Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1981_1 | A_1981_2 | A_1981_3 | A_1981_4 | A_1981_5 | B_1981_1 | B_1981_2 | C_1981_1 | C_1981_2 | D_1981 | E_1981_1 | E_1981_2 | E_1981_3 | E_1981_4 | F_1981_1 | F_1981_2 | F_1981_3 | Hak_1981 | PTK_1981_1 | PTK_1981_2 | PTK_1981_3 | PTK_1981_4 |

1: Vuoden 1981
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset 201-350
11: 
12: 
13: 
14: 
15:                 VALTlOflElJVOSTON
16:                      1'\AI~SUA
17: HELSINKI 1982
18: Helsinki 1982. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: 
24: Kirjalliset kysymykset 201-350
25: -   201 E. Laine ym.: Hintojen, maksujen ja asumis-          -   215 Leppänen: Nykyisen energiapolitiikan suunnan
26:     kustannusten nousun pysäyttämisestä                          muuttamisesta
27: 
28: -   202 Rehn: Om ökat antal älgjaktlicenser                  -   216 Lattula: Liennytyksen jatkamisesta ja Pohjo-
29:                                                                  lan turvallisuuden säilyttämisestä
30: -   202 Rehn: Hirvenkaatolupien lisäämisestä
31:                                                              -   217 Tuovinen: Ammattimaista moottoriajoneuvo-
32: -   203 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Leukemiaa sairasta-              liikennettä koskevan lainsäädännön uudistamisesta
33:     vien lasten hoitomahdollisuuksien parantamisesta
34:                                                              -   218 Valo: Yrittäjänsuojalain aikaansaamisesta
35: -   204 Leppänen: Sosiaali- ja terveysministeriön me-
36:     nettelystä erään henkilön terveydenhoitoa koske-         -   '219 E. Laine ym.: Koululaisten ja opiskelijoiden
37:     vassa kysymyksessä                                            työnsaantimahdollisuuksien turvaamisesta
38: 
39: -   205 Pekkarinen ym.: Osa-aikatyön lisäämisestä            -   220 Mattsson ym.: Työkyvyttömyyseläkkeen mää-
40:                                                                  räytymisperusteiden yhdenmukaistamisesta
41: -   206 Fred: Ns. esitutkintalain tulevasta sisällöstä
42: 
43: -   207 P. Puhakka ym.: Valtion omistuksessa olevien         -   221! Raudaskoski ym.:   Omakotirakentamisen vai-
44:     asuntojen säilyttämisestä valtion hallinnassa                keuttamisesta
45: 
46: -   208 Lillqvist m. fl.: Om problemen inom Jakob-           -   222 Tikka:   Työttömyyden   jatkumisesta    Imatran
47:     stads trafikområde                                           alueella
48: 
49: -   208 LiUqvist ym.: Pietarsaaren liikennepiirissä esiin-   -   223 Anna-Liisa Jokinen ym.:      Liikaa    maksetun
50:     tyvistä ongelmista                                           eläkkeen takaisinperinnästä
51: 
52: -   209 Aaltonen: Liikennevakuutuksen markkinoin-            -   224 Lattula: Perhepoliittisten verovähennysten ke-
53:     tiin liittyvien epäkohtien korjaamisesta                     hittämisestä
54: -   210 Saarrikoski:   VS-yhtiöiden   saattamisesta   kon-
55:                                                              -   225 Tikka: Mahdollisten levottomuuksien kuvaa-
56:     kurssiin
57:                                                                  misesta poliisien toimesta Kotkassa
58: -   211 Manninen ym.: Lääninhallitusten ympäristön-
59:                                                              -   226 Juntumaa ym.: Hivenainetutkimuksen suorit-
60:     suojelutoimistojen perustamisesta
61:                                                                  tamisedellytysten parantamisesta
62: -   212 E. Laine ym.: Suuryrityksille myönnettävien
63:     valtion avustusten lopettamisesta                        -   227 Kuoppa ym.: Terveydelle vaarallisten ammat-
64:                                                                  tien eläkeiän alentamisesta
65: -   213 Elo ym.: Koulujen kieliohjelman monipuolis-
66:     tamisesta                                                -   228 Kortesalmi: Kuntien kalleusluokituksen pois-
67:                                                                  tamisesta
68: -   214 Nieminen-Mäkynen ym.: YK:n naisten syrjin-
69:     nän poistamista koskevan yleissopimuksen ratifioi-       -   229 Laitinen ym.: Metsäntutkimuslaitoksen toimin-
70:     misesta                                                      taresursseista
71: 
72: 088200010L
73: 4                                                 Sisällysluettelo
74: 
75: -   230 Särkijärvi ym.: Julkisten palvelujen tavoitetta·    -   249 Valtonen ym.: Kansaneläkelain        vaimolisää
76:     vuudesta liikuntaesteisille                                 koskevan pykälän korjaamisesta
77: 
78: -   231 Hetemäki-Olander ym.: Pohjoismaista tulevien        -   250 Rytkönen: Petroliautojen verotuksen kiristä-
79:     opettajien ja luennoitsijoiden verotuksesta Suo-            misestä
80:     messa
81:                                                             -   251 Pohto: Tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n
82: -   232 Almgren: Mielisairaaloiden hoitajapulan pois-           soveltamisen yhdenmukaistamisesta
83:     tamisesta
84:                                                             -   252 Peltola ym.: Kulttuuritilaisuuksien luvanvarai-
85: -   233 Alppi ym.: Pakkotahtisen työn aiheuttamien              suuden poistamisesta eräiden juhlapäivien osalta
86:     sairauksien saattamisesta ammattitautilain piiriin
87:                                                             -   253 Elo ym.: Arpajaisverolain raja-arvojen tarkis-
88: -   234 Säilynoja ym.: Luottamusmiesten ns. ryhmä-              tamisesta
89:     veron saattamisesta verotuksessa vähennyskelpoi-
90:     seksi tulon hankkimisesta johtuneeksi kustannuk-        -   254 Saarikoski ym.: Korkeimman hallinto-oikeuden
91:     seksi                                                       päätöksestä kumota liikenneministeriön Valtionrau-
92:                                                                 tateille myöntämät tilausliikenneluvat
93: -   235 Säilynoja ym.: Työkyvyttömyyseläkkeiden kä-
94:     sittelyn epäkohdista                                    -   255 Perho: Maatilatalouden ansiotulon jakamisesta
95:                                                                 yrittäjäpuolisoiden kesken
96: -   236 Skinnari ym.: Totopelin valvonnan tehostami-
97:     sesta                                                   -   256 H. Järvenpää: Liikennelupien siirrosta lähi-
98:                                                                 sukulaisten välillä
99: -   237 Toiviainen ym.: Tutkimuksen suorittamisesta
100:     poliisin käyttämistä keinoista mielenosoituksen ha-     -   257 Kaarna: Lappeenrannan kaupunginvaltuuston
101:     joittamisen yhteydessä                                      hyväksymän kaupungin rakennusjärjestyksen vah-
102:                                                                 vistamatta jättämisestä
103: -   238 Helminen ym.: Sairausvakuutuksen mukaisista
104:                                                             -   258 Starast: Kunnallisen luottamustehtävän hoidos-
105:     korvauksista hammaslääkärin antamasta hoidosta
106:                                                                 ta työaikana
107: -   239 Toiviainen: Opiskelijoista laaditusta mustasta
108:                                                             -   259 Söderman: Työeläkelainsäädännön epäkohtien
109:     listasta
110:                                                                 korjaamisesta
111: -   240 Leppänen: Unarillt-Luusua!li-Niesin       maan-
112:                                                             -    260 Niskanen ym.: Lapsilisäoikeuden ulottamisesta
113:     tien rakentamisen aloittamisesta
114:                                                                 ;18 ikävuoteen saakka
115: -   241 Almgren: Kymen läänin valtionosuuden mää-
116:                                                             -   261 Valo: Väestönsuojelun alueellisten johtokes-
117:     ristä sairaaloiden käyttökustannushankkeissa
118:                                                                 kusten asemasta
119: -   242 Miettinen ym.: Satama- ja liikennemaksujen
120:     korotuksista                                            -   262 Pystynen ym.: Poliittisten virkanimitysten ai-
121:                                                                 heuttamista haitoista valtionhallinnossa
122: -   243 Starast: Uuden sillan rakentamisesta Korialle
123:                                                             -   263 Tenhiälä ym.: Nuorten työllistämistuen suorit·
124: -   244 Kortesalmi: Soidensuojelun perusohjelman to-            tamisesta maatilojen palveluksessa oleville nuorille
125:     teuttamisesta
126:                                                             -   264 Järvilehto: Sairaan lapsen vanhemmille järjes-
127: -   245 Perho ym.: Aurajoen vesiensuojelun rahoituk-            tettävästä hoitolomasta
128:     sesta
129:                                                             -   265 Kortesalmi: Kustannusvastaavuusperiaatteen to-
130: -   246 Perho ym.: Turpeen viennistä Ruotsiin
131:                                                                 teuttamisesta posti- ja lennätinlaitoksen toimin-
132: -   247 Leppänen: Liikenneministeriön       menettelystä        nassa
133:     eräissä liikennelupakysymyksissä
134:                                                             -   266 Poutanen: Hukkakauralain korvauksia koske-
135: -   248 Perho: Lasiromun keräyksen järjestämisestä              vien säännösten muuttamisesta
136:                                                       Sisällysluettelo                                                  5
137: 
138: -       267 Jaatinen: Valtion maatalouskemian laitoksen        -    285 Surakka ym.: Valmet Oy:n Tourulan ja Jys-
139:         paloturvallisuudesta                                        kän tehtaiden työllisyyden turvaamisesta
140: 
141: -       268 Saarikoski: Veroviranomaisten oikeudesta ns.        -   286 Joutsen!lahti:  Tieyhteyden aikaansaamisesta
142:         vertailutietojen keräämiseen ja kansalaisten oikeus-        Järvi-Suomen tieltä Parkanon asemalle
143:         suojasta
144:                                                                 -   287 Mikkola:   ATIK>täydennyskoulutuksen järjestä-
145: -       269 P. Puha!lclca ym.: Kunnallisesta kodinhoito-            misestä lukion opettajille
146:         avusta perittävistä korvauksista
147:                                                                 -   288 Lattula:   Valtionavun osoittamisesta Suomen
148: -       270 Luttinen ym.: Luonnonlääkkeiden saannin hel-            Reserviupseeriliitolle, Reservin Aliupseerien Liitolle
149:         pottamisesta                                                ja joukko-osastokiltojen toimintaan
150: 
151: -       271 Astala ym.: Sananvapauden toteutumisen kei-         -   289 Joutsenlahti:   Kestopäällysteison maantien ra-
152:         noista                                                      kentamisesta välille Kankaanpään Alahonkajoki -
153:                                                                     Siikaisten Pyntäinen
154: -       272 Ronkainen: Seurakuntapappien virka-asunnois-
155:         ta aiheutuvista kohtuuttomista kustannuksista           -   290 Joutsenlahti: Maantien rakentamisesta välille
156:                                                                     Kihniön kirkonkylit-Kankari-Kuivasjärvi
157: -       273 Tenhiälä: Diakoniatutkinnon suorittaneiden
158:         aseman turvaamisesta päihdehuollon ja sosiaalitoi-      -   291 Säilynoja ym.: Äitiyslomalla olevien äitien irti-
159:         men johtavissa tehtävissä                                   sanomisten ja lomautusten estäruisestä
160: 
161: -       274 Järvilehto ym.: Merimiehen lääkärintarkastuk-       -   292 Anna-Liisa Jokinen ym.: Kesäyliopistojen val-
162:         sista annetun asetuksen sisältämien epäkohtien kor-         tionavun korottamisesta
163:         jaamisesta
164:                                                                 -   293 Almgren: Saimaan kanavan avaamisen tiedot-
165: -       275 Jaakonsaari ym.: Arvokkaimpien vesistöaluei-            tamisesta
166:         den suojelun turvaamisesta
167:                                                                 -   294 Hirvelä: Ns. hartiapankkirakentajien eriarvoi-
168: -       276 Valo:   Yritysten verotilitysten aikaistamisesta        sesta kohtelusta verotuksessa
169: -       277 Pukkio ym.: Vanhempien keskinäisestä tasa-
170:                                                                 -   295 Hautala ym.: Kouluväkivallan vähentämisestä
171:         arvosta lapsensa holhoojina
172: 
173: -       278 Juntumaa: Raittius- ja alkoholiasiain neuvot-       -   296 Zyskowicz ym.: Posti- ja leMiitinlaitoksen
174:         teluku1lillan kokoonpanosta                                 sähkeiden perille toimittamisesta pääkaupunkiseu-
175:                                                                     dulla
176: -       279 Tikka: Enso-Gutzeit Oy:n kotipaikan muutta-
177:         misesta                                                 -   297 Säilynoja ym.: Sairaalakoulujen klinikkaopet-
178:                                                                     tajien virkojen lisäämisestä
179: -       ,280 Ruotsalainen ym.: Kotityöntekijöiden työttö-
180:         myysavustuksista                                        -   298 Valo ym.: Loviisan satamaan johtavan väylän
181:                                                                     ja Lahden"-Loviisan rautatien parantamisesta
182: -       281 Järvilehto ym.: Kuntoutustarpeen huomioon
183:         ottamisesta terveydenhoitohenkilökunnan virkakiin-      -   299 Astala ym.: Kunnallisesta kodinhoitoavusta
184:         tiöitä vahvistettaessa                                      perittäviä korvauksia koskevien sosiaalihallituksen
185:                                                                     ohjeiden oikaisemisesta
186:     -   282 Breilin ym.: Salon kappaletavaraterminaalin
187:         toiminnan turvaamisesta                                 -   }()() Eenilä ym.: Palkankorotusten vaikutuksesta
188:                                                                     työttömyyskorvausta koskeviin tulorajoihin
189:     -   283 Halonen ym.: Homoseksuaaleja koskevan syr-
190:         jinnän poistamisesta                                    -   301 Eenilä: Työttömyyskorvauksen suorittamisesta
191:                                                                     pankkiin
192:     -   284 Halonen ym.: Lasten elatusapujen maksami-
193:         seen liittyvien tulkintaerimielisyyksien poistami-      -   302 Rytkönen: Työkyvyttömyyshakemuksen hylkää-
194:         sesta                                                       miseSitä eräässä yksittäistapauksessa
195: 6                                                 Sisällysluettelo
196: 
197: -   303 Paakkinen ym.: Kiinteiden tuontipolttoainei-        -   320 Zilliacus m. fl.: Om stimulerat ekonomiskt och
198:     den hintojen tasaamisesta                                   handelspdlitiskt samarbete mellan Finland och Zim-
199:                                                                 babwe
200: -   304 Eenilä ym.: Pienituloisten kunnallisverorasituk-
201:     sen keventi:imisestä                                    -   320 Zilliacus ym.: Suomen ja Zimbabwen välisen
202:                                                                 kauppapoliittisen yhteistyön edistämisestä
203: -   305 Hautala ym.: Harkinnanvaraisten avustusten
204:     jakamisesta poliittisille järjestöille                      321 Rehn: Om förbättrad språkservice för med-
205:                                                                 borgarna
206: -   306 Stenius-Kaukonen ym.: Työntekijöiden irtisa-
207:     nom1ssuojan parantamisesta                              -   3Z1 Rehn: Kansalaisten kielipalvelun edistämisestä
208: 
209: -   307 Kortesalmi: Historian oppikirjojen sisällöstä       -   322 Tenhiälä ym.: Lomallaoloaikana sattuneiden
210:                                                                 tapaturmien korvaamisesta varusmiehille
211: -   308 Joutsenlahti:   Psykiatristen avohoitopalvelujen
212:     lisäämisestä                                            -   323 Mattila ym.: Itsenäisen yrittäjän käsitteen sel-
213:                                                                 ventämisestä
214: -   309 Forsman: Auto- ja moottoripyöräverosta anne-
215:     tun 1ain tulkinnasta vammaisten vahingoksi              -   324 Sällynoja: Yhtenäisen perus- ja jatkokoulutuk-
216:                                                                 sen järjestämisestä preparaattoreille ja obduktio-
217: -   310 Björklund: Matinkylän lukion perustamisesta             apulaisille
218:     311 Tennilä: TVL:n Lapin piirin piiri-insinöörin            325 Martikainen ym.: Maidon •tuotannon jatkuvuu-
219:     menettelystä                                                den turvaamisesta perheviljelmillä
220: 
221: -   312 Tuovinen ym.: Hakemusten käsittelyn hitau-              326 Hakala ym.: Sianlihan lisätyn markkinoimis-
222:     desta valtion virastoissa                                   maksun haitoista Itä-Uudellamaalla
223: 
224:     313 Hyrynkangas ym.: Seminologiliiton edustuk-              327 Särkijärvi: Parlamentaarisen nuorisokomitean
225:     sesta keinosiemennystoimikunnassa                           esitysten toteuttamisesta
226: 
227: -   314 Suonio ym.: Valtion koulukotien toimintaedel-       -   328 Anna-Liisa Jokinen ym.: Nuorison aseman pa-
228:     lytysten turvaamisesta                                      rantamisesta
229: 
230:                                                             -   329 Pesola ym.: Lymfaterapian korvaamisesta asiak-
231: -   315 Kortesalmi:     Myymäläautotoiminnan turvaami-
232:                                                                 kaalle sairausvakuutuslain 8 §:n nojalla
233:     sesta
234:                                                             -   330 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Kotitaloustyönteki-
235:     316 Kortesalmi: Verotuksesta asunto-osuuskuntia             jöiden vähimmäisansiotason määrittelemisestä
236:     asunto-osakeyhtiöiksi muutettaessa
237:                                                             -   331 Kortesalmi: Raahen terveyskeskuksen vuode-
238:     317 Lillqvist m. fl.: Om betalning av fronttillägg          osaston tilojen parantamisesta
239:     tili personer bosatta utomlands
240:                                                             -   332 Astala ym.: Wärtsilän Turun telakoiden työ-
241:     317 Lillqvist ym.: Rintamasotilaseläkkeen suoritta•         suhdeasuntojen vuokrien verokohtelusta
242:     misesta ulkomailla asuville henkilöille
243:                                                             -   333 Rehn: Om den inverkan 17 § i lagen om
244:     318 Lillqvist m. fl.: Om utvidgad rätt för folk-            skatt på inkomst och förmögenhet har på ingå-
245:     pensionärers anhöriga att få begravningsbidrag från         ende av äktenskap
246:     Folkpensionsanstalten
247:                                                             -   333 Rehn: Tulo- ja varallisuusverolain 17 §:n vai-
248:                                                                 kutuhista avioliittoon aikoville henkilöille
249:     318 Lillqvist ym.: Kansaneläkelaitoksen suoritta-
250:     man hautausavustuksen saajien piirin laajentami-            334 Saarikoski: Liikevaihtoveron ja valmisteveron
251:     sesta                                                       tilitysajan mahdollisen lyhentämisen haitallisista
252:                                                                 seurauksista
253: -   319 Pokka: Tulvasuojelun toteuttamisesta Inarin
254:     kunnan Ivalon kylässä                                   -   335 Saarikoski: Nuohousmääräysten uudistamisesta
255:                                                   Sisällysluettelo                                              7
256: 
257:     336 Perho: Perhekohtaisen pellavan tuotannon ja        -   344 Valo: Yleisen tien lakkauttamisesta tien var-
258:     jalostuksen verovapaudesta                                 ren maanomistajille aiheutuvista kustannuksista
259: 
260: -   337 Astala: Virkamiehen jäsenyydestä vapaattnuu-       -   345 Lattula: Sotiemme veteraanien varhaiseläkejär-
261:     rarijärjestössä                                            jestelmän toteuttamisesta eduskunnan lausuman mu-
262:                                                                kaisesti
263: -   338 Almgren: Nykyisen ulkomaalaisasetuksen sisäl-
264:     löstä                                                  -   346 Starast: Vaarallisten myrkkypäästöjen joutumi-
265:                                                                sesta vesistöihin
266: -   339 Ihamäki ym.: Uuden veronkanto- ja verotili-
267:     tysjärjestelmän kunnille aiheuttamista vaikeuksista    -   347 Tikka: Yksityisten yhdistysten taloudellisesta
268: -   340 Juntumaa: Mielisairaanhuollon tasosta ja psy-          hyötyruisestä Utissa järjestetyn ilmailunäytöksen
269:                                                                johdosta
270:     koterapiasta
271: 
272: -   341 Stenius-Kaukonen ym.: Valtiojohtoisen elintar-     -   348 Hetemäki-Olander ym.: Ammatillisen koulu-
273:     viketedllisuuden perustamisesta                            tuksen järjestämisestä Uudellamaalla
274: 
275: -   342 Joutsenlahti: Suodenniemen Sävin -    Peräkun-     -   349 Itälä ym.: Helsingissä vallitsevasta lukiopaik-
276:     nan alueen tiestön parantamisesta                          kojen vajauksesta
277: 
278: -   343 Juntumaa: Kirkon palveluksessa olevien, rin-       -   350 Wahlström ym.: Sotatarvikkeiden viennin estä-
279:     tamatunnuksen omaavien henkilöiden varhaiseläke-           ruisestä kriisialueille
280:     järjestelmän toteuttamisesta
281:                                 J
282: 
283:                             J
284: 
285:                             J
286: 
287:                         J
288: 
289:                         J
290: 
291:                     J
292: 
293:                     J
294: 
295:                 J
296: 
297:                 J
298: 
299:             J
300: 
301:             J
302: 
303:         J
304: 
305:         J
306: 
307:     J
308: 
309:     J
310: 
311: J
312: 
313: J
314:                                              1981 vp.
315: 
316: Kirjallinen kysymys n:o 201
317: 
318: 
319: 
320: 
321:                                  E. Laine ym.: Hintojen, maksujen ja asumiskustannusten nou-
322:                                     sun pysäyttämisestä
323: 
324: 
325:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
326: 
327:    Tulopoliittista kokonaisratkaisua esiteltäessä      Hintojen ja maksujen kohoaminen on tuntu-
328: ja sen hyväksymistä puolusteltaessa käytettiin      nut raskaana kaikkien pieni- ja keskituloisten
329: eräänä vahvimpana perusteluna siihen liittyvää      palkansaajien, eläkeläisten, opiskelijoiden, pien-
330: hintapoliittista osaa, johon sisältyvillä toimen-   viljelijöiden ja muiden pienituloisten elämässä.
331: piteillä vakuutettiin olennaisesti hidastettavan    Kun tällainen kehitys on päässyt tapahtumaan
332: hintojen ja maksujen kohoamista sekä inflaatio-     aikana, jolloin on ollut voimassa teollisuuden
333: ta 15. 5. 1981 saakka. Tuskin oli muste kui-        ja kaupan järjestöjen jäsenilleen ja jäsenjärjes-
334: vunut keskusjärjestöjen hyväksymästä Pekkasen       töilleen antama kehotus pidättyä hintojen ja
335: välityssuosituksesta, kun ilmoitettiin ensimmäis-   maksujen korottamisesta, niin mitä tapahtuu-
336: ten hintojen ja maksujen korotusten toimeen-        kaan 15. 5. 1981 jälkeen, jolloin mainittu ke-
337: panosta. Sama menettely on jatkunut koko hel-       hotus ei ole voimassa.
338: mikuun ja maaliskuun ajan. Jälleen huhtikuun           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
339: alussa korotettiin mm. margariinin, kahvileipien    väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
340: ja lastenruokien hintoja ja parturimaksuja, sekä    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
341: kodinhoitomaksuja jopa yli kaksinkertaiseksi.       vaksi seuraavan kysymyksen:
342: Hieman aikaisemmin kohosivat ruokaloiden ja
343: kahviloiden hinnat. Vuokrat kohosivat maalis-                 Milloin Hallitus aikoo ryhtyä tehok-
344:  kuun alussa ja jälleen uhataan uusilla 1,20 mar-          kaisiin toimenpiteisiin hintojen, maksu-
345: kan vuokrankorotuksilla neliötä kohti kuukau-              jen, vuokrien ja muiden asumiskustan-
346: dessa. Myös liikennemaksuja korotettiin huhti-             nusten nousun pysäyttämiseksi?
347:  kuun alussa.
348:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1981
349: 
350:                Ensio Laine                                      Marjatta Mattsson
351:                Irma Rosnell                                     Mikko Kuoppa
352: 
353: 
354: 
355: 
356: 08810050JP
357: 2
358: 
359: 
360: 
361: 
362:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                Kuluttajahintaindeksin muutokset vuoden al-
363: mainitussa tarkoituksessa-) Te;; Eiiirr~:;Puh€l:mie5, ·.   kukuukallsiLta· ovat 'jääneet lievästi ennakoitua
364: olette 2 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn kir-             pienemmiksi. Inflaation hidastamistavoitteeseen
365:                                                            ~#l~n, ~sMtt~-~ ._ ~~. W51·HtQk_i-~plqt_~~j~--
366:                                                                                      1                      .... · 9c~~~~ek-
367:                                                                                                                1
368: je~nne n:o .67-5. ,qhelJai taimitt@Ut.,.valtioneuvos-
369: ton, ;ui~l1omåi~d1~'- ·if'en~e'.'äl',:!nooksen'·4n"        s1Il •.WUtJtps. 1,3.%.. 1a ;v:;u uttaa suure ~ .. ~uo-
370: saned~ita}~ -~r;s~o J~i~en,: y~:··~äi~ j{ljuluvasta        filatiakbon. kl111:en~ir1,: e.t'tä,· piiiltc5s :1llcidtok$esill,
371: kirjl,llhse&ta, l{ysyl,Ilyk~e~t~. n:o_ 20~:                aiheu.tui Pekka~~ratkaisua tehtäessä 'i:f~deryistä
372:            -   ;   .......   l   '     •                   hintojen ja maksujen korotuksista, Mitään
373:          · Mtll!Jin lialii~us aikoo ryhtyä tehokc          yllättävää inflaation nopeutumista ne eivät
374:         kaisiin toimenpiteisiin hintojen, maksu-           siten heijasta. Hintatason nousun hidastuminen
375:         jen; vuokrien ja muiden asumiskustan-              näyttää ajoittuvan tulevalle kesäkaudelle.
376:         nusten nousun pysäyttämiseks1?                        Vuokrien ja muiden asumiskustannusten nou-
377:                                                            sun hillitsemiseksi tarvittavia toimenpiteitä on
378:    Vastauks~na. kysymyk·s~en esitän kunnioitta-            selvittänyt talouspoliittisen ministerivaliokun-
379: vasti seuraavaa:                                           nan asettama työryhmä, joka on 21. L 1981
380:    Osana tulopoliittista kokonaisratkaisua sovit-          jättänyt ehdotuksensa- asuntolainajärjestelmän
381: tiih hintapolitiikassa ja hinnoittelussa nouda-            uudistamiseksi. Työryhm1i . on esittänyt muun
382: tettavista periaatteista,· joilla· on tarkoituksena        muassa, että uusien asuntojen alkuvuokraa alen-
383: hidastaa hintojen ja maksujen kohoamista. Osa-             nettaisiin korottamalla · valtion asuntolainan
384: na ratkaisua teollisuuden ja kaupan keskusjär-             osuutta ja parantamalla pankkilainojen ehtoja,
385: jestöt sitoutuivai h:hottamaan ·jäseniään ja jä-           pääomamenojen kehitystä tasattaisiin uudista-
386: sertyrityksiään yleensä· pidättymään hinnankoro-           malla nykyisen . lainajärjestelmän korko- ja ly-
387: tuksista 15. 5:. -f981 saakka: Pääosin· suosituk-          hennysehtoja sekä aikaisemmin lainoitettujen
388: sen tarkoituksena olikin ehkäistä palkkakustan-            vuokratalojen vuokrat pyrittäisiin .aletitamaan
389: nusten muutosten välitön siirtyminen hintata-              vuokrien tasoyleisohjeen tasolle. Osa mainituis-
390: soon ja näin menetellen pyrkiä luomaan parem-              tå. ehdotuksista on jo otettu huomioon vuoden
391: mat mahdollisuudet sopimuskauden aikana in-                1981 asuntolainojen myöntämisvaltuuden käyt-
392: flaation hillitsemiselle. Jo tätä suositusta laa-          tösuunnitelmassa.
393: dittaessa oli kuitenkin selvää, että 'tietyiltä osin          Vielä tänä vuonria mahdollisesti toteutetta-
394: hintojen ja maksujen korotuksia on suoritetta-             vien vuokrankorotusten johdosta on asumistu-
395: va. Tällaisista seikoista, joista aiheutuvat koro-         kia tarkoitus tarkistaa korotusta vastaavasti sa-
396: tuspaineet oli siirrettävä hintoihin, on mainit-           masta ajankohdasta lukien.
397: tava raakaöljyn hinnannousun vaikutukset ja
398: eräät yritysten ulkoiset tekijät.
399:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1981
400: 
401:                                                                            Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
402:                                                  N:o 201                                                 3
403: 
404: 
405: 
406: 
407:                              Tili Riksdagens Herr Tal111an
408: 
409:    I det syfte 37 § 1 1110111. riksdagsordningen            Förändringarna i konsu111entprisindex sedan
410: anger har Ni, Herr Tal111an, 111ed Eder skrivelse       årets första 111ånader har blivit något 111indre
411: nr 675 av den 2 april 1981 tili vederbörande            än förutsetts. Med hänsyn tili det 111ål so111
412: 111edle111 av statsrådet översänt avskrift av föl-      uppställts i syfte att bro111sa inflationen kan
413: jande av riksdags111an Ensio Laine 111. fl. under-      förändringen i konsu111entprisindex med 1 ,3 %
414: tecknade spörs111ål nr 201:                             för 111ars förefalla stor. Det bör dock obser-
415:                                                         veras att ändringsbeslutet berodde på pris- och
416:            När ä111nar Regeringen vidta effektiva       avgiftshöjningar som var kända när Pekkanen-
417:         åtgärder för att hejda stegringen i             uppgörelsen ko111 tili. Någon överraskande
418:         priser, avgifter, hyror och övriga boen-        ökning i inflationstakten återspeglar de således
419:         dekostnader?                                    inte. Stegringen i prisnivån förefaller bli lång-
420:                                                         sammare under inko111111ande sommarsäsong.
421:    Såso111 svar på detta spörs111ål får jag vörd-           Frågan om vilka åtgärder so111 behövs för
422: samt anföra följande:                                   att dä111pa stegringen i hyror och andra boende-
423:    I samband 111ed den inko111stpolitiska helhets-      kostnader har utretts av en arbetsgrupp, till-
424: lösningen överensko111s 0111 de principer so111         satt av det finanspolitiska 111inisterutskottet.
425: skall iakttas i prispolitiken och prissättningen.       Arbetsgruppen avgav 21. 1. 1981 sitt förslag
426: A vsikten 111ed dessa principer är att göra             till revidering av bostadslånesyste111et. Arbets-
427: stegringen i priser och avgifter långsa111111are.       gruppen har bl. a. föreslagit att begynnelse-
428: Som ett led i lösningen förband sig industrins          hyran i nya bostäder skulle sänkas geno111 en
429: och handelns centralorganisationer att upp111ana        höjning av andelen av det statliga bostadslånet
430: sina 111edle111111ar och 111edlemsföretag att allmänt   och geno111 en förbättring av banklånevilikoren.
431: avhålla sig från prisförhöjningar tili 15. 5.           Vidare har arbetsgruppen föreslagit att kapital-
432: 1981. Det huvudsakliga syftet 111ed reko111111en-       utgiftsutvecklingen skulle utjämnas genom en
433: dationen var att förebygga en direkt överföring         revidering av det nuvarande lånesyste111ets
434: av förändringarna i lönekostnaderna tili pris-          ränte- och a111orteringsvilikor samt att hyrorna
435: nivån. Sa111tidigt ville 111an 111ed detta förfaran-    i tidigare belånade hyreshus i 111ån av 111öjlighet
436: de skapa bättre 111öjligheter att dä111pa infla-        skulle sänkas tili den nivå so111 förutsetts i de
437: tionen under avtalsperioden. Redan när re-              all111änna direktiven rörande hyresnivån. En
438: ko111111endationen bereddes var det dock klart,         del av förslagen har redan beaktats i 1981
439: att vissa priser och avgifter 111åste höjas. Bland      års dispositionsplan rötande befogenheten att
440: de o111ständigheter so111 påkallade förhöjningar,       bevilja bostadslån.
441: vilka i sin tur återspeglas i priserna, bör                 Om hyresföthöjningar verkställs ännu i åt,
442: nämnas det stegrade priset på råolja sa111t vissa       ko111met bostadsbidragen att justeras i 111ot-
443: av företagen oberoende yttre o111ständigheter.          svarighet dättill och från sa111111a tidpunkt.
444:       Helsingfors den 7 111aj 1981
445: 
446:                                                          Minister föt inrikesärendena Eino Uusitalo
447:                                               1981 vp.
448: 
449: Skriftligt spörsmål nr 202
450: 
451: 
452: 
453: 
454:                                   Rehn: Om ökat antal älgjaktlicenser
455: 
456: 
457:                              Till Riksdagens Herr Talman
458: 
459:    Jaktvårdsföreningarna har mottagit synner-        älgräkningen avslutats och anhållan om till-
460: ligen positivt .trafikministeriets beslut om att     stånd ingått i april. I Västnyland har det
461: inte föranstalta någon omfattande vårjakt på         visat sig att älgstammen kan uppvisa klara va-
462: älg, trots att den kommitte som utrett älg-          riationer under jakttiden, varför det i vissa fall
463: olyckorna rekommenderat detta.                       är motiverat att ansöka om tilläggstillstånd.
464:    Jaktlagen är helt medvetna om den fara               Det bör vidare påpekas att jaktlagens primä-
465: älgarna utgör för trafiken, och speciellt i Väst-    ra målsättning, samtidigt som de önskar samar-
466: nyland har på frivillig väg aktiviteter för att      beta för uppnående av god trafiksäkerhet, är
467: öka trafiksäkerheten både planerats och delvis       att inte decimera älgstammen mera än en le-
468: redan förverldigats, bland dessa kan nämnas          vande finsk natur förutsätter.
469:  utplacering av sait i skogen för att locka bort        Med anledning av det ovan anförda och i
470: älgar från vägarna, samt undanröjande av sikt-       den ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen
471:  begränsande växtlighet vid vägrenarna. För att      föreskriver ställas :tili vederbörande medlem av
472: dock säkra att höstjakten skall vara tillräcklig     statsrådet följande spörsmål:
473:  för trafiksäkerheten, och för att på allt sätt
474:  undvika med god jaktsed oförenlig vårjakt, har                Har Regeringen för avsikt att vidtaga
475:  tanken väckts bland jägarna att återuppta ti-              sådana åtgärder för uppnående av ökad
476: digare praktiserat tillståndsförfarande, varvid             trafiksäkerhet, att jaktlagen under på-
477: efter att höstjakten pågått t.ex. en vecka, jakt-           gående höstjakt kan beviljas tilläggsli-
478:  lagen bereds möjlighet att anhålla om even-                censer om älgstammens omfattning på-
479:  tuella tilläggstillstånd. Detta föreslås på grund          kallar denna åtgärd, för att säkerställa
480:  av att de 1-2-åriga ålgarna kan vandra ända                att ingen vårjakt skall behöva ske?
481:  upp tili avstånd på 200 km, i regel efter det
482:       Helsingfors den 2 april 1981
483: 
484:                                            Elisabeth Rehn
485: 
486: 
487: 
488: 
489: 0881004533
490: 2                                             1981 vp.
491: 
492: Kirjallinen kysymys n:o 202                                                               Suomennos
493: 
494: 
495: 
496: 
497:                                  Rehn: Hirvenkaatolupien lisäämisestä
498: 
499: 
500:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
501: 
502:    Riistanhoitoyhdistykset ovat vastaanottaneet     vien laskeminen on päättynyt ja hirvilupaha-
503: erittäin myönteisesti liikenneministeriön pää-      kemukset on jätetty huhtikuussa. Läntisellä
504: töksen olla järjestämättä laajaa hirvien kevät-     Uudellamaalla on osoittautunut, että hirvikan-
505: metsästystä, vaikka hirvivahinkoja tutkinut ko-     ta voi metsästysaikana selvästi vaihdella, ,minkä
506: mitea onkin sellaista suositellut.                  vuoksi tietyissä tapauksissa on perusteltua anoa
507:    Metsästysryhmät ovat täysin tietoisia hirvien    lisälupia.
508: liikenteelle muodostamasta vaarasta ja erityises-      Lisäksi on korostettava sitä, että metsästys-
509: ti läntisellä Uudellamaalla on vapaaehtoiselta      ryhmien ensisijaisena tavoitteena, samanaikai-
510: pohjalta sekä suunniteltu että osittain myös        sesti kun ne haluavat edistää hyvän liikenne-
511: toteutettu toimenpiteitä liikenneturvallisuuden     turvallisuuden saavuttamista, ei ole hirvikannan
512: lisäämiseksi. Näiden joukosta voidaan mainita       vähentäminen suuremmassa määrin kuin elävä
513: suolan sijoittaminen metsään hirvien houkutte-      suomalainen luonto edellyttää.
514: lemiseksi pois teiltä sekä näkyvyyttä rajoittavan      Edellä olevan johdosta sekä valtiopäiväjär-
515: kasvillisuuden poistaminen tien reunoilta. Kui-     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
516: tenkin sen varmistamiseksi, että syksyllä tapah-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
517: tuva metsästys tulee olemaan riittävä liikenne-     vaksi seuraavan kysymyksen:
518: turvallisuuden kannalta, sekä hyvän metsästys-
519: tavan kanssa ristiriidassa olevan kevätmetsäs-                 Aikooko Hallitus paremman liikenne-
520: tyksen kaikinpuoliseksi välttämiseksi on met-               turvallisuuden saavuttamiseksi ryhtyä
521: sästäjien keskuudessa herätetty ajatus aikaisem-            sellaisiin toimenpiteisiin, että metsästys-
522: min käytetyn lupamenettelyn uudelleen käyt-                 ryhmille voitaisiin käynnissä olevan
523: töön ottamisesta, jolloin syysmetsästyksen jat-             syysmetsästyksen aikana myöntää lisä-
524: kuttua esimerki'ksi yhden viikon metsästysryh-              lupia, jos hirvikannan suuruus sallii tä-
525: mille annetaan mahdollisuus hakea mahdollisia               män toimenpiteen, ja sen varmistami-
526: lisälupia. Tätä ehdotetaan sen vuoksi, että 1-2             seksi, että kevätmetsästystä ei tarvit-
527: vuotta vanhat hirvet voivat vaeltaa jopa 200                taisi?
528: kilometriä pääasiallisesti sen jälkeen kun hir-
529:      Helsingissä 2 päivänä huhti'kuuta 1981
530: 
531:                                            Elisabeth Rehn
532:                                               N:o 202                                              3
533: 
534: 
535: 
536: 
537:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
538: 
539:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentis-         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
540: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         vasti seuraavaa:
541: mies olette 2 päivänä huhtikuuta 1981 päivä-            Hirvieläinkantoja on niiden aiheuttamien va-
542: tyn kirjeenne ohell~ toimitta~:!.t v~~tioneuvos­     hinkojen johdosta parin viime vuoden aikana
543: ton asianomaiselle jäsenelle JalJennoksen kan-       vähennetty etenkin maan eteläosissa. Ensi syk-
544: sanedustaja Rehnin näin kuuluvasta kirjallises-      syn metsästy'ksellä on hirvieläinkantoja nykyi:
545: ta kysymyksestä n:o 202:                             sestä edelleen tarkoitus vähentää siten, ettet
546:                                                      hirvien määrä maan millään alueella ylittäisi
547:           Aikooko Hallitus paremman liikenne-        tiheyttä 4 hirveä/1 000 ha. Metsästys on tar-
548:        turvallisuuden saavuttamiseksi ryhtyä         koitus suorittaa normaalissa järjestyksessä
549:        sellaisiin toimenpiteisiin, että metsästys-   myönnettävien metsästyslupien avulla. Kysy-
550:        ryhmille voitaisiin käynnissä olevan          myksessä tarkoitettuja syksyn metsästyksen ku-
551:        syysmetsästyksen aikana myöntää ..lis~­       luessa myönnettäviä lisälupia ei poikkeusta-
552:        lupia, jos hirvikannan suuruus sa~lu t~­      pauksia lukuunottamatta ole laaje~massa mää-
553:        män toimenpiteen, ja sen varmistami-          rin mahdollista myöntää, eikä täUatsta menette-
554:        seksi, että kevätmetsästystä ei tarvit-       lyä ole suunnitteilla.
555:        taisi?
556:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1981
557: 
558:                                                                          Ministeri Veikko Saarto
559: 4                                          1981 vp.
560: 
561: 
562: 
563: 
564:                           Tili Riksdagens Herr Talman
565: 
566:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Älgbestånden har på grund av de skador
567: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     de förorsakar under de par senaste åren ned-
568: av den 2 april 1981 tili vederbörande medlem      bringats speciellt i landets södra delar. Medels
569: av statsrådet översänt avskrift av följande av    jakten nästa höst är det avsikten att ytterligare
570: riksdagsman Rehn ställda skriftliga spörsmål      minska älgbestånden från nuvarande nivå så-
571: nr 202:                                           lunda, att mängden älgar inte inom någon del
572:                                                   av landet skulle överstiga tätheten 4 älgar/
573:           Har Regeringen för avsikt att vidtaga   1 000 ha. Jakten är det avsil~ten att genomföra
574:        sådana åtgärder för uppnående av ökad      medels jakttills:tånd som beviljas i normal ord-
575:        trafiksäkerhet, att jaktlagen under på-    ning. I spörsmålet avsedda tilläggstillstånd som
576:        gående hösrtjakt kan beviljas tilläggs-    skulle beviljas under pågående jakt under
577:        licenser om älgstammens omfattning på-     hösten är det inte möjligt att utom i undan-
578:        kallar denna åtgärd, för att säkerställa   tagsfall bevilja i större omfattning och något
579:        att ingen vårjakt skall behöva ske?        sådant förfarande är inte heller under plane-
580:                                                   ring.
581:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-
582: föra följande:
583:      Helsingfors den 23 april 1981
584: 
585:                                                                         Minister Veikko Saarto
586:                                                  1981 vp.
587: 
588: Kirjallirien kysymys n:o 203
589: 
590: 
591: 
592: 
593:                                     Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Leukemiaa sairastavien J~ten, hoito•
594:                                        mahdollisuuksien parantamisesta
595: 
596: 
597:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
598: 
599:     Maassamme sairastuu vuosittain noin 50               sipainoiseen elämiseen: käY'mään · kotilua, hank-
600: lasta leukemiaan, mikä on puolet vastaavasta            kimaan ammatin ja myöhemmin myös perusta-
601: leukemiaan sairastuvien aikuisten lukumäärästä.         maan oman perheen.                     ·
602: Leukemian osuus lasten kaikista pahanlaatui-                Tällä hetkellä Suomessa on syöpätauteja sai-
603: sista kasvaimista on n. 30 %. Alle 12-vuotiail-         rastavien lasten hoitomahdollis\:niksi8sa suuria
604: la lapsilla pahanlaatuiset kasvaimet ovat tapa-         puutteita, koska nopeasti kehittynyttä tietoa ja
605: turmien jälkeen tärkein kuolinsyy.                      kokemusta eri hoitovaihtoehdoista ja -muodois-
606:     Syöpätautien, kuten leukemiankaan syytä ei          ta ei ole voitu meillä soveltaa, Sairaalat yrit-
607: ole lääketieteellisesti pystytty selvittämään. Sen      tävät varmasti parhaansa näissä olosuhteissa,
608: sijaan leukemian hoitomuodot ja -tulokset ovat          mutta moni lapsi jää vaille parhainta hoitoa.
609: viimeisinä vuosina kehittyneet voimakkaasti.            Monimutkaisessa ja vaativassa hoitoketjussa on
610: Vielä 10 vuotta sitten leukemiaan sairastuneita         heikkoja renkaita, mikä huonontaa ratkaisevas-
611: lapsia ei voitu pelastaa, mutta tänä päivänä            ti lasten parantumismahdollisuuksia. Kysymyk-
612: johtavissa ulkomaisissa hoitokeskuksissa arvioi-        sessä on hyvin erikoistunut lääketieteen alue,
613: daan voitavan parantaa pysyvästi 60 %, jopa             joka menee eteenpäin hyvin nopeasti. Meillä
614: 80 % leukemiaan sairastuneista lapsista. Vaik-          tulisi olla näiden potilaiden hoitoon erikoistu-
615: ka meillä näiden lasten lukumäärä on pieni, ei          neita ja keskittyneitä lääkäreitä ja hoitohenki-
616: ole mitään oikeutta jättää heitä vaille parhainta       lökuntaa, jolla pitäisi olla myös mahdollisuuk-
617: hoitoa ja tänä päivänä jo vaille mahdollisuuk-          sia seurata kansainvälistä kehitystä ja soveltaa
618: sia pysyvään parantumiseen.                             uusimpia tuloksia meidän oloissamme. Ilman
619:     Syöpätautien, kuten leukemiankin hoito on           tätä kansainvälistä ja pohjoismaista kiinteää ja
620: vaativaa, erikoistunutta ja pitkäaikaista ja eri-       säännöllistä yhteistyötä leukemiaan sairastunei-
621: tyisesti lapselle rasittavaa. Sairaalahoidat ovat       ta lapsia ei voida tulevaisuudessakaan pelastaa.
622: pitkiä, lääkkeet kalliita ja hoitotoimenpiteet          Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että
623: vaativat paljon henkilökunnan työtä, unohta-            tähän yhteistyöhön ei löydy varoja.
624:  matta lapsen ja hänen perheensä psykologisten              Tällä alueella ei ole myöskään riittävästi
625:  ja sosiaalisten ongelmien hoitamista. Tänä päi-        hoitohenkilökuntaa eikä omaa hoito-organisaa-
626: vänä edellytetään entistä enemmän myös per-             tiota. Selkeällä vastuun ja työn jakamisella olisi
627: heenjäsenten mukanaoloa jopa lääketieteellises-         mahdollista keventää ja lyhentää sairaalahoitoja
628: sä hoidossa, kuten esim. on laita luuydinsiirto-        niin, että osa hoidoista toteutettaisiin eri-
629:  jen yhteydessä.                                        koisyksikön valvonnan alaisuudessa lapsen
630:     Nykyisin on mahdollista määrittää syöpätau-         kotia lähimpänä olevassa lastensairaalassa. Tä-
631:  tien kuten myös leukemian laatua ja va1keus-           mä olisi lapsen ja hänen perheensä kannalta
632: astetta monilla tavoin. Tämä auttaa valitse-            inhimillisempää. Näillä lapsilla ja heidän van-
633: maan oikeita hoitomuotoja ja suunnittelemaan            hemmillaan on myös oikeus vaatia, että hoito-
634:  niitä yksilöllisen tarkasti. Tietyissä tautitiloissa   vastuu on erikoisyksiköillä ja työryhmillä, jot-
635: on hoitoa pystytty jo keventämään ja lyhentä-           ka mahdollisimman pitkään hoitavat potilasta
636:  mään aikaisempaan verrattuna ja, mikä tärkeintä,       eri hoitojaksojen kuluessa. Vanhemmilla tulee
637:  parantamaan potilas. On osoitettu, että onnistu-       myös olla mahdollisuus ottaa yhteyttä äkillisissä
638:  neen hoidon jälkeen nämä lapset pystyvät täy-          tilanteissa tähän hoitoyksikköön vanhan hoito-
639: 088100477V
640: 2                                            1981 vp.
641: 
642: suhteen pohjalta. Nykyisin hoitavien lääkärien      voi olla vain elämän pidentäminen,: sil:lom 'kun
643: ja muun henkilökunnan vaihtuminen on erittäin       on mahdollista parantaa lapsi pysyvästi.
644: suuri ongelma.                                        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
645:    Meillä on tehty suunnitelmia tilanteen paran-    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
646: tamiseksi: on selvitetty, miten syöpätautien ja     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
647: erityisesti leukemian hoito tulisi meillä toteut-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
648: taa, ja minkälaista henkilökuntaa tarvittaisiin.    sen:
649: Näiden · suuhnitelmien toteuttamiseen ei ole
650: kuitenkaan löytynyt voimavaroja. Ulkomaisten                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
651: kokemusten pohjalta voidaan arvioida, että hy-             siin syöpätauteja ja erityisesti leukemiaa
652: vin toteutettu hoito tulee pitkällä tähtäimellä            sairastavien lasten hoitomahdollisuuksien
653: vähentämään sairaalakustannuksia, koska suuri              parantamiseksi?
654: osa potilaista voidaan parantaa. Tavoitteena ei
655:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1981
656: 
657:          E~~a K~uskoski-Vi:katmaa      Lauri Palmunen             Ben Zyskowicz
658:          ·Helvi Hyrynkangas            Lea Sutinen                Boris Renlund
659:          ·Sauli· Hautala               Ensio Laine·               Mauri Pekkarinen·
660:           Jorma Fred                   Olli Helminen .            Esko Pekonen
661:         · Aila Jokinen                 Mikkö Pesälä               Petter Savola
662:           Juhani ·Saukkonen            Markku Kauppi11en          Mikko Jokela
663:                       Pekka Starast                    Paula Eenilä
664:                                               N:o 203                                               3
665: 
666: 
667: 
668: 
669:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
670: 
671:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      liittyvistä immunologisista tutkimuksista. On
672: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       myös tärkeätä, että näiden kesku.sten toiminta
673: olette 3 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn           osittain peittää toisensa, jotta ta<tvittaessa mm.
674: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        luuydinsiirtoja voidaan suorittaa molemmissa
675: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       keskuksissa. Näitä keskuksia alustavien selvi-
676: edustaja Kuuskoski-Vikatmaan ym. näin kuulu-        tysten mukaan olisivat Helsingin ja Oulun yli-
677: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 203:           opistolliset keskussairaalat.
678:                                                         Suomessa on tähän mennessä tehty kahdek-
679:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      san luuydinsiirtoa lenkemiaa sairastaville lapsi-
680:        siin syöpätauteja ja erityisesti lenkemiaa   potilaille. Saadut kokemukset ovat hyvät ja
681:        sairastavien lasten hoitomahdollisuuksien    puoltavat hoidon keskittämistä. Luuydinsiirrot
682:        parantamiseksi?                              on suoritettu Helsingin yliopistollisen keskus-
683:                                                     sairaalan lastentautien klinikalla ja· esimerkkinä
684:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       yhteistyöstä voidaan mainita, että Oulun yli-
685: vasti seuraavaa:                                    opistollinen keskussairaala on antanut hoidossa
686:    Lasten leukemian hoito on viime vuosina          käytettäväksi työvoimaansa, kun kysymyksessä
687: voimakkaasti kehittynyt ja saavutetut tulokset      on ollut Oulun yliopistollisen keskussairaalan
688: ovat olleet aikaisempaan tietämykseen verrat-       vastuualueen potilas. Tällä tavalla on voitu
689: tuna erittäin hyvät. Lääkintöhallitus on osal-      myös samalla lisätä Oulun yliopistollisen kes-
690: taan pitänyt tärkeänä, että lasten leukemian        kussairaalan lastentautien ·klinikan valmiutta
691: hoitolinjoja kehitetään myös Suomessa kansain-      vastata lasten leukemiahoidoista.
692: välisesti saatujen kokemusten mukaisesti.              Yhteenvetona · sosiaali- ja terveysministeriö
693:    Yhteistyössä keskussairaaloiden kanssa lää-      toteaa, että lasten leukemian hoidossa on maas-
694: kintöhallitus on päätynyt siihen kehittämispe-      samme saavutettu merkittävää edistystä vii-
695: riaatteeseen, että Suomessa tarvitaan kaksi las-    meisen vuoden aikana. Hoitojärjestelyjen edel-
696: ten pahanlaatuisten kasvaimien hoitoon varau-       leen tehostamiseksi. on olemassa pitkälle vai·
697: tuuutta keskusta, joista toisen tulisi voida vas-   mistellut suunnitelmat. Terveysviranomaisten
698: tata lasten leukemian hoidoista ja tarvittavista    tarkoitus on toteuttaa po. suunnitelmia käytet-
699: luuydinsiirroista sekä toisen vastaavasti pahan-    tävissä olevien voimavarojen J:>Uitteissa. ·
700: laatuisten kasvaimien hoitolinjoista ja siihen
701:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
702: 
703:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
704: 4                                            1981 vp.
705: 
706: 
707: 
708: 
709:                            Till Riksdagens Herr Talman
710: 
711:    I det · sjfte 3 7 • § 1 mom. riksdagsordningen   viktigt att verksamheten vid dessa centra del-
712: anger har·Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       vis täcker varandra så, att man vid behov kan
713: av den 3 april 1981 tili vederbörande medlem        utföra bl.a. benmärgstransplantationer vid båda
714: av statsrådet översänt avskrift av följande av      centra. Enligt de preliminära utredningar som
715: riksdagsman Kuuskoski-Vikatmaa m.fl. under-         gjorts skulle dessa centra finnas i anslutning
716: tecknade spörsmål nr 203: ·                         till Helsingfors och Uleåbotgs universitetscen-
717:                                                     tralsjukhus.
718:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i             I Finland har hittills utförts åtta benmärgs-
719:        syfte att förbättra vårdmöjligheterna för    transplantationer på bampatienter som lider av
720:        barn som lider av cancer och särskilt        leukemi. De erfarenheter som gjorts är goda
721:        för dem som lider av leukemi?                och talar för en koncentrering av vården. Ben-
722:                                                     märgstransplantationerna har utförts vid klini-
723:    Såsom ·svar på detta spörsmål får jag vörd-      ken för barnsjukdomar vid Helsingfors uni-
724: samt anföra följande:                               versitetscentralsjukhus och som ett exempel på
725:    Behandlingen av barnleukemi har under de         samarbetet kan nämnas, att Uleåborgs universi-
726: senaste åren utvecklats kraftigt och de upp-        tetscentralsjukhus har ställt vårdpersonal till
727: nådda resultaten har varit synnerligen goda.        förfogande då det har gällt patienter som hör
728: Medicinalstyrelsen har ansett det vara viktigt      till Uleåborgs universitetscentralsjukhus ansvars-
729: att mån även i Finland utvecklar vårdformerna       område. På · detta sätt har man samtidigt kun-
730: i fråga om barnleukemi på basen av internatio-      nat öka beredskapen vid vården av leukemi-
731: nella erfarenheter.                                 patienter på kliniken för barnsjukdomar vid
732:    Medicinalstyrelsen har tillsammans med cent-     Uleåborgs universitetscentralsjukhus.
733: ralsjukhusen enats om en utvecklingsprincip,            Sammanfattningsvis konstaterar social- och
734: enligt viiken det i Finland behövs två centra       hälsovårdsministeriet att man under det senaste
735: för · vården av barn med elakartade tumörer.        året har · gjort stora framsteg i behandlingen
736: Av dessa centra borde det ena kunna ansvara         av barnleukemi i vårt land. Därtill finns det
737: för barnleukemivården och nödiga benmärgs-          långt gående planer på att ytterligare effekti-
738: transplantationer och det andra för behandling-     vera vården. Hälsovårdsmyndigheterna har för
739: en av elakartade tumörer och för därtill anslut-    avsikt att förverkliga dessa planer inom ramen
740: na immunologiska undersökningar. Det är även        för de resurser som står till buds.
741:      Helsingfors den 29 april 1981
742: 
743:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
744:                                              1981 vp.
745: 
746: Kirjallinen kysymys n:o 204
747: 
748: 
749: 
750: 
751:                                  Leppänen: Sosiaali- ja terveysministeriön menettelystä erään
752:                                     henkilön terveydenhoitoa koskevassa kysymyksessä
753: 
754: 
755:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
756: 
757:    Nyky-yhteiskunnassa byrokratia usein estää         Mainituilla perusteilla esitän kunnioittavasti
758: kansalaista saamasta oikeutta, kun vastapuole-      valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin mu-
759: na ovat viranomaiset. Tällaisesta asiasta on ky-   ·kaisesti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
760: symys Joensuussa asuvan Paavo Kettusen              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
761: asioissa, jotka koskevat lääkintöhallituksen
762: menettelyä. Hän ei ole saanut itselleeh oikeut-              Aikooko Hallitus selvittää kysymyk-
763: ta ja apua, ei korkeimpien oikeusviranomaisten            sessä olevassa Paavo Kettusen tapauk-
764: taholta eikä myöskään lääkintöhallituksen ta-             sessa valtion korvausvelvollisuuden, jot-
765: holta. Yksilön oikeusturvan kannalta asian lop-           ta oikeusturva joka suhteessa toteu-
766: puun selvittäminen olisi kuitenkin välttämä-              tuisi?
767: töntä.
768:    Katson, että mainitun henkilön asia kuuluu
769: sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan.
770:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1981
771: 
772:                                              Urpo Leppänen
773: 
774: 
775: 
776: 
777: 088100499K
778: 2                                             1981 vp.
779: 
780: 
781: 
782: 
783:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
784: 
785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nittuja lääkärinlausunnolle asetettavia vaatimuk-
786: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sia. Tämän vuoksi lääkintöhallitus antoi Suti-
787: olette 3 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn            selle vakavan huomautuksen vastaisen varalle.
788: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Eduskunnan oikeusasiamiehelle osoitetun 21.
789: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        4. 1976 päivätyn kirjoituksen johdosta on apu-
790: edustaja Leppäsen näin kuuluvasta kirjallises-       laisoikeusasiamies 17. 5. 197 6 antamassaan pää-
791: ta kysymyksestä n:o 204:                             töksessä katsonut, ettei asia antanut aihetta
792:                                                      toimenpiteisiin apulaisoikeusasiamiehen tahol-
793:           Aikooko Hallitus selvittää kysymyk-        ta.
794:        sessä olevassa Paavo Kettusen tapauk-             Tämän jälkeen Paavo Kettunen oli tehnyt
795:        sessa valtion korvausvelvollisuuden, jot-     lääkintöhallituksen menettelystä ja sen anta-
796:        ta oikeusturva joka suhteessa toteu-          mista päätöksistä kantelun oikeuskanslerille.
797:        tuisi?                                        Oikeuskansleri on päätöksessään 28. 11. 1979
798:                                                      kiinnittänyt lääkintöhallituksen huomiota mm.
799:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        siihen, että jo lääkintöhallituksen ko. tapauk-
800: vasti seuraavaa:                                     sessa 24. 7. 1974 antamassa päätöksessä olisi
801:    Paavo KeHunen pyysi lääkintöhallitukselle         voitu ottaa kantaa kysymyksessä olevan lau-
802: 16. 2. 1973 saapuneessa kirjoituksessaan lää-        sunnon rakenne- ja jäsentelypuoleen, puuttu-
803: kintöhallitusta selvittämään lääketieteen lisen-     matta kuitenkaan lausunnon oikeudelliseen
804: siaatti Kyllikki Sutisen Kettusen silloiselle vai-   merkitykseen.
805: molle Maija Annikki Kettuselle avioero-oikeu-           Helsingin hovioikeus, jossa lääketieteen li-
806: denkäyntiä varten antaman 18. 9. 1972 päi-           sensiaatti Kyllikki Sutisen laatimaa lääkärin-
807: vätyn lääkärintodistuksen oikeellisuutta. Lää-       lausuntoa oli tarkoitettu käytettäväksi näyttö-
808: kärintodistus koski Maija Annikki Kettusen           nä Maija Kettusen soveltuvuudesta lasten
809: soveltuvuutta puolisoiden yhteisten lasten huol-     huoltajaksi, on 22. 8. 1973 antamallaan päätök-
810: tajaksi.                                             sellä pysyttänyt kihlakunnanoikeuden päätök-
811:    Lääkintöhallitus totesi päätöksessään 24. 7.      sen lasten huoltoa koskeviita osin, joten lap-
812: 197 4, että oikeudenkäyntiä varten annetun lää-      set oli edelleen määrätty Paavo Kettusen huol-
813: kärintodistuksen merkityksen arvosteleminen          toon. Sutisen laatimalla lääkärinlausunnolla ei
814: kuuluu tuomioistuimelle, jonka pyynnöstä lää-        näin ollen ole ollut haitallista vaikutusta Paa-
815: kintöhallitus tarvittaessa antaa lausuntonsa.        vo Kettuselle asian lopputuloksen suhteen ho-
816: Lääkintöhallituksen lausuntoa tuomioistuimet         vioikeudessa. Asian tultua Maija Kettusen toi-
817: eivät kuitenkaan pyytäneet.                          mesta korkeimman oikeuden käsiteltäväksi, oli
818:    Lääkintöhallituksen toimesta ei seurattu oi-      Paavo Kettunen liittänyt vastineeseensa kor-
819: keudenkäynnin päättymistä, vaan asia tuli uu-        keimmalle oikeudelle lääkintöhallituksesta saa-
820: delleen esille Paavo Kettusen 31. 8. 1977 päi-       mansa, hänen kanteluosa johdosta hankitun
821: vätyn kirjeen johdosta. Kysymyksessä olevassa        asiantuntijalausunnon, josta kävi ilmi Sutisen
822: avioeroasiassa oli 17. 12. 197 4 annettu kor-        antamassa lääkärinlausunnossa olleet puutteel-
823: keimman oikeuden päätös.                             lisuudet. Korkeimmalla oikeudella on siten
824:    Lääkintöhallitus antoi 23. 12. 1977 päätök-       asiaa käsitellessään ollut tiedossa Sutisen lau-
825: sensä, jossa se katsoi lääketieteen lisensiaatti     sunnossa olevat puutteellisuudet.
826: Kyllikki Sutisen kirjoittaman lääkärinlausun-           Asian selvittelyssä eri viranomaisissa ei ole
827: non laadituksi niin epäselvästi, ettei se täyttä-    käynyt ilmi sellaista, että lääkäreiden tai muun
828: nyt joka suhteessa päätöksessä tarkemmin mai-        terveydenhoitohenkilöstön menettelyn johdosta
829:                                              N:o 204                                                3
830: 
831: olisi tapahtunut oikeusturvan loukkausta. Kor·     tyksen arv10mt1 asian lopputuloksen kannal-
832: vausvelvollisuuden selvittämiseen valtion toi-     ta kuuluu asian ratkaisseelle tuomioistuimelle,
833: mesta ei ole myöskään ilmennyt aihetta. Lää-       mikäli siltä haetaan kyseisen seikan vuoksi tuo-
834: kintöhallituksen lääketieteen lisensiaatti Suti-   mion purkua.
835: selle antaman vakavan huomautuksen merki-
836:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1981
837: 
838:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
839: 4                                           1981 vp.
840: 
841: 
842: 
843: 
844:                            Till Riksdagens Herr Talman
845: 
846:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       allvarlig anmärkning åt Sutinen för framtiden.
847: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-            Med anledning av den till riksdagens justi:tie-
848: velse av den 3 april 1981 tili vederbörande        ombudsman adresserade och 21. 4. 1976 date-
849: medlem av statsrådet översänt avskrift av          rade skrivelsen har biträdande justitieombuds-
850: följande av riksdagsman Leppänen underteck-        mannen i sitt beslut den 17. 5. 197 6 konsta-
851: nade spörsmål nr 204:                              terat att saken inte ger orsak tili åtgärder från
852:                                                    biträdande justitieombudsmannens sida.
853:           Ämnar Regeringen utreda statens er-         Efter detta har Paavo Kettunen inlämnat
854:        läggningsskyldighet i fallet Paavo Ket-     ett klagomål tili justitiekanslern angående me-
855:        tunen så, att rättsskyddet förverkligas     dicinalstyrelsens beslut och förfarande. Justitie-
856:        i alla hänseenden?                          kanslern har i sitt beslut den 28. 11. 1979 fäst
857:                                                    medicinalstyrelsens uppmärksamhet vid bl.a.
858:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       det, att medicinalstyrelsen redan i sitt be-
859: samt anföra följande:                              slut i ärendet den 24. 7. 1974 hade kunnat ta
860:    Paavo Kettunen anhöll i en skrivelse, som       ställning tili ifrågavarande utlåtandes uppställ-
861: anlände tili medicinalstyrelsen 16. 2. 1973, att   ning och disposition, dock utan att befatta sig
862: medicinalstyrelsen skulle utreda riktigheten av    med utlåtandets rättsliga betydelse.
863: det läkarintyg, daterat 18. 9. 1972, som medi-        Helsingfors hovrätt, där medicine licentiat
864: cine licentiat Kyllikki Sutinen givit åt Kettu-    Kyllikki Sutinens läkarutlåtande skulle använ-
865: nens dåvarande fru Maija Annikki Kettunen          das som bevis för Maija Kettunens lämplighet
866: för en rättegång angående äktenskapsskillnad.      som vårdnadshavare av barnen, har i sitt ut-
867: Läkarintyget gällde Maija Annikki Kettunens        slag den 22. 8. 1973 fastslagit häradsrättens ut-
868: lämplighet som vårdare av makarnas gemen-          slag tili den del det gäller barnen, i enlighet
869: samma barn.                                        varmed vårdnaden av barnen alltjämt ankom
870:    Medicinalstyrelsen konstaterade i sitt beslut   på Paavo Kettunen. Sutinens läkarutlåtande har
871: den 24. 7. 1974 att det är rättens sak att be-     således inte haft någon negativ inverkan på
872: döma betydelsen av läkarintyget som givits för     hovrättens utslag i ärendet Paavo Kettunen.
873: rättegången och att medicinalstyrelsen på          Då ärendet på Maija Kettunens initiativ togs
874: rättens anhållan vid behov ger sitt utlåtande.     upp tili behandling i högsta domstolen, hade
875: Rätten anhöll dock inte om medicinalstyrelsens     Paavo Kettunen med sitt svaromål till högsta
876: utlåtande.                                         domstolen bifogat det sakkunnigutlåtande som
877:    Medicinalstyrelsen följde inte med hur rätte-   han med anledning av sitt besvär fått från me-
878: gången slutade utan ärendet togs upp igen          dicinalstyrelsen, varav framgick bristerna i Su-
879: med anledning av Paavo Kettunens brev av           tinens läkarutlåtande. Högsta domstolen har
880: den 31. 8. 1977. Beträffande ifrågavarande         således varit medveten om bristerna i Sutinens
881: äktenskapsskillnadsmål hade högsta domstolen       utlåtande då den behandlade ärendet.
882: avgivit sitt utslag 17. 12. 1974.                     Under ärendets utredning i olika instanser
883:    Medicinalstyrelsen gav ett beslut 23. 12.       har inte något sådant framgått, att någon lä-
884: 1977, i vilket den ansåg att läkarintyget som      kares eller annan hä1sovårdspersona1s förfarande
885: medicine licentiat Kyllikki Sutinen hade gett      skulle ha inneburit en kränkning av rättsskyd-
886: var så oklart skrivet, att det inte tili alla      det. Det har inte heller framgått skäl för staten
887: delar uppfyllde de i beslutet närmare nämnda       att utreda ersättningsskyldigheten. Det ankom-
888: krav som bör ställas på ett läkarutlåtande.        mer på den domstol som avgjort målet att be-
889: Med anledning härav gav medicinalstyrelsen en      döma den betydelse som medicinalstyrelsens
890:                                              N:o 204                                              5
891: 
892: allvarliga anmärkning åt medicine licensiat Kyl-   sökan om återbrytande av dom på grund av
893: likki Sutinen har för slutresultatet, Hall an-     denna omständighet tillställs denna domstol.
894: 
895:      Helsingfors den 5 maj 1981
896: 
897:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
898: 
899: 
900: 
901: 
902: 08.~100499K
903:                                               1981 Vp.
904: 
905: Kirjallinen kysymys n:o 205
906: 
907: 
908: 
909: 
910:                                   Pekkarinen ym.: Osa-aikatyön lisäämisestä
911: 
912: 
913:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
914: 
915:    Pienten lasten molempien vanhempien työs-            Osa-aik.atyön mahdollisuuksien. parantamiseen
916: säkäynti on Suomessa hyvin , yleistä. Lähes          tulisikin kiinnittää työelämän uudistamisessa
917: kaikki pienten lasten isät ovat ammatissa toimi-     entistä enemmän huomiota; Osa-aikatyön mah-
918: via, lasta kotona haitavien isien- määrä on          dollisuuksien parantamisen, ril)nalla tulisi sel-
919: vielä hyvin vähäinen. Alle kouluikäisten lasten      vittää mahdollisuuksia työn .osittamiseen niin,
920: äideistä· kuului työvoimatiedustelujen mukaan        että työskentely ei vaatisi jatkuvaa läsnäoloa
921: vuonna 1977 työvoimaan lähes 70 %. Nuorissa          työpaikalla, vaan osa työstä voitaisiin tehdä
922: perheissä molempien vanhempien työssäkäynti          kotona itse määrättävinä aikoina. Työelämän
923: kodin ulkopuolella on usein taloudellinen pak-       tämänsuuntainen uudistaminen vaatinee toimen-
924: ko. Näil) siitäkin huolimatta, että useimmissa       piteitä sekä valtiovallalta että keskeisiltä työ-
925: näistä tapauksista toinen vanhemmista haluaisi       markkinajärjestöiltä:
926: lasten ollessa pieniä olla kotona tai ei ainakaan       Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
927: kokopäivätyössä.                                     järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
928:    Lasten kotona tapahtuvan hoidon tukijärjes-       valtioneuvoston asianomaisen · jäsehen vastatta-
929: telmän pikainen kehittäminen on yksi ratkaisu        vaksi seuraavan kysymyksen:
930: tilanteen korjaamiseksi niiden os'alta, jotka ha-
931: luaisivat hoitaa pienet lapset itse. Osa-aikatyön              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
932: tekemisellä mahdolliseksi voitaisiin vastaavasti            siin työelämän uudistamiseksi siten, että
933: korjata tilannetta niiden pienten lasten äitien             mahdollisuuksia osa~aikatyöhön, jot!Sta-
934: tai isien kohdalla, joilla ammattitaidon säilyttä-          viin työaikoihin ja työn ositukseen pa-
935: minen .vaatii jatkuvaa kosketusta työhön ja                 rannettaisiin ja huomioitaisiin näin eri-
936: jotka kuitenkin haluavat itse hoitaa lapsiansa              tyisesti pienten lasten ja näiden van-
937: mahdollisimman paljon näiden ollessa pieniä.                hempien tarpeet?
938:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1981
939: 
940:          Mauri Pekkarinen               Markku Kauppinen               Juhani Saukkonen
941:          Marjatta Väänänen              Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Lea Sutinen
942:          Lauri Palmunen                 Hannu Tenhiälä                 Pentti Poutanen
943:                                         Toivo Yläjärvi
944: 
945: 
946: 
947: 
948: 0881005164
949: 2                                             1981 vp.
950: 
951: 
952: 
953: 
954:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
955: 
956:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sitä hakevat. Tähän liittyen tulisi lainsäädäntöä
957: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kehittää siihen suuntaan, että palvelussuhteen
958: .olette 3 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn kir-        ehdot eivät olisi esteenä osa-aikaisen työn jär-
959: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       jestämiselle. Kevään tulopoliittiseen ratkaisuun
960: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        liittyen ovat keskeiset työmarkkinajärjestöt aset-
961:  Pekkarisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          taneet työryhmän, jonka tehtävänä on 31. 5.
962: kysymyksestä n:o 205:                                  1981 mennessä selvittää osa-aikatyötä tekevien
963:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       eläke- ja työttömyysturvaetuuksia.
964:          siin työelämän uudistamiseksi siten, että         Hallituksen perhepoliittisessa selonteossa on
965:          mahdollisuuksia osa-aikatyöhön, jousta-       todettu olevan tärkeää edistää pienten lasten
966:          viin työaikoihin ja työn ositukseen pa-       vanhempien mahdollisuuksia halutessaan osal-
967:          rannettaisiin ja huomioitaisiin näin eri-     listua ansiotyöhön lyhentämällä työaikaa tai siir-
968:          tyisesti pienten lasten ja näiden van-        tymällä osa-aikatyöhön. Samalla on selvitettävä
969:          hempien tarpeet?                              eri ratkaisuihin liittyvät toimeentulo- ja sosiaali-
970:                                                        turvakysymykset. Työntekijällä tulisikin olla
971:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            mahdollisuus kodin. ja lastenhoitoon liittyvien
972: tavasti seuraavaa:                                     syiden vuoksi siirtyä osa-aikatyöhön sukupuo-
973:    Osa-aikatyön lisääntymiseen on työntekijöi-         lesta, toimialasta ja ammatista riippumatta.
974: den kannalta vaikuttanut muun muassa tarve                 Valtioneuvosto on 21. 2. 1980 asettanut ko-
975: sovittaa yhteen perhe-elämän ja työelämän vaa-         mitean, jonka tehtävänä on selvittää, onko sel-
976: timukset. Naisten yleistynyt työssäkäynti, pit-        laisia työsuojelu-, perhe-, työvoima-, koulutus-
977: kät työmatkat ja suhteellisen joustamaton työ-         ja kulttuuripoliittisia tarpeita tai muita mahdol-
978: aika vaikuttavat merkittävästi perheiden yhtei-        lisia sosiaalisia näkökohtia, jotka ennakoitavissa
979: sen ajan määrään. Työvoimatutkimuksen mu-              olevan yhteiskunnallisen, taloudellisen ja tek-
980: kaan osa-aikaisista työntekijöistä suurin osa on       nologisen kehityksen valossa mahdollisesti edel-
981: naisia ja osa-aikatyö on yleisintä naisvaltaisilla     lyttävät muutoksia työaikaan, työn jakamiseen
982: palvelualoilla. Tärkein syy naisten osa-aikatyö-       liittyviä toimenpiteitä tai nykyistä joustavam-
983: hön saman tutkimuksen mukaan on kodin- ja              pien työaikajärjestelyjen käyttöön ottami>sta. Ko-
984: lastenhoito.                                           mitean tulee erityisesti ottaa huomioon toteu-
985:     Osa-aikatyön yleistyessä ovat myös siihen          tuvat ja toteutumassa olevat työaikajärjestelyt
986: liittyvät epäkohdat käyneet ilmeisiksi. Osa-aika-      sekä muutokset yhteiskunnallisissa arvoissa ja
987: työn haitat ilmenevät lähinnä työntekijän sosi-        tavoitteissa. Komitean tulee saada työnsä val-
988: aaliturvaa ja tasa-arvoa työelämässä koskevissa        miiksi 31. 12. 1982 mennessä.
989: kysymyksissä sekä useassa osa-aikaisessa työ-              Sosiaali. ja terveysministeriö toteaa edellä
990: paikassa työskentelevän kannalta myös työajan          esitetyn perusteella, että osa-aikatyön ja jousta-
991: ja vuosiloman järjestämiseen liittyvissä asioissa.     vien työaikajärjestelyjen lisäämismahdollisuudet
992:     Osa-aikatyön käyttämisen tulisi perustua va-       ovat selvitettävänä työaikakomiteassa. Selvitys-
993: paaehtoisuuteen eli siihen, että osa-aikaista          ten pohjalta sosiaali. ja terveysministeriö tulee
994: työtä järjestetään nimenomaan niille, jotka            ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin asiassa.
995:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1981
996: 
997:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
998:                                               N:o 205                                               3
999: 
1000: 
1001: 
1002: 
1003:                             Tili Riksdagens Herr Talman
1004: 
1005:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsotdningen       ningsförhållandena inte skulle utgöra hinder för
1006: anget har Ni, Herr Talman, med Eder sktivelse       otdnande av deltidsarbete. De centrala arbets-
1007: av den 3 april 1981 till vedetbötande medlem        marknadsorganisationerna har i anslutning tili
1008: av statsrådet översänt avskrift av följande av      våtens inkomstpolitiska lösning tilisatt en ar-
1009: tiksdagsman Pekkarinen m. fl. undertecknade         betsgtupp med uppgift att före 31. 5. 1981
1010: spörsmål nt 205:                                    utreda de deltidsanställdas pensionsförmåner
1011:                                                     och förmåner i anslutning tili arbetslöshets-
1012:           Ämnar Regetingen vidta åtgätdet i         skyddet.
1013:        syfte att förnya atbetslivet så, att möj-       I tegetingens familjepolitiska tedogörelse har
1014:        ligheterna till deltidsarbete, smidiga at-   konstatetats, att det är viktigt att ftämja små-
1015:        betstider och uppdelning av arbete           barnsfötäldtarnas möjligheter tili fötvätvsarbe-
1016:        skulle förbätttas, vatigenom i synnethet     te, då dessa önskar det, genom att fötkorta
1017:        små barns och deras fötäldtars behov         atbetstiden eller genom att övergå tili deltids-
1018:        skulle bli beaktade?                         arbete. Samtidigt bör frågotna i anslutning till
1019:                                                     olika lösningat beträffande utkomst och social-
1020:     Såsom svar på detta spörsmål fåt jag vötd-      ttygghet utredas. Arbetstagaren borde också
1021: samt anföta följande:                               obetoende av kön, btansch ellet ytke, ha möj-
1022:     Behovet att koordineta de ktav som familje-     lighet att av orsaken som hänför sig till våtden
1023: livet och arbetslivet ställer, har för atbets-      av hem och barn övetgå till deltidsatbete.
1024: tagatnas vidkommande inverkat bl.a. på en              Statstådet har 21. 2. 1980 tillsatt en kom-
1025: ökning av deltidsarbete. Kvinnornas ökade           mitte med uppgift att utreda om det finns så-
1026: arbete utanför hemmet, de långa atbetsresorna       dana behov beträffande arbetarskyddet, fa-
1027: och den relativt osmidiga arberstiden inverkat      miljen, atbetsktaften samt utbildnings- och kul-
1028: på ett märkbart sätt på den tid familjen kan        turpolitiken eller övriga eventuella sociala
1029: tillbtinga tilisammans. Enligt en arbetsktafts-     synpunktet, vilka i ljuset av den kommande
1030: undersökning är stötsta delen av de deltids-        samhälleliga, ekonomiska och teknologiska ut-
1031: anställda kvinnor och deltidsatbetet ät vanli-      vecklingen möjligen förutsätter förändringen,
1032: gast inom kvinnodominerade setvicesbtanschet.       atbetstiderna, åtgätder beträffande uppdelning-
1033: Enligt samma undersökning ät skötseln av hem        en av arbetet eller ibruktagande av smidigate
1034: och barn den viktigaste otsaken tili kvinnotnas     atbetstidsattangemang. Kommitten bör i syn·
1035: deltidsarbete.                                      nerhet beakta arbetstidsattangemang som vetk-
1036:     Då deltidsatbete har blivit vanligate hat       ställs ellet håller på att vetkställas samt för-
1037: även de olägenheter som ät fötknippade dät-         ändtingar i samhälleliga värderingat och mål.
1038: med blivit uppenbata. Olägenhetetna uppen-          Kommitten bör färdigställa sitt atbete före den
1039: batar sig närmast i frågor som gäller social        31. 12. 1982.
1040:  trygghet och jämställdhet i atbetslivet och föt       På gtund av det ovan anfötda konstatetat
1041:  många deltidsarbetande även i frågor som gäller    social- och hälsovåtdsministeriet, att möjlighe-
1042: arbetstid och semester.                             terna att öka deltidsatbete och smidiga atbets-
1043:     Utnyttjandet av deltidsatbete botde basera      tidsarrangemang är undet utredning i arbetstids-
1044:  sig på ftivillighet, dvs. att deltidsarbete ut-    kommitte. På basen av dessa utrednrngar kom-
1045:  ttyckligen otdnas för dem som söker det. I         mer social- och hälsovårdsministetiet att vidta
1046: anslutning hättili botde lagstiftningen utvecklas   nödiga åtgärder.
1047:    en sådan riktning, att vilikoren för anställ-
1048:      Helsingfots den 8 maj 1981
1049: 
1050:                                           Social- och hälsovårdsminister    Sinikka Luja-Penttilä
1051: .;..-
1052:                                              1981 vp.
1053: 
1054: Kirjallinen kysymys n:o 206
1055: 
1056: 
1057: 
1058:                                  Fred: Ns. esitutkintalain tulevasta sisällöstä
1059: 
1060:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1061:    Ns. esitutkintalakia on maassamme valmis-        jonka perusteella tuomioistuin voisi päättää
1062: teltu jo kauan. Viimeisimmän version bkiesi-        vangitsemisesta. Rikoksesta epäillyn päästämi-
1063: tykseksi esitutkinnasta on tehnyt oikeusministe-    nen vapaalle jalalle puolestaan vaikeuttaisi tai
1064: riön työryhmä. Lakiesityksen valmistelusta jul-     jopa tekisi mahdottomaksi rikoksen selvittämi-
1065: kisuuteen saatujen tietojen mukaan näyttää lain     sen, jos esimerkiksi epäilty poistuu maasta.
1066: valmistelun päämääränä olevan dkoksesta epäil-         Pidättämisajan jääminen mahdollisimman ly-
1067: tyjen aseman parantaminen suhteessa rikostut-       hyeksi on varmasti kaikkien osapuolten, myös
1068: kijoihin.                                           rikostutkijoiden tavoite. Siihen ei kuitenkaan
1069:    Pyrkimys rikosten mahdollisimman täydelli-       tule pyrkiä vaarantamalla rikosten selvittämis-
1070: seen selvittämiseen on sekä yhteiskunnan että       edellytyksiä, vaan päinvastoin antamalla rikos-
1071: rikoksentekijöiden kannalta ensisijainen tavoi-     tutkijoille kaikki mahdollinen tuki heidän vai-
1072: te. Lain tarkoitus on heijastaa sitä, mitä pide-    keassa työssään sekä mahdollisimman hyvät toi-
1073: tään oikeana ja vääränä. Laki menettää mer-         mintaedellytykset.
1074: kityksensä, ellei yhteiskunta pyri valvomaan,          Suomalaiselle lainsäädännön valmistelulle on
1075: että lain tal.1koitus myös käytännössä toteutuu.    viime vuosina oUut ominaista se, että lakeja
1076: Rikoksen tekijän kannalta rikoksen selvittämi-      valmistellaan teoreettisesta näkökulmasta si-
1077: nen on tärkeää, jotta hän voisi kokea rangais-      vuuttaen niiden tahojen asiantuntemus, jotka
1078: tuksen ja vapautua rikoksen tuomasta syylli-        käytännössä joutuvat lakeja soveltamaan. Niin-
1079: syydestä.                                           pä esitutkintalain valmistelussa ei ole riittä-
1080:    Erittäin hämmästyttäväitä sen vuoksi tuntuu,     västi otettu huomioon rikostutkijoiden asian-
1081: että lakiluonnoksen mukaan rikostutkijan pi-        tuntemusta. Rikospoliisikunta onkin syvästi
1082: täisi paljastaa rikoksesta epäiliylle kaikki mah-   huolissaan esitutkintalakiesityksen vaikutukses-
1083: dollinen tieto ja siten auttaa häntä salaamaan      ta heidän työskentelymahdo!lisuuksiinsa.
1084: mahdollinen osuutensa rikokseen ja vapautu-            Poliisikunta on jo nyt turhautunut rikolli-
1085: maan rangaistusvastuusta. Sitä vastoin rikokses-    suuden lisääntyessä, kun samanaikaisesti ran-
1086: ta epäillyHe ei aseteta mitään velvollisuuksia      gaistuskäytäntöä lieventämällä tehdään tyhjäksi
1087: esimerkiksi tunnustaa rikostaan tai muuten-         dkosten selvittelytyö.
1088: kaan auttaa rikoksen selvittämisessä.                  Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
1089:    Arveluttavaa lakiehdotuksessa on sekin, että     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
1090: rikoksesta epäilty voisi alusta pitäen käyttää      kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
1091: avustajia. Tällainen menettely vaikeuttaisi var-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1092: masti entisestään jo nyt va~keasti selvitettävien
1093: järjestäytyneiden ammattirikollisten tekemien                 Onko Hallitus tietoinen, että oikeus-
1094: rikosten selvittämistä.                                    ministeriön työryhmän esitys esitutkin-
1095:    Lakiehdotuksen mukaan myös pidättämisaika               talaiksi   heikentäisi    rikostutkijoiden
1096: ~yhennettäisiin viikoksi nykyisen 17 vuorokau-             mahdollisuuksia rikosten selvittelyyn, ja
1097: den asemesta. Varsinainen pidätysaika lyhenisi                miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
1098: jopa 3 päivään ja sitä voitaisiin jatkaa 4 päi-            että tulevassa esitutkintalaissa turvataan
1099: vällä vain, jos epäillyn pitäminen pidätettynä             mahdollisuudet rikosten mahdöllisim-
1100: on rikostutkinnan kannalta erittäin tärkeää.               man täydelliseen selvittämiseen sekä yh-
1101: Jos kyseessä on vaikeasti selvitettävä rikos, on           teiskunnan että. rikoksentekijöiden etu-
1102: viikko aivan liian lyhyt aika kerätä aineistoa,            jen mukaisesti?                        ·
1103:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1981
1104: 
1105:                                            Jorma Fred
1106: 088100492B
1107: 2                                                       1981 vp.
1108: 
1109: 
1110: 
1111: 
1112:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1113: 
1114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-                      perinteisesti noudatettuun tapaan ole pantu
1115: tissa. mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-                  tunnustamispakkoa eikä velvollisuutta myötä-
1116: hemies~ ol:ette 3 päivänä huhtikuuta 1981                       vaikuttaa syyllisyytensä selvittämiseen.
1117: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-                      Epäillyllä olisi oikeus käyttää avustajaa jo esi-
1118: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen                 tutkinnassa. Erittäin painavista ri>lmstutkinnalli-
1119: kansanedustaja Jorma Fredin näin kuuluvasta                     sista syistä avustajan läsnäolo kuulustelussa voi-
1120: kirjallisesta kysymyksestä n:o 206:                             taisiin kuitenkin kieltää. Lakiin on tarkoitus
1121:                                                                 ottaa myös säännös, jonka mukaan avustajina
1122:             Onko Hallitus tietoinen, että oikeus-               voitaisiin käyttää vain ammattitaitonsa ja -etiik-
1123:          ministeriön työryhmän esitys esitutkin-                kansa puolesta tehtäviensä tasalla olevia hen-
1124:          tala~ksi   heikentäisi    rikostutkijoiden             kilöitä.
1125:          mahdollisuuksia rikosten selvittelyyn, ja                 Pidätysajan lyhentämisell:ä pyritään saatta-
1126:             miten· Hallitus aikoo huolehtia siitä,              maan maamme lainsäädäntö vastaamaan eräiden
1127:          että tulevassa esitutkintalaissa turvataan             meitä sitovien kansainvälisten sopimusten vel-
1128:          mahdollisuudet rikosten mahdollisim-                   voitteita. Niiden mukaan rikoksesta- pidätetty
1129:          man täydelliseen selvittämiseen sekä yh-               on viipymättä saatettava tuomarin tai muun
1130:          teiskunnan että rikoksentekijöiden etu-                lain nojalla tuomiovahaa käyttävän viranomai-
1131:          jen mukaisesti?                                        sen eteen. Tämän pidättämispäätöksen tehnees-
1132:                                                                 tä viranomaisesta riippumattoman viranomaisen
1133:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                   on tarkistettava, että vapaudenriiston edellytyk-
1134: vasti seuraavaa:                                                set, jotka ovat periaatteessa samat pidättämi-
1135:    Kysymyksessä mainitussa lainsäädäntöhank-                    selle ja vangitsemiselle, ovat olemassa. Nykyi-
1136: keessa on alusta alkaen ollut tavoitteena saat-                 sin, kun Suomessa on ollut kansainvälisesti kat-
1137: taa esitutkintaa ja pakkokeinoja koskeva lain-                  soen erittäin pitkä pidätysai:ka, juttu on yleen-
1138: säädäntö Suomessa samojen periaatteiden mu-                     sä voitu tutkia 'loppuun jo pidätysaikana. Vas-
1139: kaiseksi, jotka on yLeisesti omaksuttu Suomen                   taisuudessa tutkintaa joudutaan jatkamaan ja
1140: kanssa samaan kulttuuripiiriin kuuluvien mai-                   voidaan hyvin jatkaa sen jälkeenkin, kun tuo-
1141: den lainsäädännössä. Lakiluonnoksiin sisältyy                   mioistuin on julistanut epäillyn vangituksi.
1142: eräitä rikoksesta epäillyn oikeusturvaa vahvis-                    Pidätysaika jäisi vielä uudistuksen toteudut-
1143: tavia säännösehdotuksia. Ne eivät kuitenkaan                    tuakin suhteellisen pitkäksi. Ehdotuksen val-
1144: ratkaisevasti eroa niistä hallinnollisista mää-                 mistelun aikana pidätysaikaa on poliisiviran-
1145: räyksistä, joita- maassamme· on esitutkintalain-                omaisten toivomusten johdosta pidennetty alun
1146: säädänn§n puuttum~sen vuoksi jouduttu anta-                     perin suunnitellusta kolmesta päivästä. Laki-
1147: ma-an:                                                          luonnoksiin on viime vaihees·sa tehty eräitä
1148:    .KY.~~yk~~ _J)en,iste'lyi~~P.- 5111. _artriettu osi~­        muitakin tutkinnan tehokk~;mUa korostavia
1149: tam yrrh~~ifipeJ1, kuya. ~ra~sta. q~nkkeen, yksl-               muutoksia.        .·       ,
1150: tyisk:O~di~tå,. ';akiluontiösfefi rnu~a'n _J;ik9stut-              Uudistussuunnitelina rakentuu sille käsityk-
1151: kijaa /ei' ~elv~:t't~ta. 'paljas.tamaåh rikoksesta              selle, että maassamme on pätevä rikostutkija-
1152: epäili~. ~i,k:f.t!~. ttl,ahdöllista hathissaåri oJevaa          kunta, joka pystYy suoriutumaan tehtävistään
1153: tietoa:;·. t'i~qon, .t>aH/tstamit;e,n,. f)n .. useissa ,sään-   samaril:aist~n säännösten puitteissa kuirt uLko-
1154: nöselid~tliksissa · sidöftu . siihen, liai ttaako ~e . ri-      maiset vitkaveljensäkin.
1155: koksen .~. ·klvfrtärrustii: · Epim1ylle'., <ei ~llinsim~ssa
1156:        Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1981
1157: 
1158:                                                                        Oikeusministeri Christoffer Taxell
1159:                                               N:o 206                                                 3
1160: 
1161: 
1162: 
1163: 
1164:                             Till Riksdagen•s Herr Talman
1165: 
1166:    I det syfte 3 7 § 1 mom. ri:ksdagsordningen       inte ålagts skyldighet att bekänna eller med-
1167: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            verka till att hans skuld utreds.
1168: velse av den 3 aprH 1981 tili vederbörande              Den misstänkte skulle ha rätt tili biträde
1169: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       redan vid förundersökningen. På grund av syn-
1170: jande av riksdagsman Jorma Fred underteck-           nerligen vägande brottsutredningsskäl kunde
1171: nade spörsmål nr 206:                                dock biträdet förbjudas att närvara vid förhör.
1172:                                                      Avsikten är även att i lagen inta ett stadgande,
1173:           Är Regeringen medveten om att det          enligt vilket som biträde endast får användas
1174:        förslag tili förundersökningslag, som en      personer, som ifråga om yrkesskicklighet och
1175:        arbetsgrupp vid justitieministeriet har       -etik är vuxna sin uppgift.                     ·
1176:        framställt, skulle minska brottsutredares        Genom att förkorta tiden för anhållanden
1177:        möjligheter att utreda brott, och             strävar man tili att bringa lagstiftningen i vårt
1178:           hur ämnar Regeringen sörja för att         land i överensstämmelse med förpliktelserna i
1179:        den kommande förundersökningslagen            vissa internationella fördrag som förpliktar oss.
1180:        garant'erar förutsättningarna för ett möj-    Enligt dessa skatl en person som anhållits för
1181:        ligast fullödigt utredande av brott, i        brott utan dröjsmål föras inför domare elier
1182:        enlighet med såval samhallets som             annan myndighet som enligt lag utövar doms-
1183:        brottslingarnas intresse?                     rätt. Denna myndighet, som är oavhängig gent-
1184:                                                      emot den myndighet som fattat beslut om an-
1185:     Såsom ·svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      hållande, skall granska att förutsättningarna
1186: samt anföra följande:                                för frihetsberövande, vilka i princip är de samma
1187:    Det lagstiftningsprojekt som omnämns i:           för såväl anhållande som häktning, föreligger.
1188: spörsmålet har från början ·str.ävat till att göra   I dagens läge har, eftersom Finland internatio-
1189: den finländska lagstiftningen om förundersök-        nellt sätt tiHåter anhållanden under synnerligen
1190: ning och tvångsmedel enhetlig med de princi-         lång tid, rannsakningen av mål kunnat full-
1191: per, som allmänt har omfattats i lagstiftningen      bordas redan under tiden för anhållandet.
1192: i Iänder som tillhör samma kulturkrets som           Framdeles måste och kan rannsakningen fort-
1193: Finland. Lagutkasten innehåller vissa förslag        sättas även efter det att domstolen har för-
1194: till stadganden, som skulle stärka broasmiss-        klarat den misstänkte häktad.
1195: tänktas rättsskydd. Dessa skiljer sig dog inte i        Tiden för anhållanden skulle även efter det
1196: avgörande grad från de administrativa bestäm-        reformen genomförts bli förhållandevis lång.
1197: melser, som man i vårt land i avsaknad av            Medan förslaget bereddes födängdes tiden för
1198: en förundersökningslagstiftning varit tvungna        anhå:llanden på grund av polismyndigheternas
1199: att utfärda.                                         önskemål från ursprungligen planerade tre da-
1200:     Motiveringen tili spörsmålet ger en delvis       gar. I det sista skedet har även vissa andra
1201: felaktig bild av vissa detaljer i projektet.         ändringar som betonar undersökningens effek-
1202: Brottsutredaren förpliktas inte enligt lagutkas-     tivitet vidtagits i lagutkasten.
1203: ten att för den brottsmisstänkte yppa alla upp-         Den planerade reformen bygger på den upp-
1204: gifter han möjHgen besitter. Yppandet av upp-        fattningen, att vårt land har en kompetent
1205: gifter är i flera förslag tili stadganden bundet     brottsutredarkår som förmår fullgöra sitt arbete
1206: vid, om detta försvårar brottsutredningen. En-       inom ramen för sådana likartade stadganden,
1207: Hgt västerländsk praxis har den misstänkte           som även gäiler för deras utländska kolleger.
1208:      Helsingfors den 6 maj 1981
1209: 
1210:                                                                 Justitieminister Christoffer Taxell
1211:                                               1981 vp.
1212: 
1213: Kirjallinen kysymys n:o 207
1214: 
1215: 
1216: 
1217: 
1218:                                   P. Puhakka ym.: Valtion omistuksessa olevien asuntojen säi-
1219:                                      lyttämisestä valtion hallinnassa
1220: 
1221: 
1222:                         Eduskunnan            Herra      Puhemiehelle
1223: 
1224:    Tuupovaaran asemalla kävivät Valtionrauta-        tulee säilyttää valtion omistuksessa ja käyttää
1225: teiden omistuksessa olevat asunnot sille tar-        valtion eri laitosten henkilökunnan tarpeisiin.
1226: peettomiksi. Valtionrautatiet tarjosi näitä asun-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1227: toja tie- ja vesirakennuslaitokselle. Tie- ja ve-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
1228: sirakennuslaitos ei kuitenkaan suostunut otta-       tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1229: maan niitä vastaan edes ilmaiseksi. On seli-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1230: tevty, ettei tie- ja vesirakennuslaitos halua hal-
1231: lintaansa valtion asuntoja. Nykyisin tie- ja ve-               Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei
1232: sirakennuslaitoksella on asuntoja vain tukikoh-             jollekin valtion virastolle tarpeettomiksi
1233: tien yhteydessä, ja saadun tiedon mukaan niis-              tulleita valtion omistamia asuntoja toi-
1234: täkin ollaan luopumassa.                                    nen valtion hallinto ota vastaan ilmai-
1235:    Tuntuisi luonnolliselta, että toisen valtion             seksikaan oman henkilökuntansa käyt-
1236: viraston tarjotessa toiselle ilmaiseksi asuinhuo-           töön, vaan asunnot joutuvat usein pilk-
1237: neistoja, ne otettaisiin vastaan ja käytettäisiin           kahinnasta yksityisille, ja jos on,
1238: oman henkilökunnan tarpeisiin. Näin ei kui-                     mihin toimenpiteisiin Hallitus on
1239: tenkaan nykyisin tapahdu, vaan usein valtion                ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, etteivät val-
1240: omistamat asunnot joutuvat pilkkahinnasta yk-               tion omistamat asunnot siirry yksityi-
1241: sityisille. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmu-             sille, vaan käytetään valtion laitosten
1242: kaisena. Valtion omistuksessa olevat asunnot                henkilökunnan tarpeisiin?
1243:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1981
1244: 
1245:          Pauli Puhakka                  Mikko Kuoppa                  Aarne Koskinen
1246:          E.-J. Tennilä                  Lauha Männistö                Unto Ruotsalainen
1247:          Anna-Liisa Jokinen             Marjatta Mattsson             Kati Peltola
1248:          Matti Järvenpää                Ensio Laine                   Pauli Uitto
1249: 
1250: 
1251: 
1252: 
1253: 088100496F
1254: 2                                            1981 vp.
1255: 
1256: 
1257: 
1258: 
1259:                        Eduskunnan            Herra      Puhemiehelle
1260: 
1261:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       dettakoon vielä, että kysymyksessä olevien ra-
1262: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        kennusten kunto on heikko ja niiden saatta-
1263: mies, olette 3 päivänä huhtikuuta 1981 toimit-      minen kunnoltaan ja varustetasoltaan vastaa-
1264: tanut valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle      maan nykyaikaista asumistasoa merkitsisi noin
1265: jäljennöksen kansanedustaja P. Puhakan ym.          100 000 markan kustannuksia.
1266: näin kuuluvaS'ta kirjallisesta kysymyksestä n:o        Mitä yleisesti ottaen valtion kiinteän omai-
1267: 207:                                                suuden ja rakennusten omistusoikeuden luo-
1268:                                                     vuttamiseen tulee, voivat valtioneuvosto sekä
1269:           Onko Hallitus tietoinen suta, ettei       valtion virastot ja laitokset luovuttaa maini-
1270:        jollekin valtion virastolle tarpeettomiksi   tunlaista omaisuutta ainoastaan siinä järjestyk-
1271:        tulleita vaLtion omistamia asuntoja toi-     sessä ja niillä edellytyksillä kuin on säädetty
1272:        nen valtion hallinto ota vastaan ilmai-      laissa oikeudesta luovuttaa valtion maaomai-
1273:        seksikaan oman henkilökuntansa käyt-         suutta ja tuloa tuottavia oikeuksia ( 687/78)
1274:        töön; vaan asunnot joutuvat usein pilk-      v,altion rakennuksia ja kiinteää omaisuutta luo-
1275:        kahinnasta yksityisille, ja jos on,          vutetaan vain, mikäli odotettavissa oleva ke-
1276:           mihitll toimenpiteisiin Hallitus on       hitys huomioon ottaen omaisuutta ei tarvita
1277:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, etteivät val-     valtion tarkoituksiin. Asiaa ratkaistaessa ote-
1278:        tion omistamat asunnot siirry yksityi-       taan huomioon myös omaisuuden käyttökelpoi-
1279:        sille, vaan käytetään valtion laitosten      suus eri tarkoituksiin ja rakennusten osalta
1280:        henkilökunnan tarpeisiin?                    muun muassa kunto, ikä ja ylläpitokustannuk-
1281:                                                     set. Maaomaisuutta ja rakennuksia ei ilman
1282:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         erityistä syytä luovuteta käypää 'arvoa alem-
1283: taen seuraavaa:                                     masta vastikkeesta. Käypä arvo saattaa olosuh-
1284:    Kysymyksen tarkoittamassa tapauksessa tie-       teista riippuen luonnollisesti toisinaan olla
1285: ja vesirakennuslaitoksen ilmoitettua valtionrau-    markkamääräi,sesti alhainen.
1286: tateiden tiedusteluun, ettei se tarvitse Tuupo-         Kysymyksessä olevassa tapauksessa on selvi-
1287: vaaran asemalla olevia valtionrautateille tar-      tetty, että valtiolla ei ole käyttöä valtionrauta-
1288: peettomiksi käyneitä asuntoja, pidettiin paikan     teiltä vapautuneille asunnoille. Koska asunto-
1289: päällä 14 päivänä maaliskuuta 1981 julkinen         jen pysyttäminen valtion omistuksessa ja tyh-
1290: huutokauppa, jossa tarjottiin myytäväksi val-       jillään ei ole mielekästä eikä perusteltavissa,
1291: tionrautateiden hallinnassa oleva kolmen per-       on niiden myyminen yksityiselle tarkoituksen-
1292: heen asuinrakennus ulkorakennuksineen sekä          mukaista ja perusteltua, etenkin kun otetaan
1293: rakennuksiin liittyvä noin 28 100 m2 :n suurui-     huomioon asiaan liittyvät työllisyysnäkökoh-
1294: nen maa-alue. Korkeimman tarjouksen kiinteis-       dat.
1295: töstä teki yksityinen yritys, jonka tarkoitukse-        Muutoin voidaan yleisesti ottaen todeta, et-
1296: na on rakentaa alueelle ,sahalaitos, joka yh-       tä tarkoituksena ei ole luovuttaa valtion omis-
1297: tiön suunnitelmien mukaan työllistäisi 20 hen-      tamia asuntoja yksityisille, vaan ne säilytetään
1298: kilöä. Kaupasta tullaan pyytämään rakennus-         valtion omistuksessa ainakin niin kauan kuin
1299: hallituksen lausunto ja asia käsitellään valtio-    valtion palveluksessa olevalla henkilökunnalla
1300: varainministeriön raha-asiain käsittelyssä ennen    on tarvetta niiden suhteen.
1301: liikenneministeriön päätöksen tekemistä. Ta-
1302:      Helsingissä toukokuun 5 päivänä 1981
1303: 
1304:                                                               Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
1305:                                             N:o 2'07                                               3
1306: 
1307: 
1308: 
1309: 
1310:                           Till Riksdagens Herr Talman
1311: 
1312:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       mer att undergå finansbehandling i finansmi-
1313: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          nisteriet innan trafikministeriet fattar sitt be-
1314: velse av den 3 april 1981 till vederbörande        slut. Det kan ännu konstateras att ifrågavaran-
1315: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     de bostäder är i dåligt skick och att det skulle
1316: jande av riksdagsman P. Puhakka m. fl. under-      kosta ca 100 000 mk att renovera dem så,
1317: tecknade spörsmål nr 207:                          att de motsvarar dagens boendestandard.
1318:                                                       V•ad gäller överlåtande av statens fasta egen-
1319:             Är Regeringen medveten om a:tt ett     dom och äganderätt till byggnader i allmänhet,
1320:        visst statligt verk inte ens gratis tar     kan statsrådet samt statens verk och inrätt-
1321:        emot statsägda bostäder, som blivit         ningar överlåta sådan egendom endast i den
1322:        överflödiga för eH annat verk och som       ordning och under de förutsättningar som
1323:        kunde ·användas för verkets personal,       stadgas i lagen om rätt att överlåta och upp-
1324:        utan att byggnaderna ofta säljs till        låta statens jordegendom och inkomstgivande
1325:        enskilda till vrakpris, och om så är        rättigheter ( 687/78). Statens byggnader och
1326:        fallet,                                     fasta egendom överlåts endast ifall egendomen,
1327:           vilka åtgärder har Regeringen vid-       med beaktande av den väntade utvecklingen,
1328:        tagit eller ämnar den vidta för att inte    inte behövs för statens behov. Då beslut fattas
1329:        statens bostäder skall övergå i enskildas   beaktas även egendomens användbarhet för
1330:        ägo utan användas för de statliga ver-      olik!a ändamål och, för byggnaders del, även
1331:        kens personal?                              skick, ålder och underhållskostnader. Jordegen-
1332:                                                    dom och byggnader överlåts inte utan särskilda
1333:    Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-      skäl mot lägre vederlag än det gängse värdet.
1334: samt anföra följande:                              Detta värde kan naturligtvis, beroende på om-
1335:    I det fall som avses i spörsmålet hade väg-     ständigheterna, i vissa fall vara lågt.
1336: och vattenbyggnadsstyrelsen som svar på en            I det ifrågavarande fallet har det kunnat
1337: förfrågan från järnvägsstyrelsen meddelat att      konstateras att staten inte har användning för
1338: den inte behövde de bostäder vid Tuupovaara        de bostäder som blivit lediga hos statsjärn-
1339: station som hade blivit överflödiga för stats-     vägarna. Eftersom det inte är meningsfullt ellet
1340: järnvägarna, varpå en offentlig auktion ordna-     motiverat att bibehålla bostäderna tomma i
1341: des på stället den 14 mars 1981. Därvid ut-        statens ägo, är det ändamålsenligt och moti-
1342: bjöds en i statsjärnvägarnas besittning varande    verat att sälja dem till en enskild, i synnerhet
1343: tre familjers bostadsbyggnad med uthus och         då man beaktar sysselsättningssynpunkterna.
1344: ett tili bostäderna hörande jordområde om ca          För övrigt kan det ·allmänt taget konstateras
1345: 28 100 m2 • Det högsta anbudet gjordes av          att avsikten inte är att till enskilda överlåta
1346: ett enskilt företag, som avser att på området      statens bostäder, utan att syftet är att bibehålla
1347: uppföra en såg, viiken skulle sysselsätta 20       dem i statens ägo åtminstone så länge som
1348: personer. Byggnadsstyrelsens utlåtande om          statens personai behöver dem.
1349: köpet kommer attt inbegäras och saken kom-
1350:      Helsingfors den 5 maj 1981
1351: 
1352:                                                                    Finansminister Ahti Pekkala
1353:                                             1981 vp.
1354: 
1355: Skriftligt spörsmål nr 208
1356: 
1357: 
1358: 
1359: 
1360:                                 Lillqvist m. fl.: Om problemen inom Jakobstads trafikområde
1361: 
1362: 
1363:                              Tili Riksdagens Herr Talman
1364: 
1365:    Enligt uppgifter i tidningspressen har järn-       Förståelse för dessa och andra framförda
1366: vägsstyrelsen beslutit, att från och med den 1     synpunkter förväntades från järnvägsstyrelsens
1367: juni 1981 införliva Jakobstads trafikområde        sida, speciellt på grund av att en ,s,ammanlägg-
1368: med Karleby trafikområde. Som grund för be-        ning av ovannämnda trafikområden inte mins-
1369: slutet ligger en av järnvägsmyndigheterna verk-    kar Statsjärnvägarnas utgifter.
1370: ställd utredning samt möjligen också någon            Men tyvärr har järnvägsstyrelsen inte beak-
1371: modell från Sverige. I utredningen kan varken      tat de uppvaktande instansernas åsikter utan
1372: ekonomisk, trafikmässig ellet annan fördel av      förverkligat sammanslagningen. Och eftersom
1373: sammanslagningen påvisas. Därför verkar be-        det fattade beslutet kommer att bli tili stort
1374: slutet så obefogat och svårt att förstå. Den       förfång och ha negativ betydelse för de berörda
1375: vanliga otsaken till bildandet av större enheter   kommunernas utveckling borde beslutet om-
1376: är att den ger ,ekonomisk nytta. Men i detta       prövas.
1377: fall verkar det som om järnvägsstyrelsen redan        Hänvisande till ovanstående får vi med stöd
1378: tidigate i annat sammanhang fattat beslutet        av 37 § 1 mom. riksdagsordningen framställa
1379: och nu verkställer detsamma.                       följande spörsmål att besvaras av vederböran-
1380:    Samtliga kommuner inom Jakobstads trafik-       de medlem av statsrådet:
1381: område samt därtill Larsmo kommun, nejdens
1382: handelskammare och de storindustrier, som an-                Är Regeringen medveten om att sam-
1383: vänder sig av järnvägstransporter, har vid flera          manslagningen av Jakobstads trafikom-
1384: olika tillfällen både muntligt och skriftligt             råde med Karleby trafikområde för-
1385: anhållit av järnvägsstyrelsen om, att den plane-          sämrar trafiks,ervicen samt skadar och
1386: rade sammanslagningen inte skulle verkställas.            hämmar utvecklingen i kommunerna
1387: Motiveringen har bl.a. varit den, att nuvaran-            inom Jakobstads trafikområde, och om
1388: de trafikområde fungerar bra samt att en sam-             så är fallet
1389: manslagning försämrar trafiken och närkontak-                vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
1390: terna inom området. Ytterligare har framhållits,          taga i anledning av det fattade beslutet?
1391: att åtgärden framför allt ·skadar och hämrnar
1392: utvecklingen inom de berörda kommunerna
1393: samt har negativ inverkan på sysselsättningen.
1394:      Helsingfors den 3 april 1981
1395: 
1396:                Bror Lillqvist                              Boris Renlund
1397: 
1398: 
1399: 
1400: 
1401: 088100497H
1402: 2                                             1981 vp.
1403: 
1404: Kirjallinen kysymys n:o 208                                                                Suomennos
1405: 
1406: 
1407: 
1408: 
1409:                                  Lillqvist ym.: Pietarsaaren liikennepiirissä esiintyvistä ongelmista
1410: 
1411: 
1412:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
1413: 
1414:    Lehdistössä esiintyvien tietojen mukaan rau-      kea haittaa ja hidastaa kehitystä kysymyksessä
1415: tatiehallitus on päättänyt liittää kesäkuun 1        olevissa kunnissa ja että sillä on kielteinen vai-
1416: päivästä 1981 alkaen Pietarsaaren liikennepii-       kutus työllisyyteen.
1417: rin Kokkolan liikennepiiriin. Pohjan tälle pää-         Näille ja muille esitetyille näkökohdille odo-
1418: tökselle muodostaa rautatieviranomaisten toi-        tettiin ymmärtämystä rautatiehallituksen tahol-
1419: mittama tutkimus sekä mahdollisesti myös jo-         ta, etenkin kun edellä mainittujen liikenne-
1420: kin Ruotsista lainattu malli. Tutkimuksessa ei       piirien yhteenliittäminen ei vähennä Valtion-
1421: kuitenkaan pystytä osoittamaan, että yhteen-         rautateiden menoja.
1422: liittäminen antaisi mitään taloudellisia, liiken-       Valitettavasti rautatiehallitus ei ole ottanut
1423: teellisiä tai muita etuja. Tästä syystä päätös       huomioon sen puoleen kääntyneiden elimien
1424: tuntuu niin turhalta ja sitä on vaikea ymmärtää.     mielipiteitä, vaan on toteuttanut yhteenliittämi-
1425: Tavallisesti syynä suurempien yksiköiden muo-        sen. Koska tehdystä päätöksestä tulee olemaan
1426: dostamiseen on se, että siitä on taloudellista       suurta haittaa ja se tulee vaikuttamaan kieltei-
1427: hyötyä. Mutta tässä tapauksessa vaikuttaa siltä,     sesti kysymyksessä olevien kuntien kehityk-
1428: että rautatiehallitus jo aikaisemmin muussa          seen, tulisi päätöstä muuttaa.
1429: yhteydessä on tehnyt päätöksen, joka nyt vain           Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
1430: toteutetaan.                                         jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
1431:     Kaikki. Pietarsaaren liikennepiirin kunnat se-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1432: kä lisäksi Larsmon kunta, alueen kauppakamari        vaksi seuraavan kysymyksen:
1433: ja rautatiekuljetuksia käyttävät suuret teolli-
1434:  suusyritykset ovat eri yhteyksissä sekä suulli-                Onko Hallitus tie.toinen siitä, että
1435: sesti että kirjallisesti pyytäneet rautatiehalli-            Pietarsaaren liikennepiirin liittäminen
1436:  tusta olemaan toteuttamatta suunniteltua yh-                Kokkolan liikennepiiriin huonontaa lii-
1437:  teenliittämistä. Tällöin perusteluna on ollut               kennepalveluja ja vaikuttaa kielteisesti
1438:  mm. se, että nykyinen liikennepiiri toimii                  Pietarsaaren liikennepiirin kuntien ke-
1439:  hyvin ja että yhteenliittäminen huonontaa                   hitykseen, ja jos on,
1440:  alueen liikennettä ja lähikontakteja. Lisäksi on               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1441:  tuotu esille se, että toimenpide ennen kaik-                ryhtyä tehdyn päätöksen johdosta?
1442:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1981
1443: 
1444:                Bror Lillqvist                                 Boris Renlund
1445:                                               N:o 208                                                 3
1446: 
1447: 
1448: 
1449: 
1450:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
1451: 
1452:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muutoksia rautatieliikenteen hoitoon tai asia-
1453: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra           kaspalveluun, vaan kysymys on rautatielaitok-
1454: Puhemies, 3 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn         sen sisäisestä hallinnon ja alueorganisaation jär-
1455: kirjelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston       jestelytoimenpiteestä.
1456: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Rautatiehallituksen taholta on otettu yhteyt-
1457: edustaja B. Lillqvistin ym. näin kuuluvasta          tä paikallisiin viranomaisiin ja rautatien suur-
1458: kirjallisesta kysymyksestä n:o 208:                  asiakkaisiin ja selvitetty tarkemmin mitä yhdis-
1459:                                                      täm1nen käytännössä merkitsee. Pietarsaaren
1460:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        seudulta saaduissa lausunnoissa epäiltiin voi-
1461:        Pietarsaaren liikennepiirin liittäminen       makkaasti asiakaspalvelun huonontuvan ja toi-
1462:        Kokkolan liikennepiiriin huonontaa lii-       saalta tahtikustannusten nousevan. Myös laskel-
1463:        kennepalveluja ja vaikuttaa kielteisesti      mia saavutettavista säästöistä kaivatniin.
1464:        Pietarsaaren liikennepiirin kuntien ke-           Työryhmä oli yhtä mieltä siitä, että yhdistä-
1465:        hitykseen, ja jos on,                         misellä on myönteisiä ja kustannuksia vähen-
1466:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       täviä vaikutuksia, joita ei kuitenkaan ole ryh-
1467:        ryhtyä tehdyn päätöksen johdosta?             dytty mittaamaan markkoina. Toiminnan jär-
1468:                                                      keistämisestä saatavat säästöt syntyvät vähitel-
1469:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        len toiminnan sopeutuessa muuttuvaan organi-
1470: vasti seuraavaa:                                     saatioon. Toisaalta liikenteen vaihtelut helposti
1471:    Rautatiehallituksen asettamana on toiminut        vaikeuttavat tarkan käsityksen saamista asiasta.
1472: työryhmä, joka on tutkinut ja selvittänyt lii-           Käytännön asiakaspalvelu, joka voidaan mää-
1473: kennealueiden ja varikoiden yhdistämistä mui-        ritellä lähinnä suoritustoimenpiteeksi, hoidetaan
1474: h1n vastuuyksikköihin sekä niihin liittyviä hen-     alueorganisaatiosta riippumatta aina siellä mis-
1475: kilöstökysymyksiä. Työryhmä on päättänyt             sä rautateiden asiakaskunta ja rautateiden toi-
1476: työnsä ja luovuttanut mietintönsä esityksineen.      minnot kohtaavat toisensa. Asiakaspalvelu suo-
1477: Työryhmässä ovat olleet mukana myös ao.              ritustoimenpiteenä tapahtuu lähinnä koko lii-
1478: rautatieläisjärjestöjen edustajat.                   kenneosastoa koskevien yleisten toimintaohjei-
1479:     Nykyiseen      alueorganisaatioon  siirryttiin   den perusteella, jolloin vastuualueen tehtävänä
1480: vuonna 1969, jolloin perustettiin 42 liikenne-       on toimipisteiden henkilökunnan ja muiden
1481: aluetta ja vahvistettiin varikoiden lukumää-         resurssien ja olosuhteiden määrittely ja val-
1482: räksi 29, joista on sittemmin yhdistetty 6           vonta. Asiakaspalveluun katsotaan aluehallin-
1483: varikkoa liikennealueisiin. Työryhmän toimin-        nossa kuuluvan myös liikenneasiamiestoimin-
1484: nan kestäessä on liikennealueita yhdistetty toi-     nan. Pietarsaaressa toimii liikenneasiamies,
1485: siima siten, että tämän vuoden alusta lukien          jonka toimenkuvaan kuuluu asiakaspalvelun
1486: on liikennealueiden lukumäärä 34.                    hoitaminen.
1487:     Työryhmä esitti mietinnössään Mikkelin lii-          Toteutettava t    liikenteenhoito·organisaation
1488: kennealueen yhdistämistä Kouvolan liikenne-          muutokset, kuten esim. terminaalien lukumää-
1489: alueeseen ja Pietarsaaren liikennealueen yhdis-      rän supistaminen, eivät ole yhteydessä alue-
1490:  tämiestä Kokkolan Hikennealueeseen, joi:sta rau-    taso-organisaation muutoksiin eikä terminaalien
1491:  tat,iehallitus teki yhdistämispäätöksen 24. 3.      lukumäärän muutos sinänsä ole sidoksissa rah-
1492:  1981.                                                tikustannuksiin, vaan kysymys on kuljetusjär-
1493:     Tarkasteltaessa yhdistämisen vaikutusta Pie-      jestelmästä ja sen muutoksista.
1494:  tarsaareen voidaan todeta, että kun hallinnol-          Kuljetusjärjestelmän muutos näkyy ensisijas-
1495: liset rutiinitehtävät Seinäjoen liikennepiirissä      sa kuljetusten nopeutumisena. Tavaran vastaan-
1496: on jo pitkälti keskitetty liikennepiirin toimis-     ottoa ei Pietarsaaressa !opeteta ja tavara-asema
1497:  toon Seinäjoelle, ei Pietarsaaressa ole nähtä-       toimii kuten nykyäänkin. Järjestelmän muutos
1498:  vissä henkilökunnan supistamistarpeita tältä         ei myöskään vaikuta rautatien tariffeihin Pie-
1499:  osin. Yhdistäminen ei tuo ulospäin näkyviä           tarsaaressa.
1500:       Helsingissä huhtikuun 24 päivänä 1981
1501:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
1502: 4                                              1981 vp.
1503: 
1504: 
1505:                            Till Riksdagens Herr Talman
1506: 
1507:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fråga om åtgärder för reglering av Jatnvägsvä-
1508: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         sendets interna förvaltning och regionala orga-
1509: av den 3 april 1981 till vederbörande medlem          nisation.
1510: av statsrådet översänt avskrift av följande av            Järnvägsstyrelsen har varit i kontakt med de
1511: riksdagsman B. Lillqvist m. fl. undertecknade         lokala myndigheterna samt storkunderna vid
1512: spörsmål nr 208:                                      järnvägen och noggrannare utrett vad samman-
1513:                                                       slagningen innebär för driften. I de utlåtanden
1514:           Är Regeringen medveten om att sam-          man erhöll från Jakobstadsregionen uttrycktes
1515:        manslagningen av Jakobstads trafikom-          starka misstankar om att kundbetjäningen skul-
1516:        råde med Kar1eby trafikområde för-             le bli sämre och att fraktkostnaderna å andra
1517:        sämrar trafikservicen samt skadar och          sidan skulle öka. I utlåtandena efterlystes även
1518:        hämmar utveckHngen i kommunema                 beräkningar beträffande de inbesparingar sam-
1519:        inom Jakobstads. trafikområde, och om          manslagningen skulle medföra.
1520:        så är fallet,                                      Arbetsgruppen var enig om att sammanslag-
1521:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ningen har positiva och kostnadsminskande
1522:        taga i anledning av det fattade beslutet?      verkningar, vilka man dock inte ännu uträknat
1523:                                                       i mark. De inbesparingar som erhålls genom
1524:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         verksamhetens rationalisering uppstår småning-
1525: samt anföra följande:                                 om när verksamheten anpassar sig till organisa-
1526:    En av järnvägsstyrelsen tillsatt arbetsgrupp       tionen, som undergår förändringar. Växlingarna
1527: har undersökt och utrett sammanslagningen av          i trafiken försvårar å sin sida erhållandet av
1528: trafikområden och depåer med övriga ansvars-          en exakt uppfattning om saken. Den praktiska
1529: enheter samt därtill anslutna personalfrågor.         kundbetjäningen, som kan definieras närmast
1530: Arbetsgruppen har slutfört sitt arbete och av-        såsom en prestationsåtgärd, sköts alltid, obero-
1531: gett sitt betänkande jämte förslag. Även rep-         ende av den regionala organisationen, där järn-
1532: resentanter för berörda järnvägsmannaorgani-          vägarnas kundkrets och järnvägarnas verksam-
1533: sationer har varit företrädda i arbetsgruppen.        heter möts. Kundbetjäningen såsom prestations-
1534:     År 1969 övergick man tili den nuvarande           åtgärd sker närmast på basen av de allmänna
1535: regionala organisationen, varvid 42 trafikom-         verksamhetsanvisningar som berör hela trafik-
1536: råden grundades och antalet depåer fastställdes       avdelningen, varvid ansvarsområdets uppgift är
1537: tili 29, av vilka 6 depåer senare sammanslagits       att definiera och övervaka personalen och de
1538: med trafikområden. Under den tid då arbets-           övriga resurserna samt omständigheterna vid
1539: gruppens arbete pågått har sammanslagningar av        verksamhetspunkterna. I den regionala förvalt-
1540: trafikområden vidtagits sålunda, att antalet tra-     ningen anses även trafikombudsmannens verk-
1541: fikområden i början av detta år uppgick till          samhet höra tili kundbetjäningen. I Jakobstad
1542: 34.                                                    finns en trafikombudsman, tili vars befatt-
1543:     I sitt betänkande föreslog arbetsgruppen          ningsbeskrivning hör att sköta kundbetjäningen.
1544: sammanslagning av St Michels trafikområde                 De förändringar som berör trafikens organi-
1545: med Kouvola trafikområde och Jakobstads tra-          sation, såsom t. ex. nedskärningen av antalet
1546: fikområde med Karleby trafikområde, angående           terminaler, har inget samband med organisa-
1547: vilket järnvägsstyrelsen fauade ett sammanslag-        tionsändringarna på områdesnivån och föränd-
1548: ningsbeslut 24. 3. 1981.                               ringen av antalet terminaler är inte i sig bun-
1549:     Vid en granskning av hur sammanslagningen          det tili fraktkostnader, utan fråga är om trans-
1550: inverkar på situationen i Jakobstad kan det            portsystemet och ändringar av det. Ändringen
1551: konstateras, att det vid det här läget inte finns      av transportsystemet tar sig uttryck främst i
1552: något behov att minska personalen i Jakobstad,         att transporterna sker snabbare. Man kommer
1553: emedan de rutinmässiga förvaltningsuppgifterna         inte att upphöra med godsmottagningen i Ja-
1554: inom Seinäjoki trafikdistrikt redan i hög grad         kobstad och godsstationen kommer att fungera
1555: har centraliserats tili trafikdistriktsbyrån i Sei-   som hittills. Ändringen i systemet kommer
1556: näjoki. Utåt sett medför sammanslagningen              inte heller att inverka på järnvägens tariffer i
1557: inga märkbara förändringar i järnvägstrafikens         Jakobstad.
1558: skötsel eller i kundbetjäningen, utan det är här
1559:       Helsingfors den 24 april 1981
1560:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
1561:                                                 1981 vp.
1562: 
1563: Kirjallinen kysymys n:o 209
1564: 
1565: 
1566: 
1567: 
1568:                                    Aaltonen: Liikennevakuutuksen markkinointiin liittyvien epäkoh-
1569:                                       tien korjaamisesta
1570: 
1571: 
1572:                           Eduskunnan Herra Puhemiehel[e
1573: 
1574:     Liikennevakuutus on lakisääteinen vakuutus.        käyttävät tällä tavoin varoja lakisääteisen, jo-
1575: Jokainen autonomistaja on velvollinen ottamaan         kaiselle autonomistajalle pakollisen liikenneva-
1576: sen jostain liikennevakuutuksen harjoittamiseen        kuutuksen markkinointiin. Tällainen menettely
1577: toimiluvan saaneesta vakuutusyhtiöstä. Näitä           ei voi olla vaikuttamatta korottavasti vakuutus-
1578: liikennevakuutusyhtiöitä on 15.                        ten hintatasoon. Epäterveistä markkinointita-
1579:     Liikennevakuutuksen hoitokustannuksia on           voista saattaa olla seurauksena, että autoliik-
1580: omiaan lisäämään se, että jokainen liikenneva-         keestä autonsa ostava joutuu vakuutusyhtiötään
1581: kuutusyhtiö luo oman hoitojärjestelmänsä. Niin-        valitessaan johdattelun ja jopa suoranaisen pai-
1582: pä onkin luonnollista, että lainsäätäjä on pyr-        nostuksen kohteeksi.
1583: kinyt rajoittamaan liikennevakuutusten markki-            Vakuutusyhtiöiden piirissä oltaneen hyvin
1584: noinnista aiheutuvia kustannuksia. Liikenneva-         tietoisia edellä esiin tuoduista epäkohdista ja
1585: kuutusasetuksen 6 §:n ja liikennevakuutusyh-           niihin kohdistetusta arvostelusta. Vakuutusyh-
1586: distyksen säännöt sisältävät asetuksen (396/59)        tiöiden välinen kilpailutilanne on kuitenkin
1587: 2 §:n 5 d-kohdan mukaan vakuutusyhtiöiden              omiaan houkuttelemaan niitä nykyisen käytän-
1588: välinen kilpailu ei saisi vaikuttaa liikennevakuu-     nön jatkamiseen.
1589: tuksen hoitokustannuksiin korottavasti, eikä se           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
1590: saisi johtaa hyvän vakuutustavan vastaiseen me-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
1591:  nettelyyn.                                            kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1592:     Lainsäätäjän tarkoitus näyttää kuitenkin jää-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1593: neen toteutumatta. Liikennevakuutusyhtiöiden
1594:  toimesta järjestetään autoliikkeiden johtajille ja              Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
1595:  myyntipisteiden henkilöstöille upeita tiedotus-              nöllisiin tai muihin toimenpiteisiin lii-
1596:  tilaisuuksia, laivaristeilyjä ja illanviettoja sekä          kennevakuutuksen markkinointiin liitty-
1597:  runsaspalkintoisia kilpailuja.                               vien epäkohtien korjaamiseksi?
1598:     On selvää varojen tuhlausta ja kansantalou-
1599:  dellisestikin arveluttavaa, että vakuutusyhtiöt
1600:       Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1981
1601: 
1602:                                           Markus Aaltonen
1603: 
1604: 
1605: 
1606: 
1607: 0881005208
1608: 2                                            1981 vp.
1609: 
1610: 
1611: 
1612: 
1613:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1614: 
1615:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nassaan järjestämään vain sellaisia tilaisuuksia,
1616: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      joissa tarjoilu pysyy kohtuullisuuden puitteissa.
1617: olette 7 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn kir-         Ministeriö on, vahvistaessaan liikennevakuu-
1618: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   tusmaksut ja niihin sisältyvät järjestelmän hoi-
1619: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    dosta aiheutuvat kustannukset, pyrkinyt huo-
1620: Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    lehtimaan siitä, että varojen tuhlausta on väl-
1621: sestä n:o 209:                                     tetty ja järjestelmää hoidettu kansantaloudelli-
1622:                                                    sestikin edullisella tavalla. Mikäli liikenneva-
1623:           Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-      kuutuksen myynnissä voitaisiin vapaasti kil-
1624:        nöllisiin tai muihin toimenpiteisiin lii-   pailla ja tästä aiheutuvat kustannukset ottaa
1625:        kennevakuutuksen markkinointiin liitty-     huomioon vakuutusmaksuissa, johtaisi tämä, ku-
1626:        vien epäkohtien korjaamiseksi?              ten kansanedustaja Aaltonen on todennut, ko-
1627:                                                    rottavasti liikennevakuutuksen hoitokustannuk-
1628:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     siin. Koska kilpailukeinoja on rajoitettu, ei
1629: vasti seuraavaa:                                   kilpailusta liikennevakuutusmaksuihin aiheudu
1630:     Liikennevakuutusmaksujen perusteet on sää-     myöskään kustannuksia.
1631: detty liikennevakuutuslain 18 §:n nojalla so-          Moottoriajoneuvon omistaja tai haltija, joka
1632:  siaali- ja terveysministeriön vahvistettaviksi.   maksaa liikennevakuutuksen, voi itse vapaasti
1633: Maksut vahvistetaan vuosittain suoritettavan       valita sen vakuutusyhtiön, mistä hän haluaa lii-
1634: erityisen maksututkimuksen perusteella, jossa      kennevakuutuksen. Ministeriö valvoo myöskin
1635: tutkimuksessa otetaan huomioon sekä vakuu-         tämän periaatteen toteutumista. Niissä tapauk-
1636: tusten hoitoa että korvausten hoitoa koskevat      sissa, joissa asiamiehenä toiminut autoliike ei
1637: menot. Ministeriö on vuosittain vahvistanut lii-   ollut ottanut huomioon ajoneuvon haltijan toi-
1638: kennevakuutusjärjestelmän hoitoon käytettävien     vomusta vakuutusyhtiöstä ja jotka ovat tulleet
1639: kustannusten enimmäismäärät.                       ministeriön tietoon, on ministeriö valvontaviran-
1640:     Liikennevakuutusasetuksen 6 § :n nojalla on    omaisena puuttunut vakuutusyhtiön toimintaan
1641: ministeriö vahvistanut ne korkeimmat määrät,       katsoen sen laiminlyöneen asiamiehensä toimin-
1642: jotka liikennevakuutusyhtiö saa maksaa asiamie-    nan valvomisen. Liikennevakuutuksen maksut
1643: helleen liikennevakuutuksen tekemisestä. Sano-     ovat vuodesta 1973 vuoteen 1980 nousseet vain
1644: tun pykälän nojalla ei yhtiöllä ole oikeutta tä-   noin 20 %, kun samana aikana kuluttajahinta-
1645: män lisäksi antaa asiamiehelleen liikennevakuu-    indeksi on kohonnut 129 %.
1646: tuksen perusteella muita etuja lukuunottamatta        Ministeriö katsoo, että liikennevakuutusmak-
1647: hankintakilpailun perusteella jaettavia tavan-     sujen valvontajärjestelmä on asianmukainen ja
1648: omaisia palkintoja. Vuonna 1976 tehdyn sopi-       ministeriö voi, valvoessaan vuosittain tehtävää
1649: muksen, siihen vuonna 1980 tehtyine muutok-        maksututkimusta ja vahvistaessaan vakuutus-
1650: sineen, mukaan vakuutusyhtiöt eivät sisällytä      maksut, huolehtia siitä, ettei liikennevakuutusta
1651: liikennevakuutusta mihinkään asiamieskilpai-       rasiteta muuta kuin välttämättämillä kustannuk-
1652: luun. Saman sopimuksen mukaan liikenne-            silla.
1653: vakuutusyhtiöt ovat sitoutuneet myyntitoimin-
1654:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1981
1655: 
1656:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
1657:                                                N:o 209                                                3
1658: 
1659: 
1660: 
1661: 
1662:                             Till Rik.sdagens Herr Talman
1663: 
1664:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Vid fastställandet av trafikförsäkringspre-
1665: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        mierna och de i premierna ingående kostnader-
1666: av den 7 april 1981 tili vederbörande medlem         na för skötseln av systemet har ministeriets
1667: av statsrådet översänt avskrift av följande av       strävan varit att säkerställa, att slöseri med
1668: riksdagsman Aaltonen undertecknade skriftliga        medel undviks och att svstemet sköts på ett
1669: spörsmål nr 209:                                     med hänsyn tili folkhushållningen fördelaktigt
1670:                                                      ·sätt. Hall fri konkurrens vore tillåten vid för-
1671:           .Ämnar Regeringen vidta lagstiftnings-     säljningen av trafikförsäkringar och kostnaderna
1672:        eller andra åtgärder för avhjälpande av       för detta kunde beaktas i försäkringspremierna,
1673:        de missförhållanden som vidlåder mark-        skulle följden bli, såsom riksdagsman Aaltonen
1674:        nadsföringen av trafikförsäkringar?           har konstaterat, höjda kostnader för skötseln
1675:                                                      av trafikförsäkringen. Emedan konkurrensme-
1676:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        toderna är begränsade, föranleder konkurrensen
1677: samt anföra följande:                                inte heller kostnader som skulle påverka trafik-
1678:    Med stöd av 18 § trafikförsäkringslagen skall     försäkringspremierna.
1679: grunderna för trafikförsäkringspremierna fast-           Motorfordonets ägare ellet dess innehavare
1680: ställas av social- och hälsovårdsministeriet. Pre-   som betalar trafikförsäkringen kan fritt välja
1681: mierna fastställs på basen av en särskild premie-    hos vilket försäkringsbolag han önskar ta trafik-
1682: undersökning, som utförs årligen och varvid be-      försäkring. Ministeriet kontrollerar också att
1683: a:ktas utgifterna både för skötseln av försäk-       denna princip följs. Hall någon bilaffär som
1684: ringarna och för skötseln av ersättningarna. Mi-     verkat såsom försäkrin~sagent inte beaktat for-
1685: nisteriet har årligen fastställt maximibeloppen      donsinnehavarens önskan beträffande försäk-
1686: för de utgifter som kan hänföra sig tili skötseln     ringsbolag och om fallet kommit tili ministe-
1687: av trafikförsäkringssystemet.                        riets kännedom, har ministeriet i egenskap av
1688:    Med stöd av 6 § trafikförsäkringsförord-          kontrollmyndighet ingripit i försäkringsbolagets
1689: ningen har ministeriet fastställt de högsta be-      verksa'Ilhet, emedan man ansett att bolaget
1690: lopp som trafikförsäkringsbolag får betala en        underlåtit att övervaka sin agents verksamhet.
1691: agent för trafikförsäkring som tagits. Med stöd          Trafikförsäkringspremierna har från år 1973
1692: av sagda paragraf har bolaget inte rätt att där-      tili år 1980 stigit med endast ca 20 %, medan
1693: utöver på grund av trafikförsäkring bevilja sin       konsumentprisindex under samma tid stigit med
1694: agent andra förmåner med undantag av sed-             129%.
1695: vanligt pris, som utdelas på grund av försäk-             Ministeriet anser att systemet för kontroll av
1696: ringsanskaffningstävlan. Enligt ett år 197 6 in-      trafikförsäkringspremierna är sakenligt och att
1697: gått avtal, i vilket ändringar företogs år 1980,      ministeriet vid övervakningen av den årliga
1698: inbegriper försäkringsbolagen inte trafikför-        premieundersökningen och vid fastställandet av
1699: säkringen i någon agenttävlan. Enligt samma           försäkringspremierna, kan sörja för att trafik-
1700: avtal har trafikförsäkringsbolagen förbundit sig     försäkringen inte balastas med annat än ound-
1701: att inom sin försäljningsverksamhet anordna          vikliga kostnader.
1702: endast sådana tiliställningar, där trakteringen
1703:  håller sig inom måttlighetens gränser.
1704:       Helsingfors den 8 maj 1981
1705: 
1706:                                               Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
1707:                                                  1981 vp.
1708: 
1709: Kirjallinen kysymys n:o 210
1710: 
1711: 
1712: 
1713: 
1714:                                     Saarikoski: VS-yhtiöiden saattamisesta konkurssiin
1715: 
1716: 
1717:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1718: 
1719:     VS-yhtiöiden toiminnallisen osan muodosta-              VS-yhtiöiden konkurssiin asettaminen mer-
1720: vat Vesi-Seppo Ky, Vise Ky ja VS-Kone Ky                 kitsee sijaintipaikkakunnan Ilmajoen osalta
1721: asetettiin perjantaina 3. 4. 1981 konkurssiin            noin 300 työpaikan lakkaamista, mikä puoles-
1722: Ilmajoen kihlakunnanoikeudessa. Konkurssiin              taan tietää viidenneksen laskua kunnan teolli-
1723: asettamiseen päädyttiin sen jälkeen kun Vaasan           suustyöpaikkoihin ja toisaalta noin 15 prosentin
1724: lääninverovirasto ja valtion työeläkekassa olivat        verotulojen vähennystä kunnallisverokertymään.
1725: uudistaneet oikeuden istunnossa konkurssiha-             Näiden lisäksi tulevat myös monet muut seu-
1726: kemuksensa muista velkojista poiketen.                   rannaisvaikutukset ja alihankkijoille koituvat
1727:     Velkojen kokonaismäärä nousee runsaaseen             ongelmat. Mikäli pahin tapahtuu, on Ilmajoen
1728:  100 miljoonaan markkaan, josta lääninverovi-            kunnan todennäköisesti laadittava uusi talous-
1729: raston saatavien määrä VS-yhtiöiltä on noin 5            arvio ja varauduttava noin 2 pennin veroäyrin
1730: miljoonaa ja työeläkekassan hieman yli 600 000           hinnan korottamiseen. Lisäksi on todettava,
1731: markkaa. Suurimpina velkojina ovat kuitenkin             että yhtiöissä työskenteleville ja heidän perheil-
1732: Postipankki, noin 42 miljoonaa markkaa, sekä             leen tulee aiheutumaan väistämättä erittäin suu-
1733: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki, noin 35              ria taloudellisia ja henkisiä rasitteita tilanteesta.
1734: miljoonaa markkaa. Vientitakuulaitoksen saata-               Vaitiovallan toiminnan kankeus yksityisiä
1735: vat nousevat puolestaan 30 miljoonaan mark-              yrityksiä ja sitä kautta niissä työskenteleviä ja
1736: kaan ja työvoimaministeriön 2 miljoonaan mark-           heidän perheitään kohtaan on tuottanut vali-
1737:  kaan. Ilmajoen Säästöpankki velkoo puolestaan           tettavan surullisen Jopputuloksen. Muutaman
1738:  7,5 miljoonaa, sveitsiläinen Dätvyler Ltd 4,5           päivän joustavuudella olisi voitu välttää nyt
1739:  miljoonaa ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2,8           tapahtunut merkittävä ongelma. Konkurssiin
1740:  miljoonaa markkaa. Näiden lisäksi odottavat             asettamisen siirtäminen muutamalla päivällä ei
1741:  pienempiä korvauksia laskuistaan Oy Strömberg           olisi tuntunut mitenkään kohtuuttomalta esi-
1742:  Ab, Kreuto Oy, Vainion Sora, Tieto-Botnia,              merkiksi Valco-tapahtumia ajatellen ja tietäen
1743:  Stala Oy sekä lukuisa määrä muita yrityksiä.            niin VS-yhtiöiden johdon kuin Ilmajoen kun-
1744:     Uuden tilanteen synnytti kuitenkin se, että          nankin antamat selvät ilmoitukset tulossa ole-
1745:  velattomana konkurssin ulkopuolelle jäänyt VS-          vista tapahtumista.
1746:  Group sai sunnuntaina 5. 4. 1981 400 miljoo-                Valtiovallan tehtävänä on ryhtyä välittömästi
1747:  nan markan arvoisen rakennusurakan Irakista.            toimenpiteisiin, jotka voivat nopeasti korjata
1748:  Urakkasopimuksen VS-Group allekirjoitti jo              syntyneen tilanteen niin VS-yhtiöiden kohdalla
1749:  helmikuun 18 päivänä, mutta sopimus tuli voi-           kuin Ilmajoellakin. Alustavien tietojen mukaan
1750:  maan vasta 5. 4. 1981, koska jugoslavialainen           on todennäköistä, että konkurssin purkaminen
1751:  pääurakoitsija allekirjoitti tuolloin lopullisen        on mahdollista. Mikäli näin on, on tarpeellisiin
1752:  sopimuksen irakilaisten kanssa. VS-Group -yhtiö         toimenpiteisiin ryhdyttävä heti. Ainoastaan siten
1753:  oli puolestaan ilmoittanut, että mikäli se saa          voidaan turvata edelleen VS-yhtiöiden toimin-
1754:  edellä mainitun urakan tehtäväkseen, se on              nan jatkuvuus ja sitä kautta yhtiöissä työsken-
1755:  valmis vastaamaan VS-yhtiöiden kaikista ve-              televien ihmisten ja heidän perheittensä turval-
1756:  loista. Tämä oli saatettu myös Vaasan läänin-           lisuus sekä Ilmajoen kunnan ja maakunnan
1757:  veroviraston ja valtion työeläkekassan tietoon,         kehi ttymisedellytykset.
1758:  mutta nämä eivät kuitenkaan katsoneet syystä                Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
1759:   tai toisesta aiheelliseksi siirtää konkurssiin aset-    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
1760:   tamista muutamalla päivällä.                            voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
1761:                                                          raavan kysymyksen:
1762:  088100510X
1763: 2                                          1981 vp.
1764: 
1765:         Onko Hallitus tietoinen ilmajokelais-         seen mahdollisimman nopeasti VS-
1766:      ten VS-yhtiöiden Vesi-Seppo Ky:n, Vise           yhtiöiden toimintaedellytykset ja turva-
1767:      Ky:n ja VS-Kone Ky:n saattamisesta               takseen niissä työskentelevien henkilöi-
1768:      Vaasan lääninveroviraston ja valtion työ-        den ja näiden perheiden taloudellisen
1769:      eläkekassan toimesta konkurssiin huoli-          turvallisuuden sekä Ilmajoen kunnan ja
1770:      matta VS-yhtiöiden johdon ja Ilmajoen            sitä ympäröivien kuntien edelleenkehit-
1771:      kunnan ilmoituksesta, jonka mukaan               tymisen edellytykset, sekä
1772:      velattomana konkurssin ulkopuolelle jää-            aikooko Hallitus antaa sellaiset lain-
1773:      nyt VS-Group -yhtiö olisi ottanut vas-           muutokset, joiden avulla voitaisiin tar-
1774:      tatakseen mainittujen yhtiöiden veloista         peellista joustavuutta hyväksi käyttäen
1775:      saatuaan Irakista lähes 400 miljoonan            välttää sen kaltaiset ongelmat, jotka nyt
1776:      markan arvoisen rakennusurakan, ja               ovat sattuneet VS-yhtiöiden kohdalla
1777:         mitä Hallitus aikoo tehdä palauttaak-         Ilmajoella?
1778:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1981
1779: 
1780:                                        Helge Saarikoski
1781:                                             N:o 210                                                 3
1782: 
1783: 
1784: 
1785: 
1786:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1787: 
1788:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kaan voidaan verovelvollinen erikoisperinnässä
1789: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hakea konkurssiin, ryhtyä veron perinnän tur-
1790: olette 7 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn kir-     vaamistoimenpiteisiin, nostaa ja ajaa verojen
1791: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   perinnästä johtuvia korvaus- ja takaisinsaanti-
1792: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    kanteita sekä lähettää tietoja maksamatta ole-
1793: Helge Saarikosken näin kuuluvasta kirjallisesta    vista veroista luottolehdissä julkaistavaksi. Vero-
1794: kysymyksestä n:o 210:                              hallituksen erikoisperintätehtävien hoitamisesta
1795:                                                    antamien ohjeiden mukaan oikeushenkilö tai
1796:           Onko Hallitus tietoinen ilmajokelais-    muu yhteisö haetaan yleensä aina konkurssiin,
1797:        ten VS-yhtiöiden Vesi-Seppo Ky:n, Vise      ellei se pysty maksamaan verovelkaansa.
1798:        Ky:n ja VS-Kone Ky:n saattamisesta             Käytännössä erikoisperintätoimet yleensä aloi-
1799:        Vaasan lääninveroviraston ja valtion työ-   tetaan siten, että lääninveroviraston asianvalvoja
1800:        eläkekassan toimesta konkurssiin huoli-     pyrkii selvittämään verovelvollisen maksuky-
1801:        matta VS-yhtiöiden johdon ja Ilmajoen       kyyn vaikuttavat ja muut veron perimisessä
1802:        kunnan ilmoituksesta, jonka mukaan          oleelliset seikat. Jos verojäämät voidaan ilmei-
1803:        velattomana konkurssin ulkopuolelle jää-    sesti suorittaa lääninveroviraston ja verovelvol-
1804:        nyt VS-Group -yhtiö olisi ottanut vas-      lisen kesken tehtävän maksusuunnitelman avulla,
1805:        tatakseen mainittujen yhtiöiden veloista    ei lääninverovirasto hae verovelvollista kon-
1806:        saatuaan Irakista lähes 400 miljoonan       kurssiin. Verojäämistä tehtävän maksusuunni-
1807:        markan arvoisen rakennusurakan, ja          telman edellytyksenä on yleensä verojen suorit-
1808:           mitä Hallitus aikoo tehdä palauttaak-    tamisen turvaavien vakuuksien asettaminen sekä
1809:        seen mahdollisimman nopeasti VS-            se, ettei verovelvolliselle muodostu jatkuvasti
1810:        yhtiöiden toimintaedellytykset ja turva-    uusia verojäämiä.
1811:        takseen niissä työskentelevien henkilöi-       Perintäkeinon valintaa ei ole yksityiskohtai-
1812:        den ja näiden perheiden taloudellisen       sesti säädelty, vaan se perustuu veron perinnästä
1813:        turvallisuuden sekä Ilmajoen kunnan ja      vastuussa olevan viranomaisen tapauskohtaiseen
1814:        sitä ympäröivien kuntien edelleenkehit-     harkintaan. Verot on kuitenkin perittävä siten,
1815:        tymisen edellytykset, sekä                  ettei niiden kertymistä vaaranneta. Veroviran-
1816:           aikooko Hallitus antaa sellaiset lain-   omaisten ei ole mahdollista ottaa veroja peries-
1817:        muutokset, joiden avulla voitaisiin tar-    sään huomioon muita yhteiskunnassa esiintyviä
1818:        peellista joustavuutta hyväksi käyttäen     tavoitteita.
1819:        välttää sen kaltaiset ongelmat, jotka nyt      Erikoisperinnässä tehtävän maksusuunnitel-
1820:        ovat sattuneet VS-yhtiöiden kohdalla
1821:                                                    man lisäksi maksuvaikeuksiin joutuneen vero-
1822:        Ilmajoella?
1823:                                                    velvollisen käytettävissä ovat useissa verolaeissa
1824:                                                    olevat säännökset veron suorittamisen lykkää-
1825:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     misestä. Näiden säännösten nojalla veronkanto-
1826: seuraavaa:                                         viranomainen voi erityisestä syystä myöntää
1827:    Kun vero tai maksu jätetään määräaikana         lykkäystä muun muassa verotuslain mukaisten
1828: suorittamatta, se lähetetään perittäväksi ulos-    verojen, ennakon ja liikevaihtoveron suoritta-
1829: otossa. Jos jäämänä oleva suoritus ei kerry        miselle. Verovelvollisen on yleensä asetettava
1830: ulosotossakaan tai jos veron periminen sitä        vakuus myös lykätyn veron suorittamisesta. Vai-
1831: muutoin edellyttää, veronkantoviranomaiset         keuksiin joutuneen yrityksen kohdalla tärkeim-
1832: ryhtyvät perimään veroa niin sanotuin erikois-     män sellaisen suorituksen, jolle ei verolakien
1833: perintätoimin. Veronkantoasetuksen 5 §:n mu-       mukaan voida myöntää lykkäystä, muodostavat
1834: 4                                              1981 vp;
1835: 
1836: suorittamatta jätetyt ennakonpidätykset ja työn-         Julkisuudessa esiintyneiden VS-Ryhmä- VS-
1837: antajan sosiaaliturvamaksut. Ennakonpidätykset        Group Ltd Oy -nimisen yhtiön Irakista saamaa
1838: eivät kuitenkaan ole luonteeltaan yrityksen vaan      rakennusurakkaa koskevien tietojen johdosta
1839: sen työntekijöiden varoja. Ennakonpidätysten          voidaan kuitenkin todeta, ettei tämän urakan
1840: suorittamisen laiminlyöminen on lisäksi ennak-        vaikutus nyt konkurssiin haettujen yhtiöiden
1841: koperintälaissa säädetty rangaistavaksi teoksi.       taloudelliseen asemaan ole yksikäsitteisesti
1842:    Vuonna 1980 verohallinto oli velkojana mu-         selvä. Urakkasopimuksen allekirjoittanut yhtiö
1843: kana 623 konkurssissa. Samana ajankohtana             ei ole muodollisesti vastuussa konkurssihake-
1844: voidaan arvioida hoidetun noin 7 000 jäämänä          muksen perusteena olleista veroista. Myöskään
1845: olevien verojen perimiseen tähtäävää erikoispe-       urakan tuotto tai tuoton saamisen ajankohta ei
1846: rintäasiaa muun kuin konkurssimenettelyn va-          tässä vaiheessa ole tiedossa. Verovelkojen suo-
1847: rassa. Lykkäyksiä myönnettiin vuonna 1980             rittamisesta ei mainitun urakkasopimuksen alle-
1848: kaikkiaan 2 692 verovelvolliselle. Verojen peri-      kirjoittamisen jälkeenkään ole saatu turvaavia
1849: mistä ja niiden suorittamisen lykkäystä koske-        vakuuksia.
1850: vat säännökset mahdollistavat verojen perimi-             VS-yhtiöiden konkurssi jatkuu 8 päivänä tou~
1851: sen siten, että verovelvollisen erityisolosuhteet      kokuuta 1981 velkojainkuulustelulla. Jos kaikki
1852: tulevat riittävästi huomioon otetuiksi.               velkojainkokouksessa läsnä olevat velkojat yksi-
1853:    Myös ilmajokelaisten Vesi-Seppo Ky:n, Vise         mielisesti päättävät, konkurssi voidaan vielä
1854: Ky:n ja VS-Kone Ky:n verojäämien perimisessä          tässä vaiheessa jättää raukeamaan. Tämän edel-
1855: on 3 päivänä huhtikuuta 1981 tapahtunutta             lytyksenä on verovelkojen suorittaminen tai
1856: konkurssihakemuksen jättämistä edeltänyt sel-         riittävien vakuuksien asettaminen.
1857: vittelyvaihe, jonka aikana on pyritty löytämään           Konkurssiin asetettavaksi haetut VS-yhtiöt
1858: verojen suorittamiseksi jokin muu kuin kon-           periaatteessa voivat vaikuttaa omilla toimenpi-
1859: kurssiin perustuva menettely. Sellaisia tuloksia,      teillään siihen, että konkurssi vielä raukeaa.
1860: että veronkantoviranomaiset olisivat virkavel-        Jos konkurssi kuitenkin jatkuu, ei sen Ilmajoen
1861: vollisuuttaan laiminlyömättä voineet jättää kon-       seudulla aiheuttamia vaikeuksia ja niiden mah-
1862: kurssihakemuksen tekemättä, ei kuitenkaan saa-         dollisesti valtiovallalta edellyttämiä toimenpi-
1863: vutettu. Yksityiskohtaisesti ei veroviranomais-        teitä voida valtiovarainministeriön tai verohal-
1864: ten menettelyä voida selvittää tuomatta samalla       linnon toimesta ja hallinnon toimivallan puit-
1865: esiin seikkoja, jotka verolaissa olevien veivoitta-    teissa ennalta selvittää.
1866: vien säännösten mukaan ovat salassa pidettäviä.
1867:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1981
1868: 
1869:                                                                         Ministeri Pirkko Työläjärvi
1870:                                                N:o 214                                                 5
1871: 
1872: 
1873: 
1874: 
1875:                             Till Riksdagens Herr Talman
1876: 
1877:    1 det ·syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skyldige i konkurs, säkerhetsåtgärder kan vidtas
1878: anger h,ar Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        för att trygga indrivningen, ersättnings- och
1879: av den 7 apiil 1981 tili vederbörande medlem          återvinningstalan, som föranleds .av·· skättein-
1880: av st~tsrådet översänt avskrift av följande av        drivningen, kan väckas och föras; och uppgifter
1881: riksdagsinan ·Helge Saarikoski undertecknade          om obetalda skatter kan sändas tili kredittid-
1882: spörsmål nr 210:                                      ningarna för publicering. Enligt direktiv skat-
1883:                                                       testyrelsen har utfärdat om handhavandet av
1884:             Är Regeringen medveten om att VS-         specialindrivningsärenden söks juridisk person
1885:         företagen Vesi-Seppo Ky, Vise Ky och          eller annat samfund i allmänhet alltid ·i kon-
1886:         VS-Kone Ky i Ilmajoki på åtgärd av            kurs om skatteskulden inte kan betalas. ·
1887:         Vasa länsskatteverk och statens arbets-          1 praktiken inleds specialindrivningei:i så, att
1888:       . pensionskassa försatts i konkurs trots        en ombudsman vid länsskatteverket forsöker
1889:         att ledningen för VS-bolagen och Ilma-        utreda de faktorer som inverkar på dert · skatt-
1890:         joki kommun meddelat, att VS-Group            skyldiges betalningsförmåga och andra relevanta
1891:         benäinnda bolag, vilket såsom skuldfritt      fakta. Hall skatteresten uppenbarligen kan be-
1892:         stannat utanför konkursen, skulle ha          talas enligt en amorteringsplan, om vUken av-
1893:         övertagit ansvaret för nämnda bolags          talas mellan länsskatteverket och den skattskyl-
1894:         skulder efter att ha avtalat om ett           dige, ansöker länsskatteverket inte om den
1895:         entreprenadarbete värt nästan 400 milj.       skattskyldiges försättande i konkqrs. · Förut-
1896:         mk i Irak, och                                sättningen för att en amorteringsplai:i skall
1897:              vad ämnar Regeringen göra för att        kunna göras upp är i allmänhet att betryggande
1898:         så snabbt som möjligt återställa VS-          säkerhet ställs för betalningen av skatten satnt
1899:         bolagens verksamhetsförutsättningar och       att för den skattskyldige inte fortsättningsvis
1900:         för att säkerställa de anställdas och deras   uppkommer nya skatterester.
1901:         familjers ekonomiska trygghet samt               Valet av indrivningsmetod är inte reglerat i
1902:         llmäjokis och de omkringliggande kom-         detalj, utan saker på basen av den för indriv-
1903:         munernas utvecklingsmöjligheter, samt         ningen ansvariga myndighetens bedömning i
1904:              ämnar Regeringen föreslå lagänd-         föreliggande fall. Skatter bör dock indrivas så,
1905:         ringar som skulle möjliggöra att genom        att inte deras inflytande sätts i fara. Skatte-
1906:          tiliräcklig smidighet undvika svårigheter    myndigheterna har inte möjlighet att vid in-
1907:         av den art som nu har tilistött i Ilma-       drivningen av skatter beakta andra samhälleliga
1908:         joki i fråga om VS-bolagen?                   målsättningar.
1909:                                                          Utöver den amorteringsplan som kan upp-
1910:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         göras i samband med specialindrivningen har
1911: samt anföra följande:                                 den skattskyldige enligt flera skattelagar möj-
1912:    Då en skatt eller avgift inte betalas inom         lighet att få uppskov med skattebetalningen. På
1913: utsatt förfallotid sänds den till indrivning i ut-    grund av dessa stadganden kan skatteuppbörds-
1914: sökningsväg. Hall den utestående prestationen         myndigheten av särskilda skäl bevilja uppskov
1915: inte heller genom utsökning inkommer eller            med erläggandet av bl.a. de skatter som om-
1916: om skatteindrivningsskäl eljest kräver det, bör-      nämns i beskattningslagen, förskottsskatt och
1917: jar skatteuppbördsmyndigheterna driva in skat-        omsättningsskatt. Den skattskyldige bör i regel
1918: ten genom s.k. specialindrivning. Enligt 5 §          ställa säkerhet även för erläggandet av den skatt
1919: förordningen om skatteuppbörd kan vid special-        som uppskovet gäller. För företag som råkat i
1920: indrivningen ansökas om försättande av skatt-         svårigheter är förskottsinnehållningen och ar-
1921: 088100510X
1922: 6                                             1981 vp.
1923: 
1924: betsgivarens socialskyddsavgift de viktigaste av         Ifråga om de uppgifter som framförts i offent-
1925: de prestationer, med vilkas erläggande uppskov       ligheten om den byggnadsentreprenad, som VS-
1926: enligt skattelagarna inte kan beviljas. Förskotts-   Ryhmä- VS-Group Ltd Oy benämnda bolag
1927: innehållningarna är dock inte tili sin natur         har erhållit i Irak, kan man dock konstatera,
1928: företagets utan de anställdas medel. Under-          att den verkan som entreprenaden har på nu
1929: låtande att verkställa förskottsinnehållning är      konkurssökta bolagens ekonomiska ställning
1930: dessutom kriminaliserat i lagen om förskotts-        inte är helt klar. Det bolag som undertecknade
1931: uppbörd.                                             entreprenaden ansvarar inte formellt för de
1932:    År 1980 uppträdde skatteförvaltningen som         skatter som ligger tili grund för konkursansö-
1933: borgenär vid 623 konkurser. Under samma tid          kan. Entreprenadvinsten och den tidpunk, då
1934: behandlades omkring 7 000 ärenden som gällde         den kan beräknas inflyta, är inte heller bekant
1935: specialindrivning av skatterester utan konkurs-      i detta skede. Inte heller har, efter det att
1936: förfarande. Under år 1980 beviljades inalles         nämnda entreprenadavtal undertecknades, sä-
1937: 2 692 skattskyldiga uppskov. Stadgandena om          kerhet ställts för skatteskulderna.
1938: indrivning av skatter och om uppskov med                 VS-bolagens konkurs fortsätter med borge-
1939: skattebetalning medger indrivning på ett sådant      närsförhör den 8 maj 1981. Hall alla de borge-
1940: sätt, att de skattskyldigas särskilda förhållanden   närer som närvarar vid borgenärsförhöret enhäl-
1941: tiliräckligt väl blir beaktade. Något behov att      ligt besluter därom, kan konkursen ännu i
1942: ändra stadgandena föreligger inte tili denna del.    detta skede lämnas därhän. Förutsättning för
1943:     Ä ven vid indrivandet av ilmajokiföretagen       detta är att skatteskulderna erläggs eller att
1944: Vesi-Seppo Ky:s, Vise Ky:s och VS-Kone Ky:s          tiliräcklig säkerhet ställs.
1945: skatterester föregicks konkursansökan den 3              De konkurssökta VS-bolagen kan i princip
1946: april 1981 av ett utredningsskede, under vilket      genom sitt eget handlande ännu påverka ut-
1947: man försökte finna någon annan metod att få          vecklingen därhän, att konkursen inte blir
1948: skatterna betalda än konkurs. Man fann dock          verklighet. Hall konkursen dock fortsätter, är
1949: ingen metod som skulle ha medgett att skatte-        det inte möjligt på uppdrag av finansministe-
1950: uppbördsmyndigheterna utan att försumma sin          riet eller skatteförvaltningen och inom grän-
1951: tjänsteplikt hade kunnat lämna konkursansökan        serna för förvaltningens befogenhet att i för-
1952: ogjord. Det är inte möjligt att i detalj utreda      väg utreda dess verkningar i Ilmajoki-trakten
1953:  skattemyndigheternas förfarande utan att sam-       eller de åtgärder dessa kan förutsätta från
1954: tidigt yppa omständigheter som enligt skatte-        statsmaktens sida.
1955: lagarna bör hemlighållas.
1956:      ·Helsingfors den 7 maj 1981
1957: 
1958:                                                                         Minister Pirkko Työläiärvi
1959:                                                1981 -vp.
1960: 
1961: Kirjallinen kysymys n:o 211
1962: 
1963: 
1964: 
1965: 
1966:                                    Manninen ym.: Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimistojen
1967:                                      perustamisesta
1968: 
1969: 
1970:                           Eduskunnan Herra Puh~miehelle
1971: 
1972:     Luonnonvarojen käyttö ja ympäristön haita!~       vuodelle. 1981. eduskuntå ~dellytti, että hallitus
1973: Iineri muuttuminen ovåt viime vuosina lisään-         selvittää, miten lääninhallinnon tasolla ilmenevä
1974: tyneet. Tästä on ollut seurauksena tarve ym-          ympäristönsuojeh,m kehittämistarve voidaan par-
1975: päristönsuojelun tehostamiseen. Ahtn lainsää-         haiten tyydyttää. Sisäasiainministeriön 7 .päivä-
1976: däntöä on täydennetty viime aikoina muun              nä marraskuutl1 . 1980 asettama läänien ympä-
1977: muassa jätehuoltoa ja maastoliikennettä koske-        ristöhallintotyöryhmä eshti mietinnössään 11
1978: villa säännöksillä. Myös ilmansuojelua koskeva        päivänä maaliskuuta 1981 ympäristönsuojeh,I-
1979: lakiesitys on saatu eduskunnan käsittelyyn. Ym-       toimiston perustamista kuhunkin lääninhalli-
1980: päristönsuojelua koskevien lakien täytäntöönpa-       tukseen sekä toimistopäällikön ja toimistoinsi-
1981: nossa on lääninhalli tuksilla keskeinen asema.        nöörin virkojen perustamista kuhunkin läänin-
1982: Niille · kuuluu muun muassa luorinonsuojelu-          hallitukseen ja tarkastajan viran perustamista
1983: lain, moottorikäyttöisten ajoneuvojen maasto-         kuuteen lääninhallitukseen jätehuoltoa varten.
1984:  käytön rajoittamisesta annetun lain, veneliiken-     Nykyisen ympäristönsuojelun tarkastajan toimi
1985:  nelain, ulkoilulairt, jätehuoltolain, kalastuslain   muutettaisUn samalla luonnonsuojelun tarkasta-
1986:  ja metsästyslain mukaisia tehtäviä.                  jan viraksi.
1987:  ·. Lääninhallituksille ei ole annettu edellytyk-        Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
1988:  siä lakisääteistenkään ympäristönsuojelun tehtä-     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
1989:  vien hoitamiseksi· ja näin useiden lakien täy-       joittaneet esittävät ·valtioneuvoston asianomai-
1990:  täntöönpano on osittain jäänyt tekemättä. Li-        sen jäsenen vastattavaksi-seuraavan kysymyk-
1991:  säksi lääninhallitukSissa on ollut huomattava        sen:
1992:  työ erilaisessa ohjaus- ja neuvontatoiminnassa,
1993:  mikä on osaltaan lisännyt lisävoimavarojen                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lää~
1994:  saantitarvetta. Samalla--ympäristönsuojelun hal-             ninha:llitusteh ympäristönsuojelutoimis-
1995:  linnollinen asema lääninhallituksen · sisäisessä             tojen perustamiseksi vuonna 1982 lää-
1996:  organisaatiossa on merkitystään vastaamaton.                 nien ympäristöhallintotyöryhmän esityk-
1997:     Hyväksyessään vaitiori tulo" ja menoarvion              . sen: pohjalta?
1998:      ·Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 198t ·.·
1999: 
2000:    Mauno Manninen                Impi Muroma             Anneli Kivitie '      Ilkka Kanervil
2001:    Hannele Pokka                 Pertti Salolainen       Håkan Malm            Ulla Puolanne
2002:    KcalevkN:I-at'tila. i:::<:u::iErkki Pystynen          Mikko Pesälä          Anna-Kaarina Louvo
2003:    Martti Ursin                  Lauri Impiö             Elisabeth Rehn        Olavi Martikainen
2004:    Helvi Niskanen                Mikko Jokela            Matti Hokkanen        Lea Sutinen
2005:    Juhani Vähäkangas             Juhani Saukkonen        Helvi Hyrynkangas     Liisa Jaakonsaari
2006:    Kauko Juhantalo               Vappu Säilynoja         Petter Savola         Ulla-Leena Alppi
2007:    Toivo Yläjärvi                Mikko Ekorre            Pentti Lahti-Nuuttila Unto Ruotsalainen
2008:    Lauri Palmunen                Anna-Liisa Jokinen      Jorma Fred            Eino Grönholm
2009:    Kaisa Raatikainen             Sauli Hautala           Eva-Maija Pukkio      Sampsa Aaltio
2010:    Ulla Järvilehto               Mauri Pekkarinen        Olavi Ronkainen       Alvar Saukko
2011:          Juhani Tuomaala                     Jaakko Itälä                 Ole Norrback
2012: 
2013:  0881005153
2014: 2                                             1981 vp.
2015: 
2016: 
2017: 
2018: 
2019:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2020: 
2021:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vaksi varat lääninhallitusten ympäristönsuojelu-
2022: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toimistojen toimistopäälliköiden ja toimistoin-
2023: olette 7 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn kir-       sinöörien virkojen perustamista varten. Muut
2024: jeenne n:o 724 ohella lähettänyt valtioneuvos-       ympäristönsuojelu- samoin kuin kaavoitus-, ra-
2025: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-    kennus- ja asuntotoimen tehtäviin vuonna 1982
2026: jennöksen kansanedustaja Mauno Mannisen ym.          tarvittavat henkilökunta- ja muut resurssili-
2027: kirjallisesta kysymyksestä n:o 211, jossa tiedus-    siiykset on pyrittävä sisällyttämään sanotun
2028: tellaan:                                             vuoden tulo- ja menoarviota koskevaan esityk-
2029:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lää-     seen.
2030:          ninhallitusten ympäristönsuojelutoimis-        Mitä tulee erityisesti ympäristönsuojelun teh-
2031:          tojen perustamiseksi vuonna 1982 lää-       tävien hoitoon, johon kysymyksen perusteluissa
2032:          nien ympäristöhallintotyöryhmän esityk-     varsinaisesti kohdistetaan huomio, niin se vaa-
2033:          sen pohjalta?                               tii välttämättömästi tehostamista. Jo nykyisistä
2034:                                                      tehtävistä selviytyminen on tuottanut vaikeuk-
2035:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       sia. Lisäksi ovat nyt tulleet uuden jätehuolto-
2036: seuraavaa:                                           lainsäädännön asettamat tehtävät, ja tulossa
2037:    Useimmat pyydetyt lausunnot läänien ympä-         ovat uudesta ilmansuojelulainsäädännöstä aiheu-
2038: ristöhallintotyöryhmän mietinnöstä ovat pää-         tuvat tehtävät. Muiltakin osin ympäristönsuo-
2039: asiassa myönteiset. Eräissä kuitenkin kiinnite-      jelun tehtävät lisääntyvät.
2040: tään huomiota mm. siihen, että kaavoitus- ja            On lähdettävä siitä, että niiden henkilökun-
2041: rakennustoimen, asuntotoimen ja ympäristön-          ta- ja muiden resurssilisäysten ohella, mitkä
2042: suojelun sekä näihin liittyvien tehtävien hoitoa     lääninhallintoon tarvitaan kaavoitus-, rakennus-
2043: varten lääninhallituksiin olisi perustettava osas-   ja asuntotoimen sekä ympäristönsuojelun teh-
2044: to, jossa olisi toimisto ympäristönsuojelun teh-     tävien asianmukaisen hoidon turvaamiseksi,
2045: täviä varten.                                        ympäristönsuojelutoimistojen perustaminen lää-
2046:    Olen läänien ympäristöhallintotyötyhmän           ninhallituksiin on ensimmäinen vaihe läänin-
2047: mietinnön pohjalta esittänyt jo kuluvan vuo-         hallitusten organisaation kehittämisessä näiltä
2048: den ensimmäisessä lisämenoarviossa osoitetta-        osin.
2049:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1981
2050: 
2051:                                                                          Ministeri J. Koikkalainen
2052:                                              N:o 211                                               3
2053: 
2054: 
2055: 
2056: 
2057:                           Tili Riksdagens Herr Talman
2058: 
2059:    I det syfte 3 7 § 1 m01n. riksdagsordningen     de av tjänster för byråchefer och byråingen-
2060: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      jörer vid miljövårdsbyråerna inom länsstyrelser-
2061: nr 724 av den 7 april 1981 tili vederbörande       na skulle anvisas redan i den första tiliäggs-
2062: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     budgeten för innevarande år. Övriga ökningar
2063: jande av riksdagsman Mauno Manninen m. fl.         av personal- och andra resurscr, som behövs
2064: ställda skriftliga spörsmål nr 211 :               under år 1982 för uppgifter i anslutning tili
2065:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     miljövårds- samt planläggnings-, byggnads- och
2066:         inrättande av miljövårdsbyråer vid läns-   bostadsfrågor, bör såvitt möjligt intas i en till-
2067:         styrelserna under år 1982 på basen av      läggsbudgetproposition för nämnda år.
2068:         det förslag som har framlagts av arbets-      Vad särskilt angår skötseln av miljövårds-
2069:         gruppen för frågor om miljövårdsför-       uppgifterna, viiken huvudsakligen är föremål
2070:         valtningen i länen?                        för uppmärksamhet i spörsmålets motivering,
2071:                                                    kräver den nödvändigt en ökad effektivitet.
2072:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Det har redan vållat svårigheter att klara av de
2073: samt anföra följande:                              nuvarande åliggandena. Härtill har kommit de
2074:    De flesta av de inbegärda utlåtandena med       uppgifter som den nya lagstiftningen om av-
2075: anledning av det betänkande som avgetts av         fallshantering har medfört. Dessutom förestår
2076: arbetsgruppen för frågor om miljövårdsförvalt-     de uppgifter som den nya lagstiftningen om
2077: ningen i länen är huvudsakligen positiva. 1 en     luftvård kommer att föranleda. Också i övrigt
2078: del av dem fästs dock bl. a. uppmärksamhet         kommer miljövårdsuppgifterna att öka.
2079: vid att vid varje länsstyrelse borde inrättas         Man måste utgå från att utöver de ökningar
2080: en avdelning för planläggnings- och byggnads-      av personal- och andra resurser som behövs
2081: frågor, bostadsfrågor och miljövård samt för       vid länsförvaltningen för att en behörig skötsel
2082: skötseln av härtili anslutna problem. Vid varje    av uppgifterna i samband med planläggnings-,
2083: sådan avdelning borde finnas en byrå för miljö-    byggnads- och bostadsfrågor samt miljövårds-
2084: vårdsuppgifter.                                    ärenden skall bli säkerställd, ett inrättande av
2085:    Jag har på basen av betänkandet från ar-        miljövårdsbyråer vid länsstyrelserna utgör det
2086: betsgruppen för frågor om miljövårdsförvalt-       första skedet i en utbyggnad av länsstyrelsernas
2087: ningen i länen förslagit att medel för inrättan-   organisation i detta avseende.
2088:      Helsingfors den 7 maj 1981
2089: 
2090:                                                                        Minister ]. Koikkalainen
2091:                                             1981 vp.
2092: 
2093: Kirjallinen kysymys n:o 212
2094: 
2095: 
2096: 
2097: 
2098:                                 E. Laine ym.: Suuryrityksille myönnettävien valtion avustusten
2099:                                     'lopettamisesta
2100: 
2101: 
2102:                         Edu~skunnan         Herra PuhemieheHe
2103: 
2104:    Kansalaisten keskuudessa on viime aikoina              Mielenkiintoista on todeta sekin, että val-
2105: yhä yleisemmin alettu kiinn1ttää huomiota val-        tion osuuden ,teollisuuden 11ahoituksesta nous-
2106: tion varoista teollisuudelle maksettaviin ~suu­       tessa lähes kolmannekseen on lHkepankkien
2107: riin tukiaisiin. Kun valtion kassamenot teolli-       osuus pudonnut 26,2 prosenttiin eli alle vaikuu-
2108: suuden edistämirseen olivat vuonna 1970 270           :tusyhtiöiden rahoitusosuuden, joka oli 28,9 %.
2109: miljoonaa matikikaa, olivat ~valdon suoranaiset           Valtion toimesta tapahtuva teollisuuden .avus-
2110: avustukset teollisuudelle toissa vuonna 1 300         ,taminen ja rahoittaminen painottuu suuryritys-
2111: miljoonaa markkaa ja valtion kuluv:an ,vuoden         ,ten suuntaan. Pienten ja kesHsuurten yritysten
2112: tulo- ja menoarvion liitteessä olevien 'tietojen      osuus on huomattavasti pienempi. Suurin osa
2113: mukaan ne nousivat viiime vuonna 1 900 mil-           yksityisille yrityksille annettavasta nahoitus-
2114: joonaan marJ®aan.                                      tuesta tapahtuu täysin vastikkeettomasti ja
2115:    Vialtiovarainministeriön tutkimusten mukaan        esim. ilman työllistämisvelvoitetta.
2116: suomalaisen ,teollisuuden saarnat suoranaiset             Edellä olevan perusteella esitämme valtiopäi-
2117: avustukset valtiolta ylittävät niiltä perittyjen      väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
2118: verojen määrän. Maan 30 suurimmasta yhtiös-           tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
2119:  tä kokonaista 16 ei maksanut valtiolle lain-          si seuraavan kysymyksen:
2120: kaan veroja vuonna 1979. Kun 20 vuotta sit-
2121: ten yritykset maksoivat valtion tulo- ja omai-                  Mihin :toimenpiteisiin Hallitus aiikoo
2122: suusveron tuotosta suunnilleen toisen puolen                 ryhtyä yksityisille suuryrityksille valtion
2123: ja palkansaajat toisen puolen, oli tilanne vuon-             varoista ~täyrsin ~astikkeettomasti annet-
2124: na 1978 jo muuttunut sellaiseksi, että kaikista              ·tavien ~suoranaisten avustusten lopetta-
2125:  maassa ma:ksettavista veroista yhtiöt maksoi-               miseksi?
2126:  vat vain 3,7 %.
2127:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1981
2128: 
2129:          Ensio Laine                   Prauli Puhakka                    Sten Söderström
2130: 
2131: 
2132: 
2133: 
2134: 088100525D
2135: 2                                              1981 vp.
2136: 
2137: 
2138: 
2139: 
2140:                          Edu,skunnan Herra Puhemiehelil.e
2141: 
2142:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den parantuessa yritysten tuloverot vastaavasti
2143: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kohoavat.
2144: olette 7 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn kir-           Yritysten tuloverotukseen liittyy tiettyjä eril-
2145: jeenne n:o 725 ohella toimittanut valtioneuvos-       listavkoitukseen myönnettyjä ,verohelpotuksia.
2146: ,ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       Näillä helpotuksilla on pyritty saamaan yrityk-
2147: sanedustaja E. Laineen ym. näin kuuluvasta            set :toimimaan joidenkin .tä11keinä pidettyjen
2148: kirjallisesta kysymyksestä n:o 212:                   yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden suuntaisesti.
2149:                                                       Verohelpotusten perusteita ovat mm. yritysten
2150:            Mihin ,toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sijoittuminen kehitysaludlla, investointitoimin-
2151:         ryhtyä yksityisille suuryrityksille valtion   nan turvaaminen, tutkimuksen ja kehitystyön
2152:        'Varoista täysin vastikkeettomasti annet-      edistäminen, työllisyyden parantaminen jne.
2153:        'tavien suoranaisten avustusten lopetlta-         Yrityksille on haluttu ·antaa mahdollisuuksia
2154:         miseksi?                                      myös verotuksellisin keinoin varautua ltoimin-
2155:                                                       :tansa kehittämiseen. Tällöin yritykset voivat
2156:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ,tehdä verotettavista tuloistaan varauksia ikäytet-
2157: taen seuraavaa:                                       rtäväksi tulevaisuudessa toteutettavien ikehittä-
2158:    Teollisuuden mevkitys yhteiskuntataloudes-         mistoimenpiteidensä rahoittamiseen. Tällaisia
2159: samme on huomattavan :suuri ja se korostuu            varauksia ovat mm. investointi:varaus, varasto-
2160: Suomen kaltaisessa voimakkaasti uLkomaankaup-         varaus ja :to1mintavaraus. Varauk.silla luodaan
2161: paan suuntautuvassa maassa. Sen vuoks'i teolli-       siten yrityksille rahoitusmahdolHsuuksia siirtä-
2162: suuden kehittämismahdollisuudet ovat erityisen        mällä ,tuloverojen maksua myöhäisemmäksi.
2163: huomion kohteena. Teollisuuspolitiikan pääta-         Myös varausmenentelyn sallimisen perusteena
2164: voitteena on luoda sellaiset yleiset toiminta-        ovat yhteiskunnalliset tavoitteet, :täten v,ahvis-
2165: edellytykset, jotka tekevät mahdolliseksi teolli-     rtetaan yvitysten mahdollisuuksia tuotantdkapa-
2166: suuden pitkäjänteisen toi:minnan ,sangen avoi-        siteettinsa uusimiseen ja :toimintansa kehittämi-
2167: messa markkinataloudessa kilpaHevien teolli-          seen, mikä puolestaan luo edellytyksiä tuotan-
2168: suusmaiden kanssa. Eduskuntaky,symyksessä on          non kasvulle ja ;työllisyyden paranemiselle.
2169: kiinnitetty huomiota teollisuuden verotusnäkö-           Valtion osuudesta .teollisuuden vahoittajana
2170: kohtiin sekä julkisen rahoituksen osuuteen.           on pyritty luomaan kuvaa viimeksi valtiova-
2171:    Kauppa- ja ~teollisuusministeriön taholta on       rainministeriön suunnittelusihteeristön rahoitus-
2172: syytä ensinnäkin todeta, että 1teollisuuden           selvit)'lksessä (helmikuu 1981) vuodelta 1979.
2173: edistämisen keskeisiä kysymyksiä on veropoli-         Edus:kuntakysy:m)'lksessä 1todettiin .tähän selvi-
2174: tiikan kehittäminen. Tässä yhteydessä ja viita-       tykseen viitaten, että v,altion suoranaiset avus-
2175: ten eduskuntakysymyksessä esitettyihin näkö-          tukset :teollisuudelle olivat vuonna 1979 1,3
2176: kohtiin on 1todettava, että teollisuusyrityksiä       mrd markkaa. Tästä määrästä lähes puolet koh-
2177: koskevan, elinkeinotulon verottamisesta anne-         distui suoraan .valtionyhtiöille osakepääoman
2178: tun lain (360/68) keskeisenä periaatteena on,         korotuksina, korkotukena tai Valcon toiminnan
2179: että verovelvolliset saavat vähentää verotetta-       lopettamiseen liittyvinä menoina. Tilapäisluon-
2180: vista 'tuloistaan elinkeinotoiminnasta aiheutu-       teisena tukena voidaan pitää telakkateollisuu-
2181: neet menot. Verotettavien tulojen määrä riip-         den tukemista ja elvytykseen liittyviä kone- ja
2182: puu .siten voimakkaasti yritystoiminnan kannat-       laitehankinta-avustuksia, joiden osuus oli yh-
2183: tavuudesta. Kannattavuuden jäädessä heikoksi          teensä noin 1/7.
2184: tai yritysten tuottaessa tappiota myös yritysten          Pysyväisluonteisesta tuesta meDkittävimmän
2185: maksamat valtion .tuloverot jäävät alhaisiksi         osan muodostavat kehitysalueiden :tuotantotoi-
2186: taikka niitä ei makseta lainkaan. ~annattavuu-        minnan tukemiseksi myönnettävät investointi-,
2187:                                              N:o 212                                                 3
2188: 
2189: käynnistys- ja koulutusavustukset. Vuonna 1979     laitoksen t01mmnasta aiheutuva alijäämä, sen
2190: nä1tä avustuksia myönnettiin yhteensä 199 mil-     sij,aan melikittävä osa suuntautuu suurille yri-
2191: joonaa ma11kkaa ja vuonna 1980 340 miljoonaa       tyksille.
2192: mankkaa. Suoritetut valtionavustukset olivat va-       Teollisuuden yleisten toimintaedellytysten
2193: jaa puolet myönnetyistä avustuksista. Avustus-     turvaaminen muodostaa monitahoisen tehtävän
2194: ten pääpaino keskittyy pieneen ja kesldsuureen     pitkäjänteisessä talouspolitiikassa. Toimenpitei-
2195: teollisuuteen. Suurteollisuuden osuus myönne-      tä suunniteltaessa on otettava huomioon muun
2196: tyistä .avustuksista oli viime vuonna vajaat 30    muassa kilpailevissa teollisuusmaissa yleisesti
2197: prosenttia.                                        sovellettavat verotuksen periaatelinja,t ja julki-
2198:    Vientituotteiden markikinoinnin edistämisek-    sen rahoituksen perusteet, jotka liiutyvät :tutki-
2199: si ja yritysten näyttelyosallistumisiin viime      mukseen ja tuotekehitykseen, markikinointiin,
2200: vuonna myönnetyistä yhteensä 82 milj. markan       koulutukseen ja aluepolitiikkaan. Huomioonot-
2201: avustuksista kohdistui myös pääosa pienille        taen toisaalta valtiontaloudelliset kehity,snäky-
2202: ja keskisuurille yrityksille. Kauppa- ja teolli-   mät hallituksen tavoitteeena on kohdentaa teol-
2203: suusministeriö myönsi avustuksia teollisuutta      lisuuteen suuntautuvaa, pysyväisluonteista val-
2204: edistävään tutJkimus- ja tuotekehitysrtoimintaan   tion rahoitusta ensisijaisesti pienille ja keskisuu-
2205: viime vuonna 44 miljoonaa mal1kkaa, josta ~suur­   rille ydtyksille. Tätä periaatelinjaa on nouda-
2206: yritysten osuus oli kyllä noin 2/3.                tettu muun rmuassa uuden aluepoliittisen lain-
2207:    Valtion pysyväisluonteisista teollisuuteen      ,säädännön .suunnittelussa. Tavoitteena on edel-
2208: kohdistuvista avustuksista pääosa suuntautuu       leen valtion rahoituksen kokonaismäärien, ra-
2209: siten pienelle ja keskisuurelle teolHsuudelle.     kenteen ja ehtojen ta11kiSitaminen ja rahoituspe-
2210: Tilapäisluonteisesta avustusmuotoisesta rahoi-     rusteiden selkiinny,ttäminen.
2211:  tuksesta, johon voidaan lukea myös vientitakuu-
2212:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1981
2213: 
2214:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
2215: 4                                             1981 vp.
2216: 
2217: 
2218: 
2219: 
2220:                             Till Riksdagens Herr Talman
2221: 
2222:    1 det .syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Tili inkomstbeskattningen av företag ankny-
2223: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ter sig vissa skattelättnader som beviljats för
2224: nr 725 av den 7 april 1981 .tili vederbörande        ~särs:kilda ändamål. Med dessa läittnader har man
2225: medlem av ,stat~srådet översänt avs:krift av föl-    velat förmå företagen att handla i enlighet med
2226: jande av riksdagsman E. Laine m. fl. under-          vissa samhällspolitiska målsättningar, som har
2227: teoknade spörsmål nr 212:                            uppfattats som v1ktiga. Skat:telättnadsgrunder
2228:                                                      kan vara t. ex. etablering i utvecklingsområden,
2229:           ViLka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ~tryggande 1av investeringsvetksamhet, främjande
2230:        ta för :att avskaffa de direkta understöd     av forskning oah utveaklingsarbete, förbättran-
2231:        som av statsmedel he1t utan vederlag          de av ~sysselsättningsläget osv.
2232:        erläggs :tili privata storföretag?               Man har velat ge företagen även ~skattemässi­
2233:                                                      ga medel att bereda sig på verksamhetens ut-
2234:    Såsom svar på detta spör,smål får jag vörd-       vedkling. Härvid kan företagen av sina beskatt-
2235: samt anföra följande:                                ningsbara intäkter göra veserveringar att använ-
2236:    1ndustrins betydelse för vår samhällsekonomi      das för finansieringen av framtida utvecklings-
2237: är betydande, och denna betydelse blir än mer        projekt. Sådana reserveringar är bl. a. inves-
2238: betonad i ett land som ltkt F1nland starkt           teringsreservering, lagerreservering och drifts-
2239: inriktar sig på utriikeshandel. Därför är indust-    reservering. Genom reserveringarna ~skapas så-
2240: rins utveaklingsmöjligheter föremål för särskild     lunda för företagen en finansierin~smöjlighe1
2241: uppmärksamhet. En huvudmålsättning för in-           genom att inkomstbeskattningen fmmskjuts till
2242: dustripolitiken är att .skapa allmänna venksam-      en senare tidpunkt. Samhällelig,a målsä,ttningar
2243: hetsförutsättningar, ~som för industrin möjlig-      ligger tili grund även för tillåtandet ·av reser-
2244: gör 1ångsiktig vevksamhet inom en ~synnerligen       veringsförfarandet, härigenom .stä1:1ks företagens
2245: öppen marknadsekonomi med konkurrerande in-          möjligheter att förnya sin produkldonskapacitet
2246: dustriländer. 1 ~spörsmålet har uppmäriksamhet       och utveckla sin verksamhet, vilket i ·sin tur
2247: ägnats de frågor som gäller besikattningen av        •skapar förutsättningar för ökad produktion och
2248: industrin och den offentliga finansieringens roll.   förbättrad sy,sselsättning.
2249:    Handels- och industriministeriet har skäl att         Senast har man strävat :tili att ge en bild
2250: främst kons,tatera, att utvecklandet av skatte-      av statens andel i industrins finansiering i fi-
2251: politiken är en av de centrala frågorna för          nansministeriets planeringssekretariat·s finansie-
2252: främjandet av industrin. 1 detta sammanhang,         ringsutredning för år 1979 (februari 1981). 1
2253: och med hänvisning tili de synpunkter som            spörsmålet lmnstaterades med hänvisning tili
2254: fr:amförts i spörsmålet, är det skäl att konstate-   denna utredning, att statens dire:k!ta understöd
2255: ra, att en av de centrala principerna i lagen om     tili industrin år 1979 var 1,3 mrd mlk. Av detta
2256: beskattning av inkomst av näringsveriksamhet         belopp gick nästan hälften direkt !tili statsföre-
2257:  (360/68) är att de skantskyldiga från sina          tagen i form av förhöjningar av aktiekapital,
2258: skattepliktiga inkomster får avdra de utgifter       räntestöd elier utgifter fötanledda av nedläggan-
2259: sdm föranlettJs av näringsveriksamhet. Den be-       det av Valcos verksamhet. Som tiHfälliga under-
2260: skattningsbara ~nkomstens belopp beror sålunda       stöd kan anses stödet tili varvsindustrin och de
2261: i hög grad på företagets lönsamhet. Om lön-          under,stöd för anskaffning av masikiner och ap-
2262: samheten är dålig eller om företaget går med         parater ~som anknöt ~sig !tili stimulansvenksam-
2263: förlust blir även den ~statliga inkomstsikatt ,som   heten. Dessa belöpte sig tili sammanlagt en
2264: företaget betalar liten, ellet så erläggs sådan      sjundedel av understödet.
2265: skatt inte alls. Då lönsamheten förbättnas ökar         Den mest betydande delen av understöden
2266: företagens inkomstskatt i motsvarande grad.          av bestående natur utgör.s av de investel1ings-,
2267:                                                 N:o 212                                                5
2268: 
2269: ,start- och Ultbildningsbidrag som beviljas för att    även kan riiknas exportgarantianstaltens under-
2270: stöda produktionsverksamhet i utvecklingsom-           skott, går däremot en betydande del till stor-
2271: rådena. År 1979 beviljades :sammanlagt 199             företag.
2272: miljoner mk i sådana bidrag ooh år 1980 340               Tryggandet av industrins allmänna verksam-
2273: miljoner mk. De erlagda sta:tsbidragen utgjorde        hetsförutsättningar utgör en mångfacetterad
2274: knappt hälften av de beviljade bidragen.               uppgift för den elmnomiska poHtiken på lång
2275: Tyngdpunik!ten i dessa bidrag 1igger hos små-          sirot. Vid planeringen av åtgärder bör bea:ktas
2276: industrin och den medelstora industrin. Stor-          bl. a. de principer förbeska:ttningen och de grun-
2277: industrins andel av de beviljade bidragen var          der för offentlig finansiering som allmänt till-
2278:  senaste år knappt 30 procent.                         lämpas ·inom ko.nikurrer:ande industriländer, där
2279:     Även av de bidrag om sammanlagt 82 mil-            dessa a:nkny:ter sig tili forskning och produktut-
2280:  joner mark ·som senaste år beviljades för be-         vedkling, matknadsföring, skolning och region-
2281:  främjande av manknadsföringen av exportvaror          politik. Med beaktande även av ,s,tatsfinanser-
2282:  och för deltagande i utställningar gidk merpar-       nas utvecklingsaspekter tsträvar regeringen till
2283:  rten till små och medelstora företag. Handels-        att rikta den bestående statsfinansieringen till
2284:  och industriministeriet beviljade senaste år 44       industrin till i första hand små och medelstota
2285:  miljoner mark i understöd för industribefräm-         företag. Denna principiella linje har iakttagits
2286:  jande forskning och produktutveckling, av detta       bl. a. vid planeringen av den nya regiona:lpoli-
2287:  erhöll tstorföretagen visserligen två .tredjedelar.   tiska lagstiftningen. Målet är vidare a.rt revi-
2288:     Av de besltående .statliga understöden till        dera totalbeloppen för, .strukturen hos och vill-
2289:  industrin går således huvuddelen tili småindus-       koren för statsfinansietingen och att föntydliga
2290:  trin odh den medelstota industrin. Av den till-       Hnansieringsgrunderna.
2291:  fälliga finansieringen av bidragsnatur, tili viiken
2292:       Helsingforsden 8 maj 1981
2293: 
2294:                                                        Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
2295: 
2296: 
2297: 
2298: 
2299:  088100525D
2300:                                               1981 vp.
2301: 
2302: Kirjallinen kysymys n:o 213
2303: 
2304: 
2305: 
2306: 
2307:                                   Elo ym.: Koulujen kieliohjelman monipuolistamisesta
2308: 
2309: 
2310:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2311: 
2312:    Kielitaidon tarvetta koskevien tutkimusten        järjestelmää kokei1taessa näidle ryhmille on
2313: mukaan maamme elinkeinoelämä ja lisääntyvät          taattav·a mahdollisuus jatkaa aloittallllansa kie-
2314: kansainväliset talous- ja kulttuurisuhteet edel-     len opiskelua. Yläasteelle varattu tuntiresurssi
2315: lyttävät laajaa ja monipuolista kielitlMtoa. Tek-    on kuitenkin riittämätön sekä näiden kieliryh-
2316: nis-taloudellinen yhteistyö, idänsuhteiden hoi-      mien että muiden aineiden käyttöön, koska re-
2317: taminen ja laajenevien kansainvälisten raken-        sursseja varattaessa näiden kielenopetusryhmien
2318: nussuunnitelmien toteuttaminen edellyttävät          tarvetta ei ole otettu huomioon.
2319: monien kielten taitoa kaikilta sosiaaliryhmiltä.        On välttämätöntä, että uudessa koululainsää-
2320: Maamme syrjäinen asema ja tärkeäksi tunnettu         dännössä pidetään huoli siitä, että kieliohjel-
2321: aktiivinen· toimintamme kansainväli:srs·sä järjes-   makomitean esitykset voivat myös käytännössä
2322: töissä asettavat kielitaidollemme erityisiä vaati-   tolteutua läänien ja kuntien kidiohjelmissa ja
2323: muksia. Tämä todetaan myös kieliohjelmakomi-         että lukiossa taataan mahdollisuudet näiden
2324: tean mietinnössä, jossa korostetaan monipuoli-       kielten jatko-opiskeluun.
2325: sen kielitaidon merkitystä maallemme.                   Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
2326:    Valmisteilla olevaSisa uudessa koululainsää-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
2327: dännössä kieliohjelmakomitean esityksiä ei lmi-      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
2328: tenkaan ole otettu riittävästi huomioon. Jouta       tattavaksi seuraavan k}'1symyksen:
2329: monipuolinen kieliohjelma voisi toteutua, rans-
2330: kan, saksan ja venäjän samoin kuin muiden                      Miten Hallitus ai:koo taata sen, että
2331: tarpeellisrksi osoittautuvien kielten opetusryh-            kieliohjelmakomitean esittämä maamme
2332: mät on voitava perustaa, jos 12 oppilasta il-               kieliohjelman monipuolistaminen käy-
2333: mo1ttautuu haluikkaaksi kieltä opiskelemaan pe-             tännössä voidaan toteuttaa?
2334: ruskoulun 3. luokalla. Yläasteelia tunti:kehys-
2335:       Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1981
2336: 
2337:          Mikiko Elo                   Elsi Hetemä'ki-Olander     Seppo Tikka
2338:          Pirjo Ala-Kapee              Matti Luttinen             Matti Pelttari
2339:          Kaarina Suonio               Markus Aaltonen            .Pivkko Valtonen
2340:                             Saara Mikkola              LHsa Jaakonsaari
2341: 
2342: 
2343: 
2344: 
2345: 0881005485
2346: 2                                             1981 vp.
2347: 
2348: 
2349: 
2350: 
2351:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2352: 
2353:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ranskan ja venäjän opetuksen alkamiJSta eriko-
2354: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        koisissa lukioissa.
2355: olette ikirjeellänne n:o 726 7 päivänä huhti-            Päättäessään lukion lukusuunniteLmaa koske-
2356: kuuta 1981 [ähettänyt va1tioneuvoston asian-         van asetuksen muuttamisesta (600/80) valtio-
2357: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         neuvosto korosti monipuolisen kielenopetuksen
2358: Elon ym. tekemän seuraavan kirjallisen kysy-         tävkeyttä. Muun ltnuassa toisen vieraan kielen
2359: myksen n:o 213:                                      säilyttäminen lukusuunniltelmassa kaikille yhtei-
2360:                                                      senä oppiaineena mevkitsee jo edellytystä kie-
2361:           Miten Hallitus aikoo taata sen, että       lenopetuksen monipuoli:stamiselle. Lisäksi val-
2362:        kieliohjelmakomitean esittämä maamme          tioneuvosto piti tarpeellisena va1takunnallisen
2363:        kieliohjelman monipuolistaminen käy-          kielenopetuksen suunnitelman laatimista, joi~
2364:        tännössä voidaan toteuttaa?                   loin pyritään turvaamaan ranskan, saksan ja ve-
2365:                                                      näjän kieltä opiskelevien riitltävä määrä ja sa-
2366:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       malla ottamaan huomioon alueellisen tasaver-
2367: vasti seuraavaa:                                      taisuuden näkökohdat.
2368:    Vuosina 1976-1978 rtyöskennellyt kielioh-             Myös koululainsäädännön kokonaisuudistuk-
2369: j,elmakomitea (Komiteanmietintö 1978: 60)            sen valmistelutyöryhmä esittää mietinnössään
2370: laati ehdotukcsen maan kulttuuripolitiikkaan ja       (2. 4. 1981) valtakunnallisen kielenopetuksen
2371: kielitaidon tarpeeseen pohjautuvan toisen koti-      yleissuunnitelman laatimista sekä läänikohtaista
2372: maisen kielen ja vieraiden kielten monipuolisen      kieliohjelmaa. Kunnan kieliohjelmassa rtaas mää-
2373: opetusohjelman turvaamisesta koulujärjestel-         rättäisiin, mitä kieliä peruskoulussa ja lukiossa
2374: mässä ja muussa opetustoiminnassa. Koululai-         opetetaan pakollisina ja mitä kieliä valionaisina
2375: toksen kieliohjelmaa monipuolistettaessa tulee       aineina. Jos valtakunnallisella tasolla määritel-
2376: komitean ehdotuksen mukaan kiinnittää huo-           lään se, missä suhteessa eri kieliä opetetaan, ja
2377: miota peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa        kunnalle säädetään velvoite tarjota koululaitok-
2378: koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa annetta-        sessaan määrätty määrä kielenopetuksen vaihto-
2379: vaan kielenopetukseen.                               ehtoja, on silloin kysymys toisen kotimaisen
2380:    Valtioneuvoston vuosina 1979-1980 teke-           kielen sekä ranskan, saksan ja venäjän opetuk-
2381: mät 1kielenopetusta koskevat päätökset ovat          sen lisäämisestä. Samalla poistuisi 'säännös siitä,
2382: niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka kielioh-       että ranskan, 8~an ja venäjän opetuksen to-
2383: jelmakomitea esitti maan kielenopetuksen mo-         teuttamiseen ensimmäisenä vieraana kielenä tar-
2384: nipuolistamiselle. Vuonna 1979 toteutui kieli-       vitaan valtioneuvosrton lupa.
2385: ohjelmakomitean ehdotus oppilaalle ensimmäi-             Koululainsäädännön kokonaisuudistu'ksen val-
2386: senä vieraana kielenä (A-kieli) opetettavan toi-     mistelutyöryhmiissä valmisteltiin kevättruvella
2387: sen kotimaisen kielen ja oppilaalle toisena vie-     1980 tuntikehysjärjestelmä, jota kuluvana luku-
2388: raana kielenä (B-kieli) opetettavan englannin-       vuonna on kokeiltu 23 yläasteen koulussa. Ensi
2389: kielen opellbamisesta omien oppimäärien mukai-       lukuvuodesta lähtien kokeilua on tarkoitus laa-
2390: sesti lukiossa. Näi:tä oppimääriä varten laadi-      jentaa myös peruskoulun ala-asteelle. Kokeilta-
2391: taan myös ,erillinen tai osittain erillinen yliop-   vana oleva tuntikehysjärjestelmä tarjoaa kou-
2392: pilastutkinnon kielikoe. Vuonna 1980 valtio-         luille edellytykset sellaisiin opetusjärjestelyihin,
2393: neuvosto teki lukiossa alkavaa kieltä (D-kieli)      jotka mahdoll1stavat opetuksen järjestämisen
2394: koskevan päätoksen, jolloin kieliryhmän alka-        kouluyksi:kkökohtaisesti tarkoituksenmukaisella
2395: miskoon pienentäminen helpotti ennen kaikkea         tavalla. Siinä yhteydessä on voitu kehittää
2396:                                             N:o 213                                             3
2397: 
2398: myös vieraiden kielten opetusryhmäratikaisuita    taavän kieliohjelman valmistelu ja kieliohjel-
2399: nykyistä joustavammiksi.                          man käytännön <toteuttamisen edellyttämä ke-
2400:    Edellä edtetyn perusteella on :todettavissa,   hittämistyö. Lisäksi on huomattava, että lukion
2401: että hallituksen toimesta on jo käynnistetty      osalta hallitus on jo vuosina 1979 ja 1980 to-
2402: kieliohjelmakomitean ehdotuksen mukaisesti        teuttanut johdonmukaisesti lcielenopetuksen
2403: maamme kieliohjelman monipuolistamiseen täh-      monipuolistamiseen tähtääviä muutosesi:tyksiä.
2404:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1981
2405: 
2406:                                                                 Opetusministeri Pä1· Stenbäck
2407: 4                                               1981 vp.
2408: 
2409: 
2410: 
2411: 
2412:                              Till RiksdageniS Herr Talman
2413: 
2414:    I det syfte 37 § 1 mom. r.iksdagsordningen         gynnande språkgrupperna innebar aitt påbörjan-
2415: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          det av undervisningen först och främst i
2416: se nr 726 av den 7 april 1981 tili vederböran-        franska och ry;ska vid gymnasier av olika stor-
2417: de medlem av statsrådet översänt aVISkrift av         lek underlättades.
2418: följande av riksdagsman Elo m. fl. underteck-             I samband med beslu:tet om ändringen av
2419: nade spörsmål nr 213:                                 förordningen om läroplan för gymnasium samt
2420:                                                       för gymnasialstadiet i läroverk med avdelad lä-
2421:            På vilket sätt ämnar Regeringen ga-        rokurs (600/80) betonade statsrådet vi!kten av
2422:         rantera tatt språkprogramkommittens           en mångsidig språkundervisning. Bland annat
2423:         förslag om att göra språkprogrammet i         utgör bibehållandet av det andra inhemska
2424:         vått 1and mångsidigare i praktiken lkom-      språket i läl'oplanen såsom ett gemensamt äm-
2425:         mer att förverkligas?                         ne för alla en förutJsättning för att språkunder-
2426:                                                       visningen skall kunna göras mångsidigare. Där-
2427:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         till ansåg statsrådet det erforderligt att en riks-
2428: samt anföra följande:                                 omfattande pian för språkundervisningen utar-
2429:    Sprakprogramkommhten som aTbetade under            betas, varvid man eftersträvar atJt ,säkel'ställa
2430: åren 1976-1978 (Kommitt6betänkande 1978:              ett tillräckligt antal elever i franska, tyska och
2431: 60) uppgjo.rde ett förslag om att inom vårt           engelska och ~samtidigtt att beakta r:egionala
2432: skolsystem och inom den övriga underv1snings-         jämliJkhetJssynpunkter.
2433: verksa:mheten för det andra inhemska språket              Ä ven arbetsgruppen för beredning av en to-
2434: och de främ:mande språken trygga ett mångsi-          talre~orm av skollagsstiftnffigen föreslår i sitt
2435: digt undervisningsprogram, som grundar sig på         betänkande (2. 4. 1981) att en riksomfattande
2436: landets kuhurpolitirk och behov av språk-             generalpian för språkundervisningen samt ett
2437: kunskaper. Då språkprogrammet för skolväsen-          länsvis uppgjort språkprogram utarbetas. De
2438: det görs mångsidigare bör man enligt kom-             sprak som är obligatoriska i grundskolan oCh
2439: mittens förslag fästa uppmärksamhet vid språ!k-       gymnasiet och de språk som undervis,as som
2440: undervisningen i grundskolan, gymnasiet, yr-          valfria ämnen skulle däremot fastställas i de
2441: kesutbildningen och vuxenutbildningen.                kommunala språkpmgmmmen. Om man på
2442:    Statsrådsbes:luten åren 1979-1980 angåen-          ri!rosplan fastställer i vilka proportioner de olika
2443: de språkundervisningen följer de riktlinjer, som      språken undervisas och om man för kiommunen
2444: språ:kprogramkommitten föreslagh i syfte atlt         stadgar skyldighet a:tt inom si:tt 1Skolväsende er-
2445: åstadkomma en mångsidigare språkundervis-             bjuda ett bestämt ,antal alternativ för språkun-
2446: ning i landet. Språkprogramkommittens förslag,        dervisningen, blir det därvid en fråga om en
2447: enligt vilket i gymnasiet undervisning ges en-        ökning av undervisningen ·i det andr:a inhemska
2448: ligt egna [ärokurser i det andra inhemska             språket samt i franska, tyska och engelska.
2449: språket som första främmande språk (A-språk)          Samtidigt skulle det stadgande slopas, enligt
2450: och i engelska som andra främmande språk              vilket statsrådets tillstånd fordras för undervis-
2451: (B-språk) genomfördes år 1979. För dessa              ning i franska, tys:ka eller ryska som första
2452: lärokurser utarbetas även ett separa:t eller del-     främmande språk.
2453: vis separat språilq>rov för studen:tiexamen. Stats-       Under vårvintertn 1980 bereddes i arbets,
2454: rådet fattade år 1980 ett beslut ,angående det        gruppen för beredning av totalreformen av
2455: språk som kommer till. i gymnasiet (D•språk),         sk;ollagstiftningen ett timutveoklingsförsök,
2456: varvid en minskning ,av antalet elever i de be-       som under i:nnevarande läsår utprövats i 23
2457:                                              N:o 213                                            5
2458: 
2459: högstadieskolor. Avsi!kten är atJt fr.o.m. nästa       Med a:nledning av det ovan anförda ikan det
2460: läsår utvidga försöksvevksamheten också tili       konstateras, att man i enlighet med språkpro-
2461: grundskolans lågstadium. Detta timutvecklings-     gramkommittens förslag på uppdrag av rege-
2462: försök som är under utprövning ger skolorna        ringen har igångsatt beredningen av ett språk-
2463: förutsättningar för sådana undervisningsarran-     program, vars syfte är att göra språkprogram-
2464: gemang, som möjliggör att på ett ändamålsen-       met i vårt land mera mångsidigt samt påbörjat
2465: ligt sätt organisera undervisningen särskilt för   det utvecldingsarbete som verkställandet av
2466: varje ~skolenhet. I 'samband med detta har man     språkprogrammet i praktiken förutsä:tter. Där-
2467: även ~unnat utv~edkla olika lösningar för un-      till bör beaikta:s att regeringen redan under
2468: dervisningsgrupper i främmande språk rså, att      åren 1979 och 1980 konsekvetlit genomfört så-
2469: dessa blivit smidigare än vad de är för när-       dana ändringsförslag som syftar til1. ~tt göra
2470: varande.                                           språkundervisningen mångsidigare.
2471:      Helsingforsden 13 maj 1981
2472: 
2473:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
2474: 
2475: 
2476: 
2477: 
2478: 0881005485
2479:       ....
2480: 
2481:              i.
2482: 
2483: 
2484: 
2485: 
2486:         r,.
2487: ";;          :•
2488:                                                1981 vp.
2489: 
2490: Kirjallinen kysymys n:o 214
2491: 
2492: 
2493: 
2494: 
2495:                                    Nieminen-Mäkynen ym.: YK:nnaisten syrjinnän poistamista kos-
2496:                                       kevan yleissopimuksen ratifioimisesta
2497: 
2498: 
2499:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2500: 
2501:    Yhdistyneiden Kansakuntien 34. yleiskokous         nessä sopimuksen allekirjoittaneista 82:sta val-
2502: hyväksyi 18. 12. 1979 kaikkinaisen naisten syr-       tiosta kymmenen oli sen jo ratifioinut. Suomi
2503: jinnän poistamista koskevan yleissopimuksen,          ei sen sijaan ole ryhtynyt kansallisella tasolla
2504: joka avattiin kaikkien valtioiden allekirjoitet-      sellaisiin lainsäädännöllisiin uudistuksiin, jotka
2505: tavaksi New Yorkissa 1. 3. 1980 alkaen.               mahdollistaisivat ratifioinnin. Asian joudutta-
2506:    Suomen hallituksen 29. 4. 1980 hyväksy-            miseksi tehtiin tätä tarkoittava eduskunta-
2507: mässä ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edis-         aloite helmikuun 16 päivänä 1981 12 kansan-
2508: tämiseksi YK:n naisten vuosikymmenen jälki-           edustajan allekirjoittamana (toivomusaloite n:o
2509: puoliskolla 1980-1985 todetaan naisten syr-           479/1981 vp., ed. Halonen ym.).
2510: jintäsopimuksen kohdassa 2.6., että Suomi alle-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2511: kirjoittaa sopimuksen ensi tilassa ja ryhtyy tar-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2512: peen mukaan myös lainsäädännöllisiin toimen-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2513: piteisiin, jotta yleissopimus voitaisiin ratifioida   vaksi seuraavan kysymyksen:
2514: mahdollisimman pian.
2515:    Suomi allekirjoitti sopimuksen Kööpenhami-                   Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Hal-
2516: nassa 17. 7. 1980 YK:n naisten vuosikymme-                   litus aikoo ryhtyä YK:n naisten syrjin-
2517: nen konferenssin yhteydessä järjestetyssä alle-              nän poistamista koskevan yleissopimuk-
2518: kirjoitustilaisuudessa.                                      sen ratifioimiseksi?
2519:    Kuluvan vuoden tammikuun 1 päivään men-
2520:       Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1981
2521: 
2522:                 Terhi Nieminen-Mäkynen                         Anneli Kivitie
2523:                 Helvi Hyrynkangas                              Jaakko Itälä
2524: 
2525: 
2526: 
2527: 
2528: 088100511Y
2529: 2                                           1981 vp.
2530: 
2531: 
2532: 
2533: 
2534:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2535: 
2536:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     keen tehdään tarpeelliset lainsäädännölliset
2537: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      uudistukset ja tarkoituksena on ratifioida yleis-
2538: olette kirjeellänne 7 päivältä huhtikuuta 1981     sopimus mahdollisimman pian.
2539: n:o 727 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         Sopimuksen ratifioinnin edellyttämiin uudis-
2540: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Terhi     tuksiin kuuluu mm. suomalaisen tasa-arvolain-
2541: Nieminen-Mäkysen ym. tekemän seuraavan si-         säädännön tai syrjinnän kieltävän lainsäädännön
2542: sältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 214:          kehittäminen riippumatta siitä kuinka sopimuk-
2543:                                                    sen ratifioinnin vähimmäisedellytykset tulki-
2544:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Hal-     taan.
2545:        litus aikoo ryhtyä YK:n naisten syrjin-        Valmistelun alaisena on sopimuksen ratifioin-
2546:        nän poistamista koskevan yleissopimuk-      nin edellytyksinä pidettävistä asioista sukunimi-
2547:        sen ratifioimiseksi?                        lainsäädännön uudistus. Kansalaisuuslainsäädän-
2548:                                                    nön uudistuksesta on myös valmistunut toimi-
2549:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     kunnan mietintö.
2550: seuraavaa:                                            YK:n naisten syrjinnän poistamista koskeva
2551:    Suomen allekirjoitettua YK:n naisten syrjin-    yleissopimus koskettelee monia elämänaloja ja
2552: nän poistamista koskevan yleissopimuksen ja        se asettaa lainsäädännöllisiäkin vaateita usean
2553: ulkoasiainministeriön pyydettyä valtioneuvoston    ministeriön toimialalle.
2554: kansliaa selvittämään sopimuksen ratifioinnin         Ratifioinnin edellytyksiä selvitettäessä on
2555: edellytykset, kanslia antoi tehtävän sen yhtey-    Suomella luonnollisena vertailukohteena pohjois-
2556: dessä toimivalle tasa-arvoasiain neuvottelukun-    maiden menettely ja tulkinta ratifioinnin vaa-
2557: nalle. Tehtävää varten asetettiin neuvottelukun-   timasta lainsäädännön tasosta. Suomen on tar-
2558: nalle avuksi virkamiestyöryhmä. Selvitys val-      koitus ratifioida sopimus ilman varaumia. Tasa-
2559: mistuu ennen neuvottelukunnan nykyisen toi-        arvoasiain neuvottelukunnan selvityksen valmis-
2560: mikauden päättymistä eli kuluvan vuoden hei-       tuttua ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin
2561: näkuun alkuun mennessä.                            ratifioinnin edellytysten täyttämiseksi ja sopi-
2562:    Ratifioinnin edellytysten selvittämisen jäl-    muksen ratifioimiseksi.
2563:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1981
2564: 
2565:                                                                         Ministeri Eino Uusitalo
2566:                                               N:o 214                                               3
2567: 
2568: 
2569: 
2570: 
2571:                            Till Riksdagens Herr Taimari
2572: 
2573:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Till de reformer som ratificeringen förutsät-
2574: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ter hör bl.a. utvecklandet av Finlands lagstift-
2575: nr 727 av den 7 april 1981 till vederbörande         ning angående jämlikhet eller angående förbud
2576: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       mot diskriminering, oberoende av hur minimi-
2577: jande av riksdagsman Terhi Nieminen-Mäkynen          förutsättningarna för en ratificering av konven-
2578: m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål nr 214:     tionen tolkas.
2579:                                                         Bland de ärenden som är att anse som förut-
2580:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            sättningar för konventionens ratificering är en
2581:        vidta för ratificering av FN:s konven-        reform av lagstiftningen om släktnamn under
2582:        tion om avskaffande av all slags diskri-     beredning. Angående en reform av medborgar-
2583:        minering av kvinnor?                          skapslagstiftningen föreligger också ett kommis-
2584:                                                      sionsbetänkande.
2585:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           FN: s konvention om avskaffande av all slags
2586: samt anföra följande:                               diskriminering av kvinnor berör flera olika livs-
2587:    Sedan Finland undertecknat FN: s konvention      områden och uppställer anspråk också i fråga
2588: om avskaffande av all slags diskriminering av       om lagstiftningen på flera ministeriers verksam-
2589: kvinnor och utrikesministeriet anmodat stats-       hetsområden.
2590: rådets kansli att utreda förutsättningarna för          Vid utredandet av förutsättningarna för kon-
2591: en ratificering av konventionen, gav kansliet       ventionens ratificering erbjuds Finland en natur-
2592: detta uppdrag åt delegationen för jämlikhets-       lig jämförelsepunkt av de andra nordiska län-
2593: ärenden, som verkar i anslutning till kansliet.     dernas förfarande och tolkning beträffande den
2594: För uppdraget tillsattes en av tjänstemän sam-      lagstiftningsnivå som ratificeringen kräver. Fin-
2595: mansatt arbetsgrupp till hjälp för delegationen.    land har för avsikt att ratificera konventionen
2596: Utredningen kommer att färdigställas före ut-       utan förbehåll. Omedelbart när delegationen för
2597: gången av delegationens nuvarande mandattid,        jämlikhetsärenden färdigställt sin utredning
2598: dvs. före juli detta år.                            kommer man att vidta åtgärder för att förut-
2599:    Sedan förutsättningarna för konventionens        sättningarna för ratificering skall kunna upp-
2600: ratificering utretts kommer nödiga lagstiftnings-   fyllas och konventionen ratificeras.
2601: reformer att företas, och avsikten är att rati-
2602: ficera konventionen så snart som möjligt.
2603:      Helsingfors den 8 maj 1981
2604: 
2605:                                                                           Minister Eino Uusitalo
2606:                                                1981 vp.
2607: 
2608: Kirjallinen kysymys n:o 215
2609: 
2610: 
2611: 
2612: 
2613:                                    Leppänen: Nykyisen energiapolitiikan suunnan muuttamisesta
2614: 
2615: 
2616:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2617: 
2618:    Energiapolitiikassa on hallituksen taholta an-     mia maamme yritteliäisyydelle. Ydinvoimalai-
2619: nettu jatkuvia lupauksia kotimaisen energian          tokset eivät tuota energiaa taloudellisesti. Ei ole
2620: käytön lisäämisestä. Tulokset ovat olleet kui-        edes varmaa tuottavatko ydinvoimalaitokset to-
2621: tenkin vähäisiä. Kaiken kukkuraksi hallituk-          siasiassa enemmän energiaa kuin mitä niiden
2622: sessa näytetään suunniteltavan uusien ydinvoi-        rakentamiseen ja tuotantoon käytetty energia
2623: malaitosten tilaamista.                               on. On siis kyseenalaista onko ydinvoimalaitos-
2624:    Kokoomuksen tekemä vi:ilikysymys oli vain          ten energiantuotanto lainkaan positiivinen. Tur-
2625: jälkien peittelyä ja hallitus antoi kokoomuksen       vallisuusvaatimusten tiukentumisen sekä ydin-
2626: välikysymykseen varsin tulkinnanvaraisen vas-         voimalaitosten häiriö- ja vika-alttiuden .takia
2627: tauksen. Tämän vuoksi on välttämätöntä tie-           kustannukset tulevat nousemaan niin, että ydin-
2628: dustella hallituksen kantaa energiapolitiikan ke-     voimalaitoksilla tuotettu sähkö tulee olemaan
2629: hittämisen suhteen.                                   erittäin kallista sähköä.
2630:    Ydinvoiman laajamittaisen käytön osalta on            5. Nykyisen kaltaiset ydinvoimalaitokset pe-
2631: todettava seuraavaa:                                  rustuvat vanhentuneeseen kovaan teknologiaan.
2632:     1. Turvallisuuskysymykset ydinvoimaloissa         Nykyisen kaltaiset ydinvoimalat ovat kokonai-
2633: ovat ratkaisematta. Säteilyvaikutukset sekä           suutena tarpeeton välivaihe. Tätä välivaiheen
2634: ydinvoimalaitosten ulkopuolella että ydinvoima-       luonnetta eivät myöskään ydinvoiman kannat-
2635: laitoksessa työskentelevien osalta ovat vakavia.      tajat kiistä.
2636: Suurempi onnettomuus merkitsee katastrofia.               6. Ydinvoimalaitokset merkitsevät mahdolli-
2637:    Ydinvoimalaitosten radioaktiivinen säteily, ra-    sessa kriisitilanteessa energiantuotannon vaka-
2638: dioaktiivinen höyry ja radioaktiiviset vesipääs-      vaa häiriintymistä, koska ydinvoimalaitokset
2639: töt ovat todistettavasti aiheuttaneet syöpäriskin     ovat saatettavissa kaikkein helpoimmin toimin-
2640: ja leukemian todennäköisyyden olennaista kas-         takyvyttömiksi.
2641: vua. Perinnöllisyysvauriot ovat kiistattomat.             7. Ydinvoimalaitoksilla tuotettu energia
2642:     2. Jätekysymystä ei ole pystytty myöskään         merkitsee sitä, että kotimaisia uusiutuvia ener-
2643: ratkaisemaan. Nykyiset sukupolvet eivät voi           giamuotoja ei oteta vastaavassa määrin käyt-
2644: ottaa vastuuta radioaktiivisten jätteiden säilyttä-   töön. Tämä merkitsee sitä, että energiantuotan-
2645:  misestä jopa kymmeniksituhansiksi vuosiksi ja        to ja energiatulot ovat voimalayhtiöiden käsis-
2646: näiden jätteiden aiheuttamasta uhkasta tuleville      sä. Suomen kansa köyhdytetään energialla kes-
2647:  sukupolville.                                        kitetyn vallan ja voimalayhtiöiden hyväksi.
2648:     Ydinjätteet merkitsevät myös ydinaseiden             Tosiasiat osoittavat, että vaihtoehtoiset ener-
2649:  leviämisen uhkaa. Käytännössä jokainen ydin-         giapoliittiset ratkaisumallit ovat täysin mahdol-
2650:  voimalaitosvaltio voi tulevaisuudessa olla myös      lisia. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö energian
2651:  ydinasevaltio.                                       omavaraisuusastetta voida nostaa erittäin pal-
2652:     3. Ydinvoimalaitosyhteiskunta on tehostetun       jon. Ei ole myöskään pienintäkään epäilystä
2653:  valvonnan ja kontrollin yhteiskunta. Tehostettu      siitä, etteikö voida täysin harkitusti luopua ko-
2654:  valvonta ja keskitetty energiantuotanto merkit-      konaan ydinvoimasta. Valtaa pitävien kannasta
2655:  sevät kansanvallan perusteiden tuhoamista.           poikkeavasti on nyt tultu Suomessa siihen ti-
2656:     4. Ydinvoimalaitokset merkitsevät suunnat-        lanteeseen, että kaikki todelliset jävkisyyt puol-
2657:  tomia pääoman keskityksiä. Tähän Suomella ei         tavat nopeaa ja suurisuuntaista kotimaisiin
2658:  ole varaa ilman että aiheutetaan vakavia ongel-      uusiutuviin energiamuotoihin siirtymistä sekä
2659: 088100526E
2660: 2                                             1981 vp.
2661: 
2662: ydinvoimayhteiskunnasta luopumista. Näin ol-                  Aikooko Hallitus ryhtyä telwkkaisiin
2663: laan tulossa SMP:n perosiinjoille energiapolitii-          toimiin maamme energiapolitiikan kor-
2664: kassa. Totuus on vähitellen paljastumassa. SMP             jaamiseksi siten, että energiaa tuotetaan
2665: on ollut koko ajan oikeassa.                               uusiutuvin kotimaisin ja saasteettornin
2666:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-         vaihtoehdoin ilman kuolemanvaarallista
2667: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän               ydinvoimaa ja että maahamme ei enää
2668: kunnioittavasti: valtioneuvoston asianomaisen jä-          hankita tai suunnitella uusia ydinvoima-
2669: senen vastattavaksi seuraavan kysytllyksen:                laitoksia?
2670:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1981
2671: 
2672:                                            Urpo Leppänen
2673:                                                  N:o 215                                                  3
2674: 
2675: 
2676: 
2677: 
2678:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2679: 
2680:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          talouskasvua hitaampana. Arvioiden mukaan
2681: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra PUhemies,           säästöjä on syntynyt kaikilla kulutussektordlla.
2682: olette 8 päivänä huhtilkuuta 1981 päivätyn kir-             Kaukolämpöohjelmaa 'toteutetaan täysimää-
2683: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        räisesti energiaohjelman suuntaviivojen mukaan.
2684: omaiselle jäseneUe jäljennöksen kansanedustaja          Tämä avaa. mahdollisuuksia entistä taloudelli-
2685: Leppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyik-        sempaan energian käyttöön ja kQtimaisten ener-
2686: sestä n:o 215:                                          giavarojen hyödyntämiseen 1ämm1ty.ssektorilla.
2687:                                                             Nämä kehityssuunnat puhuv.art: kiistattomasti
2688:            Aikooko Hallitus ryhtyä tehokkaisiin         valitun energiapoliittisen linjan puolesta.
2689:         toimiin maamme energiapolitiikan kor-               Mitä sitten uusien ydinvoimalaitosten suun-
2690:         jaamiseksi siten, että energiaa tuotetaan       nitteluun t-ai rakentamiseen :tulee, asia liitltyy
2691:         uusiutuvin kotimaisin ja saasteettornin         seuraavaan ~uurvoimalaitosratkaisuun. Ratkaisua
2692:         vaihtoehdoin ilman kuolemanvaarallista          varten selvitetään parhaillaan yhtäläisesti hii-
2693:         ydinvoimaa ja että maahamme ei enää             leen, ydinenergiaan ja turpeeseen perustuvat
2694:         hankita tai suunnitella uusia ydinvoima-        vaihtoehdot. Useissa yhteyksissä ja toistuvasti
2695:         laitoksia?                                      on todettu,. että ratkaisu tehdään vasta silloin
2696:                                                         kun se on aj,ankohtais.ta eli aikaisintaan vuonna
2697:     Vastauksena kysymykseen esitän !kunnioitta-         1982. Tässä vaiheessa hallituksen on ennen-
2698: vasti seuraavaa:                                        aikaista ottaa kantaa asiaan.
2699:     Aktiivista ja ,suunnitelmallista energiapolitiik-       Nykyisten ydinvoimalaitosten osalta valtio-
2700: kaa on nykymuodossaan harjoitettu maassamme             valta on alun alkaen asettanut suuren painon
2701: ;:».takin vuosia. Politiikka on ollut - päinvas-        laitosten turvallisuuden varmistamiselle ja jäte-
2702: toin kuin kysymyksessä annetaan ymn1ättää -             huollon järjestämiselle. Laitosten luvat on
2703: lll'UsW tehokasta jo 1tänä 1yhyenä ajanjaksona.         myönnetty verrattain lyhyeksi ajaksi kerrallaan,
2704: Käynnistetyt toimenpiteet yhdessä energian hin-         mikä osaltaan korostaa asiaan ikohdiste~tavaa
2705: nanriausujen kanssa ovat panneet alulle merddt-         jatkuvaa huomiota. Mikäli riittävä·t edellytykset
2706: tävän rakennemuutoksen energiataloudessamme.            .laitosten jatkuvatie :käytölle ovat imietenkin ole-
2707:     Energiahuollon kotimaisuusaste, joka oli pit-       massa, laitoksia myös käytetään osana energ,ia-
2708: kään ja nopeasti alenemassa,. on saatu käännet-         huoltojärjestelmäämme. Siihen tarko1tukseen ne
2709: rtyä uudelleen nousuun. Energiapoliittisessa oh-        on rakennettu.
2710: j,elmassa asetettu kotimaisuUS!tavolte 1tullaan saa-       Kaiken ,kaikkiaan voidaan todeta, että viime
2711: vuttamaan.                                              vuosina harjoitettu energiapolitillcl{a on osoit~
2712:      öljyn osuus kokonaisenergiasta pienenee            tautunut oikeansuunta1seksi ja tulokse!Iiseksi.
2713: vauhdilla, joka on kansainvälisen mittapuun mu-         Suunnan korjaamiseen, mitä esitetyssä kysymyk-
2714: tkaan poikkeuksellisen suuri. Jo nyt olemme saa-        sessä perätään, ei ole !tällä hetkellä aihetta.
2715: vuttaneet tason, johon 'teollisuusmaat kes.kimää-          Energiapoliilikan :suuntaky:sy.mYkset tulevat
2716: rin pääsevät ebkä va:::wta vuosikymmenen lo-            kokonaisuutena esille ensi vuonna uuden ener-
2717:  pussa.                                                 giaohjelman vahvistamisen yhteydessä. Energia-
2718:      Energian kulutuskasvu on hidastunut ja sen         politiikan neuvosto on joikäynnistänyt ohjelman
2719:  odotetaan pysyvän tulevaisuudessa olennaisesti         uusimiseen liittyvät valmistelut.
2720:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1981
2721: 
2722:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
2723: 4                                             1981 vp.
2724: 
2725: 
2726: 
2727: 
2728:                            Tili Riksdagens Herr Talman
2729: 
2730:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Fjärrvärmeprogrammet verkställs i sin helhet
2731: anger har Ni, Herr Talrnan, med Eder skrivelse       i enlighet med riktlinjerna i energiprogram-
2732: av den 8 april 1981 tili vederbörande medlem         met. Detta öppnar möjligheter för en a.llt mera
2733: av statsrådet översänt avskrift a.v följande av      ekonomisk energiförbrukning ooh för utnytt-
2734: rik:sdagsman Leppänen undet1teclmade spörsmål        jande av inhemska energiresurser på värmesek-
2735: nr 215~                                              torn.
2736:                                                          Dessa utvecklingslinjer talar obestridligt för
2737:             Ämnar Regeringen vidta effektiva åt-     den energipolitiska iinje som valts.
2738:        gärder för att rätta :tili vårt lands ener-       Vad planeringen och byggandet ;av nya kärn-
2739:        gipolitik så, att vid energiproduktion an-    !kraftverk beträffar, ansluter sig ärendet ,tili av-
2740:        iJ.itas förnybara inhemska och ickeför-       görandet om nästa storkraftverk. För att detta
2741:        orenande alternativ och inte den livs-         avgörande skall kunna fattas, är de alternativ
2742:        farliga kärnkraf.ten ,samt att. inga nya      som baserar sig på kol, atomenergi och torv
2743:        kärnkraftvenk planeras 'till vårt land?       som bäst föremål för likadana undetsökningar.
2744:                                                      Det har i flere sammanhang och upprepade
2745:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        gånger konstaterats, att :avgörandet kommer att
2746: samt anföra följande:                                fattas först när det blir aktuellt, m.a.o. tidigast
2747:    1 vårt land har man under några års tid be-       år 1982. 1 detta skede är det för ddigt för
2748: drivit en aktiv och planmässig energipolitik i        regeringen att ta ståndpunkt i frågan.
2749: nuvarande form. Denna polit~k har redan under            1 fråga om de nuvarande kärnkraftverken har
2750: denna kor.ta tidsperiod varit synnerligen effek-      statsmakten från första början fäst stor vikt vid
2751: tiv - tvärtom mot vad man i .spörsmålet låter         att anläggningarnas trygghet säke11s.tälls och att
2752: förstå. De åtgärder man inlett jämte steg-            avfallshanteringen ordnas. Dessa anläggningar
2753: ringarna i energiprisen har igångsa,tt en bety-       har beviljats tillstånd endast för en relativt kort
2754: dande strukturomvandling i vår energihushåll-        tid i sänder, vilket för sin del framhäver den
2755: ning.                                                ikontinuerliga uppmärksamhet som saken ägnas.
2756:    Mart har åter lyckats höja graden av inhemsk      Om det likväl föreligger tillräckliga förutsätt-
2757: energiförsörjning, som uppvisat en lång och           ningar för en kontinuerlig användning av an-
2758: snabbt .sjunkande trend. Det mål för den in-         läggningarna, kommer dessa även att användas
2759: hemska energiförsörjningen, som uppställts i         som en del 'av vå11t energiförsörjningssystem.
2760: det energipolitiska programmet, kommer att           De är byggda för detta ändamål.
2761: uppnås.                                                  Sammanfattningsvis kan det konstateras, att
2762:    Oljans andel av den .totala energin ;sjunker      den energipolitik som bedrivits under de se-
2763: med en snabbhet, som enligt internationell           naste åren har varit rätt riktad och framgångs-
2764: måttstock är exceptionellt hög. Vi har redan          rik. För närvar,ande finns det ingen ·anledning
2765: nu uppnått en nivå, ·som industriländerna i          för eti sådan kutsändring som spörsmålet efter-
2766: genomsnitt uppnår först i ;slutet av detta decen-     lyser.
2767: nium.                                                    Frågorna om de energipolitiska lt'i!ktlinjerna
2768:    Ökningen i energikonsumtionen har avtagit          kornmer att i sin helhet tas upp nästa år vid
2769: och den väntas i framtiden förbli betydligt lång-    fastställandet :av det nya energiprogrammet.
2770: sammare än den ekonomiska tillväxtcn. Enligt          Energipolitiska rådet har redan igångsatt den
2771: uppskattnihgar har inbesparingar gjorts på alla      beredning som ansluter sig tili progråmmets
2772: konsumtionssektorer.                                  förny,ande.                                  ·
2773:      Helsingfors den 8 maj 1981
2774: 
2775:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
2776:                                               1981 vp.
2777: 
2778: Kirjallinen kysymys n:o 216
2779: 
2780: 
2781: 
2782: 
2783:                                   Lattula: Liennytyksen j:atkamise~ta ja Pohjolan turvoa:lli:suuden
2784:                                       säily:ttämises,tä
2785: 
2786: 
2787:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2788: 
2789:     1970-luku oli kansainvälisessä politiikassa     yleiseurooppalaisen      aseidenriisuntakdkouksen
2790: liennytykSen aikaa. Suurvaltasuhteiden myön-        järjestämisestä tarjoavat tälle toteuttami:skelpoi-
2791: teisen kehit)11ksen turvin saatiin ennen kaikkea    sia malleja.
2792: Euroopassa '<tikaan ikehity:s, joka on ollut           Sotilaallisten suurvaltojen nopeasti kohoavat
2793: omiaan vahviSitamaan maanosassamme maiden           varustelumenot ja uudet ydinasestrategiat muo-
2794: ja kansojen ~turvallisuutta. Kulnnlllt vuosikym-    dostavat erityisen uhan pienille puolueettomil-
2795: men mevkitsi myös varustelukierteen mielettö-       le valtioille, joiden mahdollisuuksilla valvoa ja
2796: myyden oivaltamista lavealla pohjalla sekä          suojata itsenäisyyttään ja kansalliiSta ittsemää-
2797: päänavausta teollistuneiden valtioiden ja kehi-     räämisoi!keuttaan saatetaan spekuloida.
2798: tysmaiden ta:loussuhtei:ta sääntelevälle vättttä-      Suomen turvallisuuden kannalta keskeinen
2799: mättömälle kehitykselle.                            kysymys on Pohjolan perinteisen turvallisuus-
2800:     Viimeaikaiset maailmanpoliittiset tapahtumat    poliitdsen asetelmarn järkkymättÖ:tnY)118. S1tä
2801: osoittavat, että lienn)11tyksen merk1tys halutaan   olotilaa on aiheelHSita vahvistaa.
2802: joissakin maissa as·ettaa kyseenalaiseksi. Suoma-      Edellä olevan perusteella ja viitaten v,altio-
2803: lais·ten tehtävänä on yksimielisesti omalta osal-   päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
2804: taan ,sekä kansallisissa puitteissa että kansain-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2805: välisellä tasolla pyrkiä luomaan edellyt)11ksiä     vaksi ·seuraavan kysymyksen:
2806: liennytyksen jatkumiselle kaikilla inhimiJlisen
2807: toiminnan aloilla.                                             Miten Hallitus aikoo vaikuttaa sii-
2808:    ·Euroopan ·turvallisuutta ajatellen on ensiar-          hen, eitltä lienn)'ltyskehi:tys kansojen vä-
2809: voisen tärkeä,tä ailkaansaada konkreetdsia pää-            lillä jattkuisi ja edistyi:si ka~killa inhimil-
2810: töksiä :sotilaalHsen liennytyksen käynnistämises-          lisen toiminnan aloilla, sekä siihen, että
2811: tä maanosassamme sotilaspoliittisen vastakkain-            Pohjolan perinteinen turvallisuuspoliit-
2812: aset1telun vähentämiseksi. Suomen alo~te Eu-               tinen asetelma säilyisi järktkymättö-
2813: roopan aseidenriisuntaohjelmasta ja ehdotukset             mänä?
2814:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1981
2815: 
2816:                                            Eero Lattub
2817: 
2818: 
2819: 
2820: 
2821: 0881005518
2822: 2                                                1981 vp.
2823: 
2824: 
2825: 
2826: 
2827:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2828: 
2829:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa         sina maamme on työskennellyt ETYK:ssa eri-
2830: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tyisen aktiivisesti turvallisuuden sotilaallisiin
2831: olette 9 päivänä huhtikuuta 1981 päiväJtyn kir-         näkökohtiin liittyvissä kysymyksissä. Meneil-
2832: jeenne n:o 733 ohella toimittanut valtioneu~            lään olevan Madridin seurantakokouksen aika-
2833: voston asianoma1selle jäsenelle jäljennöksen            na olemme sekä ·yksin että yhdessä muiden
2834: kansanedustaja Lattulan näin kuuluvasta kirjal-         pUJolueettomien ja ·sitoutumattomien maiden
2835: Hsesta kysymyksestä ri:o 216:                           kan,ssa kehitelleet ehdotusta. Euroopan aseiden-
2836:                                                         rii:suntakonferenssin koollekutsumiook:si. Olisi
2837:             Miten Hallitus aikoo vaikuttaa sii-         toivottavaa, että Madridin seurantakokouksessa
2838:        hen, että liennyltyskehitys kansojen vä-         voitaisiin päästä itäs~tä asias,ta yhteisymmärrylv
2839:        lillä jaclmisi ja edistyicsi kaililla inhimil-   seen.
2840:        lisen toiminnan aloilla, sekä siihen, että           Yleisesti otJtaen Suomen politiikka ETYK-
2841:        Pohjolan perinteinen turvallisuuspoliit-         prosessis,sa on usdssa yhteyksissä, mm. Tasa-
2842:        tinen a1setelma säilyisi jänkkymättö-            vallan Presidentin puheenvuorossa ETY"konfe-
2843:           .. ";l
2844:        mana.                                            renss1ssa Helsingissä vuonna 1975, loonneh-
2845:                                                         dittu toimimiseksi tavalla, joka pyrkiessään an~
2846:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tamaan myönteisen panoksen yhteisiin ponnis-
2847: vasti seuraavaa:                                        tuksiin, samalla lujittaa Suomen omaa rturva1li-
2848:     Suomen turvallisuusedut liittyvät olennaises-       surutta.
2849:  ti yldseen liennytyskehitykseen. Maamme tur-               Helsingin konferenssin jälkeen kansainväli·
2850: vaJJ.isuus on varmalla pohjalla vain mikäli rau-        ses1sä tilanteessa on tapahtunut muutoksia. Vä-
2851: hanti!la v·arsinki:n omas,sa maanosassamme jat-         littömästi päätösasiakirjan allekirjoimtamisen
2852:  kuu häiriöttömänä. Rauhan lujittamiseksi on            jälkeen liennytys näytti ediSityvän suotuisasti.
2853:  tärkeätä saavuttaa edisty01is,tä jännityksen lie-      Sen jälkeen kehitys on ollUJt vaivalloista. Kun
2854: ventymisessä. Täten Suomen .toiminta sen                Madridin seurantakolwus aloitti viime marras-
2855: omien edellytysten pui:ttdssa liennytyiksen puo-        kuussa työskentelynsä, kansainvälinen tilanne
2856: lesta on samalla Suomen kansalUsen turvalli-            oli aallonpohjassa. Ennen muuta ilmapiiriin
2857: suuspolitiikan toteuttamista.                           ovat vai:kuttaneet suurvaltasuhteet, jotka ovat
2858:     Vai:kka parin viime vuoden aikana kansain-          olleet kireät. Kevätkaudella seurantakokouksen
2859: väl1nen tilanne on selvästi kiristynyt, Suomen          tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet, että
2860: ulkopoliittiset näkymät alkaneella 1980-luvulla         osanottajamailla on ollut tavoitteena sellainen
2861: ovat hyvät. Ennen muUJta ystävyys-, yhteistoi-          loppuasiakirja, joka voisi viedä liennytystä
2862: minta- ja avunantosopimukseen perus,tuvat on-           eteenpäin. Suomi on yhdessä muiden puolueet-
2863: gelmattomat suhteet Neuvostoliittoon ja perin-          tomien ja sitoutumattomien maiden kanssa teh-
2864:  teisesti läheinen yhteys Pohjolaan takaavat            nyt huolellisten valmistelujen perusteella lop-
2865: myös tulevaisuudessa sen, että Suomelle elin-           puasiakirjaa koskevan kokonaisehdotuksen.
2866:  täl'keät suhteet lähialueeseensa ovat vakaat ja        Kun työ käynnistyy todenteolla jälleen touko-
2867: vailla ristiriitoja. Paasikiven-Kekkosen linjan         kuussa, on toivottavaa, että yhteisymmärrys
2868: saavUJtukset ja sisältö viivoittavat johdonmukai-       kyettäisiin saavuttamaan mahdollisimman sisäl-
2869: sesti Suomen ulkopolitiikkaa myös 'tulevina              töpitoisesta loppuasiakirjasta. Tämä olisi Euroo-
2870:  vuosina.                                               pan, mutta myös koko kansainvälisen kanssa-
2871:     Suomen oma toiminta liennytyskehityksen              käymisen kannalta ensiarvoista.
2872: hyväksi on suure1ta osin 1970-luvun aikana                  Suomen ulkopolitiikan tärkeimpiä käytännön
2873: keskhtynyt Euroopan turvallisuus- ja yhteistyö-         tavo1tteita on Pohjolan vakiintuneen turvalli-
2874: konferenssihankkeen edistämiseen. Viime vuo-            suuspolihdsen tilanteen turvaaminen. Tähän
2875:                                              N:o 216                                                3
2876: 
2877: ovat tähdänneet myös monet aloitteemme, ku-        luotava edellytykset 'kestävällä perustalla ole-
2878: ten esim. presidentti Keklrosen vuonna 1978        valle jännityksen lieV'entymilskehityk'Selle. Suo-
2879: esittämä ajatus Pohjolan asevalvontajärjestel-     mi tulee, ottaen huomioon erity1sesti suurval-
2880: män luomisekisi.                                   itasuhteiden ·.tilan, työskentelemään kaikilla kan-
2881:     Suomi jatkaa omaa politiikkaansa rauhan lu-    sainvälisillä foorumeilla jännityksen lieventy-
2882: jilltamiseksi. Viime a~koina kehitys on valitet-   miskehityksen hyväksi. Kaikkein ajankohtaisin
2883: tavasti kulkenut jännityksen lisääntymisen         haaste on Madridin seurantakorlwu:ksen saatta-
2884: suuntaan. Nyt olisi katkaistava tämä kehitys ja    minen myönteiseen lopputulokseen.
2885:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1981
2886: 
2887:                                                             Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
2888: 4                                            1981 vp.
2889: 
2890: 
2891: 
2892: 
2893:                            Till Riksdagen's Herr Talman
2894: 
2895:    I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen       säkerhets- och samarbetskonferensen. Under de
2896: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-       :senaste åren har vårt land varit synnerligen
2897: se nr 733 av den 9 april 1981 tili vederböran-      aktivt i säkerhetskonferensen i de frågor som
2898: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        berör säkerhetens militära aspekter. Under den
2899: följande av riksdagsman Lattula ~s'tällda skrift-   pågående uppföljnings'lmnferensen i Madrid
2900: liga spörsmål nr 216:                               har vi både allena och i samarbete med de
2901:                                                     andra neutrala och alliansfria länderna bearbe-
2902:           På vilket !Säitt ämnar Regeringen         tat förslaget för sammankallandet av en euro-
2903:        medverka till det att avspänningspro-        peisk nedrustningskonferens. Det vore önskvärt
2904:        cessen mellan nationerna skall fortgå         att man i Madrid skulle kunna uppnå sam-
2905:        och framskrida på alla områden av den        förstånd i denna fråga.
2906:        mänskJiga ,akdviteten och till det att           AHmänt taget har Fi!nlands politik i KSSE-
2907:        N ordens traditionella säkerhetspolitiska    processen i flera sammanhang, bl.a. i Repub-
2908:        konSiteUation ~skall bevaras orubbad?        Hkens Presidents tal vid KSSE.!konferensen i
2909:                                                      Helsingfors år 1975, karakteriserats som ett
2910:    Såsom war på detta spörsmål får jag vörd-        handlande som samtidigt som det strävar tili
2911: samt anföra följande:                               att ge en posittiv insats i de gemensamma
2912:    Finlands säkerhetsintressen :anlmyter sig        strävandena ~stäJJker Finlands egen sakerhet.
2913: väsentligt till den allmänna av~spänningspro­           Efter Helsingforskonferensen har den inter-
2914: cessen. Vårt lands säkerhet vilar på säker          nationella situationen förändrats. Efter under-
2915: grund endast om fredstillståndet i synnerhet i      ,tecknande av slutdokumentet tycktes av,spän-
2916: vår egen världsdel bevaras ostört. För att be-      ningen göra betydande framsteg. Därefter har
2917: fästa freden är det viktigt att uppnå frams.teg     utveoklingen varit trög. När uppföljningsmötet
2918: i avspänningen. Sålunda betyder Finlands            i Madrid i november inledde sitt arbete befann
2919: veflksamhet för avspänningen inom ramen av          sig den internationella situationen i ett botten-
2920: dess ~egna förutsättningar samtidigt förverk-       läge. Framför allt har de spända stormakts-
2921: ligande av dess nationella !Säkerhetspolitik.       relationerna inverkat på atmosfären. Under
2922:    Ä ven om den internationella situationen un-     vål'ens session har händelserna vid uppfölj-
2923: der de par ~senaste åren tydligt har 'skärpts är    ningsmötet dcx!k vittnat om att deLtagarläJnder-
2924: Finlands utrikespolitiska utsikter på det in-       na syntar 'tili ett sådant slutdokument som
2925: gångna 1980-talet goda. Framför allt de             skulle främja avspänningen. Finland har till-
2926: pl'Oblemfria relationerna med Sovjetunionen         sammans med de andra neutrala och alliansfria
2927: som grundar sig på vänskaps-, samarbets- och        länderna efter omsorg,sfulla förberedelser utar-
2928: b1ståndspakten och den traditionellt nära för-      betat ett helhetsförslag för slutdokumentet.
2929: bindelsen med Norden garanterar även i fram-        När arbetet igen på allvar inleds i maj är det
2930: tiden det att de för Finland livsviktiga rela-      önskvärt att man kunde ena sig om et:t så
2931: tronema med dess närmaste omgivning är sta-         substandellt slutdokument som möjligt. Detta
2932: bila och konfliktfria. Resultaten som uppnåtts       vore av största vikt inte enbart för Europa
2933: genom att följa Paasikivi-Kekkonen -linjen          men även för de internationella relationerna i
2934: och denna linjes 1nnehåll utstakar på ett kon-      övrigt.
2935: sekvent sätt vägen för Finlands utdkespolitik           En av de vi!ktigaste målsättningarna för Hn-
2936: även under de kommande åren.                        lands utri:kespolitik är tryggandet av den sta-
2937:    Finlands egen verk:samhet för avspännings-       bila säkerheuspolitiska s1tuationen i Norden.
2938: processen har på 1970-<talet till stor del kon-     Till detta syftar många av våra initiativ, bl.a.
2939: centrerat sig på främjandet av den europeiska       den av president Kekkonen år 1978 framlagda
2940:                                              N:o 216                                              5
2941: 
2942: ideen om skapandet av ett vapenkontrollsys-         process som skulle viJa på en stabil grund. Fin-
2943: tem för Norden.                                     land kommer, iakttagande i synnerhet läget
2944:    Finland fortsätter sin egen politik för tryg-    för stormaktsrelati:onerna, att arbeta på alla
2945: gandet av freden. Under den sista tiden har         internationella fora för avspänningsprocessen.
2946: utvecklingen tyvärr tagit en dktning mot ökad       Den mest akrt:uella uppmaningen är uppnåendet
2947: spänning. Nu borde denna utveckling avbrytas        av ett positivt slutresultat vid uppföljnings"
2948: och förutsättningar skapas för en avspännings-      konferensen.
2949:      Helsingforsden 14 maj 1981
2950: 
2951:                                                    Minister för utri:kesärendena Paavo Väyrynen
2952: 
2953: 
2954: 
2955: 
2956: 0881005518
2957:                                               1981 vp.
2958: 
2959: Kirjallinen kysymys n:o 217
2960: 
2961: 
2962: 
2963: 
2964:                                   Tuovinen: Ammattimaista moottoriajoneuvoliikennettä koskevan
2965:                                      lainsäädännön uudistamisesta
2966: 
2967: 
2968:                          Eduskunnan H,erra PuhemieheHe
2969: 
2970:   Liikenneministeriö asetti 11. 5. 1977 toimi-       jeita noudatettaviksi ammattimaisessa moottori-
2971: kunnan, jonka tuli silmällä pitäen ammattimai-       ajoneuvoliikenteessä.
2972: sen liikenteen palvelujen saannin riittävää tur-        Toimikunta on jättänyt mietintönsä liikenne-
2973: vaamista kansantaloudellisesti edullisella tavalla   ministeriölle maaliskuussa 1979.
2974: sekä sanottua liikennettä koskevan suunnitel-           Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
2975: mallisuuden tehostamista laatia ehdotukset am-       jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
2976: mattimaista moottoriajoneuvoliikennettä koske-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2977: vien säädösten tarkistamiseksi.                      seuraavan kysymyksen:
2978:    Mietinnössään toimikunta esittää, että sää-
2979: dettäisiin laki ammattimaisesta moottoriajoneu-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2980: voliikenteestä ja annettaisiin asetus ko. lain-             ryhtyä uuden lainsäädännön aikaansaa-
2981: säädäntöön, sekä lailla valtuutetaan liikennemi-            miseksi ammattimaisesta moottoriajo-
2982: nisteriö antamaan yksityiskohtaisia sitovia oh-             neuvoliikenteestä?
2983:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1981
2984: 
2985:                                            Jouko Tuovinen
2986: 
2987: 
2988: 
2989: 
2990:  088100493C
2991: 2                                            1981 vp.
2992: 
2993: 
2994: 
2995: 
2996:                         Edu1skunnan Herra Puhemiehelile
2997: 
2998:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kohtia tai muutostarpeita alan säännöstössä.
2999: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Suurin osa esiin tulleista pienemmistä epäkoh-
3000: olette kirjeellänne 9 päivänä huhtikuuta 1981       dista ja puutteellisuuksista on voitu hoitaa ja
3001: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-       on jo hoidettu hallinnollisin toimenpitein. Näis-
3002: nen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Tuovi-       tä viimeisin oli läänin liikennealueiden laajenta-
3003: sen tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen ky-   minen koko läänin kattavaksi lukuunottamatta
3004: symyksen n:o 217:                                   Oulun ja Lapin läänejä.
3005:                                                        Liikenneministeriön tiedossa ei tällä hetkellä
3006:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ole mitään suurempia muutostarpeita eikä mi-
3007:        ryhtyä uuden lainsäädännön aikaansaa-        nisteriössä ole myöskään suunnitteilla toimen-
3008:        miseksi ammattimaisesta moottoriajo-         piteitä olevan järjestelmän muuttamiseksi julki-
3009:        neuvoliikenteestä?                           suudessa esitetyistä vaatimuksista huolimatta.
3010:                                                     Kysymykseen saattaisi näin ollen tulla vain ny-
3011:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      kyisten säännösten saattaminen lain tasolle,
3012: seuraavaa:                                          mutta tähän ei toistaiseksi ole katsottu olevan
3013:    Ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen         tarvetta. Ministeriö seuraa kuitenkin jatkuvasti
3014: säännösten tarkistamistarvetta tutkinut ammatti-    valtakunnan ammattimaisen liikenteen järjestel-
3015: liikennetoimikunta luovutti mietintönsä liiken-     män kehitystarpeita ja tulee tarvittaessa ryhty-
3016: neministeriölle kesäkuussa 1979. Mainittu toi-      mään toimenpiteisiin säännösten tarkistamiseksi
3017: mikunta ei todennut mitään suurempia epä-           niiltä osin kuin aihetta ilmenee.
3018:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1981
3019: 
3020:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
3021:                                                N:o 217                                             3
3022: 
3023: 
3024: 
3025: 
3026:                             Tili Riksdagens Herr Talman
3027: 
3028:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Största delen av de förekomna smärre miss-
3029: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        förhållandena och bristerna har kunnat arran-
3030: av den 9 april 1981 tili vederbörande medlem         geras och har redan arrangerats genom ad-
3031: arv statsrådet för avgivande av svar översänt        ministrativa åtgärder. Den senaste av dessa var
3032: följande av r1ksdagsman Jouko Tuovinen under-        utvidgandet av länets trafikdistrikt så att de
3033: skrivna skriftliga spörsmål nr 217:                  utom Uleåborgs och Lapplands Iän täcker ett
3034:                                                      helt Iän.
3035:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           För närvarande är trafikministeriet ej med-
3036:        taga för att ge en ny lagstiftning om         veten om några större revideringsbehov och
3037:        yrkesmässig motorfordonstrafik?                ministeriet förbereder inte heller åtgärder för
3038:                                                      att ändra det existerande systemet trots de i
3039:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        offentligheten framlagda kraven. Det enda som
3040: samt anföra följande:                                alltså skulle kunna komma i fråga är att bringa
3041:    Kommissionen för yrkesmässig uafik, som           de nuvarande stadgandena tili lagnivå, men
3042: hade för uppgift att utreda behovet för revi-        tillsvidare har man inte ansett skäl föreligga
3043: deringen av stadgandena om yrkesmässig motor-        därtill. Ministeriet uppföljer doak fortfarande
3044: fordonstrafik, avlämnade sitt betänkande tili tra-   behoven för utvecklandet av systemet för rikets
3045: filkministeriet i juni 1979. Sagda kommission        yrkesmässiga trafik och kommer vid behov att
3046: konstaterade inga större missförhållanden eller      vidtaga åtgärder för stadgandenas revidering
3047: revideringsbehov i branschens lags.tiftning.         för den del skäl föreligger dättili.
3048:      Helsingfor,s den 4 maj 1981
3049: 
3050:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
3051:                                           ......
3052: 
3053:                                                    "'':0"·"
3054: 
3055: 
3056: 
3057: :.;:,::·. -   ·: . 2•. ~, ......... :,.
3058:                                               1981 vp.
3059: 
3060: Kirjallinen kysymys n:o 218
3061: 
3062: 
3063: 
3064: 
3065:                                  Vaio: Yri ttäjänsuoj alain aikaansaamisesta
3066: 
3067: 
3068:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3069: 
3070:    Yrittäjähenkisyyden lamaantumista voidaan           Lakiin tulisi koota mahdollisimman suurelta
3071: pitää eräänä perussyynä taloudellisiin lamakau-     osin yritystoimintaa koskevat säännökset sekä
3072: siin. Liian monet yrittäjät turhaan taisteltuaan    määritellä selvästi yrittäjän oikeudet vapaaseen
3073: joutuvat luopumaan yrityksestään tai sortuvat       toimintaan. Lisäksi lain tulisi pyrkiä poista-
3074: jo alkuvaikeuksiin. Monet jopa alan koulutusta      maan yritystoiminnan liiallisen keskittämisen ai-
3075: saaneet ihmiset eivät edes ajattele itsenäiseksi    heuttamat epäkohdat. Pienyrittäjien turvaami-
3076: yrittäjäksi ryhtymistä, koska etukäteen tietävät    nen kohtuuttomilta sopimusehdoilta on tär-
3077: sen heikosti kannattavaksi. Esimerkiksi kaup-       keätä, kuten viime aikoina julkisuudessa ja mm.
3078: patieteellisen koulutuksen saaneita henkilöitä      perustuslakivaliokunnan hallituksen kertomuk-
3079: hakeutuu poikkeuksellisen vähän itsenäisiksi        sen johdosta vuodelta 1979 antamassa mietin-
3080: yrittäjiksi. Tilanteeseen on mielestäni ehdotto-    nössä on korostettu. Tätä ei tule kuitenkaan
3081: masti saatava muutos. Pitkällä tähtäimellä ar-      toteuttaa valtion valvontaa lisäämällä eikä mis-
3082: vioiden kansakunnan hyvinvointi ja suuri osa        sään tapauksessa tule turvautua pakollisiin,
3083: pysyvistä työpaikoista nojaavat juuri yrittämi-     viranomaisten yhteydessä toimiviin sovittelu-
3084: sen haluun ja yrittäjiin. Sen vuoksi yksityinen     keinoihin.
3085: yritystoiminta vaatii nykyistä enemmän arvos-          Samalla kun yrittäjänsuojalain yhteydessä
3086: tusta ja myös turvaa toiminnalleen.                 poistettaisiin yritystoiminnan esteenä olevaa
3087:    Valtion valvonnan lisääntyminen ja virkako-      turhaa pykäläviidakkoa, yrittäjien ja valtion
3088: neiston voimakas politisoituminen ovat vähän        yhteistyötä yrittäjätoiminnan edistämisessä olisi
3089: kerrassaan ja erityisesti 1970-luvun kuluessa       keskitettävä jollekin, byrokratian välttämiseksi
3090: kääntäneet koko valtavan valtion virkakoneis-       mieluimmin jo olemassa olevalle elimelle, jonka
3091: ton yrittäjävastaiseksi. Aivan viime vuosina on     tehtäväalue yrittäjäsektorilla olisi nelijakoinen:
3092: kuitenkin ollut esimerkiksi verotuksen puolella        - edistää, auttaa ja tukea yritystoiminnan
3093: havaittavissa pieniä merkkejä ilmapiirin muut-      syntymistä ja kehittymistä antamalla tarvitta-
3094: tumisesta yrittäjämyönteisemmäksi. Yrittämisen      vaa neuvontaa ja taloudellista tukea yrityksille
3095: vapauden voidaan katsoa periaatteessa olevan        ja yrittäjille,
3096: turvattu jo perustuslaissamme. Kuitenkin virka-        - aktiivisesti vaikuttaa lainsäädäntöön ja
3097: koneiston kasvun ja yhteiskunnan kehittymisen       muihin yhteiskunnan säännöstöihin yrittämisen
3098: myötä elinkeinonharjoittamisen vapaus on ka-        vapauden turvaamiseksi ja turhien määräysten
3099: ventunut lähes olemattomiin tuhansien säännös-      poistamiseksi kaikilta yrittämisen aloilta,
3100: ten ja määräysten alle. Kun säännösten tulkit-         - valvoa yrittäjien oikeutta toimia yrityk-
3101: sijoiden asenne on lisäksi ollut negatiivinen,      sessään parhaaksi katsomaliaan tavalla, ilman
3102: on tuloksena ollut paljolti yrittäjyyden halvaan-   että yritys joutuu muiden yhteiskunnan tahojen
3103: tuminen. Olosuhteiden muuttamiseksi näyttää-        mielivallan takia vaaraan,
3104: kin ainoa keino olevan erityisen yrittäjänsuoja-       - varmistaa että yksityiset yritykset ovat
3105: lain säätäminen. Tavoitteena tulisi mielestäni      tasaveroisessa asemassa kilpailussa valtion tai
3106: lakia valmisteltaessa olla nykyistä parempien       kuntien yritysten kanssa sekä
3107: henkisten ja aineellisten edellytysten luominen        - varmistaa yritystoiminnan jatkuvuus mm.
3108: yritystoiminnalle sekä yrittäjän oikeuksien kai-    sukupolvenvaihdosten yhteydessä taloudellisten
3109: kinpuolinen turvaaminen.                            helpotusten muodossa.
3110: 
3111: 0881005474
3112: 2                                               1981 vp.
3113: 
3114:    Sen lisäksi, että yrittäjien verotuksellista ase-      Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
3115: maa korjataan yrittäjänsuojalain yhteydessä, hei-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
3116: dän sosiaalinen asemansa on saatava normaa-            voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
3117: liksi. Tämä merkitsee riittävää eläketurvaa, lo-       raavan kysymyksen:
3118: makorvauksia ja jopa työajan määrittelyä.
3119:    Yrittäjänsuojalaki on mielestäni tarpeen yrit-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3120: tämisen alasta riippumatta vientikaupasta am-                 siin yrittäjänsuojalain aikaansaamiseksi?
3121: mattimaiseen autoliikenteeseen saakka.
3122:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1981
3123: 
3124:                                                Tauno Valo
3125:                                                N:o 218                                                 3
3126: 
3127: 
3128: 
3129: 
3130:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3131: 
3132:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vaikkei toimenpiteisiin kysymyksessä maml-
3133: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tun kokonaisvaltaisen yrittäjänsuojalain aikaan-
3134: olette 9 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn             saamiseksi olekaan ryhdytty, mainittakoon
3135: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          eräistä vireillä olevista tai toteutuneista toimen-
3136: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         piteistä paremman yrittäjänsuojan aikaansaami-
3137: edustaja Valon näin kuuluvasta kirjallisesta          seksi.
3138: kysymyksestä n:o 218:                                    Vuoden 1979 lopussa valmistui kauppa- ja
3139:                                                       teollisuusministeriön asettaman yrittäjänsuoja-
3140:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       toimikunnan mietintö (komiteanmietintö 1979:
3141:         siin yrittäjänsuojalain aikaansaamiseksi?     61). Toimikunnan tuli erityisesti pienyrittäjän
3142:                                                       suojan lisäämiseksi muun muassa valmistella
3143:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          säännökset toimenpiteistä, joiden avulla voi-
3144: vasti seuraavaa:                                      daan valvoa elinkeinonharjoittajien kesken teh-
3145:                                                       tävien sopimusten ehtojen kohtuullisuutta eten-
3146:    Kysymyksen perusteluosassa ehdotetaan sel-         kin yrittäjän toimintavapauden ja toimintamah-
3147: laisen erityisen yrittäjänsuojalain säätämistä, jo-   dollisuuksien turvaamiseksi sekä velvoittaa elin-
3148: hon mm. koottaisiin mahdollisimman suurelta           keinonharjoittaja luopumaan kohtuuttomaksi
3149: osin yritystoimintaa koskevat säännökset sekä         katsottavasta sopimusmenettelystä ja ryhtymään
3150: määriteltäisiin selvästi yrittäjien oikeudet va-      toimiin kohtuuttomia sopimusehtoja sisältävien
3151: paaseen toimintaan.                                   sopimusten oikaisemiseksi tekemissään sopimuk-
3152:    Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta          sissa.
3153:  (122/19) säätää elinkeinovapauden Suomen                Yrittäjänsuojatoimikunta oli yksimielinen
3154: elinkeinoelämän perussäännöksi. Poikkeuksena          siitä, että elinkeinonharjoittajien välisiä sopi-
3155: ovat kuitenkin mainitun lain 3 §:ssä luetellut        mussuhteita varten olisi aikaansaatava sään-
3156: lukuisat ohjesääntöiset elinkeinot, joihin näh-       nöstö, jonka perusteella olisi mahdollista ny-
3157: den on noudatettava, mitä niistä on erikseen          kyistä tehokkaammin kieltää käyttämästä tai
3158: säädetty tai säädetään. Useimmat ohjesääntöiset       sovitella kohtuuttomia sopimusehtoja. Tämän
3159: elinkeinot ovat lisäksi luvanvaraisia. Tämän li-      mukaisesti toimikunta päätyi ehdottamaan sopi-
3160: säksi lainsäädäntöömme sisältyy runsaasti sel-        mattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa
3161: laista muuta erityislainsäädäntöä, joka tavalla       annettuun lakiin (1061/78) lisättäväksi uuden
3162: tai toisella koskettaa yritystoimintaa sekä sään-     luvun, joka sisältäisi säännökset muun muassa
3163: telee yrittäjien oikeuksia ja velvollisuuksia.        vakiosopimusehtojen sääntelystä (kieltäminen)
3164: Mainittakoon ainoastaan eräinä esimerkkeinä           sekä yksittäisten sopimusten ehtojen sovitte-
3165: vero-, eläke-, työ-, yhtiö-, kuluttajansuoja- tai     lusta (kohtuullistaminen tai huomioon otta-
3166: aluelainsäädäntö. Tämän vuoksi ei myöskään            matta jättäminen) . Esityksessä pyrittiin myös
3167: sellaisen lain säätäminen nykyään liene käytän-       täsmentämään niitä perusteita, joita kohtuutto-
3168: nössä mahdollista, jolla yhden lain puitteissa        muuden arvostelussa olisi otettava huomioon.
3169: säänneltäisiin yritystoimintaa sekä yrittäjien oi-    Toimikunta oli sen sijaan eri mieltä eräistä
3170: keuksia ja velvollisuuksia yleensä. Yritystoi-        säännösten soveltamista varten luotavista oi-
3171: minnan toimintaedellytysten parantamisen ja           keussuojakeinoista. Kysymyksessä on myös vii-
3172: yrittäjien oikeuksien turvaamisen tulee siten         tattu yrittäjänsuojan osalta perustuslakivalio-
3173: tapahtua oman erityislainsäädäntönsä puitteissa       kunnan hallituksen kertomuksen johdosta vuo-
3174: ko. lainsäädäntöä kehittämällä.                       delta 1979 antamaan mietintöön.
3175: 4                                            1981 vp.
3176: 
3177:    Todettakoon edelleen, että Keskuskauppaka-      säännöksen ottamiseksi varallisuusoikeudellisis-
3178: marin yhteyteen on kuluvan vuoden alusta pe-       ta oikeustoimista annettuun lakiin (228/29).
3179: rustettu erityinen Yrittäjien sopimuslautakunta.   Ehdotus on lähetetty laintarkastuskuntaan lau-
3180: Kuluvan vuoden tammikuussa annettiin asetus        sunnolle.
3181: kauppakamariasetuksen 22 §:n muuttamisesta            Kysymyksessä on viitattu myös yritystoimin-
3182:  (41/81), jolla Keskuskauppakamarin erääksi        nan liiallisesta keskittymisestä aiheutuviin epä-
3183: tehtäväksi annettiin asettamiensa lauta- tai       kohtiin. Mainittakoon lopuksi, että kauppa- ja
3184: valiokuntien välityksellä antaa lausuntoja elin-   teollisuusministeriö on lokakuussa 1980 aset-
3185: keinonharjoittajien välisten sopimusten koh-       tanut toimikunnan, jonka tehtävänä on selvit-
3186: tuullisuudesta ja sovittelusta.                    tää tarve ja mahdollisuudet taloudellisen kil-
3187:    Todettakoon lisäksi, että oikeusministeriössä   pailun edistämisestä annetun lain ( 423/73)
3188: on valmistunut ehdotus yleisen kohtuullistamis-    tarkistamiseksi.
3189:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1981
3190: 
3191:                                                                          Ministeri Esko Rekola
3192:                                              N:o 218                                              5
3193: 
3194: 
3195: 
3196: 
3197:                           Till Riksdagens Herr Talman
3198: 
3199:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Fast man inte skridit tili åtgärder för åstad-
3200: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      kommande av en enda lag om företagarskydd,
3201: av den 9 april 1981 tili vederbörande medlem       må vissa pågående eller redan genomförda åt-
3202: av statsrådet för avgivande av svar översänt       gärder för förbättrande av företagarskyddet
3203: avskrift av följande av riksdagsman Valo un-       nämnas.
3204: dertecknade spörsmål nr 218:                          I slutet av år 1979 avgav den av handels-
3205:                                                    och industriministeriet tillsatta kommissionen
3206:           Ämnar Regeringen skrida tili åtgärder    för företagarskydd sitt betänkande (kommitte-
3207:        för åstadkommande av en lag om före-        betänkande 1979:61). Särskilt i syfte att för-
3208:        tagarskydd?                                 bättra skyddet för småföretagare gavs kom-
3209:                                                    missionen i uppdrag att bl. a. bereda stadgan-
3210:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        den om åtgärder, genom vilka skäligheten av
3211: anföra följande:                                   villkoren i avtal mellan näringsidkare främst
3212:                                                    för tryggande av företagarens verksamhetsfri-
3213:    I motiveringen tili spörsmålet föreslås stif-   het och -betingelser kunde övervakas samt
3214: tande av en speciell lag om företagarskydd, i      genom vilka näringsidkare kunde förpliktas att
3215: viiken stadgandena om företagsamhet skulle         upphöra med sådant avtalsförfarande som bör
3216: i möjligaste mån sammanföras och företagarnas      anses oskäligt och att vidta åtgärder för rättan-
3217: rättigheter tili fri verksamhet skulle tydligt     de av oskäliga villkor i avtal som de ingått.
3218: definieras.                                           I kommissionen för företagarskydd rådde
3219:     Lagen angående rätt att idka näring (122/      enstämmighet om att för avtalsförhållanden
3220: 19) stadgar näringsfriheten som grundregel         mellan näringsidkare borde man få tili stånd
3221: för näringslivet i Finland. Undantag är dock       stadganden, på basen av vilka det effektivare
3222: de talrika reglementerade näringar som upp-        än för närvarande skulle vara möjligt att obe-
3223: tecknas i lagens 3 §. Beträffande dessa näringar   roende av bransch allmänt förbjuda använd-
3224: bör iakttas vad om dem är särskilt stadgat         ningen av oskäliga avtalsvillkor eller att jämka
3225: eller särskilt stadgas. De flesta reglementerade   sådana villkor. I enlighet därmed beslöt kom-
3226: näringar är dessutom beroende på tillstånd.        missionen föreslå att tili lagen om otilibörligt
3227: Vidare omfattar vår lagstiftning rikligt med       förfarande i näringsverksamhet (1061/78)
3228: sådana speciella stadganden och föreskrifter       skulle fogas ett nytt kapitel, som bl. a. skulle
3229: som på ett eller annat sätt berör företags-        innehålla stadganden om reglering av standard-
3230: verksamhet och reglerar företagarnas rättig-       avtalsvilikor (förbud) samt om jämkning av
3231: heter och skyldigheter. Skatte-, pensions-, ar-    villkoren i enskilda avtal (för att lindra deras
3232: bets-, bolags-, konsumentskydds- och regional-     oskälighet eller lämna dem obeaktade). I för-
3233: lagstiftningarna är bara några exempel. Detta      slaget försökte man också precisera de grunder
3234:  torde i nuläget göra det i praktiken omöjligt     som borde beaktas vid bedömning av oskälig-
3235: att stifta en lag inom ramen för viiken före-      het. I kommissionen rådde däremot oenighet
3236: tagsverksamheten samt företagarnas rättigheter     angående vissa rättsskyddsmedel som borde
3237: och skyldigheter överhuvudtaget kunde regle-       skapas med tanke på stadgandenas tillämpning.
3238:  ras. Härav följer att företagsverksamhetens       I spörsmålet hänvisas i fråga om företagar-
3239: betingelser bör förbättras och företagarnas        skyddet också tili det betänkande som grund-
3240: rättigheter tryggas genom utvecklande av den       lagsutskottet avgivit år 1979 över regeringens
3241:  redan befintliga lagstiftningen.                  berättelse.
3242: 0881005474
3243: 6                                            1981 vp.
3244: 
3245:    I samband med Centralhandelskammaren             en allmän jämkningsregel i lagen om rätts-
3246: åter har från ingången av detta år inrättats en     handlingar på förmögenhetsrättens område
3247: särskild avtalsnämnd för företagare. I inneva-      (228/29). Förslaget har remitterats tili lag-
3248: rande års januari månad gavs en förordning an-      granskningsrådet.
3249: gående ändring av 22 § förordningen om han-            I spörsmålet görs också hänvisning tili vissa
3250: delskamrar (41/81), enligt viiken en av Cent-       missförhållanden som föranleds av att företags-
3251: ralbandelskammarens uppgifter är att genom          verksamheten koncentrerats i alltför hög grad.
3252: förmedling av nämnder eller utskott, som den        Tili slut må konstateras, att handels- och in-
3253: tilisatt, avge yttrande bl. a. om mellan närings-   dustriministeriet har i oktober 1980 tillsatt en
3254: idkare ingångna avtals skälighet och jämkning-      kommission med uppdrag att utreda behovet
3255: en av dem.                                          av och möjligheterna tili en revidering av lagen
3256:    Vidare må konstateras, att i justitieministe-    om främjande av ekonomisk konkurrens (423/
3257: riet har uppgjorts ett förslag om intagande av      73).
3258:      Helsingfors den 12 maj 1981
3259: 
3260:                                                                           Minister Esko Rekola
3261:                                                   1981 vp.
3262: 
3263: Kirjallinen kysymys n:o 219
3264: 
3265: 
3266: 
3267: 
3268:                                      E. Laine ym.: Koululaisten ja opiskelijoiden työnsaantimahdol-
3269:                                         lisuuksien •turvaaJmisesta
3270: 
3271: 
3272:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3273: 
3274:    Jälleen on lähestymässä kowujen ja oppilai-           sen bnnalt·a. TyÖV!Oi:maministeriö on !kahtena
3275: tosten .työ- ja lu!lruvuoden päättyminen j•a lbma-       vHmeksi kuluneena wotena suostunUJt simen,
3276: kauden alikaminen. Opiskelunsa päättävät t1ai            ettei koululaisia ja opi!skelijoill:a ole tarvinnut
3277: loman ajaksi sen keSkey;ttävät !koululaiset ja           1laskea !kesäkauden työvoimavahvuuteen verrat-
3278: opiskelijart: tarvitsevat työ- ja harjoittelupaiikko-    •taessa sen määrää talvik:auden ttyövoimamää-
3279: ja. Niiden saantia vailkeuttaa mm. voimaJSsa ole-        rääin. Tästä johtuen kunnat ova;t voineet pal-
3280: va työllisyyslaki, jonlk:a mukaan !kunnat eivät          !kaita tuntuvan määrän koululaisia ja opiJs!keli-
3281: saa palkata kes,äikuukausien ajaksi työntekijö~tä         joirt:a kesätöihin. Tiettävästi työvoimaministe-
3282: ta1vi!kuulkau:sien ltyöntclci.jämäärää ylittävästi il-   riössä suunniltellam nyt loovutltavaiksi tästä
3283: man vrutiolle mabet;tavaa "·sakkoa" eli kor-             jou~t1Wta5ll:a menettelyiS't:ä, minkä seurauksena
3284: vau:sta.                                                 jokainen kuntta joutuisi er~seen anomaan poik-
3285:    Kunnat ja kunnalliset keskusjärjestöt ova;t jo        keusluvan.
3286: vuosien ajan vaa1tineet työllisyyslain ao. sään-              Edellä olevan perusteella esitämme valtiopäi-
3287: nöksen kumoa:milsta. Parlamentaarinen :työlli-           väjärjestyksen 37 §:n 1 momen:tin nojalla val-
3288: syysl:ainsäädäntökomitea kQ~soi niin ikiiän sään-        tioneuvoston asianomaisen ,jäsenen va'Sitantavak-
3289: nöksen epäo~keudenmukaiseksi korostaen puo-               si seuraavan kysymyksen:
3290: lestaan sitä, että kuntien tulisi talvikautena
3291: työllistää työntclci:jöitä vähintään se mäkä, jon-                 .Ai!kodlro Haliiitus ediJStää koululaisten
3292: ka :kunta vakinaisesti työll.istää ikesäkuukausi-               ja opiskelijoiden mahdollisuuiksia saada
3293: nakin.                                                          kesätöitä kuntien järjestämänä ja siten,
3294:     Koululaisten ja opiskelijoiden kesätöiden jär-              että valti!o ei peri kunnilm korvausta
3295: jestäminen on tarpeellista niin työelämään tu-                  kesäkauden työvoima:määxän yli:ttäessä
3296: •tustumisen !kuin myös toimee.rttulon ituvvaami-                talvikauden työvoimamäärän?
3297:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1981
3298: 
3299:                  Ensio Laine                                         Inger Hirvelä
3300:                  Seppo Toiviainen                                    Anna-Liisa Jokinen
3301:                                            Marjatta Mattsson
3302: 
3303: 
3304: 
3305: 
3306: 088100591}
3307: 2                                            1:981 vp.
3308: 
3309: 
3310: 
3311: 
3312:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3313: 
3314:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        Vuosina 1977-1980 työvoimaministeriö on
3315: mainitussa tarkoitukses,sa Te, Herra Puhemies,      poikkeuksellisen vaikean työllisyystilanteen
3316: olette 9 päivänä huhtikuuta 1981 päiväJtyn kir-     johdosta tulkinnut lain sanamuotoa joustavasti
3317: jeenne ohella ;toimittanut valtioneuvoston asian-   ja myöntänyt kyseisinä vuosina kunnille ja val-
3318: omai:>elle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    tion työvirastoille yleispoikkeuksen lain 11
3319: Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjahlisesta     §:ssä säädetystä velvollisuudesta nuorten työl-
3320: kysymyksestä n:o 219:                               listämiseksi kyseisten vuosien kesäkausina. Lain
3321:                                                     sanamuotoa on sittemmin jouduttu tulkitse-
3322:           Aikooko Ha:!Htus eclistää koululaisten    maan entistä tiukemmin. yhtäältä työllisyystilan-
3323:        ja opiskclijoiden mahdollisuuksia saada      teen yleisen paranemisen johdosta ja toisaalta
3324:        kesätöitä kuntien järjestämänä ja siten,     niiden huomautusten johdosta, joita mm. val-
3325:        että vaLtio ei peri kunnilta korvausta       tiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt työlli-
3326:        kesäkauden työvoimamäärän ylittäessä         syydenhoitoon liittyvistä työvoimaministeriön
3327:        talvikauden työvoimamäärän?                  toimenpiteistä.
3328:                                                         Parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä ole-
3329:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       van työllisyyslain 6 § :n muutoksen käsittelyn
3330: vasti seur.aavaa:                                   yhteydessä on sosiaalivaliokunnassa ollut esillä
3331:    Työllisyyslain (946/71) 12 §:n mukaan, sel-      myös lain 1.2 §:ään mahdollisesti tehtävä muu-
3332: laisena kuin se on muutettuna laissa 29 päivältä    tos, jolla edellä mainitun määräaikaisen yleis-
3333: heinäkuuta 1976 (654/76), on työvoima-              poikkeuksen myöntäminen mahdollistuisi.
3334: ministeriöllä oikeus suhdannepoliittisista tai          Huolimatta siitä, ettei kyselyssä tarkoitettua
3335: muista erityisistä syistä myöntää poikkeus          koululaisten ja opiskelijoiden kesätyötä koske-
3336: kunnalle sanotun lain 11 §: ssä säädetystä          vaa yleispoikkeusta ole voitu työllisyyslain sään-
3337: velvollisuudesta. Kyseisen lain 12 §:n 2 mo-        nösten puitteissa kuluvan vuoden kesäkaudelle
3338: mentin mukaan edellä tarkoitetun luvan saa-         antaa, on työvoimaministeriö myöntänyt kulu-
3339: miseksi kunnan tulee toimittaa työvoimaminis-       van kevään aikana kunnille jo 60 koululaisiin
3340: teriölle osoitettu poikkeuslupahakemus asian-       ja opiskelijoihin liittyvää poikkeusta. Sanotut
3341: omaisen työvoimapiirin 1toimistolle ennen sen       poikkeukset tullaan jatkossakin myöntämään,
3342: kesäkauden alkamista, jonka osalta poikkeus-        mutta luvan saaminen edellyttää toistaiseksi
3343: lupa haetaan.                                       kunnan lyhyttä anomusta.
3344:       Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1981
3345: 
3346:                                                               Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
3347:                                              N:o 219                                              3
3348: 
3349: 
3350: 
3351: 
3352:                            Till Riksdagens Herr Talman
3353: 
3354:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ministeriet på grund av det exceptionellt svåra
3355: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          sysselsättningsläget tolkat lagen flexibelt och
3356: velse av den 9 april 1981 tili vederbörande        beviljat under sagda år kommunerna och sta-
3357: medlem av statsrådet för besvarande översänt       tens arbetsverk ett      allmänt undantag från
3358: avskrift av följande av riksdagsman Ensio Lai-     den skyldighet som stadgats i lagens 11 § för
3359: ne m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 219:      sysselsättning av unga under nämnda års som-
3360:                                                    marsäsonger. Lagen har sedermera måst toikas
3361:           Ämnar Regeringen främja skolelevers      ännu strängare dels på grund av en allmän
3362:        och studerandes möjligheter att få ferie-   förbättring i sysselsättningsläget och dels på
3363:        arbeten i kommuners tjänst och så att       grund av de anmärkningar som bl.a. statens
3364:        staten inte utkräver kommunerna er-         revisionsverk har gjort om en del av arbets-
3365:        sättning, om sommarsäsongens arbets-        kraftsministeriets åtgärder för sysselsättningens
3366:        styrka överstiger den under vinter-         skötsel.
3367:        säsongen?                                      I samband med riksdagsbehandlingen gällan-
3368:                                                    de ändringen av 6 § lagen om sysselsättning
3369:     Som svar på detta spörsmål framför jag         har man i socialutskottet dryftat en eventuell
3370: vördsamt följande:                                 revision av lagens 12 § som skulle möjliggöra
3371:    Enligt 12 § lagen om sysselsättning (946/       beviljande av ovannämnda allmänna undantag
3372: 71) i den preciserade formen av den 29 juli        för viss tid.
3373: 1976 ( 654/76) har arbetskraftsministeriet på         Trots att det i spörsmålet nämnda allmänna
3374: grund av konjunkturpolitiska och andra sär-        undantaget rörande skolelevers och studeran-
3375: skilda skäl rätt att bevilja kommun tilistånd      des feriearbete inte kunnat beviljas för detta
3376: tili undantag från den skyldighet som stad-        års sommarsäsong med stöd av bestämmelser-
3377: gats i den sagda lagens 11 §. Enligt 12 §          na i lagen om sysselsättning, har arbetskrafts-
3378: 2 mom. i denna lag skall kommun tillställa         ministeriet under innevarande vår beviljat un-
3379: arbetskraftsdistdktsbyrån en tili arbetskrafts-    dantag som gäller 60 skolelever och studeran-
3380: ministeriet riktad ansökan om tillstånd till un-   de. Nämnda undantag kommer också fram-
3381: dantag före början av den sommarsäsong för         deles att beviljas, men en kort ansökan från
3382: viiken tillståndet sökes.                          kommunen krävs för att tillstånd skall kunna
3383:     Under åren 1977-1980 har arbetskrafts-         beviljas.
3384:      Helsingfors den 20 maj 1981
3385: 
3386:                                                            Årbetskraftsminister Jouko Kajanoja
3387:                                              1981 vp.
3388: 
3389: Kirjallinen kysymys n:o 220
3390: 
3391: 
3392: 
3393: 
3394:                                  Mattsson ym.: Työkyvyttömyyseläkkeen määräytymisperusteiden
3395:                                     yhdenmukaistamisesta
3396: 
3397: 
3398:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3399: 
3400:    Työntekijäin eläkelain 6 §:n mukaan luetaan         Myös eläkelaitosten ristiriitaiset päätökset
3401: työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä eläkkee-        saattavat johtaa huomattaviin eläke-etuuksien
3402: seen oikeuttavaksi myös työkyvyttömyyden al-        menetyksiin. Lukuisissa tapauksissa kansanelä-
3403: kamisen ja eläkeiän täyttämisen välinen aika,       kelaitos on myöntänyt hakijalle työkyvyttö-
3404: jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin työ-       myyseläkkeen, mutta työeläkelaitos ei. Kansan-
3405: suhteen päättymisestä on kulunut 360 sellaista      eläke - vaikka pelkkä perusosa - estää työt-
3406: päivää, joilta työntekijä ei ole saanut valtakun-   tömyysavustuksen tai -korvauksen saamisen ja
3407: nallisista työttömyyskassoista annetun lain mu-     näin em. 360 päivän karttuminen alkaa välittö-
3408: kaista päiväavustusta. Tämä ns. tulevan ajan        mästi. Näin työkykynsä menettänyt työntekijä
3409: oikeus säilyy siis vuoden työsuhteen päättymi-      menettää sekä mahdollisuutensa työttömyys-
3410: sen jälkeen.                                        eläkkeeseen että helposti myös täysitehoiseen
3411:    Käsitellessään hallituksen esitystä n:o 180/     työkyvyttömyyseläkkeeseen.
3412: 1980 vp. sosiaalivaliokunta kiinnitti huomiota         Sosiaalivaliokunta on pitänyt tärkeänä, että
3413: siihen, että edellä mainittu 360 päivän rajoitus    edellä selostetun epäkohdan osalta suoritetaan
3414: tulevan ajan huomioon ottamisessa johtaa eräis-     selvitys ja hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, joil-
3415: sä tapauksissa tulevan ajan menettämiseen,          la voitaisiin välttää kohtuuttomien ratkaisujen
3416: mitä on pidettävä työntekijän kannalta koh-         syntyminen työkyvyttömyyseläkkeitä myönnet-
3417: tuuttomana. Kohtuuttomiin seurauksiin työnte-       täessä.
3418: kijän kannalta tämä rajoitus saattaa johtaa sel-       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
3419: laisissa tapauksissa, joissa hoitava lääkäri on     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
3420: todennut työntekijän työkyvyttömäksi, mutta         me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
3421: eläkelaitos ei kuitenkaan myönnä hänelle elä-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3422: kettä. Valitusten ja uusien hakemusten kier-
3423: teessä kuluu helposti useitakin vuosia.                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3424:    Eläkelaitosten edustajien taholta on eri yh-             ryhtyä työeläkelakien muuttamiseksi si-
3425: teyksissä todettu, että hylkäystapauksissa seu-             ten, että työkyvyttömyyseläkeratkaisujen
3426: rataan, sijoittuuko eläkkeenhakija uudelleen                viipyminen ja eläkelaitosten keskenään
3427:  työelämään. Jos näin ei tapahdu parin vuoden               ristiriitaiset päätökset eivät johda työ-
3428: kuluessa, eläke saatetaan uudesta hakemukses-               kykynsä menettäneen työntekijän koh-
3429:  ta myöntää. Viivyttely eläkkeen myöntämisessä              dalla täysitehoisen eläkkeen menettämi-
3430:  johtaa kuitenkin juuri tulevan ajan menetyk-               seen?
3431: seen ja näin eläke saattaa jäädä hyvin pieneksi.
3432:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1981
3433: 
3434:          Marjatta Mattsson             Pauli Puhakka                   Kati Peltola
3435:          Mikko Kuoppa                  Helvi Niskanen                  Vappu Säilynoja
3436:          M.-L. Salminen                Sten Söderström                 Seppo Toiviainen
3437:          Ensio Laine                   P. Liedes                       Unto Ruotsalainen
3438: 
3439: 
3440: 
3441: 088100561K
3442: 2                                             1981 vp.
3443: 
3444: 
3445: 
3446: 
3447:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3448: 
3449:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin koor-
3450: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dinoida kansaneläke- ja työeläkejärjestelmissä
3451: olette 10 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn           toimeenpantavaa työkyvyttömyyden arvioimis-
3452: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         käytännön viimeaikaista kehitystä koskevaa sel-
3453: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vitystyötä. Tämän perusteella toimikunnan on
3454: edustaja Marjatta Mattssonin ym. näin kuulu-         myös selvitettävä työkyvyttömyyden toteami-
3455: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 220:            seen ja työkyvyttömyysasiain ratkaisua koske-
3456:                                                      vaan toimintaan liittyvät puutteet ja epäkoh-
3457:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       dat kiinnittäen muun muassa huomiota ratkai-
3458:        ryhtyä työeläkelakien muuttamiseksi si-       sutoiminnan yhtenäisyyteen sekä tehdä tarpeel-
3459:        ten, että työkyvyttömyyseläkeratkaisu-        liset parannusehdotukset.
3460:        jen viipyminen ja eläkelaitosten keske-          Toimikunnan työskentelystä saatujen tieto-
3461:        nään . ristiriitaiset päätökset eivät johda   jen mukaan toimikunta on suorittanut lääkäri-
3462:        työkykynsä menettäneen työntekijän            kunnalle osoitetun kyselytutkimuksen sekä sel-
3463:        kohdalla täysitehoisen eläkkeen menet-        vittänyt erityisesti muutoksenhakujärjestelmien
3464:        tämiseen?                                     osuutta työkyvyttömyyseläketurvassa. Toimi-
3465:                                                      kunnan työ on sen laajakantoisuuden vuoksi
3466:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vielä kesken. Kun toimikunta on saanut ehdo-
3467: vasti seurna.v;1a:                                   tuksensa valmiiksi, sosiaali- ja terveysministeriö
3468:    Kysymyksessä esiintuodut epäkohdat ovat           ryhtyy välittömästi asian vaatimiin toimenpitei-
3469: kipeimpiä ongelmia, mitä työkyvyttömyy,seläke-       siin työkyvyttömyyseläkkeitä koskevan lainsää-
3470: turvassa tällä hetkellä ilmenee. Sosiaali- ja ter-   dännön muuttamiseksi.
3471: veysministeriö onkin vuonna 1980 asettanut
3472:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1981
3473: 
3474:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Lttia-Penttilä
3475:                                               N:o 220                                             3
3476: 
3477: 
3478: 
3479: 
3480:                            Tili Riksdagens Herr Talman
3481: 
3482:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       riet år 1980 tillsatt en kommitte, som fick
3483: anger hat Ni, Herr Talman, med Eder skri-           i uppgift att koordinera utredningsarbetet an-
3484: velse av den 10 april 1981 tili vederbörande        gående den senaste tidens utveckling av den
3485: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      praxis som i folkpensions- och arbetspensions-
3486: jande av riksdagsledamot Marjatta Mattsson          systemen används vid värdering av arbetslös-
3487: m.fl. ställda spörsmål nr 220:                      heten. På basen av detta skall kommitten även
3488:                                                     utreda bristet och missförhållanden i anslutning
3489:            Vilka åtgärder ämnar Regetingen vid-     tili verksamheten beträffande konstaterandet
3490:        ta för ändting av arbetspensionslagarna      av arbetslöshet och beslut i arbetslöshetsären-
3491:        så, att fördröjda beslut om arbetslöshets-   de. Härvid skall bl.a. uppmärksamhet fästas
3492:        pensioner och pensionsanstalternas sin-      vid beslutsprocessens enhetlighet samt erfor-
3493:        semellan motstridiga beslut inte leder       derliga förbättringsförslag göras.
3494:        till att arbetstagare, som förlorat sin          Enligt de uppgifter som erhållits om kom-
3495:        arbetsförmåga, går misste om pension         mittens arbete har den gjott en till läkarkåren
3496:        till full effekt?                            riktad enkätundersökning samt särskilt utrett
3497:                                                     den del systemen vid ändringssökande har i
3498:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       arbetslöshetspensionsskyddet. Kommittens arbe-
3499: samt anföra följande:                               te är p.g.a. dess omfattning ännu inte slut-
3500:    De missförhållanden som påtalas i spörs-         fört. Då kommittens förslag färdigställts vid-
3501: målet hör tili de svåraste problem som för tili-    tar social- och hälsovårdsministeriet omedelbart
3502: fället förekommer i arbetslöshetspensionsskyd-      de åtgärder som krävs för en ändting av lag-
3503: det. Sålunda har sodal- och hälsovårdsministe-      stiftningen angående arbetslöshetspensioner.
3504:      Helsingfors den 15 maj 1981
3505: 
3506:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
3507:                                                 1981 vp;
3508: 
3509: Kirjallinen kysymys n:o 221
3510: 
3511: 
3512: 
3513: 
3514:                                    Raudaskoski ym.: Omakotirakentamisen vaikeuttamisesta
3515: 
3516: 
3517:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3518: 
3519:    Asuntorakentamisen tasaamista ympäri vuo-           kentava omakotiperhe on liian heikko taistele-
3520: den tapahtuvaksi suunnitellut työryhmä on              maan talvea vastaan, ja heidän pieni työmaansa
3521: jättänyt mietintönsä sisäasiainministeriölle. Työ-     on vaarassa sortua pahoihin alkutalven sääolo-
3522: ryhmä esittää, että valtion vuosittain lainoitta-      suhteisiin. Sitä vastoin suurten, huoneistoiltaan
3523: ma omakotirakentaminen olisi sallittava alka-          monilukuisten isohkojen työmaiden sulana pitä-
3524: vaksi vasta elo-syyskuussa eli nykyinen käy-           minen on taloudellisesti paljon kannattavampaa
3525: täntö, jolloin lainat myönnetään varhain ke-           kuin pienten yksittäisrakennusten huoltaminen
3526: väällä ja varsinainen rakentaminen aloitetaan          ja sulana pitäminen. Toisaalta nämä suuret
3527: huhti-toukokuun aikana, muutettaisiin oleelli-         rakennustyömaat antavat talvella paljon enem-
3528: sesti toiseksi.                                        män töitä, mistä syystä juuri suurrakentaminen
3529:    Tutkimuksen mukaan 75 % omakotitalon ra-            olisi järkevää aloittaa täysimääräisesti vasta
3530: kentajista on aloittanut rakentamisen keväällä         syksyllä.
3531: heti lainan myöntämisen jälkeen. Tällöin he               Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
3532: ovat voineet käyttää koko perheen lomapotin,           päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
3533: kesäillat sekä edulliset sääolosuhteet täysimää-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
3534: räisesti hyväkseen. Täten he ovat voineet alen-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
3535: taa rakennuskustannuksia jopa 20-30 % :n               sen:
3536: määrällä. Jos työryhmän esitys toteutuu siten,
3537: että rakentaminen sallitaan alkavaksi vasta tal-                 Onko Hallitus tietoinen niistä kohta-
3538: ven kynnyksellä, johtaa se voimakkaaseen ra-                  lokkaista seurauksista, joita työryhmän
3539: kennuskustannusten nousuun, työn suureen vai-                 esittämä omakotirakentamisen aloittami-
3540: keutumiseen ja epälaadulliseen työn tulokseen                 sen siirtäminen syksyyn nykyisen ke-
3541: energiataloutta ajatellen.                                    väällä aloittamisen sijasta merkitsee asu-
3542:    Toisaalta työryhmän suunnitelma ei ratkai-                 miskustannusten nousuna ja työn vai-
3543: sevalla tavalla tuo täyttä tal vityöllisyyttä, sillä          keutumisena omakotitalon rakentajille,
3544: nykyisinkin omakotitalojen sisustustyöt ovat                  ja jos on,
3545: päättyneet vasta vuodenvaihteen tienoilla, vaik-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
3546: ka rakentaminen onkin aloitettu jo keväällä                   jotta omakotirakentamista ei vaikeutet-
3547: heti lainojen myöntämisen jälkeen. Velaksi ra-                taisi työryhmän suunnittelemalla tavalla?
3548:       Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1981
3549: 
3550:          Väinö Raudaskoski                Toivo Yläjärvi                 Mikko Kaarna
3551:          Helvi Hyrynkangas                Einari Nieminen                Heimo Linna
3552:          Alvar Saukko                     Petter Savola                  Pentti Poutanen
3553:          Veikko Pihlajamäki               Lea Sutinen                    Juhani Saukkonen
3554:          Matti Maijala                    Marjatta Väänänen              Mikko Jokela
3555:          Esko Pekonen                     Paavo Vesterinen               Hannele Pokka
3556:                                           Mauno Manninen
3557: 
3558: 
3559: 
3560: 
3561: i>88100596P
3562: 2                                              1981 vp.
3563: 
3564: 
3565: 
3566: 
3567:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3568: 
3569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      aiheuttaa mm. työttömyyden seurauksena mo-
3570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nenlaisia inhimillisiä ja sosiaalisia ongelmia.
3571: olette 10 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn             Työllisyysvaihtelujen aiheuttamien kansan~
3572: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        taloudellisten tappioiden ohella talonrakennus•
3573: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       alan kausivaihtelu aiheuttaa toimikunnan teke-·
3574: edustaja Väinö Raudaskosken ym. näin kuulu-         män selvityksen mukaan normaalia suurempia
3575: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 221:           tuotantokustannuksia rakennustarviketeollisuu~
3576:                                                     dessa mm. siitä syystä, että teollisuus joutuu
3577:             Onko Hallitus tietoinen niistä kohta- mitoittamaan toimitusten turvaamisen tuotant~
3578:          lokkaista seurauksista, joita työryhmän kapasiteettinsa osaksi kysyntähuippujen mukai-'
3579:          esittämä omakotirakentamisen aloittami- sesti. Kysynnän ruuhkautuminen johtaa useissa
3580:          ~en siirtäminen syksyyn nykyisen ke-       tapauksissa rakennushankkeiden viivästymiseen
3581:          väällä aloittamisen sijasta merkitsee asu- työvoiman ja keskeisten rakennustarvikkeiden:
3582:          miskustannusten nousuna ja työn vai- saannin vaikeutuessa. Rakennushankkeiden vii·
3583:          keutumisena omakotitalon rakentajille, västyminen kohdistuu erityisesti ·omatoimisesti
3584:          ja jos on,                                 tuotettuihin omakoti- ja rivitaloihin. Toimikun-'
3585:             mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy, nan käsityksen mukaan toinen merkittävä hait-
3586:          jotta omakotirakentamista ei vaikeutet- tat.ekijä omatoimisen rakentajan kannalta on
3587:          taisi työryhmän suunnittelemalla tavalla? rakennushankkeessa käytettävän vieraan työvoi~:
3588:                                                     man kustannusten kausiluoriteinen nOusu. Tå~
3589:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mänkln tekijän merkitys on suuri erityisesti
3590: vasti seuraavaa:                                    rakennustoiminnan        noususuhdannevaiheessa;'
3591:     Sisäasiainministeriön asettaessa 6. 3. 1980 Muuna merkittävänä haittatekijänä on tOirrii-'
3592:  toimikunnan laatimaan ehdotuksen ensisijaisesti kunnan esittämän käsityksen mrikaan se,. e.ttä
3593: valtion asuntolainoittamassa omakotirakentami- kausivaihtelu liittyessään suhdarinenousuun :(m
3594: sessa sekä asuntojen peruskorjaustoiminnassa ja johtanut rakennustarvikkeiden tuonnin !iSään~·
3595: energiataloudellisella korjausavustuksella suori- tymiseen ja siten rakennustoiminnan kotimåP
3596: tetiissa korjaustoiminnassa aiheutuvista kausi- suusasteen alenemiseen.                      ·
3597: vaihteluista syntyvien ongelmien poistamiseksi        T6ii]liktinnal1 ·tekemän arvion niuka:ari rtykyf-1
3598: lähtökohtana oli ennen kaikkea se, että talonra- sen kausivaihtelun . aiheuttamat lis'äkustai:inu:k~\
3599: kentamisessa on kausivaihtelu kaikkein voimak- set rakentatnisesl)a ja P~.ru~k,orjaamise~sa, ovat
3600: kainta ja säännöllisintä asuinrakentamisessa. kaikkiaan 300--400 miljoonaa triaH{kaa ja ta-
3601: Asuinrakennuksen kokonaiskausivaihtelussa kes- saamisesta aiheutuvat kustannukset suurimmil-
3602: keisin tekijä on omakotitalojen rakentamisessa. laankin ~00-300 riiiljoohaä mitk,k~a.
3603:     Edellä sanotun omakotirakentamisen kausi-         On syytä todeta, ,että-; vuoden 1980Zomakoti-
3604: vaihtelutoimikunnan mietinnössä (komiteanmie- taloier{ asuntolainoituksen·jrhtciyi;l(f'Ssii' asunto-
3605: tintö 1981:4) on selvitetty talonrakennustoi- hallitus sovelsi ns. talvintkeritamiskokeilua, jol-
3606: minnan kausivaihtelun aiheuttamia haittöja, ja loin talvella rakennettavan· {)trtakotit-a1ön lainei-
3607: todettu niitä ·syntyvän vfilittöminä, rahassa · tusarvobn hyväksyttiin talVili~ä:: ~h\\ran vuo-
3608: mitattavina menetyksinä kuten työttömyyden' den· asuntolainojen käyttösuunnitelmassa edel-
3609: aiheuttamat kustannukset, rakennustarviketeol- lytettiin, että 1500 omakotiasunnon osalta ra-
3610: lisuudelle aiheutuvat lisäkustannukset sekä ra- kentamistyöt saa aloittaa aikaisintaan 1. 8.
3611: kennushankkeiden vnvastymisen aiheuttamat 1981 Lapin, Oulun ja Pohjois-Karjalan läänissä
3612: korko- ym. menot. Tämän lisäksi kausivaihtelu ja muualla Suomessa aikaisintaan 1. 9. 1981.
3613:                                             N:o 221                                               3
3614: 
3615: Näille rakentajille maksetaan myös talvilisää,    mionarvoisia, minkä vuoksi sisäasiainministeriö,
3616: jonka suuruus lainoitusarvoa korottavana on       sen jälkeen kun toimikunnan mietinnöstä on
3617: enintään 15 000 markkaa.                          saatu asiaankuuluvat lausunnot ja huomioiden
3618:    Toimikunnan tekemät tekniset ja hallinnolli-   myös talvirakentamiskokeilusta saadut koke-
3619: set toimenpide-ehdotukset ovat kausivaihteluis-   mukset, tulee ottamaan kannan asiassa.
3620: ta aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi huo-
3621:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1981
3622: 
3623:                                                               Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
3624: 4                                                  1981 vp;
3625: 
3626: 
3627: 
3628: L':_.;   .•
3629: 
3630: 
3631: 
3632: 
3633:                                  Till Rik.sdagen.s Herr Talman
3634: 
3635:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             te- m. fl. utgifter till följd av fördröjda bygg-
3636: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            nadsprojekt. Härutöver vållar säsongfluktuatio-
3637: av den 10 april 1981 till vederbörande med-              nen bl. a. som en följd av arbetslösheten många
3638: lem av statsrådet översänt avskrift av följande          mänskliga och sociala problem.
3639: av riksdagsman Väinö Raudaskoski m.fl. under-                Förutom nationalekonomiska förluster till
3640: tecknade spörsmål nr 221:                                följd av fluktuationen i sysselsättningen föror-
3641:                                                          sakar säsongfluktuationen inom husbyggnads-
3642:                 Är Regeringen medveten om de ödes-       branschen enligt kommissionens utredning för
3643:               di.gra följder sorn en arhetsgrupps för-   byggnadsmaterialindustrins del produktionskost-
3644:               slag om att egnahemsbyggen skulle in-      nader som är större än normalt, bl. a. på
3645:               1edas på hösten i stället för på våren     grund av att industrin måste dimensionera den
3646:               medför i form av stegrade boendekost-      produktionskapacitet som säkrar leveranserna
3647:               nader och försvårat arbete för egna-       under topparna i efterfrågan. Anhopningen i
3648:               hemsbyggarna, och om så är fallet,         efterfrågan leder i många fall till dröjsmål med
3649:                  vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    byggnadsprojekten genom att tillgången tiH
3650:               ta för att egnahemsbyggen inte skall       arbetskraft och viktigt byggnadsmaterial för-
3651:               försvåras på det sätt som arbetsgruppen    svåras. Dröjsmålet med byggnadsprojekten gäl-
3652:               planerat?                                  ler särskilt egnahems- och radhus som byggs i
3653:                                                          egen regi. Enligt kommissionens uppfattning är
3654:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           den säsongartade stegringen i kostnaderna för
3655: samt anföra följande:                                    den främmande arbetskraft som anlitas i bygg-
3656:    Då ministeriet för inrikesärendena 6. 3. 1980         nadsprojekt en annan avsevärd negativ faktor
3657: tillsatte en kommission med uppgift att utar-            för den som bygger i egen regi. Även denna
3658: beta ett förslag till eliminering av problem till        faktor har stor betydelse, särskilt under en
3659: följd av säsongfluktuationerna vid egnahems-             stigande konjunktur i byggnadsverksamheten.
3660: byggen, som finansieras med statlig långivning,          Ytterligare en avsevärd negativ faktor är enligt
3661: samt vid grundreparation av bostäder och den             lmmmissionens uppfattning, att säsongfluktua-
3662: reparationsverksamhet, som sker med under-               tionen i kombination med en konjunktursteg-
3663: stöd för reparationsverksamhet i energihushåll-          ring har lett till ökad import av byggnadsma-
3664: ningssyfte, var utgångspunkten främst att hus-           terial och därmed till en nedgång i graden av
3665: byggnadsverksamhetens säsongfluktuation är               inhemskt ursprung i byggnadsverksamheten.
3666: allra starkast och mest regelbunden i bostads-               Enligt kommissionens uppskattning uppgår
3667: byggandet. 1 den totala säsongfluktuationen              de extra kostnader som den nuvarande säsong-
3668: i samband med bostadsbyggandet är egnahems-              fluktuationen förorsakar i byggnads- och grund-
3669: bygget den viktigaste faktorn.                           reparationsverksamheten till sammanlagt 300-
3670:    1 det betänkande (kommittebetänkande                  400 milj. mk och kostnaderna för utjämning
3671: 1981 :4) som ovan nämnda kommission för                  till allra högst 200-300 milj. mk.
3672: eliminering av säsongfluktuationer vid egna-                 Det är skäl att konstatera att bostads-
3673: hemsbyggen avgivit, har de men som föranleds             styrelsen i samband med 1980 års långiv-
3674: av säsongfluktuationen i husbyggnadsverksam-             ning för egnahemshus anställde ett experi-
3675: heten utretts. Dessa men har konstaterats upp-           ment med vinterbyggande, ·som gick ut på
3676: stå i form av direkta, i pengar mätbara för-             att för belåningsvärdet för egnahemshus som
3677: luster, t. ex. arbetslöshetskostnader, extra kost-       byggs under vintern godkändes ett vinter-
3678: nader för byggnadsmaterialindustl'in samt rän-           tillägg. 1 dispositionsplanen för innevarande
3679:                                             N:o 221                                             5
3680: 
3681: ärs bostadslån förutsattes att byggnadsarbetena    åtgärdsförslag är värda att beaktas i strävan-
3682: på 1 500 egnahemshus får inledas tidigast          dena att minska problemen tili följd av
3683: 1. 8. 1981 i Lapplands, Uleåborgs och Norra        säsongfluktuationer, varför ministeriet för in-
3684: Karelens Iän och tidigast 1. 9. 1981 annorstädes   rikesärendena, efter det att sakenliga utlåtan-
3685: i landet. Byggarna av dessa hus betalas även       den erhållits om kommissionens betänkande
3686: ett vintertiliägg, som ökar belåningsvärdet tili   och med beaktande av erfarenheterna av
3687: högst 15 000 mk.                                   experimentet med vinterbyggande, kommer att
3688:    Kommissionens tekniska och administrativa       ta ställning tili saken.
3689:      Helsingfors den 20 maj 1981
3690: 
3691:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
3692: 
3693: 
3694: 
3695: 
3696: 088100596P
3697:                                                 1981 vp.
3698: 
3699: Kirjallinen kysymys n:o 222
3700: 
3701: 
3702: 
3703: 
3704:                                    Tikka: Työttömyyden jatkumisesta Imatran alueella
3705: 
3706: 
3707:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3708: 
3709:     Imatran alueen työttömiä on tällä hetkellä         sin paikkansapitämättömiä. Neuvotteluhalutto-
3710: noin 2 000. Ratkaisevasti työttömien määrän            muus on mennyt jopa niin pitkälle, että kun
3711: lisääntymiseen vaikutti viime vuoden loppupuo-         tsekkoslovakialaiset ostajat muutama päivä sit-
3712: lella ·tapahtunut Finnvalcon toiminnan lopetta-        ten kävivät uudelleen tutustumassa Finnvalcon
3713: minen. Tällöin työttömien lukumäärä nousi              tehtaisiin, Imatralla edelleen toimiva tehtaan
3714: usealla sadalla.                                       varatoimitusjohtaja oli matkoilla ja kertoi jul-
3715:     Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Valmetin       kisuuteen, ettei hän tiedä tsekkiläisten matkan
3716: toimesta on Finnvalcon lopettamisen jälkeen            ja tutustumiskäynnin tarkoitusta.
3717: yritetty toisaalta löytää uusia yrittäjiä vapautu-        Kun tällainen selvä neuvotteluhaluttomuus,
3718: neisiin tiloihin ja toisaalta myydä Finnvalcon         epämääräiset vastaukset ja toiminta koko ajan
3719: käytössä olleet erikoiskoneet muille yrittäjille       myös julkisuutta välttäen ei voi ainakaan auttaa
3720: lähinnä ulkomaille.                                    Imatran seudun työllisyystilannetta, esitän kun-
3721:     Näitten molempien yritysten pitkittyessä on        nioittavasti ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
3722: käynyt ilmi, että sekä kauppa- ja teollisuusmi-        momenttiin viitaten valtioneuvoston asianomai-
3723: nisteriön virkamiesten että Valmetin johdon            sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
3724: toimesta on useaan kertaan torjuttu kahden             sen:
3725: yrittäjän, tsekkoslovakialaisen yrityksen ja mo-                  Mihin toimenpiteisiin työllisyysviran-
3726: nikansallisen taiwanilais-englantilaisen yrityksen              omaiset aikovat ryhtyä, ettei pelkästään
3727:  tarjoukset jatkaa Finnvalcon toimintaa sen en-                 neuvotteluhaluttomuudella       aiheoteta
3728:  tisissä tiloissa Imatralla. Perustelut näihin kiel-            Finnvalcon vuoksi lisääntyneen työttö-
3729:  toihin ovat olleet erikoisen merkillisiä ja täy-               myyden jatkumista Imatralla?
3730:       Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1981
3731: 
3732:                                               Seppo Tikka
3733: 
3734: 
3735: 
3736: 
3737: 0881006116
3738: 2                                             1981 vp.
3739: 
3740: 
3741: 
3742: 
3743:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3744: 
3745:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            4. Missä määrin Valmet Oy on halukas
3746: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        osallis11;1maa,n pr0 jektHn 9:mistajana j* t!lahoitta-
3747: olette 10 päivänä huhtik1,1uta 1981 päivätyn         jana?                ..• . . . . .            ........ · ; ..
3748: kirjeenne n:o 773 ohella toimittanut valtio-             Valmet· Oy:n kantan!.l tehtaan uu®lleenkiiyn.~
3749: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      nistämisen s11ht<!en tqot.Un esille .mw . ~eura~vat
3750: kansanedustaja Tikan näin kuuluvasta kirjalli-       näkökoh®~:               ....
3751: sesta kysymyksestä n:o 222;                              1. Valmet Oy on kärsinyt prpjelttiss~;~ · huo-
3752:                                                      mattavia taloudellisia ·tappioita, eikä ole lwlta-
3753:          Mihin toimenpiteisiin työllisyysviran~      vaa, että sen· johtokunt!l olisi halukas ,~ij0itta­
3754:        omaiset aikovat ryhtyä, ettei pelkästään      maan toim~nnan ·;ti1l~lletlnalpitt!.ln1i·~ee;t;~.: vail'()j~.
3755:        neuvotteluhaluttomuudella      aiheuteta          2. Vuoden l980.syksyllä edqskumass~ hy"
3756:        Finnvalcon vuoksi lisääntyneen työttö-        väksyttyä Finnvalcon . toimintian päätt:ymi!leen
3757:        myyden jatkumista Imatralla?                  liittyvää lisämenoarviota on fll.YÖS ·syytij: pitää
3758:                                                      lopullisena. eikä ole J:lJultavaa, että .v•alti0 va:l.ta-
3759:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kaan voitaisi.in ta:ivuttali!, investoimaan 'lisiiä Vil~
3760: taen seuraavaa:                                      roja tehtaan uudelleenkäynnistämiseen. :•· ·:. ·
3761:    Vaikkakin kysymys on kohdistettu työllisyys-          3. Suurin. osa insinöörikqntaa on jo :b.!lnkki-
3762: viranomaisille, asiallisesti kysymyksen kohteena     nut itselleep: uude» työpaikan. Sitä •tu~ki~ voi-
3763: olevat asiat kuuluvat kauppa- ja teollisuusminis-    taisiin houkutella takaisin kaksi kert:;ta · t!i>itnin7
3764: teriön hallinnonalalle. Tämän mukaisesti vas-        tansa keskeyttä~seef1 :tehtaaseen. :: ··-: . ' ,
3765: tauksen anto tapahtuu allekirjoittaneen kauppa-          4, 'fsekkoslbyllki,al!ilinel\ " O;sapupli. joutuisi
3766: ja teollisuusministerin toimesta.                    tästäsyystä raho~ttamaan koko toiminnan 'Yk·
3767:    Keskeisenä väittämänä kysymyksen peruste-         sinään · ja tuomaan Suomeen suuren joukon
3768: luissa on, "että sekä kauppa- ja teollisuusminis-    avainhenkilöitä käynhistääks'eeri tebtadn;'
3769: teriön virkamiesten että Valmetin johdon toi-            Tsekkoslovakialaisille esitettiin samassa neu-
3770: mesta on useaan kertaan torjuttu kahden yrittä-      vottelussa pääkohdat muisviosta, joka oli Finn-
3771: jän, tsekkoslovakialaisen yrityksen ja monikan-      valcon lopettamispäätöksen pohjana ja joka on
3772: sallisen taiwanilais-englantilaisen yrityksen tar-   jaettu mm. sekä valtioneuvostdlle että eduskun-
3773: joukset jatkaa Finnvalcon toimintaa sen entisis-     nan valtiovarainvaliokunnan kauppa- ja teolli-
3774: sä tiloissa Imatralla".                              suusjaostolle. Samoin heille esitettiin pääkoh-
3775:    Tsekkoslovakialaisten kanssa käytyjen neu-        dat amerikkalaisen konsulttiyrityksen SRI:n
3776: vottelujen osalta voidaan todeta, että Tsekko-       laatimasta raportista, joka koski Finnvalcon toi-
3777: slovakian ulkomaisia investointeja suorittavan       mintaedellytyksiä vallitsevan markkina- ja kil-
3778: organisaation Transaktan johtaja Jan Jahoda          pailutihoteen valossa. Valmet Oy:n näkökoh-
3779: kävi Tsekkoslovakian Helsingissä toimivan kau-       dat vahvistettiin kirjeellä, joka on päivätty 6. 4.
3780: pallisen neuvoksen Dl Adolf Hollas'in kanssa         1981.
3781: Valmet Oy:ssä 2. 4. 1981. TSekkoslovakialai-             Tsekkoslovakialainen osapuoli ilmoitti 22. 4.
3782: nen osapuoli halusi neuvottelussa Valmet             1981 puhelimitse, että he ovat luopuneet ku-
3783: Oy:ltä vastauksen seuraaviin kysymyksiin:            vaputkitehtaan ostosta. Kauppalehdelle anta-
3784:    1. Mikä on tehtaan hinta, jos se ostetaan         massaan lausunnossa ilmoitti Dl Karel Zima
3785: toimintakelpoisena yksikkönä koneineen ja lait-      Tsekkoslovakian kaupallisesta edustustosta, että
3786: teineen?                                             syyt kaupan raukeamiseen dlivat samat, jotka
3787:    2. Mihin mennessä ostopäätös on tehtävä?          johtivat toiminnan päättymiseen syksyllä 1980.:
3788:    3. Mitkä ovat maksuehdot?                         tuotantokustannukset oLisivat nousseet liian
3789:                                               N:o 222                                                 3
3790: 
3791: korkeiksL Edelleen Zima totesi Kauppalehden          teltiin Imatran tehdas ja kerrottiin tehtaaseen
3792: mukaan, että "ostoneuvottelut Valmetin edusta-       liittyvät tekniset seikat. Myöhemmin heille toi-
3793: jien kanssa käytiin ystävällisessä ja asiallisessa   mitettiin heidän pyytämänsä taloudelliset tie-
3794: ilmapiirissä" ja että Valmetin edustajat "kertoi-    dot. Valmet Oy:n taholta heille todettiin, että
3795: vat avoimesti ja rehellisesti kaikki tehtaaseen      Suomella ja Taiwanilla ei ole diplomaattisia
3796: liittyvät asiat".                                    suhteita. Tämän vuoksi Valmet tarjoutui toimi-
3797:     Lisäksi Tsekkoslovakian kaupallinen neuvos       maan välittäjänä, mikäli Tatung Co haluaisi
3798: on ollut yhteydessä kauppa- ja teollisuusminis-      tehdä sen kautta kyselyn asianomaisille Suomen
3799: teriön kansliapäällikköön. Näissä keskusteluissa     viranomaisille periaateluvan saamiseksi Suo-
3800: on käyty läpi samat näkökohdat kuin yritys-          meen tapahtuvalle investoinnille ja tehtaan
3801: tason keskusteluissa. Näiden keskusteluiden          käynnistämiseen tarvittavan erikoishenkilöstön
3802: lopputuloksena on ollut, ettei tsekkoslovakia-       maahantulolle. Tällaista kyselyä ei Valmet Oy
3803: laisilla ole tällä hetkellä edellytyksiä ryhtyä      kuitenkaan ole vielä vastaanottanut.
3804: yritystoimintaan Imatralla,                              Edellä esitetty osoittaa, että neuvotteluhalut·
3805:     Taiwanilaisen Tatung Co:n edustajat vierai-      tomuudesta Imatran seudun työllisyystilanteen
3806: livat Suomessa helmikuussa 1981. Heilie esi-         hoitaminen ei ole ollut 'kiinni.
3807:       Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1981
3808: 
3809:                                                      Kauppa- ja teolli~uusministeri Ulf Sundqvist
3810: 4                                             1981 vp.
3811: 
3812: 
3813: 
3814: 
3815:                            Tili Riksdagens Herr Talman
3816: 
3817:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             4. I viiken mån är Valmet Oy intresserad
3818: anger har Ni, Herr Tahnan, med Eder skri-            att deltaga i projektet såsom ägare 'och fi~
3819: velse nr 773 av den 10 april1981 till veder-         nånsiär?           ·              ·
3820: börahde Jnedlem av . statsrådet för avgivande           Såsom Valmet Oy:s stäridpunkt beträffande
3821: av svar oversänt avskrift av följande av riks-       nystartandet av fabriken anfördes bl.a. följan-
3822: dagsman Tikka undertecknade spörsmål nr              de:
3823: 222:                                                    1. Vålmet Oy har i samband med projektet
3824:                                                      Hdit betydliga ekonomiska förluster, och det är
3825:           Virka åtgärder ämnar arbetsmyndig-         inte troligt rutt dess direktion vore beredd att
3826:        hel'erna vidta för att man inte på grund      placera medel på återupptagande av verksam-
3827:        av direkt bristande intresse för förhand-     heten.
3828:        lingar skuUe bidra tili den av Finnvalco         2. Den tilläggsstat som riksdagen antog
3829:        ökade arbetslöshetens fortbestånd i           hösten 1980 i samband med Valco Oy:s ned-
3830:        Imatra?                                       läggelse bör också anses vara slutgiltig och det
3831:                                                      är int'e troligt att statsmakten kunde ens för-
3832:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          mås att företaga ytterligare investeringar i den
3833: anföra följande:                                     tilltänkta nya starten.
3834:     Ehuru spörsmålet är riktat tili arbetsmyndig-       3. Största delen av fabrikens :ingenjörer har
3835: heterna, hör berörda frågor i sakligt hänseen-       redan anskaffat sig en ny anställning. De kunde
3836: de tili handels- och industriministeriets förvalt-   knappast leekas med igen i en fabrik som re-
3837: ningsområde. Detta är skälet tili att underteck-     dan har nedlagts två gånger.
3838: nad såsom handels- och industriminister besva-          4. Den tjeckoslovakiska parten borde alltså
3839: rar detta spörsmål.                                  finansiera hela verksamheten ensam och bringa
3840:     Enligt ett centralt argument i motiveringen      ett stort antal nyckelpersoner tili Finland för
3841: tili spörsmålet har "såväl tjänstemän som Val-       att få fabriken körd i gång.
3842: met Oy:s ledning i flera repriser förkastat två         Den tjeckoslovakiska parten meddelades un-
3843: företagares - ett tjeckoslovakiskt och ett mul-      der förhandlingarna också huvudpunkterna i
3844: tinationellt taiwanskt-engelskt företags - an-       den promemoria som legat tili grund för beslu-
3845: bud att fortsätta Finnvalcos verksamhet i dess       tet att nedlägga Finnvalco och viiken även de-
3846: tidigare lokaliteter i Imatra".                      lats ut tili bl.a. såväl statsrådet som den inom
3847:     Beträffande förhandlingarna med tjeckoslova-     riksdagens statsutskott verksamma handels- och
3848: kerna kan konsta,teras, att direktör Jan Jahoda      industrisektionen. Å andra ·sidan informerades
3849: från Transakta, organisationen för handhavande       tjeckoslovakerna också om huvudpunkterna i
3850: av utländska investeringar i Tjeckoslovakien,        en rapport som det amerikanska konsultföreta-
3851: och Dl Adolf Hollas, det tjeckoslovakiska han-       get SRI uppgjort om Finnvålcos verksamhets-
3852: delsrådet i Helsingfors, besökte Valmet Oy           förutsättningar i belysning av det rådande
3853: 2. 4. 1981. Den tjeckoslovakiska parten anhöll       marknads- och konkurrensläget. De av Valmet
3854: vid förhandlingarna om Valmet Oy:s svar på           Oy anförda synpunkterna bestyrktes genom ett
3855: följande frågor:                                     brev 6. 4. 1981.
3856:     1. Vad är priset på fabriken om den köps             Den tjeckoslovakiska parten meddelade
3857: såsom en driftfärdig enhet med sina maskiner         22. 4. 1981 per telefon, att man har övergivit
3858: och sin utrustning?                                  iden om att köpa bildrörsfabriken. I sitt ytt-
3859:     2. När borde köpbeslutet senast medde1as?        rande tili Kauppalehti uppgav Dl Karel Zima
3860:     3. Vilka är betalningsvilikoren?                 från den tjeckoslovakiska handelsrepresentatio-
3861:                                                N:o 222                                                5
3862: 
3863: nen, att skälen tili att köpet återgick var de-       besökte Finland i februari 1981. De visades
3864: samma som ledde till nedläggelse hösten 1980:         fabriken i Imatra och informerades om de olika
3865: produktionskostnaderna skulle ha blivit alltför       tekniska detaljerna rörande densamma. Senare
3866: höga. Vidare konstaterade Zima enligt Kauppa-         fick de också de ekonomiska uppgifter som de
3867: lehti, ett "köpförhandlingarna med representan-       önskat. Valmet Oy fäste deras uppmärksamhet
3868: terna för Valmet försiggick i en vänskaplig och       vid att diplomadska förbindelser sa'knas mellan
3869: saklig atmosfär" och att sagda representanter         Finland och Taiwan. Valmet Oy erbjöd sig att
3870: "redogjorde öppet och redbart för alla ärenden        fungera som medlare, om Tatung Co. vWe vän-
3871: angående fabriken".                                   da sig tili våra vederbörande myndigheter för
3872:    Det tjeckoslovakiska handelsrådet har även         att erhålla principtillstånd tili en 1nvestering i
3873: stått i kontakt med kanslichefen vid handels-         Finland och tili införande av den specialper-
3874: och :industriministeriet. Vid dessa samtai har        sonai som igångsättandet av fabriken förutsät-
3875: man berört samma synpunkter som diskuterats           ter i landet. Valmet Oy har dock ännu inte
3876: på företagsnivå. Slutresultatet av samtalen har       mottagit någon sådan förfrågan.
3877: varit, att tjeckoslovakerna inte för tillfället har      Vad jag ovan anfört vi:sar att det inte har
3878: förutsättn1ngar för inledande av företagsverk-        varit fråga om någon brist på .intresse för för-
3879: samhet i Imatra.                                      handlingar när det gällt att sköta sysselsätt-
3880:    Representanter för det taiwanska Tatung Co.        ningsläget inom Imatrar,egionen.
3881:       Hdsingfors den 22 maj 1981
3882: 
3883:                                                       Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
3884: 
3885: 
3886: 
3887: 
3888: 0881006116
3889:                                               1981 vp.
3890: 
3891: Kirjallinen kysymys n:o 223
3892: 
3893: 
3894: 
3895: 
3896:                                  Anna-Liisa Jokinen ym.:       Liikaa maksetun eläkkeen takaisin-
3897:                                     perinnästä
3898: 
3899: 
3900:                         iE du s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e
3901: 
3902:  ' ·KaariMn kunnasta oleva eläkeläinen Aarne         syystä. Ensinnäkin Lehtikankareen uusi muun-
3903: Antel'O Lehtikankare jäi 1. 1. 1964 lukien val-      tahakemus perustui viranomaisten antamiin tie-
3904: tion työntekijäin eläkelain mukaiselle työkyvyt-     toihin siitä, että VEL-eläke olisi vanhaa eläket-
3905: tömyyseläkkeelle rautatielaitoksen palveluk-        tä suurempi. Kun valtion eläkelain 25.2 §:n
3906: sesta,                                              mukaan aiheettomasti maksettu eläkemäärä voi-
3907:     ,vuonna 1967 Lehtikankare teki hakemuksen       daan jättää takaisin perimättä, mikäli sen mak-
3908: eläkkeen muuntamiseksi valtion eläkelain mu-        saminen ei ole johtunut eläkkeensaajan vilpilli-
3909: kaiseksi. Valtiokonttori hylkäsi hakemuksen         sestä menettelystä, tuntuisi tässä tapauksessa,
3910: sillä perusteella, että vanha eläke oli hakijalle   jossa hakija on koko ajan toiminut luottaen
3911: edullisempi kuin miksi VEL-eläke olisi muo-         viranomaisten hänelle antamiin tietoihin eikä
3912: dostunut.·      ·                                   siis vähimmässäkään määrin vilpillisesti, luon-
3913:     ,Vqonna 1973 Lehtikankareen eläke muuttui       nolliselta että liikaa maksettu eläke jätettäisiin
3914: vanhuuseläkkeeksi, ja vuonna 1977 Lehtikan-         takaisin perimättä. Toiseksi on huomattava, et-
3915: kare sai valtiokanttotista tiedon, jonka mu-        tei takaisin perittävää määrää laskettaessa ole
3916: kaan VEL-eläke nyt olisi vanhaa eläkettä edul-      otettu huomioon sitä, että samalla kun Lehti-
3917: lisempi siihen vanhuuseläkkeenä liittyvän täy-      kankare on saanut VEL-eläkettä edullisempaa
3918: dennysosan takia.                                   työeläkettä, on hän menettänyt saamatta jää-
3919:      Lehtikankare laati uuden muuntamishake-        neiden tukiosien ja asumistukien vuoksi kol-
3920: muksen, jonka valtiokonttori aiempaan päätök-       minkertaisesti sen summan, jota häneltä nyt
3921: seemlii nojautuen jätti tutkimatta. Valituksen      peritään takaisin.
3922: johdosta korkein hallinto-oikeus 15. 3. 1979           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3923: katsoi, että muuntohakemus olisi nyt tullut         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
3924: hyväksyä sen vuoksi, että VEL-eläke oli tullut      ,tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3925: vanhaa eläkettä edullisemmaksi.                     vastattavaksi kunnioittaen seuraavan kysymyk-
3926:      13. 11. 1979 valtiokonttori teki päätök$en     sen:
3927: eläkkeen· muuntamisesta. Tämän jälkeen Lehti-
3928: kankareelta yllättäen vaadittiin takaisin liikaa              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3929: maksettua eläkettä yhteensä 15 232 markkaa,                nykyinen lainsäädäntö saattaa johtaa
3930: joka perittäisiin automaattisesti hänen eläk-              yllä kuvatun kaltaisiin takaisinperintä-
3931: keestään. Lehtikankare valitti asiasta korkeim-            tilanteisiin, ja jos on,
3932: paan hallinto-oikeuteen, joka äänestyksen jäl-                mihin lainsäädännöllisiin tai muihin
3933: keen katsoi, ettei ollut syytä muuttaa takaisin-           ,toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyå.· jo
3934: perintäpäätöstä.                                           tapahtuneiden vääryyksien korjaamisek-
3935:     rrapttus antaa aihetta al'VQsteluun kahdesta           si ja uusien estämiseksi?
3936:      Helsingissä 10 piiiviinä huhtikuuta 1981
3937: 
3938:          Anna-Liisa Jokinen            Ensio Laine                    Heli Astala
3939: 
3940: 
3941: 
3942: 
3943: 088100608.3
3944: 2                                             1981 vp.
3945: 
3946:                                                                                                   .,   :
3947:                                                                                                        ·,
3948: 
3949: 
3950: 
3951: 
3952:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3953: 
3954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Marraskuun 11 päivänä 1977 Lehtikankare
3955: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        haki uudelleen eläkkeensä muuntamista valtion
3956: olette 10 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn           eläkelain mukaiseksi, mutta valtiokonttori .jätti
3957: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         hakemuksen tutkimatta; koska asia oli jo · ker-
3958: asianomaiselle jäsenelle 'jäljennöksen kansan-       taalleen ratkaistu. lainvoimaisella päätöksellä.
3959: edustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu-          Lehtikankareen valitettua valtiokonttorin . pää-
3960: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 223:            töksestä sen oikaisulautakuntaan oikaisulauta-
3961:                                                      kunta hylkäsi 11.10. 1978 oikaisuvaatimuksen,
3962:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        koska Lehtikankareen vanha eläke oli' 1. 1.
3963:        nykyinen lainsäädäntö saattaa johtaa          1967 edullisempi kuin valtion eläkelain mu-
3964:        yllä kuvatun kaltaisiin takaisinperintä-      kainen eläke. Lehtikankareen valitettua oikai-
3965:        tilanteisiin, ja jos on,                      sulautakunnan päätöksestä edelleen korkeim-
3966:           mihin lainsäädännöllisiin tai muihin       paan hallinto-oikeuteen se 15. 3. 1979 antamal-
3967:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä jo      Iaan päätöksellä .kumosi valtiokonttorin )a .sen
3968:        tapahtuneiden vääryyksien korjaamisek-        oikaisulautakunnan päätökset sekä palautti
3969:        si ja uusien estämiseksi?                     asian valtiokanttorille uudelleen käsiteltäväksi.
3970:                                                         Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen pe-
3971:    'Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       rusteluissa mainitaan muun muassa, että valtio-
3972: vasti seuraavaa:                                     konttorissa ja oikaisulautakunnassa "ei eläkkei-
3973:    Valtiokonttori myönsi 15. 2. 1964 kysymyk-        den suuruutta verrattaessa ollut valtion eläke-
3974: sen perusteluissa mainitulle henkilölle, eläkeläi-   lain mukaisessa eläkkeessä otettu huomioon sa-
3975: nen Aarne Antero Lehtikankareelle valtion            notun lain 12 §:n 6 momentissa tarkoitettua
3976: työntekijäin eläkkeistä annetun asetuksen            täydennysosaa. Kysymyksessä olevien eläkkei-
3977: (331/60) mukaisen eläkkeen. Näin Lehtikan-           den suuruutta verrattaessa olisi kuitenkin ollut
3978: kareen eläke oli valtion ns. vanhan eläkelain-       otettava huomioon . edellä mainittu täydennys-
3979: säädännön mukainen. Tammikuun 1 päivänä              osa, jolloin valtion eläkelain mukainen ·eläke
3980: tapahtuneen valtion eläkelain ( 280/66) voi-         olisi muodostunut Lehtikankareelle myö!}nettyä
3981: maantulon jälkeen Lehtikankare pyysi hake-           eläkettä suuremmaksi ajankohtana 1.1. i967 ."
3982: muksessaan 20. 3. 1967 valtiokonttorilta, että          Korkeimman hallinto-oikeuden edellä maini-
3983: hänen eläkkeensä muunnettaisiin valtion eläke-       tun päätöksen jälkeen vältiokonttori. varasi kir-
3984: lain mukaiseksi, koska se hänen mukaansa olisi       jeessään 11. 9.1979 Lehtikankareelle vielä. ti-
3985: valtion 'vanhaa eläkettä edullisempi. V aitiokont-   laisuuden valita valtion vanhän ja .uuden eläke-
3986: tori hylkäsi Lehtikankareen hakemuksen, kos-         järjestelmän välillä. Samalla valtiokonttori il-
3987: ka 1. 1. 1967 eli valtion eläkelain voimaantulo-     moitti, että Lehtikankareelle maksettu vanhan
3988: päivänä, oli Lehtikankareen saama vanha eläke        järjestelmän mukainen elåke oli .edelleen.. val-
3989: valtion eläkelain mukaista eläkettä suurempi.        tion eläkelain mukaista eläkettä suurempi ja
3990: Lehtikankareelle maksettua vanhan eläkejärjes-       Lehtikankareelle llinoitettiin, · etta mikäli''· hän
3991: telmän mukaista eläkettä verrattiin nimen-           haluaisi ·muuntaa· eläkkeensä ·vielä valtion'. eläke-
3992: omaan vastaavaan valtion eläkelain mukaiseen         lain mukaiseksi, tultaisiin hänelle vanhan elä-
3993: eläkkeeseen eikä vertailussa otettu eikä voitu-      kejärjestelmän mukaisen!:! eläklceenä liikaa mak-
3994: kaan ottaa huomioon sitä, mikä vaikutus eläk-        settu määrä 15 232 .. markb.å perimään takai-
3995: keen muuntamisella valtion eläkelain mukaisek-       sin. Näin ollen eläkkeen takaisinperiminen ei
3996: si olisi esimerkiksi Lehtikankareen kansaneläke-     tullut Lehtikankareelle mitenkään yllätyksenä.
3997: etuuksiin.                                           Lehtikankareen valittua edelleen valtion eläke-
3998:                                              N:o 223                                               3
3999: 
4000: lain mukaisen eläkkeen valtiokonttori 13. 11.      samoin kuin muistakin nykyisistä työeläkkeistä
4001: 1979 tekemällään päätöksellä muunsi hänen          osa on niin sanottua etuoikeutettua tuloa, jota
4002: eläkkeensä valtion eläkelain mukaiseksi. Muun-     ei oteta kansaneläkkeen suuruutta laskettaessa
4003: talaskelmissa todettiin, että Lehtikankareelle     huomioon. Edellä mainittujen muuntopäätösten
4004: oli jo ehditty maksaa valtion vanhan eläkejär-     seurauksena Kansaneläkelaitos onkin ottanut
4005: jestelmän mukaista eläkettä 15 232 markkaa         Lehtikankareen kansaneläkeasian uudelleen kä-
4006: enemmän kuin mitä valtion eläkelain mukai-         siteltäväksi ja 4. 5. 1981 tekemällään päätök-
4007: nen eläke olisi vastaavana aikana ollut. Lehti-    sellä myöntänyt Lehtikankareelle takautuvia
4008: kankare valitti valtiokonttorin 13. 11. 1979 te-   kansaneläkesuorituksia kaikkiaan 32 616 mark-
4009: kemästä päätöksestä korkeimpaan hallinto-oi-       kaa. Näin ollen Lehtikankare sai lopulta eläke-
4010: keuteen siltä osin kuin siinä oli kysymys mak-     tuloja huomattavasti enemmän kuin mitä hä-
4011: setun eläkkeen takaisinperimisestä. Korkein        neltä peritään takaisin ja asian lopputulosta
4012: hallinto-oikeus katsoi päätöksessään 18. 12.       voidaan hänen osaltaan pitää kohtuullisena.
4013:  1980, että ei ollut aihetta muuttaa valtiokont-   Jos takaisinperintää ei kyseessä olevassa ta-
4014:  torin asijlssa tekemää päätöstä.                  pauksessa olisi suoritettu, olisi Lehtikankare
4015:    KuteQ edellä olevasta on käynyt ilmi, ei        saanut pitää itsellään hänelle jo maksetun val-
4016:  Lehtikankareen valtion eläkelain mukainen elä-    tion vanhan eläkejärjestelmän mukaisen valtion
4017:  ke sinänsä ollut vastaavaa vanhan eläkejärjes-    eläkelain mukaista eläkettä suuremman eläk-
4018: teltnän mukaista eläkettä suurempi, vaan muun-     keen siitä huolimatta, että hän eläkkeiden
4019:  tamisen mahdollinen edullisuus syntyi vasta       muuntamisen jälkeen sai kansaneläkejärjestel-
4020:  kun laskettiin sen vaikutuksia Lehtikankareen     män mukaiset edut sen suuruisena kuin mihin
4021:  kansaneläkkeeseen. Kaikkien ns. vanhojen elä-     hänellä olisi ollut oikeus, jos eläke olisi alun-
4022:  kejärjestelmien mukaiset eläkkeethän otetaan      perin ollut valtion eläkelain mukainen.
4023:  kansaneläkkeen suuruutta laskettaessa kokonai-       Kyseessä olevan asian yhteydessä ei eläke-
4024:  suudessaan tulona huomioon, kun taas esimer-      lainsäädännössä ole ilmennyt korjausta edellyt-
4025:  kiksi valtion eläkelain mukaisista eläkkeistä     täviä puutteita.
4026:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1981
4027: 
4028:                                                                     Ministeri Pirkko Työlä;tirvi
4029: 4                                            1981 vp.
4030: 
4031: 
4032: 
4033: 
4034:                            Till Riksdagens Herr Talman
4035: 
4036:    I det syfte 37 § 1. mom. riksdagsordningen          Den 11 november 1977 ansökte Lehtikan-
4037: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-          kare · på nytt om att hans pension måtte om-
4038: velse av den 10 april 1981 till vederbörande        räknas enligt lagen om staterts pensiöher, men
4039: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      stat&kontoret upptog inte hans ansökan tili be-
4040: jande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen m.fl.       handling, eftersom i ärendet redan en gång
4041: ställda spörsmål nr 223:                            fattats beslut som vunnit laga kraft . .Efter det
4042:                                                     att Lehtikankare vid statskontorets rättelse-
4043:           Är Regeringen medveten om att gäl-        nämnd besvärat sig över statskontorets beslut
4044:        lande lagstiftning kan leda till åter-       förkastade nämnden 11. 10. 1978 kravet på
4045:        indrivning på ovan relaterat sätt, och       rättelse då Lehtikankares gamla pension 1. 1.
4046:        om så är fallet,                             196 7 var fördelaktigare än en pension enligt
4047:           vilka lagstiftningsåtgärder eller andra   lagen om 'Statens pensioner. Efter det att Leh-
4048:        åtgärder ämnar Regeringen vidta för          tikankare anfört besvär över rättelsenämndens
4049:        att rätta tili de orättvisor som redan       beslut hos högsta förvaltningsdomstolen för-
4050:        inträffat och förhindra uppkomsten av        kastade denna genom sitt beslut 15. 3. 1979
4051:        nya?                                         statskontorets och rättelsenä:mndens beslut
4052:                                                     samt returnerade ärendet till statskontoret för
4053:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ny beredning.
4054: samt anföra följande:                                  I högsta förvaltningsdomstolens beslutsmoti-
4055:    Statskontoret beviljade 15. 2. 1964 åt den       vering sägs bl.a. att statskontoret och rättelse-
4056: i spörsmålets motivering nä:mnda personen,          nämnden "vid jämförelsen av ,pensionernas stor-
4057: pensionär Aarne Lehtikankare, pension i enlig-      lek inte beträffande pensionen enligt lagen om
4058: het med förordningen om .statens arbetares          statens pensioner hade beaktat den komplette-
4059: pensioner (3 31 160 ) . Efter det att lagen om      ringsdel som avses i 12 § 6 mom. sagda lag.
4060: statens pensioner ( 280166) trätt i kraft den       Vid jämförelse av ifrågavarande pensioners
4061: 1 januari ansökte Lehtikankare hos statskonto-      storlek borde dock ovan nämnda komplette-
4062: ret 20. 3. 1967 om att hans pension skulle          ringsdel ha beaktats varvid en åt Lehtikankare
4063: omräknas enligt lagen om statens pensioner,         beviljad pension enligt lagen om statens pen-
4064: eftersom den enligt hans uppfattning skulle         sioner hade blivit större än den som bevilja-
4065: bli fördelaktigare än den gamla statliga pen-       des 1. 1. 1967".
4066: sionen. Statskontoret förkastade Leht1kankares         Efter högsta förvaltningsdomstolens ovan
4067: ansökan, eftersom Lehtikankares gamla pen-          nämnda beslut erbjöd statskontoret genom sitt
4068: sion 1. 1. 1967, dvs. den dag lagen om sta-         beslut 11. 9. 1979 ännu en möjlighet åt Lehti-
4069: tens pensioner trädde i .kraft, var större än       kankare att välja mellan statens gamla och
4070: pensionen enligt sagda lag. Den pension som         nya pensionssystem. Samtidigt meddelade stats-
4071: utbetalats åt Lehtikankare enligt det gamla         kontoret att den pension som utbetalats åt
4072: pensionssystemet jämfördes uttryckligen med         Lehtikankare enligt det gamla pensionssystemet
4073: motsvarande pension enligt lagen om statens         fortfarande var större än pensionen enligt la-
4074: pensioner. Vid jämförelsen beaktades inte och       gen om statens pensioner, och Lehtikankare
4075: det var inte heller möjligt att beakta den ver-     meddelades att ifall han fortfarande önskade få
4076: kan en omräkning av pensionen enligt lagen          sin pension omrä:knad tili en pension enligt
4077: om statens pensioner skulle ha på :t.ex. Lehti-     lagen om statens pensioner skulle av honom
4078: kankares folkpensionsförmåner.                      återkrävas det belopp, dvs. 15 232 mk, som
4079:                                              N:o 223                                               5
4080: 
4081: betalats för mycket i form av pension enligt       helhet som inkomster vid fastställandet av
4082: det gamla sys·temet. Alltså kom kravet på          folkpensionens storlek, då däremot en del av
4083: åte1betalning inte alls som någon överraskning     t.ex. pensionerna enligt lagen om statens pen-
4084: för Lehtikankare. Då Lehtikankare fortfarande      sioner på samma sätt som beträffande övriga
4085: valde att få pension enligt lagen om statens       nu gällande arbetspensioner utgör en s.k. prio-
4086: pensioner ändrade statskontoret genom sitt be-     riterad inkomst, som inte beaktas vid faststäl-
4087: slut 13. 11. 1979 Lehtikankares pension i en-      landet av folkpensionens storlek. Som en följd
4088: lighet med lagen om statens pensioner. Vid         av ovan nämnda beslut angående omräkning
4089: omräknandet konstaterades att åt Lehtikanka-       av Lehtikankares pension har Folkpensionsan-
4090: re redan enligt ·statens gamla pensionssystem      stalten upptagit hans pensionsärende tili ny
4091: utbetalats 15 232 mark mera i pension än           behandling och genom sitt beslut 4. 5. 1981
4092: vad som varit fallet ifall lagen om statens        beviljat Lehtikankare retroaktiv folkpension til1
4093: pensioner skulle ha tiliämpats under motsvaran-    ett sammanlagt helopp av 32 616 mark. Så-
4094: de tid. Lehtikankare besvärade sig över stats-     lunda fick Lehtikankare tili slut märkhart stör-
4095: kontorets beslut av den 13. 11. 1979 hos högs-     re pensionsinkomster än vad som återkrävs av
4096: ta förvaltningsdomstolen tili den del beslutet     honom och ärendets slutliga lösning kan anses
4097: gällde krav om återbetalning av den utbetala-      vara skälig för hans del. Om återkrav inte
4098: de pensionen. Högsta förvaltningsdomstolen         skulle ha skett i ifrågavarande fall skulle Lehti-
4099: ansåg i sitt beslut 18. 12. 1980, att det inte     kankare ha fått behålla den åt honom redan
4100: förelåg skäl att ändra statskontorets beslut i     enligt det gamla systemet uthetalade pensio-
4101: ärendet.                                           nen, som var större än pensionen enligt lagen
4102:     Såsom framgått av det ovan sagda var Leh-      om statens ,pensioner, trots att han efter pen-
4103:  tikankares pension enligt lagen om statens pen-   sionens omräkning fick folkpensionssystemets
4104: sioner inte i sig större än motsvarande pen-       förmåner i den form som han hade haft rätt
4105: sion enligt det gamla systemet. Fördelarna vid     tili om pensionen ursprungligen hade heräknats
4106: en omräkning av pensionen uppträdde först          enligt lagen om statens pensioner.
4107: då man räknade med dess verkan på Lehti-              I anslutning tili ifrågavarande ärende har
4108:  kankares folkpension. Alla pensioner enligt det   det inte uppdagats sådana hrister i pensions-
4109: s.k. gamla pensionssystemet beaktas ju i sin       lagstiftningen som skulle förutsätta ändring.
4110:      Helsingforsden 21 maj 1981
4111: 
4112:                                                                     Minister   Pirkko Työtäjärvi
4113: 
4114: 
4115: 
4116: 
4117: 0881006083
4118:                                                              1981 vp.
4119: 
4120: Kirjallinen kysymys n:o 224
4121: 
4122: 
4123: 
4124: 
4125:                                                Lattula: Perhepoliittisten verovähennysten kehittämisestä
4126: 
4127: 
4128:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4129: 
4130:    Nuoripari saattaa joutua hyvin usein elämään                      - lapsiperheille on taattava sellainen perus-
4131: eläkeläiseen verrattuna taloudellisesti hyvin ah-                 toimeentulo, että lasten fyysinen ja henkinen
4132: taalla. Sitä osoittaa mm. seuraava vuodelta                       kehitys on toimeentulon puolesta turvattu,
4133: 1980 oleva laskelma tositilanteesta:                                 - lapsilisien korotuksen on vastattava puol-
4134:                                                                   ta lapsen aiheuttamista laskennallisista kustan-
4135:  (vuoden 1980 alku)                                               nuksista,
4136: työssä käyvä nuoripari, lapset 3 ja 5 vuotta                         - kaikkien lasten hoito kotona !-vuotiaaksi
4137: miehen palkka ........... . 3 000 mk/kk                           ja tarvittaessa sitä vanhemmaksikin on mah-
4138: vaimon palkka ........... . 2 000                                 dollistettava siten, että sairausvakuutusvaroilla
4139:                                                          "        kustannettavan paikallisen äitiysloman pituu-
4140: yhteensä ................. .                    5 000
4141:                                                          "        deksi säädetään 13 kuukautta, josta yksi kuu-
4142: verot (1979) ............ .                     1 288             kausi on ennen synnytystä ja 12 synnytyksen
4143:                                                          "        jälkeen,
4144:   nettoansiot . . .......... .                  3 712
4145:   lapsilisät ............... .                    183    "           - lasten kotihoidon tukeminen on toteu-
4146:                                                          "        tettava kaikille alle 3-vuotiaille lapsille,
4147:   asumistuki ............. .                      100
4148:                                                          "           - äitiysloma olisi voitava jakaa varsinaiseen
4149: käytettävissä                                   3 995             synnytyslomaan, joka olisi kuukausi ennen syn-
4150:                                                          "        nytystä ja kuusi kuukautta synnytyksen jäl-
4151:    työmenot .............. .                     300              keen, sekä sen jälkeiseen kuuden kuukauden
4152:    päivähoito kunn. . ...... .                   450              vanhempainlomaan tai hoitolomaan, jonka voisi
4153:    muut lapsista aiheutuneet                             "        tarvittaessa pitää myös isä äidin suostumuk-
4154:    menot ................ .                      600              sella,
4155:    vuokra ................ .                     850                 - kodinperustamislainat on otettava uudel-
4156:                                                          "        leen käyttöön niin suurina, että niillä on to-
4157: nuorenparin käytettävissä muu-
4158:   hun kuin asumiseen ..... .                    1 795 mk/kk       dellista merkitystä nuoren parin kodinperusta-
4159:                                                                   miskustannusten helpottamisessa,
4160: kansaneläkeläispariskunta                                            - kotona tehdyn työn taloudellinen arvo on
4161: eläke = 2 x kansaneläke                         1 604 mk/kk       määritettävä ja sisällytettävä kansantulolaskel-
4162: asumistuki ............... .                     387              miin ja käytettävä perusteena laskettaessa per-
4163:                                                          "        heenemännän sosiaali- ja eläketurvaa,
4164: yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . .    1 991                - lastenhoitoon käytetyt kotona tehdyt työ-
4165:                                                          "
4166:                                                                   vuodet on voitava laskea työeläkkeeseen.
4167:    vuokra . . . . . . . . . . . . . . . . .      550
4168:                                                                      Verotusjärjestelmässämme ei sanottavasti
4169: pariskunnalla käytettävissä muu-                                  oteta huomioon lasten hoidosta aiheutuvia kus-
4170:   hun kuin asumiseen . . . . . .                1 441 mk/kk       tannuksia, ja nekin vähennykset, jotka tulo-
4171:                                                                   ja varallisuusverolakiin sisältyvät, ovat lähinnä
4172:    Perhepolitiikan lähtökohtana on pidettävä                      laskennallisia eivätkä pohjaudu todellisiin per-
4173: sitä, ettei perheen perustamisen tulisi saattaa                   hekustannuksiin. Kokoomus on useissa yhteyk-
4174: sen jäseniä muuta väestöä taloudellisesti huo-                    sissä korostanut, että perhepolitiikkaa voidaan
4175: nompaan asemaan ja siten estää avioitumista                       edistää myös verotuksellisin keinoin. Laskelmat
4176: ja lasten hankkimista. Siksi Kokoomuksen mie-                     osoittavat, että lapsiperheiden marginaalivero-
4177: lestä mm.:                                                        tuksessa on verrattain vähän vaihteluja ja että
4178: 0881005740
4179: 2                                            1981 vp.
4180: 
4181: verohelpotukset tuntulSlvat jo alhaisissa tulo-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4182: luokissa. Tuloverotuksessa tulisi myöntää vä-       vaksi seuraavan kysymyksen:
4183: hennyksiä alaikäisten lasten huollosta aiheutu-
4184: vien menojen perusteella. Erikseen Kokoomus                   Miten Hallitus aikoo kehittää tulo-
4185: on esittänyt kotiapulaisen palkan ja siihen                ja varallisuusverolain ns. perhepoliitti-
4186: liittyvien sosiaaliturvamaksujen saattamista vä-           sia vähennyksiä ja helpottaa nimen-
4187: hennyskelpoisiksi tuloverotuksessa. Vähennys-              omaan nuorten parien taloudellista ti-
4188: menetelmän avulla voidaan ottaa huomioon                   lannetta, sekä
4189: verovelvollisen veronmaksukyky ja olosuhteet                  aikooko Hallitus antaa esityksen ko-
4190: samaan tuloryhmään kuuluviin verrattuna.                   tiapulaisen kohtuullisen palkan ja sosiaa-
4191:     Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-          liturvamaksujen saattamiseksi vähennys-
4192: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän               kelpoisiksi tuloverotuksessa?
4193: 
4194:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1981
4195: 
4196:                                            Eero Lattula
4197:                                               N:o 224                                                3
4198: 
4199: 
4200: 
4201: 
4202:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4203: 
4204:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa     tulevina vuosina joudutaan myös veropolitiikan
4205: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suunnittelussa noudattamaan suurta pidätty-
4206: olette 10 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn           vyyttä. Verotuksen yleiseen keventämiseen ei
4207: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lähivuosina ole mahdollisuuksia. Näissä olo-
4208: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        suhteissa on tarkasti harkittava, millä tavoin
4209: edustaja Lattulan näin kuuluvasta kirjallisesta      esimerkiksi tuloverotuksen inflaatiotarkistuk-
4210: kysymyksestä n:o 224:                                set ja muut mahdolliset verotuksen muutokset
4211:                                                      suhteutetaan toisiinsa. Kuitenkin tässäkin ta-
4212:           Miten Hallitus aikoo kehittää tulo-        loudellisessa tilanteessa tulee valtion menota-
4213:        ja varallisuusverolain ns. perhepoliitti-     louden yhtenä keskeisenä painopistealueena ole-
4214:        sia vähennyksiä ja helpottaa nimen-           maan perhepolitiikka ja lapsiperheiden talou-
4215:        omaan nuorten parien taloudellista ti-        dellisen aseman kohentaminen. Tähän pyritään
4216:        lannetta, sekä                                käytettävissä olevien taloudellisten voimavaro-
4217:           aikooko Hallitus antaa esityksen ko-       jen mukaan myös verotuksen keinoin laajen-
4218:        tiapulaisen kohtuullisen palkan ja sosiaa-    tamalla perhepoliittisia vähennyksiä tulo- ja
4219:        liturvamaksujen saattamiseksi vähennys-       varallisuusverotuksessa.
4220:        kelpoisiksi tuloverotuksessa?                     Verotuksen toimittamisen kannalta tosittei-
4221:                                                      siin tai erillisiin selvityksiin perustuva palkka-
4222:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ja sosiaaliturvakulujen vähennysoikeus kotita·
4223: vasti seuraavaa:                                     loustyönantajan verotuksessa johtaisi verotuk-
4224:    Tulo- ja varallisuusverolain inflaatiotarkistus   sen monimutkaistumiseen. Tämä on ristiriidas-
4225: on tehty vuosittain asteikkoihin ja keskeisim-       sa mm. eduskunnan usein korostaman pyrki-
4226: piin vähennyksiin. Tässä yhteydessä on erityis-      myksen kanssa päästä hallinnollisesti mahdolli-
4227: tä huomiota kiinnitetty lapsiperheisiin muun         simman yksinkertaiseen uudistukseen. Vähen-
4228: muassa korottamalla lapsiperheille myönnettä-        nysoikeus pitäisi näin ollen toteuttaa mahdol-
4229: viä vähennyksiä enemmän kuin mitä inflaatio-         lisimman kaavamaisin perustein. Tositteisiin
4230: tarkistusperuste on edellyttänyt. Niinpä kulu-       tai erillisiin selvityksiin perustuvan vähennyk-
4231: van vuoden veroperusteissa tehtiin huoltaja-         sen puolesta puhuu mm. kotitaloustyöntekijän
4232: vähennykseen selvästi inflaatiotarkistusta suu-      sosiaalisen ja taloudellisen aseman turvaami-
4233: rempi korotus ja samalla porrastettiin tämä          nen, kuten esimerkiksi eläkeoikeuden toteutu-
4234: vähennys lasten lukumäärän mukaan nouse-             minen sekä minimipalkka- ja työaikalain sää-
4235: vaksi.                                               dösten valmistuminen. Hallitus katsoo, että
4236:    Valtiontalouden liikkumavaran kaventuessa         asian edelleen selvittämiseen on aihetta.
4237:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1981
4238: 
4239:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
4240: 4                                           1981 vp.
4241: 
4242: 
4243: 
4244: 
4245:                           Tili Riksdagens Herr Talman
4246: 
4247:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       återhållsamhet iakttas även vid planeringen
4248: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      av skattepolitiken. Under de närmaste åren
4249: av den 10 april 1981 tili vederbörande med-        föreligger inte möjlighet tili en allmän lindring
4250: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    av beskattningen. Under dessa omständigheter
4251: av riksdagsman Lattula undertecknade spörs-        måste man noga överväga hur exempelvis in-
4252: mål nr 224:                                        flationskorrigeringen av inkomstbeskattningen
4253:                                                    och övriga möjliga ändringar i beskattningen
4254:           Hur ämnar Regeringen utveckla de         ställs i relation tili varandra. Även i detta
4255:        s.k. familjepolitiska avdragen i lagen      ekonomiska läge kommer dock ett av tyngd-
4256:        om skatt på inkomst och förmögenhet         punktsområdena i statens utgiftsekonomi att
4257:        och underlätta den ekonomiska situatio-     vara familjepolitiken och förbättrandet av barn-
4258:        nen uttryckligen för unga familjer, samt    familjernas ekonomiska ställning. Tili detta
4259:           ämnar Regeringen avge en proposi-        strävar man så långt disponibla ekonomiska
4260:        tion, enligt viiken skälig lön och sodal-   resurser medger även genom beskattningsmäs-
4261:        skyddsavgifter för hembiträde skulle        siga åtgärder, genom att utvidga de familje-
4262:        göras avdragsgilla vid inkomstbeskatt-      politiska avdragen i inkomst- och förmögen-
4263:        ningen?                                     hetsbeska ttningen.
4264:                                                       Ifråga om verkställandet av beskattningen
4265:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skulle en på verifikat ellet särskilda utredningar
4266: samt anföra följande:                              baserad avdragsrätt för löne- och socialskydds-
4267:    En inflationskorrigering av lagen om skatt      kostnader vid beskattningen av hemarbetsgiva-
4268: på inkomst och förmögenhet har årligen gjorts      re leda tili att beskattningsförfarandet kompli-
4269: i avseende på tabellerna och de mest centrala      ceras. Detta står i konflikt med bl. a. den av
4270: avdragen. I detta sammanhang har särskild          riksdagen ofta betonade strävan att nå en i
4271: uppmärksamhet fästs vid barnfamiljerna, bl. a.     administrativt hänseende möjligast enkel re-
4272: genom att höja de avdrag som beviljas barn-        form. Avdragsrätten borde sålunda förverkligas
4273: familjer snabbare än inflationskorrigerings-       på möjligast schematiska grunder. För avdrag
4274: gtunden hade förutsatt. Sålunda gjordes i          som baserar sig på verifikat eller särskild ut-
4275: skattegrunderna för innevarande år en höjning      redning talar bl. a. tryggandet av hemhushålls-
4276: av försörjaravdraget, som var tydligt större än    arbetares sodala och ekonomiska ställning, t.ex.
4277: inflationskorrigeringen, och samtidigt grade-      förverkligandet av pensionsrätten, samt utar-
4278: rades detta avdrag så, att det stiger beroende     betandet av minimilöne- och arbetstidslagstift-
4279: på barnens antal.                                  ningen. Regeringen anser att det finns orsak
4280:    Då spelrummet inom statshushållningen un-       att utreda ärendet vidare.
4281: der de närmaste åren minskas måste en stor
4282:      Helsingfors den 19 maj 1981
4283: 
4284:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
4285:                                              1981 vp.
4286: 
4287: Kirjallinen kysymys n:o 225
4288: 
4289: 
4290: 
4291: 
4292:                                  Tikka: Mahdollisten levottomuuksien kuvaamisesta poliisien toi-
4293:                                     mesta Kotkassa
4294: 
4295: 
4296:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4297: 
4298:    Kotkassa järjestettiin 9 päivänä huhtikuuta      varustettuja poliiseja. Vaikka levottomuuksia
4299: 1981 lähes koko SAK-laisen työntekijäkunnan         olisikin sattunut, ei valokuvien todistusvoima
4300: työtaistelu lakossa olevien Onni Vilkas Osake-      tapahtumien kulusta ole riidaton. Siksi paikka-
4301: yhtiön autonkuljettajien tukemiseksi. Työtais-      kunnalla onkin herännyt epäilyksiä siitä, että
4302: telu oli rauhallinen eikä sen aikana tiettävästi    poliisin tarkoituksena on yksinkertaisesti ollut
4303: tapahtunut mitään erikoisia rauhattomuuksia.        tallentaa filmille mahdollisiin mielenosoituksiin
4304:    Poliisi oli ennakolta varautunut siihen, että    osallistuvien henkilöiden henkilöllisyys.
4305: Kotkan linja-autoasemalla voisi syntyä rauhat-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
4306: tomuuksia. Poliisiautot olivat paikalla aamusta     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
4307: alkaen ja koko päivän ajan alueella liikkui         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4308: myös siviilipukuisia poliiseja. Lehtitietojen mu-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4309: kaan näiden siviilipukuisten poliisien joukossa
4310: oli ainakin kaksi, jotka olivat aseistetut toden-             Kenen toimesta ja miksi on tehty
4311: näköisesti filmillä varustetuilla kameroilla.              päätös siitä, että Kotkan linja-autoase-
4312:    Poliisin varautuminen ennalta mahdollisiin              man mahdollisia levottomuuksia pyri-
4313: levottomuuksiin on tietysti sinänsä ymmärret-              tään poliisin toimesta ehkäisemään myös
4314: tävää. Sen sijaan on vaikea ymmärtää sitä,                 valokuvausta hyväksi käyttäen?
4315: miksi paikalle oli komennettu myös kameroilla
4316:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1981
4317: 
4318:                                            Seppo Tikka
4319: 
4320: 
4321: 
4322: 
4323: 0881006371
4324: 2                                             1981 vp.
4325: 
4326: 
4327: 
4328: 
4329:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4330: 
4331:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ennen Kotkan kaupungissa maaliskuussa
4332: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       1981 alkaneen Onni Vilkas Oy:n palvelukses-
4333: olette 10 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn          sa olevien autonkuljettajien lakon sovintoneu-
4334: kirjeenne n:o 776 ohella lähettänyt valtioneu-      vottelujen vauhdittamiseksi 9. 4. 1981 järjestet-
4335: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     tyä tukilakkoa poliisin tietoon tulivat eräiden
4336: jäljennöksen kansanedustaja Seppo Tikan kir-        henkilöiden aikeet mahdollisten järjestyshäiriöi-
4337: jallisesta kysymyksestä n:o 225, jossa tiedus-      den aikaansaamisesta ja yhtiön linja-autoliiken-
4338: tellaan:                                            teen väkivaltaisesta pysäyttämisestä. Yleisteh-
4339:                                                     tävänsä mukaisesti poliisi tämän vuoksi kohotti
4340:           Kenen toimesta ja miksi on tehty          valmiuksiaan järjestyspoliisipartioinnin sekä
4341:        päätös siitä, että Kotkan linja-autoase-     teknisen rikostutkinnan osalta.
4342:        m'<ln mahdollisia levottomuuksia pyri-           Asiaa koskeva päätös on tehty Kymen lää-
4343:        tään poliisin toimesta ehkäisemään myös      ninhallituksen poliisitarkastajan ja Kotkan po-
4344:        valokuvausta hyväksi käyttäen?               liisilaitoksen poliisimestarin käymissä neuvotte-
4345:                                                     luissa ja yksityiskohtaisista toimenpiteistä on
4346:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sovittu Kotkan poliisilaitoksen päällystön neu-
4347: vasti seuraavaa:                                    vottelussa. Kameroilla varustettujen poliisien
4348:    Poliisin tehtävänä on yleisen järjestyksen ja    ensisijaisena tehtävänä on ollut ennakolta estää
4349: turvallisuuden säilyttäminen. Poliisin tulee toi-   järjestyshäiriöiden syntyminen ja toisaalta tal-
4350: minnassaan kiinnittää erityistä huomiota järjes-    lentaa mahdolliset poliisitapahtumat.
4351: tyshäiriöiden, rikollisuuden, tapaturmien ja on-
4352: nettomuuksien ennakolta ehkäisemiseen.
4353:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1981
4354: 
4355:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
4356:                                             N:o 225                                              3
4357: 
4358: 
4359: 
4360: 
4361:                           Tili Riksdagens Herr Talman
4362: 
4363:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Före den stödstrejk som anordnades 9. 4.
4364: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     1981 för att påskynda förlikningsförhandlingar-
4365: nr 776 av den 10 april 1981 tili vederbörande     na i den strejk som chaufförerna vid Onni
4366: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    Vilkas Ab inledde i mars 1981 fick polisen
4367: jande av riksdagsman Seppo Tikka underteck-       kännedom om vissa personers avsikt att even-
4368: nade spörsmål nr 225:                             tuellt störa ordningen och med våld stoppa
4369:                                                   bolagets busstrafik. I enlighet med sin all-
4370:           På uppdrag av vem och varför har        männa uppgift skärpte polisen därför bered-
4371:        man beslutit att polisen, för att före-    skapen genom ordningspolis-patrullering och
4372:        bygga eventuella oroligheter på bussta-    teknisk brottsundersökning.
4373:        tionen i Kotka, även kan begagna sig          Beslutet har fattats vid förhandlingar mellan
4374:        av fotografering?                          polisinspektören vid länsstyrelsen i Kymmene
4375:                                                   ]än och polismästaren vid polisinrättningen i
4376:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Kotka. Beslut om enskilda åtgärder har fattats
4377: samt anföra följande:                             vid överläggningar som befälet vid polisinrätt-
4378:   Polisens uppgift är att upprätthålla allmän     ningen i Kotka haft. De kameraförsedda poli-
4379: ordning och säkerhet. Polisen skall i sin verk-   sernas uppgift har i första hand varit att
4380: samhet fästa särskild uppmärksamhet vid före-     förebygga störningar i ordningen och i andra
4381: byggandet av brottslighet, olycksfall, olyckor    hand att dokumentera eventuella polisinter-
4382: och störning av ordningen.                        mezzon.
4383:      Helsingfors den 21 maj 1981
4384: 
4385:                                                   Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
4386:                                               1981 vp.
4387: 
4388: Kirjallinen kysymys n:o 226
4389: 
4390: 
4391: 
4392: 
4393:                                   Juntumaa ym.: Hivena1netutkimukse:n suorittamisedelly;t;yste:n pa-
4394:                                      rantamisesta
4395: 
4396: 
4397:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4398: 
4399:     Viime aikoina on lääketieteellinen tutkimus      Tutkimus maksaa 600 Suomen markkaa. Kun
4400: pystynyt osoittamaan yhteyden e1imis1tön hiven-       tutkimuskuluja ei korvata sairausvatkuutusvaröis~
4401: ailnepitoisuuden sekä määrät:tyjen sairauksien       ,ta, on selvää, että vain harvo11la on mahdolli-
4402: väHllä. Hivenaineiden puutostiloja torjumalla        suus kyseisen tutkimuksen suorituttamiseen.
4403: on pystytty mm. parantamaan Teumaa. Eräi!Ssä             Myös Suomessa on useita spektrianalyysi1ait-
4404: ulkomailla .tehdyis!Sä itutkimulksissa on myös to-   .tdta, mutta niitä ei ainakaan toistal!Seksi rue
4405: detJtu yhteys määräuyjen hivenaineiden alhai-        ikäy:tetty hiv,enainetutlkimuiksiin.
4406: sen pitol!Suuden ja syöpäsairauksien välillä.            Kun v-aikuttaa Hmeiseltä, että ravinnon hi-
4407:     Suomessa kaiik.kien hivenaineiden saanti         venainepitoisuutta parantamalla voitaisiin en-
4408: luonnolHs:ta tietä navintoaineiden ·kautta ei ole    nahaehkäistä monia !kans·antauteja, olisi mieles-
4409: turvattu. Tilanne on viime vuosina pahentunut,       tämme ryhdyHävä toimenpiteisiin hivenainetut-
4410: !kun käyttöön on otettu voimaperäisiä viljelys-      kimusten suorittamisedellytys,ten parantami-
4411: menetelmiä ja !keinolannoitus, mikä edistää          ,sek·si.
4412: maaperän ravinneköyhyyttä.           Hivenaineiden       Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
4413: saanti pitäisi kuitenkin turvata joko tehosta-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla· esitämme
4414: malla hivenalnelannoiil:usta tai huolehtimalla       kunnioitJtaen valtioneuvoston asianomai,sen jä,se-
4415: muulla tavoin ravinnon hivenainepitoisuudesta.       nen vastattavaksi seuraavan kysymy~ksen:
4416:     Elimistön. hivenainepitoisuuden ·seuranta on
4417: tällä hetkellä val'sin vaikeaa, koska tarkat mää-              Mihin toimenpitdsiin Hallitus aikoo
4418:  rity,smenete1mät ovat puuHuneet tai ne tulevat             ryhtyä spektrianaiyysillä suoritetun hi-
4419: potilaalle hyvin kalliiksi. Suomessa ainakin eräs           venainetu;tkimuksen     suor1ttamisedelly-
4420: lääkäri suorittaa hivenainetutkimuksia ottamaJ-             tysten parantamiseksi maassamme •ja
4421: la potilailta verinäy.tteet ja turkituttamaHa ne            mainiltun !tutkimuks-en saattamiseksi sai-
4422: Länsi-Saksassa ns. speJktrianalyysimenetelmällä.            rausvakuutuskorvauksen piiriin?
4423:       Helsingissä 10 päivänä huhtrkuuta 1981
4424: 
4425:          Anll:ero Juntumaa          Erkiki Korhonen             Pentti Poutaneo
4426:          Eero Lattula               Jorma Fred                  Liisa Jaakonsaari
4427:          Sauli Hautala              Urho Pohto                  Väinö Rautiainen
4428:          Esko Almgren               Vdk:ko Pihlajamäki          Jaakko Itälä
4429:          Olavi Ronkainen            Helge Sa·arikoski           Juhani Saukkonen
4430:                        Mauno Manninen            J. Juhani Kortesalmi
4431: 
4432: 
4433: 
4434: 
4435: 088100563M
4436: 2                                             1981 vp.
4437: 
4438: 
4439: 
4440: 
4441:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4442: 
4443:    Valtiopäiväjärjesty~sen 37 §:n 1 momentissa       Vaikka maassamme saattaa esiintyä alueellisia
4444: mainitussa :tat'.kioituk!sessa Te, Herra Puhemies,   eroja maaperän hivenainepitoisuuksissa, sisältää
4445: olette 10 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn           normaali ravinrto ikuitenkin aina hivenaineita.
4446: kirjeenne ohella :toimittanut valtioneuvoston        Tästä syystä, ennen kuin kysymyksessä tarkoi~
4447: asianomaiselle jäsenelle jäljennök!sen kansan-       tetJtua ~spektrianalyysiä voidaan käyttää sairauk-
4448: edustaja Juntumaan ym. näin kuuluvasta kirjal-       sien toteamheen, tulee tutkimuksen käyttökel-
4449: lisesta kysymyiksestä n:o 226:                       poisuus ja luotettavuus tieteellisesti osoiittaa.
4450:                                                      Tätä on luonnollisesti pidettävä edellyty:ksenä
4451:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       myös mainitun laboratoriotutkimuksen kusmn-
4452:        ryhtyä .spektrianalyysillä ~suoritetun hi-    nusten lrorvaamiselle sairausva:kuutusvaroista.
4453:        venainetu:clcimu~sen    suor.ittamisedelly-       Sosiaali- ja terveysmini'Steriön alaisuudessa
4454:        tysten parantamiseksi maassamme ja             toimiva Kansanterveyslaboratorio seuraa kan-
4455:        mainitun !tutlkimuksen saattamiseksi sai-     sainvälistä laboratoriomenetelmien kehitystä ja
4456:        rausva!kuutuslrorvauksen piiriin?             lääketieteellistä tutkimusta. Tämä seuranta ei
4457:                                                      ole tuonut esiin tutkimuksia, joilla asianmu-
4458:   Vastauksena kysymykseen esitän !kunnioitta-        kaisesti olisi selvitetty spektrianalyysin käyttö-
4459: vasti seuraavaa:                                      kelpoisuutta syöpä-, reuma· tai sydän- ja veri-
4460:   Hiv,enaineitten merkitys eri sairauksien hoi-      suonisairauksien diagnostiikassa. Tästä syystä
4461: dossa on toistaiseksi v:arsin niukasti ;tunnettu.    spektrianalyysin mainonta ja käyttö kyseisten sai-
4462: Tilanteissa, joissa sairauden johdosta ravitse-       rauksien diagnostiikassa on tässä vaiheessa ar-
4463: mus joudutaan antamaan potilaalle kokonaan           veluttavaa. Lisäksi on syytä todeta, että ter-
4464: keinotekoisesti ~suoraan verisuonistoon, on saatu     veydenhuoltoa valvovan viranomaisen, lääkin-
4465: viitteitä tiettyjen hivenainemuutosten aiheutta-      töhallituksen, .tietoon on saatettu hivenainetut-
4466: mista oireista. Esimerldksi sinkki, kupari, man-      kimusten suorittamisesta ja markkinoimisesta
4467: gaani ja kromi saattavat tällaisissa tilanteissa     seikkoja, joiden johdosta paraikaa selvitetään
4468: hoidon jatkuessa pitkään aiheuttaa ,tiettyjä iho-     antavatko ne mahdollisesti aihetta joihinkin
4469: ja hiusmuutoksia, po~klkeavia verisolulöydöksiä       laboratorioihin tai amma:tinharjohtajiin kohdis-
4470: ja muuttuneen ookerinsietokyvyn. Nämä muu-            tuviin ,toimenpiteisiin.
4471: tokset fimaantuvat vasta viikkoja tai kuukausia          Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja ter-
4472: hivenainevapaata ravitsemusohjelmaa saaville          veysministeriö ei pidä tässä vaiheessa tarkoi-
4473: potilaille. Sen sijaan tällä hetkellä ei ole mi-      tuksenmukaisena spektrianalyysillä suoritettujen
4474: tään luotettavaa, kriittiseen tutkimukseen pe-        hivenainetutkimusten       suorittamisedellytysten
4475: rustuvaa :tietoa normaa:liravitsemusta saavien        parantamista, mutta seuraa tiiviisti hivenaine-
4476: potilaiden ja kansantautien välisistä suhteista.      tutkimusrintamalla tapahtuvaa kehitystä.
4477:       Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1981
4478: 
4479:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
4480:                                                 N:o 226                                               3
4481: 
4482: 
4483: 
4484: 
4485:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4486: 
4487:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordninget~         spårämneshalt innehåller dock den normala
4488: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              födan alltid spårämnen. Av denna anledning
4489: velse av den 10 april 1981 tili vederbörande           bör :man vetenskapligt påvisa den i begäran
4490: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         om utlåtande avsedda spektrumanalysens an-
4491: jande av riksdagsman Juntumaa m. fl. ställda           vändbarhet och tiliförHtlighet innan undersök-
4492: spörsmål nr 226:                                       ningen kan användas för konstaterande av
4493:                                                        sjukdomar. Detta bör självfallet även anses
4494:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen             utgöra en förutsättning för att kostnaderna
4495:         vidta för att förbättra möjligheterna          för nämnda laboratorieundersökning skall er-
4496:         att i vårt land utföra spårämnesunder-         sättas med sjukförsäkringsmedel.
4497:         sökning genom spektrumanalys och för              Folkhälsolaboratoriet, som arbetar under
4498:         att sagda undersökning skall omfattas          social- och hälsovårdsministeriet, följer med
4499:         av systemet med sjukförsäkringsersätt-         utvecklingen av internationella laboratorieme-
4500:         ning?                                          toder och medicinsk forskning. Denna uppfölj-
4501:                                                        ning har inte fört fram undersökningar, som
4502:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          på ett sakligt sätt skulle ha utrett spektrum-
4503: samt anföra följande:                                  analysens användbarhet vid cancer-, reuma-
4504:    Tilisvidare är kunskaperna om spårämnenas           eller hjärt- och kärlsjukdomars diagnostik. Av
4505: betydelse vid behandlingen av olika sjukdomar          denna anledning är det betänkligt att i detta
4506: synnerligen knappa. I situationer där man              skede göra reklam för och använda spektrum-
4507: p.g.a. sjukdomens art måste ge näringen åt             analys vid diagnostiseringen av ifrågavarande
4508: en patient helt och hållet på konstlad väg             sjukdomar. Vidare är det skäl att konstatera
4509: direkt i blodet har man fått antydningar om            att medicinalstyrelsen, som är den myndighet
4510: symptom förotsakade av vissa spårämnesrubb-            som övervakar hälsovården, fått kännedom om
4511: ningar. T.ex. kan zink, koppar, mangan och             sådana omständigheter beträffande utförande
4512: krom i dylika situationer och då vården pågår          och marknadsföring av spektrumanalys, som
4513: länge förorsaka ~vissa hud- ooh hårförändring-         föranlett att man som bäst utreder om dessa
4514: ar, avvikande blodkroppsfynd och förändrad             skaJI ge anledning tili åtgärder mot vissa la-
4515: sockertolerans. Dessa förändringar kommer tili         boratorier eller yrkesutövare.
4516: synes först efter veckor eller månader av·                Med anledning av vad som ovan anförts
4517: spårämneslös näring. Däremot finns det för             anser social- och hälsovårdsministeriet att det
4518: tillfället inga tillförlitliga, på kritisk forskning   inte i detta skede är ändamålsenligt att för-
4519: grundade uppgifter om förhållandet mellan              bättra förutsättningarna för utförande av spår-
4520: folksjukdomarna och patienter som erhåller             ämnesundersökningar med spektrumanalys, men
4521: normal näring. Trots att det i vårt land kan           ministeriet följer intensivt med utvecklingen
4522: förekomma regionala skillnader i jordmånens            inom spårämnesforskningen.
4523:       Helsingforsden 15 maj 1981
4524: 
4525:                                               Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Pe11ttilä
4526:                                                1981 vp.
4527: 
4528: Kirjallinen kysymys n:o 227
4529: 
4530: 
4531: 
4532: 
4533:                                    Kuoppa ym.: Terveydelle vaarallisten ammattien eläkeiän alen-
4534:                                       tamisesta
4535: 
4536: 
4537: 
4538: 
4539:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4540: 
4541:    Niin työntekijöiden käytännön kokemus                 Tilanne on luonnoton. Työläisestä riistetään
4542: kuin viime vuosina suoritetut tutkimukset             työvoiman rippeetkin. Terveytensä menettä-
4543: osoittavat, että nykyinen 65 vuoden yleinen           neenä, työn kuluttamana hänet lopulta sysä-
4544: eläkeikä on liian korkea erityisesti raskaissa,       tään syrjään. Eläkepäivistä ei tule ansaittua
4545: kuluttavissa ja terveydelle vaarallisissa amma-       levon ja virkistyksen aikaa.
4546: teissa.                                                  Eläkeiän porrastamisessa me voisimme käyt-
4547:    Työssä käyvien 45-64-vuotiaiden miesten            tää esimerkkinä Neuvostoliittoa, jossa työt on
4548: sairastavuus lisääntyy selvästi ammatin kulut-        jaettu niiden rasittavuuden ja terveydelle
4549: tavuuden kasvaessa. Siirryttäessä kevyimmästä         aiheuttaman vaaran mukaan kolmeen luokkaan.
4550: ammattiryhmästä raskaimpaan se kasvaa kak-            Ensimmäisessä eläkeikä on kymmenen ja toi-
4551: sin- jopa kolminkertaiseksi. Raskaissa amma-          sessa viisi vuotta alhaisempi kuin yleinen,
4552: teissa saavutetaan kevyiden ammattien sairas-         kolmannen luokan eläkeikä, joka .sekin on tun-
4553: tavuuden huippu 5-10 vuotta nuorempana.               tuvasti alempi kuin meillä: miehillä 60 ja nai-
4554:     Sosiaalivaliokunta on mietinnössään n:o 3/        silla 55 vuotta.
4555: 1981 vp. ottanut kantaa työaikaan. Valiokunnan           Meilläkin on pitkään puhuttu tarpeesta alen-
4556: mielestä tulisi työvoimapoliittisista syistä ly-      taa eläkeikää raskaissa ammateissa. Nyt olisi
4557: hentää päivittäistä ja elinikäistä ,työaikaa. Sa-     aika siirtyä puheista tekoihin. Sellaisia ammat-
4558: moin terveyspoliittiset syyt puoltavat erityises-     tialoja, joilla eläkeiän alentaminen on erityi-
4559: ti raskaissa ammateissa työskentelevien elin-         sen tarpeellista, ovat esimerkiksi eri alojen kol-
4560: ikäisen työajan lyhentämistä.                         mivuorotyöt, kaivos-, valimo-, laivanrakennu.s-,
4561:     Kuluttavissa    työolosuhteissa     työntekijät   metsä- ja rakennustyöt.
4562: eivät jaksa jatkaa työntekoaan eläkeikään saak-          Myös yleisen eläkeiän alentaminen on käy-
4563: ka. Esimerkiksi pitkäaikaisesti metalliteollisuu-     nyt yhä tarpeellisemmaksi työvauhdin kiris-
4564: den palveluksessa olevista työntekijöistä vain        tyessä ja työn kuluttavuuden lisääntyessä.
4565: noin kolmannes siirtyy työstään vanhuuseläk-             Eläkkeelle siirtyminen tulee tehdä vapaaeh-
4566: keelle. Kaksi kolmannesta joko hakeutuu ke-           toiseksi, niin että syntyy mahdollisuus siirtyä
4567: vyempiin töihin, siirtyy työkyvyttömyyseläk-          eläkkeelle ennen nykyistä 65 vuoden yleistä
4568:  keelle tai kuolee ennen eläkeikää. T akon teh-       eläkeikää. Eläkeikää alennettaessa on täysimää-
4569: tailla siirtyi vuosina 1972-79 vanhuuseläk-           räiseen työeläkkeeseen vaadittavien työvuosien
4570: keelle 39 työntekijää ja työkyvyttömyyseläk-          maaraa vastaavasti alennettava. Eläketurvan
4571:  keelle joutui samana ajanjaksona 122 työnte-         säilyminen on taattava myös siten, että alen-
4572:  kijää.                                               nettua eläkeikää sovelletaan sekä kansaneläke-
4573:     Mainituissa esimerkeissä, jotka ovat osoituk-     että työeläkejärjestelmässä.
4574:  sia yleisesti valHtsevasta tilanteesta, työkyvyt-        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
4575:  tömyyseläkkeestä on tullut ensisijainen eläke-       § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
4576:  muoto ja vanhuuseläkkeelle siirtymisestä mil-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
4577:  tei poikkeus.                                        raavan kysymyksen:
4578: 
4579: 0881005463
4580: 2                                         1981 vp.
4581: 
4582:         Milloin Hallitus aikoo määritellä ne             minen on kiireellisintä, antaakseen siltä
4583:      raskaat, kuluttavat ja terveydelle vaa-             pohjalta esitykset eläkelainsäädännön
4584:      ralliset ammatit, joissa eläkeiän alenta-           uudistamisesta?
4585:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1981
4586: 
4587:        Mikko Kuoppa                  E.-J. Tennilä                 Ensio Laine
4588:        Seppo Toiviainen              Marjatta Mattsson             Pentti Liedes
4589:        M.-L. Salminen                Sten Söderström               Pauli Puhakka
4590:                                                N:o 22/                                                   3
4591: 
4592: 
4593: 
4594: 
4595:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4596: 
4597:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          toon ja ammatin vaatimuksiin, ja toisaalta oli-
4598: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          si mahdollistettava, että eläkkeelle siirrytään
4599: mies, olette 10 päivänä huhtikuuta 1981 päi-          vähitellen päivittäistä, viikottaista tai vuotuis-
4600: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         ta työaikaa alentamalla. Eläkkeelle siirtymisen
4601: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          joustavuutta määritttäessä on luonnollisesti pi-
4602: kansanedustaja Mikko Kuopan ym. näin kuulu-           dettävä huolta siitä, että työssä pysyminen on
4603: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 227:             eläkkeen kannalta edullista. Tätäkään pyrki-
4604:                                                       mystä ei voida johtaa liian pitkälle, vaan kun
4605:           Milloin Hallitus aikoo määritellä ne        työnteon jatkaminen ei ole yhteiskunnan kan-
4606:        raskaat, kuluttavat ja terveydelle vaa-        nalta tarkoituksenmukaista, ei siihen saisi kor-
4607:        ralliset ammatit, joissa eläkeiän alenta-      keamman eläkkeen kautta yllyttää.
4608:        minen on kiireellisintä, antaakseen siltä         Näitä uudistamlstavoitteita ja liukuvaan elä-
4609:        pohjalta esitykset eläkelainsäädännön          keikään liittyviä muita kysymyksiä tutkimaan
4610:        uudistamisesta?                                valtioneuvosto asetti vuonna 1977 laajapohjai-
4611:                                                       sen eläkeikäkomitean, jonka tehtävänä on sel-
4612:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vittää ne eläkemuodot ja eläkkeen saamisen
4613: vasti seuraavaa:                                      edellytykset, joiden avulla on mahdollista olen-
4614:    Voimassa olevissa eläkejärjestelmissämme on        naisesti eläkemenoja lisäämättä tehdä eläkkeel-
4615: yleensä vanhuuseläke määritelty tietystä, kai-        lesiirtyminen eläkeikää lähestyvälle henkilölle
4616: kille samaksi määritellystä eläkeiästä. Kuiten-       nykyistä joustavammaksi ja hänen yksilölliset
4617: kin tiedetään, että henkilöt vanhenevat hyvin         eroavuutensa huomioon ottavaksi. Komitean
4618: yksilöllisesti ja kronologinen ikä ei tarvitse lai-   päämäärän toteuttaminen vaatii kaikkien elä-
4619: sinkaan olla sama kuin fysiologinen ikä. Myös         kelakien uudistamista. Komitean työn valmis-
4620: henkilön aikaisempi toiminta, hänen työnsä ra-        tuttua hallitus määrittelee kantansa asiassa.
4621: sittavuus ja kuluttavuus ovat saattaneet vai-            Komiteaa on ,tämän vuoden puolella työllis-
4622: kuttaa vaP.henemisprosessiin. Eläkejärjestel-         tänyt rintamaveteraanien varhaiseläkkeelle siir-
4623: mämme joustamattomuutta olisi ilmeisesti lie-         tymistä koskeva selvitystyö, joka on luvattu
4624: vennettävä ja säännöksiä olisi muutettava ehkä        saattaa valmiiksi kuluvan vuoden heinäkuun 1
4625: kahteenkin suuntaan: eläkkeellepääsyn ajankoh-        pa1vaan mennessä annettaessa Eduskunnalle
4626: ta olisi suhteutettava työntekijän fyysiseen kun-     vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesitystä.
4627:       Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1981
4628: 
4629:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Sini/eka Luja-Penttilä
4630: 4                                          1981 vp.
4631: 
4632: 
4633: 
4634: 
4635:                           Tili   Riksdagens Herr Talman
4636: 
4637:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      och för det andra borde man göra det möjligt
4638: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         för arbetstagarna att pensionera sig stegvis
4639: velse av den 10 april 1981 till vederbörande      genom en minskning av arbetstiden per dag,
4640: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    vecka ellet år. Då smidigheten beträffande
4641: jande av riksdagsman Mikko Kuoppa m. fl.          pensioneringen bestäms bör det givetvis tillses
4642: ställda spörsmål nr 227:                          att det med hänsyn till pensionen lönar sig
4643:                                                   att stanna kvar i arbetet. Inte heller denna
4644:           När ämnar Regeringen bestämma de        strävan kan drivas för långt, utan då det ur
4645:        tunga, ansträngande och för hälsan         samhällssynpunkt inte längre är ändamålsenligt
4646:        farliga yrken, i vilka sänkandet av pen-   att fottsätta arbetet, borde man inte få lockas
4647:        sionsåldern är mest brådskande, för att    till det av en högre pension.
4648:        utgående från det ge propositionerna           För att utreda dessa reformsträvanden och
4649:        om pensionslagstiftningens reformar-       övriga frågor i anslutning till glidande pen-
4650:        bete?                                      sionsålder, tillsatte statsrådet år 1977 en pen-
4651:                                                   sionsålderskommitte på bred bas, viiken det
4652:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     åligger att utreda de pensionsreformer och
4653: samt anföra följande:                             -förutsättningar med hjälp av vilka det är
4654:    I gällande pensionssystem har ålderspen-       möjligt att, utan att i någon högre grad öka
4655: sionen i allmänhet bestämts utgående från en      pensionsutgifterna, göra pensioneringen smi-
4656: viss för alla gemensam pensionsålder. Det är      digare än för närvarande för dem som när-
4657: likväl bekant, att åldrandet är inycket indivi-   mar sig pensionsåldern och beakta individuel-
4658: duellt och a>tt den kronologiska åldern inte      la skillnader vid pensioneringen. Förverk-
4659: alls behöver vara densamma som den fysiska        ligandet av kommittens mål kräver en refor-
4660: åldern. Även en persons tidigare verksamhet,      mering av alla pensionslagar. Efter det kom-
4661: det tunga och utslitande i hans arbete, har       mittens arbete blivit färdigt, fattar regeringen
4662: kunnat påverka åldrandets förlopp. Stelheten      ståndpunkt i saken.
4663: i vårt pensionssystem borde uppenbarligen             Kommitten har under innevarande år varit
4664: mildras och stadgandena borde ändras, kanske      sysselsatt med utredningsarbetet som gäller
4665: rentav i två riktningar: för det första borde     frontveteranernas förtidspensionering. Utred-
4666: tidpunkten för pensioneringen avpassas till       ningsarbetet har utlovats bli färdigt före 1 juli
4667: arbetstagarens fysiska ålder och yrkets krav,     vid utgivandet av 1982-år.s budjetförslag_
4668:      Helsingfors den 15 maj 1981
4669: 
4670:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
4671:                                               1981 vp.
4672: 
4673: Kirjallinen kysymys n:o 228
4674: 
4675: 
4676: 
4677: 
4678:                                   Kortesalmi: Kuntien kalleusluokituksen poistamisesta
4679: 
4680: 
4681:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4682: 
4683:    Kajaanin kaupungissa koetaan suurena epä-         kalleusluokituksesta annettu laki on kiireelli-
4684: oikeudenmukaisuutena se, että kansaneläkkeen         sesti ja täydellisesti uudistettava ja korjattava.
4685: saajien osalta Kajaani ei kuulu ensimmäiseen         Asuinpaikan mukaan eläkeläisiä ja pienituloisia
4686: kuntaryhmään, kuten esimerkiksi Joensuu tai          ei saa asettaa perusteettomasti erilaiseen ase-
4687: Oulu, joka on suunnilleen samalla leveysas-          maan.
4688: teella Kajaanin kanssa.                                 Valtaapitävien ajattelutapa on vanhentunut
4689:    Kajaanilaisten eläkeläisten piirissä katsotaan,   siinäkin mielessä, että he kuvittelevat, että
4690: että tavallisen eläkeläisen elinmahdollisuudet       maaseudun omavaraistalousalueella elinkustan-
4691: alkavat olla sietämättömyyden rajamailla. Kun-       nukset olisivat muka asutuskeskuksia pienem-
4692: ta ja valtiovalta ovat valmiit aset~amaan mo-        mät. Näin ei ole asian laita, päinvastoin kaup-
4693: nenlaisia menoeriä ja rasitteita eläkeläisten kan-   papalvelujen heikentymisen ja hintatason kor-
4694: nettavaksi, mutta kukaan ei ota huomioon ko-         keuden vuoksi elinkustannukset ovat keskuk-
4695: konaisuutta eli sitä, kuinka paljon eläkeläisellä    siin verrattuna jopa suuremmat. Tästäkin syys-
4696: on tuloja ja mitä näillä tuloilla pystytään mak-     tä kuntien kalleusluokitus tulisi poistaa ja siir-
4697: samaan,. kun eläkeläisenkin on joka päivä syö-       tää kaikki kunnat nykyiseen ensimmäiseen kal-
4698: tävä, puhumattakaan asunto-olojen kohentami-         leusryhmään, jolloin sekä palkat, eläkkeet että
4699: sesta.                                               muut vastaavat korvaukset olisivat kaikkialla
4700:    Jos Kajaanin kaupunki siirrettäisiin ensim-       maassa samanlaiset.
4701: mäiseen kuntaryhmään, tämä olisi Kajaanin ta-           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
4702: louselämänkin kannalta varsin suuriarvoista.         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
4703: On laskettu, että eläkeläispariskunnat tulisivat     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4704: Kajaanissa saamaan 1 000 mk lisää vuodessa           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4705: keskimäärin.
4706:    SMP:n käsityksen mukaan, mikä kanta meil-                   Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
4707: lä on ollut jo kauan, voimassa oleva kuntien                miin Kajaanin siirtämiseksi kuntien kal-
4708: kalleusluokitusjärjestelmä perustuu vanhentu-               leusluokituksessa ensimmäiseen kalleus-
4709: neelle ajattelutavalle ja on väärämielinen. Lain            ryhmään sekä muutenkin maamme kaik~
4710: säännösten johdosta joutuvat kärsimään eläke-               kien alueiden saattamiseksi kalleuspaik-
4711: läiset, sairaus- ja muiden korvausten saajat                kaluokituksessa samanlaiseen asemaan
4712: sekä työttömät ja palkanansaitsijat niissä kun-             eli maamme kaikkien kuntien siirtämi-
4713: nissa, joissa heidän korvauksensa ja ansionsa               seksi nykyiseen ensimmäiseen kalleus-
4714: ovat muita alempia juuri kalleusluokituksesta               ryhmään, jolloin sairaiden, eläkeläisten
4715: annetun lain väärien luokitussäännösten joh-                ja pienituloisten syrjintä asuinpaikka-
4716: dosta.                                                      kunnan perusteella saataisiin jo vihdoin-
4717:    SMP on vaatinut vuodesta vuoteen, että                   kin loppumaan?
4718:       Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1981
4719: 
4720:                                         J. Juhani Kortesalmi
4721: 
4722: 
4723: 
4724: 
4725: 088100587D
4726: 2                                            1981 vp.
4727: 
4728: 
4729: 
4730: 
4731:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4732: 
4733:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kuntien kalleusluokituksen perimma1senä
4734: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tavoitteena on turvata kalleusluokitukseen eri
4735: olette 10 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn          tavoin sidottujen suoritteiden ostovoima sa-
4736: kirjeen n:o 710 ohella toimittanut valtioneu-       maksi kaikilla alueilla. Kalleustutkimuksen tu-
4737: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        losten tulisi osoittaa, miten samanlaisen elin-
4738: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen kirjalli-      tason ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset
4739: sesta kysymyksestä n:o 228, jossa tiedustel-        vaihtelevat eri alueilla. Alueellisia eroja elin-
4740: laan:                                               kustannuksiin aiheutuu mm. lämmitys- ja kul-
4741:                                                     jetuskustannuksista. Sen sijaan esimerkiksi oma-
4742:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    varaistalouden laajuuserot eivät vaikuta tutki-
4743:        miin Kajaanin siirtämiseksi kuntien kal-     muksen tuloksiin.
4744:        leusluokituksessa ensimmäiseen kalleus-         Nykyinen luokitus pohjautuu vuodelta 1971
4745:        ryhmään sekä muutenkin maamme kaik-          tehtyyn kalleustutkimukseen, joka käsitti hyö-
4746:        kien alueiden saattamiseksi kalleuspaik-     dykkeiden hinnoissa ja asuntojen vuokrissa ole-
4747:        kaluokituksessa samanlaiseen asemaan         vat erot. Sen sijaan vuodelta 1974 tehty tut-
4748:        eli maamme kaikkien kuntien siirtämi-        kimus sisälsi myös omistusasuntojen kustan-
4749:        seksi nykyiseen ensimmäiseen kalleus-        nukset sekä hyödykkeiden saavutettavuuden.
4750:        ryhmään, jolloin sairaiden, eläkeläisten     Taloudellinen tilanne ei kuitenkaan, tehnyt mah-
4751:        ja pienituloisten syrjintä asuinpaikka-      dolliseksi uudistaa suunnitelman mukaisesti
4752:        kunnan perusteella saataisiin jo vihdoin-    kalleusluokitusta kahteen luokkaan pohjautu-
4753:        kin loppumaan?                               vaksi tämän tutkimuksen perusteella. Nyt tut-
4754:                                                     kimuksen tulokset ovat jo osittain vanhentu-
4755:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         neitakin. Valtiovarainministeriö antoi lokakuus-
4756: taen seuraavaa:                                     sa 1979 Tilastokeskukselle tehtäväksi laatia
4757:    Voimassa olevan lain mukaan kuntien ylei-        entistä perusteellisemman kalleustutkimuksen,
4758: nen kalleusluokitus toimitetaan maan eri osien      joka koskee vuotta 1980 ja valmistuu vuonna
4759: välillä todettujen elinkustannusten erojen pe-      1982. Sen tulosten perusteella kuntien kalleus-
4760: rusteella. Valtioneuvosto vahvistaa valtiovarain-   luokituksen tarve yleensä samoin kuin yksit-
4761: ministeriön esityksestä kuntien jaon kahteen        täisten kuntien sijoittuminen luokkiin voidaan
4762: kalleusluokkaan. Nykyisin voimassa oleva kun-       uudelleen harkita. Tämä tehtävä on annettu
4763: tien kalleusluokitus on vahvistettu vuosiksi        toimikunnalle, jonka määräaika päättyy kesä-
4764: 1981-1983.                                          kuussa 1982.
4765:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1981
4766: 
4767:                                                               Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
4768:                                              N:o 228                                              3
4769: 
4770: 
4771: 
4772: 
4773:                            Tili Riksdagens Herr Talman
4774: 
4775:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dyrortsklassificeringen på olika sätt bundna
4776: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       prestationers köpkraft så, att den är Iikadan
4777: nr 710 av den 10 april 1981 tili vederbörande       inom alla områden. Undersökningarna angåen-
4778: medlem av statsrådet översänt avskrift av           de dyrortsklassificeringen borde kunna utvisa,
4779: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi        hur de kostnader som föranleds av upprätt-
4780: undertecknade spörsmål nr 228:                      hållande av en likadan levnadsstandard varierar
4781:                                                     på olika områden. Bl.a. föranleder uppvärm-
4782:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta          nings- och transportkostnaderna regionala skill-
4783:        åtgärder för att flytta Kajana tili den      nader i levnadskostnaderna. Naturahushåll-
4784:        första dyrortsklassen i kommunernas          ningens omfångsskillnader inverkar däremot
4785:        dyrortsklassificering samt för att även      inte på undersökningsresultaten.
4786:        i övrigt bringa alla områden i lan-              Den nuvarande klassificeringen baserar sig
4787:        det i en jämbördig ställning, dvs.           på dyrortsundersökningen från år 1971, som
4788:        flytta alla landets kommuner tili den        gällde skillnaderna i priset på förnödenheter
4789:        första dyrortsklassen, varvid man änt-       och bostadshyror. Den undersökning som
4790:        ligen skulle få ett slut på diskrimi-        gjordes 1974 omfattade däremot även kost-
4791:        neringen av sjuka, pensionerade och          naderna för ägobostäder samt förnödenheters
4792:        personer med små inkomster på grund          tillgänglighet. Den ekonomiska situationen
4793:        av boningsort?                               tillät dock inte att man på basen av denna
4794:                                                     undersökning skulle ha verkställt dyrortsklassi-
4795:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
4796:                                                     ficeringen i två klasser vilket hade planerats.
4797: samt anföra följande:                               Nu är undersökningsresultaten redan delvis
4798:    Enligt gällande lag verkställs en allmän         föråldrade. Finansministeriet gav i oktober
4799: dyrortsklassificering av kommunerna på basen         1979 Statistikcentralen i uppdrag att utföra
4800: av de skiljaktigheter i Ievnadskostnaderna som      en grundligare dyrortsundersökning, som gäller
4801: befunnits råda mellan landets olika delar. In-      år 1980 och som skall färdigställas år 1982. På
4802: delningen av kommunerna i två dyrortsklasser        basen av resultatet av denna undersökning kan
4803: fastställs av statsrådet på framställning av        man på nytt ta tili övervägande behovet av
4804: finansministeriet. Gällande dyrortsklassificering   en dyrortsklassificering av kommunerna i all-
4805: av kommunerna har fastställts för åren 1981         mänhet liksom även enskilda kommuners
4806: -1983.                                              placering i klasserna. Denna uppgift har getts
4807:    Det grundläggande syftet med dyrortsklassi-      i uppdrag åt en kommission, vars mandattid
4808: ficeringen av kommunerna är att trygga till         går ut i juni 1982.
4809:      Helsingfors den 13 maj 1981
4810: 
4811:                                                                     Finansminister Ahti Pekkala
4812:                                                1981 vp.
4813: 
4814: Kirjallinen kysymys n:o 229
4815: 
4816: 
4817: 
4818:                                    Laitinen ym.: Metsäntutkimuslaitoksen toimintaresursseista
4819: 
4820: 
4821:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4822: 
4823:     Metsillä ja metsätaloudella on ollut yhä kas-         Metsäntutkimuslaitoksessa 1960-luvulla käyn-
4824: vava merkitys maamme kansantaloudelle, teol-          nistetty tutkimus- ja koeasemaverkoston ja ko-
4825: lisuudelle ja viennille. Ainoana uusiutuvana          keilualueiden muodostaminen on pian saatettu
4826: luonnonvaranamme niillä on tulevaisuudessa yhä        päätökseen. Aluksi liiankin syrjäisille paikoille
4827: keskeisempi merkitys, samalla kun metsien mo-         perustetuista toimipisteistä on otettu opiksi
4828: ninaiskäyttö korostuu perinteisten metsätalous-       uusia perustettaessa. Kuitenkin kenttäverkos-
4829: muotojen rinnalla.                                    ton kehittämisen tulisi tapahtua laiminlyömät-
4830:     Maamme metsien puuvaraston kehittymisel-          tä keskusyksikön, Metsäntutkimuslaitoksen,
4831: le nykytasolle, mikä mahdollistaa vuosittain jo       voimavarojen turvaamista. Viimeaikaisista ke-
4832: yli 50 miljoonan kuutiometrin poistuman, on           hitysilmiöistä on ollut tehtävissä sen suuntai-
4833: metsäntutkimuksella keskeinen ja perustavaa           sia johtopäätöksiä, että laitoksen maakunnalli-
4834: laatua oleva merkitys. Yhteistyössä yliopisto-        sia tutkimusyksiköitä pyritään vahvistamaan
4835: tason metsäopetuksen kanssa on metsäntutki-           ohittaen keskusyksikön tosiasiaiiiset tarpeet ja
4836:  muksemme kohonnut maailmanlaajuiseen tietoi-         asetuksenmukaisista menettelytavoista poiketen.
4837: suuteen ja se nauttii korkeata kansainvälistä         Tutkimuslaitoksen henkilökuntaa voi joutua
4838:  arvostusta. Vuoteen 2000 mennessä arvioidaan         vastoin tahtoaan siirtymään kenttäasemiiie. Or-
4839:  puuntuotannon voivan kohota vielä kolman-            ganisaatiosuunnittelussa tulisi kuulla henkilö-
4840:  neksella. Metsäntutkimus on tässä kehitysku-         kuntaa riittävästi nykyaikaisen tiedottamisperi-
4841:  vassa avainasemassa, edellyttäen intensiivistä ja    aatteen mukaisesti. Muutoin monen tutkijan
4842: laaja-alaista toimintaresurssia.                      virkaura voidaan katkaista yksipuolisin toimen-
4843:      Maa- ja metsätalousministeriön alainen Met-      pitein.
4844:  säntutkimuslaitos on ollut huomion kohteena              Kansantaloutemme kannalta on ensiarvoisen
4845:  siitä alkaen kun hajasijoituskomitea I osamie-       tärkeää, että metsäntutkimuksen resursseista
4846:  tinnössään v. 197 3 ehdotti laitoksen siirrettä-     huolehditaan keskitetysti ja sen organisaatiota
4847:  väksi Helsingistä Joensuuhun. Vuoteen 1978           kehitetään pitkäjänteisesti ja demokraattiselta
4848:  mennessä ehdotus hautautui, mutta korkeim-           pohjalta. Keskustelun organisaatiosta tulee kä-
4849:  man metsäopetuksen siirtohanke astui sen si-         sittää myös selvitys laitoksen sijainnista pitem-
4850:  jaan. Vuoden 1981 valtion TMA:ssa on jo              mällä tähtäyksellä sekä toimitilajärjestelyt ko-
4851:  varat metsäopetuksen suunnittelun aloittami-         konaisvaltaisesti. Metsäntutkimuslaitos voinee
4852:  seksi Joensuun korkeakoulussa.                       selviytyä vastaisuudessa asetukseiia sille mää-
4853:      Kun Metsäntutkimuslaitos oli pitkään siirto-     rätyistä tehtävistä tehokkaaiia tavalla vain si-
4854:  uhan alaisena, sen kehittäminen jäi taka-alalle.     ten, että toimintayksiköt sijoitetaan yhteiseen
4855:  Laitos ajautui Unioninkadulla riittämättömien        keskusyksikköön, joka varustetaan nykyaikai-
4856:  toimitilojen takia osittain vuokratiloihin. Nyt      silla tutkimus- ja koevälineillä. Siten taataan
4857:  lähes puolet Helsingissä olevasta henkilökun-        myös välttämätön tieteellisen kanssakäymisen
4858:  nasta toimii epätarkoituksenmukaisissa vuokra-       mahdollisuus muiden tieteenalojen kanssa met-
4859:  tiloissa hajallaan jopa kymmenen kilometrin          säntutkijoille.
4860:  päässä Unioninkadun päätoimipisteen palveluis-           Edellä sanotun johdosta ja valtiopäiväjärjes-
4861:  ta. Yhteydenpito yliopiston ja muiden korkea-        tyksen 37 §:n 1 momentin nojaiia esitämme
4862:  koulujen tieteellisiin tutkimusyksikköihin ja kir-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4863:  jastoihin on vaikeutunut ja se heijastuu hai-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4864:   tallisesti metsäntutkimustyöhön ja laitokselle
4865:  asetettujen suothevelvoitteiden asianmukaiseen               Onko Hallitus tietoinen Metsäntutki-
4866:   toteuttamiseen.                                            muslaitoksen toimitilojen puutteellisuuk-
4867: 088100623K
4868: 2                                          1981 vp.
4869: 
4870:      sista ja hajanaisuudesta ja niiden aiheut-          miten Hallitus aikoo kehittää Met-
4871:      tamasta toimintaedellytysten huonontu-           säntuddmuslaitoksen resurss·eja organi-
4872:      misesta, ja                                      saatioon ja poikkitieteellisiin tavoittei-
4873:         aikooko Hallitus pitää Metsäntutki-           siin nähden ja saattaa henkilökunnan
4874:      muslaitoksen hajasijoitusta edelleen vi-         osalliseksi laitoksen kehittämisessä, jot-
4875:      reillä vai luopua siitä keskittämällä toi-       ka edellytykset ovat välttämättömiä tu-
4876:      mitilaratkaisut aiemmin esillä olleeseen         lokseen johtavan ja häiriintymättömän
4877:      Viikin ykstkköön tai muualle Helsingin           tieteellisen työskentelyilmapiirin takaa-
4878:      seudulle, sekä                                   miseksi? .·
4879:     Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981
4880: 
4881:       Juhani Laitinen             Sampsa Aaltio              Mikko Ekorre
4882:       Helvi Hyrynkangas           Elisabeth Rehn             Niilo Hämäläinen
4883:       Mauri Miettinen             Tapani Mörttinen           Esko Pekonen
4884:       Väinö Rautiainen            Heikki Järvenpää           Einari Nieminen
4885:       Helena Pesola               Aimo Ajo                   Olavi Nikkilä
4886:                   Sinikka Karhuvaara               Toivo T. Pohjala
4887:                                               N:o 229                                                3
4888: 
4889: 
4890: 
4891: 
4892:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4893: 
4894:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         lujen järjestäminen on niin ikään hankalaa ja
4895: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         kallista.
4896: mies, olette 14 päivänä huhtikuuta 1981 päi-             Toimitilajärjestelyjen ajankohtaisin ongelma
4897: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        ei kuitenkaan ole niiden kahtaalla sijainti, vaan
4898: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Pitäjänmäen vuokratilojen pysyvyyteen liittyvä
4899: kansanedustaja Juhani Laitisen ym. näin kuu-         epävarmuus ja vuokran korkeus. Tämän vuoksi
4900: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 229:          metsäntutkimuslaitoksessa on selvitetty mah-
4901:                                                      dollisuuksia niiden korvaamisesta muilla toimi-
4902:           Onko Hallitus tietoinen Metsäntutki-       tiloilla ja samassa yhteydessä kartoitettu lai-
4903:        muslaitoksen toimitilojen puutteellisuuk-     toksen tonitilatarvetta yleensäkin. Tällöin on
4904:        sista ja hajanaisuudesta ja niiden aiheut-    käynyt ilmi, että metsäntutkimuslaitoksen käyt-
4905:        tamasta toimintaedellytysten huonontu-        töön on mahdollista saada maatalouden tutki-
4906:        misesta, ja                                   muskeskukselta vapautuneita valtion omistamia
4907:           aikooko Hallitus pitää Metsäntutki-         tiloja Tikkurilasta. Metsäntutkimuslaitoksen
4908:        muslaitoksen hajasijoitusta edelleen vi-      keskusyksikkö kokonaisuudessaan ei kuitenkaan
4909:        reillä vai luopua siitä keskittämällä toi-    mahdu Tikikurilan tiloihin, mutta sen sijaan
4910:        mitilaratkaisut aiemmin esillä olleeseen      kyllä Pitäjänmäellä sijaitsevat toimintayksiköt.
4911:        Viikin yksikköön tai muualle Helsingin        Sekä Tikkurilan että Metsätalon tiloissa on
4912:        seudulle, sekä                                tarkoitus suorittaa peruskorjauksia niiden laa-
4913:           miten Hallitus aikoo kehittää Met-         dun ja tutkimustoimintaan soveltuvuuden pa-
4914:        säntutkimuslaitoksen resursseja organi-        rantamiseksi. Mainittakoon, että toimitilat ovat
4915:        saatioon ja poikkitieteellisiin tavoittei-     ajanmukaisimmat tutkimusasemilla, joiden ra-
4916:        siin nähden ja saattaa henkilökunnan          kennukset ovat kauttaaltaan alle 10 vuoden
4917:        osalliseksi laitoksen kehittämisessä, jot-    ikäisiä. Etäistavoitteena on edelleen metsän-
4918:        ka edellytykset ovat välttämättömiä tu-        tutkimuslaitoksen keskusyksikön saaminen sa-
4919:        lokseen johtavan ja häiriintymättömän          moihin tiloihin. Sopivien tilojen puutteen vuok-
4920:        tieteellisen työskentelyilmapiirin takaa-     si tämä ei toistaiseksi ole ollut mahdollista.
4921:        miseksi?                                          Mitä taas hajasijoittamiseen tulee niin on
4922:                                                       todettava, että metsäntutkimuslaitos on kokei-
4923:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          lu-, tutkimus- ja koeasemaverkostonsa avulla
4924: taen seuraavaa:                                      ollut toiminnallisesti hajasijoitettu itse asiassa
4925:    Mitä ensinnäkin metsäntutkimuslaitoksen           perustamisestaan lähtien. Tutkimusasemia on
4926: keskusyks1kön toimitiloihin tulee niin on myön-      tällä hetkellä viisi, nimittäin Kolarin, Muhok-
4927: nettävä, etteivät ne ole kaikkein tarkoituksen-      sen, Parkanon, Rovaniemen ja Suonenjoen tut-
4928: mukaisimmat. Laitoksen yhdeksästä tutkimus-          kimusasemat. Päätös Joensuun tutkimusaseman
4929: yksiköstä viisi toimii Unioninkadun varrella         perustamisesta on tehty ja rakennustöitä var-
4930: sijaitsevassa Metsätalossa, neljän ollessa sijoi-    ten on määräraha kuluvan vuoden tulo- ja
4931: tettuna suhteellisen kalliisiin vuokratiloihin Pi-   menoarviossa. Mainittujen tutkimusasemien li-
4932: täjänmäelle. Metsätalossa sijaitsevat myös ko-       säksi metsäntutkimuslaitos harjoittaa alueellis-
4933: keilualuetoimiston ja hallinnollisen toimiston        ta tucldmus- ja koetoimintaa Kannuksessa, Pun-
4934: toimitilat. Toimintayksiköiden sijainti erillään     kaharjun ja Ruotsinkylän jalostuskoeasemilla se-
4935: toisistaan ei luonnollisestikaan ole eduksi tut-     kä Ojajoen koeasemalla. Tutkimuslaitoksen ko-
4936: kimustoiminnan harjoittamiselle, tutkimusyksi-       ko henkilökunnasta noin 40 prosenttia työsken-
4937: köiden keskinäiselle vuorovaikutukselle ja tut-      telee alueellisissa toimipisteissä.
4938: kimustoiminnan koordinoinnille. Hallinnollisten          Edellä sanottu huomioon ottaen näyttäisi
4939:  ja muiden tutkimustoimintaa avustavien palve-       siltä, että perusteet nimenomaan metsäntutki-
4940: 4                                             1981 vp.
4941: 
4942: muslaitoksen hajasijoittamiselle, sikäli kuin sil-   tystä, jolloin metsäntutkimuslaitoksen käyttöön
4943: lä tarkoitetaan vielä keskusyksikönkin siirtä-       on osoitettu varoja selvästi yli valtion keski-
4944: mistä maakuntatasolle, ovat vähentyneet.             määräisen menolisäyksen.
4945: Alueellisen tutkimustoiminnan tarpeet ja maa-           Näin ollen väite siitä, että hajasijoitusuhka
4946: kunnallinen yhteydenpito metsäalan eri intressi-     olisi jättänyt tutkimuslaitoksen kehittämisen
4947: piireihin voidaan hoitaa nykyisen tutkimus- ja       taka"alal1e, ei pidä yhtä tapahtuneen kanssa.
4948: koeasemaverkon puitteissa. Koko laitosta aja-        Myöskään ei voida osoittaa, että maakunnallis-
4949: tellen keskusyksikön hajasijoittaminen taas mer-     ten yksiköiden kehittäminen olisi tapahtunut
4950: kitsisi toiminnan kannalta välttämättömän tie-       keskusyksikön tarpeet ohittaen ja jopa asetuk-
4951: teellisen ja hallinnollisen yhteydenpidon vai-       senmukaisista menettelytavoista poiketen.
4952: keutumista Helsingin seudulla sijaitseviin kor-         Metsäntutkimuslaitoksen organisaatiouudis-
4953: keakouluihin ja tutkimuslaitoksiin sekä metsä-       tuksesta on kulunut viisi vuotta ja kokemuk-
4954: alan ja muihin hallintoviranomaisiin, mikä tus-      sia sen toimivuudesta on saatu. Kokemukset
4955: kin voisi olla vaikuttamatta epäedullisesti tutki"   ovat olleet pääasiassa myönteisiä. Tutkimustoi-
4956: mustoiminnan sisältöön ja laitoksen voimava-         minnan taso ja sen nauttima arvostus on kan-
4957: rojen kehittymiseen;                                 sainvälisestikin tunnustettu. Toisaalta tutkimus-
4958:    Metsäntutkimuslaitoksen nykyinen organi-          toiminnan harjoittaminen on luonteensa puo-
4959: saatio perustuu vuonna 1976 metsäntutkimus-          lesta toimintaa, joka edellyttää joustavaa ja
4960: laitoksesta annettuihin lakiin ( 653/76) ja ase-     kulloisiinkin tarpeisiin hyvin mukautuvaa or-
4961: tukseen (1070/76). Niillä uudistettiin laitok-       ganisaatiota. Näin ollen metsäntutkimuslaitok-
4962: sen hallintoa mm. siten, että neljäntoista pro-      sen organisaation tarkoituksenmukaisuuden tar-
4963: fessorin muodostama korkein päättävä elin,           kastelu tämän hetken ja näköpiirissä olevan
4964: kollegio, korvattiin seitsemänjäsenisellä halli-     tulevaisuuden vaatimusten ·kannalta on aiheel-
4965:  tuksella. Hallituksessa on myös tutkijoilla edus-   lista. Tässä mielessä metsäntutkimuslaitoksen
4966: tajansa. Läpi koko 1970-luvun jatkui niin ikään      sisällä on käynnistetty laaja keskustelu organi-
4967: tutkimus- ja koeasemaverkon kehittäminen ja          saation kehhtämistarpeista ja asetettu mm.
4968: vahvistaminen.                                       kaksi työryhmää asiaa selvittämään. Tämän li-
4969:    Laitoksen tutkijoiden määrä lisääntyi viime       siiksi maa- ja metsätalousministeriö on 16. 12.
4970: vuosikymmenen aikana 80:stä 150:een eli kes-         1980 asettanut työryhmän selvittämään tutki-
4971: kimäärin seitsemällä tutkijalla vuotta kohden.       musasemien kehittämistavoitteita. Viimeksi mai-
4972: Määrärahojen kasvu on ollut suurin piirtein          nitun työryhmän määräaika päättyy 31. 12.
4973: valtion keskimääräistä menojen lisäystä vastaa-      1981.
4974: va lukuun ottamatta aivan viimeaikaista kehi-
4975:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1981
4976: 
4977:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
4978:                                               N:o 229                                             5
4979: 
4980: 
4981: 
4982: 
4983:                            Tili Riksdagens Herr Talman
4984: 
4985:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       administrativ och annan service som stöder
4986: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            forskningsverksamheten.
4987: velse av den 14 april 1981 tili vederbörande            Det mest aktuella problemet i fråga om
4988: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       utrymmena är dock inte deras läge utan osä-
4989: jande av riksdagsman Juhani Laitinen m.fl.          kerheten i fråga om beständigheten av hyres-
4990: undertecknade spörsmål nr 229:                      utrymmena i Sockenbacka samt den höga hy-
4991:                                                      ran. På grund härav har man vid skogsforsk-
4992:           Är Regeringen medveten om brister-         ningsinstitutet utrett möjligheten att ersätta
4993:        na i skogsforskningsinstitutets verksam-     dessa utrymmen med andra och i detta sam-
4994:        hetsutrymmen och att dessa är utsprid-        manhang kartlagt institutets utrymmesbehov i
4995:        da och om den försämring av verk-             allmänhet. Härvid har det framgått att skogs-
4996:        samhetsförutsättningarna som detta för-      forskningsinstitutet kunde tili sitt förfogande
4997:        anleder, och                                 få lantbrukets forskningscentrals utrymmen i
4998:           ämnar Regeringen fortsättningsvis         Dickursby, som blir lediga och som ägs av
4999:        verkställa decentraliseringen av skogs-       staten. Skogsforskningsinstitutets centralenhet
5000:        forskningsinstitutet eller avstå från des-   ryms inte i sin helhet i utrymmena i Dickurs-
5001:        sa planer genom att koncentrera lös-          by, vilket däremot verksamhetsenheterna i
5002:        ningen av utrymmesproblemet tili en-         Sockenbaoka gör. Avsikten är att verkställa
5003:        heten i Vik, vilket tidigare har fram-       grundreparationer av utrymmena i både Dic-
5004:        kastats, eller tili någon annan plats        kursby och Forsthuset i svfte att förbättra
5005:        inom Helsingforsregionen, samt               deras nivå och lämplighet för forskningsverk-
5006:           på vilket sätt ämnar Regeringen ut-       samhet. Det kan nämnas att de modernaste
5007:        veckla skogsforskningsinstitutets resur-     utrymmena finns vid forskningsstationerna.
5008:        ser i fråga om dess organisation och         Dessa byggnader är alla under 10 år gamla.
5009:        tvärvetenskapliga mål och ge persona-        Det är fortfarande ett må:l att få skogsforsk-
5010:        len möjlighet att delta i utvecklandet       ningsinstitutets centralenhet under samma tak.
5011:        av institutet, vilket är en förutsättning    Detta har hittilis inte varit möjligt på grund
5012:        för tryggandet av en ostörd vetenskap-       av bristen på lämpliga utrymmen.
5013:        lig arbetsmiljö som leder tili resultat?         Beträffande decentraliseringen kan man kons-
5014:                                                     tatera att skogsforskningsinstutet på grund av
5015:    Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-       sitt nät av försöks- och forskningsstationer i
5016: samt anföra följande:                               s}älva verket funktionellt har varit decentrali-
5017:    Vad till att börja med angår verksamhets-        serat ända sedan det grundades. För närvaran-
5018: utrymmena för skogsforskningsins!itutets cent-      de finns det fem forskningsstationer, nämligen
5019: ralenhet, bör det medges att dessa inte är de       i Kolari, Muhos, Parkano, Rovaniemi och Suo-
5020: mest ändamålsenliga. Av institutets nio forsk-      nenjoki. Man har beslutat grunda en forsk-
5021: ningsenheter verkar fem i Forsthuset vid            ningsstation i Joensuu och i budgeten för in-
5022: Unionsgatan och fyra i relativt dyra hyresut-       nevarande år ingår ett anslag för byggnads-
5023: rymmen i Sockenbacka. I Forsthuset finns även       arbetena. Förutom vid nämnda forskningsstatio-
5024: byrån för försöksparkerna och administrativa        ner idkar skogsforskningsinstitutet regional
5025: byrån. Det är naturligtvis inte gynnsamt för        forsknings- och försöksverksamhet vid föräd-
5026: forskningsverksamheten, forskningsenheternas        lingsstationerna i Kannus, Punkaharju och
5027: inbördes samverkan och inte heller för koordi-      Ruotsinkylä samt vid försöksstationen i Ojajo-
5028: neringen av forskningsverksamheten att verk-        ki. Av forskningsinstitutets personai arbetar ca
5029: samhetsenheterna är belägna på olika håll. Li-      40 procent vid de regionala verksamhetsenhe-
5030: kaså är det besvärligt och dyrt att anordna         terna.
5031: 088100623K
5032: 6                                            1981 vp.
5033: 
5034:     Med beaktande av det ovannämnda verkar          utgifter i medeltal har ökat med undantag av
5035: det som om grunderna för en decentralisering        utvecklingen den allra senaste tiden, då för
5036: av skogsforskningsinstitutet, i den mån man         skogsforskningsinstitutet har anvisats betydligt
5037: härvid avser förflyttande även av centralenhe-      mera medel än vad statens utgiftsökning i
5038: 'ten bort från huvudstadsregionen, har minskat.     genomsnitt.
5039: Den regionala forskningsverksamhetens behov            Således överensstämmer påståendet att de-
5040: och kontakterna på landskapsnivå mellan de          centraliseringshotet skulle ha stoppat utveck-
5041: olika intressegrupperna i skogsbranschen kan        landet av forskningsinstitutet inte med det
5042:  skötas inom det nuvarande nätet av forsknings-     verkliga läget. Man kan inte heller påvisa att
5043: och försöksstationer. En decentralisering av        utvecklandet av de regionala enheterna skulle
5044: centralenheten skulle med tanke på själva insti·    ha skett på bekostnad av centralenheten eller
5045: tutet innebära, att de för verksamheten nödvän-     rent av med avvikande från det författningsen-
5046: diga vetenskapliga och administrativa kontak-       liga förfarandet.
5047:  terna tili högskolor och forskningsinstitut i         Det har förflutit fem år från det skogsforsk-
5048: Helsingfors samt tili skogsbranschens och and-      ningsinstitutets organisation reformerades och
5049:  ra administrativa myndigheter skulle försvåras,    de erfarenheter man har erhållit från verksam-
5050: vilket knappast kan undgå att inverka men-          heten har i huvudsak varit positiva. Forsk-
5051:  ligt på forskningsverksamheten och utvecklan-      ningsverksamhetens nivå och den aktning den
5052: det av institutets resurser.                        åtnjuter är erkänd även internationellt. A and-
5053:     Skogsforskningsinstitutets nuvarande organi-    ra sidan kräver utövandet av forskningsverk-
5054:  sation baserar sig på lagen ( 65 3/7 6) och för-   samhet en smidig och i förhållande tili de
5055:  ordningen (1070/76) om skogsforskningsinsti-       varierande behoven anpassbar organisation. På
5056:  tutet av år 1976. Genom dessa reformerades         grund härav är det skäl att granska ändamåls-
5057: institutets administration bl.a. så, att det av     enligheten hos skogsforskningsinstitutets orga-
5058:  fjorton professorer bestående högsta beslutan-     nisation på basen av de krav som ställs idag
5059:  de organet, kollegiet, ersattes med en styrelse    och under den närmaste framtiden. I detta
5060:  med sju medlemmar. I styrelsen finns även en       syfte har man inom skogsforskningsinstitutet
5061:  representant för forskarna. Under hela 70-talet    inlett en omfattande debatt om utvecklandet
5062:  fortsatte man att förstärka och utveckla nätet     av organisationen och tilisatt bl.a. två arbets-
5063:  av forsknings- och försöksstationer.               grupper att utreda saken. Dessutom har jord-
5064:     Antalet forskare vid institutet ökade under      och skogsbruksministeriet den 16. 12. 1980 tili-
5065:  det senaste decenniet från 80 tili 150, dvs. i     satt en arbetsgrupp som skall utreda målen
5066:  medeltal med sju forskare per år. Anslagen har      för utvecklandet av forskningsstationerna. Ar-
5067:  vuxit i stort sett i samma grad som statens         betsgruppens mandattid går ut 31. 12. 1981.
5068:       Helsingforsden 22 maj 1981
5069: 
5070:                                               Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
5071:                                              1981 vp.
5072: 
5073: Kirjallinen kysymys n:o 230
5074: 
5075: 
5076: 
5077: 
5078:                                  Särkijärvi ym.: Julkisten palvelujen tavoitettavuudesta liikunta-
5079:                                     esteisille
5080: 
5081: 
5082:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5083: 
5084:    Yhdyskuntasuunnittelussa ovat viime vuo-         tustoimistojen ja postitoimipaikkojen osalta.
5085: sina yleistyneet monitasoiset keskusratkaisut.      Esimerkiksi Espoon kaupungissa pääsee Sou-
5086: Niille ovat ominaisia sillat, tunnelit ja portai-   kan postitoimipaikkaan yksinomaan portaikko-
5087: kot.                                                ja käyttämällä. Tämän vuoksi liikuntaesteisille
5088:    Uudesta rakentamismuodista aiheutuu lii-         on annettu ohje mm. suorittaa ennakkoäänes-
5089: kuntaesteisille tarpeettomia vaikeuksia. Vaikka     täminen mieluummin Tapiolan tai Matinkylän
5090: koneportaita ja hissejä rakennetaankin tällai-      toimipaikassa.
5091: sille keskusalueille, edellyttää niiden käyttö         Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että myös
5092: usein pitkiä kiertomatkoja. Ne eivät myöskään       Tapiolan postitoimipaikka aiotaan siirtää vas-
5093: ole käytettävissä vuorokauden ympäri, vaikka        taavasti vaikeasti tavoitettavaan kiinteistöön
5094: liikkuminen esim. bussipysäkeille tai asemalai-     Tapiolan uudessa keskustassa.
5095: tureille tätä edellyttäisikin. Lisäksi usein käy       Edellä olevan perusteellå ja viitaten valtio-
5096: niin, että tällaiset kalliit laitteet rakennetaan   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
5097: vasta viimeisissä rakennusvaiheissa, jolloin lii-   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5098: kuntaesteet haittaavat pitkään vammaisia.           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5099:     Kaupallisten palvelujen hankala sijoittumi-     sen:
5100: nen on enemmänkin niiden oma asia, samoin
5101: työpaikkojen. Sen sijaan julkisten palvelupis-                Katsooko Hallitus tarpeelliseksi an-
5102: teiden ja joukkoliikenteen tulisi olla myös lii-           taa valtionhallinnon eri tahoille ny-
5103: kuntaesteisten saavutettavissa.                            kyistä tiukempia ohjeita yleisönpalve-
5104:    Valtionhallinnon kannalta on epäkohtia                  lutilojen sijoittamisesta myös liikunta-
5105: esiintynyt mm. rautatieasemien, sairausvakuu-              vammaisten tavoitettaviin?
5106:      Helsingissä 14 päivänä huht1kuuta 1981
5107: 
5108:                Jouni J. Särkijärvi                           Impi Muroma
5109: 
5110: 
5111: 
5112: 
5113: 088100597R
5114: 2                                            1981 vp.
5115: 
5116: 
5117: 
5118: 
5119:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5120: 
5121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      saa huonontaa rakennuksen turvallisuutta tai
5122: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       terveellisyyttä.
5123: olette 14 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn              Sisäasiainministeriö seuraa jatkuvasti raken-
5124: kirjeenne n:o 792 ohella toimittanut valtio-        tamismääräysten noudattamista ja soveltamista
5125: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       mm. keräämällä palautetietoja kuntien raken-
5126: sen kansanedustaja Jouni J. Särkijärven ym.         nusvalvontaviranomaisilta. Yleisön käyttöön
5127: kirjallisesta kysymyksestä n:o 230, jossa tiedus-   tarkoitettujen tilojen suunnittelua liikuntaestei-
5128: tellaan:                                            sille soveltuviksi koskevien määräysten voi-
5129:                                                     massaolon alkuaikoina ministeriön tietoon tuli
5130:           Katsooko Hallitus tarpeelliseksi an-      ilmoituksia eräistä tapauksista, joissa määräyk-
5131:        taa valtionhallinnon eri tahoille ny-        siä ei ilmeisesti ollut asianmukaisesti sovel-
5132:        kyistä tiukempia ohjeita yleisönpalve-       lettu.
5133:        lutilojen sijoittamisesta myös liikunta-        Ennen edellä mainittujen määräysten voi-
5134:        vammaisten tavoitettaviin?                   maantuloa rakennusluvan saaneissa rakennuk-
5135:                                                     sissa liikuntaesteiden kannalta ilmeneviä epä-
5136:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kohtia voidaan parhaiten poistaa muiden kor-
5137: taen seuraavaa:                                     jaus- tai muutostöiden yhteydessä. Liikennemi-
5138:                                                     nisteriö on ilmoittanut sisäasiainministeriölle,
5139:    Rakennusasetuksen 85 a §:n mukaan on             että se on 16 päivänä kesäkuuta 1980 asetta-
5140: rakennettaessa yleisön ·käyttöön tarkoitettuja      nut työryhmän selvittämään, minkälaisia on-
5141: tiloja kiinnitettävä riittävää huomiota siihen,     gelmia eri vammaisryhmillä on joukkoliikennet-
5142: että niitä voivat käyttää myös henkilöt, joiden     tä käytettäessä. Työryhmän tulee saada työnsä
5143: liikuntakyky tai kyky suunnistautua on iän,         valmiiksi 31 päivään toukokuuta 1981 men-
5144: vamman tai sairauden vuoksi rajoittunut. Yksi-      nessä.
5145: tyiskohtaisemmat määräykset ja ohjeet yleisön           Kysymyksen perusteluissa mainitun Tapiolan
5146: käyttöön tarkoitettujen tilojen suunnittelusta      postitoimipaikan siirtämiseen liittyvä hake-
5147: liikuntaesteisille soveltuviksi sisältyvät Suomen   mus saada poiketa alueella voimassa olevan
5148: rakentamismääräyskokoelmaan. Määräykset kos-        asemakaavan määräyksistä on parhaillaan kä-
5149: kevat rakentamistoimenpidettä, johon on haet-       siteltävänä sisäasiainministeriössä. Posti- ja len-
5150: tu lupa 31 päivänä joulukuuta 1979 tai sen          nätinhallitus on käsityksenään ilmoittanut,
5151: jälkeen.                                            että vammaisten pääsy kysymyksessä olevaan
5152:    Suomen rakentamismääräyskokoelman mää-           huoneistoon on tyydyttävästi järjestettävissä.
5153: räyksiä on noudatettava myös aikaisemmin ra-        Espoon rakennuslautakunnan asiana on lupa-
5154: kennetuissa rakennuksissa silloin, kun niissä       hakemusta käsitellessään tutkia, että tilat
5155: suoritetaan sellaisia korjaus- tai muutostöitä,     myös liikuntaesteisten pääsyn osalta täyttävät
5156: joihin on haettava rakennuslain tai -asetuksen      niille asetetut vaatimukset.
5157: mukainen lupa. Ennen 1 päivää heinäkuuta                Sisäasiainministeriö tulee edelleen seuraa-
5158: 197 6 valmistuneeseen rakennukseen tai sen          maan yleisön käyttöön tarkoitettujen tilojen
5159: osaan sovelletaan rakentamismääräyksiä vain         suunnittelua koskevien määräysten vaikutuksia
5160: soveltuvin kohdin ja niin, ettei tarpeettomasti     ja soveltamista. Tarvittaessa ministeriö tulee
5161: vaikeuteta rakennusten korjaamista tai kunnos-      ryhtymään toimenpiteisiin määräysten tai nii-
5162: tamista. Rakentamistoimenpide ei kuitenkaan         den soveltamisalan tarkistamiseksi.
5163:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1981
5164: 
5165:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
5166:                                             No: 230                                              3
5167: 
5168: 
5169: 
5170: 
5171:                           Tili Riksdagens Herr Talman
5172: 
5173:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Inrikesministeriet följet kontinuerligt med
5174: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      hur byggbestämmelserna följs och tiliämpas
5175: av den 14 april 1981 nr 792 tili vederbörande      bl. a. genom att hos de kommunala byggnads-
5176: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     tillsynsmyndigheterna insamla uppgifter. On-
5177: jande av riksdagsman Jouni J. Särkijärvi m. fl.    der den första tiden efter det att bestämmel-
5178: ställda spörsmål nr 230:                           serna om planering av för allmänheten av-
5179:                                                    sedda utrymmen så, att de lämpar sig för
5180:           Anset Regeringen det vara nödvän-        rörelsehindrade ttätt i kraft, fick ministeriet
5181:        digt att tili olika instanser inom stats-   kännedom om vissa fall, där bestämmelserna
5182:        förvaltningen utfärda strängare anvis-      uppenbarligen inte tillämpats på ett sakenligt
5183:        ningar om lokaliseringen av utrymmen        sätt.
5184:        för betjäning av allmänheten så, att de         I byggnader, för vilka byggnadslov beviljats
5185:        kan nås även av rörelsehindrade per-        innan ovannämnda bestämmelser ttätt i kraft,
5186:        soner?                                      kan befintliga missförhållanden som drabbar
5187:                                                    rörelsehindrade bäst avlägsnas i samband med
5188:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      andra reparations- ellet ändringsarbeten. Tra-
5189: samt anföra följande:                              fikministeriet har meddelat inrikesministeriet
5190:    Enligt 85 a § byggnadsförordningen skall        att man den 16 juni 1980 tillsatt en arbets-
5191: vid byggande av för allmänheten avsedda ut-'       grupp med uppgift att utteda olika handi-
5192: tymmen tilltäcklig uppmätksamhet fästas vid        kappgruppers svårigheter vid användandet av
5193: att utrymmena böt kunna användas även av           kollektiv trafik. Arbetsgruppen skall slutföra
5194: petsoner, vilkas tötelsefötmåga ellet fötmåga      sitt uppdrag tili den 31 maj 1981.
5195: att otienteta sig ät begtänsad på gtund av             En ansökan om tillstånd att få avvika från
5196: åldet, skada ellet sjukdom. Noggrannare be-        bestämmelserna i gällande stadsplan i anslut-
5197: stämmelser och anvisningar angående planering      ning tili flyttningen av den i spörsmålets mo-
5198: av för allmänheten avsedda uttymmen så, att        tivering nämnda postanstalten i Hagalund be-
5199: de är lämpliga för rörelsehindrade, ingår i        handlas för nätvarande i inrikesministeriet.
5200: Finsk byggbestämmelsesamling. Bestämmelser-        Post- och telegrafstytelsen har som sin upp-
5201: na gäller byggande, för vilket lov sökts den       fattning meddelat att tillträde för handikappa-
5202: 31 december 1979 ellet senare.                     de till ifrågavarande lokal kan otdnas på ett
5203:    Bestämmelserna i Finsk byggbestämmelse-         tillfredsställande sätt. Det åligger byggnads-
5204:  samling skall även följas i byggnader av äldre    nämnden i Esbo att vid handläggningen av
5205: datum då i dem utförs reparations- eller           ansökan tillse att utrymmena även uppfyller de
5206:  ändringsarbeten, för vilka lov enligt byggnads-   krav som ställs av rörelsehindrade personer.
5207: lagen ellet -förordningen skall sökas. På              Inrikesministeriet kommet även i fortsätt-
5208: byggnad ellet del av byggnad, som uppförts         ningen att följa med verkningarna och till-
5209: före den 1 juli 1976, tillämpas byggbestäm-        lämpningen av bestämmelserna angående pla-
5210: melserna endast i tillämpliga delar och på så-     nering av för allmänheten avsedda utrym-
5211:  dant sätt att reparation ellet upptustning inte   men. Vid behov kommer ministeriet att vidta
5212:  försvåras utan skäl. Byggåtgärd får dock inte     åtgätder för revidering av bestämmelserna ellet
5213:  försämra byggnads säkerhet ellet dess sani-       deras tillämpningsområde.
5214:  tära förhållanden.
5215:       Helsingfors den 20 maj 1981
5216: 
5217:                                                     Minister föt inrikesärendena Eino Uusitalo
5218:                                               1981 vp.
5219: 
5220:    Kirjallinen kysymys n:o 231
5221: 
5222: 
5223: 
5224: 
5225:                                   Hetemäki-Olander ym.: Pohjoismaista tulevien opettajien ja luen-
5226:                                      noitsijoiden verotuksesta Suomessa
5227: 
5228: 
5229:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5230:     Eri Pohjoismaista tulevien opettajien ja luen-   nittujen sopimusten määräyksistä ei muuta joh-
5231: noitsijoiden Suomessa tapahtuvaan verotukseen        du.
5232: liittyvä epäyhtenäisyys on aiheuttanut epäkoh-          Asianomaisten verosopimusten säännöksistä
5233: tia ja vaikeuksia vierailevien pohjoismaisten        käy ilmi, että Tanskasta ja Norjasta tulevia
5234: opettajien ja asiantuntijoiden saamisessa Suo-       professoreita ja opettajia ei veroteta Suomessa
5235: meen.                                                ollenkaan, vaan he maksavat veronsa kotimaas-
5236:     Henkilö, joka ei asu Suomessa, on täällä ra-     saan. Säännös koskee tilanteita, joissa oleskelu
5237: joitetusti verovelvollinen: hän suorittaa veroa      Suomessa ei ylitä kahta vuotta. Tanskan ja
5238: vain Suomesta saamastaan tulosta ja täällä ole-      Norjan säännökset koskevat kaikentasoisia ope-
5239: vasta varallisuudesta. Tällaisen henkilön verot      tuslaitoksia. Islannin kanssa solmitun sopimuk-
5240: määrätään rajoitetusti verovelvollisen tulon ja      sen kyseisen artiklan säännös on edellisistä
5241: varallisuuden verottamisesta annetun lain            poikkeava siinä mielessä, että siinä ei mainita
5242: ( 627/78) eli ns. lähdeverolain säännösten mu-       oppikouluissa työskenteleviä opettajia.
5243: kaan. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi mat-        Ruotsin kohdalla tilanne on kokonaan toi-
5244: kalehtorina toimiva Ruotsista tuleva henkilö         senlainen, sillä Ruotsista tulevia opettajia vero-
5245: joutuu maksamaan lähdeveroa 35 prosenttia            tetaan lähdeveron mukaan. Lähdeverolain so-
5246: täällä saamastaan palkasta, päivärahasta, luon-      veltaJlllinen onkin aiheuttanut 'Sen, että Ruot-
5247: toiseduista, kilometrikorvauksista oman auton        sista on vaikea saada Suomeen asiantuntijoita
5248: käytöstä sekä majoittumiskustannusten kor-           ja opettajia. Vierailujen taloudelliset ehdot ovat
5249: vauksista tapauksissa, joissa oleskelu Suomessa      ruotsalaisten mielestä heikot, sillä he ovat
5250: on kestänyt yli 10 päivää. Päivärahan kohdalla       mm. tottuneet siihen, että päivärahoista tai ho-
5251: tämä merkitsee sitä, että valtiovarainministeriön    tellikorvauksista ei veroteta lainkaan.
5252: määräämästä Suomen päivärahasta, jonka suu-             Edellä eshtämää:mme ja valtiopäiväjärjestyk-
5253: ruus 1. 1. 1981 lähtien on 69 markkaa ja jonka       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5254: kaikki Suomen valtion virkamiehet saavat verot-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5255: tomana, peritään tältä matkalehtoriita 35 pro-       vaksi seuraavan kysymyksen:
5256: sentin vero. Hänelle käteen jäävä osa on siis
5257: vain 45 markkaa.                                               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5258:     Suomi on solminut verosopimukset kaikkien               siin pohjoismaisten verosopimusten
5259: Pohjoismaiden kanssa kaksinkertaisen verotuk-               opettajia ja luennoitsijoita koskevien
5260:  sen estämiseksi. Näissä sopimuksissa Ruotsia               pykälien yhtenäistämiseksi siten, että
5261: lukuunottamatta on opettajia koskeva pykälä, jo-            opettajille ja luennoitsijoille annetaan
5262: ka rajoittaa lähdeverolain säännösten sovelta-              oikeus maksaa veronsa kotimaassa, ja
5263:  mista. Näissä tapauksissa verosopimuksen mää-              sitä kautta erityisesti tähän saakka läh-
5264: räyksiä sovelletaan aina ensisijaisesti. Lähde-             deverolain piiriin kuuluvien Ruotsista
5265: verolakia ,sovelletaan vain niiltä osin kuin mai-           ,tulevien asiantuntijoiden ja opettajien
5266:                                                             Suomeen saamisen helpottamiseksi?
5267:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981
5268: 
5269:          Elsi Hetemäki-Olander          Sinikka Karhuvaara             Mikko Ekorre
5270:          Mikko Elo                      Saara Mikkola                  Esko Almgren
5271:          Orvokki Kangas                 J. Juhani Kortesalmi           Jaakko 1tälä
5272: 
5273: 088100602W
5274: 2                                             1981 vp.
5275: 
5276: 
5277: 
5278: 
5279:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5280: 
5281:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Norjan ja Tanskan kanssa tehtyjen verosopimus-
5282: mainitussa tallkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ten mukaan opettajaa, joka muussa pohjoismaas-
5283: olette 14 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn           ,sa kuin kotivaltiassaan antaa opetusta, ei kuiten-
5284: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kaan tietyin edellytyksin veroteta opetuksesta
5285: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         saamastaan tulosta siinä pohjoismaassa, jossa
5286: edustaja Hetemäki-Olanderin ym. näin kuulu-          opetustyö tehdään. Tällaista vapautusta verosta
5287: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 231:            ei myönnetä Ruotsin kanssa tehdyn verosopimuk-
5288:                                                       sen mukaan, jossa noudatetaan uudempaa so-
5289:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       pimuskäytäntöä kuin muissa edellä mainituissa
5290:        ,siin pohjoismaisten verosopimusten            sop1muksissa. Viime vuoden kesäkuussa para-
5291:        opettajia ja luennoitsijoita koskevien         foidussa luonnoksessa monenkeskiseksi poh-
5292:        p)'lkälien yhtenäistämiseksi siten, että       joismaiden väliseksi verosopimukseksi, jolla on
5293:        opettajille ja luennoitsijoille annetaan       tarkoitus korvata hi!kki nykyiset pohjoismai-
5294:        oikeus maksaa veronsa kot1maassa, ja          den väliset kahdenkeskiset verosopimu:kset, ei
5295:        sitä kautta erityisesti tähän saakka läh-      myöskään ole opettajien verottamista koskevia
5296:        deverolain piiriin kuuluvien Ruotsista        erityismääräyksiä. Opettajat on tämän mukai-
5297:         tulevien asiantuntijoiden ja opettajien       sesti tarkoitus saattaa samaan verotukselliseen
5298:        Suomeen saamisen helpottamiseksi?              asemaan nyt puheena olevassa suhteessa kuin
5299:                                                       muut Pohjoismaissa asuvat henkilöt, jotka työs-
5300:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kentelevät toisessa pohjoismaassa kuin kotival-
5301: taen seuraavaa:                                       tiossaan.
5302:    Kansainvälisesti vakiintuneen sopimuskäytän-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten siihen,
5303: nön mukaisesti verotetaan Suomen ja kaikkien          että kysymyksessä on eri Pohjoismaiden väli-
5304: muiden pohjoismaiden välillä tehtyjen kahden-         nen yksimielinen sopimus, valtiovarainminis-
5305: keskisten verosopimusten mukaan työstä saadus-        teriö ei pidä tarkoituksenmukaisena ryhtyä kan-
5306: ta tulosta pääsääntöisesti siinä sopimusvaltiossa,    sanedustaja Hetemäki-Olanderin ym. kysymyk-
5307: jossa työ tehdään. Poikkeuksellisesti Islannin,       sessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
5308:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1981
5309: 
5310:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
5311:                                               N:o 231
5312: 
5313: 
5314: 
5315: 
5316:                            Tili Rik,sdagens Herr Talman
5317: 
5318:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord-             Island och Norge beskattas emellertid lärare,
5319: ningen anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder          som meddelar undervisning i annat nordiskt
5320: skrivelse av den 14 april1981 tili vederbörande     land än sin hemviststat, undantagsvis under
5321: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      vissa förutsättningar inte för inkomsten av un-
5322: jande av riksdagsman Hetemäki-Olander m. fl.        dervisningen i det nordiska land där undervis-
5323: ställda skriftliga spörsmål nr 231:                 ningsarbetet utförs. Sådan befrielse från skatt
5324:                                                     medges inte i dubbelbeskattningsavtalet med
5325:           Har Regeringen för avs~kt att vidtaga     Sverige. Detta avtal följer en nyare avtalspraxis
5326:        åtgärder för att förenhetliga patagra-       än de andra ovannämnda avtalen. I det utkast
5327:        feroa om lärare och föreläsare i de nor-     tili multilateralt dubbelbeskattningsavtal mel-
5328:        diska dubbelbeskattningsavtalen så, att      hn de nordiska länderna som paraferades i juni
5329:        lärare och föreläsare ges rätten att be-     senaste år och ·som ä:r avsett att ersätta samt-
5330:        tala sina skatter i hemlandet, och för       liga nuvarande bilaterala dubbelbeskattningsav-
5331:        att hä:rigenom göra det lättare att tili     tal mellan de nordiska länderna ingår inte hel-
5332:        Finland särskilt från Sverige få experter    ler särbestämmelser om beskattning av lärare.
5333:        och lärare som hittilis omfattats av         Avsikten är i enlighet härmed att försätta lä-
5334:        källskattelagen?                             rare i samma ställning vid beskattningen i
5335:                                                      ifrågavarande hänseende som övriga personer
5336:    Såsom svar på detta spör,smål får ja:g vörd-     som är bosatta i nordiskt land och som arbetar
5337: samt anföra följande:                               i ett annat nordiskt land än sin hernviststat.
5338:    Enligt internationellt vedertagen avtalspraxis       På grund av vad ovan anförts, och hänvisan-
5339: beskattas i enlighet med de bilaterala dubbel-      de till att det är fråga om ett enhälligt avtal
5340: beskattningsavtal som ingåtts mellan Finland        mellan de nordiska länderna, anser finanSI11linis-
5341: och alla de övriga nordiska länderna enligt hu-     teriet det inte vara ändamålsenligt att vidta de
5342: vudregeln in:komst på grund av anställning i        åtgärder som avses i riksdagsman Heternäki-
5343: den avtalsslutande stat där arbetet utförs. En-     Olanders m. fl. •spörsmål.
5344: ligt dubbelbeskattningsavtalen med Danmark,
5345:      Helsingfors den 19 maj 1981
5346: 
5347:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
5348:                                               1981 vp.
5349: 
5350: Kirjallinen kysymys n:o 232
5351: 
5352: 
5353: 
5354: 
5355:                                   Almgren: Mielisairaaloiden hoitajapulan poistamisesta
5356: 
5357: 
5358:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5359: 
5360:    Saatujen tietojen mukaan hoitajatilanne mie-      Illan vähälukuinen henkilökunta on eräissä ta-
5361: lisairaaloissa on vaikea. Puhutaan suoranaisesta     pauksissa joutunut työskentelemään oman tur-
5362: työvoimapulasta. Eräissä tiedoissa ilmoitetaan       vallisuutensa kustannuksella.
5363: vajaukseksi n. 800 hoitajan vajaus. Uusia hoi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5364: tajan virkoja ei ole saatu perustetuksi.             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5365:    Työntekijöiden vähyys on eräiden tietojen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5366: mukaan johtanut siihen, että potilaita on voi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5367: makkaasti lääkittävä, jotta he pysyisivät kai~
5368: kissa olosuhteissa rauhallisina. Voimakas lääkitys             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5369: on katsottu ainoaksi keinoksi, jotta vähälukui-             mielisairaaloiden hoitajapula on ilmei-
5370: nen henkilökunta voisi selviytyä tehtävistään.              nen, ja mihin toimenpiteisiin Hallitus
5371: Toisaalta henkilökunnan vähyys on johtanut                  aikoo ryhtyä hoitajapulan poistamiseksi,
5372: siihen, että potilaat jäävät vaille asiaankuuluvaa          sairaiden hoitotoimenpiteiden turvaami-
5373: hoitoa. Eräät tiedot viittaavat myös siihen, että           seksi ja myös hoitajien työturvallisuu-
5374:                                                             den takaamiseksi?
5375:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981
5376: 
5377:                                             Esko Almgren
5378: 2                                                1981 vp.
5379: 
5380: 
5381: 
5382: 
5383:                           E d u s k u n n a n H e r r a :p u h e m i e' h e H. e
5384: 
5385:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa:        toshoitoa .'V!llativia potilaita varten~ Tämä osa
5386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mielisairaaloista on 1960• ja 1970-luvun aikana
5387: olette 14 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn             muuntunut yhä voimakkaammin ;vanhusten ja
5388: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           osin myös vuodepotilaiden hoitoverkostoksi. .
5389: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan~             Psykiatrisen · terveydenhuollon kehittämisen
5390: edustaja Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta       eräänä keskeisenä tavoitteena :1970-luvun: aika-
5391: kysymyksestä n:o 232:                                  na on oliot :laitosjärjestelmälle rinnakkais~n · ja
5392:                                                        sitä esin korvaavan psykiatrisen avohoitopal;
5393:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että veluverkoston kehittäminen; Tätä tarkoitusta
5394:          mielisairaaloiden hoitajapula on ilmei- varten otl' luotu tnielente'rveystoimistoverkosto
5395:          nen, ja mihin toimenpiteisiin Hallitus joka ori laajentunut' .voimakkaasti. Mielenter~1
5396:          aikoo ryhtyä hoitajapulan poistamiseksi, veystoirnistoja ~n :tällä· hetkellä 98 ja niissä
5397:          sairaiden hoitotoimenpiteiden mtvaarni- on yhteensä>-! 068. virkaa. Edelleen on päivä;;
5398:          seksi ja myps hoitajien työturvallisuu- sairaanh6itotoi11rinnan :' låajemfatn:isella · pyrih~
5399:          den takaamiseksi?                             vähentämää11 yarsinaisen sairaalahoidon tar-
5400:                                                        vetta' ;:;:·f:;;: >h.d             . , · . · .:·:,:•.
5401:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Vä~stön ikärakenteessa tapahtun~et muutok-
5402: tavasti seuraavaa:                            , ,.. :, set jä niiden aiheuttamat paineet laitoshoito-
5403:    Mielen terveyshäiriöiden maara muodostaa paikkojen tarpeeseen ovat merkinneet psykiat-
5404: erään keskeisen ja merkittävän kansanterveydel- risen terveydenhuollon joutumista vastaamaan
5405: Iisen ongelma-alueen. Maamme työikäisestä yhä huomattavammasta panoksesta iäkkään
5406: väestöstä noin 2,3 % on työkyvyttömyyseläk- väestön pitkäaikaissairaanhoidossa. Käytännössä
5407: keellä psyykkisen sairauden vuoksi.                    tämä on merkinnyt sitä, että psykiatristen sai-
5408:    Mielisairaaloissa olevat sairaansijat muodos- raansijojen määrän vähentäminen ei ole toteu-
5409: tavat koko sairaalalaitoksemme sairaansijoista tunut toivotussa laajuudessa.
5410: noin 28 % ja niiden tämänhetkinen sairaansi-              Mielisairaaloiden akuuttien vastaanottoyksi-
5411: jamäärä on noin 18 750 sairaansijaa. Maamme köiden sairaansijamäärä vaihtelee lääkintöhalli-
5412: mielisairaalalaitosjärjestelmä muodostuu kahdes- tuksen suorittaman tarkastuksen mukaan 25-
5413: sa vaiheessa rakennetusta sairaalaverkostosta. 40 sairaansijan välillä ja niiden henkilöstömie-
5414: Vanhempi osa toimii tällä hetkellä ns. keskus- hityksen tarkistamiseen näyttää olevan tarvetta.
5415: mielisairaaloina. Niitä on yhteensä 20 ja niissä Psykiatrisessa hoitotyössä saatujen kokemusten
5416: on noin 10 000 sairaansijaa. Näitä sairaaloita mukaan tällaisilla vastaanotto-osastoilla, joissa
5417: on vuosittain saneerattu hyväksytyn ohjelman joudutaan hoitamaan äkilliseen mielentervey-
5418: mukaisesti.                                            delliseen kriisiin joutuneita, levottomia ja eri-
5419:    1950- ja 1960-luvuilla rakennettiin maaham- tyistä hoitovalmiutta edellyttäviä potilaita, tar-
5420: me entinen ns. B-sairaalaverkosto. Tämä va- vitaan sekä laadullisesti että määrällisesti ta-
5421: paaehtoisten kuntainliittojen varaan perustuva vanomaisia osastoja korkeampaa henkilöstömi-
5422: sairaalaverkosto rakennettiin lähinnä korvaa- toitusta. Edellä mainitun lääkintöhallituksen
5423: maan silloisia kunnalliskotien mielisairasosas- selvityksen mukaan akuuttien vastaanotto-osas-
5424: toja. Tuon sairaalaverkoston hoidolliset tilat ja tojen miehitys psykiatrisissa sairaaloissa vaihte-
5425: henkilöstömäärä mitoitettiin vuoden 1962 mie- lee yleensä välillä 0,5-0,8 hoitohenkilökunnan
5426: lisairaslain mukaan helppohoitoisia, käveleviä, jäsentä yhtä sairaansijaa kohti. Lääkintöhalli-
5427: ei perhehoitoon sopeutuvia, pitkäaikaista lai- tuksen näkemyksen mukaan hoitohenkilökun-
5428:                                                N:o 232                                              3
5429: 
5430:  nan määrän sairaansijaa kohti tulisi aluevastuu-    sairaanhoidon kehittämiseen on 1970-luvulla
5431:  ta omaavilla akuuteilla psykiatrisilla vastaan-     kiinnitetty huomiota mahdollistamaila uusia toi-
5432: otto-osastoilla olla olennaisesti suurempi.          mintamuotoja ja ajanmukaistamaila hoitotiloja.
5433:     Kansanterveyslain tultua voimaan luotiin            Kuten edellä on todettu, on akuuttien vas-
5434: sekä kansanterveystyötä että sairaanhoitolaitok-     taanotto-osastoilla, niin myös avohoidon puo-
5435: .sia koskeva suunnittelujärjestelmä. Sairaalalai-    lella, tarvetta henkilöstölisäykseen. Sairaanhoi-
5436: tosten osalta se toteutettiin keskussairaalapiiri-   don valtakunnallisessa suunnitelmassa vahviste-
5437: keskeisesti. Mielisairaanhoidosta vastuussa ole-     tut henkilöstölisäykset on pyritty ohjaamaan
5438: vat mielisairaanhuoltopiirit ovat joutuneet so-      niihin laitoksiin, joissa tarve on ollut suurin.
5439: peuttamaan oman suunnittelunsa sekä inves-           Ministeriö tulee seuraamaan tilannetta ja ryhty-
5440:  tointien että henkilöstön kasvun osalta keskus-     mään tarvittaessa lisätoimenpiteisiin.
5441: sairaalapiirin muihin tarpeisiin. Psykiatrisen
5442:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1981
5443: 
5444:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
5445: 4                                            1981 vp.
5446: 
5447: 
5448: 
5449: 
5450:                            Tili Riksdagens Herr Talman
5451: 
5452:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vård. Under 1960- och 1970~talen har denna
5453: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-       del av sinnessjukhusen i allt högre grad blivit
5454: se av den 14 april 1981 till vederbörande           ett vårdnät för åldringar och delvis också för
5455: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      sängliggande patienter.
5456: jande av riksdagsman Almgren undertecknade.            Ett av de centrala målen i utvecklandet av
5457: spörsmål nr 232:                                    den psykiatriska hälsovården under 1970-talet
5458:                                                     har varit att organisera den öppna vården som
5459:           Är Regeringen medveten om att det         verkar parallellt med anstaltsystemet och delvis
5460:        vid sinnessjukhusen råder en uppenbar        ersätter detta. För detta ändamål har man
5461:        brist på skötare och vilka åtgärder          grundat ett system med mentalvårdsbyråer,
5462:        ämnar Regeringen vidta för att avhjälpa      som har expanderat kraftigt. För närvarande
5463:        denna brist på skötare i syfte att trygga    finns det 98 mentalvårdsbyråer med samman-
5464:        vården av de sjuka och även för att          lagt 1968 tjänster. Vidare har man strävat tili
5465:        garantera skötarnas arbetssäkerhet?          att minska behovet av egentlig sjukhusvård
5466:                                                     genom att utvidga sjukvårdsverksamheten på
5467:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       dagtid.
5468: samt anföra följande:                                  De ändringar som skett i befolkningens
5469:                                                     åldersstruktur och den efterfråga på vårdplatser
5470:    Antalet mentala störningar är ett centralt       i anstalter som ändringen skapat, har inneburit
5471: och betydande folkhälsoproblem. Omkring             att den psykiatriska hälsovården fått stå för en
5472: 2,3 % av vår befolkning i arbetsför ålder åt·       allt större insats för långtidsvården för den
5473: njuter invalidpension på grund av psykisk sjuk-     åldrande befolkningen. I praktiken har detta
5474: dom.                                                inneburit, att minskningen av antalet psykiat-
5475:    Av vårdplatserna inom hela vårt sjukhus-         riska vårdplatser inte kunnat genomföras i
5476: väsende utgör vårdplatserna vid sinnessjukhu-       önskad utsträckning.
5477: sen ca 28 % och deras antal uppgår för när-            Antalet vårdplatser på sinnessjukhusens akut-
5478: varande tili omkring 18 750. Vårt lands sinnes-     mottagningar varierar mellan 25 och 40 och
5479: sjukhussystem består av ett sjukhusnät som          enligt gjorda utredningar tycks det finnas
5480: uppbyggts i två skeden. De äldre sjukhusen          behov för en utökning av personalen vid dessa
5481: fungerar för närvarande som s.k. centralsinnes-     enheter. Enligt de erfar·enheter som erhållits
5482: sjukhus. Dessa är sammanlagt 20 och de har          av psykiatriskt vårdarbete krävs det både kva-
5483: ca 10 000 vårdplatser. Dessa sjukhus har årli-      litativt och kvantitativt sett mera personai vid
5484: gen sanerats i enlighet med ett godkänt pro-        en mottagning, där man är tvungen att sköta
5485: gram.                                               om patienter, som råkat i en häftig psykisk
5486:    Det tidigare s.k. B-sjukhusnätet utbyggdes       kris, som är oroliga och som förutsätter en
5487: i vårt land på 1950~ och 1960-talen. Detta          särskild vårdberedskap, än vid vanliga avdel-
5488: sjukhusnät som grundar sig på frivilliga kom-       ningar. Enligt utredningen varierar vårdper-
5489: munalförbund byggdes närmast för att ersätta        sonalen vid psykiatriska sjukhusens akutmottag-
5490: de dåvarande avdelningarna för sinnessjuka vid      ningsavdelningar i allmänhet mellan 0,5-0,8
5491: kommunalhemmen. Enligt 1952 års sinnessjuk-         anställda per vårdplats. Enligt medicinal-
5492: lag beräknades vårdutrymmena och personal-          styrelsens uppfattning borde det vid psykiat-
5493: antalet vid dessa sjukhus för lättskötta patien-    riska akutmottagningsavdelningar med regionalt
5494: ter, som kan gå själva och som inte anpassar        ansvar finnas betydligt mera vårdpersonal i
5495: sig i familjevård utan fordrar långvarig anstalt-   förhållande till antalet vårdplatser.
5496:                                             N:o 232                                              5
5497: 
5498:    Efter folkhälsolagens ikraftträdande skapades   psykiatriska sjukvården; nya verksamhetsfor-
5499: ett planeringssystem för både folkhälsoarbetet     mer har möjliggjorts och vårdutrymmen har
5500: och sjukvårdsanstaltemas verksamhet. Ifråga        moderniserats.
5501: om sjukvårdsanstalterna genomfördes detta sys-        Såsom ovan konstateras finns det på akut-
5502: tem enligt centralsjukhusdistrikten. Sinnessjuk-   mottagningar och även inom den öppna vården,
5503: vårdsdistrikten, som ansvarar för sinnessjuk-      behov av personalökning. Man har strävat tili
5504: vården, har varit tvungna att anpassa sin          att rikta den i den riksomfattande planen
5505: planering ifråga om både investeringar och         fastställda   personalökningen     tili  sådana
5506: personalökning efter centralsjukhusdistriktens     anstalter i vilka behovet har varit störst. Mi-
5507: behov i andra avseenden. Under 1970-talet har      nisteriet kommer att följa situationen och vid
5508: uppmärksamhet fästs vid utvecklingen av den        behov vidta ytterligare åtgärder.
5509:      Helsingfors den 15 maj 1981
5510: 
5511:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Lu;a-Penttilä
5512:                                              1981 vp.
5513: 
5514: Kirjallinen kysymys n:o 233
5515: 
5516: 
5517: 
5518: 
5519:                                  Alppi ym.: Pakkotahtisen työn aiheuttamien sairauksien saat-
5520:                                     ltamisesta ammattitautilain piiriin
5521: 
5522:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5523:    Pakkotahtinen työ aiheuttaa tekijälleen sekä    tilanteeseen. Pakkotahtinen työ aiheuttaa erit-
5524: ruumiillisia että henkisiä vaurioita. Esimer-      täin paljon kuluma- ja mielenterveyssairauksia,
5525: kiksi Nokian Kumitehtaalla naiset joutuvat         mutta työsuojeluviranomaiset eivät ·· puutu
5526: nostelemaan noin 1 000-1 500 kappaletta            asiaan. Vaurioiden syntymisen torjumiseksi oli-
5527: 8,5 kilon painoisia renkaita työvuoron aikana,     si mitä pikimmin ryhdyttävä toimenpiteisiin
5528: siis yhteensä 8 500~14 000 kiloa. Jalkinei-        työn pakkotahtisuuden lopetta!Jliseksi.
5529: den kokoonpanopöydässä työ on pakkotahtista           Jo syntyneiden vaurioiden osalta ongelmana
5530: ja kiivasta. Melu, liuotinkäry ja veto tekevät     on taas se, ettei ammattitautilain soveltami-
5531: tästä työpisteestä sellaisen, että nt;>in puolet   sessa kulumasairauksia ja mielenterveydellisiä
5532: työntekijöistä käy joko fyysisten tai psyykkis-    sairauksia ole hevin tunnustettu lain piiriin
5533: ten syiden takia lääkärin hoidossa. Oireita ovat   kuuluviksi. Laki ei näitä sairauksia nimen-
5534: mm. väsymys, niska- ja hartiakivut, päänsärky,     omaisesti mainitse, ja vakuutusyhtiöt ovat lyö-
5535: puutuminen ja unettomuus. Vastaavia esimerk-       neet ammattitautinimikkeiden lisäämisen ja
5536: kejä löytyy kyseisen tehtaan piiristä enemmän-     työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn lukkoon.
5537: kin. Niinpä esimerkiksi rengastehtaan puolella        Nokian Kumitehtaan työolosuhteet ovat yksi
5538: työnantaja on varautunut siihen, että 15 %         esimerkki työvauhdin kiristämisen vaikutuksis-
5539: työvoimasta on jatkuvasti sairaslomalla. Jalki-    ta työntekijöiden terveyteen. TiJanne monissa
5540: nepuolen eräissä naistyöpisteissä sairaspoissa-    tekstiili- ja vaatetusalan yrityksissä ja etenkin
5541: oloprosentti on työnantajan ja tehtaan lääkä-      eri alojen pienillä työpaikoilla on ainakin yhtä
5542: reiden ilmoituksen mukaan 25-30 %.                 paha. Tällä hetkellä työsuojeluviranomaiset ei-
5543:     Osaltaan edellä kuvatun kaltaisia epäkohtia    vät kuitenkaan joko voi, halua tai uskalla
5544: vallitsee sen vuoksi, että työsuojeluviranomai-    puuttua epäkohtiin.
5545: set ovat haluttomia puuttumaan pakkotahtisen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5546: työn aiheuttamiin vaurioihin. Tähän taas on        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
5547: paljolti syynä se, ettei työsuojelun alalla ole    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
5548: onnistuttu luomaan lakia alemmantasoista sään-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5549: nöstöä. Erään oikeuskanslerin tulkinnan mu-
5550: kaan ei työsuojeluhallituksella eikä myöskään                Mihin lainsäädännöllisiin tai muihin
5551: sosiaali- ja terveysministeriöllä ole oikeutta            toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä,
5552: eräitä poikkeuksia lukuunottamatta antaa työ-             jotta työsuojeluviranomaiset ryhtyisivät
5553: turvallisuuslakia täsmentäviä alemmanasteisin             tehokkaammin valvomaan työn pakko-
5554: säädöksiä eikä edes lain soveltamiseen liitty-            tahtisuutta ja jotta pakkotahtisen työn
5555:  viä ohjeita.                                             aiheuttamat tukielin- ja mielenterveys-
5556:     Tällä hetkellä esimerkiksi Nokian Kumiteh;            sairaudet saataisiin ammattitautilain
5557:  taan työntekijät ovat erittäin tyytymättömiä             piiriin?
5558:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981
5559: 
5560:          Ulla-Leena Alppi             Mikko Ekorre                   Mikko Kuoppa
5561:          Helvi Niskanen               Jarmo Wahlström                Unto RuotsaJainen
5562:          Matti Järvenpää              Vappu Säilynoja                Liisa Jaakonsaari
5563:          Pauli Uitto                  Heli Astala                    Pirkko Valtonen
5564:          Kati Peltola                 Inger Hirvelä                  Anna-Liisa Jokinen
5565:                                       Juhani Vähäkangas
5566: 088100565P
5567: 2                                            1981 vp.
5568: 
5569: 
5570: 
5571: 
5572:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5573: 
5574:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          riöitä. Tällaiset sairaudet ovat korvauskelpoisia
5575: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       nykyisenkin ammattitautilain mukaan.
5576: hemies, olette 14 päivänä huhtikuuta 1981              Ammattitautilain uudistusta tutkimaan ase-
5577: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       tettiin vuonna 1974 ammattitautitoimikunta,
5578: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     joka jätti mietintönsä seuraavan vuoden kesällä.
5579: kansanedustaja Alpin ym, näin kuuluvasta kir-       Mietintö ei ollut yksimielinen. Mietinnöstä
5580: jallisesta kysymyksestä n:o 233:                    annetuissa lausunnoissa ja käydyissä neuvotte-
5581:                                                     luissa on niin ikään esitetty eri suuntiin mene-
5582:           Mihin lainsäädännöllisiin tai muihin      viä käsityksiä useista toimikunnan tekemistä
5583:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä,       muutosesityksistä. Eräs merkittävä muutoseh-
5584:        jotta työsuojeluviranomaiset ryhtyisivät     dotus koski ammattitautikäsitteen laajennusta
5585:        tehokkaammin valvomaan työn pakko-           niin, että ammattitautina pidettäisiin myös
5586:        tahtisuutta ja jotta pakkotahtisen työn      muita työstä johtuvia sairauksia kuin niitä,
5587:        aiheuttamat tukielin- ja mielenterveys-      jotka aiheutuvat fysikaalisista, kemiallisista tai
5588:        sairaudet saataisiin ammattitautilain        biologisista tekijöistä. Tällaisina muina sairauk-
5589:        piiriin?                                     sia aiheuttavina tekijöinä on erityisesti mainit-
5590:                                                     tava psyykkiset tekijät. Tämän johdosta on
5591:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mm. huomautettu, ettei psyykkisistä tekijöistä
5592: vasti seuraavaa:                                    aiheutuneiden sairauksien ollessa kysymyksessä
5593:    Voimassa olevan ammattitautilain (638/67)        voida lääketieteen nykyisillä tutkimusmenetel-
5594: ja ammattitautiasetuksen (639/67) mukaan            millä riittävällä luotettavuudella erottaa työpe-
5595: korvataan fysikaalisten, kemiallisten ja biolo-     räisiä sairauksia muista.
5596: gisten tekijöiden aiheuttama sairaus ammatti-          Kysymyksessä tarkoitettu ongelma on maail-
5597: tautina. Korvauksen suorittaminen edellyttää,       manlaajuinen ja se on ollut esillä mm. Kan-
5598: että sairaus on aiheutunut työstä. Työn ja          sainvälisen Työjärjestön (ILO) vuonna 1980
5599: sairauden välisen syy-yhteyden selvittämisessä      pidetyssä 66. työkonferenssissa, jossa hyväk-
5600: on ratkaisevana työlääketieteellinen tietämys       syttiin uusi ammattitautiluettelo. Uuteen kan-
5601: asiasta. Tapaturmavakuutuslain (608/48) ja          sainväliseen ammattitautiluetteloon ei otettu
5602: eräistä työtapaturmina korvattavista vammoista      mukaan rasitusvammoja eikä mielenterveyden
5603: annetun asetuksen ( 852/48) mukaan voidaan          häiriöitä. Luetteloa valmistellut kansainvälinen
5604: työtapaturmana mm. korvata työliikkeen yh-          asiantuntijaryhmä on kuitenkin todennut, että
5605: teydessä tapahtunut lihaksen ja jänteen kipeyty-    psyykkinen ylikuormittuminen ja stressitekijät
5606: minen.                                              saattavat aiheuttaa neuroottisia tunne-elämän
5607:    Tällöin on edellytyksenä mm., että vamma         häiriöitä ja monimuotoisia muita häiriöitä ih-
5608: on syntynyt lyhyehkönä, enintään yhden vuo-         misen ja hänen työnsä välillä. Asiantuntijatyö-
5609: rokauden pituisena aikana ja ettei vammaa kor-      ryhmä esitti myös, että Kansainvälinen Työ-
5610: vata ammattitautina. Jos pakkotahtisessa työssä     järjestö yhdessä Maailman Terveysjärjestön
5611: on rasitussairautena aiheutunut esim. ranteen       kanssa suunnittelisi toimenpiteitä työpaikalla
5612: tai kyynärpään seudun tulehdus, on tällainen        esiintyvän fyysisen ja henkisen ylikuormittu-
5613: sairaus korvattu joko työtapaturmana tai am-        misen aiheuttaman henkisen stressin ja mui-
5614: mattitautina.                                       den sairauksien ehkäisemiseksi.
5615:    Kysymyksen perusteluissa on maininta liuo-          Edellä esitetystä käy ilmi, että työn kuor-
5616: tinaineiden haittavaikutuksista työntekijöille.     mittavuuden ja terveyshaittojen väliset syy-
5617: Tietyissä tapauksissa liuotinaine saattaa aiheut-   yhteydet myönnetään nykyisin jo varsin ylei-
5618: taa myrkytystilan, johon liittyy psyykkisiä häi-    sesti. T apauskohtaiset näyttövaikeudet ja osin
5619:                                                N:o 233                                                3
5620: 
5621: myös ammattitautilain sisältö ovat kuitenkin           det ovat suurimmaksi osaksi verovapaita. Esi-
5622: olleet esteenä ammattitauti- ja tapaturmakor-          tettyjen muutosten seurauksena olisi ollut yli-
5623: vauskäytännön vastaaville laajennuksille.              kompensaation olennainen laajeneminen. Mi-
5624:    Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen          käli kuluvan vuoden tulopoliittiseen kokonais-
5625: mukaan ammattitautilainsäädännön uudistamis-           ratkaisuun liittyen sosiaalivakuutusetuuksien
5626: työssä on kiinnitettävä entistä suurempaa huo-         verotusta koskeva esitys tulee hyväksytyksi,
5627: miota edellä tarkoitettuun kansainväliseen sel-        paranevat myös ammattitautilain uudistamis-
5628: vitystyöhön ja sen tuloksiin. Asianmukaisena           edellytykset oleellisesti.
5629: ei tällöin voitane pitää sitä, että näyttövai-            Työturvallisuuslaki ( 299 j 58) ei smansa
5630: keuksista aiheutuvat taloudelliset seuraamukset        aseta estettä sille, että työsuojeluviranomaiset
5631: jäävät epäsuhtaisesti työntekijäosapuolen kan-         työssään kiinnittävät huomiota myös kysymyk-
5632: nettaviksi silloinkin, kun kuormitustekijöiden         sessä tarkoitettuihin rasitustekijöihin. Toimen-
5633: ja terveysvaaran väliset syy-yhteydet tilastolli-      piteiden . tueksi tarvitaan kuitenkin tapauskoh-
5634: sesti ovat selviä. Sosiaali- ja terveysministeriö      taista näyttöä mahdollisen vaaran olemassa-
5635: korostaa myös, että ensisijaisesti tällaiset kuor-     olosta. Lainsäädännön kehittäminen mvös tältä
5636: mitustekijät on pyrittävä ottamaan ennakolta           osin on siten sidoksissa edellä tark~itettuun
5637: huomioon työpaikkakohtaisessa työterveyshuol-          kansainväliseen · selvitystyöhön ja työlääketie-
5638: totyössä työ terveyshuoltolain ( 743/7 8) sään-        teellisen tietämyksen tasoon. On myös huo-
5639: nösten mukaisesti ja että tähän ;$eikkaan tul-         mattava, ettei useimpia pakkotahtisuuteen liit-
5640: laan työsuojeluviranomaisten toimesta kiinnittä-       tyviä ongelmia pystytä poistamaan erillisillä
5641: mään huomiota työterveyshuoltolain täytän-             työsuojelutoimenpiteillä, sillä ne ovat sidok-
5642:  töönpanoa valvottaessa.                               sissa tuotantoteknologian kehitysasteeseen ja
5643:     Sekä ammattitautilain uudistamista että ta-        työvaiheiden järjestelyihin. Haittojen poistami-
5644: paturmavakuutuslain uudistussuunnitelmien to-          nen edellyttää useimmissa tapauksissa siirty-
5645:  teuttamista 1970-luvulla on vaikeuttanut myös         mistä puoliautomaation teknologiasta pidem-
5646:  se, että tapaturmavakuutuslain mukaiset etuu-         mälle kehitettyyn automaatioon.
5647:       Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1981
5648: 
5649:                                                      Sosiaali- Ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
5650: 4                                           1981 vp.
5651: 
5652: 
5653: 
5654: 
5655:                           Tili Riksdagens Herr Talman
5656: 
5657:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       höt psykiska störningar. Sådana sjukdomar är
5658: :anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     ersättningsgilla också enligt gällande lag om
5659: av den 14 april 1981 tili vedcrbötande medlem      yrkessjukdomar.
5660: av statstådet översänt avskrift av följande av        Åt 197 4 tillsattes en ytkessjukdomskommis-
5661: riksdagsledamot Alppi m. fl. undertecknade         sion för att utreda en revision av lagen om
5662: spörsmål nr 233:                                   yrkessjukdomar. Kommissionen avgav sitt be-
5663:                                                    tänkande under sommaren följande år. Betän-
5664:           Vilka lagstiftnings- eller andra åt-     kandet var inte enhälligt. I de utlåtanden som
5665:        gärdet ämnar Regeringen vidta för att       givits om betänkandet och i de förhandlingar
5666:        arbetarskyddsmyndigheterna effektivate      som förts om det har likaså framförts mot-
5667:        skulle börja övervaka stressande arbete     stridiga åsikter om flera av de ändringsförslag
5668:        och för att de sjukdomar i stödvävnader     som kommissionen gjotde. Ett betydande änd-
5669:        och de mentalsjukdomat som fötotsakas       ringsförslag gällde en utvidgning av begteppet
5670:        av sttessande arbete skulle omfattas av     yrkessjukdom tili att omfatta även andta sjuk-
5671:        lagen om ytkessjukdomat?                    domar fötanledda av atbete än dem som föt-
5672:                                                    orsakats av fysikaliska, kemiska ellet biologiska
5673:    Såsom svar på detta spötsmål får jag vötd-      faktotet. Bland dessa andta sjukdomsalsttande
5674: sarnt anföta följande:                             faktotet böt sätskilt nämnas de psykiska fak-
5675:    Enligt gällande lag om yrkessjukdomar           toterna. I anledning av detta hat det bl. a.
5676: ( 638/6 7) och fötotdning om yrkessjukdomar        påpekats, att existetande medicinska fotsk-
5677: ( 639/67) etsätts som ytkessjukdom sådan           ningsmetoder inte med tillräcklig tillfötlitlig-
5678: sjukdom som förotsakats av fysikaliska, ke-        het kan sätskilja de av psykiska faktoret för-
5679: m1ska och biologiska faktotct. En fötutsätt-       otsakade sjukdomar som fötanletts av arbete
5680: ning för att ersättning skall erläggas är att      ftån andra.
5681: sjukdomen har fötotsakats i atbete. Avgötan-          Det problem som avses i spörsmålet är
5682: de föt uttedningen av orsakssambandet mellan       globalt, och det hat bl. a. dtyftats vid Intet-
5683: arbete och sjukdom ät den atbetsmedicinska         nationella atbetsorganisationens (ILO) 66:e
5684: vetskapen. Enligt lagen om olycksfallsförsäk-      atbetskonfetens år 1980, vid viiken en ny föt-
5685: ring ( 608/48) och förordningen angående           teckning övet ytkessjukdomat antogs. I den
5686: vissa skador som ersätts såsom olycksfall i        nya internationella fötteckningen övet yrkes-
5687: atbete ( 852/48) kan som atbetsolycka bl. a.       sjukdomar intogs inte sttesskadot ellet men-
5688: ctsättas ömhet i muskel ellet sena, som upp-       tala störningar. Den internationella expett-
5689: kommit i samband med tötelse vid utfötandet        grupp som betedde fötteckningen konstatetade
5690: av arbete.                                         dock att psykisk överbelastning och sttess-
5691:     Hätvid fötutsätts bl. a. att skadan hat upp-   faktoret kan fötotsaka neutotiska störningar
5692: kommit undet en tätt kort, högst dygnslång         i känslolivet och mångahanda andra störningat
5693: period och att skadan inte etsätts som ytkes-      mellan människan och hennes atbete. Expett-
5694:  sjukdom. Hall av sttessande atbete hat följt      atbetsgtuppen föteslog även att Internationella
5695: stressjukdom, t. ex. i fotm av inflammation        atbetsotganisationen tillsammans med Världs-
5696: i handleden ellet armbågen, hat denna ersatts      hälsoorganisationen skulle planeta åtgätdet föt
5697: antingen som arbetsolycka ellet ytkessjukdom.      förebyggande av andlig sttess och andta sjuk-
5698:    I motivetingarna tili spörsmålet omnämns        domat fötanledda av fysisk och andlig övet-
5699: de skadevetkningat som lösningsmedel hat på        belastning på atbetsplatserna.
5700: atbetstagate. I vissa fall kan lösningsmedel          Av det ovan sagda ftamgår, att otsakssam-
5701: förorsaka ett förgiftningstillstånd, tili vilket   bandet mellan arbetsbelastning och hälsoskador
5702:                                               N:o 233                                                  5
5703: 
5704: numera redan mycket allmänt erkänns. Be-             enligt lagen 0111 olycksfallsförsäkring tili största
5705: visningssvårigheterna i det enskilda fallet och      delen är skattefria. De föreslagna ändringarna
5706: till en del även innehållet i lagen om yrkes-        skulle ha lett tili en märkbar utvidgning av
5707: ~jukdomar har dock hindrat en motsvarande            överkompensationen. Hall förslaget om be-
5708: utvidgning av yrkessjukdoms- och olycksfalls-        skattning av socialförsäkringsförmåner i sam-
5709: ersättningspraxis.                                   band med den inkomstpolitiska helhetslös-
5710:     Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-   ningen för innevarande år godkänns, förbättras
5711: fattning bör vid revideringen av lagstiftningen      även förutsättningarna för en revision av lagen
5712: om yrkessjukdomar stöne uppmärksamhet än             om yrkessjukdomar väsentligt.
5713: hittills fästas vid det ovan anförda internatio-        Lagen om skydd i arbete ( 299/58 ) hindrar
5714: nella utredningsarbetet och dess resultat. Det       inte i och för sig att arbetarskyddsmyndighe-
5715: kan inte heller anses tillbörligt att de ekono-      terna i sitt arhete även beaktar de stressfakto-
5716: miska följderna av bevisningssvårigheterna i         rer som avses i spörsmålet. Tili stöd för deras
5717: oproportionerlig utsträckning belastar arbets-       åtgärder hehövs dock bevisning i det konkreta
5718: tagarparten, trots att orsakssambandet mellan        fallet om att en möjlig risk existerar. Ut-
5719: stressfaktorer och hälsorisker är statistiskt        vecklingen av lagstiftningen är även tili denna
5720: klarlagt. Social- och hälsovårdsministeriet be-      del sålunda bunden vid det ovan avsedda in-
5721: tonar också att dessa stressfaktorer i första        ternationella utredningsarbetet och vid den
5722: hand bör beaktas i den enskilda arbetsplatsens       arbetsmedicinska kunskapens nivå. Man bör
5723: företagshälsovård i enlighet med stadgandena         även beakta att de flesta problem i anslut-
5724: i lagen om företagshälsovård (743/78) och            ning till stressande arbete inte kan elimineras
5725:  ~ltt arbetarskyddsmyndigheterna kommer att          genom separata arbetsskyddsåtgärder, eftersom
5726:  uppmärksamma detta vid övervakningen av             de är bundna vid den teknologiska utveck-
5727:  verkställigheten av lagen om företagshälsovård.     lingens nivå och vid organisationen av arbets-
5728:      Såväl revisionen av lagen om yrkessjuk-         momenten. Ett eliminerande av olägenheterna
5729:  domar som förverkligandet av planerna på en         förutsätter i de flesta fall en övergång från
5730:  reform av lagen om olycksfallsförsäkring har        halvautomationsteknologin tili en längre ut-
5731:  försvårats även av det faktum, att förmånerna       vecklad automation.
5732:       Helsingfors den 15 maj 1981
5733: 
5734:                                              Social- och hälsovårdsministel' Sinikka Luja-Penttilä
5735: 
5736: 
5737: 
5738: 
5739:  D88100565P
5740: ;;'
5741: 
5742: 
5743: 
5744: 
5745:       •).
5746:                                             1981 vp.
5747: 
5748: Kirjallinen kysymys n:o 234
5749: 
5750: 
5751: 
5752: 
5753:                                 Säilynoja ym.: Luottamusmiesten ns. ryhmäveron saattamisesta
5754:                                     verotuksessa vähennyskelpoiseksi tulon hankkimisesta joh-
5755:                                     tuneeksi kustannukseksi
5756: 
5757: 
5758:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5759: 
5760:    Tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n mukaan     alkuperäinen tarkoitus -     turvata luottamus-
5761: verovelvollisella on oikeus vähentää tulostaan    mieselimiin osallistumismahdollisuus kaikille
5762: sen hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet   kansalaisille varallisuudesta riippumatta
5763: menot. Saman lain 26 § luettelee joukon esi-      jäädä toteutumatta. Samoin omaksuttu verotus-
5764: merkkejä siitä, mitä on pidettävä tulon hank-     käytäntö on omiaan vähentämään luottamus-
5765: kimisesta johtuneina menoina.                     miesten aktiivista osallistumista kunnallisten ja
5766:    Verotuskäytännössä on korkeinta hallinto-      ylikunnallisten elinten kokouksiin.
5767: oikeutta myöten vakiintunut tulkinta, jonka          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5768: mukaan kunnallisesta tai ylikunnallisesta luot-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
5769: tamustehtävästä saadusta palkkiosta suoritetta-   tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5770: vaa ns. ryhmäveroa ei ole pidettävä tulonhank-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5771: kimismenona. Osaltaan tähän tulkintaan on vai-
5772: kuttanut se, että TVL:n 26 § :n 1 momentin 7                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5773: kohdassa nimenomaisesti mainitaan tulonhankki-            ryhtyä tulo- ja varallisuusverolain tai
5774: mismenona valtiollisen luottamustehtävän hoi-             sen tulkinnan muuttamiseksi siten, että
5775: tamisesta aiheutuneet kustannukset, mutta mi-             kaikkien luottamusmiespalkkioiden -
5776: tään erityistä säännöstä kunnallisten palkkioi-           kunnallisten, valtiollisten, kuntainliiton,
5777: den osalta ei ole olemassa.                               valtionyhtiön ym. - osalta ns. ryhmä-
5778:    Nykyinen tilanne aiheuttaa koko joukon                 vero tulee verotuksessa vähennyskelpoi-
5779: epäkohtia. Kun luottamusmiespalkkiosta suo-               seksi tulon hankkimisesta tai säilyttä-
5780: ritettava ennakonpidätys on usein 50 % ja ns.             misestä johtuneeksi kustannukseksi?
5781: ryhmävero vielä lisäksi 25 %, uhkaa palkkion
5782:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981
5783: 
5784:         Vappu Säilynoja               Pauli Uitto                  Heli Astala
5785:         Kati Peltola                  Ulla-Leena Alppi             Inger Hirvelä
5786:                  Mikko Kuoppa                            Juhani Vähäkangas
5787: 
5788: 
5789: 
5790: 
5791: 0881006094
5792: 2                                             1981 vfi.:
5793: 
5794: 
5795: 
5796: 
5797:                         Eduskunn•n Herr~,Pukemiehelle
5798: 
5799:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rohallitus on ohjeissaan todennut, että vaikka
5800: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        säännöksessä puhutaan vain valtiollisen luot-
5801: olette 14 päivänä huhtikuuta 19:81 päivätyn          tamustehtävän hoitamisesta aiheutuneiden kus-
5802: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tannusten vähentämisestä, tämä ei merkitse sitä,
5803: asiapomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        etteivät myös esimerkiksi kunnallisen luotta-
5804: edustaja Vappu Säilynojan ym. näin kuuluvas-         mustehtävän hoitamisesta aiheutuneet kustan-
5805: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 234:               nukset olisi verotuksessa vähennyskelpoisia.
5806:                                                      Erona on vain se, että viimeksi mainitut kus-
5807:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tannukset vähennetään yleisten TVL 25 §:stä
5808:        ryhtyä tulo- ja varallisuusverolain tai       ilmenevien verotusperiaatteiden mukaan tulon
5809:        sen tulkinnan muuttamiseksi siten, että       hankkimisesta johtuneina menoina.
5810:        kaikkien luottamusmiespalkkioiden -             , Tähän eroon perustuu myös se, ettei oikeus-
5811:        kunnallisten, valtiollisten, kuntainliiton,   käytännössä ole hyväksytty nk. ryhmäveroa
5812:        valtionyhtiön ym. - osalta ns. ryhmä-         kunnallisen luottamustehtävän hoitamisesta ai-
5813:        vero tulee verotuksessa vähennyskelpoi-       heutuneeksi vähennyskelpoiseksi kuluksi, vaik-
5814:        seksi tulon hankkimisesta tai säilyttä-       ka valtiollisen luottamustoimen hoidosta suo-
5815:        misestä johtuneeksi kustannukseksi?           ritetut vastaavat menot on katsottu TVL 26
5816:                                                      §:n 1 momentin 7 kohdan nojalla vähennyskel-
5817:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        poisiksi. Puoluejärjestölle tuleva ryhmävero on
5818: vasti seuraavaa:                                     jäsenmaksun luonteinen, sopimukseen perustu-
5819:    Tulo- ja varallisuusverolain ( TVL) 25 §: n       va erä, joka suoritetaan saadusta luottamus-
5820: 1 momentin mukaan verovelvollisella on oikeus        miespalkkiosta vasta jälkikäteen. Näin ollen se
5821: vähentää tulon hankkimisesta tai säilyttämi-         eroaa normaalista tulonhankkimiskulusta, joka
5822: sestä johtuneet menot. Saman lain 26 §:n 1           suoritetaan etukäteen tietyn tulon saamiseksi
5823: momentin 7 kohdan mukaan tulon hankkimi-             tai säilyttämiseksi.
5824: sesta johtuneita menoja ovat muun ohessa val-            Koska ryhmäveroa ei voida nykyiseen lain-
5825: tiollisen luottamustoimen hoitamisesta välit-        säädäntöön nojautuvien, tulonhankkimiskuluja
5826: tömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset        koskevien yleisten periaatteiden mukaan vä-
5827: sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin               hentää silloin, kun se kohdistuu kunnallisen
5828: määrää. Vastaavasti säännöksen nojalla annet-        luottamustehtävän hoitamiseen, edellyttäisi vä-
5829: tu verohallituksen päätös 31. 12. 1975/23/76         hennyskelpoisuus lainmuutosta.
5830: koskee vain valtiollisia luottamustehtäviä. Ve-
5831:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1981
5832: 
5833:                                                                       Ministeri Pirkko Työtäjärvi
5834:                                              N:o 234                                              3
5835: 
5836: 
5837: 
5838: 
5839:                           Tili Riksdagens Herr Talman
5840: 
5841:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        terat, att även om i stadgandet endast nämns
5842: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          avdrag av kostnader för handhavandet av stat-
5843: velse av den 14 april 1981 tili vederbörande       ligt förtroendeuppdrag betyder detta inte, att
5844: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     inte också kostnader för handhavandet av t. ex.
5845: jande av riksdagsledamot Vappu Säilynoja           kommunalt förtroendeuppdrag skulle vara av-
5846: m. fl. undertecknade spörsmål nr 234:              dragbara i beskattningen. Skillnaden är endast
5847:                                                    den, att sistnämnda kostnader avdras ,som all-
5848:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     männa utgifter för inkomstens förvärvande, en-
5849:        ta i syfte att ändra lagen om skatt på      ligt de allmänna beskattningsprinciper som
5850:        inkomst och förmögenhet eller dess          framgår av IFSkL 24 §.
5851:        tolkning så, att den s.k. gruppskatten         På denna skillnad baserar sig också den om-
5852:        för alla förtroendemannaarvoden -           ständigheten, att man i rättspraxis inte har
5853:        kommunala, statliga, kommunförbunds,        godkänt den s.k. gruppskatten såsom en av
5854:        statsbolags m. fl. - blir avdragbara i      handhavandet av kommunalt förtroendeupp-
5855:        beskattningen såsom utgift för in-          drag föranledd avdragbar utgift, även om mot-
5856:        komstens förvärvande eller bibehållan-      svarande utgifter som erlagts för handhavandet
5857:        de?                                         av statligt förtroendeuppdrag med stöd av
5858:                                                    26 § 1 mom. 7 punkten i IFSkL har ansetts
5859:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      avdragbara. Den gruppskatt som betalas till
5860: samt anföra följande:                              partiorganisationer är en med medlemsavgift
5861:    Enligt 25 § 1 mom. lagen om skatt på in-        jämförbar på avtal baserad rat, som erläggs
5862: komst och förmögenhet ( IFSkL) har skatt-          från de erhållna förtroendemannaarvodena i
5863: skyldig rätt att från sin inkomst avdra ut-        efterskott. Sålunda skiljer den sig från en nor-
5864: gifterna för inkomstens förvärvande och bibe-      mal kostnad för inkomstens förvärvande, vii-
5865: hållande. Enligt 26 § 1 mom. 7 punkten i           ken betalas i förskott i syfte att förvärva ellet
5866: samma lag är utgifter för inkomstens förvär-       bibehålla en viss inkomst.
5867: vande bl. a. skäliga kostnader som direkt föran-      Eftersom gruppskatten inte i enlighet med
5868: letts av handhavandet av statligt förtroende-      de allmänna principerna angående kostnaderna
5869: uppdrag, enligt vad skattestyrelsen närmare be-    för inkomstens förvärvande, vilka stöder sig
5870: stämmer. Skattestyrelsens med stöd av stad-        på gällande lagstiftning, är avdragbar då den
5871: gandet givna beslut 31. 12. 1975/23/76 gäller      utgår för handhavandet av kommunalt för-
5872: således endast statliga förtroendeuppdrag.         troendeuppdrag, skulle avdragbarhet kräva en
5873: Skattestyrelsen har i sina anvisningar konsta-     ändring av lagen.
5874:      Helsingfors den 21 maj 1981
5875: 
5876:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
5877:                                             19S1 vp.
5878: 
5879: Kirjallinen kysymys n:o 235
5880: 
5881: 
5882:                                 Säilynoja ym.: Työkyvyttömyyseläkkeiden kä&i:ttelyn epäkohdista
5883: 
5884:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5885: 
5886:    Muutoksenhakuun eläkeasioissa liittyy koko dään vakuutuslaitosten intressejä valitettavan
5887: joukko epäkohtia. Eläkettä hakeva ihminen usein heijastavien lääkärijäsenten kannanotto-
5888: joutuu asiansa viipyessä ja siirtyessä instans- jen mukaisesti.
5889: sista toiseen elämään jatkuvassa epävarmuudes-       Muutoksenhakujärjestelmän epäkohtia olisi
5890: sa oman toimeentulonsa suhteen. Tällä seikal- mahdollista vähentää. Hoitavan lääkärin lau-
5891: la on huomattava vaikutus henkiseen tasapai- sunnolle voitaisiin jo asian ensikäsittelyssä an-
5892: noon ja mielenterveyteen, kun samalla on kes- taa suurempi paino, jolloin hakijalle kielteisten
5893: tettävänä sairaus tai työttömyys, joka on eläk- päätösten ja siten myös valitusten määrä vä-
5894: keen hakemisen aiheuttanut.                        henisi. Tällöin muutoksenhakuasteissa kyettäi-
5895:    Viimeksi valtiontilintarkastajat ovat kiinnit- siin perusteellisemmin paneutumaan niihin ta-
5896: täneet huomiota työkyvyttömyyseläkkeen ha- pauksiin, jotka sinne edelleen tulisivat. Mikäli
5897: kemiseen liittyviin epäkohtiin. Tilintarkasta- käytäntöä muutettaisiin siten, ettei työkyvyttö-
5898: jien mukaan ristiriitaiset lääkärinlausunnot myyseläkettä voitaisi hoitavan lääkärin lausun-
5899: saattavat huomattavasti pitkittää asian käsit- non vastaisesti evätä ilman että hakijan tervey-
5900: telyä.                                             dentila on perusteellisesti tutkittu, paranisi
5901:     Eläkeasioiden muutoksenhaun ongelmat il- tilanne huomattavasti. Nykyisin saattaa eläke-
5902: menevätkin kärjistettyinä työkyvyttömyyseläk- hakemuksen hylkäämisen syynä olla vaikkapa
5903: keiden kohdalla. Tähän on ennen kaikkea se, että vakuutusyhtiön lääkäri, joka ei mil-
5904: syynä se, ettei hoitavan lääkärin lausunto hen- loinkaan ole edes nähnyt hakijaa, yksinkertai-
5905: kilön työkyvyttömyydestä vielä muodosta pe- sesti "olettaa", että esimerkiksi rnetsurin val-
5906: rustetta työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi, kosormisuus paranee yhdessä vuodessa.
5907: vaan asiaa voivat pitkittää ja sen lopputulosta      Muita keinoja eläkeasioiden muutoksenhaku-
5908: muuttaa sellaiset lääkärinlausunnot, joiden an- järjestelmän epäkohtien korjaamiseksi olisivat
5909: taja ei ole milloinkaan edes nähnyt kyseistä eläkelaitoksen oikaisumahdollisuuden laajenta-
5910: potilasta ja joiden taustalla valitettavan usein . minen ja muutoksenhakuteiden yhdistäminen.
5911: on nähtävissä vakuutuslaitosten pyrkimys ra-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5912: joittaa työkyvyttömyyseläkkeiden myöntäminen jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
5913: minimiin.                                          tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5914:     ,Yksityisen sektorin eläkeasioiden yleisenä vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5915: muutoksenhakuinstanssina on vakuutusoikeus.
5916: Jo ennen kuin asia saapuu vakuutusoikeuden                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5917: käsiteltäväksi, se on saattanut olla vireillä jopa         etenkin työkyvyttömyyseläkkeiden koh-
5918:  vuosia. Vakuutusoikeuden käsittely kestää vä-             dalla käsittelyn ja muutoksenhakujär-
5919: hintään yhdeksän kuukautta ja tavallisimmin                jestelmän epäkohdat aiheuttavat kansa-
5920:  noin vuoden. Tämä siitä huolimatta, että oi-              laisille jopa vuosia kestävän epävar-
5921:  keus käyttää kutakin asiaa ratkaistessaan ai-             muuden tilan, joka saattaa olla paitsi
5922: kaa vain noin puolitoista minuuttia, mikä mer-             taloudellisesti myös henkisesti hyvin
5923:  kitsee mm. sitä, ettei vakuutusoikeuden työn-             raskas, ja jos on,
5924:  tekijöitä edustavilla maallikkojäsenillä ole käy-            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5925:  tännöllisiä mahdollisuuksia perehtyä ratkais-             ryhtyä epäkohtien korjaamiseksi?
5926:  taviin kysymyksiin. Käytännössä päätökset teh-
5927:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981
5928: 
5929:          Vappu Säilynoja              Pauli Uitto                   Heli Astala
5930:          Kati Peltola                 Mikko Kuoppa                  Inger Hirvelä
5931:                                       Juhani Vähäkangas
5932: 088100566R
5933: 2                                           1981 Vp.
5934: 
5935: 
5936: 
5937: 
5938:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5939: 
5940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     terveysministeriö onkin vuonna 1980 asetta-
5941: mainitussa tarkoituksessa Te, Herta Puhemies,      nut toimikunnan, jonka tehtäväksi · annettiin
5942: olette 14 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn         koordinoida kansaneläke- ja työeläkejärjestel~
5943: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       missä toiineenpantavaa työkyvyttömyyden ar-
5944: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen· kansan-     vioimiskäytännön viimeaikaista kehitystä kos-
5945: edustaja Vappu Säilynojan ym. näin kuuluvasta      kevaa selvitystyötä. Tämän ·perusteella toimi-
5946: kirjallisesta kysymyksestä n:o 235:                kunnan on myös selvitettävä työkyvyttömyy~
5947:                                                    deri toteamiseen ja työkyvyttömyysasiain rat-
5948:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      kaisua koskevaan toimintaan liittyvät puutteet
5949:        etenkin työkyvyttömyyseläkkeiden koh-       ja epäkohdat kiinnittäen muun· muassa huo-
5950:        dalla käsittelyn ja muutoksenhakujär-       miota ratkaisutoiminnan yhtenäisyyteen sekä
5951:        jestelmän epäkohdat aiheuttavat kansac      tehtävä tarpeelliset parannusehdotukset.
5952:        laisille jopa vuosia kestävän epävar-          Toimikunnan työskentelystä saatujen tietojen
5953:        muuden tilan; joka saattaa olla paitsi      mukaan toimikunta on suorittanut lääkärikun-
5954:        taloudellisesti myös henkisesti hyvin       nalle osoitetuh kyselytutkimuksen sekä selvit;
5955:        raskas, ja jos on,                          tänyt erityisesti · muutoksenhakujärjestelinieri
5956:           mihin toimeJ:lpiteisiin Hallitus aikoo   osuutta . työkyvyttömyyseläketurvassa. Toimi-
5957:        ryhtyä epäkohtien korjaamiseksi?            kunnan työ on sen laajakantoisuuden vuoksi
5958:                      .        '
5959:                                                    vielä kesken. Kun toimikunta on saanut ehdo-
5960:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tuksensa valmiiksi, sosiaali- ja terveysministeriö
5961: vasti seuraavaa:·                                  ryhtyy välittömästi asian vaatimiin toimenpi-
5962:  · Kysymyksessä esiintuodut epäkohdat ovat         teisiin: työkyvyttömyyseläkkeitä koskevan lain-
5963: kipeimpiä ongelmia, mitä työkyvyttömyyselä-        säädännön 'muu ttarriiseksi:
5964: keturvassa tällä hetkellä ilmenee. Sosiaali- ja
5965:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1981
5966: 
5967:                                              Sosiaali-· ja terveysmirris~er~ Sinikka Luja-Penttilä
5968:                                            N:o 235                                              3
5969: 
5970: 
5971: 
5972: 
5973:                          Tili Riksdagens Herr Talman
5974: 
5975:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen    tillfället förekommer i arbetslöshetspensions-
5976: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    skyddet. Sålunda har social- och hälsovårds-
5977: av den 14 april 1981 tili vederbörande medlem    ministeriet år 1980 tilisatt en kommitte, som
5978: av statsrådet översänt avskrift av följande av   fick i uppgift att koordinera utredningsarbetet
5979: riksdagsledamot Vappu Säilynoja m. fl. ställda   angående den senaste tidens utveckling av den
5980: spörsmål nr 235:                                 praxis som i folkpensions- och arbetspensions-
5981:                                                  systemen används vid värdering av arbetslös-
5982:           Är Regeringen medveten om att i        heten. På basen av detta skall kommitten
5983:        synnerhet beträffande arbetslöshets-      även utreda brister och missförhållanden i an-
5984:        pensionerna förorsakar missförhållan-     slutning tili verksamheten beträffande konsta-
5985:        dena i handläggning och ändringssö-       terandet av arbetslöshet och beslut i arbetslös-
5986:        kande för medborgarna ett otrygghets-     hetsärende. Härvid skall bl. a. uppmärksamhet
5987:        tillstånd, som t.o.m. kan sträcka sig     fästas vid beslutsprocessens enhetlighet samt
5988:        över flera år och som kan vara mycket     erforderliga förbättringsförslag göras.
5989:        svår att bära, inte bara ekonomiskt           Enligt de uppgifter som erhållits om kom-
5990:        utan även psykiskt, och om så är fallet   mittens arbete har den gjort en tili läkarkåren
5991:           vilka åtgärder ämnar Regeringen        riktad enkätundersökning samt särskilt utrett
5992:        vidta för att avhjälpa dessa missför-     den andel systemen vid ändringssökande har i
5993:        hållanden?                                arbetslöshetspensionsskyddet. Kommittens ar-
5994:                                                  bete är p.g.a. dess omfattning ännu inte slut-
5995:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     fört. Då kommittens förslag färdigställts vid-
5996: samt anföra följande:                            tar social- och hälsovårdsministeriet omedel-
5997:   De missförhållanden som påtalas i spörs-       bart de åtgärder som krävs för en ändring av
5998: målet hör tili de svåraste problem som för       lagstiftningen angående arbetslöshetspensioner.
5999:      Helsingfors den 15 maj 1981
6000: 
6001:                                          Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
6002:                                              1981 vp.
6003: 
6004: Grjallinen kysymys n:o 236
6005: 
6006: 
6007: 
6008: 
6009:                                  Skinnari ym.: Totopelin valvonnan tehostamisesta
6010: 
6011: 
6012:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6013: 
6014:    Äskettäin on V ermon raviradalla ilmennyt        on valtiovallankin tehtävä, koska valtio vuo-
6015: :ietokoneen ohjelmointivirhe, joka on johtanut      sittain tukee raviurheilua totovarojen käyttöä
6016: viisuurien voittojen jakamiseen totopelaajille.     säätelemällä. Jos selvitykset osoittavat totope-
6017: i.Jermossa on amerikkalaisen yhtiön Autototen       lin valvonnassa ja totopelaajien oikeusturvassa
6018: 1\TK-järjestelmä, joka on tulossa mm. Lahden        puutteita, hallituksen olisi ryhdyttävä tarpeelli-
6019: mdelle raviradalle. Tällainen tietokonevirhe voi    siin toimenpiteisiin.
6020: )lla täysin inhimillistä.                              Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
6021:      Ylisuurten voittojen maksaminen tietoko-       § :n 1 momentin mukaisesti esitämme valtio-
6022: Jevirheen vuoksi on aiheuttanut keskustelua         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6023: :oton pelaajien oikeusturvasta ja totopelin val-    seuraavan kysymyksen:
6024: vonnasta yleensä. Ainakin teoreettisesti voinee
6025: tapahtua myös niin, että tietokone maksaa to-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6026: ton pelaajille liian pieniä voittoja. Tällaisista          ryhtyä selvittääkseen totopelin valvon-
6027: =päilyistä totopelin osalta pitäisi päästä eroon.          nan tehokkuuden sekä taatakseen toto-
6028: Tämän vuoksi olisi hyvin tärkeää, että toto-               pelaajien oikeusturvan kaikissa tilan-
6029: pelin valvonnan tehokkuus selvitetään. Tämä                teissa?
6030:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981
6031: 
6032:          Jouko Skinnari                Pertti Hietala                 Pirkko Valtonen
6033:          Markus Aaltonen               Paavo Vesterineo               Matti Luttinen
6034:          Juhani Raudasoja              Saara-Maria Paakkinen          Liisa Jaakonsaari
6035:          Pekka Jokinen                 Olli Helminen                  Mikko Elo
6036:          Risto Tuominen                Eino Grönholm                  Niilo Hämäläinen
6037:          Juhani Surakka                Helge Siren                    Reino Breilin
6038:          Matti Puhakka                 Peter Muurman                  V.]. Rytkönen
6039:          Arvo Salo                     Kaisa Raatikainen              Anneli Kivitie
6040:                                        Anna-Liisa Piipari
6041: 
6042: 
6043: 
6044: 
6045: 088100588E
6046: 2                                           1981 vp.
6047: 
6048: 
6049: 
6050: 
6051:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6052: 
6053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-     ta vedonlyönnistä tietokoneohjattuun vedon·
6054: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       lyöntijärjestelmään. Suomen Hippos r.y:lle ve·
6055: mies, olette 14 päivänä huhtikuuta 1981 päi-       donlyönnin toimeenpanemiseksi hevoskilpailuis-
6056: vätyn kirjeenne n:o 798 ohella lähettänyt val-     sa myönnetty valtioneuvoston lupa ei estä tie·
6057: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-   tokoneen käyttöä, mikäli toimiluvan ehtoja
6058: sen kansanedustaja Jouko Skinnarin ym. kir-        muutoin noudatetaan.
6059: jallisesta kysymyksestä n:o 236, jossa tiedus-        Espoon Vermon raviradalla tapahtuneen vir-
6060: tellaan:                                           heellisen voitonjaon johdosta sisäasiainministe-
6061:                                                    riö vaati Suomen Hippos r.y:ltä selvityksen.
6062:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Sen mukaan väärä voitonjako johtui tietoko-
6063:        ryhtyä selvittääkseen totopelin valvon-     neen levymuistin käsittelyyn liittyvän laitteen
6064:        nan tehokkuuden sekä taatakseen toto-       satunnaisvirheestä. Laitteiston toimittaja on
6065:        pelaajien oikeusturvan kaikissa tilan-      poistanut vian ja virheen syntymisen uusiutu-
6066:        teissa?                                     mista estäviin toimenpiteisiin on ryhdytty.
6067:                                                       Sisäasiainministeriö seuraa kaikkien luvanva-
6068:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        raisten rahapelien toimeenpanoa erityisesti pe-
6069: tavasti seuraavaa:                                 liin osallistuvan yleisön oikeusturvan kannalta.
6070:    Ravikilpailujen yhteydessä toimeenpantavan      Vermon raviradalla sattuneen virheen johdosta
6071: vedonlyönnin lisääntyminen on johtanut siihen,     saamaansa selvitystä ministeriö pitää tyydyttä-
6072: että suuremmilla taviradoilla on ollut pakko       vänä ja katsoo, ettei tämän yksittäistapauksen
6073: siirtyä aikaisemmasta ihmistyövoimin hoidetus-     vuoksi ole aihetta erityisiin toimenpiteisiin.
6074:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1981
6075: 
6076:                                                               Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
6077:                                              N:o 236                                               3
6078: 
6079: 
6080: 
6081: 
6082:                           Tili Riksdagens Herr Talman
6083: 
6084:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        anordnande av vadslagning vid hästtävlingar
6085: nger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           hindrar inte användningen av datorer, såvida
6086: dse av den 14 april 1981 nr 798 tili veder-        koncessionens övriga villkor uppfylls.
6087: ,örande medlem av statsrådet översänt avskrift        På grund av den felaktiga vinstfördelning
6088: v följande av riksdagsman Jouko Skinnari           som ägde rum på Vermo travbana i Esbo in-
6089: n. fl. ställda spörsmål nr 236:                    begärde inrikesministeriet en utredning av Fin-
6090:                                                    lands Hippos r.f. Enligt denna berodde den
6091:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      felaktiga vinstfördelningen på ett tillfälligt fel
6092:       taga för att utreda effektiviteten i över-   i anslutning tili datorns skivminne. Appara-
6093:       vakningen av totospelet och garantera        turens leverantör har avlägsnat felet och åt-
6094:       totospelarnas rättsskydd i alla situatio-    gärder har vidtagits för att förhindra en upp-
6095:       ner?                                         repning av det.
6096:                                                       lnrikesministeriet följer med föranstaltandet
6097:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      av alla penningspel, som kräver myndigheter-
6098: amt anföra följande:                               nas tillstånd, i synnerhet med hänsyn tili den
6099:    På grund av att den vadhållning som äger        i spelet deltagande allmänhetens rättsskydd.
6100: um i samband med travtävlingar ökat, har           Ministeriet anser att den utredning som er-
6101: nan varit tvungen att på större travbanor          hölls med anledning av felet på Vermo trav-
6102: )vergå från det tidigare manuella systemet tili    bana är tillfredsställande och vidare att det
6103: ~tt datorstyrt system. Det tillstånd som stats-    p.g.a. detta enstaka fall inte är skäl att vid-
6104: ådet beviljat Finlands Hippos r.f. beträffande     taga särskilda åtgärder.
6105:     Helsingfors den 22 maj 1981
6106: 
6107:                                                Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
6108:                                                1981 vp.
6109: 
6110: Kirjallinen kysymys n:o 237
6111: 
6112: 
6113: 
6114: 
6115:                                    Toiviainen ym.: Tutkimuksen suorittamisesta poliisin käyttämis-
6116:                                        tä keinoista mielenosoituksen hajoittamisen yhteydessä
6117: 
6118: 
6119:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6120: 
6121:    Huhtikuun 11 ja 12 päivän välisenä yönä ko-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjarjes-
6122: koontui joukko nuoria Helsingissä USA:n suur-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämfue
6123: lähetystön eteen osoittamaan mieltään Salva-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6124: dorin kansan puolesta ja USA:n Salvadorin-poli-       vaksi seuraavan kysymyksen:
6125: tiikkaa vastaan. Poliisi hajoitti mielenosoituksen
6126: käyttäen erittäin raakoja ja väkivaltaisia keinoja.              Aikooko Hallitus laatia tutkimuksen
6127: Useita nuoria, mm. tyttöjä, hakattiin pampuilla.             poliisin raa'asta käyttäytymisestä Helsin-
6128: Myös poliisikoira on ajettu mielenosoittajien                gissä huhtikuun 11 ja 12 päivän välisenä
6129: kimppuun. Silminnäkijöiden ja paikalla otettu-               yönä mieltään osoittaneita nuoria vas-
6130: jen valokuvien mukaan poliisit ovat käyttäneet               ·taan ja ryhtyä sen jälkeen asian vaati-
6131: puupamppuja.                                                 miin toimenpiteisiin?
6132:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981
6133: 
6134:                 Seppo Toiviainen                                  Inger Hirvelä
6135:                 Pauli Puhakka                                     Liisa Jaakonsaari
6136: 
6137: 
6138: 
6139: 
6140: 088100603X
6141: 2                                                            1981
6142:                                                               t ·'
6143:                                                                    vp.
6144:                                                                      .~
6145: 
6146: 
6147: 
6148: 
6149:                               · ".E4u;s k:u,nnan H.eJ: r:a. Puh e:m i e he 11 e
6150: 
6151:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ryhmä ja alueen ulkopuolella ollut väkijoukko,
6152: mainitussa tarkoituksess; me.1 .flj:!rra; ?Hh~o!~ie,s,, 1 , y4;~en,~~ po ;.2P9 henkilöä, lähestyi eristysra-
6153: olette 14 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn kir- jaa rintamana. Kun näytti ilmeiseltä, että väki-
6154: 
6155: 
6156: i~WJ:~1,J .•<; k$1S,~e44~i~j~ ~eppo ,Tofvj~1s,et{ ym;
6157:                                                                                                  .·
6158: ~~%1W1.:."~· ~i?~~~eh~~~~~~:ffl!:fji!ltd;f~~~~t~~r ~~.o.it:.'i:Jer.~~fi t.t~:hn·.·.~.t#.~.·~u,~u.tia~.ra ·j· ·~ ·Y· ·.~·~-~.,:n.'.~~t.:
6159:                                                                      es.ille. ·ErtstysraJ alla· "~klJ ou.Uo. helttayW~ .maa~
6160: lili}aillsesta kysymy~s.~stä .ri:o 237~ jo~s~ tiel;lus~              han ·huutamaan isku,latiseita, jollojri J?ollis1 'ryh~
6161: tellaan:               .· ...., . ' '. . .... ' .·. . . .            tyi hajoittamaan väkijoukkoa .. Kun väkijoQkko
6162:                                                                      yritti riistää poliisin käsistä eräitä kiinniotettuja;
6163:              Aikooko: Hallitus laatia tutkimuksen                    joutui poliisi patukalla lyöden torjumaan näitä
6164:          poliisin raa'asta käyttäytymisestä Helsin-                  yrityksiä. K;aikkiaan paikalla otettiin kiinni 17
6165:          gissä huhtikuun 11 ja 12 päivän välisenä                    henkilöä virkamiehen väkivaltaisen vastustami-
6166:          yönä mieltään osoittaneita nuoria vas-                      sen, haitanteon tai niskoittelun johdosta.
6167:          ·taan ja ryhtyä sen jälkeen asian vaati-                       Hankitun selvityksen mukaan eräs eristys-
6168:          miin toimenpiteisiin?                                       alueen rajan ylittänyt mies oli tullut niin lä-
6169:                                                                      helle alueella olevaa poliisikoiraa, että koira oli
6170:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                        päässyt tarttumaan miehen housunlahkeeseen.
6171: vasti seuraavaa:                                                     Koiraa ei ollut usutettu kenenkään kimppuun.
6172:    Mielenosoituksesta on poliisille tehtävä ilmoi-                   Koirapartiossa olleella poliisimiehellä oli muka-
6173: tus määräajassa ennen sen alkamista. Vakiintu-                       naan muunlaisia hälytyksiä varten puinen pa-
6174: neen käytännön mukaan ei edes ilmoitettuja                           tukka. Tätä patukkaa ei käytetty kertaakaan.
6175: mielenosoituksia sallita pitää minkään vieraan                       Lisäksi liikenneosaston pattiolla oli esillä muo-
6176: maan lähetystörakennuksen edustalla. Kysymyk-                        viset valkoiset liikenteenohjaussauvat, mutta
6177: sessä olleesta .tapauksesta ei ilmoitusta ollut                      näitäkään ei käytetty.
6178: tehty.                                                                  Tapauksen johdosta poliisimiehiä vastaan ei
6179:    Koska joukko henkilöitä ilman ennakkoilmoi-                       ole tehty ilmoituksia tai esitetty vahingonkor-
6180: tusta oli aiemmin osoittanut mieltään Yhdysval-                      vausvaatimuksia.
6181: tain Suurlähetystön alueella ja tehnyt siellä ilki-                     Kysymyksessä tarkoitettu tapaus oli järjestäy-
6182: valtaa, poliisi päätti 11. 4. 1981 illalla eristää                   tymättömän, poliisin ohjeista ja kehotuksista
6183: suurlähetystöön johtavat kadut. Eristyksestä                         piittaamattoman ihmisjoukon aiheuttama epä-
6184: huolimatta pääsi noin 20-30 henkilöä sulje-                          järjestys ja häiriö alueella, jolle edes säädetyssä
6185: tulle alueelle, jolta he eivät poistuneet kehotuk-                   järjestyksessä ilmoituksen tehneitä mielenosoit-
6186: sesta huolimatta. Paikalta otettiin kiinni seitse-                   tajia ei olisi päästetty. Poliisi ei tapauksen yh-
6187: män henkilöä. Eräillä kiinniotetuista oli muka-                      teydessä käyttänyt voimakeinoja enempää kuin
6188: naan muovipusseja, joissa oli maaliainetta. Pois-                    mitä oli tarpeen poliisiin kohdistetun vastarin-
6189: tamisvaiheessa saattoi joillakin poliisimiehillä                     nan murtamiseksi ja suurlähetystön loukkaa-
6190: olla patukka kädessä, mutta tiettävästi niitä ei                     mattomuuden turvaamiseksi.
6191: käytetty.                                                               Asia ei tässä vaiheessa ministeriön puolelta
6192:    Tämän jälkeen eristetyltä alueelta poistettu                      anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
6193:        Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1981
6194: 
6195:                                                                                       Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
6196:                                                 N:o 237                                              3
6197: 
6198: 
6199: 
6200: 
6201:                              Tili Riksdagens Herr Talman
6202: 
6203:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           försöka ~tränga sig in på området kommendera-
6204: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          des poliserna ta fram .sina batonger. På gränsen
6205: nr 799 av den 14 april 1981 tili vederbörande          tili det avspärrade området kastade sig folk-
6206: medlem av .statsrådet översänt avskrift av föl-        hapen på marken och började ropa slagord, var-
6207: jande av riksdagsman Seppo Toiviainen m. fl.           vid polisen började skingra folkhopen. Då folk-
6208: ställda ,spörsmål nr 23 7:                             hapen försökte rycka några gripna personer ur
6209:                                                        händerna på polisen, blev polisen tvungen att
6210:           Har Regeringen för avsikt 1a1lt föran-       förhindra dessa försök med batongslag. På plat-
6211:        stalta en undetsökning om poliseos råa          sen greps sammanlagt 17 per.soner för våldsamt
6212:        beteende mot demonstrerande ungdomar            motstånd mot tjänsteman, hindrande av tjänste-
6213:        i Helsingfors natten mellan den 11 och          man eller tredska.
6214:         12 april och därefter vidta de åtgärder            Enligt införskaffad utredning kom en man,
6215:        ärendet kräver?                                 som överskridit det avspärrade områdets gräns,
6216:                                                        så nära en polishund som fanns på området
6217:    Såsom ·svar på denta 'spörsmål får jag vörd-        att hunden kom åt att hugga ~tag i mannens
6218: samt anföra följande:                                  byxbunt. Hunden hade inte bussats på något.
6219:    Förhandsanmälan om demonstration skall              Polismannen i hundpatrullen hade med tanke
6220: inom viss ltid inlämnas tili polisen. Enligt veder-    på andra utryckningar med sig en batong av
6221: tagen praxis tiliåts inte ens anmälda demonstra-       trä. Denna batong användes inte en enda gång.
6222: tioner framför något :6rämmande lands besikick-        Dessutom hade trafikavdelningens patrull tagit
6223: ning. Ingen anmälan hade gjorts beträffande            fram vita plastbatonger, som används vid regle-
6224: ifrågavarande demonstration.                           ring av trafiken, men inte heller dessa an-
6225:    Eftetsom en grupp människor ·tidigare de-           vändes.
6226: monstrerat utan dllstånd på området tillhörande            Med anledning av det inträffade har anmälan
6227: Förenta Staternas ambassad och gjort sig skyl-         inte gjorts mot polismännen och andra ersätt-
6228: diga tili ilidåd, beslöt polisen att den 11. 4. 1981   ningskrav har inte heller framställts.
6229: på kvällen avstänga de gator 1som leder tili               Den i spörsmålet avsedda händelsen var
6230: amhassaden. Trots avstängningen kom ca 20-             oordning och störning, som förorsakats av en
6231: 30 personer in på området, varifrån de trotJs          oorganiserad foLkhop, som inte brydde sig om
6232: uppmaning inte avlägsnade sig. Sju per.soner           poliseos anvisningar och uppmaningar, och den
6233:  greps på platsen. Endel av de gripna per.sonema       inträffade på ett område, ,som inte ens de-
6234: bade med sig plastpåsar ,som innehöll målfärg.         monstranter som i stadgad ordning gjort an-
6235:  Det är möjligt att några poliser i utrymnings-        mälan skulle ha haft tiliträde till. Vid inter-
6236:  skedet höll batonger i händema, men såvitt            mezzot använde polisen inte mera kraftåtgärder
6237:  man känner tili så användes de inte.                  än vad .som var av nöden för att bryta mot-
6238:    Efter detta närmade sig den från området            ståndet mot polisen och trygga ambassadens
6239:  avlägsnade gruppen tillsammans med folkhopen          integritet.
6240:  utanför, sammanlagt 150-200 petsoner, på                  Saken ger i detta slkede inte anledning tili
6241:  bred front det avspärrade området. Då det ver-        vidare åtgärder från ministeriets :sida.
6242:  kade uppenbar,t att folkhapen med våld ,skulle
6243:       Helsingforsden 22 maj 1981
6244: 
6245:                                                        Minister för imikesärendena Eino Uusitalo
6246:                                              1981 vp.
6247: 
6248: Kirjallinen kysymys n:o 238
6249: 
6250: 
6251: 
6252:                                  Helminen ym.: Sairausvakuutuksen mukaisista            korvauksista
6253:                                     hammaslääkärin antamasta hoidosta
6254: 
6255: 
6256:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6257: 
6258:     Vuonna 1963 säädetvssä sairausva'lmutus-        sen sairautta vaan sairautta, joka on ilmennyt
6259: laissa todetaan: "Sairaanhoitona korvataan sen      muualla purentaelimissä, kuten leukanivelessä,
6260: mukaan kuin jäljempänä 'Säädetään lääkärin          puremalilhaksessa, leukaluussa, suun limakai-
6261: antama hoito" ja "mitä edellä on säädetty           volla ja jota hammaslääketieteeliisten asiantun-
6262: sairaanhoidon korvaamisesta, sovelletaan vas-       tijoiden mukaan ei voi pitää hammassairautena.
6263: taavasti hammassairauksiin, mHloin kysymyk-             Kun sairausvakuutuslakia säädettäessä ja la-
6264: sessä on muun sairauden kuin hammassairau-          kia tulkittaessa on nimenomaan lähdetty siitä,
6265: den parantamis,eksi välttämätön hoito".             että hammasJääkärin antama hoito on rinnastet-
6266:     Kansaneläkelaitoksen 22. 5. 1978 antamissa      tavissa lääkärin antamaan hoitoon s~lloin, kun
6267:  ohjeissa todetaan mm. seuraavaa: "On huo-          hammaslääkäri hoitaa toimialaansa kuuluvaa
6268: mattava, että hammaslääkäri voi koulutuksensa       sairautta ja hoidon korvaamisrajoitukset kos-
6269: perusteella hoitaa hammassairauksien lisäksi        kevat ainoastaan hammassairauden hoitoa, on
6270:  myös eräitä muita suun alueella esiintyviä sai-    perusteltua, että hammaslääkärin hoitamat
6271:  rauksia kuten leukaluiden ja leukanivelten sai-    muut kuin hammassairaudet korvataan poti-
6272:  rauksia, sylkirauhasten sairauksia, suun lima-     laillle sama1la tavalla kuin lääkärin antama hoi-
6273:  kalvojen sairauksia ja kielen sairauksia. Näissä   tokin korvataan ja että potilaalle korvataan
6274:  tapauksissa hammaslääkärin perimistä park-         myös hammassairauden hoito silloin, kun se on
6275:  kioista voidaan suorittaa korvausta sairausva-     tarpeen hammaslääkärin hoitaman muun sairau-
6276:  kuutushin nojalla."                                den parantamiseksi.
6277:     Hammaslääkärin hoidossa käyneet potilaat            Edellä olevan johdosta ja viitaten valtiopäi-
6278:  ovat monissa tapauksissa voineet todeta, että      väjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitämme
6279:  he eivät ole saaneet korvausta sdlaisesta hoi-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6280:  dosta, jonka hammaslääkäri on todennut toi-        vaksi seuraavan kysymyksen:
6281:  mialaansa kuuluvaksi muuksi kuin hammas-
6282:  sairauden hoidoksi. Tämä johtuu siitä, että                  Onko Hallitus tietoinen sllta, että
6283:  sairausvakuutusviranomaiset ovat katsoneet                hammaslääkärin hoidossa käyvät poti-
6284:  milteipä kaiken hammaslääkärin antaman hoi-               laat eivät saa sairausvakuutuksen mu-
6285:  don aina hammassairauden hoidoksi huolimatta              kaisia korvauksia hammaslääkärin an-
6286:  siitä, että tarvittava hoito on suoritettu esim.          tamasta hoidosta, varkka annettu hoito
6287:  leukanivden tai leukaluussa olevan tulehduk-              on tapahtunut hammaslääkärin toimi-
6288:  sen tai puremalihasten kiputilojen tai kasvu-             alaan kuuluvan muun kuin hammassai-
6289:  ja kehityshäiriöiden parantamiseksi, tai suussa,          rauden hoitamiseksi ja sen näin ollen
6290:  jossa hampaita ei enää ole. Hammassairaudeksi             pitäisi nykyisen sairausvakuutuslain pe-
6291:  on näin ollen määritelty kaikki sdlainen hoi-             rusteella olla korvattavaa, ja
6292:  to, jossa tavalla tai toisella on jouduttu teke-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6293:  misiin hampaiden kanssa. Näin on menetelty                ryhtyä kyseisen epäkohdan korjaami-
6294:  siitä huolimatta, että hoidan tarkoituksena ei            seksi?
6295:  ole ollut parantaa millään tavaLla hammasta tai
6296:       Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1981
6297: 
6298:    Olli Helminen        Eeva Kauppi                 Pekka Jokinen           Timo Ihamäki
6299:    Kalevi Mattila       Eeva Kuuskoski-Vikatmaa     Tarja Halonen           Helvi Hyrynkangas
6300:    Aulis Juvela         Pirkko Valtonen             Aila Jokinen            Vappu Säilynoja
6301:    Boris Renlund        Juhani Raudasoja            Ritva Laurila           Maija Rajantie
6302:                                          Lea Sutinen
6303: 0881005751
6304: 2                                           1981 vp.
6305: 
6306: 
6307: 
6308: 
6309:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6310: 
6311:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Kysymys purentaelimen kipudysfunktion hoi-
6312: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     don korvattavuudesta on ollut useita kertoja
6313: olette 14 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn        käsiteltävänä sairausvakuutukseen liittyvien lää-
6314: kirjeenne ohella toimittanut vaLtioneuvoston      ketieteellisten kysymysten käsittelyä varten
6315: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     kansaneläkelaitoksen avuksi asetetun sosiaali-
6316: edustaja Olli Helmisen ym. näin kuuluvasta        lääketieteellisen neuvottelukunnan työjaostossa.
6317: kirjallisesta kysymyksestä n:o 238:               Tällöin on todettu, että on eri koulukuntia,
6318:                                                   joi1la on jonkin verran toisistaan poikkeavia
6319:           Onko Hallitus tietoinen suta, että      mielipiteitä kyseessä olevan oireryhmän ole-
6320:        hammaslääkärin hoidossa käyvät poti-       muksesta ja hoidosta. Eräiden selvitysten mu-
6321:        laat eivät saa sairausvakuutuksen mu-      kaan noin 25 % :lla aikuisväestöstä on selviä
6322:        kaisia korvauksia hammaslääkärin an-       purentaelimen kipudysfunktiosta aiheutuvia
6323:        tamasta hoidosta, vaikka annettu hoito     oireita.
6324:        on tapahtunut hammas'lääkärin toimi-          Viimeisten kahden vucden aikana sairaus-
6325:        alaan kuuluvan muun kuin hammassai-        vakuutuksen piirissä on ollut käytäntönä, että
6326:        rauden hoitamiseksi ja sen näin ollen      leukanivelen kipudysfunktio-oireyhtymän ja sii-
6327:        pitäisi nykyisen sairausvakuutuslain pe-   hen rinnastettavien diagnoosien perusteella an-
6328:        rusteella olla korvattavaa, ja             nettua hammashoitoa ei yleensä korvata. Ylim-
6329:           m1hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    pana muutoksenhakuasteena sai,rausvakuutus-
6330:        ryhtyä kyseisen· epäkohdan korjaami-       asioissa toimiva tarkastuslautakunta on ratkai-
6331:        seksi?                                     suissaan myös yleensä noudattanut tätä Jinjaa.
6332:                                                      Suomen Hammaslääkäriliitto on esittänyt,
6333:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     että purennan dysfunktiota tulisi pitää sairau-
6334: vasti seuraavaa:                                  tena, jonka hoito on aina sairausvakuutuslain
6335:    Sairausva-kuutuslain mukaan voidaan kor-       mukaisesti korvattavaa, ja samalla arvioinut,
6336: vausta suorittaa, jos hammaslääkäri on hoitanut   että purentafysiologisen hoidon kokonaiskus-
6337: toimialaansa kuuluvia suun alueella esiintyviä    tannukset vuositasolla olisivat noin 15 miljoo-
6338: sairauksia, kuten leukaluiden ja leukanivelten    naa markkaa, jolloin vastaavat sairausvakuutus-
6339: sai:rauksia. Kansaneläkelaitoksen sairausvakuu-   korvaukset olisivat noin 9 miljoonaa markkaa.
6340: tusosaston ilmoituksen mukaan vakuutetuille       Hammaslääkäriliitto on pitänyt kuitenkin to-
6341: onkin suoritettu asiamnukainen korvaus ta-        dennäköisenä, että sairausvakuutuskorvauksiin
6342: pauksissa, joissa kyseessä on ollut esimerkiksi   oikeuttavat kustannukset tulisivat lisääntymään
6343: leukanivelen reumaattinen tulehdus tai leuka-     hoidon saannin edellytysten parantuessa.
6344: luun luumätä tai muu suhteellisen yksiselittei-      Hammashoidon korvauskysymyksiä pohtii
6345: sesti rajattavissa oleva ja hoitomenetelmiltään   parhaillaan valtioneuvoston asettama komitea,
6346: vakiintunut sairaus. Sama koskee leukojen vai-    jolle asetettu määräaika päättyy vuoden 1981
6347: keiden synnynnäisten kasvu- ja kehityshäiriöi-    lopussa. Tämän komitean työn kuluessa ei ole
6348: den hoidon korvaamista.                           parkallaan tehdä merkittäviä uusia tulkintoja
6349:    Korvattavuuden kannalta ongelmalliseksi        hammaslääkärien perimien palkkioiden korvat-
6350: ovat muodostuneet tapaukset, JOissa perussai-     tavuudesta. Komitean työn valmistuttua ham-
6351: raudeksi on ilmoitettu leukanivelen nivelrikko,   maslääkärien perimien palkkioiden korvatta-
6352: leukanivelen kipudysfunktio-oireyhtymä tai pu-    vuus otetaan uuteen käsittelyyn.
6353: remalihasten kiputila.
6354:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1981
6355: 
6356:                                                              Ministeri Katri-Helena Eskelinen
6357:                                               N:o 238                                              3
6358: 
6359: 
6360: 
6361: 
6362:                           Till Riksdagens Herr Talman
6363: 
6364:    I de t syfte 3 7 § 1 mom. ri.~sdagsorclningen       Frågan om ers.ättning för vård ::<v bettpain-·
6365: anrrer har Ni, Herr T a:lman, med Eder skrivehe     dysfunkticn har upprepade gå.nger behandlats
6366: av"'den 14 april 1981 tili vederbörande medlem      i den med uppgift att biträda folkpensions-
6367: av statsrådet översänt avskrift av följande av      anstalten i medicinska frågor i anslutning till
6368: riksdagsman Olli Helminen m. fl. underteck-         sjukförsäkringen tilisatU socialmedicinska dele-
6369: nade spörsmål nr 238:                               gationens arbetssektion. Härvid har man kun-
6370:                                                     nat konstatera att det finns olika sko1or som
6371:           Ar Regeringe~ medveten om att             har från varandra något avvikande åsi'kter om
6372:        patienter, som gar för behandling hos        ifrågavarande syndrom och vården av d{:m.
6373:        tandläkare, inte får någon ersättning        EnEgt vissa utredningar har ca 25 % av den
6374:        för tandläkarvården fastän behandlingen      vuxna befolkningen tydliga symptom sorn
6375:        har givits med anledning av annan tili       förorsakats av bettpaindysfunktion.
6376:        tandläkarens verksamhetsområde höran-            Under de senaste två åren har praxis inom
6377:        de sjukdom än tandsju'kdom cch sålun-        sjukförsäkringen varit, att i allmänhet inte
6378:        da enligt nuvarande sjukförsakringslag       ersätta den tandvård som givits på basen av
6379:        borde berättiga tili ersättning, och         käkledspaindysfunktionssyndrom och därmed
6380:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      jämförbara diagnoser. Som högsta rättsmedels-
6381:        taga för att avhjälpa cletta missförhål-     instans i sjukförsäkringsärenden har prövnings-
6382:        lande?                                       nämnden också i allmänhet iakttagit denna
6383:                                                     linje i sina beslut.
6384:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Finlands Tandläkarförbund har ansett att
6385:                                                     bettets dysfunktionstillstånd borde betraktas
6386: samt anföra följande:
6387:                                                     som en sjukdom, för viiken vård alltid bör
6388:    I enlighet med sju'kförsäkringslagen kan er-     ersättas i enlighet med sjukförsäkringslagen.
6389: sättning utgå om tandläkaren har behandlat          Samtidigt har förbundet beräknat att de totala
6390: sådana tili hans verksamhetsområde hörande          kostnaderna för bettfyslologisk terapi skulle
6391: sjukdomar som uppträder i munområdet, så-           uppgå till ca 15 milj. mk per iir, varvid mat-
6392: som sjukdomar i käkbenet och käklederna.            svaranele    sjukförsäkringsersättningar   skulle
6393: Errligt uppgift från folkpensionsanstaltens sjuk-   uppgå tili ca 9 milj. mk. Tandläkarförbundet
6394: försäkringsavdelning har man också edagt ve-        har dock ansett det vara sannolikt att de
6395: derbörlig ersättning vid fall av t. ex. reuma-      kostnader som berättigar tili sjukförsäkrings-
6396: tisk infektion i käkleden ellet benröta i käk-      ersättningar skulle stiga då förutsättningarna
6397: benet eller annan sjukdom, som är relativt          att erhålla vård förbättras.
6398: entydigt definierbar och för viiken det finns           Frågan om ersättning för tandvård behandlas
6399: vedertagna vårdmetoder. Det samma gäller             som bäst i en av statsrådet tillsatt kommitte,
6400: ersättande av vård av svåra medfödda växt-           vars mandattid går ut i slutct av år 1981. Det
6401: och utvecklingsfel i käken.                          är inte lämpligt att medan arbetet pågår i
6402:    De fall som ur ersättningssynvinkel har för-     kommitten framföra nya, vittgående torkningar
6403: orsakat problem är sådana fall, där som grund-       angående ersättandet av tandläkararvoden. Då
6404: sjukdom har angivits käkledsarthros, kä·kleds-      kommitten har avslutat sitt arbete, kommer
6405: paindysfunktionssyndrom eller smättillstånd i       frågan om ersättande av tandläkararvoden att
6406: bettmuskula turen.                                   tas upp tili ny behandling.
6407: 
6408:       Helsingfors den 18 maj 1981
6409: 
6410:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
6411:                                               1981 vp.
6412: 
6413: Kirjallinen kysymys n:o 239
6414: 
6415: 
6416: 
6417: 
6418:                                   Toiviainen: Opiskelijoista laaditusta mustasta listasta
6419: 
6420: 
6421: 
6422: 
6423:    Tiedonantaja kirjoittaa 10. 4. 1981, että lehti   tamuksellinen", .·ja sivut on numeroit;u .siten,
6424: on saanut haltuunsa ns. mustan listan, johon on      että omistaja paljastuu erikseen tehdyn luette-
6425: kortistoitu. · pääkaupunkiseudun opiskelijoita.      lon mukaan. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, et-
6426: "Yksityisillä suurfirmoilla on käytössään yksi-      tä Tiedonantaja on paljastanut todella vakavan
6427: tyiskohtaiset tiedot kaikista vasemmisto-opiske-     ja järjestelmällisesti laaditun mustal1 listan.
6428: lijoista pääkaupunkiseudulla. Erityisen huolelli-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6429: sesti on kortistoitu Akateemisen sosialistiseu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6430: ran (ASS) jäsenet."                                  valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6431:    Kyseirien musta lista on laaja ja tarkka. Siitä   vaksi seuraavan: kysymyksen:
6432: ilmenevät henkilöiden sosiaalitllltVatunnus, tut-
6433: kinto, ammatti, luottamustoimet, jopa harras-                   Aikooko Hallitus selvittää Tiedon-
6434: tukset ja lempinimet. Edelleen luetteloon on                 antajan paljastaman mustan listan Iaati-
6435: liitetty vasemmisto-opiskelijoiden omaisia.                  jan, lähteet ja käyttäjät sekä ryhtyä
6436:     Tiedonantaja sanoo, että jokainen mustan lis-            muihin asian vaatimiin toimenpiteisiin?
6437: tan kappale on varustettu merkinnällä "Juot-
6438:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1981
6439: 
6440:                                           Seppo Toiviainen
6441: 
6442: 
6443: 
6444: 
6445: 098100604Y
6446: 2                                            1981 vp.
6447: 
6448: 
6449: 
6450: 
6451:                         Eduskunnan H:erra PuhemieheBe
6452: 
6453:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       ta luetteloista sekä . opiskelijavaalien . ehdokas-
6454: sa mainitussa tarkoituksessa :Te, Herra Puhe-       luetteldista'. ··.Nimien lisäksi ·joissakiri · lu~ttelois­
6455: mies,~ olette 15 päivänä huhtikuutå -1981 päi-      sa on ollut myös asianomaisten hehlill.ötunnus
6456: vätyn kirjeenne n:o 801 ohella lähettänyt val-      sekä· muitakin tietöja.' ·VaikUttaa.· siltä, 'että tie-
6457: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-    dot on koottu monista julkisista lähteistä ja
6458: sen kansanedustaja Seppo Toiviaisen kirjalli-       ehkä osittain myös yksityisiltä henkilöiltä. Tie-
6459: sesta kysymyksestä n:o 239, jossa tiedustel-        dot ovat olleet peräisin 1970-luvun ensimmäi-
6460: laan:                                               seltä puoliskolta.
6461:            Aikooko Hallitus selvittää Tiedon-           Listoja ovat käyttäneet hyväkseen eri poliit-
6462:         antajan paljastaman mustan listan Iaati-    tiset ylioppilasjärjestöt saadakseen selville ku-
6463:         jan, lähteet ja käyttäjät sekä ryhtyä       ka kuuluu kenenkin leiriin. Jonkin verran lis-
6464:         muihin asian vaatimiin toimenpiteisiin?     toja on kulkeutunut myös talouselämän eri
6465:                                                     järjestöille ja muutamille yksityisille ~työnanta­
6466:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jille. Näyttöä siitä, että listoja olisi tehty vuo-
6467: vasti SteUil'aavaa:                                 den 1977 jälkeen, ei ole.
6468:                                                         Voimassa olevilla säädöksillä henkilöihin liit-
6469:    Saatujen tietojen mukaan jotkut opiskelijat      tyvien tietojen kokoamista erilaisten perustei-
6470: ovat vuosina 1976 ja 1977 laatineet kysy-           den tai tavoitteiden ·mukaan ei ole kielletty.
6471: myksessä tarkoitettuja listoja siten, että etu-     Tietosuojaan liittyviä kysymyksiä kokonaisuu-
6472: päässä kansandemokraattisten ylioppilasjärjes-      dessaan selvittää parhaillaan oikeusministeriön
6473: töjen ja Akateemisen sosialistiseuran jäsenistä     asettama komitea, joka saanee ehdotuksensa
6474: on laadittu neljä erilaista luetteloa. Tiedot on    valmiiksi kuluvan vuoden aikana.
6475: kerätty pääasiassa ylioppilaskuntien julkaisemis-
6476:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1981
6477: 
6478:                                                                    Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
6479:                                             N:o 239                                               3
6480: 
6481: 
6482: 
6483: 
6484:                           Till Riksdagens Herr Talman
6485: 
6486:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      studentvalens kandidatlistor. Förutom namnen
6487: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          har vissa listor upptagit även vederbörandes
6488: velse nr 801 av den 15 april 1981 till veder-      personbeteckning och andra uppgifter. Det
6489: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     verkar som om uppgifterna skulle ha insamlats
6490: av följande av riksdagsman Seppo Toiviainen        från olika offentliga källor och kanske även
6491: undertecknade spörsmål nr 239:                     delvis erhållits av enskilda personer. Uppgifter-
6492:                                                    na har härstammat från början av 1970-talet.
6493:           Ämnar Regeringen utreda vem som             Listorna har använts av olika politiska stu-
6494:        har gjort upp den svarta lista som tid-     dentorganisationer, som har velat ta reda på
6495:        ningen Tiedonantaja har avslöjat, källor-   vem som hör till vilket läger. I någon mån
6496:        na och vilka som använder listan samt       har listorna också cirkulerat inom olika orga-
6497:        vidta andra nödiga åtgärder?                nisationer i affärslivet och gått tili några pri-
6498:                                                    vata arbetsgivare. Det finns inga bevis på
6499:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      att man efter år 1977 längre skulle ha gjort
6500: samt anföra följande:                              upp listor.
6501:    Enligt erhållna uppgifter har vissa stude-         Gällande stadganden förbjuder inte insam-
6502: rande tmder åren 1976 och 1977 gjort upp           landet av personuppgifter av olika orsaker och
6503: ifrågavarande listor så, att man över medlem-      för olika ändamål. Frågan om informations-
6504: marna i främst folkdemokratiska studentorgani-     skyddet utreds i sin helhet av en kommitte
6505: sationer och i Akademiska Socialistiska Sam-       som tillsatts av justitieministeriet och som
6506: fundet har gjort upp fyra olika förteckningar.     torde framlägga sitt förslag under innevaran-
6507: Uppgifterna har tagits huvudsakligen från Hs-      de år.
6508: tor som studentkårerna publicerar samt från
6509:      Helsingforsden 22 maj 1981
6510: 
6511:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
6512:                                                1981 vp.
6513: 
6514: Kirjallinen kysymys n:o 240
6515: 
6516: 
6517: 
6518: 
6519:                                    Leppänen: Unarin-Luusuan-Niesin maantien             rakentamisen
6520:                                       aloittamisesta
6521: 
6522: 
6523:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6524: 
6525:    Unarin-Luusuan-Niesin maantie Rovanie-             järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän kun-
6526: men maalaiskunnassa olisi välttämätön paikal-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6527: listen asukkaiden toiminnan kannalta. Saatujen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6528: tietojen mukaan tien tekemisestä ovat suunni-
6529: telmat valmiina sekä tien tekeminen on ollut                   Onko Hallituksen tarkoituksena saa-
6530: monasti lähellä toteutumistaan. Kuitenkin syys-              da aikaan ja milloin Unarin-Luusuan
6531: tä taikka toisesta kysymyksessä olevan maan-                 -Niesin maantien tekemisen aloitta-
6532: tien tekemiseen ei ole ryhdytty.                             minen?
6533:    Mainituilla perusteilla ja viitaten valtiopäivä-
6534:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1981
6535: 
6536:                                             Urpo Leppänen
6537: 
6538: 
6539: 
6540: 
6541: 0881006105
6542: 2                                          1981 vp-.
6543: 
6544: 
6545: 
6546: 
6547:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6548: 
6549:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    dittu metsäautotiesuunnitelma vuonna 1979.
6550: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra        Tien pituus ko. suunnitelman mukaan on 14
6551: Puhemies, 15 päivänä huhtikuuta 1981 päi-         km ja tien nimenä on Juoppuaavan metsätie.
6552: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     Suunnitelmasta antamassaan lausunnossa tie-
6553: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      piiri on katsonut, ettei tiellä tulisi olemaan
6554: kansanedustaja U. Leppäsen näin kuuluvasta        tielain mukaista yleisen tien merkitystä enem-
6555: kirjallisesta kysymyksestä n:o 240:               pää maantienä kuin paikallistienäkään. Tie- ja
6556:                                                   vesirakennuslaitoksella ei ole tietoja metsätien
6557:          Onko Hallituksen tarkoituksena saa-      rakentamisen todennäköisestä ajankohdasta.
6558:        da aikaan ja milloin Unarin-Luusuan        Tällaiset tiet toteutetaan Keskusmetsäseura
6559:        -Niesin maantien tekemisen aloitta-        Tapion toimesta yksityisinä teinä, joiden kus-
6560:        minen?                                     tannuksiin valtio osallistuu metsänparannus-
6561:                                                   varoilla. Valtiolla asian hoitaminen kuuluu
6562:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     maa- ja metsätalousministeriölle ja metsähalli-
6563: vasti seuraavaa:                                  tukselle. Kysymyksessä tarkoitettu tiehanke ei
6564:    Tie- ja vesirakennushallituksen antamien       siis ole vireillä valtion tieviranomaisten toi-
6565: tietojen mukaan kysymyksessä tarkoitettua         mesta eivätkä ne ole laatineet tiestä minkään-
6566: tietä varten on Keskusmetsäseura T apiossa laa-   laisia suunnitelmia.
6567:      Helsingissä toukokuun 19 päivänä 1981
6568: 
6569:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
6570:                                            N:o 240                                            3
6571: 
6572: 
6573: 
6574: 
6575:                          Tili Riksdagens Herr Talman
6576: 
6577:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     spörsmålet avsedda vägen. Enligt ifrågavarande
6578: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        pian är vägens längd 14 km och dess namn
6579: velse av den 15 april 1981 tili vederbörande     Juoppuaava skogsväg. I sitt utlåtande om pla-
6580: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   nen har vägdistriktet ansett, att vägen vare
6581: jande av riksdagsman U. Leppänen underteck-      sig som landsväg ellet som bygdeväg skulle
6582: nade spörsmål nr 240:                            ha den betydelse som förutsätts i väglagen.
6583:                                                  Väg- och vattenbyggnadsverket känner inte
6584:           Har Regeringen för avsikt att åstad-   tili den sannolika tidpunkten för byggnadsar-
6585:        komma, att byggandet av landsvägen        betena på denna skogsväg. Sådana vägar byggs
6586:        Unari-Luusua-Niesi inleds, och i så       av Keskusmetsäseura Tapio som enskilda vägar
6587:        fall när?                                 och staten deltar i kostnaderna för dem med
6588:                                                  skogsförbättringsmedel. För statens del an-
6589:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     kommer ärendet på jord- och skogsbruksmi-
6590: samt anföra följande:                            nisteriet och forststyrelsen. Det i frågan av-
6591:   Enligt uppgifter från väg- och vattenbygg-     sedda vägprojektet är alltså inte anhängigt hos
6592: nadsstyrelsen har Keskusmetsäseura Tapio år      statens vägmyndigheter, och de har inte upp-
6593: 1979 uppgjort en skogsbilvägsplan för den i      gjort några som helst planer för vägen.
6594:      Helsingfors den 19 maj 1981
6595: 
6596:                                                               Trafikminister Veikko Saarto
6597:                                                1981 vp.
6598: 
6599: Kirjallinen kysymys n:o 241
6600: 
6601: 
6602: 
6603: 
6604:                                    Almgren: Kymen läänin valtionosuuden määristä sairaaloiden
6605:                                       käyttökustannushankkeissa
6606: 
6607: 
6608:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6609: 
6610:    Kymen lääni on osoittautunut monessa suh-          sesti. Kymen läänin osuus on 7,2% koko maan
6611: teessa ns. väliinputoajalääniksi. Aluepoliittinen     väestömäärästä. Huomioon olisi otettava myös
6612: lainsäädäntö on kohdellut lääniä kaltoin. Työl-       läänin •sairaaloiden keski-ikä, joka Kymen lää-
6613: lisyyden turvaamiseksi ei ole voitu käyttää täy-      nissä on lähes JO vuotta. Olisi välttämätöntä
6614: sipainoisesti hyväksi esim. raja.Jäänin tarjoamia     tarkistaa Kymen läänin kiintiötä huomattavasti
6615: luontaisia mahdollisuuksia. Työttömien määrä          ·korkeammaksi, jotta välttämättömät hankkeet
6616: on suuri, väestömäärää ajatellen on jatkunut          ja hankinnat voitaisiin suorittaa.
6617: kielteinen kehitys ja asuntomäärärahojen jaossa          Edellä olevaan viitaten -ja valtiopäiväjärjes-
6618: Kymen lääni on jäänyt huonoon asemaan.                tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
6619:     Nyt näyttää siltä, että suunniteltaessa sairaa-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6620: lapaikkojen käyttökustannusten ja hankintojen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6621: määriä vuodelle 1982 Kymen lääni jälleen ker-
6622: ran on jäämässä kohtuuttoman huonoon ase-                       Onko Kymen läänin osuutta sairaaloi-
6623: maan. Kymen lääninhallitus on kiinnhtänyt                    den käyttökustannushankkeissa ja -han-
6624: as·iaan huomiota antaessaan lausunnon Kymen                  kinnoissa pidettävä oikeana ja oikeuden-
6625: Jäänin kiintiöksi. Se pitää alustavaa suunnitel-             mukaisena, kun otetaan huomioon lää-
6626: maa selvästi alimitoitettuna ja valtionosuuksia              nin väestön kokonaismäärä ja sairaaloi-
6627:  ajatellen jopa epäoikeudenmukaisena.                        den ~kä, ja mihin perustuvat ne laskel-
6628:     Oikeudenmukainen jako eri läänien kesken                 mat, joiden perusteella on päädytty
6629:  tapahtuisi luontevasti väestöosuuksien mukai-               aivan liian alhaisiin lukuihin?
6630:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1981
6631: 
6632:                                             Esko Almgren
6633: 
6634: 
6635: 
6636: 
6637: 088100633W
6638: 2                                               1981 vp.
6639: 
6640: 
6641: 
6642: 
6643:                            Eduskunnan Herra Puhemiehdle
6644: 
6645:    Valtiopäiväj'är}estyksen 37 §:n 1 momentissa        halHtusten toimesta alueellisessa toimintasuun-
6646: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nitelmassa.
6647: olette 22 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn                Sairaanho1tolaitosten valtakunnallisen suunni-
6648: kirjeenne oheHa toimittanut valtioneuvoston            telman perusteella lääkintöhallitus antaa, neu-
6649: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan·          voteltuaan asiasta sosiaa11- ja terveysministeriön
6650: edustaja Almgrenin näin kuuluvasta kirjalli·           kanssa, kutakin suunnitelmakautta varten lää-
6651: sesta kysymyksestä n:o 241:                            ninhallituksille vahvistusohjeet, joissa myös
6652:                                                        määritellään käyttökustannushankkeiden ja -han-
6653:            Onko Kymen läänrn osuutta :sairaa!loi-      kintojen läänikohtainen enimmäismäärä, mihin
6654:         den käyttökustannushankkeissa ja -han-         valtionosuutta asianomaisena vuonna voidaan
6655:         k.innoissa pidettävä oikeana ja oikeuden-      maksaa.
6656:         mukaisena, kun otetaan huomioon lää-              Vaitioneuvosto ei ole toistaiseksi vahvista-
6657:         nin väestön kokonaismäärä ja sairaaloi-        nut vuosien 1982~1986 valtakunnallista suun-
6658:         den ilkä, ja mihin perustuvat ne laskel-       nitelmaa, jonka perusteella edellä mainitut lää-
6659:         mat, joiden perusteella on päädytty            kintöhallituksen ohjeet tullaan antamaan vuo-
6660:         aivan Jlian alhaisiin luku~hin?                deHe 1982. Valtakunnallisen suunnitelman vah-
6661:                                                        v1staminen tapahtunee vasta syksyllä vuoden
6662:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          1982 tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä.
6663: vasti seuraavaa:                                       Tämän jälkeen määritellään Kymen läänin
6664:    Terveydenhuollossa tapahtuneen valtionhal-          osuus valtakunnallisesta sairaanhoitolaitosten
6665: linnon tehtävien siirron yhteydessä sairaanhoi-        valtionosuudesta käyttökustannusten osalta.
6666: tolaitosten käyttökustannushankkeiden valtion-         Osuutta määriteltäessä pyritään ottamaan huo-
6667: apupäätökset siirrettiin lääkintöhal!Jitukselta lää-   mioon al'ueen väestön määrä, sairaanhoitolaitos-
6668: ninhaLLitusten tehtäväksi. Vuotuiset käyttökus-        ten ikä alueella sekä alueen väestön sairaan-
6669: tannushankkeet vahvistetaan etukäteen läänin-          hoidon senhetki~et tarpeet.
6670:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
6671: 
6672:                                                                    Min~steri   Katri-Helena Eskelinen
6673:                                             N:o 241                                                3
6674: 
6675: 
6676: 
6677: 
6678:                           Tili Riksdagens Herr Talman
6679: 
6680:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         På basen av den riksomfattande planen för
6681: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         sjukvårdsanstalterna utför medicinalstyrelsen
6682: vels·e av den 22 apri!l 1981 tiH vederbörande     efter att ha överlagt i frågan med social-
6683: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    och hälsovårdsministeriet, länsstyrelserna fast-
6684: j.ande av riksdagsman Almgren undertecknade       ställelsedirektiv för varje planperiod. 1 dessa
6685: spörsmål nr 241:                                  bestäms även för varje län det maximibelopp
6686:                                                   för driftskostnader och anskaffningar, för vil-
6687:           Bör Kymmene läns andel av drifts-       ka statsandel kan erläggas under ifrågavarande
6688:        kostnaderna och anskaffningarna för        år.
6689:        sjukhus anses riktigt och rättvist med         Statsrådet har inte tills vidare fastställt den
6690:        beaktande av länets totalbefolkning och    riksomfattande planen för åren 1982-1986,
6691:        sjukhusens ålder, och på vad grundar       på basen av vi:Lken medicinalstyrelsen kommer
6692:        sig de uträkningar som 1igger tili grund   att utfärda sina direktiv för år 1982. Den riks-
6693:        för de alltför låga sHfrorna?              omfattande planen torde komma att fastställas
6694:                                                   först på hösten i samband med behandlingen
6695:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     av statsförslaget för åt 1982. Efter detta be-
6696: samt anföra följande:                             stäms Kymmene läns andel av den riksomfat-
6697:    1 samband med att statsförvaltningens upp-     tande statsandelen för sjukvårdsanstalterna
6698: gifter i fråga om hälsovården omorganiserades,    ifråga om driftskostnaderna. Vid bestämmandet
6699: överfördes beslutsfattandet, angående statsbi-    av denna andel strävar man till att beakta om-
6700: drag för sjukvårdsanstalternas driftskostnader    rådets befolkning, åldern hos områdets sjuk-
6701: från medicinalstyrelsen ti!ll länsstyrelserna.    vårdsanstalter samt de behov sjukvården inom
6702: Länsstyrelserna faststäHer i förväg de år1iga     området då har.
6703: driftskostnadsprojekten i en regional verksam-
6704: hetsplan.
6705:      Helsingfors den 26 maj 1981
6706: 
6707:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
6708: 1
6709: 1
6710: 1
6711:     1
6712:     1
6713:     1
6714:         1
6715:         1
6716:         1
6717:             1
6718:             1
6719:             1
6720:                 1
6721:                 1
6722:                 1
6723:                     1
6724:                     1
6725:                     1
6726:                         1
6727:                         1
6728:                                                 1981 vp.
6729: 
6730: Kirjallinen kysymys n:o 242
6731: 
6732: 
6733: 
6734: 
6735:                                    Miettinen ym.: Satama- ja liikennemaksujen korotuksista
6736: 
6737: 
6738:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6739: 
6740:     Kuluvan vuoden tulopoliittiseen kokonaisrat-       joidenkin tavaroiden liikennemaksut jopa kak-
6741: kaisuun liittyy keskeisenä pyrkimys hinta- ja          sinkertaisiksi.
6742: kustannustason vakiinnuttamiseen ja inflaation            Satama- ja liikennemaksuja korotettiin vii-
6743: hillitsemiseen. Tämä edellyttää kaikilta osa-          meksi 1. 3. 1980. Vaikka satamien kustannuk-
6744: puolilta pidättyvyyttä hintoja ja kustannuksia         set ovat jatkuvasti nousseet, on satamien keski-
6745: nostavista toimenpiteistä. Tässä mieles·sä mm.         määräisillä tuloilla voitu vastaavasti kattaa sa-
6746: elinkeinoelämän järjestöt ovat kehottaneet jäse-       tamien keskimääräis,et menot. Pitemmän aika-
6747: niään pidättyvyyteen. Erityinen vastuu hinta-          välin vertailu osoittaa tulojen ja menojen tasa-
6748: ja kustannustason hillitsemisessä on valtioval-        painon. Satamien menot ja tulot ovat olleet
6749: lalla ja muilla julkisyhteisöillä, joiden toimen-      vuosina 1971-79 seuraavat: käyttö- ja kun-
6750: piteet helposti muodostuvat suuntaa-antaviksi          nossapitomenot 957 milj. mk, investointimenot
6751: myös kustannuskehityksen suhteen.                      558 milj. mk eli menot yhteensä 1 515 milj.
6752:     Satamaliitto on ehdottanut satama- ja liiken-      mk. Vastaavasti satamien tulot ovat olleet ko.
6753: nemaksuihin erittäin huomattavia korotuksia.           aikana 1 516 milj. mk.
6754: Sisäasiainministeriö on 2. 3. 1981 tekemällään            Valtion ja kuntien välisen ns. järj•estelya:sia-
6755: päätöksellä, jota on täsmennetty 9. 4. 1981,           kirja:n mukaan kunnallisia tariffeja voidaan ko-
6756: Hmoittanut pitävänsä Satamaliiton suunnitelmia         rottaa enintään tuotantokustannusten nousua
6757: satama- ja liikennemaksujen korottamis·ehi             vastaavalla määrällä. Kustannusten nousulla ei
6758: eräin poikkeuk;sin hyväksyttävinä. Siten laivoil-      voida perustella satama- ja liikennemaksujen
6759: ta perittäviä satamamaksuja korotettaisiin 1. 6.       kohtuuttoman suuruisia korotussuunnitelmia.
6760: 1981 lukien 19 prosentilla sekä satamista vietä-       Todettakoon lisäksi, että valtiovarainministeriö
6761: vistä ja niihin tuotavista tavaroista perittäviä       piti lausunnossaan Satamaliiton vaatimuksia
6762: liikennemaksuja 1. 7. 1981 lukien 10 prosen-           liian korkeina ja suositteli enintään 5 prosentin
6763: tilla, kuitenkin vähintään 55 pennillä tonnilta        korotusta satama- ja liikennemaksuihin.
6764: tai kuutiolta.                                             Kuntien ylläpitämät satamat ovat palvelulai-
6765:     Sanotut korotukset ylittävät huomattavasti         toksia, kuten muutkin liikennelaitteet, jotka
6766: •s•en, mitä on pidettävä kohtuullisena ja tarpeel-     ovat tarkoitetut palvelemaan koko maan ulko-
6767: lisena. VIennissä ne kohd1stuvat erityisesti tär-      maankauppaa ja muuta liikennettä. Niiden käy-
6768: keisiin vientituotteisiin. Korotuks·et olisivat esi-   töstä ei: pitäisi periä runsaampia maksuja kuin
6769: merkiksi sahatavaralle 52 prosenttia, sellulle,        niiden kustannukset edellyttävät. Niistä on li-
6770: paperille ja kartongille 26 prosenttia, levytuot-      säksi kaupungeille huomattavaa hyötyä välilli-
6771:  teille 24 prosenttia, raakapuulle 93 prosenttia,      sesti muussa muodossa, mitä osoittaa sekin,
6772: puutaloille ja muille puuteoksille 18 prosenttia,      ettei olla halukkaita luopumaan tappiollisten-
6773: viljalle 46 prosenttia, maa- ja kivilajeille, se-      kaan satamien ylläpitämisestä.
6774: mentil1e, malmille 180 prosenttia, bensiinille             Satama- ja liikennemaksuista ei saa muo-
6775:  323 pros·enttia, koneille 42 prosenttia.              dostua uutta kunnallisverotuksen muotoa, mi-
6776:     Tuonnissa olisi liikennemaksujen korotus esi-      hin sisäasiainministeriön nyt omaksuma kanta
6777:  merkiksi kivihiilelle 50 prosenttia, raaka- ja        viittaa.
6778:  polttoöljylle sekä bensiinille 78 prosenttia, vil-        Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
6779:  jalle 30 prosenttia, sokerille 21 prosenttia, lan-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6780:  noitteille 27 pros·enttia.                            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6781:     Nimikkeiden yhdistelyj<en vuoksi nousisivat        vaksi seuraavan kysymyksen:
6782: 088100653}
6783: 2                                        1981 vp.
6784: 
6785:         Katsooko Hallitus, että edellä maini-          .tulopoliittisen ratkaisun kanssa sopu-
6786:      tun suuruiset satama- ja liikennemaksu-           :soinnussa, ja ellei,
6787:      jen korotukset ovat inflaation ja kus-               mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
6788:      tannustason nousun hillitsemiseen täh-            korjaamiseksi?
6789:      täävien pyrkimysten mukaisia ja tehdyn
6790:     Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1981
6791: 
6792:        Mauri Miettinen              Niilo Hämäläinen             Ingvar S. Melin
6793:        Mikko Jokela                                              Pentti Sillantaus
6794:                                               N:o 242                                                   3
6795: 
6796: 
6797: 
6798: 
6799:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6800: 
6801:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maan ennen 1. 7. 1981. Suomen Satamaliiton
6802: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        korotusesitykset ja ministeriön ennakkokannan-
6803: olette 23 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn kir-      otot koskevat vain ulkomaanliikennettä. Koti-
6804: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     maanliikennettä koskevia maksujen korotuksia
6805: omai·selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ei ole vireillä.
6806: Mauri Miettisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-           Sisäasiainministeriön ,ennakkokannanottoja on
6807: sesta kysymyksestä n:o 242:                          elinkeinoelämän, lähinnä metsäteollisuuden, ta-
6808:                                                      holla arvosteltu etupäässä eräiden yksittäisten
6809:           Katsooko Hallitus, että edellä maini-      tuoteryhmien liikennemaksujen suurten prosen-
6810:        tun suuruiset satama- ja liikennemaksu-       tuaalisten korotusten vuoksi. Tällaiset maksu-
6811:        jen korotukset ·ovat inflaation ja kus-       jen korotukset aiheutuvat osittain :siitä, että lii-
6812:        tannustason nousun hillitsemiseen täh-        kennemaksujen yleiskorotuksen ohessa tehtäi-
6813:        täävien pyrkimysten mukaisia ja tehdyn        sHn liikennemaksutaksaan myös eräitä liiken-
6814:        .tulopoliittisen ratkaisun kanssa sopu-       netavoissa tapahtuneiden muutosten edellyttä-
6815:        soinnussa, ja ellei,                          miä korjauksia. Rakenteelliset korjaukset perus-
6816:           mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan       tuvat Suomen Satamaliiton vuoden 1978 alussa
6817:        korj aarniseksi?                              uutta liikennemaksutaksaa valmistelemaan aset-
6818:                                                      taman toimikunnan ehdotukseen. Toimikunnas-
6819:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sa on ollut edustettuna mm. metsäteollisuus.
6820: vasti seuraavaa:                                     Muutettaessa taksarakennetta yleiskorotuksen
6821:    Kunnallisista satamajärjestyksistä ja liikenne-   yhteydessä tapahtuu aina väistämättä niin, että
6822: maksuista annetun lain (955/76) 2 §:n mu-            osan tuoteryhmistä korotusprosentti nousee yli
6823: kaan kunnanvaltuuston päätös, jonka mukaan           ja osan taas jää alle keskimääräisen korotus-
6824: kunnalle on suoritettava uusia tai muutettuja        prosentin. Liikennemaksutaksaan nyt tehtävillä
6825: maksuja yleisestä liikenteestä, on alistettava       rakennemuutoksilla ei ole maksujen keskimää-
6826: sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. Suomen       räistä tasoa nostavaa vaikutusta.
6827: Satamaliitto esitti 8. 12. 1980 sisäasiainministe-      Yksittäisten tuoteryhmien liiikennemaksujen
6828: riölle lähettämissään kahdessa kirjeessä, että       korotusten prosentuaaliseen suuruuteen ovat
6829: satamamaksuja korotettaisiin 1. 3. 1981 lukien       syynä myös säännönmukaisista prosenttikoro-
6830: 19 %, minimimaksun korotus kuitenkin 375             tuksista riippumatta suoritettavat maksujen
6831: markasta 500 markkaan, sekä liikennemaksuja          pennimääräiset vähimmäiskorotukset. Kunnal-
6832: samasta ajankohdasta 13 %, minimikorotus             liset 'satamat ovat :ta:loude1liselta rila1taan hyvin
6833: kuitenkin 55 p/ton/m3 • Sisäasiainministeriö on      erilaisia. Useat, varsinkin Pohjois-Suomen, sata-
6834: Suomen Satamaliitolle 2. 3. 1981 lähettämis-         mat toimivat huomattavalla tappiolla, eräät taas
6835: sään ennakkokannanotoissa pitänyt hyväksyttä-        kattavat maksutuloillaan menonsa tai tuottavat
6836: vana satamamaksujen korottamista esitetyn            jopa jossain määrin voittoakin. Pennimääräisten
6837: suuruisina ja liikennemaksujen korottamista          vähimmäiskorotusten tarkoituksena on tuoda
6838: enintään 10 % :lla, minimimaksua saataisiin kui-     helpotusta erityisesti suurimmissa taloudelli-
6839: tenkin korottaa esitetyllä tavalla. Ministeriö       sissa vaikeuksissa olevien satamien talouksiin.
6840: on edellyttänyt, että korotukset tapahtuisivat       Tapauksissa, joissa yksittäisten tuoteryhmien
6841: aikaisintaan 1. 6. 1981 lukien. Ministeriö on        korotusprosentit olisivat verraten korkeita, on
6842: 9. 4. 1981 täsmentänyt lii~nnetpaksuja koske-        yleensä kysymys tuoteryhmistä, joiden taksan
6843: vaa ennakkokannaW)1~0lll\ll ja siirtänyt aikai-      taso on ollut ennestään hyvin matala sekä abso-
6844: sinta mahdollista kQ\'Qlq$ten voimaantuloajan-       luuttisesti että verrattuna muiden tuoteryhmien
6845: kohtaa näiden osalta kuukaudella eli 1. 7. 1981      taksoihin. Lisäksi ne ovat erityisen merkityk-
6846: saakka. Myös satamamaksujen osalta korotusten        sellisiä tuoteryhmiä satamille, jotka toimivat
6847: valmistelu- ja alistamisprosessi kestänevät niin     huomattavalla tappiolla.
6848: kauan, etteivät nämäkään ennättäne tulla voi-           Piakkoin tapahtuvaa taksarakenteen uudista-
6849: 4                                              1981 vp.
6850: 
6851: mista ja taksojen korottamista tulisikin tarkas-      liikennemaksut 23 %. Kuluvana vuonna valtion
6852: tella kokonaisuutena kiinnittämättä erityistä         vesiliikennemaksuja on korotettu kustannusten
6853: huomiota yksittäisissä tuoueryhmissä tapahtu-         nousua vastaavasti eli noin 13 % :lla ja useissa
6854: viin keskimääräistä suurempiin korotuksiin.           tapauksissa huomattavasti tätä 'enemmänkin.
6855: Eräät tällaiset maksut ovat sitäpaitsi sellaisia,     Tavoitueena valtion maksupolitiikassa on yleen-
6856: jotka eivät käytännössä juuri tule sovellettavik-     sä pidetty kustannusvastaavuuden saavuttamista
6857: si. Joidenkin tuoteryhmien liikennemaksujen           ainakin pitkällä aikavälillä. Samaa tavoitetta
6858: suhteellisen suurista korotuksista huolimatta         olisi pidettävä hyväksyttävänä myös kuntien
6859: sisäasiainministeriön ennakkokannanoton mu-           satama- ja liikennemaksuissa, näin myös tällä
6860: kaiset korotukset merkitsisivät liikennemaksu-        hetkellä huomattavalla tappiolla toimivien sata-
6861: jen keskimääräisen tason nousemista suoritet-         mien osalta.
6862: tujen arvioiden mukaan vain noin 13 % :lla.               Vielä on pantava merkille se, että valtio-
6863:     Laajalti on hyväksytty periaate, jonka mu-        neuvosto on 29. 10. 1980 tekemällään päätök-
6864: kaan satamamaksujen ja liikennemaksujen kes-          sellä ( 721/80) korottanut alueellisesta kulje-
6865: kinäisen suhteen tulisi kehittyä siten, että          tustuesta annetun lain ( 12/76, muut. 328/79)
6866: entistä suurempi osa satamien tuloista kertyisi       7 §: ssä tarkoi.tetuille laivakuljetuksille makset-
6867: satamamaksuina. Viime vuosina kehitys on kui-         tavaa kuljetustukea 1. 1. 1981 lukien noin 60
6868: tenkin ollut päinvastainen. Kehityksen suun-           % :lla. Kuljetustuen määrä on sanotun päätök-
6869: nan muuttamiseksi on sisäasiainministeriön pe-        sen mukaan 4;05-16,00 markkaa/tonni lähtö-
6870: riaatepäätöksissä katsottu voitavan nostaa sata-      satamasta riippuen.
6871: mamaksuja keskimääräis'esti liikennemaksuja               Edellä sanotun perusteella ei sisäasiainminis-
6872: enemmän.                                              teriön ennakkokannanottojen mukaisia korotuk-
6873:     Ennakkokannanottoja antaessaan sisäasiainmi-      sia voida pitää inflatorisina, varsinkin kun
6874: nisteriö on pyrkinyt mitoittamaan korotukset          otetaan huomioon myös satama- ja 1iikenne-
6875: keskimääräisesti tuotantokustannusten nousua          maksujen vähäinen merkitys ulkomaankaupas-
6876: vastaaviksi. Samalla on pyritty turvaamaan tap-       samme. Vuonna 1980 oli esim. liikennemaksu-
6877: piollisimpien :satamien toimintaedellytykset. Sa-     jen osuus maan kokonaistuonnista vain 0,125%
6878: tama- ja liikennemaksuissa noudatettavan yhte-        ja kokonaisviennistä 0,07 %. Vuonna 1970
6879: näistaksajärjestelmän vuoksi on tuotantokustan-       vastaavat luvut olivat 0,31 % ja 0,13 %.
6880: nusneo nousun arvioiminen jouduttu suoritta-          Kehityksen suunta on siten viimeisten kymme-
6881: maan satamien kokona'iskustannusten pohjalta,         nen vuoden aikana ollut jyrkästi laskeva. Sata-
6882: jolloin jäävät huomiotta eri satamien väliset         mamaksujen merkitys on vielä liikennemaksu-
6883: kustannustasoerot. Suoritekohtaiseen tuotanto-        jakin pienempi. Esimerkiksi vuonna 1979 nii-
6884: kustannusten vastaavuuteen ei siten satama- ja        den tuotto ol!i noin kolmannes liikennemaksu-
6885: liiikennemaksuja vahvistettaessa voida päästä.        jen tuotosta.
6886:     Kunnallisten satamien kokonaiskustannusten-           Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa on koh-
6887: kin kehityksen tarkka arvidimineo on hyvin             ta, jonka mukaan allekirjoittaneet teollisuuden
6888: vaikeaa, mikä johtuu mm. kustannusten lasken-         ja kaupan järjestöt antavat jäsenilleen ja jäsen-
6889: tajärjestelmissä eri satamakaupungeissa ja -kun-      yhteisöilleen kehotuksen pidättyä hintojen ja
6890: nissa olevista eroista. Suomen Satamaliiton ko-       maksujen korotuksista 15. 5. 1981 saakka. Vaik-
6891: rotusesityksistä annetuissa lausunnoissa on esi-      kei tämä sopimuksen kohta periaatteessa koske
6892:  tetty toisistaan huomattavasti poikkeavia käsi-       julkisyhteisöjä, näyttäisi sen henki kuitenkin
6893: tyksiä kokonaiskustannusten viimeaikaisesta           edellyttävän vastaavaa korotusten lykkäämistä
6894: kehittymisestä. Sisäasiainministeriön saamien         myös julkisissa maksuissa. Tämän mukaisesti on
6895:  tietojen valossa näyttää siltä, että kunnallisissa    sisäasiainministeriö tehdessään satama- ja liiken-
6896: satamissa      kannettavien    julkisoikeudellisten   nemaksujen korottamista koskevat peri.aatepää-
6897: maksujen taso olisi yleisesti tarkasteltuna jäl-      töksensä lykännyt korotusten voimaantuleajan-
6898: jessä kustannuskehityksestä.                          kohtaa Suomen Satamaliiton ehdottamasta 1
6899:     On huomattava, että valtion vesiliikennemak-       päivästä maaliskuuta 1981 liikennemaksujen
6900: suja on viime vuosina korotettu varsin tuntu-          osalta 1 päivään heinäkuuta 1981 ja satama-
6901: vasti. Esimerkiksi majakkamaksut ovat nousseet         maksujen osalta 1 päivään kesäkuuta 1981,
6902: vuosina 1976-1980 viisinkertaisibi ja jäämak-          käytännössä viimeksi mainittujen osaltakin
6903: sut 4,2-kertaisiksi. Samanaikaisesti kuntien sa-       kuitenkin 1 päivään heinäkuuta 1981. Näin
6904:  tamamaksut nousivat keskimäärin vain 57 % ja          on menetelty siitä huolimatta, että valtion
6905:                                                N:o 242                                               5
6906: 
6907: vastaavien vesiliikennemaksujen        korotukset        Satam1en satama- ja liikennemaksutulot on
6908: on ehditty toteuttaa jo alkuvuonna. Sitä              1970-luvulla käytetty yksin satamien ylläpitoon
6909: pa1ts1 huomioon ottaen korotusten voi-                ja niiden tarjoamien palvelujen kehittämiseen.
6910: maantuloaj.ankohdan lykkääminen sekä se,              Satamien tuloja ei ole käytetty eikä tultane
6911: että seuraavat satama- ja liikennemaksu-              vastaisuudessakaan käyttämään satamakaupun-
6912: jen korottamiset tapahtunevat ilmeisesti vasta        kien ja -kuntien muiden menojen kattamiseen.
6913: vuonna 1983, on sisäasiainministeriön periaate-       1980-luvulla tulee satamien investointitarve ole-
6914: päätösten mukaist·en korotusnen kokonaisvaiku-        maan huomattava. Ennakkodetojen mukaan sa-
6915: tuksia pidettävä huomattavasti niiden numeraa-        tamainvestoinnit tulisivat kuluvan vuosikymme-
6916: lista vaikutusta pienemp1nä.                          nen ensimmäisellä puoliskolla olemaan noin
6917:    Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa on myös      650 miljoonaa markkaa. Lähes kaikki tärkeim-
6918: kohta, jonka mukaan elinkeinohallituksen lisä-        mät inv,estoinnit tultaisiin suorittamaan sellai-
6919: tyn istunnon tehtävänä on selvittää ja käsitellä      siin satamiin, joiden liikennemaksujen tuotto
6920: mm. kunnallisten maksujen kehitystä sekä nii-         on tällä hetkellä hyvin alhainen.
6921: den yhneensopivuutta vallitsevaan hintapoliitti-         Suuri investointitarve johtuu elinkeinoelä-
6922: seen tilanteeseen nähden. Kun kuntien kuluvan         män ja erityisesti metsäteollisuuden kasvavista
6923: vuoden talousarviot on jo hyväksytty, ja kun          tarpeista. Niinpä esim. Raumalla Rauma-Repola
6924: kuntien maksupoliriikkakin on näin pääosin jo         rakentaa parhaillaan uutta paperikonetta, jon-
6925: lyöty lukkoon, ei sanotussa sopimuksen kohdas-        ka aiheuttaman kapasiteetin lisäyksen vuoksi
6926: sa mainittua tehostettua valvontaa koskeva            Rauman satamaan on jouduttu investoimaan
6927: määräys voine tarkoittaa niinkään kuluvan vuo-        huomattavia varoja. On asianmukaista, että sa-
6928: den kuin ensi vuoden aikana tapahtuvia maksu-         tamien käyttäjät vastaavat pitkällä aikavälillä
6929: jen korotuksia.                                       ainakin pääosasta satamakaupungeille ja muille
6930:    !Edellä sanotun perusteella on katsottava,         -kunnille satamien ylläpidosta ja kehittämisestä
6931: että sisäasiainministeriön periaatepäätökset ovat     aiheutuvista menoista. Mikäli näihin jouduttai-
6932: sopusoinnussa tulopoliittisen kokonaisratkaisun       siin käyttämään huomattavia verovaroja, niin
6933: kanssa.                                               kuin monissa satamissa tällä hetkellä on asian-
6934:    Niin sanotun kunnallistalouden järjestelyasia-     laita, merkitsisi tämä todennäköisesti tällä het-
6935: kirjan mukaan kunnallisia maksuja voidaan jär-        kellä kansainvälis•esti varsin kilpailukykyisten
6936: jestelyasiaHrjan voimassaoloaikana eli vuosina        satamiemme palvelutason laskua aikaa myöcLen.
6937: 1981-1982 yleensä korottaa enintään asian-            Pitkällä aikavälillä näyttäisi siten sekä sata-
6938: omaisen suoritteen tuotantokustannusten nou-          mien haltijoiden ja näiden käyttäjien edut ole-
6939: sua vastaavalla määrällä. Ottaen huomioon vai-        van pitkälti yhdensuuntaisia. Sisäasiainministe-
6940: keudet satamien kustannuskehityhen arvioimi-          riö on periaatepäätöksiään nehdessään ottanut
6941: sessa sekä se, että suoritettavien korotusten on      huomioon myös viimeksi mainitut näkökohdat.
6942: kokonaisuutena katsottava vastaavan ainakin              On vielä huomattava, että satama- ja liiken-
6943: osapuilleen satamien keskimääräistä kustannus-        nemaksujen alistusinstituution tarkoituksena on
6944: kehitystä, on sisäasiainministeriön ennakkokan-       lähinnä mahdollisen satamien välisen epätoivot-
6945: nanottojen katsottava olevan tältä osin sopu-         tavan hintakilpailun estäminen. Sisäasiainminis-
6946: soinnussa järjestelyasiakirjan kanssa. Mikäli         teriön vehtävänä ei ole toimia varsinaisena
6947: kunnallisia maksuja ei voitaisi nostaa ainakin        hintaviranomaisena. Huomattakoon myös, että
6948: kustannustason nousua vastaavasti, lisäisi tämä       satama- ja liiikennemaksut ovat viimeisimpiä
6949: ennestäänkin olemassa olevia paineita kun-            kunnallisia maksuja, joiden voimaantulemiseksi
6950: nallisen veroäyrin hinnan korottamiseen, mikä         vaaditaan vielä valtion viranomaisen vahvistus.
6951: puolestaan olisi jyrkässä ristiriidassa järjestely-   Useissa maissa, kuten esim. Ruotsissa, on luo-
6952: asiakirjan tavoitteiden kanssa. Järj.estelyasiakir-   vuttu vahvistusmenettelystä.
6953: jassahan edellytetään, ·ettei veroäyrin keskimää-        Edellä olevan perusueella on katsottava,
6954: räinen hinta nouse asiakirjan voimassaoloaikana       ettei asia anna aihetta toimenpiteisiin.
6955: 0,1 penniä enempää. Näin pyrittäisiin estämään
6956: kokonaisveroasteen nousu.
6957:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1981
6958: 
6959:                                                                          Ministeri ]. Koikkalainen
6960: 6                                             1981 vp.
6961: 
6962: 
6963:                            Till Riksdagens Herr Talman
6964: 
6965:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         närvarande är inga höjningar av de avgifter
6966: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        som gäller för den inhemska trafiken under
6967: av den 23 april 1981 till vederbörande medlem        beredning.
6968: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Näringslivet, närmast ;skogsindustrin, har
6969: tiksdagsman Mauri M1ettinen m.H. underteck-          kriti.semt indkesministeriets preliminära stäl:l-
6970: nade spörsmål nr 242:                                ningstaganden närmast på grund av de
6971:                                                      procentuella höjningar av trafikavgifter som
6972:           Anser Regeringen att höjningar av          hänför sig tili vissa enskilda produktgrupper.
6973:        hamn- och trafikavgifter av ovannämnd         Sådana avgi.ftshöjningar föranlieds delvis av att
6974:        sto:rtlek överensstämmer :med de 1strävan-    man vid sidan om den allmänna höjningen av
6975:        den som syftar tili att hejda inflationen      trafikavgifterna skulle göra vissa korrigeringar
6976:        och ökningen av k,ostnadsnivån och är i       i trafikavgiftstaxan, vi1ka förutsihts av de änd-
6977:        harmoni med den inkomstpoHtiska lös-          ringar som skett i trafiksättet. De strukturella
6978:        ningen som gjorts, och om så inte är          korrigeringarna baserar sig på ett förslag från
6979:        fallet,                                       den kommitte som Finlands Hamnförbund år
6980:           vLlka åtgärder ämnar Regeringen vid-       1978 tmsatte för att bereda en ny trafiktaxa.
6981:        ta för att rätta tHl detta sakförhåUande?     I kommitten har bl.a. skogsindustrin varit
6982:                                                      företrädd. Då taxans struktur ändras i sam-
6983:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       band med den allmänna höjningen, sker ound-
6984: samt anföra följande:                                vikligen alltid så, att en del produktgrupper
6985:     Enligt 2 § lagen om kommunala hamnord-           får en högre och andra en lägre höjnings-
6986: ningar och trafikavgifter (955/76) skall kom-        procent än den genomsn1ttliga höjningsprocent-
6987: munfullmaktiges beslut, enligt vilket tihl kom-      en. De strukturförändringar som nu gölis i
6988: mun skall erläggacs nya eller ändrade avgifter för   trafiikavgiftstaxan höjer inte genomsnittsnivån
6989: allmän uafik, underställas ministeriet för inri-     för avgifterna.
6990: kesärendena för fastställe1se. I de två brev som         Även de minimihöjningar av avgifter, vilkas
6991: Finlands Hamnförbund 8. 12. 1980 tillsänt in-        belopp beräknas i pennin och som görs obero-
6992: r1kesm1n1steriet föreslås, att hamnavgifterna        ende av regelimässiga procenthöjningar inverkar
6993: skulle höjas med 19 % räknat från 1. 3. 1981         på den procentueHa storleken av de höjningar
6994: dook så, att mini:miavgifter höjs från 375 mk        av trafiikavgifter som gäller för ens,Jcilda pro-
6995: tili 500 mk, samt att traHkavgifterna höjs med       duktgrupper. De kommunala hamnarnas eko-
6996: 13 % räknat från samma tidpunkt dook så,             nomiska situation är myoket varierande. Många
6997: att minimihöjningen är 55 p/ton/m3 • I sitt          hamnar, i synnerhet hamnarna i Norra Fin-
6998: preliminära stä11ningstagande, som 2. 3. 1981        land, går med en betydande förlust medan
6999: tillsänts Finlands Hamnförbund, har inrikes-         andra täcker sina utgifter med ,sina intäkter
7000: ministeriet ansett den föreslagna höjningen av       från avgi>fter e11er t.o.m. i viss grad går med
7001: hamnavgifter godtagbar och en likaså höjning         vinst. Avsikten med de mi:nimi:höjningar vilkas
7002: av trafi:kavgif,ter med högst 10 %, minimiav-        belopp beräknas i pennin är att lindra eko-
7003: giften skuHe dook kunna höjas på det sätt            nomin särskilt för sådana hamnar som befinner
7004: som föreslagits. Ministeriet har dock förutsatt      sig i största ekonomisika svårigheter. I de fall
7005: att höjn1ngarna vidtas tidigast räknat från 1. 6.    där höjningarna för enskiMa produktgrupper
7006: 1981. Ministeriet har 9. 4. 1981 preciserat si:tt    skulle vara rdativt höga är det fråga om sådana
7007: preliminära ställningstagande beträffande tra-       produktgrupper, beträffande vilka taxorna se-
7008: fikavgifterna och uppskjutit den tidigaste möj-      dan länge såväl absolut som i jämförelse med
7009: liga tidpunkten för höjningarnas ikraftträdande      taxor för övriga produktgrupper varit mycket
7010: med en månad eller m.a.o. till 1. 7. 1981. För       låga. Dessutom är dessa produktgru,pper mycket
7011: hamnavgifterna torde även berednings- och            viktiga för sådana hamnar som går med bety-
7012: underställningsprooessen dröja så länge, att         dande förlust.
7013: knappast heller dessa hinner träda i kraft före          Den reform av taxans struktur som kommer
7014: 1. 7. 1981. Finlands Hamnförbunds förslag tili       att ske inom :kort och taxehöjningen borde
7015: höjningar och ministeriets preliminära ställ-        betraktas som en hel:het utan att fästa särskild
7016: n~ngstaganden gäller endast utlandstrafi'ken. För    uppmärksamhet vid de höjningar i enskilda pro-
7017:                                                 N:o 242                                                7
7018: 
7019: duk:tgrupper som överskrider genomsnittet. Vis-       ökade kommunernas hamnavgifter med endast
7020: sa :sådana avgifter är dessutom sådana som            i medehal 57 % och trafikavgHterna med
7021: just inte tillämpas i praktiken. Oberoende av         23 %. Starens sjötrafikavgifter har under inne-
7022: relativt stora höjn1ngar av traf1ikavgifterna för     varande år höjts så, att de motsvarar kostnads-
7023: vissa produktgrupper skulle de höjningar, som         ökningen el:ler m.a.o. med ca 13 % och i
7024: följer indkesministeriets preliminära ställnings-     många fall t.o.m. betydligt mera. I statens be-
7025: tagande, enligt de uppskattningar som gjorts,         talningspolitik har man i a:11mänhet haft som
7026: innebäl'a att uafikavgifternas genomsnitdiga ni-      mål att åtminstone på lång sikt uppnå kost-
7027: vå höjs med endast ca 13 %.                           nadsansvarighet. Samma målsättning borde god-
7028:    Man har ~ stor utsträckning godkänt prin-          tas även för kommunernas hamn- och trafik-
7029: cipen om att hamnavgifternas och trafikavgif-         avgifter, •således även för de hamnar som för
7030: ternas inbördes förhållande borde utvecklas så,       närvarande går med betydande försluster.
7031: att en aHt större andel av hamnarnas intäkter            iYtterligare bör man beakta, att statsrådet
7032: skulle infl'yta i form av hamnavgifter. Under         har genom sitt beslut av 29. lO. 1980 (721/
7033: de senaste åren har utvecklingen dock varit           80) höjt transportstödet v·id i 7 § lagen om
7034: motsatt. För att ändra trenden har man i inri-        regionalt transportstöd (12/76, ändr. 328/79)
7035: kesministeriets principbes:lut ansett att hamnav-     avsedda fartygs·transporter med ca 60 %, räk-
7036: gifterna i genomsnitt kan höjas mera än trafik-       nat från 1. 1. 1981. Beloppet av transportstödet
7037: avgifterna.                                           är enligt sagda beslut 4,05-16,00 mark/ton
7038:                                                       beroende av avgångshamnen.
7039:    Inrikesministeriet har i sina preliminära ställ-
7040: ningstaganden strävat tili att dimensionera höj-         De höjningar som görs ·i enlighet med inri-
7041: ningarna så, att de i genomsnitt motsvarar            kesministeriets preliminära ställningstaganden
7042: produktion~kostnadsökningen.       Samtidigt har      kan inte på grundval av det ovansagda anses
7043: man strävat tili att trygga verksamhetsbetingel-      vara inHatoriska, i synnerhet om man beaktar
7044: serna för de hamnar som går med de största            den ringa betyde1se hamn- och trafikavgifterna
7045: förlusterna. På grund av det system med               har ~ vårt lands utri.k·eshandel. T.ex. år 1980
7046: enhediga taxor som tiHämpas på hamn- och              var trafikavgifternas andel endast 0,125 % av
7047: trafikavgifter, har man vadt tvungen att upp-         totalimporten och 0,07 % av totalexporten.
7048: skatta produkltionskostnadsökningen på basen          Motsvarande siffror för år 1970 var 0,31 %
7049: av hamnarnas totala kostnader, va:rvid kostnads-      och 0,13 %. Under de senaste tio åren har
7050: skiHnaderna meHan de olika hamnarna inte be-          trenden aUtså varit kraftigt nedåtgående. Hamn-
7051: a:ktas. Vid fastställandet av hamn- och trafik-       avgifterna är av ännu mindre betyddse än tra-
7052: avgifter kan man således inte uppnå en sådan          fikavgifterna. lntäkterna från dessa var t.ex. år
7053: a:nsvari.ghet för produktionskos·tnaderna som         1979 endast en tredjedel av intäkterna från
7054: hänför sig til:l prestationerna.                      trafikavgifterna.
7055:                                                          I den inkomstpoHciska helhetslösmngen ingår
7056:    Det är mycket svårt att göra en noggrann           en punkt, enl'igt viiken de organ1sationer för
7057: bedöming även av totalkostnadsutvecklingen            industri och handd som underteck:nat avtalet
7058: för de kommunala hamnarna, vilket bl.a. beror         uppmanar sina medlemmar och medlemssam-
7059: på de ·skiHnader som existerar mellan de olika        manslutningar att avhålla sig från att höja
7060: hamnstädernas och -kommunernas redovisnings-          priser och avgifter intill 15. 5. 1981. Trots att
7061: system. I utlåtandena om Finlands Hamnför-            denna ravtalspunkt i princip inte gäller för
7062: bunds förslag tiU höjningar har det framlagts         offentliga samfund, verkar dess anda förutsåtta
7063: i hög grad avvikande ås.i!kter om utvecklingen        att movsvarande höjningar uppskjuts även för
7064: av totalkostnaderna under senare tid. Enligt de       offentliga avgifters vidkommande. I enlighet
7065: uppg.i!fter som inrikesmini<steriet erhållit verkar   med detta har inrikesministeriet då det fattade
7066: det som om nivån för de offentligrättsliga av-        sitt principbeslut angående höjningen av hamn-
7067: gifterna som uppbärs i de kommuna.Ia hamnar-          och trafikavgifter uppskjutit tidpufllkten för höj-
7068: na i allmänhet skulle släpa efter i kostnadsut-       ningarnas ikraftträdande från det av Finlands
7069: vecldlingen.                                          Hamnförbund föreslagna 1 mavs 1981 tili 1
7070:    Det bör bea:ktas, att statens sjötraf1kavgifter    juli 1981 för trafikavgifternas del och tiU 1
7071: höjts rätt kraf.tigt under de senaste åren. T.ex.     juni för hamnavgifternas del, vilket dock i
7072: fyravgiftema har ökat tili det femdubbla under        praktiken betyder 1 juli 1981 för de sistnämn-
7073: åren 1976-1980 och isavgifterna har ökat 4,2          da avgifterna. Man har förfarit på detta sätt
7074: gånger jämfört med utgångsläget. Samtidigt            trots att man hunnit verkställa motsvarande
7075: 8                                             1981 vp.
7076: 
7077: höjningar för statliga sjötrafikavgifter redan i        Under 1970-talet har intäkterna från hamn-
7078: början av året. Om man dessutom tar i beak-          och tr.aHkavgittenna använts enbart för under-
7079: tande att tidpunkten för höjningarnas ikraft-        håU av hrumnar och för utvecklande av den
7080: trädande uppskjutits samt att den följande           service som dessa erbjuder. lntäkter från ham-
7081: hamn- och trafikavgiftshöjningen sker först år       nar har inte använts och kommer knappast heller
7082: 1983, ikan totaleffekten av de höjnångar som         i framtiden att användas för att täcka övriga
7083: vidtas i oolighet med inrikesministeriets prin-      kostnader i hamnstäderna och -kommunerna.
7084: cipbeslut anses val.'la mindre än den numerala       Under 1980-talet kommer behovet att investera
7085: effekten.                                            i våra hamnar att vara stot't. Enligt prelimi-
7086:    1 den inkomstpol1tiska helhetslösningen ingår     nära uppgifter skulle hamnffivesteringarna un-
7087: även en punkt, enligt vil!ken näringsstyrelsens      der första hälften av detta årt1onde uppgå rill
7088: förstävkta samm3Jnträde har i uppgift att ut-        omkring 650 milj. mk. Nästan alla vi:ktigare
7089: r,eda och behandla bLa. utvecklingen av kom-         ~nvesteriJngar skulle göras i sådana hamnar 'som
7090: munara .avgifter samt avgifternas förenlighet        för närvarande har mycket små 1ntäkter från
7091: med den rådande prispolitiska situationen. Då        sina traf.1kavgifter.
7092: kommunernas budgeter 11edan godkänts för in-            Det s1tora ~nvesteringsbehovet beror på nä-
7093: nevarande år och då även kommunernas betal-          ringslivets och särskilt skogindustmns ökade
7094: ningspo1itik således redan fastslagits till sina     behov. Sålunda bygger t.ex. Rauma-Repola för
7095: huvuddelar, kan i sagda avta1spunkt nämnda           tiHfället en ny pappersmas1kin. På grund av
7096: bestämmelse om effektiverad övervakning inte         den kapacitetsökning som maskinen föranleder
7097: gärna avse de höjningar som vidtas under inne-       har man varit tvungen att investera stora sum-
7098: varande år utan främst de som vidtas under           mor i Raumo hamn. Det är ändamå<Lsenligt att
7099: följande år.                                         de som runvänder hamnarna på lång silkt an-
7100:     På basen av det ovan anförda bör man anse        svarar å:tm1nstone för huvuddden av de kost-
7101: att imdkesministeriets principbeslut överens-        nader 1som hamnarnas uppehål1' och utveck-
7102: stämmer med den inkomstpolitiska helhetslös-         lande föranleder h3Jmnstäder och övriga hamn-
7103: ningen.                                              kommuner. Om man skulle vara tvungen att i
7104:     Enligt det s.k. regleringsdokumentet för         hög grad anv,ända sbttemedel t:ill dessa, såsom
7105: kommunalhushåHningen kan man ~ allmänhet             falLet är för tillfället fi. många hamnar, skulle
7106: under dokumentets giltighetstid, m.a.o. under        detta antag1igen medföra a:tt servicenivån i våra
7107: åren 1981-1982 höja kommun3Jla avgifter med          för närvarande int:ernationellt synneåigen kon-
7108: högst det belopp som motsvarar ökningen av           kurenskraftiga hamnar skul1e sjunka med tiden.
7109: produkdonskostnaderna för ifrågavarande pres-        Det verkar som om både innehavarna och ut-
7110: tadon. Om man beaktar svårigheterna att upp-         nyttjarna av hamnarna på lång sikt skulle ha
7111: skatta kostnadsutvecklingen för hamna·r samt         rätt så förenliga intressen. lnrikesmin~stettiet
7112:  att de höjningar som vidtas i sin helhet åtmins-    har också beaktat de si:stnämnda synpunherna
7113: tone något sånär bör motsvara den genom-             då det fattat sina pvincipbeslut.
7114:  snittliga kostnadsutvecklingen för hamnarna,            Vidare bör det konstateras att betydelsen
7115: bör imikesministeriets pre1iminära stäHnings-        av en underställningsinstitution för hamn- och
7116: tagande till denna del anses överensstämma           traflikavgifter ligger närma:st i dett att den kan
7117: med dokumentet. Om de kommunala avgifterna           förhindra en eventuell icke-önskvärd priskonkur-
7118: inte kunde höjas så mycket att de åtminstone         rens mellan hamnarna. lnrikesmiinisteriets upp-
7119: motsvarar höjningen av kostnadsnivån skuHe           gift är ilnte att fungera som prismyndighet.
7120: detJta ytterligare öka det tryck som redan           Man måste också komma ihåg 3Jtt hamn- och
7121: ex~sterar för höjrunde ,av utta:x;eringen per kom-   trafikavgifterna hör 1Ji11 de kommunala avgifter
7122: munah skattöre, vilket i sin tur skuJ:l:e stå i      för vnkas 1kr3Jftträdande det ännu behövs fast-
7123: strid med de mål som uppställs i dokumentet.          stätldse av statlig myndighet. 1 ett flertal
7124: Dokumentet förutsätter ju at:t uttaxeringen per      Iänder såsom t.ex. ei Sverige hrur man avgått
7125: skattöre inte stiger med mera än 0,3 penni           från etrt förfarande med fastställels·e.
7126: under den tid då dokumentet är i kraft. På               På grundval av det ovan anförda kan
7127: detta sätt skulle man 'Sträva tili rutt förhindra    det ans:es, att ärendet ilnte föranleder några
7128: en stegcing av den totala skattegraden.              åtgäl'der.
7129:       Helsingfors den 29 maj 1981
7130: 
7131:                                                                           Minister ]. Koikkalainen
7132:                                                 1981 vp.
7133: 
7134: Kirjallinen kysymys n:o 243
7135: 
7136: 
7137: 
7138: 
7139:                                    Starast: Uuden sillan rakentamisesta Korialle
7140: 
7141: 
7142:                          Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
7143: 
7144:    Kouvolan kaupungin ja Elimäen kunnan taa-           sillalla kieltämään polkupyöräilijän ohittaminen
7145: jaman, Korian, välisellä tiellä ylitetään Kymi-        ajoneuvolla. Siltaa käyttävät myös aivan sen
7146: joki Korian siltaa pitkin. Silta on yli 100 vuot-      välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Korian
7147: ta vanha ja rakennettu alunperin rautatieliiken-       varuskunnan joukot, joiden liikkumisesta sil-
7148: nettä varten. Silta on kapea ja sillä on vain          lalla on myös jouduttu erikseen varoittamaan.
7149: yksi huonokuntoinen ajokaista. Liikenne ohja-              Kaiken kaikkiaan Korian sillan liikennetur-
7150: taan liikennevaloilla.                                 vallisuus on erittäin kyseenalainen ja silta on
7151:    Kouvolan ja Korian välinen tie on vilkkaas-         omiaan lisäämään ruuhkia Kouvolan ja Korian
7152: ti liikennöity ja sitä pitkin kulkee runsaasti         välisellä tieosuudella.
7153: myös raskasta ajoneuvoliikennettä. Mm. Kou-                iEdellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
7154: volasta Helsinkiin suuntautuvasta liikenteestä         päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitän
7155: huomattava osa -          esimerkiksi linja-autolii-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7156: kenne - kulkee Korian kautta.                          vaksi seuraavan kysymyksen:
7157:    Silta ei ole muodostunut vain liikenteen
7158: pullonkaulaksi, vaan myös liikenneturvallisuu-                    Onko Hallitus tietoinen Korian sillan
7159:  den kannalta erittäin vaaralliseksi paikaksi. Var-            liikenteelle aiheuttamista vaikeuksista
7160: sinkin kevyt liikenne on usein vaaranalaisessa                 sekä liikenneturvallisuuden vaarantumi-
7161: tilanteessa sillalla liikkuessaan. Viimeksi kesällä            sesta sillalla, ja jos on,
7162:  1980 tapahtui sillalla pyöräilijän kuolemaan                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7163: johtanut onnettomuus. Sen jälkeen jouduttiin                   ryhtyä uuden sillan rakentamisek·si?
7164:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1981
7165: 
7166:                                              Pekka Starast
7167: 
7168: 
7169: 
7170: 
7171: 0881006670
7172: 2                                            1981 vp.
7173: 
7174: 
7175: 
7176: 
7177:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
7178: 
7179:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sillalla ajoneuvoliikenteen seassa. Polkupyöräi-
7180: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      lijän ohittaminen sillalla kiellettiin kysymyk-
7181: hemies, 23 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn         sessä mainitun onnettomuuden jälkeen v. 1980.
7182: kirjelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston         Ajoneuvojen nopeus sillalla on rajoitettu 30
7183: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kilometriin tunnissa. Tästä huolimatta on sil-
7184: edustaja Pekka Starastin näin kuuluvasta kir-       lalla tapahtunut vuosina 197 6-80 3 onnetto-
7185: jallisesta kysymyksestä n:o 243:                    muutta, joista kaksi on peräänajaja ja yksi ero.
7186:                                                     kuolemaan johtanut polkupyöräilijän päälleajo.
7187:           Onko Hallitus tietoinen Korian sillan         Liikennemäärä sillalla on n. 4 000 ajoneuvoa
7188:        liikenteelle aiheuttamista vaikeuksista      vuorokaudessa. Sillalla on yli 100 vuotta van-
7189:        sekä liikenneturvallisuuden vaarantumi-      hana terässiltana myös museoarvoa. Tiemuseo-
7190:        sesta sillalla, ja jos on,                   toimikunnan ennakkopäätöksellä 16. 2. 1980
7191:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      silta on otettu museosiltojen luetteloon.
7192:        ryhtyä uuden sillan rakentamiseksi?              Korian sillan ongelmat on tiedostettu jo
7193:                                                     kauan. Yleissuunnitelma uuden sillan rakenta-
7194:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       miseksi laadittiin vuonna 1972. Vesioikeuden
7195: vasti seuraavaa:                                    lupa saatiin vuonna 1974. Tienpidon toimenpi-
7196:    Korian sillalla on nyt 8 tonnin akseli-, 13      deohjelmassa 1974-78 silta oli ajoitettu vuo-
7197: tonnin teli- ja 32 tonnin kokonaispainorajoitus.    sina 1977-78 toteutettavaksi_ Tienpitoon
7198: Sillan alusrakenteet ovat heikkokuntoiset, jo-      osoitetun rahoituksen supistuessa vuosina 1972
7199: ten lähiaikoina tehtävät tarkemmat tutkimuk-        -78 n. 50 %:lla on ohjelmat jouduttu tar-
7200: set osoittavat, onko kokonaispainorajoitusta         kistamaan. Tällä hetkellä selvitetään mitä mah-
7201: vielä nykyisestäkin alennettava.                     dollisuuksia on Korian sillan toteuttamiseen
7202:    Sillan pituus on lähes 120 metriä ja sen          1980-luvun lopulla, jos tienpidon rahoitus säi-
7203: hyödyllinen leveys vain 4,45 metriä. Sillalla        lyy keskimäärin nykyisellä tasolla. Sillan kus-
7204: sallitaan vain yksisuuntainen liikenne, joka jak-    tannusarvio on noin 6 mmk.
7205: sotellaan liikennevaloin. Kevyt liikenne kulkee
7206:      Helsingissä toukokuun 28 päivänä 1981
7207: 
7208:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
7209:                                               N:o 243                                             3
7210: 
7211: 
7212: 
7213: 
7214:                            Tili Riksdagens Herr Talman
7215: 
7216:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       lister på bron förbjöds efter den i spörsmålet
7217: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       nämnda olyckan år 1980.
7218: av den 23 april 1981 tili vederbörande med-            Fordonshastigheten på bron är begränsad tili
7219: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     30 kilometer per timme. Trots detta har på
7220: av riksdagsman Pekka Starast undertecknade          bron under åren 1976-80 inträffat 3 olyckor,
7221: spörsmål nr 24 3:                                   av vilka två gällde bilar som körde på varandra
7222:                                                     bakifrån och en var den ovannämnda påkör-
7223:           Är Regeringen medveten om de svå-         ningen av en cyklist med dödlig utgång.
7224:        righeter för trafiken som vållas av bron        Trafiktätheten på bron är ca 4 000 fordon
7225:        i Koria samt om att trafiksäkerheten är      per dygn. Bron har även musealt värde då den
7226:        hotad på bron, och om så är fallet,          är en över hundraårig stålbro. Genom vägmu-
7227:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           seikommissionens förhandsbeslut 16. 2. 1980
7228:        vidta för att en ny bro skall byggas?        har bron införts i förteckningen över musei-
7229:                                                     broar.
7230:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Problemen med bron i Koria har redan länge
7231: samt anföra följande:                               varit bekanta. En allmän pian rörande byggan-
7232:    På bron i Koria råder nu följande viktbe-        det av en ny bro uppgjordes år 1972. Vatten-
7233: gränsningar: 8 tons axeltryck, 13 tons boggi-       domstolens tillstånd erhölls år 1974. I åtgärds-
7234: tryck och 32 tons totalvikt. Brons fundament        programmet för väghållningen för åren 1974-
7235: är i dåligt skick, varför närmare undersök-         78 bestämdes att bron skulle förverkligas åren
7236: ningar, som utförs i en snar framtid, får utvisa    1977-78. Då de medel som anvisats för väg-
7237: om totalviktbegränsningen måste sänkas ytter-       hållningen åren 1972-78 minskade med ca
7238: ligare.                                             50 % måste programmen revideras. För när-
7239:    Brons längd är 120 meter och dess nytto-         varande utreds möjligheterna att bygga bron
7240: bredd endast 4,45 meter. På bron tiliåts endast     i Koria i slutet av 1980-talet ifall medlen för
7241: enkelriktad trafik, viiken regleras med trafik-     väghållningen bibehålls vid ungefär den nuva-
7242: ljus. Den lätta trafiken rör sig på bron tillsam-   rande nivån. Bron beräknas kosta ca 6 milj.
7243: mans med fordonstrafiken. Omkörning av cyk-         mk.
7244:      Helsingfors den 28 maj 1981
7245: 
7246:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
7247:                                               1981 vp.
7248: 
7249: Kirjallinen kysymys n:o 244
7250: 
7251: 
7252: 
7253: 
7254:                                   Kortesalmi: Soidensuojelun perusohjelman toteuttamisesta
7255: 
7256: 
7257:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7258: 
7259:    Rantsilan kunnanhallitus on lähettänyt kaik-      tus katsoo, että tässä asiassa jo viimein kaiva-
7260: kien eduskuntaryhmien puheenjohtajille kirjel-       taan kipeästi lopullisia päätöksiä puoleen taikka
7261: män, jossa se puuttuu soidensuojelun ongel-          toiseen.
7262: miin.                                                   Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
7263:    Kunnanhallitus toteaa, että jotta valtioneu-      päiväjärjestyksen .37 §:n 1 momenttiin esitän
7264: voston vahvistamaa soidensuojelun perusohjel-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7265: maa, eri seutukaavaliittojen suvikaavoja ja mah-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7266: dollisia muita soidensuojeluohjelmia voidaan
7267: käytännössä toteuttaa, tarvitaan valtion budjet-               Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
7268: tiin vuosittain riittävät määrärahat käytettä-              miin riittävien vuosittaisten määräraho-
7269: väksi suojelualueiden hankintaan.                           jen varaaiDiseksi valtion budjettiin käy-
7270:    Lisäksi kunnanhallitus toivoo, että maassam-             tettäväksi soidensuojelualueiden hankin-
7271: me saataisiin vauhtia myös valtion päätöksen-               taan valtioneuvoston vahvistaman soi-
7272: teko- ja lunastustoimiin soidensuojelualueilla,             densuojelun perusohjelman toteuttami-
7273: jotta monenlaiset suunnitelmat eivät aiheuttaisi            seksi, sekä
7274: kohtuuttomia haittoja yksityisille kansalaisille.              aikooko Hallitus vihdoinkin ryhtyä
7275: Tällaisesta asiasta hyvänä esimerkkinä Rantsi-              toimiin lopullisen päätöksen aikaansaa-
7276: lan kunnanhallitus mainitsee Rantsilassa sijaitse-          miseksi Rantsilassa sijaitsevan Pikarine-
7277: van Pikarinevan - Siltanevan metsäojitushank-               van - Siltanevan metsäojitushankkeen
7278: keen, jota on siirrelty viranomaiselta toiselle             ratkaisemiseksi puoleen taikka toiseen,
7279: jo viidentoista vuoden ajan, minkä johdosta                 jotta paikallisten asukkaiden kärsimät
7280: paikalliset asukkaat ovat kärsineet huomattavaa             haitat ja taloudelliset menetykset voi-
7281: haittaa ja taloudellisia menetyksiä. Kunnanhalli-           taisiin estää?
7282:      Helsingissä 2.3 päivänä huhtikuuta 1981
7283: 
7284:                                         J. Juhani Kortesalmi
7285: 
7286: 
7287: 
7288: 
7289: 088100716K
7290: 2                                           1981 ;vp.
7291: 
7292: 
7293: 
7294: 
7295:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7296: 
7297:    Valtiopäiväjärjestyksen .37 §:n 1 momentissa    tävästi huolehtia valtioneuvoston hyväksymien
7298: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      suojeluohjelmien toteuttamisesta. Maa- ja met-
7299: olette 23 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn         sätalousministeriö tulee esittämään vuoden 1982
7300: kirjeenne n:o 837 ohella toimittanut valtioneu-    valtion tulo- ja menoarvioon kuitenkin huomat-
7301: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tavasti suurempaa määrärahaa alueiden hankin-
7302: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen kirjalli-     taan. Tämä johtuu osaltaan siitä, että turpeen
7303: sesta kysymyksestä n:o 244, jossa tiedustellaan:   käytön tehostaminen on nostanut suojeluun
7304:                                                    bankittavien soiden hintatasoa, minkä johdosta
7305:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-   myös ostomäärärahojen vuosittainen korotus-
7306:        miin riittävien vuosittaisten määräraho-    tarve pysyy huomattavalla tasolla tulevina vuo-
7307:        jen varaamiseksi valtion budjettiin käy-    sina. Ostomäärärahojen kasvusta huolimatta soi-
7308:        tettäväksi soidensuojelualueiden hankin-    densuojeluohjelman toteuttaminen näyttää tule-
7309:        taan valtioneuvoston vahvistaman soi-       van kestämään verrattain kauan. Maa- ja met-
7310:        densuojelun perusohjelman toteuttami-       sätalousministeriö olisi omasta puolestaan val-
7311:        seksi, sekä                                 mis nopeuttamaan soiden hankintaa, mutta
7312:           aikooko Hallitus vihdoinkin ryhtyä       ostomäärärahojen huomattavalle korotukselle ei
7313:        toimiin lopullisen päätöksen aikaansaa-     ole toistaiseksi näyttänyt olevan edellytyksiä.
7314:        miseksi Rantsilassa sijaitsevan Pikarine-       Kysymyksessä tarkoitetusta Rantsilan Pikari-
7315:        van - Siltanevan metsäojitushankkeen        nevan - Siltanevan metsäojitushankkeesta maa-
7316:        ratkaisemiseksi puoleen taikka toiseen,     ja metsätalousministeriö on 26. 2. 1980 anta-
7317:        jotta paikallisten asukkaiden kärsimät      nut Keskusmetsälautakunta Tapiolle lausunnon,
7318:        haitat ja taloudelliset menetykset voi-     jossa ministeriö hyväksyi metsäojitussuunnitel-
7319:        taisiin estää?                              man toteuttamisen pääosiltaan. Huomattava osa
7320:                                                    ojitussuunnitelmasta koski suojeltavan suo-
7321:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       alueen ulkopuolisia alueita tai jo aikaisemmin
7322: seuraavaa:                                          tehdyistä ojituksista muuttuneita suon reuna-
7323:   Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on           osia. Tämän vuoksi .suojeltavan suoalueen ra-
7324: osoitettu yhteensä 17 miljoonan markan suurui-      jausta oli tarpeellista muuttaa. Ministeriö kat-
7325: nen määräraha alueiden hankkimiseksi valtiol-       soo, että metsätaloudellisesti edullisimmat osat
7326: le luonnonsuojelutarkoituksiin. Joskin määrä-       ojitussuunnitelmasta voidaan näin ollen toteut-
7327: rahalla on soidensuojelukohteiden lisäksi tar-      taa. Jotta suojeluun jäävän suoalueen maan-
7328: koitus hankkia myös kansallis- ja luonnonpuis-      omistajat voisivat saada asianmukaisen korvauk-
7329: toverkon kehittämisohjelmaan kohteita sekä          sen maistaan, ministeriö ryhtyy toimiin Pikari-
7330: myös muitakin arvokkaita luonnonalueita, on         nevan - Siltanevan alueen hankkimiseksi val-
7331: nykyisillä määrärahoilla voitu verraten tyydyt-     tiolle luonnonsuojelutarkoituksiin.
7332:       Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1981
7333: 
7334:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
7335:                                              N:o 244                                             3
7336: 
7337: 
7338: 
7339: 
7340:                            Tili Riksdagens Herr Talman
7341: 
7342:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       1982 äska betydligt större anslag för anskaff-
7343: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ning av områden. Detta beror på, att den
7344: nr 837 av den 23 april 1981 tili vederbörande       effektiverade användningen av torv har höjt
7345: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      priset på de myrar som skulle anskaffas för
7346: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi           skyddsändamål, varför det under de närmaste
7347: undertecknade spörsmål nr 244:                      åren kommer att föreligga ett kännbart behov
7348:                                                     av höjda anslag. Trots att anslagen höjs, före-
7349:           Ämnar Regeringen skyndsamt skrida         faller det som om förverkligandet av anskaff-
7350:        tili åtgärder så, att i statsförslaget år-   ningsprogrammen kommer att ta tämligen lång
7351:        ligen reserveras tiliräckliga anslag för     tid i anspråk. Jord- och skogsbruksministeriet
7352:        anskaffning av myrskyddsområden med          skulle för sin del vara berett att påskynda an-
7353:        tanke på förverkligandet av det baspro-      skaffningen av myrar, men det verkar inte ha
7354:        gram för myrskyddet som statsrådet           funnits förutsättningar för någon kännbar höj-
7355:        fastställt, samt                             ning av anslagen för inköp.
7356:            ämnar Regeringen äntligen vidta åt-         Beträffande det i spörsmålet avsedda Pikari-
7357:        gärder för att åstadkomma ett definitivt     oeva -      Siltaneva skogsdikningsprojektet i
7358:        beslut i fråga om skogsdikningsprojektet     Rantsila har jord- och skogsbruksministeriet
7359:        Pikarineva - Siltaneva i Rantsila så,        26. 2. 1980 givit Centralskogsnämnden Tapio
7360:        att de olägenheter och ekonomiska för-       ett utlåtande, genom vilket ministeriet i hu-
7361:        luster som ortsbefolkningen fått vid-        vudsak godkände förverkligandet av skogs-
7362:        kännas kunde förhindras?                     dikningsplanen. En betydande del av diknings-
7363:                                                     planen gällde områden utanför det myrom-
7364:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       råde som skall skyddas, eller områden nära
7365: samt anföra följande:                               myrens kanter, vilka redan har förändrats
7366:    1 statsförslaget för innevarande år har ett      genom tidigare utdikningar. Därför vore det
7367: anslag om inalles 17 milj. mk anvisats för          av nöden att ändra avgränsningen av det myr-
7368: anskaffande tili staten av områden för natur-       område som skall skyddas. Ministeriet anser
7369: skyddsändamål. Fastän anslaget även är avsett       att de skogsekonomiskt sett mest fördelaktiga
7370: för anskaffning av objekt som omfattas av           delarna av dikningsplanen sålunda kan för-
7371: planen för utveckling av national- och natur-       verkligas. För att ägarna tili det myrområde
7372: parksnätet samt även andra värdefulla naturom-       som omfattas av skyddet skall kunna få veder-
7373: råden, har man med nuvarande anslag rätt väl        börlig ersättning för sin mark, kommer minis-
7374: kunnat förverkliga de skyddsplaner som fast-         teriet att vidta åtgärder för förvärvande av
7375: ställts av statsrådet. Jord- och skogsbruksminis-    Pikarineva - Siltaneva -området åt staten för
7376: teriet kommer dock att i statsförslaget för år       naturskyddsändamål.
7377:       Helsingfors den 27 maj 1981
7378: 
7379:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
7380:                        j
7381:                       j
7382:                      j
7383:                     j
7384:                    j
7385:                   j
7386:                  j
7387:                 j
7388:                j
7389:               j
7390:              j
7391:             j
7392:            j
7393:           j
7394:          j
7395:         j
7396:        j
7397:       j
7398:      j
7399:     j
7400:    j
7401:   j
7402:  j
7403: j
7404:                                               1981 vp.
7405: 
7406: Kirjallinen kysymys n:o 245
7407: 
7408: 
7409:                                   Perho ym.: Aurajoen vesiensuojelun rahoituksesta
7410: 
7411:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7412: 
7413:    Viime vuonna valmistuneessa, laajojen intres-     nen. Lisäksi kosteusolosuhteet voivat olla niin
7414: sipiirien toimesta laaditussa ehdotuksessa Au-       vaikeat, ettei ole mahdollista suorittaa normaa-
7415: rajoen vesiensuojelusuunnitelmaksi todetaan          leja lannanlevitystöitä sulan maan aikana. Juu-
7416: Aurajoen tällä hetkellä ja vielä pitkälti tule-      ri viime syksyn runsaat sateet estivät lietelan-
7417: vaisuudessa olevan Turun seudun tärkein ve-          taJoiden tyhjennyksen kynnön alle normaaliin
7418: denhankintavesistö. Siksi jokea on pakko ve-         tapaan. Se on aiheuttanut Iantaloiden täytty-
7419: densaannin turvaamiseksi säännöstellä ja val-        misen ennen kevättä ja ollut syynä talvilevi-
7420: voa sen puhtautta. Ajoittain on johdettava lisä-     tykseen.
7421: vettä myös Paimionjoesta.                               Jos viljelijöitä nyt veivoitetaan vesilain pe-
7422:    Pyrittäessä parantamaan Aurajoen veden laa-       rusteella laajentamaan lantasäiliöitään huolimat-
7423: tua huomiota on kiinnitetty uusien raakavesi-        ta siitä, että he ovat tuotantorakennuksensa
7424: varastojen rakentamiseen jokivarrelle sekä va-       aikanaan rakentaneet tarvettaan vastaaviksi
7425: luma-alueen elinkeinoelämän jätepäästöihin.          asianomaisin luvin ja ennakkoilmoituksin, on
7426: Viime aikoina päähuomio on kiinnitetty maa-          kohtuutonta vaatia heitä tekemään investoinnit
7427: talouden jätteisiin ja siinä erikoisesti lietelan-   omin varoin ja omalla vastuullaan. Kustannuk-
7428: nan levitykseen.                                     set tilaa kohti nousevat kymmeniin tuhansiin
7429:    Turun vesipiirin vesitoimisto on vesilain         markkoihin.
7430: säännöksiin viitaten kuluneen talven aikana             Koska vesilain henkikin lähtee vesien suoje-
7431: aloittanut tehostetun, lähinnä lannan talvilevi-     lusta yhteisvastuun periaatteella, tulisi mahdol-
7432: tyksen valvonnan. Helmikuussa on lähetetty           listen pakkohankkeiden rahoitus hoitaa kiireel-
7433: Aurajokivarren sikalanomistajille kirjelmä, jossa    lisesti valtion varsinaisen tulo- ja menoarvion
7434: vesilain määräyksiin vedoten on kielletty eräin      tai kuluvan vuoden lisämenoarvioiden puitteissa
7435: varauksin lannan talvilevitys. Kun ilmavalvon-       niin, että jo ensi kesänä suoritettavat hankkeet
7436: nan tuloksena on todettu talvilevitystä joilla-      tulisivat näin rahoitetuiksi, vaikkapa jälki-
7437: kin tiloilla suoritetun, on näille tiloille lähe-    käteen.
7438: tetty vaatimus selvityksen antamisesta vesivi-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiopäi-
7439: ranomaisille kuluvan huhtikuun loppuun men-          väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
7440: nessä tapahtuneesta toimenpiteestä. Vesitoimis-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7441: ton tarkoituksena on saatujen selvitysten pe-        vaksi seuraavan kysymyksen:
7442: rusteella päättää jatkotoimenpiteistä. Pyrkimyk-
7443: senä on päästä Iietelantaloiden laajentamiseen                 Aikooko Hallitus hoitaa Aurajoen ve-
7444: vuoden tarvetta varten, jotta talvilevitystä ei             sien suojelutoimenpiteiden rahoituksen
7445: enää ensi talvena tarvitsisi suorittaa.                     julkisin varoin siltä osin kuin se koskee
7446:     Maatalouden aiheuttama joen kuormitus on                viljelijöitä, jotka viranomaisten määräyk-
7447:  vaikeasti arvioitavissa. Luonnonolosuhteet eri             sestä joutuvat suorittamaan lisäinves-
7448:  vuosina vaihtelevat hyvin suuresti ja saavat               tointeja, jotka muutoin ovat tarpeetto-
7449:  aikaan sen, että erilaisten kasvujätteiden vesis-          mia heidän tuotantoyksiköittensä toimi-
7450:  töön joutuva määrä voi olla eri vuosina var-               vuuden kannalta?
7451: sin erisuuruinen ja koostumukseltaan erilai-
7452:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1981
7453: 
7454:          Heikki Perho                   Paula Eenilä                    Ensio Laine
7455:          Jacob Söderman                 Pekka Vennamo                   Mikko Rönnholm
7456:          Tapio Holvitie                 Arto Lampinen                   Lauri Palmunen
7457:          Ilkka Kanerva                  Anna-Liisa Jokinen              Sauli Hautala
7458:                                         Heli Astala
7459: 0881006681
7460: 2                                            1981 vp.
7461: 
7462: 
7463: 
7464: 
7465:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7466: 
7467:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tien poistamiseksi vesiviranomaiset ovat selvit-
7468: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        täneet mahdollisuuksia vesiensuojelun tehosta-
7469: olette 23 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn           miseen Aurajoen alueella.
7470: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Valtio osallistuu maassamme yhdyskuntien ja
7471: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        teollisuuden vesiensuojelutoimenpiteiden rahoi-
7472: edustaja Heikki Perhon ym. näin kuuluvasta           tukseen. Maatalouden vesiensuojelutoimenpitei-
7473: kirjallisesta kysymyksestä n:o 245:                  den rahoitukseen osallistuminen on sen sijaan
7474:                                                      kuitenkin vielä monessa suhteessa puutteelli-
7475:           Aikooko Hallitus hoitaa Aurajoen ve-       sesti järjestetty. Tilanteen selkiinnyttämiseksi
7476:        sien suojelutoimenpiteiden rahoituksen        maa- ja metsätalousministeriössä on parhaillaan
7477:        julkisin varoin siltä osin kuin se koskee     valmisteltavana erityisen toimikunnan asettami-
7478:        viljelijöitä, jotka viranomaisten määräyk-    nen selvittämään maatilatalouden vesiensuojelu-
7479:        sestä joutuvat suorittamaan lisäinves-        toimenpiteitä ja niiden toteuttamisen edistämi-
7480:        tointeja, jotka muutoin ovat tarpeetto-       seksi ja varmistamiseksi tarpeellisia lainsäädän-
7481:        mia heidän tuotantoyksiköittensä toimi-       nöllisiä, hallinnollisia ja taloudellisia keinoja
7482:        vuuden kannalta?                              sekä laatimaan ehdotuksen tarvittavasta lainsää-
7483:                                                      dännöstä. Tämän selvitystyön jälkeen on tarkoi-
7484:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tus pikaisesti päättää niistä valtiovallan toimen-
7485: vasti seuraavaa:                                     piteistä, jotka hallituksen mielestä ovat tarpeen
7486:   Aurajoen likaantumisesta aiheutuvien epäkoh-       asian hoitamiseksi.
7487:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1981
7488: 
7489:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
7490:                                            N:o 245                                               3
7491: 
7492: 
7493: 
7494: 
7495:                           Tili Riksdagens Herr Talman
7496: 
7497:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      vattenmyndigheterna utrett möjligheterna att
7498: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     effektivera vattenskyddet kring Aura å.
7499: av den 23 april 1981 tili vederbörande medlem        Staten deltar i vårt land i finansieringen av
7500: av statsrådet översänt avskrift av följande av    samhällenas och industrins vattenskyddsåtgär-
7501: riksdagsman Heikki Perho m. fl. underteckna-      der. Däremot är deltagandet i finansieringen av
7502: de spörsmål nr 245:                               jordbrukets vattenskyddsåtgärder ännu i många
7503:                                                   avseenden bristfälligt organiserat. För att klar-
7504:           Ämnar Regeringen sköta finansiering-    lägga situationen bereder jord- och skogsbruks-
7505:        en av vattenskyddet i Aura å med of-       ministeriet som bäst tillsättandet av en särskild
7506:        fentliga medel tili den del det gäller     kommitte för att utreda jordbrukets vatten-
7507:        odlare, vilka på myndigheternas order      skyddsåtgärder och de lagstiftningsmässiga, ad-
7508:        måste göra sådana tilläggsinvesteringar    ministrativa och ekonomiska medel som är nöd-
7509:        som eljest är onödiga för deras produk-    vändiga för att befrämja dessa samt utarbeta
7510:        tionsenheters funktionsduglighet?          förslag tili behövlig lagstiftning. Sedan detta
7511:                                                   utredningsarbete slutförts, fattas i brådskande
7512:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ordning beslut om de åtgärder av statsmakten
7513: samt anföra följande:                             som regeringen finner nödvändiga för skötan-
7514:    För att undanröja de missförhållanden som      det av ärendet.
7515: förorsakas av nedsmutsningen av Aura å har
7516:      Helsingfors den 28 maj 1981
7517: 
7518:                                                  Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
7519:                                             1·9Bl vp.
7520: 
7521: Kirjallinen kysymys n:o 246
7522: 
7523: 
7524: 
7525: 
7526:                                 Perho ym.: Turpeen viennistä Ruotsiin
7527: 
7528: 
7529:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7530: 
7531:    Hiljattain julkisuudessa esiintyneiden tutki-   Tuntuisi siis erittäin perustellulta saastaa tur-
7532: mustulosten mukaan maamme turvevarat riit-         vevaramme omaan kasvavaan käyttöömme. Li-
7533: tävät tyydyttämään 10 prosenttia maamme            sääntyvät mahdollisuudet .turpeen käyttämiseksi
7534: energiantarpeesta noin viidenkymmenen vuo-         kemian teollisuuden tarpeisiin näyttävät tuke-
7535: den ajan. Päinvastoin kuin usein esitetään, ky-    van säästön tarpeellisuutta.
7536: symyksessä on suhteellisen pieni osuus maam-         Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
7537: me energiantarpeesta ja sekin vain määräaikai-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
7538: nen.                                               nioittavasti valtioneuvoston asi'anomaisen jäse-
7539:    Huolimatta edellä kenotusta tilanteesta         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7540: maastamme viedään ja suunnitellaan edelleen
7541: vietäväksi kasvavia määriä turvetta Ruotsin                  Mitä Hallitus aikoo tehdä turvevaro-
7542: tarpeisiin. Tämä tuntuu perustelemattomaita               iemme säästämiseksi oman maamme tu-
7543: Suomen kannalta, eikä sanotulla viennillä voi             leviin tarpeisiin?
7544: olla Ruotsiliekaan mitään oleellista merkitystä.
7545:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1981
7546: 
7547:          Heikki =Perho                 Tapani Mörttinen              Toivo T. Pohjala
7548: 
7549: 
7550: 
7551: 
7552: 038100693U
7553: 2                                           1981 vp.
7554: 
7555: 
7556: 
7557: 
7558:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7559: 
7560:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa    tarvitsisi Kemin ja Oulun ympäristöstä sekä
7561: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,·      Kainuusta ja Oulun läänin eteläosista, joista
7562: olette 23 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn          turvetta myös tultaisiin toimittamaan Kemira
7563: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       Oy::l:le välittömästi vara-aiueet huomioon ottaen
7564: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       14 100 ha suoalaa käyttöönsä.
7565: edustaja Perhon ym. näin kuuluvasta kirjalli-          Huolimatta Lapin ja Oulun läänien merkit-
7566: sesta kysymyksestä n:o 246:                         tävistä suovaroista Vapon on suunniteltava
7567:                                                     toimintansa laitoksen hallussa olevan suoalan
7568:           Mitä Hallitus aikoo tehdä turvevaro-      perusteella ja tältä pohjalta arvioitava turpeen
7569:        iemme säästämiseksi oman maamme tu-          Ru9tsiin viennin tarpeellisuus, Ministeriö suh:
7570:        leviin tarpeisiin?                           tautuu varauksellisesti jalostamattoman tai vä-
7571:                                                     hän jalostetun polttoturpeen vientiin Ruotsiin
7572:    V:astau!ksena !kysymykseen esitän kunnio1t-      Suomen valtion soilta. Pitkäaikaisen yksipuoli-
7573: taen seuraavaa:                                     sen vientitoiminnan sijasta vienti maidemme
7574:    Suomen turvevaroja on yksityiskohtaisesti in-    välillä voisi tulla kysymykseen sellaisiin koh-
7575: ventoitu noin 10 % geologisesta suopinta-alas-      teisiin, joissa energiaa tuotettaisiin yhteistyös-
7576: ta. Tuorein koko Suomea kattava selvitys, joka      sä. Tällainen kohde voisi olla Haaparannan ja
7577: on tehty karttalehtityönä kauppa- ja teollisuus-    Tornion yhteinen sähköä ja kaukolämpöä tuot-
7578: ministeriön rahoituksella Geologisen tutkimus-      tava voimalaitos tai suurehko pelkästään läm-
7579: laitoksen toimesta, valmistui kuluvan vuoden        pöä tuottava aluelämpökeskus. Asiasta on
7580: tammikuussa. Mitatuista soista on Geologisen        kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta käyn-
7581: tutkimuslaitomsen aiemmin ,suorittamien iSUO-       nistetty tutkimus. Maiden välinen turvekaup-
7582: inventointien perusteella arvioitu tietyn osan      pa olisi myös paikallaan sellaisissa tapauksis-
7583: olevan tuotantokelpoista. Selvityksessä maam-      sa, joissa :säähäiriöiden vudksi jommassa:kum-
7584: me tuotantokelpoisen suoalan on oletettu ole-       massa maassa tuotantotulos jäisi heikoksi. Vapo
7585: van 840 000 ha, josta 210 000 ha olisi Lapin        on kuluneella lämmityskaudella 1980/81 toi-
7586: läänissä ja 240 000 ha Oulun läänissä. Kartta-      mittanut turvetta Pohjois-Ruotsiin Ab Statens
7587: lehdiltä on vielä mittaamatta Inarin, Utsjoen,      Skogsindustrier (ASSI) -yhtiölle 100 000 m3 •
7588: Enontekiön ja Savukosken sekä Sodankylän,           Sopimus on voimassa vielä kaksi toimitus-
7589: Kittilän, Muonion ja Sallan kuntien pohjois-       kautta ja maksimitoimitusmäärä on noin
7590: osien suot. Lapin ja Oulun läänien suoala on,       350 000 m3 kunakin kautena. Vapon toimin·
7591: siten varsin mittava. On !kuitenkin muistetta-      nalle asettaa asetus Vaposta selvät kannatta-
7592: va, että esitetyt luvut ovat arvioita ja osa        vuusvaatimukset, jotka erityisesti tulee huo-
7593: näistä soista saattaa olla kuivauskelvottomia       mioida vientitoiminnassa.
7594: tai ,sisältyä ,suojeltuihin ,soihin.                   Suomen turvevarojen käytöstä ja riittävyy-
7595:    Kysymyksen johdantotekstissä viitataan tur-      destä pitkällä aikavälillä on kauppa- ja teolli-
7596: peen vientiin Ruotsiin.                            suusministeriö käynnistänyt laajahkon tutki-
7597:    Valtion polttoainekeskuksella (Vapo) oli        muksen. Työ liittyy valtioneuvoston 11. 12.
7598: vuoden alussa Lapin läänissä suoalaa hallussaan     1980 asettaman turvekomitean työhön. Komi-
7599: vain 2 500 ha ja Vapo ei suokohtaisesti yksilöi-    tean eräänä keskeisenä tehtävänä on arvioida
7600: dyistä esityksistään huolimatta ole vuoteen        maamme turvevarojen käyttöä pitkällä aika-
7601: saanut lisää valtion soita käyttöönsä. Kemi-       välillä. Komitea tutkii myös iSUUrimittakaa<vai-
7602: Oulu -alueen :turpeen !kulutus on kasvamassa       !sen rtullpeenJalostustoiminnan sijoittumismah-
7603: voimakkaasti, erityisesti jos Kemira Oy ryh-       dollisuuksia ja komitea voi joutua asettamaan
7604: tyy käyttämään turvetta raaka-aineena. V apo       tärkeysjärjestykseen suurkäyttömuotoja.
7605:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1981
7606: 
7607:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
7608:                                             N:o 246                                                 3
7609: 
7610: 
7611: 
7612: 
7613:                           Tili Riksdagens Herr Talman
7614: 
7615:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      Kemi-Uleåborgstrakten håller på att öka
7616: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          kraftigt, i synnerhet om Kemira Oy börjar
7617: velse av den 23 april 1981 till vederbörande       använda torv som råvara. Vapo skulle omedel-
7618: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     bart behöva 14 000 ha myrareal inklusive re-
7619: jande av riksdagsman Perho m. fl. underteckna-     servområden från Kemi och Uleåborg med
7620: de spörsmål nr 246:                                omnejd samt från Kainuu och från Uleåborgs
7621:                                                    läns södra delar, varifrån torv även skulle le-
7622:          Vad ämnar Regeringen göra för att         vereras till Kemira Oy.
7623:        spara våra torvtillgångar för de kom-          Trots de betydande myrtillgångarna i Lapp-
7624:        mande behoven i vårt eget land?             lands Iän och Uleåborgs Iän måste Vapo pla-
7625:                                                    nera sin verksamhet på grundval av den myr-
7626:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     areal som anstalten förfogar över och på basen
7627: samt anföra följande:                              härav bedöma behovet av torvexport tili Sve-
7628:     Av Finlands torvtillgångar har man i detalj    rige. Ministeriet förhåller sig med reservation
7629: inventerat ca 10 % av den geologiska myr-          till att från myrar i Finland exportera oför-
7630: arealen. Den färskaste hela Finland täckande       ädlad torv eller torv med låg förädlingsgrad
7631: utredningen har gjorts som kartbladsarbete         tili Sverige. I stället för en långvarig ensidig
7632: av Geologiska forskni.ngsanstalten och bekostats   exportverksamhet, kunde export mellan våra
7633: av handels- och industriministeriet. Utredning-    Iänder komma i fråga för sådana objekt, där
7634: en blev färdig i januari innevarande år. På        energi skulle produceras i samarbete. Ett ge-
7635: basen av tidigare myrinventeringar, som gjorts     mensamt kraftverk för Haparanda och Torneå,
7636: av Geologiska forSkna.ngsanstalten, har man be-    som producerar elektricitet och fjärrvärme,
7637: räknat att en viss del av de uppmätta myrarna      eller en större distriktsvärmecentral, som pro-
7638: är produktionsdugliga. Den produktiva myr-         ducerar endast värme, kunde vara ett sådant
7639: arealen i vårt land har i utredningen antagits     exportmål. En undersökning om frågan har
7640: uppgå till 840 000 ha, varav 210 000 ha            igångsatts på initiativ av handels- och industri-
7641: skulle finnas i Lapplands Iän och 240 000 ha       ministeriet. Torvhandeln mellan länderna kun-
7642: i Uleåborgs Iän. Myrarna i Enare, Utsjoki,         de också vara på sin plats i sådana fall, där
7643: Enontekiö och Savukoski samt i Sodankylä,          produktionsresultatet på grund av elektriska
7644: Kittilä, Muonio och Salla kommuners nordliga       ~störningar vore svagt i någotdera landet. Un-
7645: deiar är ännu ouppmätta på kartbladen. Myr-        der den innevarande uppvärmningsperioden
7646: arealen i Lapplands Iän och Uleåborgs Iän är       1980/81 har Vapo expotterat 100 000 m3 ~torv
7647: således rätt omfattande. Man bör dock minnas       tili Ab Statens Skogsindustrier (ASSI) i
7648: att de anförda siffrorna är uppskattningar och     norra Sverige. Kontraktet är i kraft ännu
7649:  en del av dessa myrar kan vara odug1iga för       under två Ieveransperioder och maximimängden
7650: torrläggning eller höra tiH lkategorin 1skyddade   för Ieveranserna uppgår till ca 350 000 m3 un-
7651: myrar.                                             der vardera perioden. Förordningen om Sta-
7652:      I inledningstexten till spörsmålet hänvisas   tens bränslecentral ställer klara Iönsamhetskrav
7653:  till torvexporten till Sverige.                   på Vapos verksamhet, vilka särskilt bör beaktas
7654:      I början av året var endast 2 500 ha myr-     i exportverksamheten.
7655:  areal i Lapplands Iän i Statens bränslecentrals       Handels- och industriminlsteriet har igång-
7656:   (Va,po) besittning och Vapo har inte trots       satt en omfattande undersökning om använd-
7657:  myrvis individualiserade framställningar på       ningen och tillräckligheten av Finlands torv-
7658:  ett års tid fått en större mängd statliga myrar   tillgångar på lång sikt. Arbetet ansluter sig
7659:  tili sitt förfogande. Förbrukningen av torv i     tili den av statsrådet 11. 12. 1980 tillsatta torv-
7660: 4                                         1981 vp.
7661: 
7662: kommittens arbete. Ett av kommittens centrala   heterna för förädling av torv i stor skala och
7663: uppgifter är att på lång sikt uppskatta an-     kommitten kan bli tvungen att uppställa en
7664: vändningen av torvtillgångarna i vårt land.     prioritetsordning för olika former av stor-
7665: Kommitten undersöker även placeringsmöjlig-     förbrukning.
7666:      Helsingfors den 1 juni 1981
7667: 
7668:                                                 Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
7669:                                                  1981 vp.
7670: 
7671: Kirjallinen kysymys n:o 247
7672: 
7673: 
7674: 
7675: 
7676:                                     Leppänen: Liikenneministeriön menettelystä eräissä liikennelupa-
7677:                                        kysymyksissä
7678: 
7679: 
7680:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7681: 
7682:      Tampereen-Suntinmäen-Tiilialan           linjaa    samaHa myös on luotava mahdollisuuksia asiak-
7683:  varten on myönnetty 'liikenneluvat Paunu               kaiden yksHöllisten tarpeiden huomioon ottami-
7684: Oy:lle, ja liikennöitsijä Olavi Mäntylän tälle          seHe. Pienen yrityksen toimintaedellytys on
7685: linjll!lle olleet aikaisemmat 1iikenneluvat on jä-      juuri näiden mahdollisuuksien luominen." Näin
7686: tetty uusimatta. Kysymyksessä on käsittämätön           li1kenneministeriö on asettunut ison yrittäjän
7687: pienyrittäjän syrjintä.                                 puolel!le pientä yrittäjää vastaan.
7688:     Liikennöitsijä Olavi Mäntylän palveluksessa            Tä:llä liikenneministeriön toimenpiteeHä tuiee
7689: on oltlut kahdeksan henJdlöä, jotka nyt jäävät          olemaan jatkossa haitaHinen ~aikutus kysymyk-
7690:  yllättäen työttömiksi. Linja-autoja yhtiöllä on        sessä dlevan alueen asukkaiden Hikkumismah-
7691:  o1lut lii'kenteessä kuusi kappaletta. Lii!kennöitsi-   dollisuudelle.
7692:  jä Olavi MäntyläUä ei ole tämän lHkenneminis-             Mainituilla perustei'hla ja viitaten valtiopäivä-
7693:  tdön päätöksen jälkeen asiaH1sia toimintaedel-         järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän kun-
7694:  lytyksi'ä.                                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7695:     Liikennöitsijä Olavi Mäntylä on itse toden-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7696:  nut lehtihaastattelussa: "Jos verrataan isoa ja
7697:  pientä yritystä, havaitaan, että 1so yritys toimii                Mitkä ovat ne perusteet, joilla Hiken-
7698:  voimakkaasti painottuen rahapääomalla. Pienen                  nöitsijä Olav·i Mäntylän liikenneluvat on
7699:  kohdaUa tämä sama motiivi on annettu aika                      jätetty uusimatta Tampereen-Suntin-
7700:  ihmiseHe. On oltava aikaa ja mielenkiintoa ja                  mäen-Tiihalan iinjaHe?
7701:       Helsingi,ssä 23 päivänä huhtikuuta 1981
7702: 
7703:                                              Urpo Leppänen
7704: 
7705: 
7706: 
7707: 
7708: 088100634X
7709: 2                                             1981 vp.
7710: 
7711: 
7712: 
7713: 
7714:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7715: 
7716:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja ma:ksujensa suorittamisessa, mistä syystä hä-
7717: mainitus,sa ta11koituksessa Te, Herra Puhemies,     neHe on vuonna 1979 uudistettu yksi liikenne-
7718: olette 23 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn          lupa vain lyhyeksi määräajaksi.
7719: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Kysymyksessä tal1koitettujen liikennelupien
7720: asianomaiselle jäseneJile jäljennöksen kansan-      uudistamiskäsittelyn asiakirjoista Hmeni, että
7721: edustaja Leppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta     Mäntylän vero- ja maksurästien määrä oli enti-
7722: kysymyksestä n:o 247:                               sestään lisääntynyt ja häneLtä oli 1. 12. 1980
7723:                                                     ulosmitattu neljä linja-autoa ja yksi pakettiauto.
7724:           Mitkä ovat ne perusteet, joilla liiken-   Mäntylän kolmesta muusta iinja-autosta oli
7725:        nöitsijä Olavi Mäntylän liikenneluvat on     Tampereen kaupunginvoudinviraston Hmoituk-
7726:        jätetty uusimatta Tampereen-Suntin-          sen mukaan niin paljon velkaa, ettei niillä
7727:        mäen-Tiihalan linjal[e?                      oHut u:losmittausarvoa.
7728:                                                        Mäntylän kahden llikenneluvan uudistamatta
7729:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jättämisen sekä yhden liikenneluvan peruutta-
7730: vasd seuraavaa:                                     misen syynä siis oHvat ulosotossa olevat verot
7731:    Liikenneluvan uudistamisen edellytyksenä on      ja maksut, minkä vuoksi lii<kenneministeriö kat-
7732: lain mukaan muun ohessa se, että liikenteen-        soi, ettei Mäntyl'ä enää kyennyt asianmukaisesti
7733: harjoittaja asianmukaisesti suorittaa veronsa ja    vastaamaan velvoitteistaan eikä 'siten täyttänyt
7734: maksunsa. Liilkennöitsijä Olavi Mäntyiällä on       IHkenneluvan saamisen lailli:sia edeHytyksiä.
7735: jo pitemmän aikaa oHut vaikeuksia verojensa
7736:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
7737: 
7738:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
7739:                                              N:o 247                                               3
7740: 
7741: 
7742: 
7743: 
7744:                            Tili Riksdagens Herr Talman
7745: 
7746:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ett trafiktillstånd har förnyats för honom en-
7747: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       dast för kort tid.
7748: av den 23 april 1981 tili vederbörande med-            Av hanlingarna berörande de ifrågavarande
7749: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     trafiktillståndens förnyelse framgick, att belop-
7750: av riksdagsman Leppänen underskrivna spörs-         pet för Mäntyläs skatte- och utbetalningsrester
7751: mål nr 247:                                         ytterligare hade ökat och att den 1. december
7752:                                                     1980 fyra linjebilar och en paketbil hade ut-
7753:          På vi1ka grunder har trafikidkare Ola-     mätts av honom. Enligt stadsfogdekontorets
7754:        vi Mäntyläs trafiktiflstånd för linjen       meddelande hade Mäntylä så mycket skulder
7755:        Tammerfors-Suntinmäki-Tiihala läm-           för sina tre andra linjebiJar, att de ej hade
7756:        nats oförnyade?                              något utmätningsvärde.
7757:                                                        Orsaken ti11 att två av Mäntyläs trafiktiH-
7758:     Såsom svar på detta 'Spörsmål får jag vörd-     stånd hade lämnats oförnyade och att ett till-
7759: samt anföra följande:                               stånd hade åtevkallats, var alltså skatter och
7760:     Enligt lagen är förutsättningen för trafik-     skulder som var i utmätning, varför trafikmi-
7761: ti:llståndets förnyande, att trafikidkaren veder-   nisteriet ansåg, att Mäntylä inte mera kunde
7762: börligen erlägger sina skauter och andra utbetal-   behörigen ansvara för s·1na förpliktelser och
7763: ningar. Trafikidkare Olavi Mäntylä har redan        således inte uppfyllde de lagliga förutsätt-
7764: för en längre tid haft svårigheter att erlägga      ningarna för erhållande av trafiktillstånd.
7765: sina skatter och utbetalningar, varför år 1979
7766:      Helsingfots den 26 maj 1981
7767: 
7768:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
7769:                                               1981 vp.
7770: 
7771: Kirjallinen kysymys n:o 248
7772: 
7773: 
7774: 
7775: 
7776:                                   Perho: Lasiromun keräyksen järjestämisestä
7777: 
7778: 
7779:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7780: 
7781:    Maassgmme on viime vuosina edetty melkoi·         uudelleenjalostusta varten on sen säilyvyys ja
7782: sesti jätehuollon alalla. Suurelta osin työ on       vaarallisuus maastossa. Nykyinen menettelytapg
7783: vie1ä kesken tar aloittamatta. Erikoisesti jätteen   lasin keräämi:seksi vain \kagtopaitkoille ei ole tä-
7784: keräily uudelleenjalostusta varten on enimmäk-       täkään tekijää ajateltaessa perusteltua.
7785: seen hoitamatta.                                        Edehlä mainit:tuun ja valtiopäiväjärjestyksen
7786:    Eräs jäte1aji, jota voitaisiin uudeileenjalos-    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
7787: taa, on lasi. Se olisi toimitettava raaka-aineeksi   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
7788: tehtaalle, koska ulkomaisten tutkimusten mu-         raavan kysymyksen:
7789: kaan 10 prosenttia jätelasia lisättynä raaka-
7790: aineseokseen vähentää mm. 2 prosenttia ener-                   Millä tavoin Hallitus on suunnitel-
7791: giakuluja, koska ,sulaminen tapahtuu sililoin no-           lut lasiromun keräilyn järjestettäväksi
7792: peammin ja helpommin.                                       uudelleenjalostusta varten?
7793:    Toinen painava syy lasijätteen keräilyyn
7794:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1981
7795: 
7796:                                             Heikki Perho
7797: 
7798: 
7799: 
7800: 
7801: 088100654K
7802: 2                                              1981 vp.
7803: 
7804: 
7805: 
7806: 
7807:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7808: 
7809:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        miJkäH valmisteilla oleva ehdotus hallituksen
7810: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         esitykseksi laiksi jätteiden hyötykäytön edistä-
7811: olette 23 päivänä huhtiJkuuta 1981 päivätyn           misestä annetaan ja se tulee hyväksytyksi edus-
7812: kirjeenne n:o 841 oheNa lähettänyt valtioneu-         kunnassa, ja tarkoitusta vavten saadaan varat
7813: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi       tclo- ja menoarvioon.
7814: jäljennöksen kansanedustaja Hdkki Perhon kir-            Liikevaihtoverotuksen lieventäminen tai pois-
7815: jallisesta kysymyksestä n:o 248, jossa tiedustel-     taminen saattaisi myös olla käyttökelpoinen
7816: laan:                                                 kdno 1asiromun hyötykäytön edistämisessä.
7817:                                                       Asiaa on hiljattain selvittänyt kaikikien jättei-
7818:           Milrä tavoin Hailitus on suunnitel-         den osalta sisäasiainministeriön asettama jäte-
7819:        lut lasitomun keräilyn järjestettäväksi        verotustyöryhmä. Lasitomun käyttöä rasittaa
7820:        uudelleenjalostusta varten?                    tällä hetkellä 14 prosentin liikevaihtovero.
7821:                                                       Työryhmän ehdotus on parhaillaan lausunnolla.
7822:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            KuntUen keskusjärjestöjen yhteisessä toimi-
7823: vasti seuraavaa:                                      kunnassa valmistellaan parhaiNaan jätehuolto-
7824:                                                       lain mukaisten kunnallisten jätehuoltomääräys-
7825:    Maamme tasiteoNisuus on nykyisin valmis            ten mallia. Siinä on tarkoitus antaa suositukset
7826: vastaanottamaan huomattavasti suurempia mää-          myös yhdyskuntajättdden la:jittelun järjestämi-
7827: riä lasiromua kuin aikaisemmin. Mahdohlisuudet        sestä, mikä on yksi tärkeimmistä jätteiden hyö-
7828: [asiromun käyttöön teollisuustuotannossa eivät        tykäytön edellytyksistä. Lajittelua koskevat
7829: siten muodosta ainakaan tällä hetkellä estettä        päätökset tehdään kussakin kunnassa, joHoin
7830: sen hyödyntämiselle. Sen sijaan talteenottoa eh-      parhaiten voidaan ottaa huomioon paikalliset
7831: käisevät edelleen lasitomun suhteellisen korkeat      olosuhteet.
7832: keräys- ja kuljetuskustannukset, vaikka niitä on         Erityisen jätteiden hyötykäytön ohjelman val-
7833: pyritty alentamaan muun muassa valtionrauta-          mistelu aloitetaan lähipäivinä sisäasiainministe-
7834: teiden myöntämin rahtialennuksin.                     riön yhteydessä toimivassa jätehuollon neuvot-
7835:    Vaikeimmaksi hyötykäytön esteeksi on kui-          telukunnassa. Ohjelmassa määrite11ään jätteiden
7836: tenkin muodostunut ~asiromun keräyssäHiöiden          hyötykäytölle tavoitteet ja niiden saavuttami-
7837: perushankinnan rahoitus. Mikään keräykseen            seksi tarvittavat keinot. Tässä yhteydessä suunr
7838: osallistuva taho ei: ole valmis investoimaan tä-      nitellaan myös lasitomun talteenotto ja hyödyn-
7839: hän talikoitukseen. Jotta tämä este tuHsi pois-       täminen tarkemmin. Tämä ei po1sta sitä mah-
7840: tetuksi, olisi harkittava sitä mahdollisuutta, että   dolLisuutta, ettdkö esimet.ikiksi edellä mainittu-
7841: valtio osa}listuisi säiliöiden perushanlkinnan ra-    ja osittaisratkaisuja voitaisi ryhtyä toteuttamaan
7842: hoitukseen. Tämä saattaisi olla mahdolilista,         jo ennen ohjelmatyön valmistumista.
7843:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1981
7844: 
7845:                                                                           Ministeri ]. Koikkalainen
7846:                                                N:o 248                                                   3
7847: 
7848: 
7849: 
7850: 
7851:                             Tili Riksdagens Herr Talman
7852: 
7853:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           under beredning, avlåts och antas av riksdagen
7854: anger har Ni.J, Herr Talman, med Eder sikri-          samt under förutsättning att för ändamålet
7855: velse nr 841 av den 23 ap:r:i.l 1981 tiill veder-     anslås medel i statsförslaget.
7856: börande medlem av statsrådet öve:rsänt avskrift          Ett användbart medel fö:r främjande av åter-
7857: av följande av riksdagsman Heikki Penho un-           v1nningen av glasskort kunde även vara att
7858: dertecknade skriftliga spörsmål nr 248:               IIDdra eller avskaffa omsättningsbeskattningen.
7859:                                                       Saken har nyJiigen för samttiga slags avfaU ut-
7860:           På vi1ket sätt har Rege:ringen plane-       retts ~ en av inri!kesmi.niste:r1et till.satt arbets-
7861:        rat att insamlandet av glassk:rot för åte:r-   grupp för beskattningen av avfall. Använd-
7862:        förädl:ing sku1le ordnas?                      ningen av glassk:rot belasta:s för nä:rvarande av
7863:                                                       14% omsättningsskatt. Angående arbetsgrup-
7864:     Såsom svar på detta spö:rsmål får jag vörd-       pens förslag inhämtas som bäst olika udåtan-
7865: samt anföra följande:                                 den.
7866:                                                          I en gemensam kommission för kommunernas
7867:     Glasindustrin i vårt land är numera be:redd       centralorganisatione:r håller man på att i enlig-
7868: att ta emot avsevärt större mängder glasskrot         het med lagen om avfallshantering utarbeta
7869: än tidigare. Möjligheterna att använda glasskrot      ett no:rmalförslag tili kommunala bestämmelser
7870: inom indust:r1produktionen utgör såJ.unda åt-         om avfallshantering. I samband därmed
7871: minstone inte i detta nu något hinder för en          har man även för avsikt att ge rekommen-
7872: återvinning. Däremot hämmas återvinningen             dationer för hur so:rteringen av det kommunala
7873: fortsättningsvis av de relativt höga kostnadema       avfallet bo:rde ordnas, då sorteringen är en av
7874: för ins.amling och transport av glasskort, fastän     de viktigaste förutsättningarna för att avfall
7875: man försokt sänka dessa kostnader bl.a. genom         skd kunna utnyttjas. Beslut angående sorte-
7876: de fraktnedsättningar som statsjärnvägarna be-        ringen fattas sepa:rat 1 va:rje kommun, varvid
7877: viljat.                                               de lokaia förhåHandena bäst kan beaktas.
7878:     Det svåraste hind:ret för återvinningen har          Inom de närmaste dagarna kommer man
7879: emehlertid visat sig vara f:rågan hur man skall       inom den i anslutning tili inrikesministeriet
7880: kunna finansiera grundanskaffmngen av behål-          verkande delegationen för avfallshantering att
7881: [>a:re för insamling av glasskrot. Inget av de        börja bereda ett särskilt program för återvin-
7882: organ som skuHe delta i insamlandet av glas-          ning av avfall. I programmet ska!ll målen för
7883: skrot har varit berett tili investeringar för detta   avfdsåtervinnmgen och medJen för deras upp-
7884: syfte. För undanröjande av detta hinder borde         nående fastställas. I detta sammanhang kommer
7885: den möj!ligheten övervägas, att staten skulle         man också att närmare planera hur glaJss'krotet
7886: delta i finansieringen av grundanskaffningen av       skall tillvaratas och utnyttjas. Därigenom ute-
7887: behålla:re. Detta kunde bli möjligt om rege-          sluts inte den möjligheten, att t. ex. de ovan
7888:  ringens proposition med förslag til:l lag om         nämnda dellösningarna skuNe kunna börja för-
7889: främjande av återvinning av avfa:l[, viiken är        verlcligas redan innan programmet färdigställts.
7890:       Hel!singfors den 15 maj 1981
7891: 
7892:                                                                             Minister ]. Koikkalainen
7893:                                               1981 vp.
7894: 
7895: Kirjallinen kysymys n:o 249
7896: 
7897: 
7898: 
7899: 
7900:                                   Valtonen ym.: Kansaneläkelain vaimolisää koskevan pykälän
7901:                                       korjaamisesta
7902: 
7903: 
7904:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7905: 
7906:    Kansaneläkelain nojalla maksetaan miespuo-        mutta miesten sukupuolen mukainen eläkkeen
7907: liselle eläkkeensaajalle vaimolisää, jos vain mies   etu on edelleen kirjattuna lakiin. Onhan sel-
7908: saa kansaneläkettä eikä vaimolla ole mahdolli-       vää, että myös naispuolisen kansaneläkkeen
7909: suutta tehdä ansiotyötä pienten lasten vaati-        saajan puoliso saattaa joutua tilanteeseen, joka
7910: man hoidon tai hänen terveydentilastaan riip-        pakottaa hänet jäämään kotiin hoitamaan pie-
7911: pumattoman muun erittäin pakottavan syyn             niä lapsia, vammaista puolisoaan tai muita vai-
7912: takia. Muuna pakottavana syynä voidaan pitää         keasti sairaita perheenjäseniä.
7913: esimerkiksi perheenjäsenen, kuten miehen, lap·          Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
7914: sen tai isovanhempien vaikeaa sairautta, jonka       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
7915: vaatiman hoidon vuoksi ei puoliso voi tehdä          me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
7916: tuloa tuottavaa työtä. Omaa taloustyötä ei lain      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7917: tulkinnan mukaan pidetä tuloa tuottavana työ-
7918: nä, joten se ei estä vaimolisän saamista.                      Onko Hallitus tietoinen, että kan-
7919:    Säännös vaimoiisästä tuli voimaan samaan                 saneläkelain vaimolisää koskeva pykälä
7920: aikaan, jolloin sukupuolten tasa-arvoon vedo-               on sukupuolten tasa-arvoa loukkaava, ja
7921: ten eläkejärjestelmästä poistettiin 60 vuotta               jos on,
7922: täyttäneille yksinäisille naisille maksettava van-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7923: huudentuki. Naisilta siis otettiin pois etuja,              ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
7924:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1981
7925: 
7926:                Pirkko Valtonen                                   Juhani Raudasoja
7927: 
7928: 
7929: 
7930: 
7931: 088100655L
7932: 2                                          1981 vp.
7933: 
7934: 
7935: 
7936: 
7937:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7938: 
7939:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Kansaneläkejärjestelmään kuuluvan vaimo-
7940: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    lisän tarkoituksena on korvata perheelle se toi-
7941: olette 23 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn       meentulonvajaus, joka aiheutuu siitä, että per-
7942: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     heen äidillä ei ole mahdollisuutta kysymykses-
7943: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    säkin esiin tuotujen seikkojen takia hakeutua
7944: edustaja Pirkko Valtosen ym. näin kuuluvasta     ansiotyöhön. Säännöstä ei varsinaisesti voida
7945: kirjallisesta kysymyksestä n:o 249:              pitää tasa-arvoa loukkaavana. Päinvastoin sillä
7946:                                                  pyritään hyvittämään sitä tosiasiallista tilannetta,
7947:           Onko Hallitus tietoinen, että kan-     että perheen äiti on yleensä se henkilö, joka
7948:        saneläkelain vaimolisää koskeva pykälä    joutuu hoitamaan perheen pienet lapset tai
7949:        on sukupuolten tasa-arvoa loukkaava, ja   sairaan aviopuolison. Vaimolisä on kansanelä-
7950:        jos on,                                   kejärjestelmässä tarveharkintainen lisä, joka
7951:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   varsin huonosti soveltuu uudistettavaan vähim-
7952:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?          mäiseläkejärjestelmään. Sen vuoksi etuuden laa-
7953:                                                  jentamista nykyisestään ei voida pitää tarkoi-
7954:   ,Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     tuksenmukaisena.
7955: vasti seuraavaa:
7956:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1981
7957: 
7958:                                                             Ministeri    Katri-Helena Eskelinen
7959:                                              N:o 249                                             3
7960: 
7961: 
7962: 
7963: 
7964:                           Tili Riksdagens Herr Talman
7965: 
7966:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Syftet med det hustrutillägg som ingår i
7967: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          folkpensionssystemet är att ersätta familjen det
7968: velse av den 23 april 1981 tili vederbörande       underskott i utkomsten, som förorsakas av att
7969: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     familjens mor, p.g.a. de skäl som även fram-
7970: jande av riksdagsledamot Pirkko Valtonen m.fl.     förts i spörsmålet, inte har möjlighet att söka
7971: undertecknade spörsmål nr 249:                     förvärvsarbete. Stadgandet kan inte egentligen
7972:                                                    anses kränka jämlikheten. Tvärtom syftar det
7973:           Är Regeringen medveten om att pa-        tili att gottgöra det faktum, att familjens mor
7974:        ragrafen om hustrutillägg i folkpensions-   i allmänhet måste vårda familjens 'små barn
7975:        lagen kränker jämlikheten mellan könen,     eller sjuk m$e. Hustrutillägget utgör ett till-
7976:        och om så är fallet,                        lägg på basen av behovsprövning inom folk-
7977:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     pensionssystemet, och passar synnerligen illa
7978:        ta för att avhjälpa detta förhållande?      in i det reviderade minimipensionssystemet.
7979:                                                    Därför kan ett ytterligare utvidgande av denna
7980:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       förmån inte anses ändamålsenligt.
7981: samt anföra följande:
7982:      Helsingforsden 28 maj 1981
7983: 
7984:                                                              Minister Katri-Helena Eskelinen
7985:                                                 1981 vp.
7986: 
7987: Kirjallinen kysymys n:o 250
7988: 
7989: 
7990: 
7991: 
7992:                                    Rytkönen: Petrellautojen verotuksen kiristämisestä
7993: 
7994: 
7995:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7996: 
7997:    Energian hinta nousee jatkuvas,ti ja varmas-          Edellä <ilevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
7998: ti. Kun näin on, pitäisi suosia kaikkia sellaisia      §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
7999: energian laatuun ja käyttöön sekä kotimaisuus-         ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
8000: asteeseen myönteisesti liittyviä ratkaisuja, jotka     van kysymyksen:
8001: voisivat a:lentaa mm. henkilöautojen ikäy.ttökus-
8002: taoou:ksia.                                                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8003:    Julkisuuteen on ·tihkunut rtietoj,a, että valtio-          tiettävästi on suunnitteilla petrolia
8004: varainministeriössä valmisteltaisiin petroli-Saa-             polttoaineena käyttävän henkilöauton
8005: bin sekä nestekaasua polttoaineena käyttävien                 verotuksen ikiristäminen, joka samalla
8006: autojen verotuksen oleellista kiristämistä.                   saatitaisi johtaa myös nestekaasua polt-
8007:     Tällainen "kehitys" on kummallista. Eikä se               Itoaineena käy,ttävien, todella kansanta-
8008: ole ainakaan kansan- eikä myöskään liike-                     loudellisten ja ympäristöystävällisten
8009: ttaloudellisesti perusteltua.                                 autojen verotuksen ikirisrtämi:seen, mikä
8010:     Tällaisten epäkansantaloudellisten toimien                olisi suorastaan vahingolliJsta, ja jos on,
8011: ehkäisemiseksi olisi hallituksen laadittava sekä                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8012: kansantaloudellisesti että liiketaloudellisesti pe-           ryhtyä tiettävästi suunnitteilla olevien
8013: rusteltu energiapoliittinen vaihtoehto ottaen                 energiapoliittisesti ja ikansantJaloudelli-
8014: huomioon kaikki tähän suureen asiaan vaikut-                  seSiti arveluttavien 1suunnitelmien estä-
8015:  tavat tekijät.                                               miseksi?
8016:   Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1981
8017: 
8018:                                           Vcikko J. Ryllkönen
8019: 
8020: 
8021: 
8022: 
8023: 088100656M
8024: 2                                               1981 vp.
8025: 
8026: 
8027: 
8028: 
8029:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8030: 
8031:    Valtiopäiväjärjestykisen 37 §:n 1 momentissa        rittävä varsinainen ajoneuvovero kaiksikymmen-
8032: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ikertaisena eli 9 000 mk vuodessa.
8033: olette 23 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn                 Moottoripetrolikäyttöisikisi muutettujen auto-
8034: kirjeenne ohella :toimittanut valtioneuvoston           jen varsinainen lkäy:ttöpolttoaine on >tavallisesti
8035: asig:nomaiselle jäisenel:1e jäljennöksen kansan-       bensiini, joka on moottoripetrolia korkeammin
8036: edustaj,a Rytkösen näin kuuluvasta kirjallisestla      ~verotettua ja hinnaltaan \kalliimpaa polttoainet-
8037: kysymyksestä n:o 250:                                  ta. Moottoripetralista peritään rt:ällä hetkellä
8038:                                                        polttoaineveroa 4,88 penniä litralta ja ,sen ku-
8039:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että        luttajahinta on 1,73 mk litralta. Vastaavasti
8040:          tiettävästi on suunnitteilla petrolia         polttomoottoreissa käytettävä:kisi soveltuvasta
8041:         polttoaineena käyttävän henkilöauton           moottoribensiinistä pedtään polttoaineveroa
8042:         verotuksen kiristäminen, joka samalla           108,54 penniä lrutra:lta. Bensiinin kuluttajahinta
8043:         saattaisi johtaa myös nest:~kaasua polt-       vaihtelee laadusta xiippuen 3,22 markasta 3,35
8044:         toaineena käyttävien, .todella kans•anta-       markkaan litralta. Vuoden 1980 loppupuolelle
8045:         loudellisten ja ympäristöystävällisten         asti verotuskäytännössä kaJtsottiin, että mQOitto-
8046:         autojen verotuksen kirisrtämiseen, mikä         riajoneuvon muuttaminen petrolikäy;ttöiseksi
8047:         olisi suoras,taan v,ahingollista, ja jos on,   aiheutlti aina Hsäverovelvolli:suuden. Noudatet-
8048:             mihin toimenpiteisiin Hallitus ·aikoo      tua käyttäntöä on pidettävä laissa tankoituksen-
8049:         ryhtyä tiettävästi suunniHeilla olevien        mukaisena.
8050:         energiapoliittisesti ja kansantaloudelli-          Moottoriajoneuvoverolaissa ei ole määritelty
8051:         .sesti .arveluttavien suunniteLmien estä-      ;s1tä, milloin ajoneuvoa on pidettävä .moottori-
8052:         miseksi?                                       .petrolia käy1ttämään tankoitettuna. Tällä pe-
8053:                                                         rusteella korkein hallinto-o~keus katsoi 1. 10.
8054:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         1980 erään valitusasian yhteydessä, että auton
8055: vasti ,seuraavaa:                                      käy;ttöpolttoaineen muuttaminen bensiinistä
8056:      Moottoriajoneuvoverosta annetun lain (722/        moottoripetroliksi ei aiheuta Hsäverovelvolli-
8057: 66) eräänä :tavkoituksena on pyrkiä verotuk-           ,suut!ta, jos auto muutoskatsas.tertaan ja uudesta
8058: sellisin toimenpitein yhdenmuikai:stamaan .moot-       käyttöpolttoaineesta itehdään merkirllt:ä autore-
8059: .toriajoneuvoissa käy,tettävien erihintaisten polt-    kisteriin. Lisäveron maksuunp.anoperus;teiJs,sa ei
8060: toaineiden käytön mlitonomistajille aiheuttamia        polttoaineen muutostapauksissa ole kuitenkaan
8061: kustannuksia. Erityyppisten moottoriajoneu-            tapahtunut muutoksia, jotka edellyttäisivät
8062: voissa käytettäviksi sopivien polttoaineiden hin-      poikkeamista aikaisemmin noudatetusta vero-
8063: nat vaihtelevat huomattavasti lähinnä niistä pe-       ltuskäytännöstä.
8064: rittävän polttoaineveron määrästä johtuen.                 Vero.tuskäytännössä on katsottu, että moot-
8065: Moottoriajoneuvoverolain tarkoituksena on              toriajoneuvon käy:ttöpo1ttoaineen muuttaminen
8066: myös periä autonomistaji1ta tasapuolises;ti mm.        korkeammin verotetusta polttoaineesta neste-
8067: ltiestön kulumisesta yhteiskunnalle ~aiheutuvia        kaasuksi ei aiheuta lisäverovelvollisuutta. Viime
8068: kustannuksia.                                          aikoina on yhä enenevässä määrin 1myös Suo-
8069:      Moottoriajoneuv10verolain 1säännösten mu-         messa ryhdytty muu1Jtamaan bensiinikäyttöisiä
8070: kaan mm. bensiiniä käyttämään tariko1tetusta           ;autoj.a :nestekaasUikäy;1Jtöisiksi.  Nestekaasun
8071: mootJtoriajoneuvosta, jota osaksi rtai kokonaan        yleistyminen Suomessa autojen polttoaineena
8072: käytetään bensiiniä lievemmin verotetulla tai          perustuu nestekaasun kä)lltön :verotuksdliseen
8073: verottomalla po1ttoaineel1a, on ,suoritettava li-      edullisuuteen. Nestekaasusta peritään poltto-
8074: säveroa. Lisävero on esimerkiksi henikilöautos-        aineveroa 2,42 penniä kilolta. NeSitekaasun laa-
8075: ltla, jonka kokonaispaino on 1 500 kg, ,siitä pe-      j:empaan ikäytltöön moottoriajoneuvojen poltto-
8076:                                                 N:o 250                                                   3
8077: 
8078: ,aineena liittyy Suomessa !kyseisen polttoaineen       !käyrtrt:ävät autot säädettäviksi lisäveronalaisiksi.
8079: jakeluun ja sen käy.ttötuwaJ:lisuuteen liittyviä       Ehdotettu lisäverovelvollisuus ei koskisi moot-
8080: onge1mla. Nestekaasun yldstyllllinen autojen           toriajoneuvoja, jotka on tValmistaj.atehtaalla ~a­
8081: polttoaineena vähentää myös ajoneuvoliiken-            rustettu moottoripetrolikä)'lttöön t:arko1tetulla
8082: teestä perittäviä verotuloja sekä asettaa neste-       mOdttorilla .ja jotka tyyppikatsastuksessa on
8083: kaasua polttoaineena käy:tJtävät autoilijat vero-      merkitty petrolikäy:ttöisi!ksi. Lisäverovelvolli-
8084: ttuksell:isesti muita autoiLijoitJa edullisempaan      suus ei koskisi myöskään moottoriajoneuvoja,
8085: asemaan.                                               joihin niiden valmistuksen yhteydessä valmista-
8086:     HalHtus on 15. 5. 1981 an,l1!anut eduskunnal-      jiatehtaalla on .asetettu ns. kaksoispo1ttoainejär-
8087: le esity1ksen :laiksi moottoriajoneuvoverosta an-      jeste1mä. Ehddtetltu lisäverovelvollisuus koskisi
8088: netun Jain muuttamisesta. Bsi<tyksessä ehdote-         ajoneuvoja, jotka merlcitään relcisteriin lain voi-
8089:  taan mm. moottoripetrolikäyttöisiksi muutetut         maantulopäivänä 1tai sen jälkeen.
8090:  moottJociajoneuvot ja nesteklaasua pol·trt:oaineena
8091:       Helsingissä 26 päivänä .toukokuuta 1981
8092: 
8093:                                                                           Ministeri Pirkko Työtäjärvi
8094: 4                                            1981 vp.
8095: 
8096: 
8097: 
8098: 
8099:                            Till Riksdagens H·err Talman
8100: 
8101:    I det .syfte 37 § 1 m,om. x.ilksdagsordningen    vilket är rhögre beskattat och dyrare än motor-
8102: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           petroleum. För motorpetroleum uppbärs för
8103: ve1se av den 23 april 1981 ttill vederbörande       närvarande 4,88 penni per lirer i bränsleaccis,
8104: medlem av •statsrådet översänt arv:shift av föl-    och dess konsumentpris är 1,73 mk per liter.
8105: jande ·av riksdagsman Ry<tikönen underttecknade     På motsvarande sätt uppbä11s för motorbensin
8106: spör,smål nr 250:                                   som är :lärmpad för bruk i explosionsmotorer
8107:                                                     108,54 penni per liter i bränsleaccis. Konsu-
8108:            Är Regeringen medveten om att det        mentpriset på bensin varietar, beroende på
8109:        veterligen planeras en .skärpning av be-     kv:alitet, mellan 3,22 och 3,35 ma:tik per liter.
8110:        skattningen av petroleumdriVIfl.a person-    Fram :tili slutet :av år 1980 ansågs, a,tt :tilläggs-
8111:        bilar, vilket samtidigt kan leda tili en     ~katteskyldighet alltid följde på au ertt motor-
8112:        skärpt beskattning av flytgasdrivna bilar,   fordon byggdes om för petroleumdci.ft. Den
8113:        som är verkligt nationalekonomiskt för-      pnaxis :som iakttogs bör anses mollsvara lagens
8114:        delaktiga och miljövänliga, vilket vore      syfte.
8115:        direkt skadligt, och om •så är fallet,           I lagen om rskatt på motorfordon har inte
8116:            vilka åtgärder ä:mnar Regeringen         bestämts när etlt fordon skall anses vara avsett
8117:        vidta för att förhindra dessa energi-        för motorpetroleumdrift. På denna grund an-
8118:        politiskt och nationalekonomiskt be-         såg högsta förvaltningsdomstolen i samband
8119:        rtä:nkliga planer?                           .med ett besvär.särende, att ombyggnad av en
8120:                                                     bil från bensin- till motor.petroleumdrif,t inte
8121:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        föranleder rtilläggsskatteskyldighet, ~fall bilen
8122: samt anföra följande:                               genomgår ändringsbesiktmng och anrteckning
8123:                                                     om det nya drivmedlet införs i bilregistret.
8124:    Ett av sy:litena med lagen om skatt på mo-       Däremot har det inte skett iSådana ändringar
8125: torfordon ( 722/66) är strävandet att genom         i grunderna för debitering av tilläggsskatt som
8126: skameåitgärder förenhetliga de kostnader som        skulle förutsätta avvikelse från tidigare iaktta-
8127: föro11sa:kas bilägarna .av .användandet av olika    gen beskattningspraxis ifråga om ändring av
8128: dyra bränslen. Prisen på de olika typer av          drivlffiedeL
8129: bränslen som 1ämpar sig för motorfordon va-             I beska;tJtnings,praxis har det ansett:s a,tt till-
8130: rierar betydligt, beroende närmast på den           [äggsskatteskyldighet inte följer av aJtt ett mo-
8131: bränsleska11:1t rsom uppbär·s för dem. Lagen om     torfordons drivmedel änd.ras från någ01t högre
8132: skatt på rmotorfordon strävar även tili att av      beskattat bränsle rt:ill flytgas. Under ;senare tid
8133: bilägarna jämlikt uppbära de kostnader som          har man även i Finland i ,a:llt större omfatt-
8134: förorsakas samhället rav rsli:taget på vägnätet.    rung börjat bygga om bensindrivna bilar för
8135:    Enligt stadgandena i lagen om skatt på mo-       flytgasdrift. Altt flytgas allmännare ranvänds
8136: torfordon skall tilläggsskatt uppbäras för bl.a.    som bilbränsle ti. Fin:land grundar sig på att
8137:  motorfordon, som är avsett för bensindrift         flytgasdrift är :sklarttemässigt förrmånligt. För
8138: och som drivs med bränsle som är lindrigare         fly.tgas uppbäris 2,42 penni per kilo i hränsie-
8139: beskattat än bensin eller skattefritt. Tilläggs-    accis. Till etlt mera omfattande hruk av flyt-
8140: skatten utgår t.ex. för en personbil, vars total-   gas iSom bränsle för motorfordon ansluter sig
8141: vikt är 1 500 kg, med ttjugo gånger den egent-      i Finland problem i anslutning rtill detta hräns-
8142: liga fordonsskatten, eller med 9 000 mk om          les distribution och driftssäkerhet. Ett mem
8143: året.                                               allmänt an:vändande av flytgas 1som bilbränsle
8144:    Det egenrt:liga bränslet för bilar ,som byggts    minskar även skatteintäkterna av fordonstra-
8145: om för motorpetroleumdrift är v:anligen bensin,      fiken och ställer de bilister som använder flyt-
8146:                                               N:o 250                                               5
8147: 
8148: gas i en skattemässigt förmånligare ställning       don, som i rtillverkarfubriken försetts med mo-
8149: än andra.                                           tor avsedd för motorpetroleumdrift, och som
8150:     Regeringen har den 15 maj 1981 tili riks-       vid rtypbesiktning har aniteokna:ts som petro-
8151: dagen avlåtit en proposition med förslag tili       leumdrivna. Tilläggsskartteskyldigheten sikulle
8152: lag angående ändring av Jagen om skatrt: på         inte heller omfaJtta bilar .som vid tillverk-
8153: motorfordon. I propositionen föreslås bl.a. att     ningen i rtillvenk:arfabriken försetts med s;k.
8154: lti:lläggsskatteskyldighet stadgas för bilar, som   dubbclt bränslesystem. Den föreslagna rtilläggs-
8155: byggts om för motorpettoleumdrift och för           skatteskyldigheten rskulle gälla fordon, som an-
8156: fly;tgasclnivna bilar. Den föreslagna tilläggs-     tecknas ti. registret på lagens ikra~tträdelsedag
8157: tSkattekyldigheten rskulle inte gälla motorfor-     eller därditer.
8158:      Helsingfors den 26 maj 1981
8159: 
8160:                                                                       Minister Pirkko T öyläjärvi
8161: 
8162: 
8163: 
8164: 
8165:  088100656M
8166:                                                1981   vp.
8167: Kirjallinen kysymys n:o 251
8168: 
8169: 
8170: 
8171: 
8172:                                   Pohto: Tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n soveltamisen yhden-
8173:                                      mukaistamisesta '
8174: 
8175: 
8176:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8177: 
8178:   Tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n mukaan, jos     mottaviksi. Myös se on tiedossa, että huomat-
8179: henkilön veronmaksukyky hänen ja hänen per-           tavastikin suurempituloisten diabeetikkojen vä-
8180: heensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus      hennyksistä ei ole valitettu. Kaikkiaankin voi-
8181: huomioon ottaen on erityisistä syistä, kuten          daan todeta, että diabeetikkojen verotuskäy-
8182: elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairau-        täntö lienee muodostunut hyvin erilaiseksi eri
8183: den johdosta olennaisesti alentunut, vähenne-         osissa maata.
8184: tään tulosta kohtuullinen määrä, joka on ollut          Tällainen menettely ei käsitykseni mukaan
8185: vuodelta 1979 toimitettavassa verotuksessa            voi olla oikein, se loukkaa verovelvollisten oi-
8186: enintään 4 }00 markkaa. Verohallitus on lauta-        keusturvaa ja on omiaan saattamaan verovel-
8187: kunnille antamassaan ohjeessa todennut, että          vollisia eriarvoiseen asemaan ja estää yhden-
8188: vähennyksen myöntäminen voi tulla kysymyk-            mukaisen verotuskäytännön syntymisen.
8189: seen aina, kun tarvetta siihen harkitaan ole-            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
8190: van. Kun laki mainitsee erityisinä vähennys-          §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittaen
8191: perusteina elatusvelvollisuuden, työttömyyden         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8192: ja sairauden, on näitä perusteita syytä pitää         vaksi seuraavan kysymyksen:
8193: korostettuina harkittaessa vähennyksen myöntä-
8194: mistä. Näin siis verohallitus ohjeissaan. Senpä                 Onko Hallituksen mielestä oikein,
8195: vuoksi on outoa, että kun Seinäjoen verolauta-               että lääninverovirasto tulo- ja varalli-
8196: kunta myönsi tämän vähennyksen eräälle it-                   suusverolain 31 § :n soveltamisessa
8197: seään sekä kotiaan ja vaimoaan hoitavalle työ-               poikkeaa näin selvästi verohallituksen
8198: kyvyttömyyseläkkeellä olevalle 100-prosentti-                asian johdosta antamista ohjeista, sekä
8199: selle invalidille, joka muiden vaikeiden sairauk-               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8200: sien lisäksi sairastaa myös diabetesta, niin Vaa-            siin, joilla diabeetikkojen veronmaksu-
8201: san lääninverovirasto valitti tästä päätöksestä              kyvyn alentamisvähennyksen määrä ja
8202: Vaasan lääninoikeuteen ja pyysi poistamaan                   myöntäminen turvattaisiin kaikissa osin
8203: edellä mainitun vähennyksen. Asia on nyt vielä               maata samansuuruisena antamalla vero-
8204: kesken Vaasan lääninoikeudessa. Tiedossa on,                 lautakunnille asiaa koskevat sitovat
8205: että Vaasan lääninverovirasto on tehnyt run-                 ohjeet, ja että vähennyksen markkamää-
8206: saasti mainitunkaltaisia valituksia, joilla lauta-           rää vuosittain korotettaisiin elinkustan-
8207: kunnan hyväksymiä vähennyksiä vaaditaan ku-                  nusten nousua vastaavasti?
8208:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1981
8209: 
8210:                                             Urho Pohto
8211: 
8212: 
8213: 
8214: 
8215: 088100657N
8216: 2                                           1981 vp.
8217: 
8218: 
8219: 
8220: 
8221:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8222: 
8223:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vuodelta 1980 tolmltettavassa verotuksessa
8224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      enintään 4 700 markkaa ja vuodelta 1981 toi-
8225: olette 23 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn         mitettavassa verotuksessa enintään 5 300 ma1'lk-
8226: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kaa.
8227: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen tar-
8228: edustaja Urho Pohdon näin kuuluvasta kirjalli-     koituksena on muutoin kaavamaisessa vähen-
8229: sesta kysymyksestä n:o 251:                        nysjärjestelmässämme antaa verolautakunnille
8230:                                                    mahdollisuus itsenäistä harkintavaltaa käyttäen
8231:           Onko Hallituksen mielestä oikein,        ottaa huomioon tilanteet, joissa jokin erityinen
8232:        että lääninverovirasto tulo- ja varalli-    syy on vaikuttanut verovelvollisen talouteen
8233:        suusverolain 31 § :n soveltamisessa         siinä määrin, että hänen kykynsä verojensa
8234:        poikkeaa näin selvästi verohallituksen      maksamiseen on merkittävästi alentunut. Vä-
8235:        asian johdosta antamista ohjeista, sekä     hennyksen luonteesta sekä myös verolautakun-
8236:           1aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    tien kunnallisvaalien tulokseen perustuvasta
8237:        siin, joilla diabeetikkojen veronmaksu-     kokoonpanosta johtuu, etteivät vähennyksen
8238:        kyvyn alentamisvähennyksen määrä ja         myöntämisen perusteet ole samat kaikkialla
8239:        myöntäminen turvattaisiin kaikissa osin     maassa. Verohallituksen ohjeet eivät myöskään
8240:        maata samansuuruisena antamalla vero-       tämän vähennyksen suhteen sido verolautakun-
8241:        lautakunnille asiaa koskevat sitovat        tia. Lisäksi tapaukset ovat varsin erilaisia sil-
8242:        ohjeet, ja että vähennyksen markkamää-      loinkin, kun vähennystä pyydetään samoilla
8243:        rää vuosittain korotettaisiin elinkustan-   perusteilla.
8244:        nusten nousua vastaavasti?                     Kysyjän tarkoittama kaikille samansuuruinen
8245:                                                    diabeteksen perusteella myönnettävä vähennys
8246:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ei vastaisi joustavuuden aikaansaamiseksi sää-
8247: vasti seuraavaa:                                   detyn veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen
8248:   Tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n mukaan,      tarkoitusta, eikä nykyisen lain nojalla tästä
8249: jos henkilön veronmaksukyky hänen ja hänen         voitaisi sitovaa ohjetta antaakaan. Verohallituk-
8250: perheensä käytettävissä olevat tulot ja varalli-   sen suositusluonteiset ohjeet ovat kuitenkin
8251: suus huomioon ottaen on erityisistä syistä, ku-    käytännössä yhtenäistäneet menettelyä keske-
8252: ten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai sai-    nään samanlaisissa tapauksissa ja ohjeita kehit-
8253: rauden johdosta olennaisesti alentunut, vähen-     tämällä pyritään edelleen yhtenäistämään käy-
8254: netään tulosta kohtuullinen määrä, joka on         täntöä vielä nykyisestään.
8255:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
8256: 
8257:                                                                    Ministeri Pirkko Työläjärvi
8258:                                              N:o 251                                             3
8259: 
8260: 
8261: 
8262: 
8263:                           Tili Riksdagens Herr Talman
8264: 
8265:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      som i beskattningen för år 1980 är högst 4 700
8266: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          mk och i beskattningen för år 1981 högst
8267: velse av den 23 april 1981 till vederbörande       5 300 mk.
8268: medlem av statsrådet övensänt avskrift av föl-        Avsikten med avdraget för nedsatt skatte-
8269: jande av riksdagsman Urho Pohto ställda            betalningsförmåga är att inom vårt eljest sche-
8270: spörsmål m 251:                                    matiska avdragssystem ge skattenämnderna en
8271:                                                    möjlighet att genom utövande av självständig
8272:           Anset Regeringen det vara riktigt att    prövningsrätt beakta situationer, där någon
8273:        länsskattevenket vid tillämpningen av       särskild orsak inverkat på en skattskyldigs
8274:        31 § lagen om skatt på inkomst och          ekonomi i sådan utsträckning, att ifrågavaran-
8275:        fönmögenhet så klart avviker från de        de persons förmåga att betala sina skatter verk-
8276:        direktiv som skattestyrelsen har givit      ligen i betydande grad minskat. Av avdragets
8277:        i ärendet, samt                             natur och även av skattenämndernas samman-
8278:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      sättning, viliken baserar sig på resultaten i
8279:        att trygga, att det avdrag för nedsatt      kommunalvalen, följer att grunderna för be-
8280:        skattebetalningsförmåga som ges diabe-      viljande av avdraget inte är desamma överallt
8281:        tiker skulle beviljas ooh till samma be-    i landet. Skattestyrelsens direktiv binder inte
8282:        lopp i alla delar av landet genom att       heller skattenämnderna i fråga om detta av-
8283:        skattenämnderna ges bindande direktiv       drag. Därjämte är de enskilda fallen rätt olika
8284:        i ärendet, och för att avdragets mark-      även i de fall då grunderna för ansökningarna
8285:        belopp årligen skulle höjas för att mat-    om avdrag är desamma.
8286:        svara de stegrade levnadskostnaderna?          Ett sådant av spörsmålsställaren avsett av-
8287:                                                    drag, som på grund av diabetes skulle bevil-
8288:   Såsom svar rpå detta spörsmål får jag vörd-      jas tili samma belopp för alla, skulle inte mot-
8289: samt anföra följande:                              svara syftet med avdraget för nedsatt skatte-
8290:                                                    betalningsfönmåga, vilket är att åstadkomma
8291:   I 31 § lagen om skatt på inkomst och för-        smidighet, och det är inte heller möjligt att
8292: mögenhet stadgas, att om en persons skatte-        med stöd av gällande lag utfärda bindande
8293: betalningsförmåga med beaktande av de in-          direktiv om detta. Skattestyrelsens direktiv av
8294: komster och den förmögenhet, som står .till        rekommendations:karaktär har dock i prakti-
8295: hans och hans familjs förfogande, på grund         ken förenhetligat behandlingen av sinsemellan
8296: av särs:kild orsak, såsom försörjningsplikt, ar-   likartade fall, och strävan är att genom att
8297: betslöshet ellet sjukdom, väsentligen nedsatts,    utveckla direktiven ytterligare förenhetliga
8298: avdras från inikomsterna ett skäligt belopp,       praxis.
8299:      Helsingfors den 26 maj 1981
8300: 
8301:                                                                    Minister Pirkko Työläjärvi
8302:                                              1981 vp.
8303: 
8304: Kirjallinen kysymys n:o 252
8305: 
8306: 
8307: 
8308: 
8309:                                   Peltola ym.: Kulttuuritilaisuuksien luvanvaraisuuden poistami-
8310:                                       sesta eräiden juhlapäivien osalta
8311: 
8312: 
8313:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8314: 
8315:    Uudenmaan lääninhallitus aiheutti hämmin-       oloa. Monet kulttuuripalvelut ovat kuitenkin
8316: kiä pääsiäisen aikana lähettämällä poliisit sul-   keskittyneet kaupunkeihin, ja muualla Suomes-
8317: kemaan kulttuuritilaisuuksia, joihin ei ollut      sa asuvien työikäisten on vaikea päästä niihin
8318: haettu asianmukaista lupaa. Lääninhallituksen      muulloin kuin pitkinä loma-aikoina. Siksi kult-
8319: into lainvalvonnassa kohdistui kansalaisten kan-   tuuripalvelujen järjestämistä ei saisi rajoittaa
8320: nalta väärin. Esimerkiksi sosiaalihuollossa lää-   lailla, varsinkaan kun lain tarkoitus ei ole työn-
8321: ninhallituksen olisi ihmisten perusturvallisuu-    tekijöiden suojelu, vaan maan pääuskontojen
8322: den ja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi         sääntöjen vaatiminen kaikilta kansalaisilta. Us-
8323: valvottava ja ohjattava kuntien toimintaa tä-      konnonvapauden maassa tällainen lainsäädäntö
8324: mänhetkistä paremmin. Poliisin panosta taas        on perusteellisesti vanhentunut.
8325: tarvittaisiin vaikkapa ihmisten henkilökohtai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8326: sen turvallisuuden valvomiseen ennen taide-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
8327: näyttelyiden ja teattereiden aukioloaikojen val-   me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
8328: vontaa.                                            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8329:    Pyhäpäiviä koskevat säädökset ovat perintei-
8330: sesti turvanneet monille työntekijäryhmille sel-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8331: laista lepoaikaa, jota muuten olisi ollut vaikea           ryhtyä, jotta kulttuuritilaisuuksien jär-
8332: saada. Sillä perusteella työväenliikkeessäkin              jestäminen eräinä juhlapäivinä ei ole
8333: voidaan kannattaa eräiden rajoitusten Olemassa-            enää luvanvaraista?
8334:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1981
8335: 
8336:                Kati Peltola                                    Marjatta Stenius-Kaukonen
8337:                Ulla-Leena Alppi                                Tarja Halonen
8338:                                           Lea Savolainen
8339: 
8340: 
8341: 
8342: 
8343: 088100635Y
8344: 2                                               1981 vp.
8345: 
8346: 
8347: 
8348: 
8349:                                 s
8350:                           E d u k u n ri a n He r r a      Pu h em i e h e 11 e
8351:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-          asianmukaisia lupia ei lääninhallitukselta ollut
8352: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra· Puhe-          joko lainkaan· haetfu tai kun hakemukset eräis-
8353: mies, olette 24 päivänä huhtikuuta 1981 päivä-         cSä tapauksissa oli hylätty, 'lääninhallitus oli il-
8354: tyn kirjeenne n:o 845 ohella lähettänyt valtio-        moittanut asiasta Helsingin poliisilaitokselle.
8355: neuvoston asianomaiselle· jäsenelle jäljennöksen       Suorittamansa valvonnan yhteydessä poliisilai"
8356: kansanedustaja Kati Peltolan ym. kirjallisesta         tos kehotti lopettamaan tai sulkemaan ne hu-
8357: kysymyksestä n:o 252, jossa tiedustellaan:             vitilaisuudet, joihin ei ollut asianmukaista lu-
8358:                                                        paa. Poliisilaitos toimi voimassa olevan lain ja
8359:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vakiintuneen käytännön mukaisesti.
8360:         ryhtyä, jotta kulttuuritilaisuuksien jär-          Huvitilaisuuksien järjestämistä tiettyinä pyhä-
8361:         jestäminen eräinä -juhlapäivinä ei ole         päivinä rajoittavat säännökset ovat yhteiskun-
8362:         enää luvanvaraista?                            nassamme vanha perinne. Muun ohella rajoi-
8363:                                                         tukset ovat, kuten kysymyksen perusteluosassa
8364:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          todetaan, turvanneet monille työntekijäryhmille
8365: seuraavaa:                                             lepoaikaa, jota muuten olisi ollut vaikea saada.
8366:    Kuluvan vuoden pääsiäistä edeltäneinä päi-          Julkisista huvitilaisuuksista annettua, vuodelta
8367: vinä havaittiin Uudenmaan lääninhallituksessa           1968 olevaa 1aidia ei kuitenkaan kaikilta osiltaan
8368: sanomalehti-ilmoituksista, että eräät ravintolat       voida enää pitää ajanmukaisena. Toimenpitei-
8369: olivat aikeissa järjestää tanssitilaisuuksia sellai-    siin lain osittaiseksi uudistamiseksi on sen
8370: sina julkisista huvitilaisuuksista annetun lain         vuoksi tarkoitus ryhtyä. Siinä yhteydessä tulee
8371: 5 §: ssä tarkoitettuina aikoina, jolloin tilaisuu-      harkittavaksi myös suhtautuminen kulttuuri~
8372: den järjestäminen on mahdollinen vain läänin-          tilaisuuksien järjestämistä !koskevien rajoitusten
8373: hallituksen antamalla poikkeusluvalla. Kun              tarkoituksenmukaisuuteen.
8374:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
8375: 
8376:                                                                     Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
8377:                                              N:o 252                                              3
8378: 
8379: 
8380: 
8381: 
8382:                            Tili Riksdagens Herr Talman
8383: 
8384:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        styrelsen eller då tillståndsansökningarna i
8385: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       vissa fall hade avslagits, anmälde länsstyrelsen
8386: nr 845 av den 24 april 1981 tili vederbörande       saken tili polisinrättningen i Helsingfors. I
8387: medlem av statsrådet översänt avskrift av           samband med sin övervakningsfunktion upp-
8388: följande av riksdagsledamot Kati Peltola m. fl.     manade polisinrättningen att avsluta ellet
8389: undertecknade spörsmål nr 25 2:                     stänga de nöjestillställningar, för vilka veder-
8390:                                                     börligt tillstånd inte anskaffats. Polisinrätt-
8391:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen          ningen handlade i enlighet med gällande lag
8392:        vidta för att anordnandet av kulturella      och stadgad praxis.
8393:        tillfällen på vissa helgdagar inte längre        Stadganden, som begränsar anordnandet av
8394:        skall vara beroende av tillstånd?           nöjestillställningar på vissa helgdagar, är en
8395:                                                     gammal tradition i vårt samhälle. Bl.a. har
8396:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      begränsningarna, som i spörsmålets motiverings-
8397: samt anföra följande:                               del konstateras, för många grupper av arbets-
8398:    Under dagarna före påsk innevarande år          !tagare tryggat en vilapedod ,som anrrars hade
8399: kunde länsstyrelsen i Nylands Iän i tidnings-      varit svår att få. Lagen om offentliga nöjes-
8400: annonser se, att vissa restauranger hade för        tillställningar av år 1968 kan dock inte anses
8401: avsikt att anordna dans på sådana tider som        till alla delar tidsenlig. Avsikten är därför att
8402: avses i 5 § lagen om offentliga nöjestillställ-    vidta åtgärder för en partiell revidering av
8403: ningar och under vilka anordnandet av nöjes-       lagen. I det sammanha:nget prö-vus även ända-
8404: tillställningar är möjligt endast med undantags-   målsenligheten i de stadganden som begränsar
8405: tillstånd av länsstyrelse. Då vederbörande till-   anordnandet av kulturella tillfällen.
8406: stånd antingen inte alls hade sökts hos läns-
8407:      Helsingfors den 26 maj 1981
8408: 
8409:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
8410:                                                 1981 v'p.
8411: 
8412: Kirjallinen kysymys n:o 253
8413: 
8414: 
8415: 
8416: 
8417:                                    Elo yin.: Arpajaisverolain raja-arvojen tarkistamisest~
8418: 
8419:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8420: 
8421:    Bingopelli näyttelee ·suurta os•aå •mm. useiden     semojen osalta voidaan todeta, että bingon
8422: urheiluseurojen ja muiden yhdistysten toimin-          tuotto on vain no1n· ptio]et seuran "'maksamasta
8423: nan rahoittamisessa. Kuiltenkin nykyinen arpa-         arpajaisverosta. Kun urheiluseurojen toiminnan
8424: jaisv·erolwki raja-arvoineen on ollut voimassa jo      rahoitusta pitäisi helpottaa muiJ:la:kin keinoin,
8425: runsaat kymmenen vuotta. Niinpä arpajaisve-            oLisi mielestämme bingopelin arpajaisveroa tar-
8426: ron suuruus on edelleen sama kuin kymmenen             kistettava mahdolHsimman nopeast•i esim. oon,
8427: vuotta sitten, e1i enintään 1 0.00 markan arvoi-       että alin ostokortin veronalaisuusraja on 500
8428: s~sta voitrusta 20 prosenttia, yli 1 000 markan        marikkaa ja 500~2 000 maPkan ostokorteista
8429: ja en:Lntään 10 0.00 markan voivoista 25 pro-          suoritettaisiin 10 prosentin vero, 200~
8430: serutcia ja yli 10 000 markan arvo1sista voitoista     W 000. markan ostOikorteista 20 pJysenti:n yero
8431: 30 prosenttia. Alle l 000 markan arvoinen ta-          ja yli 10 0.00 markan ostokor:teista 25 prosen-
8432: varavoitto ja alle 50 markan arvoinen muu              tin vero.
8433: voitto on arpajaisverosta vapaa. On kuitenkin             EdelJ:ä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
8434: huomattava, että tavaravoittona ei pidetä ~ah­         § :n 1 momenttiJn viitaten esitämme valcioneu.
8435: jakorttia, ostokorttia eikä arvopaperia, joiden        voston asianoma~sen jäsenen v·a·stattavaks.i seu-
8436: osalta siis veroa on suoritettava, jos niiden          raavan kysymyksen:           ·
8437: arvo on 50 markkaa tai enemmän. Koska voit-
8438: tojen raja~arvoja ei ole tarki:stettu koko lain                 . Onko Hallitus tietoinen srltä, että
8439: voimassaoloaikana, on vero muodostunut koh-                    arpajaisverolaki .. raja-arvoineen ~on. ollu,t
8440: tuuttomaksi. Kohtuuttomuutta lisää se) ettei                   voimassa muuttumattOll,lafl!liO.: liihe~ JO.
8441: bingopelin verotus ole esim. siddbissa pelin                   vuotta, ja jos on,         .    .      ..· .. ·
8442:  tuottoon, kuten oli huvivero. Lisäksi on                       : mihin t{)imenpiteisiin. Hallitus aikoo
8443: ilmennyt, että verotarkastajat ovat alkaneet tul-            . ryhtyä arpajaisvero1a1Jn raja-arvojen ~tar-
8444: lcita eräitä tapauksia jälkikäteen ja tietysti usein           kistamiseksi?                            .
8445:  urhei:lu:seuroHle tappiolHsesti. Eräiden urheilu-
8446:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1981
8447: 
8448:                 Mrkko Elo                                          Pir~o V ältonen
8449:                 Mauno Forsman                                      Pentti Lahti-Nuuttila
8450:                 Hannu Tapiola                                      Ensio Laine .
8451:                                                                        1
8452: 
8453: 
8454:                 Olli Helminen                                      Au1is Juvda
8455: 
8456: 
8457: 
8458: 
8459:  088100658P
8460: 2                                             1981 vp.
8461: 
8462:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8463: 
8464:    ValtJ.opäirväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    verotuksessa myönnettävien keskeisimpien so-
8465: mainitussa tankoituksessa Te, Herra Puhemies,       siaalisten vähennysten markkamäärien taso- ja
8466: olette 24 päiv·änä huhtikuuta 1981 päivätyn         inHaatiokorjaukseen. Verovelvollinen on arpa-
8467: kirjeenne ohella to~mittanut valtioneuvoston        jaisverotuksessa muodollisesti voiton saaja. En-
8468: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nen· arpajaisverolain säätämistä verotettiin pie-
8469: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     nimmästäkin voitosta. Nyttemmin arpajaisveron
8470: kysymyksestä n:o 253:                               suorittaa vo1ttajan puolesta arpajaisten toimeen-
8471:                                                     panija. Arpajaisverotuksessa :käytettävillä raja-
8472:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       arvoilta ei siten, toisin kuin .tuloverotuiksessa,
8473:        arpajaisverolaki raja-arvoineen on oHut      öle merkity:stä verovelvolHsen veronmaksuky-
8474:        voimassa muuttumattomana jo lähes 10         vyn mittaajana. Tästä johtuu se, että vuosit-
8475:        vuotta, ja .jos on,                          taista tarkistusta ei ole pidetty yleisistä vero-
8476:           mihin :toimenpiteisiin Hallitus aikoo     po1Httisista tavoitteista lähtien mahdolHsena.
8477:        ryhtyä arpajaisverolain raja-arvojen tar-        Arpajaisvero ja sen edeltä ma1ni1ut raja-arvot
8478:        kistamiseksi?                                va1kuttavat sitä vastoin arpajaisten toimeen-
8479:                                                     panijan tai muun arpajaisveron alaisen menet-
8480:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       telyn järjestäiän toiminnastaan saamaan puhtaan
8481: vasti: seuraavaa:                                   tuoton määrään s·itä vähentävänä kustannuste-
8482:    Arpajaisvero määräytyy voiton arvon mukaan       kijänä. Tämän kustannustekijän pienentäminen
8483: s·1ten, että arpajaisvero on 20 prosenttia enin-    lisäi·si puhdasta tuottoa ja vastaavasti pienen-
8484: tään 1 000 mat~kan arvoisesta voitosta, 25 pro-     täisi arpajaisveron tuottoa, josta nykyisellään
8485: senttia enintään 10 000 markan arvoisesta voi-      puolet menee kunnille. Arpajaisverotuksessa
8486: tosta ja JO prosenttia yLi 10 000 mankan arvoi-     noudatettavien raja-arvojen tarkistaminen vaatii
8487: sesta voitosta. Voiton: arvoksi katsotaan sen       mm. järjestelyaiSiakirjasta johtuen neuvotteluja
8488: hankint:ahinta. Arpajaisten toimeenpanijat saa-     myös kunnallisten keskusjärjestöjen kanssa.
8489: nevat a~ka ajoin pienimmät voitot lahjaksi tai          Mitä erityisesti tuilee arpajaisveron tarkista-
8490: tu:kkuhintaan tai muutoin alennettuun hintaan,      miseen bingopelin voittojen osalta, on todetta-
8491: minkä seurauksena arpajaisverbn suoritt:amisen      va, että veron määräytymisperusteha tämän
8492: Perusteena olew arvo saattaa ·olla alhaisempi       pelin osalta tulisi tarkistaa yleisemminkin, kos-
8493: kuin vo1ton käyvä arvo. Aivan pie11istä voitois-    ka yksittä1sten voittojen arvo arpajaisveron
8494: ta ei arpajaisveroa kanneta. Siten ovat alle        määräytymisperusteena nykyisellään tuottaa
8495: 1 000· markan arvoiset tavaravoitot ja alle 50      niin veroviranomaisi1le kuin bingopelin järjes-
8496: mavkan arvo~set muut voitot, :lähinnä rahavoi-      täjille tuLkintavaikeuksia ja muita hankaluuksia.
8497: tot, arpajaisverosta vapaat.                        Verohallitus onkin tämän johdosta ehdottanut
8498:    Edellä mainittujen raja-arvojen tarkistaminen    arpaj,aisveron määräy,tymisperusteita muutetro-
8499: rahan arvon !Menemisen johdosta on suoritetta-      vi!ksi.
8500: va, eHtei veron määräytymisperusteita haluta ki-        On ilmeistä, että arpajaisverotusta joudu-
8501: ristää. Näiden raja-arvojen tarkistaminen ei kui-   taan lähiaikoina joka tapauJksessa uudistamaan
8502: tenkaan ole mahdoHista vuosittain. Verotukses-      bingopelin osalta. Tässä yhteydessä joudutaan
8503: sa esiintyv1en markkamäärien automaatt:inen         oHamaan kantaa myös kysymyksessä tarkoitet-
8504: tarkistaminen ei ole valtiontaloude1Hs1sta syistä   tuihin raja-arvoihin. Tämän johdosta erillisen,
8505: mahdolilista. Näin joudutaan suorittamaan va-       vain arpajaisverolain raja-arvoja koskevan lain-
8506: lintaa. Käytettävissä oleva vaLtiontaloudellinen    muutosesityksen antaminen d ole välittömästi
8507: Iii:l~kumavara on viime vuosina käyt:etty tuio-     perusteltua.
8508:      Heilsingissä 26 päirvänä toukokuuta 1981
8509: 
8510:                                                                       Ministeri Pirkko Työtä;ärvi
8511:                                                N:o 2.5-3                                               3
8512: 
8513: 
8514: 
8515: 
8516:                            Tdl Riksdagens Herr Talman
8517: 
8518:    I det syfte 3 7 § 1 mom. :riksdagsordningen        hå11it en vinst. Innan Jotteriskattelagen stifta-
8519: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             des beskattades även de minsta vinsterna. Nu-
8520: velse av den 24 april 1981 t·ill vederbörande         mera erläggs lotteriskatt för vinnarens räkning
8521: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        av anordnaren av lotteriet. De vid lotteribe-
8522: jande av riksdagsman Elo m.fl. ställda skrift-        skattningen använda gränsvärderna har sålunda
8523: liga spörsmål nr 25 3:                                inte, i motsats till vad som är fallet vid in-
8524:                                                       komstbesrkattningen, någon betydelse som mä-
8525:            Är Regeringen medveten om att lot-         tare på den skattskyldiges skattebetalningsför-
8526:        teriskattelagen och de dävi ingående           måga. Utgående från den allmänna skattepoli-
8527:        gränsvärdena redan har varit i kraft           tiska målsättningen har en år1ig justering där-
8528:        oförändrade nästan tio år, och om så           för inte ansetts möjlig.
8529:        iir fallet,                                       Lotteriskat.ten och de ovan nämnda gräns-
8530:           vil:ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       värdena inverkar däremot som en minskande
8531:        taga för justering av gränsvärdena i lot-      kostnadsfa:ktor på beloppet av den rena intäkt
8532:        teriskattelagen?                               som anordnaren av lotteri eller annat förfa-
8533:                                                       rande som faller under lotteriskattelagen får
8534:    Såsom svar på detta spörsmå~ får jag vörd-         från sin verksamhet. En minskning av denna
8535: samt anföra fö1jande:                                kostnadsfaktor skuUe öka denna rena intäkt
8536:    Lotteriskatten bestäms enligt vinstens värde      och i samma mån minska lotteriskatteintäkten,
8537: så, att den är 20 % på vinst vars värde är högst      av viiken hälften nu går till kommunerna. För
8538: 1 000 mk, 25% på vinst vars vä,rde är högst           en juste:ring av de gränsvärden som skall ia:kt-
8539: 10 000 mk och JO % på vinst vars värde över-         tas vid lotteribeskattningen fordras bl.a. på
8540: stiger lO 000 mk. Såsom v.ärde av vinst anses        grund av regleringsdokumentet förhandlingar
8541: dess anskaffningspris. Anordnarna av lotterier        även med de kommunala centralorganisatio-
8542: torde då och då få de minsta vinsterna som           nerna.
8543: gåva eller tili partipds eller eljest till nedsatt       Vad särskilt beträffar justering av lotteriskat-
8544: pris, varför det värde som ligger tili grund          ten på vinster i bingospel bör det ko111Stateras
8545: för lotteriskatten kan vara lägre än vinstens        att grunderna för bestämmandet av skatten för
8546: gängse värde. På heh små vinster uppbärs inte        detta spe1s vidkommande borde justeras även
8547: lotteriskatt. Varuvinster vilkas värde under-        mera generellt, emedan den omständigheten att
8548: stiger 1 000 mk och andra vinster, närmast           värdet av de ensi"ilda vinsterna är bestämnings-
8549: penningvinster, vilkas värde understiger 50 mk,      grund för lotteriskatten nu medför to~knings­
8550: är sålunda fria från lotteriskatt.                   och andra svårigheter såväl för skattemyndig-
8551:    På grund av penningvärdets fall bör en jus-       heterna som för anordnarna av bingospel. Skat-
8552: tering av ovan nämnda gränsvärden ske, så-           testy,rel•sen har på grund hä-rav föreslagit en
8553: vida man inte vill skiirpa beskattningen. Det        ändring av bestämningsgrunderna för lotteri-
8554: är likväl inte möjligt att årligen justera dessa     skatten.
8555: gränsvärden. En automatisk justering av de vid           Det är uppenbart att Iotteribeskattningen
8556: besrkattningen förekommande markbeloppen är          inom en nära framtid under alla omständigheter
8557: av statsekonomiska skäl inte möjHg. Man ställs       måste reformeras för bingospelets vidkomman-
8558: således inför ett val. Den statsekonomdska mar-      de. I detta sammanhang blir det nödvändigt
8559: ginal som står ti11 buds har under de senaste        att ta ställning även tiU de i spörsmålet av-
8560: åren använts till nivå- och inflationsjustering av   sedda gränsvärderna. På grund härav är det
8561: de v~ktigaste vid inkomstbeskattningen bevil-        intce motiverat att omede1bart avlåta en särs·kHd.
8562: jade sociala avdragens markbelopp. Skattsrkyldig     proposition med förslag ti.Ll en lagändring som
8563: är vid lotteribeskattningen formellt den som er-     enbavt berör gränsvärdema i lotteriskattelagen.
8564:      Helsingfors den 26 maj 1981
8565: 
8566:                                                                         Minister Pirkko Työläjärvi
8567:                                                  1981 vp.
8568: 
8569: Kirjallinen kysymys n:o 254
8570: 
8571: 
8572: 
8573: 
8574:                                     Saarikoski    ym.: Korkeimman        hallinto-oikeuden päätöksestä
8575:                                         kumota liikenneministeriön       Valtionr.autateille myöntämät
8576:                                         tilausliikenneluvat
8577: 
8578: 
8579:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8580: 
8581:     Liikenneministeriö myönsi viime vuoden              käytön tehostamista ei voitu niin ikään pitää
8582: kesäkuussa Valtionrautateiden 153 kuorma-               riittävinä perusteina liikennelupien myöntämi-
8583: autolle      luvan    harjoittaa   tilausliikennettä    selle myöskään sen vuoksi, että lupa koski
8584: Uudenmaan, Kymen, Mikkelin, Hämeen, Turun               tavanomaista suurempaa automäärää ja liikenne-
8585: ja Porin, Vaasan sekä Keski-Suomen läänien              aluetta. Lisäksi korkein hallinto-oikeus piti
8586: alueilla. Alun perin rautatiehallitus oli hakenut       liikenneministeriön päätöksessään asettamia
8587: yhteistä tilausliikennelupaa koko kalustolleen,         rajoituksia niin epäselvinä ja tulkinnanvaraisina,
8588: 401 kuorma-autolle, koko valtakunnan alueella.          ettei niiden perusteella olisi voitu käytännössä
8589:     Liikenneministeriön päätös herätti luonnolli-       ratkaista, milloin maantiekuljetus olisi sallittua
8590: sesti erittäin voimakkaan vastareaktion yksi-           ja milloin ei.
8591: tyisten kuorma-autoilijoiden keskuudessa. Niin-            Yksityisten kuorma-autoilijoiden tekemät
8592: pä korkein hallinto-oikeus saikin käsiteltäväk-         valitukset johtivatkin edellä esitetyin perustein
8593: seen kaikkiaan 244 valitusta, joissa koros-             siihen, että korkein hallinto-oikeus kumosi
8594: tettiin, ettei lupien myöntämiseen ollut yksi-          liikenneministeriön tekemän päätöksen ja
8595: tyisten kuorma-autoilijoiden mielestä laillista         hylkäsi rautatiehallituksen hakemuksen.
8596: tarvetta ja ettei autoliikenteen harjoittaminen             Liikenneministeriön viime vuoden kesä-
8597: kuulu liikenneministeriön tarkoittamalla tavalla        kuussa tekemä päätös herätti jo tuolloin erit-
8598: Valtionrautateitten toimialaan. Uutta Valtion-          täin voimakasta arvostelua niin yksityisten
8599: rautateitten harjoittamiin ovelta-ovelle -kulje-        kuorma-autoilijoiden kuin yleisemminkin yrittä-
8600: tuksiin nähden olisi ollut se, että uusilla luvilla     jämaailman piirissä. Päätöksestä keskusteltiin
8601: liikennöitäessä ei tavaran olisi tarvinnut mis-         voimakkaasti myös julkisessa sanassa ja edus-
8602: sään vaiheessa edes käydä rautatiekiskoilla.            kunnan piirissä. Liikenneministeriön päätös
8603: Yksityiset liikennöitsijät katsoivat lisäksi, ettei     nähtiin jo silloin yksityisten yrittäjien kannalta
8604:  tarvetta liikennelupien lisäämiseen ollut, koska       erittäin vaaralliseksi ennakkotapaukseksi, joka
8605: jo olemassa olevatkin kuorma-autot ovat vajaa-          laajentuessaan voisi saattaa erityisesti pienen ja
8606:  työllistettyjä. Lisäksi vaarana pidettiin sitä, että   keskisuuren yritystoiminnan toimintaedellytyk-
8607:  Valtionrautatiet voisivat verovaroilla tuetuin         set suuriin vaikeuksiin.
8608:  rahdein polkea hintoja ja siten vaikeuttaa
8609: erittäin merkittävästi yksityisten kuorma-autoi-           Korkeimman hallinto-oikeuden nyt tekemä
8610: lijoiden toimintaedellytyksiä.                          päätös vastaa täysin suomalaista oikeuskäsitystä
8611:     Korkein hallinto-oikeus tutki tehdyt valituk-       ja asettaa yksityisen elinkeinon harjoittamisen
8612:  set ja yhtyi kuorma-autoilijoiden esittämiin           sille kuuluvalle paikalle yhteiskunnassamme.
8613:  näkemyksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden              Välttämätöntä on kuitenkin se, että korkeimman
8614:  mielestä rautatiehallitus ja liikenneministeriö        hallinto-oikeuden päätös otetaan hallinnon
8615:  eivät olleet pystyneet selvittämään asiallisesti       kaikilla tasoilla vakavasti huomioon, jotta vas-
8616:  sitä, minkä vuoksi Vaidonrautateitten anoma            taavanlaista lainvastaisuutta ja toimivallan ylit-
8617:  kuorma-autoliikenne olisi ollut yleisen edun           tämistä ei pääsisi enää tapahtumaan.
8618:  kannalta tarpeellista ja tarkoituksenmukaisesti           Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
8619:  järjestettyä. Korkeimman hallinto-oikeuden             37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
8620:  mielestä Valtionrautateitten tavoitteinaan esit-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8621:  tämiä palvelutason parantamista ja kaluston            seuraavan kysymyksen:
8622: 088100589F
8623: 2                                         1981 vp.
8624: 
8625:         Mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-             yritystoiminnan toimintaedellytyksiä hei-
8626:      seen korkeimman         hallinto-oikeuden          kentävät päätökset voitaisiin estää jo
8627:      päätöksen, jolla kumottiin liikenne-               ennakolta, ja
8628:      ministeriön tekemä päätös Valtion-                    mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-
8629:      rautateitten tilausliikennelupakysymyk-            seen kuorma~autoilijoiden ja muiden
8630:      sessä, kaikkien ministeriöiden ja koko             yksityisten liikenteenharjoittajien toi-
8631:      valtionhallinnon tietoon niin hyvin,               mintaedellytyksiä liikennöintiin kohdis-
8632:      että vastaavanlaiset lainvastaiset- ja             tuvien rasitusten näyttäessä jatkuvasti
8633:      toimivallan ylittävät sekä yksityisen              lisääntyvän?
8634:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1981
8635: 
8636:        Helge Saarikoski              Tapio Holvitie               Toivo T. Pohjala
8637:        Eeva Kauppi                   Urho Pohto                   Sinikka Karhuvaara
8638:        Tauno Valo                    Martti Ursin                 Sauli Hautala
8639:        Juhani Laitinen               Jalmari Torikka              P. Mäki-Hakola
8640:        Eero Lattula                  Matti Hakala                 Sampsa Aaltio
8641:        Matti Viljanen                Helena Pesola                Olavi Nikkilä
8642:                       Lauri lmpiö                      M. Jaatinen
8643:                                             N:o 254                                                3
8644: 
8645: 
8646: 
8647: 
8648:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8649: 
8650:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa    vityksen puuttuessa liikennetarpeesta voida sel-
8651: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      laisenaan pitää riittävänä perusteena liikennelu-
8652: olette kirjeellänne 24 päivältä huhtikuuta 1981    van myöntämiselle ts., että rautatiehallituksen
8653: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen    tavoite sellaisenaan ei ole yleisen edun kan-
8654: vastattavaksi kansanedustaja Helge Saarikosken     nalta tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen.
8655: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen      Pelkistettynä tämä tarkoittaa sitä, että liikenne-
8656: kysymyksen n:o 254:                                ministeriö ja korkein hallinto-oikeus ovat olleet
8657:                                                    eri mieltä liikennetarpeesta ja/ tai sen olemassa-
8658:           Mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-      olosta. Periaatteessa vastaavanlaisia tapauksia
8659:        seen korkeimman hallinto-oikeuden           on sattunut tätä ennen ja sattunee tämän jäl-
8660:        päätöksen, jolla kumottiin liikenne-        keenkin. Tässä mielessä esillä oleva tapaus ei
8661:        ministeriön tekemä päätös Vaidon-           ole mikään sellainen hallinnollinen tai hallinto-
8662:        rautateitten tilausliikennelupakysymyk-     oikeudellinen ennakkotapaus, joka edellyttäisi
8663:        sessä, kaikkien ministeriöiden ja koko      tavallisuudesta poikkeavaa tiedotusmenettelyä
8664:        valtionhallinnon tietoon niin hyvin,        sen julkisuuden lisäksi, mitä se jo on osakseen
8665:        että vastaavanlaiset lainvastaiset ja       saanut.
8666:        toimivallan ylittävät sekä yksityisen          Mitä kysymyksen toiseen osaan tulee, voi-
8667:        yritystoiminnan toimintaedellytyksiä hei-   daan todeta, että turvatakseen maamme am-
8668:        kentävät päätökset voitaisiin estää jo      mattimaisen kuorma-autoliikenteen kannatta-
8669:        ennakolta, ja                               vuuden ja siten myös sen jatkuvuuden liiken-
8670:           mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-     neministeriö on noudattanut varsin pidättyvää
8671:        seen kuorma-autoilijoiden ja muiden         liikennelupapolitiikkaa ja kehottanut myös
8672:        yksityisten liikenteenharjoittajien toi-    lääninhallituksiakio tekemään samoin. Toisaalta
8673:        mintaedellytyksiä liikennöintiin kohdis-    kohoava öljyn hinta on sekin pakottanut toi-
8674:        tuvien rasitusten näyttäessä jatkuvasti     menpiteisiin alalla toimivien yrittäjien kaluston
8675:        lisääntyvän?                                käyttöasteen parantamiseen kuljetuskustannus-
8676:                                                    ten jatkuvan nousun hillitsemiseksi. Tässä
8677:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     tarkoituksessa liikenneministeriö on mahdolli-
8678: seuraavaa:                                         suuksiensa rajoissa liberalisoinut liikennelupa-
8679:    Korkein hallinto-oikeus on maaliskuun 25        asioissa noudatettua käytäntöä. Toimenpiteet
8680: päivänä 1981 autamaliaan päätöksellä kumon-        aloitettiin 2 päivänä lokakuuta 1979 annetulla
8681: nut liikenneministeriön kesäkuun 17 päivänä        kirjeellä, jossa liikenneministeriö julkisti oman
8682: 1980 tekemät päätökset liikennelupien myöntä-      ohjelmansa niin sanottujen tuote- ja toimeksi-
8683: misestä rautatiehallitukselle. Korkeimman hal-     antajakohtaisten liikennelupien laajentamisesta
8684: linto-oikeuden päätöksessä ei kuitenkaan ole       tuoteala- ja teollisuusalakohtaisiksi. Tammi-
8685: todettu eikä ole ollut edellytyksiäkään todeta,    kuun 15 päivänä 1980 antamallaan päätöksellä
8686: että liikenneministeriö päätöstä tehdessään oli-   ministeriö muutti voimassa ollutta läänien si-
8687: si ylittänyt toimivaltansa tai että päätös olisi   säistä liikennealuejakoa niin, että lääneissä Lap-
8688: muutoin lainvastainen. Olennaista korkeimman       pia lukuun ottamatta on enintään kaksi liiken-
8689: hallinto-oikeuden kumoavassa päätöksessä on        nealuetta. Yhden liikennealueen lääneiksi tuli-
8690: se, että korkein hallinto-oikeus päinvastoin       vat jo tässä vaiheessa Uudenmaan, Kymen ja
8691: kuin liikenneministeriö on katsonut, että rau-     Pohjois-Karjalan läänit. Maaliskuun 25 päivänä
8692: tatiehallituksen tavoitetta valtionrautateiden      1981 tekemällään päätöksellä ministeriö edel-
8693: palvelutason parantamiseksi ja moottoriajoneu-     leen laajensi läänien liikennealueita niin, että
8694: vokaluston käytön tehostamiseksi ei muun sel-      Oulun ja Lapin lääneissä on kaksi liikenne-
8695: 4                                            1981 vp.
8696: 
8697: aluetta ja kaikissa muissa lääneissä vain yksi      peiden hoitamiseksi. Näistä jo aikaisemminkin
8698: koko läänin käsittävä liikennealue.                 selvitellyistä toimenpiteistä on käytännössä saa-
8699:    Uusi liikennealuejako mahdollistaa kuljetus-     tu myönteisiä kokemuksia.
8700: ten entistä tarkoituksenmukaisemman suoritta-          Kaikki luetellut toimenpiteet, sen lisäksi
8701: misen läänin sisäisessä tilausliikenteessä ja te-   että ne tehostavat valtakunnallisen kuljetusjär-
8702: hostaa samalla kaluston käyttöä.                    jestelmän toimivuutta, ovat omiaan paranta-
8703:    Myös tavaralinjalii:kenteen toimintaedellytyk-   maan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen toi-
8704: siä on parannettu myöntämällä helpotuksia va-       mintaedellytyksiä ja kannattavuutta ja siten
8705: ravaunun käytössä sekä laajentamalla linjalii-      myös sen jatkuvuutta.
8706: kenteen keräily- ja jakelualueita. Samalla kun         Ministeriö seuraa kuitenkin jatkuvasti valta-
8707: keräily- ja jakelualueita 17 päivänä kesäkuuta      kunnan ammattimaisen liikenteen järjestelmän
8708: 1980 laajennettiin, tehtiin mahdolliseksi myös      kehitystarpeita ja tulee tarvittaessa ryhtymään
8709: entistä vapaampi poikkeaminen linjalta reitin       tilanteen kulloinkin edellyttämiin toimenpitei-
8710: varrella sijaitsevien paikkakuntien liikennetar-    siin.
8711:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1981
8712: 
8713:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
8714:                                               N:o 254                                              5
8715: 
8716: 
8717: 
8718: 
8719:                            Tili Riksdagens Herr Talman
8720: 
8721:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        redning om trafikbehovet betraktas som en
8722: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           tillräcklig grund för beviljandet av trafiktill-
8723: velse av den 24 april 1981 tili vederbörande        stånd, dvs. att Statsjärnvägarnas målsättning
8724: medlem av statsrådet för avgivande av svar          som sådan inte är med hänsyn tili allmän för-
8725: översänt följande av riksdagsman Helge Saari-       del behövlig och ändamålsenlig. Sammanfatt-
8726: koski m. fl. underskrivna spörsmål nr 254:          ningsvis betyder detta, att trafikministeriet och
8727:                                                     högsta förvaltningsdomstolen har varit oeniga
8728:           Vad ämnar Regeringen göra för att         om trafikbehovet och/ eller dess befintlighet.
8729:        bringa högsta förvaltningsdomstolens         I princip har motsvarande fall inträffat förut
8730:        beslut om upphävandet av trafikminis-        och kommer säkert att inträffa efter detta.
8731:        teriets beslut i frågan om Statsjärnvä-      I detta hänseende utgör det föreliggande fallet
8732:        garnas beställningstrafiktillstånd till      inget sådant administrativt eller förvaltnings-
8733:        kännedom för alla ministerier och hela       rättsligt prejudikat, som skulle förutsätta en
8734:        statsförvaltningen så väl, att motsvaran-    från det vanliga avvikande informationsproce-
8735:        de olagliga beslut, som överskrider ve-      dur utom den publicitet det redan fått i of-
8736:        derbörandes befogenheter och försvagar       fentligheten.
8737:        den privata företagsamhetens verksam-            Vad spörsmålets andra del gäller, kan det
8738:        hetsförutsättningar redan på förhand         konstateras, att ttafikministeriet har för att
8739:        kunde förhindras, och                        betrygga lönsamheten för vårt lands yrkesmäs-
8740:           vad ämnar Regeringen göra för att         siga lastbilstrafik och således också dess fort-
8741:        förbä ttra verksamhetsföru tsä ttningarna    sättning följt en mycket återhållsam trafiktill-
8742:        för lastbilstrafikanter och andra privata    ståndspolitik och uppmanat även länsstyrelser-
8743:        trafikidkare, när påfrestningarna på tra-    na att göra detsamma. Å andra sidan har också
8744:        fikidkandet fortfarande verkar att öka?      det stigande priset på olja tvingat till åtgärder
8745:                                                     som syftar att förbättra materielets använd-
8746:                                                     ningsgrad bland i branschen verksamma före-
8747:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tagare för att kunna minska transportkostna-
8748: samt anföra följande:                               dernas fortsatta stegring. I detta syfte har tra-
8749:    Högsta förvaltningsdomstolen har med sitt        fikministeriet inom ramen av sina möjligheter
8750: beslut av den 25 mars 1981 upphävt de av            liberaliserat den praktik som följs i trafiktill-
8751: trafikministeriet den 17 juni 1980 fattade be-      ståndsärenden. Åtgärderna inleddes genom ett
8752: sluten om beviljandet av trafiktillstånd åt järn-   brev av den 2 oktober 1979, i vilket trafik-
8753: vägsstyrelsen. I högsta förvaltningsdomstolens      ministeriet publicerade sitt program som avsåg
8754: beslut har dock inte konstaterats och för så-       att utvidga sådana trafiktillstånd som hade va-
8755: dant konstaterande finns det inte heller förut-     rit bundna tili produkt och uppdragsgivare att
8756: sättningar, att trafikministeriet skulle vid be-    gälla produktions- respektive industriområden.
8757: slutsfattandet ha överskridit sina befogenheter     Genom sitt beslut per den 15 januari 1980
8758: eller att beslutet annars skulle ha varit olag-     förändrade ministeriet länens ikraftvarande inre
8759: ligt. Det väsentligaste i högsta förvaltnings-      indelning i trafikdistrikt så, att det i alla Iän
8760: domstolens upphävande beslut är, att högsta         utom Lappland finns högst två trafikdistrikt.
8761: förvaltningsdomstolen i motsats tili trafikmi-      Nylands, Kymmene och Norra Karelens Iän
8762: nisteriet har ansett, att Statsjärnvägarnas mål-    blev redan i detta skede Iän med endast ett
8763: sättning att förbättra servicenivån och att ef-     trafikdistrikt. Genom sitt beslut av den 25
8764: fektivera motorfordonsmaterielets användnings-      mars 1981 utvidgade ministeriet länens trafik-
8765: grad som sådan inte kan i brist av annan ut-        distrikt vidare så, att Uleåborgs och Lapplands
8766: 088100589F
8767: 6                                            1981 vp.
8768: 
8769: Iän har två trafikdistrikt och alla andra endast    hov i orter längs rutten. Dessa åtgärder, för
8770: ett trafikdistrikt som omfattar hela länet.         vilka redan förut redogjorts, har givit positiva
8771:    Den nya indelningen i trafikdistrikt möjlig-     erfarenheter i praktiken.
8772: gör ett ändamålsenligare utförande av transpor-        Alla uppräknade åtgärder, utom att de ef-
8773: ter i länets inre beställningstrafik än förut och   fektiverar det riksomfattande transportsyste-
8774: effektiverar samtidigt materielets användning.      mets fungerande, är väl ägnade att förbättra
8775:    Ä ven godslinjetrafikens verksamhetsförutsätt-   den yrkesmässiga lastbilstrafikens verksamhets-
8776: ningar har förbättrats genom att bevilja lätt-      förutsättningar och lönsamhet och således också
8777: nader i reservvagnens användning samt att ut-       dess fortsättning.
8778: vidga linjetrafikens uppsamlings- och distribu-        Ministeriet kommer dock att uppfölja ut-
8779: tionsområden. Samtidigt med uppsamlings- och        vecklingsbehovet för den yrkesmässiga trafi-
8780: distributionsområdens utvidgning den 17 juni        kens system i riket och kommer vid behov
8781: 1980 gjordes det också möjligt att friare än        att vidtaga sådana åtgärder som situationen
8782: förut avvika från linjen för att sköta trafikbe-    förutsätter i varje enskilt fall.
8783:      Helsingfors den 7 maj 1981
8784: 
8785:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
8786:                                               1981 vp.
8787: 
8788: Kirjallinen kysymys n:o 255
8789: 
8790: 
8791: 
8792: 
8793:                                   Perho: Maatilatalouden ansiotulon jakamisesta yrittäjäpuolisoiden
8794:                                      kesken
8795: 
8796: 
8797:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8798: 
8799:    Kansalaisten välittömän verorasituksen ke-        verotuskäytännössä kirjavaan menettelyyn sekä
8800: ventamlsen ja verotuksen yksinkertaistamisen         yrityskohtaiseen ja alueelliseen eriarvoisuuteen
8801: kannalta on keskeistä puolisoiden erillisvero-       erityisesti viljelijäpuolisoiden kohdalla.
8802: tuhen kehittäminen. Se ei kuitenkaan sellai-             Sen lisäksi, että tulo- ja varallisuusverolain
8803: senaan ilman erityissäännöksiä sovellu maatila-       17 b § :n 3 momentin säännös on yrittäjäpuoli-
8804: talouden harjoittajien ja muiden vastaavalla ta-      soiden kannalta sinänsä ankara, sen kireät
8805: valla perheyrityksissä toimivien puolisoiden ve-     soveltamisohjeet ovat käytännössä vaikeuttaneet
8806: rotukseen. Oman ja perheensä toimeentulon            entisestään maatilatalouden harjoittajien ase-
8807: turvaamisen lisäksi maatilatalouden harjoitta-        maa. Soveltamisohjeiden mukaan maatilatalou-
8808: jien ja muiden vastaavien yrittäjien on ansait-      den harjoittajien tulee sekä varsinaisen yrittä-
8809: tava tuloa mm. tuotantovälineiden hankintaan,         jän että puolison osalta selvittää, kuinka monta
8810: liikepääomaan ja velkojen lyhentämistä varten.       kuukautta henkilö on osallistunut maatalouden
8811: Todellisuudessa Suomessa on kuitenkin yhdis-         töihin, onko työhön osaUistuminen ollut sään-
8812: tetty henkilö- ja yritysverotus, joka ei salli       nöllistä eli tapahtunut päivittäin vai ajoittaista,
8813: yrityksille riittävää tulorahoitusmahdollisuutta.    sekä onko työskentely ,tapahtunut kokopäivä-
8814: Myöskään siirtyminen kaikki tulot kattavaan          vai osapäivätyönä. Puolison osalta on lisäksi
8815: erillisverotukseen ei ilman erityissäännöksiä ole    Hmo~tettava hänen sekä maa- että metsätalou-
8816: sovellettavissa yrittäjäpuolisoiden verotukseen,     dessa suor1ttamansa tehtävät. Näitten selvitys-
8817: vaan tällöinkin joudutaan soveltamaan tasaus-        ten perus,teella veroviranomaiset ratkaisevat,
8818: menettelyn piirteitä tapaubessa, jossa henkilö-       voidaanko ansiotuloja jakaa puolisoiden kesken.
8819: ja yritysverotus on yhdistetty.                          Mainittujen selvitysten vaatiminen on lain
8820:     Kohtuuttomuuksiin käytännössä on johtanut        nykyinen sanamuoto huomioon ottJaen perustel-
8821: tulo- ja varallisuusverolain 17 b §:n 3 momen-       tua, onhan näyttövelvollisuus asiassa yritystoi-
8822: tin säännös, jonka mukaan maatilatalouden tu-        minnan harjoktajaUa arvioitaessa, onko puoli-
8823: losta ansiotuloksi katsottavasta osuudesta val-      :son työskentelyä yrityksessä pidettävä vähäise-
8824: tionverotuksessa katsotaan puolet verovelvolli-      nä va~ sitä suurempana. Selvityst,en perusteella
8825: sen tai hänen puolisonsa vaatimuksesta, mikäli       veroviranomaisten tulisi pyrkiä mahdollisimman
8826:  muuta selvitystä ei esitetä, puolison ansiotulok-   objektiiviseen turkintaan. Kuitenkin käytäntö
8827: si, mutta vain niissä tapauksissa, jolloin puoli-    on osoitJtanut, että karjattomilla maatiloilla lä-
8828: son työskentelyä maatilalla ei ole pidettävä vä-     hes poikkeuhetta ansiotuloa ei ole hyväksytty
8829: häisenä. Jotta perheyrityksissä työskentelevien      jaettavaksi puolisoiden kesken. Menettely on
8830: puolisoiden verorasitus palautuisi samalle tasol-    muodostunut yleiseksi säännöksi, jota viran-
8831:  le palkanansaitsijapuolisoiden verotuksen kans-     omaiset automaattisesti noudattavat. Mielestäni
8832:  sa ja perheyritysten edes jossain määrin tapah-     on jo sinänsä lain hengen vastaista, että kuta-
8833:  tuvan tulorahoituksen turvaaminen olisi mah-        kin erityistapausta ei arvioida riittävästi erik-
8834: dollista, kokoomuksen eduskuntaryhmän tahol-         seen. Erityisen huolestuttavaa on 1se, että vero-
8835:  ta on useissa lakialaitteissa esitetty tulo- ja     hallituksen ohjeessa verovelvolliselle on yksi-
8836:  varallisuusuverolain 17 b §: n 3 momenttia          oikoisesti todettu seuraavaa: "Yksinomaan vil-
8837:  muutettavaksi siten, että siitä poistetaan sanat    jantuotantoon erikoistuneella tilalla aviopuoli-
8838:  "eikä tätä työskentelyä ole pidettävä vähäise-      son työpanos on yleensä vähäinen, samoin jos
8839:  nä". Tämä epämääräinen sanonta on johtanut          toinen puoHso vain tilapäisesti kiireaikoina
8840: 088100630T
8841: 2                                              191H vp.
8842: 
8843: osallistuu maatalouden töihin. Ansiotulojen ja-                Onko Hallitus. tietoinen, että vero-
8844: koedellytyksiä näissä tapauksissa ei yleensä ole,           hallituksen ohjeessa verovelvollisille ja
8845: ellei verovelvollinen muuta osoita." Lausuma                -viranomaisille ja niiden mukaises'ti käy-
8846: on käsitltääheni tulo- ja varallisuusverolain 17 b          tännössä ,tulo- ja varallisuusverolain 17 b
8847: § :n 3 momendn sanamuodon ja myös lain hen-                 §:n 3 momenttia on tulkittu automaat-
8848: gen vast,ainen, ja 1sen vuoksi tulkintaa tulisi             c1sesti ~siten, että yksinomaan viljan tuo-
8849: välittömästi oikaista. Tämä on vähintä sen tur-             tantoon erikoistuneella tilalla yrittäjän
8850: vaamiseksi, että viljelijäpuolisoilla olisi kaikis-         aviopuolison työpanos on katsottu niin
8851: sa tapauks~ssa edes teoreettinen mahdollisuus               vähäiseksi, ettei ansiotulon jakoedelly-
8852: saada ansiotulo jaetuksi keskenään ja shä kaut-             tyksiä yleensä olisi, ja jos on,
8853: ta helpottaa maatalouden kohtuutonta verorasi-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8854: tusta.                                                      ryhtyä tämän sekä lain hengen että
8855:    Edellä esittämäni perusteella ja viitaten val-           ·sanamuodon vastaisen tul:kinnan muut-
8856: tiopäiväjärj~tyksen. 37 §::n 1 momenttiin e'Si,tän          tamiseksi       verovelvollisten   kannalta
8857: v;tltioneuvoston asianomaisen. jäsenen vastatta-            oikeudenmukai~mpaan·. suuntaan?         .
8858: vaksi seuraavan· kysy)lly;ksen:
8859:      HelSingissä 24 päivänä huhtikuuta.198.1
8860: 
8861:                                              Heikki Perho
8862:                                                            N:o 255                                                                 3
8863: 
8864: 
8865: 
8866: 
8867:                                 Edu.sJ~,unna.p H-erra Puhe)niehell_e
8868: 
8869: 
8870:    Valti'Opiiiväjärje.s:tykse.n 3 7 §.;n. 1 momentissa             toon, jota on saatu mm. maatalouden kannat-ta-
8871: mainitusJ!>l tarko.itu.ksess'l.• Te, Herra Euhemies,               vuustutkimuksesta. Sen. mukaan esimerkiksi
8872: ol~HC' 2~· päivä.oä: huhti<l.wuttt 1981 piiivä.t~l                 Etelä-Suomen yli .30 peltohehtaarin viljatiloilla
8873: kir.jeenne· ohella, tf>itnitt:anut· v;alti<oneuvDston              naisten, työmäärä, O:llt ollut ke.skimäiitin vain 4
8874: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansen~                      tuntia hehtru1ria kohden ja. mi~en, 2:3 tuntia
8875: edustaja H~ikki Perhon näin kuuluv.as-ta kirjal-                   ~htaaria; kohden. Nautakarj-3til<tiUa vastaavat
8876: l~ta ky$Ymy~tii. n:o· 255:                                         luwt. ovat~ 38 tuntia ja. 80·tu11tia.
8877:                                                                       Jt>s emännän, ty{)panos viljatilaJ:l11. on erityi-
8878:           Onko Hallitu.s. tietoinen, että vero-                    sestä- syy~tä onut· iavallis,ta· suur<Mnpi; hänen
8879:         halUtul®n, @j~. veoovelvollisille ja                       osallistue~aan esimerkiksi peltoviljelytöihin, ve-
8880:          -vitll'noo'laisille· ja-. niiden m.1d~ai~esti käy-        rotuskäytännössä- on selvity,ksen:peru5teella kat·
8881:          tännössä ·tul~ j~t varallisuusv:erolaih 17 h              sottu- osa· ansiotulost&- a;vustavan puoli'l)on tu-
8882:          S.:n; 3 lllQtllenttia, ®. tu~ttu: autQnlaat•              loksi. Jakoperusteita acr.vioitaessa· on otettava
8883:          ti$esti; siten;. että: yk'Sioom841:11 viljOO; tuo-        huomioon, että maatiliin emänn-än, enempää
8884:          tantoQfi. erikcistun~lla tilalla y.ri:ttäjän              kuin muidenkaan yrittäjien puolisoiden, koti-
8885:          aviopuolison; työp~·- on ·katsottu niin~                  taloustyötä ei veidA osaksikae.n pitää. yritystoi·
8886:          vähäi~si;       ettei a.nsiorul<m- j~elly.·               mintoon- liittyvänä ansi.otulbjon. jak~n oikeut-
8887:          tyksiä yleensä oHsi, ja jos on,                           ta·vana työnä:-                    ·
8888:              11J.ih1:n. toitnMpit~~i:in, !WlitJ.I~ ~                  Viljelijäpuolisoiden ver«uksessa: noudatettu
8889:                                 .-..1.:: 1 .
8890:          -.1. ..       .. ..
8891:          '-~Y"+ty~ t#ll)rul~ ~
8892:                                                 t.~
8893:                                           ru,n, ·~ll~!l· e tf'~.   käytäntö, jonka myös kqrkein- hal:li'tlt'O-O~keus
8894:          SillW.Q'l\lQ®_n, Vi\Staisen- tt~A.Pc tllP.Uk              on ~ssa. r-atkaisuissa periaatt~sa hY.våksynyt,
8895:          truni:sekst         v~rovel:v_qU~~en        ~ta           vastaa tulo- ja varal11suusverolain yrittäjäpuoli-
8896:          c»k<!lld~~e:QJ~, ~~?                                      soiden verotussäännöstenr sisältöiii. ja. tarkoitusta.
8897:                                                                    Näiden 'Säännösten voidaan- -katsoa. pyrkivän. sii-
8898:    Va~k$ell'~- kys-y,r.u.y~ esj!Än, ~WllliRi~­
8899: va~.L seur~vM;
8900:                                                                           .
8901:                                                                    rum~; (!t,tä eri V:"7ove.lvPlJ~t:~ll}iit ~Jl·si'l~t: k~s­
8902:                                                                    ~- ~~a,.~ol~~ssa:. ~~a,.
8903: 
8904: y.r;ittäjiipu0ll~t:a; v;erotAta!ID;     si-
8905:    Tulo- ja varallisuusyerolain 17 a §:n. mukaan
8906:                                              jQt~ ol~h­
8907: teet hu'Omi®n ottUtett on; pis:ktttiv.:ä v..ar~ms~a
8908:                                                                       n..~1:          .
8909:                                                                       JT: u,!o1l<!'s.Ql:l:ai
8910:                                                                                                1. -.1.
8911:                                                                                                KO~ev:~~
8912:                                                                                                          .             ....   ..
8913:                                                                                                              \l~otus~aAnno& t~.
8914:                                                                    muuttami~ si:ten, ~ttä. y,ri:t<tJ:ijät~lQt;ta, jaet~J,
8915:                                                                    ·siin. ·todelli&t~ työpaP®ta suur.~p'i O$Uu~ a~s­
8916: y.rittäjäl).ä, }Qi:' !W-UStftVA p~li~ Qn ·k!J·1t-e~,               l:laVM puO'}~son. t-uloksi, saat~si. yJ'i;ttäji\p'!IOli~t
8917: ty{)skeooelly.t: yrityksessä site;l};, ett<ti. hä~g. t'Y-Ö"        v~ot-uk-'5~~- p~t.emf?~ a~AAJl, kJJtn ~l­
8918: panosMM vQida. pi.t;iä: v.iihäi~, yrit:täjäM<m                     rner:k.iksi sellaiS:~t puolisot, joista t:<>inen ott P~"
8919:                                                                                                        ·'·-··'· . ed l1ilsess ..
8920: ansiotulok-M ka~sottav~ 0WU& j~q:tal}; t~M:. Rli~                  ,____    •   •      •     1..
8921:                                                                    ~f~3Jit Ja ·tQUl<:U> ..,..qtooa-. ·~~ .. J:i .. -~-
8922: liwid.ru'lf ~ktm, ellci. muut11: ~vityst1i qjilitet;ä,             tapauksessa tuloa tosiasiallisesjj\ jAAt:t~S:i1n. my~,
8923:    ~un. puQ:li~t~ liar:jQ-ittavEUt y~sii· tn~~ta~                  k<>tit$o~,J;&ty.Ön oaalle. T~. ~ olm: ~J;~]JiS\I~tO·
8924: lou-t:ta; }~N~ CW::Illt: yl~'n.s3. aipa; QJ~,                      t.u~ib.;je~m.äl} ~iAAt:tei~. m~~t~. 1:o~iP..
8925: silfnin, kiJJli tlit>Wlt'QWUft.~lt Qft. ~~1U:aioot~                 ..:u· ---~--· 1 ·-
8926:                                                                    e.~,~i·SN.~~n_      Sl~J.itYJ;Ri.~
8927:                                                                                         .. "    •            J'äP·--- 1-:
8928:                                                                                                                 . ~~1\dP., J»(fl'11"
8929:                                                                                                                                   ,~
8930: ~n. ~j~tan. v:~tu~y·t~n.P~, ~- ole·· v~-t~: pi.:.                  o~aan kot.<>n!!i ol:~wt PJ;l.Pl~ j3 ~~ ~plis®:
8931: tili 0hj~ $i.tä, ~ti. v;ijj®t~~~ ~rik~*                            ~·,ci myös: ~o~:talwstyö v.ero~~1!! hUQp:ri99P,
8932: tlitt~illtt tiloill~. jakQimcu~~t: olisi~~t YhUi: 'l!S.ein         pu-pli~v.iih~y~~, m!i~~,,
8933: ole.m~a. .K~-3-P~t:llj;l ~~~m:~ts~~~lt. ~
8934:       Helsingi:ssä 21 päivänä toukokuuta 1981
8935: 
8936:                                                                                                 Ministeri Pirkko Työlä;ärvi
8937: 4                                           1981 vp.
8938: 
8939: 
8940: 
8941: 
8942:                           Till Riksdagens Herr Talman
8943: 
8944:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        erhållits bl.a. genom undersöknmg av jordbru-
8945: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          kets lönsamhet. Enligt denna har t.ex. på
8946: velse av den 24 april 1981 tili vederbörande       spannmålsproducerande lägenheter med över
8947: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     30 ha åker i södra Finland mängden kvinnligt
8948: jande av riksdagsman Heikki Perho underteck-       arbete varit endast 4 timmar per hektar och
8949: nade spörsmål nr 255:                              manligt arbete 23 timmar per hektar. På lä-
8950:                                                    genheter som specialiserat sig på nötboskap
8951:            Är Regeringen medveten om att i         är motsvarande siffror 38 timmar och 80 tim-
8952:        skattestyrelsens direktiv tili de skatt-    mar.
8953:        skyldiga och till skattemyndigheterna          Hall lanthusmoderns arbetsinsats på en
8954:        och i enlighet med dessa även i prak-       spannmålsproducerande lägenhet av någon
8955:        tiken, 17 b § 3 mom. lagen om skatt         särskild orsak har vari:t större än det vanliga
8956:        på inkomst och förmögenhet automa-          genom att hon deltagit t.ex. i åkerbruket,
8957:        tiskt tolkats så, att i fråga om gårds-     har man i beskattningspraxis på basen av ut-
8958:        bruk, som specialiserat sig enbart på       redning ansett en del av förvärvsinkomsten
8959:        spannmålsodl~ng, företagarens makes ar-     vara den biträdande makens. Vid bedömning
8960:        betsinsats ansetts vara så obetydlig, att   av fördelningsgrunderna bör beaktas, att lant-
8961:        förutsättningar för delning av förvärvs-    husmödrars hushållsarbete inte mera än andra
8962:        inkomsten i allmänhet inte skulle före-     företagarhustrurs ens tili en del kan anses ut-
8963:        ligga, och om så är fallet,                 göra tili företagsverksamhet anslutet arbete,
8964:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    som skulle berättiga till fördelning av förvärvs-
8965:        1:a för att ändra denna såväl mot lagens    inkomsten.
8966:        anda som mot dess ordalydelse stri-            Den praxis som tillämpats vid beskattningen
8967:        dande tolkning i en från de skattskyl-      av jordbrukarma:kar och som även högsta för-
8968:        digas synpunkt rättvisare riktning?         valtningsdomstolen i flera avgöranden i princip
8969:                                                    har godkänt, motsvarar innehållet i och avsik-
8970:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ten med stadgandena i lagen om skatt på in-
8971: samt anföra följande:                              komst och förmögenhet om beskattning av fö-
8972:    Enligt 17 a § lagen om skatt på inkomst         retagarmakar. Dessa stadganden kan anses strä-
8973: och förmögenhet beskattas av företagarmakar        va till att olika skattebetalargrupper skulle
8974: den, som med beaktande av omständigheterna         vara i jämbördig ställning.
8975: bör anses som den egentliga företagaren. Om           En sådan ändring av stadgandena om be-
8976: dock den biträdande maken har arbetat i före-      skattning av makar, att en 'större del av före-
8977: taget på sådant sätt, att dennes arbetsinsats      tagsinkomsten än vad som matsvaras av den
8978: inte kan anses vara ringa, fördelas den del av     verkliga arbetsinsatsen skulle räknas som den
8979: företagarinkomsten som anses som förvärvsin-       biträdande makens inkomst, skuHe försätta fö-
8980: komst jämnt mellan makarna, ifall inte annan       retagarmakar skattemässigt i: en bättre ställ-
8981: utredning företes.                                 ning än t.ex. sådana makar, av vilka den ena
8982:    Då makarna tilisammans idkar gårdsbruk fö-      är löntagare och den andra hemma, eftersom
8983: religger i regel denna fördelningsgrund alltid     inkomsten i det föregående fallet skulle för-
8984: då produktionen är inriktad på boskapsskötsel.     delas även ifråga om hushållsarbetet. Detta
8985: Däremot har beskattningspraxi:s inte kunnat        skulle inte matsvara principerna för särbeskatt-
8986: utgå ifrån att denna fördelningsgrund lika ofta    ningen. Visserligen beaktas hos oss även efter
8987: skulle vara för handen på lägenheter som spe-      övergången tili särbeskattning den hemmava-
8988: cialiserat sig på spannmålsproduktion. Denna       rande maken och därigenom även hushållsar-
8989: uppfattning baserar sig på erfarenhet, som         betet i form av makeavdrag.
8990:      Helsingfors den 21 maj 1981
8991: 
8992:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
8993:                                               1981 vp.
8994: 
8995: Kirjallinen kysymys n:o 256
8996: 
8997: 
8998: 
8999: 
9000:                                   H. Järvenpää: Liikennelupien siirrosta lähisukulaisten väiillä
9001: 
9002: 
9003:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9004: 
9005:    Ammattimaista moottoriajoneuvoliikennettä          koskevat edellytykset. Vaikka ns. sosiaaliset
9006: koskeva lainsäädäntö ei sisällä lainkaan sään-       syyt ovat liikennelupaprosessissa pääsääntöisesti
9007: nöksiä liikennelupien siirrosta, joten siirtoha-     asiaan vaikuttamattomia, on nähty käytännölli-
9008: kemukset on jouduttu käytännössä ratkaise-           seksi ja kohtuulliseksi sallia kuljetustoiminnalle
9009: maan pelkästään viranomaisten harkintaan tu-         omistautuneen yrittäjäperheen jatkaa elinkei-
9010: keutuen. Ammattimaisesta moottoriajoneuvolii-        noaan vielä senkin jälkeen, kun alkuperäinen
9011: kenteestä annetun asetuksen 8 §: ssä todetaan,       luvanhaltija on tullut syystä tai toisesta kyke-
9012: että liikenneluvan myöntämistä harkittaessa on       nemättömäksi liikenteen harjoittamiseen. Tu-
9013: otettava huomioon, onko sen perusteella har-         kea tälle käytännölle on antanut myös ammat-
9014: joitettava liikenne yleisen edun kannalta tar-       timaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä anne-
9015: peellinen, tarkoituksenmukaisesti järjestetty,       tun asetuksen 25 §. Täysin selvää on myös,
9016: niin myös luvanhakijan luotettavuus, vakava-         etteivät liiketaloudelliset ja kansantaloudelliset
9017: raisuus sekä kyky asianmukaisesti vastata vel-       taustatekijät ole voineet olla vaikuttamatta
9018: voitteistaan ja hoitaa liikennettä.                  viranomaisten tehdessä päätöksiä, mikä onkin
9019:    Lupaviranomaiset ovat pyrkineet oikein ja         täysin oikein.
9020: tasapuolisesti asettamaan liikennelupia anovat           Liikenneministeriö ei ole antanut liikenne-
9021: keskenään tasavertaiseen asemaan. Lääninhalli-       lupaviranomaisille mitään virallista ohjetta sii-
9022: tuksissa ei yleensä ole suostuttu myöntämään         tä, että perheen sisäisiin liikenneluvan siirtoi-
9023: lupaa sellaisille hakemuksille, joihin sisältyy      hin pitäisi suostua, mutta useissa yhteyksissä
9024: ehdollinen luopumisilmoitus tai muu vastaava         on sekä julkisuudessa että viranomaisten neu-
9025: siirtojärjestely. Tämä on luonnollista, koska lii-   vottelupäivillä liikenneministeriön edustajien
9026: kenneluvan siirtosopimus on luonteeltaan yksi-       taholta todettu esiintyvän tapauksia, joissa siir-
9027: tyisten välinen oikeustoimi, jolla ei voida mää-     tomenettely on kohtuudella hyväksyttävissä
9028: rätä viranomaiselle kuuluvasta toimivallasta,        niihin syihin tukeutuen, joita lääninhallitus-
9029: eikä viranomaista sitoen osoittaa, kenelle lii-      ten lupaviranomaiset ovat perusteinaan käyttä-
9030: kennelupa tulisi myöntää.                            neet.
9031:    Käytännössä on kuitenkin poikkeuksen tästä           Liikenneministeriö on eraassa 13. 2. 1981
9032: menettelystä muodostanut lupahakemus silloin,        antamassaan päätöksessä ottanut sen kannan,
9033: kun on tavoitteena luvan siirtäminen perheen         että autoilijaperheen sisäisiin sukupolvenvaih-
9034: sisällä tai suoraan alenevassa polvessa ja lu-       dostilanteisiin perustuvat liikenneluvan siirto-
9035: van saaja itse henkilökohtaisella työpanoksel-       hakemukset eivät nauti minkäänlaista etuoi-
9036: laan tulee vastaamaan liikennöinnistä. Yleisim-      keutta muihin saman liikennealueen lupaha-
9037: mät syyt tämän tapaisiin siirtopäätöksiin ovat       kemuksiin nähden. Päätöksestä ilmeni, että
9038: olleet aikaisemman luvanhaltijan korkea ikä          mikäli hakijoiden vakavaraisuudesta ja luotet-
9039: tai pitkäaikainen sairaus. Näissä ns. sukupol-       tavuudesta ei ole mitään kielteistä tiedossa,
9040: venvaihdostilanteissa on siirtohakemukseen           ratkaisu on tehtävä yksinomaan ammattimaisen
9041: suostumisen edellytyksenä luonnollisesti ollut,      liikenteen ansioituneisuusperusteilla, siis lä-
9042: että luvansaaja täyttää ammattimaisesta moot-        hinnä hakijoiden keskinäistä ajokokemusta ver-
9043: toriajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen 8         taillen ottamatta huomioon sitä tarvetta, joka
9044:  §:n 1 momentissa säädetyt luotettavuutta ja va-     liikenneluvan siirtoon on esimerkiksi perheen
9045: kavaraisuutta sekä liikenteenharjoittamiskykyä       toimeentulon kannalta.
9046: 
9047: 0881006127
9048: 2                                             l9.81 vp.
9049: 
9050:    Tässä tarkoitettu tapaus oli sellainen, jossa       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjlirjes.'
9051: perheen toimeentulo oli taksiliikenteen harjoit-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9052: tamisesta täysin riippuvainen. Tarkoituksena         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9053: oli, että mies luopui liikenneluvastaan 75-pro-      vaksi seuraavan kysymyksen:
9054: senttisen invaliditeettinsa takia vaimonsa hy-
9055: väksi, joka oli jo aikaisemmin hoitanut liiken-                 Kun kyseessä näyttäisi olevan ennak-
9056: nettä., miehensä ohella, Perheessä. oli alaikäinen           kotapaus, jolla on suurta periaatteellis-
9057: laps(' ja isälle invalidit~~tin peruste~lla myön-            ta merkitystä harjoitettuun liikennelu-
9058: netty työkyvyttömyyseläke oli vain muutamia                  pakäytäntöön, merkitseekö tämä päätös
9059: satoja markkoja kuukaudessa. Kaikki lausun-                  n:o 7405/78/80 Hallituksen käsityk-
9060: nonantajat olivat puoltaneet hakemust:a ja lää-              sen mukaan nyt siis sitä, ettei läänin-
9061: ninhallitus oli myöntänyt luvan määräten luo-                hallituksilla ole enää mahdollisuutta
9062: pujlttl: vastaavan sisältöisen luvan lakanneeksi             suostua tähän asti varsin tavallisiin lu-
9063: olemasta voimassa.· Liikenneministeriö lausui                van siirtoihin mieheltä vaimolle, pojal-
9064: edellä mainitussa päätöksessään lääninhallituk-              le tai tyttärelle, jos samassa yhteiskäsit-
9065: sen. menetelleen ammattimaisesta moottoriajo-                telypäätöksessä ollaan myöntämättä lii-
9066: neuvoliikenteestä annetun asetuksen 8 §: n vas-              kennelupaa jollekin luotettavalle ja va·
9067: taisesti myöntäessään luvan siirronsaajalle ja               kavaraiselle hakijalle, jolla on ajoko-
9068: hylätessään sellaisen lupahakemuksen, jonka                  kemusta siirronsaajaa enemmän?
9069: vireillepanija oli näitä ansioituneempi.
9070:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1981
9071: 
9072:                                           Heikki Järvenpää
9073:                                                N:u 256                                                3
9074: 
9075: 
9076: 
9077: 
9078:                          Eduskunnan Herra                Puhemiehelle
9079: 
9080:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Siirtomenettelyn suhteen on .todettava, ettei
9081: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         menettelylle ole perusteita ammattimaisesta
9082: olette 24 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn            moottoriajoneuvoliikenteestä annetussa asetuk-
9083: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sessa, vaan sen mukaan useamman hakijan ol-
9084: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         lessa kyseessä on asia ratkaistava ottaen huo-
9085: edustaja Heikki Järvenpään näin kuuluvasta            mioon ainoastaan hakijoiden luotettavuus, va-
9086: kirjallisesta kysymyksestä n:o 256:                   kavaraisuus ja kyky asianmukaisesti hoitaa lii-
9087:                                                       kennettä. Liikennelupa on luonteeltaan julkis-
9088:           Kun kyseessä näyttäisi olevan ennak-        oikeudellinen ja henkilökohtainen eikä sitä
9089:        kotapaus, jolla on suurta periaatteellis-      näin ollen voida myöskään siirtää toiselle yksi-
9090:        ta merkitystä harjoitettuun liikennelu-        tyisoikeudellisella sopimuksella. Niin sanotussa
9091:        pakäytäntöön, merkitseekö tämä päätös          liikenneluvan siirrossa, jollainen nimitys on
9092:        n:o 7405/78/80 Hallituksen käsityk-            käytännössä yleinen, ei siten ole kysymys elin-
9093:        sen mukaan nyt siis sitä, ettei läänin-        keinoluvan siirtämisestä. Sillä tarkoitetaan sel-
9094:        hallituksilla ole enää mahdollisuutta          laista menettelyä, että luvanhaltija ilmoittaa
9095:        suostua tähän asti varsin tavallisiin lu-      viranomaiselle suostuvansa lupaosa peruuttami-
9096:        van siirtoihin mieheltä vaimolle, pojal-       seen ehdolla, että tietylle henkilölle, jonka
9097:        le tai tyttärelle, jos samassa yhteiskäsit-    kanssa luvanhaltija on voinut tehdä yksityis-
9098:        telypäätöksessä ollaan myöntämättä lii-        oikeudellisen sopimuksen liikenteessä käyttä-
9099:        kennelupaa jollekin luotettavalle ja va-       mänsä kaluston myynnistä, myönnetään vas-
9100:        kavaraiselle hakij.alle, jolla on ajuko-       taava lupa. Yksityisten väliset oikeustoimet
9101:        kemusta siirronsaajaa enemmän?                 yhtä vähän kuin yksityisten esittämät toivo-
9102:                                                       mukset siitä, kenelle olisi myönnettävä vas-
9103:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           taava liikennelupa, eivät luonnollisesti sido vi-
9104: taen seuraavaa:                                       ranomaisia eivätkä velvoita niitä oikeudelli-
9105:                                                       sesti. Viranomaisen on näin ollen erikseen har-
9106:     Kyselyn tarkoittamassa liikenneministeriön        kittava, onko edellytyksiä liikenneluvan pe-
9107: päätöksessä oli todettu, että Kymen lääninhal-        ruuttamiselle ja erikseen, onko hakijan osalta
9108: litus oli valituksenalaisella päätöksellään eh-       olemassa ammattimaisesta moottoriajoneuvolii-
9109: dollisten siirtosuostumosten perusteella myön-        kenteestä annetun asetuksen 8 §: n mukaiset
9110: tänyt tilausliikenneluvat kahdelle hakijalle,         edellytykset liikenneluvan myöntämiselle.
9111: joista toinen koski luvan siirtämistä vaimolle           Mitä lopuksi tulee autoilijaperheiden sisäisiin
9112: ja toinen pojalle, ja samalla hylännyt valitta-       liikennelupasiirtoihin, on todettava, etteivät ne
9113: j:an tilausliikennelupahakemuksen. Kun lää-           nykyisten säännösten mukaan nauti minkään-
9114: ninhallituksen päätöksestä valittaneella ha.kijal-    laista etuoikeutta muihin kilpaileviin lupaha-
9115: la oli pitkäaikainen 11jokokemus taksiliiken-         kemuksiin nähden. Liikenneministeriön tahol-
9116:  teessä, kumosi liikenneministeriö lääninhallituk-    ta ei myöskään ole otettu virallista tai epäviral-
9117: sen päätöksen valitt:ajan osalta ja palautti asian    lista kantaa, jonka :mukaan tällaiset siirrot oli-
9118: lääninhallitukselle uudelleen       käsiteltäväksi.   sivat hyväksyttävissä, ja oo. lääninhallituksissa
9119: Tiettävästi lääninhallitus sen jälkeen on myön-       mahdollisesti noudatettu sanotunlainen menet-
9120: tänyt tilausliikenneluvan tälle hakijalle.            tely ollnt voimassa olevien säännösten vastaista.
9121:       Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1981
9122: 
9123:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
9124: 4                                             1981 vp.
9125: 
9126: 
9127: 
9128: 
9129:                            Tili Riksdagens Herr Talman
9130: 
9131:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagordningen         motorfordonstrafik finns inga grunder för för-
9132: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            farandet, utan saken skall i fråga om flera
9133: velse av den 24 april 1981 tili vederbörande         sökanden endast avgöras genom att beakta
9134: medlem av statsrådet översänt följande av            sökandenas pålitlighet, solvens och förmåga
9135: riksdagsman Heikki Järvenpää underskrivna            att behörigen sköta trafiken. Trafiktillståndet
9136: skriftliga spörsmål nr 256:                          är av offentligträttslig och personlig natur och
9137:                                                      det kan således inte heller överföras tili en
9138:           Då frågan verkar att utgöra ett            annan person genom ett privaträttsligt avtal.
9139:        precedensfall som har en stor prin-           Vid en så kallad överföring av ett trafiktill-
9140:        cipiell betydelse för det utövade till-
9141:                                                      stånd, viiken benämning är rätt vanlig i prak-
9142:        ståndsförfarandet, får vi fråga, om detta
9143:                                                      tiken, är det således inte fråga om överföring
9144:        beslut nr 7405/78/80 enligt Rege-             av ett näringstillstånd. Därmed avses ett så-
9145:        ringens åsikt nu betyder alltså, att
9146:                                                      dant förfarande, där tillståndets innehavare
9147:        länsstyrelserna inte mera har möjlighet       meddelar myndigheten, att han ger sitt sam-
9148:        att ge sitt samtycke till de hittills rätt    tycke till återkallelsen av sitt trafiktillstånd på
9149:        vanliga tillståndsöverföringarna från         det villkor, att en viss person med viiken till-
9150:        man tili hustru, son ellet dotter, om         ståndsinnehavaren har kunnat träffa ett privat-
9151:        man i samma sambehandlingsbeslut av-          rättsligt avtal om försäljning av det materiel
9152:        står från att bevilja ett trafiktillstånd     som av honom använts för trafiken, beviljas
9153:        för en pålitlig och solvent sökande, som      ett motsvarande tillstånd. Rättshandlingar mel-
9154:        har mera körerfarenhet än överföringens       lan privatpersoner lika litet som av privatper-
9155:        mottagare?                                    soner framlagda önskemål om, vem som skulle
9156:                                                      beviljas ett motsvarande trafiktillstånd, är na-
9157:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        turligtvis inte bindande för myndigheterna och
9158: samt anföra följande:                                förpliktar dem inte rättsligt. Myndigheten
9159:    I trafikministeriets beslut, som avses i spörs-   skall således överväga särskilt, om förutsätt-
9160: målet, hade det konstaterats, att Kymmene            ningar för trafiktillståndets återkallelse före-
9161: länsstyrelse hade genom beslutet, vars ändring       ligger och särskilt, om förutsättningar för tra-
9162: sökts, på grund av villkorliga samtycken tili        fiktillståndets beviljande enligt 8 § förord-
9163: överföringen beviljat åt två sökanden be-            ningen om yrkesmässig motorfordonstrafik fö-
9164: ställningstrafiktillstånd, varav det ena berörde     religger för sökandens del.
9165: överföring av ett tillstånd till hustru och det          Till slut, vad gäller trafikidkarfamiljernas
9166: andra till son, och samtidigt förkastat ändrings-    inre överföringar av trafiktillstånd, bör det
9167: sökandens beställningstillståndsansökan. Då          konstateras, att enligt de nuvarande stadgan-
9168: sökanden som sökt ändring av länsstyrelsens          dena åtnjuter de inget företräde i förhållande
9169: beslut hade en lång körerfarenhet i taxitra-         till andra konkurrerande tillståndsansökningar.
9170: fik, upphävde trafikministeriet länsstyrelsens       På trafikministeriets håll har man inte heller
9171: beslut för ändringssökandens del och åter-           tagit en officiell eller inofficiell ställning, en-
9172: ställde saken till länsstyrelsen fö:t ny behand-     ligt viiken sådana överföringar skulle vara
9173: ling. Veterligen har länsstyrelsen därefter be-      godtagbara, och ett dylikt förfarande, som
9174: vilj.at et:t beställningstrafiktillstånd åt denna    möjligen iakttagits i länsstyrelserna, har alltså
9175: sökande.                       ·                     varit stridande mot de i kraft varande stad-
9176:    Vad gäller överföringsförfarandet, bör det        gandena.
9177: konstateras, att i förordningen om yrkesmässig
9178:      Helsingfors den 19 maj 1981
9179: 
9180:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
9181:                                              1981 'fp.
9182: 
9183: Kirjallinen kysymys n:o 257
9184: 
9185: 
9186: 
9187: 
9188:                                  Kaarna: Lappeenrannan kaupunginvaltuuston hyväksymän kau-
9189:                                     pungin rakennusjärjestyksen vahvistamatta jättämisestä
9190: 
9191: 
9192:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9193: 
9194:   Sisäasiainministeriö on 24 päivänä maalis-       taan haja-asutusaluetta ja rajoittui 12 km:n pi-
9195: kuuta 1981 tekemällään päätöksellä jättänyt        tuudelta nykyiseen valtakunnan rajaan.
9196: vahvistamatta Lappeenrannan kaupunginval-             Valtakunnan raja katkaisi kaupungin keskus-
9197: tuuston 20 päivänä kesäkuuta 1979 tekemän          tasta etelään suuntautuvan linja-autojen kauko-
9198: päätöksen, jolla on hyväksytty kaupungin ra-       liikenteen, ja myös paikallisliikennettä on su-
9199: kennusjärjestyksen 55 § :n 1 momentti kuulu-       pistettu jatkuvasti. Posti- ja lennätinhallitus on
9200: vaksi seuraavasti:                                 poistanut postiautot kaupungin alueelta ete-
9201:                                                    lään johtavilta teiltä korvaten postinjakelun pa-
9202:                  "55 § 1 mom.                      kettiautoilla. Matkaa kaupungin keskustasta val-
9203:    Asuntotarkoitukseen käytettävän rakennus-       takunnan rajalle on n. 25 km. Myöskin muut
9204: paikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan ja      palvelut ovat kaupungin eteläisillä haja-asutus-
9205: maastosuhteiltaan asumistarkoitukseen sovelias     alueilla jatkuvasti heikentyneet.
9206: ja pinta-alaltaan vähintään 2 000 mZ:n suurui-        Kaupungin kannalta olisi tärkeää palvelujen
9207: nen. "                                             säilyttämiseksi eteläisillä haja-asutusalueilla ra-
9208:    Sisäasiainministeriö on lähes kaksi vuotta      kennustoiminnan ja asumismahdollisuuksien ke-
9209: asiaa tutkittuaan antanut ministeri Johannes       hittäminen. Tonttikoon 5 000 m2 ruinimivaa-
9210: Koikkalaisen ja ylitarkastaja Heikki Ahon alle-    timuksen on kuitenkin todettu jarruttavan ke-
9211: kirjoittamana seuraavan päätöksen:                 hitystä, koska varsinkin vähävaraiset rakenta-
9212:    "Rakennusjärjestyksen muutoksessa raken-        jat eivät mielellään ostaisi suurta tonttia, jota
9213: nuspaikan suuruutta koskeva määräys on muu-        he eivät käytännössä tarvitsisi, vaan säästäisi-
9214: tettu koko kuntaa koskevana vastaamaan muis-       vät nekin rahat mieluummin rakentamiseen.
9215: sa kuin kaupunkikunnissa jo rakennuslain no-       Lappeenrannan kaupunki tulee varmaan ohjaa-
9216: jalla noudatettavana olevaa 2 000 m2 :n pinta-     maan suunnitelmallisesti rakennustoimintaa
9217: alavaat1musta. Kun rakennusjärjestykseen ei        myös haja-asutusalueilla, olkoonpa tonttikoko
9218: myöskään sisälly kaavoitettuun alueeseen liitty-   mikä tahansa. Monet rakennusalan asiantunti-
9219: vän ns. lievealueen rakennuspaikkoja koskevia      jat ovatkin sitä mieltä, että olkoonpa tontin
9220: erityisiä pinta-alavaatimuksia, rakennuspaikan     koko 2 000 tai 5 000 ml, niin sillä ei yksistään
9221: suuruutta koskevalla määräyksellä ei voida         voida edistää enempää kuin vaikeuttaakaan so-
9222: katsoa edistettävän sopivaa ja hyödyllistä ra-     pivaa ja hyödyllistä rakentamista eikä vastai-
9223: kentamista eikä helpotettavan vastaisen kaavoi-    sen kaavoituksen toteuttamista haja-asutus-
9224: tuksen toteuttamista. Tämän vuoksi ministeriö      aLueilla, vaan asiaa on valvottava muiJ:la toi-
9225: on rakennuslain 11-13 ja 16 §:ien sekä 127         menpiteillä.
9226: §: n 1 momentin nojalla jättänyt kaupungin-           Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
9227: valtuuston edellä mainitun päätöksen vahvis-       järjestyksen 3 7 § :n 1 momentin nojalla val-
9228: tamatta."                                          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
9229:    Lappeenrannan kaupunkiin liitettiin vuonna      si seuraavan kysymyksen:
9230: 1967 Lauritsalan kauppala ja Lappeen maalais-
9231: kunta, joten kaupungin pinta-ala on varsin                  Onko sisäasiainministeriö jättäessään
9232: laaja, 621 km2• Entisen Lappeen kunnan                    vahvistamatta Lappeenrannan kaupun-
9233: alue oli pinta-alaltaan 570 km2 ja valtaosal-             ginvahuuston päätöksen ottanut huo-
9234: 0881006360
9235: 2                                        1981 vp.
9236: 
9237:      mioon kaupungin laajojen haja-asutus-           ettei 2 000 m2 :n tonttikoolla voida edis-
9238:      alueiden erikoisolosuhteet, ja jos on,          tää sopivaa ja hyödyllistä rakentamista
9239:         millä perusteella ministeriö katsoo,         Lappeenrannan haja-asutusalueilla?
9240:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1981
9241: 
9242:                                       Mikko Kaarna
9243:                                              N:o 257                                              3
9244: 
9245: 
9246: 
9247: 
9248:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9249: 
9250:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        Rakennusjärjestykseen voidaan rakennuslain
9251: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        (370/1958) 13 §:n pemsteella ottaa lakia,
9252: olette 24 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn          asetusta ja muita säännöksiä täydentäviä mää-
9253: kirjeenne n:o 854 ohella toimittanut valtio-        räyksiä, joita voidaan pitää tarpeellisina muun
9254: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     ohella vastaisen kaavoituksen toteuttamisen
9255: kansanedustaja Mikko Kaarnan kirjallisesta ky-      helpottamiseksi. Viime vuosina on pinta-alal-
9256: symyksestä n:o 257, jossa tiedustellaan:            taan laajojen kaupunkikuntien kohdalla katsot-
9257:                                                     tu voitavan poiketa Suomen Kaupunkiliiton
9258:           Onko sisäasiainministeriö jättäessään     rakennusjärjestyksiä koskevasta kaupunkikun-
9259:        vahvistamatta Lappeenrannan kaupun-          tien mallista, jonka mukaan rakennuspaikan vä-
9260:        ginvaltuuston päätöksen ottanut huo-         himmäiskoko kaupungissa olisi yksi hehtaari.
9261:        mioon kaupungin laajojen haja-asutus-        Haja-asutusalueiden osalta on asianmukaisena
9262:        alueiden erikoisolosuhteet, ja jos on,       pidetty myös 2 000 neliömetrin suumista ra-
9263:           millä perusteella ministeriö katsoo,      kennuspaikan vähimmäispinta-alaa. Kuitenkin
9264:        ettei 2 000 m2 :n tonttikoolla voida edis-   on katsottu, ettei taajamien läheisyydessä si-
9265:        tää sopivaa ja hyödyllistä rakentamista      jaitsevien, rakentamispaineen alaisten kaavoit-
9266:        Lappeenrannan haja-asutusalueilla?           tamattomien ns. lievealueiden osalta näin pieni
9267:                                                     pinta-alavaatimus riittävästi turvaa vastaisen
9268:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kaavoituksen toteuttamista.
9269: taen seuraavaa:                                        Lappeenrannan kaupunginvaltuuston ministe-
9270:    Rakennusjärjestyksen hyväksyy kunnanval-         riölle alistamassa rakennusjärjestyksen muutok-
9271: tuusto. Päätös on alistettava kaupungin osalta      sessa 2 000 neliömetrin rakennuspaikan pinta-
9272: sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. Nyt esi-    alavaatimus oli määrätty koskemaan koko kau-
9273: tetyn kirjallisen kysymyksen kannalta olennais-     pungin aluetta. Kun määräystä edellä seloste-
9274: ta on, että vahvistusmenettelyn yhteydessä ra-      tuista syistä ei ns. lievealueiden osalta voitu
9275: kennusjärjestyksiin otettuihin määräyksiin ei       pitää asianmukaisena eikä vahvistusmenettelyn
9276: voida tehdä muutoksia. Jos määräys ei jolta-        yhteydessä määräystä voitu muuttaa hyväksyt-
9277: kin osin täytä laillisuuden tai tarkoituksenmu-     tävään muotoon taikka vahvistaa määräystä
9278: kaisuuden vaatimuksia, on määräys jätettävä         vain kaupungin joitakin alueita koskevana, mi-
9279: vahvistamatta.                                      nisteriö joutui jättämään määräyksen kokonai-
9280:                                                     suudessaan vahvistamatta.
9281:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
9282: 
9283:                                                                       Ministeri ]. Koikkalainen
9284: 4                                               1981 vp.
9285: 
9286: 
9287: 
9288: 
9289:                             Till Riksdagens Herr Talman
9290: 
9291:    I det syfte 37 § 1 mom. riksda-gsordning               Enligt 13 § hyggnadslagen (370/58) kan i
9292: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse         byggnadsordning intas bestämmelser som
9293: nr 854 av den 24 apri.l 1981 tili vederbörande         kompletterar lag, förordning eller andra stad-
9294: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         ganden och som ka11 anses nödvändiga hl. a.
9295: jande av riksdagsman Mikko Kaarna uader-               med tanke på underlättandet av framti:da pla-
9296: tecknade spörsmål nr 257:                              nering. Under senare år har man ifråga om
9297:                                                        städer med stor areal ansett det möjligt
9298:            Har inrikesministeriet, då det läm-         att avvika från Finlands Stadsförbunds mo-
9299:         nade stadsfullmäktiges i Villmanstrand         de1l för byggnadsordning i stad, enligt vii-
9300:         beslut utan fastställelse, beaktat de          ken byggnadsplats i; stad bör ha en minsta
9301:         särskilda förMllandena i de omfattande         areal om en ~ktar. I fråga om glest be-
9302:         glest bebyggda områdena i staden, och          byggda områden har även en minimiareal
9303:         om så är fallet,                               om 2 000 ·m2 för byggnadsplats ansetts saken-
9304:            på viiken grund anser ministeriet att       lig. Det har dock ansetts, att så låga krav med
9305:         man inte med tomtarealer om 2 000 m2           avseende på arealen inte är tillräckliga i fråga
9306:         kan befrämja ett lämpligt och nyttigt          om oplanerade s.k. randområden som ligger
9307:         byggande inom de glest bebyggda om-            nära tätorter och som är utsatta för ett bygg-·
9308:         rådena i Villmanstrand?                        nadstryck, med tanke på tryggandet av den
9309:                                                        framtida planeringen.
9310:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             I den ändring av byggnadsordningen som
9311: samt anföra följande:                                  Villmanstrand hade underställt ministeriet hade
9312:    Byggnadsordningar godkänns av kommunfull-           kravet på en areal om 2 000 m2 för byggnads-
9313: mäktige. Beslutet skall i fråga om städer under-       platser bestämts att gälla hela staden. Eftersom
9314: ställas inrikesministeriet för fastställelse. Ifråga   denna bestämmelse av ovan anförda orsaker
9315: om detta spörsmål är det av betydelse, att             inte kunde anses sakenlig ifråga om de s.k.
9316: man i samband med fastställelseförfarandet inte        randområdena och då det inte var möjligt att
9317: kan ändra bestämmelser som intagits i bygg-            i samband med fastställelseförfarandet ge den
9318: nadsordning. Hall en bestämmelse tili någon            en godtagbar form elier fastställa den att gälla
9319: del inte uppfyller alla krav på laglighet och          endast vissa områden i staden, nödgades mi-
9320: ändamålsenlighet, skall bestämmelsen lämnas            nisteriet lämna bestämmelsen tili alla delar utan
9321: utan fastställelse.                                    fastställelse.
9322:      Helsingfors den 26 maj 1981
9323: 
9324:                                                                            Minister J. Koikkalainen
9325:                                               1981 vp.
9326: 
9327: Kirjallinen kysymys n:o 258
9328: 
9329: 
9330: 
9331: 
9332:                                   Starast: Kunnallisen luottamustehtävän hoidosta työaikana
9333: 
9334: 
9335:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9336: 
9337:     Kuusaan keskuslaitoksen johtaja on 10. 4.        tös vasta vuorokausi kokouksen jälkeen. 1. 4.
9338: 1981 antanut ns. rengaskirjassa ohjeen luotta-       1981 antamassaan päätöksessä erityishuoltopii-
9339: mus- yms. toimien hoitamisesta. Ohjeessa tode-       rin johtaja ei myönnä virkavapautta ja toteaa
9340: taan, että sellaisen henkilön, joka on valittu       perusteluissa: "Asia on hoidettavissa työaikajär-
9341: kunnallislain 8 §: ssä tarkoitettuun luottamustoi-   jestelyin".
9342: meen, työaika tulee järjestää siten, että luotta-       Kunnallislain 21 §: ssä todetaan, että "luot-
9343: mushenkilö voi osallistua asianomaisen toimieli-     tamushenkilölle suoritetaan 1) palkkiota luot-
9344: men kokouksiin vapaa-aikanaan. Edelleen oh-          tamustoirnM hoitamisesta; 2) korvausta· an-
9345: jeissa todetaan: "Jos tieto kunnan toimidimen        sionmenetyksestä samoin kuin kustannuksista,
9346: kokouksesta saapuu työlistan laatimisen jälkeen      joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen
9347: ja luottamushenkilöllä on tällöin työvuoro, hä-      paikkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai
9348: nen tulee hakea tarkoitusta varten virkava-          muusta vastaavasta syystä; sekä 3) matkakus-
9349: pautta tai työsuhdelomaa. Lähin esimies antaa        tannusten korvausta ja päivärahaa". Tämän
9350: asiasta lausuntonsa, jossa hän selvittää voiko ja    säännöksen perustleella on luottamushenkilö siis
9351: millä edellytyksillä virkavapauden/työloman          oikeutettu korvaukseen siitä, että hän työaika-
9352: myöntää. Virkavapauden/työloman myöntämi-            naan hoitaa kunnallista luottamustointa. Vaikka
9353: nen on perusteltu syy työvuorojen muuttami-          laissa ei olekaan nimenomaista säädöstä siitä,
9354: seen.''                                              että luottamushenkilö voi tarvittaessa osallis-
9355:     Käytännössä tämä merkitsee sitä, että luot-      tua luottamustoimensa hoitoon myös työaika-
9356: tamushenkilölle järjestetään aina vapaavuoro,        naan, on em. 21 §:n perusteella pääteltävissä,
9357: silloin kun hän osallistuu kunnallisen luotta-       ettei sitä voida myöskään estää.
9358: muselimen kokouks·een. Mikäli tieto luottamus-
9359: elimen kokouksesta tulee niin myöhään, ettei            Kansliapäällikkö Arno Hannus toteaa em.
9360: vapaavuoroa voida työvuorolistaa laadittaessa        21 §:stä teoksessaan 'Kunnallislaki' seuraavaa:
9361:  järjestää, on henkilön anottava virkavapautta       "Aikaisemmin luottamushenkilöille ei katsottu
9362: voidakseen hoitaa luottamustointaan. Kun hen-        voitavan suorittaa korvausta siitä ansionmene-
9363: kilö anoo virkavapautta, sitä ei hänelle myön-       tyksestä, mikä niin hyvin itsenäiselle yrittäjälle
9364: netä, vaan muutietaan työvuoro vapaavuoroksi.        kuin toisen palveluksessa oievallekin · saattoi
9365:  Ohjeen mukaan nimittäin "virkavapauden              aiheutua osallistumisesta kunnan toimielimen
9366: myöntäminen on perusteltu syy työvuorojen            kokoukseen tai muutoin kunnan luottamustoi-
9367:  muuttamiseen".                                      men hoitamisesta. Tästä on ollut seurauksena,
9368:     Jo ennen ohjeen antamista on saatu näyttö        että toisen palveluksessa tunti- tai urakkapal-
9369:  nyt kirjallisesti vahvistetusta käytännöstä. Lai-   kalla työtä tekevät taikka itsenäisinä yrittäjinä
9370:  toksen palveluks,essa oleva kunnallinen luotta-     toimivat samoin kuin jotkut muutkin ovat luot-
9371:  mushenkilö anoi 27. 3. 1981 Kymen kehitys-          tamushenkilöinä olleet muita epäedullisemmassa
9372:  vammapiirin johtajalta virkavapautta osallis-       asemassa, mikä on voinut aiheuttaa; että he
9373:  tuakseen koululautakunnan 31. 3. 1981 klo           eivät ole halunneet ottaa vastaan luottamus-
9374:  17.00 pidettävään kokoukseen, kun hänellä           tointa tai voineet omistaa sille aikaansa samal-
9375:  mainittuna päivänä oli työvuoro klo 12-20.          la tavoin kuin muut."
9376:  Ennen kuin virkavapausanomusta oli käsitelty-          Tämän perusteella voidaan todeta, että esi-
9377:  kään, muutettiin luottamushenkilön työvuoro         merkiksi itsenäinen yrittäjä voi silloin, kun
9378:  siten, että kyseinen päivä tuli hänelle vapaapäi-   luottamustoimen hoitaminen aiheuttaa hänelle
9379:  väksi. Virkavapausanomukseen annettiin pää-         taloudellisia menetyksiä, saada niistä korvauk-
9380: 0881006692
9381: 2                                             1981 vp.
9382: 
9383: sen kunnalta. Sen sijaan kuntainliiton palveluk-     massaolo valtuutetun niin kuin yleensäkin luot-
9384: sessa oleva työntekijä ei olisi siihen Kymen ke-     tamushenkilön on ensisijaisesti itse harkittava".
9385: hitysvammapiirin johtajan tulkinnan mukaan              Työvuoroa ei pidetä siis esteenä luottamus-
9386: oikeutettu, vaan hänen työvuoronsa muutetaan         tehtävän hoitamiselle ymmärrettävästi sen
9387: luottamustehtävän hoidon vaatiman ajan osalta.       vuoksi, ,että lakiin on otettu ansionmenecyksiä
9388: Usein kokoontuvan luottamuselimen jäsen jou-         koskeva korvaussäännös.
9389: tuisi siten itse kärsimään ne taloudelliset me-         Em. rengaskirjan ohjeessa todetaan seuraa-
9390: netykset, joita aiheutuu esimerkiksi ilta- ja vii-   vaa: "Näin ollen työaikana ei voi hoitaa
9391: konloppulisien menetyksien muodossa.                 muita työhön kuuluvia tehtäviä kuin mitä on
9392:    Erityisesti on huomioitava se, että riippumat-    mainittu luottamusmies- ja työsuojelusopimuk-
9393: ta kunnallislakiin otetusta ansionmenetyksen         sissa. Työajan ulkopuolelle jäävät siis ... kun-
9394: korvausjärjestelmästä, työntekijäitä estetään        nallisiin luottamustehtäviin liittyvien ... asioi-
9395: osallistuminen luottamustoimen hoitoon työ-          den hoito." Edelleen ohjeessa todetaan: "Tästä
9396: aikana muuttamalla hänen työvuorojaan. Jos           periaatteesta kiinnipitäminen on välttämätöntä
9397: esimerkiksi sadan työntekijän työyhteisössä on       sen vuoksi, että työntekijän työaika ... on va-
9398: kaksikymmentä eri luottamustehtävää haitavaa         rattu palvelemaan pelkästään kehitysvamma-
9399: työntekijää, rakennettaisiin koko laitoksen työ-     huoltoon liittyviä tehtäviä."
9400: vuorot kunnallisten luottamuselinten kokous-            Kun kunnallislaissa on kuitenkin nimenomai-
9401: ajankohtien mukaan. Ei ole vaikea kuvitella,         nen säännös siitä, että työntekijä voi saada
9402: miten se vaikuttaisi työntekijöiden asemaan ja       luottamustehtävän hoidosta työaikana aiheutu-
9403: työyhteisön toimintaan.                              vasta ansionmenetyksestä korvausta, vaikuttaa
9404:     Kunnallislaissa ei ole säännöstä siitä, ettei    em. ohje ylittävän kunnallislain säännöksen.
9405: luottamushenkilö voisi hoitaa tehtäviään myös           On syytä vielä todeta, että tekemällä luotta-
9406: tvöaikanaan. Uuden kunnallislain voimaan tultua      mustehtävien hoito mahdolliseksi työaikajärjes-
9407: ~n kuitenkin yleinen käytäntö koko maassa se,        telyin vaikutetaan myös muiden työyhteisössä
9408: että luottamustehtävän hoitoon voi osallistua        toimivien työntekijöiden työvuoroihin ja hei-
9409: työaikanakin. Niinpä esimerkiksi vuorotyötä          dän asemaansa. Ei voitane pitää perusteltuna
9410: tekevissä teollisuustuotantolaitoksissa työnteki-    myöskään sitä, että kunnan tai kuntainliiton lai-
9411: jä toimittaa ilmoituksen työnantajalle työaikana     tos kiertää sijaisen käytön silloin, kun siitä
9412: tapahtuvasta luottamustoimen hoidosta ja työn-       aiheutuneet korvaukset eivät jää sen itsensä
9413: antaja perii kunnalta korvauksen luottamusteh-       ~ustannettaviksi ja sijaisia on saatavissa.
9414: tävän aiheuttamasta taloudellisesta menetykses-         Työntekijän kannalta voidaan lisäksi pitää
9415: tä.                                                  kohtuuttomana sitä, että vuorokautta tai kah-
9416:     Sen sijaan laissa on määräys ( 25 ja 46 §)       ta ennen pidettävää luottamuselimen kokousta
9417: esteellisyydestä ja esteestä osallistua luottamus-   hänen työvuorojaan muutetaan yhden tai
9418: toimen hoitoon ja päätöksentekoon. 'Uusi kun-        useamman päivän osalta. Se ei voine olla myös-
9419: nallislaki' -teoksessaan kansliapäällikkö Arno       kään vaikuttamatta työntekijöiden haluun ottaa
9420: Hannus perustelee estymistä seuraavasti: "Mit-       yleensä luottamustehtäviä vastaan ja ainakin
9421: kä eri syyt on hyväksyttävä esteiksi saapumi-        saattaa eri työpaikoissa olevat luottamushenki-
9422: selle kunnan toimielimen kokoukseen tai luot-        löt keskenään eriarvoiseen asemaan.
9423: tamustoimen hoitamiselle muutoin, ei ole tyh-           Kuusaan keskuslaitoksen rengaskirjassa an-
9424: jentävästi määriteltävissä. Yleisemmin esiinty-      nettu ohje merkitsee sitä, ettei työntekijä mis-
9425: vä este on sairastuminen tai tapaturman uhrik-       sään olosuhteissa voi hoitaa työaikanaan kun-
9426: si joutuminen. Muista voidaan mainita erityisen      nallista luottamustehtävää. Kuten edellä tode-
9427: tärkeät tehtävät, joita luottamushenkilö ei voi      tusta esimerkkitapauksesta käy ilmi, voidaan
9428: laiminlyödä, tai toinen samaan aikaan sattuva        työvuoro muuttaa vaikkapa jälkikäteen tehdyl-
9429: kunnan toimielimen kokous. Käytännössä hy-           lä virkavapauden kieltäväHä päätöksellä. Tästä
9430: väksytään esteeksi myös esim. lomamatka.             aiheutuu se, että työntekijä ennen virkavapaus-
9431:     Yleisesti voidaan sanoa, että estettä on pi-     päätöstä edes saatuaan huomaa työvuorojaan
9432: dettävä hyväksyttävänä milloin oHsi kohtuuton·       muutetun luottamuselimen kokouksen vuoksi.
9433: ta vaatia, että asianomaisen pitäisi siitä huoli-    Kun kunnallislaissa ei ole kielletty luottamus-
9434: matta saapua toimielimen kokoukseen tai suo-         tehtävän hoitoa työaikana, vaan päinvastoin
9435: rittaa muu luottamustoimeensa kuuluva tehtä-         lakiin on otettu sitä varten ansionmenetystä
9436: vä." Edelleen Hannus toteaa, että "esteen ole-       koskeva säännös, voidaan em. rengaskirjan oh-
9437:                                               N:o 2.58                                             3
9438: 
9439: jeen katsoa aiheuttavan, paitsi luottamushenki-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9440: lölle kohtuuttomia vaikeuksia, samalla myös                 työnantaja voi estää työntekijän osallis-
9441: työnantajalle oikeuden estää luottamustehtävän              tumisen työaikana kunnallisen luotta-
9442: hoidon työaikana.                                           mustehtävän hoitoon ja aiheuttaa työn-
9443:    Nykyistä kunnallislakia säädettäessä vahvis-             tekijälle korvaamatta jääviä ansionmene-
9444: tettiin kunnallisten luottamushenkilöiden ase-              tyksiä, ja jos on,
9445: maa ja pyrittiin saamaan eri ammateissa toimi-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9446: vat luottamushenkilöt samanarvoiseen asemaan.               ryhtyä turvatakseen työntekijän mahdol-
9447: Sen vuoksi on suuri periaatteellinen merkitys               lisuuden hoitaa luottamustehtäväänsä
9448: sillä, voiko työntekijä osallistua luottamustehtä-          työaikana voimassa olevan kunnallislain
9449: vän hoitoon myös työaikanaan.                               mahdollistamin ansionmenetyskorvauk-
9450:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-          sin?
9451: päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitän
9452: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9453: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9454:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1981
9455: 
9456:                                             Pekka Starast
9457: 4                                            1981 vp.
9458: 
9459: 
9460: 
9461: 
9462:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9463: 
9464:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tamustoimen takia työstä poissaoloajalta ei
9465: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       makseta palkkaa. Tältä ajalta suoritetaan sen
9466: olette 24 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn          sijaan kunnallislaissa mainittu ansionmenetyk-
9467: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sen korvaus. Yksityisoikeudellisessa työsopi-
9468: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mussuhteessa olevista osa saa työehtosopimus-
9469: edustaja Starastin näin kuuluvasta kirjallisesta    ten tai niitä vastaav1en määräysten perusteella
9470: kysymyksestä n:o 258:                               lisäksi sen erotuksen mikä mahdollisesti on
9471:                                                     ansionmenetyksen korvauks·en ja työansion me-
9472:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       netyks-en välillä. Virka. ja työehtosopimuksissa
9473:        työnantaja voi estää työntekijän osallis-    omaksuttu kanta lähtee ajatuksesta, että kun-
9474:        tumisen työaikana kunnallisen luotta-        nallisen luottamustehtävän hoitamiseen on sekä
9475:        mustehtävän hoiboon ja aiheuttaa työn-       oikeus että velvollisuus. Sopimuksilla otetaan
9476:        tekijälle korvaamatta jääviä ansionmene-     kantaa kyseiseltä ajalta suoritettavaan palkkaan.
9477:        tyksiä, ja jos on,                              Silloin kun virkamies tai työntekijä on valit-
9478:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tu kunnalliseen luottamustoimeen, työnantaja
9479:        ryhtyä turvatakseen työntekijän mahdol-      voi, järjestääkseen luottamushenkilölle mahdol-
9480:        lisuuden hoitaa luottamustehtäväänsä         lisuuden osallistua asianomaisen luottamusteh-
9481:        työaikana voimassa olevan kunnallislain      tävän hoitamiseen, käyttää säännönmukaisesti
9482:        mahdollistamln ansionmenetyskorvauk-         kahta eri menettelyä.
9483:        sin?                                            Ensinnäkin työnantaja voi työvuorojärjeste-
9484:                                                     lyin tai muutoin järjestää työt siten, että luot-
9485:    Vastauksena kysymybeen esitän kunnioitta-        tamustehtävän hoitamis,een ei tarvitse käyttää
9486: vasti seuraavaa:                                    työaikaa. Tällöin ei synny mitään ansionme-
9487:    Kunnallislaki (953/76) edellyttää, ,että luot-   netysongelmia, koska työnantaja maksaa nor-
9488: tamushenkilölle suoritetaan korvausta siitä         maalisti palkan.
9489: mahdollisesta ansionmenetyksestä, jota syntyy          Toiseksi, mikäli työvuorojärjestelyjä ei ole
9490: luottamustehtävän hoitamisesta ( 21 §). Työn-       mahdollista käyttää tai tällaiset järjestelyt eivät
9491: antajia ei velvoiteta kunnallislain eikä muun-      olisi tarkoituksenmukaisia, työnantaja voi antaa
9492: kaan lain tai säännöksen eikä :esimerkiksi kun-     virkavapautta/työlomaa luottamustehtävien hoi-
9493: nallis·en virkasäännön perusteella antamaan va-     tamista varten. Koska virkavapaus/työloma
9494: pautusta virasta tai työstä kunnallisen luotta-     yleensä on palkatonta, saattaa niilLe virkamie-
9495: mustehtävän hoitamista varten. Virkavapau-          hille ja työntekijöille, joiden ansionmenetykset
9496: desta ei voida sopia virkaehtosopimuksilla          ylittävät luottamusmiestoimesta saadun palk-
9497: ( esim. valtion virkaehtosopimuslaki 664/70         kion, tulla ansionmenetyksiä, ko:ska luottamus-
9498: 2 §).                                               henkilöiden palkkiosäännössä on säännönmukai-
9499:    Käytännössä asiassa ei hallituksen käytettä-     sesti katto, jonka ylittäviä ansionmenetyksiä ei
9500: vissä olevien tietoj·en mukaan yleensä ole ollut    korvata.
9501: ongelmia. Sekä julkiset että yksityiset työnanta-      Se, kumpaa edellä selostetuista vaihtoehdoista
9502: jat antavat tarpeellisen vapautuksen. Kunnallis-    käytetään, joko töiden järjestämistä niin ettei
9503: laissa omaksuttu periaate, että se kunta tai kun-   työaikaa kulu luottamustehtävien hoitamiseen
9504: tainliitto, jonka luottamustehtävää hoitaessa       tai virkavapautta, on asianosaisten vapaasti har-
9505: on syntynyt ansionmenetyksiä, on velvollinen        kittavissa. Asian ratkaiseminen paikallisesti ta-
9506: ansionmenetyksen korvaamiseen, on vaikutta-         pauskohtaisesti lienee jatkossakin sekä työn-
9507: nut virka. ja työehtosopimuksiin niin, että niis-   antajan että luottamushenkilön kannalta tarkoi-
9508: sä yleisesti on maininta, että kunnallisen luot-    tuksenmukaisin menettelytapa.
9509:                                                N:o 258                                                 5
9510: 
9511:     Erityisesti siJloin kun on kysymyksessä ly-      lisuuteen ja hoidon jatkuvuuteen valittaessa me-
9512: hyet kokoukset tai jos kokouskutsu tulee ly-         nettelytapavaihtoehtoa.
9513: hyellä val'oitusajalla, ·sijaisten paikkaaminen         Voimassa olevaa kunnallis:Laikia ei ole tal'koi-
9514: tuottaa vaikeuksia. Mikä1i edellytettäi-siin, että   tettu tulkhtavaks·i! sillä tavoin, että työnteki-
9515: luottamustehtävä tuHsi voida hoi>taa työaikana       jällä tulisi olla mahdolli,suus hoitaa luottamus-
9516: eitkä työvuoro- tai työjärjestelyin, er~Hs·sä työ-   tehtävi•ään nimenomaan työaikana. Työnantajal-
9517: tehtävissä saatetta1siin joutua menettelemään        la on ja tuleekin olla mahdollisuus myös muulla
9518: samalla tavoin kuten posrtin runkokuljetuksirs·sa,   tavoi:n töhten järjestämisreen si>ten, ettei ole es-
9519: joissa on jouduttu myöntämään virkavapautta          tettä luottamustehtävän hoitamis·een. Sen pa-
9520: koko päivräksi, va1kka luottamustehtävän hoita-      remmin va1tion työmarkkinalaitoksen kuin kun-
9521: minen kestää esi:merki-ksi kaiks1 tuntia. Kun        nallisen sopimusvaltuuskunnan:kaan tietoon ei
9522: kunta täHaisessa tapauks~essa kuitenkin maksaa       kuitenkaan ole tullut tapausta, jossa työnantaja
9523: ansionmenetyksen korvausta vain siitä ajasta,        oHsi estänyt näi:hln tai muihinkaan seir~koihin
9524: joka kuluu luottamustehtävän hoitamiseen, ta-        vedoten kurL"lalHsen luottamustehtävän hoidon.
9525: pahtuu tosias·iallista'kin ansionmenetystä. Kysy-    Todettakoon lisäksi, että luottamustehtävän
9526: jän esimerkiksi ottamassa laitoksessa työvuoro-      hoito on nykyi•sillä luottamushenkilön vara-
9527: ja/tai virkavapausjärjestelyjä harkittaessa on       miesjärjestelyillä paremmin turvattu kuin aikai-
9528: myös aina kiinnitettävä huomiota potilasturval-      semman varamiesjärjestelyn puitteissa.
9529:      Hels:~ngissrä   28 päivänä toukokuuta 1981
9530: 
9531:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
9532: 6                                            1981 vp.
9533: 
9534: 
9535: 
9536: 
9537:                            TiH Riksdagens Hett Talman
9538: 
9539:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsotdningen         lusten av förtjänst uppkommit, hat invetkat
9540: anget hat Ni, Hett Talman, med Eder skrivelse       på tjänstekollektivavtalen så, att dessa i all-
9541: av den 24 aptil 1981 tili vedetbötande medlem       mänhet innehållet ett omnämnande om att lön
9542: av statstådet övetsänt avskrift av följande av      inte utbetalas undet atbetsfrånvaro på grund
9543: tiksdagsman Statast undettecknade spörsmål nr       av kommunalt förtroendeuppdrag. Däremot be-
9544: 258:                                                talas föt denna tid en i kommunallagen nämnd
9545:                                                     etsättning för förlust av förtjänst. En del av
9546:          Ät Regeringen medveten om att en           dem som står i privaträttsligt arbetsavtalsför-
9547:        ~tbetsgivate kan hindta en arbetstagate      hållande erhåller dättill enligt kollektivavtalen
9548:        från att undet atbetstid sköta kommu-        eller enligt dessa motsvatande bestämmelset
9549:        nalt fötttoendeuppdtag och ·sålunda föt-     den eventuella skillnaden mellan ersättningen
9550:        anleda atbetstagaten förlustet av föt-       föt fötlust av förtjänst och den fötlorade at-
9551:        .tjänst, vilka fötblit oetsatta, och om så   betsinkomsten. Den av tjänste- och arbetskol-
9552:        är fallet,                                   lektivavtalen omfattade ståndpunkten utgåt
9553:            vHka åtgärder ämnat Regeringen vid-      från tanken, att handhavandet av kommunala
9554:        ta för att ttygga arbetstagares möjlig-      förtroendeuppdrag ät såväl en tättighet som
9555:        heter att undet arbetstid sköta sina föt-    en skyldighet. Genom avtalen tar man ställ-
9556:        troendeuppdrag med de ersättningat för       ning till den lön som skall utbetalas för den
9557:         förlust av förtjänst som kommunallagen      iftågavarande tiden.
9558:         get möjlighet tili?                             Nät en tjänstemllln ellet arbets<tagate valts tili
9559:                                                     ett kommunalt föttroendeuppdrag, har atbets-
9560:    Såsom svar på detta spörsmål fåt jag vörd-       givaten tegelmässigt två olika förfatanden att
9561: samt anföra följande:                               tillgå för att bereda föttroendemannen tillfälle
9562:    Kommunallagen (953/76) förutsätter, att          att delta i handhavandet av föttroendeupp-
9563: föttroendevald betalas etsättning för den even-     draget.
9564: tuella förlust av förtjänst som fötanleds av            För det första kan atbetsgivaren genom at-
9565: skötseln av föttroendeuppdrag ( 21 §). Arbets-      betsskiftsartangemang eller på annat sätt ordna
9566: givarna förpliktigas inte att på grundval av        atbetena så, att atbetstagaren inte behövet an-
9567: kommunaHagen ellet någon annan lag ellet föt-       vända svn arbetstid för handhavandet av fövtro-
9568: ordning ellet t.ex. med stöd av det kommu-          endeuppdtaget. Dätvid uppstår Lnga problem i
9569: nala tjänstereglementet bevilja ledighet ftån       ftåga om förlust av förtjänst emedan arbetsgi-
9570: tjänst eller atbete föt skötsel av kommunalt         varen utbetalar lönen på normalt säu.
9571: förttoendeuppdrag.       Överenskommelse     om         Föt det andra kan arbetsgivaren bevilja
9572: tjänstledighet kan inte göras genom tjänste-        tj änstledighet / arbetssemester föt hlllndhavandet
9573: kollektivavtal (t. ex. 2 § lagen om statens         av förtroendeuppdtagen om skiftsarrangemang
9574: tjänstekollektivavtal 664/70).                      inte kan anlitas ellet om sådana arrangemang
9575:    I praktiken har några prob1em härvidlag i        inte skulle vara ändamålsenliga. Emedan tjänst-
9576: allmänhet inte uppstått att döma av de upp-         ledigheten/ arbetssemestetn i allmänhet beviljas
9577: giftet som ståt tili tegeringens förfogande. Så-    utan lön, kan det för de tjänstemän och ar-
9578: väl de offentliga som de ptivata atbetsgivarna      betstagll!te, vHkas fötlustet av föttjänst över-
9579: beviljlllt den ledighet som behövs. Den i kom-      stiget atvodet för föttroendemannauppdraget
9580: munallagen omfattade principen om att skyl-         bli ftåga om en förlust, ehersom stadgandena
9581: digheten att etsätta uppkommen förlust av föt-      om arvoden föt förtroendemän regelmässigt hat
9582: tjänst tillfaller den kommun eHer det kommu-        ett taJk, och då fötluster av förtjäns<t som övet-
9583: nalfötbund, vid vats föttroendeuppdtag föt-         skridet detta tak inte ersätts.
9584:                                              N:o 258                                               7
9585: 
9586:     Vederbörande parter kan f.dtt överväga vil-     fötlust av föttjänst. Vid den anstalt som spörs-
9587: ket av de båda ovan anförda alternativen de         målsställaten tagit som exempel böt man alltid
9588: ~jl}l använda sig av, antingen att arbetet          då man övetväget atbetsskiftsattangemang och
9589: arrangeras så att arbetstid inte används till       tjänstledighetet, även beakta patientetnas säket-
9590: handhavande av förtroendeuppdrag eHer tjänst-       het och våtdkontinu~teten då alternativa föt-
9591: ledighet. Det ändamålsenligaste förfaringssättet,   fatingssätt väljs.
9592: såväl för arbeusgivaren som den förtroendeval-         Gällande kommunallag ät inte avsett att toi-
9593: da, torde även i framtLden vara a>tt lösa pro-      kas så, att atbetstagaren skulle ha möjlighet
9594: blemet lokalt från fall tili fall.                  att sköta sina fötttoendeuppdtag utttyckligen
9595:     Anställandet av vikarier bereder svårigheter    på atbetstid. Atbetsgivaten hat och böt även
9596: i synnerhet då det är fråga om korta möten          ha möjlighet att även på annat sätt otdna at-
9597: el1er om möueskallelsen kommer med kort var-        betet så, att hindet för handhavandet av föt-
9598: sel. Om det skulle förutsättas att förtroende-      ttoendeuppdtag inte föteligget. Vatken till
9599: uppdraget skall handhas på arbetstid och 1nte       statens atbetsmatknadsvetks ellet kommunala
9600: genom arbetsskifts- och arbetsarrangemang,          avtalsde1egationens kännedom hat dock kom-
9601: kunde man i vissa arbetsuppgifter bH tvungen        m:Lt något fall, dät atbetsgivaten skulle ha
9602: att förfara på samma sätt som vid postens           hindrat handhavandet av kommunala föttroen-
9603: stamtransporter, i fråga om vilka man varit         deuppdtag genom att hänvi,sa tili dessa ellet
9604: tvungen att bevilja tjänstledighet för en hel dag   andra oms.tändighetet. Det kan dessutom kon-
9605: fastän handhavandet av förtroendeuppdraget          statetas att handhavandet av fötttoendeuppdtag
9606: tagit t.ex. två timmar i anspråk. Då kommunen       med hjälp av de nuvatande attangemangen med
9607: i dylika fall betalar e1.1sättning föt förlust av   suppleantet föt de fötttoendevalda ät bättre
9608: föttjänst endast föt den tid som gåt åt till aJtt   tryggat än inom tamen föt det tidiga1.1e supp-
9609: handha fötttoendeuppdtaget, uppstår en fakti:sk     leantskapssystemet.
9610:      Helsingfoxs den 28 maj 1981
9611: 
9612:                                                                       Min~stet Pirkko Työläjärvi
9613: 1
9614: 
9615: 1
9616: 
9617: 1
9618: 
9619:     1
9620: 
9621:     1
9622: 
9623:     1
9624: 
9625:         1
9626: 
9627:         1
9628: 
9629:         1
9630: 
9631:             1
9632: 
9633:             1
9634: 
9635:             1
9636: 
9637:                 1
9638: 
9639:                 1
9640: 
9641:                 1
9642: 
9643:                     1
9644: 
9645:                     1
9646:                                             1981 vp.
9647: 
9648: Kirjallinen kysymys n:o 259
9649: 
9650: 
9651: 
9652: 
9653:                                  Söderman: Työeläkelainsäädännön epäkohtien korjaamisesta
9654: 
9655: 
9656:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle·
9657: 
9658:    Eräs vakuutusyhtiö myönsi henkilölle työ-          Näin ollen ao. henkilö ei saa korvausta mis-
9659: eläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä        tään ja ainoaksi mahdollisuudeksi nousee esi:ile
9660: kahden .vuoden ajalta, kunnes totesi, ettei        joko työkyvyttömyyseläkkeestä tehdyn valituk-
9661: asianomaista hänen terveydentilastaan saadun       sen poisvetäminen tai kääntyminen k~nnän
9662: selvityksen mukaan enää voitu pitää työeläke-      sosiaalitoimiston puoleen. Useille jälkimmäinen
9663: lakien tarkoittamalla tavalla työkyvyttömänä,      vaihtoehto on asenteellisesti mahdoton.
9664: ja hylkäsi jatkoeläkehakemuksen.                      Kysymyksessä on yhteiskunnallinen epäkoh-
9665:    Hylkäävään päätökseen haettiin muutosta         ta, joka paitsi saatt11a kansalaisen taloudelli-
9666: eläkelautakunnalta, jossa valitus eläkelautakun-   sesti hankalaan asemaan, nimenomaan vaikeut-
9667: nan toimiston ilmoituksen mukaan tullee käsi-      taa hänen mahdollisuuksi.Mn valvoa etujaan.
9668: tellyksi 6-8 kuukaudessa.                          Kun ei myöskään öle puhe yksiftäistapauksesta,
9669:    Tapaturmassa saamansa vamman vuoksi             koko ongelma sietäisi hallituksen toimesta tar-
9670: työntekijä ei voinut palata entiseen työpaik-      kemman tutkimisen.
9671: kaansa urakkaompelijan ammattiin, vaan il-            Edellä olevan ·perusteella ja viitaten ·valtio-
9672: moittautui työvoimatoimistoon työnhakijaksi.       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 mömenttiin esitän
9673: Iäkkäänä (58-vuotias) ja entiseen ammattiinsa      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9674: kykenemättömänä hänelle ei tähän mennessä          vaksi seuraavan kysymyksen:
9675: ole voitu osoittaa uutta työpaikkaa.
9676:    Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton työttö-              Onko· Hallitus tietoinen siitä, että
9677: myyskassasta ihnoitettiin, ettei mainitun kassan          työeläkelaissa ja -menettelyssä on edel-
9678: jäsenellä ole mahdollista saada työttömyysavus-           leen yksityisen kansalaisen kannalta
9679: tusta ennen kuin valitus työkyvyttömyyseläk-              huomattavia epäkohtia, ja jos en,
9680: keen hylkäämisestä on saatu ratkaisuun.                      mihin t.oimenpiteisiin Ha.llituksen on
9681:    Paikallinen työvoimatoimikunta ei taas voi-            tark-oitus ryh~yä?
9682: nut myöntää työttömyyskorvausta, koska am-
9683: mattiliiton työttömyyskassa oli sen mukaan
9684: ensi sijassa maksuvelvollinen.
9685:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1981
9686: 
9687:                                          Jacob Söderman
9688: 
9689: 
9690: 
9691: 
9692: 088100677A
9693: 2                                           1981 vp.
9694: 
9695: 
9696: 
9697: 
9698:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9699: 
9700:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kuksen kanssa. Tarkoituksena on, että neuvot-
9701: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      telujen pohjalta laaditaan ehdotus hallituksen
9702: olette 28 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn         lakiesitykseksi, joka tullaan liittämään työttö-
9703: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       myysturvatoimikunnalta jätettävään työttömyys-
9704: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      turvan kokonaisuudistusta koskevaan lakiehdo-
9705: edustaja Jacob Södermanin näin kuuluvasta          tukseen.
9706: kirjallisesta kysymyksestä n:o 259:                   Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna
9707:                                                    1980 asettanut työkyvyttömyyden arviointitoi-
9708:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      mikunnan, jonka tehtäväksi annettiin koordi-
9709:        työeläkelaissa ja -menettelyssä on edel-    noida kansaneläke- ja työeläkejärjestelmissä toi-
9710:        leen yksityisen kansalaisen kannalta        meenpantavaa työkyvyttömyyden arvioimiskäy-
9711:        huomattavia epäkohtia, ja jos on,           tännön viimeaikaista kehitystä koskevaa selvi-
9712:           mihin toimenpiteisiin Hallituksen on     tystyötä. Tämän perusteella toimikunnan on
9713:        tarkoitus ryhtyä?                           myös selvitettävä työkyvyttömyyden toteami-
9714:                                                    seen ja työkyvyttömyysasiain ratkaisua koske-
9715:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      vaan toimintaan liittyvät puutteet ja epäkohdat
9716: vasti seuraavaa:                                   kiinnittäen muun muassa huomiota ratkaisu-
9717:    Työttömyysetuuksien maksamisessa on esiin-      toiminnan yhtenäisyyteen sekä tehdä tarpeelli-
9718: tynyt ongelmia silloin, kun työtön, joka on        set parannusehdotukset. Toimikunnan työsken-
9719: hakenut työkyvyttömyyseläkettä, on valittanut      telystä saatujen tietojen mukaan toimikunta on
9720: eläkelaitoksen hylkäävästä työkyvyttömyyselä-      suorittanut lääkärikunnalle osoitetun kyselytut-
9721: kepäätöksestä. Tässä tapauksessa työttömyys-       kimuksen sekä selvittänyt erityisesti muutok-
9722: etuutta ei ole voitu suorittaa, koska on epä-      senhakujärjestelmien osuutta työkyvyttömyys-
9723: selvää, tuleeko asianomainen saamaan työky-        eläketurvassa. Toimikunnalle on työn laajuuden
9724: vyttömyyseläkkeen vai ei. Sosiaali- ja terveys-    vuoksi annettu lisämääräaika lokakuun loppuun
9725: ministeriö on asettanut työttömyysturvatoimi-      1981.
9726: kunnan tutkimaan asiaa. Toimikunnan työn              Selvitykset saatuaan sosiaali- ja terveysmi-
9727: määräaika päättyy kesäkuun lopussa 1981.           nisteriö ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimenpi-
9728: Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi neuvo-   teisiin, jotta nämä kysymyksessäkin esiin tuo-
9729: tellut ongelman poistamiseksi työvoimaminis-       dut, eläketurvassa olevat epäkohdat voitaisiin
9730: teriön, Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakes-     poistaa.
9731:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1981
9732: 
9733:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
9734:                                             N:o 259                                              3
9735: 
9736: 
9737: 
9738: 
9739:                           Till Riksdagens Herr Talman
9740: 
9741:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       grundval av underhandlingarna utarbeta ett
9742: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     förslag till regeringsproposition, som kommer
9743: av den 28 april 1981 tili vederbörande med-       att fogas tili det lagförslag angående en total-
9744: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   reform av trygghet mot arbetslöshet, som
9745: av riksdagsman Jacob Söderman undertecknade       kommissionen för trygghet mot arbetslöshet
9746: spörsmål nr 259:                                  skall avge.
9747:                                                       Social- och hälsovårdsministeriet har år 1980
9748:           Är Regeringen medveten om att det       tillsatt en kommission för frågor om invalidi-
9749:        i arbetspensionslagstiftningen och -för-   tetsbedömning, som fick i uppdrag att koordi-
9750:        farandet från enskilda medborgares syn-    nera det utredningsarbete rörande den senaste
9751:        punkt sett fortfarande existerar avse-     utvecklingen beträffande invaliditetsbedöm-
9752:        värda olägenheter, och om så är fallet,    ningspraxis som skall ver>kställas inom folk-
9753:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    pensions- och arbetspensionssystemen. Kom-
9754:        ta?                                        missionen skall på basen härav även undersöka
9755:                                                   de brister och missförhållanden i anslutning
9756:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     tili verksamheten beträffande invaliditetsbe-
9757: samt anföra följande:                             dömningen och avgörandet av invaliditetsären-
9758:    Vid utbetalning av arbetslöshetsförmåner har   den och därvid även fästa uppmärksamhet
9759: problem förekommit då en arbetslös, som an-       bl. a. vid att avgörandena är enhetliga samt
9760: hållit om invalidpension, överklagat pensions-    framställa nödiga förslag tili förbättringar. En-
9761: anstaltens förkastande beslut beträffande inva-   ligt de uppgifter som erhållits om kommis-
9762: lidpensionen. I sådana fall har man inte kunnat   sionens arbete, har kommissionen utfört en
9763: utbetala arbetslöshetsförmån eftersom det är      enkätundersökning, som riktats tili läkarkåren,
9764: oklart huruvida vederbörande kommer att få        samt utrett särskilt den andel som systemen
9765: invalidpension. Social- och hälsovårdsministe-    beträffande ändringssökande har i invaliditets-
9766: riet har tillsatt en kommission för trygghet      pensionsskyddet. Kommissionen har på grund
9767: mot arbetslöshet med uppgift att utreda denna     av arbetets omfattning beviljats tilläggstid tili
9768: fråga. Fristen för kommissionens arbete går       utgången av oktober 1981.
9769: ut i slutet av juni 1981. Social- och hälso-          Efter att ha erhållit utredningarna kommer
9770: vårdsministeriet har dessutom underhandlat        social- och hälsovårdsministeriet att vidta alla
9771: med arbetskraftsminist,eriet, Folkpensionsan-     erforderliga åtgärder för att även de i spörs-
9772: stalten och Pensionsskyddscentralen om av-        målet framlagda missförhållandena beträffande
9773: hjälpande av problemet. Avsikten är att på        pensionsskyddet skall kunna undanröjas.
9774:      Helsingfors den 2 juni 1981
9775: 
9776:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
9777:                                                 1981 vp.
9778: 
9779: Kirjallinen kysymys n:o 260
9780: 
9781: 
9782: 
9783: 
9784:                                    Niskanen ym.: Lapsilisäoikeuden ulottamises1ta 18 ikävuoteen
9785:                                       saakka
9786: 
9787: 
9788:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9789: 
9790:    Lapsilisäjärjestelmä on 'tlttlkoituksenmukaisin     oot. ovat. ttllntuvat. Täistä johtuen ha1litus tulee
9791: lapsiperheiden tukimuoto. Sen vuoksi lapsilisiä        selvittämään 16- ja 17-vootiaiden lasten toi-
9792: tulisi nostaa ja lapsilisäjärjestelmää edelleen ke-    meentulQt:urvrul .tehostamismahdollisuudet opin-
9793: hi<t:Jtää.                                             totuki- ja lapsilisäjärjestelmää keh1ttämäl:lä."
9794:     Lapsiperheiden, ennen muuta yksinhuoltajien           Perhepoliitltisen selonteon jälkeen näyttää
9795: ~eskuudes•sa koetaan suurena. epäoikeudenmu-           asia 'taas hautautuneen sosiaali- ja terveysminis-
9796: kaisuutena ~se, että oikeus lapsilisään päättyy        teriön paperipinkkoihin.
9797: nuoren täyttäessä 16 vuotta~ Nuorten koulutus-            Edellä olevan perusteeLla ja valtiopäiväjär-
9798: aiika on pidentynyt. Vai~n työLlisyys.tilaruteen       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
9799: vuoksi valtoosa työhön hakeutuvista nuorista           me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
9800: jää pi~käksikin aikaa työttömiksi. Nuoren vart-        jäsenen vas.tattavafusi seuraav,an kysymyksen:
9801: tuessa hänen tarpeensa kasvavat, mutta lapsi-
9802: lisäoikeuden päätltyessä vanhempien taloudelli-                  Onko Hallitus tietoinoo siitä, että
9803: set mahdoll1suudet huolehtia nuoristaan kaven-                lapsiperheiden, erityisesti yksinhuoltaja-
9804: tuvat.                                                        perheiden keskuudessa pidetään suurena
9805:     Hallitus !toteaa 25. 3. 1980 edUlSik:oonalle an-          epäoikeudenmurkaisuutena sitä, että oi-
9806: tamassaan perhep.ollittisessa selonteossa: "Yh-               keus lapsilisään päättyy nuoren täyt-
9807: teiskunnan perhepoliittinen mki kohdentuu ny-                 täessä 16 vuotta, ja
9808: kyisin tehokkaimmin perheisiin, joilla on alle                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9809: 16-vuatiaita lapsia. Kuitenkin 16- ja 17-v:uotiai-            ryhtyä lapsilisäoikeuden ulottarciseksi
9810: den nuorten perhee1le aiheuttamat kulutusme-                  18 ikävuoteen sa~a?
9811:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1981
9812: 
9813:          Helvi Niskanen                   Vappu Säilynoja                 Juhani Raudasoja
9814:          Matti Järvenpää                  Ensio Laine                     Jouko Skinnari
9815:          Niilo Koskenniemi                Arvo Kemppainen                 Helge Siren
9816:          Heli Astala                      Mikko Ekorre                    I.-C. Björklund
9817:          Aulis Juvela                     Mikko Kuoppa                    Anna-Liisa Jokinen
9818:          E.-J. Tennilä                    Liisa Jaakonsaari               Bror Lillqvist
9819:          Lauha Männistö                   Juhani Vähäkangas               Mauno Forsman
9820:          M.-L. Salminen                   Sten Söderström                 Kalevi Mattila
9821:          Jarmo Wahlström                  Marjatta Stenius-Kaukonen       Juhani Saukkonen
9822:          Ulla-Leooa Alppi                 Aarne Koskinen                  Helvi Hyrynkangas
9823:          Unto Ruotsalainen                Pirkko Valtonen                 Anssi Joutsenlahti
9824: 
9825: 
9826: 
9827: 
9828: 0881006725
9829: 2                                               1981 vp.
9830: 
9831: 
9832: 
9833: 
9834:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9835: 
9836:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         asema perhepoliitdsten toimenpiteiden täytän-
9837: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          töönpanossa ja rahortuksessa. Virkamiestyönä
9838: olette 28 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn             laadittu ohjelma on parharllaan harkittavana
9839: kirjeenne ohelJla :toimittanut vaLtioneuvoston         sosiaali- ja terveysministeriössä ja 1tarkoitus on
9840: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen !kansan-         tämän jälkeen saattaa hallituksen hal'kittavaksi
9841: edustaja Helvi Niskasen ym. näin kuuluvasta            minkälaisiin perhepoliittisiin toimenpiueisiin
9842: kirjallisesta kysymyksestä n:o 260:                    maassamme lähivuosina ryhdytään. Perhepoli-
9843:                                                        ,tiikan tehostamiseen tähtäävien muutostarpei-
9844:            Onko Hallitus tietoinen sata, että          den alustava •tarkastelu oso1ttanee kuitenkin,
9845:         lapsiperheiden, erityisesti yksinhuoLtaja-     että ka1kkia 'lapsiperheiden aseman parantami-
9846:         perheiden keskuudessa pidetään suurena         ,seen ehdotettuja uudistuksia ei voida yhdellä
9847:         epäoikeudenmukaisuutena si:tä, että oi-        kertaa toteuttaa, vaan niiden voimaansaatta-
9848:         keus lapsilisään päättyy nuoren täyt-          minen tulee j~aksottaa valtiontaloudelliset näkö-
9849:         täessä 16 vuotta, ja                           kohdat huomioon ottaen.
9850:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Mitä erityisesti lapsilisien maksukauden jat-
9851:         ryhtyä lapsilisäoikeuden ulottami:seksi        kamiseen 18 ikävuoteen saakka tuJee, niin on
9852:         18 ikävuoteen saakka?                          todettava, että hal!lituksen Eduskunnalle 25
9853:                                                         maaliskuuta 1980 antamaan perhepoliitdseen
9854:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          selontekoon sisältyy asiasta kannanotlto, jonka
9855: vasti seuraavaa:                                       mukaan hallitus tulee selv1ttämään 16-17-
9856:    Lapsilisäjärjestelmän kehittäminen kuuluu           vuotiaiden lasten toimeentuJoturvan ltehostamis-
9857: osana siihen perhepolitiikan tehostam~sta kos-         mahdollisuudet opintotuki- tai lapsilisäjärjestel-
9858: kevaan kokonaisohjelmaan, jota sosiaali- ja .tJer-     mää keh~ttämällä. Hallitus ei toistaiseksi ole
9859: vey·smini:steriön johdolla on viime talven ja ke-      määritellyt kantaa 'siihen, mikä etenem1stie pe-
9860: vään aikana vailmi:steltu. Tarkas'telun piiriin        ruskouluiän sivuuttaneiden lasten ja nuorten
9861: ovat tässä valmistelutyössä kuuluneet lähinnä          toimeentuloturvan parantamisen yhteydessä va-
9862: sosiaali- ja :terveysmin1s·teriön sekä valtiovarain-   litaan.
9863: ministeriön hallinnonalat, joilla on keskeinen
9864:       Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1981
9865: 
9866:                                                                    Ministeri Katri-Helena Eskelinen
9867:                                              N:o 260                                                 3
9868: 
9869: 
9870: 
9871: 
9872:                            Till Rik,sdagens Herr Talm,an
9873: 
9874:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       nansbingen av de familjepolitiska åtgärderna,
9875: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      varit föremål för granskning. Programmet, som
9876: av den 28 april 1981 tili vederbörande medlem      uppgjorts på tjänstemannanivå, är just nu före-
9877: av statsrådet översänt avskrift av följande av     mål för prövning i social- och hälsovårdsmi-
9878: riksdagsledamot Helvi Niskanen m. fl. under-       nisteriet och avsikten är att därefter förelägga
9879: tecknade spörsmål nr 260:                          regeringen frågan om vilka familjepolitiska åt-
9880:                                                    gärder som skahl vidtas i vårt land de närmaste
9881:            Är Regeringen medveten om att det       åren. En preliminär granskning av behovet av
9882:        bland barnfamiljerna och i synnerhet        en effektiverad familjepoliti:k visar dock att alla
9883:        bland ensamförsörjarfamiljerna uppfat-      reformer, som syftar tili att förbättra barn-
9884:         tas som en stor orättvha att rätten till   familjernas ställning, i.nte kan förverkligas på
9885:        barnbidrag upphör då den unga fyller        en gång, utan deras förverkligande måste pe-
9886:         16 år, och                                 riodiseras med bea:ktande av statens ekono-
9887:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    miska situation.
9888:        lta för att rätten tili barnbidrag skall       Vad gäller i synnerhet frågan om förlängan-
9889:        utsträckas ti:ll 18 års ålder?              det av betalnings.tiden för barnbidrag tili det
9890:                                                    18:e levnadsåret kan det konstateras, att i den
9891:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      familjepolitiska redogörelse ,som regeringen
9892: samt anföra följande:                              den 25 mars 1980 avlät tili riksdagen ingår
9893:    Utvecklandet av barnbidragssysitemet ingår i    ett ställningstagande, enligt vilket regeringen
9894: det totalprogram för effektivering av familje-     kommer att utreda möjligheterna att effektive-
9895: politi:ken som senaste vinter och vår har be-      ra utkomstskyddet för 16-17 år gamla barn
9896: retts under social- och hälsovårdsministeriets     genom en utveckling av studiestöds- eller barn-
9897: ledning. Under detta beredningsarbete har när-     bidragssystemet. Regeringen har ännu inte tagh
9898: mast social- och hälsovårdsministeriets och fi-    ställning tili frågan om viiken väg som skall
9899: nansministeriets förvaltningsgrenar, vilka har     väljas vid förbättrandet av utkomstskyddet för
9900: en central ställning i verkställigheten och fi-    barn och unga som passerat grundskolåldern.
9901:   He1singfors den 28 maj 1981
9902: 
9903:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
9904:                                                1981 vp.
9905: 
9906: Kirjallinen kysymys n:o 261
9907: 
9908: 
9909: 
9910:                                   Valo: Väestönsuojelun alueellisten johtokeskusten asemasta
9911: 
9912:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9913: 
9914:    VäestönsuojduJ.ain 2 §:n 1 momentin mukaan        vat .tietyissä. tilanteissa alisteisiksi väestönsuo-
9915: rauhan aiikana on ryhdyttävä sellaisiin väestön-     jelutoiminnalle, tätä koskevat säännökset ovat
9916: suojelun . valmiutta edistäviin toimenpiteisiin,     erittäin puutteelliset.
9917: että väestönsuojelu tarpeen vaatiessa voidaan           Mielestäni väestönsuojelun alueellisten johto~
9918: vlipyniättä saattaa· 1toimintaan. Saman säännök-     keskusten selkiyttämiseksi olisi maamme 58
9919: sen 2 momentin mukaan väestönsuojelun toi-           johtokeskukseen perustettava vastaava määrä
9920: meenpanoa varten valtakunnan alue jaetaan            alueväestönsuojelupäällikön päätoimisia virkoja.
9921: suojelukohteisiin ja valvonta-aludsiin.              Sopusoinnussa eräiden suurimpien kuntien
9922:    Maamme onkin jaet!tu viranomaiSiten toimes-       väestönsuojelupäälliköiden palkkauksen kanssa
9923: ta väestönsuojelullisesti uusien alueellisten joh-   olisi kyseisen viran sijoittaminen esimerkiksi
9924: tokeskusten avulla keskitetysti toimiviin 58         Y 33 palkkaluokkaan. Pätevyysvaatimukseksi
9925: osaan,· ja alueellisten johtokeskusten alaisuu-      virkaan voitaisiin asettaa RUK:n suorittaminen.
9926: dessa toimii useita kuntia. Itse alueellinen         Virkoja perustettaessa olisi edellytettävä, että
9927: väestönsuojelun johtokeskus on sijoitettu ns.        alueen kuntien ja valtion olisi otettava osansa
9928: kohdekuntaan alueellaan. Alueelliset johtokes-       kannettavaksi näin syntyvistä sekä perustamis-
9929: kukset on periaatteessa perustettu lain nojalla      että ylläpitokustannuksista, kuten väestönsuo-
9930: ja väestönsuojelulain toteuttamiseksi. Tällä ta-     jelulaki kustannusten osalta ylimalkaisesti to-
9931: voin on voitu lisätä väestönsuojeluorganisaation     teaa. Palkka- ja perustamiskustannuksista tulisi
9932: valmiuksia esimerkiksi suuronnettomuuksia sil-       alueen kuntien vastata yhdessä 50 prosentilla,
9933: mälläpitäen.                                         emäkunnan 25 prosentilla ja valtion 25 prosen-
9934:    Väestönsuojelun alueellisten johtokeskusten       tilla.
9935: asema on lainsäädännöllisesti epäselvä, minkä           Mielestäni edellä mainittujen epakohtien kor-
9936: vuoksi alueellisen väestönsuojelun joustava jär-     jaamisen tulisi kuulua keskeisenä osana äsket-
9937: jestäminen ei voi sujua vaikeuksitta. Alueväes-      täin asetetun parlamentaarisen väestönsuojelu-
9938: tönsuojelupäälliköiden tulisi voida ohjata väes-     komitean selvitettäviin asioihin.
9939: tönsuojelutoimintaa koko alueellaan ja asettaa          Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
9940: myös velvoitteita alueen muille kunnille. Kui-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
9941: tenkin [ain mukaan alueellinen väestönsuojelu-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
9942: päällikkö on vain oman kuntansa johtokeskus-         raavan kysymyksen:
9943: päällikkö, jonka valtuudet eivät muodollisesti
9944: ulotu oman kunnan rajojen ulkopuolelle. Kai-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9945: kissa alueen kunnissa on väestönsuojelupäällik-             siin väestönsuojelun alueellisten johto-
9946: kö, mutta heidän virka-asemansa ei ole yhtenäi-             keskusten aseman selkiyttämiseksi lain-
9947: sesti järjestetty. Eräissä kunnissa on kyseessä             säädännössä järjestämällä vastuunjaon
9948: sivutoimi, eräissä puolipäivätoimi. Myös tämä               väestönsuojelualueiden johtokeskus- ja
9949: väestönsuojelupäällikön aseman vaihtelevuus                 muiden kuntien välillä mm. perustamal-
9950: kunnittain on osaltaan vaikeuttamassa vastuu-               la alueellisten väestönsuojelupäälliköi-
9951: suhteiden järjestämistä väestönsuojelualueella.             den virat koko maahan ja jakamalla
9952:    Eräänä epäkohtana mainittakoon myös, että                em. toimenpiteistä aiheutuvat kustan-
9953: vaikka palo- ja pelastustoimen lakien nojalla               nukset väestönsuojelualueiden kuntien
9954: palo- ja pelastustoimen hälytyskeskukset tule-              ja valtion kesken?
9955:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1981
9956: 
9957:                                              Tauno Valo
9958: 0881007079
9959: 2                                           1981 "P·
9960: 
9961: 
9962: 
9963: 
9964:        .:; ' . .
9965:            ~
9966: 
9967: 
9968: 
9969: 
9970:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9971: 
9972:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     alueet. Väestönsuojelualueen johtokeskuksen
9973: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tehtävänä on toimia tarvittaessa lääninhallituk-
9974: olette 28 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn         sen käskyjen ·välittäjänä· kuntiin sekä alu~en .ti-
9975: kirjeenhe n:o 864 ohella lähettänyt valtioneu-     lannetietojen välittäjänä läänin johtokeskuk-
9976: voston· asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-    seen. · Väestönsuojelualueen johtokes~~en
9977: sanedustaja Tauno Valon tekemän seuraavan-         viestijärjestelyissä tukeudutaan aluehälytyskes-
9978: sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 261:        kuksen viestijärjestelyihin.
9979:                                                       Väestönsuojelun normaaliajan hallintoa on
9980:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     valtioneuvoston vuonna 1973 tekemän päätök-
9981:        siin väestönsuojelun alueellisten johto-    sen nojalla kehitetty siten, että se tukeutuu
9982:        keskusten aseman selkiyttämiseksi lain-     kunnallishallinnossa palo- ja pelastustoimeen ja
9983:        säädännössä järjestämällä vastuunjaon       muodostaa näin kunnassa yhtenäisen pelastus-
9984:        väestönsuojelualueiden johtokeskus- ja      hallinnon. Uudistus on valtionhallinnossa toteu-
9985:        muiden kuntien välillä mm. perustamal-      tettu vuonna 1975 ja valtion järjestämässä kou-
9986:        la alueellisten väestönsuojelupäälliköi-    lutuksessa vuonna 1979. Väestönsuojelupäälli-
9987:        den virat koko maahan ja jakamalla          kön 'tehtävät on kunnissa pyritty liittämään
9988:        em. toimenpitdstä aiheutuvat kustan-        palopäällikön tehtäviin.
9989:        nukset väestönsuojelualueiden kuntien          Erillisten alueväestönsuojelupäällikön virko-
9990:        ja valtion kesken?                          jen perustaminen ei hallinnon keskittämisen
9991:                                                    kannalta ole tarkoituksenmukaista. Rauhan ai-
9992:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kana on kyse lähinnä kuntakohtaisesti suori-
9993: vasti seuraavaa:                                   tettavista valmistelu- ja ,suunnittelutehtävistä.
9994:    Suunnitelmien mukaan väestönsuojelun joh-       Siten ei ole erityistä tarvetta erityisten alue-
9995: taminen tapahtuu niin pitkään kuntakohtaisesti     väestönsuojelupäälliköiden virkojen perustami-
9996: kuin suinkin mahdollista. Johtamisedellytysten     seen, vaan väestönsuojelun vaatiman hallinnon
9997: parantamiseksi maa on jaettu väestönsuojelu-       tehostamisen tulisi tapahtua kuntakohtaisesti.
9998: alueisiin, jotka ovat samat kuin palo- ja pelas-   Tältä osin valtion tulisi voida tulevaisuudessa
9999: tustoimen ja pelastuspalvelun yhteistoiminta-      avustaa kuntia nykyistä enemmän.
10000:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1981
10001: 
10002:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
10003:                                            N:o 261                                             3
10004: 
10005: 
10006: 
10007: 
10008:                          Tili Riksdagens Herr Talman
10009: 
10010:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen    vid behov fungera som förmedlare av länssty-
10011: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    relsens order till kommunerna samt som för-
10012: nr 864 av den 28 april 1981 till vederbörande    medlare av lägesinformation från området till
10013: medlem av statsrådet översänt avskritt av        länets ledningscentral. Vid organiserandet av
10014: följande av riksdagsman Tauno Valo under-        befolkningsskyddsområdets ledningscentral stö-
10015: tecknade spörsmål nr 261:                        der man sig på kretsalarmeringscentralens tele-
10016:                                                  förbindelser.
10017:           Har Regeringen för avsikt att vidta       Förvaltningen av befolkningsskyddet under
10018:        åtgärder för att klarlägga ställningen    normala förhållanden har enligt statsrådets be-
10019:        för befolkningsskyddets regionala led-    slut av år 1973 utvecklats så, att det i den
10020:        ningscentraler genom att i lag reglera    kommunala förvaltningen stöder sig på hrand-
10021:        ansvarsfördelningen mellan befolknings-   och räddningsväsendet och på detta sätt bildar
10022:        skyddsområdets ledningscentral och öv-    en enhetlig räddningsorganisation. Förnyelsen
10023:        riga kommuner, bl.a. genom att grunda     har i statsförvaltningen förverkligats år 1975
10024:        tjänster som regionala befolknings-       och i den av staten anordnade skolningen år
10025:        skyddschefer i hela landet och fördela    1979. Befolkningsskyddschefens uppgifter har
10026:        de kostnader som föranleds av nämnda      man i kommunerna strävat tili att sammanföra
10027:        åtgärder mellan kommunerna i befolk-      med brandchefens uppgifter.
10028:        ningsskyddsområdet och staten?               Att grunda särskilda regionala befolknings-
10029:                                                  skyddschefstjänster är inte ändamålsenligt med
10030:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    tanke på centraliseringen av förvaltningen. Un-
10031: samt anföra följande:                            der fredstid är det närmast fråga om bered-
10032:    Enligt planerna skall befolkningsskyddets     nings- och planeringsuppgifter, som sköts kom-
10033: ledning så långt som möjligt skötas kommun-      munvis. Sålunda finns det inte något speciellt
10034: vis. För att förbättra möjligheterna att leda    behov att grunda särskilda regionala befolk-
10035: verksamheten är hndet indelat i befolknings-     ningsskyddschefstjänster, utan den effektivering
10036: skyddsområden, som är desamma som brand-          av förvaltningen inom befolkningsskyddet som
10037: och räddningsväsendets och räddningstjänstens     krävs borde ske kommunvis. Häri borde staten
10038: samarbetsområden. Ledningscentralen för be-      i framtiden kunna understöda kommunerna
10039: folkningsskyddsområdet har som uppgift att       mer är för närvarande.
10040:      Helsingfors den 8 juni 1981
10041: 
10042:                                                   Minister för indkesärendena Eino Uusitalo
10043:                                               1981 vp.
10044: 
10045: Kirjallinen kysymys n:o 262
10046: 
10047: 
10048: 
10049: 
10050:                                   Pystynen ym.: Poliittisten virkanimitysten aiheuttamista haitois-
10051:                                      ta valtionhallinnossa
10052: 
10053: 
10054:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10055: 
10056:    Julkisessa sanassa on yhä useammin viime           suunnitteluosaston osastopäällikölle ei annettu
10057: aikoina esiintynyt väitteitä, joiden mukaan val-      muuta vaihtoehtoa eikä neuvottelumahdolli-
10058: tionhallinnossa tapahtuu poliittisin perustein        suutta siirtojen suhteen kuin tyytyä määräyk-
10059: syrjintää mm. työtehtävien järjestämisessä.           siin.
10060: Maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntö-              Edellä esitetyt yksilöidyt, julkisuudessakin
10061: neuvos, oikeustieteen lisensiaatti Reino Lönn-        esiin tulleet esimerkkitapaukset ovat osoituk-
10062: blad jätti viime tammikuussa kantelun oikeus-         sia ilmeisesti laajemminkin valtionhallinnossa
10063: kanslerille esittäen, että hänelle ei ole järjes-     tapahtuneesta poliittisten virkanimitysten ja po-
10064: tetty ministeriössä töitä poliittisten syiden ta-     liittisen organisoinnin aiheuttamasta vääristymi-
10065: kia. Lainsäädäntöneuvos Lönnblad on ollut             sestä. Poliittisin perustein suoritetut virkanimi-
10066: maa- ja metsätalousministeriön palveluksessa          tykset ja uudelleenorganisoinnit aiheuttavat ns.
10067: vuodesta 1973. Vuonna 1980 Lönnblad ar-               byrokratian kasvua ja vahingollista hallinto-
10068: vioi olleensa kuusi ja puoli kuukautta täysin         koneiston paisumista. Vallitsevassa poliittisessa
10069: ilman varsinaisia virkatehtäviä. Lönnbladin           miehityksessä väärin sijoittuvalle virkamiehelle
10070: saamat työt ovat hänen mielestään olleet pik-        ei anneta hänen pätevyytensä ja toimenkuvan-
10071: kutehtäviä, jotka eivät vastaa lainsäädäntöneu-       sa edellyttämiä tehtäviä, minkä johdosta kor-
10072: voksen toimenkuvaa.                                  keasti koulutettu, kokenut ja kalliisti ostettu
10073:    Viitteitä poliittisesta syrjinnästä on ollut       työvoima jää vaille hyödyllistä käyttöä. Toi-
10074: havaittavissa myös muilla hallinnon haaroilla.       saalta kyseisiä tehtäviä hoitamaan palkataan
10075: Esimerkin tästä tarjoavat liikenneministeriön lii-   toisia, poliittisesti sopivia henkilöitä. Näin on
10076: kennesuunnitteluosaston       henkilökuntasiirrot    seurauksena kaksinaismiehitys poliittisen oh-
10077: syyskuusta 1977 lähtien. Vuoden 1977 alussa          jauksen varmistamiseksi hallinnossa.
10078: oli liikennesuunnitteluosaston osastopäällikön           Tällaista asiaintilaa julkisessa hallinnossa,
10079: Antero Aarvalan alaisuudessa yhdeksän tutki-         jossa perustuslain mukaan virkaylennysperus-
10080: jaa ja kymmenen muuta henkilöä. Vuoden               teina tulisi olla taito, kyky ja koeteltu kansa-
10081: 1979 joulukuussa samalla osastolla oli osasto-       laiskunto, on pidettävä Suomen Hallitusmuo-
10082: päällikön lisäksi enää neljä henkilöä. Muut          don hengen vastaisena, moraalisesti arvelutta-
10083: henkilöt oli siirretty muille osastoille saman-      vana, hallinnon toimivuutta ja tehokkuutta hei-
10084: kaltaisiin tehtäviin kuin he olivat suorittaneet     kentävänä sekä kansalaisten luottamusta virka-
10085: aikaisemmin liikennesuunnitteluosastolla.            miehistöön horjuttavana. Niin ikään se on
10086:    Liikenneministeriöstä 6 päivänä helmikuuta        omiaan horjuttamaan entisestäänkin sitä luot-
10087: 1970 annetun asetuksen 10 §:n mukaan lii-            tamusta, jota poliittisen päätöksentekojärjestel-
10088: kennesuunnitteluosastolle kuuluvat tehtävät,         män tulisi nauttia siltäkin osalta kuin kansa-
10089: "jotka liittyvät eri liikennemuotojen yleiseen       laisten tasapuoliseen kohteluun kykenevän vir-
10090: kehittämiseen ja jotka koskevat liikennetalou-       kakoneiston kehittämisessä on kysymys.
10091: dellista yleissuunnittelua ja tutkimusta, liiken-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
10092: teen investointiohjelmia, liikenteen tariffipoli-    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
10093: tiikan koordinointia ja taloussuunnitelmia".         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
10094:    Liikennesuunnitteluosaston tehtäväkenttä on       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
10095: asetuksen mukaan niin laaja-alainen, että hen-
10096: ~kilösiirrot  vaikuttavat perustelemattomilta.                Onko Hallituksen käsityksen mukaan
10097: Siirretyille henkilöille enempää kuin liikenne-             työtehtävät maa- ja metsätalousministe-
10098: 0881007345
10099: 2                                           1981 vp.
10100: 
10101:       riössä ja liikenneministeriössä järjestet-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10102:       ty ko. asetusten ja valtion henkilöstö-               ryhtyä valtionhallinnon työ- ja toiminta-
10103:       politiikan yleisten periaatteiden mukai-              ympäristön parantamiseksi ja poliittis-
10104:       sesti, ja                                             ten syrjintätapausten selvittämiseksi ja
10105:                                                             ehkäisemiseksi?
10106:     :Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1981
10107: 
10108:        Erkki Pystynen                 Matti Hokkanen                  Aila Jokinen
10109:        Ben Zyskowicz                  Jouni J. Särkijärvi             Matti Jaatinen
10110:        P. Jokinen                     Olavi Nikkilä                   Esko J. Koppanen
10111:        Ulla Puolanne                  Lauri Impiö                     Tauno Valo
10112:        Tuulikki Petäjäniemi           Eeva Kauppi                     Pentti Sillantaus
10113:                                                N:o 262                                                 3
10114: 
10115: 
10116: 
10117: 
10118:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10119: 
10120:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sapuolisesti henkilöstön kesken. Määräävänä on
10121: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tältäkin kannalta samalla viranomaisen tehtä-
10122: olette 28 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn            vien asianmukainen suorittaminen.
10123: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Kysymys siitä, onko työtehtävien järjestä-
10124: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         minen maa- ja metsätalousministeriössä ja lii-
10125: edustaja Erkki Pystysen ym. näin kuuluvasta           kenneministeriössä tapahtunut lainmukaisesti,
10126: kirjallisesta kysymyksestä n:o 262:                   on valtioneuvoston oikeuskanslerin tutkittavana
10127:                                                       hänelle tehtyjen kantelujen johdosta. Tämän
10128:           Onko Hallituksen käsityksen mukaan          vuoksi ei tässä vaiheessa ole syytä pyrkiä ar-
10129:        työtehtävät maa- ja metsätalousministe-        vioimaan näitä yksittäistapauksia oikeudellisel-
10130:        riössä ja liikenneministeriössä järjestetty    ta kannalta. Säännösten puitteissa käytännössä
10131:        ko. asetusten ja valtion henkilöstöpoli-       ,tapahtuvan tehtäväjaon tarkoituksenmukaisuu-
10132:        tiikan yleisten periaatteiden mukaisesti,      den harkinta taas kuuluu asianomaisten minis-
10133:        ja                                             teriöiden ja virastojen sisäiseen päätöksente-
10134:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        koon, eikä hallituksella ole mahdollisuutta puut-
10135:        ryhtyä valtionhallinnon työ- ja toimin-        tua siihen.
10136:        taympäristön parantamiseksi ja poliittis-         Kysymyksen toisen osan johdosta totean, et-
10137:        ten syrjintätapausten selvittämiseksi ja       tä hallitus pyrkii virkanimityspolitiikassaan
10138:        ehkäisemiseksi?                                valtion virastojen ja laitosten toimintakyvyn
10139:                                                       turvaamiseen siten, että valtion palvelukseen
10140:    Kun virkamieslainsäädäntöä koskevat kysy-          eri tehtäviin saadaan mahdollisimman pätevä
10141: mykset kuuluvat toimialaani valtiovarainminis-        ja työkykyinen virkamieskunta. Tällä on näh-
10142: teriössä, esitän vastauksena kysymykseen kun-         däkseni keskeinen merkitys valtionhallinnon
10143: nioittaen seuraavaa:                                  työ- ja toimintaympäristöön ja henkilöstön työ-
10144:    Ministeriöille ja eri virastoille kuuluvien teh-   motivaatioon.
10145: tävien jakaminen eri osastojen ja toimistojen            Mikäli poliittista syrjintää yksittäistapaukses-
10146: sekä yksittäisten virkamiesten suoritettavaksi        sa katsotaan esiintyvän, on kukin tapaus erik-
10147: perustuu ministeriötä ja virastoja koskeviin la-      seen perusteellisesti selvitettävä. Näiden asioi-
10148: keihin, asetuksiin ja työjärjestyksiin. Tehtävien     den selvittämisestä huolehtivat käytännössä vir-
10149: jako noiden säännösten puitteissa on asian-           katoimintaa valvovat viranomaiset kuten val-
10150: omaisten ministeriöiden ja virastojen ratkais-        tioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oi-
10151: taviin kuuluva työnjohdollinen tarkoituksenmu-        keusasiamies.
10152: kaisuuskysymys. Keskeinen lähtökohta tehtä-              Lainsäädännössä on syrjinnän kieltämiseksi
10153: vien jaolle on se, että viranomaiselle annetut        nykyisin hallitusmuodon 5 §:ssä säädetty kan-
10154: tehtävät tulevat parhaalla mahdollisella tavalla      salaisten yhdenvertaisen kohtelun periaate. Tä-
10155: suoritetuiksi.                                        mä säännös velvoittaa viranomaisia kaikessa
10156:    Kenelläkään virkamiehellä ei ole oikeutta          virkatoiminnassa ja siten myös virkanimitys-
10157: vaatia saada suoritettavakseen tiettyjä tai tie-      asioissa ja virkamiesten kohtelussa. Hallitus-
10158: tynlaisia virkatehtäviä. Valtion etu vaatii, .että     muodon säännös ja sen sisältämät periaatteet
10159: tehtäviä edellä mainitut näkökohdat huom1oon          ovat käsittääkseni hyvin eri viranomaisten tie-
10160: ottaen on jaettu kaikille virkamiehille.              dossa. Yksityiskohtaisempi nimenomaan virka-
10161:    Valtion henkilöstöpolitiikan periaatte1sun         suhteita koskeva syrjintäkielto on tarkoitus ot-
10162: kuuluu, että viranomaisten tehtävät jaetaan ta-       taa valmisteilla olevaan uuteen valtion virka-
10163: 4                                          1981 vp.
10164: 
10165: mieslakiin. Sen mukaan ,tullaan kieltämään vi-   nähden eri asemaan muun muassa poliittisen
10166: ranomaisia asettamasta virkamiehiä toisiinsa     toiminnan vuoksi.
10167:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1981
10168: 
10169:                                                                 Ministeri Pirkko Työläjärvi
10170:                                                  N~o    262                                            5
10171: 
10172: 
10173: 
10174: 
10175:                              Till Riksdagens Herr Talman
10176: 
10177:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           bland personalen. Avgörande är också i detta
10178: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-               sammanhang att myndigheternas uppgifter skall
10179: velse av den 28 april 1981 tili vederbörande            utföras i vederbörlig ordning.
10180: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-             Frågan om huruvida fördelningen av arbets-
10181: jande av riksdagsman Erkki Pystynen m.fl.               uppgifterna inom jord- och skogsbruksministe-
10182: undertecknade spörsmål nr 262:                          riet och trafikministeriet har varit lagenlig un-
10183:                                                         dersöks av justitiekanslern i statsrådet på
10184:            Anser Regeringen au arbetsuppgifter-         grundvalen av klagan. Det är därför inte i
10185:         na inom jord- och skogsbruksministeriet         detta skede skäl au försöka bedöma dessa
10186:         och trafikministeriet har organiserats          enskilda fall ur rättslig synvinkel. Prövningen
10187:         enligt de allmänna principerna i ifråga-        av ändamålsenligheten i den praktiska fördel-
10188:         varande förordningar och statens per-           ningen av uppgifter inom ramen för stadgan-
10189:         sonalpolitik, och                               dena faller åter inom området för vederböran-
10190:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        de ministeriuros och ämbetsverks inre besluts-
10191:         för att förbättra arbets- och verksam-          fattande och regeringen har inga möjligheter
10192:         hetsmiljön inom statsförvaltningen samt         att ingripa i frågan.
10193:         för att utreda och förebygga fall av               Med anledning av spörsmålets senare del
10194:         politisk diskriminering?                        konstaterar jag att regeringen i sin tjänsteut-
10195:                                                         nämningspolitik strävar tili att trygga ämbets-
10196:    Då frågor angående tjänstemannalagstift-             verkens och inrättningarnas funktionsduglighet
10197: ningen hör till mitt verksamhetsområde i fi-            så, att staten i sin tjänst för olika uppgifter
10198: nansministeriet, får jag som svar på spörsmålet         får en möjligast kompetent och arbetsduglig
10199: vördsamt anföra följande:                               tjänstemannakår. Detta har enligt min mening
10200:    Fördelandet av de uppgifter som ankommer             en central betydelse för statsförvaltningens ar-
10201: på ministerierna och olika ämbetsverk att ut-           bets- och verksamhetsmiljö samt för persona-
10202: föras av olika avdelningar och byråer samt              lens arbetsmotivation.
10203: tjänstemän baserar sig på de lagar, förordningar           Om det anses att politisk diskriminering
10204: och arbetsordningar som rör ministerierna och           förekommer i enskilda fall, bör varje sådant
10205: ämbetsverken. Fördelandet av uppgifterna är,            fall grundligt utredas särskilt för sig. Utredan-
10206: inom ramen för dessa stadganden, en tili ar-            det av dessa fall ombesörjs av de myndigheter
10207: betsledningen hörande ändamålsenlighetsfråga,           som i praktiken övervakar tjänsteutövningen,
10208: i viiken vederbörande ministerium och ämbets-           såsom justitiekanslern i statsrådet och riks-
10209: verk fattar beslut. En central utgångspunkt vid         dagens justitieombudsman.
10210: fördelandet av uppgifter är den, att de upp-               1 lagstiftningen ingår numera, i 5 § rege-
10211: gifter som ålagts myndigheten skall utföras på          ringsformen, i syfte att förbjuda diskriminering
10212: bästa möjliga sätt.                                     principen om medborgarnas likställighet. Detta
10213:     1ngen tjänsteman har rätt au kräva att få           stadgande förpliktar myndigheterna i all tjänste-
10214:  utföra vissa eller ett visst slag av tjänsteåliggan-   utövning, och sålunda också i frågor gällande
10215: den. Statens fördel kräver att, med beaktande           tjänsteutnämningar och behandling av tjänste-
10216: av ovannämnda synpunkter, uppgifter ges åt              männen. Enligt min mening är myndigheterna
10217: alla tjänstemän.                                        väl medvetna om stadgandet i regeringsformen
10218:     Tili principerna för statens personalpolitik        och dess principer. Ett mera detaljerat förbud
10219: hör att myndigheternas uppgifter fördelas jämnt         mot diskriminering, som uttryckligen skulle
10220: 0881007345
10221: 6                                           1981 vp.
10222: 
10223: gälla tjänsteförhållanden, kommer enligt pla-      att, bl.a. på grund av politisk verksamhet,
10224: nerna att ingå i den nya lag om statens tjänste-   försätta tjänstemännen i olika ställning sins-
10225: män som för närvarande är under beredning.         emellan.
10226: I denna lag skulle myndighetema förbjudas
10227:      Helsingfors den 16 juni 1981
10228: 
10229:                                                                     Minister Pirkko Työläiärvi
10230: Kirjallinen kysymys n:o 263
10231: 
10232: 
10233: 
10234: 
10235:                                        Tenhiälä ym.: Nuorten työllistämistuen suorittamisesta maatilo-
10236:                                          ', jeQ palyelp~sessa ;ole.v~lle O\lOJill~ i, 1
10237: 
10238: 
10239: 
10240: 
10241:   • i 1Yfityks,elle~ ·'joka 6ttitä pa1veluksebhsa · 'atri•   jbittelu.!Y.likköjen sanmihelf ·entista; ~aikeiiinirtåk~
10242: mattiin '' harjaannuttathistå varten alle.· 2)-vriO.         si: •'Hatjoittelupai'kkojen· ohdlå ~ myös 'ptlbtali~ti
10243: tiaari tai varusmiespalveluksesta vapautuvan                 työ1lisyysseikat puoltavat sitä, että maatiloja ei
10244: henkilön, voidaan valtioneuvoston nuorten                    perusteettomasti rajattaisi pois nuorten työllis-
10245: työliistämistuesta 20 päivänä joulukuuta 1979                täjinä.
10246: antaman päätöksen mukaisesti myöntää valtion                     Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiopäi-
10247: varoista työllistämistukea.                                  väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
10248:       Eräissä työvoimapiireissä, varsinkin eteläises-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10249: sä Suomessa, on otettu kanta, jonka mukaan                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10250: maatilojen palvelukseensa ottamat nuoret eivät
10251: voi olla· työllistämistuen piirissä. Tulkinta on                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10252: omituinen eikä perustu valtioneuvoston pää-                          ryhtyä sen johdosta, että eräissä työ-
10253: tökseen.                                                             voimapiireissä maatiloja ei hyväksytä
10254:       Maatalousalan ammattikoulutusta varten tar-                    yrityksiksi, joille voidaan maksaa nuor-
10255: vitaan runsaasti harjoittelupaikkoja. Mikäli                         ten työllistämistukea?
10256: työllistämistuki evätään maatiloilta, käy har-
10257:       Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1981
10258: 
10259:            Hannu Tenhiälä                  Eeva Kuuskoski-Vikatmaa               Mikko Pesälä
10260:            Lauri Palmunen                  Einari Nieminen                       Matti Maijala
10261:                                            Kauko Juhantalo
10262: 
10263: 
10264: 
10265: 
10266: 0881006138
10267: 2
10268: 
10269: 
10270: 
10271: 
10272:                                      :r.'·:··
10273: 
10274:                            Edu~kun'fl;ah:'Herra 'Plihemiehelle
10275: 
10276:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa        työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana
10277: mainitussa tarkoituksessa Te, ·Herra Puhemies,          olevan nuoren henkilön ja että tuen myöntä-
10278: olette 28 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn              minen muutoinkin on työllisyyden hoidon kan-
10279: ~j~e~ue: .ohel4\.: to4:Ilitt:anut valri~meuvoston       nalta .tarkoituksepmulqiJsta ... Mä.ärätahan käyttö-
10280: :lsiaPotnaiselle · 1äs.enelle . .jälj~nnöksen kaqsan-   perusteet huomiocm ottaen, vqidaan tuke~ myön-
10281: edustaja ·Hannu Tenhiälän ym. näin. kuuluvas-           tää vain sellaisessa tapauksessa, ·jossa asian-
10282: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 263:                  omaista ei muuten voitaisi sijoittaa työhön.
10283:                                                         Tuen avulla pyritään toisin sanoen esimerkiksi
10284:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lisäämään harjoittelupaikkojen määrää eikä tu-
10285:         ryhtyä sen johdosta, että eräissä työ-          kemaan jo syntyneitä harjoittelupaikkoja. Tämä
10286:         voimapiireissä maatiloja ei hyväksytä           ehto on voimassa kaikkien koulutusalojen
10287:         yrityksiksi, joille voidaan maksaa nuor-        osalta.
10288:         ten työllistämistukea?                             Koska työvoimapiirin toimisto tekee yksit-
10289:                                                         täistapauksissa päätöksen nuorten työllistämis-
10290:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuen myöntämisestä, ei työvoimaministeriö tun.
10291: vasti seuraavaa:                                        ne tarkasti jokaista yksittäistä hakemusta, mut-
10292:    Nuorten työllistämistukijärjestelmän tarkoi-         ta eri yhteyksissä ministeriön tietoon on tul-
10293: tuksena on pyrkiä edistämään nuorten työttö-            lut, että työvoimapiirien toimistoissa on ratkai-
10294: mien sijoittamista työmarkkinoille. Yhtenä              sut tehty juuri sen perusteella, että jo sovit-
10295: työllistämistuen muotona on sellainen harjaan-          tuihin harjoittelupaikkoihin ei työllistämistu-
10296: nuttamistuki, jota myönnetään välittömästi am-          kea yleensä ole myönnetty. Koska menettelyn
10297: matilliseen koulutukseen liittyvään harjoitte-          on voitu katsoa edellä mainitut tuen myöntä-
10298: luun. Koska maatilataloutta on pidettävä yhte-          misen yleiset edellytykset huomioon ottaen ole-
10299: nä yritystoiminnan muotona, voidaan nuorten             van perusteltua, ei ministeriö ole katsonut ole-
10300: työllistämistukea myöntää myös maatilatalou-            van aihetta siihen puuttua. Koska ministeriön
10301: den harjoittajalle, joka ottaa palvelukseensa val-      tietoon on aivan viime aikoina tullut, että
10302: tioneuvoston nuorten työllistämistuesta anta-           työvoimapiirien välillä on jonkin verran kirja-
10303: man päätöksen ( 775/80) mukaisesti nuoria               vuutta harjaannuttamistuen käsittelyssä maati-
10304: henkilöitä.                                             latalouden osalta, ministeriössä valmistellaan
10305:    Nuorten työllistämistuen myöntämisen lähtö-          asiaa koskevan ohjeen lähettämistä työvoima-
10306: kohtana on se, että yritys ottaa palvelukseensa         piireille.
10307:       Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1981
10308: 
10309:                                                                   Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
10310:                                             N:o 263                                              3
10311: 
10312: 
10313: 
10314: 
10315:                           Tili Riksdagens Herr Talman
10316: 
10317:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-          son som är registrerad som arbetslös arbets-
10318: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder        sökande hos en arbetskraftsbyrå samt att be-
10319: skrivelse a<v den 28 april 1981 till vederbö-     viljande av stöd också i övrigt är motiverat
10320: rande medlem av statsrådet för bes·varande        med tanke på sysselsättningens skötsel. Med
10321: sänt avskrift av följande av riksdagsman Han-     beaktande av anslagets användningsvillkor kan
10322: nu Tenhiälä m.fl. ställda skriftliga spörsmål     stöd enbart beviljas i sådana fall där veder-
10323: nr 263:                                           börande inte annars kunde placeras i arbete.
10324:                                                   Stödets syfte är med andra ord att exem-
10325:           Vil:ka åtgärder ämnar Regeringen        pelvis öka antalet praktikantplatser och inte
10326:        vidta med anledning av att man vid         att stöda praktikantplatser •som redan finns.
10327:        vissa arbetskraftsdistrikt inte godkän-    Detta villkor gäller alla utbildningsgrenar.
10328:        ner lantbruk såsom företag som kan            Emedan arbetskraftsdistriktsbyrån avgör de
10329:        beviljas sysselsättningsstöd för unga?     enskilda fallen om beviljande av sysselsätt-
10330:                                                   ningsstöd för unga, känner inte arbetskrafts-
10331:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-      ministeriet varje enskilt fall i detalj, men mi-
10332: samt följande:                                    nisteriet har vid olika tillfällen fått ikännedom
10333:    Syftet med systemet för sysselsättningsstöd    om att arbetskraftsdis·triktsbyråerna har fattat
10334: för unga är att söka främja placering av unga     beslut med uttrycklig hänvisning tili att det
10335: arbetslösa på arbetsmarknaden. En form av         för ovan nämnda praktikantplatser inte i all-
10336: sysselsättningsstöd är ett yrkesupplärningsstöd   mänhet har beviljats sysselsättningss·töd. Då
10337: som beviljas för praktik med direkt anslut-       detta förfarande måste betraktas såsom riktigt
10338: ning tili yrkesinriktade studier. Emedan lant-    med beaktande av ovan nämnda villkor för
10339: bruk kan betraktas som ett slag av företags-      beviljande av ·stöd, har arbetskraftsministeriet
10340: ve1.1ksamhet, kan sysselsättningsstöd för unga    inte funnit det befogat att ingripa. Emedan
10341: beviljas lantbruksidkare, som anställer unga      ministeriet helt nyligen fått kännedom om att
10342: personer i enlighet med vad som bestäms i         praxis varierar mellan arbetskraftsdistrikten då
10343: statsrådets heslut om sysselsättningsstöd för     det gäller förfarandet i fråga om upplärnings-
10344: unga (775/80).                                    stöd för lantbrukets del, kommer ministeriet
10345:    För beviljande av sysselsättningsstöd för      att sända arbetskraftsdistrikten direktiv gällan-
10346: unga krävs, att företaget anställer en ung per-   de denna fråga.
10347:      Helsingfors den 25 maj 1981
10348: 
10349:                                                           Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
10350: ;   ·"-'   .•.   'J   "ii
10351:                                             1'981 vp.
10352: 
10353: Kirjallinen kysymys n:o 264
10354: 
10355: 
10356: 
10357: 
10358:                                  Järvilehto: Sairaan lapsen vanhemmille järjestettävästä hoito-
10359:                                      lomasta
10360: 
10361: 
10362:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10363: 
10364:    Kirjallisessa kysymyksessäni n:o 107/1981       perheissä, joissa lasten hoitaja huolehtii lasten
10365: vp. tiedustelin lakisääteisen hoitoloman järjes-   hoidosta heidän omassa kodissaan.
10366: tämisestä sairaan lapsen vanhemmille ja sain          On huomattava, että kun lasten hoitaja hoi-
10367: vastauksen, jonka mukaan sosiaali- ja terveys-     taa lapsia näiden omassa kodissa, hän huolehtii
10368: ministeriö selvittää asiaa. Samalla tiedustelin    lapsista myös heidän sairastuessaan, jolloin
10369: myös, aikooko hru1litus tässä yhteydessä ottaa     vanhemmat eivät tarvitse hoitolomaa eivätkä
10370: huomioon myös .lapsen hoitajan sairastumisesta     aiheuta yhteiskunnalle kustannuksia lapsen sai-
10371: lapsen vanhemmalle aiheutuvan hoitoloman tar-      rastuessa. LakisääteiDen hoitolomamahdollisuus
10372: peen. En saanut vastausta tähän kysymykseni        on sen sijaan välttämätön,. mikäli lasten hoitaja
10373: jälkimmäiseen osaan, joten toistan kysymykseni     sairastuu.
10374: tältä osin.                                           Aikuisten sairastuminen on suhteellisen har-
10375:    Viitaten kirjallisessa kysymyksessä n:o 107/    vinaista verrattuna lasten sairausfrekvenssiin,
10376: 1981 vp. esittämiini perusteluihin toistan:        joten hoitoloman turvaaminen .vanhemmalle
10377:    Kun sairaan lapsen hoitolomaa koskevia          myös lapsen hoitajan sairastuessa ei aiheuttaisi
10378: säädöksiä valmistellaan, on kiinnitettävä huo-     yhteiskunnal:Je lisämenoja, mutta takaisi per-
10379: miota myös niihin vaikeuksiin, joita työssä        heille samanlaisen oikeuden hoitaa lapsiaan
10380: käyville vanhemmille aiheutuu lapsen hoitajan      lasten päivähoitomuodosta riippumatta.
10381: sairastuessa. Ruotsissa myönnetään hoitoloma          Edellä sanotun perusteella sekä viitaten val-
10382: vanhemmalle, mikäli lapsi tai lapsen hoitaja       tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
10383: sairastuu.                                         tän kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
10384:    Kunnallinen päivähoito kattaa noin 50 %         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10385: päivähoidon tarpeessa olevista lapsista. Näiden
10386: lasten kohdalla hoitoloma koskisi lasten sai-                 Aikooko Hallitus selvittäessään hoi-
10387: raustapauksia, koska hoitajan sairastuessa kunta           toloman järjestämistä sairaan lapsen
10388: yleensä järjestää sijaisen.                                vanhemmalle ottaa huomioon myös lap-
10389:     Yksityisessä perhepäivähoidossa olevien las-           sen hoitajan sairastumisesta lapsen van-
10390:  ten kohdalla aiheuttaa hoitajan sairastuminen             hemmalle aiheutuvan hoitoloman tar-
10391: vanhemmille melkoisia hoito-ongelmia, samoin               peen?
10392:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1981
10393: 
10394:                                          Ulla Järvilehto
10395: 
10396: 
10397: 
10398: 
10399: 088100685K
10400: 2                                          1981 vp.
10401: 
10402: 
10403: 
10404: 
10405:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10406: 
10407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Sosiaali- ja terveysministeriössä on tutkittu
10408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     sairaan lapsen hoitoloman järjestämistä van-
10409: olette 28 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn        hemmille. Kuten edellisestä vastauksestani il-
10410: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      meni, niiden kustannusten korvaaminen, joita
10411: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     vanhemmille aiheutuu sairastuneen lapsen hoi-
10412: edustaja Ulla Järvilehdon näin kuuluvasta kir-    don järjestämisestä, voidaan järjestää lähinnä
10413: jallisesta kysymyksestä n:o 264:                  kahdella tavalla. Työnantaja voi myöntää van-
10414:                                                   hemmille hoitolomaa ja maksaa sen ajalta
10415:           Aikooko Hallitus selvittäessään hoi-    palkkaa. Toisena mahdollisuutena on korvata
10416:        toloman järjestämistä sairaan lapsen       vanhemmille aiheutunut ansion menetys sai-
10417:        vanhemmalle ottaa huomioon myös lap-       rausvakuutuslain mukaan. Asiaa harkittaessa
10418:        sen hoitajan sairastumisesta lapsen van-   ei ole erikseen käsitelty kysymystä hoitolo-
10419:        hemmalle aiheutuvan hoitoloman tar-        masta ·lapsen hoitajan sairastuttua. Näyttää
10420:        peen?                                      kuitenkin siltä, että asia tulisi hoitaa samalla
10421:                                                   tavoin kuin lapsen sairastuessa.
10422:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
10423: vasti seuraavaa:
10424:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1981
10425: 
10426:                                                              Ministeri Katri-Helena Eskelinen
10427: 
10428: 
10429: 
10430: 
10431:                                                                  ·'
10432:                                             N:o 264                                             3
10433: 
10434: 
10435: 
10436: 
10437:                           Tili Riksdagens Herr Talman
10438: 
10439:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Social- och hälsovårdsministeriet har under·
10440: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     sökt möjligheterna att anordna ledighet för
10441: av den 28 april 1981 tili vederbörande med-       föräldrar för vård av sjukt barn. Som av mitt
10442: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   föregående svar framgick kan de kostnader
10443: av riksdagsledamot Ulla Järvilehto ställda        som föräldrarna förorsakas genom anordnandet
10444: spörsmål nr 264:                                  av vård ett insjuknat barn ersättas på fram-
10445:                                                   förallt två sätt. Arbetsgivaren kan bevilja
10446:          Har Regeringen för avsikt att vid        föräldrarna ledighet för vård av barnet och
10447:        beredningsarbetet beträffande anordnan-    betala lön för denna tid. Den andra möjlig-
10448:        det av ledighet för föräldrar för vård     heten är att enligt sjukförsäkringslagen ersätta
10449:        av sjukt barn även beakta det behov        föräldrarna för förlorad anbeusinkomst. Frågan
10450:        av ledighet som uppstår då barnets         om ledighet för föräldrarna i de fall då barnets
10451:        vårdare insjuknar?                         vårdare insjuknat har inte upptagits tili sär-
10452:                                                   skild behandling. Det förefaller dock som om
10453:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      man borde begå på samma sätt som då barnet
10454: samt anföra följande:                             insjuknat.
10455:      Helsingfors den 29 maj 1981
10456: 
10457:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen
10458:                                             1981 vp.
10459: 
10460: Kirjallinen kysymys n:o 265
10461: 
10462: 
10463: 
10464: 
10465:                                  Kortesalmi:    Kustannusvastaavuusperiaatteen     toteuttamisesta
10466:                                     posti- ja lennätinlaitoksen toiminnassa
10467: 
10468: 
10469:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10470: 
10471:    Parlamentaarisen liikennekomitean mietin-       pohjalta, olisikin posti- ja lennätinlaitoksen
10472: nön mukaan. posti-. ja lennätinlaitoksen. tOimm-   saarnat suuret voitot käytettävä puhelinkustan-
10473: nassa on lähdettävä niin sanotusta kustannus-      nusten alentamiseen, jolloin tästä hyötyisivät
10474: vastaavuusperiaatteesta. Kuitenkaan posti- ja      tavalliset kuluttajat sekä myös yritystoiminta.
10475: lennätinlaitos ei ole noudattanut tätä parlamen-   Ennen kaikkea tämä olisi tarpeen maamme
10476: taarista ohjetta.                                  kehitys- ja sivualueiden yritystoiminnalle.
10477:    Asiantuntijalaskelmien mukaan posti- ja            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
10478: lennätinlaitos saa teleliikenteestä huomattavia    valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
10479: ylijäämiä. Eräiden arvioiden mukaan posti- ja      esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asian,
10480: lennätinlaitos rohmuaa tästä monopoliliiken-       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
10481: teestä lähes 600 milj. markkaa enemmän kuin        myksen:
10482: siitä aiheutuu kustannuksia. Kun maamme
10483: puhelinliikenne on nyt saatettu varsin hyvään                Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä
10484: kuntoon eikä posti- ja lennätinlaitos joudu               toimiin posti- ja lennätinlaitoksen saat-
10485: teleliikenteen laajennusinvestointeihin, katso-           tamiseksi noudattamaan parlamentaari-
10486: taan että tällaisen ylijäämän keräämiseen ei              sen liikennekomitean mietinnön ohjetta
10487: ole aihetta.                                              niin sanotusta kustannusvastaavuus-
10488:    Todettakoon lisäksi, että muutama vuosi                periaatteesta sekä siis posti- ja len-
10489: sitten Keskuskauppakamari toi julki tyyty-                nätinlaitoksen voittojen käyttämiseksi
10490: mättömyytensä posti- ja lennätinlaitoksen yli             tavallisen kuluttajan ja talouselämän
10491: 100 milj. markan teleliikenneylijäämiin.                  puhelinkulujen alentamiseen sekä siten
10492:    Kun parlamentaarisessa liikennekomiteassa              myös maamme kehitys- ja sivualueiden
10493: on lähdetty posti- ja lennätinlaitoksen toi-              yritystoiminnan edellytysten parantami·
10494: minnan osalta kustannusvastaavuusperiaatteen              seksi luonnollisella tavalla?
10495:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1981
10496: 
10497:                                        J. Juhani Kortesalmi
10498: 
10499: 
10500: 
10501: 
10502: 0881007068
10503: 2                                            1981 vp.
10504: 
10505: 
10506: 
10507: 
10508:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10509: 
10510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mukaan kustannusvastaavuutta laskettaessa tu-
10511: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lee poistot laskea käyttöomaisuuden jälleen-
10512: olette 28 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn         hankintahintaisista arvoista. Lisäksi tulee pää-
10513: kirjeenne n:o 668 ohella toimittanut valtio-       omakustannuksella ottaa huomioon jälleen-
10514: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     hankintahintaiselle vaihto-omaisuudelle ja käyt-
10515: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin          töomaisuuden jäännösarvolle laskettu korko
10516: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 265:      ( Pääomakustannusten laskentaperusteet VM
10517:                                                    SS5466/13.10. 1978).
10518:             Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä          Edellä mainittua laskentatapaa noudattamalla
10519:          toimiin posti- ja lennätinlaitoksen saat- saavutetaan vuonna 1980 tuottojen ja kustan-
10520:          tamiseksi noudattamaan parlamentaari- nusten tasapainotila, kun korkona käytetään
10521:          sen liikennekomitean mietinnön ohjetta koko laitoksen osalta noin 2 %, mutta tele-
10522:          niin sanotusta kustannusvastaavuus- toimen osalta n. 6 %. Jälkimmäinen on valtio-
10523:          periaatteesta sekä siis posti- ja len- varainministeriön ohjeiden mukainen tuotto-
10524:          nätinlaitoksen voittojen käyttämiseksi vaade. Telemaksuja voidaan siten pitää kustan-
10525:          tavallisen kuluttajan ja talouselämän nusvastaavina.
10526:          puhelinkulujen alentamiseen sekä siten        Posti- ja lennätinlaitoksen talouden hoidon
10527:          myös maamme kehitys- ja sivualueiden yleisistä perusteista annetussa laissa (565/50)
10528:          yritystoiminnan edellytysten parantami- on laitokselle asetettu kannattavuusvelvoite,
10529:          seksi luonnollisella tavalla?              jonka mukaan "laitoksessa kannettavat maksut
10530:                                                     on määrättävä yleiseltä tasoltaan sellaisiksi,
10531:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- että niistä kertyvät tulot, mikäli mahdollista,
10532: vasti seuraavaa.                                    riittävät peittämään laitoksen kustannukset."
10533:     Posti- ja lennätinlaitos on vuonna 1980 Tämä kannattavuustavoite on selvästi saavu-
10534: tuottanut liikekirjanpidon mukaista ylijäämää tettu teleliikenteessä. Postiliikenteen alijäämän
10535: 220 milj. mk, mikä merkitsee 8,4 % :n korkoa kattamilnen adlhewttaa oon, että kootannusvastaa-
10536: tilikauden aikana olleelle keskimääräisen han- vuuteen koron muodossa sisältyvä tuottovaade
10537: kintahinnan mukaan arvioidun käyttö- ja voidaan saavuttaa koko posti- ja lennätinlaitok-
10538: vaihto-omaisuuden sitomalle 2 619 milj. mar- sen tasolla vain tariffeja vuosittain tarkista-
10539: kan pääomalle. Vuoden 1980 tilinpäätökseen maila.
10540: sisältyvän tarkastelun mukaan olivat teleliiken-       Puhelinmaksuja on viimeksi korotettu vuon-
10541: teen tuotot 360 milj. mk suuremmat kuin vas- na 1976. Puhelumaksujen rcaalitaso on nyt
10542: taavat kulut, kun taas postiliikenne oli 140 yli 30 % vuoden 1976 lopun tasoa alempi.
10543: milj. mk alijäämäinen. Liikekirjanpidossa ku- Posti- ja lennätinhallitus on nostanut kotimais-
10544: luihin ei sisälly lainkaan korkoa.                  ten kaukopuhelujen ilta-alennuksen 50 %:iin
10545:     Tämä posti- ja 1ennätitnJ.aitOksen vuoden 1. 6. 1981 lukien, jotta puhelinverkon kapasi-
10546: 1980 tilinpäätösinformaatio lienee antanut teetin käyttöastetta voitaisiin nostaa vähä-
10547: aihetta virheelliseen tulkintaan kustannusvas- liikenteisenä aikana ja samalla vähentää kiire-
10548: taavuudesta, sillä liikekirjanpidon tilinpäätös- tunnin huippuliikennettä. Tämä alentaa osal-
10549: lukuja ei voi käyttää sellaisenaan kustannus- taan tavallisen kuluttajan puhelinkuluja ja
10550: vastaavuuden tarkastelemiseen.                      parantaa puhelimen käytön mahdollisuuksia
10551:     Valtiovarainministeriön vuonna 1978 vahvis- virasto- ja työaikana hyödyttäen ainakin välilli-
10552: tamien pääomakustannusten laskentaperusteiden sesti myös yritystoimintaa.
10553:      Helsingissä toukokuun 29 päivänä 1981
10554: 
10555:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
10556:                                               N:o 265                                              3
10557: 
10558: 
10559: 
10560: 
10561:                             T<i:H Riksdagens Herr Tallman
10562: 
10563:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        1978 skall vid beräkning av kostnadsansvarig-
10564: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        heten avskrivningar värderas enligt återan-
10565: nr 668 av den 28 april 1981 tili vederbörande        skaffningvärdena. Dessutom skall som kapital-
10566: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       kostnader beaktas en ränta, som beräknas på
10567: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi            omsättnings- och anläggningstillgångarnas åter-
10568: undertecknade spörsmål nr 265:                       anskaffningsvärde (Finansministeriets direktiv
10569:                                                      "Pääomakustannusten laskentaperusteet", VM
10570:           Ämnar Regeringen i skyndsaru ord-          SS5466/13. 10.1978).
10571:        ning vidta åtgärder för att förmå post-          Då det ovan angivna beräkningssättet följs,
10572:        och telegrafverket att iaktta den parla-      uppnås för år 1980 balans mellan intäkter och
10573:        mentariska trafikkommittens direktiv          kostnader då ränta beräknas enligt ca 2%
10574:        om den s.k. kostnadsansvarighetsprin-         för hela verket men enligt ca 6 % för tele-
10575:        cipen samt för att post- och telegraf-        funktionens del. Det sistnämnda är den av-
10576:        verkets vinstmedel skall användas för         kastning som förutsätts i finansministeriets
10577:        att sänka den vanliga konsumentens            direktiv. Kostnadsansvarighet kan sålunda an-
10578:        och näringslivets telefonkostnader samt       ses föreligga för teleavgifternas del.
10579:        därigenom även för att på ett naturligt          I lagen om de allmänna grunderna för post-
10580:        sätt förbättra förutsättningarna för före-   och telegrafverkets hushållning (565/50) har
10581:        tagsverksamheten i utvecklingsområdena       för verket uppställts en lönsamhetsförpliktelse,
10582:        och de avlägsna områdena i vårt land?        enligt viiken "de avgifter, som uppbäras vid
10583:                                                     post- och telegrafverket, böra tili sin allmänna
10584:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nivå fastställas sålunda, att inkomsterna av
10585: samt anföra följande:                               dem såvitt möjligt täcka verkets kostnader".
10586:    Post- och telegrafverkets bokföringsmässiga      Denna lönsamhetsmålsättning har klart upp-
10587: överskott utgjorde år 1980 220 milj. mk,            nåtts i teletrafiken. Täckandet av underskottet
10588: vilket innebär 8,4 % i ränta på det kapital         i posttrafiken förorsakar att den avkastnings-
10589: om 2 619 milj. mk som under redovisnings-           förpliktelse som ingår i kostnadsansvarigheten
10590: perioden var bundet i anläggnings- och om-          i form av ränta, för hela post- och telegraf-
10591: sättningstillgångarna, beräknat enligt genom-       verkets del kan uppnås bara genom årlig
10592: snittligt anskaffningspris. Enligt de observatio-   justering av tarifferna.
10593: ner som ingick i bokslutet för år 1980 var             Telefonavgifterna höjdes senast år 1976.
10594: intäkterna av teletrafiken 360 milj. mk större      Telefonavgifternas realnivå är nu 30 % lägre
10595: iin motsvarande kostnader, medan posttrafiken       än vid utgången av år 1976. Post- och tele-
10596: uppvisade ett underskott om 140 milj. mk.           grafverket har höjt kvällsrabatten för inhemska
10597: I affärsbokföringen ingår inte ränta i kost-        fjärrsamtal tili 50% med början 1. 6. 1981,
10598: naderna.                                            i syfte att höja användningsgraden för telefon-
10599:    Denna post- och telegrafverkets boksluts-        nätets kapacitet under trafiksvag tid och sam-
10600: information för år 1980 torde ha givit anled-       tidigt minska trafiktopparna under rusnings-
10601: ning tili en felaktig tolkning av kostnads-         timmen. Detta är ägnat att sänka den vanliga
10602: msvarigheten, ty affärsbokföringens boksluts-       konsumentens telefonkostnader och att förbättra
10603: lppgifter kan inte som sådana användas för          möjligheterna att använda telefon under
10604: ~ranskning av kostnadsansvarigheten.                tjänste- och arbetstid samt gagnar därigenom
10605:    Enligt de beräkningsgrunder för kapital-         åtminstone indirekt även företagsverksamheten.
10606: mstnader som finansministeriet fastställde år
10607:      Helsingfors den 29 maj 1981
10608: 
10609:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
10610:                                              1981 vp.
10611: 
10612: Kirjallinen kysymys n:o 266
10613: 
10614: 
10615: 
10616: 
10617:                                  Poutanen: Hukkakauralain korvauksia koskevien säännösten
10618:                                     muuttamisesta
10619: 
10620: 
10621:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10622: 
10623:    Hukkakauralain ( 178/76) :mukaan valtion         pyritään ympäristösyistä välttämään mahdölli-
10624: varoista korvataan puolet niiden torjunta-ainei-    suuksien mukaan erilaisten myrkkyjen käyttöä.
10625: den ,kustannuksista, jotka on tarvittu hukkakau-      Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
10626: ran hävittämiseen. Sen sijaan esim. kitkemällä      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
10627: suoritetusta hukkakauran hävittämisestä ei saa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä.
10628: mitään korvausta, ellei tästä aiheutuvien kustan-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10629: nusten katsota huomattavasti heikentäneen ha-
10630: kijan taloudellista asemaa.                                   Aikooko Hall1tus ryhtyä toimenpitei-
10631:    Kuitenkin kitkeminen on varsin hyvä hukka-              siin hukkakauralain muuttamiseksi siten,
10632: kauran hävittämistapa ja myös työllisyyssyyt               että korvausta hukkakauran hävittämi-
10633: voimakkaasti puoltavat sitä. Kuitenkaan näihin             sestä voitaisiin maksaa torjunta-ainekus-
10634: työpalkkoihin ei saa korvausta valtiolta. Kitke-           tannusten ohella myös kitkemällä suori-
10635: misen käyttöä puoltaa myös se, että nykyään                tetun työn kustannuksista?
10636:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
10637: 
10638:                                          Pentti Poutaneo
10639: 
10640: 
10641: 
10642: 
10643: 08810070.57
10644: 2                                                 1981 vp.
10645: 
10646: 
10647: 
10648: 
10649:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10650: 
10651:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          silöistä. Kysymykseen tulevia torjuntamenetel-
10652: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           miä ovat ensisijaisesti käsinkitkentä, keiniaJ.li-
10653: olette 29 päivän'å huhtikuuta 1981 päivätyn             nen torjunta, kesannointi ja säännöllinen niitto.
10654: kirj~enne ohella toimittanut valtioneuvoston               Hukkakauralain 11 §: n 1. momentin ·mukaan
10655: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       valtion varoista korvataan puolet niiden tor-
10656: taja Pentti Poutasen näin kuuluvasta kirjallises-       junta-aineiden kustannuksista, jotka on tarpeen
10657: ta kysymyksestä n:o 266:                                käyttää hukkakauran hävittämisvelvollisuuden
10658:                                                         täyttämiseksi. Milloin hukkakauran hävittämi-
10659:            Aikooko· HalHtus ryhtyä toimenpitei-         sestä johtuvien kustannusten katsotaan kuiten-
10660:         siin hukkakauralain muuttamiseksi siten,        kin' huomattavasti heikentävän alueen haltijan
10661:         että korvausta hukkakauran hävittämi-           taloudellista asemaa, voidaan lain 11 §:n2 mo-
10662:         sestä voitaisiin maksaa torjunta-ainekus-       mentin muka~n hukkakauran torjunnasta aiheu-
10663:         tannusten ohella myös kitkemällä suori-         tuvat kustannukset, jotka voivat olla myös ky-
10664:         tetun työn kustannuksista?                      symyksessä tarkoitettuja kitkentäkustannuksia,
10665:                                                         hakemuksesta korvata valtion varoista koko-
10666:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnio1tta-           naankin tai korvata pykälän 1 momentissa mai-
10667: vasti seuraavaa:                                        nittuja suuremmalla määrällä. Eräissä tapauk-
10668:    Milloin alueella esiintyy hu:kkakauraa, on           sissa onkin maksettu torjunta-ainekustannusten
10669: alueen haltija hukkakauran torjunnasta annetun          ohella myös kitkemällä suoritetun työn kustan-
10670: lain ( 178/76) nojalla velvollinen ryhtymään            nuksia.
10671: laaditun torjuntasuunnitelman edellyttämiin toi-           Hallitus ei toistaiseksi ole ha!tkinnut ryhtymis-
10672: menpiteisiin tai, jollei sellaista ole laadittu, vel-   tä toimenpiteisiin hu:kkakauralain muuttami-
10673: vollinen mahdollisuuksiensa mukaan pitämään             seksi.
10674: alueen vapaana röyhyllä olevista hukkakaurayk-
10675:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1981
10676: 
10677: 
10678: 
10679: 
10680:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
10681:                                               N:o 266                                               3
10682: 
10683: 
10684: 
10685: 
10686:                             Till Riksdagens Herr Talman
10687: 
10688:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordrungen       som kommer i fråga är framför allt rensning
10689: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           för hand, kemisk bekämpning, träde och regel-
10690: velse av den 29 april 1981 tili vederbörande        bunden slåtter.
10691: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      Enligt 11 § 1 mom. flyghavrelagen ersätts
10692: de av riksdagsman Pentti Poutanen underteck-        av statens medel hälften av kostnaderna för de
10693: nade spörsmål nr 266:                               bekämpningsmedel som behövs för att man skall
10694:                                                     kunna fullgöra skyldigheten att Ultrota flyg-
10695:           Har Regeringen för avsikt att vidta       havre. Anses de kostnader som föranleds av
10696:        åtgärder för att förändra flyghavrelagen     utrotningen av flyghavre i betydande grad
10697:        så, att ersättning utom för utgifterna       försvaga den ekonomiska ställningen för om-
10698:        för bekämpningsmedel också kan betalas       rådets innehavaJte kan de av flyhavreutrotningen
10699:        för utfört rensningsarbete?                  föranledda utgifterna, också de i spörsmålet
10700:                                                     avsedda utgifterna för rensning, på ansökan helt
10701:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       och hållet eller med större belopp än det som
10702: samt anföra följande:                               nämns i paragrafens 1 mom. ersättas av statens
10703:    Om flyghavre uppträder på ett område är-         medel. 1 vissa fall har man också utöver utgifter-
10704: områdets innehavare enligt lagen om bekämp-         na för bekämpningsmedel ersatt utgifterna för
10705: ning av flyghavre (178/76) s.kyldig att vidta       rensningsarbetet.
10706: de åtgärder som förutsätts i bekämpningsplanen,        Regeringen har inte tillsvidare övervägt möj-
10707: eller om en sådan inte finns, skyldig att i mån     ligheten att vidta åtgärder i syfte att ändra
10708: av möjlighet hålla sitt område fritt från axade     flyghavrelagen.
10709: plantor av flyghavre. De bekämpningsmetoder
10710:      Helsingforsden 4 juni 1981
10711: 
10712: 
10713: 
10714: 
10715:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
10716:                                              1-981 vp..
10717: 
10718: Kirjallinen kysymys n:o 267
10719: 
10720: 
10721: 
10722: 
10723:                                  Jaatinen: Valtion maatalouskemian laitoksen paloturvallisuudesta
10724: 
10725: 
10726:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10727: 
10728:   1Valtion maatalouskemian laitoksen sijainti-      mintaa nykyisissä tiloissa. ·Kysymys on. laitok-
10729: paikkaan liittyvän keskustelun yhteydessä on        sen oman henkilökunnan turva:llisnuden lisäksi
10730: eduskunnan jäsenille jaettu ero. laitoksessa laa-   myös lähiympäristössä työskentelevistä ihmi~
10731: dittu monistettu kirjelmä, jossa muun ohessa        sistä.
10732: todetaan:                                              !Edellä olevan petUlsteella ja viitaten v.a:ltio-
10733:    "Helsingin kaupungin palolaitos on tekemis-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
10734: sään palotarkastuksissa toistuvasti kiinnittänyt    v:altioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10735: huomiota VMKL:n paloturvallisuuteen. Palo-          vaksi seuraavan kysymyksen:
10736: tarkastuspöytäkirjaan merkittiin 28. 2. 1980,
10737: että talo on räjähdysvaarallisessa kunnossa eikä               Mihin .toimenpiteisiin Hallitus on
10738: paloturvailisuudesta voida vastata ennen kuin               ryhtynyt Valtion maatalouskemian lai-
10739: korjaustyöt on suoritettu."                                 <toksen sijoittamiseksi välittömästi tur-
10740:    Mikäli edellä mainittu merkintä palotarkas-              vallisiin työtiloihin tai nykyisten toimi-
10741: tuspöytäkirjassa pitää paikkansa, on käsittääk-             tilojen saattamiseksi paloturvallisuuden
10742: seni edesvastuutonta laitoksen toiminnan laa-               kannalta hyväksyttävään kuntoon?
10743: dun ja luonteen huomioon ottaen jatkaa wi-
10744:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
10745: 
10746:                                            Matti Jaatinen
10747: 
10748: 
10749: 
10750: 
10751: 0881006736
10752: 2                                            1981 vp.
10753: 
10754: 
10755: 
10756: 
10757:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10758: 
10759:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :11 1 momentissa   seSsa kunnossa. Myös rakennushallitus on sel-
10760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vitellyt tätä kysymystä jo vuodesta 197 4 läh-
10761: olette, 29 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn         tien ja katsonut nykyisten toimitilojen korjaa-
10762: kirjeenne ohella .toimittanut valtioneuvoston       misen epätarkoituksenmukaiseksi. Töiden kes·
10763: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       toaika olisi noin vuosi, joksi ajaksi laitos olisi
10764: edustaja Matti Jaatisen näin kuuluvasta kir-        siirrettävä muualle.
10765: jallisesta kysymyksestä n:o 267:                       Hallitus on marraskuussa 1980 antanut edus-
10766:                                                     kunnalle lakiesityksen laitoksen hajasijoittami-
10767:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on        sesta Mikkeliin. Esityksen. mukaan aikaisin
10768:        ryhtynyt Valtion maatalouskemian lai-        mahdollinen siirtymisajankohta olisi vuosi
10769:        rtoksen •sijoittamiseksi välittömästi tur-   1985. Valtion maatalouskemian laitoksen ny-
10770:        vallisiin työtiloihin tai nykyisten toimi-   kyisten toimitilojen paloturvallisuuden huoc
10771:        .tilojen saattamiseksi paloturvallisuuden    mioon ottaen on uusien toimitilojen saami-
10772:        kannalta hyväksyttävään kuntoon?             nen katsottava kuitenkin kiireelliseksi. Tämän
10773:                                                     vuoksi on hallitus esityksessään vuoden 1981
10774:    ~Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
10775:                                                     ensimmäiseksi lisämenoarvioksi ehdottanut
10776: taen seuraavaa:                                     2 000 000 markan määrärahan ottamista Val-
10777:    Valtion maatalouskemian laitoksen toimitilat     tion maatalouskemian laitoksen uusien Mikke-
10778: Helsingin Kruununhaassa sijaitsevassa virasto-      lin toimitilojen suunnittelua ja rakentamista
10779: talossa ovat ahtaat ja epäkäytännölliset. Palo-     varten. Hallituksen mielestä laitoksen siirtymis-
10780: viranomaiset ovat vaatineet rakennuksen palo-       aikataulua tulisi nopeuttaa, minkä vuoksi pää-
10781: turvallisuuden parantamista sekä ilmoittaneet,      tös Valtion maatalouskemian laitoksen siirtä-
10782: että talo on palon sattuessa räjähdysvaaralli-      misestä Mikkeliin tulisikin tehdä pikaisesti.
10783:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1981
10784: 
10785:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
10786:                                             N:o 267                                             3
10787: 
10788: 
10789: 
10790: 
10791:                           Tili Riksd,agens Herr TaJman
10792: 
10793:    I det .syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     nadsstyrelsen har undersökt saken redan från
10794: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder .skri-        och med år 1974 och ansett att en reparation
10795: ve1se av den 29 april 1981 tili vederbörande      av de nuvarande vevksamhetsutrymmena inte
10796: medlem av ,statsrådet översänt avskrift av föl-   är ändamålsenlig. Arbetena skulle ta omkring
10797: jande av riksdagsman Matti Jaatinen under-        ett år, under viiken tid anstalten borde flyttas
10798: tecknade ,spörsmål nr 267:                        tili andra utrymmen.
10799:                                                      Regeringen har i november 1980 tili riks-
10800:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-      dagen avlåtit en proposition med förslag tili
10801:        tagit för att omedelbart flytta Statens    lag om flyttning av anstalten tili St Michel.
10802:        lantbrubkemiska anstalt tiU säkta ar-      Den tidigaste möjliga tidpunkten för flytt-
10803:        betsutrymmen ellet för att sätta de        ningen är enligt propositionen år 1985. Med
10804:        nuvarande verksamhetsutrymmena i så-       beaktande av brandsäkerhetsgraden hos Statens
10805:        dant skick att de kan godkännas ur         1antbrukskemiska anstalts nuvarande verksam-
10806:        brandsäkerhetssynpunkt?                    hetsutrymmen måste dock behovet av nya
10807:                                                   verksamhetsutrymmen anses vara brådskande.
10808:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Av denna anledning har regeringen i sin
10809: samt anföra följande:                             proposition med förslag tili en första tilläggs-
10810:                                                   budget för år 1981 föreslagit ett anslag på
10811:    Verksamhetsutrymmena för Statens lant-         2 000 000 mk för planering och byggande av
10812: brukskemiska anstalt, som ligger i Kronohagen     nya venksamhetsutrymmen i St Michel för Sta-
10813: i Helsingfors, är trånga och oprakdska. Brand-    tens lantbrukskemiska anstalt. Enligt regering-
10814: myndigheterna har yrkat på en förbättring av      ens uppfattning borde tidtabellen för flytt-
10815: byggnadens brandsäkerhet srumt meddelat att       ningen påskyndas, 'Varför beslut om flyttning
10816: huset är i sådant skick att fara för ex;plosion   av Statens lantbrukskemiska anstalt tili St Mic-
10817: föreligger om eldsvåda utbryter. Även bygg-       hel borde fattas snarligen.
10818:      Helsingfors den 29 maj 1981
10819: 
10820:                                              Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
10821:                                                 1981 vp.
10822: 
10823: Kirjallinen kysymys n:o 268
10824: 
10825: 
10826: 
10827: 
10828:                                    Saarikoski: Veroviranomaisten oikeudesta ns. vertailutietojen ke-
10829:                                       räämiseen ja kansalaisten oikeussuojasta
10830: 
10831: 
10832:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10833: 
10834:    Verotuslain 43 §:n nojalla kirjanpitovelvol-        muiden kuin tarkastettavan oman verotuksen
10835: lisen verovelvollisen on verotuslain 40 §: ssä         kannalta.
10836: tarkoitetun veroviranomaisen kehotuksesta esi-            Laista puuttuu säännös sen varalta, että ve-
10837: tettävä sanotun viranomaisen tai tämän mää-            rovelvollisen oman tarkastuksen yhteydessä saa-
10838: räämän asiantuntevan ja esteettömänä pidettä-          tuja tietoja (vertailutietoja) kiellettäisiin käyt-
10839: vän henkilön tarkastettavaksi liike- ja tilikir-       tämästä muidenkin verotuksen perustana. Myös-
10840: jansa, inventaarinsa ja tase-erittelynsä liitteineen   kään ei ole sanktiota laittomalla tavalla saatu-
10841: samoin kuin tositeaineisto ja kaikki muu las-          jen tietojen "hyödyntämisen" varalle.
10842: kentatoimeen kuuluva aineistonsa, sopimus- ja             Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
10843: velkakirjat, pöytäkirjat, kirjeenvaihto, koneelli-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
10844: sen kirjanpidon menetelmäkuvaus sekä muut              voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
10845: asiakirjat, jotka saattavat olla tarpeen häntä,        raavan kysymyksen:
10846: siis verovelvollista itseään, verotettaessa, vero-
10847: tarkastusta toimitettaessa tai hänen verotustaan                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
10848: koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä, sekä                    veroviranomaiset suorittaessaan kirjanpi-
10849: näytettävä elinkeinotoimintaan kuuluvat varas-                 tovelvollisten omaan verotukseen vai-
10850: tot ja muu omaisuus.                                           kuttavaa tarkastusta verotuslain 43 §: n
10851:     Verotuslain 43 §:n nojalla toimeenpantava                  nojalla, ovat samalla jopa pääasiallisesti
10852: verotarkastus kohdistuu itse verovelvolliseen.                 kohdistaneetkin mielenkiintonsa muiden
10853: Tarkastettava ei ole sivullinen. Laillisesti ei                kuin tarkastettavan verotukseen vaikut-
10854: verotuslain 43 §: ään perustuvaa tarkastusta voi-              tavien tietojen keräämiseen ja vastoin
10855: da järjestää sellaiseksi., että sen ainoana tar-               esim. rikosoikeudessa vanhastaan omak-
10856: koituksena tai päätarkoituksena on kerätä tie-                 suttua kansalaisten oikeusturvaperiaatet-
10857: toja sivullisen verotusta varten. Kun KHO:n                    ta käyttäneet verotuslain 43 § :n tar-
10858: kiistaton kanta ns. pankkiprojektin yhteydes-                  koituksen vastaisesti hankkimiaan tie-
10859: sä (KHO:n päätökset n:o 5567/18. 12. 1978                      toja verotuksen perustana ja samalla
10860: ja n:o 5234/17. 12. 1979) oli, ettei edes                      asettaneet poliisiviranomaiset sellaisten
10861: verotuslain 48 § :n tarkastussäännöstä voida                   oikeudellisten ongelmien eteen, että po-
10862: käyttää tietojen keräämiseen yksilöimättömis-                  liisin tahattoman menettelytapavirheen
10863: tä verovelvollisista, niin ei tähän ns. vertailu-              vuoksi kansalaisilta on samalla saatettu
10864: tietojen keräämiseen laillisesti voida käyttää                 riistää heille hallintovalituslaissa taattu-
10865: myöskään verotuslain 43 §:n säännöstä, joka                    jen oikeussuojakeinojen käyttö, ja jos
10866: on säädetty verovelvollisen omaan verotuk-                     on,
10867: seen vaikuttavaa tarkastusta varten.                               aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
10868:     Käytännössä veroviranomaiset ovat kohdista-                nöllisiin toimiin, joilla verotuslain 43
10869: neet yksilöimättömän tarkastettavaksi luovutta-                § :n soveltamisessa viranomaisten menet-
10870: miskehotuksensa mm. säästökassatallettajien ni-                telyssä ilmenneet hallinnon lainalaisuu-
10871:  miluetteloihin, joilla on asiallinen yhteys vain              den periaatteisiin soveltumattomat me-
10872:                                                                nettelytavat estetään?
10873:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
10874: 
10875:                                             Helge Saarikoski
10876: 088100659R
10877: 2                                              1981 vp.
10878: 
10879: 
10880: 
10881: 
10882:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10883: 
10884:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mä verotuksessa noudatettava perussääntö edel-
10885: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lyttää, että kaikkia kansalaisia kohtaa lainmu-
10886: olette 29 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn            kainen, oikea verotus. Kirjanpitovelvollisten ve-
10887: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          rovelvollisten kohdalla lainmukaisen verotuk-
10888: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         sen toimittaminen vaatii verovalvontaa, jota ve-
10889: edustaja Helge Saarikosken näin kuuluvasta            rohallinnossa toteutetaan asianomaisiin vero-
10890: kirjallisesta kysymyksestä n:o 268:                   velvollisiin kohdistuvalla tarkastustoiminnalla.
10891:                                                           Verohallitus on ilmoittanut kysymyksessä
10892:           Onko Hallitus tietoinen suta, että           mainitun verotuslain 4 3 § :n mukaisen esittä-
10893:        veroviranomaiset suorittaessaan kirjanpi-      misvelvollisuuden osalta, että vaatimus muun
10894:        tovelvollisten omaan verotukseen vai-          muassa säästökassa-asiakirjojen esittämiseksi
10895:        kuttavaa tarkastusta verotuslain 43 §: n       tarkastettaviksi on perustunut verotarkastus-
10896:        nojalla, ovat samalla jopa pääasiallisesti     :toiminnassa noudatettuun ikäy;täntöön. Mainit-
10897:        kohdistaneetkin mielenkiintonsa muiden         tua lainkohtaa on tulkittu siten, että verovel-
10898:        kuin tarkastettavan verotukseen vaikut-        vollisella on velvollisuus esittää tarkastettaviksi
10899:        tavien tietojen keräämiseen ja vastoin         kaikki liiketoimintaansa koskevat hallussaan
10900:        esim. rikosoikeudessa vanhastaan omak-         olevat asiakirjat. Verotarkastajan tehtävänä on
10901:        suttua kansalaisten oikeusturvaperiaatet-       harkita, ovatko esitetyt asiakirjat tarpeellisia
10902:        ta käyttäneet verotuslain 43 §:n tar-          verovelvolliseen kohdistettavan verotarkastuk-
10903:        koituksen vastaisesti hankkimiaan tie-          sen taikka verotuksen kannalta. Koska säästö-
10904:        toja verotuksen perustana ja samalla            kassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan ko-
10905:        asettaneet poliisiviranomaiset sellaisten      konaistulos muodostuu sekä säästökassa- että
10906:        oikeudellisten ongelmien eteen, että po-        muusta toiminnasta, säästökassan asiakirjat ovat
10907:        liisin tahattoman menettelytapavirheen         tarpeellisia sekä osuuskunnan verotarkastuksen
10908:        vuoksi kansalaisilta on samalla saatettu        että verotuksen kannalta.
10909:        riistää heille hallintovalituslaissa taattu-       Verohallituksesta saadun tiedon mukaan toi-
10910:        jen oikeussuojakeinojen käyttö, ja jos          mitetuissa osuuskuntien tarkastuksissa on to-
10911:        on,                                            dettu, että useat osuuskunnat ovat jättäneet
10912:            aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-         kirjanpitoansa kirjaamatta veronalaisia elinkei-
10913:        nöllisiin toimiin, joilla verotuslain 43        notuloja. Samoin on havaittu, että osuuskunnat
10914:        § :n soveltamisessa viranomaisten menet-        ovat kirjanneet kirjanpitoonsa menoksi tekais-
10915:        telyssä ilmenneet hallinnon lainalaisuu-        tuja olemattomia ostoja. Salattujen tulojen ja
10916:        den periaatteisiin soveltumattomat me-         tekaistujen menojen määrä on osuuskunnittain
10917:        nettelytavat estetään?                         vaihdellut muutamasta kymmenestätuhannesta
10918:                                                        satoihintuhansiin markkoihin tarkastettavaa
10919:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ajanjaksoa kohden. Näin vapautuneilla varoilla
10920: taen seuraavaa:                                       osuuskunnat ovat ilmoittaneet maksaneensa yli-
10921:   Verotuslain 55 §: n mukaan verotettavan tu-          korkoja ja useissa tapauksissa lisäksi edustus-
10922: lon ja omaisuuden määriä vahvistettaessa on           luontoisia matka-, alkoholi- ja muita kestitys-
10923: tunnollisesti sekä valtion ja kunnan että vero-        menoja. Kirjanpidollisesti on menettely ollut
10924: velvollisen etua silmällä pitäen harkittava, mitä      usein se, että veronalainen elinkeinotulo on
10925: verovelvollisen tulosta ja omaisuudesta sekä           kirjattu panaksi jonkin yksittäisen säästökassa-
10926: muista asiaan kuuluvista seikoista on veroil-          asiakkaan tilille ja maksettu ylikorko tai muu
10927: moituksessa tai muutoin selville käynyt taikka         suoritus vastaavasti otoksi säästökassan tililtä.
10928: muulla perusteella on oikeaksi katsottava. Tä-        Monen osuuskunnan säästökassa-aineistolla on
10929:                                               N:o 268                                               3
10930: 
10931: siten ollut olennaista merkitystä osuuskunnan        alaisuus käy ilmi korkeimman hallinto-oikeuden
10932: oman verotuksen kannalta.                            asiaa koskevista ratkaisuista.
10933:     Verotuslain 43 §:n mukaisessa tarkastuksessa        Osuuskuntatarkastuksissa noudatettua me-
10934: ei ole kysymys niin sanottujen vertailutietojen      nettelyä on pidettävä tarkoituksenmukaisena,
10935: keräämisestä. Verotarkastuksen tehtävänä on          koska siinä on käytetty osuuskuntien antamien
10936: enslslJalsesti selvittää tarkastuksen kohteena       tietojen kontrolloinnissa hyväksi ensisijaisesti
10937: olevan verovelvollisen kirjanpidon luotettavuut-     jo veroviranomaisten hallussa olleita asiakirjo-
10938: ta ja tätä kautta hänen kirjanpidostaan johde-       ja eli osuuskunnan ilmoittamien koron saajien
10939: tun veroilmoituksensa oikeellisuutta. Luotetta-      veroilmoituksia. Näin tarkastuksessa ei ole tar-
10940: vuuden kontrolloinnissa on voitava tutkia, vas-      vinnut kohdistaa kuhunkin yksittäiseen taliet-
10941: taavatko verovelvollisen kirjanpidon merkinnät       tajaan erityistä verotuslain 47 ja 48 §:n mu-
10942: niitä merkintöjä, joita verovelvolliseen liikesuh-   kaista vertailutietokyselyä, mihin veroviran-
10943: teissa olevien muiden verovelvollisten kirjan-       omaisilla sinänsä olisi ollut mahdollisuus. Jos
10944: pidossa on. Tarkastusta toimitettaessa on eri-       tallettaja ei ole aikanaan ilmoittanut saamaan-
10945: tyisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että ve-     sa korkotuloa, on verotoimisto joutunut tie-
10946: rovelvollisen kirjanpidossa olevat tositteet ovat    dustelemaan asiaa tallettajalta eli koron saa-
10947: kirjanpitolain vaatimusten mukaisia. Kirjanpi-       jalta, jolloin häneen on saattanut kohdistua jäl-
10948: tolain 8 § edellyttää, että suoritetun maksun        kiverotustoimenpiteitä.
10949: todentavan tositteen tulee olla, mikäli se on           V erotarkastuksessa noudatetusta menettelys-
10950: mahdollista, maksun saajan tai maksun välit-         tä oikeuskanslerin antaman päätöksen (3236/
10951: täneen rahalaitoksen tai muun vastaavan an-          79) mukaan veroviranomaisilla on oikeus toi-
10952: tama. Verotarkastuksessa voidaan siten tosite-       mittaessaan verotuslain 43 §:n nojalla tarkas-
10953: kohtaisesti tutkia muun muassa osuuskuntien          tusta saada verovelvolliselta tarkastettavakseen
10954: maksamien korkosuoritusten todellisuus. Näin         kaikki sellaiset asiakirjat, jotka saattavat olla
10955:  erityisesti silloin kun osuuskunnan tulosta ra-     tarpeen häneen kohdistuvan verotuksen taikka
10956:  sittavat huomattavat korko- ja kuluerät perus-      verotarkastuksen kannalta. Päätöksessä tode-
10957: tuvat itse laadittuihin muistiotositteisiin.         taan lisäksi, että osuuskunnan verotarkastukses-
10958:     Verovelvollisen kirjanpidon luotettavuuden       sa ilmeneviä tietoja voidaan käyttää hyväksi
10959: kontrolloinnissa ei voida tyytyä vain verovel-       muiden verovelvollisten, esimerkiksi säästökas-
10960: vollisen antamiin omiin tietoihin. Verotuslain       satallettajien verovalvonnassa. Myös korkein
10961: 46-48 § antavat verotarkastuksessa mahdolli-         hallinto-oikeus on hyväksynyt tarkastuksen yh-
10962: suuden saada verovelvolliseen liikesuhteissa ol-     teydessä saatujen verotustietojen hyväksikäyt-
10963: leilta tarvittavat kontrollitiedot. Osuuskuntien     tämisen aikaisemmin mainituissa ylikorkojen ve-
10964:  tarkastuksessa tämä on merkinnyt sitä, että         ronalaisuutta koskevissa ratkaisuissaan.
10965: osuuskunnan ilmoitus koron maksamisesta on               Edellä selostettu verotarkastuskäytäntö ei
10966: hyväksytty osuuskunnan vähennyskelpoiseksi           poista verovelvollisilta heille verolaeissa sää-
10967: menoksi ja koron saajan osalta on tehty tarkkai-     dettyjä oikeussuojakeinoja. Säästökassatalletta-
10968: luilmoitus saajan kotikunnan verotoimistolle, jo-    jille varataan ylikorkojen jälkiverotuksissa mah-
10969:  ka on saajan verotusasiakirjoista tarkistanut,      dollisuus vastineen antamiseen ennen verotuk-
10970:  onko tämä ilmoittanut vastaavan suuruisen kor-      sen toimittamista. Verovelvollisen käytettävissä
10971:  kotulon. Verotuksessa noudatettavasta vastaa-       ovat myös tavanomaiset muutoksenhakukeinot.
10972:  vuusperiaatteesta johtuu, että maksajalle vä-           Edellä esitetyn perusteella en katso verotus-
10973:  hennyskelpoinen korko on yleensä saajansa ve-       lain 43 § :n muuttamiseen olevan perusteltua
10974:  ronalaista tuloa. Niin sanotun ylikoron Veron-      syytä.
10975:       Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1981
10976: 
10977:                                                                      Ministeri Pirkko Työläiärvi
10978: 4                                            1981 vp.
10979: 
10980: 
10981: 
10982: 
10983:                           Till Riksdagens Herr Talman
10984: 
10985:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        annoriedes framkommit eller på annan grund
10986: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           bör anses riktigt. Enligt denna grundregel för
10987: velse av den 29 april 1981 tili vederbörande        beskattningen är det en förutsättning att alla
10988: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      medborgare skall möta en lagenlig, riktig be-
10989: jande av riksdagsman Helge Saarikoski under-        skauning. I fråga om bokföringsskyldiga skatt-
10990: tecknade spörsmål nr 268:                           skyldiga förutsätter verkställandet av en riktig
10991:                                                     beskattning skattetillsyn, som inom skatteför-
10992:           Är Regeringen medveten om att             valtningen sker genom granskning av de skatt-
10993:        skattemyndigheterna, då de med stöd          skyldiga.
10994:        av 4 3 § beskattningslagen verkställer          Skattestyrelsen har ifråga om den i spörsmå-
10995:        granskning som inverkar på den bok-          let avsedda skyldigheten enligt 43 § beskatt-
10996:        föringsskyldiges egen beskat:tning, sam-     ningslagen att förete handlingar meddelat, att
10997:        tidigt tili och med huvudsakligen, har       yrkande om att förete bl.a. sparkassehandlingar
10998:        intresserat sig för att insamla andra upp-   för granskning baserar sig på praxis som iakttas
10999:        gifter än sådana som är av betydelse         vid skattegranskning. Nämnda lagrum har tol-
11000:        med tanke på beskattningen och tvärt-        kats så, att den skattskyldige är skyldig att
11001:        emot den t.ex. inom straffrätten             för granskning förete alla de handlingar i an-
11002:        hävdvunna principen om medborgarnas          slutning tili sin rörelse, vilka han har i sin
11003:        rättsskydd har lagt de uppgifter som         besittning. Det är skatteinspektörens uppgift
11004:        insamlats i strid med andan i 43 §           att pröva om de företedda handlingarna är be-
11005:        beskattningslagen tili grund för beskatt-    hövliga för shttegranskning av den skattskyl-
11006:        ning och samtidigt ställt polismyndig-       dige eller för beskattningen. Eftersom det to-
11007:        heterna inför sådana juridiska problem,      tala resultatet av ett andelslag som idkar spar-
11008:        att medborgarna p.g.a. polisens oavsikt-     kasseverksamhet bildas av både sparkasseverk-
11009:        ligt begångna procedurfel har berövats       samheten och av annan verksamhet, är spar-
11010:        tiligången tili de rättsmedel som garan-     kassans handlingar nödvändiga både för skatte-
11011:        teras i lagen om ändringssökande i för-      granskning av andelslaget och för beskatt-
11012:        valtningsärenden, och om så är fallet,       ningen.
11013:            ämnar Regeringen vidta lagstiftnings-       Enligt uppgift från skattestyrelsen har det
11014:        åtgärder för att förhindra att myndig-       vid granskning av andelslagen kunnat konsta-
11015:        heterna vid tillämpningen av 4 3 § be-       teras, att många andelslag har lämnat skatte-
11016:         skattningslagen förfar på detta sätt, som   pliktiga inkomster av näringsverksamhet utan-
11017:        är oförenligt med prindperna om för-         för sin bokföring. Likaså har det iakttagits
11018:        valtningens lagbundenhet?                    att andelslag i sin bokföring har infört finge-
11019:                                                     rade, obefintliga inköp. Beloppen av de dolda
11020:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       intäkterna och de fingerade kostnaderna har
11021: samt anföra följande:                               varierat mellan några tiotal tusen och hundra-
11022:    Enligt 55 § beskattningslagen skall, vid fast-   tals tusen mark per granskad tidsperiod. Med
11023: ställandet av den beskattningsbara inkomstens       de medel som därigenom har frigjorts uppger
11024: och förmögenhetens belopp, samvetsgrant med         sig andelslagen ha betalt överstora räntor och
11025: avseende fäst vid såväl statens och kommunens       i flera fall resor, alkohoi och annan undfägnad
11026: som den skattskyldiges fördel prövas, vad om        av representationskaraktär. Bokföringstekniskt
11027: den skattskyldiges inkomst och förmögenhet           har man ofta förfarit så, att en skattepliktig
11028: samt andra med saken sammanhängande om-             näringsintäkt har bokförts som insättning på
11029: ständigheter genom skattedeklarationen eller        någon enskild sparkassekunds konto och att en
11030:                                                N:o 268                                               5
11031: 
11032: överstor ränta ellet annan prestation på mot-         för mottagaren. Att s.k. överstora räntor är
11033: svarande sätt har bokförts som uttag från             skattepliktiga framgår av högsta förvaltnings-
11034: sparkassekonto. För månget andelslags del har         domstolens avgöranden i denna fråga.
11035: sparkassematerialet sålunda haft ens avsevärd            Det förfarande som iakttagits vid gransk-
11036: betydelse för andelslagets egen beskattning.          ningen av andelslag bör anses ändamålsenligt,
11037:    Vid granskning enligt 43 § beskattningslagen       då därvid vid kontrollen av andelslagens egna
11038: är det inte fråga om insamling av s.k. jäm-           uppgifter i första hand har använts handlingar
11039: förelseuppgifter. Syftet med skattegranskningen       i skattemyndighetemas besittning, dvs. skatte-
11040: är i första hand att utreda tillförlitligheten        deklarationer som uppgjorts av dem som en-
11041: i den granskade skattskyldiges bokföring och          ligt andelslagen erhållit ränta. Härvid har man
11042: härigenom även riktigheten i skattedeklara-           inte tili varje enskild deponent behövt rikta
11043: tionen. Vid tillförlitlighetskontrollen måste man     den särskilda förfrågan om jämförelseuppgifter
11044: kunna undersöka huruvida anteckningarna i             som avses i 47 och 48 §§ beskattningslagen,
11045: den skattskyldiges bokföring motsvarar de bok-        tili viiken skattemöjligheterna i och för sig
11046: föringsanteckningar som gjorts av andra skatt-        hade haft möjlighet. Om deponenten inte i
11047: skyldiga som har affärsförbindelser med               tiden deklarerat den erhållna ränteinkomsten,
11048: honom. Vid verkställandet av granskning skall         har skattebyrån måst fråga deponenten/ränte-
11049: särskilt avseende fästas vid att de verifikat som     tagaren därom, varvid efterbeskattning har
11050: finns i den skattskyldiges bokföring skall mat-       kunnat tillgripas.
11051: svara bokföringslagens krav. I 8 § bokförings-           Enligt justitiekanslerns beslut om det för-
11052: lagen förutsätts att verifikat över betalning om      farande som iakttagits vid skattegranskning
11053: möjligt skall vara givet av den som mottagit           (3236/79) har skattemyndighetema rätt att, då
11054: betalningen ellet av den penninginrättning som        de verkställer granskning enligt 4 3 § beskatt-
11055: förmedlat betalningen ellet av annan mot-             ningslagen, av den skattskyldige för granskning
11056: svarande. Vid skattegranskningen kan man så-          erhålla alla de handlingar som kan vara av
11057: lunda särskilt för varje verifikat granska bl.a.      nöden för beskattningen av honom eller för
11058: huruvida de ränteprestationer som andelslagen         skattegranskning av honom. I beslutet
11059: erlagt är verkliga. Detta i synnerhet då be-          konstateras dessutom att de uppgifter som
11060:  tydande ränte- och utgiftsposter, som belastar       framkommer vid skattegranskning av andelslag
11061:  andelslagets resultat, baserar sig på memorial-      kan utnyttjas även vid den skattetillsyn som
11062:  verifikat som andelslaget självt gjort.              är riktad mot andra skattskyldiga, t.ex. spar-
11063:     Vid kontroll av tillförlitligheten i den skatt-   kassedeponenter. Även högsta förvaltnings-
11064:  skyldigets bokföring kan man inte nöja sig med       domstolen har i de ovan berörda avgörandena
11065:  enbart den skattskyldiges egna uppgifter. I          om de överstora räntornas skattepliktighet god-
11066:  46-48 §§ beskattningslagen ges möjlighet att         känt användandet av uppgifter som erhållits i
11067:  erhålla kontrolluppgifter av dem som haft            samband med granskningar.
11068:  affärsförhållande tili den ,skattskyldige. Vid          Den skattegranskningspraxis, för viiken redo..
11069:  granskning av andelslagen har detta inneburit        gjorts ovan, berövar inte de skattskyldiga de
11070:  att andelslagets meddelande om att ränta har         rättsskyddsmedel de tillerkänts i skattelagarna.
11071:  erlagts har godkänts som avdragbar utgift för        Sparkassedeponenterna bereds vid efterbeskatt-
11072:  andelslaget, och för räntetagarens del har en        ningen av de överstora räntorna möjlighet att
11073:  kontrollanmälan tillsänts skattebyrån i den          inlwmma med genmäle innan beskattningen
11074:  skattskyldiges hemkommun, viiken i beskatt-          förrättas. Även de vanliga rättsmedlen står tili
11075:  ningshandlingarna har kontrollerat om ränte-         den skattskyldiges förfogande.
11076:  tagaren har deklarerat en motsvarande räntein-           På bas av det som ovan anförts anser jag
11077:  komst. Av motsvarighetsprincipen i beskatt-          det inte finnas motiverad anledning att ändra
11078:  ningen följer att ränta som är avdragsgill           4 3 § beskattningslagen.
11079:  för betalaren i allmänt är skattepliktig inkomst
11080:       Helsingfors den 27 maj 1981
11081: 
11082:                                                                         Minister Pirkko Työtäjärvi
11083:                                               1981 vp.
11084: 
11085: Kirjallinen kysymys n:o 269
11086: 
11087: 
11088: 
11089: 
11090:                                   P. Puhakka ym.:        Kunnallisesta kodinhoitoavusta perittävistä
11091:                                      korvauksista
11092: 
11093: 
11094:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11095: 
11096:     Sosiaalihallitus on antanut uudet ohjeet kun-    ainoa mahdollisuus. Näitä laitospaikkoja ei kui-
11097: nallisesta kodinhoitoavusta perittävistä korvauk-    tenkaan ole, ja näin avun tarpeessa olevat van-
11098: sista ja niiden määräytymisperusteista.              hukset joutuvat heitteille.
11099:     Sosiaali- ja terveydenhuollossa on vanhusten        Sosiaalihallitus on näin ollen päätöksellään
11100: ja huonokuntoisten huollon osalta hyväksytty         rikkonut voimassa olevaa lakia kunnallisesta
11101: laajan yksimielisyyden vallitessa periaate,· että    kodinhoitoavusta, jonka lain mukaan maksuja
11102: vanhushuollossa pyritään, silloin kun se suin-       voidaan periä ainoastaan muilta kuin varatto-
11103: kin on mahdollista, aktivoivaan ja vanhuksille       milta ja vähävaraisilta. 1 040 markkaa kuukau-
11104: inhimillisempään kotihoitoon.                        dessa eläkettä saava vanhus ei voi olla keski-
11105:     Kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain      varakas tai kohtuullisesti toimeentuleva, vaan
11106:  (270/66) 4 §:n mukaan kodinhoitoavusta              hänellä on nykyisillä elintarvikkeiden hinnoilla
11107: voidaan periä korvausta vain muilta kuin va-         ja vuokrilla vaikeuksia selvitä jokapäiväisessä
11108: rattomilta ja vähävaraisilta. Sosiaalihallituksen    elämässä.
11109: vahvistaman taulukon mukaan peritään yksi-              Jos sosiaaliviranomaisten lausumat vanhusten
11110: näiseltä vanhukselta kuitenkin korvausta jo          kotiaputoiminnan ja avohoidon tehostamisesta
11111:  1 040 markan nettokuukausitulosta alkaen por-       olisivat käytännön toiminnan pohjana, olisi so-
11112:  rastettuna siten, että pienimmästä kuukausitu-      siaalihallituksen toimittava siten, että kiireelli-
11113: losta joutuvat vanhukset maksamaan 2 mark-           sesti parannetaan vähävaraisimpien vanhusten
11114: kaa/tunti ( 12 mk/päivä) aina 10 markkaan/           toimeentulon edellytyksiä.
11115:  tunti ( 60 mk/päivä), kun nettotulo nousee             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11116:  1 900 markkaan kuukaudessa.                         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
11117:     Uudet kodinhoitoaputaksat ovat tulleet voi-      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11118:  maan 1. 4. 1981. Heti on käynyt ilmi, että          vastattavaksi kysymyksen:
11119:  avun tarpeessa olevat vanhukset ovat joutu-
11120:  neet tinkimään välttämättömän avun määrästä.                  Onko Hallitus tietoinen, että sosiaali-
11121:  Jo ennen nykyistä lisärasitusta oli pelkällä kan-          hallitus on vahvistanut uudet kunnalli-
11122:  saneläkkeellä elävien sairaiden vanhusten elä-             sesta kodinhoitoavusta perittävät kor-
11123:  mä niin vaikeaa taloudellisesti, että mm. koti-            vaukset, jotka ovat ristiriidassa kunnal-
11124:  avustajille, jotka ovat joutuneet näiden van-              lisesta kodinhoitoavusta annetun lain
11125:  husten ruokaostoksista huolehtimaan, on ollut              sen periaatteen kanssa, ettei vähävarai-
11126:  vaikeaa jokapäiväisen ruoan turvaaminen. Nyt               silta peritä korvauksia, ja jos on,
11127:  se on vielä vaikeampaa, kun kuntien tulee                     mihin toimenpiteisiin Hallitus on
11128:  näiltä vähävaraisilta vanhuksilta periä kotiavus-          ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sosiaalihalli-
11129:   ta maksua. Seurauksena on kotiavun tarpeelli-             tuksen epäoikeudenmukaisen päätöksen
11130:  senkin käytön väheneminen ja vanhusten no-                 muuttamiseksi niin, ettei vähävaraisilta
11131:   peampi ajautuminen fyysisesti ja henkisesti sii-          peritä kunnallisesta kodinhoitoavusta
11132:   hen tilaan, että laitospaikan järjestäminen on            korvauksia?
11133:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
11134: 
11135:           Pauli Puhakka                 E.-J. Tennilä                   Kati Peltola
11136:           Helvi Niskanen                Irma Rosnell                    J. Vähäkangas
11137:           Aame Koskinen                 Pentti Liedes                   Arvo Kemppainen
11138:           Seppo Toiviainen              Vappu Säilynoja                 Marjatta Stenius-Kaukonen
11139:  0881006747
11140:   2                                              1981 vp.
11141: 
11142: 
11143: 
11144: 
11145:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11146: 
11147:        Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      48 ja 60 markkaa ja kalenterikuukauden aika-
11148:     mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       na annetusta kodinhoitoavusta 180, 360, 540,
11149:     olette 29 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn          720 ja 900 markkaa. Samalla sosiaaHhaHitus
11150:     kirjeenne oheUa toimittanut valtioneuvoston         on vahvistanut myös maksuttoman korvausluo-
11151: ~ asianomaiselle jäsenelle jäliennöksen kansan-         kan nettotulojen ylärajan yhdenmukaiseksi koko
11152: ;:· edustaja Pauli Puhakan ym. näin kuuluvasta          maassa. Sen sijaan muiden korvausluokkien tu-
11153:     kirjallisesta kysymyksestä n:o 269:                 lorajojen määrittely on jätetty kunnan tehtä-
11154:                                                         vå'ksi. Riittävän yhdenmukaisuuden saavutta-
11155:               Onko Hallitus tietoinen, että sosiaali-   miseksi on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi
11156:           hallitus on vahvistanut uudet kunnalli-       suosittaa, että naapurikuntien tulee olla keske-
11157:           sesta kodinhoitoavusta perittävät kor-        nään tarpeenmukaisessa yhteistyössä korvaus-
11158:           vau~et, .jotka ovat ristiriidassa kunnal-     luokkien tulorajojen määrittelyssä.
11159:           lisesta kodinhoitoavusta annetun lain             Kotipalvelusta perittävän korvauksen suu-
11160:           sen periaatteen kanssa, ettei vähävarai-      ruutta määrättäessä pääsääntö on, että k~rvaus
11161:           silta peritä korvauksia, ja jos on,           määrätään ruokakunnan normaalien jatkuvien
11162:               mihin toimenpiteisiin Ha1litus on         nettotulojen perusteella. Tällöin ei satunnaisia,
11163:           ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sosiaalihalli-      lyhytaikaisia tuloja tai etuuksia oteta huo-
11164:           ,tu;ksen epäoikeudenmukaisen päätöksen         mioon.
11165:           :muuttamiseksi niin, ettei vähävaraisilta         Sosiaalihallitus on ohjeissaan korostanut kui-
11166:           !peritä kunnallisesta kodinhoitoavusta         tenkin myös kuntien harkintamahdol.lisuutta.
11167:           korvauksia?                                    Kunta voi harkinnan mukaan poiketa pääsään-
11168:                                                         nöistä erityisesti, milloin kotipalvelun asiakas-
11169:       Vastauksena kysymykseen      esitän kunnioit-      perheen sosiaalinen tilanne, taloudelliset vai-
11170:    taen seuraavaa:                                       keudet, perheessä olevasta vammaisesta tai sai-
11171:                                                          raasta aiheutuva jatkuvan hoidon tarve tai vas-
11172:       Kunnallisen kodinhoitoavun korvausperus-          taavat tekijät puoltavat maksajan sijoittamista
11173:    teet vahvistettiin edellisen kerran 30. 8. 1972       alempaan korvausluokkaan kuin perheen netto-
11174:    ja niitä sovellettiin 1. 10. 1972 lukien. Uudet       tulot muutoin edellyttäisivät.
11175:    ohjeet kunnallisesta kodinhoitoavusta perittä-           Lisäksi on katsottu, että milloin kodinhoito-
11176:    vistä korvauksista ja korvausperusteista vah-         apua annetaan pitkäaikaissairaan tai täysi-ikäi-
11177:    vistettiin ja annettiin sosiaalilautakunnille 31.     sen henkilön yksilölliseen huolenpitoon, on
11178:    1. 1981. Nämä sosiaalihallituksen vahvistamat         korvausluokkaa määrättäessä syytä ottaa huo-
11179:    ohjeet tulivat voimaan 1. 4. 1981.                    mioon vain palvelua saavan henkilön tulot.
11180:       Kodinhoitoavusta korvauksia perittäessä nou-          ~Suoritettujen selvitysten mukaan vuonna
11181:    datetaan tuntikorvausjärjestelmää ja korvaus on       1977 muut kuin pitkäaikaissairaiksi katsotut
11182:    sama kodinhoitajan ja kotiavustajan antamasta         yli 65-vuotiaat henkilöt saivat kotipalvelua kes-
11183:    kodinhoitoavusta. Lisäksi on määrätty korvaus-        kimäärin 32 tuntia vuodessa, eli noin 0,6 tun-
11184:    ten enimmäismarkkamäärät eri korvausluokissa          tia viikossa. Pitkäaikaissairaiden osalta vastaa-
11185:    vuorokautta ja kalenterikuukautta kohti. Tä-          va luku oli keskimäärin 645 tuntia vuodessa,
11186:    män mukaisesti korvaukset peritään muilta kuin        eli 12,1 tuntia viikossa.
11187:    varattomilta ja vähävaraisilta kotipalvelun asiak-       Lisäksi on huomattava, että muun muassa
11188:    kailta siten, että ne ovat eri korvausluokissa        asumistukea ei lasketa mukaan tulona korvaus-,
11189:    2, 4, 6, 8 ja 10 markkaa tunnilta. Enimmäis-          luokkaa määrättäessä ja että useimmille van-
11190:    korvaus vuorokauden aikana annetusta kodin-           huksille suoritetaan vanhuuseläkkeen lisäksi
11191:    hoitoavusta on eri korvausluokissa 12, 24, 36,        asumistukea asumiskustannuksiin.
11192:                                               N:o 269                                              3
11193: 
11194:    Sosiaalihallitus on ohjeita valmistellessaan      toavusta perittäviä korvauksia koskevalla paa-
11195: neuvotellut kuntien keskusjärjestöjen kanssa         töksellä kuitenkin edistetään myös kunnallisen
11196: sekä ottanut huomioon suoraan monista kun-           kodinhoitoavun tarkoituksenmukaista käyttöä,
11197: nista saamiaan kannanottoja. Yleisesti ottaen        ottaen huomioon kunnan harkintamahdollisuu-
11198: kunnissa on sosiaalihallituksen käsityksen mu-       det maksua määrättäessä.
11199: kaan hyväksytty yleiskirjeessä vahvistettu mak-         Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla
11200: suttoman luokan nettotulojen yläraja.                selvitetään parhaillaan erillisen toimikunnan
11201:    Vähävaraisuuden käsite on suhteellinen ja         toimesta :muun muassa sosiaali- ja terveyspal-
11202: siten vaikeasti määriteltävissä. Sosiaalihallituk-   veluiden maksujen määräytymisperusteita ja
11203: sen käsityksen mukaan kunnallisesta kodinhoi-        tarkistamistarvetta.
11204:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1981
11205: 
11206:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
11207: 4                                             1981 vp.
11208: 
11209: 
11210: 
11211: 
11212:                            Till Riksdagens Herr Talman
11213: 
11214:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningarna i de olika klasserna är 2, 4, 6, 8
11215: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            och 10 mk per timme. I de olika klasserna är
11216: velse av den 29 april 1981 till vederbörande         den största ersättningen för hemvårdshjälp 12,
11217: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       24, 36, 48 och 60 mk per dygn och 180, 360,
11218: jande av riksdagsman Pauli Puhakka m. fl.            540, 720 och 900 mk per kalendermånad.
11219: ställda spörsmål nr 269:                             Samtidigt har socialstyrelsen fastställt en övre
11220:                                                      gräns för nettoinkomsterna i den avgiftsfria
11221:           Är Regeringen medveten om att so-          klassen. Denna övre gräns är densamma i hela
11222:        cialstyrelsen har fastställt nya ersätt-      landet. Däremot har man överlåtit åt kommu-
11223:        ningar för den kommunala hemvårds-            nerna att fastställa inkomstgränserna i de öv-
11224:        hjälpen, vilka står i strid med den prin-     riga klasserna. För att uppnå tillräcklig en-
11225:        cip i lagen om kommunal hemvårds-             hetlighet har det dock ansetts nödvändigt med
11226:        hjälp, enligt vilken er.sättning inte upp-    en rekommendation, enligt viiken tili varand-
11227:        bärs av mindre bemedlade, och om så           ra gränsande kommuner skall samarbeta i
11228:        är fallet,                                    tillräckligt hög grad vid fastställandet av de
11229:           vilka åtgärder har Regeringen vid-         olika ersättningsklassernas inkomstgränser.
11230:        tagit eller ämnar den vidtaga för att            Huvudregeln då storleken på ersättningen
11231:        ändra socialstyrelsens orättvisa beslut       för hemvårdsservice fastställs är, att ersätt-
11232:        så, att ingen ersättning för kommunal         ningen bestäms på basen av matlagets norma-
11233:        hemvårdshjälp uppbärs av mindre be-           la fortlöpande nettoinkomster. Härvid beaktas
11234:        medlade?                                      inte tillfälliga, kortvariga inkomster ellet för-
11235:                                                      måner.
11236:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Socialstyrelsen har dock i sina anvisningar
11237: samt anföra följande:                                poängterat kommunernas möjlighet tili pröv-
11238:                                                      ning. Kommunerna kan enligt prövning av-
11239:     Ersättningsgrunderna för kommunal hem-           vika från huvudreglerna i synnerhet då klient-
11240: våtdshjälp fastställdes senast 30. 8. 1972. De       familjens sociala situation, ekonomiska svårig-
11241: tillämpades fr.o.m. 1. 10. 1972. Nya anvisning-      heter, behov av fortsatt vård på grund av att
11242: ar beträffande ersättningar som uppbärs för          det finns handikappade eller sjuka inom fa-
11243: kommunal hemvårdshjälp samt ersättningsgrun-         miljen ellet motsvarande faktorer talar för att
11244: derna för densamma fastställdes och gavs tili        den betalande bör placeras i en lägre ersätt-
11245: socialnämderna 31. 1. 1981. Anvisningarna,           ningsklass än familjens nettoinkomster eljest
11246: som fastställts av socialstyre1sen, trädde i kraft   skulle förutsätta.
11247: 1. 4. 1981.                                              Vidare har det an:setts att då hemvårdshjälp
11248:     Vid uppbörden av ersättning för hemvårds-        ges för personlig vård av en kroniker eller
11249: hjälp följs systemet med ersättning per timme        fullvuxen person, endast inkomsterna för den
11250: och ersättningen är densamma för både den            som åtnjuter hjälpen skall beaktas då ersätt-
11251: hemvårdshjälp som ges av hemvårdarinna och            ningsklassen bestäms.
11252: den som ges av hemhjälpare. Vidare har olika             Enligt utförda undersökningar fick år 1977
11253: ersättningsklassers maximibelopp per dyng och        personer över 65 år, då kronikerna undantas,
11254: kalendermånad fastställts. I enlighet härmed upp-    i medeltal 32 timmar hemvårdsservice per år,
11255: bärs ersättning av alla som åtnjuter hemvårds-       dvs. ca 0,6 timmar per veoka. Beträffande kro-
11256: service, med undantag av medellösa och mind-         nikerna var motsvarande tai i medeltal 645
11257: re bemedlade personer, sålunda, att ersätt-          timmar per år, dvs. 12,1 timmar per vecka.
11258:                                              N:o 269                                             5
11259: 
11260:    Vidare bör det observeras, att bl.a. bostads-      Begreppet mindre bemedlad är relativt och
11261: bidrag inte räknas som inkomst då ersättnings-     sålunda svårt att definiera. Enligt socialsty-
11262: klassen fastställs och att de flesta åldringar     relsens uppfattning främjar dock beslutet om
11263: förutom ålderdomspension erhåller bostads-         ersättningar som skall uppbäras för kommunal
11264: bidrag för sina boendekostnader.                   hemvårdshjä1p en ändamålsenlig användning av
11265:    Socialstyrelsen har vid uppgörandet av an-      den kommunala hemvårdshjälpen, då man beak-
11266: visningarna förhandlat med kommunernas cent-       tar kommunens möjlighet tili prövning vid
11267: ralorganisationer samt beaktat flera synpunk-      fastställandet av ersättningarnas storlek.
11268: ter som erhållits direkt från kommunerna. All-        Inom social- och hälsovårdens förvaltnings-
11269: mänt taget har kommunerna, enligt socialsty-       område utreder en särskild kommission för
11270: relsens uppfattning, godkänt den övre gräns        närvarande bl.a. fastställelsegrunderna för och
11271: för nettoinkomsterna som cirkuläret fastställer    behovet av en justering av avgifterna för tjäns-
11272: för den avgiftsfria klassen.                       ter inom sodal- och häJsovården.
11273:      Helsingfors den 28 maj 1981
11274: 
11275:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen
11276: 
11277: 
11278: 
11279: 
11280:  0881006747
11281:                                                   1::981 vp.
11282: 
11283: Kirjallinen kysymys n:o 270
11284: 
11285: 
11286: 
11287:                                      Luttinen ym.: Luonnonlääkkeiden saannin helpottamisesta
11288: 
11289:                            Eduskunnan Herra Puhemieh-elle
11290: 
11291:     Tavanomainen ns. koululääketiede on edis,               Ilmeisesti lainmuutos on tarpeen. Hallituk-
11292: tynyt ihailtavami, mutta <Se ei pysty paranta-           sen olisikin mielestämme ryhdyttävä ensi ti
11293: maan kaikkia sairaita. cMonelle eivät kemialliset        lassa tOimiin luonnonlääkelainsäädännön saatta-
11294:  valmi~teet sovi tai he -eivät niitä vakaumuk-           miseksi -oikeudenmukfriseksi. Asian valmistelus-
11295:  sensa takia halua. Vaihtaehtoisia tai täyden-           sa o'lisi syytä kuulla potilasjärjestöä Terveyden•
11296: täviä kdnoja etsimään lähtenyt lahtelainen               hoidon V a1innanvapaus -         Valfti Hälsovård
11297: 1äå"käri Kari Krohn on äskettäin julkisuuteen            r.y. sekä asiaan perehtyneitä lääkäreitä.
11298: saattamassaan kirjassa '"Lääkäri parantamisen               Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
11299: uul'>illa teillä" tuonut esiin vakava~ti huomiooo        järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
11300: etettavia vii:tteiltä -siitä, et·tä esim. luonnonlääk-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11301:  keillä {kuten akupunktiohoidolla:kin) on sovel-         vaksi seuraavan kysymyksen:
11302: ·tuvissa tl!Pauksissa myi:>nteistä arvoa potilaiden
11303: 1:toiclossa.                                                       Onk!o Hallitus tietoinen siitä, että
11304:      Ongelmana on tarvittavien luonnonlääkkei-                  nykyinen apteekkitavaralaki ja sen tul-
11305:  den saanti. Vain ·yksi apteekki koko Suomessa                  kinta aiheuttavat sen, että vaarattornia
11306: .wilittää näitä v.almiste:ita. Lisäksi on lääkintö-             luonnonlääkkeitä haluavien kansalaisten
11307: .blilli1ius ·vaatinut kaikkia injektiona annettavia             mahdollisuus saada eräitä tarvitsemiaan
11308:  \Wa:tattamia luonnonlääkkeitä luovutettaessa jo-               valmisteita on kohtuuttoman vaikeaa ja
11309:  ika Jk:enta joka pot:i:hralle 1a joka reseptiä varten          mutkikasta, sekä
11310: ~ .atu!Jllll.'lksen. flaatimus con kohtuuton                      mihin toimenpiteisiin Hallitus on
11311: eikä lainkaan :lisiiä potilasturvallisuutta, :vaan              ryhtynyt tai aikoo ryhtyä täniän epä-
11312: ,aihenttaa !häiriötä sairaan potilaan hoidossa.                 kohdan kotjaamiseksi?
11313:       Helsingissä 29 päwänä huhtikuuta 1981
11314: 
11315:           Matti Luttinen               Joruri J. Sätkijru:wi          Kaarina Suonio
11316:           Jaukc.> .Ski.nnari           Olavi Nikkilä                  Risto Tuominen
11317:           Ulla .Puolanne               M. Jaatinen                    Juhani Surakka
11318:           Matti Vjljanen               :B.en Zyskow.icz               Matti Puhakka
11319:           Reino Breilin                Tuulikki Petäjäniemi           V,äiJ;W Raudaskoski
11320:           Helvi Wiskanen               Pekka Löyttyniemi              AJv;ar .Saukko
11321:           Saara Mik.kola               A:ulis Juvela                  Hannu Tenhiälä
11322:           .A.bla jJoldnen              JUhani Raudasqja               Saara-Maria Paakkinen
11323:            Elsi Hetemäki-Olander       Pertti Hietala                 Mikko E1o
11324:           P.eter Mnntnmli!             Pentti Lahti~uuttila           Helge Siren
11325:            Pirkko Valtonen             Pekka Staras.t                 Markus Aaltonen
11326:            Liisa Jaakonsaari            I.-C. Björklund               Jouko Tuovinen
11327:            Heli Astala                 M.-L. Salminen                 Maija Rajantie
11328:            Mikko Kuoppa                E.-J. Tennilä                  Paula Eenilä
11329:            !f.Hhani Väbiikaqgas        Lea &wola.inen                 Jorma Rantala
11330:            Ensio Laine                 Pauli Uitto                    Bror Lillqvist
11331:            Eino Grönholm               Aarne Koskinen                 Tarja Halonen
11332:            Kaisa Raatikainen           Arvo Kemppainen                Kaj Bärlund
11333:            Heimo Linna                 Hannu Tapiola                  Pirjo Ala-Kapee
11334:                         V. J. Rytkönen                     Anna-Liisa Piipari
11335:  088100679C
11336: 2                                              1981 vp.
11337: 
11338: 
11339: 
11340: 
11341:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11342: 
11343:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       parantavat vaikutukset. Tätä edellytystä eivät
11344: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        täytä homeopaattiset valmisteet.
11345: olette 29 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn              Apteekkitavaralain säännösten nojalla lääkin-
11346: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         töhallitus voi kuitenkin erityisistä sairaanhoi-
11347: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        dollisista syistä yksittäistapausta varten myön-
11348: edustaja Luttisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      tää luvan homeopaattisen valmisteen luovutta-
11349: sesta kysymyksestä n:o 270:                          miseen kulutukseen. Viimeisten kolmen vuoden
11350:                                                      kuluessa on homeopaattisia injektiovalmisteita
11351:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        koskevia kulutukseenluovutuslupia haettu lää-
11352:        nykyinen apteekkitavaralaki ja sen tul-       kintöhallitukselta yhteensä 245 potilasta var-
11353:        kinta aiheuttavat sen, että vaarattornia      ten. Vain kahdessa tapauksessa on tehty kiel-
11354:        luonnonlääkkeitä haluavien kansalaisten       teinen päätös. Lupahakemusten käsittelyaika
11355:        mahdollisuus saada eräitä tarvitsemiaan       lääkintöhallituksessa on ollut keskimäärin 2-3
11356:        valmisteita on kohtuuttoman vaikeaa ja        viikkoa. Yleensä potilas saa luovutusluvalla
11357:        mutkikasta, sekä                              vuoden tarvetta vastaavan valmistemäärän.
11358:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on             Vaikka yksittäiset tapaukset on voitu hoi-
11359:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä tämän epä-          taa, on lainsäädännön uudistamistarve olemas-
11360:        kohdan korjaamiseksi?                         sa. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 12. 5.
11361:                                                      1977 lääkintöhallituksen esityksestä työryhmän
11362:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        valmistelemaan mm. homeopaattisia valmisteita
11363: vasti seuraavaa:                                     koskevaa Jainsäädäntöä. Työryhmässä oLi jä-se-
11364:    Kyselyssä tarkoitettaneen luonnonlääkkeillä       nenä mm. Terveydenhoidon Valinnanvapaus
11365: lähinnä homeopaattisia valmisteita. Arviolta         r.y:n edustaja ja työryhmä kuuli asiantuntijana
11366: noin 60 % homeopaattisista valmisteista on           mm. homeopaattisiin valmisteisiin perehtyneitä
11367: maassamme kaupan ns. elintarvikkeiksi luetta-        lääkäreitä.
11368: vat erityisvalmisteet -asetuksen tarkoittamina          Työryhmän mietintö valmistui 30. 4. 1978.
11369: tuotteina, joita on vapaasti saatavana luontais-     Muistiosta pyydettiin lausunnot usealta taholta.
11370: tuotekaupoissa. Muu osa näistä valmisteista,         Lääkintöhallitus teki sittemmin sosiaali- ja ter-
11371: jotka katsotaan apteekkitavaroiksi, täyttää          veysministeriölle esityksen edellä mainittuja
11372: apteekkitavaralaissa säädetyt lääkkeen ja farma-     valmisteita koskevaksi laiksi. Asia on vireillä
11373: seuttisen erikoisvalmisteen tunnusmerkit, mutta      sosiaali- ja terveysministeriössä ja lakiehdotus,
11374: niiltä puuttuvat mainitun lain tarkoittamat          jolla pyritään helpottamaan puheena olevien
11375: myyntiluvan saamisen edellytykset. Myyntilu-         tuotteiden saatavuutta, ottaen kuitenkin huo-
11376: van saanti edellyttää mm., että valmistajan on       mioon potilasturvallisuusnäkökohdat, on tar-
11377: tieteellisesti hyväksyttävällä tavalla osoitettava   koitus saattaa esittelyvalmiiksi lähiaikoina.
11378: todeksi valmisteen ilmoitetut lääkkeelliset tai
11379:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1981
11380: 
11381:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
11382:                                                N:o 270                                                3
11383: 
11384: 
11385: 
11386: 
11387:                             Tili Riksdagens Herr Talman
11388: 
11389:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt stadgandena i apoteksvarulagen kan
11390: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         dock medicinalstyrelsen av särskilda sjukvårds-
11391: av den 29 april 1981 till vederbörande med-           skäl i enskilda fall bevilja tillstånd att tili
11392: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       konsumtion överlåta något homeopatiskt pre-
11393: av riksdagsman Luttinen m. fl. undertecknade          parat. Under de senaste tre åren har hos
11394: spörsmål nr 270:                                      medicinalstyrelsen ansökts om tillstånd att till
11395:                                                      konsumtion överlåta homeopatiska injektions-
11396:          Är Regeringen medveten om att nu-            preparat för sammanlagt 245 patienter. 1 en-
11397:        varande apoteksvarulag och tolkningen          dast två fall har ett negativt beslut fattats.
11398:        av den medför att det för medborgare,          Tiden för behandling av tiliståndsansökningar
11399:        som vill erhålla ofarliga naturläkemedel,     i medicinalstyrelsen har i genomsnitt varit
11400:        är oskäligt svårt och komplicerat att         2-3 veckor. l allmänhet får patienten med
11401:        erhålla vissa preparat som de behöver,        överlåtelsetillståndet en sådan mängd av pre-
11402:        samt                                          paratet som motsvarar ett års behov.
11403:          vilka åtgärder har Regeringen vid-              Trots att man har kunnat sköta enskilda
11404:        tagit eller ämnar den vidta för att           fall föreligger det ett behov att revidera lag-
11405:        avhjälpa detta missförhållande?               stiftningen. Social- och hälsovårdsministeriet
11406:                                                      tillsatte 12. 5. 1977 på förslag av medicinal-
11407:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       styrelsen en arbetsgrupp för att bereda bl. a.
11408: samt anföra följande:                                en lagstiftning om homeopatiska preparat.
11409:     I spörsmålet torde med naturläkemedel när-       Bl. a. var en företrädare för Terveydenhoidon
11410: mast avses homeopatiska preparat. Uppskatt-          valinnanvapaus - Valfri hälsovård r.y. med-
11411: ningsvis ca 60 % av de homeopatiska prepa-           lem i arbetsgruppen och arbetsgruppen hörde
11412: raten finns i vårt land till salu såsom till-        expertutlåtanden av bl. a. läkare, som är för-
11413: verkningar, som avses i förordningen angående        trogna med homeopatiska preparat.
11414: tili livsmedel hänförliga specialtillverkningar,        Arbetsgruppens betänkande blev färdigt
11415: och kan fritt erhållas i hälsokostaffärerna.         .30. 4. 1978. Om promemorian inbegärdes ut-
11416: Återstoden av dessa preparat uppfattas som           låtanden från flera olika håll. Medicinalsty-
11417: apoteksvaror och uppfyller kriterierna i apo-        relsen framförde sedermera för social- och
11418: teksvarulagen för mediciner och farmaceutiska        hälsovårdsministeriet ett förslag tili lag om
11419: specialpreparat, men saknar de förutsättningar       dessa preparat. Saken är anhängig vid social-
11420: för erhållande av försäljningstillstånd som avses    och hälsovårdsministeriet och en proposition,
11421: i nämnda lag. För erhållande av försäljnings-        som strävar tili att underlätta tillgången på
11422: tillstånd erfordras bl. a. att tillverkaren på ett   ifrågavarande preparat, likväl med beaktande
11423: vetenskapligt godtagbart sätt skall bevisa den       av patientsäkerhetssynpunkter, avses bli J.clar för
11424: medicinska ellet terapeutiska effekt preparatet      föredragning inom en snar framtid.
11425: uppges ha. De homeopatiska preparaten upp-
11426: fyller inte denna förutsättning.
11427:      Helsingfors den 2 juni 1981
11428: 
11429:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
11430:                                               1981 vp.
11431: 
11432: Kirjallinen kysymys n:o 271
11433: 
11434: 
11435: 
11436: 
11437:                                   Astala ym.: Sananvapauden toteutumisen keinoista
11438: 
11439: 
11440:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11441: 
11442:    Hallitusmuodon 10 §:n mukaan Suomen                  Hallitusmuodon 10 §:ssä säädetyn sananva-
11443: kansalaisella on sanan vapaus sekä oikeus kir-       pauden toteutuminen edellyttäisi, että valtion'·
11444: joituksen ja kuvallisen esityksen painosta jul-      toimesta aktiivisesti edistettäisiin tämän tär-
11445: kaisemiseen kenenkään sitä ennakolta estä-           keän perusoikeuden käyttämistä. Esimerkiksi
11446: mättä.                                               postilaitos voisi luoda kansalaisten ja järjestö-
11447:    Eri tahoilla on kiinnitetty huomiota siihen,      jen käytettävissä olevan lehtien levitysorgani-
11448: että hallitusmuodon säännöksestä huolimatta          saation. Muussa tapauksessa sananvapauden
11449: on sananvapauden tosiasiallinen toteutuminen         toteutuminen maassamme jää yksityisten yri-
11450: maassamme puutteellista.                        ·    tysten vastuulle.
11451:    Viime päivinä on lehdistössä saanut huomio-          Turun Sanowien tapauksessa kiinnittää huo-
11452: ta vappulehti Turun Sanowien tapaus. Tämä            miota vielä se, että sananvapauden rajoittajana
11453: eräiden opiskelijajärjestöjen julkaisema lehti,      on toiminut Rautakirja Oy, jonka kanssa val-
11454: joka pyrkii sanomalehti Turun Sanomien · -           tio toimii yhteistyössä. Rautakirja Oy:llä on
11455: joka on huornattava vaikuttaja talousalueellaan      tosiasiallinen monopoli lehtien ja muiden jul-
11456: -     sisällön kriittiseen erittelyyn, on joutu-     kaisujen levitykseen Valtionrautateiden piirissä.
11457: nut yksityisten toimesta tapahtuneen ennakko-           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
11458: sensuurin kohteeksi.                                 päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
11459:    Vastoin kirjallista levityssopimusta on Rau-      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11460: takirja Oy kieltäytynyt ottamasta Turun Sano-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11461: wia myyntiin. Perusteluja yhtiö ei ole esittä-
11462: nyt lehden julkaisijoille, mutta sanomalehtitie~               Onko Hallitus tietoinen suta, että.
11463: tojen mukaan Turun Sanomien omistajat ovat                  hallitusmuodon 10 §:ssä säädetyn sa-
11464: pyrkineet estämään Turun Sanowien myynnin                   nanvapauden tosiasiallinen toteutumi-
11465:  R-kioskcissa. Turun Sanomat omistaa myös                   nen edellyttäisi valtion aktiivisia toi-·
11466: Rautakirja Oy:n osakkeita.                                  menpiteitä kansalaisten ja heidän jär-,
11467:     Turun Sanowien tapaus osoittaa sananvapau-              jestöjensä julkaisujen levittämisen edis~·
11468: den tosiasialliseen toteutumiseen liittyvät epä-            tämiseksi, · ja jos on,
11469:  kohdat maassamme. Vaikka maassamme lehtiä                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11470: voi julkaista viranomaisten ennalta estämättä;              ryhtyä, jotta mm. rautatielaitoksen pii~.·
11471:  saattaa yksityisissä käsissä oleva jakeluverkosto          rissä julkaisujen levitystoiminta ei olisi
11472:  tosiasiassa toimia ennakkosensuurin tavoin.                yksin Rautakirja Oy:n hoidettavana?
11473:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
11474: 
11475:                Heli Astala                                       Ensio Laine
11476: 
11477: 
11478: 
11479: 
11480: 088100694V
11481: 2                                             1981 vp.
11482: 
11483: 
11484: 
11485: 
11486:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11487: 
11488:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           tuote viranomaisen tätä ennakolta estämättä.
11489: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        Painotuotteen levittämisoikeus on painovapaus-
11490: hemies, olette 29 päivänä huhtikuuta 1981            lain mukaan painotuotteen tekijällä, julkaisi-
11491: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-        jalla ja kustantajalla. Asianomainen voi joko
11492: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      itse levittää painotuotetta tai tehdä sen mui-
11493: kansanedustaja Heli Astalan ym. näin kuulu-          den välityksellä. Painotuotteiden levittämiseen
11494: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 271:            oikeutettu saa siten tehdä toisen kanssa sopi-
11495:                                                      muksen tuotteiden levittämisestä. Kysymys on
11496:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        tavallisesta sopimusvapauden piiriin kuuluvas-
11497:        hallitusmuodon 10 §:ssä säädetyn sa-          ta seikasta, jota myös arvioidaan yleisten so-
11498:        nanvapauden tosiasiallinen toteutuminen       pimusoikeudellisten sääntöjen perusteella. Pai-
11499:        edellyttäisi valtion aktiivisia toimenpi-     novapauslaissa ei näet ole toteutettu minkään-
11500:        teitä kansalaisten ja heidän järjestöjen-     laista sopimuspakkoa. Painotuotteiden levittä-
11501:        sä julkaisujen levittämisen edistämisek-      miseen oikeutettu ei niin ollen voi vaatia tois-
11502:        si, ja jos on,                                ta levittämään painotuotteitaan. Mitä taas tu-
11503:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lee valtion osuuteen painotuotteiden levittä-
11504:        ryhtyä, jotta mm. rautatielaitoksen pii-      misessä, niin postilaitos levittää kaikkia paino-
11505:        rissä julkaisujen levitystoiminta ei olisi    tuotteita säädettyjä maksuja vastaan.
11506:        yksin Rautaldrja Oy:n hoidettavana?              Valtionrautateiden yleisönpalveluun on perin-
11507:                                                      teisesti kuulunut mahdollisuus hankkia junista
11508:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ja rautatiealueelta lehtiä ja muita painotuot-
11509: vasti seuraavaa:                                     teita. Koska Vaidonrautateiden toimialaan ei
11510:    Hallitusmuodon 10 §: n mukaan Suomen              kuulu näiden tuotteiden myynti eikä jakelu,
11511: kansalaisella on sananvapaus ja oikeus julkais-      on näiden tehtävien hoitaminen luovutettu
11512: ta kirjoitus ja kuvallinen esitys painosta ke-       erikseen tehdyillä sopimuksilla alalla toimiville
11513: nenkään sitä ennakolta estämättä. Tässä lain-        yrittäjille.
11514: kohdassa turvattu sananvapaus toimii muiden             Valtionrautateiden ja Rautaldrja Oy:n välil-
11515: hallitusmuodon 2 luvussa olevien perusoikeus-        lä tällä hetkellä voimassa oleva sopimus on
11516: säännösten tapaan siten, että säännös suojaa         tullut voimaan 1. 9. 1978. Sillä korvattiin osa-
11517: kansalaisia valtiovaltaa vastaan. Hallituksen tie-   puolten kesken 1. 7. 197 4 lukien voimassa ol-
11518: dossa ei ole, että kirjallisessa kysymyksessä tar-   lut kutakuinkin samansisältöinen sopimus. So-
11519: koitetussa tapauksessa olisi loukattu hallitus-      pimuksen mukaan Rautakirja Oy:llä on oikeus
11520: muodon tai muiden lakien säännöksiä valtio-          myydä kioskiasetuksen ja terveydenhoitoasetuk-
11521: vallan toimesta. Perusoikeussäännöksillä ei ole      sen luettelemia tavaroita, joita ovat muun
11522: välitöntä merkitystä yksityisten kansalaisten ja     muassa sanoma- ja aikakauslehdet sekä eräät
11523: yhteisöjen välisissä suhteissa, jollaisesta tilan-   muut painotuotteet, Valtionrautateiden alueel-
11524: teesta kysymyksen aiheena olevassa tapaukses-        la sijaitsevissa rakennuksissa ja Rautakirja Oy:n
11525: sa on kyse. Yksityisten keskinäisissä asioissa       omissa kioskeissa sekä henkilöjunissa sopimuk-
11526: perusoikeuksien toteutuminen riippuu suuresti        sissa erikseen mainituin ehdoin. Näillä ehdoil-
11527: siitä, millä tavalla lainsäädäntö sääntelee yksi-    la ei ole mitenkään rajoitettu muiden yrittä-
11528: tyisten välisiä suhteita.                            jien mahdollisuuksia harjoittaa vastaavanlaista
11529:    Sananvapauden käyttämisestä säädetään vuo-        toimintaa.
11530: delta 1919 olevassa painovapauslaissa. Siinä            Päinvastoin näiden sopimusten v01massa
11531: säädetään muun muassa, että jokaisella Suo-          ollessa rautatiehallitus on myöntänyt sekä yh-
11532: men kansalaisella on oikeus julkaista paino-         teisöille että yksityisille yrittäjille oikeuksia
11533:                                              N:o 271                                               3
11534: 
11535: lehtien ja muiden julkaisujen levitykseen Val-     hallituksen ilmoituksen mukaan ole rautatie-
11536: tionrautateiden alueella sekä junissa. Niinpä      laitoksen piirissä tosiasialliseen monopoliin rin-
11537: tällaista toimintaa harjoitetaaukio rautatielai-   nastettavaa asemaa lehtien ja muiden paino-
11538: toksen piirissä myös muiden kuin Rautakirja        tuotteiden levitystoiminnan harjoittajana.
11539: Oy:n toimesta. Rautakirja Oy:llä ei rautatie-
11540:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1981
11541: 
11542:                                                              Oikeusministeri Christoffer Taxell
11543: 4                                            1981 vp.
11544: 
11545: 
11546: 
11547: 
11548:                           Till Riksdagens Herr Talman
11549: 
11550:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1 tryckfrihetslagen av år 1919 stadgas om
11551: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-         yttrandefrihetens begagnande. Däri stadgas
11552: velse av den 29 april 1981 till vederbörande       bland annat, att envar finsk medborgare har
11553: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     rätt att utan av myndighet i förväg lagt hin-
11554: jande av riksdagsman Heli Astala m. fl. un-        der publicera tryckalster. Rätt att sprida tryck-
11555: derteclmade spörsmål nr 271:                       alster har enligt tryckfrihetslagen författare,
11556:                                                    utgivare och förläggare. Vederbörande kan an-
11557:           Är Regeringen medveten om, att ett       tingen själv distribuera tryckalster eller göra
11558:        faktiskt förverkligande av den i 10 §       det genom förmedling av andra. Sålunda får
11559:        regeringsformen stadgade yttrandefrihe-     den som är berättigad att sprida tryckalster
11560:        ten skulle förutsätta aktiva åtgärder       ingå avtal med andra om produkternas distri-
11561:        från statens sida för att främja distri-    buering. Det är fråga om en vanlig angelä-
11562:        bueringen av enskilda medborgares och       genhet, som faller inom avtalsfrihetens om-
11563:        deras organisationers publikationer, och    råde och som även bedöms enligt de allmän-
11564:        om så är fallet,                            na avtalsrättsliga reglerna. 1 tryckfrihetslagen
11565:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     har nämligen inte förverkligats något avtals-
11566:        ta för att distribueringen av publika-      tvång. Den som är berättigad att sprida tryck-
11567:        tioner bl. a. inom järnvägsväsendet inte    alster kan således inte kräva att någon annan
11568:        enbart skulle handhas av Rautakirja         sprider hans tryckalster. 1 fråga om statens
11569:        Oy benämnda aktiebolag?                     andel i distribueringen av tryckalster kan kon-
11570:                                                    stateras, att postverket distribuerar alla tryck-
11571:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      alster mot stadgade avgifter.
11572: samt anföra följande:                                 Möjligheten att på tåg och på järnvägssta-
11573:    Enligt 10 § regeringensformen äger finsk        tionsområden anskaffa tidningar och andra
11574: medborgare ordets frihet samt rättighet att        tryckalster, har av tradition ingått i Statsjärn-
11575: genom tryck utge skrift eller bildlig fram-        vägarnas kundtjänst. Eftersom försäljningen och
11576: ställning utan att hinder härför i förväg får      distribueringen av dylika produkter inte fal-
11577: ställas. Den i detta lagrum tryggade yttran-       ler inom verksamhetsområdet för Statsjärnvä-
11578: defriheten fungerar såsom de övriga grundrät-      garna har handhavandet av dessa uppgifter ge-
11579: tighetsstadgandena i regeringsformens 2 kapi-      nom skilt uppgjorda avtal överlåtits till på
11580: tel, nämligen sålunda att stadgandet skyddar       området verkande företagare.
11581: mot statsmakten. Det är inte regeringen be-           Det avtal som för närvarande är i kraft
11582: kant, att stadgandena i regeringsformen eller i    mellan Statsjärnvägarna och Rautakirja Oy be-
11583: andra lagar tili följd av statsmaktens åtgärder    nämnda aktiebolag trädde i kraft 1. 9. 1978.
11584: skulle ha kränkts i det fall som avses i det       Därmed ersattes det avtal av nästan samma
11585: skriftliga spörsmålet. Stadgandena om grund-       innehåll, som från och med 1. 7. 1974 varit
11586: rättigheter har inte någon omedelbar bety-         i kraft mellan nämnda parter. Enligt avtalet
11587: delse i relationerna mellan enskilda medborga-     har Rautakirja Oy rätt att i byggnader beläg-
11588: re och sammanslutningar. 1 det fall som gi-        na på Statsjärnvägarnas områden och i Rauta-
11589: vit anledning tili spörsmålet är det fråga om      kirja Oy:s egna kiosker samt i persontåg säl-
11590: ett dylikt sakläge. Grundrättigheternas förverk-   ja sådana varor, som uppräknas i kioskförord-
11591: ligande i de inbördes relationerna mellan en-      ningen och hälsovårdsförordningen, såsom
11592: skilda personer är i hög grad beroende av,         bland annat tidriingar och tidskrifter samt vis-
11593: hur lagstiftningen reglerar relationerna mellan    sa andra tryckalster, på i avtalen skilt nämn-
11594: enskilda personer.                                 da villkor. Genom dessa villkor har på intet
11595:                                            N:o 271                                               5
11596: 
11597: sätt ovnga företagares möjligheter att utöva     Inom jämvägsväsendet utövas sålunda dylik
11598: motsvarande verksamhet begränsats.               distribueringsverksamhet även av andra än Rau-
11599:    Tvärtom, under dessa avtals giltighetstid     takirja Oy. Enligt jämvägsstyrelsens utsago
11600: har jämvägsstyrelsen beviljat både sammanslut-   intar inte Rautakirja Oy såsom tidnings- och
11601: ningar och enskilda företagare rättigheter att   tidskrifsdistributör någon med faktiskt mono-
11602: distribuera tidningar och övriga publikationer   pol jämförbar ställning inom järnvägsväsendet.
11603: på Statsjärnvägarnas områden och i tågen.
11604:      Helsingfors den 1 juni 1981
11605: 
11606:                                                            Justitieminister Christoffer Taxell
11607: 
11608: 
11609: 
11610: 
11611: 088100694V
11612:                                             1981 vp.
11613: 
11614: Kirjallinen kysymys n:o 272
11615: 
11616: 
11617: 
11618: 
11619:                                  Ronkainen: Seurakuntapappien virka-asunnoista aiheutuvista koh-
11620:                                     tuuttomista kustannuksista
11621: 
11622: 
11623:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11624: 
11625:    Monet nykyisinkin vielä pappien virka-asun-     vanha pappila, joka on peräisin rvuodelta 1904
11626: toina olevat pappilat ovat kulttuurihistorialli-   ja joka on museoviraston suojeltavien raken-
11627: sesti arvokkaita suuria rakennuksia, joiden yl-    nusten listalla. Talo on puhdasta jugend-tyyliä
11628: läpito on kuulunut papeille itselleen. Kuiten-     ja siksi arvokas. Museoviraston mielestä pap-
11629: kin yhä useammat papit ovat anoneet, ettei         pila tulisi säilyttää nimenomaan alkuperäisessä
11630: heidän tarvitsisi asua näissä suurissa ja mm.      käyttötarkoituksessaan semminkin, kun se on
11631: lämmityskustannuksiltaan huomattavan kalliissa     hyväkuntoinen ja kauniin puiston ympäröimä.
11632: pappiloissa, jos heidän itse täytyy asumisensa     Kuitenkin pappilassa tällä hetkellä asuva pappi
11633: kustantaa. Aina eivät seurakunnat ole kuiten-      haluaisi muuttaa muualle, sillä talon verotus-
11634: kaan myöntäneet lupaa muualla asumiseen.           arvo on kuukaudessa peräti 1 500 markkaa.
11635:    Arvokkaiden puupappiJoiden verotusarvo oli      Vuodessa tuosta rakennuskulttuurin säilyttämi-
11636:  1970-luvulla noin 200 mavkkaa pappilaa kohti,     sestä koituu yksityiselle virkamiehelle kuluja
11637: kun se 1980-luvulla on kohonnut jo 10 mark-        noin 20 000 markkaa.
11638: kaan neliömetriltä. Kun pappilat ovat huomat-         \Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
11639: tavan suuria, koska pappien asunnoista on ole-     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
11640: massa tavkat kokomääräykset, verotusarvo täl-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11641: laisesta virka-asunnosta saattaa olla runsaasti    vaksi seuraavan kysymyksen:
11642:  toista tuhatta markkaakin. Tämä luontoisedun
11643: arvo on sitten lisätty papin palkkaan ja loppu-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
11644: summasta on laskettu veroprosentti, joten asu-             että pappien ei tarvitsisi maksaa koh-
11645: miskustannukset ovat tulleet kohtuuttoman                  tuuttomia vuokria seurakuntien omai-
11646: kalliiksi.                          ·                      suutena olevista kulttuurihistoriallisesti
11647:    1Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Joroisten              ilrvokkaista rakennuksista?
11648:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
11649: 
11650:                                          Olavi Ronkainen
11651: 
11652: 
11653: 
11654: 
11655: 088100713F
11656: 2                                              1981 vp.
11657: 
11658: 
11659: 
11660:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11661: 
11662:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         palkkaukseen on seurakunnissa ongelma. Näyt-
11663: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tää kuitenkin siltä, että monessa vi11ka-asunnos-
11664: olette 29 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn             sa asuva on joutunut maksamaan varsin kor-
11665: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kean veron. Verotuksen kiristyminen on ollut
11666: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          se välitön syy, joka on muutaman viime vuo-
11667: edustaja Olavi Ronkaisen näin kuuluvasta kir-          den aikana aiheuttanut muuttoja pois pappi-
11668: jallisesta kysymyksestä n:o 272:                       loista, joiden vastainen käyttö on noussut huo-
11669:                                                        lestuttavaksi ongelmaksi.
11670:               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        Lokakuussa 1980 laadituo tilaston mukaan
11671:           että pappien ei tarvitsisi maksaa koh- palkkauslain mukaisista virka-asunnoista on
11672:           tuuttomia vuokria seurakuntien omai- muuttanut pois luontoisetukorvausta vastaan
11673:           suutena olevista kulttuurihistoriallisesti viranhaltijoita seuraavasti:
11674:           f,ltvokkaista rakennuksista?                    Kirkkoherrat 9,8 %, kappalaiset 20,6 %,
11675:                                                        papiston apulaiset n. 20 %, seurakuntalehtorit
11676:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 30,5 %, kanttorit 20,6 %, diakonissat 30 %.
11677: vasti seuraavaa:·                                         Kehityksen 1suuntaa kuvaa se, että kirkko-
11678:     Evankelisluterilaisen ki11kon palkkauslaki hallitus, joka myöntää luvan kirkkoherralle,
11679:  ( 25. 2. 1966/10 5) sisältää säännökset kivkko- kappalaiselle ja kanttorille, on viime vuosina
11680: herralle ja muille tietyille viran haitijoille an- käsitellyt a·sioita seuraavasti:
11681: nettavasta ·asuntoedusta, joka suoritet•aan raha-         V. 1976 on myönnetty 15 lupaa, 1977 36
11682: palkan lisäksi. Tulo- ja varallisuusverolain mu- lupaa, 1978 48 lupaa, 1979 55 lupaa, 1980
11683: kaan on po. asuntoetu veronalaista tuloa, jonka 86 lupaa ja 1981 toukokuuhun mennessä jo
11684: vetovelvollinen on saanut vastikkeena työstä 351upaa.
11685: arvioituna käypään awoon sen mukaan kuin                  Kirkkohallitus valmistelee parhaillaan uutta
11686: verohallitus tarkemmin määrää. Verohallitus palkkauslakiesitystä, jonka mukaan uusi ·seura-
11687: vahvistaa päätöksessään luontoisetujen lasken- kuntavirka voitaisiin perustaa kokonaispalk-
11688: taperusteet erikseen ennakonpidätystä ja lopul- kaukseen ja nykyinen ·seurakuntavirka muuttaa
11689: Hsta verotusta varten. Verolautakuntien itse- virkakohtaiseen kokonaispa1kkaukseen.
11690: näisestä päätöksenteko-oikeudesta johtunee, että          Asian monitahoisen luonteen vuoksi ja pyr-
11691: verotuskäytäntö jossakin määrin vaihtelee eri kiä:kseen säilyttämään pappiloiden kulttuuriar-
11692: kunnissa. Verohallituksen mukaan verolauta- voja opetusministeriö on tammikuun 29 päi-
11693: kunnilla tosin on mahdollisuus joustaa ja jät- vänä 1981 asettanut työryhmän, jonka 'tehtä-
11694: tää verotuksessa huomioon ottamatta osa asun- vänä on kulttuuripoliittiset, erityisesti raken-
11695: nosta, jos sen pinta-ala tai huonekoko on liian nussuojelulliset tavoitteet lähtökohtanaan sel-
11696: suuri.                                               . _vittää vanhojen, kulttuurihistoriallisesti arvok-
11697:     Asuntoedun verotus on noussut vähitell~n kaiden pappiloiden nykyinen käyttö. Työryh-
11698: ongelmaksi, jonka ratkaisu ei näytä olevan män tulee selvittää myös ne syyt, jotka ovat
11699: yksinkertainen huomioon ottaen papiston teh- johtaneet siLhen, että vanhoja pappiloita yhä
11700: tävät. Edellyttäväthän papin tehtävät, että vähemmän käytetään niiden alkuperäiseen 'tar-
11701: hän on s·eurakuntansa keskuudessa ja seura- koitukseen, sekä tehdä ehdotuksensa kulttuuri-
11702: kuntalaisten tavattavissa. P•appilat ovat olleet historiallisesti arvokkaiden pappi1amiljöiden säi-
11703: myös seurakuntien kokoontumispisteinä ja pap- lyttämiseksi niiden arvon takaavassa käytössä.
11704: pilat on rakennettu sitä silmälläpitäen. Raken- Työryhmä saanee tehtävänsä päätökseen vuo-
11705: tamisajasta, paikasta ja perinteistä johtuen yh- den loppuun mennessä, jonka jä1keen samoin
11706: teisen verotusohjelman noudattaminen lienee kuin uuden palkkauslain antamisen jälkeen voi-
11707: vaikeaa. Vanhojen virka-asuntojen :käyttö sen daan ryhtyä mahdollisesti konkreettisiin toi-
11708: jälkeen kun mahdollisesti siirrytään kokonais- menpiteisiin asiantilan korjaamiseksi.
11709:      He1singissä 9 päivänä kesäkuuta 1981
11710: 
11711:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
11712:                                              N:o 272                                             3
11713: 
11714: 
11715: 
11716: 
11717:                           Tili Riksdagens Herr Talman
11718: 
11719:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      gandet, platsen ooh traditionerna torde det
11720: anger har Ni, Herr Talman, med Eder 'skri-        vara svått att följa en enhetlig beskattning.
11721: velse av den 29 april 1981 ·till vederbörande     Gamla tjänstebostäders användning efter det
11722: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    att man eventuellt övergått till totalavlöning
11723: j,ande av riksdagsman Olavi Ronkainen ställda     utgör ett problem i församlingarna. Det före-
11724: spörsmål nr 272:                                  faller dock ~som om mången ~som bor i tjänste-
11725:                                                   bostad har fått betala en synnerligen hög skatt.
11726:             Vilka åtgärder har Regeringen för Den skärpta beskattningen har varit den ome-
11727:         av.sikt att ·vidta för att prästerna inte delbara otsaken tili bortflyttningen från präst-
11728:          skall behöva betala oskäligt höga hyror gårdarna de senaste åren. Detta har lett :till
11729:          för kulturhistoriskt 'Värdefulla byggna- att prästgårdarnas användning i framtiden in-
11730:         der som är i för.samlingarnas ägo?        ger bekymmer.
11731:                                                      Enligt en stadstik som uppgjorts i oktober
11732:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- 1980 har .tjänsteinnehavare flyttat bort från
11733: samt anföra följande:                             tjänstebostäder, som av·ses i lönelagen, och er-
11734:    1 lönelagen för evangelisk-lutherska kyrkan hållit ersättning för naturaförmån enligt föl-
11735: (25. 2. 1966/105) ingår stadganden om bo- jande:
11736: stadsförmån, som utöver penninglön tillkom-          Kyrkoherdar 9,8 %, kaplaner 20,6 %, mi-
11737: mer kyrkoherde och vissa andra tjänsteinne- nisteriadjunkter ca 20 %, församlingslektorer
11738: ha'Vate. Enligt lagen om skatt på inkomst och 30,5 %, kantorer 20,6% och diakonissor
11739: förmögenhet är ifrågavarande bostadsförmån 30%.
11740: skattepliktig inkomst, som den skattskyldige         Utvecklingens riktning anges av att kyrko-
11741: erhållit ,såsom veder1ag för arbete uppskattad styrelsen, som beviljar ti1lstånd för kyrkoher-
11742: till dess gängse värde i enlighet med vad skat- de, kaplan och kantor, under de senaste åren
11743: testyrelsen närmare bestämmer. Skattestyrelsen har handlagt dylika ärenden enligt följande:
11744: fastställer genom sitt beslut naturaförmånernas      År 1976 beviljades 15 tillstånd, 36 st. år
11745: beräkningsgrunder skilt för förskottsinnehåll- 1977, 48 ~st. år 1978, 55 •st. år 1979, 86 st.
11746: ningen och den slutliga beskattningen. Det tor- år 1980 och vid utgången av april 1981 har
11747: de bero på ,skattenämndernas självständiga be- redan 35 ·tillstånd beviljats.
11748: slutanderätt att beskattningspraxis varierar nå-     Kyrkostyrelsen bereder som bäst ett förslag
11749: got i olika kommuner. Enligt .skattestyrelsen till ny lönelag, enligt viiken en ny tjänst i för-
11750: har ~skattenämnderna fakdskt möjlighet tili smi- samlingen kunde inrättas med totalavlöning och
11751: dighet vid beskattningen samt att låta en del en nuvarande tjänst ändras tili 'Vid tjänsten
11752: av bostaden bli obeaktad ifall dess yta ellet bunden totalavlöning.
11753:  rummens storlek är alltför stor.                    Med anledning av ärendets mångskiftande
11754:     Beskattningen av bostadsfönmån har så 'små- karaktär och för att ~sträva till att bevara präst-
11755: ningom blivit ett problem som inte kt,tn lösas gårdarnas kulturvärden, har undervisningsmi-
11756:  på ett alldeles enkelt sätt med beaktande av nisteriet den 29 januari 1981 tillsatt en arbets-
11757:  prästerskapets uppgifter. En prästs åligganden grupp, som fått i uppdrag att utgående från
11758:  förutsätter ju att han finns bland församlingen kulturpoHtiska mål, i synnerhet beträffande
11759:  och är anträffbar för församlingsborna. Präst- byggnadsskydd, utreda gamla, kulturhistoriskt
11760:  gårdarna har ä'Ven fungerat som för.samlingar- värdefulla prästgårdars nuvarande användning.
11761:  nas samlingslokaler och de är byggda med tan- Arbetsgruppen skall även utreda de skäl som
11762:   ke på detta. Med tanke på tidpunkten för byg- föranlett att gamia prästgårdar alltmera sällan
11763: 4                                            1981 vp.
11764: 
11765: används för sitt urspungliga ändamål ,samt upp-     före årets ,slut, varefter man liksom efter gi-
11766: göra förslag till på vilket sätt kulturhistoriskt   vandet av den nya lönelagen kan vidta konkre-
11767: värdefulla prästgårdsmiljöer kunde bevaras och      ta åtgärder för att tillrättalägga sakernas till-
11768: användas på ett sätt som garanterar deras vär-      stånd.
11769: de. Arbetsgruppen torde slutföra sitt uppdrag
11770:      Helsingforsden 9 juni 1981
11771: 
11772:                                                                          M1nister Kalevi Kivistö
11773:                                              1981 vp.
11774: 
11775: Kirjallinen kysymys n:o 273
11776: 
11777: 
11778: 
11779: 
11780:                                  Tenhiälä: Diakoniatutkinnon suorittaneiden aseman turvaamisesta
11781:                                     päihdehuollon ja sosiaalitoimen johtavis~a tehtävissä
11782: 
11783: 
11784:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11785: 
11786:    Diakoneja on valmistunut työelämään n. 20          Asetuksessa on tosin mammta, että nyt Vl-
11787: vuoden aikana. Osa on hakeutunut kirkon pal-       rassa oleva on pätevä hoitamaan edelleen sa-
11788: velukseen, osa yhteiskunnan ja erilaisten jär-     maa virkaa tai vastaavaa virkaa. Kyseinen pä-
11789: jestöjen tarjoamiin tehtäviin. Diakonien koulu-    tevyysmuutos on kohtuuton diakoneja kohtaan,
11790: tus ja pätevyys on rinnastettu täysin sosiaali-    jotJka ovat ansiokkaasti tehneet työtä eri tehtä-
11791: huoltajan pätevyyteen. Tästä eräänä esimerk-       vissä.
11792: kinä on päihdehuolto, jossa diakoneja on huo-         Asetusta pitäisikin muuttaa siten, että myös
11793: mattava määrä. Maan n. 40:stä a-klinikasta         diakoniatUitkinnon suorittaneet ovat edelleen-
11794: puolet on diakonijobtoisia ja keskimäärin jokai-   kin päteviä kaikkiin sosiaalityön tehtäviin.
11795: sella a•klinikalla on yksi diakoni sosiaalitera-   Myös tulevaisuudessa tulisi diakoneiksi hakeu-
11796: peuttina. Kanta-Hämeen a-klinikalla ovat kaikki    tuville turvata mahdollisuus pätevö1tyä sosiaa-
11797: kolme sosiaaliterapeuttia diakoneja. Kokemus       lityön virkoihin.
11798: osoittaa, että diakonikoulutuksen saanut hen-         Edellä olevan perust,eella ja viitaten valtio-
11799: kilö on oHut arvostettu valittaessa työntekijää    päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
11800: erilaisiin sosiaalialan tehtäviin.                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11801:    Vuoden 1981 alussa tuli voimaan laki sosiaa-    jäsenen vastattava:ksi seuraavan kysymyksen:
11802: lihuollon hallinnosta annetun lain muuttami-
11803: sesta (944/80) sekä asetusmuutos (945/80),                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11804: joiden mukaan diakonit eivät ole enää päteviä             ryhtyä turvatakseen diakonhtutkinnon
11805: sosiaalityön tehtäviin. Asetus (963/80) päih-             suorittaneiden as,eman päihdehuollon ja
11806: dyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta             sosiaalitoimen johtavissa tehtävissä?
11807: merkitsee myös päihdehuollossa, ettei diatko-
11808: neilla ole ollut 1. 1. 1981 lukien pätevyyttä
11809: kuin hoito- ja huoltokodin johtajaksi.
11810:      Helsingissä 29 päivänä huhtiikuuta 1981
11811: 
11812:                                          Hannu Tenhiälä
11813: 
11814: 
11815: 
11816: 
11817: 088100686L
11818: 2                                             1981 vp.
11819: 
11820: 
11821: 
11822: 
11823:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11824: 
11825:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuminen kuntien palvelukseen vaikeutuisi koh-
11826: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuuttomasti kelpoisuusehtojen muututtua kes-
11827: olette 29 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn           ken opiskelukauden. Lisäksi on työelämän ul-
11828: kirjeenne ohella toimittanut va1tioneuvoston         kopuolella tai muualla kuin kuntien palveluk-
11829: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sessa joukko jonkinasteisen sosiaalialan tutkin-
11830: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kir-        non suorittaneita henkilöitä, joille tulisi varata
11831: jallisesta kysymyksestä n:o 273:                     mahdollisuus sijoittua kuntien sosiaalityonteki-
11832:                                                      jöiksi, vaikka he eivät muodolHsesti täytäkään
11833:          Mihin toimenpheisiin Hallitus aikoo         uusia kelpoisuusvaatimuksia. Säädetyt kelpoi-
11834:        ryhtyä turvatakseen diak.on~atutkinnon        suusvaatimukset ovat vaikeuttaneet myös virko-
11835:        suorittaneiden as,eman päihdehuollon ja       jen ja toimien täyttämistä, koska kelpoisuuseh-
11836:        sosiaalitoimen johtavissa tehtävissä?         dot täyttäviä henkilöitä ei ole riittävästi saata-
11837:                                                      vissa ennen kuin tarpeellinen perus- ja jatkokou-
11838:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lutus on voitu järjestää. Niinpä toukokuussa
11839: vasti seuraavaa:                                     1981 on annettu as·etuiksen muutokset n:ot
11840:    Sosiaalisten ongelmien määrän kasvu sekä          326/81 ja 327/81, joilla siirtymäkautta on
11841: luont·een muuttuminen ovat va~utt!aneet jo           pehmennetty siten, että 31. 12. 1983 saakka
11842: pitkään siihen, että sosiaalityö on yhä enemmän      sekä sosiaalihuollon virkojen että päihdehuol-
11843: ammatillistunut. Näin ollen liian väljät kelpoi-     lon virkojen ja toimien kelpoisuusvaatimukset
11844: suusehdot ovat olleet esteenä sosiaalityön ke-       ovat jonkin verran lievemmät kuin mitä sosiaa-
11845: hittämiselle. Sosiaalityön koulutushajaannukses-     lihuollon hallinnosta annetun asetuksen 14
11846: ta on pyritty yhtenäistämiseen ja koulutuksen        §:ssä ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien
11847: tason nostamis·een siten, että kunnallisen sosi-     huollosta annetun asetuksen 12 a §:ssä on
11848: aalitoimen virkoihin sekä päihdehuollon virkoi-      säädetty.
11849: hin ja toimiin edellytetään uusissa kelpoisuus-         Vuoden 1983 loppuun saakka sosiaalihuollon
11850: vaatimuiksissa aina tutkinto aikaisemman alan        hallinnosta annetun asetuksen 14 §:n 1 mo-
11851: kokemuksen tai muutoin hankitun taidon ja            mentissa mainittuihin muihin kuin sosiaalijoh-
11852: perehtyneisyyden sijasta. Vaativampiin sosiaali-     ta}an ja sosiaalisihteerin virkoihin on siirtymä-
11853: ja päihdehuollon virkoihin vaaditaan korkea-         kaudella kelpoinen henkilö, joka on suorittanut
11854: koulututkinto, kuten sosiaalihuoltajan tai vas-      virkaan soveltuvan korkeakoulututkinnon ja
11855: taava ruotsinkielinen tutkinto tai soveltuva         jolla on käytännön työssä hankittu riittävä
11856: ylempi korkeakoulututkinto. Sosiaalihallitus         perehtyneisyys sosiaalihuoltoon. Vastaavasti
11857: antaa asetuksesta tarkemmat sovellutusohjeet.        kelpoinen on myös muun virkaan soveltuvan
11858: Rajan vetäminen on tapahtunut keskiasteen j·a        tutkinnon ·suorittanut henkilö, jonka tutkintoon
11859: korkea-asteen välille.                               sisältyy tarvittava sosiaalityön koulutus.
11860:    Uudet kelpoisuusehdot tulivat voimaan 1 päi-         Vastaavasti vuoden 1983 loppuun saakka on
11861: vänä tammikuuta 1981. On huomattava, että            päihdyttävien aineiden väärinkäyHäjien huol-
11862: jokainen sosiaali- ja päihdehuollon viras·sa tai     losta annetun asetuksen 12 a § :n 1 momentin
11863: toimessa uuden asetuksen voimaan tullessa            1 ja 3 kohdassa mainittuihin virkoihin ja toi-
11864: ollut on edelleen kelpoinen omaansa ja vastaa-       miin kelpoinen henkilö, joka on suorittanut
11865: vaan muuhun virkaan, joten ketään virassa tai        virkaan tai toimeen soveltuvan korkeakoulu-
11866: toimessa olevaa ei leimata epäpäteväksi siihen       tutkinnon ja jolla on käytännön työs,sä han-
11867: vitkaan tai toimeen, johon hänet on nimitetty.       kittu riittävä perehtyneisyys päihdehuoltoon.
11868:    Ongelmaksi on osoittautunut, että siirtymä-       Vastaavasti kelpoinen on muun virkaan tai
11869: vaiheessa diakoniaopistoissa opiskelevi·en sijoit-   toimeen soveltuvan tutkinnon suorittanut hen-
11870:                                               N:o 273                                                3
11871: 
11872: kilö, jonka tutkintoon sisältyy tarvittava sosiaa-   siaalihuollon sekä päihdehuollon palvelukseen.
11873: lityön koulutus.                                     Sosiaalihallitus antaa asetuksen muutoksesta
11874:    Mainituissa viroissa tai toimissa 31. 12. 1983    sovellutusohjeet.
11875: oleva on edelleen kdpoinen vastaavaan vir-              Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetusmi-
11876: kaan tai toimeen. Virkaan tai toimeen sovel-         nisteriö ovat neuvotelleet diakonitutkinnon
11877: tuvana korkeakoulututkintona tulisi kysymyk-         suorittaneiden lisäkoulutuksen järjestämisestä
11878: seen myös ns. alempi korkeakoulututkinto, ku-        Tampereen yliopistossa. Lisäkoulutus tulisi
11879: ten esim. hum. kand. tutkinto tai Tampel.'een        suunnitella ja aloittaa myös muiden asetuksen
11880: yliopis•ton yhteiskunnallisessa opetusjaostossa      mukaista kelpoisuutta vailla olevien henkilöiden
11881: suoritettu tutkinto. Myös diakonitutkinto, joka      osalta. Sosiaali- ja terveysministeriössä pide-
11882: voidaan suorittaa Suomen Kirkon Seurakunta-          täänkin tärkeänä lisäkoulutuksen järjestämistä.
11883: opiston Luther-opistossa sekä Suomen Kirkon          Opetusministeriön kanssa on jo sovittu yhtei-
11884: Sisälähetysseuran ja Helsingin Diakoniaopistois-     sen työryhmän nimeämisestä lisäkoulutuksen ja
11885: sa, antaa kelpoisuuden asetuksessa main1ttui-        sen vaatimien resurssien .suunnittelemiseksi. Li-
11886: hin virkoihin tai toimiin siirtymäkautena. Kol-      säkoulutuksen suoritettuaan di·akoni- ja muun
11887: men vuoden siirtymäkauden pituuden määrit-           tutkinnon suorittaneet voisivat saada sosiaali-
11888: telyyn on vaikuttanut mm. diakonitutkinnon           huoltaj-atutkinnon antaman pätevyyden kuntien
11889: pituus, joka on kolme vuotta. Siten jo koulu-        sosiaalihuollon virkoihin sekä päihdehuollon vir-
11890: tuksessa sisällä olevat voivat valmistuttuaan        koihin ja toimiin.
11891: vielä sijoittua ilman lisäkoulutusta kuntien so-
11892:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1981
11893: 
11894:                                                                 Minis:ter.i Katri-Helena Eskelinen
11895: 4                                                     1981 vp.
11896: 
11897: 
11898: 
11899: 
11900:                                 Till Riksdagens Herr Talman
11901: 
11902:    I det syfte 37 § 1 mom. ri!ksdag,sordningen               svarande annan t)anst. Därigenom stämplas
11903: anger har N~, Herr Talman, med Eder s!krivelse               1ngen ~nnehavare av tjänst ell1er befwttn&ng
11904: av den 29 apr~f 1981 tiJil vederbörande med:lem              såsom inkompetent för den tjänst ehler befatt-
11905: av stat'srådet översänt avskr-ift av följande av             ning tili viiken han utnämnts.
11906: riksdagsman Hannu Tenhiälä undertecknade                         Problemet ha.r vi1sat 'sig vara, att det skulJ:e
11907: skrifi~iga spör:smål nr 27 3:                                bH ~~ oskä1ig gud svårare för dem som under
11908:                                                              övergångsskedet studemr vid di,akon,iinsti:turt:en
11909:                                                                                 1
11910: 
11911:            Wlka åtgärd:er ämnar Regeringen vid-              att få tj.äns:t hos kommunerna på grund av att
11912:         ta för t'ryggande av S täilillfll1ngen för dem
11913:                                    1
11914:                                                              1kompetens:vi[lkor,en ändrats under studietiden.
11915:         som avlagt examen i: dh~koni i fråga                 Dessutom Hnns det u:tUJnför a,rbetsil:ive1t och
11916:         om innehavet av ledande uppgiftet                    UJtmo1.1städ:es än i kommuna!l runs1t:ät~lni:ng en del
11917:         inom vården av rusmedelsmissbrukare                  personer med examen på någon n1vå inom det
11918:         och 1n01ffi sociailväs·endet?                        sociala området. Des1s1a pe1.1soner home beredas
11919:                                                              mö}Lighet til1t anstä:Rning som kommunaila social-
11920:   Såsom svar på detta spö11smål får jag vörd-                rurbetare, fastän de formel<~t inte uppfyhler de
11921: samt anföm faljande:                                         nya kompetenskraven. De stadgade kompetens-
11922:     Det ökande antalet sociala problem samt                  kraven har även gjort det svårare att besätta
11923: problemens ändrade karaktär har redan länge                  tjä,ns,ter och befruttninga>r, emedan det irtte finns
11924: bidrrug~t ,tilhl aH •sociatlairbet,et i: a1ilit högre grad   t<iJ~räckligt personer som uppfy~er kompetens-
11925: krävt yrkesutb~tdning. SMunda ha.r de alil!tför              kraven så 11änge som erforderlig grund- och
11926: vida lmmpetensvi!l:hlwren förhmdrwt en utveck-               v1dareu'tbiil8n1ng i nte kunna1t wrt'oogeras. Där-
11927:                                                                                     1
11928: 
11929: 
11930: lling av sociatlarbetet. Strävwndet har vari1t att           för haJt i! mll!j 1981 1 förordningar företagi!ts
11931: förenhetiLigaJ den spHttrade utbmdmngen 1nom                 ä:ndringar (326/81 och 327 /81), varigenom
11932: socialarbetet och atlt höja utbillidningens nivå             övergångsperioden såtillvida gjorts mjukare, att
11933: så, att ii die nya kompeuens'rotav·en för tjänster           kompetensiktaven både för tjänster inom sodal-
11934: 1nom den kommunaia oodaJvården samt tjänster                 vården och för tjänster och befattningar inom
11935: och befrutNJJmgar inom vården av rusmedels-                  vården av rusmedelsmissbrukare fram till den
11936: mi:ssbrulbre aJ:luiid s!kuJJ<e föruts1ättas examen i         31 december 1983 kommer att vara något
11937: stiV1let för de tidi:gare kraven, som va:r erfaren-          mi1Lda>re än vad som stadgas i 14 § förord-
11938: het inom området eller på annat sätt vunnen                  ningen angående förvaltningen av socialvården
11939: förmåga och förtrogenhet. För mera h·ävrunde                 och 12 a § förordningen om vården av dem
11940: tj.äns'ter inom socia!l- och m1s·shru!ka,rvården             som missbruka berusningsmedel.
11941: fordras högs!koleexamen, ~såsom sodalvårdsexa-                   Fram ti,n utgången av år 1983 är en per1son,
11942: men ehler motsvarande svenskspråkig exrumen                  som ·av~agt för tjäns:ten 1ämpliig högskolleexamen
11943: e11er för tjänsten [ämp]ig högre högskoleexa"                och som besiuter ti:1 1~räck1ig praktislk förtrogen-
11944: men. Socia1styrdsen utfä11dar nä:rmwe anvis-                 het med socialvården, under övergångs.perio-
11945: ningUJt angående förordningens. thllirmpning.                den lkompetenJt för i 14 § 1 mom. föroroningen
11946: Gränsen har dragi:ts mellaln mehlanstadiet och               a1ngåe1nde förvail'tni[ljgen av sodaivåroen nämnda
11947: högs:kdlestad~et.                                            tjä,ns1t·er med undantag av socialdirektörs- och
11948:    De nya kompetensvi~Jikoa_,en trädde j\ kraft              sociaJ1s,eikJretera:rtjänstema. Samma kompetens
11949: den 1 januati 1981. Bea~ktals, bör 3Jtlt var och             -äger även den som har avlagt a:nna111 för tjän,st-
11950: en, ~om vid 1tiden för den n}'1a förordmngens                en [ämplig examen, vad ingår nödig utbild-
11951: 1kraftträdande innehade tjäns1t eill1er befattrung           OJi,ng för s~oci,a:1arbete.
11952: inom 1social- ellet mi!ssbnu:krorvården, fortsä>tt-              På mots'Vrurande sätt är person, som aviagt
11953: ningsvis är kompetent för sin egen och mot-                  för tjänsten ellet befattningen lämplig högskole-
11954:                                                  N:o 273                                                       5
11955: 
11956: examoo och som besinter tiili1räoklig pmktisk           koni är tre år. Därigenom kan de som redan
11957: förtrogenhet med vården av rusmedersmiss-               påbörjat stitru utbiJ.dni,ng efter av1agd examen
11958: brukru.-e, kompetent för ~ 12 a § 1 mom. 1 och          äin:nu utan tilläggsutbilk.ining få anstäillnillng inom
11959: 3 pun!kterna förordni!ngen om vården av dem             den kommunaila ,sodalvården e1ler mi~shrukar­
11960: som missbmka berusmngsmedd nämnda tjänster              vården. Sociaffi~t)"tdsen UJtfärdrur mvi.snlngar för
11961: och befattninga~t. Samma kompetens äger även            titliliämpmngen av doo i förordningen företagna
11962: den som har avJagt annan för tjänsten e>lller           ändringen.
11963: befa,ttningen 1äm.p1ig examen, vari ingår nödig              Soda:l- och hälsovårdsministeri:et sm1t under-
11964: utbiJdnling för socia!Iarbete.                          v~smngsmiinis:teriet har förhandllat cm att vid
11965:    Person 00!111 den 31 december 1983 :innehar          Tammerfors univers1tet anordna tiltläggsutbHd-
11966: ovan angiven tjänst dler befattning ä1r fortsätt-       niing för dem .som avlagt examen i diakoni.
11967: nings·vis kompetent för motsval'laJnde tjänst eiller    T~Uäggsutb.illdnitng bol:'de p!aneras och 1nJedas
11968: befattning. Såsom för tjänsten eller befattningen       även för de a:ndra pecrsoner som salknar den i
11969: lämp'~ig högskoJeexamen skulJ:e även s .!k. 1ägre       förordningen an:givna tkompetensen. Vid social-
11970: högsikoleexamoo komma i fråga, t.ex. hum.kmd.           och härlsovållx:Lsmimsteri et an:ser man det vara
11971:                                                                                     1
11972: 
11973: 
11974: examen el[ier vid Tammerfors un1versi'tets un-          vciiktigt att tillläggsUitbiilHning skuliJie alfllordnas.
11975: dervisningssekcion för samhäiHsikunskap avhgd           Man har redan avtalat med undervisningsmi-
11976: cxamen. Även examen: i: dillikon.i, som kan             nitstevret om amt utse en gemoosam arbetsgrupp
11977: avläggas vid LuthelJinst~tutet i sambwnd med            för planeri:n:g av tillläggsutbilldningen och av de
11978: Suomen ~fu::kon Seurakuntaopisto, v~d Finska            11es~urser som den :kräver. Efter denna thlläggs-
11979: kyrkans jmemiJssionssäl1skaps diakon1ilnstiltut         utbi!Mning skuJ~e per:sroner som avlagt dilakoni-
11980: och vid Hetlsilngfor:s dia;ko:nidrns!ti:tut, ger kom-   eller annan ·examen erhiHla den kompetens som
11981: petens för de i förordningen nå!mnda >t:jänsterna       socialvårdsrexamen medför för tjänster inom
11982: och befattningarna under övergångstiden.                den kommnnal~a sociaJvå,rden samt för tjäinJs,ter
11983: Övergångsriden har fas:tstäJl[,ts tili[ tre år delvis   och befa,ttnillngar inom vården av rus.medels-
11984: på basen av att studietiden föcr examen i dia-          mis·sbrukare.
11985:       Hels~ngfors den    18 maj 1981
11986: 
11987:                                                                       M1ni'Ster Katri-Helena Eskelinen
11988: 
11989: 
11990: 
11991: 
11992: 088100686L
11993:                                              1981 vp.
11994: 
11995: ~irjallinen kysymys n:o 274
11996: 
11997: 
11998: 
11999: 
12000:                                  Järvilehto ym.: Merimiehen lääkärintarkastuksista annetun ase-
12001:                                      tuksen sisältämien epäkohtien korjaamisesta
12002: 
12003: 
12004:                         Eduskunnan Herra PuhemieheHe
12005: 
12006:    Asetuksessa merimiehen lääkärintarkastuk-        taan pois oikeus tarkastaa henkilöitä, jotka ovat
12007: ista (476/80) säädetään, että alkutarkastuk-        ensi kertaa menossa merelle. Tästä oikeuden
12008: en suorittaa merimieslääkäri merimiesterveys-       rajoituksesta ei ole neuvoteltu asianosaisten
12009: :eskuksessa.                                        kanssa. Kyseenalainen oikeusperiaatteiden kan-
12010:    Merimiesterveyskeskuksia     on     ainoastaan   nalta päätös on myös siksi, että lääkärinoikeus
12011: räissä rannikkokaupungeissa. Kuitenkin myös         ei enää riipukaan suoritetuista opinnäytteistä
12012: isämaasta hakeutuvat monet henkilöt meren-          ja ammattitaidosta vaan työpaikasta. Terveys-
12013: :ulkualalle. Tämä ryhmä ei ole pieni, koska me-     keskuksissa lääkäreiden vaihtuvuus on suuri ja
12014: elle on pyrkimässä ammattikoulutuksen saa-          monet lääkärit nuoria ja v-astavalmistuneita. Ta-
12015: teita henkilöitä talous- ja viestintäpuolel1e se-   kaako pe1kkä työpaikka tarkastuksen tason?
12016: :ä ammattitaidottomia henkilöitä harjoitteli-       Onko kokenut merimieslääkäri pätemätön vain
12017: oiksi. Lisäksi terveystarkastuksissa käy lukui-     siksi, että hän ei toimi terveyskeskuksessa?
12018: a joukko merenkulun ammattikouluihin pyr-              Edellä mainitussa asetuksessa sanotaan siir-
12019: iviä henkilöitä, jotka tarvitsevat merimieslää-     tymäsäännöksessä, että merenkulkuhallituksen
12020: :ärin tatkastuksen.                                 ennen tämän asetuksen voimaantuloa aikaisem-
12021:                                                     pien säännösten nojalla hyväksymällä lailliste-
12022:    Merenkulkuhallituksen hyväksymiä ammatti-        tulla lääkärillä on oikeus edelleen toimia me-
12023: aitois1a merimieslääkäreitä toimii satamakau-       rimieslääkärinä 31 päivään joulukuuta 1983
12024: mnkien terveyskeskusten ohella myös sisä-           asti. Moitteettomasti työtään tehneet merimies-
12025: naassa lääkärikeskuksissa. On kohtuutonta vaa-      lääkärit eivät ole saaneet mitään informaatiota
12026: ia esimetbksi työtöntä nuorta, joka etsii työ-      siitä, mitkä ovat ne kriteerit, joiden mukaan
12027:  ä merenkulkualalta, hakeutumaan kokonaan           1. 1. 1984 tapahtuu merimieslääkärioikeuksien
12028: oiselle paikkakunnalle terveystarkastusta var-      uusi jako. Tulevatko merimiesterveyskeskusten
12029:  en, silloin kun omallakin paikkakunnalla on        ulkopuolella hyvin varustetuissa työterveyspal-
12030:  ähän tehtävään koulutettu lääkäri. On myös         veluita tarjoavissa lääkärikeskuksissa toimivat
12031:  piitarkoituksenmukaista lisätä satamakaupun-       ammattitaitoiset merimieslääkärit menettämään
12032:  :ien t·erveyskeskusten ruuhkaa ulkopaikkakun-      loputkin oikeutensa siitäkin huolimatta, että
12033:  a1aisil1a, jotka voidaan tutkia kotipaikkakun-     he eivät ole syyllistyneet hoitovirheisiin tai
12034:  tallaankin. Nykyisin on kaupunkien terveys-        laiminlyönteihin? Vaikeutuuko sisämaassa asu-
12035:  :eskuksiin oman kunnan sairaan kuntalaisen-        vien merenkulkualan työntekijöiden tai työn-
12036:  :in vaikea päästä ylikuormituksen vuoksi.          hakijoiden tutkiminen ja hoitoonpääsy entises-
12037:     Täysin perusteettomasti asetus asettaa mn-      tään?
12038:  nattitaidoltaan pätevät ja merenkulkuhallituk-        Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
12039:  en hyväksymät merimieslääkärit keskenään eri-      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
12040:   rvoiseen asemaan. Esimerkiksi hyvinvaruste-       me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
12041:  uissa lääkärikeskuksissa toimivat nykyiset me-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12042:  imieslääkärit, jotka ovat toimineet, monet
12043:  'Uosikymmeniä, tunnollisesti noudattaen me-                 Miten Hallitus aikoo korjata sen epä-
12044:   enkulkuhallituksen ohjeita ja saavuttaen meri-           kohdan, että merimiehen lääkärintarkas-
12045:  aiesten luottamuksen, pudotetaan aiheettomas-             tuksista annetun asetuksen ( 476/80)
12046:  i toisen luokan lääkäreiksi, koska heiltä ote-            mukainen alkutarkastustoiminnan rajoit-
12047: 188100689P
12048: 2                                         1981 vp.
12049: 
12050:      taminen merimiesterveyskeskuksiin :vai-         lääkärinoikeudet toimipaikkaan eikä arr
12051:      keuttaa sisämaassa asuvien merenkulku-          mattitaitoon, ja
12052:      alalle pyrkivien henkilöiden pääsyä tut-           mitkä ovat ne pemsteet, joiden mt
12053:      kimuksiin ja syrjii perusteettomasti me-        kaan merimieslääkärioikeuksien uusj!
12054:      renkulkuhallituksen hyväksymiä ammat-           tko aiotaan suorittaa 31. 12. 1983 jä
12055:      titaitoisia merimieslääkäreitä sitomalla        keen?
12056:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
12057: 
12058:        Ulla Järvilehto              Eeva Kauppi                Timo Ihamäki
12059:        Pekka Jokinen                Impi Muroma                Sauli Hautala
12060:                                                N:o 274                                              3
12061: 
12062: 
12063: 
12064: 
12065:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12066: 
12067:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mieslääkäreiden antamien todistusten kirjava
12068: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taso ja että valtaosalla terveystarkastuksia suo-
12069: olette 29 päivänä huhtikuuta ·1981 päivätyn          rittavista lääkäreistä ei ole riittävää tunte-
12070: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         musta merenkulkijoiden työolosuhteista. Tämän
12071: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vuoksi ehdotettiin, että seitsemään mietinnös-
12072: edustaja Järvilehdon ym. näin kuuluvasta kir-        sä mainittuun rannikkokaupunkiin perustettai-
12073: jallisesta kysymyksestä n:o 274:                     siin kansanterveyslakia muuttamalla erityisiä
12074:                                                      merimiesten terveysasemia ja että palveluista
12075:           Miten Hallitus aikoo korjata sen epä-      vastaavat lääkärit koulutettaisiin tehtäväänsä.
12076:        kohdan, että merimiehen lääkärintarkas-          Merimiesten lääkärintarkastuksessa käytän-
12077:        tuksista annetun asetuksen ( 47 6/80)         nössä esiintyneiden puutteiden lisäksi oli vuon-
12078:        mukainen alkutarkastustoiminnan rajoit-       na 1952 merimiehen lääkärintavkastuksesta an-
12079:        taminen merimiesterveyskeskuksiin vai-        nettu asetus todettu monilta osiltaan vanhentu-
12080:        keuttaa sisämaassa asuvien merenkulku-        neeksi. Tämän johdosta päätti valtioneuvoston
12081:        alalle pyrkivien henkilöiden pääsyä tut-      asettama merimiesasiain neuvottelukunta syys-
12082:        kimuksiin ja syrjii perusteettomasti me-      kuussa 1977 ryhtyä valmistelemaan merimie-
12083:        renku~kuhallituksen hyväksymiä ammat-
12084:                                                      hen lääkärintarkastuksen ja terveydenhuollon
12085:        titaitoisia merimieslääkäreitä sitomalla      kokonaisuudistusta. Neuvottelukunnassa on me,
12086:        lääkärino1keudet toimipaikkaan eikä am-       renkulun työmankkinaosapuolten lisäksi sosiaa-
12087:        mattitaitoon, ja                              li- ja terveysministeriön sekä merenkulkuhalli-
12088:           mitkä ovat ne perusteet, joiden mu-        tuksen edustajat. Neuvottelukunta totesi mie-
12089:        kaan merimieslääkärioikeuksien uusja-         tinnössään kesäkuussa 1978 samoja puutteita
12090:        ko aiotaan suorittaa 31. 12. 1983 jäl-        kuin edellä mainittu lääkintöhallituksen asetta-
12091:        keen?                                         ma 'työryhmä.
12092:                                                         Neuvottelukunta teki ehdotuksen uudeksi
12093:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        asetukseksi merimiehen 1ääkärintarkastuksista.
12094: vasti seuraavaa:                                     Asetusehdotus perustui suurelta osin siihen,
12095:    Merenkulkuillan työmarkkinajärjestöt ovat         että edellä mainitun työryhmän tekemä ehdo-
12096: viime .vuosina useissa yhteyksissä esittäneet        tus kansanterveyslain muuttamiseksi toteutuisi
12097: huolestuneisuutensa merenkulkijoiden tervey-         ja että laivatyöhön ensimmäistä kertaa pyrki-
12098: denhuollon järjestämisestä ja kehittämisestä.        välle suoritettava niin sanottu alkutarkastus
12099: Tämä on ollut aiheellista sen vuoksi, että lai-      keskitettäisiin kansanterveyslain muutoksen no-
12100: vaolosuhteet merkitsevät po1kkeuksellisia fyy-       jalla perustettaviin merimiesterveyskeskuksiin.
12101: sisiä ja psyy~kisiä rasituksia työntekijän tervey-   Muutetun kansanterveyslain nojalla annetulla
12102: delle. Nopea tekninen kehitys on vain entises-       asetuksella (1014/79) säädettiin laissa tarkoi-
12103: tään korostanut ja tuonut esille myös uusia          tetuiksi kunniksi, joissa on merimiesterveyskes-
12104: ammatin aiheuttamia terveysriskejä.                  kus, Hamina, Helsinki, Kemi, Kotka, Oulu,
12105:    Merenkulun työmarkkinaosapuolten esityk-          Pietarsaari, Pori, Rauma, Turku ja V.aasa.
12106: sestä asetti lääkintöhallitus vuonna 1976 työ-          Uusi asetus merimiehen lääkärintarkastuksis-
12107: ryhmän tekemään selvityksen merimiesten ter-         ta ( 476/80) tuli voimaan 1. 1. 1981. Koska
12108: v·eydenhuollon tilasta ja ehdotuksen terveyden-      kyse on varsin mittavasta kokonaisuudistukses-
12109: huollon kehittämiseksi. Työryhmän mietinnös-         ta, edellyttää uudistuksen kaikkien osien toi-
12110: sä todettiin muun muassa, että puutteina koe-        siinsa niveltäminen ja käytännön toteutus tiet-
12111: taan merenkulkuhallituksen hyväksymien meri-         tyä seuranta- ja siirtymävaihetta. Tämän vuoksi
12112: 4                                             1981 vp.
12113: 
12114: on toistaiseksi t01m1ttu aikaisempien lääkärin-      tulee paaasLassa olemaan se, että t01mmta on
12115: tarkastusohjeiden mukaisesti. Uudet ministeriön      riittävästi keskitettyä. Tämän hetken näkemyk-
12116: vahvistamat ohjeet ja uusi lääkärintodistuksen       sen mukaan tämä ei olennaisesti vähennä myön-
12117: kaava tulevat voimaan 1. 9. 1981.                    nettyjen merimiesläärkärioikeuksien määrää.
12118:    Merimiesten lääkärintarkastuksista annettu            Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
12119: asetus sitoo yksiselitteisesti aLkutarkastuksen      että merenkulun terveydenhuollon kokonaisuu-
12120: suoritettavaksi merimiesterveyskeskuksiin. Lää-      distus on pitkän ja perusteellisen valmistelun
12121: kintöhallitus pitää menettelyä lääketieteellisesti   tulos. Asia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä
12122: tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna ottaen         merenkulkualan työmarkkinajärjestöjen, meren-
12123: huomioon merimiehen henkilökohtaiseen ter-           kulkuhallinnon sekä sosiaali- ja terveysministe-
12124: veydentilaan sekä laivaliikenteen turvallisuu-       riön hallinnonalalta lääkintöhallituksen, työsuo-
12125: teen liittyvät näkökohdat. Tähän näkemykseen         jeluhallituksen ja työterveyslaitoksen kanssa.
12126: vaikuttavat erityisesti ammatinvalintaan liitty-        Merenkulun terveydenhuollon kokonaisuudis-
12127: vät seikat. Sen sijaan uusintatarkastusten osal-     tusta suunniteltaessa ei ole asetettu kyseenalai-
12128: ta on tarkoituksenmukaista, että merimieslää-        seksi ammatissaan toimivien merimieslääkärien
12129: kärit terveyskeskusten ohella myös varustamois-      pätevyyttä, vaan asetuksessa säädettyyn ajan-
12130: sa ja yksityisillä lääkäriasemilla voivat niitä      kohtaan mennessä pyritään niille lääkäreille,
12131: suorittaa. Tamä merkitsee sitä, että merimies-       jotka edelleen haluavat jatkaa merimieslääkä-
12132: lääkärin oikeuksia tultaneen siirtymävaiheen         reinä, järjestämään merimiehen terveydenhuol-
12133: jäikeenkin myöntämään myös terveyskeskusten          touudistuksen tavoitteet tältä osin toteuttavaa
12134: ulkopuolisille lääkäreille ja tällöin kriteerinä     jatkokoulutusta.
12135:     Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1981
12136: 
12137: 
12138:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
12139:                                                N:o 274                                               5
12140: 
12141: 
12142: 
12143: 
12144:                            Tili Riksdagens Herr Talman
12145: 
12146:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        betsgruppens betänkande konstateras bl. a. att
12147: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            man ser det som en brist, att de intyg som
12148: velse av den 29 april 1981 tili vedel)bötande        de av sjöfartsstyrelsen godkända sjömansläkar-
12149: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       na utfärdar är av så varierande standard och
12150: jande av riksdagsman Järvilehto m.fl. under-         att en övervägande del av de läkare som ut-
12151: tecknade skriftliga spörsmål nr 274:                 för hälsoundersökningarna inte har tillräcklig
12152:                                                      kännedom om arbetsförhållandena för sjöfaran-
12153:           Hur ämnar Regeringen avhjälpa det          de. Därför framfördes ett förslag att man
12154:        missförhållandet, att enligt förordning-      genom en ändring av fo1khälsolagen skulle in-
12155:        en om l~karundersökning av ·sjömän            rätta särskilda hälsostationer för sjömän i sju
12156:        ( nr 476/80) måste den första under-          i betänkandet nämnda kuststäder och att de
12157:        sökningen ske vid sjömanshälsovårds-          läkare som svarar för servicen skulle utbildas
12158:        central, varigenom möjligheterna till         för denna uppgift.
12159:        undersökning försämras för i inlandet            Utöver de brister som i praktiken framkommit
12160:        bosatta personer som söker anställning        vid sjömännens läkarundersökningar hade
12161:        inom sjöfarten, och yrkeskunniga sjö-         19 52 års förordning om Iäkarundersökning av
12162:        mansläkare som godkänts av sjöfarts-          sjömän tili flera delar visat sig vara föråldrad.
12163:        styrelsen grundlöst diskrimineras genom       Av denna anledning beslöt den av statsrådet
12164:        att rätten att verka som sådan läkare         tillsatta rådgivande kommissionen för sjömans-
12165:        knyts till arbetsplatsen och inte tili yr-    ärenden i september 1977 att börja bereda en
12166:        kesskickligheten, och                         totalreform av sjömännens läkarundersökningar
12167:           vilka är de grunder, enligt vilka en       och hälsovård. I kommissionen är förutom sjö-
12168:        omfördelning av sjömansläkarrättighe-         fartens arbetsmarknadsparter även social- och
12169:        terna kommer att företas efter den 31         hälsovårdsministeriet samt sjöfartsstyrelsen
12170:        december 1983?                                representerade. Kommissionen påvisade i sitt
12171:                                                      betänkande i juni 1978 samma brister som
12172:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        den ovan nämnda av medicinalstyrelsen till-
12173: sanlt ·anföra följande:                              satta arbetsgruppen.
12174:    Sjöfartens arbetsmarknadsorganisationer har           Kommissionen uppgjorde ett förslag till
12175: under de senaste åren i flera sammanhang             en ny förordning om läkarundersökning av s.jö-
12176: framfört sitt bekymmer över hur hälsovården          män. Förslaget byggde till stor del på att det
12177: inom sjöfarten är ordnad och över dess ut-           av ovan nämnda arbetsgrupp gjorda förslaget
12178: veckling. Detta har varit motiverat på den           tili ändring av folkhälso1agen skulle förverk-
12179: grund, att förhållandena ombord på ett fartyg        ligas och att den s.k. första undersökningen
12180: medför exceptionella fysiska och psykiska på-        av dem som första gången söker anställning i
12181: frestningar på arbetstagarens hälsa. Den snabba      skeppsarbete skulle koncentreras tili de sjö-
12182: tekniska utvecklingen har endast tillspetsat de      manshälsovårdscentraler som med stöd av änd-
12183: hälsorisker som yrket föranleder samt fört fram      ringen i fo1khälsolagen skulle grundas. I en
12184: nya risker.                                          med stöd av den ändrade folkhälsolagen given
12185:    På förslag av sjöfartens al'betsmal'knadsparter   förordning (1014/79) stadgades, .att de i lagen
12186: tillsatte medicinalstyrelsen år 1976 en arbets-      avsedda kommuner, där sjömanshälsovårds-
12187: grupp för att företa en utredning om hälso-          centraler finns, är Fredrikshamn, Helsingfors,
12188: vårdsläget bland sjömännen och uppgöra ett           Kemi, Kotka, Uleåborg, Jakobstad, Björneborg,
12189: fötslag tili utvecklande arv hälsovården. I ar-      Raumo, Åbo och Vasa.
12190: 088100689P
12191: 6                                            1981 vp.
12192: 
12193:    Den nya förordningen om läkarundersökning        mansläkares rättigheter även efter övergångs-
12194: av sjömän (476/80) trädde i kraft den 1             perioden torde beviljas också läkare, som inte
12195: januari 1981. Emedan det är fråga om en rätt        verkar vid hälsovårdscentraler, och det huvud-
12196: omfattande totalreform, förutsätter reformen        sakliga kriteriet kommer då att vara att verk-
12197: att alla de olika leden kopplas samman och          samheten är tillräokligt koncentrerad. Enligt
12198: det pratiska förverkligandet ett särskilt upp-      dagens uppfattning kommer detta inte i väsent-
12199: följnings- och övergångsskede. Därför har man       lig grad att minska antalet beviljade sjömans-
12200: tillsvidare iakttagit de tidigare anvisningarna     läkarrättigheter.
12201: för läkarundersökning. Av ministeriet fastställ-       Med stöd av det ovan anförda kan konsta-
12202: da nya anvisningar och ett nytt formulär för        teras att totalreformen av sjöfartens hälsovård
12203: läkarintyget träder i kraft den 1 september         är resultatet av en långvarig och grundlig be-
12204: 1981.                                               redning. Ärendet har beretts i nära samarbete
12205:     Förordningen om läkarundersökning av sjö-       med sjöfartens arbetsmarknadsorganisationer,
12206: män förpliktar entydigt till att den första un-     sjöfartsförvaltningen samt de till social- och
12207: dersökningen skall ske vid sjömanshälsovårds-       hälsovårdsministeriets förvaltningsgren hörande
12208: central. Medicinalstyrelsen anser förfarandet       medicinalstyrelsen, arbetarskyddsstyrelsen och
12209: medicinskt sett ändamålsenligt och motiverat        institutet för arbetshygien.
12210: med beaktande av synpunkter i anslutning till          Vid planeringen av totalreformen av sjö-
12211: sjömännens personliga hälsotillstånd och far-       fartens hälsovård har man inte ifrågasatt redan
12212: tygstrafikens säkerhet. Till denna uppfattning      yrkesverksamma sjömansläkares kompetens,
12213: har i synnerhet faktorer i anslutning till yrkes-   utan man strävar till att före den i förord-
12214: valet bidragit. För de förnyade undersökningar-     ningen stadgade tidpunkten för de läkare som
12215: nas del är det däremot ändamålsenligt, att de       önskar fortsätta som sjömansläkare anordna
12216: förutom vid sjömanshälsovårdscentraler även          vidareutbildning, som i detta hänseende för-
12217: kan utföras av sjömansläkare vid rederier och       verkligar målen för reformen av sjömanshälso-
12218: privata läkarstationer. Detta innebär att sjö-      vården.
12219:      Helsingfors den 2 juni 1981
12220: 
12221: 
12222:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
12223:                                                1981 vp.
12224: 
12225: :Khjallincn kysymys n:o 275
12226: 
12227: 
12228: 
12229: 
12230:                                    Jaakonsaari ym.: Arvokkaimpien vesistöalueiden suojelun turvaa-
12231:                                       misesta
12232: 
12233: 
12234:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12235: 
12236:     Vapaana virtaavat vedet ovat korvaamaton          erityisesti ympäristönsuojelusta sekä luonnonva-
12237: luonnonvara ja niiden s.äilyttäminen vesialueiden     rojen säilyttämisestä vastaavien viranomaisten
12238: suojelutoiminnan eräs keskeinen tehtävä. Vapaa-       kiireellinen velvollisuus on tehdä kaikki mah-
12239: na virtaavien vesistöjen merkitys peruselinkei-       dollinen maamme vapaana virtaavien vesistöjen
12240: noille sekä niiden kalataloudellinen, virkistyk-      säilyttämiseksi.
12241: sellinen, maisemallinen ja suojelullinen arvo ylit-      Vaitioneuvosto on viime vuosina vahvistanut
12242: tävät mielestämme selvästi niiden rakentamises-       useita suojeluohjelmia: 24. 2. 1978 kansallis- ja
12243: ta saatavaksi arvioidun hyödyn. Maamme vesi-          luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma, jota
12244: voimasta on suurin osa jo rakennettu ja monien        sittemmin on täydennetty periaatepäätöksillä
12245: vesistöjen luonnontila peruuttamattomasti tuhot-      Itäisen Suomenlahden ja Urho Kekkosen kansal-
12246: tu. Vaikka kaikki vapaana virtaavat vedet val-        lispuiston- Koilliskairan perustamisesta, 19. 4.
12247: jastettaisiin, 5aataisiin vain vähäinen osa maam-     1979 soidensuojelun perusohjelma I (maan ete-
12248: me energiantarpeesta tyydytetyksi. Arvioitaessa       läosa) ja 26. 3. 1981 soidensuojelun perusoh-
12249: hyötyjä ja haittoja tuskin edes muiden energian-      jelma II (maan pohjoisosa). Osa näistä suoje-
12250: lähteiden hinnan huomattava nousu tekee kos-          luohjelmista on jo ehtinyt lakiesityksinä edus-
12251: kien valjas;tamisen edulliseksi koko yhteiskun-       kuntaan (hallituksen esitykset n:o 4/1981 vp.
12252:  nan ja kansalaisten kannalta.                        ja 5/1981 vp.). Varsinaista vesiluontoa näihin
12253:     Maamme jäljellä olevista vapaana virtaavista      tähän mennessä vahvistettuihin suojeluohjel-
12254: vesistöistä ja niiden säilyttämisestä on tehty lu-    miin sisältyy vain vähäisessä määrin, ja onkin to-
12255: kuisia asiantuntevia selvityksiä. Muun muassa         dettava, että maamme alkuperäisen vesiluonnon
12256: maa- ja metsätalousministeriön asettama suoje-        suojelu on pahasti laiminlyöty.
12257: luves1työryhmä jätti erityistä suojelua vaativia         Suojelun kohteiksi tulisi saattaa ainakin seu-
12258: vesiä koskevan ehdotuksensa maa- ja metsäta-          raavat arvokkaat jokivesistömme, joiden säilyt-
12259: lousministeriölle jo maaliskuussa 1977. Huoli-        tämisen kannalla on laaja kansalaismielipide se-
12260:  matta siitä, että työryhmän ehdotuksia on jos-       kä paikallisella että valtakunnallisella tasolla: Te-
12261: sain määrin otettu huomioon alueittaisissa ve-        nojoki-I valonjoki, Tornionjoki-Muonionjoki,
12262:  sienkäyttösuunnitelmissa, ei ohjelman kokonais-      Ounasjoki, Kuusamon joet, Simojoki, Kiiminki-
12263: valtaista toteuttamista ole toistaiseksi edistetty.   joki, Lappväärtinjoki-Isojdki sekä erilliset kos-
12264:  Päinvastoin useissa alueittaisissa vesien käytön     ket Huopanankoski, Ruunaan kosket ja Kymi-
12265:  kokonaissuunnitelmissa on erityistä suojelua vaa-    joen alajuoksun kosket. Lisäksi olisi tutkittava
12266:  tivien vesistöjen kohtalo jätetty tulevaisuudessa    mahdollisuudet lunastaa vähäarvoLsia vesivoima-
12267:  ratkaistavaksi lähinnä energiapoliittisilla perus-   osuuksia ja vapauttaa moninaiskäyttöön sellaisia
12268:  teilla, usein vastoin myös paikallisen väestön       jokia kuten esimerkiksi Lestijoki ja Kiskojoki.
12269: tahtoa. Samanaikaisesti energiantuotannosta vas-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
12270:  taavat viranomaiset sekä voimayhtiöt ovat laati-     § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
12271:  neet selvityksiä vesivoiman käytön tehostami-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
12272:  seksi.                                               raavan kysymyksen:
12273:     Tämänhetkinen lainsäädäntö, lähinnä vesila-
12274:  ki, luonnonsuojelulaki ja rakennuslaki, ei anna                 Onko Hacllitus tietoinen maamme al-
12275:  nykyisessä muodossaan riittäviä mahdollisuuksia              kuperäisen vesiluonnon uhanalaisesta
12276:  maamme vielä vapaina virtaavien vesien säilyt-               tilasta ja niistä useilta tahoilta esitetyis-
12277:  tämiseksi. Yleisestä yhteiskuntapolitiikasta ja              tä suunnitelmista, joilla tähdätään lähes
12278: 0881007035
12279: 2                                         1981 vp.
12280: 
12281:      kaikkien vielä vapaana virtaavien vesis-         ryhtyä maamme · arvokkaimpien· '~istö­
12282:      töjen rakentamiseen voimatalouden käyt-          alueiden suojelun turvaamiseksi esimer-
12283:      töön, ja jos on,                                 kiksi suojeluvesityöryhmän esittämässä
12284:         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          laajuudessa?
12285:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
12286: 
12287:        Liisa Jaakonsaari            Aimo Ajo                    Saara-Maria Paakkinen
12288:        Pertti Salolainen            Matti Puhakka               Ulla-Leena Alppi
12289:        Lauri Palmunen               Pauli Puhakka               Pekka Starast
12290:        Eeva Kuuskoski-Vikatmaa      Mikko Kuoppa                Pentti Lahti-Nuuttila
12291:        Helvi Hyrynkangas            Lea Savolainen              Inger Hirvelä
12292:        Kaisa Raatikainen            Kaj Bärlund                 Unto Ruotsalainen
12293:        E.-J. Teimilä                Veikko Vennamo              Juhimi. Raudasoja
12294:        Tellervo Koivisto            Elisabeth Rehn              Ulla Järvilehto
12295:        Tarja Halonen                M.-L. Salminen              Anneli Kivitie
12296:        Jouko Skinnari               Pirjo Ala-Kapee             Mikko Elo
12297:        Anna-Liisa Piipari           Helvi Niskanen              Heli Astala
12298:        Risto Tuominen               Lauha Männistö              Arvo Kemppainen
12299:                                                 N:o ?,7'j                                                3
12300: 
12301: 
12302: 
12303: 
12304:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12305: 
12306:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-           ka ovat jo pitkälle rakennettuja edellyttäen, että
12307: sa ·mainitussa tarkoituksessa. Te, .Herra ·Puhe-         h:Yväksikäyttö on taloudellista. Uutt~ rakennus-
12308: mies, olette 29 päivänä huhtilmuta 1981 päivä-           kelpoista vesivoimaa otetaan käyttöön siinä mää-
12309: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         rin kuin se on perusteltua kokonaistaloudelli!!et
12310: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        ja ympäristönsuojelulHset seikat huomioon ot-
12311: taja Liisa Jaakonsaaren ym. näin kuuluvasta kir-         taen.
12312: jallisesta kysymyksestä n:o 275:                             Viime aikoina on kuitenkin eri tahoilla ilmen-
12313:                                                          ny,t suunnitelmia myös luonnonsuojelullisesti
12314:           Onko Hallitus tietoinen maamme al-             arvokkaiden jokivesistöjen ja yksittäisten kos-
12315:        kuperäisen vesiluonnon uhanalaisesta              kien n:akentamiseksi voimantuotantoon. Suunni-
12316:        tilasta ja niistä useilta tahoilta esitetyis-     telmiin sisältyy monia vesistöjä, · joita muun
12317:        tä suunnitelmista, joilla tähdätään lähes         muassa maa- ja metsätalousministeriön asettama
12318:        kaikkien vielä vapaana virtaavien vesis-          suojeluvesityöryhmä on esittänyt suojeltaviksi.
12319:        töjen rakentamiseen voimatalouden käyt-               Hallituksen käsityksen mukaan nykyisen tilan-
12320:        töön, ja jos on,                                  teen selkiinnyttämiseksi tulisi vesistökohtaisesti
12321:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           selvittää, mitkä vesistöt tulee luonnonsuojelul-
12322:        ryhtyä maamme arvokkaimpien vesistö-              lisista syistä suojella. Maa- ja metsätalousminis-
12323:        alueiden suojelun turvaamiseksi esimer-           teriö on 1sen vuoksi asettanut 13. 5. 1981 toimi-
12324:        kiksi suojeluvesityöryhmän esittämässä            kunnan, jonka tehtävänä on määrittää jäljellä
12325:        laajuudessa?                                      olevasta vesivoimasta ne kohteet, jotka tulisi
12326:                                                          säilyttää luonnontilaisina, sekä selvittää, miten
12327:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              rakentamiselta rauhoittaminen tulisi käytännös-
12328: vasti seuraavaa:                                         sä toteuttaa. Toimikunnan ehdotuksen valmis-
12329:   Valtioneuvoston vuonna 1979 hyväksymän                  tuttua hallitus tulee ryhtymään asian vaatimiin
12330: energiapoliittisen ohjelman mukaan vesivoiman             toimenpiteisiin.
12331: hyväksikäyttöä lisätään lähinnä vesistöi:ssä, jot-
12332:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1981
12333: 
12334:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
12335: 4                                              1981 vp.
12336: 
12337: 
12338: 
12339: 
12340:                             Tili Riksdagens Herr Talman
12341: 
12342:  · I det syfte. 37 § 1 mom. rik.sdagsordningen        är långt utbyggda, under förutsättning att ut-
12343: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         nyttjandet är ekonomiskt. Ny vattenkraft som
12344: av den 29 april 1981 tili vederbörande med-           kan byggas ut tas i användning i den må11 det
12345: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       är befogat med hii:nsyn tili helhetsekonomi och
12346: av riksdagsnian Liisa Jaakonsaari m. fl. under-       miljövård.
12347: tecknade spörsmål nr 275:                                På senaste tid har man dock på olika håll
12348:                                                       framlagt förslag om att utbygga också ur natur-
12349:           Är Regeringen medveten om den ho-           vårdssynpunkt värdefulla älvar och enstaka
12350:        tande situationen för de ursprungliga,         forsar för kxaftproduktionen. I planerna ingår
12351:        naturliga vattendragen i vårt land och         många vattendrag som bl.a. den av jord- och
12352:        om de från många håll framförda planer,        skogsbruksministeriet tillsatta allbetsgruppen
12353:        enligt vilka man syftar tili att för energi-   för vattenvårdsfrågor har föreslagit som skydds-
12354:        ekonomiskt bruk utbygga nästan alla de         objekt.
12355:        vattendrag som ännu strömma~r fritt, och          Enligt regeringens uppfattning borde man,
12356:        om så är;                                      för att klarlägga den nuvarande situationen, vat-
12357:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tendrag för vattendrag utreda vilka som av na·
12358:        för a;tt trygga skyddandet: av vårt lands      turvårdsskäl borde skyddas. Jord- och skogs-
12359:        värdefullaste vattenområden till exem-         bruksministeriet har därför 13. 5. 1981 tillsatt
12360:        pel i den utsträckning som föreslås av         en arbetsgrupp, vars uppgift är att bestämma
12361:        arbetsgruppen för vattenvårdsfrågor?           vi:lken återstående vattenkraft som borde he-
12362:                                                       varas i sitt naturliga tillstånd samt utreda hur
12363:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         fredningen mot utbyggnad i praktiken borde
12364: samt anföra följande:                                 förverkligas. Efter det att kommittens förslag
12365:    Enligt det energipolitiska program som stats·      färdigställts kommer regel'ingen att vidta de
12366: rådet godkände år 1979 ökas utnyttjandet av           åtgärder ärendet kräver.
12367: vattenkraften närmast i de vattendrag som redan
12368:      Helsingforsden 3 juni 1981
12369: 
12370:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
12371:                                                 1981 vp.
12372: 
12373: Kirjallinen kysymys n:o 276
12374: 
12375: 
12376: 
12377: 
12378:                                    Valo: Yritysten verotilitysten aikaistamisesta
12379: 
12380: 
12381:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12382: 
12383:     Enna:kkoperintälain 19 § :n ja työnantajan so-     määritelty myös se, että valtiovarainministeriö
12384: siaaliturvamaksusta annetun lain 5 § :n mukai-         voi oikeuttaa työnantajat suorittamaan ennakon-
12385: sesti on työnantajan suoritettava ennakonpidä-         pidätykset ja sosiaaHturvamaksut erityisistä
12386: tykset ja sosiaaliturvamaksut lääninveroviraston       syistä edellä mainittua jokaisen kuukauden 10
12387: postisiirtotilille viimeistään palkanmaksukuu-         päivää myöhempänä ajankohtana. Näin ollen jo
12388: kautta seuraavan kalenterikuukauden 10 päi-            lain laatimisen yhteydessäkin on katsottu tar-
12389: vänä.                                                  peeliiseksi varautua siihen, että yrityksille saat-
12390:     Verotilitysten suor1ttaminen edellä mainittu-      taa mainittu ajankohta olla ainakin tietyissä ta-
12391: jen lakien mukaisesti tuottaa erityisesti pie-         pauksissa liian aikainen.
12392: nille ja keskisuurille yrityksiHe hankaluuksia jo         Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
12393: pelkästään kirjanpidolli:sten syiden vuoksi, kos-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
12394: ka tilitoimistot vaativat myöskin työskentelyään       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
12395: varten tietyn ajanjakson.                              raavan kysymyksen:
12396:     Kun jo nykyiset aikarajat ovat erittäin tiu.
12397: kat ja kun vielä esimerkiksi liikevaihtovero on                  Onko HalilirukseNa tarkoitus antaa
12398: maksettava valtiolle ennen kuin tavarasta saata-              ennakkoperintälain ja työnantajan so-
12399: va maksu on tullut yrittäjälle, tuntuvat val-                 siaaliturvamaksusta annetun lain muu-
12400: tionhallinnon piirissä olevat suunnitelmat, joilla            tosesitykset, joilla aikaistettaisim työn-
12401: rukaistettai:siin verotilitysten suorittamista vielä          antajien suoritettavien ennakonpidätys-
12402: kunkin kuukauden 10 päivästä kuukauden al-                    ja sosiaaliturvamaksujen suorittamisajan-
12403: kuun, täysin epärealistisilta. Toteutuessaan suun-            kohtaa laeis,sa nyt olevasta palkanmak-
12404: nitelmat aiheuttaisivat yrityksille paitsi t!l!lou-           sukuukautta seuraavan kalenterikuukau-
12405:  dellisia myös toiminnallisia vaikeuksia, joiden              den 10 päivästä, ja jos on,
12406:  lisäksi myös verottajalle koituisi muutoksesta                  onko Hallitus tietoinen niistä toimin-
12407: lisää hankaluuksia.                                           nallisista ja taloudellisista vaikeuksista,
12408:     Ennakkoperintälain 19 §:ssä ja työnantajan                joihin edellä esitetyn kaltaiset lainmuu-
12409:  sosiaaliturvamaksusta annetun lain 5 §:ssä on                tokset yritykset väistämättä johtaisivat?
12410:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
12411: 
12412:                                               Tauno Valo
12413: 
12414: 
12415: 
12416: 
12417: 088100631U
12418: 2                                              1981 vp.
12419: 
12420: 
12421: 
12422: 
12423:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12424: 
12425:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suuruus laskettiin verovuotta edeltävän vuoden
12426: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         verotustietojen perusteella. Vasta verotuksen
12427: olette 29 päivänä huhtikuuta 1981 päivätyn            valm1stuttua voitiin veronsaajien osuudet mää-
12428: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          rätä verovuodelta oleviin maksuunpanotietoihin
12429: asianomaiseae jäsenelle jäljennöksen kansan-          perustuvina ja tilityksiä oikaista tämän mukai-
12430: edustaja Tauno Valon näin kuuluvasta kirjalli-        sesti. Veronkantouudistuksessa käyttöön otetut
12431: sesta kysymyksestä n:o 276:                           atk-menetelmät ovat mahdollistaneet veronsaa-
12432:                                                       jien osuuksien tilittämisessä siirtymisen suori-
12433:           Onko Hallituksella tarkoitus antaa           tusten tosiasialliseen kertymään perustuvaan jär-
12434:        ennakkoperintälain ja työnantajan so-           jestelmään. Tämä on kuitenkin edellyttänyt,
12435:        siaaliturvamaksusta annetun lain muu-          että tiedot ennakonpidätyksinä ja työnantajan
12436:        tosesitykset, joilla aikaistettaisiin työn-    sosiaaliturvamaksuina kertyvistä määristä ovat
12437:        antajien suoritettavien ennakonpidätys-        veronkantoviranomaisen        käytettävissä niin
12438:        ja sosiaaliturvamaksujen suorittamisajan-      aikaisin, että kuukausitilitykset veronsaajiUe
12439:        kohtaa laeissa nyt olevasta palkanmak-         voidaan ajallaan tehdä. Tämän vuoksi ennakon-
12440:        sukuukautta seuraavan kalenterikuukau-         pidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksu-
12441:        den 10 päivästä, ja jos on,                    jen suoritusajankohtaa alennettiin vuoden 1979
12442:           onko Hallitus tietoinen niistä toimin-      alusta lukien palkanmak>Sukuukautta seuraavan
12443:        nallisi>Sta ja taloudellisista vaikeuksista,   kalenterikuukauden 20 päivästä saman kalenteri-
12444:        joihin edellä esitetyn kaltaiset lainmuu-      kuukauden 10 päivään. Kun ennakonpidätysten
12445:        tokset yritykset väistämättä johtaisivat?      j,a työnantajan sosiaaliturvamaksujen suorittami-
12446:                                                       nen sanottuna päivänä mahdollistaa veronsaajien
12447:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           osuuksien tilittämisen suorituskuukauden aika-
12448: taen seuraavaa:                                       na, hallituksella ei ole tarkoitusta antaa sellais-
12449:    Ennakonpidätyksinä ja työnantajan sosiaali-        ta ennakkoperintälain ja työnantajan sosiaali-
12450: turvamaksuina suoritettavat määrät sisältävät         turvamaksusta annetun lain muutosesitystä, jol-
12451: valtiolle, kunnille, seurakunnille ja kansaneläke-    la ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaalitur-
12452: laitokselle tulevia veroja ja maksuja. Eri veron-     vamaksujen suoritusajankohtaa aiennetaan nii-
12453: saajien osuudet tilitetään näille kuukausittain.      den nyt palkanmaksukuukautta seuraavan ka-
12454: Ennen vuosina 1978-1980 toteutettua veron-            ienterikuukauden 10 päivänä olevasta maksu-
12455: kantouudistusta tilitykset veronsaajille tapah-       päivästä.
12456: tuivat valtion varoista ns. etuma:ksuina, joiden
12457:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
12458: 
12459:                                                                         Ministeri Pirkko Työläiärvi
12460:                                                N:o 276                                              3
12461: 
12462: 
12463: 
12464: 
12465:                            Tili Riksdagens Herr Talman
12466: 
12467:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      vilkas storlek uträknades på basen av bes-katt-
12468: ger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av        ningsuppgifterna för föregående år. Först efter
12469: den 29 april 1981 tHl vederbörande medlem             det att beskattningen slutförts kunde skatteta-
12470: av statsrådet översänt avskrift av följande av        garnas andel baseras på debiteringsuppgifterna
12471: riksdagsman Tauno Valo undertecknade spörs-           för skatteåret, och redovisningarna rättas i en-
12472: mål nr 276:                                           lighet med detta. De ADB-metoder som togs i
12473:                                                       bruk vid revideringen av skatteuppbcrden har
12474:           Har Regeringen för avsikt att avlåta        möjliggjort ett system där skattetagarnas an-
12475:        propositioner om sådana ändringar av           delar redovisas enligt de faktiskt inbetalade
12476:        lagen om förskottusuppbörd och lagen           prestationerna. Detta har dock förutsatt, att
12477:        om arbetsgivares socialskyddsavgift, en-       upogifter om beloppet av de förskottsinne-
12478:        ligt vilka den t:idpunkt vid viiken ar-        hållningar och arbetsgivares socialskyddsavgif-
12479:        betsgivarna &kall erlägga förskottsinne-       ter som inbetalas har funnits tillgängliga för
12480:        hållnings- och socialskyddsavgifter blir ti-   skatteuppbördsmyndigheterna i ett så tidigt
12481:        digare än, såsom enligt gällande lagar,        skede, att månadsredovisningarna tili skatteta-
12482:        den 10 dagen i den kalendermånad som           garna kan göras i tid. Därför ändrades år 1979
12483:        följer på den månad då lönen betalts,          tidpunkten för erläggande av förskottsinnehåll-
12484:        och om så är fallet,                           ningar och arbetsgivares socialskyddsavgifter
12485:           är Regeringen medveten om de funk-          från den 20 tili den 10 dagen i den kalender-
12486:        tionehla och ekonomiska svårigheter som        månad som följer på den månad då lönen be-
12487:        lagändringar av ovan anfört slag ound-         talts. Eftersom erläggandet av förskottsinne-
12488:        vikligen skulle vå11a företagen?               hållningar och arbetsgivares socialskyddsavgif-
12489:                                                       ter på sagda dag möjliggör att skattetagarnas
12490:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          andelar redovisas under betalningsmånaden, har
12491: samt anföra följande:                                 regeringen inte för avsikt att avge propositio-
12492:   De belopp som erläggs som förskottsinne-            ner om sådana ändringar av lagen om förskotts-
12493: hållningar och som arbetsgivares socialskydds-        uppbörd och lagen om arbetsgivares social-
12494: avgifter omfattar skatter och avgifter som till-      skyddsavgift, varigenom tidpunkten för er-
12495: kommer staten, kommunerna, församlingarna             läggande av förskottsinnehållning och arbetsgi-
12496: och folkpensionsanstalten. De olika skattetagar-      vares socialskyddsavgift skulle ändras från det
12497: nas andelar redovisas dem månatligen. Före den        nuvarande, dvs. den 10 dagen i den kalender-
12498: revidering av skatteuppbörden som verkställdes        månad som följer på den månad då lönen be-
12499: åren 1978-1980 erlades redovisningarna till           talts.
12500: skattetagarna ur statsmedel som s.k. förskott,
12501:      Helsingfors den 26 maj 1981
12502: 
12503:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
12504:                                                1981 vp.
12505: 
12506: Kirjallinen kysymys n:o 277
12507: 
12508: 
12509: 
12510: 
12511:                                    Pukkio ym.:        Vanhempien keskinäisestä tasa-arvosta lapsensa
12512:                                        holhoojina
12513: 
12514: 
12515: 
12516:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12517: 
12518:    Sisäministeri Eino Uusitalo allekirjoitti hei-      jomman kumman vanhemman hakemuksesta,
12519: näkuussa 1980 Suomen hallituksen virallisena           uskottava lapsen holhous isälle, jollei se ole
12520: edustajana Kööpenhaminassa pidetyssä YK:n              vastoin lapsen etua.
12521: naisten asemaa käsitelleessä kokouksessa YK:n             Säännökset tarkoittavat siis sitä, että avio-
12522: kaiik!kinaisen naisten syrjinnän poistamista !kos-     erotapauksissa ja tapauksissa, joissa lapsen van-
12523: kevan yleissopimuk:sen. Yleisesti ottaen on to-        hemmat eivät ole naimisissa, vanhemmat eivät
12524: dettu, että Suomen lainsäädäntö vastaa ~tät1keiltä     voi suoraan lainsäännöksen nojalla toimia yh-
12525: osiltaan yJdssopimuksen määräykisiä. Kuitenkin         dessä lapsensa holhoojlina. Kuitenkin on lukuisia
12526: on todettu, että sopimus ede1lyttää Suomessa           käytännön tilanteita, joissa vanhempien toimi-
12527: muutoksia eräisiin lakeihin, esimel'kiksi suku-        minen yhdessä lasten holhoojina olisi enemmän
12528: nimilakiin, kansalaisuuslakiin ja holhouslakiin.       kuin pemsteltua, etenkin jos koko perhe asuu
12529:    Yleissopimuksen 16 artiklan mukaan sopi-            yhdessä. Myös avioerotilanteissa mahdollisuus
12530: musvaltioiden tulee ryhtyä kaikkiin tarvittaviin       yhteiseen lasten holhoukseen olisi mielestäni
12531: toimenpiteisiin poistaakseen naisten syrjinnän         suotavaa.
12532: kaikissa avioliittoon ja perhesuhteisiin liittyvis-       Holhouslain 37 §:n mukaan, joka koskee
12533: sä asioissa ja erityisesti turvata miesten ja nais-    lapsen edustamista viranomaisissa, eivät lapsen
12534: ten tasa-arvon pohjalta mm.                            vanhemmat myöskään ole tasa-arvoisessa ase-
12535:    - yhtäläiset oikeudet ja vastuu vanhempi-           mass,a. Säännöksen mukaan vanhempien olles-
12536: na, siviilisäädystä riippumatta, lapsiinsa nähden,     sa lapsensa holhoojina edustaa isä lasta tuo-
12537: jolloin kaikissa tapauksissa lasten edut ovat en-      mioistuimessa ja muun viranomaisen luona, el-
12538: sisijaisia, sekä                                       lei äitiä ole katsottu siihen soveliaammaksi.
12539:    - yhtäläiset oikeudet lapsen holhouksen,            Säännöksen perusteella siis esimerkiksi passia
12540: huollon, valvonnan tai adoption tai vastaavien         anottaessa lasta edustaa lähtökohtaisesti vain
12541: järjesteLmien suhteen, milloin nämä käsitteet          isä.
12542: on kansalliseen lainsäädäntöön sisällytetty.              Käsittääksemme molemmat mainitsemamme
12543: Näissäkin tapauksissa lasten edut ovat ensisijai-      holhouslain säännökset vaativat vanhempien
12544: sia.                                                   keskinäisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi
12545:     Suomen voimassa olevan holhouslain 23 §:n          YK:n yleissopimuksen edellyttämällä tavalla pi-
12546: 2 momentin mukaan on lapsen holhoojana se,             kaisia muutoksia. Muutokset ovat myös käy-
12547: jolle o1keus on uskonut sen huollon, jos van-          tännön tarpeen sanelemia.
12548: hemmat asuvat erillään välien rikkoutumisen               Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
12549: vuoksi tai he ovat saaneet asumuseron taikka           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12550: jos heidän avioliittonsa on tuomiolla purettu.         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12551: Saman pykälän 3 momentin mukaan avioliiton             vaksi seuraavan kysymyksen:
12552: ulkopuolella syntyneen alaikäisen lapsen laki-
12553: määräisenä holhoojana on pääsääntöisesti lap-                    Mihin toimenp1te1s11n ja millä aika-
12554:  sen äiti yksin. Jos vanhemmat ovat yksimieli-                taululla Hallitus aikoo ryhtyä Suomen
12555:  set siitä, että isän tulee yksin olla lapsen laki-           allekirjoittaman YK:n kaikkinaisen nais-
12556:  määräisenä holhoojana, on tuomioistuimen,                    ten syrjinnän ~pois,tamista koskevan
12557: 088100695W
12558: 2                                        1981 vp.
12559: 
12560:      yleissopimuksen määräysten toteuttami-            kaikissa suhteissa tasa•arvoisessa ase-
12561:      seksi siten, että lapsen vanhemmat oli-           massa?
12562:      sivat holhoojan tehtävissä toimiessaan
12563:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1981
12564: 
12565:        Eva-Maija Pukkio            Ritva Laurila                 Helena Pesola
12566:        Kaarina Suonio              Tarja Halonen                 Mauri Vänskä
12567:        Elsi Hetemäki-Olander       Ingvar S. Melin               Matti Pelttari
12568:        I.-C. Björklund             Marjatta Väänänen             Aila Jokinen
12569:                                              N:o 277
12570: 
12571: 
12572: 
12573: 
12574:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12575: 
12576:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tään huomattavasti suppeampi kuin edellä mai-
12577: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nittujen komitean ja toimikunnan ehdotukset
12578: olette kirjeellänne n:o 902 29 päivähä huhti-      olivat. Ehdotusta laadittaessa on seurattu muis-
12579: kuuta 1981 lähettänyt valtioneuv.os:ton asian-     sa pohjoismaissa vireillä ollutta lainsäädäntö-
12580: oma1sen jäsenen vastattavaksi !kansanedustaja      ja lainvalmistelutyötä.
12581: Eva-Maija Pulkkion ym. tekemän seuraavan               Ehdotuksen mukaan erotettaisiin toisistaan
12582: sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 277:        lapsen henkilökohtaisten asioiden hoito eli
12583:                                                    huolto ja lapsen omaisuuden hoito eli holhous.
12584:           Mihin toimenpiteisiin ja millä aika-     Lakiehdotuksen mukaan huollon tarkoituksena
12585:        taululla Hallitus aikoo ryhtyä Suomen       on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hy-
12586:        allekirjoittaman YK:n kaikkinaisen nais-    vinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toi-
12587:        ten syrjinnän poistamista koskevan          vomusten mukaisesti. Lapsen huoltajan mää-
12588:        yleissopimuksen määräysten toteuttami-      räytymistä koskevien ehdotusten keskeisenä
12589:        seksi siten, että lapsen vanhemmat oli-     periaatteena on yhtäältä se, että lapsen edun
12590:        sivat holhoojan tehtävissä toimiessaan      tulee aina olla ensisijaisessa asemassa, sekä toi-
12591:        ka1kissa suhteissa tasa-arvoisessa ase-     saalta se, että lapselle .tulee turvata oikeus saa-
12592:        massa?                                      da osakseen huolenpitoa kumpaiseltakin van-
12593:                                                    hemmaltaan lapsen syntyperästä tai vanhem-
12594:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        man sukupuolesta riippumatta. Tämän peri-
12595: taen seuraavaa:                                    aatteen pohjalta ehdotetaankin säädettävä:ksi,
12596:    Voimassa oleva holhouslaki on vuodelta          että vanhemmat tulevat yhdessä lapsensa huol-
12597: 1898. Lain säännökset ovat monilta kohdin          tajiksi, jos he ovat lapsen syntyessä keskenään
12598: vanhentuneita ja puutteellisia. Erityisesti lap-   avioliitossa tai solmivat tämän jälkeen keske-
12599: sen ja hänen vanhempiensa väliset suhteet sekä     nään avioliiton taikka jos he yksimielisesti tä-
12600: lapsen huoltajan määräytyminen on säännelty        tä pyytävät isyyden vahvistamisen yhteydessä.
12601: ny:kyisessä laissa epätyydyttävästi.               Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, että tuomiois-
12602:    Holhouslainsäädännön uudistamistyö on ol-       tuimen päätöksellä lapsen huolto voidaan us-
12603: lut vireillä jo pitkän ajan. Vuonna 1965 ase-      koa joko molemmille vanhemmille yhteisesti tai
12604: tetun holhouslainsäädännön uudis tamiskomitean      toiselle vanhemmalle yksin, jos tällainen rat-
12605: mietintö valmistui vuonna 1971 ja sisälsi muun     kaisu on lapsen edun mukainen. Avioliittola-
12606: muassa ehdotuksen uudeksi holhousla1ksi ( ko-      kia ehdotetaan myös muutettavaksi siten, että
12607: miteanmietintö 1971:A 22). Tämän jälkeen           tuomioistuin on avioliiton purkamista ja asu-
12608: asetettiin vuonna 1972 holhoustoimi:kunta, jo-     museroa koskevassa asiassa velvollinen oma-
12609: ka sai työnsä valmiiksi 1974 (komiteanmietin-      aloitteisesti ottamaan tutkittavaksi kysymyksen
12610: tö 1974:117). Toimikunnan mietintö sisälsi         puolisoiden huollossa olevien yhteisten lasten
12611: myös ehdotuksen uudeksi holhouslaiksi ja tä-       huollosta ja tarvittaessa antamaan asiasta pää-
12612: män ehdotuksen valmistelua on jatkettu oikeus-     töksen holhouslain säännösten ja siis ennen
12613: ministeriössä. Kuluvan vuoden tammikuussa oi-      kaikkea lapsen edun mukaisesti. Näiden ehdo-
12614: keusministeriö asetti työryhmän valmistamaan       tusten mukaan molemmat vanhemmat voisivat
12615: ehdotuksen hallituksen esitykseksi holhouslain-    yhdessä toimia lapsensa huoltajina avioeron jäl-
12616: säädännön uudistamisesta holhoojan i,a holhot-     keenkin sekä myös silloin, kun vanhemmat ei-
12617: tavan aseman osalta puuttumatta holhoustoi-        vät ole avioliitossa keskenään.
12618: men hallintoa koskevaan järjestelmään. Työ-            Nyt valmistuneen ehdotuksen mukaan tulisi
12619: ryhmä on saanut ehdotuksensa valmiiksi 20          lapsen huoltajien pääsääntöisesti yhdessä vas-
12620: päivänä toukokuuta 1981. Ehdotus on sisällöl-      tata [apsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja
12621: 4                                               1981 vp.
12622: 
12623:  tehdä yhdessä lasta koskevat tarvittavat paa-         naisten syrjinnän poistamista koskevan yleis-
12624:  tökset. Tästä pääsäännöstä voitaisiin poiketa         sopimuksen 16 artiklan määräyksiä, 'joiden mu-
12625: esimerkiksi .silloin, jos toinen huoltajista ei sai-   kaan sopimusvaltioiden tulee erityisesti turva-
12626:  rauden vuoksi voi osallistua päätöksen tekemi-        ta miesten ja naisten tasa-arvon pohjalta muun
12627: 'Seen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi hait-    muassa yhtäläiset oikeudet ja vastuu vanhem-
12628:  taa taikka jos tuomioistuin on päättänyt tehtä-       pina siviilisäädystä riippumatta lapsiinsa näh-
12629:  vien jaosta huoltajien kesken. Huoltajan teh-         den sekä lapsen holhouksen, huollon ja valvon-
12630:  tävä olisi myös edustaa lasta tämän henkilöä          nan suhteen, ottaen huomioon, että kaikissa
12631: koskevissa asioissa, dkä äitiä ja isää aseteta eh-     t'<llpauksissa lasten edut ovat ensisijaisia.
12632: dotuksessa tämän tehtävän osalta erilaiseen ase-           Hallituksen esitys holhouslain ja siihen liitty-
12633: maan toisiinsa nähden.                                 vien lakien muuttamisesta on tarkoitus antaa
12634:     Huoltajan määräytymistä ja huoltajan tehtä-        eduskunnalle näiden valtiopäivien syysistunto-
12635:  vien hoitoa koskevat ehdotukset vastaavat täy-        kaudella.
12636: sin Yhdistyneiden Kansakuntien kaikkinaisen
12637:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1981
12638: 
12639:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
12640:                                                 N:o 277
12641: 
12642: 
12643: 
12644: 
12645:                              Tili Riksdagens Herr Talman
12646: 
12647:   1 d.et syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          digställde atbetsgtuppen sitt fötslag. Till innc·
12648: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          hållet ät fötslaget betydligt meta inskränkt än
12649: nr 902 av den 29 april 1981 till vederbörande          ovannämnda kommiw!s och kommissions för-
12650: medlem av statsrådet för avgivande av svar             slag. Då fötslaget uppgjotdes följde man med
12651: översänt följande av riksdagsman Eva-Maija             de lagstiftnings-, och :betedningsatbeten som
12652: Pukkio m.fl. underteoknade spörsmål nr 277:            vat anhängiga i de övtiga notdiska länderna.
12653:                                                           I enlighet med fötslaget skulle man skilja
12654:            Vilka åtgärder har Regeringen för           mellan skötseln av barnets personliga · ange-
12655:         avsikt att vidta, och inom vilken tids-        lägenheter, det vill säga vårdnad, och skötseln
12656:         rymd, för att förverkliga bestämmelser-        av barnets egendom, det vill säga fötmynder-
12657:         na i FN-konventionen om avskaffande            skap. Enligt lagfötslaget ät syftet med vård-
12658:         av all slags diskriminering av kvinnor         naden att trygga batnet en balansetad utveck-
12659:         så, att barnets föräldrar, då de verkar        ling och en välfärd, som motsvarar barnets
12660:         såsom förmyndare för barnet, i alla            individuella behov och önskn~ngat. Den princip,
12661:         hänseenden vore jämlika?                       enligt viiken batnets bästa alltid skall komma
12662:                                                        i första hand och barnet alltid skall tryggas
12663:    Såsom svar på detta spötsmål får jag vörd-          rätten till omvårdnad från bägge fötäldrarnas
12664: samt anföra följande:                                  sida, obetoende av barnets bötd ellet fötälderns
12665:    Gällande fötmyndetskapslag ät ftån åt 1898.         kön hat 'varit av centtal betydelse för för-
12666: Lagens stadganden ät tili många delat föt-             slagen tili ,bestämmandet av vårdnadshavare
12667: åldtade och btistfälliga. Sätskilt föthållandet        för barn. Med denna princip som utgångspunkt
12668: mellan barnet och dess fötäldtat samt bestäm-          föreslås stadgat, att barnets föräldrat gemen-
12669: mandet av våtdnadshavate föt barnet ät i gäl-          samt blir vårdnadshavate föt barnet, om de vid
12670: lande lag bristfälligt regletade.                      barnets födelse lever i ä:ktenskap ellet hätefter
12671:    En tefotmering av förmyndetskapslagen hat           ingår äktenskap eller om de enhälligt bet om
12672: vatit anhängig redan en längte tid. Den åt 1965        detta i samband med faderskapets fastställande.
12673: tillsatta kommittens föt tefotmeting av föt-           Det föreslås ytterligate stadgat att våtdnaden
12674: mynderskapslagen betänkande fätdigställdes år          om barnet, genom utslag av domstol, kan an-
12675: 1971 och innehöll bland annat ett fötslag tili         föttros antingen hägge fötäldrarna gemensamt
12676: ny förmynderskapslag (kommitt6betänkande               ellet endast den ena fötäldern, fötsåvitt en
12677: 1971:A 22). Hätefter tillsattes åt 1972 en för-        dylik lösning ät förenlig med harnets bästa.
12678: myndetskapskommision, som fick sitt aDbete             Även äktenskapslagen föreslås ändtad så, att
12679: fätdigt åt 1974 (kommittebetänkande 1974:              domstol, i samband med ätende angående upp-
12680: 117).                                                  lösning av äktenskap ellet hemskillnad, är
12681:     Även kommissionens betänkande innehöll ett         skyldig att på eget initiativ undersöka ftågan
12682: fötslag tili ny fötmyndetskapslag och beted-           om våtdnaden av de barn som ät i makarnas
12683: ningen av detta fölis'lag har fottgått vid justitie-   gemensamma vård, och vid behov fälla ett
12684: ministetiet. I januati innevatande åt tillsatte        utslag i ärendet i enlighet med stadgandena i
12685: justitieministeriet en atbetsgtupp föt att be-         fötmynderskapslagen ooh ftamför al:lt i enlighet
12686: teda ett förs1ag tili regeringsptoposition an-         med barnets bästa. Enligt dessa förslag skulle
12687: gående en tefotmeting av fötmyndetskapslag-            bägge föräldrarna handha vårdnaden om barnet
12688: stifitmingen tili den del den gället förmyndatens      även eftet äktenskapsskillnaden samt även då
12689: och den omyndiges ställning, utan att dock             födi.ldtarna inte är gifta med varandra.
12690: betöra det system som röt fötmyndetskaps-                 Enligt huvudregeln i det nu färdigställda
12691: ärendenas förvaltning. Den 20 maj 1981 fät-            förslaget skulle barnets våtdnadshavare gemen-
12692: 088100695W
12693: 6                                         1981 vp.
12694: 
12695: samt ansvara för de till barnets vård anknutna   i 16 artikeln av Förenta Nationernas kon-
12696: uppgifterna och tillsammans fatta nödvändiga     vention om avskaffande av all slags diskrimi-
12697: beslut angående barnet. Från denna huvudregel    nering av kvinnor, enligt vilka konventions-
12698: skulle avvikelser kunna ske, till exempel då     staterna särskilt, med jämställdheten mellan
12699: den ena av vårdnadshavarna till följd av sjuk-   män och kvinnor som grund, skall säkerställa
12700: dom är förhindrad att delta i beslutsfattandet   bland annat lika rättigheter och skyldigheter
12701: och ett dröjsmål med beslutet skulle förorsaka   som föräldrar, oberoende av civilstånd, i frågor
12702: olägenheter, eller då domstol fattat beslut om   som gäller harnen, samt lika rättigheter och
12703: en fördelning av uppgifterna mellan vårdnads-    skyldigheter när det gäller förmynderskap eller
12704: havarna. Vårdnadshavarens uppgift skulle också   godmanskap för barn och vårdnad om barn,
12705: vara att företräda barnet i ärenden, som angår   med beaktande av, att barnets bästa alltid s:kall
12706: dennes person. Beträffande handhavandet av       komma i första hand.
12707: denna uppgift jämstäl!ls modern och fadern med      Avsikten är att regeringens proposition med
12708: varandra.                                        förslag till lag angående ändring av förmyn-
12709:    Förslagen angående bestämmandet .av vård-     derskapslagen och därmed anslutna lagar ~v­
12710: nadshavare och skötseln av vårdnadshavarens      låts till riksdagen under dksdagens höstsession.
12711: uppgifter motsvarar till fullo bestämmelserna
12712:      Helsingfors den 2 juni 1981
12713: 
12714:                                                             Justitieminister Christoffer Taxell
12715:                                              1981 vp.
12716: 
12717: Kirjallinen kysymys n:o 278
12718: 
12719: 
12720: 
12721: 
12722:                                 Juntumaa: Raittius- ja alkoholiasiain neuvottelukunnan kokoon-
12723:                                    panosta
12724: 
12725: 
12726:                        Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
12727: 
12728:    Valtion raittius- ja alkoholiasiain neuvot-     hon myös ministeri Luja-Penttilä vastasi ( 23.
12729: telukunta valittiin tänä vuonna uudelleen.         4.). Hän sanoi, että "pienet eduskuntaryh-
12730: Edellisessä neuvottelukunnassa oli myös kah-       mät on jouduttu jättämään ilman edustusta".
12731: den ns. pienen puolueen edustus, jopa niin,           Mielestäni se, että jokin puolue on aikai-
12732: että LKP:n yhdeksän hengen ryhmästä valit-         semmin puuttunut neuvottelukunnasta, ei oi-
12733: tiin neuvottelukunnan puheenjohtaja.               keuta jättämään sitä pois, varsinkaan kun sa-
12734:    Tänä vuonna neuvottelukuntaan valittiin en-     man suuruinen puolue on mukana ja aikaisem-
12735: tiseen tapaan neljästä suurimmasta puolueesta      min pienempikin on ollut. Erityisen kummal-
12736: edustajat ja lisäksi yksi edustaja RKP:stä. Sen    lista on se, että yhdestä puolueesta on silti
12737: sijaan LKP:stä ei tullut edustusta, ei myös-       neuvottelukuntaan mahtunut kolme jäsentä. Ei
12738: kään SMP:stä.                                      myöskään pitäne paikkaansa, että "pienet edus-
12739:    Parlamentaarisen suhteellisuuden mukaan         kuntaryhmät" on jouduttu jättämään pois, kos-
12740: neuvottelukuntaan olisi pitänyt saada yksi edus-   kapa RKP, Ahvenanmaalta valittu kansan-
12741: taja Suomen Kristillisestä Liitosta, jolla on      edustaja mukaan lukien, on yhteensä saman-
12742: 10 kansanedustajaa. Näin ei kuitenkaan tapah-      suuruinen ryhmä kuin SKL.
12743: tunut, vaan SKL:lle kuulunut "mandaatti"              Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
12744: annettiin Keskustapuolueelle kolmanneksi pai-      päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esi-
12745: kaksi, vaikka se ei ole edes suurin puolue.        tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12746:    Asiasta teki kansanedustaja Hautala suulli,     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12747: sen kysymyksen, johon sosiaali- ja terveysmi-
12748: nisteri Luja-Penttilä vastasi 2. 4. Hän ilmoit-              Mistä syystä Suomen Kristillinen
12749: ti noudatettavan parlamentaarista suuruusjär-             Liitto on parlamentaarisesta suuruusjär-
12750: jestystä. SKL:n syrjäyttämisen syyksi hän sa-             jestyksestä poiketen jätetty pois valtion
12751: noi sen, että tällä puolueella ei ole aikaisem-           raittius- ja alkoholiasiain neuvottelu-
12752: min ollut neuvottelukunnassa edustusta.                   kunnasta?
12753:    Tein samasta asiasta uuden kysymyksen, jo-
12754:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1981
12755: 
12756:                                         Antero Juntumaa
12757: 
12758: 
12759: 
12760: 
12761: 088100691S
12762: 2                                             1981 vp.
12763: 
12764: 
12765: 
12766: 
12767:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
12768: 
12769:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-           Neuvottelukunnan muodostavat puheenjohta-
12770: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         ja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä seitsemän
12771: mies, olette 30 päivänä huhtikuuta 1981 päi-         muuta jäsentä, joiden tulee olla raittius- ja al-
12772: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        koholikysymykseen perehtyneitä henkilöitä.
12773: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            Kysymyksessä olevan neuvottelukunnan, ku-
12774: kansanedustaja Antero Juntumaan näin kuulu-          ten pääsääntöisesti muidenkin valtioneuvoston
12775: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 278:            asettamien neuvottelukuntien, kokoonpanoa
12776:                                                      päätettäessä kiinnitetään huomiota eduskunta·
12777:           Mistä syystä Suomen Kristillinen           ryhmien parlamentaariseen suuruusjärjestykseen
12778:        Liitto on parlamentaarisesta suuruusjär-      samalla kun pyritään siihen, että neuvottelu-
12779:        jestyksestä poiketen jätetty pois valtion     kunnan toimintaan vaikuttavat muutkin teki·
12780:        raittius- ja alkoholiasiain neuvottelu-       jät tulevat huomioiduiksi.
12781:        kunnasta?                                        Ottaen huomioon edellä sanotun, valtioneu-
12782:                                                      vosto on parhaalla mahdollisella tavalla aset-
12783:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta:        taessaan valtion raittius- ja alkoholiasiain neu-
12784: vasti seuraavaa:                                     vottelukuntaa 31. 12. 1983 päättyväksi toimi-
12785:    V aitioneuvoston valtion raittius- ja alkoholi-   kaudeksi pyrkinyt kiinnittämään huomiota sii-
12786: asiain neuvottelukunnasta antaman päätöksen          hen, että neuvottelukunnan toimintaan vaikut-
12787: ( 171/75) mukaan sanotun neuvottelukunnan            tavat erilaiset tekijät, kuten esimerkiksi kieli·.
12788: tehtävänä on seurata raittius- ja alkoholipoli-       ryhmittymät, tulevat otetuiksi huomioon. Li-
12789: tiikan kehitystä sekä sosiaali- ja terveysminis-     säksi neuvottelukunta on ottanut ja tulee ot-
12790: teriön pyynnöstä valmistavasti käsitellä rait-       tamaan toiminnassaan huomioon myös muiden
12791: tius- ja alkoholipolitiikan yleiseen suunnitte-      kuin siinä jäseninä olleiden ryhmien kannat.
12792: luun ja kehittämiseen liittyviä asioita.
12793:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1981
12794: 
12795:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
12796:                                              N:o 278                                                3
12797: 
12798: 
12799: 
12800: 
12801:                            Tili Riksdagens Herr Talman
12802: 
12803:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ringen och utvecklandet av nykterhets- och al-
12804: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           koholpolitiken.
12805: velse av den 30 april 1981 tili vederbörande           Delegationen består av ordförande, två vi-
12806: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      ceordförande och sju andra medlemmar, vilka
12807: jande av riksdagsman Antero Juntumaa under-         skall vara insatta i nykterhets- och alkohol-
12808: tecknade spörsmål nr 278:                           frågor.
12809:                                                        Vid bestämmandet av den i frågan nämnda
12810:          Varför har Finlands Kristliga För-         delegationens, liksom i allmänhet även andra
12811:        bund, med avvikelse från den parla-          av statsrådet tillsatta delegationers sammansätt-
12812:        mentariska storleksordningen, lämnats        ning, beaktas riksdagsgruppernas parlamenta-
12813:        utanför statens delegation för nykter-       riska storleksordning, samtidigt som man strä-
12814:        hets- och alkoholärenden?                    var tili att även andra faktorer som påverkar
12815:                                                     delegationens verksamhet blir beaktade.
12816:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Med beaktande av det som sagts ovan har
12817: samt anföra följande:                               statsrådet vid tillsättandct av statens delegation
12818:                                                     för nykterhets- och alkoholärenden för den
12819:    Enligt statsrådets beslut angående statens de-   verksamhetsperiod som utgår 31. 12. 1983 på
12820: legation för nykterhets- och alkoholärenden         bästa möjliga sätt strävat tili att beakta de
12821: ( 171/75) har nämnda delegation tili uppgift        olika faktorer såsom t. ex. språkgrupperingar-
12822: att följa med nykterhets- och alkoholpolitikens     na, som påverkar delegationens verksamhet.
12823: utveckling samt att på begäran av social- och       Dessutom har delegationen i sin verksamhet
12824: hälsovårdsministeriet förberedelsevis behandla      beaktat och kommer att beakta även andra
12825: ärenden i anslutning tili den allmänna plane-       än medlemsgruppernas åsikter.
12826:      Helsingfors den 2 juni 1981
12827: 
12828:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
12829:                                              1981 vp.
12830: 
12831: Kirjallinen kysymys n:o 279
12832: 
12833: 
12834: 
12835: 
12836:                                  Tikka: Enso-Gutzeit Oy:n kotipaikan muuttamisesta
12837: 
12838: 
12839:                          Eduskunnan· Herra Puhemiehelle
12840: 
12841:    Enso-Gutzeit Oy on valtionenemmistöinen             Enso-Gutzeit Oy on tiedottanut tehdystä
12842: yhtiö, jolla on toimipisteitä kaikkiaan kahdella-   päätöksestä asiallisesti. Tiedottaminen tapahtui
12843: toista paikkakunnalla. Yhtiö on aikoinaan syn-      tosin vasta jo tehdyn päätöksen jälkeen, joten
12844: tynyt Imatralla, jossa sen kotipaikkakin on         päätöksen sisältöön Imatran kaupunki tai
12845: sijainnut kymmeniä vuosia. Noin kuukausi sit-       imatralaiset eivät päässeet vaikuttamaan. Pää-
12846: ten yhtiön yhtiökokous kuitenkin teki yksi-         tös tarkoittaa joka tapauksessa sitä, että 10 000
12847: mielisen päätöksen siitä, että yhtiön kotipaik-     Kymen läänissä työskentelevää palkansaajaa
12848: ka muutetaan Helsinkiin.                            on yhdellä nuijankopautuksella siirtynyt pää-
12849:    Suurin osa yhtiön toiminnoista tapahtuu          kaupunkilaisen yhtiön palvelukseen. Ainoaksi
12850: edelleen Imatralla. Yhtiön taholta vakuutetaan,     syyksi yhtiön kotipaikan muutokseen on yhtiön
12851: että ainoa käytännön seuraus kotipaikan muut-       taholta kerrottu se, että ellei kotipaikkaa olisi
12852: tamisesta on se, että yhtiön verotuksen toimit-     muutettu, osakkeenomistajat olisivat joutuneet
12853: taa vuoden 1982 verotuksesta alkaen Uuden-          kerran vuodessa matkustamaan yhtiökokouk-
12854: maan lääninverolautakunta eikä enää Kymen           seen Imatralle.
12855: lääninverolautakunta kuten tähän saakka. Sa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12856: nomattakin on selvää, että kaikki lääninvero-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12857: lautakunnat toimivat samojen verolakien puit-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12858: teissa, joten käytännön merkitystä tuolla koti-     vaksi seuraavan kysymyksen:
12859: paikan muutoksella ei voi olla.
12860:    Syyt kotipaikan muuttamiseen ovat hämärän                  Pitääkö Hallitus oikeana Enso-Gut-
12861: peitossa. Imatran kaupungin kanssa ei tähän                zeit Oy:n yhtiökokouksen päätöstä yh-
12862: päivään mennessä ole käyty minkäänlaisia kes-              tiön kotipaikan muuttamisesta Imatralta
12863: kusteluja asiasta. Asia nähdään paikkakunnalla             Helsinkiin ja varsinkin päätöksen sa-
12864: ennen kaikkea tunnekysymyksenä, koska Finn-                lassa tapahtunutta valmistelua, sekä
12865: valco Oy:n lopettamisesta ei ole aikaa monta                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12866: kuukautta, ja kaikki odottavat tietysti sitä,              ryhtyä estääkseen sen, ettei kotipaikan
12867: että kotipaikan muuttaminen vie mennessään                 muutos aiheuta tulevaisuudessa myös
12868: muutaman vuoden kuluessa myös muita, tällä                 toimintojen siirtämistä Imatralta pää-
12869: hetkellä tärkeitä toimintoja Imatralta pääkont-            kaupungin alueelle?
12870: torin yhteyteen. Pelätään erityisesti sitä, että
12871: paperiryhmän laaja hallinto siirtyy kotipaikka-
12872: muutoksen tapahduttua pääkaupunkiin.
12873:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1981
12874: 
12875:                                            Seppo Tikka
12876: 
12877: 
12878: 
12879: 
12880: 088100712E
12881: 2                                               1981 vp.
12882: 
12883: 
12884: 
12885: 
12886:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12887: 
12888:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        eita sekä siitä osasta Jääsken kuntaa, joka
12889: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sotien jälkeisessä rauhanteossa oli jäänyt Suo-
12890: olette 4 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn             men puolelle. Huolimatta siitä, että Enso-Gut-
12891: kirjeenne n:o 904 ohella toimittanut valtio-          zeit Osakeyhtiön pääkonttori oli jo vuonna
12892: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       1946 siirtynyt Helsinkiin, yhtiön rekisteröity
12893: kansanedustaja Tikan näin kuuluvasta kysy-            kotipaikka on ollut kauppalan perustamisesta
12894: myksestä n:o 279:                                     lähtien Imatra, jossa yhtiön suurimmat tuotan-
12895:                                                       tolaitokset sijaitsevat.
12896:           PitääkÖ Hallitus oikeana Enso-Gut-             Yhtiön toiminta on laajentunut ja monipuo-
12897:        zeit Oy:n yhtiökokouksen päätöstä yh-          listunut voimakkaasti vuoden 1945 jälkeen. Me-
12898:        tiön kotipaikan muuttamisesta Imatralta        renkulku mukaan luettuna yhtiön tuotannolli-
12899:        Helsinkiin ja varsinkin päätöksen sa-          nen toiminta jakaantuu kotimaassa 12 eri paik-
12900:        lassa tapahtunutta valmistelua, sekä           kakunnalle. Tämän seurauksena ja varsinkin
12901:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        yhtiön rakennettua oman toimitalon Helsinkiin
12902:        ryhtyä estääkseen sen, ettei kotipaikan        vuonna 1961, sen keskushallinto on eräitä yksi-
12903:        muutos aiheuta tulevaisuudessa myös            köitä lukuunottamatta keskittynyt Helsinkiin.
12904:        toimintojen siirtämistä Imatralta pää-         Myös yhtiön hallintoneuvosto ja hallitus toi-
12905:        kaupungin alueelle?                            mivat Helsingissä.
12906:                                                          Näistä syistä yhtiön hallintoelimissä pidettiin
12907:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           luontevana siirtää kotipaikka Helsinkiin siinä
12908: taen seuraavaa:                                       vaiheessa kun yhtiöjärjestystä uuden osake-
12909:    Enso-Gutzeit Oy ei ole syntynyt Imatralla,         yhtiölain mukaan jouduttiin muutoinkin muut·
12910: kuten em. kysymyksessä mainitaan. Yhtiö on            tamaan. Kotipaikan määrittely keskushallinnon
12911: perustettu Kotkassa vuonna 1872. Sen toimi-           sijaintipaikan mukaisesti vastaa tavanomaista
12912: nimi oli Aktiebolaget W. Gutzeit & Co. vuo-           käytäntöä tapauksissa, jolloin yrityksen toimin-
12913: teen 1927, jolloin tytäryhtiö Enso Aktiebolaget,      ta jakautuu usealle eri paikkakunnalle.
12914: jonka osakekanta oli hankittu vuonna 1911,               Yhtiöjärjestyksen muutos käsiteltiin voimas-
12915: sulautettiin emoyhtiöön. Tuolloin yhtiön toimi-       sa olevan osakeyhtiölain julkisuusperiaatteita
12916: nimi muutettiin Enso-Gutzeit Osakeyhtiöksi ja         noudattaen. Yhtiökokouskutsussa, joka oli kah-
12917: yhtiön pääkonttori siirrettiin Jääsken kunnassa       desti julkaistu sanomalehdissä Helsingin Sano-
12918: sijainneeseen Enso-nimiseen taajaväkiseen yh-         mat, Hufvudstadsbladet, Kansan Uutiset, Suo-
12919: dyskuntaan, jossa Enso Aktiebolagetin tuotan-         menmaa, Suomen Sosiaalidemokraatti ja Uusi
12920: tolaitokset sijaitsivat. Yhtiön kotipaikka siirret-   Suomi, oli maininta yhtiöjärjestyksen muutta-
12921: tiin Kotkasta Jääsken kuntaan vuonna 1935.            misesta ja siitä, että ehdotus uudeksi yhtiöjär.
12922:    Suomen valtio osti vuonna 1918 Aktiebola-          jestykseksi on osakkeenomistajien saatavissa
12923: get W. Gutzeit & Co:n osake-enemmistön. Sa-           viikkoa ennen yhtiökokousta.
12924: mana vuonna Suomen valtio osti myös toisen               Erityistä paikkakuntakohtaista etukäteisinfor-
12925: metsäteollisuusyhtiön, nimittäin Tornator Oy:n        maatiota ei yhtiö ilmoituksensa mukaan pitänyt
12926: osake-enemmistön, jonka yhtiön kotipaikka ja          tarpeellisena, koska kyseessä oli yhtiön sisäinen
12927: pääkonttori oli Ruokolahden kunnassa ja tuo-          asia, jolla ei ole esimerkiksi Imatran kaupun-
12928: tantolaitokset Lahdessa ja Ruokolahden Taini-         gille mitään taloudellisia seuraamuksia.
12929: onkoskella. Tornator Oy sulautettiin Enso-               Yhtiöjärjestyksen uusimisen yhteydessä toteu-
12930: Gutzeit Osakeyhtiöön vuonna 1942.                     tettu kotipaikan muutos ei aiheuta toiminto-
12931:    Imatran kauppala perustettiin vuonna 1949          jen siirtämistä Imatralta pääkaupungin alueelle.
12932: osista Joutsenon ja Ruokolahden kunnan alu-
12933:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1981
12934: 
12935:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
12936:                                             N:o 279                                               3
12937: 
12938: 
12939: 
12940: 
12941:                           Tili Riksdagens Herr Talman
12942: 
12943:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       slutet återstod på den finska sidan. Trots att
12944: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      Enso-Gutzeit Osakeyhtiös huvudkontor redan
12945: nr 904 av den 4 maj 1981 tili vederbörande         år 1946 flyttades tili Helsingfors, har bolagets
12946: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     registrerade hemort alltsedan Imatra köping
12947: jande av riksdagsman Tikka undertecknade           grundades varit Imatra där också bolagets
12948: spörsmål nr 279:                                   största produktionsinrättningar är belägna.
12949:                                                       Bolagets verksamhet har sedan år 1945 un-
12950:           Anset Regeringen det vara rätt att       dergått en kraftig expansion och utveckling.
12951:        Enso-Gutzeit Oy:s bolagsstämma beslu-       Sjöfarten medräknad fördelar sig bolagets pro-
12952:        tat flytta bolagets hemort från Imatra      duktiva verksamhet i hemlandet mellan 12 oli-
12953:        till Helsingfors och i synnerhet att be-    ka orter. Av denna orsak och i synnerhet eme-
12954:        redningen av beslutet skett i hemlighet,    dan bolaget år 1961 byggde sig ett eget kon-
12955:        samt                                        torshus i Helsingfors, har bolagets centralför-
12956:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    valtning med undantag av vissa enheter cent-
12957:        ta för att förhindra att inte föränd-       raliserats tili Helsingfors. Också bolagets för-
12958:        ringen av hemorten i framtiden med-         valtningsråd och styrelse verkar i Helsingfors.
12959:        för att också olika funktioner flyttas         Av dessa orsaker ansåg bolagets förvalt-
12960:        från Imatra tili huvudstadsregionen?        ningsorgan det vara naturligt att flytta hem-
12961:                                                    orten tili Helsingfors i samband med att man
12962:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      också eljest enligt den nya aktiebolagslagen var
12963: samt anföra följande:                              tvungen att ändra bolagsordningen. Förfarandet
12964:    Enso-Gutzeit Oy har inte grundats i Imatra      att låta hemorten följa centralförvaltningens
12965: såsom spörsmålet nämns. Bolaget grundades i        förläggningsort motsvarar vedertagen praxis i
12966: Kotka år 1872. Dess namn var Aktiebolaget          sådana fall då företagets verksamhet är fördelad
12967: W. Gutzeit & Co fram tili år 1927, då dotter-      mellan flera olika orter.
12968: bolaget Enso Aktiebolaget, vars aktiestock hade        Förändringen av bolagsordningen behand-
12969: förvärvats år 1911, fusionerades med moder-        lades med iakttagande av offentlighetsprin-
12970: bolaget. I det sammanhanget ändrades firma-        ciperna i gällande aktiebolagslag. I en kallelse
12971: namnet tili Enso-Gutzeit Osakeyhtiö och bo-        tili bolagsstämma som två gånger publicerades
12972: lagets huvudkontor flyttades tili samhället Enso   i dagstidningarna Helsingin Sanomat, Huvfuds-
12973: i Jääski kommun, där också Enso Aktiebola-         tadsbladet, Kansan Uutiset, Suomenmaa, Suo-
12974: gets produktionsinrättningar var belägna. År       men Sosiaalidemokraatti och Uusi Suomi, nämn-
12975: 1935 flyttades bolagets hemort från Kotka tili     des att bolagsordningen skulle ändras samt att
12976: Jääski kommun.                                     förslaget tili ny bolagsordning skulle tillhanda·
12977:    År 1918 köpte finska staten aktiemajorite-      hållas aktieägarna en vecka före bolagsstäm-
12978: ten i Aktiebolaget W. Gutzeit & Co. Samma          man.
12979: år köpte finska staten också aktiemajoriteten         Någon särskild lokal förhandsinformation
12980: i ett annat skogsindustribolag, nämligen Tor-      uppgav sig bolaget inte ha ansett erforderlig,
12981: nator Oy, vars hemort och huvudkontor var          emedan det var fråga om en intern angelägen-
12982: belägna i Ruokolahti kommun och produktions-       het inom bolaget som inte har några eko-
12983:  inrättningar i Lahtis och Tainionkoski i Ruoko-   nomiska följder t.ex. för Imatra stad.
12984: lahti. Tornator Oy fusionerades med Enso-              Den hemortsförändring som genomfördes i
12985:  Gutzeit Osakeyhtiö år 1942.                       samband med förnyandet av bolagsordningen
12986:     Imatra köping grundades år 1949 av delar       medför inte att funktioner flyttas från Imatra
12987:  av Joutseno och Ruokolahti kommuner samt av       till huvudstadsregionen.
12988: den del av Jääski kommun, som efter freds-
12989:      Helsingfors den 5 juni 1981
12990: 
12991:                                                    Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
12992:                                                1981 vp.
12993: 
12994: Kirjallinen kysymys n:o 280
12995: 
12996: 
12997: 
12998: 
12999:                                   Ruotsalainen ym.:       Kotityöntekijöiden    työttömyysavustuksista
13000: 
13001: 
13002:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13003: 
13004:    Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut oh-      syistä. Kotityön tekijälle ei tarvitse maksaa
13005: jeen "Kotityö", joka on lähetetty työvoimatoi-        mm. odotusajan palkkaa suorituksen tilapäisen
13006: roistoille ja koskee kotityöntekijäin oikeutta saa-   katkeamisen vuoksi. Työntekijän huoneisto- ja
13007: da työttömyysavustusta. Ministeriön kirjeessä         työvälinekulut korvataan heikosti, jos yleensä
13008: lausutaan asiasta seuraavaa:                          korvataan lainkaan. Kotityöntekijä on todella
13009:     1) Asianomainen saa tästä työstä pääasialli-      palkkaukseen ja muihin sopimuksiin perustu-
13010: sen toimeentulonsa. Käytännöllisenä rajana pi-        viin etuihin nähden huonossa asemassa.
13011: detään sitä, että asianomaisen ansio on kuuden           Miksi kotityöntekijää täytyy sitten rankaista
13012: viimeisen kuukauden aikana vähintään vastan-          vielä hänen jouduttuaan työttömäksi estämällä
13013: nut 18 vuotta täyttäneelle täysin työkykyiselle       häneltä kyseessä olevassa tapauksessa myös
13014:  henkilölle maksettavaa alan työehtosopimuksen        työttömyysavustuksen saanti?
13015: mukaista alinta aikapalkkaa 40-tuntisen työviikon        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13016: mukaan laskettuna. Työvoimatoimiston todis-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13017: tuksella selvitetty työttömyysaika otetaan li-        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
13018: säyksenä huomioon kuukausiansiota tässä suh-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13019: teessa laskettaessa.
13020:     Sosiaali- ja terveysministeriön ohje tuntuu                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13021: hyvin epäoikeudenmukaiselta ja epäsosiaaliselta.             ryhtyä kotityöntekijöiden aseman tur-
13022: Kotityöntekijän asema on monessa suhteessa                   vaamiseksi siten, että heillä olisi oikeus
13023:  toisenlainen kuin tehtaassa työnantajan välittö-            saada työttömyysavustusta silloinkin
13024:  mässä valvonnassa työskentelevän työntekijän.               kun palkka on pienempi kuin mitä edel-
13025:  Uskoisin myös, että työnantajat ovat kiinnostu-             lä mainittu ohje edellyttää?
13026: neita kotityön teettämisestä juuri kustannus-
13027:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1981
13028: 
13029:                 Unto Ruotsalainen                                 Ulla-Leena Alppi
13030:                 Matti Järvenpää                                   Helvi Niskanen
13031: 
13032: 
13033: 
13034: 
13035: 088100680D
13036: 2                                            1981 vp.
13037: 
13038: 
13039: 
13040: 
13041:                         Edu,skunnan Herra PuhemiehelJe
13042: 
13043:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ohjeen työttömyyska'Ssoille 21 päivänä joulu-
13044: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kuuta 1970. Ohje perustuu työttömyysvakuu-
13045: olette 5 päivänä· toukokuuta 1981 päivätyn kir-     tusilsiain neuvottelukunnan yksimieliseen lau-
13046: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    suntoon. Ohjeen soveltamisessa on nyttemmin
13047: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanegustaja     juuri palkkavaatimukseen nähden esiintynyt joi-
13048: Unto Ruotsalaisen ym. näin kuuluvasta kirjal~       takin ongelmil:!. Tämän vuoksi sosiaali- ja ter-
13049: lisestakysymyksestä n:o 280:                        veysministeriö on aloittanut neuvottelut Teks-
13050:                                                     tiili- ja Vaatetustyöväen Työttömyyskassan ja
13051:           Mihin~ toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Kumi- ja Nahkatyöväen Työttömyyskassan
13052:        ryhtyä kotityöntekijöiden ·aseman tur-       kanssa, ,joissa kassoissa pääosa työttömyysvakuu-
13053:        vaamiseksi siten, että heillä olisi oikeus   tukseen kuuluvista kotityöntekijöistä on jäse-
13054:        saada työttömyysavustusta silloinkin         ninä. Tarkoituksena on, että neuvottelujen jäl-
13055:        kun palkka on pienempi kuin mitä edel-       keen puheena oleva kotityöntekijöitä koskeva
13056:        lä mainittu ohje edellyttää?                 ohje otetaan uudelleen käsiteltäväksi työttö-
13057:                                                     myysvakuutusasiain neuvottelukunnassa . sen
13058:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        harkitsemiseksi, olisiko perusteltua maksaa ko-
13059: vasti seuraavaa:                                    tityöntekijöille työttömyysavustusta silloinkin
13060:   Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ky-     kun palkka on ollut pienempi kuin mitä sa-
13061: symyksessä olevan kotityöntekijöitä koskevan        nottu ohje nyt edellyttää.
13062:      Helsingissä 2 päivänä kesä~uta 1981
13063: 
13064:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
13065:                                              N:o 280                                              3
13066: 
13067: 
13068: 
13069: 
13070:                            Till Riksdagens Herr Talman
13071: 
13072:    I det .syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      Direktiven grundar sig på ett enhälligt utlåtan-
13073: anger har Ni, Herr Tailman, med Eder ,sikrivelse   de av delegationen för arbetslöshetsförsäkrings-
13074: av den 5 maj 1981 ,tihl vederbörande medlem        ärenden. Vid tiliämpningen av direktivet har
13075: av statsrådet övensänt avskrift av följande av     det numera förekommit vissa problem särskilt
13076: riksdagsman Unto Ruotsalainen m. fl. under-        med .tanke på lönekravet. Med anledning härav
13077: tecknade spöl'smål nr 280:                         har social- och hälsovårdsministeriet påbörjat
13078:                                                    förhandlingar med Te:x;til- och beklädnadsarbe-
13079:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     tarnas arbetslöshetskassa och Gummi- och
13080:        ta för atlt trygga hemarbetares ställning   [äderarbetarnas arbetslöshetskassa, i vilka majo-
13081:        så, att dessa skulle ha rätlt att erhålla   dteten av de hemarbetare som hör tili arbets-
13082:        arbetslöshetsunder,stöd även när lönen      löshetsförsälkringen är medlemmar. Avsikten är
13083:        är lägre än vad det ov.an nämnda dil'ek-    att efter förhandlingarna ta upp ifrågavarande
13084:        tivet förutsätter?                          direktiv tili ny behandling vid de1egationen för
13085:                                                    arbetslöshetsärenden för att man där skall kun-
13086:   Såsom svar på deuta spönsmål får jag vörd-       na överväga huruvida det är motiverat att tili
13087: samt framföra följande:                            hemarbetare betala arbetslöshetsunderstöd även
13088:   Sodarl- och hälsovårdsministeriet har den 21     när lönen varit lägre än vad nämnda direktiv
13089: december 1970 sänt Hrågavarande direlktiv an-      nu förutsätter.
13090: gående hemarbetare rtill arbetslöshets!kassorna.
13091:      Helsingfo11s den 2 juni 1981
13092: 
13093:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
13094:                                               1981 vp.
13095: 
13096: Kirjallinen kysymys n:o 281
13097: 
13098: 
13099: 
13100: 
13101:                                  Järvilehto ym.: Kuntoutustarpeen huomioon ottamisesta tervey-
13102:                                      denhoitohenkilökunnan virkakiintiöitä vahvistettaessa
13103: 
13104: 
13105:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13106: 
13107:    Kuntoutuksen avulla voidaan palauttaa mo-        poliklinikkaa eikä fysiatrian eri:koislääkäriä, ei
13108: nia sairaha ja vammautuneita normaaliin elä-        myöskään muuta fysiatrista henkilökuntaa. Ter-
13109: mään ja myös työelämään. Useiden potilaiden,        veyskeskusten työpaine on lisääntynyt eikä
13110: jotka eivät kuntoudu työkykyisiksi asti, oloa       kuntouttavaa henkilöstöä ole riittävästi.
13111: voidaan merkittävästi helpottaa kuntoutuksen           Nykyinen ho1tohenkilökunnan virkakiintiö-
13112: avulla.                                             suunnitelma on laadittu vuoteen 1985 saakka,
13113:    Kuntoutuksen tarve kasvaa monesta syystä.        ja tätä maanlaajuista suunnitelmaa tarkistetaan
13114: Moot·toriajoneuvojen määrän lisääntyminen on        ja muunneilaan vuosittain tarpeiden ja määrä-
13115: lisännyt myös liikenneturmien määrää. Maas-         rahojen mukaan. Lääkintöhallituksen esittämä
13116: samme loukkaantuu vuosittain lähes 9 000 hen-       runko on parhaillaan valtioneuvostossa, missä
13117: kilöä, jotka kuuluvat aktiivityöiässä olevaan       lähinnä sosiaali- ja terveysministeriö sekä val-
13118: väestöön ja joiden kuntouttaminen olisi ehdot-      tiovarainministeriö voivat siihen vaikuttaa.
13119: toman tärkeää. Maassamme sairastuu vuosittain       Ennakkotietojen mukaan kuntoutusvirkoja aio-
13120: noin 3 000 aikuista ja sata lasta reumaan.          taan karsia, ja tämä huolestuttaa alan henkilö-
13121: Nykyisin hoidettavana on noin 50 000 reuma-         kuntaa ja palveluiden· tarvitsijoita.
13122: potilasta, joiden diagnostiikkaa, hoitoa ja kun-       Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
13123: toutusta ollaan parhaillaan keskittämässä ter-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
13124: veyskeskuksiin ja erikoislääkäripalveluita varten   me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
13125: keskussairaaloihin. Lähivuosina tulee keskus-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13126: sairaaloihin perustettavaksi reumalääkärin vir-
13127: koja, jotka tuovat mukanaan myös reumato-                     Onko Hallitus tarkistaessaan tervey-
13128: logiaan perehtyneen henkilökunnan tarpeen.                 denhoitohenkilökunnan virkakiintiöitä
13129: Myös vanhusten avohoidon lisäämistä pyritään               ottanut riittävästi huomioon lisäänty-
13130: toteuttamaan. Avohoitotoiminnan lisääminen                 neen kuntoutustarpeen ja kuntoutuk-
13131: vaatii myös kuntouttavan henkilökunnan lisää-              seen tarvittavien henkilöstöresurssien
13132: mistä.                                                     tarpeen?
13133:    Monissa sairaaloissa ei ole vielä fysiatrian
13134:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1981
13135: 
13136:          Ulla Järvilehto               Antero Juntumaa                Väinö Rautiainen
13137:          Erkki Korhonen                Sauli Hautala                  Esko Almgren
13138:          Impi Muroma                   Asser Stenbäck                 Olavi Ronkainen
13139:                                        Jorma Fred
13140: 
13141: 
13142: 
13143: 
13144: 088100696X
13145: 2                                           1981 vp.
13146: 
13147: 
13148: 
13149: 
13150:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13151: 
13152:    Valtiopäiväjärj,estyksen 37 §:n 1 momentissa    alueita. Terveyskeskusten lääkinnällinen kun-
13153: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      toutustoiminta kohdistetaan ensisijaisesti yksi-
13154: olette 5 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn          lön toiminta- ja työkyvyn edistämiseen ja yllä-
13155: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       pitämiseen. Lääkintöhallituksen esityksessä ter-
13156: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      veydenhuollon suunnitelmiksi vuosille 1982-
13157: edustaja Järvilehdon ym. näin kuuluvasta kirjal-   1986 erikoissairaanhoidon tavoitteena esitetään
13158: lisesta kysymyksestä n:o 281:                      lääkinnällisen kuntoutuksen palvelusten lisää-
13159:                                                    minen sekä sairaanhoitolaitoksiss,a että erikois-
13160:           Onko Hallitus tarkistaessaan tervey-     lääkäreiden konsultaatiopalveluina terveyskes-
13161:        denhoitohenkilökunnan virkakiintiöitä       kuksissa. Tarkoituksena on, että yhteistyö ter-
13162:        ottanut riittävästi huomioon lisäänty-      veyskeskusten ja sairaanhoitolaitosten välillä
13163:        neen kuntoutustarpeen ja kuntoutuk-         tiivistyy, koska lääkinnällinen kuntoutus kuu-
13164:        seen tarvittavien henkilöstöresurssien      luu tutkimuksen ja hoidon rinnalla olennaisena
13165:        tarpeen?                                    osana jokaisdla erikoisalalla annettavaan sai-
13166:                                                    raanhoitoon. Apuväline-, apuneuvo- ja proteesi-
13167:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      palveluja tullaan nHn ikään kehhtämään.
13168: va:sti seuraavaa:                                     Edellä kuvatussa kehittämistoiminnassa tar-
13169:    Lääkinnällinen kuntoutus on terveydenhuol-      peelliset henkilöstövoimavarat sisältyvät valta-
13170: lossa ajankohtainen asia. Vahvistetussa valta-     kunnallisiin virkakiintiöihin. Näiden virkakiin-
13171: kunnallisessa suunnitelmassa kansanterveys-        tiöiden käyttämisestä kuntoutuksen kehittämi-
13172: työn ja sairaanhoitolaitosten toiminnan järjes-    seen päättävät viime kädessä terveyden- ja sai-
13173: tämisestä vuosille 1981-1985 on lääkinnälli-       raanhoidon palveluiden järjestämisestä huoleh-
13174: nen kuntoutus eräs toiminnan kesroeisiä paino-     tivat kunnat ja kuntainliitot.
13175:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1981
13176: 
13177:                                               SosiaaLi- ja terveysmWsteri Sinikka Luja-Penttilä
13178:                                               N:o 281                                                 3
13179: 
13180: 
13181: 
13182: 
13183:                            Tifl R1ksdagens Herr Talman
13184: 
13185:   I det syfte 3 7 § 1 mom. ri:ksdagsordningen       främja och upprätthålla individens verksamhets-
13186: anger hau: Ni, Herr Ta1moo, med Eder skrivelse      och arbetsförmåga. I medicinalstyrelsens fram-
13187: av den 5 maj 1981 ti.hl. vederbörande medlem        ställning om planer för hälsovården för åren
13188: av statsrådet översänt avskrift av följande av      1982-1986 uppställs som mål för special-
13189: t~iksd:agsledamot }ärvilehto m.fl. u:ndertecknade   sjukvården utökande av den medidnska reha-
13190: spörsmåJ. nr 281:                                   biliteringen såväl vid sjukvårdsanstalterna som
13191:                                                     i form av specialistläkares konsultativa tjänster
13192:             Hatt" Regeringen vid korrigerLngen av   vid hälsovårdscentralerna. Avsikten är att sam-
13193:        tjäns.tekvoterna för hälsovårdspersonaJ. i   arbetet mellan hälsovårdscentralerna och sjuk-
13194:        ,tiJIJ,räckilig mån beaktat det ökade be-    vårdsanstalterna effektiveras, eft•ersom rehabi-
13195:        hovet av rehabiJliterilng och behovet av     literingen vid sidan av forskningen och vården
13196:        perSIO!OOLresurser för rehabit1iteri,ng?     utgör en väsentlig del av den sjukvård som
13197:                                                     ges inom varje specialområde. Likaså kommer
13198:    Såsom 1svar på detta s.pör•små!l får jag vörd-   hjälpmedels-, protes- och den ortopedi:ska ser-
13199: samt anföra följande:                               vicen att utvecklas.
13200:    Den medicinska rehabiliteringen är en aktuell       De personalresurser som behövs för den
13201: fråga inom hälsovården. I den riksomfattande        ovan beskrivna utvecklingsverksamheten ingår
13202: pian för organis·ering av hälsovården och sjuk-     i de riksomfattande tjänstekvoterna. Om använ-
13203: vårdsanstalternas verksamhet, som fastställts       dande av dessa kvoter för utvecklande av reha-
13204: för åren 1981-1985, utgör den medicinska            biliteringen besluter i sista hand de kommuner
13205: rehabiliteringen ett centralt tyngdpunktsområde.    och kommunalförbund som ombesörjer organi-
13206: Den medicinska rehabili teringsverksamheten         seringen av hälso- och sjukvårdstjänsterna.
13207: vid hälsovårdscentralerna inriktas främst på att
13208:      Helsingfots den 3 juni 1981
13209: 
13210:                                              Socilail- och häJsovårdsmiDi,sterSinikka Luja-Penttilä
13211:                                                1981 vp.
13212: 
13213: Kirjallinen kysymys n:o 282
13214: 
13215: 
13216: 
13217: 
13218:                                   Breilin ym.: Salon kappaletavaraterminaalin toiminnan turvaami-
13219:                                      sesta
13220: 
13221: 
13222: 
13223:                          Eduskunnan Herra PuhemieheUe
13224: 
13225:     Salon kappaletavaraterminaalin kuljetusjär-       asioita käytännössä hoitavien punssa. Myös
13226: jestelyt ovat huolestuttaneet pitkän ajan sekä        tariffikysymykset kanttikuljetusten myöhäi-
13227: paikallisia rautatieläisiä, seudun yrittäjiä että     semmässä vaiheessa saattavat muodostua kus-
13228: Salon kaupunkia. Monet neuvottelut ja mielipi-        tannuksia korottaviksi sovellettaessa autokulje-
13229: teiden vaihdot paikallisella tasolla, paikallisen     tusten ns. kattotariffijärjestelmää. Myöskään
13230: tason ja Tampereen liikennepiirin ja Turun lii-       ns. kappaletavarakuljetuskokeilu ei herättänyt
13231: kennealueen viranomaisten välillä ja kosketuk-        luottamusta Salossa.
13232: set rautatiehallituksen paikallisen tason välillä        Perusteltua on painottaa Salon rautatieläis-
13233: eivät ole tuoneet kysymykseen ratkaisua. Näkö-        ten omatoimisuutta kappaletavarakuljetuksen
13234: piirissä on, että tällaisena tilanne johtaa enene-    järjestämiseksi ja kasvattamiseksi niin, että saa-
13235: vässä määrin asenteiden lulddutumiseen ja sitä        vutettava kokonaisuus paremmin palvelisi rau-
13236: tietä arvattavasti myös VR:n tavarakuljetuk-          tatieläisten pyrkimyksiä säilyttää työpaikkansa
13237: sen ja palvelun heikkenemiseen.                       tehostetun ja kasvavan rautatiekuljetuksen ja
13238:     Edellä mainittu tilanne ei ole yhdenkään osa-     pysyvän Salon terminaalin piirissä.
13239: puolen kannalta toivottava, vähiten henkilö-             Mikäli Salon kappaletavaraterminaalin kulje-
13240: kunnan ja tätä seuraten Salon talousalueen yrit-      tusjärjestelyt ovat riippuvuussuhteessa Valtion-
13241: täjäkunnan ja VR:n palveluja tarvitsevien kan-        rautateiden toimesta selvitettävänä oleviin ko-
13242: nalta. Vaikeata on uskoa mainitun tilanteen           konaisjärjestelyihin, olisi osaratkaisuna tilan-
13243:  olevan myöskään Valtionrautateiden etujen            teen helpottamiseksi tutkittava, soveltuuko Sa-
13244:  mukaisen.                                            lon rautatieläisten ehdotus osaratkaisuksi kap-
13245:     Salon kappaletavaraterminaalin nykyongel-         paletavaran kuljettamiseksi Salosta eteenpäin.
13246:  mana on päättämättömyys kysymyksessä, siirry-        Itsestään selvä lähtökohta on, että kun lopul-
13247:  täänkö kappaletavaran kuljetuksessa "kumipyö-        liset selvitykset valmistuvat, tehtäisiin Salon
13248:  rille" ja valtatien n:o 1 raskaasti kuormitetun      kappaletavaraterminaaliin kohdistuvat päätökset
13249:  liikenteen pariin vaiko säilytetään ja kehitetään    siinä yhteydessä eikä, kuten nyt on esitetty,
13250:  VR:lle perinteellistä kiskoilla kuljetusta, kuten    erillisenä ratkaisuna.
13251:  paikallisella tasolla laajalta pohjalta aina kaup-      Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ja
13252:  pakamariosastoa myöten toivotaan. Korostetta-        valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin no-
13253:  koon erityisesti sitä, että Salon kappaletavara-     jalla esitämme valtioneuvoston asianomaisen
13254:  terminaalin kuljetuksia antava yrittäjäkunta toi-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13255:  voo kiskokuljetuksen tehostuvan nykyisestä,
13256:  mitä pyrkimystä se on ilmoittanut tukevansa.                   Onko Hallitus tietoinen siitä suuresta
13257:      Salon terminaali välittää runsaasti kappale-            epätietoisuudesta ja epävarmuudesta,
13258:  tavaraa teollisuuden ja kaupan rakenteesta joh-             joka nyt vallitsee tulevaisuuden suhteen
13259:  tuen. VR:n henkilökunta korostaa iltapäivän                 Salon kappaletavaraterminaalin toimin-
13260:  osalle tulevaa tavaran runsautta, jota vielä vai-           taa haitavien rautatieläisten piirissä, ja
13261:  keuttaa ajateltu kanttikuljetus Salosta Tur-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13262:  kuun. Kanttikuljetuksen tekniset vaikeudet tu-              ryhtyä Salon kappaletavarakuljetusten
13263:  levat olemaan ilmeisen suuret, arvioidaan                   pysyttämiseksi kiskoliikenteen piirissä
13264:  088100681E
13265: 2                                        1981 vp.
13266: 
13267:      sekä tältä perustalta kilpailukyvyn luo-       suuntautuvat   Valtionrautateiden   pii-
13268:      miseksi niin, että näköpiirissä olevat         riin?
13269:      tavarakuljetukset nykyistä enemmän
13270:     Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1981
13271: 
13272:        Reino Breilin                Paula Eenilä              Sauli Hautala
13273:        Arto Lampinen                Ensio Laine               Lauri Palmunen
13274:        Jacob Söderman               Mikko Rönnholm            Anna-Liisa Jokinen
13275:        Tapio Holvitie               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa   Heli Astala
13276:                                     Ilkka Kanerva
13277:                                              N:o 282                                                3
13278: 
13279: 
13280: 
13281: 
13282:                         Eduskunnan Herra PuhemiehelJe
13283: 
13284:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-               tavarakuljetukset nykyistä enemmän
13285: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra              suuntautuvat Valtionrautateiden pii-
13286: Puhemies, lähettänyt 5 päivänä toukokuuta                  riin?
13287: 1981 päivätyn kirjelmänne ohella valtioneu-
13288: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
13289: kansanedustaja Reino Breilinin ym. näin kuu-        vasti seuraavaa:
13290: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 282:            Rautatiehallituksen päättämät kappaletavara-
13291:                                                     liikenteen kuljetustekniset järjestelyt Salon ja
13292:           Onko Hallitus tietoinen siitä suuresta    Turun välillä, jotka oli tarkoitus toteuttaa 1. 6.
13293:        epätietoisuudesta ja epävarmuudesta,         1981 lukien, on siirretty ensi syksynä toimeen-
13294:        joka nyt vallitsee tulevaisuuden suhteen     pantaviksi. Rautatiehallituksessa on tekeillä sel-
13295:        Salon kappaletavaraterminaalin toimin-       vitys koko kappaletavaraliikenteen tulevasta
13296:        taa hoitavien rautatieläisten piirissä, ja   kehittämisestä ja tämä selvitys valmistuu myös
13297:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ensi syksynä. Turun tavara-asemalla vielä teh-
13298:        ryhtyä Salon kappaletavarakuljetusten        tävät laiturinmuutostyöt vaikuttavat myös jär-
13299:        pysyttämiseksi kiskoliikenteen piirissä      jestelyjen toteuttamisajankohtaan.
13300:        sekä tältä perustalta kilpailukyvyn luo-
13301:        miseksi niin, että näköpiirissä olevat
13302:      Helsingissä toukokuun 26 päivänä 1981
13303: 
13304:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
13305: 4                                                1981 vp.
13306: 
13307: 
13308: 
13309: 
13310:                               Till Riksdagens Herr Talman
13311: 
13312:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  utsträokning än hittills skulle koncent-
13313: anger har Ni, Herr Talman, m.ed Eder ,skrivelse                reras till Statsjärnvägarna?
13314: av den 5 maj 1981 rt:i!ll vederbörande m.edlem.
13315: av statsrådet över.sänt av,skrift 1av följande av           Såsom 1svar på detta spörsmå:l får jag vörd-
13316: rilcsd-.agsma:n · Reino Breilin m.. fl. undertecknade   samt anföna följande:
13317: spör.smål nr 282:                                           De transpontteroni:sika arrangemang rörande
13318:                                                         styckegodstrafiken mellan Sa!lo och Aho som
13319:             Är Regeringen m.edveten om den              jämvägsstyrelsen beslut1t om och som s~u~le
13320:         1sitora osä:kerhet och ovis.shet om tram-       förvevkligas från 1. 6. 1981 har framslquttts
13321:         1tiden som nu råder bla:nd de järnvägs-         .till nästa höst. Järnvägsstyrelsen utreder hela
13322:         anställda v:id. styckegodstetminalen i          frågan om den ikommande utveoklingen av
13323:         Sailo, och                                      styckegodstrafiiken, och denna utredning blir
13324:             vilika åtgärder ämnar Regeringen vid-       även färdig nästa höst. De arbeten på en om-
13325:         ta för att styokegodstransporterna över          byggnad av plattformarna som ännu skall ut-
13326:         Sa!lo skall bestå inom den spårbundna           föras vid Aho ~sstation påverkar även tid-
13327:         ;trafiken samt för att konkurrenskraft           punkten för förvevkligandet av 'arrangemangen.
13328:         skall ,skapas på denna grund ,så, att de
13329:         '\"attl!ttansporter som är i sikte i större
13330:       Helsi!ngfor.s den 26 maj 1981
13331: 
13332:                                                                        TtaHkminister Veikko Saarto
13333:                                               1981 vp.
13334: 
13335: Kiijallinen kysymys n:o 283
13336: 
13337: 
13338: 
13339: 
13340:                                   Halonen ym.:       Homoseksuaaleja koskevan syrjinnän poistami-
13341:                                      sesta
13342: 
13343: 
13344:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13345: 
13346:     Vuoden 1971 seksuaalirikoslainsäädännön          sia ja ongelmia ei ole maassamme toistaiseksi
13347: uudistus poisti aikuisten välisten homoseksuaa-      laajemmin kartoitettu. Jonkin verran näistä on
13348: listen tekojen rankaisemisen. Rikoslakiin otet-      saatu tietoja eri yhteisöjen ylläpitämien neu-
13349: tiin kuitenkin homoseksuaaleja koskevat kor-         vontapalvelujen ,piiristä. Muun muassa Sek-
13350: keammat ns. suojaikärajat (RL 20: 5.2) sekä          suaalinen tasavertaisuus SETA ry on vuodesta
13351: eduskunnan lakivaliokunnan ehdotuksesta ns.          1975 harjoittanut homoseksuaaleihin ja mui-
13352: kehotuskieltosäännös (RL 20: 9.2). Lisäksi ho-       hin sukupuolisiin vähemmistöihin kohdistuvaa
13353: rnoseksuaaleja tekoja koskeva rangaistusasteik-      kriisi- ja neuvontapuhelinpalvelua. Tästä toi·
13354: ko on muita ankarampi, koska se antaa vain           minnasta saatujen tietojen mukaan muodostavat
13355: vapausrangaistuksen mahdollisuuden. Myös             erittäin keskeisen ongelman homoseksuaalisuu-
13356: muussa kuin rikoslainsäädännössä homoseksuaa-        den tiedostamisen vaikeudet, kaksoiselämä ja
13357: lien eriarvoista kohtelua on nähtävissä. Koska       siihen liittyvä ahdistuneisuus ja paljastumisen
13358: homoseksuaalilta parilta puuttuu mahdollisuus        pelko sekä yleinen .turvattomuuden tunne, joka
13359: virallistaa suhteensa, he ovat heteroseksuaaleja     johtuu syrjinnästä ja syrjinnän pelosta.
13360: huonommassa asemassa useissa eri laeissa. Eri-          1Vuoden 1971 seksuaalirikoslainsäädännön
13361: tyisesti eriarvoisuutta on yksityisoikeuden alal-    uudistus perustui homoseksuaalisuuden osalta
13362: la kuten perhe- ja perintöoikeudessa sekä huo-       osittain sellaisiin teorioihin ja käsityksiin, joita
13363: neenvuokralaissa. Samoin eriarvoista kohtelua        nykyinen tieteellinen tutkimus pitää virheelli-
13364: on sosiaalilainsäädännössä mm. eläkkeiden, ara-      sinä. Homoseksuaaleja koskevien erityissään·
13365: valainsäädännön, asumistuen ja muiden sosiaali~      nöksien perusteluna käytettiin käsitystä, jonka
13366: poliittisten tukimuotojen suhteen. Vero-oikeu-       mukaan homoseksuaalisuus leviää nopeasti jul-
13367: dessa eriarvoinen kohtelu on mm. tulo- ja va-        kisen kehottamisen, "mainostamisen" tai viet·
13368: rallisuusverolaissa sekä perintö- ja lahjaveron      telyn kautta, muodostaen siten vaaran suoma-
13369:  suhteen.                                            laiselle yhteiskunnalle. Tähän vaikutti myös
13370:     Eriarvoinen kohtelu ·voidaan siis perustaa       osaltaan korkeimman oikeuden vuonna 1969
13371:  suoraan lainsäädäntöön, mutta usein se perus--      antama lausunto, jonka mukaan homoseksuaali-
13372:  tuu ·lakia alemmanasteisiin määräyksiin tai vain    suutta oli pidettävä "sairaalloisena poikkeavuu-
13373: viranomaisen omaan asenteellisuuteen. Eräissä        tena", jota ei tullut hyväksyä edes minään
13374: tapauksisSa syrjintää harjoitetaan, vaikka voi-      vähemmistökäyttäytymisenä. Lain esitöiden mu-
13375:  massa oleva lainsäädäntö alan asiantuntijoiden      kaan haluttiin erityissäännöksillä estää sen vä~
13376:  mUkaan pitää sitä kiellettynä. Näin on esimer-      rän käsityksen saaminen, että yhteiskunta suh-
13377:  kiksi työelämässä tapahtuvan syrjinnän laita.       tautuisi myönteisesti homoseksuaalisuuteen.
13378:  Tähän on saattanut vaikuttaa toisaalta se, että     Eduskunnan huolestuminen homoseksuaalisuu-
13379:  nykyisistä syrjintäsuo.jasäännöksistä ( RL 1~:      den leviämisestä viettelyn avulla oli aiheeton,
13380:  4---5, työsopimuslain 17 §:n 3 momentti ja          sillä hollantilaisen psykiatri toimikunnan ( ns.
13381:  37 S:n · 3 momentti) puuttuu nimenomainen           Speijerin raportti, 1969) mukaan tieteelliset
13382:  maininta seksuaalisesta suuntauksesta suojape-      tutkimukset eivät anna mitään tukea tällaiselle
13383:  ru.Steena, samalla kun lainsäätäjä on seksuaali-    viettelyteorialle. Tämä tosiasia ei vielä lakia
13384:  rikoslaissa suhtautunut tuomitsevasti homosek-      säädettäessä ollut laajemmalti saavuttanut suo-
13385:  suaalisuuteen.                                      malaisia asiantuntijoita.
13386:   · Syrjinnästä ja syrjivästä ilmapiiristä homo-        tKun homoseksuaalisuutta aikaisemmin pyrit-
13387:  ja biseksuaalisille ihmisille aiheutuvia vaikeuk-   tiin luokittelemaan sairaudeksi ~tai luonnehäi-
13388: 088100721R
13389: 2                                               1981 vp.
13390: 
13391: riöksi, tästä käsityksestä ollaan nyt luopumassa       Suomen rikoslain syrjintäsuojasäännöksien ( RL
13392: epätieteellisenä ja syrjivänä. Homoseksuaalisuu-       13: 4-5) kanssa.
13393: den luokittelusta sairaudeksi ovat tieteellisten          Hollannissa ja osittain myös Tanskassa he-
13394: tutkimustulosten perusteella irtisanoutuneet ai-       tero- ja homoseksuaaliset suhteet ovat tasaver-
13395: nakin Australian Psykiatriyhdistys (v. 1973 ),         taisia esimerkiksi sosiaalituen ja adoption suh-
13396: Yhdysvaltain Psykiatriyhdistys ( v. 1974), Nor-        teen. Hollannin hallitus on ilmoittanut pitä-
13397: jan Psykiatriyhdistys ( v. 1978) sekä Ruotsin          vänsä hömoseksuaalisuuden vuoksi maanpakoon
13398: sosiaalihallitus ( v. 1979). Tanskassa sairaus-        joutuneita henkilöitä poliittisina pakolaisina.
13399: luokitus on kumottu kokonaan vuoden 1981                  Korkeammat suojaikärajat perustuivat vir-
13400: alusta. Suomen lääkintöhallitus on kahdella            heelliseksi osoitettuun olettamukseen viettelys-
13401: päätöksellä vuonna 1980 rajoittanut sairaus-           tä homoseksuaalisuuden aiheuttajana. Hetero-
13402: luokituksen käyttöä tältä osin.                        ja homoseksuaalisuuden kehittymisessä ei ole
13403:  . Muuttunut tieteellinen käsitys homoseksuaa-         havaittu mitään eroja, vaan nämä seksuaaliset
13404: lisuudesta sekä homoseksuaalien aktiivinen kan-        suuntaukset määräytyvät tutkimusten mukaan
13405: salaisoikeustoiminta ovat saaneet eri maiden           samanaikaisesti ja viimeistään varhaislapsuudes-
13406: lainsäätäjät perusteellisesti muuttamaan suhtau-       sa. Sukupuolisen suuntautumisen kohdistumi-
13407:  tumistaan homoseksuaaliseen väestönosaan. Ho-         nen lapsiin tai nuoriin on homoseksuaaleilla
13408: moseksuaalisuus on dekriminalisoitu 1960- ja           yhtä harvinaista kuin heteroseksuaaleilla. Oi-
13409: 1970-lukujen vaihteessa lähes kaikissa Euroo-          keuskäytännössä tällaiset homoseksuaaliset teot
13410: pan maissa. Samalla hetero- ja homoseksuaalis-         ovat jopa harvinaisempia kuin vastaavat hete-
13411: ten suhteiden yleiset suojaikärajat on asetettu        roseksuaaliset teot. Näin ollen ei ole perustel-
13412:  samoiksi. Näin on esimerkiksi Hollannissa,            ~ua ylläpitää korkeampia suojaikärajoja homo-
13413: Tanskassa,··Norjassa, Ruotsissa, ·DDR:ssä, Puo-        seksuaaleja varten. Yhteiskunnan taholta ei ole
13414: lassa ja Tsekkoslovakiassa.                            tehty selvityksiä korkeampien suojarajojen vai-
13415:     Eräissä maissa on ryhdytty aktiivisiin toi-        kutuksista. Sen sijaan homoseksuaalien parissa
13416:  menpiteisiin homoseksuaalien syrjinnän poista-         työskentelevät asiantuntijat ja järjestöt ovat
13417:  miseksi ja lainsäädännöllisen tasavertaisuuden         todenneet, että nämä erityissäännökset aiheutta-
13418:  takaamiseksi. Esimerkiksi Ruotsin valtiopäivien        vat mielenterveydellistä haittaa nuorelle homo-
13419: vuonna 1973 lausuman periaatteen mukaan                 seksuaalille, joka joutuu mieltämään nämä tär-
13420:  ho.moseksuaalista yhdessäelämistä "on pidettä-         keät ihmissuhteensa rikollisiksi. Korkeammat
13421:  vä yhteiskunnan kannalta täysin hyväksyttävä-          suojaikärajat ovat harvoin johtaneet o1keudelli-
13422:  nä yhdessäelämisen muotona". Tämän periaat-           siin seuraamuksiin, mutta jo niiden olemassa-
13423:  teen toteuttamiseksi on vuonna 1977 asetettu          olo luo mahdollisuuden kiristykseen ja on tä-
13424:  valtion komitea kartoittamaan homoseksuaalien          ten myös omiaan lisäämään rikollisuutta.
13425:  yhteiskunnallista asemaa sekä ehdottamaan toi-            Kehottamiskieltoa ( RL 20: 9.2) on käytän-
13426:  menpiteitä, joilla yhteiskunnassa jäljellä oleva:      nössä vastoin lakivaliokunnan nimenomaista
13427:  homoseksuaalien syrjintä voitaisiin hävittää.          kantaa pyritty kohdistamaan homoseksuaalisuu-
13428:  Äskettäin julkistetussa muistiossa komitea esit-      desta kertavaan asialliseen tiedottamiseen jul-
13429:  tää eri vaihtoehtoja, mm. avioliiton sallimista        kisissa tiedotusvälineissä. Radion ja television
13430:  homoseksuaaleille, jolloin homo- ja heterosek-         toimittajia vastaan on kahdesti nostettu syyte
13431:  suaaliset suhteet voidaan asettaa samanarvoi-          homoseksuaalisuutta käsittelevistä ohjelmista.
13432:  siksi muun muassa vero-, perintö- ja sosiaali-        Toisessa tapauksessa ( v. 1975) syytetoimenpi-
13433:  lainsäädännön suhteen. Seuraavaksi komitean            teistä · luovuttiin sen jälkeen kun vastaavalle
13434:  on määrä käsitellä homoseksuaalien laillisen           toimittajalle oli annettu kirjallinen varoitus oh-
13435:  syrjintäsuojan tehostamista ja . siten .tasavertai-    jelmasta, jota "voitiin pitää myönteisen kuvan
13436:  suuden toteuttamista myös laajemmalti. .               antamisena homoseksualismista". Toisessa ta-
13437:     Norjan hallitus on kuluvan vuoden alussa            pauksessa ( v. 1977) syyte hylättiin, kun oh-
13438:  antanut. suurkäräjille esityksen laiksi, jolla ole-    jelman ei katsottu sisältäneen varsinaista keho-
13439:  massa oleviin syrjintäsuojasäännöksiin on tar-         tusta tai homoseksuaalisuuden "ylistämistä".
13440:  koitus lisätä maininta homoseksuaalisuudesta          Tällaisen· laajentavan tulkinnan on voitu ha-
13441:  syrjintäsuojaperusteena. Suomen kannalta on            vaita aiheuttavan epävarmuutta säännöksen so-
13442:  mielenkiintoista, että näin täydennettävät sään-       veltamisalasta ja pidättyvyyttä asiallisen tiedot-
13443:  nökset ovat muutoin asiallisesti yhtäpitäviä           tamisen suhteen myös Yleisradiossa. Tilanne
13444:                                                N:o 2tJ                                               3
13445: 
13446: on käytännössä johtanut siihen, ettei Yleisradio     muun muassa julkisiin tiedotusvälineisiin. Edus-
13447: homoseksuaalien kohdalla ole tyydyttävällä ta-       kunnassa on ensimmäisen kerran tehty laki·
13448: valla voinut toteuttaa Ohjelmatoiminnan sään-        aloite säännöksen kumoamiseksi jo vuonna
13449: nöstön velvoitetta suvaitsevaisuuden lisäämi-        1977 (Pirkko Työläjärvi ym.). Aloite on uusit-
13450: sestä myös vähemmistöjä kohtaan.                     tu vuonna 1979 (Tarja Halonen ym.), jol-
13451:     Sen sijaan kehotuskieltosäännöstä ei ole tiet-   loin sen allekirjoitti 19 kansanedustajaa Ko-
13452: tävästi edes pyritty kohdistamaan ns. miesten-       koomuksesta, Liberaalisesta Kansanpuolueesta,
13453: lehtien välittämään informatttioon. Päinvas-         Ruotsalai!lesta Kansanpuolueesta, Suomen So-
13454: toin, osittain kehotuskiellon synnyttämää infor-     sialidemokraattisesta Puolueesta ja SKDL:stä.
13455: maatiotyhjiötä hyväksi käyttäen nämä lehdet          Aloitetta ei ole toistaiseksi otettu eduskunnan
13456: ovat nousseet paikoittain jopa tärkeimmäksi          käsittelyyn.      · ·      ..      .     .·    .
13457: ''tietolähteeksi" hornoseksuaalisuudesta, jota          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio·
13458: niissä yleensä kuvataan ennakkoluuloja vahvis·       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi.
13459: tavalla, harhaanjohtavalla ja lookkaavalla ta·       tämme ·kunnioittavasti valtioneuvoston asian·
13460: valla.                                               omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
13461:     1Kehotuskieltopykälä on rikosoikeudelliselta     myksen:                 .
13462: rakenteeltaan omalaatuinen, koska se rankaisee
13463: lailliseen tekoon yllyttämisestä. Se on herättä·                Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-
13464: nyt arveluttavaa huomiota eräissä kansainväli·               piteisiin rikoslain 20 luvun 9 § :n 2
13465: ~issä tieteellisissä julkaisuissa. Säännöksen ku-            momentin ja 5 § :n 2 momentin ku-
13466: moamista ovat vaatineet ohjelmissaan mm. Li-                 moamiseksi, sekä
13467: beraalinen Nuorisoliitto ( 1980), Svensk Ung.                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13468: dom ( 1980) Ja Liberaalinen Kansanpuolue                     siin homoseksuaaleja koskevan syrjin·
13469:  ( 1980). Myös SKDL vaatii periaateohjelma$·                 nän selvittämiseksi sekä sen poistami-
13470: saan oikeisiin tietoihin perustuvaa, sukupuoli·              seksi myös rikoslain ulkopuolisesta
13471: sista vähemmistöistä kertovaa tiedottamista                  lainsäädännöstä?
13472:          Helsingissä 5 päiviinä toukokuu.ta 1981
13473: 
13474:             Tarja Halone~                Ulla-Leena Alppi               Saara-Maria Paakkinen
13475:             Anneli Kivitie               Liisa Jaakon~aari              Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
13476:             Jutta Zilliacus              Arvo Kemppainen                Eva-Maija Pukkio
13477:             Terhi Nieminen-Mäkynen       Seppo Tikka                    Pekka Starast
13478:             Inger Hirvelä                Mikko Elo                      Pirjo Ala-Kapee
13479:                                          I.-C. Björklund
13480: 4                                           1981 vp.
13481: 
13482: 
13483: 
13484: 
13485:                         E d u sk u n n a n H e r r a P uh e m i e h e 11 e
13486: 
13487:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vaksi kehottaminen tekoon, joka itsessään on
13488: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       laillinen. Tällaisena sitä on pidettävä periaat-
13489: olette 6 päivänä •toukokuuta 1981 päivätyn          teellisesti arveluttavana. Säännös ei _sisältynyt
13490: kirjeei:me n:o 939 ohella toimittanut valtio-       alkuperäiseen hallituksen esitykseen, jonka poh-
13491: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     jalta rikoslain 20 luku uudistettiin. -
13492: kansanedustaja Halosen ym. näin kuuluvasta             Kysymys kehottamiskiellon kumoamisesta on
13493: kirjallisesta kysymyksestä n:o 283:                 ollut oikeusministeriössä esillä. Tässä yhtev-
13494:                                                     dessä kiinnitetään erityistä huomiota ihmis~i­
13495:           Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-     keuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kan-
13496:        piteisiin rikoslain 20 luvun 9 §:n 2         sainväliseen yleissopimukseen.
13497:        momentin ja 5 § :n 2 momentin ku-               Oikeusmini~teriössä käynnistyi keväällä 1980
13498:        moamiseksi, sekä          -                  rikoslain kokonaisuudistuksen jatkovalmistelu.
13499:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      Viimeistään tässä yhteydessä joudutaan otta-
13500:        siin homoseksuaaleja koskevan syrjin-        maan kantaa kehottamiskieltoon ja seksuaali-
13501:        nän selvittämiseksi sekä sen poistami-       rikosten suojaikärajoihin. Oikeusministeriössä
13502:        seksi myös rikoslain ulkopuolisesta          kuitenkin havkitaan, olisiko kehottamiskielto-
13503:        lainsäädännöstä?                             kysymystä ja homoseksuaalisten tekojen erityi-
13504:                                                     siä suojaikärajoja selvitettävä kokonaisuudistus-
13505:   <Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ta kiireellisempänä erillisuudistuksena.
13506: vasti seuraavaa:                                     , Oikeusministeriössä on tarkoitus selvittää,
13507:   Rikoslain 20· luvun 9 §:n 2 momentissa            esiintyykö homoseksuaalien syrjintää lainsäädän-
13508: säädetty kehottamiskielto on lainsäädännössäm-      nössä tai käytännössä.      ·      ·
13509: me ainutlaatuinen. Siinä on säädetty rangaista- ·
13510:      Helsingissä ·10 päivänä kesäkuuta 1981
13511: 
13512:                                                              Oikeusministeri Christoffer Taxell
13513:                                              N:o 283                                               5
13514: 
13515: 
13516: 
13517: 
13518:                            Tili Riksdagens Herr T·alman
13519: 
13520:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       betänkligt. Stadgandet ingick ej i den ursprung-
13521: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          liga regeringspropositionen med stöd av viiken
13522: velse nr 939 av den 6 maj 1981 tili veder-         strafflagens 20 kapitel reviderades.
13523: börande medlem av statsrådet översänt av-             Frågan om upphävandet av nämnda upp-
13524: skrift av följande av riksdagsman Halonen          maningsförbud har förevarit vid justitieminis-
13525: m. fl. undertecknade spörsmål nr 283:              teriet. I detta sammanhang fästs särskild vikt
13526:                                                    vid den internationella konventionen om med-
13527:           När ämnar Regeringen vidta åtgärder      borgerliga och politiska rättigheter.
13528:        för att upphäva strafflagens 20 kap.           Vid justitieministeriet igångsattes våren 1980
13529:        9 § 2 mom. och 5 § 2 mom., samt             en fortsatt beredning av totalrevideringen av
13530:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      strafflagen. Senast i detta sammanhang måste
13531:        att utreda och eliminera diskrimine-        man ta ställning tili uppmaningsförbudet och
13532:        ringen av homosexuella även i lagstift-     tili skyddsåldersgränserna vid sexualbrott. Vid
13533:        ningen utanför strafflagen?                 justitieministeriet övervägs dock, huruvida frå-
13534:                                                    gan om uppmaningsförbudet samt de speciella
13535:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      åldersgränserna vid sexuella handlingar borde
13536: samt anföra följande:                              utredas såsom en separat reform mera bråd-
13537:    Det i strafflagens 20 kapitel 9 § 2 mom.        skande än nämnda totalrevidering.
13538: stadgade uppmaningsförbudet är unikt i vår            Avsikten är att vid justitieministeriet utreda,
13539: lagstiftning. Däri är uppmaning tili handling,     om diskriminering av homosexuella förekom-
13540: som i och för sig är laglig, stadg.ad straffbar.   mer i lagstiftningen eller i praktiken.
13541: Som sådant bör ·stadgandet anses principiellt
13542:      Helsingfors den 10 juni 1981
13543: 
13544:                                                              Justitieminister Christoffer Taxell
13545: 
13546: 
13547: 
13548: 
13549: 088100721R
13550:                                              1981 vp.
13551: 
13552: Kirjallinen kysymys n:o 284
13553: 
13554: 
13555: 
13556: 
13557:                                  Halonen ym.: Lasten elatusapujen maksamiseen liittyvien tul-
13558:                                     kintaerimielisyyksien poistamisesta
13559: 
13560: 
13561:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13562: 
13563:    Avioliittolain 80 §:n 2 momentin mukaan          !osta erotettu isä ei ole velvollinen maksamaan
13564: puolisot ovat avioliiton purkauduttua edelleen      elatusapua lapselleen niiltä ajanjaksoilta, jotka
13565: samojen perusteiden mukaan kuin sitä ennen          lapsi on isänsä luona yhtäjaksoisesti viikon tai
13566: velvolliset ottamaan osaa yhteisten lastensa ela-   pitempään.
13567: tukseen. Oikeus määrää, jommankumman                   Tarkasteltaessa lapselle maksettavaa elatus-
13568: puolison vaatimuksesta, minkä verran sen puo-       apua lainvalmisteluasiakirjojen valossa, voidaan
13569: lison, jolle ei ole uskottu lasten huoltoa, on      todeta, että hallituksen esityksen perusteluissa
13570: suoritettava elatusapua. Lasten oikeudesta saada    laiksi lapsen elatuksesta lausutaan oikeudesta
13571: elatusapua, elatusavun vahvistamisesta sekä         ja elatusvastuusta mm. seuraavaa: "Verrattaes-
13572: sitä koskevan sopimuksen tai tuomion muut-          sa 1 §: ään otettua säännöstä lakiehdotuksen
13573: tamisesta on säädetty lasten elatuksesta anne-      5 §:n säännöksiin, käy selvästi ilmi, että lapsen
13574: tussa laissa.                                       oikeus elatukseen on muotoiltu nimenomai-
13575:     Lasten elatuksesta annetun lain 4 § :n mu-      sesti lapselle itselleen kuuluvaksi taloudelli-
13576: kaan vanhemmat, jotka eivät muulla tavoin           seksi etuudeksi, joka myös toteutetaan lapsen
13577: huolehdi lapsen elatuksesta, osallistuvat elatuk-   nimissä." Toisin sanoen huollosta erotetun
13578: sesta aiheutuviin kustannuksiin suorittamalla       lapselleen maksama taloudellinen etuus eli ela-
13579: lapselle elatusapua. Saman lain 6 §:n mukaan        tusapu siltä ajalta, jona lapsi on elatusvelvolli-
13580: elatusapua on suoritettava kuukausittain etu-       sen luona ja hoidossa kuuluu lapselle itselleen
13581: käteen, jollei toisin ole sovittu tai määrätty.     ja tulisi käyttää lapsen hyväksi sinä aikana,
13582: Elatusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi         jolta maksu suoritetaan.
13583: eri määräisenä eri ajanjaksoilta.       ,              Käytännössä tilanne on kuitenkin tällä het-
13584:     Holhouslain 23 a §:n mukaan isällä tai äi-      kellä pääsääntöisesti ollut täysin päinvastainen.
13585: dillä, joka ei ole alaikäisen lapsen holhoojana,    Lapsen huollosta erotettu vanhempi saattaa
13586: on oikeus tavata tai pitää lasta määräajan luo-     pitää lastaan tai lapsiaan luonaan jopa kolmen
13587:  naan, jollei se ole vastoin lapsen etua. Useim-    kuukauden ajan vuosittain. Tänä aikana hän
13588: missa asumusero- ja avioerojutuissa lapsen          yksin vastaa lapsen elatuksesta, osittain vaate-
13589:  huollosta erotettu isä tai äiti oikeutetaan ta-    tuksesta, hankkii lapselle mahdollisesti leikki-
13590:  paamaan lastaan ja pitämään tätä luonaan esi-      kaluja ja niin edelleen. Elatusvelvollisella on
13591: merkiksi jokaisen kuukauden ensimmäisenä ja         täsmälleen samat lapsista johtuvat menot kuin
13592: kolmantena viikonloppuna perjantai-illasta klo      huoltajallakin niinä aikoina, joina lapsi on tä-
13593:  18:sta alkaen sunnuntai-iltaan klo 18:aan saak-    män huollossa. Sen vuoksi tuntuisi jopa koh-
13594:  ka sekä kahden tai kolmen viikon ajan vuosi-       tuulliselta, että huoltaja puolestaan maksaisi
13595:  loman aikana kesällä lapsen koulukauden ulko-      tänä aikana elatusapua lapselleen. Ainakin
13596:  puolella. Tämän ohella huollosta erotettu isä      olisi oikein, ettei elatusvelvollinen maksaisi,
13597:  tai äiti oikeutetaan lisäksi tapaamaan lastaan     pitäessään lasta luonaan, samanaikaisesti vielä
13598:  ja pitämään tätä luonaan esimerkiksi joulun        kaksinkertaista elatusapua lapselleen eli käytän-
13599:  tai pääsiäisloman aikana.                          nössä huoltajalle. Käytännössä tilanne on kui-
13600:     Viime aikoina on herännyt kysymys siitä,        tenkin useimmissa tapauksissa juuri tämä. Sen
13601:  onko huollosta erotettu velvollinen maksamaan      takia lapsen elatuksesta annetun lain säännök-
13602:  elatusapua niiltä ajanjaksoilta, jotka lapsi on    siä tulisi täsmentää siten, että tähän kysymyk-
13603:  hänen luonaan. Tiedossa on useita tuomio-          seen saataisiin selvä ja riidaton vastaus laista.
13604:  istuinten päätöksiä, jonka mukaan lapsen huol-     Tällöin vältyttäisiin eri tuomioistuimien väli-
13605: 088100720P
13606: 2                                            1981 vp.
13607: 
13608: siltä tulkintaerimielisyyksiltä voimassa olevan            Onko Hallitus tietoinen lasten elatus·
13609: lain tulkinnassa ja päästäisiin yhtenäiseen oi-         apujen maksamisessa olevista kohtuutto-
13610: keuskäytäntöön.                                         muuksista ja tulkinnanvaraisuuksista, ja
13611:    Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-        jos on,
13612: järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-             aikooko Hallitus tarkistaa lain sään-
13613: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi            nöksiä niin, että tulkintaerimielisyyk-
13614: seuraavan kysymyksen:                                   sistä päästäisiin ja saavutettaisiin yhte-
13615:                                                         näinen oikeuskäytäntö koko maassa?
13616:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1981
13617: 
13618:                     Tarja Halonen                           Juhani Raudasoja
13619:                                               N:o 284                                                3
13620: 
13621: 
13622: 
13623: 
13624:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13625: 
13626:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa     tuomioistuimen päätöksellä, esimerkiksi asu-
13627: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        musero- tai avioeroasiain yhteydessä, voi ela-
13628: olette kirjeellänne n:o 940 6 päivältä touko-        tusapua suorittamaan velvoitettava vanhempi
13629: kuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston asian-         vastaavasti vaatia, että tapaamisoikeuden vai-
13630: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         kutus elatusapuun otetaan huomioon. Lähtö-
13631: Tarja Halosen ym. tekemän seuraavan sisäl-           kohtana on se, että lapsen ollessa tapaamis-
13632: töisen kirjallisen kysymyksen n:o 284:               oikeuden puitteissa toisen vanhemman luona,
13633:                                                      vanhempi huolehtii lapsen elatuksesta luonaan
13634:           Onko Hallitus tietoinen lasten elatus-     tänä aikana ja osallistuu lapsen elatukseen
13635:        apujen maksamisessa olevista kohtuutto-       muulta ajalta suorittamalla lapselle elatusapua.
13636:        muuksista ja tulkinnanvaraisuuksista, ja
13637:                                                      Jos lapsi huoltajansa suostumuksella poikkeuk-
13638:        jos on,                                       sellisesti oleskelee useiden kuukausien ajan toi-
13639:           aikooko Hallitus tarkistaa lain sään-      sen vanhemman luona, ei kysymys ole enää ta-
13640:        nöksiä niin, että tulkintaerimielisyyk-       vanomaisesta tapaamisoikeudesta, vaan järjeste-
13641:        sistä päästäisiin ja saavutettaisiin yhte-    lystä, jonka vaikutuksesta vahvistetun elatus-
13642:        näinen oikeuskäytäntö koko maassa?            avun maksamiseen vanhempien tulisi myös en-
13643:                                                      nalta sopia. Mikäli asiasta ei voitaisi sopia, voi
13644:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vanhempi, jonka luona lapsi oleskelee, ajaa
13645: taen seuraavaa:                                      kannetta elatusavun muuttamisesta oleskelu-
13646:     Lapsen elatuksesta annetussa laissa elatuksen    ajalta olennaisesti muuttuneiden olosuhteiden
13647: sisältö on määritelty ensisijassa lapsen tarpeista   perusteella.
13648: käsin. Säännösten tehtävänä on osaltaan tur-            Kysymyksessä tarkoitettu kohtuuttomuus
13649: vata näiden tarpeiden tyydyttäminen. Avio-           elatusapujen maksamisessa ei näin ollen aiheu-
13650: liittolain ja lapsen elatuksesta annetun lain        du lain säännöksistä. Jos lakia muutettaisiin
13651: mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuk-            siten, että lapsen määräajan kestävä oleskelu
13652: sesta. Elatusvastuu jakaantuu vanhempien kes-        toisen vanhemman luona luettaisiin kaavamai-
13653: ken heidän kykynsä mukaan. Laissa ei ole             sesti ja automaattisesti vahvistetun elatusavun
13654: yksityiskohtaisia ohjeita siitä, millä eri tavoin    vähennykseksi, saattaisi se johtaa yksittäista-
13655: vanhemmat voivat täyttää vastuunsa lapsen            pauksissa epäoikeudenmukaiseen lopputulok-
13656: elatuksesta. Tämän vuoksi elatusavun suoritta-       seen ottaen huomioon elatusvastuun jakautumi-
13657: mista koskeva pääsääntö onkin lain 4 §:ssä           sen vanhempien elatuskyvyn mukaisesti. Lap-
13658: ilmaistu siten, että vanhemmat, jotka eivät          sen huoltaja joutuu yleensä myös huolehtimaan
13659: muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta, osal-     eräistä välttämättämistä lapsen elatuksen kus-
13660: listuvat elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin       tannuksista siltäkin ajalta, kun lapsi tapaamis-
13661: suorittamalla lapselle elatusapua.                   oikeuden puitteissa on toisen vanhemman luo-
13662:     Elatusavun määrä ja sen suorittamistapa vah-     na, esimerkiksi asuntokustannuksista sekä aina-
13663: vistetaan sopimuksella tai tuomioistuimen pää-       kin osittain päivähoitokustannuksista. Näiden
13664: töksellä. Elatusapu voidaan vahvistaa myös eri       seikkojen vuoksi ei nimenomaista säännöstä ta-
13665:  määräisenä eri ajanjaksoilta. Lain säännökset       paamisoikeuden vaikutuksesta jo vahvistetun
13666:  antavat siten vanhemmille kaikki mahdollisuu-       elatusavun määrään ja suorittamistapaan ole
13667: det sopia siitä, miten tapaamisoikeus otetaan        suunniteltu otettavaksi lakiin. Sen sijaan lapsen
13668:  huomioon elatusavun määrää ja suorittamista-        elatuksesta annetun lain 11 §:n säännöksiä ela-
13669:  paa vahvistettaessa. Jos elatusapu vahvistetaan     tusavun muuttamisesta olennaisesti muuttunei-
13670: 4                                           1981 vp.
13671: 
13672: den olosuhteiden perusteella ehdotetaan tarkis-   olennaisesti muuttuneiden olosuhteiden perus-
13673: tettavaksi. Tätä koskeva luonnos hallituksen      teella tehtäisiin nykyistä joustavammaksi. Halli-
13674: esitykseksi on juuri valmistunut oikeusministe-   tuksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle
13675: riössä ja sen mukaan elatusavun muuttaminen       jo näiden valtiopäivien syysistuntokaudella.
13676:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1981
13677: 
13678: 
13679:                                                             Oikeusministeri Christoffer Taxell
13680:                                               N:o 284                                               5
13681: 
13682: 
13683: 
13684: 
13685:                            Tili Riksdagens Herr Talman
13686: 
13687:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          t. ex. i samband med ett hemskillnads- eller
13688: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            äktenskapsskillnadsmål, kan en förälder, som
13689: velse nr 940 av den 6 maj 1981 till veder-           skall förpliktas att erlägga underhållsbidrag,
13690: börande medlem av s,tatsrådet översänt av-           kräva att umgängesrättens inverkan på under-
13691: skrift av följande av riksdagsman Tarja Halo-        hållsbidraget i motsvarande mån beaktas. Ut-
13692: nen m. fl. undertecknade spörsmål nr 284:            gångspunkten är den, att förälder ansvarar för
13693:                                                      barnets underhåll under den tid barnet inom
13694:          Är Regeringen medveten om oskälig-          ramen för umgängesrätten vistas hos denne,
13695:        heterna och tolkningsmöjligheterna vid        och därutöver deltar föräldern i barnets under-
13696:        betalning av underhållsbidrag för barn,       håll genom att erlägga underhållsbidrag. Om
13697:        och om så är fallet,                          barnet med vårnadshavarens tillstånd undan-
13698:           ämnar Regeringen justera lagens stad-      tagsvis vistas flere månader hos den andra
13699:        ganden så, att meningsskiljaktigheterna       föräldern, är det inte längre fråga om sed-
13700:        beträffande tolkningen kunde undvikas         vanlig umgängesrätt, utan om ett arrangemang,
13701:        och en enhetlig rättspraxis uppnås i          där föräldrarna på förhand borde avtala om
13702:        hela landet?                                  viiken inverkan detta har på erläggandet av
13703:                                                      det fastställda underhållsbidraget. Om det inte
13704:     Som svar på detta spörsmål får jag vörd-         går att avtala om saken, kan den förälder som
13705: samt anföra följande:                                barnet vistas hos, på basen av väsentliga för-
13706:     I lagen om underhåll för barn har under-         ändringar i förhållandena föra talan om ändran-
13707: hållets innebörd fastställts i första hand ut-       de av underhållsbidragets belopp för tiden för
13708: gående från barnets behov. Stadgandena syftar        vistelsen.
13709: för sin del till att tillgodose dessa behov. En-         De oskäligheter som påtalas i spörsmålet
13710: ligt äktenskapslagen och lagen om underhåll          beror sålunda inte på lagens stadganden. Om
13711: för barn svarar föräldrarna för barnets under-       lagen ändrades så, att barnets vistelse på viss
13712: håll. Detta underhållsansvar fördelas föräldrar-     tid hos den andra föräldern schematiskt och
13713: na emellan efter deras förmåga. Lagen inne-          automatiskt skulle räknas som ett avdrag från
13714: håller inga detaljerade anvisningar om de olika      det fastställda underhållsbidraget, skulle detta
13715: sätt på vilka föräldrarna kan uppfylla sin un-       i enskilda fall kunna leda tili ett orättvist re-
13716: derhållsplikt gentemot barnet. Därför har            sultat, med beaktande av att underhållsansvaret
13717: huvudregeln om erläggande av underhållet             fördelar sig enligt föräldrarnas underhållsför-
13718: uttryckts i lagens 4 § så, att en förälder, som      måga. Vårdnadshavaren är i allmänhet också
13719: inte på annat sätt sörjer för barnets underhåll,     tvungen att sörja för vissa nödvändiga utgifter
13720: deltar i kostnaderna för underhållet genom att       i barnets underhåll, t. ex. boendekostnaderna
13721: erlägga underhållsbidrag åt barnet.                  och åtminstone en del av dagvårdskostnaderna,
13722:     Underhållsbidragets storlek och sättet för       även för den tid då barnet inom ramen för
13723: dess erläggande fastställs genom avtal ellet         umgängesrätten vistas hos den andra föräldern.
13724: domstols utslag. Underhållsbidragen kan också        På grund av ovannämnda omständigheter före-
13725: fastställas till skilda belopp för olika perioder.   ligger det inga planer på att i lagen inta något
13726:  Stadgandena i lagen ger sålunda föräldrarna         uttryckligt stadgande angående umgänges-
13727:  alla möjligheter att avtala om hur umgänges-        rättens inverkan på det redan fastställda under-
13728:  rätten skall beaktas då underhållsbidragets stor-   hållsbidragets belopp och dess erläggande. Där-
13729:  lek och sättet för dess erläggande fastställs.      emot kommer ändringar att föreslås i de stad-
13730: Om underhållsbidraget fastställts genom dom,         ganden i 11 § lagen om underhåll för barn,
13731: 6                                          1981 vp.
13732: 
13733: som gäller ändrande av underhållsbidrag på        ändrandet av underhållsbidrag på grund av
13734: grund av väsentliga förändringar i förhållan-     väsentliga förändringar i förhållandena göras
13735: dena. Ett utkast tili regeringsproposition be-    mer flexibelt. Regeringen avser att avlåta pro-
13736: träffande detta har nyligen utarbetats i justi-   positionen tili riksdagen redan under denna
13737: tieministeriet, och enligt utkastet skulle        riksdags höstsession.
13738:      Helsingfors den 8 juni 1981
13739: 
13740: 
13741:                                                             Justitieministet Christoffer Taxell
13742:                                              1981 vp.
13743: 
13744: Kirjallinen kysymys n:o 285
13745: 
13746: 
13747: 
13748: 
13749:                                  Surakka ym.: Valmet Oy:n Tourulan ja }yskän tehtaiden työl-
13750:                                     lisyyden turvaamisesta
13751: 
13752: 
13753:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13754: 
13755:    On käynyt ilmi, ettei Valmet Oy selviä              Pääministeri Koiviston II hallituksen ohjel-
13756: syntyneistä suurista rahoitusvaikeuksista ilman     massa todetaan, että "hallituksen talouspolitii·
13757: että yhtiön piirissä suoritetaan laaja terveh-      kan tärkeimpänä tehtävänä on työllisyyden pa-
13758: dyttämisohjelma. Julkisuudessa esiintyneiden        rantaminen ja toimeentulon turvaaminen". Kun
13759: tietojen mukaan tästä ohjelmasta olisi tultava      kaiken lisäksi kyseessä on valtion oma yritys-
13760: laaja ja perusteellinen sekä siihen olisi liitet-   toiminta, niin Valmetin Tourulan tehtaiden
13761: tävä kysymys yhtiön organisaatiosta. Kyseen-        paikallisjohdon suunnitelmat Tourulan ja }ys-
13762: alaiseksi olisi myös asetettava se, että kahden     kän tehtaiden henkilökunnan työstä vapautta-
13763: suuren yrityksen, Valmetin ja Enso-Gutzeitin,       miseksi eivät ole hyväksyttäviä toimenpiteitä.
13764: johtaminen on annettu yhden miehen käsiin.             Työntekijät ja toimihenkilöt Valmetin Tou-
13765: Valmet ilmoitti vuosikertomuksessaan tappiok-       rulan ja Jyskän tehtailla ovat esittäneet useis-
13766: seen viime vuodelta 45,7 milj. markkaa, kun         sa eri yhteyksissä 'toivomuksen sellaisen työ-
13767: käyttöomaisuudesta oli ensin poistettu 63 milj.     ryhmän perustamiseksi, jossa olisi edustettuna
13768: markkaa. Kuitenkin todelliseksi tappioksi on        kauppa- ja teollisuusministeriö, työvoimaminis-
13769: mainittu yli 300 milj. markkaa.                     teriö, Valmetin paikallisjohto ja Tourulan ja
13770:    Valmet Oy:n Tourulan tehtaalla on esitel-        }yskän tehtaiden henkilöstöryhmien edustajat.
13771: ty alustavat suunnitelmat Jyväskylän Tourulan       Tämän työryhmän tehtävänä olisi tutkia Tou-
13772: tehtaiden traktorituotannon siirtämiseksi Suo-      rulan ja }yskän tehtaiden tulevaisuutta ja et-
13773: lahden traktoritehtailla tapahtuvaksi. Samalla      siä sellaiset ratkaisumallit, jotka estäisivät suun-
13774: yhtiön paikallisjohdon taholta on ilmoitettu,       nitteilla olevat henkilökunnan irtisanomiset.
13775: että }yskän tehtaiden asetuotanto on tarkoitus      Lukuisista esityksistä huolimatta henkilökun-
13776: siirtää Tourulan tehtaalla tapahtuvaksi toimin-     nan näkemykset eivät ole tulleet huomioiduik-
13777: naksi.                                              si, vaan tapahtumasta informaation antaminen
13778:     Nämä Tourulan tehtaan paikallisjohdon il-       on tapahtunut ilmoitusluontoisesti, ei neuvo-
13779: moittamat toimenpiteet liittyvät }yskän ja Tou-     tellen, niin kuin muun muassa laki yhteis-
13780: rulan tehtaiden saneeraustoimenpiteisiin. Toi-      toiminnasta yrityksissä edellyttäisi.
13781: menpiteiden tarkoituksena lienee saada mo-             Työntekijäin taholta on tuotu esille näke-
13782: lemmilla tehtailla tapahtuva tuotantotoiminta       mys korvaavan tuotannon etsimisestä Tourulan
13783: paremmin kannattavaksi.                             tehtailla valmistettavaksi, mikäli traktorituo-
13784:     Ihmetystä työntekijäin ja toimihenkilöiden      tannon siirto Suolahden tehtaille tapahtuu. Sen
13785: piirissä on herättänyt kuitenkin se, että kun       sijaan että yritysjohto olisi ollut kiinnostunut
13786: koko Valmet-yhtiön toiminta on käynyt tap-          korvaavan tuotannon löytämisestä, niin suun-
13787: piolliseksi, mihin suurena syynä on ilmeisesti      nitelmiin liittyy nyt Tourulassa tapahtuvan tuo-
13788:  ollut myöskin yrityksen korkeimman johdon          tannon siirtäminen alihankkijoiden toimesta ta-
13789:  toiminta, niin huonon yritysjohdon virheiden       pahtuvaksi tuotannoksi ja tiettyjen osien osta-
13790:  syyt kohdistetaan työntekijöihin ja toimihen-      minen muilta valmistajilta.
13791: kilöihin, sillä Valmetin Tourulan ja }yskän            Sen sijaan että Valmet Oy:n henkilökuntaa
13792:  tehtaiden paikallisjohdon esittämät saneeraus-     vähennettäisiin, kansalaisten ajatukset lähtevät
13793:  toimenpiteet merkitsisivät 130 työntekijän ja      muun muassa siitä, että valtion kahden suur-
13794:  toimihenkilön työsuhteen päättymistä Touru-        yrityksen - Valmetin ja Enso-Gutzeitin
13795:  lan tehtailla ja 70 työntekijän ja toimihenki-     keskittäminen yhden miehen jobdettavaksi on
13796:  lön työsuhteen päättymistä }yskän tehtailla.       ollut väärä toimenpide.
13797: 0881007171
13798: 2                                            1981 vp.
13799: 
13800:     Tourulan ja Jyskän tehtaiden saneeraussuun-     seessä on yhteiskunnan omistama yritys. On-
13801: nitelmassa ei ole otettu huomioon kansanta-         kin syytä esittää kysymys, olisiko aiheellista,
13802: loudellisia kokonaisvaikutuksia. Voidaan ar-        että tietyn ylimenokauden ajan yhteiskunta
13803: vioida, että metallialan 200 työntekijän ja toi-    osallistuisi Valmet Oy: n rahoitusvaikeuksiin
13804: mihenkilön työttömäksi siirtäminen aiheuttaa        ja näin säästyttäisiin 16-21 miljoonan mar-
13805: yhteiskunnalle 16-21 miljoonan markan vä-           kan suuruisilta kansantalouden kokonaiskus-
13806: littömät kustannukset vuositasolla. Tässä arvios-   tannusten menetyksiltä.
13807: sa ei ole mukana muun muassa se, mitä työt-            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
13808: tömän työntekijän sairastuminen tulee yhteis-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
13809: kunnalle maksamaan tai mitkä vaikutukset ovat       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
13810: sillä, että parhaassa tapauksessa viiden vuoden     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
13811: ammattikoulutuksen saanut työntekijä joutuu         sen:
13812: työttömäksi. 200 työntekijän työttömäksi siir-
13813: täminen metalliteollisuudessa pienentäisi kan-                Onko Hallitus tietoinen Valmet Oy:n
13814: santuotetta 2-4 miljoonalla markalla vuo-                  Tourulan ja Jyskän tehtaiden suunni-
13815: dessa. Valtio menettäisi vuotuisina verotuloina            telmista, jotka toteutuessaan johtaisivat
13816: ja sosiaaliturvamaksuina 3-5 miljoonaa mark-               laajoihin työntekijäin ja toimihenkilöi-
13817: kaa vuodessa. Valtio joutuisi maksamaan työt-              den irtisanomisiin, ja jos on,
13818: tömyysavustuksia noin 5 miljoonaa markkaa                     mitä Hallitus aikoo tehdä irtisanomis-
13819: vuodessa. Kunnat menettäisivät verotuloina                 ten estämiseksi, sekä
13820: 2-3 miljoonaa markkaa vuodessa ,gekä eläke-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13821: laitokset menettäisivät saamatta jääneinä eläke-           siin, jotta tehtaiden tulevaisuutta tutki-
13822: maksuina noin 4 miljoonaa markkaa vuodessa.                maan perustettaisiin yhteinen työryh-
13823: Kaiken kaikkiaan Tourulan ja Jyskän tehtaan                mä, jossa olisivat edustettuina eri val-
13824: saneeraustoimenpiteet merkitsisivät sitä, että             tion viranomaiset, tehtaiden paikallis-
13825: minkä Valmet säästäisi palkkakustannuksinaan,              johto ja henkilöstöryhmien edustajat ja
13826: niin vastaavan summan yhteiskunta joutuisi                 jonka tehtävänä olisi .esittää ne toimen-
13827: maksamaan muina lisääntyvinä kustannuksina                 piteet, joiden avulla Tourulan ja Jys-
13828: taikka saamatta jääneinä tuloina. Tämän vuok-              kän tehtaiden työpaikat turvattaisiin
13829: si tilanne on erityisen ristiriitainen, kun ky-            myös tulevaisuudessa?
13830:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1981
13831: 
13832:                      Juhani Surakka                          Pentti Lahti-Nuuttila
13833:                      Juhani Raudasoja                        Paula Eenilä
13834:                                              N:o 285                                                 3
13835: 
13836: 
13837: 
13838: 
13839:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13840: 
13841:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          Valmet Oy:n automaatioryhmän alaisena toi-
13842: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        miva }yskän mittaritehdas on laadittujen suun-
13843: mies, olette 6 päivänä toukokuuta 1981 päi-         nitelmien mukaan laajenemassa lähivuosina.
13844: vätyn kirjeenne n:o 941 ohella toimittanut val-     Koska traktorituotannon siirtyessä Suolahteen
13845: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-    jää Tourulan tehtaille vapaita tiloja, on yhtiö
13846: sen kansanedustaja Surakan ym. näin kuuluvas-       katsonut tarkoituksenmukaiseksi, että }yskän
13847: ta kysymyksestä n:o 285:                            tehdas pääosiltaan siirtyisi Tourulassa vapautu-
13848:                                                     viin tiloihin. Tällä tavalla puolustusvälineryh-
13849:           Onko Hallitus tietoinen Valmet Oy:n       mään kuuluvat kaksi tehdasta saataisiin yhdis-
13850:        Tourulan ja Jyskän tehtaiden suunni-         tetyksi ja näin ollen saavutettaisiin merkittä-
13851:        telmista, jotka toteutuessaan johtaisivat    viä säästöjä nimenomaan yleiskustannuksissa.
13852:        laajoihin työntekijäin ja toimihenkilöi-        Tämän ns. Jyskä-Tourula-Suolahti -projek-
13853:        den irtisanomisiin, ja jos on,               tin käsittely alkoi jo ennen kuin Valmetin laa-
13854:           mitä Hallitus aikoo tehdä irtisanomis-    jemmasta tervehdyttämisohjelmasta alettiin kes-
13855:        ten estämiseksi, sekä                        kustella. Merkillepantavaa tämän projektin hoi-
13856:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      dossa on ollut se, että asiasta keskusteltiin
13857:        siin, jotta tehtaiden tulevaisuutta tutki-   työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajien
13858:        maan perustettaisiin yhteinen työryh-        kanssa yt-lain edellyttämissä neuvotteluissa jo
13859:        mä, jossa olisivat edustettuina eri val-     erittäin aikaisessa vaiheessa. Itse asiassa tiedo-
13860:        tion viranomaiset, tehtaiden paikallis-      tettiin toimikunnille jo ennen kuin ensimmäi-
13861:        johto ja henkilöstöryhmien edustajat ja      siä suunnitelmia alettiin laatia.
13862:        jonka tehtävänä olisi esittää ne toimen-        Valmetin johdon piirissä ymmärretään hy-
13863:        piteet, joiden avulla Tourulan ja }ys-       vin työllistämisen merkitys. On kuitenkin Val-
13864:        kän tehtaiden työpaikat turvattaisiin        met Oy:lle asetettujen tavoitteiden mukaista,
13865:        myös tulevaisuudessa?                        että työllistäminen hoidetaan siten, että yhtiön
13866:                                                     toiminta on kannattavaa. Jyskä-Tourula-
13867:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         Suolahti -projektissa on pyritty juuri tähän. Jär-
13868: taen seuraavaa:                                     jestelyjen jälkeen palveluksessa olevat henki-
13869:    Valmet Oy:n traktoritehtaan ja Jyskän teh-       löt voidaan sijoittaa sellaiseen toimintaan, joka
13870: taan tulokset ovat olleet erittäin tappiollisia     on liiketaloudellisesti kannattavaa myös pitem-
13871: kuluneina vuosina. Yhtiössä onkin asetettu ta-      mällä tähtäimellä.
13872: voitteeksi korjata tilanne tältä osin ja saada         Kuten jo aikaisemmin mainittiin, asiaa on
13873: mainittujen yksikköjen toiminta tulokseltaan        käsitelty monessa yhteydessä ja eri tasoilla
13874: positiiviseksi. Traktoritehtaan osalta tähän        työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajien
13875: suuntautuvia toimenpiteitä ovat olleet Volvo-       kanssa. Yksiköissä on myös työryhmissä käsi-
13876: sopimuksen ja Hankkija-sopimuksen tekemi-           telty järjestelyihin liittyviä asioita. Koska suun-
13877: nen. Näiden avulla pyritään traktoreiden myyn-      nitelmissa on esitetty lähinnä yleiskustannus-
13878: timäärät saamaan kaksinkertaistetuksi vuoteen       henkilöiden vähentämistä, ei sinänsä korvaavan
13879: 1985 mennessä. Tuotantotoiminnan siirtäminen        tuotannon etsimisellä tai löytämisellä ole mer-
13880: kokonaisuudessaan Tourulasta Suolahteen on          kitystä tässä asiassa. Mitä taas tulee alihankin-
13881: käsitettävä rationalisointitoimenpiteenä, jolla     toihin ja valmiiden osien ostoon traktorinval-
13882:  pyritään tehostamaan traktoreiden tuotantoa.       mistuksessa, voidaan todeta, että kysymys on
13883: 4
13884: 
13885: 
13886: lähinnä sellaisista osista, JOtta valmistetaan      si työryhmä, jossa olivat edustettuina kauppa-
13887: standardiosina suurissa sarjoissa useille trakto-   ja teollisuusministeriö, työvoimaministeriö ja
13888: ritehtaille ja toisaalta osista, joiden valmista-   Valmet Oy sekä työnantajapuolen että työnteki-
13889: miseen jokin alihankkija on erikoistunut. Näis-     jäpuolien taholta. Työryhmän tehtävänä oli sel-
13890: sä tapauksissa Valmetilla ei ole hinnallisesti      vittää millä keinoin voidaan tukea kotimaista
13891: mahdollisuutta kilpailla ulkopuolisten toimitta·    traktorituotantoa. Koska parhaillaan on käyn-
13892: jien kanssa.                                        nissä Valmet Oy:n kokonaissaneerausohjelman
13893:    Kysymyksessä esitetyn yhteisen työryhmän,        suunnittelu, niin erillisten työryhmien asetta-
13894: jossa olisivat edustettuina eri valtion viran-      minen samanaikaisesti ei ole tarkoituksenmu-
13895: omaiset, tehtaiden paikallisjohto ja henkilöstö-    kaista. Parhaiten saneerausohjelman toteuttami-
13896: ryhmien edustajat, perustamisen osalta totean,      nen onnistuu yt.lain edellyttämää neuvottelu-
13897: että toukokuun alkupuolella sai työnsä valmiik-     menettelyä käyttämällä.
13898:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1981
13899: 
13900:                                                     Kauppa· ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
13901:                                               N:o 285                                               5
13902: 
13903: 
13904: 
13905: 
13906:                            Tili Riksdagens Herr Talman
13907: 
13908:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Jyskä mätarfabrik, som är underställd Val-
13909: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           met Ab:s automa:tionsgrupp, kommer enligt
13910: velse nr 941 av den 6 maj 1981 tili veder-           uppgjorda planer !ttt utvidg11s de närmaste åren.
13911: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      Eftersom traktorproduktionen flyttar tili Suo-
13912: av följande av riksdagsman Surakka m.fl. un-        lahti och utrymmen frigörs i Tourula-fabriken,
13913: dertecknade spörsmål nr 285:                        har bolaget ansett det ändam!lseriligt att Jyskä-
13914:                                                     fabriken till sin huvuddel flyttas till de ut-
13915:           Är Regeringen ,medveten om de pla-        rymmen i Tourula som blir lediga. På detta
13916:        ner angående Valmet Ab:s fabri:ker i         sätt skulle de två fabriker som hör till för-
13917:        Tourula och Jyskä, som om de för-            svarsmaterialgruppen förenas och sålunda kun-
13918:        verkligas skulle leda till uppsägningar      de betydande inbesparingar uppnås särskilt i
13919:        av arbetstagare och funktionärer i stor      fråga om de allmänna kostnaderna.
13920:        skala, och om så är,                             Behandlingen av detta s.k. Jyskä-Tourula-
13921:           vad har Regeringen för avsikt att         Suolahti-projekt började redan innan man bör-
13922:        göra för att förhindra uppsägningarna,        jade diskutera Valmets mera vidsträckta sa-
13923:        samt                                         neringsprogram. Anmärkningsvärt för skötseln
13924:           har Regeringen för avsikt att vidta       av detta projekt har varit att saken redan
13925:        åtgärder för att, i syfte att utreda fab-    i ett synnerligen tidigt skede diskuterades med
13926:        rikernas framtid, tillsätta en arbetsgrupp   representanter för arbetstagarna och funktio-
13927:        med representanter för såväl olika stat-     näretna i de delegationer som förutsätts av
13928:        liga myndigheter, fabrikernas lokala         lagen om samarbete inom företag. 1 själva
13929:        ledning som personalgrupperna, och           verket informerades kommitteerna redan innan
13930:        vars uppgift skulle vara att föreslå åt-     man började göra upp de första planerna.
13931:        gärder för att trygga arbetsplatserna            lnom Valmets ledning förstår man bra syssel-
13932:        vid fabrikerna i Tourula och Jyskä           sättningens betydelse. Det är likväl i linje
13933:        också i framtiden?                           med de mål som uppställts för Valmet Ab att
13934:                                                     sysselsättningen sköts på ett sådant sätt att
13935:    Som svar på detta spörsmål får jag vörd-         bolagets verksamhet är lönsam. 1 Jyskä-Tou-
13936: samt anföra följande:                               rula-Suolahti-projektet har man eftersträvat
13937:    Resultaten för Valmet Ab:s traktorfabrik         just detta. Efter omorganistering kan de per-
13938: och fabriken i Jyskä har uppvisat synnerligen       soner som är i tjänst placeras i sådan verk-
13939: stora förluster under de senaste åren. lnom         samhet som är affärsekonomiskt lönsam också
13940: bolaget har man också uppsatt som mål att           på lång sikt.
13941: rätta tili situationen i detta avseende och få         Som redan tidigare nämndes har saken i
13942: verksamheten vid de nämnda enheterna att            många sammanhang och på olika nivåer be-
13943: ge positivt resultat. För traktorfabrikens del      handlats tillsammans med representanter för
13944: har åtgärder i denna riktning varit ingåendet       arbetstagare och funktionärer. 1 enheterna har
13945: av Volvo-avtalet och Hankkija-avtalet. Med          man också i arbetsgrupper behandlat frågor
13946: hjälp av dessa strävar man tili att fördubbla       i anslutning till omorganisationen. Eftersom
13947: traktorernas försäljningskvoter till år 1985.       man i pianeroa närmast har tänkt sig en minsk-
13948: Flyttningen av produktioneo i sin helhet från       ning av den personai som kan hänföras till
13949: Tourula tili Suolahti skall uppfattas som en        de allmänna kostnaderna, har sökandet efter
13950: rationaliseringsåtgärd, med viiken man för-         eller finnandet av någon ersättande produktion
13951: söker effektivera traktorproduktionen.              i sig ingen betydelse i denna fråga. Vad åter
13952: 0881007171
13953: 6                                            1981 vp.
13954: 
13955: gäller underleveranser och inköp av färdiga         betsgrupp, där handels- och industriministeriet,
13956: delar för traktorproduktionen kan man konsta-       arbetskraftsministeriet, Valmet Ab samt arbets-
13957: tera, att det närmast är fråga om sådana delar      givar- och arbetstagarsidan var representerade,
13958: som tillverkas som standarddelar i stora serier     slutförde sitt arbete i början av maj. Arbets-
13959: för många traktorfabriker och å andra sidan         gruppens uppgift var att utreda på vilka sätt
13960: om delar som någon underleverantör har spe-         man kan stöda den inhemska traktorproduk-
13961: cialiserat sig på. 1 dessa fall har Valmet inte     tionen. Eftersom ett helhetssaneringsprogram
13962: beträffande prisen någon möjlighet att kon-         för Valmet Ab som bäst är under planering,
13963: kurrera med utomstående leverantörer.               är det inte ändamålsenligt att samtidigt till-
13964:    Med anledning av det i spörsmålet nämnda         sätta särskilda arbetsgrupper. Bäst lyckas för-
13965: grundandet av en· gemensam arbetsgrupp, som         verkligandet av saneringsprogrammet med an-
13966: skulle bestå av representanter för olika statliga   litande av det förhandlingsförfarande som lagen
13967: myndigheter, fabrikernas lokala ledning och         om samarbete inom företag förutsätter.
13968: personalgrupperna, konstaterar jag att en ar-
13969:      Helsingfors den 8 juni 1981
13970: 
13971:                                                     Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
13972:                                             1981 vp.
13973: 
13974: Kirjallinen kysymys n:o 286
13975: 
13976: 
13977: 
13978: 
13979:                                  Joutsenlahti: Tieyhteyden aikaansaamisesta Järvi-Suomen tieltä
13980:                                     Parkanon asemalle
13981: 
13982: 
13983:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13984: 
13985:    Pirkanmaan Maakuntaliitto on tehnyt liiken-     kautta, kuten monien muidenkin linjojen linja-
13986: neministeriölle esityksen tieyhteyden aikaansaa-   autot.
13987: miseksi Järvi-Suomen tieltä Parkanon asemalle.        Järvi-Suomen tieltä Harjulan lavan kohdalta
13988: Maakuntaliitto on esittänyt tielinjaa Rännäristä   lähtevä tievaihtoehto on taloudellisesti edulli-
13989: Parkanon asemalle.                                 sempi kuin Rännärin risteyksestä suunniteltu
13990:    Kuitenkin tielinjalle on olemassa parempi       tie, koska Harjulan-Isokankaan väli on jo
13991: vaihtoehto: Järvi-Suomen tieltä, siis Kihniön-     yksityistietä ja siitä jatke seuraisi vanhaa jo
13992: Virtain tieltä Harjulan lavan kohdalta lähtevän    valtion omistuksessa olevaa Porin-Haapamäen
13993: Harjulan-Isokankaan yksityistien pohjaa hy-        rataa. Tiepohja olisi kuivaa, helposti raken-
13994: väksi käyttäen Isokankaan pysäkille, josta Po-     nettavaa kangasta, ja lisäksi tie kulkisi asu-
13995: rin-Haapamäen          (lsokangas-Riuttaskorpi)    tuksen kautta palvellen alueen ihmisiä. Rän-
13996: vanhaa radanpohjaa hyväksi käyttäen Parkanon       närin tie tulisi kalliimmaksi, koska pohja on
13997: asemalle.                                          suota, jouduttaisiin vaarantamaan ympäristön
13998:    Tällä tielinjalla on seuraavat edut:            vesistöjen rauhaa eikä tien varrella ole lain-
13999:    - se palvelisi Linnankylän kylätaajamaa,        kaan asutusta.
14000:    - se edistäisi pioneerivarikon kuljetuksia         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
14001: Keuruun suuntaan,                                  päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
14002:    - se lyhentäisi niiden kihniöläisten työn-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14003: tekijöiden työmatkaa, jotka kulkevat töissä Par-   vaksi seuraavan kysymyksen:
14004: kanon asemalla tai puolustusvoimien pioneeri-
14005: varikolla,                                                     Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Hal-
14006:    - se lyhentäisi Virroilta ja Kihniöltä rau-              litus ryhtyy tiehankkeen toteuttamiseksi
14007: tatieasemalle kulkevien matkaa,                             Järvi-Suomen tieltä Kihniön Linnanky-
14008:    - maan lunastaminen yksityisiltä jäisi vä-               län Harjulan lavan kohdalta Harjulan-
14009: hiin, koska vanha Haapamäen-Potin ratapohja                 Isokankaan yksityistien ja välillä Iso-
14010: on valtion omistuksessa ja                                  kangas-Riuttaskorpi vanhan Potin-
14011:    - saataisiin linja-autoliikenne pikalinjalla             Haapamäen radan pohjaa hyväksi käyt-
14012: Pori-Jyväskylä kulkemaan Parkanon aseman                    täen Parkanon asemalle?
14013:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1981
14014: 
14015:                                        Anssi Joutsenlahti
14016: 
14017: 
14018: 
14019: 
14020: 088100745H
14021: 2                                            1981 vp.
14022: 
14023: 
14024: 
14025: 
14026:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14027: 
14028:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      milj. markkaa. Liittymä valtatielle tulisi erit-
14029: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       täin huonoon paikkaan.
14030: olette 7 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn              Jos taas tie linjattaisiin siten, että siinä voi-
14031: kirjeenne n:o 945 ohella toimittanut valtio-        taisiin käyttää hyväksi olemassa olevaa yksi-
14032: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     tyistietä, tulisi kokonaispituudeksi noin 6-7
14033: kansanedustaja Anssi Joutsenlahden näin kuu-        km. Tämän ratkaisun tekee huonoksi ja kal-
14034: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 286:         liimmaksi se, että tällöin tie tulisi ylittämään
14035:                                                     kaksi rataa, joista toinen on sähköistetty ja
14036:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Hal-      toinen kaksiraiteinen. Tieviranomaisten mie-
14037:        litus ryhtyy tiehankkeen toteuttamiseksi     lestä molemmat tasoristeykset vaativat vähin-
14038:        Järvi-Suomen tieltä Kihniön Linnanky-        tään rautatien turvalaitteet tai risteyssillat.
14039:        län Harjulan lavan kohdalta Harjulan-        Näin ollen kustannukset saattavat nousta aina
14040:        Isokankaan yksityistien ja välillä Iso-      10 milj. markkaan.
14041:        kangas-Riuttaskorpi vanhan Potin-               Tieviranomaisten mielestä hankkeen toteu-
14042:        Haapamäen radan pohjaa hyväksi käyt-         tuksen kustannukset olisivat kohtuuttoman
14043:        täen Parkanoo asemalle?                      suuret verrattuna saavutettuun hyötyyn. Tien
14044:                                                     liikennemäärä tulisi olemaan varsin vähäinen.
14045:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Edellä esitettyihin näkökohtiin perustuen tie-
14046: vasti seuraavaa:                                    viranomaiset pitävät yleisen tien rakentamista
14047:   Jos mahdollinen uusi yhteys linjattaisiin         Parkanoo aseman ja vt 23 :n välille perusteetto-
14048: Parkanoo asemalta Kaitaveden ja Tampereen-          mana, varsinkin kun Parkanoo asemalle on
14049: Seinäjoen radan välistä vt 23 :lle, tulisi tielle   olemassa hyvä maantieyhteys vt 3 :lta.
14050: pituutta n. 5 km ja kustannukset olisivat 4-5
14051:      Helsingissä kesäkuun 16 päivänä 1981
14052: 
14053:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
14054:                                            N:o 286                                              3
14055: 
14056: 
14057: 
14058: 
14059:                           Tili Riksdagens Herr Talman
14060: 
14061:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     kostnaderna uppgå tili 4-5 miljoner mark.
14062: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         Anslutningen tili huvudvägen skulle vara he-
14063: velse nr 945 av den 7 maj 1981 tili veder-        lägen på ett mycket ogynnsamt ställe.
14064: hörande medlem av statsrådet översänt avskrift       Om vägen åter skulle dras upp så, att man
14065: av följande av riksdagsman Anssi Juotsenlahti     kunde tillgodogöra sig den existerande enskilda
14066: undertecknade spörsmål nr 286:                    vägen, skulle totallängden hli ca 6-7 kilo-
14067:                                                   meter. Denna lösning hlir sämre och dyrare,
14068:           Vilka hrådskande åtgärder ämnar Re-     eftersom vägen då skulle korsa två hanor, av
14069:        geringen vidta för att förverkliga det     vilka den ena är elektrifierad och den andra
14070:        vägprojekt som med hörjan från vägen       duhhelspårig. Enligt vägmyndigheterna kräver
14071:        genom Sjö-Finland vid Harjula danshana     håda plankorsningarna minst säkerhetsanord-
14072:        i Lunnankylä i Kihniö kommun och           ning för järnväg eller korsningsviadukt. Sålunda
14073:        med nyttjande av den mellan Harjula-       kan kostnaderna stiga ända upp till 10 mil-
14074:        lsokangas enskilda väg och den gamla       joner mark.
14075:        Björnehorg-Haapamäki -hanan helägna           Enligt vägmyndigheterna skulle kostnaderna
14076:        Isokangas-Riuttaskorpi -vägen som          för projektets förverkligande inte stå i rimlig
14077:        grund sträcker sig tili Parkano station?   proportion till den erhållna nyttan. Vägens
14078:                                                   trafikmängd skulle vara mycket ohetydlig.
14079:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         På hasen av ovan anförda synpunkter anser
14080: samt anföra följande:                             vägmyndigheterna det vara ogrundat att an-
14081:   Om en eventuell ny förhindelse skulle dras      lägga en allmän väg mellan Parkano station och
14082: upp från Parkano station mellan Kaitavesi och     huvudväg 23, särskilt som det finns en god
14083: Tammerfors-Seinäjoki -hanan tili huvudväg         landsvägsförhindelse tili Parkano station från
14084: 23, skulle vägen hli ca 5 kilometer lång och      huvudväg 3.
14085:      Helsingfors den 16 juni 1981
14086: 
14087:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
14088:                                                 1981 vp.
14089: 
14090: Kirjallinen kysymys n:o 287
14091: 
14092: 
14093: 
14094: 
14095:                                    Mikkola: ATK-täydennyskoulutuksen järjestämisestä lukion
14096:                                       opettajille
14097: 
14098: 
14099:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14100: 
14101:     Automaation, teknologian ja tietojenkäsitte-       ja sen opettaminen tapahtuu nam ollen mate-
14102: lyn kehittymisen vaikutukset 1980-luvulla tun-         matiikan opettajien toimesta. Useimmissa tapa-
14103: tuvat niin kodeissa, vapaa-aikana kuin työelä-         uksissa matematiikan opettajat tulevat opetta-
14104: mässäkin. Yhteiskunnan menestymisen edelly-            maan myös lukion uuteen lukusuunnitelmaan
14105: tyksenä tällaisissa muuttuvissa olosuhteissa on        sisältyvän koulukohtaisen atk-kurssin sekä eri-
14106: sopeutua näihin mittaviin muutospaineisiin.            koiskurssit. Vaikka keskiasteen opetuksen atk-
14107: Muutospaineisiin vastaaminen edellyttää erityi-        työryhmä onkin todennut, että atk-perusope-
14108: sesti koko koulutusjärjestelmältämme, niin             tuksen tavoitteet ja sisällöt ovat pääpiirteis-
14109: peruskoululta, lukioilta, ammatillisilta oppilai-      sään samankaltaiset sekä lukiossa että eri am-
14110: toksilta kuin korkeakouluiltakin valmiutta so-         matillisissa oppilaitoksissa, on kuitenkin esi-
14111: peutua uusiin olosuhteisiin. Muutosvaatimusten         tetty käytettäväksi matematiikan opettajien
14112: kohteina tulevat olemaan ensisijaisesti koulu-         täydennyskoulutukseen perusopetuksen osalta
14113: tusohjelmien sisältö ja opettajakunnan täyden-         vain kahta ylimääräistä vesa-päivää lukuvuonna
14114: nyskoulutus.                                           1981-82, kun taas ammatillisten oppilaitos-
14115:     Koulutusohjelmien sisältö varsinkin eräissä        ten opettajille esitetään käytettäväksi vastaa-
14116: ammatillisissa oppilaitoksissa on ollut ajastaan       vaan koulutukseen 80 tuntia. Mielestäni on
14117: jäljessä useita vuosia. Niinpä valmisteluelimet,       itsestään selvää, että kahden päivän atk-koulu-
14118: mm. keskiasteen opetuksen atk-työryhmä, ovat           tuksen aikana ei voida antaa lukion opettajille
14119: suunnitelleet atk-täydennyskoulutuksen anta-           sitä tieto- ja taitomäärää, mitä lukion atk:n
14120:  mista kaikille keskiasteen opettajille. Työ-          opettaminen edellyttää.
14121: ryhmän näkemys on mielestäni ollut oikea                  Kouluhallinnon viranomaisten, siis työnanta-
14122: lähdettäessä kehittämään ja laajentamaan atk:n         japuolen toimesta ollaan järjestämässä vain yhtä
14123: opettamista keskiasteen oppilaitoksissa. Esitetyt      täydennyskoulutuskurssia, jonka sijoituspaikka
14124:  suunnitelmat ovat kuitenkin painottuneet juuri        on Heinola. Tälle muutaman päivän kurssille
14125:  ammatillisen koulutuksen puolelle erityisesti         mahtuu kuitenkin vain kourallinen opettajia
14126:  siinä mielessä, että ammatillisten oppilaitosten      mukaan. Tilanteen korjaamiseksi Matematiikan
14127:  opettajille on suunnitteilla ajallisesti ja määräl-   Opettajain Liitto MAO on järjestämässä 12
14128:  lisesti huomattavasti enemmän atk-täydennys-          viiden päivän kurssia voidakseen täyttää koulu-
14129:  koulutusta kuin lukion puolella.                      tustarjonnassa olevan vajauksen, toisin sanoen
14130:     Lausunnossaan keskiasteen opetuksen atk-           liitto joutuu huolehtimaan tehtävistä, jotka
14131:  työryhmän mietinnöstä Opettajien Ammatti-             kuuluisivat kouluhallinnon viranomaisten hoi-
14132:  järjestö OAJ on esittänyt lukion osalta, että         dettaviksi.
14133:  atk:n käyttömahdollisuuksia eri aineiden ope-            Myös lukion opettajien täydennyskoulutuk-
14134:  tuksen yhteydessä tulee nykyistä paremmin             sen aikataulussa on korjaamisen varaa. Valtio-
14135:  selvittää. Tässä ovat OAJ:n mukaan parhaita           neuvoston 15. 8. 1980 vahvistama lukion luku-
14136:  asiantuntijoita eri aineiden opettajat, jotka         suunnitelma otetaan käyttöön kouluissa ylei-
14137:  saatuaan riittävän asiaa koskevan täydennys-          sesti 1. 8. 1982. Jo tämän vuoden elokuussa
14138:  koulutuksen pystyvät katsomaan, mitä heidän           sitä ryhtyy kokeiluluonteisesti soveltamaan 20
14139:  aineensa opetuksessa voidaan toteuttaa atk-           suomenkielistä ja 4 ruotsinkielistä koulua.
14140:  järjestelmää hyväksikäyttäen.                         Opettajien täydennyskoulutuksesta lukusuunni-
14141:     Atk:n opetusta kuuluu lukiossa sekä yleisen        telmaan perehdyttämiseksi on luonnollisesti
14142:  että laajan matematiikan opetussuunnitelmaan          suoriuduttava varsin pian. Lukion matema-
14143: 088100728Y
14144: 2                                            1981 vp.
14145: 
14146: tiikan opettajien ja atk-kurssia opettavien opet-   laatimista varten. Näissä työryhmissä on myös
14147: tajien täydennyskoulutuksen tulee tapahtua          opettajien edustus, mutta taloudelliset puitteet
14148: ennen uuden lukusuunnitelman käyttöönottoa.         heidän osallistumiselleen työryhmien toimin-
14149: Uuden lukusuunnitelman sisältö on kuitenkin         taan on heikosti järjestetty. Kouluhallinnon
14150: niin laaja, entä muiden lukion opettajien atk-      viranomaiset eivät tietääkseni ole varanneet
14151: koulutus olisi siirrettävä myöhemmäksi, koska       erityisiä määrärahoja näiden opettajien sijais-
14152: näin lyhyessä ajassa ei ole mitään mahdolli-        ten paikkaamista varten.
14153: suuksia perehdyttää lukion kaikkia opettajia           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
14154: lukion uuden opetussuunnitelman ja ainekoh-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
14155: taisten oppisisältöjen lisäksi vielä atk:n hy-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14156: väksikäyttöön. Tähän ei työryhmän esittämän         vaksi seuraavan kysymyksen:
14157: muutaman tunnin atk-yleistietouden antaminen
14158: edes riittäisikään. Erityisongelman muodostavat               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14159: edellä mainitsemani kokeilukoulut, joissa on               ryhtyä, että lukion opettajille turvataan
14160: pelättävissä, ettei lukusuunnitelman käyttöön-             kouluhallinnon viranomaisten, toisin
14161: ottoa edeltävän lyhyen ajan puitteissa ole mah-            sanoen työnantajapuolen toimesta lu-
14162: dollista saada juuri minkäänlaista atk-koulu-              kion uuden lukusuunnitelman käyttöön-
14163: tusta.                                                     oton edellyttämä ajallisesti riittävä ja
14164:    Kouluhallituksessa t01m11 työryhmiä atk-                taloudellisten resurssien osalta tyydyttä-
14165: ohjelmistojen, sovellutusten ja oppimateriaalin            västi järjestetty atk-täydennyskoulutus?
14166:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1981
14167: 
14168:                                              Saara Mikkola
14169:                                              N:o 287                                               3
14170: 
14171: 
14172: 
14173: 
14174:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14175: 
14176:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      säksi opinto- ja suunnittelutyöhön kolmena päi-
14177: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vänä lukuvuodessa. Koulutustarpeen laajuus
14178: olette kirjeellänne n:o 964 8 päivänä touko-        huomioon ottaen yksinomaan opettajien virka-
14179: kuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston asian-        velvollisuuteen kuuluvan ja vuotuiseen työai-
14180: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        kaan sisältyvän koulutuksen puitteissa ei ole
14181: Mikkolan tekemän seuraavan kirjallisen kysy-        kuitenkaan mahdollista järjestää riittävästi täy-
14182: myksen n:o 287:                                     dennyskoulutusta. Tämän vuoksi on valtion
14183:                                                     oppikoulujen työajoista annettua asetusta muu-
14184:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tettu 15 päivänä huhtikuuta 1981 siten, että
14185:        ryhtyä, että lukion opettajille turvataan    lukuvuosina 1981-82 ja 1982-83 voidaan
14186:        kouluhallinnon viranomaisten, toisin         yksi koulun työpäivistä käyttää opettajien täy-
14187:        sanoen työnantajapuolen • toimesta lu-       dennyskoulutukseen. Näin ollen kyseisinä luku-
14188:        kion uuden lukusuunnitelman käyttöön-        vuosina on käytettävissä yhteensä 8 päivää lu-
14189:        oton edellyttämä ajallisesti riittävä ja     kion opettajien täydennyskoulutukseen.
14190:        taloudellisten resurssien osalta tyydyttä-      Kouluhallituksesta saadun tiedon mukaan lu-
14191:        västi järjestetty atk-täydennyskoulutus?     kion kurssimuotoisen lukusuunnitelman edellyt-
14192:                                                     tämään koulutukseen käytetään lukuvuonna
14193:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         1981-82 kaksi päivää siten, että siihen käy-
14194: tavasti seuraavaa:                                  tetään yksi virkaehtosopimuksen mukainen
14195:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä 16        koulutuspäivä ja yksi asetuksen muutoksen pe-
14196: päivänä kesäkuuta 1978 annetussa laissa ( 474/      rusteella käyttöön saatu päivä. Tässä koulutuk-
14197: 78) tarkoitettu keskiasteen koulunuudistus          sessa selvitetään lukiouudistuksen yleiset piir-
14198: aloitetaan keskiasteen koulunuudistuksen ajoit-     teet. Lukuvuonna 1982-83 koulutukseen käy-
14199: tamisesta annetun asetuksen ( 544/80) mukaan        tetään virkaehtosopimuksen mukaiset kolme
14200: lukion osalta lukuvuoden 1982-83 alusta otta-       koulutuspäivää yhtenä jaksona ennen lukuvuo-
14201: malla ensimmäisellä vuosiluokalla käyttöön          den työn alkua sekä asetuksen muutoksen sal-
14202: uusi opetussuunnitelma ( 600/80). Keskiasteen       lima yksi oppilastyöpäivä. Silloin kohteena ovat
14203: koulutuksen kehittämisestä annettua lakia to-       oppimääräkohtaiset asiat sekä uudistuksen kou-
14204: teutettaessa joudutaan kiinnittämään erityistä      lukohtainen pedogoginen suunnittelu.
14205: huomiota muun muassa lain toimeenpanen                 Matematiikan opettajien oppimääräkohtaises-
14206: edellyttämään opettajien täydennyskoulutuksen       sa koulutusohjelmassa on varattu aikaa lukion
14207: järjestämiseen.                                     yleisessä ja laajassa matematiikan oppimäärässä
14208:    Lukionuudistuksen edellyttämä opettajien         olevaan viiden tunnin mittaiseen kaikille oppi-
14209: täydennyskoulutus voidaan jakaa kolmeen sisäl-      laille opetettavaan ATK-osuuteen tutustumi-
14210: töalueeseen:                                        seen. Koulukohtaisiin valinnaiskursseihin kuulu-
14211:    1) lukion asemaan, tavoitteisiin ja tehtävään    van ATK-kurssin opettamiseksi järjestetään
14212: perehdyttävä koulutus;                              Heinolan kurssikeskuksessa lukuvuonna 1981
14213:    2) kurssi- ja jaksojärjestelmään perehdyttävä    -82 yksi viikon mittainen kurssi lukion ATK-
14214: koulutus; sekä                                      opetuksesta kiinnostuneille matemaattisten ai-
14215:    3) uusiin oppimääräsuunnitelmiin perehdyt-       neiden opettajille, ja seuraavina vuosina tätä
14216: tävä koulutus.                                      kurssitoimintaa jatketaan tavoitteena se, että
14217:    Lukion opettajilla on voimassa olevan valtion    kaikkiin lukioihin saadaan ainakin yksi koulu-
14218: yleisen virkaehtosopimuksen mukaan velvolli-        tettu ATK-opettaja.
14219: suus osallistua varsinaisten koulupäivien ja           Edellä esitetyn perusteella on todettavissa,
14220: aikaisemmin noudatetun työvelvollisuuden Ii-        että hallituksen toimesta on jo ryhdytty toimen-
14221: 4                                              1981 vp.
14222: 
14223: piteisiin, joilla mahdollistetaan riittävästi aikaa   nittelussa kouluhallitus on ottanut huomioon
14224: lukion opettajien täydennyskoulutuksen järjes-        myös ATK-opetuksen edellyttämän koulutus-
14225: tämiseen. Täydennyskoulutuksen sisällön Suun-         tarpeen.
14226:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1981
14227: 
14228:                                                                  Opetusministeri Pär Stenbäck
14229:                                               N:o 287                                             5
14230: 
14231: 
14232: 
14233: 
14234:                             Tili Riksdagens Herr Talman
14235: 
14236:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        omfattning är det dock inte möjligt att, inom
14237: anger har Ni, Herr Talman, med Eder slcri-          ramen för den utbildning som ingår i lärarnas
14238: velse av den 8 maj 1981 till vederbörande           tjänsteplikt och den årliga arbetstiden, anordna
14239: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      tillräckligt med kompletterande utbildning.
14240: jande av riksdagsman Mikkola undertecknade          Med anledning av detta har förordningen om
14241: spörsmål nr 287:                                    arbetstiderna vid statens läroverk ändrats den
14242:                                                     15 april 1981 så att en av arbetsdagarna under
14243:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      läsåren 1981-82 o,ch 1982-83 kan användas
14244:        ta för att se till att skolmyndigheterna,    till kompleuerande lärarutbildning. Sålunda
14245:        m.a.o. arbetsgivarsidan, anordnar för        finns det tili förfogande sammanlagt 8 dagar
14246:        gymnasielärare en tillräckligt lång och      för lärarnas kompletterande utbildning.
14247:        ekonomiskt sett tillfredsställande kom-          Enligt skolstyrelsen används de två dagar
14248:        pletterande utbildning i ADB sådan som       som är upptagna i gymnasiets kursformade
14249:        den förutsätts i gymnasiets nya läro-        läroplan under läsåret 1981-82 så att den
14250:        plan?                                        enda dagen är den som ingår i statens tjänste-
14251:                                                     kollektivavtal och den andra dagen är den som
14252:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       erhållits på basen av ändringen av förordning-
14253: samt framföra följande:                             en. Under detta skolningstillfälle utreds de
14254:    Mellanstadiereformen, som utstakats i lagen      allmänna prindperna i gymnasiereformen. Un-
14255: om utvecklande av utbildningen på mellansta-        der läsåret 1982-83 används de tre dagar som
14256: diet av den 16 juni 1978 (474/78), inleds i         ingår i tjänsvekollektivavtalet samtidigt före
14257: enlighet med förordningen om tidsbestämning-        inledningen av läsåret, och den ena elevarbets-
14258: en av mellanstadiereformen ( 544/80) för gym-       dagen som erhållits i samband med ändringen
14259: nasiets del i början av 1982-83 då den nya          av förordningen. Då behandlas frågor i anslut-
14260: läroplanen tas i bruk i första klassen ( 600/       ning till lärokurserna samt den pedagogiska
14261: 80). Vid verkställigheten av lagen om utveck-       planeringen av reformen i skolorna.
14262: lande av utbildningen på mellanstadiet bör sär-         I utbildningsprogrammet för matematiklära-
14263: skild uppmärksamhet fästas vid bl.a. anordnan-      re har reserverats tid för studerandena att he-
14264: det av den kompletterande lärarutbildningen.        kanta sig med den fem timmar omfattande
14265:    Den i gymnasiereformen förutsatta komplet-       ADB-del•som ingår i den allmänna och utvidga-
14266: terande lärarutbildningen kan indelas i tre om-     de gymnasielärokursen i matematik och som
14267: råden:                                              är avsedd för alla elever. För undervisning i
14268:    1) orientering i gymnasiets ställning, mål-      ADB-kunskap i skolor som har detta som ett
14269: sättningar och uppgifter;                           tillvalsämne, anordnas under läsåret 1981-82
14270:    2) orientering i kurs- och periodsystemet;       i Heinola kurscentrum en enveckas kurs för
14271: och                                                 matematiklärare som är intresserade av ADB-
14272:    3) orientering i de nya lärokursplanerna.        undervisning, och meningen är att under de
14273:    Enligt gällande 1statens tjänstekollektivavtal   följande åren fortsätta med denna kursverksam-
14274:  är gymnasielärarna skyldiga att delta tre dagar    het med målsättningen att alla skolor får åt-
14275: per läsår i studie- och planeringsarbete, utöver    minstone en utbildad lärare i ADB.
14276:  de ordinarie skoldagarna och övriga arbetsupp-         Med hänvisning tili ovanstående kan man
14277: gifter. Med beaktande av utbildningsbehovets        konstatera att Regeringen redan vidtagit åtgär-
14278: 088100728Y
14279: 6                                           1981 vp.
14280: 
14281: der som bereder tillräckligt med tid för anord-   denna kompletterande utbildning har skolsty·
14282: nandet av kompletterande utbildning för gym-      relsen beaktat utbildningsbehovet på ADB-om-
14283: nasielärare. Vid planeringen av innehållet av     rådet.
14284:      Helsingfors den 11 juni 1981
14285: 
14286:                                                           Undervisningsminister Pär Stenbäck
14287:                                              1981 vp.
14288: 
14289: Kirjallinen kysymys n:o 288
14290: 
14291: 
14292: 
14293: 
14294:                                  Lattula: Valtionavun osoittamisesta Suomen Reserviupseeriliitol-
14295:                                      le, Reservin Aliupseerien Liitolle ja joukko-osastokiltojen
14296:                                      toimintaan
14297: 
14298: 
14299:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
14300: 
14301:    Suomen Reserviupseeriliiton 50-vuotisjuhla-      kunta sotien ja niihin rionastettavien kriisien
14302: päivä on sunnuntaina 24. 5. 1981. Tällöin jär-      ulkopuolella ja turvata kansakunnan elinmah-
14303: jestetään 7 000 reservin upseerin marssi halki      dollisuudet kaikissa oloissa. Reservin upseerien
14304: Helsingin sekä pääjuhla ja reserviupseerikokous     käsityksen mukaan tähän tavoitteeseen pääs-
14305: Jäähallissa. Päivän tavoitteena ei ole juhlimi-     tään, jos jo rauhan aikana maanpuolustuksem-
14306: nen, vaan hyvän kuvan antaminen ulospäin            me kolme perusasiaa ovat kunnossa.
14307: vahvasta suomalaisesta maanpuolustushengestä.          Nämä perusasiat ovat seuraavat:
14308:    Tämän vuoden huhtikuussa Suomen Reser-                Suomen kansa on puolustustahtoineo
14309: viupseeriliitolle lähettämissään tervehdyksissä          maalla on tyydyttävästi koulutettu 700 000
14310: tasavallan presidentti Urho Kekkonen, puolus-            miestä käsittävä reservi
14311: tusministeri Lasse Äikäs ja puolustusvoimain             sodanajan armeijaa varten on riittävästi
14312: komentaja Lauri Sutela lausuivat mm. seuraa-             materiaalia.
14313: vaa.
14314:    Presidentti Kekkonen: "Turvallisuuspolitiik-        Vaitiovalta vastaa kahdesta viimeisestä perus-
14315: kamme kokonaisuudessa puolustusvoimien tär-         asiasta ja yksityinen reservin upseeri voi vai-
14316: keänä tehtävänä on tukea valtiovaltaa ulko-         kuttaa niihin demokraattisen järjestelmämme
14317: poliittisen linjamme toteuttamisessa. Sama vaa-     pelisääntöjen     mukaisesti     kansanedustajien
14318: tiva tavoite on myös vapaaehtoisella maanpuo-       kautta. Ensimmäisestä asiasta vastaavat pää-
14319: lustustyöllä.                                       asiassa aatteelliset maanpuolustusjärjestöt ja
14320:    Lähetän Suomen Reserviupseeriliitolle par-       niistä ennen muuta Suomen Reserviupseeriliitto
14321: haat annitteluni 50-vuotisjuhlan johdosta ja        ja Reservin Aliupseerien Liitto.
14322: toivotan liitolle tulevaisuudessa parasta menes-       Suomen Reserviupseeriliitto on perustettu
14323: tystä sen arvokkaassa työssä."                      vuonna 1931 ja siihen kuuluu 27 000 reservin
14324:    Puolustusministeri Äikäs: "Tänä Suomen           upseeria, jotka jakaantuvat 350:een kerhoon
14325: Reserviupseeriliiton 50-vuotisjuhlavuonna me        ja 20:een piiriin. Liitto on puoluepoliittisesti
14326: voimme vilpittömästi onnitella liittoa, sen kah-    sitoutumaton eikä sen toiminta käsitä Pariisin
14327: takymmentä piiriä, 350 kerhoa ja 27 000 upsee-      rauhansopimuksen 15 artiklassa määriteltyä
14328: rijäsentä. Liiton ja sen yksityisten jäsenten       koulutustoimintaa.
14329: osuus rakennettaessa rauhanaikaista yhteiskun-         Suomen Reserviupseeriliiton tehtävät ovat
14330: taa on ollut kiistaton. Sen sisäinen koulutus- ja   tärkeysjärjestyksessä seuraavat:
14331: kasvatustyö on antanut paitsi tietoa ja taitoa         1. maanpuolustustahdon kohottaminen ja
14332: omille jäsenilleen, myös asenteita edistämällä      ylläpitäminen maassamme,
14333: lisännyt koko kansan maanpuolustustahtoa ja            2. vaikuttaminen maanpuolustusedellytysten
14334: sen uskoa omiin voimiinsa."                         ja niiden jäsenten välisenä yhdyssiteenä valta-
14335:    Puolustusvoimain komentaja Sutela: "Onnit-       kunnan turvallisuutta edistävää toimintaa tu-
14336: telen Reserviupseeriliittoa sen 50-vuotismerk-      kien.
14337: kipäivänä ja toivotan menestystä sen työssä            Järjestäytyneiden reservin upseerien maan-
14338: Isänmaan hyväksi."                                  puolustuksellinen päätehtävä on maanpuolustus-
14339:    Suomen turvallisuuspolitiikka koostuu ulko-      tahdon ylläpitäminen. 1970-luvun alusta lukien
14340: politiikasta ja maanpuolustuksesta. Suomen          on toimintaa suunnattu ulospäin kaikkien kan-
14341: maanpuolustuksen tavoitteena on pitää valta-        salaisten myönteisten maanpuolustusasenteiden
14342: 088100752R
14343: 2                                            1981 vp.
14344: 
14345: vahvistamiseksi. Tätä tehtävää on suoritettu        uusia toimintamuotoja kehittämällä reservin up-
14346: seuraavilla keinoilla:                              seerit pitävät yllä maanpuolustustahtoa, ja näin
14347: - on järjestetty valtakunnallisen turvallisuus-     annetaan ullmvaltoihin päin kuva Iujasta suo-
14348:     politiikan päivät joka kolmas vuosi             malaisesta maanpuolustushengestä. Tällä taas
14349: - on järjestetty joka vuosi maakunnallisia          on ennalta ehkäisevä vaikutus maan joutumi-
14350:     maanpuolustusjuhlia yhdessä muiden järjes-      seen sotaan tai suureen kriisiin. Vähäiset talou-
14351:     töjen, kuntien ja puolustusvoimien joukko-      delliset resurssit ovat vaikeuttaneet tätä toimin-
14352:     osastojen kanssa                                taa~ Puoluepoliittisesti ehdottoman riippumatto-
14353: - on järjestetty vuosittain eri puolilla maata      mana reserviupseeriliitto ei näet toistaiseksi saa
14354:     turvallisuuspolitiikan kursseja kaikille kan-   valtiolta rahallista tukea toiminnalleen.
14355:     salaisille                                         Suomen Reserviupseeriliiton toiminta tapah-
14356: - on järjestetty vuosittain puoluepaneeleja eri     tuu hyvässä yhteistyössä myös Reservin Ali-
14357:     puolueiden edustajille                          upseerien Liiton ja joukko-osastokiltojen kans-
14358: - on järjestetty vuosittain vamsmiespalveluk-       sa. Kaikkien näiden järjestöjen toiminta on epä-
14359:     seen lähteville nuorille miehille informaa-     poliittista, pyyteetöntä työtä, jota myös valtio-
14360:     tiotilaisuuksia, ns. varusmiesinfoja (vuonna    vallan tulisi tukea taloudellisesti. Näiden pii-
14361:     1980 yhteensä 115 tilaisuutta)                  rissä toimii yhteensä yli 100 000 miestä.
14362: - on järjestetty reserviläistoimintaa kuvaavia         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
14363:    näyttelyitä messujen ja maatalousnäyttelyi-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
14364:    den yhteyteen                                    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14365: - on järjestetty vuosittain koululaisten luok-      vaksi seuraavan kysymyksen:
14366:    karetkiä vamskuntiin
14367:    on julkaistu ja levitetty turvallisuuspoliit-               Aikooko Hallitus tutkia kiireellisesti
14368:     tista materiaalia (YYA-kirja, Sinä, minä ja             mahdollisuudet valtionavun osoittami-
14369:    turvallisuutemme -kirja ja 12 Teesiä maan-               seksi Suomen Reserviupseeriliitolle, Re-
14370:    puolustuksesta -lehtinen).                               servin Aliupseerien Liitolle ja joukko-
14371:   Yllä mainittuja toimintoja tehostamalla ja                osastojen kiltatoiminnalle?
14372:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1981
14373: 
14374:                                              Eero Lattula
14375:                                             N:o 288                                              3
14376: 
14377: 
14378: 
14379: 
14380:                        Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
14381: 
14382:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    Reserviläisjärjestöjen sisäinen koulutus- ja kas-
14383: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vatustyö on antanut sekä tietoa että taitoa
14384: olette kirjeenne n:o 965 ohella 8 päivänä tou-    omille jäsenilleen, mutta myös asenteita edis-
14385: kokuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston asian-    tämällä lisännyt koko kansan maanpuolustus-
14386: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja      tahtoa. Tätä työtä puolustusministeriö pitää
14387: Eero Lattulan tekemän seuraavan sisältöisen       suuriarvoisena ja kannatettavana, mitä työtä
14388: kysymyksen n:o 288:                               tulisi myös taloudellisesti tukea. Valtionavun
14389:                                                   suorittaminen mm. aatteellisille järjestöille ei
14390:          Aikooko Hallitus tutkia kiireellisesti   kuulu puolustusministeriön toimialaan eikä
14391:        mahdollisuudet valtionavun osoittami-      sillä siten ole myöskään määrärahoja varattuna
14392:        seksi Suomen Reserviupseeriliitolle, Re-   maanpuolustusjärjestöjen tukemiseen. Kyseiset
14393:        servin Aliupseerien Liitolle ja joukko-    maanpuolustusjärjestöt toimivat nykyään vapaa-
14394:        osastojen kiltatoiminnalle?                ehtoisen tuen turvin. Puolustusministeriö jat-
14395:                                                   kaa edelleen selvitystyötä yhdessä opetusminis-
14396:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     teriön ja valtiovarainministeriön kanssa valtion-
14397: vasti seuraavaa:                                  avun suorittamismahdollisuuksista maanpuolus-
14398:    Mainitut maanpuolustusjärjestöt tekevät mer-   tusjärjestöille.
14399: kityksellistä vapaaehtoista maanpuolustustyötä.
14400:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1981
14401: 
14402:                                                                Puolustusministeri Lasse Äikäs
14403: 4                                           1981 vp.
14404: 
14405: 
14406: 
14407: 
14408:                           Tili Riksdagens Herr Talman
14409: 
14410:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     vistorganisationernas interna arbete ·för utbild-
14411: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ning och fostran har gett dess egna medlem-
14412: nr 965 av den 8 maj 1981 tili vederbörande         mar både kunskaper och färdigheter, men har
14413: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     också befrämjat attityderna och härigenom ökat
14414: jande av riksdagsman Eero Lattula underteck-       hela folkets försvarsvilja. Detta arbete anser
14415: nade spörsmål nr 288:                              försvarsministeriet vara av stort värde och värt
14416:                                                    allt understöd och det borde också stödas eko-
14417:           Har Regeringen för avsikt att i bråds-   nomiskt. Utdelandet av statsunderstöd tili s.k.
14418:        kande ordning undersöka möjligheterna       ideella organisationer hör inte till försvarsmi-
14419:        att bevilja statsunderstöd tili Finlands    nisteriets verksamhetsområde, och ministeriet
14420:        Reservofficersförbund, Reservunderoffi-     har inte heller anslag reserverade för att stöda
14421:        cersförbundet och tili truppförbandens      försvarsorganisationerna. De ifrågavarande för-
14422:        gillesverksamhet?                           svarsorganisationerna verkar för närvarande
14423:                                                    med frivilligt stöd. Försvarsministeriet fortsät-
14424:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ter alltjämt att tillsammans med undervisnings-
14425: samt anföra följande:                              och finansministeriet utreda möjligheterna att
14426:   De nämnda försvarsorganisationerna utför ett     utbetala statsunderstöd till försvarsorganisatio-
14427: betydelsefullt frivilligt försvarsarbete. Reser-   nerna.
14428:      Helsingfors den 18 juni 1981
14429: 
14430:                                                                    Försvarsminister Lasse Äikäs
14431:                                            1981' v]?.
14432: 
14433: Kirjallinen kysymys n:o 289
14434: 
14435: 
14436: 
14437: 
14438:                                 Joutsenlahti: Kestopäällysteisen maantien rakentamisesta välille
14439:                                     Kankaanpäähän Alahonkajoki - Siikaisten Pyntäinen
14440: 
14441: 
14442:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14443: 
14444:    Kuljetukset Kankaanpään ja Siikaisten sekä        Koska tiesuunnitelma ei ole mukana TVH:n
14445: Merikarvian välillä ovat lisääntyneet suuresti.   Turun piirin vuoteen 1986 ulottuvissa suunni-
14446: Tämä on johtunut alueen turvevarojen hyödyn-      telmissa ja koska kuitenkin tiellä on suuri pai-
14447: tämisestä sekä Siikaisten Otamon kalkkikaivok-    kallinen ja laajempikin merkitys ja koska
14448: sesta. Ennestään alueella on ollut jo raskasta    alueella vallitsee myös voimakas työttömyys
14449: puutavaraliikennettä, koska Merikarviassa si-     niin miesten kuin autojenkin kohdalla, olisi
14450: jaitsee satama. Nykyisin on lisäksi Kankaan-      erittäin tärkeää, että tie saataisiin rakennettua,
14451: päällä ja Merikarvialla yhteinen vaatetusalan     ellei muuten niin työllisyysvarojen avulla.
14452: tehdas Reima, joka myös lisää paikkakuntien          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
14453: välistä liikennettä päivittäin.                   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
14454:    Kun Kankaanpään Alahonkajoelta Siikaisten      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14455: Pyntäisiin on heikkokuntoinen soratie, ei se      vaksi seuraavan kysymyksen:
14456: enää vastaa nykyajan liikenteen asettamia vaa-
14457: timuksia. Tämän johdosta olisi ko. tie raken-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14458: nettava uudelleen kestopäällysteiseksi. Kun              ryhtyä kestopäällysteisen maantien ra-
14459: alueella on myös hyväpohjaista kangasmaastoa,            kentamiseksi välille Kankaanpään Ala-
14460: ei tien rakentaminen muodostuisi kovinkaan               honkajoki- Siikaisten Pyntäinen?
14461: vaikeaksi eikä kalliiksi.
14462:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1981
14463: 
14464:                                        Anssi Joutsenlahti
14465: 
14466: 
14467: 
14468: 
14469: 088100746]
14470: 2                                          1981 vp.
14471: 
14472: 
14473: 
14474: 
14475:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14476: 
14477:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      Nykyisen 6 metrin levyisen soratien liiken-
14478: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     nemäärä on noin 200 autoa vuorokaudessa.
14479: olette 8 päivänä . toukokuuta 1981 päivätyn       Tätä vilkkaammin liikennöityjä sorateitä on
14480: kirjeenne n:o 966 ohella toimittanut valtio-      koko maassa noin 9 000 kilometriä.
14481: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      Sorapäällysteinen tieosuus on pituudeltaan
14482: kansanedustaja Anssi Joutsenlahden näin kuu-      noin 23 kilometriä. Tien parantaminen maksaa
14483: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 289:       noin 800 000 markkaa kilometri, jolloin hank-
14484:                                                   keen kustannusarvio on noin 18 Mmk.
14485:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Tie- ja vesirakennuslaitoksen tienpidon toi-
14486:        ryhtyä kestopäällysteisen maantien ra-     menpideohjelmassa on kysymyksessä esitettyä
14487:        kentamiseksi välille Kankaanpään Ala-      hanketta kiireellisempinä samalla alueella Tuo-
14488:        honkajoki - Siikaisten Pyntäinen?          rilan-Siikaisten välisen öljysoratien parantami-
14489:                                                   nen sekä Siikaisten-Pyntäisten tien paranta-
14490:   Vastauksena kysymykseen esitän: kunnioitta-     minen. Pyntäisten-Alahonkajoen osuus ajoit-
14491: vasti seuraavaa:                                  tuu nykyisten suunnitelmien mukaan 1980-
14492:                                                   luvun lopulle.
14493:      Helsingissä kesäkuun 16 päivänä 1981
14494: 
14495:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
14496:                                            N:o 289                                             3
14497: 
14498: 
14499: 
14500: 
14501:                           Till Riksdagens Herr Talman
14502: 
14503:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen    I hela landet finns ca 9 000 kilometer livligare
14504: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        trafikerade grusvägar.
14505: velse nr 966 av den 8 maj 1981 till veder-          Den grusbelagda vägsträckan är ca 2.3 kilo-
14506: börande medlem av statsrådet översänt avskrift   meter. Förbättrandet av vägen kostar ca
14507: av följande av riksdagsman Anssi Joutsenlahti    800 000 mark per kilometer, varvid kostnads-
14508: undertecknade spörsmål nr 289:                   kalkylen för projektet uppgår till ca 18 miljo-
14509:                                                  ner mark.
14510:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           1 väg- och vattenbyggnadsstyrelsens åtgärds-
14511:        vidta för att anlägga en landsväg med     program för väghållningen betecknas förbätt-
14512:        permanent beläggning mellan Alahon-       randet av oljegrusvägen mellan Torasbacka och
14513:        kajoki i Kankaanpää och Pyntäinen i       Siikainen samt förbättrandet av vägen mellan
14514:        Siikajoki?                                Siikainen och Pyntäinen, båda belägna på
14515:                                                  samma område som det anförda projektet, som
14516:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     mer brådskande än det i spörsmålet anförda
14517: samt anföra följande:                            projektet. Byggandet av vägavsnittet mellan
14518:   Trafikmängden på den nuvarande 6 meter         Pyntäinen och Alahonkajoki förläggs enligt
14519: breda grusvägen är ca 200 bilar per dygn.        nuvarande planer till slutet av 1980-talet.
14520:      Helsingfors den 16 juni 1981
14521: 
14522:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto
14523:                                             1981 vp:
14524: 
14525: Kirjallinen kysymys n:o 290
14526: 
14527: 
14528: 
14529: 
14530:                                  Joutsenlahti: Maantien rakentamisesta välille Kihniön kirkon-
14531:                                      kylä - Kankari - Kuivasjärvi
14532: 
14533: 
14534:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14535: 
14536:    Kihniön kirkonkylän-Kankarin-Kuivasjär-         olisi todella tie välille Kuivasjärvi-Kihniön
14537: ven paikallistie on muodostunut vilkkaasti lii-    kirkonkylä rakennettava kiireellisesti semmin-
14538: kennöidyksi yhdystieksi Etelä-Pohjanmaalta         kin kun tien suurin käyttäjä on Valtion polt-
14539: Vaasan-Tampereen valtatieltä ja Järvi-Suo-         toainekeskus, jonka turvekuljetukset ovat ener-
14540: men tieltä Virtain ja Jyväskylän suunnasta tule-   giapoliittisesti hyvin merkityksellisiä.
14541: valle liikenteelle. Lisäksi tiellä on Sydänmaan-      Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
14542: nevalta tuleva runsas turvekuljetusten aiheut-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
14543: tama liikenne. Heikkopohjainen tie ei kestä        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14544: säännöllistä raskasta liikennettä.                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14545:    Tie tulisi kunnostaa ja samalla muuttaa val-
14546: tion maantieksi. Karvian Sarvelasta Alkkian                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14547: kautta tuleva tie Kuivasjärven risteykseen on               ryhtyä maantien rakentamiseksi nyky-
14548: jo kunnostamisen alaisena välillä Sarvela-                  ajan liikennettä vastaavaksi välille Kih-
14549: Alkkia. Koska myös tämän tien paraneminen                   niön kirkonkylä-Kankari-Kuivasjär-
14550: aiheuttaa liikenteen lisäystä Kihniön suuntaan,             vi?
14551:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1981
14552: 
14553:                                        Anssi Joutsenlahti
14554: 
14555: 
14556: 
14557: 
14558: 088100747K
14559: 2                                           1981 vp.
14560: 
14561: 
14562: 
14563: 
14564:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14565: 
14566:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Paikallistien Kihniön puoleisessa paassa on
14567: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      noin 2 kilometrin pituinen vilkkaammin liiken-
14568: olette 8 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn          nöity osuus, joka on tarkoitus parantaa jo ensi
14569: kirjeenne n:o 967 ohella toimittanut valtio-       vuoden aikana paikallisen kunnossapito-organi-
14570: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    saation varatyönä, mikäli se määrärahasyistä
14571: kansanedustaja Anssi Joutsenlahden näin kuu-       osoittautuu mahdolliseksi.
14572: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 290:           Tien muilla osuuksilla liikennemäärät ovat
14573:                                                    siksi vähäiset, että parannustoimenpiteet ajoit-
14574:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tunevat vasta 1980-luvun lopulle.
14575:        ryhtyä maantien rakentamiseksi nyky-           Tie- ja vesirakennuslaitoksen toimenpiteet
14576:        ajan liikennettä vastaavaksi välille Kih-   ovat siis nykyisen paikallistien parantamiseen
14577:        niön kirkonkylä-Kankari-Kuivasjär-          tähtääviä. Kysymyksessä esitettyyn tieluokan
14578:        vi?                                         muutokseen on tuskin tielain 7 § :n mukaisia
14579:                                                    edellytyksiä. Tieverkon toiminnallisessa luokit-
14580:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       telussa ko. paikallistien on suunniteltu toimi-
14581: vasti seuraavaa:                                   van yhdystienä. Kihniön ja Karvian välisen
14582:    Nykyinen kysymyksessä mainittu paikallistie     seudullisen tieyhteyden on suunniteltu kulke-
14583: on 12,5 kilometrin pituinen, 7 metrin levyinen     van Parkanon kautta .. Tämä yhteys on tosin
14584: soratie. Tien keskimääräinen liikennemäärä on      pidempi, mutta Parkanon-Karvian · tien pa-
14585: noin 200-250 autoa vuorokaudessa. Liiken-          rannustyön valmistuttua todennäköisesti matka-
14586: teeltään tätä vilkkaampia sorateitä on koko        ajaltaan lyhyempi kuin esitetty suora yhteys.
14587: maassa noin 8 000 kilometriä.
14588:      Helsingissä kesäkuun 16 päivänä 1981
14589: 
14590:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
14591:                                             N:o 290                                              3
14592: 
14593: 
14594: 
14595: 
14596:                           Tili Riksdagens Herr Talman
14597: 
14598:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        trafikerad vägsträcka, som man har för avsikt
14599: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          att förbättra redan under nästa år som den
14600: velse nr 967 av den 8 maj 1981 tili veder-         lokala underhållsorganisationens reservarbete,
14601: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     om anslag härför finns tiligängliga.
14602: av följande av riksdagsman Anssi Joutsenlahti         På det andra vägavsnittet är trafiken så obe-
14603: undertecknade spörsmål nr 290:                     tydlig, att förbättringsåtgärderna troligen för-
14604:                                                    läggs först tili slutet av 1980-talet.
14605:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             Väg- och vattenbyggnadsverkets åtgärder tar
14606:        vidta för att försätta landsvägen Kihniö    alltså sikte på att förbättra den nuvarande
14607:        kyrkby-Kankari-Kuivasjärvi i ett            bygdevägen. Tili att ändra vägklass, såsom i
14608:        skick som motsvarar nutida trafik?          spörsmålet framförs, finns knappast de förut-
14609:                                                    sättningar som anges i 7 § väglagen. I funk-
14610:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tionsklassificeringen av vägnätet är ifrågava-
14611: samt anföra följande:                              rande bygdeväg planerad att fungera som för-
14612:    Den nuvarande, i spörsmålet nämnda vägen        bindelseväg. Den lokala vägförbindelsen mel-
14613: är en 12,5 kilometer lång, 7 meter bred grus-      lan Kihniö och Karvia är planerad att löpa via
14614: väg. Den genomsnittliga trafikmängden per          Parkano. Denna förbindelse är visserligen
14615: dygn är ungefär 200-250 bilar. I hela landet       längre, men efter det förbättringsarbetet på
14616: finns ungefär 8 000 kilometer livligare trafike-   Parkano-Karviavägen avslutats, i färdtid san-
14617: rade grusvägar.                                    nolikt kortare än den föreslagna direkta för-
14618:    I den ändan av bygdevägen som är belägen        bindelsen.
14619: i Kihniö, finns en ca 2 kilometer lång livligare
14620:      Helsingfors den 16 juni 1981
14621: 
14622:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
14623:                                              1981 vp.
14624: 
14625: Kirjallinen kysymys n:o 291
14626: 
14627: 
14628: 
14629: 
14630:                                  Säilynoja ym.: Ä~tiyslomalla olevien äitien ir·tisanomisten ja
14631:                                      lomautusten estämisestä
14632: 
14633: 
14634:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14635: 
14636:    Viime aikoina on julkisuudessa esiintynyt       näyttää yleistyvän, tulisi asiaan puuttua viipy-
14637: hälyttäviä tietoja, joiden mukaan synnytyslo-      mättä. Ennen kaikkea pitäisi kiireellisesti sel-
14638: malle jääneet äidit ovat joutuneet työelämässä     vittää, miten lakisääteistä työsuhdeturvaa olisi
14639: erityisen syrjinnän kohteeksi. Irtisanomisia,      tarkistettava niin, ettei lain tulkinta jäisi yk-
14640: pakkolomia ja vähempiarvoisiin tehtäviin siirto-   sinomaan työnantajien tahdosta ja mielivallasta
14641: ja ovat saaneet kokea varsinkin monet teolli-      riippuvaksi.
14642: suustoimihenkilöt, mutta samaa on tapahtunut          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14643: myös muilla työelämän aloilla. Irtisanomisten      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
14644: ja lomautusten syiksi työnantajat ovat keksi-      rnekin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14645: neet erilaisia verukkeita, kuten työn vähyys,      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14646: taloudelliset tekijät, omistuksen vaihtuminen
14647: tai työntekijän sopimaton käyttäytyminen.                    Onko Hallitus tietoinen, että atttys-
14648: Näillä useimmiten muodollisilla syillä työnan-            lomalle jääneet äidit ovat lukuisilla työ-
14649: tajat ovat pyrkineet kiertämään lain määräyk-             paikoilla joutuneet räikeän syrjinnän
14650: siä.                                                      kohteeksi, ja
14651:    Kun työsuhdeturvan toteutuminen käytän-                   mitä Hallitus aikoo tehdä tämän lain
14652: nössä . näyttää varsin monissa tapauksissa jää-           kanssa ristiriidassa olevan mielivallan
14653: neen pelkästään työnantajien mielivaltaisen tul-          estämiseksi?
14654: kinnan varaan ja kun tämänlaatuinen syrjintä
14655:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1981
14656: 
14657:          Vappu Säilynoja              Lauha Männistö                 Aulis Juvela
14658: 
14659: 
14660: 
14661: 
14662: 088100722S
14663: 2                                            1981 vp.
14664: 
14665: 
14666: 
14667: 
14668:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14669: 
14670:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuom1o1stuimessa. Työsuhdeturvaa koskevan
14671: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       asian lopullinen ratkaiseminen on kuitenkin ny-
14672: olette 8 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn           kyisellään osoittautunut hitaaksi. Tämän vuoksi
14673: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        olisi työsuhdeturvaa koskevien riitaisuuksien
14674: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       käsittelyä pyrittävä nopeuttamaan menettely-
14675: edustaja Säilynojan ym. näin kuuluvasta kirjal-     tapasäännöksiä kehittämällä.
14676: lisesta kysymyksestä n:o 291:                          Voimassa olevan lainsäädännön mukaan
14677:                                                     työntekijällä on oikeus hakea vahingonkorvaus-
14678:           Onko Hallitus tietoinen, etta altlys-     ta laittomasta työsopimuksen irtisanomisesta tai
14679:        lomalle jääneet äidit ovat lukuisilla työ-   purkamisesta. Vahingonkorvausvelvollisuudella
14680:        paikoilla joutuneet räikeän syrjinnän        ei kuitenkaan käytännössä yleensä ole perus-
14681:        kohteeksi, ja                                teetonta työsopimuksen irtisanomista tai pur-
14682:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän lain      kamista estävää vaikutusta. Näissä tapauksissa
14683:        kanssa ristiriidassa olevan mielivallan      ei myöskään irtisanotun tai puretun työ!!uhteen
14684:        estämiseksi?                                 palauttaminen oikeudellisin keinoin ole voimas-
14685:                                                     sa olevan lainsäädännön mukaan mahdollista.
14686:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Näin ollen erityistä huomiota olisi kiinnitet-
14687: vasti seuraavaa:                                    tävä myös työsuhdeturvaan liittyvän seuraa-
14688:    Työsuhdeturvaa koskevat perussäännökset          musjärjestelmän tehostamiseen.
14689: sisältyvät työsopimuslakiin (320/70), jossa on         Hallitus on tietoinen myös raskaana ja syn-
14690: säännelty työsopimuksen irtisanomisen ja pur-       nytyslomalla olevan työntekijän työsuhdeturvan
14691: kamisen edellytykset. Lain 37 §:n 4 momen-          kehittämisen tarpeellisuudesta. Muun muassa
14692: tin mukaan raskaana olevan työntekijän työ-         tämän vuoksi hallituksen ohjelmaan on otettu
14693: sopimusta ei saa irtisanoa raskauden johdosta.      työsuhdeturvan kehittäminen. Jo edellisen hal-
14694: Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työn-      lituksen aikana asetettiin komitea, jonka tehtä-
14695: tekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen      vänä on työsopimuslain työsuhdeturvaa koske-
14696: johtuvan työntekijän raskaudesta, jollei työn-      vien säännösten heikkous, epäjohdonmukaisuus
14697: antaja muuta perustetta näytä. Työnantaja ei        ja puutteellisuus huomioon ottaen selvittää työ-
14698: myöskään saa irtisanoa työntekijän työsopi-         suhteen jatkuvuuden lakisääteisen turvan kehit-
14699: musta synnytysloman aikana eikä, saatuaan tie-      tämistarvctta ja -mahdollisuuksia alan lainsää-
14700: tää työntekijän olevan raskaana, päättymään         dännön kansainvälisen kehityksen valossa. Ko-
14701: synnytysloman alkaessa tai aikana.                  mitean tulee tehdä ehdotuksensa lainsäädäntö-
14702:    Työntekijällä, jonka työsopimus on irtisanot-    ja muiksi toimenpiteiksi .30. 9. 1981 mennessä.
14703: tu tai purettu, on työsopimuslain mukaan mah-       Tämän komitean työn valmistuttua hallitus tu-
14704: dollisuus saattaa asia yleisessä tuomioistuimessa   lee ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin työ-
14705: käsiteltäväksi. Sopimusperusteista irtisanomis-     suhdeturvan kehittämiseksi.
14706: suojaa koskeva asia voidaan käsitellä myös työ-
14707:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1981
14708: 
14709:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
14710:                                                N:o 291                                                3
14711: 
14712: 
14713: 
14714: 
14715:                             Till Riksdagens Herr Talman
14716: 
14717:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          domstol. Ärende som gäller uppsägningsskydd,
14718: anget har Ni, Herr Talman, med Edet skrivelse          grundat på avtal, kan behandlas även vid at-
14719: av den 8 maj 1981 till vedetbötande medlem             betsdomstolen. Det har emellertid visat sig att
14720: av statstådet övetsänt avskrift av följande av         det definitiva beslutet i frågot som gället an-
14721: riksdagsman Säilynoja m. fl. undettecknade             ställningstrygghet fattas i långsam otdning.
14722: spötsmål nr 291:                                       Därför vote det nödvändigt att påskynda be-
14723:                                                        handlingen av dessa ftågor genom att utveckla
14724:           Är Regetingen medveten om att                ptocedutteglerna.
14725:        mödrar på modetskapsledighet i ett                  Enligt gällande lag har arbetstagare tätt att
14726:        flertal fall blivit utsatta för grov diskti-    fotdra skadestånd om arbetsavtal sagts upp
14727:        mineting på arbetsplatserna, och                ellet hävts utan laga skäl. I praktiken inverkar
14728:           vilka åtgärdet ämnat Regeringen vidta        skadeståndsskyldigheten dock i allmänhet inte
14729:        för att förhindta detta Jagstridiga god-        stävjande på ogrundat uppsägande och hävande
14730:        tycke?                                          av arbetsavtal. I dessa fall ät det inte heller
14731:                                                        möjligt att återställa det uppsagda ellet hävda
14732:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          arbetsföthållandet med tättsliga medel. Sålun-
14733: samt anföta följande:                                  da borde särskild uppmärksamhet fästas även
14734:    Gtundstadgandena om anställningsttygghet            vid frågan om en effektivering av påföljds-
14735: ingår i lagen om arbetsavtal (320/70, nedan            systemet i anslutning tili anställningsttygg-
14736: kallad arbetsavtalslagen) i viiken förutsätt-          heten.
14737: ningarna för uppsägande och hävande av ar-                 Regeringen är medveten om nödvändigheten
14738: betsavtal tegleras. Enligt lagens 37 § 2 mom.          av att utveckla anställningstryggheten för ha-
14739: fåt arbetsgivare inte säga upp arbetstagare            vande arbetstagare och arbetstagare på barn-
14740: utan särskilt vägande skäl. För havande kvin-          bördsledighet. Detta är en av anJedningarna
14741: nor samt för arbetstagare på barnbördsledighet         till att utvecklandet av anställningstryggheten
14742: finns ett särskilt uppsägningsskydd. Enligt            har intagits i regeringens program. Redan un-
14743: 37 § 4 mom. fåt havande atbetstagares arbets-          der den förra regeringens tid tillsattes en kom-
14744: avtal inte sägas upp på grund av havande-              mitte med uppgift att, med beaktande av svag-
14745: skapet. Om arbetsgivaren säger upp en havan-          heterna, inkonsekvenserna och bristerna i ar-
14746: de arbetstagares arbetsavtal anses uppsägningen       betsavtalslagens stadganden om anställnings-
14747: grunda sig på havandeskapet, om inte atbets-           trygghet, i ljuset av den internationella utveck-
14748: givaren påvisar andta grunder. Arbetsgivaten          lingen utreda behovet av och möjligheterna tili
14749: får inte heller säga upp en arbetstagares arbets-      att utveckla det Iagstadgade tryggandet av ar-
14750: avtal att upphöra under barnbötdsledigheten           betsförhållandes fortbestånd. Kommitten skall
14751: ellet, sedan han fått kännedom om havande-            lägga fram sitt förslag tili lagstiftnings- och
14752: skapet, då barnbötdsledigheten börjar ellet me-       andra åtgärder senast den 30. 9. 1981. Då kom-
14753: dan den pågår.                                        mitten är färdig med sitt arbete kommer te-
14754:    Om en atbetstagares arbetsavtal sagts upp          geringen att vidta nödiga åtgärder för utveck-
14755: ellet hävts, hat denne enligt arbetsavtalslagen       lande av anställningstryggheten.
14756: möjlighet att anhängiggöra saken vid allmän
14757:      Helsingfors den 10 juni 1981
14758: 
14759:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
14760:                                              1981 vp.
14761: 
14762: Kirjallinen kysymys n:o 292
14763: 
14764: 
14765: 
14766: 
14767:                                  Anna-Liisa Jokinen ym.: Kesäyliopistojen valtionavun korotta-
14768:                                     misesta
14769: 
14770: 
14771:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14772: 
14773:     Kesäyliopistot harjoittavat maassamme mo-       menoista on palkkakustannuksia. Tämä mer-
14774: nessakin mielessä hyödyllistä toimintaa. Kesä-      kitsee, että valtio saa verotuloina takaisin huo-
14775: yliopistot toimivat lukiokoulutuksen kertaajina     mattavan osan antamastaan tuesta.
14776: ja täydentäjinä. Kesäyliopistotoiminta toteuttaa       Kesäyliopistojen toiminta on tärkeää lukio-
14777: käytännössä avoimen korkeakoulun ajatusta.          laisille ja muille opiskelijoille, mutta myös työn
14778: Oma merkityksensä kesäyliopistoilla on myös         ohella opintoja harjoittaville. Toiminnalla on
14779: lukialaisten opiskelumotivaation lisäämisessä:      siksi suuri merkitys koulutuksellisen eriarvoi-
14780: ne helpottavat jatko-opintoihin siirtymista. Ke-    suuden tasoittamisessa maassamme, ja kesäyli-
14781: säyliopistoissa annetaan jatkokoulutusta ja uu-     opistotoiminnan tukeminen on sosiaalisesti pe-
14782: delleenkoulutusta, ja erityisen tärkeää on, että    rusteltua.
14783: tässä toiminnassa voidaan ottaa huomioon               Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
14784: alueelliset tarpeet.                                päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
14785:     Edellä esitettyjen kesäyliopistojen moninais-   me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14786: ten tehtävien toteutumisen kannalta onkin huo-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
14787: lestuttavaa, ettei kesäyliopistojen valtionapua
14788: ole lisätty opetuskustannusten nousua vastaa-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14789: vassakaan määrässä. Kuluvan vuoden valtion                 kesäyliopistojen valtionapua ei ole nos-
14790: tulo- ja menoarviossa on kesäyliopistojen val-             tettu opetuskustannusten nousua vastaa-
14791:  tionapuun varattu vain 1,65 miljoonaa mark-               vasti, vaan kesäyliopistot ovat pakotet-
14792: kaa. Tämä merkitsee, että kesäyliopistojen on              tuja joko supistamaan toimintaansa tai
14793:  joko supistettava toimintaansa taikka sitten              nostamaan kuntien ja opiskelijoiden kus-
14794: perittävä kunnilta ja opiskelijoilta lisääntynei-          tannusosuuksia, ja jos on,
14795: den menojen vaatimat varat.                                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14796:     Kesäyliopistojen valtionapua mitoitettaessa            ryhtyä kesäyliopistojen valtionavun ko-
14797: olisi otettava huomioon, että valtaosa toiminnan           rottamiseksi?
14798:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1981
14799: 
14800:          Anna-Liisa Jokinen            Pirjo Ala-Kapee                Inger Hirvelä
14801:          Juhani Vähäkangas             Jaakko Itälä                   Vappu Säilynoja
14802:          M.-L. Salminen                Anna-Kaarina Louvo             Mikko Kuoppa
14803:          Mikko Ekorre                  Aila Jokinen                   Sten Söderström
14804:          I.-C. Björklund               Pentti Lahti-Nuuttila          Marjatta Stenius-Kaukonen
14805:          Lauha Männistö                Mauri Pekkarinen               Unto Ruotsalainen
14806:          Aulis Juvela                  Heli Astala                    Kati Peltola
14807:          Olavi Ronkainen               Tapio Holvitie                 Ulla-Leena Alppi
14808: 
14809: 
14810: 
14811: 
14812: 088100724U
14813: 2                                           1981 vp.
14814: 
14815: 
14816: 
14817: 
14818:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14819: 
14820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    kesäyliopistojen valtionapuun varattu 1 650 000
14821: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     markkaa, missä on lisäystä edelliseen vuoteen
14822: olette kirjeellänne 8 päivänä toukokuuta 1981     verrattuna 244 500 mk pa1kkausten, opetus-
14823: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-     palkkioiden ja muiden kustannusten nousun
14824: nen vastattavaksi kansanedustaja Anna-Liisa Jo-   sekä toiminnan laajenemisen johdosta. Opetus-
14825: kisen ym. tekemän seuraavan sisältöisen kirjal-   ministeriön korkeakouluille vahvistamia tunti-
14826: lisen kysymyksen n:o 292:                         opetuspalkkioita korotettiin vuoden 1980 syk-
14827:                                                   syllä. Valtioneuvoston 24. 2. 1981 antamalla
14828:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että     päätöksellä näihin palkkioperusteisiin suoritet-
14829:        kesäyliopistojen valtionapua ei ole nos-   tiin kuitenkin uusi, keskimäärin 6,4 % :n koro-
14830:        tettu opetuskustannusten nousua vas-       tus. Jälkimmäiseen korotukseen ei ole voitu
14831:        taavasti, vaan kesäyliopistot ovat pako-   varautua kuluvan vuoden tulo- ja menoarvios-
14832:        tettuja joko supistamaan toimintaansa      sa. Korotusta eivät ole myöskään kesäyliopis-
14833:        tai nostamaan kuntien ja opiskelijoiden    tot osanneet ottaa huomioon suunnitellessaan
14834:        kustannusosuuksia, ja jos on,              vuoden 1981 opetusohjelmaansa.
14835:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Edellä esitetyn johdosta valtioneuvosto on
14836:        ryhtyä kesäyliopistojen valtionavun ko-    20. 5. 1981 tehnyt periaatepäätöksen, jonka
14837:        rottamiseksi?                              mukaan johonkin valtion kuluvan vuoden lisä-
14838:                                                   menoarvioesityksistä otetaan 445 000 markan
14839:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     määräraha myönnettäväksi kesäyliopistoille val-
14840: seuraavaa:                                        tionapuna korotettujen tuntiopetuspalkkioiden
14841:   Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on         aiheuttamien lisämenojen kattamiseksi.
14842:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1981
14843: 
14844:                                                                  Opetusministeri Pär Stenbäck
14845:                                             N:o 292                                             3
14846: 
14847: 
14848: 
14849: 
14850:                           Tili Riksdagens Herr Talman
14851: 
14852:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       reserverats ett statsunderstöd på 1 650 000
14853: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      mark för sommaruniversiteten, vilket innebär
14854: se av den 8 maj 1981 tili vederbörande med-       en ökning på 244 500 mark jämfört med före-
14855: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   gående år som motiverad med en stegring i
14856: av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen m. fl. un-      avlöningarna, undervisningsarvodena och övriga
14857: dertecknade spörsmål nr 292:                      kostnader samt en utvidgning av verksamheten.
14858:                                                   De av undervisningsministeriet fastställda tim-
14859:           Är Regeringen medveten om att stats-    Iönearvodena för högskolorna höjdes hösten
14860:        understödet åt sommaruniversiteten inte    1980. Med statsrådets beslut av den 24. 2.
14861:        har höjts i takt med stegringen av un-     1981 genomfördes dock en ny, genomsnittlig
14862:        dervisningskostnaderna, och att som-       höjning på 6,4% av dessa arvoden. Den se-
14863:        maruniversiteten är tvungna att an-        nare höjningen kunde inte förutses i årets
14864:        tingen inskränka sin verksamhet ellet      inkomst- och utgiftsslut. Denna höjning har
14865:        att höja kommunemas och studeran-          inte heller sommaruniversiteten kunnat beakta
14866:        denas kostnadsandelar, och om Rege-        vid planeringen av 1981 års undervisningspro-
14867:        ringen är medveten om detta,               gram.
14868:           vilka åtgärder ämnar Regeringen            Med anledning av ovanstående har statsrådet
14869:        vidta för att höja statsunderstödet åt     den 20. 5. 1981 fattat ett principbeslut enligt
14870:        sommaruniversiteten?                       vilket ett anslag på 445 000 mark kommer
14871:                                                   att inbegripas i någon av årets tilläggsbudgeter
14872:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      för beviljande av statsunderstöd åt sommar-
14873: samt framföra följande:                           universiteten för täckande av tilläggskostnader
14874:   1 årets statliga inkomst- och utgiftsslut har   som förorsakats av höjningen av timarvodena.
14875:      Helsingfors den 11 juni 1981
14876: 
14877:                                                           Undervisningsminister Pär Stenbäck
14878:                                                1981 Vp.
14879: 
14880: Kirjallinen kysymys n:o 293
14881: 
14882: 
14883: 
14884: 
14885:                                    Almgren: Saimaan kanavan avaamisen tiedottamisesta
14886: 
14887: 
14888:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14889: 
14890:    Saimaan kanavan purjehduskautta pyritään           nöllistä yhteyttä mantereelle. Maito viedään
14891: pidentämään siten, että laivaväylät pidetään          saaresta joka toinen päivä ja posti tulee saa-
14892: auki jäänmurtajien avulla pitkään syksyyn ja          reen kolmesti viikossa. Eräät toiminnot tapah-
14893: toisaalta väylät avataan jo aikaisin keväällä,        tuvat saaren ja mantereen välillä päivittäin.
14894: jolloin jäät ovat vielä kulkukelpoisia. Pyrittäessä      Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
14895: väylien ympärivuotiseen käyttöön joudutaan            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
14896: samalla tilanteeseen, jossa mm. Joutsenon Mie-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14897: tinsaaressa asuvat ihmiset joutuvat eristyksiin       vaksi seuraavan kysymyksen:
14898: ja kohtuuttoman vaikeaan tilanteeseen. Mietin-
14899: saaren yksityistien tiehoitokunnan taholta on                   Millä tavoin hoidetaan Saimaan ka-
14900: todettu, että väylän avaamisesta ei tiedoteta                navan avaamisen yhteydessä tiedottami-
14901: ennakkoon, jolloin tilanne saattaa muodostua                 nen niille, joita kanavan avaaminen eri-
14902: myös hengenvaaralliseksi. Edelleen on voitu                  tyisesti koskee ja miten turvataan vält-
14903:  todeta, että väylän avaaminen saattaa eräiden               tämättömät palvelut mm. Mietinsaaren
14904:  asukkaiden kohdalla vaikean kelirikkakauden                 asukkaille pidentyneen kelirikkaajan
14905: huomattavasti normaalia pidemmäksi. Mietin-                  puitteissa?
14906:  saaressa elävien ihmisten huolto vaatii sään-
14907:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1981
14908: 
14909:                                             Esko Almgren
14910: 
14911: 
14912: 
14913: 
14914: 088100748L
14915: 2                                            1981 Vp.
14916: 
14917: 
14918: 
14919: 
14920:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14921: 
14922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      men puolella väyläosaa valtakunnan rajalta
14923: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kanavan suulle Lappeenrannassa. Muut väyliin
14924: olette 8 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn           liittyvät kysymykset kuuluvat merenkulkuhal-
14925: kirjeenne n:o 970 ohella toimittanut valtio-        litukselle ja sen alaisille luotsipiireille.
14926: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Eduskuntakyselyssä mainitun Mietinsaaren
14927: kansanedustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta       seudun väylien avaamista koskeva ilmoittami-
14928: kirjallisesta kysymyksestä n:o 293:                 nen kuuluu siis merenkulkuhallitukselle ja sen
14929:                                                     alaiselle Saimaan luotsipiirille.
14930:           Millä tavoin hoidetaan Saimaan ka-            Kysymyksen jälkimmäinen osa käsittelee vält-
14931:        navan avaamisen yhteydessä tiedottami-       tämättömien palvelujen turvaamista Mietinsaa-
14932:        nen niille, joita kanavan avaaminen eri-     ren asukkaille pidentyneen kelirikkaajan puit-
14933:        tyisesti koskee ja miten turvataan vält-     teissa. Kysymys tarkoittanee katkeavien jää-
14934:        tämättömät palvelut mm. Mietinsaaren         tieyhteyksien aiheuttamia haittoja alku- ja lop-
14935:        asukkaille pidentyneen kelirikkaajan         putalvella, jolloin mm. Mietinsaaren ja mante-
14936:        puitteissa?                                  reen välistä kulkeva Saimaan syväväylä Kauko-
14937:                                                     päähän pidetään jäänmurtotoimintaa käyttäen
14938:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       auki.
14939: vasti seuraavaa:                                        Tie- ja vesirakennushallitus on kartoittanut
14940:    Saimaan kanavan avaamisessa ja sulkemisessa      kaikki Saimaan syväväylän ylittävät jäätiet ja
14941: noudatettavasta menettelytavasta säädetään Sai-     tutkinut niiden käytön talvikautena 1979-
14942: maan kanavan liikennesäännöstä annetun ase-          1980. Tie- ja vesirakennushallitus on samoin
14943: tuksen 7 § :n 2 momentissa seuraavaa:               käynnistänyt ko. jääteiden ylityskohtien jatko-
14944:    "Kanavan avaamisesta ja sulkemisesta on          suunnittelun yhteistoiminnassa ao. sidosryhmien
14945: tie- ja vesirakennushallituksen koulutettava etu-   kanssa siten, että yhdistettäville ylityskohdille
14946: käteen Helsingin ja Lappeenrannan sanomaleh-        voidaan valita taloudellisesti ja toiminnallisesti
14947: dissä siten, että avaamisesta kuulutetaan vähin-     sopivin ylitystapa (railolossi, railosilta tai railo-
14948: tään 1 vuorokautta ennen avaamispäivää ja sul-      vene).
14949: kemisesta vähintään 7 vuorokautta ennen sul-            Kustannukset yleisten teiden osalta suorite-
14950: kemispäivää."                                        taan yleisten teiden kunnossapitovaroista. Nii-
14951:    Kanavakonttori on menetellyt joka kerta ka-       den yksityisten jääteiden osalta, jotka ovat jo
14952: navaa avattaessa ja suljettaessa asetuksen edel-     tien kunnossapidon suhteen valtionavustuksen
14953: lyttämällä tavalla. Lisäksi on tietoa pyritty        piirissä tai ovat siihen oikeutettuja, on ylitys-
14954: välittämään "epävirallisella" informaatiolla mm.    laitteiden hankintaan mahdollisuus saada yksi-
14955: lehdistön ja radion välityksellä. Tämä menet-        tyisteiden tekemiseen osoitettavista valtion va-
14956: telytapa samoin kuin em. asetus koskevat kui-        roista avustusta 80 % kustannuksista.
14957: tenkin ainoastaan varsinaista kanavaa eli Suo-
14958:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1981
14959: 
14960:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
14961:                                            N:o 293                                                3
14962: 
14963: 
14964: 
14965: 
14966:                           Till Riksdagens Herr Talman
14967: 
14968:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      mynning i Vilimanstrand. Andra frågor i an-
14969: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         slutning tili farleder hör tili sjöfartsstyrelsen
14970: velse nr 970 av den 8 maj 1981 tili veder-        och dess underordnade lotsdistrikt.
14971: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       Tillkännagivandet om farledernas öppnande
14972: av följande av riksdagsman Esko Almgren           inom den i riksdagsspörsmålet omnämnda Mie-
14973: undertecknade spörsmål nr 293:                    tinsaari-trakten hör alltså tili sjöfartsstyrelsen
14974:                                                   och tili dess underordnade Saima lotsdistrikt.
14975:           På vilket sätt informeras i samband        Spörsmålets andra del berör garanterandet
14976:        med Saima kanals öppnande de av ka-        av nödvändiga tjänster åt invånarna i Mietin-
14977:        nalens öppnande särskilt berörda och       saari inom ramen av en förlängd period av
14978:        hur garanteras nödvändiga tjänster bl.a.   menföre. Spörsmålet torde syfta på olägenhe-
14979:        för invånarna i Mietinsaari i fall av en   terna som förorsakas av avbrutna isvägsför-
14980:        förlängd period av menföre?                bindelser på för- och senvintern, då bl.a. djup-
14981:                                                   leden till Kaukopää mellan Mietinsaari och
14982:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     fastlandet hålls öppen med hjälp av isbrytning.
14983: samt anföra följande:                                Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har kart-
14984:    Om förfarandet som skall iakttagas vid ka-     lagt alla isvägar över Saima djupled och utrett
14985: nalens öppnande och stängning stadgas i 7 §       deras användning under vintersäsongen 1979-
14986: 2 mom. förordning innefattande trafikstadga för   1980. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har
14987: Saima kanal följande:                             likväl i samarbete med vederbörande grupper
14988:    "Om kanalens öppnande och stängning skall      igångsatt fortsättningsplaneringen av övergångs-
14989: av väg- och vattenbyggnadsstyrelsen på förhand    ställen för ifrågavarande isvägar så, att det
14990: kungöras i tidningarna i Helsingfors och Vili-    ekonomiskt och funktionellt lämpligaste över-
14991: manstrand så, att om kanalens öppnande kun-       gångssättet ( råkfärja, råkbro eller råkbåt) kan
14992: göres 1 dygn före öppningsdagen och stäng-        väljas för de övergångsställen som skall för-
14993: ning minst 7 dygn före stängningsdagen."          bindas.
14994:    Vid kanalens öppnande och stängning har           För de allmänna vägarnas del erläggs kost-
14995: kanalkontoret varje gång förfarit såsom för-      naderna från underhållsmedel för allmänna
14996: ordningen förutsätter. Ytterligare har man för-   vägar. Vad angår de privata isvägar, som med
14997: sökt att utsprida kunskapen genom "ooffent-       hänsyn till vägens underhåll redan omfattas av
14998: lig" information bl.a. genom förmedling av        statsunderstödet eller har rätt därtill, har man
14999: radio och press. Detta förfarande liksom den      möjlighet att för anskaffandet av övergångs-
15000: ovananförda förordningen berör dock endast        anordningar få understöd för 80 % av kost-
15001: den egentliga kanalen d.v.s. den del av far-      naderna från de statliga medel som anslagits
15002: leden som går från rikets gräns tili kanalens     för byggandet av privatvägar.
15003:      Helsingfors den 16 juni 1981
15004: 
15005:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
15006:                                              1981 vp.
15007: 
15008: Kirjallinen kysymys n:e 294
15009: 
15010: 
15011: 
15012: 
15013:                                  Hirvelä: Ns. hartiapankkirakentajien · eriarvoisesta kohtelusta
15014:                                     verotuksessa
15015: 
15016: 
15017:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15018: 
15019:    Verolainsäädännön ja korkeiriunån hallinto-     veronkiertotien avaamista. Edellä selostettujen
15020: oikeuden tulkintalinjan nojalla ovat ns. hartia-   ratkaisujen jälkeen on asunto-osakeyhtiön pe-
15021: pankkirakentajat keskenään hyvin eriarvoisessa     rustajien erittäin helppo sopia siitä, että kirjan-
15022: asemassa. Eräissä tapauksissa henkilö on joutu-    pidossa kukin tekee oman huoneistonsa työt
15023: nut maksamaan veroa siitä työstä, jota hän te-     ja käytännössä osakkaat maksavat toisilleen
15024: kee omaa asuntoaan rakentaessaan.                  palkkaa.
15025:    Vuonna 1962 korkein hallinto-oikeus otti           Valittu tulkintalinja saattaa rakentajat keske-
15026: kannan, jonka mukaan asunto-osakeyhtiön osak-      nään hyvin eriarvoiseen asemaan. Osa joutuu
15027: kaiden yhtiön hyväksi tekemä työ on katsottava     maksamaan veron ja sosiaaliturvamaksut oman
15028: palkaksi, josta on suoritettava normaali vero ja   asuntonsa rakentamisesta, osa saa rakentaa
15029: sosiaaliturvamaksut. Tämän ratkaisun taustalla     asuntonsa joutumatta maksamaan veroa itsel-
15030: on ajatus, jonka mukaan omakotitalon raken-        leen tekemästään työstä, ja pääseepä osa jopa
15031: taja ei joudu verolle sen vuoksi, että työn tu-    hyötymään tilanteesta KHO:n avaaman veron-
15032: los tulee hänen välittömään omistukseensa,         kiertotien kautta.
15033: mutta asunto-osakeyhtiössä rakentaja vain hal-        Korkeimman hallinto-oikeuden kanta on luon-
15034: litsee huoneistoaan ja omistaa yhtiön osakkeita.   nollisesti tämän riippumattoman tuomioistui-
15035:    Hiljattain on korkein hallinto-oikeus omak-     men oma asia. Hallituksen toimivaltaan kuu-
15036: sunut uuden tulkinnan, jonka mukaan asiaan         luu toisaalta sen seikan harkitseminen, antaako
15037: ei vaikuta, onko kyseessä yhtiö vai omakoti-       KHO:n kanta aihetta lainsäädännöllisiin toi-
15038: talo. Uusikaan kanta ei saata rakentajia keske-    menpiteisiin, ja toisaalta siitä huolehtiminen,
15039: nään tasavertaiseen asemaan, sillä nyt KHO         ettei uusi tulkintalinja johda yksittäistapauk-
15040: asettaa työn verottomuuden edellytykseksi, että    sissa ilmeisen kohtuuttomiin seuraamuksiin.
15041: kaikki yhtiön osakkaat ovat tehneet oman huo-         Suolahden kaupungissa suorittivat eräs kir-
15042: neistonsa osalta rakennustyöt kokonaan tai         vesmies ja tämän lähisukulaiset vuosina 1975
15043: osittain ja ettei kellekään osakkaalle ole mak-    -1976 Asunto Oy Kotikatu 27:n rakennus-
15044: settu palkkaa rakennustyöstä. Sen sijaan ~>il­     työt. Talo oli tarkoitus rakentaa hartiapankki-
15045: loin, kun yksi osakas on osallistunut toisen       työnä, ja yhtiöön tuli mukaan myös muita hen-
15046: osakkaan asunnon rakentamiseen saaden tästä        kilöitä kuin kirvesmiehen sukulaiset.
15047: palkkaa, tulee hänen omassakin huoneistossaan         Rakennustyön käynnistyttyä ilmeni, että vain
15048: suorittamansa työ veronalaiseksi.                  osa osakkeiden merkitsijäistä oli valmis suo-
15049:     Korkeimman hallinto-oikeuden kanta ansait-     rittamaan rakennustyötä. Näin ollen kirvesmies
15050: see kritiikkiä monessakin suhteessa. Peruste-      sukulaisineen huolehti rakennustyöstä myös
15051: luna KHO käyttää mm. sitä, että yhdessä ta-        muiden kuin omien asuntojensa osalta.
15052: pauksessa työ tehtäisiin ilman yhtiön johtoa          Nyt korkein hallinto-oikeus on katsonut ra-
15053: ja valvontaa eikä yhtiön lukuun, kun taas toi-     kentajien omassa asunnossaan tekemän työn
15054: sessa tapauksessa kyseessä olisi työsuhde. Tosi-   veronalaiseksi ja määrännyt suorittamaan veron,
15055: asiassa työsuhteen tunnusmerkkien toteutumi-       sosiaaliturvamaksut, veronkorotuksen ja viiväs-
15056: sen rakentajan omassa asunnossaan tekemän          tyskorkoja.
15057: työn osalta ei tarvitse olla missään yhteydessä       Rakentajien kannalta seuraamukset ovat
15058: sen kanssa, osallistuvatko yhtiön muut osak-       muodostuneet ilmeisen kohtuuttomiksi. Esimer-
15059: kaat rakennustöihin.                               kiksi pysyvästi työkyvyttämän henkilön, jonka
15060:     KHO:n tulkintalinja merkitsee myös erään       yksiön luovutushinta oli 43 800 markkaa, työn
15061: 088100739A
15062: 2                                             1981 vp.
15063: 
15064: arvoksi on katsottu 40 000 markkaa, mistä            dollisuuden myöntää vapautuksen ilmeisen koh-
15065: veroihin lisäseuraamuksineen on mennyt 62 %.         tuuttomasta verotuksesta.
15066:    Toinen rakentajista joutui verot suorittaak-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
15067: seen myymään asuntonsa. Kun verot oli mää-           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
15068: rätty ensisijaisesti rakentajien ja toissijaisesti   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15069: yhtiön maksettaviksi ja yhtiö tämän vuoksi oli       vaksi seuraavan kysymyksen:
15070: asetettu hukkaamiskiellon alaiseksi, joutui ra-
15071: kentaja myymään asuntonsa selvään alihintaan.                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15072: Näin hänelle jäi vielä 15 000 markkaa vero-                 korkeimman hallinto-oikeuden omaksu-
15073: velkaa itse rakentamastaan huoneistosta.                    man tulkinnan johdosta henkilö saattaa
15074:    Lisäseuraamusten johdosta rakentajien vero-              joutua maksamaan veroja ja sosiaalitur-
15075: tus on muodostunut selvästi raskaammaksi kuin               vamaksuja siitä työstä, jota hän tekee
15076: jos he todella olisivat saaneet palkkaa raken-              omaa asuntoaan rakentaessaan, ja jos
15077: nustyöstä.                                                  on,
15078:    Korkeimman hallinto-oikeuden omaksuman                      aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15079: kannan estämättä verotuslain 125 § antaa val-               siin vapautuksen myöntämiseksi tästä
15080: tiovarainministeriölle ja verohallitukselle mah-            ilmeisen kohtuuttomasta verotuksesta?
15081:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1981
15082: 
15083:                                             Inger Hirvelä
15084:                                                N:o 294                                                3
15085: 
15086: 
15087: 
15088: 
15089:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15090: 
15091:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ei tule tällöin heidän vaan yhtiön hyväksi. Oi-
15092: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        keuskäytännössä on omaksuttu tulkintalinja,
15093: olette 12 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn           jonka mukaan asunto-osakeyhtiön perustajaosak-
15094: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kaan työ yhtiölle johtaa tuloveroseuraamuksiin
15095: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        hänen osaltaan silloin, kun osakas nimenomai-
15096: edustaja Inger Hirvelän näin kuuluvasta kir-         sen sopimuksen perusteella vapautuu maksuvel-
15097: jallisesta kysymyksestä n:o 294:                     voitteistaan yhtiölle työnsä arvoa vastaavalta
15098:                                                      osalta. Sitä vastoin osakkaan oman työn arvon
15099:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        ei ole katsottu olevan veronalaista tuloa silloin
15100:        korkeimman hallinto-oikeuden omaksu-          kun tällaista sopimusta ei ole. Tällöin raken-
15101:        man tulkinnan johdosta henkilö saattaa        nusrahastoon on yleensä suoritettu vain summa,
15102:        joutua maksamaan veroja ja sosiaalitur-       joka vastaa ulkopuolisille suoritettuja kustan-
15103:        vamaksuja siitä työstä, jota hän tekee        nuksia. Tämän tulkinnan voidaan katsoa olevan
15104:        omaa asuntoaan rakentaessaan, ja jos          yhtiö- ja vero-oikeudellisten periaatteiden mu-
15105:        on,                                           kainen. Kuitenkin epäkohtana voidaan pitää
15106:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       sitä, että oman työn arvon verokohtelu riip-
15107:        siin vapautuksen myöntämiseksi tästä          puu tosiasiallisesti siitä, miten hyvin rakenta-
15108:        ilmeisen kohtuuttomasta verotuksesta?         jat tuntevat oikeuskäytännön ja osaavat käyt-
15109:                                                      tää sitä hyväkseen. Korkeimman hallinto-oikeu-
15110:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        den kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa
15111: vasti seuraavaa:                                     omaksuman tulkinnan tai ratkaisun perustelu-
15112:    Tulo- ja varallisuusverolain 19 §:n mukaan        jen ei voida kuitenkaan todeta sinänsä avan-
15113: veronalaista tuloa ovat verovelvollisen rahana       neen uusia veronkiertoteitä. Sen sijaan tulkin-
15114: tai rahanarvoisena etuutena saarnat tulot. Ylei-     ta lähentää omakotirakentamisen ja osakeyhtiö-
15115: sen periaatteen mukaan tällaisena voidaan pitää      muotoisen rakentamisen verokohtelua toisiinsa.
15116: vain todella syntynyttä eli realisoituuutta tuloa.   Merkittävä ongelma hartiapankkirakentamisen
15117: Tämän mukaan veronalaisena tulona ei ole oi-         verokohtelussa on kyllä se, että sinänsä oikea
15118: keuskäytännössä pidetty esimerkiksi omakotita-       pyrkimys välttää oman työn arvon verottamista
15119: loa rakennettaessa syntynyttä ns. oman työn          osakeyhtiömuotoisessa rakentamisessa lisää käy-
15120: arvoa. Oman työn arvo saattaa tosin välilli-         tännössä mahdollisuuksia veronkiertoon, koska
15121: sesti tulla veronalaiseksi myyntivoiton vero-        tällöin myös vaihtotyö ja muu toisille osakkail-
15122: tuksen yhteydessä, koska oman työn arvoa ei          le tehty työ jää helposti verotuksen ulkopuo-
15123: lueta hankintahintaan. Rakennettaessa omako-         lelle. Lainsäädäntötoimin on kuitenkin vaikea
15124: titalo ns. hartiapankkimenetelmällä ei näin ol-      saada ratkaisua tähän lähinnä kontrollikysymyk-
15125: len synny välittömästi tuloa vaan menojen            senä pidettävään ongelmaan. Hartiapankkira-
15126: säästöä.                                             kentamisen vero-ongelmiin on muutoinkin vai-
15127:    Hartiapankkirakentamiseen liittyvät vero-on-      kea löytää sellaista lainsäädännöllistä ratkaisua,
15128: gelmat tulevat esille silloin kun rakentamisen       joka ei toisaalta puuttuisi tuloverotuksen kes-
15129: kohteena on asunto-osakeyhtiön omistukseen           keisiin periaatteisiin eikä toisaalta aiheuttaisi
15130: tuleva rakennus. Koska asunto-osakeyhtiö on          uusia, ehkä nykyistäkin vaikeampia tulkintaon-
15131: itsenäinen oikeussubjekti, osakkaiden oma työ        gelmia.
15132:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1981
15133: 
15134:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
15135: 4                                             1981 vp.
15136: 
15137: 
15138: 
15139: 
15140:                            Till Riksdagens Herr Talman
15141: 
15142:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         till godo. I rättspraxis har omfattats en tolk-
15143: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       ningslinje, enligt viiken stiftande delägares ar-
15144: av deri 12 maj 1981 till vederbörande medlem         bete för bostadsaktiebolags räkning leder tili
15145: av statsrådet översänt avskrift av följande av       inkomstskattepåföljder för honom i det fall att
15146: riksdagsledamot Inger Hirvelä undertecknade          han p.g.a. uttryckligt avtal befrias från sin
15147: spörsmål nr 294:                                     betalningsskyldighet gentemot bolaget till ett
15148:                                                      belopp, som motsvarar värdet av hans arbete.
15149:           Är Regeringen medveten om att en-          Däremot har inte värdet av delägares eget ar-
15150:        ligt den tolkning som omfattats av            bete uppfattats som skattepliktig inkomst då
15151:        högsta förvaltningsdomstolen en person        något sådant avtal inte föreligger. I detta fall
15152:        kan bli tvungen att betala skatt och          har i allmänhet bara till byggnadsfonden er-
15153:        socialskyddsavgifter för arbete som han       lagts en summa som motsvarar de kostnader
15154:        utför vid byggande av egen bostad, och        som erlagts till utomstående. Denna tolkning
15155:        om så är fallet,                              kan anses matsvara de bolags- och skatterätts-
15156:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        liga principerna. Det kan likväl ses som ett
15157:        beviljande av befrielse från denna upp-       missförhållande att beskattningen av värdet av
15158:        enbart oskäliga beskattning?                  eget arbete de facto beror på hur väl byggarna
15159:                                                      känner rättspraxis och kan dra nytta av den.
15160:    Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-        Den tolkning som högsta förvaltningsdomstolen
15161: samt anföra följande:                                omfattade i det fall som avses i spörsmålet kan
15162:    Enligt 19 § lagen om skatt på inkomst och         dock inte konstateras i sig ha öppnat nya
15163: förmögenhet anses som skattepliktig inkomst          vägar att kringgå beskattning. Tvärtom bringar
15164: skattskyldigs inkomster i penningar eller pen-       tolkningen den skattemässiga behandlingen av
15165: ningars värde. Enligt en allmän princip kan          egnahemsbyggande och byggande i aktiebolags-
15166: som sådan inkomst anses endast faktisk, reali-       form närmare varann. Ett betydande problem
15167: serad inkomst. I enlighet med detta har inte i       vid den skattemässiga behandlingen av eget
15168: rättspraxis som skattepliktig inkomst ansetts tili   byggande är även det, att den i och för sig
15169: exempel s.k. värde av eget arbete som uppstått       riktiga strävan att undvika beskattning av
15170: vid byggande av egnahemshus. Värdet av eget          värdet av eget arbete även vid byggande i ak-
15171: arbete kan visserligen indirekt komma att            tiebolagsform i praktiken vidgar möjligheterna
15172: beskattas i samband med beskattning av för-          att kringgå beskattning, eftersom även ut-
15173: säljningsvinst, eftersom värdet av eget arbete       bytesarbete och annat arbete tili förmån för
15174: inte inräknas i anskaffningspriset. Då ett hus       andra delägare härvid lätt blir obeskattade.
15175: byggs av ägaren själv uppstår sålunda ingen          Det är dock svårt att genom lagstiftningsåt-
15176: direkt inkomst utan en kostnadsinbesparing.          gärder lösa detta problem, som närmast bör
15177:    De skattemässiga problem som förknippas           ses som en kontrollfråga. Det är inte heller
15178: med eget byggande framträder då det som              eljest lätt att finna sådana lagstiftningsmässiga
15179: byggs är en byggnad, som skall övertas av ett        lösningar på problem med eget byggande, som
15180: bostadsaktiebolag. Eftersom bostadsaktiebolag        inte skulle rubba inkomstbeskattningens cent-
15181: är självständiga rättssubjekt, kommer inte del-      rala principer eller förorsaka nya, måhända
15182: ägarnas eget arbete dem själva utan bolaget          ännu svårare tolkningsproblem.
15183:      Helsingfors den 16 juni 1981
15184: 
15185:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
15186:                                               1981 vpl
15187: 
15188: Kirjallinen kysymys n:o 295
15189: 
15190: 
15191:                                   Hautala ym.: Kouluväkivallan vähentämisestä
15192: 
15193:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15194:    Koulujen työrauhaongelmista on viime vuo·         suunnitelmissa ei oteta riittävästi huomioon las-
15195: sina keskusteltu vilkkaasti. Ongelmat ovat suu-      ten erilaisia kykyjä ja taipumuksia, vaan ka~kki
15196: ressa: määrin paikkakunta- ja koulukohtaisia,        pyritään pakottamaan samaan muottiin. Tämä
15197: minkä vuoksi tilanteesta on ollut vaikea saa-        aiheuttaa sopeutumattomuutta, mikä ilmenee
15198: da selkeää kokonaiskuvaa; Eräissä johtavissa         väkivaltaisena käyttäytymisellä.
15199: kouluviranomaisten lausunnoissa on koko työ-            Koulujen väkivaltaongelmaa ovat kärjistäneet
15200: rauhaongelmaa pyritty vähättelemään.                 yhteiskunnassa samanaikaisesti tapahtuneet
15201:     Opettajien Ammattijärjestö on tehnyt jäsen-      muutokset. Televisio, sarjakuvalehdet ja elo-
15202: tensä keskuudessa kyselyn opettajiin kohdis-         kuvat ovat tuoneet väkivaltaviihteen lasten
15203: tuneista pahoinpitelyistä. Sen· tulokset ovat hä~    ulottuville ja käyttäytymismalliksi. Alkoholin
15204: lyttäviä: Viimeisen 5 vuoden aikana opettajiin       käyttö kodeissa on lisääntynyt'. Perhesiteet ovat
15205: kohdistui· lähes 2 700 pahoinpitelyä, joista tör-    höltyneet. Yhä useammat asuvat · avosuhteessa
15206: keitä oli, vajaat 200, Näiden tulosten valossa       ja avioerojen seurauksena perheet hajoavat.
15207: voidaan jo aiheellisesti olla huolestuneita .opet-      Lapsen kehittymiselle. tärkeiden kiinteiden
15208: tajien työturvallisuudesta. Pahoinpitelyt ovat       ihmissuhteiden syntyminen on häiriintynyt, kun
15209: keskittyneet peruskoulun ylä- ja ala~.asteelle se"   yhä useammat lapset viettävät suurimman osan
15210: kä erityisopetukseerr. Sitävastoin lukioissa · vä"   valveiUaoloajastaan päivähoidossa kodin· ulko-
15211: kivaltaisuutta esiintyy varsin rajoitetusti.         puolella. Vanhemmilla ei näytä· olevan riittä"
15212:     Kun opettajiin on kohdistunut näinkin run-       västi aikaa ja voimia kiinnostua lastensa on-
15213: saasti väkivallantekoja, voidaan olettaa, että       gelmista ja usein he myös kokevat taitonsa riit-
15214: oppilaiden välinen väkivaltaisuus on huomatta-       tämättömiksi kasvatustehtävän suorittamiseen.
15215: vasti yleisempää.                                    Vanhemmilla ei juuri ole mahdollisuuksia saa-
15216:     Koulujen työrauhaongelmia on; pyritty rat-       da. ohjausta ja neuvontaa tavanomaisiin kasva-
15217: komaan tähän mennessä lähinnä ulkoisiin olo-         tuskysymyksiin ja ulkoapäin. tulevat neuvot ovat
15218: suhteisiin kohdistuneilla toimenpiteillä. Tär.:      usein keskenään ristiriitaisia.
15219: keimpiä keinoja ovat· olleet luokkakoon pie-            Koulujen väkivaltaongelmat tulisi nähdä va-
15220: nentäminen. ja määräaikaisen koulusta erotta-        kavana oireena kasvatuksen kriisistä. Tilanteen
15221: misen· käyttöönotto uutena rangaistusmuotona.        korjaamiseksi tulisi ryhtyä useisiin samansuun~
15222:     Koulun väkivaltaisuuden syyt ovat kuitenkin      taisesti vaikuttaviin toimenpiteisiin, joilla voi·
15223: syvemmällä. Samanaikaisesti peruskoulu-uudis-        taisiin poistaa edellä .lueteltuja väkivallan syitä.
15224: tuksen myötä murrettiin koulukasvatuksen kris-          Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
15225: tillis-siveellinen perusta mm: vähentämällä          jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-
15226: uskonnonopetusta sekä muuttamalla. aamuhar-          me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15227: taudet päivänavauksiksi. Huolellisuus- ja käy-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15228: tösnumerot poistettiin päästötodistuksista. ja
15229: opettajien kurinpitomahdollisuuksia· heikennet'                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15230: tiin siirtämällä päätösvaltaa kouluneuvostoille.             ryhtyä, kouluissa esiintyvän väkivaltai-
15231:     Peruskoulun opetusohjelmat ovat osoittautu-              suuden vähentämiseksi sekä opettajien
15232: neet· liian teoreettisiksi käytettävissä oleviin             ja oppilaiden· työturvallisuuden paran-
15233: opetusresursseihin. verrnttuna. Kouluopetus~                 tamiseksi?
15234:      Helsingissä 12 päivänä. toukokuuta 1981
15235: 
15236:          Sauli Hautala-                 Jorma. Fred                     Väinö Rautiainen
15237:          Olavi Ronkainen·               Impi~ Muroma                    Asser Stenbäek
15238:          Esko Almgren                   Antero· Juntumaa                Ulla ]äDVilehto
15239:                                         Erkki Korhonen·
15240: 0881007290
15241: 2                                              1981 vp.
15242: 
15243: 
15244: 
15245: 
15246:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15247: 
15248:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       hallituksen työrauhaselvitysten pohjalta on an-
15249: mainitussa tarkoitukses·sa Te, Herra Puhemies,        nettu ohjeita mm. luokanvalvojan tunnin te-
15250: olette 12 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn            hostamisesta ja työrauhan ylläpitämistä koske-
15251: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vien määräysten noudattamisesta. Lukuvuoden
15252: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         1981-82 alussa kouluhallitus tulee antamaan
15253: edustaja Sauli Hautalan ym. kirjallisesta kysy-       koulun työrauhaa koskevia pedagogisia ohjeita.
15254: myksestä n:o 295:                                        Eräiden opetusministeriön hyväksymien or-
15255:                                                       ganisatoristen ratkaisujen avulla on myös pyrit-
15256:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ty koulun kasvatuksellisen ohjannan tehostami-
15257:         ryhtyä kouluissa esiintyvän väkivaltai-       seen. Tällaisia ratkaisuja ovat esim. erityisope-
15258:         suuden vähentämiseksi sekä opettajien         tuksen laajentaminen sekä pienluokkakokeilu.
15259:         ja oppilaiden työturvallisuuden paranta-      Näillä toimenpiteillä on jo tässä vaiheessa to-
15260:         miseksi?                                      dettu olevan positiivinen vaikutus koulun ylei-
15261:                                                       sen ilmapiirin rauhoittamiseen ja kouluyhteisön
15262:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jäsenten keskinäisten suhteiden parantamiseen.
15263: vasti seuraavaa:                                      Opetusministeriö tulee kiinteästi seuraamaan
15264:    Koska koulun kasvatustyön keskeisenä ta-           näiden toimenpiteiden vaikutusta ja on valmis
15265: voitteena on luoda jo kouluyhteisössä edelly-         niitä tehostamaan, mikäli lähivuosien kokemuk-
15266: tykset ristiriitatilanteiden väkivallattomalle rat-   set osoittavat niiden pysyvää tehokkuutta.
15267: kaisem~selle, on 1selvää, ·että opettajaan ja op-        Asetus peruskouluasetuksen muuttamisesta,
15268: pilaaseen kohdistuva fyysinen ja henkinen vä-         joka annettiin 15. 5. 1981 ja joka koskee op-
15269: kivalta on koulun kasvatustavoitteiden vastais-       pilasryhmien jakamista, tulee osaltaan anta-
15270: ta eikä missään muodossa hyväksyttävää.               maan mahdollisuuksia koulun kasvatuksellisen
15271:    Kouluissa esiintyvä väkivalta ei kuitenkaan        panoksen tehostamiselle.
15272: ole irrallinen ilmiö, vaan se heijastaa yhteis-          Peruskoulun opetussuunnitelman liiallinen
15273: kunnassa yleensä tapahtunutta väkivallan li-          teoreettisuus on myötävaikuttanut työrauhaon-
15274: sääntymistä, joka tarjoaa lapsille ja nuorille        gelmien lisääntymiseen. Opetusministeriön oh-
15275: virheellisiä käyttäytymismalleja. Väkivallan vä-      jeiden mukaan on viime vuoden aikana ryh-
15276: hentäminen ja siihen johtavien syiden poista-         dytty tarkentamaan välineaineiden oppimäärä-
15277: minen edellyttää laajamittaista yhteiskunnallis-      suunnitelmia, ja oppimäärien selkiinnyttämis-
15278: ta uudistus- ja yhteistyötä mm. perhepolitiikan,      työhön tullaan tämän vuoden aikana ryhtymään
15279: asuntopolitiikan      ja yhdyskuntasuunnittelun       myös muiden aineiden osalta.
15280: alueilla. Samoin se edellyttää monipuolista yh-          Koulun opetus- ja kasvatustyössä on opetus-
15281: teistyötä yhteiskuntaelämän eri aloilla lasten        suunnitelman kehittämisen lisäksi korostetta-
15282: ja nuorten ohjaamisessa ja kasvattamisessa.           va rakentavien ihmissuhteiden merkitystä.
15283:    Kouluissa esiintyvän väkivaltaisuuden vä-          Opettajan ja oppilaan vuorova1kutuksessa on
15284: hentämiseen tähtäävät toimenpiteet liittyvät          kyse toisaalta kypsän, kasvattajan tehtävään
15285: myös kiinteästi koulun kehittämistyöhön ja            antautuneen ja koulutetun aikuisen, toisaalta
15286: koulutyön edellytysten parantamiseen. Osa näis-       kehityksensä alku- ja murrosvaiheessa olevan
15287: tä toimista on toteutettavissa nykyisten sään-        lapsen ja nuoren välisestä ihmissuhteesta. Pää-
15288: nösten ja resurssien puitteissa, osa taas edel-       vastuu sen syntymisestä ja kehittymisestä on
15289: lyttää periaatepäätöksiä ja ratkaisuja jopa par-      opettajalla, jolle vaikeassa tilanteessa on an-
15290: lamentaarisella tasolla.                              nettava kaikki mahdollinen tuki. Tässä yhtey-
15291:    Väkivallan näyttäytyminen kouluissa kytkey-        dessä opettajien täydennyskoulutuksen merki-
15292: tyy koulun työrauhan häiriintymiseen. Koulu-          tystä on korostettava.
15293:                                                N:o 295                                            3
15294: 
15295:    Opetusministeriö pltaa opettaJlln kohdistu-          Lopuksi on todettava, että kodin ja kou-
15296: van ns. ihmissuhdetyönohjauksen nopeata ke-          lun yhteistyön kehittämisellä on oma merkityk-
15297: hittämistä välttämättömänä. Sen vuoksi minis-        sensä myös väkivaltaisuuden hilHtsemisessä.
15298: teriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä        Kouluyhteistyö- ja kerhotoimikunnan mietin-
15299: on selvittää peruskoulun opettajien työnoh-          nössä (komiteanmietintö 1981:20) on esitetty
15300: jauksen tarve, laatia ehdotus opettajien työn-       kodin ja koulun yhteistyötä samoin kuin op-
15301: ohjauksen kehhtämisen yleisperiaatteista ja eri-     pilaiden vapaaehtoista harrastustoimintaa kos-
15302: laisiin olosuhteisiin ja tilanteisiin soveltuvista   kevia ehdotuksia. Näiden ehdotusten tunnetuk-
15303: vaihtoehtoisista toimintamuodoista sekä selvit-      si tekemistä opetusministeriö pitää tärkeänä,
15304: tää ehdotusten toteuttamisesta aiheutuvat kus-       ja kouluhallitus on tämän asian osalta ryhtynyt
15305: tannukset.                                           toimenpiteisiin.
15306:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1981
15307: 
15308:                                                                   Opetusministeri Pär Stenbäck
15309: 4                                           1981 vp.
15310: 
15311: 
15312: 
15313: 
15314:                           Till Riksdagens Herr Talman
15315: 
15316:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdag.sordningen      skolorna har direktiv utfärdats bl.a. angående
15317: anger har Ni, Herr Talman, med Eder sktilvelse     effektivare utnyttjande av klassföreståndartim-
15318: av den 12 maj 1981 tili vederbörande medlem        marna och iakttagande av bestämmelserna för
15319: av statsrådet översänt avskrift av följande av     upprät·thållande av arbetsron. I början av läs-
15320: riksdagsman Sauli Hautala m.fl. underteck-         året 1981-82 kommer skolstyrelsen att ge
15321: nade spörsmål nr 295:                              skolorna pedagogiska direktiv angående arbets-
15322:                                                    ron i skolorna.
15323:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              Man har även med hjälp av en del av
15324:        vidta för att minska våldet i skolorna      undervisningsministeriet godkända organisato-
15325:        och förbättra lärarnas och elevernas ar-    riska beslut strävat tili att förstärka den peda-
15326:        betstrygghet?                               gogiska handledningen i skoloma. Tili dessa
15327:                                                    hör bl.a. beslutet om att utvidga specialun-
15328:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      dervisningen och experiment med småklasser.
15329: samt framföra följande:                            Redan i detta skede har man kunnat konstatera
15330:    Då en av de centrala målsättningarna i sko-     dessa åtgärders positiva och lugnande inverkan
15331: lans fostringsarbete är att redan inom skol-       på den allmänna atmosfären i skolorna samt
15332: gemenskapen skapa förutsättningar för en           hur de ömsesidiga relationerna mellan med-
15333: fredlig lösning av konfliktsituationer, är det     lemmarna i skolgemenskapen förbättras. Under-
15334: klart att det fysiska och psykiska våldet som      visningsministeriet kommer att noga följa med
15335: riktas mot lärare och elever är i strid med        vilken inverkan dessa åtgärder har och är
15336: skolans pedagogiska målsättningar och i inga       färdig att ·stöda dessa ifall de visar •sig vara av
15337: avseenden godtagbart.                              varaktig karaktär.
15338:    Våldet i skolorna är likväl inte ett lösryckt      Förordningen om ändring av grudskolförord-
15339: fenomen, utan det återspeglar den ökning av        ningen, som utfärdades 15. 5. 1981, och
15340: våldet som skett i samhället överlag och ger       som berör indelningen i elevgrupper, kommer
15341: barnen och de unga felaktiga beteendemönster.      att tili sin egen del möjliggöra en förstärkning
15342: En förutsättning för att man skall kunna           av skolans fostrargärning.
15343: minska våldet och de faktorer som frambringar         Grundskolans alltför teoretiska läroplan har
15344: våld är ett samhälleligt reformarbete och sam-     uppenbarligen bidragit tili att disciplinprob-
15345: arbete bl.a. inom familjepolitiken, bostads-       lemen ökat. I enlighet med undervisningsminis-
15346: politiken och samhällsplaneringen. Likaledes       teriets direktiv har man under det senaste året
15347: förutsätter det ett mångsidigt samarbete inom      börjat precisera färdighetsämnenas lärokurs-
15348: samhällets olika områden när det gäller hand-      planer, och inom detta år kommer man också
15349: ledning och fostring av barnen och de unga.        att inleda en utredning av de övriga ämnenas
15350:    De åtgärder som syftar tili att minska våldet   läroplaner.
15351: i skolorna är också nära förknippade med sko-         Förutom utvecklande av läroplanerna bör
15352: lans utbyggnadsarbete och med förbättringen        man även betona betydelsen av konstruktiva
15353: av förutsättningarna för skolarbetet. En del       människorelationer av skolornas undervisnings-
15354: av dessa åtgärder kan förverkligas inom ramen      och fostraruppgifter. I växelverkan mellan lä-
15355: för de nuvarande stadgandena och resurserna,       rare och elev är det fråga om förhållandet
15356: men andra kräver principbeslut och avgöranden      mellan dels en mogen, utbildad person som
15357: t.o.m. på parlamentarisk nivå.                     hängivit sig åt sin fostrargärning, och dels
15358:    Förekomsten av våld i skolorna står i sam-      ett barn ellet ung person som befinner sig i
15359: band med störningar i skolarbetet. Utgående        början av sin utveckling ellet i puberteten.
15360: från skolstyrelsens utredning om arbetsron i       Huvudansvaret för hur detta förhållande upp-
15361:                                            N:o 295                                                5
15362: 
15363: står och utvecklas ligger hos läraren, som i      tioner samt att utreda de kostnader som för-
15364: svåra situationer bör erhålla all tänkbar stöd.   verkligandet av dessa förslag förorsakar.
15365: I detta sammanhang bör särskilt betydelsen av        Slutligen bör man konstatera att utvecklan-
15366: lärarnas kompletterande utbildning framhävas.     det av förhållandena mellan hem och skola
15367:    Undervisningsministeriet anser det vara nöd-   har stor betydelse för neddämpningen av vål-
15368: vändigt att på det snaraste utveckla s.k. hand-   det. Kommiw!n för skolsamverkan och klubb-
15369: ledning i mänskliga relationer för lärare. Med    verksamhet (Kommittebetänkande 1981:20)
15370: anledning av detta har undervisningsministeriet   har i sitt betänkande framfört förslag angåen-
15371: tillsatt en arbetsgrupp vars uppgift är att ut-   de samarbete mellan hem och skola samt ele-
15372: reda behovet av grundskollärarnas yrkeshand-      vernas frivilliga hobbyverksamhet. Undervis-
15373: ledning, att utarbeta ett förslag tili allmänna   ningsministeriet anser det vara viktigt att sprida
15374: principer för utv,ecklande av lärarnas yrkes-     kännedom om dessa förslag, och skolstyrelsen
15375: handledning och alternativa handlingsmönster      har redan skridit tili åtgärder i denna fråga.
15376: för tillämpning i olika förhållanden och situa-
15377:      Helsingfors den 11 juni 1981
15378: 
15379:                                                           Undervisningsminister Pär Stenbäck
15380: 
15381: 
15382: 
15383: 
15384: 0881007290
15385:                                              1981 vp.
15386: 
15387: Kirjallinen kysymys n:o 296
15388: 
15389: 
15390: 
15391: 
15392:                                  Zyskowicz ym.: Posti- ja lennätinlaitoksen sähkeiden perille toi-
15393:                                     mittamisesta pääkaupunkiseudulla
15394: 
15395: 
15396:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15397: 
15398:    Posti- ja lennätinlaitoksen telelinjahallinnon   pääkaupunkiseutu on hyvin tärkeä sähkösano-
15399: organisaatiouudistuksen myötä PLL:n lennätin-       maliikenteen käyttöalue, jolla sähkösanomalii-
15400: osasto päätti 30. 1. 1979 perustaa työryhmän        kenteen toimivuus myös tulevaisuudessa olisi
15401: selvittämään sähkeliikenteen kannattavuutta ja      voitava turvata. Samalla olisi huolehdittava sii-
15402: kustannuksia. Työryhmä sai raportin asiasta         tä, että sähkösanomaliikenteen palveluksessa
15403: valmiiksi helmikuun 29 päivänä vuonna 1979.         olevalle henkilöstölle turvataan heidän koulu-
15404: Tämän työryhmän ehdotuksiin pohjaten on             tustaan ja tehtäviään vastaava työ posti- ja
15405: PLH:n ylijohtaja kirjeellään 29. 9. 1980 antanut    lennätinlaitoksen muilla osastoilla, mikäli ny-
15406: Helsingin postipiirin ja puhelinpiirin tehtäväksi   kyinen organisaatio lakkautetaan.
15407: edelleen tutkia sähkeiden perilletoimituksen ja        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
15408: postin pikajakelun yhdistämistä pääkaupunki-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
15409: seudulla. Näiden tehtävien yhdistäminen toi-        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15410: siinsa merkitsee asiallisesti sähkeiden perille-    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15411: toimittamisosaston lopettamista, koska tulevai-
15412: suudessa sähkeiden perilletoimittamisesta tulisi             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15413: huolehtimaan posti. Sähkeliikenteen käyttäjien             posti- ja lennätinlaitos on siirtämässä
15414: keskuudessa on herännyt esiin kysymys onko                 sähkösanomien perilletoimituksen postin
15415: pääkaupunkiseudulla tapahtuvien toimenpitei-               yhteydessä tapahtuvaksi, ja jos on,
15416: den tarkoituksena parantaa sähkeliikenteen pe-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15417: rilletoimittamismahdollisuuksia tulevaisuudessa            ryhtyä, jotta sähkösanomien perilletoi-
15418: vai onko toimenpiteiden tarkoituksena niiden               mitusta ei myöskään pääkaupunkiseu-
15419: heikentäminen. On nimittäin todettava, että                dulla nykyisestään huononneta?
15420:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1981
15421: 
15422:                Ben Zyskowicz                                    Matti Hokkanen
15423: 
15424: 
15425: 
15426: 
15427: 0881007323
15428: 2                                             1981 vp.
15429: 
15430: 
15431: 
15432: 
15433:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15434: 
15435:    iValtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaupungin asemakaavoitetulle alueelle sekä Es-
15436: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        poon kaupungin Otaniemen ja Tapiolan kau-
15437: olette 12 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn           punginosiin ja suoritetaan sitä kaikkina päivinä
15438: kirjeenne n:o 1001 ohella toimittanut valtio-        klo 07-24 välisenä aikana.
15439: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Postin pikajakelujärjestelmää kehitetään ja
15440: kansanedustaja Ben Zyskowiczin ym. näin kuu-         uudelleen organisoidaan parhaillaan pääkaupun-
15441: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 296:          kiseudulla. Helsingin kaupungin alueen erilli-
15442:                                                      nen pikajakelu pyritään muuttamaan kuluvan
15443:          Onko Hallitus .tietoinen siitä, että        vuoden aikana postialuekohtaiseksi ja Espoon
15444:        posti- ja lennätinlaitos on siirtämässä       ja Vantaan kaupunkien alueiden erillistä pika-
15445:        sähkösanomien perilletoimituksen postin       jakelua pyritään saatavien resurssien puitteissa
15446:        yhteydessä tapahtuvaksi, ja jos on,           laajentamaan siten, että em. kaupungit saate-
15447:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        taan periaatteessa kokonaisuudessaan arkisin
15448:        ryhtyä, jotta sähkösanomien perilletoi-       tapahtuvan erillisen pikajakelun piiriin.
15449:        mitusta ei myöskään pääkaupunkiseu-              Sitä mukaa kuin postin pikajakeluverkko uu-
15450:        dulla nykyisestään huononneta?                siutuu, voidaan harkita jakelua suorittavien
15451:                                                      postikonttoreiden varustamista telex- tai telefax-
15452:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        laitteella sähkeen toimittamiseksi ao. postikont-
15453: vasti seuraavaa:                                     toreihin. Sähkeiden perilletoimittaminen on tar-
15454:    1Lennätinliikenne tuottaa posti- ja telelaitok-   koitus osittain siirtää postin pikajakelun yhtey-
15455: selle tappiota, minkä vuoksi on selvitetty mah-      dessä tapahtuvaksi.
15456: dollisuuksia po. toiminnan kannattavuuden pa-           Uusittava jakelujärjestelmä laajentaa sähkei-
15457: rantamiseksi. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki,         den ns. kantoalueen käsittämään koko pääkau-
15458: Espoo, Vantaa ja Kauniainen) perilletoimite-         punkiseudun pikajakelualueet patantaen ja te-
15459: taan sähkeitä noin 350 000 kpl vuodessa. Pe-         hostaen siten huomattavasti nykyistä perille-
15460: rilletoimitustavat jakautuvat seuraavasti: Te-       toimitusta ja palvelutasoa sekä saattaa valta-
15461: lexillä noin 12,5 %, puhelimitse noin 6,5 %,         osan Espoon ja Vantaan kaupunkien asukkaista
15462: lähetillä ja autolla noin 57 %, postitse noin        jakeluautolla tapahtuvan perilletoimituksen pii-
15463: 15,5 % sekä postitoimipaikkojen, jotka suorit-       riin.
15464: tavat ·sähkeiden vastaanottoa ja perilletoimitus-       Helsingin telealuekonttorin sähkeiden perille-
15465: ta, välityksellä noin 8,5 %.                         toimittamisosaston toiminnan lopettaminen ei
15466:    Sähkeiden perilletoimitus lähetillä ja autolla    toistaiseksi ole ajankohtainen.
15467: tapahtuu pääkaupunkiseudulla vain Helsingin
15468:      Helsingissä kesäkuun 12 päivänä 1981
15469: 
15470:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
15471:                                               N:o 296                                                3
15472: 
15473: 
15474: 
15475: 
15476:                             Tili Riksdagens Herr Talman
15477: 
15478:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Helsingfors stadsplaneområde samt tili Esbo
15479: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        stads stadsdelar Otaniemi och Hagalund och
15480: nr 1001 av den 12 maj 1981 tili vederbörande         den utförs varje dag kl. 07-24.
15481: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          För närvarande utvecklas och omorganiseras
15482: jande av riksdagsman Ben Zyskowicz m. fl.            postens snabbutdelningssystem inom huvud-
15483: undertecknade spörsmål nr 296:                       stadsregionen. Man försöker under innevarande
15484:                                                      år att förändra den särskilda snabbutdelningen
15485:           Är Regeringen medveten om att post-        inom Helsingfors stads område att gälla post-
15486:        och telegrafverket håller på att överföra     områden och att utvidga i mån av resurser
15487:        telegramtillställningen att ske i samband     Esbo och Vanda stads särskilda snabbutdelning
15488:        med postutdelningen, och om så är fal-        så att dessa städer i princip kommer att om-
15489:        let,                                          fattas av den särskilda snabbutdelningen som
15490:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       utförs på vardagar.
15491:        ta för att telegramtillställningen inom          Allt efter som postens snabbutdelningsnät
15492:        huvudstadsregionen inte försämras från        förnyas, kan det övervägas, om postkontor
15493:        den nuvarande?                                som utför utdelning kan förses med telex- eller
15494:                                                      telefax-anordningar för tillställning av telegram
15495:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tili vederbörande kontor. Man har för avsikt att
15496: samt anföra följande:                                delvi:s överföra telegramtillställningen att ske
15497:    Telegraftrafiken medför förluster för post-       i samband med postens snabbutdelning.
15498: och televerket, varför möjligheter för att för-         Det fömyade utdelningssystemet kommer att
15499: bättra ifrågavarande verksamhets lönsamhet           utvidga det så kallade telegramutbärningsom-
15500: har utretts. Inom huvudstadsregionen (Hel-           rådet att omfatta hela huvudstadsregionens
15501: singfors, Esbo, Vanda och Grankulla) tiliställs      snabbutdelningsområden, vilket avsevärt kom-
15502: cirka 350 000 telegram per år. Fördelningen          mer att förbättra och effektivera den nuvaran-
15503: enligt tillställningssättet är följande: per telex   de tillställningen och servicenivån, samt att
15504: ca 12,5 %, per telefon ca 6,5 %, med stafett         bringa största del en av Esbo och Vanda 1stads
15505: eller bil ca 57 %, per post ca 15,5 % samt           invånare inom kretsen av med bil utförd till-
15506: genom förmedling av postanstalter som mottar         ställning.
15507: och tillställer telegram ca 8,5 % .                     Tillsvidare är det inte aktuellt att verksamhe-
15508:    Inom huvudstadsregionen sker telegramtili-        ten upphör vid Helsingfors teleområdeskontors
15509: ställningen med stafett eller bil endast tili        telegramtillställningsexpedition.
15510:   Helsingfors den 12 juni 1981
15511: 
15512:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
15513:                                               1981 vp.
15514: 
15515: Kirjallinen kysymys n:o 297
15516: 
15517: 
15518: 
15519: 
15520:                                   Säilynoja ym.: Sairaalakoulujen klinikkaopettajien virkojen lisää-
15521:                                       misestä
15522: 
15523: 
15524:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15525: 
15526:    Sairaalakoulut ovat erityiskouluja, joiden tar-   tä. Usein niihin liittyy vielä käytöshäiriöitä,
15527: koituksena on antaa opetusta pitkäaikaisesti         lyhytjännitteisyyttä, aggressiivisuutta tai arkuut"
15528: hoidossa oleville potilaille ja tukea hoitavan       ta, koulupelkoa tai -pinnausta.
15529: tiimin toimintaa sekä pitää yhteyksiä lapsen            Oulun yliopistollinen keskussairaala ei ole
15530: entiseen ja tulevaan kouluun sekä vanhempiin.        voinut järjestää yksilöllistä opetusta, ns. kli-
15531: Sairaalakoulu ja hoidollinen opetus ovat lap-        nikkaopetusta, koska sairaalan koulussa ei ole
15532: selle usein välttämättömiä.                          klinikkaopettajan virkaa. Virkaa ei ole voitu
15533:    Usein sairaalakoulun oppilaat ovat kouluiäl-      anoa ja perustaa, koska sen kustannuksiin ei
15534: tään hyvin erilaisia. He myös voivat tarvita         lain mukaan voi saada valtionosuutta. ·
15535: hyvin erilaisia koulumuotoja, esim. apu-, tark-         Klinikkaopettajan saamista pidetään ainakin
15536: kailu- tai peruskoulua. Samoin heidän sairau-        Oulussa erittäin tärkeänä. Siellä arvellaan, että
15537: tensa laatu ja aste vaihtelevat.                     yksilöllistä opetusta antava opettaja voisi tar-
15538:    Normaalia luokkatyöskentelyä sairaalakoulus-      peen tullen auttaa myös avohoidossa olevia,
15539: sa vaikeuttavat lisäksi monet muut seikat, mm.       ts. psykiatrian poliklinikalla käyviä potilaita
15540: sairauden usein alentama oppimisen motivaatio,       ja toimia "siltana" oppilaalle, joka psyykkisen
15541: opetusryhmän heterogeenisuus ja oppilaiden hy-       sairautensa· vuoksi ei ole ·pystynyt menemään
15542: vinkin erilainen tukiopetuksen tarve. Sairaala-      omaan kouluun. Jos tällainen potilas saisi te-
15543: koulujen oppilaista noin puolet kärsii erityisistä   rapian yhteydessä myös opetusta, voisi siirty-
15544: oppimisvaikeuksista joko lukemisessa, kirjoit-       minen omaan kouluun onnistua paremmin.
15545: tamisessa tai matematiikassa.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15546:    Niinpä sairaalakoulun oppilasryhmien tulee        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15547: olla hyvin pieniä. Vaikeimmin sairaiden pitäisi      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15548: saada yksilöllistä opetusta. Yksilöllinen kontak-    vaksi seuraavan kysymyksen:
15549: ti opettajan kanssa voi olla oppilaalle ainoa
15550: mahdollisuus ottaa vastaan opetusta.                           Onko Hallitus tietoinen siitä klinik-
15551:    Yksilöllisen opetuksen suuri tarve on koettu             kaopettajien tarpeesta, joka sairaalois-
15552: myös Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa.             samme on, ja
15553: Sen erityiskansakoulussa on ollut oppilaita las-               aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kli-
15554: tenpsykiatriselta osastolta lukuvuonna 1980-                nikkaopettajien virkojen saattamiseksi
15555: 81 helmikuuhun mennessä 41. Heistä 22 oppi-                 valtionosuuden piiriin?
15556: laalla on todettu lukemis- ja kirjoittamishäiriöi-
15557:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1981
15558: 
15559:          Vappu Säilynoja                Helvi Niskanen                 Arvo Kemppainen
15560: 
15561: 
15562: 
15563: 
15564: 088100788W
15565: 2                                             1?81 vp.
15566: 
15567: 
15568: 
15569: 
15570:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15571: 
15572:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      puu siitä, millaisia sairauksia kyseisessä sairaa-
15573: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lassa hoidetaan. Erityisopettajien tarve on il-
15574: olette ,12 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn         meisesti suwempi psyykkisiä vaivoja hoitavissa
15575: kirjeenne ohella toimittam,It valtioneuvoston       sairaaloissa, mutta myös muissa saattaa tarvetta
15576: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan·       näihin olla. Hallituksen käsityksen mukaan ei
15577: edustaja Vappu Säilynojan ym. näin kuuluvasta       ole estettä erityisopettajien palkkaamiseksi sai-
15578: kirjallisesta kysymyksestä n:o 297:                 raalakouluihin siten, että näiden virkojen palk·
15579:                                                     kaukseen saadaan valtionosuutta, kunhan val-
15580:          Onko Hallitus tietoinen siitä klinik-      tionosuuden edellytykset ovat olemassa.
15581:        kaopettajien tarpeesta, joka sairaalois-        Koululainsäädännön suunnitteilla olevan ko-
15582:        samme on, ja                                 konaisuudistuksen yhteydessä tilanne selkiytyy
15583:          aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kli-       nykyisestään siinä suhteessa, että sairaalassa
15584:        nikkaopettajien virkojen saattamiseksi       annettava opetus tulee sairaalan sijaintikunnan
15585:        valtionosuuden piiriin?                      järjestämäksi. Tällöin opetus on aina tarpeen
15586:                                                     mukaan joko tavallisessa peruskoulussa tai eri-
15587:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tyiskoulussa annettua ja kunta palkkaa valtion-
15588: vasti seuraavaa:                                    osuuden turvin tarvittavat opettajat.
15589:   Sairaalakoulujen klinikkaopettajien tarve riip-
15590:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
15591: 
15592:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
15593:                                              N:o 297                                             3
15594: 
15595: 
15596: 
15597: 
15598:                            Tili Riksdagens Herr Talman
15599: 
15600:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      uppenbarligen större i sjukhus för psykiska
15601: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       sjukdomar, men även i andra sjukhus kan det
15602: se av den 12 maj 1981 tili vederbörande med-       föreligga ett behov av dessa. Enligt Regeringen
15603: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    föreligger inga hinder för att anställa special-
15604: av riksdagsman Vappu Säilynoja m. fl. under-       lärare i sjukhus så att statsandel erhålls för
15605: tecknade spörsmål nr 297:                          avlöning av dessa tjänster, såframt förutsätt-
15606:                                                    ningarna för erhållandet av statsandel existe-
15607:           Är Regeringen medveten om behovet        rar.
15608:        av kliniklärare i våra sjukhus, och             I samband med den planerade helhetsrefor-
15609:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      men av skollagstiftningen kommer läget att
15610:        att bringa kliniklärartjänsterna inom       klarna från det nuvarande såtillvida att organi-
15611:        ramen för statsandelarna?                   seringen av sjukhusundervisningen kommer att
15612:                                                    tillfalla den kommun där sjukhuset är beläget.
15613:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Härvid ges undervisning alltid enligt behov
15614: samt anföra följande:                              antingen i vanliga grundskolor eller i special-
15615:    Behovet av kliniklärare i sjukhusskolor beror   skolor och kommunen anställer med hjälp av
15616: på hurudana sjukdomar man i ifrågavarande          statsandelar de nödvändiga lärarna.
15617: sjukhus vårdar. Behovet av speciallärare är
15618:      Helsingfors den 25 september 1981
15619: 
15620:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
15621:                                               1981 vp.
15622: 
15623: Kirjallinen kysymys n:o 298
15624: 
15625: 
15626: 
15627: 
15628:                                   Valo ym.: Loviisan satamaan johtavan väylän ja Lahden-Lovii-
15629:                                      san rautatien parantamisesta
15630: 
15631: 
15632: 
15633:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15634: 
15635:     Loviisan satamaan tulevan väylän syväys on       ja kiskonvaihtoineen runsaat 46 miljoonaa
15636: 7,3 metriä Ja väylässä on laivaliikenteen kan-       markkaa. Kun ensimmäiset lupaukset on an-
15637: nalta erittäin hankala mutka. LHkenneturvalli-       nettu jo vuonna 1968, lienee rautatien paran-
15638: suuden parantamiseksi merenkuLkuhallitus on          tamisen a~ka todella käsillä. Mainittakoon, että
15639: suunnitellut väylän oikaisemista ja syventämistä     toiseksi viimeisin lupaus radan parantamisesta
15640: siten, että syväykseksi tulisi 8 metriä. Vuonna      tähtää vuoteen 1985 ja viimeisin VR:n pääjoh-
15641: 1979 ilmoitetun pitkän tähtäyksen suunnitel-         taja Römerin lupaus vuoteen 1987.
15642: man mUJkaan väylän syventämiseen ja oikaisuun            Rautatien parantamisella saataisiin nopeusra-
15643: on tarkoitus saada tarvittavat varat, 2 miljoonaa    joitusten ja painorajoitusten muuttuessa aikaan
15644: markkaa, sekä vuonna 1982 että 1983. Nyt on          välittömiä tuottoja. Lisäksi tultaisiin rataa to-
15645: kuitenkin käynyt ilmi, että merenkulkuhallitus       dennäköisesti käyttämään käyttökelpoisempana
15646: on poikkeamassa pitkän tähtäimen suunnitel-          tämänhetkistä merkittävästi enemmän. Vaiku-
15647: mista, koska se ei olekaan ehdottanut vuoden         tuksensa radan kunnostamisella olisi myös muu-
15648: 1982 tulo- ja menoarvioon määrärahoja väylän         hun liikennöintiin ja sitä kautta ihmisten ja yri~
15649: parantamista varten.                                 tysten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen.
15650:     Loviisan satamaan tulevalla väylällä on erit-        Edellä mainitut liikennehallikkeet, Loviisan
15651: täin suuri merkitys paitsi Loviisan kaupungin ja     satamaväylän ja Lahden-Loviisan rautatien pa-
15652: siellä sekä sen lähialueilla toimivan yritysmaail-   rantaminen ovat erittäin merkittäviä asioita
15653: man kannalta niin myös esimerkiksi Lahden ta-        myös Loviisan ydinvoimaloita ajatellen. Tällä
15654: lousalueen näkökulmasta. Tämän vuoksi Lovii-         hetkellä lienee esimerHksi epäselvää vielä se,
15655: san väylän parantamista tulisikin kiirehtiä.         mitä liikennevälinettä käyttäen voitaisiin kul-
15656:     Lahden-Loviisan rautatien kunto on erit-         jettaa ydinvoimalasta tulevat jätteet varmimmin
15657: täin heikko. Lyhyen ajan kuluessa radasta on         ja turvallisimmin pois ydinvoimalasta Neuvos-
15658: mm. katkennut 20 kiskoa. Huonoa kuntoa               toliittoon. Mahdollinen hiilisataman tulo Lovii-
15659: osoittaa myös se, että Helsingin ratapiiri teet-     saan lisäisi niinikään liikennettä rautateillä.
15660: tää ultraäänitutkimuksen radalla, mitä pidetään      Mainittakoon lopuksi vielä se, että Valtion tek-
15661: varsin poikkeuksellisena toimenpiteenä. Pää-         nillinen tutkimuskeskus on arvioinut, että Lah-
15662:  syynä tähän lienee onnettomuuksien pelko.           den-Loviisan rautatien kansantaloudelliset
15663: Tässä mielessä on myös harkittu nykyisen 18          säästöt ilman hiilenkuljetuksia olisivat 2,85
15664: tonnin akselipainon pienentämistä 16 tonniin,        Mmk/ a ja hiilikuljetukset mukaan luettuna
15665: kun normaali akselipaino rautateillä on 20 ton-      yhteensä 3,98 Mmk/a.
15666: nia.                                                    'Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
15667:     On luonnollista, että Lahden-Loviisan rau-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
15668:  tatien vaikutusalueella olevat ihmiset ja yrityk-   me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15669: set tarvitsevat joko suoraan tai ainakin välil-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15670:  lisesti rautatien palveluksia. Tämän vuoksi tuli-
15671:  sikin nopeuttaa Lahden-Loviisan rautatien                    Aikooko Hallitus nopeuttaa Loviisan
15672:  saattamista ajanmukaiseen kuntoon. Radan kus-              sataman väylän ja Lahden-Loviisan
15673: tannusarvioksi on esitetty maanrakennustöineen              rautatien parantamista, koska suoritetta-
15674: 088100754T
15675: 2                                          1981 vp.
15676: 
15677:      villa toimenpiteillä saatatsun nopeasti          kenneväylien vaikutusalueella to1m1v1er
15678:      aikaan myönteisiä taloudellisia ja lii-          yritysten, kuntien ja asukkaiden kan
15679:      kenteellisiä vaikutuksia mainittujen lii-        nalta?
15680:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1981
15681: 
15682:             Tauno Valo                                    Kaj Bärlund
15683:             Elisabeth Rehn                                Matti Viljanen
15684:                                              N:o 298                                               3
15685: 
15686: 
15687: 
15688: 
15689:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15690: 
15691:    Valtiopäiväjärjest)llksen 37 §:n 1 momentissa   kustannuksissa, kun laskenta-aikana on 20
15692: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vuotta ja korkona 6 %.
15693: olette 14 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn            Loviisan väylän parantamista on pidettävä
15694: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       meriturvallisuuden kannalta hyvin tarpeellisena.
15695: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja     Eri väylähankkeet joudutaan kuitenkin valtion-
15696: Valon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      taloudellisista syistä asettamaan tärkeysjärjes-
15697: myksestä n:o 298:                                  tykseen, jolloin turvallisuusnäkökohtien lisäksi
15698:                                                    joudutaan ottamaan huomioon myös taloudelli-
15699:           Aikooko Hallitus nopeuttaa Loviisan      set tekijät. MerenkuLkuhallituksen taloussuunni-
15700:        sataman väylän ja Lahden-Loviisan           telmassa Loviisan väylän rakentamista, joka oli
15701:        rautatien parantamista, koska suoritetta-   alunperin suunniteltu aloitettavaksi vuonna
15702:        villa toimenpiteillä saataisiin nopeasti    1982, on jouduttu siirtämään myöhemmäksi,
15703:        aikaan myönteisiä taloudellisia ja lii-     koska etusija on haluttu antaa kansantaloudel-
15704:        kenteellisiä vaikutuksia mainittujen lii-   lisesti kiireellisemmille väylähankkeille. Tällai-
15705:        kenneväylien vaikutusalueella toimivien     sia väylähankkeita ovat erityisesti hiilen kauko-
15706:        yritysten, kuntien ja asukkaiden kan-       tuontiin liittyvät syventämiskohteet. Kauppa- ja
15707:        nalta?                                      teollisuusministeriön tarkoituksena on kuiten-
15708:                                                    kin saada Loviisan väylän parantamistyö käyn-
15709:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       tiin niin pian 1kuin se on valtiontaloudellisesti
15710: taen seuraavaa:                                    mahdollista.
15711:     Loviisan satama on lähinnä vientisatama,          Loviisan sataman kehittämisessä on väylän
15712: jonka vuotuinen lii!kennemäärä on ollut noin       parantamistöiden lisäksi otettava huomioon
15713: 300 000 tonnia. Valtaosan liikenteestä muodos-     Lahden-Loviisan rautatien heikohko kunto.
15714: taa sahatun ja pyöreän puutavaran vienti. Lo-      Lahden-Loviisan radan pituus on n. 78 km ja
15715: viisan sataman kapasiteetti mahdollistaisi kui-    se on K 30 -kiskoista rataa, jonka päällysraken-
15716: tenkin huomattavasti suuremman tavaramäärän        teesta osuus Lahti-Orimattila (n. 20 km) on
15717: viemisen sataman kautta. Loviisan sataman kil-     sepelöityä ja väli Orimattila-Loviisan satama
15718: pailukykyä ovat haitanneet erityisesti Lahden      sorarataa. Radalla on ainoastaan tavarajunalii-
15719: -Loviisan rautatien huonosta kunnosta aiheu-       kennettä ja suurin sallittu akselipaino ,säännöl-
15720: tuvat lisäkustannukset sekä osaltaan myös ma-      lisessä junaliikenteessä on 17 tonnia. Yli 15
15721: talahko väylä.                                     tonnin akselipainoisella lii!kenteellä on suurin
15722:     Loviisan satamaan johtaa 7,3 metrin kulku-     sallittu nopeus 35 km/t, muuten suurin sallittu
15723: syvyinen väylä, jota voivat liikennöidä kor-       nopeus on 60 km/t. Kyseisellä radalla liikenne-
15724: keintaan 7 000 dwt:n alukset. Väylää pidetään      määrät ovat olleet varsin pieniä (vuonna 1980
15725: vaikeasti navigoitavana ja viime vuosina Lovii-    0,31 miljoonaa nettotonnia).
15726: san väylällä on tapahtunut muutamia karille-          Radalla on suoritettu tehostettua kunnossa-
15727: ajaja.                                             pitoa, jonka takia kunnossapitokustannukset
15728:     ,Väylän syventämisestä 8 metrin kulkusyvyi-    ovat olleet keskimääräistä suuremmat. Rata-
15729:  seksi ja samalla väylän merenkulun turvallisuu-   osan kiskot ovat 40-90 vuoden ikäisiä, mikä
15730: den parantamisesta on laadittu suunnitelma,        on ollut eräänä syynä tehostettuun kunnossa-
15731:  jonka kustannusarvio on 5 miljoonaa markkaa.      pitoon.
15732:  Teknillinen vaLmius väylän rakentamiseen vuo-        Normaaliin kunnossapitoon liittyy mm. kis-
15733:  sien 1982-1983 aikana on olemassa. Äsket-         kojen ultrakaikututkimukset, joita suoritetaan
15734:  täin valmistuneen selvityksen mukaan väylän       määrävälein riippuen kiskojen iästä , ja kis-
15735:  parantamisesta aiheutuisi nykyisillä tavaravir-   kopainosta, liikennemäärästä Ja -laadusta sekä
15736:  roilla 5,6 miljoonan markan säästö kuljetus-      radan kunnosta. Tutkimusten perusteella laadi-
15737: 4                                              1981 vp.
15738: 
15739: tun suunnitelman mukaiset kiskonvaihtokustan-              Perusteena Loviisan väylän ja Lahden-Lo-
15740: nukset ovat n. 46 miljoonaa markkaa. Nykyi-             viisan rautatien parantamiselle kysymyksessä
15741: sessä taloussuunnitelmassa työt on ajoitettu al-        viitataan myös Loviisan ydinvoimalaitoksen
15742: kamaan vuonna 1987 va1mistumisvuoden ol-                käytetyn polttoaineen kuljetukseen. Tältä osin
15743: lessa 1989.                                             voidaan todeta, että Loviisan ydinvoimalaitok-
15744:    Rautateiden investointi- ja perusparannus-           sen ensimmäinen käytetyn polttoaineen kulje-
15745: määrärahojen voimakas supistaminen vuosittain           tus Neuvostoliittoon on suunniteltu tapahtu-
15746: aikaisemmasta taloussuunnitelmasta ( n. WO              vaksi tulevana kesänä Loviisasta rautateitse.
15747: miljoonaa markkaa) on aiheuttanut kyseisten             Kuljetusjärjestelyjä on valmisteltu yhteistyössä
15748: suunnitelmien uudelleen arvioimisen tärkeysjär-         valtionrautateiden, säteilyturvallisuuslaitoksen,
15749: jestysten suhteen käytettävissä olevat rahoitus-        Imatran Voima Oy:n ja Neuvostoliiton asian-
15750: mahdollisuudet huomioon ottaen.                         omaisten viranomaisten kesken. Käytetyn polt-
15751:    ~Loviisan-Lahden rataosalla on sallittu tois-        toaineen rautatiekuljetus edellyttää aina eri-
15752: taiseksi 17 tonnin akselipainoinen säännölli-           tyisen huolellista radan tarkastusta sekä tar-
15753: nen liikenne rajoitetulla nopeudella. Mikäli nor-       peellisen vartioinnin järjestämistä. Nämä luku-
15754: maalit ja tehostetut kunnossapitotoimenpiteet           määrältään vähäiset kuljetukset eivät tule muo-
15755: eivät riitä, joudutaan sallittu akselipaino rajoit-     dostamaan ongelmaa Lahden-Loviisan rata-
15756: tamaan 15-16 tonniin. Lahden-Loviisan ra-               osalla.
15757: dan akselipainotajoituksen vaikutusta rautatien            Edellä olevan perusteella hallitus toteaa,
15758: asiakkaan maksettavaan rahtiin on pyritty eli-          että merenkulkuhallituksessa on laadittu suun-
15759: minoimaan siten, että mikäli asiakas voisi kuor-        nitelma Loviisan väylän parantamisesta ja vas-
15760: mata vaunun ilman akselipainotajoitusta niin            taavasti rautatiehallituksessa on laadittu suun-
15761: täyteen, että voitaisiin soveltaa seuraavan kor-        nitelma Lahden-Loviisan rataosan parantami-
15762: keamman painoluokan yksikkörahtia, niin rau-            sesta. Suunnitelmien toteuttamisaikataulua on
15763: tatiet myöntää korkeampaa painoluokkaa vas-             valtiontaloudellisista syistä jouduttu kuitenkin
15764: taavan rahtiedun.                                       lykkäämään ~ja etusija antamaan hankkeille, joi-
15765:    Kysymyksessä on myös viitattu mahdollisen            den kansantaloudellinen hyöty on arvioitu suu-
15766: hiilisataman tuloon Loviisaan. Tältä osin voi-          remmaksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön tar-
15767: daan todeta, että Loviisa ei ole edullinen sy-          koituksena on asettaa työryhmä, jonka tehtä-
15768: vän hiilisataman sijoituspaikaksi. Alueen hiilen-       vänä olisi selvittää mahdollisuuksia nopeuttaa
15769: kulutus on pieni ja pysyy sellaisena pitkäHäkin         Loviisan väylän ja Lahden-Loviisan rataosan
15770: aikavälillä. Hiilikuljetuksia aiheuttanee lähinnä       parantamistöiden aikataulua sekä arvioida näi-
15771: Lahden voimalaitos, mikäli voimalaitokselle tu-         den parantamistöiden vaikutuksia Itä-Uuden-
15772: leva hiili päätetään kuljettaa Loviisan sataman         maan ja Päijät-Hämeen talousalueilla toimivien
15773: kautta.                                                 yritysten, kuntien ja asukkaiden kannalta.
15774:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1981
15775: 
15776:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
15777:                                               N:o 298                                             5
15778: 
15779: 
15780: 
15781: 
15782:                            Tili Riksdagens Herr Talman
15783: 
15784:    I det 1syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          En förhättring av farleden till Lovisa hör ur
15785: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           sjösäkerhetssynpunkt anses vara ytterst nöd-
15786: velse av den 14 maj 1981 tili vederhörande          vändig. Olika farledsprojekt måste dock av
15787: medlem av ·st:atsrådet översänt avskrift av föl-    stabsekonomiska ,skäl placeras i viktighetsord-
15788: jande av riksdagsman Valo m. fl. ställda spörs-     ning, 1varvid man förutom säkerheussynpunkter
15789: mål nr 298:                                         även måste heakta ekonomiska faktorer. I sjö-
15790:                                                     fartsstyrelsens ekonomipian har man sålunda
15791:           Har Regeringen för avsikt att på-         varit tvungen att uppskjuta hyggandet av far-
15792:        skynda förhättringen av farleden tili        leden tili Lovisa, msprungligen planerat att
15793:        Lovisa hamn och järnvägen mellan Lah-        hörja år 1982, tili en senare tidpunkt, efter-
15794:        tis och Lovisa eftersom dessa åtgärder       som man velat ge företräde åt farledsprojekt
15795:        snahht skulle kunna åstadkomma positi-       med högre nationalekonomisk prioritet. Dylika
15796:        va ekonomiska och trafikmässiga verk-        farledsprojekt gäller i synnerhet fördjupningar
15797:        ningar för företag, kommuner och in-         i anslutning till fjärrimport av koi. Handels-
15798:        vånare inom ifrågavarande :trafikleders      och industriministeriet har dock för avsikt att
15799:        influensområden?                             igångsätta förhättringsarbetet på farleden 1så
15800:                                                     snart som det •statsekonomiskt är möjligt.
15801:   Såsom svar på detta spör.smål får jag vörd-          Vid utveoklandet av hamnen i Lovisa hör
15802: samt anföra följande:                               man förutom farledens förhäHringsarheten även
15803:                                                     heakta det rätt dåliga skick 'som järnvägen
15804:    Lovisa hamn är främst en exporthamn, vars        mellan Lahtis och Lovisa befinner sig i. Banans
15805: årliga trafikmängd har varit omkring 300 000        längd är ca 78 km och i den har K-30 räls an-
15806: ton. Trafiken utgörs tili största delen av export   vänts. Mellan Lahtis och Orimattila är den he-
15807: av sågat vinke och rundvirke. Kapaciteten i         lagd med makadam och mellan Orimattila och
15808: Lovisa hamn skulle dock möjliggöra export av        Lovisa hamn med grus. Banan betjänar endast
15809: hetydligt större varumängder. Hamnens kon-          godstraHk och vid reguljär tågtrafik är den
15810: kurrenskraft har påverkats menligt av i synner-     stöl'sta tillåtna axelvikten 17 'ton. För trafik
15811: het de menkostnader som föror.sakas av järn-        med axelvikter över 15 ton är största tillåtna
15812: vägens dåliga skick mellan Lahti•s och Lovisa       hastighet 35 km/h, i övriga fall är den 60
15813: samt delvis även ·av den grunda farleden.           km/h. På ifrågavarande hana har trafikmäng-
15814:    Till Lovisa hamn leder en farled med 7,3         derna varit synnerligen små (0,31 miljoner ton
15815: m:s seglationsdjup. Den kan trafikeras av far-      år 1980).
15816: tyg på högst 7 000 dwt. Farleden anses svår-           Underhållet av hanan har intensifierats, var-
15817: navigerhar och under de senaste åren har några      för underhå11skostnaderna har varit större än
15818: grundstötningar ägt rum i den.                      i medeltal. Rälsen på denna del av hanan är
15819:    En fördjupning av farleden 'tili 8 m:s seg-      40-90 år gammal, något som utgjort en del-
15820: lationsdjup samtidigt med en förhättning av         orsak tili det intensifierade underhållet.
15821: farledens säkerhet har planerats. Planen har           Nol'malt underhåll omfattar hLa. ultraljuds-
15822: heräknans kosta 5 miljoner mark. Det finns          undel.'sökningar av rälsen. Dylika undersök-
15823: teknisk heredskap för hyggande av farleden          ningar utförs med jämna mellanrum heroende
15824: under åren 1982-1983. Enligt en nyligen             på rälsens ålder och rälstyngd, trafikmängd och
15825: färdigställd utredning skulle en förhättring av     -kvaHtet sa:mt hanans skiok. Enligt den plan
15826: farleden föranleda en inbesparing i transpor.t-     som uppgjorts på hasen av undersökningarna,
15827: kostnader om 5,6 miljoner mal'k enligt nuva-        är kostnadema för rälshyte ca 46 miljoner
15828: rande varuström under en tid av 20 år och           mank. Enligt gällande ekonomipian skall arbe-
15829: med 6 % ::s ränta.                                  tet inledas 1987 och slutföras 1989.
15830: o88100754T
15831: 6                                             1981 vp.
15832: 
15833:    Den årliga kraftiga åtstramningen av järnvä-        den till Lovisa och järnvägen mellan Lahtis
15834: garnas investerings- och grundförhättringsanslag       och Lovisa. Härvid kan konstateras att den
15835: jämfört med tidigare ekonomipian ( ca 100 mil-         första transporten av förhrukat hränsie från
15836: joner 1mark) har .förorsakat en omvärdering av         kraftverket i Lovisa har planerats äga rum
15837: ifrågavarande planer heträffande prioriterings-        inkommande sommar per järnväg. Transporten
15838: ordningen och med beaktande av tilihudss<tåen-         har pianerats i samarhete med Statsjärnvägar-
15839: de finansieringsmöjligheter.                           na, Strå1säkerhetsinstitutet, Imatran Voima Oy
15840:     På handelen mellan Lahtis och Lovisa har           och vederhörande myndigheter i Sovjetunionen.
15841: tillsvidare tiliåtits reguljär trafik med 17 tons      Transport av förhrukat hränsle förutsätter all-
15842: axelvikt men med hegränsad hastighet. Hall             tid extra noggrann inspektion av hanan samt
15843: normala och 1ntensifierade åtgärder i fråga om         att erforderlig hevakning ordnas. DyHka
15844: underhåll inte är tillräckliga, måste den till-        transporter, !SOm är få tili ~antalet, kommer inte
15845: låtna axelvikten sänkas 'tili 15-16 .ton. Man          att hli ett probiem på hanan mellan Lahtis
15846: har strävat tili att eliminera den effekt i fråga-     och Lovisa.
15847: varande hegränsning av axelvikt har på den                Med anledning av det ovan ~sagda konstaterar
15848: fraktavgift som kunden hetalar sålunda, att            regeringen att en pian angående förhät:tring av
15849: jä11nvägen heviljar f.raktförmån enligt högre          farleden tili Lovisa uppgjorts vid sjöfartssty-
15850: viktklass ifall det för kunden vore möjligt att        re1sen och att vid järnvägsstyrelsen uppgjorts
15851: då ingen hegränsning av ~axelvikt gäller lasta         en motsvarande pian angående förhättring av
15852: vagnen så, att enhetsfrakt enligt följande högre       hanan mellan Lahtis och Lovis~a. Av IStatJseko-
15853: vi!ktklass skulle tillämpas.                           nomiska ~skäl har man dock varit tvungen att
15854:     1 spörsmålet har även hänvisats tili anläg-        uppskjuta tidtahellen för förverkligandet av
15855: gandet ~av en eventuell kolhamn i Lovisa. Be-          pianerna för att i främsta rummet ställa pro-
15856: träffande de1Jta kan konstateras att Lovisa inte       jekt, som ansetts vara av större nationalekono-
15857: är en Iämplig piaceringsort för en djup kol-           misk hetydelse. Handels- och industriministeriet
15858: hamn. Kolförhrukningen på området är liten             har för avsikt att tillsätta en arhetsgrupp med
15859: och kommer att fönhli ,så en tid framåt. Kol-          uppgift att dels reda ut möjligheterna att på-
15860: transporterna torde främst gälla kraftverket i         skynda ltidtahellen för förhättringsarhetena på
15861: Lahtis i fall besiut fattas om ~att transportera       farleden till Lovisa och hanan mellan La:htis
15862: kraftverkets koi via hamnen i Lovisa.                  och Lovisa och dels hedöma dessa förbätt-
15863:     1 spörsmålet hänvisas även tili transporten        ringsarhetens verkningar för företagen, kom-
15864: av förhrukat hränsle från atomkraftverket i            munerna och hefolkningen inom Östra Nylands
15865: Lovisa som en or,sak tili förhättring av farle-        och Östra Tavastlands ekonomiområden.
15866:      Helsingfors den 18 juni 1981
15867: 
15868:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
15869:                                                1981 vp.
15870: 
15871: Kirjallinen kysymys n:o 299
15872: 
15873: 
15874: 
15875: 
15876:                                    Astala ym.: Kunnallisesta kodinhoitoavusta perittäviä korvauksia
15877:                                       koskevien sosiaalihallituksen ohjeiden oikaisemisesta
15878: 
15879: 
15880:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
15881: 
15882:    Kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain        pä esim. Turussa täyttä kansaneläkettä saava
15883: ( 270/66) 4 § :n mukaan kodinhoitoavusta pe-          80-vuotias ei kuulu sen enempää maksutto-
15884: ritään muilta kuin varattomilta ja vähävarai-         man kodinhoitoavun saajien kuin alimman
15885: silta sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien    maksunkaan ( 2 mk tunnilta) luokkaan. Tä-
15886: perusteiden mukainen korvaus.                         hän asti Turussa on peritty 50 penniä tunnilta
15887:    Sosiaali- ja terveysministeriö on päätöksellään    8 000 äyristä ylöspäin, jolloin on huomattava,
15888: viimeksi vahvistahut kunnallisesta kodinhoito-        että kansaneläke on verovapaa.
15889: avusta perittävät korvaukset 30. 8. 1972 anta-           Kysymmekin valtioneuvoston asianomaiselta
15890: mallaan päätöksellä ( 652/72), ja ne ovat olleet      jäseneltä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
15891: sellaisinaan voimassa 1. 10. 1972 lähtien. Ky-        mentin nojalla:
15892: seisen päätöksen nojalla sosiaalihallitus on an-
15893: tanut yleiskirjeellään tarkempia ohjeita. So-                    Eikö täyttä kansaneläkettä nauttivaa
15894: siaalihallitus on lähtenyt siitä, että valtion vuo-           ole pidettävä vähävaraisena perittäessä
15895: den 1981 tulo- ja menoarvio edellyttäisi kodin-               korvausta kunnallisesta kodinhoitoavus·
15896: hoitoavusta perittäväksi lisää korvauksia.                    ta, ja
15897:    Kun asetuksella ( 736/76) sosiaali- ja ter-                   aikooko Hallitus ryhtyä oikaisemaan
15898: veysministeriöitä siirtyi päätösvalta asiassa so-             sosiaalihallituksen kunnallisesta kodin-
15899: siaalihallitukselle, se on yleiskirjeellään n:o A             hoitoavusta perittäviä korvauksia koske-
15900: 2/1981/pe päättänyt uusista maksuista. Niin-                  via ohjeita?
15901:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1981
15902: 
15903:          Heli Astala                     Anna-Liisa Jokinen             Ensio Laine
15904: 
15905: 
15906: 
15907: 
15908: 088100753S
15909: 2                                            1981 vp.
15910: 
15911: 
15912: 
15913: 
15914:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15915: 
15916:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      täysimääräinen kansaneläke on ollut 1. 3.-
15917: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       31. 5. 1981 välisenä aikana ensimmäisessä paik-
15918: olette 14 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn          kakuntakalleusluokassa 1 187 markkaa kuukau-
15919: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        dessa ja toisessa 1 133 markkaa kuukaudessa.
15920: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Turun kaupungin Sosiaalitoimistosta saadun
15921: edustaja Heli Astalan ym. näin kuuluvasta kir-      tiedon mukaan Turussa on määrätty ensim"
15922: jallisesta kysymyksestä n:o 299:                    mäisen korvausluokan eli 2 markkaa tunnilta
15923:                                                     mukaisesti perittäväksi korvausta nettotulo-
15924:           Eikö täyttä kansaneläkettä nauttivaa      rajojen ollessa 1 039-1 439 markkaa kuukau-
15925:        ole pidettävä vähävaraisena perittäessä      dessa. Näin ollen, mikäli esitetyssä esimerkissä
15926:        korvausta kunnallisesta kodinhoitoavus-      on ollut kysymyksessä yksinäinen täysimää-
15927:        ta, ja                                       räistä kansaneläkettä saava vanhus, ei liene
15928:           aikooko Hallitus ryhtyä oikaisemaan       mahdollista, että häneltä olisi kodinhoitoavun
15929:        sosiaalihallituksen kunnallisesta kodin·     korvauksena peritty enemmän kuin 2 markkaa
15930:        hoitoavusta perittäviä korvauksia koske-     tunnilta.
15931:        via ohjeita?                                    Kotipalvelusta perittävän korvauksen suu-
15932:                                                     ruutta määrättäessä pääsääntönä on, että kor-
15933:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vaus määrätään ruokakunnan normaalien jat-
15934: taen seuraavaa:                                     kuvien nettotulojen perusteella. Sen sijaan
15935:    Sosiaalihallituksen uudet ohjeet kunnallisesta   useimmille vanhuksille vanhuuseläkkeen lisäksi
15936: kodinhoitoavusta perittävistä korvauksista ja       suoritettavaa asumistukea asumiskustannuksiin
15937: korvausperusteista vahvistettiin ja annettiin       ei lasketa mukaan tulona korvausluokkaa mää-
15938: sosiaalilautakunnille 31. 1. 1981 ja ne tulivat     rättäessä.
15939: voimaan 1. 4. 1981.                                    Vähävaraisuuden käsite on suhteellinen ja
15940:    Kodinhoitoavusta korvauksia perittäessä nou-     siten vaikeasti määriteltävissä. Sosiaalihallitus
15941: datetaan tuntikorvausjärjestelmää, minkä li-        on ohjeita valmistellessaan neuvotellut kun-
15942: säksi on määrätty korvausten enimmäismarkka-        tien keskusjärjestöjen kanssa sekä ottanut
15943: määrät eri korvausluokissa vuorokautta ja ka-       huomioon suoraan monista kunnista saamiaan
15944: lenterikuukautta kohti. Korvaukset peritään         kannanottoja. Yleisesti ottaen kunnissa on so-
15945: muilta kuin varattomilta ja vähävaraisilta koti-    siaalihallituksen käsityksen mukaan hyväksytty
15946: palvelun asiakkailta viiden eri korvausluokan       yleiskirjeessä vahvistettu maksuttoman luokan
15947: mukaan. Sosiaalihallitus on vahvistanut myös        nettotulojen yläraja. Lisäksi on otettava huo-
15948: maksuttoman korvausluokan nettotulojen ylä-         mioon, että kunnilla on mahdollisuus harkin-
15949: rajan yhdenmukaiseksi koko maassa. Sen si-          nan mukaan poiketa pääsäännöstä maksua mää-
15950: jaan muiden korvausluokkien tulorajojen mää-        rättäessä.
15951: rittely on jätetty kunnan tehtäväksi.                  Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla
15952:    Esitetyssä kysymyksessä mainitaan esimerk-       selvitetään parhaillaan erillisen toimikunnan
15953: kinä, että Turussa täyttä kansaneläkettä saava      toimesta muun muassa sosiaali- ja terveyspalve-
15954: 80-vuotias ei kuulu se enempää maksuttoman          luiden maksujen määräytymisperusteita ja tar-
15955: kodinhoitoavun saajien kuin alimman maksun-         kistamistarvetta.
15956: kaan ( 2 mk/ t) luokkaan. Yksinäisen henkilön
15957:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1981
15958: 
15959:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
15960:                                               N:o 299                                               3
15961: 
15962: 
15963: 
15964: 
15965:                            Tili Riksdagens Herr Talman
15966: 
15967:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        fri hemvårdshjälp eller den som erlägger den
15968: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        lägsta (2 mk/t) avgiften. Full folkpension
15969: av den 14 maj 1981 till vederbörande medlem          för ensamstående person har mellan 1. 3. och
15970: av statsrådet översänt avskrift av följande av       31. 5. varit 1 187 mark per månad i första
15971: riksdagsman Heli Astala m. fl. undertecknade         dyrortsklassen och 1 13 3 mark per månad i
15972: spörsmål nr 299:                                     den andra. Enligt uppgift från Åbo stads social-
15973:                                                      byrå har i Åbo fastställts, att avgift skall upp-
15974:           Bör inte person som åtnjuter full          bäras enligt lägsta ersättningsklass, dvs. 2
15975:        folkpension anses vara mindre bemed-          mark per timme, då nettoinkomstgränserna är
15976:        lad då avgift för hemvårdshjälp upp-          1 039-1 429 mark per månad. Sålunda torde
15977:        bärs, och                                     det inte ha varit möjligt, om det i exemplet
15978:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        rörde sig om en ensamstående, full folkpen-
15979:        att rätta till socialstyrelsens anvisningar   sion åtnjutande åldring, att man skulle ha upp-
15980:        för uppbärande av avgifter för hem-           burit mer än 2 mark per timme som ersättning
15981:        vårdshjälp?                                   för hemvårdshjälp.
15982:                                                         Då ersättningsbeloppet för hemvårdshjälp
15983:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       fastställs, är huvudregeln den, att ersättningen
15984: samt anföra följande:                                bestäms på basen av matlagets normala, fort-
15985:     Sosialstyrelsens nya anvisningar om upp-         löpande inkomster. Då ersättningsklassen fast-
15986: bärande av ersättning för hemvårdshjälp och          ställs beaktas däremot inte de bostadsbidrag
15987: ersättningsgrunderna fastställdes och meddela-       för boendekostnader som erläggs åt de flesta
15988: des socialnämnderna 31. 1. 1981 och de trädde i      åldringar utöver ålderdomspensionen.
15989: kraft 1. 4. 1981.                                       Begreppet mindre bemedlad är relativt och
15990:     Då ersättning för hemvårdshjälp uppbärs          därmed svårdefinierat. Socialstyrelsen har över-
15991: tillämpas ett timersättningssystem, utöver vil-      lagt med kommunernas centralorganisationer
15992: ket finns bestämmelser om maximiersättnings-         då anvisningarna uppgjordes, samt beaktat
15993: beloppet per dygn och kalendermånad i olika          många ställningstaganden som kommit direkt
15994: ersättningsklasser. Ersättningen uppbärs av          från kommunerna. Allmänt taget har kom-
15995: andra än medellösa och mindre bemedlade              munerna enligt socialstyrelsens uppfattning
15996: hemservicekunder enligt fem olika ersättnings-       godkänt den maximigräns för nettoinkomsterna
15997: klasser. Socialstyrelsen har också fastställt max-   för den avgiftsfria klassen som fastställdes i
15998: imigränsen för nettoinkomsterna i den av-            cirkuläret. Vidare bör beaktas, att kommuner-
15999: giftsfria ersättningsklassen. Däremot har fast-      na har möjligheter att efter prövning avvika
16000: ställandet av inkomstgränserna för de övriga         från huvudregeln vid fastställande av avgifter-
16001: ersättningsklasserna lämnats åt kommunerna           na.
16002: för avgörande.                                          På social- och hälsovårdens förvaltningsom-
16003:     I spörsmålet nämns som exempel att en 80-        råde utreder för närvarande en kommitte fast-
16004: åring i Åbo, som åtnjuter folkpension, inte          ställelsegrunderna för och behovet av att
16005: tillhör vare sig den kategori som får avgifts-       granska avgifterna för social- och hälsovård.
16006:      Helsingfors den 17 juni 1981
16007: 
16008:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen
16009:                                              1981 vp.
16010: 
16011: Kirjallinen kysymys n:o JOO
16012: 
16013: 
16014: 
16015: 
16016:                                  Eenilä ym.: Palkankorotusten vaikutuksesta työttömyyskorvausta
16017:                                     koskeviin tulorajoihin
16018: 
16019: 
16020:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16021: 
16022:    Työllisyyslain perusteella maksettava työttö-       Kohtuullisena olisikin pidettävä, että työ-
16023: myyskorvaus on tarveharkintainen siten, että        voimaministeriö antaisi uuden tulorajapäätök-
16024: oikeus korvauksen saantiin on sidottu työttö-       sen ensi tilassa siten, että siinä olisi otettu huo-
16025: män työnhakijan puolison tuloon kiintein tulo-      mioon tulopoliittiseen ratkaisuun perustuvat
16026: rajoin. Tällä hetkellä tuloraja on 2 500 mk,        palkankorotukset ja että siihen sisältyisi mää-
16027: johon voidaan lisätä tietyt korotukset velkojen     räys myös siitä, ettei em. kaltaisia takaisinpe-
16028: ja lapsiluvun perusteella. Jos ko. tuloraja vä-     rintöjä suoriteta.
16029: häisessäkin määrin ylittyy, menettää työtön            Viitaten edellä sanottuun esitämme valtio-
16030: puoliso oikeutensa työttömyyskorvaukseen ko-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-
16031: konaan. Käytäntö perustuu työvoimaministeriön       teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16032: työllisyysasetuksen soveltåmisesta antamiin oh-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16033: jeisiin.
16034:    Kevään tulopoliittinen ratkaisu korottaa taan-              Onko Hallitus tietoinen tulopoliitti-
16035: nehtivasti palkkoja maaliskuun alusta. Tästä                sen kokonaisratkaisun aiheuttamien pal-
16036: seuraa, että todennäköisesti varsin monen työt-             kankorotusten vaikutuksesta työttömyys-
16037: tömyyskorvauksen saajan puolison tulot ylittä-              korvausta koskeviin tulorajoihin, ja
16038: vät sallitun tulorajan myös takautuvasti. Tästä                aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
16039: taas puolestaan on seurauksena suuri määrä                  uudet, yleiset palkankorotukset myös
16040: työttömyyskorvausten takaisinperimisiä. Tätä                taannehtivasti huomioon ottavat tuloraja-
16041: on pidettävä kohtuuttomana, koska enempää                   päätökset pikaisesti annetaan?
16042: asianomaiset kuin viranomaisetkaan eivät ole
16043: tilanteeseen varautuneet.
16044:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1981
16045: 
16046:          Paula Eenilä                  Maija Rajantie                  Jouko Tuovinen
16047:          Jouko Skinnari                Jermu Laine                     Tarja Halonen
16048:          Kaj Bärlund                   Pentti Lahti-Nuuttila           Kaisa Raatikainen
16049:          Olli Helminen ,               Helge Siren                     Anna-Liisa Piipari
16050:          Seppo Tikka                   Reino Breilin                   Mauno Forsman
16051:          Aimo Ajo                      Mikko Rönnholm                  Matti Puhakka
16052:          Pirkko Valtonen               Tellervo Koivisto               Risto Tuominen
16053:          Markus Aaltonen               Pirjo Ala-Kapee                 Pekka Starast
16054:          Arvo Salo                     Liisa Jaakonsaari               Sakari Knuuttila
16055:          Matti Luttinen                Peter Muurman                   Bror Lillqvist
16056:          Juhani Raudasoja              Lea Savolainen                  Eino Loikkanen
16057:          Saara-Maria Paakkinen         Juhani Surakka                  Hannu Tapiola
16058:          Eino Grönholm                 Kaarina Suonio                  Jorma Rantala
16059: 
16060: 
16061: 
16062: 
16063: 0881007356
16064: 2                                                            1981 vp.
16065: 
16066: 
16067: 
16068: 
16069: ; .. _·: .·   .. '
16070:                                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16071: 
16072:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa Vanhempien ja hakijan tulot
16073: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, · - perustuloraja (kun hakija on
16074: olette 14 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn         alle 18 vuotta ja asuu van-
16075: kirj.eenne ohella toimittanut valtioneuvoston      hempiensa kanssa) . . . . . . 4 000                         4 500
16076: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan" - lapsikorotus (muista alle 18-
16077: edustaja Paula Eenilän ym. näin kuuluvasta         vuotiaista sisaroksista) . . . 350                            390
16078: kirjallisesta kysymyksestä n:o 300:
16079: 
16080:                          Onko Hallitus tietoinen tulopoliitti-         Työvoimaministeriön päätöksen on tarkoitus
16081:                        sen kokonaisratkaisun aiheuttamien pal-      tulla voimaan 1. 7. 1981 eli samanaikaisesti,
16082:                       kankorotusten vaikutuksesta työttömyys-       jolloin työttömyyskorvauksen yksikkömäärien
16083:                        korvausta koskeviin tulorajoihin, ja         korotus tapahtuu. Tulopoliittisen kokonaisrat-
16084:                          aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     kaisun palkankorotusten vaikutus työttömyys-
16085:                        uudet, yleiset palkankorotukset myös         korvauksen takaisinperintöihin on eliminoitu si-
16086:                       taannehtivasti huomioon ottavat tuloraja-     ten, että työvoimatoimistot ovat tarkistaneet
16087:                        päätökset pikaisesti annetaan?               korvauksensaajien puolisoiden palkkatiedot en-
16088:                                                                     nen palkankorotusten maksamista. Jos puolison
16089:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                      tulot ovat nousseet suuremmiksi kuin hänen
16090:  vasti seuraavaa:                                                   puolisonsa kohdalla sovellettava tuloraja, on
16091:     Työvoimaministeriön esitys päätökseksi työt-                    korvauksen maksaminen lakkautettu. Hallitus
16092:  tömyyskorvauksen tarveharkintaperusteista on                       pyrkii siihen, että jäykästä tulorajasta mahdolli-
16093: 'oHut valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan is-                    simman pian päästään joustavaan järjestelmään,
16094:  tunnossa esillä 23. 4. 1981 ja 13. 5. 1981, jol-                   jossa tietyn rajan yläpuolella korvaus pienenee
16095:  loin asia on jäänyt pöydälle. Nykyiset tarve-                      tulojen kasvaessa.
16096:  harkintaperusteet ovat olleet voimassa 1. 5.                          Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että
16097:  1980 alkaen. Tarveharkintaperusteita on tarkis-                    työllisyyslakia. säädettäessä eduskunnan sosiaali-
16098:  tettu yleensä samanaikaisesti kuin työttömyys-                     valiokunta on mietinnössään kiinnittänyt huo-
16099:  korvauksen yksikkömääriä. Yleisen palkkatason                      miota . siihen, että tarveharkinnan tulisi vain
16100:  nousun vuoksi on korotustarpeeksi hallituksen                      suhteellisen rajoitetusti estää korvauksensaanti.
16101:  enemmistön vakiintuneesti omaksuman linjan                         Nyt se tapahtuu jo teollisuuden keskipalkkaa
16102:  mukaisesti arvioitu 12 %, kun uudet tarve-                         saavien kohdalla.
16103:  harkintaperusteet tulisivat voimaan 1. 7. 1981                        Työttömyysturvaetuuksien reaaliarvon lasku
16104:  alkaen. Työvoimaministeriön esitys on seuraa-                      on tunnettu tosiasia. Hallituksessa neuvotellaan
16105:  vanlainen:                                                         parhaillaan reaaliarvon palauttamistoimista. Li-
16106:                                                 nykytila   esitys   säksi työttömyysturvan kokonaisuudistus on
16107:  Hakijan ja puolison tulot                        mk       . mk     valmisteilla.
16108: -             perustuloraja .......... . 2 500             2 800
16109: -             lapsikorotus ........... . 350                 390
16110: -             velkojen korot ja kuoletukset 400              450
16111:                      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1981
16112: 
16113:                                                                               Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
16114:                                               N:o 300                                                    3
16115: 
16116: 
16117: 
16118: 
16119:                             Tili Riksdagens Herr Talman
16120: 
16121:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Föräldrarnas och sökandens inkomster
16122: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        -   basinkomstgräns ( då sökan-
16123: av den 14 maj 1981 tili vederbörande medlem              den ej fyllt 18 år och bor i
16124: av statsrådet för besvarande översänt avskrift           samma hushåll som sina
16125: av följande av riksdagsman Paula Eenilä m. fl.           föräldrar) . . . . . . . . . . . . . 4 000   4 500
16126: ställda skriftliga spörsmål nr 300:                  -   barntillägg ( för andra sys-
16127:                                                          kon som ej fyllt 18 år) . . 350               390
16128:           Är Regeringen medveten om de av
16129:        den inkomstpolitiska helhetsuppgörelsen          Arbetskraftsministeriets beslut är avsett att
16130:        förorsakade löneförhöjningarnas verk-         träda i kraft 1. 7. 1981 eller samtidigt som
16131:        ningar på arbetslöshetsersättningarnas        arbetslöshetsersättningarnas enhetsbelopp höjs.
16132:        inkomstgränser, samt                          De av den inkomstpolitiska helhetsuppgörelsen
16133:           ämnar Regeringen se tili att nya be-       föranleda löneförhöjningarnas verkningar på
16134:        slut rörande inkomstgränser som också         återindrivning av arbetslöshetsersättningar har
16135:        retroaktivt beaktar de allmänna löneför-      eliminerats genom att arbetskraftsbyråerna har
16136:        höjningarna avges i skyndsam ordning?         kontrollerat löneuppgifterna som gäller ersätt-
16137:                                                      ningstagarnas makar innan löneförhöjningar ut-
16138:    Som svar på detta spörsmål framför jag            betalats. Om den ena makens inkomster över-
16139: vördsamt följande:                                   stigit den inkomstgräns som tillämpas för den
16140:    Arbetskraftsministeriets förslag tili beslut om   andra makens vidkommande, har utbetalningen
16141: behovsprövningsgrunderna för arbetslöshetser-        av ersättning inställts. Regeringen strävar tili
16142: sättning har varit uppe till behandling i stats-     att man så snart som möjligt kommer från ett
16143: rådets finansutskott 23. 4. 1981 och 13. 5.          system med fast inkomstgräns till ett flexibelt
16144: 1981, då ärendet blivit bordlagt. De nu gällan-      system, där då en viss gräns överskridits ersätt-
16145: de behovsprövningsgrunderna har tillämpats           ningen minskar när inkomsterna ökar.
16146: fr.o.m. 1. 5. 1980. Behovsprövningsgrunderna            1 detta sammanhang är det skäl att under-
16147: har vanligen justerats samtidigt som arbetslös-      stryka, att riksdagens socialutskott har vid
16148: hetsersättningarnas enhetsbelopp. Tili följd av      stiftande av lagen om sysselsättning i sitt be-
16149: den allmänna lönenivåstegringen har höjnings-        tänkande fäst uppmärksamhet vid att behovs-
16150: behovet enligt den av regeringsmajoriteten all-      prövningen endast i relativt begränsad omfatt-
16151: mänt omfattade linjen beräknats till 12 %,           ning skulle få utgöra hinder för erhållande av
16152: när de nya behovsprövningsgrunderna skulle           ersättning. För närvarande sker detta redan
16153: träda i kraft fr.o.m. 1. 7. 1981. Arbetskrafts-      för deras vidkommande som erhåller genom-
16154: ministeriets förslag är följande:                    snittslön inom industrin.
16155:                                   nuläge   förslag      Arbetslöshetsskyddsförmånernas     realvärde-
16156: Sökandens och makens inkomster     mk        mk      sänkning är ett erkänt faktum. lnom regeringen
16157: -   basinkomstgräns ....... . 2 500         2 800    förhandlar man som bäst om åtgärder för åter-
16158: -   barntillägg ............ . 350            390    ställande av realvärdet. Dessutom är en total-
16159: -   räntor och amorteringar på                       reform av arbetslöshetsskyddet under bered-
16160:     gäld ................. . 400              450    ning.
16161:      Helsingfors den 8 juni 1981
16162: 
16163:                                                               Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
16164:                                                                                                 j
16165:                                                                                             j
16166:                                                                                         j
16167:                                                                                     j
16168:                                                                                 j
16169:                                                                             j
16170:                                                                         j
16171:                                                                     j
16172:                                                                 j
16173:                                                             j
16174:                                                         j
16175:                                                     j
16176:                                                 j
16177:                                             j
16178:                                         j
16179:                                     j
16180:                                 j
16181:                             j
16182:                         j
16183:                     j
16184:                 j
16185:             j
16186:         j
16187:     j
16188: j
16189:                                                1981 Vp.
16190: 
16191: Kirjallinen kysymys n:o 301
16192: 
16193: 
16194: 
16195: 
16196:                                    Eenilä: Työttömyyskorvauksen suorittamisesta panikkiin
16197: 
16198: 
16199:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16200: 
16201:    Työmarkkinoillla hyväksytyn yleisen peri'clat-     että työttömyyskorvauksen saaja nostaisi kor-
16202: teen mukaisesti on työnte!kijöillä oi:keus valita,    vauksensa Pos.tipanki.sta, panisi sen omalle
16203: mihin pankki:lin hänen palkkansa ohjataoo. Tällä      pan:klki>tilillee:n ja nostaisi vlill1ttömästi koko
16204: taataan .se, että työntekijöillä on mahdollisuus      summan käyttöönsä.
16205: saada haluamastaan pankista esimel"kiksi lainaa,         Olisikin kohtuullista, että rtyöttönilllä olis~
16206: koska pallllki.t edellyttävät asiakassuhteen ole-     "palikkapankkinJsa" valitsemiseen sama oi!keus
16207: massaoloa.                                            kuin työssä o1evhllakin. Todettakoon vielä, että
16208:    V a:LtJioo työttömyyskorvaukset maksetaan          työttömyyskorva'*sen saamisen edellytyksenä
16209: Postipankin välityksellä korvauksen saajan Pos-       on, ettei asianomainen ole omasta syystään
16210: tipankissa olevalle tilille. Työttömällä ei ole       työttömänä.
16211: oikeutta valita, mihin p~kiin hänelle makset-            Viitaten edellä olevaan esitän valtiopäivä-
16212: tava korvaus maksetaan. Tämä aiheuttaa huo-           järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojailila valtio-
16213: mattavia hankaluuksia mm. lainajärjestelyissä         neuvos·ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi
16214: ja muussa pank,kiasiain hoidossa. Lainan saami-       seuraavan kysymyksen:
16215: nen vaikeutuu, koska .työttömyysaikana "oman"
16216: pankin t1Ji11e ei ohjaudu rahaa.                                A~kooko Hallitus cyhtyä toimenpi-
16217:    Työttömyysikorvatllroset ovat siksi! pieniä, et-          teisiin, jotta työttömille luotaisiin oikeus
16218: teivät ne riitä edes kohtuullisirin elinkustarumk-           päättää, milllkä pankin tilmle hänen työt-
16219: siin. Ei siis voida pitää as:iJallisena menettelyä,          tömyyskorvauksensa maksetaan?
16220:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1981
16221: 
16222:                                              Paula Eenilä
16223: 
16224: 
16225: 
16226: 
16227: 088100708A
16228: 2                                                        1981 vp.
16229: 
16230: 
16231: 
16232: 
16233:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16234: 
16235:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis,sa                 se pyysi työvoimatoiirn:istoja ittse suoo~ttamaan
16236: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                   maiksllltulksen.
16237: olette 14 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn                           Koo 1978 . ma!ksutos:iJtteiden kiiirjoii!t:taminen
16238: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                    t1lJ1i työroilma:toiJmilstOOlle vaåJkeaks±; Posltipookki
16239: asiaJOOma:1selle jäsenelle jäljennöksen kansan-                 yhdessä työvoimattnmilstel:liön kanssa ikehiitti atk.-
16240: iedustaja Pau!la Eenhlän näin kuuluvasta kirjalli-              järjesteil:moo, · joka vähensi. työvoimrotdimistojen
16241: sesta kysymyksestä n:o 301:                                     työmärurää ja jolilla korvaus Lähetet:t.i!in 'kailkilci.en
16242:                                                                 maiksunsaaiien osaJim ~eis,esti kätei!ssuo~
16243:             Aikodko Hallitus cyhtyä toimenpi-                   rlitukseoo poSfciJto.i!m1:pailkkaoo. Korvauksensaajat
16244:          teisiin, jotta työttömille luotaisiin oikeus           ovait voineet viedä va~rat .säästämiJsikykynsä pwilt-
16245:          päättää, minkä pankdn tilålle hänen työt-              te1ssru 1md!hin tahoosa ,rah'<l!l!a,itoikseen tai pyytää
16246:          tömy~skorvauksensa maksetaan?
16247:                                                                 rr.ilia!Latitos:m lllOUtamaan raha;t puoil.es1taan.
16248:                                                                      Työttömyy:sikorvaJU'kisen saaj,aJt .ovat Postipan-
16249:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                    hln käsåJty:ksen mukaai!Cl . to1ltuneet nylkyiiSeen
16250: tavasti seuraavaa:                                              mrukisutapaan ja muutanna;t ha~rva~t ttoivomuikset
16251:     Työt:tömyyskorvausten maksatusjärjestelmää                  lrorvoosten saamiisek&i pai11lklkli1ilil!i,en väil±t)l'kseHä
16252: su'U1111l11iJteltaessa oli yhtenä vaithroehtona OOJtaa          ovat!lcin tu11eet etupäässä paclclcilen tahoLta,
16253: korvaU!Siten !l:rul!ks,aJtus jonkin li:iil.repankiln hodd.et-   mahdol!1is:es,1Ji saatavien tll!tva;anniseiksL
16254: tavalksi. TäilllöiiDI korvaus olisi malksettu suo-                   Pos:cipanikiln ~äs~tyk:sen mu!koon työttömyys-
16255: raoo korvallll.mensaaj an pa!lliklkiJtii1illl.e. MruksatUISta   korvausten maiksaruksen onn1s:tumi,nen voidaan
16256: ei kui!ten!kaan annettu J!iikepanikin ihohlettava~si,           turva:ta va1n yhden rSiel!keän maiksujärjeste!Lmän
16257: koska pan.Jci:n asettannooa ehtooo o:Li se, että                puitteissa; ·joko maksetaan kaikki korvaukset
16258: kate o:lli.si p~tänyt siirtää pookiin tilliie jo muu-           tiilillitäomtokorueiilffia tati ika1/klki paJllkk~ti!lei!il.e. Kah-
16259: tamaa päivää eooen korvaus1ten mak.supäivää.                    den eri maksutava;n ,sekoittaminen ja kottvaruk-
16260: Kruvteen :sili:rtoon ennen ma!rosrupäilvää ei :lmitten-         sensaaj~en muuttuvien maksutapatoivomusten
16261: kaoo ha:lru1ttu ryhttyä.                                        huomioon ottaminen haittaisivat järjestelmän
16262:     Nykyisen käytännön mukaan kmvaukset                         wka:taru:lunmu!kaås'ta toillnilnJta:ru. Koo ikorvaoosen-
16263: mroks1etaan           aUitlOimaattisen tietojenikäsittelyn      sruajista vain väbämen osa pystyy työttömyys-
16264: avu!l:la tilliilltäottokontehlla postlilt:oirrnipaiklkoihin.    aJilkalllaoo edes v;arutima;tromaoo ,sääs,täm~seen ja
16265: Tili:Ltäottokort:timaksatulksen perruSit:elruioo Pos,ti-        kun tuskilln mikään paJ111l.clci: ha1ua:a sitoutua va-
16266: pankilci on esitväny~t 1seu11aavaa:                             lmva;s:ti ja piltkäj änteises:ti hoiltarnaoo cilliietJJsä vä-
16267:     "Työttömyy,skorva'llk.s,1a maksettiin Postipan-             liltykseiLJiä muuta kmn pient,ä, pa;ras,ta osaa kor-
16268:                                                                 varuksoosaaj~sta, näyttliä tiiliiltäottokoraimaiksa-
16269: k:itn väilityksel:lä koemielessä pankik~ti,Jiilen väli~
16270: tykscltä vuosillna 1968-1972. Kokemustta jou-                   tus sdvä:sti pa!lliklkiJtii1imaksatusta pa;remmaJ:ta
16271: dutciJiln 1uopuma;an mm. seuraav1s~a sy,is1tä:                  V1MhtJOehdoWta. ''
16272:                                                                      Työttömyyskorvausten ma:ksaitus offi1 tar~koi­
16273:     - ikorvaussummat olivrut p1enliä ja mai!~s,et­              tus ottaa mukaa111 työvoirrnann1nilster1ön ci!etojär-
16274: cilin usein (kaiksi kerta;a llmukaudes1sa)                      jestelmoon sitten, että mabatus oHis~ hoidettu
16275:     - va;staooottaj~en säästökyky oLi lähes ole-                työvoiimapiiden omiJ11a cietokooeiill1a. Laittdsto-
16276: mruton; r,ahaJt meniivät suoman ikuffiutu:kseen                 tekiniJs,et syyt ovat kuilltendcin estäneet maksa;tuk-
16277:     - rahojen ennakkonostopyyntöj.ä>, tirrinume-                sen siirron hrullinnoo om~He t~etokoneiJlile. Vuo-
16278: roselvityl<csiä ja korjauksia oli runsaasti.                    den 1981 kutlues,sa seilv.iltetään uudel!leen mah-
16279:     EdeLlä m3!Jimtui!sta 'syH1stä tilien kautta maksa-          doJWi,suudet hoitaa korva;ust'en maksatukseen
16280: tus mUJOdostui PSP:!Lle k:aJn1laittann,attomaks:i ja            llifuttyvät atJk-;tehtävät p1ir1en omiJ11'<1 tietOkoneil-
16281:                                                       N:o .301
16282: 
16283: l!a. Si!MoiJO ttuJ.!ee mm. harkruttavab1 se, Olllko ilror-   lä maibatusjärjeste.Lmäl1ä. N~.iJseJillään maiba-
16284: va.'UISten maksatus hoidetJtavilss~ •työvoittmhaffilm..      tuJs   on m1nJilsterronilciin mieleSitä sujunut hyvin
16285: non henik.iilöstöresurssei!n samailila Vail'llluudeiLla      ja !korvauksensoojalille tJätik:eää määräa&aa nou-
16286: lruiJn yhteiiStyössä Postipadllk&n \kanssa !kehitetyl-       dalttOOn.
16287:       Hellsi!ngils:sä 4 päivänä kesäkuuta 1981
16288: 
16289: 
16290:                                                                          Työvoi!lnatcini!steci. Jouko Kajanoja
16291: 4                                                    1981 vp.
16292: 
16293: 
16294: 
16295: 
16296:                                Tdl Riksdagens Herr Talman
16297: 
16298:     I den Ol."<!ini:ng 37 § 1 mom. rilksdagsord-                Då a:rbetsiklraftsbyråema år 1978 fatlll1 att ut-
16299: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder                  Skrilvarndet av betarLnliJn~ifi~t stäil!lde sig
16300: skicilvel!se arv den 14 maj 1981 tiM vederbörande           kiO!mpiliicerait, utvectkla:de Postb!ll!lken i! samar-
16301: medlem av s:tastsrådet för besv.arrande sänt av-            bete med a:rbetsikraf.tSillliJnLsteriet ett a:db-system,
16302: skrift av följande av riksdagsman Paula Eenilä              som milnslkarde .arbetsikrafts:byråernas arbetsbör-
16303: s1tJälilda sikrlifcllilga spönsmM nr 301 :                  dar och v:arrigeUIO!ffi el"säntnilngarrna utarn u:ndan-
16304:                                                             tag UJtbetal:aides ikontant v:1a postanstaffit till.
16305:             Ämnarr Regermgen vidta åtgärder för             samcliga mottagaJre. ErsättnilngSitniOtJtagaJJ1Ua kan
16306:         a:tt de arrbenslös.a :s[ruilile få vä1j,a den       i den mån sparrförmågan tiil!l:åter överföra med-
16307:         hamlk diJt dera:s ~arrbetJsll:öshetsersättning      len tili viiken penninginrättning som helst eller
16308:         ~ailllJ iinbetarla:s?                               uppdra åt en penninginrättning att lyfta med-
16309:                                                             len för deras räkning.
16310:   Som svar på detta spövSilllåJ: a:nför jag vörd-               Eniligt Postbanikenls uppfattning har motta-
16311: samt följ,a:ntde:                                           garna av arrbet:sffös:hetsensättmng vMt Stig vid
16312:     Då systemet för uta!JJ011dning av arbetslös-            nuvataJnde UJtbetarlinlitngss)'ISitem och i de få fahl
16313: hetsensä.ttn~ng pltarnerades, varr etlt av aihernarti-      dåir ersäJttnrlil1lgar harr önskarts inbetalda på hank-
16314: ven a:tJt iåt:a UJtbeta:lnilngen skötars a'V en av af-      kanto har fr.armstäill1n1ngartna oftast komm1t från
16315: f,änsbankevna. Då slkuJJ!e er:såittningen ha imhe-          banker; sannolikt för att trygga innestående
16316: taJIJats dimekt på mottagarens konto. Utbetal-              truhlgodohavanden.
16317: ningen övecl.äts dodk ilnte !tJill en affär:sbwk,               Postbanlken anser, att ett ViäMungerande ut-
16318: emedan det 'Ställdes som villkor, ~att täokningen           betailimngssystem endast kan garanreras geniO!ffi
16319: skullille överföras tilla. barnikens kanto några dagar      ett oohet!ltigt och ikiliart förfarande; aillla el1Siätt-
16320: före ut:betailnilngsdarnm. Det arnsågs ilnte önsk-          nmgar utbetalas arntrngen genorn uJtbetaln1:ngs-
16321: v:ärt a:tt öv,erföra tädkrnngen före utbet:alini:ngs-       'kmt elhler på barnlkilronto. Ett ,saJmtiJdigt utnytt-
16322: datu!l11.                                                   jarnde av två oliliika betall:ni.ngssystem och beak-
16323:     Ens~ättlnilngarr:na utbetallas enlliigt nuvararnde      tamde av mottagatnas ön&kemå:L om ändringar
16324: praacis genorn adb med utJtagningsikort tillili post-       i utbetalinmgssiht slrul!J:e foosvår.a en tidtabeYlY
16325: arnstaher. Som motiv~edmg för utarnordnio:JJg med           enlig ut:betarimn:g. Då t.o.m. arnspråkslöst spa-
16326: uttagningsilrort anför Bostbaltliken följande:              rande är oogot ,sorn endast ett fåtail ersättnings-
16327:     "Arbetslöshetsersättningar utbetalades åren             mottagare mäkt:Jar med och då lknappast någon
16328: 1968-1972 & eX!per,iJmentsyfte genom Post-                  banik v~lll förbitnda silg att ~seriöst och [ångsik-
16329: banlkens förmedlan via barnk!lrot11Jtt>n. Experi-           tigt genom 'sroa k!O!nton s:köta en så arnsprå!ks-
16330: 1ll.OOtet måSite avsikvivas av bl.a. föi1j.ande or-         lös skara som den bästa delen av ersättningsta-
16331: Sialker:                                                    garna 111tgör, föl"efailler utbetailning medeiLst ut-
16332:                                                             betalningskort ,v,ara ett betydligt bättre alterna-
16333:     - ersät:t:nimgsbe!Loppen var små och utbeta-            tw    en betaJinitng vi!a ba:n[clronto".
16334: lades ofta ( två gånger per månad)                              Marn ha:de för avs~kt a:tt 1lnlldudera utbeta:l-
16335:     - mottagar:nas 'Sparfövmåga varr nåista:n obe-          nimgen av arbetslöshetJsersäJtt:ningar ti arrbets-
16336: filntiliig; pengal"na giok &rekt lthlffi [ronsumtiiO!n       siklrarftsmin~st,erilletls datarsystem, v:arvliid utbetal·
16337:     - förharndlsuttagnilnga:r begärdes ofta, uttred-        mngen :sikuMe ha sikött:Js av arbetsikraftsdis1:111ik-
16338: ningar och korrigeringar av kontonu:mmer före-              tens egoa datamarslkiner. Den ,tekniiSika arppara-
16339: kom ofta.                                                   ture:n harr dook mte medgett etlJ överföring av
16340:     KontoUJtbetailnillng V!ilsade sd.g ollönJsam för        utanoncllnilingarnna 1Jill förvaltJnJilngens egna data-
16341: PSB, och banken uppmana:de därför arbets-                   marskmer. Under år 1981 görs en ny ~u:trednirng
16342: kJt1af,ts:byråerna att själva: ,slköta utbetailni!ngarna.   av möjtl;jighetema a:tt .slköta utanordningen av er-
16343:                                                     N:o 301                                                   5
16344: 
16345: sättningar med dilstcilktens egna datamask:iner.           sbpats $ samarbete med Pdstbaniken. Utbeta[-
16346: Då kommer det bta. artJt övervägaiS hlllnr~ida             nliingen har i sin nuv81fa1Ilide form ä'Ven enlliigt
16347: ersättnilllgsutbem1lmngarna lkan sikötaos ffiilka ti11-
16348:                                      1                     ministeriets uppfattning fungerat väl, vilket
16349: för1iitiligt med arbetsikraftsförvail:trungelliS person-   samtiddgt dnnebär att de för ersittiDJingsmot-
16350: ~urser ,SIOlll med det utbe~ystem som                      tagama vilktiga ltlildsgränsema har ilruooalt håLLas.
16351:       Helsingforsden 4 juni 1981
16352: 
16353: 
16354:                                                                    AvbetsikraftsmåiniJSter Jouko Ka;anoia
16355: 
16356: 
16357: 
16358: 
16359: 088100708A
16360:                                                1981 vp.
16361: 
16362: Kirjallinen kysymys n:o 302
16363: 
16364: 
16365: 
16366: 
16367:                                    Rytkönen: Työkyvyttömyyshakemuksen hylkäämisestä eräässä
16368:                                       yksi ttäis tapauksessa
16369: 
16370: 
16371:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e
16372: 
16373:    Autonkuljettajan vaimo Niina Rautiainen on            Vuosien varrella on tullut julki hyvin monia ·.
16374: hakenut Eläkevakuutusyhtiö Kalervolta kaksi           samantapaisia mielivaltaisia ratkaisuja, jolloin
16375: eri kertaa työkyvyttömyyseläkettä. Molemmilla         esim. sellainen lääkäri, tuomareista puhumattac
16376: kerroilla hakemus on hylätty, viimeksi 23. 4.         kaan, joka ei ole koskaan nähnytkään eläkkeen-
16377: 1981. Useiden lääkäreiden antamat todistukset         hakijaa, puhumattakaan siitä, että asianomai~
16378: eivät ole merkinneet ratkaisuissa mitään.             nen lääkäri olisi tutkinut hakijan terveydenti-
16379:    Kansaneläkelaitos on jo kauan sitten tehnyt        lan, kumoaa kirjoituspöydällä hakijan tutki-
16380: myönteisen päätöksen ja Niina Rautiainen saa          neen taikka hoitaneen lääkärin todistuksen ja
16381: Kansaneläkelaitaksel ta työkyvyttömyyseläkettä        evää hakijalta eläkkeen, kuten Niina Rautiai-
16382: vajaat 300 markkaa kuukaudessa. Kummalii-             senkin kohdalla on tehty.
16383: siota Kalervon päätöksissä on se, että kun ta-           Tällainen mielivalta on saatava päättymään
16384: vallisesti eläkkeenhakija saa helpommin työelä-       niin tärkeässä asiassa kuin työkyvyttömyyselä-
16385: kettä koskevan työkyvyttömyyseläkkeen kuin            ke palkkatyöläisille ja muillekin hakijoille on.
16386: kansaneläkkeen, johtuen lainsäädännössä ole-             Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
16387: vista erilaisista eläkkeen myöntämisperusteista,      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
16388: niin tässäkin tapauksessa päätös on päinvastai-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16389: nen.                                                  vaksi seuraavan kysymyksen:
16390:    Tavallisesti työkyvyttömyyseläkkeen myön-
16391: täminen tapahtuukin siten, että työ- tai virka-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16392: suhteen ·mukainen työkyvyttömyyseläke myön-                  Eläkevakuutusyhtiö Kalervo on kaksi
16393: netään ensin ja kansaneläkkeen vastaava osuus                kertaa hylännyt Keiteleen kunnasta ko-
16394: joskus vasta kolmannen hakemuskerran jäl-                    toisin olevan Niina Rautiaisen työkyvyt-
16395: keen. Mutta Niina Rautiaisen kohdalla Vakuu-                 tömyyshakemuksen siitä huolimatta, et-
16396: tusyhtiö Kalervo aivan ilmeisesti kiertää lakia              tä hakija on jo huomattavan pitkän
16397: ja myönteistä vakiintunutta työkyvyttömyys-                  ajan saanut       työkyvyttömyyseläkettä
16398: eläkkeen myöntämisperiaatetta. Tämä törkeä                   Kansaneläkelaitokselta ja on työkyvy-
16399: ratkaisu toistamiseen tehtynä loukkaa syvästi                tön, ja jos on,
16400: hakijan oikeutta saada hyväkseen eläkelainsää-                  aikooko Hallitus antaa pian eduskun-
16401: dännön mukainen työeläke. Saman kohtalon                     nalle tarvittavat lakiesitykset, joilla Nii-
16402: kokeneita on varmaankin suuri joukko kansa-                  na Rautiaisen ja tuhansien muiden työ-
16403: laisia, ja siitäkin syystä on aiheellista selvittää          kyvyttömyyseläkettä hakeneiden laillis-
16404: asia Niina Rautiaisen osalta perinpohjin.                    ten etuuksien mahdollistuminen toteu-
16405:                                                              tetaan?
16406:       Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1981
16407: 
16408:                                            V. J. Rytkönen
16409: 
16410: 
16411: 
16412: 
16413: 088100778K
16414: 2                                              1981 vp;
16415: 
16416: 
16417: 
16418: 
16419:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16420: 
16421:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        voi asianomaisen henkilön sosiaaliturvaan syn-
16422: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tyä aukkoja, joita ei voida pitää tarkoituksen-
16423: olette 15 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn            mukaisina. Työeläkejärjestelmässä pyritii,än kui-
16424: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tenkin mahdollisimman tarkasti ottamaan huo-
16425: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         mioon kansaneläkejärjestelmässä tehty ratkaisu.
16426: edustaja V. J. Rytkösen· näin kuuluvasta kir-         Periaatteena on pidetty, että kansaneläke- ja
16427: jallisesta kysymyksestii: n:o 302:                    työeläkeratkaisujen pitäisi olla yhteneviUsiä, jol-
16428:                                                       leivät erityiset syyt, kuten asiassa myöhemmin
16429:           Onko Hallitus tietoinen suta, että          saadut uudet tiedot, anna aihetta toisenlaiseen
16430:        Eläkevakuutusyhtiö Kalervo on kaksi            tulokseen..                              , .
16431:        kertaa hylännyt Keiteleen kunnasta ko-            Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 1980
16432:        toisin olevan Niina Rautiaisen työkyvyt-       asettanut toimikunnan, jonka tehtäväksi annet-
16433:        tömyyshakemuksen siitä huolimatta, et-         tiin koordinoida kansaneläke- ja työeläkejärjes-
16434:        tä hakija on jo huomattavan pitkän             telmissä toimeenpantavaa työkyvyttömyyden
16435:        ajan    saanut    tyqkyvyttömyyseläkettä       arvioimiskäytännön      viimeaikaista    kehitystä
16436:        Kansaneläkelaitokselta ja on työkyvy-          koskevaa selvitystyötä. Tämän perusteella toi-
16437:        tön, ja jos on,                                mikunnan on myös selvitettävä työkyvyttö-
16438:           aikooko Hallitus antaa pian eduskun-        myyden toteamiseen ja työkyvyttömyysasiain
16439:        nalle tarvittavat lakiesitykset, joilla Nii-   ratkaisua koskevaan toimintaan liittyvät puut-
16440:        na Rautiaisen ja tuhansien muiden työ-         teet ja epäkohdat kiinnittäen muun muassa
16441:        kyvyttömyyseläkettä hakeneiden laillis-        huomiota ratkaisutoiminnan yhtenäisyyteen se-
16442:        ten etuuksien mahdollistuminen toteu-          kä tehdä tarpeelliset parannusehdotukset.
16443:        tetaan?                                           Toimikunnan työskentelystä saatujen tieto-
16444:                                                       jen mukaan toimikunta on suorittanut lääkä-
16445:   Vastauksena kysymykseer,t esitän kunnioitta-        rikunnalle osoitetun kyselytutkimuksen sekä
16446: vasti seuraavaa:                                      selvittänyt erityisesti muutoksenhakujärjestel-
16447:                                                       mien osuutta työkyvyttömyyseläketurvassa.
16448:   ·.Koska Suomessa· 'ort· 'kaksi rinnakkaista elä-    Toimikunnan työ on sen laajakantoisuuden
16449: kejärjestelmää, kansaneläke•ija työeläkejärjestel-    vuoksi vielä kesken. Kun toimikunta on saa-
16450: mä, on etenkin rajatapauksissa rriahdollista, että    nut ehdotpksensa valmiiksi, sosiaali- ja terveys-
16451: näissä päädytään .'työk)"VYttömyY'sa:rvioinnissa      ministeriö ryhtyy välittömästi asian vaatimiin
16452: eri tulokseen. Erityisesti silloin, kun kansan-       toimenpiteisiin tYQk.yvyttömyyseläkkeitä koske-
16453: eläkejärjestelmässä on rriyÖnnetty eläke, mut-        van lainsäädännön muuttamiseksi.
16454: ta työeläkejärjestelmässä hakemus on hylätty,
16455:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1981
16456: 
16457:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Lu;a-Penttilä
16458:                                              N:o 302                                             3
16459: 
16460: 
16461: 
16462: 
16463:                           Tili Riksdagens Herr Talman
16464: 
16465:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      ändamålsenliga. Inom arbetspensionssystemet
16466: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          försöker man dock så noggrant som möjligt
16467: velse av den 15 maj 1981 tili vederbörande         ta i beaktande de avgöranden som fattats inom
16468: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     folkpensionssystemet. Principen har varit att
16469: jande av riksdagsman V. J. Rytkönen under-         folkpensions- och arbetspensionsbesluten borde
16470: tecknade spörsmål nr 302:                          vara kongruenta, om inte speciella skäl, som
16471:                                                    t.ex. senare inkomna nya uppgifter, ger an-
16472:           Är Regeringen medveten om, att Liv-      ledning tili ett annat resultat.
16473:        försäkringsbolaget Kalervo två gånger          Social- och hälsovårdsministeriet har år
16474:        avslagit Niina Rautiainens från Keite-      1980 tilisatt en kommission med uppgift att
16475:        le kommun ansökan om invalidpension         koordinera det utredningsarbete som skall
16476:        trots att sökanden redan en anmärk-         verkställas rörande den senaste utvecklingen
16477:        ningsvärt lång tid har fått invaliditets-   av de normer som tiliämpas vid bedömningen
16478:        pension från Folkpensionsanstalten och      av arbetsoförmåga inom folkpensions- och ar-
16479:        är arbetsoförmögen, och om så är,           betspensionssystemet. På basen av detta arbe-
16480:           ämnar Regeringen med det snaraste        te skall kommisionen också klarlägga de brister
16481:        avge nödiga lagförslag tili riksdagen så,   och missförhållanden som hänför sig tili konsta-
16482:        att det blir möjligt för Niina Rautiai-     terandet av arbetsoförmåga och tili avgöran-
16483:        nen och tusentals andra, som har an-        dena i arbetsoförmögenhetsfrågor genom att
16484:        sökt om invalidpension, att få sina lag-    fästa uppmärksamhet bl.a. vid enhetligheten
16485:        stadgande förmåner förverkligade?           i besluten och komma med förslag tili förbätt-
16486:                                                    ringar.
16487:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Enligt de uppgifter om kommissionens arbe-
16488: samt anföra följande:                              te som stått att få har den gjort en enkätun-
16489:    Eftersom det i Finland finns två olika pen-     dersökning inom läkarkåren samt speciellt ut-
16490: sionssystem, folkpensionssystemet och arbets-      rett viiken betydelse systemen för ändrings-
16491: pensionssystemet, är det i synnerhet i gränsfall   sökande har för invalidpensionstryggheten. På
16492: möjligt att man i dessa kommer tili olika re-      grund av uppgiftens omfattning är kommissio-
16493: sultat vid bedömningen av arbetsoförmågan.         nens arbete ännu inte avslutat. När kommis-
16494: Speciellt i sådana fall då folkpension har be-     sionen är färdig med sitt förslag kommer so-
16495: viljats men ansökan om arbetspension har           cial- och hälsovårdsministeriet omedelbart att
16496: avslagits kan det i den ifrågavarande personens    vidta de åtgärder ärendet kräver för att ändra
16497: socialskydd uppstå luckor, som inte kan anses      lagstiftningen rörande invalidpensionerna.
16498:      Helsingfors den 3 september 1981
16499: 
16500:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
16501:                                              1981 vp.
16502: 
16503: Kirjallinen kysymys n:o 303
16504: 
16505: 
16506: 
16507: 
16508:                                  Paakkinen ym.: Kiinteiden tuontipolttoaineiden hintojen !tasaa-
16509:                                     misesta
16510: 
16511: 
16512: 
16513:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16514: 
16515:     Maassamme on määritelty nestemäisille polt-     kinahinnoissa tapahtuvia vaihteluja. Periaattees-
16516: toaineille kiinteät hinnat. Kiinteiden tuonti-      sa laki tuontikaupparahastosta ja sen nojalla an-
16517: polttoaineiden, esimerkiksi kivihiilen ja antra-    nettu valtioneuvoston päätös antaisivat mahdol-
16518: siitin, osalta on tilanne toisin. Kunkin poltto-    lisuuden käyttää tuontikaupparahastoa myös
16519: aine-erän hinta muodostuu erilaiseksi riippuen      muidenkin tuotteiden hintavaihtelujen tasaami-
16520: muun muassa hankintahinnasta ja rahtikustan-        seen. Kysymys on tietenkin siitä, miten paljon
16521: nuksista. Esimerkiksi Neuvostoliitosta kesällä      tuontikaupparahastoon on siirretty varoja ja
16522: 1980 tuotu antrasiitti maksoi ostajalle 503         minkä tuotteiden maailmanmarkkinahintoja kat-
16523: markkaa tonnilta, koska kyseessä ilmeisesti oli     sotaan tarpeelliseksi tasata.
16524: pitkäaikaisella sopimuksella määrätty hinta.           Viime vuosina tuontikaupparahastoon on
16525: Tätä polttoainetta ei kuitenkaan ole ollut saata-   valtion budjetissa jouduttu siirtämään varsin
16526: vissa kysyntää vastaavia määriä. Vuoden lo-         suuria määrärahoja. Esimerkiksi vuonna 1979
16527: pulla tulleet laivalastit antrasiittia maksoivat    tuontikaupparahastoon siirrettiin 670 miljoonaa
16528: joulukuussa kuluttajalle jo 710 markkaa ton-        markkaa. Tämä käytettiin lähinnä tasapainotta-
16529:  nilta.                                             maan valmiiden öljytuotteiden maailmanmark-
16530:      Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että       kinahintojen nousua. Vaikka tuontikaupparahas-
16531: suurkuluttajat (voimayhtiöt, lämpökeskukset,        toon suoritettuja siirtoja on rahoitettu ainakin
16532:  teollisuus) ovat osanneet ostaa halvat lastit ja   jossain määrin korottamalla polttoaineiden
16533:  tavallinen pienkuluttaja on joutunut hankki-       valmisteveroa, on tosiasiassa tuontikaupparahas-
16534:  maan antrasiittinsa kaikkein kalleimmalla hin-     ton avulla alennettu öljytuotteiden todellista
16535:  nalla. Nestemäisten polttoaineiden kiinteä hin-    hintaa. Ilmeisesti suurin hyöty tästä on koi-
16536:  noittelu perustuu lakisääteiseen mahdollisuu-      tunut elinkeinoelämälle.
16537:  teen hintavaihtelujen tasoittamisesta.                Kauppa- ja teollisuusministeriön piirissä ei
16538:      Tuontikaupparahastosta, sen käyttöperiaat-     tiettävästi ole ainakaan laajemmin harkittu
16539:  teista ja hallinnosta on säädetty lailla tuonti-   niiden tarvikkeiden piirin olennaista laajenta-
16540:  kaupparahastosta (530/58). Lain nojalla on         mista, joiden hintoja tuontikaupparahastosta
16541:  annettu valtioneuvoston päätös tuontikauppa-       voidaan tasata. Tämän mukaisesti kiinteiden
16542:  rahastosta, jolla säädetään tarkemmin käyttö-      tuontipolttoaineiden hinnat tulevaisuudessakin
16543:  periaatteista ( 11/59) .                           saattavat heilahdella. Nestemäisten polttoainei-
16544:      Valtioneuvoston päätöksen 4 §:n mukaan         den hintojen jyrkkä kohoaminen on saanut
16545:  ulkomaankaupassa esiintyvien hintavaihtelujen      monen pienkuluttajan ratkaisemaan kiinteis-
16546:  tasoittamiseksi tuontikaupparahaston hallintcr     tönsä lämmityksen kiinteätä polttoainetta käyt-
16547:  toimikunta myöntää tasauskorvauksia niistä         täen. Näin epävakaiset hinnat koituisivat ensi
16548:  maahan tuoduista tarvikkeista, joista valtio-      kädessä pienkuluttajien harmiksi.
16549:   neuvosto kauppa- ja teollisuusministeriön esit-      Edellä olevan johdosta ja viitaten valtio-
16550:   telystä erikseen niin määrää.                     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
16551:      Tällä hetkellä tuontikaupparahastosta voi-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
16552:   daan tasata nestemäisten polttoaineiden, voite-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16553:   luaineiden, puuvillan ja sokerin maailmanmark-    sen:
16554:  0881007334
16555: 2                                         1981 vp.
16556: 
16557:         Mihin toimenpttelSlm Hallitus aikoo          matta myyntihinta kotimaassa tonnia
16558:      ryhtyä kiinteiden tuontipolttoaineiden          kohti olisi sama kaikille kuluttajille ja
16559:      hintojen tasaamiseksi niin, että tuonti-        kuluttajaryhmille?
16560:      eristä, ostomaasta ja rahdeista riippu-
16561:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1981
16562: 
16563:        Saara-Maria Paakkinen        Eino Loikkanen             Juhani Vähäkangas
16564:        Reino Breilin                Aimo Ajo                   Heli Astala
16565:        Mikko Rönnholm               Matti Luttinen             Aulis Juvela
16566:        Anna-Liisa Piipari           Olli Helminen              Mikko Pesälä
16567:        Peter Muurman                Helge Siren                Elisabeth Rehn
16568:        Pentti Lahti-Nuuttila        Hannu Tapiola              Niilo Hämäläinen
16569:        Kaj Bärlund                  Toivo Mäkynen              Pertti Hietala
16570:        Pirjo Ala-Kapee              Terhi Nieminen-Mäkynen     Mikko Elo
16571:        Kaisa Raatikainen            Lauri Palmunen             Jorma Rantala
16572:                                     Pauli Uitto
16573:                                              N:o 303                                              3
16574: 
16575: 
16576: 
16577: 
16578:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16579: 
16580:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kuluttajille tapahtuvaa myyntiä varten maahan
16581: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tuodulle antrasiitille, kivihiilimurskalle, muul-
16582: olette 15 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn         le kivihiilelle ja koksille. Tällaiset tuontierät
16583: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       edustavat suhteellisen pientä osaa kiinteiden
16584: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      polttoaineiden kokonaistuonnista. Tästä syystä
16585: edustaja Paakkisen ym. näin kuuluvasta kir-        ja kun lisäksi alalla on lukuisia erityyppisiä
16586: jallisesta kysymyksestä n:o 303:                   maahantuojia ja tuontia tapahtuu, paitsi myyn-
16587:                                                    tiä varten, myös suoraan erilaisiin käyttötar-
16588:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     koituksiin, hallitus ei pidä tarpeellisena eikä
16589:        ryhtyä kiinteiden tuontipolttoaineiden      tarkoituksenmukaisena ryhtyä maksamaan yksi-
16590:        hintojen tasaamiseksi niin, että tuonti-    puolisia, subventioluontoisia hinnanerokorvauk-
16591:        eristä, ostomaasta ja rahdeista riippu-     sia maahantuodusta kiinteästä polttoaineesta.
16592:        matta myyntihinta kotimaassa tonnia            Kaksipuolisten vapaaehtoisuuteen perustu-
16593:        kohti olisi sama kaikille kuluttajille ja   vien hinnanvaihtelusopimusten, joiden perus-
16594:        kuluttajaryhmille?                          teella tuontikaupparahasto joko maksaa tai
16595:                                                    perii hinnanerokorvausta, tekeminen kunkin
16596:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kivihiilen maahantuojan kanssa erikseen ei hal-
16597: l'asti seuraavaa:                                  lituksen käsityksen mukaan ole käytännössä
16598:    Suurin osa kivihiilen tuonnista tapahtuu        mahdollista. Polttonesteiden ja tuontisokerin
16599: :eollisuusyritysten sekä lämpövoima- ja voima-     osalta on tällaiseen järjestelyyn voitu mennä,
16600: aitosten toimesta niiden omaan käyttöön. Voi-      koska molempien tuotteiden kohdalla on vain
16601: nassa olevien hintavalvontaa koskevien mää-        yksi maahantuoja.
16602: :äysten mukaan on hinnanvahvistus haettava
16603:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1981
16604: 
16605:                                                                          Ministeri Esko Rekola
16606: 4                                          1981 vp.
16607: 
16608: 
16609: 
16610: 
16611:                           Till Riksdagens Herr Talman
16612: 
16613:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ning bör prisfastställelse sökas för all antracit,
16614: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     stenkolskross, annan stenkoi och koks som
16615: av den 15 maj 1981 till vederbörande medlem       importeras för att säljas till konsumenter. Dy-
16616: av statsrådet för avgivande av svar översänt      lika importpartier utgör en tämligen liten del
16617: avskrift av följande av riksdagsman Paakkinen     av hela importen av fasta bränslen. Av denna
16618: m. fl. undertecknade spörsmål nr 303:             orsak och då det finns flera olika importörer
16619:                                                   inom branschen, vilka dessutom importerar
16620:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         både för försäljning och direkt för olika ända-
16621:        vidta för att prisen för fasta import-     mål, anser regeringen det inte vara ändamåls-
16622:        bränslen skall kunna utjämnas så, att      enligt eller av behovet påkallat att unilateralt
16623:        försäljningspriset per ton skulle vara     utbetala subventionsartad prisutjämning för
16624:        detsamma i hemlandet för alla konsu-       importerat fast bränsle.
16625:        menter och konsumentgrupper oberoen-          Enligt regeringens uppfattning är det inte
16626:        de av importpartier, köpland och frakt?    i praktiken möjligt att på frivillig väg ingå
16627:                                                   särskilda bilaterala prisutjämningsavtal mellan
16628:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt     varje kolimportör och varvid prisutjämning
16629: anföra följande:                                  antingen erläggs eller inkasseras. 1 fråga om
16630:     Största delen av den stenkoi som importeras   flytande bränslen och importerat socker har
16631: tili vårt land används av industriföretag och     man kunnat gå in för dylika arrangemang
16632: värmekraft- och kraftverk för deras eget bruk.    emedan det i dessa fall finns bara en importör
16633: Enligt gällande bestämmelser om prisövervak-      för nämnda produkter.
16634:      Helsingfors den 16 juni 1981
16635: 
16636:                                                                          Minister Esko Rekola
16637:                                               1981 vp.
16638: 
16639: Kirjallinen kysymys n:o 304
16640: 
16641: 
16642:                                   Eenilä ym.: Pienituloisten kunnallisverorasituksen keventämi-
16643:                                      sestä
16644: 
16645:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16646:     Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan          ole suosinut pienituloisia kansalaisia. Kaikkein
16647: eräitä sosiaalietuuksia koskeva uudistus. Sen        heikoimmassa asemassa ovat olleet pienituloi-
16648: tarkoituksena on korottaa mm. sairausvakuutus-       set eläkkeensaajat ja lapsiperheet. On todettu,
16649: ja tapaturmavakuutusetuuksia ja saattaa ne sa-       että jopa 60 prosenttia veronmaksajista on nii-
16650: malla veronalaiseksi tuloksi vuoden 1982 alusta      tä, jokien tulot eivät yllä valtionveron mak-
16651: lähtien. Uudistuksen toteuttaminen merkitsee         suun. He siis maksavat ainoastaan jakoverona
16652: useiden sosiaalietuuksien paranemisen ohella         epäoikeudenmukaista kunnallisveroa, eivätkä
16653: myös sitä, että mm. kuntien verotulot jossain        näin ollen pääse osallisiksi esim. tuloverotau-
16654: määrin tulevat lisääntymään. Uudistusta valmis-      lukkojen inflaatiotarkistuksista ja niistä muista
16655: teltaessa on arvioitu, että kuntien verotulot        veronkevennyksistä, joita viime vuosina on
16656: kasvavat vuonna 1982 n0in 33 milj. markkaa           tehty sellaisten erillisryhmien verotukseen, jot-
16657: ja lopullinen vaikutus on 45 milj. markkaa.          ka ovat pienituloisia eläkkeensaajia ja lapsiper-
16658: Kuntien verotulojen kasvu on tarkoitus rajata        heitä paremmassa asemassa.
16659: 45 niilj. markkaan siten, että samanaikaisesti          Kunnallisverotuksen perusvähennykseen ei
16660: korotetaan kuntien kansaneläkerahastoon mak-         taas ole katsottu voitavan .kunnallisen itsehal-
16661: samia tukiosakustannuksia niiden nykyisestä ta-      linnon periaatetta loukkaamatta tehdä edes ra-
16662: sosta.                                               hanarvon alenemista vastaavia korotuksia. Täl-
16663:     Sove-uudistuksen toteuttaminen merkitsee si-     laisten on katsottu edellyttävän vastaavaa val-
16664: ten kuntien taloudellisen aseman paranemista.        tiovallan kompensaatiota kunnille. Niinpä pe-
16665: Käsityksemme mukaan olisi kuitenkin vielä            rusvähennys on tällä hetkellä ainoastaan 3 000
16666:  syytä ottaa harkittavaksi, voitaisiinko myös esi-   markkaa.
16667: tetystä knnt:ien kansaneläkerahastoon maksa-            Kun kunnille nyt sove-uudistuksella tulee
16668: mien .tukiosaosuuksien korottamisesta luopua         kompensaatiota valtiolta, olisi tätä mielestämme
16669:  ja parantaa näin enemmänkin kuntien rahoitus-       syytä ohjata perusvähennyksen korottamiseen.
16670: asemaa, mikä mahdollistaisi niille suuremman            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16671:  taloudellisen liikkumatilan.                        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
16672:     Kun sove-uudistuksessa kuitenkin valtioval-      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16673: lan toimenpitein lisätään kuntien verotuloja,        vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
16674: olisi tässä yhteydessä käsityksemme mukaan
16675: myös hyvä mahdollisuus ja aiheellista pyrkiä                   Aikooko Hallitus eräiden sosiaali-
16676:  kohdeotamaan esa kunnille kertyvistä verotu-               etuuksien korottamiseen ja verollesaatta-
16677: Joista veropoliittisin toimenpitein suoraan sel-            miseen liittyen ryhtyä toimenpiteisiin
16678: laisten henkilöiden aseman parantamiseen, jotka             nimenomaan pienituloisten kunnallisve-
16679: evat jääneet selvästi muita huonompaan ase-                 rOJ:asituksen. keventämiseksi korottamal-
16680:  maan.                                                      la tuntuvasti kunnallisverotuksen perus-
16681:     Viime vuosina harjoitettu veropolitiikka ei             vähennyksen enimmäismäärää?
16682:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1981
16683: 
16684:          Paula Eenilä                   Markus Aaltonen                Aimo Ajo
16685:         ·TeUervo Koivisto               Seppo Tikka                    Bror Lillqvist
16686:          Mikko Elo                      Peter Muurman                  Helge Siren
16687:          Lasse. Lehtinen                Matti Luttinen                 Eino Grönholm
16688:          Pirkko Valtonen                Jermu Laine                    Pertti Hietala
16689:          Olli Helminen                  Kaarina Suonio                 Niilo Hämäläinen
16690:          Kaisa ·Raatikainen             Manno Forsman                  Juhani Raudasoja
16691:          Jouko Skinnari                 E. Loikkanen                   Mikko Rönnholm
16692: 0881007611
16693: 2                                             1981 vp.
16694: 
16695: 
16696: 
16697: 
16698:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16699: 
16700:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pääasiallisesti perustuu muihin tuloihin kuin
16701: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        heidän henkilökohtaisessa verotuksessaan ilme-
16702: olette 15 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn           neviin veronalaisiin tuloihin. Tällaisia henkilöitä
16703: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ovat muun muassa pääosan tuloistaan verova-
16704: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        paina sosiaalietuuksina saavat henkilöt, koulu-
16705: edustaja Eenilän ym. näin kuuluvasta kirjalli-       laiset, opiskelijat ja harjoittelijat, jotka asuvat
16706: sesta kysymyksestä n:o 304:                          vanhempiensa luona, kotirouvat, joilla on sivu-
16707:                                                      tuloja, verovuonna työvoimaan siirtyneet tai
16708:           Aikooko Hallitus eräiden sosiaali-         siitä poistuvat henkilöt, asevelvollisuutta pää-
16709:        etuuksien korottamiseen ja verollesaatta-     osan vuotta suorittavat nuoret miehet sekä lai-
16710:        miseen liittyen ryhtyä toimenpiteisiin        toksissa olevat tulonsaajat. Näiden ryhmien suu-
16711:        nimenomaan pienituloisten kunnallisve-        ruudesta ei ole tarkkaa kuvaa ja sen arviointi
16712:        rorasituksen keventämiseksi korottamal-       on hyvin vaikeaa siitä syystä, että ne menevät
16713:        la tuntuvasti kunnallisverotuksen perus-      osittain päällekkäin. Ensi vuoden alussa ns.
16714:        vähennyksen enimmäismäärää?                   Sove-uudistuksen tullessa voimaan tilanne
16715:                                                      muuttuu nykyisin pääasiassa sosiaalietuuksien
16716:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        varassa elävien osalta siten, että heidän veron-
16717: vasti seuraavaa:                                     alaiset tulonsa kohoavat oleellisesti, jolloin
16718:    Tuloverokynnys, se tulon määrä, josta mak-        tämä veronalaisten tulojen perusteella rajattu
16719: setaan veroa mutta jota pienemmästä tulosta          pienituloisten tulonsaajien joukko pienenee.
16720: ei makseta veroa, on nykyisin kunnallisverotuk-          Pienituloisiin tulonsaajiin, jotka joutuvat
16721: sessa noin 3 500 markkaa ja valtion tulovero-        maksamaan nykyisin kunnallisveroa, mutta joi-
16722: tuksessa yksinäisellä henkilöllä noin 15 000         den tulot alittavat valtion tuloveron verokyn-
16723: markkaa. Vuonna 1981 arvioidaan olevan sel-          nyksen, kuuluu varmasti myös sellaisia tulon-
16724: laisia tulonsaajia, joiden veronalaiset tulot si-    saajia, joiden toimeentulo suurelta osin perus-
16725: joittuvat näiden kahden verokynnyksen väliin,        tuu tähän tuloon, jolloin sen verottaminen kun-
16726: noin 700 000 kaikkiaan runsaasta kolmesta mil-       nallisverotuksessa on kohtuutonta. Toisaalta
16727: joonasta tulonsaajasta. Näistä 700 000 tulon-        voidaan aiheellisesti kysyä onko ylipäänsäkään
16728: saajasta on arviolta 300 000 eläkeläisiä, joilla     kohtuullista verottaa näin pieniä tuloja.
16729: tuloista huomattava osa muodostuu toistaiseksi           Eläkeläisten verokynnys tulee vuoden 1983
16730: verovapaasta kansaneläkkeestä, jolloin heidän        kansaneläkeuudistuksen yhteydessä kohoamaan
16731: todellinen tulotasonsa on sitä korkeampi. Kun        suunnilleen nykyiselle valtion tuloveron yksinäi-
16732: kansaneläke vuonna 1983 saatetaan veronalai-         sen henkilön verokynnyksen tasolle. Mikäli
16733: seksi tuloksi muutetaan verolainsäädäntöä siten,     myös muiden verovelvollisten kunnallisveron
16734: että pelkästään kansaneläkettä saavan henkilön       verokynnystä korotettaisiin tälle samalle tasolle,
16735: kunnallisveron verokynnys nousee tasolle, joka       pienentäisi tämä kunnallisveron ja muiden suh-
16736: ylittää täyden kansaneläkkeen määrän, joka nyt       teellisten verojen tuottoa noin 400 milj. mark-
16737: on runsaat 15 000 markkaa vuodessa. Täten            kaa, josta kuntien osuus olisi runsas 300 milj.
16738: runsas 400 000 tulonsaajaa joutuu maksamaan          markkaa. Niissä kunnissa, joissa yleinen tulo-
16739: kunnallisveroa valtion tuloverokynnystä pie-         taso on matala ja veroäyrimääristä huomattava
16740: nemmistä tuloista.                                   osa siten tulee pienituloisilta, mutta reaalitoi-
16741:    Tutkimustulokset osoittavat, että tulovero-       meentuloltaan eri asemassa olevilta tulonsaa-
16742:  tuksessa pienituloisista tulonsaajista huomattava   jilta, tämä saattaisi aiheuttaa tuntuvan vero-
16743: osa on sellaisia tulonsaajia, joiden toimeentulo     äyrien menetyksen. Jos kunnallisveron perus-
16744:                                             N:o 304                                              3
16745: 
16746: vähetmystä korotettaisiin vähemmän, aiheutuisi    tulon uudelleenjärjestelystä. Tässä yhteydessä
16747: tästä luonnollisesti pienempi verotulojen me-     onkin harkittava yleisemminkin pienituloisten
16748: netys.                                            tulonsaajien verotuskäytännön järjestelyjä. Tätä
16749:    Kansaneläkeuudistuksessa ja Sove-uudistuk-     koskevat ratkaisut on kuitenkin sovitettava yh-
16750: sessa on paljolti kysymys pienituloisten tulon-   teen sosiaalietuuksien rahoitusratkaisujen ja tu-
16751: saajien tulojen, verotuksen ja koko toimeen-      loverotuksen inflaatioratkaisujen kanssa.
16752:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1981
16753: 
16754:                                                                    Ministeri Pirkko Työläjärvi
16755: 4                                           1981' vp.
16756: 
16757: 
16758: 
16759: 
16760:                           Till Riksdagens Herr Talman
16761: 
16762:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       elever, studerande och praktikanter vilka bor
16763: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      hos sina föräldrar, hemmafruar med biinkoms-
16764: av den 15 maj 1981 till vederbörande medlem        ter, personer som under skatteåret inträder i
16765: av statsrådet översänt avskrift av följande av     eller avgår från arbetskraften, unga män som
16766: riksdagsman Eenilä m.fl. undertecknade skrift-     under större delen av året avtjänar sin värn-
16767: liga spörsmål nr 304:                              plikt samt inkomsttagare som är intagna på
16768:                                                    anstalt. Det föreligger inga noggranna upp-
16769:           Ämnar Regeringen i anslutning till       gifter om dessa gruppers omfattning, och det
16770:        förhöjningen och beskattandet av vissa      är synnerligen svårt att uppskatta storleken på
16771:        sociala förmåner vidtaga åtgärder för       grund av att grupperna delvis täcker varandra.
16772:        att lätta småinkomsttagarnas kommunal-      I och med att den s.k. Sove-reformen träder
16773:        skattebörda genom att kännbart höja         i kraft vid ingången av nästa år kommer situa-
16774:        det maximala grundavdraget vid kom-         tionen i fråga om dem, som för närvarande får
16775:        munalbeskattningen?                         sin utkomst huvudsakligen såsom sociala för-
16776:                                                    måner, att ändras så, att deras skattepliktiga
16777:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      inkomster stiger avsevärt. Därvid kommer
16778: samt anföra följande:                              denna på basen av de skattepliktiga inkomster-
16779:    lnkomstskattetröskeln, dvs. det lägsta in-      na avgränsade grupp av småinkomsttagare att
16780: komstbelopp för vilket skatt utgår, är numera      krympa.
16781: vid kommunalbeskattningen ca 3 500 mk och             Tili gruppen småinkomsttagare, vilka för när-
16782: vid statens inkomstbeskattning för ensamstående    varande måste betala kommunalskatt men vil-
16783: personer ca 15 000 mk. År 1981 beräknas ca         kas inkomster ligger under den statliga inkomst-
16784: 700 000 av inalles drygt tre miljoner inkomst-     skattetröskeln, hör säkerligen också sådana in-
16785: tagare placera sig mellan dessa två trösklar. Av   komsttagare, vilkas utkomst, tili stor del är
16786: dessa 700 000 inkomsttagare är uppskattnings-      baserad på denna inkomst, varför det vore
16787: vis 300 000 pensionärer, vilkas inkomster till     oskäligt att beskatta densamma vid kommunal-
16788: betydande del består av hittills skattefri folk-   beskattningen. Å andra sidan kan man med fog
16789: pension, vilket innebär att deras faktiska in-     fråga sig om det överhuvudtaget är skäligt att
16790: komstnivå är högre. Då folkpensionen år 1983       beskatta så små inkomster.
16791: görs skattepliktig kommer skattelagstiftningen        Skattetröskeln för pensionärer kommer i sam-
16792: att ändras så, att kommunalskattetröskeln för      band med 1983 års folkpensionsreform att hö-
16793: personer som åtnjuter enbart folkpension över-     jas ungefär tili samma nivå som den nuvarande
16794: stiger beloppet av full folkpension, dvs. för      statliga inkomstskattetröskeln för ensamstående
16795: närvarande drygt 15 000 mk i året. Sålunda         personer. Om också kommunalskattetröskeln
16796: nödgas drygt 400 000 inkomsttagare betala          för andra skattskyldiga höjs tili samma nivå,
16797: kommunalskatt för inkomster som ligger under       vore minskningen av kommunalskattens och
16798: den statliga inkomstskattetröskeln.                övriga proportionella skatters avkastning ca
16799:    Vissa undersökningsresultat ger vid handen      400 milj. mk, varav kommunernas andel vore
16800: att en betydande del av småinkomsttagarna vid      drygt 300 milj. mk. 1 kommuner, där den all-
16801: ~nkomstbeskattn1ngen har en utkomst, som i         männa inkomstnivån är låg och en betydande
16802: huvudsak baserar sig på andra inkomster än de      del av skattörena således hänför sig tili små-
16803: vid den personliga beskattningen framgående        inkomsttagare men i fråga om den reella ut-
16804: skattepliktiga inkomsterna. Här avsedda perso-     komsten icke jämställda inkomsttagare, kunde
16805: ner är bl.a. de som får huvuddelen av sina in-     följden bli en kännbar förlust av skattören.
16806: komster såsom skattefria sociala förmåner, skol-   Om grundavdraget vid kommunalbeskattningen
16807:                                              N:o 304                                             5
16808: 
16809: inte höjs lika mycket, vore förlusten av skatte-   överväga hur beskattningspraxis för smam-
16810: inkomster naturligtvis inte lika stor.             komsttagarnas del kunde utformas. Avgöran-
16811:    Folkpensionsreformen och den s.k. Sove-         dena i detta avseende bör dock sammanjämkas
16812: reformen syftar i stor utsträckning tili att       med finansieringen av de sociala förmånema och
16813: omorganisera småinkomsttagamas inkomster,          med inflationsjusteringar av inkomstbeskatt·
16814: beskattning och hela utkomst. I detta samman-      ningen.
16815: hang är det skäl att också i vidare bemärkelse
16816:      Helsingfors den 22 juni 1981
16817: 
16818:                                                                     Minister Pirkko Työläjärvi
16819: 
16820: 
16821: 
16822: 
16823: 0881007611
16824:                                                 1981 vp.
16825: 
16826: Kirjallinen kysymys n:o .305
16827: 
16828: 
16829: 
16830: 
16831:                                    Hautala ym.: Harkinnanvaraisten avustusten jakamisesta poliit-
16832:                                       tisille järjestöille
16833: 
16834: 
16835:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16836: 
16837:     Vaitioneuvosto jakaa vuosittain tulo- ja me-       nuorisoneuvostossa, on saanut lähes 1,2 mil-
16838: noarvion perusteella harkinnanvaraisia avustuk-        joonan markan avustuksen.
16839: sia eri kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteisöjen         Hallituspuolueiden sekä kokoomuksen nuo-
16840: toimintaan. Avustuksia myönnetään mm. kan-             riso-, opiskelija- ja varhaisnuorisojärjestöt, yh-
16841: sanopistojen rakentamiseen, opintokeskusten            teensä 15 järjestöä, saivat jaetusta 21 miljoo-
16842: toimintaan, valtakunnallisten nuoriso- ja opis-        nan markan määrärahasta yhteensä yli 12 mil-
16843: kelijajärjestöjen toimintaan, lastensuojelun edis-     joonaa markkaa. Avustusta jaettiin kaikkiaan
16844: tämiseen, lomatoiminnan tukemiseen, vanhus-            75 järjestölle.
16845: ten huoltoon, valtakunnallisille raittiusjärjestöil-       Muista nuorisojärjestöistä vain Suomen nuo-
16846: le sekä sanomalehdistön tukemiseen.                    rison liiton ja partiolaisten avustukset olivat
16847:     Näitä avustuksia jaettaessa ei viime vuosina       samaa suuruusluokkaa, mutta niiden toiminta
16848: ole kohdeltu tasapuolisesti eri järjestöjä, kuten      onkin moninkertaisesti aktiivisempaa puoluepo-
16849: hallitusmuodon 5 § edellyttäisi. Avustuksia            liittisten nuorisojärjestöjen toimintaan verrat-
16850: jaettaessa on suosittu sellaisia yhteisöjä ja jär-     tuna.
16851: jestöjä, joilla on organisatorinen tai henkilö-            Vastaavanlainen tilanne vallitsee myönnet-
16852: tason yhteys avustuksista valtioneuvostossa            täessä avustuksia raha-automaattivaroista van-
16853: päättäviin puolueisiin. Julkisuudessa valtioneu-       hustenhuoltotyöhön. Avustusten saajista on poi-
16854: voston jakamista määrärahoista onkin alettu            mittu erikseen puoluepoliittiset eläkeläisjärjes-
16855: käyttää nimitystä piilopuoluetuki.                     töt. Näistä hallituspuolueita lähinnä oleville
16856:     Näiden avustusten jakautumista tarkasteli          järjestöille on turvattu 1,7-2,9 miljoonan
16857: vuonna 1979 mietintönsä jättänyt puoluerahoi-          markan avustukset, muiden järjestöjen ja yhtei-
16858: tuskomitea. Se totesi mietinnössään, ettei mai-        söjen avustusten jäädessä enintään muutamaan
16859: nittuja määrärahoja voi pitää puoluetukena,            sataan tuhanteen markkaan.
16860: koska avustukset käytetään tavanomaiseen kan-              Korkein hallinto-oikeus on 15 päivänä tam-
16861: salaistoimintaan. Komitea sivuutti kuitenkin           mikuuta 1981 antanut päätöksen valitukseen,
16862: oleellisen kysymyksen siitä, että puolueita lä-        joka koski Helsingin nuorisolautakunnan suo-
16863: hellä olevat järjestöt pystyvät henkilösuhteil-        rittamaa kunnallisen nuorisomäärärahan jakoa.
16864: laan vaikuttamaan avustuksia jakaviin puoluei-         Korkein hallinto-oikeus hylkäsi nuorisolautakun-
16865:  siin. Ne ovatkin onnistuneet saamaan toimin-          nan jakopäätöksen, koska nuorisolautakunta oli
16866:  taansa nähden suuremmat avustukset kuin puo-          jakoa tehdessään sivuuttanut tasapuolisuuden
16867:  lueesta erillään olevat järjestöt.                    vaatimuksen.
16868:     Esimerkiksi jakaessaan valtakunnallisen nuo-           Poliittisia puolueita lähellä olevien järjestö-
16869:  risotyön valtionavusta annetun lain 3 § :n no-        jen ja yhteisöjen suosiminen avustuksia jaet-
16870:  jalla myönnetyt toiminta-avustukset vuodelta          taessa on moraalisesti paheksuttavaa. Se myös
16871:  1980 on valtioneuvosto myöntänyt kullekin             heikentää kansalaisten luottamusta poliittiseen
16872:  päähallituspuolueen nuorisojärjestölle yli 1,9        päätöksentekojärjestelmään.       Tämänkaltaisesta
16873:  miljoonan markan avustuksen ja samojen puo-           nepotismista olisi päästävä mahdollisimman pi-
16874:  lueiden varhaisnuorisojärjestöille yli 1,3 miljoo-    kaisesti eroon.
16875:  nan markan avustuksen. Lisäksi varhaisnuoriso-           Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
16876:  järjestöt ovat saaneet avustusta raha-automaat-       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
16877:  tivaroista. Kokoomuksen nuorten liitto, jolla         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16878:  on myös edustaja asiaa valmistelleessa valtion        vaksi seuraavan kysymyksen:
16879: 088100789X
16880: 2                                        1981 vp.
16881: 
16882:         Millä perusteella valtioneuvosto ja-            aikooko Hallitus vastaisuudessa mää-
16883:      kaessaan harkinnanvaraisia avustuksia           rärahoja jakaessaan huolehtia siitä, että
16884:      valtion tulo- ja menoarvioon otetuista          avustukset jaetaan tasapuolisesti haki-
16885:      määrärahoista johdonmukaisesti suosii           joiden todellisen toiminnan laajuuden
16886:      poliittisia järjestöjä hallitusmuodon 5         suhteessa?
16887:      §: n vastaisesti, ja
16888:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1981
16889: 
16890:        Sauli Hautala               Impi Muroma                 Väinö Rautiainen
16891:        Asser Stenbäck              Erkki Korhonen              Jorma Fred
16892:        Esko Almgren                Ulla Järvilehto             Olavi Ronkainen
16893:                                    Antero Juntumaa
16894:                                                N:o 30.5                                               3
16895: 
16896: 
16897: 
16898: 
16899:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16900: 
16901:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       on yleensä säädetty lailla. Tällaisia valtionapu-
16902: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lakeja ovat laki valtakunnallisen nuorisotyön
16903: olette kirjeellänne 19 päivältä toukokuuta 1981       valtionavustusta, laki kuntien nuorisotyöhön
16904: n:o 1067 lähettänyt valtioneuvoston asian-            annettavasta valtionavusta, laki yksityisluontois-
16905: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          ten arkistojen valtionavusta, laki kansanopisto-
16906: Sauli Hautalan ym. tekemän seuraavan sisältöi-        jen valtionavusta ja laki opintokeskusten val-
16907: sen kysymyksen n:o 305:                               tionavusta. Lisäksi on otettava huomioon val-
16908:                                                       tioneuvoston päätös valtionavustuksia koske-
16909:           Millä perusteella valtioneuvosto ja-        viksi yleismääräyksiksi. Valtionavustukset, joita
16910:        kaessaan harkinnanvaraisia avustuksia          kysymyksessä tarkoitetaan, on jaettu näiden
16911:        valtion tulo- ja menoarvioon otetuista         säännösten ja määräysten puitteissa.
16912:        määrärahoista johdonmukaisesti suosii             Kysymyksessä tarkoitettuja valtionavustuksia
16913:        poliittisia järjestöjä hallitusmuodon 5        on tulo- ja menoarviossa osoitettu usean eri
16914:        §:n vastaisesti, ja                            ministeriön hallinnonaloille. Seuraavassa on val-
16915:           aikooko Hallitus vastaisuudessa mää-        tionavustusten myöntämiseen liittyvät näkökoh-
16916:        rärahoja jakaessaan huolehtia siitä, että      dat esitetty sellaisina kuin ne sisältyvät eri
16917:        avustukset jaetaan tasapuolisesti haki-        ministeriöissä laadittuihin osavastauksiin.
16918:        joiden todellisen toiminnan laajuuden
16919:        suhteessa?
16920:                                                               Opetusministeriön hallinnonala
16921:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Kysymyksessä on opetusministeriön hallin-
16922: vasti seuraavaa:                                      nonalan osalta viitattu kansanopistojen raken-
16923:    Julkisuudessa on runsaasti keskusteltu val-        tamiseen ja opintokeskusten toimintaan myön-
16924: tionavustusten jakoperusteista puoluepoliittises-     nettäviin valtionavustuksiin sekä nuoriso- ja
16925: ti sitoutuneiden ja sitoutumattomien järjestöjen      opiskelijajärjestöjen avustamiseen. Kansanopis-
16926: kesken. Esiin tulleet erimielisyydet ja osittain      tojen rakennusavustuksia ei ole yleensä jätetty
16927: vastakkaiset näkökohdat ovat väistämätöntä            valtioneuvoston harkinnasta riippuviksi, vaan
16928: sc;:prausta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Puo-    hallitus on vuosittain esittänyt tulo- ja meno-
16929: luepoliittinen vaikutus kansalaisjärjestöjen toi-     arvioesityksessään rakennusavustukset opisto-
16930: minnassa on yleisesti lisääntynyt, samalla kun        kohtaisina avustussummina eduskunnan hyväk-
16931: järjestöjen riippuvuus poliittisiin päätöksiin pe-    syttäviksi. Opintokeskusten toimintaan myön-
16932: rustuvista valtionavustuksista on kasvanut. Jär-      nettävät prosenttimääräiset valtionavustukset
16933: jestöjen jäsenistö on useilla aloilla poliittisesti   nojautuvat puolestaan laissa tarkoin määritel-
16934: aktiivista. Monet järjestöt pyrkivät omalla toi-      lyille menoperusteille. Nämä valtionavustukset
16935: mintasektorillaan vaikuttamaan politiikkaan ja        eivät siis ole lainkaan luonteeltaan kysymyksen
16936: poliittisiin päätöksentekijöihin. Muitakin teki-      tarkoittamassa mielessä harkinnanvaraisia.
16937: jöitä voidaan esittää kuten esimerkiksi näen-            Valtakunnallisen nuorisotyön valtionavtista
16938: näisesti sitoutumattomien järjestöjen ideologi-       annetun asetuksen (405/74) 9 §:n mukaan
16939: nen samaistuminen johonkin poliittiseen suun-         "Valtionavustuksen tarkoituksenmukaisuutta ja
16940: taan. Tämän vuoksi on mahdotonta yksiselittei-        määrää harkittaessa on soveltuvin osin nouda~
16941: sesti määritellä kysymyksessä edellytetyllä ta-       tettava valtioneuvoston valtionavustuksia koske-
16942: valla, mitkä järjestöt ovat puoluepoliittisesti       viksi .yleismääräyksiksi. antaman päätöksen
16943: sitoutuneita, mitkä eivät. ·            . ·            (490/65) 10 §:ssä mainittuja perusteita. Li-
16944:    Kysymyksessä tarkoitetuista valtionaVu:ista        säksi on kiinnitettävä huomiota järjestön har~
16945: 4                                             1981 vp.
16946: 
16947: JOlttaman t01m1nnan merkitykseen ja siihen,            Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
16948: että erilaisten yhteiskunnallisten näkemysten
16949: pohjalta ja eri väestöryhmien piirissä toimivat         Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla
16950: järjestöt saavat suhteellista osuuttaan vastaavan    avustuksia saaneista järjestöistä poliittisin tun-
16951: avustuksen".                                         nuksin toimivat eläkeläisjärjestöt sekä eräät
16952:    Edellä mainitun lisäksi avustusmenettelystä       raittiusjärjestöt.     Raha-automaattiyhdistyksen
16953: on säädetty valtakunnallisen nuorisotyön val-        tuotosta on lisäksi myönnetty avustuksia eräi-
16954: tionavusta annetun lain 6 §:ssä seuraavaa:           den poliittisin tunnuksin toimivien nuorisojär-
16955: "Avustusten myöntämisestä päättää valtioneu-         jestöjen investointimenoihin.
16956: vosto opetusministeriön esittelystä. Avustusten         Eläkeläisjärjestöjen sekä raittiusjärjestöjen
16957: jakoa koskevan esityksen tekee opetusminis-          toiminta-avustusten määrää arvosteltaessa tär-
16958: teriölle valtion nuorisoneuvosto."                   keimpiä huomioon otettavia näkökohtia ovat
16959: ' Edellä mainitun säädöksen lähtökohtana on          niiden toiminnan piirissä olevan väestömäärän
16960: pidettävä sitä, että avustusesityksen valmiste-      suuruus, järjestöjen jäsenmäärä sekä toiminnan
16961: lussa tulisi monipuolisesti ja tasapuolisesti huo-   monipuolisuus ja tehokkuus. Toiminnan piiris-
16962: mioonotetuksi eri järjestöjen avustustarve. Val-     sä olevan väestömäärän laajuutta arvosteltaessa
16963: tion nuorisoneuvostossa on edustettuina eri          eräänä huomioon otettavana näkökohtana on
16964: nuorisotoiminnan alojen asiantuntemus. Lain          ao. poliittisen ryhmän saaman kannatuksen
16965: voimassaoloaikana (1. 1. 1974 lähtien) valtion       määrä.
16966: nuorisoneuvoston esitys opetusministeriölle on           Kun kaikki eläkeläisjärjestöt ovat poliittisin
16967: ollut yksimielinen. Opetusministeriön esittely       tunnuksin toimivia, poliittisten järjestöjen
16968: on lähes poikkeuksetta perustunut valtion nuo-       "suosimisesta" ei niiden osalta voida puhua.
16969: risoneuvoston esitykseen. Valtioneuvoston pää-       Avustukset on eri järjestöjen kesken jaettu
16970: tös on vain kerran muuttunut opetusministe-          edellä mainittujen näkökohtien perusteella.
16971: riön esittelystä.                                    Joskus rajoittavana tekijänä on saattanut olla
16972:     Valtakunnallisen nuorisotyön valtionavusta       myös se, kuinka paljon järjestö on avustusta
16973: annetun lain mukaiset avustamisperusteet ovat        hakenut. (Vuonna 1981 Kristillisten Eläkeläis-
16974: saaneet osakseen arvostelua. Myöntäessään hei-       ten Liitto ry:lle ei voitu momentilta 33.58.51
16975: näkuun 3 päivänä 1980 nuorisotyötä tekevien          myöntää enempää kuin 60 000 mk, kun enem-
16976: järjestöjen toiminta-avustukset valtioneuvosto       pää ei oltu haettu.) Myös raittiusjärjestöjen
16977: edellytti opetusministeriön ryhtyvän toimenpi-       avustusten jakoa valmisteltaessa määräävinä
16978: teisiin avustusperusteiden uudistamiseksi niin,      ovat olleet edellä mainitut näkökohdat. To-
16979: että erityyppisiä järjestöjä avustettaisiin tasa-    dettakoon, että vuonna 1980 poliittisin tunnuk-
16980: puolisesti. Tämä tehtävä annettiin parlamen-          sin toimivien raittiusjärjestöjen jäsenmäärä vas-
16981:  taariselle nuorisokomitealle 15. 10. 1980. Par-     tasi 78 % koko raittiusliikkeen iäsenmiiärästä,
16982: lamentaarinen nuorisokomitea jätti esityksensä        mutta niille myönnetyt avustukset olivat sa-
16983: valtioneuvostolle 30 päivänä joulukuuta 1980.        mana vuonna 44% koko jaetusta avustusmää-
16984: Esityksessään komitea lähtee siitä, että avusta-      rästä. Poliittisin tunnuksin toimivien järjestö-
16985: mismenettelyssä siirryttäisiin osin kiinteämuo-       jen suosimisesta ei ole ollut kysymys myös-
16986:  toiseen avustamiseen. Tämä koskisi palkkaus-        kään raittiusjärjestöjen avustuksia jaettaessa.
16987:  menoja. Varsinaisen toiminnan osalta säilyisi           Investointiavustuksia järiestöille on myön-
16988: harkinnanvarainen menettely. Komitean mietin-         netty lähinnä toimitilojen hankkimista varten.
16989:  nöstä pvydettiin lausunnot lain piirissä olevilta    Investointiavustusten määrät järjestöittäin ei-
16990:  järjestöiltä. Lausuntoja saatiin 56 järjestöltä.     vät ole vuosittain vertailukelpoisia, koska avus-
16991:  Yleisesti ottaen näyttää siltä, että lain muut-      tusta myönnetään kullekin järjestölle siinä vai-
16992: tamista on asetuttu lausunnoissa kannattamaan,       heessa kun investointihanketta toteutetaan.
16993:  mutta muutosten suhteen mielipiteet jakaantu-        Investointiavustuksia jaettaessa tärkeimpiä nä-
16994:  vat voimakkaasti. Opetusministeriössä tehdään        kökohtia ovat toimitilojen tarve sekä järjestön
16995: parhaillaan selvitystyötä saatujen lausuntojen        omat rahoitusmahdollisuudet. Eläkeläisjä;riestö-
16996:  pohjalta. Tämän selvitystyön on tarkoitus val-       jen investointiavustukset on myönnetty loman-
16997: mistua svvskuun aikana, jolloin ratkaistaan,          viettoon sekä eläkeläisten kurssitoimintaan tar-
16998: ryhdytäänkö ja minkälaatuisiin toimenpiteisiin        koitettuien toimitilojen hankkimiseen. Nuoriso-
16999: lainmuutosesityksen valmistelemiseksi Eduskun-        järjestöille investointiavustuksia on myönnetty
17000: nalle.                                                nuorison leiri- ja kurssikeskusten perustamis-
17001:                                               N:o :305                                                5
17002: 
17003: kustannuksiin. Tällaisten toimitilojen tarve on         Alamomentin 31.5 5 .41.2 avustusten myöntä-
17004: sekä eläkeläisjärjestöjen että nuorisojärjestöjen    misestä päättää valtioneuvosto uutis- ja tieto-
17005: osalta ollut suuri, ja toimitilojen käyttö . on      toimistojen hakemusten perusteella.
17006: ollut myös tehokasta. Vastaavanlaisia toimitilo-        Vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa on leh-
17007: ja on myös muilla kuin poliittisin tunnuksin         distön yleiseen kuljetustukeen osoitettu 250
17008: toimivilla järjestöillä.·                            milj. markan määräraha momentille 31.55.42.
17009:    Lastensuojelun ja lomatoiminnan alalla ei ole     Tuki myönnetään posti- ja lennätinlaitoksen
17010: poliittisin tunnuksin toimivia järjestöjä. Jos       välityksellä kotimaisten sanoma- ja aikakaus-
17011: joku järjestö hoitaa pelkästään lastensuojelun,      lehtien hinnastoon merkittyjen, posti- ja lennä-
17012: vammaishuollon, lomatoiminnan, kuntootuksen          tinlaitoksen toimesta kuljetettavien sanoma- ja
17013: tms. toiminnan alaan kuuluvia tehtäviä, ilman        aikakauslehtien juLkaisijoille lehtien kuljetus-
17014: että toiminta mitenkään liittyy puolueorgani-        maksujen alentamiseksi siten kuin asetuksella
17015: saatioon, järjestöä ei missään tapauksessa voida     sanoma- ja aikakauslehtien postimaksuista
17016: luokitella poliittiseksi pelkästään sillä perus-      (673/80) säädetään. Sanotun asetuksen 2 §:n
17017: teella, että järjestön toiminnassa ja hallinnossa    mukaisesti myönnetään mainittujen lehtien jul-
17018: on mukana yhteiskunnallisessa elämässä jonkin        kaisijoille tulo- ja menoarvion rajoissa alennusta
17019: poliittisen ryhmän piirissä toimivia henkilöitä.     asetuksessa säädetyistä maksuista lehdistön ylei-
17020:                                                      senä kuljetustukena. Tuki suoritetaan ko. jul-
17021:                                                      kaisijoille ilman eri anomusta posti- ja lennätin-
17022:        Liikenneministeriön hallinnonala              laitoksen välityksellä siten, että posti- ja len-
17023:                                                      nätinlaitos laskuttaa lehtien julkaisijoita ainoas-
17024:    Lehdistön valtionavut liikenneministeriön         taan asetuksessa säädettyjen (alentamattomien)
17025: hallinnonalalla koostuvat sanomalehdistön tues-      postimaksujen ja siinä säädetyn tuen erotuk-
17026: ta, lehdistön yleisestä kuljetustuesta ja posti-     sella. V. 1981 tulo- ja menoarvion momentille
17027: sekä ,sanomalehtien yhtei:sjakelun tukemisesta.      31.55.44 on osoitettu 1 milj. mk sanomalehtien
17028:    Sanomalehdistön tukemiseen osoitettu mää-         yhteisjakelukokeilun jatkamiseksi.
17029: räraha jakaantui v. 1981 TMA:n momentin
17030: 31.55.41 mukaan kahdelle alamomentille seu-
17031: raavasti:                                                    Oikeusministeriön hallinnonala
17032:    1. Sanomalehtien kuljetus-, jakelu- ja muiden
17033: kustannusten alentamiseen 71,8 milj. mk ja              Oikeusministeriön asettama puoluerahoitus-
17034:    2. Uutis- ja tietotoimistojen sekä niiden         komitea, jossa myös Suomen Kristillisc;!llä Lii-
17035: asiakaslehtien telekustannusten alentamiseen         tolla oli edustuksensa, katsoi 16. 11. 1979 jät-
17036: 3,7 milj. mk.                                        tämässään mietinnössä, että "myönnettäessä
17037:    Alamomentin 31.55.41.1 määrärahasta 35,9          valtionavustuksia kansalaisjärjestöille yhteiskun-
17038: milj. mk jaetaan puolueille niiden lehdistön         nan kannalta tuettavaa toimintaa varten on
17039: tukemiseen ja Ahvenanmaan maakunnalle tie-           kaikkia järjestöjä, myös poliittisia, kohdeltava
17040: dotustoiminnan tukemiseen samojen jakoperus-         tasapuolisella, lähinnä järjestön toiminnasta
17041: teiden mukaan kuin puoluelain 9 §:ssä tarkoi-        riippuvalla tavalla, ellei jonkin valtionavustuk-
17042: tettu avustus. Avustuksen myöntää valtioneu-         sen osalta lainsäädännöstä muuta ilmene". Hal-
17043: vosto puolueen tekemän hakemuksen perus-             litus on iltakoulussaan 14. 1. 1981 käsitellyt
17044: teella.                                              puoluerahoituskomitean ehdotusten toteuttamis-
17045:    Alamomentin toista puoliskoa koskevat avus-       ta. Tässä yhteydessä on myös ollut harkitta-
17046:  tukset, suuruudeltaan myös 35,9 m11j. mk,           vana se, ryhdytäänkö valmistelemaan valtion-
17047: valtioneuvosto myöntää hakernuksesta sanoma-         avustuksia koskevien määräysten tarkistamista
17048: lehden kustantajille säännöllisesti vähintään kol-   tasapuolisuuden kehittämiseksi ja menettelyn
17049:  me kertaa viikossa ilmestyvän varsinaisen sano-     yksinkertaist11niiseksi. Päätöstä asiassa ei ole
17050:  malehden kuljetus-, jakelu- ja muiden kustan-       toistaiseksi tehty, mutta oikeusministeriö edel-
17051: nusten alentamiseksi valtioneuvoston päätciksel-     leen selvittää mahdollisuuksia puoluerahoitus-
17052:  lä (285/7 6) vahvistettujen perusteiden mu-         komitean ehdotusten toteuttamiseksi.
17053: kaan. Avustus myönnetään hakemisvuoden kus-
17054:  tannusten alentamiseksi.
17055:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
17056: 
17057:                                                                            Ministeri Kalevi Kivistö
17058: 088100789X
17059: 6                                            1981 vp.
17060: 
17061: 
17062: 
17063: 
17064:                            Till Riksdagens Herr Talman
17065: 
17066:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        männa föreskrifter angående statsbidrag och
17067: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      -understöd. De statsunderstöd och -bidrag som
17068: av den 19 maj 1981 tili vederbörande medlem         i spörsmålet avses, har fördelats inom ramen
17069: av statsrådet översänt avskrift av följande av      för dessa stadgor och bestämmelser.
17070: riksdagsman Sauli Hautala m. fl. underteckna-          Vederbörande statsunderstöd och -bidrag har
17071: de spörsmål nr 305:                                 i statsförslaget anvisats åt ministerier inom
17072:                                                     olika förvaltningsområden. I följande har syn-
17073:           På vilka grunder favoriserar stats-       punkter angående beviljande av statsunder-
17074:        rådet, i strid med regeringsformen § 5,      stöd framförts såsom de ingår i delsvaren från
17075:        följdenligt politiska organisationer vid     de olika ministerierna.
17076:        fördelningen av statsunderstöd efter
17077:        prövning ur anslagen i statens inkomst-
17078:        och utgiftsanslag, och                        Undervisningsministeriets förvaltningsområde
17079:           ämnar Regeringen i fortsättningen            I spörsmålet har hänvisats tili statsunderstöd
17080:        vid fördelningen av anslagen se tili att     för uppförandet av folkhögskolor och verk-
17081:        understöden fördelas jämt i proportion       samhet inom studiecentraler samt tili under-
17082:        med sökandenas verkliga verksamhet?          stödjande av ungdoms- och studentorganisatio-
17083:                                                     ner. Bidrag för upprättande av folkhögskolor
17084:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       har i allmänhet inte lämnats tili statsrådets
17085:  samt anföra följande:                              prövning, utan regeringen har varje år i propo-
17086:    I den allmänna debatten har man livligt          sitionen angående statsförslaget framfört bygg-
17087: diskuterat grunderna för fördelningen av stats-     nadsbidrag för varje institut skilt tili riksdagens
17088: understöden mellan partipolitiskt bundna och        godkännande. De procentuella statsunderstöden
17089: obundna organisationer. De framhållna me-           som beviljats för studiecentralernas verksam-
17090: ningsskiljaktigheterna och delvis motsatta syn-     het stöder sig på utgiftsgrunder som noggrant
17091: sätten är en ofrånkomlig följd av den sam-          bestämts i lag. Dessa statsunderstöd beviljas
17092: hälleliga utvecklingen. Partipolitikens inverkan    sålunda inte alls efter prövning i den mening
17093: på medborgarorganisationernas verksamhet har        man i spörsmålet avser.
17094: allmänt ökat, samtidigt som organisationernas          I enlighet med förordningen om statsunder-
17095: verksamhet beroende av statsunderstöden, som        stöd för riksomfattande ungdomsarbete (405/
17096: grundar sig på politiska beslut, har ökat. Or-      7 4) § 9 skall "Vid prövning av statsunderstöd,
17097: ganisationernas medlemmar är på flera om-           ändamålsenlighet och belopp ( ... ) i tillämp-
17098: råden politiskt aktiva. Många organisationer        liga delar iakttagas de grunder som nämnes
17099: strävar tili att inom sin egen verksamhetssektor    i § 10 statsrådets beslut om allmänna föreskrif-
17100: påverka poHtiken och det politiska besluts-         ter angående statsbidrag och -understöd. Upp-
17101: fattandet. Ä ven andra faktorer kan nämnas          märksamhet skall dessutom fästas vid betydel-
17102: såsom t. ex. den ideologiska identifieringen        sen av den verksamhet organisationerna be-
17103: av skenbart obundna organisationer med någon        driver och vid att organisationer verksamma
17104: politisk riktning. Därför är det omöjligt att       på basen av olika samhällsuppfattningar och
17105: entydigt definiera, på det sätt som. i spörsmålet   inom olika befolkningsgrupper får ett under-
17106: framförts, vilka organisationer som är parti-       stöd som motsvarar deras proportionella ande-
17107: politiskt. bundna, och vilka inte är det.           lar".
17108:    Om ifrågavarande statsunderstöd har i all-          Förutom ovan nämnda har i lagen om stats-
17109: mänhet bestämts i lag. Dylika lagar om stats~       understöd för riksomfattande ungdomsverk-
17110: understöd. är lagen om statsunderstöd för riks-     samhet § 6 fastställts följande om förfarandet
17111: omfattande ungdomsarbete, lagen om statsun-         vid beviljande av understöd: "Angående be-
17112: derstöd för kommunalt ungdomsarbete, lagen          viljande av understöd besluter statsrådet på
17113: om statsunderstöd för arkiv av privat natur,        föredragning från undervisningsministeriet.
17114: lagen om statsunderstöd för folkhögskolor och       Förslag tili fördelning av understöd förelägges
17115: lagen om statsunderstöd för studiecentraler.        undervisningsministeriet av statens ungdoms-
17116: Därtili bör beaktas statsrådets beslut om all-      råd."
17117:                                               N:o 305                                               7
17118: 
17119:    Utgångspunkten för ovan nämnda stadgan            sationerna samt somliga nykterhetsorganisatio-
17120: bör anses vara att vid förberedningen av för-        ner under politiska devis. Understöd för in-
17121: slag angående bidrag och understöd borde man         vesteringsutgifter har därtill beviljats från in-
17122: mångsidigt och jämbördigt beakta de olika            komster från penningautomatföreningar åt
17123: organisationernas behov av understöd. 1 statens      endel ungdomsorganisationer som verkar under
17124: ungdomsråd finns representerade sakkännedom          politisk devis.
17125: från olika områden inom ungdomsverksamhe-               Vid en bedömning av beloppet för verksam-
17126: ten. Allt sedan lagen trätt i kraft ( 1. 1. 197 4)   hetsunderstöd åt pensionärs- och nykterhetsor-
17127: har statens ungdomsrådsförslag till undervis-        ganisationer är de anmärkningsvärdigaste syn-
17128: ningsministeriet varit enhälliga. Undervisnings-     punkterna antalet personer som berörs av verk-
17129: ministeriets föredragning har så gott som un-        samheten, organisationernas medlemsantal samt
17130: dantagslöst baserat sig på statens ungdomsråds       verksamhetens mångsidighet och effektivitet.
17131: förslag. Statsrådets beslut har endast en gång       Vid en bedömning av antalet personer som be-
17132: skilt sig från undervisningsministeriets före-       rörs av verksamheten är en beaktansvärd syn-
17133: dragning.                                            punkt det stöd som den ifrågavarande politiska
17134:    De grunder för beviljande av statsunderstöd       gruppen åtnjuter.
17135: som följer lagen om statsunderstöd för riks-            Då alla pensionärsföreningar verkar under
17136: omfattande ungdomsarbete har mött mycken             politisk devis, kan man inte tala om att "fa-
17137: kritik. Då statsrådet den 3 februari 1980 be-        vorisera" de politiska organisationerna bland
17138: viljade verksamhetsunderstöd för ungdomsorga-        dessa. Understöden har fördelats mellan dessa
17139: nisationer förutsatte statsrådet att undervis-       organisationer utgående från ovan nämnda
17140: ningsministeriet skulle skrida till åtgärder för     grunder. En begränsande faktor kan ha varit
17141: att förnya grunderna för understöd så, att           hur mycket understöd organisationen anhållit
17142: organisationer av olika natur skulle erhålla         om. (År 1981 kunde Kristillisten Eläkeläisten
17143: jämbördigt stöd. Detta uppdrag gavs den par-         Liitto ry inte beviljas mer än 60 000 mark
17144: lamentariska ungdomskommitten den 15. 10.            understöd ur moment 33.58.51, emedan för-
17145: 1980. Den parlamentariska ungdomskommitten           bundet inte anhållit om mera). Också vid
17146: framlade sitt förslag till statsrådet den 30 de-     fördelningen av understöd åt nykterhetsorgani-
17147: cember 1980. 1 sitt förslag utgår kommitten          sationer har ovan nämnda faktorer varit de be-
17148: från att man vid beviljandet av understöd skul-      stämmande. Man kan konstatera att år 1980
17149: le övergå delvis till fasta understöd. Detta         motsvarade medlemsantalet i de nykterhetsor-
17150: skulle gälla avlöningsutgifter. Beviljande efter     ganisationer som verkade under politisk devis,
17151: prövning skulle fortfarande tillämpas för un-        78 % av det totala medlemsantalet i nykter-
17152: derstöd för egentlig verksamhet. Utlåtanden om       hetsorganisationerna, men det understöd som
17153: kommittens betänkande inbads från organi-            beviljades dem motsvarade 44 % av hela det
17154: sationer som föll inom lagens område. Ut-            beviljade understödet. Favorisering av organi-
17155: låtanden erhölls från 56 organisationer. All-        sationer som verkar under politisk devis
17156: mänt taget verkar det som om utlåtandena             har inte heller förekommit vid beviljande av
17157: stöder en revidering av lagen, men åsikterna         understöd åt nykterhetsorganisationerna.
17158: angående revideringens innehåll delar sig kraf-         Investeringsunderstöd har beviljats närmast
17159: tigt. Vid undervisningsministeriet utförs för        för anskaffning av verksamhetsutrymmen. An-
17160: närvarande ett utredningsarbete utgående från        talet investeringsunderstöd för de olika organi-
17161: de erhållna utlåtandena. Detta utredningsar-         sationerna kan inte jämföras från år tili år
17162: bete torde slutföras inom september månad,           eftersom understöden beviljas åt varje organi-
17163: varvid man besluter om åtgärder skall vidtas,        sation vid det skedet då investeringsprojektet
17164: och eventuellt vilka, för en beredning av en         förverkligas. Vid fördelningen av investerings-
17165: lagändring tili riksdagen.                           bidrag är de viktigaste synpunkterna behovet
17166:                                                      av verksamhetsutrymmen samt organisationens
17167:        Social- och hälsovårdsministeriets            egna finansieringsmöjligheter. Investeringsun-
17168:                förvaltningsområde                    derstöd för pensionärsorganisationer har bevil-
17169:                                                      jats för semesterfirande och för anskaffning
17170:   Av de organisationer inom social- och hälso~       av verksamhetsutrymmen för anordnande av
17171: vårdsministeriets förvaltningsområde som er-         kurser för pensionärer. Ungdomsorganisationer-
17172: håller statsunderstöd arbetar pensionärsorgani-      na har beviljats investeringsunderstöd för kost-
17173: 8                                            1981 vp.
17174: 
17175: nader vid grundande av ungdomsläger. och            de fastställda grunderna. Understödet beviljas
17176: kurscentraler. Behovet av dylika verksamhets·       för nedsättning av kostnaderna under ansök-
17177: utrymmen både inom pensionärs· och ung-             ningsåret.
17178: domsorganisationerna har varit stort, och ut-           Om beviljandet av statsunderstöd i delmo-
17179: nyttjandet av verksamhetsutrymmena har varit        ment 31.55.41.2 bestämmer statsrådet på basen
17180: effektivt. Även andra än organisationer som         av ansökningar från nyhets- och notisbyråer.
17181: verkar under politisk devis har motsvarande              I 1981 års proposition till statsförslag har
17182: verksamhetsutrymmen.                                reserverats ett anslag på 250 miljoner mark i
17183:    Inom barnskydd och semesterverksamhet            moment 31.55.42 för allmänt transportstöd för
17184: finns inte organisationer som verkar under          pressen. Stödet beviljas genom post- och tele-
17185: politisk devis. Om någon organisation handhar       grafverkets förmedling för nedsättning av be-
17186: uppgifter enbart inom barnskydd, handikapp-         fordringsavgifter för tidningar och tidskrifter
17187: vård, semesterverksamhet, rehabilitering el.        som befordras genom post- och telegrafverkets
17188: dyl. utan att verksamheten på något sätt har        försorg, såsom i förordningen om postavgifter
17189: anknytning tili partiväsendet, kan organisatio-     för tidningar och tidskrifter stadgas (673/80).
17190: nen på inga grunder klassificeras som politisk      I enlighet med § 2 i sagda förordning beviljas
17191: enbart på den grunden att personer som deltar       åt utgivare av ovan nämnda tidningar allmänt
17192: i denna organisations verksamhet och admi-          transportstöd inom ramen för statsförslaget
17193: nistration även är verksamma inom någon             nedsättning av i förordningen stadgade utgifter
17194: politisk krets i samhället.                         i form av allmänt transportstöd för pressen.
17195:                                                          Stödet erlägges utan särskild anhållan genom
17196:                                                     post- och telegrafverkets förmedling så att
17197:      Trafikministeriets förvaltningsområde          post- och telegrafverket fakturerar utgivarna
17198:                                                     av tidningarna endast den summa som utgör
17199:    Statsunderstöd för tidningspressen inom tra-     skillnaden mellan i förordningen stadgade
17200: fikministeriets förvaltningsområde består av         ( icke-nedsatta) postkostnaderna och i densam-
17201: stöd åt tidningspressen, och allmänt transport-     ma stadgade stödbeloppet.
17202: stöd för pressen för understödjande av sam-
17203: distribution av post och tidningar.
17204:    Anslagen för understödjande av tidnings-              ]ustitieministeriets förvaltningsområde
17205: pressen fördelar sig i 1981 års proposition för
17206: statsförslaget moment 31.55.41 på två delmo-           Den av justitieministeriet tillsatta parti-
17207: ment enligt följande:                               finansieringskommittt!n, i viiken även Finlands
17208:    1. Nedsättning av transport-, distributions-     Kristliga Förbund är representerat, framhöll
17209: och andra kostnader för tidningspressen 71 ,8       i sitt betänkande, som framlades den 16. 11.
17210: miljoner mark, och                                  1979 att "vid beviljande av statsunderstöd
17211:    2. Nedsättning av telexkostnaderna för ny-       åt medborgarorganisationer för verksamhet som
17212: hets· och notisbyråernas kundtidningar 3, 7         stöds av ·samhället bör aHa organisationer, även
17213: miljoner mark.                                      de politiska, behandlas jämlikt, närmast med
17214:    Av anslaget i delmoment 31.55.41.1 tilldelas     beaktande av organisationens verksamhet, om
17215: 35,9 miljoner mark åt parterna för stödjande        annat inte fastställts om statsunderstöd i lag-
17216: av deras tidningspress och åt landskapet Aland      stiftningen". Regeringen har i sin aftonskola
17217: för stödjande av informationsverksamheten en-       den 14. 1. 1981 behandlat förverkligandet av
17218: ligt samma fördelningsgrunder som det under-        partikommittens förslag. I detta sammanhang
17219: stöd, vilket avses i 9 § partilagen. Understödet    har även begrundats huruvida man skall skrida
17220: beviljas av statsrådet på basen av ansökan          tili åtgärder för att förbereda en revidering av
17221: inlämnad av partiet. Understöden som ingår          föreskrifterna angående statsunderstöd och
17222: i den andra delen av delmomentet, även 35,9         -bidrag för att förbättra jämlikheten och för-
17223: miljoner mark, beviljar statsrådet på ansökan       enkla förfarandet. Beslut i frågan har ännu
17224: för nedsättning av transport-, distributions- och   inte erhållits, men justitieministeriet utreder
17225: andra kostnader åt tidningar som utkommer           vidare möjligheterna att förverkliga kommittens
17226: regelbundet minst tre gånger i veckan, i en-        förslag.
17227: lighet med statsrådets beslut (285/76) om
17228:      Helsingfors den 25 september 1981
17229: 
17230:                                                                           Minister Kalevi Kivistö
17231:                                              1981 vp.
17232: 
17233: Kirjallinen kysymys n:o 306
17234: 
17235: 
17236: 
17237: 
17238:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Työntekijöiden irtisanomissuojan paran-
17239:                                      tamisesta
17240: 
17241: 
17242:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17243: 
17244:    Huhtikuussa 1981 tuli julkisuuteen, että         voinen. Onko irtisanomisturva todella nam
17245: Valmet Oy:n Kuoreveden tehtaat on irtisano-         heikko? Voiko tällainen toiminta laajentua kos-
17246: nut työläisen käyttäen perusteena aseista kiel-     kemaan myös muussa muodossa ilmenevää rau-
17247: täytymisestä saatua vankilatuomiota. Kyseinen       hanvakaumusta?
17248: aseista kieltäytyjä oli vakaumukseensa perus-          Tämä esimerkki osoittaa työntekijöiden irti-
17249: tuen anonut oikeutta päästä aseellisen varus-       sanomisturvan parantamisen tarpeen jälleen yh-
17250: miespalvelun sijasta siviilipalveluun. Asevelvol-   deltä osin.
17251: listen tutkijalautakunta oli kuitenkin jostakin        On kysymys periaatteesta, voiko vakaumuk-
17252: syystä anomuksen hylännyt. Kun kyseinen             sensa mukaan toimivaa kohtaan suunnata täl-
17253: henkilö oli palvelukseen astuessaan varuskun-       laisia sanktioita?
17254: nassa edelleen kieltäytynyt aseista, hän oli jou-      Edellä olevan perusteella esitämme valtiopäi-
17255: tunut oikeuteen ja saanut vankilatuomion.           väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
17256:    Vankilatuomion kärsittyään aseista kieltäyty-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17257: jä oli yrittänyt takaisin entiseen työpaikkaansa,   vaksi seuraavan kysymyksen:
17258: mutta ei ollut päässyt. Hänet ilmoitettiin irti-
17259: sanotun työsopimuslain 43 §:n nojalla. Toisin                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17260: sanoen vakaumuksensa vuoksi aseista kieltäy-               siin työntekijöiden irtisanomissuojan pa-
17261: tyvää ei suostuta käsittelemään samalla tavalla            rantamiseksi siten, että irtisanominen
17262: kuin varusmiespalveluksen vuoksi tilapäisesti              vakaumuksen mukaisen toiminnan joh-
17263: poissa olevia.                                             dosta tulisi estetyksi?
17264:    Tämä esimerkki on laajemman huomion ar-
17265:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1981
17266: 
17267:          Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine                       Tellervo Koivisto
17268:          E.-J. Tennilä             Ulla-Leena Alppi                  Sten Söderström
17269:          Mikko Kuoppa              Anna-Liisa Jokinen                Kati Peltola
17270:          Pauli Puhakka             Paula Eenilä                      Pentti Liedes
17271:          Liisa Jaakonsaari         Arvo Kemppainen                   Inger Hirvelä
17272:          Aarne Koskinen            Seppo Toiviainen                  Pentti Lahti-Nuuttila
17273:          M.-L. Salminen            Pirkko Valtonen                   Tarja Halonen
17274: 
17275: 
17276: 
17277: 
17278: @88100750N
17279: 2                                            1981 vp.
17280: 
17281: 
17282: 
17283: 
17284:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17285: 
17286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     kieltäytymisestä tuomitun vankeusrangaistuksen
17287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuoksi. Tapauksessa onkin kysymys siitä, onko
17288: olette 19 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn          tällainen työsopimuksen purkuperuste katsotta-
17289: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        va työsopimuslain 43 §:n 1 momentissa tar:koi-
17290: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tetuksi tärkeäksi syyksi. Asia ei kuitenkaan
17291: edustaja Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvas-        yksittäisenä viime sijassa tuomioistuimessa rat-
17292: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 306:              kaistavana tapauksena sinänsä anna aihetta toi-
17293:                                                     menpiteisiin hallituksen taholta.
17294:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Työntekijällä, jonka työsopimus on irtisanot-
17295:        siin työntekijöiden irtisanomissuojan pa-    tu tai purettu, on työsopimuslain mukaan mah-
17296:        rantamiseksi siten, että irtisanominen       dollisuus saattaa asia yleisessä tuomioistuimes-
17297:        vakaumuksen mukaisen toiminnan joh-          sa käsiteltäväksi. Työsuhdeturvaa koskevan
17298:        dosta tulisi estetyksi?                      asian lopullinen ratkaiseminen on kuitenkin ny-
17299:                                                     kyisellään osoittautunut hitaaksi, minkä vuoksi
17300:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       työsuhdeturvaa koskevien riitaisuuksien käsit-
17301: vasti seuraavaa:                                    telyä olisi pyrittävä nopeuttamaan menettelyta-
17302:    Työsuhdeturvaa koskevat perussäännökset si-      pasäännöksiä kehittämällä. Työsopimuslain mu-
17303: sältyvät työsopimuslakiin (320/70), jossa on        kaan työntekijällä on oikeus hakea vahingon-
17304: säännelty työsopimuksen irtisanomisen ja pur-       korvausta laittomasta työsopimuksen irtisano-
17305: kamisen edellytykset. Lain 37 §:n 2 momen-          misesta tai purkamisesta. Vahingonkorvausvel-
17306: tin mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työn-        vollisuudella d kuitenkaan käytännössä yleensä
17307: tekijää ilman erityisen painavaa syytä. Tällai-     ole perusteetonta työsopimuksen irtisanomista
17308: sena ei voida pitää ainakaan kyseisessä lain-       tai purkamista estävää vaikutusta. Näissä ta-
17309: kohdassa säädettyjä syitä, muun muassa työn-        pauksissa ei myöskään irtisanotun tai puretun
17310: tekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mie-   työsuhteen palauttaminen oikeudellisin keinoin
17311: lipiteitä. Työsopimuslain 43 §:n 1 momentin         ole voimassa olevan lainsäädännön mukaan
17312: mukaan työsopimus voidaan heti purkaa, jos          mahdollista.
17313: tärkeä syy sitä vaatii. Tällaisena syynä on lain-      Hallitus on tietoinen työntekijän työsuhde-
17314: kohdan mukaan pidettävä sellaista toisen asian-     turvan kehittämisen tarpeellisuudesta. Tämän
17315: osaisen laiminlyöntiä tai käyttäytymistä tai sel-   vuoksi hallituksen ohjelmaan on otettu työsuh-
17316: laista ensi sijassa tämän vahingonvaarapiiriin      deturvan kehittäminen. Jo edellisen hallituksen
17317: luettavaa olosuhteiden muutosta, jonka johdos-      aikana asetettiin komitea, jonka tehtävänä on
17318: ta toiselta ei voida kohtuuden mukaan vaatia        työsopimuslain työsuhdeturvaa koskevien sään-
17319: sopimussuhteen jatkamista. Saman lainkohdan         nösten heikkous, epäjohdonmukaisuus ja puut-
17320: 2 momentissa luetelluissa tapauksissa työnan-       teellisuus huomioon ottaen selvittää työsuhteen
17321: taja voi erityisesti purkaa sopimuksen. Purku-      jatkuvuuden lakisääteisen turvan kehittämistar-
17322: perusteelle on katsottu voitavan asettaa anka-      vetta ja mahdollisuuksia alan lainsäädännön
17323: rammat vaatimukset kuin irtisanomisperusteel-       kansainvälisen kehityksen valossa. Komitean
17324: 1e.                                                 tulee tehdä ehdotuksensa lainsäädäntö- ja
17325:    Sosiaali- ja terveysministeriön hankkiman        muiksi toimenpiteiksi 30. 9. 1981 mennessä.
17326: selvityksen mukaan Valmet Oy on kysymykses-         Tämän komitean työn valmistuttua hallitus tu-
17327: sä tarkoitetussa tapauksessa purkanut työnte-       lee ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin työ-
17328: kijän työsopimuksen aseellisesta palveluksesta      suhdeturvan kehittämiseksi.
17329:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1981
17330: 
17331:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
17332:                                              N:o 306                                                 3
17333: 
17334: 
17335: 
17336: 
17337:                            Tili Riksdagens Hett Talman
17338: 
17339:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen        som denne dömts til1 på grund av vägran att
17340: anget har Ni, Hett Talman, med Edet skti-           fullgöra vapentjänst. I detta fall ät det således
17341: velse av den 19 maj 1981 tili vedetbötande          fråga om en dylik orsak för hävning av arbets-
17342: medlem av statstådet översänt avskrift av föl-      avtal skall anses utgöra i 43 § 1 mom. lagen
17343: jande av tiksdagsman Stenius-Kaukonen m.fl.         om arbetsavtal avsett vägande skäl. Ärendet
17344: ställda spörsmål nt 306:                            ger dock inte i egenskap av enskilt fall, som
17345:                                                     i sista hand skall avgöras vid domstol, skäl tili
17346:           Hat Regeringen för avsikt att vidta       åtgärder från regeringens sida.
17347:        åtgätder för att förbättra arbetstagares        Arbetstagare vars arbetsavtal uppsagts har
17348:        uppsägningsskydd så, att uppsägning på       enligt lagen om arbetsavtal möjlighet att an-
17349:        grund av verksamhet i enlighet med           hängiggöra saken vid allmän domstol. Det har
17350:        övertygelse skulle förhindras?               dock visat sig att det slutliga avgörandet i
17351:                                                     ärenden gällande anställningsskydd i dagens
17352:    Såsom svat på detta spötsmål får jag vörd-       läge fattas långsamt. Av denna anledning borde
17353: samt anföra följande:                               man sträva tili att påskynda handläggningen
17354:    Grundstadganden angående anställningsskydd       av tvister gällande anställningsskydd genom
17355: ingår i lagen om arbetsavtal (320/70), vati         att utveckla procedurreglerna. Enligt lagen om
17356: förutsättningarna för uppsägning och hävning        arbetsavtal har arbetstagare rätt att ansöka
17357: av arbetsavtal normerats. Enligt lagens 37 §        om skadestånd föt olaglig uppsägning eller häv-
17358: 2 mom. fåt arbetsgivare inte uppsäga arbets-        ning av arbetsavtal. I praktiken har dock ska-
17359: tagate utan särskilt vägande skäl. Såsom dy-        deståndsskyldigheten i allmänhet ingen preven-
17360: likt skäl får i varje händelse inte betraktas i     tiv ·effekt beträffande uppsägning eller hävning
17361: ifrågavarande lagrum stadgade skäl, bl.a. ar-       av avtal. Enligt gällande lag ät det i dylika
17362: betstagarens politiska, religiösa eller andra       fall inte heller möjligt att återställa uppsagt el-
17363: åsikter.                                            let hävt arbetsavtal med lagliga medel.
17364:    Enligt 43 § 1 mom. lagen om arbetsavtal              Regeringen är medveten om att det är nöd-
17365: kan arbetsavtal omedelbart hävas om vägande         vändigt att utveckla arbetstagarnas anställnings-
17366: skäl det påkallat. Såsom vägande skäl bör i         skydd. Av denna anledning har regeringen i
17367: enlighet med sagda lagrum anses sådan föt-          sitt program upptagit utvecklandet av anställ-
17368: summelse ellet sådant beteende från den ena         ningsskyddet. Redan under den föregående re-
17369: partens sida ellet sådan förändring av förhål-      geringen tillsattes en kommitte, som fick i
17370: landena främst inom dennas skaderiskområde,         uppdrag att med beaktande av svagheterna,
17371: på grund varav det av den andta parten inte         inkonsekvenserna och bristerna i stadgandena
17372: skäligen kan krävas, att han skall fortsät:ta av-   om anställningsskydd i lagen om arbetsavtal
17373: talsförhållandet. I de fall som uppräknas i         utreda utvecklingsbehovet och möjligheterna
17374: sagda paragrafs 2 mom. kan arbetsgivar·en i         tili lagstadgat fortgående anställningsskydd i
17375: synnerhet häva avtalet. Det har ansetts möjligt     ljuset av den internationella utveoklingen av
17376:  att uppställa strängare ktav på otsakerna för      lagstiftningen på området. Kommitten skall
17377:  hävning än för uppsägning.                         avge sitt förslag angående lagstiftningsåtgärdet
17378:     Enligt av social- och hälsovårdsministeriet     och övriga åtgätder före den 30. 9. 1981. Då
17379:  införskaffad utredning har Valmet Oy i det         detta kommittearbete fätdigställts kommer re-
17380:  i spörsmålet avsedda fallet hävt arbetstagatens    getingen att vidta erforderliga åtgärder i syfte
17381:  arbetsavtal med anledning av det fängelsestraff    att utveckla anställningsskyddet.
17382:      Helsingfors den 17 juni 1981
17383: 
17384:                                              Social- och hälsovåtdsminister Sinikka Luja-Penttilä
17385:                                                1981. vp.
17386: 
17387: Kirjallinen kysymys n:o 307
17388: 
17389: 
17390: 
17391: 
17392:                                   Kortesalmi: Historian oppikirjojen sisällöstä.
17393: 
17394: 
17395:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17396: 
17397:    Amerikkalainen kasvatustieteen professori          käsitellään Yhdysvaltoja; "toteaa ·professori
17398: Larry J. Shaw on analysoinut suomalaisen kou-         Shaw, joka on tutkinut neljän peru~koulun
17399: luopetuksen antamaa kuvaa kahdesta maail-             historian oppikirjan sisältöä.        . ·
17400: man johtavasta suurvallasta eli USA:sta ja               Yhtenä esimerkkinä profess6ri Shaw mainit-
17401: Neuvostoliitosta.                                     see, että aikakaudelta 1800-'-1917 löytyy 13
17402:     Professori Shaw on tutkinut seuraavia suo-        kuvaa Vladimir Leninistä erilaisissa mairittele-
17403: malaisen peruskoulun historian oppikirjoja:           vissa tilanteissa. Todettakoon, että Leninin toi-
17404:     Ahonen, Sirkka; Kaakinen, Olavi; Lappa-           minnasta toki löytyy muitakin kuin mairitte-
17405: lainen, Osmo; Tiainen, Sakari: Historian maa-         levia puolia, kuten mm. hänen estoton keho-
17406: ilma, Otava, Helsinki, 1976.                          tuksensa käyttää terroria laajoja kamarijouk-
17407:     Castren, Matti J.; Riikonen, Reino: Historia      koja vastaan.· Tästä on· paljon puhuvana: toi:l.±s-
17408:  ja me, Weilin + Göös, Espoo, 1977.                   teena Leninin kirje 17. 5. 1922 oikeusasiain
17409:     Lehtonen, Kai R.; Huttunen, Veikko; Lai-          kansankomissaarille (oikeusministerille) to'veri
17410: ne, Olavi: Peruskoulun historia, WSOY, Por-           Kurskille:
17411: voo, 1977.                                                "Tov. Kur.skil Li~yksenä keskusteluumme
17412:     Oksanen, Antti-Jukka; Pohjala, Heikki;            lähetän Teille Rikoslain lisäpykalän JuQtiDok-
17413: Vierros, Tuula: Historian perustiedot, Kirja-         sen. Luonnos on pelkkä hahmotelma, i9ka
17414:  yhtymä, 1972.                                        tietystikin kaipaa, huolellista hiontaa ja muok-
17415:                                                       kausta. Hahmotelman kaikista puutteeilisuuk-
17416:    Professori Shaw on toiminut vuoden ajan            sista huolimatta perusajatus on toiyatta.-vasti
17417: opettajana Helsingin yliopiston kasvatustieteen       selvä: on esitettävä avoimesti per~-teellinen
17418: laitoksessa. Tutkijana häntä on kiinnostanut          ja poliittisesti to.tuudellinen (e.ikå yksistään
17419: koetella suomalai-sen puolueettomuuden käsi-          ahtaasti juridinen) säännös, jossa peruste:llaan
17420: tettä katsomalla, millä tavoin eräissä peruskou-      terrorin olemusta ja laillisuutta, sen taweeili-
17421: lun maailmanhistorian oppikirjoissa suomalai-         suutta ja pui~eita. .                        , ·· ·
17422: set tulkitsevat Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton            Oikeuslaitoksen tehtävä.' ei .ole tettotin. pois-
17423: historiaa.                                            taminen; ~dlaisen Jupaaminen .olisi itsepetosta
17424:     Vaikka peruskoulun historian opetukseen           taikka petkutusta, vaan. terrorin periaattet:lli-
17425: tarkoitettu virallinen opetusopas vaatii tark-        nen, selvä, vääristelemätön ja kauni&teletn;I-
17426: kaa tasapainoa näiden kahden maan välille,            ton perusteleminen j;l laillistaminen. Sallimuo-
17427: puolueellisuutta esiintyy kuitenkin erityisesti       don tulee oll'.l mahdollisimman laajakäsittd.~n,
17428: oppikirjojen kuvien sanoman osalta, toteaa            sillä vain vallanl<_Wll{)tJhellinep pike.u,c;t;a.j~~. ja
17429: professori Shaw, joka kirjoittaa asiasta Kanava-      vallankumouksellinen. oniatunto to.äarl.lävät, ,so-
17430: lehden numerossa 3/1981. Sen perusteella,             velletaanko · terroria enemmän tai vähemmän
17431: näyttääkö kuva sisältävän myönteisen, puolu-          laajalti käyJ;ännöss~.
17432: eettoman vai kielteisen sanoman, on myöntei-              Kommunistisin tervehdyksin Lenin".
17433: sistä kuvista Neuvostoliitolle myönteisiä 81 %,
17434:  mutta kielteisiä sille on omistettu vain 14 %.         Paljon puhuva on myös ns. "arkojen" aihei-
17435:  Tämä merkitsee sitä, että vain 19 % :ssa myön-       den käsittely professori Shaw'n tutkimissa suo-
17436:  teisistä kuvista ja 86 % :ssa kielteisistä kuvista   malaisen peruskoulun historian oppikirjoissa.
17437: 
17438: 088100784S
17439: 2                                             1981 vp.
17440: 
17441: Kaudelta, joka ulottui vuodesta 1917 nyky-           valtakauden aikana on ollut ominaista·· mm.
17442: päivään, valittiin kummankin maan osalta seu-        tiedotusvälineillemmekin, erityisesti radiolle ja
17443: raavat "arat" aiheet:                                televisiolle, eli ns. "itsesensuuri" ja "suomet-
17444:                                                      tuminen". Kuitenkin koko länsimaisen ja poh-
17445:     Yhdysvallat                                      joismaisen olemassaolon perusteisiin kuuluu
17446:     1. Rotukysymykset                                avoin ja peloton kriittisyys. Kriittisyyden on
17447:     2. Köyhyys                                       oltava hallitseva periaate myös suomalaisessa
17448:     3. McCarthyn aika 1950-luvulla                   historiantutkimuksessa riippumatta siitä, mil-
17449:     4. Poliittiset salamurhat                        laista yhteiskuntajärjestelmää ja minkä naapu-
17450:     5. Vietnamin sota                                 rin menneisyyttä tarkastellaan. Siis yhteis-
17451:     6. Watergate                                     kuntajärjestelmän laatu ja naapuruusseikat ei-
17452:                                                      vät saa horjuttaa opetuksen ja tutkimuksen
17453:     Neuvostoliitto                                   kriittisyyttä. Vain oikean tiedon ja tasapainoi-
17454:     1. Latvian, Viron ja Liettuan liittäminen        sen opetuksen perusteella koululainen, opiske-
17455:        1940                                          lija sekä koko kansakunta voivat rakentaa tasa-
17456:     2. Berliinin saarto ja muuri                     painoisen ja mahdollisimman oikean maailman-
17457:     3. Puolan kapina 1956                            kuvan. Vain kriittinen ja tasapainoinen histo-
17458:     4. Unkarin kansannousu 1956                       rian opetus auttaa myös omaa kansakuntaamme
17459:     5. TSekkoslovakian miehitys 1968                  silloin kun tehdään ratkaisuja nykypäivän ja
17460:     6. Ihmisoikeuksien rajoitukset                    tulevaisuudenkin varalle. Historiasta voidaan
17461:     7. "Rautaesiripun" käsite                         oppia, mutta vain edellyttäen, että menneisyyt-
17462:                                                       tä tarkastellaan todella objektiivisesti eikä
17463:    Professori Shaw toteaa, että huolellisen tar-      "suomettuneesti".
17464: kastelun jälkeen oppikirjoissa ilmenee hieno-             Äsken on vietetty J. V. Snellmanin synty-
17465: varaisempi, mutta silti selvä pyrkimys esittää        män 17 5-vuotisjuhlaa. J. V. Snellman taisteli
17466: Neuvostoliiton historiasta edullinen tulkinta ja      voimakkaasti sananvapauden puolesta ja sen-
17467: tarkastella Amerikan historiaa kriittisesti. "On      suuria vastaan. Hän taisteli hellittämättä myös
17468: hyvin vaikea löytää Neuvostoliiton historialli-       terveen kansallisen itsetunnon puolesta. Suo-
17469: sista: tapahtumista yhtään kriittistä analyysia",     malainen sananvapaus on luovuttamaton perus-
17470: professori Shaw toteaa ja jatkaa: "Sen sijaan,        asia. Siksi siitä on tiukasti pidettävä kiinni
17471: että antaisivat tasapainoisen kuvan Amerikan          myös opetuksessa ja erityisesti myös historian
17472: historiasta tekstit pyrkivät kaikin keinoin tuo-      opetuksessa ja tutkimuksessa.
17473: maan esiin kielteisiä asioita ja minimoimaan              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
17474: myönteiset." Erittäin paljastavaa ja samalla           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
17475: valitettavaa on se, että useita valituista "arois-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17476: ta" aiheista ei kyseisissä oppikirjoissa käsitellä     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17477: lainkaan.
17478:     Edellä esitetyn lisäksi mainituista suomalai-               Mitä Hallitus aikoo tehdä suoma-
17479: sista peruskoulun historian oppikirjoista löytyy             laisten peruskoulun historian oppikir-
17480: myös useita muita sellaisia puutteita ja puolu-              jojen saattamiseksi sisällöltään ja tie-
17481: eellisuuksia, joita ei voi pitää itsenäisen kansa-           doiltaan sekä kuvitukseltaan ja kuva-
17482: kunnan opetuslaitoksen kunnian ja arvon mu-                  teksteiltään vastaamaan itsenäisen, puo-
17483: kaisina.                                                     lueettoman ja kansanvaltaisen maan
17484:     Kokonaisuutena professori Shaw'n kriittinen              kunnolliselle historian opetukselle ja
17485: tarkastelu osoittaa vain sen, että myös oppi-                objektiivisille oppikirjoille asetettavia
17486: kirjoissa on alkanut päästä vallalle sama suun-              vaatimuksia?
17487: taus, joka nykyisen kansanrintamasuuntauksen
17488:        Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1981
17489: 
17490:                                         J. Juhani Kortesalmi
17491:                                               N:o 307                                                3
17492: 
17493: 
17494: 
17495: 
17496:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17497: 
17498:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tajilta palaute, jonka pohjalta kirjaa tarpeen
17499: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vaatiessa vielä muokataan. Vasta tämän jälkeen
17500: olette 19 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn           tulee kirjan hyväksyminen varsinaiseksi oppi-
17501: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kirjaksi kysymykseen. Lausunnon antajina käy-
17502: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tetään parhaita sekä pedagogisia että tieteelli-
17503: edustaja J. J. Kortesalmen näin kuuluvasta           siä asiantuntijoita.
17504: kirjallisesta kysymyksestä n:o 307:                     Mitä peruskoulun historian oppikirjoihin ja
17505:                                                      niiden tasapuolisuuteen tulee, on todettava,
17506:           Mitä Hallitus aikoo tehdä suoma-           että historia ei ole yksiselitteinen siinä mieles-
17507:        laisten peruskoulun historian oppikir-        sä, että sen tapahtumia yksinkertaisesti voitai-
17508:        jojen saattamiseksi sisällöltään ja tie-      siin kuvata joko myönteisiksi tai kielteisiksi.
17509:        doiltaan sekä kuvitukseltaan ja kuva-         Mitä nimenomaan professori Shaw'n analyysiin
17510:        teksteiltään vastaamaan itsenäisen, puo-      suomalaisen kouluopetuksen antamasta kuvas-
17511:        lueettoman ja kansanvaltaisen maan            ta USA:sta ja Neuvostoliitosta tulee, on siihen
17512:        kunnolliselle historian opetukselle ja        suhtauduttava varauksellisesti. Amerikkalainen
17513:        objektiivisille oppikirjoille asetettavia     tutkija ei osaa suomen kieltä, joten hän on
17514:        vaatimuksia?                                  tutkimuksessaan joutunut tukeutumaan kään-
17515:                                                      nettyyn aineistoon. Käännöstyön ovat suoritta-
17516:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        neet Helsingin yliopiston opettajankoulutuslai-
17517: vasti seuraavaa:                                     toksen opiskelijat, ja sen tarkkuutta ei ole
17518:    Peruskoulun ensisijaisena tehtävänä on tar-       asiantuntijavoimin varmistettu. Koska sekä
17519: jota aineksia ja virikkeitä oppilaan omaleimai-      kääntäjät että myös itse tutkimuksen tekijäkin
17520: sen koko persoonallisuuden kehittymiselle. Tie-      ovat historianopetuksen alalla maallikoita, on
17521: dollisen kasvatuksen kannalta on tässä mieles-       heiltä jäänyt huomaamatta koko joukko teksti-
17522: sä tärkeätä, että tiedonvälitys olisi mahdolli-      mainintoja. Nämä puutteet ovat vinouttaneet
17523: simman objektiivista ja että oppilaat kehittyi-      tutkimuksen antamaa kuvaa.
17524: sivät suhtautumaan kriittisesti kaikkeen tiedon-        Peruskoulun historian oppikirjoissa pyritään
17525: välitykseen. Tässä suhteessa on oppikirjalla         antamaan Suomen harjoittaman puolueetto-
17526: keskeinen asema. Sen on pyrittävä tasapuoli-         muuspolitiikan mukainen asiallinen ja tasa-
17527: sesti ja objektiivisesti tuomaan esille tosiasioi-   puolinen kuva suurvalloista ja niiden toimin-
17528: ta ja myös toteamaan, että monesta asiasta           nasta maailmanpolitiikassa sekä lähimenneisyyt-
17529: voidaan olla eri mieltä. Tasapuolisuuden puu-        tä että nykyhetkeä ajatellen. Koska Venäjän/
17530: te voi ilmetä oppikirjassa esimerkiksi siten,        Neuvostoliiton historia on monin tavoin välit-
17531: että suodaan paljon tilaa niille seikoille, joihin   tömästi sidoksissa Suomen omaan kansalliseen
17532: tekijä suhtautuu myönteisesti, ja rajoitetaan        historiaan, on itsestään selvää, että tähän aihe-
17533: minimiin niiden seikkojen esittäminen, joihin        piiriin kiinnitetään runsaammin huomiota. Mi-
17534: tekijä suhtautuu kielteisesti.                       kään olemassa oleva opetussuunnitelma ei edel-
17535:    Jotta oppikirjojen tasapuolisuus ja objektii-     lytä ehdotonta määrällistä tasapuolisuutta Ve-
17536: visuus taattaisiin, on kouluhallitus kehittänyt      näjän/Neuvostoliiton ja toisaalta Yhdysvaltojen
17537: tarkan ja luotettavan järjestelmän. Ennen kuin       historian käsittelyssä 1800- ja 1900-luvulla.
17538: oppikirja hyväksytään lopulliseksi oppimateriaa-        Koska oppikirjojen tarkastusmenettely on
17539: liksi, se on käynyt läpi monta tarkastusvai-         täysin luotettava ja peruskoulun historian oppi-
17540: hetta. Kirjan ensimmäinen käsikirjoitus lähete-      kirjoissa edellä olevan perusteella ei ole osoi-
17541: tään asiantup.tijoille lausunnolle, jonka jälkeen    tettavissa asenteellisuutta tai tasapuolisuuden
17542: siihen tehdään vaadittavat korjaukset. Tämän         puutetta, hallitus ei katso kansanedustaja Kor-
17543: jälkeen kirja voidaan määräajaksi hyväksyä op-       tesalmen kysymyksen aiheuttavan erityisiä toi-
17544: pikirjaa vastaavaksi kokeilupainokseksi. Kokei-      menpiteitä.
17545: luvaiheen jälkeen kerätään kokeiltavilta opet-
17546:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
17547: 
17548:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
17549: 4                                              1981 vp.
17550: 
17551: 
17552: 
17553: 
17554:                             Ti 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n
17555: 
17556:    I det s.yfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         varefter boken vid behov ännu bearbetas. Först
17557: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         efter detta blir det fråga om att godkänna
17558: av den 19 maj 1981 tili vederbörande medlem           boken som egentlig lärobok. Utlåtanden avges
17559: av statsddet översänt avskrift av följande av         av de mest framstående pedagogiska och ve-
17560: riksdagsroan J. Juhani Kortesalmi underteckna-        tenskapliga sakkännare.
17561: de spörsmål nr 307:                                       Vad beträffar Iäroböckerna i historia och
17562:                                                       deras objektivi:tet, bör man konstatera att his-
17563:           Vad ämnar Regeringen göra för att           torien inte är entydig såtilivida att händelserna
17564:        de finländska grundskoleläroböckerna i         kan antingen beskrivas positivt eller negativt.
17565:        historia tili sitt innehåll och sina fakta     Vad beträffar professor Shaws analys av den
17566:        samt illustrationer och bildtexter skall       bild skolundervisningen i Finland ger av USA
17567:        fås att motsvara de anspråk som ställs         och Sovjetunionen, bör man förhålla sig med
17568:        på en god historieundervisning och             reservation tili denna. Den amerikanska forska-
17569:        objektiva läroböcker i ett självständigt,      ren behärskar inte det finska språket varför han
17570:        neutralt och demokratiskt land?                i sin undersökning varit tvungen att stöda sig
17571:                                                       på översatt materia!. Översättningsarbetet har
17572:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         utförts av studeranden vid Helsingfors univer-
17573: samt anföra följande:                                 sitets lärarutbildningsinstitution, och arbetets
17574:    Grundskolans främsta uppgift är att erbjuda        noggrannhet har inte bekräftats av sakkännare.
17575: eleverna förutsättningar och stimulans för en         Då både översättarna och utföraren av under-
17576: individuell utveckling av deras personlighet.         sökningen är lekmän på historieundervisning-
17577: Med tanke på den kunskapsm.ässiga utveckling-         ens område har en mängd textavsnitt förblivit
17578: en är det viktigt att informationen är så objek-       obeaktade. Dessa brister har förvrängt den
17579: tiv som möjligt och att eleverna lär sig att          bild undersökningen ger.
17580: förhålla sig kritiskt tili all form av information.        I grundskolan.s historieböcker strävar man
17581: I detta sammanhang intar läroböckerna en               tili att ge en saldig och objektiv bild, i enlig-
17582: central ställning. De bör sträva till att sakligt     het med Finlands neutralitetspolitik, av stor-
17583: och objektivt föra fram fakta och även kon-            makterna och deras agerande i världspolitiken
17584: statera att man i många frågor kan vara av             både under det närstående förflutna och idag.
17585: olika åsikt. Bristande objektivitet kan i läro-       Då Rysslands/Sovjetunionens historia på många
17586: böck:er visa sig t.ex. så att det som författaren     sätt är direkt förknippad med Finlands egen
17587: ställer sig positivt tili ges mycket utrymme           nationella historia är det självklart att detta
17588: medan det som författaren ställer sig negativt         ämne ägnas mera uppmärksamhet. Ingen exis-
17589: till begrä.nsas tili en minimal presentation.          terande läroplan förutsätter absolut kvarrtitativ
17590:     För att garantera läroböckernas saldighet          jämlikhet för behandlingen av å ena sidan
17591: och ob}ektivitet har skolstyrelsen uta.rbetat ett      Rysslands/Sovjetunionens och å andra sidan
17592: noggrant och säkert system. Innan skolböck-            Förenta Staternas historia under 1800- och
17593: erna slutligen godkänns som läromaterial har            1900-talen.
17594: de gea.omgått många granskningsskeden. Bo-                 Då granskningsförfarandet av läroböckerna
17595: kens första manuskript skickas tili sakkännare         är fullkomligt på]itligt och då man på basen
17596: för utlåtande varefter de nödvändiga korrige-          av ovanstående inte kan påvisa brister i för-
17597: ringarna utförs. Härefter kan läroboken i form         hållningssättet eller sakligheten i grnndskolans
17598: av provupplaga godkännas för en bestämd tid.           historicläroböcker, anser regeringen att riks-
17599: Efter försöksperioden samlar man ihop intryck          dagsman Kortesalmis spörsmål inte förorsakar
17600:  från de lärare som deltagit i experimentet,           särskilda åtgärder.
17601:      Helsingfors den 25 september 1981
17602: 
17603:                                                                Undervisningsminister Pär Stenbäck
17604:                                               1981 vp.
17605: 
17606: Kirjallinen kysymys n :o 308
17607: 
17608: 
17609: 
17610: 
17611:                                   Joutsenlahti: Psykiatristen avohoitopalvelujen lisäämisestä
17612: 
17613: 
17614:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17615: 
17616:    Psykiatriset sairaalat ovat yleissairaaloihin     sa on yli 10 000 pitkäai.kaispotilasta. Niinpä ny-
17617: verrattuna entisestään kurjistuneet. Esimerkiksi     kyisin jo käytettävissä olevia tehokkaita hoito-
17618: itsemurhavaarassa oleva potilas ei saa yhtä hy-      ja kuntoutusmenetelmiä ei voida voimavarojen
17619: vää palvelua kuin mitä tahansa hengenvaarallis-      puutteen takia käyttää.
17620: ta sairautta, esimerkiksi sepelvaltimotukosta           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
17621: sairastava. Näin kuitenkin pitäisi valtakunnallis-   päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
17622: ten suunnitelmien mukaan tapahtua. Psykiatri-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17623: sia sairaaloita on Suomessa kansainvälisesti ar-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17624: vioiden paljon, mutta kaikki paikat eivät ole
17625: kuitenkaan psykiatristen potilaiden käytössä.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17626: Psykiatrisissa sairaaloissa on hoitohenkilökuntaa           ryhtyä psykiatristen sairaaloiden saatta-
17627: vähän, esimerkiksi lääkäreitä on 100 sairaan-               miseksi samantasoisiksi yleissairaaloiden
17628: sijaa kohti yleissairaaloissa 14,4, mutta psykiat-          kanssa ja psykiatristen avohoitopalvelu-
17629: risissa sairaaloissa vain 2,2. Pysyvää laitoshoi-           jen tarvetta vastaavaksi voimakkaaksi li-
17630: toa tarvitsevien määrä on edelleen hyvin kor-               säämiseksi?
17631: kea, vaikka jo nykyisin psykiatrisissa sairaalois-
17632:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1981
17633: 
17634:                                           Anssi Joutsenlahti
17635: 
17636: 
17637: 
17638: 
17639: 088100751P
17640: 2                                             1981 vp.
17641: 
17642: 
17643: 
17644: 
17645:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17646: 
17647:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maan silloisia kunnalliskotien mielisairasosasto-
17648: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja. Nykyisten vahvistettujen suunnitelmien mu-
17649: olette 19 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn           kaan viimeisetkin toiminnassa olevat kunnallis-
17650: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kotien mielisairasosastot on tarkoitus lakkauttaa
17651: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vuoden 1982 loppuun mennessä. Hoidelliset
17652: edustaja Anssi Joutsenlahden näin kuuluvasta         tilat ja henkilöstömäärä mitoitettiin vuoden
17653: kirjallisesta kysymyksestä n:o 308:                   1952 mielisairaslain mukaan helppohoitoisia,
17654:                                                      käveleviä, ei perhehoitoon sopeutuvia, pitkä-
17655:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       aikaista laitoshoitoa vaativia potilaita varten.
17656:        ryhtyä psykiatristen sairaaloiden saatta-     Nämä B-sairaalat ovat 1960- ja 1970-luvun
17657:        miseksi samantasoisiksi yleissairaaloiden     aikana muuttuneet yhä enemmän vanhusten ja
17658:        kanssa ja psykiatristen avohoitopalvelu-      osin myös vuodepotilaiden hoitolaitoksiksi. Ja-
17659:        jen tarvetta vastaavaksi voimakkaaksi li-     ko A- ja B-mielisairaaloihin poistui lain muu-
17660:        säämiseksi?                                   toksella 23. 6. 1977.
17661:                                                          Psykiatrisen terveydenhuollon kehittämisen
17662:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       eräänä keskeisenä tavoitteena 1970-luvun aika-
17663: vasti seuraavaa:                                     na on ollut laitosjärjestelmälle rinnakkaisen ja
17664:     Maamme työikäisestä väestosta noin 2,3 %         sitä osin korvaavan psykiatrisen avohoitopalve-
17665: on työkyvyttömyyseläkkeellä psyykkisen sairau-       luverkoston kehittäminen. Tätä .tarkoitusta var-
17666: den vuoksi. Tämä määrä on suurempi kuin              ten on luotu mielenterveystoimistoverkosto,
17667: missään muussa sairauksien pääluokassa. Mie-         joka on laajentunut 1970-luvulla voimakkaasti.
17668: lenterveyshäiriöiden hoidon järjestämiseksi on       Mielenterveystoimistoja on tällä hetkellä 98 ja
17669: maahan luotu erityinen mielenterveystoimisto-        niissä on yhteensä 1068 virkaa. Mielenterveys-
17670: jen ja mielisairaaloiden verkosto. Lisäksi mer-      toimistojen alueellinen jakautuminen on edel-
17671: kittävä osa mielenterveydellisistä ongelmista        leen varsin epätasainen. Mielenterveystoimisto-
17672: hoidetaan terveyskeskuksissa osana peruster-         jen virkojen määrä 10 000 asukasta kohti vaih-
17673: veydenhuollon järjestelmää. Viime vuosina on         telee mielisairaanhuoltopiireittäin välillä 1,27-
17674: myös yleissairaaloiden yhteyteen perustettu ra-      4,19 maan keskiarvon ollessa 2,26.
17675: joitetussa laajuudessa psykiatrisia hoitoyksiköi-        1970-luvun alussa luotiin kansanterveystyö-
17676: tä.                                                  tä ja sairaanhoitolaitoksia koskeva suunnittelu-
17677:     Mielisairaaloiden sairaansijat muodostavat ko-   järjestelmä, jossa mielisairaanhuoltopiirien suun-
17678: ko suunnittelujärjestelmän piiriin kuuluvista        nitelmat on sopeutettu keskussairaalapiirin mui-
17679: sairaalalaitoksemme sairaansijoista noin 28 pro-     hin tarpeisiin. Suunnittelujärjestelmä tällä taval-
17680: senttia. Mielisairaalaverkosto on rakennettu         la toteutettuna on lisännyt alueellista sairaan-
17681: kahdessa vaiheessa. Vanhempi osa toimii tällä        hoidon koordinointia, mutta ei ole kaikilta osin
17682: hetkellä ns. keskusmielisairaaloina. Näitä on        riittävästi turvannut mielisairaanhoidon kehitty-
17683: yhteensä 20 ja niissä on noin 10 000 sairaan-        mistä.
17684: sijaa. Kyseisten sairaaloiden tehtävänä on vas-         Ongelmia on erityisesti aiheutunut siitä, että
17685: tata pääasiallisesti väestön tarvitsemista akuu-     mielisairaanhuoltopiirien rajat ovat monin pai-
17686: teista mielisairaanhoidon palveluista.               koin olennaisesti poikenneet keskussairaalapiiri-
17687:     1950- ja 1960-luvuilla rakennettiin maaham-      rajoista. Myös useat vanhemmat mielisairaalat
17688: me niin sanottu B-sairaalaverkosto. Tämä va-         sijaitsevat maantieteellisesti siten, että hoitoon
17689: paaehtoisten kuntainliittojen varaan perustuva       hakeutuminen on väestön kannalta hankalaa.
17690: sairaalaverkosto rakennettiin lähinnä korvaa-           Viime vuosina on uusien virkojen määrä ol-
17691:                                                 N:o 308                                                3
17692: 
17693: lut niin vähäinen, että näistä viroista on valta-         !1970-luvulla on pyritty kehittämään psykiat-
17694: osa jouduttu ohjaamaan valmistuvien laitosten          risen terveydenhuollon avohoitopalveluja. Myös
17695: perusmiehitykseen ja tämän johdosta vanhoille         avohoidon ja sairaalahoidon yhteistyö sekä hoi-
17696: sairaalayksiköille on voitu osoittaa erittäin vä-     don järkevä porrastus edellyttävät vallitsevan
17697: hän virkoja. Vaikka pyrkimyksenä on ollut vä-         henkilöstövajauksen korjausta.
17698: hentää mielisairaanhoitopaikkoja ja tällä tavalla         Työnjako perusterveydenhuollon, sairaalalai-
17699: vapauttaa hoitohenkilökuntaa muihin tehtäviin          toksen ja psykiatrisen avohoidon välillä vai-
17700:  (esim. avohoitotehtäviin), ei tähän ole päästy,      kuttaa olennaisesti mielenterveyspalvelujen ke-
17701: koska vapaaehtoisia hoitolaitos- tai asuntola-        hittämis- ja käyttötarpeeseen. Etelä-Savon mieli-
17702: paikkoja ei ole ollut tarjolla.                        sairaanhuoltopiirissä toteutettu avohoitokokeilu
17703:    Väestön ikärakenteen muutokset ovat lisän-         on osoittanut, että tyydyttävä työnjako sekä
17704: neet laitoshoitopaikkojen tarvetta ja johtaneet       kysynnän ja tarjottujen palvelujen tasapaino
17705: siihen, että psykiatrineo terveydenhuoltojärjes-       saavutetaan silloin, kun psykiatrisessa avohoi-
17706: telmä vastaa yhä enemmän myös iäkkään väes-           dossa on 4,9 henkeä 10 000 asukasta kohden.
17707: tön pitkäaikaissairaanhoidosta. Yli 65-vuotiai-       Tällä järjestelyllä myös mielisairaanhuoltopiirin
17708: den pitkäaikaissairaiden potilaiden osuus pro-        sairaansijamäärä on vähentynyt. Vastaavan pal-
17709: sentteina psykiatristen sairaaloiden potilaista oli   velutason saavuttaminen myös maan muissa mie-
17710: vuonna 1963 18,7 %, vuonna 1969 21,8% ja              lisairaanhuoltopiireissä edellyttää mielenterveys-
17711: vuonna 1978 33,6 %, mikä merkitsee noin               toimistojen henkilöstön määrän lisäämistä.
17712: 6 500 sairaansijan sitoutumista yli 65-vuotiaan           Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveys-
17713: ikäryhmän käyttöön.                                   ministeriö katsoo, että nykyiset niukat voima-
17714:    Tämän kehityksen johdosta ei lääkintöhalli-        varat eivät ole tehneet mahdolliseksi lisätä psy-
17715: tuksen vuonna 1970 asettaman psykiatrisen             kiatrista hoitohenkilöstöä siinä määrin kuin
17716: terveydenhuollon kehittämistä tutkivan työryh-        asetetut tavoitteet edellyttäisivät. Mielenter-
17717: män tavoitteita ole voitu toteuttaa. Työryhmä         veystyö pohjautuu vuoden 1952 mielisairas-
17718: esitti, että sairaansijojen määrää vähentämällä       lakiin, joka ajanmukaistettiin merkittävällä ta-
17719: voidaan vapauttaa henkilökuntaa erityisesti           valla vuonna 1977. Mielenterveystyön kehittä-
17720: akuuttien potilaiden hoitoon.                         miseksi on sosiaali- ja terveysministeriö juuri
17721:    Lääkintöhallitus on suorittamassa vuoden           asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on koko
17722: 1981 aikana mielisairaanhuoltopiirien tarkas-         palvelujen kentän kartoitus ja vallitsevien epä-
17723: tusta. Tähän mennessä tehtyjen käyntien yh-           kohtien selvittäminen. Näiden pohjalta tullaan
17724: teydessä on todettu akuuttien vastaanottoyksi-        laatimaan ehdotukset mielenterveystyön järjes-
17725: köissä olevan liian vähän henkilökuntaa. Näillä       tämisestä, sen koordinoimisesta, keskinäisestä
17726: osastoilla tarvitaan tavallista enemmän henki-        työnjaosta, mahdollisista hallinnollisista uudel-
17727: lökuntaa, koska nussa hoidetaan äkilliseen            leenjärjestelyistä sekä tarvittavista lainsäädän-
17728: mielenterveydelliseen kriisiin joutuneita, levot-     nöllisistä uudistuksista.
17729: tomia ja erityistä hoitovalmiutta edellyttäviä
17730: potilaita.
17731:      Hels.ingissä 18 päivänä kesäkuuta 1981
17732: 
17733:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
17734: 4                                             1981 vp.
17735: 
17736: 
17737: 
17738: 
17739:                            Till Riksdagens Herr Talman
17740: 
17741:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         munalhemmen. Enligt de nuvarande fastställda
17742: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           planerna är det meningen att de sista sinnes-
17743: velse av den 19 maj 1981 till vederbörande          sjukavdelningarna vid kommunalhem skall upp-
17744: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      höra före utgången av år 1982. Vårdutrymme-
17745: jande av riksdagsman Anssi Joutsenlahti under-      na och personalen dimensionerades enligt sin-
17746: tecknade spörsmål nr 308:                           nessjuklagen av år 1952 för patienter som är
17747:                                                     lättskötta och kan gå uppe, som inte kan an-
17748:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           passa sig till familjevård och som är i behov
17749:        vidta för att bringa de psykiatriska          av långvarig anstaltsvård. Dessa B-sjukhus har
17750:        sjukhusen i nivå med de allmänna sjuk-       under 1960- och 1970-talen alltmera övergått
17751:        husen och för att kraftigt öka den           till att bli vårdinrättningar för åldringar och
17752:        öppna psykiatriska vården så, att den        delvis också för bäddpatienter. Indelningen i
17753:        skulle matsvara behovet?                     A- och B-sjukhus upphörde i och med lagänd-
17754:                                                     ringen 23. 6. 1977.
17755:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           En central målsättning för utvecklingen av
17756: samt anföra följande:                               den psykiatriska vården på 1970-talet har varit
17757:    Av vårt lands befolkning i arbetsför ålder       att utveckla ett nätverk för öppen psykiatrisk
17758: åtnjuter 2,8 % invalidpension på grund av           vård, som skulle fungera parallelt med anstalts-
17759: psykisk sjukdom. Detta är mera än i någon           systemet och delvis ersätta det. För detta än-
17760: annan huvudgrupp av sjukdomar. För vården           damål har man grundat ett nät av mentalvårds-
17761: av mentala störningar har i vårt land skapats       byråer som under 1970-talet har utvidgats
17762: ett särskilt nät av mentalvårdsbyråer och sin-      kraftigt. I detta nu finns det 98 mentalvårds-
17763: nessjukhus. Dessutom sköts en betydande del         byråer och vid dem sammanlagt 1 068 tjänster.
17764: av de mentala problemen vid hälsovårdscentra-       Den regionala fördelningen av mentalvårdsby-
17765: lerna som en del av grundhälsovårdssystemet.        råerna är fortfarande synnerligen ojämn. An-
17766: Under de senaste åren har man också i sam-          talet tjänster vid mentalvårdsbyråerna varierar
17767: band med de allmänna sjukhusen i begränsad          mentalvårdsdistriktsvis mellan 1,27 och 4,19
17768: utsträckning grundat psykiatriska vårdenheter.      per 10 000 invånare medan medeltalet för lan-
17769:    Vårdplatserna vid sinnesjukhusen utgör i det     det är 2,26.
17770: planeringssystem som omfattar hela vårt sjuk-          I början av 1970-talet skapades ett plane-
17771: husväsende ca 28 %. Nätet av sinnessjukhus          ringssystem för folkhälsovården och sjukvårds-
17772: har uppbyggts i två etapper. Den äldre delen        inrättningarna, där planerna för sinnessjuk-
17773: fungerar för närvarande som s.k. centralsinnes-     vårdsdistrikten har anpassats till de övriga be-
17774: sjukhus. Sådana finns sammanlagt 20 och i           hoven inom centralsjukhusdistrikten. Ett pla-
17775: dem finns ca 10 000 sjukplatser. De ifråga-         neringssystem som förverkligats på detta sätt
17776: varande sjukhusens uppgift är att i huvudsak        har ökat den regionala koordineringen inom
17777: svara för befolkningens akuta behov av sinnes-      sjukvården, men har inte till alla delar till-
17778: sjukvård.                                           räckligt tryggat utvecklingen för sinnessjuk-
17779:    På 1950- och 1960-talen uppbyggdes i vårt        vården.
17780: land ett nät av s.k. B-sinnessjukhus. Detta sjuk-      Problem har uppkommit speciellt därigenom
17781: husnät, som grundar sig på frivilliga kommu-        att sinnessjukvårdsdistriktens gränser på många
17782: nalförbund, byggdes närmast för att ersätta         håll avviker väsentligt från gränserna för cen-
17783: sinnessjukavdelningarna vid de dåvarande kom-       tralsjukhusdistrikten. Likaså ligger många av
17784:                                                  N:o 308                                                5
17785: 
17786: de gamla sinnessjukhusen geografiskt sett så,           och som förutsätter en speciell vårdberedskap.
17787: att det är besvärligt för befolkningen att söka            Under 1970-talet har man försökt utveckla
17788: sig dit för vård.                                       den öppna vården inom den psykiatriska hälso-
17789:    De senaste åren har antalet nya tjänster             vården. Också samarbetet mellan den öppna
17790: varit så litet, att man har varit tvungen att           vården och sjukhusvården samt en förnuftig
17791: använda huvuddelen av dem tili grundbeman.              differentiering av vården förutsätter att den rå-
17792: ning av nya inrättningar och för den skull              dande bristen på personai avhjälps.
17793: kunnat anvisa de gamla sjukhusenheterna yt-                Arbetsfördelningen mellan grundhälsovården,
17794: terst få tjänster. Fastän strävandena har varit         sjukvårdsanstalterna och den öppna psykiatriska
17795: att minska vårdplatserna på sinnessjukhus och           vården inverkar på ett väsentligt sätt på behovet
17796: på detta sätt frigöra personai för andra upp-           att utveckla och använda den mentalhygieniska
17797: gifter ( t.ex. inom den öppna vården), har man          servicen. Vid försöksverksamhet med öppen
17798: inte kunnat uppnå detta eftersom frivilliga plat-       vård inom södra Savolax sinnessjukvårdsdistrikt
17799: ser vid vårdanstalter eller på internat inte har        har man kunnat konstatera att en tillfreds-
17800: stått till buds.                                        ställande arbetsfördelning samt balans mellan
17801:    ,Förändringarna i befo1kningens åldersstru...\:tur   efterfrågan och tillgång på tjänster kan uppnås
17802: har ökat behovet av platser för anstaltsvård            när det i öppen psykiatrisk vård finns 4,19
17803: och lett till att det psykiatriska hälsovårdssys-       personer per 10 000 invånare. Med detta
17804: temet i allt högre grad ookså svarar för åld-           arrangemang har också sjukplatserna inom sin-
17805: ringarnas långtidsvård. Över 65 år gamla pa-            nessjukvårdsdistriktet minskat. Uppnåendet av
17806: tienter i långtidsvård motsvarade i procent av          en motsvarande betjäningsnivå också i landets
17807: patienterna på de psykiatriska sjukhusen år 1963        övriga sinnesjukvårdsdistrikt förutsätter en ök-
17808: 18,7 %, år 1969 21,8 % och år 1978 33,6 %,              ning av personalen vid mentalvårdsbyråerna.
17809: vilket betyder att ca 6 500 vårdplatser upptas             På basen av vad som ovan sagts finner
17810: av åldersgruppen över 65 år.                            social- och hälsovårdsministeriet att de nu-
17811:    På grund av denna utveckling har de strä-            varande knappa tillgångarna inte har möjlig-
17812: vanden, som uppställdes av en av medicinal-             gjort en ökning av den psykiatriska vårdperso-
17813: styrelsen år 1970 tillsatt arbetsgrupp för utred-       nalen i den utsträckning som de uppställda
17814: ning av hur den psykiatriska hälsovården kun-           målen skulle förutsätta. Mentalvårdsarbetet
17815: de utvecklas, inte kunnat förverkligas. Arbets-         grundar sig på sinnessjuklagen av år 1952, som
17816: gruppen föreslog att man genom att minska               genomgick en betydande modernisering år
17817: antalet vårdplatser kunde frigöra personai spe-         1977. För att utveckla arbetet inom mental-
17818: ciellt för vård av akutpatienter.                       vården har social- och hälsovårdsministeriet tili-
17819:    Under 1981 företar medicinalstyrelsen en             satt en arbetsgrupp med uppgift att kartlägga
17820: granskning av sinnessjukvårdsdistrikten. I sam-         hela vårdfältet och reda ut de missförhållanden
17821:  band med de besök som hittills gjorts har man          som existerar. På basen av detta kommer man
17822: kunnat konstatera att det finns för litet personai      att uppgöra förslag tili organisering av mental-
17823: vid akutmottagningsenheterna. Vid dessa avdel-          hälsovården, dess koordinering, den inbördes
17824:  ningar behöver man mera personai än vanligt,           arbetsfördelningen, eventuella administrativa
17825: eftersom man där vårdar sådana patienter som            omorganiseringar samt behövliga lagstiftnings-
17826: råkat i en plötslig mental kris, som är oroliga         reformer.
17827:      Helsingfors den 18 juni 1981
17828: 
17829:                                                Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
17830: 
17831: 
17832: 
17833: 
17834: 088100751P
17835:                                                 1981 vp.
17836: 
17837: Kirjallinen kysymys n:o 309
17838: 
17839: 
17840: 
17841: 
17842:                                    Forsman: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain tulkinnasta
17843:                                        vammaisten vahingoksi
17844: 
17845: 
17846:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17847: 
17848:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain          taessa saatettu palautus hylätä, vaikka vamma
17849: 17 §: n 1 momentin säännösten mukaan auto-             ei ole muuttunut paremmaksi. Eräissä tapauk-
17850: vero palautetaan sellaiselle invalidille, jonka lii-   sissa on monien valitusten jälkeen saatettu ve-
17851: kuntavammasta johtuva pysyvä haitta-aste on            ronpalautus myöntää. Valitustie on vaatinut
17852: vähintään 80 prosenttia ja jonka henkilökohtai-        vammaiselta uusia lääkärikäyntejä ja monenlai-
17853: seen käyttöön auto tulee. Liikuntavammoina on          sia taloudellisia kustannuksia.
17854: yleensä pidetty vain varsinaisia alaraajojen, lonk-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17855: kien ja lannerangan vammoja tai näiden elinten         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
17856: pysyviä sairaustiloja.                                 tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17857:    Autoveron palautusta koskevat hakemusasiat          seuraavan kysymyksen:
17858: siirrettiin vuoden 1975 alusta Helsingin piiri-
17859: tullikamarin käsiteltäväksi. Piiritullikamari on                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17860: tulkinnut liikuntavamman käshettä ahtaasti                    siin auto- ja moottoripyöräverosta anne-
17861: eikä ole aina hyväksynyt paikallisten erikoislää-             tun lain selventämiseksi, jotta lakia d
17862: kärienkään lausuntoja invaliditeetin prosentti-               tulkita ahtaasti vammaisten vahingoksi
17863: määrästä. Vammaisilta, jotka ovat aikaisemmin                 eikä vammaista tutkineiden erikoislääkä-
17864: saaneet veronpalautuksen, on autoa vaihdet-                   rien lausuntoja saateta kyseenalaisiksi?
17865:       Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1981
17866: 
17867:                                              Mauno Forsman
17868: 
17869: 
17870: 
17871: 
17872:  0881007600
17873: 2                                            1981 vp.
17874: 
17875: 
17876: 
17877: 
17878:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17879: 
17880:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lautuksen saaminen edellyttää liikunta- tai nä-
17881: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kövammasta johtuvaa vähintään 80 % :n pysy-
17882: olette 19 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn          vää haitta-astetta. Etenkin liikuntavamman ja
17883: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sen aiheuttaman haitta-asteen määrittely on
17884: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       käytännössä osoittautunut vaikeaksi. Autovero-
17885: edustaja Forsmanin näin kuuluvasta kirjallisesta    lain 17 §: ssä tarkoitettuna liikuntavammana
17886: kysymyksestä n:o 309:                               pidetään alaraajojen, lonkkien ja lannerangan
17887:                                                     vammoja sekä pysyviä sairaustiloja. Sitä vas-
17888:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      toin sisäelin-, sydän- ja keuhkosairauksia, vaik-
17889:        siin auto- ja moottoripyöräverosta anne-     ka ne välillisesti voivatkin vaikuttaa henkilön
17890:        tun lain selventämiseksi, jotta lakia ei     liikkumiskykyyn, ei pidetä liikuntavammoina
17891:        tulkita ahtaasti vammaisten vahingoksi       palautettaessa autoveroa invaliditeetin perus-
17892:        eikä vammaista tutkineiden erikoislääkä-     teella. Liikuntavammakäsitteen suppea tulkinta
17893:        rien lausuntoja saateta kyseenalaisiksi?     johtuu osaltaan siitä, että vamman ja sen ai-
17894:                                                     heuttaman haitta-asteen määrittely vaikeutuu,
17895:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     jos myös liikkumista välillisesti haittaavat vam-
17896: seuraavaa:                                          mat ja sairaudet otetaan huomioon. Liikunta-
17897:     Autoverolain 17 § :n nojalla ( L 849/80)        vamman määrittelyn voidaan katsoa invalidi-
17898: invalidille, jonka liikunta- tai näkövammasta       palautusasioissa nyttemmin vakiintuneen. Va-
17899: johtuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 %        kiintuminen perustuu hakijoiden invaliditeetistä
17900: ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee,     pyydettyihin lääkintöhallituksen asiantuntijalää-
17901: voidaan palauttaa autosta peritty autovero, kui-    käreiden lausuntoihin.
17902: tenkin enintään 16 000 markkaa. Samoin inva-            Vammaisten yhdenmukainen kohtelu invalidi-
17903: lidille, jolle auton hankinta on hänen toimensa,    palautusasioissa edellyttää, että myös vammojen
17904: työnsä tai ammattiin valmistumista varten ta-        ja sairauksien haitta-asteiden määrittelyssä pyri-
17905: pahtuvan opiskelun hoitamista varten olennai-       tään mahdollisimman suureen yhdenmukaisuu-
17906: sen tarpeellinen, voidaan palauttaa autoveroa.      teen. Se, että invalidipalautusasioita käsittele-
17907: Tällöin edellytetään tehdyn palautuksen saami-      vät viranomaiset noudattavat nykyisin jo va-
17908: seksi, että invalidin pysyvä haitta-aste on vä-      kiintunutta liikuntavammakäsitteen määrittelyä,
17909: hintään 60 %. Invalidi, jonka liikuntakyky on       takaa parhaiten invalidien tasapuolisen kohte-
17910: alataajavammojen vuoksi siten alentunut, että       lun. Tämä saattaa joissakin tapauksissa johtaa
17911: hänen pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 %      siihen, että viranomaisten omaksuma kanta
17912: ja joka tarvitsee autoa työnsä tai opiskelunsa      poikkeaa hakijaa tutkineen lääkärin toteamasta
17913: hoitamista varten, voi saada takaisin 60 % au-      vamman laadusta ja haitta-asteesta. Kun palau-
17914: tosta kannetusta autoverosta, kuitenkin enin-        tusmenettelyn tarkoituksena on verotuksellisin
17915: tään 10 500 markkaa.                                toimenpitein helpottaa vaikeasti liikuntavam-
17916:     Jos vaikeavammainen invalidi tarvitsee autoa    maisten henkilöiden auton hankintaa, ja kun
17917: työnsä tai opiskelunsa hoitamista varten, ei         autoverolain tulkinta on tällä hetkellä niin va-
17918: invalidipalautuksen saamiseen tiettävästi yleensä   kiintunut, ei lainkohdan selventäminen kysy-
17919: liity vaikeuksia, koska tällöin lain edellyttämä    myksessä tarkoitetulla tavalla liene ennen lääke-
17920: 60 % :n haitta-aste määräytyy yleisinvaliditeetin   tieteellisen määrittelyn muuttamista mahdol-
17921: perusteella. Sen sijaan tapauksissa, joissa auto    lista.
17922: tulee invalidin henkilökohtaiseen käyttöön, pa-
17923:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1981
17924: 
17925:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
17926:                                                 N:o 309                                               3
17927: 
17928: 
17929: 
17930: 
17931:                             Tili Riksdagens Herr Talman
17932: 
17933:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I praktiken har det visat sig svårt att definiera
17934: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             särskilt begreppet rörelseskada och därav upp-
17935: velse av den 19 maj 1981 tHl vederbörande med-        kommen invaliditetsgrad. 1 17 § lagen om bil-
17936: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       och motorcykelskatt avsedd rörelseskada anses
17937: av riksdagsman Forsman undertecknade spörs-           vara skada på nedre extremiteter, höfter och
17938: mål nr 309:                                           ländkotor samt varaktiga sjukdomstillstånd.
17939:                                                       Däremot anses inte, vid återbetalning av bil-
17940:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         skatt på basen av invaliditet, sjukdomar i de
17941:        att förtydliga lagen om bil- och motor-        inre organen samt hjärt- och lungsjukdomar
17942:        cykelskatt så, att den inte skulle toikas      vara rörelseskada, trots att dessa indirekt kan
17943:        snävt till nackdel för invalider, och att      påverka en persons rörelseförmåga. Den snäva
17944:        utlåtanden av specialläkare som under-         tolkningen av begreppet rörelsehindrad beror
17945:        sökt invalider inte skulle ifrågasättas?       delvis på att bedömningen av skadan och den
17946:                                                       invaliditetsgrad den förorsakar försvåras om
17947:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         också de sjukdomar som indirekt försämrar
17948: samt anföra följande:                                 rörelseförmågan beaktas. Definieringen av be-
17949:     Enligt 17 § lagen om bil- och motorcykel-         greppet nedsatt rörelseförmåga kan numera i
17950: skatt kan till invalid, vars av rörelse- eller syn-   ärenden rörande invaliditetsåterbäring anses
17951: skada förorsakade varaktiga invaliditetsgrad är       fast. Befästandet grundar sig på de utlåtanden
17952: minst 80 % och i vars personliga bruk bilen           medicinalstyrelsens specialister givit angående
17953: kommer, återbetalas uppburen bilskatt, dock           sökandes invaliditet.
17954: högst 16 000 mk. Likaså kan återbetalning ske            Den jämbördiga behandlingen av handikap-
17955: till invalid, för vilken anskaffandet av bilen        pade i ärenden som rör invaliditetsåterbetalning
17956: fyller ett väsentligt behov för att han skall         förutsätter strävan att uppnå möjligast stor en-
17957: kunna handha sin befattning eller sköta sitt          hetlighet i definierandet av invaliditetsgrad vid
17958: arbete eller sina yrkesutbildningsstudier. Full       skador och sjukdomar. Det faktum, att de myn-
17959: restitution förutsätter då att den varaktiga in-      digheter som behandlar ärenden rörande invali-
17960: validitetsgraden är minst 60 %. Invalid, vars         ditetsåterbäring tillämpar en redan befäst defi-
17961: rörelseförmåga på grund av skada på de nedre          nition av begreppet rörelsehämmad, är den
17962: extremiteterna är så nedsatt att hans invalidi-       bästa garantin för jämbördig behandling av in-
17963: tetsgrad är minst 40 % och som behöver bilen          validerna. Detta kan i vissa fall leda till att
17964: för att kunna sköta sitt arbete eller sina            den ståndpunkt myndigheterna intagit avviker
17965: studier, kan återfå 60 % av den uppburna bil-         från vad den läkare som undersökt sökanden
17966: skatten, dock högst 10 500 mk.                        konstaterat beträffande skadans beskaffenhet
17967:     Om en höggradigt invalidiserad person be-         och invaliditetsgraden. Då avsikten med åter-
17968: höver bilen för att kunna sköta sitt arbete el-       betalningsförfarandet är att genom skattemäs-
17969: ler sina studier, möter erhållandet av invalidi-      siga åtgärder göra det lättare för svårt rörelse-
17970: tetsåterbäring veterligen inga problem, eftersom      hindrade personer att anskaffa bil och då tolk-
17971: den 60 % :iga invaliditetsgrad som lagen för-         ningen av lagen om bil- och motorcykelskatt
17972: utsätter fastställs på basen av den allmänna          numera är så entydig, är ett såda.t1t förtyd-
17973: invaliditeten. I de fall, där bilen kommer i          ligande av stadgandet som avses i spörsmålet
17974: invalidens personliga bruk, förutsätter återbe-       knappast möjligt förrän den medicinska defini-
17975: talningen genom rörelse- eller synskada förorsa-      tionen ändrats.
17976: kad varaktig invaliditetsgrad om minst 80 %.
17977:       Helsingfors den 23 juni 1981
17978: 
17979:                                                                         Minister Pirkko Työläjärvi
17980:                                               1981 vp.
17981: 
17982: Kirjallinen kysymys n:o 310
17983: 
17984: 
17985: 
17986: 
17987:                                   Björklund: Matinkylän lukion perustamisesta
17988: 
17989: 
17990:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17991: 
17992:    Noin 12 000 asukkaan Olari on Espoon              permkoulun päättävien lukua tarkistetaan
17993: nopeimmin kasvava alue. Kouluikäisiä oli Ola-        väestösuunnitteen ja jo ennakoitavissa olevan
17994: rissa 1. 1. 1980 1 972 ja vuonna 1985 heitä          väestökasvun erotuksen edellyttämällä tavalla,
17995: arvioidaan olevan jo noin 2 300.                     tullee todelliseksi lukioprosentiksi noin 47.
17996:    Kuitenkaan ei tälle Haminan kaupunkia                 Lääninhallituksen esityksessä Uudenmaan
17997: väkirikkaammalle alueelle ole pystytty järjes-       läänin suomenkielisen lukiokoulutuksen I ke-
17998: tämään mitään muita koulupalveluja kuin pe-          hittämisohjelmaksi vuosille 1982-83 on lu-
17999: ruskoulun ala-aste, joka sekin toimii osaksi         kion aloituspaikkamääräksi Espoon osalta kaa-
18000: pysäköiotitaloihin ja kivijalkamyymälätiloihin       vailtu 1 020, mikä ilman em. korjauksia mer-
18001: hajautettuna. Lähimmät yläasteen koulut ovat         kitsisi sitä, että lukioprosentti Espoossa olisi
18002: lähes 5 kilometrin päässä paikoissa, jonne ola-      vain 53,4, kun se samaisen esityksen mukaan
18003: rilaislapset joutuvat kulkemaan erään maamme         olisi koko pääkaupunkiseudulla 56,4. Em. ta-
18004: vilkkaimman työmatkaliikenneruuhkan läpi pol-        valla korjattuna tulisi Espoon lukioprosentti
18005: kupyörillä tai Espoon tunnetusti kehnoja jouk-       olemaan alle 50:n.
18006: koliikenneyhteyksiä käyttäen. Myöskään kes-              Tarve on huomattavasti tätä suurempi.
18007: kiasteen koulutuspaikkoja ei ole, vaikka 16-         Esim. lukuvuonna 1978-79 aloitti lukion-
18008:  18 -vuotiaiden määrä oli 1. 1. 1980 jo 388.         käynnin Espoon suomenkielisissä lukioissa
18009: Ennen kaikkea tarvittaisiin alueelle lukiopaik-       65,7 % peruskoulun päättäneiden määrästä.
18010: koja, sillä paine lukioon on Olarissa suuri ja           Ylempiin sosiaaliryhmiin painottuvan väestö-
18011: yhteydet Espoon nykyisiin lukioihin ovat han-         rakenteen vuoksi on paine lukioon Espoossa
18012: kalat. Ne lukiot, joihin yhteydet jotenkin pelaa-    poikkeuksellisen suuri, minkä vuoksi lukiokyn-
18013: vat, ovat sellaisia, joihin oppilaspaine on ennes-   nys on noussut espoolaiskoululaisille kohtuut-
18014: täänkin kaikkein suurin.                              toman korkeaksi. Espoo tarvitsee välttämättä
18015:     Espoossa onkin keskiasteen koulutuksessa          lisää lukiopaikkoja ja sekä koululaisten itsensä
18016: yhtenä kaikkein suurimmista ongelmista se,            että yhteiskunnan kannalta on tarkoituksenmu-
18017:  että hallitsemattomasta rakentamisesta ja ha-        kaisempaa rakentaa uusi lukio sinne, missä
18018:  janaisesta kaupunkirakenteesta johtuen monet         lukiolaiset asuvat, kuin lisätä aloituspaikkoja
18019: keskiasteen oppilaitokset ovat väärässä paikas-       virheellisesti sijoitettuihin lukioihin.
18020:  sa. On lukioita, joissa opetusryhmien määrää            Näyttää kuitenkin siltä, ettei opetusministe-
18021:  ja kokoa olisi mahdollista lisätä, mutta jonne       riössä ole riittävästi perehdytty Espoon erityis-
18022:  ei ole minkäänlaisia joukkoliikenneyhteyksiä         ongelmiin. Espoon kaupunki on jo usean vuo-
18023:  suurimmasta osasta Espoota. Näin ollen osa           den ajan anonut valtioneuvostotta lupaa Matin-
18024:  Espoon vähistä lukiopaikoista on täytetty ei-        kylän lukion perustamista varten. Tämä lukio
18025:  espoolaisilla, samalla kun tungos useimpiin          olisi tarkoitus sijoittaa sellaiseen paikkaan, jos-
18026:  Etelä-Espoon lukioihin on suuri. Eri puolilla        sa se palvelisi sekä Olarin että 9 000 asukkaan
18027:  Espoota asuvat ovat siten hyvin eriarvoisessa        Matinkylän tarpeita. Matinkylässä toimii ai-
18028:  asemassa lukioonpääsymahdollisuuksien suh-           noastaan ruotsinkielinen lukio, ja ongelmana
18029:  teen. Koko Espoossa on lukion aloituspaikko-         on kuten Olarissakin hankalat yhteydet jo toi-
18030:  ja 986, mikä merkitsee sitä, että syksyllä 1982      miviin suomenkielisiin lukioihin. Kestämättö-
18031:  on mahdollista tarjota aloituspaikka vain            mästä tilanteesta huolimatta ei lupaa Matin-
18032:  51 % :lle peruskoulun päättävistä. Kun siitä         kylän lukion perustamiseen ole myönnetty.
18033:  vielä vähennetään ulkokuntalaisten osuus ja          Tästä syystä ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
18034: 088100785T
18035: 2                                        1981 vp.
18036: 
18037: 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvoston              Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
18038: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan            ryhtyä Olarin-Matinkylän alueen koh-
18039: kysymyksen:                                             tuuttoman lukiotilanteen korjaamiseksi?
18040:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1981
18041: 
18042:                                       I.-C. Björklund
18043:                                              N:o 310                                              3
18044: 
18045: 
18046: 
18047: 
18048:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18049: 
18050:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tyvät myös lukion määrällistä kehittämistä kos-
18051: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kevat tavoitteet. Asetettujen tavoitteiden puit-
18052: olette kirjeellänne n:o 1084 19 päivänä touko-      teissa kouluhallitus on hyväksynyt Espoon lu-
18053: kuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston asian-        kioihin 860 aloituspaikkaa vuodelle 1988.
18054: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        Tämä on noin 52 % 16-vuotiaiden ikäluokasta
18055: Björklundin tekemän seuraavan kirjallisen ky-       Espoossa.
18056: symyksen n:o 310:                                      Nykyisin Olarin-Matinkylän alueen välittö-
18057:                                                     mässä läheisyydessä on kuusi lukiota, joista
18058:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lähimpänä ovat Etelä-Tapiolan, Haukilahden,
18059:        ryhtyä Olario-Matinkylän alueen koh-         Kaitaan ja Tapiolan lukiot. Matkat kaikkiin
18060:        tuuttoman lukiotilanteen korjaamiseksi?      näihin lukioihin ovat Matinkylän alueelta alle
18061:                                                     viisi kilometriä. Lukuvuonna 1980-81 oli
18062:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       koko Espoossa lukion alkavia luokkia yhteen-
18063: vasti seuraavaa:                                    sä 28, joista edellä mainituissa lukioissa oli
18064:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä 16        yhteensä 11. Lukiossakäyntiprosentti, johon si-
18065: päivänä kesäkuuta 1978 annetun lain (474/           sältyy myös Helsingissä opiskelevat espoolai-
18066: 78) 3 § :n mukaan lukion oppilasmäärä mitoi-        set, oli vastaavana aikana 67. Tämä on huo-
18067: tetaan, lukionkäyntimahdollisuuksien alueelli-      mattavasti yli Uudenmaan läänin keskimääräi-
18068: sesti tasapuolisesta saavutettavuudesta huoleh-     sen arvon (53 %) .
18069: tien, asteittain siten, että ammatillisesti eriy-      Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
18070: tyvään koulutukseen siirtyvien ylioppilaiden        että hallitus on hyvin tietoinen Espoon kau-
18071: määrä vastaa likimäärin ylioppilaspohjaisten        pungin Olario-Matinkylän alueen lukiotilan-
18072: aloituspaikkojen määrää ammatillisissa oppilai-     teesta. Hallituksen käsityksen mukaan alueen
18073: toksissa ja korkeakouluissa. Tämän mukaises-        lukiokoulutuksen tarve voidaan tyydyttää jo
18074: ti opetusministeriö on vahvistanut 3. 7. 1980       olemassa olevien lukioiden avulla, joten uuden
18075: suunnitelman lain toimeenpanen edellyttämistä       lukion perustamista ei voida pitää paikkakun-
18076: kehittämistoimenpiteistä. Suunnitelmaan sisäl-      nan koulutustarpeen vaatimana tällä hetkellä.
18077:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
18078: 
18079:                                                                   Opetusministeri Pär Stenbäck
18080: 4                                           1981 vp.
18081: 
18082: 
18083: 
18084: 
18085:                           Tili Riksdagens Herr Talman
18086: 
18087:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       gymnasiet. lnom ramen för de utsatta målsätt-
18088: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ningarna har skolstyrelsen godkänt 860 ny-
18089: velse av den 19 maj 1981 till vederbörande         börjarplatser för gymnasierna i Esbo år 1988.
18090: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     Detta antal motsvarar ca 52 % av 16-åringarnas
18091: jande av riksdagsman Björklund undertecknade       åldersgrupp i Esbo.
18092: spörsmål nr 310:                                      1 Olars-Mattby områdets omedelbara när-
18093:                                                    het finns numera sex gymnasier, varav de när-
18094:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           maste är Södra-Hagalunds, Gäddvikens, Kaitans
18095:        vidta för att korrigera den orimliga        och Hagalunds gymnasier. Reseavståndet från
18096:        gymnasiesituationen i Olars-Mattby?         Mattby till alla dessa gymnasier är under fem
18097:                                                    kilometer. Under läsåret 1980-81 fanns i hela
18098:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Esbo sammanlagt 28 första klasser i gymnasier-
18099: samt framföra följande:                            na, varav sammanlagt 11 var i ovan nämnda
18100:    Enligt § 3 i lagen om utvecklande av ut-        gymnasier. Procentandelen gymnasister, i viiken
18101: bildningen på mellanstadiet utfärdad den 16        ingår även de Esbo-bor som studerar i Hel-
18102: juni 1978 ( 4 74/78) dimensioneras gymnasiets      singfors, var under motsvarande tid 6 7. Det ta
18103: elevantal, med beaktande av den i regionalt        är betydligt över den genomsnittliga procenten
18104: avseende opartiskt fördelade tillgängligheten av   i Nylands län (53 %) .
18105: möjligheterna att besöka gymnasium, gradvis            På basen av ovanstående kan man konsta-
18106: så, att antalet studenter som övergår till en      tera att Regeringen är väl medveten om gym-
18107: yrkesinriktad utbildning ungefärligen motsva-      nasieläget i Olars-Mattby i Esbo. Enligt
18108: rar antalet på studentexamen baserade nybör-       Regeringen kan behovet av gymnasieutbildning
18109: jarplatser i yrkesläroanstalterna och högskolor-   tillfredsställas med hjälp av de redan existe-
18110: na. 1 enlighet med detta har undervisnings-        rande gymnasierna, varför inrättandet av ett
18111: ministeriet den 3. 7. 1980 fastställt en plan      nytt gymnasium inte kan anses vara nödvän-
18112: över de utvecklingsåtgärder som lagens verk-       digt med tanke på ortens utbildningsbehov i
18113: ställighet förutsätter. Planen innehåller även     detta nu.
18114: de kvantitativa utvecklingsmålsättningarna för
18115:      Helsingfors den 25 september 1981
18116: 
18117:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
18118:                                              1981 vp.
18119: 
18120: Kirjallinen kysymys n:o 311
18121: 
18122: 
18123: 
18124: 
18125:                                  Tennilä: TVL:n Lapin piirin piiri-insinöörin menettelystä
18126: 
18127: 
18128:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18129: 
18130:    Rovaniemelle on suunniteltu ns. Oijustietä,         Onkin nähtävä, että Niku-Paavo on pyrki-
18131: joka kulkisi asuntoalueiden läpi. Asukkaat ovat     nyt käyttämään virka-asemaansa hyväkseen
18132: nousseet laajasti vastustamaan tiehanketta, sillä   ajaessaan mieleistänsä kunnallispoliittista ratkai-
18133: suunniteltu tie hävittäisi ja pirstoisi tontteja    sua. Tällainen menettely on herättänyt laajaa
18134: sekä aiheuttaisi melu- ja saastehaittoja.           hämmästystä Rovaniemellä. Hallituksen tulee-
18135:    Rovaniemen kaupungin teknillinen lautakun-       kin selvittää asia ja antaa piiri-insinöörille huo-
18136: ta onkin esittänyt vaihtoehtoisen suunnitelman      mautus sopimattomasta menettelystä. Jos kor-
18137: tutkimista. Tällaiseen päätökseen tyytymättö-       keassa asemassa olevat valtion virkamiehet voi-
18138: mänä lautakunnan puheenjohtajana toimiva ja         vat harjoittaa mainitunlaista kiristystoimintaa,
18139: liberaaleja lautakunnassa edustava TVL:n La-        kunnallinen demokratia tietysti kaventuu.
18140: pin piirin piiri-insinööri Sauli Niku-Paavo ryh-       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
18141: tyi kokouksessa ja eriävässä mielipiteessään pai-   § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
18142: nostanlaan kunnallisia päätöksentekijöitä virka-    ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
18143: miesasemaansa hyväksi käyttäen. Niku-Paavo          van kysyn1yksen:
18144: nimittäin ilmoittaa eriävässä mielipiteessään,
18145: että TVL kytkee Oijustiehen myös Kemijoen                      Onko TVL:n Lapin purm pllrl-tnsl-
18146: yli rakennettavan uuden sillan. Ellei yhteisym-            nööri Sauli Niku-Paavo lllenetellyt oi-
18147: märrystä synny, "kantatien n:o 78 sisääntulon              kein uhatessaan TVL:n siirtävän Kellli-
18148: suunnittelu viivästyy", uhkailee Niku-Paavo.                joen yli Rovaniemellä rakennettavan sil-
18149: Kdtenkaan Oijustiellä ja Kemijoen yli raken-               lan suunnittelua, mikäli siltahankkeesta
18150: nettavalla uudella sillalla ei ole mitään asial-           ·täysin erillistä Oijustie-hanketta ei to-
18151: lista yhteyttä keskenään. Oijustien sijasta voi-           teuteta?
18152: daan toteuttaa myös vaihtoehtoinen ratkaisu
18153: ilman että se vaikuttaa vähääkään siltahankkee-
18154: seen.
18155:      Helsingissä 20 päivänä toukOikuuta 1981
18156: 
18157:                                         Esko-Juhani Tennilä
18158: 
18159: 
18160: 
18161: 
18162: 0881007622
18163: 2                                             1981 vp.
18164: 
18165: 
18166: 
18167: 
18168:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18169: 
18170:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       menpideohjelmassa 1980-86 hanke ei esiinny.
18171: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Toisin sanoen kantatien 78 toteuttamisen ajoit-
18172: olette 20 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn           tamisesta ei ole toistaiseksi tehty päätöksiä.
18173: kirjeenne n:o 1085 ohella toimittanut valtio-        Mahdollisella suunnittelun käynnistämisellä ei
18174: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      oteta kantaa toteuttamisajankohtaan.
18175: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän kirjalli-           Oijustie ja kantatie 78 eivät ole tieverkossa
18176: sesta kysymyksestä n: o 311 :                        toiminnallisesti toisistaan riippuvaisia, joten ne
18177:                                                      voidaan toteuttaa erillisinä hankkeina. Koska
18178:            Onko TVL:n Lapin piirin piiri-insi-       kantatien 78 toteuttamisesta katujärjestelyineen
18179:        nööri Sauli Niku-Paavo menetellyt oi-         tulee aiheutumaan kustannuksia myös Rovanie-
18180:        kein uhatessaan TVL:n siirtävän Kemi-         men kaupungille, ei kaupungilla liene resurs-
18181:        joen yli Rovaniemellä rakennettavan sil-      seja toteuttaa Oijustietä ja kantatien 78 järjes-
18182:        'lan suunnittelua, mikäli siltahankkeesta     telyjä samanaikaisesti, joten toteuttamisajan-
18183:        itäysin erillistä Oijustie-hanketta ei to-    kohdan ,suhteen ovat hankkeet jossain määrin
18184:        teuteta?                                      toisistaan riippuvaisia. Rovaniemen tieverkko-
18185:                                                      suunnitelman kehittämissuunnitelmassa Oijustie
18186:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on esitetty toteutettavaksi ennen kantatietä 78.
18187: vasti seuraavaa:                                     Oijustie on tärkeä yhtey's Rovaniemen katu-
18188:    Oijustiellä tarkoitetaan Rovaniemen tieverk-      verkossa. Oijustien tarkka paikantaminen tulisi
18189: kosuunnitelmissa esitettyä rautatien ratapihan       tapahtua katusuunnitelmana ja perustua asema-
18190: länsipäässä ylittävää uutta katuyhtey1:tä. Tie-      kaavoitukseen.
18191: vevkkosuunnite1missa siitä on käytetty nimeä             Piiri-insinööri Sauli Niku-Paavo on Rovanie-
18192: Kehä 1. Kyseinen yhteys esiintyy jo vuonna           men kaupungin teknillisen lautakunnan kokouk-
18193: 1969 tehdyssä liikennesuunnitelmassa. Valtatien      sen päätöksen jälkeen ilmoittamassaan eriävässä
18194: 4 parantaminen on ~suunniteltu olettaen, että        mielipiteessä lausunut mm., että "erimielisyyk-
18195: mainittu Oijustie toteutetaan. Valtatien 4 pa-       sien ilmaantuessa on syytä harkita perusteelli-
18196: rantaminen on perustunut mainittuun runko-           sesti kaikkia vaihtoehtoja ja hankkia lopulli-
18197: kaavan liikennesuunnitelmaan.                        selle ehdotukselle molempien osapuolten hy-
18198:    Rovaniemen liikennesuunnitelmaa on tarkis-        väksyminen. Näin ollen myös kantatien n:o 78
18199: tettu v. 1980. Myös tässä uudes,sa tieverkko-        sisääntulon 'suunnittelu viivästyy, mikä yksi-
18200: suunnitelmassa on Oijustie esitetty ja nähty          mielisyyden vallitessakin on mahdollista toteut-
18201: se tieverkon toiminnan kannalta hyvin tarpeel-        taa aikaisintaan 1980-luvun loppupuolella, kau-
18202: liseksi. Tie- ja vesirakennushallitus on antanut      pungin sisäisen liikenteen koko ajan ruuhkaan-
18203: tieverkkosuunnitelmasta lausuntonsa Rovanie-          tuessa Ounasrinteen pääväylillä ja Ounaskosken
18204: men kaupunginhallitukselle 23. 4. 1981.              sillalla."
18205:    Uudessa tieverkkosuunnitelmassa on Ranual-            Em. käsityksen piiri-insinööri Niku-Paavo on
18206: ta tuleva kantatie 78 esitetty jatkettavaksi ylei-    lausunut toimiessaan lautakunnan puheenjohta-
18207: senä tienä Kemijoen yli. Tiesuunnittelun han-         jana. Kun hän toisaalta kuitenkin on tie- ja
18208: keluettelossa vuodelle 1981 on esitetty kanta-        vesirakennuslaitoksen palveluksessa huomatta-
18209: tien 78 yleissuunnitelman laatiminen käynnis-        vassa virassa saattaa syntyä vaikutelma virka-
18210: tettäväksi edellyttäen kuitenkin, että ensin teh-     aseman käyttämisestä luottamusmiesaseman tu-
18211: dään tarvittava tieverkkopäätös. Tienpidon toi-       kena, mitä on ,syytä varoa.
18212:      He1singissä heinäkuun 20 päivänä 1981
18213: 
18214:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
18215:                                              N:o 311                                              3
18216: 
18217: 
18218: 
18219: 
18220:                            Till Riksdagens Herr Talman
18221: 
18222:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      för väghållningen för år 1980-86 förekommer
18223: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          projektet inte. Med andra ord har ännu ingen
18224: velse nr 1085 av den 20 maj 1981 till veder-       tidpunkt fastställts för förverkligandet av stam-
18225: börande medlem av ,statsrådet översänt av-         väg 78. Genom ett eventuellt igångsättande av
18226: skrift av följande av dksda,gsman Esko-Juhani      planerandet tas inte <ställning till rtidpunkten
18227: Tennilä undertecknade spörsmål nr 311:             för förverkligandet.
18228:                                                       Oijustie och stamväg 78 är inte i funktio-
18229:           Har distriktsingenjör Sauli Niku-        nellt hänseende beroende av varandra i väg-
18230:        Paavo vid väg- och vauenbyggnadsver-        nätet, och de kan således förverkligas :som
18231:        ket·s Lapplands distrikt handlat riktigt    separata projekt. Eftensom förverkligandet av
18232:        då han hotat med att väg- och vatten-       stamväg 78 och de gaturegleringar det med-
18233:        byggnadsverket ämnar framskjuta pla-        för kommer att förorsaka kostnader också för
18234:        nerandet av den bro som skall byggas        Rovaniemi ·stad, torde staden inte ha resurser
18235:        i Rovaniemi över Kemi älv, ifall Oijus-     att samtidigt förverkliga både Oijustie och
18236:        tie-projektet, som är helt separat från     regleringarna i anslutning till stamväg 78, var-
18237:        broprojektet, inte förverkligas?            för projekten i viss mån är beroende av var-
18238:                                                    andra vad gä1Jer tidpunkten för förverkligan-
18239:     Såsom svar på detta spötsmål får jag vörd-     det. 1 utvecklingsplanen för Rovaniemi väg-
18240:  samt anföra följande:                             nätsplan har föreslagits att Oijustie förverkli-
18241:     Med Oijustie avses den nya vägförbinde1se      gas före stamväg 78. Oijustie är en viktig för-
18242:  som förekommer i Rovaniemi vägnätsplaner          bindelse i Rovaniemi gatunät. Den exakta lo-
18243: och som skall korsa järnvägen i den västra         kaliseringen av Oijustie borde ske i fonm av
18244:  ändan av bangården. 1 vägnätsplanerna har den     en gatuplan och basera ·sig på stadsplaneringen.
18245: benämnts Ring 1. Ifrågavarande förbindelse            Distriktsingenjör Sauli Niku-Paavo har efter
18246: förekommer redan i den år 1969 uppgjorda           beslutet vid Rovaniemi stads tekniska nämnds
18247:  trafikplanen. Förbättrandet av huvudväg 4 har     möte anmält avvikande åsikt och därvid ut-
18248: planerats utgående från att nämnda Oijustie        talat bl.a. ·att "om oenighet uppstår, är det
18249: förverkligas. Förbättrandet av huvudväg 4 har      skäl att grundligt överväga alla a1ternativ och
18250: baserat sig på nämnda traHkplan för stampla-       få båda parters godkännande för det slutliga
18251:  nen.                                              fö11slaget. Sålunda försenas också planerandet
18252:     Trafikplanen för Rovaniemi har granskats år    av infarten från stamväg nr 78, viiken är möj-
18253:  1980. Ock:så i denna nya vägnätsplan har Oi-      lig att förverkliga, också ifall enighet råder,
18254: justie framförts och ansett:s vara mycket nöd-     tidigast mot slutet av 1980-talet, eftersom sta-
18255: vändig med <tanke på vägnäters funktionsdug-       dens innertrafik ständigt förorsakar stockning
18256: lighet. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har       på Ounasvaara huvudleder och Ounaskoski
18257: :avgivit sitt utlåtande om vägnätsplanen tili      bro."
18258: stadsstyrelsen i Rovaniemi 23. 4. 1981.               Ovannämnda åsikt har distriktsingenjör
18259:     1 den nya vägnätsplanen har stamväg 78         Niku-Paavo uttalat i egenskap av ordförande
18260: från Ranua föreslagits fortsättas <som allmän      för nämnden. Då han å andra sidan är an-
18261: väg över Kemi älv. 1 vägplaneringens projekt-      ställd vid väg- och vattenbyggnadsverket och
18262:  förteckning för år 1981 har föreslaghs att upp-   innehar en betydande tjänst, kan uttalandet ge
18263:  görandet av en allmän pian för stamväg 78         intryck av strävan att utnyttja tjänsteställning
18264: inleds, förutsatt att det nödvändiga beslutet      som s·töd för posten som förtroendeman, vil-
18265:  om vägnätet först fattas. 1 åtgärdsprogramme•t    ket det är skäl att undvika.
18266:      Helsingforsden 20 juli 1981
18267: 
18268:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
18269:                                               1981 vp.
18270: 
18271: Kirjallinen kysymys n:o 312
18272: 
18273: 
18274:                                   Tuovinen ym.: Hakemusten käsittelyn hitaudesta valtion viras-
18275:                                      toissa
18276: 
18277:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18278: 
18279:     Yksityisten kansalaisten, yritysten ja viran-    ja anomusten käsittelyn viivästymisestä val-
18280: omaisten kuten kuntien erilaisten hakemusten,        tion viranomaisissa voi esittää varmasti mui-
18281: anomusten ja esitysten käsittely valtion viran-      takin. Tunnettua on se, että muun muassa
18282: omaisissa saattaa kestää usein kohtuuttoman          terveydenhuolto~ ja kouluhankkeiden käsittely
18283: kauan. Tästä voi yksityisille ihmisille ja yrityk-   asianomaisissa viranomaisissa saattaa kestää
18284: sille aiheutua jopa taloudellisia menetyksiä.        vuosiakin.
18285: Samoin kuntien kannalta hakemusten käsitte-             Erilaisten hakemusten ja anomusten käsitte-
18286: lyn viivästyminen voi aiheuttaa haittoja ennal-      lyn viivästymiseen valtion viranomaisissa voi
18287: ta laadittujen suunnitelmien toteuttamisessa         olla useitakin syitä olemassa. Monasti on ol-
18288: sekä vaikuttaa joissakin tapauksissa heikentä-       lut kuitenkin havaittavissa se, että useissa val-
18289: västi myös työllisyystilanteeseen. Tällaisista ta-   tion viranomaisissa, joissa käsitellään tällaisia
18290: pauksista voi esittää muutamia käytännön esi-        hakemuksia, on liian vähän henkilökuntaa,
18291: merkkejä.                                            joka valmistelee päätöksiä. Eräiden näiden vi-
18292:     Pohjois-Karjalasta kotoisin olevan kuorma-       ranomaisten taholta on tosin kerrottu, etteivät
18293: autoilijan liikennelupahakemuksen käsittely          ne esityksistään huolimatta ole saaneet riittä-
18294:  kesti liikenneministeriössä yli kahdeksan kuu-      västi lisähenkilökuntaa. Sen vuoksi tuntuisikin
18295:  kautta. Kun ministeriö oli tehnyt asiassa myön-     välttämättömältä, että valtionhallinnon eri vi-
18296:  teisen päätöksen, vei aikaa vielä kuukauden         ranomaisissa nopeasti selvitettäisiin, millä jär-
18297:  verran, ennenkuin kuorma-autoilija sai hänelle      jestelyillä kansalaisten, yritysten ja viranomais-
18298:  myönnetystä liikenneluvasta virallisesti tiedon.    ten tekemien hakemusten käsittelyä voitaisiin
18299:  Liikennelupahakemuksen käsittelyn viipyminen        nykyisestään olennaisesti jouduttaa.
18300:  ministeriössä oli aiheuttaa sen, että kyseinen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes·
18301:  kuorma-autoilija oli vaarassa menettää hänelle       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18302:  jo luvatut työurakat.                               valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18303:     Toisena esimerkkinä voidaan kertoa tapauk-        vaksi seuraavan kysymyksen:
18304:  sesta, jossa eräs Pohjois-Karjalassa sijaitseva
18305:  kunta on hakenut kauppa- ja teollisuusministe-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
18306:  riöitä avustusta kotimaisten polttoaineiden käy-            yksityisten kansalaisten, yritysten sekä
18307:  tön edistämiseen tarkoitetuista varoista alue-              viranomaisten erilaisten hakemusten· ja
18308:  lämpölaitoksen rakentamista varten. Kyseisen                anotnustert käsittely valtion viriuiofuai-
18309:  hakemuksen· käsittely kauppa- ja teollisuusmi-              sissa saattaa kestää nykyisellään koh-
18310:   nisteriössä on kestänyt jo yli kahdeksan kuu-              tuuttoman kauan, mistä aiheutuu hake-
18311:   kautta, eikä päätöstä ole vieläkään saatu. Kos-            musten tekijöille n:ionerilaista hanka-
18312:   ka kunta ei omissa suunnitelmissaan ole voi-               luutta, ja· jos on,
18313:   nut varautua näin pitkään käsittelyaikaan, täs-               aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
18314:   tä on aiheutunut kunnalle monenlaista hanka-               menpiteisiin, että hakemusten käsittelyä
18315:   luutta. Ennen kaikkea sillä on ollut vaikutusta            voidaan muun muassa työjärjestelyjen ja
18316:   kunnan muutoinkin heikon työllisyystilanteen               lisähenkilökunnari palkkaamisen avulla
18317:   kannalta.                         · · ··   ' ·             jouduttaa nykyisestään olertriaisella ta-
18318:      Vastaavanlaisia esimerkkejä yksityisten ih-             valla?
18319:   misten, yritysten ja virano~i:tisten hakemusten
18320:       Helsingissä 2P p~ivänä toukokuuta 1981
18321: 
18322:                 Jouko Tuovinen                                    Risto Tuominen
18323:                 Liisa Jaakon'saari                                Markus Aaltotien
18324:                                          Mauno Forsman
18325:  088100786U
18326: 2                                             1981 vp.
18327: 
18328: 
18329: 
18330: 
18331:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18332: 
18333:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ole nopeasti nähtävissä. Kuitenkin useita val-
18334: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tionhallinnon toimintoja on voitu myös tätä
18335: olette 20 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn           kautta vähitellen nopeuttaa ja yksinkertaistaa
18336: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mm. parantamalla suunnittelua ja seurantaa,
18337: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kehittämällä johtamisjärjestelmiä, rationalisoi-
18338: edustaja Tuovisen ym. näin kuuluvasta kirjal-        malla ja lisäämällä koulutusta sekä edistämällä
18339: lisesta kysymyksestä n:o 312:                        kehittyvän teknologian hyväksikäyttöä valtion-
18340:                                                      hallinnossa.
18341:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että           Hallitus on ohjelmassaan edellyttänyt toi-
18342:        yksityisten kansalaisten, yritysten sekä      menpiteitä valtionhallinnon palvelukyvyn ko-
18343:        viranomaisten erilaisten hakemusten ja        hottamiseksi. Jatkuvan kehittämistyön lisäksi
18344:        anomusten käsittely valtion viranomai-        tämä on edellyttänyt myös erityishankkeita
18345:        sissa saattaa kestää nykyisellään koh-        nopeiden konkreettisten tulosten aikaansaami-
18346:        tuuttoman kauan, mistä aiheutuu hake-         seksi. Edellä mainitun valtionhallinnon kehit-
18347:        musten tekijöille monenlaista hanka-          tämisyksikön toimesta valmisteltiin vuoden
18348:        luutta, ja jos on,                            1979 aikana joukko toimenpiteitä, joiden tar·
18349:           aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-    koituksena on sekä hallinnon asiakaspalvelu-
18350:        menpiteisiin, että hakemusten käsittelyä      suhteissa että hallinnon sisällä esiintyvän hai-
18351:        voidaan muun muassa työjärjestelyjen ja       tallisen byrokratian vähentäminen. Näitä toi-
18352:        lisähenkilökunnan palkkaamisen avulla         menpiteitä ovat hallinnollisten ruuhkien purka-
18353:        jouduttaa nykyisestään olennaisella ta-       minen, tarpeettoman tiedonkeruun vähentämi-
18354:        valla?                                        nen ja byrokratiatalkoiden nimellä käydyt aloi-
18355:                                                      tetalkoot. Valtioneuvosto on käsitellyt nämä
18356:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          toimenpiteet iltakoulussa 20. 2, 1980, minkä
18357: tavasti seuraavaa:                                   jälkeen hankkeet on käynnistetty valtiovarain-
18358:                                                      ministeriön toimesta osittain yhteistyössä kun-
18359:    Viime aikoina on aiheellisesti kritikoitu jul-    tien keskusjärjestöjen ja elinkeinoelämän kans·
18360: kisessa hallinnossa esiintyviä byrokratiailmiöi-     sa.
18361: tä. Nämä ilmiöt on liitetty hallinnon kieltei-           Asiakaspalvelua pahiten haittaavien hallin·
18362: siksi koettuihin piirteisiin, kuten virkavaltai-     nollisten ruuhkien purkaminen on ollut käyn·
18363: suuteen, joustamattomuuteen ja asioiden kä-          nissä seuraavissa kohteissa: valtiokonttorin elä-
18364: sittelyn hitauteen. Hallinnon asiakkaan, olipa       keosasto, lääninoikeudet, oikeusministeriön alai·
18365: tämä sitten yksityinen kansalainen, yritys tai       set tuomioistuimet, oikeusministeriön yhdistys·
18366: toinen julkinen orgaani, asioiminen hallinnossa      rekisteritoimisto, maanmittaushallinto, patentti-
18367: on usein kohtuuttoman hidasta ja tarpeettoman         ja rekisterihallitus, teknillinen tarkastuslaitm
18368: vaikeaa. Tällaisesta tilanteesta ei kärsi ainoas-     sekä kuluttaja-asiamiehen toimisto ja kuluttaja·
18369: taan hallinnon asiakas vaan myös hallinto            valituslautakunta. Purkaminen on aloitettu aina
18370: itsessään.                                           erikseen kustakin kohteesta tehdyllä selvityk-
18371:    Tarpeettoman byrokratian vastustaminen             sellä valtiovarainministeriön ja asianomaisen
18372: sekä hallinnon palvelukyvyn ja yleisösuhteiden       viraston ja laitoksen yhteistyönä. Kaikki. tar-
18373: kehittäminen eivät ole uusia asioita Suomen          vittavat. selv~tykset on saatu tehtyä ja niiden
18374: valtionhallinnossa. Kehittämistyön ensisijainen       edellyttämiä konkreettisia toimenpiteitä on to-
18375: vastuu tässäkin mielessä on luonnollisesti asian-     teutettu tähän mennessä vuoden 1980 lisä-
18376: omaisella virastolla ja laitoksella itsellään. Tä-   budjetissa ja kuluvan vuoden tulo- ja meno-
18377: män lisäksi valtionhallinnossa on erityisiä ke-       arviossa. Ensisijaisina toimenpiteinä on käy-
18378: hittämisyksiköitä, kuten valtiovarainministeriön      tetty työmenetelmien kehittämistä ja rationali·
18379: järjestelyosasto, jotka vastaavat viime kädessä       sointia mm. atk:n hyväksikäyttöä lisäämällä.
18380: kehittämistyön ohjauksesta ja koordinoinnista.        Toissijaisesti on ruuhkakohteisiin myönnetty
18381: Jatkuvan kehittämistyön tulokset eivät yleensä       lisähenkilökuntaa joko pysyväisluonteisesti tai
18382:                                                N:o 312                                                3
18383: 
18384: ruuhkien purkamisen ajaksi tarvittavaksi tila-        julkisessa hallinnossa. Kattava seurantaraportti
18385: päiseksi aputyövoimaksi.                              tulee valmistumaan alkusyksystä, mutta jo tä-
18386:     Esimerkkinä mainittakoon ajankohtaisten ve-       hän mennessä voidaan todeta vajaan puolet
18387: rovalitusruuhkien purkaminen lääninoikeuksis-         näistä ehdotuksista johtaneen tai johtavan eri-
18388: sa palkkaamalla pahiten ruuhkautuneisiin lää-         laisiin jatkotoimenpiteisiin. Suurin osa näistä
18389: neihin kuluvan vuoden ensimmäisessä lisäbudje-        toimenpiteistä painottuu hallinnon sisäisten me-
18390: tissa 8 uutta jäsentä 1. 10. 1981 lukien. Myös        nettelyjen kehittämiseen. Suoranaisesti virasto-
18391: lääninoikeuksien jaostojakoa, koulutusta ja työ-      jen ja laitosten asiakaspalveluun näistä ehdo-
18392: menetelmiä on tarkoitus kehittää mm. siirtä-          tuksista suuntautui noin viidesosa. Konkreetti-
18393: mällä verovalituksiin liittyviä 1askutoimituk-        sina toimenpiteinä tällä alueella voidaan tähän
18394: sia verotoimistoissa tapahtuviksi. Näillä kiireei-    mennessä mainita asiakaspalvelukoulutuksen
18395: lisillä toimenpiteillä odotetaan pahimpien            kehittäminen, asiakasneuvonnan kehittäminen,
18396: ruuhkien olevan purettu vuoden 1983 loppuun           virastojen aukioloaikojen joustavuuden lisää-
18397: mennessä. Selviä myönteisiä tuloksia on jo tä-        minen, hallinnon palveluksiin liittyvien maksu-
18398: hän mennessä saavutettu valtiokonttorin elä-          jen yksinkertaistaminen ja virkakielikomitea.
18399:  keasioiden hoidossa. Lyhyessä ajassa on lähin-       Nämä uudistushankkeet ovat työn alla valtio-
18400: nä sisäisiä työnkulkuja kehittämällä onnistuttu       varainministeriössä, valtion koulutuskeskukses-
18401: lyhentämään eläkehakemusten keskimääräinen            sa ja oikeusministeriössä. Lisäksi valtiovarain-
18402:  käsittelyaika 3 1/2 kuukaudesta nykyiseen va-        ministeriö on asettanut työryhmän selvittä-
18403:  jaaseen 2 kuukauteen. Tavoitteeksi on asetettu       mään verotoimistojen työskentelyolosuhteiden
18404:  1 1/2 kuukauden käsittelyaika, mikä vastaa           ja palvelutason kiireellisimmät kehittämistar-
18405:  yksityisten eläkelaitosten tasoa. Kokonaisuute-      peet kuluvan kesän loppuun mennessä.
18406:  na valtiokoottotista saadut kokemukset ovat              Käydyissä byrokratiatalkoissa saatiin aloit-
18407:  siinäkin mielessä arvokkaita, että kehittämis-       teita myös kirjallisessa kysymyksessä esimerk-
18408:  työ on tähän mennessä toteutettu sanottavasti        keinä käytettyihin tapauksiin hakemusten kä-
18409:  viraston henkilöresursseja lisäämättä.               sittelyn hitaudesta valtion virastoissa. Näistä
18410:      Ruuhkien purkamista j.atketaan myös ensi         liikennelupahakemusten käsittelyyn kohdistu-
18411:  vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen sisällytet-       neet kehittämisehdotukset ovat olleet selvitet-
18412:  tävillä toimenpiteillä. Pahimpien ruuhkien odo-       tävinä liikenneministeriössä ja sieltä saadun
18413:  tetaan olevan, ellei mitään yllättävää ilmene,        seurantatiedon mukaan nämä ehdotukset huo-
18414:  purettu vuoteen 198.3 .mennessä. Hankkeiden           mioidaan asiaan liittyvän säädösuudistuksen
18415:  vaikutuksia ja tilanteen kehitystä seurataan          yhteydessä. Vastaavasti kauppa- ja teollisuus-
18416:  valtiovarainministeriön toimesta jatkuvasti.          ministeriön energia- yms. avustusten käsittelyä
18417:      Tarpeettoman, lähinnä yrityksiltä kerättävien    sivunneet lukuisat kehittämisehdotukset ovat
18418:   tietovaatimusten vähentämiseksi on valtiova-         johtamassa jatkotoimenpiteisiin.
18419:   rainministeriön ja elinkeinoelämän järjestöjen          Hallitus tulee ohjelmansa mukaisesti tehosta-
18420:   kdken käynnistetty erityinen tietovaatimusten        maan selvitys- ja kehittämistyötä, joka tå.ntää
18421:   rationalisointihanke. Tällä hefkellä on meneil-      hallinnon palvelukyvyn parantamiseen. Pää-
18422:   lään näitä tietovaatimuksia aiheuttavien säädös-     osin tämä kehittämistyö on tapahtunut normaa-
18423:   ten ja m·ääräysten kartoittaminen.                  lina virastoissa ja laitoksissa tehtävänä kehit-
18424:      Hankkeella pyritään vähentämään nimen-            tämistyönä. Hallitus katsookin, että konkreet-
18425:   omaan yrityksille ja yhteisöille valtionhallinnon    tisimmin ja nopeimmin asiakaspalvelua hait-
18426:   tietovaatimuksista aiheutuvia kustannuksia.          taavaa byrokratiaa voidaan vähentää jatkamalla
18427:      Byrokratiatalkoiden nimellä käydyllä aloite-      edelleen virkatyönä mm. ruuhkien purkamista,
18428:   kampanjalla annettiin julkisen hallinnon palve-      turhan tiedon tappamista ja byrokratiatalkoissa
18429:   luksessa oleville mahdollisuus tehdä ehdotuk-        tehtyjen ehdotusten jatkokäsittelyä. Lisäksi tar-
18430:   sia oman työympäristönsä byrokratiaongelmien         vitaan yleisempää toimintapolitiikkaa, jollaises-
18431:   poistamiseksi. Määräajassa saatiin yli 5 000 by-     ta voidaan mainita pyrkimys valmistaa tulo- ja
18432:   rokratian poistamiseen tähtäävää kehittämiseh-       menoarvion yhteyteen erikoisliite hallinnon ke-
18433:   dotusta. Tällä hetkellä ovat meneillään näiden       hittämisestä, jotta asiakokonaisuus saataisiin
18434:   ehdotusten vaatimat jatkotoimenpiteet koko           laajemman poliittisen linjanvedon kohteeksi.
18435:       Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1981
18436: 
18437:                                                                 Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
18438: 4                                          1981 vp.
18439: 
18440: 
18441: 
18442: 
18443:                           Tili Riksdagens Herr Talman
18444: 
18445:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     derbörande ämbetsverk och inrättningar. Dess-
18446: :anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-     utom finns inom statsförvaltningen särskilda
18447:  se av den 20 maj 1981 till vederbörande med-     utvecklingsenheter, t. ex. finansministeriets
18448: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   organisationsavdelning, vilka i sista hand an-
18449:  av riksdagsman Tuovinen m. fl. ställda skrift-   svarar för ledningen och koordineringen av
18450: liga spörsmål nr 312:                             utvecklingsarbetet. Resultaten av ett fortlö-
18451:                                                   pande utvecklingsarbete blir i allmänhet inte
18452:           Är Regeringen medveten om att           snabbt synliga. Likväl har flera funktioner
18453:        statsmyndigheternas behandling av olika    inom statsförvaltningen även på detta sätt
18454:        ansökningar och hänvändelser gjorda        småningom kunnat göras snabbare och enklare,
18455:        av enskilda medborgare, företag och        bl. a. genom förbätttad planering och uppfölj-
18456:        myndigheter sådan situationen nu är        ning, utvecklande av ledningssystem, rationa-
18457:        kan ta oskäligt lång tid, vilket med-      lisering och ökad utbildning samt genom främ-
18458:        för mångahanda olägenheter för dem         jande av utnyttjandet inom statsförvaltningen
18459:        som gjort ansökningarna, och om så är      av den teknologi som utvecklats.
18460:        fallet,                                        Regeringen har i sitt program förutsatt åt-
18461:           ämnar Regeringen vidtaga sådana åt-     gärder för förbättring av statsförvaltningens
18462:        gärder att handläggningen av ansök-        kundbetjäningsförmåga. Förutom fortlöpande
18463:        ningar bl. a. genom arbetsregleringar      utvecklingsarbete har detta även förutsatt
18464:        och avlönande av mera personai kan         specialprojekt för åstadkommande av snabba
18465:        göras väsentligt snabbare än för när-      konkreta resultat. På åtgärd av ovan nämnda
18466:        varande?                                   utvecklingsenhet inom statsförvaltningen för-
18467:                                                   bereddes under år 1979 ett antal åtgärder i
18468:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      syfte att minska den skadliga byråkrati som
18469: anföra följande:                                  förekommer såväl i förvaltningens betjäning
18470:    Byråkratiska företeelser inom den offentliga   av och förbindelser med sina kunder som inom
18471: förvaltningen har på senaste tid kritiserats      förvaltningen. Sådana åtgärder är avvecklande
18472: med fog. Dessa företeelser har förknippats         av anhopningar av ärenden inom förvaltningen,
18473: med sådana drag hos förvaltningen som upp-         minskande av onödig insamling av uppgifter
18474: levs som negativa, t. ex. byråkrati, osmidig-      och det initiativtalko som gick under namnet
18475: het och långsamhet i ärendenas handläggning.       "byråkratitalkot". Statsrådet har behandlat
18476: Uträttandet av ärenden hos förvaltningen är        dessa åtgärder i sin aftonskola 20. 2. 1980,
18477: ofta oskäligt långsamt och onödigt svårt för       varefter projekten har igångsatts på åtgärd
18478: kunden, antingen denne är en enskild med-          av finansministeriet, delvis i samarbete med
18479: borgare, ett företag eller ett annat offentligt    kommunernas centralorganisationer och närings-
18480: organ. På en sådan här situation blir inte en-     livet.
18481: dast kunden utan även förvaltningen själv li-         Avvecklandet av den anhopning av ad-
18482: dande.                                             ministrativa ärenden som inverkar mest stö-
18483:    Bekämpandet av onödig byråkrati och strä-       rande på kundservicen har pågått på följande
18484: van att utveckla förvaltningens förmåga att        ställen: statskontorets pensionsavdelning, läns-
18485: betjäna och dess förbindelser med allmänheten      rätterna, de justitieministeriet underställda
18486: är inte något nytt inom Finlands statsför-         domstolarna, justitieministeriets föreningsregis-
18487: valtning. Ansvaret för utvecklingsarbetet vilar    terbyrå, lantmäteriförvaltningen, patent- och
18488: givetvis även i detta avseende främst på ve-       registerstyrelsen, tekniska inspektoratet samt
18489:                                               N:o 312                                                5
18490: 
18491: konsumentombudsmannens byrå och konsu-               och organisationerna inom näringslivet igång-
18492: mentklagonämnden. Avvecklandet har alltid            satts ett sätskilt ptojekt föt rationalisering av
18493: inletts med en särskilt för varje ställe i sam-      kraven på uppgiftet. För närvarande kartläggs
18494: arbete mellan finansministeriet och vederbö-         de stadganden och bestämmelser som ger upp-
18495: rande ämbetsverk eller inrättning gjord ut-          hov tili dessa krav.
18496: redning. Alla erforderliga utredningar har
18497: slutförts och av dem förutsatta konkreta åt-           Ptojektet syftar utttyckligen tili att minska
18498: gärder har hittilis vidtagits i samband med          de kostnadet som företag och samfund åsam-
18499: en tiliäggsbudget för år 1980 och statsför-          kas av statsfötvaltningens krav på uppgifter.
18500: slaget för innevarande år. De åtgärder som i             Genom den initiativkampanj som gick un-
18501: första hand tillgripits har varit utvecklande        det namnet "byråkratitalkot" beteddes de i
18502: av arbetsmetoderna och rationalisering, bl. a.       den offentliga fötvaltningens tjänst anställda
18503: genom ökad användning av ADB.                        tillfälle att framställa fötslag tili lösningat
18504:     I andra hand har de ämbetsverk och inrätt-       på bytåkratiptoblem i detas egen atbetsmiljö.
18505: ningar, där anhopningar förekommit, beviljats        Inom utsatt tid inlämnades övet 5 000 till
18506: mera personal, antingen vataktigt ellet som          avskaffande av bytåktatin syftande utvecklings-
18507: tilifällig hjälpatbetsktaft föt den tid avveck-      förslag. För närvarande pågår inom hela den
18508: landet av anhopningatna ktävet.                      offentliga förvaltningen vidare åtgärder, på-
18509:     Som exempel kan nämnas avvecklandet av           kallade av dessa fötslag. En övergtipande upp-
18510: den aktuella anhopningen av skattebesvät i           följningstappott blir färdig tidigt i höst, men
18511: länstättetna genom avlönandet i samband med          redan nu kan det konstateras att näta hälften
18512: den fötsta tiliäggsbudgeten föt innevatande          av förslagen hat lett ellet kommet att leda tili
18513: åt, av 8 nya ledamötet, täknat ftån 1. 10.           vidate åtgärdet av olika slag. Stötsta delen av
18514:  1981, i de Iän, i vilka anhopningarna ät vätst.     dessa åtgätdet gället nätmast utvecklande av
18515: Avsikten ät även att utveckla länstätterna i         interna proceduret inom fötvaltningen. Om-
18516:  fråga om uppdelningen på sektionet, utbild-         kting en femtedel av fötslagen gällde ditekt
18517:  ningen och atbetsmetoderna, bl. a. genom att        ämbetsvetkens och inrättningatnas kundservi-
18518: övetföta täkneopetationet i samband med              ce. Som konkteta åtgätdet på detta omtåde
18519:  skattebesvär på skattebyråetna. Genom dessa         kan nämnas utvecklande av kundbetjänings-
18520: btådskande åtgätdet fötväntas de vätsta an-          utbildningen, utvecklande av kundtådgiv-
18521:  hopningatna ha avvecklats föte utgången av          ningen, ökad smidighet i ämbetsvetkens öppet-
18522:  år 1983. Klatt positiva tesultat hat tedan          hållningstidet, fötenkling av betalningen föt
18523:  uppnåtts i skötseln av statskontotets pensions-     fötvaltningens tjänstet och en kanslisptåks-
18524:  ärenden. På kott tid hat man nätmast genom          kommitte. Dessa refotmptojekt ät undet atbe-
18525:  att utveckla det interna atbetsfötfatandet          te i finansministeriet, statens utbildningscenttal
18526: lyckats fötkotta pensionsansökningatnas ge-          och justitieministeriet. Dessutom hat finans-
18527:  nomsnittliga handläggningstid från 3 1/2 må-        ministetiet tillsatt en arbetsgtupp med upp-
18528:  det tili knappt 2 månadet. Man eftetsttävar         gift att föte sommatens slut utreda de mest
18529:  1 1/2 månads handläggningstid, vilket mot-          btådskande behoven av utveckling av skatte-
18530:  svatar de ptivata pensionsantalternas nivå.         bytåernas atbetsföthållanden och servicenivå.
18531:  Som helhet är de erfatenhetet statskontotet             I samband med bytåktatitalkot inlämnades
18532:  gjott vätdefulla även genom att utvecklings-        även initiativ angående sådana fall av lång-
18533:  atbetet hittilis hat utfötts utan att ämbets-       samhet i behandlingen av ansökningat i stat-
18534:  vetkets petsonaltesutset hat ökats nämnvätt.        liga ämbetsvetk, som nämns i spötsmålet. Av
18535:     Avvecklandet av anhopningarna fortsätter         dessa initiativ hat de utvecklingsfötslag som
18536:  genom åtgärdet i samband med nästa års stats-       gället handläggningen av ansökningat om tta-
18537:  förslag. Om intet överraskande inträffar,           fiktillstånd varit under uttedning i ttafikmi-
18538:  fötväntas de vätsta anhopningarna ha avveck-        nisteriet och enlig uppgift från ministeriet
18539:  lats före år 1983. Finansministeriet följer fort-   kommet dessa fötslag att beaktas i samband
18540:  gående med projektens verkningat och situa-         med en fötfattningstevision i anslutning tili
18541:  tionens utveckling.                                 saken. De taltika utvecklingsfötslag som be-
18542:     Föt minskande av kraven på onödiga upp-          tötde handläggningen av enetgi- o.a.dyl. un-
18543:  gifter, närmast sådana som infotdtas av före-       detstöd i handels- och industriministetiet leder
18544:  tagen, har i samarbete mellan finansministetiet     likaså tili vidate åtgätdet.
18545: 088100786U
18546: 6                                           19,81 ~·
18547: 
18548:    Regeringen kommer i enlighet med sitt          skaffandet av insamlingen av onödiga ·uppgif-
18549: program att effektivera det utrednings- och       ter och den fortsatta behandlingen av de i
18550: utvecklingsarbete som syftar tili att förbättra   samband med byråkratitalkot framställda för-
18551: förvaltningens betjäningsförmåga. Den över-       slagen som tjänsteåligganden. Dessutom behövs
18552: vägande delen av detta utvecklingsarbete har      en allmännare verksamhetspolitik, gällande
18553: utförts som normalt utvecklingsarbete vid äm-     t. ex. avsikten att i samband med statsför-
18554: betsverken och inräuningarna. Regeringen an-      slaget utarbeta en specialbilaga angående ut-
18555: ser också att man konkretast och snabbast         vecklandet av förvaltningen i syfte att .göra
18556: kaa minska den 'byråkrati som vidlåder kund-      hela sakkomplexet tili föremål för en mera
18557: servicen genom .att fortsätta med bl. a. av-      omfattande politisk linjedragning.
18558: vecklandet av anhopningen av ärenden, av-
18559:      Helsingfors den 23 september 1981
18560: 
18561:                                                                  Finansminister Ahti Pekkala
18562:                                              1981 vp.
18563: 
18564: Kirjallinen kysymys n:o 313
18565: 
18566: 
18567: 
18568: 
18569:                                  Hyrynkangas ym.: Seminologiliiton edustuksesta keinosiemen-
18570:                                     nystoimikunnassa
18571: 
18572: 
18573:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18574: 
18575:     Asetus kotieläinten keinosiemennysten har-      Kieltävä vastaus perustui yllä mainitun asetuk-
18576: joittamisesta on annettu 29 päivänä heinäkuuta      sen 2 §: ään.
18577: 1949. Asetuksessa määrätään sen 2 §:ssä ketkä          Karjanjalostustyö, jota keinosiemennystoimin-
18578: saavat edustajansa keinosiemennystoimikuntaan.      nalla on maassamme pystytty menestyksellisesti
18579: Toimikunnassa ei ole seminologien edustajaa,        harjoittamaan, on maataloutemme kannalta erit-
18580: koska asetusta annettaessa ei seminologiliittoa     täin tärkeää. Yhtenä lenkkinä tässä ketjussa on
18581: ollut perustettu (liitto on perustettu 1950).       myös seminologi. Tästä syystä katson, että
18582:     Asetusta on muutettu 25 päivänä toukokuuta      keinosiemennystoimikunnassa tulisi olla myös
18583: 1973. Tällöinkään ei seminologiliitto saanut        seminologien edustaja mukana valmistelemassa
18584: edustajaa toimikuntaan, työnantajapuoli sen si-     ja päättämässä alan kysymyksistä. Seminologien
18585: jaan sai kaksi edustajaa.                           edustaja pystyisi asioiden valmisteluvaiheessa
18586:    Nähdäksemme olisi tärkeää, että seminologi-      tuomaan kenttätyötä tekevien näkökannan esille
18587: liitto saisi edustuksensa toimikuntaan. Toimi-      paremmin kuin nykyisessä tilanteessa, jossa va-
18588: kunnassa tehdään valmistelutyötä alan kehittä-      litettavasti toimikunnan jäseniltä yleensä puut-
18589: miseksi ja tästä syystä olisi se kokemus, jota      tuu kenttätyökokemus.
18590: liiton edustajalla on kenttätyöstä, järkevää hyö-      Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
18591: dyntää myös toimikunnan työssä. Täten tulisi-       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
18592: vat osaltaan myös karjanjalostustyössä oleel-       tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
18593: liset karjanomistajien näkökannat paremmin          omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
18594: esille.                                             myksen:
18595:     Seminologiliitto on pyytänyt keinosiemennys-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18596: toimikunnalta lupaa saada edustus toimikun-                 ryhtyä seminologiliiton edustajan saami-
18597: taan, mutta on saanut kieltävän vastauksen.                  seksi keinosiemennystoimikuntaan?
18598:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1981
18599: 
18600:          Helvi Hyrynkangas             Terhi Nieminen-Mäkynen         Hannu Tenhiälä
18601:          Anneli Kivitie                                               Jorma Fred
18602: 
18603: 
18604: 
18605: 
18606: 088100759Y
18607: 2                                          1981 vp.
18608: 
18609: 
18610: 
18611: 
18612:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18613: 
18614:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    sätalousministeriön eläinlääkintöosasto, Suomen
18615: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     Kotieläinjalostusyhdistys ja Keinosiemennysyh-
18616: olette 21 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn        distysten Liitto. Keinosiemennystyötä käytän-
18617: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      nössä suorittavilla seminologeilla sen sijaan ei
18618: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     ole edustusta toimikunnassa, vaan seminolo-
18619: edustaja Helvi Hyrynkankaan ym. näin kuulu-       geja on tarvittaessa käytetty asiantuntijoina.
18620: vasta kirjallisesta kysymyksestä n: o 313:        Kun keinosiemennystoimikunnan tehtiiviin kui-
18621:                                                   tenkin kuuluu muun ohella lupien myöntämi-
18622:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     nen keiaosien'lennystoiminnan harjoittamiseen,
18623:        ryhtyä seminologiliiton edustajan saami-   ehdotusten teko maa- ia metsätalousministe-
18624:        seksi keinosiemennystoimikuntaan?          riölle keinosiemennyskoulutuksesta ja keinosie-
18625:                                                   mennyksessä käytettävien uroseläinten vähim-
18626:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen    mäisvaatimusten antaminen, olisi kenttätyössä
18627: seuraavaa:                                        toimivien seminologien edustajan ottaminen toi-
18628:    Kotieläinten keinosiemennyksen harjoittami-    mikuntaan aiheellista. Maa- ja metsätalousmi-
18629: sesta annetun asetuksen 2 §:n ( 433/73) mu-       nisteriö on ryhtynyt toimenpiteisiin heidän
18630: kaan keinosiemennystoimikunnassa ovat edus-       edustuksensa mahdollistamiseksi keinosiemen·
18631: tettuina maatilahallitus, maatalouden tutkimus-   nystoimikunnassa.
18632: keskuksen kotieläinjalostusosasto, maa- ja met-
18633:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1981
18634: 
18635:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
18636:                                               N:o 313                                               3
18637: 
18638: 
18639: 
18640: 
18641:                            Till Riksdagens Herr Talman
18642: 
18643:    I det syfte 37 § 1 mom. viksdagsordningen        djursavelsförening och Seminföreningarnas För-
18644: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           bund representerade i semineringskommissio-
18645: velse av den 21 maj 1981 tili vederbörande          nen. Seminologerna, som i praktiken utför se-
18646: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      mineringsuppgifter, har däremot inte haft
18647: jande av riksdagsman Helvi Hyrynkangas m.fl.        någon representation i kommissionen, utan
18648: undertecknade spörsmål nr 313:                      seminologer har vid behov hörts såsom
18649:                                                     sakkunniga. Då det ankommer på semine-
18650:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ringskommissionen att bl. a. bevilja tillstånd
18651:        vidta för att få med seminologförbun-        för bedrivande av semineringsverksamhet,
18652:        dets representant i semineringskommis-       göra förslag tili jord- och skogsbruksministeriet
18653:        sionen?                                      angående utbildningen i konstbefruktning samt
18654:                                                     fastställa minimifordringarna på handjur som
18655:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skall användas vid seminering, vore det moti-
18656: samt anföra följande:                               verat att få med en representant för seminolo-
18657:    Enligt 2 § förordningen om utövande av           gerna, som bedriver fältarbete. Jord- och skogs-
18658: seminering av husdjur ( 433/73) är jordbruks-       bruksministeriet har skridit tili åtgärder för att
18659: styrelsen, lantbrukets forskningscentrals avdel-    möjliggöra deras representation i seminerings-
18660: ning för husdjursförädling, jord- och skogsbruks-   kommissionen.
18661: ministeriets veterinäravdelning, Finlands Hus-
18662:      Helsingfors den 24 juni 1981
18663: 
18664:                                                  Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
18665:                                             1981 vp.
18666: 
18667: Kirjallinen kysymys n:o 314
18668: 
18669: 
18670: 
18671: 
18672:                                  Suonio ym.: Valtion koulukotien toimintaedellytysten turvaami-
18673:                                     sesta
18674: 
18675: 
18676:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18677: 
18678:    Valtion koulukodeissa vallitsee vakava työ-     laitosten toimintaresursseista ja työn sisällölli-
18679: voimapula, joka koskee erityisesti opettaja-       sestä kehittämisestä. Sekä avo- että laitoshuol-
18680: sekä osastotyövoimaa. Tämä aiheuttaa turvatto-     lon resurssien turvaaminen ei sinänsä merkitse
18681: muutta niin henkilökunnan kuin oppilaidenkin       suurta menoerää valtion ja kuntien sosiaali-
18682: keskuudessa ja synnyttää rauhattomuutta sekä       budjeteissa. Lastensuojelun ja nuorisohuollon
18683: vakavia konfliktejakin, joista järkyttävänä esi-   toimintojen kannalta voimavarojen alimitoitus
18684: merkkinä on Koivikon koulukodissa tapahtunut       on katastrofaalista, koska se asettaa henkilöstön
18685: sosiaalityöntekijän kuolemaan johtanut pahoin-     ylivoimaisen työtehtävän eteen ja jopa henkilö-
18686: pitely.                                            kohtaiseen vaaraan ja mitätöi työn kasvatuksel-
18687:    Koulukodit ovat jo pitkään tiedostaneet voi-    liset ja sosiaaliset tavoitteet.
18688: mavarojensa riittämättömyyden. Vaaditut hen-          Edellä sanotun nojalla ja viitaten valtiopäivä-
18689: kilöstösuunnitelmat ovat aina kuitenkin törmän-    järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme val-
18690: neet rahan puutteeseen. Koska nuorisonhuolto-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18691: laitosten lähikasvattajakoulutus on järjestämät-   seuraavan kysymyksen:
18692: tä, on koulukoteihin jouduttu palkkaamaan
18693: epäpätevää ja usein vaihtuvaa työvoimaa. Kou-               Onko Hallitus tietoinen valtion kou-
18694: lukotien henkilöstön täydennyskoulutus on niin            lukotien henkilökunnan riittämättömyy-
18695: ikään järjestämättä ja suunnittelematta.                  destä sekä lähikasvattajien perus- ja
18696:    Lastensuojelu ja nuorisohuolto ovat jääneet            täydennyskoulutuksen puutteista, ja jos
18697: unohdettuun asemaan valtion budjettipolitii-              on,
18698: kassa. Vaikka sinänsä on oikein korostaa avo-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18699: huollon kehittämisen kiireellisyyttä, on samalla          ryhtyä valtion koulukotien toiminta-
18700: huolehdittava lastensuojelun ja nuorisohuollon            edellytysten turvaamiseksi?
18701:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1981
18702: 
18703:                Kaarina Suonio                                  Lea Savolainen
18704:                Paula Eenilä                                    Tarja Halonen
18705: 
18706: 
18707: 
18708: 
18709: 088100755U
18710: 2                                             1981 vp.
18711: 
18712: 
18713: 
18714: 
18715:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18716: 
18717:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      ja kasvatushenkilöstön virkojen lisäyksiä ei ole
18718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kuitenkaan saatu toteutetuksi. Niinpä henkilö-
18719: olette 21 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn           kuntaa ei ole riittävästi ilta- ja yötyöhön sil-
18720: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         loinkaan, kun kriisitilanne on ennakoitavissa.
18721: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Lisäksi koulukodit joutuvat käyttämään lähi-
18722: edustaja Kaarina Suonion ym. näin kuuluvasta         kasvattajina siviilipalvelumiehiä, joilla harvoin
18723: kirjallisesta kysymyksestä n:o 314:                  on koulutusta ja valmiuksia kyseiseen tehtä-
18724:                                                      vään.
18725:           Onko Hallitus tietoinen valtion kou-          Koulukodeissa on kuluneiden kymmenen vuo-
18726:        lukotien henkilökunnan riittämättömyy-        den aikana tapahtunut 16 lääkärissäkäyntiin
18727:        destä sekä lähikasvattajien perus- ja         johtanutta vakavaa henkilökunnan pahoinpite-
18728:        täydennyskoulutuksen puutteista, ja jos       lyä sekä lukuisia lievempiä pahoinpitelyjä sekä
18729:        on,                                           paljastuneita suunnitelma-asteelle jääneitä riski-
18730:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tilanteita. Vakavin pahoinpitely on 19. 4. 1981
18731:        ryhtyä valtion koulukotien toiminta-          Koivikon koulukodin sosiaalihuoltajan kuole-
18732:        edellytysten turvaamiseksi?                   maan johtanut pahoinpitely.
18733:                                                         Edellä kuvatun tilanteen johdosta kouluko-
18734:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dit ovat esittäneet suunnitelman laitosturvalli-
18735: vasti seuraavaa:                                     suuden takaamiseksi tarvittavasta lisähenkilö-
18736:    Maamme kymmenen valtion koulukotia hoi-           kunnan määrästä. Sosiaali- ja terveysministeriö
18737: taa kaikkein vaikeinta nuorisoainesta. Syynä         tulee vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarvion
18738: koulukotisijoitukseen on koulunkäyntivaikeuk-        laadinnassa kiinnittämään erityistä huomiota
18739: sien ja koulunkäynnin laiminlyönnin lisäksi ri-      koulukotien hoito- ja kasvatushenkilökunnan
18740: kollinen käyttäytyminen, karkailu, kuljeskelu,       virkojen riittävyyteen.
18741: päihteiden tai huumeiden käyttö, usein useita           Koulukotien henkilöstölisäyksen ja muun ke-
18742: näitä syitä yhdessä. Monet koulukotioppilaat         hittämisen ohella tarvitaan maassamme välttä-
18743: tulevat kodeista, joissa on pitkään esiintynyt       mättä lastensuojelun avohuollon sosiaalityönte-
18744: mielenterveydellisiä ja sosiaalisia vaikeuksia,      kijöiden määrän lisäystä. Mahdollisimman aikai-
18745: mistä johtuen myös nuoret itse ovat usein            sessa vaiheessa lapsen tai nuoren kehitykseen
18746: psyykkisesti vaikeasti häiriintyneitä. Lisäksi       puuttumisella kyetään ennaltaehkäisemään lai-
18747: koulukotipaikkaa joudutaan usein jonottamaan         toshoito. Lisäksi tarvitaan vaikeimmille lapsille
18748: pitkään, mikä kärjistää nuoren tilannetta enti-      tavallisten lastenkotien asemesta erityislasten-
18749: sestään ja johtaa ongelmien monimutkaistumi-         koteja, joita voidaan perustaa kuntien yhteisinä
18750: seen. Koulukodit ovat olleet viimeiset vuodet        laitoksina ja siten turvata hoito ja kuntoutus
18751: ylikuormitettuja oppilaiden ongelmien tultua         sellaisille lapsille ja nuorille, joille eivät riitä avo-
18752: jatkuvasti vaikeammiksi ja moninaisemmiksi.          huollon tukitoimenpiteet ja jotka eivät sovellu
18753:    Jotta koulukodit kykenisivät hoitamaan ja         perhehoitoon.
18754: kuntouttamaan sosiaalisesti sopeutumattomia ja          Koko maamme lasten ja nuorten huoltolai-
18755: usein psyykkisesti häiriintyneitä nuoria selviy-     tosten keskeinen ongelma on ollut koulutetun
18756: tymään yhteiskunnassa, tarvitaan laitoksiin riit-    henkilökunnan puute. Laitosten opistoasteisia
18757: tävä määrä koulutettua hoito- ja kasvatushen-        lähikasvattajia ovat olleet Pieksämäen Sisälähe-
18758: kilökuntaa. Koulukotien kanssa onkin yhdessä         tysseuran kasvattajaopistosta valmistuneet sosi-
18759: laadittu henkilöstösuunnitelmat, joiden mukaan       aalikasvattajat. Kun he ovat myös kelpoisia
18760: taattaisiin riittävä hoito- ja kasvatus- sekä eri-   lasten päivähoidon tehtäviin, osa heistä on siir-
18761: tyishenkilöstö koulukoteihin. Tarvittavia hoito-     tynyt päivähoidon sektorille helpomman lapsi-
18762:                                              N;o 314                                                 3
18763: 
18764: aineksen ja päivätyön vuoksi. Nykyinen lasten-      sissa työskennelleille epäpäteville henkilöille pä-
18765: hoitajakoulutus on puolestaan ollut riittämätön     tevöittämiskoulutusta. Se on ollut kuitenkin riit-
18766: koulutus vaikeasti häiriintyneiden lasten ja        tämätöntä. Sosiaalihallitus sekä sosiaali- ja ter-
18767: nuorten kasvatus- ja kuntoutustehtäviin.            veysministeriö on esittänyt myös sosiaalikasvat-
18768:    Keskiasteen koulunuudistuksen mukaan lähi-       taja/lähikasvattajakoulutuksen nopeata lisäämis-
18769: kasvattajien koulutus aloitetaan vasta 1988 ja      tä jo ennen keskiasteen koulutuksen alkamista.
18770: sen vaikutukset näkyvät vasta 1990-luvulla. So-        Lasten- ja nuorten huoltolaitosten samoin
18771: siaalikasvattajia valmistuu vuosittain 52. Osa      kuin sosiaalihuollon muidenkin alueiden henki-
18772: heistä menee edelleen muualle kuin lasten- ja       löstön täydennyskoulutus on tällä hetkellä koor-
18773: nuortenhuollon laitoksiin.                          dinoimatonta ja vailla pitkän tähtäyksen suun-
18774:    Lasten ja nuorten huoltolaitoksissa vallitsee    nitelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on par-
18775: puutetta lähikasvattajan viroista ja toimista.      haillaan valmistelemassa koko sosiaalialan täy-
18776: Lisäksi hoito- ja kasvatustehtävissä on suuri       dennyskoulutusta suunnittelevan, koordinoivan
18777: määrä epäpäteviä tai puutteellisen koulutuksen      ja sen kehitystä seuraavan laajapohjaisen työ-
18778: saaneita. Sosiaalihallitus on yhteistyössä ammat-   ryhmän nimittämistä.
18779: tikasvatushallituksen kanssa järjestänyt laitok-
18780:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1981
18781: 
18782:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
18783: 4                                           1981 vp.
18784: 
18785: 
18786: 
18787: 
18788:                           Till Riksdagens Herr Talman
18789: 
18790:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       rarpersonal har man dock inte fått förverkligad.
18791: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     Sålunda finns det t.ex. inte tiliräckligt med
18792: av den 21 maj 1981 tili vederbörande medlem        personai för kvälls- och nattarbete ens då man
18793: av statsrådet översänt avskrift av följande av     kan förutse en krissituation. Dessutom måste
18794: riksdagsman Kaarina Suonio m.fl. underteck-        skolhemmen som närfostrare använda män i
18795: nade spörsmål nr 314:                              civiltjänst, vilka sällan har skolning och bered-
18796:                                                    skap för ifrågavarande uppgift.
18797:           Är Regeringen medveten om perso-             I skolhemmen har under de senaste tio
18798:        nalens otillräcklighet vid statens skol-    åren inträffat 16 fall av allvarlig misshandel
18799:        hem samt om bristerna i grundutbild-        av personal, som har lett tili läkarbesök, samt
18800:        ningen och fortbildningen för närfost-      talrika fall av lindrigare misshandel samt risk-
18801:        rarna och om så är, vilka åtgärder ämnar    situationer som uppdagats och förblivit på pla-
18802:        Regeringen vidta för att trygga verksam-    neringsstadiet. Den allvarligaste misshandeln är
18803:        hetsförutsättningarna vid statens skol-     den som 19. 4. 1981 i Koivikko skolhem
18804:        hem?                                        ledde tili en socialvårdares död.
18805:                                                        Men anledning av här skildrade förhållanden
18806:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      har skolhemmen lagt fram en plan över den
18807: samt anföra följande:                              tilläggspersonal som behövs för att garantera
18808:    Statens tio vårdhem i vårt land har hand om     tryggheten i inrättningarna. Social- och hälso-
18809: vården av det allra svåraste ungdomsmaterialet.    vårdsministeriet kommer vid uppgörandet av
18810: Orsakerna tili placering i skolhem är utom         statsförslaget för år 1982 att fästa särskild vikt
18811: skolsvårigheter och försummande av skolgång        vid att det skall finnas ett tillräckligt antal
18812: brottsligt beteende, rymning, kringdrivande,       tjänster för vård- och fostrarpersonal vid skol-
18813: bruk av berusningsmedel eller narkotika, ofta      hemmen.
18814: flere av dessa tilisammans. Många elever i skol-       Vid sidan av personalökningen vid skolhem-
18815: hem kommer från hem är det länge har före-         men och den övriga utvecklingen behövs i vårt
18816: kommit mentala och sociala svårigheter, varför     land oundgängligen en ökning av antalet social-
18817: också de unga själva ofta är svårt psykiskt        arbetare, som sköter den öppna vården inom
18818: störda. Dessutom måste man ofta köa länge          barnskyddet. Genom att så tidigt som möjligt
18819: för en plats på skolhem, vilket ytterligare för-   ingripa i barnets eller den ungas utveckling kan
18820: värrar den ungas situation och leder till att      man förebygga anstaltsvård. Dessutom behövs
18821: problemen blir ännu mer komplicerade. Skol-        för de svåraste barnen i stället för vanliga barn-
18822: hemmen har de senaste åren varit överbelas-        hem specialbarnhem, som kan grundas som
18823: tade medan elevernas problem ständigt har          gemensamma inrättningar för kommunerna och
18824: blivit svårare och mera mångskiftande.             på det sättet trygga vården och rehabiliteringen
18825:    För att skolhemmen skall kunna sköta och        för sådana barn och unga, för vilka den öppna
18826: rehabilitera socialt missanpassade och ofta psy-   vårdens stödåtgärder inte är tillräckliga och
18827: kiskt störda unga tili att klara sig i sam-        vilka inte anpassar sig till familjevård.
18828: hället behövs tili inrättningarna en tiliräcklig       Det centrala problemet för vårdinrättning-
18829: mängd utbildad vårdande och fostrande per-         arna för barn och unga i hela vårt land har
18830: sonal. Tilisammans med skolhemmen har man          varit bristen på utbildad personal. Inrätt-
18831: också uppgjort personalplaner, enligt vilka man    ningarnas närfostrare på institutnivå har varit
18832: kunde garantera en tiliräcklig vård-, fostrar-     de socialvårdare som utexaminerats från Piek-
18833: och specialpersonai tili skolhemmen. Den be-       sämäen Sisälähetysseuran kasvattajaopisto. Efter-
18834: hövliga ökningen av tjänster för vård- och fost-   som de också är kompetenta för uppgifter inom
18835:                                             N:o .314                                             5
18836: 
18837: barndagvården, har en del av dem övergått tili    styrelsen har i samband med yrkesutbildnings-
18838: dagvårdssektorn på grund av det lättare barn-     styrelsen ordnat kompetensgivande skolning för
18839: materialet och dagarbetet. Den nuvarande barn-    inkompetenta personer som arbetar vid inrätt-
18840: skötarutbildningen har å sin sida varit otili-    ningarna. Den har dock varit otillräcklig. So-
18841: räcklig för arbetet att fostra och rehabilitera   cialstyrelsen samt social- och hälsovårdsministe-
18842: svårt störda barn och unga.                       riet har också gjort framställningar om en
18843:    Enligt mellanstadiereformen påbörjas utbild-   snabb ökning av utbildningen för socialpeda-
18844: ningen av närfostrare fönst 1988 och verk-        goger/närfostrare redan innan utbildningen på
18845: ningarna av utbildningen kommer att märkas        mellanstadienivå påbörjas.
18846: först på 1990-talet. Årligen utexamineras 52         Fortbildningen för personai för barnens och
18847: socialpedagoger. En del av dem söker sig fort-    de ungas vårdinrättningar liksom också för
18848: sättningsvis annanstans än tili inrättningarna    andra områden av socialvården är för när-
18849: för vård av barn och unga.                        varande okoordinerad och saknar en långsiktig
18850:    I vårdinrättningarna för barn och unga råder   pian. Social- och bälsovårdsministeriet förbere-
18851: brist på tjänster och befattningar för närfost-   der för närvarande utnämningen av en arbets-
18852: rare. Dessutom finns inom de vårdande och         grupp på bred bas för att planera, koordinera
18853: fostrande uppgifterna många som är inkompe-       och följa med utvecklingen av fortbildningen
18854: tenta eller har bristfällig utbildning. Social-   för hela det sociala fältet.
18855:      Helsingfors den 10 juni 1981
18856: 
18857:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen
18858: 
18859: 
18860: 
18861: 
18862: 088100755U
18863:                                                1981 vp.
18864: 
18865: Kirjallinen kysymys n:o 315
18866: 
18867: 
18868: 
18869: 
18870:                                    Kortesalmi: Myymäläautotoiminnan turvaamisesta
18871: 
18872: 
18873:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18874: 
18875:    Vähittäiskauppa on maamme kehitysalueilla          kyisillä autoilla niin kauan kuin ne kestävät,
18876: ja sivualueilla ajettu laajalti taloudellisiin vai-   eli noin 3-4 vuotta.
18877: keuksiin ja jopa umpikujaan. Pelastustoimen-             Näin synkältä näyttää siis syrjäseutujemme
18878: piteet ovat jo monesti myöhässä. Kauppakuo-           vähittäiskauppa ja erityisesti myymäläautolii-
18879: lema ja jopa myymäläautolinjojen lopettaminen         kenne. Tähän tilanteeseen ei kuitenkaan tar-
18880: uhkaa monia maaseutukyliämme.                         vitse alistua. Päinvastoin. Laaja maaseutumme
18881:    Erityisen vaikea tilanne näyttää olevan Kuh-       kaipaa tulevaisuuden uskon parantamista ja ter-
18882: mossa.                                                veitä elinmahdollisuuksia. Valtiovallalla on kei-
18883:    Paikallislehti Kuhmolainen kirjoittaa 11. 5.       not käytettävissään, jos vain hyvää tahtoa ja
18884: 1981 seuraavaa:                                       tarmoa asioiden kohentamiseen riittää. Vaali-
18885:    "Viime syksynä kerroimme lehdessämme               lupauksissaan kaikki puolueet ovat luvanneet
18886: mustien pilvien keräytyvän myymäläautoverkos-         auttaa myös syrjäseutujen ihmisiä tasaveroiseen
18887: ton taivaalle. Nyt nämä pilvet ovat lopullisesti      asemaan maamme muiden osien kansalaisten
18888: pimentäneet muutamia linjoja, ja kokonaisia           kanssa. Lisäksi on luvattu aluepolitiikkaa tehos-
18889: kyläryhmiä on jäänyt paitsi minkäänlaista osto-       taa ja toivottavasti nämä lupaukset eivät jää
18890: paikkaa. Murheeliisin lienee tilanne Marken-          katteettomiksi. Nyt on tekojen aika vihdoin-
18891: niementien varressa asuvilla ihmisillä, sillä         kin.
18892: heillä ei ole edes kulkuyhteyksiä kauppapalve-           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
18893: luista puhumattakaan. Lisäksi suurin osa ta-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
18894: loista on sellaisia, ettei heillä ole autoa. Lähim-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18895: pään linja-autotien varteen on matkaa 12 km."         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18896:    Tämän tapaisia vaikeuksia on maamme syrjä-
18897: seutujen ihmisillä niin Kuhmossa kuin muual-                    Tietääkö Hallitus, että Kuhmon kun-
18898: lakin.                                                       nassa ja myös monilla muilla paikka-
18899:    Kauppiaat olisivat valmiit palvelemaan asiak-             kunnilla maamme syrjäseuduilla myy-
18900: kaitaan myös syrjäkulmia myöten. Vaikeutena                  mäläautolinjoja on lopetettu ja että
18901: ovat kalliit myymäläautokustannukset. Kuhmo-                 useat myymäläautolinjat ovat lopetta-
18902: lainen kauppias Olavi Ahtonen toteaakin, että                misuhan edessä, sekä
18903: polttoainekulut ja perukeiden autioituminen sa-                 ,aikooko Hallitus vihdoinkin ryhtyä te-
18904: nelevat sen, että kiertely auton kanssa kannat-              hokkaisiin toimiin tämän huonon suun-
18905: taa yhä vähemmän. Tuntipalkkakaan ei tässä                   tauksen lopettamiseksi myöntämällä to-
18906: kovin korkeaksi nouse, Ahtonen toteaa.                       della riittävät verohelpotukset myymälä-
18907:    Kauppias Osmo Kähkönen taas toteaa, että                  autotoimintaa harjoittaville vähittäis-
18908: uudet autot ovat niin kalliita ettei niitä kan-              kauppiaille?
18909: nata hankkia. Kähkönen kertoo ajavansa ny-
18910:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1981
18911: 
18912:                                          ]. Juhani Kortesalmi
18913: 
18914: 
18915: 
18916: 
18917: 088100758X
18918: 2                                            19&1. vp.
18919: 
18920: 
18921: 
18922: 
18923:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18924: 
18925:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          kanw, 1. 4<. 1975 lähtien, rahoitustukea on
18926: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     myönnetty yhteensä 190 myymäläauton han-
18927: mies, olette 21 päivänä toukokuuta: 1981 päi-       kintaan:. M"åärä on kolmannes nykyisestä myy-
18928: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       mäläautokannastamme; Rahoitustuen lisäksi: hal~
18929: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   litus- on katsonut tarpeelliseksi kehittää myös
18930: sanedustaja Kortesalmen näin kuuluv.asta kir-       muita· toimenpiteitä kauppapalvelujen saavutet-
18931: jallisesta kysymyksestä n:o 315:                    tavuuden turvaamiseksi vaikeimmassa. asemassa-.
18932:                                                     oleville kuluttajille~ Valtion· tulO'- ja: menoar•
18933:           Tietääkö Hallitus, että Kuhmon kun-       viossa on vuosina 1980 ja: 19&1 varattu' määrii-
18934:        nassa· ja myös monilla muilla paikka-        raha, jonka turvin on kokeiltu kiinteän myy;•
18935:        kunnilla maamme syrjäseuduilla myy-          mälän toimint.atukea, tavara- ja henkilökuljetuk-
18936:        mäläautolinjoja on lopetettu ja että         sia sekä myymäläautojen sosiaalisiat reittej~ joil~
18937:        useat myymäläautolinjat ovat lopetta-        la tarkoitetaan aikaisemmin käytössä oReiden,
18938:        mi"suhan edessä, sekä                        mutta. kannattamattomina lopetettujen reitti,..
18939:          ·aikooko Hallirus vihdoinkin ryhtyä te-    osuuksien uudelleen· käyttöönottoa.
18940:        hokkaisiin toimiin tämän huonon suun-            Haja"asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitus-
18941:        tauksen lopettamiseksi myöntämällä to-       tuesta annetun lain voimassaoloaika päätty,y· km-
18942:        della riittävät verohelpotukset myymälä-     luvan vuoden lopussa~ Kauppa. ja teollisuus•·
18943:        autotoimintaa harjoittaville vähittäis-      ministeriön 1. 4. 1980 asettama: haja-asutusaluei~
18944:        kauppiaille?                                 den vähittäiskaupan työryhmä selvittää parhail•
18945:                                                     laan rahoitustukilain jatkamista ja· muutostrar•
18946:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       peita sekä kokeilutoiminnan perusteella: ehdot-
18947: vasti seuraavaa:                                    taa uutta lainsäädäntöä. Tässä! yhteydessä pyri,..
18948:    Hallitus pitää tärkeänä harvaan asuttujen        tään selvittämään kokonaisuudessaan· haja~su­
18949: alueiden kauppapalvelujen turvaamista. Kauppa-      tusalueiden k.auppapalvelujen· turvaamiseksi tar-
18950: palvelujeru saav.utettavuutta mainittujen aluei-    vittavat toimenpiteet. Koska kauppa- ja teolli~
18951: den asukkaille edistetään nykyisin lähinnä haja-    suusministeriö pitää tärkeänä· mm~ haja-asutus-
18952: asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustukilain     alueiden myymäläautopalvelujen· säilyttämistä,.
18953: ( 1086/74;. 184/79) avulla. Lain perusteella        tullaan ehdotuksessa tarkastelemaan myöS' e~·
18954: on mahdollista myöntää korkotukea ja· inves-        la:isia myymäläaurotoiminnan' kannattavuutta· PR"'
18955: tointiavustusta mm. myymäläauton hankintaan         rantavia toimenpiteitä~
18956: ja myyntitilan uusimiseen. Lain· voimassaoloai-
18957:      Helsingissä 23' päivänä kesäkuuta 1981
18958: 
18959:                                                                         Ministeri Esko. Rekola
18960:                                                N:o 315                                                3
18961: 
18962: 
18963: 
18964: 
18965:                             Tili Riksdagens Herr Talman
18966: 
18967:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            manlagt 190 butiksbilar. Antalet utgör en
18968: anger Har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              tredjedel av vår nuvarande butiksbilpark. För-
18969: velse av den 21 maj 1981 tili vederbörande             utom finansieringsstöd har regeringen ansett
18970: medlem av statsrådet för avgivande av svar             det behövligt att utveckla även andra åtgärder
18971: översänt avskrift av följande av riksdagsman           för tryggande av tillgängligheten i fråga om han-
18972: Kortesalmi undertecknade spörsmål nr 315:              delns tjänster för de konsumenter för vilka
18973:                                                        situationen är svårast. I statsförslagen för
18974:           Vet Regeringen, att butiksbillinjer          åren 1980 och 1981 har intagits anslag för att
18975:        har slopats i Kuhmo kommun ävensom              användas för experiment med verksamhetsstöd
18976:        på många andra avsides belägna orter           för fasta butiker, varu- och persontransporter
18977:        i vårt land och att många fler är under-       samt sociala rutter för butiksbilarna, med vilka
18978:        kastade nedläggelsehot, och                    avses återinförande av ruttavsnitt som tidigare
18979:           ämnar Regeringen äntligen skrida tili        varit i bruk men sedermera nedlagts såsom
18980:        effektiva åtgärder mot denna dåliga            olönsamma.
18981:        tendens genom att bevilja verkligen tili-          Giltighetstiden för lagen om finansierings-
18982:        räckliga skattelättnader åt sådana de-         stöd för detaljhandeln i glesbygder utgår med
18983:        taljhandlare som bedriver butiksbilverk-       innevarande år. Den av handels- och industri-
18984:        samhet?                                        ministeriet 1. 4. 1980 tilisatta arbetsgruppen
18985:                                                       för detaljhandeln i glesbygder reder ut frågan
18986:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt an-      om fortsättande av lagen och behovet av änd-
18987: föra följande:                                        ringar i densamma och kommer att på basen
18988:    Regeringen anser det angeläget att tiligån-        av försöksverksamheten uppgöra förslag tili
18989: gen på handelns tjänster inom glesbygdsområ-          nya författningar. Avsikten är att i sagda sam-
18990: den skall kunna tryggas. Tiligängligheten av          manhang göra en totalanalys av de åtgärder
18991: dessa tjänster för den lokala befolkningen främ-      som är erforderliga för att tillgången på han-
18992: jas i detta nu närmast på basen av lagen om           delns tjänster skall kunna tryggas i glesbyg-
18993: finansieringsstöd för detaljhandeln i: glesbygder     derna. Emedan handels- och industriministeriet
18994: (1086/74; 184/79). Lagen tiliåter att bevilja         håller det för viktigt att bl.a. butiksbiltjänster
18995: räntestöd och investeringsbidrag för t. ex.           i glesbygder bevaras, kommer man att i för-
18996: anskaffning av butiksbilar och för förnyelse av       slaget närmare beröra även de olika åtgärder
18997: försäljningsutrymmen. Under den tid lagen va-         med vilka butiksbilverksamhetens lönsamhet
18998: rit gällande, alltså sedan 1. 4. 1975, har investe-   skulle kunna förbättras.
18999: ringsbidrag beviljats för anskaffning av Sam-
19000:      Helsingfors den 23 juni 1981
19001: 
19002:                                                                               Minister Esko Rekola
19003:                                                  1981 vp.
19004: 
19005: Kirjallinen kysymys n:o 316
19006: 
19007: 
19008: 
19009: 
19010:                                     Kortesalmi: Verotuksesta asunto-osuuskuntia asunto-osakeyhtiöik-
19011:                                        si muutettaessa
19012: 
19013: 
19014:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19015: 
19016:    Keski-Suomen Sotaveteraanipiirin toiminta-              Oulusta eräs ansioitunut sotiemme veteraani
19017: alueelle on liiton rakennustoimiston rakenta-           kirjoittaa oikeutettua katkeruutta tuntien seu-
19018: mana rakennettu useita osuuskuntataloja, joissa         raavaa:
19019: asuu runsaasti veteraaniperheitä.                           "Me olemme kyllä tottuneet siihen, että ve-
19020:    Noin pari vuotta sitten alettiin osuuskunta-         teraaneja potkitaan valtiovallan taholta päähän
19021: taloja muuttaa osaketaloiksi. Useiden talojen           jatkuvasti, on potkittu jo vuosikymmenet, mut-
19022: osaketaloperusteet lainoituksineen ovat selvin-         ta jos potkijoiden ioukkoon vielä liittyvät vero-
19023: neet ja jäljellä olevien oikeudelliset ja taloudelli-   virkailijatkin .ei pienellä ihmisellä tässä maassa
19024: set asiat selvinnevät piakkoin. Osuuskuntien            ole enää paljon toivoa saada oikeutta. Kuten
19025: osakkaat saavat osaketalojen omistajaosakkaille         tiedetään, ei Suomi enää ole oikeusvaltio länsi-
19026: kuuluvat edut.                                          maisessa mielessä.
19027:    Tämä ei näytä kulkevan veroviranomaisten                Veroherrat lukevat lakia kuin piru raamattua
19028: asiaan kajoamatta. Eräiden kuntien veroviran-           ja kokemuksesta tiedän, että joka heidän kyn-
19029: omaiset ovat jo vuodelta 1980 määräytyvien              siinsä joutuu, saa kaiken toivon heittää. Koska
19030: verojen kohdalle uusille alle 5 vuotta asuneille        tiedän monen osuuskuntamuotoisen taloyhtiön
19031: osakkeenomistajille määränneet melkoisen lah-           suunnittelevan siirtymistä osakemuotoiseksi ja
19032: javeron. Esimerkiksi 74 m2 :n asunnon halti-            kun noissa taloissa asuu satoja vanhoja vete-
19033: jalle on määrätty 30 000 markan suuruinen               raaneja pienen eläkkeen varassa, pelkään ja mo-
19034: lahjavero.                                              net muut veteraanit myös, että he jonakin päi-
19035:    Sopii vain kysyä, miten eläkkeellä, varsinkin        vänä ovat yksin maantiellä. Ketäpä on helpompi
19036: kansaneläkkeellä, oleva sotaveteraani selviytyy         lyödä kuin vanhaa sairasta ja puolustuskyvy-
19037: ensin tarvittavan lainoituksen saannista ja sit-        töntä lain kommervenkkeja tuntematonta ih-
19038: ten sen päälle esimerkiksi 30 000 markan lahja-         mistä."
19039: veron maksamisesta.                                        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
19040:    Äänekosken veteraanitaloissa sikäläisen yhdis-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esit~n
19041: tyksen 'entisen puheenjohtajan Paavo Heinosen           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19042: kertoman mukaan on osaketaloiksi muuttami-              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19043: sen yhteydessä tapahtunut erittäin vaikeaksi
19044: katsottava tilanne. Veteraaniveljen perhe ei ole                  Tietääkö Hallitus, että sotiemme ve-
19045: saanut lainoitustaan järjestykseen ja osuuskun-                teraanien osuuskuntatalojen muuttami-
19046: nan muuttaminen asunto-osakeyhtiöksi on ai-                    nen osaketaloiksi on osoittautunut vero-
19047: heuttanut osakekannan siirtymisen asunto-osake-                tuksen vuoksi täysin kohtuuttomaksi
19048:  yhtiölle, joka kauppaa osakkeita vapaille mark-               tästä aiheutuneen ns. lahjaverotuksen
19049:  kinoille ja perhe joutunee taivasalle.                        vuoksi, ja
19050:     Onko tulossa veteraanien joukkohäätö heidän                   aikooko Hallitus kiireesti korjata täl-
19051:  rakentamistaan taloista? Näin veteraanit kysy-                laisen isänmaallisten puolustustaistelu-
19052:  vät huolestuneina. Tämä on viimeinen naula ve-                jemme      veteraaneihin    kohdistuneen
19053:  teraanien arkkuun, veteraanit toteavat.                       uuden vääryyden?
19054:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1981
19055: 
19056:                                            J. Juhani Kortesalmi
19057: 088100757W
19058: 2                                            1981 vp.
19059: 
19060: 
19061: 
19062: 
19063:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19064: 
19065:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      myös osuuskunnasta saadun jako-osuuden sekä
19066: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lisärahan sijoittamisesta, jotka erät yhdessä
19067: olette 21 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn          ovat muodostaneet osakkeen tai osakkeiden
19068: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        hankintahinnan.
19069: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Verotuksessa esiin tulleita ongelmia ovat yh-
19070: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-      tiömuodon muutostapauksessa olleet muun
19071: sesta kysymyksestä n:o 316:                         muassa osuuskunnan purkautuessa siitä saata-
19072:                                                     van jako-osuuden verotus sekä asunto-osake-
19073:           Tietääkö Hallitus, että sotiemme ve-      yhtiön osakkeiden hankinta-ajankohdan määrit-
19074:        teraanien osuuskuntatalojen muuttami-        tely.
19075:        nen osaketaloiksi on osoittautunut vero-        Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n 1 mo-
19076:        tuksen vuoksi täysin kohtuuttomaksi          mentin mukaan irtaimen omaisuuden satunnai-
19077:        tästä aiheutuneen ns. lahjaverotuksen        sena myyntivoittona pidetään luovutuksen tuot-
19078:        vuoksi, ja                                   tamaa voittoa, jos omaisuus on hankittu vas-
19079:           aikooko Hallitus kiireesti korjata täl-   tikkeellisella saannolla ja jos se on ollut luo-
19080:        laisen isänmaallisten puolustustaistelu-     vuttajan omana viittä vuotta lyhyemmän ajan.
19081:        jemme      veteraaneihin    kohdistuneen     Osuuskunnan purkautuessa siitä ehkä saatavaa
19082:        uuden vääryyden?                             jako-osuuden luovutusvoittoa on pidetty veron-
19083:                                                     alaisena tulona, mikäli osuuskunnan osuus on
19084:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      omistettu alle viisi vuotta. Merkittäessä osuus-
19085: seuraavaa:                                          kunnan toimintaa jatkamaan perustetun asunto-
19086:    Parin viimeisen vuoden aikana on asunto-         osakeyhtiön osakkeita katsotaan ne hankituiksi
19087: osuuskuntia ryhdytty enenevässä määrin muut-        vastikkeellisella saannolla merkintäpäivänä tai
19088: tamaan asunto-osakeyhtiöiksi. Yhtenä syynä tä-      perustajaosakkaan kohdalla yhtiösopimuksen al-
19089: hän lienevät asuntohallituksen uudet määräyk-       lekirjoittamispäivänä. Osakkeiden omistusajan
19090: set halpakorkoisten lainojen siirtämisestä perus-   lasketaan siis alkavan niiden merkinnästä eikä
19091: tettavan asunto-osakeyhtiön osakkaille. Yhtiö-      siitä aikaisemmasta ajankohdasta, jolloin puret-
19092: muodon muutos on käytännössä jouduttu lain          tavan osuuskunnan osuus on hankittu.
19093: pakottavaan säännökseen perustuen toimitta-            Verohallitus on suorittanut kysymyksen joh-
19094: maan siten, että asunto-osuuskunta on selvitys-     dosta tiedusteluja muutamissa verotoimistoissa
19095: tilan kautta purettu ja sen käyttöomaisuus siir-    lahjaverotuksen soveltamisesta puheena olevien
19096: retty toimintaa jatkamaan perustetulle asunto-      yhtiömuodon muutosten yhteydessä. Saatujen
19097: osakeyhtiölle. Osuuskunnan jäsenet ovat osuus-      tietojen mukaan verotuksessa ei ole näiden ta-
19098: kunnan osuuden tilalle merkinneet asunto-osake-     pausten yhteydessä sovellettu lahjaverotusta.
19099: yhtiön osakkeita ja maksaneet osuuskunnan ve-       Myöskään Äänekosken verotoimistossa ei tun-
19100: loista sen osan, joka tietyn hyvitysmenetelrnän     neta tähän yhteyteen liittyviä lahjaverotuspää-
19101: mukaan kohdistuu jäsenen hallinnassa olevaan        töksiä. Äänekosken veteraanitalojen sikäläisen
19102: huoneistoon. Osakkaiden maksama velkaosuus          yhdistyksen edustajan mukaan heidänkään tie-
19103: on kirjattu asunto-osakeyhtiön omiin pääomiin       dossaan ei ole yhtään konkreettista lahjavero-
19104: osakepääomaksi. Osakkeista suoritettava vastike     tapausta.
19105: on saattanut muodostua velkaosuuden lisäksi
19106:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1981
19107: 
19108:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
19109:                                                N:o 316                                              3
19110: 
19111: 
19112: 
19113: 
19114:                             Tili Riksdagens Herr Talman
19115: 
19116:    I det syfte 37 § 1 motn. riksdagsordningen        andelslaget erhållna utskiftningen samt till-
19117: anger har Ni, Herr Talman, med Eder slni-            skottsbelopp. Tillsammans har dessa belopp
19118: velse av den 21 maj 1981 till vederbörande           bildat aktiens eller aktiernas anskaffningspris.
19119: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          Problem, som framkommit vid beskattningen
19120: jande av riksdagsman Kortesalmi ställda spörs-       då bolagsformen ändrats, har bl.a. varit beskatt-
19121: mål nr 316:                                          ningen av den utskiftning som erhållits vid upp-
19122:                                                      lösning av andelslag samt fastställandet av tid-
19123:           Är Regeringen medveten om att änd-         punkten för aktieförvärvet.
19124:        ringen av våra krigsveteraners andels-           Enligt 21 § 1 mom. lagen om skatt på in-
19125:        lagshus tili aktiehus med anledning av        komst och förmögenhet anses som tillfällig för-
19126:        beskattningen är fullständigt orimlig på      säljningsvinst på lös egendom vinst, som upp-
19127:        grund av den s.k. gåvoskatten, och            kommit genom överlåtelse av egendom om
19128:           har Regeringen för avsikt att snabbt       egendomen förvärvats mot vederlag och den
19129:        avhjälpa denna nya orättvisa, som riktar      varit i överlåtarens ägo under kortare tid än
19130:        sig mot de veteraner som deltagit i vår       fem år. Vid andelslags upplösning har den
19131:        fosterländska försvarskamp?                   eventuella försäljningsvinsten vid utskiftning
19132:                                                      ansetts vara skattepliktig inkomst Hall andel i
19133:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        andelslaget innehafts under kortare tid än fem
19134: samt anföra följande:                                år. Vid teckning av aktier i det bostadsaktie-
19135:    Under de senaste åren har man i allt högre        bolag som bildats för att fortsätta andelslagets
19136: grad börjat ändra bostadsandelslag tili bostadsak-   verksamhet anses aktierna ha förvärvats mot
19137: tiebolag. En orsak ·till detta torde vara bostads-   vederlag den dag de tecknats eller, beträffande
19138: styrelsens nya bestämmelser angående överfö-         medlem som bildat bolaget, den dag då bolags-
19139: ringen av lågräntelån på aktieägarna i bostads-      avtalet undertecknats. Aktiernas besittningstid
19140: aktiebolag. På grund av de vingande stad-            räknas således från det de tecknats och inte
19141: gandena i lag har man i praktiken fått verk-         från det tidigare datum då andel i det upp-
19142: stä11a bytet av bolagsform så, att bostadsandels-    lösta andelslaget införskaffades.
19143: laget via likvidation upplösts och dess anlägg-         Skattestyrelsen har med andelning av spörs-
19144: ningstillgångar överförst på det bostadsaktie-       målet gjort förfrågningar vid vissa skattebyråer
19145: bolag som bildats för att fortsätta verksamhe-       angående tillämpningen av bestämmelserna om
19146: ten. Andelslagets medlemmar har i stället för        gåvoskatt i samband med ifrågavarande änd-
19147: sina andelar i andelslaget tecknat aktier i bo-      ringar av bolagsform. Enligt de uppgifter som
19148: stads·aktiebolaget och av andelslagets skulder he-   erhållits har gåvoskatt inte kommit i fråga i
19149: taiat den del som enligt en v1ss graderingsmetod     dessa fall. Inte heller vid skattebyrån i Ääne-
19150: hänförts till den bostad som innehavs av medlem-     koski känner man tili några beslut om gåvo-
19151: men. Den av akt:ieägarna betalda skuldandelen        skatt i dylika fall. Enligt en representant för
19152: har bokförts som aktiekapital och hänförts till      veteranhusföreningen i Äänekoski känner inte
19153: aktiebolagets eget kapital. Det vederlag som skall   heller de tili ett enda konkret fall av gåvo-
19154: erläggas för aktierna har förutom skuldandelen       skatt.
19155: även kunnat utgöras av placeringen av den från
19156:      Helsingfors den 23 juni 1981
19157: 
19158:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
19159:                                              1981 rd.
19160: 
19161: S}o:iftligt spörsmål nr 317
19162: 
19163: 
19164: 
19165: 
19166:                                  Lillqvist m. fl.: Om betalning av fronttiliägg till personer bosatta
19167:                                      utomlands
19168: 
19169: 
19170:                               Till Riksdagens Herr Talman
19171: 
19172:    Enligt ändringen av lagen om frontmanna-            1 första hand borde Finland börja utbetala
19173: pension, viiken träder i kraft den 1 juli i år,     fronttillägget åt sina tidigare frontmän och
19174: kan alla frontmän som tilldelats frontmanna-        -kvinnor i andra länder. Det borde vara lätt
19175: tecken få frontmannapension och fronttillägg.       att utreda emigranternas deltagande i våra krig
19176: Kvinnor igen som deltagit i fronttjänst och         samt rätten till fronttiliägget. Detta fronttillägg
19177: erhållit fronttjänsttecken kan få fronttiliägg.     är visserligen inte stort men i varje fall ett
19178: Därtili erfordras, att man bor i Finland samt       teeken på att vårt land kommer ihåg sina
19179: är berättigad att erhålla eller få pension från     frontmän och -kvinnor samt värdesätter- deras
19180: Folkpensionsanstalten i vårt land.                  insatser.
19181:    Den sistnämnda bestämmelsen utesluter alla          Hänvisande till ovanstående får vi med stöd
19182: emigranter från möjligheten att erhålla ens         av 37 § 1 mom. riksdagsordningen framställa
19183: fronttillägget. Att frontmän och -kvinnor, vilka    följande spörsmål att besvaras av vederböran-
19184: emigrerat tili ett annat land, förlorar sin rätt    de medlem av statsrådet:
19185: tili förmånerna för tjänstgöringen vid fronten
19186: kan inte vara rätt och som sig bör. Under de                  Är Regeringen medveten om att en-
19187: tunga och svåra krigsåren utförde de liksom                ligt nu gällande frontmannapensionslag
19188: alla andra sina medborgerliga plikter för landet.          kan fronttiliägg inte erläggas åt alla
19189: Och därför borde även emigranterna ihågkom-                frontmän och -kvinnor på grund av
19190: mas på något sätt för att visa att vi sätter               att dessa inte längre bor i Finland, och
19191: värde på deras insatser vid fronten.                       om så är fallet,
19192:     1 detta sammanhang skall vi också komma                   vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
19193: ihåg, att det var framför allt arbetslösheten              taga för att avlägsna missförhållandet?
19194: i vårt land som tvingade dessa människor att
19195:  söka sin utkomst i ett annat land.
19196:       Helsingfors den 20 maj 1981
19197: 
19198:          Bror Lillqvist                 Sakari Knuuttila               Arvo Salo
19199:          Jacob Söderman                 V. J. Rytkönen                 Mauno Forsman
19200: 
19201: 
19202: 
19203: 
19204: 088100881W
19205: 2                                             1981 vp.
19206: 
19207: Kirjallinen kysymys n:o 317                                                               Suomennos
19208: 
19209: 
19210: 
19211: 
19212:                                   Lillqvist ym.: Rintamasotilaseläkkeen suorittamisesta ulkomailla
19213:                                       asuville henkilöille
19214: 
19215: 
19216:                          Ed us kunnan Herra Puhemiehelle
19217: 
19218:    Riritamasotilaseläkelain muuttamisesta anne-      pakotti nämä ihmiset hakemaan toimeentulonsa
19219: tun lain, joka tulee voimaan kuluvan vuoden          toisesta maasta.
19220: heinäkuun 1 päivänä, mukaan voivat kaikki               Suomen tulisi ensi tilassa aloittaa rintamali-
19221: rintamasotilastunnuksen saaneet rintamasotilaat      sien maksaminen entisille rintamamiehille ja
19222: saada rintamasotilaseläkettä ja rintamalisää. Nai-   rintamanaisille, jotka asuvat muissa maissa.
19223: set, jotka ovat osallistuneet rintamapalveluk-       Lienee helppoa selvittää siirtolaisten osallistu-
19224: seen ja jotka ovat saaneet rintamapalvelustun-       minen sotiimme sekä heidän oikeutensa rinta-
19225: nuksen, voivat saada rintamalisää. Lisäksi vaa-      malisään. Rintamalisä ei ole suuri, mutta se on
19226: ditaan, että asianomainen asuu Suomessa ja           kuitenkin merkki siitä, että maamme muistaa
19227: että hän on oikeutettu saamaan taikka että hän       rintamamiehensä ja rintamanaisensa sekä arvos-
19228: saa eläkettä maamme Kansaneläkelaitokselta.          taa heidän panoksiaan.
19229:    Viimeksi mainittu määräys tekee kaikille siir-       Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
19230: tolaisille mahdottomaksi saada edes rintamali-       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
19231: sää. Ei voi olla oikein, että rintamamiehet ja       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19232: -naiset; jotka ovat muuttaneet toiseen maahan,       vaksi seuraavan kysymyksen:
19233: menettävät oikeutensa niihin etuihin, jotka
19234: rintamapalvelus tuottaa. Raskaina ja vaikeina                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
19235: sotavuosina he täyttivät samalla tavalla kuin               voimassa olevan rintamasotilaseläkelain
19236: kaikki muutkin kansalaisvelvollisuutensa maa-               mukaan rintamalisää ei voida maksaa
19237: han nähden. Tämän takia myös siirtolaisia pi-               rintamamiehille ja rintamanaisille, jos
19238: täisi muistaa jollakin tavalla, jotta voitaisiin            nämä eivät enää asu Suomessa, ja jos
19239: osoittaa, että heidän rintamalla antamaansa pa-             on,
19240: nosta arvostetaan.                                             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19241:    Tässä yhteydessä meidän on myös muistet-                 ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?
19242: tava, että ennen kaikkea maamme työttömyys
19243:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1981
19244: 
19245:          Bror Lillqvist                  Sakari Knuuttila              Arvo Salo
19246:          Jacob Söderman                  V. J. Rytkönen                Mauno Forsman
19247:                                             N:o 317                                                3
19248: 
19249: 
19250: 
19251: 
19252:                         Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e
19253: 
19254:    Valtic;päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   kuin lisän maksaminen Suomessa asuville ·ulko-
19255: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     maan kansalaisille on ollut esillä sosiaali- ja
19256: olette 20 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn        terveysministeriön yhteydessä toimivassa, rinta-
19257: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      maveteraaniasiain neuvottelukunnassa. Neuvot-
19258: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     telukunta on esittänyt sosiaali- ja terveysminis-
19259: edustaja Bror Lillqvistin ym. näin kuuluvasta     teriölle, että ministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin
19260: kirjallisesta kysymyksestä n:o 317:               rintamalisän maksamiseksi kysymyksessä tarkoi-
19261:                                                   tetuille rintamaveteraaneille. Asia o1ikin esillä
19262:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että     käsiteltäessä ehdotusta hallituksen esitykseksi
19263:        voimassa olevan rintamasotilaseläkelain    eduskunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-
19264:        mukaan rintamalisää ei voida maksaa        delle 1982. Koska ensisijaisesti annettujen lu-
19265:        rintamamiehille ja rintamanaisille, jos    pausten mukaisesti oli huolehdittava Suomessa
19266:        nämä eivät enää asu Suomessa, ja jos       asuvien rintamaveteraanien varhaiseläketurvan
19267:        on,                                        järjestämisestä, valtiontaloudelliset syyt estivät
19268:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    rintamalisää koskevan määrärahan sisällyttämi-
19269:        ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?      sen tulo- ja menoarvioon. Asia on kuitenkin
19270:                                                   edelleen sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä
19271:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ja ministeriö pyrkii edellä mainitut näkökohdat
19272: vasti seuraavaa:                                  huomioon ottaen saamaan asian hoidetuksi niin
19273:   Kysymys rintamalisän maksamisesta ulko-         pian kuin mahdollista.
19274: mailla asuville Suomen kansalaisille samoin
19275:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1981
19276: 
19277: 
19278:                                                               Ministeri Katri-Helena Eskelinen
19279: 4                                           1981 vp.
19280: 
19281: 
19282: 
19283: 
19284:                           Till Riksdagens Herr Talman
19285: 
19286:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      åt utländska medborgare som är bosatta i Fin-
19287: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-     land, varit upptagen till behandling i den dele-
19288: se av den 20 maj 1981 tili vederbörande med-      gation för frontveteranfrågor som verkar i an-
19289: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   slutning till social- och hälsovårdsministeriet.
19290: av riksdagsman Bror LiUqvist m. fl. under-        Delegationen har föreslagit att social- och hälso-
19291: tecknade spörsmål nr 317:                         vårdsministeriet skulle vidtaga åtgärder för
19292:                                                   erläggande av fronttillägg åt de i spörsmålet
19293:           Är Regeringen medveten om att en-       avsedda frontveteranerna. Frågan diskuterades
19294:        ligt nu gällande frontmannapensionslag     därför i samband med behandlingen av för-
19295:        kan fronttillägg inte erläggas åt alla     slaget tili regeringens proposition tili riks-
19296:        frontmän och -kvinnor på grund av          dagen angående statsförslaget för år 1982.
19297:        att dessa inte längre bor i Finland, och   Eftersom det på grund av givna löften i första
19298:        om så är fallet,                           hand var nödvändigt att sörja för ordnandet
19299:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    av de i Finland bosatta frontveteranernas
19300:        taga för att avlägsna missförhållandet?    förtidspensionsskydd, var det av statsekono-
19301:                                                   miska skäl omöjligt att inta ett anslag för
19302:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     fronttillägg i statsförslaget. Ärendet är dock
19303: samt anföra följande:                             alltjämt aktuellt i social- och hälsovårdsminis-
19304:    Frågan om erläggande av fronttillägg åt        teriet och det är ministeriets avsikt att med
19305: utomlands bosatta finska medborgare har, lik-     beaktande av ovan nämnda synpunkter sköta
19306: som också frågan om erläggande av tillägget       saken så fort som möjligt.
19307:      Helsingfors den 12 oktober 1981
19308: 
19309: 
19310:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen
19311:                                                 1981 vp.
19312: 
19313: Skriftligt spörsmål nr 318
19314: 
19315: 
19316: 
19317: 
19318:                                     Lillqvist m.fl.: Om utvidgad rätt för folkpensionärers anhöriga
19319:                                         att få begravningsbidrag från Folkpensionsanstalten
19320: 
19321: 
19322:                              Till    Riksdagens Herr Talman
19323: 
19324:     Arbetsmarknadsorganisationerna överenskom          drygt 83 procent av alla var alltså inte berätti-
19325: i februari 1976 om tecknandet av en gruppliv-          gade tili begravningsbidrag. Och då måste man
19326: försäkring för alla anställda som underlyder           utgå ifrån, att anhöriga tili den sistriämnda
19327: arbetspensionslagarna.                                 gruppen skulle ha varit i aUra största behov
19328:     Med stöd av försäkringen utbetalas försäk-         av alla tili begravningshjälpen på grund av att
19329: ringssumman åt anhöriga tili arbetstagare som          de lyft sin pension en längre tid.
19330: avlidit. Försäkringssumman är 31 360 mk om                 På denna osäkerhet med begravningskostna-
19331: den avlidna är under 41 år. För äldre personer         derna grubblar pensionärer ofta. Detta gäller i
19332: sjunker ersättningen gradvis och är för person         synnerhet sådana som saknar nära anhöriga.
19333: som fyllt 60 år 4 480 mk. Ersättningen utbe-           Dessa anser helt riktigt, att när de under sin
19334: talas förhöjd med 8 300 mk för varje barn              arbetsföra tid har arbetat flitigt och plikttroget
19335: under 18 år den avlidna hade vid dödsfallet.           för samhället, borde kostnaderna för begrav-
19336: Om den försäkrade omkommit genom olycks-               ningen inte få bli ett bekymmer under slut-
19337: fall höjs hela försäkringssumman med 50 pto·           skedet av deras liv.
19338: cent.                                                      Av ovan nämnda framgår, att om man ser
19339:     Då försäkrad fyller 65 år upphör försäkring-       tili behovet borde folkpensionslagen ändras
19340:  en att gälla, likaså ett lr efter det arbetsförhål-   så att begravningsbidrag skulle utbetalas efter
19341:  landet upphört.                                       varje försäkrads död.
19342:     Enligt folkpensionslagen betalas efter för-            Med hänvisning tili ovanstående motive-
19343:  säkrads död en begravningshjälp om 2 221 mk.          ringar får vi med stöd av 37 § 1 mom. riks-
19344:  Begravningsbidraget utbetalas inte ifall den för-     dagsordningen framställa följande spörsmål att
19345:  säkrade under ett års tid närmast före sitt           besvaras av vederbörande medlem av statsrå-
19346:  frånfälle uppburit ålderdoms- eller invalidpen-       det:
19347:  sion. Efter pensionstagare som avlidit under
19348:  sitt första pensionsår utbetalas begravningsbi-                  Är Regeringen medveten om att vid
19349:  draget minskat med 1/12 för varje månad för                  folkpensionärers frånfälle endast en li-
19350:  viiken pension har betalats.                                 ten del av de anhöriga är berättigade
19351:     Ar 1978 avled 44 000 folkpensionärer. Av                  tili begravningsbidrag från Folkpensions-
19352:  dessa var 6 300 berättigade tili hela begrav-                anstalten, och om så är fallet,
19353:  ,ningsbidraget och 1 100 tili en del därav. Res-                 vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
19354:  ten av de avlidna pensionärerna 36 600 eller                 taga för att rätta tili missförhållandet?
19355:       Helsingfors den 21 maj 1981
19356: 
19357:                 Bror Liliqvist                                     Sakari Knuuttila
19358:                 Arvo Salo                                          Jacob Söderman
19359: 
19360: 
19361: 
19362: 
19363: 088100834C
19364: 2                                            1981 vp.
19365: 
19366: Kirjallinen kysymys n:o 318                                                                Suomennos
19367: 
19368: 
19369: 
19370: 
19371:      · • 1;                      Lillqvist ym.: Kansaneläkelaitoksen suorittaman hautausavustuk-
19372:                                      sen saajien piirin laajentamisesta
19373: 
19374: 
19375:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19376: 
19377:    Tyqmarkkinajärjestöt sopivat helmikuussa         kuollutta eläkeläistä, eli runsaat 83 %, eivät
19378: 1976 -cyhmähenkivakuutuksen ottamisesta kai-        siten olleet oikeutettuja hautausavustukseen.
19379: kille palkansaajille, jotka kuuluvat työeläkela-    Tällöin on lähdettävä siitä, että viimeksi mai-
19380: kien piiriin.                                       nitun ryhmän omaiset olisivat tarvinneet eniten
19381:    V~uutuksen nojalla vakuutussumma makse-          hautausavustusta, koska he olivat saaneet elä-
19382: taan omaisiUe, jos työntekijä on kuollut. Va-       kettä pitemmän ajan.
19383: kuutussumma on 31 360 markkaa, jos kuol-               Eläkeläiset miettivät usein tätä hautausku.
19384: lut on.alle 41 vuotta. Vanhempien henkilöiden       luihin liittyvää epävarmuutta. Tämä koskee eri-
19385: osalta vakuutuskorvaus laskee asteittain ja on      tyisesti sellaisia, joilla ei ole läheisiä omaisia.
19386: 60 vuotta · täyttäneen henkilön · osalta 4 480      He ovat aivan oikeutetusti sitä mieltä, että
19387: markkaa.; Vakuutussummaa korotetaan 8 300           kun he ovat työssäoloaikanaan työskennelleet
19388: markalla vakuutetun jokaisen alle 18-vuotiaan       ahkerasti ja velvollisuudentuntoisesti yhteiskun-
19389: lapsen, osalta. Jos vakuutettu on kuollut tapa-     nan hyväksi, eivät hautaamisesta aiheutuvat
19390: turmaisesti, koko vakuutussummaa korote-            kustannukset saisi muodostua huoleksi heidän
19391: taan 50 % :lla.                                     elämänsä loppuvaiheessa.
19392:    Vaku~tetun täyttäessä 65 vuotta vakuutus            Edellä olevasta selviää, että mikäli tarve ha-
19393: lakkaa olemasta voimassa. Samoin vakuutus           lutaan tyydyttää, kansaneläkelakia tulisi muut-
19394: lakkaa Vl1oden kuluttua työsuhteen lakkaami-        taa siten, että hautausavustusta maksettaisiin
19395: sesta. ·.                                           jokaisen vakuutetun kuoleman jälkeen~
19396:    Kansanelä~elain nojalla maksetaan vakuute-          Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes~
19397: tun kuollessa hautausavustuksena 2 221 mark-        tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
19398: kaa. Hautausavastusta ei makseta, mikäli va-        valtioneuvoston asianomaisen jäsene~ vastatta~
19399: kuutettu on vuoden ajan ennen kuolemaansa           vaksi seuraavan kysymyksen:
19400: saanut vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä.
19401: Jos vakuutettu kuolee ensimmäisenä vuonna                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
19402: eläketapahtuman jälkeen, maksetaan hautaus-                kansaneläkeläisten kuollessa vain pieru
19403: avastusta ·siten, että hautausavustuksesta vä-             osa omaisista on oikeutettu saamaan
19404: hennetään 1/12 jokaisen kuukauden osalta siltä             hautausavustusta Kansaneläkelaitokselta,
19405: ajalta, jona eläkettä on maksettu.                         ja jos on,                             .
19406:    Vuonna 1978 kuoli 44 000 kansaneläkeläis-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19407: tä. Näistä. 6 300 oli oikeutettu täyteen hautaas-          ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
19408: avustukseen ja 1 100 osaan siitä. Loput 36 600
19409:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1981
19410: 
19411:                Bror Lillqvist                                   Sakari Knuuttila
19412:                Arvo Salo                                        Jacob Söderman
19413:                                             N:o 318                                              3
19414: 
19415: 
19416: 
19417: 
19418:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19419: 
19420:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tileistä. Vakuutusmaksupalautusjärjestelmän ti-
19421: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     lalle tuli hautausavustus. Sen saamista rajoitet-
19422: olette 21 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn        tiin samaan tapaan kuin vakuutusmaksupalau-
19423: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      tusjärjestelmässäkin. Voimassa olevan lain mu-
19424: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     kaan hautausavustus maksetaan täysimääräisenä
19425: edustaja Bror Lillqvistin ym. näin kuuluvasta     silloin, kun vakuutettu ei kuollessaan saanut
19426: kirjallisesta kysymyksestä n:o 318:               vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyselä-
19427:                                                   kettä.
19428:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        Hautausavustusta suoritetaan vähennettynä,
19429:        kansaneläkeläisten kuollessa vain p1em     jos eläkkeensaaja kuolee ennen kuin eläkkeen
19430:        osa omaisista. on oikeutettu saamaan       perusosa on erääntynyt maksettavaksi kuole-
19431:        hautausavustusta Kansaneläkelaitokselta,   maa välittömästi edeltäneeltä vuoden pituiselta
19432:        ja jos. on,                                ajalta. Jos eläkkeen perusosa on erääntynyt
19433:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    maksettavaksi yli vuoden ajalta, ei hautaus-
19434:        ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?      avustusta makseta lainkaan.
19435:                                                      Kansaneläkejärjestelmän kokonaistiudistuksen
19436:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     II ja III osaa koskevassa hallituksen esityk-
19437: vasti seuraavaa:                                  sessä (HE 98/1981 vp.) hautausavustus on
19438:    Vuoden 1937 kansaneläkelaki sisälsi niin sa-   ehdotettu säilytettäväksi nykyisellään. Uudis-
19439: notun vakuutusmaksujen palautusjärjestelmän.      tuksen kustannuksetkin on mitoitettu tällä pe-
19440: Sen mukaan vakuutetun kuoltua osa hänen           rusteella. Etuoden maksamisesta kaikkien va-
19441: maksamistaan kansaneläkemaksuista palautet-       kuutettujen jälkeen aiheutuisi vuotuisina lisä-
19442: tiin omaisille. Jos vakuutettu kuoli ennen kuin   kustannuksina noin 77 mmk. Koska tämän
19443: oli kulunut vuosi eläkkeen myöntämisestä,         suuruiset lisäkustannukset vaikeuttaisivat kan-
19444: maksettiin palautuksena vain puolet hänen jäl-    saneläkeuudistuksen toteutusta, ei kysymykses-
19445: keensä suoritettavasta osuudesta. Jos hän oli     sä esiin tuotuon ehdotukseen ole mahdolllisuuk-
19446: saanut eläkettä vuotta kauemmin, ei palautus-     sia. Hautausavustusjärjestelmää kokonaisuudes-
19447: ta lainkaan suoritettu.                           saan on pidettävä toimeentulojärjestelmälle
19448:    Vuonna 1957 voimaan tulleessa kansaneläke-     vieraana etuutena, jonka laajentamista ei esite-
19449: laissa luovuttiin yksilöllisistä vakuutusmaksu-   tylläkään perusteella voida pitää aiheellisena.
19450:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1981
19451: 
19452:                                                              Ministeri Katri-Helena Eskelinen
19453: 4                                            N:o 318
19454: 
19455: 
19456: 
19457: 
19458:                            Tili    Riksdagens Herr Talman
19459: 
19460:    I det .syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       premier infördes begravningsbidrag. Erhållan-
19461: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        det av detta bidrag begränsades på samma
19462: se av den 21 maj 1981 till vederbörande med-        sätt som vid återbetalningen av försäkringspre-
19463: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     mier. Enligt gällande lag utgår begravningsbi-
19464: av riksdagsman Bror Lillqvist m.fl. underteck-      draget med fullt belopp när den försäkrade
19465: nade spörsmål nr 318:                               inte vid sin död åtnjöt ålderdoms-, invaliditets-
19466:                                                     eller arbetslöshetspension.
19467:             Är Regeringen medveten om att vid          Begravningsbidrag erläggs tili reducerat be-
19468:         folkpensionärers frånfälle endast en li-    lopp om pensionstagaren avlider innan grund-
19469:         ten del av de anhöriga är berättigade       delen av hans pension förfallit tili betalning
19470:         tili begravningsbidrag från Folkpensions-   för den tid av ett år, som närmast föregått
19471:         anstalten, och om så är fallet,             dödsfallet. Om grunddelen av pensionen för-
19472:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    fallit tili betalning för en tid av över ett år,
19473:         taga för att rätta till missförhållandet?   erläggs inte begravningsbidraget.
19474:                                                        I regeringens proposition (reg.prop. 98/
19475:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       1981 rd.) angående totalrevidering av folk-
19476: samt anföra följande:                               pensionssystemets II och UI del föreslås, att
19477:    I 1937 års folkpensionslag ingick stadgan-       begravningsbidraget bibehålls vid det nuvaran-
19478: den om återbetalning av försäkringspremier.         de. På basen av detta har man dimensionerat
19479: Enligt detta system återbetalades en del av         även kostnaderna för reformen. Utbetalningen
19480: de folkpensionspremier som den försäkrade er-       av förmån efter samtliga försäkrade skulle år"
19481: lagt efter hans död tili hans anhöriga. Om den      ligen medföra ca 77 milj. mk i tilläggskostna-
19482: försäkrade avled innan ett år förflutit från det    der. Då tilläggskostnader av denna storleks-
19483: pensionen beviljades honom, återbetalades           ordning skulle försvåra folkpensionsreformens
19484: dock inte mera än hälften av det belopp som         genomförande, finns det inga möjligheter att
19485: skulle utbetalas efter honom. Om han erhållit       beakta det förslag som framförts i spörsmålet.
19486: pension i över ett år skedde ingen återbetal-       Begravningsbidraget bör i sin helhet anses vara
19487: ning.                                               en för utkomstsystemet främmande förmån,
19488:    I folkpensionslagen, som trädde i kraft år       vars utvidgande inte ens på den grund som
19489: 1957, avstod man från personliga premiekon-         framförts kan anses befogad.
19490: ton. I stället för återbetalning av försäkrings-
19491:     Helsingfors den 1 oktober 1981
19492: 
19493:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen
19494:                                              1981 vp.
19495: 
19496: Kirjallinen kysymys n:o 319
19497: 
19498: 
19499: 
19500: 
19501:                                  Pokka: Tulvasuojelun toteuttamisesta Inarin kunnan 1valon
19502:                                     kylässä
19503: 
19504: 
19505:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19506: 
19507:   Ennätystulva on kuluvana keväänä aiheutta-          Edellä esitetyn johdosta ja viitaten valtiopäi-
19508: nut Ivalon kylässä miljoonien markkojen va-         väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän kun-
19509: hingot paikalliselle väestölle ja heidän omaisuu-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19510: delleen.                                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19511:   Näyttää siltä, että suurtulvat ovat 1valon
19512: kylää säännöllisesti koetteleva vitsaus. Kuiten-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19513: kaan valtiovallan toimesta ei ole tulvan aiheut-           ryhtyä tulvasuojelun toteuttamiseksi
19514: tamien vahinkojen estämiseen varauduttu.                   Inarin kunnan Ivalon kylässä?
19515:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
19516: 
19517:                                           Hannele Pokka
19518: 
19519: 
19520: 
19521: 
19522: 088100781N
19523: 2                                            198~   vp.
19524: 
19525: 
19526: 
19527: 
19528:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19529: 
19530:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Mainittua suunnitelmaa on tarkoitus täyden-
19531:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tää tämän vuoden kevättulvasta saatujen koke-
19532: olette 26 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn          musten perusteella. Tulva oli suuruudeltaan
19533:  kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       noin kerran 20 vuodessa. esiintyvä. Edellinen
19534: asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi jäljennök-   vastaavanlainen. tulva sattui vuonna 1966. Täy-
19535: .sen kansanedustaja Hannele Pokan näin kuulu-       dennetty suunnitelma valmistuu syksyllä 1981,
19536:  vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 319:          sen kustannusarvio on noin 6 milj. mk.
19537:                                                        Tulvasuojelu tulisi tapahtumaan käytännössä
19538:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       pengertämällä Mukkavuopajan alue. Samalla on
19539:        ryhtyä tulvasuojelun toteuttamiseksi         tarkoitus kunnostaa pengerrysalueelle jääviä pu-
19540:        Inarin kunnan Ivalon kylässä?                taita ja järjestää niihin kesänaikainen veden-
19541:                                                     vaihtuminen. Muita taloudellisesti toteutettavia
19542:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         keinoja kuin pengerrys ·ei tulvahaittojen pois-
19543: taen seuraavaa:                                     tamiseksi ole.
19544:    Lapin vesipiirin ves1to1m1sto on aloittanut         Toteutuakseen puheena oleva suunnitelma
19545: vuonna 1979 tutkimukset Inarin kunnassa si-         tarvitsee vielä vesilain edellyttämän luvan. Kun-
19546: jaitsevan Ivalon taajaman suojaamiseksi tulvilta    nan kanssa on kuitenkin käyty jo alustavia neu-
19547: pengerryksin. Asiaa koskeva suunnitelma on          votteluja siitä, että kunta tulisi aikanaan huo-
19548: valmistunut vuonna 1980 ja sen toteuttamisesta      lehtimaan rakenteiden kunnossapidosta ja vuo-
19549: o0n neuvoteltu asianosaisten kanssa.                sittaisesta käytöstä.
19550:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1981
19551: 
19552:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
19553:                                             N:o 319                                              3
19554: 
19555: 
19556: 
19557: 
19558:                           Tili Riksdagens Herr Talman
19559: 
19560:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      av varoversvämningarna detta år. Översväm-
19561: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     ningen var till sin storlek sådan som sker en
19562: av den 26 maj 1981 tili vederbörande medlem       gång på 20 år. Föregående motsvarande över-
19563: av statsrådet översänt avskrift av följande av    svämning inträffade år 1966. Den komplettera-
19564: riksdagsman Hannele Pokka undertecknade           de planen blir färdig hösten 1981 och kost-
19565: spörsmål nr 319:                                  nadsförslaget är på ca 6 milj. mk.
19566:                                                      Översvämningsskyddet skulle i praktiken ge-
19567:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     nomföras genom uppdämning av Mukkavuo-
19568:        ta för att förverkliga översvämnings-      paja-området. Samtidigt är avsikten att istånd-
19569:        skyddet i Ivalo by i Enare kommun?         sätta de älvförgreningar som blir inom upp-
19570:                                                   dämningsområdet och få i gång vattencirkula-
19571:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt    tionen i dem sommartid. Andra ekonomiskt
19572: anföra följande:                                  genomförbara möjligheter än uppdämning för
19573:    Vattenbyrån vid Lapplands vattendistrikt har   att avlägsna olägenheterna av översvämningarna
19574: år 1979 påbörjat undersökningar om hur Ivalo      finns inte.
19575: tätort i Enare kommun skulle kunna skyddas           För att förverkliga den aktuella planen krävs
19576: för översvämningar genom uppdämning. En           ännu av vattenlagen förutsatt tillstånd. Prelimi-
19577: pian i ärendet har färdigställts år 1980 och om   nära överläggningar har dock redan förts med
19578: dess förverkligande har man rådgjort med          kommunen om att kommunen i sinom tid
19579: sakägarna.                                        skulle sköta underhållet av konstruktionerna
19580:    Avsikten är att komplettera den nämnda         och den årliga användningen av dem.
19581: planen på basen av de erfarenheter man fått
19582:      Helsingfors den 29 juni 1981
19583: 
19584:                                              Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
19585:                                             1981 vp.
19586: 
19587: Skriftligt spörsmål nr 320
19588: 
19589: 
19590: 
19591: 
19592:                                  Zilliacus m. fl.: Om stimulerat ekonomrskt och handelspolitiskt
19593:                                       samarbete mellan Finland och Zimbabwe
19594: 
19595: 
19596:                            Till Riksdagens Herr Talman
19597: 
19598:    Efter sju år av inbördeskrig blev den ti-       tidigt ute - redan en månad efter självstän-
19599: digare brittiska kolonin Rhodesia i april 1980     dighetsdeklarationen var t. ex. en svensk han-
19600: den oavhängiga staten Zimbabwe. Med själv-         delsdelegation på plats och flera svenska före-
19601: ständighetsförklaringen ändade också den långa     tag är nu redan engagerade i industriprojekt
19602: FN-sanktionen, som isolerat landet i närapå        eller i långt gångna förhandlingar.
19603: 15 år. Ett land som Zimbabve med sina stora           Den svenska utrikespolitiska linjen i
19604: uppdämda behov och goda förutsättningar blev       Sydafrika, Angola, Mo~ambique och Zimbabwe
19605: plötsligt ett objekt för såväl politisk som kom-   har givit svenska företag klara pluspoäng och
19606: mersiell uppvaktning från omvärlden.               i dag är redan ett 50-tal svenska företag på ett
19607:    Zimbabwe är ett land med en högt ut-            eller annat sätt engagerade i landet.
19608: vecklad infrastruktur med vägar, flygfält, el-        Emedan den finländska utrikespolitiken i
19609: försörjning och ·kommunikationssystem vartill      detta hänseende inte nämnvärt skiljer sig från
19610: det också har ett rätt utvecklat banksystem        den svenska uppstår frågan huruvida Finland
19611: och en fungerande kapitalmarknad. Industri-        försuttit chanser som Sverige tagit?
19612: produktionen som tidigare svarade för drygt 20        Hänvisande tili det ovan anförda får under-
19613: procent av BNP ökade under det första själv-       tecknade i den ordning 37 § 1 mom. riksdags-
19614: ständighetsåret med 25 procent och landet går      ordningen föreskriver tili vederbörande medlem
19615: även snabbt mot fullständig integrering mellan     av statsrådet ställa följande spörsmål:
19616: de olika rasern~.
19617:    Zimbabwe har sålunda alla möjligheter att                 Har Regeringen för avsikt att vidtaga
19618: vid sidan av Sydafrika utvecklas till den ledan-          åtgärder för att i brådskande ordning
19619: de industrinationen i Afrika. Västvärlden och             stimulera det ekonomiska och handels-
19620: enkannerligen dess näringslivskretsar har heller          politiska samarbetet mellan Finland och
19621: inte låtit gräset gro under fötterna otan varit           Zimbabwe?
19622:      Helsingfors den 26 maj 1981
19623: 
19624:          Jutta Zilliacus               Lasse Lehtinen               Juhani Saukkonen
19625:          Pekka·· Vennamo               Elsi Hetemäki-Olander        Ingvar S. Melin
19626:                                        I.-C. Björklund
19627: 2                                              1981 vp.
19628: 
19629: Kirjallinen kysymys n:o 320                                                                 Su01nermos
19630: 
19631: 
19632: 
19633: 
19634:                                   Zilliacus ym.: Suomen ja ·Zimbabwen välisen kauppapoliittisen
19635:                                       yhteistyön edistämisestä
19636: 
19637: 
19638:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19639: 
19640:    Seitsemän vuotta kestäneen sisällissodan jäl-     meen; jo kuukauden kuluttua itsenäisyysjulis-
19641: keen entisestä brittiläisestä siirtomaasta Rhode-    tuksesta oli esimerkiksi ruotsalainen kauppaval-
19642: siasta tuli huhtikuussa vuonna 1980 itsenäinen       tuuskunta paikalla ja monet ruotsalaiset yrityk~
19643: Zimbabwe-niminen valtio. Itsenäistymisjulistuk-      set osallistuvat jo nyt teollisuusprojekteihin tai
19644: seen päättyi myös pitkä YK:n sanktio, joka oli       käyvät pitkälle edenneitä neuvotteluja.
19645: eristänyt maan lähes 15 vuoden ajan. Zimbab-            Ruotsin ulkopoliittinen linja Etelä-Afrikassa,
19646: wen kaltaisesta maasta, jolla on suuret patoutu-     Angolassa, Mosambikissa ja Zimbabwessa on
19647: neet tarpeet ja hyvät edellytykset, tuli yht'äkkiä   antanut ruotsalaisille yrityksille selviä plussa-
19648: muun maailman poliittisen ja taloudellisen ko-       pisteitä, ja tällä hetkellä jo noin 50 ruotsalaista
19649: sinnan kohde.                                        yritystä osallistuu tavalla tai toisella maan
19650:    Zimbabwe on maa, jolla on hyvin kehitty-          talouselämään.
19651: nyt infrastruktuuri, joka käsittää teitä, lento-        Kun Suomen ulkopolitiikka tässä suhteessa
19652: kenttiä, sähköistyksen ja liikennejärjestelmän,      ei mainittavasti poikkea Ruotsin ulkopolitiikas-
19653: minkä lisäksi maalla on varsin kehittynyt pank7      ta, herää kysymys, onko Suomi 111enettänyt sel-
19654: kijärjestelmä ja toimivat pääomamarkkinat.           laisia mahdollisuuksia, jotka Ruotsi on käyttä-
19655: Teollisuustuotanto, joka aikaisemmin oli run-        nyt?
19656: saat 20 % bruttokansantuotteesta, kasvoi en-            Edellä olevaan viitaten sekä .valtiopäiväjärjes-
19657: simmäisenä itsenäisyysvuotena 25 % :lla, ja maa      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm111e
19658: kulkee nopeasti eri rotujen välistä täydellistä      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen v:astatta-
19659: integraatiota kohti.                                 vaksi· seuraavan kysymyksen: ·
19660:    Zimbabwella on siten kaikki mahdollisuudet
19661: Etelä-Afrikan rinnalla kehittyä Afrikan johta-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19662: vaksi teollisuusvaltioksi. Länsimaat ja tiettäväs-          siin edistääkseen nopeasti taloudellista
19663: ti niiden elinkeinoelämää edustavat piirit eivät            ja kauppapoliittista .yhteistyötä Suomen
19664: ole viivytelleet, vaan ovat ryhtyneet heti toi-             ja Zimbabwen välillä?
19665:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
19666: 
19667:          Jotta Zilliacus                Lasse Lehtinen                 Juhani Saukkonen
19668:          Pekka Vennamo                  Elsi Hetemäki-Olander          Ingvar S. Melin
19669:                                         I.-C. Björklund
19670:                                                N:o 320                                               3
19671: 
19672: 
19673: 
19674: 
19675:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19676: 
19677:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dellisen yhteistoiminnan aloilla Suomi on toi-
19678: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       minut tilanteen edellyttämällä · tavalla suhtei-
19679: hemies, 26 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn          densa kehittämiseksi Zimbabween. Suomi tun-
19680: kirjeenne n:o 1158 ohella toimittanut valtio-        nusti Zimbabwen sen itsenäistyessä 18. 4. 1980
19681: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      ja diplomaattisuhteet maittemme välillä solmit-
19682: kansanedustaja Zilliacuksen ym. näin kuulu-          tiin 1. 8. 1980. Salisburyssä avattiin 1. 3. 1981
19683: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 320:            Lusakasta käsin toimivan suurlähetystön kau-
19684:                                                      pallinen toimisto, jota hoitamaan on asetettu
19685:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       Suomen ulkomaankaupan edistämisrahaston
19686:        siin edistääkseen nopeasti taloudellista      palkkaama kaupallinen sihteeri.
19687:        ja kauppapoliittista yhteistyötä Suomen          Suomi myönsi Zimbabwelie 15 milj. markan
19688:        ja Zimbabwen välillä?                         kehitysluotan heti maan itsenäistyttyä. Luotto-
19689:                                                      sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 1980 ja
19690:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sen käyttökohteista on käyty useita neuvottelu-
19691: vasti seuraavaa:                                     ja. Kesäkuussa 1981 Zimbabwesta oli Suomessa
19692:    Vuonna 1980 itsenäistyneellä Zimbabwella          vierailemassa maan metsähallituksen ylintä joh-
19693: on hyvät mahdollisuudet kehittyä erääksi Afri-       toa tutustumassa Suomen metsätalouden ja
19694: kan johtavista teollisuusmaista. Maalla on run-      -teollisuuden tarjontaan kehitysluotan käyttöä
19695: saat mineraali-, hiili- ja vesivoimavarat ja sen     silmällä pitäen. Suomi osallistui myös Zim-
19696: infrastruktuuri on suhteellisen korkealle kehit-     babwen avunantajien konferenssiin maaliskuus-
19697: tynyt. Myöskin Zimbabwen sisäpoliittinen ti-         sa 1981 Salisburyssä ja lupasi tuolloin harkita
19698: lanne näyttää tilapäisistä häiriöistä huolimatta     uuden kehitysluotan myöntämistä heti ensim-
19699: olevan vakiintumassa. Maassa esiintyviä voi-         mäisen luoton tultua käytetyksi. Marraskuussa
19700: makkaita vastakohtaisuuksia tasoittavana teki-       1980 Suomi teki 23 milj. markan maksulupa-
19701: jänä on epäilemättä pyrkimys saada pitkällisestä     uksen konferenssissa, joka järjestettiin eteläisen
19702: sisällissodasta ja kaupan lamaantumisesta kärsi-     Afrikan taloudellisen yhteistyön tukemista var-
19703: nyt talous elpymään. Voimakkaana motiivina           ten, erityisesti kuljetus- ja tietoliikennealalla.
19704: on taloudellisen ja poliittisen riippuvaisuuden      Zimbabwe on yksi yhdeksästä alueelliseen yh-
19705: vähentäminen Etelä-Afrikan Tasavallasta.             teistyöhön osallistuvista maista. Merkittäviinä
19706:     Edellä mainitut seikat on laajalti tiedostettu   kauppapoliittisena toimenpiteenä Suomi hyväk-
19707: myös muualla maailmassa. Tämä on ilmennyt            syi marraskuussa 1980 Zimbabwen niiden mai-
19708: voimakkaana kiinnostuksena Zimbabwen kehi-           den joukkoon, joiden tuotteista se myöntää ke-
19709: tyspyrkimyksiä kohtaan. Vuoden vaihteeseen           hitysmaille annettavan tullietuuden.
19710: mennessä 36 maata oli avannut Salisburyssä              Suomi, kuten muutkin maat, on voinut ke-
19711: suurlähetystön ja tämän lisäksi usealla maalla       hittää kauppaansa Zimbabwen kanssa vasta
19712: oli siellä kaupallinen toimisto. Taloudellisen       YK:n paistettua sanktionsa maan itsenäistymis-
19713: aktiviteetin ja vilkastuneen kansainvälisen vuo-     ratkaisun yhteydessä. Vientimme arvo Zim-
19714: rovaikutuksen tulokset ovat nähtävissä myös ti-      babween oli viime vuonna 6 milj. mk ja tuon-
19715: lastollisesti: maan bruttokansantuotteen reaali-     nin 130 milj. mk, mistä sokerin osalle tuli yli
19716:  kasvu oli vuonna 1980 neljän prosentin luok-        90 %. Luvut on ymmärrettävä siten, että ne
19717:  kaa ja kuluvana vuonna kasvun odotetaan edel-       ilmaisevat lähinnä aktiviteetin alkamista Zim-
19718: leen vahvistuvan.                                    babwen suuntaan.
19719:     Tietoisena Zimbabwen kasvavasta poliittises-        Vuoden alussa Suomen Ulkomaankauppalii-
19720:  ta merkityksestä eteläisessä Afrikassa ja sen       ton suorittaman yrityskartoituksen mukaan suo-
19721:  tarjoamista mahdollisuuksista kaupan ja talou-      malaisista yrityksistä viidellä oli kauppasuhteet
19722: 088100776H
19723: 4                                            1981 vp.
19724: 
19725: Zimbabween, kehitteillä olevia projekteja oli       teessa itäisessä Afrikassa. Vierailuun osallistuu
19726: kolmella ja yhdeksän yritystä piti kaupan ke-       ulkomaankauppaviranomaisten lisäksi talouselä-
19727: hittämistä Zimbabween tärkeänä. Potentiaali-        män keskusjärjestöjen ja Suomen elinkeinoelä-
19728: nen kiinnostus on kuitenkin huomattavasti tätä      män edustajia. Vierailun aikana on tarkoitus
19729: laajempaa.                                          käydä ministeritason keskusteluja, tutustua vie-
19730:    Tarkoituksena taloudellisen ja kauppapoliitti-   railumaiden taloudellisiin suunnitelmiin ja ta-
19731: sen yhteistyön edistäminen Suomen ja Zim-           louselämään sekä esitellä Suomen teollisuutta
19732: babwen välillä Zimbabwe on valittu yhdeksi          ja sen tuotantoa. Lisäksi kauppavaltuuskunta
19733: kohdemaaksi Mosambikin ja Kenian ohella ul-         kartoittaa mahdollisuudet teolliseen yhteistyö-
19734: komaankauppaministerin johtaman kauppaval-          hön.
19735: tuuskunnan vieraillessa syys-lokakuun vaih-
19736:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1981
19737: 
19738:                                                             Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
19739:                                                1981 vp;                                              5
19740: 
19741: 
19742: 
19743: 
19744:                             Till Riksdagens Herr Talman
19745: 
19746:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I medvetande om Zimbabwes växande poli-
19747: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tiska betydelse i södra Afrika och om de möj~
19748: nr 1158 av den 26 maj 1981 tili vederbörande          ligheter Jandet erbjuder för handel och ekono-
19749: medlem av statsrådet översänt avskrift av             misk samverkan har Finland agerat på det sätt
19750: följande av riksdagsledamot Zilliacus m. fl.          läget förutsätter i syfte att bygga ut sina rela-
19751: ställda skriftliga spörsmål nr 320:                   tioner med Zimbabwe. Finland erkände Zim-
19752:                                                       babwe när landet blev självständigt 18. 4. 1980
19753:           Har Regeringen för avsikt att vidtaga       och diplomatiska relationer mellan de båda
19754:        åtgärder för att i brådskande ordning          länderna upprättades 1. 8. 1980. I Salisbury
19755:        stimulera det ekonomiska och handels-          öppnades 1. 3. 1981 ett handelskontor i anslut-
19756:        politiska samarbetet mellan Finland och        ning till ambassaden i Lusaka. Kontorets led-
19757:        Zimbabwe?                                      ning har anförtrotts en handelssekreterare, som
19758:                                                       avlönas av fonden för främjande av Finlands
19759:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         utrikeshandel.
19760: samt anföra följande:                                    Finland beviljade Zimbabwe en utvecklings-
19761:    Zimbabwe, som blev självständigt år 1980,          kredit på 15 milj. mark omedelbart efter det
19762: har goda möjligheter att utvecklas och bli ett        landet hade blivit självständigt. Avtalet om
19763: av Afrikas ledande industriländer. Landet för-        krediten undertecknades i december 1980 och
19764: fogar över rika naturtillgångar i form av mine-       upprepade förhandlingar har förts om ändamå-
19765: ral av olika slag, kol och vattenkraft och har        len för kreditens användning. I juni 1981 be-
19766: en relativt väl utvecklad infrastruktur.              söktes Finland av den högsta ledningen för
19767: Också det inrikespolitiska läget i Zimbabwe fö-       forststyrelsen i Zimbabwe. Syftet med besöket
19768: ~efaller, trots tilifälliga störningar, vara på väg   var att lära känna vad skogshushållningen och
19769: att stabiliseras. Strävandet att stimulera ekono-     skogsindustrin i Finland har att bjuda med
19770: min, som har lidit genom ett långvarigt inbör-        tanke på utnyttjandet av utvecklingskrediten.
19771: deskrig och en stagnation inom handeln, utgör         Finland deltog också i en konferens i mars
19772: otvivelaktigt en faktor som är ägnad att jämna        1981 i Salisbury med dem som har bistått
19773: ut de stora motsättningar som förekommer i            Zimbabwe och lovade då att överväga bevil-
19774: landet. Ett starkt motiv härvid är att minska         jandet av en ny utvecklingskredit genast när
19775: det ekonomiska och politiska beroendet av             den första krediten har utnyttjats. I november
19776: Sydafrikanska republiken.                             1980 gav Finland löfte om betalning av 23
19777:    På andra håll i världen har man också i stor       milj. mark vid en konferens som ordnades tili
19778: utsträckning varit medveten om ovan nämnda            stöd för det ekonomiska samarbetet inom södra
19779: omständigheter. Detta har kommit tili uttryck         Afrika, särskilt inom transportbranschen samt
19780: i form av ett starkt intresse för utvecklings-        post- och telekommunikationerna. Zimbabwe är
19781: strävandena i Zimbabwe. Fram tili senaste års-        ett av nio Iänder, som deltar i ett regionalt
19782: skifte hade 36 Iänder öppnat ambassader i Sa-         samarbete. En betydelsefull handelspolitisk åt-
19783: lisbury och flera Iänder hade dessutom handels-       gärd är att Finland i november 1980 godkände
19784: kontor i staden. Resultaten av den ekonomiska         Zimbabwe såsom ett av de Iänder för vilkas
19785: aktiviteten och den allt livligare internationella    produkter Finland beviljar sådan tullättnad
19786: växelverkan återspeglas också i statistiken: lan-     som tillkommer utvecklingsländer.
19787: dets bruttonationalprodukt uppvisade år 1980             Finland kunde i likhet med andra Iänder,
19788: en ökning med omkring 4 % och ökningen                utveckla sin handel med Zimbabwe först sedan
19789: väntas bli ännu mera markerad under inneva-           FN hade avskrivit sina sanktioner i samband
19790: rande år.                                             med att Zimbabwe blev självständigt. Värdet
19791: 088100776H
19792: 6                                           N:o 320
19793: 
19794: av vår export till Zimbabwe uppgick i fjol till    Zimbabwe har Zimbabwe tillsammans med
19795: 6 milj. mark och värdet av vår import därifrån     Mo~ambique     och Kenia utsetts till resmål vid
19796: utgjorde 130 milj. mark, varav mer än 90 %         det besök som en handelsdelegation under ut-
19797: gällde socker. Dessa siffror bör förstås så, att   rikeshandelsministerns ledning kommer att göra
19798: de närmast visar upptakten till en aktivitet i     i Östra Afrika vid månadsskiftet september-
19799: relationerna till Zimbabwe. Enligt den kart-       oktober i år. 1 besöket deltar förutom repre-
19800: läggning av landets företag som Finlands Ut-       sentanter för utrikeshandelsmyndigheterna, rep-
19801: rikeshandelsförbund gjorde i början av: inne-      resent;mter för centralorganisationerna inom
19802: varande år hade fem företag i Finland handels-     näringslivet och för olika näringsgrenar i Fin-
19803: kontakter med Zimbabwe, tre hade projekt           land. Avsikten är att under besöket föra dis-
19804: under utarbetande och nio företag fann det an-     kussioner på ministernivå, lära känna ekono-
19805: geläget att .utveckla handeln med Zimbabwe.        miska planer och näringsliv i de Iänder som
19806: Det potentiella intresset är dock avsevärt mera    besöks och. att presentera Finlands industri och
19807: omfattande än så.                                  dess produktion. Handelsdelegationen kommer
19808:    I syfte att främja det ekonomiska och han~      dessutom att · kartlägga möjligheterna till in~
19809: delspolitiska samarbetet mellan Finland och        dustriellt sarnarbete.
19810:      Helsingfors den 17 september 1981
19811: 
19812:                                                    Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
19813:                                               1981 vp.
19814: 
19815: Sbiftligt> spörsmål nr 321
19816: 
19817: 
19818: 
19819: 
19820:                                    Relin: Om fönhätttad: språkservice för medborgarna
19821: 
19822: 
19823:                            Ti~ll    Riksdagens Herr Talman
19824: 
19825:    Den: 30 januari 1979 inlämnades tili Läns-       med tanke på 30 dagars besvärstiden tillc högre
19826: styrelsen i Nylands Iän nio besvär över Picka,.     instans.
19827: laområdets delgeneralpian i Kyrkslätt kommun.          Hänvisande tili det ovan anförda får under-
19828: Atminstone sex av dessa nio besvär hade in-         tecknad i den ordning 37 § 1 mom. riksdags-
19829: lämnats på, svenska, några av dem av persorrer      ordningen föreskriver tili vederbörande med"
19830: som, inte behärskar finska. Den 11 maj 1981 har     lem av statsrådet ställa följande spörsmål:
19831: länsrättens II sektion gett sitt utslag nr 11819,
19832: som avfattats och delgivits samtliga sakägare                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
19833: endast på finska. Med hänsyn tili att finländs-             taga för att förbättra medborgarnas
19834: ka medborgare har rätt att av statliga myndig-              språkservice i utslag och meddelanden
19835: heter förvänta sig svar på det av landets oHi-              från statsliga inrättningar, och kan ovan
19836: eielia språk som använts i hänvändelsen, kan                relaterade svar anses ha delgivits sak-
19837: man &åga sig om sakägarna överhuvud kan                     ägaren i rätt ordning?
19838: anses ha erhållit något svar, detta väsentligt
19839:      Helsingfors den 26 maj 1981
19840: 
19841:                                            Elisabeth Rehn
19842: 
19843: 
19844: 
19845: 
19846: 088100804D
19847: 2                                              1981 vp.
19848: 
19849: Kirjallinen kysymys n:o 321                                                              Suomennos
19850: 
19851: 
19852: 
19853: 
19854:                                   Rehn: Kansalaisten kielipalvelun edistämisestä
19855: 
19856: 
19857:                          Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
19858: 
19859:    Tammikuun 30 pa1vana 1979 jätettiin                päätänsä saaneen mitään vastausta. Oleellista
19860: Uudenmaan lääninhallitukseen yhdeksän vali-           tässä yhteydessä on myös 30 päivän valitus-
19861: tusta, jotka koskivat Pikkalan alueen osayleis-       aika.
19862: kaavaa Kirkkonummen kunnassa. Ainakin kuu-               Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäivä-
19863: si näistä yhdeksästä valituksesta oli ruotsinkie-     järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
19864: lisiä, ja eräät valittajat olivat henkilöitä, jotka   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19865: eivät osaa suomea. Toukokuun 11 päivänä               vaksi seuraavan kysymyksen:
19866: 1981 lääninoikeuden II jaosto antoi päätök-
19867: sensä n:o 11819, joka oli laadittu ja annettu                   Mihin toimenp1te1snn Hallitus aikoo
19868: tiedoksi kaikille asianasaisille pelkästään suo-             ryhtyä parantaakseen kansalaisten kieli-
19869: menkielellä. Ottaen huomioon sen, että Suo-                  palvelua valtion viranomaisten päätös-
19870: men kansalaisilla on oikeus saada valtion viran-             ten ja tiedonautojen osalta, ja voidaan-
19871: omaisilta vastaus sillä maan virallisella kielellä,          ko katsoa, että edellä mainittu vas-
19872: jota kirjelmässä on käytetty, voidaan esittää                taus on annettu tiedoksi asianasaisille
19873: kysymys voidaanko asianosaisten katsoa yli-                  laillisessa järjestyksessä?
19874:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
19875: 
19876:                                             Elisabeth Rehn
19877:                                               N:o 321                                                3
19878: 
19879: 
19880: 
19881: 
19882:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
19883: 
19884:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kielilain 6 §: ssä säädetään, että kaksikieli-
19885: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sellä virka-alueella on tuomioistuimen ja muun
19886: olette 26 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn           viranomaisen annettava toimituskirja sillä kie-
19887: kirjeenne n:o 1159 ohella toimittanut valtio-        lellä, jota asianosainen tai, milloin heitä on
19888: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      useampia, asianosaiset ovat käyttäneet tai jonka
19889: kansanedustaja Rehnin näin kuuluvasta kirjalli-      käyttämisestä toimituskirjassa he sopivat. Jos
19890: sesta kysymyksestä n:o 321:                          asianosaiset kuitenkin ovat käyttäneet eri kie-
19891:                                                      liä eivätkä sovi saman kielen käyttämisestä
19892:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       toimituskirjassa, on mm. hallintoasioissa -
19893:        ryhtyä parantaakseen kansalaisten kieli-      jollaisia puheena olevan kaltaiset kaava-asiatkin
19894:        palvelua valtion viranomaisten päätös-        ovat -       käytettävä virka-alueen enemmistön
19895:        ten ja tiedonautojen osalta, ja voidaan-      kieltä, ellei viranomainen asianosaisten oikeutta
19896:        ko katsoa, että edellä mainittu vas-          ja etua silmällä pitäen toisin määrää. Käytän-
19897:        taus on annettu tiedoksi asianasaisille       nössä lienee asianosainen vastaavissa tilanteissa
19898:        laillisessa järjestyksessä?                   yleensä pyynnöstä saanut toimituskirjan äidin-
19899:                                                      kielelleen käännettynä.
19900:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Voimassa oleva kielilainsäädäntö on suurelta
19901: vasti seuraavaa:                                     osin peräisin vuosisadan alkupuolelta. Viran-
19902:    Hallitusmuodon 14 §:n 2 momentin mukaan           omaisten kielipalvelujen parantaminen onkin
19903: Suomen kansalaisen oikeus käyttää oikeudessa         ollut oikeusministeriössä viime aikoina esillä
19904: ja hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan       kahden suurehkon lainsäädäntöhankkeen yhtey-
19905: äidinkieltään, suomea tai ruotsia, sekä tällä kie-   dessä. Toukokuun 29 päivänä 1981 eduskun-
19906: lellä saada toimituskirjansa on turvattava lailla.   nalle annettuun hallituksen esitykseen hallinto-
19907: Tarkemmat säännökset asiasta sisältyvät kieli-       menettelylaiksi sisältyvät säännökset hallintovi-
19908: lakiin ( 148/22) ja siihen pemstuviin säädök-        ranomaisten yleisestä neuvontavelvollisuudesta
19909: siin.                                                 ( 4 §) ja tuiki tsemisesta (22 §) .
19910:    Kirjallisessa kysymyksessä on viitattu erää-          Neuvontasäännöksen edellyttämiä neuvoja
19911: seen Kirkkonummen kunnassa tehtyyn kaava-            olisi asianosaiselle annettava hänen omalla äi-
19912: päätökseen ja sen päätöskieleen. Tämän joh-          dinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Tulkitse-
19913: dosta on syytä todeta, että kielilain nojalla vi-    misesta viranomaisen olisi huolehdittava asiois-
19914: ranomaisissa käytettävä kieli määräytyy pää-         sa, jotka voivat tulla vireille viranomaisen
19915: sääntöisesti sen perusteella, onko kysymykses-       aloitteesta silloinkin, kun asianosainen ei osaa
19916: sä yksi- vai kaksikielinen alue. Virka- ja itse-     viranomaisessa kielilain mukaan käytettävää
19917: hallintoalueiden kielellisestä jaotuksesta vuosi-    kieltä. Vastaavantyyppinen tulkintasäännös on
19918: na 1973-1982 annetun valtioneuvoston pää-            suunnitteilla myös alioikeusmenettelyyn. Näillä
19919: töksen (896/72) mukaan Kirkkonummen                  uudistuksilla pyritään varmentamaan asianosais-
19920: kunta on kaksikielinen kunta, jossa enemmistön       ten oikeuksien toteutuminen jo asian käsittelyn
19921: kielenä on suomi. Uudenmaan lääni puolestaan         aikana. Muita kielipalvelun parantamiseen liit-
19922: on kyseisen valtioneuvoston päätöksen mukaan         tyviä uudistuksia ei tällä hetkellä ole nimen-
19923: kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta.         omaisesti vireillä, mutta lainsäädännön kehit-
19924:  Läänin asukkaiden enemmistö on suomenkieli-         tämistarvetta seurataan jatkuvasti oikeusminis-
19925:  nen.                                                teriössä.
19926:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1981
19927: 
19928:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
19929: 4·                                            1981 ~·
19930: 
19931: 
19932: 
19933: 
19934:                             T i 11 R i k s d a; g en s He r r Ta 1m a,n
19935: 
19936:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tvåspråkigt ämbetsdistrikt på det språk sak-
19937: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         ägaren eller, där de är. flere, sakägarna använt
19938: se nr 1159 av den 26 maj 1981 till vederbö-          eller om vars användande i. expeditionen: de
19939: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         enats. Har emellertid sakägarna ändå använt
19940: av följande av riksdagsman Rehn underteckna-         olika språk och kan de inte enas om att an.
19941: de spörsmål nr 321:                                  vända ett och samma språk i expeditionen,
19942:                                                      skall bl.a. i förvaltningsärenden - även i pla.
19943:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     neärenden av den typ som avses i spörsmålet
19944:          taga för att förbättra medborgarnas         - användas ämbetsdistriktets majoritetsspråk,
19945:          språkservice i utslag och meddelanden       såframt ej myndigheten med beaktande av sak-
19946:          från statsliga inrättningar, och kan ovan   ägarens rätt och fördel annorlunda förordnar.
19947:          relaterade svar anses ha delgivits. sak-    I praktiken torde sakägare i motsvarande situa-
19948:          ägaren i rätt ordning?                      tioner på begäran utfått expeditionen över-
19949:                                                      satt till sitt modersmål.
19950:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Gällande språklagstiftning härstammar till
19951: samt anföra följande:                                stor del från början av detta sekel. Vid justi-
19952:    I enlighet med 14 § 2 mom. regeringsfor-          tieministeriet har man på senaste tid tagit upp
19953: men skall finska medborgares rätt att hos            frågan om förbättrande av myndigheternas
19954: domstol ellet förvaltande myndighet i sin sak        språkservice i samband med två större lagstift-
19955: använda sitt finska eller svenska modersmål          ningsprojekt. I regeringens proposition med
19956: samt att utfå expedition på detta språk tryggas      förslag till lag om förvaltningsförfarande, vii-
19957: genom lag. Närmare stadganden i saken ingår          ken avläts till riksdagen den 29 maj 1981,
19958: i språklagen (148/22) och därpå baserade             ingår stadganden om förvaltningsmyndigheter-
19959: stadganden.                                          nas allmänna rådgivningsskyldighet ( 4 §) och
19960:    I spörsmålet har hänvisats till ett i Kyrkslätt   om tolkning (22 §).
19961: kommun fattat planebeslut och det språk på              Den rådgivning som förutsätts i rådgivnings-
19962: vilket detta avfattas. Med anledning härav är        stadgandet borde ske på sakägarens eget mo-
19963: det skäl att konstatera, att det språk som           dersmål, det vill säga på finska eller svenska.
19964: med stöd av språklagen skall användas vid            Myndighet borde ombesörja tolkning i ärenden
19965: myndighet bestäms enligt huvudregeln på ba-          som kan bli anhängiggjorda på initiativ av
19966: sen av ifrågavarande områdes en- eller tvåsprå-      myndigheten, även då sakägaren inte behärskar:
19967: kighet. Enligt statsrådets beslut om den språk-      det språk som enligt språklagen skall användas
19968: liga indelningen av ämbetsdistrikt och själv-        vid myndigheten. Det finns planer på ett lik,
19969: styrelseområden under åren 1973-1982                 nande tolkningsstadgande även för underrätts-
19970:  (896/72) är Kyrkslätt kommun en tvåspråkig          förfarandet. Genom dessa reformer vill man
19971: kommun där flertalets språk är finska. Enligt        säkerställa, att parternas rättigheter tillgodoses
19972: ifrågavarande beslut av statsrådet är Nylands        redan i handläggningsskedet. För övrigt pågår
19973: Iän däremot tvåspråkigt beträffande tvåspråki-       inga egentliga reformer som syftar till bättre
19974: ga kommuner. Invånarnas flertal i Iänet är           språkservice, men justitieministeriet följer kon-
19975: finskspråkigt.                                       tinuerligt med behovet att utveckla lagstift-
19976:    I språklagens 6 § stadgas, att domstol och        ningen.
19977: annan myndighet skall utfärda expedition i
19978:      Helsingfors den 16 september 1981
19979: 
19980:                                                              Justitieministeriet Christoffer Taxell
19981:                                              1981 vp.
19982: 
19983: Kirjallinen kysymys n:o 322
19984: 
19985: 
19986: 
19987: 
19988:                                  Tenhiälä ym.: Lomallaoloaikana sattuneiden tapaturmien kor-
19989:                                     vaamisesta varusmiehille
19990: 
19991: 
19992:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19993: 
19994:    Sotilasvammalain 2 §:n mukaan palveluksen       työhön liittyvältä matkalta poikkeaminen esim.
19995: aiheuttamaksi katsotaan ruumiinvamma, jonka        ostoksille ei ole ollut esteenä korvauksien
19996: vahingoittunut on saanut ollessaan matkalla        saamiseen. Tästä syystä pitäisi myös sotilas-
19997: lomalle tai lomalta tullessaan. Tätä lain kohtaa   vammalain mukaisia korvauksia myönnettäessä
19998: on vakuutusoikeudessa tulkittu varsin ahtaasti     sallia poikkeamia matkaan, joka tapahtuu lo-
19999: ja toisella tavalla kuin mitä esim. tapaturma-     malta palattaessa. Mikäli tämä ei ole mahdol-
20000: vakuutuslain kohdalla KKO:n päätösten mu-          lista, tulisi sotilasvammalakia korjata siten, että
20001: kaan on tehty.                                     varusmiehille korvattaisiin myös lomilla sattu-
20002:    J anakkalalaiselle varusmiehelle Jari Kalevi    neet tapaturmat.
20003: Lietsalle sattui hänen ollessaan palaamassa           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
20004: 1omaltaan varuskuntaan 13. 6. 1979 yleisellä       päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitäm-
20005: uimarannalla tapaturma, jonka seurauksena          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20006: hän invalidisoitui pysyvästi halvaantumisen        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
20007: vuoksi. Kuitenkin sekä tapaturmavirasto että       myksen:
20008: vakuutusoikeus ovat katsoneet, että Lietsa ei
20009: tällöin ollut matkalla 1omaltaan palvelukseen                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
20010: astuakseen eikä hänelle ole myönnetty kor-                siin sotilasvammalain muuttamiseksi
20011: vausta vammautumisesta.                                   siten, että varusmiehille korvattaisiin
20012:    Korkein oikeus on tapaturmavakuutuslain                myös lomilla sattuneet tapaturmat?
20013: mukaisia korvauksia käsiteltäessä katsonut, että
20014:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
20015: 
20016: 
20017:          Hannu Tenhiälä               Kauko Juhantalo                Mauri Pekkarinen
20018:          Petter Savola                Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Lauri Palmunen
20019:          Juhani Tuomaala              Hannele Pokka                  Markku Kauppinen
20020:                                       Toivo Yläjärvi
20021: 
20022: 
20023: 
20024: 
20025: 088100779L
20026: 2                                            1981 vp.
20027: 
20028: 
20029: 
20030: 
20031:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20032: 
20033:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      oikeudessa tulkittu varsin ahtaasti ja toisella
20034: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tavalla kuin mitä esim. tapaturmavakuutuslain
20035: olette 26 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn          kohdalla korkeimman oikeuden päätösten
20036: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mukaan on tehty". Edelleen kysymyksessä on
20037: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       viitattu korkeimman oikeuden käytäntöön
20038: edustaja Tenhiälän ym. näin kuuluvasta kirjal-       (tarkoitetaan ilmeisesti korkeimman oikeuden
20039: lisesta kysymyksestä n:o 322:                       päätöstä 1977 II 69), jonka mukaan työhön
20040:                                                     liittyvällä matkalla esim. ostoksille poikkeami-
20041:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      nen ei ole ollut esteenä tapaturmavakuutuslain
20042:        siin sotilasvammalain muuttamiseksi          mukaisen korvauksen saamiseen.
20043:        siten, että varusmiehille korvattaisiin          Tapaturmavakuutuslaki ja sotilasvammalaki
20044:        myös lomilla sattuneet tapaturmat?           poikkeavat toisistaan matkatapaturmien korvaa-
20045:                                                     misen osalta sanamuodoiltaan. Tapaturma-
20046:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      vakuutuslain 4 § :n mukaan työtapaturmana
20047: seuraavaa:                                          korvataan muun muassa työstä jobtuvissa olo-
20048:    Sotilasvammalain nojalla suoritetaan korva-      suhteissa "matkalla asunnosta työpaikalle
20049: usta mm. varusmiespalvelusta suorittaneelle         tai päinvastoin" sattunut tapaturma (pykälän
20050: asevelvolliselle   palveluksesta   aiheutuneesta     l momentin 2 b kohta). Sotilasvammalain 2
20051: ruumiinvammasta tai sairaudesta. Palveluksen        § :n sanamuodon mukaan korvaukseen oikeut-
20052: aiheuttamaksi katsotaan sotilasvammalain 2 §: n     taa puolestaan matkalla välittömästi palveluk-
20053: mukaan ruumiinvamma, jonka vahingoittunut           seen astumista tai työhön ryhtymistä tai siitä
20054: on saanut ollessaan tehtäviensä suorittamista       poistumista varten tahi esimiehensä myöntä-
20055: varten hänelle määrätyllä palvelus- tai työ-        mälle lomalle tai sellaiselta lomalta tullessa
20056: paikalla tai siihen kuuluvalla alueella taikka      sattunut tapaturma. Sotilasvammalaki on siis
20057: tehtäviinsä kuuluvalla matkalla, niin myös          sanamuodoltaan jonkin verran tiukempi, sillä
20058: ollessaan matkalla välittömästi palvelukseen        sanaa "välittömästi" ei esiinny tapaturma-
20059: astumista tai työhön ryhtymistä tai siitä poistu-   vakuutuslaissa, mutta on vaikea sanoa, onko
20060: mista varten tahi esimiehensä myöntämälle           tämä sanamuotojen ero sinänsä vaikuttanut
20061: lomalle tai sellaiselta lomalta tullessa. Sen       tulkintoihin.
20062: sijaan palvelus- tai työpaikan ulkopuolella vie-        Sen sijaan edellä mainittuja lakeja tulkitta-
20063: tetyn loman aikana muutoin saa<tua ruumiin-         essa on lähdetty siitä, että työmatkat ja varus-
20064: vammaa ei katsota mainitun lainkohdan mu-           miesten lomamatkat poikkeavat luonteeltaan
20065: kaan palveluksen tai työn aiheuttamaksi.            toisistaan. Työmatkat ovat yleensä jokaisena
20066:    Asevelvollisuuttaan suorittavilla varusmie-      työpäivänä säännöllisesti ja suurin piirtein
20067: hillä on nykyisin voimassa olevien loma- ja         samanlaisina asunnoita työpaikalle ja päinvas-
20068: vapaa-aikasäännösten mukaan varsinaisten lo-        toin toistuvia. Varusmiesten lomamatkat eivät
20069: mien ja viikonlopun vapaiden lisäksi päivittäin,    ole samalla tavoin säännöllisiä ja ulottuvat,
20070: ellei palvelus- ja lepoajoista muuta johdu, ns.     varsinkin jos koti on kaukana, yleensä vain
20071: iltavapaa, joka alkaa kello 18.00 ja päättyy        viikonloppuvapailla ja pitemmillä lomilla koti-
20072: kello 21.00 (yhtenä päivänä viikossa, yleensä       paikkakunnalle, mutta iltavapailla yleensä vain
20073: keskiviikkoisin, iltavapaa kuitenkin päättyy        varuskunnan lähiympäristöön. Korkein oikeus
20074: kello 24.00).                                       on työmatkojen osalta määrännyt tapaturma-
20075:     Tehdyssä kysymyksessä on esitetty käsitys,      vakuutuslain nojalla korvattavaksi tapauksia,
20076: että sotilasvammalain 2 § :ää "on vakuutus-         joissa tapaturma on sattunut työmatkaan sään-
20077:                                              N:o'322                                               3
20078: 
20079: nöllisesti kuuluvien tarpeellisten poikkeamien      tavasti tiukemman valvonnan ja raJoitusten
20080: aikana, kuten lasta työmatkan yhteydessä hoi-       alaisia kuin rauhan aikana asevelvollisuuttaan
20081: toon vietäessä tai hoidosta haettaessa taikka       suorittaneet.
20082: työmatkan varrella olevaan kauppaan ostoksille          Sotilasvammalain 2 § :ää sovellettaessa myös
20083: poikettaessa.                                       varusmiesten iltavapaan aikana sattuneet tapa-
20084:    Edellytyksenä sille, että tällainen tapaturma    turmat on katsottu loman aikana sattuneiksi
20085: on katsottu työstä jobtuvissa olosuhteissa työ-     ja ovat siis jääneet sotilasvammakorvauksen
20086: matkalla sattuneeksi ja korvattavaksi, on ollut,    ulkopuolelle, ellei ole kysymys matkalla välittö-
20087: että poikkeama on ollut vähäinen tai jokapäi-       mästi palveluspaikasta tai palveluspaikkaan
20088: väisten asioiden hoitamisen kannalta välttämä-      sattuneesta tapaturmasta.
20089: tön tai ainakin tarpeellinen ja että se on ollut        Käytännössä on etenkin liikennevahinkojen
20090: kutakuinkin säännöllisesti toistuva. Esimer-        osalta esiintynyt jonkin verran tulkintavaike-
20091: kiksi uimaan poikkeaminen, vaikka se tapah-         uksia sen selvittämisessä, onko kyse välittö-
20092: tuisi työmatkan yhteydessä, tuskin voisi näistä     mästi matkasta lomalle tai lomalta. Liikenne-
20093: syistä tulla tapaturmavakuutuslain nojalla kor-     vahinkoihin sovelletaan kuitenkin myös liiken-
20094: vattavaksi.                                         nevakuutuslakia, jonka nojalla liikennevahin-
20095:     Varusmiesten lomamatkoihin melko harvoin        koon osallinen saa usein vammansa korvatuksi
20096: liittyy edellä selostetun tapaisia säännöllisesti   silloin, kun sotilasvammalakia ei voida tapauk-
20097: toistuvia matkaan sisältyviksi katsottavia vält-    seen soveltaa.
20098: tämättömiä tai tarpeellisia poikkeamia. Sellai-         Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja ter-
20099: sena ei myöskään ole voitu pitää kysymyksessä       veysministeriö katsoo, ettei korvauskäytäntöä
20100: mainittua tapaturmaa, joka on sattunut varus-       varusmiesten      lomamatkoilla    tapahtuneiden
20101:  miehen polkettua iltavapaansa aikana uimaan.       poikkeamien aikana sattuneiden tapaturmien
20102:     Palveluspaikan ulkopuolella vietetyn loman      osalta ole aihetta muuttaa. Lisäksi ministeriö
20103: aikana sattuneet tapaturmat eivät ole sotilas-      katsoo, että sotilasvammalain soveltamisalan
20104:  vammalain 2 § :n mukaan korvattavia. Korva-        laajentaminen siten, että valtion korvausvastuu
20105:  uksen ulkopuolelle ovat siten käytännössä          ulotettaisiin loma-aikoina sattuneisiin tapatur-
20106:  jääneet muun muassa loman aikana kotiaska-         miin edellyttää selvitystyötä kaikkien niiden
20107: reissa, maataloustöissä ja erilaisissa huvitilai-   ryhmien kohdalla, jotka ovat jääneet samasta
20108: suuksissa sattuneet tapaturmat. Tämä muuten         syystä kuin varusmiehet ilman korvausta. Näin
20109: koskee asevelvollisuuttaan suorittavien varus-      ollen ei ole tarkoituksenmukaista ratkaista
20110: miesten ohella myös rintama- tai muuta sota-        kysymystä lomallaoloaikana sattuneiden tapa-
20111: palvelua suorittaneita, vaikka viimeksi mainitut    turmien korvaamisesta vain varusmiesten osalta
20112: lomalla ollessaankin sota-aikana olivat huomat-     erikseen.
20113:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1981
20114: 
20115:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
20116: 4                                            1981 vp.
20117: 
20118: 
20119: 
20120: 
20121:                            Till Riksdagens Herr Talman
20122: 
20123:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        annorlunda än i t.ex. högsta domstolens utslag
20124: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           i de fall då det varit fråga om tolkning av
20125: velse av den 26 maj 1981 tili vederbörande          lagen om olycksfallsförsäkring". Vidare har
20126: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      hänvisats tili högsta domstolens praxis (för-
20127: jande av riksdagsman Tenhiälä m. fl. undt:r-        modligen avseende högsta domstolens utslag
20128: tecknade spörsmål nr 322:                           1977 II 69), enligt viiken t.ex. ett avvikande
20129:                                                     från en färd i anslutning tili arbetet för upp-
20130:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder           köp inte har utgjort hinder för erhållande av
20131:        för en ändring av lagen om skada,            ersättning enligt lagen om olycksfallsförsäkring.
20132:        ådragen i militärtjänst, så, att beväring-       Lagen om olycksfallsförsäkring och lagen
20133:        arna skulle få ersättning också för          om skada, ådragen i mil1tärtjänst, avviker från
20134:        skada som ådragits under permission?         varandra tili ordalydelsen beträffande ersättan-
20135:                                                     det av reseolycksfall. Enligt 4 § lagen om
20136:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       olycksfallsförsäkring ersätts bl.a. olycka som
20137: samt anföra följande:                               inträffat i förhållanden som härflyter av ar-
20138:    Med stöd av lagen om skada, ådragen i mili-      betet "under färd från bostaden tili arbets-
20139: tärtjänst, erläggs ersättning bl. a. för kropps-    platsen och tvärtom" (paragrafens 1 mom.
20140: skada eller sjukdom som drabbat värnpliktig         punkt 2 b) . Enligt ordalydelsen i 2 § lagen
20141: vid fullgörandet av militärtjänst. Enligt 2 §       om skada, ådragen i militärtjänst berättigar
20142: lagen om skada ådragen i militärtjänst, anses       olycka som inträffat på färd för omedelbart
20143: kroppsskada vara orsakad av tjänst om den           inträdande i tjänstgöring eller vidtagande med
20144: har drabbat den skadade då han för full-            arbete eller för att därifrån avlägsna sig eller
20145: görande av sina tjänsteåligganden befunnit sig      bege sig på permission, som förman beviljat,
20146: på viss för honom bestämd tjänstgörings-            eller återvända från sådan permission. Lagen
20147: eller arbetsplats eller därtili hörande område      om skada, ådragen i militärtjänst är alltså
20148: eller på färd, varmed förstås även färd för att     tili sin ordalydelse något snävare, då ordet
20149: omedelbart inträda i tjänstgöring eller vidtaga     "omedelbart" inte förekommer i lagen om
20150: med .arbete eller därifrån avlägsna sig eller       olyokfallsförsäkring, 1men det är svårt att säga
20151: begiva sig på permission, som förman be-            om denna olikhet i ordalydelsen som sådan har
20152: viljat, eller återvända från sådan permission.      påverkat tolkningarna.
20153: Däremot anses inte kroppsskada, som annars              Däremot har man vid tolkandet av ovan-
20154: drabbat den skadade under permissionstiden          nämnda lagar utgått ifrån att arbetsresorna
20155: utanför tjänstgörings- eller arbetsplatsen, or-     och beväringarnas permissionsresor till sin
20156: sakad av tjänsten eller arbetet.                    karaktär avviker från varandra. Arbetsresorna
20157:    Beväringar som fullgör sin värnplikt har         är vanligen resor som regelbundet och i stort
20158: numera enligt gällande permissions- och fritids-    sett på samma sätt upprepas varje arbetsdag
20159: stadganden, utöver de egentliga permissionerna      mellan hemmet och arbetsplatsen. Beväringar-
20160: och lediga veckosluten, en daglig s.k. kvälls-      nas permissionsresor är inte i samma bemär-
20161: permission, som begynner kl. 18.00 och slutar       kelse regelbundna och utsträcker sig i allmän-
20162: kl. 21.00 (en kväll per vecka, vanligtvis ons-      het, särskilt om hemmet är långt borta, tili
20163: dagar, slutar kvällspermissionen dock k1.           hemorten endast under veckoslutspermissioner
20164: 24.00).                                             och längre permissioner, men under kvälls-
20165:    I spörsmålet har anförts att 2 § lagen om        permissionerna endast tili garnisonens närmaste
20166: skada, ådragen i militärtjänst ''har tolkats        omgivning. Högsta domstolen har beträffande
20167: synnerligen strikt i försäkringsdomstolen och       arbetsresor fastställt att ersättning med stöd av
20168:                                                N:o 322                                              5
20169: 
20170: lagen om olycksfallsförsäkring skall utgå i fall,    tydligt noggrannare kontroll och strängare be-
20171: då olyckan har inträffat under tili arbetsresan      gränsningar än de som fullgjort sin värnplikt
20172: hörande regelbundna nödvändiga avstickare,           under fredstid.
20173: t. ex. för att föra barn tili eller avhämta dem         Vid tiliämpningen av 2 § lagen om skada,
20174: från dagvård eller för att göra uppköp i bu-         ådragen i militärtjänst har också olyckor som
20175: tiker som ligger längs reserutten.                   inträffat under beväringarnas kvällspermissio-
20176:     Förutsättningen för att en sådan olycka skall    ner ansetts inträffade under permission och
20177: kunna anses som olycksfall under arbetsresa          har alltså fallit utanför området för ersättning,
20178: under förhållanden som härflyter av arbetet          om fråga inte är om resa omedelbart tili och
20179: och vara ersättningsgili har varit, att av-          från tjänstgöringsplatsen.
20180: stickaren är obetydlig eller oundgänglig för            1 praktiken har det, speciellt beträffande
20181: skötseln av de dagliga ärendena, eller åtmins-       trafikolyckor, förekommit vissa tolknings-
20182: tone behövlig, och att den upprepats något-          svårigheter vid utredandet av huruvida fråga
20183: sånär regelbundet. En avstickare för att simma       är om resa omedelbart tili eller från permis-
20184: :Kim, även om den skulle företas i samband           sion. Vid trafikolyckor tillämpas dock även
20185: med arbetsresa, därför knappast ersättas med         trafikförsäkringslagen, med stöd av viiken
20186: stöd av lagen om olycksfallsförsäkring.              person som är delaktig i trafikolyoka ofta får
20187:     Tili beväringarnas arbetsresor hör rätt sällan   ersättning för sin skada i de fall då lagen om
20188: sådana ovan avsedda regelbundna avstickare,          skada, ådragen i militärtjänst, inte kan till-
20189: som kan anses oundgängliga eller behövliga.          lämpas.
20190:  lnte heller det i spörsmålet nämnda olycks-            Med stöd av det ovan anförda anser social-
20191: fallet, där beväringen under sin kvällspermis-       och hälsovårdsministeriet att det inte finns
20192: sion gjort en avstickare för att simma, har          anledning att ändra ersättningspraxis gällande
20193: kunnat anses som sådan.                              olyokor som inträffat vid avstickare, företagna
20194:     Olycksfall som inträffar under permissioner      under beväringars permissionsresor. Vidare an-
20195: utanför tjänstgöringsplatsen kan inte ersättas       ser ministeriet att en utvidgning av lagens om
20196: enligt 2 § lagen om skada, ådragen i militär-        skada, ådragen i militärtjänst, tillämpnings-
20197:  tjänst. Utan ersättning har således i praktiken     område så, att statens ersättningsskyldighet
20198: blivit de olycksfall som inträffat bl. a. under      skulle utsträckas tili att omfatta olycksfall som
20199: permissioner vid utförande av hemsysslor och         inträffat under permissioner, förutsätter en ut-
20200:  lantbruksgöromål samt under olika nöjestili-        redning rörande alla de grupper som av samma
20201:  ställningar. Detta gäller förövrigt förutom be-     skäl som beväringarna har blivit utan er-
20202:  väringar, som fullgör ,sin värnplikt, också per-    sättning. Sålunda är det inte ändamålsenligt
20203:  soner som gjort front- och annan krigstjänst,       att enbart för beväringarnas del avgöra frågan
20204:  även om de sistnämnda under sina per-               om ersättande av olyckor som inträffat under
20205:  missioner i ,krigstid var underkastade en be-       permission.
20206:       Helsingfors den 22 september 1981
20207: 
20208:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen
20209: 
20210: 
20211: 
20212: 
20213: 0881007791
20214:                                              1981 vp.
20215: 
20216: Kirjallinen kysymys n:o 323
20217: 
20218: 
20219: 
20220: 
20221:                                  Mattila ym.: Itsenäisen yrittäjän käsitteen selventämisestä
20222: 
20223: 
20224:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20225: 
20226:     Maamme talousjärjestelmä pohjautuu kiin-        kiinnyttämistä. Käytännön ongelmat esiintyvät
20227: teästi yksityiseen omistusoikeuteen ja yrittä-      suurelta osin verohallinnon piirissä.
20228: jyyteen. Huolimatta näistä lähtökohdista on            Ei vain veroviranomaisten vaan myös työn-
20229: lainsäädännössämme tarkemmin määrittelemät-         antajien sekä itsenäistä työtä tekevien osalta
20230: tä itsenäisen yrittäjän käsite. Ennakkoperintä-     nykyinen järjestelmä on varsin hankala. Sel-
20231: lain 4 §:ssä mainitaan itsenäinen yrittäjä, mut-    keiden ohjeiden puuttuminen aiheuttaa vääriä
20232: ta käsitteen sisältöä ei kuitenkaan tarkemmin       tulkintoja, joiden seuraamukset saattavat olla
20233: määritellä. Muissa verolaeissa ei itsenäistä        varsin ankarat. Ongelma tulee ratkaistavaksi
20234: yrittäjää tunneta. Niin verotus- kuin oikeus-       pääsääntöisesti jälkikäteen ennakontarkastuksen
20235: käytännössä lienee muodostunut kuitenkin            yhteydessä. Jälkiselvittelyjen tuloksena työn-
20236: sellainen tunnusmerkistö, josta voidaan itse-       antajalle voidaan ennakkoperintälain 24 §:n
20237: näisen yrittäjän käsite määritellä. Kuitenkin       mukaan maksuunpanna laiminlyötyjä enoakan-
20238: yksiselitteisten määritelmien puuttuminen ja        pidätyksiä veronlisäyksineen ja korotuksineen
20239: varsin kirjava, eri ominaisuuksista muodostuva      huomattaviakin summia. Voimassa olevat sään-
20240:  tunnusmerkistö on johtanut moniin vaikeisiin       nökset eivät tunne työnantajan vilpittömän
20241:  tulkintaveikkauksiin, joita nykyinen oikeuskäy-    mielen suojaa ja tämä aiheuttaa eräissä tapauk-
20242:  täntökään ei voi poistaa.                          sissa työnantajan kannalta täysin kohtuutonta
20243:      Korkein hallinto-oikeus on viime vuosina       menettelyä, mistä esimerkkejä on runsaasti.
20244:  tehnyt useita itsenäisen yrittäjän käsitteeseen       Ennakonpidätysjärjestelmässä on aina useita
20245:  liittyviä päätöksiä, joissa useissa on annettu     osapuolia, toisaalta työnantaja, toisaalta työn
20246:  enemmän painoa muodollisille tunnusmerkeille       suorittajana oleva palkansaaja tai itsenäinen
20247:  kuten ennakkoverolipuille ja liikkeen- ja am-      yrittäjä ja lisäksi veroviranomaiset. Näiden
20248:  matinharjoittajana verottamiselle. Aiemmasta       kaikkien osapuolten keskinäiset suhteet ovat
20249:  jo vakiintuneesta käytännöstä sekä verohallin-     selvittämättä, ja kaikkien osapuolten näkemys-
20250:  non piiristä annetuista ohjeista poikkeavilla      ten huomioimineo kaatuu aina siihen, ettei ole
20251:  ratkaisuilla on aiheutettu epätietoisuutta vi-     voitu toistaiseksi määritellä, millainen on itse-
20252:  ranomaisten käytännön sovellutuksiin. Esimer-      näisen yrittäjän tunnusmerkistö.
20253:  kiksi verohallinnon suhtautuminen perhepäivä-         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
20254:  hoitajiin itsenäisinä yrittäjinä ja heidän enna-   päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
20255:  konpidätyksensä toimittamiseen on vaihdellut       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20256:  maan eri osissa yksiselitteisen tunnusmerkis-      sen jäsenen vastattavaksi 'Seuraavan kysymyk-
20257:  tön ja korkeimman hallinto-oikeuden tulkinnan      sen:
20258:  puutteessa. Ilmeistä on, että säännösten ja                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20259:  menettelytapojen sekä ohjeiden kirjavuus edel-             siin itsenäisen yrittäjän käsitteen sel-
20260:  lyttää nykyisen tilanteen perinpohjaista sel-              kiyttämiseksi?
20261:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
20262: 
20263:          Kalevi Mattila                Mikko Pesälä                   Mauno Manninen
20264:          Hannu Tenhiälä                Hannele Pokka                  Matti Maijala
20265:          Juhani Tuomaala               Juhani Saukkonen               Einari Nieminen
20266: 
20267: 
20268: 088100833B
20269: 2                                           1981 vp.
20270: 
20271: 
20272: 
20273: 
20274:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20275: 
20276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Verohallituksessa selvitetään parhaillaan itse-
20277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     näisen yrittäjän käsitettä ja siihen liittyviä on-
20278: olette 26 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn        gelmia. Verohallituksen asettama asiaa tutkinut
20279: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      työryhmä antoi muistionsa toukokuussa 1981.
20280: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     Verohallitus on ilmoittanut, että se on pyytä-
20281: edustaja Kalevi Mattilan ym. näin kuuluvasta      nyt muistiosta lausunnot ja tulee sen jälkeen
20282: kirjallisesta kysymyksestä n:o 323:               kun pyydetyt lausunnot on saatu tekemään
20283:                                                   ministeriölle täsmennetyt ehdotukset tarvitta-
20284:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    vista toimenpiteistä ja niiden toteuttamisaika-
20285:        siin itsenäisen yrittäjän käsitteen sel-   taulusta.
20286:        kiyttämiseksi?
20287: 
20288:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
20289: taen seuraavaa:
20290:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
20291: 
20292:                                                                      Ministeri Mauno Forsman
20293:                                            N:o 323                                           3
20294: 
20295: 
20296: 
20297: 
20298:                          Till Riksdagens Herr Talman
20299: 
20300:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Inom skattestyrelsen utreds för närvarande
20301: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri·        begreppet självständig företagare och problem
20302: velse av den 26 maj 1981 tili vederbörande       i anslutning härmed. En av skattestyrelsen
20303: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   tillsatt arbetsgrupp som undersökt saken, av-
20304: jande av riksdagsman Kalevi Mattila m. fl.       gav sin promemoria i maj 1981. Skattestyrel-
20305: undertecknade spörsmål nr 323:                   sen har meddelat att den inbegärt utlåtanden
20306:                                                  om promemorian och att den, efter det att
20307:           Har Regeringen för avsikt att vidta    de inbegärda utlåtandena har inlämnats, tili
20308:        åtgärder för att klarlägga begreppet      ministeriet kommer att inlämna preciserade
20309:        självständig företagare?                  förslag om erforderliga åtgärder och en tid-
20310:                                                  tabell för deras genomförande.
20311:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
20312: samt anföra följande:
20313:      Helsingfors den 2 oktober 1981
20314: 
20315:                                                                   Minister Mauno Forsman
20316:                                               1981 vp.
20317: 
20318: Kirjallinen kysymys n:o 324
20319: 
20320: 
20321: 
20322: 
20323:                                  Säilynoja: Yhtenäisen perus- ja jatkokoulutuksen järjestämisestä
20324:                                      preparaattoreille ja obduktioapulaisille
20325: 
20326: 
20327:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20328: 
20329:    Yliopistojen oikeuslääketieteellisissä laitok-   osastojen työtä. Preparaattoreiden tarvetta kas-
20330: sissa ja yliopistollisten keskussairaaloiden pa-    vattaa keskussairaaloiden terveyskeskuksille
20331: tologian osastoilla työskentelevät preparaatto-     tarjoamien palvelusten lisääntyminen.
20332: rit ja keskussairaaloiden patologian osastojen         Alalle hakeutumista ja työssä pysymistä
20333: obduktioapulaiset ovat toistaiseksi tuloksetta      edistäisi varmasti yhtenäisen teoreettisen ja
20334: pyrkineet saamaan alalleen yhtenäistä amma-         käytännöllisen peruskoulutuksen järjestäminen.
20335: tillista peruskoulutusta ja systemaattista täy-     Sellainen voitaisiin mahdollisesti toteuttaa esi-
20336: dennyskoulutusta.                                   merkiksi sairaanhoito-oppilaitosten yhteydessä.
20337:    Tällä hetkellä preparaattoreiden koulupoh-       Niissä voitaisiin ehkä järjestää myös tarpeelli-
20338: ja ja peruskoulutus vaihtelevat. Varsinaisen        nen täydennyskoulutus, mikä tähän asti on
20339: ammatillisen koulutuksensa he ovat saaneet          kiinni vain alalla työskentelevien omasta aktii-
20340: usean vuoden työpaikkakoulutuksena. Se on           visuudesta.
20341: koettu tehokkaaksi, mutta aikaa vieväksi.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20342:     Yhtenäisen ammatillisen koulutuksen ja jat-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
20343: kokoulutuksen puuttuminen on preparaattorei-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20344: den mukaan omiaan vähentämään työn arvos-           vaksi seuraavan kysymyksen:
20345: tusta. Heidän työnsä saama vähäinen arvos-
20346: tus lisää sen muutenkin suurta rasittavuutta ja               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
20347: edistää hakeutumista toisiin tehtäviin. Se ei              yhtenäisen teoreettisen ja ammatillisen
20348: kuitenkaan voi olla toivottavaa, koska ammat-              perus- ja jatkokoulutuksen järjestämi-
20349: titaitoisten preparaattoreiden vajauksen arvel-            seksi preparaattoreille ja obduktioapu-
20350: laan jo lähivuosina haittaavan patologisten                laisille?
20351:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
20352: 
20353:                                        Vappu Säilynoja
20354: 
20355: 
20356: 
20357: 
20358: 088100787V
20359: 2                                             1981 vp;
20360: 
20361: 
20362: 
20363: 
20364:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20365: 
20366:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajakoulu-
20367: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tusta suunniteltaessa ja aloitettaessa 1970-lu-
20368: olette 26 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn           vun alussa oli tavoitteena sisällyttää siihen
20369: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         obduktioavustajien koulutus. Monien : asiaan
20370: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        liittyvien ongelmien vuoksi tästä on kuitenkin
20371: edustaja Vappu Säilynojan näin kuuluvasta            luovuttu;
20372: kirjallisesta kysymyksestä n:o 324:                      Lääkintäviranomaisten toimesta selvitetään
20373:                                                      parhaillaan preparaattoreiden ja obduktioavus-
20374:           •Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       tajien koulutuksen järjestämiseen liittyviä ky-
20375:         yhtenäisen teoreettisen ja ammatillisen      symyksiä. Koulutusta koskevien ratkaisujen
20376:         perus- ja jatkokoulutuksen järjestämi-       teko edellyttää selvitettäväksi ainakin maini-
20377:         seksi preparaattoreille ja obduktioapu-      tuissa tehtävissä toimivien kelpoisuusvaatimuk-
20378:        ]aisille?                                     set ja alalla koulutettavien tarve. Tämän jäl-
20379:                                                      keen on ratkaistava, missä muodossa ammatil-
20380:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        linen peruskoulutus järjestetään ja suunnitel-
20381: vasti seuraavaa:                                     tava koulutuksen sisältö. Suunnitelmien kesken-
20382:    Yliopistojen oikeuslääketieteellisissä laitok-    eräisyyden vuoksi voidaan vain todeta, että
20383: sissa ja yliopistollisissa ja muissa keskussairaa-   terveydenhuollon ammateissa toimivien amma-
20384: loissa työskentelevien preparaattoreiden ja          tillinen peruskoulutus muun kuin korkeakou-
20385: obduktioapulaisten ammatillinen koulutus on          lutuksen osalta järjestetään pääsääntöisesti sai-
20386: vaihteleva. Näissä tehtävissä toimii esimerkiksi     raanhoito~oppilaitoksissa     riippumatta . siitä,
20387: lääkintävahtimestarin, apuhoitajan ja muun           onko kyseinen koulutus luonteeltaan koulu- vai
20388: terveydenhuollon koulutasoisen tutkinnon suo-        kurssimuotoisi:a. Tämän mukaisesti · tultaneen
20389: rittaneita henkilöitä. Varsinainen erityistehtä-     kysymyksessä tarkoitettujen ammattityhmien
20390: viin perehdyttävä koulutus on annettu työ-           koulutusta j.ärjestämään sairaanhoito-oppilai-
20391: paikkakoulutuksena.                                  toksissa.                                   ·
20392:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
20393: 
20394:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
20395:                                             N:o 324                                             3
20396: 
20397: 
20398: 
20399: 
20400:                           Tili Riksdagens Herr Talman
20401: 
20402:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Då man i början av 1970-talet planerade och
20403: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     inledde utbildning av medikalvaktmästare och
20404: av den 26 maj 1981 tili vederbörande medlem       ambulanspersonal var målsättningen att även
20405: av statsrådet översänt avskrift av följande av    inbegripa i denna utbildning av obduktions-
20406: riksdagsman Vappu Säilynoja undertecknade         biträden. På grund av många problem som är
20407: spörsmål nr 234:                                  förknippade med denna fråga har man dock
20408:                                                   avstått från detta.
20409:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             På uppdrag av medicinalmyndigheterna hål-
20410:        vidta för att få tili stånd en enhetlig    ler man för närvarande på att utreda de frågor
20411:        teoretisk och yrkesmässig grund- och       som ansluter sig tili preparatorernas och ob-
20412:        fortbildning för preparatorer och          duktionsbiträdenas utbildning. Ett beslut an-
20413:        obduktionsbiträden?                        gående utbildningen förutsätter att man åt-
20414:                                                   minstone utreder kompetensfordringarna för
20415:                                                   de som innehar ifrågavarande arbetsuppgifter
20416:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     samt behovet av utbildning på detta område.
20417: samt anföra följande:                                Därefter bör man avgöra i viiken form den
20418:    Yrkesutbildningen för preparatorer och         yrkesmässiga grundskolningen skall anordnas
20419: obduktionsbiträden som arbetar vid universi-      samt planera utbildningens innehåll. Då planer-
20420: tetens rättsmedicinska institutioner och vid      na inte ännu slutförts kan man endast konsta-
20421: universitets- och andra sjukhus är varierande.    tera att den yrkesmässiga grundskolningen
20422: Dessa arbetsuppgifter sköts av t. ex. medikal-    inom hälsovårdsbranschen utom högskolorna
20423: vaktmästare, hjälpskötare och andra personer      anordnas i regel vid sjukvårdsinstitut oberoen-
20424: som erhållit examen på skolnivå inom hälso-       de av om utbildningen tili sin karaktär är i
20425: vården. Den egentliga inskolningen för special-   skolform eller i kursform. I enlighet med detta
20426: uppgifter har givits i form av arbetsplats-       torde utbildningen inom ifrågavarande yrkes-
20427: skolning.                                         grupper anordnas vid sjukvårdsinstitut.
20428:      Helsingfors den 25 september 1981
20429: 
20430:                                                                       Minister Kalevi Kivistö
20431:                                             1981 vp.
20432: 
20433: Kirjallinen kysymys n:o 325.
20434: 
20435: 
20436: 
20437: 
20438:                                 Martikainen ym.: Maidon tuotannon jatkuvuuden turvaamisesta
20439:                                    perhevilj elmillä
20440: 
20441: 
20442:                        Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
20443: 
20444:    Maatalouden      tuotannonmuutosjärjestelmän    ei useimmissa tapauksissa ole tiloilla muuta
20445: korvausperusteisiin tuli vuoden 1981 alusta         mahdollisuutta kuin karjatalous. Luopuminen
20446: huomattavia korjauksia. Valtion kuluvan vuo-       siitä muodostuu näiden alueiden elinkelpoisuu-
20447: den tulo- ja menoarviossa on tuotannonmuutos-      den kannalta uhkatekijäksi. On pelättävissä,
20448: korvauksiin varattu 40 milj. markkaa ja vuo-       että tuotannonmuutossopimukset tulevat pelto-
20449: den ensimmäisessä lisämenoarviossa sopimuk-        pakettien tapaan suuresti vaikuttamaan maaseu-
20450: sentekovaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 5 milj.   dun autioitumiseen. Tämä on vastoin harjoitet-
20451: markalla.                                          tavan aluepolitiikan tavoitteita, kiihdyttää maa-
20452:    Tuotantosuunnan muutossopimuksessa sitou-       seudun autioitumista ja vähentää erityisesti syr-
20453: dutaan siihen, että tilalta ei myydä tai luovu-    jäisten kuntien ja kehitysalueiden elinvoimaa
20454: teta maitoa eikä tuoteta sianlihaa ja kananmu-     ja lisää työttömyyttä. Niinpä maidon niinsano-
20455: nia. Sopimus on tarkoitettu erikoisesti maidon-    tun ylituotanto-ongelman ratkaisemiseksi tulisi
20456: tuottajille, jotka haluavat luopua tuotannosta.    pyrkiä vaikuttamaan tehokkaammin muilla kei-
20457: Korvausta maksetaaukio tilan maitotulojen mu-      noin kuin suosimalla pien- ja perheviljelmien
20458: kaan siten, että korvaus on 27 % kolmen vii-       luopumista maidontuotannosta. Näin erityisesti
20459: meksi kuluneen vuoden keskimääräisistä mai-        siitä syystä, että tuotannosta luopumisratkaisu
20460: don myyntituloista. Korvausmääräksi muodos-        on usein tilan kohdalla lopullinen ja tuotan-
20461: tunee siten noin 1 500-1 700 markkaa vuo-          nonmuutoskorvaussopimuksia tehdään myös
20462: dessa lehmää kohti. Korvauksen enimmäismää-        sellaisilla tiloilla, joilla olisi tuotannon jatkaja
20463: rä on tilaa kohti 20 000 mk vuodessa.              olemassa. Maidon tuotannon vähentämiseen tu-
20464:    Maidontuotannosta luopumista tarkoittavia       lisi ohjata sellaisia tiloja, joilla on myös muita
20465:                                                    tuotantomahdollisuuksia. Tässä mielessä voi-
20466: sopimushakemuksia on 15. 4. 1981 tullut maa-
20467: talouspiireihin yhteensä 1 455 kpl ja muita        maan tulevaa maidontuotannon vähentämisestä
20468: tuotannon muutossopimushakemuksia, joissa          maksettavaa korvausta voitaisiin tehostaa por-
20469: myös kasvinviljelytuotannolle asetetaan rajoi-     rastamaila maidon markkinoimismaksua suurim-
20470: tuksia, 1 298 kpl, eli yhteensä hakemuksia         mille tuotantoyksiköille sitä vastaavasti pien-
20471: 2 753. Tämän jälkeen hakemusten määrä on           ja perheviljelmiltä alentaen. Samalla hallituksen
20472: vielä tuntuvasti noussut.                          tulisi tarkasti seurata tuotannonmuutoskorvaus-
20473:                                                    järjestelmän aluepoliittisia vaikutuksia ja tar-
20474:    Sopimushakemuksia maidontuotannosta luo-        peen vaatiessa käyttää lain sallimia mahdolli-
20475: pumiseksi on tullut selvästi eniten kehitysalu-    suuksia sopimusten rajoittamiseksi. Näin säily-
20476: eilta. Eniten näitä on Seinäjoen maatalouspii-     tettäisiin kylät elävinä ja elinkelpoisina ja tur-
20477: rissä, 280 kpl ja 73 muuta sopimusta, eli yh-      vattaisiin palvelujen saatavuus. Näin estettäi-
20478: teensä 353 hakemusta. Kuopion piirissä jätet-      siin myös tarpeettoman suurten maatalousyksi-
20479: tiin 101 maitosopimusta ja 139 muuta tuotan-       köiden syntyminen ja pystyttäisiin ylläpitämään
20480: nonmuutossopimushakemusta. Joensuussa vas-         parempaa työllisyyttä vaikeilla työttömyysalueil-
20481: taavat luvut olivat 113 ja 162, Kajaanissa 72      la.
20482: ja 138 sekä Mikkelissä 76 maitoon kohdistuvaa          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
20483: sopimusta ja 125 muuta sopimusta.                  päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
20484:    Tuotannonmuutossopimusten suuri maara           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20485: osoittaa, että kysymyksessä on maas.eudun tule-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20486: vaisuuden kannalta vakava asia. Kehitysalueilla    sen:
20487: 088100756V
20488: 2                                         1981 vp.
20489: 
20490:         Onko Hallitus tietoinen, että maata-            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pien-
20491:      louden tuotannonmuutossopimusjärjes-            ja perheviljelmien markkinoimisma:ksura-
20492:      telmä näyttää saavan aikaan kehitys-            situksen keventämiseksi ja sen kohden-
20493:      alueilla runsasta luopumista maidontuo-         tamiseksi suurimmille tuotantoyksiköille
20494:      tannosta ja täten aiheuttaa maaseudun           maidon tuotannon jatkuvuuden turvaa-
20495:      autioitumista sekä on ristiriidassa alue-       miseksi perheviljelmillä?
20496:      poliittisten tavoitteiden kanssa, sekä
20497:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1981
20498: 
20499:        Olavi Martikainen            Kalevi Mattila             Kauko Juhantalo
20500:        Markku Kauppinen             Petter Savola              Einari Nieminen
20501:        Mauno Manninen               Alvar Saukko               Väinö Raudaskoski
20502:        Juhani Saukkonen             Lauri Palmunen             Hannele Pokka
20503:        Mikko Pesälä                 Mauri Pekkarinen           Matti Ruokola
20504:                                     Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
20505:                                              N:o 325                                               3
20506: 
20507: 
20508: 
20509: 
20510:                        Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
20511: 
20512:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Koko tilan tuotantoa koskevan ns. 4 § :n mu-
20513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kaisen sopimuksen voi tehdä vain 55 vuotta
20514: olette 26 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn          täyttänyt viljelijä. Suppearoman ns. 4 a § :n
20515: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       mukaisen sopimuksen voi tehdä myös tätä
20516: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      nuorempi viljelijä. Tuotannonmuutossopimus
20517: edustaja Martikaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-   velvoittaa asumaan tilalla ja pitämään maat
20518: lisesta kysymyksestä n:o 325:                      viljelykuntoisina. Lisäksi sopimus on voimassa
20519:                                                    suhteellisen lyhyen ajan, pääsääntöisesti vain
20520:           Onko Hallitus tietoinen, että maata-      viisi vuotta. Ainoastaan yli 55-vuotiaiden vilje-
20521:        louden tuotannonmuu tossopimusj ärj es-     lijöiden kanssa tehtyjä, ns. 4 §:n mukaisia so-
20522:        telmä näyttää saavan aikaan kehitys-        pimuksia voidaan jatkaa siihen saakka kunnes
20523:        alueilla runsasta luopumista maidontuo-     sopimuksen tehnyt viljelijä pääsee jonkin eläke-
20524:        tannosta ja täten aiheuttaa maaseudun       järjestelmän piiriin. Käytännössä on kuitenkin
20525:        autioitumista sekä on ristiriidassa alue-   olemassa vaara, että järjestelmän piiriin tulevat
20526:        poliittisten tavoitteiden kanssa, sekä      viljelmät luopuvat pysyvästi tuotannosta, ja
20527:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pien-    sopimustoiminta aiheuttaa siten myöhemmin
20528:        ja perheviljelmien markkinoimismaksura-     maaseudun väestöpohjan supistumista.
20529:        situksen keventämiseksi ja sen kohden-          Tuotannonmuutosjärjestelmä kohdistuu pää-
20530:        tamiseksi suurimmille tuotantoyksiköille    asiassa pieniin tuotantoyksiköihin. Hallitus pi-
20531:        maidon tuotannon jatkuvuuden turvaa-        tää tärkeänä että myös suuremmat tilat vähen-
20532:        miseksi perhevil jelmillä?                  täisivät tuotantoaan. Tämän vuoksi on säädet-
20533:                                                    ty laki maidontuotannon vähentämisestä mak-
20534:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     settavista korvauksista. Tämän uuden lain mu-
20535: seuraavaa:                                         kaisia maidontuotannon vähentämissopimuksia
20536:    Maataloustuotannon supistamiseksi ja ohjaa-     voidaan tehdä kuluvan vuoden heinäkuun alus-
20537: miseksi tehdään tänä vuonna viljelijöiden kans-    ta lukien. Kun tässä järjestelmässä ei korvauk-
20538: sa tuotannonmuutossopimuksia, maidontuotan-        sen suuruudelle ole asetettu enimmäisrajaa, voi-
20539: non vähentämissopimuksia ja kananmunantuo-         daan olettaa, että uusi korvaus kiinnostaa myös
20540: tannon keskeyttämissopimuksia. Kaikkia näitä       suurehkojen karjojen omistajia. Pellervo-Seu-
20541: sopimuksia voidaan tehdä tulo- ja menoarvioon      ran markkinatutkimuslaitoksen suorittaman sel-
20542: varattujen määrärahojen puitteissa. Tänä vuon-     vityksen mukaan halukkuus maidontuotannon
20543: na halukkuus tuotannonmuutossopimusten teke-       vähentämissopimusten tekemiseen olisi suurinta
20544: miseen on ollut suurempi kuin aikaisempina         Etelä-Suomen alueella.
20545: vuosina: toukokuun loppuun mennessä oli jä-           SamaJJ.aikaisesti tuotannon supistamiseen täh-
20546: tetty jo yhteensä yli 3 300 hakemusta ja hake-     täävien toimien kanssa on lisätty olennaisesti
20547: muksen jättäneiden tilojen lehmämäärä oli yli      maatilalain mukaista lainoitusta. Suurin osa
20548: 16 000. Sopimuksentekohalukkuus on ollut suh-      tästä luotonannosta on ohjautunut Pohjois-
20549: teellisen suuri Pohjois- ja Itä-Suomen alueella.   ja Itä-Suomeen. Edelleenkin vastaavien lainojen
20550: Käytettävissä olevat määrärahat sitoutuvat lähes   myöntäminen on painottunut suuressa määrin
20551: kokonaan nyt haettujen sopimusten rahoittami-      kehitysalueille. Tästä tilanteesta johtuen mai-
20552: seen. Uusia sopimuksia ei näin ollen voida         dontuotannon painopiste on vähitellen siirtynyt
20553: enää suuressa määrin tehdä ilman määräraha-        yhä pohjoisemmaksi. Aluepoliittiset tavoitteet
20554: lisäyksiä.                                         ja tuotannon supistamiseen tähtäävät toimen-
20555: 4                                            1981 vp.
20556: 
20557: piteet ovat ristiriidassa keskenään. Tämän vuok-    suurilta sika- ja kanatalousyrityksiltä tuotanto-
20558: si ha1litus tulee tarkoin harkitsemaan, voidaan-    yksikön koon mukaan porrastettua markkinoi-
20559: ko tuotannonrajoitustoimenpiteitä vielä jatkaa      mismaksua. Tämän markkinoimismaksulain voi-
20560: Pohjois- ja Itä-Suomen alueella.                    massaolo päättyy kuluvan vuoden lopussa. Mai-
20561:    Tuotantoa rajoittavista toimenpiteistä huoli-    don tuotannosta ei ole kannettu lisättyä mark-
20562: matta maataloudelta kannetaan kuluvana vuon-        kinoimismaksua. Sen sijaan tuottajalle maksettu
20563: na maataloustulolain mukaisesti markkinoimis-       maidon lisähinta on porrastettu osittain tuotan-
20564: maksuina tai valmisteveroina noin 220 milj.         toyksikkökoon mukaan. Lisättyjä markkinoimis-
20565: markkaa. Ensi vuonna maatalouden vientikus-         maksuja on tarkoitus kantaa maatalouden mark-
20566: tannusosuuden arvioidaan nousevan vähintään         kinoimisvastuuosuuden kattamiseksi myös ensi
20567: saman suuruiseksi kuin tänä vuonna. Suurin          vuonna. Hallitus tulee antamaan eduskunnalle
20568: osa maatalouden osuudesta kannetaan yleisillä       tätä tarkoittavan esityksen. Maa- ja metsätalous-
20569: markkinoimismaksuilla ja valmisteveroilla.          ministeriön mielestä lisätyn markkinoimismak-
20570:    Suurten tuotantoyksiköiden vastuuta ylituo-      sun tulee kohdistua myös suuriin maidontuo-
20571: tannon markkinoinnissa on lisätty kantamalla        tantoyksiköihin.
20572:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1981
20573: 
20574:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
20575:                                               N:o 325                                                5
20576: 
20577: 
20578: 
20579: 
20580:                            Tili Riksdagens Herr Talman
20581: 
20582:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        yngre odlare. Produktionsändringsavtalet för-
20583: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        pliktar ägaren att bo på lägenheten och hålla
20584: av den 26 maj 1981 tili vederbörande medlem          jorden i odlingsdugligt skick. Vidare är avtalet
20585: av statsrådet översänt avskrift av följande av       i kraft en relativt kort tid, i regel endast 5 år.
20586: riksdagsman Martikainen m. fl. undertecknade         Endast de avtal som ingåtts med odlare över
20587: spörsmål nr 325:                                     55 år, de s.k. avtalen enligt 4 §, kan förlängas
20588:                                                      att gälla tills ägaren omfattas av något pensions-
20589:            Är Regeringen medveten om att sys-
20590:                                                      system. I praktiken föreligger fara för att de
20591:        temet med produktionsändringsavtal ser
20592:        ut att få tili stånd ett omfattande ned-      odlingar som omfattas av systemet avstår från
20593:        läggande av mjölkproduktionen på ut-         fortgående produktion, och sålunda leder av-
20594:        vecklingsområdena och därmed föror-           talsverksamheten senare tili en minskning i
20595:                                                      landsbygdens befolkningsunderlag.
20596:        saka avfolkning samt står i strid med
20597:                                                         Produktionsändringssystemet inriktar sig
20598:        de regionpolitiska målsättningarna, samt
20599:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för      främst på små produktionsenheter. Regeringen
20600:        att lindra den börda marknadsförings-        finner det viktigt att också större lägenheter
20601:        avgifterna innebär för småbruken och          skulle minska sin produktion. Därför har en lag
20602:        familjebrukningsenheterna och inrikta        stiftats om ersättning för minskad mjölkpro-
20603:                                                     duktion. Avtal om minskande av mjölkproduk-
20604:        avgifterna på större produktionsenhe-
20605:                                                     tionen på grundvalen av denna nya lag kan
20606:         ter för att garantera den fortlöpande       ingås fr.o.m. början av juli innevarande år.
20607:        mjölkproduktionen på familjebruknings-
20608:                                                     Då ingen övre gräns uppställts för ersättning-
20609:        enheterna?
20610:                                                     ens belopp i detta system kan man anta att
20611:                                                     den nya ersättningen också intresserar ägare
20612:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
20613:                                                     tili större boskap. Enligt en utredning, gjord
20614: samt anföra följande:                               av Pellervo-Sällskapets institution för mark-
20615:    För att minska och styra lantbruksproduk-        nadsundersökning, är benägenheten att ingå av-
20616: tionen ingås detta år med odlarna produktions-      tai om minskning av mjölkproduktionen störst
20617: ändringsavtal, avtal om minskning av mjölk-         i södra Finland.
20618: produktionen och avtal om avbrytande av höns-           Jämsides med de åtgärder som syftar tili att
20619: äggsproduktionen. Alla dessa avtal kan ingås        minska produktionen har långivning med stöd
20620: inom ramen för härför reserverade anslag i          av lagen om gårdsbruksenheter ökats. Merpar-
20621: statsförslaget. Benägenheten att ingå produk-       ten av kreditgivningen har riktats tili norra
20622: tionsändringsavtal har i år varit större än un-     och Östra Finland. Motsvarande lån som bevil-
20623: der tidigare år: vid utgången av maj hade           jats under innevarande år har fortsättningsvis
20624: sammanlagt över 3 300 ansökningar inlämnats         koncentrerats tili utvecklingsområdena. På
20625: och antalet kor på de berörda lägenheterna          grund av denna situation har tyngdpunkten
20626: överskred 16 000. Benägenheten att ingå avtal       inom mjölkproduktionen så småningom förflyt-
20627: har varit relativt stor i norra och Östra Fin-      tats allt längre norrut. De regionalpolitiska
20628: land. De till buds stående anslagen binds nästan    målsättningarna och de åtgärder som syftar tili
20629: helt vid finansieringen av de redan inlämnade       att minska produktionen står i konflikt med
20630:  ansökningarna. Nya avtal kan därför inte längre    varandra. Regeringen kommer därför att nog-
20631: ingås tili större avtal utan tilläggsanslag.        grant överväga om dylika åtgärder fortfarande
20632:    Avtal som berör hela gårdsbrukets produk-        kan vidtas i norra och Östra Finland.
20633: toin, ett s.k. avtal enligt 4 §, kan ingås endast      Trots åtgärderna för att minska produktio-
20634: av odlare .som fyllt 55 år. Ett begränsat avtal,    nen uppbärs under innevarande år ca 220 milj.
20635:  ett s.k. avtal enligt 4 a §, kan ingås också av    mk av lantbruket med stöd av lantbruksin-
20636: 088100756V
20637: 6                                            1981 vp.
20638: 
20639: komstlagen, i form av marknadsföringsavgifter         gälla vid utgången av detta år. För mjölkpro-
20640: ellet accis. Lantbrukets andel av exportkostna-       duktionen har inte uppburits ökad marknads-
20641: derna uppskattas nästa år komma att stiga till        föringsavgift. Däremot har det tilläggspris för
20642: minst samma nivå som innevarande år. Den              mjölk som erläggs till producenterna differen-
20643: största delen av lantbtukets andel uppbärs            tierats delvis efter produktionsenheten. ökad
20644: genom allmänna marknadsföringsavgifter och            marknadsföringsavgift är avsedd att uppbäras
20645: acciser.                                              också nästa år för täckande av lantbrukets
20646:    De stora produktionsenheternas ansvar vid          marknadsansvarsdel. Regeringen kommer att
20647: marknadsföringen av överproduktionen har              avlåta en proposition till riksdagen angående
20648: ökats genom uppbörden av en marknadsförings-          detta. Enligt jord- och skogsbruksministeriet
20649: avgift, enligt företagens storlek, differentierad     bör den ökade marknadsföringsavgiften också
20650: hos de stora svin- och hönshushållningsföreta-        inriktas på stora mjölkproduktionsenheter.
20651: gen. Denna marknadsföringslag upphör att
20652:      Helsingfors den 25 juni 1981
20653: 
20654:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
20655:                                                19'81' vp.
20656: 
20657: Kirjallinen kysymys n:o 326
20658: 
20659: 
20660: 
20661:                                    Hakala ym.: Sianlihan lisätyn markkinoimismaksun haitoista Itä-
20662:                                       Uudellamaalla
20663: 
20664: 
20665:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20666: 
20667:    Energialaskumme ulkomaille on jatkuvasti           myönnetty markkinoimismaksuhuojennusta esirri.
20668: kasvamassa. Myös maa- ja metsätaloudessa voi-         v. 1980 60 prosenttia. Nyt on ns. Pekkas-
20669: taisiin nykyistä tuntuvasti enemmän käyttää           ratkaisun yhteydessä kokonaan luovuttu lisätyn
20670: kotimaista energiaa ja välttää riippuvuutta: ulko-    markkinoimismaksun huojennuksista meijerisi-
20671: maisesta tuontiöljystä. Kauppa- ja teollisuus"        kaloille. Tämän johdosta on em. biokaasupro-
20672: ministeriö antoi 10. 2. 1979 400 000 markkaa          jekti nyt vaarantumassa, koska meijerin toimin-
20673: kotimaisen biokaasulaitoksen kehittämiseen            ta on joutunut vaaravyöhykkeeseen lisätyn
20674: maataloutta varten. Teknillisessä korkeakoulus-       markkinoim1smaksun johdosta.            Liljendalin
20675: sa saadut lupaavat tutkimustulokset sekä alan         osuusmeijeri käy<ttää rsikatalouteensa yli 20 pro-
20676: kehitys muissa maissa antoivat pohjan metaani-        senttia oman meijerin sivutuotteita, pääosin he-
20677: kaasun ikäytätmön sovellutuksille. Tutkimus-          raa, jonka kuivaaminen rehujauheeksi on nykyi-
20678: ryhmä Agro-Methane sai ero. määrärahan tur-           sin kannattamatonta kuivaamisen vaatiman suu-
20679: vin valmiiksi metaanikaasulaitoksen, joka esitel-     ren öljymäärän takia.
20680: tiin pohjoismaisessa NORD-FORSK-metaani-                 Itä-Uudenmaan kahden pienen kunnan, La-
20681:  kaasuseminaarissa Suomessa 24.-26. syyskuuta         pinjärven ja Liljendalin, alueella toimivat neljä
20682: 1980.                                                 osuusmeijeriä ovat nyt joutuneet lisätyn mark-
20683:    Käytännön       kokeilussa    biokaasulaitoksen    kinoimismaksun takia vaikeuksiin. Ne ovat pe-
20684: käyttö edellyttää suurehkoa karjatalousyksik-         rinteisesti harjoittaJneet .sikataloutta meijereit-
20685: köä. Liljendalin osuusmeijeri on ollut valmis         tensä sivutuotteisiin perustuen. Ne eivät ole
20686: ottamaan sikalassaan käyttöön tällaisen kokeilu-      kuitenkaan sianlihan ylituotannon aiheuttajia,
20687: laitoksen. Meijeri tarvitsee toiminnassaan run-       koska ne ovat viime vuosina vähentäneet tuo-
20688: saasti energiaa, joka nyt saadaan öljystä. Sika-      tantoaan. Meijereiden osakkaa,t ovat keskittä-
20689: lan lietelannasta syntyvästä metaanikaasusta saa-     neet oman sianlihantuotantonsa meijeriinsä ei-
20690: tavalla energialla tämä tuontienergia voitaisiin      vätkä tee sitä itse, koska osuustoiminta on
20691: korvata.                                              antanut tähän toimintaan hyvät lähtökohdat.
20692:    Sikaloiden lietelannan käyttö pelloilla lannoi-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
20693: tusaineena on aiheuttanut hajunsa vuoksi ympä-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
20694: ristöhaittoja. Biokaasulaitoksen läpi kuljettuaan     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20695: on lietelanta antanut ensin energiaa ja sen jäl-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20696:  keen oHut valmis käytettäväksi maanparannus-
20697:  aineena täysin hajuttomana ja vailla ympäristö-                Onko Hallitus tietoinen .siitä, että
20698: haittoja. Siksi tällä kokeilutoiminnalla voisi olla          sianlihan markkinoimismaksu huomatta-
20699:  varsin merkittäviä vaikutuksia koko karjatalou-             vasti ylittää maa- ja metsätalousministe-
20700: dellernme.                                    ·:             riön asettaman yksimielisen työryhmän
20701:     Liljendalin osuusmeijerissä on harjoitettu si-           ehdottamat normit ja tuleeko Hallitus
20702: kataloutta jo viime vuosisadalta lähtien. Suu-               soveltamaan maksun suuruutta koskevia
20703: rilta kana- ja sikatalousyrityksiltä kannettavista           helpotuksia, jotta esim. Liljendalin
20704: markkinoimismaksuista annetun lain ( 1038/                   Osuusmeijerin suunnitteleman biokaasu-
20705: 78) 25 § :n 3 momentin perusteella on sille                  laitoksen toteuttaminen helpottuisi?
20706:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1981
20707: 
20708:          Matti Hakala                    Henrik Westerlund               Elisabeth Rehn
20709: 088100809K
20710: 2                                             1981 vp.
20711: 
20712: 
20713: 
20714: 
20715:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20716: 
20717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         aikana ne voisivat supistaa sianlihantuotan-
20718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toaan ja etsiä samalla muita vaihtoehtoisia he-
20719: olette 27 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn             rankäyttömuotoja, joita viime vuosina onkin
20720: kirjeenne ohella toimittå!lut valtioneuvoston          kehitetty. Vuoden 1981 osalta meijerisikaloille
20721: asianomaiselle jäsenelle jäljenhöksen kansan-          ei markkinoim1smaksuhuojennuksia tulopoliitti-
20722: edustaja Matti Hakalan ym. näin kuuluvasta             seen kokonaisratkaisuun liittyvän sopimuksen
20723: kirjallisesta kysymyksestä n:o .326:                   perusteella myönnetty. Eräät meijerit, mm. Lil-
20724:                                                        jendaHn Osuusmdjeri, anoivat markkinoimis-
20725:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että          maksuhuojennusta em. 1ain 25 §:n 2 momen-
20726:        sianlihan mankkinoimismaksu huomatta-           tin perusteella, jonka mukaan mark!kinoimis-
20727:        vasti ylittää maa- ja metsätalousministe-       maksuhuojennuksia voidaan myöntää mikäli
20728:        riön asettaman yksimielisen työryhmän           maksu aiheuttaa huomattavaa haittaa maksu-
20729:        ehdottamat normit ja tuleeko Hallitus           velvollisen opetus-, tut!kimus-, koulutus- tai
20730:        soveltamaan maksun suuruutta koskevia           muulle niihin rinnastettavalle toiminnalle. Mei-
20731:        helpotuksia, jotta esim. Liljendalin            jerit perustelivat hakemustaan suunnitelmillaan
20732:        Osuusmeijerin suunnitteleman biokaasu-          biokaasun tuotannon aloittamisesta sikalois-
20733:        laitoksen toteuttaminen helpottuisi?            saan. Meijerit ovat myös anoneet kotimaisten
20734:                                                        polttoaineiden käytön edistämisestä annetun
20735:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lain (164/79) 4 §:n nojalla kauppa- ja teolli-
20736: taen seuraavaa:                                        suusministeriöitä biokaasulaitteiston investoin-
20737:    Suurilta kana- ja sikatalousyrityksiltä kannet-     tiin myönnettävää avustusta. Koska kysymyk-
20738: tavista mavkkinoimismaksuista annetun lain             sessä ei ole sellainen tutkimus- tai koetoiminta,
20739: ( 1038/78) perusteella kannettavista sianlihan         jonka suorittamisesta olisi pelkästään kustan-
20740: lisätyistä markkinoimismaksuista on lain 25 §:n        nuksia tai muuta haittaa yrityksen toiminnalle,
20741: 3 momentin nojalla myönhetty meijerisikaloille         vaan siirtyminen kotimaisen energian käyttöön,
20742: huojennusta sen mukaan miten sikalat ovat              joka ilmeisesti tulee olemaan myös taloudelli-
20743: käyttäneet oman maidonjalostuksensa sivutuot-          sesti mielekästä, ei lain 1038/78 25 §:n 2
20744: teita sikojen ruokinnassa. Meijerisikaloiden saa-      momentin perusteella myönnettävä markkinoi-
20745: ma maksuhuojennus on harkinnanvarainen ja              mismaksuhuojennus näissä tapauksissa ole pe-
20746: sen tarkoituksena on ollut antaa meijereille           rusteltua.
20747: mahdollisuus tiettyyn siirtymävaiheeseen, jonka
20748:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1981
20749: 
20750:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
20751:                                             N:o 326                                                 3
20752: 
20753: 
20754: 
20755: 
20756:                           T ill Riksdag en s H e.r.r T alm an
20757: 
20758:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       övergångsperiod, under viiken de skulle kunna
20759: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     minska sin fläskproduktion och samtidigt söka
20760: av den 27 maj 1981 tili vederbörande medlem        nya alternativa former för användningen av
20761: av statsrådet översänt avskrift av följande av     vassla. Sådana nya användningsformer har
20762: riksdagsman Matti Hakala m.fl. undertecknade       också utvecklats under de senaste åren. För år
20763: spörsmål nr 326:                                   1981 beviijades på basen av det avtal som
20764:                                                    anslöt sig tili den inkomstpolitiska helhetsupp-
20765:           Är Regeringen medveten om att            görelsen inga mejerier som bedr.iver svinhus-
20766:        marknadsföringsavgiften för fläsk vä-       hållning nedsättning av marknadsföringsavgift.
20767:        sentligt överstiger de normer som före-     Vissa mejerier, bl.a. Liijendals Andelsmejeri,
20768:        slagits av den av jord- och skogsbruks-     ansökte om nedsättning av marknadsföringsav-
20769:        ministeriet tilisatta enhälliga arbets-     giften på basen av 25 § 2 mom. ovan nämnda
20770:        gruppen, och kommer Regeringen att          lag, enligt viiket moment nedsättning av mark-
20771:        tillämpa de lättnader som gäller av-        nadsförings·avgift kan bevi:ljas om avgiften föror-
20772:        giftens belopp så att t.ex. förverkligan-   sakar avsevärd olägenhet för betalningsskyldigs
20773:        det av den biogasanläggning som Liijen-     undervisnings-, utbiidnings-, eller forsknings-
20774:        da1s Andelsmejeri planerrut skulle under-    v,erksamhet eller annan dätmed ~ämförlig verk-
20775:        lättas?                                      samhet. Mejerierna motiverade sin ansökan med
20776:                                                    sina planer på att inleda produktion av biogas
20777:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      i sina svingårdar. Mejerierna har också hos
20778: samt anföra följande:                              hande1s- och ilndustriministeriet med stöd av
20779:    Nedsättning av den ökade marknadsförings-       4 § lagen om främjande av inhemska bränslen
20780: avgift för fläsk som uppbärs på basen av            (164/79) anhållit om understöd för investering
20781: lagen om marknadsföringsavgift som uppbäres        i biogasanläggningar. Eftersom fråga inte är
20782: hos stora höns- och svinhushållningsföretag         om sådan forsiknings- eller experimentverksam-
20783:  (1038/78) har med stöd av lagens 23 § 3           het som endast skulle medföra kostnader eller
20784: mom. beviijats sådana idkare av mejerirörelse      annan olägenhet för företagets verksamhet utan
20785: som bedriver svinhushållning, beroende på hur      om övergång tili användning av inhemskt
20786: svingårdarna har använt biprodukterna av den       bränsle, viiken övergång uppenbarligen kom-
20787: egna mjölkförädlingen vid svinens utfodrande.      mer att vara förnuftig också från ekonomisk
20788: Den nedsättning ·av avgiften som beviijas          synpunkt, är det inte i dessa fall motiverat att
20789: mejerier som bedriver svinhushållning är bero-     bevilja nedsättning av marknadsföringsavgiften
20790: ende av prövning och avsikten med den har          på basen av 25 § 2 mom. lagen 1038/78.
20791: varit att ge mejerierna möjlighet tili en vis
20792:      Helsingfors den 28 september 1981
20793: 
20794:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
20795:                                              l98f:V'p.
20796: 
20797: Kirjallinen kysymys n:o 327
20798: 
20799: 
20800: 
20801: 
20802:                                  Särkijärvi: Parlamentaarisen nuorisokomitean esitysten toteutta-
20803:                                     misesta
20804: 
20805: 
20806:                         Eduskunnan Herra Puh,emie'helle
20807: 
20808:    Parlamentaarinen nuorisokomitea esitti· viime     sivat yhteydessä valtion eri laitoksiin ja mi-
20809: marraskuussa jättämässään II osamietinnössä         nisteriöihin, esittäisivät rteavottelukunnalle. ti-
20810: lapsi- ja nuorisopoliittisen neuvottelukunnan       lanneraportteja sekä valmistelisivat suosituksia
20811: asettamista valtioneuvoston kanslian yhteyteen.     hallitukselle, eduskunmiUe; laitoksille, ministe-
20812: Neuvottelukunnan tehtävänä olisi koordinoida        riöille sekä kuntien, keskusjärjestöille neuvot-
20813: yhteiskunnassa harjoitettavaa lapsi- ja nuoriso-     telukunnan käsiteltäviksi ja esitettäviksi.
20814: politiikkaa sekä vaikuttaa siihen, että sitä har-       Edellä olev-an perusteella ja. viitaten valtio-
20815: joitettaisiin lasten ja nuorten kasvu-, kehitys-,   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
20816: toimeentulo- sekä vaikutusmahdollisuuksien          kunnioittavasti v.altioneuvoston asianomaisen
20817: edistämiseksi. Lisäksi neuvottelukunnan tulisi       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20818: tukea lapsen vuoden komitean ja parlamentaa-
20819: risen nuorisokomitean esitysten toteuttamista                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus. on
20820: käytännössä.                                                ryhtynyt, jotta parlamentaarisen nuori-
20821:    Neuvottelukunta tarvitsee käynnistyäkseen                sokomitean esittämä asetus valmistuisi
20822: suunnittelijavoimaa. Asetusesityksen mukaan                 ja sen edellyttämät resurssit voitaisiin
20823: sillä voisi olla palveluksessaan pääsihteeri ja             riittävän nopeasti osoittaa?
20824: tarpeellinen määrä suunnittelijoita. N'åmä Oli-
20825:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1981
20826: 
20827:                                          Jouni J. Särkijärvi
20828: 
20829: 
20830: 
20831: 
20832: 088100790Y
20833: 2                                            1981-vp.
20834: 
20835: 
20836: 
20837: 
20838:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20839: 
20840:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        Komitean II osamietintö sisältää laajan 80-lu-
20841: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        vun nuorisopoliittisen toimenpideohjelman 80-
20842: mies, olette 27 päivänä toukokuuta 1981 päi-        luvulle. Tästä syystä on nähty tarkoituksenmu-
20843: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       kaiseksi pyytää myöskin lausunnot poikkeuk-
20844: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   sellisen edustavasti eri yhteiskuntaelämän aloil-
20845: sanedustaja Jouni J. Särkijärven näin kuulu-        ta. Perinteisen valtionhallinnon lisäksi on pyy-
20846: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 327:           detty lausunnot esityksistä poliittisilta puolueil-
20847:                                                     ta, työmarkkinajärjestöiltä ja erityisen laajasti
20848:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on         nuorisojärjestöiltä.
20849:        ryhtynyt, jotta parlamentaarisen nuori-         Nämä lausunnot on pyydetty toimittamaan
20850:        sokomitean esittämä asetus valmistuisi       opetusministeriöön 15. 9. 1981 mennessä. Lau-
20851:        ja sen edellyttämät resurssit voitaisiin     suntojen sisällöstä osaltaan riippuu toimenpide-
20852:        riittävän nopeasti osoittaa?                 ohjelman toteuttaminen.
20853:                                                        Lausuntokierroksesta erillään ja sen kestäes-
20854:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sä opetusministeriön toimesta on aloitettu sel-
20855: vasti seuraavaa:                                    vitystyö valtioneuvoston kanslian kanssa yh-
20856:    Parlamentaarinen nuorisokomitea esitti II        teistyössä lapsi- ja nuorisopoliittisen neuvotte-
20857: osamietinnössään kysymyksessä tarkoitetun lap-      lukunnan perustamisesta. Tämän selvitystyön
20858: si- ja nuorisopoliittisen neuvottelukunnan pe-      tuloksena on tarkoitus saada valmiiksi valtio-
20859: rustamista valtioneuvoston kanslian yhteyteen.      neuvoston kannanotto asiaan.
20860:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
20861: 
20862:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
20863:                                              N:o 327                                              3
20864: 
20865: 
20866: 
20867: 
20868:                           Till Riksdagens Herr Talman
20869: 
20870:    I det syfte 3 7 § riksdagsordningen anger       nehåller ett omfattande ungdomspolitiskt åt-
20871: har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av         gärdsprogram för 1980-talet. Med anledning
20872: den 27 maj 1981 tili vederbörande medlem           av detta har man ansett det ändamålsenligt
20873: av statsrådet översänt avskrift av följande av     att även undantagsvis anhålla utlåtanden från
20874: riksdagsman Jouni J. Särkijärvi underteckna-       särskilt många områden inom samhällslivet.
20875: de spörsmål nr 327:                                Förutom de traditionella instanserna inom
20876:                                                    statsförvaltningen har utlåtanden angående för-
20877:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-     slagen inbegärts från de politiska partierna, ar-
20878:        git för beredningen av den förordning       betsmarknadsorganisationerna och särskilt från
20879:        som föreslagits av den parlamentaris-       många ungdomsorganisationer. Utlåtandena
20880:        ka ungdomskommitten och för att de          skall tillställas undervisningsministeriet senast
20881:        i förordningen förutsedda resurserna        den 15. 9. 1981. Förverkligandet av åtgärds-
20882:        snabbt skall kunna anvisas?                 programmet i sin tur är beroende av innehål-
20883:                                                    let i utlåtandena.
20884:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Utanför utlåtandena och i viintan på dessa
20885: samt anföra följande:                              har på uppdrag av undervisningsministeriet ett
20886:   Den parlamentariska ungdomskommitten har         utredningsarbete inletts med statsrådets kansli
20887: i sitt II delbetänkande framfört inrättandet       angående inrättandet av en delegation för barn-
20888: av en i spörsmålet hänvisad barn- och ung-         och ungdomspolitiska frågor. Som en följd av
20889: domspolitisk delegation i anslutning tili stat&-   detta utredningsarbete skall statsrådets ställ·
20890: rådets kansli. Kommittens II delbetänkande in-     ningstaganden utarbetas.
20891:      Helsingfors den 25 september 1981
20892: 
20893:                                                                         Minister Kalevi Kivistö
20894:                                               1981 vp.
20895: 
20896: Kirjallinen kysymys n:o 328
20897: 
20898: 
20899: 
20900: 
20901:                                   Anna-Liisa Jokinen ym.: Nuorison aseman parantamisesta
20902: 
20903: 
20904:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20905: 
20906:     Julkisuudessa on keskusteltu vilkkaasti mm.      elämää, kun sekä vanhempien asema että oma
20907: kouluväkivallasta ja nuorison alkoholinkäytös-       koulutuksen jälkeen löydettävä paikka yhteis-
20908: tä. Valitettavan usein on näitä ilmiöitä tarkas-     kunnassa ovat epävarmoja. Joukkotiedotus ja
20909: teltu irrallisina, jolloin myös niiden syiden sel-   massaviihde eivät tarjoa perustaa nuorten hen-
20910: vittäminen on jäänyt puutteelliseksi. Ongel-         kiselle kasvulle, minkä lisäksi ne tarjoavat pin-
20911: mista on usein tyydytty syyttämään nuoria            nallisia ja väkivaltaisia käyttäytymismalleja.
20912: itseään.                                             Sosiaalisten suhteiden ja perhesuhteiden pirs-
20913:     Eräs nuoriso-ongelman puoli on eräillä uusil-    toutuminen etenkin kaupunkien uusilla asuin-
20914: la tiiviillä asuinalueilla vallitseva rauhaton ti-   alueilla ja varsinkin aravavuokra-alueiden muut-
20915: lanne. Esimerkkinä voinee toimia Turun Pan-          tuminen slummeiksi työntävät nuoria yhteis-
20916: sio, jossa esimerkiksi kuluvana keväänä on           kuntaelämän ulkopuolelle. Perimmältään on
20917: miltei päivittäin sattunut murtautumisia elin-       kysymys siitä, ettei suomalainen kapitalistinen
20918: tarvikeliikkeisiin sekä kerrostalojen ja julkisten   yhteiskunta kykene tarjoamaan nuorille kestä-
20919: tilojen ikkunoiden rikkomista ja muuta vahin-        viä elämänarvoja ja ihanteita, joiden varaan
20920: gontekoa.                                            paikkaansa etsivä kansalainen voisi rakentaa
20921:     Pansion alueella tapahtuu nuorten toimesta       elämänsä.
20922: jatkuvasti myös pahoinpitelyjä. Nuoret ovat             Liian paljon on nuoriso-ongelmaa käsitel-
20923: myös aseistautuneita vähintään puukoin. Myös         täessä rajoituttu osaratkaisujen tasolle. Koulu-
20924: alkoholin, lääkeaineiden ja liuotinten yhteis-       keskustelu on suuntautunut pääosin koulun si-
20925: käyttö kuuluu kuvaan.                                sälle. Alkoholiongelmien suhteen on monasti
20926:     Alueella toimivat järjestöt ovat kääntyneet      tyydytty esittämään vain alkoholipoliittisia toi-
20927: Turun kaupunginhallituksen puoleen nopean            mia. Vanhempien huolestuneisuus on usein
20928: ratkaisun aikaansaamiseksi entistä pahemmak-         suuntautunut häiriöitä aiheuttavia nuoria
20929:  si muodostuneeseen nuoriso-ongelmaan alueella.      itseään vastaan.
20930: Järjestöjen kirjelmässä todetaan mm.: "Ku-              Jossain määrin kokonaisvaltaisempi lähes-
20931:  ten edellä kerrotun perusteella ymmärtänette,       tymistapa on valittu nuorison yhteiskuntata-
20932: on Pansion alueella todellinen hätä nuorisosta       kuun kokeilussa sekä parlamentaarisen nuoriso-
20933:  ja nuorison takia. Ei riitä, että asukkaiden        komitean esityksissä.
20934:  vuokrakulut ovat ilkivallan takia huimasti ko-         Nuoriso-ongelma on nousemassa suomalai-
20935:  honneet. Pahinta on ihmisten jatkuva pelko          sen yhteiskunnan kaikkein keskeisimmäksi on-
20936:  henkensä ja ennen kaikkea lastensa hengen ja        gelmaksi. Sen ratkaisemisesta riippuu tulevai-
20937:  tulevaisuuden puolesta."                            suutemme kansakuntana.
20938:      Kouluissa ja asuinalueilla ilmenevät ongel-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
20939:  mat ovat oireita vakavasta kriisistä maamme         tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
20940: lasten ja nuorten asemas:sa. Jo se, että on-         tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20941:  gelmat kasautuvat tietyillä alueilla, osoittaa,     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20942:  että asuinympäristöllä ja yhdyskunnan sosiaa-
20943:  lisen rakenteen vinoutumilla on suuri vaikutus                Onko Hallitus tietoinen, että suo-
20944:  ongelmien puhkeamiseen.                                    malaisen yhteiskunnan kaikkein keskei·
20945:      Ennen kaikkea on kyse lasten ja nuorten                simmäksi ongelmaksi on kohoamassa
20946:  koko elämäntilanteen kriisistä, jonka paikalli-            se, ettei se kykene tarjoamaan lapsille
20947:  set olosuhteet voivat saattaa puhkeamaan.                  ja nuorille kestäviä elämänarvoja ja
20948:  Työttömyys varjostaa yhä nuorempien lasten                 ihanteita, ja jos on,
20949: 0881007910
20950: 2                                        1981 vp.
20951: 
20952:        mihin toimenpltelSlm Hallitus aikoo          toimenpideohjelman aikaansaamiseksi ja
20953:      ryhtyä nuorison kokonaisyhteiskunnalli-        toteuttamiseksi?
20954:      sen aseman korjaamiseen tähtäävän
20955:     Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1981
20956: 
20957:        Anna-Liisa Jokinen          Helvi Niskanen            Marjatta Stenius-Kaukonen
20958:        I.-C. Björklund             Kati Peltola              Aulis Juvela
20959:        Lauha Männistö              Mikko Ekorre              Heli Astala
20960:                    Juhani Vähäkangas                    M.-L. Salminen
20961:                                              N:o 328
20962: 
20963: 
20964: 
20965: 
20966:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20967: 
20968:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sä valtioneuvostolle 27 päivänä marraskuuta
20969: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       1980. II osamietintö sisältää komitean esityk-
20970: olette 27 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn          sen 1980-luvun nuorisopoliittiseksi toimenpide-
20971: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ohjelmaksi.
20972: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Komitean esityksiä on luonnehdittu laajim-
20973: edustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu-         maksi yhdessä mietinnössä esitetyksi nuoriso-
20974: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 328:           poliittiseksi kokonaisohjelmaksi. Opetusminis-
20975:                                                     teriö on lähettänyt II osamietinnön lausunnoil-
20976:           Onko Hallitus tietoinen, että suo-        le. Lausuntokierros on järjestetty poikkeukselli-
20977:        malaisen yhteiskunnan kaikkein keskei-       sen laajaksi, mikä on luonnollista ottaen huo-
20978:        simmäksi ongelmaksi on kohoamassa            mioon komitean monitahoiset ehdotukset.
20979:        se, ettei se kykene tarjoamaan lapsille      Lausunnot on pyydetty 15. 9. 1981 mennessä.
20980:        ja nuorille kestäviä elämänarvoja ja         Perinteisen valtionhallinnon lisäksi lausunnot
20981:        ihanteita, ja jos on,                        on pyydetty mm. rekisteröidyiltä poliittisilta
20982:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      puolueilta, työmarkkinajärjestöiltä ja erityisen
20983:        ryhtyä nuorison kokonaisyhteiskunnalli-      laajasti nuoriso- ja nuorisonkasvatustyötä teke-
20984:        sen aseman korjaamiseen tähtäävän            viltä järjestöiltä. Samanaikaisesti lausuntokier-
20985:        toimenpideohjelman aikaansaamiseksi ja       roksen ollessa käynnissä opetusministeriö on
20986:        toteuttamiseksi?                             aloittanut selvitystyön valtioneuvoston kans-
20987:                                                     lian kanssa komitean esittämän lapsi- ja nuo-
20988:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         risopoliittisen neuvottelukunnan asettamisesta.
20989: taen seuraavaa:                                     Opetusministeriön käsityksen mukaan komitean
20990:    Valtioneuvosto asetti 22. 1. 1977 komitean,      esittämän laajan kokonaisohjelman seuranta
20991: jonka tehtävänä oli mm. laatia ehdotus 1980-        ja erilaisten uudistusten yhteensovittaminen
20992: luvun nuorisopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi     edellyttää komitean esittämää lapsi- ja nuori-
20993: pitäen erityisesti silmällä yleisten yhteiskunta-   sopoliittista neuvottelukuntaa. Lausuntokier-
20994: poliittisten tavoitteiden ja kansalaisten perus-    roksen jälkeen opetusministeriö valmistelee val-
20995: oikeuksien toteutumista nuorison osalta. Ko-        tioneuvoston kannanoton komitean esittämästä
20996: mitea, jonka nimeksi vahvistettiin parlamen-        toimenpideohjelmasta.
20997: taarinen nuorisokomitea, jätti II osamietintön-
20998:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
20999: 
21000:                                                                         Ministeri Kalevi Kivistö
21001:                                             1981 vp.
21002: 
21003: 
21004: 
21005: 
21006:                           Till Riksdagens Herr Talman
21007: 
21008:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       delbetänkandet innehåller kommittens förslag
21009: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       tili ett ungdomspolitiskt åtgärdsprogram för
21010: se av den 27 maj 1981 tili vederbörande med-       1980-talet.
21011: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        Kommittens förslag har betecknats som det
21012: av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen m. fl. un-       mest omfattande förslag tili ett ungdomspo-
21013: dertecknade spörsmål nr 328:                       litiskt helhetsprogram som framförts i ett be-
21014:                                                    tänkande. Undervisningsministeriet har in-
21015:           Är Regeringen medveten om att det        begärt utlåtanden om kommittens II delbe-
21016:        finländska samhällets oförmåga att er-      tänkande. Utlåtanden har inbegärts från un-
21017:        bjuda barnen och ungdomen bestående         dantagsvis många håll vilket är naturligt med
21018:        livsvärden och ideal håller på att ut-      beaktande av kommittens mångskiftande för-
21019:        vecklas tili ett av våra allra svåraste     slag. Utlåtandena har inbegärts tili den 15. 9.
21020:        problem, och om Regeringen är med-          1981. Förutom de traditionella instanserna
21021:        veten om detta,                             inom förvaltningen har utlåtanden inbegärts
21022:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     bl. a. från de registrerade politiska partierna,
21023:        ta för att få tili stånd och förverk-       arbetsmarknadsorganisationerna och särskilt
21024:        liga ett åtgärdsprogram vars syfte är       från ett flertal organisationer som utför ung-
21025:        att tillrättaställa ungdomens ställning i   doms- och ungdomspedagogiskt arbete. Samti-
21026:        samhället?                                  digt som utlåtandena utarbetas har undervis-
21027:                                                    ningsministeriet inlett ett utredningsarbete till-
21028:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     sammans med statsrådets kansli om inrättandet
21029: samt anföra följande:                              av en av kommitten föreslagen delegation för
21030:     Statsrådet tillsatte den 22. 1. 1977 en kom-   barn- och ungdomspolitiska frågor. Enligt un-
21031: mitte vars uppgift var att bl. a. utarbeta för-    dervisningsministeriets mening förutsätter upp-
21032: slag tili ett ungdomspolitiskt åtgärdsprogram      följningen av det av kommitten framförda om-
21033: för 1980-talet särskilt med tanke på de all-       fattande helhetsprogrammet och koordine-
21034: männa samhällspolitiska målsättningarna och        ringen av de olika reformerna en barn- och
21035: förverkligandet av de medborgerliga grund-         ungdomspolitisk delegation. Då utlåtandena
21036: rättigheterna för de ungas del. Kommitten,         inlämnats kommer undervisningsministeriet att
21037: vars namn blev den parlamentariska ungdoms-        förbereda statsrådets ställningstagande tili kom-
21038: kommitten, överlämnade sitt II delbetänkande       mittens åtgärdsprogram.
21039: tili statsrådet den 27 november 1980. Det II
21040:      Helsingfors den 25 september 1981
21041: 
21042:                                                                          Minister Kalevi Kivistö
21043:                                              1981 vp.
21044: 
21045: Kirjallinen kysymys n:o .329
21046: 
21047: 
21048: 
21049: 
21050:                                  Pesola ym.: Lymfaterapian korvaamisesta asiakkaalle sairausva-
21051:                                     kuutuslain 8 S:n nojalla
21052: 
21053: 
21054:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21055: 
21056:     Syövän hoitomuotona ovat tällä hetkellä         ja kuntohoitajia, jotka on koulutettu antamaan
21057: leikkaus-, säde- ja lääkehoidot. Leikkauksen ja     tätä terapiaa. Hoito on kuitenkin asiakkaalle
21058: sädehoidon seurauksena saattaa olla joissakin       suhteettoman kallista ottaen huomioon, että
21059: tapauksissa kudosten vaurioituminen ja imu-         hoitosarjat ovat pitkiä, 10-1.5 hoitokertaa, ja
21060: suoniverkoston toiminnan häiriintyminen. Täs-       niitä joudutaan toistamaan aivan samalla ta-
21061: tä on noin 1/3:lla seurauksena turvatusta ylä-      valla kuin PP-hoitoakin. Hoitojen vaikutus
21062: ja alaraajoissa. Lymfaterapiasta on todettu ole-    turvotuksen poistamiseen ei siis ole pysyvää.
21063: van apua turvotuksen poistamiseen. Tällä het-          Ryhmä, jolle näitä hoitoja tultaisiin anta-
21064: kellä korvauksen piiriin kuuluvan PP-hoidon         maan, ei ole kovin suuri. Esim .. uusia rinta-
21065: tarkoituksena on myös turvotuksen poistami-         syöpätapauksia todetaan maassamme vuosittain
21066: nen raajasta. PP-hoito on koneellisesti tapah·      noin 1 400 ja vain pieni osa näistä on lymfa-
21067: tuva hoito, jossa erityisen painepussihihan         terapian tarpeessa.
21068: avulla intermittoivasti puristamalla raajaa pyri-      Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
21069:  tään saamaan neste poistumaan kyseisestä raa-      sen 37 S:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21070: jasta. Tässä hoidossa potilas on 5-7 tuntia         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21071:  kerrallaan viitenä päivänä peräkkäin. Lymfa-       vaksi seuraavan kysymyksen:
21072:  terapian kesto on noin 1-1 ~ tuntia kerral-
21073:  laan ja hoitosarjaan kuuluu yleensä noin 1.5                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21074: hoitoa.· Tämä hoitomuoto on asiakkaalle use-               siin lymfaterapian korvaamiseksi asiak-
21075:  ammin miellyttävämpää kuin konehoito.                     kaalle sairausvakuutuslain 8 S:n no-
21076:     Suomessa on jo useita lääkintävoimistelijoita          jalla?
21077:       Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1981
21078: 
21079:          Helena Pesola                 Ben Zyskowicz                 Tauno Valo
21080:          Alla Jokinen                  Timo Ihamäki                  Matti Viljanen
21081:          Toivo Mäkynen                 Pekka Löyttyniemi             Eva-Maija Pukkio
21082:                                        Jalmari Torikka
21083: 
21084: 
21085: 
21086: 
21087:  088100780M
21088: 2                                              1~1 ivp.:
21089: 
21090: 
21091: 
21092: 
21093:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21094: 
21095:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lymfaterapia on Suomessa tullut käyttöön
21096: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        alunperin kosmetologien antamana lymfahie-
21097: olette 28; päiVänä toukokuuta, 1981 päiväeyn·        rontana. KOS'ka hoitoa ei ole annettu lääketie-
21098: kirjeenne· ohella toimittanut val-tioneuvoston       teellisessä laboratoriossa · eikä hoidon antaja_na
21099: asianomaiselle· jäsenelle jäljennöksm kaman-         ole ollut läakintävoimistelija, hoitoa ei voida
21100: edustaja Pesolan ym; näin kuulavasta ldrjalll-       korvata' sairausvakuutuslain muk-aan. Lymfate-
21101: sesta kysymyksestä n:o .329:                         rapiaa on kuitenkin viime aikoina alettu käyt~
21102:                                                      tää myös sairaanhoitona eräissii leikkausten jäl-
21103:             Aikoolro· HaRitus ·ryhtyä tcimenpitei--· kitilojen ja kysymykS'ttSSä mainitun sädehoidon
21104:          siin · lymfaterapian korvaamiseksi asiak- jälkeisten· imusuoniverkoston · toiminnan· häiri-
21105:          kaaMe sairausvakuutuslain 8 §.:n no- öiden hoidossa. Lymfateraj)ialla on ollut edul-
21106:          jald.a~                                     linen- vaikutus tu:rvo-tuksen · poistamisessa ·ja se
21107:                                                      on· eräissä tapauksissa ·parempr kuin koneelli-
21108:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sesti' tapahtuva painepussihoito, joka kuuluu
21109: vasti seuraavaa:                                     sairausvakuutuslain mukaan·· korvattaviin hoit-oi• ·
21110:                                                      hm:
21111:     Saihlusvakuutuslain· 8 · § m 2 mommdn· mu-          Lymfaterapiaa koskevat lääketieteelliset tut-
21112: kaan lääkärin määräämä,. lääketieteellisessä -la- kimuk'Set ovat vasta amssa .. Lymfaterapian vai-
21113: boratoriossa asianmukaisen ammattikoulutuk- kutusta ei lääketieteellisesti ole vielä pystytty
21114: sen' saaneen- henkilön antama fysikaalinen hoi- yksiselitteisesti osoittamaan. Kansaneläkelaitok-
21115: to korvat1liin siinä laajuudess~ kuin asetuksella sessa valmistellaat\ parhaillaan fysikaalisen hoi-
21116: sääcletääa. Sairausvakuutusasetuksen 6 §:n mu- don korvausjärjestelmän kehittämistii kokonai-
21117: kaan fysikaaliseksi hoidoksi katsotaan lääkärin suudessaan; · Tässä yhteydessä selvitetään myös
21118: määräämä fysikaalinen liikuntahoito ja siihen mahdollisuudet lymfaterapian saattamiseksi sai-
21119: liittyvä tarpeellinen esikäsittely sekä lääkärin rausvakuutuslain mukaan · korvattavien hoito-
21120: määräämä muu fysikaalinen hoito. Korvaamisen muotojen piiriin. Selvitysten valmistuttua so-
21121: perusteet vahvistaa sosiaali~ ja terveysministe- · siaali- ja terveysministeriö ryhtyy asian vaati-
21122: riö.                                                 mi:in toimenpiteisiin.
21123: 
21124:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 19&1
21125: 
21126:                                                                   Ministeri Katri-Helena Eskelinen
21127:                                              N:o 329                                              3
21128: 
21129: 
21130: 
21131: 
21132:                            Tili Riksdagens Herr Talman
21133: 
21134:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       av lymfmassage. Emedan denna behandling in-
21135: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       te har givits i medicinska laboratorier eller av
21136: se av den 28 maj 1981 till vederbörande med-       fysioterapeuter, har vårdkostnaderna inte kun-
21137: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    nat ersättas med stöd av sjukförsäkringslagen.
21138: av riksdagsman Pesola m. fl. undertecknade         På senaste tid har lymfterapi dock börjat an-
21139: spörsmål nr 329:                                   vändas även som sjukvårdsform vid behand-
21140:                                                    ling av vissa följdtillstånd som uppstått efter
21141:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      operationer samt vid behandling av funktions-
21142:        att med stöd av 8 § sjukförsäkrings-        störningar i lymfkärlssystemet som en följd av
21143:        lagen ersätta vårdtagarna kostnaderna       den i spörsmålet nämnda strålbehandlingen.
21144:        för lymfterapi?                             Lymfterapin har haft en positiv verkan vid be-
21145:                                                    handling av svullnader och därmed har i vissa
21146:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      fall uppnåtts bättre resultat än genom behand-
21147: samt anföra följande:                              ling med tryckapparat, en vårdform som er-
21148:    Enligt 8 § 2 mom. sjukförsäkringslagen er-      sätts med stöd av sjukförsäkringslagen.
21149: sätts av läkare ordinerad fysikalisk behandling       Den medicinska forskningen rörande lymf-
21150: som lämnats i medicinskt laboratorium eller        terapi är ännu i sin början. Man har ännu inte
21151: av person med behörig yrkesutbildning i den        entydigt kunnat klarlägga, vilka verkningar
21152: omfattning, varom stadgas i förordning. Enligt     lymfterapin har i medicinskt avseende. Vid
21153: 6 § sjukförsäkringsförordningen anses såsom        folkpensionsanstalten bereds för närvarande ut-
21154: fysikalis:k behandling av läkare föreskriven fy-   vecklandet av hela ersättningssystemet i fråga
21155: sikalisk motionsbehandling och därtill ansluten    om fysikalisk behandling. 1 detta sammanhang
21156: nödig förbehandling samt av läkare föreskriven     utreds även möjligheterna att uppta lymfterapi
21157: annan fysikalisk behandling. Ersättnings-          bland de vårdformer som ersätts med stöd av
21158: grunderna fastställs av social- och hälsovårds-    sjukförsäkringslagen. Efter det utredningarna
21159: ministeriet.                                       blivit färdiga, kommer social- och hälsovårds-
21160:    Ursprungligen var det kosmetologerna som        ministeriet att vidta de åtgärder ärendet föran-
21161: i Finland började använda lymfterapi i form        leder.
21162:      Helsingfors den 24 september 1981
21163: 
21164:                                                                Minister Katri-Helena. Eskelinen
21165:                                              198t vp.
21166: 
21167: Kirjallinen kysymys n:o 330
21168: 
21169: 
21170: 
21171: 
21172:                                  Kuuskoski-Vikatmaa ym: Kotitaloustyöntekijöiden vähimmäisan-
21173:                                     siota~on määrittelemisestä
21174: 
21175: 
21176: 
21177:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21178: 
21179:    Kotitaloustyöntekijöiden ammattikunta on            Tilannetta voitaisiin merkittävästi auttaa, mi-
21180: viimeisen kymmenen vuoden aikana voimak-            käli kiireellisesti saataisiin aikaan kotitalous-
21181: kaasti supistunut. Vuonna 1970 alalla laskettiin    työntekijäin työsuhteesta annetun lain (951/
21182: olevan noin 30 000 työntekijää ja vuonna 1980       77) 12 § :ssä tarkoitettu vähimmäisehtopäätös.
21183: enää vain noin 10 000. Tällaista kehityssuuntaa     Koska alalle ei sen poikkeuksellisuuden takia
21184: ei voida pitää hyvänä, koska lasten, vanhusten      ole mahdollista saada yleistä työehtosopimusta,
21185: ja vammaisten kotona tapahtuvaa hoitoa pitäisi      tulisi kotitaloustyöntekijöiden edut turvata
21186: eri tavoin pyrkiä lisäämään eikä suinkaan supis-    edellä mainitun vähimmäisehtopäätöksen ja sii-
21187: tamaan. Sen lisäksi, että tällainen hoitomuoto      hen sisältyvän vähimmäisansiotason määrittele-
21188: tulee yhteiskunnalle taloudellisesti edulliseksi,   misen kautta. Palkkaus tulisi lähinnä rinnastaa
21189: sisältyy tähän myös muita, elämän inhimillisyyt-    kunnallisiin kodinhoitoammatteihin.
21190: tä koskevia etuja, jotka puoltavat tämän hoito-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
21191: muodon kehittämistä. Tätä vaativat niin hyvin       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
21192: väestöpoliittiset kuin myös kasvatukselliset ja     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
21193: terapeuttiset näkökohdat.                           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
21194:     Kotitaloustyöntekijöiden suorittamaa työtä ei   sen:
21195: meillä arvosteta riittävästi. Niinpä myös palk-                Milloin Hallitus aikoo tehdä kotita-
21196: kauskysymykset ovat jääneet hoitamatta. Tä-                 loustyöntekijäin työsuhteesta annetun
21197: män seurauksena nuoret yhä harvemmin ovat                   lain mukaisen vähimmäisehtopäätöksen
21198:  tästä alasta kiinnostuneita.                               ja määritellä siten työntekijöille vähim-
21199:                                                             mäisansiotason?
21200:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1981
21201: 
21202:                Eeva Kuuskoski-Vikatmaa                          Hannele Pokka
21203:                Orvokki Kangas                                   Marjatta Väänänen
21204:                                           Lea Sutinen
21205: 
21206: 
21207: 
21208: 
21209: 088100813P
21210: 2                                             1981 vp.
21211: 
21212: 
21213: 
21214: 
21215:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21216: 
21217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       antamisen edellytykset sekä arvioida päätöksen
21218: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        yhteiskunnalliset seurausvaikutukset.
21219: olette 29 päivänä toukokuuta 1981 päivätyn              Työryhmä esitti muistiossaan 29. 3. 1979 ko-
21220: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         titaloustyöntekijöiden jakamista ammattitaidon
21221: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mukaan kolmeen palkkaluokkaan, joiden vähim-
21222: edustaja Kuuskoski-Vikatmaan ym. näin kuulu-         mäiskuukausipalkat olisivat 1 300 mk, 1 600
21223: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 330:            mk tai 1 900 mk. Välillisten työvoimakustan-
21224:                                                      nusten vuoksi aiheutuisi tämän suuruisesta
21225:           Milloin Hallitus aikoo tehdä kotita-       palkasta työnantajalle 2 000-3 000 markan
21226:        loustyöntekijäin työsuhteesta annetun         kuukausittaiset kokonaiskustannukset. Työryh-
21227:        lain mukaisen vähimmäisehtopäätöksen          mä ei kuitenkaan katsonut voivansa ehdottaa
21228:        ja määritellä siten työntekijöille vähim-     vähimmäispalkkapäätöksen antamista, ennen
21229:        mäisansiotason?                               kuin toimenpiteen aiheuttamat kielteiset seu.-
21230:                                                      raukset, lähinnä työpaikkojen huomattava vä-
21231:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        heneminen, on muilla toimenpiteillä pyritty
21232: vasti seuraavaa:                                     välttämään. Tämän vuoksi työryhmän mielestä
21233:    Työsopimuslain (320/70) 17 §:n 1 momen-           ei edellytyksiä vähimmäispalkkapäätöksen anta-
21234: tin mukaan työnantajan on työsopimuksessa tai        miselle ole, ennen kuin on erikseen selvitetty
21235: työsuhteessa muuten noudatettava vähintään           palkkakulujen vähennyskelpoisuuden laajuus ko-
21236: niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä        titaloustyönantajan verotuksessa ja ryhdytty
21237: olevasta tai siihen lähinnä rionastettavasta työs-   asian vaatimiin lainsäädäntötoimiin.
21238: tä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa val-        Työryhmän muistiosta hankittiin lausunto 11
21239: takunnallisessa työehtosopimuksessa on nouda-        viranomaiselta ja järjestöltä. Lausunnonantajien
21240: tettavaksi määrätty. Tätä säännöstä ei ole kui-      käsitykset eroavat toisistaan sekä vähimmäis-
21241: tenkaan voitu soveltaa kotitalousalalla, koska       palkkapäätöksen antamisen että verovähennys-
21242: alalta on toistaiseksi puuttunut valtakunnallinen    kelpoisuuden osalta. Kuitenkin kaikissa lausun-
21243: työehtosopimus. Tämän vuoksi sisällytettiin ko-      noissa vähimmäispalkkapäätöksen antaminen
21244: titaloustyöntekijäin työsuhteesta annetun, 1. 8.     kytketään lisäselvitykseen verotuksesta asian
21245: 1978 voimaan tulleen lain (951/77) 12 §:ään          työvoimapoliittisten vaikutusten vuoksi. Tämän
21246: työsopimuslain 17 §: n 1 momenttia vas-              vuoksi asian valmistelua on jatkettu myös val-
21247: taava, työsuhteessa noudatettavia vähimmäiseh-       tiovarainministeriössä.
21248: toja koskeva säännös siten täydennettynä, että           Edellä esitetyn lisäksi voidaan todeta, että
21249: valtioneuvosto voi kotitaloustyöntekijäin oikeu-     hallitusohjelmaan on sisällytetty lausuma, jonka
21250: denmukaisen ja kohtuullisen toimeentulon tur-        mukaan hallitus pyrkii kehittämään erityisesti
21251: vaamiseksi vahvistaa vähimmäispalkkaa ja tar-        lapsiperheiden asemaa muun muassa lastenhoi-
21252: peellisiksi katsomiaan työsuhteen muita ehtoja       tojärjestelyjä ja lapsiperheiden verotuksellista
21253: koskevat määräykset.                                 asemaa parantamalla. Näin ollen kotitaloustyön-
21254:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 10. 5.      tekijän toimeentulon turvaamiseksi on ryhdytty
21255: 1978 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää        edellä esitetyllä tavalla toimenpiteisiin selvit-
21256: kotitaloustyöntekijäin työsuhteesta annetun lain     tämällä vähimmäistyöehtopäätöksen antamisen
21257: 12 §: ssä tarkoitetun vähimmäisehtopäätöksen         edellytyksiä.
21258:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
21259: 
21260:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
21261:                                                N:o 330                                                3
21262: 
21263: 
21264: 
21265: 
21266:                             Tili Riksdagens Herr Talman
21267: 
21268:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Arbetsgruppen framlade i sin promemoria
21269: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         29. 3. 1979, att hushållsarbetstagarna enligt yr-
21270: av den 29 maj 1981 tili vederbörande medlem           kesskicklighet skulle indelas i tre avlönings-
21271: av statsrådet översänt avskrift av följande av        klasser, i vilka minimimånadslönerna skulle va-
21272: riksdagsman Kuuskoski-Vikatmaa m. fl. under-          ra 1 300 mk, 1 600 mk och 1 900 mk. På
21273: teclmade spörsmål nr 330:                             grund av indirekta arbetskraftskostnader skulle
21274:                                                       en lön i denna storleksklass medföra arbets-
21275:           När ämnar Regeringen fatta beslut           givaren en månatlig totalkostnad om 2 000-
21276:        om minimivillkoren i enlighet med la-          3 000 mk. Arbetsgruppen ansåg emellertid att
21277:        gen om hushållsarbetstagares arbetsför-        den inte kunde föreslå något beslutsfattande i
21278:        hållande och sålunda fastställa en mini-       frågan om minimilön, innan de negativa följder-
21279:        miförtjänstnivå för arbetstagarna?             na av denna åtgärd, närmast en betydande
21280:                                                       minskning av arbetsplatserna, har försökt före-
21281:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         byggas genom andra åtgärder. Därför anser ar-
21282: samt anföra följande:                                 betsgruppen att det inte finns förutsättningar
21283:     Enligt 17 § 1 mom. lagen om arbetsavtal           att fatta beslut om minimilön, innan det sär-
21284:  (320/70) skall arbetsgivaren i arbetsavtal eller     skilt har utretts i viiken omfattning arbetsgiva-
21285: arbetsförhållande i övrigt iakttaga åtminstone        rens lönekostnader är avdragsgilla vid beskatt-
21286: de löne- och andra villkor, som bestämmes för         ningen och lagstiftningsåtgärder vidtagits i sa-
21287: ifrågavarande eller därmed närmast jämförligt         ken.
21288: arbete i riksomfattande kollektivavtal, vilket bör       Om arbetsgruppens promemoria inhämtades
21289: anses vara allmänt i vederbörande bransch.            utlåtande av 11 myndigheter och organisationer.
21290: Detta stadgande har dock inte kunnat tillämpas        Asikterna i utlåtandena avviker från varandra
21291: på hushållsarbete, emedan det tillsvidare inte        såväl i fråga om utfärdandet av beslut om mi-
21292: har funnits något riksomfattande kollektivavtal       nimilön som beträffande frågan om avdragbar-
21293: för denna bransch. På grund härav intogs i            het. På grund av de arbetskraftspolitiska
21294: 12 § lagen om hushållsarbetstagares arbetsför-        följderna sammankopplas dock i samtliga ut-
21295: hållande (951/77), som trädde i kraft 1. 8.           låtanden beslutet om minimilön med en till-
21296: 1978, ett stadgande som motsvarar 17 § 1              läggsutredning rörande beskattningen. På grund
21297: mom. lagen om arbetsavtal och gäller minimi-          härav har beredningen av ärendet fortgått i fi-
21298:  villkoren i arbetsförhållande, likväl på så sätt     nansministeriet.
21299: kompletterat, att statsrådet för tryggande av            Utöver det ovan anförda kan det konstateras,
21300: en rättvis och skälig utkomst för hushållsar-         att det i regeringsprogrammet har intagits ett
21301: betstagarna kan fastställa bestämmelser an-           uttalande, enligt vilket regeringen strävar tili
21302: gående minimilön och andra av statsrådet              att utveckla i synnerhet barnfamiljers ställning,
21303: nödigbefunna villkor i arbetsförhållande.             bl. a. genom olika barnavårdsarrangemang och
21304:     Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte 10.   genom att förbättra barnfamiljers ställning i
21305: 5. 1978 en arbetsgrupp med uppgift att utreda         beskattningshänseende. Sålunda har på ovan
21306: förutsättningarna för utfärdandet av ett i 12 §       nämnt sätt åtgärder vidtagits för att trygga hus-
21307: lagen om hushållsarbetstagares arbetsförhållan-       hållsarbetstagares utkomst genom att förutsätt-
21308: de avsett beslut om minimivillkor samt att be-        ningarna för utfärdandet av beslut om minimi-
21309: döma, vilka sociala följdverkningar beslutet          lönevillkor har utretts.
21310: kommer att ha.
21311:       Helsingfors den 25 september 1981
21312: 
21313:                                                Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
21314:                                                1~~1   vp.
21315: 
21316: Kirjallinen kysymys n:o 331
21317: 
21318: 
21319: 
21320: 
21321:                                    Kortesalmi: Raahen terveyskeskuksen vuodeosaston tilojen pa-
21322:                                       rantamisesta
21323:                                         -  .   . '!
21324: 
21325: 
21326: 
21327: 
21328:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21329: 
21330:    Raahen terveyskeskuksen vuodeosasto (enti-         kainen, myöhemmin rakennettaisiin lisää 40
21331: nen Gellmannin sairaala) käsittää kaksi puu-          paikkaa. Lääketieteellisen asiantu!).temukse!l
21332: rakennusta, joiden yhteinen potiJ.aspaikkamää-        mukaan 80 paikkaa on kuitenkin liian vähän.
21333: rä on 48. Kaikki potilaat ovat ns. kroonikko-         Lisäksi tulevaisuudessa väestö ikääntyy ja huo-
21334: j~. Tarve kroon1kkopaikkojen lisäämiseen on,          nokuntoisten vanhusten määrä lisääntyy.
21335: erittäin suuri, kuten asiasta tehty selvitys osoit:      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
21336: taa. Tosin juuri tällä hetkellä aluesairaalapuo-      päiv,äjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
21337: lella kroonikkoja on nyt selvästi vähemmän,           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21338: mi~ä johtuu etupäässä lclmisista tämän talven         jäsenen va<stattavaksi seuraavan ~ysymyksen:
21339: aikana sattundsta kuolintapauksista.
21340:    Keskeisenä ongelmana ori ollut se, että kroo-                Tietääkö Hallitus, että Raahen ter-
21341: nisesti sairaita on jouduttu hohamaan paikois-               veyskes~uksen · vuodeosasto  on potilas-
21342: sa, joihin he eivät oikeastaan kuuluisi, kuten               paikkamäärältään aivan riittämätön ja
21343: aluesairaalan potilaspaikoilla sekä vanhain-                 että tarve erityisesti kroonikkopaikko-
21344: kodeissa. Edellisissä kroonikot ovat vaikeutta-              jen lisäämiseen on suuri, koska heitä
21345: neet akuutisti sairaiden ·hoitoonpääsyä ja hoi-              nyt on jouduttu hoitamaan paikoissa,
21346: toa, ja jälkimmäisissä henkilökunta on · joutu-              joihin he oikeastaan eivät kuulu, jol-
21347: nut ponnistelemaan ja ottamaan vastuuta nor-                 loin akuutisti sairaiden hoito on kärsi-
21348: maalia enemmän.·                                 ·           nyt, sekä
21349:    Vuodeosaston nykyiset rakennukset ovat ko-                · että vuodeosaston nykyiset raken-
21350: vin vanhoja eivätkä tiettävåsti täytä, ainakaan              nukset ovat liian vanhoja eivätkä täy-
21351: toinen eli suurempi, nykyaikaisia paloturvalli-              tä ainakaan kaikilta osin nykyaikaisia
21352: suusvaatimuksia. Kuntainliitolla onkin suunni-               paloturvallisuusvaatimuksia, ja
21353: telma uuden vuodeosaston rakentamiseksi.                        aikooko Hallitus kiirehtiä suunnitel-
21354: Suunnitelma on tiettävästi jo aika pitkällä.                 tua rakentamisaikataulua niin, että
21355: Tarkoitus olisi ollut päästä rakennustöihin jo               uudisrakennustyö vo1ta1s11n      aloittaa
21356: vuonna 1982. Valtiolta rahaa olisi tiettävästi               mahdollisimman pian ja että potilas-
21357: tarjolla aikaisintaan vuonna 1983 tai vuonna                 paikkaluku nostettaisiin heti 120:een?
21358: 1984. Uudesta vuodeosastosta tulisi 80-paik-
21359:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1981
21360: 
21361:                                             J. Juhani Kortesalmi
21362: 
21363: 
21364: 
21365: 
21366: 088100814R
21367: 2                                           1981 vp.
21368: 
21369: 
21370: 
21371: 
21372:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21373: 
21374:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-               mahdollisimman pian ja että potilas-
21375: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-            paikkaluku nostettaisiin heti 120:een?
21376: hemies, oletJte 29 päivänä toukokuuta 1981
21377: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
21378: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen   vasti seuraavaa:
21379: kansanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta           Raahen aluesairaalan ja terveyskeskuksen
21380: kirjallisesta kysymyksestä n:o 331:               kuntainliiton asukasluku on 33 133 ja sillä on
21381:           Tietääkö Hallitus, että Raahen ter-     käytettävissään tällä hetkellä 48 sairaansijaa
21382:        veyskeskuksen vuodeosasto on potilas-      eli noin 1,4 sairaansijaa tuhatta asukasta koh-
21383:        paikkamäärältään aivan riittämätön ja      ti. Sairaansijojen määrä on lääkintöhallituksen
21384:        että tarve erityisesti kroonikkopaikko-    käsityksen mukaan riittämätön ja nykyiset
21385:        jen lisäämiseen on suuri, koska heitä      vuodeosastorakennukset ovait tarkoitukseensa
21386:        nyt on jouduttu hoi,tamaan paikois·sa,     huonosti soveltuvia.
21387:        joihin he oikeastaan eivät kuulu, jol-        Kuntainliitolla on suunnitteilla uusi terveys-
21388:        loin akuutisti sairaiden hoito on kärsi-   keskuksen sairaala. Uuden sairaalan rakenta-
21389:        nyt, sekä                                  minen on vahvistettu kuntainliiton toiminta-
21390:           että vuodeosaston nykyiset raken-       suunnitelmassa 80 paikkaisena vuodelle 1983,
21391:        nukset ovat liian vanhoja eivätkä täy-     mikä tulee merkitsemään noin 2,4 sairaansijaa
21392:        tä ainakaan kaikilta osin nykyaikaisia     tuhatta asukasta kohti. Hanketta koskevan pe-
21393:        paloturvallisuusvaatimuksia, ja            rustamissuunnitelman sosiaali- ja terveysminis-
21394:           aikooko Hallitus kiirehtiä suunnitel-   teriö on hyväksynyt. Uuden sairaalan raken-
21395:        tua rakentamisaikataulua niin, että        nustyöt on tarkoitus aloittaa viimeistään vuon-
21396:        uudisrakennustyö voitaisiin aloittaa       na 1983.
21397:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
21398: 
21399:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
21400:                                              N:o 331                                                3
21401: 
21402: 
21403: 
21404: 
21405:                            Tili Riksdagens Herr Talman
21406: 
21407:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               snart som möjligt och antalet vård-
21408: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-               platser omedelbart ökas tili 120?
21409: se av den 29 maj 1981 tili vederbörande med-
21410: lem av statsrådet översänt avskrift av följan-          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
21411: de av riksdagsman Kortesalmi undertecknade          samt anföra följande:
21412: spörsmål nr 3 31:                                       Invånarantalet i det kommunalförbund som
21413:           Är Regeringen medveten om att             omfattar Raumo kretssjukhus och hälsovårds-
21414:        bäddavdelningen vid Raumo hälsovårds-        central är 33 133 och det har för närvarande
21415:        central har ett alltför litet antal vård-    tili sitt förfogande 48 vårdplatser, dvs. ca 1,4
21416:        plartser och att det finns ett stort behov   vårdplatser/1 000 invånare. Medicinalstyrelsen
21417:        särskilt av kronikerplartser, emedan det     anser att antalet vårdplatser är otillräckligt och
21418:        hittills varit nödvändigt att vårda kro-     att de byggnader som nu inrymmer bäddavdel-
21419:        nikerna på platser som egentligen inte       ningarna inte lämpar sig för detta ändamål.
21420:        är avsedda för dem, varvid akutvården            Kommunalförbundet planerar att uppföra
21421:        har blivit lidande, samt                     ett nytt sjukhus för hälsovårdscentralens bruk.
21422:           att de nuvarande för bäddavdelning-       För det nya sjukhuset har i kommunalförbun-
21423:        en reserverade byggnaderna är alltför        dets verksamhetsplan fastställts 80 platser för
21424:        gamla och åtminstone inte tili alla          år 1983, vilket innebär ca 2,4 vårdplatser/
21425:        delar uppfyller de gällande säkerhets-       1 000 invånare. Anläggningsplanen för projek-
21426:        föreskrifterna, och                          tet har godkänts av social- och hälsovårds-
21427:           ämnar Regeringen påskynda tidtabel-       ministeriet. Avsikten är att byggnadsarbetena
21428:        len för det planerade byggandet så,          skall inledas senast år 1983.
21429:        att nybyggnadsarbetet kunde inledas så
21430:      Helsingfors den 25 september 1981
21431: 
21432:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
21433:                                              1981 vp.
21434: 
21435: Kirjallinen kysymys n:o 332
21436: 
21437: 
21438: 
21439: 
21440:                                  Astala ym.: Wärtsilän Turun telakoiden työsuhdeasuntojen vuok-
21441:                                     rien verokohtelusta
21442: 
21443: 
21444:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21445: 
21446:    V eroviranomaisten Wärtsilän Turun tela-         vellettavaksi tapauksiin, joissa työntekijäitä ei
21447: koilla toimittamassa ennakkoperintätarkastuk-       peritä lainkaan vuokraa.
21448: sessa on puututtu yhtiön työsuhdeasuntojen             Wärtsilän Turun telakoiden työsuhdeasun-
21449: vuokriin. Tarkastuksen toimittajien mukaan          noista perityt vuokrat eivät olennaisesti alita
21450: asunnoissa noudatettu vuokrataso on niin al-        paikkakunnalla nuoda:tettua kohtuullista vuok-
21451: hainen, että työntekijät saavat tätä kautta palk-   ratasoa, kun otetaan huomioon asuntojen ikä,
21452: kaan luettavaa luontoisetua, josta olisi toimi-     sijainti, varustelutaso ja muut asiaan vaikutta-
21453: tettava ennakonpidätys ja maksettava vero.          vat tekijät.
21454:    Kyseiset työsuhdeasunnot on rakennettu              Lisäksi on huomattava, että huomattava osa
21455: pääosin vuoden 1975 jälkeen. Niissä noudatet-       kyseisissä asunnoissa asuvista työntekijöistä
21456: tu vuokrataso ei olennaisesti poikkea yleisestä     saa asumistukea. Tuki määräytyy maksetun
21457: Turussa noudatetusta kohtuullisesta vuokra-         vuokran mukaan. Jos perityn vuokran ja vero-
21458: tasosta. Vuokrat ovat noin 11-12 mark-              hallituksen vahvistaman luontoisedun raha-
21459: kaa neliömetriltä kuukaudessa. Vuokria on           arvon välinen erotus katsotaan palkaksi, joutu-
21460: säännönmukaisesti korotettu valtioneuvoston         vat työntekijät näin epäedullisempaan asemaan
21461: yleisohjeissaan määräämien enimmäiskorotus-         kuin jos vuokrat asunnoissa olisivat nykyistä
21462: ten mukaisesti. Osa asunnoista on vieläpä ara-      korkeammat. Tätä ei voida pitää kohtuulli-
21463: vavuokra-asuntoja, joiden vuokrataso määräy-        sena.
21464: tyy asuntolaino1tettujen vuokratalojen vuok-           Edelleen on huomattava, ettei työnantaja
21465: rien yleisten määräytymisperusteiden mukai-         edes voi korottaa työsuhdeasuntojen vuokria.
21466: sesti suoraan todellisten kiinteistö- ym. kus-      Sekä ns. kovan rahan että arava-asuntojen osal-
21467: tannusten mukaan, joten näissä tapauksissa ei       ta vuokrien korottamisen tulee tapahtua vain
21468: periaatteessakaan voi olla kysymys yhtiön va-       määr~ttyjen edellytysten vallitessa ja määrät-
21469: roilla tapahtuvasta vuokrien alentamisesta.         tyä menettelyä noudattaen. Vain ajamalla tuo-
21470:    Veroviranomaisten kanta perustuu siihen,         mioistuimessa kannetta siitä, että asunnoissa
21471: että verohallitus on päätöksellään ennakonpi-       noudatettu vuokrataso olennaisesti alittaa koh-
21472: dätyksessä vuonna 1981 noudatettavista luon-        tuullisen tason, voi työnantaja korottaa vuok-
21473: toisetujen laskentaperusteista (1071/80) vah-       ria enemmän kuin valtioneuvoston tasoyleis-
21474: vistanut asuntoedun raha-arvoksi vuonna 1975        ohje sallii. Tällöinkin vuokratason ratkaisemi-
21475: tai sitä myöhemmin valmistuneissa asunnois-         nen on tuomioistuimen eikä veroviranomaisten
21476:  sa 12,90 markkaa neliömetriltä kuukaudessa.        asia.
21477:  Tämän summan ja perityn vuokran erotuksen             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
21478:  verottaja nyt katsoo työntekijän saamaksi pal-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
21479:  kaksi.                                             me valtioneuvos,ton asianomaisen j~senen vas-
21480:    Luontoisetujen raha-arvot on vahvistettu sa-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
21481:  moiksi koko maassa. Sitä vastoin vuokrataso,
21482:  valtioneuvoston tasoyleisohjeet kohtuullisista               Katsooko Hallitus veroviranomaisilla
21483:  vuokrista ja asumistuen määräytymisessä huo-              olevan toimivallan toteuttaa ohi val-
21484:  mioon otettava enimmäisvuokra vaihtelevat eri             tioneuvoston yleisohjeiden, aravavuok-
21485:  paikkakunnilla. Verohallituksen vahvistama                rien määräytymismenettelyn ja asunto-
21486:  asuntoedun raha-arvo on selvästi tarkoitettu so-          oikeuden harkintavallan toimenpiteitä,
21487: 088100832A
21488: 2                                        1981 vp.
21489: 
21490:      joiden tosiasiallinen vaikutus on asu-         ryhtyä Wärtsilän Turun telakoiden työ-
21491:      mistuen saamatta jäämisen vuoksi jopa          suhdeasuntojen vuokrien verotukselli-
21492:      suurempi kuin vuokrankorotusten, ja            sen kohtelun suhteen?
21493:         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21494:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1981
21495: 
21496:             Heli Astala                                 Anna-Liisa Jokinen
21497:                                            N:o 332                                              3
21498: 
21499: 
21500: 
21501: 
21502:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21503: 
21504:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-     kemmin määrää. Ennakkoperintäasetuksen 2
21505: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      §:ssä on säädetty verohallituksen tehtäväksi
21506: mies, olette 29 päivänä toukokuuta 1981 päi-      vahvistaa ennen kunkin vuoden alkua asetus-
21507: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     kokoelmassa julkaistavalla päätöksellä ne pe-
21508: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      rusteet, joiden mukaan tavallisimmin esiinty-
21509: kansanedustaja Heli Astalan ym. näin kuulu-       vien luontoisetujen raha-arvot on seuraavana
21510: vas;ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 332:        kalenterivuotena ennakonpidätystä toimitet-
21511:                                                   taessa laskettava.
21512:           Katsooko Hallitus veroviranomaisilla       Verohallituksen kuluvalta vuodelta antaman
21513:        olevan toimivallan toteuttaa ohi val-      päätöksen (1071/80) mukaan vuonna 1979
21514:        tioneuvoston yleisohjeiden, aravavuok-     tai sen jälkeen valmistuneessa keskuslämmitys-
21515:        rien määräytymismenettelyn ja asunto-      asunnossa asuntoedun raha-arvoksi on vahvis-
21516:        oikeuden harkintavallan toimenpiteitä,     tettava 12,90 markkaa neliömetriltä, jos edun
21517:        joiden tosiasiallinen vaikutus on asu-     arvoon sisältyy lämpö.
21518:        mistuen saamatta jäämisen vuoksi jopa         Asuntoedun arvot on koko maassa vahvis-
21519:        suurempi kuin vuokranlwrotusten, ja        tettu samoiksi. Ottaen huomioon vuokratasos-
21520:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    ta ja asuntojen yksilöllisistä eroista johtuvat
21521:        ryhtyä Wärtsilän Turun telakoiden työ-     käyvän arvon vaihtelut yksittäistapauksissa, ar-
21522:        suhdeasuntojen vuokrien verotukselli-      vot on pyritty vahvistamaan noin 80 prosen-
21523:        sen kohtelun suhteen?                      tiksi keskimääräisistä käyvistä vuokrista.
21524:                                                      Turun seudun osalta voidaan todeta, että
21525:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     valtioneuvosto on päätöksellään ( 33 7/81 )
21526: vasti seuraavaa:                                  yleisohjeeksi keskuslämmitysasuntojen kohtuul-
21527:    Tulo- ja varallisuusverolain 20 § :n 1 mo-     lisista vuokrista eräillä paikkakunnilla katso-
21528: mentin 6 kohdan mukaan veronalaista tuloa on      nut kohtuulliseksi vuokraksi Oulussa, Tampe-
21529: muun ohessa asunto- ja muu luontoisetu, jon-      reella ja Turussa 15,30-17,60 markkaa ne-
21530: ka verovelvollinen on saanut vastikkeena työs-    liömetriltä. Yleisohjeen huomioon ottaen on ve-
21531: tä, tehtävästä tai palveluksesta arviokuna käy-   rohallitus vahvistanut Turussa neliömetrin ar-
21532: pään arvoon sen mukaan kuin verohallitus tar-     voksi 12,90 markkaa.
21533:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
21534: 
21535:                                                                     Ministeri Mauno Forsman
21536: 4                                           1981 vp.
21537: 
21538: 
21539: 
21540: 
21541:                           Tili Riksdagens Herr Talman
21542: 
21543:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       med vad skattestyrelsen närmare bestämmer.
21544: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-         I 2 § förordningen om förskottsskatteuppbörd
21545: velse av den 29 maj 1981 tili vederbörande         stadgas att skattestyrelsens uppgift är att före
21546: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     varje skatteårs början genom beslut som pu-
21547: jande av riksdagsman Heli Astala m. fl. under-     bliceras i författningssamlingen fastställa de
21548: tecknade spörsmål nr 332:                          grunder, enligt vilka de vanligast förekomman-
21549:                                                    de naturaförmånerna vid innehållande av
21550:           Anset Regeringen att skattemyndig-       förskott följande år skall uppskattas.
21551:        heterna har befogenhet att kringgå              Enligt skattestyrelsens beslut för innevaran-
21552:        statsrådets allmänna anvisningar, för-      de år (1071/80) skall penningvärdet av bo-
21553:        farandet för fastställande av aravahyror    stadsförmån i bostad med centraluppvärmning,
21554:        och bostadsdomstolens prövningsrätt,        som hlivit färdig 1979 eller senare, fastställas
21555:        och genomföra sådana åtgärder vilkas        tili 12,90 mark per kvadratmeter, om värme
21556:        faktiska effekt på grund av uteblivet       ingår i förmånens värde.
21557:        bostadsstöd tili och med är större än          Bostadsförmånens värden har fastställts tili
21558:        hyresförhöjningarnas, och                   desamma i hela landet. Med beaktande av hy-
21559:           vilka åtgärder ämnar Regeringen          resnivån och varierande gängse värde i enskil-
21560:        vidta beträffande den skattemässiga         da fall beroende på bostädernas individuella
21561:        behandlingen av Wärtsiläs Åbo dockas        olikheter, har man strävat tili att fastställa
21562:        bostäder      anslutning tili arbetsför-    värdena tili ca 80 procent av gängse hyror i
21563:        hållande?                                   medeltal.
21564:                                                        Beträffande Åbotrakten kan konstateras, att
21565:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      statsrådet genom sitt beslut ( 337/81) inne-
21566: samt anföra följande:                              hållande allmän anvisning om skäliga hyror
21567:    Enligt 20 § 1 mom. 6 punkten lagen om           för bostäder med centralvärde på vissa orter
21568: skatt på inkomst och förmögenhet är skatte-        har ansett 15,30-17,60 mark per kvadrat-
21569: pliktig inkomst bland annat bostads- och annan     meter vara skälig hyra i Uleåborg, Tammer-
21570: naturaförmån, som den skattskyldige erhållit       fors och Åbo. Med beaktande av den allmänna
21571: såsom vederlag för arbete, uppdrag ellet tjänst,   anvisningen har skattestyrelsen faststä11t värdet
21572: uppskattad tili dess gängse värde i enlighet       per kvadratmeter i Aho till 12,90 mark.
21573:      Helsingfors den 2 oktober 1981
21574: 
21575:                                                                       Minister Mauno Forsman
21576:                                             1981 vp.
21577: 
21578: Skriftligt spörsmål nr 333
21579: 
21580: 
21581: 
21582: 
21583:                                 Rehn: Om den inverkan 17 § i lagen om skatt på inkomst och
21584:                                    förmögenhet har på ingående av äktenskap
21585: 
21586: 
21587:                           Till Riksdagens Herr Taimao
21588: 
21589:    Bestämmelserna beträffande inkomst- och         vilkas sammanlagda förmögenhet överstiger
21590: förmögenhetsskatt samt kommunalbeskattning         180 000 mark en klar beskattningsmässig för-
21591: förnyades genom lagen om inkomst och för-          sämring. Det är alldeles klart att det ovan
21592: mögenhet (1043/74), som trädde i kraft i           relaterade förhållandet inverkar negativt på
21593: början av år 1975. Regeringen avgav tili 1975-     ingående av äktenskap och gynnar samboende.
21594: års riksdag sin proposition nr 63, i vars moti-    Ett logiskt och rättvist alternativ förutsätter
21595: veringar uttalas bl. a. följande: "Sambeskatt-     att de som står i beråd att gifta sig skall ha
21596: ningssystemet enligt den tidigare gällande lagen   samma villkor beträffande förmögenhetsbeskatt-
21597: om inkomst- och förmögenhetsskatt samt en-         ningen som de hade före äktenskapet. Enligt
21598: ligt den nu gällande lagen om skatt på in-         detta borde äkta makars sammanlagda för-
21599: komst och förmögenhet har påtalats för att         mögenhets nedre gräns vara lika stor som det
21600: makar kan komma att för sin inkomst betala         sammanlagda beloppet av de tidigare minimi-
21601: mera i skatt än två ensamstående skattskyl-        gränserna för dem var för sig.
21602: diga." Detta gäller även förmögenheten. Där-          Med hänsyn tili det ovan nämnda och i en-
21603: för är det märkbart i lagförslagets motiveringar   lighet med 37 § 1 mom. riksdagsordningen
21604: att fastän lagens innehåll synnerligen konkret     ställer undertecknad vördsamt följande skrift-
21605: inverkar på äkta makars sammanräknade för-         liga spörsmål tili vederbörande medlem av
21606: mögenhets beskattning vid statsbeskattningen,      statsrådet:
21607: denna synnerligen väsentliga omständighet
21608: helt har förbigåtts i motiveringarna.                         Är Regeringen medveten om att gäl-
21609:    Personet som ämnar ingå äktenskap kan                   lande inkomst- och förmögenhetsbe-
21610: enligt gällande äktenskapslag effektivt skydda             skattningslags 17 § orättvist behandlar
21611: gentemot varandra sin egen hittillsvarande                 personer som ämnar ingå äktenskap
21612: och kommande förmögenhet och dess avkast-                  samt äkta makar beträffande förmö-
21613: ning genom äktenskapsförord. Ett motsvarande               genhetsbeskattningen genom att ställa
21614: villkor kan de däremot inte göra gente-                    dem i en sämre situation än ensam-
21615: mot beskattaren i statsbeskattningen, där äkta             stående och därigenom gynnar sam-
21616: makar enligt inkomst- och förmögenhetsskatte-              boende, och om så är fallet,
21617: lagens 17 § 3 mom. beskattas på basen av sin                  vilka snara åtgärder ämnar Rege-
21618: sammanlagda förmögenhet. Att märka är att                  ringen vidtaga för att äkta makar skul-
21619: värdet av den beskattningsbara minimiförmö-                le bringas i likvärdig ställning med en-
21620: genheten är 180 000 mark, eller identisk med               samstående skattskyldiga, så att frestel-
21621: det de kunde ha var för sig innan ingåendet                sen att enbart av skattetekniska skäl
21622: av äktenskapet. Bestämmelsen betyder alltså                underlåta att ingå äktenskap skulle
21623: för de personer som ämnar ingå äktenskap och               kunna undvikas?
21624:      Helsingfors den 28 maj 1981
21625: 
21626:                                          Elisabeth. Rehn
21627: 
21628: 
21629: 
21630: 0881008319
21631: 2                                              1981 vp.
21632: 
21633: Kirjallinen kysymys n:o 333                                                                Suomennos
21634: 
21635: 
21636: 
21637:                                    Rehn: Tulo- ja varallisuusverolain 17 §:n vaikutuksista avio-
21638:                                       liittoon aikoville henkilöille
21639: 
21640: 
21641:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21642: 
21643:    Tulo- ja omaisuusverotusta sekä kunnallis-         yhteenlaskettu omaisuus on vähintään ·180 000
21644: verotusta koskevat säännökset uudistettiin vuo-       markkaa, ilmeistä verotuksellista huononnusta.
21645: den 1975 alussa voimaan tulleella tulo- ja            On aivan ilmeistä, että edellä mainittu, jo
21646: varallisuusverolailla (1 04 3/7 4) . Hallitus antoi   sinänsä alhaisena pidettävä markkamäärä vai-
21647: vuoden 1975 valtiopäivillä esityksensä n:o 63,        kuttaa avioliiton solmimista ehkäisevästi ja sel-
21648: jonka perusteluissa lausutaan mm. seuraavaa:          västi avoliittoa suosivasti. Looginen ·ja koh-
21649: "Aikaisemmin voimassa ollutta tulo- ja omai-          tuullinen vaihtoehto edellyttäisi, että avioliit-
21650: suusverolain mukaista sekä nykyistä tulo- ja          toon aikavilla olisi avioliittonsa solmittuaan
21651: varallisuusverolain mukaista yhteisverotusjär-        samanlainen varallisuusverotuksellinen suoja
21652: jestelmää on arvosteltu siitä, että puolisot saat-    kuin ennen avioliittoa. Näin ollen tulisi avio-
21653: tavat joutua tulostaan maksamaan enemmän              puolisoiden yhteenlasketun varallisuuden ala-
21654: veroa kuin kaksi yksinäistä verovelvollista."         rajan olla oikeudenmukaisesti yhtä suuri kuin
21655: Tämä koskee myös varallisuutta. Erikoista             heidän aikaisemman varallisuusmarkkamääränsä
21656: lakiesityksen perusteluissa on se, että vaikka        yhteenlaskettu määrä eli 360 000 markkaa.
21657: lain sisältö varsin konkreettisesti puuttuu avio-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21658: puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden verot-          jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
21659: tamiseen valtionverotuksessa, tämä peräti olen-       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
21660: nainen seikka on perusteluissa kokonaan sivuu-        senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
21661: tettu.                                                myksen:
21662:    Avioliittoon aikovat pystyvät voimassa ole-
21663: van avioliittolain nojalla tehokkaasti suojaa-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
21664: maan toisiinsa nähden oman siihenastisen ja                  voimassa olevan tulo- ja varallisuusvero-
21665: tulevan omaisuutensa sekä niiden tuoton teke-                lain 17 § tekee vääryyttä , avioliittOOJ:l
21666: mällä avioehdon. Vastaavanlaista ehtoa he ei-                aikoville sekä siinä jo oleville saattaes-
21667: vät sen sijaan pysty tekemään verottajaan näh-               saan heidät yksinäisiä verovelvollisia
21668: den valtionverotuksessa, jossa aviopuolisoita                huonompaan asemaan varallisuusvero-
21669: tulo- ja varallisuusverolain 17 §:n 3 momentin               tuksessa suosien siten avoliittoa, ja jos
21670: nojalla verotetaan heidän yhteenlasketun va-                 on,
21671: rallisuutensa perusteella sen mukaisesti kuin                   mihin pikaisiin toimenpiteisiin Hal-
21672: kumpikin heistä sitä vallitsee. Merkittävää on               litus aikoo ryhtyä, jotta aviopuolisot
21673: tällöin, että verotettavan yhteenlasketun omai-              saatettaisiin yksinäisten verovelvollisten
21674: suuden arvo on 180 000 markkaa eli sama,                     kanssa samanarvoiseen asemaan ja väl-
21675: joka heillä kummallakin oli erikseen ennen                   tettäisiin lain suoranaisesti aiheuttama
21676: avioliiton solmimista. Säännös merkitsee siis                houkutus jättää avioliitto solmimatta
21677: niiden avioliittoon aikovien kohdalla, joiden                pelkästään verotuksellisista syistä?
21678:       Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1981
21679: 
21680:                                             Elisabeth Rehn
21681:                                                  N:o 333                                              3
21682: 
21683: 
21684: 
21685: 
21686:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21687: 
21688:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tusta nettovarallisuudestaan entytsen vähen-
21689: ;maimtuss~ ,tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nyksen, jonka suuruus vuodelta 1981 totmt-
21690: olett~   28, päivänä toukokuuta 1981 päivätyn          tettavassa verotuksessa on 12 300 markkaa.
21691: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Lisäksi jokaisesta alaikäisestä lapsesta myön-
21692: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          netään 6 200 markan suuruinen vähennys.
21693: edustaja Elisabeth Rehnin näin kuuluvasta kir-             Varallisuusverotuksen jäämistä erillisvero-
21694: jallisesta:kysymyksestä n:o 333:                       uudistuksen ulkopuolelle ei ole yleisesti koettu
21695:                                                        merkittäväksi· epäkohdaksi eikä kysymys ole
21696:              Onko Hallitus tietoinen siitä, että       juuri noussut esille siinä keskustelussa, jota
21697:           voimassa olevan tulo- ja varallisuusvero-    on käyty varallisuusverojärjestelmämme ongel-
21698:           lain 17 § tekee vääryyttä avioliittoon       mista. Uudistamispaineet ovat kohdistuneet lä-
21699:           aikoville sekä siinä jo oleville saattaes-   hinnä omistajayrittäjien varallisuusverotukseen,
21700:           saari heidät yksinäisiä verovelvollisia      johon liittyviä epäkohtia on viime · vuosina
21701:           huonompaan asemaan varallisuusvero-          pyritty lieventämään mm. asteikkotarkistuksin.
21702:           tuksessa suosien siten avoliittoa, ja jos    Erityisesti v. 1980 toteutettiin varsin huomat-
21703:           on,                                          tava varallisuusverotuksen lievennys nostamal-
21704:            . mihin pikaisiin toimenpiteisiin Hal-      la varallisuuden verokynnys 108 000 markasta
21705:           litus . aikoo ryhtyä, jotta aviopuolisot     180 000 markkaan. Vuodelta 1981 toimitelta-
21706:           saatettaisiin yksinäisten verovelvollisten   vassa verotuksessa alaraja on 200 000 mark-
21707:           kanssa samanarvoiseen asemaan ja väl-        kaa.                             ·
21708:           tettäisiin lain suoranaisesti aiheuttama         Varallisuusverotuksen lieventäminen on mer-
21709:           houkutus jättää avioliitto solmimatta        kinnyt huojennusta myös varallisuusveroa mak-
21710:           pelkästään verotuksellisista syistä?         saville puolisoille. Kysymystä siitä, rakentuuko
21711:                                                        puolisoiden varallisuusverotus yhteis- vai eril-
21712:    Vasta~ksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lisverotuksen pohjalle olisi niin ikäan 'käsi-
21713: vasti seuraavaa:                                       teltävä pikemminkin varallisuusverotuksen ta-
21714:    TulO:- .ja varallisuusverolain 17 § :n 3 mo-        soa koskevana osakysymyksenä kuin ' yleisenä
21715: mentin mukaan puolisoita verotetaan valtion-           yhteiskuntapoliittisena ongelmana varallisuus-
21716: verotuksessa heidän yhteenlasketun varallisuu-         veroa maksavien henkilöiden vähälukuisuus
21717: tensa perusteella sen mukaisesti kuin kumpi-           huomioon ottaen. Varallisuusverotuksen yleisen
21718: kin heistä sitä vallitsee.                             tason mahdollinen uudelleen määräämihen taas
21719:    Vuoden 1976 alusta lukien toteutetun eril-          liittyy läheisesti myyntivoittoverotukse~n, jota
21720: lisverouudistuksen ensisijainen tavoite oli puo-       koskeva uudistushanke on parhaillaan vireillä.
21721: lisoiden ansiotulojen yhteisverotuksen epäkoh-             Varallisuuden yhteisverotn ksen avioliiton
21722: tien poistaminen. Näin ollen muiden kuin an-           solmimista ehkäisevä ja avoliittoja suosiva vai-
21723: siotulojen' erillisverotus toteutettiin vain osit-     kutus rajoittunee niin harvoihin yksittäistapauk-
21724: tain vä11allisuuden jäädessä kokonaan yhteis-          siin, ettei varallisuuden erillisverotuksen to-
21725: verotl,lksen piiriin. Yhteisverotukseh progres-        teuttaminen pelkästään tämän seikan woksi
21726: siota kitistävän vaikutuksen lieventämiseksi           ole tarpeen.
21727: puolisot saavat kuitenkin tehdä yhteenlaske-
21728:          Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
21729: 
21730:                                                                          Ministeri Mauno Forsman
21731: 4                                           1981 vp.
21732: 
21733: 
21734: 
21735: 
21736:                           Tili Riksdagens Herr Talman
21737: 
21738:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       mögenhet dock göra ett speciellt avdrag, vars
21739: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          storlek i beskattningen för år 1981 är 12 300
21740: velse av den 28 maj 1981 till vederbörande         mk. Dessutom beviljas ett avdrag om 6 200 mk
21741: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     för varje minderårigt barn.
21742: jande av riksdagsman Elisabeth Rehn under-            Att förmögenhetsbeskattningen lämnats utan-
21743: tecknade spörsmål nr 333:                          för särbeskattningen upplevs inte i allmän-
21744:                                                    het som en väsentlig olägenhet och frågan har
21745:           Är Regeringen medveten om att gäl-       knappast alls berörts i den diskussion som
21746:        lande inkomst- och förmögenhetsbe-          har förts om problemen inom vårt förmögen-
21747:        skattningslags 17 § orättvist behandlar     hetsskattesystem. Reformtrycket har närmast
21748:        personer som ämnar ingå äktenskap           tagit sikte på förmögenhetsbeskattningen för
21749:        samt äkta makar beträffande förmö-          egna företagare, inom viiken man under de
21750:        genhetsbeskattningen genom att ställa       senaste åren har försökt lindra de olägenheter
21751:        dem i en sämre situation än ensam-          som ansluter sig därtill bl. a. genom justeringar
21752:        stående och därigenom gynnar sam-           av skatteskalan. Speciellt under år 1980 genom-
21753:        boende, och om så är fallet,                fördes en synnerligen betydande lindring av
21754:           vilka snara åtgärder ämnar Rege-         förmögenhetsbeskattningen genom att skatte-
21755:        ringen vidtaga för att äkta makar skul-     tröskeln för förmögenhet höjdes från 108 000
21756:        le bringas i likvärdig ställning med en-    mk tili 180 000 mk. I beskattningen för år
21757:        samstående skattskyldiga, så att frestel-   1981 är den nedre gränsen 200 000 mk.
21758:        sen att enbart av skattetekniska skäl          Lindringen av förmögenhetsbeskattningen
21759:        underlåta att ingå äktenskap skulle         har inneburit en lättnad också för makar som
21760:        kunna undvikas?                             betalar förmögenhetsskatt. Med beaktande av
21761:                                                    att de personer som betalar förmögenhetsskatt
21762:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      är så få, borde frågan om förmögenhetsbeskatt-
21763: samt anföra följande:                              ningen skall byggas på sam- eller särbeskatt-
21764:    Enligt 17 § 3 mom. lagen om skatt på in-        ning likaså snarare behandlas som en delfråga
21765: komst och förmögenhet beskattas äkta makar         angående förmögenhetsbeskattningens nivå än
21766: i statsbeskattningen på basen av deras samman-     som ett allmänt samhällspolitiskt problem.
21767: lagda förmögenhet i enlighet med vad var och       Eventuella nya bestämmelser om förmögen-
21768: en av dem besitter.                                hetsbeskattningens allmänna nivå ansluter sig
21769:    Det primära ändamålet med den särbeskatt-       däremot nära tili frågan om beskattning av för-
21770: ning som genomförts från ingången av år            säljningsvinst, angående viiken ett reform-
21771: 1976 var att avlägsna missförhållandena i sam-     arbete som bäst är aktuellt.
21772: beskattningen av äkta makars förvärvsin-              Den inverkan sambeskattningen av för-
21773: komster. Följaktligen genomfördes särbeskatt-      mögenhet har när det gäller att förhindra eller
21774: ning av andra än förvärvsinkomster endast          gynna äktenskap torde begränsa sig till så få
21775: delvis och förmögenheten förblev i sin helhet      enskilda fall, att ett genomförande av sär-
21776: sambeskattad. För att mildra sambeskatt-           beskattning av förmögenhet endast för denna
21777: ningens skärpande inverkan på progressioneo        omständighet inte är av nöden.
21778: får makarna från sin sammanlagda nettoför-
21779:      Helsingfors den 2 oktober 1981
21780: 
21781:                                                                        Minister Mauno Forsman
21782:                                                1981 vp.
21783: 
21784: Kirjallinen kysymys n:o 334
21785: 
21786: 
21787: 
21788: 
21789:                                   Saarikoski: Liikevaihtoveron ja valmisteveron tilitysajan mahdol-
21790:                                      lisen lyhentämisen haitallisista seurauksista
21791: 
21792: 
21793:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21794: 
21795:    Valtiovarainministeriössä on tiettävästi suun-     tyllä viiveellä. Näin yrityksille on aiheutunut
21796: niteltu liikevaihtoveron ja valmisteveron tilitys-    ostovähennysten siirtymiä. Mikäli liikevaihto-
21797: ajan lyhentämistä. Suunnitelmat ovat mieles-          veron tilitysaikaa vielä nykyisestä lyhennettäi-
21798: täni arveluttavia, koska useimmat yritykset           siin, näiden siirtymien määrä lisääntyisi enti-
21799: eivät pystyisi käytännössä teknisesti suoriutu-       sestään. Tämä pakottaisi yritykset lisäämään
21800: maan liikevaihtoveron tilityksistä lyhenneryssä       liikevaihtoveron rahoittamista ja aiheuttaisi vai-
21801: määräajassa. Useissa tapauksissa tilitykseen liit-    keuksia monelle sellaiselle pienyritykselle, jolla
21802: tyvien toimenpiteiden asianmukainen toteutta-         rahoitus on ennestäänkin pullonkaulana.
21803: minen nykyisen yhden kuukauden määräajan                 Mikäli suunniteltu tilitysten aikaistaminen
21804: puitteissakin tuottaa yrityksille hankaluuksia.       toteutettaisiin, olisi yritysten perustettava liike-
21805:    Pienten ja keskisuurten yritysten kirjanpidon      vaihtotilityksiä varten erillinen kirjanpidon
21806: hoitaa usein ulkopuolinen tilitoimisto. Tosite-       osajärjestelmä sekä palkattava lisää henkilöstöä.
21807: aineisto toimitetaan tilitoimistolle yleensä kuu-     Näin mittavien ylimääräisten kustannusten ai-
21808: kauden 10. päivän jälkeen. Tietokoneajon suo-         heuttamista yrityksille tilitysten 5-10 päivän
21809: rittaminen vie vähintään 3-5 päivää. Jos tili-        aikaistamisen takia ei voida pitää kohtuullisena
21810: tyksiä aiennettaisiin esimerkiksi kymmenellä          eikä järkevänä.
21811: päivällä, jäisi selvittely-, tilitys- yms. työlle        Mainittakoon tässä yhteydessä lisäksi, että
21812: vain viiden päivän marginaali. Erilaisista kitka-     liikevaihtoverotuksen        puolivuotisilmoitusten
21813: tekijöistä - teknisistä ja inhimillisistä - ai-       jättöaika on liian lyhyt, koska ne nykyisellään
21814: heutuville viivästyksille ei näin jäisi lainkaan      osuvat talvella pahimpaan ruuhka-aikaan ja ke-
21815: mahdollisuutta. Suurempien yritysten kohdalla         sällä loma-aikaan ja siten aiheuttavat lisätyö-
21816: vaikeuksia syntyisi erityisesti yrityksille, joilla   voiman tarvetta.
21817: on useita toimipisteitä. Näiden toimipisteiden           Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
21818: kirjanpitoaineisto käsitellään yleensä keskitetys-    37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
21819: ti pääkonttorin toimesta. Tällöin jo tietojen         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
21820: saaminen keskitettyyn käsittelyyn vaatii oman         raavan kysymyksen:
21821: aikansa.
21822:     Erityisesti kaikkien vähennyskelpoisten osto-                Miten Hallitus aikoo suhtautua val-
21823:  jen selvittäminen oikea-aikaisesti on osoittautu-            tiovarainmmlstenon suunnitelmiin ai-
21824: nut yrityksille jo nykyisen käytännön puitteissa              kaistaa liikevaihtoveron ja valmisteve-
21825:  mahdottomaksi. Tähän vaikuttaa mm. se, että                  ron tilitysajankohtaa, mikä tuottaisi käy-
21826:  tehdaslaskutukset sekä tullauspäätöksen saanti               tännössä useimmille yrityksille ylivoi-
21827:  maahantuodun tavaran osalta tapahtuvat tie-                  maisia teknisiä vaikeuksia?
21828: 
21829:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1981
21830: 
21831:                                             Helge Saarikoski
21832: 
21833: 
21834: 
21835: 
21836: 0881008308
21837: 2                                            1981 vp.
21838: 
21839: 
21840: 
21841: 
21842:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21843: 
21844:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      den johdosta käytettävissä vasta muutamia päi-
21845: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       viä menohuippujen jälkeen, ei tilannetta val-
21846: olette 2 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn kir-       tion kassanhoidon kannalta voida pitää tyydyt-
21847: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tävänä. Tilapäisten maksuvalmiushäiriöiden
21848: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mahdollisuus kuukausien vaihteessa tuleekin
21849: edustaja Saarikosken näin kuuluvasta kirjalli-      valtion maksuvalmiuden yleisesti kiristyessä
21850: sesta kysymyksestä n:o 334:                         olemaan entistä todennäköisempää.
21851:                                                        Jotta kuukausien lopulle sattuvien menohuip-
21852:           Miten Hallitus aikoo suhtautua val-       pujen rahoitusta voitaisiin helpottaa, on valtio-
21853:        tiovarainmmlstenon suunnitelmiin ai-         varainministeriössä selvitelty erilaisia vaihtoeh-
21854:        kaistaa liikevaihtoveron ja valmisteve-      toja rahoitusepätasapainon korjaamiseksi. Eräs
21855:        ron tilitysajankohtaa, mikä tuottaisi käy-   harkittavana olevista vaihtoehdoista on kysy-
21856:        tännössä useimmille yrityksille ylivoi-      myksessä esiin tuotu toimenpide aientaa kuu-
21857:        maisia teknisiä vaikeuksia?                  kauden viimeinen päivä erääntyvien, mutta vas-
21858:                                                     ta seuraavan kuukauden aikana valtion käytet-
21859:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       täviksi kertyvien välillisten verojen eräpäivää.
21860: vasti seuraavaa:                                    Tämä vaihtoehto seurannaisvaikutuksineen ja
21861:    Kuukauden sisäiset vaihtelut valtion kassa-      erilaisine toteuttamistapoineen on edelleenkin
21862: taloudessa ovat jatkuvasti kasvaneet. Etenkin       selvitysten alaisena. Selvitysten keskenetäisyy-
21863: kuukauden vaihteeseen on kasautunut erittäin        destä johtuen hallitus ei toistaiseksi ole otta-
21864: suuri menojen enemmyys mm. veronsaajille            nut kantaa siihen, tulisiko kuukauden vaihtee-
21865: suoritettavien tilitysten ja valtion palkkojen      seen sattuva rahoitusepätasapaino poistaa juuri
21866: maksatuksien johdosta. Kun kuukauden vaih-          sanotun vaihtoehdon pohjalta vai jollakin muul-
21867: teessa erääntyvät verotulot ovat kertymäviivei-     la tavoin.
21868:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
21869: 
21870:                                                                        Ministeri Mauno Forsman
21871:                                               N:o 334                                                3
21872: 
21873: 
21874: 
21875: 
21876:                            Till Riksdagens Herr Talman
21877: 
21878:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        dröjsmål med de influtna medlen, kan situa-
21879: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         tionen inte anses tillfredsställande med tanke
21880: se av den 2 juni 1981 till vederbörande med-         på statens kassahushållning. Möjligheten till
21881: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      tillfälliga likviditetsstörningar i månadsskiftena
21882: av riksdagsman Saarikoski undertecknade              kommer därför att vara allt sannolikare då
21883: spörsmål nr 334:                                     statens likviditet allmänt tillstramas.
21884:                                                          För att finansieringen av de utgiftstoppar
21885:            På vilket sätt ämnar Regeringen för-      som infaller i slutet av månaderna skall kunna
21886:        hålla sig till finansministeriets planer      underlättas, har man vid finansministeriet un-
21887:        på att förlägga tidpunkten för redovis-       dersökt olika alternativ för avhjälpande av oba-
21888:        ningen av omsättningsskatt och accis          lansen i finansieringen. Ett av de alternativ
21889:        till ett tidigare skede, vilket i praktiken   som övervägs är den i spörsmålet nämnda åt-
21890:        skulle medföra oöverstigliga tekniska         gärden att förlägga förfallodagen för de indi-
21891:        svårigheter för de flesta företagen?          rekta skatter som förfaller till betalning den
21892:                                                      sista i månaden, men som inflyter till statens
21893:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        disposition först under följande månad till en
21894: samt anföra följande:                                tidigare tidpunkt. Detta alternativ jämte dess
21895:    Fluktuationerna under en månad i statens          följdverkningar och sätten att genomföra det
21896: kassahushållning har ständigt ökat. Främst i         är alltjämt föremål för utredning. Till följd av
21897: månadsskiftena anhopas en större mängd utgif-        att utredningen ännu inte är slutförd har rege-
21898: ter bl.a. på grund av redovisningen till skatte-     ringen hittills inte tagit ställning till huruvida
21899: tagarna och utbetalningen av löner till de           obalansen i finansieringen vid månadsskiftena
21900: statsanställda. Då de skatteinkomster som för-       borde avhjälpas utgående från detta alternativ
21901: faller i månadsskiftet står till förfogande först    eller på något annat sätt.
21902: några dagar efter utgiftstopparna på grund av
21903:      Helsingfors den 2 oktober 1981
21904: 
21905:                                                                          Minister Mauno Forsman
21906:                                                 1981 vp.
21907: 
21908: Kirjallinen kysymys n:o 335
21909: 
21910: 
21911: 
21912: 
21913:                                    Saarikoski: Nuohousmääräysten uudistamisesta
21914: 
21915: 
21916:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21917: 
21918:     Sisäasiainministeriön nuohousta koskevat           sen alentomisen vuoksi johtaa nuohoustoimen
21919: määräykset ,tulivat voimaan 1. 7. 1980. Voimas-        kannattavuuden alenemiseen siten, ettei palkan
21920: sa oleva,t nuohousmääräyks:et määrittelevät            ja lakisääteisten velvoitteiden holtllill'Iinen· aW-
21921: mm. nuohoustiheyden sekä nuohoukses>ta saa-            la enää olisi mahdollista. Nuohoustyöryhmän
21922: .tavoo tuntipalkan. Pääsääntöisesti taloustulis:ijo-   työllisyyttä ja palkikaa alentava: esitys. aihent-
21923:  jen nuohous suodtetaan kaksi kertaa vuodessa.         ta~si sen, että arviolta 8{)0 yrittäjänä toimivaa
21924: Nuohou:sma:ksuasetuksen mukaan .tuntipalkka            nuohousailan ammattimiestä jäisi ,työttömäksi.
21925: on 57 martkkaa.                                           !Työryhmän mietinnön jättämi:sen jälkeen ei
21926:     !Sisäasiainministeriön nuohoustyöryhmä, jon-       selvyyttä jatkotoimenpiteisrt:ä asiaSISa ole saatu.
21927:  ka tehtävänä oli selvittää tarve nuohoustaksan        Nuohousalan yrittäjät eivät ole saaneet tietoa
21928: ja siihen liittyvien sisäasiainministeriön päätös-     siitä, missä muodossa nuohoustoimen määräys-
21929:  ten mahdolliseen muuttamiseen ja tarkistami-          ten uudistaminen aiotaan toteuttaa. Tämä on
21930:  seen sekä ,tehdä ehdotukset tarvittavaksi toi-        jo vaikeuttanut heidän toimintansa pitkäjän-
21931:  menpiteeksi, mukaan lukien valvontaa ja kou-          ,teistä suunnittelua mm. laitehankintojen osalta.
21932:  lutusta koskevat kysJlmykset, jätti mietintönsä           Edellä esittämäni perusteella ja viitaten
21933:  8. 4. 1981. Työryhmä. valmisteli esityksen            valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
21934:  uusiksi nuohousmääräyksiksi. Toteutuessaan            esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21935:  uudet nuohansmääräykset saavat aikaan sen,            vastattavabi seuraavan kysymyksen:
21936:  elttä nuohouskäyntikerrat taloustulisijojen koh-
21937:  dalla jäisivät yhteen kertaan vuodeSJSa. Lisäksi                 Mihin toimenpiteisiin HalliitUJs aikoo
21938:  työryhmä on esittänyt, että tuntipalkaksi vah-                ryhtyä sisäasiainministeriön asettaman,
21939:  vistettaisiin 48 markkaa.                                     8. 4. 1981 mietintölliSä jättäneen nuo-
21940:      Nuohoustoimen yrittäjien taholta on katsot-               houstoimen määräysten muutostyöryh-
21941:   tu, että työryhmän esitys nuohouskäyntikerto-                män ehdotusten johdosta?
21942:   jen vähentämisen muodossa sekä tuntilkorvauk-
21943:       Helsingi.Sisä 2 päivänä k~uuta 1981
21944: 
21945:                                             Helge Saarikoski
21946: 
21947: 
21948: 
21949: 
21950: D88100817U
21951: 2                                            1981 vp.
21952: 
21953: 
21954: 
21955: 
21956:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21957: 
21958:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      Sisäasiainministeriö pyy,si työryhmän ehdo-
21959: mainitussa ltal'koituksessa Te, Herra Puhemies,    tuksest~a asiaan :kuuluvat :lausunnot.
21960: olette 2 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn kir-          Saatujen lausuntojen käsittely aloitettiin vä-
21961: jeenne n:o 1258 ohella lähettänyt valtioneu-       littömäs:ti. Ja niin :kuin oli odotettavissa, ovat
21962: voston asianomaisen jäsenen vastattava~si kan-     saadut lausunnot ~keskeisten :kysymysten suh-
21963: sanedustaja Helge Saarikosken tekemän seu-         teen suuresti toisistaan poikkeavia. Näyttää
21964: raavan 1sisältöisen kirjall1sen kysymyksen n:o     varmalta, että nuohousma:ksuja koslkevaa ase-
21965: 335:                                               tusta sekä siihen liittyvää nuohousta koskevaa
21966:                                                    sisäasiainministeriön päätöstä ei voida saada
21967:           Mihin :toimenpiteisiin Hallitus aikoo    sellaiseksi, että kaikki osapuolet olisivat tyyty-
21968:        ryhtyä sisäasiainministeriön asettaman,     väisiä. Ministeriön :tat!koituksena on löytää sel-
21969:        8. 4. 1981 mietintönsä jättäneen nuo-       lainen ratkaisu, joka täyttäisi palontorjunnan
21970:        houstoimen määräysten muutostyöryh-         vaatimukset ja samalla pitäisi nuohousikustan-
21971:        män ehdotusten johdosta?                    11Uikset kohtuullisina. Lisäksi on pyrittävä otta-
21972:                                                    maan mahdollisuuksien mukaan huomioon nuo-
21973:    Vastauksena :kysymykseen esitän kunnioitta-     hoojien työllisyyteen vaikut:tavat seikat.
21974: vasti :Seuraavaa:                                      Ministeriö pitää erittäin tarpeelHsena työ-
21975:   Kysymyksessä :tankoitettuun nuohoustyöryh-       ryhmän esittämiä tutkimuksia nuohoustarpees-
21976: mään kuului puheenjohtaja ja kahdeksan jä-         ta sekä nuohoustyös.tä. Tutkimuksien :suoritta-
21977: sentä. Ehdotuksen aikaansaaminen osoittautui       misesta on jo käyty alustavia keskusteluja Val-
21978: työryhmässä erittäin vaikeaksi, koska erimieli-    tion teknillisen tut1k1muskeskuksen kanssa.
21979: syys kysyunysten ratkaisussa oli suuri. Ehdo-
21980: tukseen liittyykin viisi eriävää mielipidettä ja
21981: yksi lausuma.
21982:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1981
21983: 
21984:                                                               Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
21985:                                              N:o 335                                               3
21986: 
21987: 
21988: 
21989: 
21990:                           Tili Riksd.agens Herr T.alm.an
21991: 
21992:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Inrikesministeriet inhämtade till ärendet hö-
21993: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          rande utlåtanden om arbetsgruppens förslag.
21994: velse nr 1258 av den 2 juni 1981 tili veder-          Behandlingen av dessa utlåtanden inleddes
21995: börande medlem av ·statsrådet översänt av-         omedelbart. Som väntat avviker de avsevärt
21996: skrift av följande av riksdagsman Helge Saari-     från varandra beträffande de centrala frågorna.
21997: kosiki undentecknade spörsmål nr 3 35:             Det förefaller klart att förordningen om sot-
21998:                                                    ningsavgifter och inrikesministeriets därtill an-
21999:            V11ka åtgärder ämnar Regeringen         slutna beslut om sotning inte kan formuleras
22000:        vidta i anledning av det betänkande         så att alla parter vore nöjda. Ministeriet har
22001:        den av ministeriet för inrikesärendena      för avsikt att finna en sådan lösning, som
22002:        tillsatta arbetsgruppen för ändrande av     skulle uppfylla de krav brandskyddet ställer
22003:        sotningsbestämmelserna avgav 8. 4.          och som samtidigt skulle hålla sotningsavgif-
22004:        1981?                                       terna på en skälig nivå. Vidare måste man
22005:                                                    sträva till att i mån av möjlighet beakta såda-
22006:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      na faktorer som påveJJkar sotarnas sysselsätt-
22007: samt anföra följande:                              ningssituation.
22008:    Den ifrågavarande arbetsgruppen bestod av          Ministeriet anser att de undersökningar om
22009: ordförande och åtta medlemmar. Det visade          sotningsbehovet och sotningsarbetet som arbets-
22010: sig vara mycket svårt att få till stånd ett för-   gruppen föreslår är mycket angelägna. Prelimi-
22011: slag i .arbetsgruppen, eftersom det rådde stor     nära diskussioner har redan förts med Statens
22012: oenighet om hur problemen borde lösas. För-        tekniska forskningscetral angående utförandet
22013: slaget åtföljs därför av fem avvikande åsikter     av undersökningarna.
22014: och ett yttrande.
22015:      Helsingforsden 3 juli 1981
22016: 
22017:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
22018: 1
22019: 1
22020:  1
22021:   1
22022:   1
22023:    1
22024:     1
22025:     1
22026:      1
22027:       1
22028:       1
22029:        1
22030:         1
22031:         1
22032:          1
22033:           1
22034:           1
22035:            1
22036:             1
22037:             1
22038:              1
22039:               1
22040:               1
22041:                1
22042:                 1
22043:                 1
22044:                  1
22045:                   1
22046:                   1
22047:                                                1981 yp.
22048: 
22049: Kirjallinen kysymys n:o 336
22050: 
22051: 
22052: 
22053: 
22054:                                   Perho: Perhekohtaisen pellavan tuotannon ja jalostuksen vero-
22055:                                      vapaudesta
22056: 
22057: 
22058:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22059: 
22060:   Maahamme näyttää muodostuneen pysyvänä              selle on hyvät edellytykset myös siksi, että
22061: suhteellisen kotkea työttömyys. Ponnisteluista        maamme ilmasto ja maaperä tuottavat erittäin
22062: huolimatta työttömyysastetta ei ole onnistuttu        hienolaatuista pellavaa. Jalostustoimin voitai-
22063: edes korkeasuhdanteen aikana laskemaan ta-            siin ilmeisesti laatua vielä nykyisestäänkin pa-
22064: solle, jota työvoiman normaalin liikkuvuuden          rantaa.
22065: ja muiden syiden vuoksi voitaisiin pitää nor-            Elintason noustessa meillä on alettu entistä
22066: maalina. Pahimpina työttömyysalueina näyttä-          enemmän arvostaa puhtaita luonnontuotteita
22067: vät pysyvän vähän teollistuneet kunnat. Niis-         myös jalostettuina. Pelkkä käsityö on kuiten-
22068: tä puuttuvat lisäksi useimmiten myös osapäi-          kin kallista, joten esimerkiksi pellavatuote niin
22069: väiset työpaikat.                                     tehtynä saattaisi muodostua hinnaltaan siksi
22070:    Jo pitkään eräiden keräilytalouden tuottei-        kalliiksi, että riittävää energiaa ei löytyisi eikä
22071: den, kuten marjojen ja sienten keräilystä saa-        toiminta tästä syystä pääsisi alkuun. Jos puh-
22072: dut tulot ovat olleet verovapaita. Näin ovat          taasti perhekohtaisesti viljelty, käsitelty ja ku-
22073: monet vaikeilla työttömyysalueilla asuvat saa-        dottu pellavakangas tai siitä valmistettu tuote
22074: neet välttämätöntä toimeentulon lisää voidak-         olisi verovapaata, tuotanto saattaisi sitä vas-
22075: seen pysyä nykyisillä asuinpaikoillaan. On va-        toin muuttua kannattavaksi ja suoda työ- ja
22076: kavasti harkittava jo yksistään väestöpoliittisis-    ansiomahdollisuuksia lukuisille perheille.
22077: ta syistä mainitunkaltaisiin lisätuloihin ver-           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
22078: rattavien tulojen verovapautta.                       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22079:    Maassamme on menneinä aikoina harjoitettu          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22080: varsin laajaa pellavan viljelyä kotitalouksissa       vaksi seuraavan kysymyksen:
22081: tarvittavia kudonnaistuotteita varten. Tämä
22082: taito ei ole vieläkään täysin mennyt maan-                       Onko Hallituksessa harkittu perhe-
22083: rakoon.                                                       kohtaisesti viljellyn pellavan ja siitä
22084:    Pellavan viljelylle ja käsiteolliselle jalostuk-           jalostettujen tuotteiden verovapautta?
22085:   Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1981
22086: 
22087:                                             Heikki Perho
22088: 
22089: 
22090: 
22091: 
22092: 0881008297
22093: 2                                             198i :vp.
22094: 
22095: 
22096: 
22097: 
22098:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22099: 
22100:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nojen erottaminen vastaavanlaisista muista
22101: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maatalouden menoista olisi kuitenkin s~kä ve-
22102: olette 2 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn kir-        roilmoitusta laadittaessa ettli myös verÖvalmis-
22103: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            telussa erittäin vaikeata.· Kysymyksessä mairiit~
22104: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tujen luonnonvaraisten marjojen ja sienien ke-
22105: edustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kir-          räilystä saatujen tulojen verovapaus ei aiheu-
22106: jallisesta kysymyksestä n:o 336:                     ta tällaisia vaikeuksia, koska niiden keräilystä
22107:                                                      aiheutuvat kulutkaan eivät ole maatalouden
22108:            Onko Hallituksessa harkittu perhe-        menoja. Jos taas pellavan viljelystä ja jalos-
22109:         kohtaisesti viljellyn pellavan ja siitä      tamisesta aiheutuneet kulut saisi vähentää ve-
22110:         jalostettujen tuotteiden verovapautta?       rotuksessa maatalouden menoina, vai:kka vas-
22111:                                                      taavat tulot olisivat verovapaita, olisi tämä
22112:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ristiriidassa maatilatalouden tuloverolain to-
22113: vasti seuraavaa:                                     dellisiin tuloihin ja menoihl.n perustuvan vero-
22114:    Maatilalla pellavan viljelyä ja siihen perustu-   järjestelmän sekä yleisesti luonnollisten hen-
22115: vaa jalostustoimintaa harjoitettaessa myös täs-      kilöiden tuloverotuksessa noudatettujen peri-
22116: tä toiminnasta aiheutuneet kulut ovat vähennys-      aatteiden kanssa.
22117: kelpoisia maatalouden menoja. Jos pellavan              Edellä esitettyjen näkökohtien vuoksi halli-
22118: viljelystä saadut tulot säädettäisiin verovapaik-    tuksessa ei ole harkittu pellavan ja siitä ja-
22119: si, edellyttäisi tämä verotuksessa vastaavissa       lostettujen tuotteiden verovapautta. Jos tämän
22120: tapauksissa noudatettavien periaatteiden mu-         toiminnan tukemista pidetään tarpeellisena, oli-
22121: kaan, että viljelystä aiheutuneet kulut eivät        si siihen valittava jokin muu kuin verotuksel-
22122: olisi vähennyskelpoisia menoja. Tällaisten me-       linen keino.
22123:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22124: 
22125:                                                                       Ministeri Mauno Forsman
22126:                                               N:o 336                                              3
22127: 
22128: 
22129: 
22130: 
22131:                            Tili Riksdagens Herr Talman
22132: 
22133:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         svårt både vid uppgörande av skattedeklaration
22134: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            och vid skatteberedningen. Skattefriheten för
22135: velse av den 2 juni 1981 tili vederbörande           de i spörsmålet nämnda inkomsterna från
22136: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       plockande av bär och svamp i naturtillstånd
22137: jande av riksdagsman Heikki Perho under-             ger inte upphov tili dylika svårigheter efter-
22138: tecknade spörsmål nr 336:                            som de utgifter som föranleds härav inte är
22139:                                                      lantbruksutgifter. Om å andra sidan utgifterna
22140:           Har Regeringen övervägt skattefri-         för odling och förädling av Iin skulle få av-
22141:        het för familjevis odlat Iin och därav        dras från beskattningen som utgifter för lant-
22142:        förädlade produkter?                          bruket, fastän motsvarande inkomster skulle
22143:                                                      vara skattefria, skulle detta strida mot skatte-
22144:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        systemet enligt inkomstskattelagen för gårds-
22145: samt anföra följande:                                bruk, vilket grundar sig på verkliga inkomster
22146:    Vid odling av Iin och vid därpå grundad           och utgifter samt i allmänhet mot de principer
22147: förädling är även härav föranledda utgifter          som iakttas vid inkomstbeskattning av fysisk
22148: avdragsgilla lantbruksutgifter. Om för in-           person.
22149: komsterna från linodling skulle stadgas skatte-         På grund av ovan anförda synpunkter har
22150: frihet, skulle detta enligt de principer som         regeringen inte övervägt skattefrihet för lin
22151: i beskattningen iakttas i motsvarande fall inne-     och därav förädlade produkter. Om det anses
22152: bära att de utgifter som förorsakas av odlingen      nödvädigt att stödja denna verksamhet, borde
22153: inte skulle vara avdragsgilla. Att särskilja såda-   för ändamålet något annat medel väljas än
22154: na utgifter från motsvarande andra utgifter          beskattning.
22155: för lantbruket skulle dock vara synnerligen
22156:   Helsingfors den 2 oktober 1981
22157: 
22158:                                                                         Minister Mauno Forsman
22159:                                                1981 vp.
22160: 
22161: Kirjallinen kysymys n:o 337
22162: 
22163: 
22164: 
22165: 
22166:                                   Astala: Virkamiehen jäsenyydestä vapaamuurarijärjestössä
22167: 
22168: 
22169: 
22170:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22171: 
22172:    Italian hallitus jätti hiljattain eronpyyni:{jn-   ta upseereita, poliisijohtoa, teollisuusjohtajia,
22173: sä sen johdosta, että sen yhteydet salaiseen va-      korkeita virkamiehiä jne.
22174: paamuurarijärjestöön olivat tulleet lehdistön            Hallitusmuodon 10 §:n mukaan Suomen
22175: tietoon.                                              kansalaisilla on oikeus perustaa yhdistyksiä,
22176:    Lehtitietojen mukaan kyseinen vapaamuura-          jotka eivät toimi vastoin lakia tai hyviä tapoja.
22177: rilooshi "Propaganda 2" perustettiin aikanaan         Yhdistyslaki puolestaan kieltää perustamasta
22178: Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n            yhdistyksiä joiden tarkoituksena on valtiollisiin
22179: aktiivisella myötävaikutuksella ja se on ollut        asioihin vaikuttaminen ja jotka on muun muas-
22180: osallisena Italian uusfasistien verisiin hyök-        sa jäseniltään vaadittavan kuuliaisuuden tai
22181: käyksiin.                                             organisaationsa takia katsottava sotilaalliseen
22182:     Paljastuneeseen looshiin on kuulunut yhteen-      tapaan järjestetyiksi.
22183: sä 952 Italian valtaeliittiin kuuluvaa henkilöä.          Edellä mainitut säännökset ilmeisesti mah-
22184: Mukana on ollut mm. kaksi ministeriä, 70              dollistaisivat vapaamuurarijärjestön toimintaan
22185: kansanedustajaa sekä korkea-arvoisia tuomareita       puuttumisen viranomaisten taholta silloin, kun
22186: ja virkamiehiä. Armeijan, salaisten palvelujen,       todella olisi näkyvissä vaara järjestön kohoa-
22187: poliisivoimien ja tullilaitoksen ylin johto on        misesta todelliseksi valtakeskukseksi yhteiskun-
22188: ollut vahvasti edustettuna. Samaten jäseninä on       nassamme.
22189: ollut teollisuudenharjoittajia sekä pankkiireita          Vapaamuurarijärjestön totmmtaperiaattelSlm
22190: ja muita rahamiehiä.                                  kuuluu erittäin korostettu uskollisuusvaatimus.
22191:     Looshia on johtanut uusfasistiksi tiedetty        Jäsenet joutuvat vannomaan valan, jossa he va-
22192: tekstiilitehtailija Licio Gelli, joka tämän ase-      kuuttavat auttavansa toisiaan kaikissa mahdol-
22193: mansa vuoksi oli saanut haltuunsa valtion tur-        lisissa tilanteissa.
22194: vallisuuselinten salaisia asiakirjoja.                    On mahdollista, että tällaisen uskollisuusvel-
22195:     Vapaamuurarijärjestön toimintaan liittyvä sa-     vollisuuden vuoksi vapaamuurarijärjestön jäse-
22196: lamyhkäisyys, hierarkinen organisoituminen            nyydellä saattaa olla vaikutusta virkatoimin-
22197: sekä erittäin korostettu uskollisuuden vaatimus       nassa. Niin sanotun Salora-jutun käsittelyn eri
22198:  olivat luoneet "Propaganda 2" -looshista tär-        vaiheissa on tällaiseen vaikutukseen viitattu.
22199: keän valtakeskuksen Italian yhteiskuntaelämäs-        Viimeksi ovat eräät vapaamuurarijärjestön jäse-
22200:  sä. Erityisesti valtion väkivaltakoneistojen joh-    niksi väitetyt henkilöt - joukossa mm. virka-
22201:  tohenkilöiden vahva edustus järjestössä osoit-       miehiä -       vedonneet oikeusministeriön van-
22202:  taa, että etenkin kriisitilanteissa tosiasiallinen   keinhoito-osastoon Saloran entisen pääjohtajan
22203:  yhteiskunnallinen valta saattaa joutua vapaa-        Jouko Nordellin päästämiseksi vankilasta sivii-
22204:  muurarilooshin käsiin.                               lityöhön.
22205:     Myös Suomen lehdistössä on esiintynyt tie-            On myös väitetty, että vapaamuurarijärjes-
22206:  toja vapaamuurarijärjestön toiminnasta. Vaik-        tön jäsenyydellä saattaisi olla vaikutusta erilais-
22207:  ka yhteiskunnallista tilannetta ei voikaan ver-      ten virantäyttöjen yhteydessä. Tällöin olisi syr-
22208:  rata Italian räjähdysherkkään kriisiin, on esiin     jäytetty hallitusmuodon mainitsemat virkaylen-
22209:  tulleissa tiedoissa paljon sellaista, joka antaa     nysperusteet taito, kyky ja koeteltu kansalais-
22210:  aihetta asian selvittämiseen.                        kunto.
22211:     Suomessakin näyttää vapaamuurarijärjestöön            Mikäli virkamies antaa vapaamuurarijäsenyy-
22212:  kuuluvan ministereitä, kansanedustajia, korkei-      tensä vaikuttaa virassa tekemiinsä ratkaisuihin,
22213: 088100803C
22214: 2                                            1981 vp.
22215: 
22216: on kyseessä harkintavallan väärinkäyttö, ratkai-             Onko Hallituksen käsityksen lmlka®
22217: sun tekeminen hallintotoimene vieraassa tar-              mahdollista, että tuomarin tai muun vir-
22218: koituksessa ja virkavirhe. Käytännössä suosi-             kamiehen jäsenyys vapaamuurarijärjes-
22219: mista tai syrjintää on vaikea osoittaa, etenkin           tössä vaikuttaisi tämän virkatoimintaan,
22220: kun vapaamuurarijärjestö pyrkii toimimaan sa-             ja jos on,
22221: lassa.                                                       aikooko Hallitus ryhtyä joihinkin toi-
22222:    Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-         menpiteisiin vapaamuurarijärjestön sekä
22223: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttii:n esitän             sen jäseninä olevien virkamiesten toi-
22224: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-            menpiteiden tutkimisen suhteen?
22225: vaksi seuraavan kysymyksen:
22226:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1981
22227: 
22228:                                             Heli Astala
22229:                                                N.~o }}7                                                    3
22230: 
22231: 
22232: 
22233: 
22234:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22235: 
22236:   Valtiopäiväjäriestyksen 3 7 § :n. 1 momentissa      koituksena on "yhdi&tää ma-assamme tomuvat
22237: mainitussa tarkoituksessa Te. Herra. Puhemies,        vapaamuurarit ylläpitämällä vapaamuurarien: pe-
22238: olette 2 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn kir-         riruaäistapoja. sekä ha;rjoittamalla yhteiskunnal-
22239: jeenne ohclla toimittanut valtioneuvoston asian-      lista valistus-, avustus,.. j;a hyväntekeväisyystoi•
22240: omaiselle jäsenelle iäljennöksen kansanedustaja       mintaa. Yhdistyksen tarkoituksena ei. ole "W1ll,.
22241: Heli Astalan näin kuuluvasta kirjaJJisesta kysy-      tiollisiin asioihin vaikuttaminen".
22242: myksestä n:o 337~                                         Vapaamuuraritoimintaa valvotaan samalla ta-
22243:                                                       voin kuin muutakin' yhdistystoimintaa maas-
22244:           Onko Hallituksen k'åsityksen mukaan         samme. Virallisen syyttäjän tai yhdistyksen jä-
22245:        mahdollista, että tru:omarin tai muun          senen vaatimuksesta tuomioistuin julistaa yh-
22246:        virkamiehen jäsenyys: vapaa:llltl1lrarijär~    distyksen Iakkautetuksi, jos yhdistys toimii vas-
22247:        jestössä \taill:uttaisi tämän virkatoimin~     toin lalria tai hyviä ·tapoja talli yhdistyksen
22248:        tmm, ja jos on,                                sä'ännöissa mä'ärättyif tarkoitusta. Jos yhdistys
22249:           aikooko Hallitus ryhtyä- joifri:nkin toi~   toimii vastoin lakia· tai ·hyviä tapoja taikka
22250:        menpiteisiin vapaammrrarifärjestön sekä        jos yhdiStyS: on· tarftt>itettu lakia· kiertäen jat-
22251:        sen jäseninä olevien virkamiesten toi-         kamaan jonkin lakkautetun yhdistyksen toimin-
22252:        menpiteiden tutkimisen sofrteen?               taa, sisäasiainministeriö tai lääninhallitus on
22253:                                                       oikeutettu kieltämään. yildistyksen toiminnan
22254:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jatkamisen.
22255: vasti seuraavaa:                                         Suomen vil:anemais:ten tietoon' ei ole- tul1ut
22256:   Vapaamuuraritoiminnan keskuselimenä Suo-            sellaisia. seikkoja, jotka: antaisivat aihetta· pulllt•
22257: messa toimii 12.. 8...1935 yhdist~srekistet.iin.      tua. Vapaamuurarit. -i~tön tai sen jiisenten
22258: merkitty S"uomen V. ja 0. M. Suuriaasi r.y:.          toimintaan.
22259: Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tar-
22260:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1981
22261: 
22262:                                                                  Oikeusministeri Christoffer Taxell
22263:                                             1981 vp.
22264: 
22265: 
22266: 
22267: 
22268:                           Till Riksdagens Herr Talman
22269: 
22270:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       rare som verkar i vårt land genom att upp-
22271: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          rätthålla frimurarnas traditioner samt bedriva
22272: velse av den 2 juni 1981 till vederbörande         samhällelig upplysnings-, understöds- och · väl-
22273: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     görenhetsverksamhet. Föreningens syftemål är
22274: jande ·av riksdagsman Heli Astala underteckna-     inte att påverka statliga angelägenheter.
22275: de spörsmål nr 3 37:                                  Frimurarverksamheten övervakas på samma
22276:                                                    sätt som den övriga föreningsverksamheten i
22277:           Är det enligt Regeringens uppfatt-       vårt land. På yrkande av allmän åklagare eller
22278:        ning möjligt att domares eller annan        medlem av föreningen kan domstol förklara
22279:        tjänstemans medlemskap i frimuraror-        föreningen upplöst, om den verkar i strid med
22280:        ganisation skulle kunna påverka dennes      lag eller god sed eller föreningens i dess stad-
22281:        ämbetsutövning, och om så är,               gar angivna syfte. Om föreningen utövar verk-
22282:           ämnar Regeringen vidta några åtgär-      samhet, som är stridande emot lag eller god
22283:        der för att undersöka frimurarorgani-       sed, eller om föreningen är avsedd att med
22284:        sationen samt dess tjänstemannamed-         kringgående av lag fortsätta någon upplöst för-
22285:        lemmars åtgärder?                           enings verksamhet,. är ministeriet för inrikes-
22286:                                                    ärendena eller länsstyrelsen berättigad att för-
22287:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      bjuda föreningens fortsatta verksamhet.
22288: samt anföra följande:                                · Till de finska ·myndigheternas kännedom _har
22289:    Såsom centralorgan för frimuratverksamhe-       inte kommit sådana omständigheter som skulle
22290: ten verkar i Finland Suomen V. ja 0. M. Suur-      ge anledning till ett ingripande i frimuraror-
22291: loosi r.y. benämnda förening, antecknad i för-     ganisationens eller dess medlemmars verksam-
22292: eningsregistret 12. 8. 19 35. Enligt föreningens   het.
22293: stadgar är dess syftemål att förena de frimu-
22294:      Helsingfors den 28 september 1981
22295: 
22296:                                                               Justitieminister Christoffer Taxell
22297:                                               1?81 vp.
22298: 
22299: Kirjallinen kysymys n:o 338
22300: 
22301: 
22302: 
22303: 
22304:                                  Almgren: Nykyisen ulkomaalaisasetuksen sisällöstä
22305: 
22306: 
22307:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22308: 
22309:    Ulkomaalaisasetus (25. 4. 1958/187) saa-         daan myöntää ainoastaan milloin siihen on
22310: telee ne puitteet, joiden varassa ulkomaalaisille   erityistä syytä. Edelleen asetuksessa on mainin-
22311: myönnetään tiettyjä oikeuksia Suomessa. Näyt-       ta, jonka mukaan työlupa voidaan peruuttaa
22312: tää siltä, että mainittu asetus on vanhentunut      syitä siihen erittelemättä.
22313: ja sen soveltaminen tuottaa eräissä tapauksissa        Näyttää siltä, että ainakin avioliitossa elä-
22314: kohtuuttomia vaikeuksia maassamme oleville          viä kohtaan ulkomaalaisasetus on joissakin ta-
22315: ulkomaalaisille.                                    pauksissa kohtuuton, jos aviopuolisoista toi-
22316:    Eräs lupaavalta näyttänyt hanke suomalais-       nen on ulkomaalainen. Asetuksessa pitäisi il-
22317: ten tuotteiden markkinaimiseksi Japaniin ka-        meisesti olla myös maininta siitä, että ulko-
22318: riutui sen vuoksi, että ulkomaalaistoimisto pää-    maalaistoimiston päätöksestä on valitusoikeus.
22319: tyi kielteiseen tulokseen ja oli uusimatta ja-         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
22320: panilaisen liikemiehen oleskelulupaa.               päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22321:    Erään perheen pääasiallisena huoltajana          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22322: oleva Ranskan kansalainen ei ole voinut saada       vaksi seuraavan kysymyksen:
22323: pitkäaikaista työlupaa, vaikka hänen suomalai-
22324: nen miehensä, joka on opiskelija, ei kesken                   Onko nykyistä ulkomaalaisasetusta
22325: olevien opiskelujensa vuoksi ole voinut hank-              pidettävä joka suhteessa oikeudenmu-
22326: kiutua pysyvään työhön ja kesätyöpaikan saa-               kaisena ja ajan tasalla olevana, ja
22327: minen on erittäin epävarmaa. Jopa oleskelu-                   mitä Hallitus aikoo tehdä varsinkin
22328: luvat ovat olleet hyvin lyhytaikaisia. Ulkomaa-            sellaisten ulkomaalaisten aseman paran-
22329: laistoimisto ei ole esittänyt perusteltua syytä            tamiseksi, jotka ovat avioliitossa suo-
22330: lupia myöntäessään.                                        malaisen kanssa ja jotka osallistuvat
22331:    Ulkomaalaisasetuksen mukaan työlupa voi-                aktiivisesti perheensä huoltamiseen?
22332:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1981
22333: 
22334:                                          Esko Almgren
22335: 
22336: 
22337: 
22338: 
22339: 088100864B
22340: 2                                            1981 vp.
22341: 
22342: 
22343: 
22344: 
22345:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22346: 
22347:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     nykyisen oikeuskäsityksen mukaan tulisi antaa
22348: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lailla. Tämän vuoksi sisäasiainministeriössä
22349: olette 2 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn kir-       onkin valmistunut ehdotus haHituksen esityk-
22350: jeenne n:o 1261 ohella lähettänyt valtioneu-        seksi eduskunnalle ulkomaalaislaiksi.
22351: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Ehdotuksen mukaan nykyinen ulkomaalais-
22352: kansanedustaja Esko Almgrenin kirjallisesta ky-     asetus korvattaisiin ulkomaalaislailla, jota täy-
22353: symyksestä n:o 338, jossa tiedustellaan:            dentäisi samanaikaisesti voimaan tuleva asetus.
22354:                                                     Ehdotuksen keskeisin tavoite on ulkomaalaisen
22355:           Onko nykyistä ulkomaalaisasetusta         oikeusturvan parantaminen. Sen mukaan ulko-
22356:        pidettävä joka suhteessa oikeudenmu-         maalaisella olisi oikeus hakea muutosta ulko-
22357:        kaisena ja ajan tasalla olevana, ja          maalaislain nojalla tehtäviin keskeisimpiin pää-
22358:           mitä Hallitus aikoo tehdä varsinkin       töksiin. Siten muun muassa ulkomaalaisen kar-
22359:        sellaisten ulkomaalaisten aseman paran-      kottamista     koskevaan     s1saas1ammm1ster10n
22360:        tamiseksi, jotka ovat avioliitossa suo-      päätökseen saisi hakea valittamalla muutosta
22361:        malaisen kanssa ja jotka osallistuvat        korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Tämän ohel-
22362:        aktiivisesti perheensä huoltamiseen?         la ehdotus sisältää useita muita ulkomaalaisen
22363:                                                     oikeusturvaa parantavia järjestelyjä. Siinä on
22364:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         otettu huomioon myös kysymyksen perustelu-
22365: taen seuraavaa:                                     osassa esiin !tuodut näkökohdat.
22366:    Voimassa olevan ulkomaalaisasetuksen on              Hallituksen esitys ulkomaalaislaiksi pyritään
22367: katsottava olevan ainakin eräiltä kohdin puut-      saattamaan eduskunnan käsiteltäväksi aivan lä-
22368: teellisen ja lisäksi sisältävän säännöksiä, jotka   hiaikoina.
22369:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
22370: 
22371:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
22372:                                              N:o 338                                              3
22373: 
22374: 
22375: 
22376: 
22377:                            Tili Riksdagens Herr Talman
22378: 
22379:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       inrikesministedet beretts en regeringsproposi-
22380: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       tion med förslag tili utlänningslag.
22381: se av den 2 juni 1981 nr 1261 tili veder-             Enligt förslaget skulle den gällande ut-
22382: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     länningsförordningen ersättas med en ut-
22383: av följande av riksdagsman Esko Almgren            länningslag. Lagen skulle kompletteras med en
22384: ställda spörsmål nr 338:                           förordning som skulle träda i kraft på samma
22385:                                                    gång som lagen. Förslaget syftar i främsta rum-
22386:           Skall den gällande utlänningsförord-     met tili att förbättra utlänningarnas rätts-
22387:        ningen tili alla delar anses vara rättvis   skydd. Enligt det skulle en utlänning ha rätt
22388:        och motsvara tidens krav, och               att söka ändring i de viktigaste av de beslut
22389:           vad ämnar Regeringen göra för att        som fattas med stöd av utlänningslagen. Så-
22390:        förbättra situationen i synnerhet för       lunda kunde i bl. a. inrikesministeriets beslut
22391:        de utlänningar som är gifta med fin-        om utvisning ur landet ändring sökas genom
22392:        ländare och som aktivt deltar i sin         besvär hos högsta förvaltningsdomstolen. Vi-
22393:        familjs försörjning?                        dare innehåller förslaget många andra arrange-
22394:                                                    mang som är ägnade att förbättra utlänningar-
22395:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      nas rättsskydd. I förslaget har även beaktats
22396: samt anföra följande:                              de synpunkter som anförs i spörsmålets moti-
22397:    Den gällande utlänningsförordningen måste       vering.
22398: åtminstone tili vissa delar anses vara brist-         Avsikten är att regeringens proposition med
22399: fällig och dessutom innehålla stadganden som       förslag tili utlänningslag ska11 föreläggas riks-
22400: enligt nuvarande rättsuppfattning borde ut-        dagen tili behandling inom närmaste framtid.
22401: färdas genom lag. Av denna anledning har vid
22402:      Helsingfors den 9 oktober 1981
22403: 
22404:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
22405:                                                 1981 vp.
22406: 
22407: Kirjallinen kysymys n;o ).39
22408: 
22409: 
22410: 
22411: 
22412:                                     Ihamäki ym.:. Uuden veronkanto- ja verotilitysjärjestelmän kun-
22413:                                        nille aiheuttamista vaikeuksista
22414: 
22415: 
22416:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22417: 
22418:    Eduskunta hyväksyi kevätistuntokaudella             taavien verojen summasta. Ennakkokannossa,
22419: 1978 hallituksen esitykset uudeksi veronkan-           samoin kuin lopullisessa verotuksessa, jälkivero-
22420: tolaiksi ja laiksi ennakkoperintälain muutta-          tuksessa ym. maksuunpannut verot tilitetään
22421: misesta. Lait tulivat voimaan vuoden 1979              veronsaajille kuukausittain edellisen kuukau-
22422: alusta lukien. Uudistuksen tarkoituksena oli           den kertymän mukaisesti.
22423: tehostaa ja nopeuttaa veronkantoa sekä varmis-             Uuteen järjestelmään kuuluu edelleen, että
22424: taa julkisen vallan verotulojen tasainen ja var-       kunnat osallistuvat verovelvollisille palautetta-
22425: ma kertyminen.                                          vien ennakkojen maksamiseen ja toisaalta saa-
22426:     Ennen uusien lakien voimaantuloa valtio ve-        vat osuutensa jälkikannessa perittävistä mää-
22427: ronkantajana tilitti muille veronsaajille (kun-        ristä. Koska kunnalle kertyneet jako-osuudet
22428: nat, seurakunnat ja Kansaneläkelaitos) näiden          perus·tuvat edellä selostettuihin arvioihin, ne
22429: osuuden verovuoden kertymän etumaksuna.                voivat suurestikin poiketa lopullisista osuuk-
22430: Etumaksujen kuukausierät määräytyivät ennak-            sista, jotka todetaan verotuksen valmistuttua
22431: koveroäyrin hinnan, viimeksi valmistuneessa            lokakuussa. Sekä palautettava! ennakot että en-
22432: verotuksessa todetun äyrimäärän ja sen kasvu-          nakko-osuuksien oikaisusta aiheutuvat erät ote-
22433: arvion perusteella lasketun korotuskertoimen           taan korjauserinä huomioon lokakuun tilityk-
22434: mukaan. Erät olivat kuukausittain saman suu-            sestä lähtien.
22435: ruiset ja aina edeltä käsin veronsaajien tie-              Uudelle veronkanto- ja tilitysjärjesteLmälle
22436: dossa.                                                  asetetuista tavoitteista on toteutunut se, että
22437:    Uudessa järjestelmässä veronsaajille tilitetään     perityt verot kertyvät nopeasti veronsaajille.
22438: kuukausittain niiden osuudet edellisen kuukau-         Tämä on selvästikin katsoHava myönteiseksi
22439: den aikana kertyneestä ennakonpidätyksestä.            saavutukseksi. Kielteisiä tekijöitä voidaan sen
22440: Eri veronsaajaryhmien osuudet määräytyvät si-          sijaan käytännön kokemuksen perusteella mai-
22441:  ten, että valtiovaraL'11llinisteriö vuosittain vah-   nita useitakin.
22442: vistaa ne suhdeluvut, joita vastaavan määrän               Verotulojen erittäin epätasainen ja vaikeas-
22443: kertyneistä ennakonpidätyksistä arvioidaan ole-        ti ennakoitavissa oleva kuukausikertymä tuot-
22444: van valtion tuloveroa, kunnallisveroa, kirkol-         taa uudenlaisia ongelmia kunnan maksuvalmius-
22445: lisveroa sekä vakuutetun kansaneläke- ja sai-          suunnittelulle ja myös maksuvalmiuden ylläpi-
22446: rausvakuutusmaksua. Kuntakohtaiset jako-osuu-          dolle, koska kunnan menot kuitenkin jakautu-
22447:  det määräytyvät veronkantolain 12 §:n mu-             vat verrattain tasaisesti eri kuukausille, lukuun-
22448: kaisesti siten, että viimeksi valmistuneessa ve-       ottamatta loppuvuotta, jolloin menot normaa-
22449: rotuksessa henkilökohtaisesta tulosta kertynei-        listi ovat suurimmillaan ja tulot verotilitysten
22450:  den veroäyrien kuntakohtaisia määriä tarkiste-        oikaisuerien vaikutuksesta pienimmillään.
22451:  taan verovuoden ja ennakkojen kertymävuoden               Kertymän perusteella veronsaajalle tilitetyt
22452:  välisen kahden vuoden jakson aikana tapahtu-          veroerät saattavat poiketa varsin huomattavas-
22453:  nutta asukasluvun muutosta vastaavalla kor-           ti oikeista, verotuksen yhteydessä todetuista
22454:  jauskertoimella. Näin tarkistettuun äyrimää-          määristä. Vaikka kertymä sinänsä on oikea,
22455:  rään sovelletaan ennakonpidätysten kertymä-           voivat ennalta arvioidut jakosuhteet olla hy-
22456:  vuoden ennakkoveroäyrin hintaa ja kunkin              vinkin virheellisiä. Näin kävi v. 1979, jolloin
22457:  kunnan jako-osuus lasketaan näin saadun hen-          väärin arvioitujen suhteellisten jako-osuuksien
22458:  kilökohtaisesta tulosta ket>tyväksi arvioidun         takia kunnat joutuivat palauttamaan valtiolle
22459:  kunnallisveron osuutena kaikkien kuntien vas-         n. 200 miljoonaa markkaa saamistaan enna-
22460: 088.1008286
22461: 2                                            1981 vp.
22462: 
22463: koista. Palautukset perittiin lokakuun 1980 ti-    maan. Uusi kertymään perustuva järjestelmä ei
22464: lityksistä.                                        tunne etumaksun käsitettä. Kunnallislakia on
22465:    Loka- ja marraskuun sekä osaksi myös jou-       tältä kohdin suositeltu sovellettavaksi siten, et-
22466: lukuun tilityksistä kuitattiin edellisessä koh-    tä etumaksulla tarkoitetaan jako-osuuksia.
22467: dassa mainitun 200 miljoonan markan lisäksi        Eduskunnassa 21. 5. 1981 hyväksytyllä kunnal-
22468: n. 1 290 miljoonaa markkaa kuntien osuutta         lislain muutoksella on 85 § :n veroäyrin hin-
22469: verovelvollisille palautettavasta määrästä. Käy-   taa koskevan säännöksen sanamuotoa muutet-
22470: tännössä tämän lähes 1,5 miljardin markan suu-     tu siten, että kunnallisveron ennakon etumak-
22471: ruinen oikaisu merkitsi kuntien maksuvalmiu-       sun asemesta puhutaan varainhoitovuotena
22472: den äkillistä heikkenemistä ja esim. Heinolan      kertyväksi arvioitavasta ennakonpidätyksestä ja
22473: kaupungille, jolta jako-osuuksien oikaisuna ja     ennakonkannosta. Kun muutos ei kuitenkaan
22474: ennakonpalautuksina perittiin yhteensä 6,7         merkitse asiallista korjausta, jää edelleen täy-
22475: miljoonaa markkaa, se merkitsi sitä, että loka-    sin kunnan harkinnasta riippuvaksi, mitä äyrin-
22476: ja marraskuun ennakonpidätykset käytettiin         hintalaskelman etumaksuja tarkoittavaan koh-
22477: kokonaisuudessaan valtion saatavien kuittaami-     taan otetaan, ts. minkä tekijöiden perusteella
22478: seen.                                              äyrinhinta lasketaan. Tällöin katkeaa myös äy-
22479:    Pystyäkseen suoriutumaan maksuistaan kun-       rinhintalaskelman ja kirjanpidon välinen yh-
22480: nat joutuivat nostamaan talletuksia ja otta-       teys. Vaikuttaa siltä, että järjestelmää ei tältä-
22481: maan lyhytaikaista luottoa, mikä puolestaan        kään osin ole loppuun asti harkittu. Nykyi-
22482: heikensi pankkien maksuvalmiutta vuoden lo-        sen hallitsemaaoman asiantilan korjaaminen
22483: pussa.                                             edellyttää pikaista tarkistusta kunnallislain 85
22484:    Jako-osuuksien oikaisusta aiheutuvalle mää-     §:ään.
22485: rälle lasketaan veronkantolain 16 §:n 3 mo-           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
22486: mentin mukaan asetuksella säädettävän prosen-      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
22487: tin mukainen korotus, joka veronkantoasetuk-       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22488: sen 14 §:n mukaan on määrätty 17 prosen-           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22489: tiksi. Koska valtion tuloveron progressio vai-
22490: kuttaa siihen suuntaan, että tulotason nous-                 Onko Hallitus tietoinen nusta epä-
22491: tessa arvioitua korkeammaksi valtion lopulli-             kohdista, joita vuoden 1979 alusta voi-
22492: nen jako-osuus suurenee ja kuntien vastaavasti            maan tulleen veronkantolain ja ennak-
22493: pienenee niistä määristä, joita kuukausitilityk-          koperintälain muuttamisesta annetun
22494: sessä on sovellettu, on seurauksena huomatta-             lain soveltaminen on kunnille aiheutta-
22495: van suuri "pakkolaina" valtiolta kunnille. Esi-           nut ja erityisesti siitä, että sovelletta-
22496: merkiksi Heinola joutuu laskelmien mukaan                 essa uutta kunnallislakia jää edelleen
22497: maksamaan tästä lainasta, jota se ei ole pyytä-           täysin kunnan harkinnasta riippuvaksi,
22498: nyt, korkoa n. 582 000 markkaa.                           minkä tekijöiden perusteella äyrin hin-
22499:    Aikaisemmassa veronkantojärjestelmässä äy-             ta lasketaan, ja jos on,
22500: rinhintalaskelmalla oli suora yhteys kirjanpi-               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22501: toon. Verotulokohtaan kirjattiin etumaksut sen            siin tilanteen korjaamiseksi esimerkiksi
22502: suuruisena kuin ne oli otettu äyrinhintalaskel-           tarkistamalJa kunnallislain 85 §: ää?
22503:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1981
22504: 
22505:          Timo Ihamäki                  Tapio Holvitie                 Pekka Löyttyniemi
22506:          Pekka Jokinen                                                Juhani Laitinen
22507:                                               N:o 339                                                3
22508: 
22509: 
22510: 
22511: 
22512:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22513: 
22514:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen-            Veroäyrin hinnan laskentatavan muuttamis-
22515: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       ta käsiteLtiin verraten perusteellisesti valmistel-
22516: hemies, olette 2 päivänä kesäkuuta 1981 päi-        taessa vuonna 1977 voimaan tullutta kunnal-
22517: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       lislain kokonaistarkistusta. Tuolloin oli vaih-
22518: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        toehtoisena veroäyrin hinnan laskemistapana
22519: kansanedustaja Ihamäen ym. näin kuuluvasta          esillä lähinnä ennen ennakkoperintälain voi-
22520: kirjallisesta kysymyksestä n:o 339:                 maantuloa käytössä ollut menettelytapa.
22521:                                                        Veroäyrin hinnan laskentatavan muutos tuli
22522:           Onko Hallitus tietoinen niistä epä-       uudelleen esille veronkantojärjestelmän uudis-
22523:        kohdista, joita vuoden 1979 alusta voi-      tamisen yhteydessä. Asiaa selvitti kunnailista-
22524:        maan tulleen veronkantolain ja ennak-        louden neuvottelukunta, jonka selvitys valmis-
22525:        koperintälain muuttamisesta annetun          tui tammikuussa 1979. Tuolloin päädyttiin
22526:        lain soveltaminen on kunnille aiheutta-      kuitenkin siihen, ettei ainakaan toistaiseksi oli-
22527:        nut ja erityisesti siitä, että sovelletta-   si aihetta laskentatavan muuttamiseen.
22528:        essa uutta kunnallislakia jää edelleen          Annettaessa 19. 12. 1980 hallituksen esitys-
22529:        täysin kunnan harkinnasta riippuvaksi,       tä laiksi klllmallislain muuttamisesta ( 12/1980
22530:        minkä tekijöiden perusteella äyrin hin-      vp.), jonka eduskunta hyväksyi 21. 5. 1981,
22531:        ta lasketaan, ja jos on,                     rajoituttiin kuitenkin vain sanonnallisesti tar-
22532:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kistamaan veroäyrin hinnan määräytymistä kos-
22533:        siin :tilanteen korjaamiseksi esimerkiksi    keva säännös uuteen veronkanto- ja tilitysjär-
22534:        tarkistamaila kunnallislain 85 §:ää?         jestelmään sopeutuvaksi.
22535:                                                        Kunnallistalouden neuvottelukunta on 17. 6.
22536:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         1981 tehnyt sisäasiainministeriölle ehdotuksen
22537: tavasti seuraavaa:                                  kunnallisveroäyrin      hinnan    määräämistavan
22538:    Vuonna 1979 voimaan tulleen ennakkoperin-        muuttamiseksi. Sen mukaan luovuttaisiin ny-
22539: nässä kannettujen verovarojen tilitysjärjestel-     kyisestä menettelystä, joka edellyttää kunkin
22540: män huomattavimpana ongelmana kuntien               verotusvuoden osalta sekä ennakkoveroäyrin
22541: maksuvalmiudelle on ollut tilityserien melko        että lopullisen veroäyrin hinnan määräämistä.
22542: suuret kuukausittaiset tasovaihtelut. Uudessa       Veroäyrin hinta määrättäisiin kullekin varain-
22543: veronkantojärjestelmässä valtio tilittää kunnille   hoitovuodelle etukäteen viimeistään edellisen
22544: ja muille veronsaajille näiden puolesta kanta-      vuoden marraskuun 15 päivään mennessä. Ve-
22545: mansa verot sitä mukaa kuin ne kertyvät val-        roäyrin hinta määrättäisiin jakamalla asian-
22546: tiolle. Järjestelmän tarkoituksena ei ole ollut     omaisen varainhoitovuoden kunnallisverotuk-
22547: pyrkiä vanhan tilitysjärjestelmän kaltaisiin kuu-   sella koottavaksi arvioitu määrä samana vuon-
22548: kausittain tasasuuriin tilityseriin, koska itse     na määrättäväksi arvioidulla veroäyrin luvulla.
22549: verojen kuukausittainen kertymäkään ei ole ta-         Ehdotetun uudistuksen toteuttamisen jäl-
22550: sainen. Vaihtelut ovat kuitenkin vuositasolla       keen veronkanto-tilitysjärjestelmällä ei enää oli-
22551: samansuuntaisia, minkä johdosta ne voidaan          si vaikutusta veroäyrin hinnan määräytymi-
22552: kokemusten karttuessa uudesta tilitysjärjestel-     seen, vaan siitä päättäisi yksin kunta. Uusi
22553: mästä ottaa paremmin huomioon kuntien mak-          järjestelmä on ehdotettu toteutettavaksi siten,
22554: suvalmiutta suunniteltaessa. Kysymys on siis        että veroäyrin hinta voitaisiin vahvistaa uusien
22555: pääosin siirtymäkauden ongelmista, jotka vä-        säännösten mukaan jo vuodelle 1983.
22556: henevät ajan kuluessa.
22557:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
22558: 
22559:                                                                        Ministeri Mauno Forsman
22560: 4                                            1981 vp.
22561: 
22562: 
22563:                            Tili Riksdagens Herr Talman
22564: 
22565:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       revidering av kommunallagen, som trädde i
22566: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           kraft år 1977, behandlades ändringen av be-
22567: velse av den 2 juni 1981 tili vederbörande          räkningssättet för uttaxeringen per skattöre
22568: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      ingående. Ett alternativ för beräknandet av
22569: jande av riksdagsman Ihamäki m.fl. under-           uttaxeringen per skattöre var härvid att främst
22570: tecknade spörsmål nr 339:                           tiliämpa samma förfarande som användes före
22571:                                                     ikraftträdandet av lagen om förskottsuppbörd.
22572:           Är Regedngen medveten om de                   I samband med revideringen av skatteupp-
22573:        missförhållanden, som tillämpningen av       bördssystemet blev en ändring av beräknings-
22574:        lagen angående ändring av lagen om           sättet för uttaxeringen per skattöre åter ak-
22575:        skatteuppbörd och lagen angående             tuell. Ärendet utreddes av delegationen för
22576:        ändring av lagen om förskottsuppbörd,
22577:                                                     kommunal ekonomi, vars utredning blev färdig
22578:        som trädde i kraft vid ingången av år        i januari 1979. Härvid kom man emellertid
22579:         1979, har medfört för kommunerna,           fram tili att det åtminstone tillsvidare inte
22580:        och särskilt att det vid tiliämpningen
22581:                                                     fanns någon anledning att ändra beräknings-
22582:        av den nya kommunallagen alltjämt            sättet.
22583:        står kommunerna fritt att avgöra, på
22584:                                                         I samband med avlåtandet av regeringens
22585:        basen av vilka faktorer uttaxeringen         proposition med förslag tili lag angående
22586:        per skattöre beräknas, och om så är          ändring av kommunallagen (12/1980 rd.),
22587:        fallet,                                      som riksdagen antog 21. 5. 1981, nöjde man
22588:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           sig dock med att justera ordalydelsen i stad-
22589:        vidta för att avhjälpa detta, t.ex. genom    gandet om fastställande av uttaxeringen per
22590:        en revidering av 85 § kommunallagen?         skattöre så, att den skulle lämpa sig för det
22591:                                                     nya skatteuppbörds- och redovisningssystemet.
22592:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Delegationen för kommunal ekonomi fram-
22593: samt anföra följande:                               lade 17. 6. 1981 för inrikesministeriet ett för-
22594:    Det största problemet med det redovisnings-      slag •tili ändring av förfarandet vid fastställan-
22595: systemet angående de vid förskottsuppbörd           de av uttaxeringen per skattöre. Enligt detta
22596: influtna skatteintäkterna, som trädde i kraft       skulle det nuvarande förfaringssättet, som för-
22597: år 1979, har för kommunernas del varit de           utsätter att såväl uttaxeringen per förskotts-
22598: tämligen stora månatliga redovisningsraterna.       skattöre som uttaxeringen per slutligt skattöre
22599: Det nya systemet med skatteuppbörd innebär,         fastställs för varje skatteår, frångås. Uttaxering-
22600: att staten tili kommunerna och övriga skatte-       en per skattöre skulle fastställas för varje rä-
22601: tagare redovisar de skatter den uppburit för        kenskapsår senast före den 15 november före-
22602: dessa allt efter det skattebeloppen inflyter hos    gående år. Uttaxeringen per skattöre skulle
22603: staten. Avsikten med systemet har inte varit        fastställas genom att det belopp som upp-
22604: att sträva tili jämnstora månatliga redovisnings-   skattas inflyta vid kommunalbeskattningen för
22605: rater enligt det gamla redovisningssystemet,        ifrågavarande räkenskapsår divideras med det
22606: emedan inte heller de månatligen influtna           uppskattade antalet skattören för samma år.
22607: skattebeloppen är sinsemellan lika stora. Va-           Efter det att den föreslagna revideringen
22608: riationerna är dock likartade fxån år tili år,      har verkställts skulle skatteuppbörds- och ·redo-
22609: varför dessa efter det man fått mera erfarenhet     visningssystemet inte längre ha någon verkan
22610: av det nya redovisningssystemet, bättre kan         på fastställandet av uttaxeringen per skattöre,
22611: beaktas vid bedömandet av kommunernas be-           utan detta skulle kommunen själv avgöra. Det
22612: talningsförmåga, Det är sålunda i huvudsak          nya systemet föreslås bli genomfört så, att
22613: fråga om problem under övergångsskedet, vilka       uttaxeringen per skattöre skulle kunna fast-
22614: minskar med tiden.                                  ställas enligt de nya stadgandena redan för år
22615:      I samband med beredningen av en total-         1983.
22616:      Helsingfors den 2 oktober 1981
22617: 
22618:                                                                         Minister Mauno Forsman
22619:                                              1981 vp.
22620: 
22621: Kirjallinen kysymys n:o 340
22622: 
22623: 
22624: 
22625: 
22626:                                  Juntumaa: Mielisairaanhuollon tasosta ja psykoterapiasta
22627: 
22628: 
22629:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22630: 
22631:    Maamme psykiatrisissa sairaaloissa on tällä         Psykoterapia on useimmissa pätevissä tut-
22632: hetkellä noin 10 000 pitkäaikaispotilasta eikä     kimuksissa todettu tehokkaaksi hoitomuodok-
22633: määrä ole vähenemässä.                              si, sitä selvemmin, mitä pätevämpi tutkimus
22634:    Pitkäaikaispotilaaksi tulemisen voi ehkäistä    on ollut. Ilman psykoterapiaa hoito jää pel-
22635: tehokas, asianmukainen hoito heti häiriön tai       kän lääkehoidon ja tukikontaktin varaan. Tä-
22636: sairauden ilmetessä. Tähän ei nykyisellään ole      mä on omiaan kroonistamaan potilasta, sillä
22637: riittäviä resursseja.                               näin ei päästä itse ongelmiin käsiksi. Psyyk-
22638:    Pitkäaikaispotilaaksi tuleminen, kroonistu-      kisten häiriöiden hoito on psykoterapiaa, jota
22639: minen, on inhimillisesti ja kansantaloudellises-    tekee psykoterapeuttisen erikoiskoulutuksen
22640: ti kallista. Sairaalaliiton uusimman sairaalati-    saanut psykoterapeutti. Pohjakoulutukseltaan
22641: laston ( 1980) mukaan psykiatrisen potilaan         psykoterapeutti voi olla lääkäri, psykologi, teo-
22642: hoitopäivä sairaalassa maksaa noin 150 mk          logi tai sosiaalityöntekijä. Psykoterapian ta-
22643: ja avohoidossa 130 mk. Kuukaudessa vastaa-         voitteena on mm. vähentää potilaan pelkoa,
22644: vat luvut ovat 4 500 mk ja 3 900 mk. Las-          hätää ja muita oireita, parantaa potilaan kykyä
22645: kelma perustuu vain käyttömenoihin eikä sii-       solmia kestäviä ja molempia osapuolia tyydyt-
22646: nä siis ole mukana investointikuluja, kuten ra-    'täviä ihmissuhteita, tehdä tyydytystä tuotta-
22647: kennusten ja laitteiden hankintoja.                vaa työtä, ilmaista tunteita kuten vihaa ja rak-
22648:    Sairauslomalla tai eläkkeellä oleva henkilö     kautta rakentavasti sekä ymmärtää omaa käyt-
22649: ei ole työkykyinen eikä veronmaksukykyinen.        täytymistään entistä paremmin.
22650: Sairauspäiväraha on 700 mk:sta/kk ylöspäin             Kallein psykoterapiamuoto, yksityinen psyko-
22651: ja eläke 1 200 mk:sta/kk ylöspäin. Osa poti-       analyysi ( 4 käyntikertaa viikossa) maksaa ny-
22652: laista voi olla työttömyyskortistossa. Perheon-    kyisin noin 2 300 mk/kk. Tavallisin käytössä
22653: gelmia ja lasten turvattomuutta kaikkine seu-      oleva koulutetun psykoterapautin antama psy-
22654: rauksineen ei voitane muuttaa rahaksi.             koterapia ( 2 käyntikertaa viikossa) maksaa
22655:    Kaikkiaan laitoshoidon kustannukset ilman       noin 1 000 mk/kk. Voidaan havaita, että tii-
22656: investointikuluja pienimmän lähtökohtaluvun        vis yksityispsykoterapia laskettuna maksimi-
22657: mukaan laskettuna ovat siten 5 200 mk/kk           kustannusten mukaan tuottaa yli 2 700 mk:n
22658:  (hoito + sairauspäiväraha) potilasta kohden.      säästön kuukaudessa potilasta kohden verrat-
22659: Jos asianmukaista hoitoa ei ole tarjolla, kus-     tuna nykyiseen tapaan hoitaa, laskettuna mini-
22660: tannukset ja kärsimykset voivat kohota vielä       mlkustannusten mukaan. Jos psykoterapia olisi
22661: tästä merkittävästi.                               julkisen sektorin palveluna, säästö olisi vastaa-
22662:    Potilaalla on oikeus odottaa asianmukaista      vasti vähintään kymmenkertainen.
22663: hoitoa, ja se lienee myös yhteiskunnan etu.            Lähes kaikki maamme psykoterapeutit toimi-
22664:    Kroonistumisongelmat ovatkin usein ehkäis-      vat yksityisesti. Kuitenkin psykoterapeutteja
22665: tävissä tehokkaan varhaishoidon, asianmukai-       tarvitaan myös julkisella sektorilla, sillä he
22666: sen psykoterapian turvin. Jo hoidon aikana         ovat ainoa ammattiryhmä, jolla on erityispä-
22667: potilas on usein työkykyinen, ja milloin ei ole,   tevyys psykoterapiaan.
22668: on muutaman vuoden kuluessa tyydyttävä tu-             Kroonistuvien potilaiden määrä on nousus-
22669: los usein saavutettu. Kansantaloudellinen tap-     sa juuri puutteelliseksi jäävän hoidon takia;
22670: pio kääntyy voitoksi. Vuosiakin kestävä hoito      useimmat maamme mielisairaanhuoltopiirit
22671: on parempi kuin kroonistuminen vuosikymme-         ovat kokonaan ilman nimenomaan psykotera-
22672: niksi.                                             piaan erikoistunutta henkilökuntaa.
22673: 088100815$
22674: 2                                            1981 vp.
22675: 
22676:    Kansantaloudellisesti jo yhden potilaan kun-    kylliksi tietoinen psykoterapian merkityksestä
22677: toutuminen merkitsee voittoa joka sinänsä          - mikä on osasyy psykoterapeuttien lähes täy-
22678: riittäisi yhden psykoterapeutin palkaksi. Kui-     delliseen puuttumiseen julkiselta sektorilta.
22679: tenkin yksi psykoterapeutti voi kerralla hoitaa       Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
22680: keskimäärin kymmentä potilasta - ja välilli-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
22681: sesti koulutus- ja työnohjaustoimintansa kaut-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
22682: ta kymmeniä muita. Psykoterapeuttien merkitys      raavan kysymyksen:
22683: ei rajoitu vain heidän tekemäänsä hoitotyö-
22684: hön, vaan se laajenee erittäin suureksi muun                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22685: henkilöstön kouluttajana ja työnohjaajana. Jo-            ryhtyä, jotta mielisairaanhuoltopiireihin
22686: kaisessa mielisairaanhuoltopiirissä pitäisikin            palkattaisiin riittävästi psykoterapeutti-
22687: olla useita psykoterapeuttisen erikoiskoulutuk-           sen erikoiskoulutuksen saaneita lääkä-
22688: sen saaneita henkilöltä. Näin nykyiset henkilös-          reitä, psykologeja, teologeja ja sosiaali-
22689: >tiiresurssitkin saataisiin käyttöön entistä pa-          työntekijöitä hoitamaan potilaita ja
22690: remmin.                                                   kouluttamaan henkilökuntaa?
22691:     Hoitolaitosten hallintopoxras ei usein ole
22692:      Helsingissä 2 päiv.änä kesäkuuta 1981
22693: 
22694:                                        Antero Juntumaa
22695:                                               N~.l40                                                 3
22696: 
22697: 
22698: 
22699: 
22700:                         Eduskunnan Herra Puhemiehe1le
22701: 
22702:    Vakiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        vetta. Tämän jälkeen lääkintöhallitus -o11 järjes-
22703: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        tänyt psykoterapiaa koskevaa kutsusemi.naacin
22704: mies, olette 2 päivänä kesäkuuta 1981 päivä-        vuonna 1980 psykoterapian kouluttajajärjes-
22705: tyn kirjeenne ohella toimittanut va1tioneuvos-      töille, yliopistojen sekä julkisen terveydenhuol-
22706: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      lon edustajille.
22707: sanedustaja Juntumaan näin kuuluvasta kirjal-          Edelleen lääkintöhallitus on 24. 6. 1981 aset-
22708: lisesta kysymyksestä n:o 340:                       tanut psykoterapian asiantuntijaryhmän, jonka
22709:                                                     tehtävänä on~
22710:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22711:        ryhtyä, jotta mielisairaanhuoltopiireihin      -   toimia lääkintöhallituhen .asiantuntijaeli-
22712:        palkattaisiin rihtävästi psykoterapeutti-    menä psykoterapian kehittämistä j.a v,alvontaa
22713:        sen erikoiskoulutuksen saaneita lääkä-       koskevissa .kysymyksissä sekä antaa alaa kos-
22714:        reitä, psykologeja, teologeja ja sosiaali-   kevia lausuntoja,
22715:        työntekijöitä hoitamaan potilaita ja            - laatia suositus ammatillisen ~yk-oterapia­
22716:        kouluttamaan henkilökuntaa?                  työskentelyn ja työnohjaajana toimimisen edel-
22717:                                                     lytyksistä, sekä
22718:                                                        - tehdä lääkintöhallitukselle aloitteita ja
22719:    Vastauksena kysymykseen es~tän kunnioit-         esityksiä terveydenhuollon psykoterapiapalvelui-
22720: tavasti seuraavaa:                                  den kehittämiseksi.
22721:    Lääkintöhallituksen 16. 1. 1977 asettama            Psykoterapian käytön mahdollisuubista ja
22722: työryhmä, joka sai työnsä på:atökseen .30. 9.       eduista avohuoll@SSfl ja sairaalahoid~sa on oltu
22723: 1979, on selvittänyt psykoterapian käsitettä        tietoisia ja lääkintöhallitus onkin määtätiemi-
22724: ja Suomessa olevia koulutusmahdollisuuksia se-      sesti kehittänyt p~yketerap.ian mimintaa tervey-
22725: kä arvioinut psykoterapeuttisen toiminn:an tar-     denhuoll<>Ssa.
22726:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
22727: 
22728:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
22729: 4                                            1981 vp.
22730: 
22731: 
22732: 
22733: 
22734:                            Till Riksdagens Herr Talman
22735: 
22736:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dicinalstyrelsen år 1980 arrangerat ett psyko-
22737: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      terapiseminarium för inbjudna representanter
22738: av den 2 juni 1981 till vederbörande medlem         från psykoterapins utbildningsorganisationer,
22739: av statsrådet översänt avskrift av följande av      universiteten samt den offentliga hälsovården.
22740: riksdagsman Juntumaa ställda spörsmål nr               Vidare har medicinalstyrelsen 24. 6. 1981
22741: 340:                                                tillsatt en expertgrupp i psykoterapi. Gruppen
22742:                                                     skall:
22743:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
22744:        taga för att det vid mentalvårdsdistrik-        - fungera som medicinalstyrelsens sakkun-
22745:        ten skall anställas tillräckligt med läka-   nigorgan i frågor gällande utvecklandet och
22746:        re, psykologer, teologer och socialarbe-     övervakningen av psykoterapi och avge ut-
22747:        tare, vilka erhållit psykoterapeutisk        låtanden som berör området,
22748:        specialutbildning, för att vårda pa-            - uppgöra en rekommendation rörande för-
22749:        tienterna och utbilda personalen?            utsättningarna för professionellt psykoterapi-
22750:                                                     arbete och möjligheterna att verka som arbets-
22751:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ledare, samt
22752: samt anföra följande:                                  - ta initiativ och uppgöra förslag för medi-
22753:                                                     cinalstyrelsen angående utvecklandet av psyko-
22754:    Den av medicinalstyrelsen 16. 1. 1977 till-      terapitjänsterna inom hälsovården.
22755: satta arbetsgrupp som slutförde sitt arbete            Psykoterapins möjligheter och fördelar inom
22756: 30. 9. 1979 har utrett begreppet psykoterapi        den öppna vården och vid sjukhusen är kända
22757: och de utbildningsmöjligheter som står till         och medicinalstyrelsen har målmedvetet ut-
22758: buds i Finland samt uppskattat behovet av           vecklat psykoterapiverksamheten inom hälso-
22759: psykoterapeutisk verksamhet. Därefter har me-       vården.
22760:      Helsingfors den 25 september 1981
22761: 
22762:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
22763:                                             1981 vp.
22764: 
22765: Kirjallinen kysymys n:o 341
22766: 
22767: 
22768: 
22769: 
22770:                                  Stenius-Kaukonen ym.:     Valtiojohtoisen elintarviketeollisuuden
22771:                                      perustamisesta
22772: 
22773: 
22774:                        Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
22775: 
22776:     OTK:n pyrkimyksenä on myydä lihateolli-        suosion NL:ssa, joten on odotettavissa, että
22777: suutensa ja kaikki E-liikkeen lihankäsittelytoi-   tulevina vuosina NL:n viennissä tulee mahdol-
22778: minnot Tuottajien Lihakeskuskunnalle TLK:          lisuus huomattavaan kasvuun. Näin ollen TLK
22779: lle. Hanke johtaa 1 700 henkilöä työllistävän      ostaa nämä markkinat itselleen.
22780: OTK:n ja E-liikkeen lihatoimintojen piirissä          Tällainen peruselintarvikkeita koskeva mo-
22781: useiden satojen irtisanomisten määrään. Kaik-      nopolisoituminen merkitsee suurta vaaraa
22782: kien näiden henkilöiden sijoittuminen tällä het-   maamme elintarvikehuollossa. Se ei ole kulut-
22783: kellä alalle on mahdotonta.                        tajien, työntekijöiden, kaupan eikä tuottajien
22784:     Tämän kaupan myötä saavuttaisi TLK mo-         edun mukaista. Vaarana on laadun heikenty-
22785: nopoliaseman lihamarkkinoilla. Tämä kehitys        minen, hintojen nousu ja lajivalikoimien vähe-
22786: heijastuisi varmasti välittömästi markkinoilla     neminen.
22787: lihatuotteiden vähittäishinnoissa. Myöskin suu-       Kaikkein eniten tästä kärsisi työtätekevä
22788: ri osa maamme viljelijäväestöstä joutuisi pian     väestö. Tämä kehitys voitaisiin estää valtiojoh-
22789: kokemaan, mitä merkitsee kun pääasiallisesti       toisen elintarviketeollisuuden perustamisella.
22790: yksi yritys päättää teuraskarjan hinnoista. Val-   Tällä voitaisiin vaikuttaa myös elintarvikkei-
22791: mistuspuolella tulee kilpailun puuttuminen         siin käytettyjen lisäaineiden aiheuttamien on-
22792: merkitsemään tuotevalikoimien karsimista ja        gelmien torjumiseen nykyistä tehokkaammin.
22793: pitkiä sarjoja, jotka yhdessä alalla vallitsevan      Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
22794: ylikapasiteetin kanssa myöskin omalta osaltaan     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
22795: vaikuttaisivat työvoimatarpeen vähenemiseen.       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22796:     Myöskin suunniteltu kauppa vaikuttaisi mer-    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22797: kittävästi maamme ulkomaankauppaan. Vienti-
22798: teollisuus siirtyisi lähes yksinomaan TLK:lle,               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22799:  jonka osuus viennistä nousisi 61 % :sta 77               ryhtyä valtiojohtoisen elintarviketeoJli-
22800:  % :iin. Naudanlihan osalta nousu olisi 51                suuden perustamiseksi hyvänlaatuisten,
22801:  % :sta 70 % :iin. Makkaran kohdalla vastaavat            terveellisten elintarvikkeiden tuotannon
22802:  luvut olisivat nousu 51 %:sta 74 %:iin.                  ja vakaan hintatason turvaamiseksi sekä
22803:     Vuoden 1980 Moskovan olympialaiset osoit-             avautuvien vientimahdollisuuksien täysi-
22804:  tivat suomalaisten tuotteiden kilpailukyvyn              mittaiseksi hyväksikäyttämiseksi?
22805:  markkinoilla, ja ne ovat saavuttaneet suuren
22806:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1981
22807: 
22808:          Marjatta Stenius-Kaukonen    Tellervo Koivisto             Sten Söderström
22809:          Pauli Puhakka                Mikko Kuoppa                  Seppo Toiviainen
22810:          M.-L. Salminen               Ulla-Leena Alppi              Inger Hirvelä
22811:          E.-J. Tennilä                Mikko Ekorre                  Heli Astala
22812:                                       Unto Ruotsalainen
22813: 
22814: 
22815: 
22816: 
22817: 088100805E
22818: 2                                            1981 vp.
22819: 
22820: 
22821: 
22822: 
22823:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
22824: 
22825:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      suuksista neuvottelevat sekä valtion viranomai-
22826: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       set että viennistä vastaavat yritykset.
22827: olette 2 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn kir-          Kuten kysymyksen perusteluissakin maini-
22828: jeenne n:o 1265 ohella toimittanut valtioneu-       taan, on lihanjalostusteollisuudessa tällä het-
22829: voston asianomaiselle jäsenelle . jäljennöksen      kellä olemassa markkinoille tuotavan teuraskar-
22830: kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukosen ym;        jän määrään nähden huomattavasti jalostuksen
22831: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o      ylikapasiteettia. Tämän vuoksi ei ole olemassa
22832: 341:                                                mitään syytä ainakaan kapasiteetin laajentami~
22833:                                                     seen tähtääviin uusinvestointeihin. Maamme
22834:           Mihin toimenplte1Slm Hallitus aikoo       lihanjalostusteollisuudessa on turvauduttava lä-
22835:        ryhtyä valtiojohtoisen elintarviketeolli-    hinnä kapasiteetin ajanmukaistamiseen ja supis-
22836:        suuden perustamiseksi hyvänlaatuisten,       tamiseen. Uuden yrityksen perustaminen, johon
22837:        terveellisten elintarvikkeiden tuotannon     tulisi ilmeisesti liittymään tuotantolaitosten
22838:        ja vakaan hintatason turvaamiseksi sekä      rakentamista tai ainakin niiden ajanmukaista-
22839:        avautuvien vientimahdollisuuksien täysi-     mista, voisi johtaa ylikapasiteetin lisääntymi-
22840:        mittaiseksi hyväksikäyttämiseksi?            seen.
22841:                                                        Ottaen huomioon edellä olevat näkökohdat
22842:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ei ylikapasiteettitilanteessa toimivalle teolli-
22843: taen seuraavaa:                                     suuden alalle ole mitään perusteita suunnitella
22844:    Valtio valvoo elintarviketeollisuuden toimin-    valtiojohtoisen yritystoiminnan perustamista.
22845: taa varsin monella eri tavalla. Elintarvike-        Tämän lisäksi on otettava huomioon, että elin-
22846: lainsäädännön puitteissa määritellään elintarvik-   tarviketeollisuuden alalla niiden tuotteiden
22847: keiden laatua, niiden yhteydessä käytettäviä        laatu, hintakilpailu ja viennin ohjaaminen eivät
22848: lisäaineita ym. tuotantoon ja kauppaan liittyviä    edellytä valtiovallan puuttumista alan tuotanto-
22849: seikkoja varsin yksityiskohtaisesti ja määräys-     rakenteeseen. Valtion yritystoimintaan ohjatta-
22850: ten soveltamista valvotaan sekä kunnallisten        vissa olevia varoja tarvitaan nykyisin huo-
22851: että valtion viranomaisten toimesta. Lihan ja       mattavassa määrin jo olemassa olevien valtion
22852: lihatuotteiden osalta hintakysymykset määräy-       yritysten toiminnan kehittämiseen ja varmista-
22853: tyvät huomattavalta osalta maataloustulopää-        miseen sekä näiden yhtiöiden laajentamiseen.
22854: tösten yhteydessä. Lihanjalostusteollisuuden        Tämän lisäksi mahdollisesti tehtävissä olevat
22855: kustannuksia seuraa ja sen hinnoittelua valvoo      sijoitukset olisi ohjattava maan tuotantoelämää
22856: elinkeinohallitus. Myös kuluttajansuojeluviran-     monipuolistaville, uusille eikä perinteisille tuo-
22857: omaisilla on mahdollisuudet vaikuttaa väärin-       tannon aloille.
22858: käytösten estämiseen tälläkin alalla.                  Edellisen johdosta katson, että hallituksella
22859:    Kun lihan ja lihajalosteiden vientiä tuetaan     on olemassa tarvittavat mahdollisuudet kysy-
22860: huomattavasti valtion varoin, on valtiolla täysi    myksessä tarkoitettujen valvonta- ym. tehtävien
22861: mahdollisuus vaikuttaa vientiin menevän tuo-        suorittamiseen ja ettei ole olemassa muitakaan
22862: tannon kannattavuuteen. Tässä yhteydessä voi-       näkökohtia, joiden johdosta olisi ryhdyttävä
22863: daan myös todeta, että näistä vientimahdolli-       valtiojohtoisen lihanjalostusteollisuuden perus-
22864:                                                     tamiseen.
22865:      Helsingissä syyskuun 25 päivänä 1981
22866: 
22867:                                               Kauppa- ja teollisuusministeri Pirkko Työläjärvi
22868:                                            N:o 341                                              3
22869: 
22870: 
22871: 
22872: 
22873:                           Tili Riksdagens Herr Talman
22874: 
22875:   1 den avsikt 37 § 1 mom. riksdagsordningen      även konstateras, att såväl statens myndigheter
22876: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         som de företag som svarar för exporten för-
22877: velse nr 1265 av den 2 juni 1981 till veder-      handlar om dessa exportmöjligheter.
22878: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       Såsom även konstateras i motiveringen till
22879: av följande av riksdagsledamot Marjatta Ste-      spörsmålet har köttförädlingsindustrin för när-
22880: nius-Kaukonen m. fl. undertecknade spörsmål       varande en betydande överkapacitet i fråga
22881: nr 341:                                           om förädling i förhållande till den mängd
22882:                                                   slaktboskap som kommer till försäljning. På
22883:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         grund härav föreligger ingen orsak tili nyin-
22884:        vidta för att grunda en statsledd livs-    vesteringar som siktar till att utvidga kapaci-
22885:        medelsindustri för tryggande av pro-       teten. Köttförädlingsindustrin i vårt land
22886:        duktionen av hälsosamma livsmedel          borde närmast ty sig tili modernisering och
22887:        av god kvalitet och för tryggande av en    minskning av kapaciteten. Grundandet av ett
22888:        stabil prisnivå samt för att fullödigt     nytt företag, tili vilket skulle hänföra sig
22889:        utnyttja de exportmöjligheter som          byggande eller åtminstone modernisering av
22890:        öppnar sig?                                produktionsinrättningar, kunde leda tili en
22891:                                                   ökning av överkapaciteten.
22892:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Med beaktande av ovanstående synpunkter
22893: samt anföra följande:                             föreligger ingen orsak att planera grundande
22894:    Staten övervakar på många sätt livsmedels-     av en statsledd företagsverksamhet i en
22895: industrins verksarnhet. lnom ramen för livs-      bransch där det råder överkapacitet. Därtill
22896: medelslagstiftningen bestäms synnerligen detal-   bör beaktas att styrningen av kvalitet, pris-
22897: jerat om livsmedlens kvalitet, om de tillsats-    konkurrens och export inom livsmedels-
22898: ämnen som får användas i dem och om andra         industrin inte förutsätter att staten ingriper i
22899: frågor som hänför sig till produktionen av och    branschens produktionsstruktur. De medel som
22900: handeln med livsmedel, och tillämpningen av       finns att anvisa för statens företag behövs för
22901: dessa bestämmelser övervakas av både statliga     närvarande tili stor del för att utveckla och
22902: och kommunala myndigheter. 1 fråga om kött        trygga verksamheten vid befintliga statsföretag
22903: och köttprodukter bestäms prisfrågorna till       samt för att utvidga dessa. Dessutom borde
22904: betydande del i samband med besluten om           eventuella investeringar dirigeras till nya
22905: lantbruksinkomsten. Näringsstyrelsen följer       branscher som gör landets näringsliv mång-
22906: köttförädlingsindustrins kostnader och över-      sidigare och inte tili traditionella branscher.
22907: vakar dess prissättning. Även konsument-             På grund av det ovanstående anser jag att
22908: skyddsmyndigheterna kan verka för att för-        regeringen besitter erforderliga möjligheter att
22909: hindra missbruk inom denna bransch.               utföra de övervaknings- m. fl. uppgifter som
22910:    Då exporten av kött och charkuterier får       anges i spörsmålet och att det inte föreligger
22911: ett betydande stöd ur statsmedel, har staten      några synpunkter som skulle förutsätta
22912: alla möjligheter att påverka exportproduk-        grundandet av en statsledd köttförädlings-
22913: tionens lönsamhet. 1 detta sammanhang kan         industri.
22914:      Helsingfors den 25 september 1981
22915: 
22916:                                              Handels- och industriminister Pirkko Työläjärvi
22917:                                                  1981 vp.
22918: 
22919: Kirjallinen kysymys n:o 342
22920: 
22921: 
22922: 
22923: 
22924:                                     Joutsenlahti: Suodenniemen Sävin-Peräkunnan alueen tiestön
22925:                                         parantamisesta
22926: 
22927: 
22928:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22929: 
22930:     Touko--kesäkuun vaihteessa 1981 on keli-            suunnasta tulee vilkas Jäpikulkuliikenne, koska
22931: rikka kohdellut erityisen raskaasti Suodennie-          tie Kankaanpään suunnasta on päällystetty
22932: men Sävin alueen teitä, niin että yhteydet ovat         Suodenniemen rajalle saakka. Jo tämän vuoksi
22933: katkenneet niin Kankaanpään, Ikaalisten Kil-            olisi rakennettava tie Kankaanpään rajalta
22934: vakkalan kuin myös Hämeenkyrön Vesajärven               Taipaleen risteykseen, samoin Sävistä niin
22935: ja Suodenniemen Taipaleen suuntiin sillä seu-           Ikaalisten Vatulaan kuin Hämeenkyrön Vesa-
22936: rauksella, että Sävin ja Peräkunnan kylät ovat          järvelle, koska Vatulan suunta palvelee läpi-
22937: täydellisessä liikennemotissa. Niinpä tieviran-         kulkuliikennettä Tampereen-Vaasan            tielle
22938: omaiset ovat todenneet, että täy>tyy vain toi-          kuten myös Vesajärven suunnan tie.
22939: voa, ettei kylissä satu tulipaloja, sairausta-             Koska Sävirn alueen pai..lmllisteitä on pystyt-
22940: pauksia tai muita onne,ttomuuksia, sillä avun           ty vuosikausia kunnostamaan vain keveällä so-
22941: saaminen on mahdotonta olematJtoman tien                rastuksella, on tiestö päässyt kulumaan huo-
22942: vuoksi. Arvelun mukaan eirvät linja-autot ja            nompaan kuntoon kuir1 miesmuistiin,          joten
22943: kuo11ma-autot voi käyttää Sävin kautta kulke-           olisi ko11kea aika saada ,alueelle kunnolliset
22944: via paikallisueitä kahteen kuukauteen. Tiestö           tiet.
22945: on niin pahoin turmeltunutta, ettei sen pa-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22946: rantamiseksi voi tehdä juuri mitään. Vaikka             jes,tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten ~si­
22947: karjaajat ovat työskennelleet kahdessa vuoros-          tän kunn1oittaen valtioneuvoston asianomaisen
22948: sa, niin roskaat sora-autot rikkovat sen, mitä          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22949: on ehdi,tty korjata.
22950:     Kyseessä olevista tei:s,tä olen tehnyt eduskun-               Onko Hallitus tietoimen Suodennie-
22951: nassa toivomusaloitteet vuonna 1979. Kui-                      men Säivin---,Peräkunnan alueen tiestön
22952:  tenkin näistä teistä on TVH:n suunnitelmissa                  ala-arvoisesta kunnosta, ja
22953: vain Taipaleen-Sävin-Perälmnnan-Vatulan                           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22954:  tie vuosina 1986-1988. Koska kuitenkin teil-                  ryhtyä ~tieyhteyksien rakentamiseksi vä-
22955: lä on vilkas liikenne niin Sävistä Kankaanpää-                 leille Suodenniemen Taipaleen risteys-
22956: hän kuin Vatulan ja Hämeenkyrön kuin ennen                     Kankaanpään raja, Suodenniemen Taipa-
22957: kaikkea Suodenniemen keskustan suuntaan,                       leen risteys - Hämeenkyrön Vesajärvi
22958:  olisi 'tiet saatava n:ykyaja:n liikenteen vaaJtimuk-          Kyröskosken tielle sekä Suodenniemen
22959:  sia vastaaviksi mitä pikimmin. Kankaanpään                    Sävi - Ikaalisten V atula - Kilvakkala?
22960:       Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1981
22961: 
22962:                                               Anssi Joutsenlahti
22963: 
22964: 
22965: 
22966: 
22967: 088100777}
22968: 2                                             1981 vp.
22969: 
22970: 
22971: 
22972: 
22973:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22974: 
22975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kuluvana vuonna liikennerajoituksia joudut-
22976: mainitussa t<arkoituksessa olette Te, Herra Pu-      tiin käyttämään likimain vuosien 1973-80
22977: hemies, 2 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn            keskiarvoa vastaavalla tiepituudella, joka on
22978: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         8 200 km. Vaikka kelirikka ei määrällisesti ol-
22979: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        lut keskimääräistä pahempi, oli se sitä laadul-
22980: edustaja Anssi Joutsenlahden näin kuuluvasta         lisesti. Kuluvan vuoden aikana on muutamalla
22981: kirjallisesta kysymyksestä n:o 342:                   tiellä liikenne jouduttu kieltämään kokonaan,
22982:                                                      mikä on ollut viime vuosina harvinaista. Poik-
22983:           Onko Hallitus tietoinen Suodennie-         keuksellisen vaikea kelirikko on ollut alueella,
22984:        men Sävin-Peräku111nan alueen tiestön         joka alkaa Turun ja Porin läänin kaiUisosista
22985:        ala-arvoises.ta kunnosta, ja                  ja jatkuu Pohjois-Hämeen kautta Päijänteelle.
22986:           mihin to1menpiteisiin Hallitus aikoo       Tähän alueeseen kuuluu myös Suodenniemi.
22987:        ryhtyä tieyhteyksien rakentamiseksi vä-           Sellaisia teitä, joilla ainakin kerran vuoden
22988:        leille Suodenniemen Taipaleen risteys-        1975 jälkeen on ollut kelirikkorajoitus, on ko-
22989:        Kankaanpään raja, Suodenniemen Taipa-         ko maassa noin 16 000 km. Näiden teiden lii-
22990:        leen risteys - Hämeenkyrön Vesajärvi          kennemäärät ovat yleensä niin vähäisiä, ettei
22991:        Kyröskosken tielle sekä Suodenniemen          niiden parantaminen liikennetaloudellisin perus-
22992:        Sävi- Ikaalisten Vatula- Kilvakkala?          tein ole ollut kannattavaa. Peruspalvelutason
22993:                                                       turvaamiseksi on kuitenkin nämäkin tiet py-
22994:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ritty pitämään edes välttävässä kunnossa. Tie-
22995:  tavasti seuraavaa:                                   ja vesirakennuslaitoksen tarkoituksena on 1980-
22996:     Vuoden 1990 tavoitetieverkossa Suodennie-        luvulla -       olettaen, että tienpidon rahoitus
22997: men-Taipaleen -Sävin-Vatulan -Kilvakka-               rcaaliarvoisesti säilyy viime vuosien keskimää-
22998: lan paikallistie on luokiteLtu kokoojatieksi. Sä-    räisellä tasolla - parantaa näistä teistä noin
22999: vin- Kankaanpään rajan välinen paikallistie ja       puolet, jolloin kelirikkauhan alaiseksi jäisi vielä
23000: Taipaleen-Vesajärven välinen Takamaantien            noin 7 700 kilometriä vähäliikenteisiä yhdys-
23001: paikallistie on luokiteltu yhdysteiksi eli kokoa-     teitä.
23002:  jatieluokkaa alcmmanasteisiks:i teiksi.                 Kysymyksessä mainituista paikallisteistä on
23003:     Kysymyksessä mainitut paikallistiet ovat ta-     Vatulan-Kilvakkalan välistä osuutta jo paran-
23004: vallisia mutkaisia ja sorapäällysteisiä paikallis-   nettu ja työ valmistuu tämän vuoden aikana.
23005: teitä, jotka etenkin keväisin kelirikkaaikoina       Takamaantien paikallistien parantaminen on
23006: ovat heikkokuntoisia. Näiden paikallisteiden lii-    ajoitettu vuosiksi 1985-86. Nämä työt ovat
23007: kennemäärät ovat vain noin 100-125 autoa             lähinnä tien rakenteen parantamiseen kohdis-
23008: vuorokaudessa. Niitä vilkasliikenteisempiä so-       tuvia toimenpiteitä.
23009:  rateitä on koko maassa noin 25 000 kilomet-             Suodenniemen-Ikaalisten paikallistien suun-
23010: riä.                                                 tauksen parantaminen on suurempi investointi
23011:     Kevään 1981 aikana ko. teillä on kelirikon       ja ajoittuu vuosiksi 1986-87. Tämän 29 kilo-
23012: aiheuttamien vaurioiden vuoksi liikennettä jou-      metriä pitkän hankkeen kustannusarvio on
23013: duttu rajoittamaan asettamalla 4 tonnin liiken-      noin 13 mmk.
23014: nerajoitus. Vuosina 1979-80 ei edullisten sää-           Sävin- Kankaanpään rajan väliselle paikal-
23015: olosuhteiden vuoksi liikennettä tarvinnut rajoit-     listielle ei ole suunniteltu normaaleja kunnossa-
23016: taa, mikä on omalta osaltaan ollut korostamas-       pitotoimenpiteitä laajempia parannushankkeita.
23017: sa tämän kevään rajoitusten liikenteellistä vai-
23018: kutusta.
23019:      Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1981
23020: 
23021:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
23022:                                              N:o 342                                               3
23023: 
23024: 
23025: 
23026: 
23027:                            Till Riksdagens Herr Talman
23028: 
23029:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Under innevarande år var man tvungen att
23030: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       utsätta trafikbegränsningar på en vägsträcka,
23031: av den 2 juni 1981 tili vederbörande medlem         som i stort sett matsvarat medeltalet från åren
23032: av statsrådet översänt avskrift av följande av      1973-80, dvs. 8 200 km. Fastän menföret
23033: riksdagsman Anssi Joutsenlahti undertecknade        kvantitativt sett inte var värre än i genom-
23034: spörsmål nr 342:                                    snitt, var fallet så i kvalitativt hänseende. Un-
23035:                                                     der innevarande år hat man varit tvungen att
23036:           Är Regeringen medveten om väg·            helt förbjuda trafiken på några vägar, vilket
23037:        nätets undermåliga skick på Suodennie-       har varit sällsynt under de senaste åren. Ex-
23038:        mi-Sävi-Peräkunta området, och               ceptionellt svårt har menföret varit på ett om-
23039:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           råde som börjar i nordöstra delen av Åbo och
23040:        vidta för att anlägga vägförbindelser        Björneborgs Iän och fortsätter via norra Ta-
23041:        mellan Taipale korsning i Suodenniemi        vastland till Päijänne. Tili detta område hör
23042:        och Kankaanpää gräns, Taipale korsning       också Suodenniemi.
23043:        i Suodenniemi och Kyröskoski-vägen i            I hela landet finns ca 16 000 km vägar, på
23044:         Vesajärvi, Tavastkyro samt Sävi i Suo-      vilka menföresbegränsning gällt åtminstone en
23045:        denniemi och Vatula-Kilvakkala-vägen         gång sedan år 1975. Trafikmängderna på dessa
23046:        i Ikalis?                                    vägar är vanligtvis så små, att förbättrandet
23047:                                                     av dem inte varit lönsamt på trafikekonomiska
23048:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        grunder. För att trygga grundservicenivån har
23049: samt anföra följande:                               man dock strävat till att hålla dessa vägar i
23050:    I vägnätsplanerna för år 1990 har bygde-         åtminstone behjälpligt skick. Väg- och vatten-
23051: vägen Suodenniemi-Taipale-Sävi-Vatula-              byggnadsverkets avsikt är att under 1980-talet
23052: Kilvakkala klassificerats som motorväg. Bygde-      - under förutsättning att finansieringen av
23053: vägen Sävi-Kankaanpää-gränsen och Taka-             väghållningen till sitt realvärde förblir på sam-
23054: maantie bygdeväg mellan Taipale och Vesajärvi       ma medelnivå som under de senaste åren -
23055: har klassificerats som förbindelseväg, alltså en    förbättra ungefär hälften av dessa vägar, var-
23056: klass lägre än motorvägklassen.                     vid ca 7 700 km trafiksvaga förbindelsevägar
23057:    De bygdevägar som nämns i spörsmålet är          fortfarande skulle hotas av menföret.
23058: vanliga krokiga och grusbelagda bygdevägar,            Av de i spörsmålet nämnda bygdevägarna
23059: vilka särskilt om våren under menförestiden         har vägavsnittet Vatula-Kilvakkala redan för-
23060: är i dåligt skick. Trafikmängderna på dessa         bättrats och arbetet blir färdigt under detta år.
23061: bygdevägar är endast ca 100-125 bilar per           Förbättrandet av Takamaantie bygdeväg är för-
23062: dygn. I hela landet finns ca 25 000 km Iiv-         lagt tili åren 1985-86. Dessa arbeten inne-
23063: ligare trafikerade grusvägar.                       fattar närmast åtgärder för förbättrande av
23064:    Under våren 1981 har man på grund av de          vägens konstruktion.
23065: skador menföret åstadkommit varit tvungen              Förbättrandet av bygdevägens Suodenniemi
23066: att begränsa trafiken på ifrågavarande väg          - Ikalis sträckning är en större investering och
23067: genom att utsätta en trafikbegränsning om 4         har förlagts till åren 1986-87. Kostnads-
23068: ton. Under åren 1979-80 var det, på grund           förslaget för detta 29 km långa projekt är ca
23069: av fördelaktiga väderleksförhållanden, inte nöd-     13 milj. mk.
23070: vändigt att begränsa trafiken, vilket för sin del      För bygdevägen mellan Sävi och Kankaan-
23071: bidragit till att understryka den trafikmässiga     pää gräns har inga förbättringsprojekt utöver
23072: effekten av denna vårs begränsningar.               de normala underhållsåtgärderna planerats.
23073:      Helsingfors den 14 september 1981
23074: 
23075:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
23076:                                               1981 vp.
23077: 
23078: Kirjallinen kysymys n:o 343
23079: 
23080: 
23081: 
23082: 
23083:                                   Juntumaa: Kirkon palveluksessa olevien, rintamatunnuksen
23084:                                       omaavien henkilöiden varhaiseläkejärjestelmän toteuttami-
23085:                                       sesta
23086: 
23087: 
23088:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23089: 
23090:    Useat liikelaitokset ja ainakin osittain jul-     Viipyminen antaa aiheen kokea jonkinlaista
23091: kiseen sektoriin luettavat valtionyhtiöt ovat        syrjintää, koskapa monissa muissa omat eläk-
23092: toteuttaneet järjestelmän, jonka mukaan 60           keensä itse kustantavissa laitoksissa vastaava
23093: vuotta täyttäneet, rintamatunnuksen omaavat          uudistus on voitu toteuttaa. Tämän uudistuk-
23094: henkilöt voivat päästä vapaaehtoiselle var-          sen kytkeminen muuhun rintamamieseläke-
23095: haiseläkkeelle.                                      uudistukseen ei ole tarpeellista.
23096:    Samalla tavalla on Suomen evankelis-luteri-          Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
23097: lainen kirkko tehnyt asiasta päätöksen jo pari       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
23098: vuotta sitten. Asia koskisi pientä ryhmää            kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
23099: työntekijöitä, joiden eläkkeiden maksu kuu-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23100: luu Kirkon Keskustahastolle. Omalta osaltaan
23101: kirkolliskokous katsoi siten voivansa myös hel-                Aikooko Hallitus viivytyksettä to-
23102: pottaa työttömyyttä.                                        teuttaa kirkolliskokouksen päätöksen
23103:    Koska asiasta on saatava eduskunnan hy-                  rintamatunnuksen omaavien henkilöi-
23104: väksymä laki, kirkolliskokouksen päätös on                  den varhaiseläkkeistä, ja jos aikoo,
23105: siirtynyt valtioneuvostolle, jonka tulisi antaa                milloin asiaa koskeva lakiesitys an-
23106: lakiesitys. Asia on kuitenkin viipynyt valtio-              netaan eduskunnalle?
23107: neuvostossa, eikä tietoa viivytyksestä ole tullut.
23108:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1981
23109: 
23110:                                            Antero Juntumaa
23111: 
23112: 
23113: 
23114: 
23115: 0881007921
23116: 2                                            1981 vp.
23117: 
23118: 
23119: 
23120: 
23121:                         E d u s k u n n a n H e r r a P uh e m i e h e 11 e
23122: 
23123:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     palvelleiden henkilöiden eläkekysymyksessä ei
23124: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tulisi tehdä vain yhtä eläkejärjestelmää kos-
23125: olette kirjeellänne 3 päivänä kesäkuuta 1981       kevia ratkaisuja, vaan mahdollisten ratkaisujen
23126: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-      tulisi koskea eläkejärjestelmistä riippumatta
23127: nen vastattavaksi kansanedustaja Antero Jun-       kaikkia rintamaolosuhteissa palvelleita •. Vuoden
23128: tumaan tekemän: seuraavan sisältöisen kirjalli-    1977 lopulla asetettu eläkeikäkomitea 0n toi-
23129: sen kysymyksen n:o 343:                            meksiautonsa mukaisesti pohtinut yleisesti· rin-
23130:           · Aikooko Hallitus viivytyksettä to-     tamaolosuhteissa palvelleiden henkilöiden elä~
23131:          teuttaa kirkolliskokouksen päätöksen      kekysymyksiä. Komitean työ on vielä kesken
23132:          rihtainatl.mnuksen omaavien henkilöi-     eikä esimerkiksi valtion eläkejärjestelmään mah-
23133:         .den v~rhaiseläkkeistä, ja jos aikoo,      dollisesti aiheutuvia muutoksia vielä voida en-
23134:            .milloin asiaa koskeva lakiesitys an~   nakoida. Tämän vuoksi ja kun evankelis-lute-
23135:          netaari eduskunnalle?                     rilaisen kirkon palkkausjärjestelmässä on py-
23136:                                                    ritty noudattamaan samoja periaatteita kuin
23137:    Vastauk~ena kysymykseen esitän kunnioit-        valtion vastaavassa järjestelmässä, ei hallitus
23138: taen se].l~aav!la: .                               tässä vaiheessa pidä aiheellisella kysymyksessä
23139:    Hallitus' katsoo; että rintamaolosuhteissa      tarkoitetun· erillisratkaisun tekemistä.
23140:     ·Helsil);gissä 25 päivänä syyskuuta 1981
23141: 
23142:                                                                   Öp.etusministeri Pär Stenbäck
23143:                                            N:o 343                                            3
23144: 
23145: 
23146: 
23147: 
23148:                          Tili Riksdagens Herr Talman.
23149: 
23150:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     förhållanden inte borde fatta beslut som gäller
23151: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        endast ett pensionssystem, utan de eventuella
23152: velse av den 3 juni 1981 tili vederbörande       besluten borde oberoende av pensionssystem
23153: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   gälla alla som tjänstgjort i frontförhållanden.
23154: jande av riksdagsman Antero Juntumaa under-      Den i slutet av år 1977 tillsatta pensions-
23155: tecknade spörsmål nr 343:                        ålderskommitten har i enlighet med sitt upp-
23156:            Ämnar Regeringen utan dröjsmål för-   drag allmänt dryftat frågor rörande pension för
23157:         verkliga kyrkomötets beslut om förtida   personer som tjänstgjort vid fronten. Kom-
23158:         pension för personer som har front-      mittens arbete pågår ännu, och de förändringar
23159:         tecken, och om så är fallet,             som statens pensionssystem eventuellt kommer
23160:            när kommer en lagpropostion röran-    att undergå kan inte förutsägas i detta skede.
23161:         de saken att avlåtas tili riksdagen?     På grund härav och då man i den evangelisk-
23162:                                                  lutherska kyrkans avlöningssystem försökt
23163:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     iaktta samma principer som i statens motsva-
23164: samt anföra följande:                            rande system, anser r:egeringen det inte ända-
23165:   Regeringen anser att man i frågan rörande      målsenligt att i detta skede träffa ett sådant
23166: pension för personer som tjänstgjort i front-    separat avgörande som åsyftas i spörsmålet.
23167:      Helsingfors den 25 september 1981
23168: 
23169:                                                          Undervisningsminister Pär Stenbäck
23170:                                                  1981 vp.
23171: 
23172: Kirjallinen kysymys n:o 344
23173: 
23174: 
23175: 
23176: 
23177:                                     Valo: Yleisen tien lakkauttamisesta tien varren maanomistajille
23178:                                        aiheutuvista kustannuksista
23179: 
23180: 
23181:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23182: 
23183:    Tuusulassa     SIJaitsevan Rajojan-Paijalan             Jos toisaalta taas yksityistie esitetään muu-
23184: maantien n:o 139 parantamis- ja oikaisutöiden           tettavaksi paikallistieksi, edellyttää TVL yleen-
23185: valmistuttua jää huomattava osa lakkautetta-            sä tehtäväksi suuriakin kustannuksia aiheutta-
23186: via tieosia, jotka luovutetaan yksityisteiksi.          via parannustöitä.
23187: Tuusulan kunta teki asiasta Uudenmaan tie- ja              Edellä olevan johdosta ja valtiopäiväjärjes-
23188: vesirakennuspiirille esityksen, että TVL suorit-        tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
23189: taisi yleisenä tienä lakkautettavien tieosien pe-       nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23190: ruskunnostuksen ja ojien avauksen, koska ky-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23191: seiset tieosat olivat parantamishankkeen vi-
23192: reillä ollessa jääneet erittäin huonoon kuntoon.                  Onko Hallitus tietoinen kyseisestä
23193: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri kuitenkin                  epäkohdasta ja mihin toimenpiteisiin se
23194: ilmoitti, että yksityisiksi jääviä tien osia ei ylei-          aikoo ryhtyä, ettei edellä mainitun ta-
23195: sen käytännön mukaan perusparanneta, vaan                      painen menettely vastaisuudessa muo-
23196: ne luovutetaan kunnostamattomina yksityis-                     dostuisi yleiseksi käytännöksi ja ettei
23197: teiksi. Tien kunnostuskustannukset jäävät tässä                yksityisille ihmisille aiheotettaisi tämän
23198: tapauksessa perustettavien tiekuntien eli suurel-              johdosta kohtuuttomia taloudellisia ra-
23199: ta osin maanomistajien maksettaviksi.                          situksia?
23200:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1981
23201: 
23202:                                               Tauno Valo
23203: 
23204: 
23205: 
23206: 
23207: 088100770A
23208: 2                                              1981 vp.
23209: 
23210: 
23211: 
23212: 
23213:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23214: 
23215:    V~ltiqpäiyäjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       edelleen tarvitaan yksityiseen liikenteeseen, on
23216: mainitussa tarkoituksessa Te, Herr.a Puhemies,       kuitenkin huolehdittava siitä, ettei uuden tien
23217: olette 3 päivänä kesäkuuta 1981 pä1viityn kir-       rakentamisen yhteydessä käytettäessä vanhoja
23218: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tieosia rakennusaikaisina teinä, näitä tieosia jä-
23219: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-       tetä huonoon kuntoon. Tällaisessa tapauksessa,
23220: ja Tauno Valon näin ktmluvasta kitja11isesta         kun teitä ei enää tarvita yleisen tien pitäjän
23221: kysymyksestä n:o 344:                                käyttöön, ne on kunnostettava muun muassa
23222:                                                      tasoittamaila pahimmat kuopat. Muunlaisia
23223:            Onko Hallitus tietoinen kyseisestä        toimenpltelta syrjään jäävien teiden osalta val-
23224:       · epäkohdasta ja mihin .toimenpiteisiin se     tio ei siis suorita eikä ole siihen velvollinen-
23225:         aikoo ryhtyä, ettei edellä mainitun ta-      kaan.
23226:         painen menettely vastaisuudessa muo-            Mitä taas tulee yksityisten teiden muuttami-
23227:         dostuisi . yleiseksi käytännöksi ja ettei    seen paikallisteiksi, niin kun on tehty aloite
23228:         yksityisille ihmisille aiheutettaisi tämän   yksityisen tien muuttamiseksi paikallistieksi
23229:         johdosta kohtuuttomia taloudellisia ra-      tai maantieksi, on yleisistä teistä annetun ase-
23230:         situksia?                                    tuksen 38 §:n mukaisesti paikalla pidettävässä
23231:                                                      katselmuksessa tehtävä ehdotus tien kuntoon-
23232:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       panekustannusten suorittamisesta sekä merkit-
23233: vasti seuraavaa:                                     tävä katselmuspöytäkirjaan ilmoitus siitä, suos·
23234:    :Yleisen tien lakatessa olemasta yleisenä tie-    tuvatko asianomaiset ehdotetulla tai muulla ta-
23235: nä' yleisistä teistä annetun lain 3 3 § :n mukai-    valla osallistumaan sanottuihin kustannuksiin.
23236: sesti otr tieoikeuden laka:ttua noudatettava,        Mainitun asetuksen 39 §:n mukaisesti ylei-
23237: mitä 'oikeudesta entiseen tiealueeseen annetussa     seksi tieksi muuttamisen ehdoksi voidaan aset-
23238: laissa on säädetty. Mainitun lain mukaan tie-        taa, että tien kuntoon paneminen on koko~
23239: alueena ollut maa siirtyy tienpitoviranomaisel-      naan tai osaksi suoritettava luovuttajan toi-
23240: ta viereisen alueen omistajan tai kunnan hal-        mesta. Nämäkin säännökset ovat olleet voimassa
23241: tuun. Tämän estämättä saa muukin, joka tar-          vuodesta 1958 lähtien. Mainittu ehto asetetaan
23242: vitsee tiemaata yksityiseksi tieksi, edelleen kor-   lähes poikkeuksetta paikallistiepäätöksiin. Käy-
23243: vauksetta käyttää sitä tienään. Edelleen ylei-       tännössä kuitenkin useimmissa tapauksissa val-
23244: sistä teistä annetun lain 34 § :n mukaisesti         tio tai kunta tahi molemmat osallistuvat kun-
23245: tienpitäjä saa kuljettaa entiseltä tiealueelta       toonpanokustannuksiin. Näin tapahtuu erityi-
23246: pois, mitä sille on tienpitoa varten rakennettu      sesti silloin kun kustannukset muodostuisivat
23247: tai laitettu. Alue on kuitenkin, jos se tarvi-       yksityisille kohtuuttomiksi. Onpa runsaasti sel-
23248: taan kaduksi tai yksityistä tietä varten, jätet-     laisiakin tapauksia, että kustannuksista vastaa
23249: tävä sellaiseksi, ettei sen käyttäminen sanot-       kokonaan valtio ja kunta. Merkityksetöntä ei
23250: tuun tarkoitukseen käy vaikeaksi. Tämä sään-         ole sekään, että yksityiset, jotka ovat tietään
23251: nös on ollut voimassa jo vuodesta 1958 läh-          ehkä vuosikymmeniä hoitaneet ja kustantaneet
23252: tien.                                                yksityisenä tienä, vapautuvat vastedes koko-
23253:     Mainitun säännöksen mukaisesti yleisen tien      naan suorittamasta tiekustannuksia valtion ot-
23254: pitäjä ei siis ole velvollinen kunnostamaan ylei-    taessa tien hoitoonsa. Näin ollen säännökset
23255: senä tienä lakanuutta tieosaa, vaan tie on ai-       siitä, että tien luovuttajan on kunnostettava
23256: noastaan jätettävä sellaiseen kuntoon, ettei sen     tarvittaessa yksityistä tietä ennenkuin se ote-
23257: käyttäminen yksityisenä tienä vaikeudu. Tämä         taan valtiolle, ovat varsin perusteltuja eikä nii-
23258: merkitsee periaatteessa sitä, että tiet on jätet-    den muuttamiseen ole ilmennyt tarvetta. Yk-
23259: tävä ja ne voidaan jättää sellaiseen kuntoon         sittäiset esille tulevat epäkohdat voidaan hoi-
23260: kuin ne yleisenä tienä lakkauttamishetkellä          taa valtion ja kuntien kustannuksiin osallistu-
23261: ovat. Tarpeen mukaan, mikäli näitä tieosia           misella.
23262:      Helsingissä elokuun 31 päivänä 1981
23263: 
23264:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
23265:                                             N:o 344                                               3
23266: 
23267: 
23268: 
23269: 
23270:                           Till Riksdagens Herr Talman
23271: 
23272:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      då de upphörde att vara allmän väg. Hall des-
23273: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     sa vägdelar fortsättningsvis behövs för enskild
23274: av den 3 juni 1981 till vederbörande medlem       trafik skall dock vid behov sörjas för att dessa
23275: av statsrådet översänt avskrift av följande av    vägdelar inte lämnas i dåligt skick då de vid
23276: riksdagsman Tauno Vaio undertecknade spörs-       byggande av ny väg används som byggnadstida
23277: mål nr 344:                                       vägar. I sådana fall skall vägarna, då de inte
23278:                                                   längre behövs av den som håller allmän väg,
23279:           Är Regeringen medveten om ifråga-       iståndsättas, bl. a. genom att de värsta gropar-
23280:        varande missförhållande och vilka åt-      na fylls igen. Staten utför således inte andra
23281:        gärder ämnar den vidta för att ett för-    åtgärder för vägar som överges, och är inte
23282:        farande av ovan angivet slag inte fram-    heller skyldig att göra det.
23283:        deles skall bli allmän praxis och för          Vad åter gäller omvandling av enskilda vägar
23284:        att enskilda inte på grund av detta        till bygdevägar skall, sedan initiativ tagits till
23285:        skall förorsakas oskäliga ekonomiska       att omvandla en enskild väg till bygdeväg eller
23286:        bördor?                                    landsväg, vid den syn som enligt 38 § förord-
23287:                                                   ningen om allmänna vägar skall hållas på plat-
23288:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     sen, göras förslag om erläggande av kostna-
23289: samt anföra följande:                             derna för iståndsättande av vägen samt anteck-
23290:    Då en allmän väg upphör att vara allmän        nas i syneprotokollet huruvida vederbörande
23291: väg i enlighet med 33 § lagen om allmänna         samtycker till att på förslaget eller på annat
23292: vägar skall, sedan vägrätten upphört, iakttas     sätt delta i nämnda kostnader. Enligt 39 §
23293: vad i lagen om rätt till förutvarande vägom-      i nämnda förordning kan som villkor för om-
23294: råde är stadgat. Enligt nämnda lag övergår        vandlande tili allmän väg uppställas att väg-
23295: mark som varit vägområde från väghållnings-       överlåtaren helt eller delvis skall iståndsätta
23296: myndigheten i ägarens av invidliggande område     vägen. Även dessa stadganden har varit i kraft
23297: eller i kommunens besittning. Utan hinder här-    sedan år 1958. Nämnda villkor uppställs näs-
23298: av får även annan som behöver vägmarken           tan undantagslöst vid beslut om bygdevägar. I
23299: som enskild väg alltjämt utan ersättning an-      praktiken deltar dock i de flesta fall staten
23300: vända den som sin väg. Vidare får enligt 34 §     eller kommun eller båda i kostnaderna för
23301: lagen om allmänna vägar väghållaren från ti-      iståndsättandet. Detta sker i synnerhet då kost-
23302: digare vägområde forsla bort vad som där för      naderna för den enskilda skulle vara oskäliga.
23303: väghållning uppförts eller anbragts. Området      Det finns även gott om exempel på att kostna-
23304: skall dock, ifall det behövs för gata eller en-   derna helt har burits av staten och kommunen.
23305: skild väg, lämnas i sådant skick att dess an-     Det är inte heller utan betydelse att enskilda,
23306: vändande för detta ändamål inte vållar svå-       som måhända i årtionden har underhållit och
23307: righet. Detta stadgande har varit i kraft ända    bekostat sin enskilda väg, framdeles befrias
23308: sedan år 1958.                                    från vägkostnader då staten övertar skötseln
23309:    Enligt nämnda stadgande är den som håller      av vägen. Sålunda är stadgandena om att väg-
23310: allmän väg sålunda inte skyldig att upprusta      överlåtare vid behov skall iståndsätta en en-
23311: en vägdel som upphört att vara allmän väg,        skild väg innan den övertas av staten befo-
23312: utan vägen skall bara lämnas i sådant skick,      gade, och det har inte visat sig föreligga be-
23313: att dess användning som enskild väg inte för-     hov att ändra dem. De enstaka missförhållan-
23314: svåras. Detta innebär i princip att vägarna       den som kan uppstå kan avhjälpas genom att
23315: skall lämnas och kan lämnas i det skick de var    staten och kommunerna tar del i kostnaderna.
23316:      Helsingfors den 31 augusti 1981
23317: 
23318:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
23319:                                               1981 vp.
23320: 
23321: Kirjallinen kysymys n:o 345
23322: 
23323: 
23324: 
23325: 
23326:                                   Lattula: Sotiemme veteraanien varhaiseläkejärjestelmän toteutta-
23327:                                       misesta eduskunnan lausuman mukaisesti
23328: 
23329: 
23330:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23331: 
23332:    Suomen kaltaisessa itsenäisessä maassa täytyy     eläkeiän. Veteraanien ja heidän hyväkseen työs-
23333: olla varoja myös omille kansalaisillemme ja eri-     kentelevien mielestä sen pitäisi riittää, että
23334: tyisesti sotiemme veteraaneille, rintamamiehille     omaa rintamasotilas- tai rintamapalvelus·tunnuk-
23335: ja -naisille, joiden ansiosta saamme elää vapaina    sen ja on ollut esim. vuoden rintamajoukoissa
23336: ja itse päättää omista asioistamme.                  tai saanut sotainvaliditeetin ja täyttänyt 58
23337:    Kun maallamme on varaa tehdä koko kansaa          vuotta.
23338: käsittäviä miljardiluokkaa olevia muita eläkerat-       Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
23339: kaisuja, on myös sotiemme veteraanien asia kii-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
23340: reellisesti hoidettava. On syytä korostaa, että      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
23341: eduskunta tarkoitti täyttä totta lausumallaan,       raavan kysymyksen:
23342: että veteraaneille suodaan v. 1982 oikeus pääs-
23343: tä eläkkeelle.                                                 Tietääkö Hallitus, ettei eläkeikäkomi-
23344:    Vuonna 1977 asetettu eläkekomitea ei suo-                tean kaavailema varharseläkejärjestelmä
23345: sitellut sotaveteraaneille varhaiseläkettä, koska           vastaa sotiemme veteraanien oikeutettu-
23346: komitea ei voinut vertailuryhmän puutteessa to-             ja odotuksia,
23347: deta, oliko sotavuosilla vaikutusta miesten ter-               ettei komitea ole käsitellyt sotatilan-
23348: veyteen. Komitean jäsenet eivät ilmeisesti tun-             aikaisen maanpuolustuspalvelusajan huo-
23349: teneet rintamaoloja omakohtarsesti. Sosiaali- ja            mioon ottamista yksityisoikeudellisessa
23350: terveysministeriö antoi kuitenkin samalla eläke-            työsuhteessa olevien veteraanien osalta
23351: komitealle tehtäväksi laatia esitys vapaaehtoi-             eläkevuosia laskettaessa, sekä
23352: sesta eläkkeestä. Komiteasta puuttuivat todelli-               mihin kiJreellisiin toimenpiteisiin
23353: set asiantuntijat eli veteraanijärjestöjen edusta-          Hallitus ryhtyy, jotta veteraanien var-
23354: jat.                                                        haiseläkejärjestelmä toteutetaan edus-
23355:    Komitea antoi selvityksensä huhtikuun lo-                kunnan viimesyksyisen lausuman mukai-
23356: pulla ja se sai samalla lisäaikaa laatiakseen eh-           sesti ja siten, ettei veteraanien varhais-
23357: dot veteraanien eläkkeille. Ehtojen ja tunnus-              eläkkeelle pääsyssä käytetä valikoivaa
23358: merkkien ottaminen käyttöön vesittää koko elä-              menettelyä, vaan oikeus vapaaehtoiselle
23359: keasian, koska veteraanien lajittelemisen aikana            varhaiseläkkeelle siirtymiseen annetaan
23360: lähes kaikki heistä ehtivät täyttää normaalin               veteraanin täyttäessä 58 vuotta?
23361:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1981
23362: 
23363:                                            Eero Lattula
23364: 
23365: 
23366: 
23367: 
23368: 0881009183
23369:  2                                                  1981 ·vp.
23370: 
23371: 
23372: 
23373: 
23374:                             Eduskunnan •Herr-a Puhemiehelle
23375: 
23376:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                    varhaiseläkkeelle siirtymiseen annetaan
23377:  mainitussa tarkoituksessa ~Te, Herra Puhemies,                    veteraanin täyttäessä 58 vuotta?
23378:  olette 4 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn kir-
23379: .jeenne~a toimittanut valtioneuvoston;asian-                  Vastauksena kysymykseen ·esitän kunnioitta-
23380: ;omaiseiie . jäseudle jäljennöksen .kansanedustaja         vasti seuraav;aa:
23381:  Etlro 'l.attulan .näin .kuuluvasta kirjallisesta ky-        ·HallitUksen esityksessä eduskunnålle valtion
23382:  sym~sestä n:o 345:                                        tulo- ja menoarvioksi vuodelle 19&2 on rin-
23383:                                                            tamaveteraanien varhaiseläkettä varten varattu
23384:             Tietääkö Hallitus, ettei eläkeikäkomi-         10 .milj. ·markkaa .. Esityksen .perustelujen ·mu-
23385:        . tean .kaawilema v.arhai<seläkejärjestelmä         kaan varhaiseläkej.äriestelmä. aloitettaisiin 1.10 .
23386:          vastaa -sotiemme veteraanien oikeutettu-          1982lukien •siten, että eläkkeelle pääsisiv.ät ne
23387:         +a .oootuksia,                                     sotainvalidit,' joiden sotilasvammalain mukainen
23388:             ettei komitea ole käsitellyt -sotatilan-       työkyvyttömyysaste on 50 %, ja ne 58 vuotta
23389:          aikaisen maanpuolustuspalvelusajan huo-           täyttäneet sotainvalidit, joiden sotilasvamma-
23390:         wo<m ottamista yksityisoikeudellisessa             lain mukainen työkyvyttömyysaste on 30 %.
23391:        · ryösllhteessa . olevien veteraanien osalta           Sosiaali-~ ja terveysministeriön yhteydessä -toi-
23392:        .cl.Skevuosia laskettaessa, -sekä                   miva rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on
23393:             mihin bireellisiin toimenpiteisiin             käsitellyt myös . kysym-y:stä rintamaveteraanien
23394:        -Hallitus ryhtyy, jotta veteraanien var-            varhaiseläkkeestä ja tehnyt siitä esityks-en so-
23395:         ~haiseläke.järjestelmä toteutetaan edus-           siaali- ja terveysministeriölle. Rintamav.etetaa-
23396:         kw:man~.vlimesyksylsen lausuman mukai-             nien varhaisdäkekysymys tulee kokonaisuudes-
23397:        -sesti . ja cSiten, ·ettei Neter.aani:en varhais-   saan esille eduskunnassa käsiteltäessä hallituk-
23398:         eläk:ke€lle pääsyssä käytetä valikoivaa            sen' esitystä valtion tulo- ja menoarvioksi vuo-
23399:        -menettelyä, vaan oikeus vapaaehtorselle            delle 1982.
23400:      "Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1981
23401: 
23402:                                                                         Ministeri Katri-Helena Eskelinen
23403:                                               N:o 345                                              3
23404: 
23405: 
23406: 
23407: 
23408:                            Tili Riksdagens Herr Talman
23409: 
23410:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               villig förtidspension skall inträda då
23411: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse             veteranen fyller 58 år?
23412: av den 4 juni 1981 tili vederbörande medlem
23413: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
23414: riksdagsman Eero Lattula undertecknade spörs-       samt anföra följande:
23415: mål nr 345:                                            I regeringens proposition tili riksdagen an-
23416:                                                     gående statsförslaget för år 1982 har för front-
23417:            Är Regeringen medveten om att det        veteraners förtidspension reserverats 10 milj .
23418:        .förtidspensionssystem som planeras av       mk. Enligt motiveringen tili proposici.onen skul-
23419:        pensionsålderskommitten inte motsvarar       le systemet med förtidspensionering inledas
23420:         våra krigsveteraners berättigade för-       1. 10. 1982 sålunda, att de krigsinvalider skulle
23421:        väntningar,                                  få pension, vilkas i krigsskadelagen avsedda in-
23422:            att kommitten i samband med beräk-       validitetsgrad är 50 %, samt de krigsinvalider
23423:        nandet av pensionsår för veteraner i         som fyllt 58 år och vilkas i krigsskadelagen
23424:        pnivaträttsliga arbetsförhållanden inte      avsedda invaliditetsgrad är 30 %.
23425:        behandlat frågan om beaktande av                Den delegation för frontveteranfrågor som
23426:         tjänstgöringstid inom försvaret under       verkar i anslutning tili social- och hälsovårds-
23427:        krigstillstånd, samt                         ministeriet har även behandlat frågan om för-
23428:            vilka skyndsamma åtgärder ämnar Re-      tidspensionering av frontveteraner och gjort en
23429:        geringen vidtaga för att ett förtidspen-     framställning i ärendet tili social- och hälso-
23430:         sionssystem för veteraner i enlighet med    vårdsministeriet. Frågan om förtidspensionering
23431:         riksdagens uttalande senaste höst skall     av frontveteraner upptas i sin helhet tili be-
23432:        förverkligas på ett sådant sätt att för-     handling i samband med riksdagsbehandlingen
23433:         tidspensioneringen av veteraner inte        av regeringens proposition angående statsför-
23434:         sker selektivt, utan att rätten till fri-   slaget för år 1982.
23435:      Helsingfors den 12 oktober 1981
23436: 
23437:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
23438:                                                .1981 yp.
23439: 
23440: Kirjallinen kysymys n:o 346
23441: 
23442: 
23443: 
23444: 
23445:                                    Starast: Vaarallisten myrkkypäästöjen joutumisesta vesistöihin
23446: 
23447: 
23448:                           E d us ku n n a n H e r 1,' a P u h e m i e h eli e
23449: 
23450:      Kesäkuun 6 päivänä 1981 havaittiin Kymi-         nat ja joella on merkitystä myös virkistyskä~
23451: . joessa Kuusankosken ja· Myllykosken välillä ka-     tössä. Keski- ja eteläisen Kymenlaakson .veden-
23452:  lojen suuri joukkokuolema. Keitin ja Mylly-          tarpeen tyydyttämiseksi on tehty suunnitelmi:i,
23453:   kosken välillä todettiin noin neljän kilometrin     joista pisimmälle valmisteltu tunnetaan ns. Sci-
23454:   pituinen samea lautta. Sen alueelta nousi pin-      länpää-projektina. Eräänä vaihtoehtona .on .. esi-
23455:   taan jatkuvasti kuolleita kaloja, joiden määrä      tetty myös Utin ja Haukkajärven hyväksikäyt-
23456:   nousi tuhansiin kiloihin. Alustavissa tutkimuk-     töä... Kymijokeen tapahtuvat myrkkypäästöt
23457:   sissa on käynyt ilmi, että kalojen joukkokuo-       aiheuttavat· vakavan vaaran suurten asutuskes-
23458:   leman on aiheuttanut Kymijokeen virrannut           kusten vesihuollolle. Sen vuoksi tulisi kiirehtiä
23459:   myrkky, mahdollisesti happo tai lipeä.              muita suunniteltuja ratkaisuja puhtaan veden
23460:      Kymijoen kaikkien aikojen pahimman kala-         tarpeen tyydyttämiseksi.           .
23461:   kuoleman syiden selvittely on parhaillaan              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
23462:   käynnissä. Tärkeintä kuitenkin on, että vastaa-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
23463:   vanlaiset myrkkypäästöt voidaan tulevaisuudes-      kunnioittaen valtioneuvoston· asianomaisen jäse-
23464:   sa estää.                                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23465:      On myös mahdollista, että sellaiset pienet
23466:   myrkkypäästöt, joista ei ole näköhavaintoja · tai             Pitääkö Hallitus vaarallisten 'myrkky-
23467:   joista ei aiheudu sellaisia tuhoja kuin nyt on             jen veteen· laskemisen valvontaa riittä-
23468:   tapahtunut, eivät tule lainkaan ilmi. Tässä                vänä, ja
23469:   yhteydessä ei voi olla korostamatta tehokkaan                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23470:   valvonnan tärkeyttä ja viranomaisten toimen-               ryhtyä vaarallisten myrkkypäästöjeh
23471:   piteitä pientenkin jokea saastuttavien myrkky-             estämiseksi, jotka voivat aiheuttaa isel-
23472:   päästöjen estämiseksi.                                     laisen kalojen· joukkotuhon kuin · nyt
23473:      Nyt ilmi tullut tapaus on vakava myös                   Kymijoessa on tapahtunut, sekä         ··;
23474:   siinä mielessä, että mm. Kotkan kaupunki                      aikooko Hallitus kiirehtiä niitä suun-
23475:   ottaa juomavetensä Kymijoesta Langinkosken                 nitelmia, joilla on tarkoitus korvatia
23476:   vedenpuhdistamon kautta. Kymijoen vettä                    Kymijoesta asutuskeskusten tarpeisiin
23477:   käyttävät muutkin joen varrella sijaitsevat kun-           tapahtuva vedenotto?
23478:       Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1981
23479: 
23480:                                              Pekka Starast
23481: 
23482: 
23483: 
23484: 
23485:  088100782P
23486: 2                                             1981 vp.
23487: 
23488: 
23489: 
23490: 
23491:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23492: 
23493:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kymijoen kalakuolemaan johtanutta päästöä
23494: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        koskevat tutkimukset ovat parhaillaan käyn-
23495: olette 9 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn kir-        nissä. Mahdolliset syyte- ym. jatkotoimenpiteet
23496: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     riippuvat siitä, mitä tutkimuksissa· tulee ilme-
23497: omaiselle jäsenelle vastattavaksi jäljennöksen       nemään.
23498: kansanedustaja Pekka Starastin näin kuuluvasta          Jäteveden johtamisluvassa asetetaan poikke-
23499: kirjallisesta kysymyksestä n:o 346:                  uksetta jäteveden määrän ja laadun sekä vesis-
23500:                                                      tövaikutusten tarkkailuvelvoite. Tarkkailu on
23501:           Pitääkö Hallitus vaarallisten myrkky-      suoritettava vesiviranomaisen hyväksymällä ta-
23502:        jen veteen laskemisen valvontaa riittä-       valla. Käytännössä jätevesipäästöjen tarkkailu
23503:        vänä, ja                                      tapahtuu ottamalla jätevesistä säännöllisin vä-
23504:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lein näytteitä sekä mittaamalla jäteveden mää-
23505:        ryhtyä vaarallisten myrkkypäästöjen           rää. Tarkkailun suorittavat joko luvan haltijat
23506:        estämiseksi, jotka voivat aiheuttaa sel-      itse tai näiden toimeksiannosta alan konsultti-
23507:        laisen kalojen joukkotuhon kuin nyt           tOlmtstot. Viranomainen valvoo tarkkailun
23508:        Kymijoessa on tapahtunut, sekä                asianmukaisuutta tarkistamaila tarkkailusuunni-
23509:           aikooko Hallitus kiirehtiä niitä suun-     telman sekä suorittamalla säännöllisiä valvon-
23510:        nitelmia, joilla on tarkoitus korvata         ta- ja vertailunäytetutkimuksia.
23511:        Kymijoesta asutuskeskusten tarpeisiin            Tulokset tarkkailusta toimitetaan asian-
23512:        tapahtuva vedenotto?                          omaiselle vesipiirin vesitoimistolle. Kymijokea
23513:                                                      kuormittavat teollisuuslaitokset toimittavat
23514:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kuormitusraportin Kymen vesipiirin vesitoimis-
23515: taen seuraavaa:                                      tolle kuukausittain. Mikäli kuormituksessa il-
23516:    Jätevesien johtamista vesistöön säädellään        menee jotain poikkeavaa (satunnaispäästö
23517: vesioikeuksien antamilla lupapäätöksillä. Pää-       tms.), tulee tästä välittömästi ilmoittaa vesi-
23518: töksiin sisältyvissä lupaehdoissa asetetaan lähes    piirin vesitoimistolle.
23519: poikkeuksetta enimmäisrajat vesistöön johdet-           Varsinaista     kuormitustarkkailujärjestelmää
23520: tavalle kuormitukselle. Lupaehtojen puitteissa       täydentävät Kymijoella vesihallituksen kolme
23521: ei ole mahdollista johtaa vesistöön sellaisia        automaattista tarkkailuasemaa, jotka jatkuvasti
23522: äkillisiä päästöjä, jotka aiheuttavat Kymijoen       rekisteröivät veden laadussa tapahtuvia muu-
23523: kalakuolematapauksen kaltaisia seuraamuksia.         toksia. Esim. nyt sattunut kalojen joukkokuo-
23524: Päätösten lupaehtojen noudattamista valvotaan        leman aiheuttanut päästö tuli tällä tavalla re-
23525: varsin tehokkaasti.                                  kisteröidyksi.
23526:    Inhimillisistä erehdyksistä, laiterikoista tms.      Vesistössä tapahtuvat lyhytaikaisetkin veden
23527: johtuvilta satunnaispäästöiltä ei kuitenkaan voi-    laadun muutokset on siten periaatteessa mah-
23528: tane koskaan täysin välttyä. Erityisesti teolli·     dollista havaita, ja ryhtyä mm. Kymijoesta ta-
23529: suusjätevesien kuormitushuippuja voitaisiin silti    pahtuvan vedenhankinnan kannalta tarpeellisiin
23530: tasoittaa tehostamalla ja lisäämällä jätevesien      toimenpiteisiin.
23531: ulkoista käsittelyä. Tätä onkin lupahakemusten          Jätevesituvissa asetettujen kuormitusrajojen
23532: vesioikeuskäsittelyjen yhteydessä vesihallituk-      valvonta on edellä selostetulla tavalla yleensä
23533: sen toimesta jatkuvasti vaadittu. Tahalliset tai     mahdollista hoitaa riittävällä tarkkuudella. Sa-
23534: laitteiden huolimattomasta hoidosta johtuvat         tunnaispäästöjen valvontaa voitaisiin tehostaa
23535: päästöt taas ilmeisesti vähenisivät, mikäli niistä   lisäämällä teollisuuslaitoksissa jätevesien auto-
23536: annettavat rangaistukset säädettäisiin nykyistä      maattista tarkkailua, joka mahdollistaisi päästö-
23537: kovemmiksi.                                          jen jatkuvan seurannan.
23538:                                              N:o 346                                             3
23539: 
23540:    Eräs keino mahdollisten virka-ajan ulkopuo-      Mäntyharjun reitin Vuohijärvestä ja tekopohja-
23541: lella tapahtuvien satunnaispäästöjen vaatimien      veden muodostamiseen sekä pohjaveden ottoon
23542: toimenpiteiden nopeuttamiseksi ja tehostami-        Valkealan kunnan Selänpään alueelta. Veden
23543: seksi olisi tarvittavan henkilöstön varallaolo-     siirto Selänpäästä Kotkaan edellyttää noin 76
23544: järjestelmän kehittäminen.                          km:n pituisen johtolinjan, ns. Kymenlaakson
23545:    Vesihallituksen vedenlaatuluokituksen mu-        syöttöjohdon rakentamista.
23546: kaan Kymijoen veden laatu on välttävää sekä            Kotkan kaupungin vedenkäytön kasvun
23547: ajoittain ja jätevesien purkukohtien läheisyy-      osoittauduttua sittemmin arvioitua huomatta-
23548: dessä jopa erittäin huonoa. Vedestä, joka kuu-      vasti vähäisemmäksi ryhdyttiin tutkimaan, voi-
23549: luu luokkaan välttävä tai erittäin huono, ei        taisiinko Kotkan ja Anjalankosken kaupun-
23550: tulisi valmistaa juomavettä, koska tavanomai-       kien tarkistettujen vedenkäyttöennusteiden mu-
23551: sin vedenpuhdistusmenetelmin ei tällöin pys-        kainen vedentarve tyydyttää Valkealan kunnan
23552: tytä takaamaan veden terveydellistä riskittö-       Utin pohjavesialueella muodostettavalla teko~
23553: myyttä. Veden huonon laadun lisäksi jätevesien      pohjavedellä, jolloin syöttöjohto lyhenisi noin
23554: satunnaispäästöt vähentävät huomattavasti Ky-       16 km. Utin pohjavesialueelta saatavan luon-
23555: mijoen soveltuvuutta vedenhankintaan.               nollisen pohjaveden ja tekopohjaveden määräri
23556:    Kymijoen vedenkäyttäjistä huomattavin on         selvittämiseksi on käynnistetty maastotutki-
23557: Kotkan kaupunki. Sen vedenhankinta perustuu         mukset, joiden rahoittamiseen osallistuvat ve-
23558: täysin pintaveteen, eikä paikallisia pohjavesi-     sihallitus sekä Kotkan, Kouvolan ja Anjalan-
23559: varoja ole saatavilla edes kriisiajan tarvetta      kosken kaupungit. Näillä selvityksillä varmis-
23560: vastaavaa määrää. Kotkan kaupungilla on me-         tetaan, voidaanko Kotkan ja Anjalankosken
23561: neillään kokeita veden laadun parantamiseksi        kaupunkien vedenhankinta toteuttaa tämän
23562: otsonilla ja aktiivihiilisuodatuksella. Niillä ei   kustannuksiltaan n. 65 Mmk:n vaihtoehdon
23563: kuitenkaan voida taata veden terveydellistä hai-    pohjalta. Selänpää-vaihtoehdon kustannukset
23564: tattomuutta yllättävien jätevesipäästöjen sat-      ovat noin 80 Mmk.
23565: tuessa, eikä vedenottoa voida sulkea kuin muu-         Näiden selvitysten valmistuttua tullaan har-
23566: tamaksi tunniksi.                                   kitsemaan valtion mahdollista osallistumista
23567:     Siirtyäkseen paremman ja riskittömämmän         hankkeen toteuttamiseen.
23568: raakaveden käyttöön on Kotka yhdessä Kuu-              Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,
23569: sankosken, Kouvolan ja Anjalankosken kau-           että tehty kysymys ei anna aihetta enempiin
23570: punkien kanssa hakenut vuonna 1976 Itä-             toimenpiteisiin.
23571: Suomen vesioikeudelta lupaa vedenottoon
23572:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1981
23573: 
23574:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
23575: 4                                                 1981 vp.
23576: 
23577: 
23578: ;:'.'
23579: 
23580: 
23581: 
23582: 
23583: t;··,:
23584: 
23585: 
23586: 
23587: ... ::
23588:  -~. i 1 i
23589:                                 Till Riksdagehs Herr Talman
23590: 
23591:   ) det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             vårdslöst skulle uppenbarligen minska, om de
23592: aqger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           straff som utdöms för dem skulle bli strängare
23593: ~:V ;den 9 juni 1981 till vederbörande medlem           än nu.
23594: aV, statsrådet översänt avskrift av följande av             Undersökningarna rörande de utsläpp som.
23595: ri!<sdagsman Pekka Starast undertecknade                ledde till fiskdöden i Kymmene älv pågår.
23596: ~pörsmål nr 346:                                        Eventuella åtal eller andra åtgärder beror på
23597:                 Anser Regeringen att övervakningen      vad som kommer fram i undersökningen.
23598:              av utsläpp av farliga gifter i vatten-         I tillståndet för utsläpp av avfallsvatten in-
23599:              dragen är tillräcklig, och                 går utan undantag en förpliktelse att granska
23600:                 vilka åtgärder ämnar Regeringen         avloppsvattnets mängd och art samt dess in-
23601:              vidta för att förhindra utsläpp av far-    verkan på vattendraget. Granskningen skall för-
23602:              liga gifter, som kan åstadkomma en         rättas på sätt som godkänns av vattenmyndig-
23603:              sådan massförstörelse av fisk, som nu      heterna. I praktiken sköts granskningen av ut-
23604:              har inträffat i Kymmene älv, samt          släppen av avfallsvatten så, att prov tas av av-
23605:                 har Regeringen för avsikt att påskyn-   fallsvattnet med regelbundna mellanrum samt
23606:              da de planer, varmed man avser att         avfallsvattnets mängd mäts. Granskningen ut-
23607:              ersätta vattentagningen för bosättnings-   förs antingen av dem som innehar tillståndet
23608:              centras behov från Kymmene älv?            eller på deras uppdrag av en konsultbyrå på
23609:                                                         området. Myndigheterna övervakar att gransk-
23610:    Som svar på detta spörsmål får jag vörd-             ningen utförs sakenligt genom att kontrollera
23611: samt anföra följande:                                   granskningsplanen samt genom att utföra re-
23612:                                                         gelbundna undersökningar av övervaknings- och
23613:    Ledandet av avfallsvatten ut i vattendragen          i ämförelseprov.
23614: regleras med tillstånd som utfärdas av vatten-
23615: domstolarna. I de tillståndsvillkor som ingår i             Resultaten av granskningen tillställs vatten-
23616: besluten fastställs så gott som utan undantag           byrån vid vederbörande vattendistrikt. De in-
23617: maximigränserna för den belastning som får              dustrianläggningar som belastar Kymmene älv
23618: åsamkas vattendragen. Inom ramarna för till-            tillställer vattenbyrån vid Kymmene vattendist-
23619: ståndsvillkoren är det inte möjligt att leda ut i       rikt sin rapport över belastningen månadsvis.
23620: vattendragen sådana plötsliga utsläpp, som              Om någonting avvikande inträffar i belast-
23621: åstadkommer följder i stil med fiskdöden i              ningen (tillfälligt utsläpp eller liknande) skall
23622: Kymmene älv. Iakttagandet av villkoren i                vattendistriktets vattenbyrå omedelbart under-
23623: beslutet om tillstånd övervakas synnedigen              rättas därom.
23624: effektivt.                                                  Det egentliga systemet för granskningen av
23625:    Tillfälliga utsläpp, som beror på mänskliga          belastningen kompletteras i Kymmene älv av
23626: misstag, brott på anläggningar eller annat dy-          vattenstyrelsens tre automatiska kontrollstatio-
23627: likt torde man dock aldrig helt kunna undvika.          ner, som fortlöpande registrerar förändringar i
23628: Man skulle dock kunna utjämna speciellt in-             vattenkvaliteten. På detta sätt registrerades
23629: dustriavfallsvattnets belastningstoppar genom           t.ex. det nu inträffade utsläppet som ledde till
23630: att effektivera och utöka den externa behand-           massdöd av fisk.
23631: lingen. Detta har också på vattenstyrelsens                 Också kortvariga förändringar i vattnets
23632: försorg fortlöpande krävts i samband med                kvalitet som inträffar i vattendraget är det så-
23633: behandlingen av ansökningarna om tillstånd i            lunda i princip möjligt att observera och vid-
23634: vattendomstolarna. De utsläpp som är avsikt-            ta nödiga åtgärder t.ex. för den vattenanskaff-
23635: liga eller beror på att anläggningarna skötts           ning som sker i Kymmene älv.
23636:                                                 N:o 346                                                5
23637: 
23638:    Övervakningen av de belastningsgränser som               För att övergå till användning av bättre och
23639: stipulerats i avfallsvattentillstånden är det i all-     riskfriare råvatten har Kotka tillsammans med
23640: mänhet möjligt att på ovan beskrivet sätt sköta          Kuusankoski, Kouvola och Anjalankoski stä-
23641: med tillräcklig noggrannhet. Övervakningen av            der år 1976 ansökt om tillstånd från Östra Fin-
23642: tillfälliga utsläpp kunde effektiveras genom att         lands vattendomstol att få ta vatten från Vuo-
23643: utöka den automatiska granskningen av avfalls-           hijärvi i Mäntyharjustråten och framställa
23644: vattnet i industrierna, vilket skulle göra det           konstgjort grundvatten samt att få ta grundvat-
23645: möjligt att fortlöpande kontrollera utsläppen.           ten från Selänpääområdet i Valkeala kommun.
23646:     Ett sätt att göra de nödvändiga åtgärderna           Vattentransporten från Selänpää till Kotka
23647: vid tillfälliga utsläpp som inträffar utanför            förutsätter byggande av en ledning om ca 7 6
23648: tjänstetiden snabbare och effektivare skulle             km, den s.k. Kymmenedalens matarledning.
23649: vara att utveckla ett system med beredskaps-                Då ökningen av vattenförbrukningen i Kot-
23650: personal.                                                ka stad senare visat sig vara betydligt mindre
23651:     Enligt vattenstyrelsens klassificering av vat-       än beräknat började man undersöka, om vat-
23652: tenkvaliteter är vattnet i Kymmene älv av nöj-           tenbehovet enligt Kotka och Anjalankoski stä-
23653: aktig kvalitet, samt tidvis och i närheten av            ders justerade vattenförbrukningsprognos skulle
23654: avfallsvattnets utsläppspunkter t.o.m. synner-           kunna tillfredsställas genom att skapa konst-
23655: ligen dåligt. Av vatten som hör till klassen             gjort grundvatten på Uttis grundvattenområde
23656: nöjaktigt eller synnerligen dåligt, borde dricks-        i Valkeala kommun, vilket skulle förkorta ma-
23657: vatten inte framställas, eftersom man med ordi-          tarledningen med ca 16 km. För att utreda
23658: nära vattenreningsmetoder inte i detta fall kan          viiken mängd naturligt grundvatten och konst-
23659: garantera att vattnet inte är hälsovådligt. Utom         gjort grundvatten man skulle kunna få från
23660: vattnets dåliga kvalitet minskar de tillfälliga          Uttis grundvattenområde har terrängundersök-
23661: utsläppen av avfallsvatten i hög grad Kymme-             ningar igångsatts, i vilkas finansiering vat-
23662: ne älvs lämplighet för vattenanskaffning.                tenstyrelsen samt Kotka, Kouvola och Anjalan-
23663:     Den mest betydelsefulla av Kymmene älvs              koski städer deltar. Genom dessa utredningar
23664: vattenkonsumenter är Kotka stad. Dess vat-               försäkrar man sig om huruvida vattenanskaff-
23665:  tenanskaffning grundar sig helt på ytvatten,            ningen för Kotka och Anjalankoski städer kan
23666: och lokala grundvattensreserver finns inte ens           förverkligas på basen av detta alternativ, som
23667:  i en mängd som skulle motsvara behovet i en             kostar ca 65 milj. mk. Kostnaderna för Selän-
23668:  krissituation. Kotka stad bedriver för närva-           pääalternativet är ca 80 milj. mk.
23669:  rande försök med att förbättra vattenkvaliteten            Efter det att dessa utredningar färdigställts
23670:  med ozon och filtrering genom aktivt kol.               kommer man att överväga statens eventuella
23671:  Med dessa kan man dock inte garantera att               deltagande i förverkligandet av projektet.
23672:  vattnet är sanitärt sett riskfritt i händelse av           På basen av vad som ovan anförts anser
23673:  överraskande utsläpp av avfallsvatten, och vat-         regeringen att det framställda spörsmålet inte
23674:  tentaget kan inte stängas för mer än någon              ger anledning till vidare åtgärder.
23675:  timme.
23676:       Helsingfors den 17 juli 1981
23677: 
23678:                                                        Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
23679: 
23680: 
23681: 
23682: 
23683: 088100782P
23684:                                                 1981 Vp.
23685: 
23686: Kirjallinen kysymys n:o 347
23687: 
23688: 
23689: 
23690: 
23691:                                    Tikka: Yksityisten yhdistysten taloudellisesta hyötymisestä Utissa
23692:                                       järjestetyn ilmailonäytöksen johdosta
23693: 
23694: 
23695:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23696: 
23697:    Kaikki toimineet parlamentaariset puolustus-           Puolustuslaitoksen taholta yritetään tietysti
23698: komiteat ja puolustusvoimain johto ovat jatku-         selittää tilaisuuden. ja puolustuslaitoksen osuu-
23699: vasti valittaneet puolustusmäärärahojen vä-            den siinä kuuluvan normaaliin henkilökunnan
23700: hyyttä ja erityisesti lentäjien taholta on useaan      koulutustoimintaan. Sunnuntaityönä normaali
23701: kertaan valitettu määrärahojen puutteen ai-            harjoittelu lienee tavallista arkea kalliimpaa
23702: heuttavan sen, ettei ilmavoimien kalustoa voi-         eikä kysymyksessä voi olla normaali harjoit-
23703: da käyttää tarpeeksi koulutustarkoituksiin.            telutoiminta jo sen vuoksi, että näytökseen
23704: Puolustuslaitoksen määrärahojen puutteesta ei          osallistui nimenomaan ilmavoimien kaikkein
23705: tosin ole voinut olla kysymys esimerkiksi tar-         kokenein lentävä henkilökunta. Jos tapahtu-
23706: kasteltaessa Valkealan Utissa järjestetyn ilmai-       maa yritetään selittää sillä, että sen tarkoituk-
23707: Innäytöksen järjestelyjä.                              sena olisi ollut puolustuslaitoksen ja yleisön
23708:    Tämän näytöksen järjestäjinä toimivat Utin          lähentäminen toisiinsa, ei järjestäjinä olisi tar-
23709: Ilmailo-upseerikerho ja Toimiupseerikerho.             vittu henkilökuntajärjestöjä tilaisuuden voiton
23710: Näytöksen pääasiallinen ohjelmisto muodostui           kerääjinä. On selvää, että henkilöstöjärjestöt
23711: puolustuslaitoksen lentokaluston esittelystä ja        tarvitsevat tukemista, mutta näin läpinäkyvästi
23712: järjestäjien taholta on ilmoitettu, että kaluston      tätä tukea ei edes puolustuslaitoksen piirissä
23713: esittely kuului henkilökunnan osalta palveluun,        tulisi järjestää.                         .
23714: toisin sanoen järjestäjien ei tarvinnut maksaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23715: ohjelmansuorittajille korvauksia. Kun näytök-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
23716: sen pääsylippujen hinnat olivat suhteellisen           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23717: korkeat, aikuisilta 25 markkaa ja lapsilta 10          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23718: markkaa, ja kun katselijoita oli yli 10 000,
23719: on helppo laskea, kuinka suuri oli puolustus-                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23720: laitoksen toimesta kahdelle järjestävälle yhdis-              Valkealan Utissa toukokuussa järjestetty
23721: tykselle järjestetty voitto. Voittoa lisäsi tietysti          ilmailunäy_!ös oli selvästi rakennettu
23722: myös tilaisuuden myyntitoiminta, jossa hinta-                 niin, että yksityiset yhdistykset hyö-
23723: taso oli normaalien markkinahintojen luokkaa.                 tyivät puolustuslaitoksen henkilökunnan
23724:    Tilaisuuden järjestämislupa on haettu vasta                ja kaluston osallistumisesta, ja
23725: 11 päivänä toukokuuta ja tilaisuus pidettiin jo                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23726: 17 päivänä toukokuuta, joten järjestämislupa                  ryhtyä, ettei vastaava käytäntö jatku
23727: on haettu vasta sen jälkeen kun tilaisuuden                   tulevaisuudessa?
23728: mainonta oli jo aloitettu.
23729:       Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1981
23730: 
23731:                                               Seppo Tikka
23732: 
23733: 
23734: 
23735: 
23736: 088100849V
23737: 2
23738: 
23739: 
23740: 
23741: 
23742:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23743: 
23744:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:h 1 momentissa      jotta saataisiin kyvykkäitä ihmisiä hakeutumaan
23745: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ilmavoimien palvelukseen.
23746: olette 9 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn kir-          Utissa kuluvan vuoden toukokuussa pidetyn
23747: jeenne. n:o 1294 ohella toimittanut valtioneu-      ilmailunäytöksen järjestelyistä 0vat omalta
23748: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäl-      osaltaan vastanneet Utin Ilmailu-upseetikerhon
23749: jennöksen kansanedustaja Seppo Tikan näin           ja Toimiupseerikerhon ohella Kouvolan ihnailu-
23750: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 347:      yhdistys ry, Toimiupseerien naiset ry, Sotilas-
23751:                                                     kotiyhdistys, Uttiin sijoitettujen joukko-osas-
23752:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       tojen varusmiestoimikunnat ja partiolaiset. Pää-
23753:        Valkealan Utissa toukokuussa järjestetty     osa järjestelyjen ja näytöksen läpiviennin vaati-
23754:        ilmailunäytös oli selvästi rakennettu        masta työstä on tehty vapaaehtoisuuteen perus-
23755:        niin, että yksityiset yhdistykset hyö-       tuen vapaa-aikana. Palvelusta ja siten valtion
23756:        tyivät puolustuslaitoksen henkilökunnan      korvattavaa on ollut vain näytöksen lentoteh-
23757:        ja kaluston osallistumises~a, ja             täviin osallistuneiden lentäjien, mekaanikkojen
23758:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ja lennonjohtajien työ.
23759:        ryhtyä, ettei vastaava käytäntö jatku           Näytöksessä suoritetusta lentotoiminnasta ei
23760:        tulevaisuudessa?                             ole peritty järjestäjiltä korvausta, sillä se koos-
23761:                                                     tui ilmavoimien lentokoulutusohjelmien mukai-
23762:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      sista lennoista, jotka sisältyvät vuosittaiseen
23763: vasti seuraavaa:                                    ohjaajakohtaiseen harjoitusohjelmaan, eivätkä
23764:     Suomen ilmavoimat ovat perinteisesti järjes-    siten aiheuttaneet merkittäviä lisäkustannuksia
23765: täneet itse lentonäytöksiä tai osallistuneet len-   valtiolle.
23766: tosuorituksin erilaisten yhdistysten järjestämiin       Puolustusvoimien ja nimenomaan ilmavoi-
23767: tilaisuuksiin.                                       mien kannalta on eduksi, että maamme ilma-
23768:     Ilmavoimien koneiden esiintyminen on kat-       voimat osallistuvat tulevaisuudessakin ilmailu-
23769: sojille maanpuolustushenkeä kohottava tapah-        näytöksiin, tai järjestävät niitä itse. Koska kui-
23770: tuma, joka samalla luo katsojiin uskoa ilma-        tenkin kysymyksessä on usein varoja tuottava
23771: voimien ja puolustusvoimien kykyyn täyttää          hanke ja asia on tähän asti ollut tarkemmin
23772: sille lainmukaisesti annetut tehtävät.              sääntelemättä, katsoo puolustusministeriö tar-
23773:     Tällä toiminnalla ilmavoimat ovat myös kiin-    peelliseksi antaa määräykset ilmavoimien osal-
23774: nittäneet kansalaisten, nimenomaan nuorison         listumisesta ilmailunäytöksiin. Asia on minis-
23775: huomiota ilmailua ja maanpuolustusta kohtaan,       teriössä selvitettävänä.
23776:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
23777: 
23778:                                                                   Puolustusministeri Lasse Aikäs
23779:                                             N:o 347                                              3
23780: 
23781: 
23782: 
23783: 
23784:                           Tili Riksdagens Herr Talman
23785: 
23786:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         För arrangemangen vid den flyguppvisning
23787: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     som hölls i Uttis i maj innevarande år svarade
23788: av den 9 juni 1981 tili vederbörande medlem       utöver Utin Ilmailu-upseerikerho och Toimi-
23789: av statsrådet översänt avskrift av följande av    upseerikerho även Kouvolan ilmailuyhdistys
23790: riksdagsman Seppo Tikka ställda spörsmål nr       ry, Toimiupseerien naiset ry, Sotilaskotiyhdis-
23791: 347:                                              tys, beväringskommitteerna vid de i Uttis
23792:            Är Regeringen medveten om att den      stationerade truppförbanden samt scouterna.
23793:         flyguppvisning som i maj anordnades i     Största delen av det arbete som krävdes för
23794:         Uttis i Valkeala tydligt var uppbyggd     arrangerandet och genomförandet av uppvis-
23795:         så, att privata föreningar drog nytta     ningen har utförts på frivillig bas under fri-
23796:         av att försvarsmaktens personai och       tiden. Endast de i uppvisningens flyguppgifter
23797:         materiel deltog i uppvisningen, och       deltagande flygarnas, mekanikernas och flyg-
23798:            vilka åtgärder ämnat Regeringen        ledarnas arbete har varit tjänstgöring, som
23799:         vidta för att motsvarande bruk inte       sålunda ersatts av staten.
23800:         kommer att fortsätta?                        Av arrangörerna har inte uppburits någon
23801:                                                   ersättning för flygverksamheten vid uppvis-
23802:                                                   ningen, emedan denna bestod av flygningar
23803:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     i enlighet med luftstridskrafternas flygunder-
23804: samt anföra följande:                             visningsprogram och ingår i det årliga under-
23805:    Finlands luftstridskrafter har traditionellt   visningsprogrammet för var och en pilot och
23806: själva anordnat flyguppvisningar ellet med        sålunda inte medförde några betydande till-
23807: flygprestationer deltagit i uppvisningar som      läggskostnader för staten.
23808: anordnats av olika föreningar. Genom denna           Det ligger i försvarsmaktens och särskilt
23809: verksamhet har luftstridskrafterna även fäst      i luftstridskrafternas intresse att landets luft-
23810: medborgarnas, särskilt ungdomens uppmärk-         stridskrafter även i fortsättningen deltar i
23811: samhet vid luftfarten och försvaret, i syfte      flyguppvisningar ellet själva anordnar sådana.
23812: att förmå begåvade människor att söka an-         Emedan det likväl är fråga om projekt som
23813: ställning vid luftstridskrafterna.                ofta inbringar medel och saken hittills saknat
23814:    Det att luftstridskrafternas pian uppträder    närmare reglering, finner försvarsministeriet
23815: är en händelse som höjer försvarsandan hos        det nödvändigt att utfärda bestämmelser om
23816: åskådarna och som samtidigt skapar tro på         luftstridskrafternas deltagande i flyguppvis-
23817: luftstridskrafternas och försvarsmaktens för-     ningar. Ärendet är under beredning i minis-
23818: måga att uppfylla de åligganden som enligt        teriet.
23819: lag ankommer på dem.
23820:      Helsingfors den 6 oktober 1981
23821: 
23822:                                                                  Försvarsminister Lasse Äikäs
23823:                                                 1981 vp.
23824: 
23825: Kirjallinen kysymys n:o 348
23826: 
23827: 
23828: 
23829:                                    Hetemäki-Olander ym.: Ammatillisen koulutuksen järjestämisestä
23830:                                       Uudellamaalla
23831: 
23832: 
23833:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23834: 
23835:    Uudenmaan läänin suomenkielisistä perus-           riittämätön, sillä määrä kasvaa vain noin vii-
23836: koutuista valmistui tänä keväänä yli 16 000           desosan ylioppilaiden aloituspaikkatarpeesta.
23837: nuorta. Läänin lukioissa aloittaa opiskelunsa            Laissa keskiasteen koulutuksen kehittämises-
23838: runsaat 7 000 ensikertalaista. Yhteisvalinnasta       tä 16. 6. 1978/474 säädetään kuitenkin, että
23839: saatujen tietojen mukaan noin 8 000 nuorta            ammatillisiin oppilaitoksiin on varattava aloi-
23840: on pyrkinyt ammatilliseen koulutukseen. Aloi-         tuspaikkoja niin paljon, että jokaisella perus-
23841: tuspaikkoja on kuitenkin vain noin 5 000,             koulun tai lukion päättäväHä on mahdollisuus
23842: joista osansa ottavat 1 500 aikaisemmin perus-        päästä ammatilliseen koulutukseen. Ilmeistä on,
23843: koulun tai lukion päättänyttä nuorta.                 että tämän lain velvoitetta ei Uudellamaalla
23844:     Toisin kuin kaikissa muissa lääneissä Uuden-      voida täyttää lähimmän viiden vuoden kuluessa.
23845: maan läänin keskiasteen ammatilliseen koulu-             Peruskoulusta ja lukiosta valmistuvien jatko-
23846: tukseen tulevan ikäluokan koko kasvaa lähi-           koulutusmahdollisuuksien puuttuminen aiheut-
23847: vuosina. Erityi:songelmaksi muodostuu pääkau-         taa välillisesti my;ös erilaisia: sosiaalisia ongel-
23848: punkiseutu, jonka. peruskoulusta tänä. vuonna-        mia,, kuten tMöttömyyttä ja nuorten häiriökäyt-
23849: kin tuli yli 1 500 oppilasta enemmän kuin mitä        täytymistä.
23850: ikäluokka edellyttäisi.                                  Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
23851:    Myös. työvoiman kysyntä Uudellamaalla poik-        37 §:n 1 mamenttiin viitaten esitämme val-
23852: keaa useimmista muista alueista, sillä läänin         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23853: alueella vallitsee lähes täystyöllisyys. Amma-        seuraavan kysymy,ksen:
23854: tillisen koulutuksen määrä ja laatu eivät vastaa
23855: j~kisen hallinnon ja elinkeinoelämän tarpeita,                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23856: minkä vuoksi UUdell'amaalla on paikallisesti                 uusien ammattioppilaitosten valmistu-
23857: jopa työvoimapulaa. ammattitaitoisesta työvoi-               mista odoteltaessa erityisesti Uudella-
23858: masta.                                                       maalla, jossa koulutetun työvoiman ky-
23859:     Läänih suomenkielisistä p.äivälukioista ja il-           sy,ntä ylittää tarjonnan, tarvitaan lisää
23860: taoppikouluista vahnistui noin 6 500 uutta                   väliaikaista ammatillista koulutusta, ja
23861: ylioppilasta. Tämän kevään ylioppilaista pääsee              jos on,
23862: korkeakouluihin vain. vajaa 40' o/6. l{Orkeakou·                aiRooko Hallitus kof:idlstäa Uudelle-
23863: lujen ulkopuolel!e jif!ineet py;r.kivät keskiasteen          maalle lisää määräraHoja ammatillisen
23864: ylioppilas- tai peruuoul\:r.p.ohjaiseen koulutuk-            koulutuksen lisäämiseksi sekä· perus~
23865: seen tai. siirtyvät iltnan ammatillista koulutusta           että ylioppilaspohjaisen koulutuksen
23866: suoraan työelämään.                                          osalta niin koulu- kuin opistoasteellekin
23867:    Uuden1ru1an. lääninliallituksen mukaan keski-             keskiasteen koulutuRsen kel1ittlinmestii
23868: asteen apmyatilllsren oppilaitosten y1ioppi!as-              16'. 6. 1978' annetun lhin ('47/t/78) ta"
23869: pol1jaisteno oppilaitos.ten: paiKkamäärä on täysin           voitteiden toteuttamiseRsi?'
23870:      Helsingissä: 11 p1Uväna kesäliuura t9'81'
23871: 
23872:          Elsi Hetemäki~Olander:          Saara~Maria Paakkinen           Toiva M'åKyoerr.
23873:          Ritva Laurila:                  Pekka Eöyttyniemi'              Matti HaRalir
23874:          Pertti Salolainen               JaakkO' Itälä                   SihikY:a: ~arliuvaanr
23875:          'Päuno: Valo                    Jouni J: . SärRijätvi           R:'aj Bärlund
23876:          fmpi· Muroma                    P"rl::jO-. Ala-Ka~              KaiSa- RaatiKainen
23877:                                          T'erlii Nieminen~l'Wåkynen
23878: 0881007932
23879: 2                                             1981 vp.
23880: 
23881: 
23882: 
23883: 
23884:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23885: 
23886:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sen opetussuunnitelmien mukaisesti ja valtio
23887: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      maksaa siitä aiheutuvat kustannukset koko~
23888: olette 11 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn          naan.
23889: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Väliaikaista ·· ammatillista koulutusta on
23890: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen· kansan-     Uudellamaalla järjestetty sekä vakinaisen kou~
23891: edustaja Hetemäki-Olanderin ym. näin kuulu-        lutuksen aloituspaikkamäärään että koulutuk-
23892: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 348:           sen kysyntään nähden vähemmän kuin missään
23893:                                                     niuussa läänissä. Pääsyynä tähän on ollut se,
23894:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että etteivät Uudenmaan ammatilliset oppilaitokset
23895:         uusien ammattioppilaitosten valmistu- ole yleensä olleet yhtä kiinnostuneita väliaikaisen
23896:         mista odoteltaessa erityisesti Uudella- ammatillisen koulutuksen järjestämisestä kuin
23897:         maalla, jossa koulutetun työvoiman ky- muiden alueiden, etenkin kehitysalueiden, oppi~
23898:         syntä ylittää tarjonnan, tarvitaan lisää laitokset. Muun muassa tästä syystä opetus-
23899:         väliaikaista ammatillista koulutusta, ja ministeriö vahvistaessaan 5. 12. 1979 väliaikai-
23900:         jos on,                                     sen-ammatillisen koulutuksen vuoden 1980 oh-
23901:            aikooko Hallitus kohdistaa Uudelle- jelman kehotti ammattikasvatushallitusta pyrki~
23902:         maalle lisää määrärahoja ammatillisen mään väliaikaisen ammatillisen koulutuksen
23903:         koulutuksen lisäämiseksi sekä perus- aloituspaikkamäärän lisäämiseen mm. Uudella-
23904:         että ylioppilaspohjaisen koulutuksen maalla.
23905:         osalta niin koulu- kuin opistoasteellekin      Valtion viranomaisten pyrkimyksistä huoli-
23906:         keskiasteen koulutuksen kehittämisestä matta väliaikaista ammatillista koulutusta ei ole
23907:          16. 6. 1978 annetun lain (474/78) ta- saatu edellä mainitusta syystä riittävästi järjes-
23908:         voitteiden toteuttamiseksi?                 tetyksi Uudenmaan läänissä. Väliaikaisen am-
23909:                                                     matillisen koulutuksen vuoden 1981 varsinai-
23910:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sessa ohjelmassa 29. 10. 1980 voitiin tehtyjen
23911: vasti seuraavaa:                                    hakemusten perusteella vahvistaa vain 750 aJoi-
23912:    Väliaikaisen ammatillisen koulutuksen järjes- tuspaikkaa. Tämä paikkamäärä on pienempi
23913: täminen perustuu eräiden ammatillisten oppi- kuin väliaikaisen ammatillisen_ koulutuksen aJoi-
23914: laitosten valtionosuuksista ja -avustuksista sekä tuspaikkamäärä Uudenmaan lääniä huomatta~
23915: korkotukilainoista annetun lain väliaikaisesta vasti pienemmissä Mikkelin, Keski-Suomen ja
23916: muuttamisesta annettuun lakiin (409/79), met- Lapin lääneissä. Se on vain 7,2 %. tarkoitetun
23917: säoppilaitoksista annetun lain väliaikaisesta ohjelman aloituspaikkojen kokonaismäärästä.
23918: muuttamisesta annettuun lakiin (410/79), in-           Uudenmaan läänin aloituspaikkavajeen takia
23919: v~lidien väliaikaisesta ammatillisesta koulutuk-    pyrittiin asiaan_ mm •. valtion viranomaisten, ku-.
23920: sesta annettuun lakiin (411/79) sekä eräistä ten amniattikasvattisha:Ilituksen ja Uudenmaan
23921: ammatillisen peruskoulutuksen väliaikaisista jär- lääninhallituksen, tpimesta ·kiinnittämäät1 eri-
23922: jestelyistä valtion ammatillisissa oppilaitoksissa tyistä huomiota valmisteltaessa kuluvan vuoden
23923: annettuun asetukseen (412/79). Mainittujen _ väliaikaisen amtl1atillisep koulutuksenlisäohjel-
23924: säädösten mukaan väliaikaista ammatillista kou, maa. Tässä lisäohjelmassa 11. 6.1981 Uuden-
23925: Jutusta voidaan järjestää oppilaitoksen ylläpitä- maan läänin aloituspaikkamäärää voitiin nos-
23926: jän tai valtion oppilaitoksen kyseessä ollen taa 467 aloituspaikalla, mikä muodostaa 47,2%
23927: oppilaitoksen hakeinuksesta. Koulutus järjeste- · - lisäohjelman aloituspaikkojen kokonaismäärästä.
23928: tään täysin vakinaisen ammatillisen koulutuk-          Tar~oitetun lisäohjeltrian aloituspaikkamää-
23929:                                                                                                 . ,.   ~   • .-, r
23930:                                                                                                             ~
23931: 
23932: 
23933:                                                                                                        ,··; L··. , ..
23934:                                               N:o 348                                               3
23935: 
23936: rästä huolimatta väliaikaisen koulutuksen maa-      lukkuutta koulutuksen järjestämiseen. Haluk-
23937: rä Uudellamaalla edustaa suhteellisesti vaati-      kuutta mainituilla tahoilla on ollut valitettavan
23938: matonta tasoa. Kun väliaikaisen ammatillisen        vähän. Hallitus ja valtion opetusviranomaiset
23939: koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä          tulevat käytettävissään olevin keinoin edesaut-
23940: maassa on kuluvana vuonna 19,7 % vakinaisen         tamaan väliaikaisen koulutuksen laajentamista
23941: koulutuksen aloituspaikkamäärästä, sama suh-        Uudenmaan läänissä. Ammattikasvatushallitus
23942: deluku on Uudellamaalla 11,9 eli maan alhai-        on vuosien 1982-83 keskiasteen koulutuksen
23943: sin, kun vastaava osuus on esimerkiksi Mikke-       kehittämisohjelmaa koskevassa esityksessään
23944: lin läänissä 32,9, Pohjois-Karjalan läänissä 32,3   opetusministeriölle asettanut tavoitteeksi väli-
23945: ja Keski-Suomen läänissä 31,5.                      aikaisen koulutuksen aloituspaikkamäärän nos-
23946:    Väliaikaisen koulutuksen laajentaminen Uu-       tamisen Uudellamaalla mainittuina vuosina noin
23947: denmaan läänissä on hallituksen käsityksen mu-      2 600 aloituspaikkaan, minkä lisäksi alueen va-
23948: kaan ensiarvoisen tärkeää ennen kuin koulu-         kinaista ammatillista koulutusta laajennetaan
23949: tuksen kysyntää vastaava aloituspaikkamäärä         merkittävästi.
23950: saadaan toteutetuksi vakinaisessa ammatillises-        Hallitus tulee huolehtimaan siitä, että myös
23951: sa koulutuksessa. Väliaikaisen koulutuksen laa-     Uudenmaan läänin nuorisolle on tarjolla mah-
23952: jentamisen esteenä Uudellamaalla ei ole ollut       dollisuus ammatillisesti eriytyvän koulutuksen
23953: määrärahojen riittämättömyys. Tarkoitukseen         hankkimiseen peruskoulun tai lukion käymisen
23954: on käytetty määrärahoja juuri siinä määrin kuin     jälkeen keskiasteen koulutuksen kehittämisestä
23955: kunnallisten ja yksityisten oppilaitosten yllä-     annetun lain edellyttämällä tavalla uudistuksen
23956: pitäjillä ja valtion oppilaitoksilla on ollut ha-   toimeenpanokauden aikana.
23957:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
23958: 
23959:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
23960: 4                                             1981 vp.
23961: 
23962: 
23963: 
23964: 
23965:                             Till Riksdagens Herr Talman
23966: 
23967:    I det 1syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Temporär facklig utbildning har i Nyland
23968: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             anordnats i mindre utsträckning än i något
23969: velse av den 11 juni 1981 tiH vederbörande            annat Iän både ·med beaktande av antalet· ny-
23970: medlem av .statsrådet översänt · avskrift av föl-     börjarp1atset inotn den ordinarie utbildningen
23971: jande av riksdagsman Hetemäki-Olander m. fl.          och efterfrågan på utbildning. Den främsta or-
23972: underteoknade spörsmål nr 348:                        saken till detta har varit att yrkesläroanstalter-
23973:                                                       na i Nyland i allmänhet inte varit lika intresse-
23974:           Är Regeringen medveten om att i             rade av att anordna temporär yrkesutbildning
23975:        väntan på att nya yrkesläroanstalter blir      som läroanstalterna i andra Iän, särskilt i ut-
23976:        färdiga finns det, särskilt i Nyland där       vecklingsområdena. Bl. a. på grund av detta
23977:        efterfrågan på arbetskraft överstiger          uppmanade undervisningsministeriet vid fast-
23978:        utbudet, ett behov av mera temporär            ställandet av 1980 års program för den tempo-
23979:        yrkesutbildning, och om Regeringen är          rära fackliga utbildningen yrkesutbildningssty-
23980:        medveten om detta,                             relsen att sträva till att öka antalet nybörjar-
23981:           ämnar Regeringen bevilja mera an-           platser inom den temporära yrkesutbildningen
23982:        slag för att öka i Nyland både den             bl. a. i Nyland.
23983:        yrkesutbildning som baserar sig på                Trots de statliga myndigheternas ansträng-
23984:        grundskolan och på studentexamen på            ningar har man inte, p.g.a. ovan nämnda orsaker
23985:        skol- och institutnivå, i syfte att för-       lyckats anordna tillräckligt med temporär yr-
23986:        verkliga de målsättningar som utsatts i        kesutbildning i Nyland. I det egentliga pro-
23987:        lagen om utvecklande av utbildningen           grammet för 1981 års temporära fackliga ut-
23988:        på mellanstadiet av den 16. 6. 1978            bildning den 29. 10. 1980 kunde man på basen
23989:         (474/78)?                                     av de inkomna ansökningarna endast fastställa
23990:                                                       750 nvböriarplatser. Detta antal är mindre än
23991:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         i St Michels Iän, Mellersta Finlands Iän och
23992: samt anföra följande:                                 Lapplands Iän, vilka är betydligt mindre än
23993:    Anordnande av temporär yrkesutbildning             Nylands Iän. Antalet motsvarar endast 7,2 %
23994: baserar sig på lagen angående temporär änd-           av det totala antalet nybörjarplatser i detta
23995: ring av lagen om statsandelar och -understöd          program.
23996: samt räntestödslån åt vissa yrkesläroanstalter           P.g.a. underskottet i antalet nybörjarplatser
23997:  (409/79), lagen angående temporär ändring av         i Nyland har man försökt bl. a. från de statliga
23998: lagen om forstanstalter ( 410/79) , lagen an-         myndigheternas sida, såsom yrkesutbildnings-
23999: gående temporär facklig grundutbildning för           styrelsen och Nylands länsstyrelse, fästa upp-
24000: invalider (411/79) samt förordningen om vis-          märksamhet vid detta vid förberedande av
24001: sa temporära arrangemang för facklig grundut-         årets tilläggsprogram för temporär facklig ut-
24002: bildning vid statens yrkesläroanstalter (412/         bildning. I detta tilläggsprogram kunde antalet
24003: 79) . Enligt ovan nämnda stadgar kan temporär         nybörjarplatser den 11. 6. 1981 i Nyland höjas
24004: facklig utbildning anordnas på ansökan av            ·med 467 platser, vilket motsvarar 47,2 % av
24005: läroanstaltens upprätthållare ellet statlig yrkes-    det totala antalet nybörjarplatser i tilläggsprog-
24006: läroinrättning. Utbildningen anordnas helt i en-      rammet.
24007: lighet med läroplanen för den ordinarie yrkes-           Trots antalet nybörjarplatser i detta tilläggs-
24008: utbildningen och staten betalar kostnaderna           program representerar den temporära fackliga
24009: i sin helhet.                                         utbildningen i Nyland en relativt anspråkslös
24010:                                               N:o 348                                             5
24011: 
24012: nivå. Då det totala antalet nybörjarplatser            Regeringen och statens utbildningsmyndig-
24013: inom den temporära yrkesutbildningen under          heter kommer att med hjälp av de disponibla
24014: detta år motsvarar 19,7 % av antalet nybörjar-      medlen främja utvidgande av den temporära
24015: platser inom den ordinarie utbildningen, är         yrkesutbildningen i Nyland. Yrkesutbildnings-
24016: samma .förhållande i Nylands län 11,9, dvs.         styrelsen har i sitt framförande angående ut-
24017: det lägsta i hela landet, medan motsvarande         vecklingsprogrammet för utbildningen på mel-
24018: siHra t. ex. i St Michels län är 32,9, i Norra      lanstadiet under 1982-83 satt som mål att
24019: Karelens Iän 32,3 och i Mellersta Finlands          höja antalet nybörjarplatser inom den tempo-
24020: län 31,5.                                           rära utbildningen under nämnda år till cirka
24021:    Utvidgande av den temporära utbildningen         2 600 platser, därtill kommer den ordinarie
24022: i Nylands län är enligt regeringen av avgöran-      yrkesutbildningen på detta område att utvidgas
24023: de betydelse tills man lyckas .få e.fterfrågan på   nämnvärt.
24024: nybörjarplatser tillfredsställd inom den ordina-       Regeringen kommer att ombesörja att även
24025: rie yrkesutbildningen. Otillräckliga anslag är      ungdomen i Nylands län erbjuds möjlighet att
24026: inte ett hinder för utvidgande av den temporä-      skaffa sig yrkesmässigt differentierad utbild-
24027: ra yrkesutbildningen i Nyland. För detta ända-      ning efter grundskolan eller gymnasiet på ett
24028: mål har använts så mycket anslag som de             sätt som överensstämmer med lagen om ut-
24029: kommunala och privata yrkesläroinrättningarnas      veoklande av utbildningen på mellanstadiet
24030: upprätthållare och de statliga skolorna haft        under reformens vel1kställningss•tadium.
24031: intresse att anordna utbildning. Intresset på
24032: nämnda håll har varit beklagansvärt litet.
24033:      Helsingfors den 25 september 1981
24034: 
24035:                                                                         Minister Kalevi Kivistö
24036: 
24037: 
24038: 
24039: 
24040: 0881007932
24041:                                                1981 vp.
24042: 
24043: Kirjallinen kysymys n:o 349
24044: 
24045: 
24046: 
24047: 
24048:                                    Itälä ym.: Helsingissä vallitsevasta lukiopaikkojen vajauksesta
24049: 
24050: 
24051:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24052: 
24053:    Keskiasteen koulutuksesta annetun lain edel-       joisissa n. 20-40 %. Mikäli lukioon tulevien
24054: lyttämässä toimeenpanosuunnitelmassa on läh-          osuutta supistetaan, estetään siten heikoimpien
24055: detty siitä, ettei lukiota käyvien osuus vastaa-      lukioalueiden pääsy tasaveroiseen asemaan
24056: vasta ikäluokasta enää nousisi. Koska lukio-          muiden alueiden kanssa. Tällaista kehitystä
24057: ikään tulevat ikäluokat jatkuvasti pienenevät,        on pidettävä koulutuspoliittisesti epäsosiaalise-
24058: merkitsee tämä periaate luonnollisesti lukion         na, sillä em. korkean lukio-osuuden alueiden
24059: oppilasmäärien vähittäistä supistumista.              lukionkäynti tuskin kuitenkaan tulee suhteelli-
24060:    Opetusministeriön ohjeissa on yleensä läh-         sesti ottaen vähenemään.
24061: detty siitä, että lääneittäiset lukion aloituspaik-      Helsinki tarvitsisi siis monista eri syistä
24062: kojen ja lukion alimman luokan rinnakkaisluok-        1980-luvun alkuvuosina oikeuden ottaa lukioi-
24063: kien määrät pidetään lukuvuoden 1978-1979             hinsa suuremman osuuden ikäluokasta kuin
24064: määriä vastaavina, ellei 16-vuotiaiden ikäluokan      mitä koko maata koskevat ohjeet edellyttäisi-
24065: koko ole oleellisesti muuttunut.                      vät. Tällainen tilapäisjärjestely olisi sikäli pai-
24066:    Em. periaatteiden noudattaminen aiheuttaa          kallaan, että ammatillisista keskiasteen .paikois-
24067: Helsingin poikkeuksellisissa oloissa huomatta-        ta tulee vielä 1980-luvun alussa olemaan Uu-
24068: via epäkohtia 1980-luvun alkuvuosina, ellei           dellamaalla vajausta. Laajempi lukionkäynti siir-
24069: periaatteista lainkaan voida joustaa.                 täisi näiden paikkojen kysyntää muutamalla
24070:    Helsingissä päättää peruskouluosa 1981 760         vuodella eteenpäin.
24071: oppilasta enemmän kuin on vastaava henkikir-             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
24072: joitettujen oppilaiden ikää keskimäärin vastaa-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
24073: van ikäluokan (eli 16-vuotiaiden) koko. Ky-           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
24074: symyksessä on nimittäin viimeinen keskikoulun         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24075: lukusuunnitelman mukaan lukeva luokka, jolla          sen:
24076: on runsaasti keskimääräistä vanhempia oppi-
24077: laita. Lisäksi tämä luokka sisäisesti jakautuu                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24078: siten, että siinä on poikkeuksellisen suuri mää-             Helsingin poikkeuksellisten olosuhtei-
24079: rä keskikoulun oppimäärän lukeneita, mikä vie-               den vuoksi pääkaupungissa vallitsee vuo-
24080: lä lisää painetta lukioon.          .             ·          sina 1981-1983 poikkeuksellisen suu-
24081:    Näin ollen siis pelkkä 16-vuotiaiden tilastol-            ri lukioonoton tarve, joka voidaan tyy-
24082: linen määrä ei lähivuosina ole ainoa oikea                   dyttää vain myöntämällä Helsinkiin
24083: peruste Helsingin lukiopaikkojen tarvetta mää-               enemmän rinnakkaisluokkia kuin koko
24084: riteltäessä.                                                 maata tarkoittavat opetusministeriön
24085:     Lisäksi on huomattava, että Helsingissä ovat             ohjeet edellyttäisivät, ja jos on,
24086: lukion käynnin alueelliset erot olleet viime vuo-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24087: siiil saakka varsin jyrkät. Monissa läntisissä               ryhtyä Helsingin poikkeustilanteen huo-
24088: kaupunginosissa on lukioon siirtynyt jopa 90 %               mioon ottamiseksi?
24089: vastaavasta ikäluokasta, mutta itäisissä ja poh-
24090:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1981
24091: 
24092:          Jaakko Itälä                    Pertti Salolainen               Veikko Vennamo
24093: 
24094: 
24095: 0881007943
24096: 2                                             1981 vp;
24097: 
24098: 
24099: 
24100: 
24101:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24102: 
24103:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tämän johdosta opetusministeriö on . anta-
24104: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nut lääninhallituksille vuosittain ohjeet lukion
24105: olette kirjeellänile n:o 1308 11 päivänä kesä-       alimman rinnakkaisluokan ylläpitämisluvan
24106: kuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston asian-         myöntämisestä. Opetusministeriön 23. 2. 1981
24107: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         antamissa ohjeissa lukuvuodelle 1981-1982
24108: Itäiän ~m. t·ekemä11 seuraavan sisältöisen kir-      todetaan mm. seuraavaa:
24109: iailisen kysymyksen n:o 349:                            Valtakunnallisena lukiopolitiikan tavoitteena
24110:                                                      on, että päiväkouluna toimivan lukion aloitta-
24111:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        vien suhteellinen osuus 16-vuotiaiden ikäluokas-
24112:        Helsingin poikkeuksellisten olosuhtei-        ta lukuvuonna 1981-1982 on lukuvuoden
24113:        den vuoksi pääkaupungissa vallitsee vuo-      1978-1979 keskimääräistä tasoa, noin 47 pro-
24114:        sina 1981-1983 poikkeuksellisen suu-          senttia. Esitetty tavoite on pyrittävä saavutta-
24115:        ri lukioonoton tarve, joka voidaan tyy-       maan siten, että lääneittäiset lukion aloituspaik-
24116:        dyttää vain myöntämällä Helsinkiin            kojen ja lukion alimman luokan rinnakkais-
24117:        enemmän rinnakkaisluokkia kuin koko           luokkien määrät pidetään lukuvuoden 1978-
24118:        maata tarkoittavat opetusministeriön          1979 määriä vastaavina, ellei 16-vuotiaiden ikä-
24119:        ohjeet edellyttäisivät, ja jos on,            luokan koko ole olennaisesti muuttunut.
24120:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Ottaen huomioon Helsingin seudun poik-
24121:        ryhtyä Helsingin poikkeustilanteen huo-       keuksellisen tilanteen lukuvuonna 1981-1982
24122:        mioon ottamiseksi?                            lukioon pyrkivien oppilaiden määrästä verrat-
24123:                                                      tuna 16-vuotiaiden ikäluokan kokoon opetus-
24124:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ministeriö täydensi 7. 7. 1981 lukion mitoitus-
24125: vasti seuraavaa:                                     perusteita siten, että Helsingin, Espoon ja
24126:    Kunnallisista ja yksityisistä oppikouluista an-   Vantaan kaupungin alueella saadaan lukuvuon-
24127: netun asetuksen (346/77) 44 §:n 3 momentin           na 1981-1982 perustaa yhteensä enintään nel-
24128: mukaan edellytyksenä lukion rinnakkaisluok-          jä ylimääräistä lukion alinta luokkaa.
24129: kaan kohdistuvan valtionavun maksamiselle on,           Edellä todetun perusteella on todettavissa,
24130: että piirihallintoviranomainen on opetusministe-     että hallitus on kuluvan vuoden heinäkuussa
24131: riön päättämien yleisten perusteiden mukaisesti      ottanut huomioon kysymyksessä tarkoitetun
24132: myöntänyt luvan lukion alimman luokan rin-           poikkeustilanteen pääkaupunkiseudulla luku-
24133: nakkaisluokan ylläpitämiseen.                        vuonna 1981-1982.
24134:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
24135: 
24136:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
24137:                                               N:o 349                                                 3
24138: 
24139: 
24140: 
24141: 
24142:                             Till Riksdagens Herr Talman
24143: 
24144:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         denna anledning varje år tili länsstyrelserna
24145: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       gett direktiv om beviljande av tillstånd för
24146: nr 1308 av den 11 juni 1981 tili vederbörande        upprätthållande av paralle11klass tili lägsta klas-
24147: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       sen i gymnasiet. I undervisningsministeriets
24148: jande av riksdagsman Itälä m. fl. undertecknade      23. 2. 1981 utfärdade direktiv för läsåret 1981
24149: spörsmål nr 349:                                     -82 konstateras bl. a. följande:
24150:                                                         Målsättningen för den riksomfattande gymna-
24151:           Är Regeringen medveten om att det          siepolitiken är att den relativa andel av 16-
24152:        på grund av de speciella förhållandena        åringarnas åldersgrupp, som börjar i daggym-
24153:        i Helsingfors åren 1981-1983 kom-             nasium läsåret 1981-82, är densamma som
24154:        mer att uppstå ett exceptionellt stort        medelnivån läsåret 1978-79, dvs. ca 47 pro-
24155:        behov att anta elever tili gymnasium i        cent. Denna målsättning skall uppnås så, att de
24156:        huvudstaden, vilket kan tiligodoses en-       olika länens antal nybörjarplatser i gymnasiet
24157:        dast genom att Helsingfors beviljas           och parallellklasser tili lägsta gymnasieklassen
24158:        flera parallellklasser än undervisnings-      hålls på samma nivå som läsåret 1978-79,
24159:        ministeriets för hela landet avsedda di-      såframt inte nämnda åldersgrupps storlek varie-
24160:         rektiv förutsätter och, om så är fallet,     rar väsentligt.
24161:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Med beaktande av Helsingforsnejdens spe-
24162:         ta för att denna exceptionella situation     ciella situation läsåret 1981-82 i fråga om
24163:         skall beaktas?                               det elevantai som önskade börja i gymnasiet
24164:                                                      jämfört med hela åldersgruppen 16-åringar,
24165:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        kompletterade undervisningsministeriet 7. 7.
24166: samt anföra följande:                                1981 dimensioneringsgrunderna för gymnasiet
24167:   Enligt 44 § 3 mom. förordningen om kom-            så, att i Helsingfors, Esbo och Vanda städer
24168: munala och privata läroverk (326/77) är en           läsåret 1981-82 får grundas sammanlagt
24169: förutsättning för utbetalning av statsunderstöd      högst fyra extra lägsta gymnasieklasser.
24170: för parallellklass i gymnasiet att distriktsför-        Med stöd av det ovan anförda kan det
24171: valtningsmyndigheten i enlighet med de all-          konstateras, att regeringen i juli innevarande
24172: männa grunder, varom undervisningsministeriet        år beaktat den i spörsmålet avsedda exceptio-
24173: fattat beslut, har beviljat tilistånd för upprätt-   nella situationen i huvudstadsregionen läsåret
24174: hållande av parallellklass tili lägsta klassen       1981-82.
24175:    gymnasiet. Undervisningsministeriet har av
24176:       Helsingfors den 25 september 1981
24177: 
24178:                                                                Undervisningsminister Pär Stenbäck
24179:                                                                                                          •.'
24180:                                               1981' 'VP·
24181: 
24182: Kirjallinen kysymys n:o 350
24183: 
24184: 
24185: 
24186: 
24187:                                   Wahlström ym.: Sotatarvikkeiden viennin estämisestä kriisi-
24188:                                     alueille
24189: 
24190: 
24191:                          E d u ~ ku n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e
24192:                                                                                                       ""''(
24193:   Ajankohtai~et tiedot· kertovat, että Afganis-      toiseen maahan eivät aina. suinkaan. päde, ·olipa
24194: tanissa on todettu taisteluissa käytetyn Suomes-     alkuperäinen myyjä niitä tehdessään vilpitön, tai
24195: sa valmistettuja aseita ja ammuksia. Tiedot ei-      halusipa sitten vain .muodollisen todistuksen•<'';
24196: vät vastaa sitä virallista kuvaa, jonka mukaan          Suomen sotatarvikkeiden vienti on vielä tois~
24197: sotatarvikkeiden vienti Suomesta on vähäistä         taiseksi sillä tasolla, ettei sen välitönkään kes.l
24198: ja että niitä ei missään tapauksessa joudu krii-     keyttäminen aiheuta suuria taloudellisia vaiku-
24199: sialueille.                                          tuksia, joiden korvaaminen olisi mahdotonta.
24200:     Ensinnäkin Pariisin rauhansopimus edellyt-       Huolestuttavaa kuitenkin on, että min. valtion-
24201: tää, ettei Suomi tuota aseita yli oman eli puo-      yhtiöiden tuotannossa suuntautuminen sotatar-
24202: lustusvoimiensa tarpeen. Suomen sotatarvike-         vikkeiden vientiin on entistä suurempaa.
24203: vienti on kuitenkin kasvanut ja on pelättävis-          Jo aikaisemmat vientikaupat ovat herättä-
24204: sä, että se kasvaa edelleen. Aseviennin reaali-      neet kiusallisia epäilyksiä siitä, ettei kaikki ole
24205: arvo kaksinkertaistui 1970-luvun aikana. Vuon-       kohdallaan. Eikä ole vakuuttavasti voitu osoit-
24206:  na 1979 viennin arvo oli yli 12 miljoonaa           taa, etteikö asevienti olisi palvellut mm. er~i.­
24207: markkaa. Vienti on koostunut pääasiassa jalka-       den pahamaineisten Etelä-Amerikan maiden so~
24208: väen aseistuksesta: tykeistä, kranaatinheittimis-    tilaallisia tarpeita eikä suinkaan urheilutarkoi-
24209:  tä ja rynnäkkökivääreistä sekä näiden ammuk-        tuksia.                                          · ,,
24210:  sista.                                                 Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes"
24211:     Sotatarvikkeiden vientiä valvoo maassamme        tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
24212:  ulkoasiainministeriö, jonka lausunnon nojalla       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattaJ
24213:  valtioneuvosto päättää vientiluvan myöntämi-        vaksi seuraavan kysymyksen:                        1'·
24214:  sestä.                                                                                                    '1
24215: 
24216:     Periaatteessa sotatarvikkeiden tai niihin rin-              Aikooko Hallitus lopettaa sota-asei~'
24217:  nastettavien aseiden ja ammusten vientiä ei                 den ja ammusten viennin Suomesta vai'
24218:  saisi missään tapauksessa suuntautua kriisi-                mitenkä muutoin varmistetaan, ettei· so-'
24219:  alueille. Näiden alueiden sotatarvikekysyntä on             tatarvikkeita missään oloissa kulkeudti'
24220:  suurta ja siten myyjälle edullista. Kansainväli-            kriisialueille, kuten nyt Afganistanih'
24221:  nen kokemus opettaa myös, että sitoumukset                  kohdalla on käynyt?
24222:  olla viemättä myytyjä sotatarvikkeita edelleen
24223:       Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1981
24224:                                                                                                                j
24225: 
24226:          Jarmo Wahlström                Vappu Säilynoja                  Irma Rosnell
24227:          Ensio Laine                    Lauha Männistö                   Mikko Kuoppa
24228:          Unto Ruotsalainen              Arvo Kemppainen                  Sten Söderström
24229:          Inger Hirvelä                  Niilo Koskenniemi                Pauli Puhakka
24230:          Anna-Liisa Jokinen             Pauli Uitto                      Aarne Saarinen
24231:          Heli Astala                    Matti Järvenpää                  Pentti Liedes
24232:                                         Aulis Juvela
24233: 
24234: 
24235: 
24236:  0881007954
24237: 2                                           1981 vp.
24238: 
24239: 
24240: 
24241: 
24242:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24243: 
24244:    Valtiopäiväjärjestyksen Yl §:n 1 momentissa     puolueettomien maiden vastaavaan vientiin, on
24245: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Suomen vienti ollut suuruusluokaltaan vain
24246: olette. 11 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn         noin. 2 prosenttia Sveitsin ja· Ruotsin sekä
24247: kirjeenne n:o 1.313 ohella toimittanut valtio-     noin 6 prosenttia Itävallan viennistä. Suomen
24248: neuvoston· asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen   vähäisellä viennillä ei ole vaikutusta voimata-
24249: kansanedustaja Jarmo Wahlströmin ym. näin          sapainoon millään alueella.
24250: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 350:        Puolustusvalmiutemme edellyttää kotimaista
24251:                                                    puolustusvälinetuotantoa sekä teollisuuden ky-
24252:             Aikooko Hallitus lopettaa sota-asei- kyä korjata ja huoltaa näitä välineitä. Puolus-
24253:          den ja ammusten viennin Suomesta vai tusvälineiden tuotantoa on pyritty määrätietoi-
24254:          mitenkä muutoin varmistetaan, ~ttei so- sesti suuntaamaan kotimaahan. Näin edistetään
24255:          tatarvikkeita missään oloissa kulkeudu kotimaista työllisyyttä ja voidaan pitää puolus-
24256:          kriisialueille, kuten nyt Afganistanin tusvoimiemme suorituskyky mahdollisissa krii-
24257:          kohdalla on käynyt?                       sitilanteissa uskottavana ja täten herättää luot-
24258:                                                    tamusta maamme harjoittamaan puolueetto-
24259:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- muuspolitiikkaan . sekä kykyymme vastata ·kan-
24260: vasti seuraavaa:                                   sainvälisistä sitoumuksistamme. Puolustusväli-
24261:    Maassamme voimassa olevan. lainsäädännön netuotanto on tarkoitettu ainoastaan·. omien
24262: mukaan sotatarvikkeiden vienti on sallittu vain puolustusvoimiemme tarpelSlln. Yhdenkään
24263: valtioneuvoston luvalla .. Lupa voidaan peruut- maamme teollisuuslaitoksen tarkoituksena ei ole
24264: taa, milloin siihen harkitaan olevan syytä. Puo- valmistaa sotatarvikkeita erityisesti vientiä var-
24265: lustusministeriö voi myöntää vientiluvan, mil- ten. Kuitenkin puolustusvälineteollisuuden tuo-
24266: loin kysymyksessä on näyte-erä .tai muutoin tannon. pitäminen tasaisena, sen työvoiman am-
24267: vähäinen vienti. Asetuksella on säädetty, mitä mattitaidon säilyttäminen ja konekannan talou-
24268: tarvikkeita on pidettävä sellaisina sotatarvikkei- dellinen hyödyntäminen vaativat tietynasteisen
24269: na, joiden maastavientiin tarvitaan vientilupa. viennin sallimista. Näin voidaan viennin avulla
24270: Lupa-asiat käsittelee puolustusministeriö. En- tasoittaa puolustusvoimien vähäisistä hankinta-
24271: nen asian esittelyä pyydetään lupa-anomuksesta mahdollisuuksista aiheutuvaa kuormitusta.
24272: aina ulkoasiainministeriön lausunto. Pariisin         Sotatarvikkeiden maastavientiä valvotaan te-
24273: rauhansopimus ei sääntele sotatarvikkeiden hokkaasti. Vientiä ei sallita maihin, joihin
24274: vientiä.                                           Suomen hallitus on Yhdistyneiden Kansakun-
24275:    Sotatarvikkeiden maastavienti on vähäistä. tien turvallisuusneuvoston päätöksiin perustuen
24276: Tullitilaston mukaan vietiin maastamme sota- kieltänyt aseiden ja ampumatarvikkeiden vien-
24277: tuliaseita, niiden osia tai niissä käytettäviä nin eikä myöskään kriisialueille. Vaatimalla
24278: ammuksia ja ammusten osia vuoden 1979 .ai- eräissä tapauksissa vientimaan viranomaisilta
24279: kana 11 999 289 markan arvosta. Vastaava vakuutuksen, ettei jälleenvientiä sallita, on py-
24280: luku oli vuonna 1980 7 749 361 markkaa. Lu- ritty varmistumaan siitä, etteivät aseet kulkeu-
24281: vut edustavat vain noin 0,03 prosenttia vQo- du kriisialueille. Yhdessäkään tapauksessa ei
24282: den 1979 kokol}aisvie.nnistämme ja vajaat 0,12 ole voitu osoittaa tällaista vakuutusta rikotun.
24283: prosenttia metalliteollisuuden viennin arvosta. ·      Sotatuliaseiden vienti Etelä-Amerikan maihin
24284: Vastaavat luvut vuodelta 1980 ovat alle 0,02 · on ollut· erittäin vähäistä. Koko 1970-luvun ai-
24285: prosenttia ja 0,08 prosenttia. Verrattaessa raha- kana puolustusministeriö on myöntänyt vienti-
24286: arvoltaan Suomesta tapahtunutta sotatarvikkei- luvan 4 eri Etelä-Amerikan maahan yhteensä
24287: den vientiä viime vuosilta muiden Euroopan 8 näytekappaleelle rynnäkkökivääreitä. Myös
24288:                                               N:o 3.50                                              3
24289: 
24290: urheiluaseiden vienti on kohtuullista. Tulliti-     via sotatuliaseita olisi siellä käytössä. Tapausta
24291: laston mukaan vietiin maastamme esimerkiksi         on sinänsä pidettävä valitettavana siitäkin huo-
24292: vuonna 1979 kaikkiaan yhteensä 25 luodikkoa         limatta, että tietoja näiden sotatarvikkeiden
24293: tai haulikkoa 7 eri Etelä- tai Väli-Amerikan        määristä ei ole käytettävissä. Kuitenkaan ei
24294: maahan. Näiden lukujen valossa tuntuvat ky-         tämänkaltaisesta yksittäistapauksesta tule tehdä
24295: symyksessä eshetyt väitteet kohtuuttomilta.         sellaista päätelmää, että maastamme tapahtuva
24296:    Mitä sitten tulee tiedotusvälineiden esittä-     sotatarvikkeiden vienti olisi lopetettava.
24297: miin tietoihin suomalaisten sotatarvikkeiden           Kaikkeen edellä sanottuun viitaten on kat-
24298: joutumisesta afganistanilaisten sissien käyttöön,   sottava, että sotatarvikkeiden vientiä maastam-
24299: näyttää ilmeiseltä, että Suomessa valmistettuja     me on tarkoituksenmukaista edelleenkin jatkaa
24300: patruunoita olisi välittynyt sinne aikanaan Ira-    nykyisen käytännön mukaisena, mikä sisältää
24301: niin viedystä patruunaerästä. Sen sijaan puut-      sen, etJtei niiden vientiä sallita kriisialueille.
24302: tuu näyttö siitä, että suomalaista alkuperää ole-
24303:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
24304: 
24305:                                                                  Puolustusministeri Lasse Äikäs
24306: 4                                           1981   vp.
24307: 
24308: 
24309: 
24310: 
24311:                            Tili Riksdagens Herr Talman
24312: 
24313:  · 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      heter från Finland under de senaste åren med
24314: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      motsvarande export från andra neutrala Iänder
24315: nr 1313 av den 11 juni 1981 tili vederbörande      i Europa, har Finlands export utgjort endast
24316: medlem av statsrådet för avgivande av svar         ca 2 % av Schweiz och Sveriges samt ca 6 %
24317: översänt avskrift av följande av riksdagsman       av Österrikes export. Den obetydliga exporten
24318: Janmo Wahlström m. fl. undertedlmade spörs-        från Finland påverkar inte styrkebalansen inom
24319: mål nr 350:                                        något område.
24320:                                                       Vår försvarsberedskap förutsätter en inhemsk
24321:           Ämnar Regeringen upphöra med ex-         produktion av försvarsutrustning samt kapaci-
24322:        porten av stridsvapen och ammunition        tet från industrins sida att reparera och under-
24323:        från Finland, eller på vilket sätt kan      hålla denna utrustning. Man har målmedvetet
24324:        man eljest säkerställa att krigsförnöden-   strävat tili att produktionen av försvarsutrust-
24325:        heter under inga omständigheter finner      ning skall ske i hemlandet. Därmed främjas
24326:        vägen tili krisområden, såsom nu skett      den inhemska sysselsättningen och trovärdig-
24327:        i fråga om Afghanistan?                     heten hos vår försvarsmakts prestationsför-
24328:                                                    måga i eventuella krissituationer, vilket sam-
24329:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     tidigt väcker förtroende för vårt lands neutra-
24330: samt anföra följande:                              litetspolitik samt för vår förmåga att bära an-
24331:     Enligt gällande lagstiftning i vårt land är    svar för våra internationella utfästelser. Pro-
24332: exporten av krigsförnödenheter tillåten endast     duktionen av försvarsutrustning är avsedd en-
24333: med tilistånd av statsrådet. Tiliståndet kan       dast för vår egen försvarsmakts behov. lngen
24334: återkallas om skäl därtili anses föreligga. För-   av vårt lands industrianläggningar har som
24335: svarsministeriet kan bevilja exporttillstånd då    mål att tiliverka krigsförnödenheter särskilt
24336: det är fråga om provpartier ellet export i liten   med tanke på export. Om försvarsutrustnings-
24337: skala. Genom förordning har stadgats angående      industrins produktion skall kunna hållas jämn,
24338: vilka förnödenheter som bör betraktas som          kräver bevarandet av arbetskraftens yrkesfär-
24339: krigsförnödenheter, för vilkas export erfordras    dighet och ett ekonomiskt utnyttjande av
24340: exporttillstånd. Tillståndsärendena handläggs av   maskinparken dock att export tiliåts i viss
24341: försvarsministeriet. lnnan ett ärende föredras     utsträckning. På detta sätt kan man med hjälp
24342: inhämtas alltid utrikesministeriets utlåtande om   av exporten utjämna den belastning som för-
24343: tillståndsansökan. Det i Paris undertecknade       svarsmaktens små anskaffningsmöjligheter med-
24344: fredsfördraget reglerar inte exporten av krigs-    för.
24345: förnödenheter.                                        Exporten av krigsförnödenheter övervakas
24346:     Exporten av krigsförnödenheter är obetydlig.   effektivt. Export tiliåts inte tili Iänder, tili
24347: Enligt tullstatistiken utfördes under år 1979      vilka Finlands regering på grundvalen av Fören-
24348: ur landet eldvapen för militärt bruk, delar tili   ta Nationernas säkerhetsråds beslut har för-
24349: dessa eller ammunition eller ammunitionsdelar      bjudit export av vapen och ammunition, och
24350: som används i dessa tili ett värde av 11 999 289   inte heller tili krisområden. Genom att i vissa
24351: mk. Motsvarande belopp uppgick år 1980 tili        fall av avnämarlandets myndigheter kräva en
24352: 7 749 361 mk. Beloppen utgör endast ca             försäkran om att återexport inte tiliåts har
24353: 0,03 % av vår totala export år 1979 och            man försökt säkerställa att vapnen inte finner
24354: knappt 0,12 % av värdet av metallindustrins        vägen tili krisområden. 1 inget fall har det
24355: export. Motsvarande siffror för år 1980 är un-     kunnat påvisas att en dylik försäkran skulle
24356: der 0,02% och 0,08 %. Om man jämför                ha brutits.
24357: penningvärdet av exporten av krigsförnöden-           Exporten av eldvapen för militärt bruk tili
24358:                                               N:o 350                                             5
24359: 
24360: sydamerikanska Iänder har varit synnerligen         parti som exporterats till Iran. Däremot saknas
24361: obetydlig. Under hela 1970-talet har försvars-      bevis på att eldvapen för militärt bruk av
24362: ministeriet beviljat exporttillstånd till 4 olika   finskt ursprung skulle användas där. Fallet
24363: sydamerikanska Iänder för s~mmanlagt 8 prov-        måste i och för sig anses beklagligt trots att
24364: exempiar av stormgevär. Aven exporten av            uppgifter om dessa krigsförnödenheters antal
24365: sportvapen är skälig. Enligt tullstatistiken ut-    inte finns att tillgå. På basen av detta enstaka
24366: fördes ur vårt land t. ex. år 1979 sammanlagt       fall bör man dock inte dra den slutsatsen att
24367: 25 kulgevär eller hagelgevär tili 7 olika syd-      exporten av krigsförnödenheter från vårt Iand
24368: eller centralamerikanska Iänder. Mot bakgrun-       borde stoppas.
24369: den av dessa siffror förefaller påståendena i          Med hänvisning tili det ovan anförda måste
24370: spörsmålet oskäliga.                                det anses att det alltjämt är ändamålsenligt
24371:    V ad sedan beträffar uppgifterna i massme-       att exportera krigsförnödenheter från vårt land
24372: dia om att finska krigsförnödenheter funnit         i enlighet med nuvarande praxis, vilket inne-
24373: vägen till gerillan i Afghanistan förefaller det    bär att export av krigsförnödenheter till kris-
24374: uppenbart att i Finland tillverkade patroner        områden inte tillåts.
24375: förmedlats till Afghanistan från ett patron-
24376:      Helsingfors den 25 september 1981
24377: 
24378:                                                                    Försvarsminister Lasse Äikäs
24379: 
24380: 
24381: 
24382: 
24383: 0881007954
24384: