunnitelmien syntymisen, joil-    le esityksen Kymen lääninosaston Haminan
14698:        la Haminan komennuskunta pyritään          komennuskunnan lakkauttamisesta ja uuden
14699:        lopettamaan tai siirtämään muualle, ja     komennuskunnan perustamisesta Vaalimaan ra-
14700:           onko Hallitus tietoinen, että suun-     ja-asemalle, Virolahden nimismiespiiriin.
14701:        nitelmien toteutuminen johtaisi nopeas-       Poliisiasetuksen ( 119/69) 46 § :n mukaan
14702:        ti eräiden poliisitoimen kannalta oleel-   sisäasiainministeriö vahvistaa lääninosastojen si-
14703:        listen toimintojen vaarantumiseen ja ko-   joituspaikat ja henkilökunnan määrän sekä hy-
14704:        mennuskuntaan kuuluvien henkilöiden        väksyy lääninosastosta läänin alueelle sijoitet-
14705:        ja perheiden elämän vaikeutumiseen?        tavia komennuskuntia koskevan suunnitelman.
14706:                                                   Ministeriö tulee asian ratkaistessaan ottamaan
14707:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      huomioon kysymyksessä esitetyt ja muut rat-
14708: vasti seuraavaa:                                  kaisuun vaikuttavat näkökohdat.
14709:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
14710: 
14711:                                                               Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
14712:                                                N:o 82                                               5
14713: 
14714: 
14715: 
14716: 
14717:                            Tili Riksdagens Herr Talman
14718: 
14719:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Länsstyrelsen i Kymmene Iän och rörliga
14720: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            polisen har underhandlat om situationen vid
14721: velse nr 345 av den 19 februari 1981 tili            rörliga polisens i spörsmålet avsedda komman-
14722: vederbörande medlem av statsrådet översänt           do i Fredrikshamn. Underhandlingarnas syfte
14723: avskrift av följande av riksdagsman Esko Alm-        har varit att trygga tillgången tili polisbetjä-
14724: gren m. fl. undertecknade skriftliga spörsmål        ning så rättvist fördelat som möjligt dygnet
14725: nr 82:                                               runt i alla delar av länet. Rörliga polisen har
14726:            Vilka omständigheter har föranlett        gjort en framställning tili ministeriet för inri-
14727:         uppkomsten av sådana planer, genom           kesärendena om indragning av Kymmene läns-
14728:         vilka man strävar tili att indra eller       avdelnings kommando i Fredrikshamn och om
14729:         bortflytta kommandot i Fredrikshamn,         grundande av ett nytt kommando vid Vaali-
14730:         och                                          maa gränsstation, i Virolahti länsmansdistrikt.
14731:            är Regeringen medveten om att för-           Enligt 46 § polisförordningen ( 119/69)
14732:         verkligandet av planerna snabbt skulle       fastställs länsavdelningarnas förläggningsorter
14733:         leda tili att vissa ur polisväsendets syn-   och personalstyrkan av ministeriet för inrikes-
14734:         punkt väsentliga funktioner äventyras        ärendena. Ministeriet godkänner också planen
14735:         och att livet för de personer och fa-        för utplacering av kommandon från länsavdel-
14736:         miljer som hör tili kommandot försvå-        ningen inom länet. Ministeriet kommer då
14737:         ras?                                         ärendet avgörs att beakta de i spörsmålet an-
14738:                                                      förda synpunkterna och övriga synpunkter som
14739:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         inverkar på avgörandet.
14740: samt anföra följande:
14741:      Helsingfors den 27 mars 1981
14742: 
14743:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
14744: 
14745: 
14746: 
14747: 
14748: 088100289T
14749:                                               1981 vp.
14750: 
14751: Kirjallinen kysymys n:o 83
14752: 
14753: 
14754: 
14755: 
14756:                                   Knuuttila ym.:   Hankasalmen-Rautalammin maantiellä olevan
14757:                                       erään tieosan parantamisesta
14758: 
14759: 
14760:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14761: 
14762:     Kuluneen kahden vuosikymmenen aikana on             Tällä tieosalla, sen Hankasalmen puoleisella
14763: maamme tieverkkoa voitu oleellisesti parantaa        osuudella, on myös kolme liikenneturvallisuu-
14764: ja myös päällystää tiet !Suuressa määrin joko        delle vaarallista kapeaa siltaa, joiden paranta-
14765: kestopäällysteellä tai kevyellä päällysteellä, lä-   minen samassa yhteydessä olisi tarpeen. Näistä
14766: hinnä öljysoralla. Kuitenkin edelleen odottaa        kahden sillan kohdalla, nimittäin Helijoen ja
14767: moni vanha soratie perusparantamista ja pääl-        Kontinpuron siltojen kohdalla, on näkyvyys li-
14768: lystämistä, joka on tielaitoksen toimesta teh-       säksi huono. Näiden siltojen leveydet ovat alle
14769: dyissä tutkimuksissa todettu 'taloudelliseksi        5 metriä ja kolmannen sillan, Säkin sillan le-
14770: muun muassa energian säästämisen kannalta.           veys on vain 5,10 metriä. Sillat on rakennettu
14771: Usein voidaan myös perusparantamisen yhtey-          vuosina 1935-37.
14772: dessä lisätä :liikenneturvallisuutta vaarallisena       Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäiväjär-
14773: pidettävien kapeiden siltojen leventäm1sellä.        jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
14774:     Yksi tällainen perusparantamisen tarpeessa       tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
14775:  oleva maantie on Hankasalmen-Rautalammin            sen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky:symyk-
14776:  tie, etenkin suhteellisen vilkkaasti liikennöidyn   sen:
14777:  tieosan Rankavesi -        Kuopion läänin raja                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14778: osalta. Tie on edelleen sorapäällysteinen,                   ryhtyä      Hankasalmen- Rautalammin
14779:  vaikka tie on yhdystie, johon liittyy useita pai-           maantiellä olevan tieosan Rankavesi -
14780:  kallisteitä. Suuntaukseltaan tie soveltuu hyvin             Kuopion läänin raja parantamiseksi öl-
14781:  perusparannettavaksi ja seudulla on hyvin saa-              jysoratieksi ja sillä olevien liikennetur-
14782:  tavissa tienpitoaineita. Siten tien parantaminen            vallisuudeltaan vaarallisten Helijoen,
14783:  öljysoratieksi on mahdollista hyvin kohtuullisin            Kontinpuron ja Säkin siltojen leventä-
14784:  kustannuksin.                                               miseksi?
14785:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1981
14786: 
14787:          Sakari Knuuttila               Juhani Surakka                 Mauri Pekkarinen
14788:          Hannu Tapiola                  Väinö Rautiainen               Paavo Vesterinen
14789:          Inger Hirvelä                  Helena Pesola                  Anna-Liisa Piipari
14790:          Matti Jaatinen                 Niilo Hämäläinen               Pentti Sillantaus
14791: 
14792: 
14793: 
14794: 
14795: 0881002961
14796: 2                                            1981 vp.
14797: 
14798: 
14799: 
14800: 
14801:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14802: 
14803:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      metriä, joista edelleen Hankasalmella 222 kilo-
14804: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       metriä. Liikennemäärältään ja toiminnalliselta
14805: hemies, 19 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn         luokaltaan näistä oli kysymyksessä esitettyä tie-
14806: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tä perustellummin parantamisen tarpeessa noin
14807: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        13 000 kilometriä. Kun sorateitä päällystetään
14808: edustaja Sakari Knuuttilan ym. näin kuulu-          keskimäärin 1 000 kilometriä vuodessa, on ky-
14809: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 83:            symyksessä esitetyn tien vuoro vasta 1990-
14810:                                                     luvun alussa.
14811:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Tien kokonaisleveyttä kapeampia siltoja on
14812:        ryhtyä     Hankasalmen - Rautalammin         Keski-Suomen lääni:ssä 231 kpl. Tie- ja vesi•
14813:        maantiellä olevan tieosan Rankavesi -         rakennuslaitos on viime vuosina parantanut sel-
14814:        Kuopion läänin raja parantamiseksi öl-       laisia siltoja, joiden rakenne on huono, joilla
14815:        jysoratieksi ja sillä olevien liikennetur-   on painorajoitus ja jotka tämän lisäksi yleensä
14816:        vallisuudeltaan vaarallisten Helijoen,       ovat vielä bpeita. Kysymyksessä mainittujen
14817:        Kontinpuron ja Säkin siltojen leventä-       siltojen ainoa puute on kapeus, joka sekään
14818:        miseksi?                                     ei kovin paljoa liikennettä rajoita ;silloin, kun
14819:                                                     liikennemäärät ovat niinkin vähäiset kuin 200
14820:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        autoa vuorokaudessa. Kapeat sillat ovat asian-
14821: vasti seuraavaa:                                    mukaisesti liikennemerkein merkittyjä, joten
14822:   Maantie Rankavesi- Kuopion läänin raja            tien käyttäjille eivät kapeat tien kohdat tule yl-
14823: on noin 6 metrin levyinen ja sorapäällysteinen.     lätyksenä. Tätä osoittavat myös poliisin tietoon
14824: Tieosuudella on 5 tietä ka:peampaa siltaa, joi-     tulleet onnettomuudet, joita vuosina 1977-79
14825: den rakenteellinen kunto on tyydyttävä. Liiken-     on ollut ko. tieosuudella 3 yksittäisonnetto-
14826: nemäärä tällä yhdystiellä on noin 200 autoa/        muutta.
14827: vrk.                                                   Hankasalmen kunta on lausunnossaan tien-
14828:   Sorapäällysteisiä yle1siä teitä oli 1. 1. 1981    pidon toimenpideohjelmasta todennut 5 tiehan-
14829: koko maassa 39 265 kilometriä eli 52,4 %.           ketta kysymyksessä esitettyä kiireellisemmäksi
14830: Näi:stä oli Keski-Suomen läänissä 4 920 kilo-       kunnan alueella.
14831:      Helsingissä maaliskuun 23 päivänä 1981
14832: 
14833:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
14834:                                               N:o 83                                             3
14835: 
14836: 
14837: 
14838: 
14839:                            Tili Riksdagens Herr Talman
14840: 
14841:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ca 13 000 km väg, som det vore mera motive-
14842: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           rat att förbättra än den i spörsmålet nämnda
14843: velse av den 19 februari 1981 tili vederböran-      vägen. Då i medeltal 1 000 km grusväg be-
14844: de medlem av stat:srådet översänt avskrift av       läggs om året, står den i spörsmålet nämnda
14845: följande av riksdagsman Sakari Knuuttila m. fl.     vägen i tur först i början av 1990-talet.
14846: undertecknade spörsmål nr 83:                          Antalet broar med en bredd som understiger
14847:                                                     vägens totalbredd är i Mellersta Finlands Iän
14848:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      231. Väg- och vattenbyggnadsverket har under
14849:        ta i syfte att förbättra vägavsnittet Ran-   de senaste åren förbättrat sådana broar med
14850:        kavesi- Kuopio länsgräns på lands-           dålig konstruktion, beträffande vilka viktbe-
14851:        vägen Hankasalmi- Rautalampi så, att         gränsning gäller och som därjämte i allmänhet
14852:        vägen täcks med oljegrus och att de          är smala. Den enda br1sten i fråga om de i
14853:        med tanke på trafiksäkerheten farliga        spörsmålet nämnda broarna är att de är
14854:        broarna Helijoki, Kontinpuro och Säkki       smala, vilket inte heller i någon större
14855:        breddas?                                     utsträckning begränsar trafiken då trafik-
14856:                                                     mängderna är såpass obetydliga som 200
14857:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bilar i dygnet. De smala broarna är veder-
14858: samt anföra följande:                               böl'ligen försedda med trafikmärken, varför de
14859:    Landsvägen Rankavesi - Kuopio länsgräns          smala ställena på vägen inte kommer som en
14860: är ca 6 m bred och grusbelagd. På vägavsnit-        överraskning för dem som använder vägen.
14861: tet finns 5 broar, som är smalare än vägen          Detta framgår också av de olyckshändelser som
14862: och som i fråga om sin konstruktion befinner        kommit tili poli:sens kännedom. Under åren
14863: sig i ett tillfredsställande skick. Trafikmängden   1977-79 har på ifrågavarande vägavsnitt före-
14864: på denna förbinde1seväg är ca 200 bilar/dygn.       kommit 3 enstaka olyckshändelser.
14865:    Grusbelagda allmänna vägar fanns 1. 1. 1981         Hankasalmi kommun har i !Sitt utlåtande om
14866: i hela Iandet tili en längd av 39 265 km ellet      åtgärdsprogrammet för väghållning konstaterat
14867: 52,4 %. Längden av dessa vägar uppgick i            att 5 vägprojekt på kommunens område är
14868: Mellersta Finlands Iän till 4 920 km, varav         mera brådskande än det som anförs i spörs-
14869: ytterligare 222 km i Hankasalmi. När det gäl-       målet.
14870: ler trafikmängd och funktionsklass fanns det
14871:      Helsingfors den 23 mars 1981
14872: 
14873:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
14874:                                               1981 vp.
14875: 
14876: Kirjallinen kysymys n:o 84
14877: 
14878: 
14879: 
14880: 
14881:                                   Miettinen ym.: Psoriasiksen hoidon kustannusten korvattavuu-
14882:                                      den laajentamisesta sairausvakuutuksen puitteissa
14883: 
14884: 
14885:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14886: 
14887:    Psoriasisihottuma on yleisyydestään huoli-        si. Nyttemmin tavoitteena on sekä ulkoisesti
14888: matta viime vuosiin saakka pysynyt tuntemat-         että sisäisesti nautittavien lääkkeiden korvaa-
14889: tomana suurelle yleisölle. Psoriasista sairasta-     minen kokonaisuudessaan. Myös paljon käyte-
14890: via on maass·amme yli 100 000, eräiden arvioi-       tyt cortisonivoiteet olisi psoriasispotilaille erit-
14891: den mukaan jopa 150 000. Tauti on perinnöl-          täin tarpeellisina sisällytettävä ilmaislääkkeiden
14892: linen ja krooninen, mutta ei milloinkaan tart-       piiriin. Väärinkäyttövaaraa on psoriasispotilai-
14893: tuva. Useimmat tapaukset ovat lieviä, mutta          den tapauksessa mielestäni aiheetonta pelätä,
14894: osalla potilaista ihottuma voi aiheuttaa työky-      onhan taudin hoito ja lääkkeiden käyttö lääkä-
14895: vyttömyyttä.                                         reiden ja itse vastuullisten potilaiden kontrollis-
14896:    Psoriasiksen perimmäinen aiheuttaja on vielä      sa jatkuvasti.
14897: tuntematon. Tämän vuoksi taudin hoidossa                Psoriasiksen oireiden lievittämiseksi käyte-
14898: keskitytään oireiden lieventämiseen ja poista-       tään myös ilmastohoitoa, jota varten on jär-
14899: miseen. Uusin saavutus psoriasiksen hoidon           jestetty terveysmatkoja Espanjaan ja nyttem-
14900: alalla on ns. mustavalo- eli PUVA-menetelmä,         min myös Floridaan. Mainittujen seutujen il-
14901: jonka vuonna 1976 aloitetusta kokeilusta on          masto-olosuhteiden on todettu olevan erityisen
14902: saatu erittäin positiivisia kokemuksia. Potilail-    sopivia psoriasispotilaille. Ilmastohoitomatkat
14903: le välttämätön lääkehoito aiheuttaa kuitenkin        tulevat kuitenkin potilaille verrattain kalliiksi,
14904: heille tällä hetkellä muihin kroonisia tauteja       mikä on omalta osaltaan vaikeuttanut ilmasto-
14905: sairastaviin verrattuna huomattavan suuria kus-      hoitomatkojen järjestämistä ko. kohteisiin. Il-
14906: tannuksia.                                           mastohoidon on todettu vastaavan vaikutuksil-
14907:    Psorias~ksen hoidossa käytettävät lääkkeet        taan normaaUa sairaalahoitoa tai jatkuvaa avo-
14908: korvataan pääsääntöisesti tavanomaisen sairaus-      hoitoa lääkehoidon muodossa, joita maassamme
14909: vakuutustaksan edellyttämällä tavalla. Koko-         tarvitsee pysyvästi noin 15 000 vaikeata psoria-
14910: naan korvattavia lääkkeitä psodasispotilailla on     sisihottumaa sairastavaa henkilöä. Ilmastohoito
14911: oikeus saada vain poikkeustapauksissa. Siten         perustuu auringon ultraviolettisäteiden ja meri-
14912: nivelpsoriasishoitoon on mahdollista saada il-       veden parantavalle vaikutukselle, josta ei luon-
14913: maisia lääkkeitä sairausvakuutuslain tulkinnan       nollisesti aiheudu kustannuksia. Sen sijaan il-
14914: avulla. Nivelpsoriasis rinnastetaan käytännössä      mastohoitomatkan kustannukset muodostuvat
14915: laissa mainittuihin ilmaislääkkeisiin oikeuttaviin   varsinaisista mat1kakustannuksista sekä matkan
14916: reumaattisiin niveltulehduksiin ja vastaaviin ti-    aikana mahdollisesti suoritettavista lääkärintar-
14917: loihin, vaikkakaan sitä ei laissa erikseen ole       kastuksista.
14918: mainittu. Tätäkin ainoata mahdollisuutta saa-           Sairausv,akuutusasetuksen 7 § :n mukaan juu-
14919: da kokonaan korvattavia lääkkeitä käytetään          ri näitä matkakustannuksia ei lainkaan korvata.
14920: valitettavasti suhteellisen vähän hyväksi, koska     Sen sijaan em. lääkärintarkastukset korvataan
14921: monissa osissa maata potilailla ja heitä hoita-      samojen perusteiden mukaan kuin kotimaassa.
14922: villa lääkäreillä ei ole tarvittavia tietoja kor-    Ilmastohoidolla on mahdollista laajasti korvata
14923: vausmahdollisuudesta.                                sairaalahoitoa kotimaassa, ja terveysmatkojen
14924:    Suomen Psoriasisliitto teki kaksi vuotta sit-     matkakustannusten korvaaminen tulisi yhteis-
14925: ten aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle      kunnalle huomattavasti halvemmaksi kuin kes-
14926: PUVA-hoitoon liittyvien sisäisesti nautittavien      kussairaalapaikkojen käyttäminen tähän tarkoi-
14927: lääkkeiden saattamiseksi kokonaan korvattavik-       tukseen. Sen vuoksi olisikin mielestämme sai-
14928: 0881003027
14929: 2                                             1981 V}).
14930: 
14931: rausvakuutusasetuksen 7 §:ää muutettava siten,       matkojen korkeat hinnat ja sairauskuluvähen-
14932: että matkakustannusten korvaamista koskevat          nykselle verotuksessa asetetut alhaiset enim-
14933: rajoitukset poistuvat.                               mäismäärät. Tämän vuoksi sairauskuluvähen-
14934:    Asiaa koskevat eduskuntakyselyt eivät tähän       nyksen ylärajoja tulisikin tulevaisuudessa nos-
14935: mennessä ole johtaneet toimenpiteisiin hallituk-     taa huomattavasti. Jos ilmastohoito saadaan vä-
14936: sen taholta. Mm. vastauksessaan kirjalliseen         hitellen sairausvakuutuslain nojalla korvatta-
14937: kysymykseen n:o 201/1980 vp. sosiaali- ja ter-       vaksi, jää verotuksessa vähennettäväksi enää
14938: veysministeri totesi, että »psoriasispotilaalle      potilaan ornakustannusosa, jolloin eivät aina-
14939: uLkomailla annerosta hoid:OSta aiheutundden          kaan sairauskulujen vähentämiselle asetetut
14940: kustannusten korvaamista ei voida tarkastella        ma11kkamäärät ole esteenä asianmukaisen il-
14941: irrallisena, sillä monet muitakin sairauksia po-     mastohoidon järjestämiselle.
14942: tevat hakeutuvat hoitoon ulkomaille. Ennen              Ilmapiiri ilmastohoidosta aiheutuvien matka-
14943: kuin nyt esillä oleva kysymys voidaan ratkais-       kustannusten saattamiselle sairausvakuutuksen
14944: ta, on harkittava tarkkaan, millaisissa tapauk-      piiriin näyttää muuttuneen viime aikoina myön-
14945: sissa yhteiskunnan on aiheellista ja taloudelli-     teisemmäksi. Suomen Psoriasisliitolli on tar-
14946: sesti mahdollista nykyistä laajemmassa määrin        koituksena Kansaneläkelaitoksen kanssa käyty-
14947: korvata ulkomaille sairauden hoitamiseksi teh-       jen neuvottelujen perusteella lähettää kokeilu-
14948: dyistä matkoista aiheutuneita kustannuksia".         ryhmä ilmastohoitoon, jonka matkakulut mak-
14949:    :.Ministerin noin vuoden vanhasta kannanotos-     settaisiin Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahois·
14950: ta poikkeavaan suuntaan on kuitenkin onneksi         ta. Kokeilun tarkoituksena on myös osoittaa
14951: johtamassa verotuskäytäntömme: Uudenmaan             valtiovallalle hOidon suhteellinen halpuus ja to-
14952: lääninoikeudessa on saavutettu arvokas ennak-        della hyvät hoitotulokset.
14953: kopäätös,- jonka mukaan läänino1keus on hy-             Edellä esittäm1iämme ja valtiopäiväjärjestyk-
14954: väksynyt tulosta vähennettäväksi Espanjaan           sen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
14955: suuntautuneen hoitomatkan matkakuluja sai-           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14956: rauskuluina ja samalla hylännyt valituksen ve-       vaksi seuraavan kysymyksen:
14957: romnaksukyvyn alentumisvähennyksen osalta
14958: päätöksestä ilmenevistä määrälli&istä syistä. Pää-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14959:  tös on psoriaatikoillemme erittäin tärkeä, sillä            siin s.airauosvakuutuslain 9 § :11 ja sai-
14960:  se sisähää merkittävän periaatteellisen lähtö-              rausvakuutusasetuksen 7 §:n muuttami-
14961: kohdan, nimittäin sen,. että viranomaiset hy-                s.eksi siten, että psoriasis rinnastettaisiin
14962: väksyvät ilmastohoitomatkakulut laadullisesti                muihin kroonisiin tauteihin niin, että
14963: verotuksessa vähennyskelpoisiksi sairauskuluiksi             sen hoidossa sekä ulkoisesti että sisäi-
14964:  ja että ne myös määrällisesti oikeuttavat har-              sesti käytettävät lääkkeet kuuluisivat
14965: kinnanvaraiseen veronmaksukyvyn alentumisvä-                 kokonaan korvattavien lääkkeiden jouk-
14966: hennyks.een, jos sairauskulut vain ovat valitta-             koon, sekä ko. asetuksen muuttamiseksi
14967:  jan- tuloon ja varallisuuteen nähden tietyssä,              siten, että .psoriasiksen hoitoa varten
14968:  määrältään riittävässä suhteessa.                           tehtävien ilmastohoitomatkojen kustan-
14969:     Vaikka ennakkopäätös onkin periaatteellisesti            nukset saatettaisiin niin ikään korvauk-
14970:  merkittävä, on sen rahallinen anti toistaiseksi             sen piiriin?
14971:  melko vähäinen, kun otetaan huomioon etelän-
14972:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1981
14973: 
14974:          Mauri Miettinen                Toivo Mäkynen                   Juhani Vähäkangas
14975:          Nillu Hämäläinen               Erkki Pystynen                  Hannu Tenhiälä
14976:          Pekka Jokinen                  Matti Hokkanen                  Helvi Hyrynkangas
14977:          Eero Lattula                   Eeva Kauppi                     Jorma Fred
14978:          Aila Jokinen                   Maun<> Forsman                  Elisabeth Rehn
14979:                                                    N:o 84                                                 3
14980: 
14981: 
14982: 
14983: 
14984:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14985: 
14986:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Lääkekustannukset muodostavat huomatta-
14987: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            van osan perheiden sairaanhoitomenoista. Va-
14988: olette 19" päivänä helmikuuta 1981 päivätyn              kuotettujen ongelmana on varsin usein ollut
14989: kirjeenne ohella toimittanut valtioneU'\Toston           yhdestä ainoasta kalliista lääkkeestä johtuvat
14990: asiataomaiseTie )äsenene jäljenno1:.sen kansan-          korkeat kustannukset. Tämä koskee yhtälailla
14991: edustaja Mauri Miettisen ym. näin kuuluvasta             psoriaatikkoja kuin monia muitakin pitkäaikai-
14992: kirjattisesta kysymyksestä n:o 84:                       sesta sairaudesta kärsiviä. Nykyisessä lääkekor-
14993:                                                          vausjärjestelmässä on monia muitakin puutteita.
14994:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Sairausvakuutuslaissa olevien puutteiden ja epä-
14995:         siin sairausvakuutuslain 9 § :n ja sai-          kohtien korjaamiseksi sosiaali- ja terveysminis-
14996:         rausvakuutusasetuksen 7 § :n mYuttami-           teriössä valmistellaan parhaillaan lääkekorvaus-
14997:         seks.i siten, että psorias.is rinnastettaisiin   jä.rjestelmän kokonaisuudistusta. Hallituksen
14998:         muihin kroonisän tauteihin niin, että            esitys sairausvakuutaslain muuttamisesta pyri-
14999:         sen hoidossa sekä ulkoisesti että sisäi-         taån antamaan eduskunnalle ensi syksyn aikana.
15000:         sesti 1käytettävät lääkkeet · kuuluisivat        Näin ollen tässä vru.neessa ei ole tarkoituksen-
15001:         kokonaan korvattavien lääkkeiden jouk-           mukaista otta.a kantaa yksittäisten sairauksien
15002:         koon, sekä ko. asetuksen muuttamiseksi           aiheuttamien kustannusten korvaamiseen.
15003:         siren, että psoriasiksea hoitoa varten               Sosiaali~ ja terveysministeeriö pitää myöntei-
15004:         tehtävien ilmastohoitomatkojen kustlllil-        senä, että kansaneläkelaitoksessa on käynnistet-
15005:         nukset saatettaisiin niin ikään korvauk-         ty kokeilu, jossa ulh>maille ilmastohoitoon ha-
15006:         sen piiriin?                                     keutuneille psoriaatikoil1e korvataan matkakus-
15007:                                                          tannukset kansaneläkelaitoksen kuntoutusva-
15008:     Vast:mksena ,kysymykseen esitän kmm~oitta           roista. Tällainen kokeilu on tarpeen ennen kuin
15009: vasti seuraavaa:                                         tehdään ratkaisu sairausvakuutusasetuksen 7 § :n
15010:     SairaHsvakuutuksen 9 §: n mukaan vaikeaa             muuttamisesta siten, että ulkomaille hoitoon
15011: j.a pitkäaikaista sairautta varten tarvittavat vält-     hakeutumisesta aiheutuvat matkakustannukset
15012: tiimätEÖmät fåäMreet korvaiaan kokonaan siinä            korvattaisiin sairausvakuutuksen varoista. Ko-
15013: Iaaiuudessa kuin valtioneuvoston päätökseU.ä             keilUJa tufosten valmistuttua sosiaali- ja terveys-
15014: mäarät.äim. Sairausvakuutusasetuksen 3 §: ssä            ministeriössä ryhdytään tarvittaviin toimenpitei-
15015: lueteTiaan ne saira:Qdet, ioita pidetään vaikeina        siin.
15016: ja pitkäadkaisina.
15017:       Helsingissä 30 päivänä maa:l'isknuta 19-81
15018: 
15019: 
15020:                                                                      Ministeri Katri-Helena Eskelinen
15021: 4                                         1981 vp.
15022: 
15023: 
15024: 
15025: 
15026:                           Tili Riksdagens Herr Talman
15027: 
15028:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       Läkemedelskostnader utgör en betydande
15029: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    del av: familjernas sjukvårdsutgifter. Ett prob-
15030: av den 19 februari 1981 tili vederbörande        lem för de försäkrade har ofta varit de höga
15031: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   kostnaderna för ett enda dyrt läkemedel. Detta
15032: jande av riksdagsman Mauri Miettinen m. fl.      gäller på enahanda sätt både psoriatiker och
15033: undertecknade skriftliga spörsmål nr 84:         många andra som lider av långvarig sjukdom.
15034:                                                  Det nuvarande systemet för ersättande av
15035:           Har Regeringen för avsikt att vidta    läkemedel är behäftat också med många andra
15036:        åtgärder för att ändra 9 § sjukförsäk-    brister. I syfte att avhjälpa de många bristerna
15037:        ringslagen och 7 § sjukförsäkringsför-    ooh missförhållandena i sjukförsäkringslagen,
15038:        ordningen så, att psoriasis jämställs     bereds vid social- och hälsovårdsministeriet
15039:        med övriga kroniska sjukdomar på ett      för närvarande en totalreform av systemet för
15040:        sådant sätt, att vid vården av sagda      ersättande av läkemedel. Avsikten är att under
15041:        sjukdom såväl utvärtes som invärtes       inkommande höst tili riksdagen avlåta en pro-
15042:        använda läkemedel i sin helhet hänförs    position med förslag tili ändring av sjukför-
15043:        tili de läkemedel som ersätts, samt för   säkringslagen. Således är det i detta skede
15044:        att ändra ifrågavarande förordning så,    inte ändamålsenligt att ta ställning tili ersättan-
15045:        att ersättningen utsträcks också tili     det av kostnader som föranleds av enskilda
15046:        kostnaderna för klimatvårdsresor som      sjukdomar.
15047:        företas för vård av psoriasis?               Social- och hälsovårdsministeriet anser det
15048:                                                  vara positivt, att man vid folkpensionsanstalten
15049:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    i försökssyfte med anstaltens rehabiliterings-
15050: samt anföra följande:                            medel ersätter sådana psoriatikers resekostna-
15051:    Enligt 9 § sjukförsäkringslagen skall läke-   der, som rest utomlands för att få klimatolo-
15052: medel som är nödvändiga vid svår och lång-       gisk vård. Ett dylikt försök är påkallat innan
15053: varig sjukdom i sin helhet ersättas i den om-    man kan fatta beslut om att ändra 7 § sjuk-
15054: fattning som bestäms i statsrådets beslut. I     försäkringsförordningen så, att resekostnaderna
15055: 3 § sjukförsäkringsförordningen uppräknas de     för vård i utlandet ersätts med sjukförsäkrings-
15056: sjukdomar, som anses vara svåra och lång-        medel. Efter det att försöksresultaten blivit
15057: variga.                                          klara, kommer man ittt vidta erforderliga åt-
15058:                                                  gärder vid social- och hälsovårdsministeriet.
15059:      Helsingfors den 30 mars 1981
15060: 
15061:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen
15062:                                                1981 vp.
15063: 
15064: Kirjallinen kysymys n:o 85
15065: 
15066: 
15067: 
15068: 
15069:                                    Saukko ym.: Valtakunnallisen kuorma-autoliikenteen järjestämi-
15070:                                       seen liittyvistä seikoista
15071: 
15072: 
15073:                          Eduskunnan Herra                 Puhemiehelle
15074: 
15075:     Ammattimaista kuorma-autoliikennettä pide-        lokkaiden seurausten vuoksi epäonnistuneeksi
15076: tään lähes kaikkialla maailmassa sellaisena elin-     havaitusta kokeilusta luovuttiin jo seuraavana
15077: keinoelämän alana, jota koko yhteiskunnan hy-          vuonna eli vuonna 1957.
15078: vinvoinnin nimissä on tarkoituksenmukaista oh-            Ammattimaista liikennettä säätelevät mää-
15079: jata valtiovallan toimesta. Useimmissa eurooppa-       räykset -      rangaistusmääräyksiä lukuunotta-
15080: laisissa valtioissa seurataan tarkoin, että kulje-     matta - lakitasolla löytyvät vain kahdesta tie-
15081: tusmarkkinoilla vallitsee terve kilpailu, mikä        liikennelain pykälästä. Varsinaiset ammattimai-
15082: käytännössä tarkoittaa kuljetusten kysynnän ja        sen liikenteen säännökset ovat täten pelkästään
15083: tarjonnan tasapainoa. Tarkkailu kohdistuu mm.         asetustasolla. Tätä ilmeistä epäkohtaa poista-
15084: siihen, ettei kuljetusalalle pääse syntymään liika-   maan asetti liikenneministeriö vuonna 1977 par-
15085: kapasiteettia siitä kuljetustoiminnalle syntyvine     lamentaarisen liikennekomitean aloitteesta toi-
15086: :!päterveine tekijöineen, ja mikäli näin pääsisi      mikunnan, jonka tehtävänä oli laatia ehdotuk-
15087: tapahtumaan, ryhdytään liikennelupapoliittisiin       set ammattimaista moottoriajoneuvoliikennettä
15088: toimenpiteisiin liikakapasiteetin synnyn estämi-      koskevien säännösten tarkistamiseksi. Toimi-
15089: seksi. Kuljetusalallahan ei voi heikkoina ajokau-     kunta jättikin sekä lakiehdotuksen että asetus-
15090: sina ajaa kuljetuksia "varastoon", kuten tekee        ehdotuksen ammattimaista liikennettä varten si-
15091: teollisuus vastaavassa tilanteessa. Järjestelmään     sältäneen mietintönsä liikenneministeriölle kesä-
15092: kuuluu olennaisesti myös se, että yksittäisiä lii-    kuussa 1979.
15093:  ~enteenharjoittajia tarkkaillaan sen seikan sel-        Liikenneministeriön toimesta ei kuitenkaan
15094:  iTittämiseksi, ovatko he mukana kuljetustoimin-      ole viety asiaa eteenpäin eduskunnan käsiteltä-
15095:  !lassa järjestelmää rakentavana vai sitä heikentä-   väksi, vaan ammattimaista kuorma-autoliiken-
15096:  iTänä ,tekijänä.                                     nettä koskevia säännöksiä ja samalla koko am-
15097:      Kuljetustoiminnan erityisasema on oivallettu     mattimaisen liikenteen peruskysymyksiä on
15098:  ~uomessakin moottoriajoneuvolla tapahtuvan           ryhdytty muuttamaan liikenneministeriön toi-
15099:  mljetustoiminnan alkuajoista lähtien, koska am-      mesta hallinnollisin päätöksin. Näissä päätök-
15100:  nattimainen liikenne määrättiin laissa ohjesään-     sissä on liikenneministeriö pitkälti noudatellut
15101:  töiseksi elinkeinoksi jo vuonna 1919. Varsinai-      niitä ylimitoitettuja linjoja, joita eräät muut
15102:  !len liikennelupajärjestelmä hyväksyttiin maa-       kuljetusten tarvitsijaryhmät, nimittäin kauppa
15103:  lamme vuonna 1926 voimaan tulleella lailla,          ja teollisuus, ovat julkisuudessa avoimesti vaa-
15104:   a vuonna 1938 määrättiin liikennetarve otetta-      tineet. Ilmeisenä pyrkimyksenä olevan, lähes
15105:  ;aksi huomioon liikennelupia käsiteltäessä. Suo-     täysin vapaan liikennöimisen eittämättömänä
15106:  nen osalta onkin todettava liikennelupajärjes-       lopputuloksena olisikin kaiken kaaoksen jälkeen
15107:  :elmämme kaikkine siihen myöhemmin tulleine,         yrityskoen voimakas kasvu ja sellaiseen pien-
15108:  .ähinnä tiukempaan suuntaan tapahtuneine muu-        yrittäjäkuntaan perustuvan kuljetustoiminnan
15109:   :oksineen olleen niiden kokemusten ja tutki-        loppuminen, mikä on omalta osaltaan vuosi-
15110:   nusten sanelema, jotka kuljetustoiminnasta on       kausia taannut maassamme vakaan ja turvallisen
15111:   !lävässä elämässä saatu.                            kuljetustoiminnan ilman mainittavampia kes-
15112:      Suomen kansainvälisestikin arvostettua am-       keytyksiä, joita kylläkin on sattunut valtakun-
15113:   nattimaista kuorma-autoliikennettä ja sen lain-     nissa, joissa kuljetustoimintaa harjoittavat yleen-
15114:   ;äädäntöä on pyritty joskus muuttamaan - vii-       sä suuret kuljetusliikkeet.
15115:   neksi vuonna 1956 - liikennelupajärjestelmää           Tässä maaoteitse tapahtuvan ammattimaisen
15116:   resittämällä, mutta tästä aiheutuneiden kohta-      kuljetustoiminnan kehittelyssä onkin eduskunta
15117: 1881002717
15118: 2                                            1981 vp.
15119: 
15120: saanut viimeisten kymmenen vuoden aikana olla           uudistukset ja muutokset eri liikenteen·
15121: kokonaan sivustakatsojana. Kuitenkin olisi vä-          harjoittajaryhmien välisessä työnjaossa
15122: hintään luontevana pidettävä sitä, että edus-           järkyttävät lailla ja asetuksella säännös·
15123: kunta viimeinkin kaikkine siellä edustettuine           teltyä alan perusrakennetta, ja
15124: mielipiteineen saisi vaikuttaa elinkeinoelämälle           mitä Hallitus aikoo tehdä sen estä·
15125: ja koko valtakunnalle tärkeän ammattimaisen             miseksi, että julkisuudessakin esitettyjen
15126: liikenteen säädösten sisältöön, säätämällä myös         ja .ylimitoitettujen vaatimusten pohjalta
15127: meidän maassamme ammattimaisen liikenteen               ei perusteettomasti ja vastoin aikaisem-
15128: perustaksi kokonaan oman lakinsa. Tämän jäl-            pia kotimaisia ja kansainvälisiä tutki·
15129: keen tulisi alaa varten mahdollisesti antaa, kun        muksia ja selvityksiä lähdettäisi häti·
15130: eduskuntaa ensin on kuultt1, täydentävä asetus          köiden toteuttamaan muutoksia, jotka
15131: ja vasta sitten ryhtyä hallinnollisiin, täyden-         voivat saattaa valtakunnan kuljetusjär·
15132: täviin toimenpiteisiin.                                 jestelmän sekasortoiseen tilaan, vaaran.
15133:    Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-        taa ammattimaisen kuorma-autoliiken·
15134: järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-         teeilharjoittajan toimeentulon sekä estää
15135: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi         tai tehdä peräti mahdottomaksi nykyi·
15136: seuraavan kysymyksen:                                   sen pienyritteliäisyyteen perustuvan, ta·
15137:                                                         kenteellisesti ja toiminnallisesti tarkoi·
15138:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että           tuksenmukaisen ja myös kansantaloudel·
15139:        valtakunnan ammattimaisen kuorma-                lisesti edullisen, pitkän kehittelyn tulok.
15140:        autoliikenteen järjestelmää ollaan liiken-       sena vuosikymmenien aikana saatujen
15141:        neministeriön toimesta hallinnollisin toi-       kokemusten pohjalta syntyneen järjes·
15142:        menpitein muuttamassa siten, että näen-          telmän olemassaolon?
15143:        näisesti liberalisoinniksi naamioidut
15144:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1981
15145: 
15146:         Alvar Saukko              Pentti Poutaneo           Mauri Pekkarinen
15147:         Hannu Tenhiälä            Lauri Palmunen            Mikko Pesälä
15148:         Paavo Vesterinen          Kalevi Mattila            Lea Sutinen
15149:         Olavi Martikainen         Veikko Pihlajamäki        Väinö Raudaskoski
15150:         Mikko Jokela              Toivo Yläjärvi            Mauno Manninen
15151:         Esko Pekonen              Heimo Linna               Einari Nieminen
15152:         Marjatta Väänänen         Juhani Tuomaala           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
15153:         Hannele Pokka             Orvokki Kangas            Mikko Kaarna
15154:         Juhani Saukkonen          Petter Savola             Matti Ruokola
15155:                       Markku Kauppinen               Matti Maijala
15156:                                                N:o 85.                                               3
15157: 
15158: 
15159: 
15160: 
15161:                         Eduskunnan            Herra      Puhemiehelle
15162: 
15163:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      ja kehottanut myös lääninhallituksiakin teke-
15164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mään samoin. Toisaalta kohoava öljyn hinta
15165: olette kirjeellänne 19 päivältä helmikuuta 1981      on sekin pakottanut toimenpiteisiin alalla toi-
15166: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-        mivien yrittäjien kaluston käyttöasteen paranta-
15167: nen vastattavaksi kansanedustaja Alvar Saukon        miseen kuljetuskustannusten jatkuvan nousun
15168: ym. tekemän seuraavansisältöisen kirjallisen ky-     hillitsemiseksi. Tässä tarkoituksessa liikenne-
15169: symyksen n:o 85:                                     ministeriö on mahdollisuuksiensa rajoissa libera-
15170:                                                      lisoinut liikennelupa-asioissa noudatettua käy-
15171:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         täntöä. Toimenpiteet aloitettiin 2 päivänä loka-
15172:        valtakunnan ammattimaisen kuorma-             kuuta 1979 annetulla kirjeellä, jossa liikenne-
15173:        autoliikenteen järjestelmää ollaan liiken-    ministeriö julkisti oman ohjelmansa niin sanot-
15174:        neministeriön toimesta hallinnollisin toi-    tujen tuote- ja toimeksiantajakohtaisten liikenne-
15175:        menpitein muuttamassa siten, että näen-       lupien laajentamisesta tuoteala- ja teollisuusala-
15176:        näisesti liberalisoinniksi naamioidut         kohtaiseksi. Tammikuun 15 päivänä 1980 auta-
15177:        uudistukset ja muutokset eri liikenteen-      maliaan päätöksellä ministeriö muutti voimassa
15178:        harjoittajaryhmien välisessä työnjaossa       ollutta läänien sisäistä liikennealuejakoa niin,
15179:        järkyttävät lailla ja asetuksella säännös-    että lääneissä Lappia lukuunottamatta on enin-
15180:        teltyä alan perusrakennetta, ja               tään kaksi liikennealuetta. Yhden liikennealueen
15181:           mitä Hallitus aikoo tehdä sen estä-        lääneiksi tulivat jo tässä vaiheessa Uudenmaan,
15182:        miseksi, että julkisuudessakin esitettyjen    Kymen ja Pohjois-Karjalan läänit. Ilmoittaes-
15183:        ja ylimitoitettujen vaatimusten pohjalta      saan tästä päätöksestä lääninhallituksille liiken-
15184:        ei perusteettomasti ja vastoin aikaisem-      neministeriö totesi, että uusi liikennealuejako
15185:        pia kotimaisia ja kansainvälisiä tutki-       on vain välivaihe edettäessä nykyistä laajempiin
15186:        muksia ja selvityksiä lähdettäisi häti-       liikennealueisiin. Uusi liikennealuejako mahdol-
15187:        köiden toteuttamaan muutoksia, jotka          listaa kuljetusten entistä tarkoituksenmukaisem-
15188:        voivat saattaa valtakunnan kuljetusjär-       man suorittamisen läänin sisäisessä tilausliiken-
15189:        jestelmän sekasortoiseen tilaan, vaaran-      teessä ja tehostaa samalla kaluston käyttöä.
15190:        taa ammattimaisen kuörma-autoliiken-             Myös tavaralinjaliikenteen toimintaedellytyk-
15191:        teenharjoittajan toimeentulon sekä estää      siä on parannettu myöntämällä helpotuksia vara-
15192:        tai tehdä peräti mahdottomaksi nykyi-         vaunun käytössä sekä laajentamalla linjaliiken-
15193:        sen pienyritteliäisyyteen perustuvan, ra-     teen keräily- ja jakelualueita. Samalla kun ke-
15194:        kenteellisesti ja toiminnallisesti tarkoi-    räily- ja jakelualueita 17 päivänä kesäkuuta
15195:        tuksenmukaisen ja myös kansantaloudel-        1980 laajennettiin, tehtiin mahdolliseksi myös
15196:        lisesti edullisen, pitkän kehittelyn tulok-   entistä vapaampi poikkeaminen linjalta reitin
15197:        sena vuosikymmenien aikana saatujen           varrella sijaitsevien paikkakuntien liikennetar-
15198:        kokemusten pohjalta syntyneen järjes-         peiden hoitamiseksi. Näistä jo aikaisemminkin
15199:        telmän olemassaolon?                          selvitellyistä toimenpiteistä on käytännössä saa-
15200:                                                      tu myönteisiä kokemuksia.
15201:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Tässä vaiheessa ministeriön tarkoituksena on
15202: vasti seuraavaa:                                     vain lääninhallitusten myöntämien liikennelu-
15203:   Turvatakseen maamme ammattimaisen kuor-            pien nojalla toimivan kuorma- ja pakettiauto-
15204: ma-autoliikenteen kannattavuuden ja siten myös       kaluston liikennealueiden laajentaminen läänin
15205: sen jatkuvuuden liikenneministeriö on noudat-        puitteissa niin, että Oulun ja Lapin lääneissä
15206: tanut varsin pidättyvää liikennelupapolitiikkaa      tulee olemaan kaksi liikennealuetta ja muissa
15207: 4                                         1981 vp.
15208: 
15209: lääneissä vain yksi koko läänin käsittävä lii-   jestelmän muuttamiseksi liikenneministeriöllä ei
15210: kennealue. Koko läänin käsittävien liikenne-     ole julkisuudessakin esitetyistä vaatimuksista
15211: alueiden aikaansaaminen oli perimmäisenä tar-    huolimatta tarkoitus ryhtyä.
15212: koituksena jo vuonna 1972 liikennealuejakoa         Nyt toteutettava liikennealueiden laajentami-
15213: luotaessa.                                       nen ei liene sellainen toimenpide, jota esillä ole-
15214:    Muihin toimenpiteisiin voimassa olevan jär-   vassa kysymyksessä tarkoitetaan.
15215:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
15216: 
15217:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
15218:                                               N:o85                                                 5
15219: 
15220: 
15221: 
15222: 
15223:                           Tili    Riksdagens          Herr Tairiian
15224: 
15225:   I det syfte 3 7 § 1 rnom. riksdagsordn~ngen       uppmanat även länsstyrelserna att göra detsam-
15226: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skr1velse       ma. A andra sidan har också det stigande
15227: av den 19 februari 1981 tili vederbörande           priset på olja tvingat till åtgärder so~ syftar
15228: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     till att förbättra materielets användmngsgrad
15229: dagsman Alvar Saukko m. fl. ställda skriftliga      bland i branschen verksamma företagare för att
15230: spörsmål nr 85:                                     kunna minska transportkostnadernas fortsatta
15231:                                                     stcgring. Därför har trafikministeriet inom ra-
15232:           Är Regeringen medveten om, att man        men av sina möjligheter liberaliserat den prak-
15233:        på trafikministeriets initi~tiy håller _På   tik som följs i trafiktillståndsärenden. Atgärder-
15234:        att förändra den yrkesmass1ga lastblls-      na inleddes genom att brev av den 2 oktober
15235:        trafikens system i riket genom adminis-      1979, i vilket trafikministeriet publicerade sivt
15236:        trativa åtgärder så, att de såsom sken-      program, som avsåg att utvidga sådana trafik-
15237:        bara liberaliseringar maskerade revide-      tillstånd, som hade varit bundna till produkt
15238:        ringarna och förändringarna i arbetsför-     och uppdragsgivare att gälla produktions- re-
15239:        delningen mellan olika trafikidkargrup-      spektive industriområden. Genom sit~ . bes~ut
15240:        per rubbar branschens grundstruktur          av den 15 januari 1980 förändrade m1mster1et
15241:        som regleras genom lag och förordning,       länens ikraftvarande inre indelning i trafikdi-
15242:        och                                          strikt så, att det i alla Iän utom Lappland finns
15243:           vad ämnar Regeringen göra för att         högst två trafikdistrikt. Nylands, Kymmene och
15244:        hindra, att man på grund av även i of-       N orra Karelens Iän har redan i detta skede
15245:        fentligheten framlagda överdimensione-       bara ett trafikdistrikt. När trafikministeriet
15246:        rade krav omotiverat och i strid mot         meddelade detta sitt beslut åt länsstyrelserna,
15247:        tidigare inhemska och internationella        konstaterade ministeriet att den nya indelningen
15248:        undersökningar och utredningar inte          i trafikdistrikt endast är ett mellanskede i ut-
15249:        kommer att förverkliga sådana förhasta-      vecklingen mot större trafikdistrikt än de nu-
15250:        de åtgärder, som kan driva rikets trans-     varande. Den nya fördelningen i trafikdistrikt
15251:        portsystem i en kaotisk situation, även-     möjliggör transporternas ändamålsenligare utfö-
15252:        tyra de yrkesmässiga lastbilstrafikidkar-    rande i länets inre beställningstrafik och effek-
15253:        nas utkomst samt hindra eller rent av        tiverar samtidigt materielets användning.
15254:        omöjliggöra existensen av det nuvaran-           Även godslinjetrafikens verksamhetsförut-
15255:        de på småföretagsamhet grundade, struk-      sättningar har förhättrats genom att bevilja
15256:        turellt och funktionellt ändamålsenliga      lättnader i reservvagnens användning samt ge-
15257:        och också nationalekonomiskt förmån-         nom att utvidga linjetrafikens uppsamlings- och
15258:        liga systemet, som uppstått såsom re-        disttributionsområden. Samtidigt med uppsam-
15259:         sultat av en lång utveckling baserad på     lings- och distributionsområdens utvidgning den
15260:        erfarenheter, som anskaffats under år-        17 juni 1980 gjordes det också rnöjligt att
15261:         tionden?                                    friare än förut avvika från linjen för att sköta
15262:                                                     trafikbehov i orter längs rutten. Av dessa åt-
15263:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gärder, för vilka redan tidigare redogjorts, har
15264: samt anföra följande:                               man fått positiva erfarenheter.
15265:    För aitt betrygga lönsamheten för vårt lands         I detta skede har ministeriet för avsikt att
15266: yrkesmässiga _lasthilstrafi~ ~h. sål~es .. ?Ckså    endast utvidga trafikdistrikt för det med stöd
15267: dess fortsättmng har traf1km1mstenet folJt en       av länsstyrelserna beviljade trafiktillstånd arbe-
15268: mycket återhållsam trafiktillståndspolitik och      tande lasthils- och paketbilsmaterielet inom ett
15269: 0881002717
15270:                                              1981 vp.
15271: 
15272: Iän, så att Uleåborgs och Lapplands Iän kom-           Trots även i offentligheten framlagda krav
15273:  mer att ha två trafikdistrikt och andra Iän en-    har ministeriet inte för avsikt att vidta andra
15274:  dast etlt distrikt, som omfattar hela länet. Att   åtgärder för att förändra det ikraftvarande
15275:  åstadkomma trafikdistrikt, som omfattar ett        systemet.
15276: helt Iän, var det grundläggande ändamålet re-          Den utvidgning av trafikdistrikt, som nu på-
15277: dan år 1972 när fördelningen i trafikdistrikt       går, torde inte vara en sådan åtgärd som avses
15278: .skapades.                                          i ifrågavarande spörsmål.
15279:      Helsingfors den 20 mars 1981
15280: 
15281:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
15282:                                              1981 vp.
15283: 
15284: SkriftUgt spörsmål nr 86
15285: 
15286: 
15287: 
15288:                                  Zilliacus m.fl.: Om revidering av adoptionslagstiftningen
15289: 
15290: 
15291:                            Till Riksdagens Herr Talman
15292:     I utvärderingen av Barnets år i Finland          ningen har svårigheter att få utökade resurser
15293: kan det konstatera·s, att det också bidrog tili      därtill och socialnämnderna i de olika kommu-
15294: en positiv utveckling i fråga om u-landskunskap      nerna har inte heller praktiska möjligheter
15295: och ansvarskänsla för barnen i utvecklingslän-       att hålla reda på de olika krav som finns på
15296: derna. Men trots trycket från den allmänna           internationella adoptioner från olika Iänder, i
15297: opinionen har utvecklingen tili förmån för u-        synnerhet som kraven kan variera kraftigt från
15298: landsbarnen framskridit alltför långsamt och         !and tili land.
15299: både regering, riksdag och myndigheterna kon-             En organisation som specialiserat sig enbart
15300: tinuerligt anklagats för alltför stor känslokyla     på internationell adoption och de frågor som
15301: för problemen. Ett eftersatt område är de            sammanhänger med dem torde alltså ha en
15302: många övergivna och nödställda barnen i värl-        synnerligen viktig uppgift att fylla som kom-
15303: den, barn som inte har någon framtid i sitt          plement tili den lagstadgade adoptionsrådgiv-
15304: eget land och som kraftigt bidrar tili den           ningen. Föreningen Interpedia har emellertid
15305: sorgliga statistiken över bam som dör innan          inte rätt att förmedla internationella adoptioner
15306: de uppnått sitt femte Ievnadsår. Trots akt-          emedan deras ansökan om auktorisation har
15307:  ningsvärda insatser som de flesta av våra           fått avslag från socialstyrelsen med motive-
15308:  organisationer gjort tili förmån för dessa bam,     ringen att föreningen inte äger nödiga ekono-
15309:  trots fördubbling av antalet fosterbarn i ut-        miska och personelia resurser för en dylik
15310:  vecklingsländerna, hjälp till båtfolkets barn i      verksamhet. Föreningen Interpedia r.f. har
15311:  Vietnam och utvecklingsprogrammet för by-           överklagat socialstyrelsens avslag varefter många
15312:  samfund i olika u-länder osv. har man inte          tili adopdon kopplade organisationer, instanser
15313:  beaktat ett område som väcker ett allt större       och myndigheter rekommenderat en auktorisa-
15314:  intresse i vårt land, nämligen de internatio-        tion av föreningen. För ändamålet krävs dock
15315:  nella adoptionerna.                                 en ändring i vår adoptionslagstiftning som i
15316:      Det är nu drygt tio år sedan de första inter-    sin nuvarande form inte möjliggör auktorise-
15317:  nationella adoptionerna skedde i Finland. De         ring.
15318:  första barnen kom från Korea, sedermera                  I det övriga Norden har problemet kunnat
15319:  också från Vietnam, Thailand, Bangladesh, In-        iösas på ett tillfredsställande sätt varför modell
15320:  dien, Etiopien, Pakistan och Taiwan. Men tili        torde kunna tas från Sverige, Norge och Dan-
15321:  skillnad från de övriga nordiska länderna har        mark där man har lagstiftning om internationell
15322:  vi inte någon ordnad instans eller ens en lag        adoption och där man i samtliga tre Iänder
15323:  om internationella adoptioner. Efter att de          stannat för en likartad lösningsmodell. I dessa
15324:  föräldrar som först intresserade sig för dylika      Iänder har det ansetts ändamålsenligt att sätta
15325:   adoptioner under långa tider själva fick klara      ansvaret för den inhemska delen av adoptions-
15326:   av alla formaliteter och papperskrig finns nu       frågan på samhället och överföra handhavandet
15327:   en förening Interpedia r.f. som sysslar med         av de delfunktioner som berör internationella
15328:   internationella adoptioner.                          adoptioner på vissa enskilda, därför auktorise-
15329:      Veterligen bedriver ingen auktoriserad adop-      rade, organisationer.
15330:   tionsrådgivningsbyrå i Finland en aktiv inter-          Nämnas kan att Finland ligger ca tio år
15331:   nationell adoptionsrådgivningsverksamhet. Räd-      efter i utvecklingen emedan man i Sverige
15332:   da Barnen r.f. har visserligen gett adoptions-      givit förbundet Adoptionscentrum (AC), som
15333:   rådgivning i enstaka fall men inte bedrivit          bildades i slutet av 1960-talet redan år 1971
15334:   någon aktiv verksamhet för befrämjandet av           tillstånd att förmedla adresser tili utlandet och
15335:   internationella adoptioner tili Finland. Före-       genom en särskild lag som trädde i kraft år
15336:  088100311H
15337: 2                                            1981 vp.
15338: 
15339: 1979 auktoriserade AC för den internationella              Har Regeringen för avsikt att verk~
15340: adoptionsverksamheten. Därefter har ytterligare         stäHa en ändring av adoptionslagstift-
15341: fem organisationer auktoriserats i Sverige. Både        ningen så, att föreningen Interpedia
15342: Norge och Danmark har liknande system.                  r.f. som förmedlar internationella adop-
15343:   Med hänvisning till ovan anförda ber under-           tioner skall få auktorisation för sin
15344: ~knad · att i den ordning 37 § 1 mom. riks-             verksamhet?
15345: dagsordningen föreskriver tili vederbörande
15346: medlem av statsrådet få ställa följande
15347: spörsmål:
15348:      Helsingfors den 19 februari 1981
15349: 
15350:         Jutta Zilliacus               Boris Renlund               Ole Norrback
15351:         Ulla Järvilehto               Elisabeth Rehn              Håkan Malm
15352:         Jacob Söderman                Gunnar Häggblom             Pekka Vennamo
15353:                                                N:o 86                                                  3
15354: 
15355: Kirjallinen kysymys n:o 86                                                                  Suomennos
15356: 
15357: 
15358: 
15359: 
15360:                                   Zilliacus ym.: Adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamisesta
15361: 
15362: 
15363:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15364: 
15365:     Arvioitaessa Lapsen vuoden toteutumista            takaa Lapset r.y. on tosin eräissä yksityistapa-
15366:  Suomessa voidaan todeta, että Lapsen vuosi vai-       uksissa antanut adoptointia koskevia neuvoja,
15367: kutti myönteisesti myös kehitysmaatietouden           mutta se ei ole harjoittanut aktiivista toimintaa
15368: kehitykseen sekä kehitysmaissa olevista lapsista      kansainvälisten adoptioiden edistämiseksi Suo-
15369: tunnettavaan vastuuseen. Huolimatta yleisen           messa. Lisäksi yhdistyksellä on vaikeuksia saada
15370: mieLipiteen paineesta kehitys kehitysmaiden           lisää resursseja eikä eri kuntien sosiaalilauta-
15371: lasten hyväksi on kuitenkin edennyt liian hi-         kunnilla ole myöskään käytännön mahdolli-
15372: taasti ja sekä hallitusta, eduskuntaa että viran-     suuksia olla selvillä niistä vaatimuksista, joita
15373: omaisia syytetään jatkuvasti näissä ongelmissa        eri maissa asetetaan kansainvälisille adoptioille,
15374: osoitetusta liian suuresta tunnekylmyydestä.          etenkin kun vaatimukset voivat eri maissa
15375: Laiminlyödyn alueen muodostavat monet hylä-           voimakkaasti poiketa toisistaan.
15376: tyt ja hädässä olevat lapset maailmassa eli sel-          Järjestöllä, joka olisi 'erikoistunut yksin-
15377: laiset lapset, joilla ei ole mitään tulevaisuutta     omaan kansainvälisiin adoptioihin ja niihin
15378: omassa maassaan ja jotka voimakkaasti nosta-          liittyviin kysymyksiin, olisi siten erittäin tär-
15379: vat surullista tilastoa lapsista, jotka kuolevat      keä tehtävä täydentää lakisääteistä adoptointi-
15380: ehtimättä täyttää viittä vuotta. Huolimatta kun-      neuvontaa. Interpedia -nimisellä yhdistyksellä ei
15381: nioitettavista panoksista, joita useimmat järjes-     kuitenkaan o1e oikeutta välittää kansainvälisiä
15382: töistämme ovat antaneet näiden lasten hyväksi,        adoptioita, koska sen auktorisointia koskeva
15383: ja huolimatta kehitysmaissa olevien kasvattilas-      hakemus on hylätty sosiaalihallituben toimesta
15384: ten määrän kaksinkertaistumisesta sekä huoli-        sillä perusteella, että yhdistyksellä ei ole vaa-
15385: matta Vietnamin venekansan lapsille annetta-          dittavia taloudellisia ja henkilöilisiä resursseja
15386: vasta avusta ja eri kehitysmaissa toteutetta-         täilaista toimintaa varten. Interpedia r.y. -nimi-
15387: vista kyläyhteisöjen kehitysohjelmista jne. ei ole   nen yhdistys on valittanut sosiaalihallituksen
15388: huomioitu erästä aluetta, joka herättää yhä          hy1käävästä päätöksestä, minkä jälkeen monet
15389: suurempaa kiinnostusta maassamme, eli kan-           adoptointitoiminnan parissa työskentelevät jär-
15390: sainvälisiä adoptioita.                              jestöt, elimet ja viranomaiset ovat suositelleet
15391:     Nyt on kulunut runsaat kymmenen vuotta           yhdistyksen auktorisointia. Tällöin tarvitaan
15392: siitä, kun ensimmäiset kansainväliset adoptiot       kuitenkin muutosta adoptointia koskevaan lain-
15393: tapahtuivat Suomessa. Ensimmäiset lapset tuli-       säädäntöömme, koska se nykyis,essä muodos-
15394: vat Koreasta, myöhemmin heitä tuli myös              saan ei anna mahdollisuutta auktorisointiin.
15395: Vietnamista, Taimaasta, Bangladeshista, Intias-          Muissa pohjoismaissa ongelma on voitu rat-
15396: ta, Etiopiasta, Pakistanista ja Taiwanista. Mut-     kaista tyydyttävällä tavalla, minkä vuoksi malli
15397: ta toisin kuin muissa pohjoismaissa meillä ei        voitaisiin ottaa Ruotsista, Norjasta ja Tanskas-
15398: o1e erityistä elintä tai edes lakia kansainvälisiä   ta, missä on olemassa lainsäädäntöä kansainvä-
15399: adoptioita varten. Niiden vanhempien, jotka          Iisistä adoptioista, ja kun kaikissa kolmessa
15400: ensimmäisinä kiinnostuivat tämäntapaisista           maassa on päädytty samanlaiseen ratkaisumal-
15401: adoptioista, omatoimisesti hoidettua kaikiri         liin. Näissä maissa on katsottu tarkoituksen-
15402: muodollisuudet ja käytyä paperisotaa pitkän          mukaiseksi antaa vastuu adoptointineuvonnan
15403: ajan, on nyt olemassa Interpedia r.y. -niminen       kotimaassa tapahtuvasta osasta yhteiskunnalle
15404: yhdistys, joka hoitaa kansainvälisiä adoptioita.     ja siirtää kansainvälisiä adopdoita koskevien
15405:    'Bettävästi mikään auktorisoitu adoptioneu-       osatoimintojen suorittaminen tietyille erityisesti
15406: vontatoimisto Suomessa ei harjoita aktiivista        auktorisoiduille järjestöille.
15407: kansainvälistä adoptioneuvontatoimintaa. Pelas-
15408: 4                                               1981 vp.
15409: 
15410:    Voidaan mainita, että Suomi on noin kym-               Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
15411: menen vuotta kehityksestä jäljessä, koska              jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
15412: Ruotsissa on annettu Adoptionscentrum ( AC)            joittaneet esittävät valtioneuvoston asianomai-
15413: -nimiselle liitolle, joka perustettiin 1960.Juvun      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
15414: lopussa, jo vuonna 1971 oikeus välittää osoit-         sen:
15415: teita ulkomaille, ja vuonna 1979 voimaan tul-                     Aikooko Hallitus muuttaa lapseksi-
15416: leella erityisellä lailla AC auktorisoitiin harjoit-           ottamista koskevaa lainsäädäntöä siten,
15417: tamaan kansainvälistä adoptointitoimintaa. Tä-                 että Interpedia r.y. -niminen yhdistys,
15418: män jälkeen Ruotsissa on auktorisoitu vielä                    joka välittää kansainvälisiä adoptioita,
15419: viisi järjestöä. Sekä Norjalla että Tanskalla on               tulisi auktorisoiduksi harjoittamaan toi-
15420: tämänkaltainen järjestelmä.                                    mintaansa?
15421:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1981
15422: 
15423:          Jutta Zilliacus                  Boris Renlund                  Ole Norrback
15424:          Ulla Järvilehto                  Elisabeth Rehn                 Håkan Malm
15425:          Jacob Söderman                   Gunnar Häggblom                Pekka V:ennamo
15426:                                                N:o 86                                               5
15427: 
15428: 
15429: 
15430: 
15431:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15432: 
15433:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       viedään lapseksiottamisen tarkoituksessa totsnn
15434: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maihin. Myös silloin, kun valtio hyväksyy kan-
15435: olette kirjeellänne n:o 357 19 päivältä helmi-       salaistensa sijoittamisen ottolapsiksi toisiin
15436: kuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston asian-         maihin, on tärkeätä, että valtiot voivat yhtei-
15437: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         sesti hyväksyä tässä toiminnassa noudatettavat
15438: Jutta Zilliacuksen ym. tekemän seuraavan sisäl-      sosiaaliset ja oikeudelliset periaatteet .. Tässä
15439: töisen kirjallisen kysymyksen n:o 86:                tarkoituksessa on Yhdistyneiden Kansakuntien
15440:                                                      toimesta valmisteilla julistusluonnos, joka kos-
15441:           Aikooko Hallitus muuttaa lapseksi-         kee kansallisessa ja kansainvälisessä lasten si-
15442:        ottamista koskevaa lainsäädäntöä siten,       jaishuollossa ja lapseksiottamisessa noudatetta-
15443:        että Interpedia r.y. -niminen yhdistys,       via sosiaalisia ja oikeudellisia periaatteita.
15444:        joka välittää kansainvälisiä adoptioita,         Tämä julistus tulisi sisältämään muun muassa
15445:        tulisi auktorisoiduksi harjoittamaan toi-     kansainvälisen lapseksiottamisen keskeiset peri-
15446:        mintaansa?                                    aatteet. Niiden mukaan edellytetään ensiksikin,
15447:                                                      että lasten sijoituksista huolehtisivat kussakin
15448:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          maassa ne viranomaiset taikka luvan saaneet
15449: taen seuraavaa:                                      toimistot, jotka ovat toimivaltaisia antamaan
15450:    Kansainvälisiä Japseksiottamisia koskevat         nimenomaan kansainvälisiä adoptiopalveluita.
15451: säännökset sisältyvät eräistä kansainvälisluon-      Toiseksi edellytetään, että nämä palveluita anta-
15452: toisista perheoikeudellisista suhteista annettuun    essaan tarjoavat kansainvälisissä lapseksiotta-
15453: lakiin ( 379/29). Tässä laissa määritellään, mil-    mistapauksissa saman turvallisuuden· ja sovelta-
15454: lä edellytyksillä ulkomailla tapahtunut lapseksi-    vat samaa vaatimustasoa kuin kansallisissa Iap-
15455: ottaminen katsotaan päteväksi Suomessa. Li-          seksiottamistapauksissa. Näin ollen niiden, jot-
15456: säksi säännellään viranomaisen yleistoimivalta       ka ovat toimivaltaisia antamaan kansainvälisiä
15457: Suomessa sekä minkä valtion lakia on sovel-          lapseksiottamispalveluita, tulee hallita myös
15458: lettava lapseksiottamista koskevassa asiassa,        kansallisessa lapseksiottamistoiminnassa nouda-
15459: kun joko lapseksiottaja tai lapsi on ulkomaa-        tettavat periaatteet.
15460: lainen. Jos sekä lapseksiottaja että lapsi ovat         Hallitus on tietoinen kansainväHstä lapseksi-
15461: pohjoismaiden kansalaisia ja lapseksiottajalla on    ottamista koskevan lainsäädännön puutteista ja
15462: kotipaikka jossakin pohjoismaassa, sovelletaan       pitää lainsäädännön täydentämistä tältä osin
15463: edellä mainitun Jain sijasta Suomen, Islannin,       tarpeellisena. Oikeusministeriössä syksyllä 1980
15464: Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken 6 päivänä          tehdyn työsuunnitelman mukaan tullaan kan-
15465: helmikuuta 1931 tehdyn avioliittoa, lapseksi-        sainvälisiä lapseksiottamisia koskevan ·lainsää-
15466: ottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-        dännön valmistelu aloittamaan kuluvan vuoden
15467: yksityiso1keudellisia määräyksiä sisältävää sopi-    aikana. Lainsäädännön valmistelussa tullaan
15468: musta.                                               kiinnittämään huomiota edellä selostettuihin
15469:    Suomessa ei ole kansainvälistä ottolapsiväli-     periaatteisiin ja se tulisi koskemaan kansain-
15470: tystä eikä lapseksiottamispalveluita koskevaa        välistä ottolapsivälitystä, viranomaisten kan-
15471: lainsäädäntöä. Suomessa ei ole myöskään mää-         sainvälistä toimivaltaa sekä ulkomaisten lapsek-
15472: ritelty, tulisiko kansainvälisten lapseksiottamis-   siottamisten tunnustamista.                    ·
15473: ten oma-aloitteisen edistämisen olla valtion vai        Ennen edellä selostetun lainsäädäntöhank-
15474: yksityisten tehtävänä. Erityisesti kehitysmaiden     keen toteutumista ei voida varmuudella tietää,
15475: lasten lapseksiottamiseen tähtäävässä toiminnas-     tuleeko tietyllä yhdistyksellä olemaan mahdol-
15476:  sa on tärkeätä ottaa huomioon, miten kukin          lisuus harjoittaa auktorisoituna kansainvälistä
15477:  valtio suhtautuu siihen, että sen kansalaisia       ottolapsivälitystä.
15478:       Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1981
15479: 
15480:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
15481: 088100311H
15482: 6                                            1981 vp.
15483: 
15484: 
15485: 
15486: 
15487:                             Tili Riksdagens Herr Talman
15488: 
15489:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         adoptionssyfte. Även :när staterna godkänner
15490: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       att dess medborgare placeras som adoptivbarn i
15491: nr 357 av den 19 februari 1981 tiU veder-           andra länder, är det viktigt att staterna gemen-
15492: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      samt kan godkänna de sociala och rättsliga
15493: av följande av riksdagsman Jutta Zilliacus m.fl.    principer som skall iakttas i denna verksamhet.
15494: undertecknade spörsmål nr 86:                       I detta syfte bereds för närvarande på försorg
15495:                                                     av Förenta Nationerna ett deklarationsutkast
15496:            Har Regeringen för avsikt att verk-      om de sociala och rättsliga principer, som skall
15497:        ställa en ändring av adoptionslagstift-      iakttas nationellt och internationellt vid
15498:        ningen så, att föreningen Interpedia         vård utom hemmet och vid adoption.
15499:        r.f. som förmedlar intemationella adop-         I denna deklaration skulle bl.a. ingå de
15500:        tioner skall få auktorisation för sin        centrala principerna för internationell adoption.
15501:        verksamhet?                                  Enligt dessa skulle för det första förutsättas,
15502:                                                     att utplaceringar av barn skulle i vart och ett
15503:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      land handhas av myndigheter eller sådana
15504: samt framföra följande:                             byråer som fått tillstånd och som har befogen-
15505:     Stadgandena om internationella adoptioner       het att ge internationell adoptionsservice. För
15506: ingår i lagen angående vissa familjerättsliga       det andra förutsätts att dessa erbjuder samma
15507: förhålianden av internationell natur ( 379/29).     trygghet och tillämpar samma anspråksnivå i
15508: I denna lag definieras de förutsättningar, under    sin service vid internationella adoptionsfall
15509: vilka en adoption som skett utomlands anses         som vid nationella adoptionsfall. Sålunda bör
15510: vara giltig i Finland. Vidare ingår i lagen stad-   de som är behöriga att ge inrernationell adop-
15511: ganden om myndigheternas allmänna behörig-          tionsservice även behärska de principer som
15512: het i Finland samt om viiken stats lag som bör      iakttas vid nationell adoptionsve!'ksamhet.
15513: tillämpas vid ett adoptionsärende, då antingen         Regeringen är medveten om bristerna i lag-
15514: adoptanten eller bamet är utländsk medbor-          stiftningen om internationell adoption och anser
15515: gal.1e. Om både adoptanten och barnet är nor-       det erforderligt att komplettera lagstiftningen
15516: diska medborgare och adoptanten har s1n hem-        på denna punkt. Enligt en pian som hösten
15517: ort i något nordiskt land, konventionen den         1980 uppgjorts vid justitieministeriet kommer
15518: 6 februari 1931 mellan Finland, Danmark,            man under innevarande år att påbörja bered-
15519: Island, Norge och Sverige innehållande inter-       ningen av den lagstiftning som berör interna-
15520: nationellt privaträttsliga bestämmelser om äk-      tionell adoption. Vid beredningen av lagstift-
15521: tenskap, adoption och förmynderskap, till-          ningen kommer särskild uppmärksamhet att
15522: iämpas i stället för ovan nämnda lag.               fästas vid ovannämnda principer och bered-
15523:     Finland har ingen lagstiftning om intematio-    ningsarbetet ,skulle gä1la internationell förmed-
15524: nell förmedling av adoptivbarn och inte heller      ling av adoptivbarn, myndigheternas interna-
15525: om service i fråga om adoptionsärenden. I           tionella befogenheter samt erkännandet av ut-
15526: Finland har inte heller predserats huruvida         ländska adoptioner. Om ·en bestämd förening
15527: främjandet av inter:nationell adoption på eget      kommer att ha förutsättningar, att som därtill
15528: initiativ skulle ankomma på staten eller privata.   auktoriserad bedriva internationell förmedling
15529: Särskilt i den verksamhet som siktar på adop-       av adoptivbarn, kan man inte med säkerhet
15530: tion av barn från utvecklingsländerna är det        veta förrän ovannämnda lagstiftningsprojekt
15531: viktigt att beakta hur envar stat förhåller sig     genomförts.
15532: tili att dess medborgare förs tili andra Iänder i
15533:      Helsingfors den 31 mars 1981
15534: 
15535:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
15536:                                                 1981 vp.
15537: 
15538: Kirjallinen kysymys n:o 87
15539: 
15540: 
15541: 
15542: 
15543:                                     A. Stenbäck: Ennakonpidätystaulukkojen jakelusta työnantajille
15544: 
15545: 
15546:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15547: 
15548:    Verotuslain mukaan työnantaja joutuu pidät-            Esimerkiksi Helsingin verovirastossa ei
15549: tämään työntekijöittensä palkoista verot ja            19. 2. 1981 ollut jakelussa 1. 3. 1981 voimaan-
15550: muut maksut sekä tilittämään ne edelleen lää-          tulevia naapurikuntien yksittäisiä pidätystaulu-
15551: ninverovirastolle.                                     koita. Verovirkailijat neuvoivat työnantajaa
15552:    Veronpidätys toimitetaan verohallituksen jul-       ilmoittamaan työntekijöittensä lukumäärän to-
15553: kaisemien ennakonpidätystaulukoiden pents-             dellista suuremmaksi, jotta he voisivat luovut-
15554: teella. Pidätystaulukossa on otettu huomioon           taa tällaisen pidätystaulukkojen yhdistelmän.
15555: verovelvollisen kotikunnan veroäyrin hinta,               Kun veronpidätystaulukot ovat julkisia asia-
15556: kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun määrä            kirjoja, on niiden jakelun vaikeuttaminen käsit-
15557: sekä kirkollisvero. Verovelvollisen palkasta           tämätöntä. On vaikeata kuvitella, että vapaa
15558: ennakonpidätys toteutetaan sen verotaulukon            jakelu voisi aiheuttaa joitakin epäkohtia, joilla
15559: mukaan, mikä ilmenee hänen henkilökohtai-              rajoituksia voitaisiin perustella.
15560: sesta verokirjastaan.                                     Pidätystaulukkojen yhdistelmien jakelua pi-
15561:     Verotaulukkojen jakelusta huolehtivat mm.          täisi päinvastoin kaikin tavoin helpottaa. Ne
15562: verovirastot. Lisäksi on tavallisesti kotikunnan       voitaisiin toimittaa automaattisesti postin mu-
15563: verotaulukoita saatavissa postitoimipaikoissa.         kana jokaiselle veroenoakkojen sosiaaliturva-
15564:     Verohallituksen ohjeiden mukaan työnantaja         maksujen tilityspisteelle, joista lääninveroviras-
15565: saa täydellisen verotaulukkojen yhdistelmän hal-       toilla on ATK-rekisteri. Verotaulukkojen yhdis-
15566: tuunsa vain, jos hänen palveluksessaan olevien         telmiä tulisi myös olla jakelussa ainakin suu-
15567: työntekijöiden määrä on vähintään 15. Muille           rimmissa postitoimipaikoissa.
15568: annetaan vihkosia, joissa on kussakin vain                Edellä sanotun perusteella esitän valtiopäivä-
15569: yhden pidätystunnuksen mukainen taulukko.              järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
15570:     Varsinkin pääkaupunkiseudulla on yleistä           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15571: yli kunnanrajojen tapahtuva työssäkäynti. Tällä        seuraavan kysymyksen:
15572:  alueella on myös runsaasti evankelisluterilaiseen
15573: kirkkoon kuulumattomia, joiden pidätystunnus                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15574: on tästä syystä muista poikkeava. Kun vero-                   ryhtyä ennakonpidätystaulukkojen jake-
15575: äyrien hinnat vaihtelevat kunnasta toiseen, saat-             lun tekemiseksi mahdollisimman jousta-
15576:  taa pienelläkin työpaikalla olla henkilöitä, joilla          vaksi työnantajan kannalta?
15577: on eri pidätystunnus. Pidätystaulukkojen yhdis-
15578: telmän evääminen tällaiselta työnantajalta on
15579: pikkumaista byrokraattisuutta.
15580:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1981
15581: 
15582:                                              Asser Stenbäck
15583: 
15584: 
15585: 
15586: 
15587: 088100261W
15588: 2                                            1981 vp.
15589: 
15590: 
15591: 
15592: 
15593:                         Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
15594: 
15595:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      syistä kirjaa ei ole voitu myöskään lähettää
15596: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       postitse mahdollisille käyttäjille. Lääninvero-
15597: olet~ 19 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn           virasto on lähettänyt työnantajalle pidätyksen
15598: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        laskentaperusteet postitse siinä tapauksessa, että
15599: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       työnantaja käyttää automaattista tietojenkäsit-
15600: edustaja Asser Stenbäckin näin kuuluvasta kir-      telyä palkanlaskennassaan. Tällaisia työnantajia
15601: jallisesta kysymyksestä n: o 87:                    on arviolta 2 200 ja palkan- ja eläkkeensaajia,
15602:                                                     joilta pidätys toimitetaan atk: ta käyttäen, 1,9
15603:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       milj.
15604:        ryhtyä ennakonpidätystaulukkojen jake-          Verohallituksesta saadun selvityksen mukaan
15605:        lun tekemiseksi mahdollisimman jousta-       vuonna 1981 pidätystaulukkokirjaa valmistet-
15606:        vaksi työnantajan kannalta?                  tiin 60 000 kpl ja erillisiä taulukoita 1 232 000
15607:                                                     kpl. Lis~ksi painettiin eläkeläisiä varten en-
15608:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         simmäistä kertaa oma pidätystaulukkosarja.
15609: taen seuraavaa:                                     Siitä valmistettiin 15 000 kirjaa ja 246 500
15610:    Kysymyksessä esitetty asia ei kuulu halli-       erillistä taulukkoa. Pidätystaulukeiden painatus-
15611: tukSen toimivaltaan. Verohallitus vahvistaa en-     kustannukset olivat yhteensä 679 379 mk. Pi-
15612: nakkoperintälain 12 §:n mukaan verovuonna           dätystaulukkokirjat toimitettiin verotoiroistoille
15613: käytettävät ennakonpidätystaulukot ja niitä         13. 2. 1981 mennessä ja viimeiset erilliset pidä-
15614: vastaavat laskentaperusteet ja laatii vastaavat     tystaulukot 23. 2. 1981. Jakelu suoritettiin Val-
15615: pidätystaulukot. Asianomaista kuntaa varten         tion painatuskeskuksesta verohallituksen anta-
15616: vahvistettuja pidätystaulukoita tulee ennakko-      mien veropiiri- ja kuntakohtaisten jakelulisto-
15617: perintäasetuksen 54 § :n mukaan olla saatava-       jen mukaisesti. Lisäksi verotoimistot ovat voi-
15618: na verotoimistoissa ja työnantajasuorituksia        neet tilata pidätystaulukkokirjaa ja tarvitse-
15619: vastaanottavissa maksupaikoissa.                    miaan erillisiä pidätystaulukoita Valtion paina-
15620:    Verohallituksesta saadun tiedon mukaan eri       tuskeskuksesta.
15621: äyritunnuksilla varustetuista taulukaista koot-        Pidätystaulukkokirjan jakelu työnantajille on
15622: tua pidätystaulukkokirjaa on saatavana vain         verohallituksen käsityksen mukaan kokonai-
15623: verotoimistoissa. Taulukkokirjan jakelusta ei       suutena tapahtunut riittävän nopeasti ja jous-
15624: ole säännöksiä eikä jakelusta ole annettu vero-     tavasti ottaen huomioon asiaan liittyvät tarkoi-
15625: toiroistoille erikseen ohjeita verohallituksesta.   tuksenmukaisuus- ja taloudellisuusnäkökohdat.
15626: Kirjan voi saada periaatteessa jokainen. Kus-       Verohallitus on ilmoittanut pyrkivänsä jatku-
15627: tannussyistä on kuitenkin joissakin verotoimis-     vasti kehittämään jakelujärjestelmiään ja tutki-
15628: toissa kuten esim. Helsingin verovirastossa kat-    maan mitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa on
15629: sottu tarkoituksenmukaiseksi rajoittaa kirjan ja-   olemassa muun muassa pidätystaulukkokirjan
15630: kelu koskemaan lähinnä vain sellaisia työnan-       entistä joustavampaan jakeluun. Asia ei näin
15631: tajia, joilla on palveluksessaan useampia palkan-   ollen edellytä toimenpiteitä hallituksen eikä
15632: saajia. Muut työnantajat ovat tällöin saaneet       valtiovarainministeriön taholta.
15633: käyttöönsä erilliset pidätystaulukot. Kustannus-
15634:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1981
15635: 
15636:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
15637:                                               N:o 87                                               3
15638: 
15639: 
15640: 
15641: 
15642:                           Tili    Riksdagens           Herr     Talman
15643:   I det syfrte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       hållningstabeller. Av kostnadsskäl har boken
15644: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       inte heller kunnat tillsändas eventuella använ-
15645: av den 19 februari 1981 tili vederbörande med-      dare per post. Länsskatteverket har per post
15646: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     tillsänt arbetsgivare beräkningsgrunderna för
15647: av riksdagsman Asser Stenbäck undertecknade         innehållningen i det fall att arbetsgivaren an-
15648: spörsmål nr 8 7:                                    litar automatisk databeha...'1dling i sin löneut-
15649:                                                     räkning. Antalet sådana arbetsgivare är upp-
15650:          Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta       skattningsvis 2 200. Antalet Iän- och pensions-
15651:        i syfte att göra distributionen av för-       tagare, vilkas innehållning verkställs med ADB
15652:        skottsinnehållningstabellerna så smidig      är 1,9 milj.
15653:        som möjligt från arbetsgivarsynpunkt?            Enligt en utredning från skattestyrelsen
15654:                                                     trycktes år 1981 60 000 st innehållningsta-
15655:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      bellböcker och 1 232 000 st separata tabeller.
15656: samt anföra följande:                               För pensionärer trycktes för första gången en
15657:    Det i spörsmålet avsedda ärendet faller inte     egen innehållningstabellserie. Denna trycktes i
15658: under regeringens befogenheter. Skattestyrelsen      15 000 exemplar och separata tabeller i
15659: fastställer enligt 12 § lagen om förskottsupp-      246 500 exemplar. TryckningskoSitnaderna för
15660: börd de förskottsinnehållningstabeller som skall    innehållningstabellerna var sammanlagt 679 379
15661: tillämpas under skatteåret och de med dessa         mk. Innehållningstabellböckerna levererades tiil
15662: överensstämmande beräkningsgrunderna, samt          skattebyråerna före 13. 2. 1981 och de sista
15663: uppgör motsvarande innehållningstabeller. De        separata innehållningstabellerna 23. 2. 1981.
15664: innehållningstabeller som fastställts för ifråga-   Distributionen skedde från Statens tryckeri-
15665: varande kommun skall enligt 54 § förordning-        central i enlighet med av skattestyrelsen skatte-
15666: en om förskottsuppbörd tillhandahållas vid          distrikts- och kommunvis uppgjorda distribu-
15667: skattebyråerna och på betalningsställen som         :tionslistor. Skattebyråerna har vidare kunnat
15668: mottar arbetsgivares prestationer.                  beställa innehållningstabellboken och behövliga
15669:     Enligt uppgift från skattestyrelsen tillhan-    separata innehållningstabeller från Statens tryc-
15670: dahålls den innehållningstabellbok som sam-         kericentral.
15671: manställts av tabeller med olika skattöreskoder         Distributionen av innehållningstabellboken
15672: endast vid skattebyråerna. Om distributionen        tili arbetsgivarna har enligt skattestyrelsens
15673: av tabellboken finns inga stadganden och inte       uppfattning på det hela taget skett tillräcldigt
15674: heller har skattebyråerna av skattestyrelsen fått   snabbt och smidigt, med beaktande av de ända-
15675: några särskilda föreskrifter om distributionen.     målsenlighets- och ekonomiska aspekter som är
15676: I princip är envar berättigad att erhålla boken.    förknippade med ärendet. Skattestyrelsen har
15677: Av kostnadsskäl har man dock vid vissa skat-        meddelat att den fortgående utvecklar sina
15678: tebyråer, t.ex. vid Helsingfors skatteverk, an-     distributionssystem och undersöker möjligheter-
15679: sett det vara ändamålsenligt att begränsa distri-   na att i framtiden bl.a. distribuera innehåll-
15680: butionen av boken närmast tili arbetsgivare         ningstabellboken ännu smidigare. Ärendet för-
15681: med ett större antallöntagare i sin anställning.    utsätter sålunda inte åtgärder vare sig från
15682: Övriga arbetsgivare har tilldelats separata inne-   regeringens eller finansministeriets sida.
15683:      Helsingfors den 25 mars 1981
15684: 
15685:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
15686:                                                1981 vp.
15687: 
15688: Kirjallinen kysymys n:o 88
15689: 
15690: 
15691: 
15692: 
15693:                                    Hietala: Kuntainliittojen liittovaltuustojen nykyisen valintamenet-
15694:                                       telyn epäkohdista
15695: 
15696:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15697: 
15698:    Viime ja tämän viikon aikana on täällä edus-       elinten eli liittovaltuustojen valinnan kohdalla.
15699: kunnassa puhuttu varsin paljon hallituksen esi-           Todella perusteellista ja kansanvallan toteu-
15700: tykseen eduskunnalle laiksi kunnallislain muut-       tumisen kannalta välttämätöntä korjausta asiaan
15701: tamisesta sisältyvästä 122 §:stä. Samoin on           ei tietenkään saada muutoin kuin väliportaan
15702: tehty ainakin kolme rinnakkaislakiesitystä em.        hallinnon uudistamisella niin, että väliportaan
15703: pykälän muuttamiseksi niin, että kuntainliitto-       hallintoon kuuluvista asioista päättäisi välittö-
15704: jen liittohallitusten ja niiden alaisten toimielin-   millä vaaleilla valittu hallintoelin. Kun tämä
15705: ten kokoonpanoa sovitettaessa olisi sallittava        uudistus saattaa kestää vielä toiset sata vuotta,
15706: liittoutuminen eri poliittisten ryhmien kesken.       olisi mitä toivottavinta, että nykyistä kuntain-
15707:     Tässä yhteydessä en ole ainakaan kuullut,         liittojen hallintoa parannettaisiin niin, että
15708: että kukaan olisi varsinaisessa eduskuntakäsit-       myös liittovaltuustojen kokoonpanot saataisiin
15709: telyssä kiinnittänyt huomiota todelliseen suu-        vastaamaan jäsenkuntien viimeksi toimitetuissa
15710: reen epäkohtaan, toisin sanoen liittovaltuusto-       kunnallisvaaleissa eri poliittisten ryhmien saa-
15711: jen nykyiseen valintamenettelyyn. Erityisen vää-      mia äänimääriä suhteellisessa vaalissa noudatet-
15712: ristyneeseen lopputulokseen kansanvallan toteu-       tavan laskennan mukaan.
15713: tumisen osalta johtaa nykyinen liittovaltuusto-           Edellä olevan perusteella sekä viitaten valtio-
15714: jen valintamenettely niissä kuntainliitoissa, jois-   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
15715: sa liittovaltuustoon valitaan vain yksi edustaja      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15716: kustakin kuntainliiton jäsenkunnasta.                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15717:     Esimerkkinä tällaisesta vääristymästä voidaan
15718: mainita Mikkelin keskussairaalan kuntainliitto,                  Onko Hallitus tietoinen kuinka epä-
15719:  jonka liittovaltuuston kokoonpano oli viime                 kansanvaltaiseen ja vääristyneeseen lop-
15720: vaalikaudella seuraava: Keskustapuolue 14, ko-               putulokseen nykyinen kuntainliittojen
15721:  koomus 1 ja SDP 1.                                          liittovaltuustojen valintamenettely joh-
15722:     Tämän vaalikauden valinnat eivät ole vielä               taa ainakin niissä kuntainliitoissa, joissa
15723:  kaikkien jäsenkuntien osalta tiedossa, mutta                liittovaltuustoon valitaan vain yksi jä-
15724:  kaiken todennäköisyyden mukaan liittovaltuus-               sen kustakin jäsenkunnasta, ja jos on,
15725:  ton paikkajakautuma tulee olemaan seuraava:                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15726: Keskustapuolue 14 ja kokoomus 2 paikkaa.                     ryhtyä tämän erittäin törkeästi kansan-
15727:     Sanomattakin on selvää, ettei edellä mainittu            vallan periaatetta loukkaavan kuntain-
15728:  kokoonpano vastaa jäsenkuntien viimeksi toimi-              liittojen liittovaltuustojen valintamenet-
15729:  tetuissa vaaleissa annettuja äänimääriä, niin               telyn muuttamiseksi niin, että liittoval-
15730:  kuin sen pitäisi kaiken järjen mukaan vastata.              tuustojen kokoonpanot vastaisivat jä-
15731:     Liittohallitusten kokoonpanossa saatiin jo               senkuntien viimeksi toimitetuissa kun-
15732:  vuoden 1977 alusta lukien aikaan parannus,                  nallisvaaleissa eri poliittisten ryhmien
15733:  mutta tämä on vain osittaisratkaisu siihen to-              saamia äänimääriä suhteellisessa vaalissa
15734:  delliseen epäkohtaan, mikä on edelleen ole-                 noudatettavan laskennan mukaan?
15735:  massa kuntainliittojen varsinaisten päättävien
15736:       Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1981
15737: 
15738:                                             Pertti Hietala
15739: :l88100158K
15740: 2                                              1981 vp.
15741: 
15742: 
15743: 
15744: 
15745:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15746: 
15747:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lintoa ja että siinä on niin periaatteessa kuin
15748: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         käytännössäkin pyrittävä noudattamaan samoja
15749: olette 20 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn            perusteita kuin viimeksi mainitussa.
15750: kirjeenne n:o 359 ohella lähettänyt valtioneu-            Kysymystä siitä, voitaisiinko ja miten kun-
15751: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi       tainliittojen liittovaltuustojen kokoonpano saada
15752: jäljennöksen kansanedustaja Pertti Hietalan kir-      kuntainliiton toimialueella vallitsevia poliittisia
15753: jallisesta kysymyksestä n:o 88, jossa tiedustel-      voimasuhteita vastaavaksi, on selvitelty ja poh-
15754: laan:                                                 dittu pitkään ja useissa yhteyksissä. On kui-
15755:                                                       tenkin päädytty siihen, että kuntainliittojärjes-
15756:            Onko Hallitus tietoinen kuinka epä-        telmän luonteesta johtuen tähän ei juuri ole
15757:        kansanvaltaiseen ja vääristyneeseen lop-       mahdollisuuksia muutoin kuin muodostamaila
15758:        putulokseen nykyinen kuntainliittojen          liittovaltuustot jäsenmäärältään epätarkoituksen-
15759:        liittovaltuustojen valintamenettely joh-       mukaisen suuriksi. Tällöinkään ei pienten jäsen-
15760:        taa ainakin niissä kuntainliitoissa, joissa    kuntien kohdalta voida päästä tyydyttävään tu-
15761:        liittovaltuustoon valitaan vain yksi jä-       lokseen, kun niistä ei suurissa kuntainliitoissa
15762:        sen kustakin jäsenkunnasta, ja jos on,         hevin voida ottaa paria kolmea edustajaa enem-
15763:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       pää liittovaltuustoon.
15764:        ryhtyä tämän erittäin törkeästi kansan-            Näin ollen katsottiin, että edes kuntainliitto-
15765:        vallan periaatetta loukkaavan kuntain-         jen liittohallitusten kokoonpano on pyrittävä
15766:        liittojen liittovaltuustojen valintamenet-     saattamaan toimialueella vallitsevien poliittisten
15767:        telyn muuttamiseksi niin, että liittoval-      voimasuhteiden mukaiseksi sisällyttämällä täs-
15768:        tuustojen kokoonpanot vastaisivat jä-          tä nimenomainen säännös uuteen kunnallisla-
15769:        senkuntien viimeksi toimitetuissa kun-         kiin. Tämä säännös, 122 §:n 4 momentti, ei
15770:        nallisvaaleissa eri poliittisten ryhmien        tullut sanamuodoltaan ja tarkoitukseltaan sel-
15771:        saamia äänimääriä suhteellisessa vaalissa      väksi, ja sen sisällöstä heräsikin kohta voima-
15772:        noudatettavan laskennan mukaan?                 kasta erimielisyyttä. Sen selvittäminen, miten
15773:                                                        säännöstä olisi tarkistettava, on tuottanut erit-
15774:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         täin suuria vaikeuksia, koska eri vaihtoehtoihin
15775: seuraavaa:                                            liittyy eri tahojen vastakkaisia tai perin vai-
15776:    Kuntainliitot ovat kuntien, ei siis välittö-       keasti punnittavia ja yhteensovitettavia näkö-
15777: mästi kuntien asukasten, yhteistoimintaorgani-         kohtia.
15778: saatioita. Liittovaltuustossa käytetään kuntien           On ilmeistä, että vaikka kuntainliittojen liit-
15779: puhevaltaa, ei siis edusteta välittömästi kuntien     tohallitusten kokoonpanon sovittamisesta mm.
15780: asukkaita niin kuin kunnanvaltuustossa. Kun-           poliittisten voimasuhteiden kannalta saataisiin
15781: tien kannat kuntainliiton asioihin määräytyvät         nyt hyväksytyiksi uudet säännökset joko edus-
15782: sen mukaan, millä kannalla enemmistö (tai              kunnan käsiteltävänä olevaan hallituksen esi-
15783: määräenemmistö) kunnassa on. Jos lähdettäisiin         tykseen laiksi kunnallislain muuttamisesta si-
15784: tästä, ei vaatimusta, että kuntainliittojen hal-       sältyvän lakiehdotuksen taikka kansanedustajien
15785: linnon on nojauduttava poliittisiin voimasuh-          tekemien lakialoitteiden pohjalta, asia tulee jat-
15786: teisiin kuntainliiton toimialueella kokonaisuu-        kuvasti herättämään tahoilla taikka toisilla tyy-
15787: tena katsoen, voitaisi ehkä pitää täysin perus-        tymättömyyttä ja nostattamaan uusia muutos-
15788: teltuna.                                               paineita. Ratkaisua, jonka kaikki tahot voisi-
15789:    Yleisesti katsotaan kuitenkin, että kuntainliit-    vat hyväksyä, tuskin voidaan löytää.
15790: tojen muodossa hoidettavan hallinnon tulee                Tämän johdosta onkin ilmeisesti otettava va-
15791: olla mahdollisimman kiinteä osa kuntien hal-           kavasti vielä selvitettäväksi ja harkittavaksi,
15792:                                                 N:o 88                                                  3
15793: 
15794: eikö sittenkin löytyisi järjestelmää, jonka avulla    pitkälti puolueiden pun- ym. organisaatioiden
15795: kuntainliittojen liittovaltuustojen kokoonpano        määrättäviksi, mutta näinhän nyt on melko suu-
15796: saataisiin myös poliittisten voimasuhteiden kan-      relta osin käynyt liittohallitusten kokoonpano-
15797: nalta sellaiseksi, että se vastaa kuntainliiton       jen osalta, eikä tällaisesta seurauksesta voitane
15798: toimialueella vallitsevia voimasuhteita. Tällai-      välttyä, jos kerran katsotaan, että kokoonpanot
15799: nen järjestelmä on alustavasti hahmoteltu sisä-       on saatava sovitetuiksi poliittisten voimasuhtei-
15800: asiainministeriössä vuoden 1980 alussa, mutta         den mukaisiksi.
15801: silloin asian lähempään selvittämiseen tältä poh-         Joka tapauksessa edellä tarkoitettu järjestel-
15802: jalta ei katsottu olevan aihetta tai mahdolli-        mä aiheuttaisi, että säännöksiä liittohallitusten
15803: suutta. Nyt ajatusta on selostettu eduskunnan         ja niiden alaisten toimielinten kokoonpanon so-
15804: laki- ja talousvaliokunnalle, jossa edellä maini-     vittamisesta poliittisten voimasuhteiden kannal-
15805: tut hallituksen esitys ja lakialoitteet ovat käsi-    ta ei lainkaan tarvittaisi.
15806: teltävinä. Ajatus sisältää, että ainakin tärkeim-         Mihin nyt päädyttäneenkin kysymyksessä,
15807: pien läänin tai maakunnan kuntainliittojen liit-      joka koskee kunnallislain 122 §:n 4 momentin
15808: tovaltuustot voitaisiin järjestää valittaviksi sa-    sisältöä, niin lienee paikallaan ottaa selvitettä-
15809: mana päivänä peräjälkeen pidettävissä kuntien         väksi ja harkittavaksi, voitaisiinko luoda järjes-
15810: edustajainkokouksissa, joissa jokaisesta asian-       telmä, joka turvaisi kuntainliittojen liittoval-
15811: omaisesta kunnasta olisi edustaja kustakin sen        tuustojen kokoonpanon muodostumisen sellai-
15812: valtuustoryhmästä ja jossa edustajan äänival-         seksi, että se tasapuolisesti kuvastaa kuntain-
15813: ta määräytyisi yhtäältä valtuustoryhmän suh-          liiton toimialueella vallitsevia poliittisia voima-
15814: teellisen suuruuden ja toisaalta kunnan asukas-       suhteita. Mikäli tällainen, käyttökelpoiseksi ar-
15815: luvun (sekä mahdollisesti esim. kunnilla kun-         vioitava järjestelmä pystyttäisiin luomaan, sen
15816: tainliitossa olevien osuuksien suuruuden) mu-         voimaan saattamiseksi tarvittavista muutoksista
15817: kaan.                                                 kunnallislakiin olisi annettava eduskunnalle hal-
15818:     Tällaisista kuntien edustajainkokouksista         lituksen esitys niin ajoissa, että uudet säännök-
15819: muodostuisi tietenkin varsin suuret, mutta kun        set voisivat tulla sovellettaviksi valittaessa liit-
15820: ne jouduttaisiin pitämään vain kerran neljässä        tovaltuustot seuraavan kerran vuoden 1985
15821:  vuodessa ja kun vaalit ~uonnollisesti olisi etu-     alussa.
15822:  käteen valmisteltu, järjestelmästä ei ehkä tulisi        Pyydän lopuksi saada todeta, että sen ongel-
15823: liian raskasta. Ainakin järjestelmä, joka luon-       man, mistä nyt on kysymys, ei tulisi antaa vai-
15824:  nollisesti vaatisi lähempää tutkimista ja kehitte-   kuttaa hidastavasti kunnallislain muuttamista
15825:  lemistä, johtaisi siihen, että kuntainliittojen      koskevan hallituksen esityksen käsittelyyn muil-
15826:  liittovaltuustojen kokoonpano muodostuisi tar-       ta osin, koska ehdotetut muutokset, joista ei
15827:  kalleen toimialueen poliittisten voimasuhteiden      pitäisi olla erimielisyyttä, olisi saatava voimaan
15828:  mukaiseksi. Voidaan kyllä sanoa, että liitto-        mahdollisimman pian.
15829:  valtuustojen kokoonpanot siirtyisivät samalla
15830:       Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1981
15831: 
15832:                                                                           Ministeri ]. Koikkalainen
15833: 4                                            1981 vp.
15834: 
15835: 
15836: 
15837: 
15838:                            Till Riksdagens Herr Talman
15839: 
15840:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Det anses emellertid allmänt, att den för-
15841: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       valtning som handhas genom kommunalför-
15842: nr 359 av den 20 februari 1981 till veder-          bund skall utgöra en så fast del av kommuner-
15843: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      nas förvaltning som möjligt och att i kommu-
15844: av följande av riksdagsman Pertti Hietala un-       nalförbundens förvaltning både i princip och
15845: derteclmade skriftliga spörsmål nr 88:              i praktiken skall iakttas samma grunder som
15846:                                                     i fråga om kommunernas förvaltning.
15847:           Är Regeringen medveten om till vil-           Frågan om huruvida och på vilket sätt sam-
15848:        ket odemokratiskt och snedvridet resul-      mansättningen av kommunalförbundens för-
15849:        tat det nuvarande förfarandet vid val        bundsfullmäktige kunde fås att matsvara de
15850:        av kommunalförbundens förbundsfull-          politiska styrkeförhållandena inom vederböran-
15851:        mäktige leder, åtminstone i de kommu-        de kommunalförbunds verksamhetsområde, har
15852:        nalförbund, där i förbundsfullmäktige        utretts och dryftats länge och i många olika
15853:        inväljs endast en ledamot från varje         sammanhang. Man har emellertid kommit fram
15854:        medlemskommun och, om så är fallet,          till att detta på grund av kommunalförbunds-
15855:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      systemets natur knappast är möjligt på annat
15856:        för att ändra detta mot demokratins          sätt än genom att öka antalet medlemmar i för-
15857:        prmc1p synnerligen grovt stridande           bundsfullmäktige på ett sätt som inte är ända-
15858:        förfarande vid val av kommunalför-           målsenligt. Inte heller i så fall är det möjligt
15859:        bundens förbundsfullmäktige så, att för-     att i ftåga om små medlemskommuner uppnå
15860:        bundsfullmäktiges sammansättning skul-       ett tillfredsställande resultat, emedan det i
15861:        le svara mot de röstetal som de olika        stora kommunalförbund inte är lätt att i för-
15862:        politiska grupperingarna erhållit vid de     bundsfullmäktige ta in flera än ett par tre
15863:        i medlemskommunerna senast förrättade        representanter från varje liten kommun.
15864:        kommunalvalen, enligt de beräknings-             Det ansågs således, att åtminstone samman-
15865:        sätt som skall iakttagas vid proportionel-   sättningen av kommunalförbundens förbunds-
15866:        la vai?                                      styrelser såvitt möjligt borde bringas att mat-
15867:                                                     svara de inom verksamhetsområdet rådande po-
15868:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       litiska styrkeförhållandena, genom att i den
15869: samt anföra följande:                               nya kommunallagen inta ett uttryckligt stad-
15870:    Kommunalförbunden är kommunernas, så-            gande härom. Detta stadgande, dvs. 122 § 4
15871: ledes inte direkt kommuninvånarnas, samarbets-      mom., blev inte tydligt tili ordalydelsen och
15872: organisationer. I förbundsfullmäktige förs kO!n-    syftet, och gav således snart upphov tili krafti-
15873: munernas talan. Det är således inte fråga om        ga meningsskiljaktigheter om dess innebörd.
15874: att direkt företräda kommunernas invånare,          Utredandet av hur stadgandet borde justeras,
15875: såsom i kommunfullmäktige. Kommunernas              har medfört synnerligen stora svårigheter, eme-
15876: ställningstaganden till kommunalförbundens          dan olika alternativ är förknippade med dia-
15877: angelägenheter bestäms av den ståndpunkt ma-        metralt motsatta synpunkter ellet synpunkter
15878: joriteten (ellet en kvalificerad majoritet) i       som är synnerligen svåra att avväga och sam-
15879: kommunen intar. Från denna utgångspunkt kan         manjämka.
15880: kravet, att kommunalförbundens förvaltning              Det är uppenbart, att även om nya stadgan-
15881: skall vara baserad på de politiska styrkeför-       den om jämkning av kommunalförbundens för-
15882: hållandena inom kommunalförbundets verksam-         bundsstyrelsers sammansättning, bl. a. med be-
15883: hetsområde som en helhet, således inte anses        aktande av politiska styrkeförhållanden, nu
15884: vara helt motiverat.                                skulle bli godkända, antingen på grundvalen
15885:                                               N:o 88                                                5
15886: 
15887: av det i regeringens proposition ingående lag-      tungrott. Åtminstone skulle systemet, som na-
15888: förslaget om ändring av kommunallagen, vilket       turligtvis kräver närmare utredning och modi-
15889: för närvarande behandlas i riksdagen, eller på      fiering, leda tili att sammansättningen av kom-
15890: grundvalen av riksdagsmännens lagmotioner,          munalförbundens förbundsfullmäktige exakt
15891: kommer ärendet att ständigt på ett ellet annat      skulle bringas att motsvara de inom verksam-
15892: håll väcka missnöje och föranleda nya krav          hetsområdet rådande politiska styrkeförhållan-
15893: på ändring. Det är knappast möjligt att komma       dena. Visserligen skulle förbundsfullmäktiges
15894: fram tili ett avgörande som alla parter kan         sammansättning därmed i stor utsträckning bli
15895: godkänna.                                           partiernas distrikts- o.dyl. organisationers ange-
15896:    Det är därför uppenbarligen nödvändigt att       lägenhet, men så är ju i rätt stor utsträckning
15897: än en gång noga utreda och överväga om det          redan nu fallet i fråga om förbundsstyrelsernas
15898: trots allt vore möjligt att finna ett system        sammansättning. Det torde inte heller vara
15899: genom vilket sammansättningen av kommunal-          möjligt att undvika denna påföljd om man an-
15900: förbundens förbundsfullmäktige också med be-        ser, att sammansättningarna skall bringas att
15901: aktande av de politiska styrkeförhållandena         motsvara de politiska styrkeförhållandena.
15902: skulle fås att motsvara de styrkeförhållanden           I varje fall skulle ovan avsedda system leda
15903: som är rådande inom kommunalförbundets              tili att stadganden om förbundsstyrelsernas och
15904: verksamhetsområde. Ett dylikt system har pre-       dessa underlydande organs sammansättning med
15905: liminärt skisserats upp vid ministeriet för in-     beaktande av de politiska styrkeförhållandena,
15906: rikesärendena i början av år 1980, men i det        inte längre skulle behövas.
15907: skedet ansågs det varken vara motiverat ellet           Vilket alternativ man än stannar för i fråga
15908: möjligt att närmare utreda ärendet på denna         om innehållet i 122 § 4 mom. kommunallagen,
15909: basis. Nu har denna tankegång framförts inför       torde det vara på sin plats att utreda och över-
15910: riksdagens lag- och ekonomiutskott, som för         väga möjligheten att skapa ett system som in-
15911: närvarande behandlar ovan nämnda proposition        nebär att sammansättningen av kommunalför-
15912: och lagmotioner. Tankegången är den, att ar-        bundens förbundsfullmäktige blir sådan, att
15913: rangemang kunde företas för att kommunalför-        den på ett jämbördigt sätt återspeglar de poli-
15914: bundens förbundsfullmäktige åtminstone i de         tiska styrkeförhållanden som råder inom kom-
15915: viktigaste länen eller landskapet Aland kunde       munalförbundets verksamhetsområde. Såvida ett
15916: väljas vid sådana kommunala representantmöten       dylikt funktionsdugligt system kan skapas,
15917:  som hålls i en följd samma dag, vid vilka från     borde för att de erforderliga ändringarna i
15918: varje vederbörande kommun skulle finnas en          kommunallagen skall kunna bringas i kraft, tili
15919:  representant för varje fullmäktigegrupp och        riksdagen avlåtas en proposition i så god tid,
15920: där representantens rösträtt skulle bestämmas       att de nya stadgandena kunde tillämpas i sam-
15921: dels enligt fullmäktigegruppens proportionella      band med att förbundsfullmäktige nästa gång
15922:  storlek och dels beroende på kommunens in-         väljs i början av år 1985.
15923:  vånarantal ( samt eventuellt storleken av de an-       Slutligen vill jag konstatera, att det problem
15924:  delar som vederbörande kommun har i kom-           som det nu är frågan om inte borde tiliåtas
15925:  munalförbundet) .                                  bromsa handläggningen av den proposition om
15926:     Dessa kommunala representantmöten skulle        ändring av kommunallagen i andra avseenden,
15927:  givetvis bli rätt omfattande, men emedan de        emedan de föreslagna ändringarna, beträffande
15928:  skulle hållas endast en gång vart fjärde år        vilka meningsskiljaktigheter inte torde före-
15929:  och emedan valen naturligtvis skulle vara för-     ligga, borde bringas i kraft så snart som möj-
15930:  beredda, skulle systemet knappast bli alltför      ligt.
15931:       Helsingfors den 9 mars 1981
15932: 
15933:                                                                         Minister ]. Koikkalainen
15934: 
15935: 
15936: 
15937: 
15938: 088100158K
15939: Kirjallinen kysymys n:o 89
15940: 
15941: 
15942: 
15943: 
15944:                                        Koppanen: Liikenneturvallisuuden lisäämisestä Hyvinkään
15945:                                           asemalla
15946:                            : .i: ...                                           ·" [   i
15947: 
15948: 
15949:                             Eduskunna11 Herra Puhemiehell~ ... ·
15950: 
15951:    Hyvinkään rautatieasemalla si}aiisee 2. pää-           tul)peleita, . het:ättiiii. ;ihrruetystä, (!ttä .... vastaa,~~
15952: raidetta yliftä\tä' •. t[{soylikäytävä; jota päivittäin   ra.tka1su on };IyvirilJiän ratapihan os~lta si~r
15953: käyttää Hy\rinkään asemapäällikön årv1ori rtm~            tynyt vuodesta toiseen .. Onnettomuuksien vält-
15954: kaan noin 5 000 matkustajaa. Tasoylikäytävän              tämiseksi olisi. pikaisesti, ryhdyttävä pääraiteet
15955: olemassaolo pohjautUu aikaan, jolloin kaikki              alittavan jalankulkutunnelin rakentamiseen
15956: junat pysähtyivät Hyvinkään asemalla. Juna-               myös Hyvinkään asemalla.
15957: liikenteen ja junien nopeuden lisääntymisen                   Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
15958: myötä tilanne on tänä päiv?nä oleellisesti muut-          § :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioitta-
15959: tunut, minkä seurauksena rautatieaseman hen-              vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15960: kilökunnan ilmoituksen mukaan tasoylikäytä-               tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15961: vän olemassaolo aiheuttaa jatkuvasti vaarati-
15962: lanteita. Pääsääntöisesti kaukojunat ohittavat                       Milloin Hallitus aikQo ryhtyä toi-
15963: nykyisin Hyvinkään aseman pysähtymättä. Ohi-                       menpiteisiin Hyvinkään asemalla sijait-
15964: tuksia tapahtuu tällä hetkellä joka 7. minuutti.                   sevan matkustajien .turvallisuutta vaa-
15965:    Kun Helsingistä pohjoiseen suuntautuvan                         rantavan tasoylikäytävän poistamiseksi
15966: pääradan eri pisteissä viime" vuosina on raken-                    ja sen korvaamiseksi pääraiteet alitta-
15967: nettu ja par'åikaa rakennetaan junaa käyttävien                    valla jalankulkutunnelilla?
15968: kansalaisten turvallisuutta parantavia alikulku-
15969:       Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1981
15970: 
15971:                                                Esko Koppanen
15972: 
15973: 
15974: 
15975: 
15976: 0881002972
15977: 2                                          1981 vp.
15978: 
15979: 
15980: 
15981: 
15982:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15983: 
15984:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15985: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra    vasti seuraavaa:
15986: PUhemies, 20 päivänä helmikuuta 1981 päivä-         Hyvinkään kaupunki on esutanyt aseman
15987: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-   siirtoa ·etelään päin noin. 200 metriä. Asenia~
15988: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   järjestelyjen ratkaisu nykyisellä ja toisaalta kau~
15989: sanedustaja E. Koppasen näin kuuluvasta kir-     pungin ehdottamalla paikalla selvitetään val-
15990: jallisesta kysymyksestä n:o 89:                  tionrautateiden ja Hyvinkään kaupungin väli-
15991:                                                  sessä siltatoimikunnassa. Tässä yhteydessä on
15992:           Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toi-     aiheellista päättää toimenpiteistä liikennetur-
15993:        menpiteisiin Hyvinkään asemalla sijait-   vallisuuden parantamiseksi yleensä Hyvinkään
15994:        sevan matkustajien turvallisuutta vaa-    asemalla.
15995:        rantavan tasoylikäytävän poistamiseksi
15996:        ja sen korvaamiseksi pääraiteet alitta-
15997:        valla jalankulkutunnelilla?
15998:      Helsingissä maaliskuun 19 päivänä 1981
15999: 
16000:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
16001:                                            N:o 89                                             3
16002: 
16003: 
16004: 
16005: 
16006:                          Tili Riksdagens Herr Talman
16007: 
16008:    I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen        Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
16009: anger har Ni, H'err Talman, med Eder skrivelse   samt anföra följande:
16010: av den 20 februari 1981 tili vederbörande           Hyvinge stad har föreslagit att stationen
16011: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   skall flyttas ca 200 meter söderut. En bro-
16012: jande av riksdagsman E. Koppanen underteck-      kommission tillsatt av statsjärnvägarna och
16013: nade skriftliga spörsmål nr 89:                  Hyvinge stad utreder som bäst om stationen
16014:                                                  skall bli kvar på det nuvarande stället eller
16015:          När ämnar Regeringen vidta åtgärder     flyttas till det av staden föreslagna stället.
16016:        för att avlägsna den planövergång på      I detta sammanhang är det motiverat att be-
16017:        Hyvinge station, som äventyrar rese-      sluta om åtgärder i syfte att förbättra trafik-
16018:        närernas säkerhet samt för att ersätta    säkerheten i allmänhet på Hyvinge station.
16019:        densamma med en fotgängartunnel un-
16020:        der huvudspåren?
16021:      Helsingfors den 19 mars 1981
16022: 
16023:                                                                Trafikminister Veikko Saarto
16024:        :..:
16025: 
16026: 
16027: 
16028: 
16029: ·~·.
16030:                                              .1981 vp.
16031: 
16032: Kirjallinen kysymys n:o 90
16033: 
16034: 
16035: 
16036: 
16037:                                  Vähälqtngas ym.: Luotsien ja luotsikutterinhoitajien saattami-
16038:                                     sesta työaikalain piiriin
16039: 
16040: 
16041:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16042: 
16043:    Vielä vuoden 1980 alussa luotsit ja luotsi-      milla. Missään ei työajasta dle määrätty. Useimc
16044: kutterinhoitajat olivat täysin työaikalain tai      milla asemilla kutterinhoitaja joutuu olemaan
16045: säännellyn työajan ulkopuolella. Saman vuoden       koko työvuoron yhtäjaksoisesti asemalla. Hil-
16046: syksyllä solmitussa ensimmäisessä virkaehtoso-      jaisimmilla asemilla jää luonnollisesti lepo-
16047: pimuksessa sovittiin työryhmän asettamisesta        aikaa, mutta vilkkaimmilla asemilla sitä ei
16048: selvittämään "luotsikutterinkuljettajien ja ma-     juuri ole.
16049: talaväy läluotsien kokonaispalkkaukseen siirty-        Työa1kajärjestelyjä olisi nyt arvioitava uudel-
16050: miseen liittyviä kysymyksiä", joista yksi on        ta pohjalta. Olosuhteet ovat nimittäin melkoi-
16051: juuri työaika.                                      sesti muuttuneet ,siitä, millaisia ne olivat ko-
16052:    Tässä muutaman kerran kokoontuneessa työ-        mitean 1970-luvun alussa suorittaman tutki-
16053: ryhmässä ovat kutterinhoitajien sopimuksesta        muksen aikaan. Koska kutterinhoitajat huoleh-
16054: neuvotelleet merenkulkuhallitus ja Luotsiliitto.    tivat myös kuljetuskaluston huollosta, kuljetus-
16055: Kun työryhmän työn yhteenveto esitettiin val-       kaluston lisääntyminen on merkinnyt myös
16056: tion työmarkkinalaitokselle, jouduttiin totea-      työn lisääntymistä. Lisäksi ajoja on entistä
16057: maan erimielisyyksien olevan suuret. Valtion        enemmän.
16058: työmarkkinalaitos valitti työaikajärjestelyistä        EdeLlä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16059: johtuvaa virkojen lisätarvetta, jonka Luotsiliit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16060: to on arvioinut olevan 68. Toisena heikkou-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattae
16061: tena työmarkkinalaitos piti 1970-luvun alku-        vaksi seuraavan kysymyksen:
16062: puolella toimineen toimikunnan esittämästä
16063: poikkeavaa työaikaehdotusta. Toimikunta esitti                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16064: mallia yksi vuoro työtä - yksi vuoro vapaata.              luotsien ja luotsikutterinhoitajien saatta-
16065:    Tällä hetkellä noudatetaan monin paikoin                miseksi työaikalain ja säännellyn työ-
16066: jaksottelua: viikko työtä - viikko vapaata.                ajan piiriin?
16067: Työaikajärjestelyt kuitenkin vaihtelevat evi ase-
16068:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1981
16069: 
16070:                Juhani Vähäkangas                                Mikko Ekorre
16071: 
16072: 
16073: 
16074: 
16075: 088100310F
16076: 2                                             .1981 vp.
16077: 
16078: 
16079: 
16080: 
16081:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16082: 
16083:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa          Luotsikutterinhoitajat on aiottu virkaehto-
16084: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sopimuksella saattaa säännellyn työajan piiriin.
16085: olette 20 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn            Valtakunnansovittdijan johdolla käydyissä neu-
16086: kirjeenne ohell'a toimittanut valtioneuvoston         votteluissa sovittiin 3. 3. 1981 siitä, että "ase-
16087: asianomaiselle jäs·enelle jäljennöksen kansan-        tetaan työryhmä, jonka tehtävänä on valmistaa
16088: edustaja Vähäkankaan ym. näin kuuluvasta              31. 10. 1981 mennessä osapuolia tyydyttävä
16089: kirjallisesta kysymyksestä n:o 90:                    esitys siitä, kuinka ja minkä aikataulun puit-
16090:                                                       teissa luotsikutterinhoitajat voidaan siirtää sel-
16091:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         laisen säännellyn työajan piiriin, joka takaa
16092:        luotsien .ja luotsikutterinhoitajien saatta-   riittävän lepoajan työvuoron aikana ja sen jäl-
16093:        miseksi työaikalain ja säännellyn työ-         keen." Asetettava työryhmä toimii valtiova-
16094:        ajan piiriin?                                  rainministeriön johdolla.
16095:                                                           Päijänteen luotsiasemien ja Saimaan ns. ma-
16096:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           talaväyläluotsiasemien luotsien työaikaa ei ole
16097: taen seuraavaa:                                       säännelty. Nämä luotsit huolehtivat avovesi-
16098:    Rannikon luotsiasemien luotsivanhimpien ja         kautena siitä, että heidän toimialueellaan ole-
16099: luotsien sekä Saimaan ns. syväväylä1uotsiase-         vat merenkulun turvalaitteet ovat kunnossa.
16100: mien Iuotsien työaika on 15. 3. 1980 Juotsien         Noin viiden kuukauden mittaisena talvikautena
16101: kokonaispalkkaukseen 'siirtymisestä tehdyssä          he pitävät vuosilomansa sekä avovesikautena
16102: virkaehtosopimuksessa sovittu siten, että pää-        talvella pitämättä jääneet vapaapäivänsä. Me-
16103: sääntöisesti tehtyä työvuoroa seuraa vastaavan        renkulkuhallitus laatii parhaillaan järjestelmää,
16104: pituinen vapaavuom. Toisin sanoen vuoden              jolla näilLe virkamiehiile taataan kaksi viikkoa
16105: ympäri auki olevat luotsiasemat noudattavat           vuosilomaa lomakautena sekä ainakin yksi va-
16106: ns. viikko - vHkko työaikajärjestelmää. Talvi-        paapäivä viikossa avovesikautena. Tämäntyyp-
16107: kauden kiinni olevilla luotsiasemilla työaika         pinen työa1kajärjestely on aiottu toteuttaa me-
16108: tasoitetaan sitlen, että se vuoden pituisena ajan-    renkulkuhallituksen yleisohjein. Ns. viikko -
16109: jaksona vastaa viikko -         viikko jaksotusta.    viikko työaikajärj·estelmän tai viisipäiväisen
16110: Luotsiliiton edustajat ovat toistuvasti toden-        työviikon toteuttaminen matalaväyläluotsien
16111: neet, että tällä tavoin säännelty työaika tyydyt-     osalta ei ole mahdollista, koska heille ei voida
16112: tää luotseja.                                         osoittaa merenkulkuhallituhen toimesta tarkoi-
16113:    Luotsikutterinhoitajien työaikaa ei ole työ-       tuksenmukaista työtä pitkän talvikauden ajaksi.
16114: aikalainsäädännössä eikä virkaehtosopimuksissa           Edellä olevan perusteella Hal1itus toteaa,
16115: säännelty. Pääsääntöisesti heidänkin osaltaan         että luotsien työaikajärjestelmä on virkaehtoso-
16116: noudatetaan ns. viikko - viikko työaikajär-           pimuksella jo sovittu ja että luotsikutterinhoi-
16117: jestelmää. Vilkkaimmilla luotsiasemilla ovat le-      tajien työaikajärjestelmästä on tarkoitus sopia
16118: pojaksot työvuoron aikana jääneet ajoittain           asetettavan työryhmän ehdotusten pohialta.
16119: hyvin lyhyiksi. Tämä johtuu pääasiallisesti työ-      Luotsien ja Iuotsikutterinhoitajien saattaminen
16120: turvallisuutta lisänneistä muutoksista. Pääsään-      yksi tyiskohtaisemman työaikasääntelyn piiriin
16121: töisesti luotsikutterissa on sillä ajettaessa ny-     tulee ajankohtaiseksi sen jälkeen kun nykyisestä
16122: kyisin kaksi miestä. Aiemmin luotsikutterin-          ja valmisteilla olevista virkaehtosopimuksiin
16123: hoitajat suorittivat luotsikuljetuksia useimmiten     perustuvista järjestelyistä saadaan riittävästi ko-
16124: yksin.                                                kemuksia.
16125:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1981
16126: 
16127:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
16128:                                                N:o 90                                                3
16129: 
16130: 
16131: 
16132: 
16133:                            Till Riksdagens Herr Talman
16134: 
16135:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          under riksförlikningsmannens ledning kom man
16136: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        3. 3. 1981 överens om att "tillsätta en arbets-
16137: av den 20 februari 1981 tili vederbörande            grupp med uppgift att före 31. 10. 1981 för-
16138: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-      bereda ett båda parterna tillfredsstäHande för-
16139: dagsman Vähäkangas m. fl. undertecknade              slag om hur och med vilken tidtabell lotskut-
16140: spörsmål nr 90:                                      terskötarna kan bringas under en sådan regle-
16141:                                                      rad arbetstid som garanterar tillräcklig vila
16142:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            under och ·efter arbetsskiftet." Denna arbets-
16143:        vidta för att arbetstidslagen och den         grupp som kommer att tillsättas verkar under
16144:        reglerade arbetstiden även skall gälla        finansministeriets ledning.
16145:        lotsar och lotskutterskötare?                    Arbetstiderna för lotsarna vid .Jotsstationerna
16146:                                                      i Päijänne och vid de s.k. grundfarledslotssta-
16147:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tioner i Saimen är inte reglerade. Under pe-
16148: samt framföra följande:                              rioden för öppet vatten sörjer dessa lotsar för
16149:     I tjänstekollektivavtalet beträffande över-      att säkerhetsanordningarna inom deras verk-
16150: gången tili totallön för lotsar har angående         samhetsområde är i funktion. Under den ca fem
16151: arbetstiden för lotsåldermän och lotsar vid          månader Iånga vinterperioden håller de sin
16152: kustlotsstationerna samt för lotsar vid de s.k.      semester samt de lediga dagar som de vinter-
16153: djupfarledslotsstationerna i Saimen överens-         tiden under tid för öppet vatten inte kunnat
16154: kommits, att ett arbetsskift enligt huvudregeln      hålla. Sjöfartsstyrelsen utarbetar för närvaran-
16155: åtföljs av en fritur av motsvarande längd. De        de ett system, genom vilket dessa tjänstemän
16156: Iottstationer som är öppna året om iakttar           garanteras en två veckors semester under se-
16157: m.a.o. ett s.k. vecka - vecka arbetstidssystem.      mesterperioden samt åtminstone en ledig lag
16158: På de lotsstationer som är stängda under vin-        i veckan under perioden för öppet vatten. Man
16159: tern utjämnas arbetstiden så, att den under en       har tänkt genomföra en arbetstidsreglering av
16160: ett års period motsvarar en indelning enligt         detta slag genom allmänna direktiv från sjö-
16161: vecka -       vecka principen. Representanterna      fartsstyrelsen. För grundfarledslotsarnas del är
16162: för lotsförbundet har upprepade gånger konsta-       det inte möjligt att genomföra ett s.k. vecka -
16163: terat, att en arbetstid som regleras på detta        vecka arbetstidssystem eller en femdagarsvecka
16164: sätt tillfredsställer lotsarna.                      emedan sjöfartsstyrelsen inte kan ge dcm något
16165:     Lotskutterskötarnas arbetstid regleras inte i    ändamålsenligt arbete under den långa vinter-
16166: arbetstidslagstiftningen eller i tjänstekollektiv-   perioden.
16167: avtalen. Även för deras vidkommande iakttas              På grund av det som ovan anförts konstate-
16168: i huvudregel ett s.k. vecka - vecka arbetstids-      rar Regeringen, att man redan genom tjänste-
16169: system. Vilorasterna under arbetsskiftena har        kollektivavtalet överenskommit om systemet
16170:  tidvis blivit mycket korta på de mest anlitade      för lotsarnas arbetstid och att man har för
16171: lotsstationerna. Detta beror huvudsakligen på        avsikt att på arbetsgruppens förslag överens-
16172:  de ändringar som ökat skyddet i arbete. Enligt      komma om ett system beträffande arbetstiden
16173: huvudregeln har Iotskuttrarna numera en två-         för Iotskutterskötarna. En mera detaljerad ar-
16174:  mannabesättning då de är i trafik. Tidigare         betstidsreglering för lotsar och Iotskutterskö-
16175:  utfördes lotstransporterna vanligtvis ensam av       tare blir aktue11 efter att tillräckliga erfaren-
16176:  Iotskutterskötaren.                                 heter erhållits av de regleringar som baserar sig
16177:      Avsikten har varit att genom tjänstekollek-      på det nuvarande tjänstekollektivavtalet och
16178:  tivavtal få den reglerade arbetstiden att gälla      de tjänstekoUektivavtal som är under bered-
16179:  även lotskutterskötarna. Vid överläggningar         ning.
16180:       Helsingfors den 31 mars 1981
16181: 
16182:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
16183:                                                  1981 vp.
16184: 
16185: Kirjallinen kysymys n:o 91
16186: 
16187: 
16188: 
16189: 
16190:                                     Anna-Liisa Jokinen ym.: Nuorison alkoholinkäytöstä
16191: 
16192: 
16193:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16194: 
16195:     Viime vuosina· alkoholin . väärinkäytön seu-        A-klinikoiden tutkimus- ja hoitoasemat sekä
16196: raukset ovat alkaneet näkyä erittäin huolestut-         nuorisokodit, lastensuojelulautakuhhat, sosiaali-
16197: tavina erityisesti nuorten ja lasten keskuudessa.       toimistot, lastenkodit, koulukuraattorit ja muut
16198: Alkoholismi lisääntyy, pahoinpitelyt yleistyvät         lasten ja nuorten huollosta vastaavat, mutta
16199: ja muut kielteiset seuraukset kasvavat voimak-          myös ne tuhannet perheet, joille tämä ongelma
16200: kaasti. Liiallinen alkoholinkäyttö on tuomittu          on jokapäiväinen huolen aihe.
16201: yhä voimakkaammin ja määrätietoisemmin                      Onkin aihetta kysyä, pidetäänkö päättäjät ja
16202: myös eduskunnassa sen käsitellessä vuosittain           lainsäätäjät epätietoisina niistä todellisista vaa-
16203: Alkon kertomusta. Käytännössä ei kuitenkaan             roista, jotka uhkaavat nuorisoa ja lapsia yhä
16204: ole tapahtunut mitään ·sellaista, joka lupaisi          kasvavan alkoholisoitumisen muodossa. Aihetta
16205: parannusta tilanteeseen.                                olisi katsoa avoimesti sitä todellista tilannetta,
16206:     Vuosi vuoden jälkeen Alkon kertomus to-             jossa nykyistä heikkoa lainsäädäntöä rikotaan
16207: teaa kehityksen kulusta kaunistelevaan sävyyn           suuremmitta vaivoitta. Alkoholijuomia myydään
16208: sen, mitä on tapahtunut. Siinä kerrotaan myös           nuorille joskus jopa suoraan, mutta sitäkin
16209: niistä toimenpiteistä, joilla alkoholijuomien           enemmän välikäsien kautta. Tällaisena tilanne
16210: käyttöä pyritään hillitsemään. Joka vuosi ava-          on jatkunut vuodesta toiseen siitäkin huolimat-
16211: taan kuitenkin uusia myyntipisteitä ja anne-            ta, että asiasta on vuosittain puhuttu edus-
16212: taan myönteisiä ennakkopäätöksiä, kuten vuon-           kunnassa hyvinkin vakavasti varoittaen. Tasa-
16213: na 1979, jolloin myönnettiin 23 uutta annis-            vallan presidentin äskeinen puuttuminen asian-
16214: kelulupaa, joista 9 oli A-oikeuksilla ja 14 B-          tilaan oli varmasti aiheellinen.
16215: oikeuksilla sekä 10 ennakkopäätöstä. Uusia                 Koska mitään perusteellista yhtenäistä tutki-
16216: karahviviini- ja mallasjuomaoikeu'ksia tuli niin-       musta ei ole saatu aikaan tämän vakavan tilan-
16217: ikään 10 kappaletta lisää. Sen todellisen tilan-        teen selvittämiseksi, olisi sellainen tehtävä ensi
16218: teen, minkä Alko ja oluttehtaat tuotteillaan            tilassa.
16219: tässä maassa saavat aikaan, jättää Alkon ker-              TV 1:n 19. 2. 1981 lähettämässä ohjelmassa
16220: tomus selvittämättä. Tiedot alkoholin aiheut-           asiantuntijat mainitsivat yhtenäisen tutkimuk-
16221:  tamista haitoista esiintyvät tilastoina, joista tär-   sen puuttuvan, vaikka aineistoa on runsaasti.
16222: kein ja oleellisin puuttuu. Maininnat, joiden               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16223: mukaan pahoinpitelyjen määrä on kasvanut                tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
16224:  14,5 prosenttia ja rattijuoppous lisääntynyt           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16225:  28,8 prosentilla edellisvuodesta, näyttävät vain       vaksi seuraavan kysymyksen:
16226:  pienen osan todellisuudesta.
16227:     Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista                         Onko Hallitus tietoinen niistä lukui-
16228:  23,3 prosentissa oli alkoholin väärinkäytöllä                  sista vaaroista, joita nuorison lisäänty-
16229:  osansa vuonna 1978. Näitä ja muita asiaa va-                   nyt alkoholinkäyttö on aiheuttamassa
16230:  laisevia numeroita pyritään Alkon kertomuk-                    tälle sukupolvelle, ja
16231:  sessa vähättelemään selityksillä. Kertomukses-                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16232:  sa ei lainkaan esiinny niitä tietoja, joita voisi-             sellaisen alkoholioloja koskevan selvi-
16233:  vat antaa maamme terveydenhoitoviranomaiset,                   tyksen aikaansaamiseksi, jonka pohjalta
16234: 0881003038
16235: 2                                         1981 vp.
16236: 
16237:      lainsäätäjät ja muut yhteiskunnan päät-         rille aiheuttamista haitoista ja· alk'choll
16238:      täjät voisivat muodostaa itselleen luo-         lainsäädännön toteutumisesta ja vaiku
16239:      tettavan kuvan alkoholin erityisesti nuo-       tuksista nykypäivän Suomessa?
16240:     Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1981
16241: 
16242:       Anna-Liisa Jokinen            Sakari Knuuttila            Eero Lattula
16243:       Matti Järvenpää               Arvo Kemppainen             Jaakko Itälä
16244:       Unto Ruotsalainen             Heli Astala                 Lauri Impiö
16245:       Ilkka Kanerva                 M.-L. Salminen              Ben Zyskowicz
16246:       J. Juhani Kortesalmi          Juhani Vähäkangas           Helena Pesola
16247:       Anssi Joutsenlahti            Tapio Holvitie              Saara Mikkola
16248:       Urpo Leppänen                 Jorma Fred                  Tauno Valo
16249:       Erkki Pystynen                Lauri Palmunen              Esko Almgren
16250:       Ulla Puolanne                 Anna-Liisa Piipari          Impi Muroma
16251:       Terhi Nieminen-Mäkynen        Niilo Hämäläinen            Asser Stenbäck
16252:       Veikko Pihlajamäki            Ulla-Leena Alppi            Mikko Rönnholm
16253:       Mauno Manninen                Helvi Hyrynkangas           Pirjo Ala-Kapee
16254:       Mikko Kuoppa                  Mikko Kuoppa                Pekka Starast
16255:       Matti Maijala                 E.-J. Tennilä               Markku.. Kauppinen
16256:       Seppo Toiviainen              Toivo Mäkynen               Hannele Pokka
16257:       Jarmo Wahlström               Pekka Vennamo               Vappu .Säilynoja
16258:       Helvi Niskanen                Marjatta Mattsson           Sten Söderström
16259:       Ensio Laine                   Aarne Koskinen              Inger Hirvelä
16260:       Antero Juntumaa               Irma Rosnell                Mikko Ekorre
16261:       Aarne Saarinen                Pauli Puhakka               Reino Breilin
16262:                                     Orvokki Kangas
16263:                          E d u .s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e
16264: 
16265:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuotiaiden päihtyneiden säilöönottojen maaran
16266: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lisääntyminen vuoteen 1978 verrattuna sekä
16267: olette 20 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn           pahoinpitelyjen määrän selvä nousu vuosien
16268: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          1976-1978 tasosta.
16269: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Nuorten alkoholin käytössä ja sen seumuk-
16270: edustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu-          sissa tapahtuneita muutoksia ei voida tarkas-
16271: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 91:              tella pelkästään erillisenä nuorisokysymyksenä.
16272:                                                      Tarkastelussa joudutaan ottamaan myöskin huo-
16273:            Onko Hallitus tietoinen niistä lukui-     mioon yleinen yhteiskunnallinen kehitys.
16274:        sista vaaroista, joita nuorison lisäänty-         Suoritettujen tutkimusten perusteella halli-
16275:        nyt alkoholinkäyttö on aiheuttamassa           tuksen piirissä ollaan huolestuneita nuorten al-
16276:        tälle sukupolvelle, ja                        koholin käytöstä ja sen aiheuttamista haitoista.
16277:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        Alkoholin käyttö on jo saavuttanut sellaisen
16278:        sellaisen alkoholioloja koskevan selvi-       asteen, että sen seuraukset muodostavat vaka-
16279:        tyksen aikaansaamiseksi, jonka pohjalta       van kansanterveydellisen ja sosiaalisen ongel-
16280:        lainsäätäjät ja muut yhteiskunnan päät-        man.
16281:        täjät voisivat muodostaa itselleen luo-           Sosiaali- ja terveysministeriössä parlamentaa-
16282:        tettavan kuvan alkoholin erityisesti nuo-     risen alkoholikomitean mietinnön (Komitean-
16283:        rille aiheuttamista haitoista ja alkoholi-    mietintö 1978: 33) pohjalta laaditussa laki-
16284:        lainsäädännön toteutumisesta ja vaiku-        luonnoksessa alkoholilainsäädännön kokonais-
16285:        tuksista nykypäivän Suomessa?                 uudistukseksi on keskeisenä tavoitteena alko-
16286:                                                      holin kulutuksen hillitseminen ja siten alko-
16287:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        holista aiheutuvien haittojen ja vaurioiden vä-
16288: vasti seuraavaa:                                     hentäminen. Alkoholin saatavuuden rajoittami-
16289:    Nuorten alkoholinkäyttöä kartoittavia tutki-      seksi ehdotetaan mm. alkoholijuomien jakelun
16290: muksia on suoritettu runsaasti. Vuoden 1968          valvonnan tehostamista, korvauksettakin ala-
16291: alkoholipoliittisten muutosten johdosta suori-       ikäisille tapahtuvan välittämisen kieltäruis tä,
16292: tettiin monia selvityksiä, jotka toivat esille al-   anniskeluoikeuksien myöntämistä myös määrä-
16293: koholin kulutuksen runsaan kasvun 1970-luvun         ajaksi, paikallisen tarvehankinnan lisäämistä
16294: taitteesta aina vuoteen 1974 saakka.                 keskiolutlupia myönnettäessä sekä luvanhalti-
16295:    Nuorten alkoholin käytöstä tehdyt tutkimuk-       joiden valvontavastuun ja edellytysten lisää-
16296: set vaihtelevat laajuudeltaan, kohderyhmältään,      mistä.
16297: kysymyksen asettelultaan ja aineiston keruuta-           Keskeiset hallituspuolueet ovat tähän men-
16298: voiltaan melkoisesti. Niitä on suoritettu ottaen     nessä esittäneet kannanottonsa ministeriössä
16299: huomioon mm. nuorten sosiaalinen tausta, alko-       laaditusta lakiluonnoksesta. Periaatteessa näissä
16300: holin käytön suhde viralliseen sosiaaliseen kon-     kannanotoissa suhtaudutaan myönteisesti alko-
16301: trolliin, alkoholin käytön eriytyminen sukupuo-      holilainsäädännön kokonaisuudistusta tarkoitta-
16302: len mukaan ja työttömyyden vaikutus. Lasten          van esityksen antamiseen eduskunnalle. Kiireel-
16303: osalta on tutkittu heidän suhtautumist:aan alko-     lisenä on pidetty erillisen lainmuutoksen ai-
16304: holin käyttöön kiinnittäen huomiota kodin al-        kaansaamista, jolla alkoholin korvauksettakin
16305: koholinkulutusmalliin. Erityistä huomiota sel-       tapahtuva välittäminen alaikäisille saatettaisiin
16306: vityksissä on ansainnut keskiolutkysymys.            rangaistavaksi teoksi.
16307:    Vuosien 1979-1980 uutena piirteenä on                 Hallitus päätti iltakoulussaan 11. 3. 1981
16308: tutkimuksissa tullut esille nuorten, alle 18-        asettaa ministerityöryhmän selvittämään niitä
16309: 4                                           1981 vp.
16310: 
16311: alkoholilainsäädännön kokonaistarkistukseen si-    netaan esitys kiireellisesti eduskunnalle. Mikäli
16312: sältyviä ehdotuksia, joista hallituksen piirissä   yksimielisyyttä ei synny, hallitus tulee anta-
16313: voitaisiin päästä yksimielisyyteen.                maan eduskunnalle erillisen esityksen, jolla mm.
16314:    Kun tarvittava yksimielisyys saavutetaan al-    alaikäisille tapahtuva alkoholin välittäminen
16315: koholilainsäädännön kokonaisuudistuksesta, an-     korvauksettakin tehdään rangaistavaksi teoksi.
16316:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1981
16317: 
16318:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
16319:                                              N:o 91                                                5
16320: 
16321: 
16322: 
16323: 
16324:                           Tili Riksdagens Herr Talman
16325: 
16326:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           För åren 1979-1980 visar undersökningar-
16327: anger har ni, Herr Talman, med Eder skri-          na såsom ett nytt drag jämfört med år 1978
16328: velse av den 20 februari 1981 tili vederbö-        en ökning av antalet herusade ungdomar under
16329: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       18 år som tagits i förvar samt en klar ökning
16330: av följande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen      av antalet misshandelsbrott från 1976-1978
16331: m. fl. undertecknade skriftliga spörsmål nr 91:    års nivå.
16332:                                                        De förändringar som skett i ungdomens al-
16333:           Är Regeringen medveten om de tal-        koholbruk och följderna därav kan inte ses
16334:        rika faror, som ungdomens ökade alko-       enbart som en fristående ungdomsfråga. Man
16335:        holbruk håller på att åsamka denna          är också tvungen att beakta den allmänna sam-
16336:        generation, och                             hällsutvecklingen då man undersöker proble-
16337:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     met.
16338:        ta för att få till stånd en sådan utred-        På basen av de undersökningar som gjorts
16339:        ning om alkoholförhållandena, på grund-     är man inom regeringen bekymrad för ungdo-
16340:        val av viiken lagstifvarna och övriga       mens alkoholbruk och de skado1· som föran-
16341:        beslutsfattare i samhället kunde bilda      leds därav. Alkoholbruket har redan uppnått
16342:        sig en tiliförlitlig uppfattning om de      en sådan grad, att dess följder utgör både ett
16343:        skador som alkoholen tillfogar särskilt     allvarligt folkhälsoproblem och ett socialt prob-
16344:        ungdomen samt om alkohollagstiftning-       lem.
16345:        ens fullföljande och verkningar i da-           Det centrala syftet i det lagutkast tili en
16346:        gens Finland?                               fullständig förnyelse av alkohollagstiftningen,
16347:                                                    som på grundval av parlamentariska alkohol-
16348:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     kommittens betänkande ( Kommittebetänkande
16349: samt framföra följande:                            1978: .33) utarbetats vid social- och hälsovårds-
16350:     En stor mängd undersökningar har utförts       ministeriet, är att dämpa alkoholkonsumtionen
16351: som kartlägger ungdomens alkoholbruk. Med          och därigenom minska de olägenheter och ska-
16352: anledning av förändringarna i alkoholpolitiken     dor som alkoholen vållar. För en begränsning
16353: år 1968 gjordes flere utredningar, som visade      av tillgången till alkohoi föreslås bl.a. en ef-
16354: en kraftig ökning i alkoholkonsumtionen från       fektivering av övervakningen vid distributionen
16355: ingången av 1970-talet fram tili år 1974.          av alkoholdrycker, förbud mot förmedling av
16356:     De undersökningar som gjorts om ungdo-         alkohoi tili minderåriga även i det fall att det
16357: mens alkoholbruk varierar rätt mycket i fråga      sker utan ersättning, beviljande av utskänk-
16358: om omfång, målgrupp, frågeställningar och det      ningsrättigheter även på viss tid, ökning av
16359: sätt på vilket materialet insamlats. De har        en loka! behovsprövning vid beviljandet av tili-
16360: gjorts med beaktande bl.a. av ungdomens so-        stånd för försäljning av mellanöl samt ökat
16361: ciala bakgrund, hur alkoholbruket förhåller sig    övervakningsansvar och ökade övervakningsför-
16362: till den officiel1a sociala kontrollen, alkohol-   utsättningar för tillståndsinnehavarna.
16363: brukets differentiering enligt kön och arbets-         Hittills har de centrala regeringspartierna
16364: löshetens inverkan på alkoholbruket. I fråga       framfört sina ställningstaganden till det lagut-
16365: om barn har man undersökt hur dessa för-           kast som utarbetats vid ministeriet. DeSJSa ställ-
16366: håller sig tili alkoholbruket med beaktande av     ningstaganden förhåller sig i prindp positiva
16367: a1koholkonsumtionsmönstret i hemmet. Frågan        till avgivandet av en proposition tili riksdagen
16368: om mellanölet har förtjänat särskild uppmärk-      med förslag till en totalreform av alkohollag-
16369: samhet i utredningarna.                            stiftningen. Astadkommandet av en fristående
16370: 0881003038
16371: 6                                            1981 Vl'·
16372: 
16373: lagändring, genom viiken försäljning av alko-         Regeringspropositionen   kommer att avges
16374: hoi även utan ersättning tili minderåriga skulle    till riksdagen i brådskande ordning när den er-
16375: bli en straffbar gärning, har ansetts brådskande.   forderliga enigheten om alkohollagstiftningens
16376:     I aftonskolan 11. 3. 1981 beslöt regeringen     totalreform uppnås. Hall enighet inte uppnås,
16377: tillsätta en arbetsgrupp bestående av ministrar     kommer regeringen att till riksdagen avge en
16378: för att utreda de förslag i totaljusteringen av     separat proposition, varmed bl.a. förmedling
16379: alkohollagstiftningen, varom enighet kan upp-       av alkohoi även utan ersättning tili minder-
16380: nås inom regeringen.                                åriga görs till en straffbar handling.
16381:      Helsingforsden 31 mars 1981
16382: 
16383:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
16384:                                             1981 vp.
16385: 
16386: Kirjallinen kysymys n:o 92
16387: 
16388: 
16389: 
16390: 
16391:                                 Tennilä: Kansaneläkkeen suorittamisesta eräissä tapauksissa
16392: 
16393: 
16394:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16395: 
16396:    Valtion ja kuntien työntekijät pääsevät eläk-   muuttamista niin, että alle 65-vuotiaana eläk-
16397: keelle 63 vuotta täytettyään, joissakin tapauk-    keelle pääseville suoritetaan kaikki heille kuu-
16398: sissa jo tätä aikaisemminkin. Kansaneläkettä ja    luvat eläke-edut. Asia tulee saattaa kiireellt-
16399: muita heille kuuluvia eläke-etuuksia he kuiten-    sesti selvitettäväksi ja on ryhdyttävä myös toi-
16400: kin rupeavat saamaan vasta 65-vuotiaana.           menpiteisiin selvän epäkohdan poistamiseksi.
16401:    Tällainen asiantila saattaa aiheuttaa ja ai-    Siksi esitänkin edellä sanottuun ja valtiopäivä-
16402: heuttaakin pahoja "väliinputoamisia". Näin käy     järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten val-
16403: silloin, kun valtion tai kunnallisen eläkelain     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
16404: mukainen eläke jää pieneksi lyhyen työskente-      si seuraavan kysymyksen:
16405: lyajan vuoksi. "Väliinputoajien" asemaa pahen-
16406: taa vielä se, että he eivät saa myöskään valtion             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16407: työttömyyskorvausta. Näin on menetelty aina-              ryhtyä eläkelakien muuttamiseksi niin,
16408: kin Ylitorniolla, jossa erään työnhakijan työt-           että valtion tai kunnan palveluksesta
16409: tömyyskorvauksen esteeksi katsottiin se, että             tai muutoin alle 65-vuotiaana eläkkeelle
16410: hän saa pientä KVTEL-eläkettä.                            pääsevälle maksetaan myös kansaneläke
16411:     Tilanteen korjaaminen edellyttää eläkelakien          ja muut hänelle kuuluvat eläke-edut?
16412:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1981
16413: 
16414:                                        Esko-Juhani Tennilä
16415: 
16416: 
16417: 
16418: 
16419: 088100283L
16420: 2                                           1981 vp.
16421: 
16422: 
16423: 
16424: 
16425:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16426: 
16427:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tion eläkelaissa ja kunnallisten viranhaltijain ja
16428: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      työntekijäin eläkelaissa tästä säännöstä on poi-
16429: olette 20 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn         kettu antamalla vakuutetulle mahdollisuus siir-
16430: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tyä eläkkeelle jo 63 vuoden iässä. Viimeksi mai-
16431: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      nittu ikäraja ei ole pakollinen eroamisikä. Työn-
16432: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta      tekijä voi kartuttaa eläketurvaansa tämän jäl-
16433: kirjallisesta kysymyksestä n:o 92:                 keenkin. Tähänastisen käsityksen mukaan yleis-
16434:                                                    tä eläkeikää alempi eläkeikä on tulkittu etuu-
16435:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     deksi työntekijälle. Kansaneläkelakiin ja mui-
16436:        ryhtyä eläkelain muuttamiseksi niin, että   hin eläkelakeihin ei sen vuoksi ole otettu sään-
16437:        valtion: tai kunnan palveluksesta tai       nöksiä eläke-etuuksien varhentamisesta tällaisis-
16438:        muutoin alle 65-vuotiaana eläkkeelle        sa tapauksissa. Työntekijän kokonaiseläketurva
16439:        pääsevälle maksetaan myös kansaneläke       otetaan käsiteltäväksi sen jälkeen, kun eläkeikä-
16440:        ja muut hänelle kuuluvat eläke-edut?        komitea määrittelee kantansa eläkeiän alen-
16441:                                                    tamiskysymykseen.
16442:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Eläkejärjestelmien ja työttömyysjärjestelmien
16443: vasti seuraavaa:                                   väliset yhteensovituskysymykset ovat myös
16444:    Kysymys liittyy läheisesti parhaillaan eläke-   parhaillaan selvitettävinä työttömyysturvakomi-
16445: ikäkomiteassa tutkittavana olevaan eläkeikäky-     teassa, jonka työn odotetaan valmistuvan piak-
16446: symykseen. Voimassa olevissa eläkeikäjärjestel-    koin.
16447: missä vanhuuseläke alkaa 65 vuoden iässä. Vai-
16448:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1981
16449: 
16450:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
16451:                                               N:o 92                                                3
16452: 
16453: 
16454: 
16455: 
16456:                            Tili Riksdagens Herr Talman
16457: 
16458:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       lagen om pension för kommunala tjänsteinne-
16459: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       havare och arbetstagare har man avvikit från
16460: av den 20 februari 1981 tili vederbörande med-      detta stadgande genom att göra det möjligt
16461: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     för de försäkrade att avgå med pension redan
16462: av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä under-           när de fyllt 63 år. Den sistnämnda ålders-
16463: tecknade skriftliga spörsmål nr 92:                 gränsen är ingen obligatorisk avgångsålder. Ar-
16464:                                                     betstagaren kan öka sitt pensionsskydd också
16465:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      därefter. Enligt hittills rådande uppfattning har
16466:        ta för en sådan ändring av pensions-         en lägre pensionsålder än den allmänna ansetts
16467:        lagarna, att stats- eller kommunalanställ-   utgöra en förmån för arbetstagaren. 1 folkpen-
16468:        da och andra, som beviljas pension in-       sionslagen och andra pensionslagar har därför
16469:        nan de fyllt 65 år, även skulle erhålla      inte intagits stadganden om att i sådana fall
16470:        folkpension och de andra pensionsför-        utge pensionsförmåner i ett tidigare skede. Man
16471:        måner som dem tilikommer?                    kommer att ta ställning tili ett totalt pensions-
16472:                                                     skydd för arbetstagare, sedan pensionsålders-
16473:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kommitten meddelat sin ståndpunkt i frågan
16474: samt anföra följande:                               om sänkning av pensionsåldern.
16475:    Spörsmålet anknyter nära tili den fråga rö-         Frågor rörande sammanjämkning av pensions-
16476: rande pensionsåldern som är under utredning         och arbetslöshetssystemen är som bäst under
16477: i pensionsålderskommitten. Enligt gällande pen-     utredning också i kommitten för trygghet mot
16478: sionsålderssystem begynner ålderspensionen vid      arbetslöshet, som inom kort väntas slutföra sitt
16479: 65 års ålder. 1 lagen om statens pensioner och      arbete.
16480:      Helsingfors den 23 mars 1981
16481: 
16482:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
16483:                                                  1981 vp.
16484: 
16485: Kirjallinen kysymys n:o 93
16486: 
16487: 
16488:                                    Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Aluesairaalalaitoksen aseman turvaa-
16489:                                        misesta
16490: 
16491: 
16492:                           Eduskunnan             Herra      Puhemiehelle
16493: 
16494:     Aluesairaalalaitos on syntynyt kuntien oma-           Aluesairaaloissa koetaan enty1sen kipeäksi
16495: aloitteisen toiminnan ansiosta turvaamaan kes-         ongelmaksi anestesialääkäreiden vähäisyys. Kos-
16496: kussairaaloista etäällä asuvan väestön erikois-        ka operatiivinen toiminta aluesairaaloissa on li-
16497: lääkärijobtoisen sairaalahoidon saannin. Aluesai-      sääntynyt ja leikkausten vaikeusaste on nous-
16498: raaloita on maassamme 24. Ne ovat täyttäneet           sut, edellyttää tämä myös jatkuvaa nukutus-
16499: tämän tehtävän erittäin hyvin ja tehokkaasti.          lääkäreiden päivystysvalmiutta. Myös akuutit
16500: Palvelut on pystytty tarjoamaan potilaille lä-         hätätilanteet vaativat anestesialääkäritvövoiman
16501: hellä kotipaikkaa ja lähellä omaisia. Aluesai-         lisäämistä. Potilaiden, myös vastasy~tyneiden
16502: raalat ovat myös sairaalayksikköinä pysyneet           lasten, välitön avuntarve henkeä uhkaavissa
16503: pieninä ja niin muodoin potilaat ovat kokeneet         tilanteissa on pystyttävä turvaamaan.
16504: ne kotoisiksi ja turvallisiksi. Niissä on myöskin         Eräät viranomaisten ratkaisut ovat viitan-
16505: pitkäaikaisesti sairaille potilaille pystytty tar-     neet siihen, että aluesairaaloita ei katsota tar-
16506: joamaan jatkuville hoitosuhteille pohjautuvaa          peelliseksi kehittää, vaikka tällaisia kannan-
16507: sairaalahoitoa.                                        ottoja ei ole löydettävissä lainsäädännöstä tai
16508:     Kansanterveyslain säätämisen jälkeen on alue-      vahvistetuista valtakunnallisista suunnitelmista.
16509: sairaaloiden läheisyyteen perustetut uudet ter-           Lisäksi meillä ollaan uudistamassa sairaala-
16510: veyskeskukset pyritty sijoiHamaan sairaaloiden         hallintoa. Tämän uudistuksen valmistelun yh-
16511: yhteyteen aina, kun se vain on ollut mahdol-           teydessä on esiintynyt kannanottoja sairaala-
16512: lista. Usein on näin saatu aikaan paitsi taloudel-     hallinnon vahvasta keskittämisestä. Tämä mer-
16513: lista säästöä myös huomattavaa toiminnallista          kitsisi kuntien vaikutusmahdollisuuksien vähe-
16514: etua, kun sairaalan lämpö- ja ruokahuolto sekä         nemistä. Tällä hetkellä aluesairaalalaitoksen hal-
16515: röntgen- ja laboratoriopalveluksia on vähäisin         lintokustannukset ovat keskimäärin 0,5 prosent-
16516: lisärakennushankkein voitu antaa myös terveys-         tia sairaalan menoista, joten sairaalahallinnon
16517: keskukselle. Potilaan onnistunut kokonaishoito         keskittämisellä ei saataisi aikaan mainittavia
16518: edellyttää aina myös hyvää toiminnallista yh-          säästöjä. Aluesairaaloiden kuntainliittoalueet tu-
16519: teistyötä erikoislääkärijobtoisen sairaalalaitok-      lisivat yksioikoisessa piirihallinto-organisaatiossa
16520: sen ja terveyskeskusten välillä.                       myös pahasti pirstoutumaan, mikä vaarantaisi
16521:     Aluesairaaloiden kehittäminen ei ole viime         aluesairaaloiden kehittämisen.
16522: vuosina edennyt niin ripeästi kuin palvelusten            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16523: käyttäjät olisivat toivoneet ja kuntainliitot ovat     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16524: esittäneet. Aluesairaaloiden tehtävänä on tänä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16525: päivänä vastata erikoissairaanhoidon perustasos-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16526: ta, mikä edellyttää aluesairaaloiden toimialojen
16527:  ja erityisesti erilaisten polikliinisten palvelujen             Mitä Hallitus aikoo tehdä aluesai-
16528: kehittämistä. Aluesairaaloiden tulisi toimia                  raalalaitoksen aseman turvaamiseksi ja
16529: oman alueensa eräänlaisina sairaalakeskuksina.                aluesairaaloiden palvelutason monipuoli-
16530: Näin potilaiden matkat eivät muodostuisi ko-                  seksi kehittämiseksi?
16531: vin pitkiksi. Alueellisen palvelun lisäämiseen
16532: tähtäävät vaatimukset ovat tulleet juuri palve-
16533: lujen käyttäjien taholta.
16534:       Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1981
16535: 
16536:       Eeva Kuuskoski-Vikatmaa             Olavi Martikainen               Petter Savola
16537:       Lauri Palmunen                      Markku Kauppinen                Helvi Hyrynkangas
16538: 088100282K
16539: 2                                              1981 vp.
16540: 
16541: 
16542: 
16543: 
16544:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
16545: 
16546:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Raahen aluesairaalan lastentautien yksikkö ja
16547: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuoreimpana esimerkkinä helmikuussa 1981
16548: olette 20 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn            Kuusankosken aluesairaalaan hyväksytty silmä-
16549: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tautien poliklinikka.
16550: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Aluesairaaloita pyritään edelleen kehittämään
16551: edustaja Kuuskoski-Vikatmaan ym. näin kuu-            ottamalla erityisesti huomioon alueella esiintyvä
16552: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 93:            eräiden keskeisimpien erikoisalojen polikliini-
16553:                                                       sen toiminnan tarve.
16554:           Mitä Hallitus aikoo tehdä aluesai-             Aluesairaaloiden anestesialääkäritilannetta on
16555:        raalalaitoksen aseman turvaamiseksi ja         viime vuosina pyritty parantamaan. Vuonna
16556:        aluesairaaloiden palvelutason monipuo-         1980 perustettiin sairaanhoitolaitoksiin kaik-
16557:        liseksi kehittämiseksi?                        kiaan 13 uutta anestesialääkärin virkaa. Seit-
16558:                                                       semän ( 7) näistä viroista sijoittui aluesairaa-
16559:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         loihin.
16560: vasti seuraavaa:                                         Lääkintöhallituksen tarkoitus on asettaa lähi-
16561:    Tarkasteltaessa aluesairaaloiden kehitystä         aikoina työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää
16562: viime vuosina voidaan todeta, että niiden koko-       aluesairaaloiden toimintaedellytyksiin . liittyviä
16563: naismäärä on lisääntynyt. Tämä johtuu siitä,          kysymyksiä.
16564: että Hyvinkään ja Imatran erikoislääkärijohtoi-          Sairaaloiden aluehallinnon kehittämistä kos-
16565: set paikallissairaalat muutettiin aluesairaaloiksi.   kevassa selvitystyössä joudutaan niin ikään
16566:    Viime vuosina ja osin jo aikaisemminkin on         määrittelemään tarkemmin aluesairaalan asema
16567: aluesairaaloiden toimintaa voitu monipuolistaa        alueellisessa sairaalahallinnossa. Myös aluesai-
16568: aloittamalla niissä uusien erikoisalojen toimin-      raalan ja paikallisten terveyskeskusten välinen
16569: taa. Mainittakoon tällaisesta esimerkkeinä Piek-      tehtäväjako ja sairaanhoidon porrastus edellyt-
16570: sämäen aluesairaalan korvatautien yksikkö,            tää lisäselvitystä.
16571:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1981
16572: 
16573: 
16574:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
16575:                                               N:o 93                                               3
16576: 
16577: 
16578: 
16579: 
16580:                           Tili    Riksdagens          Herr Talman
16581: 
16582:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        enheten för barnsjukdomar vid Brahestads
16583: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       kretssjukhus och som ett färskare exempel den
16584: av den 20 februari 1981 tili vederbörande           i februari 1981 vid Kuusankoski kretssjukhus
16585: medlem av statsrådet översänt avskrift av           godkända polikliniken för ögonsjukdomar.
16586: följande av riksdagsledamot Kuuskoski-Vikat-           Avsikten är att fortgående utveckla krets-
16587: maa m.fl. undertecknade spörsmål nr 93:             sjukhusen genom att särskilt beakta det behov
16588:                                                     av poliklinisk verksamhet som inom vissa av de
16589:           Vad ämnar Regeringen göra i syfte         mest centrala specialområdena förekommer på
16590:        att trygga kretssjukhusväsendets ställ-      området.
16591:        ning och i syfte att få 1till stånd en          Man har under de senaste åren strävat tili
16592:        mångsidig utveckling av kretssjukhusens      att förbättra anestesiläkarsituationen vid krets-
16593:        servicenivå?                                 sjukhusen. Ar 1980 inrättades vid sjukvårds-
16594:                                                     inrättningarna sammanlagt 13 nya anestesiläkar-
16595:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tjänster. Sju (7) av dessa tjänster placerades
16596: samt anföra följande:                               vid kretssjukhusen.
16597:    En granskning av kretssjukhusens utveckling         Medicinalstyrelsen har i en nära framtid för
16598: under de senaste åren utvisar att totalantalet      avsikt att tillsätta en arbetsgrupp med uppgift
16599: sådana sjukhus har ökat. Detta beror på att         att utreda frågor i anslutning tili kretssjuk-
16600: lokalsjukhusen i Hyvinge och Imatra, som            husens verksamhetsförutsättningar.
16601: stod under ledning av specialister, ändrades tili      1 det utredningsarbete som gäller utvecklan-
16602: kretssjukhus.                                       det av sjukhusens regionala förvaltning är det
16603:    Det har under de senaste åren och delvis         likaså nödvändigt att närmare definiera krets-
16604: redan tidigare varit möjligt att göra kretssjuk-    sjukhusets ställning i den regionala sjukhusför-
16605: husens verksamhet mångsidigare genom att vid        valtningen. Också uppgiftsfördelningen mellan
16606: dem inleda verksamhet på nya specialområden.        kretssjukhusen och de lokala hälsovårdscentra-
16607: Som exempel på detta kan nämnas enheten             lerna samt differentieringen av sjukvården för-
16608: för öronsjukdomar vid Pieksämäki kretssjukhus,      utsätter ytterligare utredning.
16609:      Helsingfors den 26 mars 1981
16610: 
16611: 
16612:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
16613:                                                1981 vp.
16614: 
16615: Skriftligt spörsmål nr 94
16616: 
16617: 
16618: 
16619: 
16620:                                    Norrback m. fL: Om · revidering av adoptionslagstiftningen
16621: 
16622: 
16623:                             Tili Riksdagens Herr Talman
16624: 
16625:    Lagstiftningen om adoption uppvisar fort-          hos oss. I de andra nordiska länderna har man
16626: farande många brister i vårt land. Trots att          på olika sätt försökt trygga adoptivbarnets
16627: adoptivföraldrarnas -situation förbättrats, finns     situation. Klara regler finns för huru .godkän-
16628: det fortfarande en hel delluckor att täppa till.      nandet av familjen bör ske. Regler för huru
16629:    Också adoptivföräldrar kan numera erhålla          blivande föräldrar och barn sammanförs finns
16630: ledighet och förmåner som tillfaller _föräldrar.      också. Efterkontrollen av barnets anpassning
16631: Vissa btistet vidlåder dock det nugällande syste-     är ordnad. -De frivilliga kontaktorganisationer-
16632: met.                                                  nas verksamhet övervakas noggrant. Särskild
16633:    Hall· adoptivbarnet redan · hunnit bli några       lagstiftning reglerar all denna verksamhet. Slut-
16634: månader, kan inte föräldrarna få full ledighet.       ligen finns det .särskilda organ med ansvar för
16635: Behovet av · att lära känna barnet, -den riya         verksamheten.
16636: familjemedlemmen, är dock minst lika stort               På nästan alla dessa punkter är bristfällig-
16637: fastän barnet hunnit bli någon tnånad. Behdvet        hetern.a stora i vårt land. Flera olika myndig-
16638: kan t.o.m. vara större, eftersom det sannolikt        heter måste kopplas in vid en internationell
16639: tar längre tid för adoptivföräldrar och --barn        adoption. Ansvarsfördelningen är delvis mycket
16640: att lära känna varandra. Är det adopteraae            oklar. Osäkerheten är på alla håll stor och
16641: barnet över två år får föräldrarna ingen ledig.       behovet av klara regler och bestämmelser för
16642: het- alls, . trots att behovet av ledighet också i    adoption av barn från utlandet är uppenbar.
16643: sådana fall är uppenbart. Hall modern inte.är            Med hänvisning tili ovanstående samt tili
16644: förvärvsarbetande, kan hon inte få del av             vad i riksdagsordningens 3 7 § 1 mom. är före-
16645: moderskapspenningen. I vårt eget lands lag-           skrivet vill vi tili vederbörande medlem av
16646: stiftning 'finns. deL följakdigen luckor att fylla.   statsrådet ställa Jöljande skriftliga spörsmål:
16647: Det •nuvarande systemet sätter adoptivföräld-
16648: rar och -barn i ojäinlika situationer beroende                  Vilka åtgärder avser Regeringen att
16649: av bl.a. barnets ålder, moderns arbete o.s.v.                vidta för att ytterligare förbättra adop,
16650:    Adoptionerna av barn från andra länder,                   tivföräldrars och -barns situation med
16651: framför allt från _u-länderna, har- skett i en               tartke på barnets o.<:h adoptivföräldrar-
16652: viss• utsträckning de senaste. åren. Intresset för           nas bästa, samt
16653: sådana -adoptioner är fot:tfarande stort. En hel                vilka åtgärder iwser Regeringen att
16654: del hinder, framför allt av byråkratisk natur,               vidta: för att - skapa klara regler och
16655: gör att: antalei förblir lågt.                               särskild lagstiftning för adoption ,av
16656:  · I 4e-övriga nordiska- länderna är _-reglerna              barn från aridr~t länder, främst ftån u•
16657: om internationell -adoption mycket _klarare än               länder?
16658:     · 'H:~i;ingfors d~n ~9. f~bruari 19_8_1
16659: 
16660:                 Ole Norrback                                     Jutta Zilliacus
16661:                 Gunnar Häggblom                                  Elisabeth Rehn
16662:                                           Boris Renlund                              ,.
16663: 
16664: 
16665: 
16666: 
16667: 088100313K
16668: 2                                            1981 vp.
16669: 
16670: Kirjallinen kysymys n:o 94                                                                Suomennos
16671: 
16672: 
16673: 
16674: 
16675:                                  Norrback ym.: Adoptiolainsäädännön uudistamisesta
16676: 
16677: 
16678:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
16679: 
16680:    Maamme adoptiota koskevassa lainsäädän-          adoptioita koskevat säännöt paljon selvemmät
16681: nössä on edelleen paljon puutteita. Huolimatta      kuin meillä. Muissa pohjoismaissa on yritetty
16682: siitä, että ottovanhempien tilanne on parantu-      eri tavoin turvata ottolapsen tilanne. On ole-
16683: nut, on kuitenkin edelleen useita aukkoja, jotka    massa selvät säännöt siitä, miten ,perheen hy-
16684: olisi täytettävä.                                   väksymisen tulee· tapahtua. On myös olemassa
16685:    Myös ottovanhemmat voivat nykyisin saada         sääntöjä siitä, miten tulevat vanhemmat ja lapsi
16686: lomaa sekä sellaisia etuuksia, jotka kuuluvat       yhdistetään toisiinsa. Lapsen sopeutumisen jäl-
16687: vanhemmille. Nykyisessä järjestelmässä on kui-      kikontrolli on järjestetty. Vapaaehtoisten kon-
16688: tenkin tiettyjä puutteita.                          taktijärjestöjen toimintaa valvotaan tarkasti.
16689:    Jos adoptoitava lapsi on jo ehtinyt tulla        Erityinen lainsäädäntö säätelee koko tätä toi-
16690: muutaman kuukauden ikäiseksi, vanhemmat             mintaa. Lopuksi on olemassa erityisiä elimiä,
16691: eivät voi saada täyttä lomaa. Tarve oppia tun-      jotka vastaavat tästä toiminnasta.
16692: temaan lapsi, josta on tullut uusi perheen-            Melkein kaikissa näissä kohdissa puutteet
16693: jäsen, on kuitenkin vähintään yhtä suuri vaik-      maassamme ovat suuret. Monet eri viranomai-
16694: ka lapsi onkin ehtinyt täyttää muutaman kuu-        set täytyy saada mukaan toimintaan kansain-
16695: kauden. Tarve voi olla jopa suurempi, koska         välisessä adoptiossa. Vastuukysymys on osittain
16696: ottovanhemmat ja ottolapsi tarvitsevat toden-       erittäin epäselvä. Epävarmuus on kaikilla ta-
16697: näköisesti pitemmän ajan oppiakseen tunte-          hoilla suuri ja selvien ulkomailta adoptoitavia
16698: maan toisensa. Jos adoptoitu lapsi on yli lmh-      lapsia koskevien sääntöjen ja määräysten puute
16699: den vuoden ikäinen, vanhemmat eivät saa lain-       on ilmeinen.
16700: kaan lomaa, vaikka loman tarve myös tällaisissa        Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
16701: tapauksissa on aivan ilmeinen. Mikäli äiti ei ole   tyksen 37 S:n 1 momentin nojalla esitämme
16702: ansiotyössä, hän ei voi saada äitiysrahaa. Maam-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16703: me lainsäädännössä on siten aukkoja, jotka          vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
16704: olisi täytettävä. Nykyinen järjestelmä asettaa
16705: ottovanhemmat ja ottolapsen eriarvoiseen ase-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16706: maan riippuen lapsen iästä, äidin työstä jne.              ryhtyä parantaakseen entisestään otto•
16707:    Viime vuosina on tapahtunut jonkin verran               vanhempien ja ottolapsen olosuhteet
16708: adoptointeja ulkomailta ja tuolloin etenkin ke-            silmälläpitäen lapsen ja ottovanhempien
16709: hitysmaista. Tällaisia adoptointeja kohtaan tun-           parasta, sekä
16710: nettn Idinnostus on edelleen suuri. Koko jouk-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16711: ko esteitä, jotka ennen kaikkea ovat laadultaan            ryhtyä luodakseen selvät säännöt ja eri-
16712: byrokraattisia, johtaa siihen, että adoptointien           tyislainsäädännön niitä tapauksia varten,
16713: lukumäärä jää pieneksi.                                    jolloin lapsi adoptoidaan ulkomailta ja
16714:    Muissa pohjoismaissa ovat kansainvälisiä                etenkin kehitysmaista?
16715:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1981
16716: 
16717:                Ole Norrback                                     Jutta Zilliacus
16718:                Gunnar Häggblom                                  Elisabeth Rehn
16719:                                          Boris Renlund
16720:                                               N:o 94                                                 3
16721: 
16722: 
16723: 
16724: 
16725:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
16726: 
16727:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      mukaisena sovittaa ottolapsisuhteen perusteella
16728: mainitussa tarkoituksessa T:e, Herra Puhemies,      annettava äitiysloma edellä selostetulla tavalla
16729: olette kirjeellänne n:o 370 19 päivältä helmi-       tavallisen äitiysloman puitteisiin.
16730: kuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston asian-            Kehitettäessä bii}logisen äidin äitiyslomaa
16731: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        vuodesta 1978 lukien, jolloin ottolapsisuhteen
16732: Ole Norrbackin ym. tekemän seuraavan sisältöi-      perusteella myönnettävä äitiysloma tuli ensim-
16733: sen kirjallisen kysymyksen n:o 94:                  mäisen kerran mahdolliseksi, ovat äitiysloman
16734:                                                     pidennykset ja isän lomaa koskevat muutokset
16735:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      koskeneet myös ottolapsisuhdetta. Niinpä hei-
16736:        ryhtyä parantaakseen entisestään otto-       näkuun alusta 1981 voimaantuleva sairausva-
16737:        vanhempien ja ottolapsen olosuhteet          kuutuslain muutos ( 841/80) pidentää vajaan
16738:        silmälläpitäen lapsen ja ottovanhempien      10 kuukauden ikäisen lapsen ottoäidille annet-
16739:        parasta, sekä                                tavaa äitiysrahakautta 234 arkipäivään eli noin
16740:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      yhdeksään ja puoleen kuukauteen. Loman vä-
16741:        ryhtyä luodakseen selvät säännöt ja eri-     himmäismäärä on vähintään neljän kuukauden
16742:        tyislainsäädännön niitä tapauksia varten,    pituinen. Ottoisällä on mahdollisuus enintään
16743:        jolloin lapsi adoptoidaan ulkomailta ja      2 kuukauden pituiseen lomaan.
16744:        etenkin kehitysmaista?                          Keväällä 1980 eduskunnalle annetussa perhe-
16745:                                                     poliittisessa selonteossa todettiin, että sosiaali-
16746:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ja terveysministeriössä on valmisteilla lasten
16747: taen seuraavaa:                                     hoidon kehittämiseen liittyen äitiysrahakauden
16748:    Sairausvakuutuslain mukaan oikeus saada          pidentäminen 13 kuukauteen. Tässä yhteydessä
16749: äitiysrahaa on myös sellaisella naispuolisella      pyritään selvittämään ne puutteet, joita otto-
16750: vakuutetulla, joka on ottanut hoitoonsa kahta       lapseksi otettavan lapsen hoidon perusteella
16751: vuotta nuoremman lapsen tarkoituksenaan ottaa       annettavassa äitiysrahajärjestelmässä mahdolli-
16752: hänet ottolapseksi. Äitiysrahan suorittamisen       sesti on.
16753: edellytyksenä on, että äiti jää lapsen hoidon           Lapseksiottamista koskeva kansallinen lain-
16754: takia pois ansiotyöstä. Äitiysrahaa suoritetaan     säädäntö on vast'ikään uudistettu ja se vastaa
16755: äidille aina vähintään kolmelta kuukaudelta.        myös kansainvälisesti hyväksyttyjä käsityksiä
16756: Jos lapsi hoitoon tullessaan on yhdeksää            lapseksiottamisen tarkoituksesta ja edellytyk-
16757: kuukautta nuorempi, äitiysrahaa suoritetaan         sistä, lapseksiottamisen oikeusvaikutuksista se-
16758: kunnes lapsen syntymästä on kulunut 210             kä lapseksiottamiseen liittyvistä sosiaalipalve-
16759: arkipäivää.                                         luista. Lapseksiottamista koskevat kansainvälis-
16760:    Ottolapsisuhteen perusteella annettavaa äi-      yksityisoikeudelliset säännökset ovat sen si-
16761: tiyslomaa koskevia säädöksiä laadittaessa kuul-     jaan huomattavasti aikaisemmalta ajalta ja sen
16762: tiin ottolapsisuhteisiin perehtyneitä asiantunti-   vuoksi osittain puutteelliset.
16763: joita. Heidän mukaansa käytännössä on katsot-           Suomessa ei ole kansainvälistä ottolapsiväli-
16764: tu tarpeelliseksi, että jompikumpi vanhemmista      tystä ja lapseksiottamispalveluita koskevaa lain-
16765: jää työstä pois yleensä vähintään kolmeksi kuu-     säädäntöä. Lapseksiottamisesta annetun lain
16766: kaudeksi ottolapseksi otettavan lapsen tullessa     (32/79) 28 §:ssä on kuitenkin laiton otto-
16767: perheeseen. V altaosan ottolapseksi otettavista     lapsen välittäminen säädetty rangaistavaksi
16768: lapsista ilmoitettiin perheeseen sijoitettaessa     teoksi.
16769: olevan iältään puolesta vuodesta kahteen vuo-          Lasten sijoittaminen hoitoon taikka ottolap-
16770: teen. Näillä perusteilla pidettiin tarkoituksen-    seksi kotimaansa ulkopuolelle on parin viimei-
16771: 4                                              1981 vp.
16772: 
16773: sen vuosikymmenen aikana lisääntynyt. Kan-             (ECOSOC) jo varsin pitkälle valmistellun,
16774: sainvälisen ottolapsivälityksen ja lapseksiotta-      kansallisessa Ja kansainvälisessä lasten sijais-
16775: mispalvelujen sääntelyllä voidaan edistää ja te-      huollossa ja lapseksiottamisessa noudatettavia
16776: hostaa lapseksiotettavan oikeusturvaa. Hallitus       sosiaalisia ja oikeudellisia periaatteita koskevan
16777: on tietoinen kansainvälistä lapseksiottamista         julistuksen hyväksymistä. Julistus tulisi sisältä-
16778: koskevan lainsäädännön puutteista ja pitää lain-      mään muun muassa kansainvälisen lapseksiotta-
16779: säädännön täydentämistä tältä osin tarpeelli-         misen keskeiset periaatteet.
16780: sena.                                                    Oikeusministeriössä syksyllä 1980 laaditun
16781:    Erityisen tärkeätä on, että sekä ne valtiot,       työsuunnitelman mukaan tullaan kansainvälisiä
16782: joista lapsia sijoitetaan, että ne valtiot, jotka     lapseksiottamisia koskevan lainsäädännön val-
16783: vastaanottavat lapsia ottolapsiksi, yhteisesti voi-   mistelu aloittamaan kuluvan vuoden aikana.
16784: vat hyväksyä tässä toiminnassa noudatettavat          Valmisteltava lainsäädäntö tulisi koskemaan
16785: sosiaaliset ja oikeudelliset periaatteet. Tämän       kansainvälistä ottolapsivälitystä, viranomaisten
16786: vuoksi on jääty odottamaan Yhdistyneiden              kansainvälistä toimivaltaa sekä ulkomaisten
16787: Kansakuntien Talous- ja sosiaalineuvostossa           lapseksiottamisten tunnustamista.
16788:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1981
16789: 
16790:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
16791:                                                N:o 94                                                   5
16792: 
16793: 
16794: 
16795: 
16796:                           T i 11   Ri k s d a g en s     He n     Ta 1m a n
16797: 
16798:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som ges på grund av adoption till den vanliga
16799: anger 'har Ni; Bert Talman, med Eder skrivelse         moderskapsledigheten på ovan · relaterat sätt.
16800: nr 370 av den 19 februari 1981 tili veder-                 Vid utvecklandet av den biologiska moderns
16801: börande medlem av statsrådet översänt avskrift         moderskapsledighet har från och med år 1978,
16802: av följande av riksdagsman Ole Norrback m.fl.          då det för första gången blev möjligt att he-
16803: ställda spörsmål nr 94:                                vilja moderskapsledighet på grund av adop-
16804:                                                        tion, förlängningarna av moderskapsledigheten
16805:           Vilka åtgärder avser Regeringen att          och ändringarna i faderns ledighet även gällt
16806:        vidta för att ytterligare förbättra adop-       adoption. Sålunda förlänger lagen om ändring
16807:        tivföräldrars och -barns situation med          av 23 § sjukförsäkringslagen ( 842/80), som
16808:        tanke på barnets och adoptivföräldrar-          träder i kraft i början av juli 1981, den period
16809:        nas bästa, samt                                 under viiken moderskapspenning utbetalas åt
16810:           vilka åtgärder avser Regeringen att          adoptivmoder tili 234 vardagar eller ca nio och
16811:        vidta för att skapa klara regler och            en halv månad då barnet är yngre än tio måna-
16812:        särskild lagstiftning för adoption av           der. Ledighetens minimitid är minst fyra måna-
16813:        barn från andra länder, främst från u-          der. Adoptivfader har möjlighet tili en högst 2
16814:        länder?                                         månader lång ledighet.
16815:                                                            I den familjepolitiska redogörelse som våren
16816:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          1980 avläts till riksdagen konstaterades, att i
16817: samt anföra följande:                                  anslutning tili utvecklandet av vården av barn
16818:    Enligt sjukförsäkringslagen har även sådan          bereds vid social- och hälsovårdsministeriet en
16819: kvinnlig försäkrad, som tagit i sin vård under         förlängning av perioden för moderskapspenning
16820: två år gammalt barn i avsikt att adoptera detta,       tili 13 månader. I detta sammanhang försöker
16821: rätt att utfå moderskapspenning. En förutsätt-         man utreda de brister som eventuellt finns i
16822: ning för att moderskapspenning skall utbetalas         systemet för utbetalning av moderskapspen-
16823: är att modern avstår från förvärvsarbete för           ning på grund av vård av barn som skall adop-
16824: att vårda barnet. Moderskapspenning utbetalas          teras.
16825: alltid åt modern under minst tre månader. Om               Den nationella adoptionslagstiftningen har
16826: barnet då vården börjar är yngre än nio måna-          nyligen reviderats och den motsvarar även
16827: der, utbetalas moderskapspenning till dess 210         internationellt godkända uppfattningar om
16828: vardagar förflutit från barnets födelse.               adoptionens avsikter och förutsättningar, adop-
16829:    Då stadgandena angående sådan moderskaps-           tionens rättsverkan samt socialtjänster i anslut-
16830: ledighet som ges på grund av adoption utfor-           ning tili adoption. De internationella privaträtts-
16831: mades, hördes som sakkunniga personer som              liga stadgandena angående adoption är däremot
16832: är väl insatta i adoptionsfrågor. Enligt dessa         märkbart äldre och därför delvis bristfälliga.
16833: sakkunniga har man i praktiken ansett det                  I Finland förekommer ingen internationell
16834: vara nödvändigt att någondera föräldern blir           förmedling av adoptivbarn och inte heller finns
16835: borta från arbetet under en tid av i allmänhet         det någon lagstiftning angående internationell
16836: minst tre månader då det barn som skall adop-          adoptionsservice. I 28 § lagen om adoption
16837: teras anländer tili familjen. Största delen av         ( 32/79) har dock stadgats, att olaga förmed-
16838: de barn som adopteras meddelades vara mellan           [ing av adoption är en straffbar handling.
16839: sex månader och två år då de placeras i sina               Placering i vård ellet adoption utanför bar-
16840: familjer. På dessa grunder ansågs det ända-            nets hemland har ökat under de två senaste
16841: målsenligt att avpassa den moderskapsledighet          decennierna. Genom normering av internatio-
16842: 088100313K
16843: 6                                          1981 vp.
16844: 
16845: nell adoptionsförmedling och -service kan det     råd om de sociala och rättsliga principer som
16846: adopterade barnets rättsskydd förbättras och      skall iakttas vid nationell och internationell
16847: effektiveras. Regeringen är medveten om bris-     vård utom hemmet och vid adoption. I dekla-
16848: terna i lagstiftningen om internationell adop-    rationen skulle bl.a. ingå de centrala principer-
16849: tion och anser det erforderligt att komplettera   na för internationell adoption.
16850: lagstiftningen på denna punkt.                       Enligt den arbetsplan som uppgjorts vid
16851:    Det är av synnerligen stor vikt att både de    justitieministeriet hösten 1980, kommer bered-
16852: stater från vilka adoptivbarn placeras och de     ningen av lagstiftningen om internationell adop-
16853: stater som mottar adoptivbarn tillsammans kan     tion att inledas under innevarande år. Den nya
16854: godkänna de sociala och rättsliga principer       lagstiftningen kommer att gälla internationell
16855: som ska,lLiakttas i denna verksamhet. Av den-     förmedling av a.doptivbarn, myndighetemas in-
16856: na .anledning inväntas godkännandet av den        ternationella befogenheter samt e~nnande av
16857: deklaratioJl :wm redan mycket J:åugt beretts      utländska adoptioner.
16858: vid Förenta Nationernas ekonomiska och sociala
16859:      H~1s4tgfors   den 31 mars 1981
16860: 
16861:                                                              Justitieminister Christoffer Taxell
16862:                                              1981 vp.
16863: 
16864: Kirjallinen kysymys n:o 95
16865: 
16866: 
16867: 
16868: 
16869:                                  Aaltonen: Työttömyyskorvauksen ulkopuolelle jäävien kauppa-
16870:                                     opistolaisten asemasta
16871: 
16872: 
16873:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16874: 
16875:    Kauppaoppilaitoksissa ei jää luokalle eikä       että he ovat koulun kirjoissa ja siis opiskeli-
16876: anneta ehtoja. Päästötodistuksen saamisen eh-       joita. Kuitenkaan ei ole sanottu, että he edes
16877: tona kuitenkin on, että oppilas on saanut kai-      aikovat jatkaa lukujaan koulunkäynnin päätyt-
16878: kissa oppiaineissa vähintään tyydyttävän arvo-      tyä, vaan jättävät päästötodistuksen hankkimat-
16879: sanan. Luokalle jättäytyminen on myös mah-          ta, mistä on runsaasti esimerkkejä.
16880: dollista, jos koulumenestys on ollut kovin             Mm. iltaoppikoulussa opiskelevat saavat työt-
16881: heikkoa.                                            tömyyskorvausta, vaikka he ovat samalla sel-
16882:    Varsinaisen koulunkäynnin päätyttyä oppi-        västi opiskelijoita.
16883: laalla on oikeus kolmen lukukauden aikana ko-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
16884: rottaa sen tai niiden aineiden arvosanaa, jois-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
16885: sa hän ei ole saanut hyväksyttyä arvostelua,        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
16886: siis vähintään arvosanaa tyydyttävä. On kat-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16887: sottu, että arvosanan korottaminen on mah·
16888: dollista työn ohessa ja että työelämä motivoi                 Onko Hallitus tietoinen, että ilman
16889: lisäopiskelua. Mistään säännöllisestä opiskelus-           päästötodistusta     kauppaoppilaitoksen
16890: ta tällöin ei tietenkään enää ole kysymys, vaik-           käyneet ja vielä oppilaitoksen kirjoissa
16891: ka opiskelijat automaattisesti jäävät koulun kir-          olevat lisäopiskelulla päästötodistusta
16892: joihin vielä kolmen lukukauden ajaksi.                     tavoittelevat henkilöt jäävät työttömyys-
16893:     Ilman päästötodistusta ko. henkilöiden on              korvauksen ulkopuolelle, ja
16894: vaikea saada työtä. Kaiken lisäksi he jäävät                  mitä Hallitus aikoo tehdä näiden vä-
16895: ilman työttömyyskorvausta sillä perusteella,               liinputoajien aseman korjaamiseksi?
16896:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1981
16897: 
16898:                                          Markus Aaltonen
16899: 
16900: 
16901: 
16902: 
16903: 0881002352
16904: 2                                            1981 vp.
16905: 
16906: 
16907: 
16908: 
16909:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16910: 
16911:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             Edelleen sanotuissa ohjeissa on määrätty,
16912: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       että työttömyyskorvausta voidaan maksaa ilta-
16913: hemies, olette 24 päivänä helmikuuta 1981           peruskoulussa, iltalukiossa tai ilta-ammattikou-
16914: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       lussa opiskelevatie henkilölle. Tällaisen henki-
16915: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       lön on korvaukselle päästääkseen luonnollisesti
16916: sen kansanedustaja Markus Aaltosen näin kuu-        oltava valmis ottamaan vastaan normaalia ko-
16917: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 95:          kopäivätyötä työssäkäyntialueeltaan.
16918:                                                        Muulle oppilaitokseen opiskelijaksi kirjoit-
16919:           Onko Hallitus tietoinen, että ilman       tautuneelle henkilölle työttömyyskorvausta voi-
16920:        päästätodistusta     kauppaoppilaitoksen     daan soveltamisohjeiden 5 §:n 3 momentin
16921:        käyneet ja vielä oppilaitoksen kirjoissa     mukaan myöntää vain, jos hän luotettavasti
16922:        olevat lisäopiskelulla päästätodistusta      osoittaa keskeyttäneensä opiskelun tai on ollut
16923:        tavoittelevat henkilöt jäävät työttömyys-    kokoaikatyössä muulloin kuin oppilaitoksen
16924:        korvauksen ulkopuolelle, ja                  loma-aikoina vähintään kolme kuukautta välit-
16925:           mitä Hallitus aikoo tehdä näiden vä-      tömästi ennen hakemuksen jättämistä. Pelkkä
16926:        liinputoajien aseman korjaamiseksi?          oppilaitoksessa kirjoillaolo ei näin ollen ole es-
16927:                                                     teenä työttömyyskorvauksen maksamiselle sil-
16928:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       loin, kun henkilö ei harjoita oppilaitoksessa
16929: vasti seuraavaa:                                    opintoja, ja voi luotettavasti osoittaa opinto-
16930:    Työvoimaministeriö on äskettäin uudistanut       jen keskeytymisen.
16931: työttömyyskorvauksen maksamiseen liittyvää             Kauppaoppilaitoksesta keväällä ilman päästä-
16932: ohjeistoa. Työllisyysasetuksen 17 §:n nojalla       todistusta jääneet henkilöt voivat tenttiä puut-
16933: on 29 päivänä joulukuuta 1980 annettu pää-          tuvat oppiaineet lähinnä seuraavan elokuun
16934: tös työllisyysasetuksen soveltamisesta, joka pää-   loppupuolella tai viimeistään seuraavan vuoden
16935: tös on tullut voimaan 1 päivänä tammikuu-           tammi- tai toukokuussa. Näillä henkilöillä on
16936: ta 1981.                                            työttömyyskorvausta koskevien ohjeiden mukai-
16937:    Työttömyyskorvausta koskevissa säännöksis-       sesti mahdollisuus päästä työttömyyskorvauk-
16938: sä, työllisyyslaissa, -asetuksessa ja ohjeissa on   sen piiriin, mikäli heidän voidaan katsoa kes-
16939: lähtökohtana se, ettei työttömyyskorvausta tule     keyttäneen opintonsa ja olevan valmiita otta-
16940: maksaa sellaiselle henkilölle, joka johonkin op-    maan vastaan kokopäivätyötä. Opintojen voi-
16941: pilaitokseen kirjoittautuneena harjoittaa oppi-     daan luotettavasti katsoa keskeytyneen ainakin
16942: laitoksessa säännönmukaisia, päätoimisia opin-      niissä tapauksissa, joissa rästiin jäänyt osa ten-
16943: toja.                                               teistä on vähäinen, esimerkiksi jos henkilöllä
16944:    On kuitenkin eräitä henkilöryhmiä, joiden        on suorittamatta vain yksi oppiaine. Hän voi
16945: kohdalla periaatteen tiukka soveltaminen joh-       sen ohella aikaisemmalla työssäolollaan osoittaa
16946: taisi kohtuuttamaan lopputulokseen. Opiskelu        pystyvänsä normaaliin kokoaikatyöhön. Yleensä
16947: saattaa ensinnäkin olla luonteeltaan sellaista,     nämä henkilöt tulevat työnhakijoiksi työvoi-
16948: ettei se tosiasiallisesti estä henkilöä tekemästä   matoimistoon syksyllä, kun kesätyöt ovat päät-
16949: normaalia päivätyötä. Työttömyyskorvausta kos-      tyneet ja ensimmäinen puuttuvien tenttien suo-
16950: kevien työvoimaministeriön antamien ohjeiden        rituskerta on mennyt ohi. Tuolloin he yleensä
16951: 5 §:n 1 momentissa on sen vuoksi määrätty,          ovat normaalisti siirtymässä työelämään ja pys-
16952: että työttömyyskorvausta voidaan maksaa am-         tyvät valmistautumaan myöhempiin arvosana-
16953: mattitutkinnon jo suorittaneelle henkilölle, joka   suorituksiin työn ohella. Työttömyyskorvauk-
16954: on harjoittanut opintojaan työn ohella. Jos täl-    sen maksamisen suhteen näistä henkilöistä ei
16955: lainen ansiotyön lomassa opintoja harjoittanut      1 päivänä tammikuuta 1981 voimaan tulleiden
16956: henkilö joutuu työttömäksi, hänelle voidaan         työttömyyskorvausohjeiden perusteella enää tar-
16957: maksaa työttömyyskorvausta, vaikka opinnot          vitse muodostua kysyjän pelkäämää väliinpu-
16958: edelleen jatkuisivat entisen laajuisina.            toajien ryhmää.
16959:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
16960: 
16961:                                                                   Työvoimaministeri Arvo Aalto
16962:                                               N:o 95                                               3
16963: 
16964: 
16965: 
16966: 
16967:                            Tili Riksdagens Herr Talman
16968: 
16969:   I den ordning som 37 § 1 mom. riksdags-           arbetslöshetsersättning kan betalas tili person
16970: ordningen anger har Ni, Herr Talman, med            som studerar vid aftongrundskola, aftongym-
16971: Eder skrivelse av den 24 februari tili veder-       nasium eller aftonyrkesskola. För att kunna
16972: börande medlem av statsrådet för besvarande         beviljas ersättning måste en dylik person gi-
16973: avsänt avskrift av följande av riksdagsman Mar-     vetvis vara villig att emotta normalt dagar-
16974: kus Aaltonen ställda skritfliga spörsmål nr 95:     bete inom hela sitt pendlingsområde.
16975:                                                        Enligt 5 § 3 mom. tiliämpningsdirektiven
16976:           Är Regeringen medveten om att per-        kan annan person inskriven som studerande vid
16977:        soner, som genomgått handelsinstitut         en läroinrättning inte beviljas arbetslöshetser-
16978:        utan att ha fått avgångsbetyg och som        sättning ifall han inte kan förete tiliförlitlig
16979:        är inskrivna vid institut för komplette-     bevis för att han minst tre månader före er-
16980:        rande studier för slutexamen, står utan-     sättningsansökningens inlämnande har avbrutit
16981:        för systemet för arbetslöshetsersättning,    sina studier eller arbetat heltid även utom läro-
16982:        och                                          inrättningens ferier. Det att en person är in-
16983:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      skriven vid en läroinrättning utgör inte som så-
16984:        ta i syfte att upphjälpa situationen för     dant något hinder för utbetalning av arbets-
16985:        denna grupp?                                 löshetsersättning, om personeo i fråga inte be-
16986:                                                     driver studier vid läroinrättning och kan före-
16987:    Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-     te tillförligtligt bevis för att studierna avbru-
16988: samt följande:                                      tits.
16989:    Arbetskraftsministeriet har nyligen förnyat         Studerande vid handelsinstitut som inte har
16990: bestämmelserna för utbetalning av arbetslös-        fått avgångsbetyg på våren, kan i regel av-
16991: hetsersättning. Den 29 december 1980 utfär-         lägga resterande tentamina i slutet av augusti
16992: dades med stöd av 17 § förordningen om              eller senast i januari-maj följande år. Dessa
16993: sysselsättning ett beslut om sysselsättningsför-    personer har enligt direktiven för arbetslös-
16994: ordningens tillämpning. Beslutet trädde i kraft     hetsersättning möjlighet att bli delaktiga av
16995: den 1 januari 1981.                                 arbetslöshetsersättning ifall de kan anses ha
16996:    I bestämmelserna om arbetslöshetsersättning,     avbrutit sina studier och ifall de är villiga att
16997: lagen och förordningen om sysselsättning samt       ta emot heltidsarbete. Som tiliförlitligt bevis
16998: gällande direktiv utgår man ifrån att arbets-       för avbrutna studier kan åtminstone godtas
16999: löshetsersättning inte skall erläggas tili person   sådana situationer, då resterande tentamina är
17000: som är inskriven vid en läroinrättning och som      få, exempelvis då endast ett läroämne är oten-
17001: på heltid bedriver regelrätta studier vid denna.    terat. Vid sidan av detta kan en person ge-
17002:    Det finns dock grupper för vilkas del en         nom sitt tidigare arbetsdeltagande visa, att han
17003: strikt tillämpning av ovannämnda princip skul-      kan ta emot normalt heltidsarbete. Dessa per-
17004: le få orimliga konsekvenser. Det kan mycket         soner anmäler sig främst på hösten som ar-
17005: väl hända att persons studier inte hindrar nor-     betssökande hos en arbetskraftsbyrå då ferie-
17006: malt arbete under dagtid. I 5 § 1 mom. ar-          arbetena är slut och den första resttentamens-
17007: betskraftsministeriets direktiv rörande arbets-     perioden är förbi. I detta skede brukar dessa
17008: löshetsersättning stadgas därför, att arbetslös-    personer normalt söka sig ut på arbetsmark-
17009: hetsersättning kan utbetalas tili person med        naden, emedan de kan förbereda sig för res-
17010: yrkesexamen som har bedrivit studier vid si-        terande tentamina vid sidan av förvärvsarbete.
17011: dan av sitt arbete. Om en person, som har           Tili följd av arbetslöshetsersättningsdirektiven
17012: studerat vid sidan av sitt arbete, blir arbets-     som trädde i kraft den 1 januari 1981 be-
17013: lös, kan han erhålla arbetslöshetsersättning        höver spörsmålsställaren inte längre frukta att
17014: även om studierna fortgår i tidigare omfatt-        denna grupp skulle behöva stå utanför då det
17015: ning.                                               gäller arbetslöshetsersättning.
17016:    I ovannämnda direktiv stadgas också, att
17017:      Helsingfors den 20 mars 1981
17018: 
17019:                                                                Arbetskraftsminister Arvo Aalto
17020: 1
17021: 1
17022:  1
17023:  1
17024:   1
17025:   1
17026:    1
17027:    1
17028:     1
17029:     1
17030:      1
17031:      1
17032:       1
17033:       1
17034:        1
17035:        1
17036:         1
17037:         1
17038:          1
17039:          1
17040:           1
17041:           1
17042:            1
17043:            1
17044:             1
17045:             1
17046:              1
17047:              1
17048:               1
17049:               1
17050:                1
17051:                                            1981 vp.
17052: 
17053: Kirjallinen kysymys n:o 96
17054: 
17055: 
17056: 
17057: 
17058:                                Ajo ym.: Sähkön toimittamisesta Lapin lääniin erikoisehdoilla
17059: 
17060: 
17061:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17062: 
17063:   Viisikymmentäluvun alussa säädetyllä poik-     Tukkutariffien yhtenäishinnoitteluun viitaten
17064: keuksellisella Kemijoki-lailla valtio luovutti   yhtiö on ilmoittanut samassa yhteydessä mah-
17065: perustettavalle Kemijoki Oy:lle Kemijoessa ja    dollisesti tarkistavansa aluealennuksia.
17066: sen sivujoissa omistamansa vesivoiman. Tä-          Lapin läänin sähkönhuoltoon ja Kemijoki
17067: hän luovutukseen liittyen valtiosta tuli Kemi-   Oy:n perustamiseen liittyvät erikoisolosuhteet
17068: joki Oy:n pääosakas ja yhtiösopimukseen kir-     ovat luonteeltaan pysyviä, kuten Kemijoki-laki,
17069: jattiin Lapin läänin sähköntoimitusta koske-     Kemijoen valjastaminen, harva asutus, ilmasto-
17070: vat periaatteet:                                 ja valaistusolosuhteet. Sähköistämättömien ta-
17071:    - Kemijoki Oy varaa kulloinkin tarpeellir     louksien lukumäärä on vähentynyt, mutta sa-
17072: sen määrän Lapin läänin voimantarpeen tyy-       malla ovat sähkölaitosten jakeluolosuhteet
17073: dyttämiseen ( 1 § ) . Tämän sähkön hinnoitte-    vaikeutuneet. Lapin alennuksen poistaminen
17074: lussa pyritään ottamaan huomioon läänin eri-     nostaisi Lapin läänin jakelulaitosten myynti-
17075: koisolosuhteet ( .3 § ) .                        tariffien tason huomattavasti valtakunnallista
17076:    - Huomioon ottaen Lapin läänin voiman-        keskitasoa korkeammalle.
17077: tarpeen tyydyttämisen valtio käyttää osakkuus-      Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
17078: sähköään vain il'ajoitetusti hyväkseen ( 2 §).   väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
17079:    - Myymättä jäävä osakkuussähkö myy-           tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
17080: dään Imatran Voima Oy:lle kohtuulliseen käy-     si seuraavan kysymyksen:
17081: pään hintaan siirrettäväksi yleiseen kulutuk-
17082: seen huomioon ottaen Lapin läänin ja Kemi-                 Onko Hallitus Kemijoki Oy:n osak-
17083: joki Oy:n osakkaiden suosituimmuusasema                 kuussähköä Imatran Voima Oy:lle
17084: (3 §).                                                  myytäessä hinnoittelussaan ottanut huo-
17085:    Vuonna 1957 Imatran Voima Oy toteutti                mioon sähkön toimittamisen Lapin lää-
17086: em. periaatteet myöntämällä Lapin läänissä              niin erikoisehdoilla, ja
17087: myymäänsä tukkusähköön 15 prosentin alen-                  aikooko Hallitus valtion ollessa Ke-
17088: nuksen. Vuonna 1973 alennusta supistettiin              mijoki Oy:n pääosakkaana jatkossakin
17089: noin 12,5 prosenttiin. Alueen toinen tukkumyy-          pitää huolta siitä, että Kemijoki Oy:n
17090: jä Pohjolan Voima Oy on soveltanut samoja               yhtiösopimukseen perustuva Lapin lää-
17091: tukkutariffeja ja alennuksia. Imatran Voima Oy          nin erikoishinnoittelu säilyy nykytasoi·
17092: on ilmoittanut ottavansa käyttöön uuden tarif-          sena?
17093: fijärjestelmän viimeistään vuoden 1985 alussa.
17094:       Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1981
17095: 
17096:          Aimo Ajo                    Mikko Ekorre                 Lauri lmpiö
17097:          Mikko Jokela                Niilo Koskenniemi            Hannele Pokka
17098:                                      Esko-Juhani Tennilä
17099: 
17100: 
17101: 
17102: 
17103:  088100312]
17104: 2                                                   1981 vp.
17105: 
17106: 
17107: 
17108: 
17109:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17110: 
17111:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-            muutamaa prosenttia, v:n 1981 alussa tilastolli-
17112: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-             sesti nelisen prosenttia, maan keskihintaa al-
17113: mie!>, olette 24 päivänä helmikuuta 1981 :päi-           haisempi. Jos em . .Lapin erikoisalennus tukku-
17114: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-            hinnan osaltä poistettaisiin, nousisi luonnolli-
17115: voston asianomaiselle . j~sel)elle jäljennöks!'!n        sestikuluttajien maksama sähkönhinta, kuiten-
17116: kansanedustaja Ajon ym. näin kuuluvasta kir-             kaan suhteellisesti ei aivan yhtä paljon, koska
17117: jallisesta kysymykse&tä n:o 96:                          jakelusähkölaitoksen kustannuksista vain osa,
17118:                                                          hieman alle kaksi kolmannesta, aiheutuu säh-
17119:              Onko Hallitus· Kemijoki Oy:ri .. osak-      kön hankintahinnasta. Voitaisiin arvioida,. että
17120:          kuussähköä Imatran · Voiina Oy:lle              em. erikoisalennuksen poistaminen no~taisi
17121:        ··myytäessä hinnoittelussaan ottanut huo-         keskimäärin Lapin , läänissä kotitalouskulutta-
17122:          hlioon sähkön toimittamisen Lapin lää-          jien· maksamaa sähkön hintaa. muutaman ·proo.
17123:          niin etikoisehdoilla; ja      ·. ..   . ..      sentin yli maan keskihinnan, suunnilleen ehkä
17124:           · 'aikooko Hallitus ·valtion ollessa Ke:       yhtä paljön yli keskihinnan kuin se ·nyt on
17125:         .mijoki Oy:n pääosakkaan.a Iatko~sahn            alle keskihinnan.                                 · ·  ·
17126:       · pitää huolta ·siitä, että Kemijoki. Oy:n             Lapin läänin etikoisalennuksen käyttämisen
17127:       .. yhtiösopimukseen perustuva , Laoin lää-         syynä ovat olleet Lapin lääninerikoisolosuhteet.
17128:          nin erikoishinnoittelu. säi1yy nykytasoi-       Olosuhteet saattavat: pitkän ajanjakson kulues~
17129:          seria?                          .
17130:                                                          sa muuttua, mutta yhä edelleen voidaan to-
17131:                                                          det:f Lapin laånin eriRoisalennuksen olevan
17132:       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         merkittävä ·Lapin ·kehittämiselle. Jmatran Voi-;
17133: vasti seuraavaa:                ...                      ma Oy~ssä on· meneillään · tariffijärjestelmän
17134:       I~~tran Voima Oy on sähkön tukkumyyn-              kehittäminen ja mahdollinen .uusi tariHijärjes~
17135: nissään soveltanut- La}'inläänin alueella erikois-       telmä otettaneen käyttöön kuluvan vuosikym-
17136: al~nnusta, · jonka. suuruus •aikaisemmin oli             menen puolivälin' V.aiheilhr. · Samäan aikaan 6n
17137: 15 % ja jonka suuruus v~n. 197} tariffi~nuutos          vireillä . myös· Lapin läänin alutella .. sähkön j-a•
17138: ten jälkeen, on ollut likimäärin n. 12,5 %.              kelun kehittämis- ja rationalisoimissuurrn:itelmia.'
17139:   ... -Kemijo~ Oy :n valtion osuuden säh:köpmyyn-        Hallitus tulee .tässä vaiheessa seuraamaan ·ky-·
17140: nis&ä ··Imatran Vo~ma Oy:lle .. on ..sovellettu osa-     seistä kehitystä ja pyrkii vaikuttamaan siihen,
17141: kashintaa v:een. 1978 saakka ja~sen.j~keen, kun          että Lapin läänin~ olosuhteet · tulevat otetuiksi
17142: !tl,ili,ni;ttuna yuonna kohtuullinen käypä hinta         huomioori · näissä kehittämisen alaisina ole'iis-
17143: ensimmäisen· kerran ylitti osakashinnan, koh-            sa · uusissa"järiestelmissä.- :Samalla' Hallitus, sel-
17144: tuullista käypää hintaa.                                 vittää mahdollisuudet Kemijoki Oy:n. valtion-
17145:        Osittain em. erikoisalennuksesta johtuen on        osuuden hin,no!tt~lun hxväksikäyttöön. ,etp,. eri-
17146: tavallisen kotitalouskuluttajan maksama sähkön-           k6is,alefifirtks~ri·vaikuttilifflisessa.' -· s · ·· ·
17147: hinta ollut keskimäärin Lapin läänin alueella
17148:                                                                .   'l
17149: 
17150:       Helsingissä; huhiikuun;1 päivänä 1981 .. ·_
17151:                                            ;!: -·
17152: 
17153:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
17154:                                               N:o 96                                               3
17155: 
17156: 
17157: 
17158: 
17159:                            Tili Riksdagens Herr Talman
17160: 
17161:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Iän i medeltal betalat ett elpris som understigit
17162: anger har Ni, Henr Talman, med Eder skri-           riksmedelpriset med några procent, i början
17163: velse av den 24 februari 1981 tili vederböran-      av år 1981 statistiskt med omkring fyra pro-
17164: de medlem av statsrådet för avgivande av svar       cent. Skulle ovannämnda specialrabatt åt Lapp-
17165: översänt avskrift av följande av riksdagsman        land i fråga om partipriset slopas, skulle detta
17166: Ajo m.fl. undertecknade spörsmål nr 96:             förstås leda tili en förhöjning av konsument-
17167:                                                     priset, ehuru inte i alldeles motsvarande pro-
17168:           Har Regeringen vid försäljning av         portion, emedan bara en del, drygt två tredje-
17169:        Kemijoki Oy:s elektricitet ur statens        delar av distributionselverkets kostnader, beror
17170:        delägarkvot tili Imatran Voima Oy            på det pris som det själv betalar. Man kunde
17171:        beaktat vid sin prissättning de spe-         .kalkylera, att slopandet av sagda specialrabatt
17172:        ciella villkor som skall tillämpas vid       skulle i medeltal höja det elpris som betalas
17173:        leverering av elkraft tili Lapplands Iän,    av hushållskonsumenterna i Lapplands län till
17174:        och                                          en nivå som skulle överstiga riksmedelpriset
17175:           ämnar Regeringen, så länge som            med några procent, kanske ungefär lika mycket
17176:        staten är huvuddelägare i Kemijoki Oy,       som det nu understiger detsamma.
17177:        även i fortsättningen tillse, att den            Användningen av en specialrabatt i Lapp-
17178:        speciella prissättning som man i Lapp-       lands Iän har motiverats av länets speciella
17179:        lands Iän enligt Kemijoki Oy:s bolags-       färhållanden. Ä ven om dessa förhållanden kan
17180:        avtal är berättigad till bibehålls vid sin   i längden förändras, kan rabatten nog fortsätt-
17181:        nuvarande nivå?
17182:                                                     ningsvis anses spela en betydande roll vid ut-
17183:                                                     vecklandet av Lapplands Iän. Ett projekt för
17184:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        utvecklande av gällande tariffsystem pågår som
17185: anföra följande:                                    bäst vid Imatran Voima Oy, och det even-
17186:    Imatran Voima Oy har vid sin partiförsälj-       tuella nya systemet torde införas i mitten av
17187: ning av elektricitet inom Lapplands Iän tilläm-     innevarande decennium. Inom Lapplands Iän
17188: pat en specialrabatt som tidigare var 15 %          finns samtidigt planer på utveckling och ra-
17189: och som sedermera, efter 1973 ålrs tariff-          tionalisering av den lokala eldistributionen.
17190: ändringar, lega t vid ungefär 12 ,5 % .              Regeringen kommer att i detta skede följa
17191:     Vid den del av Kemijoki Oy:s elförsäljning      med ärendenas utveckling och i mån av möj-
17192: tili Imatran Voima Oy som skett på basen            lighet medverka tili att de lappländska för-
17193: av statens delägarskap i förstnämnda bolag          hållandena blir beaktade i de nya system som
17194: har ända till 1978 tiliämpats ett delägarpris       håller på att utarbetas. Regeringen kommet
17195: och därefter, sedan det rimliga gängse priset       också att klarlägga vilka möjligheter det finns
17196: under sagda år för första gång överstigit delä-     att vid påverkande av ovannämnda special-
17197: garpriset, ett rimligt gängse pris.                 rabatt utnyttja prissättningen av den elektri-
17198:     Delvis beroende på denna specialrabatt har      citet som staten såsom delägare i Kemijoki Oy
17199: hushållskonsumenten i gemen inom Lapplands           är berättigad att köpa tili visst pris.
17200:      Helsingfors den 2 april 1981
17201: 
17202:                                                     Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
17203:                                           19tH vp.
17204: 
17205: Kirjallinen kysymys n:o 97
17206: 
17207: 
17208: 
17209: 
17210:                                Kortesalmi: Huumekaupan estämisestä
17211: 
17212: 
17213:                       Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
17214: 
17215:    Uuden huumeidenmyyntikampanjan maihin-        dosta huumeiden välittäjien ja kauppiaiden ran-
17216: nousu maahamme ja erityisesti Helsinkiin näyt-   gaistuksia olisi todella mitä ankarimmin koven-
17217: tää olevan selvä tosiasia. Tästä on merkkejä     nettava.
17218: havaittavissa mm. julkisilla paikoilla, joilla      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
17219: esiintyy tietyn huumekasvin kuvia.               päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
17220:    Huumeiden levittämisen ehkäisemiseksi on      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17221: tehokkain keino rangaistusten koventaminen.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17222: Huumerikosten rangaistukset ovat kansamme
17223: laajalti omaksuman käsityksen mukaan aivan                 Mitä Hallitus aikoo tehdä selvästi
17224: liian lievät. Huumeiden kauppaaminen ja välit-          nähtävissä olevan uuden huumekampan-
17225: täminen on verrattavissa lähimain murhaan,              jan ehkäisemiseksi, sekä
17226: vieläpä pahempaankin rikokseen, sillä murha-               aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
17227: tun ihmisen kärsimykset toki loppuvat, mutta            miin huumeiden kauppiaiden ja maa-
17228: huumeilla murhaaminen on pitkäaikainen, erit-           hantuojien rangaistusten koventamiseksi
17229: täin kiduttava säälimätön prosessi. Tämän joh-          nykyistä huomattavasti ankarammiksi?
17230:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1981
17231: 
17232:                                      J. Juhani Kortesalmi
17233: 
17234: 
17235: 
17236: 
17237: 088100290U
17238: 2                                           1981 vp.
17239: 
17240: 
17241: 
17242: 
17243:                        Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
17244: 
17245:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sainvälisellä, varsinkin pohjoismaisella yhteis-
17246: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      työllä. Lisäksi on valmiutta kehitetty omien
17247: olette 24 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn         viranomaisten yhteistyöllä, tutkijoiden koulu-
17248: kirjeenne n:o 367 ohella lähettänyt valtioneu-     tuksella ja kehittämällä teknistä välineistöä.
17249: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi    Tällä hetkellä poliisi on varautunut kovempien
17250: jäljennöksen kansanedustaja J. Juhani Korte-       huumausaineiden maahantuonnin mahdollisim-
17251: salmen kirjallisesta kysymyksestä n:o 97, jossa    man nopeaan ja tehokkaaseen estämiseen.
17252: tiedus tellaan:                                       Suomessa voimassa oleva huumausainelaki on
17253:                                                    suhteellisen ankara. Tavallisen huumausaineri-
17254:          Mitä Hallitus aikoo tehdä selvästi        koksen maksimirangaistus on kaksi vuotta van-
17255:        nähtävissä olevan uuden huumekampan-        keutta ja törkeän huumausainerikoksen kymme-
17256:        jan ehkäisemiseksi, sekä                    nen vuotta vankeutta. Rangaistusmaksimi on
17257:           aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-   sama kuin muissa pohjoismaissa.
17258:        miin huumeiden kauppiaiden ja maa-             Mikäli rangaistuskäytännössä omaksutaan yh-
17259:        hantuojien rangaistusten koventamiseks1     teinen linja ja rangaistukset tuomitaan rikok-
17260:        nykyistä huomattavasti ankarammiksi?        sen laadun ja laajuuden mukaan käyttäen koko
17261:                                                    rangaistusasteikkoa, on nykyistä huumausaine-
17262:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lakia pidettävä riittävän ankarana.
17263: vasti seuraavaa:                                      Jos muissa pohjoismaissa tullaan rangaistus-
17264:    Muissa pohjoismaissa on huumerikostilanne       maksimia nostamaan, kuten esim. Ruotsissa on
17265: kehittynyt selvästi pahempaan suuntaan ja          ehdotettu, tulisi Suomessa tehdä vastaavasti,
17266: markkinoille on ilmaantunut erittäin vaaralli-     jottei maastamme muodostuisi tyhjiötä, jossa
17267: sia huumausaineita. Myös Suomessa on kulu-         aineiden välittäminen ja varastointi olisi ran-
17268: van vuoden aikana takavarikoitu pieniä määriä      gaistusten suhteen riskittömämpää kuin muissa
17269: kokaiinia ja heroiinia, mikä osoittaa vaarallis-   pohjoismaissa.
17270: ten huumausaineiden tuloa myös meille.                Sisäasiainministeriö tulee edelleen tiiviisti
17271:    Suomessa huumausainerikollisuus keskittyy       seuraamaan huumerikollisuuden kehittymistä ja
17272: Helsinkiin ja sen lähiympäristöön. Keskusrikos-    ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin huumerikol-
17273: poliisi ja Helsingin poliisilaitoksen huumetoi-    lisuuden torjumiseksi, mikäli aihetta siihen
17274: misto ovat olleet tietoisia huumeaallosta muissa   ilmenee. Ministeriö pyrkii kehittämään erityi-
17275: pohjoismaissa ja pitäneet yllä valmiutta sen       sesti kansainvälistä yhteistyötä huumerikollisuu-
17276: tulon estämiseksi maahamme ja erityisesti Hel-     den torjumiseksi riittävän ajoissa.
17277: sinkiin. Valmiutta on pyritty ylläpitämään kan-
17278:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
17279: 
17280:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
17281:                                               N:o 97                                               3
17282: 
17283: 
17284: 
17285: 
17286:                            Tili Riksdagens Herr Talman
17287: 
17288:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningenytili att upprätthålla beredskapen genom interna-
17289: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- tionellt och särskilt nordiskt samarbete. Dess-
17290: velse nr 367 av den 24 februari 1981 tili ve- utom har beredskapen UJtvecklats genom samar-
17291: derbörande medlem av statsrådet översänt av- bete mellan de egna myndigheterna, utbildning
17292: skrift av följande av riksdagsman J. Juhani av forskare och förbättrande av tekniskt ma-
17293: Kortesalmi undertecknade skriftliga spörsmål teriel. För närvarande är polisen beredd på
17294: nr 97:                                              att så snabbt och effektivt som möjligt för-
17295:                                                     hindra införsel i landet av hårdare narkotika.
17296:            Vad ämnar Regeringen göra för att           Finlands nuvarande narkotikalag är relativt
17297:         förebygga den nya narkotikakampanj sträng. Maximistraffet för vanliga narkotika-
17298:         som tydligt kan skönjas, och                brott är två års fängelse och för grova narko-
17299:            ämnar Regeringen skyndsamt' vidta tikabrott tio års fängelse. Straffmaximum är
17300:         åtgärder för att skärpa straffen för nar- det samma som i de övriga nordiska länderna.
17301:         kotikaförsäljare och importörer?               Hall man i fråga om straffmätningen antar
17302:                                                     en enhetlig praxis och straffen utdöms enligt
17303:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- brottets a11t och omfattning med beaktande av
17304: samt anföra följande:                               hela straffskalan, bör den nuvarande narkotika-
17305:    1 fråga om narkotikabrott har situationen i lagen anses vara tiliräckligt sträng.
17306: de övriga nordiska länderna betydligt försäm-          Om man i de övriga nordiska länderna höjer
17307: rats och synnerligen farliga narkotikaämnen straffmaximum, vilket har föreslagits t.ex. i
17308: har dykt upp på marknaden. Ä ven i Finland Sverige, bör man göra det också i Finland, för
17309: har man under innevarande år beslagtagit små att vårt land inte skall bli ett vakuum, där det
17310: mängder kokain och heroin, vilket visar att de med 1tanke på straffen skulle bli mindre risk-
17311: farliga narkotikaämnena är på kommande hos fyllt än i de övriga nordiska länderna att för-
17312: oss.                                                medla och lagra narkotika.
17313:    1 Finland är narkotikabrottsligheten koncen-        lnrikesministeriet kommer även i fortsätt-
17314: trerad tili Helsingfors och dess närmaste om- ningen att aktivt följa med narkotikabrottslig-
17315: givning. Centralkriminalpolisen och narkotika- hetens utveckling och omedelbart vidta åtgär-
17316: byrån vid polisinrättningen i Helsingfors är der för att bekämpa brottsligheten ifall orsak
17317: medvetna om narkotikavågen i de övriga nor- därtill uppstår. Ministeriet strävar tili att ut-
17318: diska länderna och upprätthåller beredskap för veckla speciellt det internationella samarbetet
17319: att förhindra att vågen sprider sig tili vå11t land för att i ett tillräckligt tidigt skede kunna be-
17320: och då särskilt tili Helsingfors. Man har strävat kämpa narkotikabrottsligheten.
17321:      Helsingfors den 27 mars 1981
17322: 
17323:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
17324:                                                        1981 .vp.
17325: 
17326: Kirjallinen kysymys n:o 98
17327: 
17328: 
17329: 
17330: 
17331:                                          Kortesalmi: Alkoholilain 36 § :n muuttamisesta
17332: 
17333: 
17334:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17335: 
17336:    '<Nuorison alkohoH:i;t k~ytöstä· Qn;niuodostunut            alkoholijuomia. Alkoholilain 36 §:ssä sanotaan:
17337: efjttiliil, •· vål.cavfl .· •· yhtHskuttJ:lallineh; henkinen   "Älköön kukaan palkkiota tai muuta hyvitystä
17338: selrli >p&thepoliittinen: 6hgelhia n:iaå'is~:inme: :Yh-        vastaan yleisölle välittäkö . alkoholijuo!l'iaa').
17339: tebä merkittävänä syynä' tähän' ön se, että                    Mutta tämä säännös ei siis koske eikä ktimi-
17340:  196U~1uvun puolivälistä ~Ikåen maamme tiedo-                  nalisoi sitä, että aikuiset· välittävät alaikäisille
17341: tusjä]it!eissä on laajalti saanut yksinvallan va-              ilman palkkiota alkoholijuomia. Tällaista kui-
17342: sbiutHstöradikalismi, jonka tarkoituksena on                   tenkin erittäin laajalti tapahtuu, kuten maini-
17343: oliu{'suistaa 16'kåan kaikki perinteiset arvot,                tussa televisio-ohjelmassa kävi ilmi.
17344: nilåeri 'mukana mm. raittius' ja siveellinen: ryhti.              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-·
17345: Pitkälti toistakymmentä vuotta maamme julki-                   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
17346: siss~' riedotusväline.issä . on siis tarkoitukselli-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17347: sesti ja vasemmistoradikalismin ideologiaa pal-                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17348: vdeva~ti tahdottu romut'taa hyvät karisalaista-
17349: v.~t ''jå ttihod perhe, avioliitto ja asianmukai-                          Tietääkö Hallitus, että nuorison ja
17350: rierr:l~sten kasvatus; -                   ·.·       ·     -           nimenomaan myös alaikäisten alkoholin
17351:   · l'ä~ta vasemmis'toradikalismin hillittömästä                       käyttö maassamme on erittäin huoles-
17352: h)iökkayksestä on .• ollut mm. yhtenä seurauk-                         tuttavasti lisääntynyt ja että alkoholi-
17353: sena<se, että ·!l{odin; koulun sekä kirkon ote                         lainsäädäntömme ei kriminalisoi sitä,
17354: yhte'iskuritaan, perheeseen ja lapsiin on kii:von-                   · että aikuiset ihmiset hankkivat alaikäi-
17355: titit. 'Seuraukset riäemme lasten · ja nuorison                        sille alkoholia ilman korvausta, sekä
17356:  s\.l,ur~ria henkisenä hätänä, turvattomuutena                             aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä to-
17357: sekä · holtittomana käytöks'enä; johon yhtenä                          della tehokkaisiin toimiin nuorison ja
17358: osana kuuluu alkoholin ,käytön raju lisäänty-                          alaikäisten alkoholin käytön eliminoiml-
17359:  min,en . .Televisiossa 19.2~ 1981 esitetystä Han-                     seksi sekä myös rikoslain uudistamiseksi
17360:  nu :]Sirpon toimittamasta -nuorison alkoholin                         siltä osin, että aikuisten alkoholin välit-
17361: käyifpä kuvaavasta :ohjelmasta kävi' ilmi todel-                       täminen alaikäisille tehdään kaikissa olo-
17362: la poyrisiyttäviä seikkoja. Todettiin mm. se,                          suhteissa ja 1tapauksissa rangaistavaksi
17363:  e'tta 'nykyinen lakitnme ei kri!DinaHsoi sitä, että                   teoksi?
17364:  aikuiset· hankkivat alkoholiliikkeestä alaikäisille
17365:     ':·Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1981
17366: 
17367:                                                 J ,· Juhani Kortesalmi
17368: 
17369: 
17370: 
17371: 
17372:    - ·y'.
17373: 
17374: 
17375: 
17376: 
17377: 0881003049
17378: 2                                               1981 vp.
17379: 
17380: 
17381: 
17382: 
17383:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17384: 
17385:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yhtäjaksoisesti aina vuoteen 197 4 saakka. Myö-
17386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          hemmin 1970-luvun lopulla nuorten alkoholin
17387: olette 24 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn            kulutus väheni. Tätä on kuitenkin pidettävä
17388: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ennemminkin tasoittumisilmiönä nuorten' alko-
17389: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          holin käytön jyrkästä lisääntymiskehityksestä
17390: edustaja ]. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-          70-luvun alussa kuin varsinaisena vähenemise-
17391: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 98:                 nä. Uusimpien tutkimusten valossa näyttää kui-
17392:                                                        tenkin siltä, että ilman rajoittavaa alkoholipoli-
17393:             Tietääkö Hallitus, että nuorison ja       tiikkaa alkoholin kulutus kääntyi jälleen kas-
17394:         nimenomaan myös alaikäisten alkoholin         vuun.
17395:         käyttö maassamme on erittäin huoles-              On selvitetty, että alaikäiset saavat pääosan
17396:         tuttavasti lisääntynyt ja että alkoholi-       nauttimistaan alkoholijuomista välittäjien kaut-
17397:         lainsäädäntömme ei kriminalisoi sitä,         ta eivätkä suoraan vähittäismyynti- tai annis-
17398:         että aikuiset ihmiset hankkivat alaikäi-      kelupaikoista. Voimassa olevan alkoholilain 36
17399:         sille alkoholia ilman korvausta, sekä          §:n mukaan alkoholijuoman välittäminen palk-
17400:             aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä to-     kiota tai muuta hyvitystä vastaan on kiellettyä.
17401:         della tehokkaisiin toimiin nuorison ja        Kuitenkin näyttää siltä, että jyrkkä ero myyn-
17402:         alaikäisten alkoholin käytön eliminoimi-      nin ja toisen lukuun tämän pyynnöstä tai toi-
17403:         seksi sekä myös rikoslain uudistami,seksi     meksiannosta tapahtuneen alkoholin ostamisen
17404:         siltä osin, että aikuisten alkoholin välit-   ja siihen liittyvän luovuttamisen välillä ei ole
17405:         täminen alaikäisille tehdään kaikissa olo-    ollut lain nimenomainen tarkoitus. Käsitys, että
17406:         suhteissa ja 'tapauksissa rangaistavaksi      alkoholin välittäminen korvauksetta henkilölle,
17407:         teoksi?                                       jdka ei ole sen ostoon oikeutettu, olisi sallit-
17408:                                                       tua, on syntynyt alkoholilain tulkinnoissa ja
17409:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        osittain oikeuskäytännössä. Vaikka alkoholilakia
17410:  vasti seuraavaa:                                     voidaan tulkita myös niin, että korvauksetta
17411:     Hallitus on huolestunut nuorison ja erityi-       tapahtuva alkoholijuoman välittäminen alaikäi-
17412: sesti alaikäisten alkoholin käytöstä ja pyrkii        selle on kiellettyä avunantona alkoholijuoman
17413:  kiireellisesti ryhtymään toimenpiteisiin kysy-       laittomaan hallussapitoon, on lakia syytä sel-
17414: myksessä olevan epäkohdan korjaamiseksi.              ventää nyt esille nousseen kysymyksen suhteen.
17415:     Nuorten alkoholin käyttöä koskevien tutki-            Pyrittäessä nuorten alkoholin käytön vähen-
17416: musten mukaan vuoden 1968 alkoholilainsää-            tämiseen on lainsäädännöllisten rajoitustoimen-
17417: dännön valmistelu, voimaantulo ja sen perus-          piteiden ohella syytä korostaa etenkin raittius-
17418:  teella tapahtunut alkoholijuomien saatavuuden        kasvatuksen, mutta myöskin siihen läheisesti
17419: helpottuminen olivat tekijöitä, jotka merkittä-       liittyvien terveyskasvatuksen ja valistustoimin-
17420:  västi vaikuttivat alkoholioloihimme. Silloiset       nan merkitystä. Viime keväänä jätti raittius-
17421:  alkoholipoliittiset muutokset lisäsivät juuri nuo-   kasvatuskomitea mietintönsä ( Komiteanmietin-
17422: rison alkoholinkäyttöä ja vaikuttivat voimak-         tö 1980: 22), mihin sisältyy monia ratkaisu-
17423:  kaimmin niihin, jotka siinä vaiheessa olivat rat-    ehdotuksia koko eliniän kattavan raittiuskasva-
17424: kaisemassa suhdettaan alkoholiin. Suoritetut          tuksen aikaansaamiseksi.
17425: tutkimukset osoittavat, että nuorten alkoholin            Lainsäädännöllisillä toimenpiteillä ja alkoho-
17426: käyttö oli poikkeuksellisen yleistä juuri 1970-       lin jakelun valvonnalla vaikutetaan nuorten al-
17427: luvun alussa, alkoholin kulutuksen kasvaessa          koholin saatavuuteen. Kuluvan kevään aikana
17428:                                                 N:o 98                                                3
17429: 
17430: suoritetaan Alkon toimesta tarkastuskäynnit           konaisuudistusta tarkoittavan esityksen antami-
17431: kaikkiin keskiolutta myyviin elintarvikeliikkei-      seen eduskunnalle.
17432: siin, missä yhteydessä tullaan nimenomaan pai-           Hallitus päätti iltakoulussaan kuluvan maa-
17433: nottamaan henkilökunnan velvollisuutta huo-           liskuun 11 päivänä asettaa ministerityöryhmän
17434: lehtia siitä, ettei alaikäisille myydä keskiolutta.   selvittämään niitä alkoholilainsäädännön koko-
17435:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on parlamen-     naistarkistukseen sisältyviä ehdotuksia, joista
17436: taarisen alkoholikomitean (Komiteanmietintö           hallituksen piirissä voitaisiin päästä yksimieli-
17437: 1978: 33) pohjalta laadittu luonnos alkoholi-         syyteen.
17438: lainsäädännön kokonaisuudistukseksi, jossa eh-           Kun hallitus pääsee yksimielisyyteen alkoholi-
17439: dotetaan mm. korvauksettakin alaikäisille ta-         lainsäädännön kokonaisuudistuksesta, annetaan
17440: pahtuvan välittämisen kriminalisoimista. Kes-         esitys kiireellisesti eduskunnalle. Mikäli riittä-
17441: keiset hallituspuolueet ovat tähän mennessä           vää yksimielisyyttä ei saavuteta, hallitus tulee
17442: esitt;äneet kannanottonsa ministeriössä laaditus-     antamaan eduskunnalle erillisenä esitykseq., jol-
17443: ta bkiluonnoksesta.                                   la alkoholin välittäminen korvauksettakin hen-
17444:    Näissä kannanotoissa suhtaudutaan periaat-         kilölle, jolle sen myynti lain mukaan on kiel-
17445: teess~ myönteisesti alkoholilainsäädännön ko-         letty, tehdään rangaistavaksi teoksi.
17446:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1981
17447: 
17448:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskeline11
17449: 4                                           1981 vp.
17450: 
17451: 
17452: 
17453: 
17454:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta lm a n
17455: 
17456:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ket bland ungdomen var exceptionellt a'llniänt
17457: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          just i början av 1970-talet och att alkohol-
17458: velse av den 24 februari 1981 tili vederbö-        konsumtionen ökade kontinuerligt fram · tili år
17459: rande medlem av ·statsrådet översänt avskrift       1974. Ungdomarnas alkoholkonsumtion avtog
17460: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte-        senare i slutet av 1970-talet. Detta skall dock
17461: salmi undertecknade skriftliga spörsmål nr 98:     snarare ses som ett utjämningsfenomen, som
17462:                                                    är en följd av det ökade alkoholbruket bland
17463:           Är Regeringen medveten om att al-        ungdomen i början av 1970-talet, än som en
17464:        koholbruket bland ungdomen och sär-         egentlig nedgång. Enligt de nyaste undersök-
17465:        skilt bland minderåriga ökat i oroväc-      ningarna ser det dock ut som om alkoholkon-
17466:        kande grad och att vår alkohollagstift-     sumtionen åter kommer att öka om man inte
17467:        ning inte kriminaliserar det, att vuxna     följer en restriktiv alkoholpolitik.
17468:        människor utan ersättning skaffar alko-        Det har utretts att minderåriga får huvud-
17469:        hoi tili minderåriga, samt                  delen av de alkoholdrycker de konsumerar ge-
17470:           ämnar Regeringen i brådskande ord-       nom förmedlare och inte direkt från utminute-
17471:        ning vidta verkligt effektiva åtgärder      rings- eller utskänkningsställen. Enligt 36 §
17472:        för att eliminera alkoholbruket bland       gällande alkohollag är det förbjudet att för-
17473:        ungdom och minderåriga samt även för        medla alkoholdrycker mot arvode eller annan
17474:        att förnya strafflagen så, att förmed-      gottgörelse. Det ver:kar likväl som om lagens
17475:        ling av alkohoi av vuxna personer tili      uttryckliga avsikt inte varit att göra en skarp
17476:        minderåriga under alla omständigheter       skillnad mellan å ena sidan försäljning och å
17477:        och i alla situationer utgör en straffbar   andra sidan inköp av alkohoi för en annan
17478:        handling?                                   persons räkning på begäran eller uppdrag av
17479:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       denna person och härtill anslutet överlåtande
17480: samt framföra följande:                            av alkohol. Uppfattningen att förmedling av
17481:                                                    alkohoi utan ersättning tili en person som inte
17482:    Regeringen är bekymrad över ungdomens           är berättigad tili inköp av alkohoi skulle vara
17483: och i synnerhet de minderårigas alkoholbruk        tillåten, har uppstått genom tolkningar av alko-
17484: och strävar tili att i brådskande ordning vidta    hollagen och delvis genom rättspraxis. Fastän
17485: åtgärder för att avhjälpa missförhållandet i       alkohollagen kan toikas även så, att förmed-
17486: fråga.                                             ling av alkoholdryck utan ersättning till min-
17487:    Enligt de undersökningar som berör ungdo-       derårig är förbjuden medhjälp till olagligt in-
17488: mens alkoholbruk utgjorde alkohollagstiftning-     nehav av alkoholdryck, är det skäl att för-
17489: ens beredning, ikraftträdande samt på grund        tydliga lagen i fråga om ovan avsedda om-
17490: härav möjligheten att lättare komma åt alko-       ständighet.
17491: holdrycker faktorer som på ett betydande sätt         Då man strävar tili att minska ungdomens
17492: inverkade på våra alkoholförhållanden. De då-      alkoholbruk är det skäl att vid sidan av le-
17493: varande alkoholpolitiska förändringarna ökade      gislativa restriktionsåtgärder särskilt understry-
17494: särskilt ungdomens alkoholbruk och påverkade       ka vikten av nykterhetsuppfostran men även av
17495: mest dem, som i detta skede stod i beråd att       den hälsofostran och upplysningsverksamhet
17496: avgöra sitt förhållande tili alkoholen. De un-     som ansluter sig nära härtill. Kommitten för
17497: dersökningar som gjorts visar hur alkoholbru-      nykterhetsfostmn avgav sitt betänkande senas-
17498:                                               N:o 98                                               5
17499: 
17500: te vår ( Kommittebetänkande 1980: 22) . I be-       partierna tagit ställning tili lagutkastet, som
17501: tänkandet ingick flera förslag tili lösningar för   utarbetats vid ministeriet. I dessa ställningsta-
17502: åstadkommande av en livslång nykterhets-            ganden förhåller man sig i princip positivt tili
17503: fostran.                                            avgivandet av en proposition tili riksdagen
17504:    Tillgången tili alkohoi för ungdom påverkas      med förslag tili totalreform av a1koho1lagstift-
17505: genom lagstiftningsåtgärder och genom över-         ningen.
17506: vakning av alkoholdistributionen. På Alkos ini-        Regeringen be:slöt i aftonskolan den 11 mars
17507: tiativ kommer man att under denna vår göra          i år att tillsätta en av ministrar bestående ar-
17508: inspektionsbesök tili alla livsmedelsaffärer som    betsgrepp för att utreda de förslag i total-
17509: säljer mellanöl. I detta sammanhang kommer          justeringen av alkohollagstiftningen, varom
17510: man att uttryckligen betona personalens skyl-       enighet kan uppnås i regeringen.
17511: dighet att se tili, att mellanöl inte säljs tili       När regeringen uppnår enighet om totalre-
17512: minderåriga.                                        formen av alkohollagstiftningen, kommer pro-
17513:    På basen av den parlamentariska alkohol-         positionen att avges tili riksdagen i brådskan-
17514: kommittens betänkande ( Kommittebetänkande          de ordning. Hall tillräcklig enighet inte kan
17515: 1978: 33) har man vid social- och hälsovårds-       uppnås, kommer regeringen att tili riksdagen
17516: ministeriet utarbetat ett utkast tili en total-     avge en separat proposition, varmed förmed-
17517: reform av alkohollagstiftningen, i vilket före-     ling av alkohoi även utan ersättning tili per-
17518: slås bl.a. kriminalisering av förmedling av al-     soner, till vilka försäljning av alkohoi enligt
17519: kohol tili minderåriga även då det sker utan        lag är förbjuden, görs tili en straffbar gärning.
17520: ersättning. Hittilis har de centrala regerings-
17521:      Helsingfors den 31 mars 1981
17522: 
17523:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
17524: 
17525: 
17526: 
17527: 
17528: 0881003049
17529: . ·~:                     ......
17530:                                    .   ~-   ..
17531: 
17532: 
17533: 
17534: .! :--: ~ ' ; : ·_; ( ~
17535: 
17536: 
17537:     ;,··
17538:                                              1981 vp.
17539: 
17540: :irjallinen kysymys n:o 99
17541: 
17542: 
17543: 
17544: 
17545:                                  Söderman ym.: Ns. väkivaltakasettien maahantuonnin ja jakelun
17546:                                     kieltämisestä
17547: 
17548: 
17549:                         Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
17550: 
17551:   Ns. väkivaltakaseteista on viime aikoina          on vedottu vanhempien vastuuseen. Vanhem-
17552: äyty vilkasta keskustelua. Tällöin on ilmennyt,     milla ja yleensä kasvattajilla onkin keskeinen
17553: ttä lainsäädäntömme ei anna riittäviä mahdol-       sija väkivaltaisten toimintamallien torjumisessa.
17554: suuksia videokasettien. ja -nauhojen maahan-        Ns. ongelmaperheissä lasten kasvatus ja val-
17555: uonnin, myynnin ja jakelun valvomiseksi.            vonta ei kuitenkaan toimi edellytetyllä tavalla.
17556:    Kuitenkin jakelussa on todettu olevan kaset-     Onkin pelättävissä, että väkivaltakasettien raais-
17557: eja, jotka sisältävät sairaalloisen väkivaltaisia   tava vaikutus tulee voimakkaimmin ilmenemään
17558: 1 raakoja jaksoja. Ruotsissa on jo syntynyt         juuri näissä perheissä.
17559: tseita väkivaltakasetteihin erikoistuneita liik-       Videokasettien ja -nauhojen tarjoamaa ongel-
17560: :eitä. Lehtitietojen perusteella tämä ilmiö on      maa tutkitaan parhaillaan oikeusministeriön
17561: 1arhaillaan leviämässä Suomeen. Alan liiketoi-      asettamassa työryhmässä. Erään työryhmän jäse-
17562: llintaan näyttää kuuluvan myös väkivaltaka-         nen antamista lausunnoista on kuitenkin pää-
17563: ettien vuokraaminen, jolloin ne ovat helpom-        teltävissä, ettei työryhmän piirissä ole oival-
17564: llin saatavissa nuorisolle.                         lettu väkivaltakasettiongelman tärkeyttä eikä
17565:    On jopa väitetty, että väkivaltaelokuvia olisi   kiireellisyyttä. Väkivaltaa ja raakuutta sisältä-
17566: sitetty eräässä ravintolassa lounasaikaan. Täl-     vien videokasettien maahantuonti, myynti,
17567: ainen toiminta lienee tosin kiellettyä jo voi-      vuokraaminen ja muu jakelu on kiellettävä
17568: llassa olevan lainsäädännön nojalla.                välittömästi, ennen kuin tilanne ryöstäytyy kä-
17569:    Viime vuosina kouluttajien ja kasvattajien       sistä. Asiaa ei ole varaa haudata työryhmiin
17570: ekä aktiivisen kansalaismielipiteen tahoilla on     tai muihin selvittelyelimiin.
17571: unnettu yhä lisääntyvää huolestumista väki-            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
17572: 'altaviihteen leviämisestä ja voimistumisesta       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
17573: 'hteiskunnassamme. Jatkuva väkivaltaisten ja        tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
17574:  adististen mallien syöttäminen nuorisolle ei voi   omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
17575: 1lla vaikuttamatta sen maailmankuvaan ja käyt-      myksen:
17576: äytymiseen. Yleisemminkin raaka väkivalta-
17577: ,iihde myrkyttää yhteiskunnan henkistä ilma-                   Mihin toimenpltetsun Hallitus aikoo
17578: ,iiriä. Yhdistettynä varhaisnuorison lisäänty-              ryhtyä ns. väkivaltakasettien maahan-
17579:  rään alkoholinkäyttöön väkivaltakasettien leviä-           tuonnin ja jakelun välittömäksi kieltä-
17580:  ninen todennäköisesti johtaisi nuorison väki-              miseksi sekä niiden esittämisen nykyistä
17581:  raitarikollisuuden kasvamiseen yhä entisestään.            tehokkaammaksi valvomiseksi?
17582:    Väkivaltaviihdettä koskevassa keskustelussa
17583:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1981
17584: 
17585:         Jacob Söderman                 Jouni J. Särkijärvi            Jorma Fred
17586:         Arvo Salo                      Tapio Holvitie                 Sakari Knuuttila
17587:         Paula Eenilä                   Sauli Hautala                  Pauli Puhakka
17588:         Pekka Vennamo                  Terhi Nieminen-Mäkynen         Mauno Forsman
17589:         Erkki Pystynen                 Juhani Tuomaala                Jorma Rantala
17590:         Ilkka Kanerva                  Helvi Hyrynkangas              Aulis Juvela
17591: 188100291V
17592: 2                             1981 vp.
17593: 
17594:     Ensio Laine          Paavo Vesterinen        Heli: Ast.ala.
17595:     Sten Söderström      Pirjo Ala-Kapee         Juhani. Vähäkangas
17596:     Kaj Bärlund          Markku Kauppinen        Mikko Ekorre
17597:     Lasse Lehtinen       Mikko Rönnholm          Pentti Liedes
17598:     Kaarina Suonio       Pekka Starast           Maija Rajantie
17599:     Peter Muurman        Lea Savolainen          Väinö Raudaskoski
17600:     Matti Luttinen       Hannu Tapiola           Alvar Saukko
17601:     Risto Tuoinitl.en    Seppo Tikka             Hannu Tenhiälä
17602:     Olli Helminen        Lauha Männistö          Petter Savola
17603:     Orvok~i Kangas       Liisa Jaakonsaari       Kauko Juhantalo
17604:     Jouko Skinnari       E.-J. Tennilä           Lauri Palmunen
17605:     Toivo Yläjärvi       Mikko Kuoppa            Maur:ii Pekkarinen
17606:     Mikko Pesälä         Pirkko Valtonen         Hannele Pokka
17607:     Juhani Saukkonen     M.-L. Salminen          Bror LHlqvist
17608:     Mauno Manninen       Jalmari Torikka         Matti A'hi1e
17609:     Olavi Martikainen    Irma Rosnell            Aimo Ai9
17610:     Kaisa Raatikainen    Jermu Laine             Erkki Liikanen
17611:     Ben.Zyskowicz        Unto Ruotsalainen       Juhani Sq~al~ka
17612:     Aarne Koskinen       Seppo Toiviainen        Marti Puhakka
17613:     Heikki Järvenpää     Eino Grönholm           Markus 2\altön.en
17614:     Helena Pesola        Eino Loikkanen          Juhan{ Raudasoja
17615:     Eva-Maija Pukkio     Helge Siren             Marjatta Matts~on
17616:     Inger Hirvelä        Einari Nieminen         Kati.Pehol!l
17617:     Anna-Liisa Piipari   Anna-Liisa Jokinen      Veikko Johannes Rytkönen
17618:     Impi Muroma          Helvi Niskanen          Reino Breilin
17619:     Ulla Järvilehto      Ulla-Leena Alppi        Pentti Lahti-Nuuttila
17620:     Esko Almgren         Pauli Uitto             Pertti Hietala
17621:     Asser Stenbäck       I.-C. Björklund         Pekka Jbkinen
17622:     Marjatta Väänänen    Saara-Maria Paakkinen   Elsi Hetemaki-Olander
17623:                                              N:o 99                                               3
17624: 
17625: 
17626: 
17627: 
17628:                         Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
17629: 
17630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     esittämiseen on saatava tarkastusviranomaisen
17631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hyväksyminen. Tällaisen esityksen perusteella
17632: olette lähettänyt 24 päivänä helmikuuta 1981       maksettavasta verosta on voimassa, mitä elo-
17633: päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston        kuvaverosta on säädetty.
17634: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Tarkastusviranomainen voi kieltää videoka-
17635: edustaja Jacob Södermanin ym. näin kuuluvasta      setin julkisen esittämisen muun muassa sillä
17636: kirjallisesta kysymyksestä n:o 99:                 perusteella, että kasetilla oleva esitys on epä-
17637:                                                    siveellinen, raaistava tai omiaan kauhua herät-
17638:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tämällä tai muulla tavoin vaikuttamaan mielen-
17639:        ryhtyä ns. väkivaltakasettien maahan-       terveyttä vahingoittavasti. Velvollisuus tähän
17640:        tuonnin ja jakelun välittömäksi kieltä-     ennakkotarkastukseen ei kuitenkaan nykyisel-
17641:        miseksi sekä niiden esittämisen nykyistä    lään koske elokuvien eikä myöskään videoka-
17642:        tehokkaammaksi valvomiseksi?                settien yksityistä esittämistä eikä sen avulla
17643:                                                    siten voida estää videokasettien myyntiä ja
17644:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      muuta levitystä yksityiskäyttöön. Sen sijaan on
17645: vasti seuraavaa:                                   yksityiskäyttöönkin tarkoitettuihin videokaset-
17646:    Kuvakasetteja käytetään videotekniikassa,       teihin sovellettava epäsiveellisten julkaisujen
17647: joka on yksi tapa esittää liikkuvia kuvia kat-     levittämisen ehkäisemisestä annettua lakia. Tä-
17648: seltavaksi. Videotekniikkaa käytetään maas-        män mukaan on sukupuolikuria tai säädylli-
17649: samme pääasiassa opetuksessa ja elinkeinoelä-      syyttä Ioukkaavan videokasetin esittäminen ja
17650: män tiedonvälityksessä sekä ajanvietetarkoituk-    myynti sekä kaikenlainen muu levittäminen
17651: sessa. Arvioiden mukaan yksityiskäytössä on        rangaistavaa.
17652: hieman yli 10 000 videokatselulaitteistoa. Esi-       Ongelman muodostavat julkisessa keskuste-
17653: tettäväksi on tarjolla noin neljäsataa videoka-    lussa viime aikoina toistuvasti mainitut raa'at
17654: seteille nauhoitettua ohjelmaa, lähinnä seikkai-   väkivaltakuvaukset, joihin viitataan myös kysy-
17655: lukertomuksia, musiikkiesityksiä, mutta myös       myksen perusteluissa. Tällaisia kuvauksia sisäl-
17656: väkivalta- ja kauhuelokuvia sekä sukupuolielä-     täviä kasetteja voidaan esteettä myydä ja yksi-
17657: män kuvauksia. Kansainvälinen kehitys huo-         tyisesti esittää vielä kehitysiässä olevillekin.
17658: mioon ottaen voidaan ennakoida, että video-        Hallitus pitää tilanteen pikaista korjausta vält-
17659: tekniikan käyttö ajanvietetarkoituksiin tulee      tämättömänä. Tarvittavien sääntelytoimenpitei-
17660: meilläkin lähivuosina edelleen yleistymään. Sa-    den selvittäminen on annettu oikeusministeriön
17661: moin voidaan päätellä, että tarjolla olevassa      asettamalle työryhmälle. Siinä ovat edustettuina
17662: ohjelmistossa tulee olemaan tavanomaisen elo-      kulttuurihallinto, elokuvatarkastusviranomainen
17663: kuva-aineiston ohella myös väkivaltaa sisältäviä   sekä oikeusministeriö.
17664: kuvauksia, jollei asiaan puututa lainsäädäntö-        Työryhmän tehtävänä on kiireellisesti selvit-
17665: toimin.                                            tää, millaisin keinoin väkivaltaa raaistavasti
17666:    Elokuvien tarkastuksesta annetun lain ( 299/    esittävien videokasettien j.a •nauhojen levitystä
17667: 65) mukaan elokuvana pidetään myös tallen-         ja myyntiä Suomessa olisi rajoitettava. Työryh-
17668: netta, jonka sisällys voidaan teknisin keinoin     män on tutkittava, olisiko tarvittavat rajoituk-
17669: esittää liikkuvina kuvina. Siten myös videoka-     set toteutettava elinkeino-oikeudellisin säänte-
17670: setteihin on sovellettava elokuvatarkastuksesta    lyin tai muuttamalla epäsiveellisten julkaisujen
17671: voimassa olevia säännöksiä. Tämä merkitsee,        levittämisen ehkäisemisestä annettua lakia
17672: että videokasetin sisältämän ohjelman julkiseen    taikka laajentamalla velvollisuus ennakkotarkas-
17673:                                                t98Lvp.
17674: 
17675: tukseen koskemaan myös yksityiskäyttöön myy-          teen levittämisestä saatuihin kokemuksiin ja
17676: täväksi tai muuten levitettäväksi tarkoitettuja       annettuihin säännöksiin. Sen on kuultava mie-
17677: videokasetteja. Lisäksi työryhmän tulee har-          lenterveyskysymysten asiantuntijoita ja video-
17678: kita muitakin keinoja, joilla erityisesti lapsia ja   alan edustajia.
17679: nuoria voidaan suojata videotekniikalla esitet-          Työryhmälle asetettu määräaika päättyy 31
17680: tävien, raaistavien tai muutoin mielenterveyttä       päivänä maaliskuuta 1981. Työn valmistuttua
17681: vaarantavien ohjelmien haitallisilta vaikutuk-        oikeusministeriö tulee viivytyksettä saattamaan
17682: silta. Työryhmän on kiinnitettävä huomiota            tarvittavat toimenpiteet hallituksen käsiteltä-
17683: erityisesti muissa pohjoismaissa väkivaltaviih-       viksi.
17684:        Helsingissä maaliskuun 27 päivänä 1981
17685:                                                                -   :   '   . .,   ..   '
17686: 
17687: i'·'                                                           •·Oikeusministeri-Chrlsioffer Taxell
17688:                            Till Riksdagens Herr Ta,lmart
17689: 
17690:    I dd syfte 37 § 1 'motri. tiksdagsordningen      ningsmyndighetens godkännande bör erhålfas
17691: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       för offentlig för~visning av det progratp som
17692: av den 24 februari 1981 till vederbörande med-      videokassetten irinehåller. Angående skatt som
17693: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     skall betalas på basen av en sådan förevisning
17694: av riksdagSman Jacob Söderman m. fl. under-         gäller vad som är stadgat om filmskatt.
17695: tecknade skriftliga spörsmål nr 99:                    Granskningsmyndigheten kan förbjuda of-
17696:                                                     fentlig förevisning av en videokassett bl.a. på
17697:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      den grunden, att framställningen på kassetten
17698:        ta i syfte att omedelbart förbjuda im-       är osedlig, förråande ellet genom atJt uppväcka
17699:        porten och distributionen av s.k. vålds-     skräck ellet på annat sätt är ägnad att inverka
17700:        kassetter samt i syfte att effektivare än    skadligt på den psykiska hälsan. Skyldigheten
17701:        för närvarande övervaka förevisandet av      beträffande denna förhandsgranskning gäller
17702:        sådana kassetter?                            likväl inte för närvarande privat förevisning av
17703:                                                     film ellet videokassetter och det är sålunda
17704:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       inte heller möjligt att med hjälp av denna skyl-
17705: samt anföra följande:                               dighet förhindra försäljning och annan sprid-
17706:    Bildkassetter används inom videotekniken,        ning av videokassetter för prlvatbruk. Däremot
17707: som är ett av sätten att förevisa rörliga bilder.   kan också på videokassetter som är avsedda för
17708: Videoteknik används i vårt land huvudsakligen       privatbruk tillämpas lagen angående under-
17709: inom undervisningen och näringslivets informa-      tryckande av osedliga publikationers spridning.
17710: tionsförmedling samt i underhållssyfte. Enligt      Enligt den är det straffbart att förevisa och
17711: uppskattning finns i privat bruk något över         försälja samt på andra sätt sprida videokassetter
17712: 10 000 apparater med hjälp av vilka video-          som sårar tukt eller anständighet.
17713: kassetter kan användas. Programutbudet om-             Ett problem utgör de i den offentliga de-
17714: fattar ca fyrahundra på videokassetter bandade      batten under de senaste tiderna upprepade
17715: program, närmast äventyrsberättelser, musika-       gånger nämnda råa våldsskildringarna, till vilka
17716: liska framföranden, men också vålds- och            också i spörsmålets motivering hänvisas. Kas-
17717: skräckfilmer samt skildringar av sexuallivet.       setter som innehåller sådana skildringar kan
17718: Med beaktande av den internationella utveck-        obehindrat säljas >till och privat förevisas för
17719: lingen kan man förutspå, att användningen av        t.o.m. ungdomar i pubertetsåldern. Regeringen
17720: videoteknik som tidsfördriv också hos oss           anser en brådskande rtillrättaläggning av situa-
17721: kommer att bli allt allmännare under de när-        tionen vara nödvändig. En av justitieministeriet
17722:  maste åren. Man kan också dra den slutsatsen,      tillsatt arbetsgrupp har fått i uppdrag att ut-
17723: att det inom programurtbudet utöver vanligt         reda de erforderliga regleringsåtgärderna. I ar-
17724: filmmaterial också kommer att förekomma             betsgruppen är kulturförvaltningen, filmgransk-
17725: skildringar som innehåller våld, om saken inte      ningsmyndigheten samt justiJtieministeriet re-
17726: angrips genom lagstiftningsåtgärder.                presenterade.
17727:     Enligt lagen om filmgranskning ( 299 /65)          Arbetsgruppen har till uppgift att i brådskan-
17728: anses såsom film också en upptagning, vars          de ordning utreda, genom vilka medel sprid-
17729:  innehåll med tekniska medel kan förevisas          ningen och försäljningen av videokassetter och
17730:  i form av rörliga bilder. Sålunda bör gällande     -band, som på ett förrådande sätt framställer
17731: stadganden om filmgranskning tillämpas också        våld, skulle kunna begränsas i Finland. Ar-
17732: på videokassetter. Detta innebär att gransk-        betsgruppen skall undersöka om de erforderliga
17733: 088100291V
17734: 6                                          1981 vp.
17735: 
17736: begränsningarna kan genomföras genom närings- eller eljest inverkar skadligt på den psykiska
17737: rättslig reglering eller genom en ändring av la- hälsan. Arbetsgruppen skall särskilt fästa upp-
17738: gen angående undertryckande av osedliga publi- märksamhet vid de övriga nordiska ländernas
17739: kationers spridning eller genom en utvidg- erfarenheter av och stadganden om spridningen
17740: ning av skyldigheten till förhandsgranskning av våldsunderhållning. Arbetsgruppen skall höra
17741: till att gälla också videokassetter, som är av- experter på mentalhygien och representanter för
17742: sedda att säljas för privatbruk eller för att videoområdet.
17743: spridas på annat sätt. Arbetsgruppen skall där-     Den tid som arbetsgruppen har tili sitt för-
17744: jämte överväga andra sätt genom vilka särskilt fogande utgår den 31 mars 1981. När arbetet
17745: barn och ungdomar kan skydda5 · för den m:en- ·, blivit färdigt kommer justitieministeriet oför-
17746: liga inverkan av program, som förevisas med dröjligen att föreslå att de erforderliga åtgär-
17747: hjälp av videoteknik och som . är förrådande derna upptas till behandling i regeringen.
17748:      Helsingfors den 27 mars 1981
17749: 
17750:                                                            Justitieminister Christoffer Taxell
17751:                                               1981 vp.
17752: 
17753: Kirjallinen kysymys n:o 100
17754: 
17755: 
17756: 
17757: 
17758:                                   Palmunen: Tieviranomaisten lausunnosta          haja-asutusalueiden
17759:                                      poikkeuslupia ratkaistaessa
17760: 
17761: 
17762:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17763: 
17764:    Viime aikoina on kiinnitetty varsin paljon        kanta perustuu tiettävästi siihen, että pelätään
17765: huomiota haja-asutusalueiden elvyttämiseen.          uusien rakennusten lisäävän liikennettä valta-
17766: Uusien omakotitalojen rakentamisen ohella            tie 8:lla. Kumpikaan tapauksista ei kuitenkaan
17767: pienten perheyritysten perustaminen maaseu-          edellyttäisi uutta liittymää, vaan ne käyttäisi-
17768: dulle on keino peruspalvelujen säilyttämiseksi.      vät jo olemassa olevia, ennestäänkin melko
17769:    Kunnat ovat yleensä suhtautuneet myöntei-         vilkkaasti liikennöityjä kyläliittymiä. Rakenta-
17770: sesti sivukylien elvyttämiseen. Eräs keino, jolla    minen tapahtuisi lisäksi valtatien suoja-alueen
17771: kunta on voinut edistää sivukylien rakentamis-       ulkopuolella.
17772: ta, on ollut osayleiskaavan laatiminen kyseisel-         Poikkeuslupahakemusten tarkoittama rakenta-
17773: le alueelle. Rakennuslain yleisten periaatteiden     minen soveltuu, toisin kuin tiepiiri lausunnos-
17774: mukaan tulisi taaja-asutusta muodostaa ainoas-       saan esittää, paremmin maaseutukylään kuin
17775: taan asema-, rakennus- tai rantakaavoitetulle        teollisuusalueelle, koska kyseessä on samalla
17776: alueelle. Rakennuslaki antaa kuitenkin mahdol-       myös asuinrakentaminen. Toisaalta sekä pien-
17777: lisuuden poiketa tästä pääsäännöstä. Eräänä          neulomon että kotileipomon toiminta on luon-
17778: poikkeusluvan perusteena on pidetty juuri sitä,      teeltaan ympäristöystävällistä eikä tuota häi-
17779: että rakennettavalta alueelta on laadittu osa-       riötä kylämäiselle asutukselle.
17780: yleiskaava. Yhden tai kahden rakennuksen ra·            Päätöksen viivästyminen on kiusallista poik-
17781: kentamista voidaan usein pitää perusteltuna          keuslupien hakijoille, joille kunnan myönteinen
17782: ilman virallisesti vahvistettua kaavaakin.           kanta antoi viitteitä asian myönteisestä etene-
17783:    Laitilan kunta on kiinnittänyt huomiota           misestä. Lisäksi sekä rakennuskustannusten
17784: haja-asutusalueiden rakentamiseen. Eräistä sivu-     nousu että nykyisten tilojen vuokranmaksu
17785: kylistä, esimerkiksi Untamalan kylästä, on laa-      aiheuttavat selvää taloudellista tappiota.
17786: dittu ja vahvistettu osayleiskaava. Samoin              Laitilan kunnanvaltuuston tammikuun lopus-
17787: kunta on hankkinut Palttilan kylästä maa-            sa tänä vuonna hyväksymässä Untamalan ky-
17788: alueen, jolle on tarkoitus sijoittaa pienimuo-       län osayleiskaavan tavoiteosassa on todettu:
17789: toista perheyritystoimintaa. Kummatkin kylät         "Pyritään löytämään keinoja elinkeinorakenteen
17790: sijaitsevat valtatie 8:n varrella Laitilan kirkon-   kehittämiseksi monipuoliseksi ja taloudellisesti
17791: kylästä Rauman suuntaan.                             toimintakelpoiseksi. Erityisesti pyritään turvaa-
17792:    Nyt kun kunnan aikomuksia on ryhdytty             maan nykyisten työpaikkojen toimintaedellytys-
17793: käytännössä toteuttamaan, on tullut yllättävää       ten säilyminen." Tämän tavoitteen toteuttami-
17794: vastustusta. Tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun     seksi kyliin pitää saada maatalouden rinnalle
17795: piiri on asettunut asiassa poikkiteloin. Laitilan    uusia elinkeinoja, jotta kylien asukasmäärät ja
17796: kunta on lausunnoillaan tukenut pienen, oma-         palvelut voidaan säilyttää.
17797: kotitalon yhteyteen tulevan neulomon (Käyttö-           Asiat tuntuvat kääntyneen päälaelleen: vaik-
17798: neule Tolvanen Ky) perustamista Palttilaan.          ka muut näkökohdat puoltavat anottujen poik-
17799: Samoin kunta on tukenut kotileipomon ( Lai-          keuslupien myöntämistä, ratkaiseva saattaa olla
17800: tilan Leipä, A. Heinonen) perustamista Unta-         tiepiirin kielteinen kanta. Liikenneyhteydet pi-
17801: malaan. Molemmat yritykset olisivat perheyri-        täisi kuitenkin rakentaa tarpeita vastaaviksi,
17802: tyksiä, joissa työntekijämäärä olisi vain muu-       eikä muovata ympäristöä nykyisiä liikenneyh-
17803: tama henkilö.                                        teyksiä vastaaviksi.
17804:    TVL:n Turun piiri on ottanut näihin raken-           Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
17805: nushankkeisiin kielteisen kannan. Sen kielteinen     järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
17806: 088100305A
17807: 2                                          1981 vp.
17808: 
17809: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-        suntojen saattamiseksi oikeaan suhtee-
17810: si seuraavan kysymyksen:                              seen muihin lausunnonantajatahoihin
17811:                                                       verrattuna, kun lääninhallitus ratkaisee
17812:          Mitä Hallitus aikoo tehdä sivukylien         poikkeuslupia haja-asutusalueiden raken-
17813:        rakennustoiminnan esteenä eräissä ta-          tamiseen?
17814:        pauksissa olevien tieviranomaisten lau-
17815:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1981
17816: 
17817:                                            Lauri Palmunen
17818:                                                N:o 100                                                 3
17819: 
17820: 
17821: 
17822: 
17823:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17824: 
17825:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Poikkeuslupalausunnoissa tie- ja vesiraken-
17826: mam1tussa tarkoituksessa olette Te, Herra             nuslaitos on pyrkinyt mm. siihen, ettei raken-
17827: Puhemies, 24 päivänä helmikuuta 1981 päivä-           tamisella vaikeuteta tienpitoa. Niin ikään lau-
17828: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-        sunnoissa on pyritty tuomaan esiin tiestä ja
17829: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        liikenteestä rakennuksen käytölle aiheutuvat
17830: sanedustaja L. Palmusen näin kuuluvasta kir-          haitat. Erityisesti on lausunnoissa kiinnitetty
17831: jallisesta kysymyksestä n:o 100:                      huomiota liikenneturvallisuuskysymyksiin. Suh-
17832:                                                       tautuminen poikkeuslupiin on merkittävästi
17833:          Mitä Hallitus aikoo tehdä sivukylien         riippuvainen tien toiminnallisesta luokasta.
17834:        rakennustoiminnan esteenä eräissä ta-          Valta- ja kantateiden osalta tielaitos pyrkii vas-
17835:        pauksissa olevien tieviranomaisten lau-        tustamaan erillistä tienvarsirakentamista. Sen
17836:        suntojen saattamiseksi oikeaan suhtee-         sijaan alempiluokkaisen tieverkon, esim. paikal-
17837:        seen muihin lausunnonantajatahoihin            lfsteiden, kyseessä ollen rakentamiseen on suh-
17838:        verrattuna, kun lääninhallitus ratkaisee       tauduttu mahdollisimman myönteisesti.
17839:        poikkeuslupia haja-asutusalueiden raken-          Tie- ja vesirakennuslaitos suhtautuu myöntei-
17840:        tamiseen?                                      sesti kylätaajamien kehittämiseen. Esim. palve-
17841:                                                       lujen saaminen kylätaajaman omia tarpeita var-
17842:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ten vähentää asiointiliikennettä muualle, joten
17843: vasti seuraavaa:                                      kylätaajamien kehittäminen on liikenteellisesti-
17844:     Kuten kyselystäkin käy ilmi, tie- ja vesira-      kin toivottavaa. Kylätaajamienkin kehittämises-
17845: kennuslaitos on poikkeuslupa-asioissa lausun-         sä on kuitenkin otettava huomioon liikenne-
17846: non antajana ja varsinainen päätöksentekijä on        turvallisuusnäkökohdat varsinkin, kun taajama
17847: lääninhallitus, jonka päätöksistä voidaan va-         sijaitsee valta- tai kantatien varrella.
17848: littaa edelleen. Antaessaan lausuntonsa tie- ja          Edellä esitettyyn viitaten tieviranomaiset toi-
17849: vesirakennuslaitos käsittelee asiaa liikenteen        vovat, että rakentaminen haja-asutusalueillakin
17850: kannalta sekä tieviranomaisena. Ratkaistessaan        tukeutuisi alemman asteiseen tieverkkoon tai
17851: poikkeuslupa-asian lääninhallitus päättää täysin      mikäli tällaista ei ole, että kunnat toteuttaisivat
17852: itsenäisesti, ottaako se ja millä tavalla tieviran-   maankäyttöä kehittäessään kunnan sisäisiä kul-
17853: omaisen lausunnon huomioon. Usein lääninhal-          kuyhteyksiä. Suunniteltaessa toimintojen sijoit-
17854: litus ottaa tieviranomaisen lausunnon huo-            tamista pääteiden varsille, tie- ja vesirakennus-
17855: mioon, mutta on käytännössä myös tapauksia,           hallitus toivoo, että tieviranomaisiin oltaisiin
17856: joissa lääninhallitus on tehnyt ratkaisun vas-        yhteydessä riittävän varhaisessa vaiheessa jo
17857: toin tieviranomaisen lausuntoa.                       ennen maan hankintaa.
17858:       Helsingissä maaliskuun 24 päivänä 1981
17859: 
17860:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
17861: 4                                           1981 vp.
17862: 
17863: 
17864: 
17865: 
17866:                           Tili Riksdagens Herr Talman
17867: 
17868:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att byggandet inte skall få försvåra väghåll-
17869: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ningen. Likaså har man i utlåtandena försökt
17870: av den 24 februari 1981 tili vederbörande med-     framhålla de olägenheter som vägen och trafi-
17871: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    ken medför för en byggnads användning. I ut-
17872: av riksdagsman L. Palmunen undertecknade           låtandena har man fäst särskilt uppmärksamhet
17873: skriftliga spörsmål nr 100:                        vid trafiksäkerhetsfrågor. Inställningen till un-
17874:                                                    dantagstillstånd är i hög grad beroende av vä-
17875:           Vad ämnar Regeringen göra för att        gens funktionella klass. I fråga om huvud- och
17876:        bringa vägmyndighetemas utlåtanden,         stamvägar strävar vägverket till att motarbeta
17877:        som i vissa fall utgör hinder för bygg-     ett separat byggande på mark utmed vägama.
17878:        nadsverksamhet i utbyar, i rätt förhål-     Däremot har man i fråga om vägar av lägre
17879:        lande till övriga instanser som avger ut-   klass, t.ex. bygdevägar, förhållit sig så positivt
17880:        låtanden, då länsstyrelsen avgör undan-     som möjligt till byggande.
17881:        tagstillstånd för byggande inom områ-          Väg- och vattenbyggnadsverket förhåller sig
17882:        den med glesbebyggelse?                     positivt till utvecklandet av byar med tätbe-
17883:                                                    byggelse. T.ex. tillgången till service för ett
17884:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      dylikt bysamhälles egna behov minskar trafiken
17885: samt anföra följande:                              till andra ställen, varför det även från trafiksyn-
17886:    Såsom det framgår av spörsmålet avger väg-      punkt är önskvärt att bysamhällena utvecklas.
17887: och vattenbyggnadsverket utlåtanden medan          Vid utvecklandet av bysamhällena bör man
17888: länsstyrelsen är den egentliga beslutsfattaren,    likväl beakta trafiksäkerhetssynpunkterna, sär-
17889: över vars beslut besvär kan anföras. Då väg-       skilt i det fall att byn ligger vid en stamv~g.
17890: och vattenbyggnadsverket avger sitt utlåtande          Med hänvisning till det ovan anförda önskar
17891: behandlar det ärendet från trafiksynpunkt samt     vägmyndighetema att byggandet även inom om-
17892: som vägmyndighet. Då länsstyrelsen avgör ett       råden med glesbebyggelse skulle stöda sig på
17893: undantagstillståndsärende besluter den helt        ett vägnät av lägre klass eller, om ett sådant
17894: självständigt om och på vilket sätt den beaktar    inte finns, att kommunerna när de utvecklar
17895: vägmyndighetens utlåtande. Ofta beaktar läns-      markanvändningen skulle förverkliga kommu-
17896: styrelsen vägmyndighetens utlåtande, men det       nens intema kommunikationsmöjligheter. Väg-
17897: finns i praktiken även fall där länsstyrelsen      och vattenbyggnadsverket önskar att man, då
17898: har avgjort ärenden i strid med vägmyndighe-       placering av funktioner längs vägarna planeras,
17899: tens utlåtande.                                    i ett tillräckligt tidigt skede skulle kontakta
17900:    I sina utlåtanden om undantagstillstånd har     vägmyndigheterna redan innan marken förvär-
17901: väg- och vattenbyggnadsverket bl.a. eftersträvat   vas.
17902:      Helsingfors den 24 mars 1981
17903: 
17904:                                                                    Trafikltninister Veikko Saarto
17905:                                                  1981 vp.
17906: 
17907: Kirjallinen kysymys n:o 101
17908: 
17909: 
17910: 
17911: 
17912:                                     Anna-Liisa Jokinen ym.: Lyijyn vähentämisestä moottoriajo-
17913:                                        neuvojen polttoaineessa
17914: 
17915: 
17916:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17917: 
17918:     Varsinkin taajamissa liikenne .syytää ilmaan        daan uusia tuotantolaitoksia sijoittelema1la ja
17919: pakokaasujen mukana tuntuvia määriä lyijyä.             uusiLta ja vanhoilta laitoksilta parempaa päästö-
17920: Paikallisesti lyijysaasteiden määrää lisäävät           jen hallintaa vaatimalla vähentää lyijysaastetta
17921: myös eräät teollisuuslaitokset.                         elinympäristössämme. Selkein 11atkaisu silti olisi
17922:     Tutkimuksissa on todettu lyij~n haittaavan          asteittain ja määrätietoisesti vähentää lyijyä
17923: lapsen älyllistä !kehitystä ja lisäävän käyttäyty-      moottoribensiinissä.
17924: mishäiriöitä. Samanaikaisesti on todettu, että             Niinpä esitänkin valtioneuvosilon ,asianomai-
17925: meillä varsinkin suurimmissa 'taajamissa lasten         sen jäsenen vastattavaksi valtiopäiväjärjestyk-
17926: leikkipaikat sijaitsevat alueilla, joilla lyijyn hai"   sen 37 §:n 1 momentin noj,alla seut:aavan kysy-
17927: ,tallisia vaikutuiksia saattaa syntyä. Vaikka jossa-    myksen:
17928: kin määrin on mahdollista liikenneverkkoa ke-
17929: hittämällä ja lasten päivähoitotiloja ja leikkipaik-              Minkä aikataulun mukaan Hallitus
17930: koja sijoittelemalla vähentää vaaraa, ei ttämä                 ai:koo vähentää lyijyn määrää moottori-
17931:  suinkaan aina ole mahdollista, :silloin kun alue              ajoneuvojen polttoaineessa?
17932: on loppuun saakka rakennettu. Samaten voi-
17933:       Helsingi:ssä 24 päivänä helmikuuta 1981
17934: 
17935:           Anna-Liisa Jokinen               Inger Hirvelä                  I.-C. Björklund
17936:           Helvi Niskanen                   Ensio Laine                    U.-L. Alppi
17937:           Vappu Säilynoja                  M.-L. Salminen                 Heli Astala
17938:           Lauha Männistö                   Unto Ruotsalainen              Arvo Kemppainen
17939: 
17940: 
17941: 
17942: 
17943: 088100314L
17944: 2                                             1981 vp.
17945: 
17946: 
17947: 
17948: 
17949:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17950: 
17951:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 moment1ssa      lyijyvaatimuksissaan menneet vielä pidemmälle
17952: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja esimerkiksi Saksan Liittotasavallassa ja Ruot-
17953: olette 24 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn           sissa enimmäispitoisuus on 0,15 g/1. Muiden
17954: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         J.isääntyneiden kustannusten ohella tämä on
17955: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        merkinnyt bensiinin valmistamiseen ,tarvittavan
17956: edustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu-          raakaöljymäärän kasvua noin 2 prosentilla.
17957: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 101:                Pakokaasujen lyijypäästöjen vähentäminen on
17958:                                                      mahdollista myös täysin toisenlaista ratkaisua
17959:           Minkä aikataulun mukaan Hallitus           käyttämällä. Valtaosa pakokaasujen lyijy-yhdis-
17960:        aikoo vähentää lyijyn määrää moottori-        teistä on kiinteinä hiukkasina, jotka voidaan
17961:        ajoneuvojen polttoaineessa?                   yksinkertaisesti ottaa talteen asentamalla pako-
17962:                                                      kaasujärjestelmään suodatin eli ns. lyijyloukku.
17963:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Tällaisen lyijylou:kun käyttö ei ole kuitenkaan
17964: vasti seuraavaa:                                     tällä hetkellä pakollist'a m1ssään Euroopan
17965:    Suomessa ei ole lakisääteisiä määräyksiä          maassa. Lyijylaukun haittapuolena on sen vä-
17966: moottoribensiinin sisältämän lyijyn enimmäis-        häisestä käyttömäärästä johtuvien hankintavai-
17967: määrästä. Tästä huolimatta on Suomessa moot-         keuksien lisäksi korkea hinta vastaavaan taval-
17968: toribensiiniä valmistettaessa vähennetty jatku-      liseen pakokaasujärjestelmään verrattuna.
17969: vasti lyijyn käyttöä aina, kun siihen on ollut           Arvioitaessa lyijypäästöjen vähentämiseen
17970: teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia.           tähtäävien toimenpiteiden tarvetta on päähuo-
17971:    Teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia pun-    mio luonnollisesti kiinnitettävä terveydellisiin
17972: nittaessa on tärkeää, ettei päädyttäisi ratkaisui-   seikkoihin, kuten eduskuntakyselyssäkin on teh-
17973: hin, jotka merkitsisivät raakaöljyn käytön li-       ty. 1970-luvulla on Suomessa tehty laajoja
17974: sääntymistä ja näin vaihtotaseemme heikenty-         aikuisväestöä koskevia tutkimuksia ja vuonna
17975: mistä.                                               1980 laaja lapsitutkimus, joilla selvitettiin altis-
17976:    Nykyaikaista prosessiteknologiaa käyttämällä      tumista liikenneperäiselle lyijylle. Lyijytasot on
17977: Neste Oy on asteittain alentanut lyijypitoisuut-     sekä lasten että aikuisten kohdalla todettu niin
17978: ta 1960-luvun maksimipitoisuudesta 0,69 g/1          alhaisiksi, ettei niistä asiantuntijoiden muikaan
17979: 1. 1. 1981 käyttöönotettuun laatuvaatimukseen,       voi aiheutua terveydellisiä haittoja.
17980: jonka mukaan enimmäispitoisuus on 0,4 g/1.               Hamtuksen käsityksen mukaan Suomen tu-
17981: Tämä enimmäispitoisuus vastaa mm. Englannin,         lee edelleen vähäisestä autokannastaan ja liiken-
17982: Ranskan, Hollannin, Italian, Belgian ja Itäval-      netiheydestään huolimatta pitää moottoriben-
17983: lan määräyksiä eli Suomi vähäisestä autokannas-      siinin lyijypitoisuus kansainvälisen vaatimusta-
17984: taan ja liikennetiheydestään huolimatta on kan-      son mukaisena.
17985: sainvälisellä vaatimustasolla. Eräät maat ovat
17986:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1981
17987: 
17988:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
17989:                                               N:o 101                                               3
17990: 
17991: 
17992: 
17993: 
17994:                            Till Riksdagens Herr Talman
17995: 
17996:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        i sina krav på blyhalten -       exempelvis i För-
17997: anger har Ni, Herr Ta1man, rmed Eder skrivelse      bundsrepubliken Tyskland och Sverige är maxi-
17998: av den 24 februari 1981till vederbörande med-       mihalten fastställd tili 0,15 g/1. Vid sidan av
17999: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     andra kostnadsökningar har detta inneburit att
18000: av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen m.fl. under-      den råoljemängd som behövs för bensintillverk-
18001: teclmade spörsmål nr 101:                           ningen ökat med ca 2 procent.
18002:                                                        Det finns också en helt annan lösning på
18003:           Enligt vil:ken tidtabell ämnar Rege-      problemet att sänka blyutsläppen via avga:ser.
18004:        ringen minska blymängden i motorfor-         De flesta blyföreningarna i avgaser uppträder
18005:        donsbränsle?                                 i form av fasta partiklar, vilka enkelt kan till-
18006:                                                     varatas genom att i avgassystemet installeras
18007:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ett blyfilter. I inget europeiskt land är dock
18008: samt ,anföra följ,ande:                             användningen av ett ,sådant blyfilter för närva-
18009:    I Finland finns inga lagstadgade bestämmel-      rande obligatoriskt. Blyfiltrets negativa sidor är
18010: ser om maximi:mängden bly i motorbensin. Det        dels dess korta användningstid förknippad med
18011: oaktat har man vid produktioneo av motorben-        anskaffningssvårigheter och dels det höga priset
18012: sin i Finland fortgående minskat blyanvänd-         jämfört med motsv:ar,ande ordinära avgassys-
18013: ningen, i den mån tekniska och ekonomiska           tem.
18014: möjligheter funnits.                                   En bedömning av behovet av åtgärder för
18015:    Vid bedömningen ,av de tekniska och eko-         att minska blyutsläppen måste naturligtvis i
18016: nomiska möjligheterna är det vik.tigt att man       första hand v,ara baserad på hälsosynpunkter,
18017: inte fattar avgöranden, som innebär ökad råol-      vilket också i ,spörsmålet v:arit fallet. Under
18018: jekonsumtion och dä11med försämring av vår          1970-talet gjordes i Finland omfattande under-
18019: bytesbalans.                                        sökningar av den vuxna befolkningen och år
18020:    Med tillhjälp av m.odern processteknologi har    1980 en omfattande barnundersökning. Därvid
18021: Neste Oy gradvis :sänkt blyhalten från maxi-        utreddes i viiken utsträckning dessa grupper
18022: malt 0,69 g/1 på 1960"talet ,tili den kv:alitets-   utsatts för påverkan av bly med trafikursprung.
18023: norm som trädde i kraft 1. 1. 1981 och som          Både i fråga om barn och vuxna konstaterades
18024: tillåter en maximihait ,av 0,4 g/1. Denna maxi-     blyhalterna vara så låga, att de enligt sakkun-
18025: mihait motsvarar de normer som gäller bl.a. i       niga inte kan vara hälsovådliga.
18026: England, Frankriike, Holland, Italien, Belgien         Enligt regeringens uppfattning borde Finland
18027: och Österrike. Finland uppnår således interna-      fortsättningsvis :trots 1sitt ringa bilbestånd och
18028: tionell nivå trots :sitt ringa bilbestånd och sin   sin låga biltäthet hålla blyhalten i motorbensin
18029: låga biltäthet. Vissa Iänder har gått ännu längre   på internationell nivå.
18030:      Helsingfors den 31 mars 1981
18031: 
18032:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
18033:                                              1981 vp.
18034: 
18035: Kirjallinen kysymys n:o 102
18036: 
18037: 
18038: 
18039: 
18040:                                  Anna-Liisa Jokinen ym.: Lumen poistamisesta kaduilta
18041: 
18042: 
18043:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18044: 
18045:    Kuluneen talven aikana on voimakas lu-           muuta ratkaisua ei ongelmaan löydy, tulee jal-
18046: rnentulo aiheuttanut usein tuntuvia vaikeuksia      kakäytävän puhdistarninenkin siirtää kunhan
18047: tontinomistajille. Suurilla lumenpoistoautoilla     tehtäväksi.
18048: on työnnetty lunta kaduilta pois, jolloin kui-         Niinpä esitämmekin valtioneuvoston asi;tn~.
18049: tenkin on muodostunut korkeita valleja esim.        omaisen jäsenen vastattavaksi valtiopäiväjärje~-'
18050: omakotitalojen porttien eteen ja jalkakäytäville.   tyksen 37 §:n 1 mornentin nojalla seuraavan
18051: Varsinkin yksin asuville vanhuksille on käy-        kysymyksen:
18052: nyt ylivoimaiseksi kadulta jalkakäytävälle
18053: auratun lumen poistaminen. Kohtuutonta on-                    Miten aiotaan huolehtia siitä, ettei
18054: kin, että kunnan huolehtiessa kadun puhdis-                kadulta lunta poistettaessa sitä lisätä
18055: tusvelvollisuudesta se samanaikaisesti lisää ton-          jalkakäytäville tontille pääsyn tukkien
18056: tinomistajan velvollisuutta, jolle katumaksujär-           ja näin tontinomistajan taakkaa lisä-
18057: jestelmän luomisen yhteydessä edelleen jäi jal-            ten?
18058: kakäytävän puhdistaminen lumesta. Mikäli
18059:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1981
18060: 
18061:          Anna-Liisa Jokinen            I.-C. Björklund                U.-L. Alppi
18062:          Ensio Laine                   Unto Ruotsalainen              Heli Astala
18063:          M.-L. Salminen                                               Arvo Kemppainen
18064: 
18065: 
18066: 
18067: 
18068: 088100315M
18069: 2                                             1981 vp;
18070: 
18071: 
18072: 
18073: 
18074:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18075: 
18076:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-       viereen auratun lumen poiskuljettamisesta. Ka-
18077: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         dun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja
18078: mies, olette 24 päivänä helmikuuta 1981 päi-         puhtaanapidosta annetun. lain voimaantulo · ei
18079: yätyn kirjeenne n:o 373 ohella toimittanut           näin ollen merkinnyt muutosta aikaisempaan
18080: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     tilanteeseen verrattuna jalkakäytävien kunnos-
18081: nöl,<sen kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym.       sapidon osalta talvella.
18082: kirjalli~esta kysymyksestä n:o 102, jossa tie-          Kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain
18083: ~lJ.Stellaan:       ·                                8 §:n mukaan kunnalla on oikeus ottaa· keski-
18084:                                                      määräisten kustannusten mukaista korvausta
18085:           Miten aiotaan huolehtia siitä, ettei
18086:                                                      vastaan huolehtiakseen kiinteistön omistajalle
18087:        kadulta lunta poistettaessa sitä lisätä       lain mukaan. kuuluvista kunnossapitotehtävistä
18088:        jalkakäytäville tontille pääsyn tukkien       määrättyjen katujen tai tehtävien osalta. Näin
18089:        ja näin tontinomistajan taakkaa lisä-
18090:                                                      onkin tapahtunut eräissä kunnissa juuri jalka-
18091:        ten?                                          käytävien aurauksen ja hiekoitt~misen osalta.
18092:                                                      Lisäksi kiinteistönomistajat ovat tehneet kun-
18093:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tien· kanssa sopimuksia, joiden mukaan kun-
18094: taen seuraava·a:                                     ta huolehtii jalkakäytävien aurauksesta ja hie-
18095:    Laki kadun ja eräitten yleisten alueiden kun-     koittamisesta.
18096: nossa- ja puhtaanapidosta ( 669/78) tuli voi-            Sisäasiainministeriö asetti 7. 10. 1980 työ-
18097: maan 1. 1. 1980. Laki sisältää säännökset ka-        ryhmän, jonka tehtävän~ on 1. 4.1.982 saakka
18098: tujen ja rakennuskaavateiden kunnossa- ja puh-       seurata katurasituslainsäädännön toteuttamista
18099: taanapitovelvollisuuden     jakamisesta     kaava-   käytännössä sekä tehdä tarpeelliseksi katso-
18100: alueella ole~ien kiinteistöjen omistajien ja kun-    mansa muutosehdotukset lainsäädäntöön. Työ-
18101: nan välillä. Lakia laadittaessa periaatteena oli,    ryhmä on 28. 2. 1981 saanut valmiiksi ehdo-
18102: että ne katujen ja rakennuskaavateiden kunnos-       tuksen hallituksen esitykseksi eduskunnalle
18103: sa- ja puhtaanapitotehtävät, jotka voidaan hoi-      laiksi kunnalle suoritettavasta katumaksusta
18104: taa koneellisesti ja keskitetysti, siirretään kun-   annetun lain muuttamisesta. Työryhmän ehdo-
18105: nan hoidettaviksi. Sen sijaan nopeita toimen-        tus on parhaillaan lausuntokierroksella. Asiaa
18106: piteitä vaativat työt jäivät edelleenkin kiin-       koskeva hallituksen esitys on 'tarkoitus antaa
18107: teistönomistajien tehtäväksi. Tämän mukaises-        eduskunnalle mahdollisimman pian.
18108: ti kunnan velvollisuudeksi tuli vuoden 1980              Työryhmän työ jatkuu edelleen ja tarkoituk-
18109: alusta huolehtia katujen ja rakennuskaavatei-         sena on saatujen kokemusten perusteella selvit-
18110: den kunnossapidosta.         Kiinteistönomistajien   tää periaatteellisluontoiset muutostarpeet katu-
18111: tehtäväksi jäi kuitenkin huolehtia jalkakäytä-       rasituslainsäädäntöön. Parhaillaan työryhmässä
18112: vän käyttökelpoisuudesta talvella eli poistaa ja-     on selviteltävänä se, miten kadun ja eräitten
18113: lankulkua haittaava lumi ja jää jalkakäytäväl-       yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidos-
18114: tä sekä huolehtia jalkakäytävän liukkauden tor-       ta annettua lakia tulisi tarkistaa muun muassa
18115: junnasta. Lisäksi kiinteistönomistajan velvolli-      jalkakäytävien kunnossapidon osalta.
18116: suudeksi jäi huolehtia jalkakäytävälle tai sen
18117:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1981
18118: 
18119:                                                                         Ministeri ]. Koikkalainen
18120:                                               N:o 102                                                3
18121: 
18122: 
18123: 
18124: 
18125:                             Tili Riksdagen Herr Talman
18126: 
18127:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          denna transporteras från platsen. lkraftträdan-
18128: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            det av lagen om underhåll och renhållning av
18129: velse nr 373 av den 24 fehruari 1981 tili            gator och vissa allmänna områden innebar så-
18130: vederhörande medlem av statsrådet översänt           ledes ingen förändring jämfört med tidigare
18131: avskrift av följande av riksdagsman Anna-Liisa       vad beträffar renhållningen av gånghanor om
18132: Jokinen m.fl. undertecknade spörsmål nr 102:         vintern.
18133:                                                          Enligt 8 § lagen om underhåll och renhåll-
18134:            Ämnar Regeringen tillse, att då snö       ning av gator och vissa allmänna områden har
18135:        avlägsnas från gatorna, snömängden inte       en kommun rätt mot en ersättning, som he-
18136:        ökas på gångbanorna så, att infarten          stäms enligt de genomsnittliga kostnaderna,
18137:        tili tomter spärras och tomtägarnas           åtaga sig att i fråga om bestämda gator ellet
18138:        hörda härigenom ökas?                         göromål ombesörja det underhåll som enligt
18139:                                                      lagen ankommer på fastighetsägare. Så har
18140:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       också skett i vissa kommuner särskilt i 1Jråga
18141: samt anföra följande:                                om snöplogning och sandning. Dessutom har
18142:     Lagen om underhåll och renhållning av            fastighetsägarna med kommunen ingått avtal,
18143: gator och vissa allmänna områden ( 669/78)           enligt vilka kommunen ombesörjer plogningen
18144: trädde i kraft 1. 1. 1980. Lagen innehåller          och sandningen av gångbanorna.
18145: stadganden om fördelningen av skyldigheten               lnrikesministeriet tillsatte 7. 10. 1980 en
18146: att ombesörja underhållet och renhållningen           arbetsgrupp med uppgift att fram tili 1. 4.
18147: av gator och byggnadsplanevägar mellan fastig-        1982 följa med genomförandet av lagstift-
18148: hetsägare inom byggnadsplaneområde och kom-          ningen rörande gatuunderhållsservitut i prak-
18149: munen. Principen vid utarbetandet av lag-             tiken och att framlägga nödigbefunna förslag
18150: förslaget var, att de uppgifter i anslutning tili    tili ändring av lagstiftningen. Arbetsgruppen
18151: underhållet och renhållningen av gator och           fick 28. 2. 1981 färdigt ett förslag till rege-
18152: byggnadsplanevägar som kan skötas maskinellt          ringsproposition angående ändring av lagen
18153: och koncentrerat, överförs på kommunen.               om gatuavgift tilli kommun. Arbetsgruppens
18154: Däremot skall fastighetsägarna fortfarande           förslag är som bäst på remiss. Avsikten är
18155: sköta sådana arbeten som kräver snahba åt-            att tili riksdagen avlåta en proposition i ären-
18156: gärder. 1 enlighet med detta åligger skyldig-         det så snart som möjligt.
18157: heten att ombesörja underhållet av gator och             Arbetsgruppens arhete fortsätter alltjämt
18158: byggnadsplaneväga:r kommunen fr.o.m. in-              och avsikten är att utreda det principiella
18159:  gången av år 1980. Fastighetsägaren har likväl       ändringsbehovet i fråga om lagstiftningen om
18160:  tili uppgift att sörja för att gångbanan är an-     gatuunderhållsservitut. Som häst utreds i ar-
18161:  vändhar på vintern genom att avlägsna snö            betsgruppen hur lagen om underhåll och ren-
18162:  och is som försvårar trafiken på gångbanan           hållning av gator och vissa allmänna områden
18163:  samt att tillse att halka avvärjs på den. Fastig-    borde ändras hl.a. tili den del det gäller under-
18164:  hetsägaren är dessutom skyldig att tillse, att       håll av gångbanor.
18165:  snö som plogats på gångbanan eller invid
18166:       Helsingfors den 2 april 1981
18167: 
18168:                                                                           Minister ]. Koikkalainen
18169:                                                1981 vp.
18170: 
18171: Kirjallinen kysymys n:o 103
18172: 
18173: 
18174: 
18175: 
18176:                                   Salminen ym.: Televa Oy:n kehittämisestä valtionyhtiöksi
18177: 
18178: 
18179:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18180: 
18181:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan havit-     me tietoliikenteen kehittämiseksi. Valitettavasti
18182: telee ruotsalainen suuryhtiö L M Ericsson, sa-       viime aikoina on päinvastoin valtaosa posti- ja
18183: moin kuin suomalainen Oy Nokia Ab, Televa            lennätinhallituksen sekä puhelinyhdistysten ti-
18184: Oy:n saamista valvontaansa. Esille tulleiden         lauksista mennyt Televan kilpailijoille. Neuvos-
18185: kaavailujen mukaan tulisi jompikumpi maini-          toliiton kanssa käytävää kauppaa ja yhteistyötä
18186: tuista yhtiöistä Televan osakkaaksi. On jopa         puolestaan rajoittaa se, että neuvostoliittolaisia
18187: kaavailtu mahdollisuutta, että valtio jäisi vä-      tietokoneita, elektronisia laitteita ja komponent-
18188: hemmistöosakkaaksi.                                  teja käytetään varsin vähän Suomessa kehite-
18189:    Suunnitelmia Televa Oy:n omistuspohjan            tyissä puhelinteknisissä järjestelmissä. Lupaava
18190: muuttamisesta on perusteltu taloudellisilla vai-     yhteistyökohde olisi mm. neuvostoliittolaisiin
18191: keuksilla. Kuitenkin Televa Oy:llä on valtion        pientietokoneisiin perustuvien digitaalisten pu-
18192: yrityksenä kaikki edellytykset kehittyä. Maam-       helinkeskusten valmistaminen.
18193: me tietoliikenteen kehittäminen ja tietoliikenne-       Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
18194: yhteistyö Neuvostoliiton kanssa, mille maittem-      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
18195: me välisessä pitkän ajanjakson yhteistyöohjel-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18196: massa asetetaan suuri paino, luovat tähän suo-       vaksi seuraavan kysymyksen:
18197: tuisat olosuhteet. On välttämätöntä, että Tele-
18198: va Oy asetetaan etusijalle ylikansallisiin yrityk-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18199: siin, kuten Siemensiin, ITT:hen ja L M Erics-               siin Televa Oy:n kehittämiseksi valtion-
18200: soniin nähden suoritettaessa hankintoja maam-               yhtiönä?
18201:       Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1981
18202: 
18203:          Marja-Liisa Salminen         Ulla-Leena Alppi                 I.-C. Björklund
18204:          Arvo Kemppainen              Aulis Juvela                     Marjatta Mattsson
18205:          Seppo Toiviainen             Helvi Niskanen                   Anna-Liisa Jokinen
18206:          Vappu Säilynoja              Heli Astala                      Ensio Laine
18207:          Pentti Liedes                Inger Hirvelä                    V. J. Rytkönen
18208:                   Saara-Maria Paakkinen                       Pirjo Ala-Kapee
18209: 
18210: 
18211: 
18212: 
18213: 088100318R
18214: 2                                           1981 vp.
18215: 
18216: 
18217: 
18218: 
18219:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18220: 
18221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tustarpeeksi on mai!nittuina vuosina arvioitu
18222: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      yhteensä vähintään 150 Mmk.
18223: olette 24 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn            Todettuaan Televa Oy:n tutkimus- j~ tuote-
18224: kirjeemre n:o 37 4 ohella toimittanut valtioneu-   kehityskustannukset erittäin suuriksi yhtiön toi-
18225: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       minnan volyymiin nähden ja yhtiön. kilpailu-
18226: kansanedustaja Marja-Liisa Salmisen ym. näin       aseman pienenä yksikkönä erittäin vaikeaksi
18227: kuuluvusta kysymyksestä n:o 103:                   ryhtyi kauppa- ja teollisuusministeriö välittö-
18228:                                                    mästi toimenpiteisiin, erilaisten yhtiön toimin-
18229:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     nan ja työllisyyden turvaavien vaihtoehtojen
18230:        siin Televa Oy:n kehittämiseksi valtion-    selvittämiseksi. Vaihtoehtoina ovat yhtiön toi-
18231:        yhtiönä?                                    minnan voimakas saneeraaminen tai yhroistyö-
18232:                                                    kumppaniri löytäminen. Viimeksi mainitussa tar-
18233:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        koituksessa ministeriö on neuvotellut toisaalta
18234: taen seuraavaa:                                    Nokia Oy:n ja toisaalta ruotsalaisen L M Erics-
18235:    Vuoden 1980 loppupuolella todettiin Televa      son Ab:n kanssa. Nämä neuvottelut ovat vielä
18236: Oy:n vaikeudet niin suuriksi, että katsottiin      kesken.
18237: välttämättömäksi ryhtyä erityistoimenpiteisiin        Lähtien ensisijassa nykyisen työllisyystason
18238: yhtiön jatkotoiminnan turv-aamiseksi. Yhtiön       turvaamisesta pyrkii kauppa- ja teollisuusminis-
18239: hallintoneuvosto kääntyi kuluvan vuoden tam-       teriö parhaillaan selvittämään näitä vaihtoeh-
18240: mikuun alussa kauppa- ja teollisuusministeriön     toja. Työllisyysnäkökohdat huomioon ottaen yh-
18241: puoleen pyytäen ministeriötä selvittämään, mitä    tiön säilyttäminen valtionyhtiönä ei välttämättä
18242: mahdollisuuksia yhtiöllä on saada valtionrahoi-    ole paras vaihtoehto. Tämän vuoksi kauppa- ja
18243: tusta mm. tutkimus- ja tuotekehityskustannus-      teollisuusministeriö on pyrkinyt selvitystyössään
18244: ten kattamiseksi vuosina 1981-85. Lisärahoi-       paneutumaan tasapuofisesti kaikkiin esillä ollei-
18245:                                                    siin vaihtoehtoihin.
18246:      Helsingissä huhtikuun 2 päivänä 1981
18247: 
18248:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
18249:                                                 N:o 103                                             3
18250: 
18251: 
18252: 
18253: 
18254:                              Tili Riksdagens Herr Talman
18255: 
18256:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Sedan mtmsteriet konstaterat, att Televa
18257: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Oy:s forsknings- och utvecklingskostnader är
18258: av den 24 februari 1981 nr 374 till vederböran-       mycket stora i förhållande tili dess verksamhets
18259: de medlem av statsrådet för avgivande av svar         volym och att bolaget befinner sig i ett ytterst
18260: översänt avskrift av följande av riksdagsman          svårt läge också vad angår konkurrensen,
18261: Marja-Liisa Salminen m. fl. undertecknade             skred man omedelbart tili åtgärder för att klar-
18262: spörsmål nr 10 3 :                                    lägga de olika alternativ som det finns för
18263:                                                       tryggande av bo1agets verksamhet samt syssel-
18264:            Ämnar Regeringen skrida tili åtgärder      sättningen i detsamma. Alternativen är att radi-
18265:         för utvecklande av Televa Oy såsom            kalt sanera bolagets verksamhet eller att finna
18266:         statsbolag?                                   en samarbetspartner för bolaget. I sistnämnda
18267:                                                       syfte har ministeriet fört förhandlingar med
18268:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          Oy Nokia Ab och det rikssvenska bolaget
18269: anföra följande:                                      L M Ericsson Ab. Vardera förhandlingar pågår
18270:    Televa Oy:s svårigheter visade sig mot slutet      ännu.
18271: av år 1980 så stora, att man ansåg det nöd-              Handels- och industriministeriet anser det
18272: vändigt att skrida tili speciella åtgärder för att    vara speciellt viktigt att den nuvarande syssel-
18273: trygga bolagets fortsatta verksamhet. Bolagets        sättningsnivån kan tryggas och strävar därför
18274: förvaltningsråd vände sig i början av inne-           till att i första hand klarlägga ovannämnda
18275: varande års januari månad tili handels- och in-       alternativ. Att bevara bolaget som ett stats-
18276: dustriministeriet och bad ministeriet reda ut         bolag är ur sysselsättningssynpunkt inte nöd-
18277: vilka möjligheter bolaget har att få statsfinansie-   vändigtvis det bästa alternativet. Ministeriet
18278: ring t. ex. för täckande av sina forsknings- och      har därför under sitt utredningsarbete försökt
18279: produktutvecklingskostnader under åren 1981-          opartiskt analysera alla de ahernativ som kom-
18280: 85. Det sammanlagda behovet av tilläggsfinan-         mit upp.
18281: siering under sagda period har uppskattats tili
18282: minst 150 Mmk.
18283:       Helsingfors den 2 april 1981
18284: 
18285:                                                       Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
18286:                                                1981 vp.
18287: 
18288: Kirjallinen kysymys n:o 104
18289: 
18290: 
18291: 
18292: 
18293:                                   Siren ym.: Ongelmajätelaitoksen sijaintikunnalleen aiheuttamien
18294:                                       erityisrasitteiden poistamisesta
18295: 
18296: 
18297:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18298: 
18299:    Valtio, kuntien keskusjärjestöt ja teollisuus      tamistoimenpiteitä, jotka aiheuttaisivat kunnal-
18300: ovat perustaneet Suomen Ongelmajäte Oy -              le normaalista poikkeavia lisäkustannuksia, ei
18301: Finlands Problemavfall Ab -yhtiön, jonka tär-         niitä voida jättää kunnan kannettavaksi. Oikein
18302: keänä valtakunnallisena tehtävänä on ongel-           ja kohtuullista on, että tällaisten erityiskustan-
18303: majätteiden vaarattomaksi tekemisen avulla tur-       nusten jaossa noudatetaan ns. aiheuttamis- tai
18304: vata elinympäristömme myönteinen kehitys.             hyödynsaajaperiaatetta eli sitä, että yhtiö tai
18305:    Yhtiön omistaman ongelmajätelaitoksen si-          valtio huolehtii osaltaan niistä kustannuksista,
18306: joittuminen on herättänyt laajaa mielipiteiden        joita laitoksen sijoittaminen paikkakunnalle ai-
18307: vaihtoa puolesta ja vastaan, jolloin yleisessä        heuttaa ja jotka ovat tarpeellisia kansalaisten
18308: mielipiteessä ovat selvästi korostuneet ne ym-        turvallisuus- yms. näkökohdista johtuen.
18309: päristöön kohdistuvat mahdolliset riskit, joita          Sijaintipaikkakunnan tultua nyt ratkaistuksi
18310: laitoksen toiminta sijaintipaikkakunnalleen saat-     on todettava, että em. toimenpiteet ovat tar-
18311: taa aiheuttaa ja joita mm. kuljetusten yhtey-         peellisia myös yhtiön jatkuvien toimintamah-
18312: dessä on olemassa.                                    dollisuuksien turvaamiseksi ja kansalaismielipi-
18313:    Kun ko. laitos on yhteiskunnan kannalta             teestä esiin tulleiden näkökohtien selvittämi-
18314: välttämätön ja hyödyllinen ja kun sen omista-          seksi.
18315: jana on pääasiassa julkinen valta, on edellytet-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18316: tävä, että kaikin käytettävissä olevin keinoin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18317: turvataan laitoksen sijaintiseudun ja sen asuk-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18318: kaiden edut ja ryhdytään toimenpiteisiin tar-         vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
18319: peellisten laaja-alaisten ympäristön nykytilaa
18320: selvittävien lähtötasotutkimusten tekemiseksi ja                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18321: niihin perustuvan ympäristön tilan kehittymi-                 ryhtyä ongelmajätelaitoksen sijaintikun·
18322:  sen seuraamiseksi sekä jatkuvan seurannan vaa-               nan taloudellisten etujen ja ympäristöön
18323:  timiksi muiksi järjestelyiksi. Niissä on turvatta-           kohdistuvien vaatimusten täyttämiseksi
18324:  va tutkimuksen puolueettomuus ja asukkaiden                  ottaen huomioon, ettei sijaintiseudulle
18325:  osallistumismahdollisuudet. Mikäli sijoituspaik-             ja sen asukkaille saa aiheuttaa ympäris-
18326:  kakunnalla tarvittaisiin kunnallisteknillisiä eri-           töön kohdistuvia riskejä eikä ylimääräi·
18327:  tyisratkaisuja ja turvallisuuspalveluiden paran-             siä kustannuksia laitoksen toiminnasta?
18328:       Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1981
18329: 
18330:           Helge Siren                    Jouko Skinnari                  Aarne Koskinen
18331:           Matti Luttinen                 Hannu Tenhiälä                  Saara Mikkola
18332:           Lea Savolainen                 Maija Rajantie                  Eino Grönholm
18333: 
18334: 
18335: 
18336: 
18337:  088100319$
18338: 2
18339: 
18340: 
18341: 
18342: 
18343:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18344: 
18345:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       oikeus ja oikeus saada laitoksesta kaikki val-
18346: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        vonnan kannalta·~ tarpeelliset tiedot. Viran-
18347: mies, olette 27 päivänä helmikuuta 1981 päi-        omaisia avustavat tarkastustoiminnassa ja val-
18348: vätyn kirjeenne n:o 411 ohella lähettänyt val-      vonnassa . puolueettomat asiantuntijalaitokset,
18349: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitet-     kuten Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja
18350: tavaksi jäljennöksen kansanedustaja Helge Si-       Ilmatieteen laitos.
18351: n!nin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 104,          Ongelmajätteiden käsittelylaitoksen . perusta'-
18352: jossa tiedustellaan:                                mista ja toiminnan valvontaa sääntelevät myös
18353:                                                     terveydenhoito-, vesi-, rakennus- ja myrkky-
18354:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo lainsäädäntö. Näiden säännösten mukaan tar-
18355:          ryhtyä ongelmajätelaitoksen sijaintikun- vitaan jätteiden käsittelylaitosten perustamiseen
18356:          nan taloudellisten etujen ja ympäristöön useita lupia, joiden tarkoituksena on mm. ter-
18357:          kohdistuvien vaatimusten täyttämiseksi veydellisten ja •vesiensuojelua koskevien näkö-
18358:          ottaen huomioon, ettei sijaintiseudulle kohtien huomioon ottaminen. Äskettäin edus--
18359:          ja sen asukkaille saa aiheuttaa ympäris-- kunnalle annetun ilmansuojelulakiesityksen mu-
18360:          töön kohdistuvia riskejä eikä ylimääräi- kaan ongelmajätteiden käsittelytoiminnasta oli-
18361:          siä kustannuksia laitoksen toiminnasta? si tehtävä ilmoitus myös ilmansuojeluviranomai-
18362:                                                     selle, joka saamansa ilmoituksen perusteella
18363:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- voisi vaatia ilmoituksen tekijää ryhtymään to~
18364: vasti seuraavaa:                                    miin ilmaa pilaavan toiminnan rajoittamiseksi
18365:    Ongelmajätteiden laajamittaiseen vaaratto- tai ehkäisemiseksi.                                   :
18366: maksi tekemiseen tai muuhun käsittelyyn on             Riihimäelle rakennettavan valtakunnallisen
18367: jätehuoltolain (673/78, muutos 117/81) mu- ongelmajätelaitoksen valvonnan järjestämiseen
18368: kaan hankittava erityinen käsittelylupa. Lupa- on jo ryhdytty. Hämeen lääninhallitus, joka Oljl
18369: järjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että jätehuoltolain nojalla ongelmajätteiden. käsitt~
18370: ongelmajätteet käsitellään asianmukaisesti ja lylupahakemukset ratkaiseva viranomainen lää-
18371: turvallisesti. Niinpä ongelmajätteiden käsittely- nin alueella, asetti 12. 3. 1981 valtakunnalli-
18372: laitoksen on lupahakemuksessaan osoitettava, sen ongelmajätelaitoksen sijoittumista valmis-
18373: ettei laitoksen toiminnasta aiheudu ympäristö- televan virkamiestyöryhmän. Sen tehtävänä ~!1
18374: ja terveyshaittoja. Käsittelylupa voidaan pe- laatia selvitys niistä ongelmajätelaitoksen tul'"-
18375: ruuttaa ja laitoksen toiminta keskeyttää tai lo- van sijaintipaikan ympäristön tilan kuvaamisen
18376: pettaa, jos toiminnan todetaan aiheuttavan ym- kannalta tarpeellisista tutkimuksista ja selvi-
18377: päristölle vaaraa tai haittaa.                      tyksistä, jotka on suoritettava toisaalta ennen
18378:    Asianmukaisen ja ympäristönsuojelun kan- .. ongelmajätelaitoksen lupa-asian ratkaisemista ja
18379: nalta hyväksyttävän ongelmajätteiden käsitte- toisaalta ennen laitoksen toiminnan käynnistä-
18380: lyn toteuttamiseksi mainittuun lupaan liitetääJ.J.. mistä. Työryhmään kuuluvat Hämeen läänin-
18381: tarpeellisiksi katsottavat ehdot. Nämä voivat·. hallitt~ksen, Riihimäeq kaupunginhallituksen,
18382: koskea myös toiminnan valvontaa, kuten ym- Riihimäen seudun kansanterveys~yön kuntainlii-
18383: päristövaikutusten arvioimista, ilman laadun ja ton terveyslautakunnan valvontaosaston ja Hel-
18384: melutason seurantaa, asetettujen enimmäispi- singin vesipiirin vesitoimiston edustajat. Työ-
18385: toisuuksien tarkkailua sekä ympäristönsuojelu- ryhmän, jonka on saatava työnsä valmiiksi ke-
18386: toimien tehokkuuden toteamista. Lupaehdoissa säkuun loppuun 1981 mennessä, on lisäksi
18387: voidaan edellyttää, että valvonta järjestetään kuultava valtakunnallisia ammattiviranomaisia.
18388: ennakolta hyväksytyn ohjelman mukaisesti. Vi-          Hämeen lääninhallituksen voimavaroja val-
18389: ranomaisilla on myös milloin tahansa tarkastus- takunnallisen ongelmajätteiden käsittelylaitok-
18390:                                               N:o 104
18391: 
18392: sen valvonnan tehostamiseksi pyritään lisää-            Laitoksen turvallisuuteen verrattuna ovat ta-
18393: mään. Hallituksen tarkoituksena on vuoden            loudelliset näkökohdat toisarvoinen kysymys.
18394: 1981 ensimmäiseen lisämenoarvioesitykseen si-        Kustannuksista ja niiden jaosta riippumatta lai-
18395: sällyttää ehdotus erityisen laitoksen valvonta-      tos on rakennettava siten, ettei siitä aiheudu
18396: tehtäviä hoitavan virkamiehen paikkaamisesta.        vaaraa tai haittaa ympäristön asukkaille. Hank-
18397: Samalla on tarkoitus esittää määrärahaa lää-         keen kustannuksista vastaa, kuten lainsäädän-
18398: ninhallituksille ympäristöselvitysten tekemistä      tömme ja aiheuttamisperiaate edellyttävät, pää-
18399: varten.                                              sääntöisesti ongelmajätelaitosyhtiö, elleivät tä-
18400:     Myös ongelmajätelaitosyhtiö on käynnistänyt      mä ja sijoituspaikaksi valittu kunta tai jokin
18401: tutkimusohjelman laatimisen laitoksen sijoitus-      muu taho sovi muista järjestelyistä.
18402: paikan ympäristön nykytilaa selvittävien tutki-         Hallitus on edellyttänyt, ettei valtakunnal-
18403: musten tekemiseksi ja ympäristön tilan kehitty-      lisen ongelmajätteiden käsittelylaitoksen raken-
18404: misen seuraamiseksi sekä laitoksen jatkuvan seu-     tamisesta aiheudu muita kustannuksia valtiolle
18405: rannan järjestämiseksi. Alustavien suunnitel-        kuin yhtiön osakepääomaosuuden kolmasosan
18406: mien mukaan ohjelmaan kuuluisivat pohja- ja          lunastamisesta aiheutuu. Se on kuitenkin erilai-
18407: pintavesitutkimus, puusto- ja kasvillisuustutki-     sin lainsäädäntötoimin ja rahoitusjärjestelyin
18408: mus, maaperä- ja viljavuustutkimus, ilmatutki-       pyrkinyt turvaamaan laitokselle riittävät toimin-
18409: mus sekä ihmisiin ja eläimiin kohdistuva tutki-      taedellytykset. Kun ongelmajätteet, niinkuin
18410: mus. Ohjelma alistetaan viranomaisten hyväk-         muutkin jätteet, katsotaan kotimaiseksi pohto-
18411: syttäväksi ennen laitoksen toiminnan aloitta-        aineeksi, yrityksellä on mahdollisuus saada -
18412: mista.                                               periaatteessa melko runsaastikin - valtion tu-
18413:     Edellä esitetyn perusteella on todettava, että   kirahoitusta kotimaista polttoainetta käyttäville
18414: lainsäädäntömme mahdollistaa tiukkojen tek-          laitoksille tarkoitettuina investointiavustuksina.
18415: nisten ja muiden määräysten antamisen niin           Sisäasiainministeriön asettama jäteverotustyö-
18416: valtakunnallisten kuin muidenkin ongelmajät-         ryhmä on 31. 3. 1981 julkistetussa mietinnös-
18417: teiden käsittelylaitosten turvallisuuden varmis-     sään ehdottanut, että ongelmajätelaitoksen ra-
18418: tamiseksi. Lainsäädäntö velvoittaa ympäristö-        kennuksille, koneille ja laitteille annettaisiin eri-
18419: ja terveysviranomaiset huolehtimaan siitä, että      tyishelpotuksia myös liikevaihtoverotuksessa.
18420: laitos rakennetaan siten, ettei siitä ole hait-          Edellä mainittuja avustuksia voidaan myön-
18421:  taa ympäristölle. Viranomaisilla on myös laa-       tää myös laitoksen sijoituspaikaksi valitulle
18422:  jat valtuudet laitoksessa harjoitettavan toimin-    kunnalle siltä osin kuin kunta ehkä osallistuu
18423:  nan jatkuvaan seurantaan ja valvontaan, mikä        laitoksen ja etenkin sen kaukolämpöverkon kus-
18424:  takaa asianmukaisesti ja turvallisesti hoidetun     tannuksiin. Hankkeesta ei siten aiheudu kun~
18425:  ongelmajätteiden käsittelyn.                        nalle kohtuuttomia kustannuksia. Lisäksi on-
18426:     Mitä ongelmajätteiden käsittelylaitoksen tur-    gelmajätelaitosyhtiö tuo kunnalle hyötyjä, ku-
18427:  vallisuuteen yleensä tulee, on otettava huo-        ten uusia työpaikkoja, verotuloja ja edullista
18428:  mioon, että laitos on luonteeltaan rinnastetta-     kaukolämpöä.
18429:  vissa keskisuureen kemian teollisuuslaitokseen.         Hallitus seuraa tarkoin hankkeen edistymis-
18430:  Laitoksessa käsiteltävien jäteaineiden määrä on     tä, mikä on tähän mennessä ollut kaikin puo-
18431:  kuitenkin varsin pieni, jos sitä verrataan ke-      lin normaalia. Laitoksessa harjoitettavan toi-
18432:  mian teollisuuden yleensä käyttämiin ainemää-       minnan valvonnasta vastaavat etupäässä lää-
18433:  riin. Siitä huolimatta on laitoksessa kuten jo-     nin- ja kuntatason ammattiviranomaiset, mikä
18434:  kaisessa vaarallisia aineita valmistavassa, käyt-    turvaa myös sijoituspaikkakunnan asukkaiden
18435:  tävässä ja varastoivassa laitoksessa laadittava     osallistumismahdollisuudet. Valtioneuvoston ei
18436:  vahingon varalta toimintasuunnitelma, jonka on      juuri muutoin tule puuttua hankkeeseen kuin
18437:  yhteensovittava lääni- ja kuntakohtaisiin pe-       pyrkimällä tekemään edellä mainitut yleiset
18438:  lastuspalvelusuunnitelmiin.                         edellytykset mahdollisimman hyviksi.
18439:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1981
18440: 
18441:                                                                           Ministeri ]. Koikkalainen
18442: 4                                             1981 vp;
18443: 
18444: 
18445: 
18446: 
18447:                            Till Riksdagens Herr Taiman
18448: 
18449:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ett på förhand godkänt program. Myndigheter-
18450: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-            na har även rätt att när som helst göra inspek-
18451: veise nr 411 av den 27 februari 1981 tili            tioner och att få alla för övervakningen erfor-
18452: vederbörande mediem av statsrådet översänt           derliga uppgifter om anläggningen. Myndig-
18453: avskrift av följande av riksdagsman Helge Si-        heterna biträds i inspektionsverksamheten och
18454: ren m.fl. ställda skriftliga spörsmåi nr 104:        vid övervakningen av opartiska sakkunniga
18455:                                                      inrättningar, såsom Statens tekniska forsknings-
18456:           Viika åtgärder ämnar Regeringen            central och Meteoroiogiska institutet.
18457:        vidta för att probiemavfallsverkets för-          Inrättandet av en anläggning för behandiing
18458:        Iäggningskommuns ekonomiska intressen         av probiemavfall och övervakningen av dess
18459:         skall tiligodoses och de krav som gäller     verksamhet regieras även av hälsovårds-, vat-
18460:        miljön bli uppfyllda, med beaktande           ten- och byggnadslagstiftningen samt Iagstift-
18461:         av att förläggningsorten och dess in-        ningen om gifter. Enligt ifrågavarande stad-
18462:        .vånare inte får utsättas för miljörisker     ganden behövs för inrättande av ett avfalls-
18463:        eller åsamkas extra kostnader genom           behandlingsverk flera tilistånd, vilkas syfte bl.a.
18464:        verksamheten vid avfallsverket?
18465:                                                      är att beakta sanitära aspekter och vattenvårds-
18466:                                                      synpunkter. Enligt den proposition med försiag
18467:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-         tili Iuftvårdslag som nyligen har aviåtits tili
18468: samt anföra följande:
18469:                                                      ril~sdagen, borde anmälan om verksamhet som
18470:    För oskadliggörande eller annan behandling        avser behandling av probiemavfall göras även
18471: av problemavfall i stor skala skall enligt Iagen     tili luftvårdsmyndigheten, som på basen av
18472: om avfallshantering (673/78, ändring 117 /81)        anmälan skulle kunna fordra att den som gjort
18473: utverkas ett särskilt behandlingstillstånd. Syftet   anmälan vidtar åtgärder för begränsning eller
18474: härmed är att garantera att problemavfallet          förebyggande av sådan verksamhet som för-
18475: behandlas på ett sakenligt och säkert sätt.          orenar luften.
18476: Sålunda skall anläggning för behandiing av               Åtgärder för organisering av övervakningen
18477: problemavfall i sin ansökan om tilistånd på-         av det probiemavfallsverk för hela Iandet som
18478: visa att dess verksamhet inte medför olägen-         kommer att byggas i Riihimäki har redan vid-
18479: het för miljön eller sanitär olägenhet. Behand-      tagits. Länsstyrelsen i Tavastehus Iän som en-
18480: lingstilistånd kan återkallas och anläggningen       ligt Iagen om avfallshantering är den myndig-
18481: tvingas avbryta eller nediägga sin verksamhet        het som i Iänet avgör ansökningar om behand-
18482: om denna konstateras medföra risk eller o-           lingstilistånd för behandling av probiemavfall,
18483: Iägenhet för miljön.                                 tilisatte 12. 3. 1981 en tjänstemannaarbets-
18484:    För säkerställande av en sakenlig och från        grupp som bereder frågan om det för hela
18485: miljövårdssynpunkt godtagbar behandling av           landet avsedda problemavfallsverkets lokali-
18486: probiemavfall förses ovan nämnda tillstånd           sering. Arbetsgruppen har tili uppgift att upp-
18487: med ·. sådana vilikor som anses erforderliga.        göra en utredning angående de för beskrivning
18488: Dessa kan även gälla övervakning av verk-            av miijöns tillstånd på probiemavfailsverkets
18489: samheten, såsom dömning av verkningarna på           blivande förläggningsplats erforderliga under-
18490: miljön, fortgående kontroll av luftens kvalitet      sökningar och utredningar som bör götas, dels
18491: och bullernivån, övervakning av att de fast-         innan frågan om tilistånd för problemavfalls-
18492: ställda maximihalterna inte överskrids samt          verket avgörs och dels innan verksamheten
18493: konstaterande av miljövårdsåtgärdernas effek-        vid avfallsverket inieds. Tili arbetsgruppen hör
18494: tivitet. I vilikoren för tiliståndet kan förut-      representanter för Iänsstyreisen i Tavastehus
18495: sättas att övervakningen ordnas i enlighet med       Iän, stadsstyrelsen i Riihimäki, kommunalför-
18496:                                             N:o 104                                                5
18497: 
18498: bundets för folkhälsoarbetet i Riihimäkitrakten    industrin i allmänhet använder. Tmts det skall
18499: hälsovårdsnämnds övervakningsavdelning och         vid problemavfallsverk, liksom vid varje verk
18500: Helsingfors vattendistrikts vattenbyrå. Arbets-    som framställer, använder eller upplagrar far-
18501: gruppen, som skall vara färdig med sitt arbete     liga ämnen med tanke på. eventuell skada upp-
18502: före utgången av juni 1981, skall även höra        göras en aktionsplan, viiken skall koordineras
18503: de fackmyndigheter vars verksamhet omfattar        med de för länet och kommunen uppgjorda
18504: hela landet.                                       planerna för räddningstjänsten.
18505:    Avsikten är att öka länsstyrelsens i Tavaste-       Jämfört med verkets säkerhet är de ekono-
18506: hus Iän resurser för effektivering av övervak-     miska synpunkterna en fråga av sekundär be-
18507: ningcn av den för hela landets behov avsedda       tydelse. Oberoende av kostnaderna och deras
18508: anläggningen för behandling av problemavfall.      fördelning bör verket byggas så, att det inte
18509: Regeringen ämnar inta ett förslag om avlönan-      medför risk eller olägenhet för dem som bor
18510: de av en särskild tjänsteman för de med över-      i dess omgivning. För kostnaderna för projektet
18511: vakningen av anläggningen förenande uppgifter-     ansvarar, såsom vår lagstiftning och upphovs-
18512: na i den första tilläggsbudgeten för år 1981.      principen förutsätter, huvudsakligen avfalls-
18513: Samtidigt har man för avsikt att föreslå ett       verksbolaget, såvida inte bolaget med den kom-
18514: anslag åt länsstyrelserna för verkställande av     mun som valts tili förläggningsplats eller någon
18515: miljöutredningar.                                  annan instans kommer överens om något annat
18516:    Även avfallsverksbolaget har börjat göra upp    arrangemang.
18517: ett undersökningsprogram för anställande av            Regeringen har förutsatt att byggandet av
18518: undersökningar, som klarlägger miljöns nu-         den för hela landet avsedda anläggningen för
18519: varande tillstånd på anläggningens förläggnings-   behandling av problemavfall inte åsamkar
18520: plats, samt för fortgående kontroll av miljöns     staten andra kostnader än de som inlösningen
18521: tilistånd och för ordnande av fortgående över-     av en tredi'edel av aktiekapitalsandelen i bo.
18522: vakning av anläggningen. Enligt de preliminära     laget medför. Regeringen har likväl genom
18523: planerna skulle i programmet ingå en under-        olika lagstiftningsåtgärder och finansierings-
18524: sökning av gnmd- och ytvattnet, en undersök-       arrangemang försökt tillförsäkra avfallsverket
18525: ning av trädbeståndet och växtligheten, en         tillräckliga   verksamhetsförutsättningar.     Då
18526: jord- och fruktbarhetsundersökning, en luft-       problemavfall, liksom annat avfall, anses som
18527: undersökning samt en undersökning av män-          inhemskt bränsle, är det möjligt för företaget
18528: niskor och djur. Programmet underställs myn-       att få - i princip tili och med rätt riklig -
18529: digheterna för godkännande innan verksam-          statlig stödfinansiering i form av investerings-
18530: heten vid anläggningen inleds.                     bidrag avsedda för anläggningar som använder
18531:     Med stöd av vad ovan anförts kan det           inhemskt bränsle. Den av ministeriet för in-
18532:  konstateras att vår lagstiftning gör det möj-     rikesärendena tilisatta arbetsgruppen för utred-
18533: ligt att utfärda stränga tekniska och andra        ning av frågan om avfallsbeskattning har i sitt
18534: bestämmelser för tryggande av såväl det för        31. 3. 1981 offentliggjorda betänkande föres-
18535: hela landet avsedda problemavfallsverkets som      lagit att särskilda skattelättnader skall beviljas
18536: andra problemavfallsverks säkerhet. Lagstift-      för problemavfallsverkets byggnader, maskiner
18537: ningen förpliktar miljövårds- och hälsovårds-      och anordningar även vid omsättningsbeskatt-
18538: myndigheterna att se tili, att anläggningen        ningen.
18539:  byggs så, att den inte medför olägenhet för           Ovan nämnda bidrag kan även beviljas den
18540:  miljön. Myndigheterna har även stora befogen-     kommun som valts tili förläggningsort för av-
18541: heter att fortgående följa med och övervaka        fallsverket tili den del kommunen eventuellt
18542: verksamheten vid anläggningen, vilket garan-       deltar i kostnaderna för verket och i synner-
18543:  terar att behandlingen av problemavfallet sköts   het för dess fjärrvärmenät. Projektet medför
18544:  på ett sakenligt och säkert sätt.                 sålunda inte oskäliga kostnader för kommunen.
18545:     I fråga om problemavfallsverkens säkerhet      Dessutom medför avfallsverksbolaget fördelar
18546:  i allmänhet bör det beaktas att ett sådant        för kommunen, t. ex. nya arbetsplatser, skatte-
18547:  verk tili sin karaktär är jämförligt med en       intäkter och förmånlig fjärrvärme.
18548:  medelstor kemisk fabrik. De behandlade av-            Regeringen följer noga med projektets fram-
18549: fallsämnenas mängd är likväl rätt liten jäm-       skridande, som hittilis på alla sätt varit nor-
18550: fört med de ämnesmängder som den kemiska           malt. För övervakningen av verksamheten vid
18551: 088100319S
18552: 6                                            1981 vp.
18553: 
18554: avfallsverket ansvarar främst fackmyndigheter-     skilt ingripa i projektet på annat sätt än genom
18555: na på läns- och kommunnivå, vilket tillförsäk-     att försöka göra ovan nämnda allmänna för-
18556: rar även förläggningsortens invånare möjlig-       utsättningar så goda som möjligt.
18557: heter att engagera sig. Statsrådet hör inte sär-
18558:      Helsingfors den 3 april 1981
18559: 
18560:                                                                        Minister ]. Koikkalainen
18561:                                              1981 vp.
18562: 
18563: Kirjallinen kysymys n:o 105
18564: 
18565: 
18566: 
18567: 
18568:                                   Miettinen ym.: Liukkaan kelin ajoharjoitusratojen perustamisesta
18569: 
18570: 
18571:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18572: 
18573:    Viime vuonna kehittyi liikenneturvallisuus       detty pakolliseksi kaikiHe uusHle ajokortin suo-
18574: maassamme huomattavasti aikaisempaa parem-          rittajille edellyttäen, että he asuvat riittävän lä-
18575: paan suuntaan. Ennakkotietojien mukaan tielii-      hellä sellaista harjoittelurataa, jossa annetaan
18576: kenteessä sai surmansa 512 henkilöä. Yhtä           ympärivuoden liukkaan kelin ajo-opetusta. Näi-
18577: pientä lukua saadaan hakea tilastoista 1950-        tä harjoittelualueita on nyt Ruotsissa seitsemän
18578: luvulta.                                            ja ne on sijoitettu maan etelä- ja keskiosiin si-
18579:    Toisaalta on huomattava, että pienten, ei        ten, että niiden piirissä on kaksi kolmasosaa kai-
18580: kuolonuhreja vaativien liikennevahinkojen mää-      kista ajokorttilmkelaista.
18581: rä on kasvanut. Viime joulukuussa tehtiin jopa         Norjassa harjoitusratoja on jo toistakymmen-
18582: kaikkien ailwjen suurin joulukuun ennätys ns.       tä ja tämän vuoden loppuun mennessä pitäisi
18583: pehilmlareissa vakuutusyhtiöiltä saatujen tieto-    olla valmiina yhteensä 27 rataa. Myös Norjassa
18584: jen mukaan. Tämän valitettavan kehityksen           liukkaan ke1in kurssi kuuluu mukaan ajokortin
18585: katsotaan asiantuntijoiden mielestä johtuvan        suorittamiseen, vaikkakin vasta jatkokurssin
18586: suurelta osin autoilijoiden hei:kosta ajotaidosta   muodossa.
18587: nimenomaan liukkaalla kelillä. Autoilijoiden           Suomen Autokoululiitto, Autoliitto, Liiken-
18588: ajotaidossa on selviä puutteita, jotka ovat         neturva, poliisiviranomaiset ym. ovat ehdotta-
18589: omiaan lisäämään heidän alttiuttaan joutua mu-      neet myös Suomeen vastaavanlaista järjestelmää
18590: kaan liikennevahinkoihin va1keissa keliolosuh-      ja liukkaan kelin harjoitusratojen rakentamista.
18591: teissa.                                             Tällaisten ajoharjoitusratojen käyttö olisi hyvin
18592:    Monet autoalan järjestöt, autokoulut ja muut     monipuolista ja laajaa, sillä niillä voisivat muu-
18593: alan asiantuntijat ovat usean vuoden aikana         tenkin kehittää ajotaitoaan ajokorttioppilaiden
18594: järjestäneet ns. liukkaan kelin kursseja. Näitä     1isäksi palo-, poliisi- ja sairaankuljetusautojen
18595: on järjestetty pääsääntöisesti talvisaikaan jär-    sekä linja-autojen ja erilaisten yhdistelmäajo-
18596: vien, jokien ja meren jäällä. Näistä kursseista     neuvojen kuljettajat, erilaisten vapaaehtoisten
18597: on saatu yksinomaan myönneisiä kokemuksia.          ajokurss1en oppilaat ym.
18598:    Jääalueella tapahtuva liukkaan kelin ajohar-        Ratojen käyttökustannuksista vastaisivat pää-
18599: joiuelu on sinänsä käyttökelpoinen keino, mut-      osiltaan niiden käyttäjät. Niiden perustamiskus-
18600: ta sen puutteena on harjoittelualueiden osa-        tannuksista olisi valtion ja kuntien huolehdit-
18601: aikaisuus sekä osaltaan lainsäädännön (laki         tava. On täysin perusteltua edellyttää, että val-
18602: moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastokäytön        tio ottaa näiden yleistä liikenneturvallisuutta
18603: rajoittamisesta) ja ympäristönsuojelullisten nä-    tehokkaasti edistävien ratoien rakentamisen ra-
18604: kökohtien asettamat rajoitukset. On myös huo-       hoittamisen huomioon tieliikenteeltä koottavien
18605: mattava, että jäät vahvistuvat suuressa osassa      verojen ja veroluontoisten maksujen sijoitus-
18606: maata vasta keskitalvella niin vahvoiksi, että      kohteena. Nykyisin näiden maksujen ja valtion
18607: ajajien kurssitusta voidaan niillä järj,estää, ja   tieliikenteeseen osoittamien varojen välillä on
18608: tuolloin harjoittelu osuu liian myöhäiseen ajan-    räikeä epäsuhde. Aioharjoitusratojen perustami-
18609: kohtaan. Ovathan talven vaarallisimmat kelit        nen on tärkeä ja kiireellinen tehtävä. Asiassa
18610: yleensä alkutalvesta.                               ei oie varaa enää viivytellä, vaan laadittaessa
18611:    Muissa maissa saadut kokemukset liukkaan         valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitystä
18612: kelin ajoharjoittelusta ovat erittäin myönteisiä.   ajoharjoitusratojen perustaminen on sisällytettä-
18613: Ruotsissa on liukkaan kelin ajoharjoitus sää-       vä siihen.
18614: 088100324X
18615: 2                                           1981 vp.
18616: 
18617:    Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-             sa tällaisista harjoitusradoista saatujen
18618: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-              erittäin myönteisten kokemusten perus-
18619: tioneuvoston asianomais,en jäsenen vastattavaksi            teella, ja
18620: seuraavan kysymyksen:                                          aikooko Hallitus ryhtyä viipymättä
18621:                                                             toimenpiteisiin liukkaan kelin ajoharjoi-
18622:           Onko Hallitus tietoinen liukkaan ke-              tusratojen rakentamisohjelman laatimi-
18623:        lin ajoharjoitusratojen liikenneturvalli-            seksi ja määrärahojen varaamiseksi val-
18624:        suutta lisäävästä, onnettomuuksia vä-                tion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon
18625:        hentävästä ja ihmishenkiä säästävästä                ohjelman toteuttamisen aloittamiseksi?
18626:        merkityksestä mm. Ruotsissa ja Norjas-
18627:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1981
18628: 
18629:          Mauri Miettinen               Anssi Joutsenlahti             Mikko Kuoppa
18630:          M. Jaatinen                   Pentti Poutanen                Helvi Hyrynkangas
18631:          Elisabeth Rehn                Alvar Saukko                   Esko Almgren
18632:                                        Niilo Hämäläinen
18633:                                              N:o 10.5                                               3
18634: 
18635: 
18636: 
18637: 
18638:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18639: 
18640:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dollisen ajokorttijärjestelmän luomista siten,
18641: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       että vain jatkokoulutukseen osallistuminen ja
18642: olette kirjeellänne 27 päivältä helmikuuta 1981     suoritettu koe oikeuttaisivat saamaan varsinai-
18643: n:o 412 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       sen ajokortin.
18644: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Miet-         Työryhmän ehdotuksen mukaan jatkokoulu-
18645: tisen ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy-       tusosaan sisältyisi mm. liukkaan kelin ajon teo-
18646: myksen n:o 105:                                     riaa sekä käytännön harjoittelua. Koska kuljet-
18647:                                                     tajaopetustyöryhmän ehdotukset olivat varsin
18648:           Onko Hallitus tietoinen liukkaan ke-      yleisiä sekä tavoitteiden että opetusohjelmien
18649:        Jin ajoharjoitusratojen liikenneturvalli-    osalta, niin liikenneministeriö päätti 29. 4.
18650:        suutta lisäävästä, onnettomuuksia vä-        1980 asettaa työryhmän määrittelemään yksi-
18651:        hentävästä ja ihmishenkiä säästävästä        tyiskohtaisemmin kuljettajaopetuksen tavoitteet
18652:        merkityksestä mm. Ruotsissa ja Norjas-       sekä laatimaan opetusohjelmat.
18653:        sa tällaisista harjoitusradoista saatujen        Työryhmän ehdotus kuljettajaopetuksen ope-
18654:        erittäin myönteisten kokemusten perus-       tussisällöstä valmistuu lähiaikoina. Tässä ehdo-
18655:        teella, ja                                   tuksessaan työryhmä ottaa kantaa myös liuk-
18656:           aikooko Hallitus ryhtyä viipymättä        kaan kelin ajo-opetuksen sisällyttämisestä kul-
18657:        toimenpiteisiin liukkaan kelin ajoharjoi-    jettaiaopetukseen.
18658:        tusratojen ralrentamisohjelman laatimi-         MikäH liukkaan kelin ajoharjoittelu sisälly-
18659:        seksi ja määrärahojen varaamiseksi val-      tetään osana pakolliseen kuljettajaopetukseen,
18660:        tion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon        sillä voidaan ilmeisesti jonkin verran vaikuttaa
18661:        ohjelman toteuttamisen aloittamiseksi?       ajokortin saannin jälkeisen riskialttiin ajan lii-
18662:                                                     kenneonnettomuuksiin.
18663:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Liikenneministeriön tarkoituksena on lähiai-
18664: taen seuraavaa:                                     koina asettaa työryhmä, jonka tehtävänä olisi
18665:    Liikenneministeriön asettama ja 31. 3. 1979      selvittää liukkaan kelin ajo-opetuksessa tarvitta-
18666: mietintönsä jättänyt kuljettajaopetustyöryhmä       vien harjoitteluratojen rakentamiseen ja rahoi-
18667: esitti ajokortin saannin jälkeisen jatkokoulutuk-   tukseen liittyvät kysymykset. Tämän sdvityk-
18668: sen sisällyttämistä kiinteänä osana kuljettaja-     sen pohjalta liikenneministeriö tekee tarvitta-
18669: opetukseen. Työryhmä ehdotti harkittavaksi eh-      vat määrärahaehdotukset.
18670:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1981
18671: 
18672:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
18673: 4                                            1981 vp.
18674: 
18675: 
18676: 
18677: 
18678:                             Till Riksdagens Herr Talman
18679: 
18680:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kunde utvecklas så, att endast deltagande i
18681: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           fortbildningen och ett avlagt prov skulle be-
18682: velse nr 412 av den 27 februari 1981 till ve-       rättiga tili erhållandet av ett egentligt körkort.
18683: derbörande medlem av statsrådet för avgivande          Enligt arbetsgruppens förslag skulle fortut-
18684: av -svar översänt följande av riksdagsman Miet-     bildningsdelen inrymma bl. a. teori och prak-
18685: tinen m. fl. undertecknade spörsmål nr 105:         tiska övningar i halkkörning.
18686:                                                        Eftersom förarundervisningsarbetsgruppens
18687:           Är Regeringen medveten om den be-         förslag var rätt allmänna både vad gäller målen
18688:        tydelse övningsbanor för halkkörning har     och undervisningsprogrammen, beslöt trafikmi-
18689:        för en ökning av trafiksäkerheten, för       nisteriet den 29 april 1980 att tillsätta en ar-
18690:        en minskning av olycksantalet och för        betsgrupp för en noggrannare precisering av
18691:        inbesparing av människoliv enligt de         förarundervisningens mål samt för undervis-
18692:        mycket positiva ,erfarenheter man erhål-     ningsprogrammens utarbetande.
18693:        lit av sådana i bl. a. Sverige och Norge,       Arbetsgruppens förslag tili förarundervis-
18694:        och                                          ningens innehåll kommer att bli färdigt inom
18695:           ämnar Regeringen utan dröjsmål vid-       de närmaste tiderna. I detta förslag kommer
18696:        taga årgärder för utarbetandet av ett        arbetsgruppen också att taga ställning tili in-
18697:        byggnadsprogram för övningsbanor med         rymmandet av träning i halkkörning i förar-
18698:        halkkörning och för att i statsbudgeten      undervisningen.
18699:        för år 1982 reservera anslag för inled-         Om träning i halkkörning kommer att in-
18700:        ning av programmets förverkligande?          rymmas som en del i förarundervisningen, kan
18701:                                                     det uppenbarligen i någon mån inverka på tra-
18702:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       fikolyckor under riskperioden efter körkortets
18703: samt anföra följande:                               erhållande.
18704:    Den av trafikministeriet tillsatta förarunder-      Trafikministeriet har för avsikt att inom
18705: visningsarbetsgruppen som den 31. 3. 1979 av-       den närmaste tiden tillsätta en arbetsgrupp med
18706: lämnade sitt betänkande, föreslog att fortbild-     uppgift att utreda frågor som ansluter sig tili
18707: ningen efter körkortets erhållande skulle in-       byggandet och finansieringen av övningsbanor
18708: rymmas som en integrerad del i förarundervis-       för halkkörning. Trafikministeriet kommer att
18709: ningen. Arbetsgruppen föreslog att det man          göra sina förslag tili behövliga anslag p~ grund
18710: överväger, om ett villkorligt körkortssystem        av denna utredning.
18711:      Helsingfors den 3 april 1981
18712: 
18713:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
18714:                                                1981 vp.
18715: 
18716: Kirjallinen kysymys n:o 106
18717: 
18718: 
18719: 
18720: 
18721:                                        Kanerva: Turun kieli-instituutin kehittämisestä
18722: 
18723: 
18724:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18725: 
18726:    Opetusministeriön, Turun kaupungin ja Tu-          iänkoulutuslaitosten) käyttöön osoitetaan riit-
18727: run kieli-instituutin tukisäätiön välillä solmit-     tävät voimavarat niille kuuluvien tehtävien me-
18728: tiin 10. 10. 1980 esisopimus, jonka mukaan            nestykselliseksi hoitamiseksi." Eduskunta hy-
18729: Turun kieli-instituutti siirtyy 1. 8. 1981 valtion    väksyi lakiehdotuksen 3. 12. 1980.
18730: haltuun ja liitetään kääntäjänkoulutuslaitoksena         Turun kieli-instituutti on useaan otteeseen
18731: Turun yliopiston yhteyteen. Esisopimuksen pe-         esittänyt opetusministeriölle, että pahin ongel-
18732: rustana on hallituksen esitys eduskunnalle kie-       ma laitoksen toimintaedellytyksissä on nykyi-
18733: lenkääntäjien koulutuksen uudelleen järjestämis-      sellään se, että ranskan kielen opetukseen ei
18734: tä koskevaksi lainsäädännöksi (HE n:o 158/            ole saatu siihen välttämättä tarvittavia opettaja-
18735: 1980 vp.). Esityksen perusteluissa on nyky-           voimia. Jotta ranskan kielen osaston toiminta
18736: muotoisen kielenkääntäjien koulutuksen huo-           olisi tarkoituksenmukaista, pitäisi uusia opis-
18737: mattavimmaksi ongelmaksi esitetty tutkinnon           kelijoita voida ottaa laitokseen vähintäänkin
18738: epäselvä asema koulutusjärjestelmässä keski- ja       joka toinen vuosi, vieläpä mieluimmin vuosit-
18739: korkea-asteen välillä.                                tain. Nyt opiskelijoita on voitu ottaa vastaan
18740:    On epäilty, että kieli-instituuteille ei muu-      vain joka neljäs vuosi ja poikkeustapauksissa
18741: toksen yhteydessä annettaisikaan sellaisia voi-       joka toinen vuosi. Vaikka otettavien opiskeli-
18742: mavaroja, jotka suunniteltuun toiminnan kehit-        joiden määrä olisikin vähäisempi, opetuksen
18743: tymiseen tarvittaisiin. On syytä korostaa sitä,       hoitamiseen tarvittaisiin vähintäänkin kaksi
18744: että korkeakouluihin ollaan nyt perustamassa          uutta lehtoria.
18745: kokonaan uutta opetuksen ja tutkimuksen alaa,
18746: joka tehtävänsä ja siihen kohdistuvien ulkois-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
18747: ten odotusten ja myöskin tutkimusperinteen            päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
18748: suhteen poikkeaa korkeakoulujen muusta kie-           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18749: len opetuksesta ja tutkimuksesta ja joka tämän        vaksi seuraavan kysymyksen:
18750: vuoksi tarvitsee omat erikoistuneet resurssinsa.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18751: Mikäli tähän näkökohtaan ei kiinnitetä nykyis-                ryhtyä, jotta korkeakouluihin liitettävil-
18752: tä suurempaa huomiota, tulee koko uudistus                    le kieli-instituuteille annettaisiin sellai-
18753: jäämään valitettavalla tavalla puutteelliseksi.               set voimavarat, joiden avulla kielenkään-
18754:    Kun em. hallituksen esitystä eduskunnassa                  täjien koulutuksen uudelleen järjestä-
18755: syksyllä 1980 käsiteltiin, kiinnitti sivistysvalio-           mistä koskevat kehittämistavoitteet voi-
18756: kunta huomiota tähän seikkaan. Sivistysvalio-                 daan saavuttaa ja jotta mahdollisimman
18757: kunnan mietinnössä n:o 13 (1980 vp.) lau-                     pian annettaisiin Turun kieli-instituu-
18758: suttiin mm.: "Valiokunta kiinnittää huomiota                  tille mahdollisuus kahden uuden rans-
18759: niihin vaatimuksiin, jotka kääntäjänkoulutuk-                 kan kielen lehtorin viran perustami-
18760: sen tieteellistämisestä seuraavat, ja pitää erit-             seen?
18761: täin tärkeänä, että kieli-instituuttien ( kääntä-
18762:       Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1981
18763: 
18764:                                             Ilkka Kanerva
18765: 
18766: 
18767: 
18768: 0881003326
18769:                                                1981 vp.
18770: 
18771: 
18772: 
18773: 
18774:                          Ed ti s kunnan Herra Puhe in i e helle
18775: 
18776:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ri 1 momentissa       lutuslaitoksina. Kolmivuotisesta diplomikielen-
18777: mainitussa tårkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kääntäjien koulutuksesta kehitetään korkeakou-
18778:  olette ki'rjeellähne 27 päivältä helmikuuta 1981     lutasoinen filosofian kandidaatin tutkintoon
18779:  lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-        tähtäävä koulutus.
18780:  nen vastattavaksi kansanedustaja Kanervan te-           Yksityisten kieli-instituuttien palveluksessa
18781:  kemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyk-     oleva henkilöstö siirtyy suostumuksen mukai-
18782: .sen n:o 106:                                         sesti valtiollistamisen yhteydessä asianomaisten
18783:                                                       yliopistojen tai korkeakoulujen henkilöstöksi.
18784:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Uudet kääntäjänkoulutuslaitokset saavat täten
18785:        ryhtyä, jotta korkeakouluihin liitettävil-     käyttöönsä sen asiantuntemuksen, mikä kieli-
18786:        le kieli-instituuteille annettaisiin sellai-   instituuteilla nykyisin on. Opetushenkilöstöstä
18787:        set voimavarat, joiden avulla kielenkään-      noin puolet siirtyy perustettaviin lehtorin V 29
18788:        täjien koulutuksen uudelleen järjestä-         virkoihin ja noin puolet lehtorin V 26 virkoi-
18789:        mistä koskevat kehittämistavoitteet voi-       hin. Tarkoituksena on kehittää kääntäjänkou-
18790:        daan saavuttaa ja jotta mahdollisimman         lutuslaitosten virkarakennetta siten, että kor-
18791:        pian annettaisiin Turun kieli-instituu-        keakoulututkintoon tähtäävä koulutus voidaan
18792:        tille mahdollisuus kahden uuden rans-          täysipainoisesti järjestää. Ensimmäiset apulais-
18793:        kan kielen lehtorin viran perustami-           professorin virat kääntäjär.koulutuslaitoksiin pe-
18794:        seen?                                          rustetaan valtiollistamisen yhteydessä, jolloin
18795:                                                       kuhunkin laitokseen perustetaan yksi apulais-
18796:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          professuuri. Virkarakennetta ja yleensä kään-
18797: vasti seuraavaa:                                      täjänkoulutuslaitosten voimavaroja tullaan ke-
18798:   Kaikki maamme neljä yksityistä kieli-insti-         hittämään korkeakouluille osoitettavien koko-
18799: tuuttia siirtyvät 1. 8. 1981 lukien valtion hal-      naisresurssien puitteissa. Turun yliopiston kään-
18800: tuun. Kieli-instituutit liitetään yliopistojen tai    täjänkoulutuslaitoksen ranskan kielen lehtorin
18801: korkeakoulujen yhteyteen humanististen tiede-         virkojen perustamista harkitaan Turun yliopis-
18802: kuntien tai vastaavien yksikköjen kääntäjänkou-       ton tekemien esitysten perusteella.
18803:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1981
18804: 
18805:                                                                      Opetusministeri Pär Stenbäck
18806:                                                N:o 106                                                3
18807: 
18808: 
18809: 
18810: 
18811:                             Tili Riksdagens Herr Talman
18812: 
18813:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Den vid privata språkinstitut anställda per-
18814: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             sonalen övergår i samhand med förstatligandet
18815: velse av den 27 februari 1981 tili vederböran-        i enlighet med sitt samtycke tili anställning
18816: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          vid vederbörande universitet eller högskola. De
18817: följande av riksdagsman Kanerva underteckna-          nya institutionetua för translatorsuthildning får
18818: de spörsmål nr 106:                                   härigenom överta den sakkunskap som språk-
18819:                                                       instituten numera har. Av undervisningsperso-
18820:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       nalen övergår ca hälften tili nyinrättade lek-
18821:        ta för att de språkinstitut som ansluts        torstjänster V 29 och ungefär hälften tili lek-
18822:        tili högskolorna skall ges sådana resur-       torstjänster V 26. Avsikten är att utveckla
18823:        ser, att de för omorganiseringen av            translatorsutbildningsinstitutionernas    tjänste-
18824:        translatorsutbildningen uppställda målen       struktur så, att den uthildning som syftar tili
18825:        kan nås och språkinstitutet i Aho så           högskole-examen kan anordnas i full utsträck-
18826:        snart som möjligt bereds möjlighet att         ning. De fö11sta biträdande professorstjänsterna
18827:        inrätta två nya lektorstjänster i franska?     vid institutionerna för translatorsuthildning in-
18828:                                                       rättas i samband med förstatligandet, varvid vid
18829:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         varje institution inrättas en hiträdande profes-
18830: samt anföra följande:                                 sur. Tjänstestrukturen och i allmänhet de här
18831:    Samtliga fyra privata språkinstitut i vårt land    avsedda institutionernas verksamhetsförutsätt·
18832: övergår fr.o.m. 1. 8. 1981 i statens hesittning.      ningar skall utvecklas inom ramen för de total-
18833: Språkinstituten ansluts tili ett universitets eller   resurser som anvisas högskolorna. Inrättandet
18834: en högskolas humanistiska fakultet eller mot-         av lektorstjänster i franska vid Aho universi-
18835: svarande enhet fungerande institutioner för           tets institution för translatorsutbildning över-
18836: translatorsutbildning. Den treåriga uthildningen      vägs på basen av framställningar från Aho uni-
18837: för diplomtranslatorer skall utvecklas tili en        versitet.
18838: uthildning som syftar till filosofie kandidat-
18839: examen på högskolenivå.
18840:       Helsingfors den 7 april 1981
18841: 
18842:                                                                Undervisningsminister Pär Stenbäck
18843:                                                1981 vp.
18844: 
18845: Kirjallinen kysymys n:o 107
18846: 
18847: 
18848: 
18849: 
18850:                                   Järvilehto ym.: Lakisääteisen hoitoloman järjestämisestä sairaan
18851:                                       lapsen vanhemmille
18852: 
18853: 
18854:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18855: 
18856:    Lapsen vanhemmalle annettava hoitoloma            hoidosta heidän omassa kodissaan.
18857: lapsen sairastuessa on asia, joka vaatii kiireel-       On huomattava, että kun lastenhoitaja hoi-
18858: listä ratkaisemista sekä perhepolitiikan että työ-   taa lapsia näiden omassa kodissa, hän huoleh-
18859: ja perhe-elämän joustavan yhteensovittamisen         tii lapsista myös heidän sairastuessaan, jolloin
18860: kannalta. Ongelman hoitamiseksi valmistellaan        vanhemmat eivät käytä hoitolomaoikeutta eivät-
18861: ehdotusta, jonka mukaan sairasta lasta kotona        kä aiheuta yhteiskunnalle kustannuksia lasten
18862: hoitavalle huoltajalle voitaisiin maksaa sairaus-    sairastuessa. LakisääteiDen hoitolomamahdolli-
18863: vakuutuslain mukaista päivärahaa.                    suus on sen sijaan välttämätön, mikäli lasten-
18864:    Lakisääteinen hoitoloma selkiinnyttäisi ny-       hoitaja sairastuu.
18865: kyistä vaihtelevaa käytäntöä, jonka mukaan,             Aikuisten sairastuminen on suhteellisen har-
18866: työ- ja virkaehtosopimusten säännöksistä riip-       vinaista verrattuna lasten sairausfrekvenssiin,
18867: puen, vanhemmilla, useimmiten äidillä, on            joten hoitoloman turvaaminen vanhemmalle
18868: muutaman päivän paikallinen loma sairaan lap-        myös hoitajan sairastuessa ei aiheutta_isi yhteis-
18869: sen hoidon järjestämiseksi.                          kunnalle sanottavia lisämenoja, mutta takaisi
18870:    Kun sairaan lapsen hoitolomaa koskevia sää-       perheille samanlaisen oikeuden hoitaa lapsiaan
18871: döksiä valmiste1laan, on kiinnitettävä huomiota      lasten päivähoitomuodosta riippumatta. ·
18872: myös niihin vaikeuksiin, joita työssä käyville          Edellä sanotun perusteella sekä viitaten val-
18873: vanhemmille aiheutuu lapsen hoitajan sairas-         tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin, esi-
18874: tuessa. Ruotsissa myönnetään hoitoloma van-          tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
18875: hemmalle, mikäli lapsi tai lapsen hoitaja sairas-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
18876: tuu.                                                 sen:
18877:    Kunnallinen päivähoito kattaa noin 50 %
18878: päivähoidon tarpeessa olevista lapsista. Näiden                Aikooko Hallitus toteuttaa lakisäätei-
18879: lasten kohdalla hoitoloma koskisi lasten sai-               sen, sairausvakuutusvaroista korvattavan
18880: raustapauksia, koska hoitajan sairastuessa kun-             hoitoloman sairaan lapsen vanhemmalle,
18881:                                                             ja                            . .
18882: ta yleensä järjestää sijaisen.
18883:    Yksityisessä perhepäivähoidossa olevien las-                aikooko Hallitus tässä yhteydessä ot-
18884: ten kohdalla aiheuttaa hoitajan sairastuminen               taa huomioon myös lapsen hoitajan sai-
18885: vanhemmille melkoisia hoito-ongelmia, samoin                rastumisesta lapsen vanhemmalle aiheu-
18886: perheissä, joissa lastenhoitaja huolehtii lasten            tuvan hoitoloman tarpeen?
18887:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1981
18888: 
18889:          Ulla Järvilehto                Antero Juntumaa                Jorma Fred
18890:          Olavi Ronkainen                Erkki Korhonen                 Esko Almgren
18891:          Impi Muroma                    Asser Stenbäck                 Sauli Hautala
18892: 
18893: 
18894: 
18895: 
18896: 0881003293
18897: 2                                            1981 vp.
18898: 
18899: 
18900: 
18901: 
18902:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18903: 
18904:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Korvauksen suorittaminen sairaan lapsen hoi-
18905: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       don perusteella sairausvakuutuslain mukaan ai-
18906: olette 27 päivänä helmikuuta 1981 päivätyn          heuttaisi eräitä ongelmia. Muun muassa valvon-
18907: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tatoimenpiteet olisivat lyhyiden poissaolojen
18908: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kysymyksessä ollessa vaikeammin toteutettavis-
18909: edustaja Ulla Järvilehdon ym. näin kuuluvasta       sa kuin esimerkiksi päivärahojen osalta. Ennak-
18910: kirjallisesta kysymyksestä n:o 107:                 koarvioiden mukaan sairaan lapsen hoidon pe-
18911:                                                     rusteella suoritettavien korvausten kustannuk-
18912:            Aikooko Hallitus toteuttaa lakisäätei-   set olisivat huomattavat. Tämä on merkittävä
18913:         sen, sairausvakuutusvaroista korvattavan    tekijä nimenomaan tässä vaiheessa, jolloin päi-
18914:         hoitoloman sairaan lapsen vanhemmalle,      vä- ja äitiysrahajärjestelmää aiotaan olennaisella
18915:         ja    .                                     tavalla uudistaa, mikä aiheuttaa myös huomat-
18916:            aikooko Hallitus tässä yhteydessä ot-    tavat lisäkustannukset. Näin ollen uudistuksen
18917:         taa huomioon myös lapsen hoitajan sai-      toteuttaminen sairausvakuutuslakia kehittämäl-
18918:       . rastumisesta lapsen vanhemmalle aiheu-      lä näyttää vaikealta toteuttaa lähitulevaisuudes-
18919:         tuvan hoitoloman tarpeen?                   sa. Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo kuiten-
18920:                                                     kin edelleen selvittää asiaa ja sen tarkoituksena
18921:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       on neuvotella muun muassa työmarkkinajärjes-
18922: vasti seuraavaa:                                    töjen kanssa kysymyksestä ottaen huomioon,
18923:    Niiden kustannusten korvaaminen, joita van-      että paikallisen loman myöntäminen lapsen sai-
18924: hemmille aiheutuu sairastuneen lapsen hoidon        rastuessa on työelämässä jo nykyisin varsin
18925: järjestämisestä, voidaan järjestää lähinnä kah-     yleistä. Mikäli lapsen sairastuminen tulevaisuu-
18926: della tavalla. Työnantaja voi myöntää vanhem-       dessa oikeuttaa sairausvakuutuksen päivärahaan,
18927: mille hoitolomaa ja maksaa sen ajalta palkkaa.      täytyy tällaista järjestelmää luotaessa ottaa huo-
18928: Toisena mahdollisuutena on korvata vanhem-          mioon työnantajain maksamat palkat lapsen
18929: mille aiheutunut. ansion menetys sairausvakuu-      sairastumisesta johtuvien poissaolojen ajalta.
18930: tuslain mukaan.
18931:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1981
18932: 
18933:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
18934:                                              N:o 107                                               3
18935: 
18936: 
18937: 
18938: 
18939:                            Till Riksdagens Herr Talman
18940: 
18941:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       av sjukt barn enligt sjukförsäkringslagen skulle
18942: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      föranleda vissa problem. Bl. a. skulle kontroll-
18943: av den 27 februari 1981 tili vederbörande          åtgärderna vara svårare att genomföra än för
18944: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     dagpenningens del då det är fråga om kortare
18945: jande av riksdagsman Ulla Järvilehto m. fl.        frånvaroperioder. Enligt förhandsberäkningar
18946: undertecknade spörsmål nr 107:                     skulle kostnaderna för de ersättningar som ut-
18947:                                                    betalas på grund av vård av sjukt barn vara
18948:           Ämnar Regeringen förverkliga en lag-     betydande. Detta är en viktig faktor i synner-
18949:        stadgad vårdledighet för föräldrar tili     het i detta skede, då man ämnar förnya dag-
18950:        sjukt barn, viiken ersätts från sjukför-    och moderskapspenningsystemet på ett väsent-
18951:        säkringsmedel, och                          ligt sätt, vilket också föranleder betydande till-
18952:           ämnar Regeringen härvid beakta för-      läggskostnader. Sålunda verkar det vara svårt
18953:        äldrarnas behov av vårdledighet då          att under närmaste framtid genomföra refor-
18954:        barnskötaren insjuknar?                     men genom att utveckla sjukförsäkringslagen.
18955:                                                    Social- och hälsovårdsministeriet ämnar dock
18956:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      alltjämt utreda ärendet och ministeriet har för
18957: samt framföra följande:                            avsikt att underhandla om frågan med bl. a.
18958:    Ersättandet av de kostnader som föranleds       arbetsmarknadsorganisationerna med beaktande
18959: föräldrarna då de ordnar vård för ett barn som     av att det nuförtiden redan är ganska vanligt
18960: insjuknat kan organiseras närmast på två sätt.     att bevilja ledighet med lön då barnet insjuk-
18961: Arbetsgivaren kan bevilja föräldrarna vårdledig-   nar. Om barnets insjuknande i framtiden be-
18962: het och utbetala lön för denna tid. En annan       rättigar tili sjukförsäkringsdagpenning, bör man
18963: möjlighet är att enligt sjukförsäkringslagen       då man skapar ett sådant system beakta de
18964: ersätta den inkomst som föräldrarna förlorar.      löner som arbetsgivaren utbetalar under den
18965:    Erläggandet av ersättning på grund av vård      frånvaro som föranleds av att barnet insjuknat.
18966:      Helsingfors den 2 april 1981
18967: 
18968:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
18969:                                                 1981 vp.
18970: 
18971: Kirjallinen kysymys n:o 108
18972: 
18973: 
18974: 
18975: 
18976:                                    Aaltonen: Kotimaisen äänitetuotannon tukemiseen tähtäävistä
18977:                                       toimenpiteistä
18978: 
18979: 
18980:                           E d u s ku n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e
18981: 
18982:    Kotimaisella äänitetuotannolla on laaja ja          sa tilanne on jossain määrin alkanut muistut-
18983: monitahoinen tehtävä maamme musiikkielämäs-            taa kotimaista elokuvatuotantoa, josta paaosaa
18984: sä ja kansallisessa musiikkikulttuurissamme.           on jo pitkään ylläpidetty voimakkaan julkisen
18985: Ääniteteollisuus on merkittävä kotimaisten esit-       tuen turvin.
18986: tävien muusikoiden työllistäjä. Eräiden työn-             Muissa pohjoismaissa valtio on jo suhteelli-
18987: tekijäryhmien toimeentulo on ratkaisevasti riip-       sen pitkään tukenut kotimaista, kansallista
18988: puvainen äänitteiden tuotannosta. Esittävien           äänitetuotantoa. Valtion säveltaidetoimikunta on
18989: muusikoiden ohella äänitteillä on esityskorvaus-       11. 12. 1978 tehnyt opetusministeriölle esityk-
18990: ten muodossa välillisesti tärkeä merkitys mu-          sen kotimaisen äänitetuotannon tukemiseen
18991: siikin alalla toimivien tekijöiden, kuten sävel-       tähtäävistä toimenpiteistä. Esitykseen ovat lau-
18992: täjien, sanoittajien ja sovittajien toimeentulon       sunnoissaan suhtautuneet myönteisesti keskei-
18993: kannalta.                                              set järjestöt ja laitokset, mm. äänitteiden tuot-
18994:    Myös kulttuuripoliittisesti kotimainen ääni-        tajia, säveltäjiä ja esittäviä muusikoita edus-
18995: tetuotanto on tärkeää, sillä sen avulla voidaan        tavat järjestöt.
18996: turvata suomalaisen musiikin tallentaminen                Säveltaidetoimikunta on esittänyt, että val-
18997: äänitteille ja tarjota kotimaisille esiintyjille ti-   tion tulo- ja menoarvioon otettaisiin erityinen
18998: laisuuksia levyttämiseen. Musiikkiäänitteet ovat       määräraha kotimaisen äänitetuotannon tukemi-
18999: nykyaikainen ja tehokas musiikin tarjonnan ka-         seen. Pääosa määrärahasta käytettäisiin kansal-
19000: nava sekä kodeissa että esim. musiikkikirjas-          lisen musiikkikulttuurin kannalta merkittävien
19001: toissa, joiden toiminta on jatkuvasti laajentu-        levytysprojektien tukemiseen tuotantotukena ja
19002: massa. Äänitteiden muodossa voidaan myös               pienempi osa jälkikäteen maksettavina laatu-
19003: tallentaa jälkipolville eri aikakausien musiikki-      palkintoina. Myös taiteen keskustoimikunta on
19004: kulttuurin parhaita ja tyypillisimpiä saavutuk-        tukenut valtion säveltaidetoimikunnan aloitetta.
19005: sia. Myös suomalaisen luovan ja esittävän sä-             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
19006: veltaiteen tunnetuksi tekemisessä maamme rajo-         tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
19007: jen ulkopuolella äänitteillä on keskeinen teh-         tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
19008: tävä.                                                  tattavaksi kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
19009:    Suomen kaltaisella pienellä kulttuurialueena
19010: monipuolisen kansallisen äänitetuotannon yllä-                   Aikooko Hallitus ryhtyä kotimaisen
19011: pitäminen puhtaasti liiketaloudellisin perustein              äänitetuotannon tukemiseen tähtääviin
19012: on osoittautunut vaikeaksi mm. voimakkaan                     toimenpiteisiin?
19013: ulkomaisen kilpailun johdosta. Tässä suhtees-
19014:       Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1981
19015: 
19016:                                            Markus Aaltonen
19017: 
19018: 
19019: 
19020: 
19021: 0881003337
19022: 2                                            1981 vp.
19023: 
19024: 
19025: 
19026: 
19027:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19028: 
19029:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jäin tekijänoikeustoimisto Teosto r.y. yhdessä
19030: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vuonna 1970. Säätiön julkaisutoiminnan talou-
19031: olette kirjeellänne 27 päivänä helmikuuta 1981     dellisten edellytysten parantamiseksi on val-
19032: n:o 415 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      tion kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa
19033: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mar-      Luovan säveltaiteen edistämissäätiön julkaisu-
19034: kus Aaltosen tekemän seuraavan sisältöisen ky-     toimintaan ja toisaalta sen ylläpitämän Musii-
19035: symyksen n:o 108:                                  kin tiedotuskeskuksen toimintaan osoitettu
19036:                                                    avustus erotettu omiksi käyttösuunnitelman
19037:           Aikooko Hallitus ryhtyä kotimaisen       kohdiksi. Opetusministeriö on lisäksi käyttö-
19038:        äänitetuotannon tukemiseen tähtääviin       varoistaan osoittanut erillisiä avustuksia kan-
19039:        toimenpiteisiin?                            sallisesti merkittävien levytysprojektien, esi-
19040:                                                    merkiksi kotimaisten oopperoiden levytysten
19041:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tukemiseen. Valtion säveltaidetoimikunnan te-
19042: vasti seuraavaa:                                   kemä esitys kotimaisen äänitetuotannon tuke-
19043:    Kotimaista äänitetuotantoa ja muutakin ko-      miseen tähtääviksi lisätoimenpiteiksi on ope-
19044: timaisen säveltaiteen julkaisutoimintaa on tuet-   tusministeriössä käsiteltävänä. Asia tulee esille
19045: tu opetusministeriön varoista Luovan säveltai-     vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksen val-
19046: teen edistämissäätiön välityksellä. Mainitun       mistelun yhteydessä.
19047: säätiön perustivat opetusministeriö ja Säveltä-
19048:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1981
19049: 
19050:                                                                        Ministeri Kalevi Kivistö
19051:                                           N:o 108                                             3
19052: 
19053: 
19054: 
19055: 
19056:                          Tili Riksdagens Herr Talman
19057: 
19058:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen    ra de ekonomiska förutsättningarna för stiftel-
19059: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-       sens publiceringsverksamhet har det understöd
19060: velse nr 415 av den 27 februari 1981 tili ve-   som utbetalas för Stiftelsens för befrämjandet
19061: derbörande medlem av statsrådet översänt av-    av den skapande tonkonsten utgivningsverk-
19062: skrift av följande av riksdagsman Markus Aal-   samhet och för verksamhet som bedrivs av den
19063: tonen undertecknade spörsmål nr 108:            av stiftelsen upprätthållna Informationscentra-
19064:                                                 len för finsk musik, skiljts åt tili var sin
19065:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder        punkt under dispositionsplanen i statsförslaget
19066:        som syftar tili att stödja den inhems-   för innevarande år. Därtili har undervisnings-
19067:        ka produktionen av ljudinspelningar?     ministeriet från sina dispositionsmedel anvisat
19068:                                                 särskilda understöd för nationellt viktiga skiv-
19069:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-   inspelningsprojekt, tili exempel som stöd för
19070: samt framföra följande:                         inspelningar av inhemska operor. Statens ton-
19071:    Inhemsk produktion av ljudinspelningar och   konstkommissions förslag tili ytterligare åtgär-
19072: även annan verksamhet för utgivning av in-      der för stödjandet av den inhemska produk-
19073: hemsk tonkonst har stötts med undervisnings-    tionen av ljudinspelningar behandlas för när-
19074: ministeriets medel genom förmedling av Stif-    varande i undervisningsministeriet. Ärendet
19075: telsen för befrämjandet av den skapande ton-    kommer att tas upp tili behandling i sam-
19076: konsten. Nämnda stiftelse grundades år 1970     band med beredningen av propositionen an-
19077: av undervisningsministeriet och tonsättarnas    gående statsförslaget för år 1982.
19078: upphovsmannabyrå Teosto r.f. För att förbätt-
19079:      Helsingfors den 7 april 1981
19080: 
19081:                                                                     Minister Kalevi Kivistö
19082:                                               1981 vp.
19083: 
19084: Kirjallinen kysymys n:o 109
19085: 
19086: 
19087: 
19088: 
19089:                                   Luttinen ym.: Kirkon diakonia- ja sosiaalityöntekijätutkinnon
19090:                                      suorittaneiden henkilöiden aseman huonontomisen estämisestä
19091: 
19092: 
19093:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19094: 
19095:     Eduskunta hyväksyi syysistuntokaudella 1980      ovat olleet tähän saakka sisältönsä puolesta
19096: lain eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon la-       vertailukelpoisia, joskin eri opiskelualoja pai-
19097: kien muuttamisesta. Kyseisten lakien valmis-         nottavia. Vertailukelpoisuutta ja diakonitutkin-
19098: tuttua hyväksyttiin lakeihin liittyvät asetukset,    non riittävyyttä sosiaalitoimen virkoihin ku-
19099: joiden pätevyysvaatimuksia koskevien säännös-        vaa mm. se, että hallinto- ja toimeenpanovi-
19100: ten seurauksena kirkon diakonia- ja sosiaali-        ranomaiset ovat katsoneet diakonikoulutuksen
19101: ,työntekijätutkinnon (diakoni) suorittaneiden,       päteväksi lukuisiin sosiaalitoimen virkoihin,
19102: kuntien palveluksessa toimivien sosiaalityönte-      kuten edellä olevat tilastotiedot kuvaavat. Tut-
19103: kijöiden asema heikkeni oleellisesti. Aseman         kinnon tulkitseminen nyt epäpäteväksi ei ole
19104: heikkeneminen tapahtui myös ilman riittäviä          johdonmukaista jo vuosia omaksutulle käytän-
19105: perusteita verrattuna saman tasaisena pidettyyn      nölle ja periaatteelle tutkinnon tasosta ja so-
19106: sosiaalihuoltajatutkintoon ja vastaavaan Svens-      veltuvuudesta sosiaalitoimen virkoihin.
19107: ka social- och kommunalhögskolanissa suoritet-          Tämä ei ole johdonmukaista siitäkään osin,
19108:  tuun tutkintoon.                                    että esim. sosiaalihuoltajatutkinto on katsottu
19109:     Kirkon kalenterin 1981 mukaan toimii dia-        nyt päteväksi siitä riippumatta milloin se on
19110: konia- ja sosiaalityöntekijätutkinnon suorittanei-   suoritettu. Kiistatta voidaan sanoa, että esim.
19111:  ta henkilöitä:                                      1950-60 -luvulla suoritettu sosiaalihuoltajan
19112:     - 53 kuntien sosiaalivirastoissa ja -toimis-     tutkinto on alempi kuin nykyinen diakoniatut-
19113:  toissa sosiaalitarkkailijoina                       kinto, joka kuitenkin on nyt epäjohdonmukai-
19114:     - 40 A-klinikoiden sosiaaliterapeutteina         sesti haluttu osoittaa epäpäteväksi.
19115:     - 20 A-klinikoiden johtajina                        Käytännössä asetuksen muutoksen jälkeen
19116:     - 15 päihdehuollon laitoksissa sosiaalityön-     useita vuosia työelämässä olleet, sosiaalitoimen
19117:  tekijöinä                                           keskushallinnon viranomaisten kelpoisuusehdot
19118:     - 12 mielenterveystoimistoissa sosiaalihoi-      täyttäväksi luokitellun tutkinnon suorittaneet,
19119:  tajilla                                             eri virkoihin valitut diakonit ovat epäpäteviä.
19120:     - 21 sairaaloissa ja terveyskeskuksissa sekä     Tämä on tapahtunut siitäkin huolimatta, että
19121:  kehitysvammalaitoksissa sosiaalihoitajilla          eräiden sosiaali- ja päihdealan laatimissa joh-
19122:     - 4 kasvatusneuvolaissa sosiaalityöntekijöi-     tosäännöissä mainitaan kelpoisuusehtona dia-
19123:  nä ja koululaitoksissa koulukuraattoreina           konikoulutus. Asetuksen muutoksen seurauk-
19124:     - 32 kuntien ja yksityisten järjestöjen las-     sena diakoneilla ei ole enää mahdollisuutta il-
19125:  ten-, nuoriso- ja vastaanottokodeissa johtaji-      man lisäkoulutusta tulla käytännössä valituksi
19126:  na tai sosiaalityöntekijöinä                        sosiaalitoimen virkoihin eikä edetä urallaan.
19127:     - 10 kuntien vanhainkotien johtajina tai            Vielä on todettava, että diakoneja koulutta-
19128:  sosiaalityöntekijöinä.                              vat laitokset ovat opiskelijoita hakiessaan il-
19129:     Määriteltäessä niitä tutkintoja, jotka antavat   moittaneet koulutettavien sijoittuvan mm. yh-
19130:  pätevyyden sosiaali- ja päihdehuollon tehtäviin,    teiskunnan sosiaalityön tehtäviin. Opiskelijoil-
19131:  ei riittävästi ole huomioitu kirkon kolmivuo-       la on ollut siten oikeus odottaa, että valmis-
19132:  tisen, opistotasoisen ammattitutkinnon anta-        tuttuaan he ovat päteviä myös sosiaalityönteki-
19133:  maa pätevyyttä verrattuna samantasaisina pi-        jöiksi. Näin ei ole kuitenkaan nyt käynyt, ja
19134:  dettyihin sosiaalihuoltajatutkintoon ja vastaa-     diakoni voi katsoa tulleensa harhaanjohdetuksi.
19135:  vaan Svenska social- och kommunalhögskola-          Kun tutkinnon nimenäkin on diakonia- ja so-
19136:  nissa suoritettuun tutkintoon. Nämä tutkinnot       siaalityön tutkinto, tulee sen myös kattaa yh-
19137: 088100325Y
19138: 2                                              1981 vp.
19139: 
19140: teiskunnan vaatimukset sosiaalityöntekijöiden            Asetus on ristiriidassa myös opetusm1111ste-
19141: koulutuksen sisällöstä.                               riön 24. 5. 1979 asettaman työryhmän mietin-
19142:     Pitkään vireillä olleesta keskustelusta so-       nön kanssa, jossa hahmoteltiin keskiasteen opis-
19143: siaalialan koulunuudistuksesta ja erityisesti sii-    totasoisen sosiaalialan tutkintovaihtoehtoja.
19144: tä, että kaikilta sosiaalialan työntekijöiltä edel-   Suunnitelma sisälsi myös kirkon opistoasteen
19145: lytettäisiin korkeakoulututkintoa, voidaan vii-       koulutusammatin, joka sisälsi yhteiskunnallisen
19146: tata valtiovarainministeriön, opetusministeriön,      pätevyyden sosiaali- ja päihdealan tehtäviin.
19147: ammattikasvatushallituksen, kouluhallituksen,            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
19148: kunnallisen sopimusvaltuuskunnan, A-klinikka-         tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
19149: säätiön, Kirkon diakoniatyön keskuksen ja Suo-        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
19150: men Diakonialiiton antamiin lausuntoihin "So-         tattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
19151: siaalitoimistojen sosiaalityöntekijöiden tehtäviä
19152: sekä kelpoisuusehtoja ja pätevöitymiskoulutusta                 Onko Hallitus tietoinen, että kuntien
19153: selvittävän työryhmän muistiossa" (STM muis-                 palveluksessa toimivien kirkon diako-
19154: tio 11.9.1980).                                              nia- ja sosiaalityöntekijätutkinnon suo-
19155:     Asetusta hyväksyttäessä on sosiaalityönteki-             rittaneiden diakonien mahdollisuuksia
19156: jöiden korkeakoulutustavoitteesta poikettu, ja               toimia kuntien sosiaali- ja päihdehuollon
19157: mm. Tampereen yliopiston sosiaaliturvan ope-                 tehtävissä on äskettäin suoritetulla ase-
19158: tusjaoston antama sosiaalihuoltajatutkinto on                tuksen muutoksella oleellisesti heiken~
19159: katsottu kelpoisuusehdot täyttäväksi tutkinnok-              netty, ja jos on,
19160: si, vaikka se on alempi korkeakoulututkinto,                    onko     Hallituksen      tarkoituksena
19161: -ns. välitutkinto.                                           muuttaa kyseistä asetusta siten, että
19162:    Johdonmukaisesti olisi tullut myös diakonia-              diakonia- ja sosiaalityöntekijätutkinnon
19163: tutkinto hyväksyä pätevyyden tuovaksi tutkin-                suorittaneet voidaan koulutuksensa pe-
19164: noksi yhdessä sosiaalihuoltajatutkinnon kans-                rusteella rinnastaa esimerkiksi sosiaali-
19165: sa, koska se vastaa käytännön tilannetta, kuten              huoltajan tutkinnon suorittaneisiin?
19166: edellä on käynyt ilmi.
19167:       Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1981
19168: 
19169:          Matti Luttinen             Hannu Tapiola                       Niilo Hämäläinen
19170:          Aimo Ajo                   Juhani Surakka                      Peter Muurman
19171:          Pentti Lahti-Nuuttila      Jacob Söderman                      Jouko Tuovinen
19172:          Reino Breilin              Erkki Liikanen                      Mikko Rönnholm
19173:          Kaisa Raatikainen          Helge Siren                         Pertti Hietala
19174:          Pekka Starast              Lea Savolainen                      Juhani Raudasoja
19175:                  Saara-Maria Paakkinen                         Bror Lillqvist
19176:                                                N:o 109                                                  3
19177: 
19178: 
19179: 
19180: 
19181:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19182: 
19183:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         lutuksen tason nostamiseen. Asiaa pohti so-
19184: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          siaali- ja terveysministeriön asettama työryh-
19185: mies, olette 27 päivänä helmikuuta 1981 päi-          mä, joka päätyi siihen, että vaativampiin so-
19186: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      siaalihuollon virkoihin tulisi edellyttää korkea-
19187: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        asteen tutkintoa, kun taas muihin sosiaalihuol-
19188: sanedustaja Matti Luttisen ym. näin kuuluvasta        lon virkoihin olisi edellytyksenä jokin soveltu-
19189: kirjallisesta kysymyksestä n:o 109:                   va sosiaalialan tutkinto.
19190:                                                           Koska uusien kelpoisuusehtojen voimaan as-
19191:             Onko Hallitus tietoinen, että kuntien     tumisen seurauksena on syntynyt yksilötason
19192:         palveluksessa toimivien kirkon diako-         ongelmia, ollaan sosiaali- ja terveysministeriös-
19193:         nia- ja sosiaalityöntekijätutkinnon suo-      sä päädytty siihen, että siirtymävaiheessa tulee
19194:         rittaneiden diakonien mahdollisuuksia         kelpoisuusehdoissa joustaa. Näin ollen asetus-
19195:          toimia kuntien sosiaali- ja päihdehuollon    ta pyritään muuttamaan siten, että soveltuva
19196:         tehtävissä on äskettäin suoritetulla ase-     sosiaalialan tutkinto antaisi tietyn pituisen ajan
19197:         tuksen muutoksella oleellisesti heiken-       kelpoisuuden sosiaalihuollon virkoihin. Minis-
19198:         netty, ja jos on,                             teriössä on harkittu 3 vuoden siirtymäkautta.
19199:             onko     Hallituksen      tarkoituksena       Keskiasteen koulutuksen kehittämisessä py-
19200:      , . muuttaa kyseistä asetusta siten, että        ritään siihen, että opistoasteen amm.atillisen
19201:         diakonia- ja sosiaalityöntekijätutkinnon      koulutuksen suorittaneilla on mahdollisuus vä-
19202:          suorittaneet voidaan koulutuksensa pe-       littömästi tämän tutkinnon jälkeen jatkaa opin-
19203:       . rusteella rinnastaa esimerkiksi sosiaali-     tojaan korkeakoulussa. Tällöin opistoasteen
19204:        ·.huoltajan tutkinnon suorittaneisiin?         ammatillisen tutkinnon suorittaneiden opinnot
19205:                                                       luetaan hyväksi korkeakouluopinnoissa.
19206:    Va$tauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Edellä olevaan viitaten totean, että di!ikonia-
19207: vasti seuraavaa:                                      tutkinnon suorittaneet tulevat siirtymäkautena
19208:    Liian väljät kelpoisuusehdot ovat olleet erää-     olemaan kelpoisia sosiaalihuollon virkoihin ku-
19209: nä esteenä sosiaalihuollon kehittämiselle, var-       ten aikaisemminkin. Ne diakoniatutkinnon suo-
19210: sinkin kim sosiaalisten ongelmien määrä on kas-       rittaneet, jotka haluavat .siirtyä kunnallisiin vir-
19211: vanUt ja niiden ltmnne muuttunut aikaisem-            koihin, voivat siirtymäkauden jälkeen ja tie-
19212: paan verrattuna. Sosiaalityön koulutushajaan-         tenkin myös sen aikana hankkia itselleen lisä-
19213: nuksesta on pyritty yhtenäistämiseen ja kou-          koulutusta korkeakouluissa.
19214:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
19215: 
19216:                                                                   Ministeri Katri-Helena Eskelinen
19217: 4                                           1981 vp.
19218: 
19219: 
19220: 
19221: 
19222:                           Till Riksdagens Herr Talman
19223: 
19224:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        hälsovårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp. Ar-
19225: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      betsgruppen kom till att man för mera krävan-
19226: av den 27 februari 1981 till vederbörande          de tjänster inom socialvården borde förutsätta
19227: medlem av statsrådet för avgivande av svar         examen på högskolenivå, medan förutsättningen
19228: översänt avskrift av följande av riksdagsman       för övriga tjänster inom socialvården skulle
19229: Matti Luttinen m.fl. undertecknade spörsmål        vara någon lämplig examen inom det sociala
19230: nr 109:                                            området.
19231:                                                        Eftersom de nya kompetenskraven medfört
19232:           Är Regeringen medveten om att möj-       problem för enskilda anställda har social- och
19233:        ligheterna för diakoner som avlagt kyr-     hälsovårdsministeriet funnit att man i över-
19234:        kans diakoni- och socialarbetarexamen,      gångsskedet måste visa smidighet beträffande
19235:        att verka i uppgifter inom kommuner-        kompetenskraven. Därför strävar man till att
19236:        nas socialvård och vård av rusmedels-       ändra förordningen så, att en lämplig examen
19237:        missbrukare försämrats avsevärt genom       inom det sociala området skulle ge kompetens
19238:        en nyligen företagen ändring av en för-     för tjänster inom socialvården för en bestämd
19239:        ordning, och om så är fallet,               tid. Ministeriet har övervägt att föreslå en
19240:           ämnar Regeringen ändra förordningen      övergångsperiod av 3 år.
19241:        i fråga så, att de som avlagt diakoni-          I utvecklandet av utbildningen på mellan-
19242:        och socialarbetarexamen för utbild-         stadiet eftersträvas att personer med yrkesut-
19243:        ningens vidkommande kan jämställas          bildning på institutnivå skall ha möjlighet att
19244:        t.ex. med dem som avlagt socialku-          direkt efter denna examen fortsätta sina studier
19245:        ratorsexamen?                               vid en högskola. I detta fall kan de som av-
19246:                                                    lagt yrkesexamen på institutnivå räkna sig .sina
19247:    Såsom svar på detta spörsmål får jag förd-      tidigare studier till godo i högskolestudierna.
19248: samt anföra följande:                                  Med hänvisning till det ovan anförda konsta~
19249:    Alltför vida kompetensfordringar har ut-        terar jag, att personer med diakoniexameti un-
19250: gjort ett hinder för utvecklandet av social-       der övergångsperioden kommer ·att · vara
19251: vården, särskilt på grund av att de sociala        kompetenta för tjänster inom socialvården på
19252: problemen ökat och deras karaktär förändrats       samma sätt som förut. De som avlagt diakoni•
19253: jämfört med tidigare. I stället för en splittrad   examen och som vill övergå till kommunala
19254: utbildning för socialarbetare har man försökt      tjänster kan efter övergångsperioden skaffa sig
19255: förenhetliga utbildningen och höja dess nivå.      tilläggsutbildning vid högskolor.
19256: Frågan har dryftats av en av social- och
19257:      Helsingfors den 20 mars 1981
19258: 
19259:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen
19260:                                                 1981 vp.
19261: 
19262: Kirjallinen kysymys n:o 110
19263: 
19264: 
19265: 
19266: 
19267:                                        Elo: Jakolain 243 § :n muuttamisesta
19268: 
19269: 
19270: 
19271:                           E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e
19272: 
19273:     Jakolain 243 §:n ,tulkinta saattaa johtaa ta-      tuksiin. Merkitystä lienee myös sillä asiakirjois-
19274: pauksiin, joissa yleinen etu tulee syrjäytetyksi       ta ilmeneväliä seikalla, että terveyslautakunta
19275: yksityisellä edulla. Siksi mielestäni pitäisikin       on päätöksellään kieltänyt rannan käyttämisen
19276: jakolain 243 §:ää muuttaa siten, että yleinen          katjan laitumena saastumisvaaran vuoksi. Täs-
19277: etu aina voitaisiin huomioida.                         täkin ilmenee samalla, että virkistystarkoitusta
19278:     Asian valaisemiseksi voidaan mainita esi-          on pidettävä ylivoimaisesti tärkeämpänä kuin
19279: metkki, jossa jakolain 243 §:n mukaisesti jaet-        alueen käyttämistä laiduntamiseen.
19280: tiin vesijättöalue Mouhijärven kunnan Selkeen             Tuntuukin nurinkuriselta, että kun nykyään
19281: kylässä. Kysymyksessä oleva vesijättöalue on           kuntalaisille pyritään järjestämään mahdollisuus
19282: lähiseudulla ainoa sopiva ranta uimiseen, vene-        virkistäytymiseen vesien rannoilla, jakolain 243
19283: valkamaksi ja virkistyskäyttöön. Alueen käyttö         § :n mukaisella toimituksella pyritään aivan
19284: tässä tarkoituksessa oli vakiintunut jo ainakin        päinvastaisiin ta11koituksiin.
19285: 60 viimeisen vuoden aikana. Tuntuu täysin epä-            'Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
19286:  ta11koituksenmukaiselta, että tällainen ranta         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
19287:  riistettiin sen lukuisten osakkaiden käytöstä liit-   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
19288: tämällä se yhteen osakastilaan, joka on sitä           raavan kysymyksen:
19289: ennenkin voinut käyttää ja jota liittäminen to-
19290: dellisuudessa ei hyödyttänyt, mutta esti muilta                  Onko Hallitus tietoinen suta, että
19291: osakkailta alueen ainoat tarkoituksenmukaiset                 jakolain 243 §:n tulkinnalla aiheutetaan
19292: käyttömahdollisuudet. Yksityinen tila, johon                  suurta haittaa yleiselle edulle, ja jos on,
19293: vesijättöalue jakolain 24 3 § :n mukaisesti liitet-              mitä Hallitus aikoo tehdä jakolain
19294: tiin, käyttää aluetta pääasiassa karjan laitume-              243 § :n muuttamiseksi siten, että ylei-
19295: na ja aiheuttaa sen, että suuri osa kyläläisistä              nen etu voidaan entistä paremmin ottaa
19296: ei enää voi käyttää ko. aluetta virkistystarkoi-              huomioon?
19297:       Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1981
19298: 
19299:                                                Mikko Elo
19300: 
19301: 
19302: 
19303: 
19304: 088100347N
19305: 2                                              1981 vp.
19306: 
19307: 
19308: 
19309: 
19310:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e
19311: 
19312:    Valtiopäiväjärjestyksen 3J §:n 1 momentissa           J9!kolaki . säätelee kiinteistöjen välisiä kiin-
19313: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teistöjaotuksellisia suhteita. Niinpä jakolaissa
19314: olette 27 päivänä helmikuuta 1981 · päivätyn          tarkoitetut tilojen yhteiset alueet, joihin kuu-
19315: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          luu myös tilojen yhteisestä vesialueesta synty-
19316: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kal;lsan-       nyt vesijättö, on tarkoitettu osakastilojen omis-
19317: edustaja Mikko Elon näin kuuluvasta kirjalli-         tajien käyttöön ja alueet ovat heidän omistuk-
19318: sesta kysymyksestä n:o. 110:                          sessaan. Jakolaki ei sen sijaan sisällä järjestel-
19319:                                                       mää, jonka mukaan alueita voitaisiin varata
19320:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että          yleiseen käyttöön. Tätä asiaa koskevat sään-
19321:        jakolain 243 §:n tulkinnalla aiheutetaan       nökset sisältyvät rakennuslainsäädäntöön, jossa
19322:        suurta haittaa yleiselle edulle, ·ja jos on,   myös on. asian hoitamiseksi tarpeellinen järjes-
19323:           mitä Hallitus aikoo tehdä jakolain          telmä. Kun yleisten alueiden varaamista ei ole
19324:        243 § :n muuttamiseksi siten, että ylei-       tarpeen järjestää kahden eri lainsäädännön no-
19325:        nen etu voidaan entistä paremmin ottaa         jalla, ei jakolain muuttamiseen kysymyksessä
19326:        huomioon?                                      sanotussa tarkoituksessa ole aihetta.
19327:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
19328: seuraavaa:
19329:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1981
19330: 
19331:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
19332:                                              N:o 110                                                  3
19333: 
19334: 
19335: 
19336: 
19337:                            Tili Riksdagens Herr Talman
19338: 
19339:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Skifteslagen reglerar de indelningsmässiga
19340: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder slni-           förhållandena mellan fastigheter. I skifteslagen
19341: velse av den 27 februari 1981 tili vederböran-      avsedda ,samfällda områden, således också till-
19342: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        andningsområde som uppkommit på lägenhe-
19343: följande av r.iksdagsman Mikko Elo underteck-       ters samfällda vattenområde, är avsedda för
19344: nade spörsmål nr 110:                               delägarnas bruk och ägs av dem. Däremot kän-
19345:                                                     ner skifteslagen inte till något system enligt
19346:            Är Regeringen medveten om att tolk-      vilket sådana områden kunde reserveras för all-
19347:        ningen av 243 § skifteslagen medför          mänt bruk. Stadganden om denna fråga ingår
19348:        betydande olägenhet för det allmänna         i byggnadslagstiftningen, som också har ett sys-
19349:        bästa, och om så är fallet,                  tem för ärenden av detta slag. Emedan det
19350:           vad ämnar Regeringen göra för att         inte är påikallat att i uvå olika delar av lagstift-
19351:        ändra 243 § skifteslagen :så, att det all-   ningen normera möjligheten att reservera all-
19352:        männa bästa kan beaktas bättre än hit-       männa områden, är det inte heller motiverat
19353:        tills?                                       att ändra skifteslagen i detta avseende.
19354:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
19355: samt anföra följande:
19356:      Helsingfors den 2 april 1981
19357: 
19358:                                               Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
19359:                                               1981 vp.
19360: 
19361: Kirjallinen kysymys n:o 111
19362: 
19363: 
19364: 
19365: 
19366:                                   Elo ym.: Olkiluodon ydinvoimalaitosten korkea-aktiivisten poltto-
19367:                                      ainejätteiden varastoinnista
19368: 
19369: 
19370:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19371: 
19372:    Kun Teollisuuden Voima aikoinaan päätti           yksiköille myönnettyjen käyttölupien ·ehtojen
19373: rakentaa ydinvoimaloita Eurajoen Olkiluotoon,        mukaan mm. pyrkiä käytetyn polttoaineen siir-
19374: suhtautuivat Eurajoen kunnan asukkaat asiaan         toon pysyvästi ulkomaille, tai jos tämä ei ole
19375: suhteellisen myönteisesti. Myönteiseen suhtau-       mahdollista, pyrkiä sopimusjärjestelyin kaiken
19376: tumiseen vaikutti varmasti osaltaan se, että         syntyneen polttoaineen jälleenkäsittelyyn. Jos
19377: Teollisuuden Voima lupasi alunperin viedä            jätettä ei siirrettä pysyvästi ulkomaille, Teol-
19378: korkea-aktiiviset jätteet maasta pois heti niiden    lisuuden Voiman tulee esittää lupien voimassa-
19379: jäähdyttyä. Vuosien mittaan aikataulu on kui-        oloaikana selvitys jätteiden loppusijoittamises-
19380: tenkin jatkuvasti venynyt niin, että Teollisuu-      ta Suomessa. Kun käytetyn polttoaineen siirtä-
19381: den Voimalla on jo välivarastoaltaat 10 vuo-         misestä ulkomaille sen paremmin kuin käyte-
19382: den varastointitarpeita varten, ja Eurajoen          tyn polttoaineen jälleenkäsittelystäkään ei ole
19383: kunnan asukkaat ovat yhä huolestuneempia             saatu takeita, ovat eurajokilaiset huolestuneita
19384: siitä, että korkea-aktiiviset ydinjätteet saate-     siitä, että polttoainetta mahdollisesti pysyväi-
19385: taan sijoittaa lopullisesti Eurajoen kallioperään.   sesti varastoitaisiin Olkiluodon alueelle.
19386:    Lisää huolestuneisuutta on eurajokilaisten           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
19387: keskuudessa aiheuttanut se, että Eurajoen kun-       § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
19388: nanvaltuusto runsas vuosi sitten hyväksyi            voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
19389: uuden rakennuskaavan, jossa Olkiluodon lou-          raavan kysymyksen:
19390: naiskärjessä sijaitseva Kaalon aarnialue kaavoi-
19391: tettiin laitoskäyttöön. Eurajokilaiset pelkäävät               Onko Hallitus tietoinen snta, että
19392: nyt, että ydinjätteen välivarasto sijoitetaan               Olkiluodon ydinvoimalaitosten korkea-
19393: Kaalon alueelle, mitä kuntalaiset eivät alun-               aktiivisten polttoainejätteiden varastoin-
19394: perin ole hyväksyneet. Teollisuuden Voima                   ti ja jälleenkäsittely on edelleen ratkai-
19395: antoi kyllä kunnanvaltuustolle vakuutuksen, et-             sematta, ja jos on,
19396: tei Kaalonniemelle rakenneta polttoainejätteen                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19397: pysyvää varastoa, mutta Teollisuuden Voima                  ryhtyä Teollisuuden Voiman laitosyksi-
19398: voi tietysti puhua ainoastaan omasta puoles-                köille myönnettyjen käyttölupaehtojen
19399: taan. Teollisuuden Voima Oy:n tulee Iaitos-                 täyttämiseksi mahdollisimman nopeasti?
19400:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1981
19401: 
19402:                Mikko Elo                                        Aulis Juvela
19403: 
19404: 
19405: 
19406: 
19407: 0881003260
19408: 2                                              1981 :vp.
19409: 
19410: 
19411: 
19412: 
19413:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19414: 
19415:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             siteettia ei ole siten kysynnän puuttuessa vielä
19416: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        rakennettu tai suunnitteilla.
19417: mies, olette 3 päivänä maaliskuuta 1981 päivä-            Ydinvoimayhtiöt kaikkialla maailmassa jou-
19418: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos.         tuvat näin ollen välivarastoimaan käytetyn
19419: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         pohtoaineensa toistaiseksi. Tarvittava välivaras-
19420: sanedustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjal-           tointiaika on joitakin vuosikymmeniä.
19421: lisesta kysymyksestä n:o 111:                             Jälleenkäsittelyn vaihtoehtona on - myös
19422:                                                        tietyn .odotusajan jälkeen - käytetyn poltto-
19423:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että          aineen sijoittaminen jälleenkäsittelemättömänä
19424:        Olkiluodon ydinvoimalaitosten korkea-           loppusijoitusvarastoon, esim. maaperään. Täl-
19425:        aktiivisten polttoainejätteiden varastoin-      löin kuitenkin menetettäisiin käytettyyn polt-
19426:        ti ja jälleenkäsittely on edelleen ratkai-      toaineeseen sisältyvät uraani- ja plutoniumerät,
19427:        sematta, ja jos on,                             jotka voidaan käyttää edelleen polttoaineena,
19428:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ja luontoon sijoitettaisiin sille vierasta pluto-
19429:        ryhtyä Teollisuuden Voiman laitosyksi-          niumia. Näin ollen myöskään tämä ns. suora
19430:        köille myönnettyjen käyttölupaehtojen           loppusijoitus ei ole käytössä.
19431:        täyttämiseksi mahdollisimman nopeasti?              Teollisuuden Voima Oy:n uraanihankintoihin
19432:                                                        liittyy useamman valtion kanssa tehdyissä sopi-
19433:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          muksissa oleva em. jälleenkäsittelyehto.
19434: vasti seuraavaa:                                           Teollisuuden Voima Oy on rakentanut lai-
19435:    Ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen jäl-       tosalueelleen välivarastointitilaa n. kymmenen
19436: leenkäsittelypalveluksia ei tällä hetkellä ole juu-    vuoden polttoainekertymää varten ja neuvotte-
19437: rikaan ostettavissa maailmanmarkkinoilta. Tä-          lee parastaikaa lisätilan saamisesta Ruotsista.
19438: mä johtuu useastakin syystä.                               Sen varalta, että aikanaan - so. useamman
19439:    Ydinpolttoaineen toimittajavaltiot ovat toi-        vuosikymmenen kuluttua - ei voitaisi käytet-
19440: mitussopimuksiinsa asettaneet ehdon, jonka             tyyn pohtoaineeseen sisältyvää ydinjätettä si-
19441: mukaan toimittajavaltion suostumus tarvitaan           joittaa johonkin ulkomaiseen loppusijoitusva-
19442: jälleenkäsittelyn toimittamiseen. Tällä pyritään       rastoon, Teollisuuden Voima Oy on yhdessä
19443: siihen, että käytettyyn pohtoaineeseen sisälty-        Imatran Voima Oy:n kanssa selvittämässä
19444: vää plutoniumia ei erotettaisi erilleen -        ja    myös loppusijoitusmahdollisuuksia Suomeen.
19445: siten lisättäisi riskiä aineen siirtymisestä räjäh-        Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa ja val-
19446: detarkoituksiin - ennenkuin se voidaan kulut-          voo jatkuvasti Teollisuuden Voima Oy:n toi-
19447: taa muutoin esimerkiksi ns. nopeiden reakto-           menpiteitä     käyttölupaehtojen     täyttämiseksi
19448: reiden polttoaineena. Käytettyä polttoainetta          myös ydinvoimalaitosten korkea-aktiivisten jät-
19449: on myös jäähdytettävä pitkiä aikoja syntynei-          teiden osalta. Edellä esitetyn tilanteen valossa
19450: den jätteiden radioaktiivisuuden ja lämmönke-          ja ottaen huomioon Teollisuuden Voima Oy:n
19451: hityksen laskemiseksi mm. loppusijoituksen             jo suorittamat toimenpiteet hallitus ei ole kat-
19452: helpottamiseksi. Mm. nämä syyt ovat aiheut-            sonut aiheelliseksi kiirehtiä lupaehtojen lop-
19453: taneet sen, että tarvittavaa jälleenkäsittelykapa-     puuntäyttämistä.
19454:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1981
19455: 
19456:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
19457:                                              N:o 111                                                3
19458: 
19459: 
19460: 
19461: 
19462:                            Tili Riksdagens Herr Talman
19463: 
19464:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        upparbetningskapacitet i brist på efterfrågan
19465: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ännu inte byggts ellet planeras.
19466: av den 3 mars 1981 tili vederbörande medlem             Kärnkraftsföretagen överallt i världen är så-
19467: av statsrådet översänt avskrift av följande av      lunda tvungna att tillsvidare mellanlagra sitt
19468: riksdagsman Elo m. fl. ställda skriftliga spörs-    använda bränsle. Den erforderliga mellanlag-
19469: mål nr 111:                                         ringstiden är några årtionden.
19470:                                                         Alternativet tili upparbetning är - likaså
19471:           Är Regeringen medveten om, att lag-       efter en viss väntetid - deponering av ouppar-
19472:        ringen och upparbetningen av det hög-        betat använt bränsle i ett slutförvar t.ex. under
19473:        aktiva avfallet från kärnkraftverken i       jorden. Härvid skulle man dock förlora de
19474:        Olkiluoto fortfarande är olöst, och om       uran- och plutoniummängder som ingår i an-
19475:        så är fallet,                                vänt bränsle och som kan återanvändas såsom
19476:           tili vilka åtgärder ämnar Regeringen      bränsle, och i naturen skulle deponeras det
19477:        skrida för att villkoren i driftstilistån-   främmande ämnet plutonium. Sålunda används
19478:        den som beviljats Industrins Krafts          inte heller detta så kallade direkta slutförvar.
19479:        kraftverksenheter skall uppfyllas så             Industrins Kraft Ab: s urananskaffningar är
19480:        snabbt som möjligt?                          förknippade med ovannämnda upparbetnings-
19481:                                                     villkor, vilka återfinns i avtal som ingåtts med
19482:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         flera stater.
19483: anföra följande:                                        Industrins Kraft Ab har på sitt kraftverks-
19484:                                                     område uppfört mellanlagringsutrymmen för
19485:    Upparbetningstjänster för använt bränsle         en ca tio års bränslemängd och förhandlar för
19486: från kärnkraftverk kan för ögonblicket knap-        närvarande om tilläggsutrymme i Sverige.
19487: past köpas på världsmarknaden. Det finns                För den händelse, att man i sinom tid -
19488: många orsaker tili detta.                           det vill säga efter flera årtionden - inte kan
19489:    Stater som levererar kärnbränsle har i sina      deponera kärnavfall från använt bränsle i något
19490: leveransavtal uppställt såsom villkor, att leve-    utländskt slutförvar, utreder Industrins Kraft
19491: ranslandets samtycke erfordras för upparbet-        Ab tillsammans med Imatran Voima Oy även
19492: ning av bränslet. Härmed strävar man till att       möjligheterna till slutförvar i Finland.
19493: det plutonium, som ingår i det använda bräns-          Handels- och industriministeriet följer med
19494: let, inte skall avskiljas och sålunda öka risken    och övervakar fortgående Industrins Kraft
19495: för att ämnet överförs till bruk i sprängladd-      Ab:s åtgärder för att uppfylla villkoren i drifts-
19496: ningar - innan det på annat sätt kan förbru-        tillstånden även tili den del som gäller kärn-
19497: kas t.ex. såsom bränsle i så kallade snabba         kraftverkens högaktiva avfall. I ljuset av ovan
19498: reaktorer. Använt bränsle måste även kylas          framförda läge och med beaktande av de åtgär-
19499: under långa tidsrymder för att avfallets radio-     der som vidtagits av Industrins Kraft Ab har
19500: aktivitet och värmeutveckling skall avta bl.a.      regeringen inte ansett det vara motiverat att
19501: för att underlätta slutförvaring. Bl.a. dessa       påskynda det slutliga uppfyllandet av tillstånds-
19502: omständigheter har orsakat, att erforderlig         villkoren.
19503:      Helsingfors den 2 april 1981
19504: 
19505:                                                     Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
19506:                                               1981 vp.
19507: 
19508: Kirjallinen kysymys n:o 112
19509: 
19510: 
19511: 
19512: 
19513:                                   Hämäläinen: Vuosaaren kaatopaikan sulkemisesta
19514: 
19515: 
19516:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19517: 
19518:    Vuosaaren kaatopaikka sijaitsee kaupunki-         tamien ohjeiden mukainen ja on muutenkin
19519: maisen tiiviin asutuksen vieressä. Lähialueel-       vastoin terveydenhoitoasetuksen 76 §:n, jäte-
19520: la asuu yli 2 000 henkeä. Etäisyys kaatopaikan       huoltoasetuksen 7 §:n ja eräistä naapuruussuh-
19521: reunasta lähimpiin asuintaloihin on vain 30{)        teista annetun lain 17 §:n säännöksiä. Helsin-
19522: metriä. Tämän lisäksi kaatopaikka sijaitsee ko-      gin kaupungin jätehuollosta vastaavat päättä-
19523: konaisuudessaan alueella, joka on varattu vir-       jät ja virkamiehet ovat kuitenkin suhtautuneet
19524: kistys- ja ulkoilukäyttöön Helsingin seudun          erittäin vähättelevästi kaatopaikan lähistöllä
19525: seutukaavassa. Tämä SUVI-vaihekaava on hy-           olevien taloyhtiöiden, vuosaarelaisten järjestö-
19526: väksytty Helsingin seutukaavaliitossa 16. 6.         jen ja paikallisten asukkaiden yksimielisUn ano-
19527: 1975, vahvistettu sisäasiainministeriössä 12. 12.    muksiin, valituksiin ja muihin kaatopaikan vas-
19528: 1977 ja korkeimman hallinto-oikeuden tekemän         tustamiseksi tehtyihin toimenpiteisiin. Voidaan-
19529: päätöksen mukaisesti tullut voimaan 15. 7.           kin täydellä syyllä sanoa, että Helsingin kau-
19530: 1980.                                                punki on keskittänyt toimenpiteensä sellaisen
19531:    Kaatopaikan ilman asianmukaisia lupia ta-         aukon löytämiseen lainsäädännössä, että kaato-
19532: pahtunut käyttöönotto syyskuussa 1979 aiheut-        paikka voitaisiin säilyttää ja sitä voitaisiin laa-
19533: ti erittäin voimakkaan käymistilan Vuosaaren         jentaa Vuosaaressa. Erään päivälehden pääkir-
19534: asukkaiden keskuudessa. Asukkaat lähettivät          joituksen mukaan "Helsinki harrastaa jäteak-
19535: useita kirjeitä terveys- ja vesiviranomaisille.      robatiaa ja sijaiskärsijänä joutuu olemaan Vuo-
19536: Kun Helsingin kaupungin terveyslautakunnan           saari ja sen asukkaat".
19537: valvontajaosto kuitenkin 4. 1. 1980 antoi kaato-        Helsingin kaupungilla on naapurikuntien
19538: paikalle lisätäyttöluvan, oli luonnollista, että     alueilla kaatopaikaksi sopivia alueita, mutta nii-
19539: paikalliset asukkaat valittivat asiasta Uuden-       tä ei voida ottaa käyttöön näiden kuntien vas-
19540: maan lääninoikeuteen. Lääninoikeus totesi, että      tustavan asenteen vuoksi. Vuosaarelaisten lä-
19541: kaatopaikka ei asutuksen läheisyyden vuoksi          hetystö kävi 23. 5. 1980 sisäasiainministeriössä
19542: sovellu Vuosaareen, ja kumosi 30. 9. 1980 te-        pyytämässä, että valtioneuvosto jätehuoltolain
19543: kemällään päätöksellä lisätäyttöluvan. Asia on       9 §: n mukaisesti veivoittaisi pääkaupunkiseu-
19544: nyt Helsingin kaupungin valitettua päätökses-        dun kunnat yhteistoimintaan jätehuollossa.
19545: tä korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä.       Uudenmaan lääninhallitus totesikin 9. 6. 1980
19546:    Edellä mainitun valituksen lisäksi vuosaare-      Sisäasiainministeriölie lähettämässään kirjeessä,
19547: laiset ovat joutuneet tekemään kaatopaikan il-       että oli olemassa edellytykset sisäasiainminis-
19548: man lupia tapahtuneesta käyttöönotosta rikos-        teriön asiaan puuttumiselle. Kun tammikuussa
19549: ilmoituksen ja samasta asiasta edelleen myös         näytti siltä, että Vuosaaren kaatopaikka joudu-
19550: kantelun oikeuskanslerille. Helsingin kaupunki       taan sulkemaan 21. 1. 1981 asiaankuuluvien lu-
19551: on 28. 5. 1980 ja 28. 1. 1981 kaupunginval-          pien puuttumisen takia, pyysi myös Helsingin
19552:  tuustoosa päätöksellä ostanut lisämaata kaato-      kaupunginhallitus 26. 1. 1981 apua valtioneu-
19553:  paikan laajentamista varten. Molemmista maa-        vostotta jätehuoltoyhteistyön aikaansaamiseksi
19554: kaupoista on vuosaarelaisten valitus korkeim-        naapurikuntien kanssa.
19555:  man hallinto-oikeuden käsiteltävänä.                   Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
19556:    Vuosaaren asukkaat ovat useassa eri yhtey-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19557: dessä todenneet, että kaatopaikka ei miltään         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19558:  osin ole sisäasiainministeriön kaatopaikoista an-   vaksi seuraavan kysymyksen:
19559: 0881003271
19560: 2                                        1981 vp.
19561: 
19562:         Millaisiin toimenp1te1sun Hallitus on           topaikka voidaan sulkea vielä tämän ke~
19563:      aikonut ryhtyä pääkaupunkiseudun kun-              vään kuluessa ja alue kunnostaa voimas-
19564:      tien saattamiseksi jätehuoltoyhteistyö-            sa olevan vaihekaavan mukaisesti virkis-
19565:      hön sillä tavalla, että Vuosaaren kaa-             tys- ja ulkoilukäyttöön sopivaksi?
19566:     Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1981
19567: 
19568:                                      Niilo Hämäläinen
19569:                                               N:o 112                                                3
19570: 
19571: 
19572: 
19573: 
19574:                          Eduskunnan Herra Puh•emi,ehelle
19575: 
19576:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           saaminen kaatopaikkakäyttöön kestäisi kuiten-
19577: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        kin vähintään edellä mainitun 1,5---L,;f vuoden
19578: hemies, olette 3 päivänä maaliskuuta 1981 päi-       ajan. Sijaintikunnan todennäköinen :vastustus
19579: v.ätyn kirjeenne n:o 419 ohella lähettänyt val-      kuitenkin viivästyttäisi ratkaisujen tekemistä ja
19580: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-    saattaisi jopa estää ne. Myöskään Kyläsaaren
19581: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Niilo Hämä-        jätteenpohtolaitoksesta ei ole Vuosaaren kaato-
19582: läisen kirjallisesta kysymyksestä n:o 112, jossa     paikan korvaajaksi. Laitoksen tehokkuus on
19583: tiedusteliaan:                                       liian pieni. Lisäksi se on teknisesti huonossa
19584:                                                      kunnossa ja vaatisi pikaista uusimista. Perus-
19585:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on     korjaustöihin ei ole voitu ryhtyä nykyisessä ti-
19586:        aikonut ryhtyä pääkaupunkiseudun kun-         lanteessa, sillä töiden suorittaminen edeLlyttäisi
19587:        tien saattamiseksi jätehuoltoyhteistyö-       laitoksen toiminnan keskeyttämistä pitkäksi
19588:        hön siUä tavalla, että Vuosaaren kaa-         ajaksi.
19589:        topaikka voidaan sulkea vielä tämän ke-           Helsingin suunnitelmat jätteiden käsittelyn
19590:        vään kuluessa ja alue kunnostaa voimas-       kehittämiseksi      nojautuvat hyvin pitkälle
19591:        sa olevan vaihekaavan mukaisesti virkis-      YTV:ssä tehtyihin suunnitelmiin ja siten jättei-
19592:        tys- ja ulkoilukäyttöön sopivaksi?            den jalostamiseen hyötykäyttöön. Helsinki on
19593:                                                      kuitenkin varautunut myös oman lajittelu- ja
19594:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hyötykäyttölaitoksen rakentamiseen, jos YTV
19595: vasti seuraavaa:                                     ei saa kunnilta pyytämiään jätehuollon toimin-
19596:    Helsingin kaupungin vaikeaa jätehuoltotilan-      tavaltuuksia. Vantaan kaupunkia lukuunotta-
19597: netta ja pääkaupunkiseudun jätehuollon yhteis-       matta kaikki muut YTV:n kunnat ovat jo tä-
19598: työn kehittymistä on seurattu sisäasiainministe-     hän mennessä tehneet myönteiset päätökset toi-
19599: riössä varsin tiiviisti. Asian johdosta on neuvo-    mintavaltuuksien antamisesta. Asia tulee lähi-
19600: teltu useaan otteeseen pääkaupunkiseudun yh-         aikoina     kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi
19601: teistyövaltuuskuntaan (YTV) kuuluvien kun-           myös Vantaalla. Hyötykäyttölaitosten käyttöön-
19602: tien kanssa ja kehotettu niitä ripeisiin toimiin     otolla voitaisiin olennaisesti vähentää kaato-
19603: niin lyhyen kuin pitkänkin aikavälin yhteis-         paikkatarvetta, mutta ei kokonaan poistaa.
19604: työn aikaansaamiseksi. Neuvotteluissa on kui-        Hyötykäyttölaitosten rakentaminen ja siihen
19605: tenkin käynyt selväksi, että yhteistyön aikaan-      mahdollisesti liittyvän yhteisen kaatopaikan
19606: saaminen pelkästään Helsingin ajankohtaisten         aikaansaaminen kestävät kuitenkin useita vuo-
19607: jäteongelmien hoitamiseksi on erittäin vaikeata.     sia, joten nekään eivät tuo nopeata ratkaisua
19608: Tämä koskee yhtä hyvin kuntien vapaaehtoisin         Helsingin ajankohtaisiin ongelmiin.
19609: päätöksin kuin myös valtion toimin toteutetta-          Edellä esitetty huomioon ottaen Vuosaaren
19610: vaa yhteistyötä.                                     kaatopaikan välitöntä sulkemista ei voida pitää
19611:    Helsingin alueelta ei ole ainakaan toistaiseksi   asianmukaisena ratkaisuna. Jos näin meneteltäi-
19612: pystytty löytämään aluetta, jolla Vuosaaren          siin, Helsingin jätehuolto joutuisi vielä nykyis-
19613: kaatopaikka voitaisiin korvata. Vaikka tällainen     täkin suurempiin vaikeuksiin ja mahdol'lisuudet
19614: alue löydettäisiinkin, kaatopaikaksi se olisi        pitkän tähtäimen yhteistyön syntymiselle pää-
19615: käytettävissä aikaisintaan 1,5-2 vuoden ku-          kaupunkiseudun kuntien kesken vapaaehtoisuu-
19616: luttua. Iso-Huopalahdenkaan kaatopaikka ei ole       den pohjalta todennäköisesti menetettäisiin.
19617: enää käytettävissä. On myös suunniteltu Hel-         Jouduttaisiin tilanteeseen, jossa kunnat olisi
19618: singin rajojen ulkopuolisten Helsingin kaupun-       valtion toimin pakotettava yhteistyöhön, mikä
19619: gin omistuksessa olevien eräiden alueiden otta-      ei olisi asioiden hoidon kannalta jatkossa var-
19620: mista kaatopaikkakäyttöön. Tällaisten alueiden       maankaan paras mahdollinen yhteistyön lähtö-
19621: 4                                             1981 vp.
19622: 
19623: kohta. Sisäasiainministeriö onkin pääkaupunki-       lyttänyt, että kaatopaikka suljetaan vuoden
19624: seudun kuntien kanssa käymissään neuvotte-           1983 loppuun mennessä ja että alue välittö-
19625: luissa jatkuvasti tähdentänyt kuntien lakisää-       mästi tämän jälkeen kunnostetaan vaihekaavan
19626:  teistä velvollisuutta huolehtia oman alueensa jä-   mukaiseksi virkistys- ja ulkoilualueeksi. Asema-
19627: tehuollosta ja toisaalta kuntien vapaaehtoisen       kaavaan sisäasiainministeriö ottaa virallisesti
19628: yhteistyön merkitystä. Samalla on selvästi il-       kantaa siinä vaiheessa, kun kaava tulee minis-
19629: moitettu, että valtion toimin asiaan puututaan       teriöön vahvistettavaksi. Toistaiseksi Vuosaaren
19630: vain äärimmäisessä tilanteessa.                      kaatopaikan käyttö on riippuvainen niistä rat-
19631:     Helsingin kaupunginhallitus on Vuosaaren         kaisuista, joita viime kädessä korkein hallinto-
19632: kaatopaikka-alueen       asemakaavaa    koskevan     oikeus tekee kaatopaikasta tehtyjen valitusten
19633: 25. 3. 1981 tehdyn päätöksen yhteydessä edel-        perusteella.
19634:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1981
19635: 
19636:                                                                         Ministeri ]. Koikkalainen
19637:                                              N:o 112                                               5
19638: 
19639: 
19640: 
19641: 
19642:                            Till Riksdagens Herr Talman
19643: 
19644:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       stad ägda områden i andra kommuner. Att
19645: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          iståndsätta dessa områden för avstjälpningsbruk
19646: velse nr 419 av den 3 mars 1981 tili veder-        skulle dock ta ovannämnda 1,5-2 år i an-
19647: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     språk. Det sannolika motståndet från place-
19648: av följande av riksdagsman Niilo Hämäläinen        ringskommunen skulle dock fördröja besluten
19649: stäHda spörsmål nr 112:                            och tili och med omöjliggöra dem. Inte heller
19650:                                                    kan Byholmens sopförbränningsanläggning er-
19651:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-    sätta Nordsjö avstjälpningsplats. Anläggningens
19652:        sikt att vidta för att åstadkomma ett       effekt är alltför liten. Dessutom är den <tek-
19653:        sådant samarbete mellan kommunerna i        niskt sett i dåligt skick och kräver en snabb
19654:        huvudstadsregionen i fråga om avfalls-      upprustning. Grundreparationsarbeten har inte
19655:        hantering, att avstjälpningsplatsen i       kunnat inledas under nuvarande förhållanden,
19656:        Nordsjö kan stängas redan denna vår         ty utförandet av arhetena förutsätter a~tt an-
19657:        och området iståndsättas så att det         läggningens verksamhet upphör för en lång tid
19658:        lämpar sig för rekreations- och frilufts-   framåt.
19659:        ändamål i enlighet med gällande etap-          Helsingfors planer beträffande utvecklande
19660:        plan?                                       av avfallshanteringen baserar sig mycket långt
19661:                                                    på SAD:s planer och sålunda på förädling och
19662:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      utnyttjande av avfallet. Helsingfors har dock
19663: samt anföra följande:                              berett sig på att bygga en egen anläggning för
19664:    Den svåra situationen inom avfallshante-        sortering och ytnyttjande, ifall SAD inte av
19665: ringen i Helsingfors stad och utvecklingen av      kommunerna erhåller de begärda befogenheter-
19666: samarbetet i fråga om huvudstadsregionens av-      na beträffande avfallshanteringen. Med undan-
19667: fallshantering har synnerligen intensivt följts    tag av Vanda stad har alla övriga SAD-kom-
19668: med vid inrikesministeriet. Ärendet har föran-     muner redan fattat positiva beslut i fråga om
19669: lett flera förhandlingar med kommunerna i hu-      beviljande av befogenheter. Ärendet föreläggs
19670: vudstadsregionens samarbetsdelegation {SAD)        inom en snar framtid även Vanda stadsfull-
19671: och de har uppmanats vidta snahba åtgärder         mäktige för beslut. Genom att ta i bruk an-
19672: för att åstadkomma samarbete på såväl kort         läggningar för utnyttjande av avfall skulJe man
19673: som lång sikt. Vid förhandlingarna har det dock    på ett väsentligt sätt kunna minska behovet av
19674: framgått att det är ytterst svårt att åstadkom-    avstjälpningsplatser, men inte eliminera det
19675: ma ett samarbete endast för att sköta det ak-      helt. Byggandet av anläggningar för ytnyttjan-
19676: tuella avfallsproblemet i Helsingfors. Detta       de av avfall och åstadkommandet av en even-
19677: gäller såväl samarbete baserat på frivilliga be-   tuell gemensam avstjälpningsplats i anslutning
19678: slut i kommunerna som samarbete föranlett av       tili detta tar dock flera år i anspråk. Inte hel-
19679: statliga åtgärder.                                 ler detta innebär alltså någon snar lösning på
19680:     Inom Helsingfors gränser har man åtminsto-     de aktuella problemen i Helsingfors.
19681: ne inte tillsvidare lyckats finna något område        Med beaktande av det ovan anförda kan en
19682: som kunde ersätta avstjälpningsplatsen i Nord-     omedelbar stängning av Nordsjö avstjälpnings-
19683: sjö. Även om ett dylikt område kunde finnas,       plats inte anses vara en ändamålsenlig lösning.
19684: skulle det kunna användas som avstjälpnings-       Ett dylikt förfarande skulle medföra att Hel-
19685:  plats först om 1,5-2 år. Inte ens Stor-Hop-       singfors avfallshantering råkar i ännu större
19686:  laxvikens avstjälpningsplats kan längre använ-    svårigheter än för närvarande och möjligheter-
19687:  das. Det har även funnits planer på att som       na tili ·samarbete på lång sikt på frivillig basis
19688:  avstjälpningsplats använda vissa av Helsingfors   mellan kommunerna i huvudstadsregionen
19689: )881003271
19690: 6                                            1981 vp.
19691: 
19692: skulle sannolikt omintetgöras. Resultatet skulle      Helsingfors stadss:tyrelse har i samband med
19693: vara en situation där kommunerna genom stat-       sitt beslut 25. 3. 1981 i fråga om stadsplan för
19694: liga åtgärder tvingas tili samarbete, något som    området vid Nordsjö avstjälpningsplats förut-
19695: med tanke på ärendets skötsel i framtiden sä-      satt, att avstjälpningsplatsen stängs före ut-
19696: kert inte är den bästa möjliga utgångspunkten      gången av år 1983 och att området omedel-
19697: för samarbetet. Sålunda har inrikesministeriet     bart efter detta iståndsätts som rekreations- och
19698: vid förhandlingarna med kommunerna inom            friluftsområde i enlighet med etapplanen. In-
19699: huvudstadsregionen hela tiden betonat kommu-       rikesministeriet tar officiellt ställning tili stad-
19700: nernas lagstadgade plikt att ombesörja avfalls-    planen då den inkommer tili ministeriet för
19701: hanteringen inpm kommunen och dessutom be-         godkännande. Tillsvidare är användningen av
19702: tydelsen av ett frivilligt samarbete mellan kom-   Nordsjö avstjälpningsplats beroende av de be-
19703: munerna. Samtidigt har det klart och tydligt       slut som högsta förvaltningsdomstolen i sista
19704: meddelats att staten ingriper endast i yttersta    hand fattar på basen av de besvär som inläm-
19705: nödfall. ·                                         nats beträffande avstjälpningsp1atsen.
19706:      Helsingfors den 3 april 1981
19707: 
19708:                                                                         Minister ]. Koikkalainen
19709:                                            1981 Vp.
19710: 
19711: Skriftligt spörsmål nr 113
19712: 
19713: 
19714: 
19715: 
19716:                                 Zilliacus m. fl.: Om Neste Oy:s energipolitiska monopol
19717: 
19718: 
19719:                           Tili Riksdagens Hetr Talman
19720: 
19721:    Det är uppenbart att kolets framtida roll      Neste, som torde ha planer på att engagera
19722: i vår energihushållning kommer att växa obe-      sig i koltransporten.
19723: roende av om regeringen fattar beslut om att         Frågan uppstår om det alls är önskvärt att
19724: bygga nya kärnktaftverk ellet inte. Det är        Neste gör en satsning som konsekvent genom-
19725: också uppenbart att näringslivets och kommu-      förd kan innebära att staten, förutom oljan
19726: nernas intresse för kolet hela tiden växer. Av    och naturgasen, fogar också kolet tili sitt ener-
19727: vårt lands import av koi tar Imatran Voima        gipolitiska monopol? Nestes kolplaner har allt-
19728: och Helsingfors stad ungefär två tredjedelar.     så ett stort allmänt intresse för både näringsliv,
19729: Också dessas behov kommer otvivelaktigt att       kommuner och konsumenter som i sista hand
19730: öka. Då Finland importerar majoriteten av sitt    betalar priset.
19731: koi från Polen och landets ställning som fram-       Med hänvisning tili ovan anförda ber under-
19732: tida pålitlig kolleverantör är osäker, måste vi   tecknade att i den ol'dning 37 § 1 mom. riks-
19733: se oss om efter alternativa leverantörländer.     dagsordningen föresktiver tili vederbörande
19734: Detta kommer att höja landets utgifter, emedan    medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
19735: transporter, kolhamnar etc. kommer att med-       mål:
19736: föra merkostnader. Det råder också redan en
19737: boom på kolmarknaden emedan en rad andra                    Hat Regeringen för avsikt att med
19738: Iänder också befinner sig i samma situation              hänsyn tili den trängda situationen på
19739: som Finland. Också många oljebolag runtom                kolmarknaden ge Neste befogenheter att
19740: i världen har blivit intresserade av att ägna            förutom oljan foga också kolet tili sitt
19741: sig åt kolhandel, däribland också vårt lands             energipolitiska monopol?
19742:      Helsingfors den 3 mars 1981
19743: 
19744:               Jutta Zilliacus                                 Boris Renlund
19745:               Elisabeth Rehn                                  Gunnar Häggblom
19746: 
19747: 
19748: 
19749: 
19750: 088100342H
19751: 2                                             1981 vp.
19752: 
19753: Kirjallinen kysymys n:o 113                                                            Suomennos
19754: 
19755: 
19756: 
19757: 
19758:                                   Zilliacus ym.: Neste Oy:n monopoliasemasta energian tuonnissa
19759: 
19760: 
19761:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19762: 
19763:    On ilmeistä, että hiilen tuleva rooli energia-   Neste, jolla lienee suunnitelmia osallistua hiilen
19764: taloudessamme tulee kasvamaan riippumatta           kuljetukseen.
19765: siitä päättääkö hallitus rakentaa uusia atomi-         Syntyy kysymys, onko lainkaan toivottavaa,
19766: voimalaitoksia vaiko ei. On myös ilmeistä, että     että Neste ryhtyy yritykseen, joka johdonmu-
19767: elinkeinoelämän ja kuntien mielenkiinto hiileen     kaisesti toteutettuna voi merkitä sitä, että val-
19768: kasvaa koko ajan. Maahamme tuotavasta hiiles-       tio liittää öljyn ja luonnonkaasun lisäksi myös
19769: tä Imatran Voima ja Helsingin kaupunki otta-        hiilen energiapoliittiseen monopoliinsa. Elinkei-
19770: vat noin kaksi kolmasosaa. Myös näiden ·tarve       noelämä, kunnat ja kuluttajat, jotka viime kä-
19771: tulee epäilemättä kasvamaan. Kun Suomi tuo          dessä joutuvat maksamaan hinnan, tuntevat
19772: suurimman osan hiilestään Puolasta ja maan          suurta yleistä kiinnostusta Nesteen hiilisuun-
19773: asema tulevaisuudessa luotettavana hiilen toi-      nitelmia kohtaan.
19774: mittajana on epävarma, meidän on haettava              Ylempänä olevaan viitaten sekä valtiopäivä-
19775: vaihtoehtoisia hiilen toimittajia. Tämä tulee       järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esi-
19776: nostamaan maan kuluja, koska kuljetukset, hii-      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19777: lisatamat ym. tuovat mukanaan lisäkustannuk-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19778: sia. Hiilimarkkinoilla vallitsee nyt myös kor-
19779: keasuhdanne, koska joukko muita maita on                      Aikooko Hallitus ottaen huomioon
19780: myös samassa tilanteessa kuin Suomi. Myös                  hiilimarkkinoilla vallitsevan kireän ti-
19781: monet öljy-yhtiöt eri puolilla maailmaa ovat               lanteen antaa Nesteelle valtuudet öljyn
19782: kiinnostuneita ryhtymään hiilikaupan harjoit-              Usäksi liittää myös hiilen energiapoliit-
19783: tajiksi ja näiden joukossa on myös maamme                  tiseen monopoliinsa?
19784:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1981
19785: 
19786:                Jutta Zilliacus                                  Boris Renlund
19787:                Elisabeth Rehn                                   Gunnar Häggblom
19788:                                                N:o 113                                                3
19789: 
19790: 
19791: 
19792: 
19793:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19794: 
19795:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      menomaan kivihiilen suhteen on kuitenkin to-
19796: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dettava, ettei ole olemassa mitään sellaisia seik-
19797: olette 3 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn           koja, jotka puoltaisivat lisenssien myöntämisen
19798: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         rajoittamista siten, että lisenssejä annettaisiin
19799: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        yksinomaan tai etupäässä Neste Oy:lle.
19800: edustaja Zilliacuksen ym. näin kuuluvasta kir-          Hallituksen kannan mukaan lisenssejä kivi-
19801: jallisesta kysymyksestä n:o 113:                     hiilen tuontia varten tulisi, kuten tähänkin
19802:                                                      saakka, antaa niille hakijoille, joilla on perus-
19803:            Aikooko Hallitus ottaen huomioon          teltu syy tuoda kivihiiltä maahan. Lisenssejä
19804:        hiilimarkkinoilla vallitsevan kireän ti-      jaettaessa noudatetaan lisenssiviraston yleisiä ja-
19805:        lanteen antaa Nesteelle valtuudet öljyn       koperusteita, joiden mukaan lisenssejä on jaet-
19806:        tlisäksi liittää myös hiilen energiapoliit-   tava tasapuolisesti eri hakijoiden kesken. On
19807:         tiseen monopoliinsa?                         syytä todeta, että viime vuosien aikana kivi-
19808:                                                      hiilen tuontilisenssihakemuksia ei ole evätty.
19809:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Hallitus selvittää parhaillaan, olisiko Neste
19810: vasti seuraavaa:                                     Oy:n yhtiöjärjestystä muutettava siten, että yh-
19811:    Ulkomaankauppaa koskevan lainsäädännön            tiön toimialaan kuuluviksi tulisivat nestemäis-
19812: perusrt:eella raakaöljyn ja öljytuotteiden 'samoin   ten polttoaineiden lisäksi myös muut energia-
19813: kuin kivihiilen tuonti on sallittua vain lisenssi-   muodot.
19814: viraston myöntämän tuontilisenssin nojalla. Ni-
19815:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1981
19816: 
19817:                                                                             Ministeri Esko Rekola
19818: 4                                            1981 vp.
19819: 
19820: 
19821: 
19822: 
19823:                            Tili Riksdagens Herr Talman ·
19824: 
19825:   L det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bör dock konstateras, att inga synptmkter talar
19826: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      för att licensbeviljningen borde inskränkas så,
19827: av den 3 mars 1981 till vederbörande medlem        att lieenset skulle enbart ellet föteträdesvis
19828: av statsrådet för avgivande av svar översänt       utfärdas åt Neste Oy.
19829: avskrift 'llV följande av riksdagsman Zilliacus        Enligt tegeringens ståndpunkt botde lieenset
19830: m. fl. undertecknade spörsmål nr 113:              för kolimport liksom hittilis beviljas de sökan-
19831:                                                    den, som kan anföra motiverade grunder för
19832:           Har Regeringen för avsikt att med        idkande av kolimport. Vid utdelning av lieenset
19833:         hansyn tili den trängda situationen på     tillämpas allmänna fördelningsgrundet, enligt
19834:         kolmarknaden ge Neste befogenheter att     vill{a lieenset bör ges de olika sökandena på
19835:         förutom oljan foga också kolet tili sitt   enahanda grunder. Det är skäl att konstateta,
19836:        ·energipolitiska monopol?                   att inga licensansökningar törande kolimport
19837:                                                    på senare år har avslagits.
19838:   Såsom.. svar på spörsmålet får jag vördsamt          Regeringen utreder för närvarande om Neste
19839: anföra följande:                                   Oy:s bolagsordning botde ändras så, att tili
19840:   Enligt , vår lagstiftning angående utrikeshan-   bolagets verksamhetsområde skulle höra, för-
19841: deln får råolja och oljeprodukter ävensom kol      utom flytande bränslen, också · andra enetgi-
19842: importeras · endast med av licensverket beviljad   former.
19843: importlicens. Speciellt för kolets vidkommande
19844:      Helsingfors den 7 april 1981
19845: 
19846:                                                                          Minister Esko Rekola
19847:                                                 1981 vp.
19848: 
19849: Kirjallinen kysymys n:o 114
19850: 
19851: 
19852: 
19853: 
19854:                                    Juvela: Invaliidirahalain uudistamisesta
19855: 
19856: 
19857:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19858: 
19859:     Vuonna 1972 asetti sosiaali- ja terveysminis-      lain uudistamista. Sen jälkeen sosiaali- ja ter-
19860: teriö toimikunnan selvittämään vanhentuneen            veysministeriö ryhtyy kiireellisesti valmistamaan
19861: invaliidirahalain uudistamista. Toimikunta pää-        esitystä invaliidirahalain muuttamiseksi. Tämä
19862: tyi ehdottamaan, että invalidirahaa alettaisiin        tapahtui vuonna 1977.
19863: maksaa erityisenä vamman haittakorvauksena.               Toukokuussa vuonna 1978 rohkenin jälleen
19864: Oleellista ehdotuksessa oli se, että nykyisen lain     tiedustella hallitukselta sanotun lakiesityksen
19865: edellyttämä pakollinen työvelvoite korvauksen          kohtaloa. Tällä kertaa kyselyyn vastasi .silloinen
19866: ehtona poistettaisiin laista. Tällöin myös syn-        sosiaali- ja terveysministeri Olavi Martikainen,
19867: nynnäiset vammaiset, opiskelijat ja pitkäaikaista      joka mainitsi vastauksessaan, ettei nykyinen in-
19868: sairautta potevat tulisivat oikeutetuiksi kor-         validirahajärjestelmä enää sovellu luontevasti
19869: vaukseen.                                              muuhun sosiaaliturvajärjestelmäämme. Ministeri
19870:     Kun mainitun toimikunnan kiireellisenä pitä-       kuitenkin totesi, että asia vaatii vielä joitakin
19871: mää esitystä ei eduskunnalle kuulunut, tein            lisäselvityksiä, jotka sosiaali- ja terveysminis-
19872: kaksi vuotta myöhemmin eli v. 1974 asiasta             teriö pyrkii mahdollisimman nopeasti hankki-
19873: kirjallisen kyselyn hallitukselle. Vastauksessaan      maan ja sen jälkeen antamaan esityksen invali-
19874: silloinen sosiaali- ja terveysministeri Seija Kar-     dirahaj ärjestelmän korjaamiseksi.
19875: kinen ilmoitti, että esitys invaliidirahalain uudis-      Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut vuo-
19876: tamisesta tullaan antamaan eduskunnalle lähi-          den 1981 Kansainväliseksi Vammaisten Vuo-
19877: aikoina. Kun kuitenkaan mitään ei tapahtunut,          deksi. Kun vammaisten toimeentuloturvan pa-
19878: jätin toukokuussa 1975 uuden kyselyn asiasta.          rantaminen kuuluu eräänä osana vuoden tavoit-
19879: Vastauksessaan silloinen sisäministeri Heikki          teisiin, olisi enemmän kuin toivottavaa, että
19880: Tuominen totesi, että esitys invaliidirahalain         esitys invaliidirahalain uudistamisesta nykyistä
19881: uudistamisesta oli tarkoitus antaa eduskunnalle        enemmän vammaisille oikeutta tekeväksi saa-
19882:  vuoden 1975 aikana, mutta asia kaipaa vielä           taisiin lopultakin eduskuntakäsittelyyn viimeis-
19883: lisäselvityksiä. Näin ollen esityksen antaminen        tään kuluvan vuoden aikana. Tuskinpa asian val-
19884: viivästyy vielä muutamalla kuukaudella. Lopuk-         mistelemiseen enää yhdeksän vuoden jälkeen
19885: si hän kuitenkin sanoi, että esitys saadaan so-        tarvitaan lisäaikaa.
19886: siaali- ja terveysministeriössä valmiiksi vielä           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
19887:  vuoden 1975 puolella.                                 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitänkin valtio-
19888:     Kun esityksen antaminen viivästyi edelleen,        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19889:  tein taas vuonna 1977 kyselyn asiasta. Siihen         seuraavan kysymyksen:
19890:  vastasi silloinen sosiaali- ja terveysministeri Or-
19891:  vokki Kangas. Hän totesi vastauksessaan so-                     Aikooko Hallitus arvostaa Kansain-
19892:  siaali- ja terveysministeriön asettaneen vuonna              välistä Vammaisten Vuotta mm. siten,
19893:  197 6 työryhmän valmistelemaan invaliidiraha-                että se antaa mahdollisimman pian edus-
19894:  lain sekä invaliidihuoltolain muutosta. Edelleen             kunnalle sellaisen invaliidirahalain muu-
19895:  ministeri Kangas totesi, että työryhmän on tar-              tosesityksen, jolla vammaisten toimeen·
19896:  koitus saada työnsä valmiiksi kuluvan kevään                 tuloturvaa oleellisesti nykyisestään pa-
19897:  kuluessa siltä osin kuin se koskee invaliidiraha-            rannetaan?
19898:       Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1981
19899: 
19900:                                                Aulis Juvela
19901: 0881003282
19902: 2                                           1981 vp.
19903: 
19904: 
19905: 
19906: 
19907:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19908: 
19909:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mietintönsä 30 päivänä toukokuuta 1980 ( Ko-
19910: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      miteanmietintö 1980:40). Mietintö on parasta
19911: olette· 4 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn        aikaa lausuntakierroksella.
19912: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Voimassa olevan invaliidirahalain tarkoituk-
19913: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      senmukainen ja tasapuolinen soveltaminen on
19914: edustaja Juvelan näin kuuluvasta kirjallisesta     pitkään koettu erittäin hankalaksi säännösten
19915: kysymyksestä n:o 114:                              epäoikeudenmukaisuuden vuoksi.
19916:                                                       Invalidirahajärjestelmää pyritään kehittämään
19917:           Aikooko Hallitus arvostaa Kansain-       niin, että se soveltuu yhteen muiden sosiaali-
19918:        välistä Vammaisten Vuotta mm. siten,        turvaetuuksien kanssa. Tämän toteuttaminen on
19919:        että se antaa mahdollisimman pian edus-     osoittautunut varsin monitahoiseksi, mistä syys-
19920:        kunnalle sellaisen invaliidirahalain muu-   tä valmistelut invaliidirahalain muuttamiseksi
19921:        tosesityksen, jolla vammaisten toimeen-     ovat valitettavasti vieläkin selvityksen alaisina.
19922:        tuloturvaa oleellisesti nykyisestään pa-       Mainittakoon lopuksi, että sosiaali- ja terveys-
19923:        rannetaan?                                  ministeriön 19 päivänä helmikuuta 1981 anne-
19924:                                                    tun valtioneuvoston päätöksen nojalla vuoden
19925:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       aikana toimeenpaneroa vanhusten ja vammais-
19926: vasti seuraavaa:                                   ten kotihoidon tukijärjestelmän kokeilu liittyy
19927:   Inval:iidirahalain uudistamista on tutkittu      yhtenä osana invalidirahajärjestelmän uudista-
19928: sekä taimikunta.- että työryhmätyönä, viimeksi     miseen.
19929: avuttom:nuskorvaustoimikunnassa:r joka jätti
19930:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1981
19931: 
19932:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
19933:                                             N:o 114                                              3
19934: 
19935: 
19936: 
19937: 
19938:                            Till Riksdagens Herr Talman
19939: 
19940:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sitt betänkande den 30 maj 1980 (Kommitte-
19941: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      betänkande 1980:40). Betänkandet är för tili-
19942: av den 4 mars 1981 tili vederbörande medlem        fället på remiss.
19943: av statsrådet översänt avskrift av följande av        Det har länge ansetts svårt att tillämpa gäl-
19944: riksdagsman Juvela undertecknade spörsmål          lande lag om invalidpenning på ett ändamåls-
19945: nr 114:                                            enligt och opartiskt sätt på grund av de orätt-
19946:                                                    visa stadgandena.
19947:           Ämnar Regeringen hedra det Inter-           Man strävar tili att utveckla systemet med
19948:        nationella Handikappåret bl. a. så, att     invalidpenning så, att det kan anpassas efter
19949:        den snarast möjligt tili Riksdagen av-      övriga sociala förmåner. Att genomföra detta
19950:        låter en proposition med förslag tili lag   har visat sig vara mycket mångfasetterat, varför
19951:        angående ändring av lagen om invalid-       beredningen av en ändring av lagen om invalid-
19952:        penning, varigenom de handikappades         penning tyvärr alltjämt är föremål för utred-
19953:        utkomstskydd kunde avsevärt för-            ning.
19954:        bättras?                                       Det kan avslutningsvis nämnas att det försök
19955:                                                    med ett stödsystem för vård i hemmet av
19956:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      åldringar och handikappade, som social- och
19957: samt anföra följande:                              hälsovårdsministeriet kommer att anställa under
19958:    En revidering av lagen om invalidpenning        året med stöd av statsrådet beslut av den 19
19959: har undersökts såväl av en kommission som en       februari 1981, är en del av reformen av syste-
19960: arbetsgrupp, senast av utredningskommissionen      met med invalidpenning.
19961: för frågor om handikappersättning, som avgav
19962:      Helsingfors den 31 mars 1981
19963: 
19964:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
19965:                                                t981 vp.
19966: 
19967: 
19968: 
19969: 
19970:                                   Jaatinen:   Pienyrittäjän liikevaihtoveron suorittamisvelvollisuu-
19971:                                       desta
19972: 
19973: 
19974:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19975: 
19976:     Heinäkuun 9 päivänä 197 6 annetulla lailla        vaihtoverotoimistot ovat lain 21 §-:n 2 mo-
19977: ( 608/76), joka tuli voimaan 1 päivänä heinä-         menttia koskevissa ratkaisuissaan omaksuneet
19978: kuuta 1978, poistettiin verovelvollisten jako         tiukan tulkinnan ja katsoneet, että yksinomaan
19979: tukkuverovelvollisiin ja vähittäisverovelvollisiin.   vähittäiskauppaa tai siihen verrattavaa toimin-
19980: Samalla tarkistettiin myös liikevaihtoverolain        taa harjoittavalla verovelvollisella tarkoitetaan
19981: 21 §:n veron suorittamisvelvollisuuden ajan-          yritystä, joka myy tavaraa tai tekee liikevaihto-
19982: kohtaa koskevia säännöksiä. Lain 21 § :n 1            verolaissa tarkoitettuja verollisia työsuorituksia
19983: momentin mukaan pääsääntönä on, että vero             pelkästään kuluttajille. Mikäli verovelvollisen
19984: lasketaan kalenterikuukausittain niiden lasku-        liiketoimintaan säännönmukaisesti kuuluu myös
19985: tus- tai muiden veloitusmäärien perusteella, joil-    tavaran myynti edelleen myytäväksi tai jalos-
19986: la verovelvollinen on ostajaa tai asiakasta toi·      tettavaksi, ovat liikevaihtoverotoimistot katso-
19987: mitetusta tavarasta kuukauden aikana veloitta·        neet hänet veivalliseksi suorittamaan veron jo
19988: nut. Koska jo lakia säädettäessä arvioitiin, että     laskutuksen perusteella riippumatta jälleenmyy-
19989: pääsäännön ulottaminen koskemaan kaikkia ve-          jälle tapahtuneen myynnin määrästä. Nämä rat-
19990: rovelvollisia olisi kohtuuttomasti rasittanut         kaisut ovat Rekolan mukaan koskeneet lähinnä
19991: useita pienyrittäjiä, säädettiin pykälän 2 mo-        maaseudulla eräiden alkutuotteiden keräilykaup-
19992: mentissa, että yksinomaan vähittäiskauppaa tai        paa ja viljakauppaa harjoittavia vähittäisliik-
19993: siihen verrattavaa toimintaa harjoittavalla vero-     keitä.
19994: velvollisella on edelleen oikeus laskea vero ker-        Vastauksessa myönnettiin suoraan, että liike-
19995:  tyneiden maksujen mukaan.                            vaihtoverolain 21 §:n 2 momentti, joka sää-
19996:     Lakiesitystä käsiteltäessä valtiovarainvalio-     telee, milloin vero saadaan suorittaa kertynei-
19997: kunnassa kokoomus piti ehdotettua 2 moment-           den myyntihintojen mukaan, jättää sijaa eri-
19998: tia kuitenkin liian suppeana, ja katsoi, että         laisille tulkinnoille. Ministeri Rekola lupasikin
19999:  momentin sanamuoto aiheutti vaaran, että esi-        tämän vuoksi, että hallitus seuraa tarkoin tilan-
20000:  merkiksi sähköurakoinnissa maksettava liike-         netta sekä, mikäli mainitun momentin tulkinta
20001:  vaihtovero joudutaan maksamaan laskutuksen           ja verotuskäytäntö valitusasteiden annettua
20002:  perusteella. Vastalauseessa valtiovarainvalio-       asiasta ennakkoratkaisunsa muodostuu tiukem-
20003:  kunnan mietintöön lakiesityksen johdosta todet-      maksi kuin mitä eri verovelvollisryhmien oi-
20004:  tiin, että tällöin mm. luottotappioista joudut-      kean kohtelun kannalta on pidettävä asianmu-
20005:  taisiin maksamaan liikevaihtovero, jota voita-       kaisena, ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lain-
20006:  neen pitää suorastaan törkeänä. Sen vuoksi ko-       kohdan muuttamiseksi.
20007:  koomus ehdotti, että 21 §:n 2 momentissa                Kun lakia on jo sovellettu yli kaksi ja puoli
20008:  mainittu oikeus olisi "pääosin vähittäismyyn·        vuotta, lienee verotuskäytännöstä ja myös ylem-
20009:  tiä, rakennuksiin kohdistuvaa urakointia tai nii-    pien oikeusasteiden kannanotoista nähtävissä,
20010:  hin verrattavaa toimintaa harjoittavalla verovel-    mihin suuntaan tulkinta on kehittynyt. Tiettä-
20011:  vollisella".                                         västi 21 §:n 2 momentin epäkohdat ovat tois-
20012:     Lain säännöksen epäkohtaan kiinnitti huo-         tuvasti tulleet korostetusti esiin useiden pien-
20013:  miota mm. Sylvi Saimo lokakuussa 1978 teke-          yrittäjien kohdalla. Tämän vuoksi ja viitaten
20014:  mässään kirjallisessa kysymyksessä n:o 376/          valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
20015:   1978 vp. Vastauksessaan kirjalliseen kysymyk-       esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20016:  seen ministeri Esko Rekola totesi, että liike-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20017: 088100353V
20018: 2                                       1981 vp;
20019: 
20020:        Mihin toimenp1te1sun Hallitus on               nitun lainkohdan muuttamiseksi muus~
20021:      ryhtynyt liikevaihtoverolain 21 § :n 2           teri Esko Rekolan vastauksessaan kir-
20022:      momentin tulkinnan ja verotuskäytän-             ~a1liseen kysymykseen n:o 376/1978
20023:      nön seuraamiseksi ja tarvittaessa mai-           vp. mainitsemaila tavalla?
20024:     Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1981
20025: 
20026:                                      Matti Jaatinen
20027:                                                 N:o 115                                                 3
20028: 
20029: 
20030: 
20031: 
20032:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20033: 
20034:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          asiaan, vaan ovat mainitunlaiset vähittäiskaup-
20035: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           paa harjoittavat yritykset liikevaihtoverotoimis~
20036: mies, olette 5 päivänä maaliskuuta 1981 päi-           tojen ·lain sovellutuksen mukaisesti joutuneet
20037: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-          suorittamaan liikevaihtoveron kaikesta lasku-
20038: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           tuksestaan tai luottomyynnistään ennen kuin
20039: kansanedustaja Jaatisen näin kuuluvasta kirjal-        asiakkaille myönnetty luotto on yrityksille ker-
20040: lisesta kysymyksestä n:o 115:                          tynyt. Näin on verotus toimitettu pelkästään
20041:                                                        sen perusteella, että osa asiakaslaskutuksesta
20042:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on            on kohdistunut toisiin liikkeisiin eikä pelkäs-
20043:        ryhtynyt liikevaihtoverolain 21 § :n 2          tään kuluttajiin. Asiasta aikaisemmin tehtyyn
20044:        momentin tulkinnan ja verotuskäytän-            eduskuntakyselyyn annetussa vastauksessa on
20045:        nön seuraamiseksi ja tarvittaessa mai-          todettu, että lainmuutostoimenpiteisiin ryhdy-
20046:        nitun lainkohdan muuttamiseksi minis-           tään tarvittaessa, mikäli liikevaihtoverolain 21
20047:        teri Esko Rekolan vastauksessaan kir-           § :n 2 momentin poikkeussäännöksen tulkinta
20048:        jalliseen kysymykseen n:o 376/1978              ja verotuskäytäntö valitusasteiden annettua lii-
20049:        vp. mainitsemaila tavalla?                      kevaihtoverotoimistojen päätöksiin ·ratkaisunsa
20050:                                                        muodostuu tiukemmaksi kuin mitä eri verovel-
20051:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vollisryhmien oikean kohtelun kannalta on pi-
20052: vasti seuraavaa:                                       dettävä asianmukaisena.
20053:     Liilkevaihtoverolain 21 §:n 1 momentin mu-            Poikkeussäännöstä on nykyisessä muodossaan
20054: kaan lasketaan liikevaihtovero kalenterikuukau-        sovellettu yli kahden vuoden ajan. Säännök-
20055: sittain niiden laskutus- tai muiden veloitus-          sen soveltamista koskeviin tulkintakysymyksiin
20056: määrien mukaisesti, joilla verovelvollinen on          on nyttemmin saatu ratkaisuja sekä liikevaihto-
20057: ostajaa tai muuta asiakastaan kuukauden aika-          vero-oikeudesta että korkeimmasta hallinto-
20058: na veloittanut. Tästä pääsäännöstä muodostaa           oikeudesta. Saatujen ratkaisujen perusteella voi-
20059: liikevaihtoverolain 21 §: n 2 momentti poik-           daan todeta, että korkeimman hallinto-oikeu-
20060: keuksen. Poikkeussäännöksen mukaan lasketaan           den kanta on ollut liikevaihtoverotoimistojen
20061: vero kuukauden aikana kertyneiden maksujen             alkuaan omaksu:mia tulkintoja joustavampi.
20062: perusteella ja tilitetään valtiolle sitten vasta       Korkein hallinto-oikeus on nimittäin muun
20063: kun verovelvollinen ensin saa asiakkailtaan            ohella katsonut, että pääasiassa maaseudulla
20064: maksun veloittamistaan myyntisaamisista. Poik-         toimivien vähittäiskauppojen harjoittamaa ra-
20065: keussäännöstä sovelletaan lain sanamuodon mu-          kennustarvikkeiden myyntiä rakennusliikkeille
20066: kaan yksinomaan vähittäiskauppaa tai siihen            samoin kuin keräilyviljan ja muiden keräily-
20067: verrattavaa toimintaa harjoittavHn verovelvolli-       tuotteiden myyntiä jälleenmyyjille ja edelleen
20068: siin.                                                  jalostusta harjoittaville yrityksille voidaan pitää
20069:      Kirjallisen kysymyksen perusteluosassa on         vähittäiskauppatoimintana. Niin ikään korkein
20070: esitetty, että poikkeussäännöksen soveltamises-        hallinto-oikeus on katsonut, että henkilö, joka
20071: ta on aiheutunut eräitä epäkohtia. Niinpä              suorittaa sähkölaitteiden korjaustoimintaa teh-
20072: poikkeussäännöstä ei verotuskäytännössä ole            taiden lukuun ja näitä veloittaen, harjoittaa lii-
20073: sovellettu vähittäiskauppaa harjoittaviin yri-         kevaihtoverolain 21 §:n 2 momentissa tarkoi-
20074: tyksiin, jotka tekevät verollisia työsuori-            tettua ·vähittäiskauppatoimintaa.
20075: tuksia tai myyvät tavaraa paitsi kulutta-                 Toisaalta korkein hallinto-oikeus on katso-
20076:  jille jossain määrin myös kaupallisille tai teolli-   nut, että varaosien ja muiden tavaroiden myyn-
20077:  sille liikkeille. Sanotuille liikkeille tapahtuvan    tiä jälleenmyyjille sekä vähittäiskauppiaiden
20078:  laskutuksen vähäinen määrä ei ole vaikuttanut         myyntiä baareille, hotelleille, ravintoloille ja
20079: 4                                                1981 vp.
20080: 
20081: leipomoille ei voida pitää vähittäiskauppatoi-        JOlta jälleenmyyntiä tai jalostustoimintaa vero-
20082: mintana silloinkaan, kun myynti on sattuman-          velvolliselta hankkiroiliaan tavaroilla. Sanotus-
20083: varaista ja määrältään vähäistä. Näiden yritys-       sa suhteessa lain sanamuoto näyttää jättävän
20084: ten kohdalla liikevaihtoverolain 21 §:n muu-          tilaa myös tulkinnalle, joka ei kiinnitä huomio-
20085:  tos on merkinnyt veron tilitysajankohdan kiris-      ta niinkään siihen, tapahtuuko myyntiä toisille
20086:  tymistä, kuten muutoksen tarkoitus olikin.           liikkeille ja mihin tarkoituksiin kuin enemmän-
20087:      Liikevaihtoverolain 21 §:n 2 momentin poik-      kin siihen, tapahtuuko myynti toisille liikkeille
20088:  keussäännös, joka sallii tilittää liikevaihtoveron   vähittäiserissä samalla tavoin kuin muillekin
20089:  luottomyynnistä tai muusta luottolaskutuksesta       kuluttajille, vai tukkuerissä. Lain sanamuoto ja
20090:  sitä mukaa kuin makisut kertyvät, koskee lain        sitä koskevat valmisteluasiakirjat eivät aseta
20091:  sanamuodon mukaan yksinomaan vähittäiskaup-          estettä tässä suhteessa melko väljäliekin tul-
20092: paa tai siihen verrattavaa toimintaa harjoitta-       kinnalle. Verohallitus taasen on kirjallisen ky-
20093: via yrityksiä. Tätä yritysryhmää ei lain sään-        symyksen ,johdosta antamassaan lausunnossa
20094:  nöksillä kuitenkaan ole yksityiskohtaisemmin         korostetusti tuonut esille mahdollisuuden hoi~ .
20095:  määritelty, ~vaan on sanotun verovelvollisryh-       taa kysymyksessä esiin tuodut epäkohdat kun-
20096:  män tarkempi rajaaminen jätetty lain sovelta-        toon liikevaihtoverolain 21 § :n 2 momentin
20097:  jan tehtäväksi. Sanotun lainkohdan perusteluis-      joustavalla tulkinnalla. Niinpä verohallitus on-
20098:  ta tai valmisteluasiakirjoista ei ole saatavissa     kin eri yhteyksissä kiinnittänyt liikevaihtovero-
20099:  vastausta kysymyksessä esiin tuodun laintul-         toimistojen huomiota. joustavan tulkinnan tar-
20100:  kintaongelman ratkaisemiseksi. Niinpä lakiteks-      peellisuuteen.
20101:  ti ja sen tulkinta-aineisto vaikenee sen suhteen,        Joustavalle tulkinnalle sijaa antavan liike-
20102: saako· ja missä määrin vähittäiskauppaa har-          vaihtoverolain 21 §:n 2 momentin muuttami-
20103:  joittavalla verovelvollisella olla asiakkaina toi-   nen tässä vaiheessa, jossa verotuskäytäntö kor-
20104: ..sia liikkeitä ja onko verovelvollisen voidakseen    keimman hallinto·oikeuden io antamien ja vas-
20105: laskea ja tilittää luottomyyntinsä edelleenkin        taisten ratkaisujen pohjalta ei vielä ole va-
20106:  kertyneiden maksujen perusteella lisäksi var-        kiintunut, ei kaiken edellä esitetyn perusteella
20107: mistuttava siitä, ettei tämä asiakaskunta har-        ole perusteltua.
20108:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1981
20109: 
20110:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
20111:                                                 N:o 11.5
20112: 
20113: 
20114: 
20115: 
20116:                                T i 11 R i k s d a g e n s He rr T a 1 m a n
20117: 
20118:   I &et syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           saken, utan dylika företag som idkat .tniliut-
20119: anget har · Ni, Herr Talman, med Eder skri-           handel har i enlighet med omsättningsskatte•
20120: velse A\1 den 5 mars 1981 tili V€derbörande           byråernas tiliämpning av ·lagen fått erlligga ·om•
20121: mediem av statsrädet ö~rsänt avskrift av föl,         sättnings·skatt för hela sin fakturering Odt sbi
20122: jMde av riksdagsman Jaatinell undertecknade           kreditförsäljning före den kredit som: beviljats
20123: spötsmM nr 115:            .                          kundetna influtit tili företagen. Beskattningen
20124:                                                       här således :verkställts enbart på grundväl av
20125:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-          att en del av kundfaktureringen riktatt till
20126:        tagit för att följa tolkningen och be--        andra rörelser och inte enbart tili konrumen-
20127:        skättningspraxiscm beträffande 21 § .2         ter. I det svar som givits på ett tidigate spörS.:
20128:        mom. lagen angående Otn$ättningsskatt          mål beträffande frågan har det konstateräts,
20129:        samt för att vid hehov ändra nämnda            att lagändrings~tgärder vUitllS vid behotr; sl•
20130:        lagrum pa det ~~ätt som minister Esko          vida tolkningen av 21 § 2 mom. lagen angåen-
20131:        ~kola nämnde i sitt :$Var pä det skrift-
20132:                                                       de omsättningsskatt och beskattningspta:ltis., se-
20133:        liga spörsmålet nr 376/1978 ·rd.?              d~n besvärsi.?sta.nserna fattat ;sitt avgörande at_t-
20134:                                                       gaende omsattmngsskattebyraernas besiut, blir
20135:    Såsom svar på detta spöt~smål får jag vörd-        strängare än vad med hänsyn tili en rätf\ti'll
20136: simt Eramföra följande:                               beh11ndling av olika skattskyldiggrupper böi
20137:    &ligt 21 § 1 mom. lagen angående ornsätt-          anses sakenligt.          .
20138: ningsskatt beräknas omsättningsskatten f(k en            Undantagsstadgandet har tillämpats i sin nu-
20139: kalendermånad i enlighet med de fakturerade           varande forrn i över två års tid. Numera ha:l:'
20140: eller andra debiterade belopp, för vilka den          man tillgång tili avgöranden på tolkningsfrå-
20141: skattskyldige under månaden debiterat köpare          gor beträffande tiliämpningen av stadgandena
20142: eller annan kund. Ett undantag från denna             såväl från omsättningsskatterätten som från
20143: hu~egel utgörs av 21 §> 2 mom. lagen an-              högsta förvaltningsdomstolen. På grundval av
20144: gående omsättningsskatt. Enligt undantagsstad-        de avgöranden som erhållits kan det konstate-
20145: gandet beräknas skatten på grundval av de             ras, att högsta förvaltningsdomstolens inställ-
20146: belopp som influtit under månaden och som             ning varit smidigare än de tolkningar som om-
20147: sålunda redovisas tili staten först när den skatt-    sättningsskattebyråerna från början omfattat.
20148: skyldige av sina kunder erhåller den betalning        Högsta förvaltningsdomstolen har nämligen
20149: för försäljningsfordringar han debiterat. Enligt      bl.a. ansett att sådan fönsäljning av byggnads-
20150: lagens ordalydelse tillämpas undantagsstadgan-        material tili byggnadsfirmor, som idkas i hu-
20151: det endast på 1skattskyldiga som idkar rninut-        vudsak av på landsbygden verksamma detalj-
20152: handel eller därmed jämförbar verksamhet.             handlare, liksom också försäljning av uppsam-
20153:     I motiveringen tili det skriftliga spörsmålet     lingssäd och övriga uppsamlingsprodukter till
20154: har det framhållits, att tiliämpandet av undan-       återförsäljare och vidare tili företag som idkar
20155: tagsstadgandet föranlett vissa missförhållanden.      förädling kan anses vara minuthandel. Högsta
20156: Sålunda har undantagsstadgandet inte tilläm-          förvaltningsdomstolen har likaså varit av den
20157: pats på sådana företag .som idkar minuthandel,        åsikten, att en person som idkar reparation av
20158: som utför beskattningsbara arbetsprestationer         elektriska apparater för fabrikers räkning och
20159: eller som säljer varor förutom tili konsumen-         debiterar dessa, idkar sådan detaljhandelsverk-
20160:  ter också i viss mån tili affärs- och industri-      samhet som avses i 21 § 2 mom. lagen an-
20161: rörelser. Den obetydliga mängd faktureringar          gående omsättningsskatt.
20162: som går tili nämnda rörelser har inte påverkat           Å andra sidan har högsta förvaltningsdom-
20163: 088100353V
20164: 6                                              1981 vp.
20165: 
20166: stolen ansett, att försäljning av reservdelar och     vai av de influtna betalningarna, försäkra sig
20167: andra varor till återförsäljare samt detaljhand-      om att kundkretsen inte idkar återförsäljning
20168: laresförsäljning till barer, hotell, restauranger     eller förädling av de varor den anskaffat från
20169: och bagerier kan inte anses sorn detaljhandels-       den skattskyldige. I detta avseende tycks la-
20170: venksarnhet ens när försäljningen är slurnpar-        gens ordalydelse lämna utrymrne även för en
20171: tad och av ringa ornfattning. För dessa före-         tolkning sorn inte så rnycket fäster upprnärk-
20172: tag har ändringen av 21 § lagen angående orn-         samhet vid orn försäljningen sker till annan
20173: sättningsskatt inneburit en skärpning av redo-        rörelse eller för vilket ändarnål försäljningen
20174: visningstidpunkten, vilket även var avsikten          sker, utan rnera vid om försäljningen till andra
20175: rned ändringen.                                       rörelser sker i minut på samma sätt som också
20176:    Undantagsstadgandet i 21 § 2 rnorn. lagen          till övriga konsumenter eller i parti. Lagens
20177: angående ornsättningsskatt, sorn tillåter en re-      ordalydelse och förarbeten utgör inte något
20178: dovisning av ornsättningsskatten för kreditför-       hinder i detta avseende för en t.o.m. rätt vid
20179: säljning eller annan kreditfakturering i den          tolkning. Skatte~tyrelsen å sin sida har i sitt
20180: oromng sorn betalningarna kornrner in, berör          svar rned anledning av det skriftliga spörsrnålet
20181: enligt lagens ordalydelse endast företag sorn         understrukit rnöjligheten att avhjälpa de rniss-
20182: idkar rninuthandel eller därrned järnförbar verk-     förhållanden som framförts i spörsrnålet rned
20183: sarnhet. Denna grupp av företag har dock inte         tillhjälp av den stnidiga tolkningen av 21 §
20184: definierats rnera detaljerat i stadgandena i la-      2 rnorn. lagen angående ornsättningsskatt. Skat-
20185: gen utan preciseringen av närnnda grupp av            testyrelsen har således i olika sammanhang fäst
20186: skattskyldiga har överlärnnats till dern sorn till-   omsättningsskattebyråernas uppmärksamhet vid
20187: lärnpar lagen. Något svar på det lagtolknings-        nödvändigheten av en stnidig tolkning.
20188: problern sorn frarnlagts i spörsrnålet kan inte           På grund av allt vad ovan anförts finns det
20189: erhållas ur rnotiveringarna eller förarbetena till    inte någon anledning att i detta skede ändra
20190: närnnda lagrurn. Lagtexten och dess tolknings-        21 § 2 rnorn. lagen angående omsättningsskatt
20191: rnaterial säger således ingenting orn huruvida        på ett sätt som skulle ge rnöjlighet till en stni-
20192: och i viiken utsträckning en skattskyldig sorn        dig tolkning, emedan beskattningspraxis på ba-
20193: idkar detaljhandel får ha andra rörelser som          sen av de avgöranden sorn högsta förvaltnings-
20194: kunder och orn den skattskyldige därtill bör,         domstolen fattat och kornmer att fatta ännu
20195: såvida han fortfarande skall kunna beräkna            inte är stadgad.
20196: och redovisa :sin kreditförsäljning på grund-
20197:       Helsingfors den 9 april 1981
20198: 
20199:                                                                          Minister Pirkko Työläjärvi
20200:                                               1981 vp.
20201: 
20202: Kirjallinen kysymys n:o 116
20203: 
20204: 
20205: 
20206: 
20207:                                   Mattila: Opintorahan asumislisän myöntämisperusteista
20208: 
20209: 
20210:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20211: 
20212:    Opintotukijärjestelmän tulisi tasapuolisesti         Kun opintotukijärjestelmässä on ilmennyt
20213: tukea kaikkia tuen tarpeessa olevia opiskelijoi-     muitakin "kohtuuttomuuksia", olisi toivottavaa,
20214: ta. Järjestelmässä esiintyy kuitenkin epäkohtia,     että hallituksen taholta asia erittäin tarkoin
20215: jotka saattavat vaikuttaa myös koulutustavoit-       kokonaisuudessaan selvitettäisiin ja ensi tilassa
20216: teiden saavuttamiseen, ja siksi järjestelmän kiin-   oikaistaisiin käytännössä virheellisiksi havaitut
20217: teä seuranta ja ajan tasalla pitäminen on aivan      ohjeet. Mikäli edellä mainitsemaani esimerkki-
20218: oleellinen opintotukijärjestelmään kuuluva osa.      epäkohtaa ei korjata, on pelättävissä kehitys-
20219:    Opintotukilaki jättää mm. kehitysalueiden         alueiden perheellisten, opiskeluhalukkuutta
20220: ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat per-      osoittavien jättäytyvän taloudellisista syistä
20221: heelliset opintorahan asumislisäjärjestelmän ul-     koulutuksen ulkopuolelle. Tätä ei voida pitää
20222: kopuolelle silloin kun opiskelija joutuu asu-        tarkoituksenmukaisena, ei yksilön eikä yhteis-
20223: maan eri paikkakunnalla kuin hänen perheen-          kunnankaan kannalta.
20224: sä. Tätä päätöstä ei voida pitää oikeudenmu-            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
20225: kaisena. Yleisesti tunnettua on, että asuminen       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
20226: ja eläminen kahdella paikkakunnalla edellyttää       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
20227: tuntuvia lisäkustannuksia. Yhtä yleisesti on         vaksi seuraavan kysymyksen:
20228: tunnustettu se tosiasia, että opiskelijoiden asun-
20229: to-olot     asumiskustannuksineen      vaikuttavat             Miten Hallitus aikoo turvata opinto-
20230: oleellisesti koulutustavoitteiden saavuttamiseen.           rahan asumislisän myös sellaisille per-
20231: Kyseinen valtion opintotukikeskuksen voimassa               heellisille opiskelijoille, jotka joutuvat
20232: oleva päätös asettaa perheelliset opiskelijat ta-           opiskelunsa vuoksi asumaan eri paikka-
20233: loudellisesti vaikeaan asemaan ja päätös tun-               kunnalla kuin heidän perheensä?
20234: tuu kohtuuttomalta.
20235:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1981
20236: 
20237:                                            Kalevi Mattila
20238: 
20239: 
20240: 
20241: 
20242: 088100370D
20243: 2                                            1981 vp.
20244: 
20245: 
20246: 
20247: 
20248:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20249: 
20250:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        mukaista asumislisää voida suorittaa muille
20251: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        kuin perheettämille opiskelijoille. Nimenomaan
20252: mies, olette 3 päivänä maaliskuuta 1981 päi-        opiskelijoiden piirissä edellä mainittua kahdella
20253: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-    paikkakunnalla asumista esiintyy tavanomaista
20254: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      enemmän. Arvioiden mukaan perheeliisiä
20255: sanedustaja Kalevi Mattilan kirjallisesta kysy-     muualla kuin perheen asuinpaikkakunnalla asu-
20256: myksestä n:o 116:                                   via opiskelijoita on vuosittain koko maassa
20257:                                                     noin 3 000 henkilöä.
20258:          Miten Hallitus aikoo turvata opinto-          Opetusministeriön ja s1saas1ammm1ster10n
20259:        rahan asumislisän myös sellaisille per-      kesken on tarkasteltu mahdollisuutta muuttaa
20260:        heellisille opiskelijoille, jotka joutuvat   asumistukilakia siten, että asumistuessa voitai-
20261:        opiskelunsa vuoksi asumaan eri paikka-       siin ottaa huomioon kahden asunnon vuokra-
20262:        kunnalla kuin heidän perheensä?              kustannukset. Tällöin on sisäasiainministeriö
20263:                                                     kuitenkin katsonut, että asia olisi hoidettava
20264:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       opintotukilakia muuttamalla.
20265: vasti seuraavaa:                                       Valtion opintotukikeskus on edellä olevan
20266:    Opetusviranomaisten tiedossa on ollut se         perusteella valmistellut asiaa. Tarkoituksena
20267: asumistukilainsäädäntöön liittyvä puute, ettei      onkin esittää opintotukilakia muutettavaksi si-
20268: perheellisiä kahdella paikkakunnalla jonkin pa-     ten, että perheettömään opiskelijaan rinnastet-
20269: kottavan syyn takia asuvia henkilöitä voida         taisiin tässä suhteessa myös sellainen perheelli-
20270: tukea kahden asunnon ylläpidosta syntyvien          nen opiskelija, joka opiskelun takia joutuu asu-
20271: kustannusten mukaan. Asia on opetusministe-         maan eri asunnossa ja eri paikkakunnalla kuin
20272: riössä noussut esille siksi, ettei opintotukilain   perheensä.
20273:      Helsingissä huhtikuun 13 päivänä 1981
20274: 
20275:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
20276:                                              N:o 116                                              3
20277: 
20278: 
20279: 
20280: 
20281:                            Till Riksdagens Herr Ta~matl
20282: 
20283:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ministeriet då studiestöd i enlighet med stu-
20284: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          diestödslagstiftningen inte kan beviljas åt andra
20285: velse av den 3 mars 1981 tili vederbörande         än studeranden utan familj. Särskilt bland stu-
20286: medlem av statsrådet översänt avskrift av          deranden förekommer det mer än normalt att
20287: följande av riksdagsman Kalevi Mattila under-      familjemedlemmarna bor på två skilda orter.
20288: tecknade spörsmål nr 116:                          Enligt uppskattningar finns det årligen ca
20289:                                                    3 000 studeranden som har familj men som
20290:           Hur ämnar Regeringen trygga möj-         är bosatta på annan ort än den övriga familjen.
20291:        ligheterna för studeranden med familj,         Undervisningsministeriet och inrikesministe-
20292:        som p.g.a. studierna är tvungna att bo      riet har tillsammans granskat möjligheterna att
20293:        på annan ort än den övriga familjen,        justera lagen om bostadsstöd så att man kunde
20294:        att erhålla studiepenningens bostadstili-   beakta de dubbla hyreskostnaderna vid be-
20295:        lägg?                                       viljandet av bostadsstöd. Härvid har inrikes-
20296:                                                    ministeriet dock ansett att frågan borde ordnas
20297:    Såsom svar på detta spörsmål får jag            genom att ändra på studiestödslagstiftningen.
20298: vördsamt framföra följande:                           Statens studiestödscentral har på basen av
20299:    Undervisningsmyndigheterna är medvetna om       ovanstående tagit upp frågan tili beredning.
20300: den brist i lagstiftningen rörande bostadsstöd     Avsikten är att föreslå en ändring tili studie-
20301: som innebär att familjeförsörjare som av           stödslagstiftningen enligt viiken studeranden
20302: vägande skäl är tvungen att bo på annan ort        med familj, som p.g.a. studierna är tvungna
20303: inte kan erhålla stöd för kostnader som för-       att bo i annan bostad och på annan ort än
20304: orsakas av underhåll av två bostäder. Frågan       d.en övriga familjen, skulle i detta hänseende
20305: har kommit upp tili behandling i undervisnings-    jämställas med studeranden utan familj.
20306:      Helsingfors den 13 april 1981
20307: 
20308:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
20309:                                              1981 vp.
20310: 
20311: Kirjallinen kysymys n:o 117
20312: 
20313: 
20314: 
20315: 
20316:                                  Aaltonen ym.: Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaami-
20317:                                     sesta asunto-osakeyhtiöissä
20318: 
20319: 
20320:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20321: 
20322:     Asumisturva kuuluu kansalaisten perusoi-        asuntoa. Riski on asianomaisen taloudelliseen
20323: keuksiin. Oman asunnon hankkiminen on               asemaan nähden useimmiten suhteettoman
20324: useimpien ihmisten elämässä suurin taloudel-        suuri.
20325: linen ratkaisu. Asuntolainsäädännön tulisikin          Vakavia puutteita on asuntoyhteisöjen hal-
20326: lähestyä asumisen järjestämistä nimenomaan          linnossa. Tulevat asukkaat eivät pääse vaikut-
20327: asumisen ja asukkaan näkökulmasta. Nykyi-           tamaan yhteisön päätöksentekoon rakennusai-
20328: nen asuntoyhteisöjä koskeva lainsäädäntö ei         kana, jolloin kuitenkin tehdään asukkaiden
20329: ota läheskään riittävästi huomioon asukkaiden       kannalta tärkeitä ja kauaskantoisia ratkaisuja.
20330: tarpeita ja etuja. Erityisesti tämä puute kos-      Asunto-osakeyhtiön valmiissakin talossa osa:k-
20331: kee yli puolen vuosisadan ikäistä asunto-osake-     keenomistajien vaikutusvalta on järjestetty epä-
20332: yhtiölakia.                                         tasa-arvoi:sesti. Vuokralaisilla ei ole· mitään
20333:     Ihmisten siirtyminen maalta kaupunkeihin        osuutta yhtiön päätöksenteossa. Asumisen
20334: ja haja-asutusalueilta taajamiin on johtanut        huoltotoimintojen hallinto on nykyisin usein
20335: asuntoyhteisöjen, lähinnä asunto-osakeyhtiöi-       kokonaan asukkaiden ulottumattomissa.
20336: den, lisääntymiseen. Niiden merkitys myös              Asuinympäristö on monasti puutteellinen ja
20337: omakotiasumisen hallintamuotona on kasva-           kehno sekä saattaa olla suorastaan vaarallinen
20338: massa aluerakentamis,en yleistyttyä.                tai vahingollinen. Asukkaiden mahdollisuudet
20339:     Olosuhteet ovat asunto-osakeyhtiölain säätä-    vaikuttaa asuinympäristöään koskeviin ratkai-
20340:  misen jälkeen suuresti muuttuneet. Muutok-         suihin ovat täysin riittämättömät.
20341: sista kenties merkittävin koskee asuntoyhtei-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
20342:  sön perustamista. Nykyisinhän asuntoyhteisön       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
20343:  perustaa lähes poikkeuksetta rakennusliike tai     tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20344:  sen hallitsema yhteisö, joka sitten myy osak-      vastattavaksi kunnioittaen seuraavan kysy-
20345: keita asunnontarvitsijoille. Tällaiseen tilantee-   myksen:
20346:  seen ei lainsäädäntö ole lainkaan varautunut.
20347:  Sen enempää tulevat asukkaat kuin viranomai-                 Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti
20348:  setkaan eivät voi vaikuttaa asuntoyhteisön pe-            valmistelemaan eduskunnalle esitystä
20349:  rustamisen yhteydessä tehtäviin ratkaisuihin.             uudeksi asuntoyhteisöjä koskevaksi laik-
20350:     Yhteisöasunnon ostajan oikeusturva on var-             si, joka turvaisi niin rakennusaikana
20351:  sin puutteellinen. Pahin ongelma on se suuri              kuin valmiissa talossakin asukkaiden
20352:  taloudellinen riski, jonka yksityinen ihminen             yhdenvertais·et vaikutusmahdollisuudet?
20353:  tai perhe yleensä joutuu ottamaan hankkiessaan
20354:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1981
20355: 
20356:          Markus Aaltonen             Saara-Maria Paakkinen      Kaarina Suonio
20357:          Mikko Rönnholm              Juhani Surakka             Matti Puhakka
20358:          Pertti Hietala              Olli Helminen              Risto Tuominen
20359:          Paula Eenilä                Pekka Starast              Mikko Elo
20360:                      Pirkko Valtonen                 Kaisa Raatikainen
20361: 
20362: 
20363: 088100343}
20364: 2                                           1981 vp.
20365: 
20366: 
20367: 
20368: 
20369:                       Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20370: 
20371:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mista varten. Tämän toimikunnan 1tehtävänä on
20372: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sen toimeksiannon mukaan:
20373: olette 6 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn            - selvittää asunto-osakeyhtiölainsäädännön
20374: kirjeenne n:o 441 ohella toimittanut valtio-       puutteet,
20375: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       - selvittää asunto-osakkeen omistajien ase-
20376: kansanedustaja Markus Aaltosen ym. näin kuu-       ma perustajaurakointitapauksissa,
20377: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 117:           - selvittää asunto-osakeyhtiöiden hallintoa
20378:                                                    koskevien säännösten kehittämismahdollisuuk-
20379:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti   sia ja sitä, vo~sivatko yhtiön talon asukkaat
20380:        valmistelemaan eduskunnalle esitystä        myötävaikuttaa päätöksenteossa.
20381:        uudeksi asuntoyhteisöjä koskevaksi laik-       Suorittamiensa selvitysten perusteella toimi-
20382:        si, joka turvaisi niin rakennusaikana       kunnan tulee laatia tarpeelliseksi katsomansa
20383:        kuin rvalmiissa talossakin asukkaiden       ehdotukset hallituksen esityksen muotoon.
20384:        yhdenvertaiset vaikutusmahdollisuudet?         Kysymyksessä tarkoitetut asiat ovat siten
20385:                                                    parhaillaan selvi teltävinä. Toimikunnalle asetet-
20386:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tu määräaika päättyy 31. 12. 1981. Ennen toi-
20387: vasti seuraavaa:                                   mikunnan työn valmistumista ei ole tarkoituk-
20388:   Oikeusministeriö asetti 20. 3. 1980 toimi-       senmukaista ryhtyä valmistelutyöhön valtioneu-
20389: kunnan aiSUilto-osakeyhtiölainsäädännön uudista-   voston piirissä.
20390:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1981
20391: 
20392: 
20393:                                                              Oikeusministeri Christoffer Taxell
20394:                                            N:o 117                                              3
20395: 
20396: 
20397: 
20398: 
20399:                           Tili Riksdagens Herr Talman
20400: 
20401:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     bostadsaktiebolag. Denna kommission fick i
20402: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      uppdrag att
20403: se nr 441 av den 6 mars 1981 tili vederböran-       - utreda bristerna i lagstiftningen om bo-
20404: de medlem av statsrådet översänt avskrift av     stadsaktiebolag,
20405: följande av riksdagsman Markus Aaltonen             - utreda bostadsaktieägarnas ställning i fall
20406: m. fl. ställda spörsmål nr 117:                  av grundarentreprenad,
20407:                                                     - utreda möjligheterna att utveckla stad-
20408:           Har Regeringen för avsikt att skynd-   ganden om förvaltningen av bostadsaktiebolag
20409:        samt påbörja beredningen av en pro-       samt utreda möjligheterna för invånarna i bo-
20410:        position med förslag tili ny lag om       lagets fastighet att påverka beslutsprocessen.
20411:        bostadsaktiebolag, viiken såväl under        På basen av sina utredningar skall kom-
20412:        byggnadsskedet som i den färdiga fas-     missionen uppgöra de nödigbefunna förslagen
20413:        tigheten skulle trygga invånamas lik-     i form av en regel"ingsproposition.
20414:        ställda möjligheter att påverka?             De frågor som spörsmålet avser är sålunda
20415:                                                  under utredning. Kommissionens mandat utgår
20416:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     31. 12. 1981. Innan kommissionens arbete
20417: samt anföra följande:                            färdigställts är det inte ändamålsenligt att på-
20418:   Justitieministeriet tillsatte 20. 3. 1980 en   börja ett beredningsarbete inom statsrådet.
20419: kommission för revidering av lagstiftningen om
20420:      Helsingfors den 7 april 1981
20421: 
20422: 
20423:                                                           Justitieminister Christoffer Taxell
20424:                                               1981 vp.
20425: 
20426: Kirjallinen kysymys n:o 118
20427: 
20428: 
20429: 
20430: 
20431:                                   Linna ym.: Soidensuojelun perusohjelman muuttamisesta
20432: 
20433: 
20434:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20435: 
20436:   Valtioneuvosto on 19. 4. 1979 hyväksynyt              Soidensuojelun perusohjelmaan on Keski-Poh-
20437: maa- ja metsätalousministeriön esittelystä soi-      janmaan osalta otettu mm. seuraavat alueet:
20438: densuojelun perusohjelman.
20439: Kohde                                                Kunta                                 Pinta-ala ha
20440: Etelänevan - Viitasalonnevan - Seljäsenne-
20441:   van alue                                           Kälviä-Lohtaja-Kannus ....... . 1958
20442: Kotkanneva                                           Kälviä ....................... . 2 000
20443: Vionneva                                             Kälviä-Ullava-Kaustinen ...... .   725
20444: Iso Ristineva - Pikku Ristineva                      Kälviä-Kruunupyy ............ .    270
20445: Kiimaneva - Ison Köyrisen neva                       Kälviä ....................... .   352
20446: Säästöpiirinneva                                     Halsua-Perho ................ .    760
20447: Ritaneva -     Vipusalonneva -  Märsynneva           Taholampi ................... .    902
20448:                                                                              --------------
20449:                                                                              Yhteensä 6 967 ha
20450: 
20451:    Kaikille näille valtakunnalliseen soidensuoje-    tyisomistuksessa olevien laajojen suoalueiden
20452: lun perusohjelmaan otetuille alueille on yhteis-     "rauhoittamista" valtioneuvoston päätöksellä on
20453: tä se, että ne sijaitsevat yksityisten ihmisten      vaikea ymmärtää.
20454: omistamilla mailla, ja tästä syystä Vaasan lää-         Edellä mainittuihin suoalueisiin liittyvillä
20455: nin seutukaavaliitto ei ottanut niitä suojelu-       metsänkasvuun sopivilla alueilla on ojitus- ja
20456: alueiksi hyväksymässään suojelu- ja virkistys-       muut metsänparannustoimenpiteet estetty ja sa-
20457: kaavassa.                                            mat rajoitukset ovat viranomaisten taholta tul-
20458:    Yhteiskunnan eri päätöstasojen ristiriitaisuut-   leet eteen, jos suoalueita on aiottu käyttää
20459: ta selventää vielä lisäksi se näkökohta, että        valtakunnan energiapolitiikan kannalta tärkeään
20460: Vaasan läänin seutukaavaliitto teki kaavapää-        turvetuotantoon.
20461: töksensä monia kuukausia aikaisemmin kuin               Soidensuojelun perusohjelmaa arvioitaessa
20462: valtioneuvoston päätös annettiin.                    Keski-Pohjanmaan näkökulmasta on todettava,
20463:    Kun valtakunnallisesta päätöksenteosta on         ettei siinä ole otettu riittävästi huomioon maa-
20464: pyritty monilla aloilla siirtämään päätösvaltaa      kunnassa vallitsevia olosuhteita. Niiden maan-
20465: asiantuntemuksen lisäämiseksi aiemmalle tasol-       omistajien, jotka joutuvat kärsimään tästä pää-
20466: le, osoittaa valtioneuvoston tekemä soidensuo-       töksestä huomattavia taloudellisia menetyksiä
20467: jelupäätös päinvastoin sitä, ettei Vaasan läänin     tai suunnitellun toiminnan rajoituksia, on pää-
20468: seutukaavaliiton päätöksille ole annettu arvoa.      töksen oikeudenmukaisuutta vaikea käsittää.
20469:     Soidensuojelun perusohjelman mukana valtio-         Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtiopäi-
20470: neuvoston hyväksyessä sen on ollut liitteenä         väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
20471: muistio, jossa todetaan: "Soidensuojelun perus-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20472: ohjelman vahvistaa edellä mainitut näkökohdat        vaksi seuraavan kysymyksen:
20473: huomioon ottaen valtioneuvosto, joka myös
20474: tarpeen mukaan voi muuttaa tai täydentää oh-                    Onko Hallitus tietoinen, että soiden-
20475: jelmaa".                                                     suojelun perusohjelma asettaa yksityisil-
20476:     Keski-Pohjanmaa on väestön tulotasolla ver-              le maanomistajille Keski-Pohjanmaalla
20477: rattuna maamme köyhimpiin alueisiin kuuluva                  huomattavasti suurempia rasituksia ja
20478:  ja monilta osiltaan harvaan asuttu, joten yksi-             taloudellisen edun menetyksiä kuin mitä
20479:  0881004201
20480: 2                                       1981 vp.
20481: 
20482:      Vaasan läänin seutukaavaliitto on hy-          Vionneva, Etelänevan - Viitasaianne-
20483:      väksymässään suojelu- ja virkistyskaa-         van - Seljäsennevan alue, Iso ja Pik-
20484:      vassa esittänyt, ja jos on,                    ku Ristineva, Kiimaneva ja Ison Köy-
20485:        tuleeko Hallitus muuttamaan 19. 4.           risen neva, Säästöpiirinneva ja Ritane-
20486:      1979 hyväksymäänsä soidensuojelun pe-          van - Vipusalonnevan - Märsynne-
20487:      rusohjelmaa siten, että Kotkanneva,            van alue poistetaan ohjelmasta?
20488:     Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1981
20489: 
20490:                   Heimo Linna                      Orvokki Kangas
20491:                                                  N:o 118                                                3
20492: 
20493: 
20494: 
20495: 
20496:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20497: 
20498:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teellisesti ja soiden kehityksen kannalta mones-
20499: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sa suhteessa erityisen arvokasta vaihettumisvyö-
20500: olette 5 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn             hykettä, jossa lyhyellä matkalla soiden luonne
20501: kirjeenne n:o 442 ohella toimittanut valtioneu-        vaihtelee suuresti. Koska valtakunnallisen soi-
20502: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           densuojelun perusohjelman tavoitteena on ni-
20503: kansanedustaja Heimo Linnan ym. kirjallisesta          menomaan säilyttää mahdollisimman hyvät
20504: kysymyksestä n:o 118, jossa tiedustellaan:             näytteet alkuperäisestä suoluonnostamme, on
20505:                                                        selvää, että suojeltavat kohteet on valittu siel-
20506:           Onko Hallitus tietoinen, että soiden-        tä, missä niitä vielä on jäljellä. Suotyyppien
20507:        suojelun perusohjelma asettaa yksityisil-       vaihtelun turvaaminen ja suolinnuston suojelu
20508:        le maanomistajille Keski-Pohjanmaalla           vaatii useiden suojelusoiden ryhmiä tai suu-
20509:        huomattavasti suurempia rasituksia ja           rempia yhtenäisiä suoalueita. Tällaisia suurien
20510:        taloudellisen edun menetyksiä kuin mitä         soiden ryhmittymiä on Lapin ohella vain eräil-
20511:        Vaasan läänin seutukaavaliitto on hv-           lä alueilla Lounais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaal-
20512:        väksymässään suojelu- ja virkistyska~          la sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Soiden-
20513:        vassa esittänyt, ja jos on,                     suojeluohjelman teossa on noudatettu kansain-
20514:           tuleeko Hallitus muuttamaan 19. 4.           välisesti laajalti hyväksyttyjä periaatteita, joita
20515:        1979 hyväksymäänsä soidensuojelun pe-           on erityisesti arvostettava Suomessa, koska
20516:        rusohjelmaa siten, että Kotkanneva,             maamme on suoluonnoltaan poikkeuksellisen
20517:        Vionneva, Etelänevan - Viitasaianne-            rikas ja monipuolinen. Tästä johtuu myös se,
20518:        van - Seljäsennevan alue, Iso ja Pik-           että monet yksityisten omistuksessa olevat suo-
20519:        ku Ristineva, Kiimaneva ja Ison Köy-            alueet on ollut pakko sisällyttää soidensuojelun
20520:        risen neva, Säästöpiirinneva ja Ritane-         perusohjelmaan, koska valtion omistuksessa
20521:        van - Vipusalonnevan - Märsynne-                olevia soita on Keski-Pohjanmaalla niin vähän,
20522:        van alue poistetaan ohjelmasta?                 että ne eivät säilytä riittävää määrää edustavia
20523:                                                        soita valtakunnallisessa soidensuojelualuever-
20524:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kossa. Soidensuojelun perusohjelmaan sisältyvä
20525: vasti seuraavaa:                                       suoala käsittää kuitenkin vain noin 5 % alku-
20526:    Kysymyksessä tarkoitetut suoalueet kuuluvat         peräisestä suopinta-alasta, minkä johdosta pe-
20527: valtioneuvoston 19. 4. 1979 vahvistamaan val-          rusohjelmaa on pidetty laajuudeltaan varsin
20528: takunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan.          kohtuullisena, kun sitä verrataan soiden mui-
20529: Valtioneuvoston periaatepäätös perustuu maa-           hin, hyvin laaja-alaisiin käyttömuotoihin. Sen
20530: ja metsätalousministeriön soidensuojelutyöryh-         sijaan seutukaavaliittojen laatimista seutukaa-
20531: män vuonna 1977 jättämään mietintöön soi-              voista on poistettu useita luonnonsuojelullisesti
20532: densuojelun perusohjelmasta. Työryhmä tarkas-          erittäin arvokkaita soita.
20533: teli kaikkia jäljellä olevia, luonnonsuojelullisesti      Kohteen kuuluminen valtioneuvoston vahvis-
20534: arvokkaita soita suokasvillisuusvyöhykkeittäin         tamaan soidensuojelun perusohjelmaan ei käy-
20535: ja esitti suojelun kannalta arvokkaimpien soi-         tännössä vaikuta suon nykyisiin käyttömuotoi-
20536: den suojeluohjelman.                                   hin, koska suojelun ensisijainen tavoite on säi-
20537:    Puheena olevat suot kuuluvat Pohjanmaan             lyttää soiden vesitalous ennallaan. Tämä mer-
20538: aapasuovyöhykkeeseen ja Rannikko-Suomen ker-           kitsee sitä, että soilla ei suoritettaisi metsäoji-
20539: mikeidassuovyöhykkeeseen. Tämä alue Perhosta           tuksia eikä muitakaan sellaisia toimenpiteitä,
20540: Kokkolan seudulle rannikolla on suokasvitie-           jotka saattaisivat muuttaa niiden luontaista ve-
20541: 4                                            1981 vp.
20542: 
20543: sitaloutta. Metsänparannuslain 2 §:n mukaan            Suojelun toteuttamiseksi valtio on myös os-
20544: näille kohteille ei myönnetä valtion rahoitusta     tanut luonnonsuojelutarkoituksiin maita soiden-
20545: metsänparannusojituksiin. Sen sijaan yksityisten    suojelun perusohjelman kohteilta, minkä jälkeen
20546: omistamien, suoalueilla olevien kangasmaiden        näistä alueista muodostetaan luonnonsuojelu-
20547: metsien käsittelyyn ja hoitoon suojeluohjelma       lain nojalla soidensuojelualueita. Sellaisia aluei-
20548: ei vaikuta. Kangasmaiden metsänhakkuita sää-        ta, joilla on merkitystä maatilojen elinkelpoi-
20549: telee normaaliin tapaan yksityismetsälaki.          suuden säilyttämisessä, ei ole kuitenkaan syytä
20550:    Soidensuojelun perusohjelmaan kuuluvat yk-       hankkia valtiolle. Tällaisten tilojen elinkelpoi-
20551: sityisten suot ovat varsinaisia luonnonsuojelu-     suus voitaisiin turvata siten, että valtio luovut-
20552: alueita vasta sen jälkeen, kun maanomistajat        taa tai hankkii tarvittavat vastikemaat.
20553: hakevat lääninhallitukselta alueelleen luonnon-        Edellä sanottu huomioon ottaen maa- ja met-
20554: suojelulain mukaista rauhoitusta. Tällöin val-      sätalousministeriö katsoo, että puheena olevien
20555: tiolla on myös mahdollisuus maksaa maanomis-        alueiden poistamiseen valtakunnallisesta soiden-
20556: tajalle käyttöoikeuden rajoituksista korvauksia.    suojelun perusohjelmasta ei ole olemassa riittä-
20557: Rauhoitusmääräykset voivat olla suhteellisen        viä perusteita. Sen sijaan suojeltavien soiden
20558: väljät esimerkiksi siten, että ne sallivat kaiken   rajaus on ohjeeilinen ja sitä voidaan yksityis-
20559: muun metsätaloudellisen toiminnan paitsi oji-       kohdissaan tarkistaa, milloin siihen on erityistä
20560: tuksen ja vesitalouden muuttamisen. Rauhoitus       tarvetta ja se voidaan tehdä suojelutavoitetta
20561: ei estä myöskään liikkumista, marjojen ja sie-      vaarantamatta.
20562: nien poimimista ja metsästystä alueella.
20563:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1981
20564: 
20565: 
20566:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
20567:                                              N:o 118                                               5
20568: 
20569: 
20570: 
20571: 
20572:                           Tili Riksdagens Herr Talman
20573: 
20574:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       och med hänsyn tili myrarnas utveckling en
20575: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      särskilt värdefull zon i många hänseenden.
20576: nr 442 av den 5 mars 1981 tili vederbörande        Myrarnas karaktär varierar mycket på en kort
20577: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     sträcka. Eftersom det riksomfattande baspro-
20578: jande av riksdagsman Heimo Linna m. fl. un-        grammet för myrskyddet uttryckligen syftar tili
20579: dertecknade spörsmål nr 118:                       att bevara bästa möjliga prov på vår ursprung-
20580:                                                    liga myrnatur, är det klart att de objekt som
20581:           Är Regeringen medveten om att bas-       skall skyddas har valts på de platser där de
20582:        programmet för myrskyddet vållar de         ännu finns. Tryggandet av variationen i fråga
20583:        enskilda markägarna i Mellanösterbotten     om myrtyper och skyddet för myrarnas fågel-
20584:        betydligt större besvär och förluster       fauna kräver grupper av flera skyddade myrar
20585:        av ekonomiska fördelar än den pian          eller större enhetliga myrområden. Förutom
20586:        över skydds- och rekreationsområden         i Lappland finns dylika grupperingar av stora
20587:        som godkänts av regionplansförbundet        myrar endast inom vissa områden i sydvästra
20588:        för Vasa Iän, och om så är fallet,          Finland, Sydösterbotten samt Mellan- och Nord-
20589:           ämnar Regeringen ändra sitt bas-         österbotten. Då programmet för myrskyddet
20590:        program för myrskyddet av 19. 4. 1979       gjordes upp iakttogs principer som är allmänt
20591:        så, att Kotkanneva, Vionneva, området       godkända i internationella sammanhang. Dessa
20592:        Eteläneva - Viitasalonneva - Seljän-        principer bör värdesättas särskilt i Finland,
20593:        neva, Iso och Pikku Ristineva, Kiima-       eftersom vårt land har en exceptionellt rik och
20594:        neva och Ison Köyrisen neva, Säästö-        mångsidig myrnatur. Detta är även otsaken tili
20595:        piirinneva och området Rltaneva - Vi-       att man varit tvungen att ta med många myr-
20596:        pusalonneva -    Märsynneva strykt i        områden i enskild ägo i basprogrammet för
20597:        programmet?                                 myrskyddet, eftersom staten äger så få myrar
20598:                                                    i Mellanösterbotten att dessa inte är tillräckligt
20599:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     representativa i det riksomfattande nätet av
20600: samt anföra följande:                              myrskyddsområden. Myrarealen i basprogram-
20601:     De myrområden som anges i spörsmålet hör       met för myrskyddet täcker dock endast ca
20602: till det riksomfattande basprogrammet för myr-     5 % av den ursprungliga myrarealen, varför
20603: skyddet, som statsrådet fastställde 19. 4. 1979.   basprogrammet har ansetts vara synnerligen
20604: Statsrådets principbeslut grundar sig på ett       skäligt tili sin omfattning om det jämförs med
20605: betänkande om ett basprogram för myrskyddet,       övriga mycket vidsträckta användningsformer
20606: som jord- och skogsbruksministeriets arbets-       för myrarna. Däremot har flera myrar som är
20607: grupp för myrskyddet avgav år 1977. Arbets-        synnerligen viktiga från naturvårdssynpunkt
20608: gruppen granskade alla återstående, i natur-       strukits i regionplansförbundens regionplaner.
20609: vårdshänseende värdefulla myrar enligt myrve-         Den omständigheten att ett objekt hör tili
20610: getationszon och framställde förslag tili ett      det av statsrådet fastställda basprogrammet för
20611: skyddsprogram för de myrar som är värde-           myrskyddet inverkar i praktiken inte på myrens
20612: fullast för skyddets vidkommande.                  nuvarande användningsformer, eftersom det
20613:     De aktuella myrarna hör tili Österbottens      primära målet med skyddet är att hålla myrar-
20614: aapamyrzon och Kustlandets stränghögmosse-         nas vattenhushållning oförändrad. Detta inne-
20615: zon. Detta område, som sträcker sig från Perho     bär att inga skogsdikningar skulle företas på
20616: tili Karlebynejden vid kusten, är myrbotaniskt     myrarna, inte heller skulle andra sådana åt-
20617: 0881004201
20618: 6                                          1981 vp.
20619: 
20620: gärder vidtas som kunde förändra myrarnas            I syfte att genomföra skyddet har staten
20621: naturliga vattenhushållning. Enligt 2 § lagen     även köpt marker för naturvårdsändamål inom
20622: om skogsförbättring beviljas inte dessa objekt    de områden som hör till basprogrammet för
20623: någon statlig finansiering för dikningar som      myrskyddet. Dessa områden kommer att av-
20624: företas i skogsförbättringssyfte. Däremot på-     sättas tili myrskyddsområden med stöd av lagen
20625: verkar skyddsprogrammet inte hanteringen och      om naturskydd. Det är dock inte motiverat att
20626: skogsvården i skogar i enskild ägo på de mo-      staten förvärvar sådana områden som är av
20627: marker som är belägna inom myrområdena.           betydelse för bevarandet av gårdsbruksenheter-
20628: Skogsavverkningarna på momarker regleras på       nas livsduglighet. Dylika lägenheters livsduglig-
20629: normalt sätt genom lagen om enskilda skogar.      het kunde tryggas så, att staten överlåter eller
20630:    De myrar i enskild ägo som ingår i bas-        anskaffar erforderlig vederlagsjord.
20631: programmet för myrskyddet blir egentliga na-         Med beaktande av det ovan sagda anser
20632: turskyddsområden först sedan markägarna hos       jord- och skogsbruksministeriet att det inte
20633: länsstyrelsen anhållit om fre<lning av området    föreligger tillräckliga grunder att stryka de
20634: enligt lagen om naturskydd. Härvid har staten     ifrågavarande områdena i det riksomfattande
20635: även möjlighet att betala markägarna ersätt-      basprogrammet för myrskyddet. Däremot är
20636: ningar för begränsningar av nyttjanderätten.      avgränsningen för de myrar som skall skyddas
20637: Fredningsbestämmelserna kan vara relativt vida.   normativ och den kan justeras i fråga om
20638: De kan t. ex. tillåta all annan skogsekonomisk    detaljer, om särskilt behov därtill föreligger
20639: verksamhet utom dikning och ändring av vat-       och det kan göras utan att skyddsmålsättningen
20640: tenhushållningen. Fredningen förhindrar inte      äventyras.
20641: heller färdsel, bär- och svampplockning eller
20642: jakt på området.
20643:      Helsingfors den 15 april 1981
20644: 
20645: 
20646:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
20647:                                                1981 vp.
20648: 
20649: Kirjallinen kysymys n:o 119
20650: 
20651: 
20652: 
20653: 
20654:                                    SaUkko ym.: Telelainsäädänriört uudistamisesta
20655: 
20656: 
20657:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i_e ~ e 11 e
20658: 
20659:    Puhelin- ja muuta sähköistä kohdeviestintää        tamisen lähtökohtana tulisi olla yksityiseen yri-
20660: eli teleliikennettä koskevat normit perustuvat        tystoimintaan perustuvien puhelintoimilupa-
20661: pääosiltaan 23. 12. 1919 lennätinlaitteista an-       laitosten toimintamahdollisuuksien turvaami-
20662: nettuun lakiin (150/19) ja 15. 11. 1940 len-          nen.
20663: nätinsäännöstä annettuun asetukseen (626/40).            Oikeuskanslerin kannanoton jälkeen liiken-
20664: Vastaavasti perustuu puhelinliikenteen harjoit-       neministeriössä oli pitkän vitkastelun jälkeen
20665: taminen julistukseen niistä ehdoista, joilla te-      ryhdytty valmistelemaan po. lainuudistusta lii-
20666: lefoonijohtoja saadaan maahan asettaa ja käyt-        kenneministeriön asettaman toimikunnan poh-
20667: tää (22. 12. 1886) ja 26. 6. 1919 annettuun           jalta. Kun toimikunta-ajatus ei edellä kerro-
20668: valtioneuvoston päätökseen, sisältävä yleisiä         tuista syistä saanut riittävää kannatusta ja kun
20669: määräyksiä niiden puhelinjohtojen asettamises-        hyvin useilta tahoilta vaadittiin nimenomaan
20670: ta ja käyttämisestä, joihin myönnetään toimi-         komitean asettamista, niin ministeriö ryhtyi
20671: lupa ( 88/19).                                        vihdoin valmistelemaan asiaa komitean nimit-
20672:    Uudet tiedonsiirtomuodot ovat aiheuttaneet         tämisen pohjalta. Liikenneministeriön valmiste-
20673: sen, että lennätin- ja puhelinliikennettä koske-      lema komiteaehdotus ei kuitenkaan saanut tu-
20674: va lainsäädäntö on auttamattomasti vanhentu-          kea sen paremmin henkilökokoonpanon kuin
20675: nut. Posti- ja lennätinlaitoksen ohella hoitaa        toimeksiannonkaan suhteen, niin yksipuolises-
20676: paikallista puhelinliikennettä maassamme 61           ti tämä asia oli liikenneministeriössä valmistel-
20677: toimilupalaitosta posti- ja lennätinlaitoksen li-     tu. Esimerkiksi valtiovarainministeriön järjes-
20678: säksi. Tämä puhelin- ja teletoimen hoidon ja-         telyosasto totesi lausunnossaan, että esitys ko-
20679: kautuminen aiheuttaa kävtännössä hvvin suu-           mitean kokoonpanaksi on suppea ja että toi-
20680: ria ongelmia erityisesti u~sien tiedon~iirtomuo      meksiantaa tulisi täsmentää. Samoista syistä
20681: tojen johdosta. Oikeuskansleri onkin liikenne-        liikenneministeriön ehdotus joutui vastatuuleen
20682: ministeriölle osoittamassaan kirjelmässä jo           myös valtioneuvoston alustavassa käsittelyssä.
20683: vuonna 1979 kehottanut, että liikenneminis-           Kun liikenneministeriö ei saanut komiteaa ko-
20684: teriö kiireellisesti ryhtyisi toimenpiteisiin ku-     koonpanoltaan ja tehtävänkuvaukseltaan mielei-
20685: vansiirtotoimintaa ja muita sähköisiä viestinnän      sekseen, vedettiin liikenneministeriön ehdotus
20686: uusia muotoja koskevien tarpeellisten lainsään-       pois valtioneuvoston tasolta. Tämän jälkeen
20687: nösten aikaansaamiseksi. Sekä poliittisissa että      liikenneministeri on tiettävästi asettanut toi-
20688: muissa intressipiireissä onkin tämän jälkeen          mikunnan tai työryhmän, jonka kokoonpano
20689: vallinnut laajalti sellainen mielipide, että asiaa    ja tehtävänkuvaus on sisällöltään sellainen, jo-
20690: valmistelemaan pitäisi nimittää asiantuntijako-       ka ei ollut mennyt läpi valtioneuvostossa. Työ-
20691: mitea, jonka tehtävänä olisi valmistella ehdotus      ryhmän tehtäväksianto on näin muodostunut
20692: telelainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Muun         yksipuolisen asenteelliseksi ja henkilökokoon-
20693: muassa keskustapuolueen eduskuntaryhmä kan-           pano myös erittäin suppeaksi ja tarkoitushakui-
20694: nanotossaan 29. 5. 1980 kiirehti lainsäädännön        seksi. Tämä liikenneministeriön toimenpide on
20695: valmistelun aloittamista. Kannanotossaan ryh-         aivan ilmeisesti omiaan aiheuttamaan sen, ettei
20696: mä vaati kiireellisesti selvitettäväksi toimivallan   vakavaan työhön oikeuskanslerin kiirehtimän
20697: jaon valtion ja puhelintoimilupalaitosten välillä     telelainsäädännön uudistamisen osalta päästä.
20698: uusien telepalvelujen käyttöönotosta ja markki-       Yksipuolisen työryhmän nimittäminen päinvas-
20699: noinnista. Samalla keskustapuolueen edus-             toin tulee aivan ilmeisesti viivyttämään asian
20700:  kuntaryhmä edellytti, että lainsäädännön uudis-      asiallista käsittelyä.
20701: 0881003603
20702: 2                                           1981 vp.
20703: 
20704:   Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-            tushakuinen ja henkiiökokoonpanoltaan
20705: väjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella            yksipuolinen toimikunta on omiaan saat-
20706: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-           tamaan tämän kiireellisen lainsäädäntö-
20707: vaksi seuraavan kysymyksen:                              uudistuksen yhä pahempaan umpiku-
20708:                                                          jaan, sekä
20709:           Onko Hallitus tietoinen, että oikeus-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20710:        kanslerin jo vuonna 1979 kiirehtimä te-           ryhtyä, jotta tämä tärkeä ja kiireellinen
20711:        lelainsäädännön uudistaminen on koh-              lainsäädäntöuudistus tulisi sellaisen ta-
20712:        tuuttomasti viivästynyt liikenneministe-          sapuolisen, parlamentaarisesti edustavan
20713:        riön tarpeettoman vitkuttelun vuoksi, ja          valmistelun kohteeksi, joka takaisi la-
20714:           tietääkö Hallitus, että liikenneminis-         kien hyväksymisen edes lähivuosien ai-
20715:        teriön asettama toimenkuvaltaan tarkoi-           kana?
20716:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1981
20717: 
20718:         Alvar Saukko                  Paavo Vesterinen             Kauko Juhantalo
20719:         Toivo Yläjärvi                Orvokki Kangas               Lauri Palmunen
20720:         Kalevi Mattila                Esko Pekonen                 Juhani Tuomaala
20721:                                               N:o 119                                                 3
20722: 
20723: 
20724: 
20725: 
20726:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20727: 
20728:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa     nän uusia muotoja koskevien tarpeellisten lain-
20729: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        säännösten aikaansaamiseksi.
20730: olette 6 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn kir-         Liikenneministeriö on tämän jälkeen selvit-
20731: jenne n:o 453 ohella toimittanut valtioneuvos-       tänyt mahdollisuuksia työryhmän, toimikunnan
20732: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       tai komitean asettamiseksi edellä tarkoitettua
20733: sanedustaja Alvar Saukon ym. näin kuuluvasta         lainsäädäntöä valmistelemaan.
20734: kirjallisesta kysymyksestä n:o 119:                     Asian oltua kaksi kertaa valtioneuvoston kä-
20735:                                                      siteltävänä todettiin, että po. lainsäädännön
20736:           Onko Hallitus tietoinen, että oikeus-      valmistelu oli kiireellisesti saatava käyntiin ja
20737:        kanslerin jo vuonna 1979 kiirehtimä te-       liikenneministeriö asetti 27. 2. 1981 tätä tar-
20738:        lelainsäädännön uudistaminen on koh-          koitusta varten työryhmän.
20739:        tuuttomasti viivästynyt liikenneministe-         Työryhmän tehtävänä on virkatyönä laatia
20740:        riön tarpeettoman vitkuttelun vuoksi, ja      puhelin- ja lennätinliikennettä koskeva kohde-
20741:           tietääkö Hallitus, että liikenneminis-     viestinnän kokonaisselvitys kiinnittäen erityi-
20742:        teriön asettama toimenkuvaltaan tarkoi-       sesti huomiota yhteiskunnassa esiintyvien säh-
20743:        tushakuinen ja henkilökokoonpanoltaan         köisten kohdeviestintätarpeiden tasapuoliseen
20744:        yksipuolinen toimikunta on omiaan saat-       ja tehokkaaseen tyydyttämiseen kansantalouden
20745:        tamaan tämän kiireellisen lainsäädäntö-       kannalta edullisesti, teleliikenteen yleishyödylli-
20746:        uudistuksen yhä pahempaan umpiku-             seen peruspalveluluonteeseen sekä teleliiken-
20747:        jaan, sekä                                    teen ja -verkkojen käytön valtakunnallisuuteen.
20748:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Työryhmän tulee tällöin ottaa huomioon ra-
20749:        ryhtyä, jotta tämä tärkeä ja kiireellinen     dio- ja televisiokomitean työ kaapelilähetystoi-
20750:        lainsäädäntöuudistus tulisi sellaisen ta-     mintaa koskevaksi lainsäädännöksi. Työryhmän
20751:        sapuolisen, parlamentaarisesti edustavan      tulee myös kiinnittää huomiota kansainvälisen
20752:        valmistelun kohteeksi, joka takaisi la-       teleliikenteen ja telesopimusten asettamiin vel-
20753:        kien hyväksymisen edes lähivuosien ai-        vollisuuksiin. Työryhmän tulee kokonaisselvi-
20754:        kana?                                         tyksen pohjalta laatia 31. 12. 1981 mennessä
20755:                                                      ehdotus uudeksi telelainsäädännöksi.
20756:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Työryhmän puheenjohtaja on liikenneminis-
20757: vasti seuraavaa:                                     teriöstä ja jäsenistä kaksi liikenneministeriöstä,
20758:    Oikeuskansleri on 29. 11. 1979 lähettäessään      yksi posti- ja lennätinhallituksesta, yksi Puhe-
20759: liikenneministeriölle tiedoksi Puhelinlaitosten      linlaitosten Liitosta, yksi edustaa lainsäädäntö-
20760: Liitto r.y:n kirjoituksen johdosta kuvien siirtä-    alaa ja yksi atk-alaa.
20761: mistä puhelinverkossa koskevassa asiassa anta-          Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, että
20762: mansa päätöksen, kehottanut liikenneministe-         työryhmän tehtävä on asianmukainen ja että
20763: riötä ryhtymään kiireellisesti toimenpiteisiin ku-   se on kokoonpantu eri intressipiirejä tasapuo-
20764: vansiirtotoimintaa ja muita sähköisen viestin-       lisesti edustavista alan asiantuntijoista.
20765:      Helsingissä huhtikuun 10 päivänä 1981
20766: 
20767:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
20768: 4                                            1981 vp.
20769: 
20770: 
20771: 
20772: 
20773:                            Till Riksdagens Herr Talman
20774: 
20775:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Trafikrninisteriet har därefter utrett möjlig-
20776: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           heterna att tillsätta en arbetsgrupp, komrnission
20777: velse nr 453 av den 6 mars 1981 tili veder-         eller komrnitte med uppgift att bereda den
20778: börande medlem av statsrådet översänt följan-       ovananförda lagstiftningen.
20779: de av riksdagsman Alvar Saukko m.fl. under-            Efter att saken hade två gånger behandlats
20780: tecknade skriftliga spörsmål nr 119:                av statsrådet, konstaterades det, att beredning-
20781:                                                     en av lagstiftningen i fråga skulle i brådskande
20782:           Är Regeringen medveten om att den         ordning fås i gång och trafikrninisteriet till-
20783:        av justitiekanslern redan år 1979 på-        satte en arbetsgrupp för detta ändarnål den
20784:        skyndade revideringen av telelagstift-       27. 2. 1981.
20785:        ning har på grund av trafikministeriets         Arbetsgruppen har för uppgift att å tjänstens
20786:        onödiga söi omåttligt fördröjts, och         vägnar utarbeta en helhetsutredning om indi-
20787:           vet Regeringen, att den av trafikmi-      viduella telekomrnunikationer i telefon- och
20788:        nisteriet tillsatta komrnissionen, vars      telegraftrafiken särskilt uppmärksamrnande ett
20789:        verksarnhetsbild fastställts tendentiöst     jämlikt och effektivt tillfredsställande av de i
20790:        och sorn har en ensidig sammansättning,      samhället förekornrnande behoven av indivi-
20791:        är ägnad att leda denna brådskande lag-      duella elektriska telekommunikationer, teletra-
20792:        revidering i en allt svårare återvänds-      fikens allrnännyttiga natur av grundservice samt
20793:        gränd, och                                   teletrafikens och -nätets riksomfattande ut-
20794:           vilka åtgärder ärnnar Regeringen          sträckning. Arbetsgruppen skall då beakta ra-
20795:        vidtaga för att bringa denna viktiga         dio- och televisionskommittt!ns arbete för lag-
20796:        och brådskande lagstiftningsrevidering       stiftningen orn kabelsändningsverksarnhet. Ar-
20797:        under en sådan jämlik och parlarnenta-       betsgruppen skall likväl fästa upprnärksamhet
20798:        riskt representativ beredning, som           vid de förpliktelser sorn den internationella
20799:        skulle garantera lagarnas godkännande        teletrafiken och teleavtal förutsätter. Arbets-
20800:        åtrninstone under de närmaste åren?          gruppen skall på grund av helhetsutredningar-
20801:                                                     na utarbeta ett förslag tili en ny telelagstift-
20802:                                                     ning före den 31. 12. 1981.
20803:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Arbetsgruppens ordförande är från trafikmi-
20804: sarnt anföra följande:                              nisteriet och av medlemmarna är två från tra-
20805:    När justitiekanslern den 29. 11. 1979 tili·      fikministeriet, en från post- och telegrafstyrel-
20806: ställde trafikrninisteriet tili kännedom sitt be-   sen, en från Puhelinlaitosten Liitto, en· repre-
20807: slut med anledning av Puhelinlaitosten Liitto       senterar lagstiftningsbranschen och en adb-
20808: r.y.:s skrivelse rörande bildöverföring via te-     branschen.
20809: lefonnätet uppmanade han trafikministeriet att         Hänvisande tili det föregående anser re-
20810: brådskande vidtaga åtgärder för åstadkomrnan-       geringen, att arbetsgruppens uppdrag är saken-
20811: de av nödvändiga lagstadganden för bildöver-        ligt och att gruppen har sammansatts av sak-
20812: föringsverksarnhet och för andra nya telekorn-      kunniga som jämlikt representerar branschens
20813: munikationsformer.                                  olika intressekretsar.
20814:      Helsingfors den 10 april 1981
20815: 
20816:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
20817:                                              1981 vp.
20818: 
20819: Kirjallinen. kysymys n:o 120
20820: 
20821: 
20822: 
20823: 
20824:                                  Eenilä~ Varsinais-Suomea koskevien liikennepoliittisten suunni-
20825:                                      telmien toteuttamisesta   . .
20826: 
20827: 
20828:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20829: 
20830:     Energiapolitiikka ja ympäristöpolitiikka ovat   Samanaikaisesti on VR:n tolmtntaa kuitenkin
20831: viime vuosina - syystä - nousseet keskei-           niin henkilö- kuin tavaraliikenteenkin osalta
20832: siksi yhteiskunnallisiksi puheenaiheiksi. Ns.       viime vuosina merkittävästi supistettu ved~
20833: öljykriisistä alkanut öljyn hinnan huima nousu,     ten liikenteen kannattamattomuuteen. Näin me~
20834: joka jatkunee, sekä nykyisestä maailmantilan-       netellen on tieten tahtoen siirretty merkittävä
20835: teesta johtuva perusteltu pelko öljyn saannin       määrä kuljetuksista maanteille ja samalla yksi-
20836: mahdollisesta yllättävästä vaikeutumisesta, jopa    tyisille.
20837: sen keskeytymisestä, on saanut suomalaiset va-          Maantieliikenne on 10 viimeisen vuoden ku-
20838: kavasti paneutumaan energiapoliittisiin tutki-      luessa - öljykriisistäkin huolimatta - kas-
20839: muksiin korvaavien energiamuotojen kehittä-         vanut peräti kolmanneksella. Liikenteen paino-
20840: miseksi ja energwn, nimenomaan öljyn, säästä-       piste on nyt ei-ittäin voimakkaasti maantielii.:
20841: miseksi.                                            kenteessä. Energiapoliittisesti tämä on järje~
20842:      On helppo todeta; ja näin on tehty, että       töntä. Samaa on sanottava ympäristöpolitiikan
20843: energian säästäminen on halvinta ja myös ym-        ja myös kansantalouden kokonaisuuden edun
20844: päristöystävällisintä energiapolitiikkaa. Ener-     näkökulmasta asiaa tarkasteltaessa. Ja näinhän
20845: giaa on säästettävä kaikin mahdollisin keinoin.     on tehtävä. Kehitystä liikennepolitiikassamme
20846:  Energian säästäminen onkin jo koettu tärkeäksi     on pidettävä paitsi mielettömänä, myös suo-
20847: teollisuudessa ja asumisessa, ja toimiin on ryh-    rastaan vastuuttomana.
20848: dytty. Teollisuuden ja asumisen öljynkulutus            Valtionrautateiden edesmennyt pääjohtaja
20849: onkin suurinta. Mutta myös liikenne kuluttaa        Paul Paavela olikin pitkään esittänyt parlamen-
20850: kallista tuontiöljyä, aivan erityisesti lentolii-   taarisen komitean asettamista selvittämään eri
20851: kenne ja maantieliikenne. Liikenteen osalta         liikennemuotojen välisen työnjaon uudistamista
20852: kuitenkin jopa asiantuntijat karttavat säästö-      liikenteen painopisteen siirtämiseksi pois maan-
20853:  toimenpiteistä puhumistakin ja vähättelevät lii-   tielii!kenteestä, perustellen esitySitään Jähinna
20854:  kenteen energiansäästömahdollisuuksia. Kes-        energiapolUttisin j'a kansantaloudel1iiSin perus,
20855:  kustelu tyrehdytetään helposti toteamalla, että    tein.
20856:  liikenteen osuus öljynkulutuksesta on kovin            Tiedetään nimittäin, että energiakustannus-
20857:  vähäinen verrattuna asumiseen ja teollisuuteen.    ten osuus eri liikennemuotojen kustannuksissa
20858:      öljyn säästäminen liikenteessä on kaikesta     on hyvinkin erilainen. Lentoliikenne on ener"
20859:  huolimatta yhtä välttämätöntä kuin muissakin       gian käytössä ja kustannuksissa omaa luok-
20860:  toiminnoissa, mikäli ja kun se on mahdollista.     kaansa, eikä se ·toisaaLta O'le rvaihtoehto maan,
20861:  Öljy on liikenteessä osin myös korvattavissa       tieliikenteelle. Lentoliikenteen energiakustan- .
20862:  jo vanhastaan tunnetuilla energiamuodoilla.        rtutkset ja •SäästömahdoJ:lisuudet. ja !tämän li:i:_,
20863:  Niihin, esimerkiksi sähköön ja häkäkaasuun         kennemuodon korvaavat vaihtoehdot tutkitta-
20864:  siirtymisen mahdollisuudet . on luonnollisesti     koon siis erikseen ottaen ·kuitenkin huomioon
20865:  käytettävä hyväksi niin pian ja siinä määrin       muiden liikennemuotojen kehittämisen avulla
20866:  kuin näin on mahdollista ja mielekästä tehdä.      saavutettavat vaihtoehdot ja näin mahdollis-
20867:  Lentoliikenteessä · korvaaminen ei liene mah-      tettu lentoliikenteen tarpeen minimointi, mikä
20868:  dollista, muussa liikenteessä kylläkin. Rauta-     välttämättä lienee ainoa mielekäs tulevaisuu~
20869:   tieliikenteen sähköistäminen onkin jo päässyt     den tavoite lentoliikenteen osalta.
20870:  hyvään vauhtiin useimmilla pääradoillamme.           · Maantieliikenteen .energiakustannuksia lie•
20871: 0881003658
20872: 2                                             1981 vp.
20873: 
20874: nee syytä verrata niiden liikennemuotojen vas-        ronmaksajien "omistamat" laitokset on pantava
20875:  taaviin kustannuksiin, jotka voivat olla todel-     palvelemaan kansantalouden kokonaisetua. Nii-
20876: lisia vaihtoehtoja maatlitieliikenteelle. Näitä       den toimintaperiaatteita on tältä pohjalta muu-
20877: ovat rautatie- ja vesiliikenne. Huomiotta ei          tettava, niin että ne eivät ole liiketaloudelli-
20878: kuitenkaan voida jättää henkilöliikenteen osalta     siin kannattavuusperiaatteisiin nojaavia, voit-
20879: myöskään kevyttä liikennettä, mikäli pyritään         tojen keräämiseen pyrkiviä irrallisia yritysyksi-
20880: mahdollisimman mielekkääseen ympäristö- ja           köitä, vaan kansantalouden kokonaisuuden
20881: energiapoliittiseen sekä kansantaloudelliseen        etua tuon kokonaisuuden osasina tavoittelevia
20882: kokonaisvertailuun ja -tulokseen, jolla samalla      palvelulaitoksia, joiden toiminnan supistami-
20883:  tähdätään myös elämisen laadun parantami-           sista, siinä kuin laajentamisistakin on päätök-
20884: seen: siis turvaamaan joustavat, turvalliset ja      set tehtävä hallituksessa ja eduslrunnassa, niin
20885: mahdollisimman huokeat liikkumismahdollisuu-         kuin kansantalouteen ja kansalaisten elämisen
20886: det kaikille kansalaisille niin työ-, koulu-, os-    laatuun ja -ehtoihin merkittävästi vaikuttavista
20887:  tos~ kuin virkistysmatkoillakin. Tämä lienee        painopisteasetteluista politiikan eri alueilla
20888: ihanteellisen liikennepolitiikan tavoite kansan-     päätetään.
20889: valtaisessa· yhteiskunnassa. - Liikenneturval-           Nykyisestä vääristyneestä liikennepolitiikasta
20890: lisuus, onnettomuusriskit ja niiden vertailu eri     ja liikenteen painottumisesta. miltei täydellisesti
20891: liikennemuotojen kesken ei sekään saa jäädä          maanteille on murheellisena esimerkkinä Varsi-
20892: selvittelyssä huomiotta. Vaakakoppiin on pan-        nais-Suomi ja koko Turun ja Porin lääni. Tääl-
20893: tava myös liikenneturmat, joiden uhka lisään-        lä väestöpohja ja elinkeinoelämän runsaus jo
20894: tyy liikenteen kasvun myötä ollen nykyisin           sinänsä varmasti pystyisivät takaamaan rauta-
20895: maantieliikenteessä pelkkien liikennekuolemien       tieliikenteen kannattavuuden erityisesti Helsin-
20896: osalta 50 henkilön suuruusluokkaa kuukau-            gin ja Turun välillä. Kannattavuutta lisää mer-
20897: dessa. - Ympäristönsuojelu, ympäristön saas-         kittävästi se, että Turku on kansainvälisen
20898: tuminen on oleellisesti erilaista verrattaessa       henkilö- ja tahtiliikenteen välittäjäsatama. Tu-
20899: maantieliikennettä ja rautatieliikennettä kes-       run ja Helsingin välinen rautatieyhteys on
20900: kenään. Myös ympäristöpoliittisesti liikenteen       myös Euroopan rautatiehallitusten yhteisissä
20901: painopisteen siirto pois maanteiltä on välttä-       suunnitelmissa määritelty erääksi ..·kansainväli-
20902: mätöntä.                                             sen liikenteen tärkeistä yhteyksistä.
20903:     Energiapoliittiset perusteet liikenteen paino-       Kuitenkin nimenomaan Turun ja Helsingin
20904: pisteen siirrolle saadaan, kuten sanottu, ver-       välinen rautatie, yksi valtakunnan · päärata-
20905: tailtaessa maantieliikenteen ja rautatieliiken-      osuuksista, on rautatieliikenteen kehittämis- ja
20906: teen energiakustannusten osuutta näiden lii-         sähköistämissuunnitelmissa jätetty häntäpäähän.
20907: kennemuotojen kokonaiskustannuksista. Rauta-         Samanaikaisesti kun valtakunnan muut pää-
20908: tieliikenteessä tiedetään energiakustannusten        radat on pitkälti jo sähköistetty, Espoon-Loh-
20909: osuuden olevan 4-5 prosentin luokkaa, maan-          jan-Salon-Turun ratahanke, ns. Elsa-rata, on
20910: tieliikenteessä taas 20-30 prosenttia. Ero si-       saanut kokea omalaatuisen valtakunnallisen vas-
20911: nänsä on huimaava. Liikennemuotojen kannat-          tustuksen. Hanke on ajoiksi jäädytetty, ja ai-
20912: tavuutta keskenään vertailtaessa öljyn hinnan        van ilmeisesti tarkoitus unohtaa. Tähän on
20913: noustessa esimerkiksi kaksinkertaiseksi VR:n         päädytty osittain siksi, että Varsinais-Suomessa
20914: harjoittama supistustoiminta - joka nykyisin         ei moniin vuosiin päästy yhteisymmärrykseen
20915: vain voimistuu, kuljetusten siirtäminen maan-        siitä, kumpaa liikennemuotoa on painotettava
20916: teille niin henkilö- kuin rahtiliikenteenkin osal-   ensisijaisena, rautatie- vaiko maantieliikennettä.
20917: ta, erityisesti tahtiasemien sulkemisen muo-         Elinkeinoelämä ajoi moottoritiehanketta, muut
20918: dossa - asettuu kansantalouden kokonaisuu-           Elsa-rataa. Elinkeinoelämän vastustus johti il-
20919: den ·kannalta peräti outoon ja kyseenalaiseen        meisesti valtakunnalliseen vastustukseen Elsa-
20920: valoon.                                              rataa kohtaan. Nyt, kun Varsinais-Suomessa
20921:     Lieneekin jo pakko tunnustaa se tosiasia,        on lopultakin päästy yhteisymmärrykseen siitä,
20922: ettei VR - sen paremmin kuin esimerkiksi             että Elsa-rata on tärkein hanke koko alueen,
20923: postilaitos -      voi enää nyky-yhteiskunnassa      myös elinkeinoelämän kehityksen kannalta, tun-
20924: olla sellainen yhteiskunnasta irrallinen yritys,     tuu Varsinais~Suomi menettäneen mahdollisuu-
20925: että se yksisilmäisen ahtaasti tuijottaa ainoas-     tensa ratahankkeen edistämiseen. Kulttuurin
20926: taan oman toimintansa (liiketaloudelliseen)          kehto Turku aiotaan kansainvälisine liikentei-
20927: kannattavuuteen tai kannattamattomuuteen. Ve-        neen ilmeisen tunnettuna museokaupunkina vei-
20928:                                                 N:o 120                                               3
20929: 
20930: voittaa tyytymään yksiraiteiseen museorataan,          teitse Loimaalta Turkuun ja sieltä junalla Loi-
20931: samanaikaisesti kun muualla maassa suihkitaan          maan läpi Toijalaan. Näin havitellaan nyt teh-
20932: kaksiraiteisia sähköratoja pitkin paikasta toi-        täväksi myös Salon rautatietahdin osalta. Se-
20933: seen. Liikenne Helsingin ja Turun välillä ener-        kin kuljetettaisiin Loimaan tavoin Turun kaut-
20934: giakustannuk:sista, ympäristön saastumisesta           ta esimerkiksi Helsinkiin.
20935: ja maantieliikenteen vaaroista huolimatta aio-            Yksityisautoilun vähentyessä ja joukkoliiken-
20936: taan ilmeisesti jättää maantieliikenteen varaan ja     teen, samoin kuin kevyen liikenteenkin tarpeen
20937: korvata Elsa-rata moottoritiellä sekä kuitata          näin kasvaessa öljyn hinnan jatkuvan nousun
20938: Elsa hissun kissun peruskorjattavalla vanhalla         myötä ei sen painottuminen tavara- ja tahti-
20939: yksiraiteisella rautatiellä. Tällaisista suunnitel-    liikenteen lisäksi edelleenkin yksinomaan maan-
20940: mista puhuivat hämmästyttävän selvää ja vah-           teille voi olla energiapoliittisesti ja ympädstö-
20941: vaa kieltä yhtäältä liikenneministeri Saarron          poliittisesti mielekästä. Onhan kysymys erääs-
20942: äskettäinen Turun vierailu ja hänen Turun              tä taajimman väestö- ja yrityspohjan omaavasta
20943: seudun kiistanalaisiin ,tieha1lllclreisiin lupaamao-   valtakunnan alueesta.
20944: sa 100 miljoonaa markkaa, sekä toisaalta Val-
20945: tionrautateiden uuden pääjohtajan Römerin äs-             Edellä selvitetyn perusteella ja valtiopäivä-
20946: keinen käynti ja puheet Turussa.                       järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin nojautuen
20947:     Turun seudun ja· koko Turun läänin liiken-         esitän kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
20948: nesuunnitelmat on syytä kokonaisuudessaan              sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20949: selvittää valtakunnan hallituksessa liikennepo-        sen:
20950: liittisesti, energia- ja ympäristöpoliittisesti sekä
20951: kansantaloudellisesti täysin mielettömien rat-                    Aikooko Hallitus ottaa selvitettäväk-
20952: kaisujen estämiseksi ja koko .. Turun ja Porin                seen liikenneministeri Saarron ja Val-
20953: läänin kehityksen pysähtymisen estämiseksi. Ke-                tionrautateiden pääjohtaja Römerin äs-
20954: hitystä taannuttavista liilkennepoliiHisilsta toi-            kettäisten Turussa käyntien, lupausten
20955: menpiteistä nimenomaan Valtionrautateiden                     ja puheiden pohjalta Varsinais-Suomea
20956: osalta ovat hyvinä esimerkkeinä läänissä Loi-                 koskevat liikennepoliittiset suunnitel-
20957: maan ns. aputerminaalioikeuksien poistaminen                  mat ia niiden mielekkyyden energia-
20958: jo vuonna 1976 ja niiden palauttamatta jättä-                 ja ympäristöpoliittisesti sekä kansan-
20959: minen Loimaan teollisuuskyläpäätöstä tehtäes-                 talouden kokonaisedun kannalta, ja
20960: sä, vaikka tuota päätöstä perusteltiin muun                       milloin Hallitus aikoo valmistella
20961: muassa sillä, että Loimaa on radan varrella.                  eduskunnalle esityksen Valtionrautatei-
20962: Samojen oikeuksien säilyttämisen puolesta käy                 den muuttamiseksi palvelulaitokseksi,
20963: parhaillaan taistelua Salon kaupunki. - Mi-                   sekä
20964: tään mieltä ei ole sellaisessa liikennepolitii-                   milloin Hallitus aikoo asettaa parla-
20965: kassa, että rahti kuljetetaan esimerkiksi 60 kilo-            mentaarisen komitean selvittämään eri
20966: metrin matkan asemesta 260 kilometriä, ku-                    liikennemuotojen välisen työnjaon uudis-
20967: ten parhaillaan tapahtuu Loimaan osalta rahtia                tamista liikenteen painopisteen siirtämi-
20968: Toijalaan vietäessä. Se kun viedään ensin maan-               seksi pois maantieliikenteestä?
20969:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1981
20970: 
20971:                                              Paula Eenilä
20972: 4                                               1981 vp.
20973: 
20974: 
20975: 
20976: 
20977:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20978: 
20979:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         viime vuoden tammikuussa. yleissuunnitelma ja
20980: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-         on arvioitu, että rataosa valmistuisi vuosina
20981: hemies, 6 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn            1986-87. Työn kustannusarvio on noin 90
20982: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           milj. markkaa. Vuoden 1980 budjetissa oll
20983: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Kirkkonummi-Karjaa rataosan parantamiseen
20984: edustaja Paula Eenilän näin kuuluvasta kir-            7 milj. markkaa ja vuonna 1981 on 20,6 milj.
20985: jallisesta kysymyksestä n:o 120:                       markkaa. Tulevien vuosien: investointirahoitus-
20986:                                                        kehyksiä on valtionrautateidenkin kohdalla jou-
20987:            Aikooko Hallitus ottaa selvitettäväk-       duttu valtiontaloudellisista syistä ·supistamaan,
20988:        seen liikenneministeri Saarron ja Val-          mistä johtuen suunnitellussa aikataulussa on
20989:         tionrautateiden pääjohtaja Römerin äs-         vaikeuksia pysyä. Toisaalta on laadittu nopeu-
20990:        kettäisten Turussa käyntien, lupausten          tettu pata.nnussuunrutelma, jon!ka muik.aan, mi-
20991:        ja puheiden pohjalta Varsinais-Suomea           käli rahoitus järjestyisi, rata valmistuisi vuon-
20992:        !koskevat liikennepoliittiset ISUIUllnitelmat   na 1985. Salon ja Turun välisen rataosan pe-
20993:        ja niiden mielekkyyden energia- ja ym-          rusparannus on puolestaan suunniteltu valmis-
20994:        iPär1stöpoliitti:sesti sekii kansantalouden     tuvaksi vuonna 1990, mutta nopeutetun rahoi-
20995:        kokonaisuuden kannalta, ja                      tuksen puitteissa voitaisiin työ saada valmiiksi
20996:            milloin Hallitus aikoo valmistella          vuonna 1986. Kustannusarvio tälle työlle on
20997:         eduskunnalle esityksen Valtionrautatei-        noin 131 milj. markkaa.
20998:         den muuttamiseksi palvelulaitokseksi,             Rataosan Karjaa-Salo perusparannuksen on
20999:         sekä                                           arvioitu malksavan noin 172 milj. marlkkaa. Työt
21000:            milloin Hallitus aikoo asettaa parla-       tällä välillä voitaisiin aloittaa vuonna 1987.
21001:         mentaarisen komitean selvittämään eri          Päätös perusparannuksesta voidaan tehdä 2-3
21002:         liikennemuotojen välisen työnjaon uudis-       vuoden kuluttua.
21003:         tamista liikenteen painopisteen siirtämi-         Oikoradasta (ELSA) Kauklahti-Lohja-
21004:         seksi pois maantieliikenteestä?                Salo--Turku valmistui vuonna 1979 yleissuun-
21005:                                                        nitelma ja ratalinjan sijainti on yksikäsittei-
21006:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sesti suunniteltu. Oikoradan kustannusarvio
21007: vasti seuraavaa:                                       vuoden 1979 toukokuun hintatasossa on 721
21008:    Rautatieliikenteen asema energia- ja ympä-          milj. markkaa, josta 591 milj. markkaa tulee
21009: ristöystävällisenä kuljetusmuotona on kiistaton        Kauklahti-Salo osalle ja 131 milj. markkaa
21010: ja näiden tekijöiden merkitys yhteiskunnassa           Salo--Turiku osalle. Kanta·a ,tämän oi:koradan
21011: kasvava. Rautateillä on etenkin tavaraliiken-           rakentamiseen voidaan ottaa vuoden 1985 paik-
21012: teessä kapasiteettia nykyistä suuremman liiken-        keilla.
21013: teen hoitamiseksi. Kuitenkaan harjoitettu lii-            Tällä hetkellä nopein juna kulkee välillä
21014: kennepolitiikka ja polttoaineiden hintakehitys         Helsinki-Turku ajassa 2 h 38 min. Perus-
21015: ei ole siirtänyt liikennettä maanteiltä rauta-         parannetulla rantaradalla matka-aika lyhenee
21016: teille.                                                runsaat puoli tuntia ja se on, pysähdysmääristä
21017:    Helsingin ja Turun välisessä rautatieliiken-        ja Karjaa-Salo välin perusparannuksen tasosta
21018: teessä on liikenneministeriön ensisijaisena pää-       riippuen, noin 1 h 50 min. Laskettaessa ajo-
21019: määränä ollut nopeuttaa ns. rantaradalla rata-         aika oikoradan (ELSA) kautta on se ilman
21020: osien Kirkkonummi-Karjaa ja Salo--Turku                pysähdyksiä noin 1 h 30 min. Lähivuosina
21021: perusparantamista. Ensin mainitun välin paran-          voitaisiin näin ollen tehdä päätös siitä, kumpi
21022: tamisesta on rautatiehallituksessa hyväksytty          vaihtoehtoisista 1suunnitelmista, rataosan Kar-
21023:                                                  N:o 120                                              5
21024: 
21025: jaa-Salo perusparannus vai oilkorata (ELSA)             nut osallistumaan. Näitä kohteita ovat mm.
21026: Kauklahti-Lohja-S!!Io--Turku toteutetaan.               Aninkaisten silta ja kaupungin keskustan ohit-
21027:    Maantieliikenteen väylien osalta on Turun            tava väylä. Kaiken kaikkiaan hankkeissa on
21028: seudulla eräitä merkittäviä hankkeita, joista           kyse noin 75 milj. markan investoinneista ja
21029: on käyty normaalien valmistelutoimenpiteiden            liikenneministeriö on katsonut, että sen rahoi-
21030: lisäksi erityisiä neuvotteluja liikenneministeriön,     tusosuus voisi olla noin 30 %. Rahoituksen
21031: Turun ja Porin lääninhallituksen ja Turun kau-          edellytyksenä ministeriö on kuitenkin pitänyt
21032: pungin edustajien välillä. Tällaisia ovat mm.           yksimielisyyden saavuttamista Turun kaupun-
21033: Turun-Naantalin ns. suora tieyhteys, joka on            gin sisällä siitä, mihin väyliin rahoitusavustus
21034: hankkeena suuruudeltaan noin 100 milj. mar-             osoitetaan.
21035: ka.n 1u0kkaa, vailtatien n:o 1 (Turku-Helsin-              Turun seudun .ja Turun ja Helsingin välisten
21036: ki) kehlttäminen Turoo ja PiilkJkiön välillä se-        yhteyksien kehittämiseen on tulevien vuosien
21037: kä ikantJatien n:o 40 eli ns. TUl'iU:n ohilkul!kutien   suunnittelussa siis varauduttu sijoittamaan mer-
21038: kehittäminen.                                           kittäviä investointeja ja kaiken kaikkiaan nii-
21039:    Turun kaupungin sisäisten väyläinvestointien         den painopiste on rautadeliikenteessä.
21040: rahoittamiseen on liikenneministeriö varautu-
21041:       Helsingissä huhtikuun 9 päivänä 1981
21042: 
21043:                                                                     Liikenneministeri Veikko Saarto
21044: 6                                             1981 vp.
21045: 
21046: 
21047: 
21048: 
21049:                            Till Riksdagens Herr Talman
21050: 
21051:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         styrelsen 1 Januan 1 fjol. en generalplan, och
21052: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            bandelen har beräknats bli färdig åren 1986.:_
21053: velse av den 6 mars. 1981 till vederbörande          87. Kos tnadsförslaget för detta arbete uppgår
21054: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       till ca 90 milj. mk. 1 1980 års budget hade
21055: jande av riksdagsledamot Paula .Eenilä under-        för förbättring av sträckan Kyrkslätt-Kaiis ·7
21056: tecknade skriftliga spörsmål nr 120:       ·         milj. mk anslagits och i 1981 års budget 20,6
21057:                                                      milj. mk. Av statsekonomiska skäl har man va-
21058:            Ämnar Regeringen på basen av tra-         rit tvungen att inskränka de komma11de .årens
21059:         fikminister Saartos och generaldirektör-     investeringsfinansiering även för statsjärnvägar-
21060:         en för Statsjärnvägarna Römers nyligen       nas del, varför det blir svårt att hålla fast vid
21061:       · avlagda besök i ·Aho, samt · deras löften    den planerade tidtabellen. Emellertid har en på-
21062:         och ,tal, låta utreda de rtrafikpolitiska    skyndad förbättringsplan uppgjorts, enligt viik-
21063:         planerna för Egentliga Finland samt hur      en - om finansieringen ordnas - hanan skulle
21064:         vettiga planerna energi- och miljöpoli-      bli klar år 1985. Grundförbättringen av ban-
21065:         tiskt sett samt med tanke på hela stats-     delen Salo-Aho har för 1sin del planerats bli
21066:         hushållningen är, och                        slutförd år 1990, men med på~yndad finansie-
21067:            när ämnar Regeringen bereda en pro-       ring skulle arbetet kunna bli klar.t år 1986.
21068:         position till riksdagen angående omänd-      Kostnadsför:slaget för detta arbete uppgår till ca
21069:         ring av Stat5järnvägarna till en service-    131 milj. mk.
21070:         inrättning, samt                                 Grundförbättringen av bandelen Karis-
21071:            när ärnnar Regeringen tillsätta en par-   Saio har beräknats kosta ca 172 milj. mk. Ar-
21072:         lamentarisk kommitte för att utreda en       betet på denna sträcka skulle kunna påbörjas
21073:         reform av arbetsfördelningen mellan          år 1987. Beslut angående grundförbättringen
21074:         olika trafikformer i syfte att flytta        kan fattas om 2-3 års tid.
21075:         tyngdpunkten bort från landsvägstra-            För genbanan (ELSA) Köklax-Lojo-
21076:         fiken?                                       Salo-Åbo färdigställdes år 1979 en general-
21077:                                                      pian och banlinjens sträckning har entydigt
21078:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        planerats. Kostnadsförslaget för genbanan upp-
21079: samt anföra följande:                                går enligt den i maj 1979 rådande prisnivån till
21080:    Järnvägstrafikens ställning som en energi-        721 milj. mk, varav 591 milj. mk gäller sträc-
21081: och miljövänlig trafikform är obestridlig, och       kan Köklax-Salo och 131 milj. mk sträckan
21082: den samhälleliga betydelsen av dessa faktorer        Salo-Åbo. Till byggandet av denna genbana
21083: är stadd i ökning. Järnvägarna har i synnerhet       kommer man att kunna ta ställning omkring år
21084: för godstrafikens del kapacitet att handha mera      1985.
21085: trafik än för närvarande. Dock har den tra-             För närvarande tar det 2 h 38 min. för det
21086: fikpolitik som bedrivits och prisutvecklingen        snabbaste tåget att köra sträckan Helsingfors-
21087: för bränsle inte överfört trafik från lands-         Åbo. Då strandbanan grundförbättrats förkor-
21088: vägarna till järnvägarna.                            tas restiden med en dryg halvtimme och är,
21089:    1 fråga om järnvägstrafiken mellan Helsing-       beroende på antalet uppehåll och nivån på
21090: fors och Åbo har trafikministeriets främsta syf-     grundförbättringen av sträckan Karis-Salo, ca
21091: te varit att påskynda grundförbättringen av          1 h 50 min. Beräknad via ELSA-genbanan upp-
21092: bandelarna Kyrkslätt-Karis och Salo-Åbo på           går kö1itiden utan ruppehåll,till ca 1 h 30 illlin.
21093: den s.k. strandbanan. Angående förbättring av           Under de närmaste åren skulle man sålunda
21094: den förstnämnda sträckan godkände järnvägs-          kunna fatta beslut om vilken av de alternativa
21095:                                             N:o 120                                               7
21096: 
21097: planerna, dvs. grundförhättring av handelen          I finansieringen av Aho stads investeringar
21098: Karis-Saio eller hyggande av genhanan             i interna trafikleder har trafikministeriet herett
21099:  (ELSA) Köklax-Lojo-Salo-Aho, som skall           sig på att delta. Sådana ohjekt är hl.a. Aningais-
21100: förverkligas.                                     hron och en trafikled genom stadscentrum.
21101:    Vad lederna för landsvägstrafik heträffar är   Inalles fordrar projekten investeringar om ca
21102: inom Ahoregionen vissa hetydande projekt ak-      75 milj. mk, och trafikministeriet har ansett
21103: tuella, angående vil.ka utöver de normala he-     sig kunna delta med en finansieringsandel om
21104: redningsåtgärderna särskilda förhandlingar har    ca 30 %. Som förutsättning för finansieringen
21105: förts mellan representanter för trafikministe-    har ministeriet dock ansett att man i Aho stad
21106: riet, länsstyrelsen i Aho och Björnehorgs Iän     måste uppnå enighet om vilka trafikleder fi-
21107: och Aho stad. Sådana projekt är hl.a. den s.k.    nansieringsunderstödet skall anslås för.
21108: direkta vägförhindelsen mellan Aho och Nå-           Vid planeringen för de kommande åren har
21109: dendal, vars kostnader skulle röra sig kring      man således herett sig på att med hetydande
21110:  100 milj. mk, utvecklandet av huvudväg 1         investeringar delta i utvecklandet av förhin-
21111:  (Aho-Helsingfors) mellan Aho och Pikis           delserna inom Ahoregionen samt mellan Aho
21112:  samt utvecklandet av stamväg 40, dvs. omfarts-   och Helsingfors. Allt som allt är investeringar-
21113: vägen runt Aho.                                   nas tyngdpunkt lagd vid järnvägstrafiken.
21114:      Helsingfors den 9 april 1981
21115: 
21116:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
21117:                                                1981 \1);
21118: 
21119: Kirjallinen kysymys n:o 121
21120: 
21121: 
21122: 
21123: 
21124:                                    Männistö ym.: Niuvanniemen sairaalan hoitohenkilökunnan vir-
21125:                                      kojen lisäämisestä
21126: 
21127: 
21128:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21129: 
21130:    Niuvanciemen sairaalassa Kuopiossa on hoi-            Erittäin suuria vaikeu~ia työvolmewjaws at~
21131: tohenkilökunnan vähäisyyden 'VUoksi asiallinen        heuttaa henkilökun11M lomien jilrjest(:lystä ja
21132: vastuu potilaiden hoidosta huomattavasti vai-         sairauslomien sijaisuuksim. hoidostll. Työnttki•
21133: lreutunut. Jälkeenjääneisyys tässä valtion sai-       jöiden pääsemineti koulutukseen on olentatönti;
21134: raalassa henkilökunnan määrässä on silmiin-           vaikka .työn kehittänUnen vaatisi uusia tietoja
21135: pistävä kuntainliittojen sairaaloihin verrattuna      ja taitoja. Kuntainliittojen sairaaloihl.rt saatu si-
21136: ja jopa suhteessa torsiin valtion sairaaloihin.       jaisvirkajätiestelmä ei koske valtionsairaalaa
21137: Esilnerltiksi Niuvanniemessä ei ole täytetty          Niuvanniemeä.
21138: vuoden 1968 työajan lyhennyksestä aiheutu-               MKL:n Niuvanniemen osasto r.y. ön noin
21139: nutta 17 % :n henkilökuntavajausta, ei myös-          vuosi sitten tehnyt esityksen ltliellsåitaanhoi-
21140: kään kuluvalle vuodelle ole valtion budjetissa        tajien lisävirkojen t>erustamisesta Niuvannie-
21141: ainoatakaan hoitohenkilökunnan uutta virkaa           men sakaalaart. Osaston laskelmien mukaan jo
21142: sairaalaan. Tilanne on muodostunut kestämättö-        tälle vuodelle olisi pitänyt perustaa ) 1 uutta
21143: mäksi.                                                mielisairaanhoitajan virkaa~
21144:    Samaan aikaan kun työajan lyhentäminen on             Edellä t:>levan perusteella ja valt1t:>p1tlvajär-
21145: vähentänyt työssä olevien hoitajien määrää, on        jestyksen 37 §:n 1 mom~tin mukaan esi-
21146: potilasaines tullut vaikeammaksi. V ankeinhoito-      tämme valtioneuvoston asi:anomai~ jiiscmen
21147: laitoksista ja kunnallisi<Sta mielisairaaloista ön    vast::l'ttavaksi seuraavan kysymyksen:
21148: Niuvanniemeen siirretty vaarallisia ja työtur-
21149:  vallisuusriskejä aiheuttavia potilaita. Se on mer-              Aikooko Hallitus esittää perustetta-
21150: kinnyt vähäiselle hoitajamäärälle lisääntynyttä               vaksi Niu\1\anniemen sili:raalun ·tlll'J.*l~
21151:  taakkaa myös toisten potilaiden hoidon ja tur-               liset hoitohenkilökunnan \fitat Viimeis-
21152:  vallisuuden järjeStämisessä.                                 tään ensi woden valtion tulo- ja nreno-
21153:     Mielentilatutkimusten inäärän jåtkuva lisään-             arviossa, j.a
21154:  tyminen tm merkinnyt lisätyötä koko hoitohen-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
21155: kilökunnalle. Paine on kohdistunut erityisesti                sijaishenkilökuntajärjestelmiin saamiRk·
21156: mielis·airaanhoitajiin, joiden on hoitotyön                   si valtion sairaaloihin?
21157: ohessa myös valvottava toisten työntekijöiden
21158:  työturvallisuutta.
21159:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1981
21160: 
21161:          Lauha Männistö                  V. J. Rytkönen                  Anna-Lii:sn Piipäti
21162:          Vappu Säilynoja                 Irma Rosnell                    Aila Jokihen
21163:          Juhani La1tinen                 Toivo Yläjäl"Vi                 Lea Sutinen
21164:          Olavi Martikainen               Lea Savolainen                  Eeva Kauppi
21165: 
21166: 
21167: 
21168: 
21169: 088100376L
21170: 2                                            1981 vp.
21171: 
21172: 
21173: 
21174: 
21175:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21176: 
21177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             Niuvanniemen sairaalan nykyistä henkilö-
21178: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       kuntatilannetta on kans·anedustaja Männistön
21179: hemies, olette 6 päivänä maaliskuuta 1981           ym. kirjallisessa kysymyksessä verrattu muihin
21180: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       sairaaloihin ja todettu se muita huonommaksi.
21181: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     Valtion mielisairaaloissa on molemmissa toi-
21182: kansanedustaja Männistön ym. näin kuuluvas-         siaan vastaava henkilökuntarakenne ja siis
21183: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 121:              myös samat puitteet.
21184:                                                        Julkisen talouden kasvun rajoittamista kos-
21185:           Aikooko Hallitus esittää perustetta-      kevien toimenpiteiden johdosta ei valtion sai-
21186:        vaksi Niuvanniemen sairaalaan tarpeel-       raaloihin ole voitu osoittaa uutta henkilökun-
21187:        liset hoitohenkilökunnan virat viimeis-      taa tarvetta vastaavasti. Tämä on pakottanut
21188:        tään ensi vuoden valtion tulo- ja meno-      toteuttamaan erityisjärjestelyjä sairaalan hallin-
21189:        arviossa, ja                                 nossa.
21190:           mihin toimenpiteisHn Hallitus ryhtyy          Lääkintöhallitus suorittaa saadun ilmoituksen
21191:        sijaishenkilökuntajärjestelmän saamisek-     mukaan parasta aikaa psykiatriseen terveyden-
21192:        si val~ion sairaaloihin?                     huoltoon liittyvää valtakunnallista tarkastusta.
21193:                                                     Tähän mennessä suoritettujen tarkastuskäyntien
21194:  :~ Vastau~sena kysymykseen esitän kunnioitta-      yhteydessä lääkintöhallitus on todennut, että
21195: västi seuraavaa:                                    mielisairaaloiden akuuttien osastojen henkilös-
21196:     Niuvanniemen sairaalan hoitohenkilökuntati~     tömiehitys ei ole määrällisesti riittävä optimaa-
21197: lanteessa on nykyisin ongelmia. Se on koros-        lisen hoidollisen ilmapiirin luomiseksi näi:llä
21198: tuneesti tullut esille työaikojen lyhennyttyä,      osastoilla. Lääkintöhallituksessa on valmisteilla
21199: vaikeahoitoisten potilaiden ja työn määrän kas-     mielisairaaloiden akuottihoidon tehostamiseen
21200: vaessa : sekä' työturvallisuuteen liittyvien on-    tähtääviä toimenpiteitä. Nämä selvitykset ja
21201: gelmien lisääntyessä. Jotta edellä mainittuihin      toimenpide-ehdotukset antavat myöskin suun-
21202: ongelmiin saataisiin parannus, tulisi mielisai-     nan mihin hoitohenkilöstön määrää ja raken-
21203: raanhoitoon erikoistunutta hoitohenkilökuntaa       netta olisi kehitettävä.
21204: lisätä siten, että se vastaisi laitoksen erityis-       Hoitohenkilöstön lisäämistä valtion sairaa-
21205: tarpeita ja· toisaalta lisäisi hoitohenkilökunnan   loissa koskeva kysymys tulee hallituksen käsi-
21206: työturvallisuutta. Kun mielisairaanhoitajat ovat    teltäväksi vuoden 1982 budjetin valmistelun
21207: joutuneet paljolti toimimaan ilman työnjohtoa,      yhteydessä, joka on nyt vireillä.
21208: ei myöskään heidän toimintakykynsä ja tai-              Lääkintöhallitus on niin ikään tehnyt mi-
21209: tonsa ole tullut täysitehoisesti käyttöön. Hoito-   nisteriölle esityksen toimenpiteistä, joiden osal-
21210: työn ohjaus, mielentilatutkimusten Hsääntymi-       ta sijaisjärjestelyjä voitaisiin nykyistä jousta-
21211: nen, työmäärän kasvu, työn kehittämisen tarve       vammin hoitaa valtion sairaaloissa niin sano-
21212: ja toimipaikkakoulutus vaativat myös työvoi-         tun varahenkilökunta järjoestelmän puitteissa.
21213: man laadullista kehittämistä. Se edellyttää mie-     Myös tämän asian käsittely on vireillä ja tässä
21214: lisairaanhoitokoulutuksen pidentämistä ja sen       pyritään· pääsemään sairaaloiden kannalta tyy-
21215: sisällön kehittämistä.                              dyttävään ratkaisuun.
21216:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1981
21217: 
21218:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
21219:                                              N:o 121                                               3
21220: 
21221: 
21222: 
21223: 
21224:                            Tili Riksdagens Herr Talman
21225: 
21226:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Den nuvarande personalsituationen vid Niu-
21227: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           vanniemi sjukhus har i riksdagsledamot Män-
21228: velse av den 6 mars 1981 tili vederbörande          nistös m.fl. skriftliga spörsmål jämförts med
21229: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      situationen vid andra sjukhus och har därvid
21230: jande av riksdagsledamot Männistö m. fl. un-        konstaterats vara sämre än annorstädes. Båda
21231: dertecknade spörsmål nr 121:                        de statliga sinnessjukhusen har samma perso-
21232:                                                     nalstruktur och sålunda även samma brister.
21233:           Ämnar Regeringen senast i samband             Tili följd av de åtgärder, som syftar till en
21234:        med statsförslaget för nästa år föreslå      begränsning av den offentliga hushållningens
21235:        att erforderliga tjänster för vårdperso-     tiliväxt, har statens sjukhus inte kunnat an-
21236:        nalen inrättas vid Niuvanniemi sjukhus,      visas personai i motsvarighet tili behovet. Det-
21237:        och                                          ta har lett tili att man varit tvungen att före-
21238:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ta specialarrangemang inom sjukhusförvaltning-
21239:        ta för att statens sjukhus skall kunna få    en.
21240:        ett system med vikarierande personal?            Enligt uppgift företar medicinalstyrelsen för
21241:                                                     närvarande en riksomfattande inspektion av
21242:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       den psykiatriska hälsovården. I samband med
21243: samt anföra följande:                               de hittills företagna inspektionsbesöken har
21244:    Situationen i fråga om vårdpersonalen vid        medicinalstyrelsen konstaterat att personalen
21245: Niuvanniemi sjukhus är för närvarande proble-       vid sinnessjukhusens akutavdelningar inte är i
21246: matisk. Situationen har skärpts på grund av         kvantitativt hänseende tillräcklig för skapande
21247: de förkortade arbetstiderna, det ökade antalet      av en optimal atmosfär med avseende på vården
21248: svårskötta patienter och den ökade arbets-          vid dessa avdelningar. Medicinalstyrelsen för-
21249: mängden samt de ökade problemen i anslut-           bereder för närvarande åtgärder i syfte att ef-
21250: ning tili arbetarskyddet. För att dessa miss-       fektivera akutvården vid sinnessjukhusen. Dessa
21251: förhållanden skall kunna avhjälpas borde an-        utredningar och åtgärdsförslag är även rikt-
21252: stalten få så mycket mera vårdpersonal som          ningsgivande när det gäller att utveckla vårdar-
21253: specialiserat sig på sinnessjukvård, att per-       nas antal och vårdpersonalens struktur.
21254: sonalen skulle fylla anstaltens specialbehov            Frågan om en ökning av vårdpersonalen vid
21255: och att vårdpersonalens arbetarskydd därige-        statens sjukhus kommer upp tili behandling i
21256: nom kunde ökas. Då sinnessjukvårdarna i stor        samband med den beredning av budgeten för år
21257: utsträckning varit tvungna att arbeta utan ar-      1982 som pågår för närvarande.
21258: betsledning, har inte heller deras förmåga och          Medicinalstyrelsen har även hos ministeriet
21259: skicklighet kunnat utnyttjas tili fullo. Ledning-   framställt om åtgärder, med vilka vikariearran-
21260: en av vårdarbetet, det ökade antalet sinnes-        gemangen vid statens sjukhus kunde skötas smi-
21261: undersökningar, den ökade arbetsbördan, be-         digare än för närvarande inom ramen för ett
21262: hovet att utveckla arbetet och arbetsplatsut-       system med reservpersonal. Behandlingen av
21263: bildningen kräver även en kvalitativ utveckling     denna fråga pågår också och avsikten är att
21264: av arbetskraften. Detta förutsätter att sinnes-     nå en lösning som är tillfredsställande för sjuk-
21265: sjukvårdsutbildningen förlängs och att dess in-     husen.
21266: nehåll utvecklas.
21267:      Helsingfors den 13 april 1981
21268: 
21269:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
21270:                                               1981 vp.
21271: 
21272: Kirjallinen kysymys n:o 122
21273: 
21274: 
21275: 
21276: 
21277:                                   Männistö ym.: Lastulevyistä haihtuvien aineiden aiheuttamien
21278:                                      sairaushaittojen korvaamisesta
21279: 
21280: 
21281:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21282: 
21283:    Lastulevystä haihtuva formaldehydi on aihe-       ja lukuunottamatta. Ruotsissa on voimassa jär-
21284: uttanut useissa perheissä vakavia sairastumisia      jestelmä, jossa alle 0,4 ppm:n (0,4 cm3/m3 )
21285: ja erilaisia ärsytysoireita. Lääkintöhallituksen     pitoisuutta ei pidetä terveydelle haitallisena,
21286: tiedossa on n. 150 valitusta formaldehydin           jos asunnon lämpötila, kosteus ja ilmanvaihto
21287: aiheuttamista haitoista. Tämä on kuitenkin vain      ovat normaalit. Jos pitoisuus on yli 0,4 ppm,
21288: jäävuoren huippu, sillä useimmat haittoja kär-       mutta alle 0, 7 ppm, tulee asunnon kunnostuk-
21289: sineet eivät puhu asiasta, vaan yrittävät myydä      seen ryhtyä, mikäli ilmenee ärsytysoireita. Yli
21290: epäterveellisen asunnon. Asian ympärillä on          0,7 ppm:n pitoisuus on terveydelle vaarallista.
21291: käyty lehdistössä keskustelua, mutta julkisuu-       Ruotsin terveysviranomaiset ovat ehdottaneet
21292: teen ei ole saatettu mitään suunnitelmaa siitä,      tavoitteeksi 0,1 ppm:n pitoisuusrajaa. Suomessa
21293: miten estetään uudet sairastumiset ja kuka           on käytössä olevissa asuinhuoneissa mitattu
21294: vastaa jo tapahtuneista haitoista. Terveyden         jopa 0,12 ppm:n formaldehydipitoisuuksia,
21295: menettämisen lisäksi monet perheet ovat jou-         joten ei ole ihme, että vakavia sairastumisia
21296: tuneet köhtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin      on tapahtunut.
21297: sen vuoksi, että kodissa on pitänyt tehdä kor-           Perustuslain mukaan ihminen on suojattu
21298: jaustöitä ja poistaa myrkylliset lastulevyt.         hengen suhteen. Sairauden aiheuttaminen toi-
21299:    Maassamme on kuluttajansuojaa koskeva lain-       selle on selvästi ymmärretty rikolliseksi teoksi.
21300: säädäntö puutteellista; meillä ei ole mm. tuo-       Kun on kysymys kodista, jossa ihmisen pitäisi
21301: tevastuulakia, joka estäisi valmistamasta vaa-       olla erityisen suojattu kaikkea häiriötä ja hait-
21302: rallisia tuotteita ja säätelisi korvauskysymykset.   taa vastaan, olisi yhteiskunnan puututtava asun-
21303: Terveysviranomaiset voivat kyllä kieltää myr-        tojen terveellisyydessä oleviin epäkohtiin. Eri-
21304: kyllisten lastulevyjen käyttämisen tai vaatia        tyisen tärkeätä tämä on terveellisen elinympä-
21305: korjauksia, mutta taloudellisten vahinkojen          ristön takaamiseksi lapsille.
21306: maksumiestä ei löydy. Lastulevytehtaat vakuut-          ,Edellä sanotun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
21307: tavat, että oikein käsiteltynä lastulevy ei ai-      §:n 1 momentin nojalla esitämme valtioneuvos-
21308: heuta haittoja. Rakentajat puolestaan väittävät,     ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
21309: että mitään tuoteselostusta tai käsittelyohjetta     van kysymyksen:
21310: ei ko. rakennusmateriaalin mukana ole annet-
21311: tu. Asiaa ei voida pitää vähäpätöisenä, sillä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
21312: maassamme käytetään lastulevyä n. 460 000 m3                asuntojen terveellisyyden valvomiseksi
21313: vuodessa, josta yli 300 000 m3 rakennusten si-              da lastulevyjen formaldehydistä jo ai-
21314: säpinnoitukseen.                                            heutuneiden sairaushaittojen ja talou-
21315:    Suomessa ei ole myöskään määräyksiä for-                 dellisten   menetysten    korvaamiseksi
21316: maldehydin enimmäispitoisuuksista työpaikko-                asianomaisille ?
21317:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1981
21318: 
21319:          Lauha Männistö                 Vappu Säilynoja                Paula Eenilä
21320:          V. J. Rytkönen                 Inger Hirvelä                  Pentti Lahti-Nuuttila
21321: 
21322: 
21323: 
21324: 088100383U
21325: 2                                           1981 vp.
21326: 
21327: 
21328: 
21329: 
21330:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21331: 
21332:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    merkiksi terveyshaittojen osalta kuulu terveys-
21333: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      viranomaisille. Ne tulevat ratkaistaviksi lähin-
21334: olette 6 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn         nä yksityisoikeudellisina tapauksina, ja mikäli
21335: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       asianomaiset eivät pääse asiassa keskenään so-
21336: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      pimukseen, on vahinkoa kärsineen saatettava
21337: edustaja Männistön ym. näin kuuluvasta kir-        asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.
21338: jallisesta kysymyksestä n:o 122:                      Jokaisessa kunnassa on terveyslautakunnan
21339:                                                    asiana pyydettäessä selvittää osaltaan minkä-
21340:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy    laatuisista haitoista kussakin tapauksessa on ky-
21341:        asuntojen terveellisyyden valvomiseksi      symys ja mihin toimenpiteisiin terveydellisillä
21342:        !ja lastulevyjen formaldehydistä jo ai-     perusteilla on ryhdyttävä.
21343:        heutuneiden sairaushaittojen ja talou-         Lääkintöhallituksen asettaman työryhmän
21344:        dellisten    menetysten   korvaamiseksi     saatua selvityksensä valmiiksi tulee harkittavak-
21345:        asianomaisille ?                            si mihin lisätoimenpiteisiin asia mahdollisesti
21346:                                                    antaa aihetta. Asiaa on julkisissa tiedotusväli-
21347:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      neissä käsitelty varsin laajasti viime aikoina.
21348: vasti seuraavaa:                                   Tämän johdosta on arvioitavissa, että kansa-
21349:    Lääkintöhallitus on käsitellyt formaldehydis-   laisilla on epäilyttävissä tapauksissa aikaisem-
21350: tä aiheutuvia haittoja terveydenhoitolain ( 469/   paa suurempi valmius kääntyä terveydenhuol-
21351: 65) nojalla ja asettanut mm. työryhmän sel-        lon valvontaviranomaisten puoleen mahdollis-
21352: vittämään asuntojen formaldehydipitoisuuden        ten vaaratekijöiden tarkistamiseksi ja sen var-
21353: suurinta hyväksyttävää pitoisuutta ja terveys-     mistamiseksi, onko terveydelliseltä kannalta tar-
21354: lautakunnille asiasta annettavia ohjeita.          peen toteuttaa rakennusteknisiä korjaustoimen-
21355:    Mahdolliset korvauskysymykset eivät esi-        piteitä.
21356:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1981
21357: 
21358:                                             Sosiaali- ja terveysministeri   Sinikka Luja-Penttilä
21359:                                              N:o 122                                                3
21360: 
21361: 
21362: 
21363: 
21364:                            Tili Riksdagens Herr Talman
21365: 
21366:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        myndigheterna. De skall Iösas närmast såsom
21367: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           privaträttsliga fall och såvitt vederbörande par-
21368: velse av den 6 mars 1981 tili vederbörande          ter inte kan träffa en gemensam överenskom-
21369: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      melse, bör den som lidit skada dra målet inför
21370: jande av riksdagsman Männistö m.fl. under-          domstol.
21371: tecknade spörsmål nr 122:                              I varje kommun är det hälsovårdsnämndens
21372:                                                     sak att på anhållan för sin del utreda huru-
21373:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      dana skador det i varje enskilt fall är fråga
21374:        ta för tillsynen över bostädernas sani-      om och vilka åtgärder som bör vidtas på
21375:        tära förhållanden och för ersättandet        sanitära grunder.
21376:        av sjukdomsskador och av ekonomiska             När den av medicinalstyrelsen tilisa:tta ar-
21377:        förluster föranledda av formaldehyd i        betsgruppen färdigställt sin utredning kommer
21378:        spånskivor?                                  man att överväga vilka ytterligare åtgärder ären-
21379:                                                     det eventuellt föranleder. Ärendet har under
21380:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       den senaste tiden behandlats i synnerligen stor
21381: samt framföra följande:                             omfattning i de oHentliga informationsmedi-
21382:    Medicinalstyrelsen har med stöd av hälso-        erna. På grund av detta kan man anta, att
21383: vårdslagen ( 469/65) behandlat frågan om de         medborgarna i tvivelaktiga fall har en 1större
21384: skador som föranleds av formaldehyd och tili-       färdighet än tidigare att vända sig tili över-
21385: satJt bl.a. en arbetsgrupp för att utreda den       vakningsmyndigheterna inom hälsovården för
21386: högsta tillåtna halten av formaldehyd i bostä-      att få eventuella riskfaktorer kontrollerade och
21387: der och de direktiv som därom skall ges tili        för att hos dessa fövsäkra sig om det ur hälso-
21388: hälsovårdsnämnderna.                                vårdssynpunkt är nödvändigt att utföra bygg-
21389:    Eventuella ersävtningsfrågor för t.ex. sanitä-   nadstekniska reparationer.
21390: ta olägenheter ankommer inte på hälsovårds-
21391:      Helsingfors den 15 april 1981
21392: 
21393:                                           Social- och hälsovårdsminister    Sinikka Luja-Penttilä
21394:                                             1981 vp.
21395: 
21396: Kirjallinen kysymys n:o 123
21397: 
21398: 
21399: 
21400: 
21401:                                  Hautala ym.: Asuntotulon verottamisesta muusta kuin vakitui-
21402:                                     sesta asunnosta
21403: 
21404: 
21405:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21406: 
21407:    Asuntotulon verottamisesta eräissä tapauk-      palkkatuloista, joista yhteiskunta jo kerran
21408: sissa annetun lain 1 §:ään lisättiin vuonna 1975   on veroina osuutensa ottanut. Opiskelija-asun-
21409: 3 momentti, jossa määritellään asuntotulon ve-     toja hankkivat vanhemmat taas ovat osaltaan
21410: rotus valtionverotuksessa muusta kuin vakinai-     huojentaneet yhteiskunnan velvollisuutta huo-
21411: sesta asunnosta. Tämä momemti koskee mm.           lehtia siitä, että opiskelevalle nuorisolle on tar-
21412: kaikkia kesähuviloita ja vanhempien lastensa       jolla riittävästi asuntoja, mikä myös tulisi ot-
21413: käyttöön ostamia ns. opiskelija-asuntoja.          taa huomioon asuntotuloa määrättäessä.
21414:    Mainitun lain 1 § :n 3 momentin mukaan             Monet seikat edellyttävätkin, että verotus-
21415: asuntotulo muusta kuin vakituisesta asunnosta      arvon 50 000 markan alarajaa tulisi nykyises-
21416: jätetään valtionverotuksessa verotltamatta siltä   tään huomaJttavasti korottaa määrättäessä asun-
21417: osin kuin sen perusteena olevan asunnon vero-      totuloa muusta asunnosta kuin vakinaisesta
21418: tusarvo ei ylitä 50 000 markkaa. Mainittua         asunnosta.
21419: markkamääräistä alarajaa ei ole korotettu ker-        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
21420: taakaan vuonna 1975 tapahtuneen momentin           tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
21421: lisäyksen jälkeen siitäkään huolimatta, että in-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21422: flaatio on tuon ajankohdan jälkeen jatkunut        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21423: voimakkaana. Verotusperusteita rakennusten ja
21424: tonttimaan ja sitä kautta asunto-osakkeiden                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jot-
21425: osalta on myös nostetltu.                                 ta asuntotulon verotus valtionverotuk-
21426:    Edellä todetosta on seurannut, että kesämök-           sessa muusta asunnosta kuin vakituisesta
21427: kien ja ns. opiskelija-asuntojen verotus on jat-          asunnosta palautettaisiin takaisin vuoden
21428: kuvasti kiristynyt. Tämä on kohtuutonta jo sen-            1975 tasolle, jolloin mm. voimakkaan
21429: kin vuoksi, että esim. kesämökin hankkiminen              inflaation verotusta kiristävä vaikutus
21430: on useimmilta vaatinut ankaraa säästämistä                !tulisi poistetuksi?
21431:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1981
21432: 
21433:          Sauli Hautala                 Erkki Korhonen              Olavi Ronkainen
21434:          Esko Almgren                  Ulla Järvilehto             Jorma Fred
21435:          Impi Muroma                   Pekka Vennamo               Arto Lampinen
21436:                     Anneli Kivitie                       Tapio Holvitie
21437: 
21438: 
21439: 
21440: 
21441: 088100377M
21442: 2                                               1981 vp.
21443: 
21444: 
21445: 
21446: 
21447:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21448: 
21449:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         käyttöön otettujen jälleenhankinta-arvon mää-
21450: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           räytymisperusteiden uudistamisesta.
21451: mies, olette 6 päivänä maaliskuuta 1981 päivä-            Yleensä ne, jotka omistavat vapaa-ajan asun-
21452: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-         non tai ns. toisen asunnon, omistavat myös va-
21453: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         kituisen asunnon. Sekä vakituisen asunnon että
21454: sanedustaja Sauli Hautalan ym. näin kuuluvasta         ns. toisen asunnon omistaminen merkitsee ta-
21455: kirjallisesta kysymyksestä n:o 123:                    vallisesti sellaista asumistasoa, jota asuntotulon
21456:                                                       verottamisen laissa tarkoitetut yleiset perus-
21457:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jot-      teet huomioon ottaen tulisi verottaa. Vakitui-
21458:         ta asuntotulon verotus valtionverotuk-        sesta asunnosta suoritettavaksi tulevan veron
21459:         sessa muusta asunnosta kuin vakituises-       määrää on jatkuvasti lievennetty nostamalla
21460:         ta asunnosta palautettaisiin takaisin vuo-    verotettavaa rajaa, jotta asuntotuloverolain edel-
21461:         den 1975 tasolle, jolloin mm. voimak-         lä mainittu periaate tavallista asumistasoa edus-
21462:         kaan inflaation verotusta kiristävä vai-      tavien asuntojen jäämisestä asuntotuloverotuk-
21463:         kutus tulisi poistetuksi?                     sen ulkopuolelle edelleen toteutuisi. Verotuksen
21464:                                                       kohdistuminen muuhun kuin vakituiseen asun-
21465:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toon on yhdenmukaista asuntotuloverolakia sää-
21466: vasti seuraavaa:                                      dettäessä esitettyjen näkökohtien kanssa.
21467:                                                           Vuodelta 1979 !toimitetussa verotuksessa
21468:    Omistusasuntojen tuloverotus uudistetJtiin         määrättiin asuntotuloa 12 520 vapaa-ajan asun-
21469: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa        nosta ja ns. toisesta asunnosta. Asuntotulon
21470:  annetulla lailla ( 505/7 3), jota sovellettiin en-   määrä oli noin 7,2 miljoonaa markkaa. Kunnal-
21471: simmäisen kerran vuodelta 1973 toimitetussa           lisverotuksessa, jossa asuntotuloa muista kuin
21472: verotuksessa. Uudisituksen tarkoituksena oli,         vakituisista asunnoista määrätään verotusarvosta
21473: että veroa määrättäisiin vain tavanmukaisen           l'iippumatta, määrättiin asuntotuloa 260 000
21474: asumistason selvästi ylittävistä asunnoista sekä      vapaa-ajan ja ns. toisesta asunnosta. Kun näistä
21475: asumistasosta riippumatta verovelvollisen käy-        asunnoista tulee valtionverotuksessa edellä mai-
21476: tössä vakituisen asunnon ohella olevista asun-        nittu osa asuntotuloverotuksen kohteeksi, ei
21477: noista, kuten kesähuviloista, vapaa-ajan asun-        voitane sanoa, että verotus olisi huomattavasti
21478: noista ja ns. toisesta asunnosta.                     inflaation ja verotusarvojen nousun johdosta ki-
21479:    Muista kuin vakituisesta asunnosta määrättiin      ristynyt.
21480: asuntotulo sekä valtion- että kunnallisverotuk-           Valtionverotuksessa asuntotuloverotuksen pii-
21481: sessa lain voimaantullessa asunnon koko vero-         riin tulevien muiden kuin vakituisten asuntojen
21482: ,tusarvosta. Vuodelta 1975 toimitetussa vero-         vähäinen määrä osoittanee, että asuntotulo-
21483: tuksessa laki oli ensimmäistä kertaa voimassa         verolakia vuonna 1975 muutettaessa tarkoituk-
21484: niin muutettuna, että asuntotulo muusta kuin          sellisesti melko korkeaksi säädetty 50 000 mar-
21485: vakituisesta asunnosta jätetään valtionverotuk-       kan raja ei ole ainakaan vielä osoittautunut
21486: sessa verottamatta siltä osin kuin asunnon vero-      epältarkoiituksenmukaiseksi. Asuntotuloverotuk-
21487: tusarvo ei ylitä 50 000 markkaa. Perusteena           sen tasoa luonnollisesti seurataan. Jos osoittau-
21488: lain muuttamiseen oli muiden kuin vakituisten         tuu aiheelliseksi, ryhdytään toimenpiteisiin lais-
21489: asuntojen verotuksen kiristyminen, joka johtui        sa olevan rajan tarkistamiseksi.
21490:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1981
21491: 
21492:                                                                         Ministeri Pirkko Työläjärvi
21493:                                               N:o 123
21494: 
21495: 
21496: 
21497: 
21498:                            Tili Riksdagens Herr Talman
21499: 
21500:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       fastställelsegrunderna för återanskaffningsvär-
21501: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       det reviderats.
21502: av den 6 mars 1981 tili vederbörande medlem            I allmänhet äger de som äger en fritidsbostad
21503: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ellet en s.k. andra bostad även en stadigvaran-
21504: riksdagsman Sauli Hautala m. fl. ställda spörs-     de bostad. Den omständigheten att en person
21505: mål nr 123:                                         äger såväl en stadigvarande bostad som en s.k.
21506:                                                     andra bostad innebär vanligen en boende-
21507:           Har Regeringen för avsikt att vidtaga     standard som borde beskattas med beaktande
21508:        åtgärder för att beskattningen av bo-        av de allmänna principer för beskattning av
21509:        stadsinkomst vid statsbeskattningen av       bostadsinkomst som lagen avser. Det skatte-
21510:        annan än stadigvarande bostad skall          belopp som skall erläggas för stadigvarande bo-
21511:        återgå tili samma nivå som år 1975,          stad har hela tiden minskats genom att beskatt-
21512:        varvid bl.a. en skärpning av beskatt-        ningsgränsen höjts, för att den ovan nämnda
21513:        ningen på grund av den starka infla-         principen i bostadsinkomstskattelagen om att
21514:        tionen skulle elimineras?                    inte beskatta bostäder som representerar van-
21515:                                                     lig boendestandard även i fortsättningen skall
21516:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        kunna förverkligas. Att beskattningen inriktas
21517: samt anföra följande:                               på andra objekt än den stadigvarande bostaden
21518:                                                     överensstämmer med de synpunkter som fram-
21519:    Inkomstbeskattningen av ägarbostäder revi-       fördes då bostadsinkomstskattelagen stiftades.
21520: derades genom den lag om beskattning av bo-            Vid 1979 års beskattning fastställdes bostads-
21521: stadsinkomst i vissa fall ( 505/7 3), som för       inkomst för 12 520 fritidsbostäder och s.k. and-
21522: första gången tiliämpades vid 1973 års beskatt-     ra bostäder. Bostadsinkomstens sammanlagda
21523: ning. Avsikten med reformen var att skatt           belopp utgjorde ca 7,2 milj. mk. Vid kommu-
21524: skulle påläggas blott för ägarbostäder, i vilka     nalbeskattningen, där bostadsinkomst för annan
21525: boendestandarden tydligt överstiger normal          än stadigvarande bostad fastställs oberoende
21526: standard samt, oberoende av boendestandarden,       av beskattningsvärdet, fastställdes bostadsin-
21527: för sådana bostäder som skattskyldig utnyttjar      komst för 260 000 fritidsbostäder och s.k.
21528: vid sidan av sin stadigvarande bostad, dvs. för     andra bostäder. Då ovan nämnda del av dessa
21529: sommarvillor, fritidsbostäder och s.k. andra        bostäder blir föremål för statsbeskattning, torde
21530: bostäder.                                           man inte kunna påstå att beskattningen skärpts
21531:    Då lagen trädde i kraft fastställdes för an-     märkbart på grund av inflation och höjt be-
21532: nan än stadigvarande bostad bostadsinkomst          skattningsvärde.
21533: vid såväl stats- som kommunalbeskattningen             Det ringa antal icke-stadigvarande bostäder,
21534: på basen av bostadens hela beskattningsvärde.       som vid statsbeskattningen faller inom ramen
21535: Vid beskattningen för år 1975 var lagen för         för beskattningen av bostadsinkomst, torde
21536: första gången i kraft så ändrad, att bostads-       visa att 50 000 mk:s gränsen, som vid änd-
21537: inkomst av annan bostad än stadigvarande bo-        ringen av bostadsinkomstskattelagen år 1975
21538: stad inte vid statsbeskattningen beskattades till   med avsikt sattes tämligen högt, åtminstone
21539: den del den tili grund för bostadsinkomsten         inte ännu visat sig vara oändamålsenlig. Man
21540: liggande bostadens beskattningsvärde ej över-       följer naturligtvis hela tiden med bostadsin-
21541: steg 50 000 mk. Lagändringen motiverades            komstbeskattningens nivå. Om det visar sig
21542: med att beskattningen av andra än stadigvaran-      vara motiverat vidtas åtgärder för en juste-
21543: de bostäder skärpts, vilket berodde på att          ring av den gräns som fastställts i lagen.
21544:      Helsingfors den 13 april 1981
21545: 
21546:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
21547:                                                19,81 vp.
21548: 
21549: Kirjallinen kysymys n:o 124
21550: 
21551: 
21552: 
21553: 
21554:                                    Rosnell ym.: Mustalaisväestön syrjinnästä
21555: 
21556: 
21557:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21558: 
21559:     Yhteiskunnassamme esiintyy huolestuttavia            Mustalaisten syrjintä on alkanut ilmetä eri-
21560: ilmiöitä, jotka ovat jyrkässä ristiriidassa maam-     tyisesti oikeudessa asumiseen. Heidät pyritään
21561: me ratifioiman ja 24 päivänä maaliskuuta 1976         ajamaan pois muun väestön asuinpaikoilta.
21562: voimaan tulleen kansalaisoikeuksia ja poliittisia        Ilta-Sanomien numero 53/81 sisälsi artikke-
21563: oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopi-          lin, jonka yhteydessä olleessa lausunnossa suo-
21564: muksen kanssa.                                        sitellaan mustalaisten asuttamista kaupunki-
21565:     Yhä edelleen esiintyy syrjintää maamme mus-       alueiden ulkopuolelle. Tällaiset ajatukset ovat
21566: talaisväestöä vastaan. Esiintyy kannanottoja,         mielestämme ristiriidassa maamme hyväksymän
21567: jotka eivät vastaa hyväksymäämme sopimusta,           kansainvälisen sopimuksen kanssa.
21568:  jossa edellytetään, että "ihmiskunnan kaikkien          Puheet ja toimenpiteet, jotka johtavat rotu-
21569:  jäsenten synnynnäisen arvon sekä yhtäläisten         syrjintään, eivät sovi itseään sivistyneenä ja
21570:  ja luovuttamattomien oikeuksien tunnustami-          humaanina pitävän kansakunnan elämään.
21571:  nen muodostavat vapauden, oikeuden ja rauhan            Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
21572:  perustan maailmassa". Syrjinnän kieltävän so-        § :n 1 momentin nojalla esitämme valtioneuvos-
21573:  pimuksen 2 artiklassa sanotaan:                      ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
21574:     "Jokainen sopimusvaltio sitoutuu kunnioit-        van kysymyksen:
21575:  tamaan ja takaamaan jokaiselle alueellaan ole-
21576:  valle ja oikeuspiiriinsä kuuluvalle yksilölle täs-             Tietääkö Hallitus, että maassamme
21577:  sä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet il-               edelleen esiintyy mustalaisväestöä syr-
21578:  man minkäänlaista rotuun, ihonväriin, suku-                 jiviä ilmiöitä, ja
21579:  puoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21580:  muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteis-             ryhtyä maamme hyväksymän kansalais-
21581:  hmnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntype-               oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koske-
21582:   rään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjin-                 van kansainvälisen yleissopimuksen pe-
21583:   tää."                                                      riaatteiden noudattamisen valvomisessa?
21584:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1981
21585: 
21586:           Irma Rosnell                   Matti Järvenpää               Anneli Kivitie
21587: 
21588: 
21589: 
21590: 
21591:  088100382T
21592: 2                                           1981 vp.
21593: 
21594: 
21595: 
21596: 
21597:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21598: 
21599:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-     251/80) kehottanut asuntohallitusta ryhtymään
21600: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      tarpeellisiin toimenpiteisiin asiassa. Asuntohal-
21601: mies, olette 6 päivänä maaliskuuta 1981 päivä-    litus on puolestaan kunnanhallituksille osoitta-
21602: tyn kirjeenne n:o 458 ohella toimittanut val-     massaan kirjeessä 11. 2. 1981 (10/2/81) ke-
21603: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-  hottanut kuntia ryhtymään tchostettuihin toi-
21604: sen kansanedustaja Rosnellin ym. näin kuulu-      menpiteisiin mustalaisväestön asunto-olojen kor-
21605: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 124:         jaamiseksi painottaen erityisesti kaikkein hei-
21606:                                                   koimmassa asemassa olevien asunto-olojen pa-
21607:            Tietäåikö Hallitus, että mall!ssamme rantamistarvetta.
21608:         edelleen esiintyy mustalaisväestöä syrji-     Rikoslain 13 luvun 6 §: ssä säädetään ran-
21609:         viä ilmiöitä, ja                          gaistus syrjintärikoksesta. Mainitun pykälän 1
21610:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo momentin mukaisesti syrjintärikoksen rangais-
21611:         ryhtyä maamme hyväksymän kansalais- tus voi olla sakkoa tai vankeutta enintään 6
21612:         oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koske- kuukautta. Syrjintärikoksen tunnusmerkistö
21613:         van kansainvälisen yleissopimuksen pe- toteutuu, jollei elinkeinonharjoittaja tai hänen
21614:         riaatteiden noudattamisen valvomisessa? palveluksessaan elinkeinotoiminnassa oleva hen-
21615:                                                   kilö ammattia harjoittaessaan tai muu henkilö
21616:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- niihin rinnastettavassa toiminnassaan taikka vir-
21617: vasti seuraavaa:                                  kamies virkaansa toimittaessaan palvele asiakas-
21618:     Kansalaisten asunto-olojen suhteen ei volda ta yleisesti noudatettavlna olevllla ehdoilla tä-
21619: hyväksyä minkäänlaista eriarvoisuutta. Tämä män rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän
21620: koskee myös kysymyksessä tarkoitettuja musta- taikka uskonnon vuoksi.
21621: laisväestön asunto-oloja. Elokuun 29 päivänä          Rikoslain 13 luvun 6 §: n 2 momentin mu-
21622: 1975 mustalaisväestön asunto-olojen parantami- kaisesti syrjintärikos on kysymyksessä myös
21623: sesta annettu laki (713/75) on tähdännyt sii- silloin, jos julkisen huvitilaisuuden tai yleisen
21624: hen, että mustalaisväestön asunto-olot saatetaan kokouksen järjestäjä tai järjestäiän avustaja
21625: lain voimaantulosta lukien viiden vuoden ku- kieltäytyy yleisesti noudatettavina olevilla
21626: luessa muun väestön asumistaso huomioon ot- ehdoilla päästämästä tilaisuuteen tai kokouk-
21627: taen tyydyttävälle kannalle.                       seen siihen pyrkivää tiimiin rodun, kansallisen
21628:     Lain mukaan mustalaisväestön asunto-olojen tai etnisen alkuperän taikka uskonnon vuoksi.
21629: parantamisesta huolehtiminen on kunnan asia-          Rikoslain 13 luvun 5 §: ssä säädetään ran-
21630: na. Mustalaisten asunto-olojen kehittämistä kos- gaistus kiihottamisesta kansanryhmän syrjin-
21631: kevat suunnitelmat hyväksyy asuntohallitus. tään. Rangaistus on tällöin joko sakkoa tai
21632: Tällaista suunnitelmaa laadittaessa on, mikäli vankeutta enintään 2 vuotta. Kiihottaminen
21633: mahdollista, otettava huomioon mustalaisväes- kansanryhmän syrjintään on kysymyksessä sil-
21634: töön kuuluvien omat tavoitteet.                    loin, kun joku yleisön keskuuteen levittää lau-
21635:     Hyväksyessään mustalaisväestön asunto-olo- suntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhatann,
21636: jen parantamista koskevan lain voimassaolon panetellaan tai soivataan määrättyä rotua, kan-
21637: jatkamisen, on eduskunta muun muassa edel- sallista tai etnistä alkuperää olevaa taikka us-
21638: lyttänyt kuntien toimenpiteiden kiirehtimistä konnollista kansanryhmää.
21639:  lain tarkoituksen toteuttamiseksi uuden määrä-       Syrjintärikokset ovat oikeusbytännössämme
21640:  ajan kuluessa. Tämän johdosta sisäasiainminis- harvinaisia. Käytettävissä olevien tilastotietojen
21641:  teriö on kirjeellään 19. 12. 1980 (n:o 4438/ mukaisesti on alioikeuksissamme esimerkiksi
21642:                                            N:o 124                                              3
21643: 
21644: vuonna 1978 tuomittu rikoslain 13 luvun 5        tukseen sekä velvoitettu hänet maksamaan va-
21645: § :n perusteella yksi henkilö ja saman luvun     hingonkorvausta syrjinnän aiheuttamasta kärsi-
21646: 6 §:n perusteella niinikään vain yksi henkilö.   myksestä asianomistajalle.
21647: Tätä vuotta edeltävinä vuosina on kummasta-         Hallitus pitää tärkeänä, että syrjintää kiel-
21648: kin rikostyypistä tuomittu enintään kaksi hen-   täviä säännöksiä myös käytännössä noudate-
21649: kilöä alioikeuksissa. Aivan hiljattain on kor-   taan. Rangaistussäännösten osalta valvonta on
21650: keimmassa oikeudessa annettu päätös, jolla       poliisiviranomaisten asiana.
21651: henkilö on tuomittu syrjinnästä sakkorangais-
21652:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1981
21653: 
21654:                                                            Oikeusministeri Christoffer Taxell
21655: 4                                           1981 vp.
21656: 
21657: 
21658: 
21659: 
21660:                           Till Riksdagens Herr Talman
21661: 
21662:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att förverkliga lagens syfte inom den nya ut-
21663: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          satta tiden skulle påskyndas. Med anledning
21664: velse nr 458 av den 6 mars 1981 till veder-        härav har inrikesministeriet genom sin skrivel-
21665: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     se nr 4438/251/80 av 19. 12. 1980 uppmanat
21666: av följande av riksdagsman Rosnell m. fl. ställ-   bostadsstyrelsen att vidta erforderliga åtgärdet
21667: da skriftliga spörsmål nr 124:                     i saken. Bostadsstyrelsen har för sin del i en
21668:                                                    tili kommunstyrelserna riktad skrivelse av 11.
21669:           Är Regeringen medveten om att det        2. 1981 (10/2/81) uppmanat kommunerna att
21670:        i vårt land fortfarande förekommer          vidta effektiverade åtgätdet för att fötbättra zi-
21671:        diskriminering av zigenarbefolkningen,      genarbefolkningens bostadsförhållanden och
21672:        och                                         dätvid särskilt ftamhävt behovet av att föt-
21673:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     bättta de petsonets bostadsföthållanden som
21674:        ta i samband med tillsynen över efter-      har det allta sämst ställt.
21675:        levnaden av principerna i den interna-          I 13 kap. 6 § sttafflagen stadgas om straff
21676:        tionella konvention om medborgerliga        föt diskrimineting. Enligt patagrafens 1 mom.
21677:        och politiska rättigheter som vårt land     kan straffet föt diskrimineting vara bötet ellet
21678:        godkänt?                                    fängelse i högst sex månadet. Om näringsid-
21679:                                                    kare ellet den som ät anställd hos honom i
21680:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      hans nätingsvetksamhet i sin ytkesutövning
21681: samt anföra följande:                              ellet annan person i dätmed jämfötbat vetk-
21682:    I fråga om medborgarnas bostadsförhållan-       samhet ellet tjänsteman i tjänsteutövning inte
21683: den kan ingen som helst olikställdhet accepte-     betjänat kund på allmänt gällande villkor på
21684: ras. Detta gäller även zigenarbefolkningens bo-    grund av dennes ras, nationella ellet etniska
21685: stadsförhållanden, som avses i spörsmålet. La-     ursptung ellet teligion, ät det fråga om diskti-
21686: gen den 29 augusti 1975 om förbättrande av         mineting.
21687: zigenarbefolkningens bostadsförhållanden (713          Enligt 13 kap. 6 § 2 mom. strafflagen ät
21688: /75) syftade till att förbättra zigenarbefolk-     det även ftåga om diskriminering då anotdna-
21689: ningens bostadsförhållanden så, att de inom        te av ellet medhjälpate tili anotdnare av of-
21690: fem år från lagens ikraftträdande skulle vara      fentlig nöjestillställning ellet allmän samman-
21691: på en med beaktande av den övriga befolk-          komst vägtar att på allmänt gällande vilikot
21692: ningens boendestandard tillfredsställande nivå.    beteda någon tillttäde till tillställningen ellet
21693:    Enligt lagen ankommer det på kommunen           sammankomsten på gtund av dennes tas, na-
21694: att dra försorg om förbättrandet av zigenarbe-     tionella eller etniska utsptung eller teligion.
21695: folkningens bostadsförhållanden. Planerna för          I 13 kap. 5 § sttafflagen stadgas om sttaff
21696: utvecklande av zigenarnas bostadsförhållanden      föt hetsande till disktimineting av folkgrupp.
21697: godkänns av bostadsstyrelsen. Vid uppgörandet      Sttaffet ät hätvid antingen bötet ellet fängelse
21698: av en sådan plan skall de till zigenarbefolk-      i högst två åt. Hetsande tili disktimineting av
21699: ningen hörandes egna målsättningar såvitt möj-     folkgrupp ät det ftåga om då någon bland all-
21700: ligt beaktas.                                      mänheten sptidet uttalanden ellet andta med-
21701:    Då riksdagen godkände en förlängning av         delanden, i vilka en folkgrupp av viss tas, av
21702: giltighetstiden för lagen om förbättrande av zi-   visst nationellt ellet etniskt utsprung ellet med
21703: genarbefolkningens bostadsföthållanden, förut-     viss teligion hotas, föttalas ellet smäds.
21704: satte den bl.a . att kommunernas åtgärder för          Diskriminering ät ett btott som ät sällsynt
21705:                                               N:o 124                                                5
21706: 
21707: i vår rättspraxis. Enligt tillgängliga statistiska   straff för diskriminering samt förpliktats att
21708: uppgifter har vid våra underdomstolar t. ex.         tili målsäganden utge skadestånd för det li-
21709: år 1978 en person dömts med stöd av 13 kap.          dande diskrimineringen förorsakat.
21710: 5 § strafflagen och likaså endast en person              Regeringen anser det vara viktigt att de
21711: med stöd av 6 § i samma kapitel. Under tidi-         stadganden som förbjuder diskriminering också
21712: gare år har för vardera brottstypen högst två        iakttas i praktiken. I fråga om straffbestäm-
21713: personer dömts vid underdomstolar. Helt ny-          melserna ankommer det på polismyndigheterna
21714: ligen har högsta domstolen fällt ett utslag,         att tillse att de iakttas.
21715: genom vilket en person har dömts tili bötes-
21716:      Helsingfors den 13 april 1981
21717: 
21718:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
21719:                    j
21720:                   j
21721:                  j
21722:                 j
21723:                j
21724:               j
21725:              j
21726:             j
21727:            j
21728:           j
21729:          j
21730:         j
21731:        j
21732:       j
21733:      j
21734:     j
21735:    j
21736:   j
21737:  j
21738: j
21739:                                                1981 Vp.
21740: 
21741: Kirjallinen kysymys n:o 125
21742: 
21743: 
21744: 
21745: 
21746:                                    Pohjala ym.: Emil Cedercreutzin museon rakennustöiden tuke-
21747:                                       misesta
21748: 
21749: 
21750:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21751: 
21752:     Eduskunta lausui vastauks·essaan valtion vuo-        Kuvanveistoateljeessa ja veistoksien näyttely-
21753: den 1975 tulo- ja menoarvioesitykseen seuraa-         ja säilytystilaksi rakennetussa veistosalissa ei
21754: vaa:                                                  ole lämpöeristeitä eikä lämmityslaitteita. Pää-
21755:     "Eduskunnassa on tehty raha-asia-aloite mää-      osaa museon noin 600 veistoksesta joudutaan
21756: rärahan osoittamiseksi Emil Cedercreutzin mu-         jatkuvasti säilyttämään näissä tiloissa, joissa
21757: seon rakennushankkeiden rahoittamiseen. Aloit-        lämpötila ja kosteus vaihtelevat kuten ulkona.
21758: teen johdosta eduskunta toteaa, että Harjaval-        Tilanne on muodostunut kipsiveistosten säily-
21759: lassa sijaitsevan Emil Cedercreutzin museon           misen kannalta kriittiseksi. Tilat olisi kiireelli-
21760: välttämättömistä korjaus- ja uudistustöistä on        sesti lämpöeristettävä sekä lämpötila ja kosteus
21761: voitu toteuttaa vasta osa. Museon kokoelmien          vakioitava.
21762: säilyttäminen ja sen toiminta edellyttävät suun-         Edellä esitettyjen kolmen vielä suorittamatta
21763: niteltujen korjaus- ja rakennustöiden pikaista        olevan, museon kannalta välttämättömän ja kii-
21764: loppuunsaattamista. Eduskunta edellyttää, että        reellisen rakennusohjelman kustannusarvio on
21765: hallitus huolehtii asianmukaisella tavalla kyseis-    nykyrahassa noin 2,3 miljoonaa markkaa ja
21766: ten rakennustöiden tukemisesta tämän momen-           se jakautuu eri kohteisiin seuraavasti: taiteili-
21767: tin määrärahoilla."                                   jakodin peruskorjaus 300 000 mk, taidemuseon
21768:     Kyseessä oli kansanedustaja Pirkko Työlä-         ja ateljeen lämpöeristäminen ym. 150 000 mk
21769: järven ym. 25 päivänä syyskuuta 1974 tekemä           ja Maahengen Temppelin viimeisen vaiheen
21770: aloite. Vaikka edellä esitetystä eduskunnan lau-      rakentaminen 1 850 000 mk.
21771: sumasta on kulunut jo yli kuusi vuotta, ovat             Harjavallan kaupunki on vuosina 1970--
21772: ko. työt vieläkin pääosin tekemättä.                  1976 sijoittanut museon rakentamiseen yhteen-
21773:     Vanhan länsisuomalaisen talonpoikaistalon         sänoin 1,23 miljoonaa markkaa, valtionapujen
21774: hirsistä Kokemäenjoen rantatöyräälle rakennet-        osuuden oltua 1,2 miljoonaa markkaa. Museon
21775:  tu taiteilijakoti, joka on kaiken lisäksi merkitty   nettomenot (kaup~tJ.gin . osuus) ovat kuluvan
21776: klilttuurihistoriallisesti arvokkaiden:.. rakennus-   vuoden talousarvion mukaan 1,084 miljoonaa
21777: ten luetteloon suojelukohteena, on kiireellisen       markkaa, mikä Harjavallan kokoiselle paikka-
21778: peruskorjauksen tarpeessa. Muussa tapauksessa         kunnalle on huomattavan suuri määrä. Harja-
21779:  tuhoutuvat rakennuksen lisäksi arvokkaat mu-         vallan kaupunki ei siten omin voimin kykene
21780: seokokoelmat.                                         saattamaan loppuun Emil Cedercreutzin mu-
21781:     Maahengen Temppelin uudisrakennusprojek-          seon välttämätöntä rakennusohjelmaa.
21782: ti on yhä keskeneräinen. Siksi on hajoamis-              Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
21783: tilassa olevassa alkuperäisessä Maahengen             §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
21784: Temppelissä edelleen lähes puolet kansatie-           taen valtioneuvoston asianomaisen Jasenen vas-
21785:  teellisen museon kokoelmista käytännöllisesti        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
21786: katsoen vailla minkäänlaisia säilymisedellytyk-
21787:  siä. Uhanalaisiin kokoelmiin kuuluvat mm. ar-                  Onko Hallitus tietoinen, että edus-
21788:  vokkaat ajokalu-, suksi- ja venekokoelmat sekä               kunnan selkeästä kannanotosta huoli-
21789: huomattava määrä maaseudun käsityöläisperin-                  matta valtiovalta ei vielä ole huolehti-
21790:  teeseen liittyvää esineistöä.                                nut asianmukaisella tavalla Emil Ceder-
21791: 
21792: 088100399B
21793: 2
21794: 
21795:      creutzin museon rakennustöiden tuke-                vokkaat kokoelmat e1vat paastst '~ur·
21796:      misesta, ja jos on,                                 mehumaan puutteellisten ja huonokun-
21797:         mitä Hallitus aikoo tehdä, että ar-              toisten rakennusten takia?
21798:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1981
21799: 
21800:        Toivo T. Pohjala             Eeva Kauppi                   Anna-Kaarina Louvo
21801:        Irma Rosnell                 Kauko Juhantalo               Sinikka Karhuvaara
21802:        Matti Järvenpää.          .. Einari Nieminen               Juhani Saukkonen
21803:        Matti Pelttari               Pirkko Valtonen               Martti Ursin
21804:        Aila Jokinen                 Mikko Elo                     Liisa Jaakonsaari
21805:        Aulis Juvela                 Anssi Joutsenlahti            Inger Hirvelä
21806:        Anneli Kivitie               Saara Mikkola .               Pentti Lahti-Nuuttila
21807:                                     Tapio Holvitie
21808:                                                 N:o 125
21809: 
21810: 
21811: 
21812: 
21813:                           Eduskunnan Herra Puhem.i~hdle
21814: 
21815:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kustannuksista. :fämän tilanteen huomioon .ot-
21816: mainitussa tarkoituksessa Te,. Herra Puhemies,         taen lienee selvää, että esimerkiksi Emil Geder-
21817: olette kirjeellänne 6 päivältä maaliskuuta 1981        creutzin museon noin 2,3 miljoonaan markkaan
21818: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-          nous<;:yaa rahoitustarvetta ei .ole mahdollista
21819: nen vastattavaksi kansanedustaja Toivo T. Poh-         kattaa museoiden harkinnanvaraiseen valtion-
21820: jalan ym. kirjallisen .kysymyksen n:o 125:             avustukseen käytettä.v1ssä olevalla määtärahalla.
21821:                                                           Emil Cedercreutzin museo on vuosittaisten
21822:           Onko Hallitus tietoinen, että edus-          valtionavustusten lisäksi saanut vuonna 1975
21823:        kunnan selkeästä kannanotosta huoli-            valtion tulo- ja menoarviossa olevan erillisen
21824:        matta valtiovalta ei vielä ole huolehti-        määrärahan turvin yhteensä miljoonan markan
21825:        nut asianmukaisella tavalla Emil Ceder-         valtionavustuksen museon rakennuskustannuk-
21826:        creutzin museon rakennustöiden tuke-            siin. Vastaavan suuruista avustusta ei tiettäväs-
21827:        misesta, ja jos on,                             ti mikään muu kulttuurihistoriallinen museo ole
21828:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että ar-          saanut.
21829:        vokkaat kokoelmat eivät pääsisi tur-               Kysymyksen perusteluissa mainitaan taiteili-
21830:        meltumaan puutteellisten ja huonokun-           jakodin peruskorjaus. Tätä hanketta on museo-
21831:        toisten rakennusten takia?                      virasto valmistellut ja päätös siihen myönnettä-
21832:                                                        västä avustuksesta tehtäneen aivan lähiaikoina.
21833:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Vanhaa Maahengen Temppeliä museövirästo pi-
21834: taen seuraavaa:                                        tää kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävä-
21835:    Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain         nä.rakennuksena ja sen säilyttämiseen olisi kai-
21836: varattu veikkaus- ja raha-arpajaisten voittova-        kin keinoin pyrittävä. Museovirasto on pitänyt
21837: roista määräraha museoiden avustamiseen. Ku-           tärkeänä juuri vanhan Maahengen Temppelin
21838: luvana vuonna tarkoitukseen on varattu kult-           kunnostamista. Jos tuo rakennus kunnostettai•
21839: tuurihistoriallisille, luonnontieteellisille ja tai-   siin, voitaisiin merkittävä osa m~seon kokoel.
21840: demuseoille yhteensä 3 500 000 markkaa. Täs-           mista siirtää sinne. turvaan. Taidemuseon ja
21841: tä määrärahasta käytetään maakunta- ja alue-           ateljeen kunnostamiseen mahdol1isuudet ovat
21842: taidemuseoiden maakunnalliseen toimintaan              käytettävissä olevan määrärahan vähäisyyden
21843: noin 1 600 000 m~rkkaa. Jäljelle jäävä noin            johdosta valitettavan pienet. Valtionavustukset
21844: 1 900 000 markkaa jaetaan harkinnanvaraisina           taidemuseoille olivat viime vuonna museota
21845: avustuksina kaikille maamme museoille.                 kohden keskimäärin 25 000 markkaa.
21846:    Emil Cedercreutzin museo ei ole maakunta-              Vastauksena kansanedustaja Pohjalan ynnä
21847: eikä aluetaidemuseo ja se ei näin ollen suo-           muiden kysymykseen hallitus näin ollen toteaa,
21848: rita maakunnallista museotoimintaa. Tämän              että museoiden harkinnanvataiseen valtionavus-
21849: museon on täten mahdollista saada valtio.navus-        tukseen käytettävissä olevien vähäisten määrä-
21850: tusta siitä määrärahasta, jonka suuruus tänä           rahojen puitteissa Emil Cedercreutzin museota
21851: vuonna on edellä mainittu 1 900 000 markkaa.           on pyritty tukemaan samojen periaatteiden mu-
21852: Käytettävissä olevan määrärahan vähäisyyttä            kaisesti kuin muitakin maamme museoita. Ope.
21853: kuvaa se, että kaikkien valtionavustusten osuus        tusministeriön asettama museoiden valtionapu-
21854: vuonna 1980 kaikkien museoammatillisesti joh-          lainsäädäntöä valmisteleva· työryhmä on juuri
21855: dettujen museoiden osalta oli vajaa 5 prosent-         saamassa esityksensä valmiiksi. Esitys pyritään
21856: tia näiden museoiden kokonaismenoista. Jos             toteuttamaan niin pian kuin se valtiontaloudel.
21857: maakunta- ja aluetaidemuseoita ei ll!.sketa mu-        lisesti on mahdoliista. Lainsäädännön toteutu.
21858: kaan, niin muiden museoammatillisesti johdet-          minen avaisi nykyistä. ·paljon suuremmat mah-
21859: tujen museoiden valtionavuatukset olivat vain          dollisuudet museöiden 1\Vustamiseen.
21860:  vajaa 2 prosenttia näiden museoiden kokonais-
21861:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1981
21862: 
21863:                                                                             Ministeri Kalevi Kivistö
21864: 4                                              1981 vP·
21865: 
21866: 
21867: 
21868: 
21869:                             Tili Riksdagens Herr Talman
21870: 
21871:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tion torde det vara klart att t.ex. Emil Ceder-
21872: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-           creutz museums finansieringsbehov om ca 2,3
21873: velse av den 6 mars 1981 tili vederbörande           milj. mk inte kan täckas med det anslag som
21874: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       finns disponibelt för av prövning beroende
21875: jande av riksdagsman Toivo T. Pohjala m. fl.         statsunderstöd tili museer.
21876: undertecknade spörsmål nr 125:                          Emil Cedercreutz museum har utöver de år-
21877:                                                      liga statsbidragen år 1975 genom ett särskilt
21878:           Är Regeringen medveten om att stats-       anslag i statsförslaget erhållit ett statsunder-
21879:        makten trots riksdagens klara ställnings-     stöd om totalt en miljon mark för museets
21880:        tagande inte på vederbörligt sätt har         byggnadskostnader. Veterligen har inget annat
21881:        ombesörjt understödjandet av byggnads-        kulturhistoriskt museum erhållit ett lika stort
21882:        arbetena vid Emil Cedercreutz museum,         understöd.
21883:        och om så är fallet,                             I motiveringen tili spörsmålet omnämns
21884:           vad ämnar Regeringen göra för att          gnmdrenovering av konstnärshemmet. Detta
21885:        de värdefulla samlingarna inte skall för-     projekt har beretts inom museiverket och be-
21886:        därvas på grund av de bristfälliga och        slut om understöd härför torde fattas snart.
21887:        förfallna byggnaderna?                           Det gamla "Jordandens tempel" anser musei-
21888:                                                      verket vara en i kulturhistoriskt hänseende syn-
21889:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nerligen betydande byggnad, och man borde
21890: samt anföra följande:                                med alla medel sträva tili att bevara det. Mu-
21891:    I statJsförslaget har årligen av tips- och pen-   seiverket har ansett just renoveringen av "Jord-
21892: ninglotterimedel reserverats ett anslag för un-      andens tempel" viktig. Om denna byggnad
21893: derstödjande av museer. Under innevarande år         sattes i stånd, kunde en betydande del av mu-
21894: har för detta ändamål för kulturhistoriska och       seets samlingar flyttas dit. Möjligheterna mt
21895: naturvetenskapliga museer samt konstmuseer           sätta i stånd konstmuseet och ateljen är beklag-
21896: reserverats inalles 3 500 000 mk. Av detta an-       ligt små på grund av det disponibla anslagets
21897: slag används för landskapsmuseernas landskaps-       knapphet. Statsunderstöden tili konstmuseerna
21898: verksamhet omkring 1 600 000 mk. Det åter-           var senastJe år i genomsnitt 25 000 mk per
21899: stående beloppet, ca 1 900 000 mk, fördelas          museum.
21900: som understöd enligt prövning tili samtliga             Såsom svar på riksdagsman Pohjalas med
21901: museer i vårt land.                                  fleras spörsmål konstaterar regeringen sålunda
21902:    Emil Cedercreutz museum är ·inte ett land-        att man, inom ramen för de obetydliga anslag
21903: skapsmuseum eller ett regionalt konstmuseum          som står tili förfogande för av prövningberoen-
21904: och dess verksamhet är sålunda inte heller           de statsunderstöd tili museer, har strävat tili
21905: landskapsmuseiverksamhet. Museet har sålunda         att stödja Emil Cedercreutz museum enligt
21906: möjlighet att erhålla statsunderstöd ur det an-      samma principer som gäller beträffande öv-
21907: slag, vars belopp i år är nämnda 1 900 000           riga museer i våJJt: land. Den arbetsgrupp som
21908: mk. Det disponibla anslagets obetydlighet fram-      undervisningsministeriet har tillsatt för att be-
21909: går av det faktum att det totala statsunderstö-      reda lagstiftning om statsbidrag tili museer,
21910: det tili professionellt ledda museer år 1980         håller för närvarande på att få sitt förslag fär-
21911: utgjorde knappt 5 % av dessa museers total-          digt. Avsikten är att genomföra förslaget så
21912: utgifter. Hall landskapsmuseerna och de regio-       snart statsfinanserna det medger. Ett förverk-
21913: nala konstmuseerna inte beal\Jtas, utgjorde stats-   ligande av denna lagstiftning skulle öppna
21914: understödet till övriga professionellt ledda mu-     mycket större möjligheter än för närvarande att
21915: seer bara k.rtappt 2 % av dessa museers to-          understödja museer.
21916: tala kostnader. Med beaktande av denna situa-
21917:      Helsingfors den 21 april 1981
21918: 
21919:                                                                           Minister Kalevi Kivistö
21920:                                                      1981 vp.
21921: 
21922: Kirjallinen kysymys n:o 126
21923: 
21924: 
21925: 
21926: 
21927:                                      Itälä ym.: Verotusarvojen määrittelyn epäkohdista
21928: 
21929: 
21930:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21931: 
21932:    Verotusarvojen määrittely on saamassa yhä              1980 oli jälleenhankinta-arvojen enimmäisnousu
21933: suuremman merkityksen tavallisen kansalaisen              18 o/o.
21934: ja yritysten verotukseen vaikuttavana tekijänä               Jo nämä esimerkit osoittavat kysymyksessä:
21935: ja siitä on yleensäkin tullut veropolitiikan oleel-       olevan aivan oleellisen veropoliittisen tekijän,
21936: linen osa. Tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet            minkä vuoksi hallituksen olisi annettava koko-
21937: mm. seuraavat tekijät:                                    naisvaltainen ja perusteellinen selvitys verotus-
21938:    - kiinteistöjen verotusarvon vaikutus ulot-            arvojen kehityksestä ja suunnitellusta verotus-
21939: tuu nyt paitsi tulo· ja varallisuusvetoon myös            arvopolitiikasta.
21940: mon1iri muihin kiinteistöjen verotusarvon pe-                Kun verotusarvoja koskevat päätökset kuiten-
21941: rusteella kannettaviin veroihin ja maksuihin,             kin tapahtuvat hallintopäätöksillä ja valtiova-
21942: mm. harkintaverotukseen, perintöverotukseen               rainministeriön ohjeiden mukaan, seuraa tästä
21943: ja katumaksuihin                · ·    ·                  se, että kansalaisten verorasitusta voidaan huo-
21944:    ;:_ joitakin vuosia sitten toteutettu vapaa-           mattavastikin nostaa ilman eduskunnan myötä-
21945: ajan-asunnon verotus perustuu kiinteistön ve-             vaikutusta. Tämän vuoksi on kansanedustajille
21946: rotusarvon määrLttelyyri, jota ·nostamalla voi-           mitä tärkeintä saada hallitukselta selvitys vero-
21947: taisiin tavallisen veronmaksajan verotettavaan            tusarvojen kehityksestä ja hallituksen linjasta
21948: tuloon saada huomattavakin lisä                           verotusarvojen !korotusten suhteen. Selvyyden
21949:                                                           saaminen on sitäkin tähdellisempää, kun on ole-
21950:    - eräät vireillä olevat uudistukset rakentu-           tettavissa, että uhkaava valtiontalouden vajaus
21951: vat nimenomaan verotusarvojen määrittelyn va-             aiotaan osittain peittää nimenomaan verotusar-
21952: raan ja .antavat mahdollisuuden tosiasiallisen ve-        vojen korotuksen tarjoamaa kiertotietä käyttäen.
21953: rotuksen korottamiseen pelkästään verotusarvoja              Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
21954: korottamalla; näistä mainittakoon perintö- ja             päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
21955: lahjaverotoimikunnan ehdottama uudistus, jon-             me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21956: ka mukaan verohalJitus määrittäisi maatalous- ja          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21957: eräiden muidenkin kiinteistöjen perintö- ja lahja-
21958: veroarvot, .sekä harkintavero.toimikunnoo ehdo-                     Onko Hallitus tietoinen
21959: tus .uudentyyppisestä harkintaverotuksesta                          - millaisia ovat keskimäärin olleet
21960:         luontaisetujen laskentaperusteet sekä ve-
21961:   Oo...-'                                                        kiinteistöjen verotusarvojen korotukset.
21962: rosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten                    vuosina 1975-1980;
21963: perusteet vaikuttavat niinikään yhä enemmän ta-                     - millaisia heijastusvaikutuksia näil-
21964: vallisen palkansaajan ja yrittäjän· verorasituk-                 lä on ollut ja tulee olemaan veroihin
21965: seen.                                                            ja maksuihin;
21966:    Eräinä esimerkkeinä verotusarvojen korotuk-                      - millaista verotusarvojen korotus-
21967: sista mainittakoon valtiovarainministeriön jäl-                  linjaa on viranomaisten toimesta suunni-
21968: leenhankinta-arvoja koskevat päätökset puura-                    teltu lähitulevaisuudessa noudatettavan;
21969: kenteisten rakennusten suhteen, nousu oli v.                     sekä
21970:  1975'-1978 44 o/o (500 mk/m2-'-720 mk/m2 ),                        aikooko Hallitus käyttää verotusarvo-
21971: kun rakennuskustannusindeksin nousu oli sa-                      jen korotusta keinona valtiontalouden
21972: mana aikana 23,2 o/o, vuodesta 1979 vuoteen                      uhkaavan vajauksen peittämiseen?
21973:         . Helsingissä 6 päivänä 111aaliskuuta 1981
21974: 
21975:                   Jaakko Itälä                                     Helvi Hyrynkangas
21976:                   Anneli Kivitie                                   Terhi Nieminen-Mäkynen
21977: 088100371E
21978: 2                                            1981 vp.
21979: 
21980: 
21981: 
21982: 
21983:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21984: 
21985:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taa tarkemmat ohjeet muun kiinteistön kuin
21986: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maatilan arvon määrittelemiseksi erikseen ton-
21987: olette 6 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn kir-     tin ja rakennusten osalta.          .
21988: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Varojen arvostusta koskevilla säännöksillä ·on
21989: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     keskeinen merkitys erityisesti varallisuusvero-
21990: Itäiän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tuksessa sekä perintö- ja lahjaverotuksessa. Va-
21991: myksestä n:o 126:                                   rojen arvostusta koskevan pääsäännöksen,
21992:                                                     TVL:n 43 §:n mukaan veronalainen varallisuus
21993:           Onko Ha:llitus ,tietoinen                 arvostetaan siihen käypään arvoon, mikä sillä
21994:           - millaisia ovat keskimäärin olleet       oli verovuoden päättyessä omistajan hallussa .
21995:       .kiinteistöjen verotusarvojen korotukset      Käyväliä arvolla tarkoitetaan omaisuuden to-
21996:       .vuosina 1975-1980;                           dennäköistä luovutushintaa. TVL:n 43 §:n
21997:           - millaisia heijastusvaikutuksia näil-    säännöstä rt:äydentävä1t erityissäännökset, jootka
21998:        lä on ollut ja tulee olemaan veroihin        sisältyvät lain 44-:47 §:n säännöksiin. Näillä
21999:        ja maksuihin;                                erityissäännöksillä on pyritty tarkentamaan ar-
22000:           - millaista verotusarvojen korotus-       vostusperiaatteita. Käyvän a.rvon periaate edel-
22001:        linjaa on viranomaisten toimesta suunni-     lyttää, että varojen arvostuksissa noudatettavia
22002:        teltu lähitulevaisuudessa noudatettavan;     perusteita joudutaan tarkistamaan mm. hinta-
22003:        sekä                                         tason nousun johdosta.                        ·
22004:           aikooko Hallitus käyttää verotusarvo-         Maatalousmaan verotusarVot ovat tasoltaan
22005:        jen korotusta keinona valtiontalouden        erityisen selvästi alle käyvän arvon. Vuonna
22006:        uhkaavan vajauksen peittämiseen?              1976 korotettiin Etelä-Suomen alueen tuotto-
22007:                                                     perusteita 39 %, vuonna 1977 niitä alennettiin
22008:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       n. 9 % ja vuosina 1978-1980 ne pidettiin
22009: vasti seuraavaa:                                    ennallaan. Keskimääräinen korotus vuosina 1976
22010:    Verotusarvoja koskevassa lainsäädännössä ei      -1980 oli siten 5 %. Metsän verotusarvo ei
22011: ole pyritty säätämään inflaatiokehitykselle alt-    ole noussUit neljään vuoteen, minkä ,liJSäksi 1980
22012: tiita arvostettavia suureita markkamääräisesti.     allkaen vaikuttava~t verotusarvoihin myös :lisään-
22013: Lainsäädäntö ei myöskään sisällä rahan arvon        tyneet metsän puhtaan tuoton veronhuojennuk-
22014: kehittymisen automaattisesti huomioon ottavia       sert:, jotka vaikuttavat myös varaLlisuusarvojen
22015: säädöksiä. Laeissa on määritelty vain yleiset ar-   huojennukosina. Verotusarvojen on eri ~tutkimuk
22016: vostusta koskevat periaatteet, joita asianomai-     sissa <todettu tasoltaan alittavan selvästi keski-
22017: sen viranomaisen on noudatettava vuosittaisia       määräiset käyvät arvot.
22018: päätöksiä tehdessään.                                    Rakennusten jälleenhankinta-arvoja korotet-
22019:    Tulo- ja varallisuusverolain 45 §:n 1 momen-      tiin vuosina 1975-1978 keskimäärin rakennus-
22020: tin mukaan valtiovarainministeriön on vuosittain     kustannuksien nousua vastaavasti. Vuosina 1975
22021: vahvistettava ne perusteet, joiden mukaan maa-      -1977 korotukset olivat 10-11% ja vuonna
22022: talousmaan verotusarvo määräytyy. Saman lain-        1978 korotus oli 3 %. Rakennuskustannusten
22023: kohdan 2 momentissa määritellään perusteet          nousua vastaavan korotuksen lisäksi korotettiin
22024: metsän verottisarvoille, 4 momentin nojalla val-     puisten rakennusten jälleenhankinta-arvoja vuo-
22025: tiovarainministeriö määrittelee maatilaan kuu-       sittain lisäksi noin 10 prosentilla. Verovuodesta
22026: luvien eräiden etuuksien arvon sekä 8 momen-         1979 lähtien on sovellettu käyttöön rakenteel-
22027: tin nojalla kotieläinten käyvän arvon määrää-       taan uud~stettua valtiova.miruninisteriön anta-
22028: misessä noudatettavista perusteista. TVL:n 46       maa rakennusten jälleenhankinta-arvopäätöstä.
22029: §:ssä säädetään, että valtiovarainministeriö an-    Uudessa päätöksessä arvoja on tarldstettu ra-
22030:                                               N:o 126                                                3
22031: 
22032: kennuskustannusindeksin nousun mukaisesti             desta verotettavien lukumäärän sekä varallisuus-
22033: edellisestä vuodesta. Vuonna 1979 korotus oli         veron markkamäärän alenemiseen ovat vaikutta-
22034: 10,6 % ja vuonna 1980 13,6 %. Päätöksen .taso         neet voimakkaasti varallisuusveroasteikkoihin
22035: vastaa keskimäärin noin 70 prosentin tasoa           tehdyt tarkistukset. Vuonna 1975 varallisuus-
22036: rakennuskustannuksista.                               veroasteilcon alaraja oli 50 000 mk. On arvioitu,
22037:    Tonttien verotusarvojen kehityksestä ei ole       että asteikon alarajan korottaminen vuoden 1979
22038: käytettävissä tarkkoja tilastotietoja. Tonttien       108 000 markasta 180 000 markkaan vuonna
22039: verotusarvot ovat hyvin yleisesti alle käyvän         1980 pienentäisi varallisuusveroa maksavien
22040: arvon. Tämän lisäksi verotusarvot on määrätty        luonnollisten henkilöiden lukumäärän noin puo-
22041: epäyhtenäisesti eri kunnissa ja jopa saman kun-      leen aikaisemmasta.
22042: nan alueella. Tonttien verotusarvojen määrittä-         Tuloverotuksessa asuntojen verotusarvon pe-
22043: misen yhdenmukaistamiseksi ja vahvistamisme-         rusteella määräytyy asuntotulo. Vakinaisesta
22044: nettelyn selkiyttämiseksi on pyritty löytämään       asunnosta vahvistettavan asuntotulon alaraja
22045: keinoja.                                             oli vuosilta 1975-1979 :toim1tettavissa vero-
22046:    Kiinteistöjen verotusarvoilla on merkitystä       tuksissa 150 000 markkaa. Vuonna 1980 se
22047: katumaksun määräämisen yhteydessä. Katumak-          korotettiin 170 000 markkaan ja 190 000 mark-
22048: sulain mukaan kunnan on kerättävä tietyt katu-       kaan vuonna 1981. Asuntotuloa vahvistettiin
22049: jen rakentamisesta ja ylläpidosta johtuvat me-       vakituisesta asunnosta verovuodelta 1979 n.
22050: not kiinteistön omistajilta ja vuokraajilta. Katu-   29 milj. mk noin 29 000 asunnon omistajalle.
22051: maksuna kerättävä määrä jaetaan kiinteistöjen        Muusta kuin vakituisesta asunnosta vahvistet-
22052: kesken niiden verotusarvojen mukaisessa suh-         tiin kunnallisverotuksessa samana vuonna asun-
22053: teessa. Kiinteistöjen verotusarvot vaikuttavat si-   tatuloa yhteensä noin 166 milj. 1mk noin
22054: ten suoraan kiinteistökohtaiseen katumaksuun.        260 000 asunnon omistajalle.
22055: Katumaksu maksuunpannaan kaikille asema- ja             Kuten edellä· olevaSita selviää, viime ,vuosina
22056: rakennuskaava-alueella oleville kiinteistöille.      on kiinteistöjen verotusarvoja tarkistettu. Mi-
22057:    Verotusarvoilla on tärkeä merkitys varalli-       käli verotusarvoja ei olisi kovotettu, olisi Jain-
22058: suusverotuksessa. Varallisuusverotuksen yleinen      säädäntöä ollut muutettava.
22059: merkitys on kuitenkin viime vuosina pienen-             Verotusarvojen korottamisella ei ole mahdol-
22060: tynyt. Vuodelta 1979 maksuunpantiin varalli-         lisuutta hoitaa nykyisiä valtiontalouden rahoi-
22061: suusveroa yhteensä noin 202 milj. mk noin            tusvaikeuksia. Verotusarvojen .perusteiden ko-
22062: 182 000 luonnolliselle henkilölle. Varallisuus-      rottaminen vuosittain kustannusten nousua vas-
22063: veroa maksaneiden määrä edusti noin 5,4 %            taavasti perustuu tulo- ja varallisuusverolain
22064: tulonsaajista ja noin 9,1 % valtion tuloveroa        säädöksiin.
22065: maksavista luonnollisista henkilöistä. Varallisuu-
22066:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1981
22067: 
22068:                                                                          Ministeri Jouko Kajanoja
22069: 4                                             1981 vp.
22070: 
22071: 
22072: 
22073: 
22074:                            Till Riksdagens Herr Talman
22075: 
22076:    I det .syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       gängse värde på husdjur. I 46 § IFSkL stadgas
22077: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           att finansministeriet utfärdar närmare anvis-
22078: velse av den 6 mars 1981 tili vederbörande          ningar för bestämmande av värdet på annan
22079: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      fastighet än lantbrukslägenhet särskilt för sig
22080: jande av riksdagsman Itälä m. fl. undertecknade     för tomtens och för byggnadernas vidkomman-
22081: spörsmål nr 126:                                    de.
22082:                                                         De stadganden som gäller uppskattning av
22083:           Är Regeringen medveten om                 tillgångar är av central betydelse särskilt i för-
22084:           - hur mycket fastigheternas beskatt-      mögenhetsbeskattningen, men också i arvs- och
22085:        ningsvärden i genomsnitt höjts under         gåvobeskattningen. Enligt huvudstadgandet rö-
22086:        åren 1975-1980;                              rande uppskattning av tillgångar, dvs. enligt
22087:           - vilka återverkningar dessa höj-         4 3 § IFSkL, uppskattas beskattningsbar förmö-
22088:        ningar haft och kommer att ha på             genhet till det gängse värde den hade vid skat-
22089:        skatter och avgifter;                        teårets utgång i ägarens hand. Med gängse
22090:           - viiken kurs myndigheterna inom          värde avses förmögenhetens sannolika över-
22091:        den närmaste framtiden planerar att          låtelsepris. Stadgandet i 43 § IFSkL komplet-
22092:        följa vid höjningen av beskattningsvär-      teras av de specialstadganden som ingår i lagens
22093:        dena; samt                                   44-47 §§. Med dessa specialstadganden har
22094:           ämnar Regeringen använda höjningen        man försökt precisera uppskattningsprinciperna.
22095:        av beskattningsvärdena som ett medel         Principen om gängse värde förutsätter att de
22096:        för täckande av det hotande underskot-       grunder som iakttas vid uppskattningen av till-
22097:        tet i statshushållningen?                    gångar måste justeras bl.a. på grund av steg-
22098:                                                     ringar i prisnivån.
22099:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Beskattningsvärdena på jordbruksjord ligger
22100: samt anföra följande:                               särskilt tydligt under gängse värde. År 197 6
22101:    I den lagstiftning som gäller beskattningsvär-   höjdes avkastningsgrunderna för södra Finlands
22102: dena har man inte försökt markbeloppsreglera        område med 39 %, år 1977 sänktes de med
22103: sådana inflationskänsliga storheter som skall       ca 9 % och åren 1978-1980 bibehölls de oför-
22104: uppskattas. I lagstiftningen ingår inte heller      ändrade. Den genomsnittliga höjningen under
22105: några stadganden som automatiskt skulle beakta      åren 1976-1980 var sålunda 5 %. Skogens
22106: penningvärdets utveckling. I lagarna har defi-      beskattningsvärde har inte stigit på fyra år,
22107: nierats endast de allmänna principer för upp-       varutöver beskattningsvärdena fr.o.m. år 1980
22108: skattning, vilka vederbörande myndighet skall       även påverkas av de ökade skattelättnaderna i
22109: iaktta när de årliga besluten fattas.               fråga om skogens nettoavkastning. Dessa skat-
22110:    Enligt 45 § 1 mom. lagen om skatt på in-         telättnader innebär även lättnader i förmögen-
22111: komst och förmögenhet ( IFSkL) skall finans-        hetsvärdena. I olika undersökningar har det
22112: ministeriet årligen fastställa de grunder, enligt   konstaterats att beskattningsvärdena ligger klart
22113: vilka beskattningsvärdet på jordbruksjord be-       under de genomsnittliga gängse värdena.
22114: stäms. I 2 mom. samma paragraf fastställs gtun-        Byggnaders återanskaffningsvärden höjdes
22115: derna för skogens beskattningsvärden. Med stöd      under åren 1975-1978 i genomsnitt i motsva-
22116: av 4 mom. fastställer finansministeriet de grun-    righet tili stegringen i byggnadskostnaderna.
22117: der som skall iakttas vid bestämmandet av           Åren 197 5-1977 var höjningarna 10-11 %
22118: värdet på vissa förmåner som hör tili gårds-        och år 1978 3 %. Utöver den höjning som
22119: bruksenhet samt med stöd av 8 mom. de grun-         motsvarar byggnadskostnadernas stegring höj-
22120: der som skall iakttas vid bestämmandet av           des återanskaffningsvärdena för träbyggnader
22121:                                               N:o 126                                              5
22122: 
22123: per år dessutom med ca 10 %. Fr.o.m. skatte-         let skattebetalare som betalade förmögenhets-
22124: året 1979 har i fråga om återanskaffningsvär-        skatt utgjorde ca 5,4 % av inkomsttagarna och
22125: det för byggnader tillämpats ett till sin struktur   ca 9, 1 % av de fysiska personer som betalar
22126: reviderat finansministeriebeslut. I det nya be-      inkomstskatt till staten. Nedgången i antalet
22127: slutet har värdena justerats i enlighet med          skattebeta1are som beskattas för förmögenhet
22128: stegringen i byggnadskostnadsindex från före-        samt nedgången i förmögenhetsskattens mark-
22129: gående år. Ar 1979 var höjningen 10,6% och           belopp har främst berott på justeringarna i för-
22130: år 1980 13,6 %. Nivån i beslutet motsvarar           mögenhetsskatteskalorna. Ar 1975 var förmö-
22131: i genomsnitt en nivå om ca 70% av byggnads-          genhetsskatteskalans nedre gräns 50 000 mk.
22132: kostnadema.                                          Man har beräknat att höjningen av skalans ned-
22133:     Angående utvecklingen i fråga om tomternas       re gräns från 108 000 mk år 1979 tili 180 000
22134: beskattningsvärden finns inga noggranna sta-         mk år 1980 kommer att minska antalet fvsiska
22135: tistiska uppgifter att tillgå. Tomternas be-         personer som betalar förmögenhetsskatt· med
22136: skattningsvärden ligger i allmänhet mycket un-       ca hälften.
22137: der det gängse värdet. Härutöver har beskatt-            I inkomstbeskattningen bestäms bostadsin-
22138: ningsvärdena bestämts på ett oenhetligt sätt         komsten på hasen av bostädernas beskattnings-
22139: i olika kommuner och t.o.m. inom samma kom-          värde. Den nedre gränsen för bostadsinkomsten
22140: muns område. Man har försökt finna medel för         i stadigvarande bostad uppgick vid de beskatt-
22141: att kunna förenhetliga fastställandet av tomter-     ningar som verkställdes för åren 1975-1979
22142: nas beskattningsvärden och förtydliga förfa-         till 150 000 mk. Ar 1980 höjdes den till
22143: randet vid fastställandet av dessa värden.           170 000 mk och år 1981 tili 190 000 mk. För
22144:     Fastigheternas beskattningsvärden har be-        ca 29 000 bostadsägare fastställdes för skatte-
22145: tydelse i samband med att gatuavgiften be-           året 1979 ca 29 milj. mk i bostadsinkomst för
22146: stäms. Enligt lagen om gatuavgift tili kommun        stadigvarande bostad. För annan än stadigva-
22147: skall kommunen hos dem som äger eller hyr en         rande bostad fastställdes bostadsinkomsten i
22148: fastighet uppbära ersättning för vissa utgifter      kommunalbeskattningen för samma år tili sam-
22149: som förorsakas av byggande och underhåll av          manlagt ca 166 milj. mk för ägare tili ca
22150: gator. Det belopp som uppbärs som gatuav-            260 000 bostäder.
22151: gifter fördelas mellan fastigheterna i propor-          Såsom av det: ovan anförda ,framgår, har
22152:  tion tili deras beskattningsvärden. Fastigheter-    fastigheternas beskattningsvärden justerats un-
22153: nas beskattningsvärden påverkar sålunda di-          der de senaste åren. Om beskattningsvärdena
22154:  rekt den gatuavgift som fastställts för varje en-   inte hade höjts, hade man varit tvungen att
22155: skild fastighet. Gatuavgift påförs alla fastig-      ändra lagstiftningen.
22156: heter inom stads- och byggnadsplaneområde.               Det är inte möjligt att med en höjning av
22157:     Beskattningsvärdena är av stor betydelse i       beskattningsvärdena råda bot på de nuvarande
22158: förmögenhetsbeskattningen.      Förmögenhetsbe-      finansieringssvårigheterna i statshushållningen.
22159:  skattningens allmänna betydelse har dock blivit     Den årliga höjningen av grunderna för beskatt-
22160:  mindre under de senaste åren. För år 1979           ningsvärdena i motsvarighet till kostnadssteg-
22161:  påfördes ca 182 000 fysiska personer samman-        ringen grundar sig på stadgandena i lagen om
22162:  lagt ca 202 milj. mk i förmögenhetsskatt. Auta-     skatt på inkomst och fönnögenhet.
22163:       Helsingfors den 13 april 1981
22164: 
22165:                                                                          Minister Jouko Kajanoja
22166:                                                   1981 vp.
22167: 
22168: Kirjallinen kysymys n:o 127
22169: 
22170: 
22171: 
22172: 
22173:                                       Anna-Liisa Jokinen ym.: Verotoimistojen lisähenkilökuntatar-
22174:                                          peesta
22175: 
22176: 
22177:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22178: 
22179:    Verohallinnossa on toimitettu ns. KONTU-              rotoimistojen työssä. Verovalmistelijoiden työs-
22180: tutkimus, jossa on määritelty keskimääräinen             kentelyolosuhteet saattavat ajoittain olla suo-
22181: verotoimistojen henkilökuntatarve 1 000 vero-            rastaan epäinhimilliset. Veronmaksajat joutuvat
22182: velvollista ( veroilmoitusta) kohti.                     kärsimään valitusten ruuhkautumisesta ja hei-
22183:    Tutkimus osoittaa, että esimerkiksi Varsi-            dän oikeusturvansakin huononee verotoimisto-
22184: nais-Suomessa vallitsee erittäin vakava henkilö-         jen joutuessa tekemään työtään ylipaineella.
22185: kuntapula verotoimistoissa. Seuraavassa taulu-           Eräissä verotoimistoissa on viime aikoina jopa
22186: kossa on esitetty KONTU-tutkimuksen perus-               vähennetty henkilökuntaa huolimatta työmää-
22187: teella laskettu henkilökuntavajaus sekä vajauk-          rän jatkuvasta kasvusta.
22188: sen prosentuaalinen osuus koko henkilökunta-                Epäkohdan korjaamiseksi olisi välttämätöntä
22189: tarpeesta eräiden Varsinais-Suomen verotoimis-           saada lisää henkilökuntaa verotoimistoihin.
22190: tojen osalta:                                            Tämä voisi helpottaa tilannetta myös valitus-
22191:                       henkilökunta-      vajaus %        asteissa ja muualla verohallinnon piirissä, sillä
22192: verotoimisto             vajaus         koko tarpeesta   verotoimistojen työpaineen helpottaminen saat-
22193: Kaarinan ....... .       11.0               23           taisi työn laadun parantuessa johtaa valitusten
22194: Loimaan ....... .         4.2               19           vähenemiseen.
22195: Mynämäen ..... .          5.4               36              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22196: Naantalin ...... .        4.5               29           päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitäm-
22197: Perniön ....... .         2.2               24           me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
22198: Pöytyän ....... .         2.3               17           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22199: Raision ........ .       11.5               32
22200: Salon ......... .        12.3               27                     Onko Hallitus tietoinen verotoimis-
22201: Taivassalon ..... .       5.1               46                  tojen vakavasta työvoimavajauksesta, ja
22202:                                                                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22203:                                                                 ryhtyä vakinaisen lisähenkilökunnan tai
22204:    On selvää, että yua esitetyn kaltainen hen-                  ainakin tilapäistyövoiman palkkaami-
22205: kilökuntavajaus aiheuttaa vakavia ongelmia ve-                  seksi vcrotoimistoihin?
22206: 
22207:       Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1981
22208: 
22209:                Anna-Liisa Jokinen                                    Aulis Juvela
22210:                Niilo Koskenniemi                                     Paula Eenilä
22211:                                             Mikko Rönnholm
22212: 
22213: 
22214: 
22215: 
22216: 0881003669
22217: 2                                             1981 vp.
22218: 
22219: 
22220: 
22221: 
22222:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22223: 
22224:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tää tiettyinä ruuhkakausina satunnaisen työvoi-
22225: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        man käyttöä. Pysyvän henkilöstön määrää ei
22226: olette 9 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn kir-      kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista mitoittaa
22227: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tällaisten huippukansien mukaan. Satunnaisen
22228: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ja osa-aikaisen työvoiman käytön avulla vero-
22229: Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjal-       toimistot ovat pystyneet selviytymään tehtä-
22230: lisesta kysymyksestä n:o 127:                        vistään määräajassa. Tällä tavoin on myös pyrit-
22231:                                                      ty pitämään ylitöiden määrä siedettävällä ta-
22232:           Onko Hallitus tietoinen verotoimisto-      solla. Kuitenkin nykyisin on tilanne monissa
22233:        jen vakavasta työvoimavajauksesta, ja         verotoimistoissa kehittynyt sellaiseksi, että väes-
22234:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tön lisäyksen ja voimakkaiden väestö- ja elin-
22235:        ryhtyä vakinaisen lisähenkilökunnan tai       keinorakenteen muutosten vuoksi satunnaisen
22236:        ainakin tilapäistyövoiman palkkaamisek-       työvoiman käyttö on muodostunut pysyväis-
22237:        si verotoimistoihin?                          luontoiseksi jatkuen vuodesta toiseen, mikä ei
22238:                                                      ole tarkoituksenmukaista enempää veronsaajien
22239:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kuin verovelvollistenkaan kannalta.
22240: taen seuraavaa:                                         Vastauksessaan hallituksen esitykseen valtion
22241:    Kysymyksen perusteluissa esitettyjen Var-         tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1981 Eduskunta
22242: sinais-Suomen verotoimistojen osalta voidaan         edellyttikin, että verotoimistojen henkilöstötar-
22243: todeta, että Kaarinan, Naantalin ja Raision ve-      ve selvitetään pikaisesti kokonaisvaltaisesti ja
22244: ropiireissä on väestön määrä kasvanut viime          selvitysten valmistuttua ryhdytään tarvittaviin
22245: vuosina nopeasti. Sen sijaan muiden kysymyk-         toimenpiteisiin. Tämän johdosta verohallitus
22246: sessä mainittujen veropiirien väestömäärät ovat      on jo käyttäen hyväkseen lääninverovirastojen
22247: alentuneet tai pysyneet suunnilleen ennallaan.       asiantuntemusta suorittanut alustavaa selvitys-
22248: Yleisesti tarkastellen on pysyvän henkilökun-        työtä. Edelleen verohallitus on ilmoittanut, että
22249: nan vajausta esiintynyt erityisesti nopeasti kas-    se on asettanut avukseen erityisen neuvottelu-
22250: vaneiden veropiirien verotoimistoissa. Kuntien       elimen, jonka tehtävänä on valmistella ja sel-
22251: voimakkaat elinkeinorakenteiden muutokset vii-       vittää verotustoimen henkilöstöhallintoon liit-
22252: me vuosina ovat omalta osaltaan lisänneet vero-      tyviä kysymyksiä tavoitteena verohallinnon pal-
22253: toimistojen tehtäviä ja niistä johtuvaa henki-       velukyvyn ja tuloksellisuuden parantaminen ja
22254: löstön lisätarvetta.                                 työolojen kohentaminen. Lisäksi viittaisin sii-
22255:    Veronkantojärjestelmän ja ennakkoperinnän         hen aikaisemmin antamassani vastauksessa esit-
22256: valvontajärjestelmän uudistamisen yhteydessä         tamaam toteamukseen, että verotoimistojen
22257: lakkautettiin myös verotoimistoissa veronkan-        henkilöstön määtän ja rakenteen kehittämistar-
22258: non vanhan järjestelmän mukaisia virkoja ja          ve tulee selvitettäväksi kokonaisvaltaisemman
22259: toimia. Lakkauttaminen ei sen sijaan koskenut        verotoimistojen organisaation kehittämistarve-
22260: niitä virkoja ja toimia, jotka on perustettu vero-   selvityksen yhteydessä. Sanottu selvitystyö on
22261: valmisteluun liittyviä tehtäviä varten.              tarkoitus suoritetun valmistelun pohjalta käyn-
22262:    Verohallituksesta saadun selvityksen mukaan       nistää pikaisesti valtiovatainministeriön ja veto-
22263: verotoimistojen vuotuinen työskentely edellyt-       hallituksen yhteistyönä.
22264:                                            N:o 127                                                3
22265: 
22266:    Kysymyksen perusteluissa mainitun ns.         myös KONTU-tutkimuksen yhteydessä esitettyä
22267: KONTU-tutkimuksen osalta totealSln, että         verotoimistojen henkilöstötarpeen laskentakaa-
22268: muun muassa veronkantouudistus on aiheutta-      vaa. Henkilöstösuunnittelu sinänsä edellyttää
22269: nut muutoksia verotoimistojen tehtäviin tutki-   kuitenkin myös monien sellaisten tekijöiden
22270: muksen tekemisen jälkeen. Henkilöstösuunnit-     huomioon ottamista, joita ei voida sisällyttää
22271: telussa voidaan jossain määrin käyttää apuna     teoreettiseen laskentakaavaan.
22272:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1981
22273: 
22274:                                                                  I•A.inisteri Pirkko Työläjärvi
22275: 4                                            1981 vp.
22276: 
22277: 
22278: 
22279: 
22280:                            Tili Riksdagens Herr Talman
22281: 
22282:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tider utnyttjar tillfällig arbetskraft. Det är dock
22283: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           inte ändamålsenligt att uppskatta behovet av
22284: velse av den 9 mars 1981 till vederbörande          ordinarie per.sonal på basen av högsäsonger.
22285: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      Med hjälp av tillfällig arbetskraft och deltids-
22286: jande av riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen         personal har skattebyråerna kunnat klara sina
22287: m. fl. undertecknade spörsmål nr 127:               uppgifter inom utsatt tid. På detta sätt har
22288:                                                     man också strävat tili att hålla mängden över-
22289:          Är Regeringen medveten om skatte-          tidsarbete på en dräglig nivå. Numera har dock
22290:        byråernas allvarliga brist på arbetskraft,   situationen vid många skattebyråer lett tili att
22291:        och                                          man på grund av folkökningen och de stora för-
22292:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ändringarna i befolknings- och näringsstruktur
22293:        ta för anställande av mera ordinarie         blivit tvungen att permanent utnyttja tillfällig
22294:        personai ellet åtminstone tillfällig ar-     arbetskraft från år tili år, vilket varken från
22295:        betskraft tili skattebyråerna?               skattetagarnas ellet de skattskyldigas sida sett
22296:                                                     är ändamålsenligt.
22297:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Riksdagen förutsatte även i sitt svar på
22298: samt anföra följande:                               tegeringens proposition angående statsförslaget
22299:    I fråga om de i motiveringen ,till spörs-        för år 1981, att en helhetsutredning beträffan-
22300: målet nämnda skattebyråerna i Egentliga Fin-        de skattebyråernas personalbehov utförs i bråds-
22301: land kan man konstatera att folkmängden i St        kande ordning och att erforderliga åtgärder
22302: Karins, Nådendals och Reso skattedistrikt har       vidtas cfter det utredningen färdigställts. Med
22303: ökat snabbt under de senaste åren. Däremot          anledning härav har skattestyrelsen genom att
22304: har folkmängden i de övriga skattedistrikten        begagna sig av länsskatteverkens sakkunskap
22305: som nämns i spörsmålet minskat ellet förblivit      redan utfört preliminärt utredningsarbete. Skat-
22306: ungefär oförändrade. Allmänt sett har det rått      testyrelsen har vidare meddelat, att den till
22307: brist på ordinarie personai särskilt vid skatte-    sin hjälp tillsatt ett särskilt förhandlingsorgan,
22308: byråerna i de skattedistrikt som har vuxit          vars uppgift är att bereda och utreda ftågor
22309: snabbt. De stora förändringar som under de          som ansluter sig till skatteväsendets personal-
22310: senaste åren inträffat i kommunernas närings-       administration i syfte att förbättra skatteväsen-
22311: struktur har för sin del ökat skattebyråernas       dets förmåga att ge service och för att uppnå
22312: uppgifter och utgör således en orsak till det       bättre resultat samt för att skapa bättre ar-
22313: ökade behovet av personal.                          betsförhållanden. Dessutom vill jag hänvisa
22314:    I samband med reformen av skatteuppbörds-        tili mitt tidigare svar där jag konstaterar, att
22315: systemet och tillsynen över förskottsuppbörden      frågan om skattebyråernas behov av personai
22316: indrogs även vid skattebyråerna tjänster och        och utvecklandet av deras personalstruktur
22317: befattningar, som hörde till det gamla skatte-      kommer att utredas i samband med en helhets-
22318: uppbördssystemet. Härvid berördes dock inte         utredning angående behovet att utveckla skatte-
22319: sådana tjänster och befattningar som inrättats      byråernas organisation. Avsikten är att nämnda
22320: för uppgifter i anslutning till skattebered-        utredningsarbete igångsätts i brådskande ord-
22321: ningen.                                             ning och utförs i samarbete mellan finansmi-
22322:    Enllgt skattestyrelsens utredning kräver arbe-   nisteriet och skattestyrelsen utgående från det
22323: tet vid skattebyråerna att man under bråda          beredningsarbete som redan gjorts.
22324:                                              N:o 127                                             5
22325: 
22326:    Med anledning av den s.k. KONTU-under-          för skattebyråernas personalbehov som framla-
22327: sökningen, som nämns i spörsmålets motivering,     des i samband med KONTU-undersökningen.
22328: vill jag konstatera att bl.a. skatteuppbördsre-    Personalplaneringen som sådan förutsätter dock
22329: formen har föranlett ändringar i skattebyråernas   att man beaktar flera sådana faktorer som inte
22330: uppgiftet efter det undersökningen gjordes.        kan inrymmas i ett teoretiskt beräknings-
22331: Vid personalplaneringen kan man i viss ut-         schema.
22332: sträckning ha hjälp av det beräkningsschema
22333:      Helsingfors den 10 april 1981
22334: 
22335:                                                                     Minister Pirkko Työläjärvi
22336: 
22337: 
22338: 
22339: 
22340: 0881003669
22341:                                               1981 vp.
22342: 
22343: Kirjallinen kysymys n:o 128
22344: 
22345: 
22346: 
22347: 
22348:                                   Anna-Liisa Jokinen ym.: Vaivillan Turun tehtaan ty6llisyys-
22349:                                      näkymistä
22350: 
22351: 
22352:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22353: 
22354:    Työttömyyden ja osatyöttömyyden lisäänty-         niistä ratkaisuista, jotka koskevat heitä ja hei-
22355: minen huolestuttaa tällä hetkellä monia teks-        dän tulevaisuuttaan ja työn jatkumista. Koska
22356: tiilialan työntekijöitä. Tällä alalla osa-aikatyö    valtio on mukana tässä yrityksessä, on selvää,
22357: alentaa ratkaisevasti elintasoa, sillä naisvaltai-   että työntekijät odottavat valtion suunnitelmal-
22358: sena matalapalkka-alana tekstiili- ja vaatetus-      lisia toimenpiteitä työllisyyden jatkuvuuden
22359: teollisuuden työntekijöiden ansiot ovat parhaim-     takaamiseksi. Epävarmuudesta kärsivät työläiset
22360: millaankin minimitasolla.                            odottavat, että Vaivilla voisi valtion yhtiönä
22361:    Esimerkiksi Turussa sijaitsevassa Vaivillan       ratkaisevasti parantaa työllisyyttä, mikäli mm.
22362: tehtaassa on tehty osatyöviikkoja jo syyskuusta      valtion ja kuntien laitokset ryhtyisivät määrä-
22363: alkaen. Kehräämössä tehdään jo kolmipäiväi-          tietoisesti suuntaamaan tilauksensa tähän teks-
22364: siä viikkoja ja ompelimossa on työviikko ollut       tiilitehtaaseen, jonka tuotteet ovat tunnetusti
22365: nelipäiväinen marraskuusta lähtien. Nyt näyttää      korkealuokkaisia. Lisäksi jo nyt suuri osa tuo-
22366: siltä, että työntekijöitä uhkaavat jopa lomaut-      tannosta menee vientiin Neuvostoliittoon, ja
22367: tamiset.                                             tätä vientiä olisi mahdollista vielä lisätä.
22368:     Vaivillan tehtaan työntekijät ovat perustel-         Turussa sijaisevan Vaivillan tehtaan työn-
22369: lusti huolissaan niistä näkymistä, joita tehtaan     tekijöiden työllisyyden turvaamiseen tarvittavia
22370: käynnissä pitämisessä tällä hetkellä on. He           toimenpiteitä odotetaan nyt valtiovallan taholta.
22371: odottavat valtiovallalta toimenpiteitä työllisyy-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22372: tensä turvaamiseksi. Valtiojohtoisen Vaivillan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22373: viime vuosina suorittamat ratkaisut sekä uudet       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22374: koneet ja laitteet, joilla on odotettu olevan        vaksi seuraavan kysymyksen:
22375: työllisyyttä turvaava vaikutus, eivät näytä taan-
22376: neen työntekijöiden työpaikkoja.                                Onko Hallitus tietoinen Turussa si-
22377:     Ne uudistukset ja muutokset, joita Vaivilla              jaitsevan V alvillan tehtaan vakavista
22378: Oy:n Hyvinkään ja Turun tehtailla on suori-                  työllisyysnäkymistä, ja jos on,
22379: tettu, ovat herättäneet viime aikoina yhä suu-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22380: rempaa epävarmuutta työntekijöiden keskuudes-                ryhtyä sen vaikean tilanteen parantami-
22381: sa, sillä koneiden siirrot eivät työntekijöiden              seksi, joka uhkaa valtiojohtoisen Vai-
22382: käsityksen mukaan ole sen laatuisia, että niiden             villan tekstiilitehtaan työntekijöitä lo-
22383: avulla parannettaisiin työn lisäämistä Vaivillan             mauttamisten ja osatyöttömyyden lisään-
22384: Turun tehtaalla. On luonnollista, että tehtaalla             tyessä?
22385: toimivat ihmiset ovat huolestuneita kaikista
22386:       Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1981
22387: 
22388:          Anna-Liisa Jokinen             Mikko Rönnholm                  Heli Astala
22389:          Ensio Laine                    Aulis Juvela                    Paula Eenilä
22390: 
22391: 
22392: 
22393: 
22394: 088100367A
22395: 2                                               1981 Vp.
22396: 
22397: 
22398: 
22399: 
22400:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22401: 
22402:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Lyhennettyjä työviikkoja on tehtaan puuvil-
22403: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra -Puhemies,         laa raaka-aineena käyttävissä osissa tehty syys-
22404: olette 9 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn kir-        kuun lopusta 1980 alkaen tämän vuoden hel-
22405: jenne; n;q --.462 ,ohella toimitt,anut valtiopeuvos-   mikuun loppupuolelle saakka. Lomautettuina
22406: ton asiapqll;lais~Ue jäsenelle jäljennöksen kansan-    nämä osat olivat 22. 12. 1980-2. 1. 1981 vä-
22407: edustaja _Anna-Li'isa Jokisen ym. näin kuulu-          lisenä aikana viiden työpäivän ajan. Nämä jär-
22408: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 128:              jestelyt ovat koskeneet noin 270 henkilöä, eli
22409:                                                        noin 35 % :a koko työntekijämäärästä.
22410:             Onko Hallitus tietoinen Turussa si-           Samanaikaisesti on villaraaka-ainetta käyttä-
22411:          jaitsevan Vaivillan tehtaan vakavista         vissä osissa työskennelty täydellä kapasiteetil-
22412:          työllisyysnäkymistä, ja jos on,               la, osittain jopa ylityöpaineen alaisina.
22413:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Tällaisten tilanteiden välttämiseksi on yh-
22414:          ryhtyä sen vaikean tilanteen parantami-       tiössä jo aloitettu keskittämis- ja uudistamisoh-
22415:          seks~, joka uhkaa valtiojohtoisen V al-
22416:                                                        jelma, joka toteutuu tämän vuoden loppuun
22417:        . villan tekstiilitehtaan työntekijöitä lo-     mennessä. Ohjelman mukaan kangastuotanto pe-
22418:          mauttamisteh· ja osatyöttömyyden lisään-      rustuu integroituun sisustus- ja vaatetusohjel-
22419:          tyessä?                                       maan, jossa pystytään kulloinkin vallitseva työl-
22420:                                                        lisyys tasaamaan suhdanteisiin nähden niin, että
22421:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         lomautuksilta voidaan viime syksyn ja talven
22422: seuraavaa:                                             tapaisissa tilanteissa välttyä.
22423:    Vaivilla Oy:n Turun tehtaalla tekee tällä              Erityisesti palvelee uudistamisohjelma Neu-
22424: hetkellä 60 kehräämön työntekijää nelipäiväi-          vostoliittoon suuntautuvaa villakangasvientiä
22425: siä työviikkoja, Muilta osin tilanne on nor-           tuotantoa järkiperäistäen ja siten myös tuotanto-
22426: maali.                                                 kapasiteettia lisäten.
22427:       Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1981
22428: 
22429:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
22430:                                               N:o 128                                              3
22431: 
22432: 
22433: 
22434: 
22435:                            Tili Riksdagens Herr Talman
22436: 
22437:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsordningen           I de delar av fabriken där bomull används
22438: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skti-           som råvara har man arbetat med förkortade
22439: velse nr 462 av den 9 mars 1981 tili vederbö-       arbetsveckor av olika längd från slutet av sep-
22440: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        tember 1980 tili slutet av februari innevarande
22441: av följande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen       år. Dessa delar var permitterade i fem dagar
22442: m. fl. undertecknade spörsmål nr 128:               under tiden 22. 12. 1980-2. 1. 1981. Dessa
22443:                                                     arrangemang har gällt ca 270 personer, dvs.
22444:           Är Regeringen medveten om den all-        ca 35 % av samtliga arbetstagare.
22445:        varliga sysselsättningssituationen vid          Samtidigt har de delar som använder ull
22446:        Valvillafabriken i Åbo, och om så är         som råvara arbetat med full kapacitet, delvis
22447:        fallet,                                      t.o.m. pressade med övertidsarbete.
22448:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         För att dylika situationer skall kunna und-
22449:        ta för att förbättra den svåra situationen   vikas har bolaget inlett ett centraliserings- och
22450:        som hotar arbetarna vid det statsledda       reformprogram, som kommer att genomföras
22451:        Valvillabolagets textilfabtiker på grund     före utgången av innevarande år. Enligt pro-
22452:        av att permitteringarna och den par-         grammet baseras tygproduktionen på ett inte-
22453:        tiella arbetslösheten ökar?                  grerat inrednings- och konfektionsprogram, inom
22454:                                                     ramen för vilket sysselsättningen kan utjämnas
22455:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       med hänsyn tili de rådande konjunkturerna så,
22456: samt anföra följande:                               att permitteringar kan undvikas i sådana si-
22457:    För närvarande arbetar 60 spinneriarbetare       tuationer som uppstod senaste höst och vinter.
22458: vid aktiebolaget Vaivilla Oy:s fabrik i Åbo            Reformprogrammet betjänar särskilt ylle-
22459: endast fyra dagar i veckan. För övrigt är situa-    tygsexporten tili Sovjetunionen och är upplagt
22460: tionen normal.                                      så, att produktioneo samtidigt kan rationalise-
22461:                                                     ras och produktionskapaciteten därmed ökas.
22462:      Helsingfors den 10 april 1981
22463: 
22464:                                                     Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
22465:                                               1981 vp.
22466: 
22467: Skriftligt spörsmål nr 129
22468: 
22469: 
22470: 
22471: 
22472:                                   Rehn: Om befriande av hyresinkomster från skatt
22473: 
22474: 
22475:                            Tili Riksdagens Herr Talman
22476: 
22477:     Under valkampanjen för kommunalvalet             Centralförbund r .f. har situationen starkt
22478: hösten 1980 framfördes allmänt såsom ett             försvårats under de senaste 2-3 åren. Med
22479: valbete kravet på skattefrihet för hyresin-          offentliga medel finansieras produktioneo av
22480: komster, detta som ett medel i bostads-              22 000 hyreslägenheter under år 1981, då
22481: politiken för att öka på uthyrningsbenägen-          motsvarande antal år 1976 var 37 000.
22482: heten hos enskilda med 1-2 lägenheter i                 Med hänvisning tili ovanstående och i den
22483: sin ägo. Kravets främsta mål var att beträmja        ordning riksdagsordningen 37 § 1 mom.
22484: familjepolitiska strävanden. Den kommitte som        stadgar, framställes vördsamt tili vederbörande
22485: tidigare tillsatts för att utreda frågan ansåg i     medlem av statsrådet följande skriftliga spörs-
22486: sitt betänkande, att de ifrågavarande, främst        mål:
22487: 1-2 rums bostädernas, nettohyresinkomst i
22488: medeltal är ca 5 000 mk i året, av vilket be-                  Är Regeringen medveten om att
22489: lopp enligt kommitten t. ex. hälften kunde                  produktioneo av nya hyreslägenheter
22490: vara skattefri inkomst. Regeringen har av-                  markant har sjunkit, och att de bostads-
22491: låtit tili 1980 års riksdag proposition nr 123,             lägenheter som nu är uthyrda vid
22492: vars nya 32 a § urvattnar den ursprungliga                  ledigblivande i allt större utsträckning
22493: tanken att i ökande grad locka ägarna tili de               förblir tomma av skatteskäl, och i så
22494: familjepolitiskt viktiga 1-2 rums lägenheterna              fall,
22495:  att hyra ut dessa, istället för att de står tomma             vilka brådskande åtgärder kommer
22496:  som nu i allt högre grad är fallet. I sagda                Regeringen att vidtaga för att befria
22497: paragraf nämnda förmögenhetsinkomstavdrag                   ägarna tili 1-2 lägenheter från skatt
22498:  avser nämligen ett maximalt avdrag om                      på hyresinkomst för att stimulera viljan
22499:  1 700 mk för det sammanlagda beloppet av                   att hyra ut bostäder, och sålunda bl. a.
22500:  skattepliktiga dividend-, ränte- och hyresin-              trygga möjligheterna för ungdomar
22501:  komster.                                                   som står i beråd att gifta sig att få
22502:    Speciellt i huvudstadsregionen är bristen på             en första bostad?
22503: hyresbostäder skriande. Enligt Hyresgästernas
22504:      Helsingfors den 6 mars 1981
22505: 
22506:                                            Elisabeth Rehn
22507: 
22508: 
22509: 
22510: 
22511: 088100373H
22512: 2                                             1981 vp.
22513: 
22514: Kirjallinen kysymys n:o 129                                                                 Suomennos
22515: 
22516: 
22517: 
22518: 
22519:                                   Rehn: Vuokratulojen vapauttamisesta verotuksesta
22520: 
22521: 
22522:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22523: 
22524:     Ennen viime syksyn kunnallisvaaleja esi-         liitto r.y:n antaman ,tiedon muikaan tilanne on
22525: tettiin eräänä vaalisyöttinä vaatimus vuokra-        jynkästi vaikeutunut viimeisten 2-3 vuoden
22526: il:ulojen verovapaudesta erityisenä asuntopolitii-   aikana. Julkisin varoin tullaan vuokra-asuntoja
22527: kan keinona vuokraam1shalukkuuden lisäämi-           tuotltamaan vuonna 1981 n. 22 000, kun v·as-
22528: seksi silloin, kun on kyse 1-2 asuinhuondstoa        'taava luku vuonna 1976 oli 37 000.
22529: omistavasta yiksityisestä henkilöstä. Vaatimuk-          Edellä olevan perusteella ja va1tiopähräjärjes-
22530: sen perimmäiJsenä tarkoituJksena oli edistää         tyiksen 37 § :n 1 momentin noj.alla esitän kun-
22531: perhepoliittisia päämääriä. Asiaa varten aikai-      nioittaen valtioneuvoston asiaoorrnaisen jäsenen
22532: semmin asetettu toimiikunta katsoi antamassaan       v.a:stattavaksi seuraavan kirjallisen kysyrrnyJksen:
22533: miet1nnössä, että kyseeseen tulevien asuntojen,
22534: ensi sijassa yksiöiden ja kaksiokl.en, keskimää-                Onlko Hallitus ,tietoinen siitä, että
22535: räinen puhdas tulo olisi n. 5 000 :matikkaa vuo-             uusien vuokrahuoneistojen llaikentaminen
22536: dessa, mistä •toimikunnan mieles:tä esimelikiksi             on jy11kästi alentunut ja että nykyisin
22537: puolet voisi olla verovapaata w1oa. Hallitus on              vuokrattu1na oLevat ·asuinhuone1stot jää-
22538: vuoden 1980 valtiopäiville antanut esilt;k:sen               vät vapautuessaan verotussyistä •tyhjiksi
22539: n:o 123, jonka uusi 32 a § vesittää ail.ut11perin            ,niiden lisäksi, jouka jo vuosdikausia ovat
22540: esitetyn ajatuksen nykyisin yhä enenevässä                   olleet tyhjinä, j:a jos on,
22541: määrin tyhjänä pidettävien perhepoliittisesti                   rrnihin kiireellisiin ,to1menpiteisiin
22542: tärkeiden 1-2 huoneen asuntojen vuokralle                    Hallitus ailkoo ryhtyä 1-2 .asuinhuo-
22543: antamisesta. Sanottuun pykälään sisältyvä                    neistoa om1stavan henkilön vuokratulon
22544: 1 700 markan omaisuustulovähennys tarkoittaa                 vapauttamiseJksi verotuksesta vuokraa-
22545: enintään veronalaisten osinkojen, korkojen ja                m1sh.alukkuuden lisäämiseksi ja siten
22546: vuokratulojen yhteismäärää.                                  mm. avioliLttoon aikovien ens1asunnon
22547:     Var:sinkin pääkaupunkiseudulla vuokra-asun-              ;saannin ,turv,aamiseksi?
22548:  tojen puute on huutava. Vuokralaisten Keskus-
22549:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1981
22550: 
22551:                                            Elisabeth Rehn
22552:                                                N:o 129                                                    3
22553: 
22554: 
22555: 
22556: 
22557:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e mi e h e 11 e
22558: 
22559:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mäksi. Uudistuksen mukaan .aikaisempaa osin-
22560: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kotulovähennystä vastaavan vähennyksen ,saa
22561: olette 6 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn kir-       !tehdä myös veronalaisista kovlrotuloista ,sekä
22562: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      muuna asuntona kuin v~aa"ajan asuntona käy-
22563: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tettäväksi vuokratusta asunnosta , 1saadusta
22564: Elisabeth Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta        vuohrutulosta.
22565: kysymyksestä n:o 129:                                     Kun omaisuustulovähennys myönnetään enin-
22566:                                                       tään 1 700 markan suuruisena yhteenlasketJtujen
22567:           On!ko Hallitus ,tietoinen siitä, että       !korko-, vuokra- ja osinkotulojen perustedla, sen
22568:        uusien vuokrahuoneistojen mkellltaminen        vudkraamishalul.clmutta lisäävä mer.kitys on il-
22569:         on jyt1kästi alentunut ja että nykyisin       meisesti suhteellisen vähäinen !Silloin, kun ve-
22570:         vuoknattuina olevat asuinhuoneistot jää-      rovelvollisella on .tuloa useista eri omaisuusla-
22571:         vät :vapautuessaan v~erotussyiJstä tyhjiksi   .jeista.                                     ·
22572:        111iiden lisäksi, jotJka jo vuosikausia ovat       VerotJulkisen 'tasapuolisuus ku~tenkin · edelly,t-
22573:        olleet tyhjinä, ja jos on,                     'tää, ettei mitään tulolajia ilman erityilsen paina-
22574:           mihin kiireellisiin 'toimenpiteisiin        via perusteita aseteta verotlllkisellisesti muita lie-
22575:         Hallitus aikoo ryhtyä 1-2 asuinhuo-           vempään .asemaan. Lisäksi verojärjestelmässäm-
22576:         neistoa omistavan henkilön vuokratulon        me on omaksuttu periaate, jonka mutkaan .työ-
22577:        .vapa;u.ttamisekisi v·erotuksestla vuokraa-    tuloja tulee verotuksessa lrohdella lliS. pääoma-
22578:         mishalukkuuden lisäämiseksi ja 1siten         tuloja lievemmin.
22579:         tmm. avioliittoon aikovien ensiasunnon            Uudistukisen pääasiallisena \tarlro1tuklsena oli
22580:         saanrun .turvaamiseksi?                       saattaa eri omaisuustulolajit verotuksellisesti
22581:                                                       keskenään samaan asemaan. Vuokratulojen ve-
22582:    Vastauksena kysymykseen esi<tän kunnioit-          ronhuojennuksella haluttiin myös os·alitaari lisätä
22583: tavasti seuraavaa:                                    vuokra"asuntojen tarjontaa ja .siten edistää ole-
22584:    Tulo- j.a varallisuusverolain 32 a § :n mukai-     massa olevan asuntdkannan ~tehokasta käyttöä.
22585: nen uusi omaisuustulovähennys, jota koskevaa          Kun säännös on tullut voimaan vuoden 1981
22586: säännöstä sovelletaan ensi kerran vuodelta 1981       alusta, hallitus katsoo, että muutoksen vaiku-
22587: toimitettavassa verotuJksessa, menkitsee luon-        ltuksia tulee ensin seurata ennen kuin otetaan
22588: nollisten. henkilöiden saamien vuokratulojen ve-      kantaa mahdollisiin ·tarkistuksiin.
22589: rotuskohtelun muuttumista 'tähänastista lievem-
22590:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1981
22591: 
22592: 
22593:                                                                            Ministeri Jouko Kajanoja
22594: 4                                            1981 vp.
22595: 
22596: 
22597: 
22598: 
22599:                            Till Riksdagens Herr Talman
22600: 
22601:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       års beskattning. Enligt reformen får avdraget,
22602: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       som motsvarar det ddigare dividendinJromst-
22603: a~ den 6 mars 1981 tili vederbörande medlem         avdraget, göras även från skattepliktiga ränte-
22604: av statsrådet översänt avskrif,t av följande av     inkomster samt av hyresin:komst från bostad,
22605: rilksdagSilllan Elisabeth Rehn ställda spÖrSilnål   som uthyrts för användning såsom annan bo-
22606: nr 129:                                             stad än fritidsbostad.
22607:                                                         Eftersom förmögenhetsinkomstavdraget be-
22608:           Är Regeringen medveten om att             viljas högSit tili ett belopp av 1 700 mk på
22609:        produktioneo av nya hyreslägenheter          basen av de totala ränte-, hyres- och dividend-
22610:        markant har sjunkit, och att de bostads-     inkomsterna, är dess stimulerande verkan på
22611:        lägenheter som nu är uthyrda vid             viljan a.tt hyra ut bostäder uppenbarligen rela-
22612:        ledigblivande i allt större utsträckning     tivt liten i de fall då den skattskyldige har
22613:        förblir tomma av skatteskäl, och i så        inkomst från flera olika förmögenhetskatego-
22614:        fall,                                        rier.
22615:           vilka brådskande åtgärder kommer             En rättvis bes:kattning föru'llsätter doCk att
22616:        Regeringen att vidtaga för att befria        ingen form av inkomSiter utan synnerligen vä-
22617:        ägarna till 1-2 lägenheter från skatt        gande skä:l beskattas lindrigare än andra former.
22618:        på hyresinkomst för att stimulera viljan     Dessutom bygger vårt beskattningssystem bl. a.
22619:        att hyra ut bostäder, och sålunda bl. a.     på principen att arbetsinkomster skall beskattas
22620:        trygga möjligheterna för ungdomar            J.indrigare än s. k. kapitalinkomster.
22621:        som står i beråd att gifta sig att få           Den huvudsakliga avsikten med reformen var
22622:        en första bostad?                            att i beskattningshänseende bringa olika slag av
22623:                                                     förmögenhetsinkomst i ,gamma ställning. Ge-
22624:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      nom skattelättnader för hyresinkomst ville man
22625: samt anföra följande:                               även öka utbudet på hyresbostäder och sålunda
22626:     Det nya förmögenhetsinkomstavdraget enligt      främja ett effektiv1t utny1ttjande av det existe-
22627: 32 a § lagen om skatt på inkomst och förmö-         rande bostadsbeståndet. Då stadgandet trätt i
22628: genhet ·innebär att beskattningen av fysiska        krafrt i början av 1981 anser regeringen det
22629: personers hyresinkomster blir lindrigare än hit-    vara skäl att först följa med de verkningar
22630: tills. Stadgandet om förmögenhetsmkomstav-          ändringen medför innan man tar ställning tili
22631: draget tillämpas för fölista gången vid 1981        frågan om eventuella justeringar.
22632:      Helsingfors den 13 april 1981
22633: 
22634: 
22635:                                                                         Minister Jouko Kajanoja
22636:                                              1981 vp.
22637: 
22638: Skriftligt spörsmål nr 130
22639: 
22640: 
22641: 
22642: 
22643:                                  Renlut1d m.fl.:   Om praktisk yrkesorientering för högstadie-
22644:                                     eleverna
22645: 
22646: 
22647:                            Till Riksdagens Herr Talman
22648: 
22649:    Det finns ett stort intresse för praktisk yr-   bat eleverna orättvist, då bara ett fåtal kom-
22650: kesorientering bland högstadieeleverna i vårt      muner haft möjlighet att betala ersättning för
22651: land. Lärarna beton~ också att eleveroa borde      sådan försöksverksamhet. Därför borde det i
22652: få inblick i det praktiska yrkeslivet. Genom       1982 års budget reserveras medel, så att de
22653: praktisk yrkesorientering kan man ge de unga       lärare som har hand om praktisk yrkesorien-
22654: en ökad kännedom om landets och hemortens          tering kunde få en ersättning som motsvarar
22655: näringsliv, lära dem att värdera yrkesarbete       0,5 årsveckotimmar per klass, som deltar i
22656: och ge dem en bättre utgångspunkt vid val av       verksamheten.
22657: yrkesbana.                                            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
22658:    Skolstyrelsen har utrett hur praktisk yrkes-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
22659: orientering kunde ordnas. På grund av bristan-     skriver till vederbörande medlem av statsrådet
22660: de resurser har planerna ännu inte kunnat för-     ställa följande spörsmål:
22661: verkligas. Den praktiska yrkesorienteringen är
22662: nämligen en ny uppgift som inte ingår i någon                Är Regeringen medveten om det stora
22663: lärares uppgiftsbeskrivning. Praktisk yrkes-              behovet av. praktisk yrkesorientering
22664: orientering innebär både ökat ansvar och ökat             bland våra högstadieelever och att inget
22665: arbete för de lärare som får hand om den                  administrativt beslut tillfört skolan de
22666: uppgiften. Lärarna bör därför få ersättning för           medel som behövs för en verksamhet
22667: detta extra arbete. Då det inte finns något               av denna art, och
22668: centralt avtal i frågan har praktisk yrkesorien-             vilka åtgärder tänker Regeringen vid-
22669: tering tillsvidare bara kunnat genomföras som             ta för att det skall bli möjligt att ordna
22670: försöksverksamhet i kommuner som betalt er-               praktisk yrkesorientering för högstadie-
22671: sättning ur egna budgetmedel. Detta h~ drab-              eleverna i alla kommuner i vårt land?
22672:      Helsingfors den 6 mars 1981
22673: 
22674:                Boris Renlund                                  Elisabeth Rehn
22675:                Ole Norrback                                   Ingvar S .. Melin
22676:                                       Jutta Zilliacus
22677: 
22678: 
22679: 
22680: 
22681: 088100400C
22682: 2                                            1981 vp.
22683: 
22684: Kirjallinen kysymys n:o 130                                                               Suomennos
22685: 
22686: 
22687: 
22688: 
22689:                                  Renlund ym.: Työelämään tutustuttamisen järjestämisestä ylä-
22690:                                     asteen oppilaille
22691: 
22692: 
22693:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22694: 
22695:    Maamme yläasteen koululaisten keskuudessa        roistaan. Tämä on kohdellut epäoikeudenmu-
22696: tunnetaan suurta kiinnostusta käytännön am-         kaisesti oppilaita, koska vain harvoilla kunnilla
22697: matinvalinnanohjausta kohtaan. Myös opettajat       on ollut mahdollisuus maksaa korvauksia tällai-
22698: korostavat sitä, että oppilaiden tulisi saada kä-   sesta kokeilutoiminnasta. Tämän vuoksi tulisi
22699: sitys käytännön työelämästä. Käytännön amma-        vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa varata varo-
22700: tinvalinnanohjauksena nuorille voidaan antaa        ja, jotta ne opettajat, jotka hoitavat työelämään
22701: lisää tietoja maan ja kotipaikkakunnan elinkei-     tutustuttamisen, voisivat saada korvauksen, joka
22702: noelämästä sekä opettaa heidät arvostamaan          vastaisi 0,5 vuosiviikkotuntia/toimintaan osal-
22703: työtä ja antaa heille parempi lähtökohta heidän     listuva luokka.
22704: valitessaan ammattiaan.                                Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
22705:    Kouluhallitus on selvittänyt, miten työelä-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
22706: mään tutustuttaminen tulisi järjestää. Puuttu-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22707: vien resurssien vuoksi suunnitelmia ei ole vielä    vaksi seuraavan kysymyksen:
22708: voitu toteuttaa. Työelämään tutustuttaminen on
22709: nimittäin uusi tehtävä, joka ei kuulu kenenkään               Onko Hallitus tietoinen yläasteen
22710: opettajan tehtäväkuvaan. Työelämään tutustut-              koululaisten suuresta tarpeesta saada
22711: taminen merkitsee lisääntyvää vastuuta ja työtä            tutustua työelämään sekä siitä, että mil-
22712: niille opettajille, jotka saavat tehtävän hoi-             lään hallinnollisella päätöksellä kouluille
22713: taakseen. Opettajien tulisi tämän vuoksi saada             ei ole annettu varoja, joita tarvitaan
22714: korvaus tästä ylimääräisestä työstä. Kun tässä             tämänkaltaista toimintaa varten, ja
22715: kysymyksessä ei vielä ole keskitettyä sopi-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22716: musta, käytännön ammatinvalinnanohjausta on                ryhtyä, jotta tulisi mahdolliseksi järjes-
22717: tähän saakka voitu toteuttaa vain kokeilutoi-              tää työelämään tutustumista yläasteen
22718: minnan muodossa sellaisissa kunnissa, jotka                koululaisille kaikissa maamme kun-
22719: ovat maksaneet korvausta omista budjettiva-                nissa?
22720:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1981
22721: 
22722:                Boris Renlund                                    Elisabeth Rehn
22723:                Ole Norrback                                     Ingvar S. Melin
22724:                                        Jutta Zilliacus
22725:                                               N:o 130
22726: 
22727: 
22728: 
22729: 
22730:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22731: 
22732:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tyy myös työelämään tutustuttaminen. Tämä
22733: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tapahtuu oppitunneilla, · tekemällä tutustumis-
22734: olette kirjeellänne n:o 464 6 päivänä maalis-        käyntejä erilaisiin yrityksiin ja laitoksiin sekä
22735: kuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston asian-         järjestämällä oppilaille työelämään tutustumis-
22736: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         päiviä tai -jaksoja. Tutustumisjakso voidaan
22737: Renlundin ym. tekemän seuraavan sisältöisen          kouluhallituksen ohjeiden mukaan järjestää pe-
22738: kirjallisen kysymyksen n:o 130:                      ruskoulun päättöluokilla, ja sen pituus on 1-
22739:                                                      2 viikkoa.
22740:           Onko Hallitus tietoinen yläasteen             Koulun tasolla työelämään tutustuttamisen
22741:        koululaisten suuresta tarpeesta saada         vaatimat järjestelyt kuuluvat peruskoulun ylä-
22742:        tutustua työelämään sekä siitä, että mil-     asteen opinto-ohjaajana toimivalle opettajalle.
22743:        lään hallinnollisella päätöksellä kouluille   Tutustuttamisjaksojen järjestämistä on tähän
22744:        ei ole annettu varoja, joita tarvitaan        saakka vaikeuttanut järjestelyistä vastaavan
22745:        tämänkaltaista toimintaa varten, ja           opettajan palkkausperusteiden puuttuminen.
22746:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Kuluvan vuoden virkaehtosopimusneuvotte-
22747:        ryhtyä, jotta tulisi mahdolliseksi järjes-    luissa edellä mainittu epäkohta korjattiin. Lu-
22748:        tää työelämään tutustumista yläasteen         kuvuoden 1981-82 alusta lukien saa opet-
22749:        koululaisille kaikissa maamme kun-            taja järjestäessään kouluhallituksen ohjeiden
22750:        nissa?                                        mukaisen työelämään tutustuttamisjakson puol-
22751:                                                      ta vuosiviikkoylituntia vastaavan korvauksen
22752:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kutakin tutustuttamisjaksoon osallistuvaa pe-
22753: vasti seuraavaa:                                     rusopetusryhmää kohden.
22754:    Peruskoulun oppilaiden ammatinvalinnan sel-          Edellä esitetyn perusteella on todettavissa,
22755: keyttämiseksi tarvitaan paitsi tietoa eri amma-      että kysymyksessä esitetyt epäkohdat on ku-
22756: teista ja koulutusväylistä myös kokemukseen          luvan kevään virkaehtosopimusneuvotteluiden
22757: perustuvaa tuntumaa työnteosta ja työelämästä        yhteydessä korjattu ja että kouluhallitus on jo
22758: yleensä. Tämä työelämään tutustuttaminen ta-         aiemmin antanut ohjeet työelämään tutustutta-
22759: pahtuu pääasiassa oppilaanohjauksen yhteydes-        misjaksojen järjestämisestä. Toiminnan toteut-
22760: sä. Kouluhallitus on vahvistanut vuonna 1979         taminen on nyt käytettävissä olevien voima-
22761: oppilaanohjauksen valtakunnalliset oppimäärät        varojen puitteissa kuntien ja koulujen tehtä-
22762: ja opetussuunnitelmalliset ohjeet, joihin sisäl-     vänä.
22763:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1981
22764: 
22765:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
22766:                                                1981 vp.
22767: 
22768: 
22769: 
22770: 
22771:                             Tili Rilqd~gens Herr Talman
22772: 
22773:     l det syf,tQ 37 § 1 m.pm. riksdags~rdningeQ       samt genQm att man för elevema arrangerar
22774: ang~r h3r Ni, Herr Talm.®, med Eder skri-             orienterande dagar eller orienterande perioder
22775: ve:l!le f1l? 464 av deq 6 mars 19S 1 till veder-      i arbetslivet. Den orienterande perioden kan
22776: börruJ.de medl!'!tn ~v statsriidet för avgivande av   enligt skolstyrelsens anvisningar arrangeras i
22777: svar översijnt !lV!ikrift av följande av riksdags-    grundskolans avgångsklasser och pågå 1-2
22778: man Renlung m. fl. undert!!cknade spörsmål            veckor.
22779: nr 1.30:                                                 De arrangemang orienteringen i arbetslivet
22780:                                                       kräver ankommer inom skolan på den lärare
22781:           Är Regeringen medveten om det               som är studiehandledare på grundskolans hög-
22782:        stora behovet av praktisk yrkesoriente-        stadium. Anordnandet av orienteringsperioder
22783:        ring bland våra högstadieelever och att        har hittills försvårats av att det saknats avlö-
22784:        inget administrativt beslut tillfört skolan    ningsgrunder för den lärare som svarar för ar-
22785:        de medel som behövs för en verksamhet          rangemangen.
22786:        av denna art, och                                 Vid de tjänstekollektivavtalsförhandlingar
22787:           vilka åtgärder tänker Rcgeringen vid-       som har förts under innevarande år korrigera-
22788:        ta för att det skall bli möjligt att ordna     des det ovan nämnda missförhållandet. Från
22789:        praktisk yrkesorientering för högstadie-       och med början av läsåret 1981-82 får lärare,
22790:        eleverna i alla kommuner i vårt land?          som i enlighet med skolstyrelsens anvisningar
22791:                                                       anordnar en orienterande period i arbetslivet,
22792:    Såsom svar på detta spörsm.ål får jag vörd-        en ersättning motsvarande en halv årsvecko-
22793: samt anföra följande:                                 timme för varje basundervisningsgrupp som del-
22794:    För att yrkesvalet skall göras klarare för         tar i orienteringsperioden.
22795: grundskolans elever erfordras utom kunskap               På grund av det ovan anförda kan det
22796: om olika yrken och utbildningsvägar även på           konstateras att de i spörsmålet framlagda miss-
22797: erfarenhet baserad uppfattnipg om arbetet och         förhållandena i samband med tjänstekollektiv-
22798: arbetslivet i allmänhet. Denna orientering om         avtalsförhandlingarna under innevarande vår
22799: arbetslivet sker i huvudsak i samband med             har korrigerats och atlt skolstyrelsen redan ti-
22800: elevhandledningen. Skolstyrelsen fastställde år       digare har givit anvisningar om anordnandet ay
22801: 1979 för hela riket lärokurser och anvisningar        perioder för orientering i arbetslivet. Det an-
22802: rörande läroplanen för eleyhandledningen, inne-       kommer nu på kommunerna och skolorna att
22803: fa~ttande även orientering i arbetslivet. Oriente-    inom ramen för de tillgängliga resurserna ge-
22804: ringen sker under lektionerna, genom oriente-         nomföra verksamheten.
22805: rande besök i olika företag och inrättningar
22806: 
22807: 
22808: 
22809:                                                               Undervisningsminister Pär Stenbäck
22810:                                              1981 vp.
22811: 
22812: Kirjallinen kysymys n:o 131
22813: 
22814: 
22815: 
22816: 
22817:                                  Tenhiälä: Asikkalassa olevan Kopsuon tien kunnostamisesta.
22818: 
22819: 
22820:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22821: 
22822:     Asiakkalassa on Kopsuon tie, joka kulkee        myös noin 900 huvilaa, ja Vantaan seurakunta
22823: Vääksystä Vesivehmaan kautta Kalkkisiin. Tä-        on hankkinut sieltä itselleen virkistysalueen
22824: mä Kopsuon tie on kunnoltaan, liikenneturval-       käyttöönsä.
22825: lisuudeltaan ja rakenteeltaan sellainen, että se       Edellä oleva osoittaa, että tien käyttö on
22826: ei täytä nykyaikaiselle tielle asetettuja vaati-    varsin runsasta, ei pelkästään talvikautena,
22827: muksia. Eräänä osoituksena voitaneen pitää jopa     vaan myös kesäaikaan. Kalkkisten alueen pääs-
22828: sitä, että se on suosittu maantieautokilpailujen    sä on niin ikään vielä lossi käytössä.
22829: ajoväylä.                                              Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
22830:     Kopsuon tie on ainoa tie, jota Vesivehmaan      jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
22831: ja Kalkkisuen kylien asukkaat voivat kulkea         tioneuvoston asianomais·en jäsenen vastattavaksi
22832: asioidessaan kuntakeskuksessaan Vääksyssä.          seuraavan kysymyksen:
22833: Tätä tietä joutuvat niin ikään luonnollisesti
22834: käyttämään koululaiset päivittäin, ja tänäkin                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22835:  talvikautena on ollut päiviä, jolloin ei koulu-           ryhtyä Kopsuon tien saattamis1eksi nyky-
22836: laisia ole uskaHettu turvallisuussyistä, huonosta          ajan vaatimusten edellyttämälle tasolle?
22837:  kelistä johtuen, lähettää kouluun. Alueella on
22838:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1981
22839: 
22840:                                           Hannu Tenhiälä
22841: 
22842: 
22843: 
22844: 
22845:  088100348P
22846: 2                                          1981 vp.
22847: 
22848: 
22849: 
22850: 
22851:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22852: 
22853:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tiellä onnettomuustilastojen mukaan tapahtunut
22854: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-    kaksi onnettomuutta, jotka molemmat ovat
22855: hemies, 10 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn      vuodelta 1976. Maaliskuussa sattuneessa onnet-
22856: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston       tomuudessa oli osallisena jalankulkija ja hen-
22857: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     kilöauto. Onnettomuuden seurauksena jalankul-
22858: edustaja H. Tenhiälän näin kuuluvasta kirjalli-   kija vammautui. Kesäkuussa 1976 kuolemaan
22859: sesta kysymyksestä n:o 131:                       johtaneen onnettomuuden syynä oli kuljettajan
22860:                                                   alkoholin käyttö. Vuonna 1979 yhdestä kahden
22861:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    henkilöauton 'kolarista oli seurauksena vain pel-
22862:        ryhtyä Kapsuon tien saattamis1eksi nyky-   tivaurioita.
22863:        ajan vaatimusten edellyttämälle tasolle?      Tiellä d siten viime vuosina ole tapahtunut
22864:                                                   poikkeuksellisen    runsaasti     onnettomuuksia
22865:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       huolimatta tien vaarallisuudesta.
22866: tavasti seuraavaa:                                   Vesivehmaan-Kalkkisten den liikennetur-
22867:    Maantie n:o 3132 on Vesivehmaan ja Kalk-       vallisuuden parantamiseksi on lähinnä vain
22868: kisten välisellä osuudella sorapäällysteinen      kaksi vaihtoehtoista ratkaisua. Nykyisen tien
22869: Salpausselän pohjoispuolen suurista maaston       kunnossapitotoimenpiteitä t1ehdään normaalia
22870: korkeuserojen vaihteluista johtuen tie on poik-   enemmän ja normaalia nopeammin, kuten viime
22871: keuksellisen mutkainen ja mäkinen.                vuosina on jo tehtykin tai rakennetaan käytän-
22872:    Tien vuoden keskimääräinen vuorokausilii-      nöllisesti katsoen kokonaan uusi tie, joka kar-
22873: kenne oli vuonna 1975 tien eteläpäässä 335        kean arvion mukaan maksaisi 20-40 mmk.
22874: autoa/vrk, keskivaiheilla 94 autoa/vrk ja            Tien kokonaan uudelLeen rakentamiseksi ei
22875: Kalkkisten lossin läheisyydessä 128 autoa/vrk.    vähäisen liikenteen vuoksi ole taloudellisia pe-
22876: Koko tien keskimääräinen Hikienne oli siten       rusteita. Tie- ja vesirakennuslaitoksen tavoit-
22877: ainoastaan noin 200 autoa/vrk. Loma-asutuk-       teena on kohdistaa tienpidon rahoitus niihin
22878: sesta johtuen kesän keskimääräinen vuorokausi-    toimenpiteisiin, joilla saadaan aikaan eniten
22879: liikenne oli tien eteläpäässä 485 autoa/vrk.      yhueiskunnan toivomia vaikutuksia. Vesiveh-
22880: Tien keskivaiheilla kesäliikenne oli vain 20      maan-Kalkkisten tien parantamista tehok-
22881: autoa/vrk suunempi kuin koko vuoden keski-        kaampia hankkeita on Hämeen tie- ja vesira-
22882: määräinen liikenne.                               kennuspiirin alueella niin runsaasti, ettei ko.
22883:    Tien mutkat ja mäet ovat liikenneturvalli-     tie ole mahtunut niihin toimintasuunnitelmiin,
22884: suuden kannalta vaarallisia. Puutavaralastissa    joita on tehty vuoteen 1990 asti.
22885: olevien kuorma-autojen kaatumiset eivät yleen-       Vesiv:ehmaan-Kalkkisten maantien liiken-
22886: sä tule poliisin tietoon ja sen vuoksi ne eivät   teen olosuhteiden turvaamiseksi ryhdytään siis
22887: myöskään näy tie- ja vesirakennuslaitoksen        ainoastaan tehostettuihin kunnossapitotoimen-
22888: onnettomuustilastoissa. Vuosina 1976-78 on        piteisiin.
22889:      Helsingissä maaliskuun 24 päivänä 1981
22890: 
22891:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
22892:                                                 N:o 131                                                3
22893: 
22894: 
22895: 
22896: 
22897:                              Tili Riksdagens Herr Talman
22898: 
22899:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tistiken har det inträffat två olyckor under åren
22900: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          1976-78, båda år 1976. En fotgängare och
22901: av den 1·0 mars 1981 tili vederbörande medlem          en personbil var delaktiga i den olycka som
22902: av statsrådet översänt avskrift av följande av         inträffade i mars. Fotgängaren skadades. Or-
22903: riksdagsman H. Tenhiälä undertecknade spörs-           saken tili dödsolyckan i juni 1976 var att
22904: mål nr 131:                                            föraren förtärt alkohol. Vid en kollision mellan
22905:                                                        två personbilar år 1979 uppkom endast plåt-
22906:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          skador.
22907:        ta för att bringa Kopsuo-vägen i ett               Antalet olyckor som inträffat på vägen
22908:        sådant skick att den motsvarar nutida           under de senaste åren är alltså trots att vägen
22909:        krav?                                           är farlig inte exceptionellt stort.
22910:                                                           Det finns egentligen bara två metoder för
22911:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         att förbättra trafiksäkerheten på vägen mellan
22912: samt framföra följande:                                Vesivehmaa och Kalkkinen. Antingen vidtas
22913:     Landsväg nr 3132 är grusbelagd på sträckan         flere åtgärder än normalt för underhåll av den
22914: mellan Vesivehmaa och Kalkkinen. På grund              nuvarande vägen och utförs dessa åtgärder
22915: av de stora variationerna beträffande höjdskill-       snabbare än normalt, såsom under de senaste
22916: naderna i terrängen norr om Salpausselkä är            åren, eller också anläggs en praktiskt taget
22917: vägen exceptionellt kmkig och backig.                  helt ny väg, som enligt en grov uppskattning
22918:     Den årliga genomsnittstrafiken på vägen var        skulle kosta 20~40 milj. mk.
22919: år 1975 335 bilar/dygn i vägens sydliga ända,             På grund av den obetydliga trafiken finns
22920: 94 bilar/dygn på det mittersta avsnittet av            det inga ekonom~ska grunder för att anlägga
22921: vägen och 128 bilar/dygn i närheten av färjan          en helt ny väg. Väg- och vattenbyggnadsverkets
22922: i Kalkkinen. Den genomsnittliga trafiken på            mål är att inrikta finansieringen av väghåll-
22923: hela vägen var sålunda endast omkring 200              ningen på de åtgärder, genom vilka man kan
22924: bilar/dygn. På grund av semesterbosättningen           uppnå de mål som samhället mest önskar.
22925:  var den genomsnittliga dygnstrafiken under            Inom väg- och vattenbyggnadsverkets Tavast-
22926: sommartid 485 bilar i vägens sydliga ända.             lands distrikt finns det så många projekt som
22927:  På vägens mittersta avsnitt var sommartrafiken        är effektivare än förbättringen av Vesivehmaa
22928:  endast 20 bilar mera per dygn än den genom-           -Kalkkinen-vägen, att ifrågavarande väg inte
22929:  snittliga trafiken under hela året.                   har kunnat beredas plats i de verksamhets-
22930:     Vägens kurvor och backar är från trafik-           planer som uppgjorts fram tili år 1990.
22931:  säkerhetssynpunkt sett farliga. Då lastbilar med         Endast     effektiverade     underhållsåtgärder
22932:  trävarulast stjälper kommer olyckorna i allmän-       kommer alltså att vidtas för att få tili stånd
22933:  het inte tili polisens kännedom och därför            säkrare trafikförhållanden på Vesivehmaa-
22934: syns de heller inte i väg- och vattenbyggnads-         Kalkkinen-landsvägen.
22935: verkets olycksfallsstatistik. Enligt olycksfallssta-
22936:       Helsingfors den 24 mars 1981
22937: 
22938:                                                                        Trafikminister Veikko Saarto
22939:                                                 1981 vp.
22940: 
22941: Kirjallinen kysymys n:o 132
22942: 
22943: 
22944: 
22945: 
22946:                                   Wahlström ym.: Ns. harmaan työvoiman välittämisestä Suomesta
22947:                                     Ruotsiin
22948: 
22949: 
22950:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22951: 
22952:     Ruotsalaiset tiedotusvälineet - ennen muu-       tajat ovat todenneet työvoiman vuokrausta har-
22953: ta Radio Västerbotten sekä maan metallityö-          joittavilla yhtiöillä olevan täysin laillinen julki-
22954: läisten ammattiliiton lehti Metallarbetaren -        sivu. Harmaan työvoiman välitykseen katsotaan
22955: ovat kiinnittäneet huomiota niin sanotun har-        ra1lkaisevasti vaikuttavan sen, että vaikka maam-
22956: maan työvoiman välitykseen Suomesta Ruot-            me lainsäädännön mukaan työnvälitys on val-
22957: siin. Tiedotusvälineissä esitettyjen tietojen mu-    tion tehtävä ja luvaton työnvälitys on krimi-
22958: kaan kyseessä on suurimittainen ja suunnitel-        nalisoitu, on laajamittainenkin työvoiman vuok-
22959: mallinen toiminta, jossa liikevoittoa hankitaan      raustoiminta lakiemme mukaan mahdollista ja
22960: mm. veronkierron ja konkurssien avulla. Suo-         sallittua ..
22961: messa asiaan on puuttunut vaasalainen sanoma-           Työvoiman vuokraustoimintaan liittyy jouk-
22962: lehti Kansan Ääni, joka käsitteli tapahtumia         ko <:)päkohtia myös silloin, kun tätä 'toimintaa
22963: laajasti 5. 3. 1981 ilmestyneessä numerossaan.       harjoitetaan maamme rajojen sisäpuolella. Työn-
22964:     Harmaalla työvoimalla tarkoitetaan sellaista     tekijöiden työsuhdeturva on vielä tavallistakin
22965: työntekoa, josta ei makseta veroja, ei vakuu-        heikompi, ja toimintaan saattaa liittyä verojen
22966:  tuksia eikä sosiaaliturvamaksuja. Se käsittää       ja sosiaalikustannusten kiertämistä.
22967: myös laittoman työvoiman välittämisen maasta            Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
22968:  toiseen. Käytännössä toiminta on lehtitietojen      §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
22969:  mukaan tapahtunut siten, että ruotsalainen pei-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
22970:  teyhtiö on vuokrannut työvoimaa suomalaiselta       seuraavan kysymyksen:
22971:  sisaryhtiöltään, ja työvoima on sitten vuokrattu
22972:  edelleen ruotsalaiselle tilaajalle. Ilmoituksilla              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
22973:  on haettu nimenomaan suomalaista työvoimaa.                työvoiman vuokraustoiminnan sallimi-
22974: Kun työvoima vuokrataan toiseen maahan, on                  nen maamme lainsäädännössä mahdollis-
22975:  verojen ja henkilösivukulujen kiertäminen suu-             taa laajamittaisen ns. harmaan työvoi-
22976:  ressa mitassa mahdollista.                                 man välittämisen Suomesta Ruotsiin,
22977:     Radio Västerbotten ja Metallarbetaren ovat              mihin toimintaan lehtitietojen mukaan
22978:  erityisesti kiinnittäneet huomionsa erään Suo-             liittyy verojen ja sosiaalikustannusten
22979:  messa asuvan liikemiehen toimiin. Tämän väi-               kiertäminen ja mikä merkitsee yleensä-
22980:  tetään 1970-luvulla perostaneen viisi yritystä,            kin tavallista heikompaa asemaa työn-
22981:  jotka ovat kaikki menneet konkurssiin sen jäl-             tekijöille, ja jos on,
22982:  keen kun niiden varat on ohjattu muihin ky-                   mihin lainsäädännöllisiin tai muihin
22983:  seisen liikemiehen hallinnassa oleviin yhtiöihin.          toimenpiteisiin Hallitus aiJkoo ryhtyä tä-
22984:     Radio Västerbottenin asiaa tutkineet toimit-            män toiminnan lopettamiseksi?
22985:    Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1981
22986: 
22987:                Jarmo Wahlström                                   Pauli Uitto
22988:                Sten Söderström                                   1.-C. Björklund
22989:                                         Juhani Vähäkangas
22990: 
22991: 
22992: 
22993: 088100349R
22994: 2                                                1981 vp.
22995: 
22996: 
22997: 
22998: 
22999:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23000: 
23001:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ruotsalaisten yritysten toimesta Norjan öljyken-
23002: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tille. Tällöinkin työntekijät ovat usein olleet
23003: olette 10 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn           Ruotsissa asuvia suomalaisia.
23004: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Ns. harmaaseen toimintaan pohjoismaissa
23005: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         liittyvät ongelmat ovat osoittautuneet siinä
23006: edustaja Jarmo Wahlströmin ym. näin kuulu-            määrin laajoiksi ja monisäikeisiksi, että yksin-
23007: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 132:             omaan valtioiden sisäisen lainsäädännön puit-
23008:                                                       teissa niitä ei ole kyetty ratkaisemaan. Poh-
23009:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että        joismaiden työmarkkinatoimikunnan (NAUT)
23010:        työvoiman vuokraustoiminnan sallimi-           v. 197 6 asettaman työryhmän työn tuloksena
23011:        nen maamme lainsäädännössä mahdollis-          valmistui v. 1977 selvitys työvoiman vuok-
23012:        taa laajamittaisen ns. harmaan työvoi-         rauksesta ja aliurakoiunista Pohjoismaissa. Sel-
23013:        man välittämisen Suomesta Ruotsiin,            vityksen perusteella Pohjoismaiden työmarkki-
23014:        mihin toimintaan lehtitietojen mukaan          natoimikunta ehdotti Pohjoismaiden Ministeri-
23015:        liittyy verojen ja sosiaalikustannusten        neuvostolle harkittavaksi mahdollisuuksia mai-
23016:        kiertäminen ja mikä merkitsee yleensä-         den välisen yhteisen valvontajärjestelmän luo-
23017:        kin tavallista heikompaa asemaa työn-          miseksi, koska laittomaan työvoiman vuokrauk-
23018:        tekijöille, ja jos on,                         seen liittyvät ongelmat koskevat useampaa maa-
23019:            mihin lainsäädännöllisiin tai muihin       ta työvoiman vuokrauksen tapahtuessa maasta
23020:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä tä-      toiseen ja koska siihen erityisesti tällöin liittyy
23021:        män toiminnan lopettamiseksi?                  vaikeita määritelmä- ja tulkintaongelmia. Minis-
23022:                                                       terineuvosto onkin 25. 1. 1980 asettanut työ-
23023:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ryhmän, jonka edellä mainitun ehdotuksen mu-
23024: vasti seuraavaa:                                      kaisesti tulee mm. seurata esille tulevia ongel-
23025:    Huolimatta siitä, että lainsäädäntö muissa         mia ja pohtia yhteisiä menettelytapoja työvoi-
23026: pohjoismaissa kieltää työvoiman vuokraustoi-          man vuokraukseen liittyvien ongelmien poista-
23027: minnan ja että erityisesti Ruotsissa yleensä ul-      miseksi. Työryhmä aloitti työnsä 8. 1. 1981.
23028: kopuolisen työvoiman käyttö yrityksissä on                ,Työvoimaministeriön työvoiman vuokrausta
23029: lailla tiukasti säännösteltyä, työvoiman vuok-        selvittämään asettaman toimikunnan mietintö
23030: rausta on kuitenkin esiintynyt sekä Ruotsissa         valmistui viime vuoden keväällä. Mietinnössään
23031: että Norjassa. Viimeksi mainitussa sitä voi esiin-    toimikunta ehdotti työvoiman vuokrauksen
23032: tyä myös laillisesti, koska poikkeustapauksissa       saattamista lainsäädännöllisin toimenpitein sään-
23033: työvoiman vuokraukseen voidaan myöntää lupa.          telyn ja valvonnan alaiseksi. Työvoimaministe-
23034: Tavallisesti laiton työvoiman vuokraus on ver-        riössä ovat parhaillaan tutkittavina mietintöön
23035: hottu sinänsä lailliseksi urakointi- ja aliurakoin-   sisältyneiden ehdotusten ja mietinnöstä saatu-
23036: titoiminnaksi. Nimenomaan tätä tarkoitetaan           jen lausuntojen pohjalta erilaiset mahdollisuu-
23037: muissa pohjoismaissa käsitteellä "harmaa toi-         det lainsäädäntötoimenpitein säännellä työvoi-
23038: minta". Myöskin Suomessa toimivien yritysten          man vuo~raustoimintaa. Kuten kuitenkin edellä
23039: on voitu todeta sekä Ruotsiin että Norjaan pe-        on todettu, pohjoismaisella tasolla ns. harmaan
23040: rustamiensa tytäryhtiöiden välityiksellä olleen       toiminnan estäminen edellyttäisi maiden välisiä
23041: tässä toiminnassa mukana. Viime aikoina on            yhteisiä menettelytapoja, joita parhaillaan Poh-
23042: myös voitu todeta, että työvoiman vuokrausta           joismaiden Ministerineuvoston asettama työ-
23043: on melko laajassa mitassa tapahtunut Ruotsista        ryhmä selvittää.
23044:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1981
23045: 
23046:                                                                 Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
23047:                                                N:o 132
23048: 
23049: 
23050: 
23051: 
23052:                         Till Riksdagens Herr Talman
23053: 
23054:    I den ordning 37 § 1 mom. dksdagsord-            ka företag till de norska oljefälten. Också där
23055: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder          har arbetstagarna ofta varit finländare som är
23056: skrivelse av den 10 mars 1981 tHl vederbö-          bosatta i Sverige.
23057: rande medlem av statsrådet för besvarande              Problemen i anslutning till den s.k. gråa
23058: översänt avskrift av följande av riksdagsman        verksamheten i norden har visat sig så om-
23059: Jarmo Wahlström m. fl. ställda skriftliga spörs-    fattande och mångfasetterande, att man inte kun-
23060: målnr 132:                                          nat lösa dem enbart inom ramen för de enskil-
23061:                                                     da ländernas interna lagstiftning. Nordiska ar-
23062:           Är Regeringen medveten om, att            betsmarknadsutskottet (NAUT) tillsatte år
23063:        tillåtandet av arbetskraftens uthyrnings-    1976 en arbetsgrupp, vars arbete resulterade
23064:        verksamhet i vårt lands lagstiftning möj-    i en utredning om uthyrnings- och entr·eprenad-
23065:        liggör en omfattande förmedling av s.k.      företag i norden år 1977. Med stöd av utred-
23066:        grå arbetskraft från Finland till Sverige,   ningen föreslog Nordiska arbetsmarknadsutskot-
23067:        en ·verksamhet som enligt vissa tid-         tet tili Nordiska Ministerrådet, att man skulle
23068:        ningsuppgifter fö11knippas med kring-        överväga möjligheterna till skapande av ett
23069:        gående av skatter och socialskyddsav-        internordiskt övervakningssystem, eftersom
23070:        gifter och innebär även annars en sva-       problemen som ansluter sig till den illegala
23071:        gare ställning för arbetstagarna än i        arbetskraftsuthyrningen berör flera länder, i
23072:        genomsnitt, och om detta är fallet,          och med att arbetskraftsuthyrningen sker från
23073:           vilka lagstiftnings- eller andra åtgär-   ett land till ett annat och är därför behäftad
23074:        der ämnar Regeringen vidta för att få        med svåra definitions- och tolkningssvårigheter.
23075:        slut på denna verksamhet?                    Ministerrådet har därför 25. 1. 1980 tillsatt en
23076:                                                     arbetsgrupp, som enligt det ovannämnda för-
23077:    Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-     slaget skall bl.a. följa med de problem som
23078: samt följande:                                      kommer upp och dryfta gemensamma förfa-
23079:    Trots att lagstiftningen i de övriga nordiska    ringssätt i syfte att eliminera prob1emen i an-
23080: länderna förbjuder arbetskraftsuthyrningen och      slutning till arbetskraftsuthyrningen. Arbets-
23081: att användningen av utomstående arbetskraft         gruppen inledde 1sitt arbete 8. 1. 1981.
23082: är i allmänhet hårt reglerad genom lag särskilt        Kommissionen för utredning av arbetskrafts-
23083: i Sverige, har arbetskraftsuthyrning doak före-     uthyrningen, som arbetskraftsministeriet tillsatt,
23084: kommit såväl i Sverige :som i Norge. I det          fick sitt betänkande färdigt till våren 1980. I
23085: sistnämnda landet kan även bedrivas laglig          betänkandet föreslås, att arbetskraftsuthyr-
23086: arbetskraftsuthyrning, för där kan man i vissa      ningen skulle genom lagstiftningsåtgärder un-
23087: undantagsfall bevilja tillstånd till uthyrnings-    derkastas reglering och övervakning. Inom ar-
23088: verksamhet. Vanligen ·sker den illegala arbets-     betskraftsministeriet håller man som bäst på
23089: kraftsuthyrningen i form av en i och för sig        att utgående från betänkandets förslag och de
23090: laglig entreprenörs- ellet underentreprenörs-       utlåtanden som getts om betänkandet under-
23091: verksamhet. Det är uttryckligen denna verk-         söka olika möjligheter att genom lagstiftnings-
23092: samhet 1SOffi i de övriga nordiska länderna bru-    åtgärder reglera uthyrningsverksamheten. Som
23093: kar kallas för "grå verksamhet". Aven företag       man doak redan konstaterat, skulle det för
23094: som verkar i Finland har kunnat konstateras         hindrande av den gråa verksamheten på nor-
23095: ha varit med om verksamheten via sina dotter-       diskt plan förutsättas enhetliga förfaringssätt
23096: bolag i Sverige och Norge. Under de senaste         mellan länderna, en fråga som är under utred-
23097: tiderna har man vidare kunnat notera en gans-       ning hos den a:v Nord1ska Ministerrådet till-
23098: ka omfattande arbetskraftsuthyrning hos svens-      satta arbetsgruppen.
23099:    Helsingfors den 9 april 1981
23100: 
23101:                                                             Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
23102:                                                1981 vp.
23103: 
23104: Kirjallinen kysymys n:o 133
23105: 
23106: 
23107: 
23108: 
23109:                                   M. Puhakka ym.: Kunnallisen elokuvatoiminnan edistämisestä
23110: 
23111: 
23112:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23113: 
23114:    Kuluvan vuoden alusta tuli voimaan laki                Joensuun kaupungin kulttuurilautakunta teki
23115: kuntien kulttuuritoiminnasta. Sen mukaan kult-        14. 11. 1980 päätöksen nuorten elokuvakerhon
23116: tuurilautakunnan tehtävänä on kulttuuritoimin-        perustamisesta kevätkaudeksi 1981. Jakson ai-
23117: nan edistäminen, tukeminen sekä järjestäminen.        kana olisi esitetty kahdeksan kokoillan eloku-
23118:    Elokuvakasvatuksen järjestäminen on yksi           vaa Musiikkiopiston konserttisalissa, jonka kau-
23119: niistä tehtävistä, joita uusien lakisääteisten lau-   punki on vuonna 1978 valmistuneessa perus-
23120: takuntien tulee ottaa hoidettavakseen. Onhan          korjauksessa tehnyt elokuvaesitystoimintaan so-
23121: elokuva nimenomaan taiteenala, jota tähän             veltuvaks.i. Esitysten ajankohdaksi valittiin
23122: saakka kuntatasolla on pystytty edistämään hy-        lauantai klo 18-20 - ajankohta, jolloin sa-
23123: vin sattumanvaraisesti. Lisäksi voi9aan todeta,       lilla on vähiten käyttöä musiikkisalina. Jäsen-
23124: että elokuvan tarjonta on eräitä suurempia            kortin hinnaksi kulttuurilautakunta määräsi 20
23125: paikkakuntia lukuunottamatta supistunut yksi-         markkaa.
23126: tyisten elokuvateattereiden usein varsin yksi-            Päätös nuorten elokuvakerhon perustamises-
23127: puoliseen ohjelmistoon. Yksityinen tarjonta ot-       ta nimenomaan kaupungin keskustassa sijaitse-
23128: taa myös hyvin rajoitetusti huomioon alle 16-         vaan Musiikkiopistoon perustui osaksi siihen,
23129: vuotiaat katsojat.                                    että keskikaupunkialueelta puuttuu nuorisotilat,
23130:    Elokuvatoiminnalla olisi eräitä merkittäviä        joissa elokuvia vohaisiin esittää. Filmiesitysten
23131: etuja muihin taiteenaloihin nähden. Elokuvaa          ohella kevään 1981 suunnitelmaan sisältyi nel-
23132: voidaan esittää taiteellisesti yhtä tasokkaana        jä esitettävään elokuvaan tai aiheeseen liitty-
23133: niin asutuskeskuksissa kuin haja-asutusalueilla-      vää alustusta.
23134: kin. Elokuvatoiminnan avulla voidaan koota                Suomen Filmikamari r.y. puuttui kuitenkin
23135: harrastajia erityisesti nuorten joukosta. Koko        suunnitelman toteutukseen niin, että siinä vai-
23136: väestöön verrattuna nuorten elokuvissa käy-           heessa kun jo ensimmäinen esitys oli järjes-
23137: minen onkin lähes kaksi kertaa yleisempää. Li-        tetty, se kielsi filmivuokraamaja lähettämästä
23138: säksi elokuvatoimintaa voidaan kustannuksil-          nuorten elokuvaesityksiin päivättyjä 35 mm:n
23139:  taan edullisena muita taiteenaloja helpommin         elokuvakopioita. Kulttuurilautakunta joutui tä-
23140:  toteuttaa myös kunnissa, joissa taloudelliset        män johdosta vaihtamaan elokuvat 16 mm:n
23141:  toimintaedellytykset ovat keskimääräistä hei-        kopioihin sillä seurauksella, että kaksi kuvista
23142: kommat.                                               jouduttiin vaihtamaan täysin toisiin elokuviin.
23143:     Valtion elokuvataidetoimikunta on muistios-       Tämän seurauksena oli todettavissa, että nuo-
23144:  saan elokuvataiteen kehittämissuunnitelmista         rison mielenkiinto väheni toimintaa kohtaan.
23145:  (28. 12. 1979) esittänyt, että "kunnallisen esi-         Suomen Filmikamari on 18. 2. 1981 päivä-
23146:  tystoiminnan osalta on erityisesti kiinnitettävä     tyssä kirjeessään Joensuun kaupungin kulttuuri-
23147: huomiota vuoden 1981 aikana voimaan astu-             lautakunnalle ilmoittanut, että "elokuvateatteri-
23148:  van kulttuuritoimintalain suomiin mahdolli-          toimintaa ei tulisi ryhtyä harjoittamaan paikka-
23149:  suuksiin. Elokuvataidetoimikunta pitää välttä-       kunnilla, joilla on yksi tai useampi toimiva
23150:  mättömänä kaupallisen ja alueellisen elokuva-        yksityinen elokuvateatteri". Nähdäksemme Suo-
23151:  toiminnan vakinaistamista".                          men Filmikamarin kanta merkitsee sitä, että
23152:     Käytännössä kunnan järjestämä elokuvatoi-         elokuvakasvatuksellinen toiminta, johon laki
23153:  minta voi kohdata sellaisia esteitä, jotka hait-     kuntien kulttuuritoiminasta ja valtion elokuva-
23154:  taavat tai tekevät jopa mahdottomaksi järjes-        poliittiset suunnitelmat antavat mahdollisuuden,
23155:  telmällisen elokuvakasvatuksen suunnittelun ja       voidaan evätä sellaisilla paikkakunnilla, joilla
23156:  toteutuksen.                                         toimii alan yksityinen yrittäjä. Kuitenkin kun-
23157: 088100401D
23158: 2                                             1981 vp.
23159: 
23160: nallinen elokuvatoiminta olisi mielestämme hy-           järjestämisestä voisi toteutua myös elo-
23161: vin järjestettynä tärkeä osa nuorison taidekas-          kuvataiteen osalta,
23162: vatuksellista työtä, eikä se millään muotoa                 että valtiovallan toimenpiteet kunnal-
23163: loukkaisi yksityisten elokuvateattereiden elin-          lisen elokuvatoiminnan edistämiseksi
23164: mahdollisuuksia, vaan pikemminkin kouluttaisi            voisivat ulottua myös sellaisille paikka-
23165: niille uutta elokuvamyönteistä yleisöä.                  kunnille, joilla toimii yksityisiä elokuva-
23166:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-       teattereita, ja
23167: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                että elokuvan maahantuonti ja levi-
23168: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-           tys voitaisiin järjestää sellaiselle poh-
23169: vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:                  jalle, että se nykyistä paremmin ottaisi
23170:                                                          huomioon kunnallisen elokuvatoiminnan
23171:          Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-         ja elokuvakasvatuksen edistämismahdol-
23172:        menpiteisiin,                                     lisuudet?
23173:          että laki kuntien kulttuuritoiminnan
23174:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1981.
23175: 
23176:          Matti Puhakka                  Lea Savolainen              Jouko Skinnari
23177:          Markus Aaltonen                Juhani Surakka              Jouko Tuovinen
23178:          Jorma Rantala                  Saara-Maria Paakkinen       Anna-Liisa Piipari
23179:          Pirkko Valtonen                Pentti Lahti-Nuuttila       Hannu Tapiola
23180:          M.-L. Salminen                 Pertti Hietala              Risto Tuominen
23181:          Eino Grönholm                  Liisa Jaakonsaari           Sten Söderström
23182:          Paula Eenilä                   Ensio Laine                 1.-C. Björklund
23183:          Kaj Bärlund                    Vappu Säilynoja             Inger Hirvelä
23184:          Kaarina Suonio                 Ulla-Leena Alppi            Terho Pursiainen
23185:          Erkki Liikanen                 Pekka Starast               Kaisa Raatikainen
23186:          Olli Helminen                  Pirjo Ala-Kapee             Mauno Forsman
23187:          Mikko Ekorre                   Niilo Hämäläinen            Bror Lillqvist
23188:          Sakari Knuuttila               Juhani Raudasoja            Pauli Puhakka
23189:                                                N:o 133                                                3
23190: 
23191: 
23192: 
23193: 
23194:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23195: 
23196:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sellaisiin kulttuuritoiminnan muotoihin, joita ei
23197: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ole aiemmin riittävässä määrin otettu huomioon
23198: olette kirjeellänne 10 päivältä maaliskuuta           paikallisessa kulttuuritoiminnassa. Valtaosassa
23199: 1981 n:o 173 lähettänyt valtioneuvoston asian-        maamme kunnista, erityisesti maalaiskunnissa,
23200: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          elokuvatoimintaa voidaan pitää juuri tällaisena
23201: Matti Puhakan ym. tekemän, seuraavan sisäl-           vähälle huomiolle jääneenä kulttuuritoiminnan
23202: töisen kysymyksen n:o 133:                            muotona, jonka järjestämiseen ja tukemiseen
23203:                                                       kuntien tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
23204:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-        Myös valtionosuuteen oikeuttavien kulttuuri-
23205:        menpiteisiin,                                  toimien viranhaltijoiden tehtäviin voidaan liit-
23206:           että laki kuntien kulttuuritoiminnan        tää elokuvatoiminnan järjestämiseen liittyviä
23207:        järjestämisestä voisi toteutua myös elo-       tehtäviä. Suuremmissa kaupungeissa on mahdol-
23208:        kuvataiteen osalta,                            lista myös perustaa kulttuurisihteerin tai -oh-
23209:           että valtiovallan toimenpiteet kunnal-      jaajan virka, jossa pääosa tehtävistä liittyy elo-
23210:        lisen elokuvatoiminnan edistämiseksi           kuvatoimintojen järjestämiseen. Myös taideoh-
23211:        voisivat ulottua myös sellaisille paikka-      jaaja voi olla elokuva-alan ammattikoulutuksen
23212:        kur.nille, joilla toimii yksityisiä elokuva-   saanut henkilö, jonka tehtävänä olisi esim.
23213:        teattereita, ja                                nuorten ja varttuneempien harrastajien omakoh-
23214:           että elokuvan maahantuonti ja levi-         taisen harrastustoiminnan ohjaaminen.
23215:        tys voitaisiin järjestää sellaiselle poh-         Opetusministeriö on tukenut elokuvatarjon-
23216:        jalle, että se nykyistä paremmin ottaisi       nan kehittämistä kunnissa vuodesta 1973 läh-
23217:        huomioon kunnallisen elokuvatoiminnan          tien tähän tarkoitukseen varatulla määrärahalla.
23218:        ja elokuvakasvatuksen edistämismahdol-         Tänä vuonna tulo- ja menoarviossa on tarkoi-
23219:        lisuudet?                                      tukseen osoitettu 700 000 markkaa. Kunnalli-
23220:                                                       sen elokuvatoiminnan painopiste on ollut siel-
23221:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lä, missä elokuvapalvelut ovat joko puuttuneet
23222: vasti seuraavaa:                                      kokonaan tai ovat olleet varsin puutteelliset.
23223:   Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki           Kuitenkin kunnallista elokuvatoimintaa on har-
23224: (1045/80) tarjoaa yleiset puitteet paikallisen        joitettu opetusministeriön myöntämän tuen tur-
23225: kulttuuritoiminnan järjestämiselle ja tukemisel-      vin myös kunnissa, joissa toimii yksityisiä elo-
23226: le kunnissa. Lain 1 §: ssä kulttuuritoiminnaksi       kuvateattereita. Näissä kunnissa kunnallinen
23227: on määritelty "taiteen harjoittaminen ja harras-      elokuvatoiminta on erityisesti kohdistettu elo-
23228: taminen, taidepalvelusten tarjonta ja käyttö          kuvatarjonnan laadun parantamiseen ja uusien
23229: sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaaliminen        väestöryhmien saattamiseen elokuvaharrastuk-
23230: ja edistäminen". Elokuvatoiminnan järjestämi-         sen piiriin sekä elokuvakasvatukseen. Opetus-
23231: nen kunnissa sekä alan kasvatus- ja harras-           ministeriö ei näe estettä kunnallisen elokuva-
23232: tustoiminnan edistäminen ovat sellaisia kult-         teatteritoiminnan ylläpitämiseen tällaisissa kun-
23233: tuuritoimintalain piiriin kuuluvia tehtäviä, joi-     nissa, mikäli esitystoiminnan ohjelmistopolitiik-
23234: den aiheuttamiin kustannuksiin voidaan saada          ka on sopusoinnussa yleisten taidepoliittisten
23235: valtionosuutta lain 5 § :n nojalla.                   päämäärien kanssa.
23236:    Opetusministeriö on päätöksellään 25. 2.              Maassamme elokuvien maahantuonti, levit·
23237: 1981 n:o 2225/63/81 antanut valtionosuuksia           täminen ja esittäminen on pääasiassa yritystoi-
23238: koskevia määräyksiä ja ohjeita. Näissä ohjeissa       mintaa. Näin ollen opetusministeriön keinot
23239: on korostettu sitä, että kuntien tulisi valtion-      vaikuttaa tähän toimintaan ovat rajalliset.
23240: osuuden käytössä kiinnittää erityistä huomiota           Opetusministeriö asettaa vuosittain Suomen
23241: 4                                           1981 vp.
23242: 
23243: elokuvasäätiön käyttöön määrärahoja, joilla       määrärahasta. Opetusministeriö jakaa myös
23244: mm. tuetaan laatuelokuvien maahantuontia ja       vuosittain määrärahan eräille elokuvakulttuuri-
23245: levittämistä maassamme. Tällä tavoin tukea        järjestöille elokuvakopioiden määrän lisäämi-
23246: saaneiden elokuvien levittämiselle myös kun-      seksi.
23247: nallisen elokuvatoiminnan ja elokuvakasvatuk-        Kunnallisesta elokuvatoiminnasta saaduista
23248: sen käyttöön ei saisi opetusministeriön käsi-     kokemuksista on tarkoitus laatia selvitys tä-
23249: tyksen mukaan olla esteitä. Ministeriö on myös    män vuoden aikana. Tämän selvityksen poh-
23250: edellyttänyt, että kotimaisen elokuvan tuot-      jalta tullaan harkitsemaan toimenpiteitä, joilla
23251: tajan tulee asettaa elokuvan valmistuttua ko-     elokuvien maahantuonti- ja levitysjärjestelmä,
23252: pio kunnallisen elokuvatoiminnan ja syrjäseutu-   jos tarvetta siihen ilmenee, saataisiin palvele-
23253: jen elokuvateattereiden käyttöön, mikäli tuot-    maan tarkoituksenmukaisella tavalla elokuva-
23254: taja on saanut elokuvasäätiöltä sellaista tuo-    tarjonnan kehittämiseen kunnissa tähtäävää toi-
23255: tantotukea, joka on myönnetty ministeriön sää-    mintaa sekä myös elokuvakasvatustoimintaa.
23256: tiön käyttöön tuotantotukea varten asettamasta
23257:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1981
23258: 
23259:                                                                       Ministeri lCalevi lCivistö
23260:                                             N:o 133                                                5
23261: 
23262: 
23263: 
23264: 
23265:                           Tili Riksdagens Herr Talman
23266: 
23267:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     skild uppmärksamhet vid sådana former av kul-
23268: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     turverksamhet, som tidigare inte beaktats i till-
23269: nr 17 3 av den 10 mars 1981 tili vederbörande     räcklig utsträckning i den lokala kulturverk-
23270: medlem av statsrådet översänt avskrifit av föl-   samheten. I våra flesta kommuner, i synner-
23271: jande av riksdagsman Matti Puhakka m. fl.         het landskommuner, kan filmverksamheten an-
23272: undertecknade spörsmål nr 13 3:                   ses vara just en sådan kulturform som inte till-
23273:                                                   dragit sig någon större uppmärksamhet och vid
23274:           Ämnar Regeringen vidta sådana åtgär-    vars organisering och stödjande kommunerna
23275:        der,                                       borde fästa större uppmärksamhet.
23276:           att lagen om kulturverksamhet i kom-       Uppgifterna i anslutning tili organiseringen
23277:        munerna kunde förverkligas även be-        av filmverksamheten kan även anknytas tili de
23278:        träffande filmkonsten;                     uppgifter som handhas av de tjäns.teinnehavare
23279:           att statsmaktens åtgärder för befräm-   inom kulturverksamheten, för vilka statsandel
23280:        jande av kommunal filmverksamhet           utgår. I större städer är det också möjligt att
23281:        kunde nå även sådana orter, på vilka       grunda en kultursekreterar- ellet kulturinstruk-
23282:        privata biografer verkar, och              törstjänslt, vars uppgifter <tili största delen be-
23283:           att importen och distributionen av      står av organisering av filmverksamheten.
23284:        filmer kunde ordnas på en sådan bas,       Konstinstruktören kan även vara en person
23285:        att den bättre än för närvarande skulle    med yrkesutbildning inom filmbranschen, vars
23286:        beakta möjligheterna att utveckla den      uppgift skulle vara att t.ex. leda personlig
23287:        kommunala filmverksamheten och film-       intresseverksamhet bland yngre och äldre per-
23288:        fostran?                                   soner som intresserar sig för film.
23289:                                                      Undervisningsministeriet har från år 1973
23290:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     understött utvecklandet av filmutbudet i kom-
23291: samt anföra följande:                             munerna med ett anslag som reserverats för
23292:    Lagen om ku1turverksamhet i kommunerna         detta ändamål. I statsförslaget för i år har
23293: (1 04 5/80) erbjuder allmänna ramer för anord-    700 000 mk anslagits för ändamålet. Den kom-
23294: nandet och stödjandet av lokal kulturverksam-     munala filmverksamhetens tyngdpunkt har va-
23295: het i kommunerna. I lagens 1 § definieras kul-    rit förlagd på orter där filmtjänsterna helt sak-
23296: turverksamheten såsom "utövande av konstnär-      nruts eller där dessa varit synnerligen brist-
23297: lig verksamhet och tillgodoseende av konstin-     fälliga. Kommunal filmverksamhet har dock
23298: tressen, utbud och utnyttjande av konstservice    bedrivits även i kommuner med privat biograf-
23299: samt vårdande och främjande av lokala kultur-     verksamhet med stöd som beviljats av undervis-
23300: trad1tioner". Anordnandet av filmverksamhet       ningsministeriet. I dessa kommuner har den
23301: i kommunerna samt främjandet av filmfostran       kommunala filmverksamheten särskilt inriktats
23302: och intresset för film är sådana under kultur-    på att förbättra kvaliteten på filmutbudet och
23303: verksamhetslagen hörande uppgifter, för vilkas    på att få nya befolkningsgrupper intresserade för
23304: kostnader statsandel kan erhållas med stöd av     film samt på filmfostran. Undervisningsminis-
23305: lagens 5 §.                                       teriet ser inget hinder för upprätthållande av
23306:    Undervisningsministeriet har genom sitt be-    kommunal biografverksamhet i sådana kmn-
23307: slut nr 2225/63/81 av 25. 2. 1981 utfärdat be-    muner, om man i fråga om föreställningarna
23308: stämmelser och direktiv om statsandelar. I des-   följer en programpoHtik, som överensstämmer
23309: sa direktiv har det betonats, att kommunerna,     med de allmänna konstpolitiska målen.
23310: då de använder statsandelen, borde fästa sär-        I vårt land är importen, distributionen och
23311: 088100401!)
23312: 6                                           1981 vp.
23313: 
23314: förevisningen av filmer huvudsakligen företag      och i avlägsna tra~ter belägna biografers för-
23315: av verksamhet. Undervisningsministeriet har så-    fogande om producenten från filmstiftelsen er-
23316: lunda begränsade möjligheter att inverka på        hållit ett produktionsstöd, som beviljats av
23317: denna verksamhet.                                  det anslag för produktionsstöd som ministe-
23318:    Undervisningsministeriet ställer årligen till   riet ställt dll stHitelsens förfogande. Under-
23319: Finlands filmstiftelses förfogande anslag, som     visningsministeriet utdelar årligen även ett an-
23320: används bl. a. för att subventionera import och    slag för vissa organisationer för filmkultur för
23321: distribution av kvalitetsfilmer i vårt land. En-   att öka antalet filmkopior.
23322: ligt undervisningsministeriets uppfattning bor-       Avsikten är att under detta år verkställa en
23323: de det därför inte föreligga hinder för distri-    utredning av de erfarenheter som erhållits av
23324: bution av filmer, som på detta sätt blivit un-     kommunal filmverksamhet. På grundval av den-
23325: derstödda, för användning i kommunal film-         na utredning kommer man att överväga åtgär-
23326: verksamhet och i den filmfostran som bedrivs       der, genom vilka import- och distributions-
23327: av kommunerna. Ministeriet har även förut-         systemet vid behov på evt ändamålsenligt sätt
23328: satt, att en producent av en inhemsk film          kunde fås att tjäna sådan verksamhet som
23329: efter det filmen blivit färdig, bör ställa en      syftar till att utveckla filmutbudet samt även
23330: kopia till den kommunala filmverksamhetens         filmfostran i kommunerna.
23331:      Helsingfors den 21 april 1981
23332: 
23333:                                                                          Minister lCalevi lCivistö
23334:                                              1981 vp.
23335: 
23336: Kirjallinen kysymys n:o 134
23337: 
23338: 
23339: 
23340: 
23341:                                  Tuovinen ym.: Polttopuun myynnistä paikallisille asukkaille met-
23342:                                     sähallituksen mailta alennettuun hintaan
23343: 
23344: 
23345:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23346: 
23347:    Valtion toimesta on monin eri tavoin ryh-        osoitetaan useinkin kaikkein vaikeimmista
23348: dytty toimenpiteisiin kotimaisen energian käy-      maastokohdista.
23349: tön lisäämiseksi myös kotitalouksissa. Maaseu-         Kun valtion toimesta kehotetaan siirtymään
23350: dulla mahdollisuudet ovatkin melko hyvät. Kas-      entistä enemmän kotimaisen energian käyttöön,
23351: vaahan metsissämme paljon sellaista puuta, joka     tulisi myös metsähallituksen myydä puuta pai-
23352: ei kelpaa teollisuudelle tai rakentamiseen. Myös    kallisille asukkaille nykyistä halvemmilla hin-
23353: hakkuujätteet ovat polttopuiksi sopivia ja          noilla sekä joustavaromaila tavalla.
23354: useimmiten ne jäävätkin käyttämättä lahoten            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
23355: maahan. Erityisesti valtion ja suuryhtiöiden        järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
23356: metsiin tällaista puuta jää suuret määrät kerää-    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23357: mättä.                                              seuraavan kysymyksen:
23358:    1tä- ja Pohjois-Suomessa, jossa mm. metsä-
23359: hallitus omistaa suuria metsäalueita, paikallinen            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23360: väestö olisi kiinnostunut keräämään pohto-                 ryhtyä metsähallituksen mailta ostetta-
23361: puuksi jätepuuta sekä sellaista puuta, joka ei             van pohtopuuksi sopivan puutavaran
23362: kelpaa teolliseen käyttöön. Esteeksi ovat kui-             myymiseksi paikallisille asukkaille voi-
23363: tenkin muodostuneet erittäin korkeat hinnat                tmassa olevia taksoja halvemmalla hin-
23364: ja monimutkainen lupamenettely sekä kuljetus-              nalla ,sekä joustavammalla tavalla?
23365: ja korjauskustannukset, koska ostettavat puut
23366:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1981
23367: 
23368:          Jouko Tuovinen              Pentti Lahti-Nuuttila     Juhani Raudasoja
23369:          Aimo Oja                    Markus Aaltonen           Juhani Surakka
23370:          Pauli Puhakka               Saara-Maria Paakkinen     Liisa Jaakonsaari
23371:          Matti Puhakka               Pertti Hietala            Olli Helminen
23372:                            Sakari Knuuttila          Juhani Vähäkangas
23373: 
23374: 
23375: 
23376: 
23377: 088100411R
23378: 2                                             19,81 ,yp.
23379: 
23380: 
23381: 
23382: 
23383:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23384: 
23385:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §::m 1 momentissa      kantohinnoilla ja tehdä itse tai teettää ne polt-
23386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        topuuksi. Kaupanteon esteenä ei yleensä ole
23387: olette 10 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn          kantohinta vaan nykyisillä taksaperusteilla kor-
23388: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         keiksi muodostuvat hankinta.kustannukset.
23389: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Taimikonhoitoalueilta kertyvää raivauspuuta
23390: edustaja Jouko Tuovisen ym. näin !kuuluvasta         ja hakkuutähteitä on myyty ostajille Lapin lää"
23391: kirjallisesta kysymyksestä n:o 134:                  nissä kantohintaan 5 mk/pm3, Oulun läänissä
23392:                                                      5-7 mk/pm3, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suo-
23393:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        messa 12 mk/pm3 sekä muualla Etelä-Suomessa
23394:        ryhtyä metsähallituksen mailta ostetta-       15 mk/pm3 • Tällöin ostaja on itse suorittanut
23395:        van pohtopuuksi sopivan puutavaran            keräilyn ja kuljetuksen. Metsähallitus on myös
23396:        myymiseksi paikallisille asukkaille voi-      itse hankkinut tämän laatuista puuta sekä kar-
23397:        massa olevia taksoja halvemmalla hin-         sittuna ran:kana että kokopuuna joko tien var-
23398:        nalla ,sekä joustavaromaila tavalla?          teen han:kittuna tai ostajan varastoon toimitet-
23399:                                                      ttuna.
23400:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          Myydystä määrästä on 'teollisuuskäyttöön
23401: seuraavaa:                                           kelpaamattoman puun osuus n. 60 %. Kaup-
23402:    Metsähallituksen toimintatapaan on jo pit-        pojen määrä on yli 3 000 kpl ja kaupan keski-
23403: kään kuulunut paikallisen, etenkin metsää omis-      koko alle 20 m3 • Siten pystykaupoissa keskimää-
23404: tamattoman väestön puun tarpeen tyydyttämi-          räinen kauppahinta on 100-200 mk. Ottaen
23405: nen siinä laajuudessa kuin kysyntää esiintyy. öl-    huomioon, että hoitoalueen toimihenkilö jou-
23406: jylämmitykseen siirtymisen myötä puun käyttö         tuu käymään paikalla vähintään kaksi kertaa,
23407: energian lähteenä väheni. Esimerkiksi vuosina        ensin osoittamassa kohteen ja sitten mittaa-
23408: 1976-77 metsähallitukselta ostettiin poltto-         massa tehdyn työn, ei yksikköhintaa voitane
23409: puuta vain noin 20 000 m3/v. Viimeisimpien           pitää korkeana. Kun kauppojen ja ostajien mää-
23410: öljyn hinnankorotusten jälkeen sekä julkisuu-        rä on näinkin suuri, saattaa joukossa olla osta-
23411: dessa käydyn keskustelun ja annetun informaa-        jan kannalta hankaliakio kohteita. Valinnassa on
23412: tion perusteella polttopuun kysyntä on vilkas-       otettu huomioon metsänhoidollinen tarkoituk-
23413: tunut. Vuonna 1980 myytiin erilaista poltto-         senmukaisuus.
23414: puuta 60 000 m3 • Myynnin kasvua rajoittaa en-          Polttopuun käytön edistämiseksi ja päätök-
23415: nen muuta valtion metsien syrjäinen sijainti ja      senteon yksinkertaistaiDiseksi on aluemetsän-
23416: pitkät etäisyydet käyttöpisteistä. Väestörikkail-     hoitajan puunmyyntivaltuudet lisätty 200 m3 :iin.
23417: la seuduilla on laajoja alueita, joilla ei valtion      Näissä kaupoissa on maksutapana käteis-
23418: metsiä ole ollenkaan.                                kauppa. Kauppojen pienimuotoisuudesta joh-
23419:    Metsähallitus myy energiapuuksi jossain mää-      tuen ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena eikä
23420: rin koivukuitupuuta sekä siitä tehtyä koivu-          myyntiä oleellisesti lisäävänä maksuaikojen
23421: halkoa ja teollisuuden järeys- ja laatuvaatimuk-     myöntämistä, koska ne lisäisivät seuranta- ja
23422: set täyttävää polttorankaa joko tienvarteen han-     perintätehtäviä ja aiheuttaisivat kohtuuttomia
23423: kittuna tai ostajan varastoon toimitettuna. Hin-     kustannuksia saatuun hyötyyn nähden. Hinnan
23424: ta määräytyy hankintakustannusten ja paikka-         määrittelyssä ja kauppahinnan perimisessä on
23425: kunnan kantohintatason mukaan. Eri osissa            noudatettava metsähallinnosta annetun lain ja
23426: maata se vaihtelee tänä vuonna n. 20-60              asetuksen sekä metsähallituksen liiketoiminnas-
23427: mk/ m3 • Tämän laatuista puuta on ostajalla          ta annetun asetuksen määräyksiä.
23428: mahdollisuus ostaa myös pystyyn mainituilla              Vielä mainittakoon, että senaatin 18. 12.
23429:                                             N:o 134                                             3
23430: 
23431: 1885, 3. 11.1891, 20.6. 1894, 20. 1.1914 ja       varaa paikallisille asukkaille hyvinkin kohtuul-
23432: 1. 2. 1916 antamien ja edelleen voimassa ole-     liseen hintaan. Samalla on yksinkertaistettu ja
23433: vien päätösten mukaan Utsjoen kunnan asuk-        nopeutettu päätöksentekojärjestelmää antamalla
23434: kailla on vapaa puunsaantioikeus kotitarvekäyt-   myyntiä koskeva ratkaisuvalta mahdollisimman
23435: töön Utsjoen kunnassa olevalta valtion maalta.    suuressa määrin aluemetsänhoitajille. Hallitus
23436:    Edellä olevan perusteella on todettava, että   katsoo, ettei asia anna aihetta enempiin toi-
23437: metsähallitus on voimassa olevien säädösten       menpiteisiin sen taholta.
23438: puitteissa myynyt pohtopuuksi sopivaa puuta-
23439:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1981
23440: 
23441:                                              Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
23442: 4                                             1981 vp.
23443: 
23444: 
23445: 
23446: 
23447:                             Till Riksdagens Herr Talman
23448: 
23449:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        år varierar den i olika delar av 'landet mellan
23450: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ca 20 och 60 mk/ m3 • Köparen har även möj-
23451: av den 10 mars 1981 tili vederbörande medlem        lighet att köpa virke av denna kvalitet på rot
23452: av statsrådet översänt avskrift av följande av      tili ovannämnda rotpris och själv hugga virket
23453: riksdagsman Jouko Tuovinen m. fl. under.teck-       tili ved eller låta någon annan göra det. I all-
23454: nade spörsmål nr 134:                               mänhet utgör rotprisen inte något hinder för
23455:                                                     handeln, utan anskaffningskostnaderna, som blir
23456:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      höga tili följd av nuvarande grunder för
23457:        ta för att det, som köps upp från forst-     taxorna.
23458:        styrelsens marker och som lämpar sig             Röjningsvirke och hyggesavfall, ,som samlas
23459:        såsom brännved, skall kunna sälj.as tili     på vårdområdena för plantskog, har sålts tili
23460:        ortsbefolkningen tili biliigare pris än      köpare i Lapplands Iän tili ett rotpris av
23461:        vad gällande taxor fö11eskriver och på       5 mk/ m3t, i Uleåborgs Iän 5-7 mk/ m3t, i
23462:        ett smidigare ,sätt?                         Norra Karelen och i Mellersta Finland 12 mk/
23463:                                                     m3t samt annorstädes i Södra Finland 15 mk/
23464:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      m3t. Härvid har köparen ,själv ombesörjt upp-
23465: samt framföra följande:                             samling och transport. Forststyrelsen har också
23466:     Forststyrelsen har redan en längre tid haft     själv skaffat virke :av denna kvalitet både i
23467:  som sed, att i den utsträckning som efterfrågan    form av kvistat långtimmer och som hela träd,
23468: förutsätter, tillfredsställa den lokala befolk-     antingen så att det levererats tili vägen ellet
23469: ningens och i synnerhet den ickeskogsägande         tili köparens lager.
23470: befolkningens virkesbehov. Användningen av              Av den sålda mängden utgör andelen sådant
23471: ved som energikälla minskade i och med över-        virke som inte lämpar ,sig för industribruk ca
23472: gången tili oljeeldning. Av forststyrelsen köptes   60 %. Antalet köp överstiger 3 000 och kö-
23473: ,t.ex. under åren 1976-77 endast omkring            pens storlek är i genomsnitt under 20 m3 • Köpe-
23474: 20 000 m3 brännved per år. Efter de senaste         summan för köp på rot är således i medeltal
23475:  prishöjningarna på olja, samt på grund av den      100-200 mk. Med beaJktande av att funktio-
23476: diskussion som förts i offentligheten och med       nären för vårdområdet måste uppsöka platsen
23477: anledning av den information som givits, har        minst två gånger, först för att peka ut platsen
23478: efterfrågan på brännved ökat. År 1980 såldes        i fråga och därefter för att mäta det utförda
23479: 60 000 m3 brännved av olika slag. ökningen av       arbetet, torde man inte kunna anse enhets-
23480: försäljningen begränsas framför allt av att sta-    priset högt. Med tanke på ett så pass stort
23481: tens skogar är :så avlägset belägna och av de       antal köp och köpare, kan det även finnas
23482: långa avstånden tili de platser där virket an-      platser som ur köparens synpunkt är besvärliga.
23483:  vänds. I folkrika trakter finns det vidsträckta    Vid valet har skogsvårdande ändamålsenlighet
23484: områden helt utan statens skogar.                   beaktats.
23485:     Såsom energived säljer forststyrelsen i viss       För att främja användningen av brännved
23486: mån björkfibervirke samt därav gjord björkved       och för att göra beslutsfattandet enklare, har
23487: och bränntorv, som uppfyller industrins krav i      revirforstmästarens befogenheter att sälja virke
23488: fråga om grovlek och kvalitet, antingen så att      utökats tili 200 m3 • Dessa köp betalas kontant.
23489: virket levereras tili vägen ellet tili köparens     På grund av att det är fråga om så små affärer
23490: lager. Priset bestäms enligt anskaffningskostna-    har man ansett att beviljandet av betalningstid
23491: derna eller enligt rotprisnivån på orten. I         varken ,är ändamålsenligt ellet ökar försälj-
23492:                                              N:o 134                                                5
23493: 
23494: ningen nämnvärt, emedan uppföljnings- och in-       rätt att från statens mank i Utsjoki kommun
23495: drivningsuppgifterna skulle öka tili följd härav    erhålla virke för husbehov.
23496: och föranleda oskäliga kostnader i förhållande          På grund av det ovan anförda kan det kons-
23497: till nyttan härav. Vid fastställandet av priset     tateras, att forststyrelsen inom ramen för gäl-
23498: och uppbärandet av köpesumman bör bestäm-           lande stadg.anden tili ortsbefolkningen har sålt
23499: me1serna i lagen och förordningen om forst-         tili brännved lämpligt virke tili mycket för-
23500: förvaltning samt i förordningen om forsts.tyrel-    månligt pris. Beslutsfattandet har 1samtidigt för-
23501: sens affärsverksamhet iakttas.                      enklats och gjorts snabbare genom att försälj-
23502:     Det kan ytterligen nämnas att enligt ·senats-   ningsbefogenheterna i så hög grad som möjligt
23503: besluten av 18. 12. 1885, 3. 11. 1891, 20. 6.       delegerats ,tili revirforstmästaren. Regeringen
23504: 1894, 20. 1. 1914 och 1. 2. 1916, vilka ännu        anser att ärendet inte föranleder ytterligare åt-
23505: är i kraft, har invånarna i Utsjoki kommun fri      gärder från dess sida.
23506:      Helsingfors den 16 april 1981
23507: 
23508:                                               Jord- och skogsbruksminis.ter Taisto Tähkämaa
23509: 
23510: 
23511: 
23512: 
23513:  088100411R
23514:                                               1981 #p.
23515: 
23516: 
23517: 
23518: 
23519:                                  Paakkinen ym.: Hoitollenk.ilölrunnan työturva!lisuuclen heikke-
23520:                                      nemisestä mielisairaaloissa
23521: 
23522: 
23523:                          .Eduskunnan Hetta PuhemieheHe
23524: 
23525:    Mielisairaaloissa työskentelevien työturvalli-    nänsä oikea toimenpide eli lääkkeiden käytön
23526: suudesta on herännyt keskustelu viime aikoina        vähentäminen on osaltaan vaikeuttanut tilan-
23527: tapahtuneiden vakavien väkivallantekojen joh-        netta.
23528: dosta.                                                   Eräs ylilääkäri on verrannut hoitohenkilö-
23529:    Kellokosken sairaalassa on kahden viime           kunnan työtä poliisin tai palomiehen työhön.
23530: vuoden aikana sattunut useita hoitohenkilökun-       Hoitajien taholta on todettu, että poliisityön
23531: taan kohdistuneita pahoinpitelyjä. Viimeisin,        luonteista on osa. Hoitajien työajasta melko
23532: kaksi viikkoa sitten tapahtunut, kallonmurtu-        paljon kuluu siihen, että valvonnalla pyritään
23533: man ja ruhjevammoja aiheuttanut pahoinpitely         estämään aseiden kuljettaminen osastoille.
23534: tapahtui osastolla, jonne on ollut sijoitettuna      Aseiden kuljettaminen sairaalaan on helpottu-
23535: sairaalan arvion mukaan jo melko hyvässä kun-        nut suljettujen osastojen avauduttua. Samoin
23536: nossa olevia potilaita.                              potilaiden tulenkäyttö muodostaa vaaran, sil-
23537:     Samassa sairaalassa sattui noin viikko sit-      lä esim. tupakointi on usein täysin vapaata
23538: ten välikohtaus, jossa päihtynyt mies tuli hau-      ympäri vuorokauden.
23539: likon kanssa sairaala-alueelle ja uhkaili aseel-
23540:                                                          Maassamme on tällä hetkellä noin 60 mieli-
23541: laan avo-osaston henkilökuntaa. Mies oli tiet-
23542:                                                      sairaalaa. Potilaiden hoitoon osallistuvaa hen-
23543: tävästi aikaisemmin ollut hoidettavana mieli-
23544:                                                      kilökuntaa on 5 000-7 000 työntekijää. Mie-
23545: sairaalassa. Vuosi sitten sattui vakava puuko-
23546:                                                      lisairaaloissa on hoidettavana n. 24 000 poti-
23547:  tus.                                                lasta. Potilaiden lukumäärä on viime vuosi-
23548:     Myös muissa mielisairaaloissa on kiinnitetty
23549:                                                      kymmenellä lisääntynyt. Laitoksissa hoidossa
23550:  huomiota työntekijöiden työturvallisuuden heik-
23551:                                                      olevien lukumäärä on vähenemässä avohoidon
23552: kenemiseen väkivallantekojen lisäännyttyä. Pit-
23553:                                                      lisääntymisen vuoksi.
23554:  käniemen sairaalaan on saatu kolme uutta mies-
23555: hoitajaa erityistä väkivaltaisten potilaiden osas-       Mielisairaaloissa on toteutettu työajan lyhen-
23556: toa varten.                                          täminen lisäämättä kuitenkaan vastaavasti hen-
23557:     Työturvallisuutta heikentää erityisesti hen-     kilökunnan määrää. Tästä johtuva henkilökun-
23558: kilökunnan vähyys osastoilla. Kellokosken sai-        tavajaus on koko maassa nyt 200 henkilöä.
23559:  raalassa on yövalvonnassa hoitaja yksinään.         Tämän lisäksi on sairaaloihin saatava lisäänty-
23560:  Näin lienee myös muualla. Edellä kerrotun           neen väkivaltaisuuden ehkäisemiseen tarvitta-
23561:  kallonmurtuman aiheuttaneen pahoinpitelyn           vat työntekijät.
23562:  tapahtuessa suoritti hälytyksen avun saamiseksi         Mielisairaaloiden johtavan henkilökunnan ta-
23563:  paikalla ollut toinen potilas.                      holta väitetään, että psykiatrisista sairaaloista
23564:     Mielisairaanhoidossa on siirrytty avohoito-      hälistään liikaa ja jopa että se häiritsee hoito-
23565:  järjestelmään, jonka mukaan parempikuntoiset        työtä. Hoidon onnistumisen tärkeänä osana on
23566:  potilaat siirretään pois varsinaiselta sairaala-    se, että hoitajat kokevat työnsä mielekkääksi
23567:  alueelta ja heidät sijoitetaan joko kotiinsa tai    ja mielenkiintoiseksi, mutta myöskin se, että
23568:  perhehoitoon, joskus melko kauaksikin sairaa-       he voivat tehdä työtään turvallisissa olosuh-
23569:  lasta. Tämä on saattanut johtaa siihen, että        teissa. Tätä turvallisuutta on mahdollista pa-
23570:  sairaalassa hoidettaviksi jäävät vaikeimmin sai-    rantaa monin keinoin: lisäämällä henkilökunnan
23571:  raat potilaat, mikä osaltaan lisää hoitohenkilö-    määrää, parantamalla sairaaloiden hälytysjärjes-
23572:  kunnan työhön sisältyviä vaaratekijöitä. Si-         telmiä ja pienentämällä potilasosastojen kokoa.
23573: 088100378N
23574: 2                                             1981 vp.
23575: 
23576:    Edellä olevan johdosta ja viitaten valtiopäivä-       syydestä johtuvasta henkilökunnan työ-
23577: järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme                turvallisuuden heikkenemisestä, ja jos
23578: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-           on,
23579: vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23580:                                                          ryhtyä mielisairaanhoitohenkilökunnan
23581:           Onko Hallitus tietoinen väkivaltata-           lukumäärän lisäämiseksi ja heidän työ-
23582:        pauste~ lisääntymisestä mielisairaaloissa         turvallisuutensa parantamiseksi?
23583:        sekä siitä ja hoitohenkilökunnan vähäi-
23584:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1981
23585: 
23586:          Saara-Maria Paakkinen          Pekka Starast              Jacob Söderman
23587:          Liisa Jaakonsaari              Jouko Skinnari             Mikko Rönnholm
23588:          Kaarina Suonio                 Matti Puhakka              Lea Savolainen
23589:                                                N:o 135                                                3
23590: 
23591: 
23592: 
23593: 
23594:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23595: 
23596: . Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             ommeltu haava, murtuma, tajuttomuus). Mie-
23597: tissa· mainitussa !tarkoituksessa Te, Herra Pu-       lisairaaloissa hoidettujen potilaiden määrä on
23598: hemies, olette 10 päivänä maaliskuuta 1981            samanaikaisesti ollut n. 55 000-60 000 poti-
23599: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-         lasta vuosittain.
23600: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Koska vakava-asteinen väkivaltaisuus näyttää
23601: kansanedustaja Paakkisen ym. näin kuuluvasta          olevan lisääntymässä mielisairaaloissa, hallitus
23602: kirjallisesta kysymyksestä n:o 135:                   katsoo väkivaltaisuuden ehkäisemisen sekä hoi-
23603:             Onko Hallitus tietoinen väkivaltata-      dolliselta että työturvallisuuden kannalta ensi-
23604:           pausten lisääntymisestä mielisairaaloissa   arvoisen .tärkeäksi tavoitteeksi. Hoidollisen il-
23605:           sekä siitä ja hoitohenkilökunnan vähäi-     mapiirin turvaamiseksi mielisairaaloissa tulee
23606:           syydestä johtuvasta henkilökunnan työ-      akuuttien osastojen, .jotka vastaavat levotto-
23607:         . turvallisuuden heikkenemisestä, ja jos      mimpien potilaiden hoidosta, olla riittävän hy-
23608:           on,                                         vin miehitettyjä. Henkilökunnan rakenteen tu-
23609:              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     lee laitoksen luonteen huomioon ottaen olla
23610:           ryhtyä mielisairaanhoitohenkilökunnan       tarkoituksenmukainen. Tämä edellyttää mieli-
23611:           lukumäärän lisäämiseksi ja heidän työ-      sairaanhoitoon erikoistuneen ja koulutetun hoi-
23612:           turvallisuutensa parantamiseksi?            tohenkilökunnan lisäämistä.
23613:                                                          Lääkintöhallitus suorittaa saadun ilmoituksen
23614:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mukaan parasta aikaa psykiatriseen terveyden-
23615: vasti seuraavaa:                                      huoltoon liittyvää valtakunnallista tarkastusta.
23616:     Kirjeellään 941.1970.M lääkintöhallitus on        Tähän mennessä suoritettujen tarkastuskäyntien
23617: velvoittanut mielisairaaloita ilmoittamaan kaik-      yhteydessä lääkintöhallitus onkin todennut,
23618: ki mielisairaaloissa tapahtuvat pahoinpitelyt         että mielisairaaloiden akuuttien osastojen hen-
23619: lääkintöhallitukselle.                                kilöstömiehitys ei ole määrällisesti riittävä op--
23620:     Sairaaloiden ilmoitusten perusteella maan         timaalisen hoidollisen ilmapiirin luomiseksi
23621: mielisairaaloissa on rekisteröity yhdeksän vuo-       näillä osastoilla. Lääkintöhallituksessa on val-
23622: den aikana vv. 1971-1980 keskimäärin 31               misteilla mielisairaaloiden akuuttihoidon tehos-
23623: pahoinpitelytapausta vuosittain. Valtaosa ilmoi-      tamiseen tähtääviä toimenpiteitä.
23624:  tetuista tapauksista on ollut lieviä ( raapimista,      Hallitus tulee seuraamaan tarkoin tapahtu-
23625: mustelman aiheuttaneita tönimisiä ja lyöntejä         vaa kehitystä ja ryhtymään kaikkiin mahdolli-
23626: jne.). Noin neljännes rekisteröidyistä tapauk-        siin toimiin mielisairaanhoitohenkilökunnan
23627:  sista voidaan luokitella vakaviksi (seurauksena      työturvallisuuden parantamiseksi.
23628:       Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1981
23629: 
23630:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
23631:                                              1981 vp.
23632: 
23633: 
23634: 
23635: 
23636:                            Till Riksdagens Herr Talman
23637: 
23638:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      sytts, ett benbrott, medvetslöll'het). ~ bliga
23639: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skci-           antalet på sinnessjukhus vårdade patiemef Mr
23640: velse av den 10 mars 1981 till vederloor:111.de     under samma tid ca 5.5 000~60 000. ·
23641: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          Emedan de allvarliga våldsgämingattta på
23642: jande av riksdagsledamot Paakkinen m. fl. ställ-    sinnessjukhusen ser ut att öka, anser regering-
23643: da skriftliga spörsmål nr 135:                      en förebyggandet av våldsgärningar vara _ett
23644:            Är Regeringen medveten om ökning:-       ytterst viktigt mål såväl från · vårdsynpun:kt
23645:        en av aritalet våldshandlingar på sinnes"    som med tanke på skyddet i arbetet. För tryg-
23646:         sjukhusen och om den därav samt av          gande av en terapeutisk atmosfär på sinnes-
23647:        vårdspersonalens fåtalighet förorsakade      sjukhusen bör akutavdelningama, vilka ansva-
23648:        försämringen av personalens skydd i ar-      rar för vården av de oroligaste patientema, vara
23649:         betet, och om så är fallet,                 tillräckligt väl bemannade. Personalens samman-
23650:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     sättning bör vara ändamålsenlig och beakta an-
23651:         ta för att öka sinnessjukvårdspersonalen    staltens natur. Detta förutsätter en ökning av
23652:        och förbättra dess skydd i atbetet?          den personai som specialiserat sig på och ut-
23653:                                                     bildat sig för sinnessjukvård.
23654:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Enligt uppgift inspekterar medidnalstyrel-
23655: samt anföta följande:                               sen som bäst den psykiatriska hälsovården i
23656:     Genom skrivelse 941.1970.M har medicinal-       hela landet. I samband med de inspektionsbe-
23657: ·styrelsen förpliktat sinnessjukhusen att anmäla    sök som hittills gjorts har medicinalstyrelsen
23658:  alla på sinnessjukhusen inträffade fall av miss-   konstaterat att personalbesättningen på sinnes-
23659: handel tili medicinalstyrelsen.                     sjukhusens akutavdelningar inte är i kvantita-
23660:     På basen av sjukhusens anmälningar har un-      tivt hänseende tillräcklig för att en optimal te•
23661:  der nio års tid, dvs. under åren 1971-1980,        rapeutisk atmosfär skall kunna skapas på dessa
23662:  årligen registrerats i medeltal 31 fall av miss-   avdelningar. Vid medicinalstyrelsen förbereds
23663:  handel på landets sinnessjukhus. I de flesta av    åtgärder för effektivering av akutvården på
23664:  de anmälda fallen- har det varit fråga om lind-    sinnessjukhusen.
23665:  rig misshandel ( klösning, knuffar och slag som        Regeringen kommer att noga följa med ut-
23666:  förorsakat blånader, etc.) . Ungefär en fjärde-    vecklingen och vidta alla de åtgärder som är
23667: del av de registrerade fallen kan klassificeras     möjliga för förbättrande av sinnessjukvårdsper-
23668:  som allvarliga ( följden har varit ett sår som     sonalens skydd i arbetet.
23669:      Helsingfors den 13 april 1981
23670: 
23671:                                             Social-. och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
23672:                                                1981 vp.
23673: 
23674: Kirjallinen kysymys n:o 136
23675: 
23676: 
23677: 
23678: 
23679:                                   Almgren: Valtionosuuden saamisesta Elimäen toisen kunnaneläin-
23680:                                      lääkärin palkkaukseen
23681: 
23682: 
23683:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23684: 
23685:    Elimäen kunnassa on noin 500 maidontuot-           ja menoarviossa kolme uutta kunnaneläinlääkä-
23686: tajalla 4 800-4 900 lypsylehmää. Siitossikoja         rin virkaa sellaisiksi, joihin valtionosuus voi-
23687: on noin 800 ja lihotussikoja 3 000-4 000.             daan saada. Saadut tiedot viittaavat siihen, että
23688: Kunnaneläinlääkäri suorittaa noin 2 000 sairas-       hyvistä toiveista huolimatta ja vastoin perustel-
23689: matkaa vuodessa ja yksityiseläinlääkärit noin         tuja ennakko-odotuksia Elimäen kunta ei ole
23690: 1 300. Sopivaksi nautayksikkömääräksi eläinlää-       niiden kuntien joukossa, jotka saavat ko. val-
23691: käriä kohti on laskettu noin 4 000.                   tionosuuden.
23692:    Tällaisessa tilanteessa Elimäen kunta perusti         Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
23693: vuonna 1980 toisen kunnaneläinlääkärin viran.         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
23694: Perustamista jouduuivat mm. läänineläinlääkä-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23695: rin vakava vetoomus siitä, että Elimäen kunnan        vaksi seuraavan kysymyksen:
23696: tulisi ehdottomasti perustaa ko. virka. Kunnan
23697: päättävät elimet olivat lisäksi tulleet siihen                  Millä tavoin aiotaan jakaa kuntien
23698: käsitykseen, että myös maa- ja metsätalousmi-                kesken vuodelle 1981 tarkoitetut kun-
23699: nisteriön eläinlääkintäosaston virkamiehet oli-              naneläinlääkärien valtionosuudet, ja
23700:  vat todenneet Elimäellä vallitsevan selvän tar-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23701:  peen. Kunnanvaltuuston kantaan vaikutti myös                ryhtyä, jotta Elimäen kunta saisi sille
23702:  se, että keskusteluissa oli päästy siihen käsityk-          perustellusti kuuluvan valtionosuuden
23703:  seen, että Elimäen kunta voi saada valtionosuu-             ttoisen kunnaneläinlääkärin virkaa var-
23704:  den virkaa varten.                                          ten?
23705:     Eduskunta on hyväksynyt vuoden 1981 tulo-
23706:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1981
23707: 
23708:                                             Esko Almgren
23709: 
23710: 
23711: 
23712: 
23713: 088100379P
23714: 2                                           1981 vp.
23715: 
23716: 
23717: 
23718: 
23719:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23720: 
23721:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         osasto katsonut neljäntoista kunnaneläinlää..~ä
23722: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-    rin viran perustamisen tarpeelliseksi, mutta sa-
23723: mies, olette 10 päivänä maaliskuuta 1981 päi-      malla oli todettu, että kyseisten virkojen saa-
23724: vätyn kirjeenne ·ohella toimittanut valtioneu-     minen valtionosuuden piiriin riippuu valtion
23725: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tulo- ja menoarvioon saatavien virkojen mää-
23726: kansanedustaja Esko Almgrenin näin kuulu-          rästä. Lisäksi on suunnitteilla parisenkymmentä
23727: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 136:          virkaa. E!imäen, Rovaniemen mlk:n ja Tohma-
23728:                                                    järven-Värtsilän kansanterveystyön kuntainlii-
23729:            Millä tavoin aiotaan jakaa kuntien      ton toisen kunnaneläinlääkärin ja Pelkosennie-
23730:        kesken vuodelle 1981 tarkoitetut kun-       men-Savukosken kansanterveystyön kuntainlii-
23731:        naneläinlääkärien valtionosuudet, ja        ton kunnaneläinlääkärin virka ovat edellä mainit-
23732:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tujen joukossa. Kolme viimeksi mainittua ovat
23733:        ryhtyä, jotta Elimäen kunta saisi sille     jo huomattavasti Elimäkeä aikaisemmin ryhty-
23734:        perustellusti kuuluvan valtionosuuden       neet toimenpiteisiin mainittujen virkojen saa-
23735:        ttoisen kunnaneläinlääkärin virkaa var-     miseksi ja niiden perustamista pyrittiin esittä-
23736:        ten?                                        mään v. 1980 tulo- ja menoarvioon lisämeno-
23737:                                                    arviolla. Kyseisten kuntien alueella ovat matkat
23738:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:      pitkät, eläinlääkäreitä suhteellisen vähän ja
23739:     Eläinlääkintähuoltolain väliaikaisesta muut-   erityisesti päivystysaikoina eläinlääkintäpalve-
23740:  tamisesta 29 päivänä joulukuuta 1976 annetun      lujen saanti vaikeaa. Edellä esitetystä johtuen
23741: lain ( 111 7/7 6) ja sanotun lain voimaan tulo-    ja kun kotieläinhoidon harjoittajien tulisi myös
23742: säännöksen muuttamisesta 15 päivänä joulukuu-      syrjäseudulla saada eläinlääkintäpalveluja riit-
23743:  ta 1978 annetun lain (974/78) nojalla valtion-    tävän tehokkaasti ja kohtuullisella kustannuk-
23744: osuuden suorittamisen edellytyksenä on, että       sella, on vuoden 1981 tulo- ja menoarvion kol-
23745: eläinlääkärin virka on perustettu valtion tulo-    me uutta kunnaneläinlääkäriä annettu edellä
23746: ja menoarvion puitteissa. Vuosina 1979-1981        mainituille kuntainliitoille ja kunnalle.
23747: on uusia kunnaneläinlääkärin virkoja saatu yh-        Mitä tulee Elimäen kunnan toisen kunnan-
23748:  teensä vain kuusi, kun tarve olisi ollut monin-   eläinlääkärin viran saantiin valtionosuuden pii-
23749: kertainen. On todettava Eduskunnan hyväk-          riin riippuu se siiltä, miten uusia virkoja saa-
23750: syessä ensin mainitun lain vastauksessaan edel-    daan vuoden 1982 tulo- ja menoarvioon. Vir-
23751: lyttäneen hallituksen seuraavan tilanteen kehi-    koja pyritään esittämään kymmenen, mutta mi-
23752: rt:ystä ja ryhtyvän asian vaatimiin toimenpitei-   käli kaikkia näitä nyt jo tarpeelliseksi katsottu-
23753: siin, jos ilmenee, että rajoittamistoimenpitei-    ja virkoja ei saada, on luonnollisesti harkittava
23754: den johdosta tehtävien asianmukainen hoitami-      Elimäen kunnan toisen kunnaneläinlääkärin vi-
23755: nen estyy tai vaikeutuu kohtuuttomasti.            ran saamista valtionosuuden piiriin ottaen huo-
23756:     Maa- ja metsätalousministeriön tietoon on      mioon erilaiset !tärkeysjärjestykseen vailmttavat
23757: tullut lukuisia esityksiä saada perustaa uusia     näkökohdat. On ilmeistä, että Elimäen kunnas-
23758: kunnaneläinlääkärinvirkoja eläinlääkintäpalvelu-   sa vähtämättä tarvittaisiin lisää eläinlääkintä-
23759: jen saannin tehostamiseksi. Kuluvan vuoden al-     palveluja.
23760: kuun mennessä oli ministeriön eläinlääkintö-
23761:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981
23762: 
23763:                                               Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
23764:                                               N:o 136                                                3
23765: 
23766: 
23767: 
23768: 
23769:                            Till Riksdagens Herr Talman
23770: 
23771:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nalveterinärtjänster men samtidigt konstaterat
23772: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       att erhållandet av statsandel för ifrågavarande
23773: av den 10 mars 1981 :till vederbörande medlem       tjänS:ter är beroende av det antal tjänster som
23774: av statsrådet översänt avskrift av följande av      upptas i statsförslaget. Dessutom planeras in-
23775: riksdagsman Esko Almgren ställda spörsmål           rättandet av ett tjugotal tjänster. Bland de
23776: nr 136:                                             förstnämnda finns en andra kommunalveterinär-
23777:                                                     tjänst i Elimäki, i Rovaniemi landskommun
23778:           Hur kommer statsandelarna för kom-        och inom kommunalförbundet för folkhälsoar-
23779:        munalveterinärer för år 1981 att förde-      betet i Tohmajärvi-Värtsilä samt en första
23780:        las mellan kommunerna, och                   kommunalveterinärtjänst inom kommunalför-
23781:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      bundet för folkhälsoarbetet i Pelkosenniemi-
23782:        ta för att Elimäki kommun skall få sin       Savukoski. De tre sistnämnda har redan, märk-
23783:        rättmätiga statsandel för den andra kom-     bart :tidigare än Elimäki, vidtagit åtgärder för
23784:        munalveterinärtj änsten?                     att få sagda tjänster inrättade och i itilläggsbud-
23785:                                                     geten 1980 strävade man tili att föreslå in-
23786:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       rättandet av dem. I ifrågavarande kommuner
23787: samt anföra följande:                               är avstånden långa, det finns relativt sett få
23788:    Med stöd av lagen den 29 december 1976           veterinärer och i synnerhet under jourtid är
23789: angående temporär ändring av lagen om veteri-       det svårt att erhålla veterinärservice. Med an-
23790: närvård (1117/76) och lagen den 15 december         ledning av det ovan sagda och då utövarna av
23791: 1978 om ändring av ikraftträdelsestadgandet i       husdjursskötsel även i glesbygden skall ha rätt
23792: sagda lag ( 97 4/78) är en förutsättning för er-    atit erhålla tillräckligt effektiv veterinärservice
23793: läggande av statsandel att veterinärtjänsten in-    till måttligt pris, har de i statsförslaget för år
23794: rättats inom ramen för statsförslaget. Under åren   1981 upptagna tre nya kommunalveterinärtjäns-
23795: 1979-81 har sammanlagt endast sex nya ve-           terna givits åt ovan nämnda kommunalförbund
23796: terinärtjänster erhållits trots att behovet har     och kommun.
23797: varit mångdubbelt större. Det bör konstateras           Erhållandet av statsandel för den andra
23798: att då den förstnämnda lagen godkändes förut-       kommunalveterinärtjänsten i Elimäki kommun
23799: satte riksdagen i sitt svar att regeringen följer   är beroende av antalet nya tjänster som kom-
23800: med lägets utveckling och vidtar de åtgärder        mer att upptas i statsförslaget för år 1982.
23801: som krävs, ifall det framgår att de inskränkan-     Avsikten är att föreslå tio tjänster, men om
23802: de åtgärderna hindrar eller försvårar handha-       alla dessa tjänster, som redan nu anseitts vara
23803: vandet av uppgifterna.                              nödvändiga, inte kan erhållas bör naturligtvis
23804:    Till jord- och skogsbruksministeriets känne-     beviljandet av statsandel för den andra veteri-
23805: dom har inkommit flera framställningar angåen-      närtjänsten i Elimäki kommun övervägas med
23806: de beviljande av tillstånd atlt inrätta nya kom-    beaktande av de olika synpunkter som påverkar
23807: munalveterinäntjänster för effektivare tillgång     prioritetsordningen. Det är uppenbart att Eli-
23808: på veterinärservice. Före det innevarande årets     mäki kommun absolut skulle behöva mera vete-
23809: början hade ministeriets veterinäravdelning an-     rinärservice.
23810:  sett det nödvändigt att inrätJta fjorton kommu-
23811:       Helsingfors den 14 april 1981
23812: 
23813:                                               Jord· och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
23814:                                                1981 vp.
23815: 
23816: Kirjallinen kysymys n:o 137
23817: 
23818: 
23819: 
23820: 
23821:                                    Nieminen ym.: Äetsän kunnan asemasta Satakunnassa
23822: 
23823: 
23824:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23825: 
23826:    Kiikan ja Keikyän kuntien yhdistämisestä              Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen n:o
23827: syntyneen Äetsän kunnan kohdalla joudutaan            4 (1981 vp.) puolustusministeri Lasse Äikäs
23828: tekemään muutoksia hallinnollisiin alue- ja pii-      sanoo; että hallituksen piirissä tapahtuneessa
23829: rijaotuksiin. Eräistä tällaisista on jo tehty pää-    selvittelyssä on omaksuttu periaate, jonka mu-
23830: tökset ja eräiden kohdalla päätöksiä parhail-         kaan Äetsä on alue- ja piirijaoissa pääpainottei~
23831: laan valmistellaan. Kysymys on paljolti siitä         sesti määrättävä kuulumaan Vammala~ ja{tai
23832: suuntautuuko uusi kunta Satakuntaan vai Pir-          Tampere-keskeisiin alueisiin tai piireihin. Täl-
23833: kanmaalle.                                            lainen periaate on vastoin kunnallista itsehal-
23834:    Kunnalliseen itsehallintoon kuuluu, että kun-      lintoa ja Äetsän kunnan tahtoa. Jos sellainen
23835: taa kuullaan tällaisia ratkaisuja tehtäessä ja että   on tehty, tulisikin siitä nopeasti luopua.
23836: kunnan kannanottoja mahdollisimman tarkoin               Edellä olevan perusteella ja viitallen valtiopäi-
23837: noudatetaan.                                          väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
23838:    Tästä keskeisestä periaatteesta on Äetsän          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23839: kohdalla jo poikettu määrättäessä mihin seutu-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23840: kaavaliittoon Äetsän tulee kuulua. Äetsä mää-
23841: rättiin Pirkanmaan seutukaavaliittoon, vaikka                    Onko Hallituksessa omaksuttu peri"
23842: kunnanvaltuuston selvä enemmistö oli Satakun-                 aate, jonka mukaan Äetsän kunta mää-
23843: nan kannalla.                                                 rätään suuntautumaan Pirkanmaalie Sa"
23844:     Keskussairaalapiirin kohdalla päätös on vielä             takunnan asemesta, ja- jos on,
23845: tekemättä. Kunnanvaltuuston enemmistö on täs-                    mihin tällainen kunnanvaltuuston
23846:  säkin kysymyksessä Satakunnan kannalla. Kun-                 kannan vastainen päätös perustuu?
23847: nanvaltuusto on myös ottanut kantaa itse lääni-
23848:  kysymykseen. Tässäkin selvä enemmistö oli Sa-
23849:  takunnan läänin kannalla.
23850:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1981
23851: 
23852:          Einari Nieminen                 Aila Jokinen                 Matti Järvenpää
23853:          Mikko Elo                       Kauko Juhantalo              Anssi Joutsenlahti
23854:          Toivo T. Pohjala                Matti Pelttari               Terhi Nieminen-Mäkynen
23855:                     Aulis J uvela                              Irma Rosnell
23856: 
23857: 
23858: 
23859: 
23860: 088100355X
23861: 2                                               1981 vp.
23862: 
23863: 
23864: 
23865: 
23866:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23867: 
23868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         miiksi selvitetty asianomaisten keskusvirastojen
23869: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ja ministeriöiden näkökannat asiassa toimialo-
23870: olette 10 päivänä kuluvaa maaliskuuta päivä-           jensa osalta. Oli myös huomautettu siitä, että
23871: tyn kirjeenne n:o 477 ohella lähettänyt valtio-        valtioneuvosto oli päättäessään Äetsän kunnan
23872: neuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-         perustamisesta todennut Kiikoisten kunnan
23873: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Einari Nie-          liittämisen perustettuun uuteen kuntaan tar-
23874: misen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 137,          peelliseksi, vaikka tästä ei vielä ollutkaan tehty
23875: jossa tiedustellaan:                                   päätöstä. Näin oli pyritty siihen, että Äetsän
23876:                                                        kunnanvaltuustolla olisi mahdollisimman selkeä
23877:            Onko Hallituksessa omaksuttu peri-          pohja kannanotoilleen alue- ja piirijaotuksista,
23878:         aate, jonka mukaan Äetsän kunta mää-           myös mitä tulee asiaan kokonaisuutena katsoen.
23879:         rätään suuntautumaan Pirkanmaalle Sa-              Äetsän kunnanvaltuuston kannanotot olivat
23880:         takunnan asemesta, ja jos on,                  kuitenkin sellaiset, ettei niitä voitu seurata
23881:            mihin tällainen kunnanvaltuuston            kuin osittain. Eräiltä osin kunnanvaltuusto edel-
23882:         !kannan vastainen päätös perustuu?             lytti kunnan muodostamista omaksi alueeksi
23883:                                                        tai piiriksi, :vaikka tämä ei ollut mahdollista
23884:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         syrjäyttämättä niitä yleisiä perusteita, joiden
23885: seuraavaa:                                             mukaan kyseessä oleva alue- tai piirijako val-
23886:    Keikyän kunta on suuntautunut lähinnä Huit-         takunnassa on järjestetty, ja siten myös kun-
23887: tisiin ja Poriin eli Sataikuntaan, Kiikan kunta        tien yhdenvertaisuutta. Eräiltä osin kunnan-
23888: sen sijaan lähinnä Vammalaan ja Tampereelle            valtuusto halusi kunnan suunnattavaksi Sata-
23889: eli Pirkanmaahan. Kysymystä siitä, miten näi-          kuntaan päin, eräiltä osin kunta taas olisi pi-
23890: den kuntien alueista muodostettavan Äetsän             tänyt suunnata Pirkanmaalle päin. Siihen, että
23891: kunnan tulisi suuntautua, ei ollut kunnissa ai-        Kiikoinen aikanaan on yhdistettävä Äetsään,
23892: nakaan riittävästi selvitetty ennen esityksen te-      ei kiinnitetty huomiota. Kannanotoista useat
23893: kemistä kuntajaon muuttamisesta ja asian rat-          olivat äänestyksen tulosta, ja näistä eräissä
23894: kaisemista, vaikka tämä kysymys luonnollisesti         äänet jakautuivat verraten tasan.
23895: on ollut keskeisimpiä niistä, jotka ovat liitty-           Tässä tilanteessa, ja kun vuodenvaihde, jota
23896: neet uuden kunnan muodostamiseen.                      ennen asiat oli ratkaistava, oli jo hyvin lähellä,
23897:    Kun syksyllä 1980 oli selvitettävä ja ennen         valtioneuvoston ja asianomaisten ministeriöiden
23898: vuoden päättymistä ratkaistava lukuisten alue-         oli päätettävä kyseessä olleet alue- ja piirijao-
23899: ja piirijaotusten osalta, miten Äetsän kunta           tukset Äetsän kohdalta sellaisiksi, että ratkai-
23900: niissä sijoitetaan, oli lähdettävä siitä, että suun-   sut olivat mahdollisuuksien mukaan yhdensuun-
23901: tautumisen tulee mikäli suinkin mahdollista olla       taiset ja sen mukaiset, minkä puolesta enim-
23902: kaikissa jaotuksissa sama. Eihän nimittäin voi-        mät ja painavimmat perusteet puhuivat. Täl-
23903: da pitää enempää hallinnon järjestelmän kan-           löin päädyttiin siihen, että Äetsän suuntaami-
23904: nalta kuin yhteiskunnallisia toimintoja yleensä-       nen Pirkanmaahan oli perustellumpaa kuin sen
23905: kään ajatellen asianmukaisena, että kunta muu-         suuntaaminen Satakuntaan.
23906: toin kuin ehkä väliaikaisena järjestelynä suun-            Tämän kannanoton ei voida sanoa olleen
23907: tautuu joissakin jaotuksissa yhtäälle ja joissa-       kunnanvaltuuston kannan vastaisen, niin kuin
23908: kin taas toisaalle. Tähän kiinnitettiin Äetsän         kysymyksessä katsotaan. Kunnanvaltuustona-
23909: kunnanvaltuuston huomiota, kun siltä pyydet-           han oli monta kantaa, eräät niistä sitä paitsi
23910: tiin lausunto alue- ja piirijaotuksia koskevasta        täpäränkin äänestyksen jälkeen syntyneitä. Ase-
23911: asiasta. Lausunnon antamista varten oli val-           tuttiinpa mille kannalle tahansa, aina ratkaisu
23912:                                              N:o 137                                              3
23913: 
23914: olisi ollut vastoin kunnan väestön suuren osan        Äetsän kunnan asemaa alue- ja piirijaotuk-
23915: mieltä. Kun ei ole unohdettava myöskään Kii-       sissa koskeva asia osoittaa, miten välttämätön-
23916: koista ja sen väestöä, tulee ratkaisu, jonka mu-   tä on kuntajaon muuttamista harkittaessa ja
23917: kaan Äetsän suunta on Pirkanmaalle, olemaan        selviteltäessä ennakolta selvittää myös se, mitä
23918: väestön enemmistön mielen mukainen.                muutos vaikuttaa eri alue- ja piirijaotuksiin.
23919:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1981
23920: 
23921:                                                                       Ministeri ]. Koikkalainen
23922: 4                                            1981 vp.
23923: 
23924: 
23925: 
23926: 
23927:                            Till Riksdagens Herr Talman
23928: 
23929:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utlåtande i ärendet rörande områdes- och dist-
23930: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           riktsindelningarna. För utlåtandet hade färdigt
23931: velse nr 477 av den 10 mars 1981 tili veder-        utretts vederbörande centrala ämbetsverks och
23932: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      ministeriers synpunkter i fråga om sina egna
23933: av följande av riksdagsman Einari Nieminen          verksamhetsområden. Vidare påpekades, att
23934: m. fl. undertecknade spörsmål nr 137:               statsrådet i samband med beslutet om grundan-
23935:                                                     det av Äetsä kommun konstaterat, att det var
23936:          Har Regeringen omfattat principen, att     nödvändigt att ansluta Kiikoinen kommun till
23937:        Äetsä kommun skall förordnas orien-          den nygrundade kommunen, trots att beslut
23938:        tera sig mot Pirkanmaa i stället för         om saken ännu inte fattats. Härigenom ville
23939:        Satakunta, och om ,så är fallet,             man se till att Äetsä kommunfullmäktige fick
23940:          på vad baserar sig detta mot kommun-       en så klar grund som möjligt för sina ställ-
23941:        fullmäktiges ställningstagande stridande     ningstaganden om områdes- och distriktsindel-
23942:        beslut?                                      ningarna, också vad beträffar ärendet som hel-
23943:                                                     het.
23944:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Äetsä kommunfullmäktiges ställningstagan-
23945: samt anföra följande:                               den var likväl sådana, att de endast delvis
23946:    Keikyä kommun har orienterat sig närmast         kunde beaktas. Kommunfullmäktige förutsatte
23947: mot Huittinen och Björneborg dVIs. Satakunta,       att kommunen tili vissa delar skulle utgöra ett
23948: medan däremot Kiikka kommun närmast var             eget område eller distrikt, även om detta inte
23949: orienterad mot Vammala och Tammerfors, dvs.         var möjligt utan att åsidosätta de allmänna
23950: Pirkanmaa. Frågan om hur Äetsä kommun,              grunder, enligt vilka ifrågavarande områdes-
23951: som skulle bildas av dessa kommuners områ-          eller distriktsindelning ordnats i riket, och så-
23952: den borde orienteras, hade inte blivit tiliräck-    lunda även kommunernas jämlikhet. Kommun-
23953: ligt utredd i kommunerna innan framställning        fullmäktige ville att kommunen till vissa delar
23954: gjordes om att ändra kommunindelningen och          skulle orienteras mot Satakunta och tili vissa
23955: innan ärendet avgjordes även om frågan natur-       delar mot Pirkanmaa. Den omständigheten att
23956: ligtvis varit en av de mest centrala av dem         Kiikoinen i sinom tid skall anslutas till Äetsä
23957: som anslutit sig till bildandet av den nya kom-     beaktades inte. Flera av ställningstagandena
23958: munen.                                              hade kommit tili genom omröstning och i vissa
23959:    Då man på hösten 1980 skulle utreda och          av dessa föll rösterna relativt jämnt.
23960: före årets utgång i fråga om ett flertal områ-         I denna situation och emedan årsskiftet, före
23961: des- och distriktsindelningar avgöra Äetsä kom-     vilket ärendena skulle avgöras, redan var myc-
23962: muns inplacering i förhållande till dem, måste      ket nära förestående, fann sig statsrådet och
23963: man utgå ifrån att orienteringen såvitt det         vederbörande ministerier föranlåta att i fråga
23964: överhuvudtaget var möjligt borde vara den-          om Äetsä kommun besluta om områdes- och
23965: samma i alla indelningar. Man kan nämligen          distriktsindelningarna så, att avgörandena så-
23966: varken med tanke på förvaltningsorganisationen      vitt möjligt var enhetliga och förenliga med en
23967: eller samhälleliga funktioner i allmänhet anse      flesta och tyngsta motiveringarna. Härvid stan-
23968: det vara sakenligt att en kommun, utom even-        nade man för att det vara mera motiverat att
23969: tuellt som ett tillfälligt arrangemang, i vissa     Äetsä inriktades mot Pirkanmaa än mot Sata-
23970: indelningar orienterar sig åt ett håll och i and-   kunta.
23971: ra åt ett annat håll. Äetsä kommunfullmäktige          Detta ställningstagande kan inte sägas stå i
23972: uppmärksamgjordes på detta då de ombads ge          strid med kommunfullmäktiges ståndpunkt, så-
23973:                                             N:o 137                                             5
23974: 
23975: som i spörsmålet anförs. Kommunfullmäktige         ras mot Pirkanmaa, att vara förenligt med
23976: intog flera ståndpunkter, i vissa fall efter om-   majoritetens åsikt.
23977: röstning med knapp marginal. Oberoende av             Denna fråga om Äetsä kommuns ställning
23978: viiken ståndpunkt man ställde sig bakom hade       vid områdes- och distriktsindelningarna visar
23979: avgörandet stått i strid med den uppfattning       hur nödvändigt det är att vid övervägande av
23980: som företräddes av en stor del av kommunens        ändringar i kommunindelningen samt utred-
23981: befolkning. Emedan inte heller Kiikoinen och       ningen av förutsättningarna för en sådan på
23982: dess invånare får glömmas, kommer avgöran-         förhand utreda också hur ändringen inverkar
23983: det, enligt vilket Äetsä kommun skall oriente-     på olika områdes- och distriktsindelningar.
23984:      Helsingfors den 9 april 1981
23985: 
23986:                                                                      Minister ]. Koikkalainen
23987: 
23988: 
23989: 
23990: 
23991: 088100355X
23992:                                                1981 vp.
23993: 
23994: Kirjallinen kysymys n:o 138
23995: 
23996: 
23997: 
23998: 
23999:                                   Aaltonen: Veropiirien henkilöstövajauksesta
24000: 
24001: 
24002:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24003: 
24004:    Monen väestömäärältään kasvaneen veropii-              Uusia vakansseja on toki verohallintoonkin
24005: rin verotoimiston henkilöstön määrä ei ole ke-         perustettu, mutta ne ovat jääneet yksipuolisesti
24006: hittynyt asukasluvun ja työtehtävien vaatimus-         Etelä-Suomen läänien hyväksi.
24007: ten mukaisesti. Esimerkiksi Seinäjoen veropiirin          Vaasan, Hämeen, Turun ja Porin sekä Ky-
24008: asukasluku on vuoden 1980 henkikirjan mu-              men lääneistä kerättyjen verotoimistojen henki-
24009: kaan 35 819. Kasvu on viime vuosina ollut              löstömääriä ja väkilukuja koskevien tietojen pe-
24010: 500-700:n vuositasolla. Sen jälkeen kun ve-            rusteella voidaan laskea montako asukasta yhtä
24011: rotoimistoon perustettiin 1. 5. 1971 lukien yksi       verotoimiston vakanssia kohti on olemassa. Sei-
24012: verosihteerin ylimääräinen toimi sekä veronkan-        näjoen kohdalla luku on 1 557. Eräiden mui-
24013: touudistuksen yhteydessä syksyllä 1979 lope-           den lähinnä asukasmäärältään vertailukelpoisten
24014: tettiin kamreerin sekä kirjanpitäjän ylimääräi-        veropiirien lukemat ovat seuraavanlaisia: Kok-
24015: nen toimi, Seinäjoen verotoimistossa on ollut         '.kola 1 344, Hämeenlinna 991, Pirkkala 920,
24016: 20 virkaa ja tointa.                                   Imatra 1150, Kouvola 1 037, Lappeenranta
24017:    Tällä henkilöstöllä Seinäjoen verotoimisto on       1191, Raisio 990, Rauma 1 092 ja Salo 1 047.
24018: joutunut selviytymään vuodesta toiseen tehtävis-          Yleisesti luku näyttää olevan noin 1 000.
24019: tään sekä sille muilta hallinnonaloilta siirretyis-    Ero Seinäjoen lukuun on merkittävä. Esimerk-
24020: tä kuin myös huomattavan ja jatkuvan väestön-          kitapauksena käytetyn Seinäjoen verotoimiston
24021: lisäyksen (muuttoliike talousalueen keskuk-            tapaan monien kasvavien veropiirien henkilöstö-
24022: seen) aiheuttamasta työmäärän lisäyksestä.             määrä on vajavainen. Jotta vinoutumaa saatai-
24023: Tämä lienee ollut mahdollista vain ja ainoas-          siin oikaistua, olisi välttämätöntä, että valtion
24024: taan verotuksen toimittamisen tasoa alentamal-         seuraavissa tulo- ja menoarvioissa näihin vero-
24025: la, mikä kaikki on ilmeisesti tapahtunut pal-          toimistoihin saataisiin uusia virkoja ja toimia.
24026: kansaajien veronmaksajaryhmän "kustannuksel-              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
24027: la".                                                   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
24028:    Verotus siis joudutaan vuodesta toiseen yhä         kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
24029: enenevässä määrin toimittamaan verotuslain             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24030: 55 §:n säännöksen vastaisesti. Tämä luvaton
24031: loukkaus tuskin lienee ollut lainsäätäjän tarkoi-                Onko Hallitus tietoinen väestömää-
24032:  tus, mutta se on nyt kuitenkin vallitseva tosi-              rältään kasvavien veropiirien henkilöstö-
24033: asia. Veronmaksajan oikeusturvaa ei ole ollut                 vajauksesta ja tästä johtuvasta veron-
24034: omiaan parantamaan sekään, että verovalmiste-                 maksajien oikeusturvan vaarantumisesta,
24035: lua on huomattavassa määrin suoritettu virasto-               ja
24036:  työntekijäin ja muun tilapäisen henkilöstön voi-                mitä Hallitus aikoo tehdä epäkohdan
24037:  min.                                                         korjaamiseksi?
24038:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1981
24039: 
24040:                                          Markus Aaltonen
24041: 
24042: 
24043: 
24044: 
24045: 088100368B
24046: 2                                           1981 -vp.
24047: 
24048: 
24049: 
24050: 
24051:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24052: 
24053:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis~       verotoimistojen tehtäviä ja niistä johtuvaa hen-
24054: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       kilöstön lisätarvetta.
24055: mies, olette 10 päivänä maaliskuuta 1981 päi-         Vastauksessaan hallituksen esitykseen valtion
24056: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1981 Eduskunta
24057: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       edellyttikin, että verotoimistojen henkilöstötar-
24058: kansanedustaja Markus Aaltosen näin kuulu-         ve selvitetään pikaisesti kokonaisvaltaisesti ja
24059: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 138:          selvitysten valmistuttua ryhdytään tarvittaviin
24060:                                                    toimenpiteisiin. Tämän johdosta verohallitus
24061:           Onko Hallitus tietoinen väestömää-       on jo käyttäen hyväkseen lääninverovirastojen
24062:        rältään kasvavien veropiirien henkilöstö-   asiantuntemusta suorittanut alustavaa selvitys-
24063:        vajauksesta ja tästä johtuvasta veron-      työtä. Edelleen verohallitus on ilmoittanut, että
24064:        maksajien oikeusturvan vaarantumisesta,     se on asettanut avukseen erityisen neuvottelu-
24065:        ja                                          elimen, jonka tehtävänä on valmistella ja sel-
24066:           mitä Hallitus aikoo tehdä epäkohdan      vittää verotustoimen henkilöstöhallintoon liit-
24067:        korjaamiseksi?                              tyviä kysymyksiä tavoitteena verohallinnon pal-
24068:                                                    velukyvyn ja tuloksellisuuden parantaminen ja
24069:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        työolojen kohentaminen. Lisäksi viittaisin sii-
24070: taen seuraavaa:                                    hen aikaisemmin antamassani vastauksessa esit-
24071:    Olen selvittänyt samaa aihetta muun muassa      tamaam toteamukseen, että verotmm1stojen
24072: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen kirjalliseen     henkilöstön määrä ja rakenteen kehittämistarve
24073: kysymykseen n:o 127 antamassani vastaukses-        tulee selvitettäväksi kokonaisvaltaisemman ve-
24074: sa todeten siinä muun muassa seuraavaa.            rotoimistojen organisaation kehittämistarvesel-
24075:    Yleisesti tarkastellen on pysyvän henkilö-      vityksen yhteydessä. Sanottu selvitystyö on tar·
24076: kunnan vajausta esiintynyt erityisesti nopeasti    koitus käynnistää suoritetun valmistelun poh-
24077: kasvaneiden veropiirien verotoimistoissa. Kun-     jalta pikaisesti valtiovarainministeriön ja vero-
24078: tien voimakkaat elinkeinorakenteiden muutok-       hallituksen yhteistyönä.
24079: set viime vuosina ovat omalta osaltaan lisänneet
24080:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1981
24081: 
24082:                                                                     Ministeri Pirkko Työtäjärvi
24083:                                               N:o 138                                               3
24084: 
24085: 
24086: 
24087: 
24088:                            Tili Riksdagens Herr Talman
24089: 
24090:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Riksdagen förutsatte även i sitt svar på re-
24091: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       geringens proposition angående statsförslaget
24092: av den 10 mars 1981 tili vederbörande med-          för år 1981, att en helhetsutredning beträffande
24093: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     skattebyråernas personalbehov utförs i bråds-
24094: av riksdagsman Markus Aaltonen underteck-           kande ordning och att erforderliga åtgärder
24095: nade spörsmål nr 138:                               vidtas efter det utredningen färdigställts. Med
24096:                                                     anledning härav har skattestyrelsen genom att
24097:           Är Regeringen medveten om den             begagna sig av länsskatteverkens sakkunskap
24098:        rådande personalbristen vid de skatte-       redan utfört preliminärt utredningsarbete.
24099:        distrikt vars befolkningstal ökar och att    Skattestyrelsen har vidare meddelat, att den
24100:        skattebetalarnas rättsskydd äventyras        till sin hjälp tillsatt ett särskilt förhandlings-
24101:        på grund av detta, och                       organ, vars uppgift är att bereda och utreda
24102:           vad ämnar Regeringen göra för att         frågor som ansluter sig till skatteväsendents
24103:        avhjälpa detta missförhållande?              personaladministration i syfte att förbättra
24104:                                                     skatteväsendets förmåga att ge service och för
24105:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att uppnå bättre resultat samt för att skapa
24106: samt anföra följande:                               bättre arbetsförhållanden. Dessutom vill jag
24107:    Jag har redogjort för samma sak bl.a. i mitt     hänvisa tili mitt tidigare svar där jag konsta-
24108: svar på riksdagsman Anna-Liisa Jokinens skrift-     terar, att frågan om skattebyråernas behov av
24109: liga spörsmål nr 127 och har i detta konsta-        personai och utvecklandet av deras personal-
24110: terat bl. a. följande.                              struktur kommer att utredas i samband med
24111:    Allmänt sett har det rått brist på ordinarie     en helhetsutredning angående behovet att ut-
24112: personai särskilt vid skattebyråerna i de skatte-   veckla skattebyråernas organisation. Avsikten
24113: distrikt som har vuxit snabbt. De stora för-        är att nämnda utredningsarbete igångsätts i
24114: ändringar som under de senaste åren inträffat       brådskande ordning och utförs i samarbete av
24115: i kommunernas näringsstruktur har för sin del       finansministeriet och skattestyrelsen utgående
24116: ökat skattebyråernas uppgifter och utgör så-        från det beredningsarbete som redan gjorts.
24117: ledes en orsak tili det ökade behovet av per-
24118: sonal.
24119:      Helsingforsden 10 april1981
24120: 
24121:                                                                       Minister Pirkko Työlä;ärvi
24122:                                              1981 vp.
24123: 
24124: Kirjallinen kysymys n:o 139
24125: 
24126: 
24127: 
24128: 
24129:                                  Joutsenlahti: Työtekijöiden edustuksesta valtionyhtiöiden johto-
24130:                                     elimissä
24131: 
24132: 
24133:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24134: 
24135:    Työntekijöille ei ole annettu edustusta val-     sensa valtionyhtiöiden johtoelimissä olisi pe-
24136: tionyhtiöiden johtoelimiin; haillintoneuvostoon,    rusteltua.
24137: johtokuntaan ja tilintarkastajiin. Valvontatehtä-      Eddlä esitetyn peru'Steella ja viitaten valtio-
24138: vät on u1skottu puolueiden edustaji'He, jotka       pä,iväjärjestyiksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
24139: ovat 1aim1nJyöneet tehtäViänsä, kuten paljastui     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24140: Finnvalcon kohdaUa, ja tänä vuonna laimin-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24141: lyöntejä on pailjastunut Televan ja Valmetin
24142: kohdalla. Yhtiön omat työntekijät tuntisivat                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24143: pdliittisia ja uHropuolisia edustajia enemmän              ryhtyä, jotta valtionyhtiöiden johtoeli-
24144: huolta ja vastuuta omasta yrityksestään, työ-              miin saataisiin myös yhtiön työntekijöi-
24145: paikastaan, joten näin ollen heidän edustuk-               den edustus?
24146:      Helsingissä 11 päivänä maali~kuuta 1981
24147: 
24148:                                         Anssi Joutsenlahti
24149: 
24150: 
24151: 
24152: 
24153: 088100384V
24154: 2                                            1981 vp.
24155: 
24156: 
24157: 
24158: 
24159:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24160: 
24161:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Johtokuntaan, jonka tehtävänä on vastata
24162: mainitussa tatikoituksessa Te, Herra Puhemies,     käytännön liiketoiminnan hoitamisesta, kuulu-
24163: olette 11 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn        vat yleensä yhtiön toimitusjohtaja ja yhtiön
24164: kirjeenne n:o 490 ohella toimittanut valtioneu-    johtajat sekä ministeriön edustaja. Kussakin
24165: voston asianomaise1le jäsenelle jäljennöksen       teollisuutta harjoittavan valtionyhtiön johto-
24166: kansanedustaja Anssi Joutsenlahden näin kuu-       kunnassa on vähintään yksi kauppa- ja teolli-
24167: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 139:        suusministeriön virkamies. Pääsääntönä on ol-
24168:                                                    lu't, että yhtiön toimitusjohtaja toimii myös
24169:          Mihin toimenpiteisiin HaNitus aikoo       johtokunnan puheenjohtajana.
24170:        ryhtyä, jotta valtionyhtiöiden johtoeli-        Tilintarkastajat valitaan vuosittain ja näiden
24171:        miin ~saataisiin myös yhtiön työntekijöi-   lukumäärä vaihtelee yhtiöittäin. Vähintään yk-
24172:        den edustus?                                si tilintarkastaja on asianomaisen tutkinnon
24173:                                                    suorittanut valvontatilintarkastaja, yksi valtion-
24174:     Vastauksena kysymyiheen esitän kunnioit-       talouden tarkastusviraston V'irkamies ja yksi on
24175:  taen seuraavaa:                                   ministeriön virkamies. Muut tilintarkastajat va-
24176:     Valtionyhtiöiden hallinto perustuu yleiseen    litaan samoin perustein kuin hallintoneuvoston
24177: osaikeyhtiölakiin, koska ei dle olemassa mitään    jäsenevkin, mikä jossakin määrin lisää välilHstä
24178: erityislainsäädäntöä valtionyhtiöiden hallintoa    parlamentaarista valvontaa.
24179: varten. Täten ylintä päätäntävaltaa valtionyh-         Heinäkuun 1 päivänä 1979 tuli voimaan laki
24180:  tiöissäkin edustaa yhtiökokous. Kauppa- ja        yhteist'Oiminnasta yrityksissä, joHa pyritään yri-
24181:  teollisuusministeriön hallinnonalaan kuuluvien    tysten toiminnan ja työolosuhteiden kehittä-
24182: valtionyhtiöiden yhdökokouksissa valtiota edus-    miseksi sekä työnantajan ja henkilöstön välisen
24183: taa kauppa- ja teollisuusministeri tai hänen va-   samoin kuin henkilöstön keskinäisen yhteistoi-
24184: ramiehensä.     Yhtiökokous     nimittää hallin-   minnan tehostamiseksi lisäämään työpaikan
24185: toneuvoston      ja tilintarkastajat, hyväksyy     henkilöstöön kuuluvien työntekijöiden ja toimi-
24186: vuosikertomuksen ja päättää voitonjaosta sekä      henkHöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työtään
24187: vastuuvapauden myöntämisestä hallintoneuvos-       ja työpaikkaansa koskevien asioiden käsitte-
24188: tojen ja johtokuntien jäsenille sekä toimitus-     lyyn. Eräissä valtionyhtiöissä on YTo~lain hen-
24189: johtajalle.                                        gessä tehty 'kokeiluja työntekijöiden osallistumi-
24190:     Hallintoneuvosto päättää toimitusjohtajan      sesta hallintoneuvoston työskentelyyn myöntä-
24191: nimittämis,estä sekä valitsee johtokunnan. Sen     mäHä läsnäolo-oikeus ja puheoikeus. Valtion-
24192: nimittämisestä ja erottamisesta sekä valitsee      yhtiöissä samoin kuin muissakin yhtiöissä saa-
24193: johtokunnan. Sen tehtävänä on myös viime           daan parhaillaan kokemusta YT-lain sovdtami-
24194: kädessä hyväksyä yhtiöiden investointi- ja         sesta ja näiden kokemusten pohjalta tulevaisuu-
24195: rahoitussuunnitelmat. Valtiota edustamaan hal-     dessa muotoutuu käytäntö, joka parhaiten to-
24196: lintoneuvostoihin valitaan lähinnä poliittisia     teuttaa lain hengen.
24197: luottamushenkilöitä.
24198:      Helsingissä huhtikuun 13 päivänä 1981
24199: 
24200:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
24201:                                               N:o 139                                                 3
24202: 
24203: 
24204: 
24205: 
24206:                             Till Riksdagens Herr Talman
24207: 
24208:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Till styrelsen, som har som sin uppgift att
24209: anger har Ni, Herr Tahnan, med Eder skri-            svara för den praktiska affärsvevksamheten, hör
24210: velse nr 490 av den 11 mars 1981 tili veder-         i alimänhet den verkstallande direktö!Jen, bo-
24211: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       lagets direktörer samt en representant för mi-
24212: av följande av riksdagsman Anssi Joutsenlahti        nisteriet. I varje statligt industribolags styrelse
24213: undertecknade spörsmål nr 139:                       finns minst en representant för handels- och
24214:                                                      industriministeriet. Det har varit en huvud-
24215:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             regel, att bolagets verkstäilande direktör även
24216:        vidta för att man i statsbolagens le-         fungerar som styrelseordförande.
24217:        dande organ skall !Jrunna få med även            Revisorerna väljs årligen och deras antal va-
24218:        representanter för oolagens arbetsta-         rierar fdn bolag tili bolag. Minst en revisor
24219:        gare?                                         är överva!kningsrevisor med vederbörlig exa-
24220:                                                      men, en är tjänsteman vid statens revisions-
24221:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        verk och en ministedetjänsteman. De övriga re-
24222: samt framföra följande:                              visorerna väljs enligt samma grunder som med-
24223:    Förvaltningen av statsbolagen baserar sig på      lemmarna i förvaltningsrådet, vilket i viss mån
24224: den allmänna lagen om aktiebolag, eftersom           ökar den indirekta parlamentalliska kontrollen.
24225: det int,e finns någon särskild hgstiftning an-          Lagen om samarbete inom företag trädde i
24226: gående förvaltning av statsbolag. Bolagsstäm-        kraft den 1 juli 1979. Genom denna lag strä-
24227: man har således den högsta bes1utanderätten
24228:                                     1
24229:                                                      var man tili att, för utvecklande av företagens
24230: även i statsbolagen. Vid de tili handels- och        versamhet och arbetsförhållanden samt för
24231: industriministeriets förvaltningsområde hörande      effektivering av samarbetet mellan arbet:sgivare
24232: statsbolagens bolagsstämmor företräds staten         och personai ävensom av persona1ens interna
24233: av handels- och industriministern eller av en        samarbete, öka arbetstagarnas och fun:ktionärer-
24234: suppleant. Bolagsstämman utnämner förvalt-           nas möjligheter att inverka på behandlingen av
24235: ningsrådet och revisorerna, godkänner årsbe-         ärenden som gäller deras eget arbete och egna
24236: rättelsen och fattar beslut om vinstfördelningen     arbetsplatser. I vissa statsbolag har, i samar-
24237: samt om beviljandet av ansvarsfrihet åt med-         betslagens anda, gjo~ts försök med arbetsta-
24238: lemmarna i förvaltningsråden och styrelserna         gardeltagande i förvaltningsrådets arbete ge-
24239: samt den verkställande direktören.                   nom att arbetstagarna beviljats närvaro- och ytt-
24240:    Förvaltningsrådet besluter om utnämnande          randerätt. Statsbolagen, liksom också aHa öv-
24241: och avskedande av den verkställande direktören       riga bolag, inhämtar för närvarande erfaren-
24242: samt väljer styrelsen. Dess uppgift är också att i   het av tillämpningen av samarbetslagen och på
24243: sista hand godkänna bolagens investerings- och       grundvalen av dessa erfarenheter utformas i
24244: finans,ieringsplaner. Staten representeras i för-    framtiden den praxis som bäst förverkligar la-
24245: valtningsråden främst av politiska förtroende-       gens anda.
24246: valda.
24247:      Helsingfors den 13 april 1981
24248: 
24249:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
24250:                                                1981 vp.
24251: 
24252: Kirjallinen kysymys n:o 140
24253: 
24254: 
24255: 
24256: 
24257:                                    Joutsenlahti: Pellonvarauskorvausten reaaliarvon korottamisesta
24258: 
24259: 
24260:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24261: 
24262:    Vuonna 1969 säädettiin eduskunnassa halli-         nisteri Taisto Tähkämaa myönsi, että korvauk-
24263: tuksen esityksestä surullisen kuuluisa laki pel-      sen reaaliarvo on alentunut ja että "inflaatio-
24264: lon käytön rajoittamisesta eli ns. peltopaketti-      tavkistll5 pellonvarauskorvauksissa on tulevina
24265: laki. Tällä lailla houkuteltiin ikääntyneitä ja       vuosina paikallaan". Tämän ~älkeen pellonva-
24266: sairaalloisia perhe- ja pienviljelijöitä korvausta    rauskorvausta on kerran korotettu noin seitse-
24267: vastaan paketoimaan peltonsa. Korvaukseksi            mällä prosentilla, joka on vain murto-osa inflaa-
24268: luvattiin 250 mar]ci{aa hehtaaria kohti vuodes-       tiovauhdista. Ei voi välttyä siltä käsitykseltä,
24269: sa, minkä lisäksi lain 9 §:ssä todetaan, että         että ikääntyneet ja sairaalloiset perhe- ja pien-
24270: "jo tehtyjen sopimusten osalta ei korvauksen          viljelijät on kauniilla lupauksilla tässä asiassa
24271: määrää 5aa alentaa".                                  petetty.
24272:    Lain selvästä määräyksestä huolimatta kor-            Edellä esitetyn .perusteella j,a viitaten valtio-
24273: vauksen reaaliarvoa on inflaation avulla alen-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
24274: nettu kuluneen kahdentoista vuoden aikana alle        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24275: puoleen alkuperäisestä. Kun inflaatio pellon-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24276: varauskorvauksen säätämisajankohdasta lukien
24277: on edennyt noin 225 prosentilla, niin korvauk-                  Hyväksyykö Hallitus pellonvaraus-
24278: sen mar]ci{amäärää on korotettu vain 105 mar-                korvauksen reaaliarvon jatkuvan alenta-
24279: kalla eli 42 prosentilla. Jotta pellonvarauskor-             misen ja peltonsa paketoimaan houku-
24280: vaus olisi reaal1sesti sillä· tasolla, jolla se oli          teltujen perhe- ja pienviljelijöiden ase-
24281: lakia säädettäessä, sen tulisi olla nyt maksetta-            man huonontamisen, vai
24282: van 355 markan sijasta yli 800 mar]ci{aa heh-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pel-
24283: taarilta.                                                    lonvarauskorvausten reaaliarvon nosta-
24284:    Kun SMP:n eduskuntaryhmä puuttui tähän                    miseksi ja säilyttämiseksi vuoden 1969
24285: epäkohtaan syksyllä 1979, niin maatalousmi-                  tasolla?
24286:       Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1981
24287: 
24288:                                           Anssi Joutsenlahti
24289: 
24290: 
24291: 
24292: 
24293: 0881003902
24294: 2                                            1981 vp.
24295: 
24296: 
24297: 
24298: 
24299:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24300: 
24301:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kausien osalta kulloinkin noin 10 prosentilla.
24302: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Hallitus on vast'ikään 12. 3. 1981 antamallaan
24303: olette 11 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn        päätöksellä korottanut pellonvarauskorvausta
24304: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       edelleen siten, että sen määrä on 1. 5. 1981
24305: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      aikavalta sopimuskaudelta ensimmäisten neljän-
24306: edustaja Anssi Joutsenlahden näin kuuluvasta       toista hehtaarin osalta 380 mk/ha, seuraavien
24307: kirjallisesta kysymyksestä n:o 140:                seitsemän hehtaarin osalta 300 mk/ha sekä
24308:                                                    sen jälkeen kultakin hehtaarilta 225 mk. En-
24309:           Hyväksyykö Hallitus pellonvaraus-        simmäisen 14 hehtaarin osalta pellonvaraus-
24310:        kor.vauksen reaaliarvon jatkuvan alenta-    korvaus on siten noussut vuodesta 1969 noin
24311:        misen ja peltoosa paketoimaan hauku-        52 % :lla. Viimeisin korotus on ollut perus-
24312:        teitujen perhe- ja pienviljelijöiden ase-   määrän osalta noin 7 %. Koska pellonvaraus-
24313:        man huonontamisen, vai                      sopimusten purkautuminen on ollut melko vä-
24314:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pel-     häistä ja halukkuus jatkaa sopimuksia kolmi-
24315:        lonvarauskorvausten reaaliarvon nosta-      vuotiskausittain on ollut verrattain suuri, voi-
24316:        miseksi ja säilyttämiseksi vuoden 1969      daan katsoa, että pellonvarauskorvauksen mää-
24317:        tasolla?                                    rä on ollut kilpailukykyinen verrattuna sano-
24318:                                                    tunlaisen pellon mahdollisesta muunlaisesta
24319:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-       käytöstä saatavaan tuloon. On myös huomatta-
24320: taen seuraavaa:                                    va, että korvauksen määrän on katsottava alun-
24321:    Pellon käytön rajoittamisesta annetun lain      perin olleen suhteellisen korkean varsinkin
24322: 9 §:n 1 momentin ( 19/70) mukaan pellon-           valtakunnan karuilla ja tuotantoedellytyksiltään
24323: varauskorvauksen määrä vahvistetaan vuosit-        heikoilla alueilla.
24324: tain valtioneuvoston päätöksellä. Pellonvaraus-       Nykytilanteessa hallitus on katsonut 12. 3.
24325: korvausta, joka vuonna 1969 oli korvauksen-        1981 tekemällään päätöksellä vahvistamaosa
24326: alaisen peltoalan suuruudesta riippumatta 250      korotukset seuraavaksi sopimuskaudeksi riittä-
24327: markkaa hehtaarilta, on korotettu vuosina          viksi.
24328: 1972, 1975, 1979 ja 1980 alkaneiden sopimus-
24329:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1981
24330: 
24331:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
24332:                                             N:o 140                                                 3
24333: 
24334: 
24335: 
24336: 
24337:                           Tili Riksdagens Herr Talman
24338: 
24339:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Regeringen har nyligen genom sitt beslut 12. 3.
24340: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       1981 åter höjt åkerreserveringsersättningen så-
24341: av den 11 mars 1981 tili vederbörande med-          lunda, att dess belopp för den avtalsperiod
24342: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     som börjar 1. 5. 1981 utgör 380 mk/ha för de
24343: av riksdagsman Anssi Joutsenlahti ställda           första fjorton hektaren, 300 mk/ha för de
24344: spörsmål nr 140:                                    följande sju hektaren och 225 mk för alla där-
24345:                                                     på följande hektar. Från år 1969 har således
24346:           Godkänner Regeringen fortsatt sänk-       åkerreserveringsersättningen beträffande de
24347:        ning av åkerreserveringsersättningens        första 14 hektaren stigit med 52 %. Den se-
24348:        realvärde och försämring av de familje-      naste höjningen var för grundbeloppets del
24349:        och småbrukares ställning, vilka lockats     ca 7 %. Eftersom rätt få åkerreserveringsavtal
24350:        att paketera sina åkrar, eller               har upphävts och belägenheten att fortsätta av-
24351:           har Regeringen för avsikt att vidta       talen för tre år i gången varit relativt stor,
24352:        åtgärder för att höja åkerreserverings-      kan det anses att åkerreserveringsersättningens
24353:        ersättningarnas realvärde och bevara         belopp kunnat konkurrera med den inkomst
24354:        det på 1969 års nivå?                        som kunde erhållas ifall åkrar av ifrågavarande
24355:                                                     slag eventuellt skulle användas på annat sätt.
24356:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Det bör även observeras att den ursprungliga
24357: samt anföra följande:                               ersättningen bör anses ha varit relativt hög i
24358:    Enligt 9 § 1 mom. lagen om begränsning           synnerhet i de delar av landet, där åkrarna
24359: av nyttjande av åker ( 19/70) fastställs åker-      är karga och avkastningsförutsättningarna är
24360: reserveringens belopp årligen genom beslut av       dåliga.
24361: statsrådet. Akerreserveringsersättningen, som          I dagens läge har regeringen genom sitt
24362: år 1969 var 250 mark oberoende av storleken         beslut 12. 3. 1981 ansett att de höjningar som
24363: på den åkerareal för viiken ersättning utgick,      fastställts för följande avtalsperiod är tillräck-
24364: har åren 1972, 1975, 1979 och 1980 för              liga.
24365: respektive avtalsperioder höjts med 10 procent.
24366:      Helsingfors den 15 april 1981
24367: 
24368:                                                   J ord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
24369:                                                                                      1981 vp.
24370: 
24371: Kirjallinen kysymys n:o 141
24372: 
24373: 
24374: 
24375: 
24376:                                                                        Juvela: Suomen ja Japanin välisessä kaupassa esiintyvien vääris-
24377:                                                                            tymien korjaamisesta
24378: 
24379: 
24380:                                               Eduskunnan                             Herra       Puhemiehelle
24381: 
24382:     Suomen ja Japanin välinen 1kauppa on ollut                                             ikllöaultomatikkinoita. Viime vuonna sieltä ~tuo
24383: j.atkl.liVa&ti erittäin epäedui1lista maamme ,talou-                                       tiin noin 40 prosenttia ika.Wsta tuontiautois-
24384: delle. Viime vuosina on ,tilanne ,tässä suhteessa                                          rtlamme ja J a,panin tavoitteena on 1tänä vuonna
24385: vain huonontunut. Ulkomaankaupan 1tilastot                                                 kattaa 1o 50 prosenttia autotuonnistamme. Ja
24386: osoittavat, että samanaikaisesti kun tuontim-                                              tämä 1tapahtuu ajan!lwhtana, jolloin Japani on
24387: me Japanista on hyvin voimaklkaasti b:svanut,                                              määrätietoisesti pyrkinyt vähentämään ostojaan
24388: on jatkuvastiikin vaatimattomissa luvuissa py-                                             Suomesta.
24389:  sytellyt vientimme Japaniin suorastaan laske-                                                 Kun rt:ilanne ma~ttemme välisessä kaupassa on
24390: nut. Tästä maamme kansantaloudelle vahingol-                                               näin huolestuttava, olisi hahlituiksen ryhdy1ttävä
24391: lisesta ikeh1t%sestä !kertovat mm. seuraavat                                               nopeasti ,toimenpiteisiin ,tämän vääristymän :kor-
24392: luwt'                                                                                      jaamiseksi. Maittemme välisen ikaupan pysytte-
24393:                                                                                            Jeminen näin ytksipuolisena ei voi olla aiheutta-
24394: Suomen ja Japanin välinen kauppa miljoonissa                                               ma;tta suurta vahinkoa ~ansanta:loudellemme.
24395: markoissa                                                                                  Todettakoon Jisäksi, että mm. EEC.maidenkin
24396:                                                                                            piirissä hat1kitaan parhaillaan vastatoimenpiteitä
24397: Vienti                                                                     Tuonti          yksipuolisen japanilaisen ,tuonnin hillitsemisek-
24398: 1976      165   •••••••••••••                              0   0   ••      1976      445   si.
24399: 1977      266   •   0   •••••••••••••••                                    1977      866      Edellä oleVian perusteella ja va1tiopruväjär-
24400: 1978      518   •   0   ••   0   ••••••••••••                              1978      899   jestyksen 37 §:n 1 momenntiin viitaten es1tän
24401: 1979      467   •••      0.      0   •••••••••••                           1979     1211   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas·tatta-
24402: 1980      353   ••••••               0   ••   0   0   0   ••   0   0   0   1980     1890   vak.si seuraavan ikysymyikJsen:
24403: 
24404:     Edellä mainitut JUiVUJt osoittavat sellaisen                                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24405: va:kav,an ,tosiasian, että Japanin ikaupas:sa:mme                                                  ryhtyä viime vuonna jo yli 1 500 mil-
24406: rt:uonnin ylijääimä ylitti viirrne vuonna peräti                                                   ioonan mavkan 'suuruiseen 1tuontiylijää-
24407: 1 500 miljoonaa matlkkaa. Tuontimme Japanista                                                      1mään johtaneen ~auppapoliititisen vää-
24408: ikasvoi nom 57 prosenttia, mutta vientimme                                                         ristyimän oilkaisemisdksi Suomen j,a Ja-
24409: laski samana ajanj,akJsona 24 prosenttia. Japani                                                   panin v~ä:lisessä kaupassa?
24410: on nopeasti valtaamassa er1tyisesti Suomen hen-
24411:          Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1981
24412: 
24413:                                                                                     Aulis Juvela
24414: 
24415: 
24416: 
24417: 
24418: 088100385W
24419: 2                                              1981 vp.
24420: 
24421: 
24422: 
24423: 
24424:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
24425: 
24426:    Va1tiopäiväjärjest~en 37 §:n 1 momentissa             Lähiajan ,toimenpiteistä mainittakoon, että
24427: mainitussa tat'koituksessa Te, Herra Puhemies,        ulikoasiainministeriön kauppapo1iiltltisen alivaltio-
24428: olette 12 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn           sihteerin johtama valtuuskoota vierailee Tokios-
24429: kirjeenne ohella ,toimittanut valtioneuvoston         sa .toukokuussa 1981 rta~koituksenaan ,selv~ttää
24430: asianomaiselle rjäsenelle jäljennaksen kansan-        yhdessä Japanin ulikomaankauppaviranomaiJsten
24431: edustaja A. Juvelan näin !kuuluvasta kirjalli-        kanssa Suomen ja Japanin kaupan .tämänhet-
24432: sesta kysymyksestä n:o 141:                           kistä tilaa ja yrittää 'löy;tää uusia keinoja mai-
24433:                                                       den välisen kaupan !tasapainoiseksi kehittämi-
24434:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        seksi nimenomaan Suomen vientiedellytyksiä
24435:        ryhtyä viiane vuonna jo yli 1 500 mil-         parantamalla.
24436:        joonan markan suuruiseen tuontiylijää-            Todettaikoon kuitenkin, että tuonti Japanista
24437:        mään rjohtaneen lkauppapoliit:!tisen vää-      ei laajemmassa määrin kilpaile kotimaisen 'teolli-
24438:        ristymän oikaisemisdksi Suomen ja Ja-          suuden vaan lähinnä muiSita maista .tapahtuvan
24439:        panin välisessä kaupassa?                      tuonnin kanssa eikä saatujen selvhysten mu-
24440:                                                       ikaan myöskään ole vailkuttanut haitallisesti työl-
24441:    Vastaruiksena ky.symy:kseen esitän kunnioitta-     lisyyteen Suomessa.
24442: vtasti seuraavaa:                                         Tämän johdosta hallitus ei katso perustelluk-
24443:                                                       si ainakaan :tässä vaiheessa suunnitella Japanista
24444:    Suurimmat kauppataseen alijäämät v. 1980           ttapahtuvan !tuonnin rajoituksia.
24445: oli Suomella !kaupassa Neuvostoliiton (2,9 :mrd          Multilateraalisen kauppajärjestelmän puitteis-
24446: mk), Saudi-Arabian (2,6 rmrd mk), Yhdysval-           sa kauppataseen yli- ja ,alijää:mät yksittäisten
24447: tain (1,7 mrd mk), Saiksan Li1ttotasavallan           maitten kanssa ov,at luonnollinen ,asia, ei:kä
24448:  (1,7 mrd mk) jra Japanin (1,5 mrd mk) kans-           niiden pitäisi antaa esim. GATT-järjestön
24449: sa. Kauppa-alueintain suurimmat vajeet olivat         äskettäin iLmaiseman kannan mukaan johtaa
24450: SEV,maiden (3,7 mrd mk) ja kehitysmaiden              kauppaa rajoittavien toimenpiteiuten käyttöön-
24451:  (2,4 mrd mk) kanssa lkäydy,ssä kaupassa.             ottoon.
24452:    Suurimmat kauppataseen ylijäämät !kuluneena            Suomen tuotantokoneisto on mjoitetJtu niin
24453: vuonna Suomella oli Ruotsin (1,7 mrd mk),             kapasiteetiltaan kuin myös ,tarjontavaHkoimal-
24454: Norj.an (1,0 mrd mk) ja Iso-Britannian (0,9           taan. Talouselämän tasapainoinen /kehittäminen
24455: mrd mk) !kanssa !käydyssä /kaupassa. Kauppa-          ede1lyttää niin tuontia kuin 'Vientiä1dn. Tämän
24456: alueittain :suurimmat ylijäämät olivat seuraavat:     vuoksi onkin pyr1ttävä myymään viendtuotan-
24457: EFTA (2,2 mrd mk) ja EEC (0,9 mrd mk).                 toamme sinne mistä saamme siitä parhaan hin-
24458:    Mitä Japanin kaupan vajeeseen tulee, hallitus      nan sekä toisaalta ostamaan ttarvitsemamme
24459: on pyr:kinyt ja pyrkii edelleen kehittämään vi-       tuondtavarat :sieltä mistä ne edullisimmin ~saam
24460: ranomaisten, elinkeinoelämän järjestöjen ja yri-      me eikä yksinkertaisen suoraviivaisesti yritettä-
24461: tysten välistä yhteistoimintaa Japaniin suuntau-      vä tasapainottaa kauppatasetta kaikkien maiden
24462: tuvan viennin edistämiseksi niillä aloilla, joilla    kanssa. Hallitus >tulee luonnollisesti seuraamaan
24463: on ilmeisiä kasvumahdollisuuksia. Monia erilai-       edelleenkin tarkoin Ja:panin kauppamme kehi-
24464: sia Japaniin suuntautuvan viennin edistämis-          ty,stä sdkä tawittaessa ryhtymään ,toianenpitei-
24465: toimenpi:teitä onkin jo rtoteu:ttamis-, sekä pitem-   siin siitä mahdollisesti aiheutuvien haitallisten
24466: mä1tä aikaväliltä katsoen, suunnitteluvaiheessa.       vaikutusten estämiseksi.
24467:       Helsingissä 15 päivänä huhtiikuuta 1981
24468: 
24469:                                                            UL~omaankauppaministeri       Esko Rekola
24470:                                               N:o 141                                                 3
24471: 
24472: 
24473: 
24474: 
24475:                              Till Riksdagens Herr Talman
24476: 
24477:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen          på att förvenkligas ellet är på iängre sikt i
24478: anger har Ni, Herr Talman, med Eder .skrivelse        planeringsskedet.
24479: av den 12 mar.s .1981 dll vederbfuande med-              Av åtgärder inom en nära framtid må näm-
24480: lem av statsrådet för avgivande av 'svar över-       nas, a:tt en delegation ledd av Ultrikesministe-
24481: sänt avskrift av riiksdagsman A. Juvelas skrif:t-    riets handelspaliti:ska understatssekreterare be-
24482: liga spörsmål nr 141 :                               söker Tokyo i maj 1981 i avsikt att :tillsam-
24483:                                                      mans med japanska utriikeshandelsmyndigheter
24484:            Vilika åtgärder ämnar Regeringen vid-     utreda det aiktuella handelsutby!tet sannt att för-
24485:         ta för att rätta tili den handelspolitiska   'söka finna nya utvägar att bringa handeln mel-
24486:         skevheten i handelsutby,tet mellan Fin-      ,Jan länderna i balans uttrydkligen genom att
24487:         land och Japan vilket redan senaste år        förbättra Finlands exportförutsättningar.
24488:         ledde tili ett itmpor,tövenskott på över         Däntill må d~ konstateras, att den j:apanska
24489:         1 500 miljoner mank?                         importen J.nte i större s!kala konkurrerar med
24490:                                                      den inhemska industrin utan närmast med im-
24491:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        porten från andra länder och den har enligt
24492: sarnt anföra följande:                                erhållna utredningar inte heller påverkat syssel-
24493:    De :största underskotten i handelsbalansen         sättningen i Finland menligt.
24494: år 1980 hade Finland i handeln med Sovjet-               Med anledning härav anser inte regeringen
24495: unionen (2,9 mrd mk), Saudi-Arabien (2,6              åtminstone i detta skede det 1110tivenat att pla-
24496: mrd m:k), Förenta Statenna (1,7 mrd mk),              nera begränsning av i:mpo11ten från Japan.
24497: Förbundsrepubliiken Ty:skland (1,7 mrd mk)               I det mu1tilaterala handelssystemet är över-
24498: och Japan (1,5 rmrd mk). Enligt handelsområ-         och underskott i handelsbalansen med de en-
24499: den var de största underskotten i handeln med        sikilda fänderna en naturlig företeelse, ooh de
24500: SEV-länderna (3,7 mrd mk) och utvecklings-           borde inte enligt GATT-organisationens nyligen
24501: länderna (2,4 mrd mk).                                framförda ståndpunkt ge .anledning 1till åtgärder,
24502:    Under det gångna året hade Finland de störs-       som tas i bruk för att begränsa handeln.
24503: ta överskotten i handelsbalansen i handeln med           Vad ikapadtet och sortiment beträffar är den
24504: Sverige (1,7 mrd .mk), Norge (1,0 mrd mk)            finska produktioneo begränsad. Näringslivets
24505: och Storbritannien (0,9 mrd mlk). Enligt han-        balanserade utvedkling förutsätter såväl impottt
24506: delsområden var de största överskatten följan-        som export. Därför bör man sträva tili att
24507: de: EFTA (2,2 mrd mk) och EEC (0,9 mrd               sälja vår expotttprodu:ktion tili Iänder där vi
24508: mk).                                                  får det bästa priset och å .andra sidan köpa
24509:     Beträffande hande1sunderskottet med Japan        importvaror från 'länder v,arifrån vi får dem
24510: har regeringen strävat och tsträvar fortfarande      fördelaktigast, och i:nte ,tili att direkit fönsöka
24511: tili att utveckla myndigheternas, organisationer-    balansera handeln med alla Iänder.
24512: nas inom näringslivet och företagens gemensam-           Regeringen kommer naturligtv1s att nog-
24513: ma verksamhet, vilket syntar tili att främja ex-      grant följa utiVedklingen av vånt handelsutbyte
24514: porten tili Japan inom sektorer, som har uppen-      med Japan ,samt vid behov vidta åtgärder för
24515: bara tiliväxtmöjligheter. Många olika export-         att förhindra dess eventuella negativa invetikan.
24516: främjande åtgärder angående Japan håller redan
24517:        Helsingfors den 15 april 1981
24518: 
24519:                                                               Utrikeshandelsminister Esko Rekola
24520:                                                 1981 vp.
24521: 
24522: Kirjallinen kysymys n:o 142
24523: 
24524: 
24525: 
24526: 
24527:                                    Almgren: Pienyrittäjien vuosiloman järjestämisestä
24528: 
24529: 
24530:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24531: 
24532:    Nykyistä pienyrittäjien vuosilomalakia ei voi-      taan vuositulosta korvaukseksi vuosilomasta.
24533: tane pitää lainkaan sellaisena lakina, joka tar-       Jos tällainen tai vastaava järjestelmä voitaisiin
24534: koittaisi varsinaista yrittäjää. Pienyrittäjien vuo-   toteuttaa, päästäisiin yksinkertaiseen viran-
24535: silomalaki ei anna mahdollisuuksia itsenäisen          omaiskäytäntöön asian ratkaisemisessa.
24536: yrittäjän vuosilomaan siksi, että siinä määri-            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
24537: tellyillä tulorajoilla yrittäjä ei pysty maksa-        päiväjärjestyksen H §:n 1 momenttiin esitän
24538: maan edes YEL-eläkettään.                              valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
24539:    Itsenäisen yrittäjän vuosiloman turvaamisek-        tavaksi seuraavan kysymyksen:
24540: si olisi saatava aivan oma lakinsa, jotta yrit-
24541: täjät voisivat pitää heille kuuluvan loman yri-                  Millä tavoin Hallitus aikoo hoitaa
24542: tyksen toiminnan kannalta parhaaksi katsotta-                 yrittäjien vuosilomaan liittyvät kysy-
24543: vana aikana. Yhtenä mahdollisuutena voisi olla                mykset, jotta he voisivat päästä osalli-
24544: sellainen ratkaisu, jossa yrittäjä saisi vähentää             siksi samoista eduista kuin kansalaiset
24545: omassa veroilmoituksessaan l/12 ilmoittamas-                  yleensä vuosiloman suhteen?
24546:       Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1981
24547: 
24548:                                              Esko Almgren
24549: 
24550: 
24551: 
24552: 
24553: 0881003935
24554: 2                                            1981 vp.
24555: 
24556: 
24557: 
24558: 
24559:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24560: 
24561:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       linen palkattu työntekijä ja ettei hänen viimek-
24562: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        si toimitetussa verotuksessa vahvistettu valtion-
24563: mies, olette 12 päivänä maaliskuuta 1981 päi-       verotuksessa verotettava tulonsa ylitä valtio-
24564: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       neuvoston vuosittain vahvistaman enimmäisvuo-
24565: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        situlon määrää.
24566: kansanedustaja Esko Almgrenin näin kuuluvas-           Valtioneuvosto on 26 päivänä maaliskuuta
24567: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 142:              1981 vahvistanut lomakaudeksi 1981-1982
24568:                                                     pienyrittäjän valtionverotuksessa verotettavan
24569:           Millä tavoin Hallitus aikoo hoitaa        enimmäistulon määräksi 24 300 markkaa sekä
24570:        yrittäjien vuosilomaan liittyvät kysy~       lomarahan suuruudeksi 650 markkaa. Valtion
24571:        mykset, jotta he voisivat päästä osalli-     tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen varatun
24572:        siksi samoista eduista kuin kansalaiset      11,7 miljoonan markan määrärahan puitteissa
24573:        yleensä vuosiloman suhteen?                  voidaan edellä mainituin edellytyksin lomarahaa
24574:                                                     suorittaa kuluvalla lomakaudella noin 18 000
24575:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       pienyrittäjälle. Tämän määrän arvioidaan lähin-
24576: vasti seuraavaa:                                    nä viime lomakaudelta saadun kokemuksen pe-
24577:    Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain      rusteella vastaavan lomarahan saamiseen oikeu-
24578:  (408/77) tavoitteena on järjestää mahdolli-        tettujen yrittäjien lukumäärää.
24579: suus vuosiloman pitämiseen sellaisille pienyrit-       Mitä tulee kirjallisessa kysymyksessä olevaan
24580: täjille, jotka eivät ilman ulkopuolista taloudel-   ehdotukseen siitä, että yrittäjä saisi vähentää
24581: lista tukea voi vapautua yritystoiminnastaan        omassa veroilmoituksessaan 1/12 ilmoitta-
24582: vuosiloman ajaksi vaarantamatta omaa ja per-        mastaan vuositulosta korvaukseksi vuosilomas-
24583: heensä toimeentuloa. Tämä lain sosiaalista luon-    ta, on todettava, että tällöin ei ole kyseessä
24584: netta osoittava periaate sisältyy lain 1 ja 4       enää pelkästään pienyrittäjien vuosilomajärjes-
24585: §:iin.                                              telmän kehittämiseen liittyvä asia, vaan kysy-
24586:    Lain 3 §:n mukaan pienyrittäjä on oikeu-         mys on huomattavasti laajemmasta kaikkia yrit-
24587: tettu vuosilomarahaan muun muassa sillä edel-       täjiä koskevasta lähinnä verotuksen piiriin kuu-
24588: lytyksellä, että yrittäjän palveluksessa on ollut   luvasta asiasta. Hallituksen piirissä ei asiaa ole
24589: säännöllisesti enintään yksi perheen ulkopuo-       tarkemmin käsitelty.
24590:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981
24591: 
24592:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
24593:                                            N:o 142                                               3
24594: 
24595: 
24596: 
24597: 
24598:                           Till Riksdagens Herr Talman
24599: 
24600:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      fastställda, vid statsbeskattningen beskattnings-
24601: anger har Ni, Rerr Talman, med Eder skri-         bara inkomst inte överstiger beloppet av den
24602: velse av den 12 mars 1981 tili vederbörande       maximiårsinkomst, som statsrådet årligen fast-
24603: medlem av statsrådet översänt avskrift av         ställer.
24604: följande av riksdagsman Esko Almgren ställda         Statsrådet har den 26 mars 1981 för semes-
24605: skriftliga spörsmål nr 142:                       terperioden 1981-1982 fastställt beloppet av
24606:                                                   småföretagares vid statsbeskattningen beskatt-
24607:           På vilket sätt ämnar Regeringen sköta   ningsbara maximiinkomst tili 24 300 mk och
24608:        de frågor som gäller företagarnas se-      semesterpenningens storlek tili 650 mk. Inom
24609:        mester för att dessa i fråga om sem:::s-   ramen för det anslag på 11,7 milj. mk som
24610:        tern skall bli delaktiga av samma för-     i statsförslaget reserverats för ändamålet kan
24611:        måner som medborgarna i allmänhet?         under ovan nämnda förutsättningar semester-
24612:                                                   penning under innevarande semesterperiod ut-
24613:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     betalas tili ca 18 000 småföretagare. Detta antal
24614: samt anföra följande:                             beräknas närmast på basen av erfarenheten
24615:    Syftet med lagen om semesterpenning för        från föregående semesterperiod motsvara anta-
24616: småföretagare (408/77) är att bereda sådana       let företagare som är berättigade att erhålla
24617: småföretagare möjlighet tili semester, som inte   sernesterpenning.
24618: utan särskillt ekonomiskt stöd kan frigöra sig       Beträffande det i spörsmålet ingående för-
24619: från sin företagsverksamhet för semester utan     slaget att företagare i sin skattedeklaration
24620: att äventyra sin egen och sin familjs utkomst.    skulle få advra 1/12 av den deklarerade års-
24621: Denna princip, varav lagens sociala natur fram-   inkomsten såsom ersättning för semester bör
24622: går, ingår i lagens 1 och 4 § §.                  det konstateras, att det då inte längre är fråga
24623:     Enligt lagens 3 § äger småföretagare rätt     enbart orn utvecklande av ett sernestersystem
24624: tili semesterpenning bl.a. under förutsättning    för småföretagare utan om en betydligt mera
24625: att han i sin tjänst regelbundet haft högst en    omfattande sak, sorn närmast hör tili beskatt-
24626: avlönad arbetstagare utom familjen och att        ningens område och gäller alla företagare.
24627: hans vid den senast verkställda beskattningen
24628:      Helsingfors den 14 april 1981
24629: 
24630:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
24631:                                               1981 vp.
24632: 
24633: Kirjallinen kysymys n:o 143
24634: 
24635: 
24636: 
24637: 
24638:                                   E. Laine ym.: Uudenkaupungin työllisyyden parantamisesta
24639: 
24640: 
24641:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24642: 
24643:    Työttömien ja pakkolomautettujen määrä             syyttä lisääviä ja työllistämistä edistäviä toimen-
24644: Uudessakaupungissa on noussut huolestuttavan          piteitä. Sellaisia olisivat mm. investointiveron
24645: ikotikeisiin lukuihin. Jo viime joulukuussa oli       poistaminen rakennushankkeilta, työllisyysvaro-
24646: työttömyysaste 23 % pakkolomautetut mukaan-           jen ohjaaminen mm. nuorten työllisyyttä ja
24647: lukien. Saab-Valmet on vähentänyt ja pakko1o-         rakennusten peruskorjausta edistäviin tarkoituk-
24648: mauttanut työntekijöitään. Suhteellisesti mita-       siin, tarvittavien rakennuslupien myöntäminen
24649:  ten on työvoimaansa supistanut eniten Sal-           kunnallisiin rakennuskohteisiin ja valtion varojen
24650: comp, joka on irtisanonut ja pakko1omauttanut         myöntäminen keskuskalastussataman kunnallis-
24651:  n. 100 työntekijää eli 1/3 työvoimastaan. Mies-      teknillisiin töihin sekä eräisiin tie- ja siltara-
24652:  ten ohella työttömyys on kohdistunut erittäin        kennushanktkeisiin.
24653:  voimakkaana naisiin ja alle 25-vuotiaisiin työn-        Edellä olev;iin perusteluihin viitaten esitäm-
24654:  tekijöihin. Kokonaistilannetta hdkentää myös         me valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
24655:  se, ettei rakennustöitä ole mainittavammin aloi-     nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24656:  tettu mm. investointiverosta johtuen. Saman-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24657:  suuntaisesti on vaikuttanut se, että monet
24658:  valtion ja kunnan työkohteet eivät ole saaneet                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24659:  tarvittavia lupia ja vaoroja.                                '1')'1htyä uusien työkohteiden avaamiseksi
24660:     Uudenkaupungin vaikeasta. työllisyystilantees-            ja työllisyystilanteen parantamiseksi
24661:  ta jdhtuen tulisi valtiovallan suorittaa työlli-             Uudessakaupungissa?
24662:       Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1981
24663: 
24664:          Ensio Laine                    Heli Astala                      Anna-Liisa Jokinen
24665: 
24666: 
24667: 
24668: 
24669:  088100386X
24670: 2                                             1981 vp.
24671: 
24672: 
24673: 
24674: 
24675:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24676: 
24677:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       set yrityssektorilla koskevat paljolti eri alojen
24678: mainitussa tal"koituksessa Te, Herra Puhemies,       ammattityövoimaa, jonka sijoittaminen omalle
24679: olette 12 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn          paikkakunnalle tuottaa vaikeuksia ilman uudel-
24680: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         leenkoulutusta. Tätä koulutusta voidaan ilmiten-
24681: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        hln tarvittaessa toteuttaa työllisyyskoulutuksena
24682: edustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta           Laiti:lan ammatiUisessa kurssikeskubessa.
24683: kirja~llisesta kysymyksestä n:o 143:                    Käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa
24684:                                                      voidaan työttömäksi jääneitä työllistää työlli-
24685:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       syydenhoidon erityistoimenpiteiHä kuten kun-
24686:         ryhtyä uusien työkohteiden avaamiseksi       nalLisella työllistämistuella sekä valtion ja kun-
24687:         ja työllisyystilanteen parantamiseksi        tien virastotöissä. Tällä hetkellä kunnallisella
24688:         Uudessakaupungissa?                          työllistämistuella on Uudessakaupungissa työl-
24689:                                                      listettynä vajaat 30 ja virastotöissä 20 henkilöä.
24690:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Helm~kuun lopussa työvoimaministeriö kiintiöi
24691: vasti seuraavaa:                                     Turun työvoimapiirin toimiston käyttöön lisä-
24692:    Uudenkaupungin työvoimatoimiston alueen           määrärahoja kunnaHiseen työllistämistukeen 3,5
24693:  työttömyysaste oli vuonna 1980 keskimäärin          milj. markkaa ja virastotöihin yhteensä 3,0
24694: 5,9 %. Vuoden lopussa työllisyystilanne oli kes-     milj. markkaa.
24695: kimääräistä vaikeampi, jota osaltaan kärjistivät        Harkinnanvaraisten työllisyysavustusten koh-
24696: autoteollisuudessa joulun ja uudenvuoden vä-         dentaminen investointi:hankkeisiin, joiden val-
24697: lissä tapahtuneet lomautukset. Edelleen tilan-       tion rahoituksesta on säädetty lailla tai joiden
24698: netta vai:keuttivat alueen teollisuuteen Valcon      rahoitus on mahdollista valtion tulo- ja meno-
24699: toiminnan lopettamisesta aiheutuneet heijastus-      arvion määrärahoin ao. sektoriviranomaisen
24700: vaikutukset.                                         kautta, ei ole mahdollista ennen eduskunnassa
24701:    Kuluvan vuoden tammikuussa Uudenkaupun-           vireillä olevan työllisyyslain muutosesityksen
24702: gin työttömyysaste oli 6,2 % ja helmikuussa          ratkaisua. Työvoimaministeriö yrittää kaikin ta-
24703: 6,5 %, jolloin työttömiä työnhakijoita oli           voin va~kuttaa siihen, että hallituksen esitys
24704: bikkiaan 430 henkilöä. Näistä oli naisia 220         saataisiin käsiteltyä mahdollisimman nopeasti
24705: ja miehiä 210. Alle 25-vuotiaita nuoria oli          työllisyyden hoidon edellytysten parantamiseksi.
24706: tuolloin työttömänä 168. Yhtäältä esiintyvän            Valtion omien töiden osalta on kuluvan
24707: työttömyyden kanssa on alueella erityisesti te-      vuoden työohjelma kevätkauden osalta hyväk-
24708: la:kkateollisuudessa esiintynyt työvoimasta puu-     sytty. Ehdotukset syksyn lisätyöohjelmaan on
24709: tetta. Näyttääkin siltä, että työvoiman 1kysyntä     pyydetty työvirastoilta huhtikuun loppuun
24710: ja tarjonta eivät alueella lähinnä laadullisesti     mennessä. Töiden mahdollinen kohdentaminen
24711: vastaa toisiaan.                                     Uudenkaupungin alueella riippuu eri työvirasto-
24712:    Valtiovallan mahdollisuudet työllisyystilanteen   jen esityksistä ja niiden pohjalta käytävistä
24713: nopeaan korjaamiseen Uudessakaupungissa ovat         neuvotteluista, joissa keskeistä sijaa näyttelevät
24714: rajoitetut, koska tapahtuneet ja mahdollisesti       alueelliset työttömyyserot ja niiden tasaaminen.
24715: tapahtuvat työvoiman vähennykset ja lomautuk-
24716:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981
24717: 
24718:                                                                Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
24719:                                                   N:o 143                                               3
24720: 
24721: 
24722: 
24723: 
24724:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24725: 
24726:        I den ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsordning-      är svår utan omskolning. Sådan omskolning
24727:     en anger har Ni, Herr Talman, med Eder              kan dock vid behov arrangeras i form av sys-
24728:     skrivelse av den 12 mars 1981 tili vederböran-      selsättningsutbildning vid Letala yrkeskurs-
24729:     de medlem av statsrådet för besvarande över-        central.
24730:     sänt avskrift av följande av riksdagsman Ensio          Inom ramen för de anslag som finns tili för-
24731:     Laine m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 143:     fogande kan personer som blivit utan arbete
24732:                                                         sysselsättas genom specialåtgärder för sysselsätt-
24733:               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ningens skötsel, t. ex. med hjälp av kommunalt
24734:            ta för skapande av nya arbetsobjekt och      sysselsättningsstöd och i statens och kommuner-
24735:            förbättrande av sysselsättningsläget         nas ämbetsverksarbeten.
24736:            Nystad?                                          För närvarande sysselsätts knappt 30 per-
24737:                                                         soner i Nystad genom kommunalt sysselsätt-
24738:        Som svar på detta spörsmål framför jag           ningsstöd och 20 personer i ämbetsverksar-
24739:     vördsamt följande:                                  beten. I slutet av februari anvisade arbets-
24740:        Inom Nystads arbetskraftsbyrås område var        kraftsministeriet tili Åbo arbetskraftsdistrikts-
24741:     den genomsnittliga arbetslöshetsgraden år 1980      byrås förfogande ett tiliäggsanslag på 3,5 milj.
24742:     5,9 %. Det relativt sett ännu svårare sysselsätt-   mark för kommunalt sysselsättningsstöd och
24743:     ningsläget som rådde vid årets slut kunde           sammanlagt 3,0 milj. mark för ämbetsverks-
24744:     delvis tiliskrivas permitteringarna inom bil-       arbeten.
24745:     industrin mellan jul och nyår. Läget skärptes           Att anvisa sysselsättningsunderstöd som be-
24746:     ytterligare av de återverkningar som företaget      ror på prövning tili investeringsprojekt, om
24747:     Valcos nedläggelse hade på områdets industri.       vilkas finansiering har stadgats genom lag eller
24748:        I januari 1981 var arbetslöshetsgraden i Ny-     är möjliga via vederbörande sektormyndighet
24749: r   slott 6,2 % och i februari 6,5 %, då antalet        genom anslag i statsförslaget, är inte möjligt
24750:     arbetslösa arbetssökande var sammanlagt 430         förrän den i riksdagen anhängiga propositionen
24751:     personer. Av dessa var 220 kvinnor och 210          tili förändring av lagen om sysselsättning blivit
24752:     män. Av de unga under 25 år var då 168              löst. Arbetskraftsministeriet försöker göra sitt
24753:     arbetslösa. Å andra sidan har det samtidigt         bästa för att påskynda behandlingen av propo-
24754:     som det råder arbetslöshet i området, också         sitionen för att förbättra förutsättningarna för
24755:     förekommit brist på arbetskraft särskilt inom       sysselsä ttningens skötsel.
24756:     varvsindustrin. Därför ser det ut, som om               När det gäller statens egna arbeten, har
24757:     arbetskraftsefterfrågan och -utbud i området in-    arbetsprogrammet för våren 1981 redan god-
24758:     te skulle motsvara varandra särskilt vad kvali-     känts. Arbetsverken har betts ge sina förslag
24759:     teten beträffar.                                    tili höstens tilläggsarbetsprogram före slutet av
24760:        Statsmaktens möjligheter tili ett snabbt upp-    april. Om arbeten kommer att dirigeras tili
24761:     hjälpande av sysselsättningsläget i Nystad är       Nystadsområdet, beror på de olika arbetsver-
24762:     begränsade, eftersom arbetskraftsminskningar-       kens förslag och underhandlingar som förs på
24763:     na, som eventuellt kommer att öka ytterligare       basen av dem, varvid de regionala skillnaderna
24764:     och permitteringarna inom företagssektorn           i arbetslösheten och utjämnandet av dem spelar
24765:     berör flera olika branschers yrkesarbetare, var-    en central roll.
24766:     för deras placering i arbete på den egna orten
24767:          Helsingfors den 14 april 1981
24768: 
24769:                                                                 Arbetskraftsminister Jouko Ka;ano;a
24770:                                                1981 vp.
24771: 
24772: Kirjallinen kysymys n:o 144
24773: 
24774: 
24775: 
24776: 
24777:                                   Tuomaala ym.: Hirvien kevätmetsästyksen sallimisesta
24778: 
24779: 
24780:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24781: 
24782:     Liikenneministeriö asetti 12. 2. 1980 ns.          vään aikana pahimmilla hirvivaara-alueilla.
24783:  hirvityöryhmän, jonka täydennetyksi toimeksi-         Näiksi toimenpiteiksi hirvityöryhmä esittää
24784: annaksi tuli:                                          seuraavaa:
24785:     1) selvittää, miten syksyn 1980 hirvieläinten         1) Maa- ja metsätalousministeriö selvittää
24786: metsästys vaikuttaa huvieläinkantaan ja hirvi-        mahdollisuudet harventaa · vilkkaasti liikennöi-
24787: eläinten aiheuttamien liikenneonnettomuuksien         tyjen teiden läheisyydessä olevia hirvitihenty-
24788:  määrään eri osissa maata,                            rniä esimerkiksi varaamaila ko. alueiden paikal-
24789:     2) selvittää, tulisiko kaatolupamääriä tule-      lisille metsästäjille mahdollisuuden hakea yli-
24790:  vana metsästyskautena joillakin erityisen vaaral-    määräisiä kaatolupia. Ministeriö kehittää myös
24791: listen tieosuuksien lähialueilla lisätä, ja miten     valmiuden myöntää poliisille kaatolupia tie-
24792: mahdollisesti tarvittava lisämetsästys olisi jär-     alueella säännöllisesti liikkuvien hirvien kaata-
24793: jestettävä,                                           miseksi.
24794:     3) laatia ehdotus sitä, miten liikenne- ja            2) Liikenneministeriö ja tie- ja vesirakennus-
24795:  metsästysviranomaisten yhteistoiminta hirvi-         hallitus selvittävät mahdollisuudet alentaa tila-
24796: eläinten aiheuttamien liikenneonnettomuuksien         päisesti ajoneuvojen nopeuksia enimmäisnopeu-
24797: seurannassa tulisi järjestää ja miten liikenne-       den suositusta osoittavalla merkillä suurimpien
24798:  turvallisuusnäkökohdat tulisi ottaa huomioon         hirvitihentymien läheisyydessä olevilla teillä
24799: hirvieläinten kaatoluvista päätettäessä,              lähinnä huhti-kesäkuun aikana.
24800:     4) laatia ehdotus siitä, miten metsästysseu-          3) Hirvivaroitusmerkkien paikat tarkistetaan
24801: rojen osuutta tienvarsivesakkojen raivauksessa        hirvien tihentymäalueilla ja merkkien määrää
24802: ja muussa liikenneturvallisuustyössä sekä riis-       lisätään tarvittaessa.
24803: tanhoidossa voitaisiin tehostaa ja tämä työ ot-          4) Tie- ja vesirakennuspiirit ja paikalliset
24804: taa huomioon hirvenkaatolupia myönnettäessä,         riistanhoitoyhdistykset pyrkivät raivaamaan yh-
24805: sekä                                                  teistyössä ko. alueiden tienvarsien vesakot lu-
24806:     5) laatia ehdotus niistä muista toimista, joi-   mien sulamisen jälkeen. TVL:n toimesta suo-
24807: hin tulisi ryhtyä hirvieläinten aiheuttamien lii-    ritetaan lähinnä tiealueen raivaus. Riistanhoito-
24808: kenneonnettomuuksien ehkäisemiseksi.                 yhdistykset jatjestavat hirville suolansyönti-
24809:     Työryhmän puheenjohtajana on toiminut toi-       paikkoja liikenneturvallisuuden kannalta sopi-
24810: mistopäällikkö Jarmo Hirsto liikenneministe-         ville paikoille.
24811: riöstä, jäseninä ylitarkastaja Seppo Mattila maa-        5) Liikenneturva järjestää lm. alueilla moot-
24812: ja metsätalousministeriöstä, toiminnanjohtaja        toriajoneuvoilla liikkuville kohdistetun hirvi-
24813: Simo Ahlgren Suomen Metsästäjä- ja kalastaja-        vaarakampanjan.
24814: liitto ry: stä, insinööri Lasse Hantula LiikeD11e-       Vaikka hirvityöryhmän esityksiä voidaankin
24815: vakuutusyhdistyksestä, yli-insinööri Kirill Här-     pääpiirteissään pitää hyväksyttävinä, sisältävät
24816: känen tie- ja vesirakennushallituksesta, osaston-    ne myös sellaista, mihin ainakaan hirvenmet-
24817: johtaja Martti Mäki Liikenneturvasta ja tutkija      sästäjät eivät voi yhtyä.
24818: Kaarlo Nygren Riista- ja kalatalouden tutkimus-          Hirvien metsästäminen kevättalvella, jolloin
24819: laitoksesta. Sihteerinä on toiminut tutkija Ismo     naarashirvet ovat kantavia varhaisempien naa-
24820: Kosonen liikenneministeriöstä.                       raiden vasoessa io maalis-huhtikuun vaihtees-
24821:    Työryhmä on kuluvan kuun alussa antanut           sa, hirvet yleensä huonokuntoisia ja vahva lumi
24822: jo esityksensä toimenpiteiksi, joihin työryhmän      on hirvien kulkua vaikeuttavaa, on hirvikantaa
24823: käsityksen mukaan tulisi ryhtyä tämän ke-            luonnonvarana haaskaava, metsästäjille vasten-
24824: 088100402E
24825: 2                                             1981 vp.
24826: 
24827: mielinen sekä hallinnollisesti raskas ja vaikeasti   tavat ilmeisesti nykytilannetta vielä suurernmlm
24828: toteutettavissa oleva toimenpide. Liikkuessaan       vaaran liikenteelle.
24829: kymmeniä ja jopa satoja kilometrejä syksyisin           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
24830: talvehtimisalueelle ja jälleen keväällä sieltä ta-   päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
24831: kaisin kesälaitumille hirvet tosin muodostavat       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24832: teitä ylittäessään vaaran liikenteelle. Tämä hir-    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
24833: vien liikkuminen ja kasautuminen talvehtimis-
24834: alueille on kuitenkin täysin normaali vuosittain               Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä
24835: toistuva ilmiö, eikä nykytilanne muodosta mi-               toimenpiteisiin, joilla estetään liikenne-
24836: tään poikkeusta aiempiin vuosiin nähden. Mi-                ministeriön ns. hirvityöryhmän enem-
24837: tään aikaisempia vuosia suurempaa liikenneris-              mistön esittämä poikkeuksellinen ja
24838: kiä eivät hirvet käsityksemme mukaan myös-                  useita haittatekijöitä sisältävä hirvien
24839: kään talvehtimisalueella aiheuta.                           kevättalven metsästys, ja
24840:    Mikäli hirviä esimerkiksi metsästyksellä tä-                aikooko Hallitus kiireellisesti toteut-
24841: hän aikaan häiritään, ne lähtevät todennäköi-               taa hirvityöryhmän muut toimenpide-
24842: sesti talvehtimisalueelta normaalia aiemmin liik-           esitykset, sekä
24843: keelle, etsivät uusia laidunalueita ja sisämaassa              aikooko Hallitus ensi syksyn normaa-
24844: olevan vahvan lumikerroksen johdosta ryhty-                 lin metsästyksen yhteydessä lisätä hir-
24845: vät kulkemaan nimenomaan helppokulkuisem-                   venkaatolupia pahimmilla liikenne- ja
24846: pia teitä pitkin sekä päinvastoin näin muodos-              maatilatalousvahinkoalueilla?
24847:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1981
24848: 
24849: 
24850:          Juhani Tuomaala                Tauno Valo                    Esko J. Koppanen
24851:          Juhani Laitinen                V. J. Rytkönen                Helge Saarikoski
24852:          Paavo Vesterinen               Matti Viljanen                Lauri Impiö
24853:          Matti Järvenpää                Peter Muurman                 Olavi Martikainen
24854:                                               N:o 144                                                3
24855: 
24856: 
24857: 
24858: 
24859:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24860: 
24861:    V aitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa   vausta ja tiedotustoimenpiteitä, joihin vielä ku-
24862: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       luvan kevään aikana tulisi ryhtyä paikallisista
24863: olette 12 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn         hirvitihentymistä liikenteelle aiheutuvan vaaran
24864: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        torjumiseksi. Tie- ja vesirakennushallitus on tä-
24865: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       män johdosta antanut tie- ja vesirakennuspii-
24866: edustaja Tuomaalan ym. näin kuuluvasta kir-         reille ohjeita hirvieläinonnettomuuksien torjun-
24867: jallisesta kysymyksestä n:o 144:                    tatoimenpiteistä. Näissä ohjeissa on kiinnitetty
24868:                                                     huomiota muun ohella "hirvieläin"-varoitus-
24869:           Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä    merkkien käyttöön ja niiden ajan tasalla pitä-
24870:        toimenpiteisiin, joilla estetään liikenne-   miseen, nopeussuositusten Iiittämiseen mainit-
24871:        ministeriön ns. hirvityöryhmän enem-         tuun varoitusmerkkiin sinä aikana vuodesta, jol-
24872:        mistön esittämä poikkeuksellinen ja          loin onnettomuuksia tapahtuu runsaasti, sekä
24873:        useita haittatekijöitä sisältävä hirvien     vesakonraivauksen tehostamiseen erityisesti hir-
24874:        kevättalven metsästys, ja                    vieläinonnettomuuksille altteimmilla tieosuuk-
24875:           aikooko Hallitus kiireellisesti toteut-   silla. Metsästäjät ovat pahimmilla vahinko-
24876:        taa hirvityöryhmän muut toimenpide-          alueilla kuten mm. Uudenmaan läntisellä ran-
24877:        esitykset, sekä                              nikkoalueelia järjestäneet kampanjan tienvarsien
24878:           aikooko Hallitus ensi syksyn normaa-      raivaamiseksi sekä muihin vahinkoja estäviin
24879:        lin metsästyksen yhteydessä lisätä hir-       toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Liikenneturvassa
24880:        venkaatolupia pahimmilla liikenne- ja        on valmisteltavana tiedotustoimenpiteitä, joilla
24881:        maatilatalousvahinkoalueilla?                pyritään kiinnittämään tienkäyttäjien huomiota
24882:                                                     hirvivaaraan niillä alueilla, joilla hirviä esiin-
24883:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tyy erityisen runsaasti.
24884: tavasti seuraavaa:                                      Työryhmä jatkaa edelleen ehdotusten valmis-
24885:    Kysymyksessä mainittua liikenneministeriön       telua myöhemmhl toteutettavista hirvieläinon-
24886: ns. hirvityöryhmän enemmistön esittämää hir-        nettomuuksien torjuntatoimenpiteistä.
24887: vien kevättalven metsästystä ei ole tarkoitus           Viime syksyn metsästyksellä pyrittiin hirvi-
24888: toteuttaa. Maa- ja metsätalousministeriö tulee      kantaa supistamaan etenkin maan eteläosissa
24889: kuitenkin aikaisemman käytännön mukaisesti          s,iten, ettei kanta millään alueella ylitä tiheyttä
24890: metsästysoikeuden haltijoiden luvalla myöntä-       5 hirveä/ 1 000 ha. Ensi syksyn metsästyksellä
24891: mään lupia sellaisten vahingollisten eläinyksi-     on kantaa tarkoitus edelleen vähentää siten,
24892: löiden tappamiseksi, joiden aiheuttamia vahin-      että tiheydeksi jäisi enintään 4 hirveä/1 000
24893: koja ei muutoin ole tarkoituksenmukaista pyr-       ha sekä vahinkoaroilla alueilla tätäkin vähem-
24894: kiä estämään.                                       män. Tavoite merkitsee n. 63 000 hirvenmet-
24895:    Työryhmän esittämät muut ehdotukset kos-         sästysluvan myöntämistä ensi syksyn metsästys-
24896: kivat mm. nopeussuositusten käyttöä, varoitus-      kautta varten.
24897: merkkien käytön tehostamista, vesakoiden rai-
24898:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981
24899: 
24900:                                                                       Ministeri V eik.ko Saarto
24901: 4                                            1981 vp.
24902: 
24903: 
24904: 
24905: 
24906:                            Till Riksdagens Herr Talman
24907: 
24908:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       borde skrida till ännu under innevarande
24909: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        vår för avvärjning av den risk för trafiken
24910: se av den 12 mars 1981 till vederbörllnde med-     som lokala anhopningar av älgar föran-
24911: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    leder. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har
24912: av riksdagsman Tuomaala m.fl. ställda skrift-      med anledning av detta lämnat väg- och vatten-
24913: liga spörsmål nr 144:                              byggnadsdistrikten direktiv om åtgärder för
24914:                                                    avvärjning av hjortdjursolyckor. I dessa di-
24915:           Ämnar Regeringen brådskande skrida       rektiv har uppmärksamhet fästs vid bl.a.
24916:        till åtgärder, genom vilka man förhlnd-     användning av varningstecken för hjort-
24917:        rar den av majoriteten inom trafikmi-       djur och vid att dessa skall hållas aktuella,
24918:        nisteriets s.k. älgarbetsgrupp föreslagna   fogande av hastighetsrekommendationer till
24919:        vårvinterjakten på älg, som är exceptio-    nämnda varningstecken under den tid av året,
24920:        nell och innefattar många skadeverk-        då olycksfall inträffar rikligt samt vid effek-
24921:        ningar, och                                 tivering av röjningen av sly särskiLt inom de
24922:           ämnar Regeringen brådskande för-         för hjortdjursolyckor mest utsatta vägavsnitten.
24923:        verkliga älgarbetsgruppens övriga för-      Jägarna har inom de svåraste skadeområdena
24924:        slag till åtgärder, samt                    såsom bl.a. Nylands västra kustområde arran-
24925:           ämnar Regeringen i samband med den       gerat en kampanj för röjning av vägkanterna
24926:        normala älgjakten nästa höst utöka till-    samt för inledande av andra åtgärder för före-
24927:        stånden tili fällning av älg inom om-       byggande av olyckor. Inom Trafikskyddet är
24928:        rådena för de svåraste skadorna på tra-     informationsåtgärder under beredning och ge-
24929:        fik och gårdsbruk?                          nom dessa strävar man tili att fästa uppmärk-
24930:                                                    samheten hos dem som använder vägarna vid
24931:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt        älgfaran inom de områden, där det förekom-
24932: anföra följande:                                   mer speciellt rikligt älgar.
24933:     Det är inte avsikten att genomföra den älg-       För förverkligande senare fortsätter arbets-
24934: jakt under vårvintern som föreslagits av majo-     gruppen beredningen av förslag om avvärjnings-
24935: riteten inom trafikministeriets s.k. älgarbets-    åtgärder rörande hjortdjursolyckor.
24936: grupp. Jord- och skogsbruksministeriet kom-           Genom jakten senaste höst strävade man till
24937: mer dock att i enlighet med tidigare praxis        att minska älgbeståndet särskilt i södra delarna
24938: med jakträttsinnehavarnas medgivande bevilja       av landet så, att stammen intc inom något
24939: tillstånd tili att döda sådana skadliga djurin-    område överskrider tätbeten 5 älgar/1 000 ha.
24940: divider, som förorsakar skador vilka det inte      Genom jakten inkommande höst är det av-
24941: är ändamålsenligt att försöka förebygga på         sikten att ynterligare minska beståndet så, att
24942: annat sätt.                                        tätheten skulle bli högst 4 älgar/1 000 ha och
24943:    De av arbetsgruppen framförda övriga för-       inom skadekänsliga områden ännu mindre äri
24944: slagen gällde bl.a. användning av rekommen-        så. Målet innebär en bevillning av ca 63 000
24945: dationer rörande hastigheter, effektivering av     älgjakttillstånd för jaktsäsongen inkommande
24946: användning av varningsmärken, röjning av           höst.
24947: slybestånd och informationsåtgärder, vilka man
24948:      Helsingfors den 14 april 1981
24949: 
24950:                                                                         Minister Veikko Saarto
24951:                                              1981 vp.
24952: 
24953: Kirjallinen kysymys n:o 145
24954: 
24955: 
24956: 
24957: 
24958:                                  Manninen ym.: Oulun läänin veropiirien työvoimavajauksen
24959:                                    poistamisesta
24960: 
24961: 
24962:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24963: 
24964:    Monissa Oulun läänin veropiireissä on yli        ei ole aikaa opetukseen eikä verohallitus kou-
24965: 1 200 asukasta verotoimiston pysyväisluontei-       luta henkilöitä, joita ei ole palkattu pysyvään
24966: sessa palvelussuhteessa olevaa virkailijaa kohti.   palvelussuhteeseen.
24967: Koko maassa vastaava luku on keskimäärin               Oulun lääninverotoimiston kantotoimistossa
24968: 1 000 asukasta verovirkailijaa kohti. Jo nyt        tilanne on myös jatkuvien ylitöiden vuoksi vai-
24969: monissa veropiireissä, kuten Kempeleessä, Raa-      kea. Viime vuoden aikooa useat virkailijat teki-
24970: hessa ja Ylikiimingissä, joissa asukasluku jatku-   vät ylitöitä yli 200 tuntia ja nyt vuoden alussa
24971: vasti kasvaa, on työpaine käynyt henkilökun-        monet ovat tehneet jo lähes 100 tuntia yli-
24972: nalle lähes ylivoimaiseksi. Myös lissä tilanne on   töitä.
24973: hyvin vaikea. Tästä on syntynyt kitkaa virka-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
24974: miesten ja verovelvollisten välille. Myös vali-     päiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momenttiin esitäm-
24975: tuksia on tullut lisää kaikkiin muutoksenhaku-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
24976: asteisiin.                                          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24977:    Kansalaisten oikeusturvan kannalta on ikävää     sen:
24978: se, että veronmaksajien vahingoksi tapahtuneet
24979: virheet jäävät huomaamatta liiallisen kiireen ja             Mihin toimenpltetsun Hallitus aikoo
24980: työpaineen takia. Syntyneitä ongelmia ei voida             ryhtyä Oulun läänin veropiireissä ja
24981: ratkaista määräaikaisilla työsopimussuhteisilla            Oulun lääninverovirastossa vallitsevan
24982: työntekijöillä. Toimiston pysyvällä henkilöstöllä          työvoimavajauksen poistamiseksi?
24983:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1981
24984: 
24985:                Mauno Manninen                                   Alvar Saukko
24986:                Väinö Raudaskoski                                Helvi Hyrynkangas
24987: 
24988: 
24989: 
24990: 
24991: 088J00372F
24992: 2                                           1981 vp.
24993: 
24994: 
24995: 
24996: 
24997:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24998: 
24999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-        kysymykseen n:o 138 antamassani vastauks,es-
25000: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-   sa. Oulun läänin· veropiirien työvoimavajauksen
25001: mies, olette 12 päivänä maaliskuuta 1981 päi-     poistamisen osalta viittaan puheena oleviin ky-
25002: vätyn . kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-   symvksiin antamiini vastauksiin.
25003: voston · asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       Mitä tulee Oulun lääninverovirastossa vallit-
25004: kansanedustaja Mauno Mannisen ym. näin kuu-       sevaan työvoirtnavajaukseen, on asiaan kiinnitet-
25005: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 145:       ty huomiota sekä valtiovarainministeriössä että
25006:                                                   verohallituksessa. Lääninverovirastojen työruuh-
25007:         . Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    kien purkamiseen liittyen valtiovarainministeriö
25008:        ryhtyä Oulun läänin veropiireissä ja       asettikin verohallituksen käyttöön kuluvan vuo-
25009:        Oulun lääninverovirastossa vallitsevan     den maaliskuussa 600 000 markkaa kausiapu-
25010:        t)röv~imavajauksen poistamiseksi?          laisten palkkaamiseen lääninverovirastoihin. Ve-
25011:                                                   rohallituksesta saadun tiedon mukaan muun
25012:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     muassa Oulun lääninveroviraston ylityötilan-
25013: seuraavaa:                                        teeseen on kiinnitetty erityistä huomiota jaet-
25014:   Olen ~aisemmin selv1ttänyt samaa asiaa          taessa tätä määrärahaa samoin kuin muita vero-
25015: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen kirjalliseen    hallituksen käytettävissä olevia työsuhdemäärä-
25016: kysymykseen n:o 127 antamassani vastauksessa      rahoja edelleen lääninverovirastojen käyttöön.
25017: ja tänään kansanedustaja Aaltosen kirjalliseen
25018:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1981
25019: 
25020:                                                                    Ministeri Pirkko Työtäjärvi
25021:                                              N:o 145                                                3
25022: 
25023: 
25024: 
25025: 
25026:                           Tili Riksdagens Herr Talman
25027: 
25028:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skriftliga spörsmål nr 138. Med avseende på
25029: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          undanröjandet av bristen på arbetskraft vid
25030: velse av den 12 mars 1981 tili vederbörande        skattedistrikten i Uleåborgs Iän hänvisar jag tili
25031: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     mina svar på de ifrågavarande spörsmålen.
25032: jande av riksdagsman Mauno Manninen m. fl.            Beträffande den brist på arbetskraft som
25033: undertecknade spörsmål nr 145:                     råder vid Uleåborgs länsskatteverk har man
25034:                                                    beaktat frågan både vid finansministeriet och
25035:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     i skattestyrelsen. I anslutning tili avvecklandet
25036:        ta för att undanröja den brist på arbets-   av anhopningama av arbete vid länsskattever-
25037:        kraft som råder vid skattedistrikten i      ken ställde finansministeriet i mars detta år
25038:        Uleåborgs Iän och vid Uleåborgs läns-       600 000 mark tili skattestyrelsens förfogande
25039:        skatteverk?                                 för anställande av säsongbiträden vid länsskatte-
25040:                                                    verken. Enligt uppgift från skattestyrelsen har
25041:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       man då detta anslag, liksom också andra anställ-
25042: samt anföra följande:                              ningsanslag, s,tällts till länsskatteverkens förfo-
25043:   Jag har tidigare redogjor.t för <Samma sak i     gande bl.a. fäst särskild uppmärksamhet vid
25044: mitt svar på riksdagsledamot Anna-Liisa Joki-      situationen beträffande övertidsarbete vid Uleå-
25045: nens skriftliga spörsmål nr 127 och i det svar     borgs länsskatteverk.
25046: som jag i dag givit på riksdagsman Aaltonens
25047:      Helsingfors den 10 april 1981
25048: 
25049:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
25050:                                                 1981 vp.
25051: 
25052: Kirjallinen kysymys n:o 146
25053: 
25054: 
25055: 
25056: 
25057:                                     Petäjäniemi ym.: Oikeysapupalvelusten tarjonnassa esiintyvistä
25058:                                        epäkohdista
25059: 
25060: 
25061:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25062: 
25063:     Oikeudellista neuvontaa ja avustamista voi          turva. Nämä to1m1stojen nimitykset ovat
25064: Suomessa ammatikseen harjoittaa kuka tahansa.          omiaan antamaan yleisölle käsityksen, että toi-
25065: Oikeusapua voidaan tarjota ilman viranomaisen          mistojen työstä vastaa lakimies. Myös asian-
25066: lupaa eikä ammattialan valvonta ole yhtenevästi        ajajakunnan ulkopuoliset lakimiehet käyttävät
25067: järjestetty. Ammattia voi harjoittaa henkilö,          toimistoistaan edellä olevan kaltaisia nimityksiä.
25068: jonka tiedoista ja taidoista taikka ammattimo-             Kansalaiset, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin
25069: raalista ei ole mitään takeita.                        hankittuaan oikeusapupalveluita muilta kuin
25070:     Oikeudellisen ongelman kanssa kamppaileva          asianajajilta, ovat pulmissaan kääntyneet muun
25071: kansalainen voi apua saadakseen kääntyä                muassa oikeuskanslerin ja Suomen Asianajaja-
25072:     - asianajajan puoleen, joka on aina lakimies       liiton puoleen. Näiden toimivalta ei kuitenkaan
25073: ja jolla on vähintään kolmen vuoden käytännöl-         ulotu ohi asianajajakunnan. Kansalaisten on
25074: linen kokemus ja jota vuonna 1958 annetun              ollut kerrassaan vaikea käsittää, että maassa on
25075: asianajajalain nojalla valvoo Suomen Asianajaja-       voimassa laki, joka ei ulota vaikutuksiaan kaik-
25076: liitto sekä viimekädessä valtioneuvoston oikeus-       kiin samalla alalla toimiviin ja yleisölle saman-
25077: kansleri,                                              laisia palveluksiaan tarjoaviin ammatinharjoitta-
25078:     - muun lakimiehen puoleen, joka ei syystä          jiin ja yrittäjiin. Myös kansanedustajien puo-
25079: tai toisesta täytä asianajajan kelpoisuusehtoja        leen on epäkohdan vuoksi käännytty.
25080: taikka ei halua alistua asianajajiin kohdistetta-          Ei voida edellyttää, että yleisö havaitsisi
25081: vaan valvontaan,                                       asianmukaisen eron toimistojen nimikkeiden vi-
25082:     - jos kansalainen on vähävarainen, yleisen         vahdusten perusteella. Monasti varmasti luul-
25083: oikeusavustajan puoleen, joka on lakimies ja           laan, että esim. lakiasiaintoimistossa aina toimii
25084: jota asianajajan tavoin valvotaan, tai                 lakimieskoulutuksen saanut henkilö. Asianajaja-
25085:     - vailla lakimieskoulutusta olevan henkilön        lakia säädettäessä eduskunnan lakivaliokunta
25086: puoleen.                                               edellytti, että lakiasiaintoimisto-nimitystä saisi
25087:     Asianajajan ammattinimitystä saa käyttää vain      käyttää vain henkilö, joka on suorittanut tuo-
25088: Suomen Asianajajaliiton jäsen. Sama koskee ni-         marinvirkaan oikeuttavan tutkinnon. Kulutta-
25089: mitystä asianajotoimisto. Tätä koskeva asianaja-       jansuojalaki kieltää harhaanjohtavien tietojen
25090:  jalain 11 § :n säännös on annettu asiakkaan           antamisen palveluja tarjottaessa. Tämän pitäisi
25091: edun vuoksi. Kääntyessään asianajajan puoleen          koskea myös oikeusapupalveluiden tarjoamista.
25092:  ?.siakas tietää saavansa neuvon tai muuta apua           Valtioneuvoston oikeuskansleri on kirjeellään
25093:  säädetyn pätevyyden omaavalta lakimieheltä,           oikeusministeriölle kesäkuun 9 päivältä 1976
25094:  joka on erityisen valvonnan alainen.                  kiinnittänyt huomiota kysymyksessä olevaan
25095:     Yleisestä oikeusaputoiminnasta annetussa           epäkohtaan. Oikeuskansleri on esittänyt harkit-
25096:  laissa edellytetään, että maassa on erityisiä         tavaksi, "eikö olisi syytä ryhtyä toimenpitei-
25097:  "oikeusaputoimistoja", joissa on yleisen oikeus-      siin asianajajista annetun lain ( 496/58) muut-
25098:  avustajan virka.                                      tamiseksi niin, että lakiasiaintoimistonimityksen
25099:     Vailla oikeustieteellistä koulutusta olevat hen-   käyttäminen olisi sallittua vain valvonnan alai-
25100:  kilöt käyttävät usein toimistoistaan nimityksiä       sena toimiville asianajajille, tai ainakin niin,
25101:  lakiasiaintoimisto tai lakitoimisto tai sisällyttä-   että muulta kuin lakimieheltä kiellettäisiin sa-
25102:  vät toimiston nimeen yhdyssanoja, joissa nä-          notun nimityksen käyttäminen''.
25103:  kyvänä osana ovat sanat oikeusapu tai oikeus-            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
25104: 088100387Y
25105: 2                                           1981 vp.
25106: 
25107: tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-           ,e1vat o1e suorittaneet tuomarinvirkaan
25108: me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen           oikeuttavaa tutkintoa, käyttävät toimis-
25109: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:            toistaan nimitystä lakiasiaintoimisto ja
25110:                                                        näin saattavat antaa oikeusapua tarvit-
25111:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että           seville sen virheellisen vaikutelman, että
25112:       kansalaisille tarjoavat oikeusapupalveluja       toimistosta saa lakimiehen palveluksia,
25113:       sellaisetkin henkilöt, joiden pätevyydestä       ja jos on,
25114:       ei o1e takeita, ja että nekin oik.euden-            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25115:       käyntiasiam~ehet tai -avustajat, jotka           ryhtyä epäkohdan poistamiseksi?
25116:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1981
25117: 
25118:         Tuulikki Petäjäniemi          Tarja Halonen              Sauli Hautala
25119:         Pertti Salolainen             Veikko Pihlajamäki         Jouko Skinnari
25120:         Markus Aaltonen               Einari Nieminen            Toivo Mäkynen
25121:         Kaarina Suonio                Elisabeth Rehn             Inger Hirvelä
25122:         Paula Eenilä                  Pekka Löyttyniemi          Mikko Kuoppa
25123:         V. J. Rytkönen                Eva-Maija Pukkio           Pekka Vennamo
25124:         Kauko Juhantalo               Veikko Vennamo             Juuso Häikiö
25125:                                       Terhi Nieminen-Mäkynen
25126:                                                  N:o 146                                                3
25127: 
25128: 
25129: 
25130: 
25131:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25132: 
25133:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         laitoksen ja oikeudenkäyntimenettelyn uudista-
25134: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           mista. Tärkeimmät asiaa koskevat lait ovat
25135: olette 13 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn             oikeudenkäymiskaaren 15 luku, jota on useaan
25136: kirjeenne n:o 497 ohella toimittanut valtioneu-         otteeseen uusittu, vuonna 1973 annetut lait
25137: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       maksuttomasta oikeudenkäynnistä ( 87/73) ja
25138: sanedustaja Petäjäniemen ym. näin kuuluvasta            yleisestä oikeusaputoiminnasta ( 88/73) sekä
25139: kirjallisesta kysymyksestä n:o 146:                     vuonna 1958 annettu asianajajalaki (496/58).
25140:                                                         Vuonna 1978 annettu kuluttajansuojalainsää-
25141:            Onko Hallitus tietoinen snta, että           däntö on muun ohella lisännyt myös oikeus-
25142:         kansalaisille tarjoavat oikeusapupalveluja      apupalveluiden valvontaa.
25143:         sellaisetkin henkilöt, joiden pätevyydestä         Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi
25144:         d ole takeita, ja että nekin oikeuden-          asianajajista sekä laiksi oikeudenkäymiskaaren
25145:         käyntiasiamiehet tai -avustajat, jotka          15 luvun muuttamisesta n:o 3/1958 vp. todet-
25146:         -eivät ole suorittaneet tuomarinvirkaan         tiin, että erilaisten asianajotehtävien hoitajina
25147:         oikeuttavaa tutkintoa, käyttävät toimis-        toimi henkilöitä, joilla ei ollut riittävää tietoa
25148:         toistaan nimitystä lakiasiaintoimisto ja        lakiemme sisällöstä ja jotka tästä syystä tuotti-
25149:         näin saattavat antaa oikeusapua tarvit-         vat heihin turvautuneille kansalaisille vahinkoa.
25150:         seville sen virheellisen vaikutelman, että      Toisena yhtä merkittävänä puutteena pidettiin
25151:         toimistosta saa lakimiehen palveluksia,         sitä, että kaikki toisen asiaa ajavat henkilöt
25152:         ja jos on,                                      eivät täyttäneet käytännössä venyväksi osoittau-
25153:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tumltta rehellisyyden vaatimusta.
25154:         ryhtyä epäkohdan poistamiseksi?                    Hallituksen esityksessä lähdettiin kuitenkin
25155:                                                         siitä, että asianajajapakko ei ollut sopusoin-
25156:    Vastauhena kysymykseen esitän kunnioitta-            nussa vallitsevan yleisen oikeuskäsityksen kans-
25157: vasti seuraavaa:                                        sa. Edelleen katsottiin, että asianajajamonopolin
25158:    Oikeusasioiden hoidossa ja oikeudenkäynti-           toteuttaminen antoi aihetta vakaviin epäilyk-
25159: menettelyssä tarvittavan lainopillisen neuvonnan        siin. Niin toivottavana kuin pidettiinkin, että
25160: järjestäminen perustuu vallitsevan oikeusjärjes-        asianosaista, ellei hän henkilökohtaisesti esiinny
25161: tyksen yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin oloihin     oikeudessa, edustaisi lainopillisen koulutuksen
25162: sekä asianomaisen maan historialliseen kehityk-         saanut henkilö, niin katsottiin, että tämän ky-
25163: seen. Saatettaessa asianajajakuntaa valvonnan           symyksen ratkaisussa pääpaino oli pantava käy-
25164: alaiseksi puhutaan usein asianajajapakosta ja           tännöllisille seikoille. Vasta sitten kun lain-
25165: asianajajamonopolista. Asianajajapakko tarkoit-         oppineiden asianajajien luku olisi niin suuri,
25166: taa asianosaiselle osoitettua kieltoa joko kai-         että tarvittava avustus ja neuvonta on harvaan
25167: kissa tai tietynlaisissa asioissa ajaa its,e asiaansa   asutussa maassamme vaivatta saatavissa, voisi
25168: tuomioistuimessa tai muissa oikeusasteissa.             asianajajamonopolin käyttöön ottaminen olla pe-
25169: Asianajajamonopolilla tarkoitetaan sitä, että           rusteltua. Tämän johdosta ehdotettiin meillä
25170: henkilö saa itse esiintyä oikeudessa, mutta on          noudatettavaksi Ruotsista saatavaa esimerkkiä.
25171: velvollinen, mikäli haluaa käyttää asiamiestä tai       Asianajajan ammattinimityksen käyttö estettiin
25172: avustajaa, turvautumaan asianajajan toimiluvan          muilta kuin määrätyt kelpoisuusvaatimukset
25173: saaneisiin henkilöihin, jotka yleensä ovat oikeus-      täyttäviltä henkilöiltä, jotka samalla asetettiin
25174: tieteellisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä.        julkisen valvonta- ja kurinpitovallan alaisiksi.
25175:    Suomessa on oikeusavun antaminen ja asian-           Lisäksi tiukennettiin oikeudenkäyntiasiamiehelle
25176: ajajalaitos ollut koko kuluvan vuosisadan lain-         ja -avustajalle asetettavia kelpoisuusvaatimuksia.
25177: valmistelun kohteena osana koko tuomioistuin-              Tämän jälkeen asiassa on edetty lisäämällä
25178: 4                                             1981 vp.
25179: 
25180: julkisin varoin tuettua ja valvottua oikeusapu-      liittyviä kuluttajansuojaongelmia. Tällaisia asioi-
25181: palveluiden tarjontaa. Avustajaksi maksuttamas-      ta on näissä viranomaisissa jo jossain määrin
25182: sa oikeudenkäynnissä on määrättävä asianajaja        esiintynyt. Parhaillaan on vireillä lainvalmistelu,
25183: tai muu t·ehtävään kykenevä henkilö, joka lain       jonka tarkoituksena on saada aikaan kuluttajan-
25184: mukaan saa olla toisen asiamiehenä. Rikos-           suojan takaamiseksi säännöks,et palvelusopimuk-
25185: asiassa vangitulle ja 18 vuotta nuoremmalle          sista, jotka muun muassa koskisivat oikeudelli-
25186: syytetylle on maksuttamassa oikeudenkäynnissä        sia ja muunlaisia neuvontapalveluksia.
25187: pääsääntöisesti määrättävä avustajaksi asianajaja.       Kut·en edellä olevasta ilmenee, kysymybessä
25188: Yleis·et oikeusavustajat ovat saman valvonnan        tarkoitettu ongelmakenttä ei o1e hallitukselle
25189: alaisia kuin asianaj.ajat. Täten kansalaisten mah-   vieras, ja paremman oikeusturvan takaamiseksi
25190: dollisuudet saada varallisuudesta riippumatta        kansalaisille on viime vuosina toteutettu voi-
25191: asiantuntevaa ja valvottua oikeusapua ovat vii-      makkaita sekä taloudellisia että lainsäädännöl-
25192: me vuosina merkittävästi lisääntyneet.               lisiä toimenpiteitä. Silti ei voida kieltää, etteikö
25193:    Kysymyksessä tarkoitettuja ongelmia voidaan       epäkohtia edelLeen esiintyisi. Niiden korjaami-
25194: myös korjata 1. 9. 1978 voimaan tulleella ku-        seksi tullaan harkitsemaan paitsi kuluttajan-
25195: lu aaj ansuoj alainsäädännöllä. Totuudenvastaisten   suojalainsäädännön täydentämistä ja yleisen
25196: tai harhaanjohtavien tietojen antaminen mark-        oikeusaputoiminnan tehostamista, myös mahdol-
25197: kinoitaessa palveluksia kuluttajalle on kulut-       lisuuksia tiukentaa muulla tavoin säännöksiä ja
25198: tajansuojalain (38/78) 2 luvun 2 §:n mukaan          valvontaa, jotka koskevat ammattimais·esti suo-
25199: kiellettyä. Kuluttaja-asiam1es sekä kuluttajavali-   ritettua asianajoa.
25200: tuslautakunta voivat käsitellä oikeuspalveluihin
25201:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1981
25202: 
25203:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
25204:                                                N:o 146                                             5
25205: 
25206: 
25207: 
25208: 
25209:                             Till Riksdagen.s Herr Talman
25210: 
25211:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         stolsväsendet och rättegångsförfarandet, varit
25212: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        föremål för lagberedning. De viktigaste lagarna
25213: nr 497 av den 13 mars 1981 till v,ederbörande        i detta avseende är 15 kap. rättegångsbalken,
25214: medlem av statsrådet öv.ersänt avskrift av föl-      som i flera t·epriser r,eviderats, de år 1973
25215: jande av riksdagsman Petäjäniemi m. fl. under-       givna lagarna om fri rättegång ( 87/7 3) och
25216: tecknade spörsmål nr 146:                            allmän rättshjälpsverksamhet ( 88/73) samt den
25217:                                                      år 1958 givna lagen om advokater (496/58).
25218:           Är Regeringen medvet,en om att med-        Konsumentskyddslagstiftningen från år 1978
25219:        borgarna erbjuds rättshjälpstjänster ock-     har bl.a. ökat också tilisynen över rättshjälps-
25220:        så av personer, för vilkas kompetens          tjänsterna.
25221:        inte finns garantier, och att också de           I regeringens proposition tili riksdagen med
25222:        rättegångsombud eller -biträden, som          förslag tili lag om advokater samt tili lag om
25223:        inte avlagt för domarämbete förutsatt         ändring av 15 kap. rättegångsbalken (reg. prop.
25224:        examen, använder benämningen juridisk         nr 3/1958 rd.) konstaterades att såsom hand-
25225:        byrå på sina byråer och sålunda kan           havar·e av sakföraruppdrag v,erkar personer, som
25226:        ge dem som behöv,er rättshjälp det            inte äger tillräcklig kunskap om våra lagars
25227:        felaktiga intrycket att byrån tillhanda-      innehåll och som av denna orsak åsamkar
25228:        håller juristtjänster, och om så är fallet,   skador för de medborgare som anlitar dem.
25229:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       En annan minst lika stor brist ansågs det
25230:        taga för att avhjälpa detta missförhållan-    vara att alla de personer som driver annans
25231:        de?                                           sak inte uppfyl1er l.'edbarhetskrav·et, vilket i
25232:                                                      praktiken visat sig vara tänjbart.
25233:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Utgångspunkt.en i regeringens proposition var
25234: samt anföra följande:                                1ikväl den, att sakförartvång inte harmonierar
25235:    Anordnandet av sådan juridisk rådgivning          med den rådande allmänna rättsuppfattningen.
25236: som behövs vid handhavandet av rättsärenden          Vidal'e ansågs det att införandet av sakförar-
25237: och i anslutning tili rättegångsförfarande ba-       monopol gav an1edning tili allvarliga farhågor.
25238: serar sig på den gällande rättsordningen, de         Även om det ansågs önskvärt att part, som
25239: rådande samhäl1eliga och ekonomiska förhållan-       inte själv uppträder i rätten, företräds av en
25240: dena samt vederbörande lands historiska ut-          juridiskt utbildad person, ansågs det att huvud-
25241: veckling. Då det gäller att underställa sakförar-    vikten vid avgörandet av denna fråga bör läggas
25242: kåren tillsyn talar man ofta om sakförartvång        vid praktiska omständighet·er. Först då antalet
25243: och sakförarmonopol. Sakförartvång innebär att       lagfarna advokater är så stort att behövlig
25244: det är förbjudet för part att antingen i samtliga    hjälp och rådgivning obehindrat kan fås i vårt
25245: el1er i vissa typer av ärenden själv föra sin        g1est bebodda land, kunde det vara motiverat
25246: talan inför domstol el1er i andra rättsinstanser.    att införa sakförarmonopol. Därför föreslogs
25247: Med sakförarmonopol avses att en person själv        att Sveriges exempel skul1e följas. Användning
25248: får uppträda inför rätta men däremot i det fall      av yrkesbeteckningen advokat förbehölls per-
25249: att han vill anlita ombud eller biträde är skyldig   soner, som uppfyllde vissa kompetensvillkor.
25250: att vända sig tili personer, som fått rätt att       Dessa underställdes samtidigt offentlig tillsyn
25251: bedriva sakförarverksamhet och som i allmänhet       och disciplinär makt. Vidare skärptes kompe-
25252: avlagt juridisk examen.                              tensvillkoren för rättegångsombud och -biträ-
25253:    Under hela detta århundrade har i Finland         den.
25254: rättshjälpsfrågan och frågan om advokatväsen-           Där.efter har ärendet förts ftamåt genom
25255: det, som en del av förnyandet av hela dom-           ökning av utbudet av rättshjälpstjänster som
25256: OB8100387Y
25257: 6                                            1981 vp.
25258: 
25259: understöds och öv-ervakas med offentliga medel.     i någon mån vedan förekommit hos dessa myn-
25260: Till biträde i fri rättegång skall förordnas        digheter. För närvarande pågår lagberedning i
25261: advokat ellet annan för uppdraget skickad           avsikt att, för tryggande av konsumentskyddet,
25262: person, som enligt lag får vara ombud för           åstadkomma sådana stadganden om serviceavtal
25263: annan. För i brottmål häktad samt för person        som bl. a. skulle gälla juridiska och andra
25264: som inte fyllt 18 år skall vid fri rättegång för-   rådgivningstjänster.
25265: ordnas advokat till biträde. Allmänna rättsbi-         Såsom av det ovanstående framgår är det i
25266: träden är underkastade samma tillsyn som advo-      spörsmå1et avsedda prob1emet inte främmande
25267: kat·er. Medborgarna:s möjligheter att oberoende     för regeringen. För att förbättra medborgarnas
25268: av förmögenhet få sakkunnig och övervakad           rättsskydd har under de senaste åren genom-
25269: rättshjälp har således på senare år ökat betyd-     förts effektiva åtgärder av såväl ekonomisk
25270: ligt.                                               som lagstiftningsmässig karaktär. Det kan emel-
25271:    De i spörsmålet avsedda problemen kan även       1ertid inte förnekas att missförhållanden fort-
25272: avhjälpas genom den konsumentskyddslagstift-        farande förekommer. För att ·avhjälpa dem över-
25273: ning som trädde i kraft 1. 9. 1978. Enligt          väger man dels att komplettera konsument-
25274: 2 kap. 2 § konsumentskyddslagen är det för-         skyddslagstiftningen och effektivera den all-
25275: bjudet att vid marknadsföring lämna osanna          männa rättshjälpsv.erksamheten och dels möjlig-
25276: eller vilse1edande uppgifter (3 8/7 8). Konsu-      heter att i andra avseenden skärpa stadgandena
25277: mentombudsmannen och konsumentklagonämn-            om och tillsynen över yrkesmässigt bedriven
25278: den kan behandla till juridiska tjänster anslutna   sakförarverksamhet.
25279: konsumentskyddsprob1em. Dylika ärenden har
25280:      Helsingfors den 13 april 1981
25281: 
25282:                                                               Justitieminister Christoffer Taxell
25283:                                              1981 vp.
25284: 
25285: Kirjallinen kysymys n:o 147
25286: 
25287: 
25288: 
25289: 
25290:                                  Saarikoski: Moottorivetureiden saattamisesta käymään kotimai-
25291:                                     .sista polttoaineil':lta kehitettävällä kaasulla
25292: 
25293: 
25294:                          Edu·skunnan Herra Puhemiehelle
25295: 
25296:    Yksi moottoriveturi kuluttaa 300:ssa työ-        paitsi liikenneministeriössä myös Valtionrauta-
25297: päivässä juoksevaa polttoainetta noin 1,6 mil-      teiden piirissä. Koska professori Ky11klundin
25298: joonan markan edestä tämänhetkisillä hinnoilla.     keksinnöstä olisi paitsi energiataloudellista ja
25299: Mikäli moottoriveturi saataisiin käymään kaasul-    kansantaloudellista myös työllisyyspolii•ttista
25300: la, joka puolestaan kehitettäisiin ajon aikana      hyötyä maallemme, tulisi keksinnön, joka on
25301: kotimaisista pohtoaineista kuten hakkuujätteis-     myös ympäristöystävällinen, hyväksikäyttömah-
25302: tä, kannoista ja koneturpeesta, jäisi vastaava      dollisuudet tutkia mahdollisimman nopeasti.
25303: markkamäärä kotimaahan.                                Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
25304:    Professori Harald Kyrklundin keks1mää me-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
25305: netelmää hyväksi käyttäen moottorista saatai-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
25306: siin myös suurempi teho kuin juoksevalla polt-      raavan kysymyksen:
25307: toaineella_ Lisäksi kaasu on juoksevasta poltto-
25308: aineesta tulevaa kaasua puhtaampaa.                            Onko Hallitus tietoinen professori
25309:    Keksintöä on viemässä eteenpäin perusteilla              Harald Kyrklundin keksimästä menetel-
25310: oleva yhtiö, joka tarvittavien laitteiden toimit-           mästä, jonika avulla rmootto1'1veturit voi-
25311: tamisen ohella voisi huolehtia myös polttoai-               taisiin saada käymään kotimaisista poh-
25312: neen täytöstä sekä puhdistajien puhdistuksesta.             toaineista kehitettävällä kaasulla, ja jos
25313: Mainittu yhtiö on myös suunnittelemassa sa-                 on,
25314: malla pohtoaineella tai vaihtoehtoisesti kivihii-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25315: lellä toimivan 300 megawatin sähkölaitoksen                 ryhtyä mainitun keksinnön hyödyntämi-
25316:  rakentamista Sisä-Suomeen.                                 seksi?
25317:    Edellä mainitusta keksinnöstä on keskusteltu
25318:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1981
25319: 
25320:                                          Helge Saarikoski
25321: 
25322: 
25323: 
25324: 
25325: 0881003946
25326: 2                                             1981 vp.
25327: 
25328: 
25329: 
25330: 
25331:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25332: 
25333:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lundin aikanaan - lähes 50 vuotta sitten -
25334: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tekemiin kokeisiin mekaanisella ahtimella va-
25335: olette 13 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn          rustetulla moottorilla ja kaasugeneraattorilla.
25336: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Tällöin nykyisen tason mukaan arvostellen ma-
25337: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        talakuormitteinen moottori on saattanut antaa
25338: edustaja Saarikosken näin kuuluvasta kirjallises-    kaasukäyttöisenä ja ahtimella varustettuna alku-
25339: ta kysymyksestä n:o 147:                             peräistä suuremman tehon. Nykyään käytössä
25340:                                                      olevat veturidieselmoottorit ovat alunperin tur-
25341:           Onko Hallitus tietoinen professori         hoahdettuj.a ja ko11kea~ti kuormitet:tuja. Kaasu-
25342:        Harald Kyrklundin keksimästä menetel-         käyttöiseksi muutettuna niiden teho olisi päin-
25343:        mästä, jonika ~wulla moottoriveturit voi-     vastoin merkittävästi pienempi kuin alkuperäi-
25344:        taisiin saada käymään kotimaisista polt-      nen teho.
25345:        toaineista kehitettävällä kaasulla, ja jos       Generaattorilkaasun käy,ttöä rautate~en veto-
25346:        on,                                           kalustossa tulee tarkastella sekä tekniikan että
25347:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       liikenteenhoidon kannalta. Mainittakoon muu-
25348:        ryhtyä mainitun keksinnön hyödyntämi-         tamia näkökohtia kaasukäytöstä:
25349:        seksi?                                           - Nykyaikaisen            veturidieselmoottorin
25350:                                                      muuttaminen kaasukäyttöiseksi edellyttää niin
25351:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        suuria rakennemuutoksia, evtä muutol<Jseen li1t-
25352: vasti seuraavaa:                                     tyvä kehitystyö pitäisi tehdä asianomaisella
25353:    Kotimaisen polttoaineen eli puuhakkeen tai        moo!Jtoritehtaalla, jolla on 1si~hen ltaJJV1ttava hen-
25354: turpeen käyttö Valtionrautateiden moottorika-        kilökunta ja välineet. Veturissa suoritettava koe
25355: luston energianlähteenä on ollut aika-ajoittain      olisi vasta mahdollinen, jos moottor1tehtaa11a
25356: esillä eri 1tahojen toimesta. MainiutaJkoon, että    suoritettava koe osoittaisi moottorin ja siihen
25357: kysymystä on tutkinut huolellisesti professori       liitetyn kaasugeneraattorin veturikäyttöön sopi-
25358: T. R. VetJ~olan johdolla to~minut "VR:n die-         vaksi.
25359: selkaluston korvikepolttoainetoimikunta", joka          - Veturikäyttöä varten rakennettu kaasuge-
25360: jätti kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-     neraattori ja siihen liittyvä polttoainevarasto
25361: riöl1e mietintönsä kesäkuun 22 päivänä 1960.         olisi sijoitettava suuren tilantarpeensa vuoksi
25362: Toimikunnan työ ei johtanut käytännön toi-           erityiseen veturiin liitettyyn tenderiin. Linja-
25363: menpitdsiin. Eräät tperus.tetlla oievat yhtiöt       vetureiden dieselpolttonestesäiliön tilavuus on
25364: ovat tehneet Valtionrautateille tarjouksia diesel-   noin 4 m3 • Vastaavan turvevaraston tilavuus
25365: veturin muuttamisesta kaasukäyttöiseksi ja va-       tenderissä tulisi olla noin 15-kertainen eli noin
25366: rustamisesta 1tenderiin s~jo1tetulla kaasugene-      60 m3• Veturi joutuisi vetämään suuren tava-
25367: raattorilla. Nämä tarjoukset eivät ole sisältä-      ravaunun kdko1sta 1tenderiä aina mukanaan, mi-
25368: neet lainkaan tarjouksen arvostelussa tarvittavia    kä vähentäisi lkaasulkäytön ,taloudellisuutta.
25369: teknisiä :Dietoja, eiikä ni1tä ole 1saatu pyydet-       - Dieselvetureita voidaan ajaa samanarvoi-
25370: täessäkään, joten tarjouksia ei ole voitu ottaa      sesti kumpaankin ajosuuntaan. Kaasukäyttöisen
25371: vakavassa mielessä huomioon. Tällä hetkellä          veturin tenderi jouduttaisiin kytkemään vuorot-
25372: perusteilla olevan Teollisuuksien Energia Oy:n       tain veturin kumpaankin päähän linja-ajon
25373: 20. 3. 1981 tekemä viimeisin tarjous on yhtä         suunnasta riippuen. Tenderi jouduttaisiin myös
25374: puutteellinen kuin aikaisemmatkin. Mainitut          irrotttamaan veturi:s:ta, kun v·eturi ajaa talliin
25375: tarjoukset perustuvat professori Harald Kyrk-        huoltoa tai säilytystä varten. Nämä toimenpi-
25376:                                                 N:o 147                                                 3
25377: 
25378: J;eet olisivat käytännössä kömpelöitä, mutta           käyttämään vaunukalustoaan oman polttoaineen
25379: mahdollisia, jos veturi pystyy ajamaan ilman           kuljetuksiin eri käyttöpisteisiin nykyistä suu-
25380: tenderiä, toisin sanoen veturin kaasukäyttöisen        remmassa määrin.
25381: moottorin tulisi toimia myös polttonesteellä.             Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, että
25382: Tämä nostaisi 1sekä muutos- etltä korjaus- ja          kotimaista energiaa jalostamattomassa muodos-
25383: huoltokustannuksia.                                    sa eli polttoturpeena ja puuhakkeena ei pyritä
25384:    - Generaattorikaasu on myrkyllistä suuren           käyttämään niin 'vaikeassa kohtee~sa kuin rauta·
25385: häkäpitoisuuJ;ensa vuoksi. Mahdolliset vuodot          teiden dieselvetokalusto, vaan kotimaiset polt-
25386: paineenalaisessa kaasunsyöttöjärjestelmässä ve-        toaineet muunnetaan keskitetysti niiden tuo-
25387: turin ahtaassa konehuoneessa vaarantaisivat            tantoalueiden tuntumaan sijoitetuissa voimalai-
25388: käyttöhenkilökunnan turvallisuutta ja edellyt·         toksissa sähköenergiaksi, jolloin rautateiden
25389: täisivät näin ollen ylimääräisiä 1työsuojeluun liit-   sähkövetokalusto ilman mitään muutoksia voi
25390: tyviä toimenpiteitä.                                   sähkön muodossa käyttää kotimaista energiaa.
25391:     - Mikäli generaattorikaasu otetta1s11n laa-        Tässä yhteydessä voidaan mainita, että useilla
25392: jassa mittakaavassa käyttöön moottorivetokalus-        tahoilla tutkitaan myös menetelmiä kotimaisen
25393: tossa, jouduutaisiin veturivariikoilla järjestämään    polttoaineen muuttamiseksi nestemäiseen muo-
25394: paljon tilaa vaativan polttoturpeen tai puu-           toon. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden käyttää
25395: hakkeen varastointi ja jakelu s,ekä kaasugene-         dieselkalustossa kotimaista polttoainetta ilman
25396: raa~ttodtenderien säil)'ltys, huolto ja korjaus.       kalustossa tehtäviä merkittäviä muutoksia. Kui-
25397: Näiden toimintojen aikaansaaminen varikkojen           tenkin rautateiden dieselkaluston merkitys polt-
25398: yhteyteen tuottaisi vaikeuksia ja aiheuttaisi jo-      tonesteenkuluttajana on vähäinen, sillä esimer-
25399: ka tapauksessa merkittäviä investointi- ja käyt-       ik~ksi vuonna 1980 oli rautateiden osuus koko
25400: tökustannu:ksia. Koko käytön hyötysuhdetta             maan öljynkulutuksesta ainoastaan 1,0%.
25401: huonontaisi lisäksi se, että rautatiet joutuisi
25402:       Helsingissä huhtikuun 9 päivänä 1981
25403: 
25404: 
25405:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
25406: 4                                               1981 vp.
25407: 
25408: 
25409: 
25410: 
25411:                               Till Riksdagens Herr Talman
25412: 
25413:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bas·erar sig på de experiment som i tiden -
25414: anger har Ni, Herr Talman, med Eder tSkri-             för snart 50 år sedan - gjordes av professor
25415: vdse av den 13 mars 1981 till vederbörande             Harald Kyrklund med en motor med meka-
25416: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         nisk kompressor och gasg·enerator. Enligt nu-
25417: jande av riksdagsman H. Saarikoski ställda             varande standard ikan den Jätt belastade gas-
25418: spörsmål nr 147:                                       drivna och med kompressor försedda motorn
25419:                                                         härvid ha givit större effekt än den ursprung-
25420:            Är Regeringen medveten om den               liga motorn. De dieseldrivna lokmotorer som
25421:         metod som professor Harald Kyrklund            numera används är ursprungligen turboladdade
25422:         uppfunnit och med hjälp av viiken mo-          och hårt bela:stade. Om de byggs om för att
25423:         torlok kan drivas med gas som utvinns          drivas med gas, skulle deras effekt däremot
25424:         ur inhemska bränslen, och om så är             vara märkbart lägre än den ursprungliga effek-
25425:         fallet,                                         ten.
25426:            vilka åtgärder tänker Regeringen vid-            Användningen av generatorgas för järnvä-
25427:         taga för att utnyttja sagda uppfinning?         garnas materiel bör granskas både med hänsyn
25428:                                                         till teknik och trafikskötsel. Några synpunkter
25429:      Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        på användningen av gas:
25430: samt anföra följande:                                      - Att bygga en modern loik.motor .från diesel-
25431:      Frågan om användningen av inhemskt bräns-          tili gasdrift förutsätter så stora konstruktions-
25432:  le, dvs. flis eller torv, som energikälla för         förändringar att utvecklingsarbetet i anslutning
25433: StatJsjärnvägarnas mototmateriel har då och då          till ombyggandet borde göras på ifrågavarande
25434:  tagits upp på initiativ av olika instanser. Det        motorfabrik, som har den erforderliga perso-
25435:  kan nämnas att frågan noggrant undersökts av          nalen och utrustningen. Experiment med lok
25436: kommissionen för undersökning av möjlighe-             skulle vara möjligt först sedan experiment på
25437: terna att använda surrogatbränsle i Stausjärn-         motorfabriken utvisat att motorn och gasgene-
25438: vägarnas dieselmateriel. Kommissionen arbetade         ratorn i anslutning ,tili den är lämpliga att an-
25439: under ledning av professor T. R. VerkkoJa och          vändas i lok.
25440:  avlät sitt betänkande tili ministeriet för kom-           - På grund a!V sin stod~k borde gasgenera-
25441: munikationer och allmänna arbeten den 22 juni          'torn :som byggts för användning i lok och bräns-
25442:  1960. Kommissionens arbete föranledde inga            Jeförrådet i anslutning tili den placer.as i en
25443:  åtgärder i praktiken. Vissa bolag som håller           speciell tender som kopplats tili loket. Voly-
25444: på att bilda:s har t.ffi Statsjämvägarna lämnat        men hos dieselbränsletankarna i linjeldk är ca
25445: offerter angående ändring av lok från diesel-          4 m3 • Motsvarande volym för torvförråd i en
25446: tili gasdrift och placering av en gasgenerator         tender borde vara ca 15 gånger större, dvs.
25447: i tendern. Dessa offerter har inte alls inne-          ca 60 m3 • Loket skulle vara tvunget att alltid
25448: fattat sådana tekniska uppgifter som behövs            dra en tender stor som en godsvagn, vilket
25449: för en bedömning av anbuden och man har                skulle minska gasanvändningens lönsamhet.
25450: inte heller erhållit dem på begäran. Offerterna            - Diesellok kan köras lika bra i bägge körrikt-
25451: har alltså inte kunnat ägnas en allvarlig pröv-        ningarna. Ett gasdrivet Ioks tender skulle man
25452: ning. Den senaste offerten 20. 3. 1981 från            vara tvungen att koppla om från lokets ena
25453: bolaget Teollisuuksien Energia Oy, vilket för          ända tili den andra beroende på körriktningen.
25454: ,tillfäHet håller på att bildas, är lika bristfällig   Man :skulle också vara tvungen att koppla bort
25455: som de föregående anbuden. Nämnda offetter             tendern från 1oket då loket körs in i lokstallet
25456:                                              N:o 147                                                5
25457: 
25458: för underhåll eller förvaring. I praktiken skulle   nyttoeffekt skul1e dessutom försämras av att
25459: dessa åtgärder vara klumpiga men möjliga ifall      man bleve tvungen att använda vagnsparken
25460: loket kunde köras utan tender. Med andra ord        för transport av järnvägens eget bränsle till
25461: borde den gasdrivna motorn även fungera med         olika användningsplatser i större utsträckning
25462: flytande bränsle. Detta skulle öka såväl kon-       än för närvarande.
25463: verterings-, som reparations- och servicekostna-        Med hänvisning tili det ovanstående anser
25464: derna.                                              trafikministeriet att man inte skall eftersträva
25465:     - Generatorgasen är gifitig på grund av sin     att använda inhemsk energi i oförädlad form,
25466: höga kolmonoxidhalt. Eventuellt läckage i det       dvs. bränntorv och flis, för ett så svårt objekt
25467: under tryck varande systemet av rörledningar        som järnvägarnas di.eseldragmateriel. I stället
25468: för gas i ldkets trånga maskinrum skulle utgöra     förädlas de inhemska bränslena centralt vid
25469: en fara för driftspersonalens säkerhet och          kraftverk i närheten av produktionsområdena
25470: skulle sålunda förutsätta extra årgärder i an-      tili elenergi, varvid järnvägarnas ellok utan
25471: slutning till arbetarskyddet.                       några ändringar kan använda inhems,kt bränsle
25472:     - Om genera:torgas skulle 1tagas i bruk för     i form av elektricitet. I detta sammanhang kan
25473: motordragmaterielen i större utsträckning,          även nämnas att man på många håll undersöker
25474: skulle man på lokdepåerna bli tvungen att           metoder att omvandla inhemskit bränsle tili fly-
25475: ordna med uppbevaring och distribution av           tande form. Detta skulle erbjuda en möj-
25476: bränntorv eller flis, som båda kräver mycket        lighet att i dieselmaterielen använda inhemskt
25477: utrymme, samt dessutom uppbevaring, under-          bränsle utan märkbara ändringar i materielen.
25478: håll och reparation av gasgeneratortendrar. Att     Dodk är järnvägarnas dieselmateriel ·en liten för-
25479:  åstadkomma dessa funktioner vid depåerna           brukare av flytande bränsle, ty t.ex. år 1980
25480:  skulle vara förknippat med svårigheter och det     utgjorde järnvägarnas andel av landens 'totala
25481:  skulle i alla fall förorsaka märkbara investe-     oljekonsumtion endast 1,0 %.
25482:  rings- och driftskostnader. :flela verksamhetens
25483:      Helsingfors den 9 april 1981
25484: 
25485: 
25486:                                                             Trafikminister Veikko Saarto
25487: 
25488: 
25489: 
25490: 
25491: 0881003946
25492:                                                1981 vp.
25493: 
25494: Kirjallinen kysymys n:o 148
25495: 
25496: 
25497: 
25498: 
25499:                                   Piipari ym.: Urpalanjoen perkaustöiden keskeyttämisestä
25500: 
25501: 
25502:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25503: 
25504:     Urpalanjoki, joka alkaa Luumäeltä Salpaus-           On todettava, että vesistöjärjestelyhanke huo-
25505: selän rinteiltä, virtaa Ylämaan ja Miehikkälän        nontaa alueen asutus- ja elinkeino-oloja.
25506: kuntien kautta yli 60 kilometrin matkan Neu-             Perkaustoiminta häiritsee viljelys- ja laidunta-
25507: vostoliiton rajalle, jonka takana se laskee Suo-      mistoimia. Vakinaisen asutuksen kalastusoikeu-
25508: menlahteen. Urpalanjoen erityispiirteisiin kuu-       det kärsivät. Samat edunmenetykset koskevat
25509: luu, että se on yksi vajaasta kymmenestä maas-        alueen loma-asukkaita, onhan kalastus eräs
25510:  samme jäljellä olevasta merilohen ja -taimenen       olennainen harrastus. Myös alueen matkailu-
25511: kutujoesta. Etelä-Suomessa näitä ovat ainoas-         ja retkeilyolosuhteet heikkenevät.
25512: taan Summanjoki ja Urpalanjoki.                          Edellä olevia haittoja on perkaussuunnitel-
25513:     Kun Urpalanjokea aikaisemmin saastuttaneet        maa valmisteltaessa tutkittu ja haittavaikutuk-
25514: jätevedet on pääosin saatu kuriin, on uutena          set on todettu tältä osin todellisiksi. Ne on kui-
25515: joen luonnontilaa ja sen eliöstöä vaarantavana        tenkin sivuutettu perkaussuunnitelmaa käsitel-
25516: tekijänä noussut esiin joen yläjuoksulle yli 35       täessä. On vielä todettava se, että monia hait-
25517: kilometrin osuudelle laadittu perkaus- ja sään-       toja on vaikeata, ellei mahdotontakin arvioida
25518:  nöstelysuunnitelma.                                  rahassa.
25519:     Vesistöjärjestelyn toteutuessa se 'tulisi vai-       Hanketta on perusteltu tulvasuojelunäkökoh-
25520:  kuttamaan koko jokialueen luonnonolosuhtei-          tiin vedoten. Pelkästään tulvasuojelu voidaan
25521:  siin sekä laajaan merialueeseen. Perkaaminen         kuitenkin toteuttaa niin, että sen luonnolle
25522:  tuo haittavaikutuksina maan lisääntyvää lietty-      aiheuttamat rasitteet jäävät vähäisemmiksi.
25523:  mistä ja happamuusaste nousee, mikä tuhoaa           Tällaisia kehittämisvaihtoehtoja on olemassa ja
25524:  lohikalojen elinolosuhteet.                          vaihtoehdot tulisikin selvittää ennen kuin on
25525:     Elinolojen heikentymistä tapahtuisi kaikille      aiheutettu alueen luonnonolosuhteisiin peruut-
25526:  muillekin eläin- ja kasvilajeille. Tämä on luon-     tamattomia muutoksia.
25527:  nonarvojen kannalta vahingollista erityisesti nii-       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
25528: den lajien kohdalta, joiden esiintymisalue on         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
25529:  rajoittunut.                                         tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
25530:     Perkaustyöt kohdistuvat vaikutuksiltaan           omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
25531:  myös joen koskiin. Haittavaikutukset eivät ra-       myksen:
25532:  joitu vain näihin, vaan vaikuttavat myös pe-
25533:  rattavan kohteen alapuolelle. Urpalanjoessa elää               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25534:  mm. nykyisin Suomessa harvinainen koskikara.                ryhtyä,
25535:     Joen ja järven kapeassa rantavyöhykkeessä                   jotta Kymen vesipiiri ei ryhtyisi Ur-
25536:  elää erikoinen kasvi- ja eläinkanta. Joenuomaa              palanjoen perkaus- ja pengerrystöihin
25537:  levennettäessä tuo vyöhyke tuhottaisiin lähes               ennen kuin hanketta koskevat valituk-
25538:  täydellisesti.                                              set ja korvausvaatimukset on käsitelty
25539:     Joenuoma tulee olemaan jatkuvasti epävakaa               korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja ve-
25540:  ja joen pohjan kasvillisuus palautuu vasta 25               siylioikeudessa, vaikka vesipiirillä onkin
25541:  vuoden kuluessa. Vasta tämän aikavälin kulut-               ns. työlupa Itä-Suomen vesioikeuden
25542:  tua joella on mahdollisuus elättää merkittäviä              19. 12. 1980 antaman päätöksen perus-
25543:  kala- ja rapukantoja. Asiantuntijoiden mukaan               teella, ja
25544:  kalat välttelevät muunnettuja virtauksia ja jär-               että hanke otetaan uudelleen valmis-
25545:  vet madaltuvat lisääntyvästä lietteestä.                    teltavaksi siten, että Urpalanjoelle laa-
25546: 088100403F
25547: 2                                         1981 vp.
25548: 
25549:      ditaan vesistöjärjestelysuunnitelma, joka       dat, ja että suunnitelman laatimisessa
25550:      ottaa huomioon aikaisempaa paremmin             olisivat mukana kaikki ne tahot, joiden
25551:      mm. luonnon- ja kalatalouden näkökoh-           kannalta joella on merkitystä?
25552:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1981
25553: 
25554:        Anna-Liisa Piipari           Kaj Bärlund                Tarja Halonen
25555:        Seppo Tikka                  Risto Tuominen             Peter Muurman
25556:        Liisa Jaakonsaari            Olli Helminen              Pekka Starast
25557:        Kaarina Suonio               Mauno Forsman              Esko Almgren
25558:                                     Mikko Rönnholm
25559:                                               N:o 148                                                     3
25560: 
25561: 
25562: 
25563: 
25564:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25565: 
25566:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      selvitysten perusteella voidaan myöhemmin ar-
25567: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vioida vesioikeuden määräämän kalanhoitovel-
25568: olette 13 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn          voitteen riittävyyttä ja oikeaan osuneisuutta.
25569: kirjeenne. ohella toimittanut valtioneuvoston           Urpalanjoen järjestelyhankkeen vaikutuksista
25570: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vesiensuojeluun voidaan todeta, että järjestely-
25571: edustaja Anna-Liisa Piiparin ym. näin kuulu-         työhön liittyvät perkaukset heikentävät sel-
25572: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 148:            västi, mutta tilapäisesti veden laatua työkoh-
25573:                                                      teissa ja jonkin matkaa niiden alapuolella. Po-
25574:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sitiivinen, pysyvä vaikutus veden laatuun on
25575:        ryhtyä,                                      sen .sijaan .sillä, että alivirtalliiilat lisääntyvät ja
25576:           jotta Kymen vesipiiri ei ryhtyisi Ur-      että tulvien poistamisen myötä vähenee myös
25577:        palanjoen perkaus- ja pengerrystöihin         peltojen ravinteiden huuhtoutuminen vesistöön.
25578:        ennen kuin hanketta koskevat valituk-            Hankkeen vaikutuksista luonnonsuojeluun
25579:        set ja korvausvaatimukset on käsitelty        voidaan todeta, että hankkeen vaikutusalueella
25580:        korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja ve-       ei ole mitään merkittäviä luonnonsuojelukoh-
25581:        siylioikeudessa, vaikka vesipiirillä onkin    teita.
25582:        ns. työlupa Itä-Suomen vesioikeuden              Hankkeella on asutukseen ja sen pysyvyy-
25583:        19. 12. 1980 antaman päätöksen perus-        teen sekä eri elinkeinoille kokonaisuudessaan
25584:        teella, ja                                    voittopuolisesti edistävä vaikutus.
25585:           että hanke otetaan uudelleen valmis-          Usean sadan maatilan viljely voidaan järjes-
25586:        teltavaksi siten, että Urpalanjoelle laa-     telyn toteuttamisen jälkeen kehittää tasavertai-
25587:        ditaan vesistöjärjestelysuunnitelma, joka    seksi kuivat pellot omistavien tilojen kanssa
25588:        ottaa huomioon aikaisempaa paremmin           salaojituksineen ja koneistuksineen. Vastaavasti
25589:        mm. luonnon- ja kalatalouden näkökoh-         tiloja, joille tulee pysyvää vettymishaittaa vä-
25590:        dat, ja että suunnitelman laatimisessa       hintään puolen hehtaarin pelto-alalle, on vain
25591:        olisivat mukana kaikki ne tahot, joiden       alun toistakymmentä. Hankkeen hyötyalue on
25592:        kannalta joella on merkitystä?               pinta-alaltaan yhteensä n. 1 400 ha, josta pel-
25593:                                                      toa on yli 800 ha.
25594:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Perkauksiin ja perkausmaihin liittyvistä hai-
25595: taen seuraavaa:                                     toista voidaan todeta, että useimpien haitan-
25596:                                                     rkärsijöitten kanssa on jo tehty sopimukset.
25597:    Urpalanjoen järjestelysuunnitelma on käsi-       Useimmat niistäkin, jotka eivät tule hyötymään
25598: telty vesilain mukaisessa katselmustoimituk-        yrityksestä, ovat antaneet suostumuksen töit-
25599: sessa. Siinä hankittujen selvitysten pohjalta on    ten suorittamiseen tiettyä toimitusmiesten ar-
25600: vesioikeus 19. 12. 1980 antamassaan päätök-         vioimaa korvausta vastaan. Pysyvää haittaa vil-
25601: sessä määrännyt hakijalle mm. kalataloudelli-       jelylle tai laiduntamiselle ei järjestelytyöstä
25602: sen hoito- ja tarkkailuvelvoitteen. Kymen vesi-     tule.
25603: piirin vesitoimiston tarkoituksena on selvittää         Urpalanjoen järjestelyä varten ei vuonna
25604: vuoden 1981 aikana Urpalanjoen pohjaeläimis-         1981 ole käytettävissä määrärahoja. Mikäli
25605:  töä ja planktonia vertailuaineiston saamiseksi.    eduskunta vastaisuudessa myöntää määrärahoja
25606: Niin ikään on tarkoitus käynnistää selvitykset,     hankkeen toteuttamiseen ja näin ollen katsoo
25607: joiden avulla hankitaan tarvittavat tiedot Ur-      sen toteuttamiskelpoiseksi, ei .töiden enempi lyk-
25608: palanjoen nykyisistä kala- ja rapukannoista sekä    kääminen ja hankkeen uudelleen valmistelu
25609: järjestelytöiden vaikutuksista niihin. Näiden       luonnonsuojelusyistä ole perusteltavissa.
25610:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1981
25611: 
25612:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
25613: 4                                               1981 vp.
25614: 
25615: 
25616: 
25617: 
25618:                               Till Riksdagens Herr Talman
25619: 
25620:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ligheten och ändamålsenligheten i den fiske-
25621: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              vårdsförpliktelse vattendomstolen förordnat
25622: velse av den 13 mars 1981 tili vederbörande            om.
25623: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-            Angående de följder för va:ttenskyddet reg-
25624: jande av riksdagsledamot Anna-Liisa Piipari            leringsprojektet i Urpala å kan väntas leda till
25625: m. fl. undertecknade spörsmål nr 148:                  kan man konstatera, att den rensning som in-
25626:                                                        går i regleringsarbetet tydligt men övergående
25627:                                                        försämrar vattnets kvalitet vid arbetsplatserna
25628:               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     och någon sträcka nedanom dessa. Däremot
25629:         ta,                                            leder det till en positiv och bestående föränd-
25630:             för att Kymmene vattendistrikt inte        ring i vattnets kvalitet a:tt lågvattenföringen
25631:         !Skall inleda rensnings- och terra:sserings-   tilltar och att mängden åkergödsel som sköljs
25632:         .arbeten i Urpala å förrän de besvär och       ned i ån minskar genom att översvämningar
25633:         ersättningskrav som anförts mot projek-        elimineras.
25634:         ttet blivit behandlade i högsta förvalt-          Om projektets inverkan på naturskyddet kan
25635:         ningsdomstolen och va:ttenöverdomsto-          konstateras, att det inom projektets influens-
25636:         len även om vattendistdktet har erhållit       område inte finns några märkliga naturskydds-
25637:         s.k. arbetstillstånd genom Östra Finlands      objekt.
25638:         vattendomstols utslag av 19. 12. 1980,             Projektet inverkar i sin helhet till övervägan-
25639:          och                                           de del gynnsamt på bosättningen och dess be-
25640:             för att projektet skall tas till för-      ständighet samt på olika näringar.
25641:         nyad beredning så, a:tt för Urpala å upp-          Efter det att regleringen förverkligats kan
25642:         görs en vattendragsregleringsplan som          odlingen av flera hundra lägenheter göras jäm-
25643:         bättre än den tidigare beaktar bl. a.          bördig med odlingen av gårdar med torra åk-
25644:         natur- och fiskerihushålln1ngssynpunk-         rar, med täckdikning och mekanisering. På
25645:         ter, och att alla de för vilka ån har          motsvarande sätt kommer endast drygt tio lä-
25646:         betydelse skulle medverlka vid uppgöran-       genheter att drabbas av att mer än en halv
25647:         det av planen?                                 hektar åker blir bestående vattendränkt. Pro-
25648:                                                        jekitets nyttoareal är sammanlagt cirka 1 400
25649:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ha, varav över 800 ha åker.
25650: sam~   anföra följande:                                   Om det förfång som följer av rensningen
25651:                                                        och rensningsmassan kan konstateras, att avtal
25652:    Regleringsplanen för Urpala å har handlagts         redan har gjorts med de flesta skadelidande.
25653: vid en syneförrättning i enlighet med vatten-          Ä ven av dem som inte kommer att ha nytta av
25654: lagen. På grund av den utredning som där               projektet har de flesta givit sitt samtycke till
25655: anskaffats har vattendomstolen i sitt utslag av        att arbetet utförs mot en viss ersättning som
25656: 19. 12. 1980 förordnat om bl.a. fiskeriekono-          förrättningsmännen bestämmer. Något beståen-
25657: misk vårdnads- och kontrollförpliktelse för sö-        de förfång för odlingen eller betesgången kom-
25658: kanden. Vattenbyrån i Kymmene vattendisttrikt          mer regleringsarbetet inte att medföra.
25659: avser att under år 1981 utreda bottenfaunan               Under år 1981 finns inte anslag till för-
25660: och planktonbeståndet i Urpala å för att er-           fogande för reglering av Urpala å. Ifall riks-
25661: hålla jämförelsematerial. Likaså avser man att         dagen i framtiden anslår medel för förverk-
25662: inleda utredningar om de nuvarande fisk- och           ligande av projektet och sålunda anser det vara
25663: kräftbestånden i Urpala å och om reglerings-           genomförbart, kan vidare uppskov eller ny be-
25664: arbetenas inverkan på dessa. På basen av dessa         redning av ärendet på grund av naturvårds-
25665: UJtredningar kan man senare bedöma tillräck-           hänsyn inte motiveras.
25666:        Helsingfors den 16 mars 1981
25667: 
25668:                                                  Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
25669:                                               1981 vp.
25670: 
25671: Kirjallinen kysymys n:o 149
25672: 
25673: 
25674: 
25675: 
25676:                                  Björklund ym.: Jorvin sairaalan psykiatrisen yksikön laajenta-
25677:                                      misesta
25678: 
25679: 
25680:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25681: 
25682:     Psykiatristen hoitopaikkojen puute on muo-       on ensimmamen varsinainen yleissairaalapsy-
25683: dostunut vaikeimmaksi sairaanhoidolliseksi on-       kiatrian yksikkö Suomessa. Kuntainliitto on
25684: gelmaksi Espoossa ja koko Jorvin sairaalakes-        esittänyt, että yksikköä pitäisi laajentaa 100-
25685: kuksen vastuualueen kunnissa.                        paikkaiseksi vuosina 1982-1983. Espoo, Kirk-
25686:     Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten väes-        konummi, Kauniainen ja Vantaa ovat ilmoit-
25687: tölle on vain 1,2 psykiatrista sairaansijaa 1 000    taneet olevansa valmiilt kustantamaan kuntien
25688: asukasta kohti, kun maan keskiarvo on 4,1.           osuuden, kaksi kolmattaosaa rakentamiskustan-
25689: Potilaat joudutaan viemään Jorvin alueelta           nuksista, jotka ovat noin 30 miljoonaa mark-
25690: Tammisaareen 100 kilometrin päähän, vaikka           kaa.
25691: psykia:triassa lähiomaisten myötävaikutus on            HYKS-piirin psykiatrian alueellinen neuvot-
25692: keskeinen. Jorvin sairaalan jäsenkunnista Es-        telukunta professori Kalle Achten puheenjoh-
25693: poolta, Kauniaisilta, Kirkkonummelta ja Van-         dolla on yksimielisesti asettanut Jorvin hank-
25694: taalta puuttuu huomattavasti psykiatrisia hoi-       keen kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäiseksi.
25695: topaikkoja. Jorvin jäsenkuntien väestönkasvu         HYKS-piirin yhteistyöelin, HYKS:n li~ttohalli
25696: tulee jatkumaan, ja siten myös ko. sairaansijojen    tus ja -valtuusto ovat yhtyneet tähän ja sisäl-
25697: tarve lisääntyy entisesttään.                        lyttäneet sen alueelliseen suunnitelmaan.
25698:     Nykyaikaisten psykiatrian hoitoperiaatteiden        Huolimatta selvistä ja perustelluista tosi-
25699: mukaan mielisairaita ei enää eristetä omiin suu.     asioista sekä myös siitä merkiittävästä tekijästä,
25700: riin kaukaisiin mielisairaaloihin. Kaikkialla        että Jorvin sairaalan psykiatrinen yksikkö juuri
25701: maailmassa on suuntaus sijoittaa yleissairaaloi-     yleissairaalapsykiatrisen luonteensa johdosta
25702: hin psykiatrian yksikköjä. Siten potilasta voi-      voisi suuresti edistää maamme mielisairaanhoi-
25703: daan hoitaa kokonaisuutena kaikkien sairauk-        don uudistum1sta ja kehittym1stä, ei Jorvin
25704: sien osalta. Hän ei myöskään leimaudu ja hänen      hanke valtion elimissä ole saanut toistaiseksi
25705: palaamisensa ,tervehtyneenä aikaisempaan asuin-      myönteistä ratkaisua.
25706: ja työympäristöön on helpompaa.                         Tämänkaltainen ratkaisematon tilanne joh-
25707:     Jorvin sairaalan kuntainliiton liittohallitus    taa helposti siihen, että kuntainliiton ja sen
25708: on laatinut psykiatrian yksikön laajennushank-       jäsenkuntien psykiatrisen sairaanhoidon kehit-
25709: keen perustamissuunnitelman, jonka kuntainlii-      täminen jat!kuv.a:s,ti viivästyy ja iSaattaa aiheuttaa
25710: ton liittovaltuusto hyväksyi 18. 3. 1980.            vaikeuksia myös muiden perinteisten vaihtoeh-
25711:     Hankkeen toteutJtaminen perustuu siihen, et-     tojen kehittämisessä. Kuitenkin psykiatrisiten
25712: tä valtioneuvoston hyväksymää sairaalarakenta-       sairaalapaikkojen huomattava vajaus ja niiden
25713: misen 10-vuotisohjelmaa vuosien 1982-1986           ,sijainti kaUikana asuikkaiden painqp1stealueelta
25714: osalta täydennetään ko. hankkeella, eli että se      sekä muiden vaihtoehtojen suunnittelematto-
25715: saa erillisrahoituksen perustamiskustannuksiin,      muus aiheuttava!! lisääntyviä ongelmia psykiat-
25716:  joihin valtionosuus on noin 7-8 milj. markkaa,     rista hoitoa tarvitseville potilaille ja heidän
25717:  ja käyttökustannuksiin, joiden on arvioitu vuo-     omaisilleen.
25718:  sittain vaativan noin 4-5 milj. markan valtion-        Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
25719: osuuden.                                             37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
25720:     Vuonna 1979 aloitti toimintansa Jorvin sai-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25721:  raalan 20-paikkainen psykiatrian yksikkö, joka      vaksi seuraavan kysymyksen:
25722: 
25723: 088100404H
25724: 2                                       1981 vp.
25725: 
25726:        Mihin toimenp1te1s1m Hallitus aikoo            milloin on tarkoitus antaa Jorvin
25727:      ryhtyä Espoon, Kauniaisten, Kirkko-           sairaalan kuntainliitolle vastaus sen ko.
25728:      nummen ja Vantaan psykiatrisen sai-           yksikön erillisrahoitusta koskevaan ano-
25729:      raanhoidon huomattavan jälkeenjäänei-         mukseen?
25730:      syyden korjaamiseksi, ja
25731:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1981
25732: 
25733:             Ilkka-Christian Björklund                  M.-L. Salminen
25734:                                                 N:o 149                                                3
25735: 
25736: 
25737: 
25738: 
25739:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25740: 
25741:    VaLtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tus. Tällöin kysymykseen tulevat lähinnä avo-
25742: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hoitopainotteiset hoitomuodot sekä pitkäaikais-
25743: olette 13 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn           sairaiden vanhusten sijoittaminen heille sai-
25744: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          raanhoidon porrastuksen mukaiseen oikeaan
25745: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         hoitopaikkaan. Niin ikään ko. kuntainliittojen
25746: edustaja Björklundin ym. näin kuuluvasta kir-         sairaaloissa nyt olevien ulkopuolisten kuntien
25747: jallisesta kysymyksestä n:o 149:                      siirtymisen pois näiden sairaaloiden käyttäjistä
25748:                                                       ja näin vapautuvan lisäkapasiteetin hyödyntä-
25749:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       misen on sanottu keventävän painetta asian-
25750:         ryhtyä Espoon, Kauniaisten, Kirkko-           omaisten sairaaloiden kohdalla.
25751:         nummen ja Vantaan psykiatrisen sai-               Kestävänä ratkaisuna kuitenkin on pidettävä
25752:         raanhoidon huomattavan jälkeenjäänei-         sitä, että erityisesti ko. kuntien akuuttiset psy-
25753:         syyden korjaamiseksi, ja                      kiaJtriset potilaat hoidetaan asianomaisen kun-
25754:            milloin on tarkoitus antaa Jorvin sai-     nan alueella yleissairaalassa. Tämä näkökohta
25755:         raalan kuntainliitolle vastaus sen ko.        puoltaa Jorv1n sairaalan psykiatrisen yksikön
25756:         yksikön erillisrahoitusta koskevaan ano-      laajennushanketta erityisesti huomioon ottaen
25757:         mukseen?                                      sen, etteivät nykyisten mielisairaaloiden sanee-
25758:                                                       raus-, laajennus- tai sairaansijojen uudelleenjako-
25759:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           hankkeet poista sitä epäkohtaa, joka vallitsee
25760: tavasti seuraavaa:                                    Uudellamaalla: nimittäin väestön painopiste-
25761:    Jorvin sairaalan vastuualueeseen kuuluvat          alueet ja psykiatriset hoitopaikat sijaitsevat ai-
25762: kunnat kuuluvat mielisairaanhoidon järjestämi-        van liian kaukana toisistaan.
25763: sen osalta kahteen eri mielisairaanhuoltopiiriin.        Osaparannuksen Jorvin psykiatriseen sairaa-
25764: Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi ovat Etelä-          lahoitotilanteeseen saa aikaan poliklinikan laa-
25765: Suomen mielisairaanhuoltopiirin kuntainliiton         jennushanke, joka toteutuessaan lähivuosina
25766: jäsenkuntia. Tämän piirin keskusmielisairaala         palvelisi myös yleissairaalapsykiatriaa. Tämä
25767: sijaitsee Tammisaaressa. Vantaan kaupunki             hanke on Helsingin yliopistollisen keskussairaa-
25768: kuuluu Uudenmaan mielisairaanhuoltopiiriin,           lan alueellista suunnittelua käsiteltäessä ollut
25769: jonka keskusmielisairaalana toimii Kellokosken        tiettävästi myötätuulessa. Tilanne saadaan kor-
25770: sairaala. Kyseisten kuntien omistama sairaan-         jaantumaan kuitenkin vasta edellä mainitun psy-
25771: sijamäär~ on valtakunnallisiin sairaansijamää-        kiatrisen yksikön laajennushankkeen tultua eril-
25772: riin nähden matala. Kyseiset kunnat ovaJt käyt-       lisrahoituksena hyväksytyksi.
25773: täneet mielisairaaloissaan hoitopäiviä sairaansija-      Tässä yhteydessä on todettava valittaen myös
25774: määrää selvästi ylittävällä osuudella.                se seikka, että valtioneuvoston kaksi vuotta
25775:    Arvioitaessa ko. kuntien tarvitsemaa sairaan-      sitten hyväksymä sairaanhoitolaitosten 10-vuo-
25776: sijamäärää edellä mainittua taustaa vasten on         tisinvestointiohjelma myönsi varsin niukasti voi-
25777: kuitenkin esitetty eräisiin selvityksiin viitaten,    mavaroja mielenterveystyötä varten yleissairaa-
25778: että nykyisissä mielisairaaloissa hoidettavina ole-   lapsykiatrian jäädessä kokonaan kehittämismah-
25779: vista osa olisi muunlaisen hoito- ja tukimuodon       dollisuuksia vaille.
25780: tarpeessa kuin nykyinen mielisairaalalaitossijoi-
25781:       Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981
25782: 
25783:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
25784: 4                                              1981 vp.
25785: 
25786: 
25787: 
25788: 
25789:                             Till Riksdagens Herr Talman
25790: 
25791:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sjukhus. Härvid kommer ifråga närmast vård-
25792: anger har Ni, Herr Ta:1man, .med Eder sk!rivelse      formen med ltyngdpunkten på öppen vård samt
25793: av den 13 mars 1981 till vederbörande medlem          placerande av kroniskt sjuka åldringar i rätt
25794: av statsrådet översänt avskrift av följande av        vårdanstalt enligt sjukvårdens differentiering.
25795: riksdagsman Björklund m. fl. undertecknade            Likaså har det sagts att om utomstående kom-
25796: spörsmål nr 149:                                      muner, som nu använder ifrågavarande kommu-
25797:                                                       nalförbunds sjukhus, lämnar dessa och den ka-
25798:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        pacitet som härigenom blir ledig utnyttjas,
25799:        ta för att avhjä1pa den :av~sevärda dter-      skulle detta innebära en avlastning för ifråga-
25800:        släpningen i fråga om den psykiatriska         varande sjukhus.
25801:        sjukvården i Esbo, Grankulla, Kyrkslätt           Deit bör dock anses som en bestående lös-
25802:        och Vanda, och                                 ning, att i synnerhet ifrågavarande kommuners
25803:           när har man för avsikt att besvara          psykiatriska patienter, som behöver akutvård,
25804:        kommunalförbundets för Jorvs sjukhus           vårdas vid ett allmänt sjukhus inom vederbö-
25805:        anhållan om separat finansiering av            rande kommun. Denna synpunkt talar för en
25806:        ifrågavarande enhet?                           utvidgning av den psykiatriska enheten vid
25807:                                                       Jorvs sjukhus, i synnerhet med beaktande av
25808:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          att en sanering eller en utvidgning av nuvaran-
25809: samt anföra följande:                                 de sjukhus eller en omfördelning av sjukplatser-
25810:    Kommunerna inom Jorvs sjukhus ansvars-             na inom dem inte avlägsnar den olägenhet som
25811: område hör för sinnessjukvårdens del till två         råder inom Nyland, dvs. att befolkningskon-
25812: olika sinnessjukvårdsdistrikt. Esbo, Grankulla        centrationerna och de psykiatriska vårdplatser-
25813: och Kyrkslätt är medlemskommuner i kommu-             na ligger alltför långt ifrån varandra.
25814: nalförbundet för Södra Finlands mentalvårds-             En partiell förbättring av sinnessjukvårds-
25815: disltrikt. Centralsinnessjukhuset i detta distrikt    situationen vid Jorvs sjukhus medför även den
25816: är beläget i Ekenäs. Vanda stad tillhör Nylands       projekterade utvidgningen av sjukhusets poli-
25817: sinnessjukvårdsdistrikt. Som distriktets cen-         klinik, viiken då projektet fullbordats skulle
25818: tralsinnessjukhus fungerar Kellokoski sjukhus.        betjäna även allmänsjukhuspsykiatrin. Deltlta
25819: Anta1et 'sjukplatser i if.rågavarande kommuner,s      projekt har vid behandlingen av Helsingfors
25820: ägo är litet i förhållande till antalet sjukplatser   universitets centralsjukhus regionala planering
25821: inom hela landet. Ifrågavarande kommuner har          veterligen haft medvind. Läget blir dock av-
25822: använt vårddagar i sina sjukhus i en omfatt-          hjälpt först efter det sagda projekt för utvidg-
25823: ning, som klart överstiger antalet sjukplatser.       ning av den psykiatriska enheten blivit god-
25824:    Vid en bedömning av det antal sjukplatser          känd som en separat finansiering.
25825: dessa kommuner behöver med det ovan rela-                I detta sammanhang måSite med beklagande
25826: terade som bakgrund, har likväl med hänvis-           även konstateras att den av statsrådet för två
25827: ning till vissa utredningar anförts att en del av     år sedan 10-årsinvesteringsplanen för sjukvårds-
25828: dem, som vårdas inom de nuvarande sinnes-             anstalterna, medgav mycket knappa resurser för
25829: sjukhusen, skulle behöva andra vård- och stöd-        mentalvårdsarbetet och lämnande allmänsjuk-
25830: former än nuvarande anstalts placering i sinnes-      huspsykiatrin helt utan utvecklingsmöjligheter.
25831:       Helsingfors den 14 april 1981
25832: 
25833:                                              Social- och hälsovårdsminis:ter Sinikka Luja-Penttilä
25834:                                                1981 vp.
25835: 
25836: Kirjallinen kysymys n:o 150
25837: 
25838: 
25839: 
25840: 
25841:                                    Kivitie ym.: Kuluttajatutkimuksen kehittämisestä
25842: 
25843: 
25844:                           Eduskunnan Herra PuhemieheBe
25845: 
25846:     Kuluttajapolitiikka tarvitsee tutkimuksen         VTT:llä ei ole. Kotitaloudellisesta tutkimukses-
25847: tuottamaa pohjaa, tietoa kuluttajan ja kulutta-       ta lähteneet tutkimuslaitokset ovat kehittäneet
25848: jaryhmien käyttäytymisestä, tarpeista, ongelmis-      toimintaansa myös kuluttajapolitiikkaa palvele-
25849: ta ja mielipiteistä, hyödykkeistä ja niiden mark-     maan. Ne toimivat kuitenkin hajallaan ja niu-
25850: ikinoinnista, suoritettujen •toimenpiteiden :vaiku-   koin voimavaroin. Korkeakouluissa suoritetaan
25851: tuksista ja kustannuksista jne.                       kuluttajatutkimuksia, mutta niiden valmistumi-
25852:     Tällaista tietoa Suomessa ei ole läheskään        nen on usein hidasta ja vaikeasti ajoitettavissa
25853: riittävästi. Käytettävissä oleva tieto on hajal-      määrättyjä toimenpiteitä ajatellen. Tutkimus-
25854: laan koti- ja ulkomaisten tutkijoiden sekä kor-       kapasiteetin vähäisyyttä osoittaa mm. se, ettei
25855: keakoulujen ja tutkimuslaitooten tutkimuksissa.       yhteispohjoismaisesti suunniteltuja ja rahoitet-
25856: Jos tätä tietoa ei tarvittaessa kohtuullisen hel-     tuja tutkitp.usprojektejakaan voida kuin poik-
25857: posti löydä, saattaa sekin jäädä käyttämättä.         keustapauksessa suorittaa meidän maassamme
25858:     Pääsyy tutkimustiedon puutteeseen on voi-         sopivien tutkimuslaitosten ja tutkijoiden puut-
25859: mavarojen puutteessa. Tehtävä kuuluu pääosin          tuessa.
25860: kuluttajaviranomaisille, jotka pyrkivätkin ku-           Kuluttajapolitilkan suunnittelukomitea esitti
25861: luttajatutkimusta kehittämään mahdollisuuk-           aitkanoon ehdotuksensa ikuluttaj a.tutikimuiksen
25862: siensa rajoissa. Mutta nämä mahdollisuudet            järjestämiseksi. Asiaa ovat pohtineet myös ku-
25863: ovat varsin vähäiset. Esimerkiksi elinkeinohal-       luttajaneuvostot. Myös elinkeinohallitus on
25864:  lituksen kuluttajatoimistossa - jonka erääksi        toistamiseen kiinnittänyt huomiota kuluttaja-
25865:  tehtäväksi asetus määrää kuluttajatutkimuksen        tutkimuksen tarpeeseen ja tehnyt esityksiä sen
25866: - työskentelee yksi tutkija ja rahaa on ku-           lisäämiseksi.
25867:  luttajatutkimukseen      käytettävissä 200 000          Edellä esittämäämme ja V•altiopäiväjärjestyk-
25868:  markkaa vuodessa.                                    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25869:     Oman ongelmansa muodostavat tutkimuslai-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25870:  tokset. Kuluttajapoliittisen toiminnan kentän        vaksi seuraavan kysymyksen:
25871:  kattavaa tutkimuslaitosta ei maassamme ole.
25872:  Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa voi-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25873:  daan erityisesti hyödykkeisiin liittyviä tutki-             ryhtyä kuluttajatutkimuksen kehittämi-
25874:  muksia teettää tilaustyönä, mutta suoranaista               ·seksi?
25875:  velvoitetta kuluttajatutkimuksen suorittamiseen
25876:       Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1981
25877: 
25878:                    Anneli Kivitie                          Terhi Nieminen-Mäkynen
25879:                    Helvi Hyrynkangas                       Jaakko Itälä
25880: 
25881: 
25882: 
25883: 
25884: 0881003968
25885: 2                                          1981 vp.
25886: 
25887: 
25888: 
25889: 
25890:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25891: 
25892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-     minen. Tämän lisäksi on teetetty 5-6 sup-
25893: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      peampaa selvitystä vuosittain.
25894: m1es, olette 12 päivänä maaliskuuta 1981 päi-        Kuluttajatutkimuksen kehittämisessä on pit-
25895: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     kälti kysymys käytettävissä olevien määräraho-
25896: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      jen suuruudesta. Myös ha1linnollisin toimin
25897: kansanedustaja Kivitien ym. näin kuuluvasta       voitaisiin tutkimustoimintaa ilmeisestikin kehit-
25898: kirjallisesta kysymyksestä n:o 150:               tää. Viranomaisten piirissä on pohdittu esi-
25899:                                                   mevkiiksi yksityLs.ten valtionapua saavien la1tos-
25900:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     ten toimintojen nykyistä läheisempää koordi-
25901:        ryhtyä kuluttajatutkimuksen kehittämi-     nointia. Samoin on pohdittu Valtion teknillisen
25902:        seksi?                                     tutkimuskeskuksen sekä yliopistojen ja korkea-
25903:                                                   koulujen ·aseman lse1kiinny.utäm1stä kuluttajapo-
25904:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       Ji1utisessa ,tu~ki:muiksessa. Selvity,styötä tullaan
25905: taen seuraavaa:                                   edelLeen jatkamaan.
25906:    Elinkeinohallitus on ainoa viranomainen, jo-      Kuluttajaneuvosto valmistelee parhaillaan ku-
25907: ka on velvoitettu huolehtimaan kuluttajatutki-    luttajapoliittista tavoiteohjelmaa. Ohjelmassa
25908: muksesta. Kuluttajatutkimuksen hoitamista var-    tultaneen ottamaan kantaa myös kuluttajapoliit-
25909: ten elinkeinohallituksella on vuonna 1981 käy-    tisen tutkimuksen kehittämistarpeisiin niin
25910: tettävissään 220 000 markkaa. Tutkimusmäärä-      määrärahojen kuin viranomaisten ja laitosten
25911: raho1lla on vuosittain pystytty alkamaan keski-   toimintojen kehittämistarpeiden osalta.
25912: määrin kolmen laajemman tutkimuksen teettä-
25913:      Helsingi<ssä 16 päivänä huhtikuuta 1981
25914: 
25915: 
25916:                                                                Ministeri- Esko Rekola
25917:                                              N:o 150                                               3
25918: 
25919: 
25920: 
25921: 
25922:                            Tili Riksdagens Herr Talman
25923: 
25924:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Utvecklandet av konsumentforskningen beror
25925: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           i hög gtad på storleken av det .a,nslag som varje
25926: velse den 12 mars 1981 till vederbörande med-       gång står till förfogande för ändamålet. Även
25927: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       genom administrativa åtgärder kunde forsk-
25928: sänt avskrift av följande av riksdagsman Kivi-      ningsverksamheten uppenbarligen utvecklas. Så
25929: tie m.fl. undertecknade spörsmål nr 150:            har vid myndigheter t.ex. dryftats hur de en-
25930:                                                     skilda statsunderstödda inrättningarnas funktio-
25931:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ner kunde sammankopplas närmare till var-
25932:        vidta för utvecklande av konsument-          andra än är fallet i dag. Möjligheterna att för-
25933:        forskningen?                                 rtydliga den roll som Statens tekniska forsk-
25934:                                                     ningscentral och de olika universit·eten och
25935:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        högskolorna har inom den konsumentpolitiska
25936: anföra följande:                                    forskningen har likaså studerats. Utredningsar-
25937:    Näringsstyrelsen är den enda myndigheten         betet kommer att fortsättas.
25938: med plikt •att ombesörja konsumentforskningen           Konsumentrådet bereder som bäst ett kon-
25939: i vårt land. År 1981 tillgår näringsstyrelsen ett   sumentpolitiskt målprogram. I programmet tor-
25940: anslag på 220 000 mark för ändamålet. Med           de ståndpunkt fattas tili bl.a. behovet av att
25941: forskningsanslagen har man årligen kunnat be-       utveckla den konsumentpolitiska forskningen
25942: ställa och inleda i medeltal tre större forsk-      och härvid skall hänsyn tagas tili såväl anslags-
25943: ningsprojekt. Dessutom har på beställning var-      synpunkten som frågan om utvecklandet av de
25944: je år gjorts 5 a 6 mindre utredningar.              olilk:a ämbetsverken ooh inrättningarna.
25945:        Helsingfors den 16 april 1981
25946: 
25947: 
25948:                                                                  Minister Esko Rekola
25949:                                               1981 vp.
25950: 
25951: Kirjallinen kysymys n:o 151
25952: 
25953: 
25954: 
25955: 
25956:                                   Muroma ym.: Puolisovähennyksen reaaliarvon säilyttämisestä
25957: 
25958: 
25959: 
25960:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25961: 
25962:     Maamme väestökehityksessä on viime vuo-             Erityisen korostunutta tulonsiirtojen poisjää-
25963: sina ollut huolestuttavia kehityspiirteitä. Syn-     misen ja veroprogression yhteisvaikutus on
25964: tyvyys on vähentynyt uhkaavasti huolimatta           niissä perheissä, joissa vain toinen puolisoista
25965: siitä, että tällä hetkellä synnytysiässä ovat ns.    on ansiotyössä kodin ulkopuolella. Veroprogres-
25966: suuret ikäluokat. Syntyvyyden pysyminen ny-          sion jyrkentymistä lieventämään tässä tapauk-
25967: kyisellä tasollaan johtaa väestön määrän dra-        sessa säädettiin aikanaan ns. puolisovähennys,
25968: maattiseen supistumiseen jo muutaman kym-            jonka suuruus tällä hetkellä on 4 500 markkaa
25969: menen vuoden sisällä. Tästä aiheutuisi vakavia       vuodessa, mil(äli puolison tulojen määrä on
25970: sosiaalisia ongelmia ja jopa uhkaa suomalaisen       4 500 markkaa tai vähemmän. Jos puolison tu-
25971: kulttuurin säilymiselle ja elinvoimaisuudelle.       lojen määrä ylittää 4 500 markkaa, puolisovä-
25972:     Syntyvyydellä on todettu olevan selvä yhteys     hennystä pienennetään 25 prosentilla 4 500
25973: synnytysiässä olevien naisten ansiotyössäkäyn-       markan ylittävästä osasta.
25974: tiin. Mitä suurempi osuus 20-40-vuotiaista              Puolisovähennys on menettänyt merkitystään
25975: naisista on ansiotyössä kodin ulkopuolella, sitä     sen vuoksi, ettei sitä muiden markkamääräisten
25976: alhaisempi on syntyvyys.                             vähennysten tapaan ole kertaakaan korotettu
25977:     Naisten osuus työvoimasta on Suomessa suh-       rahan arvon huononemisesta huolimatta. Elin-
25978: teellisesti ottaen korkeimpia koko Euroopassa.       kustannusindeksillä mitattuna puolisovähennyk-
25979: Tämä on osaltaan ollut toisaalta edistämässä         sen tulisi vuonna 1981 olla noin 8 000 mark-
25980: työttömyyttä ja toisaalta aiheuttanut yhteiskun-     kaa, jotta se kattaisi alkuperäisen vähennyksen
25981: nalle huomattavia kustannuksia päivähoitolai-        määrän.
25982:  tosten rakentamisvelvollisuuden muodossa.              Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
25983:                                                      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
25984:     Naisten työssäkäyntiä suosittiin erityisesti     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25985:  1970-luvun alkuvuosina, jolloin maassamme           vaksi seuraavan kysymyksen:
25986:  ajoittain oli pulaa työvoimasta. Osaltaan naisten
25987:  työssäkäyntiä edisti vuonna 1975 toteutettu                   Tietääkö Hallitus, että tulo- ja varal-
25988:  siirtyminen aviopuolisoiden erillisverotukseen.            lisuusverolain 33 §:n 4 kohdan perus-
25989:     Erillisverotukseen siirtyminen on toisaalta             teella myönnettävä puolisovähennys on
25990:  ollut synnyttämässä ns. köyhyyslaukku-ilmiön               rahanarvon huononemisen vuoksi me-
25991:  syntymistä. Yhteiskunta tukee lapsiperheitä eri-           nettänyt merkitystään ja että tämä yh-
25992:  laisin tulonsiirroin, jotka on sidottu perheen             dessä jyrkän veroprogression kanssa
25993:  muihin käytettävissä oleviin tuloihin. Ansiotu-            johtaa käytettävissä olevan tulon vähe-
25994:  lojen kohotessa tulonsiirtojen määrä supistuu              nemiseen niissä perheissä, joissa vain
25995:  nopeasti. Kun samanaikaisesti veroprogressio               toisella puolisoista on ansiotuloja, ja
25996:  vie yhä suuremman osan tuloista, on lopputu-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25997:  los se, että lisätulon hankkiminen ei käytän-              ryhtyä puolisovähennyksen reaaliarvon
25998:  nöllisesti katsoen lainkaan lisää perheen käy-             palauttamiseksi sille tasolle, mikä se oli
25999:  tettävissä olevia tuloja.                                  erillisverotukseen siirryttäessä?
26000:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1981
26001: 
26002:          Impi Muroma                    Olavi Ronkainen                Jorma Fred
26003:          Ulla Järvilehto                Erkki Korhonen                 Asser Stenbäck
26004:          Antero Juntumaa                Esko Almgren                   Sauli Hautala
26005:                                         Väinö Rautiainen
26006: 088100344K
26007: 2                                             1981 vp.
26008: 
26009: 
26010: 
26011: 
26012:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26013: 
26014:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       asteikon soveltaminen merkinnyt verotuksen
26015: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kiristymistä sellaisille perheille, joissa vain toi-
26016: olette 13 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn          sella puolisolla oli tuloja. Tämän estämiseksi
26017: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         otettiin erillisverotukseen siirryttäessä käyttöön
26018: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    puolisovähennys. Näin ollen puolisovähennyk-
26019: taja Muroman ym. näin kuluvasta kirjallisesta        sen tavoitteeksi on nähtävä oikeudenmukaisen
26020: kysymyksestä n:o 151:                                ja tasapuolisen verotuskäytännön turvaaminen
26021:                                                      siirtymävaiheessa yhteisverotuksesta erillisvero-
26022:           Tietääkö Hallitus, että tulo- ja varal-    tukseen.
26023:        lisuusverolain 33 §:n 4 kohdan perus-            Syntyvyyden lisäämiseen ja ns. köyhyyslauk-
26024:        teella myönnettävä puolisovähennys on         ku-ilmiön laukaisemiseen puolisovähennys so-
26025:        rahanarvon huononemisen vuoksi me-            veltuu kovin huonosti, eikä sitä ole niiden
26026:        nettänyt merkitystään ja että tämä yh-        ongelmien ratkaisemiseen tarkoitettukaan.
26027:        dessä jyrkän veroprogression kanssa              Vuoden 1979 verotustietojen mukaan täysi-
26028:        johtaa käytettävissä olevan tulon vähe-       määräisen puolisovähennyksen sai vajaa kolman-
26029:        nemiseen niissä perheissä, joissa vain        nes puolisovähennykseen oikeutetuista, noin
26030:        toisella puolisoista on ansiotuloja, ja       192 000 verovelvollista, ja tämän lisäksi oli
26031:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       noin 415 000 sellaista puolisoa, joilla oli tuloa
26032:        ryhtyä puolisovähennyksen reaaliarvon         alle 18 000 markkaa ja näin ollen suurempi-
26033:        palauttamiseksi sille tasolle, mikä se oli    tuloinen puoliso sai puolisovähennyksen osit-
26034:        erillisverotukseen siirryttäessä?             taisena. Näihin lukumääriin sisältyvät muun
26035:                                                      muassa työttömyyden tms. syyn johdosta puo-
26036:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lisoista pienempituloiset miehet, valtaosa tuo-
26037: vasti seuraavaa:                                     na vuonna synnyttäneistä äideistä ja eläkeläis-
26038:    Erillisverotusjärjestelmässä lähdetään suta,      pariskuntiin kuuluvat pääasiassa kansaneläkettä
26039: että veronmaksukykyä ei mitata puolisoiden yh-       saavat henkilöt. Puolisovähennyksen saajista on
26040: teenlasketun tulon, vaan kunkin verovelvollisen      runsas puolet sellaisia, joilla ei ole alaikäisiä
26041: omien verotettavien tulojen perusteella. Erillis-    lapsia lainkaan. Niistä, joilla on alaikäisiä lap-
26042: verotusta ei Suomessa ole toteutettu . täydelli-     sia, osa on sellaisia tapauksia, joissa vaimo saa
26043: senä, vaan toistaiseksi on toteutettu vain ansio-    puolisovähennyksen pienempituloisesta miehes-
26044: tulojen erillisverotus, minkä lisäksi myös vä-       tään, ja osa on sellaisia tapauksia, joissa lapset
26045: hennysjärjestelmään on sisällytetty eräitä yh-       ovat kouluiässä ja äiti on jo sivuuttanut par-
26046: teisverotuksen piirteitä. Tällainen yhteisvero-      haimman hedelmällisyysiän. Näin ollen puoliso-
26047: tukseen viittaava vähennys on puolisovähennys.       vähennyksen saajista arviolta vain noin kolman-
26048:    Valtion tuloverotuksessa saa puolisoista suu-     nes on pienten lasten vanhempia. Jos puoliso-
26049: rempituloinen puolisovähennyksenä vähentää           vähennystä learotettaisiin siinä tarkoituksessa,
26050: veronalaisesta tulostaan 4 500 markkaa vähen-        että näin tuetaan pienten lasten kotihoitoa, me-
26051: nettynä 25 prosentilla toisen puolison tulon         nisi tästä tuesta arviolta noin ~ muille kuin
26052: määrästä. Tämä säännös otettiin tulo- ja varalli-    tällaisille perheille.
26053: suusverolakiin siirryttäessä yhteisverotuksesta         Viime aikoina on tullut esiin ns. köyhyys-
26054: erillisverotukseen. Tulouoman puolison kotona        laukku-ilmiö, jossa tulonsiirtojen ja verotuksen
26055: olon veronmaksukykyä alentava vaikutus otet-         yhteisvaikutuksesta lisätulo ei juuri lisää per-
26056: tiin yhteisverotuksessa huomioon soveltamalla        heen käytettävissä olevia tuloja. Sellaisen lapsi-
26057: näihin verovelvollisiin alempaa veroasteikkoa.       perheen, jossa äiti on kotona hoitamassa per-
26058: Siirryttäessä erillisverotukseen olisi yhden vero-   heen lapsia, pääasiallisin tulojen lisäämiskeino
26059:                                              N:o 151                                              3
26060: 
26061: on äidin siirtyminen työelämään. Tässä tilan-      minen ole tarkoituksenmukaista. Puolisovähen-
26062: teessa jää puolisoista suurempituloiselta puoli-   nyksen tarkistamistoimet tulee siis suhteuttaa
26063: sovähennys pois, mutta vastaavasti vähemmän        erillisverotuksen ja tarkistusten painopisteajat-
26064: ansainnut puoliso saa ylimääräisen työtulovä-      telun pohjalta siten, että perhepoliittinen yh-
26065: hennyksen. Näin ollen ylimääräisen työtulovä-      teisvaikutus on käytettävissä olevien resurssien
26066: hennyksen korotukset ovat tavallaan estäneet       puitteissa paras mahdollinen lapsiperheiden
26067: osaltaan ns. köyhyysloukku-ilmiötä, joten tältä-   kannalta.
26068: kään kannalta ei puolisovähennyksen tarkista-
26069:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1981
26070: 
26071:                                                                     Ministeri Pirkko Työtäjärvi
26072: 4                                           1981 vp.
26073: 
26074: 
26075: 
26076: 
26077:                            Till Riksdagens Herr Talman
26078: 
26079:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       hemma, beaktades vid sambeskattningen genom
26080: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      att på dessa skattepliktiga tillämpa en lägre
26081: av den 13 mars 1981 till vederbörande medlem       skatteskala. Vid övergången tili särbeskattning
26082: av statsrådet översänt avskrift av följande av     skulle tillämpningen av endast en skatteskala
26083: riksdagsman Muroma m. fl. undertecknade            ha betytt en ökad beskattning för sådana fa-
26084: spörsmål nr 151:                                   miljer, där endast den ena av makarna har
26085:                                                    inkomster. För att förhindra detta togs make-
26086:            Är Regeringen medveten om att det       avdraget i bruk då man övergick till särbeskatt-
26087:        makeavdrag som beviljas enligt 33 §         ning. Tryggandet av en rättvis och opartisk
26088:        4 kap. lagen om skatt på inkomst och        beskattningspraxis i övergångsskedet från sam-
26089:        förmögenhet på grund av försämringen        beskattning till särbeskattning bör alltså ses
26090:        av penningvärdet har förlorat i betydel-    som ett syftemål med makeavdraget.
26091:        se och att detta tillsammans med den            Makeavdraget lämpar sig mycket illa för att
26092:        brant stigande skatteprogressionen leder    öka nativiteten och för att lätta på den s.k.
26093:        tili en sänkning av den tillgängliga in-    fattigdomsfällan, och det är inte heller avsett
26094:        komsten i de familjer där endast den        för lösande av dessa problem.
26095:        ena maken har förvärvsinkomst, och              Enligt uppgifter om beskattningen år 1979
26096:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    erhöll knappt en tredjedel av de personer,
26097:        ta för att återställa makeavdragets real-   som var berättigade till makeavdrag, fullt make-
26098:        värde till den nivå där den var före        avdrag, m.a.o. omkring 192 000 skattskyldiga.
26099:        övergången tili särbeskattningen?           Därtill fanns det omkring 415 000 sådana
26100:                                                    makar som hade en inkomst som understeg
26101:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       18 000 och sålunda erhöll den av makarna
26102: samt anföra följande:                              som hade den större inkomsten ett delat make-
26103:    I särbeskattningssystemet utgår man ifrån       avdrag. I dessa tai ingår bl. a. de män som på
26104: att skattebetalningsförmågan inte mäts på basen    grund av arbetslöshet eller av annan dylik
26105: av makarnas sammanlagda inkomster, utan på         orsak hade en mindre inkomst, majoriteten
26106: basen av den skattskyldiges egna beskattnings-     av de mödrar som födde barn under detta år
26107: bara inkomster. I Finland har inte särbeskatt-     och av pensionerade makar i huvudsak de, som
26108: ningen genomförts fullständigt, utan hittills      erhåller folkpension. Drygt hälften av de per-
26109: har man genomfört endast särbeskattning av         soner som erhåller makeavdrag är sådana som
26110: förvärvsinkomster, varutöver vissa drag av         inte alls har minderåriga barn. Av dem som
26111: sambeskattning inrymts i avdragssystemet.          har minderåriga barn är en del fall sådana
26112: Makeavdraget är ett sådant avdrag som syftar       där hustrun får makeavdrag för sin man som
26113: på sambeskattning.                                 bar en lägre inkomst, och en del fall är sådana
26114:    Vid den statliga inkomstbeskattningen får       där barnen är i skolåldern och där modern
26115: den av makarna som har större inkomster från       redan passerat de fruktbaraste åren. Av de per-
26116: sin skattepliktiga inkomst avdra 4 500 mark        soner som erhåller makeavdrag är det sålunda
26117: minskat med 25 procent av beloppet av den          endast omkring en tredjedel som är föräldrar
26118: andra makens inkomster. Detta stadgande togs       tili småbarn. Om makeavdraget skulle höjas
26119: in i lagen om skatt på inkomst och förmögen-       i avsikt att stödja vården av småbarn i hem-
26120: het då man övergick från sambeskattning tili       met, skulle ungefär ~ av stödet gå tili andra
26121: särbeskattning. Den nedsättande effekt på skat-    än småbarnsfamiljer.
26122: tebetalningsförmågan som föranleddes av att            På senaste tid har det uppstått ett fenomen
26123: den av makarna som är utan inkomst vistas          med en s.k. fattigdomsfälla, där den extra
26124:                                             N:o 151                                              5
26125: 
26126: inkomsten på grund av inkomstöverföringarnas      ningarna av det extra arbetsinkomstavdraget
26127: och beskattningens sammanslagna effekt knap-      på sitt sätt delvis förhindrat fenomenet med
26128: past alls ökar de inkomster som familjen har      den s.k. fattigdomsfällan, varför det inte heller
26129: till sitt förfogande. Det vanligaste sättet att   ur denna synvinkel är ändamålsenligt att justera
26130: öka inkomsterna i en familj där modern är         makeavdraget. En justering av makeavdraget
26131: hemma och sköter familjens barn är att modern     bör alltså avpassas utgående från särbeskatt-
26132: går ut i förvärvslivet. 1 denna situation bort-   ningen och tyngdpunktstänkandet i justeringar-
26133: faller makeavdraget för den av makarna som        na så, att den sammanlagda familjepolitiska
26134: har den större inkomsten, men i gengäld får       effekten ur barnfamiljens synpunkt sett är den
26135: den av makarna som har den lägre inkomsten        bästa möjliga som kan åstadkommas inom
26136: ett extra arbetsinkomstavdrag. Sålunda har ök-    ramen för de tillgängliga resurserna.
26137:      Helsingfors den 7 april 1981
26138: 
26139:                                                                     Minister Pirkko Työläjärvi
26140: 
26141: 
26142: 
26143: 
26144: 088100344K
26145: 1
26146: 1
26147:  1
26148:  1
26149:   1
26150:   1
26151:    1
26152:    1
26153:     1
26154:     1
26155:      1
26156:      1
26157:       1
26158:       1
26159:        1
26160:        1
26161:         1
26162:         1
26163:          1
26164:          1
26165:           1
26166:           1
26167:            1
26168:            1
26169:             1
26170:             1
26171:              1
26172:              1
26173:               1
26174:                                             1981 vp.
26175: 
26176: Kirjallinen ky$)'fDY$ n:o 152
26177: 
26178: 
26179: 
26180: 
26181:                                  AaltiQ y~.: Koulujen luktJ- ja loma-aikojen säätiimisesti nykyistä
26182:                                      joustavammiksi
26183: 
26184: 
26185:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26186: 
26187:    Koulutyön aloittaminen loman jälkeen per-       koulutyön tulee päättyä toukokuun 31 päivään
26188: jantaipäivänä tai yhden koulupäivän pitäminen      mennessä. Asian joustavammaksi järjestelyksi
26189: keskellä pitkää viikonloppua, esim. vappuaatto-    voitaisiin harkita lukuvuoden koulupäivien lu-
26190: maanantaina, on kiusallista ja aiheuttaa ärty-     kumäärän määrittelemistä esim. 187-193:ksi,
26191: mystä opettajien, oppilaitten ja heidän vanhem-    kuitenkin kolmen vuoden aikana keskimäärin
26192: piensa keskuudessa. Samalla kun tuo yksi päi-      190:ksi, tai jotain muuta sopivaa järjestelyä.
26193: vä keskeyttää mahdollisuuden pitempään lepo-          Koska kaikilla asianomaisilla tahoilla tun-
26194: kauteen, se usein on esteenä perheen yhtei-        tuisi olevan halua joustavaan ratkaisuun, lienee
26195: sille matka- ja lomasuunnitelmille.                asia myös käytännössä järjestettävissä.
26196:     Kylmänä vuodenaikana koulutyön aloittami-         Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
26197: nen loman jälkeen perjantaina lisää lämmitys-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
26198: kustannuksia, kun yhden ainoan koulupäivän         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26199: takia nostetaan yli 5 000 koulukiinteistön läm-    seuraavan kysymyksen:
26200: pötilaa. Kesäloman jälkeen koulutyön aloitta-
26201: minen perjantaipäivänä aiheuttaa hankaluuksia                Onko Hallitus tietoinen niistä hai-
26202: maataloudessa sadonkorjuulle ja vähentää mah-             toista ja lisäkustannuksista, joita koulu-
26203: dollisuuksia terveydellisesti ja taloudellisesti          työn aloittaminen perjantaipäivänä lo-
26204: arvokkaan marja- ja sienisadon talteenottami-             man jälkeen ja yhden koulupäivän pitä-
26205: seksi.                                                    minen keskellä pitkää viikonloppua ai-
26206:     Varsinkin Pohjois-Suomessa ja muualla har-            heuttaa yhteiskunnalle, opettajille, oppi-
26207: vaanasutuilla seuduilla joutuvat oppilaat tule-           laille ja heidän vanheminilleen, ja jos
26208: maan kouluihin kymmenien kilometrien päästä               on,
26209: yhdeksi ainoaksi päiväksi.                                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26210:     Koulutyön aloittaminen loman jälkeisenä               ryhtyä koulujen luku- ja loma-aikojen
26211: perjantaina johtuu säännöksestä, jonka mukaan             säätämiseksi nykyistä joustavammiksi?
26212: lukuvuonna tulee tehdä 190 koulupäivää ja että
26213:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1981
26214: 
26215:          Sampsa Aaltio                Urpo Leppänen                 I.-C. Björklund
26216:          Niilo Hämäläinen             Vappu Säilynoja               Helge Siren
26217:          Jouko Tuovinen               Henrik Westerlund             Seppo Toiviainen
26218:          Jacob Söderman               Sinikka Karhuvaara            Marjatta Mattsson
26219:          Toivo Yläjärvi               Pentti Lahti-Nuuttila         Sten Söderström
26220:          Mikko Kuoppa                 Irma Rosnell                  Sauli Hautala
26221:          Juhani Raudasoja             Helvi Niskanen                Jorma Fred
26222:          Väinö Raudaskoski            Esko J. Koppanen              Helvi Hyrynkangas
26223:          Hannu Tapiola                Sakari Knuuttila              Juhani Tuomaala
26224:          Einari Nieminen              Jermu Laine                   Hannu Tenhiälä
26225:          Erkki Korhonen               Saara Mikkola                 Kalevi Mattila
26226:          Matti Hakala                 Ulla Puolanne                 Mikko Pesälä
26227:          Olavi Nikkilä                Pauli Uitto                   Terhi Nieminen-Mäkynen
26228: 088100405]
26229: 2                                1981 vp.
26230: 
26231:     Toivo Mäkynen           Jouni J. Särkijärvi     Toivo T. Pohjala
26232:     Helena Pesola           Heikki Järvenpää        Matti Hokkanen
26233:     Ben Zyskowicz           Arto Lampinen           Anna-Liisa Jokinen
26234:     Matti Puhakka           Tapio Holvitie          Eino Grönholm
26235:     Arvo Kemppainen         Timo Ihamäki            Mikko Jokela
26236:     Mauri Vänskä            M. Jaatinen             Juhani Surakka
26237:     Tauno Valo              Elsi Hetemäki-Olander   Tarja Halonen
26238:     Olli Helminen           Lea Sutinen             Inger Hirvelä
26239:     Petter Savola           Mauno Forsman           Pertti Salolainen
26240:     Anna-Liisa Piipari      Matti Luttinen          Eero Lattula
26241:     Pekka Starast           Esko Pekonen            Arvo Salo
26242:     Lea Savolainen          Mauno Manninen          Tuulikki Petäjäniemi
26243:     Peter Muurman           Matti Viljanen          Heimo Linna
26244:     Juhani Vähäkangas       Eeva Kauppi             Jouko Skinnari
26245:     Liisa Jaakonsaari       Jorma Rantala           Olavi Martikainen
26246:     Seppo Tikka             Kauko Tamminen          Pirkko Valtonen
26247:     Heli Astala             Matti Järvenpää         Eva-Maija Pukkio
26248:     Aimo Ajo                E.-J. Tennilä           Heikki Perho
26249:     Maija Rajantie          Veikko Pihlajamäki      Pentti Sillantaus
26250:     Kaarina Suonio          Juuso Häikiö            Matti Pelttari
26251:     Juhani Laitinen         J. Juhani Kortesalmi    Håkan Malm
26252:     Pekka Löyttyniemi       Pekka Vennamo           Lasse Lehtinen
26253:     Ulla Järvilehto         Unto Ruotsalainen       Reino Breilin
26254:     Impi Muroma             Ensio Laine             Lauha Männistö
26255:     Ritva Laurila           Ilkka Kanerva           V. J. Rytkönen
26256:     Esko Almgren            Anna-Kaarina Louvo      Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
26257:     Väinö Rautiainen        Aila Jokinen            Paula Eenilä
26258:     Asser Stenbäck          Anssi Joutsenlahti      Kaj Bärlund
26259:     Saara-Maria Paakkinen   Elisabeth Rehn          Marjatta Väänänen
26260:     Markku Kauppinen        Boris Renlund           Olavi Ronkainen
26261:     Antero Juntumaa         Jutta Zilliacus         Ole Norrback
26262:     Matti Maijala            Lauri Impiö            Ingvar S. Melin
26263:     Juhani Saukkonen        Martti Ursin            Mikko Elo
26264:     Risto Tuominen           Tapani Mörttinen       Aarne Koskinen
26265:     Ulla-Leena Alppi        Jalmari Torikka         Alvar Saukko
26266:     Hannele Pokka            Pekka Jokinen          Eino Loikkanen
26267:     Erkki Pystynen          Orvokki Kangas          Kati Peltola
26268:     Pertti Hietala           Pentti Poutanen        M.-L. Salminen
26269:     Pirjo Ala-Kapee         Mikko Kaarna            Niilo Koskenniemi
26270:     Mauri Pekkarinen        Mikko Rönnholm          Jarmo Wahlström
26271:     Paavo Vesterinen         P. Mäki-Hakola         Kauko Juhantalo
26272:     Anneli Kivitie          Mikko Ekorre            Aulis Juvela
26273:     Helge Saarikoski        Veikko Vennamo          Mauri Miettinen
26274:     Urho Pohto               Tellervo Koivisto
26275:                                               N:o 152                                               3
26276: 
26277: 
26278: 
26279: 
26280:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26281: 
26282:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kuun puolelle, mutta esimerkiksi o~ttajajär
26283: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jestö vastusti tällaista ratkaisua. Neuvotteluissa
26284: olette 17 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn          yksimielisesti hyväksytyn työaikaratkaisun han-
26285: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kaluudet katsottiin vähäisemmiksi kuin ne etuu-
26286: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       det, jotka kesäloman pidentämisellä saavutet-
26287: edustaja Sampsa Aaltion ym. kirjallisesta kysy-      tiin. Ratkaisuvaiheessa myöskin yleinen mieli-
26288: myksestä n:o 152:                                   pide selvästi puolsi tällaista järjestelyä.
26289:                                                         Viisipäiväiseen kouluviikkoon siirtymisen yh-
26290:           Onko Hallitus tietoinen niistä hai-        teydessä 1970-luvun alussa työpäivien luku-
26291:        toista ja lisäkustannuksista, joita koulu-   määrää vähennettiin niin kansa- kuin oppikou-
26292:        työn aloittaminen perjantaipäivänä lo-       luissa ja vähennetty työpäivämäärä otettiin
26293:        man jälkeen ja yhden koulupäivän pitä-       käyttöön myös peruskoulussa. Koulun vuotuis-
26294:        minen keskellä pitkää viikonloppua ai-       ten työpäivien lukumäärää ei hallituksen mie-
26295:        heuttaa yhteiskunnalle, opettajille, oppi-   lestä voida nykyisestä 190 päivästä vähentää.
26296:        laille ja heidän vanhemmilleen, ja jos       Työpäivien määrän määrittely keskiarvolukuna
26297:        on,                                          muutamaa vuotta kohden on vaikeasti toteu-
26298:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tettavissa sen vuoksi, että 190 työpäivän yli-
26299:        ryhtyä koulujen luku- ja loma-aikojen        tykset vaativat joko työvuoden pidentämistä
26300:        säätämiseksi nykyistä joustavammiksi?        kesäkuulle tai kesäloman lyhentämistä elokuus-
26301:                                                     sa. Lisäksi on syytä viitata siihen, että opet-
26302:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tajien vuotuisten työpäivien määrä on oppilas-
26303: vasti seuraavaa:                                    työpäiviä suurempi, koska opettajien on pidet-
26304:    Kuten aikaisemmin on kansanedustaja Aal-         tävä peruskouluasetuksen 156 §:ssä määrätty
26305: tion samasta aiheesta tekemään suulliseen kysy-     opettajainkokous ennen lukuvuoden työajan
26306: mykseen vastattu, jouduttiin perjantai tammi-       alkamista, niin ikään opettajien työvuoteen si-
26307: kuun 2 päivä määräämään kevätlukukauden             sältyy kolme pakollista koulutus- ja suunnittelu-
26308: 1981 alkamispäiväksi sen vuoksi, että vuoden        päivää.                                     ·
26309: 1980 kesälomaa haluttiin pidentää. Ilman joulu-         Mahdollisuutta pidentää työkautta muutamal-
26310: ja pääsiäisloman lyhentämistä olisi syyslukukau-    la päivällä kesäkuun puolelle tullaan vielä sel-
26311: den 1980 työ jouduttu aloittamaan jo tors-          vittämään. Tällainen järjestely antaisi tarvitta-
26312: taina 14 päivänä elokuuta. Kouluhallitus oli        vaa joustonvaraa kysymyksessä mainittujen ti-
26313: jo määrännyt tämän päivän aloittamispäiväksi,       lanteiden välttämiseksi.
26314: mutta asia otettiin uudelleen käsiteltäväksi ja         Mikäli työmarkkinoilla yleisesti päästään yh-
26315: asetusta muutettiin siten, että työvuoden aloit-    teisymmärrykseen siitä, että jotain lauantaita
26316: tamisaikaa saatiin lykätyksi. Kesäloman piden-      käytetään työpäivänä, voidaan koulutyö mu-
26317: täminen tässä tilanteessa katsottiin opettajajär-   kauttaa tähän käytäntöön välittömästi. Tällai-
26318: jestön ja kouluviranomaisten välisissä neuvot-      sella järjestelyllä voidaan välttää epämukaviin
26319: teluissa tarkoituksenmukaiseksi siitäkin huoli-     aikoihin sattuvat työkauden aloittamispäivät ja
26320: matta, että se aiheutti joulu- ja pääsiäisloman     sovittaa koululaisten ja heidän vanhempiensa
26321: lyhennyksen. Ratkaisua puolsivat mm. perhei-        vapaapäivät mahdollisimman hyvin yhteen. Ky-
26322: den kesäloman viettoon sekä sadonkorjuuseen         seessä on kuitenkin työmarkkinaosapuolten so-
26323: liittyvät näkökohdat. Toisena vaihtoehtona työ-     pimukseen liittyvä asia, jota hallitus ei voi
26324: kauden aloittamisajan lykkäämiseen selvitettiin     yksin ratkaista.
26325: mahdollisuutta pidentää kevätlukukautta kesä-
26326:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1981
26327: 
26328:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
26329: 4                                            1981 vp.
26330: 
26331: 
26332: 
26333: 
26334:                            Tili Riksdagens Herr Talman
26335: 
26336:    1 det syf~ 37 S 1 mom. riksdagsordningen         möjligheten att förlänga vårterminen in i junj,
26337: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           men bl.a. lärarorganisationen motsatte sig en
26338: velse av den 17 mars 1981 tili vederbörande         dylik lösning. Vid förhandlingama ansågs svå-
26339: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      righeterna kring det enhälligt godkända avgö-
26340: jande av riksdagsman Sampsa Aaltio m. fl.           randet beträffande arbetstiden vara mindre än
26341: ställda spörsmål nr 152:                            de fördelar som uppnåddes genom att sommar-
26342:                                                     lovet förlängdes. 1 det avgörande skedet var
26343:           Är Regeringen medveten om de olä-         den allmänna opinionen även klart för ett dy-
26344:        genheter och tilläggskostnader som sam-      likt arrangemang.
26345:        hället, lärama, eleveroa och deras för-            1 samband med övergången tili en femdagars
26346:        äldrar förorsakas då skolarbetet efter       skolvecka i början av 1970-talet minskades an-
26347:        ett lov inleds på en fredag och då en        talet skoldagar i såväl folkskolor som läroverk
26348:        skoldag insprängts i ett långt vecko-        och det reducerade antalet arbetsdagar togs
26349:        slut, och om så är fallet,                   även i bruk i grundskolan. Regeringen anser
26350:           vilka åtgärder har Regeringen för av-     att skolans nuvarande 190 arbetsdagar per år
26351:        sikt att vidta för att fastställa tidpunk-   inte kan minskas. Att fastställa antalet arbets-
26352:        terna för skolarbete och -lov med stör-      dagar som ett medeltal för några år i taget är
26353:        re srnidighet än för närvarande?             svårt att förverkliga på grund av att mer än
26354:                                                      190 arbetsdagar kräver att arbetsåret antingen
26355:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       förlängs in i juni eller sommarlovet förkortas
26356: samt anföra följande:                               i augusti. Det är dessutom skäi att påpeka att
26357:    Såsom tidigare anfö11ts som svar på riksdags-     antalet arbetsdagar per år är större för lärare
26358: man Aaltios muntliga spörsmål i samma ären-          än för elever eftersom lärarna måste hålla det
26359: de, måste fredagen den 2 januari 1981 fast-         i 156 § grundskolförordningen stadgade lärar-
26360: ställas som vårterminens begynnelsedag på           mötet innan läsårets skolarbete inleds. Vidare
26361: grund av att man önskade förlänga sommarlovet       ingår i läramas arbetsår tre obligatoriska utbild-
26362: 1980. Utan förkortning av jul- och påsklov          nings- och planeringsdagar.
26363: skulle det ha vadt nödvändigt att höstterminen            Möjlighetema att förlänga arbetsperioden
26364: 1980 inleda arbetet redan torsdagen den 14           med några dagar in i juni kommer ännu att
26365: augusti. Skolstyrelsen hade redan fastställt att     utredas. Ett dylikt arrangemang skulle ge det
26366: skolarbetet skall inledas sagda dag, men ären-       spelrum som behövs för att undvika sådana
26367: det togs upp på nytt och förordningen ändra-        situationer som nämns i spörsmålet.
26368: des så att tidpunkten för skolårets början kun-           Om på arbetsmarknaden samförstånd kan
26369: de uppskjutas. Vid förhandlingama mellan lä-         uppnås bettäffande frågan om lördag som ar-
26370: rarorganisationen och skolmyndigheterna ansågs       betsdag, kan skolarbetet omedelbart anpassas
26371: i detta läge en förlängning av sommarlovet vara      ttil1 detta. Genom ett dylikt arrangemang kan
26372: ändamålsenlig oavsett att det föranledde en         obekväma tidpunkter för inledande av skolar-
26373: förkortning av jul- och påsklov. För denna lös-      betet undvikas och skolelevernas och deras för-
26374: ning talade bl.a. synpunkter i anslutning tili      äldrars lediga dagar anpassas tili varandra sl
26375: familjemas semestrar och skördearbetet. Ett          väl som möjligt. Här gäller det dock en fråga
26376: annat alternativ som undersöktes för att möj-        som är ansluten tili arbetsmarknadspartemas
26377: liggöra en uppskjutning av skolstarten var           avtal och regeringen kan inte ensam. avgöra dea.
26378:      Helsingfors den 15 april 1981
26379: 
26380:                                                               Undervisningsminister Pär Stenbäck
26381:                                              1981 vp.
26382: 
26383: Kirjallinen kysymys n:o 1.53
26384: 
26385: 
26386: 
26387: 
26388:                                  Almgren: Työnantajan sosiaalikus.tannusten 1askenta,perusteilsta
26389: 
26390: 
26391:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26392: 
26393:     Ns. työvoimavero eli oikealta nimeltään työn-   määräisinä. Jäännös, joka natn laskien tulee
26394: antajan maksettavaksi lankeavat sosiaalikustan-     näkyviin, voisi olla perustana yrityksen mak-
26395: nukset on kautta linjan määritelty maksettavak-     samille sosiaalikustannuksille. Prosentuaalinen
26396: si maksettujen palkkojen perusteella.               määrä jäännöksestä kuukausittain laskettuna
26397:     Tässä on suuri epäkohta. Järjestelmä aiheut-    olisi yrityksen tilitettävä valtiolle kattamaan
26398: taa sen, että työnantajat jättävät uuden, ehkä      kaikki sosiaalikustannusten erikoiserät, kuten
26399: hyvinkin tarpeellisen työvoiman palkkaamisen        kansaneläkkeen, sairausvakuutuksen, työttö-
26400: siitä johtuvien sosiaalikustannusten vuoksi. La-    myysvakuutuksen, pakollisen tapaturmavakuu-
26401: kimääräiset ja työehtosopimuspohjaiset sosiaali-    tuksen jne. Vastaavaa lukua käyttäen olisi
26402: kustannukset nousevat jo nykyään alasta riip-       mahdollista maksaa myös työntekijöille heille
26403: puen 45-55 % :iin maksetuista palkoista.            kuuluvat työeht6sopimuspohjaiset erät, kuten
26404: Korkeimmillaan ne ovat mm. metalliteollisuu-        lomaltapaluurahat, sairausajan palkat, äitiys-
26405: dessa, jossa korvattavien arkipyhien suuri luku-    lomarahat, koulutuskorvaukset ym. sekä arki-
26406: määrä aiheuttaa vastaavasti suuremmat kustan-       pyhäkorvaukset. Tällä laskentamenetelmällä
26407: nukset. Matalimmillaan ne lienevät rakennus-        olisi ilmeisesti kauaskantoiset vaikutukset niin
26408: teollisuudessa, jossa ei arkipyhiä tunneta lu-      työvoiman palkkaamisen kuin myöskin yleisen
26409: kuunottamatta itsenäisyyspäivää, joka korva-        taloudellisen asennoitumisen kannalta.
26410: taan täydellä palkalla, mikäli se sattuu arki-         Työnantajan kannalta olisi järjestelmä edul-
26411: päivälle. Tästä on oma lakinsa olemassa.            linen sikäli, että kohoavat palkkakustannukset
26412:     Sosiaalikustannusten määrä olisi irrotettava    puolestaan, mikäli liikevaihto ei kohoaisi suh-
26413: maksetuista palkoista työvoimavaltaisia yrityk-     teettomasti, vaikuttaisivat sosiaalikustannusten
26414: siä erikoisesti rasittavina. Niitä ei kuitenkaan    määrään alentavasti. Tällä olisi kuitenkin il-
26415: pitäisi kytkeä yksistään yritysten liikevaihtoon,   meinen vaikutus työllisyyden lisääntymiseen.
26416: kuten julkisuudessa on usein vaadittu. Silloin         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
26417: hypättäisiin ojasta allikkoon.                      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
26418:     Olisi löydettävä kokonaan uusi laskentape-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26419: ruste sosiaalikustannusten pohjaksi. Sellainen      vaksi seuraavan kysymyksen:
26420: voisi hyvinkin olla luku, joka saadaan, kun
26421: yrityksen liikevaihdosta ilman liikevaihtove-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26422: roa vähennetään maksetut palkat sellaisina                 ryhtyä sellaisen lainsäädännön aikaan-
26423:  kuin yritys ne joutuu maksamaan, ts. varsi-               saamiseksi, joka tekisi sosiaalikustan-
26424:  nainen työntekijälle maksettava palkka ja val-            nusten laskentaperusteen oikeudenmu-
26425:  tiolle peritty ennakkovero, siis palkat brutto-           kaisemmaksi yrittäjiä kohtaan?
26426:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1981
26427: 
26428:                                           Esko Almgren
26429: 
26430: 
26431: 
26432: 
26433: {}881004278
26434: 2                                           1981 vp.
26435: 
26436: 
26437: 
26438: 
26439:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26440: 
26441:    Valtiopäiväjärjestyksen .37 S:n 1 momen·       tava verorasitusta nykyisestään nostamatta ja.
26442: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-     muiden julkisten palvelujen kansantuoteosuut-
26443: hemies, olette 17 päivänä maaliskuuta 1981        ta pienentämättä.
26444: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio·        Sosiaaliturvan rahoituksen kannalta työryh·
26445: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen   män keskeisin johtopäätös koskee sitä, että
26446: kansanedustaja Esko Almgrenin näin kuulu·         eläketurvan kasvun myötä nykyiset palkkape-
26447: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 153:         rusteiset sosiaalivakuutusmaksut nousevat kes-
26448:                                                   tämättömän korkeiksi. Tästä syystä on vält-
26449:          Mihin .'toimenpiteisiin Hallitus aikoo   tämätöntä pyrkiä · etsimään uusia rahoitus~
26450:        ryhtyä sellaisen lainsäädännön aikaan·     muotoja tällä tavalla rahoitettaville sosiaali-
26451:        saamiseksi, joka tekisi sosiaalikustan-    menoille. Myöskin tulevaisuudessa kaikki
26452:        nusten laskentaperusteen oikeudenmu·       uudet sosiaaliturvan laajentamistoimet on ra-
26453:        kaisemmaksi yrittäjiä kohtaan?             kennettava muun kuin palkkaperusteisen rahoi-
26454:                                                   tuksen varaan. Työryhmän mietinnön sosiaa·
26455:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       liturvan rahoitusta koskevat kysymykset ovat
26456: tavasti seuraavaa:                                sekä taloudellisesti että sosiaalisesti eräitä kes-
26457:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna   keisimpiä linjaratkaisuja, joiden edessä lähivuo-
26458: 1978 työryhmän selvittämään sosiaaliturvan        sina suomalaisessa yhteiskunnassa. ollaan, jo-
26459: menokehitystä ja tavoitteiden toteuttamismah-     ten asiaa on valmisteltava huolella.
26460: dollisuuksia. Työryhmässä oli ministeriöiden         Sosiaaliturvan menokehitystä ja tavoitteiden
26461: ja tärkeimpien sosiaalivakuutuslaitosten sekä     toteutumismahdollisuuksia arv101van työryh-
26462: keskeisten etujärjestöjen asiantuntijoita. Työ-   män raportista on pyydetty lausunnot kaikil-
26463: ryhmä oli .31 . .3. 1980 päiväämässään mietin-    ta mahdollisilta sosiaaliturvaan liittyviltä ta·
26464: nössä yksimielinen.                               hoilta. Osa lausunnoista on vielä saapumatta.
26465:    Työryhmän ehdotuksen mukaan sosiaalitur-       Näiden saavuttua voidaan ryhtyä kehittämään
26466: vamenojen lähivuosikymmenien voimakkaasta         asiaa eteenpäin ja löytää asiassa kestävä rat·
26467: noususta huolimatta nämä menot on rahoitet-       kaisu.
26468:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuUtit 1981
26469: 
26470:                                                               Ministeri Katri-Helena Eskelinen
26471:                                              N:o 1.53                                             3
26472: 
26473: 
26474: 
26475: 
26476:                            Tili Riksdagens Herr Talman
26477: 
26478:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       bördan ökas från den nuvarande och utan att
26479: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           övriga offentliga tjänsters andel av national-
26480: velse av den 17 mars 1981 tili vederbörande         produkten minskas.
26481: medlem av statsrådet översänt avskrift av               Angående finansieringen av socialskyddet är
26482: följande av riksdagsman Esko Almgren under-         arbetsgruppens mest centrala slutsats den, att
26483: tecknade spörsmål nr 153:                           de nuvarande lönebaserade socialförsäkrings-
26484:                                                     premierna i och med det ökande pensions-
26485:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           skyddet blir ohållbart höga. Därför bör man
26486:        vidta för åstadkommande av en lag-           ovillkorligen sträva tili att finna nya medel
26487:        stiftning som skulle göra beräknings-        att finansiera detta slags socialkostnader.
26488:        grunden för socialutgifter mera rättvis      Även i framtiden bör alla nya utvidningar
26489:        för företagare?                              av socialskyddet bygga på annan än löneba-
26490:                                                     serad finansiering. Frågorna angående finan-
26491:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sieringen av socialskyddet i arbetsgruppens
26492: samt anföra följande:                               betänkande hör såväl ekonomiskt som socialt
26493:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte år   tili de mest centrala linjedragningar det fin-
26494: 1978 en arbetsgrupp med uppgift att utreda          ländska samhället under närmaste år ställs
26495: kostnadsutvecklingen och möjligheterna att för-     inför, varför saken måste beredas noggrant.
26496: verkliga uppställda mål inom socialskyddet. I           Angående den rapport som arbetsgruppen
26497: arbetsgruppen medverkade sakkunniga från mi-        för bedömning av kostnadsutvecklingen och
26498: nisterierna och de viktigaste socialförsäkrings-    möjligheterna att nå uppställda mål inom so-
26499: anstalterna samt från de centrala intresseorga-     cialskyddet avgivit har utlåtanden inbegärts
26500: nisationerna. Arbetsgruppen omfattade en-           från alla tänkbara organ med anknytning tili
26501: hälligt sitt betänkande av 31. 3. 1980.             socialskyddet. En del av utlåtandena har ännu
26502:    Enligt arbetsgruppens förslag skall social-      inte erhållits. Efter det att så skett kan man
26503: utgifterna trots deras tillväxt under de när-       börja utveckla ärendet vidare och söka en
26504: maste deeennieroa finansieras utan att skatte-      hållbar lösning:
26505:      Helsingfors den 22 april 1981
26506: 
26507:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
26508:                                             1981 vp.
26509: 
26510: Skriftligt spörsmål nr 154
26511: 
26512: 
26513: 
26514: 
26515:                                  Melin: Om planerna på kortare betalningstid för omsättnings-
26516:                                     skatten och acciserna
26517: 
26518: 
26519:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26520: 
26521:    Enligt omsättningsskattelagen bör skatt som     kortningar av redovisningstiderna utan att
26522: beräknats för kalendermånad erläggas senast        åsamka för företagen t.o.m. oöverstigliga eko-
26523: den sista dagen därpåföljande kalendermånad.       nomiska och administrativa svårigheter. I syn-
26524: På motsvarande sätt bör accis erläggas senast      nerhet skulle små och medelstora företag, vil-
26525: den sista dagen under följande kalendermånad.      ka ständigt besväras av brist på driftskapital,
26526: Då omsättningsskatt och accis betalas redan        lida av förnyelsen.
26527: i det skede då varan levereras eller dess pris        Man har beräknat att den planerade förkort-
26528: har debiterats av köparen oberoende av, när        ningen av redovisningstiderna kunde orsaka ett
26529: priset på själva varan betalas, har redovisning-   merfinansieringsbehov på t.o.m. 500 milj. mk
26530: en av skatten inom ovannämnda tid blivit           för företagen, vilket skulle medföra en ök-
26531: för många företag påfallande svår. Enligt upp-     ning av företagens räntekostnader med 60-70
26532: gifter som förekommit i offentligheten har         milj. mk per år. Tili omsättningsskattens och
26533: man nu vid finansministeriet planerat aut för-     accisens natur hör emelle11tid atJt de inte skall
26534: korta redovisningstiden för ovannämnda skat-       utgöra en börda för varans säljare eller dess le-
26535: lter med 5-10 dagar. Man har veterligen mo-        verantör. Den planerade förkortningen av re-
26536: tiverat förkortningen av redovisningstiderna       dovisningstiderna skulle betyda en avvikelse
26537: med att statens kassarörelse på detta sätt kun-    från denna princip och i själva verket påföran-
26538: de utjämnas.                                       det av en ny smygskatt på företagen. Med hän-
26539:     Uppbörden av skatt handhas tili största de-    visning tili det ovansagda samt med stöd av
26540: len av företagen utan särskild ersättning. Det     3 7 § 1 moment i ril{sdagsordningen framför
26541: oaktat har statsmakten under de senaste åren       undertecknad atJt vederbörande medlem av
26542:  skärpt redovisningstiden för skatt som uppbärs    statsrådet måtte svara på följande skriftliga
26543: av företagen. Redovisningstiden för förskotts-     spörsmål:
26544: innehållningar och arbetsgivarens socialskydds-
26545:  avgifter förkortades i början av 1979 från 20               Är Regeringen medveten om de skad-
26546: tili 10 dagar. I detta sammanhang ålades ar-              liga verkningar som skulle åtföljas av
26547: betsgivarna att skapa främst i beskattarnas               den planerade förkortningen av redovis-
26548: intresse ett lönebokförings- och redovisnings-            ningstiderna för omsättningsskatt och
26549:  system, som kräver betydande resurser. Ar                accis, och ifall den är,
26550:  1977 framsköts förfallodagen för förskotts-                 kommer Regeringen det oaktat att
26551:  skatJt från den 28 tili den 23 varje månad.              förverkliga dessa planer?
26552:  Det är inte möjligt att förverkliga nya för-
26553:      Helsingfors den 17 mars 1981
26554: 
26555:                                         Ingvar S. Melin
26556: 
26557: 
26558: 
26559: 
26560: 088100406K
26561: 2                                               1981 vp.
26562: 
26563: Kirjallinen kysymys n:o 154                                                                   Suomennos
26564: 
26565: 
26566: 
26567: 
26568:                                    Melin: Liikevaihtoveron ja valmisteveron maksuaikojen lyhentä-
26569:                                       missuunnitelmista
26570: 
26571: 
26572:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26573: 
26574:     Liikevaihtoverolain mukaan kalenterikuukau-        vään. Uusiin tilitysaikojen lyhennyksiin ei ole
26575: delta laskettu vero on suoritettava viimeistään        mahdollista mennä aiheuttamatta yrityksille jo-
26576: lähinnä seuraavan kalenterikuukauden viimeise-         pa ylivoimaisia taloudellisia ja hallinnollisia vai-
26577: nä päivänä. Vastaavasti valmistevero on suori-         keuksia. Erityisesti pienet ja keskisuuret yrityk-
26578: tettava viimeistään seuraavan kalenterikuukau-         set, joita vaivaa jatkuva käyttöpääoman puute,
26579: den viimeisenä päivänä. Kun liikevaihtovero            joutuisivat uudistuksesta kärsimään.
26580: ja valmistevero suoritetaan jo siinä vaiheessa,            On arvioitu, että suunniteltu tilitysaikojen
26581: kun tavara on toimitettu tai sen hinta veloi-          lyhentäminen voisi aiheuttaa jopa 500 miljoo-
26582: tettu ostajalta, riippumatta siitä, milloin itse       nan markan lisärahoitustarpeen yrityksille, min-
26583:  tavaran hinta maksetaan, on veron tilittäminen        kä seurauksena yritysten korkomenot lisääntyi-
26584: edellä mainitussa ajassa muodostunut monille           sivät 60-70 miljoonalla markalla vuodessa.
26585: yrityksille huomattavan raskaaksi. Julkisuudes-        Liikevaihtoveron ja valmisteveron luonteeseen
26586: sa esiintyneiden tietojen mukaan valtiovarain-         kuuluu kuitenkin, etteivät ne muodostu rasi-
26587: ministeriössä on nyt suunniteltu po. verojen           tukseksi tavaran myyjälle tai sen <toimittajalle.
26588: tilitysaikojen lyhentämistä 5-10 päivällä. Tili-       Suunniteltu tilitysaikojen lyhentäminen mer-
26589: tysaikojen lyhentämistä on tiettävästi perusteltu      kitsisi tästä periaatteesta poikkeamista ja itse
26590: sillä, että näin voitaisiin tasoittaa valtion kassa-   asiassa uuden piiloveron määräämistä yrityk-
26591: liikennettä.                                           sille.
26592:     Verojen kanto tapahtuu suurelta osin yri-             Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
26593: tysten toimesta ilman eri korvausta. Tästä huo-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
26594: limatta valtiovalta on viime vuosina kiristänyt        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26595: yritysten kantaman veron tilitysaikaa. Ennakon-        seuraavan kirjallisen kysymyksen:
26596: pidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen
26597: tilitysaikaa lyhennettiin vuoden 1979 alussa 20                    Onko Hallitus tietoinen niistä haital-
26598: päivästä 10 päivään. Samassa yhteydessä työn-                  lisista seuraamuksista, jotka aiheutuisi-
26599: antajat velvoitettiin lähinnä veronsaajien edun                vat suunnitellusta liikevaihtoveron ja
26600: mukaisen, huomattavia resursseja vaativan                      valmisteveron tilitysaikojen lyhentämi-
26601: palkkakirjanpito- ja tilitysjärjestelmän luomi-                sestä, ja jos on,
26602: seen. Vuonna 1977 siirrettiin ennakkovero-                        aikooko Hallitus tästä huolimatta to-
26603: jen eräpäivä kunkin kuun 28 päivästä 23 päi-                   teuttaa puheena olevat suunnitelmat?
26604:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1981
26605: 
26606:                                            Ingvar S. Melin
26607:                                             N:o 154                                                3
26608: 
26609: 
26610: 
26611: 
26612:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26613: 
26614:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa   erääntyvät verotulot ovat kertymäviiveiden joh-
26615: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      dosta käytettävissä vasta muutamia päiviä me-
26616: olette 17 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn        nohuippujen jälkeen, ei tilannetta valtion kas-
26617: kirjeenne n:o 537 ohella toimittanut valtioneu-    sanhoidon kannalta voida pitää tyydyttävänä.
26618: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       Tilapäisten maksuvalmiushäiriöiden mahdolli-
26619: kansanedustaja Ingvar S. Melinin kirjallisesta     suus kuukausien vaihteessa tuleekin valtion
26620: kysymyksestä n:o 154, jossa ltiedustellaan:        maksuvalmiuden yleisesti kiristyessä olemaan
26621:                                                    entis,tä todennäköisempää.
26622:           Onko Hallitus tietoinen niistä haital-      Jotta kuukausien lopulle sattuvien menohuip-
26623:        lisista seuraamuksista, jotka aiheutuisi-   pujen rahoitusta voitaisiin helpottaa, on valtio-
26624:        vat suunnitellusta liikevaihtoveron ja      varainministeriössä selvitelty erilaisia vaihto-
26625:        valmisteveron tilitysaikojen lyhentämi-     ehtoja rahoitusepätasapainon korjaamiseksi. Täl-
26626:        sestä, ja jos on,                           löin on pidetty tarpeellisena tutkia mm. mah-
26627:           aikooko Hallitus tästä huolimatta to-    dollisuuksia aientaa kuukauden vaihteessa erään-
26628:        teuttaa puheena olevat suunnitelmat?        tyvien valmisteverojen ja liikevaihtoveron erä-
26629:                                                    päiviä.
26630:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Verotilitysten aientamisen vaikutuksia selvi-
26631: taen seuraavaa:                                    tetäänkin parhaillaan. Kun kysymys on tällä
26632:    Kuukauden sisäiset vaihtelut valtion kassa-     hetkellä vasta alustavasta valtiovarainministe-
26633: taloudessa ovat jatkuvasti kasvaneet. Etenkin      riössä virkamiestasolla tapahtuvasta selvitystyös-
26634: kuukauden vaihteeseen on kasautunut erittäin       tä, ei asiaa öle käsitelty hallituksessa. Tämän
26635: suuri menojen enemmyys mm. veronsaajille suo-      johdosta ei esitettyyn kysymykseen ole mahdol-
26636: ritettavien tilitysten ja valtion palkkojen mak-   lista vastata tarkemmin.
26637: satuksien johdosta. Kun kuukauden vaihteessa
26638:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1981
26639: 
26640:                                                              Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
26641: 4                                            1981 vp.
26642: 
26643: 
26644: 
26645: 
26646:                            Tili Riksdagens Herr Talman
26647: 
26648:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        inkomster som förfaller i månadsskiftet inte
26649: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        är tillgängliga i praktiken förrän några dagar
26650: se nr 537 av den 17 mars 1981 1tili vederbö-        efter det att utgifterna kulminerat. Den all-
26651: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        männa åtstramningen i statens likviditet kan
26652: av följande av riksdagsman Ingvar S. Melin          också komma att medföra en ökad sannolikhet
26653: undertecknade spörsmål nr 154:                      för störningar i betalningsberedskapen kring
26654:                                                     månadsskiftena.
26655:           Är Regeringen medveten om de skad-           Finansministeriet har undersökt olika alterna-
26656:        liga verkningar som skulle åtföljas av       tiv genom vilka den bristande balansen i fi-
26657:        den planerade förkortningen av redo-         nansieringen kunde korrigeras och finansiering-
26658:        visningstiderna för omsä,ttningsskatt och    en av de utgifter som kulminerar i slutet av
26659:        accis, och ifall den är,                     månaden underlättas. Härvid har man ansett
26660:           kommer Regeringen det oaktat att          det vara nödvändigt att bl.a. undersöka möj-
26661:        förverkliga dessa planer?                    ligheterna att flytta förfallodagarna för de
26662:                                                     acciser och den omsättningsskatt som förfaller
26663:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       i månadsskiftet tili en tidigare tidpunkt.
26664: samt framföra följande:                                Verkningarna av en förflyttning av skattere-
26665:    De fluktuationer som inträffar under en må-      dovisningarna tili ett tidigare skede undersöks
26666: nad i statens kassahushållning har hela tiden       också för närvarande. Då det endast är fråga
26667: ökat. Ett synnerligen stort utgittsöverskott har    om ett preliminärt utredningsarbete som utförs
26668: hopat sig speciellt tili månadsskiftena, bl.a.      på tjänstemannanivå i finansministeriet har
26669: med anledning av redovisningarna tili skatte-       ärendet inte behandlats i regeringen. Det är
26670: tagarna och utbetalningen av statens löner.         därför inte möjligt att ge ett exaktare svar på
26671: Situationen kan inte anses vara tillfredsställan-   spörsmålet.
26672: de för statens kassarörelse, emedan de skatte-
26673:      Helsingfors den 21 april 1981
26674: 
26675:                                                                  Finansminister Ahti Pekkala
26676: Kirjallinen kysymys n:o 155
26677: 
26678: 
26679: 
26680: 
26681:                                    P. Vennamo ym.: Lasten kotihoidon tuen maksatukseen llitty-
26682:                                       väsllä epäilroltldas:ta
26683: 
26684: 
26685:                          Eduskunnan Herra Plihemiiehelle
26686: 
26687:     Perheet, joilla on kolme alle kouluikäistä        Tapseh syntymisen vuoksi, metrettää tllmän seu-
26688: lasta, ovat tällä hetkellä edellytykset täytettyään   rauksena jopa lähes 400 markkaa kuukaudessa
26689: oikeutettuja lasten kotihoitotukeen. Tuen mää-        välttämätöntä yhteiskunnan tukea. Äitiyspäivä-
26690: rä on tällä hetkellä 700 markkaa kuukaudessa          rahaa ei myöskään voi jättää anomatta, sillä
26691: eikä se ole riippuvainen perheen muista tulois-       seurauksena olisi sekä äitiyspäivärahan että ko-
26692: ta. Tuki on myös verovapaa.                           tihoitotuen menettäminen. Tällaiset perheet
26693:     Lasten kotihoitotuki on tarkoitettu avus-         ovat ilmiselviä väliinputoajia, mikä ei ole voi-
26694: tukseksi monilapsisille perheille aiheutuviin         nut olla tarkoitus kotihoidon tuesta päätettäes-
26695: kustannuksiin. Tämän vuoksi tulee käsityksem-         sä. Asia tulisi pikaisesti korjata siten, että koti-
26696: me mukaan huolehtia siitä, että muut säännök-         hoidon tuki ei lakkaisi uuden lapsen syntymän
26697: set eivät estä tämän tuen maksamista silloin,         vuoksi, vaan että kotihoidon tuen oikeuden jat-
26698: kun perheen edellytykset tuen saamiseen ei-           kuessa sitä maksettaisiin äitiyspäivärahasta huo-
26699: vät muutu. Kotihoitotuki on välttämättömyys           limatta siihen saakka kunnes aikaisemmin syn-
26700: sitä saaville perheille, jonka vuoksi sitä tulisi     tynyt oikeus kotihoidon tukeen lakkaa.
26701: edelleen kehittää ja ulottaa se koskemaan en-            Edellä lausumamme perusteella ja viitaten
26702: tistä suurempaa joukkoa sellaisia perheitä, joil-     valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
26703: la on useita pieniä lapsia.                           esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
26704:     Lasten kotihoitotuki tulisi maksaa käsityk-       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
26705:  semme mukaan kaikissa olosuhteissa. Tämän            myksen:
26706: vuoksi on käsittämättömän epäoikeudenmukais-
26707:  ta, että uuden lapsen syntyessä kotihoitotukea                  Onko Hallitus tietoinen, että lasten
26708:  saavaan perheeseen oikeus kotihoitotukeen lak-               kotihoidon tukeen oikeutettu perhe me-
26709:  kaa ja äidille ryhdytään maksamaan vain äitiys-              nettää etuuksiaan uuden lapsen synty-
26710:  päivärahaa. Kotiäidin kohdalla käy tällöin si-               misen vuoksi kotihoidon tuen korvau-
26711:  ten, että 700 markan kuukausittainen kotihoi-                tuessa usein pienemmällä äitiyspäivära-
26712:  totuki lakkaa ja äidille ryhdytään maksamaan                 halla, ja
26713:  20 markan äitiyspäivärahaa, joka jää alle 500                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26714:  markan kuukaudessa. Näin siis perhe, jossa                   ryhtyä tämän ilmiselvän epäkohdan ja
26715:  alle kouluikäisten lasten määrä lisääntyy uuden              vääryyden oikaisemiseksi?
26716:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1981
26717: 
26718:           Pekka Vennamo                  J. Juhani Kortesalmi            Anssi Joutsenlahti
26719:           Veikko Vennamo                 Urho Pohto                      Urpo Leppänen
26720: 
26721: 
26722: 
26723: 
26724: 0881003957
26725: 2                                          1981 vp.
26726: 
26727: 
26728: 
26729: 
26730:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26731: 
26732:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa   valtioneuvoston päätöksen (135/80) mukaan
26733: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     kotihoidon tukea voidaan maksaa sen jälkeen,
26734: olette 17 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn       kun sairausvakuutuslaissa tarkoitetun äitiysra-
26735: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      han suorittaminen lakkaa. Kotihoidon tukijär-
26736: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     jestelmän avulla pyritään siten äitiysrahakau-
26737: edustaja Pekka Vennamon ym. näin kuuluvasta       den päättymisen jälkeen tukemaan perheen it-
26738: kirjallisesta kysymyksestä n:o 155:               sensä järjestämää pienten lasten hoitoa.
26739:                                                      Valitettava tosiasia tällä hetkellä on, että
26740:           Onko Hallitus tietoinen, että lasten    sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan vä-
26741:        kotihoidon tukeen oikeutettu perhe me-     himmäismäärä kuukaudessa on noin 200 mark-
26742:        nettää etuuksiaan uuden lapsen synty-      kaa pienempi kuin nykyisin suoritettava koti-
26743:        misen vuoksi kotihoidon tuen korvau-       hoidon tuki. Osittaista korjausta tähän epäkoh-
26744:        tuessa usein pienemmällä äitiyspäivära-    taan toisivat mukanaan sosiaalietuuksien veron-
26745:        halla, ja                                  alaiseksi saattamista koskevat uudistusehdotuk-
26746:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    set. Perhepolitiikan tehostamista koskevan sel-
26747:        ryhtyä tämän ilmiselvän epäkohdan ja       vitystyön yhteydessä pyritään myös äitiysrahan
26748:        vääryyden oikaisemiseksi?                  ja kotihoidon tuen maksujärjestelmiin löytä-
26749:                                                   mään sellainen ratkaisumalli, joka toteuttaisi
26750:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     perheelle suoritettavan tuen saman suuruisena
26751: vasti seuraavaa:                                  säilymisen.
26752:    Lasten kotihoidon tuen myöntämisen perus-
26753: teista 21 päivänä helmikuuta 1980 annetun
26754:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1981
26755: 
26756:                                                             Ministeri Katri-Helena Eskelinen
26757:                                           N:o 155                                               3
26758: 
26759: 
26760: 
26761: 
26762:                          Tili Riksdagens Herr Talman
26763: 
26764:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen    kan stöd för vård av barn i hemmet betalas
26765: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-       sedan erläggandet av den i sjukförsäkrings-
26766: velse av den 17 mars 1981 tili vederbörande     lagen avsedda moderskapspenningen upphört.
26767: medlem av statsrådet översänt avskrift av       Genom stödsystem för vård av barn i hemmet
26768: följande av riksdagsman Pekka Vennamo m.fl.     strävar man således tili att efter det perioden
26769: undertecknade spörsmål nr 155:                  för moderskapspenningen upphört stödja fa-
26770:                                                 miljens egna arrangemang för småbarnsvård.
26771:         Är Regeringen medveten om att en           Ett beklagligt faktum är för tilifället, att
26772:       familj som är berättigad tili stöd för    minimibeloppet i månaden för moderskaps-
26773:       vård av barn i hemmet, förlorar sina      penningen, som utbetalas enligt sjukförsäkrings-
26774:       förmåner då ett nytt barn föds, efter-    lagen, är ca 200 mk mindre än det stöd för
26775:       som stödet för vård av barn i hemmet      vård av barn i hemmet som för närvarande
26776:       ersätts av moderskapspenningen, som       erläggs. De reformförslag som syftar tili att
26777:       ofta är mindre, och                       göra socialförmånerna tili skattepliktiga in-
26778:         vilka åtgärder ämnar Regeringen         komster skulle leda tili att detta missförhållan-
26779:       vidta för att avhjälpa detta uppenbara    de delvis kunde avhjälpas. I samband med det
26780:       missförhållande och denna orättvisa?      utredningsarbete som berör effektiveringen av
26781:                                                 familjepolitiken strävar man tili att finna en
26782:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    sådan lösning även beträffande betalningssyste-
26783: samt anföra följande:                           men för moderskapspenningen och stödet för
26784:   Enligt statsrådets beslut om grunderna för    vård av barn i hemmet, varigenom det stöd
26785: beviljande av stöd för vård av barn i hemmet,   som erläggs åt en familj skulle förbli lika stort.
26786: som utfärdats den 21 februari 1980 (135/80),
26787:      Helsingfors den 15 april 1981
26788: 
26789:                                                            Minister Katri-Helena Eskelinen
26790:                                                  1981 vp.
26791: 
26792: Kirjllllinen kysymys n:o 156
26793: 
26794: 
26795: 
26796: 
26797:                                     P. Vennamo ym:. Itämeren kalastuskomission suositusten ulotta-
26798:                                        misesta koskemaan sisäisiä aluevesiä
26799: 
26800: 
26801:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26802: 
26803:     Suomi on ratifioinut Itämeren ja Belttien           johtuu siitä, ettei kalastusasioista vastaava maa-
26804: kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttä-        ja metsätalousministeriö ole ryhtynyt asian vaa-
26805: mistä koskevan yleissopimuksen (SopS 40/74)              timiin toimenpiteisiin, vaikka Riista- ja kalata-
26806: jo v. 1974. Sopimuksen tarkoituksena on säi-            louden tutkimuslaitos on useissa yhteyksissä
26807: lyttää ja lisätä Itämeren elollisia luonnonvaroja       katsonut silmäharvuusmuutoksen olevan sekä
26808: ja päättää kalastuksen harjoittamisesta siten,           käytännön kalastuksen että järkiperäisen saaliin
26809: että päätökset tähtäävät luonnonvarojen järki-          talteenoton kannalta tarpeellisen. Paikalliset
26810: peräiseen ja tehokkaaseen hyväksikäyttöön.              neuvontajärjestöt j.a kalastajien lähetystöt ovat
26811: Alue, jolla tätä yleissopimusta sovelletaan, kä-        myös ko. asian ratkaisemista kiirehtineet.
26812: sittää sisäisiä aluevesiä lukuunottamatta Itäme-            Troolikalastajat ovat 15. 10. 1980 ministeri
26813: ren lahtineen. Sopimusalue on jaettu sääntöjen          Veikko Saarron luona käydessään todenneet,
26814: soveltamista varten osa-alueisiin. Suomenlahti          että "Suomenlahdella 12 mm harvuista perää ei
26815: on osa-alue n:o 32.                                     laahusnuotissa (trooleissa) voida käyttää, sillä
26816:     Itämeren kalastuksen ,säätelemiseksi on pe-         pienikokoinen kilohalli tukkii tämän harvuisen
26817: rustettu Itämeren kansainvälinen kalastuskomis-         perän silmät. Mikäli taas laahusnuottien perät
26818: sio, jossa edustettuina ovat Itämereen rajoit-          tehdään niin harvoiksi, että kilohailit menevät
26819: tuvien rantavaltioiden parhaat kala-asiantuntijat.      perien läpi, jää Suomelle kuuluva kilohailikiin-
26820: Komissio pyytää vuosittain kansainväliseltä me-         'tiö lähes täysin hyödyntämättä. Esim. vuonna
26821: rentutikimusneuvostolta (ICES) arviot kalakan-           1979 troolialukset kalastivat kilohailia yli
26822: tojen tilasta ja suositukset .suurimma!ksi sallit-      3 milj. kiloa. Suomenlahdella on samassa trooli-
26823: tavaksi saaliiksi. ICES käyttää suositusten laa-        saaliissa lähes aina sekä kilohailia että silakkaa.
26824: timisessa kansallisten tutkimuslaitosten kerää-         Teknisin apuvälinein, esim. kaikuluotaimella ei
26825:  miä aineistoja.                                        etukäteen voida tietää koostuuko piirturi:ssa nä-
26826:     1tämeren kalastuskomission suoshuikset on           kyvä parvi kilohaileista vai silakoista. Tästä
26827: saatettu voimaan eri maiden kalastussäädöksiin          myös johtuu, ettei kilohailipyydyksellä kalastet-
26828: liitetyillä asetuksilla. Asetuksella (481/77) on        taessa voida välttyä saamasta silakan sivusaa-
26829: määrätty, että osa-alueilla 30-32 ja 29 pohjoi-         lista." Samassa muistiossa kalastajat ovat esittä-
26830: seen leveysasteesta 59o 30' N saadaan silakan ja        neet, että "Nyt esitetty päätös ei millään lailla
26831: kilohailin pyynnissä käyttää langasta kudottua           muuttaisi nykyistä käytäntöä, sillä Suomenlah-
26832: pyydystä, jonka silmäkoko on 16 mm. Solmu-              della on kalastettu 10-11 mm harvuisilla laa-
26833: välimittausta käytettäessä vastaava harvuus on           husnuotilla niin kauan kuin ko ..toimintaa meil-
26834:  10 mm. Sisäisillä aluevesillä, jotka eivät kuulu       lä on harjoitettu. Tärkeintä itse asiassa on se,
26835:  sopimusalueeseen, voidaan kilohailia kalastaa          että mainitulla päätöksellä voitaisiin järkiperäis-
26836:  10 mm harvuisella pyydyksellä. Vastaavasti si-          tää kalastusta ja saada määräykset vastaamaan
26837:  lakkaa joudutaan kalastamaan 12 mm harvui-              käytäntöä sekä tehtyjä sopimuksia".
26838:  silla nuotilla, rysillä ja trooleilla. Yleissopimuk-       Samasta asiasta on 23. 1. 1981 Kalatalouden
26839:  sessa on kuitenkin edellytetty, että jokainen so-       Keskusliitto muistuttanut maa- ja metsätalous-
26840:  pimusvaltio toteuttaa kalastuksen osalta komis-         ministeriötä. Lähettämässään kirjeessä liitto on
26841:  sion suositukset sekä aluevesillään että lain-          maininnut, että "Koska edellä kuvattu tilanne
26842:  käyttövaltansa piiriin kuuluvilla vesillä. Sisäis-      vaikuttaa kalastajien investointipäätöksiin ja nä-
26843:  ten aluevesien osalta Itämeren kalastuskomis-           mä rahalliselta arvoltaan yksityistä kalastajaa
26844:  sion suositusta ei ole saatettu voimaan, mikä           koskevina saattavat olla jopa 100 000 markan
26845: 0881004125
26846: 2                                             1981 Vp.
26847: 
26848: suuruusluokkaa, pyydämme kunnioittaen, että         neuvoston asianomaisen jäsenen v~Wtalitti.v.aksi
26849: maa- ja metsätalousministeriö selvittäisi edellä-   'Seuraavan kysymyksen:
26850: mainittujen lakien ja niiden nojalla annettujen
26851: kalastusmääräysten keskinäisen tsuhteen toisiin-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26852: sa". Tämäkään kirjelmä ei ole johtanut näky-               ryhtyä, että Itämeren kalastuskomission
26853: viin toimenp~teisiin.                                      suositukset saadaan koskemaan myös si-
26854:    Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjesty:ksen            säisiä aluevesiä?
26855: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme Valtio-
26856:      Helsingissä 17 päivänä ttnaaliskuuta 1981
26857: 
26858:                Pekka Vennamo                                    Urho Pohto
26859:                Veikko Vennamo                                   Urpo Leppänen
26860:                J. Juhani Kortesalmi                             Anssi Joutsenlahti
26861:                                               N:o 156                                                3
26862: 
26863: 
26864: 
26865: 
26866:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26867: 
26868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       joista. Näin ollen kunkin valtion kalastUsvyö-
26869: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hykkeellä on voimassa ,sen valtion kalastusta
26870: olette 17 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn          koskeva lainsäädäntö. Koska Itämeren valtiot
26871: kirjeenne n:o 534 ohella lähettänyt valtioneu-       huolimatta laaj,ennetuista :kalastusvyöhyikkeistä
26872: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         haluavat jatkaa yleissopimuksen soveltamista ja
26873: kansanedustaja Pekka Vennamon ym. näin kuu-          yhteistä työtä kalakantojen säilyttämiseksi, ovat
26874: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 156:          ne sopeuttaneet kansalliset määräY'ksensä komis-
26875:                                                      sion antamien ,suositusten mukais1ksi. Esimer-
26876:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kiksi Suomessa voidaan asetuksella antaa suo-
26877:        ~yhtyä, että Itämeren kalastuskomission
26878:                                                      situksia koskevia määräyksiä, jotka Suomen
26879:        suositukset saadaan koskemaan myös si-        kansalaisten ja suomalaisten pyyntialusten osal-
26880:        säisiä aluevesiä?                             ta koskevat näiden suositusten täytäntöönpanoa
26881:                                                      ja soveltamista sopimusalueella.
26882:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Suomen sisäisillä aluevesillä on voimassa ka-
26883: vasti seuraavaa:                                     lastuslaki ja sen nojalla annetut säädökset ja
26884:    Gdanskissa 13 päivänä syyskuuta 1973 on al-       määräykset. Jos katsotaan tarkoituksenmukai-
26885: lekirjoitettu Itämeren ja Belttien kalastusta ja     seksi, että Kansainvälisen Itämeren kalastus-
26886: elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskeva      komission suositukset on saatettava voimaan
26887: yleissopimus (SopS 40/74), jonka eräät mää-          myös sisäisillä vesialueilla, mahdolliset säädök-
26888: räykset eduskunta on 26 päivänä maaliskuuta          set ja määräykset on tältä osin annettava ka"
26889: 1974 hyväksynyt ja tasavallan presidentti 6 päi-     lastuslain muutoksella tai sen nojalla. Mainitun
26890: vänä kesäkuuta 1974 ratifioinut.                     kalastuskomission kaikkia suosituksia ei ilmei-
26891:    Alue, jolla tätä yleissopimusta sovelletaan,      sestikään ole syytä sisällyttää kalastuslainsää-
26892: käsittää sisäisiä vesiä lukuunottamatta Itämeren     däntöömme, ja esim. havaspyydysten silmähar-
26893: koko vesialueen.                                     vuuksia koskevat säädökset on ennen mahdolli-
26894:    Yleissopimuksen tarkoitusta 1silmällä pitäen      sia tarkistuksia aiheellista ottaa kokonaisvaltai•
26895: on perustettu Kansainvälinen Itämeren kalastus-      seen harkintaan.
26896: komissio, jonka suositusten voimaansaattamises-         Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen
26897: ta on annettu laki n:o 483/75.                       esitys kalastuslainsäädännön uudistamisesta. Esi-
26898:    Itämeren kalastusta koskevan yleissopimuk-        tyksessä mm. pyyntitapoja koskeva säätely on
26899: sen voimaan tulon jälkeen on sopimusalueella         ehdotettu siirrettäväksi laista asetustasolle.
26900: tapahtunut periaatteellisia muutoksia sikäli, että   Näin ollen myös Kansainvälisen I,tämeren kalas-
26901: Itämeri on kokonaisuudessaan jaettu sopimus-         tuskomission suositusten mahdollinen sovelta-
26902: valtioiden kesken kalastusvyöhykkeisiin lukuun-      minen sisäisillä aluevesillä ,tulee tarkoituksen-
26903: ottamatta eräitä alueita, joiden kohdalla ao.        mukaisimmin pohdittavaksi uuden kalastuslain
26904: maat eivät ole voineet sopia vyöhykkeiden ra-        soveltamissäädösten valmistelun yhteydessä.
26905:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1981
26906: 
26907:                                                                           Ministeri Veikko Saarto
26908: 4                                              1981 vp.
26909: 
26910: 
26911: 
26912: 
26913:                              Tili Riksdagens Herr Talman
26914: 
26915:    I det 1syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de utvidgade fiskezonerna önskar fortsätta att
26916: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder .skrivelse        tillämpa konventionen och det samfällda arbe-
26917: nr 534 av den 17 mars 1981 tili vederbörande          tet på bevarandet av fiskbestånden, har de an-
26918: medlem av statsrådet översänt aV1skrift av föl-       passat sina nationella föreskrifter tili innehållet
26919: jande av riksdagsman Pekka Vennamo m. fl.             i de av kommissionen lämnade rekommenda-
26920: ställda .skriftliga spöx:smål nr 156:                 tionerna. Exempelvis i Finland kan genom för-
26921:                                                       ordning utfärdas föreskrifter, som i fråga om
26922:           Vilka åtgärder avser Regeringen vid-        finska medborgare och finska fångstfartyg be-
26923:        taga, för att fiskerikommissionens för         rör verkställighet och tillämpning av dessa re-
26924:        Östersjön rekommendationer skall fås           kommendationer inom konventionsområdet.
26925:        att beröra jämväl de inre territorial-             Inom Finlands inre territorialvatten gäller la-
26926:        ·vattnen?                                      gen om fiske och med stöd av denna utfärdade
26927:                                                       stadganden och föreskrifter. Skulle det anses
26928:     Som svar på spörsmålet får jag vörds.amt          vara ändamålsenligt, atlt Internationella fiskeri-
26929: anföra följande:                                      kommissionens för Östersjön rekommendatio-
26930:     I Gdansk har den 13 september 1973 under-         ner borde bringas i kraft också inom de inre
26931: tecknats konventionen rörande fislket och be-         territorialvattnen, skall eventuella .stadganden
26932: varandet av de levande tillgångarna i Öster-           och föreskrifter till denna del givas genom
26933: sjön och Bälten (FördrS 40/74), i viiken inne-        ändring av lagen om fiske eller med stöd av
26934: fattade vissa föreskrifter riksdagen antagit den      denna. Alla rekommendationer från nämnda
26935: 26 mars 1974 och republikens president ratifi-        fiskerikommission är det uppenbarligen inte
26936: cerat den 6 juni 1974.                                skäl att innefatta i vår fiskerilagstiftning, och
26937:     Det område, inom vilket denna konvention          exempelvis stadgandena om maskvidderna i
26938: tillämpas, omfattar hela vattenområdet i Öster-       redskap av garn är det före eventuella juste-
26939: sjön med undantag av inre vatten. Med tanke           ringar skäl att upptaga tili helhetspräglad pröv-
26940: på konventionens ändamål har grundats Inter-          ning.
26941: nationella fiskerikommissionen för Östersjön,             Regeringens proposition rörande förnyande
26942: och om bringande i kraft av dess rekommen-            av lagstiftningen om fiske är under behandling
26943: dationer har givits lagen nr 483/75.                  i riksdagen. I propositionen har bl. a. regle-
26944:     Sedan konventionen rörande fisket i Ö.ster-       ringen av fångstmetoderna föreslagits bli flyttad
26945: sjön trätt i kraft har inom konventionsområdet        från lagen tili förordningsnivå. Sålunda kom-
26946: inträffat principiella förändringar såtillvida, att   mer även den eventuella tillämpningen av re-
26947: Ö.stersjön i sin helhet delats upp i fiskezoner       kommendationerna från Internationella fiskeri-
26948: mellan de fördragsslutande staterna med undan-        kommissionen för Östersjön inom de inre terri-
26949: tag av vissa områden, rörande vi1ka de ifråga-        torialvattnen mest ändamålsenligt upp tili dryft-
26950: varande länderna inte kunnat komma överens            ning i samband med beredningen av stadgan-
26951: om zonernas gränser. Sålunda gäller inom varje         dena om tillämpning av den nya lagen om
26952: stats fiskezon den lagstiftning som berör fisket       fiske.
26953: inom denna stat. Emedan Östersjöstaterna trots
26954:      Helsingfors den 21 april 1981
26955: 
26956:                                                                              Minister Veikko Saarto
26957:                                              1981 vp.
26958: 
26959: Kirjallinen kysymys n:o 157
26960: 
26961: 
26962: 
26963: 
26964:                                  Juntumaa ym.: Diakonien pätevyydestä kuntien sosiaali- ja
26965:                                     päihdehuollon tehtäviin
26966: 
26967: 
26968:                          Edu·skunnan Herra Puhemiehelle
26969: 
26970:     Sosiaalihuollon hallintoa koskevilla asetuk-    loman tai pienten lasten hoidon vuoksi kotona
26971: silla on äskettäin muutettu kunnan sosiaali-        olevien diakonien työhönpaluu. Myös määrä-
26972: työntekijöiltä vaadittavia kelpoisuusehtoja. Täl-   tyissä tehtävissä viransijaisina olevien diako-
26973: löin on mm. ratkaisevasti heikennetty diako-        nien työmahdollisuudet heikkenevät tuntuvasti
26974: nien mahdollisuuksia toimia kuntien palveluk-       uusien asetusten seurauksena.
26975: sessa sosiaalityöntekijöinä. Kuitenkin diakonin        Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
26976: tutkintoa voidaan pitää täysin samantasaisena       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
26977: sosiaalihuoltajan sekä Svenska social- och kom-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26978: munalhögskolanissa suoritettuun tutkintoon          vaksi seuraavan kysymyksen:
26979: verrattuna.
26980:     Lakien voimaantulosäännöksissä on turvattu                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26981: jo virassa olleiden diakonien oikeudet hoitaa              ryhtyä sen seikan varmistamiseksi, että
26982: tehtäväänsä. Sen sijaan uusilla asetuksilla on             kirkon diakonia- ja sosiaalityöntekijän
26983: evätty heiltä etenemismahdollisuudet urallaan.             tutkinnon suorittaneet diak6nit myös
26984:     Voimaantulosäännöksissä ei ole otettu huo-             tulevaisuudessa katsotaan päteviksi kun-
26985: mioon tulevaisuudessa valmistuvien diakonien               tien sosiaali- ja päihdehuollon tehtä-
26986:  sijoittumista kuntien palvelukseen. Samoin on             viin?
26987:  jätetty huomiotta eri syistä esimerkiksi äitiys-
26988:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1981
26989: 
26990:          Antero Juntumaa               Ulla Järvilehto               Väinö Rautiainen
26991:          Veikko Pihlajamäki            Sakari Knuuttila              Asser Stenbäck
26992:          Bror Lillqvist                Anneli Kivitie                Eero Lattula
26993:          Helvi Hyrynkangas             Esko Almgren                  Anssi Joutsenlahti
26994:          Sauli Hautala                 Erkki Korhonen                Juhani Saukkonen
26995:                   Aimo Ajo                                   Olavi Ronkainen
26996: 
26997: 
26998: 
26999: 
27000: 088100409N
27001: 2                                             1981 vp.
27002: 
27003: 
27004: 
27005: 
27006:                          Eduskunnan Herra PuhemieheHe
27007: 
27008:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         kinto, kun taas muihin sosiaalihuollon virkoi-
27009: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         hin olisi edellytyksenä jokin soveltuva sosiaali-
27010: mies, olette 18 päivänä maaliskuuta 1981 päi-        alan tutkinto.
27011: vätyn ' kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         Koska uusien kelpoisuusehtojen voimaan as-
27012: voston .asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tumisen seurauksena on syntynyt yksilötason
27013: kansanedustaja Antero Juntumaan ym. näin             ongelmia, ollaan sosiaali- ja terveysministeriössä
27014: kuuluvas~a kirjallisesta kysymyksestä n:o 157:       päädytty siihen, että siirtymävaiheessa tulee
27015:                                                      kelpoisuusehdoissa joustaa. Näin ollen asetusta
27016:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       pyritään muuttamaan siten, että soveltuva so-
27017:        ryhtyä sen seikan varmistamiseksi, että       siaalialan tutkinto antaisi tietyn pituisen ajan
27018:        kirkon diakonia- ja sosiaalityöntekijän       kelpoisuuden sosiaalihuollon virkoihin. Ministe-
27019:        tutkinnon suorittaneet diakonit myös          riössä on harkittu 3 vuoden siirtymäkautta.
27020:        tulevaisuudessa katsotaan päteviksi kun-         Keskiasteen koulutuksen kehittämisessä pyri-
27021:        tien sosiaali- ja päihdehuollon tehtä-        tään siihen, että opistoasteen ammatillisen kou-
27022:        viin?                                         lutuksen suorittaneilla on mahdollisuus välit-
27023:                                                      tömästi tämän tutkinnon jälkeen jatkaa opinto-
27024:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jaan korkeakoulussa. Tällöin opistoasteen am-
27025: vasti seuraavaa:                                     matillisen tutkinnon suorittaneiden opinnot lue-
27026:    Liian. väljät kelpoisuusehdot ovat olleet erää-   taan hyväksi korkeakouluopinnoissa.
27027: nä esteenä sosiaalihuollon kehittämiselle, var-         Edellä olevaan viitaten totean, että diakonia-
27028: sinkin kun sosiaalisten ongelmien määrä on           tutkinnon suorittaneet tulevat siirtymäkautena
27029: kasvanut ja niiden luonne muuttunut aikaisem-        olemaan kelpoisia sosiaalihuollon virkoihin ku-
27030: paan verrattuna. Sosiaalityön koulutushajaan-        ten aikaisemminkin. Ne diakoniatutkinnon suo-
27031: nuksesta on pyritty yhtenäistämiseen ja koulu-       rittaneet, jotka haluavat siirtyä kunnallisiin vir-
27032: tuksen tason nostamiseen. Asiaa pohti sosiaali-      koihin, voivat siirtymäkauden jälkeen ja tieten-
27033: ja terveysministeriön asettama työryhmä, joka        kin myös sen aikana hankkia itselleen lisäkou-
27034: päätyi siihen, että vaativimpiin sosiaalihuollon     lutusta korkeakouluissa.
27035: virkoihin tulisi edellyttää korkea-asteen tut-
27036:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1981
27037: 
27038:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
27039:                                              N:o 1.57                                              3
27040: 
27041: 
27042: 
27043: 
27044:                            Tili Riksdagens Herr Talman
27045: 
27046:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tjänster skulle vara någon Iämplig examen på
27047: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        det sociala området.
27048: se av den 18 mars 1981 tili vederbörande                Då det som en följd av de nya kompetens-
27049: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      kravens ikraftträdande uppstått problem på det
27050: jande av riksdagsman Antero Juntumaa m. fl.         individuella planet har man vid social- och
27051: undertecknade spörsmål nr 157:                       hälsovårdsministeriet kommit tili att i över-
27052:                                                      gångsskedet en större smidighet i fråga om
27053:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            kompetenskraven borde iakttas vid övergångs-
27054:        vidta för att säkerställa, att diakoner      skedet. Man strävar således tili att ändra för-
27055:        som avlagt diakon- eller socialarbetar-      ordningen så, att en för det sociala området
27056:        examen även i fortsättningen anses vara      Iämplig examen skulle ge kompetens för viss
27057:        kompetenta för kommunernas social~           tid för tjänster inom socialvården. Vid minis-
27058:        vård och vård av rusmedelsmissbru-           teriet har man övervägt en övergångsperiod på
27059:        kare?                                        .3 år.
27060:                                                         Vid utvecklandet av mellanstadieutbild-
27061:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ningen strävar man tili att personer med yr-
27062: samt anföra följande:                                kesutbildning på institutsnivå har möjlighet att
27063:    Ett av hindren för utvecklandet av social-       omedelbart efter denna examen fortsätta sina
27064: vården har varit de alltför vida kompetens-         studier vid högskola. Härvid räknas yrkes-
27065: fordringarna, i synnerhet då de sociala proble-      examen på institutsnivå tillgodo vid högskole-
27066: men kvantitativt har ökat och då problemens         studierna.
27067: karaktär förändrats jämfört med tidigare. Från          Med hänvisning tili det ovansagda konstate-
27068: splittringen i fråga om utbildningen inom so-       rar jag att personer som avlagt diakoniexamen
27069: cialarbetet har man strävat tili att förenhetliga   är, såsom också tidigare, under övergångsperio-
27070: utbildningen och tili att höja utbildningsnivån.    den kompetenta för socialvårdstjänster. De som
27071: En av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt    avlagt diakoniexamen och önskar flytta över
27072: arbetsgrupp dryftade frågan och kom tili att        tili kommunala tjänster, kan efter övergångs-
27073: man för mera krävande tjänster inom social-         perioden och naturligtvis även under den skaf-
27074: vården borde förutsätta högskoleexamen,             fa sig tiliäggsutbildning vid högskolor.
27075: medan förutsättningen för övriga socialvårds-
27076:      Helsingfors den 16 april 1981
27077: 
27078:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
27079:                                               1981 vp.
27080: 
27081: Kirjallinen kysymys n:o 158
27082: 
27083: 
27084: 
27085: 
27086:                                   Söderström ym.: Vaasan läänin opiskelijaterveydenhuollon järjes-
27087:                                      tämisestä
27088: 
27089: 
27090:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27091: 
27092:    Vaasan läänin alueella monet terveyskeskuk-       tioneuvosto kuitenkaan ole myöntänyt riittä-
27093: set ja terveyskeskuskuntainliitot ovat anoneet       västi henkilökuntaa opiskelijaterveydenhuollon
27094: erivapautta opiskelijaterveydenhuollon järjestä-     järjestämiseksi. Ennen kaikkea terveydenhoita-
27095: miseksi, koska ko. terveyskeskuksissa ei ole         jien ja muun henkilökunnan puute on aiheut-
27096: riittävästi henkilökuntaa. Terveydenhuolto on        tanut sen, että ko. terveyskeskukset eivät
27097: järjestämättä Kokkolan kaupungissa mm. Kok-          pysty järjestämään opiskelijaterveydenhuoltoa.
27098: kolan talouskoulussa, Keski-Pohjanmaan kan-          Vaasan läänin alueella on terveydenhoitajien
27099: sanopistossa, Kokkolan teknillisessä koulussa        osalta tilanne sellainen, että voimassa olevan
27100: ja Kokkolan sairaanhoito-oppilaitoksessa. Kok-       valtakunnallisen suunnitelman mukaan uusia
27101: kolan seudun kansanterveystyön kuntainliitto on      terveydenhoitajan virkoja ei ennen vuotta 1985
27102: vuodelle 1981 anonut vapautusta lääkintöhalli-       tulisi koko lääniin. Tämän jälkeen kuitenkin
27103: tukselta opiskelijaterveydenhuollon järjestämi-      juuri näihin kuntiin on suunniteltu perustet-
27104: sestä, koska kuntainliitolla ei ole oman näke-       tavaksi nämä virat.
27105: myksensä mukaan riittävästi henkilökuntaa.              Terveydenhuollon järjestämisen kannalta olisi
27106: Kuntainliitto on kuitenkin todennut voivansa         kuitenkin ensiarvoisen tärkeätä, että juuri
27107: järjestää hammashuollon.                             opiskelijoille, jotka ovat kasvukautensa loppu-
27108:     Vaasan kaupungissa Vaasan terveyskeskus on       puolella ja sopeutuvat yhteiskunnalliseen elä-
27109: saanut erivapauden Sjukvårdsläroanstalt-nimi-        mään, olisi järjestetty kunnollinen terveyden-
27110: sen koulun terveydenhuollon järjestämisestä.         huolto tulevaisuutta silmälläpitäen. Suunnitel-
27111:     Seinäjoella Seinäjoen ammatillisessa kurssi-     mien niukkuus ja nykyinen tilanne on heikko.
27112: keskuksessa ja Seinäjoen talouskoulussa on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27113: myöskin opiskelijaterveydenhuolto järjestämät-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27114: tä, samojen erivapausanomusten pohjalta.             me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27115:     Teuvan-Jurvan kansanterveystyön kuntain-         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27116: liitto on anonut samanlaista erivapautta amma-
27117: tillisen kurssikeskuksen terveydenhuollon jär-                 Onko Hallitus tietoinen, että Vaasan
27118: jestämisestä. Tämä anomus on tehty vuoden                   läänin alueella peräti kahdeksan oppi-
27119: 1985 loppuun saakka, hammashuollon osalta                   laitosta on ilman järjestelmällistä ter-
27120: vuoden 1981 osalta.                                         veydenhuoltoa, ja
27121:     Kunnille, joille on määrätty opiskelijatervey-             mitä Hallitus aikoo tehdä tämän va-
27122: denhuollon järjestäminen valtakunnallisessa                 kavan epäkohdan korjaamiseksi?        .
27123:  suunnitelmassa vuosille 1981-1985, ei vai-
27124: !~   Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
27125: 
27126:                Sten Söderström                                  Jarmo Wahlström
27127: 
27128: 
27129: 
27130: 
27131: 088100407L
27132: 2                                                1981 vp.
27133: 
27134: 
27135: 
27136: 
27137:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27138: 
27139:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          toimesta. Ammattioppilaitoksia tai vastaavia oli
27140: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           269 ja näistä 83 oli sellaisia, joissa opiskelija-
27141: olette 20 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn             terveydenhuolto oli järjestämättä. Korkeakou-
27142: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            lujen opiskelijaterveydenhuollosta huolehti Yli-
27143: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           oppilaiden terveydenhoitosäätiö.
27144: edustaja Söderströmin ym. näin kuuluvasta kir-              Tämän selvityksen valmistumisen jälkeen 'lää-
27145: jallisesta kysymyksestä n:o 158:                        kintöhallitus esit1!i, että opiskelijaterveydenhuol-
27146:                                                         lon siirtyessä kunnalle voidaan oppilaitoksessa
27147:            Onko Hallitus tietoinen, että Vaasan         työskentelevä terveydenhuoltohenkilökunta siir-
27148:         läänin alueella peräti kahdeksan oppilai-       tää valtakunnallisen suunnitelman mukaisen
27149:        .tosta on ilman järjestelmällistä tervey-        virkalisäyskiintiön ulkopuolelta. Tällainen jär-
27150:        denhuoltoa, ja                                   jestely tulikin mahdolliseksi valtakunnallisessa
27151:            mitä Hallitus aikoo tehdä tämän va-          suunnitelmassa kansanterveystyön järjestämi-
27152:         kavan epäkohdan korjaamiseksi?                  sestä vuosina 1981-1985.
27153:                                                             Vaasan läänin kiintiö eri asteisten uusien
27154:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sairaanhoitajien virkojen lisäykseksi kansanter-
27155: vasti seuraavaa:                                         veystyössä vuonna 1981 oli lääkintöhallituksen
27156:    Kansanterveyslain muutokseen 2. 9. 1976              ohjeiden mukaan 11.
27157: (788/76) sisältyi kunnille velvoite huolehtia               Sellaisissa oppilaitoksissa, joissa ei ole ollut
27158: 1. 1. 1977 lähtien opiskelijaterveydenhuollosta,         ennestään terveydenhuoltohenkilökuntaa pal-
27159: kuitenkin siten, että lääkintöhallituksella on          kattuna, on terveyskeskuksen pitänyt joko si-
27160: oikeus vuoden 1985 loppuun myöntää tästä vel-            säisin työjärjestelyin tai uusien virkojen avulla
27161: voituksesta vapautus siltä osin kuin opiskelija-        huolehtia opiskelijaterveydenhuollosta.
27162: terveydenhuolto lain voimaan tullessa oli muu-              Valtakunnallisen suunnitelman mukaiset vir-
27163: toin järjestetty lääkintöhallituksen hyväksymäl-        kakiintiöt antavat mahdollisuuden vain vähäi-
27164: lä tavalla. Lain perusteluissa todettiin, että jär-      siin uusiin virkoihin, mistä syystä opiskelijater-
27165: jestely on tarkoitus toteuttaa kansanterveystyön         veydenhuollon kehittäminen edellyttää myös
27166: järjestämistä varten valtakunnallisissa suunni-          olemassa olevien voimavarojen mahdollisimman
27167: telmissa vahvistettujen henkilökunta- ja inves-          tarkoituksenmukaista käyttöä.
27168: tointikiintiöiden puitteissa.                               Koska terveyskeskusten voimavarat pääosin
27169:    Kuntien lääkintöhallitukselle antamien ilmoi-        ovat tyydyttävät, sosiaali- ja terveysministeriö
27170: tusten mukaan vuonna 1978 oli kunnissa opis-             katsoo, että terveyskeskuksissa tulee sisäisin työ-
27171: toja tai vastaavia keskiasteen oppilaitoksia 213         järjestelyin tehdä mahdolliseksi se, että kes-
27172: kappaletta, joista 47 oli sellaisia, joissa opiskeli-    kiasteen oppilaitosten oppilaat otetaan opiske-
27173: jaterveydenhuoltoa ei ollut järjestetty kunnan           lijaterveydenhuollon piiriin.
27174:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1981
27175: 
27176:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
27177:                                              N:o 158                                                3
27178: 
27179: 
27180: 
27181: 
27182:                            Tili Riksdagens Herr Talman
27183: 
27184:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        där hälsovården för studerandena inte var ord-
27185: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          nad. Hälsovården för studerandena vid högsko-
27186: velse av den 20 mars 1981 tili vederbörande        lor handhas av Ylioppilaiden terveydenhoito-
27187: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     säätiö.
27188: jande av riksdagsman Söderström m. fl. ställda         Efter det att denna utredning färdigställts
27189: spörsmål nr 158:                                   föreslog medicinalstyrelsen att då hälsovården
27190:                                                    för studerande åläggs kommun, kan den hälso-
27191:           Är Regeringen medveten om att det        vårdspersonal som arbetar vid ifrågavarande
27192:        i Vasa Iän finns inte mindre än åtta        läroanstalter överföras utanför den kvot för
27193:        läroanstalter u:tan ordnad hälsovård, och   ökat antal tjänster, som fastställts i de riks-
27194:           vad ämnar Regeringen göra för att        omfattande planerna. Ett dylikt arrangemang
27195:        avlägsna detta allvarliga missförhållan-    blev också möjligt genom den riksomfattande
27196:        de?                                         planen för ordnandet av folkhälsoarbetet åren
27197:                                                    1981-1985.
27198:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Enligt medicinalstyrelsens direktiv var år
27199: samt anföra följande:                               1981 kvoten för inrättande av nva sjukskötar-
27200:    Enligt lagen den 2 september 1976 om änd-       tjänster på olika nivåer inom folkhälsoarbetet
27201: ring av folkhälsolagen ( 788/76) åligger det        11 i Vasa Iän.
27202: kommun att från 1. 1. 1977 upprätthålla hälso-         Vid sådana läroanstalter som inte tidigare
27203: vård för studerande, dock så att medicinalsty-     haft avlönad hälsovårdspersonal har det varit
27204: relsen tili utgången av år 1985 har rätt att be-   hälsocentralens uppgift att antingen genom
27205: fria kommun från denna skyldighet tili den del     interna arrangemang ellet nya tjänster ombesör-
27206: hälsovården för studerande varit ordnad på an-     ja hälsovården för studerandena.
27207: nat av medicinalstyrelsen godkänt sätt då lagen        Enligt tjänstekvoterna i den riksomfattande
27208: trädde i kraft. 1 lagens motivering konstatera-     planen är det endast möjligt att inrätta ett få-
27209: des att arrangemanget avsågs bli förvenkliga:t      tal nya tjänster, varför utvecklandet av hälso-
27210: inom ramen för de personal- och investerings-      vården för studerande förutsätter, att även de
27211: kvoter som fastställts i de riksomfaHande pla-     tillbudsstående resurserna används så ändamåls-
27212: nerna för oJ.1dnandet av folkhälsoarbetet.         enligt som möjligt.
27213:    Enligt de meddelanden medicinalstyrelsen            Eftersom hälsocentralernas resurser i allmän-
27214:  fått från kommunerna fanns det år 1978 i kom-     het är tillfredsställande, anser social- och hälso-
27215: munerna 213 institut ellet motsvarande läro-       vårdsministeriet att man vid hälsocentralerna
27216:  anstalter på mellanstadiet, varav 47 var sådana   genom interna arbetsarrangemang skall möjlig-
27217: där hälsovården för studerandena inte ordnats      göra att eleverna vid läroanstalter på mellan-
27218:  av kommunen. Antalet yrkesskolor ellet mot-       stadiet omfattas av hälsovården för studerande.
27219:  svarande var 269 och av dessa var 83 sådana
27220:      Helsingfors den 21 april 1981
27221: 
27222:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
27223:                                              1981 vp.
27224: 
27225: Kirjallinen kysymys n:o 159
27226: 
27227: 
27228: 
27229: 
27230:                                  Perho ym.: Suomen ja Japanin välisen kauppataseen epätasapai-
27231:                                     nosta
27232: 
27233: 
27234:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27235: 
27236:    Maamme kauppatase on viime vuosina kään-         nittu yhteen maahan syntynyt kauppavaje aja-
27237: tynyt alijäämäiseksi. Erikoispiirteenä tässä ali-   tuksia tilanteen korjaamiseksi sopimuksistam-
27238: jäämäisyydessä on sen keskittyminen suurelta        me huolimatta jollain tavoin. Tätä vaatii jo
27239: osin Japanista kohdistuvaan tuontiin. Kun           kotimainen työllisyystilanteemmekin. Perustei-
27240: kauppataseen vaje vuonna 1979 Japanin kau-          ta näille ajatuksille antaa myös se, että useat
27241: passa oli 744 miljoonaa, oli se viime vuonna        Euroopan voimakkaatkin teollisuusmaat ovat
27242: noussut jo 1 537 miljoonaan markkaan. Ellei         ryhtyneet toimenpiteisiin sopimuksistaan huoli-
27243: muutosta nykyiseen vienti- ja tuontitilantee-       matta lähinnä Japaniin syntyneen kauppava-
27244: seemme tule, nousee sanottu vaje tänä vuonna        jeensa tasoittamiseksi. Mm. Suomen tavoin
27245: ilmeisesti yli 2 miljardin markan. Kokonaisuu-      puolueettomuuspolitiikkaa harjoittava Itävalta
27246: dessaan tämä merkitsee noin kolmannesta koko        on sitonut Japanista tulevien tavaroiden tulli-
27247: Suomen kauppavajeesta.                              vapaudet Japanin vastaostoihin.
27248:    Japani myy meille korkeasti jalostettuja tuot-      Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
27249: teita, kuten kameroita, radiolaitteita ja autoja    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
27250: ja ostaa meiltä pääasiassa puunjalostusteollisuu-   me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27251: den tuotteita ja raaka-aineita. Tämän hetken        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27252: näkymillä ei ole odotettavissa, että pelkästään
27253: kauppapoliittisilla toimenpiteillä pystyisimme               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27254: vajetta lähiaikoina kaventamaan.                           ryhtyä Suomen kauppataseen alijäämäi-
27255:    Vaikka maamme onkin sitoutunut lukuisin                 syyden korjaamiseksi Japanin ja Suomen
27256: kansainvälisin sopimuksin maiden väliseen va-              välisessä kaupassa?
27257: paaseen kaupankäyntiin, herättää edellä mai-
27258:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
27259: 
27260:          Heikki Perho                  Matti Hakala                  Tapani Mörttinen
27261:          Toivo T. Pohjala              Matti Viljanen                Juhani Laitinen
27262:          Sampsa Aaltio                 Lauri lmpiö                   Arto Lampinen
27263:          Olavi Nikkilä                 Pekka Löyttyniemi             Tapio Holvitie
27264:          Timo Ihamäki                  Jalmari Torikka               P. Mäki-Hakola
27265: 
27266: 
27267: 
27268: 
27269: 0881003880
27270: 2                                            1981 vp.
27271: 
27272: 
27273: 
27274: 
27275:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27276: 
27277:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen alival-
27278: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tiosihteerin johtama valtuuskunta vierailee To-
27279: olette 20 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn         kiossa toukokuussa 1981 tarkoituksenaan selvit-
27280: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tää yhdessä Japanin ulkomaankauppaviran-
27281: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       omaisten kanssa Suomen ja Japanin kaupan
27282: edustaja H. Perhon ym. näin kuuluvasta kirjal-      tämänhetkistä tilaa ja yrittää löytää uusia kei-
27283: lisesta kysymyksestä n:o 159:                       noja maiden välisen kaupan tasapainoiseksi ke-
27284:                                                     hittämiseksi nimenomaan Suomen vientiedelly-
27285:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tyksiä parantamalla.
27286:        ryhtyä Suomen kauppataseen alijäämäi-           Todettakoon kuitenkin, että tuonti Japanis-
27287:        syyden korjaamiseksi Japanin ja Suomen       ta ei laajemmassa määrin kilpaile kotimaisen
27288:        välisessä kaupassa?                          teollisuuden vaan lähinnä muista maista tapah-
27289:                                                     tuvan tuonnin kanssa eikä saatujen selvitysten
27290:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta·        mukaan myöskään ole vaikuttanut haitallisesti
27291: vasti seuraavaa:                                    työllisyyteen Suomessa.
27292:    Suurimmat kauppataseen alijäämät v. 1980            Tämän johdosta hallitus ei katso perustelluk-
27293: oli Suomella kaupassa Neuvostoliiton (2,9 mrd       si ainakaan tässä vaiheessa suunnitella Japa-
27294: mk), Saudi-Arabian (2,6 mrd mk), Yhdysval-          nista tapahtuvan tuonnin rajoituksia.
27295: tain (1,7 mrd mk), Saksan Liittotasavallan             Multilateraalisen kauppajärjestelmän puitteis-
27296:  (1,7 mrd mk) ja Japanin (1,5 mrd mk) kans-         sa kauppataseen yli- ja alijäämät yksittäisten
27297: sa. Kauppa-alueittain suurimmat vajeet olivat       maitten kanssa ovat luonnollinen asia, eikä nii-
27298: SEV-maiden (3,7 mrd mk) ja kehitysmaiden            den pitäisi antaa esim. GATT-järjestön äsket-
27299:  (2,4 mrd mk) kanssa käydyssä kaupassa.             täin ilmaiseman kannan mukaan johtaa kaup-
27300:    Suurimmat kauppataseen ylijäämät kulunee-        paa rajoittavien toimenpiteitten käyttöönot-
27301: na vuonna Suomella oli Ruotsin ( 1,7 mrd            toon.
27302: mk), Norjan (1,0 mrd mk) ja Iso-Britannian             Suomen tuotantokoneisto on rajoitettu niin
27303:  (0,9 mrd mk) kanssa käydyssä kaupassa.             kapasiteetiltaan kuin myös tarjontavalikoimal-
27304: Kauppa-alueittain suurimmat ylijäämät olivat        taan. Talouselämän tasapainoinen kehittäminen
27305: seuraavat: EFTA (2,2 mrd mk) ja EEC (0,9            edellyttää niin tuontia kuin vientiäkin. Tämän
27306: mrd mk).                                            vuoksi onkin pyrittävä myymään vientituotan-
27307:    Mitä Japanin kaupan vajeeseen tulee, hallitus    toamme sinne mistä saamme siitä parhaan
27308: on pyrkinyt ja pyrkii edelleen kehittämään vi-      hinnan sekä toisaalta ostaamaan tarvitsemamme
27309: ranomaisten, elinkeinoelämän järjestöjen ja yri-    tuontitavarat sieltä mistä ne edullisimmin saam-
27310: tysten välistä yhteistoimintaa Japaniin suuntau-    me eikä yksinkertaisen suoraviivaisesti yritet-
27311: tuvan viennin edistämiseksi niillä aloilla, joil-   tävä tasapainottaa kauppatasetta kaikkien mai-
27312: la on ilmeisiä kasvumahdollisuuksia. Monia eri-     den kanssa. Hallitus tulee luonnollisesti seu-
27313: laisia Japaniin suuntautuvan viennin edistämis-     raamaan edelleenkin tarkoin Japanin kauppam-
27314: toimenpiteitä onkin jo toteuttamis-, sekä pitem-    me kehitystä sekä tarvittaessa ryhtymään toi-
27315: mältä aikaväliltä katsoen, suunnitteluvaiheessa.    menpiteisiin siitä mahdollisesti aiheutuvien hai-
27316:    Lähiajan toimenpiteistä mainittakoon, että       tallisten vaikutusten estämiseksi.
27317:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1981
27318: 
27319:                                                          Ulkomaankauppaministeri Esko Rekola
27320:                                               N:o 159                                              3
27321: 
27322: 
27323: 
27324: 
27325:                            Tili Riksdagens Herr Talman
27326: 
27327:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Av åtgärder inom en nära framtid må näm-
27328: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        nas, att en delegation ledd av utrikesministe-
27329: se av den 20 mars 1981 tili vederbörande med-       riets handelspolitiska understatssekreterare be-
27330: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       söker Tokyo i maj 1981 i avsikt att tilisam-
27331: sänt avskrift av riksdagsman H. Perhos m. fl.       mans med japanska utrikeshandelsmyndigheter
27332: skriftliga spörsmål nr 159:                         utreda det aktuella handelsutbytet samt att
27333:                                                     försöka finna nya utvägar att bringa handeln
27334:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      mellan länderna i balans uttryckligen genom
27335:        ta för att rätta tili underskottet i han-    att förbättra Finlands exportförutsättningar.
27336:        delsbalansen mellan Japan och Finland?          Därtill må det konstateras, att den japanska
27337:                                                     importen inte i större skala konkurrerar med
27338:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        den inhemska industrin utan närmast med im-
27339: samt anföra följande:                               porten från andra Iänder och den har enligt
27340:    De största underskotten i handelsbalansen        erhållna utredningar inte heller påverkat syssel-
27341: år 1980 hade Finland i handeln med Sovjet-          sättningen i Finland menligt.
27342: unionen (2,9 mrd mk), Saudi-Arabien (2,6               Med anledning härav anser inte regeringen
27343: mrd mk), Förenta Staterna (1,7 mrd mk),             åtminstone i detta skede det motiverat att pla-
27344: Förbundsrepubliken Tyskland (1,7 mrd mk)            nera begränsning av importen från Japan.
27345: och Japan (1,5 mrd mk). Enligt handelsom-              I det multilaterala handelssystemet är över-
27346: råden var de största underskotten i handeln         och underskott i handelsbalansen med de en-
27347: med SEV-länderna (3,7 mrd mk) och utveck-           skilda länderna en naturlig företeelse, och de
27348: lingsländerna (2,4 mrd mk).                         borde inte enligt GATT-organisationens nyligen
27349:    Under det gångna året hade Finland de            framförda ståndpunkt ge anledning tili åtgär-
27350: största överskotten i handelsbalansen i handeln     der, som tas i bruk för att begränsa handeln.
27351: med Sverige (1,7 mrd mk), Norge (1,0 mrd               Vad kapacitet och sortiment beträffar är den
27352: mk) och Starbritaunien (0,9 mrd mk). En-            finska produktionen begränsad. Näringslivets
27353: ligt handelsområden var de största överskotten      balanserade utveckling förutsätter såväl im-
27354: följande: EFTA (2,2 mrd mk) och EEC (0,9            port som export. Därför bör man sträva tili att
27355: mrd mk).                                            sälja vår exportproduktion tili Iänder där vi
27356:     Beträffande handelsunderskottet med J apan      får det bästa priset och å andra sidan köpa
27357: har regeringen strävat och strävar fortfarande      importvaror från Iänder varifrån vi får dem
27358: tili att utveckla myndigheternas, organisationer-   fördelaktigast, och inte tili att direkt försöka
27359: nas inom näringslivet och företagens gemen-         balansera handeln med alla Iänder.
27360: samma verksamhet, vilket syftar tili att främ-         Regeringen kommer naturligtvis att nog-
27361: ja exporten tili Japan inom sektorer, som har       grant följa utvecklingen av vårt handelsutbyte
27362: uppenbara tiliväxtmöjligheter. Många olika ex-      med Japan samt vid behov vidta åtgärder för
27363: portfrämjande åtgärder angående Japan håller        att förhindra dess eventuella negativa inverkan.
27364: redan på att förverkligas eller är på längre
27365: sikt i planeringsskedet.
27366:      Helsingfors den 15 april 1981
27367: 
27368:                                                             Utrikeshandelsminister Esko Rekola
27369:                                              1981 vp.
27370: 
27371: Kirjallinen kysymys n:o 160
27372: 
27373: 
27374: 
27375: 
27376:                                  Perho: Maatalousmaan arvioinnista perintöveroa määrättäessä
27377: 
27378: 
27379:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27380: 
27381:    Perintöveron määräämisessä ovat eräät pe-        tusten johdosta ostaja ei voi saada tilasta väli-
27382: rintöverolautakunnat arvostaneet vähän ennen        töntä kauppasummaa vastaavaa rahallista hyö-
27383: perittävän kuolemaa lisämaaksi hankitun maa-        tyä, joten tästäkään syystä ei ole perusteita
27384: talousmaan käyvän kauppahinnan mukaan, kun          maan korkeammalle arvostamiselle perintövero-
27385: taas kantatila on arvioitu varallisuusverotukses-   tuksessa.
27386: sa käytettävien perusteiden mukaisesti.                Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
27387:    Mainitsemani lisämaa tuottaa viljelijälle sa-    3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
27388: man tuoton kuin muukin, pitempään omistettu         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
27389: pelto, joten ei ole löydettävissä perusteita sil-   raavan kysymyksen:
27390: le, että lisämaan arvo perintöverotuksessa on
27391: moninkertainen muun pellon arvoon verrattu-                   Onko Hallitus tietoinen, että era1ssa
27392: na. Ristiriita korostuu, kun huomataan, että               perintöverolautakunnissa on vähän en-
27393: verottaja kohtelee maita maatalouden omaisuus-             nen perittävän kuolemaa ostettu lisämaa
27394: verotuksessa samanarvoisina.                               arvioitu perintöveroa määrättäessä täy-
27395:    Myöskään kaupantekoajankohdan läheisyys ei              den kauppahinnan mukaan ja itse kan-
27396: voine tehdä maata omistajalle arvokkaammaksi.              tatila varallisuusverotuksessa noudatetta-
27397: Päinvastoin valtio asettaa tilan myyjänä olles-            vien perusteiden mukaan, ja jos on,
27398: saan ostajalle rajoituksia: maan myynti ja vuok-              mitä Hallitus aikoo tehdä yhtenäis-
27399: raus ja puun myynti ovat rajoitettuja. Mainit-             ten arvostusperusteiden aikaansaamiseksi
27400: semissani tapauksissa on juuri valtio ollut lisä-          maatalousmaahan kohdistuvaa perintöve-
27401: maan myyjänä tai kaupan rahoittajana. Rajoi-               roa määrättäessä?
27402:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
27403: 
27404:                                           Heikki Perho
27405: 
27406: 
27407: 
27408: 
27409: 088100413T
27410: 2                                            1981 vp.
27411: 
27412: 
27413: 
27414: 
27415:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27416: 
27417:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      verotuksessa esiintyviä ongelmia. Näissä saan-
27418: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nöksissä onkin tästä syystä paljon kaavamaisia
27419: olette 20 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn         arvostussäännöksiä, jotka ovat tarkoituksenmu-
27420: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kaisia nimenomaan vuosittain toistuvassa omai-
27421: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       suusverotuksessa, mutta jotka kertaverotuksena
27422: edustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjal-      tapahtuvassa perintö- ja lahjaverotuksessa eivät
27423: lisesta kysymyksestä n:o 160:                       samalla tavoin ole perusteltuja. Myös perintö-
27424:                                                     verotuksen uudistamistaimikunta totesi mietin-
27425:           Onko Hallitus tietoinen, että eräissä     nössään (1980: 16), että perintö- ja lahjavero-
27426:        perintöverolautakunnissa on vähän en-        tuksessa ei voida täysin hyväksyä niitä syitä,
27427:        nen perittävän kuolemaa ostettu lisämaa      jotka tekevät oikeutetuksi maatalousmaan va-
27428:        arvioitu perintöveroa määrättäessä täy-      rovaisen arvostuksen vuosittain toistuvassa va-
27429:        den kauppahinnan mukaan ja itse kan-         rallisuusverotuksessa.
27430:        tatila varallisuusverotuksessa noudatetta-      Oikeuskäytännön kanta perinnön ja lahjan
27431:        vien perusteiden mukaan, ja jos on,          arvostamisessa on periaatteessa käyvän arvon
27432:           mitä Hallitus aikoo tehdä yhtenäis-       eli todennäköisen luovutushinnan periaate,
27433:        ten arvostusperusteiden aikaansaamiseksi     vaikka lain säännös on jäänytkin jonkin verran
27434:        maatalousmaahan kohdistuvaa perintöve-       epäselväksi. Tulo- ja varallisuusverolain mukai-
27435:        roa määrättäessä?                            sista arvoista poiketaan vain silloin, kun on
27436:                                                     luotettavaa näyttöä käyvästä arvosta tai jos
27437:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      sen muutoin katsotaan olevan yleisesti tiedos-
27438: vasti seuraavaa:                                    sa. Kun yleensä vain rahalla, talletuksilla, saa-
27439:     Perintö- ja lahjaverolain 10 §:n 1 momentin     misilla ja eräillä arvopapereilla on selvä ja rii-
27440: mukaan omaisuus arvioidaan niiden perustei-         daton markkamääräinen arvo, muodostuu näyt-
27441: den mukaan, jotka ovat voimassa omaisuuden          tökysymys käytännössä keskeiseksi käyvän ar-
27442: arvioimisesta tulo- ja omaisuusverotuksessa.        von soveltamisen kannalta. Kun käypä arvo on
27443: Kun perintö- ja lahjaverolaki säädettiin, tulo-     todennäköinen luovutushinta, konkreettista
27444: ja omaisuusverotukseen sovellettiin vuonna          näyttöä on aina silloin, kun arvostettavana ole-
27445: 1924 annettua lakia, joka oli poikkeuksetta         va omaisuus vähän ennen verovelvollisuuden
27446: sillä kannalla, että omaisuus tuli arvioida käy-    alkamista on ollut luovutuksen kohteena siten,
27447: vän hinnan mukaan. Omaisuusverotusta koske-         että kauppahinta on vapaasti muodostunut.
27448: vat arvostussäännökset uudistettiin vuonna             Kysymyksessä esitetyssä tapauksessa lisämaan
27449: 1943 annetulla tulo- ja omaisuusverolailla.         arvioiminen kauppahinnan mukaan on ollut
27450: Nämä säännökset uudistettiin perusteellisesti       täysin perintö- ja lahjaverolain ja vakiintuneen
27451: vuonna 1967. Vuoden 1975 alusta voimaan             oikeuskäytännön mukaista. Kantatilan arvioimi-
27452: tulleeseen tulo- ja varallisuusverolakiin ( 1043/   sen perusteeksi ei perintöverolautakunnalla ole
27453: 74) arvostusta koskevat säännökset otettiin         ollut saatavana sekä luotettavaa että konkreet-
27454: samansisältöisinä kuin ne olivat olleet sitä en-    tista näyttöä, jotta muuta kuin tulo- ja varalli-
27455: nen voimassa olleessa laissakin.                    suusverotuksessa sovellettavaa arvoa olisi voitu
27456:    Omaisuusverotusta koskevia säännöksiä vuon-      käyttää.
27457: na 1967 uudistettaessa otettiin ensisijaisesti         Vaikka oikeuskäytäntö on vakiintunut käyt-
27458: huomioon omaisuusverotusta koskevat näkö-           tämään arvostuksessa käyvän arvon periaatetta,
27459: kohdat eikä niinkään ajateltu perintö- ja lahja-    verotuskäytäntö on muodostunut kirjavaksi.
27460:                                               N:o 160                                               3
27461: 
27462: Perintö- ja lahjaverotuksessa on arvostuksen            Yhtenäisten arvostusperusteiden käyttäminen
27463: epäyhtenäisyyden johdosta aiheutunut epäoikeu-       perintö- ja lahjaverotuksessa ei ole välttämätön-
27464: denmukaisuutta kahdellakin tavalla. Toisaalta        tä vain maatalousmaan kohdalla, vaan olisi
27465: eri perintöverolautakunnat ovat käyttäneet eri-      erittäin tärkeätä, että kaikki perintö- ja lahja-
27466: laisia arvostusperusteita, jolloin veron määrään     verotuksessa veronalaiset varat arvostettaisiin
27467: on saattanut vaikuttaa se, mikä perintövero-         paikkakunnasta ja varallisuuslajista riippumatta
27468: lautakunta on verotuksen toimittanut. Toisaalta      yhtäläisin perustein. Valtiovarainministeriössä
27469: taas eri varallisuuslajit on saatettu arvostaa eri   onkin tarkoituksena jatkaa selvityksiä siitä,
27470: perusteilla, kuten raha ja pörssiosakkeet käy-       miten perintö- ja lahjaverotuksessa sovelletta-
27471: pään arvoon ja kiinteistöt ja maatalousmaa var-      vat arvostusperusteet saataisiin niin yhtenäisik-
27472: sin paljon alle käyvän arvon. Näin verotus on        si, että veron määrä ei olisi riippuvainen perin-
27473: vaihdellut sen mukaan, minkä laatuista varal-        tönä tai lahjana saadun omaisuuden sijainti-
27474: lisuutta on sattunut perimään.                       paikkakunnasta ja lajista.
27475:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1981
27476: 
27477:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
27478: 4                                           1981 vp.
27479: 
27480: 
27481: 
27482: 
27483:                           Till Riksdagens Herr Talman
27484: 
27485:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      ringsregler, som är ändamålsenliga vid den år-
27486: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     ligen återkommande förmögenhetsbeskattningen
27487: av den 20 mars 1981 tili vederbörande med-        men som inte på samma sätt är motiverade vid
27488: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   den engångsbeskattning som arvs- och gåvobe-
27489: av riksdagsman Heikki Perho undertecknade         skattningen utgör. Även kommissionen för te-
27490: spörsmål nr 160:                                  vision av arvsbeskattningen konstaterade i sitt
27491:                                                   betänkande (1980: 16) att man vid arvs- och
27492:           Är Regeringen medveten om att vissa     gåvobeskattningen inte helt kan godtaga de
27493:        arvsskattenämnder vid fastställandet av    skäl som berättigar tili en försiktig värdering
27494:        arvsskatt har värderat tillskottsjord,     av jordbruksjord vid den årligen återkommande
27495:        som anskaffats kort före arvlåtarens       förmögenhetsbeskattningen.
27496:        död, enligt full köpeskilling och själva      Rättspraxis utgår i princip från principen om
27497:        stomlägenheten enligt de principer som     det gängse värdet, d.v.s. det sannalika över-
27498:        iakttas vid förmögenhetsbeskattningen,     låtelsepriset, om än lagstadgandet har förblivit
27499:        och om så är fallet,                       något oklart. Man avviker från värdena enligt
27500:           vad ämnar Regeringen göra för att       inkomst- och förmögenhetsskattelagen bara i
27501:        åstadkomma enhetliga värderingsgrunder     det fall att det föreligger tillförlitlig bevisning
27502:        för fastställande av arvsskatt för jord-   om det gängse värdet eller detta eljest anses
27503:        bruksjord?                                 vara allmänt bekant. Då i allmänhet bara
27504:                                                   pengar, depositioner, fordringar och vissa vär-
27505:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    depapper har ett klart och ostridigt värde i
27506: samt anföra följande:                             mark, blir i praktiken bevisningsfrågan central
27507:     Enligt 10 § 1 mom. lagen om skatt på arv      vid tillämpningen av principen om gängse vär-
27508: och gåva skall egendom värderas enligt de         de. Då det gängse värdet är det sannalika över-
27509: principer som gäller för värdering av egendom     låtelsepriset, föreligger konkret bevisning alltid
27510: vid beskattningen av inkomst och förmögenhet.     när den egendom som skall värderas kort före
27511: Då lagen om skatt på arv och gåva stiftades,      skattskyldighetens början har varit föremål för
27512: tillämpades på inkomst- och förmögenhetsbe-       överlåtelse så, att priset har bildats fritt.
27513: skattningen lagen av år 1924, viiken undantags-      I det fall som spörsmålet gäller har värde-
27514: löst stadgade att egendom skulle värderas till    ringen av tillskottsjord enligt köpeskillingen
27515: gängse pris. Värderingsgrunderna för förmögen-    skett helt i enlighet med lagen om skatt på
27516: hetsbeskattningen reviderades genom 1943 års      arv och gåva samt stadgad rättspraxis. Tili
27517: lag om inkomst- och förmögenhetsskatt. Denna      grund för sin värdering av stomlägenheten har
27518: lag reviderades grundligt år 1967. I inkomst-     arvsskattenämnden inte haft tillgång till en
27519: och förmögenhetsskattelagen (1043/74), viiken     både tillförlitlig och konkret bevisning, så, att
27520: trädde i kraft vid ingången av år 197 5, erhöll   ett annat värde än det som tillämpas vid in-
27521: stadgandena om värdering samma lydelse som        komst- och förmögenhetsbeskattningen skulle
27522: de haft även i den tidigare lagen.                ha kunnat användas.
27523:     Då stadgandena om förmögenhetsbeskattning        Fastän rättspraxis har stannat för en till-
27524: reviderades år 1967 beaktades i första hand       lämpning av principen om gängse värde vid
27525: förmögenhetsbeskattningssynpunkter och först      värdering, har beskattningspraxis blivit brokig.
27526: i andra hand de problem som förekommer vid        Den oenhetliga värderingen vid arvs- och gåvo-
27527: arvs- och gåvobeskattningen. Därför ingår även    beskattningen har lett tili orättvisa t.o.m. på
27528: i dessa stadganden många schematiska värde-       två sätt. Dels har olika arvsskattenämnder an-
27529:                                              N:o 160                                               5
27530: 
27531: vänt olika värderingsgrunder, varvid skattens       inte bara för jordbruksjordens vidkommande.
27532: belopp har kunnat komma att bero av viiken          Det skulle också vara synnerligen viktigt att
27533: arvsskattenämnd som verkställt beskattningen.       alla arvs- och gåvoskattepliktiga tillgångar vär-
27534: Dels har åter olika slag av egendom kunnat          derades enligt lika grunder, oberoende av ort
27535: bli värderade enligt olika grunder, såsom pengar    och förmögenhetsslag. Vid finansministeriet av-
27536: och börsaktier tili sitt gängse värde och fastig-   ser man även att fortsätta att utreda hur vär-
27537: heter och jordbruksjord avsevärt under det          deringsgrunderna vid arvs- och gåvobeskatt-
27538: gängse värdet. Härigenom har beskattningen          ningen skulle kunna fås så enhetliga att skattens
27539: kommit att variera beroende på vilket slag av       belopp inte skulle vara beroende av vilket slag
27540: förmögenhet man har råkat ärva.                     av egendom som erhållits genom arv eller gåva,
27541:    Att tillämpa enhetliga värderingsgrunder vid     eller av var denna egendom är belägen.
27542: arvs- och gåvobeskattningen är oundgängligt
27543:      Helsingfors den 22 april 1981
27544: 
27545:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
27546: 
27547: 
27548: 
27549: 
27550: 088100413!
27551:                         j
27552:                        j
27553:                       j
27554:                      j
27555:                     j
27556:                    j
27557:                   j
27558:                  j
27559:                 j
27560:                j
27561:               j
27562:              j
27563:             j
27564:            j
27565:           j
27566:          j
27567:         j
27568:        j
27569:       j
27570:      j
27571:     j
27572:    j
27573:   j
27574:  j
27575: j
27576:                                               1981 vp.
27577: 
27578: Kirjallinen kysymys n:o 161
27579: 
27580: 
27581: 
27582: 
27583:                                   Ekorre ym.: Peruskoulun ala-asteen viidennen ja kuudennen
27584:                                      luokan ryhmäjaosta
27585: 
27586: 
27587:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27588: 
27589:     Valtioneuvosto on 26. 6. 1979 antanut kou-       mentilla 46.30 arviomäärärahana 7,5 milj. mk
27590: luhallitukselle keskiasteen kehittämislain ( 474/    ryhmäsäännösten muutokseen viidennellä ja
27591: 78) 8 § :n tarkoittamat peruskoulun kehittämis-      kuudennella luokalla. Eduskunnan tarkoitukse-
27592: ohjeet (opetusministeriön kirje 7475/27/29).         na on siten ollut toteuttaa mainittu ryhmäjako
27593: Kohdassa 2 esitetään, että nykyisin peruskoulun      sekä viidennellä että kuudennella luokalla luku-
27594: kolmatta ja neljättä luokkaa koskevat ryhmä-         vuoden 1981-82 alusta lukien.
27595: jakosäännökset ulotetaan viidettä ja kuudetta           Tulevan lukuvuoden koulun työtä suunnitel-
27596: luokkaa koskeviksi lukuvuodesta 1981-82 lu-          taessa olisi peruskoulun ala-asteiden mahdolli-
27597: kien. Perusteluina todettiin, että oppilaiden        simman pian saatava tietoonsa lopullinen rat-
27598: suoritusten hajonnan pienentämiseksi olisi vält-     kaisu 5.-6. luokkien ryhmäjaosta.
27599: tämätöntä, että jo ala-asteella voitaisiin nykyis-      Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
27600: ten tasoryhmäaineitten ja äidinkielen opetusta       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
27601: tehostaa. Tästä syystä nykyistä kolmatta ja nel-     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27602:  jättä luokkaa koskeva ryhmiinjako-oikeus tulee      tattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
27603: ulottaa myös viidettä ja kuudetta luokkaa kos-
27604:  kevaksi. Tämän mukaan vieraan kielen tai toi-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
27605:  sen kotimaisen kielen opetusryhmä, jossa on                ryhtynyt tai aikoo ryhtyä edellä maini-
27606:  vähintään 25 oppilasta, saadaan jakaa kahteen              tun valtioneuvoston päätöksen sekä val-
27607: erikseen opetettavaan ryhmään. Vastaava jako                tion tulo- ja menoarviossa momentilla
27608:  voidaan suorittaa myös äidinkielessä ja mate-              29.46.30 olevan määrärahan toteuttami-
27609:  matiikassa yhtä monena tuntina viikossa kuin               seksi siten, että peruskoulun ala-asteen
27610:  kielenopetusta annetaan. Yhdysluokissa jako-               viidennen ja kuudennen luokan ryhmä-
27611:  mahdollisuus on jo 20 oppilasta.                           jakosäännöksiä voidaan toteuttaa luku-
27612:     Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1981             vuoden 1981-82 alusta lukien?
27613:  on eduskunta hyväksynyt pääluokassa 29 mo-
27614:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
27615: 
27616:          Mikko Ekorre               Mauri Pekkarinen           Mauno Manninen
27617:          Martti Ursin               Tapio Holvitie              Anna-Kaarina Louvo
27618:          Jaakko Itälä               Marjatta Väänänen           Olavi Ronkainen
27619:                     Juhani Saukkonen                Saara-Maria Paakkinen
27620: 
27621: 
27622: 
27623: 
27624: 088100415V
27625: 2                                           1981 vp.
27626: 
27627: 
27628: 
27629: 
27630:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27631: 
27632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          · viidennen ja kuudennen luokan ryhmä-
27633: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             jakosäännöksiä voidaan toteuttaa luku-
27634: olette ·20 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn            . 'vuoden.1981-82 alusta lukien?
27635: kirjeenne ohella toimittanut vaitioneuvoston
27636: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      .·Vastauksena k};sytnykseen esitän ku:nnioitta-
27637: edustaja Mikko Ekorren ym. kirjallisesta kysy-    vasti seuraavaa:
27638: myksestä n:o 161:
27639:                                                      Valtioneuvoston 26. 6. 1979 antamien perus-
27640:           Mihin toimenpttelSlm Hallitus on        koulun kehittämisohjeiden kohdassa 2 esitetty
27641:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä edellä maini-    kannanotto peruskoulun viidennen ja kuudenc
27642:        tun valtioneuvoston päätöksen sekä val-    nen luokan ryhmäjakosäännösten muuttamises-
27643:        tion tulo- ja menoarviossa momentilla      ta edellyttää peruskouluasetuksen 22 § :n muu-
27644:        29A6.30 olevan määrärahan toteuttami-      tosta. Tätä muutosta valmistellaan parhaillaan
27645:        seksi siten, että peruskoulun ala-asteen   opetusministeriössä.
27646:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1981
27647: 
27648: 
27649:                                                                  Opetusministeri Pär Stenbäck
27650:                                              N:o 161                                             3
27651: 
27652: 
27653: 
27654: 
27655:                           Tili Riksdagens Herr Talman
27656: 
27657:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               stadium kan tillämpas fr.o.m. början av
27658: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             läsåret 1981-82?
27659: av den 20 mars 1981 tili vederbörande medlem
27660: av statsrådet för avgivande av svar översänt         Såsom svar på ovannämnda spörsmål får jag
27661: avskrift av följande av tiksdagsman Mikko          vördsamt anföra följande:
27662: Ekone m. fl. undettecknade spörsmål nr 161:
27663:                                                      Statsrådets ståndpunkt tili ändring av bestäm-
27664:           Vilka åtgärder ämnar eller har Rege-     melserna angående gruppindelningen i grund-
27665:        tingen redan vidtagit för att ovan-         skolans femte och sjätte klass, som framförts i
27666:        nämnda statsrådsbeslut samt de i stats-     punkt 2 i statsrådets direktiv angående ut·
27667:        förslagets moment 29.46.30 angivna an-      vecklandet av grundskolan av den 26. 6. 1979,
27668:        slagen förverkligas så att bestämmel-       förutsätter en ändring av 22 § i grundskolför-
27669:        serna angående gruppindelningen i fem-      ordningen. Denna ändring förbereds för när-
27670:        te och sjätte klassen i gtundskolans Iåg-   varande vid undervisningsministetiet.
27671:      Helsingfors den 22 april 1981
27672: 
27673: 
27674:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
27675:                                              1981 vp.
27676: 
27677: Kirjallinen kysymys n:o 162
27678: 
27679: 
27680: 
27681: 
27682:                                  Almgren: Valtion asuntolainojen jakoperusteista
27683: 
27684: 
27685:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27686: 
27687:    Myönnettäessä valtion asuntolainoja pidetään     A, joka saattaa jäädä kokonaan ilman lainaa,
27688: yhtenä myöntämisperusteena hakijan bruttotu-        vaikka hän: a) joutuu jättämään lapsensa
27689: loja. Tämä johtaa helposti epäoikeudenmukai-        hoitoon ja järjestää .työpaikan, b) itse maksaa
27690: suuksiin asuntolainoja myönnettäessä. Olisi         huomattavasti suuremman veron ja c) yhteis-
27691: välttämätöntä päästä .tilanteeseen, jossa ainakin   kunta saa verotuloja vielä lapsenhoitajankin
27692: lapsenhoitokulut otettaisiin huomioon tulorajoja    palkasta. Olisi kohtuullista, että henkilö A saisi
27693: tarkasteltaessa. Asiaa voidaan valaista seuraa-     vähentää sekä lapsenhoitokulut että matkakus-
27694: valla esimerkillä:                                  tannukset ennen omakotilainan myöntämisperus-
27695:                                                     teiden harkitsemista.
27696: Henkilö A                  Henkilö B                   Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
27697: palkka       3 500 mk      palkka     2 200 mk      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
27698: vero         1050 mk       vero         500 mk      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27699: lapsen-                    lapsen-                  vaksi seuraavan kysymyksen:
27700: hoitokulut 750 mk          hoitokulut
27701: netto-                     netto·                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27702: palkka    1 700 mk         palkka     1700 mk              ryhtyä, jotta asuntolainan hakijat saisi-
27703:                                                            vat vähentää lapsenhoitokulut ja muut
27704:   Esimerkkitapauksessa pääsee henkilö B 1 300              tulonhankinnasta johtuvat kulut palkka-
27705: markkaa pienemmällä bruttopalkallaan parem-                tulostaan, niin että lainanhakijat tulisi-
27706: paan asemaan omakotilainajonossa kuin henkilö              vat oikeudenmukaiseen asemaan asunto-
27707:                                                            lainoja jaettaessa?
27708:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1981
27709: 
27710:                                            Esko Almgren
27711: 
27712: 
27713: 
27714: 
27715: 088100430B
27716: 2                                             1981 vp.
27717: 
27718: 
27719: 
27720: 
27721:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27722: 
27723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muut työssäkäynnistä aiheutuvat kustannukset.
27724: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Vuonna 1981 on lisäksi otettu käyttöön uusi
27725: olette 20 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn          pienten lasten vanhempiin kohdistuva vähen-
27726: kirjeenne n:o 584 ohella toimittanut valtioneu-      nys, jonka suuruus on 200 markkaa kuukausi-
27727: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    tuloista ja 2 000 markkaa verotettavista vuosi-
27728: sanedustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta           tuloista jokaista alle 7-vuotiasta lasta kohden.
27729: kirjallisesta kysymyksestä n:o 162:                  Tämä osaltaan tasoittaa lastenhoitokustannuk-
27730:                                                      sia.
27731:           Mihin toimenpiteisiin Hall1tus aikoo          Lasten päivähoitokustannusten määrässä vie-
27732:        ryhtyä, jotta asuntolainan hakijat saisi-     lä vallitsevaa epätasaisuutta eivät edellä maini-
27733:        vat vähentää lapsenhoitokulut ja muut         tut seikat kaikissa tapauksissa pysty korjaa-
27734:        tulonhankinnasta johtuvat kulut palkka-       maan. Tuen tulisi kuitenkin tulla pääasiassa
27735:        tulostaan, niin että lainanhakijat tulisi·    verotuksen ja päivähoitopalvelujen kautta. Kun
27736:        vat oikeudenmukaiseen asemaan asunto-         päivähoitopalvelut ovat vielä kehittämättä tar-
27737:        lainoja jaettaessa?                           peelliseen laajuuteen, kysymyksen perusteluissa
27738:                                                      mainittuja epäkohtia vielä ilmenee. Lastenhoito-
27739:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       kustannusten yksilöllisen vähennysoikeuden ta-
27740: seuraavaa:                                           sapuolinen toteuttaminen asuntolainoja myön-
27741:    Valtioneuvoston asuntotuotantolain 5 §: ssä       nettäessä olisi kuitenkin vaikeata ottaen huo-
27742: tarkoitetuista arvosteluperusteista antaman pää-     mioon, että hoitokulut saattavat vaihdella huo-
27743: töksen mukaan on lainan myöntämisen perus-           mattavastikin ja että asuntolainojen laina-aika
27744: teena pidettävä hakijaruokakunnan asunnon tar-       ulottuu pidemmälle kuin lasten hoidosta aiheu-
27745: vetta, varallisuutta ja tuloja.                      tuvat varsinaiset päivähoitokustannukset.
27746:    Bruttotulojen käyttöön asuntolainojen yhtenä         Todettakoon lisäksi, että asuntohallituksen
27747: jakoperusteena on päädytty, koska ne ovat sekä       pistelaskuohjeen mukaan lasten lukumäärän vai-
27748: lainanhakijalle että lainoja myöntävälle viran-      kutus omakotilainan hakijoiden keskinäiseen
27749: omaiselle helpommin ja luotettavammin selvi-         etuoikeusjärjestykseen on huomattava, koska 0
27750: tettävissä kuin käytettävissä olevat tulot. Jottei   -16-vuotiaista lapsista saa 13 lisäpistettä ja
27751: pelkkien bruttotulojen käyttö asuntolainojen          17-20-vuotiaistakin 5 lisäpistettä.
27752: myöntämisen ja asukkaiden valinnan perusteena           Muut tulonhankintakustannukset tulevat ve-
27753: johtaisi kohtuuttomuuksiin, on viime vuosina         rotettavien vuositulojen kohdalla automaattisesti
27754: erityistä huomiota kiinnitetty tulorajoista tehtä-   huomioiduiksi sellaisina kuin verottaja on ne
27755: viin vähennyksiin ja niiden suuruuteen. Parina       hyväksynyt.
27756: viime vuonna tulorajojen korotuksen painopiste          Matkakustannusten vähennysoikeuden osalta
27757: on ollut puolison tuloista tehtävässä vähennyk-      viittaan kansanedustaja Almgrenin kirjallisen
27758: sessä, jonka suuruus vuonna 1981 on 1 650            kysymyksen n:o 25 johdosta 23 päivänä maa-
27759: mk/kk. Tämän vähennyksen mitoituksessa on            liskuuta 1981 annettuun vastaukseen.
27760: otettu huomioon lastenhoitokustannukset sekä
27761:       Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1981
27762: 
27763:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
27764:                                               N:o 162                                               3
27765: 
27766: 
27767: 
27768: 
27769:                             Till Rik.sdagens Herr Talman
27770: 
27771:   I det syfte 37 § 1 .mom. xiksdagsordningen         mensioneringen av detta avdrag har beaktats
27772: anger har Ni, Herr Talman, med Eder ,skri-           barnavårdskostnaderna samt andra kostnader,
27773: velse :nr 584 av den 20 rmars 1981 till veder-       som föranleds av att .maken arbetar. Dessutom
27774: börande medlem av .statsrådet översänt av.sikrift    har man år 1981 tagit i bruk ett ny1tt avdrag,
27775: av följande av riksdagsman Es:ko Almgren un-         som hänför sig till .småbarnsföräldrar. Detta
27776: der.teoknade spörsmål nr 162:                        avdrag uppgår till 200 mk från månadsin-
27777:                                                      komsterna och 2 000 mk från den beskattnings-
27778:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            bara årsinkomsten för varje barn under 7 år.
27779:        vidta för att de som söker bostadslån         Detta utjämnar för sin del barnavårdskostna-
27780:        från sina löneinkomster skulle få avdra       derna.
27781:        :kostnaderna för barnavård och övriga            Den ojämnhet som ännu råder beträffande
27782:        •kostnader för inkomstens förvärvande,        beloppet för barndagvårdskostnaderna ikan ovan
27783:        för att de skulle inta en rättvisare          nämnda omständigheter inte i alla situationer
27784:        .ställning vid fördelningen av bostads-       avhjälpa. Stödet borde dook i huvudsak ges
27785:        lån?                                          genom beskattningen ooh dagvårdsservicen. Så-
27786:                                                      dana missförhållanden som nämns i spörsmålets
27787:    Såsom svar på detta spör.smål får jag vörd-       motivering föreikommer fortfarande, ef,ter,som
27788: samt anföra följande:                                dagvårdsservicen ännu inte utvecklats i tillräck-
27789:    Enligt det beslut som statsrådet udärdat          lig omfattning. Med beaktande av att vårdkost-
27790: angående de värderingsgrunder som avses i 5          naderna kan variera betydligt och att lånetiden
27791: § lagen om bostadsproduktion, .skall det sö-         för bostadslånen sträcker sig över en J.ängre
27792: kande hushållets behov av bostad, förmögen-          tid än de av barnavården föranledda egentliga
27793: het och inkomster an.ses utgöra gru:nden för         dagvårdskostnaderna, vore det dock svårt att
27794: beviljande av lån.                                   rättvist genomföra en individuell avdragsrätt
27795:    Användningen av bruttoinkomster som en            beträffande barnavårdskostnaderna.
27796: fördelningsgrund för bostadslån beror på att            Det kan vidare konstat·ems, att enligt bo-
27797: det både för lönesökanden och för den myndig-        stadsstyrelsens ~poängräkningsregler är barnan-
27798: het som beviljar lånet, är lättare och tillförlit-   talet av stor betydelse vid fastställandet av den
27799: ligare att utreda dessa än de inkomster som          inbördes fötmånsrättsordningen bland dem som
27800: den sökande disponerar över. För att använd-         söker egnahemslån, då 0-16 åriga barn ger
27801: ningen av enbart bruttoinkomsterna som grund          13 tilläggspoäng och 17-20 åriga barn 5 till-
27802: för beviljande av bostadslån och val av invånare     läggspoäng.
27803: inte skall 1eda till oskäligheter, har man under        Övriga kostnader för inikomstens förvärvande
27804: de senaste ål'en fäst särskild uppmärksamhet vid     beaktas automatiskt beträffande de beskattnings-
27805: de avdrag som får göras från inkomstgränserna        bara årsinkomsterna såsom de godkänts vid
27806: och vid storleken av dessa avdrag. I några           beskattningen.
27807:  års tid har tyngdpunkten i fråga om höjningen          Beträffande rätten till avdrag för resekost-
27808:  av inkomstgränserna legat på det avdrag ,som        nader hänvisar jag till det svar som gavs den
27809:  får göras från makens inkomst, vi1ket avdrag         23 mars 1981 på riksdagsman Almgrens skrift-
27810:  år 1981 uppgick till 1 650 mk/.mån. Vid di-         liga spörsmål nr 25.
27811:       Helsingfors den 27 april 1981
27812: 
27813:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
27814:                                              1981 vp.
27815: 
27816: Kirjallinen kysymys n:o 163
27817: 
27818: 
27819: 
27820: 
27821:                                  Joutsenlahti: V armuusvarastoinnin riittävyydestä kriisitilanteissa
27822: 
27823: 
27824:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27825: 
27826:    Mahdollisen kansainvälisen kriisin sattuessa     edessä? Ei myöskään käytetä maaseudullakaan
27827: emme voi 'myöskään Suomessa olla varmoja,           puuta lämmityksessä, ei edes ole pesää missä
27828: että saisimme miltään taholta tarvitsemiamme        puita polttaa, koska talot lämmitetään öljyllä.
27829: raaka-aineita ja elintarvikkeita. Näin ollen nii-   Missä on maaseudun turva, jos kansainvälinen
27830: den on oltava jokaisella valtiolla omasta takaa.    kriisi jättää meidät ulkomaisista energiavarois-
27831: Edtyisesti öljytuotteiden varastojen olisi olta-    ta paitsi? Miten kriisiaikana selviää maamme
27832: va riittävät. Tällä hetkellä ne tuskin ovat kol-    teollisuus, nimenomaan vaatetus-, kenkä- ja
27833: menkaan kuukauden ajaksi kestävät. Kun vii-         kumiteollisuus, joka vaatettaa kansamme? On-
27834: meksi maassamme oli kriisiaika syksystä 1939        ko riittävät raaka-ainevarastot jo etukäteen va-
27835: syksyyn 1945, kesti se 6 vuotta. Onko maam-         rastoitu?
27836: me hallitus tullut ajatelleeksi, miten tällä het-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
27837: kellä. kestäisimme 6 vuotta ilman öljyä? Ta-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
27838: savallan presidentti J. K. Paasikivi sanoi ai~      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27839: kanaan, että suomalaisten poliitikkojen pahin       vaksi seuraavan kysymyksen:
27840: vika ori lyhytnäköisyys. Onko Paasikivi tässä
27841: erehtynyt? Myös maamme viljaomavaraisuus on                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
27842: kaukana. Varmuusvarastot, joita vihdoin on                 ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta maas-
27843: ryhdytty· rakentamaan, ammottavat tyhjyyttään~             samme kriisitilanteen sattuessa on riit-
27844: Miten silloin maassamme selvitään, kun ulko-               tävät elintarvikkeiden, energiatarvikkei-
27845: mailta· ei saada viljaa? Tällä hetkellä ei myös-           den ja teollisuuden raaka-aineiden var-
27846: kään taloissa ole hevosia vetojuhdiksi, ja kun             muusvarastoionit kotimaisen tuotannon
27847: traktoreiden polttoaine loppuu, mikä silloin on            ja elämän jatkamisen takaamiseksi?
27848:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
27849: 
27850:                                         Anssi Joutsenlahti
27851: 
27852: 
27853: 
27854: 
27855: 0881004223
27856: 2                                            1981 vp.
27857: 
27858: 
27859: 
27860: 
27861:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27862: 
27863:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      määrään tähtää myös tuontipolttoaineiden kor-
27864: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vaaminen kotimaisilla polttoaineilla, .turpeella
27865: olette 20 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn         ja hakkeella. Polttoturpeen käyttötavoite tä~
27866: kirjeenne n:o 591 ohella lähettänyt valtioneu-      män vuosikymmenen lopulla on nelinkertl!ineri
27867: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     viime vuoden kulutukseen verrattuna., Koti-
27868: jäljennöksen kansanedustaja Joutsenlahden kir-      maisten polttoaineiden käyttövalmiutta ·on· li-
27869: jallisesta kysymyksestä n:o 163, jossa tiedus-      sätty myös valtion rahoitustuella ja infornioin-
27870: tellaan:                                            tikeinoin.
27871:                                                        Hallitus on hyvin tietoinen myös siitä, et-
27872:           Mihin toimenpttetsun Hallitus on          teivät tuontienergian korvaamistoimet. yksin
27873:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta maas-       riitä energiahuollon varmuuden turvaam,iseksi.
27874:        samme kriisitilanteen sattuessa on riit-     Yhtä lailla tulee kantaa huolta tuontienergian
27875:        tävät elintarvikkeiden, energiatarvikkei-    saatavuuden varmistamiskysymyksistä. Tätä
27876:        den ja teollisuuden raaka-aineiden var-      varten energian tuootimme on pyritty järjestä-
27877:        muusvarastoionit kotimaisen tuotannon        mään pääosin pitkäaikaisin hankintasopJmuk-
27878:        ja elämän jatkamisen takaamiseksi?           sin, lähinnä Neuvostoliiton kanssa.        · ·
27879:                                                        Tällä hetkellä valtaosa öljyn tarpeeshunme
27880:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ja koko maakaasuhankiotamme katetaan tuon-
27881: taen seuraavaa:                                     oilla Neuvostoliitosta..                    .    ·
27882:    Varmuusvarastointijärjestelmät voidaan ja-          Muiden t1,1onnin varassa olevien strategisten
27883: kaa, kuten valmiuslainsäädäntökomitea on mie-       ja kriittisten raaka-aineiden ja tarvikkeiden var-
27884: tinnössään ( 1979:60) todennut, kolmeen pää-        muusvarastot ovat varsin suppeat. Varml,Jusva-
27885: ryhmään: valtion varmuusvarastoihin, yksityi-       rastotilanteen saattaminen tältä osin perushl1ol-
27886: siin turvavarastoihin ja lakisääteisiin velvoite-   totasoa vastaavalle asteelle edellyttäisi laajan
27887: varastoihin.                                        hankintaohjelman käynnistämistä. Kauppa- ja
27888:    Tähänastinen varmuusvarastointi on tapahtu-      teollisuusministeriön 27. 10. 1980 asettama työ-
27889: nut yksinomaan valtion toimesta valtion var-        ryhmä selvittää parhaillaan edellytyksiä, joilla
27890: muusvarastoista annetun lain (531/58, muut.         pikaisesti voitaisiin käynnistää teollisuuden lä-
27891: 487/80) sekä kuluvan vuoden alusta Valtion          hinnä ns. huoltokriiseille alttiiden välttämättö-
27892: viljavarastosta annetun lain (1036/80) perus-       mien tuontiraaka-aineiden ja -tarvikkeiden va-
27893: teella.                                             rastointi valtiovallan ja yritysten kesken soi-
27894:    Keskeisellä sijalla varmuusvarastoinnissa on     mittavilla sopimuksilla.
27895: nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastoin-          Valtiovarainministeriön taholta on varmuus-
27896: ti, jonka menot katetaan öljytuotteista kannet-     varastojen kartuttamiseksi tuotu esille ajatus
27897: tavalla varmuusvarastointimaksulla. Tavoittee-      lakisääteisen varastointivelvoitteen määräätoi-
27898: na on aikaansaada vuoteen 1990 mennessä sel-        seksi tietyille tuontihyödykkeille.
27899: laiset tärkeimpien öljytuotteiden ja voiteluai-        Maatalouden tuotantomahdollisuuksien tur-
27900: neiden varmuusvarastot, että ne tekevät poik-       vaamiseksi myös poikkeustilanteissa on tarkoi-
27901: keusoloissa mahdolliseksi ns. perushuoltotason      tus aloittaa eräiden tuotantotarvikkeiden var-
27902: ylläpitämisen 6 kuukauden aikana väestön toi-       muusvarastoinnin kehittäminen. Tätä varten
27903: meentulon ja talouselämän turvaamisen kan-          vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa on osoitet-
27904: nalta elintärkeillä aloilla. Tavoitteesta on to-    tu määräraha tästä aiheutuvien kustannusten
27905: teutunut tällä hetkellä n. 60 %. Samaan pää-        korvaamiseen. Määrärahan turvin on tarkoitus
27906:                                               N:o 163                                            3
27907: 
27908: aloittaa ensi vaiheessa maataloudessa käytettä-     luvan vuoden alusta lukien 210 milj. kg, eli
27909: vien torjunta-aineiden varmuusvarastointi. Tuo-     noin 6 kuukauden jauhatustarve, ja siemenvil-
27910: tannon varmuusnäkökulmasta on myös merkil-          jaa 20 milj. kg. Rehuviljan ja nurmikasvien
27911: lepantavaa, että maataloustutkimukseen osoite-      siementen varmuusvarastoinnin aloittamiseen ei
27912: tuista määrärahoista huomattava osa on koh-         valtioneuvosto ole katsonut toistaiseksi olevan
27913: distettu kotimaista valkuaistuotantoa ja teol-      edellytyksiä kotimaisen sadon pienuuden vuok-
27914: listen typpilannoitteiden korvaamista koske-        si. Tavoitteena on viljan ja nurmikasvien var-
27915: vaan tutkimukseen. Erityisesti fosforilannoittei-   muusvarastojen muodostaminen kotimaisen tuo-
27916: den raaka-ainepohjan kotimaisuusastetta on no-      tannon sallimissa puitteissa siten, että vuo-
27917: peasti lisätty. Erillisessä toimikunnassa on val-   teen 1987 mennessä saavutetaan 900 milj. ki-
27918: misteilla myös maatalouden energiaohjelma.          lon viljan varmuusvarasto.
27919:    Leipäviljaa valtion varmuusvarastossa on ku-
27920:   Helsingissä huhtikuun 22 päivänä 1981
27921: 
27922: 
27923:                                                                          Ministeri Esko Rekola
27924: 4                                            1981 vp.
27925: 
27926: 
27927: 
27928: 
27929:                            TiU Riksdagens Herr Talman
27930: 
27931:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        importerat bränsle med inhemskt bränsle, torv
27932: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           och flis. Målet för användningen av bränn-
27933: velse nr 591 av den 20 mars 1981 tili veder-         torv är i slutet av detta decennium fyra gån-
27934: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      ger förra års konsumtion. Användningsbe-
27935: av följande av riksdagsman Joutsenlahti under-      redskapen för inhemskt bränsle har ökats även
27936: teclmade spörsmål nr 163:                            genom statsfinansiering och information.
27937:                                                          Regeringen är även mycket medveten om
27938:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-        att åtgärderna i syfte att ersätta importerad
27939:        tagit eller ämnar Regeringen vidta för       energi inte som sådan räcker tili för att trygga
27940:        att det i vårt land vid en krissituation     energiförsörjningssäkerheten. Likväl bör man
27941:        skall finnas tillräckliga säkerhetsupplag    försäkra sig om att importerad energi står tili
27942:        av livsmedel, energiförnödenheter och        buds. Därför har man strävat till att arrangera
27943:        råämnen för industrin med tanke på           vår energiimport i huvudsak genom långa leve-
27944:        tryggandet av den inhemska produktio-        ransavtal, närmast med Sovjetunionen.
27945:        nen och fortsatt liv?                            För närvarande täcks största delen av vårt
27946:                                                     oljebehov och hela vår anskaffning av jordgas
27947:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       med import från Sovjetunionen.
27948: samt anföra följande:                                    Säkerhetsupplagen för andra strategiska och
27949:    Säkerhetsupplagringssystemen kan indelas,        kritiska råämnen och förnödenheter som är
27950: såsom kommitten för beredskapslagstiftning i        beroende av import är synnerligen knappa. Att
27951: sitt betänkande ( 1979:60) har konstaterat, i        tili denna del få säkerhetsupplagssituationen
27952: tre huvudkategorier: statens säkerhetsupplag,       på grundservicenivå skulle förutsätta att ett
27953: privata beredskapslager och lagstadgade obli-       omfattande anskaffningsprogram inleds. En av
27954: gatoriska lager.                                    handels- och industriministeriet 27. 10. 1980
27955:    Hittills har säkerhetsupplagringen skett en-     tillsatt arbetsgrupp utreder som bäst de för-
27956: bart på statens initiativ på grundval av lagen      utsättningar för att man snabbt genom avtal
27957: om statens säkerhetsupplag (531/58, ändr.           mellan staten och företagen skulle kunna in-
27958: 487/80) samt från början av innevarande år          leda upplagringen av sådana för industrin nöd-
27959: på grundval av lagen om statens spannmåls-          vändiga importråämnen och förnödenheter som
27960: förråd ( 1036/80).                                  är känsliga för s.k. servicekriser.
27961:    I säkerhetsupplagringen intar upplagringen            Inom finansministeriet har man .för att kart-
27962: av flytande bränsle, viiken finansietas med en      lägga säkerhetsupplagen fört fram tanken att
27963: säkerhetsupplagringsavgift som uppbärs för ol-      för vissa importförnödenheter förordna ett lag-
27964: jeprodukter, en central plats. Avsikten är att      stadgat upplagringspåbud.
27965: före år 1990 få till stånd sådana säkerhets-            För att även vid undantagstillstånd trygga
27966: upplag av de viktigaste oljeprodukterna och         produktionsmöjligheterna inom lantbruket har
27967: smörjmedlen, att det är möjligt att vid undan-      man för avsikt att börja utveckla säkerhets-
27968: tagsförhållanden upprätthålla en s.k. grund-        upplagringen av vissa produktionsförnödenhe-
27969: servicenivå under 6 månader på områden, som         ter. I detta syfte har i statsförslaget för år
27970: är livsviktiga för befolkningens utkomst och        1981 observerats ett anslag för ersättande av
27971: tryggande av näringslivet. Av det uppsatta må-      de kostnader som åtgärderna föranleder. Av-
27972: let har hittills förverkligats ca 60 %. Till sam-   sikten är att med stöd av anslaget å det sna-
27973: ma mål strävar man även genom att ersätta           raste inleda säkerhetsupplagringen av bekämp-
27974:                                             N:o 163                                            5
27975: 
27976: ningsmedel som används inom lantbruket. Med          I början av innevarande år fanns i statens
27977: tanke på produktionens säkerhet är det även       säkerhetsupplag ca 210 milj. kg brödsäd ellet
27978: skäl att notera, att en betydande del av de       ca 6 månaders förmalningsbehov och 20 milj.
27979: anslag som reserverats för forskning inom lant-   kg utsäde. På grund av att den inhemska skör-
27980: bruket har anslagits för undersökningar som       den har varit liten, har statsrådet ansett att
27981: gäller den inhemska produktioneo av protein       det tillsvidare inte finns förutsättningar för
27982: och ersättande av industriell kvävegödsel. Sär-   säkerhetsupplagring av fodersäd och vallfrö.
27983: skilt har den inhemska andelen råämnen i fos-     Avsikten är att bilda säkerhetsupplag för säd
27984: forgödsel snabbt ökat. I en särskild kommitte     och vallväxt i den mån den inhemska produk-
27985: utarbetas även ett energiprogram för 1antbm-      tioneo tillåter detta så, att man före år 1987
27986: ket.                                              har ett säkerhetsupplag av 900 milj. kg säd.
27987:      Helsingfors den 22 april 1981
27988: 
27989: 
27990:                                                                         Minister Esko Rekola
27991: 
27992: 
27993: 
27994: 
27995: 0881004223
27996:                                               1981 vp.
27997: 
27998: Kirjallinen kysymys n:o 164
27999: 
28000: 
28001: 
28002: 
28003:                                  Joutsenlahti: Asukkaiden evakuoinnin järjestämisestä kriisitilan-
28004:                                      teissa
28005: 
28006: 
28007:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28008: 
28009:    Läntisessä naapurimaassamme on suurimmis-        van paikan, ja että lopuista ihmisistä pidetään
28010: sa taloissa porraskäytävissä väestönsuojeluviran-   yhteiskunnan taholta huolta ja heille järjeste-
28011: omaisten painettuja tiedotteita, joissa ilmoite-    tään evakuointijärjestelmä.
28012: taan karttaliitteen asiaa selventäessä minne ta-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
28013: lon väen on mentävä pakkoevakuoinnin sat-           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
28014: tuessa. Koska myös Suomi aivan yhtä todennä-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28015: köisesti kuin Ruotsi voi joutua pak:k:oev:akuoin-   vaksi seuraavan kysymY'ksen:
28016: tia käyttämään, olisi myöskin Suomessa väes-
28017: tölle ilmoitettava mikä on heidän mahdollinen                 Miten Hallitus on suunnitellut järjes-
28018: evakuointikuntansa. Tästähän on maassamme                  tää mahdollisen kriisitilanteen sattuessa
28019: suunnitelmat olemassa, mutta niitä pidetään                vaara-alueen asukkaiden evakuoinnin, ja
28020: salaisina. Evakuoinnissa kuitenkin pitäisi joh-               miten Hallitus aikoo .tämän tiedottaa
28021: totähtenä olla sen, että jokainen saa evakuoida            ihmisille, jotta he jo etukäteen olisivat
28022: itsensä sinne minne haluaa, mikäli tietää sopi-            tietoisia evakuointikohteestaan?
28023:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
28024: 
28025:                                          Anssi Joutsenlahti
28026: 
28027: 
28028: 
28029: 
28030: 088100431C
28031: 2                                            19~1   vp.
28032: 
28033: 
28034: 
28035: 
28036:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28037: 
28038:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Valmiusevakuointi suunnitellaan suurimmissa
28039: mainitussa tatkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaupungeissa.
28040: olette 20 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn            Evakuointisuunnitelmiin kuuluu myös, että
28041: kirjeenne n:o 592 ohella lähettänyt valtioneu-      väestö saattaa uhanalaiselta alueelta siirtyä va-
28042: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-      paaehtoisesti joko omasta aloitteestaan tai vi-
28043: sanedustaja Anssi Joutsenlahden tekemän seu-        ranomaisten kehotu!ksesta.
28044: raavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o          Evakuointisuunnitelmat on laadittu 1970-
28045: 164:                                                luvun alussa. Niissä on kuitenkin eräitä puut·
28046:                                                     teita ja sisäasiainministeriö on 13. 5. 1980 teh-
28047:            Miten Hallitus on suunnitellut järjes-   nyt päätöksen evakuointisuunnitelmien uudista-
28048:         tää mahdollisen kriisitilanteen sattuessa   miseksi. Päätöksen mukaiset suunnitelmat tul-
28049:         vaara-alueen asukkaiden evakuoinnin, ja     laan laatimaan vuoden 1982 loppuun mennessä.
28050:            miten Hallitus aikoo tämän tiedottaa         Evakuointisuunnitelmat samoin kuin muut-
28051:         ihmisille, jotta he jo etukäteen olisivat   kin väestönsuojelusuunninelmat ovat julkisia.
28052:         tietoisia evakuointikohtees.taan?           Evakuointi ei kuitenkaan ole toimenpide, johon
28053:                                                     automaattisesti ryhdyttäisiin, vaan evakuointien
28054:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toimeenpanosta valtioneuvosto teke!'! erikseen
28055: vasti seuraavaa:                                    päätöksen. Evakuoitavien sijoituspaikkoja ei
28056:   Evakuoinnit suunnitellaan maassamme suoja-        myöskään voida varmuudella etukäteen mää-
28057: väistöinä,   valmiusevakuointeina, alueellisina     rittää. Evakuoinneista annetaan rauhan aikana
28058: evakuointeina sekä muina siirtoina. Näistä          yleisesti tietoa lähinnä kuntien viranomaisten
28059: suojaväistö on perusevakuointimuoto, jonka          toimesta. Tiedotusta tarkennetaan poikkeusolo-
28060: suunnittelun varaan muut evakuoinnit voidaan        jen uhatessa, mutta yksityiskohtaiset ohjeet voi-
28061: rakentaa.                                           daan antaa vasta evakuointia toimeenpantaes-
28062:    Suojaväistö suunnitellaan kaikissa kunnissa.     sa.
28063:        Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1981
28064: 
28065:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
28066:                                              N:o 164                                                3
28067: 
28068: 
28069: 
28070: 
28071:                            Tili Riksdagens Herr Talman
28072: 
28073:    I det syfte 37 § 1 mom. r~ksdagsordningen       muner. Beredskapsevakuering planeras i de
28074: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-          största städerna.
28075: velse nr 592 av den 20 mars 1981 :tili veder-          Tili e~aikueringsplanerna hör ocikså at:t be-
28076: börande medlem av ,statsrådet öve11sänt avskrift   folkningen inom ett hotat område frivilligt
28077: av följande av ri;ksdagsman Anssi Joutsenlahti     :kan fly.tta bort, antingen självrmant ellet på
28078: ställda skriftliga spötsmål nr 164:                uppmaning av myndigheterna.
28079:                                                        Evakueringsplanerna gjordes upp i början av
28080:           På vilket sätt har Regeringen pla-        1970-talet. De är dock behäftade rmed vissa
28081:        nerat at:t i en eventuell lkrissituation    brister ooh ministeriet för inr1kesärendena be-
28082:        ordna evakueringen av invånarna i det        slöt 13. 5. 1980 att de skall revideras. De
28083:        hotade området, och                         planer som förutJsätts i beslutet lkommer att
28084:           på vilket sätt ämnar Regeringen un-      uppgöras före utgången av år 1982.
28085:        derrätta de berörda människorna härom,          Evakueringsp1anerna är, i Hkhet med andra
28086:        så att de redan i förväg kän:ner ,tili      planer för befo1kningsskyddet, offentliga. En
28087:        sina evakueringsorter?                      ev.a:kuering är dock inte en å:tgärd ,som vid-
28088:                                                     tas automatiskt, utan statsrådet besluter särskilt
28089:    Såsom 1svar på detta spör·smål får jag vörd-    för sig om att evakueringar skall 'Vetkställas.
28090: samt anföra följande:                              De evakuerades förläggningsorter kan inte hel-
28091:    Evakueringar planeras i vår:t land såsom        ler med säkerhet anges i föt'Väg. Besked om
28092: skyddsundanflyttningar'       beredskapsevalkue-   evakueri:ngar ges i freds:tid vanligen fräimst
28093: ringar, regionala evaikueringar och andra för-     genom de kommunala myndigheternas försorg.
28094: flyttningar. Bland dessa utgör skyddsundanflytt-    Informationen justeras om exceptionella för-
28095: ningen en grundfolim av evalkuering. Övriga        hållanden hotar inträda. Detaljerade anvisningar
28096: former av eva:kuering lkan byggas upp rmed         kan emellertid ges först när evakueringen
28097: hjälp av planeringen för ,skyddsunda:nflyttning.   verkställs.
28098:    Skyddsundanflyttning planeras i alla kom-
28099:      Helsingfors den 27 april 1981
28100: 
28101:                                                    Minister för inriikesärendena Eino Uusitalo
28102:                                               1981 vp.
28103: 
28104: Kirjallinen kysymys n:o 165
28105: 
28106: 
28107: 
28108: 
28109:                                   Joutsenlahti: Väestönsuojien rakentamisesta
28110: 
28111: 
28112:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28113: 
28114:    Vaikka maamme ei joutuisi heti suoranai-          jelu- eli suurkatastrofiharjoituksia. Maaseudun
28115: sesti minkään sotatoimen piiriin suursodan syt-      tiloille on tarpeen neuvoa valtiovallan taholta
28116: tyessä, on kuitenkin otettava huomioon mah-          esimerkiksi kellareitten kunnostamista talon
28117: dollisuus, että eurooppalaisen sodan tai suurval-    väestönsuojaksi. Tämäkin tehtävä on erityisen
28118: tasodan syttyessä maamme ylitse lentää ohjuk-        kiireellinen juuri Lapin, Uudenmaan ja Kymen
28119: sia, joko mannertenvälisiä tai keskipitkänmat-       läänien maaseudulla.
28120: kan ohjuksia tai risteilyohjuksia. Näitä ohjuk-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
28121: sia ei tarvitse ampua ydinaseettomasta Pohjo-        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
28122: lasta, vaan sen ulkopuolelta mereltä. Niiden         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28123: suunta tulisi näin ollen Suomen yläpuolella ole-     vaksi seuraavan kysymyksen:
28124: maan joko yli Lapin tai pitkin Suomen ete-
28125: läranni.kkoa kohti Neuvostoliittoa. Meidän                      Onko Hallitus tietoinen, että meidän
28126: uhattujen seutujemme suuri väestönsuojeluon-                 maatamme voivat kohdata kriisien
28127: gelma tulee olemaan suojautuminen radioaktii-                maailmassa erilaiset ohjushyökkäykset,
28128: viselta pölylaskeutumalta. Tämä vaatii väestön-              ja
28129: suojia, jotka eivät laske sisäänsä myrkyllistä                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28130: pölyä. Meidän maamme lääkintähenkilöstö pitäi-               ryhtyä välttämättömien, riittävän hyvien
28131: si kouluttaa ydinsodan varalta ja suojissa pitäisi           väestönsuojien rakentamiseksi varsinkin
28132: olla hoitomahdollisuus. Uhatuilla alueilla, ni-              kaikkein todennäköisimmille kriisialueil-
28133:  menomaan Kymen ja Lapin lääneissä sekä pää-                 le, Lapin, Kymen ja Uudenmaan läänien
28134:  kaupunkiseudulla, pitäisi järjestää väestönsuo-             alueille?
28135:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1981
28136: 
28137:                                         Anssi Joutsenlahti
28138: 
28139: 
28140: 
28141: 
28142: 088100432D
28143: 2                                            1981 vp.
28144: 
28145: 
28146: 
28147: 
28148:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28149: 
28150:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        Väestönsuojeluun on varauduttava valtakun-
28151: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nan koko alueella. Mahdollisen sodan aiheutta-
28152: olette 20 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn         ma suojelun tarve on erilainen eri paikkakun-
28153: kirjeenne n:o 593 ohella lähettänyt valtioneu-      nilla. Uhatuimmassa asemassa ovat asutus-,
28154: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-      teollisuus- ja liikennekeskukset.
28155: sanedustaja Anssi Joutsenlahden 'tekemän seu-          Puolustusneuvoston vuonna 1977 antaman
28156: raavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o       suosituksen mukaan on väestönsuojelua suunni-
28157: 165:                                                teltu lähtien siitä, että mahdolliset hyökkäyk-
28158:                                                     set maatamme vastaan suoritetaan tavanomaisin
28159:            Onko Hallitus tietoinen, että meidän     asein. Tämän lisäksi otetaan huomioon radio-
28160:         maatamme voivat kohdata kriisien            aktiiviset laskeumat, harhautuneet ydinohjukset
28161:         maailmassa erilaiset ohjushyökkäykset,      sekä kemiallisten ja biologisten taisteluaineiden
28162:         ja                                          käyttö.
28163:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Valtioneuvosto on määrännyt suojelukohteik-
28164:         ryhtyä välttämättömien, riittävän hyvien    si uhanalaisimmat paikkakunnat. Pysyvissä väes-
28165:         väestönsuojien rakentamiseksi varsinkin     tönsuojissa on noin 2,1 miljoonaa suojapaikkaa
28166:         kaikkein todennäköisimmille kriisialueil-   eli noin 70 % :lle suojelukohteiden väestöstä.
28167:         le, Lapin, Kymen ja Uudenmaan läänien       Suojapaikkoja syntyy uudisrakentamisen myötä
28168:         alueille?                                   noin 80 000 vuodessa.
28169:                                                        Valtioneuvosto on 27. 3. 1981 asettanut par-
28170:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lamentaarisen komitean selvittämään väestön-
28171: vasti seuraavaa:                                    suojelun kehittämistä.
28172:        Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1981
28173: 
28174: 
28175:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
28176:                                             N:o 165                                              3
28177: 
28178: 
28179: 
28180: 
28181:                            Tili Riksdagens Herr Talman
28182: 
28183:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       av skydd som ett eventuellt krig ger upphov
28184: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      tili är olika på olika orter. Mest hotade är bo-
28185: nr 593 av den 20 mars 1981 tili vederbörande       sättnings-, industri- och trafikcentra.
28186: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        I enlighet med försvarsrådets rekommenda-
28187: jande av riksdagsman Anssi Joutsenlahti ställda    tion av år 1977 har befolkningsskyddet plane-
28188: skriftliga spörsmål nr 165:                        rats utgående från att eventuella angrepp mot
28189:                                                    vårt land kommer att ske med konventionella
28190:           Är Regeringen medveten om att vårt       vapen. Dessutom beaktas radioaktivt nedfall,
28191:        land i en värld av kriser kan bli utsatt    kärnrobotar som kommit ur kurs samt använd-
28192:        för robotanfall av olika .slag, och         ning av kemiska och biologiska stridsmedel.
28193:           vilka åtgärder ämnar Regeringen              Statsrådet har förordnat att de mest hotade
28194:        vidta för anläggande av nödvändiga, till-   orterna skall utgöra skyddsorter. I de per-
28195:        räckligt goda skyddsrum, framför allt       manenta skyddsrummen finns ca 2,1 miljoner
28196:        på de allra sanoolikaste krisområdena       skyddsplatser, vilket innebär att dessa skydds-
28197:        inom Lapplands, Kymmene och Nylands         rum kan erbjuda skydd för ungefär 70 % av
28198:        Iän?                                        skyddsol'ternas befolkning. Genom nybyggen
28199:                                                    skapas ca 80 000 nya skyddsplatser per år.
28200:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Statsrådet tillsatte 27. 3. 1981 en parlamen-
28201: samt anföra följande:                              tarisk kommitte, som fick i uppdrag att reda
28202:   Det är nödvändigt att inom hela landet vara      ut frågan om en förbättring av befolknings-
28203: beredd på befolkningsskyddsarbete. Det behov       skyddet.
28204:      Helsingfors den 27 april 1981
28205: 
28206:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
28207:                             j
28208:                             j
28209:                         j
28210:                         j
28211:                     j
28212:                     j
28213:                 j
28214:                 j
28215:             j
28216:             j
28217:         j
28218:         j
28219:     j
28220:     j
28221: j
28222: j
28223:                                                1981 vp.
28224: 
28225: Kirjallinen kysymys n:o 166
28226: 
28227: 
28228: 
28229: 
28230:                                    Joutsenlahti: Kriisiajan lainsäädännön voimaan saattamisesta
28231: 
28232: 
28233:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28234: 
28235:     Tasavallan presidentti :kehotti eduskuntaa        että suurvallat haluavat vastata arabien öljyval-
28236: avajaisissa helmikuun 4 päivänä 1981 kuunte-          tioiden :kiristYJspolitiikkaan aseellisella hyök-
28237: lemaan :kansalaisia sekä ottamaan huolella vaa-       käyksellä; nämä !kaikki ovat 1tämän päivän to-
28238: rin ajan ilmiöistä. Vuonna 1980 maailman eri          siasioita ja antavat meidän odottaa erittäin va-
28239: maat käyttivät aseostoihin 400 miljardia dolla-       kavan, koko maailmaa koskevan !kriisin :Synty-
28240: ria. Presidentti Reagan tuomitsi jyrl&äsanaises-      mistä. Tämän vuoksi on eduskunnassa saatava
28241: ti Neuvostoliiton politi1kan. USA suunnittelee        nopeasti valmistetuiksi kriisiajan lait. Samoin
28242: keskipitkänmatkan ohjuksien ja neutronipom-           on muodostettava parlamentaarinen väestönsuo-
28243: min asettamista Länsi-Eurooppaan. Puolassa on         jelun neuvottelukunta ja kansallinen turvalli-
28244: jatkuvasti levotonta. Lähi-Idän tilanne, jo;ssa on    suusneuvosto, joka koordinoi kaikki maan tur-
28245:  jatkuva . sotatila Etelä-Libanonissa Israelin ar-    vallisuutta koskevat .toimenpiteet maassa. On
28246: meij.an ja palestiinalaississien välillä, Iranin ja   myös ryhdyttävä täysiin toimenpiteisiin kansan-
28247:  Irakin välinen sota, arabimaiden !konferenssin       huoltoministeriön ja -lautakuntien muodostami-
28248: pääsihteerin lausunto, jossa viitattiin suursodan     seksi maassamme.
28249: mahdollisuuteen. Neuvostoliiton joukkojen val-           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
28250: miusasemat Afganistanissa. USA:nlaivaston val-        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
28251:  miusasemat Intian valtamerellä ja Persianlahdel-     kunnioittavasti valt1oneuvoston asianomaisen jä-
28252: la. Ranskan asetoimitukset Irakille. Saudi-Ara-       senen vastattavaksi ,seuraavan kirjallisen kysy-
28253: bian apu Pakistanille vetypommin valmistami-          myksen:
28254: seksi. Persianlahden öljyvaltioiden päätös muo-
28255: dostaa puolustusliillto etujensa ja itsenäisyyten-               Aikooko HalHtus nopeasti ryhtyä toi-
28256: sä turvaamiseksi hyökkäyksen varalta. Tässä                   miin jo valmiiden kriisilakien voimaan
28257:  muutamia ajan ilmiöitä. Yhäti nousevien öl-                  saattamiseksi ja parlamentaarisen väes-
28258:  jyn hintojen länsimaille ja myös Suomelle ai-                tönsuojelun neuvottelukunnan ja kansal-
28259:  heuttama yhä paheneva talouskriisi, inflaatio ja             lisen !turvallisuusneuvoston sekä kriisi-
28260:  työttömyys, kuten NeuvostoliLton suureneva öl-               tilanteen aikaisen :kansanhuoltoministe-
28261:  jyntarve ja pienenevät öljyvarat, mahdollisuus,              riön ja -lautakuntien muodostamiseksi?
28262:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
28263: 
28264:                                          Anssi Joutsenlahti
28265: 
28266: 
28267: 
28268: 
28269: 088100440N
28270: 2                                              1981 vp.
28271: 
28272: 
28273: 
28274: 
28275:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28276: 
28277:     V11ltiopäiväjärjest~en 37 § :n 1 momentissa          Väestö.nsuojelut} kehit-tiimiseksi valtio.q~llvos
28278: ~ainitussa tarkoituksessa Te, Her.ra Puhemies,        to on 27. 3. 1981 sisäasiainministeriön esitte-
28279: olette 20 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn           ~ystä asettanut padame11taarisen · komitc;!an, jon-
28280: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ka tehtävänä on toimeksiannossa lähemmin
28281: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     määriteltyjen selvi~ysten pohjalta tehdä .3 ~, 12.
28282: taja A. · Joutsenlahden näin kuuluvasta kirjalli-     1982 mennessä ehdotuksensa 1980- ja _1990-
28283: sesta kysymyksestä n:o 166:                           lukujen tarpeita vastaaviksi väestönsuoje1utoi-
28284:                                                       menpiteiksi.
28285:            Aikooko Hallitus nopeasti .ryhtyä toi-        Hallituksen piirissä ei ole harkittu kansalli-
28286:         miin jo valmiiden kriisilakien voimaan        sen turvallisuusneuvoston perustamista, koska
28287:         saattamiseksi ja parlamentaarisen väes-       meillä on jo ·sitä vastaava elin, puolustusneu-
28288:         tönsuojelun neuvottelukunnan ja kansal-       vosto. Puolustusneuvoston ,tehtävänä on toimia
28289:         lisen .turvallisuusneuvoston sekä kriisi-     ylimpänä neuvoa. antavana ja suunnittelevana
28290:         tilanteen aikaisen kansanhuoltoministe-       elimenä 'Sekä tasavallan presidentin neuvottelu-
28291:         riön ja -lautakuntien muodostamiseksi?        kuntana valtakunnan puolustusta koskevissa
28292:                                                       asioissa.
28293:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Puolustusneuvosto, joka koostuu maanpuo-
28294: vasti seuraavaa:                                      lustuksen kannalta keskeisistä valtioneuvoston
28295:    Parlamentaarinen valmiuslainsäädäntökomitea        jäsenistä sekä sotilas~ ja talouselämän ed]Jstajis-
28296:  (Komiteanmietintö 1979:60) päätyi ehdotta-           ta, on yhteistoiminnassa ministeriöiden j.a niitä
28297: maan poikkeuksellisten olojen edellyttämää va-        avustavien suunnittelu- ja neuvottelukuntiet}
28298: rautumista ja valmiuslainsäädännön yleisiä pe-        kanssa työskennellyt menestyksellisesti maan-
28299: rusteita koskevan lain, puitelain sekä viiden ns.     puolustuksen eri .alojen kehittämiseksi. Toimin-
28300: välitilan valmiuslain säätämistä. Säädökset kos-      nallaan se on osaltaan vaikuttanut maanpuolus-
28301: kisivat puolustusvalmiuden tehostamista, val-         tusjärjestelyjen valmiuden tasapainoiseen luml)i-
28302: tionhallinnon ja kunnallishallinnon erityisjär-       seen ja ylläpitämiseen. Puolustusneuvosto on
28303: jestelyjä, väestön terveyden- ja sairaanhoidon        sekä ·tehtäviensä että kokoonpanoosa puolesta
28304: turvaamista sekä työvoiman käytön järjestely-         täyttänyt osansa hyvin.
28305: jä poikkeuksellisissa oloissa. Näin muodostuva           Taloudellisen maanpuolustuksen valmiussuun-
28306: säädöskokonaisuus kattaisi keskeisimmät val-          nittelussa on nyttemmin luovuttu aikaisemman
28307: miuslainsäädäntöä edellyttävät yhteiskunnan toi-      suunnittelun lähtökohtana olleesta ajatuksesta
28308: minta-alueet. Säädösehdotukset perustuvat pui-        perustaa tarvittaessa kansanhuoltoministeriö ja
28309: telakia lukuunottamatta .aineelliselta sisällöltään   erillinen kansanhuolto-organisaatio. Taloudelli-
28310: pääasiallisesti   asianomatstssa    mmtstenotssa      sen maanpuolustuksen suunnittelussa on yleen-
28311: 1970-luvulla suoritettuihin valmisteluihin.           säkin katsottu perustelluksi luopua erillisistä
28312:    Hallitus on käsitellyt puhelakia ja sen säätä-     poikkeusoloissa toimivista organisaatioista ja
28313: misen edellyttämiä muutoksia muuhun lainsää-          pyrkiä siihen, että kukin hallinnonala valmis-
28314: däntöön. Tarkoituksena on saattaa lakiehdotuk-        tautuisi vastaamaan toiminnoistaan myös poik-
28315: set Eduskunnan käsiteltäväksi niin pian kuin          keusoloissa muuttaen ja täydentäen normaali-
28316: meneillään olevat valmistelut on loppuunsuo-          oloissa toimivaa hallintokoneistoaan kriisin
28317: ritettu.                                              luonnetta vastaavaksi.
28318:                                               N:o 166                                              3
28319: 
28320:    Edellä mainitun yleisperiaatteen toteuttamis-    maan normaaliaikojen hallinnosta, vaan kytkey-
28321: mahdollisuudet kansanhuollon osalta paranivat       tyvät siihen luontevasti.
28322: huomattavasti elinkeinohallituksen 1973 tapah-         Kunnalliset kansanhuoltolautakunnat, jotka
28323: tuneen perustamisen myötä. Nykyiset ,suunni-        ovat kansanhuolto-'Organisaation keskeisiä toimi-
28324: telmat perustuvat valtioneuvoston, kauppa- ja       elimiä, perustetaan 1suunnitelmien mukaan sään-
28325: teollisuusministeriön, elinkeinohallituksen, lää-   nöstelyvaltuuslain (407 /70) valtuuksin valtio-
28326: ninhallitusten ja kuntien muodostamaan hal-         neuvoston päätöksellä lain ,toimeenpanotilanteis-
28327: linnolliseen ketjuun, jonka jokainen osa on ,toi-   sa. Lainsäädäntömme ei edellytä niiden perus-
28328: minnassa normaalioloissakin. Nämä hallintoyk-       tamista normaalioloissa. Kuntien ,tulee kuiten-
28329: siköt voivat ottaa jo oman toimintansa normaa-      kin omassa valmiussuunnittelussaan ottaa huo-
28330: lissa suunnittelussa huomioon poikkeusolojen        mioon mahdollisesti perustettavien kansanhuol-
28331: toimintavaatimukset. Näin poikkeusolojen toi-       tolautakuntien tarpeet ja luoda lautakunnille
28332: minta ja sen suunnittelu eivät pääse irtautu-       niiden valmiuden vaatimat toimintaedellyt)"kset.
28333:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1981
28334: 
28335:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
28336: 4                                              1981 vp.
28337: 
28338: 
28339: 
28340: 
28341:                              Tili Riksdagens Herr Talman
28342: 
28343:   l det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          så snart som de pågående förberedelserna slut-
28344: anger har Ni, Herr Talman, med Eder ,skri-            förts.
28345: velse av den 20 mars 1981 tili vederbörande               För främjande av befolkningsskyddet har
28346: medlem av statsrådet för avgivande av svar            statsrådet 27. 3. 1981 vid föredragning från mi-
28347: översänt · avskrift av följande av riksdagsman        nisteriet för inrikesärendena tillslllH en parla-
28348: A. Joutsenlahti undertecknade spörsmål nr 166:        mentarisk kommitte med uppdrag att på basen
28349:                                                       av de i mandatet förutsatta utredningarna se-
28350:           Ämnar Regeringen snabbt .skrida .tili       nast den 31. 12. 1982 inkomma med förslag
28351:        åtgärder för ikraftbringande av de redan       tili sådana befolkningsskyddsåtgärder som skulle
28352:        färdiga krislagarna samt för bildande          motsvara behovet under 1980- och 1990-talen.
28353:        av en parlamentarisk befolkningsskydds-            Grundandet av ett råd för nationell säkerhet
28354:        delegation, ett råd för nationell ,säker-      har inom regeringen inte dryf:tats, emedan vi
28355:        het samt ett folkförsörjningsministerium       redan förfogar över ett motsvarande organ,
28356:        och folkförsörjningsnämnder för kristid?       försvarsrådet. Försvarsrådet åligger ju att fun-
28357:                                                       gera som en högsta rådgivande och planerande
28358:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          instans och såsom en konsultativ delegation för
28359: .anföra följande:                                     republikens president i ärenden som angår
28360:    Den parlamentariska kommitten för be-              rikets försvar.
28361: redskapslagstiftningen      (Kommittebetänkande           Försvarsrådet, vilket består av de medlem-
28362: 1979:60) stannade för att föreslå beredskap           mar av statsrådet och vissa sådana militärper-
28363: i den mån undantagsförhållanden ,skulle förut-        soner och representanter för det ekonomiska
28364: sätta, stiftande av en lag om de allmänna             livet som har en central roll vid landets för-
28365: grunderna för beredskapslagstiftningen - en           svar, har i samråd med ministerierna och deras
28366: ramlag - samt stiftande av fem beredskaps-            biträdande planeringsorgan och delegationer
28367: lagar för mellantillståndet. Stadgandena skulle       vevkat 1med framgång för utvecklandet av lan-
28368: beröra intensifiering av försvarsberedskapen,         dets försvar i dess olika områden. Rådet har
28369: specialarrangemang rörande statsförvaltningen         genom .sin verksamhet kunnat bidra tili skapan-
28370: och kommunalförvaltningen, tryggandet av be-          det och upprätthållandet av en balanserad be-
28371: folkningens hälso- och sjukvård samt reglering        redskap inom landets försvar. Det har med
28372: av arbetskraftens användning under undantags-         tanke på såväl sina uppgifter som sin samman-
28373: förhållanden. Ett så här uppbyggt lagstiftnings-      sättning fyllt bra sin plats,
28374: paket skulle täcka de viktigaste av de verksam-           lnom beredskapsplaneringen för landets eko-
28375: hetsområden inom samhället som förutsä.Her en         nomiska försvar har tanken om att i landet
28376: beredskapslagstiftning.     Sakinnehållet i de        vid behov skulle inrättas ett folkföl1sörjnings-
28377: föreslagna författningarna, med undantag för          ministerium jämte ,särskild folkförsörjningsor-
28378: ramlagen, bygger huvudsakligen på de förbere-         ganisation, vilka bägge tidigare utgjorde en ut-
28379: delser ,som på 1970-talet gjorts i berörda mi-        gångspunkt för planeringen, numera övergivits.
28380: nisterier.                                            Man har vid planeringen ~av landets försvar
28381:    Regeringen har behandlat ramlagen 1samt de         över huvudtaget ansett det motiverat att avstå
28382: ändringar som stiftandet därav ~skulle fömtsätta      iden om separata organisationer som skulle
28383: i den övriga lagstiftningen. Meningen är att          fungera endast under undantagsförhållanden,
28384: lagförslagen skall bringas 1till riksdagsbehandling   och sträva till att varje förvaltningsgren skulle
28385:                                                N:o 166
28386: 
28387: bereda sig för att svara för sina aktiviteter        för den inte att skiljas från förvaltningen sådan
28388: även under undanta~sförhållanden genQlll att         denna är under novmal tid utan anknyter sig
28389: allt efter krisens .karak.tär omlägga och komplet-   tili den på ett naturligt sätt.
28390: tera sin normala förvaltningsmekanism.                   Kommunala folkförsörjningsnämnder, som är
28391:    Möjligheterna tili verkställande av sagda all-    fo1kförsörjningsorganisationens centrala organ,
28392: männa princip i fråga om fo1kförsörjningen           har planerats bli inrättade genom ett statsråds-
28393: förbättrades betydligt när näringsstyrelsen grun-    beslut med de befogenheter ,som lagen om
28394: dades år 197 3. Nuvarande planer baserar sig         tryggande .av befo1kningens utkomst och lan-
28395: på den administrativa kedja som statsrådet,          dets näringsliv under undantagsförhållanden
28396: handels- och industriministeriet, näringsstyrel-      (407 /70) möjliggör för situationer i vilka
28397: sen, länsstyrelserna samt kommunerna ·tillsam-       lagen kanske skulle •tillämpas. Vår lagstiftning
28398: mans bildar ooh vars alla länkar fungerar även       förutsätter inte tillsättande av dessa nämnder
28399: under nolimala förhållanden. Dessa förvaltnings-     under normalförhållanden. Kommunerna bör
28400: enheter kan redan vid planeringen av sin norma-      dock var vid sin beredskapsplanering ta hänsyn
28401: la verksamhet föregripa de verksamhetskrav som       till de behov ,som de eventuella fo1kför,sörj-
28402: undantagsförhållanden ·skulle ställa på dem.         ningsnämnderna skulle ha och skapa för nämn-
28403: Härigenom 1kommer verksamheten under even-           derna sådana .vel1ksamhetsbetingelser som deras
28404: tuella undantagsförhållanden eller planeringen       beredskap förutsätter.
28405:       Helsingfors den 27 april 1981
28406: 
28407:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
28408: 
28409: 
28410: 
28411: 
28412: 088100440N
28413:                                                1981 vp.
28414: 
28415: Kirjallinen kysymys n:o 167
28416: 
28417: 
28418: 
28419: 
28420:                                   Eenilä: Perniön huoltolan henkilökunnan riittämättömyyden
28421:                                      aiheuttamien epäkohtien korjaamisesta
28422: 
28423: 
28424:                           Edu,skunnan Herra Puhemiehelle
28425: 
28426:    Valtion huoltoloiden keskinäisen työnjaon          tiin myös irtolaishuolto. Perniön huoltola on jo
28427: perusteella Perniön huoltola on erikoistunut          pitkään esittänyt nimenomaan valvontahenkilös-
28428: pääasiallisesti lääninhallitusten päätöksillä lai-    tön lisäämistä, ei yksinomaan vapaa-ajan- vaan
28429: toshoitoon toimitettavien miespuolisten huoliet-      myös työvalvontaan, sillä työvalvonnasta jou-
28430: tavien hoitoon. Vapaaehtoisesti hoitoon ha-           dutaan ottamaan miehiä valvontaan viikon-
28431: keutuvia on hoitoiaan otettu aina kun siihen          lopuiksi. Työvalvontaa ja työnohjausta ei kui-
28432: on ollut mahdollisuutta.                              tenkaan voida vähentää, koska kaikki huolto-
28433:    Vapaaehtoisesti hoitoon tulleista oli esimer-      laitokseen tulijat, joiden terveydentila sen sal-
28434: kiksi vuonna 1979, jolloin irtolaishuoltoa ei         lii, osallistuvat työhön eri työpisteissä huolto-
28435: vielä ollut, noin 80 prosenttia hoidossa useita       lassa. - Erityisesti öisin, valvojien työsken-
28436: kertoja olleita, ensikertalaisia noin 20 prosent-     nellessä yksinään, on tilanne heidän työturvalli-
28437: tia. Päätöksellä tulleista oli aikaisemmin pää-       suutensa kannalta usein kyseenalainen.
28438: töksellä olleita noin 28 prosenttia, aikaisemmin          Huoltolaan tarvitaan myös laitosmies, sillä
28439: vapaaehtoisina olleita saman verran ja ensiker-       viime vuosina on kiinteistöön asennettu huo-
28440: talaisia noin 45 prosenttia. Eri henkilöitä oli       mattavan monta ammattitaitoista hoitoa vaati-
28441: 567, kun hoidettavien kokonaismäärä oli 725,          vaa laitetta, kuten jätevedenpuhdistamo ja
28442: hoitopäiviä 23 427.                                   pumppaamot, höyrykattilat sekä muita lvi-
28443:     Virallinen hoitopaikkaluku Perniön huolto-        laitteita automaattisine säätölaitteineen. Tämän
28444: lassa on 80 ja huollettavat ovat useimmiten           johdosta on Turun piirirakennustoimistokin jo
28445: pitkäaikaisia päihteiden väärinkäyttäjiä. Hoidon      vuonna 1976 pitänyt erittäin tärkeänä ko. lait-
28446: tavoitteena on täten ollut väärinkäytön katkai-       teiden hoidon ja huollon tarkoituksenmukaista
28447:  su, fyysinen kuntoutus ja myös tilanteen rau-        järjestämistä, katsoen useimpien ko. laitteiden
28448: hoittaminen huollettavan kotiympäristössä.            vaativan niiden hoitajalta päivittäistä työtä. Pii-
28449:     Vuoden 1979 aikana käytti Perniön huolto-         ritoimisto ei ole tuolloin nähnyt mahdolli-
28450: Jaa kaikkiaan 114 kuntaa, ylivoimaisesti eniten       seksi, että yksi henkilö pystyisi hoitamaan päi-
28451: eli yli puolet hoitoontulleista oli Helsingistä.      vystystä jatkuvasti, koska laitteet vaativat hoi-
28452:     Vuoden 1980 alusta Perniön huoltola on            toa myös viikonvaihteessa ja häiriön sattuessa
28453: hoitanut myös irtolaislain nojalla laitokseen         mahdollisesti yöllä. Kuitenkin hoitolassa on
28454:  määrätyt henkilöt, jotka aiemmin hoidettiin          ainoastaan yksi laitteista huolehtiva henkilö.
28455:  Keuruulla.                                               Perniön huoltolassa ovat tähän asti siivouk-
28456:     Ongelmana Perniön huoltolassa on erityisesti      sesta huolehtineet laitoksessa olevat huollet-
28457:  se, että henkilökuntaa, nimenomaan valvojia,         tavat. Monet heistä eivät kuitenkaan jo ter-
28458:  ei ole riittävästi. Heitä ei lisätty silloin kun     veydentilansakaan takia pysty siivoamaan.
28459:  siirryttiin 40-tuntiseen ja siis viisipäiväiseen     Huoltolan siisteys edellyttää välttämättä pää-
28460:  työviikkoon, vaikka laitos luonnollisesti toimii     toimista siivoojaa siivoustyön ohjaajaksi. Ny-
28461:  seitsemän päivää viikossa ympäri vuorokauden.        kyinen tilanne huoltolassa lienee tältä osin
28462:  Periaatteenahall 40-tuntiseen työviikkoon siir-      lähinnä omituinen.
28463:  ryttäessä oli, ettei tämä saanut aiheuttaa lisä-         Mitä sitten tulee Perniön huoltolan toimisto-
28464:  kustannuksia.                                        töihin, niin tilanne tältäkin osin on pikaista
28465:     Vielä vuoden 1980 alustakaan ei valvojia          korjaamista kaipaava. Toimistossa on ainoas-
28466:  saatu lisää, vaikka huoltolalle 1tuolloin siirret-   taan kaksi henkilöä. Toimistoapulaisen nimik-
28467: 0881004289
28468: 2                                           1981 vp.
28469: 
28470: keellä ja palkalla hoidetaan sekä arkisto että      hyväksytty määräraha 2,6 milj. markkaa meni
28471: huollettavien asiakirjat, hoitokertomukset, hoi-    suurimmaksi osaksi pelkästään asuntolan raken-
28472: topäivälaskutu'kset, huollettavien lomautusten,     tamiseen. Jäljelle jäi ainoastaan 500 000 mark-
28473: ehdollisten vapauttamisten, virka-apupyyntöjen,     kaa, mutta peruskorjaus vaatinee kustannusten
28474: sairausvakuutuksen ja Kansaneläkelaitoksen vaa-     nousun johdosta noin 2 milj. markkaa. Perus-
28475: timat ilmoitukset. Tilanne on sopimuksen vas-       korjauksella olisi kiire, sillä vuosikorjauksetkin
28476: tainen. Toisen toimistotyöntekijän aika menee       on siirretty, koska on odotettu saneerausta.
28477: palkanlaskentaan, huollettavien päivä- ja matka-    Peruskorjauksen yhteydessä on välttämätöntä
28478: rahojen maksuun, kirjanpitotehtäviin sekä ta-       toteuttaa hanke sairasosaston saamisesta huol-
28479: lousarvion toteutumisen seurantaan. Konekir-       tolaan. Sairasosasto on ·välttämätön, sillä täl-
28480: joitustehtävät jäävät miltei täysin muun hen-       laisessa huoltolassa ei voida katsoa selvittä-
28481: kilökunnan itsensä tehtäväksi. - Huoltolan toi-     vän ilman osastoa, jonka kautta kaikki huono-
28482: mistoon onkin pikaisesti saatava kanslistin tai    ·kuntoisena saapuvat huollettavat kulkisivat en-
28483: toimistosihteerin toimi.                            nen varsinaiselle asuinosastolle siirtämistä, ja
28484:    Laitoksen huollettavista valtaosa saapuu         joka voisi toimia myös deliriumpotilaiden tark-
28485: huoltolaan yleensä pitkän juomakauden jälkeen       kailuosastona, jonka yhteyteen voitaisiin varata
28486: fyysisesti ja psyykkisesti erittäin huonokuntoi-    paikat myös jatkuvasti karkaavia huollettavia
28487: sina. Kuntoutuminen vie käytännössä yleensä         varten. Sairasosastoon tulisi sijoittaa myös lai-
28488: huomattavan pitkän ajan ja tarvitsisi oman eri-     toksen poliklinikka lääkärin vastaanottotiloi-
28489: tyishenkilön, liikunnanohjaajan, siitä huolehti-    neen sekä esimiesten ja päivystäjien tilat. Näin
28490: maan ja kuntoutusta nopeuttamaan. Kuntou-           koko erityisosasto tulisi olemaan ympäri vuo-
28491: tuksella on tärkeä sija laitoksen hoitotyössä.      rokauden valvonnassa. Sairasosasto on tarkoi-
28492: Laitoksen nykyisen henkilökunnan puitteissa         tus toteuttaa peruskorjauksen yhteydessä Pe-
28493: ohjattua liikuntaterapiaa ei kuitenkaan kyetä       ruskorjaus on kuitenkin kohtuuttomasti pitkit-
28494: järjestämään, vaan tehtävä vaatii koulutetun        tynyt.
28495: liikunnanohjaajan. Perniön huoltolaan saatiin-         Edellä selvitetyn perusteella ja valtiopäivä-
28496: kin toimintaterapeutin toimi 1980. Koska toi-       järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
28497: mintaterapeutin palkkaus on kuitenkin kaksi         kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
28498: tai kolme palkkaluokkaa alempi kuin liikunnan-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28499: ohjaajan - jollaista valtion virkaehtosopimuk-
28500: sessa ei lainkaan ole - ei toimintaterapeuttia                Onko Hallitus .tietoinen siitä vaikeas-
28501: ole helppo huoltolaan saada. Hoidon tuloksel-              ta tilanteesta, johon Perniön huoltolassa
28502: lisuuden kannalta liikunnanohjaaja olisi huolto-           on jouduttu yhtäältä henkilökunnan
28503: lalle kuitenkin täysin välttämätön.                        riittämättömyyden ja toisaalta peruskor-
28504:    Myös Perniön huoltolaitoksen huolto- ja                 jauksen köhtuuttoman viivästymisen
28505: hoitolaitoksen saneeraus on huomattavasti pit-             johdosta, ja
28506: kittynyt. Huoltolan peruskorjaamiseen ja hen-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28507: kilökunnan asuntoihin yhteisesti vuonna 1979               asiassa ryhtyä?
28508:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1981
28509: 
28510:                                            Paula Eenilä
28511:                                               N:o 167                                                3
28512: 
28513: 
28514: 
28515: 
28516:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28517: 
28518:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Päihdehuolto ja sen osana huoltolatoiminta
28519: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kokonaisuudessa•an on ollut viime aikoina
28520: olette 20 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn         uudelleenarvioinnin kohteena. Tässä yhtey-
28521: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        dessä tulee käsiteltäväksi myös huoltoloiden
28522: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       :koko henkilöstörakenteen tarkastelu.
28523: edustaja Eenilän näin kuuluvasta kirjallisesta         Laitosmiehen toimen perustaminen Perniön
28524: kysymyksestä n:o 167:                               huoltolaan lienee tarpeellinen, sillä laitoksessa
28525:                                                     tällä hetkellä hoitaa ainoastaan yksi henkilö
28526:             Onko Hallitus .tietoinen siitä vaikeas- ·alikonemestarin nimikkeellä kaikki kiinteistöön
28527:          ta tilanteesta, johon Perniön huoltolassa kuuluvat laitteistot.
28528:         on jouduttu yhtäältä henkilökunnan              Perniön huoltolan toimistohen'kilökunnan
28529:          riittämättömyyden ja toisaalta peruskor- määrä on pienehkö, sillä toimistotehtävät ovat
28530:          jauksen kohtuuttoman viivästymisen olennaisesti lisääntyneet viime vuosina mm.
28531:          johdosta, ja                               irtolaisosaston perustamisesta johtuen. Verrat-
28532:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuna muihin valtion huoltoloihin on tilanne
28533:          asiassa ryhtyä?                            keskimääräistä heikompi.
28534:                                                         Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti Perniön
28535:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- huoltolan vastaanotto-osaston ja henkilökunnan
28536: vasti seuraavaa:                                     asuinrakennuksen          perustamissuunnitelman
28537:    Perniön huoltolaan perustettiin 1. 1. 1980        30.12.  1977.   Hanke  on  toteutettu henkilökun-
28538: irtolaisosasto ja sinne siirrettiin miessiirtolais- nan asuinrakennuksen osalta. Vastaanotto-osas-
28539: ten laitoshoito Keuruun kuntainliiton työlaitok- ton osalta suunniteltiin alunperin vain pieni-
28540: sesta. Huoltolaan perustettiin toimintaterapeu- muotoista korjausta. Tätä varten saatiin vuo-
28541: tin ja vastaavan sosiaalityöntekijän toimet 1. 7. .den 1979 tulo- ja menoarviossa määräraha
28542: 1980 lukien.                                         595 000 markkaa. Turun piirirakennustoimisto
28543:                                                      on ehdottanut kuitenkin myöhemmin laajempaa
28544:     Vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa perustet- peruskorjausluonteista korjausta.
28545: tiin osastonhoitajan toimi huoltolan vastaan-           Sittemmin hanketta koskevien uusien näkö-
28546: otto-osastoa varten.                                 kohtien, kuten johtajan asuman kartanoraken-
28547:     Sosiaali- ja terveysministeriö on katsonut nuksen vapautuminen kokonaisuudessaan käy·
28548:  tarkoituksenmukaiseksi nykyisessä tilanteessa töstä, johdosta on Turun piirirakennustoimis-
28549: painottaa virkaehdotuksissaan päihdehuollon tossa pidetty 31. 3. 1981 peruskorjaushanketta
28550: kokonaiskuntoutusperiaatteen mukaisesti hoito- koskeva suunnittelukokous. Neuvottelussa so-
28551:  ja kuntoutustyöhön suuntautunutta henkilökun- vittiin, että hankkeesta laaditaan uusi yhdistet-
28552:  taa puhtaasti valvonnallisia tehtäviä haitavien ty perustamis- ja esisuunnitelma, jossa otetaan
28553:  henkilöiden sijasta.                                huomioon kartanorakennuksen käyttömahdolli-
28554:     Kuitenkin huoltolaitosten, erityisesti Perniön suudet huoltolatoimintoihin.
28555:  huoltolan      '.lsiakasaineksen huomioonottaen,       Peruskorjaustyöt voisivat alkaa vuonna 1982.
28556:  myös valvonnalliset tehtävät edellyttävät tiettyä Pääosa hankkeen toteuttamisesta tulisi tapahtu-
28557:  työpanosta.                                         maan tämänhetkisten suunnitelmien mukaan
28558:     Lisähenkilökunnan saamisen esteenä on kui- vuonna 1983. Hankkeen toteuttaminen edel-
28559:  tenkin viime vuosina ollut yleinen pyrkimys lyttää              kuitenkin lisämäärärahan saamista
28560:  valtion henkilöstön kasvun rajoittamiseen.          595 000 markan määrärahan lisäksi.
28561:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1981
28562: 
28563:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
28564: 4                                           1981 vp.
28565: 
28566: 
28567: 
28568: 
28569:                            Till Riksdagens Herr Talman
28570: 
28571:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       senare tid varit föremål för omprövning. 1
28572: .anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         detta sammanhang blir även en granskning av
28573: velse av den 20 mars 1981 tili vederbörande        vårdanstalternas hela personalstruktur aktuell.
28574: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        1nrättandet av en verkkarlsbefattning vid
28575: jande av riksdagsledamot Eenilä undertecknade      Bjärnå vårdanstalt torde vara nödvändig, då för
28576: spörsmål nr 167:                                   närvarande endast en person vid anstalten -
28577:                                                    med benämningen undermaskinmästare
28578:           Är Regeringen medveten om den            sköter all apparatur vid fastigheten.
28579:        svåra situation som vårdanstalten i            Kanslipersonalen vid Bjärnå vårdanstalt är
28580:        Bjärnå har råkat i genom å ena sidan        relativt liten med beaktande av att kansliupp-
28581:        bristen på personai och å andra sidan       gifterna under de senaste åren har ökat märk-
28582:        det oskäligt långa dröjsmålet med           bart bLa. på grund av att lösdrivaravdelningen
28583:        grundreparationen av anstalten, och         inrättades. 1 jämförelse med övriga statliga
28584:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     vårdanstalter år situationen sämre än genom-
28585:        taga i saken?                               snittet.
28586:                                                       Social- ooh hälsovårdsministeriet fastställde
28587:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     30. 12. 1977 anläggningsplanen för mottag-
28588: samt anföra följande:                              ningsavdelningen och personalbostaden vid
28589:     En lösdrivaravdelning inrättades vid vård-     Bjärnå vårdanstalt. Projektet har slutförts tili
28590: anstalten i Bjärnå 1. 1. 1980 och anstaltsvår-     den del det gäller personalbostaden. För mot-
28591: den av manliga lösdrivare flyttades dit från       tagningsavdelningens del planerades ursprung-
28592: Keuruu kommunalförbunds arbetsinrättning.          ligen bara en mindre reparation. För detta
28593: Vid vårdanstalten inrättades en befattning som     ändamål erhölls i statsförslaget för år 1979 ett
28594: sysselsättningsterapeut och en som ansvarig so-    anslag om 595 000 mk. Åbo distriktsbyggnads-
28595: cialarbetare räknat från 1. 7. 1980.               byrå har dock föreslagit en mera omfattande
28596:     1 statsförslaget för år 1981 inrättades en     sanering.
28597: avdelningsskötarbefattning vid vårdanstaltens         Sedermera har på grund av nya synpunkter
28598: mottagningsavdelning.                              på projektet, såsom t. ex. att den herrgårds-
28599:   . Social- och hälsovårdsministeriet har ansett   byggnad som tidigare bebotts av direktören
28600: det ändamålsenligt att i dagens läge i sina        i sin helhet har blivit ledig, ett planerings-
28601: tjänsteförslag i enlighet med totalrehabilite-     möte hållits om saneringsprojektet vid Åbo
28602: ringsprincipen inom rusvården prioritera vård-     distriktsbyggnadsbyrå 31. 3. 1981. Vid över-
28603: och rehabiliteringsinriktad personai framom        läggningen beslöts att en ny anläggnings- och ut-
28604: personer med rena övervakningsuppgifter.           byggnadsplan, som beaktar möjligheten att ut-
28605: Övervakningsuppgifterna förutsätter dock med       nyttja herrgårdsbyggnaden för vårdanstaltens
28606: beaktande av vårdanstalternas, i synnerhet         behov, skall uppgöras för projektet.
28607: Bjärnå vårdanstalts, klientel en viss arbetsin-       Saneringsarbetet kunde inledas år 1982. Hu-
28608: sats.                                              vuddelen av projektet skulle enligt nuvarande
28609:     Erhållandet av tilläggspersonal har dock un-   planer förverkligas år 1983. Ett förverkligande
28610: der senare år försvårats av den allmänna strä-     av detta projekt förutsätter dock ett tilläggs-
28611: van att begränsa ökningen i statens personal.      anslag utöver det ovan nämnda anslaget om
28612:     Rusvården och som en del av denna vård-        595 000 mk.
28613: anstaltsverksamhet i sin helhet har under
28614:      Helsingfors den 23 april 1981
28615: 
28616:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
28617:                                               1981 vp.
28618: 
28619: Kirjallinen kysymys n:o 168
28620: 
28621: 
28622: 
28623: 
28624:                                   Hirvelä ym.: Perhe-eläkelainsäädännön aiheuttamista epäkohdista
28625: 
28626: 
28627:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28628: 
28629:    Nykyinen eläkelainsäädäntömme ei ole ajan         teutettavat järjestelyt luo entiselle puolisolle
28630: tasalla. Eräs epäkohta on siinä, että lesken elä-    toimeentuloturvaa, joka olisi läheskään vertai-
28631: keoikeus on täydellisesti riippuvainen siitä, oli-   lukelpoinen perhe-eläkeoikeuden kanssa. Lisäk-
28632: ko avioliitto vielä voimassa miehen kuollessa.       si mahdollinen puolisolle tai lapsille tuomittu
28633: Toisaalta jo kolmen vuoden avioliitto antaa les-     elatusapu lakkaa miehen kuollessa, joten kuo-
28634: kelle täyden perhe-eläkkeen siinä tapauksessa,       lema heikentää entisestään entisen puolison
28635: että avioliitto on voimassa miehen kuollessa.        asemaa.
28636:     Epäkohdasta joutuvat kärsimään ne naiset,           Epäkohta olisikin korjattava säätämällä en-
28637: joiden avioliitto päättyy avioeroon ehkä usean       tinen puoliso oikeutetuksi perhe-eläkkeeseen.
28638: kymmenen työntäyteisen vuoden jälkeen. Nai-          Jo nykyisen lainsäädännön oloissa on toteu-
28639: nen on saattanut uhrata koko työikänsä kodin         tettu järjestelyt, jotka estävät henkilöä nautti-
28640: ja puolisoiden lasten hoitamiseen, mutta avio-       masta perhe-eläkettä samanaikaisesti useamman
28641: liiton purkauduttua hän jää täysin vaille eläke-     edunjättäjän jälkeen ja jotka lakkauttavat per-
28642: turvaa.                                              he-eläkkeen lesken solmiessa uuden avioliiton.
28643:     Esimerkiksi työntekijäin eläkelain mukaista      Näiden järjestelyjen avulla toteutuu eläkkeen
28644: perhe-eläkettä saa naispuolinen leski, jolla joko    ohjautuminen vain sitä tarvitseville. Lisäksi
28645: on lapsi taikka joka itse on täyttänyt 40 vuotta     uudistuksen yhteydessä olisi mahdollista sää-
28646: ja on ollut avioliitossa edunjättäjän kanssa yli     tää lesken perhe-eläkkeen määrä riippuvaiseksi
28647: kolme vuotta. Lesken perhe-eläkkeen suuruus          avioliiton kestosta, jolloin eläkeoikeuteen ·ei tar-
28648: on 50 % täydestä työeläkkeestä 0-2 lapsen            vitsisi lainkaan vaikuttaa se, oliko 'avioliitto
28649: tapauksissa, joten sillä on useassa tapauksessa      vielä voimassa edunjättäjän kuollessa. ·
28650: hyvin tärkeä merkitys lesken toimeentuloturvan          Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
28651: kannalta. Perhe-eläkelain mukaisen yleisen per-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi•
28652: he-eläkkeen saantiedellytykset ovat jokseenkin       tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28653: samanlaiset.                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28654:     Nykyinen lainsäädäntö ei millään lailla sido
28655: lesken eläkkeen suuruutta avioliiton kestoon                   Onko Hallitus tietoinen nykyisen
28656: lukuunottamatta säädettyä kolmen vuoden vä-                 perhe-eläkelainsäädännön aiheuttamasta
28657: himmäisaikaa lapsettomien avioliittojen osalta.             tilanteesta, jossa naispuolinen leski jää
28658: Avioliiton kestosta riippumatta jää kokonaan                vuosikymmenien avioliitosta huolimatta
28659: vaille eläketurvaa henkilö, jonka avioliitto edun-          täysin vaille toimeentuloturvaa miehen
28660:  jättäjän kanssa oli purkautunut tämän kuolles-             kuollessa, mikäli avioliitto tuolloin oli
28661:  sa.                                                        päättynyt, ja jos on,
28662:      On syytä korostaa, etteivät avioero-oikeuden-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28663:  käynnissä tai muutoin avioeron yhteydessä to-              ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
28664:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1981
28665: 
28666:                Inger Hirvelä                                  Lauha Männistö
28667: 
28668: 
28669: 
28670: 
28671: 0881004234
28672: 2                                            1981 vp.
28673: 
28674: 
28675: 
28676: 
28677:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28678: 
28679:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     avioliitossa olevan kohdalla. Osittaisuudistus
28680: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      perheenemäntien eläketurvan osalta saatiin ai-
28681: olette 20 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn        kaan vuonna 1979, jolloin pienten lasten hoi-
28682: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       don aikana työkyvyttömäksi tulevien äitien
28683: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      asemaa parannettiin. Kokonaisuudessaan ongel~
28684: edustaja Inger Hirvelän ym. näin kuuluvasta        man ratkaiseminen on kuitenkin erittäin moni-
28685: kirjallisesta kysymyksestä n:o 168:                heijasteinen ja vaikea. Eräänä vaihtoehtona -
28686:                                                    eronneen sekä avioeron jälkeen leskeksi jää~
28687:           Onko Hallitus tietoinen nykyisen         neen perheenäidin - toimeentuloturvan paran-
28688:        perhe-eläkelainsäädännön aiheuttamasta      tamiseksi on esitetty, että aviomiehen ansio-
28689:        tilanteesta, jossa naispuolinen leski jää   tulojen perusteella kertyneestä työeläkkeestä
28690:        vuosikymmenien avioliitosta huolimatta      puolet pitäisi siirtää perheenäidin eläketurvaksi.
28691:        täysin vaille toimeentuloturvaa miehen      Eläketurvan osittaminen ei myöskään sanotta-
28692:        kuollessa, mikäli avioliitto tuolloin oli   vasti lisää eläkekustannuksia. Vaikeuksia sen
28693:        päättynyt, ja jos on,                       sijaan tuottavat järjestelmän monimutkaistumi-
28694:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     nen ja perheenisän myöhemmän työkyvyttö-
28695:        ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?             myys- ja perhe-eläketurvan pieneneminen.
28696:                                                       Kysymyksessä esiintuotu eläkelainsäädännössä
28697:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      oleva puute on tiedostettu ja sen korjaamis-
28698: vasti seuraavaa:                                   mahdollisuuksia tutkitaan parhaillaan sekä so-
28699:    Voimassa olevissa eläkejärjestelmissä on läh-   siaali- ja terveysministeriössä että Eläketurva-
28700: tökohtana, että vain edunjättäjän leskellä sekä    keskuksessa.
28701: hänen lapsillaan on oikeus saada perhe-eläkettä.      Eläkejärjestelmämme on nykyisellään siksi
28702:    Koska täydellisen työeläkkeen karttumisaika     monimutkainen, että uusien mutkien lisäämistä
28703: on 40 vuotta, jää perheenemäntien työeläke-        siihen on harkittava tarkoin. Kun selvitykset
28704: turvaan vajausta jo muutaman vuoden työelä-        ongelman ratkaisemiseksi on saatettu loppuun,
28705: mästä poissaolon jälkeen, sekä eronneen että       ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin.
28706:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1981
28707: 
28708:                                            Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
28709:                                               N:o 168                                               3
28710: 
28711: 
28712: 
28713: 
28714:                            Tili Riksdagens Herr Talman
28715: 
28716:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord-             gifta. En partiell reform av familjemödrarnas
28717: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder          pensionsskydd åstadkoms år 1979, då ställ-
28718: skrivelse av den 20 mars 1981 tili vederböran-      ningen för mödrar som blir arbetsoförmögna
28719: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        under vården av små barn förbättrades. I sin
28720: följande av riksdagsledamot Inger Hirvelä           helhet är en lösning av problemet dock både
28721: m. fl. undertecknade spörsmål nr 168:               mångfacetterad och svår. Som ett alternativ för
28722:                                                     att förbättra såväl frånskildas utkomstskydd
28723:           År Regeringen medveten om att             som utkomstskyddet för dem som blivit änkor
28724:        gällande familjepensionslagstiftning med-    efter äktenskapskillnad har framförts, att
28725:        för den situationen, att änkor trots de-     hälften av den arbetspension som bildas på
28726:        cenniers äktenskap blir helt utan ut-        basen av mannens förvärvsinkomster skulle
28727:        komstskydd vid mannens död, ifall äk-        bilda familjemoderns pensionsskydd. En del-
28728:        tenskapet då är upplöst, och om så är        ning av pensionsskyddet skulle inte heller
28729:        fallet,                                      nämnvärt öka pensionsutgifterna. Däremot
28730:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      skulle svårigheter uppstå tili följd av att syste-
28731:        ta för att avhjälpa detta missförhållan-     met kompliceras och av att familjefaderns se-
28732:        de?                                          nare arbetsoförmögenhets- och familjepensions-
28733:                                                     skydd minskas.
28734:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Man är medveten om den brist i pensions-
28735: samt anföra följande:                               lagstiftningen som i spörsmålet framförts och
28736:                                                     möjligheterna tili att avhjälpa den utreds som
28737:    Gällande pensionssystem utgår från att en-       bäst inom såväl social- och hälsovårdsministe-
28738: dast förmånslåtares änka och barn har rätt tili     riet som Pensionsskyddscentralen.
28739: familjepension.                                        Vårt pensionssystem är för närvarande så-
28740:    Eftersom den totala tiliväxttiden för arbets-    pass komplicerat, att ett ytterligare komplice-
28741: pension är 40 år, blir familjemödrars pensions-     rande av det noga måste övervägas. Då utred-
28742: skydd bristfälligt redan efter några års frånvaro   ningen av problemets lösning har slutförts,
28743: från arbetslivet, både i fråga om frånskilda och    kommer nödiga åtgärder att vidtas.
28744:      Helsingfors den 23 april 1981
28745: 
28746:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
28747:                                               1981 vp.
28748: 
28749: Kirjallinen kysymys n:o 169
28750: 
28751: 
28752: 
28753: 
28754:                                   Rytkönen: Hankintatyönä valmistetun polttohakkeen verovähen-
28755:                                      nysoikeudesta
28756: 
28757: 
28758:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28759: 
28760:    Jatkuvasti kohoava ulkomaisen energian hin-       kin, että hakkeen valmistaja saisi raaka-aineis-
28761: ta muodostaa jo nyt sellaisen talouspoliittisen      taan paremman hinnan.
28762: riskitekijän, joka antaa vakavan aiheen laajen-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28763: taa kotimaisen energian hyväksikäyttöä. Täl-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28764: löin kysymys polttohakkeesta on ensisijainen.        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
28765:     Verotuslain mukaan saa hankintakaupan te-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28766: kijä verovähennyksen 150 m3 :n työpalkan osal-
28767: ta vuodessa. Kun toimittaa hakkeen raaka-                      Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
28768: aineen rankana, saa hyväkseen edellä maini-                 esityksen verotuslain muuttamisesta si-
28769: tun vähennyksen, mutta kun tuottaa haketta                  ten, että hankintatyönä valmistetulle
28770:  ja toimittaa sitä lämpölaitoksiin, ei verovelvol-          polttohakkeelle olisi mahdollista saada
28771: linen saa edellä mainittua työtulovähennystä                verotuksessa vähennys 150 m3 :n työ-
28772: tehdä. Tässä on ilmeinen epäkohta, joka olisi               palkan osalta vuodessa?
28773: kiireellisesti oikaistava. Tähän liittyy vielä Se-
28774:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
28775: 
28776:                                           V. J. Rytkönen
28777: 
28778: 
28779: 
28780: 
28781: 0881004544
28782: 2                                             1981 vp.
28783: 
28784: 
28785: 
28786: 
28787:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28788: 
28789:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Viime vuosina kotimaisen energian käyttö
28790: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on merkittävästi laajentunut ja monipuolinen
28791: olette 24 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn          kokeilutoiminta on johtanut polttohakkeen tar-
28792: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         peen olennaiseen kasvuun. Samalla on kehi-
28793: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tetty maatilojen käyttöön soveltuvia haketus-
28794: edustaja Veikko J. Rytkösen näin kuuluvasta          laitteita, joiden käyttö näyttää yleistyvän eri
28795: kirjallisesta kysymyksestä n:o 169:                  puolilla maata. Metsänomistajat ovat myös ryh-
28796:                                                      tyneet itse hakettamaan omasta metsästä val-
28797:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle        mistettua polttorankaa ja kuljettamaan valmis-
28798:        esityksen verotuslain muuttamisesta si-       ta haketta käyttöpaikkoihin kuten aiemmin hal-
28799:        ten, että hankintatyönä valmistetulle         koja. Hakkeen myynnistä metsänomistajat saa-
28800:        polttohakkeelle olisi mahdollista saada       vat hakekuutiometriä kohti lasketun korvauk-
28801:        verotuksessa vähennys 150 m3 :n työ-          sen.
28802:        palkan osalta vuodessa?                          Hakkeen verotusmenettely on muodostunut
28803:                                                      käytännön ongelmaksi vasta verovuodesta 1979
28804:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        alkaen, jolloin hankintatyön veronhuojennusta
28805: vasti seuraavaa:                                     ensi kerran sovellettiin 40 m3 :n työnarvoon.
28806:    Maatilatalouden tuloverolain yleisperiaatteen     Verotusratkaisun merkitys kasvoi, kun veron-
28807: mukaisesti tavanomaisen puutavaran valmista-         huojennusta lisättiin vuodesta 1980 alkaen 150
28808: misessa ja kuljettamisessa tehtävän työn arvo        m 3 :n työnarvoon. Toistaiseksi asiasta ei liene
28809: arvioidaan erityisten hankintatyön arvioimispe-      ylempien oikeusasteiden valitustapauksiin an-
28810: rusteiden mukaisesti. Toistaiseksi hakkeen val-      tamia ratkaisuja. Myöskään keskusverolauta-
28811: mistaminen maatiloilla on ollut vähäistä ja alu-     kunnassa ei toistaiseksi ole käsitelty asiaa kos-
28812: eellisesti epätasaista. Metsänomistajat ovat pää-    kevia ennakkotietohakemuksia. Lääninveroviras-
28813: asiallisesti valmistaneet energiapuuksi joko hal-    toista saatujen selvitysten per~steella näyttää
28814: koa tai polttorankaa, joiden verotuksessa on         verotusmenettely eri verolautakunnissa muodos-
28815: verohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti         tuneen epäyhtenäiseksi.
28816: sovellettu maatilatalouden tuloverolain 12 §:n          Silloin, kun hakkeen tuottamista on pidetty
28817: tarkoittamaa hankintatyön arvon arviointia ja        metsätalouden      sivutoimintana,      todellisesta
28818: veronhuojennusta. Jos puutavaraa on erityisesti      myyntitulosta on vähennetty hakkeen valmis-
28819: jalostettu esimerkiksi mekaanisesti sahaamalla       tus- ja kuljetuskulut. Hakkurin hankintameno
28820: sahatavaraksi tai rakennushirreksi tai erityisesti   on tällöin poistettu kokonaisuudessaan maa-
28821: käsittelemällä esimerkiksi tervaksi, on verohal-     talouden kaluston osana. Hakkeen valmistus-
28822: lituksen ohjeiden mukaan sovellettu näin saa-        kuluina on vähennetty myös haketettavan puu-
28823: dun tuotteen antaman tulon verottamiseen met-        raaka-aineen kantoarvo. Verotusteknisesti vai-
28824: sätalouden sivutulojen verottamiseen tarkoitet-      keasti selvitettäviä asioita ovat olleet maatalou-
28825: tua maatilatalouden tuloverolain 4 § :n sään-        den tulosta vähennyskelvottomien yksityistalou-
28826: nöstä. Säännöksen mukaan metsätalouteen liit-        teen kohdistuvien hakkeen tuotantokulujen sel-
28827: tyvästä sellaisesta toiminnasta, jota ei ole pi-     vittäminen sekä haketettavan puutavaran kan-
28828: dettävä eri liikkeenä, saatujen tulojen ja tu-       toarvon selvittäminen.
28829: lon hankkimisesta johtuneiden menojen erotus            Jos taas hakkeen tuottamista on pidetty
28830: luetaan maatalouden puhtaaksi tuloksi. Metsä-        hankintatyönä, sen arvon arvioimisperusteet on
28831: talouden sivutuloon ei sovelleta hankintatyön        vuosittain vahvistettu verolautakunnassa ja työn
28832: veronhuojennusta.                                    arvo arvioitu tapauskohtaisesti verotuksen yh-
28833:                                               N:o 169                                                3
28834: 
28835: teydessä. Sikäli kuin haketta on käytetty maa-       johtaa yleensä verovelvollisen kannalta edulli-
28836: talouden energian tuotantoon, vastaava osa hak-      sempaan ratkaisuun.
28837: kurin hankintamenosta on poistettu osana maa··          Hake ei sinänsä merkittävästi jalostusasteel-
28838: talouden kalustoa. Hakkurin ja muiden konei-         taan eroa esimerkiksi samaan tarkoitukseen
28839: den menoja sekä työvoimamenoja on jouduttu           käytettävien halkojen valmistamisesta. Jatku-
28840: korjaamaan verotusta varten siten, ettei niitä       vasti yleistyvä hakkeen myynti näyttää myös
28841: ole vähennetty maatalouden menoina. Vero-            tapahtuvan tavanomaisen hankintamyynnin pe-
28842: tuksessa arvioitavalle hankintatyön arvolle on       riaatteilla. Oikeudellisia esteitä ei liene sille,
28843: lisäksi laskettu veronhuojennuksen jälkeinen ve-     että polttohakkeen verotukseen sovellettaisiin
28844: ronalainen arvo erikseen hakkeen valmistuk-          hankintatyön verotusperiaatteita. Verohallitus
28845: sessa ja kuljetuksessa.                              pyrkiikin lähitulevaisuudessa antamaan poltto-
28846:    V erotustekniseltä ja hallinnolliselta kannalta   hakkeen verotusta koskevan yhtenäistämisoh-
28847: polttohakkeen myynnistä saadun tulon verot-          jeen. Jos verotuskäytännössä tästä huolimatta,
28848: taminen on yksinkertaisempaa silloin, kun ha-        kun ohjeet eivät ole verolautakuntia sitovia,
28849: ketta pidetään metsätalouden sivutuotteena.          jatkuu epäyhtenäisyys, lienee harkittava maa-
28850: Toisaalta monimutkaisemmasta ja keskimääräi-         tilatalouden tuloverolain 12 §:ään sisältyvän
28851: semmästä menettelytavasta huolimatta poltto-         puutavaraa koskevan käsitteen täsmentämistä.
28852: hakkeen tuottamisen pitäminen hankintatyönä
28853:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1981
28854: 
28855:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
28856: 4                                              1981 vp.
28857: 
28858: 
28859: 
28860: 
28861:                             Tili Riksdagens Herr Talman
28862: 
28863:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Under senare år har användningen av in-
28864: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            hemsk energi märkbart utvidgats och en mång-
28865: velse av den 24 mars 1981 till vedcrbörande          sidig försöksverksamhet har lett tili en be-
28866: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       tydande stegring i behovet av bränsleflis. Sam-
28867: jande av riksdagsman Veikko J. Rytkönen un-          tidigt har man utvecklat flishuggningsanlägg-
28868: dertecknade spörsmål nr 169:                         ningar anpassade att användas på bruknings-
28869:                                                      enheten och användningen av dessa synes bli
28870:           Ämnar Regeringen till riksdagen            allmännare runtom i landet. Skogsägarna har
28871:        avge en proposltlon om ändring av be-         även själva börjat hugga flis av långtimmer
28872:        skattningslagen så, att det vid beskatt-      som tillverkats av eget virke och börjat trans-
28873:        ningen vore möjligt att crhål1a ett av-       portera den färdiga flisen till användnings-
28874:        drag för arbetslönen för 150 m3 är-           ställena på samma sätt som tidigare ifråga
28875:        ligen vid tillverkning av bränsleflis som     om stock. För flisförsäljningen erhåller skogs-
28876:        leveransarbete?                               ägarna en ersättning som beräknas enligt an-
28877:                                                      talet kubikmeter flis.
28878:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Beskattningsförfarandet för flis har utgjort
28879: samt anföra följande:                                ett praktiskt problem först från och med
28880:     I enlighet med den allmänna principen i          skatteåret 1979, då skattelättnader för leverans-
28881: inkomstskattelagen för gårdsbruk bedöms vär-         arbete första gången tillämpades på värdet av
28882: det av sedvanligt arbete för tillverkning och        arbetet för 40 m3 • Beskattningsavgörandet växte
28883: transport av virke enligt särskilda värderings-      i betydelse då skattelättnaden från och med år
28884: grunder för leveransarbete. Tills vidare har         1980 utökades till värdet av arbetet för 150
28885: tillverkningen av flis på brukningsenheterna         m3 • Tillsvidare torde det inte finnas några av-
28886: varit obetydlig och varierat regionalt. Skogs-       göranden från de högre rättsinstanserna i be-
28887: ägarna har främst tillverkat energived av stock      svärsärenden. Inte heller centralskattenämnden
28888: och långtimmer och vid beskattningen av dessa        har tillsvidare avgjort några ansökningar om
28889: har i enlighet med skattestyrelsens direktiv tlll-   förhandsbesked i ärendet. På basen av de ut-
28890: lämpats i 12 § inkomstskattelagen för gårds-         redningar som erhållits från länsskatteverken,
28891: bruk uppskattning av och skattelättnad för           synes beskattningsförfarandet i de olika skatte-
28892: leveransarbete. Hall virket har särskilt för-        nämnderna ha blivit oenhetlig.
28893: ädlats t.ex. genom att det mekaniskt sågats              I de fall då framställningen av flis har an-
28894: till sågvirke ellet byggnadstimmer eller sär-        setts som en biverksamhet till jordbruk, har
28895: skilt behandlats exempelvis till tjära, har på       kostnaderna för tillverkning och transport av
28896: beskattningen av den inkomst som den här-            flisen avdragits från den verkliga försäljnings-
28897: igenom uppkomna produkten har givit, enligt          inkomsten. Anskaffningsutgiften för flishugg-
28898: skattestyrelsens direktiv tillämpats stadgandet      ningsmaskinen har härvid i sin helhet avskrivits
28899: i 4 § inkomstskattelagen för gårdsbruk som           som en del av lantbrukets inventarier. Som
28900: gäller beskattande av biinkomster av skogs-          tillverkningskostnad för flisen har även av-
28901: bruk. Enligt stadgandet räknas skillnaden mel-       dragits rotvärdet för virkesråvaran. Beskatt-
28902: lan inkomsterna av sådan till skogsbruk an-          ningstekniskt svårutredda frågor har varit ut-
28903: sluten verksamhet, viiken icke bör räknas som        redandet av icke avdragsgilla produktionskost-
28904: en särskild rörelse, och utgifterna för inkomst-     nader för flis för privathushållet samt av rot-
28905: ens förvärvande såsom nettoinkomst av lant-          värdet på det virke som huggs till flis.
28906: bruk. På biinkomst av skogsbruk tillämpas                Hall åter framställningen av flis har upp-
28907: inte skattelättnad för leveransarbete.               fattats som leveransarbete, har skattenämnden
28908:                                               N:o 169                                                5
28909: 
28910: årligen fastställt grunderna för värderingen av      att produktion av flis anses som leverans-
28911: dess värde och värdet av arbetet har fast-           arbete, trots det mera komplicerade och mera
28912: ställts från fall till fall i samband med beskatt-   genomsnittliga förfarandet, till en förmånligare
28913: ningen. I den mån flisen har använts inom            lösning ur den skattskyldiges synpunkt.
28914: lantbrukets energiproduktion, har en motsva-             Till förädlingsgraden skiljer sig inte flisen
28915: rande del av anskaffningspriset för flishugg-        i och för sig särskilt mycket t.ex. från till-
28916: ningsmaskinen avdragits som en del av lant-          verkningen av stock, som används för samma
28917: brukets inventarier. Utgifterna för flishugg-        ändamål. Den allt vanligare försäljningen av
28918: ningsmaskinen och övriga maskiner samt ut-           flis synes även ske på samma villkor som
28919: gifterna för arbetskraft har man för beskatt-        sedvanlig leveransförsäljning. Några rättsliga
28920: ningen varit tvungen att korrigera så, att de        hinder torde inte föreligga för att de beskatt-
28921: inte har avdragits som kostnader för lant-           ningsprinciper som gäller för leveransarbete
28922: bruket. För det värde av leveransarbetet som         tillämpas på beskattningen av bränsleflis. Skat-
28923: uträknas vid beskattningen, har dessutom ut-          testyrelsen strävar också till att inom en snar
28924:  räknats ett skattepliktigt värde efter skatte-      framtid ge direktiv om förenhetligande av be-
28925: lättnad skilt för flisframställningen och trans-     skattningen av bränsleflis. I fall beskattnings-
28926:  porten.                                             praxis trots detta, då direktiven inte binder
28927:    Ur beskattningsteknisk och administrativ syn-     skattenämnderna, fortsätter att vara oenhetlig,
28928: punkt är beskattningen av sådan inkomst som          torde det bli påkallat att överväga en preci-
28929:  erhållits för försäljning av brännflis enklare i    sering av virkesbegreppet i 12 § inkomstskatte·
28930:  de fall då flisen uppfattas som en biprodukt        lagen för gårdsbruk.
28931:  av skogshushållning. A andra sidan medför det
28932:       Helsingfors den 28 april 1981
28933: 
28934:                                                                         Minister Pirkko Työtäjärvi
28935: 
28936: 
28937: 
28938: 
28939:  0881004544
28940:                     1
28941: 
28942:                     1
28943: 
28944:                 1
28945: 
28946:                 1
28947: 
28948: 
28949: 
28950: 
28951:             1
28952: 
28953:             1
28954: 
28955:         1
28956: 
28957:         1
28958: 
28959: 
28960: 
28961: 
28962:     1
28963: 
28964:     1
28965: 
28966: 1
28967: 
28968: 1
28969:                                                 1981 vp.
28970: 
28971: Kirjallinen kysymys n:o 170
28972: 
28973: 
28974: 
28975: 
28976:                                    Särkijärvi: Meripelastustoiminnan tehostamisesta ympäristönsuo-
28977:                                        jelun kannalta
28978: 
28979: 
28980:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28981: 
28982:    Ves1stöillä tapahtuvien onnettomuuksien ym-         karilleajosta ja sen pelastustoimien pitkittymi-
28983: pädstötraikutuksiin on viime vuosina opittu            sestä olisi hieman huonommalla onnella voinut
28984: kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota.            seurata vaikea saastumisongelma.
28985: Ilmeistä onkin, että alusten koon ja niiden kul-          Viitaten edellä esitettyihin perusteluihin esi-
28986: jettamien polttoainemäärien kasvu ja yhä moni-         tän kunnioittavasti valtiopäiväjärjestyksen 37
28987: naisempien ympäristömyrkkyjen kuljetus ai-             §:n 1 momentin mukaisesti valtioneuvoston
28988: heuttavat kasvavan vaaran merillemme ja ran-           asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
28989: noillemme.                                             kysymyksen:
28990:    Meripelastustoiminnassa on kuitenkin yhä
28991: esiintynyt kitkatekijöitä. On ilmeistä, että me-                  Mihin toimenpiteisiin Halli.tus aikoo
28992: renkulku- ja ympäristönsuojeluviranomaisilla ei                 ryhtyä, jotta varmistettaisiin ympäris-
28993: ole riittäviä oikeudellisia ja kalustollisia edelly-            tönsuojelun kannalta riittävän tehokas
28994: tyksiä turvata vesialueitamme ympäristökatas-                   pelastustoiminta merialueillamme tapah-
28995: trofeilta. Esimerkiksi m/s Algolin taannoisesta                 tuvien onnettomuuksien yhteydessä?
28996:       Helsing1ssä 24 päivänä maaliskuuta 1981
28997: 
28998:                                           Jouni J. Särkijärvi
28999: 
29000: 
29001: 
29002: 
29003: 0881004865
29004: 2                                                1'981 v.p.
29005: 
29006: 
29007: 
29008: 
29009:                            Eduskunnan Herra P<uhemiehelle
29010: 
29011:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tään joutuneen aluksen omistaja tekee pelastus-
29012: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sopimuhen. Suomalaisten pelastusyhtiöiden
29013: olette 24 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn             aluskannat ovat viimeksi kuluneiden 15-20
29014: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            vuoden aikana pienentyneet ,suhteessa merilii-
29015: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           kenteeseen. Tämä on ollut ,seurausta väyläs-
29016: edustaja Särtkijärv,en näin kuuluvasta kirjalli-        tömme ja sillä liikkuvan kauppalaivaston laa-
29017: sesta kysymyksestä n:o 170:                             dun paranemisesta ja . merionnettomuuksien
29018:                                                         määrän suhteellisesta vähenemisestä. Vähenty-
29019:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          neiden onnettomuuksien vuoksi pelastustoimin-
29020:         ryhtyä, jotta varmistettaisiin ympäris-         ta on liiketoimintana käynyt kannattamatto-
29021:         tönsuojelun kannalta riittävän tehokas          maksi. VaHcka Suomessa .oleva kalusto on vä-
29022:         pelastustoiminta merialueillamme tapah-         hentynyt, on hinaustehoa pidettävä riittävänä.
29023:         tuvien onnettomuuksien yhteydessä?              Lisäksi erikoiskalustoa voidaan vuokrata ulko-
29024:                                                         mailta.
29025:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Kysymyksessä on erityisesti v1itattu m/s Al-
29026: taen seuraavaa:                                         golin taannoiseen karilleajoon ja sen ;pelastus-
29027:     Meripelastl..liksessa on perinteisesti kaksi osa-   toimien yhteydessä esille tulleisiin ympäristön
29028: aluetta, nimittäin ihmisten pelastaminen sekä           ;pilaantumisvaaro~hin. Tältä osin voidaankin to-
29029: aluksen ja sen lastin pebs.taminen.                     deta, että sen jälkeen kun merellisen ympäri5-
29030:     Ihmishenkien pelastamisessa organisatorisen         tön suojeluun on sekä kansainvälisesti että kan-
29031: päävastuun kantaa rajavartiolaitoksen meriosas-         sallisesti ryhdytty kiinnittämään lisääntyvää
29032: to, jolle muut merialueella toimivat viranomai-         huomiota, on myös alusten ja niiden las:tien pe-
29033: set ja puolustus,voimat antavat virka-apua. Tä-         lastustoimintaan jouduttu rusennoituma·an uudel-
29034: män Hsä!ksi kansainväliset sopimukset velvoitta-        leen. Tällaisessa pelastustoiminnassa ei ole enää
29035: vat ka~kkia aluksia antamaan apua ihmishen-             kysymys pelkästään aluksen ja sen lasuin pelas-
29036: kien pelastamiseksi. Tärkeä osuus on myös               tamisesta niiden talouddlisen arvon vuoksi,
29037: Suomen Meripelastusseuran piirissä tapahtuval-          vaan tällöin on otettava myös huomioon toi-
29038: la vapaaehtoisella toiminnalla.                         minnasta aiheutuva ympäristön pilaantumisen
29039:     Laivojen ja niiden lastien pelastaminen sen         vaara.
29040: sij<aan on perintdsesti katsottu kauppameren-              Toukokuussa 1980 voimaan tullut laki illuk-
29041: kulkuun liittyväksi toiminnaksi. Pyrkimys pe-           sista aiheutuvan vesien pilaantomisen ehkäise-
29042: lastustoiminnan edistämiseen on ensisijassa pJ-         misestä antaa merenkulkuhallitukselle varsin
29043: 1ut syynä siihen, että pelastusta koskevat sään-        pitkälle menevät valtuudet ryhtyä tarvittaviin
29044: nökset ovat saaneet merioikeudessa erikoisase-          toimenpiteisiin ympäristövahingon vaaran eh-
29045: man ja antaneet niille erikoisluonteen. Pelas-          käisemiseksi ja rajoitt-amiseksi. Lain 6 § kuuluu
29046: tusta koskevien sääntöjen keskeisenä sisältönä          seuraavasti: "Milloin Suomen vesiaLueilla alus
29047: on pel.astuspalkkiovaatimus, jonka laki takaa           uppoaa, joutuu karille, saa vuodon tai konevian
29048: pelastajalle. Merilain pelastuspalkkiota koskevat       taikka muutoin joutuu tilaan, johon liittyy ve-
29049: säännökset pemstuvat Brysselissä 23. 9. 1910            sien pilaantomisen vaara, merenkulkuhallitus
29050: hyväksyttyyn kansainväliseen yleissopimuheen            voi määrätä ryhdyttäväksi aluksen ja sen lastin
29051: erinäisten meriapua ja meripelastusta koskevien         os·alta pelastus- tai muihin toimenpiteisiin, jot-
29052: määräysten yhdenmukaistamisesta.                        ka ·se katsoo välttämättämiksi vesien pilaanto-
29053:     Suomessa kuten muissakin Länsi-Euroopan             misen ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi. Ennen
29054: maissa alusten ja niiden hstien pelastamiseen           toimenpiteisiin ryhtymistä merenku1kuhallituk-
29055: kohdistuvasta meripelastustoiminnasta huoleh-           s,en tulee neuvoteLla aluksen omistajan ja asian-
29056: tivat yksityiset pelastusyhtiöt, joiden kans,sa hä-     omaisten vakuutuksenantajien edustajien kans-
29057:                                                  N:o 170                                                3
29058: 
29059: sa, jos se voi tapahtua aineuttamatta ha>italHst·a         Meripelastustoiminnan materiaalisen puolen
29060: viivytystä." Merenkulkuhallitukselle sanotun            kehittäminen valtion varoin voisi tapahtua esi-
29061: lainkohdan nojalla kuuluvat valtuudet menevät           merkiksi tukemalla meripelastustoimintaa har-
29062: pelastusyhtiölle pelastussopimuksen nojalla kuu-        joittavien yritysten ka1ustohankintoja. Toisaalta
29063: luvien oikeuksien edelle. Käytännössä kuitenkin         on selvää, että vaikka yksityisten meripelastus-
29064: m/ s Algolin tyyppisessä onnettomuustapaukses-          yhtiöiden aluskanta olisi ,suhteellisen vähäistä,
29065: sa joudutaan toimenpiteistä neuvottelemaan eri          on m/,s Algolin tapauksen tyyppisessä tilantees-
29066: osapuolten kesken. Merenkulkuhallitukselle an-          sa myös koko v-altion aluskanta käytettävissä.
29067: netut laajat valtuudet mahdollistavat sen, että         Näin ollen mm. öljyntorjuntavalmiuden kohot-
29068: erimielisyyden ilmat,J.ntuessa ympäristönäkökoh-        tamiseksi suoritettavat kalustohankinnat ja or-
29069: dat voidaan panna taloudellisten näkökohtien            ganisaatioparannukset tehostavat SQlllalla myös
29070: edelle.                                                 meripelastustoimintaa.
29071:     Mikäli nykyistä pelastusjärjestelmää pyritääri         Edellä olevan perusteella Hallitus toteaa,
29072: kehittämään, .tulisi ensinnäkin pelastuskaluston        että voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvät
29073: riittävyyteen ja laatuun kiinnittää huomiota.           riittävät viranomaisvaltuudet sellaisiin toimen-
29074: Joskus on esitetty ·ajatus, että valtion pitäisi        piteisiin ryhtymiseksi, jotka katsotaan välttä-
29075: ryhtyä hoitamaan tässä tarkoitettua meripelas-          mättämiksi vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi
29076: tustoimintaa ja että toimintaan olisi käytettävä        tai rajoittamiseksi meripelastustilanteeSISa. Tämä
29077: esimel1kiksi valvion jäänmurtajia. Pelastustoi-         mahdollistaa sen, että mi1loin aluksen ja lastin
29078: m1nnan tapainen taloudellinen toiminta sopii            pelastamiseen liittyvät taloudelliset näkökohdat
29079: luonteens·a puolesta kuitenkin varsin huonosti          ja y.mpäris,tön pilaantumiseen liittyvät näkökoh-
29080: valtion hoidettava:k:si. Pelastussopimuksien te-        dat joutuvat ristiriitaan, voidaan ympäristönsuo-
29081: kemiseen liittyy monia sellaisia perinteisiä piir-      jelunäkökohdat asettaa etusijalle. Meripelastus-
29082: teitä, joiden vuoksi pelastustoiminnan hoito            toiminnan kaluston parantamiseen tulisi kuiten-
29083: virkatoimintana ei ole perusteltua. Myös jään-          kin kiinnittää huomiota. Valtion tulisi omia
29084: murtajien käyttö olisi erittäin kallista ja tulisi      alushankintoja suorittaessaan ottaa myös huo-
29085: käytännössä kysymykseen varsin harvois<Sa ta-           mioon meripelastustoiminnan tarpeet. Lisäksi
29086: pauksissa. Esimerk~k:si nyt esillä olevan m/ s          on syytä hatkita meripelastustoimintaa harjoit-
29087: Algolin t·apauksessa olisi jäänmurtajalla ollut         tavien yritysten tukem1sta jossakin muodossa.
29088:  mahdollista päästä enintään 400-500 metrin             Meripelastusta koskeva lainsäädäntö perustuu
29089:  päähän aluksesta. Hinaaminen ja· erityisesti ny-       laajaan kansainväliseen käytäntöön eikä sitä ole
29090: käiseminen olisivat olleet mahdottomia tältä            syytä yksipuoHsesti ryhtyä muuttamaan. Voi-
29091:  etäisyydeltä.                                          daan kuitenkin todeta, että meripelastusta kos-
29092:     Materiaalisen valmiuden lisäksi vaaditaan           kevien sääntöjen uusiminen on kansainvälisellä
29093: meripelastuksessa myös asiantuntevaa henkilös-          tasolla vireillä.
29094:  töä, joka tulisi palkata valtiolle, mikäli toimint·a
29095: otettaisiin valtion hoitoon.
29096:       Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1981
29097: 
29098:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
29099: 4                                            1981 vp.
29100: 
29101: 
29102: 
29103: 
29104:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a.n
29105: 
29106:    I det syf.te 37 § 1 mom. riksdagsordningen       och hande1s.flottan som rör sig i dem förbättrats
29107: anger hat Ni, Herr Talman, med Eder ,skrivelse      och att sjöolyckornas relativ:a antal mins:kat.
29108: av den 25 mars 1981 till vederbörande medlem        På grund av det mins.kade antalet sjöolyckor
29109: av statsrådet översänt avskrift av följande av      har bärgningen blivit en olönsam affärsverk-
29110: riksdagsman Särkijärvi ställda spörsmål nr 170:     samhet. Trots att bärgningsmaterialet minskat
29111:                                                     i Finland bör bogseringseffekten anses vara
29112:          Vi1ka åtgårder ämnar Regeringen vid-       tillräcklig. Dessutom kan specia1material hyras
29113:        ta för att beträffande miljöskyddet sä-      från utlandet.
29114:        ker.ställa en tillräckligt effektiv rädd-        I spönsmålet har speciellt hänvisats till m/s
29115:        ningsverhamhet vid olyckor som äger          Algols grundstötning nyligen och till de miljö-
29116:        rum på vara havsområden?                     föroreningsrisker som uppstod i sambancl 1med
29117:                                                     bärgningen. Beträffande detta kan även konsta-
29118:     Så:som svar på detta spötsmål får jag vörd-     tera:s, att sedan man både internationellt och
29119: samt anföra följande:                               nationellt alltmera börjat fästa vikt vid skyd-
29120:     Sjöräddningen består traditionellt av två       dandet av den marina miljön, har man även
29121: delområden, nämligen räddning av människoliv        varit tvungen att ompröva sin ställning till
29122: samt bärgning av fartyg och last.                   bärgning av fartyg och last. Vid dylik bärgning
29123:     Vid räddning av människoliv bärs det orga-      är det inte längre enbart fråga om bärgning av
29124: nisatori:ska huvudansvaret av gränsbevaknings-      fartyg och las.t på grund av deras ekonomiska
29125: väsendets sjöavdelning, ,som övriga inom havs-      värde, utan härvid bör även de riSiker för milj(}.
29126: området verksamma myndigheter och försvars-         förorening .som verksamheten medför beaktas.
29127: makten ger handräckning. Genom internationel-           Lagen om förhindrande av vattnelis förore-
29128: la avtal åläggs dessutom alla fartyg att bistå      ning, förorsakad av far·tyg, som trädde i kra.ft
29129: vid räddningen av människoliv. Den frivilliga       i maj 1980, ger sjöfar.tsstyrelsen synnerligen
29130: verksamhet som Finlands Sjöräddningssällskap        långtgående fullmakter att vidta erforderliga åt-
29131: .står för spela:r även en viktig roll.              gärder för att förhindra och begränsa riskerna
29132:     Bärgningen av f.artyg och last har däremot      för s.kador i miljön. Lagens 6 § lyder som
29133: av tradition ansetts ankomma på handelssjö-         följer: "När ett fartyg på fins.kt vattenområde
29134: farten. Strävandet att främja bärgningen har        sjunker, stöter på grund, springer läok, får
29135: varit den främsta orsaken tili att stadgandena      maskinfel eller eljest råkar i en situation med
29136: om bärgning erhållit en särställning i sjörätten    r1sk för vattnens förorening, kan sjöfartsstyrel-
29137: och givit dem en speciell karaktär. Det centrala    sen i fråga om fartyget eller dess last förordna
29138: innehållet i stadgandena om bärgning är kravet      om vidtagande av räddnin,gs- eller andra åt-
29139: på bärgarlön, som i lag garanteras bärgaren.        gärder, vilka den anser nödvändiga .för för-
29140: Stadgandena i sjölagen om bärgarlön baserar         hindrande eller begränsning av föroreningen.
29141: sig på den i Bryssel 23. 9. 1910 godikända in-      Före vidtagandet av åtgärderna skall sjöfarts-
29142: ternationella konventionen angående förenhet-       styrelsen underhandla med fartygets ägare och
29143: ligande av vi,ssa bestämmelser i fråga om assi:s-   representanter för vederbörande försäkrings-
29144: tans och bärgning.                                  givare, så vitt det kan ske utan att föranleda
29145:     I Finland liksom i övriga västeuropeiska        menligt dröjsmål." De fullmakter s.jöf.artsstyrel-
29146: Iänder ombesörjs bärgningen av fartyg och last      sen med stöd av sagda lagrum till:kommer går
29147: av privata bärgningsbolag, med vilket ägaren        före de rättigheter bärgnings,bolaget erhållit
29148: till det fartyg som råkat i sjönöd ingår ett        genom bärgningsavtal. 1 praktiken måste man
29149: bärgningsavtal. De finländska bärgningsbolag-       dock vid olyckor av m/ s Algols typ förhandla
29150: ens fartygsbestånd har under de senaste 15          om åtgärderna tillsammans med de olika par-
29151: -20 åren minskat i förhållande till sjötrafiken.    terna. De långtgående fullmakter som sjöfarts-
29152: Detta har varit en följd av att våra farleder       styrelsen fått gör det möjligt att ställa milj(}.
29153:                                                 N:o 170                                                5
29154: 
29155: aspekter framom ekonomiska intressen i de              bärgningsbolagens mater1alanskaffningar. A
29156: fall oenighet uppstår.                                 andra sidan är det tklart att även om de privata
29157:     Såvida man eftersträvar att utveckla det           bärgningsbolagens fartygsbestånd är relativt
29158: nuvarande bärgningssystemet borde uppmärk-             Htet så står även hela statens fartygs'bestånd
29159: samhet framför allt fästas vid bärgningsmateria-       tili förfogande vid en situation av typen m/ s
29160: lets tillräcklighet och kvalitet. Stundom har en       Algol. Sålunda effektiverar bl. a. sådana mate-
29161: sådan tanke anförts, att staten borde ta sig an        rialanskaffningar och organisationsförbättringar
29162: denna bärgningsverksamhet och att t.ex. statens        som avser en ökad oljebekämpningsberedskap
29163: 1sbrytare sirolle kunna användas för detta ända-       även sjöräddningen.
29164: mål. Att bedriva affärsvellk:samhet i stil med            Med anledning av det ovan sagda konstate-
29165: bärgning av fartyg är dock på grund av verksam-        rar regeringen att gällande lagstiftning ger tili-
29166: hetens natur inte lämpligt för staten. Uppgö-          räckliga fullmakter åt myndigheterna för v1d-
29167: randet av ett bärgningsavtal har många sådana          tagande av sådana åtgärder, som anses nöd-
29168: drag, på .grund av vilka det inte är motiverat         vändiga för förhindrande ellet begränsning av
29169: att sköta bärgningen som tjänsteutövning. Det          vattnens förorening vid sjöräddning. Detta gör
29170: skulle även vara synnerligen dyrt att använda          det möjligt att placera miljöskyddet i främsta
29171: isbrytare och i praktiken kunde isbrytare kom-         rum då en konffikt uppstår mellan ekonomiska
29172: ma i fråga i ytterst få fall. T. ex. i det" aktuella   intressen och synpunkter i anslutning tili för-
29173: failet med m/s Algol skulle en isbrytare inte          orening av miljön. Man borde dock fästa vikt
29174: ha kunnat komma närmare fartyget än på ett             vkl en förbättring av bärgningSimaterialet. Sta-
29175:  avstånd av högst 400-500 m. Att bogsera               ten borde vid sina egna fartygsansikaffningar
29176: m/s Algol och i synnerhet att rycka det flott          även beakta sjöräddningens hehov. Vidare är
29177: hade vruit omöjligt på detta avstånd.                  det skäl att överväga någon form av stöd ti11
29178:     Bärgningen kräver .förutom materiell bered-        bärgningsföretagen. Sjöräddningslagstiftningen
29179:  skap även sakkunnig per:sonal, som borde an-          grundar sig på omfattande internationell prax1s
29180:  ställas hos staten ifall verksamheten sikulle för-    och det är inte skäl att ensidigt börja ändm
29181:  statligas.                                            den. Det kan dock konstateras att det på in-
29182:     Uwecklandet av sjöräddningens materiel med         ternationell nivå är aktuellt med en revådering
29183:  stlatens medel kunde ,ske t. ex. genom att stöda      av stadgandena om sjöräddning.
29184:       Helsingfors den 27 april 1981
29185: 
29186:                                                        Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
29187: 
29188: 
29189: 
29190: 
29191: 088100486~
29192: :.!.""
29193: 
29194: 
29195: 
29196: 
29197:          t•   (•,"
29198:          !:
29199: 
29200: 
29201: 
29202: 
29203:                      '   i"'"'
29204:                                               1981' vp.
29205: 
29206: Kirjallinen kysymys n:o 171
29207: 
29208: 
29209: 
29210: 
29211:                                   Tikka: Ravintola-alalla toimivien eläketurvan toteuttamisesta
29212: 
29213: 
29214:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29215: 
29216:    Työeläkejärjestelmässä työntekijän eläketur-      jätetty eläketurvan ulkopuolelle, koska paljas-
29217: van toteuttaminen riippuu siitä, kuinka työn-        tuneet tapaukset ovat satunnaisia.
29218: antaja on hoitanut vakuuttamisvelvollisuutensa          Tällä hetkellä on eläketurvan toteuttamisen
29219: ja ilmoittanut eläkelakien piiriin kuuluvat työn-    valvonta työntekijällä itsellään. Se eläkeyhtiö,
29220: tekijänsä eläkelaitokselleen. Jos työnantaja lai-    josta työnantaja on ottanut vakuutuksen, ·ei
29221: minlyö tämän velvollisuutensa, työntekijän elä-      millään tavalla seuraa sitä, että työnantaja täyt-
29222: keturvan toteutuminen vaarantuu. Työsuhteen          tää lakisääteisen velvollisuutensa. Eläketurva-
29223: osoittaminen jälkeenpäin ehkä vuosikymmenten         keskus puolestaan ilmoittaa, ettei se voi puut-
29224: jälkeen on usein ylivoimainen tehtävä.               tua eläkevakuutuksen ottaneiden työnantajien
29225:    Hyvin monissa lyhytaikaisissa työsuhteissa,       menettelyyn, vaan tämä kuuluu eläkeyhtiölle.
29226: etenkin ravintolatyöntekijöiden ja ravintola-        Työntekijän oikeusturvan toteutumisen kannal-
29227: muusikkojen sekä kotiapulaisten kohdalla on          ta työntekijän olisi voitava luottaa siihen, että
29228: viime vuosina ilmennyt lukuisia järjestelmällisiä    hänen lakisääteinen oikeutensa toteutuu.
29229: laiminlyöntejä. Esimerkiksi Kymenlaaksosta löy-         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
29230: tyy joidenkin henkilöiden kohdalla jopa useita       tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
29231: kymmeniä laiminlyöntejä, niin että eläketurva        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29232: on tosiasiassa järjestämättä. On täysin mahdo-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29233: tonta, että esimerkiksi ravintolamuusikko pys-
29234: tyisi osoittamaan kymmenen vuoden jälkeen ne                   Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
29235: paikat, joissa hän milloinkin on työtä tehnyt.              menpiteisiin, että työeläketurvan piiriin
29236: Nämä laiminlyönnit ovat ilmenneet eläkehake-                kuuluvien mm. ravintola-alalla toimi-
29237: musten ja Eläketurvakeskuksen työntekijöille                vien eläketurva todella toteutuisi ja että
29238: lähettämien rekisteriotteiden perusteella. Sen si-          lakisääteisen velvollisuutensa laiminlyö-
29239: jaan on täysin selvittämättä, kuinka suuri osa              vien työnantajien valvonta toteutettai-
29240: työntekijöistä esimerkiksi ravintola-alalla on              siin?
29241:       Helsingissä 24 päivänä maalisk~uta 1981
29242: 
29243:                                             Seppo Tikka
29244: 
29245: 
29246: 
29247: 
29248: 088100445U
29249: 2                                            1981 vp.
29250: 
29251: 
29252: 
29253: 
29254:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29255: 
29256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Ravintolahenkilökunnan Liitto ry:een ja Suo-
29257: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       men Muusikkojen Liitto ry:een kuuluville muu-
29258: olette 24 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn         sikoille yhteensä 2 551 otetta. Eläketurvakes-
29259: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kus on myös perustanut automaattisen eläke-
29260: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       otepalvelun, joka tarkoittaa sitä, että jokaisen
29261: edustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjalli-      työntekijäin eläkelain mukaisen työsuhteen
29262: sesta kysymyksestä n:o 171:                         päättymisen jälkeen lähetetään vuoden sisällä
29263:                                                     eläkerekisteriote työntekijälle. Tällaista otetta
29264:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-   ei luonnollisestikaan voida lähettää silloin, kun
29265:        menpiteisiin, että työeläketurvan piiriin    työnantaja on laiminlyönyt eläketurvan järjestä-
29266:        kuuluvien mm. ravintola-alalla toimi-        misen, mutta puute tulee ilmi seuraavan työ-
29267:        vien eläketurva todella toteutuisi ja että   suhteen päätyttyä. Automaattisen otepalvelun
29268:        lakisääteisen velvollisuutensa laiminlyö-    perusteella Eläketurvakeskus lähetti vuonna
29269:        vien työnantajien valvonta toteutettai-      1979 91 000 otetta ja vuonna 1980 118 000
29270:        siin?                                        otetta. Huomautuksia eri syistä lähetettyjen ot-
29271:                                                     teiden perusteella on tullut noin 2 prosentissa
29272:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tapauksista.
29273: vasti seuraavaa:                                       Paitsi eläkerekisteriotteiden johdosta teh-
29274:    Työnantajalle työntekijäin eläkelain mukaan      dyistä huomautuksista Eläketurvakeskus saa tie-
29275: kuuluvan eläketurvan järjestämisvelvollisuuden      don vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönneistä
29276: valvonta on ensi sijassa Eläketurvakeskuksen        vertaamalla omat rekisterinsä niihin yritysluet-
29277: tehtävänä. Valvontaa pyritään toteuttamaan mo-      teloihin, joihin on merkitty liikevaihtoveroa
29278: nella eri tavoin. Jokaisella vakuutetulla on mah-   maksavat työnantajat. Jokaisen työnantajan kon-
29279: dollisuus tarkistaa oma eläketurvansa pyytä-        kurssin yhteydessä tarkistetaan myös, että elä-
29280: mällä otteen Eläketurvakeskuksen rekisteristä.      keturva on asianmukaisesti järjestetty.
29281: Esimerkiksi vuonna 1979 lähetettiin työnteki-          Kuten edellä selostetusta ilmenee, pyritään
29282: jöiden tiedustelujen johdosta 152 000 eläke-        eri tavoin selvittämään eläketurvan järjestämi-
29283: rekisteriotetta ja vuonna 1980 vastaava luku        sessä esiintyvät puutteet ja laiminlyönnit jo en-
29284: oli 91 630. Lisäksi on pyritty lähettämään ot-      nen kuin tapauksesta on kulunut pitkä aika.
29285: teita työntekijöille heidän järjestöiensä kanssa    Tapauksia kuitenkin on, joissa puute tai laimin-
29286: tehtyjen sopimusten perusteella. Niinpä vuonna      lyönti tulee esille vasta eläkehakemuksen käsit-
29287: 1977 Eläketurvakeskus lähetti Hotelli- ja Ra-       telyn yhteydessä. Asiaa seurataan jatkuvasti
29288: vintolahenkilökunnan Liitto ry:n jäsenille          sosiaali- ja terveysministeriössä.
29289: 37 980 otetta ja vuonna 1980 Hotelli- ja
29290:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1981
29291: 
29292:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
29293:                                              N:o 171                                               3
29294: 
29295: 
29296: 
29297: 
29298:                           Till Rik:sdagens Herr Talman
29299: 
29300:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       r.f. och Finlands Musikers Förbund r.f. sam-
29301: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      manlagt 2 551 utdrag. Pensionsskyddscentralen
29302: av den 24 mars 1981 tili vederbörande med-         har även grundat en automatisk pensionsut-
29303: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    dragsservice, som innebär att man inom ett år
29304: av riksdagsman Seppo Tikka undertecknade           efter varje sådant avslutat arbetsförhållande
29305: spörsmål nr 171:                                   som avses i lagen om pension för arbetstagare
29306:                                                    skickar pensionsregisterutdrag tili arbetstagaren.
29307:           Ämnar Regeringen vidta sådana åt-        Man kan naturligtvis inte skicka dylika pen-
29308:        gärder att pensionsskyddet för de per-      sionsregisterutdrag i det fall att arbetstagaren
29309:        soner bl. a. inom restaurangbranschen       har försummat att ordna sitt pensionsskydd,
29310:        som omfattas av arbetspensionsskyddet       men denna brist kommer fram då följande
29311:        verkligen förverkligas och att övervak-     arbetsförhållande upphör. På basen av den
29312:        ningen av arbetsgivare som försummar        automatiska utdragsservicen skickade Pensions-
29313:        sin lagstadgade plikt realiseras?           skyddscentralen år 1979 91 000 utdrag och
29314:                                                    år 1980 118 000 utdrag. I ca 2% av fallen
29315:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     har det kommit anmärkningar beträffande de
29316: samt anföra följande:                              utdrag som av olika orsaker har skickats.
29317:     Det är i första hand Pensionsskyddscentra-        Förutom på basen av de anmärkningar som
29318: lens uppgift att tillse att arbetsgivarna upp-     gjorts med anledning av pensionsregisterutdrag
29319: fyller sin skyldighet att i enlighet med lagen     får Pensionsskyddscentralen kännedom om för-
29320: om pension för arbetstagare anordna pensions-      summande av försäkringsskyldigheten genom att
29321: skydd. Man strävar tili att förverkliga övervak-   jämföra sina register med de företagsregister,
29322: ningen på olika sätt. Varje försäkrad kan          i vilka de arbetsgivare som betalar omsättnings-
29323: kontrollera sitt pensionsskydd genom att he        skatt finns förtecknade. 1 samband med arbets-
29324: om utdrag ur Pensionsskyddscentralens register.    givarkonkurser kontrolleras även alltid att pen-
29325: Med anledning av arbetstagarnas förfrågningar      sionsskyddet har ordnats på vederbörande sätt.
29326: skickades t. ex. år 1979 152 000 pensionsregis-       Såsom av det ovansagda framgår, strävar
29327: terutdrag och år 1980 var motsvarande siffra       man tili att på olika sätt inom skälig tid av-
29328: 91 630. Dessutom har man strävat tili att          hjälpa de brister och försummelser som före-
29329: skicka utdrag åt arbetstagarna på basen av avtal   kommer i samband med anordnandet av pen-
29330: med deras fackföreningar. Således tiliställde      sionsskydd. Det förekommer dock fall där bris-
29331: Pensionsskyddscentralen år 1977 medlemmar i        ten eller försummelsen upptäcks först i sam-
29332: Hotell- och Restaurangpersonalens Förbund r.f.     band med behandlingen av pensionsansökan.
29333: 37 980 utdrag och år 1980 musiker som hör          Social- och hälsovårdsministeriet följer fort-
29334:  tili Hotell- och Restaurangpersonalens Förbund    gående med frågans utveckling.
29335:      Helsingfors den 28 april 1981
29336: 
29337:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
29338:                                               1981 vp.
29339: 
29340: Kirjallinen kysymys n:o 172
29341: 
29342: 
29343: 
29344: 
29345:                                  Surakka: Valtionrautateiden investointimäärärahojen niukkuudes-
29346:                                      ta Jyväskylän alueella
29347: 
29348: 
29349:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29350: 
29351:    Jyväskylän alueella on huolestuneina seu-         1980. Tällä hetkellä työssä on 10 miestä. Työ-
29352: rattu Valtionrautateiden investointimääräraho-      tä tehdään myös VR:n omana työnä. Työn-
29353: jen jatkuvaa supistamista. Vuoden 1980 aikana       tekijöille annetun ilmoituksen mukaan veturi-
29354: Jyväskylän-Pieksämäen radan perusparannus-          varikon pienkone- ja trukkikorjaamon rakennus-
29355: työmaalta joutui työttömäksi 26 työntekijää.        töihin tämän vuoden osalle varatut määrärahat
29356:     Tämä sen vuoksi, että vuoden 1980 määrä-        loppuvat tämän vuoden huhtikuun loppuun
29357: rahoja saatiin vain 12 milj. markkaa siitä huoli-   mennessä. Tästä on seurauksena se, että nyt
29358: matta, että käyttöön oli luvattu 22 milj. mark-     työssä oleville kymmenelle jo pitkään rauta-
29359: kaa.                                                teitä palvelleelle työntekijälle jouduttaisiin an-
29360:    Jyväskylän-Pieksämäen radan peruskorjaus-        tamaan lopputili.
29361: ta on tehty jo vuodesta 1977 lähtien. Perus-           Jyväskylän veturivarikon pienkone- ja trukki-
29362: korjaustyömaalla työskentelee tällä hetkellä 100    korjaamon rakennustyöhön on osoitettu määrä-
29363: työntekijää. Tulevien huhti-, touko- ja kesä-       raha vuoden 1982 VR:n omassa budjetissa.
29364: kuun vaihteissa joudutaan määrärahojen vä-          Näin ollen tuntuu käsittämättömältä se, että
29365: hyyden vuoksi irtisanomaan 40 pitkäaikaista         työt jouduttaisiin keskeyttämään tämän vuo-
29366: työntekijää.                                        den huhtikuussa ja että toimenpide johtaisi
29367:     Määrärahojen supistaminen tuntuu oudolta        pitkäaikaisten työntekijöiden irtisanomiseen.
29368: siksi, että radan liikenneturvallinen kunnossa-     Myös työsuojelulliset näkökohdat ja energian
29369: pitäminen edellyttää hyvin huomattavaa kun-         säästöä puoltavat toimenpiteet edellyttävät nyt
29370: nossapitomäärärahojen käyttöä. Tämän lisäksi        käynnissä olevan työn pikaista loppuun saatta-
29371: kaikissa tapauksissa rataa on pakko lähivuo-        mista. Jotta Jyväskylän veturivarikon pienkone-
29372: sien aikana peruskorjata. Näin ollen määrä-         ja trukkikorjaamon rakennustyötä voidaan edel-
29373: rahojen supistamisesta tässä vaiheessa ei synny     leen jatkaa ja työpaikat säilyttää, niin se edel-
29374: minkäänlaista säästöä. Ainoa vaikutus on se,        lyttää kiireellisesti työkohteen lisärahoitusta
29375: että tärkeät peruskorjaustyöt jäävät tekemättä      vuoden 1981 osalta. Varikon pienkorjaamohal-
29376: ja että nyt työssä olevat ammattimiehet joutu-      lin rakennustyö vaatisi tänä vuonna 400 000
29377: vat työttömiksi. Luonnollisesti myös radan lii-     markan lisärahoitusta, jotta työt voitaisiin suo-
29378: kenneturvallisuus heikkenee silloin kun kesken-     rittaa keskeytyksettä.
29379: eräiset työt jäävät loppuunsuorittamatta.              Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
29380:     Suoritettujen arvioiden mukaan Jyväskylän-      tyksen 37 § :n 1 momentin perusteella esitän
29381: Pieksämäen radan peruskorjaustyö vaatisi 3          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29382: milj. markan määrärahan.                            vaksi seuraavan kysymyksen:
29383:     Radan perusparannuksen hidastumista on pe-
29384: rusteltu sillä, että myös Jyväskylän-Pieksä-                  Onko Hallitus tietoinen niistä liiken-
29385: mäen radan sähköistystä on siirretty myöhem-               neturvallisuus- ja työllisyysvaikutuksista,
29386: mäksi. Kaiken kaikkiaan seurauksena tästä on               jotka ovat aiheutuneet tai aiheutumassa
29387:  se, että Keski-Suomi kokonaisuudessaan jää                Vaidonrautateiden investointimääräraho-
29388: rautatiepalvelujen kehittämisessä huomattavasti            jen niukkuudesta Jyväskylän alueella, ja
29389: muusta maasta jälkeen.                                     jos on,
29390:     Jyväskylän veturivarikon pienkone- ja trukki-             aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
29391:  korjaamon rakennustyömaa aloitettiin syksyllä             menpiteisiin, että Jyväskylän-Pieksä-
29392: 088100446V
29393: 2                                         1981 vp.
29394: 
29395:      mäen radan perusparantamista voidaan               mon korjaus- ja rakennustyöt suorittaa
29396:      keskeytyksettä jatkaa sekä Jyväskylän              yhtäjaksoisesti loppuun?
29397:      veturivarikon pienkone- ja trukkikorjaa-
29398:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
29399: 
29400:                                        Juhani Surakka
29401:                                                N:o 172                                               3
29402: 
29403: 
29404: 
29405: 
29406:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29407: 
29408:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saalta eri rataosien keskinäiseen sähköistysjär-
29409: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-        jestykseen. Rautatiehallituksen mielestä tätä
29410: hemies, 24 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn          ajoitusta ei ole käytettävissä olevien kokonais-
29411: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         investointimahdollisuuksien puitteissa syytä
29412: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        muuttaa.
29413: edustaja J. Surakan näin kuuluvasta kirjalli-            Jyväskylän alueella kulU:vana vuonna tehtä-
29414: sesta kysymyksestä n:o 172:                           vät työt sisältyvät valtion vahvistettuun työ-
29415:                                                      ohjelmaan. Näitä ovat em. perusparannushank-
29416:           Onko Hallitus tietoinen niistä liiken-     keeseen liittyvät työt Jyväskylän-Vaajakosken
29417:        neturvallisuus- ja työllisyysvaikutuksista,   osuudella, Jyväskylän ratapihan muutostyöt ja
29418:        jotka ovat aiheutuneet tai aiheutumassa       Jyväskylän varikon saneeraus. Näissä töissä ole-
29419:        V aidonrautateiden investointimääräraho-      vista työntekijöistä joudutaan kevään kuluessa
29420:        jen niukkuudesta Jyväskylän alueella, ja      irtisanomaan 10 työntekijää Jyväskylän vari-
29421:        jos on,                                       kon käynnissä olevan työvaiheen valmistuessa
29422:           aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-    vahvistetun työohjelman mukaisesti. Muita irti-
29423:        menpiteisiin, että Jyväskylän-Pieksä-         sanomisia ei kevään aikana Jyväskylän alueella
29424:        mäen radan perusparantamista voidaan          tule. Sen sijaan Jyväskylä-Pieksämäki perus-
29425:        keskeytyksettä jatkaa sekä Jyväskylän         parannustöiden painopisteen siirtyessä Lieves-
29426:        veturivarikon pienkone- ja trukkikorjaa-      tuoreen itäpuolelle joudutaan työntekijöitten
29427:        mon korjaus- ja rakennustyöt suorittaa        päivittäisiin kuljetuksiin. Tarkoituksena on no-
29428:        yhtäjaksoisesti loppuun?                      peuttaa päällysrakennetöitä alueilla, joilla var-
29429:                                                      sinainen perusparannus jo on tehty. Radan
29430:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vuotuiset kunnossapitokustannukset ovat viime
29431: vasti seuraavaa:                                     vuosina olleet keskimäärin alle 20 000 mk/
29432:    Jyväskylä-Pieksämäki rataosan perusparan-         _km, kun vastaavien ratojen keskimääräiset kus-
29433: taminen jatkuu valtionrautateiden toiminta- ja       tannukset ovat olleet n. 27 000 mk/km.
29434: taloussuunnitelman mukaan n. 10 mmk:n vuosi-            Jyväskylän varikon saneeraussuunnitelmia
29435: rahoitusvauhtia siten, että työ valmistuu kulu-      tarkistetaan parhaillaan muuttuneita olosuhteita
29436: van vuosikymmenen lopussa. Tämä ajoitus on           vastaaviksi. Tämän johdosta saneerausta ei voi-
29437: sopeutettu yhtäältä valtionrautateille suunnitel-    da jatkaa välittömästi käynnissä olevan vaiheen
29438: tuun vuotuiseen investointirahoitukseen ja toi-      valmistuttua.
29439:      Helsingissä huhtikuun 22 päivänä 1981
29440: 
29441:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
29442: 4                                           1981 vp.
29443: 
29444: 
29445: 
29446: 
29447:                            Till Riksdagens Herr Talman
29448: 
29449:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ning är det inte skäl att inom ramen för dispo-
29450: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      nibla totalfinansieringsmöjligheter ändra på den-
29451: av den 24 mars 1981 itill vederbörande medlem      na tidsfästning.
29452: av statsrådet översänt avskrift av följande av        De arbeten som under innevarande år
29453: riksdagsman J. Surakka undertecknade spörs-        utförs i Jyväskylä-trakten ingår i den fast-
29454: mål nr 172:                                        ställds statliga arbetsplanen. Sådana arbeten
29455:                                                    är de till ovan nämnda grundförbättringspro-
29456:           Är Regeringen medveten om de verk-       jekt anknUitna arbetena på bandelen Jyväskylä
29457:        ningar på trafiksäkerhet och sysselsätt-    -Vaajakoski, ombyggnadsarbetena på bangår-
29458:        ning som statsjärnvägarnas knappa in-       den i Jyväskylä och saneringen av depån i Jy-
29459:        vesteringsanslag för Jyväskylä-trakten      väskylä. Av de arbetare som är anställda vid
29460:        har förorsakat, och om så är fallet, äm-    dessa arbeten måste 10 sägas upp då pågående
29461:        nar Regeringen vidta åtgärder för atrt:     arbetsskede vid depån i Jyväskylä enligt arbets-
29462:        grundförbättringen av järnvägssträckan      planen slutförs. Andra uppsägningar kommer
29463:        Jyväskylä -     Pieksämäki skall kunna      inte under våren att ske i Jyväskylä-trakten.
29464:        slutföras utan avbrott samt för att re-     Däremot kommer man att vara tvungen att
29465:        parations- och byggnadsarbetena vid         anordna daglig transport av arbetare sedan
29466:        småmaskins- och truckverkstaden vid         tyngdpunkten i grundförbättringsarbetena på
29467:        Jyväskylä lokomotivdepå skall kunna         sträckan Jyväskylä-Pieksämäki flyttats öster
29468:        fullbordas utan avbrott?                    om Lievestuore. Avsikten är att påskynda över-
29469:                                                    byggnadsarbetena på områden där den egent-
29470:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      liga grundförbättringen redan har utförts. De
29471: samt anföra följande:                              årliga underhållskostnaderna för hanan har un-
29472:    Enligt statsjärnvägarnas verksamhets- och       der senare år varilt i genomsnitt under 20 000
29473: ekonomipian fortgår grundförbättringen av ban-     mk/km, medan de genomsnittliga kostnaderna
29474: delen Jyväskylä - Pieksämäki med en årlig          för motsvarande banor varit ca 27 000 mk/
29475: finansieringstakt om ca 10 milj. mk så, att        km.
29476: arbetet slutförs i slutet av innevarande decen-       Saneringsplanen för depån i Jyväskylä revi-
29477: nium. Denna tidsfästning är anpassad å ena         deras som bäst för att matsvara de förändrade
29478: sidan tili den för statsjärnvägarna planerade      förhållandena. Därför kan saneringen inte fort-
29479: årliga investeringsfinansieringen och å andra      sättas omedelbart efter det att pågående skede
29480: sidan till elektrifieringsordningen för de olika   slutförts.
29481: bandelarna. Enligt järnvägsstyrelsens uppfatt-
29482:      Helsingfors den 22 april 1981
29483: 
29484:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
29485:                                                 1981 vp.
29486: 
29487: Kirjallinen kysymys n:o 173
29488: 
29489: 
29490:                                    Elo ym.: Osa-aikatyön hait:tojen ,vähentämisestä
29491: 
29492:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29493: 
29494:     Osa-aikatyö on nopeasti yleistynyt viime           työ vaikeuttaa naisten etenemistä työelämässä.
29495: vuosien aikana. Erityisesti osa-aikatyötä esiin-       Osa-aikaisen naisen mahdollisuudet ylenemi-
29496: tyy naisvaltaisilla aloilla, kuten liike-, pankki-,    seen työelämässä ovat huomattavasti heikom-
29497: ravintola- ja sairaanhoidon alalla. Tilastojen mu-     mat kuin kokopäiväisen miehen. Osa-aikatyön
29498: kaan maassamme oli vuonna 1979 noin 162 000            lisääntyminen johtaa helposti myös siihen, että
29499: työntekijää, joiden viikottainen työaika oli 30        kunnat laiminlyövät päivähoitopaikkojen raken-
29500: tuntia tai sen alle. Naisia heistä oli lähes 80        tamisen.
29501: prosenttia.                                               Yleensä osa-aikatyön kokonaisansiat jäävät
29502:     Osa-aikatyön leviämiselle on monia syitä ja        niin vähäisiksi, ettei niillä tule toimeen. Osa-
29503: eräissä tapauksissa osa-aikatyön tekeminen on          aikatyö onkin naimisissa olevien naisten työ-
29504: täysin hyväksyttävää. Onhan osa-aikatyö ainoa          muoto ja tulot täysipäiväisessä työssä olevan
29505: mahdollisuus mm. opiskelijoille ja monille per-        perheenjäsenen tulojen lisänä. Osa-aikaisessa
29506: heenäideille. Ymmärrettävistä syistä osa-aika-         työssä oleva on taloudellisesti tästä perheen-
29507: työtä joudutaan käyttämään myös ruuhkahuip-            jäsenestä riippuvainen. Kokonaisansiat vaikut-
29508: pujen ja sesonkien tasoittajana. Työnantajan           tavat myös sosiaaliturvaan, esimerkiksi sairaus-
29509: näkökulmasta taas on hyödyllistä, että osa-            ajan tai äitiysloman palkkaan sekä eläkkeeseen.
29510:  aikatyöntekijöiden tuottavuus on usein parem-         Huonosta palkkauksesta johtuu, että useat osa-
29511:  pi kuin kokopäiväisten. On jopa todettu, että         aikatyötä tekevät hankkivat monia osa-aikai-
29512:  osa-aikainen työntekijä tuottaa saman työpa-          sia työpaikkoja. Tällöin viikossa saatetaan teh-
29513: noksen lyhyemmän työaikansa puitteissa kuin            dä seitsemänkin työpäivää ja tunteja viikossa
29514:  kokopäiväinen työntekijä. Edelleen on havait-         kertyy helposti yli 60. Ylityökorvauksia ei kui-
29515:  tu, että osa-aikatyöntekijöiden sairauspoissaolot     tenkaan makseta. Useassa työpaikassa työsken-
29516:  ovat harvinaisempia kuin kokopäiväisten.              televän osa-aikaisen henkilön kesälomien jär-
29517:  Myös henkilöstöhallinto helpottuu, koska työn-        jestäminen on myös ongelmallista. Yksi työn-
29518:  antaja voi helposti organisoida töitä osa-aikai-      antaja suosittaa toukokuuta, toinen kesäkuuta,
29519:  sille. Työnantajien ei myöskään tarvitse mak-         kolmas heinäkuuta. Tämä johtaa usein siihen,
29520:  saa tiettyjä sosiaalietuuksia, jos työaika jää alle   ettei osa-aikainen henkilö voi koskaan pitää
29521:  näiden etuoksien saamisen ehtona olevan työ-          kesälomaa. Viime aikojen pyrkimys kaupan
29522:  ajan. Myöskään koulutusta ei tarvitse järjestää       alalla, mikä on johtanut supermarkettien lisään-
29523:  samalla tavalla kuin kokopäiväisille.                 tyvään rakentamiseen, on aiheuttanut sen, että
29524:      Osa-aikatyö vaikeuttaa kuitenkin ammatti-         suurin osa supermarkettien työntekijöistä on
29525:  liittojen työtä. Järjestäytyminen osa-aikaisten       osa-aikaisia.
29526:  keskuudessa on heikkoa. Yleisesti ottaen voi-            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29527:  daan myös todeta, että siirtyminen osa-aika-          §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
29528:  työhön vaikeuttaa palaamista kokopäivätyöhön.         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
29529:      Osa-aikatyön voidaan sanoa myös säilyttä-         raavan kysymyksen:
29530:  vän naisten ja miesten sukupuolirooleja. Osa-
29531:  aikatyöllä luodaan helposti se käsitys, että ni-                Onko Hallitus tietoinen osa-aikatyön
29532:  menomaan naiselle kuuluu päävastuu kodin ja                  lisääntyvistä haitoista, ja jos on,
29533:  perheen hoitamisesta. Osa-aikatyö on usein                      mitä Hallitus aikoo tehdä osa-aika-
29534:  myös samaa kuin matalapalkkatyö. Osa-aika-                   työn haittojen lieventämiseksi?
29535:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
29536: 
29537:                 Mikko Elo                                         Mikko Rönnholm
29538:                 Pertti Hietala                                    Kaarina Suonio
29539: 088100429A
29540: 2                                            1981 vp.
29541: 
29542: 
29543: 
29544: 
29545:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29546: 
29547:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          mikäli se pysyy ensisijaisesti naisten työaika-
29548: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       muotona, vaikeuttaa sukupuolten välisen tasa-
29549: hemies, olette 24 päivänä maaliskuuta 1981          arvon saavuttamista sekä työelämässä että ko-
29550: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       tona. Osa-aikatyö ei saisikaan olla este työ-
29551: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     elämässä etenemiselle, vaan osa-aikaisella työn-
29552: kansanedustaja Elon ym. näin kuuluvasta kir-        tekijällä tulisi olla sama mahdollisuus esimer-
29553: jallisesta kysymyksestä n:o 173:                    kiksi työpaikkakoulutukseen kuin kokoaikai-
29554:                                                     sella työntekijällä. Tasa-arvon toteutumista vai-
29555:           Onko Hallitus tietoinen osa-aikatyön      keuttaa myös se, että osa-aikatyöstä saatavat an-
29556:        lisääntyvistä haitoista, ja jos on,          siot eivät yleensä riitä toimeentulon turvaami-
29557:           mitä Hallitus aikoo tehdä osa-aika-       seen.
29558:        työn haittojen lieventämiseksi?                 Voimassa olevassa työaika- ja vuosiloma-
29559:                                                     lainsäädännössä ei ole useassa työpaikassa työs-
29560:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kentelevää osa-aikaista työntekijää koskevia
29561: tavasti seuraavaa:                                  säännöksiä. Näin ollen ei säännöllisen päivittäi-
29562:     Osa-aikatyön yleistyessä ovat myös siihen       sen ja viikottaisen työajan ylittämiseen kor-
29563: liittyvät epäkohdat käyneet ilmeisiksi. Osa-        vauksetta tai vuosiloman pitämättä jättämi-
29564: aikatyön haitat ilmenevät lähinnä työntekijän       seen ole lakisääteistä estettä.
29565: sosiaaliturvaa ja tasa-arvoa työelämässä koske-         Sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä val-
29566: vissa kysymyksissä sekä useassa osa-aikaisessa      tioneuvosto on 21. 2. 1980 asettanut komitean,
29567: työpaikassa työskentelevän kannalta myös työ-       jonka tehtävänä on selvittää, onko sellaisia
29568: ajan ja vuosiloman järjestämiseen liittyvissä       työsuojelu-, perhe-, työvoima-, koulutus- ja
29569: asioissa.                                           kulttuuripoliittisia tarpeita tai muita mahdol-
29570:     Sosiaaliturvan kannalta tarkasteltuna osa-      lisia sosiaalisia näkökohtia, jotka ennakoita-
29571: aikatyön haitat ilmenevät eläkevakuutuksen ja       vissa olevan yhteiskunnallisen, taloudellisen ja
29572: työttömyysvakuutuksen osalta, koska osa-aikai-      teknologisen kehityksen valossa mahdollisesti
29573: nen työntekijä ei aina kuulu näiden sosiaali-       edellyttävät muutoksia työaikaan, työn uudel-
29574: vakuutusjärjestelmien piiriin. Tämän vuoksi         leen jakamiseen liittyviä toimenpiteitä tai
29575: olisi selvitettävä mahdollisuuksia kyseisen lain-   nykyistä      joustavampien työaikajärjestelyjen
29576: säädännön soveltamisalan kehittämiseksi kos-        käyttöönottamista. Komitean tulee erityisesti
29577: kemaan nykyistä laajemmin osa-aikaista työn-        ottaa huomioon toteutuvat ja toteutumassa
29578: tekijää. Osa-aikatyön käytöllä on kuitenkin         olevat työaikajärjestelyt sekä muutokset yh-
29579: sosiaalivakuutuksen kannalta myös merkittäviä       teiskunnallisissa arvoissa ja tavoitteissa. Komi-
29580: myönteisiä vaikutuksia, jotka ilmenevät lä-         tean tulee saada työnsä valmiiksi 31. 12. 1982
29581: hinnä työkyvyttömyyseläketapauksissa mahdol-        mennessä.
29582: lisuutena jäljellä olevan työkyvyn käyttämiseen         Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa edellä
29583: sekä kuntoutustoiminnassa pyrittäessä palaut-       esitetyn perusteella, että osa-aikatyöhön liitty-
29584: tamaan kuntoutettava takaisin työelämään.           viin haittoihin pyritään puuttumaan mainitun
29585:    Osa-aikaisista työntekijöistä suurin osa on      komitean ja muiden tarpeellisten selvitysten
29586: naisia, joilla tärkein syy osa-aikatyöhön on        pohjalta.
29587: lasten- ja kodinhoito. Osa-aikatyö saattaakin,
29588:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1981
29589: 
29590:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
29591:                                              N:o 173                                              3
29592: 
29593: 
29594: 
29595: 
29596:                           Till Riksdagens Herr Talman
29597: 
29598:    I den avsikt 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     deltidsarbete är skötseln av barn och hem.
29599: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-         Deltidsarbetet kan även, Hall det består som
29600: velse av den 24 mars 1981 tili vederbörande        en arbetstidsform huvudsakligen föt kvinnor,
29601: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     försvåta uppnåendet av jämställdhet mellan
29602: jande av riksdagsman Elo m. fl. underteck-         könen både i arbetslivet och i hemmen. Del-
29603: nade spörsmål nr 17 3:                             tidsarbete skulle inte hellet få vara ett hinder
29604:                                                    för avancemang i arbetslivet utan deltidsan-
29605:           Är Regeringen medveten om de till-       ställda bör ha samma möjlighetet tili exempel-
29606:        tagande olägenheterna av deltidsarbete,     vis arbetsplatsskolning som heltidsarbetande.
29607:        och om så är fallet,                        Uppnåendet av jämställdhet försvåras även av
29608:            vad ämnar Regeringen göra för att       att inkomsten av deltidsatbete i allmänhet inte
29609:        avhjälpa de olägenhetet som är föt-         räcker för en tryggad utkomst.
29610:        knippade med deltidsatbete?                    I gällande arbetstids- och semesterlagstift-
29611:                                                    ning ingåt inga stadganden om deltidsarbetande
29612:    Såsom svar på detta spörsmål fåt jag vörd-      med flera arbetsplatser. Sålunda finns inget
29613: samt anföta följande:                              hindet i lag föt överskridningat - utan er-
29614:    Då deltidsarbete hat blivit vanligare har       sättning - av den otdinarie dags- ellet vecko-
29615: även de olägenhetet som ät fötknippade dät-        arbetstiden. Det ät också möjligt att underlåta
29616: med blivit uppenbara. Olägenhetetna uppen-         att hålla semestet.
29617: barat sig nätmast i frågot som gället social          På framställning från social- och hälsovårds-
29618: ttygghet och jämställdhet i arbetslivet och föt    ministeriet har statsrådet 21. 2. 1980 tillsatt
29619: många deltidsatbetande även i frågor som           en kommitte med uppgift att utreda huruvida
29620: gället arbetstid och semestet.                     det föreligger arbetatskydds-, familje-, arbets-
29621:    Ut socialskyddssynpunkt uppenbatar sig          krafts-, skolnings- eller kulturpolitiska behov
29622: olägenheterna i samband med pensionsför-           eller eventuella andra sociala synpunkter, som
29623: säkring och arbetslöshetsfötsäkring, eftetsom      i ljuset av den förutsebara sociala, ekonomis-
29624: deltidsarbetande inte alltid omfattas av dessa     ka och teknologiska utvecklingen förutsättet
29625: socialförsäkringssystem. Därföt botde tillämp-     förändrade arbetstider, åtgärder för nyfördel-
29626: ningsområdet för ifrågavarande lagstiftning ut-    ning av atbete eller ibruktagande av smidigare
29627: sttäckas tili att i högre grad än hittilis om-     arbetstidsarrangemang än hittills. Kommitten
29628: fatta deltidsarbetande. Deltidsarbetet har dock    skall särskilt beakta förverkligade och väntade
29629: även mätkbata gynnsamma effekter i so-             arbetstidsarrangemang samt förändrade sam-
29630: cialskyddshänseende, t.ex. i invalidpensionsfall   hälleliga vätderingar och mål. Kommitten skall
29631: som en möjlighet att använda återstående at-       slutföra sitt arbete före 31. 12. 1982.
29632: betsförmåga och i rehabiliteringsverksamhet då        Social- och hälsovårdsministeriet konstaterat
29633: man sttävar tili att återföra den som skall re-    på bas av det ovan sagda att åtgärder kommer
29634: habilitetas tili arbetslivet.                      att vidtagas mot olägenhetetna av deltidsat-
29635:    De deltidsarbetande är tili största delen       bete på bas av nämnda kommittes arbete och
29636: kvinnor, för vilka den främsta otsaken att ta      annan nödig utredning.
29637:      Helsingfors den 24 april 1981
29638: 
29639:                                            Social- och hälsovåtdsminister Sinikka Luja-Penttilä
29640:                                               1981 vp.
29641: 
29642: Kirjallinen kysymys n:o 174
29643: 
29644: 
29645: 
29646: 
29647:                                       Joutsenlahti: Siviilipalvelusmiesten etuoikeutetusta asemasta
29648: 
29649: 
29650:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29651: 
29652:    Ajassamme on tullut ilmi, että niin sanotut      samalla tavalla liikenneministeriössä, kuten
29653: siviilipalvelun miehet, jotka suorittavat asevel-   myös sosiaali- ja terveysministeriössä ja myös-
29654: vollisuuttaan ·ja ovat kieltäytyneet asepalve-      kin 5 asevelvollisuuttaan suorittavaa sisäasiain-
29655: luksesta ilman uskonnollista vakaumusta, saa-       ministeriössä. Nyt olis.ikin. selvitettävä kenen
29656: vat etuoikeuksia aseellisessa palveluksessa ole-    toimivallan alaisuuteen siviilipalvelusmiesten
29657: viin verrattuna. Viime aikoina on käynyt ilmi       asiat kuuluvat, ovatko ne työvoimaministeriön
29658: esimerkiksi, että "Ajankohtainen kakkonen"          alaisia asioita vai kuuluvatko, ne; kuten puolus-
29659: -ohjelmassa toimittajana ollut Vesa Toijonen on     tusministeriön . työryhmä esittää, puolustusmi-
29660: ohjelmaa tehdessään ollut asevelvollisuuttaan       nisteriön alaisuuteen.
29661: Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuslai-            Edellä .esitetyn .perusteella ja viitaten val-
29662: toksessa suorittava siviilipalvelun mies. On        tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
29663: myöskin tullut tietoisuuteen, että iskelmälau-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29664: laja Mikko Alatalo suorittaa asevelvollisuut-       jäsenen vastattavaksi seur~avan kysymyksen:
29665: taan Tampereen keskussairaalassa ja käyttää
29666: palvelusaikansa pääasiassa esiintymismatkoihin                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
29667: ansaiten hyvänlaisia palkkioita. Vuonna 1980               etteivät· siviilipalvelustniehet, jotka suo-
29668: puolustusministeriön työryhmä esitti siviili-              rittavat aseetonta palvelustaan ilman us-
29669: palvelusmiesten kohdalta, että heidät tulisi               konnollista .vaka'UJ;nusta, saa väärinkäyt-
29670: asettaa työpalvelun ajaksi maan palvelukseen ja            tää palvelusaikaansa oman ~;tmmattinsa
29671: sellaisiin tehtäviin, jotka palvelevat maanpuo-            harjoittamiseksi ia· taloudeWsten etujen
29672: lustuksen tarkoitusta. Nyt on kuitenkin työvoi-            hankkimiseksi, vaan että heidät sijoite-
29673: maministerin toimesta asetettu komitea selvit-             taan puolustusministeriön alaisuudessa
29674: tämään työpalvelumiesten asiaa, jotta heitä voi-           sellaisiin tehtäviin, jotka palvelevat
29675: taisiin entistä enemmän käyttää tällaisissa                maanpuolustuksellisia tarkoituksia, eikä
29676: vastaavissa toimissa, joissa esimerkiksi on                heitä aseteta etuoikeutettuun asemaan
29677: juuri työvoimaministeriössä tälläkin hetkellä              as~llisessa palveluksessa oleviin verrat-
29678: akateemisen koulutuksen saaneita henkilöitä ja             tuna?
29679:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
29680: 
29681:                                         Anssi Joutsenlahti
29682: 
29683: 
29684: 
29685: 
29686: 08810047.51'
29687: 2                                             1981 vp.
29688: 
29689: 
29690: 
29691: 
29692:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29693: 
29694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      palvelusta puolustusvoimissa. Jos mamttut
29695: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       omantunnonsyyt estävät asevelvollista suoritta-
29696: mies, olette 24 päivänä maaliskuuta 1981 päi-      masta myös aseetonta palvelusta puolustusvoi-
29697: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      missa, hänen on suoritettava siviilipalvelusta
29698: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       valtion siviilihallinnossa, kuntien tai kuntain-
29699: kansanedustaja Anssi Joutsenlahden näin kuu-       liittojen tehtävissä taikka yliopistollisessa kes-
29700: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 174:        kussairaalassa.
29701:                                                        Asevelvollisuusasiain hoito ja valmistelu,
29702:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, myös siltä osin kuin ne koskevat siviilipalve-
29703:         etteivät siviilipalvelusmiehet, jotka suo- lusmiehiä, kuuluu puolustusministeriölle. Mää-
29704:         rittavat aseetonta palvelustaan ilman us- räyksen siviilipalvelukseen antaa asevelvollisten
29705:         konnollista vakaumusta, saa väärinkäyt- tutkijalautakunta, joka on oikeusministeriön
29706:         tää palvelusaikaansa oman ammattinsa alainen. Työvoimaministeriön tehtävänä on
29707:         harjoittamiseksi ja taloudellisten etujen aseettomasta ja siviilipalveluksesta annetun ase-
29708:         hankkimiseksi, vaan että heidät sijoite- tuksen ( 14. 3. 1969/182) 24 §:n 2 momentin
29709:         taan puolustusministeriön alaisuudessa mukaan antaa tarkempia määräyksiä siviilipal-
29710:         sellaisiin tehtäviin, jotka palvelevat veluksen järjestämisestä ja suorittamisesta.
29711:         maanpuolustuksellisia tarkoituksia, eikä      Työvoimaministeriö on viimeksi 11. 4. 1979
29712:         heitä aseteta etuoikeutettuun asemaan antanut päätöksen mainitusta siviilipalveluksen
29713:         aseellisessa palveluksessa oleviin verrat- järjestämisestä ja suorittamisesta noudatettavik-
29714:         tuna?                                      si määräyksiksi.
29715:                                                       Tämän päätöksen mukaan siviilipalvelus on
29716:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- oikeudelliselta luonteeltaan julkisoikeudellinen
29717: vasti seuraavaa:                                   oikeussuhde, jonka osapuolina ovat valtio ja si-
29718:    Kysymyksessään edustaja Joutsenlahti kirjoit- viilipalvelusta suorittava henkilö eli siviilipal-
29719: taa milloin "niin sanotuista siviilipalvelun mie- velusmies.
29720: histä", milloin "työpalvelumiehistä", milloin         Siviilipalvelussuhdetta ei voida verrata tai
29721: "aseetonta palvelustaan suorittavista". Olen rinnastaa oikeudelliselta sisällöltään muihin
29722: tulkinnut asiaa siten, että edustaja Joutsenlahti oikeussuhteisiin, vaan sen katsotaan päätökses-
29723: tarkoittaa kysymyksessään niitä asevelvollisia, sä olevan erityyppinen oikeussuhde. Tästä syys-
29724: jotka vakavien omantunnon syiden vuoksi on tä siviilipalvelussuhteeseen voidaan soveltaa
29725: rauhan aikana vapautettu aseellisesta palveluk- vain sitä varten erikseen annettuja säännöksiä
29726: sesta ja myös aseettomasta palveluksesta puo- ja määräyksiä. Muihin oikeussuhteisiin liittyviä
29727: lustusvoimissa, eli siviilipalvelusmiehiä.         normeja sovelletaan siviilipalvelussuhteeseen
29728:    Aseettarnasta palveluksesta ja siviilipalveluk- vain, jos säännöksissä sitä nimenomaan edelly-
29729: sesta annetun lain (21. 2. 1969/132) 1 §:n tetään.
29730: mukaan asevelvollinen, jota uskonnolliseen tai        Edellä olevan perusteella voidaan sanoa, että
29731: eettiseen vakaumukseen perustuvat vakavat siviilipalvelusmiehen asema määräytyy aseellista
29732: omantunnonsyyt estävät suorittamasta asevel- palvelusta suorittaviin nähden ja valtion ja
29733: vollisuuttaan asevelvollisuuslaissa ( 15. 9. 1950/ kansalaisten välisiin muihin oikeussuhteisiin
29734: 452) säädetyssä järjestyksessä, voidaan vapaut- verrattuna perusteiltaan itsenäisen säännöstön
29735: taa aseellisesta palveluksesta rauhan aikana.      mukaan.
29736:    Aseellisesta palveluksesta vapautetun asevel-      Aseettarnasta ja siviilipalveluksesta annetun
29737: vollisen on ensi sijassa suoritettava aseetonta lain 26 §:n nojalla siviilipalvelusmieheen on kui-
29738:                                                 N:o 174                                                 3
29739: 
29740: tenkin sovellettava lykkäyksen, loman ja sosiaa-        veluksesta, suorittaa muunlaista palvelusta yh-
29741: listen etujen osalta, mitä asevelvollisista on          teiskunnan hyväksi, sillä muuten omantunnon-
29742: voimassa.                                               arat pääsisivät muita kansalaisia edullisempaan
29743:     Työvoimaministeriön 14. 4. 1980 asettama,           asemaan." Jo lainsäädäntöä valmisteltaessa on
29744: ylijohtaja K. J. Långin johtama siviilipalvelus-        otettu huomioon se, että aseellisesta palveluk-
29745: työryhmä on selvittänyt 14. 4. 1981 luovute-            sesta poikkeava palvelus tulisi järjestää siten,
29746: tussa mietinnössään siviilipalveluksen asemaa ja        että palvelusmuodot vastaisivat vaativuudeltaan
29747: siviilipalveluksen edelleenkehittämistä. Mietin-        toisiaan. Tämän vuoksi, kun lähtökohtana oli
29748: nössä on laajalti selvitetty yhdenvertaisuusperi-       se, että aseellinen palvelus on aseetonta ja si-
29749: aatteen tulkintaa.                                      viilipalvelusta vaativampi maanpuolustusvelvol-
29750:    Hallitusmuodon 5 §:n mukaan Suomen kan-              lisuuden täyttämisen muoto, säädettiin asee-
29751: salaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Sään-         tonta ja siviilipalvelusta suorittaville pitempi
29752: nös sisältää sen, että kaikkia kansalaisia on kes-      palvelusaika kuin aseellista palvelusta ,suoritta-
29753: kenään samanlaisissa tapauksissa kohdeltava sa-         ville: aseettomana palveleville 90 päivää ja si-
29754: malla tavalla. Kenellekään ei saa antaa etu-            viilipalvelusmiehille 120 päivää pitempi palve-
29755: oikeutettua asemaa rodun, uskonnon, varallisuu-        lusaika.
29756: den tai muiden sellaisten seikkojen perusteel-              Siviilipalvelustyöryhmän mietinnön mukaan
29757: la, eivätkä sanotut seikat saa johtaa syrjin-           ( s. 22) maanpuolustusvelvollisuuden täyttämi-
29758: tään.                                                   sestä aiheutuvien menetysten, rasitusten ja toi-
29759:    Hallitusmuodon 5 § :n ilmaisema yhdenver-            saalta siitä koituvien etujen keskenään vertaa-
29760: taisuuden periaate merkitsee aseettomasta pal-          minen eri palvelusmuotojen välillä sekä myös
29761: veluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain         näiden palvelusmuotojen sisällä, on varsin vai-
29762: kannalta tarkasteltaessa, että kaikkia kansalai-        keaa.
29763: sia, heidän täyttäessään maanpuolustusvelvolli-             Työryhmän mielestä, mikäli tällaista vertai-
29764: suuttaan, on samanlaisessa tilanteessa kohdel-         lua pyritään suorittamaan, tulisi ottaa huo-
29765: tava yhdenvertaisesti: viranomaisten on kohdel-        mioon rauhanaikaisia palvelusmuotoja verrat-
29766: tava heitä tasavertaisesti riippumatta siitä suori-     taessa ainakin seuraavat näkökohdat:
29767: tetaanko tuo velvollisuus aseellisessa, aseetta-           - palvelusajan pituus
29768: massa tai ,siviilipalveluksessa.                           - palveluksen fyysinen ja psyykkinen rasit-
29769:    Yhdenvertaisuusperiaatetta voidaan tarkastel-       tavuus
29770: la myös hallitusmuodon 9 §:n kannalta. Se                  - palveluksesta aiheutuvat fyysiset ja
29771: määrää, että kansalaisten oikeudet ja velvollisuu-     psyykkiset riskit
29772: det ovat riippumattomat siitä, mihin uskonnol-             - työ- ja koulutusajan menetys
29773: liseen yhdyskuntaan hän kuuluu vai kuuluuko                - erottaminen perheestä ja muusta totu-
29774: hän mihinkään sellaiseen yhdyskuntaan. Sen             tusta ympäristöstä
29775: vuoksi henkilö ei voi ,saada parempaa tai huo-             - palvelukseen sisältyvät rajoitukset asuin-
29776: nompaa asemaa sillä perusteella, kieltäytyykö          paikan ja liikkumisvapauden valinnassa
29777: hän asevelvollisuuden suorittamisesta uskonnol-            - palveluksesta johtuvat edut ja hyödyt
29778: lisista tai eettisistä syistä. Myöskään aseellisesta   palveluks-en aikana ja palveluksen päätyttyä.
29779: palveluksesta kieltäytyvien palvelusta koskevat            Siviilipalvelusmies on aseettomasta ja siviili-
29780: olosuhteet eivät saa olla paremmat tai huonom-         palveluksesta annetun lain 12 § :n mukaan vel-
29781: mat kuin aseellista palvelusta suorittavilla ase-      vollinen laitoksessa noudattamaan hänelle an-
29782: velvollisilla.                                         nettuja määräyksiä ja ohjeita sekä tunnollisesti
29783:    Antaessaan esityksen (HE n:o 136/1967               tekemään hänelle osoitettua työtä. Siviilipalve-
29784: vp.) laiksi aseettomasta ja siviilipalveluksesta       luksen järjestäminen, siviilipalvelusmiehen val-
29785: hallitus totesi: "Hallituksen mielestä on nimit-       vonta, kurinpito sekä tämän töiden ohjaus kuu-
29786: täin puheena olevien henkilöiden omantunnon            luvat sen laitoksen päällikölle tai hänen mää-
29787: vaikeuksien helpottamiseksi tärkeätä lakiteks-         räämälleen henkilölle, jossa asianomainen suo-
29788: tissä nimenomaan lausua julki, että omantunnon-        rittaa siviilipalvelusta.
29789: arat vapautetaan aseellisesta palveluksesta. Kun           Edellämainituissa työvoimaministeriön mää-
29790: kuitenkin yhdenvertaisuusperiaate edellyttää,          räyksissä: "Siviilipalvelusmiehen on tehtävä hä-
29791: että kaikilla kansalaisilla on yhtä ·suuret velvol-    nelle osoitettua työtä sen työajan puitteissa,
29792: lisuudet yhteiskuntaa kohtaan, tulee sen, joka         jota laitoksessa yleisesti noudatetaan. Sama kos-
29793: omantunnon syistä vapautetaan aseellisesta pal-        kee velvollisuutta tehdä vuoro-, yli- tai hätä-
29794: 4                                              1981 vp.
29795: 
29796: tyota sekä varallaoloa. Säännöllisen työajan          ammattinsa harjoittamiseksi ja taloudellisten
29797: ylittämisestä, varallaolosta ja hätätyöstä siviili-   etujen hankkimiseksi. Todettakoon, että mai-
29798: palvelusmiehelle annetaan työstä vapaata sa-          nittujen siviilipalvelusmiesten vakaumusten
29799: moin perustein kuin laitoksen vakituiselle            perustelut, eettinen tai uskonnollinen, eivät
29800: työntekijälle annettaisiin työstä vapaata. Varal-     työvoimaministeriolle kuulu. Ihmetellä sopii,
29801: laololla tarkoitetaan aikaa, jolloin siviilipalve-    mistä saamiinsa tietoihin edustaja Joutsenlahti
29802: lusmies veivoitetaan oleskelemaan majoituspai-        nojaa, kun hän olettaa edellä mainittujen sivii-
29803: kassaan, jotta hänet tarvittaessa voidaan kutsua      lipalvelusmiesten suorittavan aseetonta palve-
29804: työhön."                                              lusta (tarkoittanee siviilipalvelusta) "ilman
29805:    Siviilipalvelusmiehen      työntekovelvollisuus    uskonnollista vakaumus ta".
29806: rajautuu näin ollen asianomaisen laitoksen ylei-         Hallitus toteaa, että se tulee edelleenkin tiu-
29807: sesti noudatettavaan työaikaan. Elinkeinon tai        kasti valvomaan, etteivät siviilipalvelusmiehet,
29808: ammatin harjoittam~nen l. työnteko on siis lu-        katsomatta vakaumuksen peruste1uihin, väärin-
29809: vallista siviilipalvelusmiehen vapaa-aikana, mut-     käytä palvelusaikaansa ja että maanpuolustusvel-
29810: ta se ei tietenkään saa häiritä palvelustehtävien     vollisuuttaan täyttävien aseellisessa palveluk-
29811: suorittamista.                                        sessa, aseettemassa tai siviilipalveluksessa ole-
29812:    Hallituksen tietoon ei ole tullut, että siviili-   vien, vakaumuksen perusteluihin katsomatta,
29813: palvelusmiehet (mukaanlukien kysymyksessä             yhdenvertaisuus vast'edeskin mahdollisimman
29814: mainitut Vesa Toijonen ja Mikko Alatalo) oli-         hyvin toteutuu.
29815: sivat väärinkäyttäneet palvelusaikaansa oman
29816:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1981
29817: 
29818:                                                                    Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
29819:                                                N:o 174                                                   5
29820: 
29821: 
29822: 
29823: 
29824:                              Tili Riksdagens Herr Talman
29825: 
29826:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         han fullgöra civiltjänst inom statens civilförvalt-
29827: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             ning, i uppgifter inom kommuner eller kommu-
29828: velse av den 24 mars 1981 tili vederbörande           nalförbund eHer vid universitetscentra1sjukhus.
29829: medlem av statsrådet för besvarande översänt              Handläggning och beredning av värnplikts-
29830: avskrift av följande av riksdagsman Anssi             frågorna, också tili den del som gäller civil-
29831: Joutsenlahti ställda skriftliga spörsmål nr 174:      tjänstepliktiga, ankommer på försvarsministe-
29832:                                                       riet. Beordnande till civiltjänst ges av värn-
29833:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             pliktsprövningsnämnden, som underlyder justi-
29834:        vidta för att civiltjänstepliktiga, som        tieministeriet. På arbetskraftsministeriet an-
29835:        fullgör sin vapenfria tjänst utan religiös     kommer det att med stöd av 24 § 2 mom.
29836:        övertygelse inte skall få missbruka sin        förordningen om vapenfri tjänst och civiltjänst
29837:        tjänstgöringstid för utövande av eget           (14. 3. 1969/182) utfärda närmare bestämmel-
29838:        yrke och skaffande av ekonomiska för-          ser om anordnande och fullgörande av civii-
29839:        måner, utan att de placeras i sådana upp-      tjänst.
29840:        gifter som underlyder försvarsministe-             Arbetskraftsministeriet har senast 11. 4.
29841:        riet och •som tjänar försvarssyften samt       1979 utfärdat ett beslut om nämnda bestäm-
29842:        så, att de i:nte skall försättas i en för-     melser rörande anordnande och fullgörande av
29843:        delakigare ställning än värnpliktiga i         civiltjänst.
29844:        vapentjänst?                                       Enligt beslutet är civiltjänstgöringen tili sin
29845:                                                       rättsilga natur ett offentligrättsligt rättsförhål-
29846:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-         lande, där parterna utgörs av staten och den
29847: samt följande:                                        person som fullgör civiltjänst, med andra ord
29848:    I sitt spörsmål skriver riksdagsman Jout-          den civiltj.änstepliktige.
29849: senlahti omväxlande om "så kallade dviltjänste-           Civiltjänsteförhållandet kan inte tili sin rätts-
29850: pliktiga", "arbetstjänstpHktiga" och "personer        liga innebörd jämföras eller likställas med andra
29851: som fullgör sin vapenfria tjänst". J ag har tol-      rättsförhållanden, utan det anses enligt beslutet
29852: kat detta så, att Tiksdagsman Joutsenlahtis           vara ett rättsförhållande av annan art. Därför
29853: spörsmål avser de värnpliktiga som på grund           kan på civihjänsteförhå11andet tillämpas endast
29854: av a1lvarliga samvetsskär i fredstid befriats         de föreskrifter och bestämmelser som särskilt
29855: från vapentjänst och även från vapenfri tjänst        givits för detta. Normer med anknytning tiU
29856: vid försvarsväsendet, med andra ord civiltjänste-     andra rättsförhållanden tillämpas på civiltjänste-
29857: pHktiga.                                              förhåhlandet endast, om så uttryckligen stad-
29858:    Enligt 1 § lagen om vapenfri tjänst och civil-     gats.
29859: tjänst (21. 2. 1969/132) kan värnpliktig, som             Med stöd av det ovan anförda kan man
29860: av allvarliga samvetsskäl, vilka grundar sig på       konstatera, att den civiltjänstepliktiges ställning
29861: religiös eller etisk övertygelse, hindras att full-   i förhållande tiH dem som fullgör vapentjänst
29862: göra sin värnplikt i den ordning, som är stad-        och i jämförelse till övriga rättsförhållanden
29863: gad i värnpliktslagen ( 15. 9. 195·0 /4 52) , be-     mellan staten och medborgarna bestäms enligt
29864: frias från vapentjänst i fredstid.                    ti11 sina grunder självständiga bestämmelser.
29865:    Värnp1iktig som befriats från vapentjänst              Med stöd av 26 § ·lagen om vapenfri tjänst
29866: skall i främsta rummet fullgöra vapenfri tjänst       och civiltjänst skall på civiltj.änstepliktiga i frå-
29867: vid försvarsväsendet. Om den värnp1iktige av          ga om rätt tili uppskov, permission och sociala
29868: ovan avsedda samvetsskäl även hindras att full-       förmåner tillämpas vad som stadgats om värn-
29869: göra vapenfri tjänst vid försvarsväsendet, skall      pliktiga i övrigt.
29870: 6                                              1981 vp.
29871: 
29872:     En av arbetskraftsministeriet 14. 4. 1980         utgående från att vapentjänst är en mer krä-
29873: tillsatt arbetsgrupp för civiltjänstgöring, som       vande form för fövsvarspliktens fullgörande än
29874: arbetat under led.ning av överdirektör K. J.          vapenfri tjänst och civiltjänst, stadgades för
29875: Lång, har i sitt betänkande, som 'lämnades 14. 4.     dem som fullgör vapenfri tjänst och civiltjänst
29876: 1981 utrett civiltjänstgöringens stäRning och         en längre tjänstgöringstid än för värnpliktiga i
29877: vidareutveckling. Betärrkandet innehåller en om-      vapentjänst: för vapenfria tjänstepliktiga 90
29878: fattande utredning över tollrningen av jämlik-        dagar och för civiltjänstepliktiga 120 dagar ut-
29879: hetsprincipen.                                        över den normala tjänstgöringstiden.
29880:     Enligt 5 § regeringsformen är finska med-            Enligt arbetsgruppens för civiltjänstgöring
29881: borgare li:kställda inför lagen. Bestämmelsen         betänkande (s. 22) är det mycket svårt att
29882: i:nnebär, att aLla medborgare skall i sinsemellan     göra jämföreher ,såväl mellan de olika tjänst-
29883: likvärdiga fall behandlas på samma sätt. Ingen        göringsformerna sins~emellan som inom dem,
29884: får ges en prioriterad ställning på basen av ras,     när det gäller de förluster och påfrestningar
29885: religion, förmögenhet eller andra såda:na om-         och å andra sidan fördelar som fullgörandet av
29886: ständigheter och inte heller får nämnda om-           försvarsplikten innebär.
29887: ständigheter ~leda till diskriminering.                  Arbetsgruppen anser att, om dylika jämförel-
29888:     Den i 5 § regeringsformen uttalade principen      ser görs, borde man vid jämförande av de
29889: om likställdhet innebär med tanke på lagen om         fredstida tjänstgöringsformerna ta hänsyn tili
29890: vapenfri tjänst och civHtjänst, att aLla med-         åtminstone följande synpunkter:
29891: borgare, då de fullgör sin försvarsplikt, skall          - tjänstgöringstidens längd
29892: bemötas lika i iikadana situationer: de skall            - fysiska och psykiska påfrestningar som
29893: av myndigheterna bemötas lika oberoende av            tjänstgöringen innebär
29894: om denna plikt fullgörs i form av bevärad,               - fysiska och psykiska risker som tjänst-
29895: vapenfri eller civiltjänst.                           göringen medför
29896:     Jämlikhetsprincipen kan också granskas utgå-         - förlorad arbets- och utbildningstid
29897: ende från 9 § regeringsformen. Där stadgas,              - avskiljande från familjen och annan in-
29898: att medborgares rättigheter och skyldigheter          vand omgivning
29899: inte är beroende av vi1ket religiöst samfund             - de begränsningar i fråga om val av bo-
29900:  han tillhör eller huruvida han tillhör något         ningsort och rörelsefrihet som tjänstgöringen
29901: sådant samfund. Därför kan en person inte             innebär
29902: försättas i en vare sig bättre el1er sämre ställ-        - de fördelar och den nytta som tjänst-
29903:  ning oavsett om hans vägran beror på religiösa       göringen både under och efter tjänstgörings-
29904: eller etiska skäl. Ej heller får f.örhållandena för   tiden innebär.
29905: dem som vägrar att fullgöra vapentjänst vara              Enligt 12 § lagen om vapenfri tjänst och
29906:  bättre eller sämre än värnpliktiga i vapen-          civiltjänst är den civiltjänstepliktige skyldig att
29907:  tjänst har.                                          i inrättningen efterkomma de föreskrifter och
29908:     Då regeringen avlät sin proposition (RP           anvisningar som medddats honom samt att
29909:  1967 rd. nr 136) ti!l lag om vapenfri tjänst         samvetsgrant utföra honom anvisat arbete. An-
29910:  och civiltjänst tili ttiksdagen konstaterade den:    ordnandet av civihjänst, tillsynen över den
29911:  "Enligt regeringens åsikt är det nämligen av         civiltjänstepliktige, upprätthållandet av discip-
29912:  vikt att i syfte att lindra ifrågavarande per-       linen samt arbetsledningen ankommer på chefen
29913:  soners samvetsnöd uttryckligen i lagtexten ut-       för den inrättning, där vederbörande fullgör
29914:  säga, att samvetsömma befrias från vapentjänst.      civiltj,änst ellet på någon av honom utsedd
29915:  Då emellertid jämlikhetsprincipen förutsätter,       person.
29916:  att a1la medborgare har lika stora skyldigheter          Enligt ovan nämnda av arbetskraftsministeriet
29917:  mot samhället, bör den som av samvetsskäl            givna bestämmelser skall den civiltjänsteplik-
29918:  befrias från vapentjänst, utföra anna:n tjänst       tige "utföra honom anvisat arbete inom ramen
29919:  för samhäHet, ty eljest sku11e de samvetsömma        för den arbetstid, som allmänt ti1lämpas vid
29920:  försättas i fördelaktigare ställning än övriga       inrättningen. Detsamma gäller om skyldigheten
29921:  medborgare." Redan vid beredning av lagstift-        att utföra skift-, övertids- eller nödarbete samt
29922:  ningen tog man hänsyn tili, att en tjänstgöring      ~beredskap. För förlängning av den regelrätta
29923:  som avviker från vapentjänst borde anordnas          a:rbetstiden, beredskap och nödarbete får den
29924:  så, att tjänstgöringsformerna i fråga om de          tj.änstepliktige befr~else från tjänstgöring på
29925:  krav de ställer motsvarar varandra. Därför,          samma grunder som berättigar inrättningens
29926:                                                 N:o 174                                                 7
29927: 
29928: ordinarie anställda tili ,ledighet från arbetet.       ,tateras, att grunderna för dessa civiltjänsteplik-
29929: Med beredskap avses den tid då den civil-              tigas övertygelse, etisk eller religiös, inte an-
29930: tjänstepliktige ålägges att uppehålla sig på sin       !kommer på arbetskraftsministeriet. Det tål att
29931: inkvarteringsplats redo att vid behov kunna            frågas, varifrån riksdagsman Joutsenlahti fått de
29932: kallas tili arbete".                                   uppgifter på viJka han stöder sin förmodan
29933:    Den civiltjänstepliktiges arbetstid faller alltså   att ovan nämnda civiltjänstepliktiga fullgör sin
29934: inom ramen för den arbetstid som allmänt till-         vapenfria tjänst (han torde avse civiltjänst)
29935: lämpas vid inrättningen. Utövande av en näring         "utan religiös övertyge1se".
29936: eller ett yrke, med andra ord utförande av                 Regeringen konstaterar, att den fortsättnings-
29937: arbete, är alltså tillåtet under den civiltjänste-     vis kommer att noggrant övervaka, att civil-
29938: pliktiges fritid, men det får givetvis inte störa      tjänstepliktiga, oavsett de grunder som över-
29939: tj,änstgöringsuppgifternas utförande.                  tygelsen bygger på, inte missbrukar sin tjänst-
29940:     Det har inte kommit tili regeringens känne-        göringstid samt att jämlikhet, så långt möj-
29941: dom, att civiJtjänstepliktiga (Vesa Toijonen           ligt, även i fortsättningen råder mellan alla
29942: och Mikko Alatalo som nämnts i spörsmålet              dem som fullgör sin försvarsplikt i bevärad-,
29943: medräknade) skulle ha missbrukat sin tjänst-           vapenfri- eller civiltjänst, oavsett de grunder
29944: göringstid för utövande av eget yrke och skaf-         som övertygelsen bygger på.
29945: fande av ekonomiska förmåner. Det må kons-
29946:       Helsingfors den 4 maj 1981
29947: 
29948:                                                                 Arbetsikraftsminister Jouko Kajanoja
29949:                                               1981 vp.
29950: 
29951: Kirjallinen kysymys n:o 175
29952: 
29953: 
29954: 
29955: 
29956:                                   Joutsenlahti: Henkilöliikenteen palauttamisesta lakkautetuille ra-
29957:                                      taosuuksille
29958: 
29959: 
29960:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29961: 
29962:    Maassamme suunnitellaan rautatierakennustöi-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
29963: tä ja vanhoja rautateitä kunnostetaan, mikä on       päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitän
29964: hyvä, koska rautatieliikenne on ympäristö- ja        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29965: energiaystävällistä ja myöskin koska julkista lii-   vaksi seuraavan kysymyksen:
29966: kennettä on nykyisen energiakriisin aikana suo-
29967: sittava. Mutta miksi maamme rautateistä huo-                   Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
29968: mattavalla osalla ei enää harjoiteta henkilölii-            ryhtyä, jotta henkilöliikenne palautettai-
29969: kennettä ja miksi uusia rautateitä suunnitellaan,           siin nyt lakkautetuille liikenneosuuksil-
29970: kun ei vanhoillakaan rataosilla kannata harjoit-            le, kuten esimerkiksi Haapamäen-Po-
29971: taa henkilöliikennettä? Miksei käytetä maam-                tin radalle, ja että liikenteessä säilytet-
29972: me rautateillä kotimaista energiaa käyttäviä ve-            täisiin myös kotimaisella energialla kul-
29973: tureita, vaan halutaan siirtyä kokonaan diesel-             kevia vetureita kriisiajan liikenteen tur-
29974: ja sähkökäyttöisiin vetureihin? Esimerkiksi tou-            vaamiseksi?
29975: kokuun alussa tänä vuonna 1981 lopetetaan
29976: henkilöliikenne rataosalla Pori-Haapamäki.
29977:       Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1981
29978: 
29979:                                           Anssi Joutsenlahti
29980: 
29981: 
29982: 
29983: 
29984:  0881004555
29985: 2                                             1981 vp.
29986: 
29987: 
29988: 
29989: 
29990:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29991: 
29992:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       piin rataosuuksiin ja juniin, JOlssa matkustaja-
29993: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       määrät ovat todella alhaisia. Samalla kiinnitet-
29994: hemies, 24 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn         tiin huomiota myös siihen, että paistettavien
29995: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         junien reiteillä on korvaavaa liikennettä tai
29996: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        että sitä voidaan kohtuullisesti järjestää.
29997: edustaja Anssi Joutsenlahden näin kuuluvasta            Paikallisliikenteen jatkuva tappiollinen kehi-
29998: kirjallisesta kysymyksestä n:o 175:                  tys - v. 1980 lähes 20 % :n lasku matkojen
29999:                                                      määrässä v:een 1979 verrattuna on pakottanut
30000:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       rautatielaitoksen supistamaan junatarjontaansa.
30001:        ryhtyä, jotta henkilöliikenne palautettai-    Kun suoritettujen selvitysten mukaan ei 1980-
30002:        siin nyt lakkautetuille liikenneosuuksil-     luvullakaan tule kyseisissä matkustustarpeissa
30003:        le, kuten esimerkiksi Haapamäen-Po-           tapahtumaan mitään oleellisia muutoksia, ei
30004:        tin radalle, ja että liikenteessä säilytet-   rautatiehallitus katso olevan edellytyksiä pai-
30005:        täisiin myös kotimaisella energialla kul-     kallisjunaliikenteen aloittamiselle kysymyksessä
30006:        kevia vetureita kriisiajan liikenteen tur-    tarkoitetuilla rataosilla, joiden palvelut voidaan
30007:        vaamiseksi?                                   toteuttaa joustavimmin ja yhteiskunnan kan-
30008:                                                      nalta edullisimmin linja~autoli~kennettä sekä
30009:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taksipalveluita hyväksikäyttäen.
30010: vasti seuraavaa:                                        Kysymyksen tarkoittama höyryveturikalusto
30011:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on           on poistettu liikenteestä ensi sijassa kustannus-
30012: liikenneministeriön pääluokassa momentilla           syistä. Lisäksi ovat päätökseen vaikuttaneet
30013: 31.45.50 runsaan 12 mmk:n määräraha valtio-          lähinnä heikosta käyttövalmiudesta johtuneet
30014: vallan edellyttämien paikallisjunayhteyksien yl-     liikenteenhoidolliset ja osaksi myös työsuoje-
30015: läpidosta aiheutuvan rautatietaloudellisen tap-      lulliset näkökohdat.
30016: pion korvaamiseen. Tällä määrärahalla voidaan           Höyryvetureita on varastoituina noin 160
30017: tänä vuonna pitää liikenteessä yli 90 ns. kan-       yksikköä, joita kunnostettuina voidaan käyt-
30018: nattamatonta paikallisjunaa.                         tää poikkeusliikenteessä, kuten äskettäin suo-
30019:    Päätettäessä tammikuussa tämän määrärahan         ritetut kokeilut ovat osoittaneet. Rautatiehalli-
30020: käytöstä jouduttiin poistamaan liikenteestä eräi-    tus ei kuitenkaan edellä olevaan viitaten katso
30021: tä paikallisjunia tulevan kesäkuun alusta lu-        olevan aihetta käyttää ko. veturikantaa nor-
30022: kien. Karsinta kohdistui kaikkein tappiollisim-      maaliliikenteessä.
30023:      Helsingissä huhtikuun 23 päivänä 1981
30024: 
30025:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
30026:                                              N:o 175                                               3
30027: 
30028: 
30029: 
30030: 
30031:                            Tili Riksdagens Herr Talman
30032: 
30033:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       a~t det längs de indragna tågens rutter finns er-
30034: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       antal. Samtidigt fästes uppmärksamhet även vid
30035: av den 24 mars 1981 tili vederbörande medlem        sättande trafik eller att sådan skäligen kan
30036: av sta:tsrådet översänt avskrift av följande av     anordnas.
30037: riksdagsman Anssi Joutsenlahti undertecknade           Den fortsatta förlustbringande utvecklingen
30038: spörsmål nr 175:                                    av lokaltrafiken - år 1980 minskade antalet
30039:                                                     resor med nästan 20% jämfört med år 1979
30040:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     -    har tvingat järnvägsväsendet tili att in-
30041:        ta för att persontrafiken skall återupptas   skränka sitt tågutbud.
30042:        på nu nedlagda järnvägssträckor, som            Eftersom det enligt utförda undersökningar
30043:        tili exempel hanan Haapamäki-Björ-           inte heller under 1980-talet kommer att ske
30044:        neborg, och för aJtt lokomotiv som drivs     någon relevant förändring i ifrågavarande rese-
30045:        med inhemsk energi skulle hållas i tra-      behov, anser järnvägsstyrelsen inte att det finns
30046:        fik för att trygga trafiken i krissitua-     fömtsättningar för att uppta lokaltågstrafiken
30047:        tioner?                                      på de bansträckor som avses i spörsmålet, då
30048:                                                     servicen på dessa kan förverkligas smidigare
30049:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       och ur samhällets synpunkt förmånligare med
30050: samt anföra följande:                               buss och taxi.
30051:    I statsförslaget för innevarande år ingår i         Den ångloksmateriel som avses i spörsmålet
30052: trafikministeriets huvudtitel under moment          har tagits ur trafik främst av kostnadsskäl.
30053: 31.45.50 ett anslag om drygt 12 miljoner mark       På beslutet har dessutom inverkat trafikmässiga
30054: för ersä~tande av den järnvägsekonomiska för-       aspekter och delvis även arbetarskyddssynpunk-
30055: lusten av upprätthållandet av de lokaltågsför-      ter, vilka närmast är en följd av dålig använd-
30056: bindelser som statsmakten förutsätter. Detta        ningsberedskap.
30057: anslag medger att över 90 s.k. olönsamma lo-           160 ångloksenheter är magasinerade, och des-
30058: kaltåg hålls i drift i år.                          sa kan efter renovering användas i trafik under
30059:    Då i januari beslut fattades om användandet      exceptionella förhållanden, vilket har framgått
30060: av detta anslag måste vissa lokaltåg tas ur tra-    av de nyss slutförda försöken. Järnvägsstyrel-
30061: fik börjande från inkommande juni. Gallringen       sen anser dock med hänvisning tili det ovan
30062: riktades mot de allra mest olönsamma bande-         sagda, at:t det inte finns anledning att använda
30063: larna och mot tåg med verkligt små passagerar-      detta lokomotivbestånd i normaltrafik.
30064:      Helsingfors den 23 april 1981
30065: 
30066:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
30067:                                                1981 vp.
30068: 
30069: Kirjallinen kysymys n:o 176
30070: 
30071: 
30072: 
30073: 
30074:                                     Alppi ym.: Työllisyystavoitteiden toteutumisesta aluepoliittises-
30075:                                        sa lainsäädännössä
30076: 
30077: 
30078:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30079: 
30080:     Aluepoliittista lainsäädäntöä tarvitaan maan      korvattaisiin mahdollisimman paljon investoin-
30081: alueellisten kehityserojen tasoittamiseksi, eri-      tilainoilla ja etJtä yrityksille avustuksia tai lai-
30082: tyisesti työllisyystilanteen helpottamiseksi työl-    noja myönnettäessä asetettaisiin selkeä työllis-
30083: lisyyden kannalta vaikeimmilla alueilla. Kiis-        tämisvelvoite, jonka toteutumista valtion toi-
30084: 'tatonta kuitenkin on, etteivät nykyiset lait kai-    mesta tehokkaasti valvottaisiin.
30085: kilta osin täytä niille asetettuja tavoitteita.          Nyt uudistettavana olevien aluepoliittisten
30086: Myönteinen työllisyyskehitys lakien puitteissa        lakien lähtökohdaksi tulisi ottaa työttömyyden,
30087: on ollut aivan liian hidasta. Olemassa olevan         erityisesti rakenteellisen työttömyyden poista-
30088:  teollisuuden uusiminen, uusien tuotantosuun-         minen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vai-
30089: tien perustaminen ja pienten keskusten teollis-       keimpien työttömyysalueiden tukitoimiin.
30090: taminen ei ole korvannut eri aloilla tapahtu-            Tampereen työvoimapiirissä on jo useita vuo-
30091:  nutta työpaikkojen poistumaa.                        sia ollut määrällisesti suurin työttömyys. Työt-
30092:     Selväksi epäkohdaksi aluepoliittisissa laeissa    tömiä on tälläkin hetkellä 17 319. Työttömyys-
30093:  on osoittautunut se, että niissä ei ole turvattu     aste on siis 5,5 %. Tampereella työttömiä on
30094:  yritysten työntekijöiden asemaa. Kun yritykset       5 371.
30095:  muuttavat ei-kehitysalueilta kehitysalueille ta-        Tampereen työvoimapiirin työttömyydelle on
30096: loudellisten tukiaisten toivossa, joutuvat yri-       lisäksi leimallista ollut työttömyyden pitkä
30097:  tyksen paikkakunnalle jäävät työntekijät koh-        kesto.
30098:  tuuttamaan tilanteeseen. Usein tieto yrityksen          Tampereen seutu on tyypillisesti alue, joka
30099:  lähtemisestä toiselle paikkakunnalle tulee täy-      on aluepoliittisen lainsäädännön yrityksille suo-
30100:  dellisenä yllätyksenä, johon ei työntekijöiden       mien etujen vuoksi menettänyt lukuisan mää-
30101:  taholla ole osattu varautua. Ja niissäkin ta-        rän yrityksiä. Koko Pirkanmaan alueelta on
30102:  pauksissa, jolloin siirtymäaika on riittävä, on      viimeisten kymmenen vuoden aikana muutta-
30103:  työntekijöiden asema usein vaikea. Kun työt-         nut kehitysalueille lähes sata yritystä. Viimei-
30104:  tömyys on suuri, on uuden työpaikan löytämi-         sin on Tampereella toiminut puukenkiä val-
30105:  nen kotipaikkakunnalta vaikeaa ja erityisesti        mistanut Tola-Glogs.
30106:  vanhimmilla työntekijöillä usein mahdotonta.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30107:      Uutta aluepoliittista lainsäädäntöä tehtäessä    jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitäm-
30108:  olisikin välttämätöntä huolehtia siitä, ettei yri-   me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
30109:  tyksille annettavalla taloudellisella tuella vai-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30110:  keuteta työntekijöiden asemaa millään alueella.
30111:  Aluepolitiikka ei voi olla kenenkään kannalta                   Miten Hallitus aikoo aluepoliittisessa
30112:  mielekästä siten toteutettuna, että se joillakin             lainsäädännössä edistää työllisyystavoit-
30113:  paikkakunnilla jättää jälkeensä työttömyyttä.                teen toteutumista nykyistä tehokkaam-
30114:      Yksi ongelmia vähentävä tekijä voisi olla                min ja lisätä yritysten vastuuta työnte-
30115:   se, että yritysten saamia investointiavustuksia             kijöidensä asemasta?
30116:       Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1981
30117: 
30118:                 Ulla-Leena A:lppi                                 Unto Ruotsalainen
30119: 
30120: 
30121: 0881004511
30122: 2                                             1981 vp.
30123: 
30124: 
30125: 
30126: 
30127:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30128: 
30129:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-            Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota myös
30130: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         työntekijöiden aseman turvaamiseen yritysten
30131: mies, olette 25 päivänä maaliskuuta 1981 päi-        muuttaessa Etelä-Suomesta kehitysalueille. Ky-
30132: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        symyksessä viitataan erityisesti yrityssiirtoihin
30133: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Pirkanmaalta kehitysalueille.
30134: kansanedustajien Ulla-Leena Alpin ja Unto               Täsmällisiä seurantatietoja koko 1970-luvul-
30135: Ruotsalaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     ta siirtyneistä yrityksistä ja niiden lähtöalueel-
30136: myksestä n:o 176:                                    leen aiheuttamista työpaikkamenetyksistä ei ole
30137:                                                      käytettävissä. Kehitysaluerahaston seurantatie-
30138:           Miten Hallitus aikoo aluepoliittisessa     tojen mukaan sen 3 890 asiakasyrityksestä on
30139:        lainsäädännössä edistää työllisyystavoit-     Etelä-Suomesta kehitysalueille kokonaan siir-
30140:        teen toteutumista nykyistä tehokkaam-         tyneitä yrityksiä 30. Kauppa- ja teollisuusmi-
30141:        min ja lisätä yritysten vastuuta työnte-      nisteriön teollisuuspiirien tietojen mukaan vain
30142:        kijöidensä asemasta?                          noin neljännes sen toimipaikkojen siirroista on
30143:                                                      ollut sellaisia, joissa yritys siirron yhteydessä
30144:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on lopettanut kokonaan toimi.'ltansa Etelä-Suo-
30145: vasti seuraavaa:                                     messa~. Toimipaikkojen siirtojen on arvioitu ol-
30146:    Nykyisessä aluepoliittisessa lainsäädännössä      leen vilkkaimmillaan vuosien 1974-75 kor-
30147: on keskeisenä aluepolitiikan tavoitteena pysy-       keasuhdanteessa, jolloin siirtohalukkuuteen vai-
30148: vän työpaikan saannin turvaaminen tasapuoli-         kutti lähinnä työvoiman niukkuus eräillä toimi-
30149: sesti koko maassa. Aluepoliittisin toimenpitein      aloilla Etelä-Suomessa.
30150: onkin nykyisen lain turvin vuosina 1975-80              Hämeen läänin teollisuuspiirin tietojen mu-
30151: vaikutettu noin 50 000-70 000 uuden työpai-          kaan Pirkanmaan yritykset siirsivät vuosina
30152: kan syntymiseen kehitysalueille.                     1966-7 6 toimintaansa kehitysalueille 48 toi-
30153:    Aluepoliittiset toimenpiteet ovat vaikuttaneet    mipaikan verran, joista noin puolet muutti Pir-
30154: siihen, että kehitysalueet ja erityisesti kehitys-   kanmaan pohjoisosan kehitysalueelle. Siirtyneis-
30155: alueiden toinen vyöhyke ovat lisänneet osuut-        tä toimipaikoista vain muutama oli sellainen,
30156: taan teollisuuden työpaikkakasvusta. Alueelli-       joissa koko yritys siirtyi ja lopetti toimintansa
30157: nen väestönkehitys on myös selvästi tasapainot-      lähtöalueella. Vuosina 1977-80 Hämeen lää-
30158: tunut kehitysalueiden hyväksi 1970-luvulla.          nin teollisuustoimikunnan keräämien tietojen
30159:    Työttömyyden alueellinen kehitys ei kuiten-       mukaan koko yrityksen siirtoja Pirkanmaalta
30160: kaan ole ollut aluepoliittisten tavoitteiden mu-      (Tamperetta lukuun ottamatta) kehitysalueille
30161: kaista, sillä työttömyys on pysynyt kehitysaluei-    oli 6 kappaletta ja laajennussiirtoja 4 kappa-
30162: den ensimmäisellä vyöhykkeellä huomattavasti         letta.
30163: suurempana kuin muualla maassa. Työttömyys-              Kysymyksessä esitetään arvio, että Pirkan-
30164: aste oli kehitysalueiden ensimmäisen vyöhyk-         maan alueelta on viimeisen kymmenen vuoden
30165: keen lääneissä viime vuonna keskimäärin noin         aikana muuttanut kehitysalueille lähes sata yri-
30166: 8,6 prosenttia koko maan keskiarvon ollessa           tystä. Edellä esitettyjen seurantatietojen perus-
30167: 4,8 prosenttia työvoimatiedustelun mukaan.            teella on arviota pidettävä liian suurena.
30168:    Uuden aluepoliittisen lainsäädännön valmis-           Pirkanmaan kehitysalueisiin kuulumaton osa
30169: telussa on korostettu työllisyystavoitetta ja sen    on kuitenkin ollut - Helsingin seudun ohella
30170: toteutumisen edistämistä erityisesti heikoimmil-     - huomattavin yrityssiirtojen lähtöalue, mihin
30171: la kehitysalueilla. Työllisyystavoitteen asetta-     on vaikuttanut osaksi kehitysaluerajan läheisyys
30172: misessa on korostettu varsinkin alueellisen ra-      Pohjois-Pirkanmaan kuuluessa kehitysalueiden
30173: kennetyöttömyyden poistamista.                       toiseen vyöhykkeeseen tai ulkopuoliseen tuki-
30174:                                              N:o 176                                               3
30175: 
30176: alueeseen. Tällaista kehitysaluerajan läheisyy-     hanke ei aiheuta aikaisemman sijaintipaikka-
30177: destä johtuvaa yritysten siirtoalttiutta pyritään   kunnan kannalta olennaista työttömyyttä. Alue-
30178: poistamaan uudessa aluepoliittisessa lainsäädän-    poliittisten toimenpiteiden vaikutusten seuran-
30179: nössä alueja:kojärjestelmällä, jolla pyritään mm.   nan kehittämistä on pidetty tärkeänä aluepo-
30180: pienentämään vierekkäisten alueiden aluepoliit-     liittisen lainsäädännön valmistelussa. Eräänä
30181: tisten tukiperusteiden eroja.                       seurannan kohteena olisi pidettävä aluepoliittis-
30182:    Nykyisen aluepoliittisen lainsäädännön yleis-    ten toimenpiteiden vaikutusta yritysten ja toi-
30183: perusteluissa todetaan, että tukea myönnettäes-     mipaikkojen liikkuvuuteen.
30184: sä kiinnitetään huomiota myös siihen, että
30185:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
30186: 
30187:                                                                          Ministeri Eino Uusitalo
30188: 4                                           1981 vp.
30189: 
30190: 
30191: 
30192: 
30193:                           Till Riksdagens Herr Talman
30194: 
30195:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skilt avskaffandet av den regionala struktu-
30196: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      rella arbetslösheten betonats.
30197: av den 25 mars 1981 till vederbörande medlem           I spörsmålet har även fästs uppmärksamhet
30198: av statsrådet översärrt avskrift av följande av    vid tryggandet av de anställdas ställning då ett
30199: riksdagsledamöterna Ulla-Leena Alppi och Unto      företag fl)'lttar från södra Finland till utveck-
30200: Ruotsalainen undertecknade spörsmål nr 176:        lingsområdena. I spörsmålet hänvisas i synner-
30201:                                                    het tili företagsflyttningar från Birkaland till
30202:           På vilket sätt ämnar Regeringen i den    u tvecklingsområdena.
30203:        regionalpolitiska lagstiftningen effekti-       Exakta uppföljningsuppgifter från hela 1970-
30204:        vare än hittills befrämja förverkligandet   talet om förflyttade företag och om de ar-
30205:        av sysselsättningsmålsättningen och öka     betsplatsförluster de förorsakat sina utgångs-
30206:        företagens ansvar i fråga om arbetstagar-   områden finns inte tillgängliga. Enligt utveck-
30207:        nas ställning?                              lingsområdesfonden är 30 av dess 3 890 klient-
30208:                                                    företag sådana som helt har flyttat från södra
30209:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Finland till utvecklingsområdena. Enligt upp-
30210: samt anföra följande:                              gifter från handels- och industriministeriets in-
30211:    I den nuvarande regionpolitiska lagstiftning-   dustridistrikt har endast en fjärdedel av de
30212: en är tryggandet av ett jämlikt arbetsplatsut-     flyttningar som skett inom distrikten varit
30213: bud i hela landet ett centralt regionpolitiskt     sådana, där företaget genom flyttningen helt
30214: mål. Med stöd av gällande lag har man även         har upphört med sin verksamhet i södra Fin-
30215: under åren 197 5-80 genom regionalpolitiska        land. Förflyttningen av driftsställen beräknas
30216: åtgärder verkat för tillkomsten av ca 50 000-      ha varit livligast under högkonjunkturen åren
30217: 70 000 nya arbetsplatser inom utvecklingsområ-     197 4-7 5, då närmast knappheten på arbets-
30218: dena.                                              kraft inom vissa branscher i södra Finland på-
30219:                                                    verkade flyttningsbenägenheten.
30220:    De regionalpolitiska åtgärderna har medver-         Enligt uppgifter från industridistriktet i Ta-
30221: kat till att utvecklingsområdenas och i synner-     vastehus län flyttades av företagen i Birkaland
30222: het den andra utvecklingsområdeszonens andel       under åren 1966-76 48 driftsställen till ut-
30223: av industriarbetsplatsernas tillväxt har ökat.     vecklingsområdena, av dessa omkring hälften
30224: Under 1970-talet har även den regionala be-         till utvecklingsområdena i Birkaland. Av flytt-
30225: folkningsutvecklingen tydligt balanserats till     ningarna innebar endast etJt fåtal att företaget
30226: fördel för utvecklingsområdena.                     helt flyttade och upphörde med sin verksamhet
30227:    Arbetslöshetens regionala utveckling har dock    i utgångsområdet. Enligt uppgifter som insam-
30228: inte matsvarat de regionpolitiska målen, ty ar-    lats av Tavastehus läns industrikommission flyt-
30229: betslösheten har fortsatt att vara större inom      tade under åren 1977-80 6 företag i Birka-
30230: den första utvecklingsområdeszonen än i lan-        land (Tammerfors icke medräknat) helt till
30231: dets övriga delar. Enligt en arbetskraftsför-       utvecklingsområdena och 4 företag öppnade
30232: frågan var arbetslöshetsgraden i länen inom den     där nya driftsställen.
30233: första utvecklingsområdeszonen senaste år i             I spörsmålet framställs en uppskattning, en-
30234: genomsnitt ca 8,6 procent, medan riksmedelta-       ligt viiken inemot 100 företag under de senaste
30235: let var 4,8 procent.                                tio åren hade flyttat från Birkalandregionen
30236:    Vid beredningen av den nya regionpolitiska       till utvecklingsområden. På basen av de tidigare
30237: lagstiftningen har betonats sysselsättningsmålet    redovisade uppföljningsuppgifterna måste denna
30238: och befrämjandet av dess förverkligande i syn-      uppskaJttning anses vara alltför hög.
30239: nerhet i de svagaste utvecklingsområdena. Vid           De delar av Birkaland som inte hör till ut-
30240: uppställandet av sysselsättningsmålet har sär-      vecklingsområdena har dock, vid sidan av hel-
30241:                                               N:o 176                                               5
30242: 
30243: singforsregionen, varit det främsta utgångsom-          1 den allmänna motiveringen tili den nuva-
30244: rådet för företagsflyttningar. Tili detta bidrar     rande regionalpolitiska lagstiftningen konstate-
30245: delvis u-områdesgränsens närhet, då det nord-        ras, att vid beviljande av understöd uppmärk-
30246: :ligaste Tavastland hör tili den andra utveck-       sammas även att projektet inte skall förorsaka
30247: lingsområdeszonen eller tili stödområde utan-        ansenlig arbetslöshet på den tidigare place-
30248: för utvecklingsområde. För att avlägsna detta        ringsorten. Ett utvecklande av uppföljningen
30249:  slags flyttningsbenägenhet hos företagen, viiken    av de regionpolitiska åtgärderna har ansetts
30250:  beror på u-områdesgränsens närhet, intas i den      viktigt vid beredningen av regionlagstiftningen.
30251: nya regionalpolitiska lagstiftningen ett områdes-    Som ett uppföljningsmål bör anses de region-
30252:  indelningssystem, som bl.a. syftar tili att mins-   politiska åtgärdernas inverkan på företagens
30253:  ka skilinaderna i understödsgrunderna för när-      och driftsställens rörlighet.
30254: liggande områden.
30255:       Helsingfors den 29 april 1981
30256: 
30257:                                                                            Minister Eino Uusitalo
30258: 
30259: 
30260: 
30261: 
30262:  0881004511
30263: 1
30264: 
30265: 
30266: 1
30267:                                                 1981 vp.
30268: 
30269: Kirjallinen kysymys n:o 177
30270: 
30271: 
30272: 
30273:                                    Tenhiälä: Kalataloudellisen hoitosuunnitelman aikaansaamisesta
30274:                                       Päijänteelle
30275: 
30276: 
30277:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30278: 
30279:    Päijänteen vesistön säännöstelyn lupapäätös         millään tavalla vastannut sitä, mitä maa- ja
30280: on annettu 2. 2. 1953. Hankkeen katselmus-             metsätalousministeriön kirjeessä tarkoitettiin.
30281: vaiheessa oli selvitetty säännöstelyn mahdolli-        Tutkimuksessa jätettiin lisäksi huomioimatta
30282: set mukanaan tuomat vaikutukset. Kalatalou-            kalakannan suojaamissuunnitelman laatiminen.
30283: den osalta ei kuitenkaan otaksuttu aiheutuvan             Perusteellista kalataloudellista tutkimusta ei
30284: haittavaikutuksia. Kuitenkin sen varalta, että         Päijänteellä siis ole vieläkään tehty. Vesihalli-
30285: kalataloushaittoja myöhemmin ilmenisi, päätök-         tuksen tutkimuksen jälkeen ei uutta tutkimusta
30286: seen liitettiin kohta, jossa sanotaan: "Jos myö-       ole suunniteltu. Voimalaitokset ovat kieltäyty-
30287: hemmin todetaan, että säännöstely aiheuttaa            neet suorittamasta istutus- ja hoitotoimenpi-
30288: vahinkoa vesistön kalakannalle, on hakija vel-         teitä. Kalastusviranomaiset eivät ole uskalta-
30289: vollinen ryhtymään kalakannan säilyttämiseksi          neet tehdä mitään ratkaisevia päätöksiä. Vesi-
30290: niihin toimenpiteisiin, joita maataloushallitus        hallituksessa, samoin kuin maa- ja metsätalous-
30291: pitää tarpeellisina".                                  ministeriön kalastus- ja metsästysosastolla ei ole
30292:    Päijänteen säännöstely ei ole vaikuttanut ko-       viime vuosina tehty asialle mitään, vaan asiaa
30293: vinkaan paljon keskiarvoista laskettuihin veden        on siirretty vuodesta toiseen.
30294: korkeuksiin. Sen sijaan veden pinnan suuri                Kalastuskunnat ovat viime vuosina suoritta-
30295: aleneminen talvella ja keväällä aiheuttaa kalo-        neet omilla varoillaan erittäin suuria kalanistu-
30296: jen mädin tuhoutumisen. Lisäksi keväällä suu-          tuksia Päijänteeseen. Tulokset näistä ovat olleet
30297: rien rannoilla olevien jääröykkiöiden vuoksi           hyviä. Esimerkiksi istutuksen tuloksena 'Saa-
30298: vasta kuoriutuneet kalanpoikaset kuolevat näl-         daan Päijänteestä jälleen taimenta. Voimalai-
30299: kään planktonkasviston puuttuessa.                     tokset, jotka ovat saaneet useiden miljoonien
30300:    Säännöstelyllä on järkytetty vesistön luon-         hyödyn säännöstelystä, eivät kuitenkaan ole
30301: nontilaa ja saatettu Päijänteen kalakannan             suostuneet osallistumaan kalojen istutuskustan-
30302: luonnollinen lisääntyminen uhanalaiseksi. Päi-         nuksiin.
30303: jänteen kalastushoitoyhtymäin taholta on kala-            Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
30304: kannan vähenemisen vuoksi useaan kertaan               jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtio-
30305: käännytty maa- ja metsätalousministeriön puo-          neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
30306: leen. Lopulta maa- ja metsätalousministeriö            seuraavan kysymyksen:
30307:  määräsi kirjeellään 11. 2. 1975 vesihallituksen
30308: suorittamaan selvityksen "säännöstelystä aiheu-                  Aikooko Hallitus suorituttaa Päijän-
30309:  tuvista kalataloudellisista vaikutuksista" ja edel-          teellä perusteellisen tutkimuksen sään-
30310: leen "tarpeelliseen kmakannan suojaamissuun-                  nöstelyn kalataloudelle aiheuttamista
30311: nitelman laatimiseen''.                                       haitoista, ja
30312:    Vesihallitus sai seuraavana vuonna käyttöön-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30313:  sä JOO 000 markan määrärahan tutkimuksia                     ryhtyä kalataloudellisen hoitosuunnitel-
30314:  varten, mutta käytti siitä ainoastaan osan ja                man saamiseksi Päijänteelle?
30315:  suoritutti hyvin cSuppean tutkimuksen, joka ei
30316:       Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1981
30317: 
30318:                                                 Hannu Tenhiälä
30319: 
30320: 
30321:  088100502N
30322: 2                                               1981 vp.
30323: 
30324: 
30325: 
30326: 
30327:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30328: 
30329:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa·        ja vesirakennuslaitokselta vesihallituksen perus-
30330: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tamisen yhteydessä, hankkimaan selvitykset
30331: olette 25 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn            säännöstelyn vaikutuksista kalakantaan. Vuon-
30332: kirjeenne n:o 623 ohella toimittanut valtio-           na 1977 vesihallitus esitti ja maa- ja metsäta-
30333: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        lousministeriön kalastus- ja metsästysosasto kir-
30334: kansanedustaja Tenhiälän näin kuuluvasta kir-          jeellään 8. 6. 1977 hyväksyi tutkimusohjelman
30335: jallisesta kysymyksestä n:o 177:                       Päijänteen säännöstelyn kalataloudellisten vai-
30336:                                                        kutusten selvittämiseksi. Tämän tutkimusohjel-
30337:            Aikooko Hallitus suorituttaa Päijän-        man mukaiset selvitykset valmistuivat vuonna
30338:         teellä perusteellisen tutkimuksen sään-        1978. Vesihallitus samoin kuin muut asiasta
30339:         nöstelyn kalataloudelle aiheuttamista          vastaavat viranomaiset ovat pitäneet tehtyjä
30340:         haitoista, ja                                  selvityksiä riittävinä.
30341:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Laadittujen selvitysten sekä asiasta vesihalli-
30342:         ryhtyä kalataloudellisen hoitosuunnitel-       tuksen, maa- ja metsätalousministeriön, riista-
30343:         man saamiseksi Päijänteelle?                   ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Päijänteen
30344:                                                        säännöstelytoimikunnan sekä Päijänteen kalas-
30345:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tushoitoyhtymien kesken käytyjen neuvottelu-
30346: taen seuraavaa:                                        jen perusteella on katsottu tarpeelliseksi kom-
30347:    Päijänteen säännöstely aloitettiin vuonna           pensoida sännöstelyn kalataloudelle mahdolli-
30348: 1964 tie- ja vesirakennushallituksen toimesta.         sesti aiheuttamat haitat rakentamalla luonnon-
30349: Säännöstelyllä tasoitetaan Kymijoen virtaama-          ravintolammikkopinta-alaa yhteensä 35 ha Päi-
30350: vaihteluita pienentäen kevään ja kesän suuria          jänteeseen istutettavien siianpoikasten kasvat-
30351: virtaamia sekä lisäten vastaavasti muiden vuo-         tamista varten.
30352: denaikojen pienempiä virtaamia. Lisäksi sään-             Kompensaatiotoimien aloittamiseksi vesihal-
30353: nöstelyllä on alennettu Päijänteen vedenkor-           lituksessa on valmisteltu suunnitelma noin 25
30354: keustasoa. Vedenkorkeuden vuotuinen ja                 ha:n suuruisen Pöksönlammen luonnonravinto-
30355: useampivuotinen vaihtelurytmi on kuitenkin             lammikon rakentamiseksi. Rakennustyö alkoi
30356: säilytetty.                                            tämän vuoden alussa, ja lammikko pyritään
30357:    Kysymyksessä olevassa Päijänteen säännöste-         saamaan poikastuotantoon vielä kesäksi 1981.
30358: lyasiassa, jossa valtio on ollut säännöstelyluvan      Lammikon rakennus- ja hoitokustannuksista
30359: hakijana, ennen vesilain voimaantuloa varsin           vastaa Päijänteen säännöstelytoimikunta sen ja
30360: yleisesti noudatetun tavan mukaisesti säännös-         valtion kesken 23. 6. 1960 tehdyn sopimuksen
30361: telystä aiheutuvat kalataloudelliset vaikutukset       perusteella.
30362: ja niiden perusteella suoritettavat toimenpiteet          Pöksönlammen luonnonravintolammikon tuo-
30363: on lupamenettelyssä jätetty myöhemmin selvi-           tantoa sekä istutusten tuloksellisuutta tullaan
30364: tettävi:ksi ja päätettäviksi. Lupapäätöksessä          seuraamaan kalatalousviranomaisen hyväksy-
30365: määrätään, että jos myöhemmin todetaan, että           mällä tavalla. Mikäli lammikon tuotanto osoit-
30366: säännöstely aiheuttaa vahinkoa vesistön kala-          tautuu riittämättömäksi tai istutusten tuloksel-
30367: kannalle, hakija on velvollinen ryhtymään ka-          lisuuden seurannan perusteella muutoin osoit-
30368: lakannan säilyttämiseksi niihin toimenpitdsiin,        tautuu tarpeelliseksi, maa- ja metsätalousmi-
30369: joita maataloushallitus pitää tarpeellisina.           nisteriö tulee ryhtymään lisätoimenpiteisiin
30370:    Yleisen kalatalousedun valvojana maa- ja            Päijänteen säännöstelystä kalataloudelle aiheu-
30371: metsätalousministeriö velvoitti vuonna 1975 ve-        tuvien haittojen kompensoimiseksi.
30372: sihallituksen, jolle säännöstelyn hoito siirtyi tie-
30373:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1981
30374: 
30375:                                                                              Ministeri Veikko Saarto
30376:                                              N:o 177                                              3
30377: 
30378: 
30379: 
30380:                            Tili Riksdagens Herr Talman
30381: 
30382:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       sen, tili viiken skötandet av regleringen över-
30383: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       flyttades från väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
30384: se nr 623 av den 25 mars 1981 tili vederbö-        i samband med grundandet av vattenstyrelsen,
30385: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       att införskaffa utredningar om regleringens in-
30386: av följande av riksdagsman Tenhiälä ställda        verkan på fiskbeståndet. Vattenstyrelsen presen-
30387: skriftliga spörsmål nr 177:                        terade år 1977 en undersökningsplan rörande
30388:                                                    utredandet av regleringens fiskeriekonomiska
30389:           Ämnar Regeringen låta utföra en          verkningar och avdelningen för fiske och jakt
30390:        grundlig undersökning vid Päijänne av       vid jord- och skogsbruksministeriet godkände
30391:        de men som regleringen åsamkat fiske-       medels brev 8. 6. 1977 densamma. Utredning-
30392:        rihushållningen, och                        arna enligt denna undersökningsplan färdigställ-
30393:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     des år 1978. Vattenstyrelsen liksom andra an-
30394:        taga för erhållande av en fiskeriekono-     svariga myndigheter har ansett de utförda ut-
30395:        misk pian för vård av Päijänne?             redningarna vara tillräckliga.
30396:                                                       På basen av de uppgjorda utredningarna
30397:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt         samt mellan vattenstyrelsen, jord- och skogs-
30398: anföra följande:                                   bruksministeriet, vilt- och fiskeriforskningsins-
30399:    Regleringen av Päijänne inleddes år 1964        titutet, kommission för regleringen av Päijänne
30400: på åtgärd av väg- och vattenbyggnadsstyrelsen.     samt fiskevårdssammanslutningarna vid Päijän-
30401: Genom regleringen utjämnas variationerna i         ne förda förhandlingar har det ansetts behöv-
30402: vattenföringen i Kymmene älv så, att den stora     ligt att kompensera de men som regleringen
30403: vattenföringen under vår och sommar minskas        möjligen åsamkat fiskerihushållningen genom
30404: medan den mindre vattenföringen under övri-        att bygga en naturdammareal om sammanlagt
30405: ga årstider motsvarande ökas. Dessutom har         35 ha för uppfödning av sikyngel som skall
30406: genom regleringen vattenståndets nivå i Päi-       planteras ut i Päijänne.
30407: jänne sänkts. Vattenståndets årliga och flera         För inledandet av kompensationsåtgärder har
30408: år omfattande variationsrytm har emellertid        i vattenstyrelsen färdigställts en plan angående
30409: bibehållits.                                       byggande av Pöksönlampi benämnda cirka 25
30410:    I det ifrågavarande regleringsärendet rö-       ha stora naturdamm. Byggnadsarbetet inleddes
30411: rande Päijänne, i vilket staten uppträtt           i början av detta år, och man försöker ännu få
30412: som sökande av regleringstillstånd, har i enlig-   dammen i yngelproduktion tili sommaren 19 81.
30413: het med den praxis som tämligen allmänt till-      Kommissionen för reglering av Päijänne svarar
30414: Iämpades innan vattenlagen trädde i kraft de       för kostnaderna för dammens byggnad och
30415: fiskeriekonomiska verkningarna och åtgärderna      skötsel på basen av ett 23. 6. 1980 uppgjort
30416: som skall utföras på basen av desamma i till-      avtal.
30417: ståndsproceduren lämnats öppna för senare ut-         Produktionen i Pöksönlampi naturdamm och
30418: redning och beslut. I tillståndsutslaget före-     framgången med planteringen kommer att föl-
30419: skrivs, att såvitt det senare konstateras, att     jas upp på ett av fiskerimyndigheten godkänt
30420: regleringen åsamkar skada på vattendragets         sätt. Hall dammens produktion visar sig vara
30421: fiskbestånd, är sökanden skyldig att för bibe-     otillräcklig eller det på basen av uppföljningen
30422: hållande av fiskbeståndet skrida tili de åtgär-    av framgången med planteringarna i övrigt
30423: der, vilka lantbruksstyrelsen anser vara behöv-    visar sig vara behövligt, kommer jord- och
30424: liga.                                              skogsbruksministeriet att skrida tili vidare åt-
30425:    Jord- och skogsbruksministeriet förständiga-    gärder för kompensering av de men som åsam-
30426: de i egenskap av myndighet, som bevakar det        kas fiskerihushållningen av regleringen av Päi-
30427: allmänna fiskeriintresset, år 1975 vattenstyrel-   jänne.
30428:      Helsingfors den 27 april 1981
30429: 
30430:                                                                         Minister Veikko Saarto
30431:                                               1981 vp.
30432: 
30433: Kirjallinen kysymys n:o 178
30434: 
30435: 
30436: 
30437: 
30438:                                  Almgren: Jätevesien laskemisesta Haminan kaupungin edustalle
30439: 
30440: 
30441:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30442: 
30443:    Kymen ves1pun on antanut Haminassa toi-          vesien paasy veteen. Lausunnossa todetaan
30444: mintansa aloittavalle EKA Ab:lle luvan laskea       edelleen, että jos alhaisen pH-arvon raja epä~
30445: jätevedet Haminan kaupungin öljylaiturin vie-       edullisissa sääolosuhteissa leviää esim. Viinie-
30446: relle. Jätevedet sisältävät ruokasuolaa ja pii-     men rantaan saaH:a, se muodostaisi sulun ka-
30447: dioksidia. Lisäksi jätevedet ovat huomattavan       lojen liikkeille. Riista- ja kalatalouden tutki-
30448: happamia (pH 1,5). Kymen vesipiiri toteaa           muslaitos katsookin, että todennäköisten sel-
30449: lausunnossaan, että jätevesi on huomattavan         vien kalataloushaittojen takia asia olisi tullut
30450: hapanta, joten neutralointi ennen mereen pääs-      käsitellä vesioikeudellisessa katselmustoimituk-
30451: tämistä tuntuisi aiheelliselta. Vesipiiri ei kui-   sessa ennen luvan myöntämistä.
30452: tenkaan ole vaatinut happamien jätevesien neut-        Erään selvityksen mukaan kyseessä on kloo-
30453: ralointia, koska yhtiön edustajat ovat esittä-      rivetyhappo ( suolahappo), joka siis aiheuttaa
30454: neet neutraloinnin mahdollisesti aiheuttavan        happamuuden. Saadun selvityksen mukaan yh-
30455: saastumista. Vesipiiri arvelee kyllä jätevesien     dessä litrassa jäteliuosta on 1,1542 g kloori-
30456: laskemisesta aiheutuvan haittaa, mutta laskee       vetyhappoa. Täten yksi m3 jäteliuosta sisältää
30457: haittavaikutusten jäävän pienelle alueelle. Edel-   <kloorivetyhappoa toista kiloa. Kun tiedetään
30458: leen vesipiiri toteaa, että yhtiön olisi varau-     tehtaan kokonaisjätevesimäärä, voidaan todeta,
30459: duttava neutraloimiseen, mikäli meressä ilme-       että vuorokaudessa purkautuu mereen kloori-
30460: nee odottamattomia haittoja. Lausunnossaan          vetyhappoa 2 354 kiloa.
30461: vesipiiri on sitä mieltä, että kysymyksessä ole-       .Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30462: vista jätevesistä ei aiheudu vesilain 1 luvun       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30463: 19 §: ssä tal'koitettuja seurauksia, joten vesi-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30464: oikeuden lupaa jätevesien johtamiseen ei tar-       vaksi seuraavan kysymyksen:
30465: vita.
30466:    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ka-               1Voidaanko EKA Ab:n tehtaan jäte-
30467: lantutkimusosaston lausunnossa todetaan, että              veden laskemista mereen Haminan
30468: rpH-arvot, jotka alittavat arvon 5, ovat ka-               edustalla pitää oikeana, kun otetaan
30469: loille ja erityisesti niiden poikasvaiheille hai-          huomioon jätevesien happamuus ja nii-
30470: tallisia. Haminan seudun kalastajien mukaan                den aiheuttama haitta erityisesti kalas-
30471: Hillonniemen ympäristö on Haminan parhaita                 ,tukselle, ja voidaanko Kymen vesipiirin
30472: kalastusalueita. Happamat jätevedet voivat ai-             kannanottoa siitä, että neutralointi voi-
30473: heuttaa suhteellisen suuren kalataloudellisen              daan toteuttaa hyvin nopeasti, mikäli
30474: menetyksen, vaikka niiden leviäminen jäisikin              meressä ilmenee odottamattomia haitto-
30475: muutamaan sataan metriin Hillonniemen ran-                 ,ja, pitää riittävänä toimenpiteenä tuho-
30476: nasta. Kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan               jen estämiseksi?
30477: on kaikin keinoin estettävä happamien jäte-
30478:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1981
30479: 
30480:                                            Esko Almgren
30481: 
30482: 
30483: 
30484: 
30485: 0881004898
30486: 2                                             1981 vp.
30487: 
30488: 
30489: 
30490: 
30491:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30492: 
30493:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      si aluksi 10-20 prosenttia kapasiteetista, jo-
30494: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ten johdettava jätevesimäärä olisi siten vastaa-
30495: olette 26 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn         vasti 4 m 3/h ja enintään 14 m3/h. Yhtiö on
30496: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        varautunut ,toteuttamaan jätevesien neutraloin-
30497: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nin ennen kuin mainittua suurempia jätevesi-
30498: edustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kir-        määriä ryhdytään mereen johtamaan, mikäli ve-
30499: jallisesta kysymyksestä n:o 178:                    siviranomaiset jätevesien johtamisesta saatavan
30500:                                                     kokemuksen tai vesistötutkimusten tulosten :pe-
30501:           Voidaanko EKA Ab:n tehtaan jäte-          rusteella sitä edellyttävät.
30502:        veden laskemista mereen Haminan                 Hankkimiensa tietojen perusteella vesihalli-
30503:        edustalla pitää oikeana, kun otetaan         tus on katsonut, että jätevesien johtaminen ei
30504:        huomioon jätevesien happamuus ja nii-        aiheuta tapauksessa vesilain 1 luvun 19 §:ssä
30505:        den aiheuttama haitta erityisesti kalas-     tarkoitettua vesistön pilaantumista ja että vesi-
30506:        .tukselle, ja voidaanko Kymen vesipiirin     oi'keuden luvan hakeminen ei siten ole myös-
30507:        kannanottoa siitä, että neutralointi voi-    kään tanpeen. Tämä edellyttää kuitenkin sitä,
30508:        daan toteuttaa hyvin nopeasti, mikäli        että yhtiö toteuttaa jätevesien neutraloinnin,
30509:        meressä ilmenee odottamattomia haitto-       mikäli meressä ilmenee odottamattomia haitto-
30510:        ja, pitää riittävänä toimenpiteenä tuho-     ja. Vesihallitus on näin ollen katsonut, että
30511:        jen estämiseksi?                             edellä mainitun 4-14 m3/h neutraloimatto-
30512:                                                     man jätevesimäärän johtaminen ei aiheuta me-
30513:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ren pilaantumista.
30514: taen seuraavaa:                                        Koska vesihallituksen lausunnossa on ennak-
30515:    EKA Ab on tehnyt Kymen vesipiirin vesi-          koilmoitusasetuksen mukaisesti otettu kantaa
30516: toimistolle asetuksessa ( 283/62) tarkoitetun       siihen, voidaanko kyseiselle sijoituspaikalle ra-
30517: ja 19. 11. 1980 päivätyn ennakkoi1moituksen.        kentaa ilmoitettu ,tehdas, ja koska jätevesien
30518: Vesitoim1sto on lähettänyt ilmoituksen siitä        neutralointi on tarvittaessa mahdollista ja kos-
30519: antamansa lausunnon ohella vesihallitukselle        ka ~siihen myös ryhdytään, mikäli näyttää il-
30520: 19. 12. 1980. Vesihallitus on tarkastanut ilmoi-    meiseltä, että meren pilaantumista muutoin ta-
30521: tuksen ja antanut ,siitä lausuntonsa 28. 1. 1981.   pahtuisi, on vesihallituksen myönteistä kannan-
30522:    Kyseinen ennakkoilmoitus tarkoittaa paperi-      ottoa ~sijoituspaikan suhteen pidettävä perustel-
30523: teollisuuden käyttämien silikaattien valmistus-     tuna. Kun on lisäksi i1meistä, että vesistön pi-
30524: laitoksen rakentamista Haminan kaupungin            laantuminen voidaan kohtuullisin kustannuksin
30525: Hillonniemen öljyvarasto- ja ~satama-alueelle.      estää neutraloimalla jätevedet, ei vesioikeuden
30526: Ilmoituksen mukaan tehtaan tuotantokapasi-          lupaa toiminnalle näiltä näkymin tarvita.
30527: teetti olisi ensimmäisessä rakennusvaiheessa           Edellä olevan perusteella !Vesihallituksen on
30528: 5 000 t/ a ja toisessa 10 000 t/ a. Täyden tuo-     katsottava asettaneen EKA Ab:lle sellaiset eh-
30529: tannon arkana tehtaasta johdettaisiin mereen        dot, että tehtaan jätevesien johtamisen aloitta-
30530: ensimmäisen rakennusvaiheen jälkeen 40-70           misesta ei aiheudu vesilaissa tarkoitettua vesis-
30531: m 3/h jätevettä, jossa olisi 0,2-0,4 % piidiok-     tön pilaantumista. Mikäli tehtaan toiminnasta
30532: sidia ( Si02) ja suolahappoa siten, että pH         kuitenkin aiheutuisi neutralointi- ym. toimen-
30533: on 1,5.                                             piteistä huolimatta vesistön pilaantumista, vesi-
30534:    Ilmoituksen johdosta pidetyssä neuvottelussa     hallitus tulee vesilain mukaisena valvontaviran-
30535: yhtiön edustajat ovat ilmoittaneet vesihallinnon    omaisena vaatimaan yritykseltä vesioikeuden
30536: edustajille, että tehtaan ensimmäinen rakennus-     luvan.
30537: vaihe valmistuu lokakuussa 1982. Tuotanto oli-
30538:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1981
30539: 
30540:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
30541:                                               N:o 178                                                 3
30542: 
30543: 
30544:                            Tili Riksdagens Herr Talman
30545: 
30546:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          le vara 4 m3/h och högst 14 m3/h. Bolaget
30547: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             är berett att genomföra en neutralisering av
30548: velse av den 26 mars 1981 till vederbörande           avloppsvattnet innan man börjar leda ut större
30549: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        mängder avloppsvatten än de nämnda i havet,
30550: jande av riksdagsman Esko Almgren under-              ifall vattenmyndigheterna på basen av den er-
30551: tecknade spörsmål nr 178:                             farenhet som erhålls vid ledande av avlopps-
30552:                                                       vatten eller resultat från undersökningar av
30553:           Kan EKA-aktiebolagets fabriksutsläpp        vattendrag så kräver.
30554:        av avloppsvatten i havet utanför Fred-             På basen av införska.ffade uppgifter har vat-
30555:        rikshamn anses vara rätt, då man tar           tenstyrelsen ansett att ledandet av avloppsvat-
30556:        i beaktande avloppsvattnets surhet och         ten inte i detta fall förorsakar sådan förore-
30557:        den skada som det förorsakar särskilt          ning av vattendragen som avses i 1 kap. 19 §
30558:        fisket och kan Kymmene vattendistrikts         vattenlagen och att det sålunda inte heller är
30559:        ståndpunkt, att en neutralisering kan          nödvändigt att ansöka om vattendomsto1s till-
30560:        genomföras mycket snabbt ifall det i           stånd. Detta förutsätter dock att bolaget ge-
30561:        havet uppstår oväntade skador, anses           nomför en neutralisering av avloppsvattnet ifall
30562:        vara en tillräcklig åtgärd för att för-        det i havet uppstår oväntade skador. Vatten-
30563:        hindra skadegörelse?                           styrelsen har sålunda ansett att den nämnda
30564:                                                       mängden, 4-14 m3 /h, icke neutraliserat av-
30565:     Såsom svar på detta ·spörsmål får jag vörd-       loppsvatten inte förorsakar förorening av ha-
30566: samt anföra följande:                                 vet.
30567:    EKA Ab har till Kymmene vattendistrikts                Eftersom vattenstyrelsen i sitt utlåtande, i
30568: vattenbyrå gjort i förordningen 283/62 avsedd         enlighet med förordningen om förhandsanmä-
30569: och 19. 11. 1980 daterad förhandsanmälan.             lan, har tagit ståndpunkt i frågan om huru-
30570: Vattenbyrån har 19. 12. 1980 jämte sitt utlå-         vida man på ifrågavarande plats kan bygga
30571: tande skickat anmälan tili vattenstyrelsen. Vat-      fabriken, och då en neutralisering av avlopps-
30572: tenstyrelsen har granskat anmälan och 28. 1.          vattnet vid behov är möjlig samt då man även
30573: 1981 avgett sitt utlåtande därom.                     vidtar denna åtgärd om det förefaller uppen-
30574:     Ifrågavarande förhandsanmälan gäller byg-         bart att havet annars skulle förorenas, kan
30575: gande av en anläggning för tillverkning av sili-      vattenstyrelsens positiva ställningstagande i frå-
30576: kater, som används inom pappersindustrin på           ga om rplaceringen anses motiverat. Då det
30577: Fredrikshamn stads oljeupplagrings- och hamn-         dessutom är klart att man tili skäliga kostna-
30578: område Hillonniemi. Enligt anmälan skulle fab-        der kan förhindra en förorening av vattendrag
30579: rikens produ:ktionskapacitet i det första bygg-       genom neutralisering av avloppsvattnet, behövs
30580: nadsskedet :vara 5 000 t/ a ooh i det andra           inte i detta skede vattendomstols tillstånd för
30581:  10 000 t/a. Vid full produktion skulle från          verksamheten.
30582: fabriken efter det första byggnadsskedet ut i             På basen av det ovanstående bör vattensty-
30583: havet ledas 40-70 m3/h avloppsvatten, som             relsen anses ha uppställt sådana villkor för
30584:  skulle innehålla 0,2-0,4 % kiseldioxid ( SiOz)       EKA Ab, att ledandet av avloppsvatten från
30585: och saltsyra så, att pH skulle vara 1,5.              fabriken inte förorsakar sådan förorening av
30586:     Under en konferens, ·som hållits med an-          vattendragen som avses i vattenlagen. Skulle
30587: ledning av anmälan, har bolagets representan-         fabrikens verksamhet trots neutraliserings- o.a.
30588:  ter meddelat representanterna för vattenförvalt-     åtgärder förorsaka förorening av vattendragen,
30589: ningen att det första fabriksbyggnadsskedet           kommer vattenstyrelsen, i egenskap av över-
30590:  slutförs i oktober 1982. I början skulle pro-        vakande myndighet i enlighet med vattenlagen,
30591: duktionen utgöra 10-20% av kapaciteten ·så,           att fordra att företaget utverkar :vattendomstols
30592:  att den mängd avloppsvatten som leds ut skul-        tillstånd.
30593:       Helsingfors den 30 april 1981
30594: 
30595:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
30596:                                              1981 vp.
30597: 
30598: Kirjallinen kysymys n:o 179
30599: 
30600:                                  Ruotsalainen:      Poliisihallinnossa   tapahtuvasta    mielipidesyrjin-
30601:                                     nästä
30602: 
30603:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30604:     Komisario Reino Lavikkala kävi vuonna            perustein tapahtuva syrjintä, joka on kiistatta
30605: 1976 yhdessä ylikonstaapeli Tapani Kirvesnie-        perustuslakien takaamien kansalaisvapauksien
30606: men sekä konstaapelien Kalevi Räsänen ja             kanssa ristiriidassa. Tätä poliittista vainoa näyt-
30607: Esko Taavitsainen kanssa Neuvostoliitossa.           tää johtavan läänin poliisineuvos Olli Soinne,
30608: Matkan järjestäjänä toimi Suomi-Neuvosto-            ja Mikkelin poliisilaitoksen piirissä asian pa-
30609: liitto-seura, ja osallistujat tutustuivat opinto-    rissa puuhailevat poliisimestari Paavo Huovi-
30610: tarkoituksessa Leningradin miliisilaitokseen.        nen ja sihteeri Matti Rautiainen.
30611: Matkalta palaamisen jälkeen poliisimestari              Sainteen ja Rautiaisen käymän puhelinkes-
30612: Huovinen otti osallistujat puhutteluun, jossa        kustelun perusteella on laadittu 15. 12. 1980
30613: hän nimitteli näitä mm. kommunisteiksi ja va-        päivätty muistio A 834, jonka Rautiainen on
30614: koilijoiksi.                                         allekirjoittanut. Muistio koskee komisario La-
30615:     Matkan jälkeen alkoivat varsin ikäviä piir-      vikkalaan kohdistuvaa kurinpitoasiaa, ja siinä
30616:  teitä saaneet selvittelyt, jotka jatkuvat edel-     todetaan muun ohessa: " 'Poliittisen vainon'
30617: leen. Mikkelin poliisilaitoksen toimesta on          osalta poliisilaitos viittaa yleisiin periaatteisiin,
30618: käynnistetty useita kuulusteluja, joiden tarkoi-     jonka mukaan jokainen komisario~ tai päällys-
30619: tus on hämärä ja käsittääkseni hallitusmuodon        tötason työntekijä joutuu poliittisen taustansa
30620: 5 §:n tasavertaisuussäännöksen ja 9 §:n syrjin-      tarkistukseen hakiessaan tärkeäksi katsottavaa
30621: täkiellon vastainen.                                 poliisitointa. Poliisihallinto ei tarvitse 'ääri-
30622:     Keskusrikospoliisin miehet, komisario Kau-       ihmisiä' poliittisessa tai muussakaan mieles-
30623: ko Jaatinen ja ylikonstaapeli Pellervo Nyberg        sä." Lainauksessa kiinnittyy huomio paitsi sen
30624: ovat vuosina 1979 ja 1980 suorittaneet kuu-          taustana olevien tutkijoiden asenteisiin, myös
30625: lusteluja, joiden tarkoituksena on saada selvil-     kysymyksiin "yleisistä periaatteista" ja "tar-
30626: le, keitä vasemmistolaisia on Mikkelin poliisi-      kistuksesta", jotka antavat aihetta olettaa, et-
30627: laitoksen palveluksessa. Tässä tarkoituksessa        tei Mikkelin poliisilaitoksella tapahtuva poliit-
30628: on tiedusteluja suoritettu mm. työsuojelutar-        tinen syrjintä ole vain erityistapaus, vaan pi-
30629: kastaja Unto Siiralta.                               kemminkin esimerkki yleisestä käytännöstä.
30630:     Komisario Lavikkala on vuonna 1977 hake-         Lainaus ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta,
30631:  nut Mikkelin poliisilaitoksen sihteerin virkaa.     että syrjintää poliisihallinnossa toteutetaan
30632: Tällöin poliisimestari Huovinen on ilmoittanut       ylempien viranomaisten myötävaikutuksella.
30633:  nimityks.en suorittajalle, maaherra Viljo Virta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30634:  selle,    ettei Lavikkalaa pitäisi nimittää sen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30635:  vuoksi että tämä ilmoittajan mukaan on kom-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30636:  munisti. Lääninhallitukselle on tiettävästi teh-    vaksi seuraavan kysymyksen:
30637:  ty myös esitys Lavikkalan erottamisesta polii-
30638:  sihallinnosta.                                                   Onko Hallitus tietoinen, että polii-
30639:     Komisario Lavikkala itse sanoo olevansa                   sihallinnon piirissä harjoitetaan perus-
30640: puolueeton. Suomen kommunistisen puolueen                     tuslakiemme vastaista mielipidesyrjin-
30641:  keskuskomitean varajäsenenä ja puolueen Etelä-               tää, mahdollisesti jopa ylempien viran-
30642:  Savon piirijärjestön puheenjohtajana minun on                omaisten myötävaikutuksella, ja jos on,
30643:  ollut helppo tarkistaa, ettemme ole Lavik-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30644:  kalan kanssa puoluetovereita. Lavikkala ei kuu-              ryhtyä syrjinnän lopettamiseksi ja sii-
30645:  lu jäsenenä Suomen kommunistiseen puo-                       hen syyllistyneiden ojentamiseksi tai
30646:  lueeseen.                                                    rankaisemiseksi?
30647:      Käsittääkseni kyseessä on selvä poliittisin
30648:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1981
30649:                                     Unto Ruotsalainen
30650: 088100433E
30651: 2                                            1981 vp.
30652: 
30653: 
30654: 
30655: 
30656:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30657: 
30658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         oltua vuonna 1977 haettavana, tointa haki nel-
30659: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      jä henkilöä, heidän joukossaan kysymyksessä
30660: hemies, olette 26 päivänä maaliskuuta 1981         tarkoitettu komisario. Lääninhallitus nimitti
30661: päivätyn kirjeenne n:o 628 ohella lähettänyt       toimeen hakijoista ansioituneimmaksi katso-
30662: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-   mansa. Toimen täyttämisessä ei ole tapahtunut
30663: nöksen kansanedustaja Unto Ruotsalaisen kir-       mitään poikkeavaa.
30664: jallisesta kysymyksestä n:o 179, jossa tiedus-         Puhelinkeskustelun perusteella laadituksi
30665: tellaan:                                           muistiaksi nimitetty asiakirja on Mikkelin po-
30666:                                                    liisilaitoksen lausunto Mikkelin lääninhallituk-
30667:            Onko Hallitus tietoinen, että polii-    sessa vireillä olleessa kurinpitoasiassa, jossa lää-
30668:        sihallinnon piirissä harjoitetaan perus-    ninhallitus on antanut päätöksen 11. 3. 1981.
30669:        tuslakiemme vastaista mielipidesyrjin-      Siinä esillä olleet tapahtumat samoin kuin ky-
30670:        tää, mahdollisesti jopa ylempien viran-     symyksessä tarkoitetun komisarion vuoden
30671:        omaisten myötävaikutuksella, ja jos on,     1976 vuosilomaa koskevat seikat on katsottava
30672:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     lääninhallituksen ja Mikkelin poliisilaitoksen
30673:        ryhtyä syrjinnän lopettamiseksi ja sii-     kohdalta loppuun käsitellyiksi.
30674:        hen syyllistyneiden ojentamiseksi tai           Mikkelin poliisilaitoksessa on jouduttu suo-
30675:        rankaisemiseksi?                            rittamaan tutkimuksia ja selvittelyjä, joiden
30676:                                                    seurauksena poliisilaitoksen henkilöstön väliset
30677:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        suhteet eivät ole parhaat mahdolliset. Näiden
30678: taen seuraavaa:                                    tutkimusten ja selvittelyjen perusteet ovat ol-
30679:    Kysymyksen perusteluosassa tarkoitettua         leet asianmukaiset eikä niiden yhteydessä ole
30680: Mikkelin poliisilaitoksen ylimääräistä komisa-     toimittu vastoin tasavertaisuuden vaatimuksia
30681: riota on kuulusteltu vuonna 1980 keskusrikos-      tai harjoitettu syrjintää. Kysymyksessä tarkoi-
30682: poliisin toimesta rikosilmoituksen johdosta,       tetun poliisimiehen mahdollinen poliittinen
30683: joka on koskenut perätöntä ilmiantoa, herjaus-     kanta tai mielipiteet eivät ole olleet syynä suo-
30684: ta ja yksityisen asiakirjan väärentämistä. Asian   ritetuille toimenplteille tai vaikuttaneet niiden
30685: kaikinpuoliseksi selvittämiseksi on poliisitut-    sisältöön ja kulkuun. Poliisihallinnossa ei har-
30686: kinta, johon on määräyksen antanut Mikkelin        joiteta perustuslakien vastaista mielipidesyrjin-
30687: läänin poliisitarkastaja, ollut tarpeen.           tää.
30688:    Mikkelin poliisilaitoksen sihteerin toimen
30689:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
30690: 
30691: 
30692:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
30693:                                              N:o 179                                              3
30694: 
30695: 
30696: 
30697: 
30698:                           Tili Riksdagens Herr Talman
30699: 
30700:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      kommissatie som avses i spörsmålet. Länssty-
30701: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          relsen utnämnde den av sökandena som den
30702: velse nr 628 av den 26 mars 1981 tili veder-       fann vara mest meriterad tili innehavare av
30703: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     befattningen. Ingenting exceptionellt inträffade
30704: av följande av riksdagsman Unto Ruotsalainen       vid besättandet av befattningen.
30705: ställda sktiftliga spötsmål nt 179:                   Den handling som har betecknats såsom
30706:                                                    en promemoria, tillkommen på grundval av ett
30707:           Är Regetingen medveten om att det        telefonsamtal, är ett utlåtande från polisinrätt-
30708:        inom polisfötvaltningen fötekommet          ningen i St Michel i ett disciplinärt ärende,
30709:        grundlagsstridigt åsiktsförtryck, må-       vilket har varit anhängigt hos länsstyrelsen i
30710:        hända tentav med högte myndigheters         St Michels Iän och vari länsstyrelsen avkun-
30711:        medvetkan, och om så är fallet,             nade sitt beslut 11. 3. 1981. De händelser som
30712:           vilka åtgätder ämnar Regeringen          däri hat berörts bör, i likhet med de frågor
30713:        vidta för att få slut på denna diskrimi-    som gäller den i spötsmålet avsedda kommis-
30714:        nering och föt att de skyldiga skall bli    sariens semester för år 197 6, anses vara slut-
30715:        tilltättavisade ellet straffade?            behandlade tili den del de angår länsstyrelsen
30716:                                                    och polisinrättningen i St Michel.
30717:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Det hat varit nödvändigt att vid polisinrätt-
30718: samt anföra följande:                              ningen i St Michel göra en rad undersökningar
30719:    Den extraordinarie kommissarie vid polis-       och utredningar. Tili följd härav är personal-
30720: inrättningen i St Michel som avses i spörs-        relationetna inom inrättningen inte de bästa.
30721: målets motivering hat år 1980 föthörts genom       Det har funnits skälig grund föt dessa under-
30722: centralkriminalpolisens fötsorg med anledning      sökningar och utredningar och vid dem har
30723: av en anmälan om brott, viiken gällde osann        varken ktavet på opartiskhet åsidosatts ellet
30724: angivelse, smädelse och förfalskning av enskild    någon diskriminering ägt rum. Den i spörsmå-
30725: handling. För att saken skulle bli utredd i alla   let avsedda polismannens eventuella politiska
30726: avseenden vat en polisundersökning påkallad.       ståndpunkt eller hans åsikter hat inte varit
30727: Förordnande om undersökningen gavs av po-          otsaken tili de vidtagna åtgärdetna. De hat
30728: lisinspektören i St Michellän.                     inte heller påverkat åtgärdernas innehåll och
30729:    Nät sekreterarbefattningen vid polisinrätt-     händelsetnas gång. Inom polisförvaltningen
30730: ningen i St Michel var lediganslagen år 1977       bedrivs inte något grundlagsstridigt åsiktsför-
30731:  söktes den av fyra personer, bland dem den        ttyck.
30732:      Helsingfors den 29 april 1981
30733: 
30734: 
30735:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
30736:                                              1981 vp.
30737: 
30738: Kirjallineri kysymys n:o 180
30739: 
30740: 
30741: 
30742: 
30743:                                  Linna: Valtionrautateiden palvelutason alentamisesta Keski-Poh-
30744:                                     janmaan alueella
30745: 
30746: 
30747:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30748: 
30749:    Valtionrautateiden ennakoitu alijäämä on         valtava. Tätä huononousta tehostaa vielä se,
30750: vuonna 1981 hyväksytyn valtion tulo- ja meno-       että silloin kun yöpikajuna lähti Kokkolasta
30751: arvion mukaan 399 milj. markkaa.                    Helsinkiin klo 21.20, oli Kokkolassa oma ma-
30752:    Kun Vaidonrautateiden liikekirjanpidon en-       kuuvaunu, mutta nyt kun juna lähtee puolen-
30753: nakoimaa taloudellista tulosta pyrkii tarkaste-     yön jälkeen klo 0.36, ei Kokkolassa ole omaa
30754: lemaan eri näkökulmista, tulee pakostakin mie-      makuuvaunua ja monen junanodottajan ajan-
30755: leen ajatus, onko kaikki mahdollinen tehty          kuluttaminen muodostuu vaikeaksi.
30756: Valtionrautateiden kehittämiseksi palvelulaitok-       Yöpikajuna 61:n käyttöä paluuseen Helsin-
30757: sena.                                               gistä Keski-Pohjanmaalle vaikeuttaa ja rajoit-
30758:    Keski-Pohjanmaan alueen väestön näkökul-         taa Kokkolan makuuvaunun puuttuminen.
30759: masta katsottuna Vaidonrautateiden palvelut         Kun tämä juna tulee aamulla klo 4.3 7 Kokko-
30760: henkilöliikenteen osalta ovat viime vuosien         laan, ei sieltä voi yleisillä kulkuneuvoilla jat-
30761: aikana jatkuvasti heikentyneet. Yöpikajunien        kaa matkaa. Jos Kokkolassa olisi oma makuu-
30762: vuorot on järjestetty niin, että junien lähtö-      vaunu, voisi siellä olla esim. klo 7:ään asti,
30763: ja tuloajat sopivat hyvin Oulun ja Helsingin        jonka jälkeen jo olisi paremmat mahdollisuudet
30764: väliä matkustaville ja varsinaiset matkuSitusvai-   matkan jatkamiseen linja-autoilla maakuntaan.
30765: keudet kasaantuvat Kokkolan seudulle.                  Kun Kokkolasta on rautateitse matkaa Hel-
30766:     Keski-Pohjanmaalta Helsinkiin ja eteläsuun-     sinkiin lähes 500 km, on inhimillisesti väärin
30767: taan yöpikajunilla matkustavien henkilöiden         kuvitella, että Valtionrautateiden sähköistämi-
30768: matkustusmahdollisuudet ovat ratkaisevasti hei-     sen myötä keskipohjalaisten matkustusvaikeu-
30769: kentyneet muutaman kuluneen vuoden aikana.          det poistuvat.
30770: Kun yöpikajuna P 52 lähti aikaisemmin Kok-             Matkan pituus johtaa kiistattomasti siihen,
30771: kolasta Helsinkiin klo 21.20, palveli se silloin    että jos haluaa Keski-Pohjanmaalta käsin hoitaa
30772:  parhaalla mahdollisella tavalla Keski-Pohjan-      päiväseltään asioita Helsingissä, on matkustami-
30773:  maan asukkaita. Tilanne huononi heti kun ko.       nen ainakin ·toiseen suuntaan tehtävä yöjunalla.
30774:  junan lähtöaika muutettiin klo 23.14:ksi. Tä-      Jos Valtionrautatiet sijoittaisi Kokkolaan oman
30775:  mäkin matkustusmahdollisuus asiallisesti mene-     makuuvaunuparin ja makuuvaunuun voisi men-
30776:  tettiin kolmatta vuotta sitten, jolloin P 52       nä Kokkolasta esim. jo klo 22.00 ja se kytket-
30777:  muutettiin viikonloppujunaksi. Tällä hetkellä      täisiin klo 0.36 Helsinkiin lähtevään junaan,
30778:  ainoa käyttökelpoinen junavuoro on P 62, joka      olisi asia menomatkan osalta kunnossa. Helsin-
30779:  lähtee Kokkolasta klo 0.36 ja on Helsingissä       gissä makuuvaunu voitaisiin kytkeä illalla klo
30780:  klo 8.05.                                          22.05 lähtevään junaan, joka on Kokkolassa
30781:     Vaikeus tämän junan käyttämisessä on kui-       klo 4.37, ja jos matkustaja voisi olla makuu-
30782:  tenkin tavallisen matkustajan kohdalla siinä,      vaunussa klo 7:ään asti, olisi tulomatkakin jär-
30783:  että yleisen liikenteen linja-autoilla ei päästä   jestyksessä.
30784:  maakunnasta Kokkolaan juuri klo 2l.OO:n jäl-          Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
30785:  keen ja junaa joudutaan Kokkolassa odotta-         jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
30786:  maan n. kolme ja puoli tuntia.                     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
30787:     Kun aikataulut on näin muutettu, ei ole         seuraavan kysymyksen:
30788:  otettu huomioon Keski-Pohjanmaalta junaa
30789:  käyttävien matkustajien näkökohtia.                          Onko Hallitus tietoinen, että Valtion-
30790:     Muutos huonompaan suuntaan on todella                  rautateiden henkilöliikenteen supista-
30791: 0881004566
30792: 2                                          1981 vp.
30793: 
30794:      misohjelma ja aikataulujärjestelyt ovat          tamaan rautatiehallituksen touruntaan
30795:      johtaneet Keski-Pohjanmaan alueella              niin, että pahimpien Keski-Pohjanmaan
30796:      palvelutason alentumiseen suhteellisesti         rautatieliikenteen puutteiden korjaami-
30797:      heikommaksi kuin se on koskaan ollut,            seksi yöpikajuniin 61 ja 62 sijoitetaan
30798:      ja jos on,                                       Kokkolan makuuvaunu?
30799:         tuleeko Hallitus kiireellisesti vaikut-
30800:     Helsirtgissä 26 päivänä maaliskuuta 1981
30801: 
30802:                                         Heimo Linna
30803:                                              N:o 180                                              3
30804: 
30805: 
30806: 
30807: 
30808:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30809: 
30810:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla. Tästä syys-
30811: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      tä on jouduttu luopumaan mm. Kokkolan, Pie-
30812: hemies, 26 päivänä maaliskuuta 198'1 päivätyn       tarsaaren, Seinäjoen, Jyväskylän ja Pieksämäen
30813: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        makuuvaunuista. Kun samanaikaisesti makuu-
30814: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vaunujunat ovat vastaavasti nopeutuneet, on
30815: edustaja Heimo Linnan näin kuuluvasta kirjal-       pitkien linjojen keskivaiheilla jouduttu lyhen-
30816: lisesta kysymyksestä n:o 180:                       tyneen yömarkan piiriin. Vähäinen käyttö ja
30817:                                                     suhteellisen suuret kustannukset, joita ovat
30818:           Onko Hallitus tietoinen, että Valtion-    nostaneet esim. muuten tarpeettoman päivystys-
30819:        rautateiden henkilöliikenteen supista-       työvoiman ylläpitäminen yöaikaan, ovat pakot-
30820:        misohjelma ja aikataulujärjestelyt ovat      taneet rautatielaitoksen suhtautumaan pidätty-
30821:        johtaneet Keski-Pohjanmaan alueella          västi esitetynkaltaisiin vaunuihin. Kun paluu-
30822:        palvelutason alentumiseen suhteellisesti     matka Helsingistä tapahtuu yleensä EP-junalla,
30823:        heikommaksi kuin se on koskaan ollut,        joka on Kokikelassa klo 21.15, ja kun pikajuna
30824:        ja jos on,                                   P 62 suunnassa Kokkola-Helsinki mahdollis-
30825:           tuleeko Hallitus kiireellisesti vaikut-   taa myös runsaan kuuden tunnin yöunen, ei
30826:        tamaan rautatiehallituksen toimintaan        rautatiehallitus ole pitänyt ainakaan tässä vai-
30827:        niin, että pahimpien Keski-Pohjanmaan        heessa Kokkolan omaa makuuvaunua aiheelli-
30828:        rautatieliikenteen puutteiden korjaami-      sena, eikä sen kulkuun asettaminen ole aikatau-
30829:        seksi yöpikajuniin 61 ja 62 sijoitetaan      luteknisistä syistä tulevalle kesälle enää edes
30830:        Kokkolan makuuvaunu?                         mahdollista.
30831:                                                        Lähiaikoina aloittaa työnsä työryhmä, jonka
30832:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tehtävänä on laatia mm. rataosan Helsinki-
30833: vasti seuraavaa:                                    Rovaniemi liikenteenhoitosuunnitelma sähköis-
30834:    Rautatiepalvelujen 1970-luvulla toteutunut       tyksen ja kauko-ohjauksen jälkeiselle ajalle.
30835: voimakas kehitys, joka erityisen selvästi on ha-    Tässä yhteydessä tullaan selvittämään uudelleen
30836: vaittavissa mm. uusina orkoratoina sekä säh-        myös kysymyksessä tarkoitetut Keski-Pohjan-
30837: köistyksen ansiosta nopeutuneena päiväliiken-       maan liikennepalvelut.
30838: teenä, on heikentänyt makuuvaunujen käyttöä
30839:      Helsingissä huhtikuun 23 päivänä 1981
30840: 
30841:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
30842: 4                                            1981 vp.
30843: 
30844: 
30845: 
30846: 
30847:                            Till Riksdagens Herr Talman
30848: 
30849:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Därför har man blivit tvungen att avstå från
30850:  ahger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     bLa. sovvagnarna till Karleby, Jakobstad, Seinä-
30851: ,av den 26 mars 1981 till vederbörande medlem       joki, Jyväskylä och Pieksämäki. Då sovvagns-
30852:  av statsrådet översänt avskrift av följande av     tågen samtidigt på motsvarande sätt har för-
30853: ,riksdagsman Heimo Linna undertecknade spörs-       snabbats har orterna halvvägs på de långa sträc-
30854:  mål nr 180:                                        korna kommit att omfattas av kortare natt-
30855:                                                     resor. Den ringa dterfrågan och de relativt höga
30856:           Är Regeringen medveten om att stats-      kostnaderna, som bl.a. har höjts på grund av
30857:        järnvägarnas program för inskränkning        att sådan dejourarbetskraft som annars hade
30858:        av persontrafiken och tidJtabellsarrange-    varit onödig har hållits i tjänst nattetid, har
30859:        mang har lett till att servicenivån i nor-   tvingat järnvägsväsendet till en återhållsam in-
30860:        ra Österbotten har blivit sämre än den       ställning till sådana vagnar. Då returresan från
30861:        någonsin varit, och om så är fallet,         Helsingfors i regel sker med det specialsnälltåg
30862:           ämnar Regeringen i brådskande ord-        som anländer till Karleby kl. 21.15 och då
30863:        ning påverka järnvägsstyrelsens verk-        snälltåget P 62 möjliggör drygt sex timmars
30864:        samhet så, att de värsta bristerna i järn-   nattsömn i riktningen Karleby-Helsingfors,
30865:        vägstrafiken i norra Österbotten av-         har järnvägsstyrelsen ansett att det åtminstone
30866:        hjälps genom att en sovvagn till och         i detta skede inte är motiverat med en sär-
30867:        från Karleby kopplas till nattsnälltågen     skild sovvagn till Karleby, och det vore av
30868:        61 och 62?                                   tidtabellstekniska skäl inte längre ens möjligt
30869:                                                     att sätta en sådan i trafik nästa sommar.
30870:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Inom kort inleder den arbetsgrupp, som har
30871: samt anföra följande:                               i uppdrag att uppgöra bl.a. trafikplan för ban-
30872:   Den kraftiga utvecklingen av järnvägsservicen     delen Helsingfors-Rovaniemi för tiden efter
30873: som förverkligats under 1970-talet och som          elektrifieringen och fjärrstyrningen, sin verk-
30874: tydligt har kunnat iaktJtas i form av nya gen-      samhet. I detta sammanhang kommer även den
30875: banor samt som en försnabbad dagtrafik tack         trafikservice i norra ÖsterbotJten sotii. avses i
30876: vare elektrifieringen har minskat användningen      spörsmålet att utredas ånyo.                    '
30877: av sovvagnar på korta och medellånga sträckor.
30878:      Helsingfors den 23 april 1981
30879: 
30880:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
30881:                                             1981 vp.
30882: 
30883: Kirjallinen kysymys n:o 181
30884: 
30885: 
30886: 
30887: 
30888:                                  Kauppi ym.: Äitiyslomasijaisen oikeudesta äitiyslomaan
30889: 
30890: 
30891:                         Edu'Skunnan Herra PuhemieheUe
30892: 
30893:    Lain mukaan äitiyslomasijaisella ei katsota     kiksi eri viranhaltijain peräkkäisten äitiyslo-
30894: olevan ehdotonta oikeutta omaan äitiyslomaan.      mien vuoksi. Mielestämme on kohtuutonta,
30895: Käytännössä viranomaiset ovat kuitenkin jois-      että ehkä moniakin vuosia sijaisina toimineet
30896: sakin tapauksissa myöntäneet sijaiselle äitiys-    henkilöt eivät ole oikeutettuja paikalliseen
30897: lomaa sijaisuuden loppuun saakka, jonka jäl-       äitiyslomaan.
30898: keen tämä on joutunut tyytymään sairausvakuu-         Edellä esittämämme perusteella ja viitaten
30899: tuslain mukaiseen äitiyspäivärahaan. Eräissä ta-   valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
30900: pauksissa ei paikallista lomaa ole lainkaan        esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30901: myönnetty. Perusteluna tälle menettelylle on       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30902: ollut se, että määräajaksi otetun henkilön työ-
30903: suhteeseen perustuvat oikeudet ja velvollisuu-                 Aikooko Hallitus antaa esityksen
30904: det päättyvät määräaikaisen työsopimuksen la-               äitiyslomasijaisten palvelussuhteen ehto-
30905: kattua. Äitiysloma- ja muut viransijaiset hoita-            jen tarkistamisesta ja erityisesti heidän
30906: vat usein virkaa tai tointa vuosikausia esimer-             oikeudestaan äitiyslomaan?
30907:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1981
30908: 
30909:          Eeva Kauppi                  Ilkka Kanerva                   Elsi Hetemäki-Olander
30910:          Antero Juntumaa              Pertti Salolainen               Lauri Impiö
30911:          Matti Puhakka                Aila Jokinen                    Tapani Mörttinen
30912:          Kati Peltola                 Ritva Laurila                   Erkki Pystynen
30913:          Ulla-Leena Alppi             Pekka Jokinen                   Matti Pelttari
30914:          Terho Pursiainen             Matti Viljanen                  Olavi Nikkilä
30915:          Markku Kauppinen             Helge Saarikoski                Mauri Vänskä
30916:          Petter Savola                Jalmari T orikka                Tapio Helvitie
30917:          Aimo Ajo                     Tauno Valo                      Esko J. Koppanen
30918:          Eva-Maija Pukkio             Toivo Mäkynen                   Heikki Perho
30919:          Helena Pesola                Ben Zyskowicz                   Matti Hakala
30920:          Saara Mikkola                Jouni J. Särkijärvi             P. Mäki-Hakola
30921:          Paula Eenilä                 Eero Lattula                    Tuulikki Petäjäniemi
30922:          Helvi Hyrynkangas            Pekka Löyttyniemi               Martti Ursin
30923:                                       Anssi Joutsenlahti
30924: 
30925: 
30926: 
30927: 
30928: 088100448X
30929: 2                                            1981 vp.
30930: 
30931: 
30932: 
30933: 
30934:                         Ed u s k u n.n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e
30935: 
30936:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        suhde kestää. Virkamieslainsäädännön ja työ-
30937: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        lainsäädännön periaatteiden mukaisesti sijai-
30938: mies, olette 26 päivänä maaliskuuta 1981 päi-       seksi otetun virkamiehen tai työntekijän
30939: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       oikeudet yleensäkin samoin kuin velvollisuu-
30940: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        det ulottuvat siihen aikaan, jonka viranhoito-
30941: kansanedustaja Eeva Kaupin ym. näin kuulu-          määräys tai määräaikainen työsopimussuhde
30942: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 181:           kestää. Sijaiseksi ottamisen perusteena on, että
30943:                                                     sijainen hoitaa virkaan tai työhön kuuluvat teh-
30944:           Aikooko Hallitus antaa· esityksen         tävät sillä aikaa, kun viran tai tehtävän pysyvä
30945:        äitiyslomasijaisten palvelussuhteen ehto-    haltija on estynyt virkavapauden tai työn kes-
30946:        jen tarkistamisesta ja erityisesti heidän    keytyksen takia niitä hoitamasta. Sijaisuus on
30947:        oikeudestaan äitiyslomaan?                   siten viran tai tehtävän väliaikaista hoitamista
30948:                                                     ja päättyy milloin sijaiseksi ottamisen perus-
30949:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       teet lakkaavat eli kun viran tai tehtävän pysy-
30950: vasti seuraavaa:                                    vä haltija palaa virkaansa tai tehtäväänsä hoita-
30951:    Tarkastelen kysymystä lähinnä siltä osin kuin    maan. Käytännössä voi sattua tilanteita, jolloin
30952: se koskettaa valtioon virka- tai työsopimussuh-     sairaus- tai äitiyslomasijaiselle tarjotaan yhden
30953: teessa olevia henkilöitä.                           sijaisuuden päätyttyä mahdollisuus uuteen sijai-
30954:    Virkasuhteessa valtioon olevien äitiysloma-      suut:een tai useampaan peräkkäin.         Viraston
30955: oikeudesta on sovittu valtion yleisessä virkaeh-    mahdollisuudet ottaa palvelukseen uutta henki-
30956: tosopimuksessa. Virkaehtosopimuksen mukaan          löstöä riippuvat viraston virkojen ja tehtävien
30957: naispuoliselle virkamiehelle myönnetään raskau-     määrästä. Sijaisena ollut henkilö voi hakea vi-
30958: den ja synnytyksen vuoksi virkavapautta ajak-       rastoon pysyvään palvelussuhteeseen sen mu-
30959: si, jolta hänellä on oikeus sairausvakuutuslain     kaan kuin näitä virkoja tai tehtäviä tulee avoi-
30960: mukaiseen äitiysrahaan eli tämän vuoden heinä-      meksi.
30961: kuun alusta 258 arkipäiväksi. Toimeentulo-              Kuten edellä on todettu, valtion palvelukses-
30962: turva tämän yhteensä. noin 10 ~ kuukauden           sa olevien viransijaisten, ja siten myös äitiys-
30963: pituisen äitiysloman aikana rakentuu pääosin        lomasijaisten etuudet ovat pääosin vastaavat
30964: sairausvakuutuslain äitiysrahalle. Virkaehtosopi-   kuin vakinaisen henkilöstön. Näiden henkilöi-
30965: muksen perusteella maksetaan äitiysloman alus-      den palveluksessa pysyttäminen riippuu kuiten-
30966: ta noin kolmen kuukauden aika palkallisena.         kin avoimista viroista ja tehtävistä. Vastaava
30967: Äitiysvirkavapauden päätteeksi on vielä mah-        on tilanne muilla työmarkkinoilla. Tämän
30968: dollisuus 6 kuukauden palkattomaan jatkolo-          vuoksi ja ottaen huomioon, että palvelussuh-
30969: maan.                                               teen ehdoista sovitaan työmarkkinaosapuolten
30970:    Työsopimussuhteessa valtioon olevien työn-       kesken voimassaolevan lainsäädännön mukaan
30971: tekijöiden äitiyslomaetuudet määräytyvät ylei-      virka-, toimi- tai työehtosopimuksin, ei kysy-
30972: sen työlainsäädännön sekä valtion työntekijäin       myksessä esitetyn lainsäädännön antaminen ole
30973: terveydenhuollon       ohjesäännön perusteella.     hallituksen mielestä ainakaan tässä vaiheessa
30974: Pääosin nämä äitiyslomaetuudet ovat samat            tarpeen eli ennenkuin sopimusjärjestelyihin liit-
30975: kuin virkasuhteisilla.                               tyvät mahdollisuudet on täysin käytetty hy-
30976:    Edellä mainitut äitiyslomaetuudet koskevat        väksi.
30977: viransijaisena olevia siltä ajalta minkä palvelu-
30978:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1981
30979: 
30980:                                                                       Ministeri Pirkko Työläiärvi
30981:                                               N:o 181                                                 3
30982: 
30983: 
30984: 
30985: 
30986:                             Till Riksdagens Herr Talman
30987: 
30988:    I det .syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        deras anställningsförhållande varar. I enlighet
30989: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            med tjänstemannaiagstiftningens och arbetstids-
30990: velse av den 26 mars 1981 till vederbörande          Iagstiftningens ptinciper gäller vikarierande
30991: medlem av .statsrådet översänt avskrift av föi-      tjänstemans eller arbetstagares rättigheter och
30992: jande av riksdagsiedamot Eeva Kauppi m.fl.           skyldigheter den tid under viiken förordnandet
30993: undertecknade spörsmåi nr 181:                       att handha tjänst eller det tidsbundna arbets-
30994:                                                      avtaisförhållandet varar. Grunden för anställ-
30995:           Ämnar Regeringen avlåta en propo-          ning som vikatie är att vikatien sköter tili
30996:        sition med förslag tili jusbering av mo-      tjänst eller arbete hörande uppgifter under
30997:        derskapsvikariernas anstäUningsvillkor        den tid den ordinatie tjänsteinnehaval'en ellet
30998:        och särskilt deras rätt tili moderskaps-      arbetstagaren på grund av tjänstiedighet eller
30999:        ledighet?                                     avbrott i arbetet är förhindrad att handha sina
31000:                                                      åligganden. Ett vikariat innebär såiunda tili-
31001:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        fälligt handhavande av tjänst eller uppgift och
31002: samt anföra föijande:                                upphör när grunderna för anställning av perso-
31003:    Jag granskar spörsmåiet främst tili den del       nen i fråga inte mera föreligger, dvs. när den or-
31004: det gäller personer i tjänste- el1er arbetsavtais-   dinatie innehavaren av tjänsten eller uppgiften
31005: förhållande tili staten.                             återvänder tili sitt arbete. I praktiken kan det
31006:     Om rätten tili moderskapsledighet för person     för·ekomma situationer då en sjukledighets-
31007: som står i tjänsteförhållande tili staten har        eller moderskapsvikatie efter ett vikatiat er-
31008: överenskommits i statens allmänna tjänstekoi-        bjuds ett nytt eller flera vikariat efter varandra.
31009: Iektivavtal. Enligt tjänstekollektivavtaiet bevil-   Ett ämbetsverks möjligheter att anställa ny per-
31010: jas kvinnlig tjänsteman tjänstledighet på grund      sonai är beroende av antaiet tjänster och upp-
31011: av havandeskap och barnsbörd för den tid hon         gifter vid verket. En person som vatit anställd
31012: är berättigad tili moderskapspenning enligt          som vikatie kan söka ett fast anställningsför-
31013: sjukförsäkringsiagen, dvs. för 258 vardagar från     hållande hos verket när dessa tjänster eller
31014: och med ingången av juli innevarande år. Ut-         uppgifter blir vakanta.
31015: komstskyddet under denna ca 10~ månader                 Såsom ovan konstaterats har vikarier som
31016: långa moderskapsledighet baserar sig tili största    anställts av staten, och sålunda även moder-
31017: delen på moderskapspenningen enligt sjukför-         skapsvikarier, i stort sett samma förmåner
31018: säkringslagen. På basen av tjänstekollektivav-       som den ordinarie pel'sonalen. Dessa personers
31019: taiet utbetaias från början av moderskapsiedig-      fortsatta anställning är dock beroende av de
31020: heten lön för en tid av ca tre månader. Så-          vakanta tjänsterna och uppgifterna. Motsvaran-
31021: som fortsättning på moderskaps1edigheten kan         de situation råder på den övtiga arbetsmark-
31022: kvinnlig tjänsteman beviljas tjänstledighet utan     naden. På grund härav och med beaktande av
31023: lön för högst 6 månader.                             att överenskommelse om anställningsvillkoren
31024:     Moderskapsledigheten för arbetstagare i          enligt gällande lagstiftning träffas mellan ar-
31025:  arbetsavtaisförhållande tili staten bestäms på      betsmarknadsparterna genom tjänste-, funktio-
31026:  basen av den allmänna arbetslagstiftningen          närs- ellet arbetskollektivavtaien, behövs enligt
31027:  samt regiementet för statens arbetstagares          regetingens uppfattning den lagstiftning som
31028:  hälsovård. Statens kvinnliga arbetstagare har i     föreslagits i spörsmå1et åtminstone inbe i detta
31029:  fråga om moderskapsledigheten tili stor del         skede, dvs. innan de möjligheter som är för-
31030:  samma förmåner som kvinnliga tjänstemän.            knippade med avtaisarrangemangen har utnytt-
31031:     Ovan nämnda förmåner i fråga om mo-              jats tili fullo.
31032: derskapsiedigheten gäller vikatiet för den tid
31033:       Helsingfors den 28 april 1981
31034: 
31035:                                                                         Minister Pirkko Työläjärvi
31036:                                                1981 vp.
31037: 
31038: Kirjallinen kysymys n:o 182
31039: 
31040:                                    Vänskä ym.: Työmarkkinaneuvottelujen ulkopuolella olevien
31041:                                       sivullisten ja etenkin asiakkaiden etujen huomioon ottami-
31042:                                       sesta ,työtaistelujen yhteydessä
31043: 
31044:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31045: 
31046:    Suomessa toteutettu työmarkkinakoneisto on            - pienten avainryhmien käyttö työtaistelu-
31047: rakennettu itsenäisten, valtiovallasta riippumat-     nyrkkinä, jolla aiheutetaan koko yhteiskunnalle
31048: tomien järjestöjen pohjalle. Poliittinen päätök-      ja sivullisille ilmeisen kohtuuttomia vahinkoja
31049: sentekijä on useaan otteeseen avoimesti ilmoit-       suhteessa lakon avulla vaadittavaan etuun,
31050: tanut jättävänsä vastuun työmarkkinakoneiston            - ulkopuolisille - myös asiakkaille - lait-
31051: ajan tasalla pitämisestä ja kehittämisestä työ-       toman lakon perusteella syntyvien vahinkojen
31052: markkinajärjestöille. Lähtökohtaisesti ajattelu-      korvausmenettelyn puuttuminen,
31053: tapaa on pidettävä oikeana niin kauan kuin               - työtuomioistuimen tuomitsemien hyvitys-
31054: työmarkkinajärjestöt vahvistettujen menettely-        sakkojen markkamäärän jälkeenjääneisyydestä
31055: tapojen puitteissa vastuullisesti hoitavat niille     johtuva työrauhavelvoitteen ja työtuomioistui-
31056: kuuluvia eli työ- ja virkasuhteisiin liittyviä        men päätösten merkityksen lasku,
31057: asioita.                                                 - suoranainen puuttuminen asioihin, jotka
31058:    Viime vuosina tässä suhteessa on tapahtunut        eivät ole työmarkkinajärjestöjen välillä sovitta-
31059: huolestuttavaa kehitystä.                             via, vaan jotka tulee ratkaista asiakkaitten tar-
31060:    Työmarkkinakoneiston rattaisiin on jätetty         peitten mukaan, esim. aukioloaikojen supista-
31061: ulkopuoliset, jotka eivät millään tavoin ole          mispyrkimykset virastoissa ja yksityisissä pal-
31062: osapuolina itseään välillisesti koskevista asioista   veluelinkeinoissa.
31063: käytävissä neuvotteluissa ja joiden oikeutetut           Työmarkkinajärjestöissä asiantilan parantami-
31064: edut yhä useammin työmarkkinajärjestöissä             seksi käydyt keskustelut ovat toistuvasti jää-
31065: unohdetaan. Tällaisista työmarkkinakoneistom-         neet tuloksettomiksi.
31066: me epäkohdista voidaan mainita esimerkkeinä:             Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
31067:    - myötätunto- ja vauhdituslakkojen yleisty-        järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
31068: minen sekä sovittelukoneiston toimivallan ul-         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31069: kopuolelle jääviin uusiin työtaistelumuotoihin        seuraavan kysymyksen:
31070: siirtyminen ja niiden toteuttaminen ilman että
31071: noudatettaisiin minkäänlaisia ennakkoilmoitus-                  Miten Hallitus aikoo huolehtia työ-
31072: aikoja,                                                      markkinaneuvottelujen ulkopuolella ole-
31073:    - kaikenlaisten myötätuntolakkojen sallimi-               vien sivullisten ja etenkin asiakkaitten
31074: nen niiden perusteista riippumatta,                          etujen huomioon ottamisesta edellä se-
31075:    :- lakkojen kestaajan kohtuuton pidentymi-                lostetun kaltaisten työtaistelujen yhtey-
31076: nen, joka pitkälti johtuu ammattiliittojen mak-              dessä ja siitä, ettei työmarkkinaratkai-
31077: samien lakkoavustusten verottomuudesta ja yh-                suin huononneta julkisten tai yksityisten
31078: teiskunnan lakkolaisille tätä kautta antamasta               palvelujen saatavuutta?
31079: tuesta,
31080:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1981
31081: 
31082:          Mauri Vänskä                    Tapio Holvitie                 Eeva Kauppi
31083:          Pertti Salolainen               Lauri Impiö                    P. Mäki-Hakola
31084:          Erkki Pystynen                  Jalmari Torikka                Eva-Maija Pukkio
31085:          Tapani Mörttinen                Matti Viljanen                 Timo Ihamäki
31086:          Anna-Kaarina Louvo              Tauno Valo                     Martti Ursin
31087:          Ulla Puolanne                   Helge Saarikoski               Ben Zyskowicz
31088:          Pekka Löyttyniemi               Ritva Laurila                  Jouni J. Särkijärvi
31089:          Elsi Hetemäki-Olander           Saara Mikkola                  Eero Lattula
31090:          Olavi Nikkilä                   Helena Pesola                  M. Jaatinen
31091: 088100461B
31092: 2                                             1981 vp.
31093: 
31094: 
31095: 
31096: 
31097:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31098: 
31099:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Työriitojen sovittelujärjestelmässä on pyritty
31100: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       siihen, että yhteiskunnan toimivuus varmiste-
31101: olette 26 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn         taan asianmukaisella ja tehokkaalla työriitojen
31102: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sovittelulla.
31103: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Sosiaali- ja terveysministeri on vastatessaan
31104: edustaja Vänskän ym. näin kuuluvasta kirjalli-      vuoden 1980 valtiopäivillä silloin esitettyihin
31105: sesta kysymyksestä n:o 182:                         kirjallisiin kysymyksiin n:ot 326 ja 556 työ-
31106:                                                     ehtosopimus- ja työriitojen sovittelujärjestelmien
31107:           Miten Hallitus aikoo huolehtia työ-       toimivuudesta todennut muutostarpeiden ole-
31108:        markkinaneuvottelujen ulkopuolella ole-      van olemassa. Kysymys oli muun muassa en-
31109:        vien sivullisten ja etenkin asiakkaitten     nakkoilmoitusvelvollisuuden laajentamisesta kos-
31110:        etujen huomioon ottamisesta edellä se-       kemaan myös myötätuntotyötaistduja sekä en-
31111:        lostetun kaltaisten työtaistelujen yhtey-    nakkoestäväksi tarkoitetusta sanktioinnista, joi-
31112:        dessä ja siitä, ettei työmarkkinaratkai-     hin liittyy sivullisen oikeudellisen aseman sel-
31113:        suin huononneta julkisten tai yksityisten    vittäminen.
31114:        palvelujen saatavuutta?                         Työmarkkinaneuvottelujen ulkopuolella ole-
31115:                                                     vien sivullisten ja asiakkaitten etujen mukaista
31116:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       on sopimusten noudattaminen, mihin on mah-
31117: vasti seuraavan:                                    dollista päästä vain kehittämällä neuvottelujär-
31118:    Työ-, virka- ja toimiehtolakeihin, työriitojen   jestelmiä. Sopimus- ja neuvottelujärjestelmän
31119: sovittelusta annettuun lakiin sekä työtuomio-       kehittäminen on ensisijaisesti työmarkkinajär-
31120: istuimesta annettuun lakiin perustuva työ-,         jestöjen välinen asia. Samanaikaisesti olisi työ-,
31121: virka- ja toimiehtosopimusjärjestelmämme toi-       virka- ja toimiehtosopimusjärjestelmää koskevat
31122: mivuus on käytännössä ensisijaisesti työmark-       muutostarpeet selvitettävä kokonaisuutena yh-
31123: kinajärjestöjen vastuulla. Myöskin eri sopimus-     dessä valtion ja työmarkkinaosapuolten kesken.
31124: ten sisältökysymyksiä voidaan suurelta osin         Lisäksi työmarkkinajärjestöjen olisi selvitettävä
31125: tarkastella lähinnä työmarkkinajärjestöjen väli-    keskenään, millä toimenpiteillä järjestöt voisi-
31126: senä asiana. Toisaalta sekä sopimusjärjestelmään    vat ehkäistä ennalta näitä ilmenneitä epäkohtia
31127: että ennen kaikkea työriitojen sovitteluun liit-    ja etenkin sivullisille aiheutuvia haittoja.
31128: tyy sivullisten edut huomioon ottava julkinen          Koska työehtosopimusjärjestelmä perustuu
31129: intressi.                                           pääosiltaan työmarkkinajärjestöjen toimintaan,
31130:    Sivullisten etuja huomioon ottavia säännök-      työmarkkinajärjestöt ovat keskeisessä asemassa
31131: siä ovat muun muassa ennakkoilmoitusvelvolli-       työelämää säätelevän lainsäädännön kehittämi-
31132: suutta, sanktioita ja työehtosopimuslaissa sää-     sessä. Parhaan ja toimivimman lainsäädännön
31133: dettyjä hyvityssakkoja koskevat lainkohdat, joi-    voimme saada aikaan vain työmarkkinajärjestö-
31134: den tarkoituksena on toimia ennalta estävinä.       jen myötävaikutuksella.
31135:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
31136: 
31137:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttili.i
31138:                                               N:o 182                                                3
31139: 
31140: 
31141: 
31142: 
31143:                            Till Riksdagens Herr Talman
31144: 
31145:   I den avsikt 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mast avsedda att ha preventivverkan. I med-
31146: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        lingssystemet för arbetstvister har man strävat
31147: av den 26 mars 1981 tili vederbörande rned-          tili att samhällets funktion bör tryggas genom
31148: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      en ändamålsenlig och effektiv medling i arbets-
31149: av riksdagsman Vänskä m. fl. undertecknade           tvister.
31150: spörsmål nr 182:                                         Social- och hälsovårdsministern konstaterade,
31151:                                                      då hon vid 1980 års riksdag besvarade spörs-
31152:           På vilket sätt ämnar Regeringen sörja      målen nr 326 och 556 om kollektivavtals- och
31153:        för att de personers, som står utanför        medlingssystemets effektivitet, att det existerar
31154:        arbetsmarknadsförhandlingarna, och i          ett revideringsbehov. Det var bl. a. fråga om
31155:        synnerhet kundernas intressen beaktas         att utsträcka skyldigheten att avge förhands-
31156:        vid öppna arbetskonflikter av det slag        meddelande till att omfatta även sympati-
31157:        som ovan beskrivits, och för att arbets-      strejker samt om sanktioner i preventivt syfte.
31158:        marknadslösningarna inte försämrar till-      Båda frågorna förutsätter ett utredande av
31159:        gången på offentliga och privata              utomståendes rättsliga ställning.
31160:        tjänster?                                         Det är i de personers, som står utanför ar-
31161:                                                      betsmarknadsförhandlingarna, och kundernas
31162:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        intresse att avtalen iakttas. Tili detta kan man
31163: samt anföra följande:                                komma endast genom att utveckla förhandlings-
31164:    Vårt arbetskollektivavtals-, tjänstekollektiv-    systemen. Uppgiften att utveckla avtals- och
31165: avtals- och funktionärskollektivavtalssystem,        förhandlingssystemet ankommer i första hand
31166: som bygger på lagen om kollektivavtal, lagarna       på arbetsmarknadsorganisationerna. Samtidigt
31167: om tjänstekollektivavtal, lagen om funktionärs-      borde staten och arbetsmarknadsorganisationer-
31168: kollektivavtal för statsunderstödda institutioner,   na gemensamt utreda helhetsbehovet av änd-
31169: lagen om medling i arbetstvister samt lagen om       rjngar i arbetskollektivavtals-, tjänstekollektiv-
31170: arbetsdomstolen, är, om det skall kunna funge-       avtals- och funktionärskollektivavtalssystemen.
31171: ra, beroende av i första hand arbetsmarknads-        Därtill borde arbetsmarknadsorganisationerna
31172: organisationerna. Även frågor som gäller inne-       sinsemellan reda ut hur man kunde förebygga
31173: hållet i olika: avtal kan anses närmast angå ar-     de uppdagade olägenheterna och i synnerhet
31174: betsmarknadsorganisationerna. Å andra sidan an-      de men de vållar för utomstående.
31175: knyter sig till såväl avtalssystemet som framför         Eftersom kollektivavtalssystemet i huvudsak
31176: allt medlingen i arbetstvister ett offentligt        baserar sig på arbetsmarknadsorganisationernas
31177: intresse, som gäller skyddandet av utomstående       verksamhet, intar arbetsmarknadsorganisationer-
31178: parters intressen.                                   na en central ställning i utvecklandet av den
31179:     Stadganden som beaktar utomståendes intres-      lagstiftning som reglerar arbetslivet. Den bästa
31180: sen är bl. a. de lagrum som gäller anmälnings-       och mest funktionella lagstiftningen kan åstad-
31181: skyldighet, sanktioner och de i kollektivavtals-     kommas endast genom arbetsmarknadsorgani-
31182:  lagarna stadgade plikterna. Stadgandena är när-     sationernas medverkan.
31183:       Helsingfors den 29 april 1981
31184: 
31185:                                               Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
31186:                                                1981 vp.
31187: 
31188: Kirjallinen kysymys n:o 183
31189: 
31190: 
31191: 
31192:                                    Bärlund ym.: Työttömän nuoren opintolainan korkojen maksu-
31193:                                       ongelmista
31194: 
31195: 
31196:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31197: 
31198:    Vuoden 1979 elokuun alusta tuli voimaan            nuoria varten, jotka pyrkimyksestään huolimat-
31199: laki opintotukilain 6 ja 7 §:n muuttamisesta.         ta eivät pääse vakinaiseen työhön taikka työl-
31200: Lain tarkoituksena on helpottaa työttömien            lisyyskoulutukseen.
31201: opintonsa päättäneiden, tutkinnon suorittanei-           Käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut,
31202: den opintolainan saajien taloudellista asemaa         että opintotukilain muutos jätti aukon, jota
31203: siten, että valtion varoista maksettaisiin heidän     voidaan pitää kohtuuttomana tiettyjä nuoriso-
31204: opintolainojensa erääntyneet korot. Lisäksi lais-     ryhmiä kohtaan. Esimerkiksi sellainen nuori,
31205: sa säädetään valtion takausvastuun nojalla syn-       joka opintojen päätyttyä menee joko välittö-
31206: tyneistä valtion saatavista perittävää korkoa         mästi taikka lyhyemmän kuin kolmen kuukau-
31207: aleunettavaksi niissä tapauksissa, joissa takaus-     den ajan päästä suorittamaan asevelvollisuut-
31208: vastuusuoritus on aiheutunut lainansaajan työt-       taan, ei voi saada mainitun lainmuutoksen pe-
31209: tömyydestä tai muusta siihen rinnastettavasta         rusteella valtiolta tukea opintolainojen korko-
31210: syystä.                                               jen maksuun. Tällainen nuori on tavallisesti
31211:    Lain perustelujen mukaan tarkoituksena on,         vailla työtä ja hänellä saattaa olla hyvinkin
31212: että avustukseen oikeutettuja olisivat eräpäi-        huomattavia opintolainoja, joiden korkojen
31213: vään mennessä vähintään kolmen kuukauden              maksaminen pelkästään asevelvollisen päivära-
31214: ajan yhtäjaksoisesti työttömänä olleet lainan         han turvin on käytännössä mahdoton tehtävä.
31215: saajat, joiden omat tai perheen tulot tai omai-       Jos nuori on perheetön, hän ei myöskään voi
31216: suus eivät ylitä vahvistettuja rajoja. Työttömiin     saada sotilasavustusta kotipaikkakuntansa so-
31217: rinnastetaan myös työllisyyskursseilla opiskele-      siaalilautakunnalta eikä siten edes tätä kautta
31218: vat henkilöt. Valtion opintotukikeskuksen oh-         tukea näiden hänelle välttämättömien menojen
31219: jeissa täsmennetään tuen edellytyksiä siten, että     suorittamiseen.
31220: hakijan on tullut olla aktiivisena työnhakijana          Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
31221: vähintään kolmen kuukauden ajan välittömästi          37 §:n 1 momenttiin viitaten me allekirjoitta-
31222: ennen koronmaksukuukauden puoltaväliä (joko           neet esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
31223: ennen 15. 9. tai ennen 15. 3.).                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31224:     Mainittu lainmuutos tuo edelleenkin tarpeel-
31225: lista tukea työttömyydestä kärsiville vastaval-                 Onko Hallituksen tiedossa, että laki
31226: mistuneille nuorille. Lain sisältämät rajaukset              opintotukilain 6 ja 7 § :n muuttamisesta
31227:  ja edellytykset ovat suureksi osaksi tarkoituk-             jättää edelleen aukkoja työttömien nuor-
31228:  senmukaisia ottaen huomioon tarkoitukseen                   ten opintolainojen korkojen maksuon-
31229:  käytettävissä olevat rajalliset taloudelliset voi-          gelman ratkaisuun, ja jos on,
31230:  mavarat. Myös se seikka, että nuorisotyöttö-                   millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
31231:  myys tuntuu pysyvän korkealla tasolla, koros-               koo ryhtyä mainitun ongelman korjaa-
31232:  taa tarvetta luoda erityistukijärjestelmiä niitä            miseksi?
31233:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1981
31234: 
31235: Kaj Bärlund              Jouko Tuovinen       Anna-Liisa Piipari           Helge Siren
31236: Pertti Hietala           Kaarina Suonio       Lea Savolainen               Seppo Toiviainen
31237: Bror Lillqvist           Pirjo Ala-Kapee      Jacob Söderman               I.-C. Björklund
31238: Mikko Rönnholm           Matti Luttinen       Pekka Jokinen                Kati Peltola
31239: Kauko Juhantalo          Olli Helminen        Liisa Jaakonsaari            Peter Muurman
31240: Hannu Tapiola            Elisabeth Rehn       Seppo Tikka                  Terhi Nieminen-Mäkynen
31241: Niilo Hämäläinen         Pekka Starast        Maija Rajantie               Matti Hakala
31242:                                        Hannu Tenhiälä
31243: 088100471N
31244: 2                                            1981 vp.
31245: 
31246: 
31247: 
31248: 
31249:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31250: 
31251:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Avustuksen myöntämisen edellytykseksi on
31252: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       opintotukilain 7 §:n nojalla annetussa valtio-
31253: olette 26 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn         neuvoston päätöksessä määritelty, että lainan-
31254: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        saaja on välittömästi ennen koron erääntymis-
31255: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kuukauden 15. päivää ollut työttömänä työn-
31256: edustaja Kaj Bärlundin ym. kirjallisesta kysy-      hakijana tai työllisyyskoulutuksessa vähintään
31257: myksestä n:o 183:                                   kolmen kuukauden ajan. Avustus voidaan kui-
31258:                                                     tenkin myöntää lainansaajalle, joka on ao. kol-
31259:           Onko Hallituksen tiedossa, että laki      men kuukauden jakson aikana kotiutunut valu-
31260:        opintotukilain 6 ja 7 §:n muuttamisesta      naisesta varusmiespalveluksesta, mikäli hän on
31261:        jättää edelleen aukkoja työttömien nuor-     ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi heti
31262:        ten opintolainojen korkojen maksuon-         kotiuttamisen jälkeen. Parhaillaan varusmies-
31263:        gelman ratkaisuun, ja jos on,                palvelusta Suorittavalie ei avustusta sen sijaan
31264:           millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-   voida myöntää.
31265:        koo ryhtyä mainitun ongelman korjaa-            Hallituksen tiedossa on, että opintolainojen
31266:        miseksi?                                     hoitaminen tuottaa vaikeuksia yleisesti varus-
31267:                                                     miespalvelusta suorittaville. Puolustusministe-
31268:                                                     riö on ehdottanut varusmiespalvelun aikana
31269:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       erääntyvien opintolainakorkojen maksamista
31270: vasti seuraavaa:                                    valtion varoista. Asiaa on valmisteltu edelleen
31271:    Kysymyksessä tarkoitetun opintotukilain 7        valtion opintotukikeskuksessa ja korkoavustuk-
31272: §:n muutoksen nojalla maksettiin vuonna 1980        sen myöntämismenettelyn laajentaminen koske-
31273: korkoavustuksina työttömille opintonsa päättä-      maan myös varusmiespalvelua suorittavia opin-
31274: neille, tutkinnon suorittaneille henkilöille yh-    tolainansaajia tulee esiin todennäköisesti vuo-
31275: teensä 1 miljoona markkaa. Avustuksen saajia        den 1982 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey-
31276: oli puolivuosittain noin tuhat.                     dessä.
31277:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1981
31278: 
31279:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
31280:                                             N:o 183                                                3
31281: 
31282: 
31283: 
31284: 
31285:                           Tili Riksdagens Herr Talman
31286: 
31287:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Som förutsättning för beviljande av stödet
31288: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      har i det statsrådsbeslut som gavs med stöd av
31289: av den 26 mars 1981 tili vederbörande medlem       7 § lagen om studiestöd bestämts, att låntaga-
31290: av statsrådet översänt avskrift av följande av     ren omedelbart före den 15. dagen i den månad
31291: riksdagsman Kaj Bärlund m. fl. undertecknade       under viiken räntan förfaller tili betalning, un-
31292: spörsmål nr 183:                                   der minst tre månaders tid har varit arbetslös
31293:                                                    arbetssökande eller deltagit i sysselsättningsut-
31294:           Ar Regeringen medveten om att            bilclning. Stödet kan dock beviljas låntagare
31295:        lagen angående ändring av 6 och 7 § §       som under ifrågavarande tremånadersperiod
31296:        lagen om studiestöd fortsättningsvis        hemförlovats från ordinarie beväringstjänst-
31297:        lämnar luckor i lösningen av problemet      göring, ifall han omedelbart efter hemförlov-
31298:        med arbetslösa ungdomars betalning av       ningen har anmält sig som arbetslös arbetssö-
31299:        räntor på studielån, och om så är fallet,   kande. Däremot kan stödet inte beviljas en
31300:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     person, viiken som bäst fullgör sin värnplikt.
31301:        ta för att avhjälpa nämnda problem?             Regeringen är medveten om att skötandet av
31302:                                                    studielånen allmänt vållar svårigheter för dem
31303:                                                    som fullgör sin värnplikt. Försvarsministeriet
31304:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      har föreslagit, att studielånsräntor som förfaller
31305: samt anföra följande:                              tili betalning under värnpliktstiden skulle be-
31306:    Med stöd av ifrågavarande ändring av 7 §        talas ur statsmedel. Arendet har beretts vidare
31307: lagen om studiestöd betalades år 1980 sam-         i statens studiestödscentral och ett utvidgande
31308: manlagt 1 miljon mark i räntestöd tili arbets-     av beviljandet av räntestöd tili att omfatta
31309: lösa personer, som slutfört sina studier och       även studielånstagare som avtjänar sin värnplikt
31310: avlagt examen. Det fanns halvårsvis omkring        blir troligen aktuellt i samband med behand-
31311: 1 000 stödtagare.                                  lingen av statsverkspropositionen för år 1982.
31312:      Helsingfors den 30 april 1981
31313: 
31314:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
31315: 1
31316: 1
31317: 
31318: 
31319: 
31320: 
31321:     1
31322:     1
31323: 
31324: 
31325: 
31326: 
31327:         1
31328:         1
31329: 
31330: 
31331: 
31332: 
31333:             1
31334:             1
31335: 
31336: 
31337: 
31338: 
31339:                 1
31340:                 1
31341: 
31342: 
31343: 
31344: 
31345:                     1
31346:                     1
31347:                                               1981 vp.
31348: 
31349: Kirjallinen kysymys n:o 184
31350: 
31351: 
31352: 
31353: 
31354:                                   Pekkarinen ym.:     Koulujen liikunnanopetuksen määrän lisäämi-
31355:                                      sestä
31356: 
31357: 
31358:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31359: 
31360:    Huolimatta koululais- ja nuorisourheilumme           Koulujemme liikunnanopetuksen vähenemi-
31361: kärjen hyvistä saavutuksista kilpailu-urheilussa     nen ei ole sopusoinnussa niiden tahdonilmaus-
31362: on huoli koko nuorisomme liikuntatottumuksis-        ten kanssa, mitä eduskunta vuoden 1979 syk-
31363: ta käynyt yhä aiheellisemmaksi. Tutkimukset          syllä liikuntalain säätämisen yhteydessä koulu-
31364: osoittavat, että koululaisten liikunta, fyysisesti   liikunnan osalta esitti. Lakiin liittyvässä sivis-
31365: aktiivinen toiminta, rajoittuu muutamaan pro-        tysvaliokunnan mietinnössä sanotaan: "Koulu-
31366: senttiin ajankäytöstä. Tällainen asiantila on joh-   lainsäädäntöä uudistettaessa on liikuntakasva-
31367: tamassa nuorisomme fyysisen kunnon ja ter-           tusjärjestelmän kehitystavoitteeksi asetettava,
31368: veyden heikkenemiseen. Tämä taas ei voi olla         että koululiikunnan tulee tarjota jokaiselle op-
31369: onneksi enempää yksilön kuin koko yhteiskun-         pilaalle liikunnan perustiedot ja -taidot sekä
31370: nankaan kannalta.                                    ohjata oppilaat pysyviin liikuntatottumuksiin.
31371:    Syitä kouluikäisten liikuntatottumusten vähe-     Koululiikunnan tehtävänä on luoda liikunta-
31372: nemiseen on varmasti useita. Yksi keskeisim-         kulttuurin perusta, minkä vuoksi sille on tur-
31373: mistä syistä lienee kuitenkin koulujemme lii-        vattava riittävät edellytykset asetetun tavoit-
31374: kunnanopetuksen väheneminen. Erityisesti pe-         teen saavuttamiseksi".
31375: ruskoulun yläasteen ja viimekesäisen lukiorat-          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
31376: kaisun jälkeen myös lukion liikunnanopetuk-          väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
31377: sen tuntimäärän suhteen kuuluu Suomi tänään          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31378: kiistatta liikunnan kehitysmaiden joukkoon. Pe-      vaksi seuraavan kysymyksen:
31379: ruskoulun ylimmillä luokilla liikunnanopetusta
31380: annetaan kaksi viikkotuntia ja lukiossa 2-1 ,5                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31381: viikkotuntia. Perusopetusryhmien suuruudesta                siin koulujemme liikunnanopetuksen
31382: johtuvat vaikeudet suurissa kouluissa ja liikun-            määrän lisäämiseksi ja edellytysten luo-
31383: tatilojen ja -välineiden puutteellisuus varsinkin           miseksi opetuksen laadulliselle kohotta-
31384:  pienillä maaseutupaikkakunnilla ovat puoles-               miselle?
31385: taan olleet omiaan vaikeuttamaan liikunnan
31386: opetuksen laadullista kehittymistä.
31387:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1981
31388: 
31389:          Mauri Pekkarinen               Mikko Pesälä                   Matti Viljanen
31390:          Mauri Miettinen                Mauno Manninen                 Eero Lattula
31391:          Olli Helminen                  Juhani Saukkonen               Kalevi Mattila
31392:          Markus Aaltonen                Juhani Tuomaala                Ensio Laine
31393:          Matti Maijala                  Toivo Yläjärvi                 Mikko Jokela
31394:          Hannu Tenhiälä                 Paavo Vesterinen               Heikki Järvenpää
31395:          Lauri Palmunen                 Anssi Joutsenlahti             Pertti Salolainen
31396:          Petter Savola                  Pirjo Ala-Kapee                Jouko Tuovinen
31397:          Elisabeth Rehn                 Anna-Liisa Jokinen             Lea Sutinen
31398:          Boris Renlund                  Helvi Hyrynkangas              Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
31399:          Heimo Linna                    Mauri Vänskä                   Esko Almgren
31400: 088100472P
31401: 2                                             1981 vp.
31402: 
31403: 
31404: 
31405: 
31406:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31407: 
31408:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen-          jestelyihin, jotka mahdollistavat opetuksen jär-
31409: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        jestämisen kouluyksikkökohtaisesti tarkoituk-
31410: hemies, olette kirjeellänne n:o 637 26 päivä-        senmukaisella tavalla. Siinä yhteydessä on voi-
31411: nä maaliskuuta 1981 lähettänyt valtioneuvos-         tu kehittää myös liikunnan opetusryhmäratkai-
31412: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-       suja nykyistä joustavammiksi oppilaan .viikko-
31413: edustaja Pekkarisen ym. tekemän . seuraavan          tuntimäärää kuitenkaan muuttamatta.
31414: kirjallisen kysymyksen n:o 184:                         Lukuvuodesta 1982-83 lukien lukiossa siir-
31415:                                                      rytään uuteen kurssimuotoiseen lukus"Uunnitel-
31416:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-      maan ( 600/80) . Uudessa lukusuunnitelmassa
31417:        .siin Jkoulujemme · liikunnanopetuksen        on varattu oppilaille pakollisen liikunnan ja
31418:        määrän lisäämiseksi ja edellytysten luo-      terveystiedon opettamiseen yhteensä kuusi
31419:         miseksi opetuksen laadulliselle kohotta-     kurssia eli 228 tuntia. Tämä kokonaistunti-
31420:        miselle?                                      määrä on sama kuin mitä lukiossa on nykyi-
31421:                                                      sin. Lukialaisten liikunnan harrastusten kehit·
31422:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tämiseksi uuteen lukusuunnitelmaan on. edellä
31423: vasti seuraavaa:                                     todetun lisäksi varattu koulukohtaisia liikun-
31424:     Keskiasteen    koulutuksen     kehittämisestä    nan kursseja, joita voidaan järjestää enintään
31425: vuonna 1978 annetun lain ( 474/78) 3 §:n             kolme · eli 114 tuntia. Näille kursseille osallis-
31426: mukaisesti peruskoulua tulee kehittää siten,         tuminen on oppilaalle vapaaehtoista. Koulu-
31427: että sen oppimäärän suorittaminen tuottaa kel-       kohtaisten. kurssien ansiosta tulee näin ollen
31428: poisuuden kaikkiin keskiasteen koulutusta an-        liikunnan harrastamiseen lukiossa nykyistä pa-
31429: taviin oppilaitoksiin lukuun ottamatta amma-         remmat mahdollisuudet.
31430: tillisten oppilaitosten ylioppilaspohjaisia linjo-      Edellä esitetyn perusteella on todettavissa,
31431: ja. Laissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi       että hallituksen toimesta on jo käynnistetty
31432: valtioneuvosto antoi 26. 6. 1979 ohjeet perus-       peruskoulukokeilu, jonka yhteydessä kehitetään
31433: koulun kehittämisestä.                               myös liikunnan opetusjärjestelyitä. Lukion osal-
31434:     Vaitioneuvosto määritti ohjeissaan kaksi eri      ta on jo toteutettu koulukohtaisin kurssein
31435: kokeiluvaihtoehtoa, joiden tulosten perusteella      oppilaille vapaaehtoisten liikuntatuntien lisää-
31436: peruskoulun opetuksen järjestämistä koskevat         minen. Oppiaineiden tuntijaon tarkistamista
31437: ratkaisut tulisi tehdä. Valmistelun jatkuessa        erillisratkaisuna yksittäisten oppiaineiden koh-
31438: on kuitenkin osoittautunut, että muitakin rat-       dalla hallitus ei sitävastoin pidä tarkoituksen-
31439: kaisuvaihtoehtoja on kokeiltava. Koululainsää-       mukaisena, vaan opetussuunnitelmaa ja tunti-
31440: dännön kokonaisuudistuksen valmistelutyöryh-         jakoa on kehitettävä yhtenä kokonaisuutena.
31441: mässä valmisteltiin kevättalvella 1980 tuntike-       Hallituksen käsityksen mukaan on tämän ·vuok-
31442: hysjärjestelmä, jota kuluvana lukuvuonna on          si koululainsäädännön kokonaisuudistuksen yh-
31443: kokeiltu 23 yläasteen koulussa. Ensi syksystä        teydessä kiinnitettävä kaikkien oppiaineiden
31444: lähtien kokeilua on tarkoitus laajentaa myös         kohdalla huomiota opetuksen laadulliseen ko-
31445: ala-asteen kouluihin.                                hottamiseen tähtäävien edellytysten turvaami-
31446:     Kokeiltavana oleva tuntikehysjärjestelmä tar-     seen tasavertaisesti kaikissa kouluissa.
31447: joaa kouluille edellytykset sellaisiin opetusjär-
31448:       Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1981
31449: 
31450:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
31451:                                              N:o 184                                              3
31452: 
31453: 
31454: 
31455: 
31456:                           Till Riksdagens Herr Talman
31457: 
31458:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        v1snmgsarrangemang, som möjliggör ett ända-
31459: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          målsenligt ordnande av undervisningen i skol-
31460: velse nr 637 av den 26 mars 1981 tili ve-          enheterna. I detta sammanhang har man även
31461: derbörande medlem av statsrådet översänt av-       kunnat utveckla smidigare lösningar för un-
31462: skrift av följande av riksdagsman Pekkarinen       dervisningsgrupperna i gymnastik än hittills
31463: m. fl. undertecknade spörsmål nr 184:              utan att dock ändra elevernas veckotimantal.
31464:                                                       Gymnasierna övergå med början från läsåret
31465:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i        1982-83 tili den nya kursformade läropla-
31466:        syfte att öka gymnastikundervisningen       nen ( 600/80 ) . I den nya läroplanen har för
31467:        och för att skapa förutsättningar för       den obligatoriska undervisningen i gymnastik
31468:        att höja undervisningens kvalitet?          och hälsokunskap reserverats inalles sex kur-
31469:                                                    ser, dvs. 228 timmar. Detta totala timantal
31470:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      är det samma som för närvarande tillämpas
31471: samt anföra följande:                              i gymnasiet. För att utveckla elevernas gym-
31472:    Enligt 3 § lagen om utvecklande av utbild-      nastikintresse har, förutom det ovan anförda,
31473: ningen på mellanstadiet av år 1978 ( 474/78)       i den nya läroplanen reserverats skolvis anord-
31474: skall grundskolan utvecklas så, att fullgöran-     nade gymnastikkurser, som kan anordnas tili
31475: det av dess lärokurs ger behörighet för alla       ett antal av högst tre, dvs. 114 timmar. Del-
31476: läroanstalter som ger utbildning på mellansta-     tagandet i dessa kurser är frivilligt. Tack vare
31477: diet, med undantag för yrkesläroanstalternas       dessa kurser erbjuds i gymnasiet sålunda bätt-
31478: på studentexamen baserade linjer. För att upp-     re möjligheter för gymnastik.
31479: nå det mål som uppställts i lagen utfärdade           På grund av det ovan anföra kan konsta-
31480: statsrådet 26. 6. 1979 direktiv för utvecklan-     teras, att regeringen redan har inlett ett grund-
31481: det av grundskolan.                                skolexperiment, i samband med vilket även
31482:    Statsrådet bestämde i sina direktiv två olika   undervisningsarrangemangen i gymnastik ut-
31483: försöksalternativ, på basen av vilkas resultat     vecklas. I gymnasiet har man redan genom
31484: besluten om ordnande av grundskolans utbild-       de skolvis anordnade kurserna ökat antalet
31485: ning skulle göras. Medan beredningen fortgått      frivilliga gymnastiklektioner. Däremot an-
31486: har det dock visat sig att även andra lösnings-    ser regeringen det inte vara ändamålsen-
31487: alternativ bör prövas. Arbetsgruppen för be-       ligt att justera läroämnenas timindelning
31488: redande av en totalreform av skollagstiftningen    separat, utan undervisningsplanen och tim-
31489: beredde under vårvintern ett timresurssystem,      indelningen bör utvecklas som en hell1et. En-
31490: som under innevarande läsår har prövats i 23       ligt regeringens uppfattning bör man därför
31491: högstadieskolor. Med början av nästa höst skall    vid totalreformen av skollagstiftningen i fråga
31492: experimentet utvidgas tili att omfatta även        om alla läroämnen fästa uppmärksamhet vid
31493: lågstadieskolor.                                   tryggandet av förutsättningarna för ett jäm-
31494:    Det timresurssystem som nu prövas erbju-        bördigt höjande av undervisningens kvalitet i
31495: der skolorna förutsättningar för sådana under-     alla skolor.
31496:      Helsingfors den 30 april 1981
31497: 
31498:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
31499:                                                 1981 vp.
31500: 
31501: Kirjallinen kysymys n:o 185
31502: 
31503: 
31504:                                     Hirvelä ym.: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennus-
31505:                                        ten suojelua koskevan lainsäädännön puutteellisuuksista
31506: 
31507:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31508: 
31509:    Rakennetun ympäristön suojelu on viime              lainen paikkansapitämätön väite, että Nur-
31510: aikoina noussut kansalaisten kasvavan kiinnos-         meksen kaupunginvaltuusto olisi tehnyt purka-
31511: tuksen kohteeksi. Valitettavasti samanaikaisesti       mista puoltavan päätöksen. Samoin lautakun,-
31512: ovat yleistyneet toimenpiteet, joilla ahtaan lii-      nalle oli jätetty kertomatta siitä, että valtion
31513: ketaloudellisista intresseistä lähtien tai muutoin      taholta oli tehty tarjouksia alueen käytöstä si-
31514: piittaamatta kulttuurihistoriallisesti arvokkai-        ten, että vanhan sairaalan rakennukset olisi sa-
31515: den rakennusten suojelemisesta on aiheutettu           malla säilytetty ja peruskorjattu.
31516: tuntuvaa vahinkoa. Esimerkkeinä voidaan mai-               Purkamisen jälkeen ovat paikalliset oikeus-
31517: nita Turussa tapahtunut Vartiovuorenmäen               valvontaviranomaiset olleet erittäin haluttomia
31518: puiston arvokkaiden lehmusten kaataminen se-           tutkimaan asiassa tehtyjä rikosilmoituksia.
31519: kä Nurmeksessa toteutettu vanhan sairaalan                 Edellä kuvatut Nurmeksen vanhan sairaa-
31520: yöllinen purkaminen. Erityisen huolestuttavaa          lan purkamiseen liittyvät seikat osoittavat, että
31521: on, että suojelupäätöksen kiertämiseksi tuntuu         kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten
31522: yleistyvän menettely, jolla ympäristön turmele-        suojelua koskeva lainsäädäntö ei ole kyllin te-
31523: minen tapahtuu salamyhkäisesti ja jopa laitto-         hokas. Lainsäädäntö on niin väljää, että käy-
31524: masti.                                                 tännössä on mahdollista toimia ainakin lain
31525:    Esimerkiksi Nurmeksen vanhan sairaalan              henkeä selvästi rikkoen. Kunnalliselle tasolle
31526: purkamiseen tuntuu liittyvän useita kyseen-            jää erittäin suuri harkintavalta, ja kaavoitus-
31527: alaisia seikkoja. Kyseinen sairaala-alue oli ra-       ja rakennuslainsäädännön vaikeaselkoisuuden
31528: kennuskiellossa kaavan laatimista varten, jol-         vuoksi rakennusten suojelemista kannattavien
31529: loin rakennuslain mukaan purkuluvan myöntä-            luottamusmiesten asema voi olla erittäin vaikea
31530: misen edellytyksenä on, ettei toimenpide tuota         siHoin, kun kunnan harvat lainoppineet virka-
31531: huomattavaa haittaa kaavoitukselle. Kun val-           miehet pyrkivät estämään suojelun toteutumi-
31532: tioneuvosto oli todennut kyseisen rakennusryh-         sen.
31533: män kulttuurihistoriallisesti erityisen huomat-           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
31534: tavaksi ja päättänyt, että sairaalan käyttö on         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
31535: ratkaistava kaavoituksella, on ilmeistä, että          tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
31536: Nurmeksen kunnan rakennuslautakunta on                 sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
31537: ylittänyt toimivaltansa myöntäessään purkulu-          sen:
31538: van.                                                               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31539:    Sairaalan purkaminen toteutettiin erittäin no-               kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ra-
31540: peasti. Lehdistölle antamiensa lausuntojen mu-                  kennusten suojelua koskevan lainsää-
31541: kaan kaupungin johtohenkilöt olivat purkumää-                   däntömme puutteellisuus on osaltaan
31542: räystä antaessaan tietoisia siitä, että lääninhalli-            saattanut myötävaikuttaa siihen, että
31543: tus oli samana päivänä antanut aluetta koske-                   Nurmeksessa on purettu valtioneuvos-
31544: van toimenpidekiellon.                                          ton kulttuurihistoriallisesti erityisen
31545:    Edelleen näyttää ilmeiseltä, että Nurmeksen                  huomattavaksi toteama rakennusryhmä,
31546: kaupungin johto ja paikalliset oikeusvalvonta-                  ja jos on,
31547: viranomaiset ovat saadakseen rakennuslauta-                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31548: kunnalta purkuluvan antaneet luottamushenki-                    ryhtyä alan lainsäädännön uudistami-
31549: löille harhaanjohtavia ja puutteellisia tietoja.                seksi?
31550: Tiettävästi lautakunnalle oli esitetty mm. sel-
31551:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1981
31552: 
31553:          Inger Hirvelä                    Kati Peltola                   tnla-Leena Alppi
31554: 088100462C
31555: 2                                              1981 vp.
31556: 
31557: 
31558: 
31559: 
31560:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31561: 
31562:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      että purkamisesta sekä myöskin rakennusten
31563: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kulttuurihistoriallisesta arvosta oli tehty kun-
31564: olette kirjeellänne 26 päivänä maaliskuuta 1981     nassa asianmukaiset päätökset. Kunnan taholta
31565: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-       on jopa esitetty, että valtioneuvosto, toteamalla
31566: nen vastattavaksi kansanedustaja Inger Hirve-       suojeluesityksen kohteena olevan rakennusryh-
31567: län ym. tekemän kirjallisen kysymyksen n:o          män kulttuurihistoriallisesti erityisen huomat-
31568: 185:                                                tavaksi, olisi tällä lausumallaan .loukannut kun-
31569:                                                     nallista itsehallintoa. Näiltä osin Nurmeksen
31570:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että kaupunki ei ollut tulkinnut rakennussuojelua
31571:          kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ra- koskevia säännöksiä asianmukaisella tavalla.
31572:          kennusten suojelua koskevan lainsää- Kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennus-
31573:          däntömme puutteellisuus on osaltaan ten suojelusta annettu laki on valtakunnallinen
31574:          saattanut ·myötävaikuttaa siihen, että laki, jossa määritellään millä perusteilla raken-
31575:          Nurmeksessa on purettu ·valtioneuvos- mis voidaan katsoa lain tarkoittamassa mielessä
31576:          ton    kulttuurihistoriallisesti erityisen huomattavaksi. Lääninhallitusten ja valtioneu-
31577:          huomattavaksi toteama rakennusryhmä, voston apuna on tätä kysymystä ratkaistaessa
31578:          ja jos on,                                 erityinen asiantuntijaviranomainen, museoviras-
31579:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo to. Suojeluasiassa annettavassa päätöksessä on
31580:          ryhtyä alan lainsäädännön uudistami- lisäksi ehdottomasti mainittava, onko raken-
31581:          seksi?                                     nus kulttuurihistoriallisesti huomattava vai ei.
31582:                                                     Sen sijaan sen kysymyksen ratkaiseminen, suo-
31583:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:       jellaanko arvokkaaksi to d ettu rakennus·      maini-
31584:    Kuten kysymyksessä todetaan, kulttuurihis- tun lain nojalla vai ei, on puolestaan tarkoituk-
31585: toriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön senniukaisuuskysymys. Ei siis ole missään ta-
31586: tuhoaminen on erityisesti joissakin viimeaikai- paitksessa kunnan asia päättää rakennuksen
31587: sissa suojelutilanteissa tapahtunut tavalla, jonka kulttuurihistoriallisesta · arvosta mainitun suoje-
31588: lainmukaisuutta voidaan · perustellusti epäillä. lulain nojalla.
31589: Kysymyksessä mainitulla Turun Vartiovuoren-            Nurmeksen kaupunki on myös julkisuudessa
31590: mäellä suojelukohteeksi esitetyllä alueella oli väittänyt, että valtioneuvosto päätti rakennus-
31591: uudisrakentamistoimenpiteille myönnetty ra- ryhmän kulttuurihistoriallisesta arvosta äänes-
31592: kennuslupa, vaikka valitusaika Turun ja Porin tyksen tuloksena. Tämä ei pidä kuitenkaan
31593: lääninhallituksen kielteisestä suojelupäätöksestä paikkaansa.
31594: oli vielä meneillään.                                 .Valtioneuvostossa äänestettiin siitä, mitä sa-
31595:    Tällöin valtioneuvosto joutui antamaan pää- namuotoa päätöksessä tulisi käyttää varsinaisen
31596: töksen, jossa ainoastaan todettiin oikeus tila, jo- suojeltavaksi määräämisen ·tai määräämättä jät-
31597: ka senhetkisten päätösten ja säännösten mu- tämisen osalta. Äänestyksen kohteena oli siis
31598: kaisesti' oli olemassa, mutta . josta oli täytän- päätöksen osa, joka . ratkaistaan tarkoituksen-
31599: töönpanoviranomaisten keskuudessa syntynyt mukaisuusperusteella, kun taas rakennuksen
31600: epäselvyyttä. Turun kimpungin rakennuslauta- arvon mä~ritteleniitien on oikeuskysymys. Edel-
31601: kurtriån päätöksestä ovat· sittemmin tosin valit- lä kerrottu näkyy selvästi. valtioneuvoston pöy-
31602: taneet sekä suojeluesityksen tehnyt yhdistys täkirjoista.                               · ·
31603: että Turun kaupunki.                                   Kun Nurmeksen kaupmiki on suojeluasian
31604:    Julkisuudessa on herättänyt paljon huomiota yhteydessä korostanut erityisesti kunnallisen
31605: myös kysymyksessä mainittu Nurmeksen van- itsehallinnon ··Ioukkaamattomuuti:a, on syytä
31606: han sairaalan purku. Kaupunki on katsonut, .. tässä .yhteydessä todeta edellä   -  ....
31607:                                                                                    ~
31608:                                                                                          1ausutun lisäksi,
31609:                                                  N:o 18.5                                                3
31610: 
31611: että valtioneuvosto jätti suojelusta antamassaan        van kustannusvastuun jakautumista valtion ja
31612: päätöksessä suojelukysymyksen nimenomaan                kuntien kesken. Korjattu esitys hallituksen esi-
31613: kunnan ratkaistavaksi kaavan yhteydessä. Eri            tykseksi oli hallituksen iltakoulussa 8. 4. 1981.
31614: asia on, ettei Nurmeksen kaupunki nähtävästi               Uuden esitysluonnoksen mukaan rakennuslain
31615: halunnut käyttää tätä tietä asian ratkaisemisek-        säännösten nojalla tapahtuva suojelu ja raken-
31616: si. Valtioneuvoston päätöksellä ei velvoitettu          nussuojelulain nojalla tapahtuva suojelu pyritään
31617: kuntaa rakennusryhmän suojeluun, eikä sitä              eriyttämään toisistaan nykyistä selvemmin. Pää-
31618: olisi voinut .tehdä sisäasiainministeriökään kaa-       sääntöisesti rakennussuojelusta huolehdittaisiin
31619: vaviranomaisena, ellei kunta olisi halunnut kaa-        kaavoitetuilla alueilla kaavoituksen keinoin ja
31620: voittaa rakennusryhmää suojeltavaksi. - Ra-             erityisellä rakennussuojelulailla vain silloin, kun
31621: kennuslautakunnan ja kunnan menettely asias-            kaavoituksen keinoja ei voida käyttää. Raken-
31622: sa on tällä hetkellä eduskunnan oikeusasiamie-          nussuojelulakia käytettäisiin edelleen kaavoitta-
31623: hen tutkittavana.                                       mattomilla alueilla. Tällä jaolla estettäisiin ne
31624:    Hallitus on täysin tietoinen rakennussuojelu-        päällekkäisyydet, jotka kahden lain soveltami-
31625: lain puutteellisuuksista ja tulkinnanvaraisuudes-       nen samaan tapaukseen on aiheuttanut. Sa-
31626: ta. Samanlaista puutteellisuutta on myös ra-            malla tarkennettaisiin rakennussuojelua koske-
31627: kennuslaissa, jonka turvin rakennussuojelua en-         via säännöksiä myös rakennuslain puolella.
31628: sisijaisesti tulisi toteuttaa. Erityisesti mainitussa      Ehdotuksen mukaan korvausta suojelun aihe-
31629: Nurmeksen suojeluasiassa oli kuitenkin kyse             uttamasta haitasta ja vahingosta maksettaisiin,
31630: paitsi mainittujen lainsäädäntöjen puutteellisuu-       mikäli kiinteistön senhetkinen käyttötapa suo-
31631: desta myös rakennuslupaviranomaisten ja kun-            jelupäätöksen johdosta olennaisesti vaikeutuu.
31632: nan tavallisuudesta poikkeavasta toiminnasta.           Sama periaate tulisi voimaan myös rakennuslain
31633:    Koska rakennussuojelua ei ole voitu voimas-          puolella. Ehdotettu korvaussäännös vastaa esim.
31634: sa olevien säännösten nojalla tyydyttävästi to-         Ruotsin vastaavaa säännöstä.
31635: teuttaa, on opetusministeriön ja sisäasiainmi-             Myöskin rakennussuojelun turvaamistoimen-
31636: nisteriön yhteistyönä valmisteltu uutta raken-          piteitä on valmistuneessa ehdotuksessa pyritty
31637: nussuojelua koskevaa lainsäädäntöä. Asiaa on            tehostamaan. Ehdotuksessa on pyritty poista-
31638: useiden vuosien aikana valmisteltu eri kemi-            maan ne puutteet ja tulkinnanvaraisuudet, jotka
31639: teoissa ja työryhmissä. Luonnos hallituksen             ovat aiheuttaneet käytännön hallinto- ja täy-
31640: esitykseksi rakennussuojelua koskevaksi lain-           täntöönpanetoimissa epäselvyyttä. Tästä huoli-
31641:  säädännöksi oli ensimmäisen kerran hallituksen         matta tarvitaan lainsäädännön tueksi niin val-
31642: iltakoulukäsittelyssä jo vuonna 1979, jolloin           tion kuin kuntienkin tähänastista suojelumyön-
31643: päätettiin vielä perustaa yksi työryhmä selvit-         teisempää asennoitumista, jotta rakennussuoje-
31644: tämään erityisesti rakennussuojelusta aiheutu-          lua voidaan asianmukaisesti toteuttaa.
31645:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
31646: 
31647:                                                                              Ministern Kalevi Kivistö
31648: 4                                           1981 vp.
31649: 
31650: 
31651: 
31652: 
31653:                            Tili Riksdagens Herr Talman
31654: 
31655:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       angående rivningen och byggnadernas kultur-
31656: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      historiska värde. Kommunen har t.o.m. anfört
31657: av den 26 mars 1981 till vederbörande medlem       att statsrådet skulle ha kränkt den kommunala
31658: av statsrådet översänt avskrift av följande av     självstyrelserätten genom att konstatera, att
31659: riksdagsledamot Inger Hirvelä m.fl. ställda        den byggnadsgrupp som föreslagits bli skyddad
31660: spörsmål nr 185:                                   är av särskilt kuhurhistoriskt värde. I detta
31661:                                                    avseende har Nurmes stad inte på behörigt
31662:           Är Regeringen medveten om att bris-      sätt tolkat stadgandena om skydd för bygg-
31663:        terna i lagstiftningen om skydd för kul-    nader. Lagen om skydd för kulturhistoviskt
31664:        turhistoriskt värdefulla byggnader del-     märkliga byggnader är en riksomfattande lag,
31665:        vis kunnat bidra till rivningen av den      som bestämmer på vilka grunder en byggnad
31666:        grupp byggnader i Nurmes, som stats-        kan betraktas som märklig på det sätt som
31667:        rådet konstaterat vara av särskild kul-     lagen avser. Länsstyrelserna och statsrådet bi-
31668:        turhistorisk betydels·e, och om så är       stås vid avgörandet av denna fråga av en sär-
31669:        fallet,                                     skild sakkunnig myndighet, dvs. museiverket.
31670:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     I beslut som gäller skydd för byggnad skall
31671:        ta för att förnya lagstiftningen på om-     dessutom ovillkorligen nämnas huruvida bygg-
31672:        rådet?                                      naden är kulturhistoriskt märklig eHer inte.
31673:                                                    Däremot är avgörandet av frågan, huruvida en
31674:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      byggnad som konstaterats vara märklig skall
31675: samt .anföra följande:                             skyddas med stöd av sagda lag, en fråga om
31676:    Såsom det konstateras i spörsmålet har kul-     ändamålsenlighet. Det åligger således inte i
31677: turhistoriskt värdefullt bebyggda miljöer i syn-   något fall kommunen att med stöd av sagda
31678: nerhet den senaste tiden i vissa skyddade fall     lag avgöra en byggnads kulturhistoriska värde.
31679: förstörts på ett sätt som gett anledn~ng att          Nurmes stad har även i offentligheten påstått
31680: betvivla åtgärdernas lagenlighet. I fråga om       att statsrådet fattade sitt beslut om byggnads-
31681: det i spörsmålet nämnda Vårdberget i Aho,          gruppens kulturhistoriska värde efter omröst-
31682: som föreslagits bli skyddsobjekt, hade man be-     ning. Så var dock inte fallet.
31683: viljat byggnadslov för nybyggnadsåtgärderna           Omröstning företogs i statsrådet angående
31684: trots att besvärstiden ännu inte löpt ut beträf-   ordalydelsen i beslutet i fråga om huruvida
31685: fande länsstyrelsens i Åbo och Björneborgs Iän     egentliga skyddsföreskrifter skulle utfärdas ellet
31686: negativa skyddsbeslut.                             inte. Omröstningen gällde alltså den del av
31687:    Härvid blev statsrådet tvunget att fatta ett    beslutet, som avgörs enligt ändamålsenlig-
31688: beslut, vari endast det rättsläge konstaterades,   het, då däremot bestämmandet av en bygg-
31689: som enligt dåvarande beslut och stadganden         nads värde är en laglighetsfråga. Det ovan
31690: förelåg men beträffande vilket oklarhet hade       sagda framgår tydligt ur statsrådets protokoH.
31691: uppstått bland de verkställande myndigheterna.        Då Nurmes stad i samband med frågan om
31692: Över byggnadsnämndens i Åbo beslut har vis-        skydd sär:skilt poängterat den kommunala själv-
31693: serligen sedermera besvär inlämnats av såväl       styrels,en är det skäl att i detta sammanhang
31694: den förening som föreslagit fredandet som          förutom det ovan sagda konstatera, att stats-
31695: Åbo stad.                                          rådet i sitt beslut om skydd uttryckligen över-
31696:    Även rivningen av det i spörsmålet nämnda       lät skyddsfrågan att avgöras av kommunen i
31697: gamla 'sjukhuset i Nurmes har väckt stor            samband med planläggningen. En helt annan
31698: uppmärksamhet i offentligheten. Staden har          sak är att Nurmes stad uppenbarligen inte
31699: ansett att kommunen fattat behöriga beslut         ville avgöra frågan den vägen. Statsrådets
31700:                                                N:o 185                                               5
31701: 
31702: beslut ålade inte kommunen att skydda bygg-              Enligt det nya förslagsutkastet strävar man
31703: nadsgruppen. lnrikesministeriet hade inte hel-        tiU att tydligare än för närvarande skilja åt
31704: ler kunnat göra detta i egenskap av pl'anlägg-        det skydd som sker med stöd av byggnadslagen
31705: ningsmyndighet, om kommunen inte hade                 och det skydd som sker med stöd av lagen om
31706: önskat planlägga området som skyddsområde.            skydd för byggnader. Huvudregeln är att bygg-
31707: - Byggnadsnämndens och kommunens förfa-               nader på planlagda områden skyddas med
31708: rande i frågan är för tillfället föremål för utred-   hjälp av planläggning och med en särskild lag
31709: ning av dksdagens justitieombudsman.                  om skydd för byggnader endast då det inte är
31710:     Regeringen är fullt medveten om bristerna         möjligt att använda de medel,som planläggning-
31711: i lagen om skydd för byggnader samt om de             en erbjuder. Denna indelning skulle förhindra
31712: olika tolkningsmöjligheterna. Liknande brister        de överlappningar som förorsakas av att två
31713: finns även i byggnadslagen, med stöd av viiken        lagar tillämpats på samma fall. Samtidigt skul-
31714: skydd för byggnader borde förverkligas i första       le stadgandena om skydd för byggnader pre-
31715: hand. Särskilt beträffande sagda fall Nurmes          ciceras även i byggnadsiagen.
31716: gällde dock frågan om skydd förutom bristerna            Enligt förslaget skulle ersättning för skada
31717: i nämnda lagar även byggnadstillståndsmyndig-         eller förfång som förorsakats av skydd utbe-
31718: heternas och kommunens från det normala av-           talas i fall beslutet om skydd på ett väsentligt
31719: vikande verksamhet.                                   sätt försvårar den gällande användningen av
31720:     Eftersom man med stöd av gällande stad-           byggnaden. Samma princip skulle träda i kraft
31721:  ganden inte kunnat förverkliga skyddet för           även beträffande byggnadslagen. Det föreslagna
31722: byggnader på ett tillfredsställande sätt, har         stadgandet om ersättning motsvarar t.ex. mot-
31723: undervisningsminist,eriet och inrikesministeriet      svarande stadgande i Sverige.
31724:  samarbetat vid beredningen av en ny lagstift-           1 det nya förslaget har man även försökt
31725:  ning beträffande skydd för byggnader. Ärendet        effektivera säkerhetsåtgärderna beträffande
31726:  har under flera år varit under beredning i           skydd för byggnader. 1 förslaget har man strä-
31727:  olika kommitteer och arbetsgrupper. Ett utkast       vat till att avskaffa de brister och tolknings-
31728:  till en regeringsproposition med förslag tili        möjligheter som föranlett oklarheter vid för-
31729:  lagstiftning om skydd för byggnader behandlades      valtnings- och verkställighetsåtgärder i prak-
31730:  första gången vid regeringens aftonskola redan       tiken. Trots detta behöver lagstiftningen stöd
31731:  år 1979, då man beslöt att tillsätta yuerligare      av mera välvilligt inställda såväl statliga som
31732:  en arbetsgrupp för att utreda i synnerhet för-       kommunala attityder än hittills angående skydd
31733:  delningen mellan stat och kommuner av det            för byggnader för 1att byggnader vederbörligen
31734:  kostnadsansvar som skyddet medför. Ett ändrat        skall kunna 'Skyddas.
31735:  förslag tili regeringsproposition behandlades vid
31736:  regeringens aftonskola 8. 4. 1981.
31737:       Helsingfors den 29 april 1981
31738: 
31739:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
31740: 
31741: 
31742: 
31743: 
31744: 088100462C
31745:                                                1981 vp.
31746: 
31747: Kirjallinen kysymys n:o 186
31748: 
31749: 
31750: 
31751: 
31752:                                   Pesälä ym.: Erillisverotuksen toteuttamisesta tasapuolisesti eri
31753:                                      yrittäjäryhmien kesken
31754: 
31755: 
31756:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31757: 
31758:    Tulo- ja varallisuusverolain 17 b §: ssä saa-         Viljanviljelyn alennustilaa ei tarvitse paljon
31759: detään mm. maataloudesta saadun ansiotulon           ihmetellä nykyisten asetelmien valossa. Ei ole
31760: jaosta yrittäjäpuolisoiden kesken niin väljästi,     aihetta ihmetellä myöskään maaseudun emäntä-
31761: että verottaja on tulkintaansa jatkuvasti vero-      pulaa eikä nuorten haluttomuutta maatalousam-
31762: velvollisen vahingoksi kiristämällä käytännössä      mattiin. Emännän aseman parantaminen on
31763: tekemässä erillisverotuksen peltokasvien vilje-      maatalouden kannalta eräs kaikkein keskeisim-
31764: lyyn erikoistuvilla tiloilla lähes mahdottomaksi.    piä tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Var-
31765:    Vaikka maatila on perheyritys ja yrittäjäpuo-     masti emäntä tekee viljatilallakin töitä siinä
31766: lisot asuvat ja viljelevät yhdessä tilaa, niin ve.   määrin, ettei sitä voida pitää arvottomana,
31767: rottajan mielestä viljatiloilla emännän työ on       kuten nyt tehdään erityisesti verottajan toimes-
31768: tulonhankkimismielessä arvotonta ja näin ollen       ta.
31769: myös palkatonta, jolloin erillisverotusta ei so-         Tulo- ja varallisuusverolain 17 b § :ssä tulisi
31770: velleta. Tämä johtaa siihen, että samasta tulo-      selvästi todeta, että mikäli yrittäjäpuolisot yh-
31771: määrästä peltokasvien viljelystä tulonsa saava       dessä asuvat ja viljelevät maatilaa, ansiotulon
31772: tila maksaa merkittävästi korkeampaa veroa           jakoedellytykset tuotantosuunnasta riippumatta
31773: kuin esimerkiksi kotieläintaloutta harjoittava ti-   ovat olemassa. Kummankaan puolison työpa-
31774: la tai palkansaajaperhe, jossa molemmilla puo-       nosta ei voida pitää vähäisenä molempien saa-
31775: lisoilla on yleensä tuloa.                           dessa pääasiallisen toimeentulonsa tilalta.
31776:    Ottaen huomioon nykyisen maataloustuotan-             Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio·
31777: non huomattavan tasapainottomuuden, viljaa           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
31778: tuodaan vuosittain satoja miljoonia kiloja ja        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
31779: kotieläintuotteita joudutaan suurin kustannuk-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
31780: sin viemään, olisi viljanviljelyä maassamme run-     sen:
31781: saasti lisättävä, jotta kotieläintuotanto ei enää
31782: kasvaisi. Viljelijöillä olisi tähän halua, mutta               Mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-
31783: erikoistumalla peltokasvien viljelyyn yksityinen            seen eri tuotantohaaroilla työskentelevät
31784: viljelijä aiheuttaa itselleen ison vahingon me-             yrittäjät tasa-arvoiseen asemaan erillis-
31785: nettäessään tuotantosuunnan vaihdossa edelly-               verotusta toteutettaessa?
31786: tykset ansiotulon erillisverotukseen.
31787:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1981
31788: 
31789:          Mikko Pesälä                   Lea Sutinen                    Mikko Jokela
31790:          Juhani Saukkonen               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Veikko Pihlajamäki
31791:          Orvokki Kangas                 Hannu Tenhiälä                 Väinö Raudaskoski
31792:          Mauno Manninen                 Matti Maijala                  Esko Pekonen
31793:          Lauri Palmunen                 Petter Savola                  Einari Nieminen
31794:          Paavo Vesterinen               Toivo Yläjärvi                 Heimo Linna
31795:          Markku Kauppinen               Olavi Martikainen              Mikko Kaarna
31796: 
31797: 
31798: 
31799: 0881004577
31800: 2                                             1981 vp.
31801: 
31802: 
31803: 
31804: 
31805:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31806: 
31807:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hehtaaria kohden. Nautakarjatiloilla vastaavat
31808: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        luvut ovat 38 tuntia ja 80 tuntia.
31809: olette 26 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn             Jos emännän työpanos viljatilalla on erityi-
31810: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sestä syystä ollut tavallista suurempi hänen
31811: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        osallistuessaan esimerkrksi peltoviljelytöihin,
31812: edustaja Mikko Pesäiän ym. näin kuuluvasta           verotuskäytännössä on selvityksen perusteella
31813: kirjallisesta kysymyksestä n:o 186:                  katsottu osa ansiotulosta avustavan puolison tu-
31814:                                                      loksi. Jakoperusteita arvioitaessa on otettava
31815:           Mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-        huomioon, että maatilan emännän, enempää
31816:        seen eri tuotantohaarailta työskentelevät     kuin muidenkaan yrittäjien puolisoiden, kotita-
31817:        yrittäjät tasa-arvoiseen asemaan erillis-     loustyötä ei voida osaksikaan pitää yritystoi-
31818:        verotusta toteutettaessa?                     mintaan liittyvänä ansiotulojen jakoon oikeut-
31819:                                                      tavana työnä.
31820:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Viljelijäpuolisoiden verotuksessa noudatettu
31821: vasti seuraavaa:.                                    käytäntö, jonka myös korkein hallinto-oikeus
31822:    Tiiio- ja varallisuusverolain 17 a § :n mukaan    on useissa ratkaisuissa periaatteessa hyväksynyt,
31823: yrittäjäpuolisoista verotetaan sitä, jota olosuh-    vastaa tulo- ja varallisuusverolain yrittäjäpuoli-
31824: teet huomioon ottaen on pidettävä varsinaisena       soiden verotussäännösten sisältöä ja tarkoitus-
31825: yrittäjänä. Jos avustava puoliso on kuitenkin        ta. Näiden säännösven voidaan katsoa pyrkivän
31826: työskennellyt yrityksessä siten, ettei hänen työ-    siihen, että eri verovelvollisryhmät olisivat kes-
31827: panostaan voida pitää vähäisenä, yrittäjätulon       kenään tasa-arvoisessa asemassa.
31828: ansiotuloksi katsottava osuus jaetaan tasan puo-        Puolisoita     koskevien     verotussäännösten
31829: lisoiden kesken, ellei muuta selvitystä esitetä.     muuttaminen siten, että yrittäjätulosta jaettai-
31830:    Kun puolisot harjoittavat yhdessä maatilata-      siin todellista työpanosta suurempi osuus avus-
31831: loutta, jakoperusteet ovat yleensä aina olemassa     tavan puolison tuldksi, saattaisi yrittäjäpuolisot
31832: silloin, kun tuotantosuuntana on karjatalous.        verotuksellisesti parempaan asemaan kuin esi-
31833: Sen sijaan verotuskäytännössä ei ole voitu pitää     merkiksi sellaiset puolisot, joista toinen on
31834: ohjeena sitä, että viljantuotantoon erikoistuneil-   palkansaaja ja toinen kotona, koska edellisessä
31835: la tiloilla jakoperusteet olisivat yhtä usein ole-   tapauksessa tuloa tosiasiallisesti jaettaisiin
31836: massa. Kanta perustuu kdkemusperäiseen tie-          myös kotitaloustyön osalle. Tämä ei olisi eril-
31837: toon, jota on saatu mm. maatalouden kannat-          lisverotusjärjestelmän periaatteiden mukaista.
31838: tavuustutkimuksesta. Sen mukaan esimerkiksi          Tosin •erillisverotukseen siivtymisen jälkeenkin
31839: Etelä-Suomen yli 30 peltohehtaarin viljatiloilla     meillä otetaan kotona oleva puoliso ja siten
31840: naisten työmäärä on ollut keskimäärin vain 4         epäsuorasti myös kotitaloustyö . verotuksessa
31841: tuntia hehtaaria kohden ja miesten 23 tuntia         huomioon puolisovähennyksen muodossa.
31842:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1981
31843: 
31844:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
31845:                                             N:o 186                                               3
31846: 
31847: 
31848: 
31849: 
31850:                            Tili Riksdagens Herr Talman
31851: 
31852:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       specialiserat sig på nötbaskap är matsvarande
31853: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      siffrar 38 timmar ach 80 timmar.
31854: av den 26 mars 1981 tili vederbörande medlem          Hall lanthusmoderns arbetsinsaJts på en
31855: av statsrådet översänt avskrift av följande av     spannmålspraducerande lägenhet av någan sär-
31856: riksdagsman Mikko Pesälä m.fl. undertecknade       skild arsak har varit större än det vanliga ge-
31857: spörsmål nr 186:                                   nam att han deltagit t.ex. i åkerbruket, har
31858:                                                    man i beskattningspraxis på basen av utredning
31859:           V ad ämnar Regeringen göra för att       ansett en del av förvärvsinkamsten vara den
31860:        företagare inom olika branscher skall ha    biträdande makens. Vid bedömning av fördel-
31861:        en jämbördig sltällning vid förverkligan-   ningsgrunderna bör beaktas, atJt lanthusmödrars
31862:        det av särbeskattningen?                    hushållsarbete inte mera än andra företagar-
31863:                                                    hustrurs ens tili en del kan anses utgöra tili
31864:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      företagsverksamhet anslutet arbete, sam skulle
31865: samt anföra följande:                              berättiga tili fördelning av förvärvsinkamsten.
31866:    Enligt 17 a § lagen om skatt på inkamst ach        Den praxis sam tillämpats vid beskruttningen
31867: förmögenhet beskattas av företagarmakar den,       av jordbrukarmakar ach sam även högsta för-
31868: som med beaktande av omständigheterna bör          valtningsdomstalen i flera avgöranden i prin-
31869: anses som den egentliga företagaren. Om dock       cip har gadkänt, matsvarar innehållet i ach av-
31870: den biträdande maken har arbetalt i företaget      sikten med stadgandena i lagen am skatt på
31871: på sådant sätt, att dennes arbetsinsats inte       inkamst och förmögenhet am beskattning av
31872: kan anses vara ringa, fördelas den del av före-    företagarmakar. Dessa stadganden kan anses
31873: tagarinkomsten som anses sam förvärvsinkamst       sträva till att alika skattebetalargrupper skulle
31874: jämnt mellan makarna, ifall inte annan utred-      vara i jämbördig ställning.
31875: ning företes.                                         En sådan ändring av stadgandena am be-
31876:    Då makarna tilisammans idkar gårdsbruk          skattning av makar, att en större del av före-
31877: föreligger i regel denna fördelningsgrund alltid   tagsinkomsten än vad sam matsvaras av den
31878: då produktioneo är inriktad på baskapsskötsel.     verkliga arbetsinsatsen skulle räknas som den
31879: Däremat har beskattningspraxis inte kunnat ut-     biträdande makens inkamst, skulle försätta fö-
31880: gå ifrån att denna fördelningsgrund lika ofta      retagarmakar skattemässigt i en bättre ställning
31881: skulle vara för handen på lägenheter som spe-      än t.ex. sådana makar, av vilka den ena är
31882: cialiserat sig på spannmålsproduktian. Denna       Iöntagare och den andra hemma, eftersam in-
31883: uppfattning baserar sig på erfarenhet, sam er-     kamsten i det föregående fallet skulle fördelas
31884: hållits bl.a. genam undersökning av jardbrukets    även ifråga am hushållsarbetet. Detta skulle
31885: lönsamhet. Enligt denna har 1t.ex. på spann-       inte matsvara principerna för särbeskattningen.
31886: målspraducerande lägenheter med över 30 ha         Visserligen beaktas hos ass även efter över-
31887: åker i södra Finland mängden kvinnligt arbete      gången till särbeskatJtming den hemmavarande
31888: varit endast 4 timmar per hektar och manligt       maken och därigenam även hushållsarbetet i
31889: arbete 23 timmar per hektar. På lägenheter som     form av makeavdrag.
31890:      Helsingfors den 28 april 1981
31891: 
31892:                                                                      Minister Pirkko Työtäjärvi
31893:                                               1981 vp.
31894: 
31895: Kirjallinen kysymys n:o 187
31896: 
31897: 
31898: 
31899: 
31900:                                   Kuoppa ym.: Neuvostoliitosta tapahtuvan maakaasun tuonnin
31901:                                      lisäämisestä
31902: 
31903: 
31904:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31905: 
31906:     Perusteellisten selvitysten ja pitkien neuvot-   ja sen osuus on viime vuosina kasvanut. Vuonna
31907: telujen tuloksena Suomi ja Neuvostoliitto sopi-      1980 maakaasun osuus Suomen energiahuollosta
31908: vat vuonna 1971 maakaasun toimittamisesta            oli 3,4 prosenttia ja öljyn osuus 45,6 prosent-
31909: Suomeen. Tuonti alkoi vuonna 1974. Maakaa-           tia. Maakaasun lisätuonti Suomeen monipuolis-
31910: sun kulutus Suomessa ei kuitenkaan ole saa-          taisi energiahuoltoamme, vähentäisi riippu-
31911: vuttanut sopimukseen kirjattua tavoitetta eli        vuutta lännen epävakaisista öljymarkkinoista ja
31912: 1 400 milj. kuutiometriä vuodessa vuoteen            olisi sopusoinnussa yleisten energiapoliittisten
31913:  1979 mennessä. Vuonna 1980 maakaasua tuo-           tavoitteiden kanssa.
31914: tiin Suomeen vain 925 milj. kuutiometriä.                Kansantaloudellisilta vaikutuksiltaan energian
31915:      Neuvostoliitto on ollut halukas toimittamaan    tuonti Neuvostoliitosta on rinnastettavissa koti-
31916:  Suomeen maakaasua sovitun määrän sekä myös          maiseen energiaan. Maakaasun tuonnin lisäämi-
31917:  neuvottelemaan lisätoimituksista. Suomi ei kui-     nen parantaisi työllisyyttä aiheuttamatta maksu-
31918:  tenkaan ole ollut tähän valmis. Nykyään Kou-        taseongelmia Neuvostoliiton kanssa harjoitetta-
31919: .volaan ulottuvan maakaasuputken kuljetuskyky        van bilateraalikaupan takia.
31920:  on 3 000 milj. kuutiometriä vuodessa painetta           Etelä-Suomessa ei juuri ole kotimaista puu-
31921:  korottamatta.                                       ja turvepolttoainetta. Rannikkoalueilla on käy-
31922:      Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmitussa,    tettävissä öljyä halvempaa tuontihiiltä, mutta
31923:  vuoteen 1990 ulottuvassa pitkän ajanjakson          sitä ei voida helposti kuljettaa ja käyttää kauem-
31924:  ohjelmassa todetaan mm., että "osapuolet pitä-      pana rannikkojen satama-alueista. Tiheästi asu-
31925:  vät tarkoituksenmukaisena tutkia mahdollisuuk-       tun Etelä-Suomen ilmansaasteongelmat sekä ete-
31926:  sia yhteistyöhön mm. seuraavissa kohteissa:         lärannikon ja sisämaan välisen alueen rajoitettu
31927:      - maakaasun pääjohdon jatkaminen                polttoainevalikoima edellyttävät maakaasun
31928:      - lämpövoimaloiden rakentaminen ja laa-          tuontia nimenomaan näille alueille. Maakaasu
31929:  jentaminen ml. maakaasua ja raskasta poltto-        olisi Etelä-Suomessa erittäin tarpeellinen lisä-
31930:  öljyä käyttävän yksikön rakentaminen".              polttoaine etenkin kallistuvan ja saastuttavan
31931:      Lisää maakaasua on siis tarjottu Neuvosto-      öljyn rinnalla.
31932:  liitosta sekä myös teknistä apua ja yhteistyötä         Kouvolaan ulottuvan maakaasuputken jatka-
31933:   maakaasun tuonnin ja hyödyntämisen edistämi-        minen Lahden, Helsingin ja Tampereen seu-
31934:   seksi.                                              duille alkuperäisen suunnitelman mukaisesti
31935:      Maakaasu on erittäin ympäristöystävällinen,      olisi erinomainen ratkaisu moniin tärkeisiin ja
31936:   monipuolinen ja koko Euroopassa hyvin kysytty       ajankohtaisiin hankkeisiin. Lahden Lämpövoima
31937:   pohto- ja raaka-aine. Suomen ohella Neuvosto-       Oy:n Kymijärven lämmitysvoimalassa ja Van-
31938:   liitto toimittaa maakaasua moniin Keski- ja         taan sähkölaitoksen Martinlaakson lämmitysvoi-
31939:   Etelä-Euroopan maihin. Ruotsikin neuvottelee        malassa pyritään siirtymään pois kallistuvasta
31940:   maakaasun tuonnin alkamisesta Neuvostoliitosta,     öljyn käytöstä. Kaukolämmön lisääntyvän kulu-
31941:   jolloin putkijohto kulkisi Etelä-Suomen kautta      tuksen takia Helsingin kaupungin energialaitos
31942:   Ruotsiin. Maakaasun lisätuontia Suomeen ei          ja Tampereen kaupungin sähkölaitos tarvitsevat
31943:   kuitenkaan saa jättää sen varaan, mitä Ruotsin      ja suunnittelevat lisää suuria lämmitysvoima-
31944:   hallitus aikoo tehdä tässä asiassa.                 loita alueilleen. Maakaasu näissä laitoksissa öljyn
31945:       Tällä hetkellä maakaasun osuus koko maa-        ja hiilen sijasta toisi huomattavia ympäristö-
31946:   pallon energiahuollosta on noin 20 prosenttia       ja kuljetusetuja. Maakaasun tuonti pääkaupunki-
31947:  088100509W
31948: 2                                              1981 ·vp.
31949: 
31950: seudulle tekisi tarpeettomaksi myös kiistanalai-      säästää edullisesti sijoitetulla 1Tiaakaasukäyttöi-
31951: sen ja ongelmallisen ydinlämmitysvoimalan tai         sellä lämmitysvoimalalla ja maakaasun laajalla
31952: ainakin lykkäisi sen rakentamista. Samoin maa-        käytöllä muihin tarkoituksiin.
31953: kaasujohdon jatkaminen ja maakaasun lisätuonti           Maakaasuputken jatkaminen Lahteen ja edel-
31954: poistaisivat tai ainakin vähentäisivät tarvetta       leen Tampereen ja Helsingin seudulle työllis-
31955: rakentaa hiilen tuontia varten vaikeasti sijoitet-    täisi välittömästi 1 000-1 600 työntekijää vuo-
31956: tava. ja ongelmallinen suursatama.                    deksi. Välillinen työllistämisvaikutus olisi vä-
31957:    Maakaasun suurimpia etuja on sen puhtaus           hintään .kaksinkertainen.
31958: ja ympäristöystävällisyys. Puhtautensa takia             Vaikka maakaasun hinta on muiden poltto-
31959: maakaasu on ihanteellinen polttoaine eikä             aineiden tavoin noussut, se on edelleen varsin
31960: aiheuta haitallisia rikki- ja tuhkapäästöjä.          edullinen polttoaine ympäristöystävällisyytensä
31961: Öljyn ja hiilen korvaaminen maakaasulla vähen-        sekä teknisten ja kauppapoliittisten etujensa
31962: täisi siten ilmansaasteiden määrää, mistä olisi       takia. Maakaasun käyttöä ja lisätuontia on tar-
31963: suurta terveydellistä ja kansantaloudellista etua.    kasteltava suppeita liiketaloudellisia näkökohtia
31964: Asiantuntijoiden mukaan lähes joka kolmas             laajemmin. Myös valtiollinen "maakaasutyö-
31965: ihminen potee nykyään allergista nuhaa tai            ryhmä 1978" päätyi siihen, että maakaasun lisä-
31966: astmaa. Osaltaan tätä aiheuttavat erilaiset ilman-    tuonti on kansantaloudellisesti edullista.
31967: saasteet, jotka osittain ovat peräisin energiahuol-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31968: losta.                                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31969:    Puhtautensa takia maakaasu sopisi erinomai-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31970: sesti asutuskeskusten lämmitysvoimaloiden polt-       vaksi seuraavan kysymyksen:
31971: toaineeksi, kotitalouskäyttöön, kemian teollisuu-
31972: den raaka-aineeksi, kasvihuoneiden lämmityk-                      Mitä Hallitus aikoo tehdä Neuvosto-
31973: seen ja sellaisiin tuotantotapahtumiin, joissa                liitosta tapahtuvan maakaasun tuonnin
31974: liekki on kosketuksessa tuotteeseen. Tällaisia                lisäämiseksi sovittuun määrään, 1 400
31975: sovellutusaloja ovat esim. ravintoaineteollisuus              milj. kuutiometriin vuodessa, ja pitkän
31976:  (leipomot, kahvinpaahtimot, ruoan valmistus,                 ajanjakson talousohjelmassa mainitun
31977: makeisainetehtaat jne.) ja metallurgia.                       maakaasun pääjohdon jatkamista koske-
31978:    Maakaasun siirto putkitse on energian hal-                 van yhteistyöhankkeen toteuttamiseksi
31979: vimpia siirtotapoja. Se on jopa halvempaa kuin                sekä neuvottelujen käynnistämiseksi maa-
31980: sähkön siirto. Maakaasuputken hinta on vähem-                 kaasun tuonnin lisäämiseksi putken koko
31981: män kuin kymmenesosa suuren kaukolämpöput-                    siirtokykyyn eli 3 000 milj. kuutiomet-
31982: ken hinnasta,. joten energian siirrossa voidaan               riin vuodessa?
31983:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
31984: 
31985:          Mikko Kuoppa                    Marjatta Mattsson               Kati Peltola
31986:          Ensio Laine                     Seppo Toiviainen                Sten Söderström
31987:          Aarne Koskinen                  E.-J. Tennilä                   Kauko Tamminen
31988:                                          Pauli Puhakka
31989:                                              N:o 187                                               3
31990: 
31991: 
31992: 
31993: 
31994:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31995: 
31996:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rannut pitkällinen talouslama hidastivat mer-
31997: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kittävästi energian kulutuksen kasvua. Kuten
31998: olette 27 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn         tunnettua, maakaasun maailmanmarkkinahinta
31999: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        on läheisesti sidoksissa kilpailevien energiamuo-
32000: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   tojen ja erityisesti öljyn hintakehitykseen.
32001: taja M. Kuopan ym. näin kuuluvasta kirjalli-           Maakaasun jakelua varten Suomeen raken-
32002: sesta kysymyksestä n:o 187:                         nettiin maiden välisenä yhteishankkeena putkis-
32003:            Mitä Hallitus aikoo tehdä Neuvosto-      toverkko, joka senaikaisen näkemyksen mukaan
32004:        liitosta tapahtuvan maakaasun tuonnin        olisi riittänyt sopimuksen edellyttämään 1.4 mil-
32005:        lisäämiseksi sovittuun määrään, 1 400        jardin normaalikuutiometrin vuosittaisen kaasu-
32006:        milj. kuutiometriin vuodessa, ja pitkän      määrän markkinointiin. Neste Oy:n tekemät
32007:        ajanjakson talousohjelmassa mainitun         myyntisopimukset kattoivat koko käytettävissä
32008:        maakaasun pääjohdon jatkamista koske-        olevan kaasukiintiön myynnin asiakkaille vuo-
32009:        van yhteistyöhankkeen toteuttamiseksi        teen 1977 saakka. Pääasiassa puunjalostusteol-
32010:        sekä neuvottelujen käynnistämiseksi maa-     lisuudesta koostuva maakaasun asiakaskanta on
32011:        kaasun tuonnin lisäämiseksi putken koko      kuitenkin pystynyt säästämään energiaa siinä
32012:        siirtokykyyn eli 3 000 milj. kuutiomet-      määrin, että esimerkiksi vuonna 1979 myymä-
32013:        riin vuodessa?                               töntä kaasua oii yli 0.3 miljardia normaalikuu-
32014:                                                     tiometriä. Kaasun käyttösäästöä syntyi mm.
32015:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       siten, että kotimaista puujätettä ja muuta saman-
32016: vasti seuraavaa:                                    tapaista polttoainetta ryhdyttiin käyttämään
32017:                                                     prosesseissa hyväksi entistä tarkemmin. Kävi
32018:    Kun Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuonna      ilmi, ettei toimitussopimuksen mukainen kaasu-
32019: 1971 sovittiin maakaasun toimituksista Suo-         määrä ole markkinoitavissa nykyisen putkiver-
32020: meen, kaikki ennusteet pitivät todennäköisenä,      koston alueelle, vaan tarvitaan olennaisesti laa-
32021: että energian kulutus tulisi maassamme nopeasti     jempaa putkistoa.
32022: kasvamaan. Sovitun aikataulun mukaan kaasun
32023: toimitusmäärien tuli kehittyä seuraavasti:             Sekä kauppa- ja teollisuusministeriön että
32024:                                                     Neste Oy:n tekemissä eri selvityksissä on to-
32025:    vuonna 1974 0.5 mrd normaalikuutiometriä,        dettu, ettei maakaasuputken jatkaminen Lahden
32026:    vuonna 1975 1.0 mrd normaalikuutiometriä,        alueelle tai pidemmälle ole näillä näkymillä
32027:    vuonna 1976 1.1 mrd normaalikuutiometriä,        liiketaloudellisesti kannattavaa. Nesteen on toi-
32028:    vuonna 1977 1.2 mrd normaalikuutiometriä,        minnassaan noudatettava liiketaloudellisia peri-
32029:    vuonna 1978 1.3 mrd normaalikuutiometriä         aatteita eikä se ole pitänyt putken jatkoraken-
32030: ja alkaen vuodesta 1979 1.4 mrd normaalikuu-        tamista mahdollisena. Kysymystä maakaasuput-
32031: tiometriä vuosittain.                               ken jatkamisesta onkin käsiteltävä kansallisena
32032:    Kaasun hankinnasta tehty sopimus on nyt          energiapoliittisena ratkaisuna yhdessä muiden
32033: ollut voimassa tasan kymmenen vuotta ja jatkuu      energiamuotojen käytön tutkimisen kanssa.
32034: sellaisenaan vuoteen 1991 sekä sen jälkeen             Neste Oy on tahollaan pyrkinyt tehostamaan
32035: itsestään viisivuotisin kausin, ellei kumpikaan     maakaasun markkinointia irrottamalla kaasutoi-
32036: osapuoli sano sitä irti.                            minnan omaksi tulosyksikökseen. Markkinoin-
32037:    Vuosien 1973-74 maailmanlaajuinen ns.            nissa on pyritty suuntautumaan uusille alueille,
32038: ensimmäinen energiakriisi muutti perinpohjai-       kuten yhdyskuntien lämmittämiseen maakaa-
32039: sesti energian kulutuksen näkymät maassamme.        sulla. Täten ei kuitenkaan pystytä ratkaisevasti
32040: öljyn hinnan moninkertaistuminen ja sitä seu-       lisäämään kaasun menekkiä.
32041: 4                                             1981 vp.
32042: 
32043:    Maakaasun niin kansainvälinen kuin suoma-         naisesti laajenemaan, sillä on oletettavissa, että
32044: lainenkin hinta seurailee raskaan polttoöljyn        siirtoputki rakennettaisiin silmällä pitäen myös
32045: hintaa. Ennusteiden mukaan tämä sidonnaisuus         Suomen tarpeita.
32046: tulee jatkumaan. Kun maakaasun tuonti Suo-              Maakaasun jakelualue osuu nykyisellään ja
32047: meen alkoi, sillä korvattiin valtaosin puunjalos-    mahdollisen jatkamisenkin jälkeen seuduille,
32048: tusteollisuuden siihen saakka käyttämää raskasta     joilla ei ole mainittavia kotimaisen polttoaineen,
32049: polttoöljyä. Teollisuus ei ole kuitenkaan ollut      mm. turpeen, käyttömahdollisuuksia. Siten maa-
32050: valmis maksamaan kilpailevia muotoja selvästi        kaasu turvaisi hyvin omalta osaltaan Suomen
32051: korkeampaa lämpöarvohintaa. Vuoden 1979 jäl-         energiahuoltoa. Nykyisten hintasuhteiden valli-
32052: keen raskaan polttoöljyn kilpailukyky on hei-        tessa ei kuitenkaan olisi mahdollista käyttää
32053: kentynyt kivihiileen nähden, ja teollisuudella on    maassamme maakaasun toimitussopimuksessa
32054: jopa suunnitelmia korvata käyttämänsä kaasu          mainittua suurinta tarjolla olevaa kolmen mil-
32055: hiilellä. Tämä merkitsisi kaasun käytön vähene-      jardin normaalikuutiometrin vuotuista määrää
32056: mistä nykyisestäänkin.                               kokonaisuudessaan.
32057:    Tämänhetkisillä eri energiamuotojen hinta-            Kyselyn esittäjät ovat aiheellisesti korostaneet
32058: suhteilla on todettava, ettei maakaasu ole Suo-      kahdenvälisen kauppamme puitteissa Neuvosto-
32059: messa kilpailukykyinen etenkään kivihiilen           liitosta hankittavan kaasun tuontiin liittyviä
32060: kanssa. Suurissa laitoksissa se ei pysty kilpai-     kauppapoliittisia ja kansantaloudellisia myöntei-
32061: lemaan raskaan polttoöljynkään kanssa. Niinpä        siä näkökohtia. Bilateraalinen kauppamme toi-
32062: eräät mahdolliset kaasuasiakkaat ovat päätyneet      mii kuitenkin samalla tavoin maailmanmarkkina-
32063: tai päätymässä kivihiilen käyttöön.                  hintojen ja yleisten taloudellisten näkökohtien
32064:    Ympäristöä saastuttamaton maakaasu on pe-         perusteella kuin monenkeskinenkin kauppamme.
32065: riaatteessa kilpailukykyinen energiamuoto yhdys-         Maakaasun käyttöä voitaisiin lisätä mm. sillä,
32066: kuntien ja asuntojen lämmittämisessä. Taaja-         että kunnallisten kaasuputkiverkostojen raken-
32067: missa, joihin kaasua on saatavilla, voitaisiin       taminen asetetaan vähintään yhtä suotuisaan
32068: säästää sekä lämpökeskusten että kaukolämpö-         asemaan aluelämmityksen kanssa valtion lainoja
32069: verkostojen vaatimat investointikustannukset ja      ja rakentamistukea ajatellen. Pääjohdon raken-
32070: johtaa maakaasu suoraan rakennuksiin. Näin           taminen ei tästäkään huolimatta näytä mahdol-
32071: tehdään mm. tiheään asutussa Keski- ja Länsi-        liselta ilman erityisiä tukitoimenpiteitä.
32072: Euroopassa, jossa kaasun ympäristöä säästävät            Lähivuosina tullaan Suomessa tekemään usei-
32073: ominaisuudet ovat erityisen tärkeitä. Maakaa-        takin kauaskantoisia energiapoliittisia perusva-
32074: sulie on ominaista myös hyvä säädettävyys.           lintoja. Hallitus tulee niiden yhteydessä huo-
32075: Sen varastointi ei sen sijaan Suomen oloissa liene   lellisesti tutkimaan myös maakaasun tarjoamat
32076: kovinkaan yksinkertaista mm. huokoisten maa-         mahdollisuudet. Tätä pidetään silmällä myös
32077: lajien puuttuessa.                                   Suomen ja Neuvostoliiton välisessä kaupallis-
32078:    Ruotsi neuvottelee parhaillaan Neuvostoliiton     taloudellisen, teollisen ja tieteellis-teknisen yh-
32079: kanssa omasta maakaasuhankkeestaan. Ajatuk-          teistyön kehittämistä ja syventämistä koskevassa
32080: sen mahdollisesti toteutuessa siirtoputki raken-     pitkän ajanjakson ohjelmassa sekä siihen liitty-
32081: nettaisiin otaksuttavasti Suomen kautta. Tällöin     vässä viime syksynä allekirjoitetussa pöytäkir-
32082: maakaasun saatavuusalue Suomessa tulisi olen-        jassa.
32083:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1981
32084: 
32085:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
32086:                                               N:o 187                                                5
32087: 
32088: 
32089: 
32090: 
32091:                            Tili Riksdagens Herr Talman
32092: 
32093:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        långvariga recessionen dämpade påtagligt till-
32094: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           växten i energikonsumtionen. Som känt är
32095: velse av den 27 mars 1981 tili vederbörande         världsmarknadspriset på naturgas nära samman-
32096: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      hängande med prisutvecklingen för konkurre-
32097: jande av riksdagsman M. Kuoppa m.fl. under-         rande energiformer och i synnerhet oljan.
32098: tecknade spörsmål nr 187:                               För distribution av naturgas tili Finland bygg-
32099:                                                     des, som ett för de båda länderna gemensamt
32100:           Vad ämnar Regeringen göra för att         projekt, ett ledningsnät, som enligt då gällande
32101:        öka importen av naturgas från Sovjet-        uppfattning skulle ha varit tiliräckligt för
32102:        unionen tili den överenskomna mängden        marknadsföringen av den årliga gasmängd om
32103:        1 400 miljoner kubikmeter per år och         1,4 miljarder normalkubikmeter som avtalet
32104:        för att förverkliga det samarbetsprojekt     förutsätter. De försäljningsavtal som Neste Oy
32105:        för förlängning av naturgashuvudled-         ingick omfattade försäljning av hela den dispo-
32106:        ningen som omnämns i det ekonomiska          nibla gaskvoten fram tili år 1977. Kundkretsen,
32107:        långtidsprogrammet, samt för att inleda      som främst består av träförädlingsindustrin,
32108:        förhandlingar om ökad naturgasimport         har dock förmått spara energi i sådan omfatt-
32109:        tillledningens fulla kapacitet, dvs. 3 000   ning, att exempelvis år 1979 över 0,3 miljarder
32110:        miljoner kubikmeter per år?                  normalkubikmeter gas blev osåld. 1nbesparingar
32111:                                                     uppkom t.ex. på så sätt, att man i processerna
32112:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       noggrannare än tidigare började utnyttja in-
32113: samt anföra följande:                               hemskt avfallsvirke och annat liknande bränsle.
32114:    Då Finland och Sovjetunionen år 1971 ingick      Det framgick att den gasmängd som leverans-
32115: avtal om leverans av naturgas tili Finland höll     avtalet förutsätter inte kan marknadsföras på
32116: alla prognoser för troligt att energikonsumtio-     det område som omfattas av det nuvarande led-
32117: nen i vårt land skulle öka snabbt. Enligt den       ningsnätet, och att ett avsevärt längre lednings-
32118: överenskomna tidtabellen skulle gasleveranserna     nät behövs.
32119: utvecklas enligt följande:                              1 olika utredningar, som gjorts av såväl han-
32120:                                                     dels- och industriministeriet som Neste Oy,
32121:    år 1974 0,5 miljarder normalkubikmeter,          har det konstaterats att ett förlängande av na-
32122:    år 1975 1,0 miljard normalkubikmeter,            turgasledningen tili Lahtisregionen eller längre
32123:    år 1976 1,1 miljarder normalkubikmeter,          inte i detta skede vore affärsekonomiskt lönande.
32124:    år 1977 1,2 miljarder normalkubikmeter,          Neste skall i sin verksamhet iaktta affärseko-
32125:    år 1978 1,3 miljarder normalkubikmeter och       nomiska principer och har inte ansett en ut-
32126: från år 1979 1,4 miljarder normalkubikmeter         byggnad av ledningen möjlig. Frågan om en
32127: årligen.                                            förlängning av naturgasledningen skall också
32128:    Avtalet om gasleverans har nu varit i kraft      ses som ett nationellt energipolitiskt avgörande
32129: exakt tio år och fortfar att gälla som sådant       tilisammans med utredandet av möjligheterna
32130: tili år 1991. Därefter förlängs avtalet automa-     att nyttja andra energiformer.
32131: tiskt med fem år i sänder, under förutsättning          Neste Oy har på sitt håll försökt effektivera
32132: att ingendera parten säger upp det.                 marknadsföringen av naturgas genom att avskilja
32133:    Den världsomfattande s.k. första energikrisen    gasverksamheten tili en särskild resultatenhet.
32134: åren 1973-74 ändrade i grunden utsikterna           I marknadsföringen har man strävat tili en
32135: för energikonsumtionen i vård land. Mångdubb-       inriktning på nya områden, såsom uppvärmning
32136: lingen av oljepriset och den därpå följande         av samhällen med naturgas. På detta sätt kan
32137: 088100509W
32138: 6                                            1981 vp.
32139: 
32140: man dock inte på ett avgörande sätt öka gasåt- i Finland där naturgas är tillgänglig växa märk-
32141: gången.                                            bart, eftersom det kan antas att gasledningen
32142:     Såväl det internationella som det finländska skulle byggas med beaktande även av Finlands
32143: priset på naturgas följer priset på tung bränn- behov.
32144: olja. Enligt prognoserna kommer denna bindning       Distributionsområdet för naturgas samman-
32145: att fortgå. Då importen av naturgas till Finland faller för närvarande, och även efter en even-
32146: inleddes, ersatte den främst den tunga brännolja tuell utbyggnad, med områden som inte har
32147: som dittills hade använts inom träförädlingsin- nämnvärda möjligheter att utnyttja inhemskt
32148: dustrin. Industrin har dock inte varit beredd bränsle, såsom t.ex. torv. Sålunda skulle natur-
32149: att betala ett märkbart högre värmevärdespris gasen för sin del väl trygga Finlands energiför-
32150: än för konkurrerande energiformer. Sedan år sörjning. Under rådande prisförhållanden är det
32151: 1979 har den tunga brännoljans konkurrenskraft dock inte möjligt att i vårt land helt utnyttja
32152: i förhållande. till stenkolet försvagats och in- den största möjliga kvantitet om 3 miljarder
32153: dustrin hyser t.o.m. planer på att ersätta gasen normalkubikmeter som nämns i gasleveransav-
32154: med stenkol. Detta skulle medföra att använd- talet.
32155: ningert av gas skulle minska ytterligare.             Spörsmålsställarna har med skäl betonat de
32156:     Under gällande prisförhållanden måste det positiva handelspolitiska och nationalekonomiska
32157: konstateras att naturgasen inte i Finland förmår aspekter, som ansluter sig tili import av natur-
32158: konkurrera med framför allt stenkolet. I stora gas från Sovjetunionen inom ramen för vår
32159: inrättningar kan den inte heller konkurrera bilaterala handel. Vår bilaterala handel utgår
32160:  med den tunga brännoljan. Sålunda har vissa dock, på samma sätt som vår multilaterala han-
32161: möjliga köpare av gas stannat för att använda del, från världsmarknadspriserna och allmän-
32162: stenkol, ellet' håller de på att göra det.         ekonomiska synpunkter.
32163:     Natutgas, som inte smutsar ned miljön, är i       Användningen av naturgas kunde ökas bl.a.
32164: princip en konkurrenskraftig energiform då det genom att kommunala gasledningsnät gavs en
32165: gäller uppvärmning av samhällen och bostäder. minst lika förmånlig ställning med tanke på
32166:  I de tätorter; där gasen är tillgänglig kunde man statslån och byggnadsstöd som blockuppvärm-
32167: inbespara de ihvesteringskostnader som krävs ning. Byggandet av en huvudledning förefaller
32168: för både vät;mecentraler och fjärrvärmenät och trots detta inte möjligt utan särskilda stödåt-
32169: leda gasen direkt tili bostäderna. Så görs bl.a. gärder.
32170:  i det tättbefolkade mellan- och västeuropa, där      Under de närmaste åren kommer Finland att
32171:  gasens tniljövänlighet är särskilt viktig. En god träffa flera vittbärande energipolitiska princip-
32172:  reglerbarhet är även typisk för naturgasen. avgöranden. Regeringen kommer i samband med
32173:  Upplagring av gas· torde däremot inte vara någon dessa att noggrant utreda även de möjligheter
32174:  alldeles enkel uppgift i finländska förhållanden, som naturgasen erbjuder. Detta beaktas även i
32175:  bl.a. på grund av avsaknaden av porösa jordar- långtidsprogrammet för utvecklande och fördju-
32176:  ter.                                              pande av det kommersiella och ekonomiska,
32177:     Sverige förhandlar som bäst med Sovjetunio- industriella och vetenskapligt-tekniska samarbe-
32178:  nen om ett eget naturgasprojekt. Då tanken möj- tet mellan Finland och Sovjetunionen samt i
32179:  ligen · förverkligas skulle ledningen antagligen det protokoll i anslutning härtill som under-
32180:  byggas genom Finland. Härvid skulle det område tecknades senaste höst.
32181:       He1singfors den 28 april 1981
32182: 
32183:                                                                 Utrikesminister Paavo Väyrynen
32184:                                               1981 vp.
32185: 
32186: Kirjallinen kysymys n:o 188
32187: 
32188: 
32189: 
32190: 
32191:                                   Sillantaus ym.: Työehtosopimusjärjestelmän ja työriitojen sovit-
32192:                                       telujärjestelmän toimivuuden turvaamisesta
32193: 
32194: 
32195:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32196: 
32197:    Eduskunnassa on vuoden 1980 valtiopäivil-            mien lakko-oikeuden rajoittamisesta antamas-
32198: lä kiinnitetty useammankin eri kerran hallituk-         saan vastauksessa ministeri Sinikka Luja-Pent-
32199: sen huomiota työehtosopimusjärjestelmämme ja            tilä totesi mm., että "yleisen edun kannalta
32200: työriitojen sovittelujärjestelmämme toimivuu-           olisi perusteltua, että myös tukilakoille säädet-
32201: den turvaamiseen. Näin on tapahtunut mm.                täisiin ennakkoilmoitusvelvollisuus. Kysymys
32202: eräissä kirjallisissa kysymyksissä, minkä lisäksi       tukilakkojen      ennakkoilmoitusvelvollisuudesta
32203: kansanedustaja Jaatisen ym. toimesta tehtiin la-        ohsi kuitenkin syytä käsitellä eräänä puutteelli-
32204: kialoite, jossa ehdotettiin työehtosopimusjärjes-       suutena sovittelujärjestelmässä, joka tulisi sel-
32205: telmän toimivuutta pataunettavaksi työehtoso-           vittää kokonaisuudessaan ottaen huomioon, et-
32206: pimuslain 7 ja 9 §:iä muuttamalla.                      tä toimiva lainsäädäntö voidaan saada alleaan
32207:    Vastatessaan kirjalliseen kysymykseen työrii-        vain työmarkkinajärjestöjen myötävaikutuksel-
32208: tojen sovittelujärjestelmän toimivuuden paran-          la". Vastauksessaan ministeri Luja-Penttilä ko-
32209: tamisesta totesi ministeri Sinikka Luja-Penttilä        rosti erityisesti sitä, että "valtion puolelta oli-
32210: mm., että "työehtosopimuslaissa säädettyjen hy-         si syytä tutkia kokonaisuudessaan sovittelujär-
32211: vityssakkojen markkamäärän korottamisesta on            jestelmän puutteellisuudet".
32212: työmarkkinajärjestöjen kesken käydyissä neu-               Lakko-oikeus ja sen vastuuntuntoinen käyttö
32213: votteluissa oltu varsin pitkälle yksimielisiä".         kuuluvat suomalaiseen työmarkkinapolitiikkaan.
32214: Vastauksessaan ministeri Luja-Penttilä katsoi,          Työehtosopimusjärjestelmän ja työriitojen so-
32215: että työehtosopimuslakia ( 436/46), työriitojen         vittelujärjestelmän toimivuuden pikaisen paran-
32216: sovittelusta annettua lakia ( 420/62) ja työtuo-        tam1sen välttämättömyys käy kuitenkin ilmi
32217: mioistuimesta annettua lakia ( 646/74) koske-           mm. vertailtaessa viime vuosien työtaistelujen
32218: vat muutostarpeet on selvitettävä yhteistyössä          ja niihin osallistuneiden työntekijöiden luku-
32219:  työmarkkinaosapuolien kanssa.                          määriä sekä työtaisteluissa menetettyjä työpäi-
32220:    Kirjalliseen kysymykseen pienten avainryh-           viä ja bruttopalkkoja:
32221: 
32222:                                      Työtaisteluihin                             Työtaisteluissa
32223:                      Työtaiste-      osatll. työntek.      Työtaisteluissa       menetetyt brutto-
32224:         Vuosi        lujen lkm                             menetetyt työpv: t
32225:                                      !km                                         paikat (mk)
32226:         1980           2 100            380 000               1 700 000            290 000 000
32227:         1979           1 753            228 961                 243 399             36 464 000
32228:         1978           1 237            164 600                 132 400             17 645 000
32229: 
32230: 
32231:    Edellä oleva tilasto on vuoden 1980 luku-               Työtuomioistuin antoi vuonna 1980 yhteen-
32232: jen osalta alustava. Lopullisessa tilastossa lu-        sä 149 varsinaista tuomiota, joista yksi oli vä-
32233: vut tulevat kohoamaan. Lisäksi on huomatta-             lituomio. Yli puolet ka1kista työtuomioistui-
32234: va, ettei tilasto kerro niiden työntekijöiden           men käsittelemistä asioista koski työehtosopi-
32235: palkkamenetyksiä, jotka ovat toisten työnteki-          muslain ja työehtosopimusten edellyttämän työ-
32236: jöiden lakkojen vuoksi jääneet työnhaluisina            rauhavelvollisuuden rikkomista sopimusten voi-
32237: työtä vaille.                                           massaoloaikana. Näin siitä huolimatta, että työ-
32238: 088100463D
32239: 2                                             1981 vp.
32240: 
32241: tuomioistuimeen viedään vain murto-osa kai-         pimusrikkomusten ja hyvityssakkokanteiden vä-
32242: kista laittomista lakoista. Viittä tapausta lu-     hentämiseksi".
32243: kuunottamatta työtuomioistuin hyväksyi työn-           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
32244: antajaliiton kanteen joko kokonaan .tai osittain.   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
32245: Vaikka työtuomio1stuimessa nostettujen työrau-      me valtioneuvoston asianomai:sen jäsenen vas-
32246: hakanteiden määrä on laittomien työtaistelujen      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
32247: kokonaismäärään nähden vähäinen, on työtuo-
32248: mioistuimen toimivuus laittomien lakkojen joh-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
32249: dosta joutunut uhanalaiseksi.                              ryhtynyt työehtosopimusjärjestelmässä
32250:    Tilanne vaatiikin pikaista korjausta työehto-           ja työriitojen sovittelujärjestelmässä
32251: sopimuslaissa säädettyihin hyvityssakkoihin.               esiintyvien muutostarpeiden selvittämi-
32252: Vastaavanlaista korjausta edellyttää työriitojen           seksi, joihin mm. ministeri Sinikka Lu-
32253: :sovittelulaki erityisesti koskien avainryhmätyö-          ja-Penttilä on viitannut vastatessaan
32254: taistelujen sovittelua ja tukilakkojen ennakko-            edellä mainittuihin kirjallisiin kysymyk-
32255: ilmoitusvelvollisuutta. Myös työriitojen sovitte-          siin vuoden 1980 valtiopäivillä, ja joi-
32256: lulain rikkomisen sanktiointi kaipaa tarkistusta.          hin myös valtiontilintarkastajat ovat
32257:    On myös todettava, että valtiontilintarkasta-           kertomuksessaan vuodelta 1979 puut-
32258: jien 20. 3. 1981 eduskunnalle antamassa ker-               tuneet, ja
32259: tomuksessa .vuodelta 1979 todetaan: "Valtion-                 milloin Hallitus aikoo ryhtyä tarpeel-
32260: tilintarkastajat edellyttävät, että työrauha- ja           lisiin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin
32261: valvontavelvolli:suuden rikkomista koskevat hy-            edellä mainittujen epäkohtien korjaami-
32262: vityssakkosäännökset saatetaan ajan tasalle so-            seksi?
32263:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
32264: 
32265:          Pentti Sillantaus             Sinikka Karhuvaara             Helena Pesola
32266:          Matti Jaatinen                Eeva Kauppi                    Tuulikki Petäjäniemi
32267:          Heikki Perho                  Esko Koppanen                  Toivo T. Pohjala
32268:          Sampsa Aaltio                 Juhani Laitinen                Eva-Maija Pukkio
32269:          Matti Hakala                  Arto Lampinen                  Ulla Puolanne
32270:          Elsi Hetemäki-Olander         Eero Lattula                   Erkki Pystynen
32271:          Matti Hokkanen                Ritva Laurila                  Helge Saarikoski
32272:          Tapio Holvitie                Anna-Kaarina Louvo             Pertti Salolainen
32273:          Juuso Häikiö                  Pekka Löyttyniemi              Jouni ]. Särkijärvi
32274:          Timo Ihamäki                  Mauri Miettinen                Jalmari T orikka
32275:          Lauri Impiö                   Saara Mikkola                  Martti Ursin
32276:          Aila Jokinen                  Pentti Mäki-Hakola             Tauno Valo
32277:          Pekka Jokinen                 Toivo Mäkynen                  Matti Viljanen
32278:          Heikki Järvenpää              Tapani Mörttinen               Mauri Vänskä
32279:          Ilkka Kanerva                 Olavi Nikkilä                  Ben Zyskowicz
32280:                                        Matti Pelttari
32281:                                               N:o 188                                                 3
32282: 
32283: 
32284: 
32285: 
32286:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32287: 
32288:    Valtiopäiväjärjesty>ksen 37 § :n 1 momentissa     tosopimusjärjestelmän ja tyorutoJen sovittelu-
32289: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        järj>estelmän toimivuuden parantamisesta toden-
32290: olette 27 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn          nut muutostarpeiden olemassaolon. Muutostar-
32291: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         peet on nähty työntekijä- ja työnantajapuolella
32292: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        hyvin erilaisina. Kysymyksiin annetuissa vas-
32293: edustaja Sillantauksen ym. näin kuuluvasta kir-      tauksissa korostettiin, että työmarkkinoiden so-
32294: jallisesta ky,symyksestä n:o 188:                    pimus- ja neuvotteluJärjestelmän kehittämistä
32295:                                                      on pidettävä 'ensisijaisesti työmarkkinajärjestö-
32296:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on         jen välisenä asiana.
32297:        ryhtynyt työehtosopimusjärjestelmässä            Työehtosopimuslakiin, työriitojen sovittelus-
32298:        ja työriitojen sovittelujärjestelmässä        ta annettuun lakiin sekä lakiin työtuomioistui-
32299:        esiintyvien muutostarpeiden selvittämi-       mesta sisältyy .säännöksiä, joilla on tarkoitettu
32300:        seksi, joihin mm. ministeri Sinikka Lu-       suojata työriidan ulkopuolisia tahoja. Tällaisia
32301:        ja-Penttilä on viitannut vastatessaan         säännöksiä ovat muun muassa ennakkoilmoitus-
32302:        edellä mainittuihin kirjallisiin kysymyk-     velvollisuutta ja sanktiointia koskevat lainkoh-
32303:        ,siin vuoden 1980 valtiopäivillä, ja joi-     dat. Työriitojen sovittelujärjestelmän tarkoituk-
32304:        hin myös valtiontilintarkastajat ovat         sena on varmistaa yhteiskunnan toimivuus
32305:        kertomuksessaan vuodelta 1979 puut-           asianmukaisella ja tehokkaalla työriitojen so-
32306:         tuneet, ja                                   vittelulla.
32307:            milloin Hallitus aikoo ryhtyä tarpeel-       Yhteiskunnan toimintojen erikoistuminen ja
32308:        lisiin lains,äädännöllisiin toimenpiteisiin   teknistyminen johtaa siihen, että työtaisteluilla
32309:        edellä mainittujen epäkohtien korjaami-       on ·varsin laajat vaikutukset sekä yhteiskunnan
32310:         seksi?                                       että yksityist•en ihmisten kannalta. Näin ollen
32311:                                                      myös valtion olisi kehitettävä työelämää sää-
32312:    Vastauksena kysymyks·een esitän kunnioitta·       televää lainsäädäntöä siten, että työelämän uu-
32313: vasti seuraavan:                                     distamisella voitaisiin vaikuttaa työtaisteluitten
32314:    Työehtosopimusjärjestelmämme        perustuu      syihin ja siten ehkäistä niiden ~syntyä.
32315: pääosiltaan työehtosopimushtkiin, työriitojen            Työma!'kkinajärjestöjen neuvottdu- ja sopi-
32316: sovittelusta annettuun lakiin ja työtuomioistui-     musjärjestelmään kuuluvat asiat ovat epäkohti-
32317: mesta . annettuun lakiin. Näissä laeissa oleviin     neenkin pitkälti järjestöjen välisiä. Valtion puo-
32318: muutostarpeisiin ovat viime vuosina kiinnittä-       lelta seurataan jatkuvasti työmarkkinajärjestö-
32319: neet valtiovallan huomiota niin työmarkkina-         jen välisten neuvottelusuhteiden kehittymistä.
32320: järjestöt, työtuomioistuin kuin myös yksityiset      Työehtosopimusjärjestelmässä havaittujen puut-
32321: kansanedustajat. Kuten kysymyksessä viitataan,       teiden ja epäkohtien poistamisen tulee kuiten-
32322: sosiaali- ja terveysministeri on vuoden 1980         kin tapahtua yhteisymmärryksessä :työmarkki-
32323: valtiopäivillä vastatessaan silloin esitettyihin     najärjestöjen kanssa.
32324: kirjallisiin kysymyksiin n:ot 326 ja 556 työeh-
32325:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
32326: 
32327: 
32328:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
32329: 4                                             1981 vp.
32330: 
32331: 
32332: 
32333: 
32334:                            Till Riksdagens Herr Talman
32335: 
32336:    I den avsikt 37 § 1 mom. riksdagord-             att ett ändringsbehov föreligger. Ändringsbe-
32337: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder          hovet har uppfattats mycket olika på arbets-
32338: skrivelse av den 27 mars 1981 tili veder-           tagar- och arbetsgivarsidan. I de svar som gavs
32339: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      på spörsmålen betonades att utvecklandet av av·
32340: av följande av riksdagsman Sillantaus m.fl. un-      tals- och förhandlingssystemet på arbetsmark-
32341: dertecknade s.pörsmål nr 188:                       naden i första hand hör uppfattas som en
32342:                                                     fråga för arbetsmarknadsorganisationerna.
32343:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen               I lagen om kollektivavtal, lagen om medling
32344:        vidta för att utreda det behov av änd-       i arbetstvister och lagen om arbetsdomstolen
32345:        ring av kollektivavtalssystemet och sys-     ingår stadganden, avsedda att skydda kretsar
32346:        temet för medling i arbetstvister, som       som står utanför arbetstvisterna. Sådana stad-
32347:        bl.a. minister Sinikka Luja-Penttilä har     ganden är bl.a. de lagrum som gäller skyldig-
32348:        hänvisat till i sina svar på de ovan         heten att avge förhandsmeddelande och sanktio-
32349:        nämnda spörsmålen under 1980 års             nerna. En av avsikterna med systemet för med-
32350:        riksdag och som även har påtalats av         ling i arbetstvister är att trygga samhällets
32351:        statsrevisorerna i deras berättelse för      funktionsduglighet genom en ändamålsenlig och
32352:        år 1979, och                                 effektiv medHng i arbetstvister.
32353:           när ämnar Regeringen skrida till nö-          Då samhällets funktioner specialiset:?JS och
32354:        diga lagstiftningsåtgärder för avhjälpan-    blir mera tekniska leder detta till att arbets-
32355:        de av de ovan nämnda missförhållan-          strider ofta får synnerligen vittbärande följder
32356:        dena?                                        både ur samhällets och den enskilda män-
32357:                                                     niskans synpunkt. Sålunda borde även staten
32358:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       utveckla den lagstiftn1ng som reglerar arbets-
32359: samt anföra följande:                               livet så, att man genom att tillföra arbetslivet
32360:    Vårt kollektivavtalssystem baserar sig i hu-     nya element, kunde påverka orsakerna tili att
32361: vudsak på lagen om kollektivavtal, lagen om         arbetsstrider uppkommer och därigenom för-
32362: medling i arbetstvister och lagen om arbets-        hindra deras uppkomst.
32363: domstolen. Arbetsmarknadsorganisationerna, ar-          Frågor som gäller arbetsmarknadsorganisa-
32364: betsdomstolen och enskilda riksdagsmän har          tionernas förhandlings- och avtalssystem an-
32365: under senare år fäst statsmaktens uppmärksam-       kommer, med alla sina missförhållanden, myc-
32366: het vid ·behovet av ändringar i dessa lagar.        ket långt på organisationerna. Från tStatens sida
32367: Såsom i spörsmålet anförs, har social- och          följer man fortgående utvecklandet av förhand-
32368: hälsovårdsministeriet under 1980 års riksdag        lingsrelationerna mellan arbetsmarknadsorgani-
32369: vid besvarandet av de då framställda spör,små-      sationerna. Ett avlägsnande av de brister och
32370: len nr 326 och 556 angående förbättrande av         missförhållanden som iaktt·agits i kollektivav-
32371: effektiviteten i kollektivavtalssystemet och sys-   talssystemet måste dock ske i samförstånd med
32372: temet för medling i arbetstvister konstaterat       arbetsmarknadsorganisa tionerna.
32373:      Helsingfors den 29 april 1981
32374: 
32375: 
32376:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luia-Penttilä
32377:                                              1981 vp.
32378: 
32379: Kirjallinen kysymys n:o 189
32380: 
32381: 
32382: 
32383: 
32384:                                  Savola ym.: Asnntotuotantovarojen jakoperusteista
32385: 
32386: 
32387:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32388: 
32389:    Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvion          kiintiö on tänä vuonna joko pienentynyt vuo-
32390: yleisperusteluissa todetaan mm., että "Alueel-      desta 1980 tai määrärahat ovat jääneet alle
32391: lisia työttömyyseroja pyritään supistamaan          vuoden 1981 kiintiön. Kuvaavaa on myös, että
32392: alueellisin erityisprojektein sekä mitoitettaessa   kaikkein vaikeimmissa kunnissa on molemmissa
32393: tulo- ja menoarvion määrärahojen työohjelmia        kohdin menty taaksepäin.
32394: ja käyttösuunnitelmia. Hallitus pyrkii siihen,         Edellä oleva osoittaa, että valtion tulo- ja
32395: että valtion töissä ja valtion tukemissa inves-     menoarviosta poiketen ei siinä olevaa 150 mil-
32396: toinneissa ei tapahdu vähennystä työvoimavah-       joonan markan määrärahaa ole jaettu työllisyys-
32397: vuudessa vaikeimmilla työttömyysalueilla", sekä     perusteisesti, niin kuin olisi pitänyt.
32398: että "Alueellisten työttömyyserojen supistami-         Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
32399: seen sekä maastamuutosta tai muuttotappiosta        järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
32400: kärsivien kuntien työllisyyden hoitoon kiinni-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32401: tetään erityistä huomiota." Tämän lisäksi mo-       vaksi seuraavan kysymyksen:
32402: mentin 26.12.83 (Asuntolainat) perustelujen
32403: mukaan "Uustuotannon myöntämisvaltuudesta                     Miksi valtion vuoden 1981 tulo- ja
32404: on 150 milj. mk tarkoitus jakaa työllisyyspe-              menoarviossa asuntotuotantovaroissa ole-
32405: rusteisesti".                                              vaa 150 miljoonan markan määrärahaa
32406:     Maassamme on yli 40 kuntaa, joissa työttö-             ei ole jaettu työllisyysperusteisesti, niin
32407: myysaste on yli 10 prosenttia. Tarkasteltaessa             kuin talousarvion perusteluissa edellyte-
32408: asuntotuotantomäärärahojen jakoa näiden kun-               tään?
32409: tien kohdalla havaitaan, että jokaisen kunnan
32410:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
32411: 
32412:          Petter Savola                 Mikko Pesälä                   Matti Maijala
32413:          Hannu Tenhiälä                Veikko Pihlajamäki             Orvokki Kangas
32414:          Juhani Tuomaala               Juhani Saukkonen               Pentti Poutanen
32415:          Kauko Juhantalo               Mauno Manninen                 Väinö Raudaskoski
32416:          Markku Kauppinen                                             Paavo Vesterinen
32417: 
32418: 
32419: 
32420: 
32421: 088100464E
32422: 2                                             1981 vp.
32423: 
32424: 
32425: 
32426: 
32427:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32428: 
32429:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                                                    milj.mk
32430: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Lapin lääni ..................... . 13,9
32431: olette 27 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn          Oulun lääni ..................... . 20,5
32432: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Pohjois-Karjalan lääni ............. .           8,2
32433: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Kuopion lääni ................... .              6,1
32434: edustaja Petter Savolan ym. näin kuuluvasta          Keski-Suomen lääni ............. .               9,5
32435: kirjallisesta kysymyksestä n:o 189:                  Mikkelin lääni .................. .              6,5
32436:                                                      Vaasan lääni . . . . . . . . . . . . ....... . 15,7
32437:           Miksi valtion vuoden 1981 tulo- ja         Kymen lääni ................... .                8,8
32438:        menoarviossa asuntotuotantovaroissa ole-      Hämeen lääni ................... . 17,9
32439:        vaa 150 miljoonan markan määrärahaa           Turun ja Porin lääni ............. . 10,4
32440:        ei ole jaettu työllisyysperusteisesti, niin   Uudenmaan lääni ............... . 18,4
32441:        kuin talousarvion perusteluissa edellyte-                                           Yhteensä 135,9
32442:        tään?
32443:                                                         Edellä olevasta havaitaan, että jaossa on
32444:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       suunnattu enemmän varoja niihin lääneihin,
32445: seuraavaa:                                           joissa työllisyystilanne on vaikea.
32446:    Asuntohallitus on tämän kysymyksen johdos-           Työllisyysperusteisesti jaettavaa määrärahaa
32447: ta antamassaan lausunnossa todennut mm. seu-         ei ole kokonaisuudessaan jaettu, mutta asunto-
32448: raavaa:                                              hallitus lausuntonsa mukaan tulee vielä jakamat-
32449:    Kuluvan vuoden asuntolainojen jaossa on eri-      ta olevia varoja myöntäessään ottamaan työlli-
32450: tyistarvemäärärahan osalta pyritty ottamaan          syysnäkökohdat huomioon niin, että asetettu
32451: huomioon lääninhallitusten asiassa antamat lau-      tavoite saavutetaan. Kuluvan vuoden myöntä-
32452: sunnot. Näissä lausunnoissa on asetettu kiireel-     misvaltuutta on käyttämättä vuokrataloille noin
32453: lisyysjärjestykseen kunnat, joissa asuntojen tuo-    70 miljoonaa markkaa sekä omakotitaloille noin
32454: tantotarve on lisääntynyt työpaikkalisäysten,        66 miljoonaa markkaa, joten asetettu tavoite
32455: elinkeinoelämän vilkastumisen tai muun syyn          tullaan saavuttamaan ja ilmeisesti myös selvästi
32456: vuoksi. Lisäksi on pyritty ottamaan huomioon         ylittämään.
32457: kunnan työllisyystilanne asuntohallituksen saa-         Paluumuuttajille arvioidaan ·kuluvan vuoden
32458: mien tietojen perusteella.                           lainoitukseen varatusta määrärahasta tällä het-
32459:    Seuraavassa on esitetty lääneittäin tämän-        kellä myönnetyn noin 1/3. Kun paluumuutta-
32460: hetkinen asuntolainojen myöntämistilanne 150         jista noin 70 % suuntautuu työttömyysläänei-
32461: miljoonan markan työllisyysmäärärahan osalta.        hin, tulee tänä vuonna vielä myönnettäväksi
32462: Yhteenvedossa ovat mukana 13. 3. 1981 tehdyt         arviolta 35 miljoonan markan omakotilainat
32463: päätökset sekä ns. paluumuuttajille 7. 4. 1981       työttömyysalueille.
32464: annetut myöntämisosoitukset, määrältään 26              Edellä sanotun lisäksi asuntohallitus tulee oh-
32465: miljoonaa markkaa.                                   jaamaan mahdollisuuksien mukaan varoja kun-
32466:                                                      tiin, joissa työllisyYstilanne ja asuntojen raken-
32467:                                                      tamistarve sitä edellyttävät.
32468:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
32469: 
32470:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
32471:                                               N:o 189                                                               3
32472: 
32473: 
32474: 
32475: 
32476:                            Tili Riksdagens Herr Taiman
32477: 
32478:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen                                                            milj.mk
32479: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       Lapplands Iän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,9
32480: av den 27 mars 1981 tili vederbörande medlem        Uleåborgs Iän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20,5
32481: av statsrådet översänt avskrift av föijande av      Norra Kareiens Iän . . . . . . . . . . . . . . . .        8,2
32482: riksdagsman Petter Savola m. fl. undertecknade      Kuopio Iän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    6,1
32483: spörsmåi nr 189:                                    Mellersta Finiands Iän . . . . . . . . . . . . .          9,5
32484:                                                     St. Michels Iän . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     6,5
32485:           Varför har det anslag om 150 miij.        Vasa Iän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,7
32486:        mk som ingår i bostadsproduktionsmed-        Kymmene Iän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       8,8
32487:        Ien i statsfövsiaget för år 1981 inte        Tavastehus Iän . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17,9
32488:        fördeiats enligt sysselsättningsgrunder på   Aho och Björneborgs Iän . . . . . . . . . . 10,4
32489:        det sätt som förutsatts i motiveringen       Nylands Iän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18,4
32490:        tili statsförslaget?                                                              Sammanlagt 135,9
32491:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Av det ovanstående framgår att mera medel
32492: samt anföra följande:                               beviljats de Iän, i vilka sysselsättningsläget är
32493:    Bostadsstyrelsen har i sitt utlåtande med        svårt.
32494: anledning av detta spörsmål framhållit bl. a.          Anslaget, som skall fördelas utgående från
32495: föijande:                                           sysselsättningssynpunkter, har inte fördelats i
32496:    Vid fördelningen av innevarande års bostads-     sin helbet, men bostadsstyreisen kommer, enligt
32497: Iån i fråga om anslagen för specialbehov för-       vad den uppgivit, att vid beviljandet av de
32498: sökt beakta länsstyrelsernas utlåtanden om          återstående medlen beakta sysseisättningssyn-
32499: frågan. 1 dessa utlåtanden har de kommuner,         punkterna så, att det uppställda måiet nås. Av
32500: där bostadsbehovet tilitagit på grund av att an-    beviliningsfullmakten för innevarande år åter-
32501: taiet arbetsplatser ökat och näringslivet blivit    står för hyreshus ca 70 milj. mk samt för
32502: livaktigare eller på grund av andra orsaker,        småhus ca 66 milj. mk, varför det uppställda
32503: placerats i skyndsamhetsordning. Vidare har         målet kommer att nås och uppenbarligen även
32504: man försökt beakta sysselsättningsläget i res-      att överskridas märkbart.
32505: pektive kommun på basen av de uppgifter som            Det beräknas att hittilis ungefär 1/3 av lå-
32506: inkommit tili bostadsstyrelsen.                     nemedlen, som reserverats för belåning under
32507:    Nedan redovisas de medel som hittilis be-        innevarande år för återvändare, har beviljats.
32508: viljats av anslaget om 150 milj. mk. Samman-        Då omkring 70 % av de återvändande söker
32509: ställningen omfattar de beslut som gjorts 13. 3.    sig tili Iän med stor arbetsiöshet, kommer i år
32510:  1981 samt de medel, 26 milj. mk som 7. 4.          ännu att beviljas småhuslån om ca 35 milj.
32511:  1981 beviljats återvändare.                        mk i områden med arbetslöshet.
32512:                                                        Utöver vad som ovan anförts kommer bo-
32513:                                                     stadsstyrelsen att i mån av möjlighet styra me-
32514:                                                     del tili kommuner, i vilka sysselsättningsläget
32515:                                                     och bostadsbyggnadsbehovet det förutsätter.
32516:      Helsingfors den 29 april 1981
32517: 
32518:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
32519:                                               1981 Yp.
32520: 
32521: Kirjallinen kysymys n:o 190
32522: 
32523: 
32524: 
32525: 
32526:                                   Joutsenlahti: Maitotaloustuotteiden käytön edistämisestä
32527: 
32528: 
32529:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h. e 11 e
32530: 
32531:    Jatkuvasti tuodaan esiin, että maassamme          valistustyötä tarvittaisiin, jotta kansalaiset oppi-
32532: olisi liikatuotantoa maitotaloustuotteiden koh-      sivat ymmärtämään erilaisten maitotaloustuot-
32533: dalla. Tämä ei pidä paikkaansa, koska maaham-        teiden ravintoarvot ja sen, miten monipuoli-
32534: m<: tuodaan ravintorasvoja margariinien valmis-      sesti niitä voidaan käyttää ja niiden kulutusta
32535: tamista varten enemmän kuin mitä maastamme           lisätä esimerkiksi juuri juustojen, jugurttien,
32536: viedään voita ulkomaille. Kuitenkin tämän joh-       viilien ja muiden tuotteiden kohdalla.
32537: dosta on maassamme ruvettu keräämään mark-              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
32538: kinoimismaksuja, jotka rasittavat ennestaan          päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
32539: ahdinkotilanteessa olevia perheitä ja pienviljeli-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
32540: jöitä. Jotta markkinoimismaksujen keräämisestä       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32541: voitaisiin välttyä, olisi kaikin mahdollisin kei-
32542: noin edistettävä kotimaisten maitotaloustuottei-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32543: den käyttöä ja tässä olisi nimenomaan lisättävä              ryhtyä, jotta erilaisissa yhteiskunnan lai-
32544: maitotaloustuotteita erilaisten yhteiskunnan lai-            toksissa ruvetaan käyttämään entistä
32545: tosten ruokavaliossa, jolloin tulevat kysymyk-               runsaammin maitotaloustuotteita ja että
32546: seen esimerkiksi koulu~, sa~raalat, vankilat,                maitotaloustuotteiden käyttöä edistetäan
32547: varuskunnat, päiväkodit, virastot jne. Myös                  eril~isin valistustoimenpitein?
32548: 
32549:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
32550: 
32551:                                           Anssi Joutsenlahti
32552: 
32553: 
32554: 
32555: 
32556: 0881004909
32557: 2                                               1981 vp.
32558:                                                                                                         , ..
32559:                                                                                               ~·-~-~:   :...,.~~' ·.:..~..:.
32560: 
32561: 
32562: 
32563:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32564: 
32565:     Valtiopäiväjärjestyksen 3} § :n _1 m()mentissa · taal;l ns. ateriapakettia, joka sisältää 2 dl maito-
32566: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tai piimäannoksen sekä 10 g voita. Tällaisia
32567: olette kirjeellänne n:o 668 27 päivänä maalis- aterioita valmistettiin esim. vuonna 1979 12
32568: kuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston . asian- milj. kpl.             _.
32569: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja · · Ravitsemuskasvatus alkaa jo nuorena. Koulu-
32570: Joutsenlahden tekemän seuraavan kirjallisen toimen osalta mainittakoon kouluhallituksen
32571: kysymyksen n:o 190:                                    ohjeet kouluateriasta (yleisk. 2033; .2522/19.73
32572:                                                        sekä 2832/1977), joissa· ru6kajuomaksi sekä
32573:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo välipaloiksi suositellaan yksinomaan maitoval-
32574:          ·-ryhtyä, jotta erilaisissa yhteiskunnan lai- misteita: Peruskoulun oppilaat saavat ka:nsalais-
32575:           toksissa · ruvetaan käyttämään entistä taidon ja kotitalouden opetuksen yhteydessä
32576:           runsaammin maitotalöustuotteita ja että myös tietoja maidon ja maitovalmisteiden· ra-
32577:           maitotäkmstuotteiden käyttöä edistetään vintosisällöstä. Kotitalouden opetuksessa oppi-
32578:           erilaisin· valistustoimenpitein?             laat perehdytetään maitovalmisteiden monipuo-
32579:                                                        liseen käyttöön. Lisäksi kouluhallitus on yhteis-
32580:     Vastauksena· kysymykseen esitän kunnioitta- työssä Maito ja Terveys ry:n kanssa järjestänyt
32581: vasti seuraavaa:                                       erilaisia kampanjoita ja kilpailuja, kuten perus-
32582:  .. Suorrialaisessl\_ kansanravitsemuksessa maito koulun kuudesluokkalaisille tarkoitetun Maito-
32583: ja inaito_taloustuotteet ovat keskeisellä sijalla      kannukisari, jota toteutetaan jo neljättä kertaa.
32584: jä tämän asian merkitys sekä ravitsemukselli-          Kisaan   kuuluu urheilusuoritusten lisäksi ravinto-
32585: selta, karisantaloudelliselta ja maatalouspoliitti- ja maitotietoutta kilpailutehtävirieen.
32586: selta kannalta on yleisesti tunnustettu. Lukuisin         Ammattikasvatushallituksen :oppilasniokailu~
32587: valtiovallan maitotaloustuotteisiin kohdistamln        työryhmä    on muistiossaan vuodelta 1978 anta~
32588: tukitoimenpitein on pyritty säilyttämään maito- nut ohjeita kouluruokailun järjestämisestä am-
32589: taloustuotteiden kilpailuasema muiden niitä mattikasvatushallituksen alaisissa oppilaitoksis-
32590: korvaavien ravintoaineiden rinnalla. Valtioval- sa. Ohjeiden mukaan oppilasaterialla on tarjot-
32591: lan taholta on ravitsemuksellisiin kysymyksiin tava ruokajuomaa kuten maitoa tai hapanmaito-
32592: kiinnitetty runsaasti huomiota. Muun muassa valmisteita ainakin 2 desilitraa ruokailijaa koh-
32593: valtioneuvoston asettama valtion ravitsemusneu- den, vuorokaudessa kuitenkin enintään 8 desi-
32594: vottelukunta on saattanut julkisuuteen suoma- litraa, voita 10-15 grammaa ruokailijaa koh-
32595: laisen ruokavaliomallin ja tehnyt ehdotuksen den, kuitenkin niin, että vaihtoehtoisesti myös
32596: Suomen ravitsemuspoliittiseksi ohjelmaksi, jois- muuta ravintorasvaa on tarjolla.
32597: sa kummassakin maitotaloustuotteiden tärkeys              Edellä mainittuja ohjeita on käsitelty mm.
32598: tuodaan esille.                                        oppilaitosten   keittiöhenkilöstön täydennyskou-
32599:     Erilaisten yhteiskunnan laitosten ruokava- lutuskursseilla.
32600: lioissa maitotaloustuotteet ovat keskeisellä si-          Esille ei ole tullut tapauksia, joissa maito-
32601: jalla. Ruokavalioiden laadinnassa on noudatettu taloustuotteiden käyttöä yhteiskunnan laitok-
32602: mainitun valtion ravitsemusneuvottelukunnan sissa olisi perusteettomasti pyritty vähentä-
32603: ruokavaliomallin suosituksia, jotka tähdentävät mään. Valistustoiminnassa ja annetuissa ohjeissa
32604: maitotaloustuotteiden käytön tärkeyttä. Esi- on päinvastoin painotettu maitotaloustuottei-
32605: merkkeinä runsaasti maitotaloustuotteita käyt- den merkitystä ruokavaliossa. Näin ollen ei näyt-
32606: tävistä laitoksista voidaan mainita puolustus- täisi olevan tarvetta ryhtyä sellaisiin uusiin
32607: voimat, sosiaali- ja terveysministeriön alaiset toimenpiteisiin, joilla pelkästään yhteiskunnan
32608: laitokset sekä vankeinhoitolaitos. Valtion työ- laitoksissa pyrittäisiin lisäämään maitotalous-
32609: paikkaruokailusta vastaavan Valtion ravitsemis- tuotteiden kulutusta.
32610: keskuksen ruokavaliossa hinnoittelulla suosi-
32611:       Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1981
32612: 
32613:                                                                              Ministeri Veikko Saarto
32614:                                                N:o 190                                               3
32615: 
32616: 
32617: 
32618: 
32619:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n
32620: 
32621:    .I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        under år 1979 framställdes 12 milj. dylika
32622: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse        måltider.
32623: nr 668 av den 27 mars 1981 tili vederbörande            Näringsfostran inleds redan vid unga år.
32624: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1-       Beträffande skolväsendet kan nämnas skolsty-
32625: jande av riksdagsman Joutsenlahti ställda spörs-     relsens direktiv om skolmåltider (cirkulär
32626: må1 nr 190:                                          2033, 2522/1973 samt 2832/1977), i vilka
32627:                                                      uteslutande mjölkprodukter rekommenderas
32628:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       som måltidsdryck och mellanmål. Eleverna i
32629:        ta för att användningen av mjö1khus-          grundskolan får i samband med undervisningen
32630:        hållningsprodukter vid olika samhälle-        i medborgarfärdighet och huslig ekonomi även
32631:        liga inrättningar skulle öka och be-          kunskaper om mjölkens och mjölkprodukternas
32632:        främjas genom olika slags upplysande          näringsinnehåll. I undervisningen i huslig eko-
32633:        åtgärder?                                     nomi blir eleverna insatta i mjölkprodukternas
32634:                                                      mångsidiga användning. Dessutom har skol-
32635:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        styrelsen i samarbete med Mjölk och Hälsa rf
32636: samt anföra fö1jande:                                anordnat olika slags kampanjer och tävlingar,
32637:    Inom den finländska folknäringen innehar          såsom den för grundskolans sjätteklassister av-
32638: mjölk och mjölkprodukter en central ställning        sedda trekampen om mjölkkannan, viiken redan
32639: och betydelsen av detta är allmänt erkänd ur         arrangerats för fjärde gången. Trekampen om-
32640: såvä1 näringsmässig, nationa1ekonomisk som           fattar förutom idrottsprestationer även täv-
32641: lantbrukspolitisk synvinkel. Genom otaliga           lingsuppgifter i närings- och mjölkkunskap.
32642: statliga stödåtgärder som gällt mjölkhushåll-           Yrkesutbildningsstyrelsens arbetsgrupp för
32643: ningsprodukter har man försökt bevara deras          elevbespisning har i sitt betänkande från år
32644: konkurrenskraft jämfört med ersättande nä-           1978 givit direktiv angående anordnandet av
32645: ringsämnen. Från statligt håll har näringsfrågor     skolmåltider i läroanstalter som underlyder
32646: fått mycket uppmärksamhet. Bland annat har           yrkesutbildningstyrelsen. Enligt direktiven skall
32647: statens näringsdelegation, som tilisatts av stats-   vid elevmåltid serveras minst 2 deciliter mål-
32648: rådet, offentliggjort en modell för fin1ändska       tidsdryck såsom mjölk ellet någon surmjölks-
32649: matvanor och uppgjort förs1ag tili ett närings-      produkt per person, dock högst 8 deciliter i
32650: po1itiskt program för Finland. Mjölkhushåll-         dygnet, och 10-15 gram smör per person,
32651: ningsprodukternas vikt framhålls i bägge.            dock så att något annat näringsfett även ser-
32652:    I olika samhälleliga inrättningars matord-        veras som alternativ.
32653: ningar intar mjölkhushållningsprodukterna en            Ovan nämnda direktiv har behandlats bl.a.
32654: central ställning. Vid uppgörandet av matord-        vid fortbildningskurser för läroanstalternas
32655: ning har man följt rekommendationerna i              kökspersonal.
32656: statens näringsdelegations modell, som po-              Det har inte framkommit sådana fall, där
32657: ängterar vikten av att använda mjö1khushåll-         man vid samhälleliga inrättningar grundlöst
32658: ningsprodukter. Som exempel på inrättningar          skulle ha försökt minska användningen av
32659: som använder rikligt med mjölkhushållnings-          mjö1khushållningsprodukter. Informationsverk-
32660: produkter kan nämnas försvarsmakten, socia1-         samheten och givna direktiv har tvärtom po-
32661: och hälsovårdsministeriet under1ydande inrätt-       ängterat mjö1khushållningsprodukternas bety-
32662: ningar och fångvården. Statens förplägnads-          delse i matordningen. Sålunda syns det inte vara
32663: central, som svarar för statens arbetsplats-         nödvändigt att vidta sådana nya åtgärder som
32664: bespisning, rekommenderar genom sin prissätt-        skulle sträva tili att öka konsumtionen av
32665: ning ett s.k. måltidspaket, som innehåller 2 dl      mjölkhushållningsprodukter enbart vid sam-
32666: mjö1k eller surmjölk och 10 g smör. T.ex.            hälleliga institutioner.
32667:      Helsingfors den 6 maj 1981
32668: 
32669:                                                                             Minister Veikko Saarto
32670:                                                .1981 vp.
32671: 
32672: Kirjallinen kysymys n:o 191
32673: 
32674: 
32675: 
32676: 
32677:                                    Kemppainen ym.: Lääkkeiden hintojen alentamisesta
32678: 
32679: 
32680:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32681: 
32682:    Lääkemenot ovat varsin huomattava osa ter-         kaan hinnankorotustarvetta ei perustellusti ole,
32683: veydenhuollon kustannuksista. Vuonna 1979 ne          vaan pikemminkin lääkkeiden hintoja tulisi
32684: muodostivat 16% koko terveydenhuollon me-             alentaa.
32685: noista. Yksityisen ihmisen terveydenhuoltome-             Lääkemarkkinoiden kantelloituminen ja lää-
32686: noista lääkekulut ovat 40 % ja asukasta koh-          ketehtaiden sopiminen keskenään yhteisestä
32687: den ne olivat v. 1979 243,40 mk. Apteekkien           lääkkeiden hintatasosta on johtanut siihen, että
32688: lääkemyynti samana vuonna liikevaihtoineen            läåikema11kkinoilla ei ole enää esiintynyt ns. va-
32689: oli 1 362,6 milj. mk. Yhteiskunnan varoja lää-        paata ikilpailua, joika olisi ,vaikuttanut lääkkei-
32690: kekustannusten pdttämiseen ohjautui KELA:n            den hintojen nousua hillitsevästi.
32691: kautta 735 milj. mk.                                      Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on
32692:    Eduskunta hyväksyi viime vuoden marras-            valvoa lääkkeiden hintojen kohtuullisuutta. Nyt
32693: kuussa tasausverolain 3 §:ään :muutoiksen, jol-       ministeriön tulisikin ryhtyä toimenpiteisiin tar-
32694: la lääkkeistä kannettavan tasausveron määrä           kistaakseen lääkkeiden todelliset hintaperusteet
32695: alennettiin 4,1 % :sta 1,7 %: iin. LäåikkeLtä ;tuo-   ja mahdollisuudet kaikkien lääkkeiden hintojen
32696: tiin maahamme v. 1979 432,3 miljoonan mar-             alentamiseen 15-20 % :lla. Tällä olisi huomat-
32697: kan ja lääkeraaka-aineita 112,5 miljoonan mar-        tava merkitys niin yksityisten kansalaisten lää-
32698: kan arvosta. Tasausveron alennuksen tulisi nä-        kemenoihin kuin yhteiskunnalle aiheutuviin
32699: kyä lääkkeiden hintojen alennuksena tai aina-         kustannuksiin.
32700: kin korotuspaineen estäjänä.                              Edellä olevan perusteella es1tämme kun-
32701:     1. 9. 1980 alensi eräs suuri ruotsalainen lää-    nioittaen valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mo-
32702: ketehdas penisilliinivalmisteidensa hintoja mer-      mentin perusteella valtioneuvoston asianomai-
32703: idttävästi, n. 18 %. Låihes välittömästi suuri        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
32704:  suomalainen lääketehdas alensi oman vastaavan        sen:
32705:  tuotteensa hintaa 17 % ilmeisesti kilpailusyistä.
32706: Tämä esimerkki osoittaa, että lääkkeiden hin-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32707: tataso on liian korkea ja jopa sen suoranaiseen              siin alentaakseen lääkkeiden hintoja,
32708:  alentamiseen on varaa.                                      jotka tällä hetkellä ovat samansuuruiset
32709:     Nyt käydään parhaillaan neuvotteluja lääk-               kaikilla lääketehtailla yhteiseen sopi-
32710:  keiden hintojen korotuksista, huolimatta mm.                mukseen perustuen, ja valvoakseen, et-
32711:  edellä mainitusta tasausveron alennuksesta.                 tei lääkemarkkinoiden kartelloituminen
32712:  Edellä mainittu esimerkki penisilliinin hinnan              vastaisuudessa aiheuta yhteiskunnalle
32713:  alentamisesta antaa aiheen epäillä, että aina-              ylimääräisiä lääkekustannuksia?
32714:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
32715: 
32716:           Arvo Kemppainen                M.-L. Salminen                  Helvi Niskanen
32717:           Jacob Söderman                 Terho Pursiainen                E.-J. Tennilä
32718:           Ulla-Leena Alppi               Unto Ruotsalainen               Niilo Koskenniemi
32719:           Lauha Männistö                 Jarmo Wahlström                 Liisa Jaakonsaari
32720:           Aulis Juvela                   Seppo Toiviainen                1.-C. Björklund
32721:           Juhani Vähäkangas              Mikko Kuoppa                    Vappu Säilynoja
32722:           Inger Hirvelä                  Kati Peltola                    Marjatta Mattsson
32723: 0881004588
32724: 2                          1981 vp.
32725: 
32726:     Mikko Ekorre      Heli Astala          Kaarina Suonio
32727:     Sten Söderström   Pauli Puhakka        Mikko Elo
32728:     Matti Järvenpää   Olli Helminen        Juhani Raudasoja
32729:     Kauko Tamminen    Jouko Tuovinen       Pentti Lahti-Nuuttila
32730:     Arvo Salo         Anna-Liisa Jokinen   Niilo Hämäläinen
32731:     Irma Rosnell      Lea Savolainen       Kaj Bärlund
32732:     Maija Rajantie    Anna-Liisa Piipari   Matti Luttinen
32733:     V. J. Rytkönen    Tarja Halonen        Eino Grönholm
32734:     Bror LiUqvist     Pertti Hietala       Pentti Liedes
32735:     Paula Eenilä      Jouko Skinnari       Helge Siren
32736:                                               N:o 191                                              3
32737: 
32738: 
32739: 
32740: 
32741:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32742: 
32743:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tukset yms.) muihin kysymyksessä olevan 'tauti-
32744: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tilan hoitoon, tutJkimukseen tai ,taudin ehkäise-
32745: olette 27 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn         miseen käytettäviin keinoihin ja menetelmiin,
32746: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           - valmisteen tukkumyyntihinta valmistus-
32747: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       maassa ja muissa maissa,
32748: edustaja Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kir-           - valmistustavan, mat·eriaalin, käyttötarkoi-
32749: jallisesta kysymyksestä n:o 191:                    tuksen yms. vaikutus hintaan.
32750:                                                        Edellä mainittujen seikkojen selvittämiseksi
32751:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      on apteekkitavara-asetuksessa säännös ( 15 a §
32752:        siin alentaakseen lääkkeiden hintoja,        3 mom.), jonka mukaan hakija on velvollinen
32753:        jotka tällä hetkellä ovat samansuuruiset     tarvittaessa esittämään lääkintöhallitukselle
32754:        kaikilla lääketehtailla yhteiseen sopi-      muun muassa perusteet hinnan kohtuullisuu-
32755:        mukseen perustuen, ja valvoakseen, et-       delle. Tätä menettelyä on joudutlt:u useasti so-
32756:        tei lääkemarkkinoiden kartelloituminen       veltamaan, mikä käytännössä on useimmiten
32757:        vastaisuudessa aiheuta yhteiskunnalle        johtanut siihen, että valmistaja on alentanut
32758:        ylimääräisiä lääkekustannuksia?              alunperin esittämäänsä hintaa.
32759:                                                        Siinä vaiheessa kun uudelle ulkomaiselle val-
32760:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       misteelle haetaan myyntilupaa Suomessa, on
32761: vasti seuraavaa:                                    vertailukohtana hinnan kohtuullisuutta arvioi-
32762:    Apteekkitavaralain 10 a §:n mukaan farma-        taessa lähinnä valmistusmaassa ja mahdollisesti
32763: seuttista erikois\Va1misteitJta saa maassa myydä    muissa Pohjoismaissa hyväksytty hinta. Mikäli
32764: tai muuten kulutukseen luovuttaa lääkintöhalli-     valmiste muutoin täyttää myyntiluvan edelly-
32765: tuksen annettua siihen luvan. Myyntiluvan           tykset, on keskeinen merkitys hinnan kohtuulli-
32766: myöntämisen eräänä edellytyksenä on, sen jäl-       suutta arvioitaessa lääkkeen käyttökelpoisuudel-
32767: keen kun lääke on todettu tarkoituksenmukai-        la ja tehokkuudella verrattuna käyttötarkoituk-
32768: seksi, että se on myös hinnaltaan kohtuullinen.     seltaan vastaaviin valmisteisiin. Jos uudella
32769:    Lääkintöhallituksen yhteydessä sen apuna         lääkkeellä ei saavuteta hoidossa merkittäviä
32770: toimii lääkeainelautakunta, joka koostuu lää-       etuja ja hoitokustannukset tulevat sillä olennai-
32771: kintöhallituksen virkamiehistä sekä ulkopuoli-      sesti korkeammiksi kuin muilla käyttötarkoituk-
32772: sista farmasian ja lääketieteen eri alojen asian-   seltaan vastaavilla lääkkeillä, uuden valmisteen
32773: tuntijoista. Lääkeainelautakunnan tehtävänä on      hintaa on pidettävä kohtuuttomana siitäkin
32774: antaa lausuntonsa farmaseuttisia erikoisvalmis-     huolimatta, että hinta muissa maissa olisi hy-
32775: teita koskevista myyntilupahakemuksista ja          väksytty. Rinnakkaisvalmisteiden kohtuullinen
32776: muun muassa niihin liittyvän valmisteen hin-        hinta puolestaan määräytyy jo markkinoilla ole-
32777: nan kohtuullisuutta koskevan ehdon osalta.          van vastaavan valmisteen hinnan mukaan, eikä
32778:    Hinnan kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan      kohtuullisuutta arvioitaessa lääkkeitä voida
32779: huomioon muun muassa seuraavia seikkoja:            asettaa eri asemaan valmistusmaan perusteella.
32780:    - verrataan valmisteen hintaa rinnakkaisten      Mitä erityisesti kotimaisiin valmisteisiin tulee,
32781: tai vastaavaan tarkoitukseen käytettävien tai       niin teollisuuden käyttämät raaka-aineet ovat
32782: vastaavia aineosia sisältävien farmaseuttisten      pääasiassa tuontitavaraa, joten niiden hinnat
32783: erikoisvalmisteiden hintaan ja niillä annetun       määräytyvät kansainvälisen hintatason mukaan.
32784: hoidon kustannuksiin,                                  Apteekkitavaralain 10 a §:n 3 momentin mu-
32785:    - verrataan sitä huomioon ottaen tarkoi-         kaan myyntilupa uusitaan vuosittain. Lisäksi
32786: tuksenmukaisuus (valmisteen teho, sivuvaiku-        valmistajat voivat muulloinkin esittää myynti·
32787: 4                                             1981 vp.
32788: 
32789: luvan ehtojen muuttamista mm. hinnan osalta.         raaloille on myönnetty awisemmin alennuksia
32790: Viime aikoina näin on ,tapahtunut vuos1ttain.        kilpailutarkoituksessa.
32791: Hinnan kohtuullisuuden arviointi tapahtuu täl-          Sairaalalaitoksen lääkekulutuksen arvioidaan
32792: löinkin uudelleen edellä selostettujen periaattei-   nykyään olevan noin 15 % lääkkeiden koko-
32793: den mukaisesti.                                      naiskulutuksesta, ja sairaaloiden kustannuksista
32794:    Lääkkeiden hintakehitys on Suomessa vuosi-        on lääkkeiden osuus noin 3 %. Yhteiskunnal-
32795: na 1970-79 ollut hitaampaa kuin hintojen             le aiheutuvien menojen kannalta on kuitenkin
32796: nousu kuluttajan hintaindeksiin verrattuna.          pääasiassa merkitystä avohoidossa käytettävien
32797: Lääkkeiden tukkumyyntihinta on noussut vuo-          sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden
32798: dessa keskimäärin 6,4 %, kuluttajahinnat keski-      hinnoilla eikä niinkään sillä alennuksella, jonka
32799: määrin 11,3 %ja terveyden- ja sairaanhoitome-        valmistajat ovat aikaisempina vuosina myöntä-
32800: not 14,8 %. Vuonna 1980 lääkkeiden hinnat            neet sairaaloille myymistään lääkkeistä. Lisäksi
32801: nousivat noin 6 % ja kuluttajan hintaindeksi         on todettava, että lääkkeet muodostavat sairaa-
32802: noin 11,6 %.                                         lan kokonaiskustannuksista niin -vähäisen osan,
32803:                                                      että huomion kiinnittäminen lääkkeitä sairaa-
32804:    Tuonnintasausveron alennuttua syksyllä 1980       laan hankittaessa pelkästään niiden hintaan on
32805: 4,1 %:sta 1,7 %:iin esiteutHn näkemys, että          sairaanhoidolliselta kannalta arveluttavaa. Yh-
32806: veron alennus tulisi huomioida lääkkeiden hin-       teiskunnalle ja myös potilaalle aiheutuvien kus-
32807: toja alentavana tai ainakin korotuspainetta estä-    tannusten hillitsemiseksi on keskeisellä sijalla
32808: vänä tekijänä. Vuonna 1978, jolloin tuli voi-        se, että sekä sairaaloissa että avohoidossa käy-
32809: maan 4,1 % :n suuruinen tuonnintasausvero ul-        tetään kulloinkin kysymyksessä olevan sairau-
32810: komaisille lääkevalmisteille, joiden myynti on       den hoitoon korkealaatuisia ja tehokkaita lääk-
32811: noin 42 % kaikista farmaseuttisista erikoisval-      keitä ja että myös hinnan kohtuullisuutta ar-
32812: misteista, myönnettiin vain 2 % :n suuruinen         vioitaessa otetaan nämä näkökohdat huomioon.
32813: hinnankorotus. Kun otetaan huomioon maini-              Kuten edellä on todettu, eri lääketehtaiden
32814: tun ajankohdan jälkeen lääkkeiden hintoihin          toisiaan vastaavien valmisteiden hyväksyttyjen
32815: vaikuttaneet muut kustannustekijät, ei veron         hintojen samansuuruisuus perustuu lääkintöhal-
32816: alentamisella 1,7 %: iin voida katsoa olevan         lituksen hinnan kohtuullisuutta arvioidessaan
32817: merkitystä lääkkeiden hintojen kohtuullisuutta       noudattamiin periaatteisiin eikä valmistajien vä-
32818: arvioitaessa.                                        liseen sopimukseen. Voimassa olevan lainsää-
32819:    Lääkintöhallituksen kullekin valmisteelle hy-     dännön perusteella on mahdollista vain valmis-
32820: väksymä kohtuullinen hinta on valmisteen ylin        tekohtainen kohtuullisen hinnan hyväksyminen
32821: sallittu hinta. Mitään estettä ei ole sille, että    eikä kysymyksessä tarkoitettu lääkkeiden hin-
32822: valmistaja tuo valmisteeosa markkinoille koh-        tojen yleinen alentaminen. Valmistajien väli-
32823:  tuullista hintaa alemmalla hinnalla tai alentaa      sestä ns. kartellisopimuksesta ei välttämättä ole
32824: markkinoilla jo olevan valmisteeosa hyväksyt-        pääteltävissä, että sen johdosta lääkkeistä yh-
32825: tyä hintaa. Näin on tapahtunutkin esim. eräi-        teiskunnalle aiheutuvat kokonaiskustannukset li-
32826: den penisilliinivalmisteiden kohdalla. Myös Sai-      sääntyisivät.
32827:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1981
32828: 
32829:                                              Sosiaali- ja 1terveysmimsteri Sinikka Luja-Penttilä
32830:                                               N:o "191                                                  5
32831: 
32832: 
32833: 
32834: 
32835:                             Tili Riksdagens Herr Talman
32836: 
32837:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dess ändamålsenlighet (preparatets effekt, bi-
32838: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            vevkningar etc.) med övriga för vård, under-
32839: velse av den 27 mars 1981 tili vederbörande           sökning ellet förebyggande av ifrågavarande
32840: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       sjukdom använda medel ooh metoder,
32841: jande av rilksdagsman Kemppainen m.fl. under-             - preparatets partipris i tillverkningslandet
32842: tecknade spörsmål nr 191 :                            och andra länder,                           ··
32843:                                                           - tillverkningsmetodens, materialets, indi-
32844:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        kationens o.s.v. invenkan på pdset.
32845:        att sänka läkemedelspriserna, .som för             För att klargöra ovannämnda omständigheter
32846:        närvarande är lika stora för alla läke-       ingår i a,poteksvaruförordningen ett stadgande
32847:        medelsfabdker på grund av eH gemen-            (15 a § 3 mom.), enligt vilket sökanden vid
32848:        samt avtal och för att övervaika a!Jt kar-    behov är skyldig att tili medicinalstyrelsen bl.a.
32849:        tellbildningen på lakemedelsområdet            uppge de grunder som visar att priset är skä-
32850:        inte i framtiden föranleder extra läke-       ligt. Man har o~ta varit tvungen att rt:illämpa
32851:        medelskostnader för samhället?                detta förfarande, vilket i ptaikviken oftast lett
32852:                                                       tili att tillverkaren sänkt det pris som han
32853:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ursprungligen uppgivit.
32854: samt anföra följande:                                     I det skede då försäljningstillstånd för ett
32855:    Enligt 10 a § apoteksvarulagen får farma-          nytt utländskt preparat söks i Finland, an-
32856: ceutiskt specialpreparat säljas i landet ellet på    vänds som jämförelse vid bedömningen av pri-
32857: annat sätt överlåtas tili förbrukning efter det      sets skälighet det pris som godkänts i tillverk-
32858: medicinalstyrelsen utfärdat tillstånd därtiH. En     ningslandet och eventuellt ;i andra nordiska
32859: av förutsättningarna för att försäljningstillstånd   länder. Om preparatet i övrigt fyller de förut-
32860: skall beviljas är, sedan preparatet konstaterats     sätotningar sorn försäljningSitillståndet ställer, är
32861: vara ändamålsenligt, att det är skäligt även tili    preparatets ändamålsenlighet och effekt i jäm-
32862: sitt pris.                                           .förelse med för motsvarande ändamål använda
32863:    I samband med medicinalstyrelsen finns en         preparat av central betydelse vid bedömningen
32864: läkemedelsnämnd som biSitår medicinalstyrel-         av prisets skälighet. Om betydande fördelar inte
32865: sen. Nämnden består av tjänstemän vid medi-          uppnås med det nya preparatet och om det är
32866: cinalstyrelsen samt av utomstående sakkunniga        ägnaJt att höja vårdkostnaderna i jämförelse med
32867: som företräder olika branscher inom farmacin         för motsvarande ändamål använda läkemedel,
32868: och medicinen. Läkemedelsnämnden har till            bör det nya preparatets pris anses oskäligt rt:rots
32869: uppgift att avge utlåtanden om beviljandet av        att priset godkänts i andra Iänder. De ·synonyma
32870: fölsäljningstillstånd för farmaceutiska special-     pl'eparatens skäliga pris bestäms i sin tur enligt
32871: preparat och om bl.a. de villkor som hänför          priset på de preparat som redan finns på
32872: sig 'till skäligheter hos prepar.atets pris.         mal'knaden, och man kan vid bedömningen av
32873:    Vid bedömningen av prisets skälighet tas          prisets skälighet inte prioritera ett läkemedel
32874: bl.a. följande omständigheter i beaktande:           på basen av tillverkningslandet. Särskilt för
32875:    - preparatets pris jämföts med .synonyma          de inhemska preparatens vidkommande är de
32876: eller för motsvarande ändamål använda ellet          råvaror som används av industrin i huvudsak
32877:  motsvarande beståndsdelar innehållande far-         importerade, vilket innebär att prisen bestäms
32878:  maceutiska specialpreparats pris och med kost-      enligt den internationella prisnivån.
32879:  naderna för den vård som ges med dem,                   Enligt 10 a § 3 mom. apoteksvarulagen för-
32880:    - preparatet jämförs med beaktande av             nyas försäljningstillståndet årligen. Vidare kan
32881: 0881004588
32882: 6                                           1981 vp.
32883: 
32884: tillverkarna även i andra fall föreslå att vili-   vissa peniciliinpreparat. Tidigare har rabatt be-
32885: koren för försäljningstiliståndet förnyas, bl.a.   viljart:s ~ konkurrenssytte även tili .sjuikhus.
32886: beträffande priset. Under den senaste tiden har        Sjukhusväsendets läkemedelskonsumtion kan
32887: detta inträffat årligen. Bedömningen av priset     för närvarande uppskattas till omkring 15 %
32888: sker även då på nytt i enlighet med ovan an-       av totalkonsumtionen av läkemedel, och av
32889: förda principer.                                   .sjukhusens kostnader utgör läkemedlen ca 3 %.
32890:     Prisutvecklingen för läkemedel har under       Det är dock pris·en på de läkemedel som an-
32891: åren 1970-79 varit långsammare än prissteg-        vänds vid den öppna vården och som ersätts
32892: ringen jämfört med konsumentprisindex. Parti-      av sjukförsäkringen, som i huvudsak är av be-
32893: priset på läkemedel har stigit i genomsnitt 6,4    ·tydelse i fråga om de utgifter som föranleds
32894: % per. år, konsumentpriserna med i genomsnitt      samhället och inte den rabatt, som tiliverkarna
32895: 11,3 ·%, och hälso- och sjukvårdsutgifterna med    under tidigare år beviljat för de preparat de sålt
32896: 14,8 %. Ar 1980 steg läkemedelspriserna med        tili sjukhusen. Vidare kan det konstateras att
32897: ca 6 % och konsumentprisindexet med ca             läkemedlen utgör en så obetydlig del. av ett
32898: 11,6 %.         .                                   sjukhus totalkostnader, att det ur sjukvårds-
32899:     Då utjämningsskatten för import på hösten       synpunkt är betänkligt att enbart beakta priset
32900: 1980 nedgiok från 4,1 % tili1,7 %, framlades       på de lakemedel som anskaffas ,tili .sjuikhuset.
32901: en uppfattning, enligt viiken skatteminskningen    För att dämpa de kostnader som föranleds
32902: borde observeras som en fai{Itor med reduceran-     samhället och även patienter är det centralt,
32903: de inverkan på läkemedelspriserna ellet att den     att man vid både sjukhus och öppen vård an-
32904: åtminstone borde förhindra stegringstrycket.        vänder sådana högklassiga och effektiva läke-
32905: Ar 1978, då en utjämningsskatt för import på        medel som lämpar sig för vården av den sjuk-
32906: 4,1 % trädde i kraft för utländska läkemedel,       dom som det är fråga om, och att des·sa syn-
32907: vilkas försäljning utgör ca 42 % av alla far-       punkter även beaktas vid bedömandet av pri-
32908: maceutiska specialpreparat, beviljades endast en    sets skälighet.
32909: prishöjning om 2 %. Då övriga kostnadsfakto-           Såsom ovan anförts baserar •sig det, aH de
32910: rer, som efter nämnda tidpunkt inverkat på          priser ;som olika läkemedelsfabdker har på pre-
32911: läkemedelspriserna tas i beaktande, kan inte        parat som motsvarar varandra är av samma
32912: en sänkning av skatten •tili 1,7 % .anses ha        storlek, på de principer som medicinalstyrelsoo
32913:  någon betydelse vid bedömningen av prisernas       följt vid bedömandet av prisernas skälighet och
32914:  skälighet.                                         inte på något avtal tiliverkarna emellan. Enligt
32915:     Det skäliga pris som medicinalstyrelsen god-    gäHande lagstiftning är det möjligt att god-
32916: känt för ettvart preparat är det högsta tillåtna    känna endast ett skäligt pris för ett enskilt
32917:  priset för preparatet. Tillverkaren kan utan       preparat och inte en sådan allmän reducering
32918: hinder marknadsföra sitt preparat till ett lägre    av läikemedelspriserna som av.ses i .spörsmålet.
32919:  pris än det skäliga priset eller sänka det god-    AN ett s.k. kar.tellavtal .mellan 1tillverkare kan
32920:  kända priset för ett preparat som redan finns      man inte nödvändigtvis sluta sig till att de
32921:  på marknaden. Så har även sketlt beträffande        tota1konstnader som läkemedlen föranleder .sam-
32922:                                                     hället skulle stiga till följd härav.
32923:       Helsingfors den 28 april 1981
32924: 
32925:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
32926:                                                1981 vp.
32927: 
32928: Kirjallinen kysymys n:o 192
32929: 
32930: 
32931: 
32932: 
32933:                                        Joutsenlahti: Koululiikunnan opetuksen tehostamisesta
32934: 
32935: 
32936:                           Edu,skunnan Herra Puhemiehelle
32937: 
32938:    Koululiikunnan toimintaedellytykset ovat pa-          Koululiikunnan tavoitteena, jotta se tulisi te-
32939: hasti vialla. Suurimpia epäkohtia ovat liikunta-      hokkaaksi, on kolme liikuntatuntia viikkoluku-
32940: tuntien vähyys ja ryhmien suuruus. Kouluissa          järjestykseen kaikilla peruskoulu- ja lukioluo-
32941: ollaan tällä hetkellä huonommassa tilanteessa         killa. Samanaikaisesti on opetusryhmiä pienen-
32942: kuin koskaan aiemmin sen jälkeen kun liikunta         nettävä. Lukiossa ja peruskoulussa yhdistetään
32943: tuli lukusuunnitelmaan, mikä tapahtui vuonna          nykyään eri luokkien ja luokkatasojenkin oppi-
32944: 1843. Tilanne on 1970-luvulla olennaisesti huo-       laita samaan, jopa kolmestakymmenestäkahdesta
32945: nontunut. Peruskoulun yläasteella ja lukiossa         kolmenkymmenenkuuden oppilaan opetusryh-
32946: on nyt keskimäärin 2 tuntia liikuntaa viikossa.       mään. Ala-asteella tytöt ja pojat yhdistetään
32947: Sitä oli 1950- ja 1960-luvuilla keskikoululuo-        yhä useammin samaan liikuntaryhmään. Se on
32948: killa 4 tuntia ja lukiossa 3 tuntia viikossa.         selvästi vaikeuttanut liikunnan opetusta. Pe-
32949:    90-vuotias Tahko Pihkala sanoo koululiikun-        ruskoulun kolmannelta luokalta alkaen on kun-
32950: takysymyksestä: "Koululiikunta on kaiken pe-          kin luokan tytöt ja pojat muodostettava omiksi
32951: rusta. Sanotaan, että suomalaiset ovat urheilu-       liikuntaryhmiksi.
32952: kansaa. Ei se mitään urheilukansaa ole, jonka            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32953: koululiikunta on sellaisessa alennustilassa kuin      tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
32954: se tällä heukellä on." Tahko Pihkala on aina          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32955: korostanut urheilun leikinomaisuutta. Usein ur-       vaksi seuraavan kysymyksen:
32956: heilua pidetään osana leikistä. Niissä onkin
32957: paljon yhteiSJtä, ilman lerkille ominaista välitön-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32958: tä toiminnan riemua ei urheilijan harrastus tah-             ryhtyä, että koululiikunta nostettaisiin
32959: do kestää.                                                   sille kuuluvaan asemaan, eli että perus-
32960:    Koululiikunta on erinomaista kasvatusta.                  koulussa ja lukiossa saadaan kolme lii-
32961: Kun vielä 1950- ja 1960-luvuilla vallitsi kou-               ,kuntatuntia viikkolukujärjestykseen ja
32962: luissa hyvinkin suorituskeskeinen henki, niin                opetusryhmiä pienennetään tehokkaan
32963: nyt tilanne on toinen: kunnon ylläpitäminen,                 opetuksen mahdollistamiseksi?
32964: virkistyminen ja virikkeiden saaminen ovat etu-
32965: sijalla.
32966:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
32967: 
32968:                                           Anssi Joutsenlahti
32969: 
32970: 
32971: 
32972: 
32973: 088100473R
32974: 2                                             1981 vp.
32975: 
32976: 
32977: 
32978: 
32979:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32980: 
32981:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa          V:altioneuvosto määr1tti ohjeissaan kaksi eri
32982: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kokeiluvaihtoehtoa, joiden tulosten perusteella
32983: olette kirjeellänne n:o 641 27 päivänä maalis-       peruskoulun opetuksen järjestämistä koskevat
32984: kuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston asian-         rat:kaisut tulisi 1tehdä. Valmistelun ja!!kuessa on
32985: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         kuitenkin osoittautunut, että muitakin ratkaisu-
32986: Joutsenlahden tekemän seuraavan kirjallisen ky-      vaihtoehtoja on kokeiltava. Koululainsäädännön
32987: symyksen n:o 192:                                    kokonaisuudistuiksen         valmistelutyöryhmässä
32988:                                                      valmisteltiin kevättalvella 1980 tuntilkehysjär-
32989:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       jestelmä, jota kuluvana luikuvuonna on kokeiltu
32990:        ryhtyä, että koululiikunta nostettaisiin      23 yläasteen koulussa. Ensi syksy,stä lähtien
32991:        sille kuuluvaan asemaan, eli että perus-      kokeilua on tarkoitus laajentaa myös ala-asteen
32992:        koulussa ja lukiossa saadaan kolme lii-       kouluihin.
32993:        kuntatuntia viikkolukujärjestykseen ja           Tuntikehysjärjestelmän perusperiaate on ,se,
32994:        opetusryhmiä pienennetään tehokkaan           etJtä perusopetusryhmää kohti annetaan koulul-
32995:        opetuksen mahdollistamiseksi?                 le mahdollisuus käyttää enemmän tunteja kuin
32996:                                                      m1tä kyseisen perusopetusrymän Qppilaille ope-
32997:    Vastau:ksena kysymy1kseen es1tän kunnioitta-      tetaan. Tällöin koulu voi jakaa haluamissaan
32998: vasti seuraavaa:                                     aineissa ja haluamillaan tunneilla ryhmän pie-
32999:    Peruskoulun opetussuunnitelma on laadittu         nempänä opetettaviJksi opetusryhmilksi. Kun li-
33000: vuonna 1966 asetetussa peruskoulun opetus-           säksi on ta11koitus antaa perusopetusryhmää
33001: suunnitelmakomit:eassa        (Komiteanmietintö      kohti käytettävissä oleva tuntimäärä siirreltä-
33002: 1970: A4 ja A5), jossa edustettuina olivat           väksi vapaasti koulun tasolla esimetkiksi siten,
33003: muun muassa eri oppiaineiden asiantuntijat.          että tunteja voidaan siirtää vuosiluokalta toisel-
33004: Kouluhallitus vahvisti vuonna 1972 komitean          le opettajavoimien, tilojen, oppilasmäärien ja
33005: ehdotuksen mukaisesti peruskoulun opetus-            käytettävien opetusmenetelmien kannalta tarkoi-
33006: suunnitelman kaavan, joka sisältää eri oppi-         tuksenmukaises,d, tarjoaa järjestelmä kouluissa
33007: aineiden viikkotun1limäärät. Vuonna 1975 val-        var,sin suuret mahdollisuudet sellaisiin opetus-
33008: tioneuvosto tarkisti tuntijakoa peruskoulun va-      järjestelyihin, jotlka mahdollistavat myös liikun-
33009: linnaisaineiden osalta. Siinä yhteydessä lisättiin   nan opetuksen järjestämisen kouluyiksikkökoh-
33010: liikunnan kokonaistuntimäärää yhdellä viikko-        taisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.
33011: tunnilla. Tuntijaon ,tarkistamista erillisratkai-        Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä anne-
33012: suna yksittäisten oppiaineiden kohdalla ei voi-      tun lain mukaisesti ,siirrytään lukiossa luku-
33013: da kuitenkaan pitää tarkoituksenmukaisena,           vuodesta 1982-83 lukien uuteen kurssimuotoi-
33014: vaan peruskoulun opetussuunnitelmaa ja tunti-        seen lukusuunnitelmaan (600/80). Uudessa lu-
33015: jakoa on kehitettävä yhtenä kokonaisuutena.          kusuunnitelmassa on varattu oppilaille palkolli-
33016:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä vuon-      seen liikunnan ja terveystiedon opettamiseen yh-
33017: na 1978 annetun lain (474/78) 3 §:n mukai-           teensä kuusi kurssia eli 228 ,tuntia. Tämä koko-
33018: sesti peruskoulua tulee kehittää siten, että sen     naistuntimäärä on sama kuin mitä lu!kiossa on ny-
33019: oppimäärän suorittaminen tuottaa kelpoisuu-          kyisin. Lukialaisten liikunnan harrastusten ke-
33020: den kaikkiin keskiasteen koulutusta antaviin         hittämis,eksi uuteen lukusuunnitelmaan on edel-
33021: oppilaitoksiin lukuun ottamatta ammatillisten        lä ,todetun lisäksi v,aratJtu koulukohtaisia lii-
33022: oppilaitosten ylioppilaspohjaisia linjoja. Laissa    kunnan kursseja, joita voidaan järjestää enin-
33023: asetetun tavo1tteen saavuttamiseksi valtioneu-       tään kolme eli 114 ,tuntia. Näille kursseille
33024: vosto antoi 26. 6. 1979 ohjeet peruskoulun ke-       osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista. Kou-
33025: hittämisestä.                                        lukohtaisten kurssien ansiosta tulee näin ollen
33026:                                               N:o 192                                               3
33027: 
33028: li1kunnan harrastamiseen llllkiossa nykyistä pa-    ratkaisuja n)'lkyistä jous,tavammiksi oppilaan
33029: remmat mahdollisuudet.                              viikkotuntimäärää muuttamatta. Lukion osalta
33030:    Edellä esitetyn perusteella on todettava, että   hallitus on jo toteuttanut koulukohtaisten !kurs-
33031: hallituksen toimesta on käynnistetty peruskou-      sien osalta oppilaille vapaaehtoisten liikuntatun-
33032: lun osalta kokeilutoiminta, jonka avulla on mah-    tien lisäämisen.
33033: dollista kehittää myös liikunnan opetusryhmä-
33034:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1981
33035: 
33036:                                                                     Opetusminis:teri Pär Stenbäck
33037: 4                                           1981 vp.
33038: 
33039: 
33040: 
33041: 
33042:                            Till Riksdagens Herr Talman
33043: 
33044:   1 det syfte 37 § 1 mom ..riksdagsordningen       olika försöksalternativ, på basen av vilka,s re-
33045: anger har Ni, Herr Talman, med Eder s!krivelse     sultat besluten om anordnande av grundskolans
33046: nr 641 .av den 27 mars 1981 ,tili vederbörande     undervisning skulle göras. Medan beredningen
33047: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     fortgått har det dock: visat sig att även andra
33048: jande av riksdagsman Joutsenlahti underteck-       lösningsalternativ bör prövas. Arbetsgruppen
33049: nade .spörsmål nr 192:                             för beredande av ·en tatalreform av .sikollagstift-
33050:                                                    ningen beredde under vårvintern 1980 ett tim-
33051:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          resurssystem, ,s,om under innevarande läsår har
33052:        vidta för att skolgymnastiken skall         prövats i 23 högstadieskolor. Experimentet av-
33053:        ges den 's.tällning den förtjänar, dvs.     ses bli utvidgat tili lågstadieskolorna med bör-
33054:        att tre gymnastiklektioner införs i         jan av nästa år.
33055:        ,grundskolans och gymnasiets ·vedkoläs-        Grundprincipen för t1mresurssystemet är den,
33056:        ordning och att undervisningsgrupperna      att skolan ges möjlighet .att använda flera tim-
33057:        minskas för att möjliggöra en effektiv      mar per grundundervisningsgrupp än vad ,som
33058:        undervisning?                               lärs eleverna i ifrågavarande grupp. Härvid kan
33059:                                                    skolan i önskade ämnen och under önsk:ade
33060:    Såsom svar på detta :spörsmål får rjag vörd-    lektioner indela gruppen i mindre undervis-
33061: samt anföra följande:                              ningsgrupper. Då avsikten dessutom är att
33062:    Grundskolans läroplan uppgjordes av kom-        skolorna fritt &kall få disponera det •timantal
33063: mitten för uppgörande av läroplan för grund-       som finns för varje underwsningsgrupp på skol-
33064: ~kolan av år 1966, i viliken ingick experter       planet, exempelvis .så, att ,timmar kan över-
33065: på de oHka läroämnena. Skolstyrdsen fastställde    föras från en år.s!klass tili en annan på ett sätt
33066: år 1972 i enlighet med kommittens förslag ett      som är ändamålsenligt med tanke på lärarkraf-
33067: formulär för grundskolans läroplan, i vilket in-   ter, utrymmen, elervmängder och undervisnings-
33068: går antalet veckotimmar för de olika Järoäm-       metoder, erbjuder systemet skolorna synnerli-
33069: nena. År 197 5 reviderade .statsrådet timför-      gen stora mi:ijligheter <tili undervisningsarrange-
33070: delningen ifråga om grundskolans tillvalsämnen.    mang som möjliggör ordnandet av gymnast&-
33071: 1 detta samman:hang ökades det totala antalet      undervisningen på ett för skolenheten ända-
33072: timmar i gymnastik med en rveckotimme. Att         målsenligt sätt.
33073: justera timfördelningen :som separ.atlösning för      Enligt lagen om utvecklande av utbildningen
33074: de enskilda läroämnenas del kan dock inte          på mellanstadiet övergår gymnasiet med början
33075: anses ändamålsenligt, utan grundskolans läro-      av läsåret 1982-83 tili den nya kursfolimade
33076: plan och 'timfördelning bör utvecklas som en       läroplanen (600/80). 1 den nya läroplanen
33077: helhet.                                            har för den obligatoriska under.visningen i gym-
33078:    Enligt 3 § lagen om ut:vecklande .av utbild-    nast~k odh hälsokunskap t·eserverats sammanlagt
33079: ningen på mellanstadiet av år 1978 (474/78)        6 :kurser, dvs. 228 timmar. Detta totala tim-
33080: skall grundskolan utvecklas så, att fullgörandet   antal är det samma 'som för närvarande tili-
33081: av dess lärokur.s ger behörighet för alla läro-    lämpas i gymnasiet. För ,att utvedkla gymna-
33082: anstalter som ger utbildning på mellanstadiet,     sisternas •intresse för gymnast~k har, förutom
33083: med undantag för yrkesläroansta1ternas på stu-     det avan anförda, i den nya läroplanen reser-
33084: dentexamen baserade linjer. För att uppnå det      verats skolvis anordnade gymnastikkurser, som
33085: mål som uppställts i lagen utfärdade statsrådet    kan anordnas tili ett antal av högst tre, dvs.
33086: 26. 6. 1979 direkdv för utvecklande av grund-      114 timmar. De1tagandet i dessa kurser är fri-
33087: skolan. Statsrådet bestämde i sina direktiv två    viliigt. Tack vare dessa kurser erbjuds i gymna-
33088:                                               N:o 192                                            5
33089: 
33090: siet rsålunda bättre möjligheter än för närvaran-   smidigare än för närvarande utan att ändr.a
33091: de för gymnastik.                                   antalet veckotimmar för eleverna. I fråga om
33092:    På grund av det ovan anförda kan konsta-         gymnasiet har regeringen redan genom de :skol-
33093: teras, att regeningen har inlet.t en försöksverk-   vis anordnade kunserna genomfövt en ökning
33094: samhet i grundskolan, genom viiken också            av .antalet frivilliga timmar i gymnastilk.
33095: undervisningsgrupperna i gymnasti<k kan ordnas
33096:      Helsingfors den 30 april 1981
33097: 
33098:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
33099: 
33100: 
33101: 
33102: 
33103: 088100473R
33104:                                              1981 vp.
33105: 
33106: Kirjallinen kysymys n:o 193
33107: 
33108: 
33109: 
33110: 
33111:                                 . Joutsenlahti: Kaatopaikan pilaamasta kaivovedestä Karvialla
33112: 
33113: 
33114:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33115: 
33116:    Karvian kunnan kaatopaikan läheisyydessä,        olisikin kunnan vedettävä Välimäelle vesijohto
33117: vain 230 m:n päässä kaatopaikalta, sijaitsee        ja korvattava myös käytetyn veden hinta.
33118: Helmi ja Martti Välimäen asunto, jonka kaivo-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
33119: vesi on pilaantunut. Kaatopaikka on perustettu      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäii
33120: ilman virallista lupaa ja se on ollut pitkät ajat   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33121: täysin hoitamattomana. Kaatopaikka sijaitsee        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33122: lisäksi Välimäen taloon nähden korkeammalla,
33123: kallion päällä. Näin Välimäkien kaivovesi on                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33124: pilaantunut, vaikka aiemmin kaivosta hakivat               ryhtyä, että Karvian kunnan kaatopai-
33125: hyvää vettä jopa naapuritkin. Nyt vettä ei ole             kan pilaama kaivovesi korvataan Helmi
33126: enää voitu käyttää vuosikausiin. Kunta ei ole              ja Martti Välimäen perheelle, niin että
33127: suostunut korvaamaan syntyneitä vahinkoja                  kunnan kustannuksella vedetään heille
33128: eikä vetämään vesijohtoja Välimäen taloon,                 vesijohto ja myöskin maksetaan käytet-
33129: vaikka vesijohtotyömaa ei olisi kovin pitkä.               tävä vesi, koska vesi on pilaantunut
33130: Helmi Välimäen mies ja poika ovat sairaita ja              laittoman ja liian lähellä sijaitsevan
33131: perhe on hyvin köyhä. Tämän vuoksi ja koska                kaatopaikan johdosta?
33132: kunta on syyllinen kaivoveden pilaantumiseen,
33133:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
33134: 
33135:                                         Anssi Joutsenlahti
33136: 
33137: 
33138: 
33139: 
33140: 08810051.31
33141: 2                                                 1981 vp.
33142: 
33143: 
33144: 
33145: 
33146:                            Ed q skuAn an He u.a Puhe.nd.~ helle
33147: 
33148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuspaikka tarvitsee terveyslautakunnan luvan.
33149: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Vesien ~uojelu~ k.o*(tvista ennakkotoimenpi-
33150: olette 27 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn           .teistä annetun asetuksen samana päivänä voi-
33151: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           maan tulleen muutoksen mukaan on enqen
33152: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          kaatopatk~n ' rakeqtaril~sen: alofttamista '_ieh~ayä
33153: edustaja Joutsenlahden näin ):{uuluvasta kirjal-       ilmoitti& ä~iåfiqmåiseil' vesipih-lh. ':'esh.oimistoll~~
33154: lise~ta kysymyksestä n:o 193:                          Mainittuja s'ällJ.?.nöksiä e1 kuitenka~n voi9a .s6:
33155:                                                        veltaa. ennen !1iideh yoitnaantuloajånkohtaa pe:·
33156:  i,'·
33157:               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo rustettuihin. kaatopaikkol:hih: .              · ·· ·      ''
33158:            ryhtyä, että Karvian ·kunnan kaatopai-         Vesilain 'mukaan vesfston pilaantmhist~r ai~
33159:            kan pilaama kaivovesi korvataan Helmi heuttavilaii. tbimenpitees~eii _ei sait. 'ryhtyä. ilmari
33160:            ja Martti Välimäen perheelle, niin että vesioikeiid~n lupaa,· ·T@aisefcsi_ toimenpiteeksf
33161:            kunnan kustannuksella vedetään heille katsotaan· 'muun muassa lian tai jätteen· pääs.:i
33162:            vesijohto ja myöskin maksetaan käytet- täminen vesistö(jn. Näifä aineita· ei saa myös~
33163:            tävä vesi, koska vesi on pilaantunut kään panna tai johtaa sitc:;n, että toisen 1H1n-.
33164:            laittoman ja liian lähellä sijaitsevan teistöllä oleva • pohja.ves{ 'käy terveyd~le ·vaa~
33165:            kaatopaikan johdosta?                       ralli:seksi. Luvanvaratsen toi1neripiteeh aiheut~.
33166:                                                        taessa veden saannin estyrhisen tai huom!}fta-.
33167:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- van v'aikeutumisen 'joltakin. ahiee}ta, on vesi-
33168: vasti seuraavaa:                                       oikeuden asianomaisen vaatimuksesta rahakor~
33169:       Jätehuoltolain mukaan kunnan tulee huoleh- vauksen' sijasta mä~tättävä rakennettavaksi uusi'
33170: tia siitä, että yleisiä jätteiden käsittelypai:kkoja, kaivo tai muu vedenottamo laitteineen .. Luvat-
33171: kuten kaatopaikkoja, hoidetaan ja valvotaan tomalla toimenpiteellä ::liheutetun 'vahingon
33172: asianmukaisesti. Lääninhallitus voi velvoittaa korvaamista koskevat asiat käsitellään vesioi-
33173: kunnan saattamaan kaatopaikan asianmukaiseen keudessa riita-asioina samoin kuin vesilaissa
33174: kuntoon. Jätehuoltoasetuksen mukaan yleinen kanteella vireille pantaviksi määrätyt ja niihin
33175: kaatopaikka on suunniteltava, perustettava ja rinnastettavat asiat.
33176: hoidettava muun muassa siten, ettei siitä ai-             Vahingon kärsinyt voi hakea korvausta myös
33177: heudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista.            naapuruussuhdelain       sekä yleisen vahingonkor-
33178: Kaatopaikasta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa         vauslainsäädännön      nojalla.
33179: tai vahinkoa ei voida korvata jätehuoltolain-             Jätehuoltolain mukaan yleinen huolenpito
33180: säädännön nojalla.                                     jätehuollon järjestämisestä kuuluu kunnalle,
33181:       Terveydenhoitolain mukaan jätteet ja muut läänissä lääninhallitukselle ja ylimpänä viran-
33182: jäteaineet on siten kerättävä ja käsiteltävä, omaisena sisäasiai:nministeriölle.
33183: ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Ter-         Terveydenhoitolain mukaan jätehuollon ter-
33184: veydenhoitoasetuksen mukaan kaatopaikka on veydellisiä kysymyksiä valvoo kunnas·sa terveys-
33185: sijoitettava riittävän etäälle asutuksesta ja ylei- lautakunta, läänissä lääninhallitus ja ylimpänä
33186: sesti käytetystä tiestä. Tällöin on noudatettava viranomaisena lääkintöhallitus.
33187: lääkintöhallituksen antamia ohjeita. Terveys-             Vesiiain ja sen nojalla annettujen määräys-
33188: lautakunta voi antaa määräyksiä terveydenvaa- ten noudattamisen valvonta kuuluu vesihalli-
33189: ran tai välittömän terveydellisen haitan pois- tukselle, sen alaiselle piirihallinnolle ja paikal-
33190: tamiseksi sekä käyttää pakkokeinoja määräys- lisella tasolla kunnan vesilautakunnalle. Vesi-
33191: ten noudattamiseksi. Terveydenhoitolainsää- oikeus voi viranomaisen ilmoituksesta tai sen
33192: däntö ei sisällä korvaussäännöksiä.                    hakemuksesta, jonka etua tai oikeutta asia kos-
33193:       Terveydenhoitoasetuksen 1. 4. 1979 voimaan kee, käyttää pakkokeinoja lainmukaisissa vel-
33194: tulleen muutoksen mukaan kaatopaikan sijoi- vollisuuksissaan niskuroivaa kohtaan.
33195:                                             N:o 193                                             3
33196: 
33197:    Hallitus tolmlttaa kysymyksessä tarkoitetun    varten sekä tiedon asianomaisille menettelystä,
33198: tapauksen asianomaisten paikallisten valvonta-    jota on noudatettava mahdollisen korvauksen
33199: viranomaisten tietoon mahdollisia toimenpiteitä   hakemiseksi.
33200:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1981
33201: 
33202:                                                                     Ministeri ]. Koikkalainen
33203: 4
33204: 
33205: 
33206: 
33207:                                                                                   <·   ,:·
33208: 
33209: 
33210: 
33211: 
33212:                            Till Riksdagens Herr Talman
33213: 
33214:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         föreskrifter. I hälsovårdsiagstiftningen ingår
33215: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        inga stadganden om ersättning.
33216: av den 27 mars 1981 tili vederbörande med-              Enligt en ändring av hälsovårdsförordningen,
33217: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      som trädde i kraft 1. 4. 1979, förut,sätter för-
33218: av riksdagsman Joutsenlahti undertecknade            läggningsplats för avstjälpningsplats tillstånd
33219: spörsmål nr 19 3 :                                   av hälsovårdsnämnden. Enligt den ändring av
33220:                                                      förordningen om förhandsåtgärder för skydd
33221:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            av vatten, som trädde i kraft samma dag, bör
33222:        vidta för att ersätta Helmi och Martti        anmälan göras till vattenbyrån i vederbörande
33223:        Välimäkis familj för den av avstjälp-         vattendistrikt innan byggandet av avstjäipnings-
33224:        ningsplatsen i Karvia kommun orsakade         platsen påbörjas. Nämnda stadganden kan dock
33225:        föroreningen av brunnsvattnet så, att         inte tillämpas på avstjälpningsplatser som an-
33226:        man till dem drar en vattenledning på         lagts innan stadgandena trädde i kraft.
33227:        kommunens bekostnad och även betalar             Enligt vattenlagen får inte åtgärder, som
33228:        för det vatten som används, eftersom          förorsa..~ar förorening av vattendrag, vidtas
33229:        vattnet förorenats med anledning av           utan ti.llstånd av vattendomstolen. Som dylik
33230:        en olag1ig och för nära belägen av-           åtgärd anses utsläppande av bl. a. smuts och
33231:        stjälpningsplats?                             avfall i vattendrag. Smuts och avfall får inte
33232:                                                      heller placeras eller ledas så, att grundvattnet
33233:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       på annans fastighet biir hälsovådligt. Följer av
33234: samt anföra följande:                                åtgärd, vartill tillstånd skali sökas, att till-
33235:     Enligt Iagen om avfallshantering skall kom-      gången till vatten från visst område förhindras
33236: mun sörja för att allmänna avfa11sbehandlings-       eller avsevärt försvåras, skall vattendomstoien,
33237: piatser, såsom avstjälpningsplatser, sköts och       ifall vederbörande det yrkar, förordna, att i
33238: övervakas på behörigt sätt. Länsstyrelsen kan        stället för penningersättning skall anläggas ny
33239: förpliktiga kommun att sätta avstjäipnings-          brunn eller annan vattentäkt jämte därtill hö-
33240: piatsen i behörigt skick. Enligt förordningen        rande anordningar. Mål rörande ersättande
33241: om avfallshantering skall allmän avstjäipnings-      av skada föranledd genom olov1ig åtgärd hand-
33242: piats pianeras, anläggas och skötas bl. a. så,       läggs i v,attendomstolen såsom tvistemål, lik-
33243: :att den inte medför förorening av yt- och           som också medelst talan anhängiggjorda och
33244: grundvatten. Av avstjäipningsplats eventuellt        därmed likställda i vatteniagen avsedda mål.
33245: föraniedd olägenhet eller skada kan inte er-            Den som lidit skada kan söka ersättning
33246: sättas med stöd av lagstiftningen angående           även med stöd av Iagen angående vis,sa granne-
33247: avfallshantering.                                    Iagsförhållanden samt skadeståndslagstiftningen.
33248:     Enligt hälsovårdslagen skall avfall och andra       Enligt 1agen om avfallshantering ankomm~r
33249: avfallsämnen samias och behandlas på sådant          anordnandet av avfallshanteringen på kommu-
33250: sätt, att de inte medför sanitär oiägenhet.          nen, inom Iän på Iänsstyrelsen och, i högsta
33251: Enligt hälsovårdsförordningen skall avstjäip-        instans, på ministeriet för inrikesärendena.
33252: ningsplats förläggas tillräckligt Iångt från bo-        Enligt hälsovårdsiagen övervakas sanitära
33253: sättning och ailmänt anlitad väg. Härvid skali       frågor inom området för avfallshanteringen i
33254: av medicinalstyrelsen utfärdade föreskrifter iakt-   kommun av hälsovårdsnämnden, inom Iän av
33255: tas. Hälsovårdsnämnden kan utfärda föreskrif-        länsstyrelsen och, i högsta instans, av medi-
33256: ter för avvärjande av hälsofara eller omedel-        cinaistyrelsen.
33257: bar sanitär olägenhet samt vidta tvångsåtgär-           Det. ankommer på vattenstyrelsen, på den
33258: der med avseende på iakttagandet av dessa            vattenstyrelsen underställda distriktsförvalt-
33259:                                            N:o 193
33260: 
33261: ningen och på det lokala planet, på kommu-           Regeringen informerar de behöriga lokala
33262: nens vattennämnd, att övervaka efterlevnaden     tillsynsmyndigheterna om det i spörsmålet av-
33263: av vattenlagen och med stöd av den givna         sedda ärendet för eventuella åtgärder samt
33264: föreskrifter. Vattendomstolen kan med anled-     upplyser vederbörande personer om det för-
33265: ning av anmälan från myndighet eller ansökan     faringssätt som bör iakttas vid sökande av er-
33266: från den vars förmån eller rätt ärendet berör,   sättning.
33267: rillgripa tvångsåtgärder mot person som
33268: tredskas vid uppfyllandet av sina lagenHga
33269: förpliktelser.
33270:      Helsingfors den 7 maj 1981
33271: 
33272:                                                                     Minister ]. Koi,kkalainen
33273:                                                 1981 vp.
33274: 
33275: Kirjallinen kysymys n:o 194
33276: 
33277: 
33278: 
33279: 
33280:                                    Joutsenlahti:   Eläkeläisten matkustusrajoituksista valtionrauta-
33281:                                        teillä
33282: 
33283: 
33284:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33285: 
33286:    Rautatiehallitus on päättänyt viime vuoden         mutkainen ja vanhusten vaikeasti tajuttavissa,
33287: lopulla, että eläkeläisille myytävien alennuslip-     niin mihin to1menpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä
33288: pujen käyttöaikaa rajoitetaan perjantaiaamun          koko viikonloppurajoituskiellon kumoamiseksi?
33289: klo 6.30 ja maanantaiaamun klo 6.30 välillä,             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
33290: kuitenkin sillä poikkeuksella, että rajoitus ei       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
33291: koske lauantain klo 12.00 ja sunnuntaiaamun           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33292: klo 6.30 välistä aikaa. Koska tämä on erittäin        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33293: hankala määräys ja vanhusten vaikeasti ym-
33294: märrettävä, ja koska on käynyt ilmi, että                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33295: joillakin rautatieasemilla on kielletty myymästä             ryhtyä, että viikonloppuisin valtionrau-
33296: eläkeläisten alennuslippuja myös lauantaina klo              tateillä eläkeläisalennuskortilla matkus-
33297: 12.00 alkaen, niin mihin toimenpiteisiin on                  taviita ei evätä alennuslippua lauantain
33298: ryhdytty tästä valtionrautateiden eläkeläislippu-            klo 12.00 ja sunnuntaiaamun klo 6.30
33299: jen viikonvalliteiden aikana voimassa olevasta               välisenä aikana, jolloin rajoituS ei ole
33300: myyntirajoituksesta tiedottamiseksi eri rautatie-            voimassa, ja                      ·
33301: asemille, että tällaista kieltoa ei tapahtuisi lip-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33302: pujen myymisen suhteen sinä aikana, jolloin                  ryhtyä, että kaikki viikonloppurajoituk-
33303: myös alennuslipuilla saadaan matkustaa? Koska                set eläkeläisalennuslipuilla matkustavien
33304: tämä rajoitus on hyvin keinotekoinen ja moni-                kohdalla poistettaisiin valtionrautateillä?
33305:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
33306: 
33307:                                            Anssi Joutsenlahti
33308: 
33309: 
33310: 
33311: 
33312: 0881004599
33313: 2                                                        1981 ~Vp.
33314: 
33315: 
33316: 
33317: 
33318:     ':- .,   . . . ,,
33319:               ;:.::
33320: 
33321:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33322: 
33323:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                  tojen perusteella toteuttaa alunperin koko vii-
33324: mainitussa tarkoituksessa olette Te,. Herra Pu-                 konvaihteen käsittävänä, mutta Hallituksen
33325: hemies, 27 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn                    lausuman kannanoton mukaisesti rajoitusta
33326: kirje~e . ohella toimittanut •.. valtioneuvoston                muutettiin siten, että alennuslippu ei oikeuta
33327: asianomaiselle. jäsenelle jäljennöksen kansan-                  ilman lisämaksua matkustamaan perjantain klo
33328: e4ustaja Anssi Joutsenlahden. näin kuuluvasta                   6.30 ja lauantain klo 12.00 välisenä aikana
33329: kirjallisesta kysymyksestä n:o 194:                             eikä sunnuntain klo 6.30 ja maanantain klo
33330:                                                                 6.30 välisenä aikana. Edellä sanotun viikon-
33331:                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lopun matkustusrajoituksen lisäksi alennuslippu
33332:                   ryhtyä, että viikonloppuisin valtionrau-      ei oikeuta matkustamaan jouluaattona, pitkänä.
33333:                   tateillä eläkeläisalennuskortilla matkus-     perjantaina eikä juhannusaattona eikä kolmena
33334:                   taviita. ei evätä alennuslippua lauantain     niitä edeltävänä päivänä.
33335:                   kJo 12.00 ja sunnuntaiaamun klo 6.30             Vastaava, mutta koko viikonlopun käsittävä
33336:                   välisenä aikana, jolloin rajoitus ei ole      matkustusrajoitus on myös VR-alennuskortilla
33337:                   voimassa, ja                                  matkustavilla, laajennettuna nyt myös 15. 6.-
33338:                    . mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       15. 8. välistä kesäaikaa koskevaksi.
33339:                   ryhtyä, että kaikki viikonloppurajoituk-         Lippujen myymisestä ja käyttämisestä on tie-
33340:                   set eläkeläisalennuslipuilla matkustavien     dotettu valtionrautateiden sisäisen tiedotusleh~
33341:                   kohdalla poistettaisiin valtionrautateillä?   den välityksellä sekä valtionrautateiden Tariffi~
33342:                                                                 sääntö-kirjan asianmukaiset lehdet uusimalla ja
33343:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                   jakamalla ne lipunmyyntipisteisiin ja junahen~
33344: vasti s,eur.aavaa:                                              kilökunnalle. Myyntivaiheessa kiinnitetään lip~
33345:    Valtionrautateillä käytössä olevan henkilö-                  puun lisäksi lipunmyyjän toimesta erillinen
33346: liikenteen vaunukapasiteetin rajallisuuden joh-                 matkustusrajoituksista tiedottava lipuke. Mää-
33347: dosta otettiin käyttöön 1. 1. 1981 lukien vii-                  räysten mukaan lippuja myydään esteettä myös
33348: konloppuruuhkien tasoittamiseksi viikon eri                     rajoitusaikana. Tulkinnoissa on saattanut rajoi-
33349: päiville 65-kortin ja i-kortin perusteella matka-               tuksen käyttöönottovaiheessa tapahtua inhimil-
33350: lippunsa ostaneita koskevat matkustusrajoituk-                  lisiä myyntiä koskevia väärinkäsityksiä.
33351: set. Rajoitukset oli tarkoitus matkustajalasken-
33352:              Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1981
33353: 
33354:                                                                             Liikenneministeri Veikko Saarto
33355:                                              N:o 194                                              3
33356: 
33357: 
33358: 
33359: 
33360:                           Tili Riksdagens Herr Talman
33361: 
33362:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hela veckoslutet, men i enlighet med Rege-
33363: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ringens ställningstagande ändrades begräns-
33364: av den 27 mars 1981 tili vederbörande med-          ningarna så, att rabattbiljetten inte utan tili-
33365: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     läggsavgift berättigar tili resa mellan fredag
33366: av riksdagsman Anssi Joutsenlahti underteck-        kl. 6.30 och lördag kl. 12.00 samt mellan
33367: nade spörsmål nr 194:                               söndag kl. 6.30 och måndag kl. 6.30. Utöver
33368:                                                     ovan nämnda begränsningar under veckosluten
33369:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      gäller rabattbiljetten inte för resa under jul-
33370:        ta för att resenärer med pensionärs-         afton, långfredag och midsommardag eller
33371:        rabattkort vid statsjärnvägarna inte         under de tre dagar som föregår dessa.
33372:        skall förvägras rabattbiljett under vecko-      En motsvarande begränsning, men under
33373:        sluten mellan lördag kl. 12.00 och sön-      hela veckoslutet, gäller även för resenär med
33374:        dagmorgon kl. 6.30, då begränsningen         statsjärnvägarnas rabattkort. Denna begränsning
33375:        inte gäller, och                             gäller även sommartid från 15. 6. tili 15. 8.
33376:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Beträffande försäljningen och användningen
33377:        ta i syfte att vid statsjärnvägarna slopa    av biljetterna har informerats i statsjärnvägar-
33378:        alla veckoslutsbegränsningar för rese-       nas interna informationsblad samt genom att
33379:        närer med pensionärsrabattkort?              ifrågavarande sidor i statsjärnvägarnas bok om
33380:                                                     tariffbestämmelserna förnyas och distribueras
33381:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tili biljettkontor och tågpersonal. Vid försälj-
33382: samt anföra följande:                               ningen fäster biljettförsäljaren dessutom på
33383:     På grund av att den vagnskapacitet som står     biljetten en särskild lapp som informerar om
33384: tili statsjärnvägarnas förfogande i persontra-      begränsningen. Enligt 'bestämmelserna säljs bil-
33385: fiken är begränsad, infördes fr.o.m. 1. 1. 1981     jetterna utan hinder även då begränsningen
33386: för utjämnande av rusningen under veckosluten       gäller. I fråga om tolkningarna har det kunnat
33387: begränsningar under olika veckodagar för per-       uppstå mänskliga missförstånd angående för-
33388: soner som köpt biljett med 65- och i-kort.          säljningen av biljetetterna i det skede då be-
33389: Avsikten var ursprungligen att på basen av          gränsningarna infördes.
33390: passagerarstatistiken införa begränsningar för
33391:      Helsingfors den 23 april 1981
33392: 
33393:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
33394:                                              1981 vp.
33395: 
33396: Kirjallinen kysymys n:o 195
33397: 
33398: 
33399: 
33400: 
33401:                                  Kortesalmi: Uusien porotilojen perustamisesta
33402: 
33403: 
33404:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33405: 
33406:    Tarvetta uusien porotilojen perustamiseen on        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
33407: Lapissa. Esim. Enontekiön Peltovuomassa on          päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
33408: tiettävästi ainakin 3 nuorta, jotka haluaisivat     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33409: saada porotilan. Yksistään Enontekiön kunnassa      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33410: arvioidaan olevan kymmeniä sellaisia, jotka ha-
33411: luaisivat porotilan itselleen.                                Tietääkö Hallitus, että poronhoito-
33412:    Voimassa olevan porotilalain mukaan ei ole              alueella on vieläkin olemassa melkoista
33413: enää mahdollisuutta saada uusia porotiloja vuo-            uusien porotilojen perustamistarvetta,
33414: den 1979 jälkeen. Koska tarvetta uusien poro-              varsinkin nuorten porotaloudenharjoitta-
33415: tilojen perustamiseen Lapissa on olemassa, olisi           jien piirissä, ja
33416: asianmukaista, että porotilojen todellinen tarve              aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
33417: tutkittaisiin ja todettaisiin todella se, ketkä            miin todellisen porotilatarpeen tutkimi-
33418: ovat halukkaita uusia porotiloja hakemaan, ja              seksi ja sen selvittämiseksi voitaisiinko
33419: tältä pohjalta säädettäisiin porotilalaki sellai-          säätää uusi pototilalaki, jonka puitteissa
33420: seksi, että porotiloja voitaisiin hakea pysyvästi          porotiloja voitaisiin jatkuvasti. anoa il-
33421: ilman mitään määräaikaa.. Tämäntapaista kantaa             man määräaikoja?
33422: on olemassa myös asianomaisten viranomaisten
33423: keskuudessa.
33424:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
33425: 
33426:                                        J. Juhani Kortesalmi
33427: 
33428: 
33429: 
33430: 
33431: 088100491A
33432: 2                                            1981 vp.
33433: 
33434: 
33435: 
33436: 
33437:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33438: 
33439:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Porotilalain (590/69) täytäntöönpanon ensi
33440: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vaiheessa oli maansaantihakemukset toimitetta-
33441: olette 27 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn         va 31. 10. 1970 mennessä. Porotilalain muut-
33442: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tamisesta vuonna 197 4 annetulla lailla tehtiin
33443: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mahdolliseksi jättää hakemuksia 31. 12. 1974
33444: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta      asti. Tehdyistä yhteensä runsaasta 1100:sta ha-
33445: kirjallisesta kysymyksestä n:o 195:                 kemuksesta hyväksyttiin jatkotoimenpiteitä var-
33446:                                                     ten 665 hakemusta. Tähän mennessä on poro-
33447:           Tietääkö Hallitus, että poronhoito-       tiloja perustettu 302 ja annettu ennestään ole-
33448:        alueella on vieläkin olemassa melkoista      viin tiloihin 250 porotilalisäaluetta. Porotilalain
33449:        uusien porotilojen perustamistarvetta,       mukaisia käyttösuunnitelmatoimituksia tilojen
33450:        varsinkin nuorten porotaloudenharjoitta-     muodostamiseksi oli 1. 4. 1981 vireillä 35 kpl.
33451:        jien piirissä, ja                               Koska porotilalain mukaiset maanhankinta-
33452:           aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    toimenpiteet ovat keskeneräiset, ei riittäviä ko-
33453:        miin todellisen porotilatarpeen tutkimi-     kemuksia vielä ole mahdollisille jatkotoimen-
33454:        seksi ja sen selvittämiseksi voitaisiinko    piteille. Hallitus tulee kuitenkin edelleen seu-
33455:        säätää uusi porotilalaki, jonka puitteissa   raamaan lain täytäntöönpanoa ja maanhankinta-
33456:        porotiloja voitaisiin jatkuvasti anoa il-    toimenpiteiden päästyä loppuvaiheeseen selvittä-
33457:        man määräaikoja?                             mään jatkotoimenpiteiden tarpeellisuuden.
33458: 
33459:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-
33460: taen seuraavaa:
33461:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1981
33462: 
33463:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
33464:                                              N:o 195                                              3
33465: 
33466: 
33467: 
33468: 
33469:                            Tili Riksdagens Herr Talman
33470: 
33471:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          1 det första verkställighetsskedet för lagen
33472: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       om renskötsellägenheter (590/69) skulle an-
33473: av den 27 mars 1981 tili vederbörande med-          sökningarna om jord insändas senast den 31
33474: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     oktober 1970. Genom lagen angående ändring
33475: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi under-          av lagen om renskötsellägenheter som gavs år
33476: tecknade spörsmål nr 195:                           1974 gjordes det möjligt att sända in ansök-
33477:                                                     p.ingar fram tili den 31 december 1974. Av de
33478:           Är Regeringen medveten om att det         drygt 1 100 ansökningar som inlämnades god-
33479:        inom renskötselområdet fortfarande,          kändes 665 för fortsatta åtgärder. Hittills har
33480:        särskilt bland unga renskötare, finns ett    302 renskötsellägenheter grundats och 250 tili-
33481:        betydande behov att grunda nya ren-          skottsområden tili redan existerande lägenheter
33482:        skötsellägenheter, och                       givits. Den 1 april1981 var 35 i lagen om ren-
33483:           har Regeringen för avsikt att snabbt      skötsellägenheter avsedda dispositionsplaneför-
33484:        vidta åtgärder för att undersöka det         rättningar för bildande av lägenheter anhängiga.
33485:        verkliga behovet av renskötsellägen-            Då de i lagen om renskötsellägenheter av-
33486:        heter och för att utreda huruvida det        sedda åtgärderna för anskaffning av jord inte
33487:        vore möjligt att stifta en ny lag om         är slutförda, har man ännu inte tillräckliga
33488:        renskötsellägenheter, inom vars ram an-      erfarenheter för eventuella fortsatta åtgärder.
33489:        sökningar om renskötsellägenheter fort-      Regeringen kommer dock fortfarande att följa
33490:        gående kunde göras utan några tids-          med verkställigheten av lagen och efter det att
33491:        frister?                                     jordanskaffningsåtgärderna har kommit in i
33492:                                                     slutskedet, kommer den att utreda behovet av
33493:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        fortsatta åtgärder.
33494: samt anföra följande:
33495:      Helsingfors den 30 april 1981
33496: 
33497:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
33498:                                              1981 vp.
33499: 
33500: Kirjallinen kysymys n:o 196
33501: 
33502: 
33503: 
33504: 
33505:                                  Toiviainen: Suomalaisten diplomaattipassien joutumisesta ulko-
33506:                                      maisten ammattirikollisten haltuun
33507: 
33508: 
33509:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33510: 
33511:    Tiedonantaja kirjoittaa 18. 3. 1981 ilmesty-     viranomaisten tiedossa, mutta pelkästään parin
33512: neessä numerossaan, että väärennetyillä Suomen      viime vuoden aikana niitä on tehty ainakin 20.
33513: diplomaattipassdlla on salakuljetettu ja yritetty   Passiväärennykset ovat olleet korkeatasoisia,
33514: salakuljettaa ihmisiä Saksan Demokraattisesta       ne on tehty aitojen mallien mukaan. Mistä
33515: Tasavallasta Saksan Liittotasavaltaan.              Schiitzin joukko on saanut käsiinsä yhden tai
33516:    Ihmissalakuljetus on tuottavaa liiketoimintaa    useampia Suomen d1plomaattipasseja, siitä ei
33517: ja kokonaan ammattirikollisten hallussa. Suo·       ole tietoa.
33518: malaisten passien väärentäuniseen on erikoistu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33519: nut Albert Schiitzin joukko, joka on toiminut       tyl<-sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33520: jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Schiitz on           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen <Vastatta-
33521: ammattidkollinen, joka on tuomittu yli kym-         vaksi seuraavan kysymyksen:
33522: menen kertaa asiakirjojen väärentämisestä ja
33523: siinä sivussa myös ammattimaisena parittajana                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33524: toimimisesta. Väärennetystä passista on otettu              ryhtyä selvittääkseen, miten suomalaisia
33525: kova hinta, aina 60 000 Suomen markkaan                     diplomaattipasseja on joutunut Saksan
33526: saakka.                                                     Liittotasavallassa työskentelevien am-
33527:    Väärien Suomen passien tarkka määrä ei ole               mattirikollisten haltuun?
33528:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
33529: 
33530:                                           Seppo Toiviainen
33531: 
33532: 
33533: 
33534: 
33535: 088100410P
33536: 2                                             1981 vp.
33537: 
33538: 
33539: 
33540: 
33541:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33542: 
33543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       messa. Kuvaavaa väärennöksen alkeellisuudelle
33544: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on mm. se, että leimamerkkeinä on käytetty
33545: olette 27 päivänä maaliskuuta 1981 päivätyn          suomalaisia postimerkkejä.
33546: kirjeenne n:o 660 ohella toimittanut valtioneu-         Tämän vuoden maaliskuun alussa SDT:n
33547: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         ulkoasiainministeriö kiinnitti Suomen Berlii-
33548: kansanedustaja Toiviaisen näin kuuluvasta kir-       nissä olevan suurlähetystön huomiota siihen,
33549: jallisesta kysymyksestä n:o 196:                     että suomalaisia diplomaattipasseja on väären-
33550:                                                      netty Länsi-Berliinissä. Tekoon syylHseksi to-
33551:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       dettu toimintaa johtanut henkilö tuomittiin
33552:         ryhtyä .selvittääkseen, miten suomalaisia    9. 3. 1981 Länsi-Berliinissä kuuden kuukauden
33553:         diplomaattipasseja on joutunut Saksan        vapausrangaistukseen kolmen vuoden koeajalla
33554:         Liittotasavallassa työskentelevien am-       ja hänen kanssarikollisensa 3 900 D-markan
33555:         mattirikollisten haltuun?                    sakkoon. Suomalaisten passien ohella he olivat
33556:                                                      väärentäneet myös itävaltalaisia, kuubalaisia ja
33557:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       SDT:n omia diplomaattipasseja. Asiasta on
33558: vasti seuraavaa:                                     ollut lehtikirjoituksia sekä Saksan Demokraatti-
33559:     Kesäkuun 30 päivänä 1978 päivätyllä päätök-      sen Tasavallan että Länsi-Berliinin lehdistössä.
33560: sellä vahvistettiin ulkoasiainministeriön ohjeet        Tapahtuneen johdosta ulkoasiainministeriö
33561: diplomaatti- ja virkapassien antamisesta. Näiden     on kuluva..'1 vuoden maaliskuussa ohjinut Suo-
33562: ohjeiden 8 §:n mukaan diplomaatti- ja virka-         men Bonnissa olevaa suurlähetystöä kiinnittä-
33563: passit ovat ulkoasiainministeriön virallisia asia-   maan Saksan Liittotasavallan viranomaisten
33564: kirjoja, jotka on käytön jälkeen palautettava        huomiota Länsi-Berliinissä tapahtuneeseen suo-
33565: passijaostolle. Passin katoamisesta on heti il-      malaisten passiasiakirjojen väärennystoimintaan,
33566: moitettava u1koasiainministeriölle tai lähimmäl-     jotta asia heidän toimestaan .saatettaisiin Länsi-
33567: le diplomaatti- tai konsuliedustustolle. Viimeis-    Berliinin asianomaisten viranomais;ten .tietoon.
33568: ten viiden vuoden a~kana on diplomaattipassin           Edustaja Toiviaisen kysymyksen johdosta on
33569: katoamistapauksia ollut neljä kappaletta ja tyh-     todettava, että tähän mennessä saatujen tietojen
33570: jiä passiasiakirjoja ei sanottuna aikana ole         perusteella ja ilmitulleet väärennökset huo-
33571: varastettu tai muuten hävinnyt ollenkaan.            mioon dttaen ei ole voitu todeta, etJtä •suoma-
33572:     Vuoden 1978 marraskuussa Saksan De-              laisia diplomaattipasseja olisi joutunut vääriin
33573: mokraattisen Tasavallan ulkoasiainministeriön        käsiin ja että niiden perustee1la olisi tehty
33574: konsuliosasto luovutti Suomen Berliinissä ole-       väärennöksiä. Suomen taholta tullaan luonnol·
33575: va1le suurlähettiläälle muistion sekä valokuvat      lisesti seuraamaan tilanteen kehittymistä ja mi-
33576: passiväärennäksistä, jolla perhe, jonka kaikki       käli suomalaisten passiasiakirjojen, joko taval·
33577:  jäsenet olivat SDT:n kansalaisia, pyrki Unkarin     listen tai diplomaattipassien väärennystyötä
33578: kautta Itävaltaan.                                   ilmenee, tullaan asian johdosta ryhtymään
33579:     Tutkittaessa passiväärennöksiä ilmeni, ettei     tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin ja tarvitta-
33580: kysymyksessä ollut suomalaisen diplomaatti-          essa uusimaan myös diplomaatti- ja virkapassit,
33581: passin väärennös, vaan tavallisen Suomessa jo        kuten on jo tapahtunut tavallisten passiasia-
33582: käytöstä poistetun vanhentuneen passin tökerö        kirjojen kohdalla. Toistaiseksi ei kuitenkaan
33583: väärennös. Passista on tehty diplomaattipassi        ole ilmennyt sellaisia syitä, jotka antaisivat ai-
33584: lisäämällä sHhen sana diplomatique ja valo-          hetta viimeksi mainittujen passiasiakirjojen
33585: kuvan ja nimikirjoituksen yhteydessä on käy-         uusimiseen.
33586: tetty leimoja, jotka eivät ole käytössä Suo-
33587:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1981
33588: 
33589:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
33590:                                              N:o 196                                              3
33591: 
33592: 
33593: 
33594: 
33595:                            Till Riksdagens Herr Talman
33596: 
33597:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       fotografiet och namnteckningen hade använts
33598: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      stämplar som inte är i bruk i Finland. Be-
33599: nr 660 av den 27 mars 1981 till vederbörande       tecknande för förfalskningens primitivitet var
33600: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     bl.a. användningen av finska frimätken som
33601: jande av riksdagsman Toiviainen ställda skrift-    stämpelmärken.
33602: liga spörsmål nr 196:                                 1 mars i år gjorde DDR:s minister.ium för
33603:                                                    utrikesärendena Finlands ambassad i Berlin
33604:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     uppmärksam på, att finska diplomatpass för-
33605:        taga för a:tt utreda hur yrkesförbrY"tare   falskats i Västberlin. Den person som förvun-
33606:        i Förbundsrepubliken Tyskland kommit        nits skyldig härtill, ledaren för verksamheten,
33607:        över finska diplomatpass?                   dömdes 9. 3. 1981 i Västberlin till sex må-
33608:                                                    naders frihetsstraff med tre års prövningstid
33609:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      och hans medbrottsling till böter om 3 900
33610: samt anföra följande:                              tyska mark. De ,hade förfalskat, förutom de
33611:    Genom ett beslut av den 30 juni 1978 fast-      finska passen även österrikiska, kubanska och
33612: ställdes ministeriets för utrikesärendena direk-   DDR:s egna diplomatpass. Ärendet har tagits
33613: tiv för beviljande av diplomat- och tjänstepass.   upp i tidningsartiklar både i Tyska Demokra-
33614: Enligt 8 § i dessa direktiv är diplomat- och       tiska Republikens och i Västberlins press.
33615: tjänstepassen ministeriets för utrikesärendena        På grund av det inträffade har ministeriet
33616: officiella handlingar, som efter användningen      för utrikesärendena i mars i år instruerat
33617: skall returneras till passelktionen. Om passet     Finlands ambassad i Bonn att göra myndig-
33618: försvinner slmll ministeriet för utrikesärendena   heterna i Förbundsrepubliken Tyskland upp-
33619: eller närmaste diplomatiska eller konsulära rep-   mä11ksamma på den förfalskning av finska
33620: resentation underrättas dätom. Under de se-        passhandlingar som ägt rum i Västberlin, så
33621: naste fem åren har fyra fall av försvunna diplo-   att dessa kan underrätta myndigheterna i
33622: matpass inträffat och under denna tid har          Västberlin därom.
33623: oifyllda passhandlingar överhuvudtaget inte stu-      Med anledning av riksdagsman Toiviainens
33624: lits eller annars försvunnit.                      spörsmål bör konstateras, att det på basen av
33625:    1 november 1978 överlämnade konsularav-         hittills erhållna uppgifter och med beaktande
33626: delningen vid Tyska Demokratiska Republikens       av framkomna förfalskningar inte har kunnat
33627: ministerium för utrikesärendena till Finlands      påvisas, att finska diplomatpass skulle ha fallit
33628: ambassadör i Berlin en promemoria om och           i orätta händer och använts för förfalskningar.
33629: fotografier av passförfalskningar, med hjälp av    På finskt håll kommer man naturligtvis att
33630: vilka en familj, vars alla medlemmar var med-      följa med situationens utveckling och, ifall för-
33631: borgare i DDR, försökte ta sig till Österrike      falskningar av finska passhandlingar, antingen
33632: via Ungern.                                        vanliga pass eller diplomatpass, uppdagas, kom-
33633:     Då passförfa1skningarna granskades kom det     mer de åtgärder som situationen kräver att vid-
33634: fram, att det inte var fråga om förfalskning       tagas och vid behov även d1plomat- och tjänste-
33635: av ett finskt diplomatpass, utan en Jdumpig        passen att förnyas, såsom redan skett i fråga
33636: förfalskning av ett vanligt pass som var ogil-     om vanliga passhandlingar. Hittills har emel-
33637: tigt och i Finland redan tagits ur bruk. Passet    lcrtid inte framkommit några skäl varför sist-
33638: hade gjorts om till ett diplomatpass genom att     nämnda passhandlingar skulle förnyas.
33639: ordet diplomatique ti1lagts och i samband med
33640:      Helsingfors den 21 april 1981
33641: 
33642:                                                    Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
33643:                                                                                                             j
33644:                                                                                                         j
33645:                                                                                                     j
33646:                                                                                                 j
33647:                                                                                             j
33648:                                                                                         j
33649:                                                                                     j
33650:                                                                                 j
33651:                                                                             j
33652:                                                                         j
33653:                                                                     j
33654:                                                                 j
33655:                                                             j
33656:                                                         j
33657:                                                     j
33658:                                                 j
33659:                                             j
33660:                                         j
33661:                                     j
33662:                                 j
33663:                             j
33664:                         j
33665:                     j
33666:                 j
33667:             j
33668:         j
33669:     j
33670: j
33671:                                               1981 vp.
33672: 
33673: Kirjallinen kysymys n:o 197
33674: 
33675: 
33676: 
33677: 
33678:                                   Toiviainen: Neuvostoliitossa korkeakoulututkinnon suorittanei-
33679:                                      den suomalaisten työttömyystilanteen helpoitamisesta
33680: 
33681: 
33682:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33683: 
33684:    Jo satoja suomalaisia nuoria on suorittanut          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33685: loppututkinnon Neuvostoliiton korkeakouluissa.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33686: Heidän työllisyystilanteensa Suomessa on kui-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33687: tenkin erittäin heikko. Aniharvat ovat saaneet       vaksi seuraavan kysymyksen:
33688: koulutustaan vastaavaa työtä.
33689:    Suomi allekirjoitti Neuvostoliiton kanssa                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33690: vuonna 1979 sopimuksen tiettyjen korkeakoulu-               ryhtyä sen johdosta, ettei Suomen ja
33691: tutkintojen samanarvoisuuden tunnustamisesta.               Neuvostoliiton vuonna 1979 allekirjoit-
33692: Pöytäkirjaan on sisällytetty neljä koulutusalaa:            tama sopimus eräiden korkeakoulutut-
33693: filologi-opettajan, luonnontieteiden, lääketieteen          kintojen samanarvoisuuden tunnustami-
33694: ja tekniikan korkeakouluopetus. Käytännössä                 sesta ole käytännössä johtanut tuloksiin
33695: pöytäkirjalla ei ole ollut tarkoitettua merki-              eikä Neuvostoliitossa valmistuneiden
33696: tystä. Suomen viranomaiset ovat olleet halutto-             suomalaisten vaikea työttömyystilanne
33697: mia tunnustamaan tutkintoja. Erityisesti huma-              ole helpottunut?
33698: nistisilta aloilta valmistuneet ovat joutuneet ai-
33699: van tuuliajolle.
33700:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
33701: 
33702:                                            Seppo Toiviainen
33703: 
33704: 
33705: 
33706: 
33707: 0881004745
33708: 2                                              1981 vp.
33709: 
33710: 
33711: 
33712: 
33713:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33714: 
33715:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dessä tarkoitetaan koko lainsäädännön voimas-
33716: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         saoloajan vallinneen käytännön mukaisesti vain
33717: olette kirjeellänne 27 päivänä maaliskuuta 1981       kotimaisia opintoja ja tutkintoja. Näin ollen
33718: n:o 661 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         voimassa olevan lain tulkinnan mukaan henki-
33719: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo        lö, joka on suorittanut tutkinnon ulkomailla, ei
33720: Toiviaisen tekemän kirjallisen kysymyksen n:o         ilman erivapautta ole muodollisesti kelpoinen
33721: 197:                                                  sellaiseen valtion virkaan, jonka kelpoisuuseh-
33722:                                                       tona on korkeakoulututkinto, vaikka hänen
33723:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       suorittamaosa tutkinto olisi tasoltaan rinnas-
33724:         ryhtyä sen johdosta, ettei Suomen ja          tettavissa vaadittavaan suomalaiseen tutkintoon.
33725:         Neuvostoliiton vuonna 1979 allekirjoit-       Tämä tulkinta ulottuu pääsääntöisesti myös
33726:         tama sopimus eräiden korkeakoulutut-          kunnallisiin korkeakoulututkintoa edellyttäviin
33727:         kintojen samanarvoisuuden tunnustami-         virkoihin ja toimiin. Kun Suomen ja Neuvosto-
33728:         sesta ole käytännössä johtanut tuloksiin      liiton välisen pöytäkirjan 5 artiklassa todetaan
33729:         eikä Neuvostoliitossa valmistuneiden          kummankin sopimuspuolen soveltavan pöytäkir-
33730:         suomalaisten vaikea työttömyystilanne         jaa ottaen huomioon kansallisen lainsäädäntön-
33731:         ole helpottunut?                              sä vaatimukset, ei pöytäkirja sinänsä vaikuta
33732:                                                       lainkäyttöön julkishallinnon virkojen kelpoi-
33733:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suuskysymy ksissä.
33734: vasti seuraavaa:                                          Hallitusmuodon 85 §:n mukaan valtioneu-
33735:    Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehty pöy·        vosto voi myöntää erivapauden asetuksella sää-
33736: täkirja eräiden korkeakoulututkintojen ja oppi-       detyistä kelpoisuusvaatimuksista. Todettakoon,
33737: arvojen sekä korkeakouluihin pyrkimään oikeut-        että muun muassa kaikille pöytäkirjassa maini-
33738: tavien todistusten samanarvoisuuden molem-            tun filologi-opettajan tutkinnon venäjän kieles-
33739: minpuolisesta tunnustamisesta saatettiin voimaan      sä suorittaneille on myönnetty erivapaus perus-
33740: asetuksella huhtikuussa 1980. Pöytäkirjan so-         koulun ja lukion aineenopettajan ja lehtorin
33741: veltamisala korkeakoulututkintojen osalta käy         virkoihin ehdollisena siten, että heidän on suo-
33742: ilmi sen 2 artiklasta, jossa todetaan kyseessä        ritettava Suomessa yhden tai kahden lukukau-
33743: olevien todistusten antavan niiden haitijoille oi-    den laajuiset aineenopettajan kasvatustieteelli-
33744: keuden jatko-opintoihin korkeamman tutkinnon          set opinnot.
33745: suorittamiseksi sopimuspuolten yliopistoissa ja           Opetusministeriön asettama työryhmä, jonka
33746: muissa yliopistotasoisissa korkeakouluissa sa-        tehtävänä oli ensisijaisesti selvittää Ruotsissa
33747: moilla ehdoilla kuin vastaavien kansallisten to-      tutkinnon suorittaneiden suomalaisten täyden-
33748: distusten haltijoille. Näin ollen pöytäkirja on       nyskoulutuskysymyksiä, esitti kesällä 1980 jät-
33749: tarkoitettu koskemaan vain korkeakoulututkin-         tämässään mietinnössä, että kiireellisesti ryh-
33750: tojen ns. akateemista vastaavuutta, eikä se siten     dyttäisiin selvittämään, miten ulkomaiset tut-
33751: ratkaise esimerkiksi julkishallinnon virkojen ja      kinnot tutkinnon suoritusmaasta riippumatta
33752: toimien kelpoisuusvaatimuksiin liittyviä ongel-       voitaisiin rinnastaa kotimaisiin tutkintoihin
33753: mia.                                                  myös julkishallinnon virkojen ja toimien kel-
33754:    Suomen hallitusmuodon 85 §:n mukaan val-           poisuusehtojen osalta. Mietinnöstä annetuissa
33755: tion virkaan vaadittavista opinnäytteistä sääde-      lausunnoissa ehdotusta kannatettiin yleisesti.
33756: tään asetuksella, ellei niistä ole säädetty laissa.   Opetusministeriö tulee kuluvan kevään aikana
33757: Oikeuskanslerin lausunnon ja korkeimman hal-          ryhtymään toimenpiteisiin asian selvittämiseksi.
33758: linto-oikeuden 11. heinäkuuta 1979 tekemän                Ns. yksityiselle sektorille sijoittumisen hel-
33759: päätöksen mukaan opinnäytteillä tässä yhtey-          pottamiseksi opetusministeriö antaa lausuntoja
33760:                                                N:o 197
33761: 
33762: ulkomailla suoritettujen tutkintojen rinnastetta-       Opetusministeriö on tietoinen ulkomailla.
33763: vuudesta suomalaisiin korkeakoulututkintoihin.       myös Neuvostoliitossa, tutkinnon suorittaneiden
33764: Suomen ja Neuvostoliiton välisessä pöytäkirjas-      kotimaahan palaamisen jälkeen kohtaamista on-
33765: sa mainittujen tutkintojen osalta opetusministe-     gelmista, joista työhönsijoittuminen on vaikein.
33766: riön lausunnossa todetaan tutkintojen vastaa-        Yleisesti kuitenkin tiedetään, että sijoittumis-
33767: van tasoltaan kielitieteen tai luonnontieteen        ongelmia ja suoranaista työttömyyttä esiintyy
33768: alalla suoritettua filosofian kandidaatin tutkin-    myös kotimaassa korkeakoulututkinnon suorit-
33769: toa tai lääketieteen lisensiaatin tutkintoa tai      taneiden keskuudessa. Kysymys on siis luon-
33770: diplomi-insinöörin tutkintoa. Lausunnon perus-       teeltaan yleinen eikä koske pelkästään Neuvos-
33771: teella työnantajat, joiden ei voida olettaa tunte-   toliitossa tutkinnon suorittaneita. Akateemisen
33772: van kyseisen pöytäkirjan sisältöä, saavat ly-        työttömyyden vähentämistoimenpiteistä yleensä
33773: hyessä ja selvässä muodossa tiedon Neuvostolii-      mainittakoon korkeakouluissa laajentuva työlli-
33774: tossa suoritetun tutkinnon asemasta suomalai-        syyskoulutus, johon voivat hakeutua myös ul-
33775: sessa koulutusjitrjestelmässä.                       komailla tutkinnon suorittaneet.
33776:      Helsingi5sä 27 päivänä huhtikuuta 1981
33777: 
33778:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
33779: 4                                            1981 vp.
33780: 
33781: 
33782: 
33783: 
33784:                            Tili Riksdagens Herr Talman
33785: 
33786:    I det syfte · 37 § 1 mom. riksdagsordningen      prov i detta sanimanhang enligt praxis som
33787: anger ha Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        tillämpats under hela självständighetstiden
33788: nr 661 av den 27 mars 1981 till vederbörande        endast inhemska studier och examina. Sålunda
33789: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      är enligt gällande tolkning av lag en person
33790: jande av riksdagsman Seppo Toiviainen under-        som avlagt examen utomlands inte utan dispens
33791: tecknade spörsmål nr 197:                           formellt kompetent för statstjänst, för viiken er-
33792:                                                     fordras högskoleexamen, även om den examen
33793:           Viika åtgärder ämnar Regeringen           han avlagt tili sin nivå kan jämställas med er-
33794:        vidta i anledning av att fördraget mellan    fordrad finländsk examen. Denna tolkning om-
33795:        Finland och Sovjetunionen om er-             fattar enligt huvudregeln även kommunala tjäns-
33796:        kännande av likvärdigheten av vissa          ter och befattningar, som förutsätter högskole-
33797:        högskoleexamina inte i praktiken har         examen. Då i 5 artikeln i protokollet mellan
33798:        lett till resultat och den svåra arbets-     Finland och Sovjetunionen konstatcras, att var-
33799:        lösheten bland finländare som graduerat      dera fördragsparten tillämpar protokollet med
33800:        i Sovjetunionen inte har minskat?            beaktande av kraven i den nationella lagstift-
33801:                                                     ningen, påverkar inte protokollet i sig lagskip-
33802:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningen i frågor som gäller kompetensen för
33803: samt anföra följande:                               tjänster inom den offentliga förvaltningen.
33804:     Det mellan Finland och Sovjetunionen upp-           Enligt 85 § regeringsformen kan statsrådet
33805: gjorda protokollet över ömsesidigt erkännande       medge dispens från kompetensvillkor som stad-
33806:  av likvärdigheten av vissa högskoleexamina         gats genom förordning. Det kan konstateras,
33807: och lärda grader samt de betyg som berättigar       att alla de som avlagt i protokollet nämnd
33808: att söka inträde vid högskolor bringades i kraft    filologilärarexamen i ryska har beviljats villkor-
33809: genom en förordning i april 1980. Tillämp-          lig dispens för ämneslärar- och lektorstjänster i
33810:  ningsområdet för protokollet framgår för hög-      grundskolan och gymnasiet så, att de i Finland
33811:  skoleexaminas del av dess 2 artikel, i viiken      skall bedriva en eller två terminer långa peda-
33812:  konstateras att ifrågavarande betyg ger inne-      gogiska studier för ämneslärare.
33813: havarna rätt till fortsatta studier för vinnande        En av undervisningsministeriet tillsatt arbets-
33814: av högre grad vid fördragsparternas universi-       grupp med uppgift att främst utreda frågan om
33815:  tet och övriga högskolor på universitetsnivå på    kompletterande studier för finländare som av-
33816:  samma villkor som innehavarna av motsvarande       lagt examina i Sverige, framställde i sitt be-
33817:  nationella betyg. Sålunda är protokollet avsett    tänkande, som avgavs sommaren 1980, att ut-
33818:  att gälla endast högskoleexaminas s.k. akade-      redningar snabbt skulle inledas om hur ut-
33819:  miska likvärdighet, och det löser således inte     ländska examina kunde likställas med inhemska
33820:  t. ex. problemen i anslutning till kompetens-      även i fråga om kompetens för tjänster och
33821:  villkor för tjänster och befattningar inom den     befattningar inom den offentliga förvaltningen,
33822:  offentliga förvaltningen.                          oberoende av i vilket land examen avlagts. I
33823:     Enligt 85 § regeringsformen för Finland         de utlåtanden som gavs om betänkandet om-
33824:  stadgas angående lärdomsprov för erhållande av     fattades förslaget allmänt. Undervisningsminis-
33825:  statstjänst genom förordning, såvitt därom inte    teriet kommer under denna vår att vidta åt-
33826: .är stadgat i lag. Enligt ett utlåtande av justi-   gärder för att utreda saken .
33827:  tiekansler och högsta förvaltningsdomstolens ut-       För att underlätta placering inom den s.k.
33828:  slag av den 11 juli 1979 avses med lärdoms-         privata sektorn ger undervisningsministeriet ut-
33829:                                                N:o 197                                             5
33830: 
33831: låtanden om i viiken mån examina som av-              svårigheter som möter personer som avlagt
33832: lagts utomlands kan jämställas med finländska         examen utomlands, även i Sovjetunionen. Av
33833: högskoleexamina. Ifråga om de examina som             dessa är placeringen i arbetslivet den främsta.
33834: nämns i protokollet mellan Finland och Sov-           Det är dock allmänt kännt, att placeringssvå-
33835: jetunionen konstaterar undervisningsministeriet       righeter och ren arhetslöshet även förekommer
33836: i sina utlåtanden, att examina tili sin nivå mot-     bland dem som avlagt högskoleexamen i hem-
33837: svarar filosofiekandidatexamen i språkveten-          landet.
33838: skaper eller naturvetenskaper eller medicine-            Frågan är således tili sin natur allmän och
33839: licentiatexamen eller diplomingenjörsexamen.          gäller inte enbart dem som avlagt examen i
33840: Genom utlåtandet får arbetsgivarna, som inte          Sovjetunionen. Bland åtgärderna för att av-
33841: kan förv~intas känna till innehållet i ifrågavaran-   hjälpa den akademiska arhetslösheten i allmän-
33842: de protokoll, i en kortfattad och klar form kän-      het kan nämnas den växande sysselsättningsut-
33843: nedom om sovjetiska examinas ställning inom           bildningen vid högskolorna, tili viiken även
33844: det finländska utbildningssystemet.                   de som avlagt examen utomlands kan söka sig.
33845:    Undervisningsministeriet är medveten om de
33846:       Helsingfors den 27 april 1981
33847: 
33848:                                                               Undervisningsminister Pär Stenbäck
33849: 
33850: 
33851: 
33852: 
33853: 088100474S
33854:                                              1981 vp.
33855: 
33856: Kirjallinen kysymys n:o 198
33857: 
33858: 
33859: 
33860: 
33861:                                  Kivitie: Poliisiradion luvattoman kuuntelun estämisestä
33862: 
33863: 
33864:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33865: 
33866:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan          Toinen kysymys koskeekin sitä, milloin voi-
33867: poliisiviranomaiset ovat suorittaneet tarkastuk-    daan epäillä luvattoman kuuntelun tapahtu-
33868: sia ja tutkimuksia saadakseen paljastettua po-      neen. Poliisiradion luvattomaan kuunteluun käy-
33869: liisiradioliikenteen luvattomat kuuntelut ja löy-    tetyt vastaanottimet voidaan poliisin edustajan
33870: tääkseen tällaiseen kuunteluun käytetyt radio-      ilmoituksen mukaan paikallistaa sitä varten ke-
33871: vastaanottimet. Yleiseltä kannalta tällainen        hitetyillä laitteilla. Näiden käyttökelpoisuutta
33872: kuuntelu voi olla omiaan vaikeuttamaan ri-           taas eräät asiantuntijat suuresti epäilevät. Näin
33873: kosten selvittämistä, mutta monesti kysymyk-        ollen herää epäilys, ettei saada riittävää selvi-
33874: sessä voi olla vain uteliaisuus tai mielenkiinto     tystä epäillä kulkuneuvoen kohdistuvan etsin-
33875: poliisin toimintaa kohtaan. Joka tapauksessa         nän perusedellytyksenä olevan rikoksen tapah-
33876: on epäilemättä kaikin tavoin tuettava poliisin      tumista.
33877: pyrkimyksiä heidän työtään haittaavan luvat-            Sitten on kysymys, minkä rikoksen voidaan
33878: toman kuuntelun ehkäisemiseksi.                     epäillä tapahtuneen. Radiolaitteiden luvaton
33879:     Valvonnassa on kuitenkin osoittautunut ole-     käyttäminen on rangaistavaa, mutta niin lie-
33880: van piirteitä, joiden vuoksi asiaa on syytä sel-    västi, ettei kotietsintä sen perusteella ole mah-
33881: vittää tarkemmin. Eräässä tapauksessa, torstai-     dollista. Radiolaitteita koskevien säännösten
33882: na 19. 3. 1981 klo 16.30 Helsingissä, on po-        mukaan valvontaa suorittavalla viranomaisella
33883: liisi suorittanut melko epämääräisin epäilyin       kyllä on oikeus päästä mm. kulkuneuvoon,
33884: yksityisauton tutkinnan ja repinyt radioanten-      mutta näiden säännösten mukaan ei ole oi-
33885: nien johtoja irti täysin luvallisista laitteista.   keutta alkaa suorittaa etsintää, puhumattakaan
33886: Mitään luvatonta ei ajoneuvosta löytynyt. Joh-      etsittävän kohteen, puheena olevassa tapauk-
33887: toja ei kiinnitetty takaisin, vaan sen jälkeen      sessa toisen omistaman kulkuneuvon turmele-
33888: kun tarkastuksen toimittajat olivat viimein ha-     misesta.
33889: vainneet toimenpiteensä tarpeettomuuden, au-            Tästä aiheutuukin seuraava kysymys. Miten
33890: ton kuljettaja päästettiin jatkamaan keskeyty-      poliisiviranomaisen on meneteltävä käytettyään
33891: nyttä matkaansa. Sitä ennen hänelle oli ker-        pakkotoimenpidettä - lainkin mukaisesti - ,
33892: rottu, että tarvittaessa auto voidaan purkaa        kun hän huomaa toimenpiteen aiheettomaksi,
33893: osiin, niin kuin on käynyt eräissä muissa ta-       mutta sen kohteelle on aiheutettu vahinkoa?
33894: pauksissa.                                          Ymmärrettävästi jo pelkkä tapahtuneen pahoit-
33895:     Tällaiset tiedot, joiden paikkansapitävyyden    telu ja asiallinen esiintyminen lisää yleisön
33896: poliisin edustaja on julkisuudessa vahvistanut,     myönteistä asennoitumista poliisia kohtaan ja
33897: herättävät joukon kysymyksiä. Ensimmäiseksi         halua auttaa tätä kaikille tärkeässä työssä.
33898: jää miettimään, mihin säännöksiin näin pit-         Vielä parempi kuitenkin olisi, jos pakkotoi-
33899: källe menevä puuttuminen perustuu. Lain mu-         menpiteen syyttömälle kohteelle tehtäisiin oi-
33900: kaan kotietsintä ei ole mahdollinen sakolla tai     keutta hyvittämällä, mitä on aiheetta rikottu.
33901: alle kuuden kuukauden vankeudella rangaista-           Tämä tapaus ei valitettavasti ole ainoa laa-
33902: van rikoksen ollessa kyseessä. Muu kuin pääl-       tuaan. Toinen julkisuudessakin esiin tullut ta-
33903: likköasemassa oleva poliisimies saa ilman eri       paus sattui 24. 3. 1981, jolloin auto oli viety
33904: määräystä toimittaa etsinnän vain sangen ah-        poliisivarikolle useiksi tunneiksi tutkimuksia
33905: tain edellytyksin. Kaiken perustana tietenkin       varten. Tässäkään tapauksessa ei mitään lai-
33906: vielä on, että on syytä epäillä rikoksen tapah-     tonta ollut tapahtunut. Kansalaisten parissa
33907: tuneen.                                             liikkuessa tällaisista tapauksista kuulee enem-
33908: 0881004522
33909: 2                                             1981 vp.
33910: 
33911: mänkin. Koska on er1ty1sen tärkeää korostaa                    Mihin säännöksiin perustuvat koti-
33912: kansalaisille poliisin työn tarpeellisuutta ja ar-          etsinnän luonteiset poliisin pakkotoimen-
33913: voa, on myös aiheellista saada selville, miten              piteet poliisiradion luvattoman kuunte-
33914: tässä työssä ilmenneet epäkohdat voidaan yleen-             lun ehkäisemisessä ja miten poliisin tu-
33915: sä selittää tapahtuneiksi ja miten niiden esiin-            lee menetellä, jos tällaisia pakkotoimia
33916: tyminen voidaan haluttaessa estää.                          on käytetty perusteetta ja aiheutettu
33917:    Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-              toimenpiteen kohteelle vahinkoa, sekä
33918: järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-                 miten näissä suhteissa ilmenevät mah-
33919: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-                 dolliset epäkohdat aiotaan vastaisuudes-
33920: vaksi seuraavan kysymyksen:                                 sa estää?
33921:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1981
33922: 
33923:                                            Anneli Kivitie
33924:                                              N:o 198                                               3
33925: 
33926: 
33927: 
33928: 
33929:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33930: 
33931:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      Helsingissä ja sen lähiympäristössä lähes 200
33932: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       kuuntelulaitetta.
33933: mies, olette 27 päivänä maaliskuuta 1981 päi-          Radiolaitteista annetun lain (8/27) 3 §:ssä
33934: vätyn kirjeenne n:o 662 ohella lähettänyt val-     on säädetty oikeus tarkastuksen toimittamiseen
33935: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitet-    sen selvittämiseksi, syyllistyykö joku radiovas-
33936: tavaksi jäljennöksen kansanedustaja Anneli Ki-     taanottimen luvattomaan käyttämiseen, jos epäi-
33937: vitien kirjallisesta kysymyksestä n:o 198, jossa   lyksiin on todennäköisiä perusteita. Poliisin
33938: tiedustellaan:                                     käyttämää luvattomien radiovastaanottimien et-
33939:                                                    sintälaitteen ilmaisua on sen käyttövarmuuden
33940:           Mihin säännöksiin perustuvat koti-       vuoksi pidetty todennäköisenä perusteena epäi-
33941:        etsinnän luonteiset poliisin pakkotoimen-   lylle luvattomasta kuuntelusta. Tarkastuksessa
33942:        piteet poliisiradion luvattoman kuunte-     on toisaalta meneteltävä siten kuin takavari-
33943:        lun ehkäisemisessä ja miten poliisin tu-    kosta ja etsinnästä rikosasioissa annetussa laissa
33944:        lee menetellä, jos tällaisia pakkotoimia     (260/59) on säädetty. Kun kuuntelulaitteet
33945:        on käytetty perusteetta ja aiheutettu       yleensä tavataan verekseltä eikä asian selvittä-
33946:        toimenpiteen kohteelle vahinkoa, sekä       minen siedä viivytystä, poliisimiehet ovat suo-
33947:        miten näissä suhteissa ilmenevät mah-       rittaneet tarkastuksen pakkokeinolain 15 §:n
33948:        dolliset epäkohdat aiotaan vastaisuudes-    mukaisesti oma-aloitteisesti.
33949:        sa estää?                                       Todettakoon lisäksi, että ainakin yhdessä ta-
33950:                                                    pauksessa hovioikeus on tuominnut luvattoman
33951:                                                    kuuntelun radiolaitteista annettujen säännösten
33952:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ja rikoslain 24 luvun 3 b § :n mukaan yksin
33953: vasti seuraavaa:                                   teoin tehdystä salakuuntelusta ja radiolaitteista
33954:    Kysymyksessä tarkoitetuilla kuuntelulaitteil-   annetun lain rikkomisesta.
33955: la voidaan poliisiradion lisäksi kuunnella myös        Poliisilain (84/66) 28 §:n mukaan, jos po-
33956: muiden viranomaisten sekä yksityistenkin ra-       liisimiehen virkatoimen johdosta omaisuutta on
33957: dioliikennettä, muun muassa yleiseen puhelin-      vahingoittunut, on poliisimiehen viivytyksettä
33958: verkkoon liittyviä autoradiopuheluja. Laittei-     ilmoitettava siitä esimiehelleen. Ilmoituksen
33959: den valvontaa on siten pidettävä tärkeänä myös     johdosta on tarvittaessa taikka sen pyynnöstä,
33960: niin puhelinsalaisuuden ja intimiteettisuojan      joka on suorittanut virkatoimen taikka kärsi-
33961: kuin myös viranomaisten toiminnan kannalta.        nyt vahinkoa, toimitettava tutkinta. Mahdolli-
33962: Kuuntelulaitteiden yleisyydestä kertoo se, että    sen vahingon korvaamisen osalta noudatetaan
33963: yksi liikkuvan poliisin pääosasto on tavannut      normaaleja vahingonkorvaussäännöksiä.
33964:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
33965: 
33966:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
33967: 4                                          1981 vp.
33968: 
33969: 
33970: 
33971: 
33972:                           Tili Riksdagens Herr Talman
33973: 
33974:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      ningsanordningar i Helsingfors och dess om-
33975: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     nejd.
33976: nr 662 av den 27 mars 1981 till vederbörande          I 3 § lagen angående radioanläggningar stad-
33977: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    gas om rätt, ifall sannolika skäl för misstanke
33978: jande av rikdagsledamot Anneli Kivitie under-     föreligger, att verkställa undersökning för ut-
33979: tecknade spörsmål nr 198:                         redande av om någon gör sig skyldig tili olov-
33980:                                                   ligt användande av radiomottagare. Den sökar-
33981:           På vilka stadganden grundar sig de      anläggning som polisen använder då olovliga
33982:        tvångsåtgärder i form av husrannsakan      radioanläggningar söks har visat sig vara så säker,
33983:        som utförs av polisen för att hindra       att detta ansetts utgöra ett sannolikt skäl för
33984:        olovlig avlyssning av polisradio och hur   misstanke om avlyssning. Vid inspektionen bör
33985:        skall polisen förfara, om sådana tvångs-   å andra sidan förfaras såsom i lagen om beslag
33986:        åtgärder vidtagits utan grund och om       och rannsakan i brottmål (260/59) stadgas.
33987:        föremålet för åtgärden vållats skada,      Då avlyssningsanläggningarna vanligtvis spå-
33988:        samt hur ämnar man i framtiden för-        rats på bar gärning och eftersom ärendet inte
33989:        hindra de eventuella missförhållanden      tål uppskov, har polismännen verkställt under-
33990:        som uppstår i fråga om dessa omstän-       sökningen utan förordnande i enlighet med 15
33991:        digheter?                                  § lagen om beslag och rannsakan i brottmål.
33992:                                                       Vidare kan konstateras, att hovrätten åt-
33993:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      minstone i ett fall i fråga om olovligt avlyss-
33994: samt anföra följande:                             nande enligt stadgandena om radioanläggningar
33995:                                                   och 24 kap. 3 b § strafflagen dömt till straff
33996:    Med de i spörsmålet avsedda avlyssningsan-     för i en gärning begången olovlig avlyssning
33997: ordningarna kan man avlyssna förutom polisens     och brott mot lagen angående radioanläggning-
33998: radiotrafik även andta myndigheters och även      ar.
33999: privata personers radiotrafik, bl.a. bilradio-       Enligt 28 § ( 84/66) polislagen skall polis-
34000: samtal i anslutning till det allmänna telefon-    man, om egendom genom hans tjänsteåtgärd
34001: nätet. Bevakningen av anordningarna bör därför    skadats, ofördröjligen anmäla saken tili sin
34002: anses viktig såväl med tanke på telefonhemlig-    förman. Med anledning av anmälningen skall vid
34003: heten och intimitetsskyddet som även med          behov ellet på begäran av den som vidtagit
34004: tanke på myndigheternas verksarnhet. Om före-     tjänsteåtgärden eller drabbats av skada, under-
34005: komsten av avlyssningsanordningar vittnar det     sökning företas. För ersättandet av eventuell
34006: faktum, att enbart huvudavdelningen inom rör-     skada iakttas normala stadganden om skade-
34007: liga polisen har påträffat närmare 200 avlyss-    stånd.
34008:      Helsingfors den 29 april 1981
34009: 
34010:                                                   Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
34011:                                               1981 vp.
34012: 
34013: Kirjallinen kysymys n:o 199
34014: 
34015: 
34016: 
34017: 
34018:                                   Anna-Liisa Jokinen ym.: Tupakkalain tavoitteiden edistämisestä
34019: 
34020: 
34021:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34022: 
34023:    Ehkäisevän kansanterveystyön tärkeää askel-       tävät julisteet eivät näytä aina tehonneen. Va-
34024: ta, tupakkalakia, on viime aikoina yhä selvem-       litettavaa on erityisesti lentoliikenteessä synty-
34025: min alettu mitätöidä. Mitätöiminen vaikuttaa         nyt taantuma 15.3.1981 voimaan tulleella jär-
34026: milteipä suunnitelmalliselta ja näyttää ulottu-      jestelyllä. Finnairin DC-9-51 -koneissa tupakoi-
34027: van yllättävänkin monille tahoille.                  mattomat istuvat nyt matkustamon oikealla ja
34028:    Tupakkalain hengen vastainen toiminta ja          tupakoivat vasemmalla puolella. Järjestelyssä
34029: mahdollinen rikkominenkin ovat yleistyneet.          saavat tupakoimattomat, lapset mukaan lukien,
34030: Esimerkiksi eduskunnan valvomassa televisios-        savua hengityksessä [tseensä koko koneessa.
34031: sa ei ole aina osattu ottaa huomioon tupakka-        Lyhyillä kotimaanlennoilla kai hyvinkin voitai-
34032: lain tarkoitusta vähentää tupakanpolttoa; niin-      siin tupakointi kieltää kokonaan.
34033: pä julkisuuden henkilöitä, jotka saattavat toi-         Niinpä esitämmekin valtiopäiväjärjestyksen
34034: mia esimerkkeinä hyvässä tai pahassa, saate-         37 § :tl 1 momentin nojalla valtio11euvoston
34035: taan haastatteluissa tai muissa kuvaustilanteissa    asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
34036: esittää usein asianomaisen itsensä huomaamat-        kysymyksen:
34037: ta tupakoimassa, tupakkaa sytyttämässä tms.
34038: Tällöin asianomaisista tehdään helposti tahto-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34039: mattaan tupakoinnin edistäjiä.                               tupakointikiellon tehostamiseksi ja tu-
34040:    Erittäin valitettavaa on samoin, että julkisis-           pakkalain tavoitteiden edistämiseksi?
34041: sa tiloissa ja kulkuvälineissä tupakoinnin kiel-
34042:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1981
34043: 
34044:          Anna-Liisa Jokinen             Helvi Hyrynkangas              Mauno Manninen
34045:          Antero Juntumaa                Matti Järvenpää                Juhani Saukkonen
34046:          Bror Lillqvist                 Ensio Laine                    Orvokki Kangas
34047:          Sakari Knuuttila               I .-C. Björklund               Einari Nieminen
34048:          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Unto Ruotsalainen              Marjatta Väänänen
34049:          Impi Muroma                    Vappu Säilynoja                Lea Savolainen
34050:          Esko Almgren                   Sten Söderström                Paula Eenilä
34051:          Väinö Rautiainen               Kati Peltola                   Ulla-Leena Alppi
34052:          Anssi Joutsenlahti             Pauli Uitto                    M.-L. Salminen
34053:          Toivo Mäkynen                  Heli Astala                    Pirkko Valtonen
34054:          Jorma Fred                     Inger Hirvelä                  Liisa Jaakonsaari
34055:          Sauli Hautala                  Arvo Kemppainen                Niilo Hämäläinen
34056:          Pekka Jokinen                  Alvar Saukko                   Markus Aaltonen
34057:                                         Heimo Linna
34058: 
34059: 
34060: 
34061: 
34062: 088100460A
34063: 2                                             1981 vp.
34064: 
34065: 
34066: 
34067: 
34068:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34069: 
34070:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         solla. Kansanterveyden kannalta on kuitenkin
34071: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         myönteistä erittäin haitallisten savukkeiden ku-
34072: mies, olette 31 päivänä maaliskuuta 1981 päi-        lutuksen selvä aleneminen vuonna 1980.
34073: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-           Tupakkalaissa tarkoitettujen tupakointikiel-
34074: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tojen ja -rajoitusten valvontaa on pyritty jat-
34075: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin           kuvasti tehostamaan lääkintöhallituksen anta-
34076: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 199:       milla ohjeilla ja keskeisten ammattiryhmien
34077:                                                      koulutuksella. Tupakointikiellot ja -rajoitukset
34078:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34079:        tupakointikiellon tehostamiseksi ja tu-       ovat lääkintöhallituksen saamien selvitysten
34080:                                                      mukaan toteutuneet tyydyttävästi. Tupakkalain
34081:        pakkalain tavoitteiden edistämiseksi?
34082:                                                      nojalla ei ole mahdollista määrätä tupakointia
34083:                                                      lentokoneissa kokonaan kielletyksi. Tupakkala-
34084:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
34085:                                                      ki ei myöskään tee mahdolliseksi television tai
34086: vasti seuraavaa:
34087:                                                      radion ohjelmatoimintaan puuttumista, ellei
34088:    Laissa toimenpiteistä tupakoinnin vähentä-        suoranaisesti ole kysymys tupakkatuotteiden
34089: miseksi (693/1976) säädetään toimenpiteistä,         mainonnasta tai myynninedistämisestä. Lääkin-
34090: joilla pyritään tupakointia vähentämällä ehkäi-      töhallituksen ja joukkotiedotusvälineiden edus-
34091: semään niiden terveysvaarojen ja -haittojen syn-     tajien keskeisissä neuvotteluissa on pidetty tär-
34092: tymistä, joita tupakointi aiheuttaa tai joiden       keänä, että ohjelmatoiminnassa mahdollisimman
34093: syntymistä se lisää. Tärkeimmät keinot tupa-         paljon vältettäisiin tupakoinnin kuvaamista.
34094: koinnista aiheutuvien terveyshaittojen vähentä-         Eräiden kieltojen ja rajoitusten osalta kor-
34095: misessä ovat terveyskasvatus ja -tutkimus, tu-       keimmalta hallinto-oikeudelta saataneen lähitu-
34096: pakkatuotteiden laadun tarkkailu ja haitta-aine-     levaisuudessa ratkaisuja, jotka selventävät tu-
34097: pitoisuuksiin kohdistuvat rajoitukset, tupakoin-     pakkalain mainontakiellon soveltamista. Mikäli
34098: tikiellot ja rajoitukset sekä tupakkamainonnan       tässä yhteydessä ilmenee aihetta, sosiaali- ja ter-
34099: ja myynninedistämisen kiellot.                       veysministeriö tullee valmistelemaan esitykset
34100:    Tupakkatuotteiden hintojen suhde kulutta-         tupakkalain ja -asetuksen tarkistamiseksi.
34101: jain ostovoimaan on eräs tärkeimmistä kulu-             Yhteenvetona sosiaali- ja terveysministeriö
34102: tukseen vaikuttavista tekijöistä. Kun vuonna         toteaa, että tupakointikiellon toteutumista seu-
34103: 1979 uudistettiin laki tupakkaverosta (875/          rataan jatkuvasti. Viranomaiset puuttuvat voi-
34104: 1979), sen 1 §:n 2 momentissa säädettiin, että       massa olevien säännösten puitteissa asiaan, mi-
34105: tupakkaveron tarkoituksena on muun ohella            käli tupakointikieltoa koskevia säännöksiä ha-
34106: edistää niitä ,tavoitteita, joista säädetään lais-   vaitaan rikotun. Voimassa olevan tupakkalain-
34107: sa toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi.         säädännön nojalla on jo saatu aikaan terveyden-
34108:    Tupakkalaki ja tupakkaverolaki yhdessä luo-       huollon kannalta merkittävää myönteistä ke-
34109: vat riittävät lainsäädännölliset perusteet tehok-    ~hitystä, ja on syytä arvioida, että tämä myön-
34110: kaalle toiminnalle tupakoinnista aiheutuvien         teinen kehitys jatkuu erityisesti, jos tupakka-
34111: haittojen vähentämiseksi. Vuosina 1976-78            tuotteiden valmisteverokäytännössä voidaan
34112: tupakkatuotteiden kokonaiskulutus aleni yh-          edelleen ottaa huomioon terveysviranomaisten
34113: teensä yli 10 %. Vuoden 1978 jälkeen koko-           esittämiä näkökantoja.
34114: naiskulutus on kuitenkin pysynyt entisellä ta-
34115:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1981
34116: 
34117:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
34118:                                             N:o 199                                                3
34119: 
34120: 
34121: 
34122: 
34123:                           Tili Riksdagens Herr Talman
34124: 
34125:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      konsumtionen hållits på tidigare nivå. Ur folk-
34126: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         hälsosynpunkt är dock den tydligt minskade
34127: velse av den 31 mars 1981 till vederbörande       konsumtionen av synnerligen skadliga cigaretter
34128: medlem av ,statsrådet översänt avskrift av        under år 1980 positiv.
34129: följande av riksdagsledamot Anna-Liisa Joki-         Tillsynen över de rökningsförbud och
34130: nen m.fl. undertecknade spörsmål nr 199:          -inskränkningar som avses i tobakslagen har
34131:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          man ständigt strävat till att effektivera genom
34132:        vidta för att effektivera rökningsför-     medicinalstyrelsens direktiv och genom skol-
34133:        budet och för att främja tohakslagens      ning av centrala yrkesgrupper. Rökningsför-
34134:        målsättningar?                             buden och -inskränkningarna har enligt den
34135:                                                   utredning som medicinalstyrelsen erhållit för-
34136:    Såsom svar på det-ta spörsmål får jag vörd-    verkligats på ett tillfredsställande sätt. Det är
34137: samt anföra följande:                             inte möjligt att i stöd av tobakslagen för-
34138:                                                   ordna om totalförbud mot rökning i flygplan.
34139:    I lagen om åtgärder för inskränkande av t~     Tohakslagen medger inte heller ingrepp i te-
34140: baksrökning (693/76) stadgas om de åtgärder,      levisionens eller radions programverksamhet
34141: genom vilka man stävar att förhindra upp-         ifall det inte direkt är fråga om reklam eller
34142: komsten av de faror och men som förorsakas        säljbefrämjande åtgärder för tohaksprodukter.
34143: av rökning eller som den befrämjar, genom         I diskussioner mellan företrädare för medicinal-
34144: att inskränka rOkandet. De viktigaste medlen      styrelsen och massmedia har man ansett det
34145: för inskränkande av de faror för hälsan som       viktigt att så långt som möjligt undvika skild-
34146: rökning förorsakar är hälsofostran och -forsk-    rande av rökning i programverksamheten.
34147: ning, kontroll av tobaksprodukters kvalitet och      I fråga om vissa förbud och inskränkningar
34148: begränsningar i fråga om deras skadeämnes-        torde högsta förvaltningsdomstolen snart ge
34149: halter, sökningsförbud och -inskränkningar        avgöranden, som kommer att förtydliga till-
34150: samt förbud mot tobaksreklam och säljehe-         lämpningen av reklamförhudet i tobakslagen.
34151: främjande åtgärder.                               Ifall det i detta sammanhang visar sig nöd-
34152:    Förhållandet mellan prisen på tobakspr~        vändigt, torde social- och hälsovårdsministeriet
34153: dukter och konsumenternas köpkraft är en av       komma att bereda förslag till revidering av
34154: de faktorer som starkast påverkar konsum-         tobakslagen och -förordningen.
34155: tionen. Då lagen om tobaksaccis (875/79)             Sammandragsvis konstaterar social- och häl-
34156: reviderades år 1979, stadgades i dess 1 § 2       sovårdsministeriet, att förverkligandet av rök-
34157: mom. att syftet med tobaksaccisen bland annat     ningsförbudet fortlöpande uppföljs. Myndig-
34158: är att främja de syften som stadgas i lagen       heterna ingriper inom ramen för gällande stad-
34159: om åtgärder för inskränkande av tobaksrök-        ganden ifall stadgandena om rökningsförbud
34160: ning.                                             konstateras ha överskridits. Med stöd av
34161:    T obakslagen och lagen om tobaksaccis ska-     gällande tobakslagstiftning har man redan å-
34162: par tillsammans en tillräcklig lagstiftnings-     stadkommit en märkbar positiv utveckling i
34163: mässig grund för en effektiv verksamhet i         hälsovårdshänseende och man kan med fog
34164: syfte att minska de men som förorsakas av         beräkna, att denna gynnsamma utveckling fort-
34165: rökning. Åren 1976-78 minskade totalkon-          sätter, i synnerhet om hälsovårdsmyndigheter-
34166: sumtionen av tobaksprodukter med samman-          nas synpunkter fortsättningsvis kan heaktas i
34167: lagt över 10 %. Efter år 1978 har dock total-     tobaksaccispraxis.
34168:      Helsingfors den 28 april 1981
34169: 
34170:                                            Social- och hälsovårdsmini:ster Sinikka Luja-Penttilä
34171:                                               1981 vp.
34172: 
34173: Kirjallinen kysymys n:o 200
34174: 
34175: 
34176: 
34177: 
34178:                                   Perho: Viljelijän päiväsakkojen määräämisen perusteista
34179: 
34180: 
34181:                         Eduskunnan           Herra Puhemiehelle
34182: 
34183:    Määrättäessä päiväsakkoja mm. pienistä lii-       teiksi tulisi viranomaisten asettaa esim~ se osuus
34184: kennerikkomuksista maanviljelijöille on käynyt       kunnallisverotuksen tuloveroäyrel.stä., tnikä rik-
34185: ilmi, että päiväsakkojen määräytymisperusteert       keeseen syyllistyneellä · on valtionverotuksen
34186: nykyisellään usein johtavat rikkeeseen syyllisty-    äyreistä. Puolison osuudeksi laskettaisiin tässä
34187: neen henkilön osalta suurempiin sakkoihin kuin       tapauksessa yhtä suuri osa kunnallisveroäyreistä
34188: mitä hänen todelliset henkilökohtaiset tulonsa       kuin valtionveroäyreistäkin. Lisäksi tulisi vä-
34189: edellyttäisivät.                                     hentää kunnallisveroäyreistä se osa, joka on
34190:    Päiväsakon suuruus määräytyy syytetyn kuu-        määräytynyt varallisuuden perusteella, sikäli
34191: kausitulojen, varallisuuden ja perhesuhteiden        kuin se ei ylitä 200 000 markkaa.. Ratkaisumalli
34192: perusteella. Maanviljelijät ja muutkin yrittäjät,    voisi olla jokin muukin, kunhan se vain johtaisi
34193: joilla ei ole säännöllistä kuukausituloa, maksa-     rikkeeseen syyllistyneen osalta oikeud~ukai
34194: vat sakkonsa edellisen vuoden veroäyrien mu-         siin sakon niääräytymisperusteisiin.. . · ·
34195: kaan. Viljelijöiden kohdalla sakot määräytyvät          Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
34196: liian suuriksi, koska viljelijät ilmoittavat kun-    37 §:n 1 momenttiin viitaten. esitän: yaltioneu-
34197: nallisverotettavan tulonsa. Kunnallisveroäyreissä    voston asianomaisen jäsenen vastati:ava:ksi seu-
34198: on maatiloilla ja em. yrittäjien osalla viljelijän   raavan kysymyksen:
34199: ja yrittäjän tulojen lisäksi myös puolison tulot
34200: sekä äyrit varallisuudesta. Kunnallisverotukses-               Mitä Hallitus. aikoo tehd~ viljeUjöiden:
34201: sahan äyrit määrätään sille puolisoista, jota pi-           päiväsakkojen · määräytyiriispetqsteiden
34202:  detään varsinaisena yrittäjänä.                            saattamiseksi riippuvaisiksi heidän.' hen-
34203:     Asian korjaamiseksi sakon määräytymisperus-             kilökohtaisista tuloistaan?
34204:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1981
34205: 
34206:                                            Heikki Perho
34207: 
34208: 
34209: 
34210: 
34211: 088100476U
34212: 2                                             1981 vp.
34213: 
34214: 
34215: 
34216: 
34217:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34218: 
34219:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maan osittain arvioon, esim. määrittelemään
34220: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tulo edellisen vuoden verotustietojen perusteel-
34221: olette 2 päivänä. huhtikuuta 1981 päivätyn kir-     la. Yrittäjän tuloa laskettaessa on otettava huo-
34222: jeenne ri:o 674 ohella toimittanut valtioneuvos-    mioon, että yrityksen tuloon saattaa sisältyä
34223: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   puolison tai muiden perheenjäsenten tuloa, joka
34224: edustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjal-      on päiväsakon rahamäärää määrättäessä vähen-
34225: lisesta kysymyksestä n:o 200:                       nettävä yrittäjän tulosta."
34226:                                                        Ohjeissa on siis edellytetty, että verotustie-
34227:           Mitä Hallitus aikoo tehdä viljelijöiden   toja käytetään eräänä tietolähteenä harkittaessa
34228:        päiväsakkojen määräytymisperusteiden         sakotettavan henkilön maksukykyä. Päiväsakon
34229:        saattamiseksi riippuvaisiksi heidän hen-     rahamäärän suuruuden määräytymistä ei kuiten-
34230:        kilökohtaisista tuloistaan?                  kaan voida sitoa yksinomaisesti verotustietoihin.
34231:                                                     Päiväsakon rahamäärän suuruutta määrättäessä
34232:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ei ole mahdollista toteuttaa sellaisia yhteiskun-
34233: vasti seuraavaa:                                    nallisia tavoitteenasetteluja, joita verosäännös-
34234:    Oikeusministeriössä valmisteltiin vuonna         tölle saatetaan asettaa.
34235: 1977 ehdotus yleisohjeiksi rangaistusmääräys-          Koska päiväs~on rahamäärä määrätään pää-
34236: menettelyä varten (julkaisu 16/1977). Näitä         asiassa tulojen perusteella ja vasta verraten suu-
34237: ohjeita käytetään apuna poliisin ja syyttäjän       ri varallisuus (yli 200 000 markan) vaikuttaa
34238: harkitessa. sakotustoimenpidettä. Ohjeissa tode-    sakon rahamäärää lisäävästi, ei päiväsakon mää-
34239: taan: "Käytännössä joudutaan yrittäjien ja am-      räytymissäännön voida katsoa kohdistuvan
34240: matin harjoittajien tuloa laskettaessa riittävän    maanviljelijään keskimääräistä ankarammin.
34241: yksityiskohtaisten tietojen puuttuessa turvautu-
34242:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1981
34243: 
34244:                                                               Oikeusministeri Christoffer Taxell
34245:                                                N:o 200                                                3
34246: 
34247: 
34248: 
34249: 
34250:                             Tili Riksdagens Herr Talman
34251: 
34252:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bestämma inkomsten på basen av beskattnings-
34253: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        uppgifterna för föregående år. Vid beräknandet
34254: nr 674 av den 2 aprU 1981 tili vederbörande          av företagarinkomsten bör beaktas, att det i
34255: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       företagarinkomsten kan ingå inkomster, som
34256: jande av riksdagsman Heikki Perho under-             tillhör maken eller övriga famUjemedlemmar,
34257: teclmade spörsmål nr 200:                            vUka inkomster bör avdras från företagarin-
34258:                                                      komsten vid fastställandet av dagsbotsbelop-
34259:          Vad ämnar Regeringen göra för att           pet".
34260:        grunderna för bestämmandet av dags-               I anvisningarna har alltså förutsatts, att
34261:        böter för jordbrukare skall bli beroende      beskattningsuppgifterna används som kunskaps-
34262:        av deras personliga inkomster?                källa då den bötfällda personens betalningsför-
34263:                                                      måga uppskattas. Fastställandet av storleken av
34264:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        dagsbotsbeloppet får dock inte enbart bindas
34265: samt framföra följande:                              tili beskattningsuppgifterna. Det är inte möjligt
34266:    Vid justitieministeriet bereddes år 1977 ett      att vid fastställandet av dagsbotsbeloppet för-
34267: förslag tili allmänna anvisningar för förfarandet    verkliga sådana samhälleliga målsättningar, som
34268: vid strafforder (publikation 16/1977). Dessa         kan uppställas för skattestadgandena.
34269: anvisningar använder sig polis och åklagare av          Då dagsbotsbeloppet huvudsakligen fastställs
34270: då bötfällningsåtgärder övervägs. I anvis-           på basen av inkomstema och då endast en
34271: ningama konstateras: "Vid beräknandet av             relativt stor förmögenhet ( över 200 000 mk)
34272: företagares och yrkesutövares inkomst får man        ökar dagsbotsbeloppet, kan det inte anses att
34273: i praktiken i avsaknad av tillräckligt detaljerade   regeln för fastställandet av dagsböter skulle
34274: uppgifter delvis stöda sig på uppskattning, t.ex.    träffa jordbrukare strängare än i genomsnitt.
34275:      Helsingfors den 4 maj 1981
34276: 
34277:                                                                 Justitieminister Christoffer Taxell
34278:      ' ;·: : i . .   '.; ~
34279: 
34280: 
34281: 
34282: 
34283:      f;·
34284: .!l:;'•
34285: