<Terapeutti nyyhky Vill> Hirveän raskaita uutisia eduskunnasta on tullut tänään. Ymmärrän sen, että minultakin on moni kysellyt, onko kaikki kunnossa, kun olen paljon puhunut eduskunnan työilmapiiriongelmista. Olin juuri tekemässä juoksutreeniä ja tulin puhelimelle ja katsoin, että on kymmeniä soittoja ja satoja viestejä tullut. Olen avoimesti puhunut. Nyt ei tietysti tiedetä, mistä tämä johtuu ja näin. En tiedä. Jotenkin niin järkyttynyt olo ja miljoonat osanotot kaikille, ketä tämä koskee. Odotellaan, kun asiat selviää.
<Kari Liuhto> Kaikki nopeat rauhat ovat kestämättömiä.
<Jyri Pekkonen> Minulla on lipputangossa Alaskan lippu, joka tulee tänään alas. Ei liehu meidän salossa Alaskan lippu tuon kokouksen aikana. Amerikkalaiset arvot ja ihmisoikeudet ovat aika huonossa jamassa, kun tuollaisia diktaattoreita kutsutaan kylään. Se, että Venäjän pitäisi automaattisesti saada alueita, särähtää karjalaisen reserviupseerin korvaan. Se, että kutsutaan kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttamia rikollisia kylään, menee yli. Tämä on ensimmäinen näkemäni asia, jossa ollaan samaa mieltä yli puoluerajojen.
<Metsähallitus> Kas kas, ehdimme avata pelin Venäjän kaksoiskansalaisien ihmisoikeuksien sortamiseksi ennen Oikeusministeriötä tai vaalijohtajan ulostuloja.
<J.D Vance> Henkilö, joka on ollut väärässä lähes jokaisessa tärkeässä asiassa viimeisten 30 vuoden aikana, on vihainen Yhdysvaltain presidentille tämän harjoittamasta diplomatiasta.
<Rehtori-Keijo> Ostetaan akkojen raikkaita paskasia/kusisia stringejä ja sukkahousuja, niiden täytyy olla oikeesti kusisia ja paskasia ja kuukautis vitun marinoituja. Myös käytetyt perse rätit kiinnostavat. Nämä tulisivat vain omaan käyttöön. Maksan niistä hyvin, HOX!

Nimesi:

Lausahdus:

133 Käyttäjää paikalla! 0.0059189796447754

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1981_1 | A_1981_2 | A_1981_3 | A_1981_4 | A_1981_5 | B_1981_1 | B_1981_2 | C_1981_1 | C_1981_2 | D_1981 | E_1981_1 | E_1981_2 | E_1981_3 | E_1981_4 | F_1981_1 | F_1981_2 | F_1981_3 | Hak_1981 | PTK_1981_1 | PTK_1981_2 | PTK_1981_3 | PTK_1981_4 | 
1: Vuoden 1981
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F3
10: Kirjalliset kysymykset 351-507
11: 
12: 
13: 
14: 
15:                    VALTlO~:CUVOSTON
16:                         :\c,; ,-~·,!_ iA
17: 
18: HELSINKI 1982
19: Helsinki 1982. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kirjalliset kysymykset 351-507
26: -       .351 Lillqvist m. fl.: Om begränsningen av lax- och     -   .364 Westerlund ym.: Eduskunnan myötävaikutuk-
27:         havsöringsfisket i vissa fall                               sesta uuden ydinvoimalaitoksen rakentamispäätöstä
28:                                                                      tehtäessä
29: -       .351 Lillqvist ym.: Lohen ja meritaimenen pyynnin
30:         raj.oittamisesta eräissä tapauksissa                    -   365 Pekkarinen: Keski-Suomen läänin yksityistei-
31:                                                                     den ml;,entamisen valtionosuuden lisäämisestä
32: -       .352 Söderman ym.: Tarkoituksenmukaisten pelas-
33:         tuspukujen hankkimisesta suomalaisiin aluksiin          -   366 Salminen ym.: Lainsäädännön muuttamisesta
34:                                                                     uskonnonvapautta edistäväksi
35: -       35.3 Tennilä: Kemijoki Oy:n maanostoista Kitisellä
36:                                                                 -   367 Rytkönen: Eräiden henkilöiden vapauttamises-
37: -       354 Knuuttila ym.: Lukukausimaksujen poistami-              ta syytteestä
38:         sesta lukioista
39:                                                                 -   368 Pihlajamäki: Sanomalehtimieseläkkeiden myön-
40: -       .355 Salolainen: Käpylän lukion kohtalosta                  tämisperusteiden tasapuolisuudesta erään eläkeasian
41:                                                                     kannalta
42: -       356 Eenilä: Ns. luolalisän suor1ttamisesta luolaolo-
43:         suhteissa työskenteleville työntekijöille               -   369 Järvilehto ym.: Alkoholittomien juomien vero-
44:                                                                     kohtelusta alkoholijuomUn verrattuna
45: -       357 Holvitie: Vanhusvoittoisten kuntien erityis-
46:         tilanteen vaatimista toimenpiteistä                     -   370 Miettinen ym.: Palkkaturvalain 2 §:n sovelta-
47:                                                                     misesta
48: -       358 Söderman: Om en ny färjförbindels·e melhn
49:         Korpo, Norrskata och Houtskär                           -   371 Impiö: Savon Kunnallispesula Oy:n pesula-
50:                                                                     hankkeen tukemisesta valtion varoin
51: -       358 Söderman: Uuden lauttayhteyden aikaansaami-
52:         sesta välille Korppoo, Norrskata ja Houtskari           -   372 Viljanen:      Keiteleen-Päijänteen-Kymijoen
53:                                                                     säännöstelyn kehittämisestä
54:     -   .359 Saarikoski: Työttömyysturvaetuuksien saattami-
55:         sesta veronalaiseksi tuloksi                            -   .373 Almgren: Oppilaitoskohtaisten asuntolainaha-
56:                                                                     kemusten käsittelystä asuntohallituksessa
57:     -   360 Juvela ym.: Tieyhteyksien parantamisesta Par-
58:         kanon risteysasemalle                                   -   .374 Kortesalmi: Kalajoen alajuoksun tulvasuojelun
59:                                                                     ja peruskuivatuksen toteuttamisesta Alavieskan
60:     -   .361 Tenhiälä: Satovahinkokorvausten pmm laajen-            kohdalla
61:         tamisesta koskemaan myös juuri- ja vihanneskasveja
62:                                                                 -   375 Peruutettu
63:     -    .362 E. Laine ym.: Asumiskustannusten alentami-
64:          sesta                                                  -   .376 Saarinen: U1koma1sten eläkkeiden ja sosiaali-
65:                                                                     etuuksien verottamisesta
66:     -    .363 Savola ym.: Pohjois-Savon kelirikon vai.Jrioit-
67:          tamien tieosuuksien perusparantamisesta                -   .377 Björklund ym.: Avoparien perintöverotuksclli-
68:                                                                     sesta asemasta
69:     -    .364 Westerlund m. fl.: Om riksdagens mcdverkan
70:          när beslut fattas om byggande av ett nytt käm-         -   378 Kortesalmi: Eläkeläisten rautatiealennuksista
71:          kraftverk
72: 
73:     088200136N
74: 4                                                 Sisällysluettelo
75: 
76: 
77: -   379 Juvela: Puolustusvoimien vanhan arkistomate-        -   396 Skinnari ym.: Yritysten palveluksessa kotona
78:     riaalin käytöstä televisiofilmissä                          työtään tekevien työ-, sosiaali- ja verotuslainsää-
79:                                                                 dännöllisten epäkohtien poistamisesta
80: -   380 Kortesalmi: Merijärven tu1vasuojelualueella ta-
81:     pahtuneitten satovahinkojen korvaamisesta               -   397 Kuoppa ym.: Viskoosisellun ulkomaisen tuon-
82:                                                                 nin lopettamisesta
83: -   381 Kortesalmi: Omantunnon syistä eräistä tehtä-
84:     vistään kieltäytyvien lääkintähuollon palveluksessa     -   398 Mäki-Hakola ym.: Haja-asutusalueiden järjeste-
85:     olevien henkilöiden aseman järjestämisestä                  tyn vesihuollon toteuttamisesta
86: 
87: -   382 Starast: Kymen läänin taloudelMsen kehityksen       -   399 Alppi ym.: Työsuhdeturvan parantamisesta
88:     turvaamisesta
89:                                                             -   400 Rosnell ym.: Uusien työpaikkojen luomisesta
90: -   3'83 Ihamäki ym.: Raittiussihteerin viran pätevyys-         Porin kaupunkiin
91:     vaatimuksista
92:                                                             -   401 Joutsenlahti: Erään henkilön irtisanomiseen
93: -   384 Almgren: Lääninhallitusten kouluosastojen kou-          Hittyvista seikoista
94:     lutoimentarkastajien virkojen jakautumasta
95:                                                             -   402 Tikka: Kymen läänin terveyske&kusten raken-
96: -   3'85 Kortesalmi: Valtion teknillisen tutkimuskes-           nushankkeiden lykkäämisen estämisestä
97:     kuksen Oulun laboratorion rakentamisen siirtämi-
98:     sestä                                                   -   403 Melin: Om kompensation för bortfall av inva-
99:                                                                 lidpenning vid förtidspensionering
100: -   386 Bärlund m. fl.: Om tryggande av niirtrafiken
101:     på hanan Karis-Hangö                                    -   403 Melin: Invalidirahan menettämisestä ennenai-
102:                                                                 kaisen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä
103: -   386 Bärlund ym.: Karjaaru-Hangon radan lähilii-
104:     kenteen turvaamisesta                                   -   404 Kortesalmi ym.: Peruskoulun päivänavauksen
105:                                                                 sisällöstä
106: -   387' Perho ym.: Terminaalioikeuksien palauttami-
107:     sesta Loimaan asemalle                                  -   405 Kortesalmi: Utajärven eläinlääkintähuollon te-
108:                                                                 hostamisesta
109: -   388 Holvitie ym.: Luopumisesta vuoden 1981
110:     energiataloudellisten    korjausavustusmäärärahojen     -   406 Kortesalmi: Rakennuslainojen      osoittamisesta
111:     siirtämisestä vuodelle 1982                                 rivitaloasuntojen hankintaan
112: 
113: -   389 Skinnari ym.: Peruskoulussa järjestettävästä ti-    -   407 Luttinen ym.: Yrittäjien turvaamisesta koh-
114:     lapäisestä lisäkoulutuksesta                                tuuttomilta sopimusehdoilta
115: 
116: -   390 Astala ym.: Vanhusvoittoisten kuntien entyls-       -   408 Saarikoski: Lakkautuspalkalla olevien virka-
117:     tilanteen vaatimista toimenpiteistä Turun ja Porin          miesten aseman korjaamisesta
118:     läänissä
119:                                                             -   409 lmpiö: Tunturimittarimarlon Perä-Lapin yksi-
120: -   391 Leppänen: Moottoripyöräveron       poistamisesta        tyismetsissä aiheuttamien koivutuhojen korvaami-
121:     kilpamoottoripyöriitä                                       sesta
122: 
123: -   392 Saarikoski: Metsästyslain ja hirvieläinten met-    -    410 Juntumaa: Oppilaskohtaisten asuntolalainahake-
124:     sästyksestä annetun asetuksen muuttamisesta                 musten käsittelystä asuntohallituksessa
125: 
126: -   393 Ruotsalainen ym.: Torjunta-aineiden ja elin-       -    411 Peltola ym.: Työkyvyttömyyseläketurvan epä-
127:     tarvikkeiden lisäaineiden turvalilisuudesta                 kohtien korjaamisesta
128: 
129: -   394 Mäkynen ym.: Vantaan nimismiespiirin henki-        -    412 Bärlund ym.: Taloudellista rikollisuutta koske-
130:     löstön lisäämisestä                                         van selonteon antamisesta eduskunnalle
131: 
132: -   395 Holvitie: Lukion opettajien eläkeiän alenta-       -    413 Melin: Om ändring av antalet elektorer för
133:     misesta 60:een ikävuoteen ke&kiasteen koulunuudis-          val av RepubHkens president från 300 tili: udda
134:     tuksen siirtymävaiheen ajaksi                               antalet 301
135:                                                     Sisällysluettelo                                                5
136: 
137: -   413 Melin: Tasavallan presidentin valitsijamiesten        -   432 Starast: Vuorotyötä tekevien vanhempien las-
138:     lukumäärän muuttamisesta 300:sta 301:ksi                      ten päivähoidon järjestämisestä
139: 
140: -   414 Tikka: Röntgenhoitajien työaikakysymyksestä           -   433 Manninen ym.: Lasten perhepäivähoitajien toi·
141:                                                                   mentuloturvan järjestämisestä
142: -   4'15 Tikka: Virastotyöntekijöiden aseman järjestä-
143:     misestä                                                   -   434 Söderström ym.: Rauhankasvatusta koskevien
144:                                                                   ohjeiden täydentämisestä
145: -   416 Lattula: Satovahinkojen korvaamisesta Tyrnä-
146:     vän ja Limingan kunnissa maataJoutta harjoittaville       -   435 Valtonen ym.: Huoltoapulain säännösten tul·
147:                                                                   kinnasta
148: -   417 Lampinen: Lossillikenteen järjestämisestä välil-
149:     le Parainen-Nauvo                                         -   436 Saarikoski: Manttaalikuntien lakkauttamisesta
150: 
151: -   418 Bärlund ym.: Vesistöhankkeiden vesioikeuskä-          -   437 Martikainen ym.: Varusmiesten palvelusaikana
152:     sittelyn puutteista                                           erääntyvien opintolainojen korkojen maksamisesta
153:                                                                   valtion varoista
154: -   419 Juvela ym.: Pienyrittäjien toimintaoikeuksien
155:     tuTVaamisesta kohtuuttomilta sopimusehdoilta              -   438 Martikainen ym.: Sementin yhtenäishintajärjes-
156:                                                                   telmän toteuttamisesta
157: -   420 Kauppinen ym.: Opetusvirkojen siirtämisestä
158:     eri korkeakouluyksi!köiden välillä                        -   439 Kortesalmi: Lapin läänin kuntien valtionapu-
159:                                                                   jen viipymisestä
160: -   421 Suonio ym.: Vaftion kiinteistöjen hoidon lai-
161:     minlyönneistä                                             -   440 Kortesalmi:   Aloitepalkkioiden muuttamisesta
162:                                                                   stipendeiksi
163: -   422 Peruutettu
164:                                                               -   441 Söderman ym.: Hydrokoptereiden hankinnas-
165: -   423 Salminen ym.: Keravan kaupungin Killan                    ta valtion laitoksille
166:     kaupunginosan kouluhankkeen kiirehtimisestä
167: 
168: -   424 Helminen ym.: Sähkön perusmaksujen korot-            -    442 Skinnari ym.: Naisten syrjinnästä työpaikoilla
169:     tamisesta
170:                                                              -    443 Söderman m. fl.: Om förbättrande av en väg-
171: -   425 Söderman: Om effektivare vakthållning vid                 förbindelse mellan Kimito och Bjärnå
172:     försvarsministeriets anläggning på Högö i Houtskär
173:                                                              -    443 Söderman ym.: Erään Kemiön ja Perniön
174: -   425 Söderman: Vartioinnin tehostamisesta puolus-              välisen tieyhteyden parantamisesta
175:     tusministeriön hall:innassa olevilla alueilla Houtska-
176:     rin kunnassa                                             -    444 Astala ym.: Otajärven suojelusta
177: 
178: -   426 Tapiola: Rakennuslain 124 a §:n tu}kinnasta          -    445 P. Jokinen ym.: Kroonisten neurologisten sai-
179:                                                                   rauksien hoidosta invalidihuollon kustantamina
180: -   427 Knuuttila ym.: Posti- ja telelaitoksen työpaik-
181:     kojen vähentämisestä                                     -    446 Kortesalmi ym.: Paikallislehtien postimaksuista
182: -   428 Lattula: Toimenpiteistä satovahinkojen lievit-
183:                                                              -    447 Aaltonen: Katumaksulain toimeenpanossa esiin-
184:     tämiseksi
185:                                                                   tyvien epäkohtien korjaamisesta
186: -   429 Skinnari ym.: Hauhon tiemestaripiirin lakkaut-
187:     tamisesta                                                -    448 Skinnari ym.: Valtionrautateiden eri ammatti-
188:                                                                   alojen työvoiman vähyydestä
189: -   430 Elo ym.: Asuinympäristön parantamisesta
190:     aiheutuvien menojen korvaamisesta hengityselinsai-       -    449 Kortesalmi: Dieselautojen verotuksen yksinker-
191:     raille                                                        taistamisesta
192: 
193: -   4}1 Holvitie ym.:     Autoedun verotusperusteiden        -    450 Söderman ym.: Bensiinin lyijypitoisuuden alen-
194:     muuttamisesta                                                 tamisesta
195: 6                                                    Sisälly~luettelt)
196: 
197: 
198: -     451 P. Vennamo: Turskan pyynnistä silakka- ja            --,--- 470 Peltola ym.: Joukkoliikenteen edistämisestä
199:       kilohailitrooleilla
200:                                                                -    471 Paakkinen ym.: Sota-aseita kuvaavien leikkiv>i-
201: -     452 Saarikoski: Vuokrattujen koneiden ja laittei-             lineiden maahantuonnin ja myynnin estämisestä
202:       den liikevaihtoverohelpotuksista
203:                                                                -    472 Renlund m. fl.: Om förbättrad kapacitet fö1
204: -     453 Alppi ym.: Työttömyyskorvausten ja työttö-                hjärtoperationer
205:       myyskassa-avustusten korottamisesta
206:                                                                 -   472 Renlund ym.: Sydänleikkausten suorittamis-
207: -     454 Perho: Energiavaihtoehtojen markkinoinnista               edellytysten parantamisesta
208: 
209: -     455 P. Jokinen ym.: Päihtyneiden selviämisaseman          -   473 Lattula: Eräiden järjestöjen perinteisen varo-
210:       perustamisesta Kouvolaan                                      jen hankinnan mahdollistamisesta rahankeräyslain
211:                                                                     tulkintaa lieventämällä
212: ,_ 456 Tennilä: Posion työnvälityksen menettelystä
213:                                                                 -   474 Saarikoski: Yritysten ylimääräisen työllistä-
214: -      457 A. Stenbäck: Om postavgifterna för tidningar             mistuen uudelleen käyttöönottamisesta erityisesti
215:        och tidskrifter                                              nuorisotyöttömyyden torjumiseksi
216: -      457 A. Stenbäck: Sanomalehtien ja aikakausleh-           -   475 E. Laine ym.: Turun ja Porin läänin kuntien
217:        tien postimaksuista                                          koulurakennushankkeiden rahoituksen lisaämisestä
218: -      458 Poutanen: Reservin kertausharjoitusten huo-          -   476 Säilynoja: Moottoriajoneuvolain uudistamisesta
219:        mioonottamisesta  maatalousyrittäjän   sijaisapua
220:        myönnettäessä                                            -   477 Liedes ym.: Ilmailuhallituksen nimityspolitii-
221:                                                                     kasta
222: -      459 Stenius-Kaukonen ym.: Vuokrien tasaamisen
223:        asumistuen saajille aiheuttamista epäkohdista            -   478 Nieminen-Mäkynen ym.: Iranin baha'i-yhdys-
224:                                                                     kuntaan kohdistuvan painostuksen tuomitsemisesta
225: -      460 Tennilä ym.: Irtisanomissuojan tehostamisesta
226:                                                                 -   479 Melin: Om åtgärder för att stimulera t:ärings-
227:        461 Helminen ym.: Kirjatilauksiin liittyvien petos-          livet
228:        ten estämisestä
229:                                                                 -   479 Melin: Toimenpiteistä talouselämän elvyttämi-
230: -      462 Holvitie ym.:      Työttömyysvakuutusmaksun              seksi
231:        määräytymisperusteiden muuttamisesta
232:                                                                 -   480 Lahti-Nuuttila ym.: Galvanoitujen vesijohtoput-
233: -      463 Muurman ym.: Lennonvarmistustoiminnan kes-               kien tarkkailun tehostamisesta
234:        kittämisestä ilmailuhallitukselle
235:                                                                 -   481 Elo ym.: Porin lentokentän ja Tiilimäen lii-
236: -      464 Pursiainen ym.:     Lääkkeiden hinnankorotuk-
237:                                                                     kenneympyrän välisen rataosuuden ympäristön siis-
238:        sista
239:                                                                     timisestä
240: -      465 Pursiainen: Sananvapaus-nimisen painotuotteen
241:                                                                 -   482 Pihlajan1äki: Larvannevan poistamisesta soiden-
242:        sisällöstä
243:                                                                     suojelun perusohjelmasta
244: -      466 Astala ym.: Kauppa- ja teollisuusministeriön
245:        kansliapäällikön toimista Valco Oy:n toiminnan           -   483 E. Laine ym.: Päiväkotiapulaisten virkojen pc-
246:        lopettamisen yhteydessä                                      rustamatta jättämisestä lasten päiväkodeissa
247: 
248:     _:. 467 Elo ylli.: Maantiekuljetusten työ- ja lepOaikoja    -   484 Söderman ym.: Meripelastuspalvelun puuttei-
249:         koskevan ILO:n yleissopimuksen ratifioimisesta              den korjaamisesta
250: 
251: -      468 Tuominen ym.: Vanhojen asuntolainojen kor-           -   485 Toiviainen ym.: Teknillisen korkeakoulun
252:        kojen korottamisesta                                         erään tutkimusprojektin jatkorahoituksesta
253: 
254: -      469 Valo ym.: Ammattikouluihin suunnitellun au-          -    486 Pohjala:   Katumaksulainsäädännön      korjaami-
255:        tonkuljettajien ammattiopetuksen epäkohdista                  sesta
256:                                                  Sisällysluettelo                                                 7
257: 
258: -   487 Norrback m. fl.: Om tillsättande av en kom-        -   497 Uitto ym.: LEL-eläkkeeseen oikeuttavan ajan
259:     mitte för att utreda pälsdjursnäringens utveckling         asianmukaisesta huomioon ottamisesta työeläkkeitä
260:                                                                myönnettäessä
261: -   487 Norrback ym.: Turkiseläintarhauksen kehittä-
262:     mistä selvittävän komitean asettamisesta               -   498 Sutinen: Maatilatalouden valtionverotuksen an-
263:                                                                siotulon jakamisesta toisen puolison kuoltua
264:     488 Björklund ym.: Poliittisten mustien listojen
265:     laatimisesta                                           -   499 Suonio ym.: Posti- ja telelaitoksen toimintaan
266:                                                                liittyvistä kysymyksistä
267:     489 E. Laine ym.: Oy Alko Ab:n alkoholivalis-
268:     tustyöstä                                              -   500 Vesterinen ym.: Hippos r.y:n ja Oy Veikkaus
269:                                                                Ab:n välisen sopimuksen rikkomisesta
270:     490 Kauppinen ym.: Vuoden 1982 eräiden työl-
271:     lisyysmäärärahojen jakoehdotuksesta                    -   501 Nikkilä: Vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämi-
272:                                                                sestä
273: -   491 Helminen ym.: Veronmaksukyvyn alentumis-
274:     vähennyksen myöntämisestä kehitysvammaisten van-      -    502 Nikkilä: Valtion lainoittamien vuokra-asunto-
275:     hemmille ilman verolautakunnan harkintaa                   jen vuokrista
276: 
277: -   492 Väänänen ym.: Uudenmaan läänin lukiokou-          -    503 Breilin ym.: Valtion lainoittamien vuokratalo-
278:     lutuksen määrän mitoituksesta                              jen vuokrien korotuksista
279: 
280: -   493 Ruotsalainen ym.: Metsätyöläisten taukotupa-      -    504 Leppänen: Kansaneläkeläisten eläke-etujen me-
281:     ohjeiden uudistamisesta                                    netyksestä
282: 
283:                                                           -    505 Saarikoski: Ajanvieteautomaateista      annetun
284: -   494 Niskanen: Oppilaitosten itsenäisyyspäivän juh-
285:                                                                lain toteutumisesta
286:     lien sisällöstä
287:                                                           -    506 Valo: Totalisaattorivoittojen verotuksen taviur-
288: -   495 Nieminen ym.: Satovahinkokorvausten verokä-            heilun ja hevostalouden tulevaisuudelle aiheutta-
289:     sittelystä                                                 mien haittojen poistamisesta
290: 
291: -   496 Savolainen ym.: Lääketutkimusten turvallisuu-     -    507 E. Laine ym.: Pääluottamusmiesvaalin toimit-
292:     desta                                                      tamisesta Turun Asennuspajassa
293:                                                1981 vp.
294: 
295: Skriftligt spörsmål nr 351
296: 
297: 
298: 
299: 
300:                                   Lillqvist m. fl.: Om begränsningen av lax- och havsöringsfisket
301:                                       i vissa fall
302: 
303: 
304:                              Tili Riksdagens Herr Talman
305: 
306:     Enligt jord- och skogsbruksministeriets be-      rade kapitalet i dessa fiskeredskap. Man räk-
307: slut i slutet av maj detta år, har av fiskargille-   nar med, att materialet tili en ryssja eller lax-
308: nas ansökningar om att få bedriva fiske efter        fälla kostar 12 000-14 000 mark och att det
309: lax och havsöring med ryssjeredskap i havet          behövs 2-3 veckor för en person att ställa
310: utom byarågång förkastats 58 av 364 gjorda           redskapet i fiskardugligt skick.
311: ansökningar från Sideby i söder tili Eugmo i            Ministeriet strävar tydligen genom sitt be-
312:  Larsmo kommun i norr.                               slut att bevara laxstammen. Men de fiskare
313:     Jord- och skogsbruksministeriets beslut ver-     som därigenom blir lidande borde få ersätt-
314: kar ganska märkligt. Vissa fiskargillens ansök-      ning av samhället på samma sätt som jord-
315: ningar har blivit helt godkända och av andras        brukarbefolkningen får för sin inpakettering.
316: endast en liten del. Bl.a. har yrkesfiskarnas an-    Fiskarna hör i allmänhet dessutom tili de låg-
317: sökningar beskurits rätt kraftigt. För komman-       avlönade i vårt samhälle.
318: de ansökningar om fisketillstånd vore det tili          Hänvisande till ovanstående får vi med stöd
319: fördel om fiskarorganisationerna skulle få di-       av 37 § 1 mom. riksdagsordningen framställa
320: rektiv för sin förbehandling av ansökningarna        följande spörsmål att besvaras av vederböran-
321: samt även tillräckligt tid.                          de medlem av statsrådet:
322:     Ägarna tili de förkastade ansökningarna
323: kommer nu att lida en kännbar ekonomisk för-                   Är Regeringen medveten om att jord-
324:  lust. Fisket med ovannämnda fiskeredskap in-               och skogsbruksministeriet har förkastat
325: leddes omkring 2 veckor innan beslutet kom                  en del av fiskarnas ansökningar i Öster-
326: varför också dessa fiskare satte ut sina lax-               botten om att få bedriva fiske efter lax
327:  fällor och ryssjor i vanlig ordning och i för-             och havsöring med ryssjeredskap i havet
328: hoppning om att ansökt tillstånd skulle bevil-              utom byarågång och att de därigenom
329:  jas i år liksom under tidigare år. Det är näm-             inte har användning för sina ryssjered-
330:  ligen inte ovanligt att fisketillstånden kommit            skap samt förlorar en betydande del av
331:  först sedan fiskesäsongen börjat.                          sin inkomst, och om så är fallet,
332:     Nu blir dessa fiskare tvungna att "inpaket-                vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
333:  tera" sina ryssjeredskap. Detta betyder att de             taga i anledning av det fattade be-
334:  förlorar en betydande del av sin inkomst.                  slutet?
335: Dessutom har de ingen nytta av det investe-
336:       Helsingfors den 11 juni 1981
337: 
338:                   Bror LiUqvist                                       Boris Renlund
339: 
340: 
341: 
342: 
343: 0881007633
344: 2                                             1981 vp.
345: 
346: Kirjallinen kysymys n:o 351                                                               Suomennos
347: 
348: 
349: 
350: 
351:                                    Lillqvist ym.: Lohen ja meritaimenen pyynnin rajoittamisesta
352:                                        eräissä tapauksissa
353: 
354: 
355:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
356: 
357:    Maa- ja metsätalousministeriön kuluvan vuo-       sitä, että he menettävät huomattavan osan tu-
358: den toukokuun lopussa tekemän päätöksen mu·          lostaan. Lisäksi heillä ei ole mitään hyötyä pää-
359: kaan on hylätty 58 hakemusta 364 kalastus-           omasta, joka on sijoitettu näihin kalastusväli-
360: kuntien hakemuksesta, jotka koskivat lohen ja        neisiin. On laskettu, että rysään tai lohilaariin
361: meritaimenen pyyntiä merestä rysäkalastusväli-       tarvittava materiaali maksaa 12 000-14 000
362: neillä kylärajojen ulkopuolella. Hakemukset oli      markkaa ja että yhdeltä henkilöltä kuluu 2-3
363: tehty alueelta, joka ulottuu Siipyystä etelässä      viikkoa saattaa kalastusväline käyttökuntoon.
364: Eugmoon Luodon kunnassa pohjoisessa.                    Ministeriö ilmeisesti pyrkii päätöksellään
365:    Maa- ja metsätalousministeriön päätös vaic        säilyttämään lohikannan. Mutta kalastajien,
366: kuttaa varsin omituiselta. Joidenkin kalastus-       jotka tämän johdosta joutuvat kärsimään, tulisi
367: kuntien hakemukset on kokonaan hyväksytty            saada yhteiskunnalta korvausta samalla tavalla
368: ja toisten hakemuksista on hyväksytty vain pie-      kuin maanviljelijäväestö saa korvausta pake-
369: ni osa. Mm. ammattikalastajien hakemuksia on          toinneistaan. Lisäksi kalastajat kuuluvat yleen-
370: rajoitettu varsin voimakkaasti. Tulevia kalas-       sä yhteiskuntamme matalapalkkaisiin.
371: tusoikeutta koskevia hakemuksia silmällä pi·             Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
372: täen olisi eduksi, jos kalastusjärjestöille annet-   jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
373: taisiin ohjeet siitä, miten hakemuksia on val-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
374: misteltava, sekä riittävästi aikaa valmisteluun.     vaksi seuraavan kysymyksen:
375:    Hylättyjen hakemusten tekijät tulevat nyt
376: kärsimään huomattavan taloudellisen tappion.                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
377: Kalastus edellä mainituilla kalastusvälineillä              maa- ja metsätalousministeriö on hylän-
378: aloitettiin noin kaksi viikkoa ennen päätöksen              nyt osan Pohjanmaan kalastajien hake-
379: antamista, minkä vuoksi myös nämä kalastajat                muksista, jotka koskivat lupaa saada
380: asettivat lohilaarinsa ja rysänsä tavallisen käy-           pyytää lohta ja meritaimenta rysäkalas-
381: tännön mukaisesti ja siinä toivossa, että lupa              tusvälineillä merestä kylärajojen ulko-
382: myönnettäisiin tänä vuonna samalla tavalla                  puolella ja että kalastajilla tämän vuok-
383: kuin aikaisempina vuosina. Ei nimittäin ole                 si ei ole käyttöa rysäkalastusvälineilleen
384: epätavallista se, että kalastusluvat ovat tulleet           ja että he menettävät huomattavan osan
385: vasta kalastuskauden alettua.                               tulostaan, ja jos on,
386:    Nyt nama kalastajat joutuvat "paketoi-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
387: maan" rysäkalastusvälineensä. Tämä merkitsee                ryhtyä tehdyn päätöksen johdosta?
388:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1981
389: 
390:                   Bror Lillqvist                                      Boris Renlund
391:                                              N:o 351                                                3
392: 
393: 
394: 
395: 
396:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
397: 
398:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dulle vaeltavaan loheen, jonka suojelu on eri-
399: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tyisen tärkeää sekä luonnossa tapahtuvan poi-
400: olette 11 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn kir-      kastuotannon että lohen viljelyn kannalta mä-
401: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           din saannin turvaamiseksi. Vielä vapaina ole-
402: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vien jokien kohdalla on todettu, että niiden
403: edustaja Lillqvistin ym. näin kuuluvasta kirjal-    poikastuotanto on jyrkässä laskussa, koska voi-
404: lisesta kysymyksestä n:o 351:                       makkaan avomeri- ja rannikkopyynnin vuoksi
405:                                                     ei emokaloja pääse riittävästi nousemaan jo-
406:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       kiin. Tässä suhteessa kansainvälisen merentut-
407:        maa- ja metsätalousministeriö on hylän-      kimusneuvoston lohityöryhmä on todennut,
408:        nyt osan Pohjanmaan kalastajien hake-        että kaikkia pyyntimuotoja yhteensä tulisi vä-
409:        muksista, jotka koskivat lupaa saada         hentää 25 prosentilla nykyisestä saalistasosta.
410:        pyytää lohta ja meritaimenta rysäkalas-         Maa- ja metsätalousministeriö ryhtyi jo
411:        tusvälineillä merestä kylärajojen ulko-      vuonna 1980 vähentämään kysymyksessä ole-
412:        puolella ja että kalastajilla tämän vuok-    vien rysälupien määrää. Yhden kalastajaliiton
413:        si ei ole käyttöä rysäkalastusvälineilleen   toimialueella suoritettiin järjestön laatiman eh-
414:        ja että he menettävät huomattavan osan       dotuksen pohjalta 25 prosentin vähennys vuo-
415:        tulostaan, ja jos on,                        teen 1979 verrattuna. Muiden kalastajajärjestö-
416:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      jen toimialueilla on kuluvana vuonna suoritet-
417:        ryhtyä tehdyn päätöksen johdosta?            tu vastaava vähennys vuoden 1980 lukumää-
418:                                                     rästä osin kalastajaliittojen valmistelun yh-
419:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      teydessä ja siltä osin kuin järjestöt eivät pääs-
420: vasti seuraavaa:                                    seet täysimääräiseen vähennykseen, ministe-
421:     Valtion yksityisten kalastusten käyttämisestä   riössä suoritetun karsinnan tuloksena. Karsinta
422: ja kalastamisesta valtiolle kuuluvissa kalavesis-   on erityisesti kohdistunut ei-ammattimaiseen
423: sä annetun asetuksen (322/53) 15 §:n mu-            pyyntiin ja viime kädessä on vähennetty pyyn-
424: kaan meressä kylärajain ulkopuolella älköön         tipaikkoja myös niissä tapauksissa, kun ammat-
425: lohen eikä taimenen pyyntipaikkoja käytettäkö       tikalastajat ovat halunneet käyttää runsaasti ry-
426: ilman maa- ja metsätalousministeriön (aik.          siä.
427: maataloushallituksen) lupaa. Lupa voidaan an-          Maa- ja metsätalousministeriö asetti 11. 12.
428: taa vuodeksi kerrallaan tai pyyntipaikka antaa      1980 toimikunnan, jonka tehtävänä on kiireel-
429: vuokralle niin kuin asetuksen 14 § :ssä sääde-      lisesti selvittää lohikantojen suojaamiseksi tar-
430:  tään.                                              vittavat toimenpiteet. Tämä lohikantojen sääte-
431:     Asetuksen tarkoittama kylärajan ulkopuolel-     lytoimikunta valmistelee parhaillaan muita lo-
432: la tapahtuva lohen rysäpyynti avoperäisillä ry-     henkalastuksen säätelyyn liittyviä toimenpitei-
433: sillä kehittyi 1970-luvulla Pohjanlahden ranni-     tä, joista lohisaaliin mahdollinen kiintiöinti on
434:  kolla saavuttaen vuosikymmenen lopulla laajat      herättänyt erityistä mielenkiintoa.
435: mittasuhteet. Pyynti keskittyi ensisijaisesti          Nyt toteutetulla rannikkopyynnin tehon vä-
436: Pohjanmaan ja Satakunnan rannikoille ja on          hentämisellä katsotaan olevan kohtuullinen vai-
437: leviämässä myös Perämerelle. Maa- ja metsäta-       kutus kudulle vaeltavan lohen suojaamisessa ja
438: lousministeriön myöntämien pyyntipaikkoja           sitä on pidetty erityisen kiireellisenäkin, koska
439: koskevien lupien määrä on ollut viime vuosina       lohikantojen turvaaminen ja jatkuminen on
440:  yli 600, minkä on katsottu olevan liian suuri      suuresti riippuvainen emokalojen pääsystä ku-
441: huomioon ottaen lohikantojen nykyisen heikon        tujokiin ja entisten lohijokien suualueille, mistä
442:  tilan. Mainittu rannikkopyynti kohdistuu ku-       emolohia otetaan talteen merestäkin velvoite-
443: 4                                            1981 vp.
444: 
445: viljelytarkoituksiin. Kuten edellä on todettu,     vaikuttaa sekä elvyttävästi lohikantaan että pa-
446: myös muita säätelytoimenpiteitä valmistellaan      rantaa Suomen asemaa kansainvälisellä tasolla
447: samanaikaisesti kuin sekä velvoitepohjaisesti      neuvoteltaessa mm. mahdollisesti tulevista lohi-
448: että valtionrahoituksen turvin lohen istutustoi-   kiintiöistä.
449: mintaa merkittävästi lisätään. Tämä puolestaan
450:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1981
451: 
452:                                                                         Ministeri Veikko Saarto
453:                                              N:o 351                                                5
454: 
455: 
456: 
457: 
458:                           Tili Riksdagens Herr Talman
459: 
460:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       speciellt viktigt med tanke på såväl den yngel-
461: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       produktion som sker i naturen som för tryg-
462: se av den 11 juni 1981 tili vederbörande med-      gande av tiligången tili rom för laxodling. I
463: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    fråga om de ännu outbyggda älvarna har
464: av riksdagsman Liliqvist m. fl. ställda skrift-    konstaterats, att yngelproduktionen i dessa är
465: liga spörsmål nr 351:                              på stark nedgång, ty på grund av den intensiva
466:                                                    fångsten på öppna havet och vid kusten kan
467:           Är Regeringen medveten om att jord-      inte avelsfisk i tiliräcklig mängd få tiligång tili
468:        och skogsbruksministeriet har förkastat     att stiga upp i älvarna. I detta avseende har
469:        en del av fiskarnas ansökningar i Öster-    en laxarbetsgrupp inom internationella havs-
470:        botten om att få bedriva fiske efter lax    forskningsrådet konstaterat, att alla former av
471:        och havsöring med ryssjeredskap i havet     fångst sammantagna borde minskas med 25
472:        utom byarågång och att de därigenom         procent från nuvarande fångstnivå.
473:        inte har användning för sina ryssjered-         Jord- och skogsbruksministeriet började re-
474:        skap samt förlorar en betydande del av      dan år 1980 minska antalet beviljade ryssjetill-
475:        sin inkomst, och om så är fallet,           stånd. Inom verksamhetsområdet för ett fiskar-
476:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      förbund genomfördes en minskning om 2 5 pro-
477:        taga i anledning av det fattade be-         cent i jämförelse med år 1979. Inom de andra
478:        slutet?                                     fiskarorganisationernas      verksamhetsområden
479:                                                    har under innevarande år genomförts en mot-
480:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-     svarande nedskärning av antalet under år 1980
481: föra följande:                                     dels i samband med fiskarförbundens bered-
482:    Enligt 15 § förordningen om nyttjande av        ning och tili den del som organisationerna inte
483: statens enskilda fisken och fiske i staten tili-   uppnådde full minskning, genom gallring som
484: höriga fiskevatten (322/53) får fiskeplatser       utförts i ministeriet. Gallringen har särskilt be-
485: för lax och havsöring utom byarågång i havet       rört det icke yrkesmässiga fisket och i sista
486: inte användas utan tilistånd av jord- och skogs-   hand har antalet fiskeplatser minskats också
487: bruksministeriet (tidigare lantbruksstyrelsen) .   i sådana fall, då yrkesfiskare har önskat använ-
488: Tilistånd kan beviljas för ett år i sänder ellet   da ett stort antal ryssjor.
489: fångstplatsen utarrenderas på sätt som stadgas         Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte
490: i 14 §.                                            11. 12. 1980 en kommission, som fick i upp-
491:     Den laxfångst utanför byarågång som sker       drag att brådskande utreda de åtgärder som
492: med ryssjor som har upptili öppna fiskrum och      behövs för skyddet av laxbestånden. Denna
493: som avses i förordningen utvecklades under         kommission för reglering av laxbestånden be-
494: 1970-talet vid kusten av Bottniska viken och       reder som bäst andra åtgärder i anslutning tili
495:  uppnådde i slutet av årtiondet en stor omfatt-    reglering av laxfisket, av vilka den eventuella
496: ning. Fångsten koncentrerades i första hand        kvoteringen av laxfångsten har väckt särskild
497: tili kusterna av Österbotten och Satakunta och     uppmärksamhet.
498: håller på att breda ut sig också tili Botten-          Den nu genomförda minskningen av kust-
499: viken. Antalet tilistånd som beviljats av jord-    fiskets intensitet anses ha en måttlig inverkan
500: och skogsbruksministeriet vad gäller fångst-       på skyddet av lax som är på lekvandring och
501:  platser har under de senaste åren varit över      den har också ansetts vara särdeles brådskan-
502:  600, vilket ansetts vara en för stor mängd med    de, ty tryggandet och fortbeståndet av laxstam-
503:  beaktande av laxbeståndets nuvarande svaga si-    marna är i hög grad beroende av att avels-
504:  tuation. Nämnda kustfångst är inriktad på lax      fisken får tillträde tili sina lekälvar samt
505:  som är stadd på lekvandring och vars skydd är     tili de tidigare laxälvarnas mynningsområden,
506: 0881007633
507: 6                                           1981 vp.
508: 
509: där avelsfisk tages tilivara också vid fångst i   som med stöd av statlig finansiering. Detta
510: havet för odlingsändamål för uppfyllandet av      å sin sida inverkar både befrämjande på lax-
511: ålägganden. Såsom ovan konstaterats, bereds       beståndet och förbättrar på internationell bas
512: också andra regleringsåtgärder samtidigt som      Finlands ställning då man underhandlar bl.a.
513: planteringsverksamheten vad gäller lax i bety-    om eventuella framtida laxkvoter.
514: dande mån utökas såväl baserat på ålägganden
515:      Helsingfors den 27 juli 1981
516: 
517:                                                                       Minister Veikko Saarto
518:                                               1981 vp.
519: 
520: Kirjallinen kysymys n:o 352
521: 
522: 
523: 
524: 
525:                                   Söderman ym.: Tarkoituksenmukaisten pelastuspukujen hankki-
526:                                     misesta suomalaisiin aluksiin
527: 
528: 
529:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
530: 
531:    Merimies-Unionin valtuusto on toukokuun           sen piirissä ryhdyttäisiin pikaisiin toimenpltel-
532: 21 päivänä 1981 antamassaan julkilausumassa          siin tämän aloitteen edelleen toteuttamiseksi.
533: todennut, että Suomessa on hiljakkoin kokeiltu       Tähän päivään mennessä mitään vastausta
534: merenkulkijoille tarkoitettuja pelastuspukuja.       Unionilie tämän aloitteen johdosta ei tiettävästi
535: Nämä on todettu joitakin puutteita lukuun ot-        ole saatu.
536: tamatta käyttökelpoisiksi. Tämän vuoksi Meri-           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
537: mies-Unionin valtuusto on kehottanut viran-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
538: omaisia antamaan kansallisella tasolla tarpeelli-    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
539: set määräykset pelastuspukujen hankkimiseksi         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
540: kaikkiin suomalaisiin aluksiin.
541:    Kun tämä Merimies-Unionin tekemä tärkeä                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
542: aloite voisi ratkaisevalla tavalla lisätä meren-             ryhtyä tarkoituksenmukaisten pelastus-
543: kulkijoiden työturvallisuutta ja pelastaa ihmis-             pukujen hankkimiseksi suomalaisiin
544:  lenkiä, olisi varmasti paikallaan, että hallituk-           aluksiin?
545:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1981
546: 
547:          Jacob Söderman                 Kalevi Sorsa                   Pekka Starast
548:          Mikko Rönnholm                 E.-J. Tennilä                  Jouko Skinnari
549:          Juhani Raudasoja               Peter Muurman                  Pirjo Ala-Kapee
550:          Olli Helminen                  Anna-Liisa Piipari             Pentti Lahti-Nuuttila
551:          Tarja Halonen                  Niilo Hämäläinen               Kaisa Raatikainen
552:          Ulla-Leena Alppi               Juhani Surakka                 Liisa Jaakonsaari
553:          Aulis Juvela                   Aimo Ajo                       Matti Puhakka
554:                                         Paula Eenilä
555: 
556: 
557: 
558: 
559: 088100806F
560: 2                                             1981 vp.
561: 
562: 
563: 
564: 
565:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
566: 
567:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vat kokeet on Suomen osalta tarkoitus suorit-
568: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taa kesän 1981 aikana sellaisena ajankohtana,
569: olette 16 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn kir-       jolloin merelliset olosuhteet ovat sopivat ( aal-
570: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     lonkorkeus avomeriolosuhteissa 0,6-1,0 met-
571: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-       riä). Myös näiden kokeiden tulokset tullaan
572: ja Södermanin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      aikanaan toimittamaan IMCO:n hengenpelas·
573: kysymyksestä n:o 352:                                tuslaitteita käsittelevälle alakomitealle. IMCO:n
574:                                                      hyväksymien kansainvälisten määräysten odote·
575:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       taan tulevan voimaan aikaisintaan noin kahden
576:        ryhtyä tarkoituksenmukaisten pelastus-        vuoden kuluttua. Tämänhetkisten näkymien
577:        pukujen hankkimiseksi suomalaisiin            mukaisesti kansainväliset hyväksymiskriteerit
578:        aluksiin?                                      täyttävät pelastuspuvut tulisivat pakollisiksi sel-
579:                                                      laisiin aluksiin, joissa on avoimet pelastusve-
580:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          neet.
581: taen seuraavaa:                                          Alusten hengenpelastuslaitteista annetun ase-
582:    Merenkulkuhallitus on kuluvan vuoden hel-         tuksen ( 2 9/7 3 ) 2 § :n mukaan suomalaisessa
583: mikuun aikana testannut yhdeksän markkinoil-         aluksessa tulee olla hyväksyttäviä hengenpelas-
584: lamme olevan pelastuspuvun lämmöneristysomi-         tuslaitteita riittävästi aluksen kokoon, käyttö-
585: naisuudet. Näiden kokeiden tulokset on rapor-        tarkoitukseen, kulkuvesiin sekä aluksessa oles··
586: toitu IMCO:n ( Intergovernmental Maritime            kelevien henkilöiden määrään nähden. Asetuk·
587: Consultative Organisation) hengenpelastuslait-       sen 3 §:n mukaan merenkulkuhallitus valvoo
588: teita käsittelevälle alakomitealle, joka piti ko-    asetuksen noudattamista ja antaa tarkemmat
589: kouksensa Lontoossa 29. 6.-3. 7. 1981 välise-        määräykset      alusten hengenpelastuslaitteista.
590: nä aikana. Kyseisessä alakomiteassa käsitellään      Merenkulkuhallitus onkin 24. 4. 1973 antanut
591: parhaillaan kysymystä pelastuspukujen määrää-        tarkemmat määräykset alusten hengenpelastus-
592: misestä pakollisiksi tietyntyyppisiin aluksiin se-   laitteista. Määräysten 4 § :n mukaan laivanisän-
593: kä pelastuspukujen hyväksymiskriteereitä. Suo-       nän on lähetettävä hengenpelastuskaaviot me-
594: messa tehtyjen kokeiden tuloksena tultaneen          renkulkuhallituksen hyväksyttäväksi. Merenkul-
595: luonnosasteella olevia kansainvälisiä vaatimuk-      kuhallitus antaa hengenpelastuslaitteille hyväk-
596: sia pelastuspukujen koestamisesta lämmöneris-        symisensä, edellyttäen, että ne ovat ihmishen-
597: tävyyden suhteen ilmeisesti muuttamaan siten,        gen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 anne-
598: että ruumiin sisälämpötilan + 35oC yläpuolella       tun kansainvälisen yleissopimuksen ( SOLAS
599: säilyttämisen lisäksi hyväksymiskriteeriksi tulee    197 4) mukaisia.
600: raajojen ns. ääreisosien lämpötilan säilyttämi-         Niinkuin edellä todettiin voimassa olevat
601: nen + 10oC yläpuolella, hyppykokeen punnitse-        kansainväliset sopimukset eivät määrää pelas-
602: mismenetelmän tarkennus sekä testausaikana           tuspukua pakolliseksi aluksiin. Toisaalta ei ole
603: käytettävien alusvaatteiden laadun määrittämi-       olemassa lainsäädännöllisiä esteitä sille, että me-
604: nen.                                                 renkulkuhallitus määräisi ilman kansainvälistä
605:    Pelastuspukujen luonnosasteella oleviin kan-      velvoitettakin pelastuspuvut suomalaisilla aluk-
606: sainvälisiin hyväksymiskriteereihin tullee kuulu-    silla pakollisiksi. Tähän antaa alusten hengen-
607: maan lämmöneristävyyden lisäksi olennaisena          pelastuslaitteista annetun asetuksen 3 § meren-
608: osana sen seikan selvittäminen, miten puku           kulkuhallitukselle valtuudet. Käytännössä täl-
609: soveltuu aallokossa käytettäväksi. Tätä koske-       laisia määräyksiä ei voida Suomessakaan antaa
610:                                              N:o 352                                               3
611: 
612: ennen kuin kaikkien edellä mamtttujen kokei-       uppoamisen syitä tutkinut toimikunta ehdotti
613: den tulokset on saatu analysoitua. Vasta sen       raportissaan, että merenkulkuhallitus velvoitet-
614: jälkeen on mahdollista määritellä hyväksyttä-      taisiin tutkimaan markkinoilla olevat pelastus-
615: vien pelastuspukujen ominaisuudet. Tulokset        puvut ja selvittämään mahdollisuudet asettaa
616: kaikista kokeista saataneen analysoitua kuluvan    vaatimukseksi pelastuspuvun kuuluminen jokai-
617: vuoden loppuun mennessä.                           selle aluksen henkilökuntaan kuuluvalle. Perus-
618:    Harkittaessa pelastuspukujen määräämistä        teena tälle ehdotukselle oli se, että tutkimuksen
619: pakolliseksi, joudutaan selvittämään myös kysy-    yhteydessä oli käynyt ilmi, etteivät SOLAS
620: mykseen liittyviä kustannuksia. Yhden hyväk-       1960:n mukaiset pelastusliivit Suomen talvisis-
621: syttävän puvun nykyhinta lienee noin 2 000-        sa olosuhteissa pysty varmistamaan hengissä
622: 3 000 Suomen markkaa. Jos vertailukohteeksi        pysymistä henkilön jouduttua veden varaan.
623: otetaan normaali 5 000-6 000 bruttorekisteri-         Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
624: tonnin rahtialus, joudutaan alukselle hankkimaan   vasta sen jälkeen, kun tulokset kaikista kokeis,.
625: arviolta 50 pukua ( 2 x 25 miestä) . Tällöin       ta on saatu analysoitua, on mahdollista määri-
626: hankinnan kokonaiskustannukseksi tulisi noin       tellä minkälaisen tulee suomalaisessa kauppa-
627: 100 000 markkaa, joka vastaa kyseisen alustyy-     aluksessa vaadittavan pelastautumispuvun olla.
628: pin yhden päivän päiväkustannuksia.                Varsin ongelmallinen on sen sijaan kysymys
629:    Kustannusten lisäksi on pelastuspuvun pakol-    siitä, tulisiko pelastautumispuku määrätä pakol-
630: liseksi määräämisessä otettava huomioon Suo-       liseksi suomalaisille kauppa-aluksille jo ennen
631: men kansainvälisten sopimusvelvoitteiden osalta    kuin on olemassa selkeä tieto lopullisista kan-
632: soveltama käytäntö. Yleensä Suomessa on läh-       sainvälisistä vaatimuksista. Merenkulun turvalli-
633: detty siitä, että kansainvälisten meriturvalli-    suudesta vastaava merenkulkuhallitus katsoo,
634: suussopimusten laadintavaiheessa on tarkoin        että vasta kun on tiedossa, millaiset puvut aika-
635: harkittu ja määritelty se kansainvälinen meri-     naan tullaan kansainvälisesti hyväksymään, on
636: turvallisuuden taso, joka tullaan vaatimaan        mielekästä tehdä päätös siitä, onko (ja missä
637: kaikissa merenkulkumaissa. Näiden velvoittei-      laajuudessa) pelastuspuvut määrättävä pakolli-
638: den yli meneviä määräyksiä on annettu vain         siksi suomalaisille kauppa-aluksille. Hallitus
639: poikkeuksellisesti. Syynä tähän on ollut yhtääl-   puolestaan katsoo ms Malmin onnettomuuden
640: tä pyrkimys kansainvälisesti mahdollisimman        osoittaneen, että pelastuspukujen pakolliseksi
641: yhdenmukaiseen käytäntöön ja toisaalta se, että    määräämiselle on Suomen olosuhteissa olemassa
642: merenkulun ja merenkulkijoiden turvallisuudel-     erityisiä perusteita. Tämän vuoksi hallitus il-
643: le asetetut lisävaatimukset suhteessa muiden       moittaa kehottaneensa merenkulkuhallitusta
644: maiden aluksiin merkitsevät usein taloudellista    neuvottelemaan muiden pohjoismaiden meren-
645: lisärasitusta suomalaisten alusten kansainväli-    kulkuviranomaisten kanssa siitä, voitaisiinko pe-
646: selle kilpailukyvylle.                             lastuspuvut määrätä pohjoismaiden aluksille
647:    Tarkkoja selvityksiä siitä, kuinka monta ih-    jossain laajuudessa pakollisiksi io ennen
648: mishenkeä pelastuspukujen pakolliseksi määrää-     IMCO:ssa valmisteilla olevien kansainvälisten
649: misellä olisi voitu pelastaa, ei ole olemassa.     määräysten voimaantuloa.
650: ltätuerellä 6. 12. 1979 uponneen ms Malmin
651:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
652: 
653:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Pi11kko Tyaläjä1'vi
654: 4                                            1981.vp.
655: 
656: 
657: 
658: 
659:                            Till Riksdagens Herr Talman
660: 
661:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av hur väl dräkterna lämpar sig för användning
662: ·anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          vid sjögång. För Finlands del har man för av-
663: velse av den 16 juni 1981 till vederbörande         sikt att utföra dessa prov sommaren 1981 vid
664: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      en sådan tidpunkt då förhållandena till havs
665: jande av riksdagsman Söderman m. fl. ställda        är lämpliga ( våghöjden i högsjöförhållande 0,6
666: spörsmål nr 352:                                    -1,0 meter). Även resultaten av dessa tester
667:                                                     kommer i sinom tid att översändas till den un-
668:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-     derkommitte vid IMCO som handlägger liv-
669:        sikt att vidta i syfte att anskaffa ända-    räddningsanordningar. Man antar att de av
670:        målsenliga räddningsdräkter till fin-        IMCO godkända internationella bestämmelserna
671:        ländska fartyg?                              skall träda i kraft tidigas t om ungefär två år.
672:                                                     Enligt vad som nu kan ses kommer dräkter
673:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som uppfyller de internationella kriterierna för
674: samt anföra följande:                               godkännande att bli obligatoriska på fartyg
675:    I februari innevarande år har sjöfartsstyrel-    med öppna livbåtar.
676: sen testat värmeisoleringsegenskaperna hos nio          I enlighet med 2 § förordningen om liv-
677: räddningsdräkter som finns på · marknaden i         räddningsanordningar på fartyg ( 29/7 3) skall
678: vårt land. Resultaten av dessa tester har rapc      på finländskt fartyg finnas godkännbara liv-
679: porterats till IMCO:s (Intergovernmental            räddningsanordningar till ett antal, som är till-
680: Maritime Consultative Organization) under-          räckligt med hänsyn till fartygets storlek, av-
681: kommitte som handlägger ärenden rörande liv-        sedda användning, farvatten samt antalet per-
682: räddningsanordningar.      Kommi tten samman-       soner som vistas ombord. Enligt förordningens
683: trädde i London 29.6.-3. 7. 1981. Ifrågavaran-      3 § övervakar sjöfartsstyrelsen efterlevnaden
684: de underkommitte handlägger som bäst frågan         av denna förordning samt utfärdar närmare be-
685: om obligatoriska räddningsdräkter på fartyg av      stämmelser om livräddningsanordningar på far-
686: viss typ samt kriterierna för godkännande av        tyg. Sålunda har sjöfartsstyrelsen 24. 4. 1973 ut·
687: räddningsdräkter. På basen av i Finland utför-      färdat närmare bestämmelser om livräddningsan-
688: da tester kommer man beträffande värmeisola-        ordningar på fartyg. Enligt bestämmelsernas 4
689: tionsförmågan troligen att ändra de internatio-     § skall redaren översända livräddningsplanerna
690: nella kraven för testning av räddningsdräkter,      till sjöfartsstyrelsen för godkännande. Sjöfarts-
691: vilka krav ännu befinner sig på planeringssta-      styrelsen godkänner livräddningsanordningarna,
692: diet, så att kriterium för godkännande kommer       förutsatt att de överensstämmer med 1974 års
693: att bli, förutom att dräkterna skall kvarhålla      internationella konvention om säkerheten för
694: den inre kroppstemperaturen över + 35"C,            människoliv till sjöss ( SOLAS 197 4).
695: kvarhållande av temperaturen i extremiteterna,          Såsom ovan konstaterats är det enligt gäl-
696: de rs.k. perifera delarna, över + 10°C, justering   lande internationella konventioner inte obliga-
697: av vägningsmetoden vid hopptest samt definie-       toriskt med räddningsdräkt på fartyg. Å andra
698: ring av kvaliteten på underkläder som används       sidan finns det inga hinder i lagstiftningen för
699: under testtiden.                                    att sjöfartsstyrelsen även utan internationella
700:    Som en väsentlig del i de under planering        förpliktelser skulle förordna att tillhandahållan-
701: varande internationella kriterierna för god-        det av räddningsdräkter skall vara obligatoriskt
702: kännande av räddningsdräkter torde förutom          på finländska fartyg. Sjöfartsstyrelsen ges full-
703: värmeisolationsförmågan även ingå utredandet        makter för detta i 3 § förordningen om liv-
704:                                                N:o 352                                               5
705: 
706: räddningsanordningar på fartyg. I pra:ktiken kan      nen som undersökte otsaken tili att ms Malmi
707: dylika bestämmelser inte ges ens i Finland in-        sjönk på Östersjön 6. 12. 1979 föreslog i sin
708: nan resultaten av alla ovan nämnda tester ana-        rapport, att sjöfartsstyrelsen skulle åläggas att
709: lyserats. Först härefter är det möjligt att fast-     undersöka de på marknaden befintliga rädd-
710: ställa egenskaperna för godkännbara rädd-             ningsdräkterna samt utreda möjligheterna att
711: ningsdräkter. Alla testresultat torde bli analy-      som krav uppställa att räddningsdräkt skall
712: serade före utgången av innevarande år.               finnas ombord för var och en som tilihör ett
713:     Då man överväger om räddningsdräkterna            fartygs besättning. Detta förslag grundade sig
714: skall göras obligatoriska måste även de kostna-       på det faktum att det vid undersökningen
715: der som ansluter sig tili frågan utredas. Priset      framgick, att livbälten i enlighet med 1960
716: för en godkännbar dräkt torde för närvarande          års SOLAS inte under .finska vinterförhållan-
717: vara ca 2 000-3 000 finska mark. Om ett nor-          den är nog för att säkra att en person som
718: malt fraktfartyg på 5 000-6 000 bruttoregis-          hamnat i vaHnet förblir vid liv.
719: terton väljs som jämförelseobjekt, måste upp-            På basen av det ovan sagda konstaterar re-
720: skattningsvis 50 dräkter anskaffas tili fartyget      geringen att det först då alla testresultat ana-
721:  ( 2 x 25 man). Härvid skulle de totala anskaff-      lyserats är möjligt att fastställa hurudan den
722: ningskostnaderna uppgå tili ungefär 100 000           räddningsdräkt skall vara, som kommer att
723: mark, vilket motsvarar en dags dagskostnader          krävas på finländska handelsfartyg. Särskilt
724: för ifrågavarande fartygstyp.                         problematisk är däremot frågan om räddnings-
725:     Om räddningsdräkten görs obligatorisk             dräkt skall göras obligatorisk på finländska
726: måste man förutom kostnaderna även beakta             handelsfartyg redan innan man har klara upp-
727: den praxis som för Finlands del tillämpats be-        gifter om de slutliga internationella kraven.
728: träffande internationella avtalsförpliktelser. I      Sjöfartsstyrelsen, som svarar för sjöfartens sä-
729: allmänhet har man i Finland utgått ifrån att          kerhet, anser att först då man vet hurudana de
730: den internationella sjösäkerhetsnivå som kom-         dräkter kommer att vara som i sinom tid god-
731:  mer att krävas i alla sjöfarande länder, nog-        känns internationellt, kommer det att vara me-
732: grant övervägts och fastställts i det skede då        ningsfullt att fatta beslut om ( och i viiken
733: de internationella konventionerna om sjösäker-        omfattning) räddningsdräkterna skall göras ob-
734: het uppgjorts. Endast undantagsvis har man            ligatoriska ombord på finländska hadelsfartyg.
735:  utfärdat bestämmelser som går utöver dessa           Regeringen å sin sida anser att ms Malmi-
736: förpliktelser. Otsaken tili detta har å ena sidan     olyckan utvisat, att det under de förhållanden
737:  varit en strävan tili möjligast enhetlig inter-      som råder i Finland finns särskilda skäl som
738:  nationell praxis och å andra sidan det faktum,       talar för att göra räddningsdräkterna obligato-
739:  att tilläggskrav som ställs på sjöfartens och sjö-   riska. Av denna anledning meddelar regeringen
740: fararnas säkerhet jämfört med fartyg från andra       att den uppmanat sjöfartsstyrelsen att under-
741: länder, ofta innebär ökad ekonomisk påfrest-          handla med sjöfartsmyndigheterna i övriga nor-
742:  ning i fråga om de finländska fartygens inter-       diska Iänder om räddningsdräkterna kunde gö-
743:  na tionella konkurrenskraft.                         ras obligatoriska på nordiska fartyg redan innan
744:     Noggranna utredningar över hur många män-         de bestämmelser som är under beredning vid
745:  niskoliv som kunde ha räddats genom obliga-          IMCO träder i kraft.
746:  toriska räddningsdräkter finns inte. Kommissio-
747:       Helsingfors den 25 september 1981
748: 
749:                                                       Handels- och industriminister Pirkko Työläjärvi
750: 
751: 
752: 
753: 
754: 088100806F
755:                                              1981 vp.
756: 
757: Kirjallinen kysymys n:o 353
758: 
759: 
760: 
761: 
762:                                  Tennilä: Kemijoki Oy:n maanostoista Kitisellä
763: 
764: 
765:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
766: 
767:    Kemijoki Oy:n toimet ova:t herä'ttäneet laa-     Oy:n tarjoamalla korvaussummalla hän ei saisi
768: jaa arvostelua Lapissa jo pitempään. Myös yh-       edes kerrostaloyksiötä.
769: tiön Kitisen valjastamiseen liittyvät maakaupat        Hyvin epäoikeudenmukaisesti yritetään koh-
770: ovat olleet Laajasti julkisuudessa asukkaiden ol-   della myös Liisa Harjua, joka asuu poikansa ja
771: lessa tyytymättömiä maksettuihin ja esitettyi-      äitinsä kanssa tiLalla, josta Kemijoki Oy on os-
772: hin korvauksiin.                                    tanut kaksi sisarosuutta hyvin vaatimattomalla
773:    Kemijoki Oy:n asenteista kertoo paljon se,       hinnalla. Pääosakkaalle Liisa Harjulle yhtiö on
774: että yhtiö on nostanut voimakkaan painostuk-        tarjonnut 1 700 markkaa hehtaarilta. Liisa
775: sen Lapin alueradion toimittajia Ulla Meri-         Harju ei kuitenkaan halua myydä osuuttaan
776: Jäistä ja Aino Lehto1aa kohtaan alueradion kä-      ja niin yhtiö on ryhtynyt harjoittamaan painos-
777: siteltyä maakauppoja. Yhtiön vaikutusvallasta       tustoimintaa sillä seuvauksella, että Liisa Har-
778: kertoo se, että todenmukaista tietoa välittänyt     jun äiti on saanut mielenterveysongelmia.
779: toimittaja Ulla Meriläinen on joutunut aluera-         Kemijoki Oy:n tylyä asennoitumista asuk-
780: dion ohjelmaneuvoston taokaisutoimien koh-          kaita kohtaan ei voida hyväksyä, ja valtiopäi-
781: teeksi. Jostakin syystä myös Aino Lehtolaa on       väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
782: rangaistu, vaikkei hän ko. ohjelmaa tehnyt-         esitänkin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
783: kään.                                               V'astattavaksi seuraavan kysymyksen:
784:    Aihetta arvosteluun Kemijoki Oy:tä kohtaan
785: on, sen osoittaa muun muassa Helmi Koivu-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
786: ahon tapaus. Koivuahon 30 hehtaarin tilasta                ryhtyä puuttuakseen Kemijoki Oy:n
787: jää Vajukosken voimalan rakentamisen vuoksi                maanostoihin Kitisellä ja turvatakseen
788: veden alle 22 hehtaaria ja päärakennus tulee               sen, että valjastamisen vuoksi menetyk-
789: asumiskelvottomaksi sij,aitessaan vain sadan               siä kärsivät asukkaat saavat oikeuden-
790: metrin päässä padosta. Koivuaho menettäisi                 mukaisen ja riittävän korvauksen?
791: asuntonsa ja pääosan tilastaan, mutta Kemijoki
792:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1981
793: 
794:                                         Esko-Juhani Tennilä
795: 
796: 
797: 
798: 
799: 0881009216
800: 2                                            l98l·vp.
801: 
802: 
803: 
804: 
805:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
806: 
807:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa . puolitoistak:ertaisesta korvauksesta. Lisäksi yh-
808: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tiö ilmoittaa saavuttaneensa varsin korkeat so-
809: olette. 16 päivänä kesäkqut~ 19$1 päivätyn pimuspr0sentit; jota voitaneen. pitää osoituk-
810: kirjeenne n:o 1321 ohella toimitt~nut ya,ltiQ:- sena siitä, .että Kitisen .varrella maata luoyut~a­
811: t:ieuvoston asianomaiselle. jäsendle jäljennöksen neet ovat hyväksyneet Kemijoki Oy:n bupqis~
812: kanstfltlledustaja Tennilän näin :Imtuluvasta kk- saan käyttämän hintatason.
813:  ljallisesta kys•ymyksestä n:o 353:                   Kirjallisessa kysymyksessä puututaan Lapin
814:                                                    alueradion kahden toimittajan rankaisemiseen
815:               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Kemijoki Oy:n maakauppoja koskevan aluera-
816:            ryhtyä puuttuakseen Kemijoki Oy:n dion lähetyksen johdosta. Oy Yleisradio Ab:n
817:            maanostoihin Kitisellä ja turvatakseen toiminta ei kuulu kauppa- ja teollisuusminis-
818:            sen, että valjastamisen vuoksi menetyk- teriön hallinnonalaan, joten totean asiasta saa-
819:            siä kärsivät asukkaat saavat oikeuden- mani tiedon mukaisesti, että rangaistuksen on
820:            mukaisen ja riittävän korvauksen?       toimivaltansa puitteissa langettanut Oy Yleis-
821:                                                    radio Ab:n Lapin alueellinen ohjelmaneuvosto.
822:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Kirjallisessa kysymyksessä on lisäksi käsitel-
823:  taen seuraavaa:                                   ty Vajukosken voimalaitoshankkeeseen kuulu-
824:      Kitiseen suunnitellusta seitsemästä voimalai- vaa kahta yksityistä korvausasiaa. Molemmissa
825:  toksesta on ensimmäinen, Porttipahdan voima- tapauksissa Kemijoki Oy on ilmoituksensa mu-
826:  Laitos, juuri äskettäin valmistunut. Seuraavien kaisesti tarjonnut korvausta, joka on noudatta-
827: kuuden eli Kurittu-, Vaju-, Matara-, Kelu- ja nut käytettyä hintavasoa ja on ollut korkeampi
828:  Kurkikosken sekä Kokkosnivan voimalaitosten niitä korvauksia, jotka toimitusmiehet ovat ve-
829:  rakentamisesta Kemijoki on jättänyt hakemuk- sioikeudelle antamassaan lausunnossa esittä-
830: .sen Pohjois-Suomen vesioikeuteen vuonna neet.
831:  1975. Vajukosken voimalaitoshankkeessa kat-          Kemijoki Oy:n maanostot Kitisen voimalai-
832:  selmustoimitus on saatettu loppuun vuonna toshankkeita varten ovat sujuneet pääosin va-
833:  1980 ja vesioikeuden päätös saataneen kuluvan paaehtoisin kaupoin. Niissä tapauksissa, joissa
834:  vuoden aikana. Kurittukosken voimalaitoshank- ei sopimukseen päästä, määrätään korvaukset
835:  keessa on katselmustoimitus vireillä. Vajukos- vesilain mukaan tapahtuvassa vesioikeudellises-
836:  ken hankkeen 1 586 ha:n suuruisesta vahinko- sa käsittelyssä. Tässä käsittelyssä toimitusmie-
837:  alueesta on Kemijoki Oy hankkinut vapaaeh- het esittävät korvaukset, jotka vesioikeus pää-
838:  toisin kaupoin omistukseensa 98 %. Kurittu- töksellään ratkaisee.
839:  kosken hankkeen 417 ha:n vahinkoalueesta on          Lopuksi toteaisin, että kauppa- ja teollisuus-
840:  yhtiö samoin vapaaehtoisin kaupoin hankkinut ministeriö ei voi ryhtyä toimenpiteisiin yksit-
841:  omistukseensa 98 %. Matarakosken osalta kat- täistä yhtiötä koskevassa asiassa, koska niiden
842:  selmustoimitusta ei ole vielä aloitettu, mutta on katsottava kuuluvan yhtiön omaan päätös-
843:  vahinkoalueesta on yhtiö hankkinut jo 75 %. valtaan. Yhtiön tekemien ratkaisujen osalta on
844:      Kauppa- ja teollisuusministeriölle on yhtiös- voimassa säädetyt edunvalvonta- ja oikeustur-
845:  tä ilmoitettu, että hinnoissa on otettu huo- vaiärjestelvt, joihin ratkaisuihin tyytymättömän
846:  mioon vesilain mukaiset säännökset vahingon tulee tarvittaessa turvautua.
847:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1981
848: 
849:                                                Kauppa- ja teollisuusministeri Pirkko Työläjärvi
850:                                              N:o 353                                               3
851: 
852: 
853: 
854: 
855:                           Till Riksdagens Herr Talman
856: 
857:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      också ha uppnått rätt höga procenttal i fråga
858: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       om överenskommelse, vilket som torde kunna
859: se av den 16 juni 1981 nr 1321 tili veder-         anses tyda på att de personer som längs Kiti-
860: börande medlem av statsrådet översänt av-          nen överlåtit mark har godkänt den prisnivå
861: skrift av följande av riksdagsman Tennilä           svm Kemijoki Oy ·tillämpat vid köpen.
862: ställda spörsmål nr 353:                               I det skriftliga spörsmålet omnämns att två
863:                                                    redaktörer vid Lapplands lokalradio bestraffats
864:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     på grund av en sändning i lokalradion om Ke-
865:        ta för att ingripa i Kemijoki Oy:s          mijaki Oy:s marbffärer. Oy Yleisradio Ab:s
866:        markköp vid Kitinen och trygga er-          verksamhet hör inte tili handels- och industri-
867:        hållandet av en rättvis och tillräcklig     ministeriets förvaltningsområde, varför jag i
868:        ersättning för de förluster som drabbar     enlighet med den uppgift som jag fått i ären-
869:        invånarna på grund av utbyggandet av        det endast kan konstatera att stvaffet utmätts
870:        forsen?                                     av Oy Yleisradio Ab:s lokala programnämnd
871:                                                    i Lappland, som härvid verkat inom ramen för
872:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     sin befogenhet.
873: samt anföra följande:                                  Det skriftliga spörsmålet upptar vidare två
874:     Av de sju kraftverk som planerats vid Kiti-     enskilda ersättningsärenden i anslutning tili
875: nen har det första, Porttipahta kraftverk, ny-     Vajukoski-projektet. Kemijoki Oy har uppgivit
876: ligen blivit färdigt. Beträffande byggandet av      sig i bägge fallen ha erbjudit en ersättning som
877: de sex följande kraftverken, dvs. Kurittu-, Va-    följt gängse prisnivå och varit märkbart högre
878: ju-, Matara-, Kelu-, Kurkikoski och Kokkos-        än de ersättningar som förrättningsmännen an-
879: oiva kraftverk, har Kemijoki Oy inlämnat an-       fört i sitt utlåtande tili vattendomstolen.
880: sökan hos Norra Finlands vattendomstol år              Kemijoki Oy:s markköp för kraftverkspro·
881:  197 5. Syneförrättningen för Vajukoski kr:aft-    jekten vid Kitinen har huvudsakligen skett
882: verk har slutförts år 1980 och vattendom-          genom frivilliga köp. I de fall överenskommel-
883: stolens utslag torde ges detta år. Syneförrätt-    se inte kan nås, bestäms ersättningarna genom
884: ningen för Kurittukoski kraftv·erk har anhängig-   vattenrättslig behandling i enlighet med v•atten-
885:  gjorts. Av Vajukoski-projektets s:kadeområ-       lagen. Vid denna behandling ftamförs ersätt-
886: de om 1 586 ha har Kemijoki Oy förvärvat           ningarna av förättningsmän och ersättningarna
887:  98 % genom frivilliga köp. Likaledes har bo-       avgörs genom vattendomstolens uts1ag.
888: laget genom frivilliga köp förvärvat 98 % av           Slutligen konstaterar jag att handels- och in-
889: Kurittukoskis skadeområde om 417 ha. Be-           dustriministeriet inte kan vidta åtgärder i ett
890:  träffande Matarakoski har syneförrättningen än-   ärende rörande ett enskilt bolag, eftersom de
891:  nu inte inletts, men bolaget bar redan förvär-    bör anses ingå i bolagets egen beslutanderätt.
892: vat 75% av skadeområdet.                           Bolagets avgöranden är underkastade de i lag
893:     Enligt den uppgift som handels- och in-        stadgade arrangemangen rörande bevakning av
894: dustriministeriet erhållit från bolaget har i      intressen och rättsskydd, tili vilka den som är
895:  priserna beaktats stadgandena i enlighet med      missnöjd med avgöranden bör vid behov ty
896:  \nattenlagen angående ersättande av skada med     sig.
897:  halvannan gång dess värde. Bolaget uppger sig
898:      Helsingfors den 12 oktober 1981
899: 
900:                                               Handels- och industriminister Pirkko Työläjärvi
901:                                             1981 vp.
902: 
903: Kirjallinen kysymys n:o 354
904: 
905: 
906: 
907: 
908:                                 Knuuttila ym.: Lukukausimaksujen poistamisesta lukioista
909: 
910: 
911:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
912: 
913:    Opetus koululaitoksessa on yleensä maksu-      säksi, joita asuminen vieraalla paikkakunnalla
914: tonta yhtä lailla peruskoulussa, ammattioppi-     aiheuttaa.
915: laitoksissa kuin yliopistoissakin. Poikkeuksen       Edellä mainitun perusteella ja viitaten valtio-
916: tekee mm. lukio, jonka opiskelijoilta valtio      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
917: yleensä edellyttää perittäväksi vähintään 100     me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
918: markan lukukausimaksun. Tästä huolimatta          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
919: ovat kunnat aika yleisesti lähteneet alentamaan
920: lukukausimaksuja etenkin oman kunnan opis-                  Aikooko Hallitus poistaa lukukausi-
921: kelijoita, tarjoten joissakin tapauksissa jopa           maksut myös lukioista muiden oppilai-
922: maksuttoman aterian. Tähän tietysti on parhaat           tosten tapaan, ja
923: edellytykset varakkaimmilla kunnilla. Nykyisel-             katsooko Hallitus mahdolliseksi to-
924: lään järjestelmä koetaan useissa tapauksissa             teuttaa uudistuksen jo ensi lukukauden
925: epäoikeudenmukaiseksi etenkin silloin, kun vie-          alusta taloudellisilta vaikutuksiltaan vä-
926: raskuntalainen opiskelija joutuu maksamaan lu-           häisenä muutoksena?
927: kukausimaksun, usein niiden kustannusten Ii-
928:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1981
929: 
930:         Sakari Knuuttila           Niilo Hämäläinen                Lauri Palmunen
931:         Paula Eenilä               Peter Muurman                   Esko Pekonen
932:         Maija Rajantie             Matti Puhakka                   Matti Maijala
933:         Jouko Skinnari             Risto Tuominen                  Paavo Vesterinen
934:         Mikko Elo                  Anna-Liisa Piipari              Erkki Liikanen
935:         Liisa Jaakonsaari          Olli Helminen                   Heimo Linna
936:         Helge Siren                Kaisa Raatikainen               Pentti Poutaneo
937:         Mikko Rönnholm             Pirkko Valtonen                 Lea Sutinen
938:         Pekka Starast              Seppo Tikka                     Pentti Liedes
939:         Mauno Forsman              Seija Karkinen                  Irma Rosnell
940:         Matti Luttinen             Pirjo Ala-Kapee                 Pauli Puhakka
941:         Juhani Raudasoja           Juhani Surakka                 Anna-Liisa Jokinen
942:         Pentti Lahti-Nuuttila      Jouko Tuovinen                  Unto Ruotsalainen
943:         Kaj Bärlund                Pertti Hietala                 Helvi Niskanen
944:                     Gunnar Häggblom                           Hannu Tapiola
945: 
946: 
947: 
948: 
949: 0881007965
950: 2                                            1981 vp.
951: 
952: 
953: 
954: 
955:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
956: 
957:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kioiden ylläpitäjien, lähinnä kuntien rahoitetta-
958: mainitussa tarkoituksessa 'fe, Herra Puhemies,      vaksi. Tämän seurauksena valtion ja kuntien
959: olette kirjeellänne 16 päivänä kesäkuuta .1981      välinen kustannustenjakosuhde lukion koko-
960: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     naiskustannusten rahoituksessa muuttuisi.
961: va'Stattavaksi kansanedustaja Sakari Knuuttilan         Vaikka varsinkaan kunnalliset ammatilliset
962: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen       oppilaitokset eivät nykyisin enää yleensä peri
963: kysymyksen n:o 354: ·                               oppilailtaan lukukausi- tai niihin rinnastettavia
964:                                                     maksuja, eivät maksut .ole vielä kokonaan .pois-
965:           Aikooko Hallitus palstaa lukukausi-       tuneet. Eräiden yksityisten oppilaitosten _peri-
966:        maksut myös lukiolsta -muiden oppilai-       miä lukukausimaksuja voidaan pitää oppilai-
967:        tosten tapaan, .ja                           den kannalta huomattavan ·korkeina; maksu on
968:           katsooko Hallitus mahdolliseksi to-       eräissä tapauksissa jopa 1 500 markkaa luku-
969:        teuttaa uudistuksen jo ensi Jukukauden       vuodessa. Lukukausimaksujen osuus ammatillis-
970:        alusta taleudellisilta vaikutuksiltaan vä-   ten oppilaitosten rahoituksesta oli vuonna 1979
971:        häisenä muutoksena?                          runsaat 11 milj. markkaa. Lukioiden ja am-
972:                                                     matillisten oppilaitosten perimien lukukausi-
973:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      maksujen yhteismäärä oli vuonna 1979 siten
974: seuraavaa:                                          noin 30 milj. markkaa.
975:    Lukioiden oppilasmaksutulot olivat vuonna            Lukion ja ammatillisten oppilaitosten luku-
976: 1979 noin 19 miljoonaa ·markkaa eli keski-          kausimaksujen poistamista on op~tusministeriös­
977: määrin 180 markkaa Jukuvuodessa lukiolaista         sä selvitetty yhtenä osana keskiasteen oppilai-
978: kohden. Maksun suuruus vmhtelee jonkin ver-         tosten rahoitusjärjestelmän uudistamista ja
979: ran lukiosta riippuen. Lukukausimaksujen            opintososiaalisten etuuksien yhtenäistämistä.
980: osuus lukiokustannusten rahoituksesta on -run-      Opetusministeriössä tehdyn valmistelutyön poh-
981: saat 3 prosenttia, ·valtionosuus 69 prosenttia      jalta hallituksen tarkoituksena on vielä kulu-
982: ja lukion ylläpifiijien; lähinnä kuntien osuus      van vuoden aikana selvittää perus- ja keskias-
983: 28 prosenttia. Lukrikausimnksut ovat lukioiden      teen oppilaitosten valtionosuusjärjestelmien yh-
984: niin sanottua etuc>ikeutettua tuloa, jota ei kun-   tenäistäminen. Tässä yhteydessä on .tarkoitus
985: nan peruskoulun, ·lukion ja yleisen kirjaston       pyrkiä yhtenäistämään myös lukion ja amma-
986: valtionosuuksista ia "avustuksista sekä lainoista   tillisten oppilaitosten oppilaille annettavia opin-
987: annetun lain (1112/78) 5 §:n 4 momentin             tososiaalisia etuuksia, mihin liittyisi myös lu-
988: mukaan lueta käyttökustannusten vähennyksek-        kion ja ammatillisten oppilaitosten lukukausi-
989: si valtionosuutta määrättäessä, niin kuin val-      maksujen poistaminen. Uudistukset on mahdol-
990: tionapulaitosten perimien ·tulojen ·osalta yleen-   lista saada voimaan asteittain vuoden 1983
991: sä menetellään. Lainsäädännön muuttaminen           alusta lukien edellyttäen, että valtiontalouden
992: siten, että lukukausimaksujen periminen kiellet-    kehitys ei aseta sille esteitä.
993: täisiin, siirtäisi lukukausimaksujen osuuden lu-
994:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
995: 
996:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
997:                                             N:o 354                                              3
998: 
999: 
1000: 
1001: 
1002:                            Till Riksdagens Herr Talman
1003: 
1004:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tili gymnasiernas upprätthållare, närmast kom-
1005: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      munerna. Tili följd av detta skulle kostnads-
1006: av den 16 juni 1981 tili vederbörande medlem       fördelningen mellan stat och kommun vid fi-
1007: av statsrådet översänt avskrift av följande av     nansieringen av gymnasiernas totalkostnader
1008: riksdagsman Sakari Knuuttila m. fl. underteck-     förändras.
1009: nade spörsmål nr 354:                                  Fastän i synnerhet de kommunala yrkesläro-
1010:                                                    anstalterna numera vanligen inte längre indriver
1011:           Ämnar Regeringen avlägsna termins-       terminsavgifter eller motsvarande avgifter av
1012:        avgifterna även för gymnasierna i likhet    eleverna, har avgifterna inte helt avskaffats.
1013:        med de övriga läroinrättningarna, och       T erminsavgifter som indrivs av endel privata
1014:           anser Regeringen det vara möjligt        läroanstalter kan ur elevernas synvinkel sett
1015:        att förverkliga reformen redan från och     anses vara mycket höga; avgiften är i vissa fall
1016:        med början av nästa termin eftersom         t.o.m. 1 500 mark läsåret. Terminsavgifternas
1017:        förändringen har små ekonomiska             andel av finansieringen av yrkesläroanstalterna
1018:        följder?                                    var år 1979 dryga 11 miljoner mark. Det
1019:                                                    sammanlagda beloppet av terminsavgifter som
1020:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      indrivs av gymnasierna och yrkesläroanstalterna
1021: samt framföra följande:                            var år 1979 sålunda ca 30 miljoner mark.
1022:    Inkomsterna från gymnasiernas terminsav-            Avskaffandet av terminsavgifterna för gym-
1023: gifter var år 1979 ca 19 miljoner mark, eller      nasier och yrkesläroanstalter har utretts vid
1024: i medeltal 180 mark i läsåret per gymnasist.       undervisningsministeriet som en del av förnyan-
1025: Avgiftens storlek varierar något mellan gymna-     det av finansieringssystemet för mellanstadie-
1026: sierna. Terminsavgifternas andel av finansie-      läroanstalter och enhetligandet av studiesociala
1027: ringen av gymnasiekostnaderna är drygt 3 %,        förmåner. På basen av det förberedelsearbete
1028: statsandelen 69 % och gymnasieupprätthålla-        som utförts vid undervisningsministeriet ämnar
1029: rens andel, närmast kommunens andel, är            regeringen ännu under det pågående året ut-
1030: 28 %. Terminsavgifterna utgör gymnasiernas         reda enhetligandet av statsandelssystemet för
1031: s.k. förmånsinkomster som i enlighet med           grund- och mellanstadiet. I detta sammanhang
1032: lagen om statsandelar och -understöd samt lån      är det meningen att försöka enhetliga de stu-
1033: åt kommunala grundskolor, gymnasier och all-       diesociala förmåner som erbjuds åt elever vid
1034: männa bibliotek (1112/78) § 5 moment 4,            gymnasiet och yrkesläroanstalter, vilket skulle
1035: inte räknas som avdrag på driftsutgifter vid       inbegripa även ett avskaffande av terminsav-
1036: beräknande av statsandel, såsom är fallet i all-   gifterna vid gymnasier och yrkesläroanstalter.
1037: mänhet beträffande inkomster indrivna av in-       Reformerna kan förverkligas gradvis från och
1038: rättningar som erhåller statsunderstöd.            med början av 1983 under förutsättning att
1039:    En ändring av lagstiftningen som skulle in-     statsekonomins utveckling inte sätter hinder
1040: nebära ett förbund att indriva terminsavgifter,    därför.
1041: skulle överföra terminsavgifternas andel över
1042:      Helsingfors den 25 september 1981
1043: 
1044:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
1045:                                             1981 vp.
1046: 
1047: Kirjallinen kysymys n:o 355
1048: 
1049: 
1050: 
1051: 
1052:                                  Salolainen: Käpylän lukion kohtalosta
1053: 
1054: 
1055:                         Eduskunnan Herra Puhemiehi:dle
1056: 
1057:    Helsingin Käpylän alueella on vuonna 1982       na. Kun lisäksi on. nähtävissä muitakin piir-
1058: peruskoulun ylimmältä luokalta pääsemässä yli      teitä, jotka viittaavat Helsingin }<ouluolojen
1059: 250 oppilasta kolmen yläasteen kahdeksalta         vaikeuttamiseen erityisesti lukiokoulutuksen
1060: eri luokalta, eli merkittävästi enemmän kuin       osalta, on tilanteeseen saatava selvitystä halli-
1061: aikaisemmin. Lisäksi pyrkii Käpylän lukioihin      tuksen taholta.
1062: paljon oppilaita myös Helsingin pohjoisista           Edellä olevan perusteella esitän valtiopäivä-
1063: koulupiireistä. Lääninhallitus on kuitenkin Hel-   järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
1064: singin kaupungin koulusuunnitelmasta poiketen      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1065: esittänyt, että lukuvuodesta 1982/83 alkaen        seuraavan kysymyksen:
1066: Käpylän lukion alimmalle Iuokalle ei enää otet-
1067: taisi oppilaita. Esityksen mukaan koulun toi-                 Miten Hallitus suhtautuu Uudenmaan
1068: minta tulisi lakkaamaan lukuvuoden 1983/84                 lääninhallituksen esitykseen läänin lukio-
1069: päättyessä.                                                koulutuksen I kehittämisohjelmaksi ja
1070:    Edellä olevan pohjalta on vaikea pitää Uu-              miten mm. Käpylän lukion tulevaisuus
1071: denmaan lääninhallituksen esitystä perusteltu-             voidaan turvata?
1072:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1981
1073: 
1074:                                        Pertti Salolainen
1075: 
1076: 
1077: 
1078: 
1079: 0881007976
1080: 2                                             1981 vp.
1081: 
1082: 
1083: 
1084: 
1085:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1086: 
1087:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Vähennyksen on arvioitu aiheutuvan lähinnä
1088: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ikäluokan koon asteittaisesta pienenemisestä,
1089: olette kirjeellänne n:o 1323 16 päivänä kesä-       lukioon siirtyvien suhteellisen osuuden alentu-
1090: kuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston asian-        misesta sekä ulkokuntalaisten siirtymisestä koti-
1091: omaisen jäsenen · vastattavaksi kansanedustaja      kuntiinsa saamaan siellä lukiokoulutusta.
1092: Salolaisen tekemän seuraavan sisältöisen kirjal-       Edellä esitetyn pohjalta on todettavissa, ettei
1093: lisen kysymyksen n:o 355:                           kaikille nyt toimivista 46 lukiosta ole Helsin-
1094:                                                     gissä enää vuonna 1988 toimintaedellytyksiä.
1095:           Miten Hallitus suhtautuu Uudenmaan        Uudenmaan lääninhallitus on I kehittämisohjel-
1096:        lääninhallituksen esitykseen läänin lukio-   maehdotuksessa ottanut mm. kannan, jonka
1097:        koulutuksen I kehittämisohjelmaksi ja        mukaan 1-luokkasarjaisia lukioita ei voida il-
1098:        miten mm. Käpylän lukion tulevaisuus         man painavia syitä pitää tarkoituksenmukaisina
1099:        voidaan turvata?                             alueilla, joilla on tiheä lukioverkosto.
1100:                                                        Keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmas-
1101:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ta annetun asetuksen (543/80) mukaisesti
1102: vasti seuraavaa:                                    valtioneuvosto hyväksyy enintään kolmeksi ka-
1103:    Opetusministeriön suunnitelmassa        (3. 7.   lenterivuodeksi kerrallaan kehittämisohjelman,
1104:  1980) keskiasteen kehittämisestä annetun lain      johon sisältyvät myös ·lukion aloituspaikkojen
1105:  (474/78) toimeenpanon edellyttämistä kehit-        määrät lääneittäin. Kouluhallituksen tehtävänä
1106: tämistoimista todetaan mm., että lukion valta~      on tämän jälkeen hyväksyä lääninhallituksen
1107: kunnallisena tavoitteena vuonna 1988 on             esityksestä oppilaitoskohtaiset tavoitteet.
1108: 26 400 oppilasta lukion I luokalla iltalinjojen        Keskiasteen koulutuksen I kehittämisohjelma
1109: opiskelijoita lukuun ottamatta.                     vuosille 1982-1983 valmistellaan opetusmi-
1110:    Kouluhallitus on omassa toimeenpanosuunni-       nisteriössä kouluhallituksen ja ammattikasva-
1111: telmassaan (28. 2. 1980) aluekohtaistanut edel-     tushallituksen ehdotusten pohjalta. Opetusmi-
1112: lä mainitun valtakunnallisen tavoiteoppilasmää-     nisteriö kiinnittää tällöin erityistä huomiota
1113: rän. Tässä suunnitelmassa on lukion I luokan        lukiokoulutuksen alueellisesti tasavertaista saa-
1114: oppilasmääräksi vuonna 1988 esitetty Uuden-         vutettavuutta lisääviin kehittämistoimenpitei-
1115: maan läänin suomenkielisiin lukioihin 5 573         siin. Uudenmaan lääninhallituksen tiedon mu-
1116: oppilasta. Helsingin suomenkielisten lukioiden      kaan tulee lääninhallitus II kehittämisohjelma-
1117: oppilasmäärä on tästä kouluhallituksen toimeen-     ehdotusta valmistellessaan vielä erikseen selvit-
1118: panosuunnitelman mukaan 2 020 oppilasta.            tämään lukiokoulutuksen jakautumista pääkau-
1119: Kun oppilaita vuonna 1978 oli 2 424, tapah-         punkiseudulla.
1120: tuisi oppilasmäärässä merkittävä aleneminen.
1121:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
1122: 
1123:                                                                   Opetusministeri Pär Stenbäck
1124:                                              N:o 355                                               3
1125: 
1126: 
1127: 
1128: 
1129:                            Tili Riksdagens Herr Talman
1130: 
1131:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        relativa andelen av inträdessökandena vid gym-
1132: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       nasierna sjunker och på att elever från andra
1133: nr 1323 av den 16 juni 1981 tili vederbörande       kommuner flyttar tili hemkommunen för att
1134: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      där erhålla gymnasieutbildning.
1135: jande av riksdagsman Salolainen undertecknade          På grund av det ovan anförda kan det
1136: spörsmål nr 355:                                    konstateras, att det år 1988 inte längre finns
1137:                                                     verksamhetsförutsättningar för Helsingfors
1138:           Hur förhåller sig Regeringen tili läns-   samtliga 46 gymnasier. Länsstyrelsen i Nylands
1139:        styrelsens i Nylands Iän framställning       Iän har i sitt förslag tili utvecklingsprogram
1140:        angående utvecklingsprogram I för gym-       I intagit bl. a. en sådan ståndpunkt, att gymna-
1141:        nasieutbildningen i länet och hur kan        sier med 1-klasserie inte utan vägande skäl kan
1142:        existensmöjligheterna bl. a. för Käpylän     betraktas som nödvändiga inom områden med
1143:        lukio i framtiden tryggas?                   tätt gymnasienät.
1144:                                                        I enlighet med förordningen om program
1145:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       för utvecklandet av utbildningen på mellan-
1146: samt anföra följande:                               stadiet (543/80) godkänner statsrådet för
1147:    I undervisningsministeriets pian (3. 7. 1980)    högst tre kalenderår i sänder ett utvecklings-
1148: angående de utvecklingsåtgärder som verk-           program, vilket även omfattar antalet nybörjar-
1149: ställigheten av lagen om utvecklande av ut-         platser i gymnasiet länsvis. Skolstyrelsen har
1150: bildningen på mellanstadiet (474/78) förut-         därefter tili uppgift att på framställning av
1151: sätter, konstateras bl. a. att en riksomfattande    länsstyrelsen godkänna de för de enskilda läro-
1152: målsättning beträffande gymnasierna år 1988         anstalterna uppställda målen.
1153: är 26 400 elever i gymnasieklass I frånsett            Vid undervisningsministeriet bereds utveck-
1154: kvällslinjernas elever.                             lingsprogram I rörande mellanstadieutbildning-
1155:    Skolstyrelsen har i sin verkställighetsplan      en för åren 1982-1983 utgående från skol-
1156:  (28. 2. 1980) regionalt fördelat det ovan          styrelsens och yrkesutbildningsstyrelsens för-
1157: nämnda elevantalet som uppställts som mål i         slag. Härvid fäster undervisningsministeriet
1158: hela landet. I denna pian föreslås elevantalet      särskild uppmärksamhet vid sådana utvecklings-
1159: i de finskspråkiga gymnasierna i Nylands Iän        åtgärder som ökar möjligheterna tili regionalt
1160: år 1988 bli 5 57 3 elever i gymnasieklass I.        jämbördig gymnasieutbildning. Enligt uppgifter
1161: Av dessa är antalet elever i Helsingfors finsk-     från länsstyrelsen i Nylands Iän kommer läns-
1162: språkiga gymnasier enligt skolstyrelsens verk-      styrelsen i samband med beredningen av för-
1163: ställighetsplan 2 020. Då antalet elever år         slag tili utvecklingsprogram II att ännu särskilt
1164: 1978 var 2 424, skulle elevantalet minska be-       utreda fördelningen av gymnasieutbildningen i
1165: tydligt. Minskningen anses närmaste bero på         huvudstadsregionen.
1166: att åldersklasserna stegvis minskar, på att den
1167:      Helsingfors den 25 september 1981
1168: 
1169:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
1170:                                                1981 vp.
1171: 
1172: Kirjallinen kysymys n:o 356
1173: 
1174: 
1175: 
1176: 
1177:                                    Eenilä: Ns. luolalisän suorittamisesta luolaolosuhteissa työsken-
1178:                                       televille työntekijöille
1179: 
1180: 
1181:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1182: 
1183:     Puolustusministeriön palveluksessa on kautta      riö kuitenkin epäsi esityksen perustellen asiaa
1184: maan paljon henkilöitä, joiden vakinainen työ-        sillä, että luolalisä ei koskisi ainoastaan siviili-
1185: paikka on "kiven sisällä", luolissa. Osa luolissa     työntekijöitä ja -toimenhaltijoita, joiden puo-
1186: työskentelevistä on kantahenkilökuntaa, osa si-       lesta VTVL sitä anoi, vaan se jouduttaisiin
1187: viilityöntekijöitä ja -toimenhaltijoita. Esim.        korvaamaan kaikille puolustusministeriön pal-
1188: Turussa puolustusvoimien Turun korjaamo on            veluksessa oleville luolissa työskenteleville. Ni-
1189: siirretty Heikkilän kasarmin luolatiloihin.           menomaan näin työsopimuslain 17 § onkin tul-
1190:     Viime työmarkkinasopimuskierrosta varten          kittava. Ja luolalisän epääminen esitetyllä pe-
1191: VTVL neuvotteli puolustusministeriön kanssa           rusteella on vastoin lakia, silloin kun jonkin
1192: luolassa työskenteleville maksettavasta ns. luola-    valtion solmiman valtakunnallisen, yleissitovan
1193: lisästä, joilaista valtion laitoksista ainakin PLH    työehtosopimuksen perusteella, kuten PLH:n
1194: on maksanut jo lähes kymmenen vuotta PLH:n            -     teknisten sopimuksen, luolalisää joillekin
1195: -      teknisten työehtosopimuksen perusteella.       työntekijäryhmille jo maksetaan. Kustannusten
1196: PLH lienee ainoa valtion virasto, joka tällaista      suuruus ei valtiota vapauta lain edellyttämistä
1197: lisää maksaa. PLH:n teknisten kanssa samoissa         velvoitteista. On kuitenkin painotettava sitä,
1198: luolatiloissa työskentelevälle valtion palveluk-      että terveyshaitta olisi korvattava ensisijaisesti
1199: sessa olevalle tietokonehenkilöstöHekään ei tätä      vastaavan vapaa-ajan muodossa.
1200: lisää makseta. Työsopimuslain 17 § edellyttäi-           Edellä selvitetyn perusteella ja valtiopäivä-
1201: si näin kuitenkin tehtäväksi niin tietokonehen-       järjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esi-
1202: kilöstön kuin Turun korjaamonkin luolatiloissa        tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
1203: työskentelevien osalta, koska työolosuhteet           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
1204: ovat PLH:n -         teknisten sopimuksen luola-
1205: lisän mukaiset ja ko. sopimus on valtakunnalli-                 Aikooko Hallitus työsopimuslain 17
1206: nen, yleissitova työehtosopimus. Toisaalta myös              §:n velvoitteen mukaisesti huolehtia
1207: rakennustyöväen työehtosopimuksen perusteella                siitä, että kaikille valtion palveluksessa
1208: valtio maksaa tunneli- ja kalliosuojatöissä 2,85             oleville luolaolosuhteissa työskentele-
1209:  markkaa tunnissa luolalisää. Perusteena tälle               ville työntekijöille, toimen- ja viranhai-
1210: ovat kuitenkin rakennustyön aikaiset vaaralli-               tijoille tullaan vastaisuudessa maksa-
1211:  set olosuhteet.                                             maan valtakunnallisen yleissitovan työ-
1212:     Luolaolosuhteissa työskenteleminen vaikut-               ehtosopimuksen PLH: n -          teknisten
1213:  taa työntekijän terveyteen. Terveyshaitta ei ole            työehtosopimuksen, mukainen ns. luola-
1214:  parhaiten korvattavissa rahalla, ts. luolalisällä.          lisä tai mieluummin korvaamaan tämä
1215:  Paras tapa terveyshaitan korvaamiseen työnte-               lisä asianomaisille vastaavana vapaa-ai-
1216:  kijöille olisi korvata haitta vastaavalla vapaa-            kana korvauksena luolassa työskentele-
1217:  ajalla. Tätä VTVL esittikin. Puolustusministe-              misen aiheuttamasta terveyshaitasta?
1218:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1981
1219: 
1220:                                             Paula Eenilä
1221: 
1222: 
1223: 
1224: 
1225: 0881007987
1226: 2                                            1981 vp.
1227: 
1228: 
1229: 
1230: 
1231:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1232: 
1233:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             Selvityksessä ehdotettiin haittoje~ .to~~~ID:i­
1234: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       seksi toimenpiteitä, joilla työympartstoa Ja
1235: hemies, olette 16 päivänä kesäkuuta 1981 päi-       -menetelmiä parannettaisiin sekä työterveys-
1236: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       huoltolain perusteella suoritettavia toimenpitei-
1237: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tä kohdistettaisiin erityisesti näissä olosuhteis-
1238: kansanedustaja Eenilän näin kuuluvasta kir-         sa työskenteleviin. Myös ehdotettiin vuorotyön
1239: jallisesta kysymyksestä n:o 356:                    haittojen vähentämistä työvuorojen pituuksia
1240:                                                     järjestelemällä, väittämällä yksintyöskentelyä ja
1241:           Aikooko Hallitus työsopimuslain 17        sijoittamalla sosiaaliset tilat muualle kuin luo-
1242:        §: n velvoitteen mukaisesti huolehtia        laolosuhteisiin.
1243:        siitä, että kaikille valtion palveluksessa      Näiden ehdotusten toteuttaminen on nyt kä-
1244:        oleville luolaolosuhteissa työskentele-      siteltävänä valtion työterveys- ja työturvalli-
1245:        ville työntekijöille, toimen- ja viranhai-   suusasiain neuvottelukunnan työvaliokunnassa.
1246:        tijoille tullaan vastaisuudessa maksa-          Kysymystä luolaolosuhteiden haitoista ei siis
1247:        maan valtakunnallisen yleissitovan työ-      valtiolla ole nähty ensisijaisesti palkkauskysy-
1248:        ehtosopimuksen, PLH:n -          teknisten   myksenä, vaan asiana, joka on järjestettävä
1249:        työehtosopimuksen, mukainen ns. luola-       haittavaikutuksia vähentämällä. Palkkausta kos-
1250:        lisä tai mieluummin korvaamaan tämä          kevana asiana luolalisävaatimus on kyllä työ-
1251:        lisä asianomaisille vastaavana vapaa-ai-     ja virkaehtosopimusneuvotteluista tuttu. Posti-
1252:        kana korvauksena luolassa työskentele-       ja telelaitosta lukuunottamatta lisää ei kuitep.~
1253:        misen aiheuttamasta terveyshaitasta?         kaan ole otettu käyttöön. Tähän on ollut syy-
1254:                                                     nä ensinnäkin se jo edellä ilmi käynyt seikka,
1255:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       että valtio työnantajana haluaa kohdistaa .tässä
1256: vasti seuraavaa:                                    asiassa käytettävissä olevat voimavaransa luo-
1257:    Luolaolosuhteissa ja muissa maanalaisissa        laolosuhteiden haittojen poistamiseen mieluum-
1258: ikkunattornissa työtiloissa työskentelee valtion    min kuin haittojen kärsimisen korvaamiseen.
1259: palveluksessa henkilöstöä, paitsi kysymyksestä-     Sama asenne valtiolla on ollut muun muassa
1260: kin ilmenevästi puolustusvoimissa sekä posti-       vaaralisien suhteen. Muina syinä ovat olle~t
1261: ja telelaitoksessa, myös muun muassa ilmailu-       moninaiset työmarkkinaneuvotteluissa esille tu-
1262: hallinnossa ja ilmatieteen laitoksella. Näiden      levat seikat, kuten heijastusvaikutukset, kustan-
1263: henkilöiden yhteismäärä on noin 2 000.              nustekijät ja myös järjestöjen eriävät näkemyk-
1264:    Kysymys tämän työskentelyn erityisolosuh-        set kulloinkin toteutettavissa olevien tarkis-
1265: teiden työntekijöille ja virkamiehille aiheutta-    tusten oikeasta kohdentamisesta.
1266: mista haitoista kytkeytyy ennen kaikkea hei-           Kysymyksessä ja sen perusteluissa on läh-
1267: dän työturvallisuuteensa ja terveyteensä vaikut-    detty siitä, että posti- ja telehallituksen tekni-
1268: taviin tekijöihin. Näistä tekijöistä on 30. 11.     sen henkilöstön työehtosopimus olisi työsopi-
1269: 1980 valmistunut valtion työterveys- ja työ-        muslain 17 § :ssä tarkoitettu valtakunnallinen,
1270: turvallisuusasiain neuvottelukunnan työterveys-     niin sanottu yleissitova työehtosopimus. Posti-
1271: jaoston selvitys.                                   ja te1elaitoksessa on tällä hetkellä voimassa viisi
1272:    Selvityksen mukaan luolaolosuhteisiin liittyy     työehtosopimusta, joihin on otettu luolalisää
1273: tavallista enemmän psyykkistä kuormitusta ja        eli laitesuojalisää koskevat määräykset. Mitään
1274: sen seurauksena niin sanottuja psykosomaattisia     näistä sopimuksista ei voida pitää työsopimus-
1275: oireita sekä henkisen hyvinvoinnin ja viihty-       lain 17 §: ssä tarkoitettuna yleissitovana työ-
1276: vyyden häiriöitä.                                   ehtosopimuksena. Valtion työehtosopimusjärjes-
1277:                                              N:o 356                                               3
1278: 
1279: telmässä sopimusta voidaan sen oman sitovuus-      olevaan henkilöstöön työsopimuslain 17 § ei
1280: piirin ulkopuolella joutua lain perusteella so-    lähtökohtaisestikaan sovellu.
1281: veltamaan vain sopimuksen tehneen viraston            Maksetaanko luolalisää tulevaisuudessa kai-
1282: tai laitoksen omalla hallinnonalalla, mutta ei     kille luolaolosuhteissa työskenteleville valtion
1283: valtion muilla hallinnonaloilla.                   työntekijöille ja virkamiehille tai järjestellään-
1284:    Näin ollen esimerkiksi puolustusministeriön     kö heidän työaikaansa, riippuu edellä sanotun-
1285: hallinnonalalla valtio ei ole työnantajana ollut   kin mukaisesti tulevien työmarkkinaratkaisujen
1286: velvollinen maksamaan luolalisää kysymykses-       sisällöstä samoin kuin siitä, miten tehokkaasti
1287: sä mainitulla perusteella.                         luolatyön haittoja ensisijaisin keinoin pystytään
1288:    Valtion palveluksessa virkasuhteessa tai        torjumaan.
1289: muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa
1290:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1981
1291: 
1292:                                                                       Ministeri Mauno Forsman
1293: 4                                           1981 vp.
1294: 
1295: 
1296: 
1297: 
1298:                           Tili Riksdagens Herr Talman
1299: 
1300:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     psykosomatiska symptom samt störningar i väl-
1301: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          befinnandet och trivseln.
1302: velse av den 16 juni 1981 till vederbörande           I avsikt att förebygga dessa olägenheter fö-
1303: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     reslogs i utredningen åtgärder, genom vilka
1304: jande av riksdagsman Eenilä undertecknade          arbetsmiljön och -metoderna skulle förbättras
1305: spörsmål nr 356:                                   samt sådana åtgärder på basen av lagen om
1306:                                                    företagshälsovård som särskilt skulle inriktas
1307:           Ämnar Regeringen i enlighet med          på personer som arbetar under dessa förhållan-
1308:        förpliktelsen i 17 § lagen om arbets-       den. Man föreslog även att olägenheterna av
1309:        avtal ombesörja att åt alla statens ar-     skiftesarbete skulle minskas genom reglering
1310:        betstagare samt tjänsteinnehavare och       av arbetsskiftenas längd, genom undvikande av
1311:        befattningshavare som arbetar i grott-      ensamarbete och genom placering av de sociala
1312:        liknande utrymmen i framtiden utbeta-       utrymmena ovan markytan.
1313:        las ett s.k. grottillägg i enlighet med        Förverkligandet av dessa förslag behandlas
1314:        det riksomfattande kollektivavtalet -       nu av arbetsutskottet inom statens delegadon
1315:        post- och telestyrelsens tekniska kollek-   för arbetshygien och arbetarskydd.
1316:        tivavtal - ellet, ännu hellre, ersätta         Frågan om olägenheterna med underjordiska
1317:        detta tillägg med motsvarande fritid        utrymmen har hos staten alltså inte primärt
1318:        som ersättning för de men för hälsan        setts som en avlöningsfråga utan som en fråga,
1319:        som åsamkas dem av arbetet?                 som bör skötas genom minskning av skade-
1320:                                                    verkningarna. Som en avlöningsfråga är kravet
1321:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      på "grottillägg" välbekant från kollektivav-
1322: samt anföra följande:                              talsförhandlingarna. Förutom vid post- och
1323:    Staten har i sin tjänst personai som arbetar    televerket har något sådant tillägg dock inte
1324: i grottliknande och andra underjordiska ut-        tagits i bruk. Otsaken till detta har, såsom
1325: rymmen utan fönster inte bara inom försvars-       ovan framkommit, främst varit att staten som
1326: makten och post- och televerket, såsom av          arbetsgivare vill inrikta de resurser som står
1327: spörsmålet framgår, utan också bl. a. inom         till buds på avlägsnandet av de olägenheter
1328: luftfartsförvaltningen och vid meteorologiska      som är förknippade med arbete i underjordiska
1329: institutet. Sammanlagt rör det sig om ca 2 000     utrymmen hellre än att utbetala ersättning för
1330: personer.                                          dessa olägenheter. Staten har intagit samma
1331:    Frågan om vilka men som arbetet under           ståndpunkt bl. a. i frågan om tillägg för far-
1332: dessa speciella förhållanden medför för arbets-    ligt arbete. Andra orsaker har varit olika
1333: tagarna och tjänstemännen sammanhänger när-        omständigheter som framkommit vid arbets-
1334: mast med frågan om de faktorer som påver-          marknadsförhandlingarna, såsom reflexverk-
1335: kar arbetstagarnas skydd i arbetet och deras       ningar, kostnadsfaktorer och även organisa-
1336: hälsa. En utredning om dessa faktorer har 30.      tionernas olika åsikter om hur de justeringar,
1337:  11. 1980 framlagts av sektionen för arbets-       som kan förverkligas, skall fördelas på ett
1338: hygien inom statens delegation för arbets-         riktigt sätt.
1339: hygien och arbetarskydd.                               I spörsmålet och dess motivering har man
1340:    Enligt denna utredning innebär arbete i un-     utgått från att kollektivavtalet för post- och
1341: derjordiska utrymmen en större psykisk på-         televerkets tekniska personai skulle vara ett
1342: frestning än vanligt och därav kan följa s.k.      i 17 § lagen om arbetsavtal avsett riksom-
1343:                                               N:o 356                                                 5
1344: 
1345: fattande, s.k. allmängiltig kollektivavtal. Inom    inte varit skyidig att erlägga "grottillägg" på
1346: post- och televerket gäller f.n. fem kollektivav-   den grund som nämns i spörsmålet.
1347: tai, i vilka har intagits bestämmelser om "grott-      På personai i tjänsteförhållande eller annat
1348: tillägg" ellet skyddsrumstillägg. Inget av dessa    offentligrättsligt anställningsförhållande tili sta-
1349: avtal kan anses vara ett i 17 § Iagen om            ten tillämpas 17 § Iagen om arbetsavtai över-
1350: arbetsavtal avsett allmängiltigt kollektivavtal.    huvudtaget inte.
1351: Inom statens kollektivavtalssystem kan ett av-         Huruvida "grottillägg" i framtiden kommer
1352: tai på grundval av Iag bli tillämpligt utanför      att utbetaias åt alla de statens arbetstagare
1353: den grupp, för viiken det direkt är bindande,       och tjänstemän som arbetar i underjordiska
1354: endast inom förvaltningsområdet för det äm-         utrymmen ellet huruvida deras arbetstid kom-
1355: betsverk eller den inrättning som ingått av-        mer att omregleras, beror enligt det som ovan
1356:  talet, men däremot inte inom statens andra         sagts på innehållet i kommande arbetsmark-
1357:  förval tningsområden.                              nadsuppgörelser samt på hur effektivt man
1358:     Såiunda har staten som arbetsgivare t. ex.      genom primära åtgärder kan motverka oiägen-
1359:  inom försvarsministeriets förvaltningsområde       heterna av arbete i underjordiska utrymmen.
1360: 
1361:       Helsingfors den 10 september 1981
1362: 
1363: 
1364:                                                                          Minister Mauno Forsman
1365: 
1366: 
1367: 
1368: 
1369: 0881007987
1370:                                               1981 vp.
1371: 
1372: Kirjallinen kysymys n:o 357
1373: 
1374: 
1375: 
1376: 
1377:                                   Holvitie: Vanhusvoittoisten kuntien erityistilanteen vaatimista
1378:                                      toimenpiteistä
1379: 
1380: 
1381:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1382: 
1383:     Monet maakunnalliset yhteisöt ja kunnat          demahdollisuuksia vanhusvoittoisten kuntien
1384: ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota vanhus-      aseman ja etujen turvaamiseksi. Eräänä keino-
1385: voittoisten kuntien erityisongelmiin, joita ei ole   na olisi erityismäärärahan osoittaminen valtion
1386: otettu riittävästi huomioon valtakunnallisessa       tulo- ja menoarviossa vanhusvoittoisimpien
1387: päätöksenteossa. Osatekijänä vallitsevaan tilan-     kuntien palvelutuotannon kehittämistä ja ta-
1388: teeseen lienee se, että maan vanhusvoittoisim-       loudellisen rasituksen tasaamista varten. Niin
1389: mat kunnat sijaitsevat Etelä- ja Lounais-Suo-        ikään vanhusten vuokra- ja palvelutalojen ra-
1390: messa, huomattavalta osaltaan Turun ja Porin         kentamista varten voidaan varata erillinen lai-
1391: läänissä.                                            noituskiintiö jaettavaksi yksinomaan vanhus-
1392:     Käytännössä muuta maata huomattavasti            voittoisissa kunnissa toteuttaviin hankkeisiin.
1393: korkeampi vanhusväestön osuus merkitsee kun-         Myös yleisten, harkinnanvaraisten valtionavus-
1394: nille poikkeuksellisen vaativia velvoitteita van-    tusten suuntaaminen kuntiin, joissa vanhusten-
1395: husten ja pitkäaikaissairaiden avo- ja laitos-       huollon ja sosiaalitoimen rasitus on suurin, hel-
1396: huollon järjestämisessä, mikä sitoo kuntien ta-      pottaisi kyseessä olevien kuntien taloudellisia
1397: loudellisia voimavaroja ja vaikeuttaa niiden         mahdollisuuksia.
1398: yleisiä kehitysedellytyksiä.                            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
1399:     Vuoden 1978 virallisen tilaston mukaan van-      §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
1400: hustenhuollon nettomenojen osuus oli koko            ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
1401: maassa keskimäärin 0,85 penniä veroäyrin             van kysymyksen:
1402: hinnasta. Turun ja Porin läänissä oli samana
1403: vuonna lähes 40 kuntaa, joissa kyseiset menot                  Onko Hallitus tietoinen vanhusvoit-
1404: ylittivät kaksinkertaisesti tai jopa enemmän                toisten kuntien erityisongelmista, ja
1405: koko maan keskiarvon. Todetuista vanhusvoit-                   aikooko Hallitus valtakunnallisella
1406:  toisten kuntien erityisongelmista riippumatta              tasolla asettaa toimikunnan tai työryh-
1407: valtionhallinnon monet resurssiratkaisut ovat               män selvittämään niitä erilaisia mah-
1408:  kohdentuneet muualle kuin näihin kuntiin,                  dollisuuksia, joita vanhusvoittoisimpien
1409:  mikä on edelleen kärjistänyt niiden vaikeuk-               kuntien aseman sekä elinkeino- ja väes-
1410:  sia.                                                       törakenteen kehittämiseksi on käy-
1411:     V altioneuvostolla lienee moniakin toimenpi-            tettävissä?
1412:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1981
1413: 
1414:                                           Tapio Holvitie
1415: 
1416: 
1417: 
1418: 
1419: 0881009460
1420: 2                                            1981 vp.
1421: 
1422: 
1423: 
1424: 
1425:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1426: 
1427:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          Niiden määrärahojen puitteissa, joita sisä-
1428: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        asiainministeriön hallinnonalalla on ollut käy-
1429: mies,, olette 16 päivänä kesäkuuta 1981 päi-        tettävissä kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin,
1430: vätyn' kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      on pyritty antamaan tukea kunni:le, joissa
1431: voston• asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kunnallisten palvelujen järjestäminen verotu-
1432: kansanedustaja Holvitien. näin kuuluvasta kir-      lojen alhaisuudesta taikka muusta kunnallista-
1433: jallisesta kysymyksestä n:o 357:                    lautta rasittavasta erityisestä syystä on keski-
1434:                                                     määräistä vaikeampaa. Yleisten rahoitusavus-
1435:           Onko Hallitus tietoinen vanhusvoit-       tusten harkinnanvaraisia avustuksia myönnet-
1436:        toisten kuntien erityisongelmista, ja        täessä on pyritty ottamaan huomioon kuntien
1437:           aikooko Hallitus valtakunnallisella       erilaisesta väestö- ja elinkeinorakenteesta aiheu-
1438:        tasolla asettaa toimikunnan tai työryh-      tuvat ongelmat. Jatkettaessa kuntien. y)eisistä
1439:        män selvittämään niitä erilaisia mah-        rahoitusavustuksista annetun lain (1077/77)
1440:        dollisuuksia, joita. vanhusvoittoisimpien    voimassaoloaikaa vuosiksi 1981-83 muutet-
1441:        kuntien aseman sekä elinkeino- ja väes-      tiin lakia myös niin, että kuntien mahdollisuu-
1442:        törakenteen kehittämiseksi on käy-           det saada laskennallisin perustein määrä)';tyvää
1443:        tettävissä?                                  verotulojen täydennystä lisääntyivät. Tältä osin
1444:                                                     helpotus on kohdistunut kuntiin, joissa, verotu-
1445:     Vastauksena kysymykseen esltan, sen jäl-        lojen taso mm. elinkeinorakenteen yksipuoli-
1446: keen kun valtioneuvoston kanslia, sosiaali- ja      suudesta taikka passiiviväestön suuresta suh-
1447: terveysministeriö sekä asuntohallitus ovat an-      teellisesta osuudesta johtuen on olennaisesti
1448: taneet lausuntonsa asiasta, kunnioittaen seu-       alhaisempi kuin kunnissa keskimäärin.
1449: raavaa:                                                Vanhustenhuollon osalta on valtion: tuki jää-
1450:     "Väestöennusteiden mukaisesti arvioidaan        nyt jälkeen muusta sosiaali- ja terveydenhuol-
1451: vanhusväestön määräm nousevan vuoteen 1995          losta. Valtionavustus huoltoapulain (116/56)
1452: mennessä, nykyisestä 12 % :n osuudesta noin         nojalla järjestettyyn vanhustenhuoltoon on tällä
1453: 14: prosenttiin koko väestön määrästä. Vanhus-      hetkellä vain 1,6 % kokonaiskustannuksista.
1454: ten· sisäisessä ikärakenteessa: arvioidaan tapah-   Tilanteesta ovat eniten kärsineet vanhusvaltai-
1455: tuvan huomattavaa vanhimpien ikäryhmien             set kunnat. Vuodesta 1979 alkaen on valtion
1456: osuuden kasvua. Vanhusväestön määrä vaihte-         tulo- ja menoarvioon sisältynyt määräraha kun-
1457: lee lääneittäin. Myös eri kuntien välillä esiin-    nalliskotien ja kunnallisten vanhainkotien ra-
1458: tyy huomattavia eroja vanhusten lukumäärissä.       kennushankkeita varten. Määrärahan jakoperus-
1459: Kun vanhusten osuus esimerkiksi eräissä Ete-        teiden mukaan tulee valtionavustus suunnata
1460: lä-Suomen kunnissa on ainoastaan 5-6 pro-           ensisijaisesti niille kunnille, joissa vanhusten
1461: sentin luokkaa, voi se muualla Suomessa nous-       osuus väestöstä ja siten vanhustenhuollon kus-
1462: ta huomattavasti suuremmaksi. Todettakoon,          tannuksista ovat suurimmat. Tarkoitukseen on
1463: että joissakin Turun ja Porin läänin kunnissa       tähän mennessä varattu 40 miljoonaa markkaa.
1464: vanhusten osuus koko kunnan väestöstä ko-           Valtion ensi vuoden budjettiehdotuksessa tar-
1465: hoaa jopa yli 25 prosentin.                         koitukseen on varattu 5,5 miljoonaa markkaa.
1466:    Väestörakenteen yksipuolisuus voi johtaa         Määrärahalla on avustettu kolmen vuoden aika-
1467: usein huomattaviinkin tulotasoeroihin eri kun-      na 56 kunnallis- ja vanhainkodin rakentamis-
1468: nissa sekä siten osaltaan aiheuttaa asianomai-      ta ja peruskorjaamista. Sosiaalihallituksen kaut-
1469: sille kunnille huomattavia lisävaatimuksia niil-    ta jaettu valtionavustus on ollut 20 % kustan-
1470: le kuuluvien tehtävien hoidossa.                    nuksista. Olisi tärkeää, että ainakin nykyisen
1471:                                                N:o 357                                               3
1472: 
1473:  tasoinen ·määräraha sisällytettäisiin edelleenkin      Vanhusväestön asunto-olojen parantamisessa
1474: valtion tulo- ja menoarvioon VALTAVA-lain            tulisi pitää tavoitteena normaaliasumiseen ·pe-
1475: voimaarttuloon saakka. Samalla voitaisiin har-       rustuvien ratkaisujen tukemista. Vanhusten-
1476: ·kita •valtionavustuksen suuruuden korottamista      huollon ja asumisen tarkoituksenmtikaisel~si
1477: nykyisestä 20 % :sta varsinkin köyhimpien ja         järjestämiseksi olisi asuntoviranomaisten ·ja so-
1478: vanhusvoittoisimpien kuntien osalta.                 siaali- ja terveysviranomaisten selvitettävä ny-
1479:      Vanhusten maaran kasvuun liittyy pitkä-         kyistä tarkemmin vanhusten tarvitsemien •eri-
1480:  aikaissairaiden määrän lisääntyminen. Pitkä-        laisten asumis-, hoito- ja palvelumuotojen :liit-
1481: aikaissairaat hoidetaan sairaalahoitoa tarvittaes-   tymistä toisiinsa.
1482: sa •enslSlJassa •terveyskeskuksen sairaalassa.           Rakentamisen painopistettä tulisi vanhusten-
1483:  Terveyskeskusten voimavaroja on jatkuvasti li-      talojen rakentamisen :sijasta suunnata vanhus-
1484: ·sätty sekä henkilöstön että toimitilojen osalta.    ten käytössä olevien asuntojen kunnostamiseen
1485: Perustettaessa terveyskeskuksen sairaalaa tai        sekä nykyisessä asuntokannassa olevien ;pien-
1486:  siirrettäessä kunnalliskotien sairaansijoja ter-    asuntojen ohjaamiseen vanhusruokakuntien
1487:  veyskeskuksen toimintaan kuuluviksi ei ter-         käyttöön. Uustuotannossa olisi vanhuksille tar-
1488: veyskeskuksien sairaansijojen yhteismäärän ole       koitetut asunnot pyrittävä sijoittamaan .muulle
1489:  yleensä sallittu nousevan suuremmaksi kuin 5        väestölle tarkoitettujen asuntojen joukkoon.
1490:  promilleen terveyskeskuksen alueen asukas-          Vanhustentalojen rakentaminen tulisi :toteut-
1491:  määrästä. Kuitenkin jos väestön ikärakenne          taa pieninä yksikköinä.
1492:  niin vaatii, voidaan sairaansijojen kokonais-           Vanhusten vuokra- ja palvelutalohankkeiden
1493:  määrä 'nostaa 6 promilleen.                         toteuttaminen      valtion    asuntolainoitdksessa
1494:      Kansanterveystyön painopiste oli harvaan-       edellyttää käytännössä, että kunta usettaa ;hank-
1495:  asutuilla ja syrjäisillä seuduilla kansanterveys-   keen eri lainoitusmuotoja koskevassa keskinäi-
1496: ·lain (66/72) voimaantulon jälkeen. Tällä het-       sessä tärkeysjärjestyksessään etusijalle tai :että
1497:  kellä ;kansanterveystyön painopiste on siirret-     lääninhallitus puoltaa hanketta vanhustentalo-
1498:  ty Etelä-Suomen ja suurten kaupunkien alueel-       ja muille erityisryhmille tarkoitetuista ·asunto-
1499:  le, joten ·asia Turun ja Porin lääninkin osalta     lainahakemuksista antamassaan lausunnossa.
1500:  on 'korjautumassa.                                  Milloin lääninhallitus puoltaa hanketta :ja kun-
1501:      Köyliien kuntien mahdollisuuksia selviytyä      nassa on todettu olevan tilapäistä tuotantotar-
1502:  pitkäalk:aissairaanhoidosta on parannettu sillä,    peen kasvua, on 'hankkeen toteuttamiseen
1503:  että niiden toimintamenoihin maksetaan val-         yleensä voitu osoittaa kunnalle ns. erityistarve-
1504:  tionosuutta kantokykyluokituksen mukaisesti         määrärahaa varsinaisen kuntakiintiön 1lisaksi.
1505:  suhteellisesti enemmän kuin varakkaille kun-           Lääninhallituksllta pyydettävissä lausunnois-
1506:  nille. Vanhusväestön jälkisairaanhoidon laitos-     sa myöntämisvaltuuden erityistarpeesta ·eri ;kun-
1507:  hoitotarvetta on osaltaan tyydytetty vuodesta       nissa selvitetään, missä kunnissa esiintyy "asun-
1508:   1972 ltikien vuosittain 400-600 uudella sai-       nontarpeen lisäystä elinkeinoelämän voimak-
1509:  raansijålla. Keväällä 1981 annettiin eduskun-       kaasta kehittymisestä, poikkeuksellisesta 'Väes-
1510:  nalle VALTAVA-lakiehdotus (1981 vp. n:o             tön kasvusta tai muusta syystä johtuen. Li-
1511:   10 1 ) eli laki sosiaali- ja terveydenhuollon      säksi lausuntoihin sisältyy kannanotto vanhuk-
1512:   suunnittelusta ja valtionosuudesta. Eräänä pe-     sille ja muille erityisryhmille tarkoitetuista
1513:  rusteena VALTAVA-uudistukselle on ollut             hankkeista etuoikeusjärjestyksineen. Ohjeiden
1514:   juuri vanhustenhuollon jälkeenjääneisyys val-      mukaan etuoikeusjärjestyksessä olisi otettava
1515:   tion tuen suhteen. VALTAVA-laissa valtion-         huomioon vanhusten asema, asunnon tarve ja
1516:   osuus 'kunnalle ehdotetaan edelleen suoritetta-    kunnan asunto-ohjelman tavoitteet.
1517:   vaksi kuntien kantokykyluokituksesta annetun           Talokohtaisia lainoja myöntäessään asunto-
1518:   lain (665/67) mukaisten kantokykyluokkien          hallitus on käytännössä lähtenyt siitä, että kun-
1519:   perusteella. Valtionosuus suoritettaisiin saman-   tien etuoikeusjärjestyksiä noudatettaisiin mah-
1520:   suuruisena kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuol-    dollisimman pitkälle. Tähän liittyen on sisä-
1521:   lon kustannuksiin. Tästä seuraa luonnollisesti,    asiainministeriön 23. 4. 1981 asettamassa toi-
1522:   että korkeata valtionosuutta saaneiden toimin-     mikunnassa parhaillaan selvitettävänä muun
1523:   tojen, kuten kansanterveyslain mukaisten kus-      muassa se, onko asuntolainojen myöntämisval-
1524:   tannusten valtionosuus jonkin verran laskee.       tuuden käyttösuunnitelmaan sisältyvää laina-
1525:   VALTAVA-laki on esitetty tulevaksi voimaan         lajeittaista jakoa syytä väljentää tai luopua sii-
1526:   vuoden 1984 alusta.                                tä kokonaan, mahdollisesti jo vuoden 1982
1527: 4                                            1981 vp.
1528: 
1529: alusta lukien. Lisäksi sisäasiainministeriö on      lain (532/80) mukaisesti aluepolitiikan tavoit-
1530: 17. 9. 1981 asettanut erillisen toimikunnan         teena on väestökehityksen alueellisen tasapai-
1531: selvittämään kuluvan vuoden loppuun mennes-         noisuuden edistäminen. Mainitussa laissa on
1532: sä asuntolainojen myöntämisvaltuuden lääni- ja      asetettu tavoitteeksi lisäksi turvata koko maan
1533: kuntakohtaisen jakauman laskentaperusteiden         kunkin alueen väestölle muun muassa tärkei-
1534: uudistamista. Toimikunnan on tällöin selvitet-      den palveluiden saatavuus, pysyvän työpaikan
1535: tävä muun muassa eri alueiden asumis- ja tulo-      saannin mahdollisuus, hyvä elinympäristö sekä
1536: tasoerojen huomioon ottamisen mahdollisuu-          muutoinkin väestön elinolojen alueellisen tasa~
1537: det.                                                painoisen kehityksen edistäminen. Niin ikään
1538:    Valtioneuvoston kanslia asetti 12. 3. 1981       sanotun lain nojalla voi valtioneuvosto määrä-
1539: toimikunnan valmistelemaan maaseutualueiden         tä kunnan erityistoimenpiteiden kohteeksi mi-
1540: kehittämistoimenpiteitä. Toimikunta on koon-        käli kunnassa on rakenteellisista syistä pysy-
1541: nut eri hallinnonaloilla vireillä olevat kehittä-   vä tai äkillisen muutoksen vuoksi syntyvä poik-
1542: mishankkeet sekä tehnyt ehdotuksensa näiden         keuksellisen korkea työttömyys tai jos kunnan
1543: hankkeiden toteuttamiseksi. Tämän lisäksi toi-      elinkeinotoiminnan      kehi ttämismahdollisuudet
1544: mikunta tulee vuoden 1981 loppuun mennessä          ovat osoittautuneet muutoin poikkeuksellisen
1545: laatimaan ehdotuksensa maaseudun kehittämis-        vaikeiksi. Yhtenä kriteerinä erityisalueeksi
1546: tä koskevaksi tavoiteasiakirjaksi, joka soveltui-   määräärniselle voidaan pitää juuri kunnan
1547: si keskushallinnon ja väliportaan suunnittelun      väestörakenteen     vanhusvoittoisuutta.    Vielä
1548: perustaksi pyrittäessä yhteensovittamaan ja         on todettava, että po. laissa on asetettu viran-
1549: suuntaamaan valtionhallinnon toimesta maa-          omaisille velvollisuus valtionhallinnon eri ta-
1550: seutualueiden kehittämishankkeita. Sanottu toi-     soilla tehdä aloitteita, valmistella ja toteuttaa
1551: mikunta on myös todennut maaseutualueiden           tarvittavia toimenpiteitä ja muutenkin toimia
1552: väestön ikä- ja sukupuolirakenteen vinoutumat,      tasapainoisen kehityksen edistämiseksi sekä
1553: joihin tehdyillä esityksillä pyritään aikaansaa-    myös arvioida toimialallaan suoritettujen toi·
1554: maan korjauksia. Sanotun toimikunnan työ on         menpiteiden alueellisia vaikutuksia.
1555: kohdistettu maaseutualueisiin koko maassa, jol-        Kysymyksessä tarkoitetut ongelmat tulisi
1556: loin tarkastelun kohteena ovat sekä rakennus-       saada nopeasti korjatuiksi, mihin edellä selos-
1557: lain (370/58) mukaan että tilastollisesti mää-      tettujen toimenpiteiden avulla toivottavasti
1558: ritellyt haja-asutusalueet kyläkeskuksineen. Li-    voidaan päästä. Ottaen huomioon vanhusten-
1559: säksi maaseutualueisiin on katsottu kuuluvaksi      huollon jälkeenjääneisyyden korjaantuminen vi~
1560: kokonaisuudessaan ne kunnat, joille on omi-         reillä olevan VALTAVA-lakiehdotuksen myötä
1561: naista maa- ja metsätalouden hallitseva osuus       ja muut edellä mainitut toimenpiteet sekä
1562: elinkeinorakenteessa, alhainen taajama-aste,        myös sen, että tälläkin hetkellä työskentelee
1563: keskustaajamien pieni koko ja alhainen väen-        kolme eri toimikuntaa, joiden tehtäviin sisäl-
1564: tiheys.                                             tyy myös kysymyksessä tarkoitettujen ongel-
1565:    Mainittakoon myös, että 10 päivänä heinä-        mien käsittelyä, ei ainakaan tässä vaiheessa
1566: kuuta 1981 vahvistetun ja 1 päivänä tammi-          ole tarpeellista erikseen asettaa erityistä uut~
1567: kuuta 1982 voimaantulevan tasapainoisen             ta elintä asian johdosta.                        ·
1568: alueellisen kehityksen edistämisestä annetun
1569:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1981
1570: 
1571:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
1572:                                              N:o 357                                              5
1573: 
1574: 
1575: 
1576: 
1577:                            Till Riksdagens Herr Talman
1578: 
1579:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Inom ramen för de anslag som inrikesmi-
1580: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          nisteriets förvaltningsområde disponerat över
1581: velse av den 16 juni 1981 till vederbörande        för allmänna finansieringsunderstöd åt kom-
1582: medlem av statsrådet översänt avskrift av          munerna har man strävat tili att stöda sådana
1583: följande av riksdagsman Helvitie underteck-        kommuner, i vilka det på grund av små skatte-
1584: nade spörsmål nr .357:                             intäkter ellet av annan särskild orsak som
1585:                                                    belastar kommunalhushållningen är svårare än
1586:           Är Regeringen medveten om de åld-        normalt att tillhandahålla kommunal service.
1587:        ringsdominerade kommunernas speciella       Vid beviljandet av allmänna finansieringsun-
1588:        problem,                                    derstöd i form av understöd enligt prövning
1589:           och ämnar Regeringen tillsätta en        har man försökt beakta de problem som följer
1590:        riksomfattande kommitte ellet arbets-       av kommunernas olika befolknings- ocq nä-
1591:        grupp med uppgift att utreda de olika       ringsstruktur. 1 samband med att giltighets-
1592:        möjligheter som står till buds för ut-      tiden för lagen om allmänna finansieringsun-
1593:        vecklandet av de mest åldringsdomine-       derstöd åt kommunerna (1077 /77) förlängdes
1594:        rade kommunernas ställning samt de-         för åren 1981-8.3 ändrades lagen även så,
1595:        ras närings- och befolkningsstruktur?       att kommunernas möjligheter att erhålla på
1596:                                                    kalkylerade grunder fastställd komplettering
1597:    Såsom svar på detta spörsmål får jag, sedan     av skatteinkomsterna ökade. Tili denna del
1598: statsrådets kansli, social- och hälsovårdsminis-   gäller lättnaden kommuner, i vilka skattein-
1599: teriet samt bostadsstyrelsen avgivit utlåtande     komstnivån, bl.a. med anledning av närings-
1600: i ärendet, vördsamt anföra följande:               strukturens ensidighet ellet den passiva befolk-
1601:    Enligt befolkningsprognoserna beräknas åld-     ningens stora relativa andel, är väsentligt Iägre
1602: ringarnas andel fram tili år 1995 öka frårt        än i kommunerna i genomsnitt.
1603: nuvarande 12 % tili ca 14 % av hela befolk-           Beträffande åldringsvården har det statliga
1604: ningen. 1 åldringarnas inre åldersstruktur be-     stödet släpat efter jämfört med den övriga
1605: räknas de äldsta åldersgruppernas andel öka        social- och hälsovården. Statsunderstödet för
1606: betydligt. Åldringarnas andel av befolkningen      åldringsvården med stöd av lagen om social-
1607: varierar länsvis. Påtagliga variationer förekom-   hjälp (116/56) utgör för närvarande endast
1608: mer även mellan olika kommuner.           Medan    1,6 % av totalkostnaderna. Detta har varit en
1609: åldringarnas andel t.ex. i vissa sydfinska kom-    belastning främst för åldringsdominerade kom-
1610: muner utgör endast 5-6 %, kan den i lan-           muner. Sedan år 1979 har i statsförslaget in-
1611: dets övriga delar vara märkbart större. Det        gått ett anslag för sådana byggnadsprojekt
1612: kan konstateras, att åldringarnas andel i vissa    som kommunalhem och kommunala åldrings-
1613: kommuner i Åbo och Björneborgs Iän utgör           hem. Enligt fördelningsgruderna skall statsun-
1614: t.o.m. drygt 25 % av kommunens hela be-            derstödet riktas tili kommuner, i vilka åldring-
1615: folkning.                                          arnas andel av befolkningen och därmed av
1616:    En ensidig befolkningsstruktur kan ofta leda    åldringsvårdens kostnader är störst. För ända-
1617: tili betydande skillnader i inkomstnivå mellan     målet har hittills reserverats 40 milj. mk. I
1618: olika kommuner och bidrar sålunda till en be-      statsverkspropositionen för nästa år har för
1619: tydande ökning i de krav som ifrågavarande         ändamålet reserverats 5,5 milj. mk. Under tre
1620: kommuner ställs inför i sam band med skötseln      års tid har byggandet och grundreparationen
1621:  av de uppgifter sotn åligger dem.                 av 56 kommunal- och åldringshem skett med
1622: 6                                              1981 vp.
1623: 
1624: hjälp av detta anslag. Statsunderstödet, som           ka tidigare har erlagts en större statsandel, så·
1625: har utdelats genom socialstyrelsens försorg, har      som för kostnaderna i enlighet med folkhälso-
1626: utgjort 20 % av kostnaderna. Det vore viktigt         lagen, minskar något. VALTAVA-lagen är av-
1627:  även i fortsättningen, till dess VALTAVA-            sedd att träda i kr,aft i början av år 1984.
1628: lagen träder i kraft, i statsförslaget inta ett           Då åldringarnas bostadsförhållanden för-
1629:  anslag som är minst lika stort som det nuva-         bättras bör man stöda sådana lösningar som
1630:  rande. Samtidigt kunde man, särskilt för de          gynnar normala boendeformer. För att åldrings-
1631: fattigaste och mest åldringsdominerade kom-           vården och boendet skall kunna ordnas på ett
1632:  munernas del, överväga en höjning av stats-           ändamålsenligt sätt bör social- och hälsovårds-
1633: understödet från nuvarande 20 %.                      myndigheterna utförligare än hittills utreda
1634:     Det ökande antalet åldringar medför ökat           hur de olika boende-, vård- och serviceformer
1635:  antal ilångvarigt sjuka. I det fall att dessa be-    som åldringarna behöver är koordinerade.
1636:  höver sjukhusvård, ges vården i första hand              I stället för att bygga åldringshus bör .man
1637:  på hälsovårdscentralernas vårdplatser. Hälso-        i allt större utsträckning rusta upp åldringar-
1638:  vårdscentralernas resurser i fråga om personai        nas nuvarande bostäder samt reservera de :små
1639: och Nerksamhetsutrymmen har ökat kontinuer-           bostäderna i bostadsbeståndet för mat4g som
1640: ligt. Då hälsovårdscentralssjukhus inrättas eller      består av åldringar. I fråga om nyproduktionen
1641:  kommunalhems vårdplatser ansluts till hälso-         skall för åldringar avsedda bostäder i mån av
1642:  vårdscentrals verksamhet, har det samman-             möjlighet placeras bland bostäder, som är av-
1643: lagda antalet vårdplatser i hälsovårdscentralen       sedda för ·den övriga befolkningen. Åldrings-
1644:  i regel .inte tillåtits överstiga 5 promille av       hus bör uppföras i tillräckligt små enheter.
1645:  invånartalet inom hälsovårdscentralens distrikt.         Genomförandet av projekt, som gäller
1646: Om befolkningens åldersstruktur så förutsät-           åldringars hyres- och servicehus, med hjälp av
1647:  ter, Jean .totalantalet vårdplatser dock ökas till   Statslån förutsätter i praktiken att kommunen
1648:  6 promille.                                          i den prioritetsordning som uppgjorts för olika
1649:     Efter ;folkhälsolagens (66/72) ikraftträdan-      typer av lån ger företräde åt ifrågavarande
1650:  de har :tyngdpunkten i folkhälsoarbetet .legat        projekt ellet att länsstyrelsen i sitt titlåtande
1651:  på glellt hebyggda och avsides belägna trakter.      om de bostadslåneansökningar som gäller
1652:  För märvarande är folkhälsoarbetets tyngd-            åldringshus och andra specialgrupper förordar
1653:  punkt förlagd till södra Finland och de stora        projektet. Skulle länsstyrelsen förorda prqjektet
1654:  städerna, ·varför situationen även i Åbo och         och produktionsbehovet i kommunen tillfälligt
1655:  Björm!borgs län kommer att lätta.                    ha ökat, har kommunen för genomförandet av
1656:     De fattiga kommunernas möjligheter att             projektet utöver den egentliga, för kommunen
1657: klara :av ,våräen av 'långvarigt sjuka har ·för-      avsedda kvoten i regel kunnat anvisas .s.k. an-
1658: bättrats genom att de i enlighet med bärkrafts·       slag för specialbehov.
1659: klassificeringen erhåller en relativt sett större         I länsstyrelsernas utlåtanden om .specialbe-
1660: statsandel för sina verksamhetsutgifter än de         hovet i de olika kommunerna rörande ,bevill-
1661: rika :kommunerna. Behovet av anstaltsvård för         ningsfullmakten .utreds i vilka kommuner ·det
1662: åldringarnas eftersjukvård har sedan år 1972          förekommer ett öklllt bostadsbehov med ·anled-
1663: delvis tryggats ·genom inrättandet av 400-            ning av näringslivets starka utveckling, en
1664: 600 nya .vårdplatser per år. Våren 1981 avläts        exceptionell befolkningsökning eller av 'någon
1665: till :riksdagen det s.k. VALTAVA-lagförslaget         annan orsak. I utlåtandena ingår dessutom ett
1666:  (1981 rd., nr 101), dvs. förslag till lag om         ställningstagande till projekt, som är avsedda
1667: planering av och statsandel för social- och häl-      för åldringar och andra specialgrupper, jämte
1668: sovåräen. •En av orsakerna tili revideringen har      prioritetsordning. Enligt anvisningarna bör
1669: varit ·au :åldringsvården har släpat efter i fråga    åldringarnas situation, deras bostadsbehov och
1670: om statsstödet. I VALTAVA-lagen föreslås att          målsättningen för kommunens bostadsprogram
1671: statsandel fortfarande skall utgå tili kom-           beaktas i prioritetsordningen.
1672: munerna på basen av bärkraftsklasserna i en-             Vid beviljandet av husbestämda lån 'har bo-
1673: lighet med lagen om bärkraftsklassificering av        stadsstyrelsen i praktiken utgått från att 'kom-
1674: kommunerna (665/67). Statsandelen skulle              munernas prioritetsordning skall iakttas så
1675: utgå meC:l samma belopp .för social- och hälso-       långt detta är möjligt. I anslutning därtill .ut-
1676: vårdens ·'Samtliga kostnader. Detta leder givet-      reder en av inrikesministeriet 23. 4. 19811 :till-
1677: vis till att statsandelen för funktioner, för vil-    satt kommitte .för 1närvarande H.a. ftågan ·om
1678:                                             N:o 357                                                7
1679: 
1680: huruvida det är skäl att iaktta en mindre strikt       Det kan ytterligare nämnas, att       enlighet
1681: fördelning beträffande olika typer av lån, som      med den lag om främjande av en balanserad
1682: ingår i dispositionsplanen rörande bevillnings-     regional utveckling (532/81), som stadfästes
1683: fullmakten för bostadslån, ellet att slopa den      den 10 juli 1981 och träder i kraft den 1 ja-
1684: helt, eventuellt redan vid ingången av år 1982.    nuari 1982, regionalpolitiken syftar tili att
1685: Inrikesministeriet har dessutom 17. 9. 1981         främja regional balans i befolkningsutveckling-
1686: tillsatt en särskild kommitte med uppgift att      en. I nämnda lag har som mål dessutom upp-
1687: före utgången av innevarande år utreda frågan       ställts att i hela landet för befolkningen inom
1688: om en eventuell revidering av beräknings-          de olika områdena trygga bl.a. tiligången på
1689: grunderna för fördelningen av bevillningsfull-     viktig service, möjligheten att få en varaktig
1690: makten för bostadslån läns- och kommunvis.         arbetsplats, en god livsmiljö samt att även i
1691: Kommitten skall härvid utreda bl.a. möjlig-        övrigt främja en regionalt balanserad utveck-
1692: heterna att beakta de inom olika områden           ling av befolkningens levnadsförhållanden.
1693: förekommande skillnaderna i fråga om boende        Med stöd av sagda lag kan statsrådet dessutom
1694: och inkomstnivå.                                    förorda att kommunen skall bli föremål för
1695:    Statsrådets kansli tillsatte 12. 3. 1981 en      specialåtgärder, såvida i kommunen förekom-
1696: kommitte med uppgift att bereda utvecklings-       mer exceptionellt hög arbetslöshet, som beror
1697: åtgärder för landsbygdsområden. Kommitten          på strukturella orsaker och är bestånde ellet
1698: har samlat uppgifterna om de aktuella utveck-      som uppkommit tili följd av en plötslig för-
1699: lingsprojekten från olika förvaltningsområden      ändring, ellet det eljets har visat sig excep-
1700: samt framlagt ett förslag tili genomförandet av    tionellt svårt att utveckla näringsverksamheten
1701: dessa projekt. Därtili skall kommitten före ut-    i kommunen. Ett kriterium vid fastställandet
1702: gången av år 1981 uppgöra ett förslag angåen-      av specialområden kan anses vara kommunens
1703: de målsättningen för landsbygdens utveckling,      åldringsdominerade befolkningsstruktur. Det
1704:  som skulle lämpa sig som utgångspunkt för         måste ytterligare konstateras, att det i nämnda
1705: planeringen inom centralförvaltningen och          lag har ålagts myndigheterna att ta initiativ
1706: mellaninstansförvaltningen i strävan att på åt-    tili, bereda och vidta behövliga åtgärder samt
1707: gärd av statsförvaltningen koordinera och in-      även eljest främja en balanserad regional ut-
1708: rikta utvecklingsprojekten rörande landsbygds-     veckling och bedöma de regionala verkningarna
1709:  områdena. Nämnda kommitte har även konsta-        av de åtgärder som vidtagits inom deras verk-
1710:  terat den snedvridning i fråga om landsbygds-     samhetsområden.
1711: befolkningens ålders- och könsfördelning som           De i spörsmålet avsedda problemen bör lö-
1712:  man försöker korrigera genom ifrågavarande        sas snabbt. Detta torde kunna ske med hjälp
1713: förslag. Kommittens arbete inrikmr sig på          av ovan nämnda åtgärder. Med beaktande av
1714: landsbygdsområdena i hela landet, varvid man       att eftersläpningen inom åldringsvården blir
1715: undersöker såväl enligt byggnadslagen (370/        korrigerad genom den aktuella s.k. VALTAVA-
1716:  58) som statistiskt bestämda glesbygdsområden     lagen och av samtliga ovan nämnda åtgärder
1717: med bycentra. Ytterligare anses ett landsbygds-    samt det faktum att det för närvarande finns
1718:  område omfatta samtliga kommuner, i vilka         tre olika kommitteer, som har tili uppgift att
1719: jord- och skogsbruket utgör en dominerande         behandla även de i spörsmålet avsedda proble-
1720:  del av näringsstrukturen, antalet tätorter är     men, är det åtminstone inte i detta skede nöd-
1721: litet, de centrala tätorterna små och befolk-      vändigt att med anledning av ärendet tillsätta
1722:  ningstätheten ringa.                              något nytt särskilt organ.
1723:      Helsingfors den 22 oktober 1981
1724: 
1725:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
1726:                                             1981 vp.
1727: 
1728: Skriftligt spörsmål nr 358
1729: 
1730: 
1731: 
1732: 
1733:                                  Söderman: Om en ny färjförbindelse mellan Korpo, Norrskata
1734:                                     och Houtskär
1735: 
1736: 
1737:                           Tili    Riksdagens         Herr    Talman
1738: 
1739:    De nuvarande landsvägsfärjorna för trafiken     vägen och med landsvägsfärja inom stadgad
1740: mellan Korpo, Norrskata och Houtskär är            transporttid.
1741: gamla och slitna. De är för svaga att ens till-       Under redan 20 års tid har landsvägsfärjor-
1742: fredsställande klara vintertrafiken. De är         na endast passat för sommartrafik men ej för
1743: dessutom ofta sönder. Trafiken blir därigenom      gång i is. Färjorna är gamla med slitna och
1744: osäker och skapar otrygghet för befolkningen.      orkeslösa motorer, som ej får ansträngas. De
1745: Färjsträckan är lång, 9,1 km från Korpo tili       gör sämre fart. De är oftare sönder än när
1746: Houtskär och 13 km från Korpo via Norr-            de var nya. Utvecklingen går här bakåt trots
1747: skata tili Houtskär. Fastlandets landsvägar        att den med nuvarande möjligheter och kun-
1748: och kommunikationer utvecklas ständigt, dessa      skap om färjbyggen borde gå framåt. På
1749: landsvägsfärjor blir årligen sämre vilket bör      den åländska sidan av landskapsgränsen har
1750: ses som en tilibakagång.                           nya färjor de senaste åren tagits i bruk. Dessa
1751:    Den tunga trafiken har ökat våldsamt. Fir-      färjor går verkligen i is.
1752: mabilarna, som transporterar byggnadsmate-            För kollektivtrafiken med buss utgör den
1753: rial, olja och komsumtionsvaror är många.          långsamma och osäkra färjtrafiken en svår
1754: Ä ven en stor del av produkterna från skär-        belastning. Den långa tiden bussarna står
1755: gården transporteras med bil över färjorna,        overksamma på färjorna, sammanlagt 6 färjor
1756: likaså vägbyggnadsmaterial och tunga ma-           på sträckan Abo--Mossala i Houtskär, sänker
1757: skiner.                                            medelhastigheten, detta gör linjerna olön-
1758:    Levnadsförhållandena i skärgården påverkas      samma. De ekonomiskt svaga kommunerna
1759: starkt av hur landsvägstrafiken kan skötas.        förmår ej bära busstrafikens förluster, vilket
1760: Allt det skärgården producerar - mjölk, kött,      gör hotet om indragning av turer överhän-
1761:  jordbruks- och specialodlingsprodukter, fisk,     dande.
1762:  bär, småindustrialster och dylikt transporteras      Ett allvarligt problem ur säkerhetssynpunkt
1763:  med bilar över färjorna.                          finns också. De är svaga, i vintertrafik ofta
1764:     Isynnerhet vintertid gör de långsamma och      hjälplösa. Färjorna trafikerar en lång sträcka
1765: osäkra färjturerna all serviceverksamhet med       "Stockholmsfaret" där livlig trafik med lands-
1766:  bilar från fastlandet oskäligt dyr och likaså     vägsfärjorna icke väja snabbt vid förekomman-
1767:  blir frakten på konsumtionsvarorna hög för oss.   de möten och omkörningar. Då rutten trafike-
1768:     Den för Houtskärs och Korpo kommuners          ras i dimma, snö, storm och mörker kan en
1769:  framtid livsviktiga frågan om ett eget grund-     liten störning i de mänskliga ellet tekniska
1770:  skolans högstadium med möjlighet för eleverna     faktorerna orsaka en väldig olycka.
1771:  att bo hemma har lösts med välvilja från             Houtskärs och Korpo kommuners enträgna
1772:  statens myndigheter. Det stora bekymret för       önskemål, för den nuvarande trafiken mellan
1773:  högstadieeleverna är nu att landsvägsfärjorna     Korpo, Norrskata och Houtskär är ett snabbt
1774:  är så svaga och långsamma att elevtransporter-    byggande av en ny, isgående och kraftig färja
1775:  na från Houtskär och Norrskata tili och från      som förmår hålla en fart av 13-14 knop i
1776:  högstadiet skall ske inom stadgad tid - högst     öppet vatten och 8-10 knop vid gång i is.
1777:  tre timmar dagligen. Det hör tili den med-        I detta syfte har respektive kommuner gjort
1778:  borgerliga grundservicen att eleverna tili hög-   flera framställningar hos vederbörande myn-
1779:  stadiet skall kunna transporteras längs lands-    digheter.
1780:  088100875P
1781: 2                                         1981 vp.
1782: 
1783:   Med hänvisning till ovanstående motivering-           Till vilka åtgärder ämnar Regeiihgen
1784: ar får jag med stöd av 37 § 1 mom. riksdags-         skrida för att en ny, isgående och
1785: ordningen framställa följande spörsmål att           snabb landsväg kunde tas i bruk för
1786: besvaras av vederbörande medlem av stats-            trafiken mellan Korpo, Norrskata och
1787: rådet:                                               Houtskär i skyndsam ordning?
1788:     · Helsingforsden 16 juni 1981
1789: 
1790:                                           Jacob Söderman
1791:                                             N:o 358                                                3
1792: 
1793: Kirjallinen kysymys n:o 358                                                           Suomennos
1794: 
1795: 
1796: 
1797: 
1798:                                 Söderman: Uuden lauttayhteyden aikaansaamisesta välille Korp-
1799:                                    poo, Norrskata ja Houtskari
1800: 
1801: 
1802:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1803: 
1804:    Tällä hetkellä Korppoon, Norrskatan ja          sa eli päivittäin korkeintaan kolmessa tunnis-
1805: Houtskarin välillä liikennöivät maantielautat      sa. Se, että yläasteen oppilaat voidaan kuljet-
1806: ovat vanhoja ja kuluneita. Ne ovat liian heik-     taa maanteitä pitkin sekä maantielautoilla sää-
1807: koja selvitäkseen tyydyttävästi talviliikentees-   detyssä kuljetusajassa, kuuluu kansalaisten pe-
1808: tä. Lisäksi ne ovat usein rikki. Tästä johtuen     ruspalveluun.
1809: liikenne on epävarmaa ja tämä synnyttää turvat-       Jo 20 vuotta maantielautat ovat sopineet
1810: tomuutta väestön keskuudessa. Lauttamatka on       vain kesäliikenteeseen, mutta eivät jäissä kul-
1811: pitkä, 9,1 km Korppoosta Houtskariin ja 13         kemiseen. Lautat ovat vanhoja ja niissä on
1812: km Korppoosta Norrskatan kautta Houtska-           kuluneet ja voimattomat moottorit, joita ei
1813: riin. Mantereen maanteitä ja yhteyksiä kehi-       saa rasittaa. Ne kulkevat hitaammin. Ne ovat
1814: tetään jatkuvasti näiden maantielauttojen tul-     useammin rikki kuin silloin kun ne olivat
1815: lessa vuosi vuodelta huonommiksi, mitä on          uusia. Täällä kehitys kulkee taaksepäin huoli-
1816: pidettävä taantumisena.                            matta siitä, että sen nykyisin mahdollisuuk-
1817:     Raskas liikenne on lisääntynyt valtavasti.     sin ja tiedoin lauttojen rakentamisesta tulisi
1818: Yritysten autot, jotka kuljettavat rakennusai-     kulkea eteenpäin. Maakuntarajan Ahvenan-
1819: neita, öljyä ja kulutustavaroita, ovat lukuisia.   maan puolella on viime vuosina otettu käyt-
1820: Myös suuri osa saaristosta tulevista tuotteista    töön uusia lauttoja. Nämä lautat todella kul-
1821: kuljetetaan autoilla lauttojen avulla samoin       kevat jäissä.
1822: kuin tienrakennusaineet ja raskaat koneet.            Linja-autoilla tapahtuvalle joukkoliikenteel-
1823:     Saariston elinolosuhteet ovat suuresti riip-   le hidas ja epävarma lauttaliikenne muodostaa
1824: puvaisia siitä, miten maantieliikenne voidaan      suuren rasituksen. Pitkä aika, jonka linja-autot
1825: hoitaa. Kaikki se, mitä saaristo tuottaa eli       joutuvat seisomaan toimettomina lautoilla, yh-
1826: maito, liha, maatalous- ja erityisviljelystuot-    teensä kuusi !auttaa Turun ja Mossalan välillä
1827: teet, kala, marjat, pienteollisuustuotteet ynnä    Houtskarissa, alentaa keskinopeutta, mikä tekee
1828: muu kuljetetaan autoiJla lauttojen avulla.         linjat kannattamattomiksi. Taloudellisesti hei-
1829:     Etenkin talvisin hitaat ja epävarmat lautta-   kot kunnat eivät kykene kantamaan linja-auto-
1830: vuorot tekevät kaiken autoilla tapahtuvan ja       liikenteen tappioita, mikä tekee vuotojen lak-
1831: mantereelta tulevan palvelutoiminnan kohtuut-      kauttamisuhan ajankohtaiseksi.
1832: toman kalliiksi, minkä lisäksi kulutustavaroi-        Myös turvallisuusnäkökulmasta katsottuna
1833: den rahtikustannukset tulevat liian kalliiksi      on olemassa vakava ongelma. Heikot ja talvi-
1834: meille.                                            liikenteessä avuttomat lautat liikennöivät pit-
1835:     Houtskarin ja Korppoon kuntien tulevai-        kän Stockholms faret -nimellä kulkevan mat-
1836: suuden kannalta elintärkeä kysymys eli oma         kan, jolla esiintyy vilkasta liikennettä autolau-
1837: peruskoulun yläaste, joka antaisi oppilaille       toilla. Ahtaissa jääväylissä maaantielautat eivät
1838: mahdollisuuden asua kotona, on valtion viran-      kykene väistämään nopeasti kohtaamistilan-
1839: omaisten toimesta ratkaistu myönteisesti. Ylä-     teissa ja ohituksissa. Kun reittiä ajetaan sumus-
1840:  asteen oppilaiden suurin huoli on nyt se, että    sa, lumessa, myrskyssä ja pimeässä, voi pieni
1841:  maantielautat ovat niin heikot ja hitaat, että    häiriö inhimillisissä tai teknillisissä tekijöissä
1842:  koululaiskuljetuksia Houtskarista ja Norrska-     aiheuttaa valtavan onnettomuuden.
1843:  tasta Korppoossa olevaan yläasteeseen ja ta-         Houtskarin ja Korppoon kuntien vakava toi-
1844:  kaisin ei voida hoitaa ilman kahta !auttaa, jos   vomus Korppoon, Norrskatan ja Houtskarin
1845:  kuljetukset halutaan suorittaa säädetyssä ajas-   nykyisen liikenteen osalta on, että rakennettai-
1846: 4                                            1981 vP•
1847: 
1848: siin .. nopeasti: uusi jäissä kulkeva ja voimakas           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1849: lautta, joka kykenisi ylläpitämään 13-14 sol-            ryhtyä, jotta uusi jäissä kulkemiseen
1850: mun nopeutta avovedessä ja 8-10 solmun                   soveltuva ja nopea maantielautta voi-
1851: nopeutta ajettaessa jäissä. Tässä suhteessa ky-          taisiin kiireellisesti ottaa käyttöön
1852: seessä olevat kunnat ovat tehneet lukuisia esi-          Korppoon, Norrskatan ja Houtskarin
1853: tyksiä asianomaisille viranomaisille.                    välisessä liikenteessä?
1854:    Ylempänä oleviin perusteluihin viitaten sekä
1855: valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin no-
1856: jalla esitän valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1857: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1858:      Helsingissä 16 päivän~ kesäkuuta 1981
1859: 
1860:                                               Jacoh Söderman
1861:                                               N:o 358                                              5
1862: 
1863: 
1864: 
1865: 
1866:                          E dusk un ~an       He r r a P u h e m i e h e Ii e
1867: 
1868:   V aitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n l momentis-     lautta-aluksella, koska vesibussi ei pysty ·sil-
1869: sa mainitussa tarkoituksessa olette· Te, Herra      loin kulkemaan. Näin on koululaiskuljetukset
1870: Puhemies, 16 päivänä kesäkuuta 1981 päivä-          jo sovittukin hoidettaviksi kuntien ja 'valtion
1871: tyn ·kirjelmänne ohella toimittanut valtioneu-      viranomaisten kesken ainakin ensi ja seuraa-
1872: voston ·asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       vana talvena.
1873: kansanedustaja Jacob Södermanin näin kuu-              Tie- ja vesirakennushallituksen Sl.lllnnitel-
1874: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 358:         missa on lisäksi Paraisten-Nauvon lautta-alus-
1875:                                                     paikan muuttaminen vuosina 1982-83 lossi-
1876:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      aluspaikaksi ja lauttavälin lyhentäminen. Tä-
1877:        ryhtyä, jotta uusi jäissä kulkemiseen        män suunnitelman toteuduttua vapautuisivat
1878:        soveltuva ja nopea maantielautta voi-        tällä lauttapaikalla liikennöivät lautta-ålukset
1879:        taisiin kiireellisesti ottaa käyttöön        muuhun käyttöön. Tie- ja vesirakennuslaitok-
1880:        Korppoon, Norrskatan ja Houtskarin           selle jää tällöin vain kaksi lauttapaikkaa, jois-
1881:        välisessä liikenteessä?                      sa tarvitaan lautta-aluksia, em. Korppoo--
1882:                                                     Norrskata-Houtskari Turun piirissä ja Oulun-
1883:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnoitta-        salo-Hailuoto Oulun piirissä, ja yhteensä 7
1884: vasti seuraavaa:                                    lautta-alusta ja ilmatyynyalusta näitä · varten.
1885:    Tie- ja vesirakennushallitus on tilannut Oy         Lisäksi on Turun luotsipiiri esittänyt uuden
1886: Wärtsilä Ab:ltä ilmatyynyaluksen, joka sijoi-       jäissä kulkevan nopean yhteysaluksen hankki-
1887: tetaan em. reitille talviliikenteeseen. Ilmatyy-    mista. Tämä asetettaisiin Korppoon lounais-
1888: nyalus valmistuu kuluvan lokakuun loppuun           saaristoon, jolloin se saattaisi ~ ainakin· osal-
1889: mennessä. Ilmatyynyaluksen kulku on lähes           taan - olla ratkaisu mm. edellä mainittuihin
1890: riippumaton jääolosuhteista ja sen nopeus se-       koululaiskuljetuksiin. Toistaiseksi alushankinta
1891: kä avovedessä että etenkin jääolosuhteissa on       ei tiettävästi ole kuitenkaan edennyt merenkul-
1892: nykyisten kyseisellä reitillä liikennöivien laut-   kuhallinnosssa määräraha~asteelle.
1893: ta-alusten nopeuksia suurempi.                         Edelleen hallituksen esityksessä vuoden
1894:    Tie~ ja vesirakennushallituksen suunnitel-       1982 valtion tulo- ja menoarvioksi on tb ja
1895: mien ·mukaan tuleva talvikausi olisi aluksen        vesirakennushallituksen          kalustomomentin
1896: kokeiluaikaa ja varsinaiseen liikenteeseen alus      (mom. 31.24.70) perusteluissa todettu, että
1897: asetettaisiin talvikaudeksi 1982-83.                määrärahaa käytetään tarkoituksenmukaisim~
1898:    Koululaiskuljetukset Korppoon-Norrskatan         man ratkaisun löytämiseksi Korppoon_;Houts-
1899: -Houtskarin liikenteessä on kuluvana syk-           karin välisessä liikenteessä. Luonnollisesti täl-
1900: synä hoidettu vesibussilla Turun tie- ja vesi-      löin yhtenä vaihtoehtona on mukana kysymyk-
1901: rakennuspiirin toimesta.                            sessä tarkoitetun uuden maantielautan hank-
1902:    Lokakuun alusta lukien vesibussiliikenteen       kiminen. Mutta sen lisäksi on myös·. selvitet-
1903: hoito tapahtuu kuntien toimesta valtion avus-       tävä kaikki muutkin edellä selostetut ko. lii-
1904: tuksen turvin siihen asti, kun jääolosuhteet        kenteen hoitamiseen vaikuttavat tekijät, kuten
1905: sallivat. Lisälautan käyttöönotto koko talveksi     ilmatyynyaluksen käyttö, luotsipiirin uuden
1906: yleistä liikennettä varten ei ole tarpeen eikä      yhteysaluksen mahdollisuudet ja tie- ja vesira-
1907: yksinomaan koululaiskuljetuksia varten koko         kennushallituksen jo olemassa olevan lauttaka-
1908: talven ajan perusteltua. Eri asia on, että aivan    luston käyttö lähitulevaisuudessa muuttuvissa
1909: keskitalvella jääolosuhteiden vuoksi koululais-     olosuhteissa.
1910: kuljetukset on ilmeisesti pakko hoitaa tiepiirin
1911:      Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1981
1912: 
1913:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
1914: 088100875P
1915: 6                                           1981 vp.
1916: 
1917: 
1918: 
1919:                          Tili    Riksdagens          Herr     Talman
1920: 
1921:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       fungera. De kommunala och statliga myndig-
1922: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          heterna har även överenskommit om att elev-
1923: velse av den 16 juni 1981 tili vederbörande        transporterna ordnas på detta sätt åtminstone
1924: medletn av statsrådet översänt avskrift av föl-    under nästa och därpåföljande vinter. ·' ' ·
1925: jande av riksdagsman Jacob Söderman under-             I väg- och vattenbyggnadsstyrelsens planer
1926: tecknade spörsmål nr 358:                          ingår även att färjstället Pargas-Nagu för
1927:                                                    fristående färja under åren 1982-83_ ändras
1928:            Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen    tili färjställe för styrbar färja och att färj-
1929:       . ~krida för att en ny, isgående och         sträckan förkortas. Efter det att planen verk-
1930:         snabb landsväg kunde tas i bruk för        ställts skulle de fristående färjor som .<tra~
1931:         trafiken mellan Korpo, Norrskata och       fikerar denna färjsträcka kunna. frigöras för
1932:         Houtskär i skyndsam ordning?               annat bruk. Härvid skulle väg- och vatten-
1933:                                                    byggnadsverket ha kvar endast två fiirjställen
1934:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      för fristående färjor, det ovan nämnda Korpo-
1935: samt anföra följande:                              Norrskata-Houtskär i Åbo distrikt och Ou-
1936:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har av         lunsalo-Karlö i Uleåborgs distrikt, och sam-
1937: Oy Wärtsilä Ab beställt ett luftkuddefartyg        manlagt 7 fristående färjor och ett luftkudde-
1938: som skall sättas i vintertrafik på ovan nämnda     fartyg för dessa.                         . .
1939: rutt. Fartyget blir färdigt före utgången av           Vidare har Åbo lotsfördelning föreslagit
1940: innevarande oktober. Ett luftkuddefartyg är        att ett nytt snabbt isgående förbindelsefartyg
1941: så gott som oberoende av isförhållandena och       skall anskaffas. Fartyget skulle placeras i
1942: dess hastighet både i öppet vatten och i syn-      Korpo sydvästra skärgård och detta skulle åt-
1943: nerhet under isförhållanden är högre än de         minstone delvis 'bidra till att lösa bl.a. ovan
1944: frigående färjor som för närvarande trafikerar     nämnda elevtransporter. Tillsvidare har ären-
1945: denna rutt.                                        det veterligen inte framskridit i sjöfartssty-
1946:    Enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsens        relsen tili ett sådant skede, att beviljandet av
1947: planer skulle den förestående vinterperioden       anslag för anskaffningen av fartyget skulle
1948: utgöra en försökstid, varefter fartyget skulle     vara aktuellt.
1949: sättas i regelbunden trafik för vinterperioden         I motiveringen tili momentet rörande an-
1950: 1982-83.                                           skaffning av inventarier för väg- och vatten-
1951:    Elevtransporterna på rutten Korpo-Norr-         byggnadsverket (31.24.70) i regeringens pro-
1952: skata-Houtskär har under hösten skett på           position angående statsförslaget för år 1982
1953: åtgärder av Åbo väg- och vattenbyggnads-           har det vidare konstaterats, att anslaget kom-
1954: distrikt med sjöbuss. Från ingången av okto-       mer att användas för att på ändamålsenligaste
1955: ber kommer sjöbusstrafiken att handhas av          sätt arrangera skötseln av trafiken mellan Kor-
1956: kommunerna med hjälp av statsbidrag så             po och Houtskär. Härvid kommer ett alter-
1957: länge isförhållandena detta medger. Det är         nativ naturligtvis att vara anskaffandet av
1958: inte nödvändigt att för hela vintern ta i bruk     den i spörsmålet avsedda nya landsvägsfärjan.
1959: en extra färja för den allmänna trafiken och       Utöver detta skall även alla andra ovan nämnda
1960: inte heller är det motiverat att under hela        faktorer utredas, som påverkar skötseln av
1961: vintern använda en dylik enbart för elevtrans-     trafiken, dvs. användningen av luftkudde-
1962: porterna. Å andra sidan måste elevtransporter-     fartyg, möjligheterna att använda lotsfördel-
1963: na under midvinterperioden på grund av is-         ningens nya förbindelsefartyg och användning-
1964: förhållandena uppenbarligen skötas med väg-        en av väg- och vattenbyggnadsstyrelsens existe~
1965: och vattendistriktets fristående färja, eftersom   rande färjor i ändrade förhållanden inom en
1966: sjöbusstrafiken under denna tid inte kan           nära framtid.
1967:      Helsingfors den 5 oktober 1981
1968: 
1969:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
1970:                                                                                         ;: :. \ ·:
1971:                                              1981 vp.
1972: 
1973: Kirjallinen kysymys n:o 359
1974: 
1975: 
1976: 
1977: 
1978:                                 Saarikoski: Työttömyysturvaetuuksien saattamisesta veronalai-
1979:                                     seksi tuloksi
1980: 
1981: 
1982:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1983: 
1984:    Työttömyysturvaetuudet ovat osa kansalais-      teena olevien kansalaisten kannalta varsinkin,
1985: ten sosiaaliturvasta. Työttömyyskorvausten ja      koska kysymyksessä ei ole sosiaalietuuksista
1986: työttömyysvakuutuksesta saatujen tulojen ve-       saatavan reaalitulon eikä sen ostovoiman heik-
1987: rottamiskysymys on edelleen vailla ratkaisuaan.    keneminen. Tämän vuoksi onkin kysyttävä,
1988: Työttömyysturvan järjestäminen myös näiltä         miksi työttömyysturvaetuuksien verollesaatta-
1989: osin olisi kuitenkin käsiteltävä kiireellisesti    misesityksiä ei vielä ole annettu eduskunnan
1990: asiaan liittyvien epäselvyyksien poistamiseksi     käsiteltäviksi.                         ,
1991: ja koska kansalaiset kokevat nykyisen tilanteen       Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
1992: epäoikeudenmukaiseksi. Asialla on lisäksi erit-    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
1993: täin keskeinen ja kiireellinen merkitys paitsi     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
1994: työttömiksi joutuneille myös niille kunnille,      raavan kysymyksen:
1995: joissa työttömyysaste on korkea.
1996:    Sosiaalietuuksien verotuskysymyksessä näyt-                Miksi Hallitus ei ole antanut edus-
1997: tää yleisenä suuntana olevan niiden saattami-              kunnalle lakiesityksiä, joilla työttömyys-
1998: nen verolle. Näin on menetelty jo mm. muissa               turvaetuudet saatetaan veronalaisiksi,
1999: Pohjoismaissa. Kun verovapaat etuudet lisään-              mutta samalla turvataan etuuksista saa-
2000: tyvät ja verorasitus kasvaa, käy niin, että kor-           tavan reaalitulon ja sen ostovoiman
2001: vaukset muodostuvat usein suuremmiksi kuin                 säilyminen, ja
2002: korvattava ansiotulo. Ylikompensaation pois-                  onko Hallitus tietoinen niistä· ongel-
2003: tamiseksi ei ole puolestaan muuta sopivaa                  mista, joita työttömyysturvaetuuksien
2004: keinoa kuin etuuksien saattaminen veronalai-               verottomuus aiheuttaa erityisesti niissä
2005: siksi. Sosiaalietuuksien verolle saattaminen on            kunnissa, joissa työttömyysprosentti on
2006: myös keino ehkäistä niiden väärinkäyttöä.                  korkea ja taloudellinen kantokyky al-
2007: Näin ollen voidaankin todeta, että sosiaali-               hainen, ja
2008: etuuksien verottamista voidaan puoltaa paitsi                 mitä Hallitus aikoo tehdä näiden
2009: julkisen vallan niin myös sosiaalietuuksien koh-           ongelmien pikaiseksi ratkaisemiseksi?
2010:   Helsingissä 17 päivänä kesäkuu ta 19 81
2011: 
2012:                                         Helge Saarikoski
2013: 
2014: 
2015: 
2016: 
2017: 0881008275
2018: 2                                             1981 vp.
2019: 
2020: 
2021: 
2022: 
2023:                          Eduskut'.nan Herra Puhemiehelle
2024: 
2025:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                mitä Hallitus aikoo tehdä näiden
2026: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               ongelmien pikaiseksi ratkaisemiseksi?
2027: olette 11 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn
2028: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ·Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
2029: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vasti seuraavaa:
2030: edustaja Helge Saarikosken näin kuuluvasta
2031: kirjallisesta kysymyksestä n:o 359:                     Työttömyysturvan kokonaisuudistus on asiaa
2032:                                                      selvittävän toimikunnan tehtävänä. Toimikun-
2033:            Miksi Hallitus ei ole antanut edus-       nan määräaika päättyy 31. 12. 1981. Koska
2034:         kunnalle lakiesityksiä, joilla työttömyys-   työttömyysturvaetuuksien veronalaisuus. on osa
2035:         turvaetuudet saatetaan veronalaisiksi,       työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistus-
2036:         mutta samalla turvataan etuuksista saa-      ta, etuuksien veronalaisiksi saattamista kos-
2037:         tavan reaalitulon ja sen ostovoiman          kevat lakiehdotukset voidaan antaa eduskun-
2038:         säilyminen, ja                               nalle vain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
2039:            onko Hallitus tietoinen niistä ongel-     Ennen toimikunnan mietinnön valmistumista
2040:         inista~ joita työttömyysturvaetuuksien       ei myöskään verouudistusta voida ryhtyä val-
2041:         verottomuus aiheuttaa erityisesti niissä     mistelemaan.
2042:         kunnissa, joissa työttömyysprosentti on
2043:         korkea ja taloudellinen kantokyky ai-
2044:         nainen, ja
2045:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
2046: 
2047:                                                                       Ministeri Mauno Forsman
2048:                                             N:o 3.59                                            3
2049: 
2050: 
2051: 
2052: 
2053:                          Tili Riksdagens Herr Talman
2054: 
2055:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                vad ämnar Regeringen göra för att
2056: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-                 snahht lösa dessa problem?
2057: velse av den 17 juni 1981 tili vederhörande
2058: medlem av statsrådet översänt avskrift av            Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
2059: följande av riksdagsman Helge Saarikoski un-       samt anföra följande:
2060: dertecknade spörsmål nr 359:
2061:                                                       En totalreform av de arhetslösas utkomst-
2062:          Av viiken orsak har Regeringen inte       trygghet utreds för närvarande av en kom-
2063:       avlåtit sådana lagpropositioner tili riks-   mission. Kommissionens termin utgår 31. 12.
2064:       dagen, genom vilka de arbetslösas ut-        1981. Eftersom skatteplikten i fråga om de
2065:       komsttrygghetsförmåner görs skatte-          arbetslösas utkomsttrygghetsförmåner är en del
2066:       pliktiga, men genom vilka samtidigt          av totalreformen av systemet med arbetslösas
2067:       garanteras att realinkomsterna av för-       utkomsttrygghet, kan lagförslagen rörande
2068:       månerna och förmånernas köpkraft he-         skattskyldighet heträffande förmånerna avlåtas
2069:       varas, och                                   tili riksdagen först i samband med totalrefor-
2070:          är Regeringen medveten om de prob-        men. Innan kommissionens betänkande före-
2071:       lem som skattefriheten beträffande de        ligger färdigt, kan en skattereform inte heller
2072:       arbetslösas   u tkomsttrygghetsförmåner      börja heredas.
2073:       medför särskilt i de kommuner där
2074:       arbetslöshetsprocenten är hög och den
2075:       ekonomiska bärkraften låg, och
2076:   Helsingfors den 2 oktober 1981
2077: 
2078:                                                                      Minister Mauno Forsman
2079:                                                1981 vp.
2080: 
2081: Iqrjallip.ea kysymys n:o 360
2082: 
2083: 
2084: 
2085: 
2086:                                    Juvela ym.: Tieyhteyksien parantamisesta Parkanon risteysase-
2087:                                        malle
2088: 
2089: 
2090:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2091: 
2092:     Rautatiehallituksen päätös lopettaa henkilö-      autovuoron poikkeaminen rautatieasemalle val-
2093: liikenne Haapamäen-Potin rataosalla merkitsi          tateiltä n:o 3 ja n:o 23 aiheuttaisi puolestaan
2094: vakavaa iskua Pohjois-Satakunnan liikenneyh-          vähintään kahdeksan kilometrin ylimääräisen
2095: teyksille. Kuten tunnettua päätös tehtiin vas-        poikkeamisen säännölliseltä linjalta. Jo tämä se-
2096: toin radan vaikutusalueella olevien kuntien sekä      littää sen, minkä vuoksi tällaisia yhteyksiä ei
2097: Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntaliittojen            ole syntynyt.
2098: kantaa. Lopettamispäätös oli lisäksi selvästi val-        Jotta Parkanon risteysaseman liikennepalve-
2099: tioneuvoston 10. 7. 1980 tekemän Suomenselän          lut voitaisiin tehokkaasti hyödyntää jatkoyh-
2100: kehittämistä koskevan periaatepäätöksen vastai-       teyksien muodossa - minkä pitäisi olla myös
2101: nen. Mainitussa päätöksessä valtioneuvosto il-        valtion edun mukaista - ja jotta lakkautetulle
2102: moittaa pidättyvänsä toimenpiteillään heikentä-       rautatieliikenteelle saataisiin korvaava yhteys
2103: mästä alueen julkisia palveluja. Lopettamispää-       risteysasemalle, olisi Järvi-Suomen tieltä eli val-
2104: tös merkitsi kuitenkin sitä, että huomattava osa      tatieltä n:o 23 rakennettava suora yhteys Par-
2105:  radan vaikutusalueen väestöstä jää kokonaan          kanoo asemalle, jonne matkaa kertyy noin 3-4
2106:  joukkoliikennepalvelujen ulkopuolelle. Tämä ei       kilometriä. Mikäli tällainen yhteys saataisiin,
2107:  vastaa myöskään eduskunnan aluepolitiikasta          olisi mitä todennäköisintä, että suuri osa Järvi-
2108:  hyväksymiä periaatteita.                             Suomen tiellä liikennöivistä linja-autoista siir-
2109:      Kun henkilöliikenteen lopettaminen Haapa-        tyisi kulkemaan aseman kautta. Toisena vaihto-
2110:  mäen-Porin rataosuudella on tapahtunut tosi-         ehtona voisi tulla kysymykseen mahdollisuus
2111:  asia, on riittävän tehokkaan korvaavan liiken-        rakentaa valtateiltä n:o 3 ja n:o 23 kiertotie
2112:  teen aikaansaaminen mainitulle alueelle vähin        Parkanon risteysaseman kautta, mikä ratkaisu
2113:  mitä voidaan odottaa. Paikkakunnat, joita tämä       myöskin lyhentäisi asemalle poikkeavien auto-
2114:  asia läheisesti koskee, ovat lähinnä Virtain, Par-   jen matkaa useilla kilometreillä. Välttämätöntä
2115:  kanon ja Kankaanpään kaupungit sekä Kihniön          olisikin, että valtioneuvosto ryhtyisi ensi tilassa
2116:  kunta. Tilanteen edes osittaiseksi korjaamiseksi     toimenpiteisiin tutkimuksen ja sen jälkeen suun-
2117:  onkin pyritty edistämään linja- ja postiautolii-     nitelman tekemiseksi liikenneyhteyksien paran-
2118:  kenteen parantamista alueella. Tässä suhteessa       tamiseksi Parkanon asemalle. Näin osittain hel-
2119:  onkin tapahtunut ja tapahtumassa joitakin edis-       potettaisiin niitä ongelmia, joita henkilöliiken-
2120:  tysaskeleita.                                        teen lopettaminen Haapamäen-Potin rataosuu-
2121:      Kihniön kunta sekä Parkanon ja Virtain            della näiden alueiden väestölle aiheutti.
2122:  kaupungit jättivät äskettäin liikenneminis-              Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
2123:   teriölle kirjelmän, jossa esitetään tieyhteyksien   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämmekin val-
2124:  parantamista Parkanon risteysasemalle. Nykyi-        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2125:  sin linja-autojen yhteydet Tampereen-Parka-          seuraavan kysymyksen:
2126:  non-Seinäjoen radalle, Parkanon risteysasemal-
2127:  le, ovat varsin heikot. Parkanon kautta kulke-                  Aikooko Hallitus Parkanon ja Virtain
2128:  vat linja-autot eivät kulje Parkanon rautatiease-            kaupunkien sekä Kihniön kunnan liiken-
2129:  man kautta, koska sinne on matkaa Parkanon                   neministeriölle jättämän kirjelmän mu-
2130:   keskustasta noin seitsemän kilometriä. Kun-                 kaisesti ryhtyä välittömiin toimenpitei-
2131:   tien kirjelmässä todetaan edelleen, että linja-             siin tutkimuksen suorittamiseksi siitä,
2132: 088100876R
2133: 2                                        1981 vp.
2134: 
2135:      miten liikenne johdettaisiin parhaiten         teella tarvittavan: suunnitelman laatimi~
2136:      valtatieltä n:o 23 Parkanon risteysase-        seksi tien rakentamista varten?
2137:      malle, sekä tutkimuksen tulosten perus-
2138:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1981
2139: 
2140:             Aulis Juvela                                Kauko Juhantalo
2141:             Matti Järvenpää                             Mikko Elo
2142:                                 Pirkko Valtonen
2143:                                                  N:o 360                                                 3
2144: 
2145: 
2146: 
2147: 
2148:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2149: 
2150:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tietä, tulisi kokonaispituudeksi noin 6--7 km.
2151: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-          Tämän ratkaisun tekee huonoksi ja kalliimmak-
2152: hemies, 17 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn              si se, että tällöin tie tulisi ylittämään kaksi ra-
2153: kirjelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston          taa, joista toinen on sähköistetty ja toinen kak-
2154: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       siraiteinen. Tieviranomaisten mielestä molem-
2155: taja Aulis Juvelan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        mat tasoristeykset vaativat vähintään rautatien
2156: sesta kysymyksestä n:o 360:                             turvalaitteet tai risteyssillat. Näin ollen kus-
2157:                                                         tannukset saattavat nousta aina 10 milj. mark-
2158:           Aikooko Hallitus Parkanon ja Virtain          kaan.
2159:        kaupunkien sekä Kihniön kunnan liiken-              Tieviranomaisten mielestä hankkeen toteu-
2160:        neministeriölle jättämän kirjelmän mu-           tuksen kustannukset olisivat kohtuuttoman suu-
2161:        kaisesti ryhtyä välittömiin toimenpitei-         ret verrattuna saavutettuun hyötyyn. Tien lii-
2162:        siin tutkimuksen suorittamiseksi siitä,          kennemäärä tulisi olemaan varsin vähäinen.
2163:        miten liikenne johdettaisiin parhaiten              Edellä esitettyihin näkökohtiin perustuen tie-
2164:        valtatieltä n:o 23 Parkanon risteysase-          viranomaiset pitävät yleisen tien rakentamista
2165:        malle, sekä tutkimuksen tulosten perus-          Parkanon aseman ja vt 23:n välille perusteetto-
2166:        teella tarvittavan suunnitelman laatimi-         mana, varsinkin kun Parkanon asemalle· on ole-
2167:        seksi tien rakentamista varten?                  massa hyvä maantieyhteys vt 3:lta."
2168:                                                            Tieviranomaiset ovat ilmoittaneet nyt tehdyn
2169:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kysymyksen johdosta, ettei tällä välin heidän
2170: vasti seuraavaa:                                        tietoonsa ole tullut mitään sellaista, mikä an-
2171:                                                         taisi aihetta kannanmuutokseen asiassa. Samalla
2172:    Kansanedustaja Joutsenlahti on tehnyt samaa          tie- ja vesirakennushallitus on kuitenkin ilmoit-
2173: tietä koskevan kirj ailisen kysymyksen 7. 5.            tanut asian kaikinpuoliseksi selvittämiseksi ole-
2174: 1981. Vastauksena tähän kysymykseen esitin              vansa valmis tekemään tien tarpeellisuudesta
2175: seuraavaa:                                              selvityksen.
2176:    "Jos mahdollinen uusi yhteys linjattaisiin              Liikenneministeriö tulee kehottamaan tie- ja
2177: Parkanon asemalta Kaitaveden ja Tampereen-              vesirakennushallitusta laatimaan tällaisen selvi-
2178: Seinäjoen radan välistä vt 23: lle, tulisi tielle pi-   tyksen. Selvitys tehdään yhteistyössä asian-
2179: tuutta n. 5 km ja kustannukset olisivat 4-5             omaisten kuntien, rautatieviranomaisten ja mui-
2180: milj. markkaa. Liittymä valtatielle tulisi erittäin     den tarvittavien viranomaisten kanssa. Selvityk-
2181: huonoon paikkaan.                                       sen perusteella tullaan tekemään päätökset jat-
2182:    Jos taas tie linjattaisiin siten, että siinä voi-    kotoimenpiteistä, kuten tiesuunnitelman laati-
2183: taisiin käyttää hyväksi olemassa olevaa yksityis-       misesta, jos selvitys antaa siihen aihetta.
2184:       Helsingissä lokakuun 5 päivänä 1981
2185: 
2186:                                                                      Liikenneministeri Veikko Saarto
2187: 4                                             1981 vp.
2188: 
2189: 
2190: 
2191: 
2192:                             Till Riksdagens Herr Talman
2193: 
2194:    I det gyfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         eftersom vägen då skulle korsa två banor, av
2195: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        vilka den ena är elektrifierad och den andra
2196: av den l7 juni 1981 till vederbörande medlem         dubbelspårig. Enligt vägmyndigheterna .kräver
2197: av statsrådet översänt avskrift av följande av       båda plankorsningarna minst säkerhetsanordning
2198: riksdagsman Aulis Juvela m. fl. ställda skriftliga   för järnväg eller korsningsviadukt. Sålunda kan
2199: spörsmål nr 360:                                     kostnaderna stiga ända upp till 10 miljoner
2200:                                                      mark.
2201:           Ämnar Regeringen i överensstämmel-            Enligt vägmyndigheterna skulle kostnaderna
2202:        se med den skrivelse som städerna Par-        för projektets förverkligande inte stå i rimlig
2203:        kano och Virdois samt Kihniö kommun           proportion till den erhållna nyttan. ' Vägens
2204:        har överlämnat till trafikministeriet vid-    trafikmängd skulle vara mycket obetydlig.
2205:        ta omedelbara åtgärder för utförande             På basen av ovan anförda synpunkter anser
2206:        av en undersökning om hur trafiken            vägmyndigheterna det vara ogrundat att anlägga
2207:        bäst kunde ledas från huvudvägen 23           en allmän väg mellan Parkano station och hu-
2208:        till övergångsstationen i Parkano samt        vudväg 23, särskilt som det finns en god lands-
2209:        för utarbetande av en erforderlig plan        vägsförbindelse till Parkano station från huvud-
2210:        för ett vägbygge på basen av undersök-        väg 3."
2211:        ningens resultat?                                Vägmyndigheterna har med anledning av det
2212:                                                      nu ställda spörsmålet meddelat, att under tiden
2213:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        mellan de två spörsmålen ingenting sådant kom-
2214: samt anföra följande:                                mit till deras kännedom som skulle ge anled-
2215:                                                      ning att ändra ståndpunkt i saken. Samtidigt
2216:    Riksdagsman Joutsenlahti ställde 7. 5. 1981       har väg- och vattenbyggnadsstyrelsen dock med-
2217: ett skriftligt spörsmål om samma väg. På detta       delat att den, för att saken skall bli allsidigt
2218: spörsmål svarade jag följande:                       utredd, är beredd att utreda hur stort behovet
2219:    "Om en eventuell ny förbindelse skulle dras       av vägen är.
2220: upp från Parkano station mellan Kaitavesi och           Trafikministeriet kommer att uppmana väg-
2221: Tammerfors-Seinäjoki hanan till huvudväg 23,         och vattenbyggnadsstyrelsen att göra en dylik
2222: skulle vägen bli ca 5 kilometer lång och kost-       utredning. Denna kommer att göras i sam-
2223: naderna uppgå till 4-5 miljoner mark. An·            verkan med de berörda kommunerna, järnvägs-
2224: slutningen till huvudvägen skulle vara belägen       myndigheterna och andra myndigheter, vilkas
2225: på ett mycket ogynnsamt ställe.                      medverkan behövs. På grundval av utredningen
2226:    Om vägen åter skulle dras upp så, att man         kommer beslut om fortsatta åtgärder att fattas,
2227: kunde tillgodogöra sig den existerande enskilda      såsom t. ex. beträffande utarbetandet av en väg-
2228: vägen, skulle totallängden bli ca 6-7 kilo-          plan, såvida utredningen ger anledning härtill.
2229: meter. Denna lösning blir sämre och dyrare,
2230:      Helsingfors den 5 oktober 1981
2231: 
2232:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
2233:                                               .. ~· ;:'f'~~
2234:                                               1981 vp.
2235: 
2236: Kirjallinen kysymys n:o 361
2237: 
2238: 
2239: 
2240: 
2241:                                   Tenhiälä: Satovahinkokorvausten purm laajentamisesta koske-
2242:                                      ma_an 1DYÖS juuri- ja vihanneskasveja
2243:                                        ..                               .
2244: 
2245:                         :Edu~kunri~n Herr~a .Puhemie~elle ·.
2246: 
2247:    Viime vuosina on maataloudessa voimak-              taan huomioon vain apilan ja timoteifl sie-
2248: kaasti ·laajentunut eri juurikasvien riviviljdy.       menalat.
2249: Näiden osalta ei voida enää puhua puutarha-               Satovahinkoneuvottelukunta on selvittänyt
2250: kasveista, koska kysymys useimmiten on teol-           riviviljelykasvien korvaamisjärjestelmät, mutta
2251: lisuuden jalostustuotantoon käyttämistä kas-           toistaiseksi ei korvausjärjestelmää ole näihin
2252: veista. Mikäli nämä joutuvat alttiiksi satova-         laajennettu.
2253: hingoille, ovat viljelijän menetykset taloudelli-         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
2254: sesti huomattavat. Viime vuosien pyrkimys              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
2255: erikoistumiseen on aiheuttanut sen, että nuo-          tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
2256: ret vUjelijät ovat hallUllleet erikoistua rivivil-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
2257: jdyyn.
2258:    Satovahinkojen korvaamisesta on säädetty                      Aikooko Hallitus muuttaa satovahin-
2259: lailla 530/75 ja asetuksdla 820/75.                           kojen korvausjärjestelmää siten, että
2260:    Satovahinkojärjestdmän piiriin eivät kuiten-               satovahinkokorvausten piiriin tulisivat
2261: kaan kuulu porkkana, punajuuri, sipuli, kaali                 kuulumaan myös nyt korvauksen ulko-
2262: ym., vaikka niitä tuotetaankin pdtoviljdyn                    puoldle jääneet tärkeimmät juuri- ja
2263: mittakaavassa. Myös nurmikasvien siemenvil-                   vihanneskasvit?
2264: jdyä koskevalta osalta vahinkolaskdmissa Ote-
2265:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1981
2266: 
2267:                                             Hannu Tenhiälä
2268: 
2269: 
2270: 
2271: 
2272: 088100819W
2273:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2274: 
2275:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa      nan.ottojen muodostamista asiassa ovat kuiten-
2276: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kin vaikeuttaneet muun muassa eräät tekniset
2277: olette. 17 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn          esteet, kuten puutarhakasvien satomäärien
2278: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        puutteellinen tilastointi ja puutteellinen hinta-
2279: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       seuranta. Nämä puutteet ovat kuitenkin paljolti
2280: edustaja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kir-       poistumassa. Puutarhakasvien tilastoinnin ke-
2281: jallisesta kysymyksestä n:o .361:                   hittämistä on nimittäin suhteellisen pitklille
2282:                                                     valmisteltu maatilahallituksessa ja maatilatilas-
2283:            Aikooko Hallitus muuttaa satovahin-      ton neuvottelukunnassa. Pellervo:Seuran ·Mark-
2284:       . kojen korvausjärjestelmää siten, että       kinatutkimuslaitoksessa puolesta~n on·· aloitettu
2285:         satovahinkokorvausten piiriin tulisivat     vihannesten ja t:Uokaperunan hintaseuranta. Tä~
2286:         kuulumaan myös nyt korvauksen ulko-         inän "Vuoksi satovahinkoneuvottelukunta on vii-
2287:         puolelle jääneet tärkeimmät juuri- . ja     me keväanä esittfuiyt maa- ja metsätalousminis-
2288:         vihanneskasvi t?                            teriölle erityisen valmisteluelimen asettamista
2289:                                                     varsinaisten korvauskysymysten selvittämistä
2290:  .. Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        varten. Maa-· .ja metsätalousministeriö. onkin
2291: taen seuraåv~a:                                      asettanut ty8ryhrnän, jonka tehtävänä·on selvit-
2292: · Kysymystä puutarhakasvien · sisällyttämisestä     tää P4fitar4akasvien satovahinkojen korvaan:ll~
2293: satovahinkojen korvaarnisj.ärjestelmään on -        ·seen · liittyvät kysymykset sekä tehdä · tat"Vittå-
2294: kuten kysyjäkin on todennut·- selvitelty sato-      vat ehdotukset mahdollisen kotyausjärjestelmän
2295: vahinkoneuvottelukunnassa. Lopullisten kan-         luomiseksi. ·      ·                   · '        ·
2296:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1981
2297: 
2298:                                                   Maa~ ja metsätalousministeri Taisto    Tähkämaa
2299:                                             N:o -361
2300: 
2301: 
2302: 
2303: 
2304:                           Tili Riksdagens Herr Talman
2305: 
2306:    I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen      hinder, såsom bristfällig statistikföring över
2307: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      trädgårdsväxternas skördemängder och bristfäl-
2308: av den 17 juni 1981 tili vederbörande medlem      lig uppföljning av priserna. Dessa brister hål-
2309: av statsrådet översänt avskrift av följande av    ler dock tili övervägande del på att avlägsnas.
2310: riksdagsman Hannu Tenhiälä undertecknade          Utvecklandet av statistikföringen över träd-
2311: spörsmål nr 361:                                  gårdsväxter har nämnligen undergått rätt långt-
2312:                                                   gående beredning i jordbruksstyrelsen och i de-
2313:           Äm.nar Regeringen ändra ersättnings-    legationen för lantbruksstatistik. Pellervo-
2314:        systemet för skördeskador så, att er-      Sällskapets institution för marknadsundersök-
2315:        sättningarna för skördeskador även         ning har för sin del inlett en uppföljning av
2316:        skulle omfatta de viktigaste rotfrukter-   priserna på grönsaker och matpotatis. Därför
2317:        na och grönsakerna, vilka nu blir          har delegationen för skördeskador senaste vår
2318:        utanför ersättningssystemet?               framlagt ett förslag tili jord- och skogsbruks-
2319:                                                    ministeriet om tilisättande av ett särskilt be-
2320:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      redningsorgan för utredande av de egerttliga er-
2321: samt anföra följande:                              sättningsfrågorna. Jord- och skogsbruksministe-
2322:   Frågan om att låta trädgårdsväxterna ingå i     riet har även tilisatt en arbetsgrupp med upp-
2323: ersättningssystemet för skördeskador har - så-    gift att utreda frågorna i anslutning tili ersät-
2324: som spörsmålsställaren även har konstaterat -      tande av skördeskadorna på trädgårdsväxter,
2325: utretts i delegationen för skördeskador. Utfor-    samt göra erforderliga förslag tili skapandet
2326: mandet av slutgiltiga ställningstaganden i frå-    av ett eventuellt ersiittningssystem.
2327: gan har dock försvårats bl.a. av vissa tekniska
2328:      Helsingfors den 28 september 1981
2329: 
2330:                                               Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
2331:         ''·';_,
2332: 
2333: 
2334: '   .
2335:                                              1981 vp.
2336: 
2337: Kirjallinen kysymys n:o .362
2338: 
2339: 
2340: 
2341: 
2342:                                  E. Laine ym.: Asumiskustannusten alentamisesta
2343: 
2344: 
2345:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2346: 
2347:    Viime helmikuussa eduskunnalle jätetyssä         menpiteitä, mm. katumaksurasituksen pienentä-
2348: toivomusaloitteessaan SKDL:n eduskuntaryhmä         mistä.
2349: edellytti hallituksen ryhtyvän pikaisesti toimen-      Käsitellessään toimenpiteitä vuokrien mää-
2350: piteisiin vuokrien alentamiseksi asuntolainoite-    räytymisperusteiden uusimiseksi hallitus on jät-
2351: tuissa taloissa siten, että valtion asuntolaina-    tänyt ottamatta huomioon SKDL:n eduskunta-
2352: osuus nostetaan myös jo rakennetuissa vuokra-       ryhmän ehdotukset. Julkisuudessa on esitetty
2353: taloissa 60 % :iin, valtion asuntolainojen takai-   arvioita, joiden mukaan vuokrien laskentape-
2354: sinmaksuaikaa pidennetään vastaamaan asunto-        rusteiden tarkistaminen tulisi johtamaan jopa
2355: jen käyttöikää ja ensi vaiheessa 45 vuoteen         useiden markkojen korotuksiin neliötä kohti.
2356: ja niiden korkotasoa alennetaan. SKDL:n edus-          Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
2357: kuntaryhmä ehdotti myös pankkien asuntolai-         jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
2358: nojen ( ensisijaislainojen) takaisinmaksuaikaa      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2359: pidennettäväksi 25 vuoteen ja niiden korkota-       vaksi seuraavan kysymyksen:
2360: son alentamista 2 prosenttiyksiköllä.
2361:    Omistusasuntojen asumiskustannusten alen.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2362: tamiseksi SKDL:n eduskuntaryhmä ehdotti                    ryhtyä SKDL:n eduskuntaryhmän toivo-
2363: pankkien vastaantulolainojen laina-aikojen pi-             musaloitteessa n:o 104/1981 vp. ehdo-
2364: dentämistä 15 vuoteen ja niiden korkotason                 tettujen asumiskustannusten alentamista
2365: alentamista 2 prosenttiyksiköllä. Lisäksi ehdo-            merkitsevien toimenpide-ehdotusten to-
2366: tettiin myönnettäväksi aravavuokrataloille lisä-           teuttamiseksi ja sen varmistamiseksi,
2367: tukea siten, että kaikissa olemassa olevissa ara-          että vuokrien laskentaperusteiden tar-
2368: vavuokra-asunnoissa voidaan alittaa 13 markan              kistamista koskeva valtioneuvoston pe-
2369: enimmäisvuokrataso. Ryhmä edellytti asumis-                riaatepäätös ei johda vuokratason ko-
2370: kustannusten alentamiseksi eräitä muitakin toi-            rottamiseen?
2371:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1981
2372: 
2373:          Ensia Laine                   Pentti Liedes                  E.-J. Tennilä
2374:          Helvi Niskanen                Sten Söderström                Aarne Koskinen
2375:          Inger Hirvelä                 Terho Pursiainen               Marjatta Stenius-Kaukonen
2376:          Irma Rosnell                  Unto Ruotsalainen              Pauli Puhakka
2377: 
2378: 
2379: 
2380: 
2381: 0881009471
2382: 2                                            1981 vp.
2383: 
2384: 
2385: 
2386: 
2387:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2388: 
2389:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     netyn asuntolainan laina-aika muodostuu 24-
2390: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       25 vuodeksi.
2391: olette 17 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn             Valtion lainan osuus rahoituksesta on,. tuon·
2392: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tin hankintaa ja kuntoonpanoa lukuunottamat-
2393: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      ta, ollut yleensä noin 55 prosenttia. Kuluvana
2394: edustaja Ensia Laineen ym. näin kuuluvasta         vuonna se on lainoitusjärjestelmän uudistami·
2395: kirjallisesta kysymyksestä n:o 362:                seen liittyen nostettu 60 prosenttiin.
2396:                                                       Noin 35 prosenttia rahoituksesta on muor
2397:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2398:                                                    dostunut rahoituslaitosten myöntämistä ensisi-
2399:        ryhtyä SKDL:n eduskuntaryhmän toivo-
2400:                                                    jaisista lainoista, joiden yleisistä ehdoista on
2401:        musaloitteessa n:o 104/1981 vp. ehdo-
2402:                                                    neuvoteltu asuntoviranomaisten ja rahoituslair
2403:        tettujen asumiskustannusten alentamista
2404:                                                    tosten kanssa. Ensisijaisen lainan laina-aika on
2405:        merkitsevien toimenpide-ehdotusten to-
2406:                                                    useimmissa tapauksissa 17 vuotta ja korko. 9~25
2407:        teuttamiseksi ja sen varmistamiseksi,       prosenttia. Noin viidenneksessä tapauksista en"
2408:        että vuokrien laskentaperusteiden tar-      sisijaisen lainan laina-aika on 22 vuotta ja kor-
2409:        kistamista koskeva valtioneuvoston pe-      ko 9, 75 prosenttia sekä niin ikään noin. viiden-
2410:        riaatepäätös ei johda vuokratason ko-       neksessä tapauksista laina-aika 25 vuotta ja
2411:        rottamiseen?                                korko 10 prosenttia. Viimeksi mainituissa ta·
2412:                                                    pauksissa lyhennykset alkavat vasta kahden
2413:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     vuoden kuluttua lainan nostamisesta.
2414: seuraavaa:                                            Vuokratalojen talous on pyritty rakentamaan
2415:    Vuokra-asuntoa varten myönnettävä asunto-       itsensäkannattavuusperiaatteen mukaisesti eH sL-
2416: lainan enimmäislaina-aika on voimassa olevan       ten, että sekä talon hoitomenot että maksetta-
2417: lain mukaan 45 vuotta. Lainan korko on lain        vaksi lankeavat korko- ja lyhennysmaksut peri-
2418: mukaan ensimmäisenä viisivuotiskautena yksi        tään vuokralaisilta vuokrissa. ltsensäkannatta•
2419: prosentti ja sen jälkeen kolme prosenttia vuo-     vuusperiaatteen mukaan laskettavat vuokrat
2420: dessa. Valtioneuvostolle on kuitenkin annettu      eivät hoitokustannusten osuuden nopean kasvun
2421: pysyvät valtuudet asumiskustannusten tasoitta-     vuoksi enää ensimmäisinä vuosina ole usein-
2422: miseksi eri aikoina valmistuneissa taloissa ko-    kaan oikeassa suhteessa yleiseen vuokratasoon.
2423: rottaa mainittua. korkoa enintään käypään kor-     Lisäksi nykyisessä lainoitusjärjestelmässä pää-
2424: kooa. Lisäksi valtioneuvostolle on jo usean        omamenojen kasvu erityisesti kuudentena ja
2425: vuoden ajan vuodeksi kerrallaan annetulla          kymmenentenä lainavuotena sekä niiden välillä
2426: asuntotuotantolain väliaikaista muuttamista kos-   on johtanut usein yleistä kustannus- ja ansio-
2427: kevalla lailla annettu valtuus asumiskustannuk-    tason kehitystä selvästi nopeampaan vuokrien
2428: sien kohtuullisena pysyttämiseksi myös alentaa     nousuun. Toisaalta taas vanhojen vuokra-asun-
2429: mainittua korkoa.                                  tojen vuokrat ovat jääneet yleensä alhaisiksi
2430:    Lainan lyhennyksistä on laissa säädetty ai-     muuhun vuokratasoon verrattuna, ottaen huo-
2431: noastaan, että lyhennysmaksuista samoin kuin       mioon muun muassa niiden tavallisesti edulli-
2432: lyhennysten alkamisajasta säädetään asetuksella.   sempi sijainti. Niin ikään vanhoista vuokra-
2433: Asetuksella taas on säädetty, että vuokra-asun-    taloista kertyvien korkojen ja kuoletusten reaa-
2434: toa varten myönnetyn asuntolainan lyhennysten      liarvo on inflaation vaikutuksesta huomattavasti
2435: maksaminen alkaa kolmen vuoden kuluttua lai-       alentunut.
2436: nan ensimmäisen erän nostamisesta. Nykyisen           Hallitus tulee vielä lokakuun aikana anta-
2437: järjestelmän mukaan vuokrataloa varten myön-       maan eduskunnalle esityksen laiksi asuntotuo-
2438:                                              N:o 362                                               3
2439: 
2440: tantolain muuttamisesta, jonka mukaan uuden        Korkoa ja kuoletusta koskevat tarkat säännök-
2441: lainoitusjärjestelmän perusteella vuokrataloa      set ehdotetaan jätettäviksi laista pois ja niiden
2442: varten myönnettävien lainojen ehdot pyritään       tilalle ehdotetaan otettavaksi viittaus asetuk-
2443: saamaan sellaisiksi, että itsensäkannattavuuspe-   seen, jossa puolestaan korot ja kuoletukset
2444: riaatteen mukainen vuokra jo alussa olisi sel-     vahvistettaisiin yksityiskohtaisesti.
2445: västi alle sen tason, joka vahvistetaan valtio-       Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrien
2446: neuvoston kohtuullista vuokraa eri paikkakun-      osalta valtioneuvosto teki 11. 6. 1981 periaate-
2447: nilla koskevassa yleisohjelmassa. Lainaehtoja      päätöksen vapaarahoitteisen vuokra-asuntokan-
2448: tarkistamaila pyritään niin ikään siihen, että     nan turvaamisesta ja vuokra-asuntojen poistu-
2449: pääomamenot nousisivat noin seitsemän pro-         man hillitsemisestä. Tällöin valtioneuvosto mää-
2450: senttia vuodessa. Tällöin hoitomenojen mahdol-     räsi asuinhuoneistojen vuokria koskevien yleis-
2451: linen yleistä kustannustasoa nopeampi nousu        ohjeitten laskentaperusteita tarkistettavaksi si-
2452: ei vielä aiheuttaisi asumismenojen tulonkäyttö-    ten, että niissä tulee otetuksi huomioon todel-
2453: osuuksissa kohtuuttomia muutoksia ja toisaalta     liset hyväksyttävät keskimääräiset hoito- ja
2454: vanhojen ja uusien vuokra-asuntojen vuokra-        korjauskustannukset sekä kohtuullinen tuotto
2455: tasoerot eivät pääsisi kasvamaan kohtuuttoman      kiinteistön tai huoneiston arvolle. Nämä pe-
2456: suuriksi. Tähän liittyen myös rahoituslaitosten    rusteiden muutokset ovat vielä valmisteltavana
2457: kanssa on neuvoteltu ensisijaisten lainojen eh-    asuntoneuvoston vuokrajaostossa, mutta ne tu-
2458: tojen muuttamisesta.                               levat valtioneuvoston käsittelyyn joulukuun
2459:    Laissa olevia säännöksiä valtion asuntolainan   alussa.
2460: enimmäislaina-ajasta ei ehdoteta muutettaviksi.
2461:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
2462: 
2463:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
2464: 4                                            1981 vp.
2465: 
2466: 
2467: 
2468: 
2469:                            Tili Riksdagens Herr Talman
2470: 
2471:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Statslånets andel av finansieringen har, med
2472: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       undantag av anskaffning och iståndsättning av
2473: av den 17 juni 1981 tili vederbörande medlem        tomten, i allmänhet utgjort ca 55 procent.
2474: av statsrådet översänt avskrift av följande av      Under innevarande år har den i anslutning tili
2475: riksdagsman Ensio Laine m. fl. ställda spörsmål     reformen av lånesystemet höjts till 60 procent.
2476: nr 362:                                                 Ca 35 procent av finansieringen har utgjorts
2477:                                                     av primärlån, som finansieringsinrättningarna
2478:            Vilka åtgärder har Regeringen för        beviljat, och angående vilkas allmänna vilikor
2479:         avsikt att vidta för att genomföra de       har förhandlats med bostadsmyndigheterna och
2480:         åtgärdsförslag som DFFF:s riksdags-         finansieringsinrättningarna. Lånetiden för pri-
2481:         grupp föreslagit i sin hemställnings-       märlån är i de flesta fallen 17 år och räntan
2482:         motion nr 104/1981 rd., vilka innebär       9,25 procent. I ca en femtedel av fallen är
2483:         sänkande av hyreskostnaderna, och för       primärlånets lånetid 22 år och räntan 9,75
2484:         att säkra att statsrådets principbeslut     procent, och i likaså ungefär en femtedel av
2485:        ·angående justering av beräkningsgrun-       fallen är lånetiden 25 år och räntan 10 pro-
2486:         derna för hyror inte leder till en steg-    cent. I sistnämnda fall börjar amorteringarna
2487:         ring av hyresnivån?                         först två år efter det lånet blivit lyft.
2488:                                                         Man har strävat tili att hyreshusens ekonomi
2489:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skall bygga på självlönsamhetsprincipen, dvs.
2490: samt anföra följande:                               så, att såväl utgifterna för husets skötsel som
2491:    Maximilånetiden för bostadslån som be-           de ränte- och amorteringsposter som förfaller
2492: viljas för hyresbostad är enligt gällande lag       tili betalning uppbärs hos hyresgästerna i form
2493: 45 år. Låneräntan är enligt lagen under den         av hyra. De hyror som skall beräknas i enlig-
2494: första femårsperioden en procent och därefter       het med självlönsamhetsprincipen står ofta, på
2495: tre procent om året. Statsrådet har dock givits     grund av den snabba tiliväxten av den andel
2496: bestående befogenheter att för utjämnande av        som hänför sig till skötseln, under de första
2497: boendekostnaderna i hus som blivit färdiga vid      åren inte längre i en riktig proportion till den
2498: olika tidpunkter, höja sagda ränta till högst       allmänna hyresnivån. Dessutom har i det nu-
2499: den gängse räntan. Dessutom har statsrådet          varande lånesystemet kapitalutgifternas tillväxt
2500: redan under flera års tid genom lagen angående      särskilt under det sjätte och det tionde låne-
2501: temporär ändring av lagen om bostadsproduk-         året samt under tiden häremellan lett tili en
2502: tion för ett år i sänder givits befogenheter att    stegring av hyrorna, som ofta varit klart snab-
2503: även sänka sagda ränta i syfte att hålla boen-      bare än utvecklingen av den allmänna kostnads-
2504: dekostnaderna på en skälig nivå.                    och förtjänstnivån. Å andra sidan har hyrorna
2505:    Angående amortering av lån har i lagen           för gamla hyresbostäder i allmänhet blivit låga
2506: endast stadgats, att om avkortningarna och          i jämförelse med den övriga hyresnivån, med
2507: tidpunkten för inledandet av avkortningarna         beaktande bl. a. av deras i allmänhet fördelak-
2508: stadgas genom förordning. Genom förordning          tigare läge. Likaså har realvärdet av räntor
2509: har åter stadgats, att betalandet av avkortning-    och amorteringar som influtit från gamla hyres-
2510: arna på bostadslån som beviljats för hyresbo-       hus på grund av inflationens verkningar i märk-
2511: stad börjar tre år efter det den första låneraten   bar mån sjunkit.
2512: blivit lyft. I enlighet med det nuvarande syste-        Regeringen kommer ännu under oktober
2513: met utrrör lånetiden för bostadslån som be-         månad att tili riksdagen avge en proposition
2514: viljats för hyreshus 24-25 år.                      med förslag angående ändring av lagen om
2515:                                             N:o 362                                            5
2516: 
2517: bostadsproduktion, enligt viiken man skulle       statens bostadslån föreslås inte ändrade. De
2518: sträva tili att villkoren för de lån som på       noggranna stadgandena om räntor och amor-
2519: grundvalen av det nya lånesystemet beviljas       teringar föreslås utelämnade från lagen och
2520: för hyreshus blir sådana, att hyran i enlighet    i deras ställe föreslås intagen en hänvisning
2521: med självlönsamhetsprincipen redan i början       tili förordningen, där räntor och avkortningar
2522: skulle ligga klart under den nivå, som fast-      skulle fastställas i detalj.
2523: ställs i statsrådets allmänna program rörande         I fråga om hyrorna för hyresbostäder med
2524: den skäliga hyran på olika orter. Genom jus-      fri finansiering fattade statsrådet 11. 6. 1981
2525: tering av lånevillkoren strävar man likaså tili   ett principbeslut om tryggande av hyresbo-
2526: att kapitalutgifterna skulle stiga med ca sju     stadsbeståndet med fri finansiering samt om
2527: procent årligen. Härvid skulle den eventuellt     hejdande av avgången i fråga om hyresbo-
2528: snabbare stegringen av kostnaderna för skötseln   städer. Härvid förordnade statsrådet att be-
2529: i jämförelse med den allmänna kostnadsnivån       räkningsgrunderna för de allmänna direktiven
2530: inte ännu föranleda oskäliga förändringar i       rörande bostadslägenheters hyror skall justeras
2531: fråga om boendekostnadernas andel av den          så, att i dessa beaktas de faktiska godtagbara
2532: disponibla inkomsten, och å andra sidan skulle    genomsnittliga kostnaderna för skötsel och
2533: skillnaderna mellan hyresnivån i gamla och        reparation samt en skälig avkastning på fastig-
2534: nya hyreshus inte öka så att de blir oskäligt     hetens eller bostadens värde. Dessa ändringar
2535: stora. I anslutning tili detta har även med       av grunderna är ännu under beredning i bo-
2536: finansieringsinrättningarna förhandlats om änd-   stadsrådets hyressektion, men de kommer till
2537: ringar i villkoren för primärlån.                 handläggning i statsrådet i början av december.
2538:    Lagens stadganden om maximilånetiden för
2539:      Helsingfors den 23 oktober 1981
2540: 
2541:                                                   Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
2542: 
2543: 
2544: 
2545: 
2546: 0881009471.
2547:                                             1981 vp.
2548: 
2549: Kirjallinen kysymys n:o 363
2550: 
2551: 
2552: 
2553: 
2554:                                  Savola ym.: Pohjois-Savon kelirikon vaurioittamien tieosuuksien
2555:                                     perusparantamisesta
2556: 
2557: 
2558:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2559: 
2560:    Kevään 1981 kelirikka on vaikealla tavalla         Maaseudulla ja haja-asutusalueilla elävien
2561: vaurioittanut ja koetellut Kuopion läänin haja-    ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyvät olen-
2562: asutusalueiden tieverkostoa. Yli kolmen viikon     naisena osana tie- ja kulkuyhteydet. Jos ne
2563: ajan on ollut yli 100 kilometriä tiestöstä siinä   näin pitkiksi ajoiksi kokonaan katkeavat, voi-
2564: kunnossa, etteivät moottoriajoneuvot voi kul-      daan puhua jo maaseudun ihmisten perusturvan
2565: kea lainkaan. Yli 1 000 kilometriä tieverkos-      puutteesta. Sen vuoksi tulisi lisätalousarvioon
2566: tosta on painorajoitusten alaisia.                 ottaa näiden Pohjois-Savon vaikeimpien aluei-
2567:    Vaikeimmat tieverkoston kelirikkavauriot        den ja myös muualla Suomessa esiintyvien
2568: ovat Etelä-Riistavedellä Riistakosken Rötikön      samanlaisten alueiden tieverkoston perusparan-
2569: seudussa. Ajokelvottomia tieosuuksia on myös       tamiseksi erityinen määräraha.
2570: Siilinjärven, Varpaisjärven ja Lapinlahden kun-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
2571: nissa. Näiden alueiden kelirikkateillä on mah-     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
2572: dollista liikkua vain traktoreilla tai veneillä.   me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
2573: Paloautot ja ambulanssit eivät pääse näiden        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2574: alueiden ihmisiä auttamaan, jos tarvetta ilmaan-
2575: tuu. Tilanne on muodostunut näiden alueiden                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2576: ihmisten turvallisuutta uhkaavaksi. Lisäksi               ryhtyä kelirikon vaurioittamien Pohjois-
2577: ajokelvottomien teiden vaikutuspiirissä on run-           Savon ja koko Suomen vaikeimpien tie-
2578: saasti hakattua tuoretta puutavaraa, joka pi-             osuuksien perusparantamiseksi?
2579: laantuu metsiin, ja puun kuljetus on näillä
2580: alueilla tyrehtynyt.
2581:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1981
2582: 
2583:          Petter Savola                 Veikko Vennamo                Jorma Rantala
2584:          Lasse Lehtinen                Lauha Männistö                Toivo Yläjärvi
2585:          Juhani Laitinen               V. J. Rytkönen                Juuso Häikiö
2586: 
2587: 
2588: 
2589: 
2590:  0881008231
2591: 2                                           1981 vp.
2592: 
2593: 
2594: 
2595: 
2596:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
2597: 
2598:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    soratiet on saatettava sellaiseen kuntoon,
2599: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-     että niin ihmisten kuin elinkeinoelämänkin
2600: hemies, 17 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn         välttämätön ympärivuotinen liikkumis- ja kul-
2601: kirjelmänne ohella toimittanut asianomaiselle      jetustarve yleensä turvataan.
2602: valtioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansan-        Tie- ja vesirakennushallituksessa on valmis-
2603: edustaja P. Savolan ym. näin kuuluvasta kir-       tunut suunnitelma 1980-luvun tienpidon suun-
2604: jallisesta kysymyksestä n:o 363:                   taviivoista, jonka periaatelinjat on myös lii-
2605:                                                    kenneministeriö hyväksynyt. Suunnitelman mu-
2606:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kaan vähäliikenteisiä ja kelirikkoisia sorateitä
2607:        ryhtyä kelirikon vaurioittamien Pohjois-    parannetaan tietä kuitenkaan päällystämättä
2608:        Savon ja koko Suomen vaikeimpien tie-       n. 4 000 km kuluvan vuosikymmenen aikana.
2609:        osuuksien perusparantamiseksi?              Lisäksi sorateitä päällystetään lähes 9 000 km.
2610:                                                    Erityisesti Kuopion tie- ja vesirakennuspiirissä
2611:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ja siten myös Pohjois-Savossa näitä toimenpitei-
2612: vasti seuraavaa:                                   tä tullaan tekemään muuta maata suhteellisesti
2613:    Kuluvan vuoden kelirikka yleisillä teillä oli   enemmän, koska noilla alueilla yleisistä teistä
2614: poikkeuksellisen vaikea suurimmassa osassa         on tällä hetkellä päällystetty suhteellisesti vä-
2615: maata. Tie. ja vesirakennushallituksen selvi-      hiten koko maassa ja koska Pohjois-Savon
2616: tyksen mukaan kelirikka vaikeutti tieliiken-       soratiet ovat yleensä heikkopohjaisia ja siten
2617: nettä eniten Turun ja Hämeen piirien pohjois-      alttiita kelirikolle.
2618: osissa ja Vaasan piirissä sekä osissa Keski-           Yhteenvetona voidaan todeta, että kuluvan
2619: Suomen, Kuopion, Kymen, Pohjois-Karjalan ja        vuoden kelirikkoiset tiet on saatettu ajokel-
2620: Keski-Pohjanmaan piirejä. Näillä alueilla oli      poiseen kuntoon, mutta vain tilapäisesti. Mi-
2621: yhteensä 337 tieyhteyttä aika ajoin läpipääse-     käli sääolosuhteet tulevina vuosina ovat yhtä
2622: mättömässä kunnossa. Selvityksen mukaan            epäedulliset kuin tänä vuonna, vastaavia keli-
2623: tänä vuonna oli noin 700 km tavallista pa-         rikkavaurioita on odotettavissa jatkossakin.
2624: hemmin kelirikkoutuneita teitä. Tilannetta         Tilanteen parantaminen vaatii pitempiiänteistä
2625: kuvaa myös se, että tie- ja vesirakennuslaitos     toimintaa. Tavoitteena on, että kelirikkoisia
2626: joutui kuluvana vuonna käyttämään noin 20          teitä on vuosikymmenen lopussa puolta vä-
2627: mmk suunniteltua enemmän kelirikkavaurioi-         hemmän kuin tällä hetkellä, samalla kun tur-
2628: den tilapäisiin korjauksiin.                       vataan ihmisten ja elinkeinoelämän välttämät-
2629:    Mitä vähäliikenteisemmästä tiestä on kysy-       tömät liikkumis. ja kuljetustarpeet sääolosuh-
2630: mys, sitä epätaloudellisempaa sorat1en paran-       teista riippumatta. Tavoitteen toteutumiseksi
2631: taminen ja päällystäminen on. Yleensä sora-        kelirikkoisten sorateiden parantamista lisätään
2632: tien parantaminen ja pääällystäminen maksaa         parin seuraavan vuoden aikana kaksinkertai-
2633: noin 0,4-0,6 mmk/km. Toisaalta, kuten tä-           seksi nykyisestä.
2634: män vuoden kelirikko kouriintuntuvasti osoitti,
2635:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1981
2636: 
2637:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
2638:                                              N:o 363                                              3
2639: 
2640: 
2641: 
2642: 
2643:                            Tili Riksdagens Herr Talman
2644: 
2645:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       näringslivets oumbärliga behov av rörelsefrihet
2646: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           och transportmöjligheter i regel kan tryggas
2647: velse av den 17 juni 1981 tili vederbörande         året om.
2648: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Vid väg- och vattenbyggnadsverket har upp-
2649: jande av riksdagsman P. Savola m. fl. under-        gjorts en pian beträffande väghållningens rikt-
2650: tecknade spörsmål nr 363:                           linjer på 1980-talet, vars huvudprinciper även
2651:                                                     trafikministeriet har godkänt i huvuddrag.
2652:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            Enligt denna pian skall ca 4 000 km svagt
2653:        vidta för att norra Savolax och hela         trafikerad och menföresskadad grusväg under
2654:        Finlands besvärligaste vägavsnitt, vilka     detta decennium förbättras men inte beläggas.
2655:        skadats tili följd av menföre, skall         Y tterligare kommer inemot 9 000 km grusväg
2656:        grundförbättras?                             att beläggas. Särskilt i Kuopio väg- och vatten-
2657:                                                     byggnadsdistrikt och sålunda även i norra
2658:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Savolax kommer att vidtas relativt sett flera
2659: samt anföra följande:                               sådana åtgärder än i landet i övrigt, emedan
2660:     Under innevarande år har menföret på all-       det inom dessa områden för närvarande jäm-
2661: männa vägar varit exceptionellt svårt i så gott     fört med hela landet finns det minsta antalet
2662: som hela landet. Enligt väg- och vattenbygg-        belagda allmänna vägar, och då grusvägarna
2663: nadsstyrelsens utredning försvårades vägtrafi-      i norra Savolax i allmänhet har svag under-
2664: ken tili följd av menföre främst i de norra         grund och sålunda är utsatta för menföres-
2665: delarna av Aho och T avastlands distrikt och        skador.
2666: i V asa distrikt samt i vissa delar av Mellersta       Sammanfattningsvis kan konstateras, att de
2667: Finlands, Kuopio, Norra Karelens och Mel-           vägar som i år menföresskadats har 'Satts i
2668: lersta Österbottens distrikt. Inom dessa om-        körbart skick, men endast temporärt. Är vä-
2669: råden var sammanlagt 337 vägförbindelser vissa      derleksförhållandena under kommande år lika
2670: tider i så dåligt skick att de inte kunde tra-      ogynnsamma som i år, kan motsvarande men-
2671: fikeras. Enligt utredningen hade ca 700 km          föresskador förutses även i fortsättningen. Si-
2672: väg i år ovanligt svåra menföresskador. Be-          tuationen kan upphjälpas endast genom åt-
2673: tecknande för situationen är även att väg-          gärder på längre sikt. Målsättningen är att
2674: och vattenbyggnadsverket innevarande år an-         antalet menföresskadade vägar tili utgången av
2675:  vände ca 20 milj. mk mera än beräknat för          detta decennium skall kunna inskränkas tili
2676:  tillfällig förbättring av menföresskadade vägar.   hälften av det nuvarande, samtidigt som män-
2677:      Ju svagare trafikerad en grusväg är, desto      niskornas och näringslivets behov av rörelse-
2678: mindre ekonomisk är förbättringen och belägg-       frihet och transportmöjligheter i alla väder-
2679:  ningen. I regel kostar förbättring och belägg-     leksförhållanden tryggas. För att nå detta mål
2680:  ning av en grusväg ca 0,4-0,6 milj. mk/km.          måste antalet grusvägar som skall förbättras
2681:  Å andra sidan bör grusvägarna, vilket påtagligt     på grund av menföresskador under de närmaste
2682:  framgår av menföresskadorna i år, försättas         åren ökas tili det dubbla.
2683:  i ett sådant skick, att såväl människornas som
2684:       Helsingfors den 28 september 1981
2685: 
2686:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
2687:                                              1981 vp.
2688: 
2689: Skriftligt spörs:tnål nr 364
2690: 
2691: 
2692: 
2693: 
2694:                                   Westerlund m.fl.: Om riksdagens medverkan när beslut fattas
2695:                                     om byggande av ett nytt kärnkraftverk
2696: 
2697: 
2698:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2699: 
2700:     Att kärnkraftsetableringen i vårt land skett    läggningskostnader utöver de kostnader, som
2701: under helt otillfredsställande premisser råder      förorsakas av de ofta återkommande drifts-
2702: det inget som helst tvivel om, vilket för           störningarna.
2703: den delen varit fallet i praktiskt taget hela           Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
2704: den övriga världen.                                 meddelade i ett spörsmålssvar tili undertecknad
2705:     Att den föråldrade atomlagen från år 1957       för ett drygt år sedan, att den nya kärne-
2706: alls inte motsvarar ens rimliga elementära          energilagen kommer tili riksdagsbehandling
2707: krav med tanke på den utveckling, som skett         före ev. beslut om ett nytt kärnkraftverk
2708: inom atomenergins område, råder det heller          görs. Avsikten var följaktligen den att riks-
2709: inget som helst tvivel om.                          dagen i samband med denna behandling sam-
2710:     Kärnenergins avfallshantering är otillfreds-    tidigt ges möjlighet att uttala sig om huruvida
2711: ställande såväl med tanke på mänskans och           nya kärnkraftverk skall byggas eller ej.
2712: miljöns trygghet som från teknisk och eko-              Som bekant har förslag tili ny kärnenergilag
2713: nomisk synpunkt. Industrins Kraft Ab:s an-          tillsvidare icke tillställts riksdagen, men stats-
2714: hållan för en tid sedan om respit för att finna     bolaget Imatran Voima planerar vidare för ett
2715: en lösning på sina avfallsproblem visar att         nytt femte storkärnkraftverk såsom allting i
2716: såväl de tekniska som ekonomiska förutsätt-         princip redan vore klart att förverkliga.
2717: ningarna för en slutgiltig och säker lösning            Statsbolaget Imatran Voima har för en
2718: av avfallsfrågan kommer att stå öppen för en        kort tid sedan undertecknat avtal om lämplig-
2719: oöverskådlig framtid.                               hetsundersökningar i syfte att utreda hur ett
2720:     Vad säkerhetsbetingelserna gäller har man       1 000 MW: s kärnkraftverk skulle passa in i
2721: med tanke på de alltför ofta återkommande           finländska förhållanden.
2722: olyckstillbud, som inträffat såväl här hos oss          Detta är ett led i planeringen av ett 1 000
2723: som utomlands, all anledning tili stor misstro      MW:s kärnkraftverk och innebär i praktiken
2724: och därtill även oro.                               att Imatran Voima förbereder sig på att bygga
2725:     Vårt land torde relativt sett vara en av de     ytterligare en kärnkraftverksenhet. Förfarandet
2726: främsta kärnkraftsstater i världen då alla fyra     med lämplighetsundersökningar kan betraktas
2727: kärnkraftverk är igång. Med beaktande av            som ett kamouflerat inbegärande av offerter.
2728: tilläggskapaciteten från kärnkraftverken kom-       Att denna undersökning därtill är en synner-
2729: mer vi att ha ett i det närmaste 30 % :igt          ligen kostsam åtgärd säger sig självt.
2730: överskott av energi. En överkapacitet, som              I förberedelserna av den nya atomlagen har,
2731: väl täcker en betydande ökning av energi-           såsom redan antytts, framvuxit en stark vilja
2732: konsumtionen långt in i detta decennium.            att överlåta beslutanderätten beträffande kärn-
2733:     Att tilläggskapaciteten sedan i praktiken       kraftverksbyggen tili riksdagen. Imatran Voi-
2734: absolut sett redan nu visat sig vara avsevärt       mas handlande innebär dock att planeringen av
2735: mindre än beräknat beror givetvis på alla de        ett mammutkärnkraftverk går vidare utan att
2736: otaliga driftsstopp och störningar av olika slag,   riksdagen har fått göra beslut i frågan.
2737: som inträffat vid våra nuvarande fyra kärn-             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i
2738: kraftverk.                                          den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
2739:     Satsning på kärnkraft har i vårt land redan     föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
2740: kostat oss 8-10 miljarder mark i rena an-           rådet ställa följande spörsmål:
2741: 0881008530
2742: 2                                         1981 vp.
2743: 
2744:         Vilka åtgärder kommer Regeringen                   vilka åtgärder kommer Regeringen
2745:      att vidtaga för att riksdagen skall                att vidtaga för att riksdagen inte skall
2746:      inneha den faktiska och avgörande                  ställas inför fullbordat faktum när det
2747:      beslutanderätten beträffande ytterligare           gäller att ta ställning till ett ev. nytt
2748:      utbyggnad av kärnkraften i vårt land,              kärnkraftverk?
2749:      samt,
2750:     Helsingforsden 18 juni 1981
2751: 
2752:        Henrik Westerlund            Marjatta Väänänen             Håkan Malm
2753:                                                 N:o 364                                               3
2754: 
2755: Kirjallinen kysymys n:o 364                                                                 Suomennos
2756: 
2757: 
2758: 
2759: 
2760:                                    Westerlund ym.: Eduskunnan myötävaikutuksesta uuden ydin-
2761:                                      voimalaitoksen rakentamispäätöstä tehtäessä
2762: 
2763: 
2764:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2765: 
2766:    Ei ole minkäänlaista epäilystä siitä, että          taina perustamiskustannuksina niiden kustan-
2767: ydinvoimalaitosten perustaminen maassamme              nusten lisäksi, jotka aiheutuvat usein toistuvis-
2768: on tapahtunut täysin epätyydyttävien premissi-         ta käyttöhäiriöistä.
2769: en vallitessa, mikä omalta osaltaan on tapah-             Runsas vuosi sitten kauppa- ja teollisuus-
2770: tunut käytännöllisesti katsoen koko maailmas-          ministeri Ulf Sundqvist ilmoitti allekirjoitta-
2771: sa.                                                    neelle antamassaan vastauksessa kysymykseen,
2772:     Ei ole myöskään minkäänlaista epäilystä            että uusi atomienergialaki tulee eduskunnan kä-
2773: siitä, että vuodelta 1957 oleva vanhentunut            sittelyyn ennen mahdollista uutta ydinvoima-
2774: atomienergialaki ei vastaa edes alkeellisia vaa-       laitosta koskevan päätöksen tekemistä. Tarkoi-
2775: timuksia silmällä pitäen kehitystä, joka on ta-        tuksena oli, että eduskunta tämän käsittelyn
2776: pahtunut ydinenergian alueella.                        yhteydessä saisi mahdollisuuden lausua mieli-
2777:     Ydinenergian jätekäsittely on epätyydyttävä        piteensä siitä, onko uusia ydinvoimalaitoksia
2778: ihmisen ja ympäristön turvallisuuden näkökul-          rakennettava vaiko ei.
2779: masta katsottuna sekä teknillisesti ja taloudelli-         Kuten tunnettua esitystä uudeksi atomi-
2780: sesti. Teollisuuden Voima Oy:n jokin aika sit-         energialaiksi ei vielä ole annettu eduskunnalle,
2781: ten jättämä hakemus määräajan pidentämisestä,          mutta valtionyhtiö Imatran Voima suunnittelee
2782: jotta yritys löytäisi ratkaisun jäteongelmaansa,       jo nyt viidettä suurydinvoimalaa ikään kuin
2783: osoittaa, että sekä teknilliset että taloudelliset     kaikki periaatteessa olisi valmista toteutetta-
2784: edellytykset jätekysymyksen lopulliselle ja var-       vaksi.
2785: malle ratkaisulle tulevat pysymään ratkaise-              Valtionyhtiö Imatran Voima on jokin aika
2786: mattomina näköpiirissä olevassa tulevaisuudes-         sitten allekirjoittanut soveltuvuustutkimuksia
2787: sa.                                                    koskevan sopimuksen, jonka tarkoituksena on
2788:     Turvallisuuskysymysten osalta on täysi syy         selvittää, miten 1 000 MW:n ydinvoimalaitos
2789: suureen epäluuloon ja huolestumiseen liian             soveltuisi suomalaisiin olosuhteisiin.
2790: usein sattuvien onnettomuuksien takia, joita              Tämä on eräs vaihe 1 000 MW:n ydinvoima-
2791: on ilmennyt sekä meillä että ulkomailla.               laitoksen suunnittelussa ja se merkitsee käy-
2792:     Suhteellisesti ottaen maamme lienee yksi tär-      tännössä sitä, että Imatran Voima valmistautuu
2793: keimmistä ydinenergiavaltioista maailmassa,            rakentamaan vielä yhden ydinvoimalaitosyksi-
2794: kun kaikki neljä ydinvoimalaitostamme ovat             kön. Soveltuvuustutkimuksia koskeva menette-
2795: käynnissä. Huomioon ottaen ydinvoimalaitos-            ly voidaan tulkita peitellyksi tarjousten pyytä-
2796: ten lisäkapasiteetti meillä tulee olemaan lähes        miseksi. Lisäksi on itsestään selvää, että tämä
2797:  30% :n energian ylituotanto. Tämä ylikapasi-          tutkimus on erittäin kallis.
2798: teetti tyydyttää huomattavan energiankulutuk-              Uuden atomienergialain valmisteluissa on,
2799: sen lisäyksen pitkälle tällä vuosikymmenellä.          kuten on annettu ymmärtää, tullut esille voi-
2800:     Se, että lisäkapasiteetti on käytännössä abso-     makas tahto luovuttaa eduskunnalle päätäntä-
2801: luuttisesti katsottuna jo nyt osoittautunut las-       oikeus ydinvoimalaitosten rakentamisen osal-
2802:  kettua pienemmäksi, johtuu ilmeisesti lukuisis-       ta. Imatran Voiman toiminta merkitsee kui-
2803:  ta käyttökatkaista ja erilaisista häiriöistä, joita    tenkin sitä, että mammuttiydinvoimalaitoksen
2804:  on sattunut neljässä nykyisessä ydinvoimalaitok-      suunnittelu etenee ilman, että eduskunnalla
2805:  sessamme.                                             on ollut mahdollisuus tehdä päätöstä asiassa.
2806:     Turvautuminen ydinenergiaan on maassam-               Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
2807:  me maksanut jo 8-10 miljardia markkaa puh-            jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-
2808: 4                                            1981 vp.
2809: 
2810: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-                  mihin toimenpltelSltn Hallitus aikoo
2811: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                           ryhtyä, jotta eduskuntaa ei asetettaisi
2812:                                                            tapahtuneen tosiasian eteen silloin, kun
2813:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo              tulee ajankohtaiseksi kannan ottaminen
2814:       ryhtyä, jotta eduskunnalla olisi tosiasial-          mahdolliseen uuteen ydinvoimalaitok-
2815:       linen ja ratkaiseva päätäntäoikeus ydin-             seen?
2816:       voiman lisäämistä maassamme koskevas-
2817:       sa asiassa, sekä
2818:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1981
2819: 
2820:         Henrik Westerlund              Marjatta Väänänen             Håkan Malm
2821:                                                N:o 364                                              5
2822: 
2823: 
2824: 
2825: 
2826:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2827: 
2828:   Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentis-            Tämän johdosta on ollut luonnollista, että
2829: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-             hallitus on viimeksi kuluneiden vuosien ai-
2830: hemies, olette 18 päivänä kesäkuuta 1981 päi-          kana selvittänyt useampaan otteeseen ydinvoi-
2831: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-          malaitoskysymystä eduskunnalle. Tämä on ta-
2832: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           pahtunut kansanedustajain kysymyksiin annet-
2833: kansanedustaja Westerlundin ym. näin kuulu-            tuina vastauksina, mutta myös erilaisten so-
2834: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 364:             pimusten ratifiointien ja valtiontakausten kä-
2835:                                                        sittelyn yhteydessä. Hallituksen antaman ener-
2836:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        giapoliittisen tiedonannon yhteydessä kysymys-
2837:        ryhtyä, jotta eduskunnalla olisi tosiasial-     tä ydinenergian käytöstä on myös laajalti kä-
2838:        linen ja ratkaiseva päätäntäoikeus ydin-       sitelty eduskunnassa.
2839:        voiman lisäämistä maassamme koskevas-              Edustaja Vennamon suulliseen kysymykseen
2840:        sa asiassa, sekä                               n:o 236 siitä aikooko hallitus sivuuttaa edus-
2841:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kunnan uuden mahdollisen ydinvoimalaitos-
2842:        ryhtyä, jotta eduskuntaa ei asetettaisi        yksikön hankintaa koskevassa asiassa, kauppa-
2843:        tapahtuneen tosiasian eteen silloin, kun       ja teollisuusministeri Sundqvist vastasi, että
2844:        tulee ajankohtaiseksi kannan ottaminen         hallitus ei ole aikonut eikä aio sivuuttaa edus-
2845:        mahdolliseen uuteen ydinvoimalaitok-           kuntaa. Edustaja Joutsenlahden suulliseen ky-
2846:        seen?                                          symykseen n:o 224 23. 6. 1981 antamassaan
2847:                                                       vastauksessa ministeri Sundqvist lisäksi käsit-
2848:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           teli sitä selvitystyötä, mikä on menossa tar-
2849: taen seuraavaa:                                       vittavien päätösten tekemiseksi.
2850:    Edustaja Westerlundin ym. kirjalliseen ky-             Kuluneen kesäkauden aikana on lainsäädän-
2851: symykseen n:o 88 antamassaan vastauksessa             nön valmistelun osalta ydinenergialakitoimikun-
2852: edeltäjäni ministeri Sundqvist totesi mm.:            ta saanut valmiiksi II osamietintönsä, jota
2853:    "Kysymykseen ydinvoimalaitosten rakentami-         painatustyön keskeneräisyyden vuoksi ei vielä
2854: sesta suhtaudutaan tänään aivan toisella ta-         ole luovutettu kauppa- ja teollisuusministeriöl-
2855: voin kuin viisikymmenluvun lopulla, jolloin          le. Tässä mietinnössä käsitellään ydinjätehuol-
2856: maassamme nyt voimassaoleva atomienergia-             to- ja kaivostoimintaan liittyviä kysymyksiä.
2857: laki säädettiin. Yhteiskunnan vaatimukset eri-       Tämän jälkeen siitä pyydetään lausunnot en-
2858: tyisesti turvallisuuskysymyksissä ovat kiristy-       nenkuin lopullisen esityksen valmistaminen on
2859: neet. Useita kysymyksiä, erityisesti jätehuol-       mahdollista. Ensimmäiseen osamietintöön liit-
2860: lon alalla, joita ei nähty vielä parikymmentä        tyvästä lakiluonnososasta on saatu lausunnot.
2861: vuotta sitten, on tullut julkiseen keskuste-         Niitä käsitellään paraikaa kauppa- ja teolli-
2862: luun." Ministeri Sundqvist totesi edelleen vas-      suusministeriössä.
2863: tauksessaan, että siitä huolimatta, että ydin-           Tällä hetkellä on vielä vaikeata täsmälli-
2864: energian "turvallisuutta nykytekniikan keinoin       sesti arvioida, milloin lakiesitys on esitettä-
2865: valvotaan, on sen käyttöön eräissä maissa suh-       vissä eduskuntakäsittelyyn. Se on kuitenkin
2866: tauduttu varauksellisesti ja käyttöä parlamen-       mahdollista aikaisintaan kevätistuntokauden lo-
2867: taarisin päätöksin rajoitettu. Vaikkakaan ydin-      pussa.
2868: energian käyttöä ei olisi kokonaan kielletty tai         Imatran Voima Oy selvittää omasta puoles-
2869: rajoitettu, on ydinvoiman rakentamiseen liit-        taan mahdollisuuksia hankkia lisäkapasiteet-
2870: tyvässä päätösprosessissa voimalaitosrakentajan      tia. Valtioneuvosto saanee selvitystyöstä noin
2871: puolella ollut painopiste siirtynyt myös yhä         vuoden kuluttua alustavaa materiaalia kannan-
2872: voimakkaammin yhteiskunnan ja valtion eri            ottoa varten.
2873: elinten osalle."
2874: 6                                          1?81 vp.
2875: 
2876: tuneiden tosiasioiden eteen. Tosiasiallinen ja      Siitä, milloin ja missä muodossa koko asia-
2877: ratkaiseva päätösvalta eduskunnalla on muun      ryhmä saatetaan eduskunnan käsittelyyn, ei
2878: muassa siinä vaiheessa, kun se käsittelee hal-   kuitenkaan vielä ole esitettävissä täsmällistä
2879: lituksen ydinenergialakiesitystä.                aikataulu- ja sisältöarviota.
2880:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1981
2881: 
2882:                                              Kauppa- ja teollisuusministeri Pirkko Työläjärvi
2883:                                                 N:o 364                                               7
2884: 
2885: 
2886: 
2887: 
2888:                             Till Riksdagens Herr.Talman
2889: 
2890:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Därför har det varit naturligt, att regeringen
2891: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         under de senaste åren flere gånger redogjort
2892: av den 18 juni 1981 tili vederbörande medlem          om kärnkraftfrågan för riksdagen. Detta har
2893: av statsrådet översänt avskrift av följande av        skett genom svar, som givits på av riksdags-
2894: riksdagsman Westerlund m.fl. ställda skrift-          män ställda spörsmål men även i samband
2895: liga spörsmål nr 364:                                 med ratificeringar av olika avtal och behand-
2896:                                                       ling av statsgarantier. Frågan om användande
2897:           Vilka åtgärder kommer Regeringen            av kärnenergi har även varit föremål för om-
2898:        att vidtaga för att riksdagen skall            fattande behandling i riksdagen i samband
2899:        ställas inför fullbordat faktum när det        med regeringens energipolitiska redogörelse.
2900:        inneha den faktiska och avgörande                 På riksdagsman Vennamos muntliga spörs-
2901:        beslutanderätten beträffande ytterligare       mål nr 236 om regeringen ämnar förbigå
2902:        utbyggnad av kärnkraften i vårt land,          riksdagen i ärendet angående anskaffande av
2903:        samt,                                          en ny eventuell kärnkraftverksenhet, svarade
2904:           vilka åtgärder kommer Regeringen            handels- och industriminister Sundqvist, att
2905:        att vidtaga för att riksdagen inte skall       regeringen inte ämnat och inte heller ämnar
2906:        ställas inför fullbordat faktum när det        förbigå riksdagen. Minister Sundqvist behand-
2907:        gäller att ta ställning tili ett ev. nytt      lade ytterligare i sitt svar på riksdagsman
2908:        kärnkraftverk?                                 Joutsenlahtis muntliga spörsmål nr 224 den
2909:                                                       23. 6. 1981 det utredningsarbete, som utförs
2910:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          för att de erforderliga besluten kan fattas.
2911: anföra följande:                                         Beträffande lagberedningsarbetet har bered-
2912:    Min företrädare minister Sundqvist konsta-         ningskommissionen för lagstiftning om kärn-
2913: terade i sitt svar på det av riksdagsman Wes-         kraft under den gångna sommaren fått färdigt
2914: terlund m.fl. ställda spörsmålet nr 88 bl:a.:         sitt delbetänkande II, vilket ännu inte på
2915:    "För närvarande är inställningen tili byggan-      grund av att tryckningsarbetet inte ännu slut-
2916: det av kärnkraftverk en helt annan än under           förts överlämnats till handels- och industri-
2917: slutet av 1950-talet, då den nu ikraftvarande         ministeriet. I detta hetänkande hehandlas frå-
2918: atomenergilagen stiftades. Samhällets krav har        gor rörande kärnavfallshantering och gruvdrift.
2919: speciellt ifråga om kärnsäkerhetsfrågor skärpts.      Betänkandet sänds härefter på remiss innan
2920: Ett flertal frågor, speciellt inom området för        beredandet av en slutlig proposition är möj-
2921: avfallshantering, vilka inte var aktuella för         ligt. Utlåtandena om den del av lagutkastet,
2922: tjugo år sedan, har blivit föremål för offentlig      som ansluter sig till det första delhetänkandet
2923: diskussion."                                          har erhållits. De behandlas som bäst vid han-
2924:    Minister Sundqvist konstaterade ytterligare        dels- och industriministeriet.
2925: i sitt svar, att trots det att man "med nuvaran-         I detta nu är det ännu svårt att exakt
2926: de teknik övervakar säkerheten, har man i             bedöma när lagförslaget kan föreläggas riks-
2927: vissa Iänder ställt sig kritiskt till denna energi-   dagen för behandling. Det är dock möjligt
2928: produktionsform och dess användning har               tidigast under slutet av vårsessionen.
2929: genom parlamentariska beslut begränsats. Fast-           Imatran Voima Oy utreder för sin del
2930: än användningen av kärnenergi inte helt för-          möjligheterna att skaffa tilläggskapacitet. Stats-
2931: bjudits eller begränsats, har beslutsprocessens       rådet får antagligen om ungefär ett år för-
2932: tyngdpunkt vad gäller byggandet av kärnkraft-         beredande materia! om utredningsarbetet för
2933: verk i allt högre utsträckning förflyttats från       ställningstagande.
2934: kraftverksbyggaren tili samhällets och statens           Edellä esitetty osoittaa, että hallitus ei ole
2935: olika organ."                                         aikonut eikä aio saattaa eduskuntaa tapah-
2936: 8                                          1981 vp.
2937: 
2938:    Det ovan framförda visar, att regeringen         Man kan dock inte ännu förete någon
2939: inte har ämnat och inte ämnar ställa riks-       exakt bedömning ifråga om tidtabell och
2940: dagen inför fullbordade fakta. Riksdagen har     innehåll beträffande när och i viiken form hela
2941: en faktisk och avgörande beslutanderätt bland    sakgruppen föreläggs riksdagen för behand-
2942: annat i det skede då den behandlar regeringens   ling.
2943: proposition tili kärnenergilag.
2944:      Helsingforsden 7 oktober 1981
2945: 
2946:                                              Handels- och industriministeri Pirkko Työläjärvi
2947:                                              1981 vp.
2948: 
2949: Kirjallinen kysymys n:o 365
2950: 
2951: 
2952: 
2953: 
2954:                                  Pekkarinen: Keski-Suomen läänin yksityisteiden rakentamisen
2955:                                     valtionosuuden lisäämisestä
2956: 
2957: 
2958:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2959: 
2960:    Viimeisimmän tarkan, vuodelta 1980 olevan        Suomen piirin puoltamat hankkeet, joiden
2961: tilaston mukaan oli Keski-Suomen läänin             toteuttamiselle olisi suunnitelmallinen valmius:
2962: alueella kunnossapidon valtionapua saavia yk-       Mattilan yt Laukaassa, Kannonkosken-Pispa-
2963: sityisteitä 1184 kappaletta. Näiden teiden yh-      lan yt Kannonkoskella, Tanssitien yt Viitasaa-
2964: teenlaskettu pituus oli 4 261 km. Tätä enem-        rella, Kangaspuron-Kalliokosken yt Hanka-
2965: män yksityisteitä oli ainoastaan Vaasan läänin      salmella, Rossinkylän yt Konnevedellä, Saa-
2966: alueella. Myös uusien yksityisteiden rakenta-       renmaan-Lintukankaan yt Jyväskylän mlk:ssa,
2967: mistarve samoin kuin olemassa olevien kun-          Sulkavanlahden-Korpionlahden yt Viitasaarel-
2968: nostaruistarve on eri mittareilla mitaten Keski-    la ja Lomahotellin yt Keuruulla. Vaille avus-
2969: Suomessa varsin suuri.                              tusta jäivät lisäksi Purolan-Ruukin yt Kars-
2970:     TVL:n Keski-Suomen piiri ja Keski-Suomen        tulassa ja Ryypön-Turkkilan yt Jämsässä, joi-
2971: lääninhallitus ovat puoltaneet valtionavun          den poisjäämistä viranomaiset ovat perustelleet
2972: myöntämistä kuluvan vuoden avustusvaroista          hankkeisiin liittyvien vesioikeuskäsittelyjen
2973: kaikkiaan 14:lle uudelle yksityistien rakenta-      keskeneräisyydellä.
2974: mis- tai parantamishankkeelle. Yhteensä puol-           Kun osa yksityisteiden rakentamiseen ja
2975: lettujen hankkeiden valtionavustus olisi            kunnostamiseen varatuista määrärahoista on
2976: 943 554 mk.                                         vielä jakamatta, olisi toivottavaa, että Keski-
2977:     Valtioneuvoston 20. 5. 1981 tekemällä pää-      Suomen jälkeenjääneisyys avustusvarojen tä-
2978:  töksellä avustuksia myönnettiin uusille aloitet-    mänvuotisessa jaossa korjataan.
2979:  taville hankkeille kaikkiaan koko maassa               Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
2980:  5 997 760 mk. Keskisuomalaiskohteista val-          järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
2981:  tionavustuksen purun pääsivät ainoastaan            tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2982: Rahkolan-Vuosjoen yt Saarijärvellä, Salmelan         vaksi seuraavan kysymyksen:
2983:  yt Luhangassa, Junganjärven yt Pihtiputaalla
2984:  sekä Kuusmäen yt Muuramessa. Näiden yh-                      Aikooko Hallitus, yksityisteiden ra-
2985:  teenlaskettu valtionavustus oli 142 121 mk.               kentamiseen valtionavustusta vielä tänä
2986:  Tätä avustusmäärää on kuitenkin pidettävä                 vuonna myöntäessään, korjata Keski-
2987:  kohtuuttoman vähäisenä huomioon ottaen                    Suomen läänin valtionapuosuuden en-
2988:  edellä sanottu Keski-Suomen yksityisteiden                simmäisessä jaossa tapahtuneen jälkeen-
2989:  suuri määrä ja rakentamistarve.                           jääneisyyden?
2990:     Vaille avustuksia jäivät mm. seuraavat Kes-
2991:  ki-Suomen lääninhallituksen ja TVL:n Keski-
2992:       Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1981
2993: 
2994:                                          Mauri Pekkarinen
2995: 
2996: 
2997: 
2998: 
2999:  0881007998
3000: 2                                            1981 V1i.
3001: 
3002: 
3003: 
3004: 
3005:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3006: 
3007:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                                                                kpl     mk
3008: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies        --'-- käynnissä oleville hankkeille 4                           170 061
3009: ?lette 23 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn kir~      - uusille aloitettaville hankkeil-
3010: Jeenne n:o 1351 ohella toimittanut valtioneu-             le
3011:                                                            •   0   •••••   0   ••••••   5
3012:                                                                                         0   •••   0   0   0         163 543
3013: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        - lisäavustuksia            •••••   1
3014:                                                                                         0.   0   ••••               170 067
3015: kansanedustaja Mauri Pekkarisen näin kuulu-
3016: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 365:                                     Yhteensä 10                           503 671
3017: 
3018:            Aikooko Hallitus, yksityisteiden ra-         Edellä selvitetyn perusteella voidaan todeta,
3019:        kentamiseen valtionavustusta vielä tänä      että yksityisten teiden tekemisen valtionavus-
3020:        vuonna myöntäessään, korjata Keski-          tuksiin menoarviossa vuosina 1979-81 osoi-
3021:        Suomen läänin valtionapuosuuden en-          tetuista varoista ovat Keski-Suomen läänin
3022:        simmäisessä jaossa tapahtuneen jälkeen-      alueen hankkeet saaneet vuosittain 5-11
3023:        i ääneisyyden?                               prosenttia, kolmen vuoden keskiarvon ollessa
3024:                                                     7 prosenttia.
3025:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kiriallisessa kysymyksessä on esiintuotu
3026: vasti seuraavaa:                                    vain uusille aloitettaville hankkeille myönne-
3027:    Vuonna 1981 aikavien avustuskohteiden esi-       tyt määrärahat. Arvosteltaessa määrärahan
3028: tykseen Keski-Suomen läänin alueelta sisältyi       jaon ·suuntautumista alueittain tulee kuitenkin
3029: yhteensä 14 avustushakemusta, joista asiakir-       ottaa huomioon myös hankkeiden jatkorahoi-
3030: jojen tarkastuksen perusteella tie- ja vesira-      tus.
3031: kennushallitus totesi 9 toteuttamiskelpoisiksi          Määrärahojen jaossa otetaan vuosittain huo-
3032: vuonna 1981.                                        mioon avustuskohteiden tärkeysjärjestys koko
3033:    Tarkastuksen perusteella on eräitä hake-         ma,an . osalta. Arvosteluperusteena käytetään
3034: muksia palautettu tiekunnille suunnitelman          tällöin lähinnä pysyvän asutuksen tieyhteyk-
3035: täydennys- ja korjaustoimenpiteitä varten. Vä-      sien. säilyttämistarvetta, jolloin pääosa avus-
3036: litön palauttaminen on kohdistettu ensisijai-       tuksista suuntautuu heikkokuntoisten siltojen
3037: sesti sellaisiin hankkeisiin, joille on arvioitu    ja kantavuudeltaan heikkojen teiden paranta-
3038: voitavan myöntää avustusta vuonna 1981              miskohteisiin. Tästä johtuen joka vuosi ei ole
3039: käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.         mahdollista osoittaa kullekin läänille täsmäl-
3040: Lääninhallitusten esittämä kiireellisyys- ja tär-   leen saman suuruista määrärahaa käytettäväksi
3041: keysjärjestys on tällöin otettu huomioon.           yksityist:n teiden tekemishankkeiden rahoituk-
3042:    Liikenneministeriö on myöntänyt tähän men-       seen .
3043: nessä vuonna 1981 viidelle uudelle Keski-             . Jaettaessa vklä jakamatta ole~aa yksityisten
3044: Suomen läänissä sijaitsevalle kohteelle avus-       teiden tekemiseen osoitettua määrärahaa pyri-
3045: tuksen.                                             tään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huo-
3046:    Vuonna 1981 myönnetyistä avustuksista on         mioon kysymyksessä esiintuotuja näkökantoja.
3047: tähän mennessä osoitettu Keski-Suomen lää-
3048: nissä:
3049:      Helsingissä syyskuun 17 päivänä 1981
3050: 
3051:                                                                      Liikenneministeri Veikko Saarto
3052:                                              N:o 365                                                      3
3053: 
3054: 
3055: 
3056: 
3057:                            Tili Riksdagens Herr Taiman
3058: 
3059:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen                                                  st     mk
3060: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-          -   för påbörjade projekt .... 4                170 061
3061: velse nr 1351 av den 23 juni 1981 tili ve-         -   för nya projekt, som skall
3062: derbörande mediem av statsrådet översänt               inledas ••••••••••••   0.     5
3063:                                                                                      0   ••        163 543
3064: avskrift av föijande av riksdagsman Mauri          -   tilläggsunderstöd •••••   0   1
3065:                                                                                      •••           170 067
3066: Pekkarinen ställda spörsmål nr 365:
3067:                                                                          Sammanlagt 10             503 671
3068:           Har Regeringen för avsikt att i sam-
3069:        band med beviljandet av statsunderstöd         På basen av utredningen ovan kan det
3070:        för byggandet av enskilda vägar ännu i      konstateras att av ansiaget i statsförslaget för
3071:        år rätta tili den eftersläpning i Mel-      byggande av enskilda vägar har åren 1979-
3072:        Iersta Finlands Iäns statsbidragsandel       1981 projekten i Mellersta Finlands Iän årligen
3073:        som inträffade vid den första utdel-        erhållit 5-11 procent och medeltalet för de
3074:        ningen?                                     tre åren är 7 procent.
3075:                                                       I det skriftliga spörsmålet har endast an-
3076:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-      förts de anslag som beviljats för nya projekt
3077: samt anföra föijande:                              som skall påbörjas. Då man kritiserar det sätt
3078:    Från Mellersta Finlands Iän ingick samman-      varpå ansiaget fördelats på de olika områdena,
3079: Iagt 14 ansökningar om understöd i framställ-      bör man även beakta projektens fortsatta fi-
3080: ningen angående understödsprojekt som skall        nansiering.
3081: inledas år 1981. Efter en granskning av hand-         Vid anslagsfördelningen beaktas årligen pro-
3082: lingarna konstaterade väg- och vattenbyggnads-     jektens viktighetsordning beträffande hela
3083: styrelsen, att 9 av dessa projekt kunde för-       landet. Som bedömningsgrund används här-
3084: verkligas år 1981.                                 vid främst behovet att bevara den bofasta be-
3085:    På basen av granskningen har vissa ansök-       folkningens vägförbindelser, varvid största de-
3086: ningar returnerats tili vägiagen för komplette-    len av understöden inriktas på förbättring av
3087: ring och justering. Omedeibar returnering har      broar, som är i dåligt skick, och vägar med
3088: i främsta hand drabbat sådana projekt, för         dålig bärkraft. Av denna aniedning är det inte
3089: vilka det beräknats vara möjligt att bevilja un-   möjligt att varje år för varje Iän anvisa ett
3090: derstöd inom ramen för 1981 års anslag. Här-       exakt lika stort beiopp för finansiering av
3091: vid har den av Iänsstyrelserna anförda skynd-      projekt gällande byggande av enskilda vägar.
3092: samhets- och viktighetsordningen beaktats.            Vid fördeiningen av det kvarvarande ansiaget
3093:    Trafikministeriet har under år 1981 tills-      för byggande av enskilda vägar strävar man tili
3094: vidare beviljat understöd för fem projekt i        att i mån av möjlighet beakta de synpunkter
3095: Mellersta Finlands Iän.                            som anförts i spörsmåiet.
3096:    Av de år 1981 beviljade understöden har
3097: Mellersta Finlands Iän tillsvidare anvisats
3098:      Helsingfors den 17 september 1981
3099: 
3100:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
3101:                                               1981 vp.
3102: 
3103: Kirjallinen kysymys n:o 366
3104: 
3105: 
3106: 
3107: 
3108:                                   Salminen ym.: Lainsäädännön muuttamisesta uskonnonvapautta
3109:                                      edistäväksi
3110: 
3111: 
3112:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3113: 
3114:    Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään          konnanopetus saattaa kaikki evankelisluterilai-
3115: huhtikuun 14 päivänä 1981 v;ahvistanut lasten-       seen tai ortodoksiseen kirkkoon kuulumatto-
3116: hoitaja Hely Vilppulan erottamisen virasta           mat lapset, heidän vanhempansa ja opettajat
3117: määräajaksi.                                         käytännössä pitkälti oikeudettomaan asemaan.
3118:    Lohjan kunnanhallitus oli 12. 5. 1980 teh-        Valitettava kehityspiirre on se, että tunnustuk-
3119: nyt päätöksen Hely Vilppulan erottamisesta           sellista uskonnonopetusta ja uskontokasvatusta"'
3120: lastenhoitajan virasta 90 kalenteripäivän ajaksi.    ollaan voimakkaasti lisäämässä koulutusjärjes- · ',
3121: Erottamisen perusteena kunnanhallitus piti           telmän eri asteilla. Mikäli päivähoidon kasva- ·
3122: Vilppulan kieltäytymistä uskonnollisen vakau-        tustavoitekomitean ehdotukset päivähoidon tts-
3123:  muksensa vuoksi osallistumasta V'akaumuksensa       kontokasvatuksesta, jotka on pyritty verhoa-
3124: vastaisiin uskonnollisiin juhliin ja niiden val-     maan "tunnustuksettomuuteen", toteutuvat,
3125: misteluun.                                           merkitsevät ne kaikkien ei-luterilaisten oikeuk-
3126:    Erottamispäätöksestä valitettiin lääninoikeu-     sien loukkausta ja tosiasiallista "virkakieltoa"
3127: teen, joka kuitenkin hylkäsi valitukset. Korkein     lastentarhanopettajille ja lastenhoitajille, jotka
3128: hallinto-oikeus vahvistaessaan erottamispäätök~      omaavat muunlaisen vakaumuksen kuin lute-
3129: sen muutti kuitenkin erottamisajan 60 kalen-         rilaisen eivätkä alistu vakaumuksensa vastai-
3130: teripäiväksi.                                        seen kasvatustyöhön.
3131:    Maamme lainsäädännössä on uskonnonvapau-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3132: den periaate tunnustettu. Suomi on allekirjoit-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
3133: tanut kansainvälisen kansalais- ja poliittisia oi-   tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
3134: keuksia koskevan sopimuksen, jonka 18. ar-           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
3135: tikla koskee uskonnonvapautta. Uskonnonva-           sen:
3136: pauteen kuuluu sekä oikeus vapaaseen uskon-
3137: non ja vakaumuksen harjoittamiseen että oi-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3138: keus kieltäytyä vieraan uskonnon harjoittami-               siin lainsäädännön muuttamiseksi siten,
3139: sesta.                                                      ettei se ole ristiriidassa Suomen alle-
3140:    Käytännössä ei uskonnonvapaus kuitenkaan                 kirjoittaman kansalais- ja poliittisia oi-
3141: maassamme toteudu. Tästä on osoituksena                     keuksia koskevan kansainvälisen sopi-
3142: myös Hely Vilppulan erottaminen. Koulutus-                  muksen kanssa ja että uskonnonvapaus
3143: ja kasvatusjärjestelmässä tunnustuksellinen us-             toteutuu käytännössä?
3144:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1981
3145: 
3146:                Marja-Liisa Salminen                           Marjatta Stenius-Kaukonen
3147: 
3148: 
3149: 
3150: 
3151: 0881008009
3152: 2                                                      1981 vp,
3153: 
3154: 
3155: 
3156: 
3157:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3158: 
3159:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 Uskonnonvapauteen kuuluu oikeus vapaaseen
3160: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies_,                ~ uskoanon harjoitt?~miseen    ja oikeus kieltäytyä
3161: olette kirjeellänne 23 päivänä kesäkuuta 1981                 vieraan uskonnon harjoittamisesta. Suomessa
3162: lähettä.f:\Yt valtioneuvoston asianomaisen jäse"              kansalaiset saavat vapaasti liittyä tai olla liit-
3163:  n:et~.:.: vastattwal-c:;i kans::meduz.~aja 1\;la;-ja-Liisa   tymättä kirkkoihin tai uskontokuntiin. Valtio-
3164: S.ahpisen ym. tekemän seuraavan sisältöisen kir"              valta .sallii täyden uskonnonvapauden. On luon~
3165: iallisel). ·kysymyksen n:o 366:                               nolli:sta, että yhteiskunnankin joissakin toimin~
3166:                                                               noissa näkyy väestön valtaosan mi()llipidesuun-
3167:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-              taus. Jos yhteiskunta on säätänyt esimerkiksi
3168:        . siih lainsäädännön muuttamiseksi siten;              joihinkin · oi?ettajan tai kasvattajan tehtäviin
3169:         ·ettei se ole ristiriidassa Suomen alle-              liittyväksi uskontokasvatusta, kuuluu tämä
3170:          kirjoittaman kansalais- ja poliittisia oi-           virkatehtäviin. Tämä ei ole ristiriid~ss.a Suo-
3171: -.u      keuksia koskevan kansainvälisen sopi-                men allekir)oittainan kansalais- ja poliittisia oi-
3172:        i muksen kanssa ja että uskonnonvapaus
3173:                                                               kel,lksia ·koskevan kansainvälisen sopimuksen
3174:          toteutqu käytännössä?                                kanssa. Päivähoidon kasvatustavoitekomitean
3175:                                                               ehdotukset tarkoittavat nimenomaisesti ei-tun-
3176:   . Vås:n\.qksena kysymykseen esitän kunnioit~                nustuksellista uskontokasvatusta eikä näiden
3177: tav~sti   seuraavaa:                                          osalta siis ole kysymys tunnustuksellisen us-
3178:     J(ysymyksessä tarkoitetussa Lohjan kunnan                 konnonopetuksen lisäämisestä.
3179: lastenhoitajan tapauksessa ei ilmeisesti ole ol~                 Edellä olevan johdosta katson,· ettei ole tar-
3180: lut kysymys yksityisen kansalaisen uskonnon                   vetta lainsäädäntömme muuttamiseksi, koska
3181: ja ,vakaumuksen harjoittamisesta, vaan lasten-                ristiriitaa ei ole Suomen allekirjoittaman kan~
3182: hoitajan virkatehtävien hoitamisesta. Virkateh-               salais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansain~
3183: tävi~n. hoitamisessa on katsottu tapahtuneen                  välisen sopimuksen kanssa ja uskonnonvapaus
3184: laiminlyöntiä, koska korkein hallinto-oikeus-                 toteutuu ldytännössä.
3185: kin on vahvistanut Lohian kunnanhallituksen
3186: tekemän määräaikaisen ~rottamispäätöksen.
3187:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
3188: 
3189:                                                                              Opetusministeri Pär Stenbäck
3190:                                              N:o 366                                              3
3191: 
3192: 
3193: 
3194: 
3195:                            Till Riksdagens Herr Talman
3196: 
3197:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        avskedsbeslut som Lojo kommunstyrelse fattat.
3198: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              Religionsfrihet innebär även rätten att fritt
3199: velse av den 23 juni 1981 till vederbörande         utöva sin religion och att avsäga sig utövan-
3200: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      det av en främmande religion. I Finland har
3201: jande av riksdagsman Marja-Liisa Salminen           medborgarna rätt att fritt ansluta sig till kyr-
3202: m. fl. undertecknade spörsmål nr 366:               kan eller religionssamfunden. Statsmakten till-
3203:                                                     låter fullständig religionsfrihet. Det är natur-
3204:            Ämnar Regeringen skrida tili åtgär-      ligt att i en del av samhällets verksamhet ma-
3205:        der för att ändra lagstiftningen så att      joriteten av befolkningens åsiktsriktning syns.
3206:        den inte är i strid med det interna-         Om samhället t.ex. har bestämt att det i lä-
3207:        tionella avtalet om medborgar- och po-       rarens eller uppfostrarens uppgifter ingår reli-
3208:        litiska rättigheter som Finland under-       gionsundervisning, ingår detta i tjänsteuppgif-
3209:        tecknat och så att religionsfrihet i prak-   terna. Detta är inte i strid med det interna-
3210:        tiken förverkligas?                          tionella avtalet om medborgar- och politiska
3211:                                                     rättigheter som Finland undertecknat. De för-
3212:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       slag som kommitten för uppfostringsmålsätt-
3213: samt anföra följande:                               ningar inom dagvården framfört avses uttryck-
3214:    I fallet angående barnsköterskan i Lojo kom-     ligen icke-konfessionell religionsundervisning
3215: mun, som i spörsmålet hänvisas till, har det        varvid det på denna punkt inte är fråga om
3216: uppenbarligen inte varit fråga om en privat         att öka konfessionell religionsundervisning.
3217: medborgares utövande av sin religion ellet             Med anledning av ovanstående anser jag det
3218: övertygelse, utan om skötandet av tjänsteupp-       inte finnas skäl tili att ändra lagstiftningen
3219: gifter som tillfaller barnsköterskor. Man har       då det i praktiken inte råder någon konflikt
3220: ansett att en försummelse av dessa tjänsteupp-      mellan det av Finland under.tecknadc inter-
3221: gifter har inträffat, emedan även högsta för-       nationella avtalet om medborgar- och politis-
3222: valtningsdomstolen har fastställt det tillfälliga   ka rättigheter och religionsfriheten.
3223:      Helsingfors den 25 september 1981
3224: 
3225:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
3226:                                             1981 vp.
3227: 
3228: Kirjallinen kysymys n:o 367
3229: 
3230: 
3231: 
3232: 
3233:                                  Rytkönen: Eräiden henkilöiden vapauttamisesta syytteestä
3234: 
3235: 
3236:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3237: 
3238:    Ilomantsin kihlakunnanoikeuteen joutuu 24       käsitellessään kertomusta hallituksen toimen-
3239: päivänä kesäkuuta 10 kansalaista, jotka viime      piteistä maatalousministeriön osalta hyväksyi
3240: vuonria puolustivat Ilomantsin Hattuvaarassa       eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan
3241: paikallisen väestön etuja ja toimivat luonnon      kannan, jonka mukaan ilma-aluksesta suoritet-
3242: puolesta ilma-aluksesta toimeenpantavaa ve-        tavat vesakkomyrkytykset olisi lailla kiellettävä.
3243: sakkojen lentoruiskutusta vastaan. Syytetyiltä     Kaiken tämän jälkeen tuntuu käsittämättömäl-
3244: tullaan vaatimaan mm. 12 000 markan kor-           tä, että hattuvaaralaiset on asetettu oikeuden
3245: vauksia ja heitä tullaan syyttämään monista        eteen.
3246: rikkomuksista, joiden perusteet ovat varsin           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
3247: kyseenalaiset ja yleisen mielipiteen vastaiset.    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
3248:    Kummastusta tämän oikeudenkäynnin alku-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3249: vaiheessa herättää myös se, ettei luonnonsuo-      vaksi seuraavan kysymyksen:
3250: jelijain tekemä rikosilmoitus ole ainakaan vielä
3251: johtanut syytetoimiin, vaikka myrkkyä tahal-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3252: lisesti levitettiin ihmisten päälle.                      siin, joilla Ilomantsin Hattuvaarassa
3253:    Yleinen kansalaismielipide ilmasta käsin toi-          viime kesänä väestön paikallisia etuja
3254: mitettavia lentomyrkytykSiä vastaan on muo-               ja luontoa puolustaneet kansalaiset va-
3255: dostunut niin voimakkaaksi, että tänä kesänä              pautetaan kaikista syytetoimista, joihin
3256: niitä ei toimeenpanna. Ministeriö ja puutavara-           heitä vastaan on ryhdytty?
3257: yhtiöt ovat näin sopineet. Myös eduskunta
3258:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1981
3259: 
3260:                                          V. J. Rytkönen
3261: 
3262: 
3263: 
3264: 
3265: 088100807H
3266: 2                                          1981 vp.
3267: 
3268: 
3269: 
3270: 
3271:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3272: 
3273:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3274: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vasti seuraavaa:
3275: olette 23 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn            Kysymyksessä tiedustellaan, aikooko hallitus
3276: kirjeenne n:o 1353 ohella toimittanut valtio-     ryhtyä toimenpiteisiin syytettyinä olevien hen-
3277: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen   kilöiden vapauttamiseksi syytteistä tuomio-
3278: kansanedustaja V. J. Rytkösen näin kuulu-         istuimessa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä.
3279: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 367:         Hallitus ei kuitenkaan voi, ottaen huomioon
3280:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    hallitusmuodon 2 §:n 4 momentissa säädetyn
3281:        siin, joilla Ilomantsin Hattuvaarassa      tuomioistuimien riippumattomuuden periaat-
3282:        viime kesänä väestön paikallisia etuja     teen, puuttua yksittäistapauksissa tuomioistuin-
3283:        ja luontoa puolustaneet kansalaiset va-    ten tuomiovallan käyttöön.
3284:        pautetaan kaikista syytetoimista, joihin
3285:        heitä vastaan on ryhdytty?
3286:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1981
3287: 
3288:                                                             Oikeusministeri Christoffer T IIXell
3289:                                           N:o 367                                               3
3290: 
3291: 
3292: 
3293: 
3294:                          Tili Riksdagens Herr Talman
3295: 
3296:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
3297: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse   samt anföra följande:
3298: nr 1353 av den 23 juni 1981 tili vederbörande      I spörsmålet frågas, huruvida regeringen
3299: medlem av statsrådet översänt avskrift av       ämnar vidta åtgärder för befria de åtalade
3300: följande av riksdagsman V. J. Rytkönen under-   personerna från åtalen i den vid domstol
3301: tecknade spörsmål nr 367:                       anhängiggjorda rättegången. Regeringen kan
3302:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder       dock inte, med beaktande av den i 2 § 4 mom.
3303:        genom vilka de medborgare som senaste    regeringsformen stadgade principen om dom-
3304:        sommar i Hattuvaara by av Ilomantsi      stolarnas obundenhet, i enskilda fall ingripa
3305:        kommun försvarade befolkningens lo-      i domstolarnas handhavande av domaremakten.
3306:        kala intressen och natur befrias från
3307:        samtliga de åtalsåtgärder som har vid-
3308:        tagits mot dem?
3309:      Helsingfors den 28 september 1981
3310: 
3311:                                                           Justitieminister Christoffer Taxell
3312:                                               1981 vp.
3313: 
3314: Kirjallinen kysymys n:o 368
3315: 
3316: 
3317: 
3318: 
3319:                                  Pihlajamäki: Sanomalehtimieseläkkeiden myöntämisperusteiden
3320:                                      tasapuolisuudesta erään eläkeasian kannalta
3321: 
3322: 
3323:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3324: 
3325:    ,valtion sanomalehtimieseläke on arvostettu         Veikko Pirilä eli nimimerkki Aaretti on tun-
3326: tunnustus pitkän päivätyön tehneille journalis-     nettu lehtimies, joka on pyrkinyt viimeiseen
3327: teille. Sanomalehtimiestyö on vaativaa ja ras-      saakka puolustamaan eteläpohjalaista talonpoi-
3328: kasta, minkä vuoksi on erinomainen asia, että       kais- ja maaseutukulttuuria. Totta kyllä on,
3329: tällaisia eläkkeitä myönnetään ansioituneille       että hän on "puolustustaistelussaan" käyttänyt
3330: lehtimiehille.                                      joskus purevaakin kieltä, joka ei ole ollut näh-
3331:    On kuitenkin kovin valitettavaa, että eri sa-    tävästi kaikille mieleen. Toisaalta juuri tämän
3332: nomalehtimiehiä kohdellaan eläkkeitä myönnet-       teräväkynäisyytensä takia hän on myös pidetty
3333: täessä aivan eri tavoin. Opetusministeriöllä on     ja arvostettu journalisti. Hänen kirjoituksensa
3334: jakoa tehdessään jonkinlaisena "pohjapaperina"      panevat ajattelemaan ja antavat herätteitä.
3335: pitkälti poHtisaituneen Suomen Sanomalehti-            Pirilän iän, pitkän sanomalehtimiesuran ja
3336: miesten Liiton lausunto, joka tämän vuoden ja-      taitavuuden sanomalehtimiehenä huomioon ot-
3337: koakin tehtäessä näyttää olleen kai:kikea muuta     taen ei voi välttyä ajatukselta, että Pirilää on
3338: kuin objektiivinen. Tällaiselta liitolta tuskin     haluttu eläkeasian yhteydessä jotenkin rangais-
3339: muuta voi odottaakaan, ja näin ollen on kum-        ta, koska hänen mielipiteitään eivät kaikki
3340: meksuttavaa se orjallisuus, jolla opetusministe-    näytä sietävän. Pirilä on joutunut mielipide-
3341: riö eläkkeitä myöntäessään noudattaa Soooma-        vainon kohteeksi, mikä luonnollisesti ei ole
3342: lehtimiesten Liiton ehdollepanoa, etenkin kun       nyky-Suomelle kunniaksi.
3343: opetusministeriöllä piti viime jakoakin suoritet-      Suomen Sanomalehtimiesten Liiton 'suhtautu-
3344: taessa olla tiedossa Sanomalehtimiesten Liiton      minen Vei:kko Pirilään ei 1sLtä paitsi ole yksis-
3345: lausunnon virheet ja puutteet.                      tään Aaretin terävän kynän kurittamista, vaan
3346:    Tämän vuoden jaon karkeana virheenä voi-         samalla myös isku eteläpohjalaista ja laajempaa-
3347: daan mainita päätoimittaja Veikko Vilho Piri-       kin talonpoikais- ja maa,seutuhenkistä ajattelu-
3348: län eläkeasia. Pirilä on syntynyt 14. 10. 1914      tapaa vast,aan.
3349: ja ollut sanomalehtimiehenä yli 43 vuotta. Tois-       Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
3350: tamiseen hänet on sivuutettu sanomalehtimies-       järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
3351: eläkkeitä jaettaessa, vaikka hänellä ei ole leh-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3352: tensä Ilkan puolesta minkäänlaista eläkettä.        vaksi seuraavan kysymyksen:
3353: Ilkassa ei ole - kuten monissa muissa lehti-
3354: taloissa on - omaa eläkejärjestelmää. Kaikille                Mitä Hallitus aikoo tehdä sanoma-
3355: toimittajille tulevan työ- ja kansaneläkkeen               lehtimieseläkkeiden myöntämisperustei-
3356: ohella hän joutuu hankkimaan lisäansiota kir-              den saattamiseksi oikeudenmukaisiksi
3357: joittamalla edelleenkin Ilkkaan. Pirilä on sekä            ja kaikkia sanomalehtimiehiä tasapuoli-
3358: työvuosiltaan että iältään vanhimpia tällä ker-            sesti kohteleviksi, sekä
3359: taa eläkettä hakeneista. Niinpä niistä 22 lehti-              miten Hallitus aikoo korjata paatOl-
3360: miehestä, jotka tänä vuonna saivat eläkettä,               mittaja Veikko Pirilän kohdalla tehdyn
3361: vain kahdella on enemmän työvuosia kuin Pi-                virheen?
3362: rilällä.
3363:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1981
3364: 
3365:                                        Veikko Pihlajamäki
3366: 088100801A
3367: 2                                             1981 vp.
3368: 
3369: 
3370: 
3371: 
3372:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3373: 
3374:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määrän eläke on voitu vuosittain myöntää noin
3375: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        neljännekselle hakijoista. Ansioituneiden mää-
3376: olette kirjeellänne 23 päivältä kesäkuuta 1981       rän ollessa kuitenkin suurempi tilanne on joh-
3377: n:o 1354 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       tanut siihen, että eläkettä on jouduttu hake-
3378: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Veik-       maan useampana vuonna perättäin ennen kuin
3379: ko Pihlajamäen tekemän seuraavan sisältöisen         se on saatu. Sanomalehtimiesansioiden lisäksi
3380: kysymyksen n:o 368:                                  eläkettä myönnettäessä on otettava huomioon
3381:                                                      varallisuusasema ja toimeentulomahdollisuus,
3382:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sanoma-          joten kahdesta ansioituneesta heikomman so-
3383:        lehtimieseläkkeiden myöntämisperustei-        siaalisen aseman omaava on etusijalla. Opetus-
3384:        den saattamiseksi oikeudenmukaisiksi          ministeriö on viimeksi kuluvana vuonna tehnyt
3385:        ja kaikkia sanomalehtimiehiä tasapuoli-       esityksen valtiovarainministeriölle sanomalehti-
3386:        sesti kohteleviksi, sekä                      m1eseläkJkeiden lukumäärän nostami!Seksi vii-
3387:           miten Hallitus aikoo korjata paatol-       dellä eläkkeellä vuoden 1982 tulo- ja meno-
3388:        mittaja Veikko Pirilän kohdalla tehdyn        arviossa. Lisäksi on tutkittavana mahdollisuus
3389:        virheen?                                      eläkejärjestelmän muuttamiseksi siten, että mi-
3390:                                                      käli myönnetty eläke myöntämisvuoden ku-
3391:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           luessa vapautuu eläkkeensaajan kuoleman ta-
3392: taen seuraavaa:                                      kia, eläke voitaisiin myöntää uudelle henkilölle.
3393:    Ylimääräisistä sanomalehtimieseläkkeistä an-         N oima·sM olevan valticoneuvoston päätöksen
3394: netun valtioneuvoston päätöksen ( 37/77) mu-         mukaan Suomen Sanomalehtimies.ten Lii>tto -
3395: kaan sanomalehtimieseläkkeenä annettava yli-         Finlands JournaHstförbu!lld ry on ainoa järjestö,
3396: määräinen eläke voidaan myöntää valtion tulo-        jolta opetusministeriön on pyydettävä lausunto
3397: ja menoarvioon 1ta11ko~tusta varten ote1tun määrä-   eläkkeitä myönnettäessä. Mainitun järjestön
3398: rahan rajoissa. Eläke voidaan myöntää sanoma-        lausuntoa on siten pidettävä painavana. Viime
3399: lehtimiehelle, joka on Suomen kansalainen, tun-      vuosina myös Päätoimittajien yhdistys ry on
3400: nustukseksi hänen ansiokkaasta toiminnastaan         omasta aloitteestaan toimittanut opetusminis-
3401: sanomalehtimiehenä. Eläkkeen myöntämistä             teriölle ehdotuksensa eläkkeen saajiksi. Kulu-
3402: harkittaessa on otettava huomioon hakijan va-        vana vuonna mainittujen järjestöjen lausunnois-
3403: rallisuusasema sekä hänen toimeentulomahdol-         sa oli seitsemän sellaista henkilöä, joille mo-
3404: lisuutensa. Eläkettä ei ilman erityistä syytä        lemmat järjes,töt puolsivat eläkettä. Koska kaik-
3405: myönnetä kuuttakymmentä vuotta nuoremmalle           ki hakijat eivät ole lausunnonantajajärjestön jä-
3406: henkilölle. Eläkkeen myöntää opetusministeriö        seniä, on lopullinen päätös yleensä jossain mää-
3407: hakemuksesta ja eläkkeitä koskevat hakemukset        rin poikennut lausunnossa ehdotetusta. Poik-
3408: käsitellään kerran vuodessa. Valtioneuvoston         keama on kuitenkin pyritty pitämään vähäisenä,
3409: päätöksen mukaan opetusministeriön on han-           koska valtaosa hakijoista on SSL:n jäseniä. Esi-
3410: kittava ha!kemu~sista Suomen Sanomalehtimies-        merkicksi kuluvana vuonna eläkkeen 1sai yksi ha-
3411: ten Liitto - Finhnds Journali:stförbund ry:n         kija, ansioitunut iäkäs urheilutoimittaja, jota
3412: lausunto.                                            SSL ei lausunnossaan ehdottanut, mistä johtuen
3413:    Viime vuosina valtion tulo- ja menoarviossa       SSL:n ehdottamista hakijoista jäi jaon ulkopuo-
3414: on sanomalehtimieseläkkeitä varten ollut varat-      lelle hakija, jonka muu eläketurva oli lausun-
3415: tuna kahtakymmentäkahta ( 22) eläkettä vas-          nossa ehdotetuista korkein.
3416: taava määräraha. Ottaen huomioon hakemusten
3417:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
3418: 
3419:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
3420:                                               N:o 368                                               3
3421: 
3422: 
3423: 
3424: 
3425:                            Tili Riksdagens Herr Talman
3426: 
3427:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ningar flera år i rad förrän pension erhållits.
3428: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       Förutom förtjänstfull verksamhet som journa-
3429: av den 23 juni 1981 tili vederbörande medlem        list bör man vid beviljande av pension ta i
3430: av statsrådet översänt avskrift av följande av      beaktande förmögenhetsförhållandena och ut-
3431: riksdagsman Veikko Pihlajamäki undertecknade        komstmöjligheterna, sålunda att av två förtjänta
3432: spörsmål nr 368:                                    journalister har den prioritet som är i svagare
3433:                                                     social :ställning. Undervisningsministeriet har
3434:           V ad ämnar Regeringen göra för att        under det gångna året framfört för finansmi-
3435:        grunderna för beviljande av journalist-      nisteriet att antalet journalistpensioner skulle
3436:        pensioner skall fås rättvisare och för       höjrus med fem i 1982 års sta:tsfö11slag. Därtill
3437:        alla journalisters del jämlikt gällande,     bör man t:mdersöka möjligheterna att ändra
3438:        samt                                         pensionssystemet så att i fall den beviljade
3439:           hur ämnar Regeringen tillrättavisa        pensionen blir ledig under det år pensionen
3440:        det fel som gjorts jämtemot chefredak-       beviljats p.g.a. mottagarens död, kunde pen-
3441:        tör Veikko Pirilä?                           sionen beviljas åt en .annan person.
3442:                                                        1 enlighet med det gällande statsrådsbeslut
3443:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       är Suomen Sanomalehtimiesten Uitto - Fin-
3444: 8amt anföra följande:                               lands Journalistförbund ry den enda organi-
3445:    1 enlighet med statsrådets beslut om extra       sation av viiken undervisningsministeriet bör
3446: jour.na:listpensioner ( 37/77) km extra pension     inhämta utlåtande vid beviljande av pensio-
3447: som erlägges såsom journalistpension beviljas       nerna. Utlåtandet från nämnda organisation bör
3448: inom ramen för i statsförslaget för detta syfte     därmed anses som vägande. Under de senaste
3449: upptaget anslag. Pension kan beviljas åt journa-    åren har även Päätoimittajien yhdistys ry på
3450: list viiken är finsk medborgare, såsom erkänsla     eget initiativ framfört åt undervisningsminis-
3451: för förtjänstfull verksamhet som journalist.        teriet sina förslag angående pensionsmottagare.
3452: När frågan om beviljandet av pension över-          Under det gångna året fanns det sju personer
3453: väges, skall hänsyn tagas tili sökandens för-       åt vilka båda nämnda organisationer under-
3454: mögenhetsförhållanden samt tili hans utkomst-       stödde beviljande av pensioner. Då alla sökan-
3455: möjligheter. Pension beviljas inte utan särskilda   dena inte är medlemmar i den organisation
3456: skäl åt person som är yngre än sextio år. Pen-      som avger utlåtande, har det slutliga beslutet
3457: sion beviljas av undervisningsministeriet på an-    vanligen i någon mån avv~kit från vad 'som re-
3458: sökan och ansökningarna om journalistpension        kommenderats i utlåtandet. Man har dock
3459: behandlas en gång i året. Enligt statsrådets        strävat tili att begränsa denna avvikelse då
3460: beslut bör undervisningsministeriet inhämta         största delen av sökandena är medlemmar i
3461: Suomen Sanomalehtimiesten Liitto - Finlands         Suomen Sanomalehtimiesten Liiinto - Finlands
3462: Journalistförbund ry:s utlåtande om ansök-          journalistförbund ry. T.ex. under det gångna
3463: ningarna.                                           året erhöll endast en sökande som inte under-
3464:    Under de senaste åren har i statsförslaget       stöddes av Suomen Sanomalehtimiesten Liitto
3465: reserverats för journalistpensioner ett anslag      - Finlands Jounnalistförbund ry pen<Sion; han
3466: som motsvarar tjugotvå ( 22) pensioner. Med         var en förtjänstfull sportredaktör i hög ålder.
3467: beaktande av antalet ansökningar kan pension        Härvid uteblev från fördelning den av Suomen
3468:  beviljas åt endast en fjärdedel av sökandena.      Sanomalehtimiesten Liitto - Finlands Journa-
3469: Då antalet journalister som vore förtjänta av       Hstförbund ry understödda sökanden vars
3470:  pension likväl är större har detta lett tili att   övriga pensionsskydd var det högsta bland
3471: sökandena varit tvungna att inlämna ansök-          sökandena.
3472:      Helsingfors den 25 september 1981
3473: 
3474:                                                                           Minister Kalevi Kivistö
3475:                                               1981 vp.
3476: 
3477: Kirjallinen kysymys n:o 369
3478: 
3479: 
3480: 
3481: 
3482:                                   Järvilehto ym.: Alkoholittomien juomien verokohtelusta alko-
3483:                                       holijuomiin verrattuna
3484: 
3485: 
3486:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3487: 
3488:     A1koholittomien juomien 'käytön lisääminen       varsinkin nuorison suosimien juomien ja juo-
3489: alkoholipitoisten juomien sijasta on erittäin        mapakkausten käytön estämistä. Alkoholipoliit-
3490: tarpeellista koko kansan ja erityisesti nuorison     tisesti epäterveen vinoutuman lisäksi yhä suu-
3491: terveytltä ajatellen. Juomatapojen tervehtymis-      rempia määriä lasia ja myös metallitölklkejä jää
3492: tä ja siistiytymistä haittaa kuitenkin alkoho-       luontoon ihmisten ja eläinten vaaraksi.
3493: littomien juomien valmistukseen ja pakkauk-             Alkoholipitoisten ja alkoholittomien juomien
3494: seen liittyvä, kustannuksia ja hintoja kohotta-      verotusremontti on välttämätön. Uusien alko-
3495: va verotus.                                          holittomiin juomiin kohdistuvien verojen käyt-
3496:     Mehutuotteiden elintarvikevero on 40 p/1.        töönotto tai entisten korotus on tässä .vaihees-
3497: Virvoitusjuomaveroa peritään kivennäisvedestä        sa alkoholipoliittisesti mieletöntä. Alkoholitto-
3498: 0,20 mk/1, sokeroimattomista eli sakkaroosil-        mien juomavaihtoehtojen kilpailukyky ja niit-
3499: la makeutetuista virvoitusjuomista 0,40 mk/1,        ten pakkauksen ja jakelun helpottaminen alko-
3500: makeutetuista virvoitusjuomista ja still drin-       holijuomiin verrattuna on pitkäiänteistä ja ra-
3501:  kei:stä 0,55 mk/1 'ia kotimaisista marjoista tms.   kentavaa alkoholipolitiikkaa. Verotuskäytännön
3502: valmistetuista virvoitusjuomista 0,20 mk/1.          tulisikin tukea tällaisia päämääriä. Hallituksen
3503:     Kertapakkausvero otettiin käyttöön v. 197 6      velvollisuutena on mitä vakavimmin huoleh-
3504: 60 p/1 suuruisena. Veron määrä on 1. 1. 1981         tia siitä, että alkoholittomien juomien verotus
3505: alkaen ollut 1 mk/1. Äskettäin on tehty eh-          ei muodostu sellaiseksi, että se johtaa alkoho-
3506: dotus valtiovarainministeriölle veron korottami-     lipoliittisesti ja kansanterveydellisesti epäsuo-
3507: seksi 4 markkaan/!. Tämä vero ei koske olut-         tavaan, alkoholinkäyttöä edistävään lopputulok-
3508: tölkkiä, vaan tältä osin tölkin käytön raJOl-        seen.
3509: tusta hoitaa Alko hintapolitiikan avulla. Tölk-         Edellä s:cmotun perusteella ja viitaten val-
3510: kien osuus pyritään pitämään alle 7 % :na            tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
3511: oluen myynnistä. Vero sen sijaan koskee esim.        tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
3512: ympäristöystävällisiä, uusiutuvista luonnonva-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
3513:  ro1sta tuotettuja ja energiantuotantoon pohta-      sen:
3514:  ma11a palautettavissa olevia kantonkipakkauksia,
3515:  joihin mm. a1koholittomia virvoitusjuomia, ,tuo-              Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
3516:  remehuj,a ja maitoa pakataan.                              että alkoholittomien juomien tuotannon,
3517:     Verojen tavoitteet ovat ristiriitaisia keske-           pakkauksen ja jakelun verotus ei muo-
3518: nään toisiinsa nähden, niiden soveltamisesta                dostu sellaiseksi, että alkoholittomat
3519: syntyviin seurauksiin nähden ja alkoholipoliit-             juomat jäävät kilpailukyvyttömiksi al-
3520:  tisiin päämääriin nähden. Suunniteltu nykyisen-            koholipitoisiin juomiin nähden, mikä
3521: laisen kertakäyttöpakkausveron nelinkertaista-              huonontaisi a1koholipoliittis,ta ja kan-
3522: minen merkitsee nimenomaan alkoholittomien,                 santerveydellistä tilannetta?
3523:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1981
3524: 
3525:          Ulla Järvilehto              Impi Muroma                    Olavi Ronkainen
3526:                      Väinö Rautiainen                         Esko Almgren
3527: 
3528: 
3529: 088100802B
3530: 2                                             1981 vp.
3531: 
3532: 
3533: 
3534: 
3535:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3536: 
3537:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         juomaveron suhteellinen osuus virvoitusjuo-
3538: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         mien hinnassa on vuoden 1959 jälkeen laske-
3539: mies, olette 23 päivänä kesäkuuta 1981 päi-          nut. Tämän voidaan katsoa parantaneen niiden
3540: vätyn kirjeenne ohella . toimittanut valtioneu-      suhteellista kilpailuasemaa alkoholijuomiin näh-
3541: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         den.
3542: kans~J?-edus.taja Järyilehdon ym. näin kuuluvas-        Kysymyksessä viitataan myös ns. kertakäyt-
3543: ta :kirj~Ilisesta kysyl}lyksestä n:o 369:
3544:      l'   ••      •     '
3545:                                                      töpakkauksiin pakatuista virvoitusjuomista kan-
3546:                                                      nettavaan lisäveroon. Veron määrä on tällä het-
3547:         '- Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,     kellä 1 mk/1 ja se on tarkoitus korottaa 3
3548:        'että alkoholittomien juomien tuotan-         markkaan litralta niiden virvoitusjuomien osal-
3549:         noh, pakkauksen ja jakelun verotus ei        ta, jotka on pakattu metallista tai lasista val-
3550:      · ,muodostu sellaiseksi, että alkoholitto-      mistettuihin kertakäyttöpakkauksiin. Tätä kos-
3551:         mat juomat jäävät kilpailukyvyttömiksi       keva hallituksen esitys on tarkoitus antaa edus-
3552:         alkoholipitoisiin juomiin nähden, mikä       kunnalle vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityk-
3553:         huonontaisi alkoholipoliittista ja kansan-   sen yhteydessä. Veron korottaminen on kat-
3554:       . terveydellistä tilannetta?                   sottu tarpeelliseksi lähinnä ympäristönsuojelul-
3555:                                                      listen näkökohtien perusteella. On kuitenkin
3556:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         huomattava, . ettei lisävero käytännössä koske
3557:  taen 'seura,avaa:                                   kartonkipakkauksiin pakattuja virvoitusjuomia,
3558:     Virvoitusjuomien verotus on Suomessa huo-        kuten kysymyksen perusteluissa todetaan, vaan
3559:  mattavasti lievempää kuin alkoholijuomien ve-       ne on lain (914/80) 6 §:n mukaan vapau-
3560:  rotus. Virvoitusjuomaveron määrä vaihtelee täl-     tettu lisäverosta.
3561: lä hetkellä 15 pennistä 55 penniin litralta. Jos        Myös kertakäyttöpäällyksiin pakatusta olues-
3562:  otetaan huomioon virvoitusjuomien valmistuk-        ta on suoritettava lisäveroa ( 877/80). Kerta-
3563:  seen käytettävän sokerin osalta valtion varois-     käyttöpäällyksiin pakatun oluen kulutusta sää-
3564:  ta maksettavan hinnanerokorvauksen vaikutus,        dellään kuitenkin lähinnä alkoholiyhtiön hin-
3565:  vaihtelee nettomääräinen vero käytännössä 15        tapolitiikalla. Tavoitteena on pitää tölkkioluen
3566:  pennistä 40 penniin litralta. Virvoitusjuoma-       kulutus noin 7 %:na oluen kokonaismyynnistä.
3567:  pullon ( Y3 1) hinnassa on siten valmisteveroa         Hallituksen käsityksen mukaan virvoitusjuo-
3568:  noin 5-13 penniä .. Nykyisten vähittäismyyn-        mista suoritettava virvoitusjuomavero on niin
3569:  tihintojen mukaan laskettuna veron osuus on         alhainen, ettei sen voida katsoa heikentävän
3570:  ainoastaan noin 5 % vähittäismyyntihinnasta.        niiden kilpailukykyä keskialueen ja vahvaan
3571:  Vastaavasti keskioluen ja vahvan oluen vähit-       olueen ja muihin alkoholijuomiin verrattuna.
3572: täismyyntihinnassa valmisteveron osuus on 30            Kertakäyttöpäällyksiin pakattujen virvoitus-
3573: 'ja 40 prosenttia ja muiden alkoholijuomien          juomien lisäveron korottaminen vaikuttaa lä-
3574:  hinnassa noin 60 prosenttia.                        hiimä kertakäyttöpäällyksiin ja muihin päällyk-
3575:     Virvoitusjuomavero oli sen tultua voimaan        siin pakattujen virvoitusjuomien väliseen kil-
3576:  vuonna 1950 40 % verotusarvosta. Tämä ar-           pailuasemaan, sen sijaan veron korottamisella
3577:  voverojärjestelmä säilyi vuoteen 1959, jolloin      ei hallituksen käsityksen mukaan ole sanotta-
3578:  vero muutettiin yksikköveropohjaiseksi. Vero-       vaa vaikutusta virvoitusjuomien kokonaiskulu-
3579:  määriä on tämän jälkeen muutettu, viimeksi           tukseen 'suhteessa oluen j.a muiden alkoholijuo-
3580:  vuonna 1980. Tärkeimpien tuotteiden vero-           mien kulutukseen.
3581:  määrät ovat peräisin vuodelta 1976. Virvoitus-
3582:      Helsingissä 25 ·päivänä syyskuuta 1981
3583: 
3584:                                                                         Ministeri Mauno Forsman
3585:                                            N:o 369                                               3
3586: 
3587: 
3588: 
3589: 
3590:                           Tili Riksdagens Herr Talman
3591: 
3592:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      andel av prisen på läskedrycker har minskat
3593: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         sedan år 1959. Detta kan anses ha förbättrat
3594: velse av den 23 juni 1981 tili vederbörande       deras konkurrenskraft i förhållande tili alko-
3595: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    holdryckerna.
3596: jande av riksdagsledamot Järvilehto m. fl. un-        1 spörsmålet hänvisas även tili tilläggsacci-
3597: dertecknade spörsmål nr 369:                      sen på läskedrycker som förpackats i engångs-
3598:                                                   emballage. Denna accis uppgår för närvarande
3599:           Hur ämnar Regeringen sörja för att      tili 1 mk/1 och den avses bli höjd tili
3600:        beskattningen av produktionen, förpack-    3 mk/1 för läskedrycker som förpackats i en-
3601:        ningen och distributionen av alkoholfria   gångsemballage av metall eller glas. Avsikten
3602:        drycker inte blir sådan, att de alkohol-   är att avge en proposition om detta i sam-
3603:        fria dryckenna förlorar sin för:måga att   band med statsverkspropositionen för år 1982.
3604:        konkurrera med alkoholhaltiga drycker,     Denna accishöjning har ansetts nödvändig i
3605:        vilket skulle försämra det alkoholpoli-    synnerhet p.g.a. miljövårdshänsyn. Det bör
3606:        tiska läget och folkhälsan?                dock observeras att tilläggsaccisen inte i prak-
3607:                                                   tiken gäller läskedrycker som förpackats i em-
3608:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ballage av kartong, vilket sägs i motiveringen
3609: sarnt anföra följande:                            tili spörsmålet, utan dessa emballage har i la-
3610:    Beskattningen av läskedrycker är i Finland     gens (914/80) 6 § befriats från tiliäggsaccis.
3611: betydligt lindrigare än beskattningen av alko-        Tiliäggsaccis skall även erläggas för öl som
3612: holdrycker. Läskedrycksaccisens belopp varierar   förpackats i engångsemballage ( 877/80). Kon-
3613: för närvarande mellan 15 och 55 penni per         sumtionen av öl i engångsförpackning regleras
3614: liter. Då inverkan av den prisskillnadsersätt-    dock främst genom alkoholbolagets prispolitik.
3615: ning som erläggs ur statsmedel för det socker     Målet är att hålla konsumtionen av burköl
3616: som används i läskedrycker beaktas, varierar      vid ca 7 % av den totala försäljningen av öl.
3617: accisens nettobelopp i praktiken mellan 15 och        Enligt regeringens uppfattning är accisen på
3618: 40 penni per liter. Av priset på en läske-        läskedrycker så låg att den inte kan anses
3619: drycksflaska ( ~ 1) utgör accisen sålunda 5-      försvaga dessas förmåga att konkurrera med
3620: 13 penni. Accisen utgör endast ca 5 % av          mellanöl och starköl samt övriga alkohol-
3621: nuvarande minuthandelspriser. På motsvarande      drycker.
3622: sätt utgör accisen 30 och 40 % av minut-              Höjningen av tilläggsaccisen på läskedrycker
3623: handelspriset på mellanöl och starköl och ca      i engångsförpackning inverkar främst på den
3624: 60 % av priset på övriga alkoholdrycker.          inbördes konkurrensen mellan läskedrycker i
3625:     Då iäskedrycksaccisen infördes år 1950 ut-    engångsemballage och sådana som förpackats
3626: gjorde den 40 % av beskattningsvärdet. Den-       på annat sätt. Däremot kommer accishöjningen
3627:  na värdebeskattning bestod tili år 1959, då      inte enligt regeringens uppfattning att nämn-
3628: man övergick tili en enhetsbeskattning. Sedan     värt påverka förhållandet mellan läskedrycks-
3629: dess har accisbeloppen ändrats, senast år 1980.   konsumtionen och konsumtionen av öl och öv-
3630:  Accisbeloppen för de viktigaste produkterna      riga alkoholdrycker.
3631:  härstammar från år 1976. Läskedrycksaccisens
3632:      Helsingfors den 25 september 1981
3633: 
3634:                                                                       Minister Mauno Forsman
3635:                                                 1981 vp.
3636: 
3637: Kirjallinen kysymys n:o .370
3638: 
3639: 
3640: 
3641: 
3642:                                    Miettinen ym.: Palkkaturvalain 2 § :n soveltamisesta
3643: 
3644: 
3645:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3646: 
3647:     Työvoimaministeriö hylkäsi päätöksillään n:o      koituksena oli turvata työntekijälle työsuhteesta
3648: 1 282 ja 1 283 vanerityöntekijä Raija Kumpu-          johtuvat palkka- ja muut saatavat työnantajan
3649: lan ja puristimenhoitaja Voitto Kumpulan palk-        maksukyvyttömyystilanteessa. Lakia säädettäessä
3650: katurvalain mukaiset hakemukset kyseisen lain         pyrittiin ennen kaikkea joustavaan, useinkin
3651: 2 § :n 1 momentin nojalla. Työvoimaministeriö         lakia     yksityiskohtaisemmin    tuntemattoman
3652: totesi työnantajan maksukyvyttömäksi. Ministe-        työntekijän suojaamiseen soveltuvaan järjestel-
3653: riö totesi kuitenkin, että palkkaturvana voi-         maan. Tässä suhteessa meillä omaksuttiin
3654: daan maksaa vain ne kolmen kuukauden ku-              Ruotsia uudenaikaisempi kanta. Monissa suh-
3655: luessa ennen palkkaturvahakemuksen jättämis-          teissa laki onkin palvellut täysin odotetulla ta-
3656: tä erääntyneet työsuhteesta johtuvat palkka- ja       valla.
3657: muut saatavat, joilla olisi etuoikeusasetuksen            Nyt esillä olevassa tapauksessa on kuitenkin
3658: 4 §:n 1 momentin mukainen etuoikeus kon-              työvoimaministeriön ottama tulkinta etäännyt-
3659: kurssissa. Etuoikeusasetuksen 4 § :n 1 momen-         tänyt käytännön huomattavasti lain alkuperäi-
3660: tin mukainen työpalkkasaatavan etuoikeus on           sestä tarkoituksesta. Jotta työntekijä voisi täl-
3661: voimassa ainoastaan kuluvan ja sitä edellisen         laisessa tapauksessa palkkaturvaneuvottelukun-
3662: vuoden. Kumpuloiden työsuhde oli päättynyt            nan mukaan saada palkkaturvalain tarkoitta-
3663: jo 6 päivänä helmikuuta 1976. Ministeriö kat-         man edun, joutuisi hän ensin hakemaan palk-
3664: soi saatavan oikeusperusteen syntyneen samaan         katurvalain mukaista korvausta ministeriöitä,
3665: aikaan. Päätöksessä ei ollut annettu merkitystä       joka kuitenkin hylkäisi asian. Tällä hylkääväliä
3666: sille, että asia oli ollut tuolloin vireillä oikeu-   päätöksellä ohjattaisiin työntekijä vahvistutta-
3667: dessa, vaan väitettiin, ettei hakemusta ollut         maan saatavansa tuomioistuimessa. Tämän jäl-
3668: toimitettu työvoimaministeriölle säädetyssä mää-      keen työntekijä voisi tuomioistuimen vahvistet-
3669: räajassa.                                             tua hänen saatavansa hakea saatavaa uudelleen
3670:     Kysymyksessä oleva laintulkinta ei vastaa         ministeriöstä työnantajan maksukyvyttömyyden
3671: tavallisen kansalaisen oikeuskäsitystä. Vaikka        perusteella. Järjestelmä on mielestämme täy-
3672: palkkaturvalaki edellyttääkin, että palkkaturva-      sin byrokraattinen eikä vastaa lain alkuperäistä
3673: na voidaan maksaa vain ne kolmen kuukauden            tarkoitusta. Se ei lisäksi ota huomioon sitä,
3674: kuluessa ennen palkkaturvahakemuksen jättä-           että riitaisuuden alkaessa työnantaja on saatta-
3675: mistä erääntyneet työsuhteesta johtuvat palkka-       nut olla hyvinkin maksukykyinen ja että la-
3676: ja muut saatavat, joilla olisi etuoikeusasetuksen     kiin tarkemmin perehtymättömältä työntekijäi-
3677: 4 §:n 1 momentin mukainen etuoikeus työnan-           tä ei voida edellyttää, että hän asian sisällöistä
3678: tajan konkurssissa, on aivan loogista kuvitella,      riidellessään huomaisi samanaikaisesti lisäksi
3679: ettei saatava voi olla erääntynyt ennen kuin se       valvoa työnantajan maksukykyisyyden kehitys-
3680: riitaisessa tapauksessa on todettu perusteeltaan      tä. Kaiken lisäksi ministeriön päätös on perus-
3681: tuomioistuimessa oikeaksi. Kun kysymyksessä           teltu siten, että työsuhteen päättyessä maksu-
3682: olevassa Kumpuloiden tapauksessa oli kiistetty        kykyisen työnantajan ollessa kyseessä tulisi
3683: saatavan peruste, eikä oikeudenkäynnin aiheena        saaatava ensin hakea ministeriön kautta.
3684: suinkaan ollut pelkkä työnantajan maksuhalut-            Edellä olevan johdosta ja viitaten valtiopäi-
3685: tomuus, on mielestämme palkkaturvalain kes-           väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
3686: keisimmän ajatuksen vastaista kiistää työnteki-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3687: jöiden tarvitsema taloudellinen turva.                vaksi seuraavan kysymyksen:
3688:    Vuonna 1973 säädetyn palkkaturvalain tar-
3689: 0881007699
3690: 2                                       1981 vp.
3691: 
3692:        Mitä Hallitus aikoo tehdä edellä            dessa vireillä olleiden iuttujen osalta
3693:      sanotun byrokraattisen käytännön pois-        päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, jotta
3694:      tamiseksi ja palkkaturvalain 2 §:n            palkkaturvalain perimmäinen tarkoitus
3695:      mukaisen määräajan laskemiseksi oikeu-        toteutuisi?
3696:     Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1981
3697: 
3698:        Mauri Miettinen            Tarja Halonen              Pauli Uitto
3699:                                              N:o 370                                              3
3700: 
3701: 
3702: 
3703: 
3704:                         Eduskun.nan:Herra Puhem.iehelle
3705: 
3706:    Te, Herra Puhemies, olette valtiopäiväjär-          Työvoimaministeriön vakiintunut käytäntö
3707: jestyksen 37 §:n 1 momentissa mainitussa tar-       perustuu siis oikeuskäytäntöön. Koska hallinto-
3708: koituksessa 23. 6. 1981 päivätyn kirjeenne          käytäntöä mahdollisesti tarkistamaila ei saada
3709: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       aikaan oikeuskäytännön muuttumista, tavoit-
3710: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         teeksi perustellusti asetettavissa oleva muutos
3711: Mauri Miettisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       voidaan toteuttaa vain lainsäädäntötoimin.
3712: sesta kysymyksestä n:o 370:                         Tällöin on kuitenkin pantava merkille, ettei
3713:                                                     yksin palkkaturvalakiin ehkä tehtävä korjaus
3714:           Mitä Hallitus aikoo tehdä edellä          johda tavoiteltuun tulokseen. Sen saavuttami-
3715:        sanotun byrokraattisen käytännön pois-       nen edellyttää näet ehdottomasti voimassaole-
3716:        tamiseksi ja palkkaturvalain 2 §:n           van etuoikeusasetuksen muuttamista eli lain-
3717:        mukaisen määräajan laskemiseksi oikeu-       säädäntötoimia, jotka kuuluvat oikeusministe-
3718:        dessa vireillä olleiden juttujen osalta      riön hallinnonalalle.
3719:        päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, jotta        Työvoimaministeriö toteaakin, että koko
3720:        palkkaturvalain perimmäinen tarkoitus        konkurssioikeuden kehittämistyö on paraikaa
3721:        toteutuisi?                                  oikeusministeriössä vireillä. Aikanaan asetettu
3722:                                                     etuoikeuslakikomitea on jo jättänytkin mietin-
3723:    Vastaan kysymykseen kunnioittaen seuraa-         tönsä. Siinä kysymyksessä kosketeltu epäkohta
3724: vasti:                                              on otettu huomioon siten, että ehdotettuun
3725:    Kysyjistä byrokraattinen ja alkuperäisen tar-    etuoikeuslakiin on esitetty otettavaksi säännös,
3726: koituksen vastainen palkkaturvalain soveltami-      jonka mukaan ennen etuoikeusajan umpeutu-
3727: nen perustuu sellaisenaan korkeimman hallinto-      mista erääntynyt palkkasaatava, joka on ollut
3728: oikeuden asiasta vuonna 1975 antamaan ennak-        riidan kohteena, katsottaisiin erääntyneeksi
3729: kopäätökseen. Siinä on nimenomaisesti lausut-       eräin edellytyksin vasta, kun riita on lopulli-
3730: tu, ettei sillä seikalla, ovatko palkkasaatavat     sesti ratkaistu.
3731: olleet riitaiset, ole niiden erääntymisaikaa mää-
3732: riteltäessä merkitystä.
3733:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1981
3734: 
3735:                                                               Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
3736: 4                                           1981 vp.
3737: 
3738: 
3739: 
3740: 
3741:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T al m a n
3742: 
3743:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-            Arbetskraftsministeriets vedertagna praxis
3744: ningen · anger har Ni, Herr ·T alman, med Eder    bygger sålunda på rättspraxis. Då ändring i
3745: skrivelse av 23. 6. 1981 till vederbörande med-   rättspraxis inte kan åstadkommas genom en
3746: lem av statsrådet för besvarande sänt avskrift    eventuell revidering av förvaltningsförfarande,
3747: av följande av riksdagsman Mauri Miettinen        kan en dylik ändring, som vore välmotiverad
3748: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 370:        som mål, endast åstadkommas lagstiftnings-
3749:                                                   vägen. Det bör dock framhållas, att en even-
3750:           Vad ämnar Regeringen göra för att       tuell ändring som enbart gäller lönegaranti-
3751:        avskaffa   förutnämnda     byråkratiska    lagen inte leder till önskat resultat. Ett dylikt
3752:        praxis samt för att den tidsfrist, som     resultat kräver ovillkorligen en ändring av
3753:        2 § lönegarantilagen avser, för fall       gällande förordning om förmånsrätten, dvs.
3754:        som varit uppe i rätten skulle uträknas    lagstiftningsåtgärder, som hör till justitieminis-
3755:        från den tidpunkt då beslutet fått laga    teriets förvaltningsområde.
3756:        kraft för att lönegarantilagens grund-        Arbetskraftsministeriet konstaterar därför,
3757:        tanke sålunda skulle förverkligas?         att ett utvecklingsarbete som gäller konkurs-
3758:                                                   rätten i sin helhet för närvarande pågår vid
3759:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-     justitieministeriet. Så har också förmånsrätts-
3760: samt följande:                                    lagkommitten, som i tiderna tillsattes, över-
3761:    Tillämpningen av lönegarantilagen, som         lämnat sitt betänkande. I detta betänkande
3762: spörsmålsställarna anser vara byråkratisk och     har det missförhållande som berörs i spörs-
3763: stå i strid med dess ursprungliga syfte, bygger   målet, beaktats i form av ett förslag om med-
3764: i sin helhet högsta förvaltningsdomstolens        tagande av en bestämmelse, enligt viiken löne-
3765: prejudikat av år 1975. I detta prejudikat fast-   fordran som förfallit före utgången av för-
3766: slås uttryckligen, att det faktum, att löne-      månstiden, under vissa förutsättningar skulle
3767: fordran varit föremål för tvist, inte är av be-   betraktas såsom förfallen först då tvisten slut-
3768: tydelse för förfallotidens bestämmande.           giltigt avgjorts.
3769:      Helsingfors den 30 juli 1981
3770: 
3771:                                                           Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
3772:                                               1981 vp.
3773: 
3774: Kirjallinen kysymys n:o 371
3775: 
3776: 
3777: 
3778: 
3779:                                   Impiö: Savon Kunnallispesula Oy:n pesulahankkeen tukemisesta
3780:                                      valtion varoin
3781: 
3782: 
3783:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3784: 
3785:    Yksityisten pesulayritysten rinnalle on perus-    mys sen johdosta, että työn tuottavuutta tut-
3786: tettu ns. julkisia pesuloita jo 15 vuoden ajan.      kittaessa on havaittu seikkoja, jotka lisäävät
3787: Aika ajoin on virinnyt keskustelua siitä, miten      arvostelujen painavuutta. Suomen Pesuteolli-
3788: mielekästä on sijoittaa yhteiskunnan varoja,         suusliiton v. 1978 tekemän selvityksen mukaan
3789: joista yksityisen yritystoiminnan näkökulmasta       keskimääräinen tuotanto henkilötuntia kohden
3790: on tuottaviakin investointeja ajatellen mm. ke-      oli seuraava:
3791: hitysalueilla puutetta, heikosti tuottaviin hank-       sairaalapesulaissa . . . . . . . . . . . 10,2 kg
3792: keisiin. Lisäksi on ilmennyt epätervettä kilpai-        terveyskeskuspesuloissa . . . . . .       5,2 ,
3793: lua, alan yrityksissä liikaa kapasiteettia ja en-       kunnalliskotipesuloissa                   4,6 ,
3794: nen muuta yksityisen yritystoiminnan toimin-            yrityspesulaissa . . . . . . . . . . . . 30,0 ,
3795: taedellytysten kohtuutonta kaventamista saat-
3796: tamalla se valtiovallan toimesta askel askeleelta        Palkkakustannukset vaihtelivat pestyä pyyk-
3797: perääntyväksi yritysmuodoksi.                        kikiloa kohti laitosten pesulaissa 2,16-4,70
3798:    Viimeksi julkisuudessa on ilmennyt arvoste-        mk:n välillä. Samanaikaisesti yrityspesuJoiden
3799: levia kannanottoja Savon Kunnallispesula Oy:n        keskimääräinen veiotushinta sairaalapyykistä oli
3800: rakentamishankkeessa. Arvostelun rajuutta ku-         2,52 mk/kg.
3801: vaa Kauppalehden 10. 6. 1981 pääkirjoituksen,            Edellä oleva asiakokonaisuus joutuu vielä
3802: "Savon pikkuvalco", pieni katkelma: "Kun              tarkemman seulonnan kohteeksi, kun esim.
3803: valtionapuna voidaan saada 50 prosenttia pes-         Savo-Karj,alassa jo ennestään on pesula-alalla
3804: tävän pyykkikilon kustannuksista, on hanke           ylikapasiteettia. Kysymys ei ole vain siitä, että
3805: kunnallistaloudellisesti kannatt,ava. Valtionapu      yksityispesulasektorilla koko maassamme käyt-
3806: muuttaa kansantaloudellisen tuhlauksen sääs-         töaste on n. 70 prosenttia, vaan myös siitä,
3807: töksi."                                              että kunnalliset pesulat "polkevat" jo keskuspe-
3808:    Savon Yrittäjät r.y:n laskelmien mukaan ki-       suloita puhumattakaan epäterveestä kilpailusta
3809: lohinta tulisi olemaan runsaat 5 mk/kg, kun          yksityisten pesuloiden kanssa. Kunta-asiakkailta
3810: vastJaavat palvelut olisivat ostettavissa yksityi-   hinta saattaa olla kaiken lisäksi korkeampi, kun
3811: sissä pesulaissa ainakin 2 mk/kg halvemmalla.        taas yksityismarkkinoiden pyykkiä pestään en-
3812: Kun mainitun hankkeen kokonaishinta on lä-           nenkuulumattoman halvalla.
3813: hes 20 milj. mk, ovat siitä aiheutuvat pääoma-          Yksityiset pesulat voivat tarvittaessa pienillä
3814: kustannukset n. 2 mk/kg. Yksityisellä sekto-         investoinneilla laajentaa tuotantotoimintaansa,
3815: rilla arvellaan, että Savon Kunnallispesula          jos se jossakin osoittautuu tarpeelliseksi. Yksi-
3816: Oy:n hanke perustuukin pitkälle 50 prosentin         tyisten yrittäjien mielestä esim. Savossa pesula-
3817: valtionavun hyväksikäyttöön pestävän pyykki-         palveluksia on hyvin saatavissa eivätkä kuljetus-
3818: kilon kustannuksista. Tuleeko valtion tuki jat-      matkat tule niin pitkiksi kuin mitä kerrotaan
3819: kossakin säilymään sen jälkeen kun arvosteli-        olevan eräissä tapauksissa julkisella pesulasek-
3820: joiden määrä kasvaa? Ellei säily, tullaanko          torilla. Savo-K;arjalassa lienee pesulaylikapasi-
3821: kunnallisveron maksajille sälyttämään uusia ra-      teettia, koskapa Joensuussa toimivaan kunnal-
3822: sitteita, joihin lähtökohtasyynä on valtion vielä    liseen pesulaan joudutaan tuomaan pyykkiä ai-
3823: nykyisellään voimassa oleva tuki? Tällaisia ky-      na Kotkasta saakka.
3824: symyksiä risteilee aihepiirimme ympärillä.              Vaikka verovaroja kunnallista pesulayhtiötä
3825:    Mielenkiintoiseen valoon joutuu koko kysy-        perustettaessa ei käytettäisikään muuhun kuin
3826: 0881009205
3827: 2                                            1981 vp.
3828: 
3829: osakepääomaan, ei tulevaisuuden käyttöpää-             Edellä olevan johdosta ja valtiopäiväjärjestyk-
3830: omien tarpeissa ole takeita siitä, etteikö kun-     sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kunnioit-
3831: nallinen veronmaksaja joudu osallistumaan kus-      taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
3832: tannuksiin. Joka tapauksessa kunnallinenkin         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
3833: pesulayhtiö joutuu hankkimaan mhoituksensa
3834: osaksi vapailta markkinoilta, mikä vaikeuttaa                  Pitääkö Hallitus aiheellisena tukea
3835: yksityisen sektorin luotousaantia tilanteessa,              Savon Kunnallispesula Oy:n pesulan ra-
3836: joS'sa tuottavuuden kannalta voidaan es,ittää               kentamista Siilinjärvelle niin, että pesu-
3837: sellaisia väitteitä kuin em. vuoden 1978 selvi-             lan ollessa käytössä valtionapua voidaan
3838: tyksen perusteella. Yksityisen pesulayrittäjäkun-           maksaa jopa 50 % pestävän pyykkikilon
3839: nan kannalta elinkeinoa lyödään korville, kun               kustannuksista, ja jos pitää,
3840: toiset tuottavat halvempia palveluksia ja sa-                  millä perusteilla yksityinen pesulayri-
3841: malLa veroja kunnille, toiset taas perustavat               tystoiminta asetetaan valtiovallan kan-
3842: palveluksia verovaroin ja edellyttävät jatkuvas-            nalta huonompaan asemaan, vaikka sa-
3843: ti saavansa tukea palveluksia tuottaessaan pe-              mat palvelut tuotetaan ilman yhteiskun-
3844: rien niistä pääsääntöisesti korkeamman hinnan.              nan tukea halvemmalla?
3845:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1981
3846: 
3847:                                               Lauri Impiö
3848:                                                 N:o 371                                                 3
3849: 
3850: 
3851: 
3852: 
3853:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3854: 
3855:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kunnilla ja kuntainliitoilla. Useimmat sosiaali-
3856: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja terveydenhuollon palvelut ovat valtionosuu-
3857: olette 23 päivänä kesäkuuta 1981 päivätyn kir-         den piirissä, jolloin osan kustannuksista rahoit-
3858: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      taa valtio. Vaidonosuuden perusteet määritel-
3859: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        lään asianomaisessa erityislaissa ja laissa kun-
3860: Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         tien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja
3861: sestä n:o 371:                                         -avustuksistJa.
3862:                                                           Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä niihin liit-
3863:           Pitääkö Hallitus aiheellisena tukea          tyvien huoltopalvelujen järjestämisessä tulee ot-
3864:        Savon Kunnallispesula Oy:n pesulan ra-         taa huomioon toiminnallisen tarkoituksenmu-
3865:        kentamista Siilinjärvelle niin, että pesu-      kaisuuden lisäksi myös taloudelliset näkökoh-
3866:        lan ollessa käytössä valtionapua voidaan       dat. Kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuk-
3867:        maksaa jopa 50 % pestävän pyykkikilon          sista ja -avustuksista annetun lain mukaan val-
3868:        kustannuksista, ja jos pitää,                  tio osallistuu kustannuksiin edellyttäen, että
3869:           millä perusteilla yksityinen pesulayri-     kustannuksia on pidettävä tehtävän asianmukai-
3870:        tystoiminta 'asetetaan valtiovallan kan-       sen hoitamisen kannalta tarpeellisina. Liiallisiin
3871:        nalta huonompaan asemaan, vaikka sa-            ja kohtuuttoman korkeisiin kustannuksiin ei
3872:        mat palvelut tuotetaan ilman yhteiskun-        suoriteta ylittävältä osin valtionosuutta.
3873:        nan tukea halvemmalLa?                             Palvelujen luonne, toimintojen laajuus ja
3874:                                                       paikalliset olosuhteet vaihtelevat siinä määrin
3875:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ettei koko maassa ole syytä mennä samanlai-
3876: vasti seuraavaa:                                      siin järjestelyihin.
3877:     Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen           Mitä tulee kysymyksessä tarkoitetun kunnal-
3878: liittyvät huoltopalvelut, esim. ruoka-, siivous-,     lispesulan perustamiseen, niin tältä osin todet-
3879: pesula-, lämmitys- ja kuljetuspalvelut, voidaan       takoon lisäksi, että Kuopion seudun kunnat ja
3880: järjestää joko laitosta ylläpitävän kunnan tai        kuntainliitot ovat suunnitelleet perustavansa
3881: kuntainliiton omana toimintana taikka ostamal-        kuntien yhteisen pesulan, Savon Kunnallispe-
3882: la palvelut kunnilta, kuntainliitoilta tai yksityi-   sula Oy:n, rationalisoidakseen vaatehuoltoaan.
3883: siltä palvelujen tuottajilta. Tekstiilihuollossa,     Perustamisen yhteydessä on tarkoitus lakkaut-
3884: kuten muussakin huollossa, esiintyy kaikkia           taa eräät kuntien ja kuntainliittojen omat pe-
3885: edellä mainittuja palvelusten hankintamuotoja.        sulat ja siirtää niiden palveluksessa oleva pesu-
3886: Kunnat ja kuntainliitot päättävät siitä, millä ta-    latoiminnasta huolehtinut henkilökunta keskus-
3887: voin huoltopalvelut järjestetään.                     pesulan palvelukseen. Kyseiset kunnat ja kun-
3888:     Toiminnallinen ja taloudellinen vastuu varsi-     tainliitot tuottavat pesulapalvelut itse, joten täl-
3889: naisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja niihin      tä osin keskuspesula ei vaikuta yksityiseen pe-
3890: liittyvien huoltopalvelujen tuottamisessa on          sulatoimintaan.
3891:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
3892: 
3893:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
3894: 4                                            1981 vp.
3895: 
3896: 
3897: 
3898: 
3899:                            Tili Riksdagens Herr Talman
3900: 
3901:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       hälsovården omfattas av stats,andelssystemet,
3902: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        varvid staten finansierar en del av kostnaderna.
3903: se av den 23 juni 1981 tili vederbörande med-       Grunderna för statsandelarna fastställs i veder-
3904: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     börande speciallag och i lagen om statsande-
3905: av riksdagsman Impiö undertecknade spörsmål         lar och -understöd åt kommuner och kommu-
3906: nr 371:                                             nalförbund.
3907:                                                         Vid ordnandet av social- och hälsovårdsser-
3908:           Anser Regeringen det befogat att          vice samt den ovan berörda vårdservicen i an-
3909:        stöda byggandet 1av Savon Kunnallispe-       slutning till denna bör vid sidan av funktionell
3910:        sula Oy:s tvätteri i Siilinjärvi så, att     ändamålsenlighet också ekonomiska synpunkter
3911:        då tvätteriet är i bruk statsbidrag kan      beaktas. I enlighet med lagen om statsandelar
3912:        erläggas t.o.m. upp till 50 % av kost-       och -understöd åt kommuner och kommunal-
3913:        naderna per kilogram tvätt, och om så        förbund deltar staten i kostnaderna, förutsatt
3914:        är fallet,                                   att dessa kan anses vara av nöden för att upp-
3915:           på vilka grunder försätts den privata     giften skall bli behörigen skött. För kostnader
3916:        tvätteriföretagsverksamheten i en sämre      som är ,alltför stora eller oskäligt höga erläggs
3917:        ställning av statsmakten, fastän samma       inte statsandel tili den del de överstiger det
3918:        service produceras billigare utan sam-       nödiga beloppet.
3919:        hällets stöd?                                    Servicens art, verksamhetens omfattning och
3920:                                                     de lokala förhållandena varierar till den grad
3921:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        att det inte är skäl att gå in för likadana ar-
3922: samt anföra följande:                               rangemang i hela landet.
3923:     Den service som ansluter sig till social- och       Beträffande grundandet av den i spörsmålet
3924: hälsovårdsservicen, t.ex. bespisnings-, städ-,      avsedda kommunala tvättinrättningen kan ytter-
3925: tvätteri-, värme- och transportservice, kan ord-    ligare konstateras, att kommunerna och kom-
3926: nas antingen såsom egen verksamhet genom en         munalförbunden i Kuopio-trakten har planerat
3927: inrättning som upprätthålls av kommun eller         att grunda en gemensam tvättinrättning för
3928: kommunalförbund eller genom att av kommu-           kommunerna, Savon Kunnallispesula Oy, i
3929: nerna, kommunalförbunden eller privata ser-         syfte att l'ationalisera sin persedelvård. I sam-
3930: viceproducenter köpa servicen. Beträffande tex-     manband med grundandet har man för avsikt
3931: tilvården, liksom även övrig vård, gäller att       att lägga ned vissa av kommunernas och kom-
3932: service tillhandahålls i alla de ovan nämnda for-   munalförbundens egna tvättinrättningar och
3933: merna. Beslut om hur vårdservicen skall ordnas      överföra den personai som i dessa inrättningar
3934: fat1Jas av kommunerna och kommunalför-              handhaft tvätteriverksamheten, till central-
3935: bunden.                                             tvätteriet. Ifrågavarande kommuner och kom-
3936:     Kommunerna och kommunalförbunden bär            munalförbund producerar !Själva sin tvätteriser-
3937: det ekonomiska och funktionella ansvaret vid        vice, varför centraltvätteriets verksamhet inte
3938: producerandet av den egentliga social- och häl-     till denna del påverkar den privata tvätteri-
3939: sovårdsservicen och vårdservicen i anslutning       verbamheten.
3940: tili denna. De flesta tjänsterna inom social- och
3941:      Helsingfors den 16 oktober 1981
3942: 
3943:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luia-Penttilä
3944:                                               1981. vp.
3945: 
3946: Kirjallinen kysymys n:o 372
3947: 
3948: 
3949: 
3950: 
3951:                                  Viljanen: Ke1beleen..__,Päijänteen-Kymijoen ,säännöstelyn rkeh1t-
3952:                                      tämisestä
3953: 
3954: 
3955:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3956: 
3957:     rPäijäit-Hämeessä on 1960-luvuha lähtien o1tu    joen kanavöimisella. Mielestäni Päijänueen suur-
3958:  tyytymättömiä Keiteleen-Päijänteen-Kymi-            tulva ei saa tulevaisuudessa toistua V'a1n siksi,
3959: joen säännösuelykäytäntöön. Vesihallinto puo-       että Kymijoki on· yhä perkaamatta ja ettei sii-
3960: lestaan on mm. Päijänteen kokonaissuunnitel-        hen mahdu vebtä riitltävästi. Kuluvana vuonna
3961: man yhteydessä kat:sonl;llt, ettei uutta säännös-    on tulvatilanteen :p~russy)r poilikeuksehlisen
3962: telypäätöstä tarvita. Ilman uutta säännöstelylu-    runs,a1ssa ~sateissa ja vesiviranomaisten to1minrta-
3963: papäätöstä ei vesistöjen moninaiskäyttö toteudu      mahdollisuudet ovat siten olleet najo1tetut. Kui-
3964: ja ilman sitä ei yhteiskuntakehityksen .myötä       tenkin kanson, entä vesihallinto puolUJStaes~s,aan
3965: moninaistuvia tarpeita voida tyydyttää voima-       nykyistä käytäntöä on tietoisesti vähäteLlyt nii-
3966: laitosintressien nykyisen etuoikeusaseman joh-      ,tä ha1ttoja, joita mm. Päijänueen sekä Pyhä-
3967: dosta. Mm. Päijänteellä ja ~sen kanta-alueella      järven ym. rannoille on aiheutettu. Maatalou-
3968: on hätätila ja po1kkeukse1Hsen sadevuoden seu-      den kaJtoala:l\lsi ennakoitu 500 hehtaar.ia ei ole
3969: rauksena on talveksi tiedossa todellinen kriisi.    suinkaan tulvan vaivaamien peltojen kokonais-
3970: Tilanne oso11Jtaa, että todennäköisyyden ja kes-    ala, todellinen haitta-ala on mon1nkertainen.
3971: kiarvojen varassa tapahtuva ~sää1111östely ei ole   Metsän kasvu on kärsinyt tuhansilla m.11Jtakilo-
3972: varautunut po&keusoloihin. Jo 1974/75 talvi-        metreillä }a vahingot ovat lisäksi kohdistuneet
3973: tulva toi esille Kymijoen kapeikkojen perkaus-      tuhansiin kesämökkeihin ja niiden ra:lrenteisi:in.
3974: 1larpeen, mutta asetelma on yhä entinen: kapei-         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
3975: kot ovat avaamatta ei:kä jokeen mahdu se mää-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 ~momenttiin esitän
3976: rä vettä, joka Päijänteen veden korkeuden alen-     valtioneuvoston a~sianomaisen jäsenen va;statta-
3977:  ta:miseksi olisi välttämätöntä.                    v~a:l\lsi seut1aavan kysymyksen:
3978:     Pidän täysin välttämättömänä, eutä mm. Päi-
3979: jänteen veden korkeudelle säädetään vähimmä1s-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3980: ja enimmäisrajat. Jälkimmäisen ~totJeuttaminen              ryhtyä    Keiteleen-Päijänteen-Kymi-
3981: olisi mielestäni parhaiten toteutettavissa Kymi-            joen ,säännösuel)'ln kehittämiseksi?
3982:      Helsingissä 25 päivänä ~syyskuuta 1981
3983: 
3984:                                           Matti Viljanen
3985: 
3986: 
3987: 
3988: 
3989: 088101006X
3990: 2                                                1981 vp.
3991: 
3992: 
3993: 
3994: 
3995:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3996: 
3997:     ValtiopäiJväjärjesty,ksen 37 § :n 1 momootitSSa     aikana tasoittuneet, mistä on ollut hyötyä pa~t­
3998: mainituissa 11Jatko1tuksessa Te, Herra Puhemies,        si alapuolisille voimalaitoksille myös mm. Ii-
3999: olette 25 päivänä syyskuuta 1981 päivätyn               tm Pyhäjärvelle. Sen vedenpilllnan vaihteluväli
4000: kirjeoone ohella .toillnillltanUit v~ailitioneuvoston   on Pä1jänteen säännöstelyn aJ10~t:tamisen jälkeen
4001: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           huomattavasti pienen!tynyt. Säännöstelyn vai-
4002: edustaj,a Matti ViJjasen näin 1kuuluv.asta kirjal-       kutuksesta on myös Päijänteen kesäaikainen
4003: lisesta kysymyksestä n:o 372:                           vedenpinnan keskimääräinen vaihteluväli su-
4004:                                                         pistunut 30 cm:rstä 10 om:iin.
4005:            Mihin ltoimenpiitcisiin Hallitus aikoo           Koska teknistaloudelliset mahdollisuudet
4006:         ryhtyä   Keiteleen-Päijänteen-Kymi-             puuttua laajan Kymijoen vesistön luonnonryt-
4007:         joen säännöstlel)"n kehitJtämiJseksi?           miin ovait rajoitetut, ei m1Hään suunnitelmalla
4008:                                                         eikä päätöksellä ilmeisestikään ole mahdollista
4009:     Vastauksena kysymyiklseen es.1tän kunnioit-         määrätä Päijänteen vredenkot1keude1le merkityk-
4010: taen seuraavaa:                                         sellisiä vähirnm.äis- 'ia enimmäismjoj,a. Nykyi-
4011:    Itä-Suomen ve&ioi!keuden 7. 12. 1970 anta-           sellään Päijänteen säännöSJtelyä onkin pidettä-
4012: man, Äänekosken voimalaitosta koskev:an pää-            vä kokonaisuutena ottaen 1suhteellisen hyvin
4013: töksen mukaan Keiteleestä on juoksutettava               toimivana, kloska soo avulla on rajallisista mah-
4014: vettä vahvistetun luonnontilaa vastaavan pur-           dollisuuksista huolimatta pystytty vedenkor-
4015: kautum~skäyrän mukaan. Tämä merkitsee käy-              keus- ja virtaamaolosuhteita muuttamaan koko
4016: tännössä sitä, että Keitelettä ei säännösnellä,         vesis:töä ajatellen myönueiseen suuntaan.
4017: vaan järven veden!<Jolikeudet määrä)llty,vät luon-          Tänä vuonna Päijänteen säännöstelyn tavoit-
4018: nontilan mukaises~ti.                                   teena on ollut jo alkutalvesta lähtien tulvien
4019:    Päijänteen säännöstely petustuu korkeimman            alentami!llen. Suuren lum~määrän takia Pä~jän­
4020: hallinto-o1keuden 25. 1. 1954 'antamaan pää-            teen v~edenpinta laskettiin kevä1ttalvella vuo-
4021: tökseen. Säännöstely alkoi vuonna 1964. Päi-            den alusta lukien 70 cm. K!esäkunn sateiden
4022: jänteen 1säännöstelylupaan ci sisälly kiinteätä         ollessa keskiarvoon verrattuna 2,6-kertaiset li-
4023: ylä- tai alarajaa, vaan luvassa määriteltyjen ns.       sättiin juoksutusta jatkuvasti :siten, että se oli
4024: tavo1tekorkeuksien avulla pyritään erityisesti          juhannuksen jälkeen 400 m3/rs.. Heinäkuun 26
4025: tulvakorkeuksia alentamaan ja ,tasoittaJtnaan           päivästä lukien virtaama on ollut 500 m3/ s.
4026: Kymijoen virtaamavaihteluita.                           Syyrskuun alussa v~edenkol'lkeus kääntyi laskuun
4027:    Kuluvana vuonna pystyttiin Päijänteen :sään-         ja se on alentunut lokakuun puoliväliin men-
4028: nöstelyn avulla ,alentamaan Päijänteen ylintä           nessä ooin 35 cm. Tämän hetken arvioiden
4029: tulvakorlreutta !luonnonmukailseen nähden 17            mukaan kriittinen tilanne Kymijoella onkin jo
4030: cm. Vastaavasti oli esim. tulvavuotena 1977             ohi. Silti talvitulvan 1974-75 kaLtainen ti-
4031: säännöstelty ylin vedenkorkeus 11 cm ja vuon-           lanne on edelleen mahdollinen, ja erityisesti
4032: na 1975 kevättulva 19 om luonnonmukaista                talvitulvaan li1ttyvät hyytöongelma1t voivat täl-
4033: vedenkorkeutta alempana. Sen sijaan erittäin            löin vaikeuttaa tilannetta. Päijänteen veden-
4034: poikkeukisellisen talvitulvan 1974-75 aikana            korkeus on nyt tosin jo noin 20 cm alempana
4035: Päijä111teen :säännöstely ei 1toiminut parhaalla        kuin va,s:taavana ajankohtana vuoden 1974 syk-
4036: mahdollisella tavalla, koska ,tilastoissa ei ai-        syllä.
4037: kaisemmin ollut esiintyn}"t sanotun talvttulvan             Vesihallituksen summhtelutoiminta Kymi-
4038: ka:ltaista :tilaJMetta. Tällöinkin pystyttiin ylintä    joen vesistössä on viime aikoina ollut kohden-
4039: tulvakorkeutta kuitenkin alentamaan 7 cm.               nettuna tulvantorjunnan toimintasuunniteLman
4040:    Tulvakorkeuksien alentamisen ohella ovat             laatimiseen. On pyritJty selrv1ttämään oikeat :toi-
4041: Kymijoen virtaamat Päijänteen säännös:telyn             menpiteet poiJkkeuks:elJis.en suurten tulvien es-
4042:                                                N:o 372                                                 3
4043: 
4044: täm1s,eksi ja tulvien aiheuttamien kokonai,sva-       tamisen, edelly,ttää jokiuoman perkauksi,a ja
4045: hinko}en vähentämiseksi. LaaditJtua toiminta-         olema~ssa   olevien voimalaitosten uusimisia. Sa-
4046: suunnitelmaa on jo kuluneena !kesänä voitu            massa yhtey:des,sä on selv1tettävä myös mahdol-
4047: sov1ttaa käytäntöön.                                  lisuus toteuuaa Kymijoen kanavointi. Vesistö-
4048:     Vesihallituksen toimesta tehtyjen selvitysrten    ja ves1tiesuunnitvelun yht,eensov1ttamiseksi ve-
4049: yhteydessä on tullut esiin myös errutä erilli-        sihaiUtus pitää yhteyttä ,tie- ja vesimkennushal-
4050: siä toimenpide-ehdotUksia, joiHa p)llsyvin toi-       lituksen ~vesitieosas,toon. Näiden ;suurisuuntais-
4051: menpitein, 1ku1Jen pengerryksin ja perrkauks1n        ten suunnitelmien valmistuminen on ratkaise-
4052: voidaan paikallisesti merk1tJtäväs:t1kin pienentää    vasti 1kiinni käyltettävis;Sä olevista suunnittelu-
4053: tulva-aludva ja -haittoja. Esimerkkinä tällai-        r,esursseista ja mahdollinen toteuttaminen aika-
4054: sista toimenpiteistä maicittarkoon haJJiturksen       na,run rakennusmäärärahois,ta. Hallituksen 'tulo-
4055: tulo- ja menoarvioesitykseenikin otetrtu Anja-        ja menoarvioesitytkses;sä onkin vesistötöiden
4056: lankoskella sijaitsevan Ahvion alanteen pen-          suunnittelun tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi
4057: gerrys. Hallituksen taJJkoituJkstena on jatkaa täl-   varattu 1 milj. markan erillismääräraha. Halli-
4058: laista toimintaa myös ylempänä vesistösrsä.           tuksen tattkoi:tuksena on huolehtia siitä, että
4059:     Rinnan ~edellä 'selostetun Kymijoen vesistön      tulvan~t10rjuntatoimia kehitetään Kymiioen ve-
4060: tulvien ~torjuntaa koskevan toiminnan kanssa          sistön a,Iuee11a edellä esitety1tä pohjalta edel-
4061: vesihallituksessa on käynnistetty myös itse Ky-       leen.
4062: mijokea koskeva suunnittelu. Kymijoen pur-                Edellä ~sanotun perusteella hallitus katsoo,
4063:  kautum1srkyvyn parantaminen, mikä mahdollis-         että tehty kysymYJs ei anna aihetta ~enempiin
4064:  taisi myös mm. Päijänteen säännöstelyn .tarhs-       toimenpiteisiin.
4065:       Helsingis:sä 29 päivänä lokakuuta 1981
4066: 
4067:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
4068: 4                                             1981 vp.
4069: 
4070: 
4071: 
4072: 
4073:                            Till Rirksdagens Herr Talman
4074: 
4075:    1 det ,syfte 37 § 1 mom. ~tilksdag:sordningen     Även i nämnda läge var det möjligt attt :sänka
4076: anger har Ni, Herr Talman, med Eder sikri-           högvattenståndet under övetsvämningen med
4077: velse av den 25 1September 1981 ~tili veder-         7 cm.
4078: börande medlem av stavsrådet översänt avsikrift         Förutom att vattens1tåndet under översväm-
4079: av följande av dksdag:sman Mattti Viljanen un-       ning har kunnat sänkas har även vattenföringen
4080: dertecknade spönsmål nr 372:                        i Kymmene älv tili följd av regleringen av
4081:                                                      Päijänne utjämnats, vilket har kommit tili
4082:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            nytta såväl för kraftverken vid nedre loppet
4083:        vidta för att vatttenregleringen i Kei-       som bl.a. för Pyhäjärvi i 1tis. Efter det att
4084:        rele, Päijänne och Kymmene älv skall         regleringen av Päijänne inleddes har vatten-
4085:        kunna utvecklas?                             ståndets vä:xlingar i Pyhäjärvi varit betydligt
4086:                                                      mindre. På grund av regleringen har vatten-
4087:    Såsom sva:r på detta rspörsmål får jag vörd-     ståndets genomsnittliga växlingar även i Päi-
4088: samt anföra följande:                                jänne sommartid reducerats från 30 cm till
4089:    Enligt Östra Finlands vattendomstols utslag       10 cm.
4090: av 7. 12. 1970 beträffande Äänekoski kraft-            Emedan de teknisk-ekonomiska möjligheter-
4091: verk skall v.attenföringen från Keitele ske en-     na att påve1.1ka den naturliga rytmen i Kym-
4092: ligt en fastställd avflödeskurva som mot~svarar     mene älvs vattendrag är begränsade, är det
4093: natwtil1ståndet. Detta innebär i praiktiken, ~tt    uppenbarligen inte möjligt att genom någon
4094: vattnets avrinning i Keitele inte regleras, utan    plan eller något beslut fastställa sådana mi-
4095: att sjöns vattenstånd bestäms av det naturliga      nimi- eller maximivärden som skulle ha bety-
4096: t11Lståndet.                                        de1se för vattensrtåndet i Päijänne. Som en hel-
4097:    Regleringen av Päijänne grundar sig på           het betraktad måste regleringen av Päijänne
4098: högsta förvaltningsdomstolens utslag av 25. 1.      i dess nuvarande fonm anses fungera relativt
4099: 1954. Vattenregleringen inleddes år 1964. I         bra, efter,som man trots begränsade möjlig-
4100: reglering:stills.tåndet beträffande Päijänne har    heter har kunnat ändra vattenstånds- och vat-
4101: någon övre dler undre gräns inte fastslagits,        tenföringsförhållandena i en positivare rikt-
4102: utan man 1Strävar rtill att med hjälp av det        ning med avseende på hela vattendraget.
4103: i titllståndet angivna såsom mål uppSitällda vat-      Målsättningen för regleringen av Päijänne
4104: tenståndet främst 1sänka vattenståndet under        har i år varit, att redan på förvintern sänka
4105: översvämning och att utjämna växlirngarna i         vattenståndet i syfte att hindra översväm-
4106: vattenfödngen i Kymmene älv.                        ninga:r. På grund av stora snömassor sänktes
4107:    Genom regleringen av Päijänne har det un-        vattenståndet i Päijänne under vårvintern
4108: der innevarande år varit möjlig•t :att i Päijänne   fr.o.m. årets början med 70 cm. Då neder-
4109: sänka högvattens·tåndet under översvämning          böooen i juni var 2,6 gånger rikligare än den
4110: med 17 cm jämfört med det normala. På mot-          genomsnittliga, ökades avtappningen kontinuer-
4111: svarande sätt var det reglerade högvatten-          ligt så, attlt den efter midsommaren var 400
4112: ståndet 1t.ex. under översvämningsåret 1977         m3/s. Sedan den 26 juli har vattenföringen
4113: 11 cm och vårflödet år 1975 19 cm läg1.1e än        varit 500 m3/s. 1 början av 'september började
4114: det naturliga vattenståndet. Däremot fungerade      vatten:ståndet .sjunka och fram till medlet av
4115: regleringen av Päijänne under den särdeles          oktober hade det sjunkit med ca 35 cm. En-
4116: exceptionella översvämningen under vintrarna        ligt dagens bedömning är det kritiska läget
4117: 1974-75 inte på bästa möjliga sätt, emedan          för Kymmene älv redan över. Trot·s detta är
4118: det enligt statisdken inte tidigare hade före-      det fo11tfarande möjligt att en Hknande situa-
4119: kommi't en Hknande översvämning vintertid.          tion kan uppstå 'som under öve]js:vämningarna
4120:                                               N:o 372                                               5
4121: 
4122: vintrarna 1974-75, och då kan läget försvåras        heten för hindrande av översvämningar i Kym-
4123: särskilt på grund av den sörpa som bildas i          mene älvs vattendra.g har man vid vattensty-
4124: samband med vinteröversvämningarna. Vatten-          relsen börjat uppgöra pla.ner särskilt för Kym-
4125: ståndet i Päijänne är för närvarande visserligen     mene älv. Förbättrandet av Kymmene älvs av-
4126: redan ca 20 cm lägre än hösten 197 4 under           bördningsförmåga, vilket bl.a. skulle möjlig-
4127: motsvarande tid.                                     göra en justering av regleringen av Päijänne,
4128:     V attenstyrelsens planeringsverksamhet rö-       förutsä,tter att flodbädden rensas och existe-
4129: rande Kymmene älvs vattendrag har under de           rande kraftverk rustas upp. I detta samman-
4130: senaste tiderna varit inriktad på att uppgöra        hang bör det även utredas, vilka möjligheter
4131: en venksamhetsplan i syfte att hindra översväm-      det finns att genomföra planerna på en kanali-
4132: ningar. Man har ~strävat till att utreda de rik-     sering av Kymmene älv. För att samordna pla-
4133: tiga åtgärderna i ~syfte att hindra exceptionellt    neringen rörande vattendrag och vattenvägar
4134: kraftiga översvämningar och för att reducera         står vattenstyrelsen i konta.kt med väg- och
4135: de tortala skadeverkningar tili följd arv en över-   vattenbyggnadsstyrelsens vattenvägsavdelning.
4136:  svämning. Redan senaste sommar kunde ifråga-        Möjligheterna att fullborda dessa planer beror
4137: varande vevksamhetsplan tillämpa.s i praktiken.      i avgörande mån på disponibla resurser i an-
4138:     I samba,nd med de utredningar som gjorts         slutning tili planeringen och möjligheterna att
4139: på åtgärd av vattenstyrelsen har det även fram-      eventuellt genomföra dessa på byggnadsan-
4140: lagts förslag tili vissa särskilda åtgärder, som     slagen. I regeringens s,tatsverksproposition har
4141: går ut på at<t man med hjälp av permanenta           för effektivering och påskyndande av plane-
4142:  åtgärder, såsom invallning och rensning, i be-      ringen rörande vattendragsarbeten reserverats
4143: tydande omfattning lokalt kan minska över-           1 milj. mk som ett särskilt anslag. Regeringens
4144:  svämningsområdena och -:skadorna. Som ett           avsikt är att tillse, att åtgärderna för hindran-
4145: exempel på sådana åtgärder kan nämnas in-            de av översvämningar inom området vid Kym-
4146: vallningen av låglänta market vid Ahvio, An-         mene älvs vattendrag utveoklas vidare utgående
4147:  jalankoski, viiken även ingår i regeringens         från det ovan anförda.
4148:  statsvenksproposition. Regeringens avsikt är att       På grund av vad ovan anförts anser rege-
4149:  sådan venksrunhet ~ska.11 pågå även vid vatten-     ringen, att spörsmålet inte ger anledning tili
4150:  dragets övre lopp.                                  vidare åtgärd.
4151:     Vid sidan av den ovan nämnda verksam-
4152:       Helsingfors den 29 oktober 1981
4153: 
4154:                                                      Jord- och skogsbruksuniniMer Taisto Tähkämaa
4155: 
4156: 
4157: 
4158: 
4159: 088101006X
4160:                                             1981 vp.
4161: 
4162: Kirjallinen kysymys n:o 373
4163: 
4164: 
4165: 
4166: 
4167:                                  Almgren: Oppilaitoskohtaisten asuntolainahakemusten käsitte-
4168:                                     lystä asuntohallituksessa
4169: 
4170: 
4171:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4172: 
4173:    Opiskelija-asuotoloille on myönnetty lainoi- minnan luonteesta johtuvat menot, joiksi mie-
4174: tusta valtion varoista niiden hakemusten perus- tintö nimeää mm. asukkaiden valinnasta ja
4175: teella, joita rakennuskohteita suunnittelevat vuokrasopimusten teosta aiheutuvat kustannuk-
4176: opiskelijajärjestöjen perustamat kiinteistöosake- set.
4177: y,htiöt, rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt ovat    2. Asuntoloissa on määräaikaista vajaakäyt-
4178: asuntohallitukselle esittäneet. Eri paikkakunnil- töä.
4179: la on opiskelija-asuntojen rakentaminen saanut        3. Vuokrat muodostuvat korkeammiksi.
4180: käytännössä erilaisia ratkaisuja. Hyvin yleinen       Mietinnössä esitetyt huomiot saattavat jois-
4181: on sellainen ratkaisu, jossa paikkakunnalla toi- sakin tapauksissa olla oikeitakin, mutta on
4182: mivan oppilaitoksen oppilaskunta tukijärjestöi- osoitettavissa, että rakennushankkeiden toteu-
4183: neen on perustanut oppilaitoskohtaisen, raken- tumista on vaikeutettu joihinkin periaateratkai-
4184: tamisesta huolehti~an kiinteistöosakeyhtiön tai suihin ja yleisiin otaksumiin perustuen, vaikka
4185: vastaavan. Toinen ratkaisu on ollut se, että oppilaitoskohtainen asuntorakentaminen eräissä
4186: opiskelupaikkakunnalla on vain yksi opiskelija- tapauksissa on onnistunut monessa suhteessa
4187: asuntojen ylläpidosta huolehtiva organisaatio. paremmin kuin keskitetyssä järjestelmässä.
4188: Kumpikin ratkaisu voi olla täysin toimiva ja          Esimerkkinä oppilaitoskohtaisesta järjestel-
4189: paikkakunnan olosuhteista riippuen tarkoituk- · · mästä ja sen toimivuudesta on mainittava Kot-
4190: senmukainen. Riippumatta siitä, mikä perusrat- kan Insinöörioppilastalon Tuki ry:n toiminta.
4191: kaisu on valittu, valtion rahoitusta on voitu Vuonna 1970 se toteutti hankkeen ja raken-
4192: saada oppilasasuntolan rahoittamiseksi, jos ra- nutti 100 oppilasasuntoa. Vuonna 1976 saatiin
4193: kennushanke on täyttänyt muut rakentamiselle 55 asuntoa lisää. Uusi rakennuskohde toisi 125
4194: asetetut ehdot.                                    uutta asuntoa. Oppilaskohtaisesti mainittu Jo-
4195:    Vuonna 1979 Suomen ylioppilaskuntien lii- sinöörioppilastalon Tuki ry. on pystynyt tarjoa-
4196: tao ylimääräinen liittokokous teki seuraavan maan asunnon n. 31 % :lle vuokra-asuntoa tar-
4197: päätöksen: "Liittokokous edellyttää, että Suo- vitsevista opiskelijoista. Laajennuksen jälkeen
4198: men ylioppilaskuntien liitto ryhtyy toimenpitei- 56 % näistä oppilaista saisi asunnon Insinööri-
4199: siin opiskelija-asuntotuotannon ja käytön kes- oppilastalon Tuki ry:n rakennuttamista taloista.
4200: kittämiseksi paikkakunnittain. Liiton on pai-         Kun keskimääräinen vuokra opiskelija-asun-
4201: nostettava valtiovaltaa sopimusteitse tai asetuk- noissa v. 1976 oli 278 mk/kk, oli se Kotkan
4202:  sen muutoksella keskittämään opiskelija-asun- Insinöörioppilastalon Tuen asunnoissa 250 mk/
4203: totuotantoon tarkoitetut lainavarat paikkakun- kk ja nykyisin, viisi vuotta myöhemmin, 301
4204: nittain opiskelijajärjestön/yhteisön rakennutta- mk/kk. Vuokraan sisältyvät sähkö, vesi, sauna
4205: jayhteisön käytettäväksi. Viimeistään vuonna ja kalustus. Koko hanke Kotkassa näyttää ole-
4206:  1981 ei lainaa tule myöntää erillisille hank- van erittäin terveellä pohjalla taloudellisesti.
4207: keille."                                           Hyvään tulokseen on vaikuttanut suuresti se,
4208:    Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun- että asioiden hoitamiseen on uhrattu paljon tal-
4209: nan mietinnössä vuodelta 1980 perustellaan sa- kootyötä. Palkattua henkilökuntaa on käytetty
4210:  moja keskittämishankkeita mm. seuraavasti:        tehokkaasti ja taloudellisesti mm. siten, että
4211:     1. Omakustannusperiaatteella        to1m1v1en oppilasasuntolalla ja oppilasyhdistyksellä on yh-
4212: asuntoloiden asumiskustannuksia lisäävät toi- teinen toiminnanjohtaja.
4213: 
4214: 0881009847
4215: 2                                           1981 vp.
4216: 
4217:    Kun Kotkan Insinöörioppilastalon Tuki ry.       1981. Vaikka kyseessä olikin kannanotto. ni-
4218: ryhtyi uuteen hankkeeseen rakentaakseen tar-       menomaan pienyrittäjien etujen turvaamiseksi
4219: vittavat 125 asuntolapaikkaa, kohdattiin yllät-    suhteessa keskusliikkeisiin, voidaan yleisesti ot-
4220: tävä vastus. Asuntohallituksen kielteinen kanta    taen todeta, että valiokunnan mietinnön henkeä
4221: valtion rahoituksen saamiseksi on siirtänyt ko-    voidaan soveltaa myös tässä kysymyksessä tar-
4222: ko suunnitelman toteutuamisen. Kotkan asunto-      koitettuun tapaukseen. Valiokunta lausui,
4223: lautakunta oli jo vuonna 1980 asettanut Kot-       että " ... hallituksen on ryhdyttävä nopeasti
4224: kan Insinöörioppilastalon Tuki ry:n rakennus-      tehokkaisiin toimenpiteisiin pienyrittäjäin tur-
4225: hankkeen toiselle sijalle omassa lainahakemus-     vaamiseksi kohtuuttomilta sopimusehdoilta hei-
4226: ten etuoikeusjärjestyksessä. Vuonna 1981 han-      dän yrittäjä- ja toimintavapautensa varmistami-
4227: ke on Kotkan asuntolautakunnan listalla en-        seksi". Eduskunta yhtyi valiokunnan kantaan.
4228: simmäisenä. Tarve on hyvin perusteltu ja kaik-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4229: ki muut rakentamisen aloittamiseen liittyvät       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
4230: yksityiskohdat muine rahoituksineen kunnossa.      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4231: Näyttää siltä, että asuntohallituksen kielteinen   seuraavan kysymyksen:
4232: kanta edellisellä kerralla perustui näkemykseen,
4233:  joka ei voi olla oikea, kun asiaa tarkastellaan             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4234: opiskelija-asuntojen tarvetta ja niiden tarkoi-           asuntohallitus suhtautuu kielteisesti op-
4235:  tuksenmukaista rakentamista ajatellen. Saattaa           pilaitoskohtaisten     asuntolahankkeiden
4236: olla, että asuntohallituksen kantaan on vaikut-           rahoittamiseen, ja onko asuntohallituk-
4237:  tanut ja tulee vaikuttamaan em. SYL:n lausu-             sen kantaa pidettävä oikeana, ja jos se
4238: ma. Oppilaitoskohtaisten asuntoloiden asunto-             on väärä ja epätarkoituksenmukainen,
4239:  hankkeita on vireillä Kotkan lisäksi muillakin              mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta op-
4240: paikkakunnilla.                                           pilai toskohtaiset asuntolalainahakemuk-
4241: - Eduskunta otti kantaa elinkeinonharjoittiajain          set saisivat niille kuuluvan oikeudenmu-
4242: yrittämis- ja toimintavapauteen toukokuussa               kaisen kohtelun?
4243:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
4244: 
4245:                                           Esko Almgren
4246:                                               N:o 373                                                3
4247: 
4248: 
4249: 
4250: 
4251:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4252: 
4253:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tion, kunnan tai säätiön, puitteissa asuntojen
4254: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuotannossa ja ylläpidossa voidaan saavuttaa
4255: olette syyskuun 25 päivänä 1981 päivätyn kir-        myös riittävät mittasuhteet niin, että asukas-
4256: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            valintaan on laajemmat mahdollisuudet. Jos
4257: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        paikkakunnalla toimii useita pienehköjä opiske-
4258: edustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kir-         lija-asuntoja ylläpitäviä organisaatioita, opiske-
4259: jallisesta kysymyksestä n:o 373:                     lijat joutuvat hakemaan asuntoa erikseen jokai-
4260:                                                      selta organisaatioita.
4261:           Onko Hallitus tietoinen suta, että            Yhden organisaation puitteissa on mahdol-
4262:        asuntohallitus suhtautuu kielteisesti op-     lista huomioida riittävä perheasuntojen järjes-
4263:        pilaitoskohtaisten     asuntolahankkeiden     täminen. Samoin vuokrien tasaus pääomameno-
4264:        rahoittamiseen, ja onko asuntohallituk-       jen osalta on eri asuntoloiden kesken tällaises-
4265:        sen kantaa pidettävä oikeana, ja jos se       sa omistajayhteisössä mahdollista ja perustel-
4266:        on väärä j,a epätarkoituksenmukainen,         tua. Pienen omistajayhteisön etuja on toisaalta
4267:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta op-       se, että hallinto saattaa olla halvemmin järjes-
4268:        pilai toskohtaiset asuntolalainahakemuk-      tettävissä esim. sivutoimisesti hoidettuna, jos-
4269:        set saisivat niille kuuluvan oikeudenmu-      kin silloin voi asioiden kunnollista hoitamista
4270:        kaisen kohtelun?                              haitata riittävän ammattitaitoisen henkilöstön
4271:                                                      saanti.
4272:                                                          Asuntohallitus on tämän kysymyksen joh-
4273:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dosta antamassaan lausunnossa todennut, että
4274: vasti seuraavaa:                                      se "on lainoituksessaan asettanut etusijalle ne
4275:                                                      hankkeet, jotka palvelevat peruskoulun jälkeis-
4276:    Opiskelija-asuntojen tuotannon ja ylläpidon        ten oppilaitosten opiskelijoiden asunnontarpeen
4277: järjestämistä on opiskelijajärjestöjen, keskeisten   tyydyttämistä. Toisaalta asuntohankkeen on
4278: opiskelija-asuntojen tuottajien sekä asuntovi-       yleensä edellytetty palvelevan useamman kuin
4279: ranomaisten toimesta pyritty kehittämään siten,      yhden oppilaitoksen opiskelijoiden tarpeita.
4280: että opiskelij,a-asunnoista kullakin paikkakun-       Näin on toivottu voitavan keskittää eri opiske-
4281: nalla huolehdittaisiin yhden organisaation puit-     lijaryhmien asuntopalveluita palveluiden tarjon-
4282: teissa siten, että asunnot palvelisivat yhtäläisin   nan ja kysynnän kohtaannan helpottamiseksi.
4283: perustein kaikkien paikkakunnalla toimivien          Pelkästään yhtä ammatillista oppilaitosta palve-
4284: peruskoulun jälkeisten oppilaitosten opiskeli-       levien asuntolahankkeiden rakennuttaminen ja
4285: joita. Tämä on ollut perusteltua mm. siksi, että     rahoitus tulisi asuntohallituksen käsityksen
4286: opiskelija-asunnon saannin keskeisenä perusteena     mukaan sen sijaan tapahtua lähinnä ammatti-
4287: tulisi olla asunnon tarve eikä opiskelu jossain      kasvatushallituksen toimesta."
4288: tietyssä oppilaitoksessa, tai kuuluminen esim.           Mitä tulee kysymyksessä esimerkkinä mai-
4289: kotipaikan tai muun seikan perusteella määräy-       nittuun Insinöörioppilastalon Tuki ry:n asun-
4290: tyvään erityisryhmään. Opiskelijoiden asunnon-        tolahakemukseen Kotkassa, niin asuntohallitus
4291: tarve on lisäksi hyvinkin vaihteleva eri oppi-       toteaa, että asia on tullut vireille ensimmäisen
4292: laitosten ja opiskelij,apaikkakuntien kohdalla.      kerran vuoden 1981 määrärahasta myönnettä-
4293:    Tuottamalla opiskelija-asunnot paikkakunnit-      viä asuntolainahakemuksia käsiteltäessä ja että
4294: tain yhden organisaation puitteissa voidaan ta-      Kotkan kaupunki on asettanut hakemuksen
4295: sata eri oppilaitosten opiskelijoiden asuntotar-     toiselle sijalle oppilasasuntolahakemuksista an-
4296: peissa esiintyviä vaihteluita. Yhden organisaa-       tamassaan lausunnossa.
4297: 4                                              1981 vp.
4298: 
4299:    Asuntohallitus on keväällä 1981 myöntänyt             Insinöörioppilastalon Tuki ry. on edelleen
4300: Kotkan kaupungin ensimmäiselle sijalle asetta-        hakenut asuntolainaa asuntolahankkeen toteut-
4301: malle eräälle toiselle opiskelija-asuntolakiinteis-   tamiseksi vuoden 1982 asuntolainojen myöntä-
4302: töyhtiölle 1 905 000 markan määräisen ehdolli-        misvaltuudesta ja Kotkan kaupunki on asetta-
4303: sen asuntolainan opiskelija-asuntoiaksi tarkoite-     nut sen etusijalle kahdesta opiskelija-asuntola-
4304: tun vuokratalon :r;akentamista varten. Opiskeli-      hakemuksesta. Asuntohallitus ei ole kuitenkaan
4305: ja-asuntotuotantoon tarkoitettu myöntämisval-         vielä käsitellyt vuoden 1982 asuntolainojen
4306: tuus ei ole em. ehdollisen asuntolainan myön-         myöntämisvaltuudesta hyväksyttäviä lainahake-
4307: tämisen jälkeen riittänyt toisen opiskelija-asun-     muksia.
4308: tohankkeen hyväksymiseen Kotkassa, kun ote-              Edellä esitettyyn viitaten asuntohallituksen
4309: taan samalla huomioon opiskelija-asuntohank-          toimintaa on opiskelija-asuntolalainoitukseen
4310: keiden toteuttamiseen liittyvä tarveharkinta ko-      varattujen määrärahojen tasapuolisen jaon pe~
4311: ko maan osalta.                                       rusteet huomioiden pidettävä hyväksyttävänä.
4312:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1981
4313: 
4314:                                                                   Sisäas1ainministerti Eino Uusitalo
4315:                                               N;o 373                                               5
4316: 
4317: 
4318: 
4319: 
4320:                            Till Riksdagens Herr Talman.
4321: 
4322:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        tionen och upprätthållandet av bostäder till·
4323: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         räckliga dimensioner också uppnås så, att det
4324: se av den 25 september 1981 till vederbörande        finns vidare möjligheter tili vai av invånare.
4325: medlem av statsrådet översänt avskrift av            Om det finns flera. mindre organisationet som
4326: följande av riksdagsman Esko Almgren under-          upprätthåller studentbostäder på orten, måste
4327: tecknade skriftliga spörsmål nr 373 :                studevandena söka bostad särskilt hos varje or-
4328:                                                      ganisation.
4329:           Är Regeringen medveten om att bo-              Inom ramen för en enda organisation är det
4330:        stadsstyrelsen ·förhåller sig negativt tili   möjligt att ombesörja att familjebostäder ord-
4331:        att finansiera projekt som gäller bostä-      nas i tiliräcklig mängd. Likaså är det i ett så-
4332:        der för bara en läroanstalts studerande;      dant ägarsamfund möjligt och motiverat att ut-
4333:        skall bostadsstyrelsens ståndpunkt anses      jämna hyrorna för kapitalutgifternas del mellan
4334:        vara den rätta, och om den är felaktig        de olika studentbostadshusen.
4335:        och oändamålsenlig,                               En fördel med små ägarsamfund är emeller-
4336:           vad ämnar Regeringen göra för att          tid att förvaltningen eventuellt kan ordnas bil-
4337:        låneansökningar som gäller en enda lä-        ligare, t.ex. genom att låta den skötas såsom
4338:        roanstalts studentbostäder skulle röna        bisyssla. Å andra sidan kan ärendena då tän-
4339:        den rättvisa behandling som dem tili-         kas bli sämre skötta på grund av bristen på
4340:        kommer?                                       tiliräckligt yrkeskunnig personal.
4341:                                                          Bostadsstyrelsen har i sitt utlåtande med an-
4342:    Såsom s\llar på detta spörsmål får jag vörd-      ledning av denna fråga konstaterat att vid be-
4343: samt anföra följande:                                viljandet av lån har bostadsstyrelsen i främsta
4344:    Studentorganisationerna, de viktigaste pro-       rummet ställt de projekt som syftar tili att
4345: ducenterna av studentbostäder och bostads-           tiligodose sådana studerandes bostadsbehov,
4346: myndigheterna har tilisammans strävat tili att       vilka studerar vid läroanstalter över grundskol-
4347: ordna produktioneo och upprätthållandet av           nivå. En annan förutsättning har i allmänhet
4348: studentbostäder på så sätt, att på varje ort en      varit att bostadsprojektet skall tillgodose bo-
4349: enda organisation skulle ombesörja studentbo-        stadsbehovet för flera än en läroanstalts stu-
4350: städerna så, att bostäderna på lika grunder          derande. På detta sätt har man önskat att bo-
4351: skulle tjäna studerandena vid ortens alla läro-      stadsservicen för olika kategorier av studeran-
4352: anstalter över grundskolnivå. Detta har varit        de skall kunna koncentreras för att underlätta
4353: motiverat bl.a. därför, att den viktigaste           fördelningen av utbud och efterfrågan på ser-
4354: grunden för erhållande av studentbostad bor-         vice. Sådana bostadsprojekt som tjänar en enda
4355: de vara bostadsbehovet och inte att man stude-       yrkesläroanstalt borde enligt bostadssyrelsens
4356: rar vid en viss läroanstalt eller att man, på        uppfattning byggas och finansieras närmast på
4357: grund av hemort eller liknande omständighet,         försorg av yrkesutbildningsstyrelsen.
4358: hör tili en viss specialgrupp. Studerandenas bo-         Beträffande den i spörsmålet som exempel
4359: stadsbehov Vlarierar dessutom mycket beroende        nämnda bostadslåneansökningen, som inlämnats
4360: på läroanstalt och studieort.                        av Insinöörioppilastalon Tuki ry i Kotka, kan
4361:    Genom att på varje ort producera student-         bostadsstyrelsen konstatera ett ärendet första
4362: bostäderna inom ramen för en enda organisa-          gången anhängiggjorts vid behandlingen av de
4363: tion kan variationerna i bostadsbehovet mellan       bostadslån som beviljades av 1981 års anslag.
4364: de olika läroanstalternas studerande utjämnas.       Då hade Kotka stad ställt ansökningen i andra
4365: Inom ramen för en enda organisation, kom-            rummet i sitt utlåtande om elevhemsansök-
4366: mun eller stiftelse, kan i fråga om produk-          ningarna.
4367: 0881009847
4368: 6                                           1981 vp.
4369: 
4370:     Bostadsstyrelsen hevilj>ade våren 1981 för     hostadsprojektet av 1982 års fullmakt att he-
4371: det fastighetsholag som Kotka stad hade ställt     vilja hostadslån. Nu har Kotka stad ställt an-
4372: i första rummet ett villkorligt hostadslån om      sökningen i främsta rummet av två låneansök-
4373:  1 905 000 mk för hyggande av ett hyreshus för     ningar för studenthostäder. Bostadsstyrelsen
4374: studerande. Fullmakten för heviljande av ho-       har dock inte ännu hehandlat de låneansök-
4375:  stadslån för studenthostadsproduktionen har       ningar som gäller 1982 års fullmakt att he-
4376: inte efter heviljandet av det ovan nämnda vill-    vilja hostadslån.
4377:  korliga hostadslånet räckt tili godkännande av       Med hänvisning tili vad ovan anförts och
4378: något annat studenthostadsprojekt i Kotka, då      med heaktande av grunderna för en rättvis för-
4379:  den behovsprövning som gäller studenthostads-     delning av anslagen för lån för studentbo'städer
4380:  projekt för hela landets del samtidigt heaktas.   hör hostadsstyrelsens verksamhet anses ·.. vara
4381:     Insinöörioppilastalon Tuki ry har på nytt      godtaghar.
4382: sökt hostladslån för genomförande av student-
4383:      . H~hingfors den 30 oktoher 1981
4384: 
4385:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
4386:                                              1981 vp.
4387: 
4388: Kirjallinen kysymys n:o 374
4389: 
4390: 
4391: 
4392: 
4393:                                  Kortesalmi: Kalajoen alajuoksun tulvasuojelun ja peruskuivatuk-
4394:                                     sen toteuttamisesta Alavieskan kohdalla
4395: 
4396: 
4397:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4398: 
4399:    Kalajoen alajuoksun vesistöasiat ovat olleet    kuivataksiin ellei voimalaa tehdä samalla, eivät
4400: vilkkaan keskustelun kohteena viime kesän ai-      pidä paikkaansa. Kalajoen alajuoksun tulvasuo-
4401: kana sekä julkisessa sanassa että itse kentällä    jelu ja peruskuivatus voidaan siis toteuttaa il-
4402: väestön keskuudessa.                               man vesivoimalankin rakentamista.
4403:    Kalajoen alajuoksun vesistökysymyksissä            Koska peruskuivatuksilla ja tulvasuojelulla
4404: kytkeytyvät yhteen koskikaupat, tulvasuojelu       on kiire, olisi valtiovallan nopeasti järjestettävä
4405: sekä vesivoimalan rakentaminen.                    tarvittavat varat.
4406:    Kalajoen alajuoksun jokijärjestelyjen yhtey-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
4407: dessä on suunniteltu mm. Haapakosken valjas-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
4408: tusta. Kuitenkaan paikalliset asukkaat eivät ole   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4409: olleet halukkaita myymään osuuksiaan.              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4410:    Paikkakuntalaisille on ilmoitettu, että Kala-
4411: joen alajuoksun tulvasuojelua ja peruskuiva-                  Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
4412: tusta Alavieskan kohdalla ei muka voitaisi jär-            miin Kalajoen alajuoksun tulvasuojelun
4413: jestää ilman vesivoiman rakentamista. Kuiten-              ja peruskuivatuksen toteuttamiseksi
4414: kin "nimenomaisesti juuri tulvasuojelun turvaa             Alavieskan kohdalla järjestämällä tätä
4415: lainsäädäntö, joka ei puhu tässä yhteydessä ve-            tarkoitusta varten riittävät määrärahat
4416: sivoimalan rakentamisesta mitään.                          niin, että työt päästään alkamaan jo
4417:    Siis väitteet, että rahaa ei saada valtiolta            vuoden 1982 aikana, jolloin myös työl-
4418: Kalajoen alajuoksun tulvasuojeluun ja perus-               lisyysnäkökohdat otetaan huomioon?
4419:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
4420: 
4421:                                     J. Juhani Kortesalmi
4422: 
4423: 
4424: 
4425: 
4426: 0881009803
4427: 2                                             1981 vp.
4428: 
4429: 
4430: 
4431: 
4432:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4433: 
4434:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        pohjaiseksi, on puolestaan suurimmaksi osak-
4435: sa mainitusssa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       si tiheän kasvuston peitossa.
4436: mies, olette 25 päivänä syyskuuta 1981 päi-             Kalajoen alaosan tulvatilanteen korjaami-
4437: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       nen edellyttää lisäperkauksia ja -pengerryksiä
4438: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        sekä valmiiden penkereiden korotuksia. Samal-
4439: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin           la tulee pyrkiä myös juoksutusten asteittaiseen
4440: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 374:      tasoittamiseen. T oteutettavilla toimenpiteillä
4441:                                                     tulee myös pyrkiä turvaamaan riittävä vesisy-
4442:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    vyys joessa. Tämä on tarpeen kesäaikaisen jo-
4443:        miin Kalajoen alajuoksun tulvasuojelun       kimaiseman kohentamiseksi. Riittävä vesisy-
4444:        ja peruskuivatuksen toteuttamiseksi          vyys on avuksi myös jääpatojen muodostumis-
4445:        Alavieskan kohdalla järjestämällä tätä       ta ehkäistäessä.
4446:        tarkoitusta varten riittävät määrärahat          Vesihallitus on 8. 7. 1981 hyväksymissään
4447:        niin, että työt päästään alkamaan jo         Pohjanmaan pohjoisosan vesien käytön koko-
4448:        vuoden 1982 aikana, jolloin myös työl-       naissuunnitelman toimenpidesuosituksissa esit-
4449:        lisyysnäkökohdat otetaan huomioon?           tänyt, että tulvakysymysten tarkoituksenmu-
4450:                                                     kaiseksi hoitamiseksi ja vesistön eri käyttö-
4451:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       muodot huomioon ottavan kokonaisratkaisun
4452: vasti seuraavaa:                                    löytämiseksi tulee tulvakysymysten ohella eri-
4453:    Maankuivatusvaroja on lisätty viime vuosi-       tyisesti selvittää, millä matkalla Kalajoen ala-
4454: na, ja varsinaisia valtaojituksia Alavieskan kun-   osa tulisi säilyttää patoamattomana sekä vir-
4455: nan alueella olisi tarpeen tehdä runsaastikin       taamaitaan ja vedenlaadultaan vaelluskalojen ja
4456: maatilahallituksen käytössä olevilla määrära-       nahkiaisten kalastukseen ja lisääntymiseen so-
4457: hoilla. Vesihallituksen toimesta on Alavieskan      veltuvana samoin kuin maisemaltaan mahdolli-
4458: pengerrysalueella korjattu Aleannevan kuivatus-     simman luonnontilaisena.
4459: ojaverkosto sekä rakennettu Haapakosken pääl-           Kokkolan vesipiirin vesitoimisto on yhteis-
4460: le pienehkö Alahaan pengerrys. Kalajoen ala-        työssä Kalajoen alaosan kuntien ja muiden
4461: osalla, Alavieskan kunnan alueella onkin tehty      asianosaisten kanssa laatinut alustavia vaihto-
4462: ne tulvasuojelutyöt, jotka voidaan erillisinä       ehtoisia suunnitelmia Kalajoen alaosaa varten.
4463: hankkeina kohtuullisin kustannuksin toteut-         Työtä seuraamaan on 6. 6. 1979 perustettu
4464: taa.                                                neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina Kok-
4465:    Kalajoen alaosalla on vielä tulva-alueita Nis-   kolan vesipiirin vesitoimisto sekä asianomaiset
4466: kakosken päällä sekä Korteojan ja Mertuan-          kunnat ja järjestöt. Neuvottelukunta on hyväk-
4467: joen suulla. Lisäksi erityisesti Alavieskan kir-    synyt 12. 6. 1980 pidetyssä kokouksessa Kala-
4468: konkylässä saattaa jäänlähdön aikana muodos-        joen alaosan vaihtoehtoiset suunnitelmat ja suo-
4469: tua jääpatoja ja sen seurauksena pahoja jää-        situkset. Neuvottelukunta ei ole kuitenkaan vie-
4470: patotulvla. Jääpatotilannetta ovat vuosien var-     lä ottanut lopullista kantaa eri vaihtoehtojen vä-
4471: rella saattaneet osittain pahentaa myös raken-      lillä. Alavieskan kunta on puolestaan ehdotta-
4472: nustöiden aikaiset ja voimalaitosten lähinnä        nut ja kiirehtinyt yhdistetyn tulvasuojelu- ja
4473: viikkosäännöstelyn aiheuttamat virtaamavaihte-      voimalaitosratkaisun toteuttamista. Vesihalli-
4474: lut. Kesällä vähän veden aikana jokiuoma, joka      tuksessa tullaan vaihtoehtoisia suunnitelmia
4475: vuosisadan alussa on perattu leveäksi ja tasa-      vielä tarkistamaan ja täsmentämään, minkä jäi-
4476:                                              N:o 374                                            3
4477: 
4478: keen vesihallitus tulee tekemään asiassa oman         Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,
4479: esityksensä. Maa- ja metsätalousministeriön tar-   että tehty kysymys ei anna aihetta enempiin
4480: koituksena on saattaa asia tämän jälkeen val-      toimenpiteisiin.
4481: tioneuvoston käsiteltäväksi.
4482:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1981
4483: 
4484:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
4485: 4                                          1981 vp.
4486: 
4487: 
4488: 
4489: 
4490:                           Till Riksdagens Herr Talman
4491: 
4492:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      början av seklet rensades så att den blev bred
4493: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         och jämnbottnad, till största delen täckt av
4494: velse av den 25 september 1981 till veder-        tät vegetation.
4495: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        Avhjälpandet av översvämningssituationen
4496: av följande av riksdagsman J. Juhani Kortesal-    i Kalajokis nedre lopp förutsätter ytterligare
4497: mi undertecknade spörsmål nr 374:                 rensningar och uppdämningar samt höjning av
4498:                                                   redan existerande dammar. Samtidigt måste
4499:           Har Regeringen för avsikt att skynd-    också avtappningen i mån av möjlighet gradvis
4500:        samt vidtaga åtgärder för att i Kala-      utjämnas. Åtgärderna skall också trygga ett
4501:        jokis nedre lopp, i trakten av Alavies-    tillräckligt vattendjup i älven. Detta är viktigt
4502:        ka, förverkliga översvämningsskydd och     med tanke på älvlandskapet sommartid. Ett
4503:        grundtorrläggning genom att för detta      tillräckligt vattendjup gör det också lättare att
4504:        ändamål reservera tillräckliga anslag      förhindra uppkomsten av isvallar.
4505:        för att arbetena skall kunna inledas           Vattenstyrelsen har i åtgärdsrekommenda-
4506:        redan under år 1982, med beaktande         tionerna i den 8. 7. 19 81 godkända totalplanen
4507:        även av sysselsättningssynpunkter?         rörande nyttjandet av vattendragen i norra
4508:                                                   Österbotten anfört att det, för att översväm-
4509:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ningsfrågorna skall bli ändamålsenligt skötta
4510: samt anföra följande:                             och med tanke på en totallösning som beaktar
4511:    Anslagen för torrläggning har under de se-     olika former för nyttjande av vattendrag, är
4512: naste åren utökats och inom Alavieska kom-        nödvändigt att förutom översvämningsfrågorna
4513: mun borde ett stort antal egentliga avloppsdi-    särskilt utreda en hur lång sträcka av Kalajo-
4514: ken åstadkommas med tillhjälp av de anslag        kis nedre lopp som borde bibehållas i fritt
4515: som jordbruksstyrelsen disponerar. Genom vat-     tillstånd samt till strömförhållanden och vat-
4516: tenstyrelsens försorg har inom Alavieskas in-     tenkvalitet lämpligt för fiske av vandringsfisk
4517: vallningsområde Akannevanätet av torrlägg-        och nejonögon och för dessas fortplantning
4518: ningsdiken rensats och ovanför Haapakoski         samt dessutom i ett från landskapssynpunkt
4519: har en mindre invallning byggts i Alahaka.        så naturligt tillstånd som möjligt.
4520: I Kalajokis nedre lopp på Alavieska kommuns           Vattenbyrån i Karleby vattendistrikt har i
4521: område har de åtgärder mot översvämningar         samarbete med kommunerna vid Kalajokis
4522: utförts som till skäliga kostnader kan förverk-   nedre lopp och övriga sakägare uppgjort pre-
4523: ligas såsom fristående projekt.                   liminära alternativa planer för Kalajokis nedre
4524:    I Kalajokis nedre lopp finns ännu översväm-    lopp. Med uppgift att följa med detta arbete
4525: ningsområden ovanför Niskakoski samt vid ut-      tillsattes 6. 6. 1979 en delegation, i viiken vat-
4526: loppet av Korteoja och Mertuanjoki. I synner-     tenbyrån i Karleby vattendistrikt samt veder-
4527: het i Alavieska kyrkby kan dessutom under         börande kommuner och organisationer är re-
4528: islossningen bildas isvallar med svåra över-      presenterade. Delegationen godkände vid ett
4529: svämningar som följd. Under årens lopp har        sammanträde 12. 6. 1980 de alternativa planer-
4530: issituationen kunnat förvärras också av de        na och rekommendationema rörande Kalajokis
4531: strömväxlingar som förorsakas av byggnads-        nedre lopp. Delegationen har emellertid inte
4532: arbeten och kraftverkens veckoregleringar. På     ännu slutgiltigt tagit ställning till de olika al-
4533: sommaren vid lågvatten är älvfåran, som i         ternativen. Alavieska kommun har för sin del
4534:                                             N:o 374                                              5
4535: 
4536: påskyndat förverkligandet av en kombinerad          därefter bringa ärendet tili behandling stats-
4537: översvämningsskydds- och kraftverkslösning.         rådet.
4538: Vattenstyrelsen kommer ytterligare att justera         Med stöd av det ovan anförda anser rege-
4539: och precisera de alternativa planerna varefter      ringen att spörsmålet inte föranleder vidare
4540: den gör sin egen framställning i ärendet. Jord-     åtgärder.
4541: och skogsbruksministeriet har för avsikt att
4542:      Helsingfors den 29 oktober 1981
4543: 
4544:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
4545: 
4546: 
4547: 
4548: 
4549: 0881009803
4550:                               1981 vp.
4551: 
4552: Kirjallinen kysymys n:o 375
4553: 
4554: 
4555: 
4556: 
4557:                               Peruutettu
4558: 
4559: 
4560: 
4561: 
4562: 088200051X
4563: Kirjallinen kysymys n:o 376
4564: 
4565: 
4566: 
4567: 
4568:                                     Saarinen: Ulkomaisten eläkkeiden ja sosiaalietuuksien verotta-
4569:                                         misesta
4570: 
4571: 
4572:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4573: 
4574:    Maamme verolainsäädäntö lähtee siitä peri-           kuin jos niistä olisi tarkoitettu menemään vero;
4575: aatteesta, että kaikki rtu1o, jota ei ole nimen~        Mikäli tällai-sta ulkomaista tuloa verotetaan
4576: omaisesti säädetty verovapaaksi, on veron-              Suomessa, ei muodollisesti ole kyseessä kak-
4577: alaista.                                                sinkertainen verotus, vruikka asiallinen loppu-
4578:   1Tästä periaatteesta saattaa olla seuraukseoo         tulos tulonsaajan kannalta on täsmälleen sama.
4579: kohtuuttoman ankara verotus silloin, kun ky-               Edellä olevan. perusteella ja viitaten valtio-
4580: seessä ovat ulkomailta saatavat tulot, es1mer-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
4581: kiksi eläkikeet ,tai muut sosiaaliset etuudet.          kunnioittaen valtioneuvoswn. asial!loma1sen jä-
4582:    Kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi tai           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4583: lieventämiseksi Suomi on solminut koko jou-
4584: kon kahdenkeskisiä sopimuksia, mutta näitä                        Onko HaMitus tietoinen siitä, että
4585: sopimuksia ei suinkaan ole kaikkien sellaisten                 ulkomaiset tulot - esimenkiksi eläk-
4586: maiden koossa, joista suomalais.iJ.la käytännössä              keet 'tai muut sosiaalietuudet - saatta-
4587: on tuloja. Esimetikiksi Australiaan on maas-                   vat joutua kohtuuttoman ankaran vero-
4588: tamme suunta'lLtunrut varsin runsas ,siirtolaiS'llus,          tuksen kohteeksi joko kaksinkertaisen
4589: ja osa muuttajista on sittemmin palannut Suo-                  ,verotuksen takia tai sen vuoksi, että
4590: meen viettämään eläikepäiviään, mutta maal-                     etuus on lähdemaassa :tarkoitettu verot-
4591: lamme ei ole Australian kanssa sopimusta kak-                  ltomaiksi ja mitoitettu sen mukaisesti,
4592: sinkel.1taisen verotuksen estämiseksi.                         ja jos on,                ,
4593:    Omoo erityisonge1mansa muodostavat ne tu-                      rrnihin toimenpiteisiin Ha1litus aikoo
4594: lot, jotka on lähdemaassa säädetty verovapaiksi                ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi
4595: ja siksi jo alunperin mitoitettu alhaisemmiksi                 tai lieventämiseksi?
4596:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
4597: 
4598:                                              Aarne Saarinen
4599: 
4600: 
4601: 
4602: 
4603: 0881009493
4604: 2                                               1981 vp.
4605: 
4606: 
4607: 
4608: 
4609:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4610: 
4611:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mukaan edistämään verosopimusten aikaansaa-
4612: mainitussa ta~ekoiruksessa Te, Herra Puhemies,        mista niiden valtioiden kanssa, joiden osalta
4613: olette 25 päivänä syyskuuta 1981 päirvätyn kir-        tarvetta sopimuksen tekemiseen ilmenee. Mitä
4614: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      erityisesti kansanedustaja Saarisen mainitse-
4615: omaiselle jäsenelle jälje!l!!lÖksen kansanedustaja    maan Australiaan tulee, on Suomen puolelta
4616: Saarisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       jo vuonna 1977 ehdotettu Australialle vero-
4617: sestä n:o 376:                                        sopimusta koskevien neuvottelujen aloitta-
4618:                                                       mista. Australian puolelta on kuitenkin vii-
4619:            Onko Haalitus tietoinen siitä, että        meksi heinäkuussa 1981 ilmoitettu, että Suo-
4620:        ulkomaiset tulot - esimenkiksi eläk,           mea ei vielä ole voitu sisällyttää niiden val-
4621:        keet tai muut sosiaalietuudet - saatta-         tioiden joukkoon, joiden kanssa AustraJ.ialla on
4622:        ;vat joutua kohtuuttoman ~ankaran vero-        tarkoitus lähitulevaisuudessa aloittaa ~sopimus­
4623:        tuksen kohteeksi joko kaksinkertaisen          'neuvottelut. Niissä tapauksissa, joissa Suomella
4624:        verotuksen takia tai sen vuoksi, että          ei ole ve!'osopimusta asianomaisen vrahion kans-
4625:         etuus on lähdemaassa tarkoitettu verot-       sa, Suomessa asuvan henkilön ulkomailta rsaa-
4626:        'tomaiksi ja mitoitettu sen mukaisesti,        ma:an tuloon kohdistuva kaksinkertainen vero-
4627:        1a jos on,               '                     ,tus poistetaan kokonaan tai osaksi 22. 5. 1981
4628:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        annetulla veronhyvityslailla ( 341/81 ) . Niin
4629:        cyhtyä tämän epäkohdan poistamheksi            o1len tulon kansainvälisen kaksinkertaisen ve-
4630:        ,tai lieventämiseksi?                           rotuks•en huojentamiseen Suomessa on tehok-
4631:                                                       kaat keinot.
4632:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Ulkomailla siellä olevaan lainsäädäntöön pe-
4633: taen 'seuraavaa:                                       rustuv~an verovapauden huomioon ottaminen
4634:     Suomella on tällä hetkellä voimassa sopi-         Suomessa asuvan tulonsaa:jan täällä toimitetta-
4635: mus tuloveroja koskevan kaksinkeDtaisen vero-         vassa verotuksessa on käytännös·sä mahdollista
4636: tuksen välttämiseksi 32 valtion kanssa. Näistä         järjes,tää vain verosopimuksen määräyksellä.
4637: valtioista on 19 OECD-valtioita (Alankomaat,          Kun Suomi neuvottelee verosopimuksesta,
4638: Amerikan Yhdysvallat, Belgia, Espanja, Irlanti,       muun muassa vemsta vapaiden tulojen vero-
4639: Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani,     tukselliseen kohteluun sekä meillä että asian-
4640: Kanada, Kreikka, Norja, Portugali, Ranska,            omaisessa vieraassa valtiossa kiinnitetään asian-
4641: Ruotsi, Saksan 1Httotasava:1ta, Sveitsi ja Tans-      mukaista huomiota. Verosopimusneuvotteluissa
4642: ka), 5 SEV-valtioita (Neuvostoliitto, Puola,          on toisaalta käynyt ilmi, että tulon verovapau-
4643: Romania, Tsekkos~lovakia ja Unkari) ja 8 mai-         den perusteet ja laajuus ovat eri valtioissa
4644: nittuihin tryhmiin kuulumattomia valtioita            siinä määrin to1sistaan poikkeavat, että ulko-
4645:  (Brasilia, FilippHnit, Egypti, Intia, Israel, Mal-   mailla verosta vapaiden tulojen verotuksen
4646: ta, Marokko ja Tansania). Lisäksi on tarkoi-          sääntelyä Suomen sisäisessä lainsäädännösrsä
4647: tuksena saattaa lähiaikoina voimaan verosopi-         verotuksellisen 1tasa-arvon vaatimuksen tyydyt-
4648: mukset useiden muiden valtioiden kanssa. Val-         tävällä tavalla ei sitä vastoin voitaisi toteuttaa.
4649: 'tiovarainministeriö pyrkii mahdollisuuksiensa
4650:      HeLsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
4651: 
4652:                                                                           Ministeri Mauno Forsman
4653:                                               N:o 376                                                 3
4654: 
4655: 
4656: 
4657: 
4658:                            Till Ri:krsdagens Herr Talman
4659: 
4660:    I det syfte 3 7 S 1 mom. riksdagsord-            nansministeriet strävar i mån av möjlighet att
4661: ningen anger har Ni, Herr T!lllman, med Eder        främja ingående av ~skatteavtal med sådana sta-
4662: skrivelse den 25 ~september 1981 tili veder-        ter, i fråga om vilka det fraungår ~ett behov
4663: börande medlem av statsrådet öve.l'sänt avskrift    allt ingå avrtal. Beträffande Austvalien, 'som riks-
4664: av följande av r1ksdagsman Saarinen ställda         dagsman Saarinen .speciellt nämner, har från
4665: skriftliga spörsmål nr 376:                         finskt håll .redan år 1977 framför1Js förslag tili
4666:                                                     Australien om inledande av förhandlingar om
4667:           Är Regeringen medveten om att ut-         ett skat1Jeavtal. Från raustraliensiskt håll har
4668:        ländsika inkomster - tili exempel pen-       det emellertid senast i juli 1981 meddelats,
4669:        sioner eller andra sociala förmåner -        att Finland inte ännu har kunnn~t medtagas
4670:        kan bli föremål för oskäligt sträng be-      hland de stater, med vilka Australien har för
4671:        rskattning a.ntingen på grund av dubbel-     avs.ilkt ~att inom en nära framtid in1eda avtals-
4672:        beskattning eller därför, att förmåner       förhandlingar. 1 de fall, då Finland inte har
4673:        i källandet avses vara skattefri och di-     ett ,sbtreavtal med vederbörande ~stat, undan-
4674:        mensionerats därefter, och om så är          röjes dubbelbeskattning av inkomst, 'som per-
4675:        fallet,                                      ison med hemvist i Finland förvärv~ar från ut-
4676:           vilka åtgärder avser Regeringen att       landet, helt eller delvis, med stöd av skatte-
4677:        vidta för a1Jt avlägsna eller lindra detta   avräkningslagen, given 22. 5. 1981 ( 341/81).
4678:        m1ssförhållande?                             Det finns sålunda effektiva medel i Finland
4679:                                                     för lindrande av internationell dubbelbeskatt-
4680:    Som svar på detta spörsmål får jag vörd-         ning ~av inkomst.
4681: samt anföra följande:                                   Beaktandet av ,att inkomst, som inkomst-
4682:    Finland har för närvarande 1kraftvarande av-     tagare med hemvist i Finland uppbär, är skatte-
4683: tai för undvikande av dubbelbeskattning be-         fri i utlandet i stöd ~av lagstiftning som gäHer
4684: träffande i:nkomstskatter med 32 stater. Av         där, är möjligt enbart genom bestämmelse i
4685: dessa stater är 19 OECD-stater (Amerikas Fö-        sbtteavtal. Finland fäster vid ~skatteavtalsför­
4686: renta Stater, Belgien, Danmank, Frankrike,          handlingarna vederbörlig uppmärksamhet bland
4687: Grekland, Irland, Island, ltalien, Japan, Kana-     annat vid den skattemässiga behandlingen av
4688: da, Nederländerna, Norge, Portugal, Schweiz,        !skattefria inkomster 'såväl hos oss som i respek-
4689: Spanien, Storbdtannien, Sverige, Tyska För-         ,tive främmande stat. Vid skatteavta:lsförhand-
4690: bundsrepubHken, Ös1Jerrike), 5 är SEV-stater        ilingarna har det å andra sidan framgått, att
4691:  (Polen, Rumänien, Sovjetunionen, Tjeckoslo-        grunderna för och omfattningen ~av inkomsters
4692: vakien och Ungern) och 8 är ,stater som inte        skattefrihet ,tili den grad avviker från varandra
4693: hör tlll någon ,av de nämnda grupperna ( Bra-       i olika stater, att det inte är möjligt att i finsk
4694: silien, Egyp1Jen, Filippinerna, Indien, Israel,     intern lagstiftning reglera beskattningen av in-
4695: Malta, Marocko och T anzania ) . Därtill är det     komster som är fria från ~skatt i utlandet på
4696: meningen att inom en nära framtid bringa i           ett sätt som uppfyller kravet på jämlikhet vid
4697:  kraft rskatteavtal med flera andra rstater. Fi-    beskattningen.
4698:       Helsingfons den 23 oktober 1981
4699: 
4700:                                                                          Minister Mauno Forsman
4701:                                              1981 vp.
4702: 
4703: Kirjallinen kysymys n:o 377
4704: 
4705: 
4706: 
4707: 
4708:                                  Björklund ym.: Avoparien perintöverotuksellisesta asemasta
4709: 
4710: 
4711:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4712: 
4713:    Eri aloilla on viimeaikaisena pyrkimyksenä            Olosuhteet huomioon ottaen on tällöin suo-
4714: ollut, että niin sanotut avoparit asetetaan lain-     rastaan kohtuutonta, että perintö- ja lahjavero-
4715: säädännöllisesti tasavertaiseen asemaan aviolii-      laki asettaa avopuolison täysin samaan asemaan
4716: ton solmineiden kanssa.                               kuin aivan vieraan henkilön. Perintövero mää-
4717:    Vaikka edellä sanottua periaatetta ei katsot-      rätään ankarimman asteikon mukaan eli se on
4718: taisi tarkoituksenmukaiseksi toteuttaa johdon-        esimerkiksi 100 000 markan ylittävästä omai-
4719: mukaisesti kaikissa suhteissa, es~merkiksi pe-        suudesta 33 %. Lisäksi avopuolison saama tes-
4720: rintöoikeuden osalta, tarvitaan tämänsuuntaisia       tamentti katsotaan kunnallisverotuksessa sivu-
4721: toimenpiteitä edelleen.                               perinnöksi, jolloin siitä menee perintöveron li-
4722:    Eräs nykytilanteen epäkohta liittyy avoparien      säksi noin 20 % kunnallisverona ja siihen lii-
4723: kohteluun perintöverotuksessa. Pitkään kestä-         tännäisinä maksuina. Ankara verotus saattaa
4724: neen avioliitonomaisen suhteen yhteydessä on          johtaa siihen, että "avoleski" joutuu myymään
4725: luonnollista, että henkilö tekee testamentin          pariskunnan asunnon verojen maksamiseksi.
4726: kumppaninsa hyväksi. Käytännössä kysymys voi             Edellä kuvattu tilanne ei ole pelkkä teoreet-
4727: olla esimerkiksi pariskunnan yhteisestä asun-         tinen mahdollisuus, vaan käytännön todellisuut-
4728: nosta, jonka toinen on ansiotuloillaan rahoit-        ta. Siksi kysymmekin valtiopäiväjärjestyksen 37
4729: tanut toisen pitäessä huolta kodista.                 § :n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
4730:    Asunnon omistaneen kumppanin kuollessa             asianomaiselta jäseneltä:
4731: saa eloonjäänyt testamentin nojalla asunnon it-
4732: selleen. Tällainen järjestely on kaikin puolin                  Milloin Hallitus aikoo antaa eduskun-
4733: tarkoituksenmukainen, ja "avolesken" olisikin                nalle lakiesityksen, jolla avoparit saatet-
4734: erittäin vaikea muulla tavoin järjestää elämään-             taisiin perintöverotuksessa tasavertai-
4735: sä ja asumistaan.                                            seen asemaan avioliiton solmineiden pa-
4736:                                                              riskuntien kanssa?
4737:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
4738: 
4739:          1.-C. Björklund                Heli Astala                     Unto Ruotsalainen
4740: 
4741: 
4742: 
4743: 
4744: 0881009504
4745: 2                                             1~8Lvp.
4746: 
4747: 
4748: 
4749: 
4750:                         Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
4751: 
4752:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       totesi, että tällaisten puolisoiden läheinen yh-
4753: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teenkuuluvaisuudentunne voisi puoltaa ajatusta,
4754: olette 25 päivänä syyskuuta 1981 päivätyn kir-       että ns. avopuoliso sijoitettaisiin I veroluok-
4755: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asjan;-    kaån. Näin voitaisiin välttyä joissakin tapauk-
4756: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      sissa selviltä kohtuuttomuustilanteilta. Perintö-
4757: I.-C. Björklundin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      verovelvollisuus näissä tapauksissa syntyy kui-
4758: sesta kysymyksestä n:o 377:                          tenkin vain testamentilla, koska .puolisot eivät
4759:                                                      peritoisiaan. Avoliitto otetaan huomioon eräis-
4760:           Milloin Hallitus aikoo antaa eduskun•      sä tapauksissa tulo- ja varallisuusverotuksessa.
4761:        nalle lakiesityksen, jolla avoparit saatet·   Perintöverotus on luonteeltaan kertaverotusta
4762:        taisiin perintöverotuksessa tasavertai-       ja eroaa huomattavasti vuosittain toimitetta-
4763:        seen asemaan avioliiton solmineiden pa-       vasta tulo- ja varallisuusverotuksesta. Oikeus-
4764:        riskuntien kanssa?                            tieteessä ei ole vielä kehittynyt tai vakiintunut
4765:                                                      niin selkeätä avopuolison käsitettä, että sellai-
4766:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nen olisi mahdollista ottaa pohjaksi kertavero-
4767: vasti seuraavaa:                                     tustyyppiseen perintöverotukseen. Näistä syistä
4768:    Suomessa on perinteisesti säädelty perintö- ja    toimikunta ei katsonut voivansa ottaa avo-
4769: lahjaveron tasoa veroluokkajaolla. Perillisten,      puolisaa koskevia säännöksiä ehdotukseensa.
4770: testamentinsaajien ja lahjansaajien jako vero-           Kysymyksen perusteluissa on esitetty, että
4771: luokkiin perustuu sukulaisuus suhteeseen. V ero-     eräissä tapauksissa on käytännössä vaara, että
4772: luokkajaolla voidaan muun muassa säädellä ve-        avopuoliso joutuu perintöveron johdosta myy-
4773: rotuksen progressiota. Sukulaisuussuhteen käyt-      mään puolisoiden yhteisen asunnon. Tällaisissa
4774: tämistä veroluokkajaon pohjana voidaan perus-        tapauksissa valtiovarainministeriö on kuitenkin
4775: tella useilla näkökohdilla. Kaukaisen sukulai-        perintö- ja lahjaverolain 62 §:n 1 momentin
4776: sen saadessa perinnön sillä on odottamattoman        nojalla myöntänyt kohtuussyistä vapautuksen
4777: omaisuudenlisäyksen luonne. Läheiseltä suku-          perintöverosta.
4778: laiselta saatua perintöä voidaan taas pitää pa-          Perintö- ja lahjaverolain kokonaisuudistus on
4779: remmin perilliselle kuuluvana. Lesken ja ala-        komiteanmietinnön pohjalta valtiovarainminis-
4780: ikäisen lapsen kohdalla perittävän kuolema to-        teriössä valmisteltavana. Eräissä mietinnöstä
4781: siasiallisesti merkitsee useissa tapauksissa elin-    annetuissa lausunnoissa on esitetty, että avo-
4782: tason laskua eikä tuo perilliselle erityistä ve-      puolisoita koskevat säännökset olisi oltava pe-
4783: ronmaksukykyä.                                        rintö- ja lahjaverolaissa. Näiden säännösten laa-
4784:     Perintö- ja lahjaverolakia vuonna 1979 anne-      timisessa on kuitenkin ongelmia niin kauan
4785:  tulla lailla (318/79) uudistettaessa veroluok-       kuin perintöoikeutta koskevassa lainsäädän-
4786: kajakoa muutettiin siten, että siirryttiin neljäs-    nössäkään ei ole avopuolisoita koskevia sään-
4787: tä veroluokasta kolmeen. Perusteluna oli, että        nöksiä. Paitsi avopuolisoita koskevat säännök-
4788: kaukaisten sukulaisten erotteleminen eri vero-        set myös varsinkin varojen arvostusta koskevat
4789: luokkiin ei ollut veropoliittisesti perusteltua.      säännökset ovat osoittautuneet ongelmallisiksi.
4790: Tässä yhteydessä parani myös ns. avopuolison          Valtiovarainministeriössä jatketaankin selvityk-
4791: asema, sillä ennen lainmuutosta avopuoliso oli        siä näiden ongelmien rat!kaisemiseksi, joten
4792: kuulunut neljänteen veroluokkaan.                     vielä ei ole tiedossa, milloin on mahdollista an-
4793:     Perintöverotuksen uudistamistaimikunta kä-        taa perintö- ja lahjaverolain kokonaisuudistusta
4794: sitteli mietinnössään ( 1980:16) myös avoliitos-      koskeva lakiehdotus eduskunnalle.
4795: sa eläneiden veroluokkakysymystä. Toimikunta
4796:       Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
4797: 
4798:                                                                         Ministeri Mauno Forsman
4799:                                              N:o 377                                                3
4800: 
4801: 
4802:                             Tili Riksdagens Herr Talman
4803: 
4804:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       nära samhörighetskänslan dessa personer emel-
4805: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       lan kunde tala för att de skulle placeras i den
4806: av den 25 september 1981 tili vederbörande          första skatteklassen. På detta sätt kunde man
4807: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      i endel fall undvika uppenbara oskäligheter.
4808: jande av riksdagsman I.-C. Björklund m.fl.          Skyldighet att erlägga arvsskatt uppkommer
4809: undertecknade spörsmål nr 377:                      dock i dessa fall endast genom testamente,
4810:                                                     eftersom parterna inte ärver varandra. Äkten-
4811:           När ämnar Regeringen tili Riksdagen       skapsliknande förhållande beaktas i vissa fall
4812:        avlåta ett lagförslag, varigenom par som     vid inkomst- och förmögenhetsbeskattningen.
4813:        lever i äktenskapsliknande förhållanden      Arvsbeskattningen är tili sin karaktär en en-
4814:        vid arvsbeskattningen skulle jämställas      gångsbeskattning och avviker betydligt från in-
4815:        med par som ingått äktenskap?                komst- och förmögenhetsbeskattningen som
4816:                                                     verkställs årligen. Inom juridiken har det ännu
4817:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      inte uppstått ellet vedertagits något så entydigt
4818: samt anföra följande:                               begrepp för personer som lever i äktenskapslik-
4819:     I Finland har arvs- och gåvoskattens nivå       nande förhållande att det kunde läggas tili
4820: av hävd reglerats genom en indelning i skatte-      grund för arvsbeskattningen av engångstyp. Av
4821: klasser. Indelningen av arvingar, testamentsta-     dessa orsaker ansåg sig kommissionen inte i
4822: gare och gåvotagare i skatteklasser är baserad      sitt förslag kunna ta in stadganden om sådana
4823: på släktskapsförhållande. Genom indelningen i       personer.
4824: skatteklasser kan man bl.a. reglera skatteprog-        I motiveringen tili spörsmålet har framförts,
4825: ressionen. Användningen av släktskapsförhål-        att det i praktiken i vissa fall finns risk för
4826: lande som bas för indelningen i skatteklasser       att en här avsedd person på grund av arvs-
4827: kan motiveras ur flere synpunkter. För en av-       skatten blir tvungen att sälja parternas gemen-
4828: lägsen släkting har ett arv karaktären av ett       samma bostad. I dylika fall har dock finans-
4829: oväntat egendomstiliskott. Arv från en nära         ministeriet med stöd av 62 § 1 mom. lagen
4830: släkting kan åter bättre anses tillhöra arvingen.   om skatt på arv och gåva av billighetsskäl be-
4831: I fråga om änkor och minderåriga barn innebär       viljat befrielse från arvsskatten.
4832: arvlåtarens död i många fall i själva verket en        En totalrevidering av lagen om skatt på arv
4833: sänkning av levnadsstandarden och medför inte       och gåva är under beredning vid finansminis-
4834: någon särskild skattebetalningsförmåga för arv-     teriet på basen av det ovan nämnda kommitte-
4835: tagaren.                                            betänkandet. I en del utlåtanden om betänkan-
4836:     Då lagen om skatt på arv och gåva revidera-     det har det framförts, att stadganden om perso-
4837: des genom en lag av år 1979 (318/79) änd-           ner som lever i äktenskapsliknande förhållande
4838: rades indelningen i skatteklasser så att man        borde ingå i lagen om skatt på arv och gåva.
4839: övergick från fyra skatteklasser tili tre. Moti-    Uppgörandet av dessa stadganden är dock för-
4840: veringen härtill var att det inte var skattepoli-   knippat med problem så länge det inte heller i
4841:  tiskt befogat att indela avlägsna släktingar i     lagstiftningen om arvsrätt ingår stadganden om
4842: olika skatteklasser. I samband härmed förbätt-      sådana personer. Utöver sådana stadganden
4843:  rades också ställningen för personer som lever     har i synnerhet de stadganden som gäller vär-
4844: i äktenskapsliknande förhållande, eftersom des-     dering av förmögenhet visat sig vara proble-
4845: sa före lagändringen hade hört tili den fjärde      matiska. Vid finansministeriet fortsätter man
4846:  ska tteklassen.                                    därför med utredningarna i syfte att lösa dessa
4847:     Kommissionen för revision av arvsbeskatt-       problem, varför det ännu inte är klart när det
4848:  ningen behandlade i sitt betänkande (1980:         blir möjligt att tili riksdagen avlåta ett lagför-
4849:  16) också frågan om viiken skatteklass parter      slag om totalrevidering av lagen om skatt på
4850:  som lever i äktenskapsliknande förhållande bor-    arv och gåva.
4851:  de tillhöra. Kommissionen konstaterade att den
4852:       Helsingfors den 23 oktober 1981
4853: 
4854:                                                                         Minister Mauno Forsman
4855:                                               1981 vp.
4856: 
4857: Kirjallinen kysymys n:o 378
4858: 
4859: 
4860: 
4861: 
4862:                                   Kortesalmi: Eläkeläisten rautatiealennuksista
4863: 
4864: 
4865:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4866: 
4867:    Eläkeläisten rautatiealennuksissa havaitsemis-       Yleensähän rautatiet tuottavat kymmeniä
4868: taan epäkohdista kirjoittaa eräs oululainen          miljoonia rtappiota rVUOSlttain, m~ksi sJ:is ei Otet-
4869: SMP:n edu3kuntaryhmälle seuraruvaa:                  taisi eläkeläisiä viikonloppujuniin? Valtion
4870:     "Sitten siitä eläkeläisten rautatiealennukses-   pitäisi oppia ottamaan 'marjakin maasta', sillä
4871: ta. Sellcin on yhtä hepreaa. Perjantairuamus:tahan   'kullan vuoleminen' on nyt loppu, tuleehan
4872: alkaa alennuskielto, jota kestää hamaan maa-         meillä, pakettipe1to}en maassa na1kävuosi, Luo-
4873: nru!litaiaamuun saalkka, kuitenkin [auantaisin on    ja on meitä vouhakkeita rangaissut vesisateilla.
4874: ajalla klo 12:sta kello 24:teen välinen aika         Kun junat kulkevat vajaina, pitäisi ottaa puoli-
4875: alennusaikaa. Jos eläkeläinen nousee junaan          lippuisia joka viikon päivinä juniin, näin tap-
4876: lauantaina ennen kello 12:ta hän maksaa 100          piot pienenisi. Rikkaat matlkustelee omilla au-
4877: % lipustaan, jos hän nousee taas klo 12:den          toilla ja lentokoneilla, junat ovat vain tavallista
4878: jälkeen hän maksaa vain 50 % lipusta, mutta          kansaa varten. Onkin syytä päättäjien alkaa
4879: taas jos hän nousee junaan klo 24.15 hän             haimaileen, miten rautateitten tappioluvut saisi
4880: maksaa jälleen 100 % lipusta, ja tätä kestää-        pienemmiksi? Ei suinkaan lopettamalla palve-
4881: kin sitten maanantaiaamuun. Kuinkahan moni           luja, vaan panna toiminta joustavammaksi,
4882: eläkeläinen tietääkään tuon alennuksen moni-         eikä kiusanteolla eläkeläisille tehdä typmyyk-
4883: vivahteisuuden? Ketähän varten tuo pikkuinen         siä."                                            ·
4884: aika lauantaille on laitettu, ketä se palvelee,         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
4885: ilmeisesti 'taas eteläsuomalaisia, rsillä ~auka1s­   päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
4886: ten kairojen asukkaat eivät tuosta hyödy tip-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4887: paakaan, pitäisi tulla jo edellisenä päivänä         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4888: aseman lähelle, vaikkapa Ouluun ja mitäs yö-
4889: pyminen Oulussa maksaa.                                         Aikooko Hallitus pikaisesti tutkitut-
4890:     K.o. lain laatijat eivät ole ottaneet huo-               taa eläkeläisten rautatiealennusasiassa
4891: mioon. sitä tosiasiaa, että aamusta ja illasta               esiintyvää joustamattomuutta ja ryhtyä
4892: ja koko viikon ajan ovat nykyiset eläkkeellä                 selvityksen perusteella tarvittaviin toi-
4893: olevat raataneet, maksaneet verot ja hyödyt-                 miin eläkeläisten rautatiealennusjärjes-
4894: täneet tätä maata ankaralla työllä. Tuollainen               telmän uudistamiseksi siten, että myös
4895:  järjestelmä on mielestäni älytön loukkaus Suo-              rautateiden tuottavuutta voidaan järke-
4896: men eläkeläisiä kohtaan, täysin palvelleita.                 västi lisätä?
4897:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
4898: 
4899:                                         J. Juhani Kortesalmi
4900: 
4901: 
4902: 
4903: 
4904: 0881009858
4905: 2                                           1981 vp.
4906: 
4907: 
4908: 
4909: 
4910:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4911: 
4912:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     eläkeläisille myytävien alennuslippujen käyttö-
4913: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      aikaa rajoitetaan siten, etteivät ne lainkaan
4914: olette 25 päivänä syyskuuta 1981 päivätyn kir-     oikeuta ilman lisämaksua matkustamaan, jos
4915: jelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston        matka aloitetaan perjantain klo 6.30 ja lauan-
4916: asianomaiselLe jäsenelle jäljennöksen kansan-      tain klo 12.00 välisenä aikana tai sunnuntain
4917: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-      klo 6.30 ja maanantain klo 6.30 välisenä ai-
4918: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 378:             kana. Alennusliput oikeuttavat siis matkusta-
4919:                                                    maan lauantai-iltapäivästä sunnuntaiaamuun
4920:           Aikooko Hallitus pikaisesti tutkitut-    sekä maanantaiaamusta perjantaiaamuun. Edel-
4921:        taa eläkeläisten rautatiealennusasiassa     lä sanotun viikonlopun matkustusrajoituksen
4922:        esiintyvää joustamattomuutta ja ryhtyä      lisäksi alennuslippu ei oikeuta ilman lisä-
4923:        selvityksen pemsteella tarvittaviin toi-    maksua matkustamaan jouluaattona, pitkäper-
4924:        miin eläkeläisten rautatiealennusjärjes-    jantaina ja juhannusaattona eikä kolmena niitä
4925:        telmän uudistamiseksi siten, että myös      edeltävänä päivänä.
4926:        rautateiden tuottavuutta voidaan järke-        Matkalippualennukseen oikeutetun ostaessa
4927:        västi lisätä?                               ns. 65- tai i-kortin annetaan hänelle erillinen
4928:                                                    matkustusrajoituksesta tiedottava lipuke. Li-
4929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       säksi lipunmyynnin yhteydessä annetaan alen-
4930: vasti seuraavaa:                                   nuslipun ostajalle edellä sanottu lipuke.
4931:   Vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesityksen             Rautatiehallitus seuraa rajoitusten vaiku-
4932: käsittelyn yhteydessä hallitus päätti suositella   tusta liikenteeseen.
4933: rautatiehallitukselle menettelyä, jonka mukaan
4934:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1981
4935: 
4936:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
4937:                                            N:o 378                                             3
4938: 
4939: 
4940: 
4941: 
4942:                           Tili Riksdagens Herr Talman
4943: 
4944:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     rekommendera järnvägsstyrelsen ett förfarande,
4945: anger har Ni, Herr Talman, med Eder slcri-       enligt vilket giltighetstiden för pensionärernas
4946: velse av den 25 september 1981 tili veder-       rabattbiljetter begränsas så, att de inte alls
4947: börande medlem av statsrådet översänt avskrift   berättigar pensionärer att resa utan tiliäggs-
4948: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte-      avgift om resan inleds under tiden mellan
4949: salmi undertecknade spörsmål nr 3 78:            fredag kl. 6.30 och lördag kl. 12.00 eller sön-
4950:                                                  dag kl. 6.30 och måndag kl. 6.30. Pensionärer-
4951:           lÄ.mnar Regeringen i brådskande ord-   nas rabattbiljetter berättigar sålunda tili resa
4952:        ning låta undersöka det osmidiga för-     under tiden mellan lördag eftermiddag och
4953:        farandet i samband med pensionärernas     söndag morgon samt måndag morgon och
4954:        rabatterade järnvägsresor och på basen    fredag morgon. Förutom de ovan nämnda
4955:        av utredningen vidta nödvändiga åt-       veckoslutsresorna gäller begränsningen även
4956:        gärder i syfte att förbättra systemet     julafton, långfredag och midsommarafton samt
4957:        med pensionärsrabatter vid järnvägarna    de tre närmast föregående dagarna.
4958:        så, att detta även skulle medföra en         Är man berättigad tili rabattbiljett och in-
4959:        rationell ökning av järnvägarnas lön-     löser ett s.k. 65- eller i-kort, får man sam-
4960:        samhet?                                   tidigt ett särskilt informationsblad om rese-
4961:                                                  begränsningarna. Dessutom får man vid köp
4962:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     av rabattbiljett ovan nämnda informations-
4963: samt anföra följande:                            blad.
4964:   1 samband med behandlingen av ,statJsverks-       Järnvägsstyrelsen kommer att följa med be-
4965: propositionen för år 1981 beslöt regeringen      gränsningarnas inverkan på trafiken.
4966:      Helsingfors den 22 oktober 1981
4967: 
4968:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto
4969:                                              1981 vp.
4970: 
4971: Kirjallinen kysymys n:o 379
4972: 
4973: 
4974: 
4975: 
4976:                                  Juvela: Puolustusvoimien vanhan arkistomateriaalin käytöstä
4977:                                      televisiofilmissä
4978: 
4979: 
4980:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4981: 
4982:     Syyskuun 6 päivänä 1981 piti TV 2:ssa           väitetään tarvittavan ennen kuin puolustus-
4983: esittää toimittaja Seppo Rustaniuksen tekemä,       voimien vanhaa arkistomateriaalia saadaan
4984: dokumenttiaineistoon perustuva ohjelma "Sota-       käyttää.
4985: papit". Muutamaa päivää aikaisemmin TV 2:n             Mikäli "Sotapapit"-ohjelman sensurointiyri-
4986: jo-htaja Tapio Siikala kuitenkin yllättäen kielsi   tyksen takana todella on puolustusvoimat,
4987: ohjelmistoon asianmukaisesti hyväksytyn ja          herää kysymys, miksi sillä taholla halutaan
4988: merkityn ohjelman esittämisen. Näin jyrkkä          salata tämäntapaisen vuosikymmeniä vanhan
4989: sensuuritoimenpide oli omiaan herättämään           materiaalin esittäminen yleisölle, vai onko pe-
4990: hämmennystä ja voimakasta arvostelua yleisön        rimmäisenä tarkoituksena sittenkin estää tosi-
4991: keskuudessa. Poikkeuksellinen ohjelman kielto-      asioitten kertominen sotilaspappien työstä so-
4992: päätös herätti välittömästi kysymyksen onko         dan ja rauhan palveluksessa?
4993: kiellon tarkoituksena mahdollisesti salata jota-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4994: kin tai estää totuuden paljastaminen sotapap-       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitänkin
4995: pien menneisyydestä.                                valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4996:  . Saatujen selvitysten mukaan ohjelma kertoo       vaksi seuraavan kysymyksen:
4997: kirkon ia pappien suhtautumisesta sotaan ja
4998: rauhaan. Sen tarkoituksena on kysyä, miten                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4999: hyvin tai huonosti rauhan evankeliumi sovel-               siin sen johdosta, että puolustusvoimat
5000:  t!lu asevoimien palveluksessa olevien pappien             edelleenkin kieltää vanhan arkistomate-
5001: työhön. Ohjelmassa kuvataan pappien toimia                 riaalin käytön toimittaja Seppo Rusta-
5002: vuoden 1918 kansalaissodassa, talvisodassa ja              niuksen valmistamassa "Sotilaspapit"-ni-
5003:  jatkosodassa.                                             misessä televisio-ohjelmassa, johon kiel-
5004:     TV 2:11 johtaja Siikala on sittemmin ilmoit-           toon viitaten TV 2:n johto on estänyt
5005:  tanut kiellon syyksi sen, että puolustusvoimat            mainitun ohjelman esittämisen tele-
5006:  ei ole antanut lupaa siltä ohjelmaan lainatuo             visiossa?
5007:  arkistomateriaalin käyttämiseen. Tällainen lupa
5008:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
5009: 
5010:                                             Aulis Juvela
5011: 
5012: 
5013: 
5014: 
5015: 0881009537
5016: 2                                             1981 vp.
5017: 
5018: 
5019: 
5020: 
5021:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5022: 
5023:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       esikunnan koulutusosaston välillä 26. 11. 1979
5024: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tehtyyn sopimukseen elokuvamateriaalin luovu-
5025: olette 25 päivänä syyskuuta 1981 päivätyn            tusperusteista sisällytetty säännös, jonka mu-
5026: kirjeenne n:o 1383 ohella toimittanut valtio-        kaan "pääesikunnan koulutusosastolla on oi-
5027: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      keus tarkastaa luovutettua materiaalia sisältävä
5028: kansanedustaja Aulis Juvelan näin kuuluvasta         ohjelma vähintään viikkoa ennen ohjelman
5029: kirjallisesta kysymyksestä n:o 379:                  ensiesitystä televisiossa ja tarvittaessa kieltää
5030:                                                      luovutetun materiaalin esittäminen ohjelman
5031:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       yhteydessä".
5032:        siin sen johdosta, että puolustusvoimat          Mitä sitten erityisesti tulee arkistomateriaalin
5033:        edelleenkin kieltää vanhan arkistomate-       käyttämiseen "Sotapapit" televisio-ohjelmassa,
5034:        riaalin käytön toimittaja Seppo Rusta-        niin toimittaja Seppo Rustaniuksen ilmoitettua
5035:        niuksen valmistamassa "Sotilaspapit"-ni-      valmistelevaosa TV 2:lle dokumenttimateriaa-
5036:        misessä televisio-ohjelmassa, johon kiel-     liin perustuvaa televisioelokuvaa sotilaspappien
5037:        toon viitaten TV 2:n johto on estänyt         sodanaikaisesta toiminnasta, hänelle annettiin
5038:        mainitun ohjelman esittämisen tele-           käytettäväksi kaikki kyseeseen tuleva aineisto.
5039:        visiossa?                                     Toimittaja Rustanius valikoi materiaalia puolus-
5040:                                                      tusvoimien elokuva-arkiston tiloissa arkiston
5041:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        henkilökunnan avustamana eri yhteyksissä yh-
5042: vasti seuraavaa:                                     teensä 11 tunnin ajan. Toimittaja Rustaniuksen
5043:    Puolustusvoimien elokuva-arkistoon on tal-        valikoiman materiaalin laatu antoi aiheen sel-
5044: lennettuna mittava määrä puolustusvoimien            vittää hänelle materiaalin käyttöön liittyvät ra-
5045: omistamaa tai sille lahjoitettua filmimateriaalia,   joitukset. Hän sai myös luettavakseen Oy
5046: johon puolustusvoimilla on omistus- ja tekijän-      Yleisradio Ab:n ja pääesikunnan koulutus-
5047: oikeudet. Tätä filmimateriaalia on puolustus-        osaston kesken laaditun materiaalin luovutusta
5048: ministeriön määrittämien perusteiden mukai-          koskevan sopimuksen. Toimittaja Rustaniuk-
5049: sesti vuokrattu koti- ja ulkomaalaisille radio-      selta pyydettiin myös valmistettavan elokuvan
5050: ja televisioyhtiöille sekä muille elokuvien val-     käsikirjoitusta, jotta voitaisiin jo elokuvan val-
5051: mistajille. Lisäksi on materiaali ollut tutkijoi-    mistamisvaiheessa välttää ristiriitojen syntymi-
5052: den käytettävissä. Kun pääosa filmimateriaalis-      nen. Käsikirjoitusta ei saatu. Rustaniuksen mu-
5053: ta on syntynyt sotien tai muutoin poikkeuk-          kaan hänellä ei ollut käsikirjoitusta ja eloku-
5054: sellisten olojen vallitessa, on ollut tarpeen        van sisältö olisi hänelle itselleenkin selvä vas-
5055: määrätä, ettei sitä vuokrata sellaisissa käyttö-     ta elokuvan lopullisesti valmistuttua ja sisältö
5056: yhteyksissä, joissa se esimerkiksi saattaisi vai-    olisi todettavissa esikatselussa.
5057: kuttaa haitallisesti maamme suhteisiin ulkoval-         Elokuva saatiin esikatseluun 31. 8. 1981.
5058: toihin, sisältäisi tunnistettavia sotavankeja tai    Tätä ennen oli elokuva jo esitetty lehdistön
5059: kaatuneita, taikka tapauksissa jolloin materaa-      edustajille sekä esittämisajankohta ohjelmistossa
5060: lia leikataan tai muokataan tarkoituksena vää-       oli julkaistu.
5061: ristää todellinen tapahtuma taikka jolloin sen          Esikatselussa todettiin, ettei puolustusvoi-
5062: käyttötarkoitus on ristiriidassa puolustusvoi-       mien filmimateriaalin käytössä oltu noudatettu
5063: mille laissa määrättyjen tehtävien toteuttami-       niitä periaatteita, joiden mukaan filmimateriaa-
5064: sen kanssa. Näiden vuokrausperiaatteiden val-        lia voidaan vuokrata. Ohjelmassa on muun
5065: vomiseksi on mm. Oy Yleisradio Ab:n ja pää-          muassa dokumentit valittu ja jälkiäänitetty
5066:                                                                                                      3
5067: 
5068: mielivaltaisesti, tapahtumia on mm. kuvin ja         tävään muotoon. Kun muutoksia ei olisi ollut
5069: jälkiäänityksin yhdistetty ja yksinkertaistettu      teknisesti mahdollista suorittaa ennen ohjelman
5070: sekä irrotettu tosiasiallisista yhteyksistään ja     suunniteltua lähetysaikaa 6. 9. 1981, suoritti
5071: siten luotu virheellinen vaikutelma papiston ja      TV 2 asianmukaisen ohjelmanmuutoksen.
5072: kirkon asenteista. Tämän vuoksi pääesikunta             Kun edellä sanotuista syistä "Sotapapit"-oh-
5073: esitti TV 2:n johtajalle 1. 9. 1981 osoittamas-      jelmassa ei voida käyttää puolustusvoimien fil-
5074: saan kirjeessä, ettei ohjelmaa esitettäisi toimit-   mimateriaalia esitetyllä tavalla, on asian kä-
5075: taja Rustaniuksen esittämässä muodossa, vaan         sittely tällä hetkellä vielä kesken ja neuvotte-
5076: esitys saatettaisiin totuutta ja osapuolia tyydyt-   lujen kohteena.
5077:      Helsingissä lokakuun 27 päivänä 1981
5078: 
5079: 
5080:                                                                    Puolustusministeri ba&se Äikäs:
5081: 4                                            1981 vp.
5082: 
5083: 
5084: 
5085: 
5086:                            Till Riksdagens Herr Talman
5087: 
5088:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ciper har i avtalet mellan Oy Yleisradio Ab
5089: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           och huvudstaben angående grunderna för över-
5090: velse nr 1383 av den 25 september 1981 tili         låtande av filmmaterial intagits ett stadgande,
5091: vederbörande medlem av statsrådet översänt          enligt vilket huvudstabens utbildningsavdelning
5092: avskrift av följande av riksdagsman Aulis           äger rätt att minst en vecka före första före-
5093: Juvela undertecknade spörsmål nr 379:               visningen i television granska det program som
5094:                                                     innehåller överlåtet materia! och vid behov för-
5095:           Ämnar Regeringen vldtaga åtgärder         bjuda förevisandet av det överlåtna materialet
5096:        med anledning av att försvarsmakten          i samband med programmet.
5097:        fortfarande förbjuder nyttjandet av             Vad gäller frågan om användande av arkiv-
5098:        arkivmaterial i det av redaktör Seppo        material i televisionsprogrammet "Militärpräs-
5099:        Rustanius sammanställda televisions-         terna" stod allt materia! som kunde komma i
5100:        programmet "Militärprästerna", vilket        fråga till redaktör Seppo Rustanius förfogande,
5101:        förbud ledningen för TV 2 hänvisat           sedan han meddelat att han sammanställer en
5102:        tili då den förhindrat programmets före-     film om militärprästernas verksamhet under
5103:        visande i televisionen?                      krigstiden på basen av dokumentärmaterial.
5104:                                                     Biträdd av personalen valde redaktör Rusta-
5105:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nius ut materia! i försvarsmaktens filmarkivs
5106: samt anföra följande:                               utrymmen i olika repriser under sammanlagt
5107:    I försvarsmaktens filmarkiv finns en ansen-      11 timmar. Arten av det material redaktör
5108: lig mängd filmmaterial som ägs av eller har         Rustanius valde ut gav anledning att för ho-
5109: donerats tili försvarsmakten och till vilket        nom klargöra begränsningarna i anslutning till
5110: försvarsmakten har ägo- och upphovsrätt.            användandet av materialet. Han fick även
5111: Detta filmmaterial har i enlighet med av för-       läsa avtalet mellan Oy Yleisradio Ab och
5112: svarsministeriet fastställda grunder uthyrts tili   huvudstabens utbildningsavdelning angående
5113: inhemska och u tländska radio- och televisions-     överlåtelse av materia!. Redaktör Rustanius
5114: bolag samt andra filmtiliverkare. Vidare har        ombads även framlägga manuskriptet till den
5115: materialet stått tili forskarnas förfogande.        planerade filmen, för att på så vis redan i
5116: Då filmmaterialet tili övervägande del har tili-    förberedelseskedet kunna förhindra att kon-
5117: kommit under krigen eller under förhållanden,       flikter uppstod. Huvudstaben fick aldrig ma-
5118: som på annat sätt varit exceptionella, har det      nuskriptet. Enligt Rustanius hade han inget
5119: varit nödvändigt att bestämma att det inte          manuskript och filmens innehåll skulle stå
5120: uthyrs för användning i sammanhang som              klart också för honom själv först då filmen
5121: t. ex. kunde inverka negativt på vårt lands för-    slutgiltigt färdigställts och innehållet skulle
5122: hållande tili främmande stater eller om det          kunna konstateras i förhandsvisningen.
5123: skulle innehålla bilder av identifierbara krigs-       Filmen förhandsvisades 31. 8. 1981. Dess-
5124: fångar ellet stupade. Uthyrning har heller inte     förinnan hade filmen redan visats för pressens
5125: ansetts lämplig i sådana fall då materialet         representanter samt tidpunkten för förevisan-
5126: klipps eller bearbetas i avsikt att förvränga       det publicerats.
5127: det faktiska skeendet eller då dess använd-            Under förhandsvisningen konstaterades att
5128: ningsändamål står i konflikt med förverldigan-      de principer, enligt vilka filmmaterial kan hy-
5129: det av försvarsmaktens i lag stadgade uppgif-       ras ut, inte hade tillämpats vid användandet
5130: ter. För övervakande av dessa uthyrningsprin-       av materialet. I programmet har bl. a. doku-
5131:                                             N:o 379                                             5
5132: 
5133: menten valts och efteråt ljudsatts på ett god-    sanningen och tillfredsställer parterna. Efter-
5134: tyckligt sätt. Händelser har bl. a. med bilder    som det av tekniska skäl inte hade varit möj-
5135: och ljudsättning i efterhand förenats och för-    ligt att göra ändringar före den planerade
5136: enklats samt lösryckts ur sitt verkliga sam-      sändningstidpunkten 6. 9. 1981, vidtog TV 2
5137: manhang, varigenom en oriktig bild av präster-    vederbörliga ändringar i programuppgifterna.
5138: skapets och kyrkans attityd har åstadkommits.        Då försvarsmaktens filmmaterial på ovan
5139: Därför framförde huvudstaben tili TV 2:s          anförda grunder inte kan användas på det sätt
5140: chef i skrivelse 1. 9. 1981 att programmet inte   som skett i programmet "Militärprästerna",
5141: borde få förevisas i den form redaktör Rusta-     är behandlingen av ärendet fortfarande vid
5142: nius sammanställt det utan att framställningen    denna tidpunkt oavslutad och ärendet före-
5143: skulle bringas i en form som motsvarar            mål för underhandlingar.
5144:      Helsingfors den 27 oktober 1981
5145: 
5146: 
5147:                                                                  Försvarsminister Lasse Aikäs
5148: 
5149: 
5150: 
5151: 
5152: 0881009537
5153:                                              1981 vp.
5154: 
5155: Kirjallinen kysymys n:o 380
5156: 
5157: 
5158: 
5159: 
5160:                                  Kortesalmi: Merijärven tulvasuojelualueella tapahtuneitten sato-
5161:                                     vahinko1en korvarurnsesta
5162: 
5163: 
5164:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5165: 
5166:    Oulun läänin eteläosassa ja erityisesti Pyhä-       SMP:n eduskuntaryhmän mielestä tähän
5167: jokilaaksossa ovat merkittävänä ongelmana lmi-      asiantilaan on saatava korjaus. Vahingot on
5168: vatus- ja tulvasuojeluhaitat.                       asianmukaisesti arvioitava ja niistä on makset-
5169:    Kun talonpojan tappolinja pantiin toimeen,       tava ilman turhia viivytyksiä ja byrokratian
5170: samalla valtion tulo- ja menoarviosta poistet-      mutkia oikeudenmukaiset korvaukset.
5171: tiin kuivatusmäärärahoja hyvin paljon. Tila-           Merijärvellä on itse asiassa kahdenlaista tul-
5172: kohtainen kuivatus käytännöllisesti katsoen py-     vaa: luonnontulvaa ja Kärsämäen Venetpalon
5173: sähtyi. Kuitenkin pahasti veden vaivaamia val-      voimalaitoksen vedensäännöstelystä aiheutuvaa
5174: miita peltoja on eri puolilla maatamme kym-         tulvaa. Näitä on vaikeata erottaa toisistaan.
5175: meniä tuhansia hehtaareja. Rahoja ohjattiin            Merijärvellä on tehty 15. 9. 1981 vahinko-
5176: jokien perkaukseen voimalaitosten hyväksi           arvio 402 hehtaarin alueella, jolloin todettiin,
5177: maatalouden varjolla. Vahingot alkoivat pian        että tulvavahingot olivat keskimäärin 50 %.
5178: näkyä.                                              Kaiken kaikkiaan vahingot ovat kohdanneet
5179:    Tilanteen korjaaminen ei ole kuitenkaan vie-     noin 600 hehtaaria, josta 50 % :n eli 300 heh-
5180: läkään aivan myöhäistä. Kysymys ei ole suu-         taarin alueella viljelijöitä on kohdannut täysi
5181: rista varoista, enintään yhteensä muutamista        kato. Kun hehtaaria kohden täyden kadon va-
5182: kymmenistä miljoonista markoista koko maam-         hinko on keskimäärin 3 000 mk, tulee tästä
5183: me osalta. Tällaisinkin varoin jo saataisiin var-   yhteissummaksi 900 000 mk yhden ainoan pi-
5184: sin hyviä tuloksia sekä samalla helpotettaisiin     täjän eli Merijärven viljelijöitten osalle.
5185: työttömyyttä. Moni perhe saisi toimeentulonsa          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
5186: turvatuksi.                                         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
5187:                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5188:    Pyhäjokilaaksossa, erityisesti mm. Merijär-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5189: ven tulvasuojelualueella, on kesän 1981 aika-
5190: na jäänyt viljelyksiä jo kolmesti veden alle                  Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä
5191: rankkasateiden vuoksi, mistä on aiheutunut                 toimiin Merijärven tulvasuojelualueella
5192: suuria vahinkoja viljelijöille: kylvöt ja heini-           tapahtuneitten vuonna 1981 suurten sa-
5193: kot ovat jääneet veden alle.                               tovahinkojen korvaamiseksi osoittamal-
5194:    Vahingot ovat Merijärvellä kohdanneet juuri             la kiireesti valtion tulo- ja menoarvioon
5195: tulvasuojelualueen maita. Osalle Pyhäjoen ylä-             tätä tarkoitusta varten eli Merijärven
5196: juoksua ei ole koskaan eikä millään tavalla                viljelijöitten auttamiseksi 900 000 mar-
5197: korvattu näitä vahinkoja.                                  kan määrärahan?
5198:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1981
5199: 
5200:                                        J. Juhani Kortesalmi
5201: 
5202: 
5203: 
5204: 
5205: 0881009814
5206: 2                                             1981 vp.
5207: 
5208: 
5209: 
5210: 
5211:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5212: 
5213:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suurentaminen on tarpeen Pohjois-Pohjanmaal-
5214: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        la joko täysin uusina hankkeina tai ainakin
5215: olette 28 päivänä syyskuuta 1981 päivätyn            perkauksin tapahtuvana kunnossapitotyönä.
5216: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Hankkeiden rahoitusta varten myönnetään
5217: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        maankuivatusvaroina avustuksia tai lainoja, ja
5218: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-        niitä koskevat määrärahat ovat olleet vuonna
5219: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 380:                1979 yhteensä 4,5 milj. mk, vuonna 1980 6
5220:                                                      milj. mk ja vuonna 1981 noin 11 milj. mk.
5221:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä          Vuodelle 1982 hallitus on esittänyt 14,5 milj.
5222:        toimiin Merijärven tulvasuojelualueena        mk:n suuruista määrärahaa.
5223:        tapahtuneitten vuonna 1981 suurten sa-           Harkittaessa Merijärven tulva-alueilla tapah-
5224:        tovahinkojen korvaamiseksi osoittamal-        tuneiden satovahinkojen korvaamista on asiaa
5225:        la kiireesti valtion tulo- ja menoarvioon     tarkasteltava koko valtakuntaa koskevana ky-
5226:        tätä tarkoitusta varten eli Merijärven        symyksenä. Runsaasta lumimäärästä ja poik-
5227:        viljelijöitten auttamiseksi 900 000 mar-      keuksellisen sateisesta kesästä johtuen ovat
5228:        kan määrärahan?                               tulvien ja liiallisen kosteuden aiheuttamat sato-
5229:                                                      vahingot muodostuneet suuriksi lähes koko
5230:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maassa. Vahinkojen arviointi ja korvaaminen
5231: en seuraavaa:                                        tapahtuu kaikilta osin satovahinkolain perus~
5232:    Merijärven tulvien poistamiseksi on 1950-         teella. Koska satovahingot ovat kuluneena ke:
5233: luvulla rakennettu penkereet, joita on vesihalli-    sänä kuitenkin olleet poikkeuksellisen suuret,
5234: tuksen toimesta sittemmin korjattu. Varsinais-       on hallituksen toimesta asetettu erityinen toi-
5235: ta tulva-aluetta Merijärvellä on tämän perus-        mikunta selvittämään satovahinkojen määrää ja
5236: teella ainoastaan penkereitten välillä sekä lisäk-   niiden korvaamista. Toisaalta valtiolla ei ole
5237: si Männistön kosken alapuolella olevalla Kala-       tulvien osalta olemassa mitään yleistä korvaus-
5238: putaan alueella, jonka kuivatus on, lähinnä sen      velvollisuutta. Poikkeuksellisesti tulvien aiheut-
5239: edellyttämien pumppaamaiden kalleuden vuok-          tamia vahinkoja on kohtuussyistä korvattu
5240: si, toistaiseksi toteuttamatta.                      erikseen osoitettavien määrärahojen puitteissa.
5241:    Merijärvellä, kuten koko Pohjois-Pohjan-          Tällöin on ollut kysymys lähinnä asuin- ja ta-
5242: maalla, toteutettiin 1950-luvulla myös run-          lousrakennuksille aiheutuneista vahingoista.
5243: saasti peruskuivatuksia lapiotyönä. Kaivetut         Vesilain mukaista korvausvelvollisuutta ei hal-
5244: ojat ovat kuitenkin maan painumisen ja nyky-         lituksen käsityksen mukaan nyt kysymyksessä
5245: aikaisen maanviljelyksen vaatimukset huomioon        olevassa tapauksessa ole olemassa.
5246: ottaen liian pieniä, ja niiden laajamittainen
5247:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1981
5248: 
5249:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
5250:                                              N:o 380                                             3
5251: 
5252: 
5253: 
5254: 
5255:                            Tili Riksdagens Herr Talman
5256: 
5257:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       alltför små. Det är därför i norra Österbotten
5258: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       av nöden att dikena i stor utsträckning för-
5259: se av den 28 september 1981 tili vederböran-       storas, antingen såsom helt nya projekt eller
5260: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       åtminstone genom rensningar såsom under-
5261: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi       hållsarbeten. För projektens finansiering be-
5262: undertecknade skriftliga spörsmål nr 380:          viljas torrläggningsmedel såsom understöd eller
5263:                                                    lån. Anslagen för detta ändamål har år 1979
5264:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta         uppgått tili sammanlagt 4,5 milj. mk, år 1980
5265:        åtgärder för ersättande av de stora         tili 6 milj. mk och år 1981 tili ca 11 milj.
5266:        skördeskador som år 1981 uppkommit          mk. För år 1982 har regeringen föreslagit ett
5267:        på det mot översvämningar skyddade          anslag om 14,5 milj. mk.
5268:        området i Merijärvi, genom att i stats-         Då man bedömer ersättandet av de skörde-
5269:        förslaget för detta ändamål, dvs. för       skador som uppstått på översvämningsområ-
5270:        att hjälpa odlarna i Merijärvi, skynd-      dena i Merijärvi måste saken ses som en lands-
5271:        samt anvisa ett anslag om 900 000           omfattande fråga. På grund av den myckna
5272:        mark?                                       snön och den ovanligt regniga sommaren har
5273:                                                    skördeskadorna till följd av översvämningar
5274:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      och för mycket väta varit stora i nästan hela
5275: samt anföra följande:                              landet. Skadevärderingen och ersättandet följer
5276:   För att råda bot på översvämningarna i           tili alla delar lagen om skördeskador. Emedan
5277: Merijärvi har på 1950-talet byggts vallar, vilka   skördeskadorna under senaste sommar likväl
5278: vattenstyrelsen sedermera låtit reparera. På       varit ovanligt stora har regeringen tillsatt en
5279: grund härav finns det i Merijärvi egentliga        särskild kommission med uppdrag att utreda
5280: översvämningsområden endast mellan vallarna        skördeskadornas omfattning och ersättnings-
5281: och dessutom nedanför Männistö fors på Kala-       frågan. A andra sidan finns det ingen allmän
5282: pudasområdet, vars torrläggning, närmast på        ersättningsskyldighet för staten i fråga om
5283: grund av de dyra pumverk detta skulle för-         översvämningar. 1 undantagsfall har översväm-
5284: utsätta, inte ännu har förverkligats.              ningsskador av billighetsskäl ersatts med an-
5285:    1 Merijärvi, liksom i hela norra Österbotten,   slag som särskilt anvisats för ändamålet. Det
5286: utfördes på 1950-talet grundtorrläggningar i       har då närmast varit fråga om skador på bo-
5287: stor utsträckning också genom grävande för         stads- och ekonomibyggnader. 1 vattenlagen
5288: hand. De diken som då grävdes är dock, med         avsedd ersättningsskyldighet föreligger inte en-
5289: beaktande av att marken satt sig och på grund      ligt regeringens uppfattning i detta fall.
5290: av de krav som det moderna jordbruket ställer,
5291:      Helsingfors den 29 oktober 1981
5292: 
5293:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
5294:                                             1981 vp.
5295: 
5296: Kirjallinen kysymys n:o 381
5297: 
5298: 
5299: 
5300: 
5301:                                 Kortesalmi: Omantunnon syistä eräris.tä tehtävistään kieltäytyvien
5302:                                    lääkintähuollon palveluksessa olevien henkilöiden aseman
5303:                                    järjestämises-tä
5304: 
5305: 
5306:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5307: 
5308:    Viime vuosina ovat maassamme herättäneet           Monipuolistuneessa ja pitkälle erikoistunees-
5309: huomiota eräät tapaukset, joissa lääkintäalalla    sa lääkintähuollossa luulisi löytyvän sijaa myös
5310: toimiva henkilö on omantuntonsa vuoksi jou-        tämäntapaisille ammattihenkilöille, jos vain
5311: tunut ristiriitatilanteisiin, kun ei ole voinut    hyvää tahtoa viranomaisilla riittäisi työn osoit-
5312: omantunnon syistä suorittaa tiettyjä lääketie-     tamiseksi näille henkilöille sellaiselta erikois-
5313: teellisiä palveluja.                               alalta, jolla he eivät joudu ristiriitaan oman-
5314:    Tällaista on tapahtunut sekä sairaala- että     tuntonsa kanssa työasioissa.
5315: apteekkimaailmassa. Asianomainen henkilö on           Koska SMP:n eduskuntaryhmään on tämän-
5316: omantuntonsa vuoksi joutunut kohtuuttoman          tapaisissa asioissa aivan äskettäin vedottu, esi-
5317: vaikeaan asemaan ja siirtymään pois tehtäväs-      tän tämän perusteella sekä viitaten valtiopäivä-
5318: tään, johon hän on saanut koulutuksen.             järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin kunnioitta-
5319:    SMP:n eduskuntaryhmä pyytää maan halli-         vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
5320: tusta kiinnittämään tähän seikkaan vakavaa         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5321: huomiota. Esimerkiksi tapauksessa, jossa lää-
5322: käri on joutunut vaikeuksiin, kun ei ole voinut               Aikooko Hallitus ryhtyä to1m11n so-
5323: eettisistä syistä osallistua abortin suorittami-          pivien erikoisalojen löytämiseksi sellai-
5324: seen, sekä tapauksessa, jossa apteekkari menet-           sille lääkintähuollon palveluksessa ole-
5325: tää apteekkioikeutensa, koska on kieltäytynyt             ville henkilöille, jotka omantunnon
5326: myymästä ehkäisyvälineitä, olisi toki voitava             syistä eivät voi tiettyjä asioita hoitaa,
5327: löytää kohtuullinen ratkaisu myös sen henkilön            kuten esimerkiksi myydä ehkäisyväli-
5328: kannalta, joka noudattaa vakaumustaan.                    neitä tai suorittaa aborttia?
5329:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
5330: 
5331:                                       J. Juhani Kortesalmi
5332: 
5333: 
5334: 
5335: 
5336: 0881009825
5337: 2                                            1981 vp.
5338: 
5339: 
5340: 
5341: 
5342:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5343: 
5344:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lääkärinä. Terveydenhuollon alan ammattihen-
5345: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kilöstöllä ei ole kuitenkaan velvollisuutta ha-
5346: olette 29 päivänä syyskuuta 1981 päivätyn           keutua sellaiseen tehtävään, jossa hän jou-
5347: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tuisi merkittävään ristiriitaan eettisten syiden
5348: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vuoksi.
5349: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta         Lääkintöhallituksen tehtäviin kuuluu huo-
5350: kirjallisesta kysymyksestä n:o 381:                 lehtia siitä, että lausunnonantajalääkäreitä ja
5351:                                                     keskeyttämissairaaloita on riittävästi maan kai-
5352:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin so-      kissa osissa sekä valvoa, että lausunnonantaja-
5353:        pivien erikoisalojen löytämiseksi sellai-    ja suorittajalääkärit pyrkivät noudattamaan po-
5354:        sille lääkintähuollon palveluksessa ole-     tilaisiin nähden tasapuolista ja yhdenmukaista
5355:        ville henkilöille, jotka omantunnon          käytäntöä.
5356:        syistä eivät voi tiettyjä asioita hoitaa,       Lääkehuollon osalta sosiaali- ja terveysmi-
5357:        kuten esimerkiksi myydä ehkäisyväli-         nisteriö toteaa lisäksi, että apteekkilaitoksesta
5358:        neitä tai suorittaa aborttia?                annetun lainsäädännön mukaan apteekissa on
5359:                                                     aina pidettävä varastossa paikkakunnan tarvet-
5360:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ta vastaava määrä farmaseuttisia erikoisvalmis-
5361: vasti seuraavaa:                                    teita, muita apteekkitavaroita, lääkkeiden käyt-
5362:     Raskauden keskeyttämisestä annetun lain         töön tarvittavia välineitä ja tarvikkeita sekä
5363: mukaan raskauden keskeyttäminen suoritetaan         sidetarpeita. Apteekkarilla ei ole oikeutta ky-
5364: lääkintöhallituksen tähän tarkoitukseen hyväk-      symyksessä viitatuista syistä kieltäytyä raskau-
5365: symässä sairaalassa. Mikäli joku keskeyttämis-      den ehkäisyyn tarkoitettujen lääkärin määrää-
5366: sairaalan lääkäri tai muuhun hoitohenkilökun-       mien tablettien toimittamisesta niitä pyytä-
5367: taan kuuluva, jonka tehtäviin kysymyksessä          neelle.
5368: tarkoitettu toiminta kuuluu, kieltäytyy siihen         Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että
5369: osallistumasta, on sairaalaa ylläpitävän kunnan     kysymys liittyy myös laajemmin ihmissuhde- ja
5370: tai kuntainliiton taikka yksityisen yhteisön        sukupuolikasvatukseen maassamme. Hyväksyes-
5371: asiana säädetyssä järjestyksessä ensikädessä rat-   sään raskauden keskeyttämisestä annetun lain-
5372: kaista, miten kieltäytymiseen sairaalassa käy-      muutoksen (564/78), jolla raskauden keskeyt-
5373: tännössä suhtaudutaan.                              tämisen suorittamisaikaa lyhennettiin, eduskun-
5374:     Asianomaisen virassa suostumuksensa mu-         ta mm. edellytti, että raskauden ehkäisyvälinei-
5375: kaisesti toimivan lääkärin tehtäviin on katsottu    den saatavuutta entisestään helpotetaan ja että
5376: kuuluvan keskeyttämissairaalassa potilaille teh-    informaatiota sekä koulutusta ihmissuhde- ja
5377: täväksi tuleviin raskauden keskeyttämisiin osal-    sukupuolikasvatuksesta tehostetaan.
5378: listumisen mm. laissa tarkoitettuna Suorittaja-
5379:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1981
5380: 
5381:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
5382:                                             N:o 381                                              3
5383: 
5384: 
5385: 
5386: 
5387:                           Tili Riksdagens Herr Talman
5388: 
5389:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      pliktad att söka sig tili uppgifter, som av
5390: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      etiska skäl skulle leda tili en uppenbar kon-
5391: se av den 29 september 1981 till vederböran-      flikt.
5392: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          Det ankommer på medicinalstyrelsen att
5393: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi      tillse, att det i samtliga delar av landet finns
5394: undertecknade spörsmål nr 381:                    ett tillräckligt antal abortsjukhus och läkare
5395:                                                   med behörighet att avge utlåtande samt att
5396:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         tillse, att de läkare som äger behörighet att
5397:        vidta för att lämpliga specialbranscher    avge utlåtande och ingreppsläkarna iakttar
5398:        skall kunna anvisas sådana personer        opartisk och enhetlig praxis gentemot pa-
5399:        inom medicinalvården som av samvets-       tienterna.
5400:        skäl inte kan sköta vissa uppgifter,           Beträffande läkemedelsförsörjningen konsta-
5401:        exempelvis sälja preventivmedel eller      terar social- och hälsovårdsministeriet ytter-
5402:        utföra abort?                              ligare att apotek enligt lagstiftningen rörande
5403:                                                   apoteksväsendet alltid i lager skall hålla så-
5404:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     dana kvantiteter farmaceutiska specialpreparat,
5405: samt anföra följande:                             andra apoteksvaror, instrument och förnöden-
5406:    Enligt lagen om avbrytande av havandeskap      heter för användning av läkemedel samt för-
5407: utförs avbrytande av havandeskap på sjukhus,      bandsartiklar som motsvarar ortens behov.
5408: som medicinalstyrelsen godkänt för detta ända-    Apotekaren är t. ex. inte berättigad att av
5409: mål. Om någon läkare eller någon av den öv-       ovan anförda skäl vägra att utge läkarordine-
5410: riga vårdpersonalen vid abortsjukhuset, tili      rade preventivtabletter tili den som begär
5411: vars uppgifter den i spörsmålet avsedda funk-     sådana.
5412: tioneo hör, vägrar att del ta ankommer det på         Social- och hälsovårdsministeriet anser att
5413: den kmnmun ellet det kommunalförbund ellet        spörsmålet även gäller frågan om de mänskliga
5414: enskilda samfund som upprätthåller ifråga-        relationerna och sexualundervisningen i vårt
5415: varande sjukhus att i stadgad ordning i första    land i allmänhet. Då riksdagen antog en
5416: hand avgöra hur man vid sjukhuset i prak-         ändring av lagen om avbrytande av havande-
5417: tiken ställer sig tili denna vägran.              skap (564/78), med stöd av viiken ändring av
5418:    De uppgifter som vederbörande läkare sam-      den tid som gäller för avbrytande av havande-
5419: tyckt till att sköta i samband med tjänsteutöv-   skap förlängdes, förutsatte den bl.a. att till-
5420: ningen anses innebära, att han bl.a. i egenskap   gången tili preventivmedel underlättas och in-
5421: av i lagen avsedd ingreppsläkare deltar i av-     formationen om och handledningen i frågor
5422: brytandet av de på abortsjukhus intagna pa-       som gäller de mänskliga relationerna och
5423: tienternas havandeskap. Den yrkesutbildade        sexualundervisningen effektiveras.
5424: personalen inom hälsovården är dock inte för-
5425:      Helsingfors den 2 november 1981
5426: 
5427:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
5428:                                               1981 vp.
5429: 
5430: Kirjallinen kysymys n:o 382
5431: 
5432: 
5433: 
5434:                                   Starast: Kymen läänin taloudellisen kehityksen turvaamisesta
5435: 
5436: 
5437:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5438: 
5439:    Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvion           fia ei valtiovallan taholta kyetty tehokkaasti
5440: aluepoliittisessa katsauksessa todetaan mm.:         hoitamaan. Sitäkin suurempi on huoli nyt, kun
5441: "Teollisuuden työllisyyden kasvun hidastumi-         työpaikkojen menetykset edelleen jatkuvat.
5442: nen näyttäisi johtavan myös Etelä-Suomessa              Kouvolan työvoimapiirin tilannekatsaus elo
5443: eräillä suhteellisen yksipuolisen elinkeinoraken-    -syyskuun vaihteen työllisyystilanteesta osoit-
5444: teen omaavilla alueilla, erityisesti Kymen lää-      taa, että työttömyysaste oli heikoin Kuusankas-
5445: nissä, varsin pysyviin alueellisen kehityksen on-    keila eli 5,4 prosenttia. Imatran työttömyys-
5446: gelmiin".                                            aste oli 5,2 prosenttia ja Kotkan 5,0 prosenttia.
5447:     Käytännössä tämä on voitu havaita Kymen          Kymenlaakson työttömyysaste oli 4,4 prosent-
5448: läänissä erittäin epäedullisella väestökehityksenä   tia ja Etelä-Karjalan 4,6 prosenttia. Todetta-
5449: ja pysyväisluontoisena, rakenteellisena työttö-      koon, että Kouvolan työvoimapiiriin kuuluvan
5450: myytenä. Vuodesta 1978 lähtien Kymen lää-            Päijät-Hämeen alueen työttömyysaste oli sama-
5451: nin väestön määrä on alentunut eniten koko           na ajankohtana 3,3 prosenttia.
5452: maassa. Jo vuodesta 1972 lähtien on läänin              Edelleen on Kymen läänin kunnista mainit-
5453: alueen työttömyys ollut suhteellisesti laajem-       tava Anjalankoski, jossa teollisuuskylähanke ei
5454: paa kuin koko maassa keskimäärin. Työttömiä          ole käytännössä elvyttänyt kaupungin kehitystä
5455: työnhakijoita on edelleen runsaasti, esimerkiksi     ja siten parantanut työllisyyttä.
5456: heinäkuussa 1981 noin 7 500 henkilöä, vaikka            Aluelainsäädännön uudistamisen yhteydessä
5457: jatkuva poismuutto läänin alueelta picnentääkin      pyrittiin hallituksen taholta osoittamaan ym-
5458: työttömyysastetta.                                   märtämystä Etelä-Suomen taantuvien teollisuus-
5459:     Kymen läänin elinkeinorakenne on yksipuo-        seutujen vaikeuksia kohtaan. Uuden lainsäädän-
5460: linen. Hallitseva tuotannonala on puunjalostus-      nön mukaiset perusvyöhyke- ja tukialuejaotuk-
5461: teollisuus, joka on viime vuosina vähentänyt         set eivät ainakaan toistaiseksi osoita Kymen
5462: runsaasti työpaikkojaan. Sama kehityssuunta on       läänin osalta ymmärtämyksen johtaneen riittä-
5463: nähtävissä myös tulevaisuudessa. Läänin alueen       viin käytännön toimenpiteisiin. Mikäli asiaan
5464:  teollisuuskeskuksien kehitys on taantunut ja se     ei saada korjausta, on edessä Kymen läänin ke-
5465: on vaikuttanut voimakkaasti myös kuntien             hityksen entistä syvempi taantuminen ja sitä
5466: mahdollisuuksiin kehittää palvelujaan. Valtio-       seuraava työttömyyden paheneminen ja väestön
5467: neuvoston kanslian selvityksen mukaan oli Ky-        poismuuton lisääntyminen.
5468: men läänin taloudellinen kokonaiskasvu vuo-             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
5469: sina 1974-79 vain noin 0,5 prosenttia vuo-           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
5470:  dessa. Se on ylivoimaisesti alhaisin kasvuluku      kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
5471: koko maassa.                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5472:     Esimerkkejä Kymen läänin teollisuuskaupun-
5473:  kien vaikeuksista on monia. Tuorein ja räikein                 Aikooko Hallitus ryhtyä työpaikko-
5474:  niistä on Imatra. Finnvalcon tuotannon lopet-              jen määrää lisääviin ja väestökatoa hil-
5475:  taminen aiheutti paitsi vaikean työttömyyden               litseviin toimenpiteisiin esimerkiksi uu-
5476:  myös muuttoliikkeen. Hiljattain on Ovako Oy                den aluelainsäädännön suomin mahdolli-
5477:  ilmoittanut vähentävänsä Imatran Terästehtaan              suuksin Kymen läänin kehityksen tur-
5478:  työvoimaa 500 työntekijällä. Valtiojohtoisen               vaamiseksi?
5479:  Finnvalcon lopettamisen aiheuttamaa katastro-
5480:       Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1981
5481: 
5482:                                             Pekka Starast
5483: 088101003U
5484: 2                                           1981 vp.
5485: 
5486: 
5487: 
5488: 
5489:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5490: 
5491:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tehtäessä päätöstä uusista, 1980-luvulla nou-
5492: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      datettavista perusvyöhykkeistä ei alueelliseq. ke-
5493: olette kirjeellänne n:o 1409 29 päivältä syys-     hityksen ongelmien katsottu niin oleellisesti
5494: kuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston asian-       muuttuneen, että olisi ollut tarpeen siirtää ns.
5495: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       kehitysaluevyöhykkeiden etelärajaa alaspäin.
5496: Pekka Starastin tekemän seuraavan sisältöisen      Tämä periaate perustui myös siihen, että vyö-
5497: kirjallisen kysymyksen n:o 382:                    hykkeiden sisäisillä tukialuejakomenettelyi.Uä
5498:                                                    on mahdollista nykyistä joustavammin ottaq
5499:           Aikooko Hallitus ryhtyä työpaikko-       huomioon alueellisessa kehityksessä ilmenevät
5500:        jen määrää lisääviin ja väestökatoa hil-    ongelmat. Uuteen aluejakoon perustuva eri-
5501:        litseviin toimenpiteisiin esimerkiksi uu-   tyisaluemenettely sallii niin ikään mahdollisuu-
5502:        den aluelainsäädännön suomin mahdolli-      den määritellä yksipuolisesta tuotantorakentees-
5503:        suuksin Kymen läänin kehityksen tur-        ta johtuvien yllättäen syntyvien työllisyysongel-
5504:        vaamiseksi?                                 mien ilmetessä alueita erityistoimenpiteiden
5505:                                                    kohteeksi.
5506:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Lääninhallituksissa laaditaan parhaillaan eh-
5507: taen seuraavaa:                                    dotusta perusvyöhykkeiden sisäiseksi aluejaoksi
5508:    Hallitus on uuden aluepoliittisen lainsäädän-   valtioneuvoston kanslian 7 päivänä lokakuuta
5509: nön ja siihen liittyvien aluejakojen valmistelun   1981 antamien ohjeiden perusteella. Ohjeissa
5510: yhteydessä perehtynyt maan alueellisen kehityk-    arvioitiin läänikohtaiset puitteet korkeampaan
5511: sen viimeaikaisiin piirteisiin. Tässä yhteydessä   tukeen määriteltävien kuntien väestöosuuksista
5512: on pantu merkille Kymen läänin työpaikka- ja       siten, että myös Kymen läänin ongelmallisuus
5513: väestökehityksessä ilmenneet ongelmat.             pyrittiin ottamaan huomioon.
5514:    Läänin kehityksen pahimmat epäkohdat, jot-         Myös erityisalueita koskevassa valmistelume-
5515: ka ovat kohdistuneet Imatran alueeseen, otet-      nettelyssä on ollut esillä eräiden ongelmallisim-
5516: tiin huomioon tehtäessä 24 päivänä syyskuuta       pien Kymen läänin kuntien asema. VaJ.tioneu-
5517: 1981 valtioneuvoston päätöstä perusvyöhyke-        voston päätös erityisalueista on tarkoitus teh-
5518: jaoksi, sekä alueen nimeämiseksi kehitysaluei-     dä samassa yhteydessä, kun vahvistetaan lää-
5519: den ulkopuoliseksi tukialueeksi. Samassa yh-       ninhallitusten esityksiin pohjautuva perusvyö-
5520: teydessä alue-, yhdyskunta- ja ympäristöpoliit-    hykkeiden sisäinen aluejako. Myöhemminkin on
5521: tinen ministerivaliokunta ilmaisi kantanaan, et-   yllättäen ilmenevien ongelmien ilmaantuessa
5522: tä em. alue tulee määrätä IV perusvyöhykkeen       mahdollista käyttää erityisaluemenettelyä ongel-
5523: tukialueeksi sekä viideksi vuodeksi erityis.       miin joutuneiden alueiden kehityksen tukemi-
5524: alueeksi.                                          sehi.
5525:     ·Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1981
5526: 
5527:                                                                          Ministeri Eino Uusitalo,
5528:                                             N:o 382                                                3
5529: 
5530: 
5531: 
5532: 
5533:                           TiU Riksdagens Herr Talman
5534: 
5535:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Då beslut fattades om de nya baszoner som
5536: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          skulle iakttas under 1980-talet, ansågs 'inte
5537: velse nr 1409 av den 29 september 1981 till        problemen i anslutning tili den regionala ut-
5538: vederbörande medlem av statsrådet översänt         vecklingen i så hög grad förändrade att det
5539: avskrift av följande av riksdagsman Pekka          skulle ha varit ,av nöden att flytta utvecklings-
5540: Starast undertecknade skrift1iga spörsmål nr       områdeszonernas sydgräns längre neråt. Denna
5541: 382:                                               prindp var också baserad på det faktum att
5542:                                                    förfarandet med intern stödområdesindelning
5543:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i        inom zonerna gör det möjligt att smidigare än
5544:        syfte att öka antalet arbetsplatser och     för närvarande beakta olika problem i anslut-
5545:        hejda nedgången i invånarantalet, t.ex.     ning till den regionala utvecklingen. Det på
5546:        med hjälp av de möjligheter som den         den nya områdesindelningen baserade ,special-
5547:        nya regionallagstiftningen erbjuder, för    områdesförfarandet gör det Jikaså möjligt att
5548:        att på så vis trygga utvecklingen i Kym-    utse något område tili föremål för specialåt-
5549:        mene Iän?                                   gärder, ifall sysselsättningsproblem tili följd av
5550:                                                    en ensidig produktionsstruktur oväntat upp-
5551:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      står.
5552: samt anföra följande:                                 Vid läns·styrelserna uppgörs för närvarande
5553:    Regeringen har i samband med beredningen        förslag till intern områdesindelning inom bas-
5554: av den nya regionalpolitiska lagstiftningen och    zonerna utgående från de anvisningar som
5555: den därtill anslutna områdesindelningen stude-     statsrådets kansli den 7 oktober 1981 utfärdat.
5556: rat den senaste tidens typiska drag i landet-s     I anvisningarna uppskattades förutsättningarna
5557: regionala utveckling. I detta sammanhang har       för de olika länen på basen av befolkningsan-
5558: man observerat den problematiska arbetsplats-      delen i de kommuner, för vilka ett högre stöd
5559: och befolkningsutvecklingen i Kymmene Iän.         fastställs, så, att man även försökte beakta
5560:    De värsta missförhållandena i fråga om lä-      problemen i Kymmene Iän.
5561: nets utveckling har gällt Imatra-området. Detta       Även under beredningsförfarandet rörande
5562: faktum beaktades då statsrådets beslut den 24      specialområdena har vissa av de mest proble-
5563: september 1981 utfärdades om indelningen i         matiska kommunerna i Kymmene Iän behand-
5564: baszoner samt då man beslöt göra ifrågavarande     lats. Avsikten är att utfärda ett statsråds be-
5565: område tili stödområde utanför utvecklingsom-      slut om specialområden samtidigt som baszoner-
5566: rådena. I samband därmed angav det regional-,      nas interna områdesindelning, viiken kommer
5567: social- och miljöpolitiska ministerutskottet som   att grunda sig på länsstyrelsernas förslag, fast-
5568: sin ståndpunkt att ifrågavarande område borde      ställs. Också senare kommer det, om oväntade
5569: utses tili stödområde inom den fjärde baszonen     problem uppstår, att vara möjligt att genom
5570: samt för fem år tili specialområde.                specialområdesförfarande stödja utvecklingen
5571:                                                    inom de områden där problem uppkommit.
5572:      Helsingfors den 30 oktober 1981
5573: 
5574:                                                                          Minister Eino Uusitalo
5575:                                              1981 vp.
5576: 
5577: Kirjallinen kysymys n:o 383
5578: 
5579: 
5580: 
5581: 
5582:                                  Ihamäki    ym.:    Raittiussihteerin   viran   pätevyysvaatimuksista
5583: 
5584: 
5585:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5586: 
5587:    Heinolan kaupungissa on kuluvan vuoden              Näin ankaran pätevyysvaatimuksen asettami-
5588: aikana sattunut ennakkotapaus, joka on koko         nen raittiussihteerin kelpoisuusehtoihin saattaa
5589: valtakunnassa herättänyt laajaa keskustelua.        koko raittiustointa hoitavan virkakunnan pe-
5590: Huhtikuun 1 päivänä 1981 korkein hallinto-          rehtyneisyyden ja tietämyksen suppea-alaiselle
5591: oikeus päätöksellään pysytti Mikkelin läänin-       pohjalle. Kysymys aktualisoituu myös raittius-
5592: oikeuden päätöksen, jolla Heinolan kaupungista      sihteerin viroissa olevien raittiussihteerien toi-
5593: kotoisin oleva raittiussihteeri todettiin Heino-    mintoja arvosteltaessa. Näin ollen onkin esi-
5594: lan kaupunginhallituksen nimittämään virkaan        tetty mielipiteitä, että lainsäädäntöä olisi tältä
5595: muodollisesti pätemättömäksi, koska hänen ei        osin tarkistettava. Asiasta on julkisuudessa
5596: katsottu olevan raittiiksi tunnettu.                käyty verraten laajaa keskustelua kannanotto-
5597:    Lokakuun 1 päivänä 1976 raittiustoimen jär-      jen ollessa puolesta ja vastaan.
5598: jestämisestä annetun asetuksen 3 § :n mukaan           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
5599: raittiussihteerin tulee olla raittiiksi tunnettu,   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
5600: minkä lisäksi kelpoisuusehtoina raittiussihtee-     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
5601: rin tehtävään vaaditaan soveltuva opistota-         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5602: soinen tutkinto tai raittiussihteerin tutkinto
5603: sekä käytännön toiminnalla saavutettu perehty-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttet-
5604: neisyys raittiustoimeen. Sosiaali- ja terveysmi-           siin selvittääkseen mahdollisuudet .alko-
5605: nisteriön laista ja asetuksesta antaman tulkin-            holilain ja raittiustoimen järjestämisestä
5606: nan mukaan raittiiksi tunnetulla tarkoitetaan              annetun asetuksen muuttamiseksi siten,
5607: henkilöä, joka ei todistettavasti käytä alkoholi-          että nyt ennaikkotapauksenluonteiset vai-
5608: juomia.                                                    keudet vastaisuudessa voidaan välttää?
5609:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
5610: 
5611:                Timo Ihamäki                                     Toivo Mäkynen
5612: 
5613: 
5614: 
5615: 
5616: {)881009869
5617: 2                                              1981 vp.
5618: 
5619: 
5620: 
5621: 
5622:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5623: 
5624:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Sosiaali- ja terveysministeriön tietojen mu-
5625: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaan mainittu kelpoisuusehto ei ole rajoittanut
5626: olette 30 päivänä syyskuuta 1981 päivätyn kir-        raittiustointa hoitavan lautakunnan perehtynei-
5627: jeenne -ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     syyttä ja kykyä hoitaa tehtäviänsä. Päinvastoin
5628: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       raittiuslautakunnan jäseniltä alkoholilain 76
5629: Timo Ihamäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        §: ssä ja lautakunnan johtavalta viranhaltijalta
5630: kysymyksestä n:o 383:                                 raittiustoimiasetuksessa edellytettyä vaadetta
5631:                                                       "raittiiksi tunnettu" on pidettävä tehtävän
5632:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        luonteen - ennaltaehkäisevän ja ohjaavan työn
5633:        siin selvittääkseen mahdollisuudet alko-       - huomioon ottaen asiallisena ja tarkoituksen•
5634:        holilain ja raittiustoimen järjestämisestä     mukaisena lautakunnalle alkoholilaissa asetetun
5635:        annetun asetuksen muuttamiseksi siten,         vaativan tehtävän hoitamisessa.
5636:        että nY't ennalkikotapauksenhlJonteiset vai-      Kelpoisuusehto ei kuitenkaan saa johtaa sii•
5637:        keudet vastaisuudessa voidaan välttää?         hen, että sen avulla ryhdytään ajamaan muita
5638:                                                       kuin lainsäätäjän tässä asiassa tarkoittamia tae
5639:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          voitteita. Määrittely "raittiiksi tunnettu" on
5640: vasti seuraavaa:                                      tulkittava yleisluonteiseksi, jolloin se on ver..
5641:                                                       rattavissa lainsäädännössämme muuallakin ii-
5642:    Raittiuslautakunnan eräänä keskeisenä teh-         meneviin vastaavan laatuisiin pätevyysehtoihin.
5643: tävänä on alkoholilain (459/68) 76 §:n mu-            Tällaisina voidaan mainita esimerkiksi hallitus-
5644: kaisesti raittiuden edistäminen.                      muodon 36 §:n säännös, jonka mukaan valtio-
5645:    Raittiustoimen järjestämisestä annetun ase-        neuvoston jäseniksi "kutsuu presidentti re..
5646: tuksen (827 /76) 3 §:n mukaan raittiussihtee-         hellisiksi ja taitaviksi tunnettuja .syntyperäisiä
5647: rin tulee muitten kelpoisuusvaatimusten lisäksi       Suomen kansalaisia". Rinnastettavana voidaan
5648: olla raittiiksi tunnettu. Vaatimusta on pidet-        pitää myös kirkkolain 87 § :n säännöstä, jossa
5649: tävä tehtävän luonteesta johtuvana viran eri-         "papiksi vihittävän tulee olla nuhteeton, juma-
5650: tyisenä kelpoisuusehtona viranhaltijan pätevyyt-      laapelkäävä ja kristillisestä elämästään tunnet-
5651: tä määriteltäessä.                                    tu".
5652:    Lautakunnan palveluksessa olevan raittius-            Maassamme on tällä hetkellä noin sata pää-
5653: sihteerin tehtävistä johtuen on edellä maini-         toimista raittiussihteeriä. Sosiaali- ja terveys-
5654: tussa säännöksessä raittiudella katsottava tar-       ministeriön tietoon ei ole tullut aiemmin, että
5655: koitetun ensisijaisesti alkoholijuomien käytöstä      asetuksen käsite "raittiiksi tunnettu" olisi tuot-
5656: pidättäytymistä. Henkilöä voidaan taas pitää          tanut tulkitsemisvaikeuksia raittiussihteerin va-
5657: raittiiksi tunnettuna niin kauan, kunnes todis-       linnassa.
5658: tettavasti toisin on osoitettu. Säännöstä ei voi-        Edellä olevan johdosta on katsottava, ettei
5659: da tulkita siten, että se koskisi vain viran hoi-     nyt esillä oleva yksittäistapaus anna aihetta
5660: toa eikä lainkaan viran hoidon ulkopuolista           muuttaa alkoholilain ja raittiustoimen järjestä-
5661: vapaa-aikaa. Vastaava vaatimus on asetettu            misestä annetun asetuksen raittiuslautakunnan
5662: alkoholilain 7 6 §: ssä myös luottamustointa          jäsenten ja raittiussihteerin kelpoisuusehtoja
5663: hoitavalle raittiuslautakunnan jäsenelle.             koskevia säännöksiä.
5664:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1981
5665: 
5666:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
5667:                                              N:o 383                                             3
5668: 
5669: 
5670: 
5671: 
5672:                           Tili Riksdagens Herr Talman
5673: 
5674:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       gränsat nämndens, som handhar nykterhets-
5675: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      väsendet, förtrogenhet och förmåga att sköta
5676: av den 30 september 1981 till vederbörande         sina uppgifter. Tvärtom måste kravet på "känd
5677: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     för nykterhet", som i 76 § alkohollagen ställts
5678: jande av riksdagsman Timo Ihamäki m.fl.            på nykterhetsnämndens medlemmar och i för-
5679: undertecknade spörsmål nr 383:                     ordningen om anordnande av nykterhetsväsen-
5680:                                                    det på nämndens ledande tjänsteinnehavare,
5681:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      anses sakligt och ändamålsenligt med avseende
5682:        att utreda möjligheterna att ändra alko-    på ombesörjandet av den krävande uppgift
5683:        hollagen och förordningen om anord-         som ålagts nykterhetsnämnden och med beak-
5684:        nande av nykterhetsväsenhet så, att de      tande av uppgiftens preventiva och handle-
5685:        problem som nu fått karaktären av pre-      dande karaktär.
5686:        judikat kunde undvikas i framtiden?             Kompetensvillkoret får emellertid inte leda
5687:                                                    tili att man med hjälp av det börjar arbeta
5688:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      för andra målsättningar än den lagstiftaren
5689: samt anföra följande:                              avsett i denna fråga. Definitionen "känd för
5690:    Främjande av nykterheten är enligt 76 §         nykterhet" bör anses vara allmän tili sin natur,
5691: alkohollagen ( 459/68) en av nykterhetsnämn-       varvid den kan jämföras med motsvarande
5692: dens centrala uppgifter.                           kompetensvilikor som förekommer i andra sam-
5693:    Enligt 3 § förordningen om anordnande av        manhang i vår lagstiftning. Såsom exempel på
5694: nykterhetsväsendet (827 /76) skall nykterhets-     sådana kan nämnas stadgandet i 36 § rege-
5695: sekreteraren vid sidan av andra kompetensvill-     ringsformen, enligt vilket presidenten tili med-
5696: kor vara känd för nykterhet. Kravet bör anses      lemmar av statsrådet kallar "för redbarhet och
5697: vara ett uppgiftens karaktär föranlett särskilt    skicklighet kända infödda finska medborgare".
5698: kompetensvillkor vid fastställandet av tjänste-    Också stadgandet i 87 § kyrkolagen, enligt
5699: innehavarens kompetens.                            vilket "den som ordineras tili prästämbetet
5700:    Tili följd av de uppgifter som ankommer på      skall vara oförvitlig och känd för gudsfruktan
5701: nykterhetssekreteraren, som är i nykterhets-       och kristligt leverne", kan anses jämförbart.
5702: nämndens tjänst, måste anses, att man med             I vårt land finns i detta nu cirka etthundra
5703: ov.an nämnda IStadganden har avs~tt att pel'lso-   nykterhetssekreterare med tjänsten som huvud-
5704: nen i fråga avhåller sig från att använda          syssla. Tili social- och hälsovårdsministeriets
5705: alkoholdrycker. En person kan anses vara           kännedom har inte tidigare kommit att för-
5706: känd för nykterhet tilis det påvisats att det      ordningens begrepp "känd för nykterhet"
5707: bevisligen förhåller sig annorlunda. Stadgandet    skulle ha givit upphov tili tolkningssvårigheter
5708: kan inte toikas så, att det endast skulle gälla    vid valet av nykterhetssekreterare.
5709: handhavandet av tjänsten och inte alls per-           Med anledning av det ovan anförda måste
5710: sonens fritid. Motsvarande krav har även i         det anses, att det nu aktuella enskilda fallet
5711: 76 § alkohollagen ställts på person som såsom      inte ger anledning tili att ändra de stadganden
5712: innehavare av förtroendeuppdrag är medlem av       i alkohollagen och förordningen om anordnan-
5713: nykterhetsnämnd.                                   de av nykterhetsväsendet, som gäller kompe-
5714:    Enligt vad social- och hälsovårdsministeriet    tensvillkoren för nykterhetsnämndens medlem-
5715: erfarit, har nämnda kompetensvillkor inte be-      mar och nykterhetssekreteraren.
5716:      Helsingfors den 3 november 1981
5717: 
5718:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
5719:                                               1981 vp.
5720: 
5721: Kirjallinen kysymys n:o 384
5722: 
5723: 
5724: 
5725: 
5726:                                   Almgren: Lääninhallitusten kouluosastojen koulutoimentarkasta-
5727:                                      jien virkojen jakautumasta
5728: 
5729: 
5730:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5731: 
5732:    Kymen lääninhallituksen taholta on jatku-         Laskelmat osoittavat, että Kymen läänissä on
5733: vasti kiinnitetty huomiota siihen, että varsinkin    ainakin kahden koulutoimentarkastajan vajaus.
5734: esittelijätason virkamiehiä on kouluosastolla           Edellä olevaan perustuen ja valtiopäiväjärjes-
5735: liian vähän. Opetusministeriö, kouluhallitus ja      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
5736: valtiontilintarkastajat ovat huomioineet asian.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5737: Eduskunnan oikeusasiamies kiinnitti huomiota         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5738: asiaan vieraillessaan lääninhallituksessa v. 1977.
5739:    Kymen lääni on asukasluvultaan keskisuuri.                  Onko lääninhallitusten kouluosastojen
5740: Vastaavan asukasmäärän omaavissa lääneissä on               koulutoimentarkastajien virkojen jakau-
5741: koulutoimentarkastajia selvästi enemmän. Ky-                tumaa pidettävä oikeana, ja millä tavoin
5742: men läänissä koulutoimentarkastajia on vain vii-            Kymen lääninhallituksen koulutoimen-
5743: si, eli saman verran kuin asukasluvultaan sel-              tarkastajien virkojen luku voidaan saat-
5744: västi pienemmässä Pohjois-Karjalan läänissä.                taa oikealle tasolle?
5745:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
5746: 
5747:                                               Esko Almgren
5748: 
5749: 
5750: 
5751: 
5752: 088101035V
5753: 2                                            1981 vp.
5754: 
5755: 
5756: 
5757: 
5758:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5759: 
5760:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
5761: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
5762: olette 30 päivänä syyskuuta 1981 päivätyn kir-
5763: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Koulutoimentarkastajien lukumäärän riittä-
5764: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    vyyttä arvioitaessa on pidetty kriteerinä useaa
5765: Esko Almgrenin kirjallisesta kysymyksestä n:o      eri tekijää, minkä vuoksi eri läänejä ei voida
5766:                                                    suoraviivaisesti verrata keskenään. Perusteena
5767: 384:
5768:                                                    on käytetty koulujen määrää, kuntien määrää,
5769:            Onko lääninhallitusten kouluosastojen   asukasmääriä, etäisyyksiä sekä eri kieliryhmien
5770:         koulutoimentarkastajien virkojen jakau-    tarpeita. Hallitus on tietoinen siitä, että Kymen
5771:         tumaa pidettävä oikeana, ja millä tavoin   lääninhallituksessa työvoimatilanne on ollut
5772:         Kymen lääninhallituksen koulutoimen-       muita läänejä vaikeampi, minkä vuoksi vuoden
5773:         tarkastajien virkojen luku voidaan saat-   1982 tulo- ja menoarviossa esitetään yhden kou-
5774:         taa oikealle tasolle?                      lutoimentarkastajan viran perustamista.
5775:        Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1981
5776: 
5777:                                                                   Opetusministeri Pär Stenbäck
5778:                                               N:o 384                                               3
5779: 
5780: 
5781: 
5782: 
5783:                            Till Riksdagens Herr Talman
5784: 
5785:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Vid bedömningen av huruvida antalet skol-
5786: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       inspektörer är tillräckligt har man som kriterier
5787: av den 30 september 1981 tili vederbörande          använt flera olika faktorer varför det inte är
5788: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-   möjligt att direkt jämföra de olika länerna med
5789: de av riksdagsman Esko Almgren underteckna-         varandra. Antalet skolor, antalet kommuner, in-
5790: de spörsmål nr 384:                                 vånarantalet, avstånden samt de olika språk-
5791:                                                     gruppernas behov har använts som argument.
5792:           Kan fördelningen av länsskolinspek-       Regeringen är medveten om att arbetskrafts-
5793:        törstjänster vid länsstyrelsernas skolav-    läget vid Kymmene länsstyrelse har varit svåra-
5794:        delningar anses vara riktig, och hur kan     re än i andra Iän varför man i 1982 års stats-
5795:        man bringa antalet skolinspektörstjänster    förslag föreslår inrättandet av en skolinspektörs-
5796:        vid länsstyrelsen i Kymmene Iän tili rätt    tjänst.
5797:        nivå?
5798: 
5799:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
5800: samt framföra följande:
5801:      Helsingfors den 5 november 1981
5802: 
5803:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
5804:                                               1981 vp.
5805: 
5806: Kirjallinen kysymys n:o 385
5807: 
5808: 
5809: 
5810: 
5811:                                   Kortesalmi: Valti•1n teknillisen tutkimuskeskuksen Oulun labora-
5812:                                      torion rakentamisen siirtämisestä
5813: 
5814: 
5815:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5816: 
5817:    Oulun kaupunki suunnittelee ns. Kehitty-          päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitän
5818: neen Teknologian Kylän rakentamista. Tämä            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5819: hanke nähdään välttämättömäksi ja Oululie so-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5820: pivaksi hankkeeksi kaupunkiseudun ja koko
5821: Pohjois-Suomen elinkeinoelämän monipuolista-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Val-
5822: misessa.                                                    tion teknillisen tutkimuskeskuksen Ou-
5823:    Jotta hanke voisi toteutua, tulee Valtion                lun laboratorion rakentamisen siirtämi-
5824: teknillisen tutkimuskeskuksen Oulun laborato-               seksi jo vuosiin 1983-85, jolloin sa-
5825: rion rakentamisen tapahtua samanaikaisesti. Si-             malla tuetaan Oulun kaupungin suun-
5826: tä olisikin aikaistettava vuodella valtion keski-           nitteleman ns. Kehittyneen Teknologian
5827: pitkän tähtäyksen suunnitelmassa eli vuosille               Kylän rakentamista sekä monipuoliste-
5828: 1983-85.                                                    taan Oulun ja koko Pohjois-Suomen
5829:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-          elin keinoelämää?
5830:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1981
5831: 
5832:                                         J. Juhani Kortesalmi
5833: 
5834: 
5835: 
5836: 
5837: 088101007Y
5838: 2                                           1981 vp.
5839: 
5840: 
5841: 
5842: 
5843:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5844: 
5845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jatkamiseksi ilmoittaa hallitus vuoden 1982
5846: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      menoarviossaan, että lähivuosina on tarkoitus
5847: olette 30 päivänä syyskuuta 1981 päivätyn kir-     perustaa Ouluun VTT:n tietokonetekniikan
5848: jeenne n:o 1412 ohella toimittanut valtioneu-      laboratorio.
5849: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          VTT:n vuosille 1981-86 laaditussa keski-
5850: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin          pitkän ajan suunnitelmassa oli tutkimuskeskuk-
5851: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 385:     sen Oulun Linnainmaalle tulevien rakennusten
5852:                                                    rakennusvuosiksi suunniteltu vuodet 1984-
5853:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Val-     86. Uudessa vuosia 1982-87 koskevassa suun-
5854:        tion teknillisen tutkimuskeskuksen Ou-      nitelmassa on tämän rakennushankkeen aloitta-
5855:        lun laboratorion rakentamisen siirtämi-     mista kuitenkin nopeutettu siten, että se toteu-
5856:        seksi jo vuosiin 1983-85, jolloin sa-       tettaisiin vuosien 1983-85 kuluessa. Suunni-
5857:        malla tuetaan Oulun kaupungin suun-         telmassa on tämän tutkimuskeskuksen Oulun
5858:        nitteleman ns. Kehittyneen Teknologian      ns. !-vaiheen kokonaiskustannuksiksi arvioitu
5859:        Kylän rakentamista sekä monipuoliste-       22,5 mmk, joka jakautuisi kolmelle vuodelle
5860:        taan Oulun ja koko Pohjois-Suomen           siten, että vuonna 1983 kustannukset olisivat
5861:        elinkeinoelämää?                            5,0 mmk, vuonna 1984 8,0 mmk ja vuonna
5862:                                                    1985 9,0 mmk. Ottaen huomioon tutkimuskes-
5863:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kuksen monet varsin kiireelliset rakennustar-
5864: taen seuraavaa:                                    peet osoittaa edellä mainittu suunnitelmien no-
5865:    Kauppa- ja teollisuusministeriössä on todettu   peuttaminen, että tutkimuskeskuksessa anne-
5866: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen huomat-      taan Oulun tutkimusyksikön kehittämiselle var-
5867: tava merkitys Pohjois-Suomen teollisuuden ke-      sin suuri arvo. Kauppa- ja teollisuusministeriö
5868: hittämistyössä. Erityisesti tämä on ilmennyt       tulee budjettikäsittelyn yhteydessä pyrkimään
5869: elektroniikkateollisuuden alalla, joka on saa-     siihen, että tätä suunnitelmaa voitaisiin nou-
5870: vuttanut suuren merkityksen myös työllistäjänä     dattaa, vaikka valtiontalouden liikkumavara on-
5871: Oulun ja Kajaanin seuduilla. Tämän kehityksen      kin varsin vaatimaton.
5872:      Helsingissä marraskuun 3 päivänä 1981
5873: 
5874:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Pirkko Työläjärvi
5875:                                              N:o 385                                               3
5876: 
5877: 
5878: 
5879: 
5880:                           Tili Riksdagens Herr Talman
5881: 
5882:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        För att denna utveckling skall kunna fortgå
5883: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      anser regeringen i sitt budgetförslag för år
5884: nr 1412 av den 30 september 1981 till veder-       1982 att för Statens tekniska forskningscentral
5885: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     borde under de närmaste åren byggas ett dator-
5886: av följande av riksdagsman J. Juhani Kortesal-     laboratorium i Uleåborg.
5887: mi undertecknade spörsmål nr 385:                      Enligt den pian på medellång sikt som
5888:                                                    fastställts för Statens tekniska forskningscentral
5889:           Ämnar Regeringen skrida tili åtgär-      för åren 1981-86 borde byggnadsarbetena i
5890:        der för att Statens tekniska forsknings-    Linnainmaa i Uleåborg ha genomförts under
5891:        centrals tilltänkta laboratorium i Uleå-    åren 1984-86. I motsvarande nya pian för
5892:        borg skall kunna byggas redan under         åren 1982-87 har prioriteten dock ändrats
5893:        åren 1983-85, varvid man samtidigt           så, att projektet skulle förverkligas redan un-
5894:        bidrar tili byggandet av den by Uleå-       der åren 1983-85. De totala kostnaderna för
5895:        borgs stad har planerat uppföra för         denna s.k. första etapp av forskningscentralens
5896:        avancerad teknologi ävensom tili diver-     Uleåborgsprojekt har beräknats uppgå till 22,5
5897:        sifiering av näringslivet i Uleåborg och    mmk, viiken summa skulle uppdelas på tre år
5898:        Norra Finland överhuvud?                    så, att år 1983 skulle användas 5,0 mmk och
5899:                                                    under följande två år 8,0 resp. 9,0 mmk. Med
5900:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       beaktande av forskningscentralens flera bråds-
5901: anföra följande:                                   kande byggnadsbehov kan påskyndandet av
5902:    Man har vid handels- och industriministeriet    ovan nämnda planer ses som ett bevis på det
5903: lagt märke till den betydelse som Statens tek-     stora värde som forskningscentralen tillmäter
5904: niska forskningscentral har haft inom utveck-      sin projekterade forskningsenhet i Uleåborg.
5905: landet av Norra Finlands industri. Speciellt av-   Handels- och industriministeriet kommer att
5906: sevärd har denna betydelse varit inom elektro-     vid budgetbehandlingen sträva tili att planen
5907: nikindustrin, vars roll bl.a. som arbetsgivare i   skulle, trots det ganska modesta spelrum som
5908: Uleåborgsnejden och Kajanalandet blivit stor.      statsekonomin tillåter, kunna hållas fast vid.
5909:      Helsingfors den 3 november 1981
5910: 
5911:                                                    Handels- och industriminister Pirkko Työtäjärvi
5912:                                               1981 vp.
5913: 
5914: Skriftligt spörsmål nr 386
5915: 
5916: 
5917: 
5918: 
5919:                                   Bärlund tn. fl.: Om tryggande av närtrafiken på hanan Karis-
5920:                                      Hangö
5921: 
5922: 
5923:                              Tili Riksdagens Herr Talman
5924: 
5925:     Statsjärnvägarnas lönsamhetsproblem har lett    haft en livlig närlokaltrafik. Uppenbarligen
5926:  bland annat tili strävanden att minska järn-       avser Statsjärnvägarna att avskaffandet av när-
5927:  vägarnas lokaltrafik. I vissa fall kan en ratio-   haltpunkter skall kompenseras av privata buss-
5928: nalisering anses tnotiverad som följd av kraftig    trafikanter. Frågan är hur kompensationen fullt
5929: nedgång i passagerarantal och minskning i be-       ut skall kunna ersätta bortfallet samtidigt som
5930: folkningstal. I andra sammanhang är åtgärder-       järnvägspersonalen känner oro för åtgärdernas
5931: nas riktighet mer diskutabel, eftersom de           inverkan på sysselsättningen.
5932: skulle åstadkotntna problem både vad gäller            En stor svaghet i Heke-arbetsgruppens verk-
5933:  transportutbud och sysselsättning.                 samhet var att personalorganisationerna inte
5934:     Järnvägsstyrelsen tilisatte i november år       hade någon representation i själva arbetsgrup-
5935:  1979 en arbetsgrupp, sedermera benämnd             pen. Därför vore det synnerligen befogat att
5936: Heke, för att föreslå åtgärder för utvecklande      göra en tillförtlitlig och mångsidig . utredning
5937: och rationalisering av järnvägarnas lokaltrafik.    av de föreslagna åtgärdernas sysselsättnings-
5938: Arbetsgruppens betänkande, som blev klart           och. personaleffekter innan ytterligare åtgärder
5939: i februari i år, innehåller en rad åtgärder för     med anledning av arbetsgruppens rapport
5940: nedskärning av järnvägsservicen i närtrafiken.      vidtas.
5941: Flera turer föreslås indragna medan andra              Med hänvisning tili ovanstående och med
5942: turer "görs snabbare", dvs. haltpunkter längs       stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen ställer
5943: rutten dras in.                                     undertecknade följande spörsmål att besvaras
5944:    Från nyländsk synpunkt väcker förslagen tili     av vederbörande medlem av statsrådet:
5945: åtgärder för bansträckan Karis-Hangö sär-
5946: skilda frågor. Bansträckan är en av de allra                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen
5947: livligast trafikerade av dem som föreslås                  vidta för att trygga Statsjärnvägarnas
5948: "snabbaregjorda". Tanken är att bara två halt-             närtrafik längs hanan Karis-Hangö
5949: punkter - Ekenäs och Lappvik - skall bi-                   också i framtiden?
5950: behållas på en bansträcka som traditionellt
5951:      Helsingfors den 25 september 1981
5952: 
5953:         Kaj Bärlund                    Elisabeth Rehn                Jacob Söderman
5954:         Saara-Maria Paakkinen          Tellervo Koivisto             l.-C. Björklund
5955:                                        Pirjo Ala-Kapee
5956: 
5957: 
5958: 
5959: 
5960: 0881010102
5961: 2                                             1981 vp.
5962: 
5963: Kirjallinen kysymys n:o 386                                                                Suomennos
5964: 
5965: 
5966: 
5967: 
5968:                                   Bärlund ym.: Karjaan-Hangon radan lähiliikenteen turvaami-
5969:                                      sesta
5970: 
5971: 
5972:                          Eduskunnan           Hetra Puhemiehelle
5973: 
5974:     V aidonrautateiden kannattavuusongelma on        dyspaikkaa eli Tammisaari ja Lappohja säily-
5975:  johtanut mm. pyrkimykseen vähentää rauta-           tettäisiin tällä rataosuudella, jolla perinteelli-
5976:  teiden paikallisliikennettä. Joissakin tapauksis-   sesti on ollut vilkas lähiliikenne. Valtionrauta-
5977:  sa rationalisointia voidaan pitää perusteltuna      teillä ilmeisesti ajatellaan, että lähiliikenteen
5978:  ja seurauksena matkustajamäärien vähenemi-          pysähdyspaikkojen poistamisen korvaavat yk-
5979:  sestä sekä väestölukujen pienenemisestä. Toi-       sityiset linja-autoliikennöitsijät. Kysymys on
5980:  sissa tapauksissa on kyseenalaisempaa ovatko        kuitenkin siitä, miten korvaaminen täysin vas-
5981:  toimenpiteet oikeita, koska ne synnyttäisivät       taisi menetyksiä samanaikaisesti kun rautatei~
5982:  ongelmia niin kuljetuspalvelujen tarjonnan          den henkilökuntaa huolestuttaa toimenpiteiden
5983:  kuin työllisyydenkin osalta.                        vaikutus työllisyyteen.
5984:     Rautatiehallitus asetti marraskuussa vuonna          Suurena puutteena Heke-työryhmän toimin-
5985:  1979 sittemmin Heke-nimellä kulkevan työ-           nassa oli se, että henkilöstöorganisaatioilla ei
5986:  ryhmän, jonka tuli tehdä ehdotuksia toimenpi-       ollut edustusta itse työryhmässä. Tämän vuok-
5987:  teiksi rautateiden paikallisliikenteen kehittämi-   si olisi erittäin perusteltua tehdä luotettava ja
5988:  seksi ja rationalisoimiseksi. Työryhmän mie-        monipuolinen selvitys ehdotettujen toimenpi-
5989:  tintö, joka valmistui kuluvan vuoden helmi-         teiden työllisyys- ja henkilöstövaikutuksista,
5990:  kuussa, sisältää joukon toimenpiteitä, jotka        ennen kuin ryhdytään lisätoimenpiteisiin työ-
5991: 'tähtäävät rautatiepalvelujen vähentämiseen lä-      ryhmän raportin pohjalta.
5992:  hiliikenteessä. Useita vuoroja ehdotetaan lak-          Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
5993:  kautettaviksi, samalla kun toiset vuorot "teh-       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-
5994:  dään nopeammiksi" eli reitin varrella olevat        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
5995:  pysähdyspaikat poistetaan.                          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
5996:     Uudenmaan näkökulmasta katsottuna herät-
5997:  tävät Karjaan ja Hangon välistä rataosuutta                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5998:  koskevat ehdotukset erityisiä kysymyksiä. Ra-              ryhtyä turvatakseen Valtionrautateiden
5999:  taosuus kuuluu vilkkaimmin liikennöityihin nii-            lähiliikenteen Karjaan ja Hangon vä-
6000:  den joukossa, jotka ehdotetaan "nopeutetta-                lisellä rataosuudella myös tulevaisuu-
6001:  viksi". On tarkoitus, että vain kaksi pysäh-               dessa?
6002:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981
6003: 
6004:          Kaj Bärlund                    Elisabeth Rehn                  Jacob Söderman
6005:          Saara-Maria Paakkinen          Tellervo Koivisto               1.-C. Björklund
6006:                                         Pirjo Ala-Kapee
6007:                                             N:o 386                                                 3
6008: 
6009: 
6010: 
6011: 
6012:                         Eduskunnan          Herra Puhemiehelle
6013: 
6014:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          Tämän pääkaupunkiseudun ulkopuolisen pai-
6015: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra      kallisliikenteen jatkuva tappiollinen kehitys on
6016: Puhemies, 25 päivänä syyskuuta 1981 päivä-         pakottanut rautatiehallituksen etsimään keino-
6017: tyn kirjelmänne ohella toimittanut valtioneu-      ja epäsuotuisan kehityksen muuttamiseen. On
6018: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       ilmeistä, että rautatielaitos soveltuu parhaiten
6019: kansanedustaja Kaj Bärlundin ym. näin kuu-         hoitamaan taajamien välistä nopeaa paikallislii-
6020: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 386:        kennettä sekä kaukoliikenteen yhdysliikennettä.
6021:                                                    Tätä käsitystä tukevat myös selvästi eräillä ra-
6022:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     taosilla suoritetut kokeilut, joiden ansiosta
6023:        ryhtyä turvatakseen Vaidonrautateiden       käyttäjäluvut ovat kääntyneet selvään nousuun.
6024:        lähiliikenteen Karjaan ja Hangon vä-            Paikallisliikenteen laajuustasoa ja kehittämis-
6025:        lisellä rataosuudella myös tulevaisuu-      tä selvittänyt Heke-työryhmä on mietinnös-
6026:        dessa?                                      sään esittänyt mm. rataosan Karjaa-Hanko
6027:                                                    liikenteen nopeuttamista puuttumatta tarjon-
6028:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        nan laajuuteen. Mietinnön mukaiset vuodelle
6029: tavasti seuraavaa:                                 1982 ajoitetut toimenpiteet on kuitenkin tar-
6030:    Vaidonrautateiden alijäämä on viime aikoi-      kempia selvityksiä varten siirretty vuodelle
6031: na kasvanut. Hallitus on tämän vuoksi joutu-       1983. Näistä rautatiehallitus tulee aikanaan
6032: nut asettamaan Valtionrautateille tavoitteeksi     neuvottelemaan eri intressipiirien kanssa.
6033: alijäämän pienentämisen 500 mmk:lla vuosina            Rautatiehallitus, jolle kuuluu toimivalta aika-
6034: 1982-1991. Vaidonrautateiden harjoittaman          taulukysymyksissä, katsoo tarkoituksenmukai-
6035: henkilöliikenteen tuottama alijäämä oli liike-     seksi nopeuttaa eräiden tärkeimpien yhteysju-
6036: kirjanpidon mukaisista erilliskuluista laskettu-   nien aikataulua luopumalla heikosti käyte-
6037: na vuonna 1980 kaukoliikenteen osalta 22 %,        tyistä seisakepysähdyksistä. Tämän kaltaisia
6038: pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen osalta       toimenniteitä ovat esittiineet myös mm. Han-
6039: 20 %, mutta muun paikallisliikenteen osalta        gon Kauppakamari ja Uudenmaan Maakunta-
6040: kokonaista 59 %.                                   liitto.
6041:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1981
6042: 
6043:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
6044: 4                                           1981 vp.
6045: 
6046: 
6047: 
6048: 
6049:                            Till Riksdagens Herr Talman
6050: 
6051:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       söka nya utvägar för att kunna ändra denna
6052: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-         ogynnsamma utveckling. Det är uppenbart ~tt
6053: .velse av den 25 september 1981 till veder"        järnvägarna är bäst lämpade att handha den
6054: börande medlem av statsrådet översänt av-          snabba lokaltrafiken mellan tätorterna samt
6055: skrift av följande av riksdagsman Kaj Bärlund      förbindelserna inom fjärrtrafiken. Denna upp-
6056:  m.fl. ställda spörsmål nr 386:                    fattning stöds även klart av experiment som
6057:                                                    utförts på vissa banavsnitt. Dessa experiment
6058:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          har medfört en tydlig ökning av passageraran-
6059:        vidta för att trygga Statsjärnvägarnas      talet.
6060:        närtrafik längs hanan Karis-Hangö              Heke-arbetsgruppen som utrett lokaltrafi-
6061:        också i framtiden?                          kens utsträckning och dess utvecklande, har
6062:                                                    i sitt betänkande bl.a. anfört att trafiken
6063:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     mellan Karis och Hangö borde göras snabbare
6064: samt anföra följande:                              utan att ingrepp görs i dess utsträckning. De
6065:    Statsjärnvägarnas förlust har ökat under        åtgärder som enligt betänkandet borde utföras
6066: den senaste tiden. Av denna anledning har re-      år 1982 har dock uppskjutits till år 1983 för
6067: geringen varit tvungen att som mål för Stats-      att noggrannare utredningar skall kunna in-
6068: järnvägarna uppställa en minskning av för-         hämtas. Beträffande dessa utredningar kommer
6069: lusten med 500 milj. mk under åren 1982-           järnvägsstyrelsen att i sinom tid förhandla med
6070: 1991. Den förlust som Statsjärnvägarnas per-       olika intressegrupper.
6071: sontrafik år 1980 förorsakade var, beräknad           Järnvägsstyrelsen, till vars befogenheter tid-
6072: på särkostnaderna enligt affärsbokföringen, be-    tabellsfrågorna hör, anser det vara ändamål~
6073: .träffande fjärrtrafiken 22 %, . beträffande hu-   senligt att försnabba tidtabellerna för vissa
6074: vudstadsregionens lokaltrafik 20 %, men be-        viktigare förbindelsetåg genom att slopa halt-
6075: _träffande den övriga lokaltrafiken hela 59 %.     punkter med endast liten användning. Dylika
6076:     Denna kontinuerligt förlustbringande utveck-   åtgärder har även anförts av Hangö Handels-
6077: ling beträffande lokaltrafiken utanför huvud-      kammare och Uudenmaan Maakuntaliitto.
6078: stadsregionen har tvingat järnvägsstyrelsen att
6079:      Helsingfors den 26 oktober 1981
6080: 
6081:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
6082:                                                   1981 vp~
6083: 
6084: Kirjallinen kysymys n:o 387
6085: 
6086: 
6087: 
6088: 
6089:                                      Perho ym.: Terminaalioikeuksien palauttamisesta Loimaan ase-
6090:                                         malle
6091: 
6092: 
6093:                            Edu.skunnan Herra Puhemiehelle.
6094: 
6095:     Loimaan talousalue on vuodesta 1979 Loi-             maan asemalle. Sieltä se lastataan Turkuun
6096: maan kaupunkia lukuun ottamatta muodostanut              menevään kuorma-autoon. Turkuun saavutc
6097: kehitysalueiden ulkopuolisen tukialueen. Sen             tuaan tavara lastataan, niin kuin tietenkin on
6098: kehitystä on pitkään rasittanut. jatkuva erittäin        asiallista, kun kysymyksessä on Valtionrauta-,
6099: voimakas väestökato. Tähän mennessä kuulu-               tiet, junaan, joka kuljettaa tavaran Riihimäelle.
6100: minen tukialueeseen ja Loimaan kaupungin                 Uusi lastaus tapahtuu täällä jälleen kuorma-
6101: oikeus perustaa teollisuuskylä eivät ole paljon          autoon, joka kuljettaa tavaran määräasemalle
6102: vaikuttaneet kehityksen suuntaan Loimaan seu-            Humppilaan. Näin reitin kilometripituudeksi
6103: dulla. Tosin muuttoliike alueelta osoittaa viime         tulee 204 km. Kuljetusmaksu nousee 3,5 -ker-
6104: vuosina vähenemisen merkkejä.                            taiseksi suoraan . reittiin verrattuna. Edelleen
6105:     Eräs pääsyy siihen, että kehitys Loimaan             mahdollisuudet tavaran vaurioitumiseen näin
6106: alueella on ollut -edelläkuvatunlaisen heikko,           monen lastauksen mukana ovat olennaiset; Kun
6107: on se, että koko talousalue sijaitsee kahden             rautateiden palveiutasoa pyritään nostamaan ja
6108: läänin ja kolmen maakunnan raja-alueella. Tä-            sen kannattavuutta parantamaan, tuntuu oudol-
6109: mä sijainti rajoittaa monin tavoin kuntien ja ta-        ta, että kuvatunlainen järjestelmä voisi sopia
6110: louselämän_ kehitystä,, ·si;llä.• r~joj~p; perusteella   näihin pyrkimyksiin. Siksi tuntuisi välttämättö-
6111: määritellään usein paitsi hallinnolliset myös toi-       mältä kiireellisesti palauttaa Loimaan asemalle
6112: minnalliset rajat, jotka jakavat ja rikkovat ta-         terminaalioikeudet niin kuin paikkakunnan ta-
6113: lousaluetta.                                             holta useaan otteeseen on rautatiehallinnolle
6114:     Esimerkkinä tästä mainittakoon Valtionrau-           esitettykin.
6115: tateiden kappaletavaran kuljetusta koskeva sää-             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
6116: dös, joka poistaa Loimaan asemalta terminaali-           §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
6117: oikeuden. Tämä on Loimaan aseman käyttä-                 voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
6118: jillä johtanut useissa tapauksissa varsin merkil-        raavan kysymyksen:
6119: liseen tulokseen. Jos Loimaan asemalta lähete-
6120: tään esimerkiksi kappaletavaraa Humppilan                         Aikooko Hallitus palauttaa Loimaan
6121: asemalle rautateitse noin 20 km:n päähän, rau-                  asemalle terminaalioikeudet?
6122: tatien kuorma-auto noutaa tavaran ensin Loi-
6123:       Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
6124: 
6125:           Heikki Perho                     Ilkka Kanerva                   Pekka Vennamo
6126:           Jacob Söderman                   Anna-Liisa Jokinen              Arto Lampinen
6127:           Paula Eenilä                     Ensio Laine                     Reino Breilin
6128:           Mikko Rönnholm                   Heli Astala                     Tapio Holvitie
6129:                                            Sauli Hautala
6130: 
6131: 
6132: 
6133: 
6134: 0881010113
6135: 2                                         1981 vp.
6136: 
6137: 
6138: 
6139: 
6140:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6141: 
6142:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   kappaletavarakuljetuksiaan niiden nopeuttami-
6143: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-   seksi ja Valtionrautateiden markkinaosuuden
6144: hemies, lähettänyt 2 päivänä lokakuuta 1981      lisäämiseksi. Suoritettujeh toimenpiteiden an-
6145: päivätyn kirjelmänne ohella valtioneuvoston      siosta kuljetusmäätät ovat viime aikoina kasva-
6146: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    neet. Rautatiehallituksen käsityksen mukaan tä-
6147: edustaja Heikki Perhon ym. näin kuuluvasta       mä edellyttää, että Loimaan terminaaliasema:na
6148: kirjallisesta kysymyksestä n:o 387:              toimii Turku. Esimerkkinä mainitut kuljetuk-
6149:                                                  set Loimaalta Humppilaan ovat niin vähäisiä,
6150:          Aikooko Hallitus palauttaa Loimaan      ettei suotalle kisko- ja autokuljetukselle ole
6151:        asemalle terminaalioikeudet?              olemassa taloudellisia perusteita. Huokeahintai-
6152:                                                  nen kuljetusmaksu 1-100 kilon lähetyksille
6153:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     saadaan käyttämällä Valtionrautateiden vakio-
6154: vasti seuraavaa:                                 lähetyskuljetuslupaa, jossa kuljetusmaksu on
6155:   Valtionrautatiet on joutunut keskittämään      kuljetusmatkästa riippumaton.
6156:      Helsingissä lokakuun 30 päivänä 1981
6157: 
6158:                                                              Liikenneministeri Veikko Saarto
6159:                                              Nr .387                                             3
6160: 
6161: 
6162: 
6163: 
6164:                            Tili Riksdagens Herr Talman
6165: 
6166:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       dem snabbare och öka sin marknadsandel. Tack
6167: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          vare de vidtagna åtgärderna har transportvoly-
6168: velse av den 2 oktober 1981 tili vederbörande      men under den senaste tiden ökat. Enligt järn-
6169: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     vägsstyrelsens uppfattning förutsätter detta att
6170: jande av riksdagsman Heikki Perho m. fl. un-       Aho är terminalstation för Loimaa. De som
6171: derteclmade skriftliga spörsmål nr 387:            exempel nämnda transporteroa från Loimaa tili
6172:                                                    Humppila är av så ringa omfattning, att det
6173:           Har Regeringen för avsikt att åter-      inte finns ekonomiska grunder för direkt järn-
6174:        införa terminalrättigheter för Loimaa       vägs- eller biltransport. För sändningar om 1-
6175:        station?                                    100 kg blir transportavgiften billig genom att
6176:                                                    använda sig av Statsjärnvägarnas transporttill-
6177:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       stånd för standardsändningar, vilket innebär
6178: samt anföra följande:                              att transportavgiften är oberoende av transport-
6179:   Statsjärnvägarna har varit tvungna att kon-      sträckan.
6180: centrera sina styckegodstransporter för att göra
6181:      Helsingfors den 30 oktober 1981
6182: 
6183:                                                                  Trafik.minister Veikko Saarto
6184:                                                1981 vp.
6185: 
6186: Kirjallinen kysymys n:o 388
6187: 
6188: 
6189: 
6190: 
6191:                                    Holvitie ym.: Luopumisesta vuoden 1981 energiataloudellisten
6192:                                       korjausavustusmäärärahojen siirtämisestä vuodelle 1982
6193: 
6194: 
6195:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6196: 
6197:     Asuntohallitus on myöntänyt kunnille asun-        avustushakemukSia on jätetty Uudessakaupun-
6198: tolainoja mm. kaukolämpölaitosten rakentami-          gissa kaikkiaan 657 254 markkaa. Todettakoon,
6199: seen. Asuntohallitus ilmoittaa kirjeessään 2. 9.      että teknisen tarkastuksen ·perusteella energia-
6200: 1981 n:o 281/24/81, että valtion vuoden 1981          avustuksia voitaisiin myöntää yhteensä 627 535
6201: tulo- ja menoarviossa on asuntojen energiatalou-      markkaa, joten energia-avustushakemuksia jou-
6202: dellisiin korjausavustuksiin osoitettu yhteensä       dutaan markkamääräisesti karsimaan 269 282
6203: 100 miljoonaa markkaa.                         .      markkaa.
6204:     Valtioneuvoston toimesta on 16. 7. 1981 vah-         Energianeuvoja on edellä mainitun johdosta
6205: vistettu määrärahan läänikohtainen jako 50 mil-       ollut yhteydessä. asuntohallitukseen useaan ot-
6206: joonan markan osalta. Samassa yhteydessä on           teeseen sen selvittämiseksi, olisiko Uudellakau-
6207: vahvistettu lääninjako myös vuoden 1980 siirty-       pungilla mahdollisuus saada lisää määräraha-
6208: neille 52 miljoonalle marka:lle. Vuoden 1981          osuutta, koska juuri tänä vuonna on mukana
6209: määrärahasta on valtioneuvoston periaatepää-          useita taloyhtiöitä, jotka anovat avustusta kau-
6210: töksellä 23. 4. 1981 siirretty 40 miljoonaa           kolämpöön liittymiselle eikä vastaavia hake-
6211: markkaa jaettavaksi vasta vuonna 1982. Loput          muksia ole enää ensi vuonna.
6212: vuoden 1981 määrärahasta eli noin 10 miljoo-             Koska valtioneuvosto on kuitenkin siirtänyt
6213: naa markkaa tullaan käyttämään energianeuvo-          40 miljoonaa markkaa energia-avustuksia vuo-
6214:  jien palkka-avustuksiin.        ·                    delta 1981 vuodelle 1982, estää se mni. talo-
6215:      Tässä samassa kirjeessä asuntohallitus ilmoit-   yhtiöiden liittymistä valmiiksi rakennettuihin
6216:  taa vahvistaneensa esimerkkitapauksemme Uu-          kaukolämpöverkostoihin.
6217:  denkaupungin kaupungissa myönnettävien kor-             Oheisesta esimerkistä ilmenevä tilanne on
6218:  jausavustusten yhteismääräksi enintään 192 000       ilmeisesti monessa kunnassa samanlainen. Näin
6219:  markkaa nyt kiintiöitävänä olevasta yhteensä         ollen käsityksemme mukaan kyseinen 40 mil-
6220:  102 miljoonan markan määrästä. Tämän li-             joonan markan määräraha pitäisi saada jollakin
6221:  säksi eduskunta on oikeutettu, mikäli kunnassa       tavoin jakoon jo tänä vuonna.
6222:  on peruutusten vuoksi tai muista syistä käyttä-         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
6223:  mättä vuosien 1979 ja 1980 energia-avustus-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 inomenttiin esitäm-
6224:  määrärahoja, myöntämään nämä määrärahat              me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6225:  avustuksina samanaikaisesti samoin ehdoin nyt        tattavaksi. seuraavan kysymyksen:
6226:  vahvistetusta m:äärärahaosuude'sta myönnettä-
6227:  vien' avustusten kanssa. ·Lähinnä vuonna 1980                   Mihin pikaisiin toimenpiteisiin ~alli"
6228:  energia-avtlsfusl:näärärahasta ·on Uudessakaupun~           tl)s aikoo ryhtyä vuoden 1981 ehergia-
6229:  gissa käyttämättä 166 ~53 mar~kaa eli energia-              taloudellist'en · korjausävtistusmääräraho·
6230:   taloudellisia avustuksia' on jaettavissa yhteensä          jen vuodelle 1982 siirtämisestä lu'opu-
6231:  358 253 markkaa. Energiataloudellisia korjaus-              niiseksi?                 ·
6232:       Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
6233: 
6234:           Tapio Holvitie'                Jacob Söderman                 Ensio Laine
6235: 
6236: 
6237: 
6238:  088101055H
6239: 2                                            1981 vp.
6240: 
6241: 
6242: 
6243: 
6244:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6245: 
6246:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentil;-     vasta 102. milf. markasta määrittäessään on
6247: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        asuntohallitus ottanut huomioon kunnissa aiem-
6248: mies, olette 2 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn      pina vuosina myöntämättä jääneet tai peruu-
6249: kirjeenne n:o 1475 ohella toimittanut valtio-       tusten vuoksi kunnissa käyttämättä olevat mää-
6250: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     rärahaosuudet yhteensä noin 17 milj. markkali\.
6251: kansanedustaja Tapio Holvitien ym. näin kuu-       Kunnittaisia määrärahaosuuksia vahvistettacs-
6252: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 388:        sa osoitettiin valtioneuvoston ed alueiden tu·
6253:                                                    kemista kosk~viss.a periaatepäätöbissä edelly.
6254:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    tetyille kunnille määrärahoja niin, ett~ tuki-
6255:        tus aikoo ryhtyä vuoden 1981 energia~       alueid~n kuntien myöntöprosentti ko.hosi 75-
6256:        taloudellisten korjausavustusmääräraho-      90 % :iin. Muissa kunnissa mälil:ärahat riittivät
6257:        jen vuodelle 1982 siirtämisestä luopu-      avustuksen myöntämiseen keskimäärin hieman
6258:        miseksi?                                     alle puolelle hakijoista.
6259:                                                        Energia·avustushwmusten mä~rän huomat·
6260:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tava lisääntyminen aikai~piin vuosiin verrat·
6261: taen seuraavaa:
6262:                                                     tuna on tänä vuonna aiheuttanut Uudenkau·
6263:    Vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa on asun-      pungin kaupungin kaltaisia ongelmia muun
6264: tojen energiataloudellisiin korjausavustuksiin     muassa juuri niissä kunnissa, joissa alue. tai
6265: osoitettu yhteensä 100 miljoonaa markkaa.          kaukolämpöverkoston        rakennusla!ljennustyöt
6266: Miiärärahasta on varattu n. 10 milj. markkaa       painottuvat talvikauteen 1981-198.2. Alue-
6267: käytettäväksi energiataloudellisen korjaustoi-     tai kaukolämpöön liittymistä suunnittelevien
6268: minnan vaikutusten selvittämiseen kohdistu-        energia-avustushakijoiden kunnan energia..avus-
6269: vaan tutkimustoimintaan sekä energianeuvojien      tusrnääräraho~n tarvetta li~äävä~ vaikutusta ei
6270: palkkaamiseen myönnettäviin valtionavustuk-        määrärahojen suhteellisen vähäisyyden vuoksi
6271: siin. Valtioneuvosto on lisäksi periaatepäätök-    voitu juurikaan ottaa huomioon kuntien mää-
6272: sellään 23. 4. 1981 siirtänyt vuoden 1981 mää-     rärahaosuuksia vahvistettaessa.
6273: rärahasta 40 milj. markk~ käytettäväksi vuon-          Ottaen huomioon haettujen avustusten suu·
6274: na 1982. Valtioneuvoston päätöksellä 16. 7.        ren niliärän ja avustusten tarpeen sekä muut
6275: 1981 on vahviitettu lääneittäinen jako vuoden      asiaan vaikuttavat näkökohdat, sisäasiaimninjs-
6276: 1981 e~rgia-avulltuiimäärärahalle 50 miljoo-       teriössä on katsottu tarpedli~si selvittää ja
6277: nan markan osalta 'sekä vuoden 1980 määrä-         käydä tarpeelliset neuvottelut siitä, tulisiko
6278: rahasta tänä vuonna jaettavaksi siirretylle 52     kuntien voida myöntää vuod<:lle 1·93Z jaetta·
6279: milj. markalle.                                    vaksi siirretystii 40 miljQOMn markan määrä-
6280:    Vuoden 1981 energia..avustruten hakuajalla      rahasta avustuksia tämän vuoden aikana siten,
6281: jätettiin kuntiin e~rgia-avustushakemuksia         että avustuhet voitaisiin maksattaa vast• ensi
6282: kaikkiaa.n lähes 240 rnilj. markan edest.ä. Kun-   vUO<ien alusta lukien. Asian käsittely. on vie~
6283: nittaisia määrärahaosuuksia käytettävissä ole-     lä kes~n.
6284:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1981
6285: 
6286:                                                                Sisäasiainminiiteri Eino Uusitalo
6287:                                             N:o 388                                              3
6288: 
6289: 
6290: 
6291: 
6292:                            Tili Riksdagens Herr Talman
6293: 
6294:    1 det ·syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     102 milj. mk, har den beaktat de anslagsan-
6295: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         delar, sammanlagt ca 17 milj. mk, ·som under
6296: velse nr 1475 av den 2 oktober 1981 till ve-      tidigare åt lämnats obeviljade ellet som på
6297: derbörande medlem av statsrådet översänt av-      grund av annulleringar lämnats oanvända i
6298: ·skrift av följande av riksdagsman Tapio Hoi-     kommunerna. Vid fastställandet av de kommu-
6299: vitie m.fl. undertecknade spörsmål nr 388:        nala anslagsandelatna anvisades de kommunet,
6300:                                                   som avses i statstådets principbeslut rörande
6301:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         stödjandet av olika områden, anslag så att be-
6302:        vidta för att avstå från att överföra      villningsptocenten i stödområdenas kommunet
6303:        1981 års anslag för understöd för re-      uppgick tili 75-90 %. 1 övriga kommunet
6304:        parationsverksamhet i energihushåll-       fötslog anslagen tili understöd tili i genomsnitt
6305:        ningssyf.te tili år 1982?                  något under hälften av sökandena.
6306:                                                      Den avsevärda ökningen av antalet enetgi-
6307:    Såsom svar på detta 'spörsmål får jag vörd-    understödsansökningat jämfött med tidigare
6308: samt anföra följande:                             åt har i åt föranlett liknande problem som i
6309:    1 statsförslaget för år 1981 har för under-    Nystad, bl.a. just i de kommunet där atbe-
6310: stöd för reparationet av bostädet i enetgihus-    tena i samband med utbyggnaden av blockupp-
6311: hållningssyfte anvisats sammanlagt 100 milj.      vätmnings- eller fjärrvärmenätet huvudsakligen
6312: mk. Av .anslaget hat ca 10 milj. mk reservetats   förlagts tili vintetsäsongen 1981-1982. Att
6313: föt uttedning av vetkningatna av tepatations-     behovet av kommunernas energiunderstödsan-
6314: vetksamhet i enetgihushållningssyfte samt föt     slag skulle växa genom de energiunderstöds-
6315: statsundetstöd som beviljas föt avlönande av      sökande som planetar en anslutning till block-
6316: enetgikonsulenter. Statstådet hat vidare genom    uppvätmning ellet fjätrvätme kunde på gtund
6317: sitt ptincipbeslut av 23. 4. 1981 övetfött 40     av de :små anslagen just inte alls beaktas då
6318: milj. mk av 1981 års anslag till åt 1982. Ge-     kommunernas anslagsandelat fas tställdes.
6319: nom statstådets beslut av 16. 7. 1981 hat en         Med beaktande av det stora antalet under-
6320: fördelning länsvis föt 1981 års energiunder-      stödsansökningat och understödsbehovet samt
6321: stöd fastställts beträffande 50 milj. mk samt     övriga omständigheter som invetkar på saken,
6322: föt det belopp om 52 milj. mk som av 1980         hat man vid ~ntikesministeriet ansett det vara
6323: års anslag överförts tili innevarande år.         nödvändigt att utreda och föra etforderliga för-
6324:    lnom ansökningstiden för 1981 års enetgi-      handlingar om huruvida kommunerna i år bot-
6325: undetstöd inlämnades tili kommunerna energi-      de kunna bevilja understöd ur det anslag om
6326: undetstödsansökningar om ett sammanlagt be-       40 milj. mk som överförts till år 1982 så, att
6327: lopp av anemot 240 milj. mk. Då bostadssty-       understöden skulle kunna utbetalas först ftån
6328: relsen bestämt om de kommunvis fördelade          och med ingången av nästa åt. Ätendets be-
6329: anslagsandelatna av det disponibla beloppet om    handling pågår alltjämt.
6330:      Helsingfors den 9 november 1981
6331: 
6332:                                                    Minister föt inrikesätendena Eino Uusitalo
6333: •,.'
6334: 
6335: 
6336:        • ~   '', .<   1 ·,
6337:                                               1981 vp.
6338: 
6339: Kirjallinen kysymys n:o 389
6340: 
6341: 
6342: 
6343: 
6344:                                   Skinnari ym.: Peruskoulussa järjestettävästä tilapäisestä lisäkou-
6345:                                      lutuksesta
6346: 
6347: 
6348: 
6349:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6350: 
6351:     Peruskoulussa on järjestetty tilapäistä lisä-       Esimerkiksi Hämeen läänissä anoi lukuvuo-
6352: koulutusta lukuvuodesta 1977-78 lähtien kou-         deksi 1981-82 kokeilulupaa lisäluokan (10.
6353: lujärjestelmälain 32 § :n ja peruskouluasetuksen     lk) perustamiseksi 14 kuntaa ja lisäluokille il-
6354: 87 §:n tarkoittamana kokeiluna. Kokeilu aloi-        moittautui yhteensä 364 oppilasta. Opetusmi-
6355: tettiin valtioneuvoston asiaa koskevan periaate-     nisteriö myönsi kyseisen luvan kuitenkin vain
6356:  päätöksen mukaisesti lukuvuonna 1977-78 La-         kahdelle kunnalle. Luvan lisäluokan perustami-
6357: pin ja Oulun läänin kunnissa, joissa kokeilun        seen kuluvana lukuvuonna saivat edellisen luku-
6358: alkamista edeltävänä lukuvuotena peruskoulun         vuoden tapaan Lahti ja Pirkkala. Syksyllä 1981
6359: opetussuunnitelma oli ollut käytössä kaikilla        on jäänyt Hämeen läänissä ilman keskiasteen
6360: luokka-asteilla. Kokeilu laajennettiin valtioneu-    aloituspaikkaa 2 050 oppilasta. Hämeenlinna,
6361: voston erillisin periaatepäätöksin peruskoulun       Hollola, Janakkala, Kangasala, Lammi, Mänttä,
6362:  toteutusaikataulun mukaisesti niin, että luku-      Nastola, Orivesi, Pälkäne, Ruovesi, Tampere ja
6363: vuonna 1980-81 kokeilua oli jo kaikissa lää-         Valkeakoski eivät anomuksesta huolimatta saa-
6364: neissä. Eduskunta on tulo- ja menoarviossaan         neet kokeilulupaa lisäluokan perustamiseksi, jo-
6365: vuodelle 1981 myöntänyt kokeilulle lisäaikaa.        ten Hämeessä ilman keskiasteen aloituspaikkaa
6366:     Kouluhallituksen lisäluokan kokeilua koske-      jää yhteensä 1 114 oppilasta.
6367: vissa ohjeissa on edellytykseksi luvan myöntä-          Ottaen huomioon edellä mainitut kouluhalli-
6368:  miselle asetettu se, että kunnassa on keskimää-     tuksen kokeilulupien myöntämiselle asetettavat
6369:  räistä vähemmän keskiasteen koulutuksen aloi-       edellytykset sekä Hämeessä ja koko Etelä-Suo-
6370:  tuspaikkoja. Ohjeiden mukaan oppilaille vapaa-      messa vuonna 1981 :keskiasteen koulutuksen
6371: ehtoinen lisäkoulutus on tarkoitettu niille pe-      ulkopuolelle jääneiden oppilaiden suuren mää-
6372: ruskoulun päättäneille nuorille, joita keskiasteen   rän 'ja nuorisotyöttömyyden, on opetuslrniniste-
6373: koulutuspaikkojen riittämättömyyden vuoksi ei        riön menettelyn :katsottava lisäävän alueellista
6374: voida sijoittaa keskiasteen koulutukseen luku-       eriarvoisuutta maan pohjoisten 'ja eteläisten
6375: vuonna 1981-82.                                      osien välillä. Koska kovin suurista valtionta-
6376:     Kouluhallituksen     mukaan      kokeilulupien   louden menoistaikaan ei ole kyse, tällainen me-
6377:  myöntämisessä kiinnitetään huomiota mm. sii-        nettely ei ole edes näillä syillä l'erusteltavis.sa.
6378:  hen, että                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6379:     - koulutus järjestetään ensisijaisesti niissä    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6380:  kunnissa, joissa huomattava määrä oppilaita jää     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6381:  heistä riippumattomista syistä keskiasteen oppi-     vaksi seuraavan kysymyksen:
6382:  laitosten ulkopuolelle, ja että
6383:     - koulutuksen järjestäminen ei saa aiheuttaa
6384:  lisätilojen rakentamistarvetta eikä henkilökun-                Aikooko Hallitus antaa mahdollisuu-
6385:  nan lisäystä lukuvuoteen 1980-81 verrattuna.                den lukuvuonna 1982-83 ja sen jäl-
6386:   Lisäksi !kunnassa tulee olla asianimukainen val-           keenkin peruskoulun 10. luokan järjes-
6387:   mius koulutuksen sekä ikokeilun järjestämiseen.            tämiseen niin, että maan eri alueet voi-
6388: 
6389: 
6390: 
6391: 0881010412
6392: 2                                          1981 vp.
6393: 
6394:      sivat päästä mm. nuorten vaikean työl-           lisäkoulutuksen piiriin· kuntien anomus-
6395:      lisyystilanteen vuoksi ko. peruskoulun           ten mukaisesti?
6396:     Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
6397: 
6398:        Jouko Skinnari              Tarja Halonen                Eva-Maija Pukkio
6399:        Liisa Jaakonsaari           Hannu Tapiola                Saara-Maria Paakkinen
6400:        Jermu Laine                 Le-a Savolainen              Matti Viljanen
6401:        Pentti Lahti-Nuuttila       Eino Grönholm                Ulla Järvilehto
6402:        Arvo Salo                   Hannu Tenhiälä               Tellervo Koivisto
6403:        Paula Eenilä                Ulla Puolanne                Jarmo Wahlström
6404:        Helge Siren                 Toivo Mäkynen                Kauko Tamminen
6405:        Matti Luttinen              Saara Mikkola                Kaisa Raatikainen
6406:        Niilo Hämäläinen            Pirjo Ala-Kapee              Seppo Tikka
6407:        Tapani Mörttinen            Tuulikki Petäjäniemi         Markus Aaltonen
6408:                                                N:o' 3'89                                              3
6409: 
6410: 
6411: 
6412: 
6413:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6414: 
6415:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n !momentissa keuksena tästä säännöstä oli Porin kaupunki,
6416: ·mainitussa ta!'lroittiksessa Te,: Herra PUhemies, ·jonne lupa myönnettiin sen vuoksi, että lisä-
6417:  olette 2 päiVänä· lokakuuta 1981 päivätyn kir- opetus kuuluu· olennaisena osana nuorten yh-
6418:  jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- teiskuntatakuukokeilutin.
6419:  omaiselle jäsenelle jäljennöksen kllnsanedustaja       Kokeilun laajentamiseen ei kulumassa olevan
6420:  Jouko Skinnarin ym. kirjallisesta kysymyksestä lukukauden aikana katsottu olevan mahdolli-
6421:  n:o 389:                                            suuksia kustannussyistä. Kokeilu käynnistettiin
6422:                                                      lukuvuonna 1977___:_78 niillä alueilla, joissa kou-
6423:              Aikooko Hallitus antaa mahdollisuu- lutuspaikkojen puutteen tai nuorisotyöttömyy-
6424:           den lukuvuonna 1982--83 ja sen jru- den vuoksi peruskoulunsa päättäneillä nuorilla
6425:           keenkin peruskoulun 10. luokan järjes- oli keskimääräistä heikommat mahdollisuudet
6426:           tämiseen niin, että maan eri alueet voi- sijoittua koulutukseen tai työelämään. Lisäksi
6427:           sivat päästä mm. nuorten vaikean työl- kokeilun avulla on tarkoitus selvittää, missä
6428:           lisyystilanteen vuoksi ko. peruskoulun määrin tällaisella koulutuksella voidaan edistää
6429:           lisäkoulutuksen piiriin kuntien anomus- koko ikäluokan ed~llytyksiä päästä lukioon ja
6430:           ten mukaisesti?                            kaikkiin keskiasteen ammatillisiin oppilaitoksiin.
6431:                                                      Tämän kokeilutehtävän suorittamiseksi ei ko-
6432:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- keilun laajentaminen ole välttämätöntä.
6433:   vasti seuraavaa:                                      Opetusministeriö myöntää kaikki kokeilulu-
6434:      Peruskoulun tilapäisen lisäkoulutuksen kokei- vat lukuvuodeksi kerrallaan. Näin ollen tätä
6435:   lu on tällä hetkellä varsin laajaa. Kokeilukuntia lukuvuotta koskeva kannanotto lisäluokan ko-
6436:   on tällä hetkellä 110. Lukuvuodeksi 1981--82 keilun laajuudesta ei merkitse lopullista kantaa
6437:   kokeilulupa annettiin vain niille kunnille, joilla siihen, miten seuraavina lukuvuosina kokeilu-
6438:   tätä toimintaa oli ennestään olemassa. Poik- toimintaa sijoitetaan.
6439:        Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1981
6440: 
6441:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
6442: 4                                              1981 vp.
6443: 
6444: 
6445: 
6446: 
6447:                             Till Riksdagens Herr T.alman.
6448: 
6449:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          regel var Björneborg stad som beviljades till-
6450: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         stå:nd einedan tilläggsundervisning utgör en
6451: av den 2 oktober 1981 tili vederbörande med-          väsentlig del av försöksvetksamhet med sam-
6452: lem av statsrådet äversänt av.skr1ft av fö1jande av   hällsgaranti för ungdom.
6453: riksdagsman Jouko Skinnari m. fl. underteck-             En utvidgning av försöksverksamhet under
6454: nade spörsmål nr 389:                                 pågå:ende läsår ansågs inte vara möjlig p.g.a. de
6455:                                                       föranledda kostnaderna. Försöksverksamheten
6456:           Ämnar Regeringen möjliggöra införan-        påbörjades under läsåret 1977-78 i de om-
6457:        det av en 10: e klass i grundskolan            råden där ungdomarna som gått ut grundskolan
6458:        under läsåret 1982-83 och även där-            hade sämre möjligheter än i medeltal att finna
6459:        efter så att samtliga kommuner i landets       en plats inom utbildningsväsendet eller i arbets-
6460:        olika delar kunde ha möjlighet att an-         livet p.g.a. otillräckliga skolningsplatser eller
6461:        söka om tillsnånd att anordna tilläggs-        ungdomsarbetslöshet. Därtill är det meningen
6462:        undervisning inom grundskolan bl. a. för       att med försöksverksamheten utreda i viiken
6463:        att underlätta det svåra sysselsättnings-      utsträckning en dylik skolning kan främja hela
6464:        läget bland ungdomen?                          åldersgruppens förutsättningar att komma tili
6465:                                                       gymnasiet och alla mellanstadieyrkesläroinrätt-
6466:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ningar. En utvidgning av försöksverksamheten
6467: samt anföra följande:                                 är inte nödvändig för detta ändamål.
6468:    Försöksverksamhet med tillfällig tilläggsut-           Alla eXJperiunenttillstånd beviljas av und(!rvis-
6469: bildning i grundskolan förekomtner för när-           ningsministeriet för ett läsår i sänder. Sålunda
6470: varande i stor utsträckning. Försöksverksamhet        innebär årets ställningstagande angående om-
6471: förekommer nu i 110 kommuner. Tillstånd för           fattningen av experimenten med tilläggsklass
6472: försöksverksamhet har beviljats för läsåret           inte en slutlig ståndpunkt angående försöks-
6473: 1981-82 åt de kommuner som tidigare anord-            verksamheten under kommande läsår.
6474: nat dylik verksamhet. Ett undantag tili denna
6475:      Helsingfors den 5 november 1981
6476: 
6477:                                                                 Undervisningsminister Pär Stenbäck
6478:                                              1981 vp.
6479: 
6480: Kirjallinen kysymys n:o 390
6481: 
6482: 
6483: 
6484: 
6485:                                  Astala ym.: Vanhusvoittoisten kuntien erityistilanteen vaatimista
6486:                                     toimenpiteistä Turun ja Porin läänissä
6487: 
6488: 
6489:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6490: 
6491:    Turun ja Porin lääni on koko maan vanhus-       yhteensä 35 hankkeen rakennusohjelma odot-
6492: voittoisin alue. Läänin väestöstä on yli 65-       tamassa toteutumistaan. Vanhainkotien raken-
6493: vuotiaita keskimäärin 13,4 % (koko maa noin        tamis- ja peruskorjausavustukset ovat suuntau-
6494: 12 %) , läänin maalaiskunnissa keskimäärin         tuneet vanhustenhuollon kannalta ristiriitai-
6495: 15,1 %. Erityisesti on todettava, että kaikista    sesti ja suhteellisesti vähiten Turun ja Porin
6496: maan kunnista, joissa vanhusten osuus ylittää      lääniin. Koko maan vanhusvoittoisimpia kun-
6497: 17,5 %, puolet (41 kuntaa) sijaitsee Turun         tia ei ole otettu huomioon, kun vanhusten ja
6498: ja Porin läänissä. Viimeksi mainituista läänin     vammaisten kotihoidon tukijärjestelmän kokei-
6499: kunnista 22:ssa vanhusten osuus on yli 20 %        lukuntia on valittu.
6500: väestöstä, korkeimmillaan 27-28 %.                    Turun ja Porin lääninhallitus on vastikään
6501:    Tilanne merkitsee kunnille poikkeuksellisen     esittänyt seuraavaa:
6502: vaativia taloudellisia velvoitteita vanhusten ja      Valtakunnallisella tasolla olisi asetettava toi-
6503: pitkäaikaissairaiden avo- ja laitoshuollon jär-    mikunta tai työryhmä selvittämään niitä erilai-
6504: jestämisessä.                                      sia mahdollisuuksia, joita vanhusvoittoisimpien
6505:    Vuoden 1978 tilaston mukaan vanhusten-          kuntien aseman sekä elinkeino- ja väestöraken-
6506: huollon nettomenojen osuus oli koko maassa         teen kehittämiseksi on käytettävissä lyhyellä ja
6507: keskimäärin 0,85 penniä veroäyrin hinnasta.        pitkällä aikavälillä.
6508: Turun ja Porin läänissä oli samana vuonna lä-         Läänin- ja piirihallintoviranomaisten neuvot-
6509: hes 40 kuntaa, joissa kyseiset menot ylittivät     telukunnan suunnittelujaosto sekä läänin kun-
6510: kaksinkertaisesti tai enemmän koko maan kes-       nallisasiain työryhmä ovat hyväksyneet läänin-
6511: kiarvon!                                           hallituksen esityksen.
6512:     Valtionhallinnon monet ratkaisut ovat kui-        Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
6513: tenkin kohdentuneet muualle kuin näihin kun-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
6514: tiin. Esimerkkeinä mainittakoon mm. elinkei-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6515: nopoliittisen tuen riittämättömyys ja asunto-      seuraavan kysymyksen:
6516: tuotantomäärärahojen epäonnistunut kiintiö-
6517: järjestelmä, joka asettaa vastakkain pienissä                Onko Hallitus tietoinen Turun ja
6518: kunnissa työllisyysnäkökohdat ja vanhusten                Porin läänin vanhusvoittoisten kuntien
6519: tarpeet. Vanhusten vuokra- ja palvelutalojen              erityisongelmista, ja jos on,
6520:  rahoitus on suunnattu vähiten Turun ja Po-                  mihin erityistilanteen vaatimiin toi-
6521:  rin lääniin, jossa eittämättä tarve on suurin.           menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä?
6522:     Turun ja Porin läänin terveyskeskuksilla on
6523:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1981
6524: 
6525:          Heli Astala                   Sauli Hautala                  Tapio Holvitie
6526:          Anna-Liisa Jokinen            Paula Eenilä                   Heikki Perho
6527:          Pekka Vennamo                 Reino Breilin                  Ilkka Kanerva
6528:          Jacob Söderman                Ensio Laine                    Arto Lampinen
6529:                                        Mikko Rönnholm
6530: 
6531: 
6532: 088101056J
6533: 2                                          1981 vp.
6534: 
6535: 
6536: 
6537: 
6538:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6539: 
6540:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momen-          Turun ja Porin läänin osalta vuonna 1981
6541: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-     hakemuksensa jättäneiden kuntien rakennus-
6542: hemies, olette 2 päivänä lokakuuta 1981 päi-      hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yhteen-
6543: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     sä 19,7 milj. markkaa, josta 20 %:n valtion-
6544: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      avustus olisi 3,9 milj. markkaa.
6545: kansanedustaja Astalan ym. näin kuuluvasta           Vuoden 1981 toisessa lisämenoarviossa on
6546: kirjallisesta kysymyksestä n:o 390:               esitetty 6 milj. markkaa käytettäväksi vanhain-
6547:                                                   kotien rakentamiseen ja peruskorjauksiin. Nä-
6548:           Onko Hallitus tietoinen Turun ja        mä varat on menoarvion perusteluiden mukaan
6549:        Porin läänin vanhusvoittoisten kuntien     tarkoitus jakaa sellaisiin työllisyyden kannal-
6550:        erityisongelmista, ja jos on,              ta tärkeisiin hankkeisiin, joita ei ole vielä aloi-
6551:           mihin erityistilanteen vaatimiin toi-   tettu, mutta jotka voidaan aloittaa heti avus-
6552:        menpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä?        tusten myöntämisen jälkeen. Sosiaali- ja terveys-
6553:                                                   ministeriön tarkoituksena on pyrkiä yhteistyös-
6554:   Vastauksena kysymykseen viittaan kansan-        sä työvoimaministeriön ja sosiaalihallituksen
6555: edustaja Holvitien kirjalliseen kysymykseen       kanssa löytämään avustuksen kohdentamiselle
6556: n:o 357 22 päivänä lokakuuta 1981 antamaani       sellaiset hankkeet, joita voidaan perustella
6557: vastaukseen. Sen lisäksi esitän vastauksena ky-   myös vanhustenhuollollisin näkökohdin.
6558: symykseen, sosiaali- ja terveysministeriön ja        Kuluvan vuoden huhtikuun 1 päivästä lu-
6559: asuntohallituksen annettua asiassa lausuntonsa,   kien aloitettiin maamme kolmessa kunnassa ko-
6560: kunnioittaen seuraavaa:                           keilu koskien vanhusten ja vammaisten kotona
6561:                                                   tapahtuvan hoidon tukemista. Kokeilua varten
6562:     Kunnalliskotien ja kunnallisten vanhainko-    on valtion tämän vuoden tulo- ja menoarvioon
6563: tien rakentamiseen ja peruskorjaukseen annet-     varattu yhteensä 1 milj. markan suuruinen
6564: tavan valtionavustuksen perusteista 5 päivänä     määräraha, jonka käytöstä valtioneuvosto on
6565: heinäkuuta 1979 annetun valtioneuvoston pää-      19 päivänä helmikuuta 1981 tehnyt päätök-
6566: töksen (607 /79) nojalla kunnille tai kuntain-    sen (181 /81) . Päätöksen mukaan vanhusten
6567: liitoille myönnettävät valtionavustukset van-     ja vammaisten kotihoidontukijärjestelmän ko-
6568: hainkotien rakentamis- ja peruskorjauskustan-     keilua varten voidaan kokeilun piiriin valitulle
6569: nuksiin on käytännössä pyritty kohdistamaan       kunnalle myöntää valtion tulo- ja menoarvioon
6570: huonokuntoisimpiin ja siten kiireellisimmin       otetun määrärahan rajoissa valtionavustusta
6571: korjaustarvetta edellyttäviin rakennushankkei-    sen mukaan kuin päätöksessä tarkemmin mää-
6572: siin.                                             rätään. Kotihoidontuen suuruus voi enintään
6573:     Tarkoitukseen varatuista määrärahoista haki   olla 1 000 markkaa kuukaudessa. Valtionavus-
6574: kuluvana vuonna avustusta 46 kuntaa. Hank-        tusta suoritetaan kunnalle 50 prosenttia myön-
6575: keiden kokonaiskustannukset ovat 156 milj.        netyn tuen määrästä.
6576: markkaa ja anottu 20 prosentin avustus 31,2          Valtioneuvoston päätöksen mukaan sosiaali-
6577: milj. markkaa. Tämän vuoden tulo- ja meno-        ja terveysministeriö valitsee kokeilun piiriin tu-
6578: arviosta voidaan kuitenkin osoittaa ainoastaan    levat kunnat siten, että ne edustavat erilaisia
6579: 5 milj. markkaa tänä vuonna aloitettaviin ra-     elinkeino-, väestö- ja yhdyskuntarakenteita se-
6580: kennushankkeisiin lopun 15 milj. markan mää-      kä maan eri alueita. Tämän perusteella sosiaa-
6581: rärahojen kohdistuessa budjetin perustelujen      li- ja terveysministeriö on valinnut kokeilu-
6582: mukaan jo aloitettujen hankkeiden valtionavus-    kunniksi Lappeenrannan, Pielaveden ja Kuri-
6583: tusten loppueriin.                                kan.
6584:                                               N:o 390                                                3
6585: 
6586:     Vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarviossa        ja Porin läänissä vuonna 1980 noin 68 % ja
6587: on esitetty varattavaksi 2 milj. markkaa van-        vuonna 1981 54 %, kun vastaavat osuudet oli-
6588: husten ja vammaisten kotihoidon tukikokei-           vat koko maassa 60 % ja 50 %. Tähän lainoi-
6589: luun. Päätökset siitä, millä tavoin kokeilua tul-    tuksen määrään on päädytty kuntien etuoikeus-
6590: laan laajentamaan, tehdään sen jälkeen kun val-      järjestysten ja lääninhallituksen lausuntojen pe-
6591: tion tulo- ja menoarvio on vahvistettu.              rusteella. Näissä lausunnoissa on käsitelty toi-
6592:     Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan puh-        saalta erityistarvemäärärahojen suuntaamista ja
6593: taasta tuotosta myönnetään vuosittain avustus-       toisaalta vanhusten asuntolainoituksen tarvet-
6594: ta raha-automaattiasetuksen mukaisesti muun          ta läänin eri kunnissa.
6595: muassa vanhustenhuollon tukemiseksi. Vuonna             Vanhusten samoin kuin muidenkin väestö-
6596: 1981 on vanhustenhuollon edistämiseen myön-          ryhmien asunto-oloja voidaan parantaa uudis-
6597: netty avustuksia noin 23 milj. markkaa eli           tuotannon lisäksi nykyiseen asuntokantaan koh-
6598: noin 16 % kaikista jaetuista avustuksista. Van-      distuvin toimenpitein. Asuntojen korjaustoi-
6599: hustenhuollon avustuksista pääosa käytetään          mintaan myönnettävien lainojen ja energiata-
6600: vanhustentalojen rakentamiseen sekä eläkeläis-       loudellisten avustusten lisäksi on työvoimami-
6601: järjestöjen toimintaan ja toimintakeskusten in-      nisteriöllä ollut käytettävissä avustusvaroja ke-
6602: vestointeihin.                                       hitysalueiden eläkeläisten asuntojen korjauk-
6603:     Vaitioneuvoston vuosittain vahvistamassa         siin. Näin on voitu vähentää vanhustentalojen
6604: asuntolainojen läänikohtaisessa jaossa Turun         rakentamistarvetta. Lisäksi on käynnistetty tä-
6605:  ja Porin läänin osuus on ollut viime vuosina        män vuoden alussa voimaan tulleen asunnon
6606:  14-15 prosentin luokkaa kaikista alueellisen        hankintaan myönnettävästä korkotuesta anne-
6607:  kiintiöinuin piiriin kuuluvista asuntolainamää-     tun lain (867 /80) mukainen korkotukijärjes-
6608:  rärahoista. Läänikohtaisten osuuksien puitteis-     telmä, jonka turvin kunnat voivat saada kor-
6609:  sa asuntohallitus on suorittanut asuntolaina-       kotukea vuokra-asuntoina käytettävien asunto-
6610:  määrärahojen kuntakohtaisen jaon. Alueellisen       jen hankintaa varten myönnettyihin korkotuki-
6611:  kiintiöinuin ulkopuolella ovat asuntojen perus-     lainoihin. Pyrkimyksenä on kehittää asunto-
6612:  korjaus- ja perusparannuslainat, opiskelija-asun-   lainoitusjärjestelmää myös siten, että lainaa
6613:  tolainat, lämmityslaitoslainat sekä mustalais-      voitaisiin myöntää asunnon hankintaan jo ole-
6614:  väestön erityisasuntolainat. Lisäksi erityistar-    vasta asuntokannasta.
6615:  peisiin varataan tietty määrä. Kuluvan vuoden          Edellä todettu toiminta edellyttää lisäksi
6616:  2,34 miljardin markan suuruisesta asuntolaina-      sitä, että vanhuksille tarkoitettuja kotipalvelu-
6617:  määrärahasta 0,7 miljardia markkaa jää lääni-       ja nykyisestään tehostetaan.
6618:  kohtaisten kiintiöiden ulkopuolelle. Tästä on          Turun ja Porin läänissä on jätetty lainahake-
6619:  erityistarpeisiin varatun määrärahan osuus 0,25     muksia yhteensä 412 vanhusten asuntoa var-
6620:  miljardia markkaa. Alueellisen kiintiöinuin         ten seuraavalle, vuoden 1982 lainoituskierrok-
6621:  alaisena on siten 1,64 miljardia markkaa, mis-      selle. Lääninhallitus ja kunnat ovat antaneet
6622:  tä Turun ja Porin läänin osuus on 229,6 mil-        näistä hakemuksista myös jo lausuntonsa, mut-
6623:  joonaa markkaa.                                     ta lainakäsittelyä ei ole vielä asuntohallitukses-
6624:      Etenkin pienten kuntien kohdalla joudutaan      sa käynnistetty.
6625:  kuntakiintiön mukaisten asuntomäärärahojen             Puutteellisesti asuvien vanhusten asunto-olo-
6626:  samoin kuin kuntakiintiöiden ulkopuolella ole-      jen kehittämistä tulee kuntien tarkastella osana
6627:  vien erityismäärärahojenkin myöntämisessä yh-       lakisääteistä asunto-ohjelmaa. Asunto-ohjelman
6628:   teensovittamaan toisilleen vastakkaisiakin eri     laadintatilanne on osassa Turun ja Porin lää-
6629:   tekijöitä kuten esimerkiksi työllisyysnäkökoh-     nin kuntia puutteellinen, minkä vuoksi muun
6630:   dat ja vanhusten tarpeet.                          muassa Turun ja Porin läänin kunnissa tulisi
6631:      Asuntolainoituksen kiintiöjärjestelmän las-     kiinnittää nykyistä enemmän huomiota asunto-
6632:   kentaperusteiden uudistamista sisäasiainminis-     ohjelman laadintaan.
6633:   teriön toimesta selvittämään 17. 9. 1981 ase-         Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvios-
6634:   tetun toimikunnan tehtävänä on löytää ratkaisu-    sa on yleisiä rahoitusavustuksia varten varattu
6635:   ehdotus muun muassa mainittuun ongelmaan.          100 milj. markkaa, josta verotulojen täyden-
6636:      Turun ja Porin lääniin on myönnetty van-        nyksinä on jo myönnetty 65,4 milj. markkaa.
6637:   hustentalolainoja 290 asuntoa varten vuonna        Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset, yhteensä
6638:   1980 ja 136 asuntoa varten kuluvana vuonna.        noin 34,6 milj. markkaa, tulevat myönnettä-
6639:   Lainoitusosuus hakemuksista on ollut Turun         viksi loka-marraskuun aikana. Verotulojen
6640: 4                                          1981 vp.
6641: 
6642: täydennystä myönnettiin kuluvana vuonna Tu-      jen toimenpiteiden avulla on mahdollista pääs-
6643: run ja Porin läänin kunnille 3 778 705 mark-     tä sellaisiin tuloksiin, joilla Turun ja Porin
6644: kaa ja vuonna 1980 3 263 048 markkaa. Vuon-      läänin kunnissa vallitsevia epäkohtia voidaan
6645: na 1980 myönnettiin Turun ja Porin läänin        lieventää. Eduskunnan käsiteltävänä olevan so-
6646: kunnille harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia    siaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja val-
6647: yhteensä 2 440 000 markkaa. Vuoden 1982          tionosuutta koskevan lakiehdotuksen (VAL-
6648: tulo- ja menoarvioesityksessä on ehdotettu       TAVA) myös sekä vireillä olevien selvitysten
6649: yleisten rahoitusavustusten määrärahaa koro-     valmistumisen jälkeen voitaneen kysymyksessä
6650: tettavaksi 15 milj. markalla.                    mainittuja ongelmia korjata yhä tehokkaam-
6651:    Kysymyksessä tarkoitetut ongelmat ovat tie-   min.
6652: dossa ja ne on syytä korjata. Edellä mainittu-
6653:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1981
6654: 
6655:                                                              Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
6656:                                             N:o 390                                              5
6657: 
6658: 
6659: 
6660: 
6661:                            Tili Riksdagens Herr Talman
6662: 
6663:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          I Åbo och Björneborgs Iän uppgick total-
6664: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       kostnaderna för de byggnadsprojekt, för vilka
6665: se av den 2 oktober 1981 tili vederbörande        kommunerna under år 1981 ansökt om under-
6666: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     stöd, till 19,7 milj. mk, varav ett statsunder-
6667: jande av riksdagsledamot Astala m.fl. under-       stöd om 20 % skulle utgöra 3,9 milj. mk.
6668: tecknade spörsmål nr 390:                             I den andra tiliäggsbudgeten för år 1981
6669:                                                   har föreslagits att 6 milj. mk skulle användas
6670:           Är Regeringen medveten om de ål-        för uppförande och grundreparation av ål-
6671:        dringsdominerade kommunernas i Åbo         dringshem. Enligt motiveringen tili denna ut-
6672:        och Björneborgs Iän speciella problem,     giftsstat är avsikten att fördela dessa medel
6673:        och om så är fallet,                       på sådana med tanke på sysselsättningen
6674:           vilka åtgärder ämnar Regeringen         viktiga projekt som ännu inte påbörjats, men
6675:        vidta i anledning av denna speciella si-   som kan påbörjas genast efter det understödet
6676:        tuation?                                   beviljats. Social- och hälsovårdsministeriet har
6677:                                                   för avsikt att i samarbete med arbetskraftsmi-
6678:     Såsom svar på detta spörsmål hänvisar jag     nisteriet och socialstyrelsen sträva tili att för
6679: tili mitt svar av den 22 oktober 1981 på riks-    inriktandet av understödet finna sådana pro-
6680: dagsman Holvities skriftliga spörsmål nr 357.     jekt som även kan motiveras utgående från
6681: Ytterligare får jag såsom svar på detta           åldringsvårdens krav.
6682: spörsmål, sedan social- och hälsovårdsministe-        Den 1 april innevarande år inleddes i tre
6683: riet och bostadsstyrelsen avgivit utlåtande i     av landets kommuner ett försök med stöd
6684: ärendet, vördsamt anföra följande:                för sådan åldrings- och invalidvård som sker
6685:     Med stöd av statsrådets beslut av den 5       i hemmet. För försöket har i statsförslaget för
6686: juli 1979 om grunderna för statsunderstöd för     detta år reserverats ett anslag om sammanlagt
6687: byggimde och grundreparation av kommunal-         1 milj. mk, om vilkets användning statsrådet
6688: hem och kommunala åldringshem (607 /79)           beslutat den 19 februari 1981 (181/81). En-
6689: har man i praktiken strävat tili att inrikta      ligt beslutet kan för försök med ett stödsystem
6690: de statsunderstöd, som beviljas kommuner          för vård i hemmet av åldringar och handikap-
6691: eller kommunalförbund för byggande och            pade åt kommun som har utsetts att med-
6692: grundreparation av åldringshem, på sådana         verka i försöket beviljas statsunderstöd inom
6693: byggnader som befinner sig i det sämsta           ramen för det anslag som upptagits i stats-
6694: skicket och sålunda förutsätter en möjligast      förslaget i enlighet med vad i beslutet när-
6695: snar reparation.                                  mare bestäms. Stödet för vården i hemmet
6696:     Under innevarande år ansökte 46 kommuner      kan uppgå tili högst 1 000 mk i månaden.
6697: om understöd ur de för ändamålet reserverade      Tili kommunen betalas i statsunderstöd 50%
6698: medlen. Totalkostnaderna för projekten upp-       av det beviljade stödet.
6699: går tili 156 milj. mk och det understöd om           Enligt statsrådets beslut utser social- och
6700: 20% man ansökt om tili 31,2 inilj. mk. Av         hälsovårdsministeriet de kommuner som med-
6701: anslaget i statsförslaget för innevarande år      verkar i försöket så, att de företräder olika
6702: kan dock endast 5 milj. mk anvisas för bygg-      närings-, befolknings- och samhällsstrukturer
6703: nadsprojekt som påbörjas detta år, medan          samt landets olika områden. På grundvalen
6704: återstoden av anslaget, 15 milj. mk, enligt       av detta har social- och hälsovårdsministeriet
6705: motiveringen tili budgeten inriktas på stats-     utsett Vilimanstrand, Pielavesi och Kurikka tili
6706: understödets slutrater för de projekt som redan   försökskommuner.
6707: påbörjats.
6708: 6                                           1981 vp.
6709: 
6710:    I statsförslaget för år 1982 har föreslagits       I Aho och Björnehorgs Iän har år 1980 för
6711: att 2 milj. mk reserveras för försöket med ett     hyggande av åldringshus 290 hostäder heviljats
6712: stödsystem för vård i hemmet av åldringar          lån och innevarande år 136 hostäder. Låne-
6713: och handikappade. Beslut därom, på vilket sätt     andelen av ansökningarna har i Aho och Björ-
6714: försöket kommer att utvidgas, fattas efter det     nehorgs Iän utgjort ca 68 % år 1980 och
6715: statsförslaget stadfästs.                          54 % år 1981, då motsvarande andelar i hela
6716:    Av nettoavkastningen av Penningautomat-         landet var 60 % respektive 50 %. Man har
6717: föreningens verksamhet heviljas årligen i en-      kommit fram tili detta lånehelopp på hasen
6718: lighet med Penningautomatförordningen hl.a.        av kommunernas prioritetsordning och länssty-
6719: understöd för stödjande av åldringsvården. Ar      relsernas utlåtanden. Dessa utlåtanden har dels
6720: 1981 har understöd heviljats för främjande av      behandlat inriktandet av anslagen för speciella
6721: åldringsvården tili ett helopp om ca 23 milj.      behov och dels hehovet av hostadslån för hyg-
6722: mk, dvs. ca 16% av alla fördelade understöd.       gande av åldringshus i länets olika kommuner.
6723: Merparten av understöden för åldringsvården           Aldringarnas, liksom även andra hefolknings-
6724: används för uppförande av åldringshus samt         gruppers, hostadsförhållanden kan förhättras,
6725: för pensionärsföreningars verksamhet och           förutom genom nyproduktion även genom åt-
6726: verksamhetscentralernas investeringar.             gärder heträffande det nuvarande hostadshe-
6727:    I den fördelning av hostadslånen på de olika    ståndet. Förutom lån som heviljas för repara-
6728: länen som statsrådet årligen fastställer, har      tion av hostäder och understöd för reparations-
6729: Aho och Björnehorgs läns andel under de se-        verksamhet i energihushållningssyfte, har ar-
6730: naste åren utgjort ca 14-15 % av alla de           betskraftsministeriet haft tillgång tili medel
6731: anslag för hostadslån som hänförs tili den re-     för understödande av. reparation av pensionä-
6732: gionala kvoteringen. Inom ramen för den            rers hostäder på utvecklingsområdena. På detta
6733: andel som ettvart Iän erhåller, har hostads-       sätt har man kunnat minska hehovet att hygga
6734: styrelsen fördelat anslagen för hostadslån på      åldringshus. Vidare har man från och med
6735: de enskilda kommunerna. Lånen för grund-           ingången av detta år påhörjat ett system med
6736: reparation och grundförhättring av hostäder,       räntestöd i enlighet med lagen om räntestöds-
6737: studenthostadslånen,      värmeanläggningslånen    lån för anskaffande av hostäder (867 /80),
6738: samt de särskilda hostadslånen för zigenarhe-      med stöd av vilket system kommunerna kan
6739: folkningen står utanför den regionala kvote-       erhålla räntestöd för räntestödslån som he-
6740: ringen. För speciella hehov reserveras ytter-      viljats för anskaffande av hostäder som an-
6741: ligare ett visst helopp. Av anslaget om 2,34       vänds såsom hyreshostäder. A vsikten är att
6742: miljarder mk för hostadslån under innevaran-       utveckla hostadslånesystemet även så, att lån
6743: de år hlir 0,7 miljarder mk utanför den re-        skulle kunna heviljas för anskaffande av
6744: gionala kvoteringen. Av detta helopp utgör         hostad ur det redan existerande hostadshestån-
6745: det anslag som reserverats för speciella hehov     det.
6746: 0,25 miljarder mk. Sålunda är 1,64 miljarder          Ovan relaterade verksamhet förutsätter vi-
6747: mk underkastat regional kvotering, av vilket       dare att den för åldringar avsedda hemser-
6748: Aho och Björnehorgs läns andel utgör 229,6         vicen effektiveras.
6749: milj. mk.                                             I Aho och Björnehorgs Iän har låneansök-
6750:    Vid heviljande av såväl de hostadsanslag i      ningar för sammanlagt 412 åldringshostäder
6751: enlighet med kommunkvoteringen som de              inlämnats för följande låneomgång år 1982.
6752: speciella anslag som står utanför kvoteringen      Länsstyrelsen och kommunerna har även redan
6753: hlir man särskilt heträffande små kommuner         avgivit sina utlåtanden om dessa ansökningar,
6754: tvungen att sammanjämka även olika konträra        men hehandlingen av låneansökningarna har
6755: faktorer såsom t.ex. sysselsättningssynpunkter     ännu inte inletts i hostadsstyrelsen.
6756: och åldringarnas hehov.                               Utvecklandet av hoendeförhållandena för de
6757:    Den kommitte som inrikesministeriet tilisatte   åldringars, som bor hristfälligt, hör av kom-
6758: 17. 9. 1981 för att utreda revideringen av be-     munerna ses som en del av det lagstadgade
6759: räkningsgrunderna för kvoteringssystemet vid       bostadsprogrammet. Situationen heträffande
6760: heviljandet av hostadslån har tili uppgift att     hostadsprogram är bristfällig i vissa av kom-
6761: finna ett förslag tili lösning av hl.a. nämnda     munerna i Aho och Björrieborgs Iän; varför
6762: prohlem.                                           man bl.a. i kommunerna i detta Iän borde
6763:                                               N:o 390                                            7
6764: 
6765: fästa mera uppmärksamhet än för närvarande          verkspropositionen för år 1982 har ansiaget
6766: vid uppgörandet av bostadsprogrammet.               för allmänna finansieringsunderstöd föresiagits
6767:    I statsförsiaget för innevarande år har 100      bli utökat med 15 milj. mk.
6768: mil j. mk reserverats för alimänna finansierings-      Man är medveten om de i spörsmålet av-
6769: understöd, av vilket beiopp 65,4 milj. mk           sedda problemen och det är skäl att rätta
6770: redan beviljats såsom kompiettering av skatte-      tili dem. Genom ovan nämnda åtgärder är
6771: intäkterna. Beviljandet av de av prövning           det möjligt att uppnå sådana resultat som
6772: beroende finansieringsunderstöden, totalt ca        kunde lindra de missförhållanden som råder
6773: 34,6 milj. mk, sker i oktober-november.             i Abo och Björneborgs Iän. Förslaget tili lag
6774: Kommunerna i Abo och Björneborgs Iän be-            om planering av och statsandel för sociai- och
6775: viljades under innevarande år 3 778 705 mk          hälsovården (VALTAVA), som för närvaran-
6776: såsom kompiettering av skatteintäkterna och         de är under behandling i riksdagen, samt
6777: 3 263 048 mk år 1980. Av prövning beroende          slutförandet av de utredningar som påbörjats,
6778: finansieringsunderstöd beviijades kommunerna        torde möjliggöra att de i spörsmåiet nämnda
6779: i Abo och Björneborgs Iän år 1980 tili ett sam-     probiemen på ett effektivare sätt blir av-
6780: manlagt belopp om 2 440 000 mk. I stats-            hjäipta.
6781:      Helsingfors den 5 november 1981
6782: 
6783:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
6784:                                              1981 vp.
6785: 
6786: Kirjallinen kysymys n:o 391
6787: 
6788: 
6789: 
6790: 
6791:                                  Leppänen: Moottoripyöräveron poistamisesta kilpamoottoripyö-
6792:                                     riltä
6793: 
6794: 
6795:                         E d u s :k: u n n a n H e u a P u h e ni i e h e lle
6796: 
6797:    Suomalaiset kilpamoottoripyöräilijät ovat          Mainituilla perusteilla ja viitaten valtiopäi-
6798: saavuttaneeet maailmalla huomattavia tulok-        väjärjestyksen 37 §:n 2 momenttiin esitän
6799: sia. Tulosten saavuttamisen edellytyksenä on       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6800: kuitenkin aikaa ja rahaa vaativa harrastuspoh-     jäsenen vast!attavaksi seuraavan kyisymyksen:
6801: ja. Kilpamoottoripyörien hankinnan rasitukse-
6802: na on kuitenkin moottoripyörävero. Kun täl-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6803: lä kilpamoottoripyörien moottoripyöräverona ei             siin moottoripyöräveron poistamiseksi
6804: voi olla valtiontaloudellisesti huomattavaa vai-           kilpamoottoripyöriltä?
6805: kutusta, tulisi harkita moottoripyöräveron pois-
6806: tamiSita ik.ilpamoottoripyöriLtä.
6807:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1981
6808: 
6809:                                           Urpo Leppänen
6810: 
6811: 
6812: 
6813: 
6814: 088100991E
6815: 2                                                1981 vp.
6816: 
6817: 
6818: 
6819: 
6820:                           Edus-kunnan Herra Puhemiehelle
6821: 
6822:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-          enintään 130 kuutiosenttimenriä, vero on 20
6823: sa mainitussa tarkoituksess:a 'fe1 . E;~t:~ Puhe-       prosenttia moottoripyörän verotusarvosta. Vas-
6824: mies, olette 6 päivänä lokakuuta 1981 päivä-            taavasti, jos moottorin iskutilavuus on 756
6825: tyn . kirjeen11e . ohella toimittanut valtioneuvos-     kuutiosenttimetriä tai enemmän, vero on 70
6826: ton asianomidsclle jäsenelle ·-jäljeririökseti- .kanc   prosenttia    moottoripyörän     verotusarvosta.
6827: sariedus6ija Leppäsen. näin kuuluvas.ta kirjalli-       Moottoripyöristä, jotka on tarkoitettu käytet-
6828: sesta ky,symyJ.<ses.tä n:o 391:..         . -.          täväksi urheilutarkoituksiin vain suljetuilla
6829:                                                         alueilla, vero on aina 20 · prosenttia ·moottori-
6830:             Aikooko Hallitus .. ryhtyä toimenpitei-     pyörän verotusarvosta riippumatta moottorin
6831:        . siin fil.oott-oripyöräverori . poistamiseksi   iskutilavuudesta.                ·
6832:          kilpamoottoripyöriltä?
6833:                         .  ..   -
6834:                                     ··                     Kilpamoottoripyörien käyttötarkoitus on
6835:                                                         otettu. huomioon verotuksessa siten, että näis-
6836:    Vastauksena 'kysy:myikseen esitän kunnioitta-        tä moottoripyöristä perittävän moottoripyörä-
6837: vasti seuraavaa:                                        veron määräytymisperuste on jo tällä hetkellä
6838:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain           huomattavasti tavanomaista lievempi.- Näin ol-
6839: 4 §:n (842/77) mukaan moottoripyörästä pe-              len ja kun kilpailutarkoituksiin käytettävien
6840: rittävä moottoripyörävero määräytyy moottoric           moottoripyörien moottoripyörävero ei nykyisel-
6841: pyörän verotusarvon ja moottorin iskutilavuu-           lään voine olla esteenä tämän urheilumuodon
6842: den perusteella. Moottorin iskutilavuudesta             harrastamiselle, ei kilpamoottoripyöristä perit-
6843: riippuen vero vaihtelee 20 prosentista 70 pro-          tävän veron poistamista voida pitää perustel-
6844: senttiin moottoripyörän verotusarvosta. Moot-           tuna.
6845: toripyörästä, jonka moottorin iskutilavuus on
6846:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1981
6847: 
6848:                                                                            Ministeri Mauno Forsman
6849:                                               N:o 391                                            3
6850: 
6851: 
6852: 
6853: 
6854:                            Tili Riksdagens Herr Talman
6855: 
6856:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        centimeter utgör skatten 20 % av motor-
6857: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skivel-         cykelns beskattningsvärde. Om motorns cy-
6858: se av den 6 oktober 1981 tili vederbörande          lindervolym är 756 kub1kcentimell:er eller mera
6859: medlem av ,statsrådet översä11Jt avskrift av föl-   är skatten 70% av motorcykelns beskattnings-
6860: jande av riksdagsman Leppänen ställda skrift-       värde. För motorcyklar som är avsedda att
6861: liga spörsmål nr 391:                               användas för idrottsändamål enbart inom slut-
6862:                                                     na områden är s1katten alltid 20 % av motor-
6863:           Har Regeringen för avsikt att vidta       cykelns beskattningsvärde oberoende av mo-
6864:        åtgärder i syfte att slopa motorcykel-       torns cylindervolym.
6865:        skatten för tävlingsmotorcyklar?                Tävlingsmotorcyklarnas användningsändamål
6866:                                                     har beaktats vid beskattningen på så sätt, att
6867:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bestämningsgrunden för motorcykelskatten på
6868: samt anföra följande:                               dessa motorcyklar redan nu är betydligt mil-
6869:    Enligt 4 § lagen om bil- och motorcykelskatt     dare än normalt. Under dessa omständigheter
6870: ( 842/77) beSitäms .motorcykelskatten enJigt mo-    och då den nuvarande motorcykelskatten på
6871: torcykelns beskattningsvärde och motorns sylin-     motorcyklar avsedda att användas för tävlings-
6872: dervolym. Beroende på motorns cylindervolym         ändamål inte torde kunna utgöra något hinder
6873: varierar skatten mellan 20 och 70 % av motorcy-     för idkandet av ifrågavarande sport, kan det
6874: kelns beskattningsvärde. För en motorcykel vars     inte anses vara motiverat att slopa skatten på
6875: motors cylindervolym är högst 130 kubik-            tävlingsmotorcyklar.
6876:      Helsingfol1s den 3 november 1981
6877: 
6878:                                                                        Minister Mauno Forsman
6879:                                               1981 vp.
6880: 
6881: Kirjallinen kysymys n:o 392
6882: 
6883: 
6884: 
6885: 
6886:                                  Saarikoski: Metsästyslain ja hirvieläinten metsästyksestä annetun
6887:                                     asetl.lksen muuttamis~sta
6888: 
6889: 
6890:                         Eduskunnan          Herra        Puhemiehelle
6891: 
6892:    Hirvikannan voimakkaasti lisäätltyessä viime     mittu metsästyslain 64 § :n mukaan hirven
6893: vuosina maassamme on hirvenkaatolupia jou-          luvattomasta taposta eli salakaadosta ankariin
6894: duttu vastaavasti lisäämään.                        sakkoihin, kalliiden aseiden valtiolle menettii-
6895:    Erikoisesti on viime vuosina hirvien vähentä-    misiin ja määrävuosiksi metsästyskieltoon.
6896: misessä kiinnitetty huomiota hirvenvasakannan          Viittaan 29. 11. 1980 Nurmon pitäjässä Kur-
6897: vähentämiseen niin, että myönnetyistä hirven-       iennevan Eränkävijät ry:n hirvijahdissa sattu-
6898: kaatoluvista lähes puolet on vasan kaatolupia.      neeseen tällaiseen arvostetulle ia tunnolliselle
6899:    On luonnollista, että lisääntyneet kaatoluvat    henkilölle sAttuneeseen inhimilliseen erehtymis-
6900: ovat järjestäytyneessä ja laillisessa metsästyk-    tapaukseen, josta syytetoimenpiteiden johdosta
6901: sessä - ja erikoisesvi vasanmetsästyksen räjäh-     Lapuan kihlakunnanoikeus on antanut tuomion
6902: dysmäisesti lisääntyessä - lisänneet myös inhi-     n:o R81/48 7. 5. 1981 ja josta on valitettu
6903: millisiä erehdyksiä ja vahinkoja niin, että vasan   Vaasan hovioikeuteen, jossa päätös voi kestää
6904: kaatoluvalla on kaadettu aikuinen hirvi. Edellis-   vuosia ankaran jutturuuhkan takia.
6905: vuotinen hirvenvasa, ns. sänkiäinen, luetaan jo        Jokaiselle a:;iaa tuntevalle on päivänselvä
6906: aikuiseksi hirveksi, vaikka on pienikokoinen        asia, että järjestäytyneessä ja valvotussa hirven-
6907: ja monesti vaikea erottaa täysikasvuisesta hit-     metsästyksessä tapahtuneet inhimilliset ereh-
6908: vestä. Vahingot ja erehdykset ovat mahdollisia.     dykset eivät voi olla missään ,tapauksessa sala-
6909: TahaHisesti ei vasan kaatoluvalla kukaan kaada      kaataja ja metsä:>tyslain 64 § ei voi tarkoittaa
6910: a~kuista hirveä.                                    inhimillisiä erehdyksiä ja vahinkoja.
6911:    Inhimillisiä vahinkoja ja erehdyksiä on kui-        Edellä esittämäni ~rusteella ja valtiopäivä-
6912: tenkin sattunut, ja kun tällaiset tapaukset on      järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
6913: pyritty hirvieläinten metsästysasetuksen 15         tän va:ltioneuvo:;ton a:~ianomaisen jäsenen vas-
6914: §:ssä huomioimaan erehdyksinä, jotka ilmoite-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6915: taan heti nimismiehelle, ja saman asetuksen 15
6916: § :n 2 momentin mukaan aikuisen hirven ja                     Mihin toimenpiteis,iin Hallitus on ryh-
6917: vasan kaatolupamaksun erotus maksetaan ao.                 tynyt tai aikoo ryhtyä metsästyslain ao.
6918: lääninhallitukselle ja näin erehdyksessä ammut-            rangaistuspykälien muuttamiseksi ja sel-
6919: tu hirvi luovutetaan poliisiviranomaisten kaut-            ventämiseksi niin, että edellä mainittu
6920: ta valtiolle, tulisi asetuksen mukaan tämän riit-          epäoikeudenmukaisuus poistuu, ja
6921: tää eikä mihinkään syytetoimenpiteisiin pitäisi               aikooko Hallitus myös samaan pää-
6922: ryhtyä.                                                    määrään pääsemiseksi muuttaa ja selven-
6923:    Näin monet nimismiehet ja vastaavat poliisi-            tää hirvieläinten metsästyksestä annet-
6924: viranomaiset ovat menetelleetkin, mutta eivät              tua asetusta ja että ko. tapauksista
6925: kaikki, vaan ovat lähteneet syytetoimenpiteiden            annetut ja valitusteillä eri oikeusasteis-
6926: tielle, joka on johtanut melkein poikkeuksetta             sa olevat epäoikeudenmukaiset tuomiot
6927: siihen, että moni tunnollinen metsästäjä on tuo-           kumotaan?
6928:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1981
6929: 
6930:                                           Helge Saarikoski
6931: 
6932: 
6933: 0881010700
6934: 2                                            1981 vp.
6935: 
6936: 
6937: 
6938: 
6939:                        Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
6940: 
6941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      että luvaton kaato on tehty joko tahallisesti
6942: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taikka huolimattomuudesta tai varomattomuu-
6943: olette lokakuun 8 päivänä 1981 päivätyn kir-        desta. Mikäli luvallisessa metsästyksessä tapah-
6944: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tuva lupaehdoista poikkeaminen on puhdas
6945: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     erehdys, jollaista esitetyssä kysymyksessä tar-
6946: Saarikosken näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     koitetaan, tapaukseen ei sovelleta metsästyslain
6947: myksestä n:o 392:                                   rangaistussäännöksiä, vaan kysymykseen tulevat
6948:                                                     vain hirvieläinten metsästyksestä annetussa ase-
6949:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    tuksessa säädetyt seuraamukset. Metsästysalan
6950:        tynyt tai aikoo ryhtyä metsästyslain ao.     lehdistössä usein esitetyt käsitykset, joiden mu-
6951:        rangaistuspykälien muuttamiseksi ja sel-     kaan luvallisessa metsästyksessä tapahtuneesta
6952:        ventämiseksi niin, että edellä mainittu      puhtaasta erehdyksestä rangaistaan samoin kuin
6953:        epäoikeudenmukaisuus poistuu, ja             tahallisesta salakaadosta, ovat virheellisiä.
6954:           aikooko Hallitus myös samaan pää-            Sen sijaan metsästyslain 64 §:n 2 momentti
6955:        määrään pääsemiseksi muuttaa ja selven-      ei tee eroa huolimattomuudesta tai varomatto-
6956:        tää hirvieläinten metsästyksestä annet-      muudesta ts. tuottamuksesta ja toisaalta tahal-
6957:        tua asetusta ja että ko. tapauksista         lisuudesta suoritetun teon kesken. Tämän joh-
6958:        annetut ja valitusteillä eri oikeusasteis-   dosta on myöskin luvallisen metsästyksen yh-
6959:        sa olevat epäoikeudenmukaiset tuomiot        teydessä huolimattomuudesta tai varomattomuu-
6960:        kumotaan?                                    desta suoritetuista lupaehdoista poikkeamisista
6961:                                                     tuomittu samoihin ankariin rangaistuksiin kuin
6962:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tahallisesta luvattomasta metsästyksestä. Ehdo-
6963: vasti seuraavaa:                                    tus tämän epäkohdan korjaamiseksi sisältyy
6964:   Luvattomasta hirvieläinten tappamisesta sää-      hallituksen eduskunnalle jo antamaan esityk-
6965: detään rangaistus metsästyslain 64 §:n 2 mo-        seen laiksi metsästyslain muuttamisesta.
6966: mentissa. Rangaistavuuden edellytyksenä on,
6967:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1981
6968: 
6969:                                                                          Ministeri Veikko Saarto
6970:                                              N:o 392                                               3
6971: 
6972: 
6973: 
6974: 
6975:                           Tili Riksdagens Herr Talman
6976: 
6977:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ning för att straff skall kunna utmätas är att
6978: anger har Ni, Herr Truman, med Eder skrivelse      den olovliga nedläggningen skett antingen upp-
6979: av den 8 oktober 1981 tili vederbörande med-       såtligen eller p.g.a. oaktsamhet eller ovarsam-
6980: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    het. Är vid lovlig jakt avvikelsen från de i till-
6981: av riksdagsman Saarikoski ställda spörsmål nr      ståndet uppställda villkoren ett rent misstag,
6982: 392:                                               vilket fall spörsmålet ju avser, tillämpas inte
6983:                                                    strafflagens bestämmelser utan endast de på-
6984:           Vilka åtgärder har Regeringen vidta-     följder som är stadgade i förordningen om jakt
6985:        git eller ämnar Regeringen vidta för        på hjortdjur. De i jaktpressen ofta anförda
6986:        att ändra och förtydliga ifrågavarande      uppfattningarna, enligt vilka straff utmäts l?å
6987:        straffparagrafer i jaktlagen så, att ovan   samma sätt för rent misstag som för uppsåthg
6988:        nämnda orättvisa avlägsnas, och             olaga nedläggning, är felaktiga.
6989:           har Regeringen även för avsikt att          Däremot gör 64 § 2 mom. jaktlagen inte
6990:        ändra och förtydliga förordningen om        skillnad på vårdslöshet och ovarsamhet dvs.
6991:        jakt på hjortdjur för att ovan nämnda       vållande och uppsåt. Av denna anledning har
6992:        mål skall uppnås och för att de i ifråga-   för sådana avvikelser från tillståndsvillkoren,
6993:        varande fall meddelade orättvisa do-        som gjorts vid lovlig jakt och som skett p.g.a.
6994:        marna, beträffande vilka besvär anförts     vårdslöshet eller ovarsamhet, ådömts samma
6995:        i olika instanser, skall upphävas?          stränga straff som för uppsåtlig olovlig jakt.
6996:                                                    En ändring av detta missförhållande föreslås i
6997:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      den regeringsproposition som redan avlåtits tili
6998: samt anföra följande:                              riksdagen med förslag tili lag om ändring av
6999:    Beträffande olovligt dödande av hjortdjur är    jaktlagen.
7000: stadgat i 64 § 2 mom. jaktlagen. En förutsätt-
7001:      Helsingfors den 9 november 1981
7002: 
7003:                                                                          Minister Veikko Saarto
7004:                                             1981 vp.
7005: 
7006: Kirjallinen kysymys n:o 393
7007: 
7008: 
7009: 
7010: 
7011:                                  Ruotsalainen ym.: Torjunta-aineiden ja elintarvikkeiden lisäainei-
7012:                                     den turvallisuudesta
7013: 
7014: 
7015:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7016: 
7017:    Ruotsalainen tutkija Gilberg on käynyt Suo-     kopiossa on 70 raportoidun laboratorion lisäksi
7018: messa esittelemässä raporttia yhdysvaltalaisten    viitteitä muistakin yhdysvaltalaisista labora-
7019: torjunta-aineita ja elintarvikkeiden lisäaineita   torioista. Gilbergin antamien tietojen mukaan
7020: testaavien laboratorioiden toiminnasta. Raportti   tutkittuja laboratorioita on ollut kaikkiaan 82.
7021: on lääkintöhallituksen arvion mukaan EPA:n            Suomessa on n. 30 yhdysvaltalaista torjunta-
7022: (EPA = Environment Protection Agency; liit-        ainetta. Myös eurooppalaisia torjunta-aineita
7023: tovaltion ympäristönsuojeluvirasto) sisäiseen      testataan huomattavassa määrin Yhdysvalloissa.
7024: käyttöön tarkoitettu selonteko. Sitä on jaettu     Kullekin torjunta-aineelle tehdään 10-50 tes-
7025: myös pohjoismaisten torjunta-aineviranomais-       tiä; näistä testeistä suurella todennäköisyydellä
7026: ten kokouksessa Kööpenhaminassa.                   osa on tehty Yhdysvalloissa.
7027:    Selonteko on yhteenveto 70 tutkitun labo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7028: ratorion tutkintapöytäkirjoista. Näistä labora-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7029: torioista 25 laboratorion testeissä on puutteita   kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
7030: ja sekavuuksia ja muutamien testit ovat arvot-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7031: tomia.
7032:    Selonteosta ei ilmene, mitä torjunta-aineita              Mihin mennessä ja miten Hallitus
7033: näissä on testattu. Lääkintöhallitus on lähettä-          aikoo selvityttää uudelleen Suomessa
7034: nyt .tiedustelun Yhdysvaltojen viranomaisille             sallittujen torjunta-aineiden ja elintar-
7035: lisätietojen saamiseksi. Suomeen levitetyssä              vikkeiden lisäaineiden turvallisuuden?
7036:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1981
7037: 
7038:                Unto Ruotsalainen                               Mikko Ekorre
7039: 
7040: 
7041: 
7042: 
7043: 0881011021
7044: 2                                              1981 vp.
7045: 
7046: 
7047: 
7048: 
7049:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7050: 
7051:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuissa laboratorioissa tehtyjen eläinkokeiden
7052: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuloksiin.
7053: olette 8 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn kir-           Lääkintöhallituksessa on todettu, että maas-
7054: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     samme markkinoilla olevasta n. 300 torjunta-
7055: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      aineesta 30 on selvästi yhdysvaltalaista alku-
7056: Unto Ruotsalaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-        perää. Erittäin todennäköisesti vaihteleva osa
7057: lisesta kysymyksestä n:o 393:                        useiden muidenkin torjunta-aineiden myrkylli-
7058:                                                      syystutkimuksista on tehty yhdysvaltalaisissa
7059:            Mihin mennessä ja miten Hallitus          laboratorioissa. Lääkintöhallituksen tämänhetki-
7060:         aikoo selvityttää uudelleen Suomessa         sen arvion mukaan n. 20--40 elintarvikkeiden
7061:         sallittujen torjunta-aineiden ja elintar-    lisäaineen myrkyllisyyden selvittämiseksi vaa-
7062:         vikkeiden lisäaineiden turvallisuuden?       dittavat kokeet on kokonaan tai osittain tehty
7063:                                                      yhdysvaltalaisissa laboratorioissa.
7064:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Suomessa markkinoilla olevien, mahdollisesti
7065: vasti seuraavaa:                                     epäilyttävästi testattujen torjunta-aineiden lu-
7066:    Ruotsissa ja Suomessa on aivan viime ai-          kumäärästä ei ole vielä tietoja, eikä myöskään
7067: koina saatettu julkisuuteen tietoja, joiden mu-      tällaisten testien laajuudesta. Ruotsissa on alus-
7068: kaan eräät torjunta-aineiden, elintarvikkeiden       tavasti käyty läpi siellä kaupan olevien tor-
7069: lisäaineiden ym. myrkyllisyyskokeita tekevät         junta-aineiden myrkyllisyystutkimukset, eikä
7070: yhdysvaltalaiset laboratoriot ovat syyllistyneet     ole ilmoituksen mukaan löydetty juuri lainkaan
7071: epäkelpojen kokeiden tekemiseen tai tehneet          epäilyksenalaisissa laboratorioissa suoritettuja
7072: vilppiä koetuloksia ilmoitettaessa.                  tutkimuksia. Näin lienee tilanne myös Suomen
7073:    Suomen viranomaiset saivat asiasta tiedon         osalta, sillä meillä käytetään pääasiassa samoja
7074: torjunta-aineviranomaisten pohjoismaisessa yh-       torjunta-aineita kuin Ruotsissa.
7075: teistyökokouksessa Kööpenhaminassa 21.-                 Lääkintöhallitus on 2. 10. 1981 esittänyt
7076: 22. 9. 1981. Lääkintöhallitus on tiedustellut        sosiaali- ja terveysministeriölle, että tämän vuo-
7077: virallisesti sekä Yhdysvaltojen ympäristönsuo-       den viimeiseen lisätalousarvioon varattaisiin
7078: jeluvirastolta EPA:lta että lääke- ja elintarvike-   300 000 markan siirtomääräraha, jotta asia voi-
7079: virastolta FDA:lta raportissa esitettyjen tieto-     taisiin perin juurin selvittää ja käytännön sel-
7080: jen todenperäisyyttä. Lääkintöhallitus katsoo,       vitystyötä tekemään palkata vuodeksi kolme
7081: että kyseinen raportti asettaa kyseenalaiseksi       tutkijaa. Selvitystyö tulee edellyttämään kiin-
7082: elintarvikkeiden lisäaineiden ja torjunta-ainei-     teätä yhteistyötä lääkintöhallituksen ja kasvin-
7083: den turvallisuuden, mikäli raportin tiedot pitä-     suojelulaitoksen ja toisaalta lääkintöhallituksen
7084: vät paikkansa. Tällä hetkellä vaikuttaa toden-       ja elinkeinohallituksen kesken.
7085: näköiseltä, että usean torjunta-aineen ja lisä-         Sosiaali- ja terveysministeriö on 21. 10. 1981
7086: aineen turvallisuus joudutaan selvittämään           tehnyt esityksen tämän vuoden viimeiseen lisä-
7087: uudelleen. Näin siksi, että aineiden hyväksy-        menoarvioon määrärahan osoittamiseksi asian
7088: minen ja siihen liittyvien terveysriskien ar-        selvittämiseksi lääkintöhallituksen esittämällä
7089: viointi on monessa tapauksessa saattanut pe-         tavalla. Asia tulee hallituksen päätettäväksi
7090: rust'ua ratkaisevalta osalta epäilyttäviksi tode-    lähiviikkoina.
7091:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1981
7092: 
7093:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
7094:                                              N:o 393                                                3
7095: 
7096: 
7097: 
7098: 
7099:                            Tili Riksdagens Herr Talman
7100: 
7101:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av de ca 300 bekämpningsmedel som mark-
7102: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       nadsförs i Finland är av entydigt amerikanskt
7103: av den 8 oktober 1981 till vederbörande med-        ursprung. Med största sannolikhet har ett
7104: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     varierande antal av de övriga bekämpnings-
7105: av riksdagsman Unto Ruotsalainen m. fl. un-         medlens toxicitetsundersökningar gjorts i ame-
7106: dertecknade spörsmål nr 393:                        rikanska laboratorier. Enligt vad medicinal-
7107:                                                     styrelsen föt tillfället förmåt uppskatta hat ca
7108:           Inom viiken tid och hur ämnar Rege-       20-40 av de ptov, som bör utföras för ut-
7109:        ringen låta utföra en ny utredning av        redande av toxiciteten i livsmedlens tillsats-
7110:        hur riskfria de i Finland tillåtna be-       ämnen, helt ellet delvis utförts i amerikanska
7111:        kämpningsmedlen och livsmedelstillsats-      Iaboratorier.
7112:        ämnena är?                                      Det finns ännu inga uppgifter om hur
7113:                                                     många av de bekämpningsmedel, som före-
7114:     Såsom svar på detta spötsmål får jag vötd-      kommer på den finländska marknaden, som
7115: samt anföra följande:                               eventuellt genomgått en tvivelaktig test, inte
7116:     I Sverige och Finland hat nyligen offent-       heller om omfattningen av dylika tester. I
7117: liggjorts uppgifter, enligt vilka vissa ameri-      Sverige har man preliminärt gått igenom toxi-
7118: kanska labotatotiet som utför toxicitetsfötsök      citetsundersökningarna av de bekämpnings-
7119: med bekämpningsmedel, tillsatsämnen i livs-         medel som förekommer på den svenska matk-
7120: medel mm., har gjort sig skyldiga tili utfötan-     naden, och enligt uppgift har man knappt
7121: de av värdelösa försök ellet svikligt förfatande    hittat några undersökningar som utförts i
7122: vid delgivningen av försökstesultaten.              tvivelaktiga laboratorier. Situationen torde
7123:     De finska myndigheterna erhöll kännedom         vara densamma i Finland, eftersom här huvud-
7124: om saken under bekämpningsmedelsmyndighe-           sakligen används samma bekämpningsmedel
7125: ternas samarbetskonferens i Köpenhamn 21.-          som i Sverige.
7126: 22. 9. 1981. Medicinalstyrelsen har gjort offi-        Medicinalstyrelsen har 2. 10. 1981 för social-
7127: ciella förfrågningar i USA både hos miljövårds-     och hälsovårdsministeriet föteslagit att ett
7128: verket EPA och medicinal- och livsmedels-           reservationsanslag om 300 000 mk skulle re-
7129: verket FDA angående uppgiftetnas sannings-          serveras i den sista tilläggsbudgeten för detta
7130: enlighet. Medicinalstyrelsen anser att ifråga-      år, för att möjliggöra en grundlig utredning
7131: varande rapport, om de uppgifter som däri           av saken och för att avlöna tre forskare för
7132: framförs håller streck, ifrågasätter riskfriheten   ett åt med uppgift att handha det ptaktiska
7133: i livmedlens tillsatsämnen och bekämpnings-         utredningsarbetet. Utredningsarbetet kommer
7134: medlen. I detta nu förefaller det sannolikt         att förutsätta ett intimt samarbete mellan me-
7135: att man blir tvungen att ånyo utreda hur            dicinalstyrelsen och växtskyddsanstalten å ena
7136:  riskfria flere bekämpningsmedel och tillsats-      sidan och medicinalstyrelsen och näringsstyrel-
7137: ämnen är. Detta därför, att godkännandet av         sen å andra sidan.
7138:  medlen och uppskattandet av de hälsorisker            Social- och hälsovårdsministeriet har 21. 10.
7139: som sammanhänger därmed i många fall kan            1981 föreslagit att ett anslag måtte anvisas
7140:  tänkas i avgörande grad ha baserat sig på          i den sista tilläggsbudgeten för detta år, för
7141:  resultaten av i laboratorier utförda djurförsök,   utredande av ärendet på det sätt som medi-
7142: som har konstaterats vara tvivelaktiga.             cinalstyrelsen föreslagit. Beslut i ärendet fattas
7143:     Medicinalstyrelsen har konstaterat att 30       i regeringen under de närmaste veckorna.
7144:       Helsingfors den 13 nocember 1981
7145: 
7146:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
7147:                                                1981 vp.
7148: 
7149: Kirjallinen kysymys. n:o 394
7150: 
7151: 
7152: 
7153: 
7154:                                    Mäkynen ym.: Vantaan nimismiespiirin henkilöstön lisäämisestä
7155: 
7156: 
7157:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7158: 
7159:    Vantaan kaupungin järjestys- ja turvallisuus-      avustavine tolmmtoineen 120 poliisimiestä.
7160: palveluista vastaa Vantaan nimismiespiiri, joka       Erinäiset hallinto-, ulosotto- ja syytetehtävät,
7161: henkilöstön määrän ja rakenteen osalta heik-          jotka ns. vanhoissa kaupungeissa eivät kuulu
7162: kenee lisääntyvässä määrin.                           lainkaan poliisin toimialaan, sitovat muut po-
7163:    Piirin poliisihenkilöstön kokonaismäärä on         liisihenkilöstöön kuuluvat. Näin ollen todelli-
7164: 132 poliisimiestä, mikä suhteutettuna väkilu-         nen suhdeluku on 0,90, jota on pidettävä ylei-
7165: kuun edustaa 1,0 poliisimiestä tuhatta asukasta       sestikin ottaen erittäin alhaisena.
7166: kohden. Tämä suhdeluku muodostuu vielä pie-               Huolestuttavimpana tilanne nähdään tarkas-
7167: nemmäksi, kun 'todetaan, että varsinaisiin po-        teltaessa Vantaan nimismiespiirin poliisikun-
7168: Iiisitehtäviin, jotka käsittävät järjestyksen yllä-   nan ikärakennetta, joka on seuraava:·
7169: pidon ja rikostutkinnan, on käytettävissä
7170: 
7171: 
7172:                          21-25    26-30    31-35      36-40   41-45    46-50    51-55    56-60      Yht.
7173: Päällystö
7174: Nimismies .......                                                                  1                  1
7175: Ap.riimismies .....                  3         1                 1                          1         6
7176: Komisario .......                                                         3        1                  4
7177: Alipäällystö
7178: Ylikonstaapeli                       1         8        8        3        3        1                 24
7179: Miehistö
7180: Vanh. konstaapeli ..        3       38       10         6        2        3                 1        63
7181: Nuor. konstaapeli ..       29        5                                                               34
7182:                            32       47       19        14        6        9        3        2       132
7183: 
7184: 
7185: Ikäjakautuma prosentteina 21-30 v.         59,84%
7186:                           31-40 V.         25,00%
7187:                           41-50 V.         11,36%
7188:                           51-60 V.          3,78.%
7189: 
7190: 
7191:    Edellä olevasta voidaan todeta, että vain            Tiedollisiin ja taidollisiin seikkoihin liittyen
7192: päällystö ja osa alipäällystöä edustavat koke-        on kaiken lisäksi todettava, että 23 poliisi-
7193: nutta ja koulutettua henkilöstöä. Runsaalla           miestä on suorittanut vain kokelaskui-ssin. Näi-
7194: neljänneksellä poliisikokemus rajoittuu 0-4           den poliisimiesten lukumäärä tulee vuoden
7195: vuoteen, mikä käytännössä merkitsee kokonais-         vaihteeseen mennessä poistuman kautta lisään-
7196: vahvuuteen nähden varsin vähäisillä tiedoilla         tymään 27-30 poliisimieheen. Näin suuren
7197: ja taidoilla toimimista.                              joukon peruskouluttaminen kestää noin viisi
7198: 088101090M
7199: 2                                             1981 vp.
7200: 
7201: vuotta, sillä miehistökurssin kesto on käytän-           Poliisihenkilöstön määrän ja piirin väkiluvun
7202: nössä yksi vuosi ja vain osa kurssin käymättö-       suhdelukua voidaan pitää vain yhtenä perus-
7203: mistä voidaan kerralla komentaa sinne.               teena harkittaessa henkilöstön tarvetta. Muina
7204:     Pääasiallinen syy tällaisen tilanteen syntyyn    perusteina on pidettävä paitsi piirin maantie-
7205: löytynee, kun tarkastellaan poliisitoimeen va-       teellistä sijaintia myös maantieteellistä raken-
7206: littujen alueellista jakautumaa. Vähiten hakijoi-    netta, joka Vantaan osalta on poikkeava sikäli,
7207: ta alalle on pääkaupunkiseudulta ja ylivoimai-       että se kuntana muodostuu useasta sekä kau-
7208: sesti vähiten hyväksyttyjä on juuri tältä alueel-    punkimaisesta että haja-asutusalueesta ja että
7209: ta. Sijoittuminen tänne koetaan välttämättö-         se on valtakunnallisesti merkittävä liikenteelli-
7210: mänä pahana ja koulutuskauden päätyttyä ha-          nen solmukohta. Vantaa on väkiluvultaan Suo-
7211: keudutaan kotiseudun suuntaan. Toisena ja            men viidenneksi suurin kaupunki.
7212: varsin merkittävänä tekijänä on ainakin Van-             Poliisityötä ajatellen varteenotettavana teki-
7213: taan osalta pidettävä kestämättömäksi muo-           jänä on Vantaan osalta otettava huomioon
7214: dostunutta työpainetta ja elinkustannusten kal-      väestön juurettomuus ja liikkuvuus. Kun tältä
7215: leutta.                                              pohjalta tarkastellaan rikollisuuden määrää ja
7216:     Vilkkaimpina vuosina tämä on merkinnyt           laatua, on todettavissa, ettei se oleellisesti poik-
7217: parinkymmenen henkilön siirtymää muualle.            kea siitä, mitä huomattavasti vahvemmin mie-
7218: Tänä vuonna on Vantaalta muualle siirtynyt           hitetyissä ns. vanhoissa ja maantieteellisesti
7219: 12 miestä, joista yksi eläkkeelle ja yksi on         varsin suppealla alalla toimivissa kaupungeissa
7220: vapautettu toimestaan. Ennakkotietojen mu-           on. Numerollisessa vertailussa Vantaan rikol-
7221: kaan 10 poliisimiestä on vielä hakeutumassa          lisuus suhteessa väestöön edustaa suurimpien
7222: muualle tämän vuoden aikana.                         vanhojen kaupunkien tasoa. Kun rikosten mää-
7223:                                                      rä suhteutetaan poliisimiesten lukumäärään, to-
7224:     Merkittävimpänä seikkana näitä siirtoja aja-     detaan todellinen epäsuhde ja nähdään se työ-
7225: tellen on se, että pois hakeutuneista muodos-        määrä, jonka parissa Vantaan poliisi työsken-
7226: tavat pääosan miehistökurssin käyneet koulu-         telee.
7227:  tetut ja kokemusta omaavat poliisimiehet.               Ns. vanhoihin kaupunkeihin verrattaessa ha-
7228: .traat ylikonstaapelit ovat jopa siirtyneet          vaitaan vantaalaisen poliisimiehen tutkittavana
7229:  muualle ylimääräisen nuoremman konstaapelin         ja selvitettävänä olevan virkaveljiinsä nähden
7230:  toimiin. Se, että kouluttamaton henkilöstö ei       kaksin- jopa kolminkertainen työmäärä. Kun
7231: siirry muualle, johtuu yksinomaan siitä, että        tähän yhteyteen liitetään aikaisemmin esitetyt
7232:  muualla Suomessa on avoinna oleviin toimiin          seikat tiedollisista ja taidollisista puutteista,
7233:  niin paljon hakijoita, ettei toimeen ole tarvetta   voitaneen saada jonkinlainen kuva siitä, mil-
7234:  nimittää kouluttamatonta henkilöä, kuten Van-       laisten ongelmien parissa Vantaalla toimitaan.
7235:  taalla joudutaan tekemään. Käytännössä tällai-          Vantaan kantaväestö muodostaa suhteellisen
7236:  nen poistuma merkitsee sitä, että piirin koko       vähäisen osuuden asukkaiden kokonaismääräs-
7237:  poliisihenkilöstö vaihtuu 5-6 vuodessa.              tä. Pääosa väestöä on muualta viimeisten 15-
7238:     Muun henkilöstön osalta vaihtuvuutta voita-       20 vuoden aikana muuttanutta. Tällä muutto-
7239:  neen pitää normaalia pienempänä, mikä johtuu        väestöllä on luonnollisesti omat erityisongel-
7240:  siitä, että henkilöstö on pääosin valittu paikka-    maosa ja siksi heidän sietokykynsä järjestys- ja
7241:  kuntalaisista.                                       turvallisuuspalveluihin nähden on kantaväes-
7242:     Oman lukunsa piirin päivittäiseen vahvuu-         töön nähden erilainen. Tämä tekee ymmärret-
7243:  teen luo koulutuksesta sekä sairas- ja vuosi-        täväksi sen, etteivät kansalaiset eräiden maa-
7244:  lomista johtuva vajaus, joka merkitsee päivit-      kuntien väestön tavoin ole ryhtyneet toimiin
7245:  täin keskimäärin 26 poliisimiehen poissaoloa         korjausten aikaansaamiseksi. Toisena tekijänä
7246:  vahvuudesta. Vaikka tarvetta koulutuksen li-         lienee tähän kotiseutu- ja yhteenkuuluvaisuu-
7247:  säykseen olisi olemassa runsaasti, ei siihen         dentunteen puute, minkä vuoksi rauhattomuut-
7248:  tästä syystä johtuen ole mahdollisuutta. Val-        ta ja rikollisuutta siedetään normaalia pitem-
7249:  miuden heikkenemiseen vaikuttavana tekijänä          pään. Kansalaisiin on iskostunut yleinen piit-
7250: on lisäksi otettava huomioon kompensoirnatta          taamattomuus.
7251:  jäänyt jo toteutunut työajan lyhentyminen.              Kaikkeen edellä esitettyyn perustuen vallit-
7252:  Tästä aiheutuu keskimäärin kuuden poliisimie-        see syvä huolestuneisuus Vantaan kaupun~in
7253:  hen vajaus, mikäli työajan lyheneminen korva-        jatkuvasti huonoutuvien järjestys- ja turvalli-
7254:  taan vapaa-aikana, niin kuin tarkoitus olisi.        suuspalvelujen osalta.
7255:                                               N:o 394                                         3
7256: 
7257:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-       vyyden turvaamisen edellytyksistä ja
7258: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme            henkilöstövajauksesta, ja jos on,
7259: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7260: vaksi kunnioittaen seuraavan kysymyksen:                siin, joiden avulla pääkaupunkiseudun
7261:                                                         poliisin erikoisasema tunnustettaisiin
7262:                                                         erityisin palkkauksellisin eduin ja Van-
7263:          Onko Hallitus tietoinen Vantaan ni-            taan nimismiespiirin henkilöstöä lisät-
7264:        mismiespiirin poliisihenkilöstön pysy-           täisiin työmäärää vastaavaksi?
7265:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
7266: 
7267:                      Toivo Mäkynen                       Pirjo Ala-Kapee
7268:                      Terhi Nieminen-Mäkynen              Peter Muurman
7269: 4                                            1981 vp.
7270: 
7271: 
7272: 
7273: 
7274:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7275: 
7276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Henkilöstön ikärakenteen ongelma on yh-
7277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teinen koko pääkaupunkiseudun poliisille ja
7278: olette 9 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn kir-       johtuu niistä syistä, jotka kysymyksessä on
7279: jeenne n:o 1525 ohella lähettänyt valtioneu-        tuotu esille. Halukkuus hakeutua mahdollisim-
7280: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        man pian takaisin kotipaikkakunnalle johtunee
7281: kansanedustaja Toivo Mäkysen ym. kirjallisesta      seikoista, joihin voidaan vain varsin rajoite-
7282: kysymyksestä n:o 394, jossa tiedustellaan:          tusti vaikuttaa palkkauksellisin keinoin. Uuden-
7283:                                                     maan lääninhallitus on asettanut työryhmän
7284:           Onko Hallitus tietoinen Vantaan ni-       selvittämään ongelmaan liittyviä kysymyksiä ja
7285:        mismiespmm poliisihenkilöstön pysy-          mahdollisuuksia asiantilan parantamiseen. Po-
7286:        vyyden turvaamisen edellytyksistä ja         liisin henkilöstön palkkauksesta puolestaan so-
7287:        henkilöstövajauksesta, ja jos on,            vitaan kuten muidenkin virkamiesten pääosin
7288:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      virkaehtosopimuksin.
7289:        siin, joiden avulla pääkaupunkiseudun            Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-
7290:        poliisin erikoisasema tunnustettaisiin       noarvioksi vuodelle 1982 ehdotetaan yhteensä
7291:        erityisin palkkauksellisin eduin ja Van-     110 uuden poliisimiestoimen perustamista.
7292:        taan nimismiespiirin henkilöstöä lisät-      Näistä 55 olisi ylimääräisen vanhemman rikos-
7293:        täisiin työmäärää vastaavaksi?               konstaapelin toimia. Nimike on uusi ja sen
7294:                                                     sijoituspalkkaluokka on vanhemman konstaa-
7295:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         pelin palkkausluokkaa korkeampi. Toimiraken-
7296: taen seuraavaa:                                     teen muutoksena ehdotetaan lisäksi perustetta-
7297:    Vantaan nimismiespiirin poliisihenkilöstön       vaksi 50 rikosylikonstaapelin tointa, jotka niin
7298: määrä suhteessa väkilukuun on lähellä koko          ikään ovat vastaavaa ylikonstaapelin tointa
7299: maan nimismiespiirien keskiarvoa. Nimismies-        korkeammassa palkkausluokassa. Toimien li-
7300: piirin alueellinen rakenne ja muut seikat huo-      säys ja toimirakenteen kehittäminen antavat
7301: mioon ottaen sen nykyistä henkilöstömäärää          mahdollisuuksia parantaa henkilöstörakennetta
7302: on kuitenkin pidettävä liian pienenä. Väkilu-       ja luoda sitä tietä edellytyksiä myös tarkoituk-
7303: vultaan kasvavissa piireissä henkilöstölisäykset    senmukaisempaan virkakiertoon niissä poliisi-
7304: seuraavat väestönkasvun jäljessä, eikä toimien      piireissä, joissa epäkohdat ja henkilöstövajaus
7305: siirtäminen niistä piireistä, joissa väkiluku vä-   ovat suurimmat.
7306: henee, ole juuri käytännössä mahdollista. Näin          Vuosittain sisäasiainministeriö päättää lää-
7307: henkilöstömäärä Vantaan kaltaisissa poliisipii-     ninhallitusten esitysten perusteella tulo- ja me-
7308: reissä on jäänyt väestökehityksestä jälkeen.        noarviossa perustettujen ja muutettujen poliisi-
7309:                                                     toimien sijoituspaikoista.
7310:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1981
7311: 
7312: 
7313:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
7314:                                               N:o 394                                              5
7315: 
7316: 
7317: 
7318: 
7319:                            Tili Riksdagens Herr Talman
7320: 
7321:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Problemet med personalens åldersstruktur
7322: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        är gemensamt för polisen inom hela huvud-
7323: se nr 1525 av den 9 oktober 1981 tili veder-        stadsregionen och är en följd av de omständig-
7324: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      heter som framförts i motiveringen tili spörs-
7325: av följande av riksdagsman Toivo Mäkynen            målet. Önskan att så fort som möjligt söka
7326: m. fl. undertecknade spörsmål nr 394:               sig tilihaka tili hemorten torde bero på fak-
7327:                                                     torer som endast i synnerligen begränsad ut-
7328:            Ar Regeringen medveten om förut-         sträckning kan påverkas genom avlönings-
7329:         sättningarna för tryggande av polisper-     arrangemang. Länsstyrelsen i Nylands Iän har
7330:         sonalens beständighet i Vanda läns-         tillsatt en arbetsgrupp för att utreda de frågor
7331:         mansdistrikt och om persona]bristen         som anknyter sig ti11 problemet och om vilka
7332:         där, och om så är fallet,                   möjligheter det finns att förbättra läget. Om
7333:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för      polispersonalens avlöning åter avtalas i huvud-
7334:         att poliseos särställning inom huvud-       sak genom tjänstekollektivavtal, såsom även för
7335:         stadsregionen skall erkännas genom sär-     övriga tjänstemäns del.
7336:         skilda löneförmåner och för utökande           1 statsverkspropositionen för år 1982 före-
7337:         av personalen inom Vanda länsmans-          slås inrättande av sammanlagt 110 nya polis-
7338:         distrikt så, att den motsvarar arbets-      mansbefattningar. Av dessa skulle 55 vara
7339:         mängden?                                    extraordinarie äldre kriminalkonstapelsbefatt-
7340:                                                     ningar. Benämningen är ny och den har place-
7341:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       rats en löneklass högre än äldre konstapel.
7342: samt anföra följande:                               Som en ändring i befattningsstrukturen före-
7343:    Polispersonalens storlek i Vanda länsmans-       slås dessutom inrättande av 50 kriminalöver-
7344: distrikt i förhållande tili invånarantalet ligger   konstapelsbefattningar, vilka likaså inplacerats
7345: nära genomsnittet för länsmansdistrikten i hela     en löneklass högre än motsvarande över-
7346: landet. Med beaktande av länsmansdistriktets        konstapels. Det ökade antalet befattningar och
7347: regionala struktur och övriga omständigheter        utvecklandet av befattningsstrukturen gör det
7348: bör dock dess nuvarande personai anses vara         möjligt att förbättra personalstrukturen och
7349: för liten. 1 distrikt, där befolkningsmängden       därigenom skapa förutsättningar också för en
7350: ökar, släpar personalökningen efter befolk-         mera ändamålsenlig tjänstecirkulation i de po-
7351: ningsökningen och det är i allmänhet inte           lisdistrikt där missförhållandena och personal-
7352: praktiskt möjligt att överföra befattningar från    bristen är störst.
7353: de distrikt där befolkningen minskar. Sålunda          1nrikesministeriet besluter årligen, på basen
7354: har personalantalet i sådana polisdistrikt som      av länsstyrelsernas förslag, om placeringen av
7355: Vanda kommit att släpa efter befo]knings-           de polisbefattningar som inrättats och ändrats
7356: utvecklingen.                                       i statsförslaget.
7357:       Helsingfors den 11 november 1981
7358: 
7359: 
7360:                                                      Minister för inrikesärendena Eitto Uusitalo
7361: 
7362: 
7363: 
7364: 2   088101090M
7365:                                               1981 vp.
7366: 
7367: Kirjallinen kysymys n:o 395
7368: 
7369: 
7370: 
7371: 
7372:                                  Holvitie:  Lukion opettajien eläkeiän alentamisesta 60:een
7373:                                      ikävuoteen keskiasteen koulunuudistuksen siirtymävaiheen
7374:                                      ajaksi
7375: 
7376: 
7377:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7378: 
7379:    Peruskoulun toteutuessa alennettiin perus-       tajien kouluttamiseen eikä heiltä voi myöskään
7380: koulun opettajien eläkeikä 63:sta 60:een vuo-       kohtuudella odottaa lukiouudistuksen vaatimaa
7381: teen, koska katsottiin, että vanhempien opet-       omaa kouluttautumispanosta.
7382: tajaikäluokkien ei voi edellyttää kouluttautu-         Lukion opettajien työllisyystilanne puoles-
7383: van uuden koulujärjestelmän vaatimuksiin.           taan tukee vaatimuksia siirtymävaiheen eläke-
7384: Mainitun pysyvän eläkeiän alentamisen lisäksi       iän alentamisesta.
7385: alennettiin peruskoulun siirtymävaiheessa elä-         Lukiouudistuksen siirtymäjakso käsittää vuo-
7386: keikää 58 vuoteen siten, että opettajalla oli       det 1982-85. Mikäli lukion opettajien eläke-
7387: mahdollisuus siirtyä eläkkeelle, jos hän oli mai-   ikä alennetaan siirtymävaiheen ajaksi 60:een
7388: nitun iän täyttänyt siirtymävaiheeseen men-         ikävuoteen, se koskisi vuosina 1922-25 syn-
7389: nessä.                                              tyneitä opettajia. Jos mukaan luetaan myös
7390:    Keskiasteen koulunuudistus tuo mukanaan          päätoimiset tuntiopettajat, tulisi eläkeiän alen-
7391: lukion opettajille huomattavan työskentelytapo-     taminen siirtymävaiheessa maksamaan kokonai-
7392: jen ja opetussisältöjen muutoksen. Valtioneu-       suudessaan mainittuj'en vuosien aikana yhteen-
7393: voston vahvistama lukusuunnitelma on nykyi-         sä noin 56 milj. markkaa nykyhintaan lasket-
7394: seen verrattuna sisällöllisesti erilainen. Oppi-    tuna. Kustannukset jakautuisivat neljän siirty-
7395: sisällöt kurssitetaan, mikä sinänsä jo on suuri     mävuoden ajalle ollen vuosittain noin 16 milj.
7396: muutos opetustyössä. Tämän lisäksi siirrytään       markkaa. Vuoden 1982 osuus on tästä 5/12
7397: jakso-opetukseen, jossa opettajan työmäärä ja       eli noin 7 milj. markkaa.
7398: opetusmenetelmät ovat kokonaan toisenlaiset            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
7399: kuin nykyjärjestelmässä.                            päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitän
7400:    Opettajat ja rehtorit tarvitsevat siirtymä-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7401: vaiheessa perusteellisen täydennyskoulutuksen.      vaksi seuraavan kysymyksen:
7402: Edellisen lisäksi opettajat joutuvat käyttämään
7403: huomattavan määrän omaa aikaansa ja työtän-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7404: sä selviytyäkseen opetukselle asetetuista vaati-           lukion opettajien eläkeiän alentamisek-
7405: muksista. Koulutettavien suuren määrän vuok-               si keskiasteen koulunuudistuksen siirty-
7406: si ei ole tarkoituksenmukaista uhrata voima-               mävaiheen ajaksi?
7407: varoja kaikkein vanhimpien rehtoreiden ja opet-
7408:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
7409: 
7410:                                        Tapio Holvitie
7411: 
7412: 
7413: 
7414: 
7415: 088101091N
7416: 2                                            1981 vp.
7417: 
7418: 
7419: 
7420: 
7421:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7422: 
7423:    V aitiopäiväjärjestyksen 3 7 §.:n 1 momentis-   koulu-uudistuksessa. Sen sijaan sellaisissa uudis-
7424: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       tuksissa, joissa ei sanotunlaista palvelussuhteen
7425: mies, olette 9 päivänä lokakuuta 1981 päivä-       muutosta tapahdu, ei yleensä ole ryhdytty toi-
7426: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     menpiteisiin, vaikka muutoksel1a olisikln vai-
7427: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     kutusta esimerkiksi työllisyyteen tai iyotehtä-
7428: sanedustaja Tapio Holvitien näin kuuluvasta        vien sisältöön.
7429: kirjallisesta kysymyksestä n:o 395:                   Kysymyksessä esitettyjen, keskiasteen kou-
7430:                                                    lunuudistuksen tuomilla työskentelytapojen ja
7431:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      opetussisältöjen muutoksilla on perusteltu myös
7432:        ryhtyä lukion opettajien eläkeiän .alen-    ammatillisten oppilaitosten opettajien eläkeiän
7433:        tamiseksi keskiasteen koulunuudistuk-       alentamista, miliä alentamisella taas jouduttai-
7434:        sen siirtymävaiheen ajaksi?                 siin opettajapulaan.
7435:                                                       Kysymys eläkeiästä on kaikissa eläkejärjes-
7436:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       telmissä eläkeikäkomitean tutkittavana.
7437: vasti seuraavaa:                                     ·Edellä esitetyistä syistä ei hallitus ole ryh-
7438:   Työntekijöiden asema on lainsäädännöllä          tynyt toimenpiteisiin lukion opettajien eläkeiän
7439: vahvistettu säännönmukaisesti sellaisissa ta-      alentamiseksi keskiasteen koulunuudistuksen
7440: pauksissa, joissa työnantaja on vaihtunut toi-     siirtymävaiheen aikana.
7441: seksi. Näin meneteltiin muun nmassa .perus-
7442:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1981
7443: 
7444:                                                                   Opetusministeri Pär Stenbäck
7445:                                              N:o 395                                              3
7446: 
7447: 
7448: 
7449: 
7450:                           Till Riksdagens Herr Talman
7451: 
7452:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       man i allmänhet inte vidtagit åtgärder i sam-
7453: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri·          band med sådana 1.1eformer som inte medfört
7454: velse av den 9 oktober 1981 tili vederböran-       en ändring i tjänsteförhållandena, även om
7455: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       ändringen skulle inverka på t.ex. sysselsättning-
7456: följande av riksdagsman Tapio Holvitie under-      en ellet arbetsuppgifternas innehåll.
7457: tecknade spörsmål nr 395:                             De ändringar i arbetsmetoderna och under-
7458:                                                    visningsuppgifterna som mellanstadiereformen
7459:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     medför, och som hänvisats tili i spörsmålet,
7460:        ta för att sänka pensionsåldern för gym-    har använts som argument för sänkningen av
7461:        nasielärare under mellanstadiereformens     pensionsåldern för lärare vid yrkesläroanstal-
7462:        övergångstid?                               ter. Denna sänkning skulle i sin tur leda till
7463:                                                    lärarbrist.
7464:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Frågan om pensionsåldern utreds i alla pen-
7465: samt anföra följande:                              sionssystem av pensionsålderskommitten.
7466:    Arbetstagarens ställning har behörigen fast-       Av ovan nämnda skäl har regeringen inte
7467: ställts i lag i de fall då en arbetsgivare bytts   vidtagit åtgärder för att sänka pensionsåldern
7468: ut mot en annan. Detta skedde bLa. i sam-          för gymnasielärare under mellanstadiereformens
7469: band med grundskolreformen. Däremot har            övergångsperiod.
7470:      Helsingfors den 13 november 1981
7471: 
7472:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
7473:                                                1981 vp.
7474: 
7475: Kirjallinen kysymys n:o 396
7476: 
7477: 
7478: 
7479: 
7480:                                    Skinnari ym.: Yritysten palveluksessa kotona työtään tekevien
7481:                                       työ-, sosiaali- ja verotuslainsäädännöllisten epäkohtien pois-
7482:                                       tamisesta
7483: 
7484: 
7485:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7486: 
7487:     Erilaisten yritysten palveluksessa olevien, ko-      Työsuhdeturva herättää monia kysymysmerk-
7488: tona työtään tekevien asema on työ-, sosiaali-        kejä kotityöntekijöille. Vuosilomalain osalta
7489: ja verolainsäädännössämme epätyydyttävästi jär-       tyytymättömyyttä on aiheuttanut mm. tulkin-
7490: jestetty. Tilannetta ei ole pystytty korjaamaan       ta lomaltapaluurahasta ja talvilomasta. Myös
7491: myöskään työehtosopimuksilla. Esimerkiksi vuo-        työttömyyden ja lomautusten aikaisesta toi-
7492: silomalaissa ja työturvallisuuslaissa kotityönte-     meentuloturvasta on syntynyt käytännössä epä-
7493: kijät on eräissä kohdin lainsäädäntöä mainit-         selvyyksiä. Tapaturmavakuutuslainkaan osalta
7494: tu, mutta muutoin heidän oikeudellinen ase-           ei ole aina päästy työntekijän kannalta toi-
7495: mansa aiheuttaa käytännössä tulkintaongelmia.         vottuun lopputulokseen, koska työsuhteen ole-
7496: Verotuksessa kotona työtään tekevät eivät pys-        massaoloa valvonnan osalta ei ole aina tun-
7497: ty saamaan työhuone-, matka- yms. kuluista            nustettu. Useimmissa tapauksissa kuitenkin
7498: kaikkia niitä kustannuksia vähennyksinä, joi-         työntekijän työn lopputulosten valvonta ta-
7499: ta yrityksestä noudettavien tarveaineiden kul-        pahtuu tavaroita yritykselle luovutettaessa. Työ
7500: jetus ja valmistaminen käytännössä aiheuttaa.         on useimmiten urakkaluontoista ja hinnoittelu
7501:     Käytännössä kotona yrityksille tavaroita val-     perustuu ohjetuntipalkkoihin.
7502: mistavat jäävät tulojen osalta helposti muita            Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
7503: heikompaan asemaan. Erilaisten verotuspää-            § :n 1 momentin mukaisesti esitämme valtio-
7504: tösten ja matkakustannuskorvausten ohella työ-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
7505: huonekustannusten korvaus ei peitä käytän-            seuraavan kirjallisen kysymyksen:
7506: nössä aiheutuneita kuluja. Jos tällainen kotona
7507: työtään tekevä saapuu tehtaalle noutamaan                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
7508: tarvikkeita eikä näitä ole saatavissa, yleensä                tynyt tai ryhtyy eri yritysten palveluk-
7509: työntekijä jää tältä odotusajalta ilman palkkaa.              sessa kotona työtä tekevien työ-, so-
7510: Ainakin tilanne on käytännössä lain säännök-                  siaali- ja verotuslainsäädännöllisten on-
7511: sestä huolimatta katsottu kiistanalaiseksi. Mo-               gelmien selvittämiseksi ja poistamiseksi
7512: net tällaiset kotona työtään tekevät joutu-                   mitä pikimmin?
7513: vat käsittelemään myös vaarallisia aineita, joi-
7514: den aiheuttamat haitat huoneistolle ja työvaat-
7515:  teille ovat melkoiset.
7516:       Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
7517: 
7518:           Jouko Skinnari                 Anna-Liisa Piipari             Reino Breilin
7519:           Tarja Halonen                  Juhani Raudasoja               Paula Eenilä
7520:           Pertti Hietala                 Risto Tuominen                 Mikko Elo
7521:           Hannu Tapiola                  Olli Helminen                  Liisa Jaakonsaari
7522:           Lea Savolainen                 Kauko Tamminen                 Tellervo Koivisto
7523:           Pekka Starast                  Eino Grönholm                  Saara-Maria Paakkinen
7524: 
7525: 
7526: 
7527: 088101067\'{T
7528: 2                                            1981 vp.
7529: 
7530: 
7531: 
7532: 
7533:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7534: 
7535:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rajoitetusti. Työnantajan on työturvallisuuslain
7536: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       39 § :n mukaan huolehdittava siitä, ettei hän
7537: olette 9 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn kir-       luovuta työntekijän käyttöön aineita, jotka
7538: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-      työn vaatimalla tavalla käytettynä saattavat
7539: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      aiheuttaa erityistä tapaturman tai sairastumi-
7540: taja Skinnarin ym. näin kuuluvasta kirjallises-     sen vaaraa.
7541: ta kysymyksestä n:o 396:                               Kotityöntekijän joutuessa lomautetuksi tai
7542:                                                     kokonaan työttömäksi on hänellä oikeus saa-
7543:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    da avustusta sellaiselta työttömyyskassalta, jon-
7544:        tynyt tai ryhtyy eri yritysten palveluk-     ka jäsenenä hän on. Lyhennettyä työaikaa
7545:        sessa kotona työtä tekevien työ-, so-        ei kuitenkaan valvontaan liittyvien vaikeuk-
7546:        siaali- ja verotuslainsäädännöllisten on-    sien vuoksi voida hyväksyä .työttömyysajaksi.
7547:        gelmien selvittämiseksi ja poistamiseksi     Valtion maksamaa työttömyyskorvausta työt-
7548:        mitä pikimmin?                               tömälle kotityöntekijälle maksetaan yleisten tar-
7549:                                                     veharkintanormien mukaan.
7550:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Kysymyksessä on edelleen katsottu, ettei ve-
7551: tavasti seuraavaa:                                  rotuksessa nykyisin riittävästi oteta huomioon
7552:    Kotityöntekijän työoikeudellista asemaa kos-     kotityöntekijälle aiheutuvia työhuone- ja mat-
7553: kevia erityissäännöksiä sisältyy työsopimuslain     kakustannuksia. Tämän johdosta voidaan tode-
7554: 1 §: ään, työaikalakiin, vuosilomalakiin ja työ-    ta seuraavaa.
7555: turvallisuuslakiin sekä lakiin nuorten työnte-         Tulo- ja var:allisuusverolain 25 § :n mukaan
7556: kijöiden suojelusta. Työsopimuslain 11 §:n mu-      verovelvollisella on oikeus tulostaan vähentää
7557: kaan pelkästään se seikka, että työtä suori-        tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu-
7558: tetaan kotona, ei ole työsopimuslain sovelta-       neet menot. Näitä ovat palkansaajalle muun
7559: misen esteenä. Kotonaan työnantajan lukuun          muassa sellaiset työhuone-, matka- ja työväli-
7560: työtä tekevällä henkilöllä, on siten lähtökoh-      nekulut, joita työnantaja ei ole korvannut.
7561: taisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin      Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on se,
7562: muillakin työsuhteessa olevilla. Työsopimus-        että verovelvollinen esittää kuluista riittävän,
7563: lain perustelujen mukaan kotityötä on pidet-        yleensä tositteisiin perustuvan selvityksen. Jos
7564: tävä työsuhteen alaisena, jos se ilmentää sel-      yrityksen palveluksessa kotona työskentelevä
7565: laista riippuvaisuussuhdetta, että sitä myös        ei ole saanut hyväkseen pyytämäänsä vähennys-
7566: työnteon tapahtuessa työnantajan luona olisi        tä, on syynä useimmiten se, että verolauta-
7567: arvostettava työsopimuslain säännösten mu-          kunta ei ole pitänyt esitettyä selvitystä riit-
7568: kaan. Erityisesti on kuitenkin säädetty, ettei      tävänä. Tällöin vähennyksen myöntämisessä on
7569: kotityöntekijään ole sovellettava työaikalakia      turvauduttu verohallituksen antamiin yhtenäis-
7570:  (1 §). Vuosilomalain säännökset koskevat ko-       tämisohjeisiin, joita tulee kuitenkin soveltaa
7571: tityöntekijää vain siten, että kotityöntekijäl-     vain toissijaisesti siinä tapauksessa, että muu-
7572: le on vuosiloman sijasta maksettava vuosilo-        ta selvitystä ei ole esitetty tai annettua sel-
7573: makorvaus, joka työsopimuslain 17 §: n mu-          vitystä ei voida panna verotuksen perusteeksi.
7574: kaisesti määräytyy yleensä alalla yleiseksi kat-       Kotona työtä tekeville palkansaajille myön-
7575: sottavan tai siihen rinnastettavan valtakunnal-     nettävän tulonhankkimiskuluvähennyksen suu-
7576: lisen työehtosopimuksen perusteella. Myöskin        ruus on näyttökysymys, joka on ratkaistava
7577: työturvallisuuslaki koskee kotityöntekijöitä vain   erikseen kussakin yksittäistapauksessa. Vero-
7578:                                               N:o 396                                                  3
7579: 
7580: tuskäytännössä mahdollisesti ilmeneviin epä-         sä on liitetty työsuhteeseen. Esimerkiksi vuo-
7581: kohtiin voivat verovelvolliset itse vaikuttaa        silomakorvauksen, työttömyysaikaisen kassa-
7582: pyrkimällä mahdollisimman täydellisen selvityk-      avustuksen ja tapaturmavakuutuslain mukaisen
7583: sen esittämiseen.                                    korvauksen maksaminen samoin kuin eläke-
7584:    Kotityöntekijöitä koskevat poikkeusjärjeste-      etujen määräytyminen saattavat riippua siitä,
7585: lyt työsuojelusäännöksissä perustuvat ajatuk-        katsotaanko työ työsuhteessa tehdyksi. Myös
7586: seen kotityöntekijän itsenäisestä asemasta suh-      työsuhdeturvan toteutuminen on luonnollisesti
7587: teessa työnantajaan. Kun työnantajalla ei käy-       yhteydessä yllä mainitun kysymyksen ratkai-
7588: tännössä ole mahdollisuutta seurata työnteki-        suun.
7589: jän noudattamia työaikoja tai muutoin valvoa            On ilmeistä, että osa kotityöntekijöiden on-
7590: työntekoa, ei esim. työaikalainsäädäntöä an-         gelmista aiheutuu siitä, ettei esimerkiksi työ-
7591: nettaessa ole katsottu mahdolliseksi ulottaa la-     tai sosiaaliturvalainsäädännön asettamia velvoit-
7592: kia koskemaan myös kotityöntekijöitä. Vas-           teita taikka tämän lainsäädännön soveltamis-
7593: taavin perustein on poikkeaviin järjestelyihin       alaa vielä riittävän tarkoin tunneta. Sosiaali-
7594: päädytty vuosilomalain ja työturvallisuuslain        ja terveysministeriö pyrkii tämän vuoksi edel-
7595:  osalta. Kysymys näiden poikkeusjärjestelyjen        leen tehostamaan alan tiedotustoimintaa. Kun
7596:  oikeutuksesta ei ole ollut viime vuosina mer-       suuri osa kotityöntekijän oikeusasemaan liitty-
7597:  kittävästi esillä. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä,    vistä epävarmuustekijöistä edellä mainituin ta-
7598:  että kotityöntekijän työsuhde-etuuksien rajoit-     voin on kuitenkin yhteydessä työsuhteen kä-
7599:  tamista yllä mainituin tavoin ei enää kaikilta      sitteen voimassa olevaan tulkintaan, näyttää
7600:  osin voida pitää perusteltuna.                      tarpeelliselta selvittää, ovatko työsopimuslain
7601:     Kotityöntekijöiden ongelmat eivät kuitenkaan     11 §:n säätämisen yhteydessä asetetut tavoit-
7602:  ole käytännössä liittyneet ainakaan pääasialli-     teet jääneet olennaisesti toteutumatta. Sosiaali-
7603:  sesti edellä tarkoitettuihin poikkeusjärjestelyi-   ja terveysministeriö pyrkii osaltaan myötävai-
7604:  hin. Vaikeutena on ollut lähinnä se, ettei koti-    kuttamaan siihen, että tällainen selvitystyö
7605:  työtä eräissä tapauksissa ole lainkaan katsot-      voitaisiin sopivassa yhteydessä suorittaa ja että
7606:  tu työsuhteen alaiseksi työksi. Tästä puoles-       selvitystyön pohjalta ryhdyttäisiin tarvittaes-
7607:  taan on seurannut, että työntekijät ovat jää-       sa tarpeellisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin.
7608:  neet vaille niitä etuuksia, jotka lainsäädännös-
7609:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1981
7610: 
7611:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
7612: 4                                            1981 vp.
7613: 
7614: 
7615: 
7616: 
7617:                            Tili Riksdagens Herr Talman
7618: 
7619:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ställs på grundvalen av det riksomfattande
7620: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      kollektivavtal eller därmed jämförligt avtal,
7621: av den 9 oktober 1981 tili vederbörande med-       som i regel bör anses vara allmänt i veder-
7622: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    börande bransch. Ä ven lagen om skydd i ar-
7623: av riksdagsman Skinnari m. fl. undertecknade       bete gäller endast i begränsad utsträckning per-
7624: spörsmål nr 396:                                   son som utför hemarbete. Enligt 39 § lagen om
7625:                                                    skydd i arbete skall arbetsgivaren tillse, att han
7626:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-       åt arbetstagaren inte överlämnar ämnen, vilka,
7627:        tagit eller ämnar Regeringen vidta för      använda på .sätt arbetet kräver, kan medföra
7628:        att med det snaraste utreda och lös·a de    särskild fara för olycksfall eller ohälsa.
7629:        problem som hänför sig till arbets-,           Om en person som utför hemarbete blir per-
7630:        social- och skattelagstiftningen och        mitterad eller totalt arbetslös, har han rätt att
7631:        berör vid olika företag anställda ar-       erhålla understöd ur sådan arbetslöshetskassa,
7632:        betstagare som utför hemarbete?             i vilken han är medlem. På grund av svårig-
7633:                                                    heterna i samband med övervakningen kan för-
7634:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kortad arbetstid dock inte godkännas som ar-
7635: samt anföra följande:                              betslöshetstid. Staten erlägger arbetslöshetser-
7636:                                                    sättning åt arbetslös hemarbetande enligt de
7637:    Specialstadganden rörande de hemarbetandes      allmänna normerna för behovsprövning.
7638: arbetsräHsliga ställning ingår i 1 § lagen om         I spörsmålet har det vidare ansetts att man
7639: arbetsavtal, arbetstidslagen, semesterlagen och    vid beskattningen för närvarande inte tillräck-
7640: lagen om skydd i arbete samt i lagen om skydd      ligt beaktar de hemarbetandes arbetsrums- och
7641: för uriga arbetstagare. Enligt 11 § lagen om       resekostnader. Med anledning av detta kan
7642: arbetsavtal anses inte enbart den omständig-       följande konstateras.
7643: heten, att arbetet får utföras hemma, utgöra          Enligt 25 § lagen om skatt på inkomst och
7644: något hinder för tillämpningen av lagen om         förmögenhet har skattskyldig rätt att från sin
7645: arbetsavtal. Person som för arbetstagarens räk-    inkomst avdra utgifterna för inkomstens för-
7646: ning utför arbete hemma hos sig har sålunda        värvande och bibehållande. Sådana är för lön-
7647: i grunden samma rättigheter och skyldigheter       tagaren bl.a. de kostnader för arbetsrum, resor
7648: som andra personer i arbetsförhållande. Enligt     och arbetsredskap, vilka inte ersätts av arbets-
7649: motiveringen tili lagen om arbetsavtal bör ett     givaren. Förutsättningen för beviljandet av av~
7650: avtal om utförande av hemarbete anses såsom        drag är, att den skattskyldige företer en tili-
7651: arbetsavtal, om arbetsförhållandet präglas av      räcklig utredning över utgifterna, i regel med
7652: ett sådant beroendeförhållande, att det även i     stöd av verifikat. Har vid ett företag anställd
7653: det fall att arbetet skulle utföras hos arbets-    person som utför hemarbete inte fått tiligodo-
7654: tagaren vore att anse som arbetsavtal i enlig-     göra sig önskat avdrag, beror detta oftast på
7655: het med stadgandena i lagen om arbetsavtal.        att skattenämnden inte har ansett utredningen
7656: Det har emellertid särskilt stadgats, att på den   vara tillfredsställande. Man har härvid i sam-
7657: som utför hemarbete inte skall ti1lämpas ar-       band med beviljandet hållit sig tili skattesty-
7658: betstidslagen ( 1 §) . Stadgandena i semester-     relsens anvisningar om förenhetligande av be-
7659: lagen gäller hemarbete endast i den mån, som       skattningen, vilka dock endast skall tiliämpas
7660: arbetstagare, som utför hemarbete, i stället för   i andra hand om någon annan utredning inte
7661: semester skall erhålla semesterersättning, som     har företetts ellet om ifrågavarande utredning
7662: i enlighet med 17 § lagen om arbetsavtal fast-     inte kan utgöra grund för beskattningen.
7663:                                                N:o 396                                              5
7664: 
7665:    Storleken av det avdrag som på grund av           setts såsom arbetsförhållande underkastat ar-
7666: utgifterna för inkomstens förvärvande beviljas       bete. Detta har i sin tur haft tili följd att
7667: arbetstagare som utför hemarbete är en fråga         arbetstagarna inte har erhållit sådana förmåner
7668: om bevisning och måste sålunda avgöras från          som i lagstifningen är ans.Jutna tili arbetsför-
7669: fall tili fall. De skattskyldiga kan själva på-      hållandet. Erläggandet av bl.a. semesterersätt-
7670: verka eventuella missförhållanden i beskatt-         ning, understöd ur arbetslöshetskassa och er-
7671: ningspraxis genom att försöka framlägga en så        sättning med stöd av lagen om olycksfallsför-
7672: fullständig utredning som möjligt.                   säkring samt fastställandet av pensionsförmå-
7673:    De specialarrangemang som ingår i arbetar-        nerna kan vara beroende av om arbetet betrak-
7674: skyddsstadgandena och som gäller arbetstagare        tas såsom arbetsförhållande underkastat arbete.
7675: som utför hemarbete baserar sig på uppfatt-          Givetvis sammanhänger även verkställandet av
7676: ningen om den hemarbetandes självständiga            anställningsskyddet med en lösning av ovan
7677: ställning gentemot arbetsgivaren. Då arbets-         nämnda fråga. Det är uppenbart att en del av
7678: givaren i praktiken inte har möjlighet att           de hemarbetandes problem förorsakas av att
7679: kontrollera arbetstiderna eller på annat 'sätt       man ännu inte har tiliräcklig kännedom om
7680: övervaka arbetet, har det inte ansetts vara          de förpliktelser som t.ex. arbets- och social-
7681: möjligt att t.ex. i :samband med arbetstids-         skyddslagstiftningen medför eller om tiliämp-
7682: lagstiftningen utsträcka lagen tili att gälla även   ningsområdet för denna lagstiftning. På grund
7683: arbetstagare som utför hemarbete. På motsva-         härav strävar social- och hälsovårdsministeriet
7684: rande sätt har man i fråga om semesterlagen          tili att alltjämt effektivera informationen på
7685: och lagen om skydd i arbete stannat för spe-         området. Då en stor del av osäkerhetsfaktorer-
7686: cialarrangemang. Under de senaste åren har           na i anslutning tili de hemarbetandes rättsliga
7687: man inte nämnvärt berört frågan om dessa             ställning på ovan nämnda sätt likväl står i
7688: specialarrangemang är berättigade. Det verkar        samband med gällande tolkning av begreppet
7689: emellertid uppenbart att det inte längre tili        arbetsförhållande, torde det vara nödvändigt
7690: alla delar kan anses vara motiverat att på           att utreda om de mål som uppställts i sam-
7691: ovan nämnda sätt begränsa de hemarbetandes           band med stiftandet av 11 § lagen om arbets-
7692: av arbetsförhållandet förutsatta förmåner.           avtal tili väsentliga delar är ouppnådda. Social-
7693:    I praktiken har dock de hemarbetandes             och hälsovårdsministeriet försöker för sin del
7694: problem åtminstone inte huvudsakligen varit          medverka tili att en sådan utredning kan göras
7695: förknippade med ovan avsedda specialarrange-         i ett lämpligt skede och att man utgående från
7696: mang. Problemet har främst varit att hem-            utredningen vid behov vidtar nödvändiga lag-
7697: arbete i vissa fall överhuvudtaget inte har an-      stiftningsåtgärder.
7698:      Helsingfors den 5 november 1981
7699: 
7700:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
7701: 
7702: 
7703: 
7704: 
7705: 088101067W
7706:                                             1981 vp.
7707: 
7708: Kirjallinen kysymys n:o 397
7709: 
7710: 
7711: 
7712: 
7713:                                  Kuoppa ym.: Viskoosisellun ulkomaisen tuonnin lopettamisesta
7714: 
7715: 
7716:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7717: 
7718:    Kemira Oy: 11 Säterin tehdas Valkeakoskella        Kemiran Säterin tehdas on tuottanut viskoo-
7719: on hyvin huomattava viskoosisellun käyttäjä.       sisellua tämän vuoden tammikuusta elokuun
7720: Perinteisesti sellu toimitettiin valtaosaltaan     loppuun seuraavasti:
7721: G. A. Serlachiuksen Lielahden tehtaalta.
7722:    Lielahden sellutehtaan niin sanotun märkä-      Etelä-Afrikka 7 116 t arvoltaan 11 ,8 milj. mk
7723: linjan tuotanto meni lähes kaikki Säterin raaka-   Kanada        7 849 t           20,5
7724:                                                    Itävalta      2 581 t     "      5,9 "      "
7725: aineeksi. Säterin ostama sellu työllisti koko                                "            "
7726: märkälinjan, jossa kokonaisvaikutukset huo-        Romania         713 t            1,7
7727:                                                                                "             "    "
7728: mioon ottaen on noin 110 työntekijää.
7729:    Viime vuosina Kemira on kuitenkin ryhtynyt         Nämä tiedot ilmenevät tullihallituksen tilas-
7730: ostamaan raaka-aineen Säterin tehtaalle ulko-      toista. Tuontimäärä kattaa valtaosan Säterin
7731: mailta. Tämä on tietenkin merkinnyt vastaa-        viskoosisellun tarpeesta ja näin ollen vaarantaa
7732: vasti pienempiä tilauksia Lielahden selluteh-      kotimaisen tuotannon työllisyyden tältä osin.
7733: taalle. Tilausten vähenemisen johdosta ollaan         On hämmästyttävää, että valtiojohtoinen yri-
7734: nyt tekemässä päätöksiä Lielahden sellutehtaan     tys tuo sellaisia raaka-aineita ulkomailta, jotka
7735: märkämassalinjan lopettamisesta, mikä vaikut-      kilpailevat kotimaisen tuotannon kanssa. Vie-
7736: taa noin 110 pysyvän työpaikan vähenemiseen        läpä jyrkemmin on tuomittava se, että valtion-
7737: Lielahden tehtaalta.                               yhtiö käy kauppaa rotusortoa harjoittavan
7738:    Suomalaiset sellun valmistajat vakuuttavat,     Etelä-Afrikan kanssa.
7739: että he pystyvät laadullisesti vähintään yhtä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7740: hyvään laatuun tai monasti selvästi parempaan-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7741: kin kuin mitä ulkomainen selluloosa on. Myös       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7742: Säterin tarpeiden ja laadun vaatimia tuotteita     vaksi seuraavan kysymyksen:
7743: pystytään valmistamaan. Ulkomailta tuotava
7744: sellu on pääosin lehtipuusellua, joka laadultaan             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7745: vastaa lähinnä suomalaista koivuselluloosaa.              ryhtyä viskoosisellun tuonnin lopettami-
7746: Lielahden tuottama sellu on pääosin kuusisel-             seksi ulkomailta ja erityisesti Etelä-
7747: lua, joka on selvästi korkealaatuisempaa kuin             Afrikasta työllisyyden turvaamiseksi Lie-
7748: lehtipuusellu.                                            lahden selluloosatehtaalla?
7749:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
7750: 
7751:                Mikko Kuoppa                                    Pauli Puhakka
7752:                Saara-Maria Paakkinen                           Esko-Juhani Tennilä
7753:                                        V. J. Rytkönen
7754: 
7755: 
7756: 
7757: 
7758: 088101112B
7759: 2                                             N:o 397
7760: 
7761: 
7762: 
7763: 
7764:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7765: 
7766:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           kalliin raaka-aineen käyttäminen vaaranta1s1
7767: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      nopeasti Säterin toimintaedellytykset ja tehtaan
7768: mies, olette 9 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn       työllisyyden.
7769: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Säteri on jo useita vuosia tuonut osan tar-
7770: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vitsemastaan sellusta ulkomailta sen vuoksi,
7771: edustaja M. Kuopan ym. näin kuuluvasta kir-          että erikoiskuituihin tarvittavia korkealaatuisia
7772: jallisesta kysymyksestä n:o 397:                     selluja ei Suomessa valmisteta. Viime vuosina
7773:                                                      on Säteri myös hintasyistä joutunut turvautu-
7774:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       maan ulkomaisiin hankintalähteisiin. Tästä huo-
7775:        ryhtyä viskoosisellun tuonnin lopettami-      limatta ulkomaisen sellun määrä ei ole kulu-
7776:        seksi ulkomailta ja erityisesti Etelä-        vanakaan vuonna noussut edes puoleen sellun
7777:        Afrikasta työllisyyden turvaamiseksi Lie-     kokonaiskäytöstä. Säterin käyttämä sellu han-
7778:        lahden selluloosatehtaalla?                   kitaan siis edelleen pääosin kotimaisilta tuotta-
7779:                                                      jilta.
7780:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Vaikka ulkomainen linkosellu on Säterin
7781: vasti seuraavaa:                                     käsityksen mukaan ollut kotimaista sellua edul-
7782:    Kemira Oy:n Säterin tehtaiden valmistamien        lisempaa, Säteri on valmis jatkamaan yhteis-
7783: viskoosikuitujen pääasiallisena raaka-aineena on     työtään kotimaisten selluntuottajien kanssa ja
7784: liukosellu. Suomessa linkosellua valmistetaan        myös lisäämään ostojaan näiltä edellyttäen, että
7785: neljässä tuotantolaitoksessa, joista yksi on ky-     kotimaisen sellun hinta asettuu tasolle, joka
7786: symyksessä mainittu G. A. Serlachius Oy:n            ei heikennä Säterin kilpailukykyä kansainväli-
7787: Lielahden tehdas. Kemira ostaa tällä hetkellä        sillä markkinoilla.
7788: sellua huomattavia määriä myös toiselta koti-            Mitä Etelä-Afrikasta tuotavan linkosellun
7789: maiselta tuottajalta.                                tuonnin lopettamiseen tulee, · hallitus viittaa
7790:    Säterin ja Lielahden tehtaiden välisen pitkä-     johdonmukaisesti soveltamaansa periaatekan-
7791: aikaisen asiakassuhteen nojalla Lielahden teh-       taan, jonka mukaan taloudellisiin sanktioihin
7792: das on ollut ja on edelleen Säterin tärkein          ryhtyminen edellyttää YK:n turvallisuusneuvos-
7793: raaka-aineiden toimittaja. Lielahden tehtaan ns.     ton asiasta tekemää sitovaa päätöstä. Tämä
7794: märkälinjan tuotannon Säteri on aina ostanut         kanta perustuu yhtäältä kansainvälisoikeudelli-
7795: kokonaisuudessaan.                                   siin näkökohtiin ja toisaalta siihen, että edel-
7796:    Säterin viskoosikuitutuotannosta yli 90 pro-      lytyksenä tehokkaille kauppaa koskeville ra-
7797: senttia menee vientiin. Säterin toiminnan kan·       joituksille on, että kaikki Etelä-Afrikan suu·
7798: nalta on siksi ensiarvoisen tärkeää, että tehdas     rimmat kauppakumppanit yhtyvät niihin. Hal·
7799: kykenee kilpailemaan kansainvälisillä tekokuitu·     litus ei siten katso perustelluksi ryhtyä Suo-
7800: markkinoilla. Tekokuituteollisuutta noin kuusi       men ja Etelä-Afrikan Tasavalla'n välisiä kauppa-
7801: vuotta sitten kohdannut maailmanlaajuinen            suhteita koskeviin erityisiin yksipuolisiin toi-
7802: kriisi on entisestään korostanut Säterin kilpailu-   menpiteisiin. Kauppasuhteiden katkaiseminen
7803: kyvylle asetettavia vaatimuksia. Turvatakseen        kysymyksen tarkoittamassa muodossa olisi li-
7804: kilpailuasemansa Säteri on joutunut kiinnittä-       säksi ristiriidassa Suomen kansainvälisten so-
7805: mään yhä enemmän huomiota raaka-ainehan-             nimusvelvoitteiden kanssa. Ei ole mahdollista
7806: kintojensa edullisuuteen. Säterille on ollut vält-   ~rottaa tässä mielessä tietyn tuotteen tuonnin
7807: tämätöntä ostaa sellunsa maailmanmarkkina-           kieltämistä yleisestä kauppasaarrosta. Tässä suh-
7808: hintaan eli samaan hintaan kuin mihin tehtaan        teessa Suomen ja muiden pohjoismaiden linja
7809: tärkeimmät kilpailijat sitä hankkivat. Liian         on täysin yhteneväinen.
7810:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1981
7811: 
7812:                                                                            Ministeri Esko Rekola
7813:                                               1981 vp.                                              3
7814: 
7815: 
7816: 
7817: 
7818:                            Till Riksdagens Herr Talman
7819: 
7820:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hetsförutsättningar samt sysselsättningen
7821: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        fabriken.
7822: av den 9 oktober 1981 till vederbörande med-             Redan under flere års tid har Säteri im-
7823: lem av statsrådet för avgivande av svar över-        porterat en del av sin cellulosa, då den hög-
7824: sänt avskrift av följande av riksdagsman Kuop-       klassiga cellulosa som behövs för specialfiber
7825: pa m. fl. undertecknade spörsmål nr 397:             inte framställs i Finland. Av prisskäl har Säteri
7826:                                                      de senaste årcn sett sig tvungen att anlita
7827:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       utländska anskaffningskällor. Den utländska
7828:        taga för att avbryta importen av viskos-      cellulosan har dock ej ens under innevarande
7829:        cellulosa, i synnerhet från Sydafrika, för    år utgjort ens hälften av den totala använd-
7830:        att därigenom trygga sysselsättningen         ningen av cellulosa. Den cellulosa som Säteri
7831:        vid Lielahti cellulosafabrik?                 använder, anskaffas sålunda fortfarande huvud-
7832:                                                      sakligen från inhemska producenter.
7833:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt             Trots att Säteri ansett den utländska dissol-
7834: anföra följande:                                     vingcellulosan mera förmånlig än inhemsk cellu-
7835:    S.k. dissolvingcellulosa utgör den främsta        losa, är Säteri villig att ±ortsätta samarbetet
7836: råvaran för framställning av viskoskonstfiber        med de inhemska cellulosaproducenterna och
7837: vid Kemira Oy:s Säteri fabriker. I Finland           även att öka sina inköp från dessa, under för-
7838: framställs dissolvingcellulosa i fyra produktions-   utsättning att den inhemska cellulosans pris
7839: inrättningar, varav en är den i spörsmålet           är på en nivå, som inte försvagar Säteris
7840: nämnda G. A. Serlachius Oy:s fabrik i Lie-           konkurrenskraft på de internationella mark-
7841: lahti. Kemira köper också för tillfället be-         naderna.
7842: tydande mängder cellulosa från en annan in-              Vad gäller upphävandet av importen av
7843: hemsk fabrikant. Det långvariga kundförhållan-       dissolvingcellulosa från Sydafrika hänvisar rege-
7844: det mellan Säteri och Lielahti fabriker visar att    ringen till sin konsekvent tillämpade princi-
7845: Lielahti fabrik har varit och fortfarande är         piella ståndpunkt, enligt viiken ekonomiska
7846: den viktigaste råvaruleverantören för Säteri.        sanktioner förutsätter ett bindande beslut i
7847: Den s.k. våtlinjeproduktionen från Lielahti fab-     saken av Förenta Nationernas säkerhetsråd.
7848: riker har alltid i dess helhet uppköpts av Säteri.    Denna ståndpunkt grundar sig å ena sidan
7849:     Över 90 % av Säteris viskoskonstfiberpro-         på folkrättsliga principer och å andra sidan
7850: duktion exporteras. Det är därför synnerligen        på att en effektiv begränsning av handeln för-
7851: viktigt för Säteri att fabriken är konkurrens-       utsätter att alla Sydafrikas största handels-
7852: kraftig på den internationella syntetmarknaden.      partner deltar. Regeringen anser det sålunda
7853: Den globala kris som drabbade konstfiberin-          inte vara befogat att skrida till särskilda en-
7854: dustrin för ungefär 6 år sedan har accentuerat       sidiga åtgärder vad gäller handeJsförbmdelsernn
7855:  de krav man bör ställa på Säteris konkurrens-       mellan Finland och Sydafrikanska republiken.
7856:  kraft. För att trygga sitt konkurrensläge har        Att bryta handelsförbindelserna i den form
7857:  Säteri ägnat allt större uppmärksamhet åt att       som avses i spörsmålet vore även i strid med
7858:  råvaruinköpen är förmånliga. För Säteri har         Finlands internationella avtalsförpliktelser. Det
7859:  det varit nödvändigt att köpa cellulosa tili         är inte heller möjligt att i detta avseende
7860:  världsmarknadspris, dvs. till det pris som fab-      skilja mellan ett förbud mot import av en
7861:  rikerna i de viktigaste konkurrensländerna an-      enskild produkt och en allmän handelsblockad.
7862:  skaffar sin råvara. Att använda en alltför dyr       I detta avseende är Finlands och de övriga
7863:  råvara skulle snabbt äventyra Säteris verksam-       nordiska ländernas ståndpunkt helt i överens-
7864:                                                       stämmelse med varandra.
7865:       Helsingfors den 16 november 1981
7866: 
7867:                                                                             Minister Esko Rekola
7868:                                                                                             j
7869:                                                                                         j
7870:                                                                                     j
7871:                                                                                 j
7872:                                                                             j
7873:                                                                         j
7874:                                                                     j
7875:                                                                 j
7876:                                                             j
7877:                                                         j
7878:                                                     j
7879:                                                 j
7880:                                             j
7881:                                         j
7882:                                     j
7883:                                 j
7884:                             j
7885:                         j
7886:                     j
7887:                 j
7888:             j
7889:         j
7890:     j
7891: j
7892:                                               1981 vp.
7893: 
7894: Kirjallinen kysymys n:o 398 ·
7895: 
7896: 
7897: 
7898: 
7899:                                                                                              . ' ; .~
7900:                                   Mäki-Hakola ym.: Haja-asutusalueiden järjestetyn . vesihuoliori
7901:                                      toteuttamisesta
7902: 
7903: 
7904:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7905: 
7906:    Hallituksen esityksen, vuoden 1982 tulo- ja       hyempi ollen keskimäärinkin. ehk~ 8~9. '.;UO-
7907: menoarvioksi yleisperusteluosass-a on puututtu       den luokkaa. Päätöksen (631/81) 8 §:n 3
7908: mm. vesihuoltolaitteiden rakentamiseen myön-         momentin mukaan luottolaitos voi vesihalli-
7909: nettävien korkotukilainojen koron perimiseen.        tuksen esityksestä, milloin siihen on erltyl-
7910: Valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey-        sen painavia syitä, myöntää lykkäystä lyhen-
7911: dessä päätetään eräiden korkotukilainojen osal-      nyksen suorittamiseen enintään viisi vuotta
7912: ta lainan saa:jalta perittävästä korosta sekä        kerrallaan, kuitenkin yhteensä enintään 10
7913: vuosittain eri tarkoitliksiin annettavien korko-     vuotta, menettämättä korkohyvitystä tältä ajal-
7914: tukilainojen enimmäismääristä. Korkotukijär-         ta.
7915: jestelmän piiriin hyväksytyissä lainoissa luotto-        Nyt valtion vuoden 1982 tulo- ja meno-
7916: laitdksen perimän ja velallisen maksaman ko-         arviossa esitetty vesihuoltolaitteiden rakenta-
7917: ron välinen korkoero on useimmissa tapauk-           miseen myönnettävien korkotukiluottojen ko-
7918: sissa 3,5 %. Korkotukilainojen laina-ajat ovat       ron muuttuminen esitetyllä tavalla tulee aiheut-
7919: useimmiten varsin pitkiä.                            tamaan etenkin Vaasan, Oulun ja Lapin lää-
7920:     Valtion varoista suoritettavan korkotuen         nien kunnallisissa sekä kunnissa toimivissa
7921: maksamista on tarkoitus rajoittaa siten, että        yksityisoikeudellisissa vesi- ja viemärilaitok-
7922: korkotäkea suoritetaan enintään 'laina-ajan kah-     sissa painetta vesi- ja viemärimaksujen korot-
7923: deksalta ensimmäiseltä vuodelta. Neljältä en-        tamiseen. On arvioitu koron muutoksen ai-
7924: simmäiseltä lainavuodelta suoritetaan valtion        heuttaman korotustarpeen olevan jopa 0,50-
7925: varoista täysi korkotuki. Tätä seuraavalta nel-      1 markan luokkaa. Eniten korotuksia aiheu-
7926:  jältä vuodelta suoritetaan korkotukea, joka on      tuu niille vesihuoltolaitoksille, jotka ovat saa-
7927: noin puolet täydestä korkotuesta. Edellä ole-        neet korkotukiluottoja 16-24 vuoden ajalle
7928:  vaa periaatetta sovelletaan myös jo aikaisem-       ja jotka ovat toimineet pääasiassa haja-asutus-
7929:  min hyväksyttyihin korkotukilainoihin. Jos          alueilla, joilla etäisyydet kulutuspisteiden vä-
7930: korkotukea on jo suoritettu kahdeksalta vuo-         lillä ovat pitkät ja vedenkulutus laitoksen laa-
7931:  delta, korkotuen suorittaminen lakkaa. Jos          juuteen nähden pieni.
7932:  korkotukea on tähän mennessä suoritettu vä-             Tuntuukin oudolta, että korkoihin kohdis-
7933:  hintään neljältä vuodelta mutta ei vielä kah-       tuvia, niitä heikentäviä päätöksiä tehdään yk-
7934:  deksalta vuodelta, alennetaan korkotuki noin        sipuolisesti ja myöskin takautuvasti. Tällöin
7935:  puoleksi tähän asti maksetun korkotuen mää-         vaikutus suuntautuu tuntuvimmin taloudelli-
7936:  rästä. Edellä mainitun yleisperusteluosan mu-       selta kantokyvyltään heikoimpiin ja elinkei-
7937:  kainen kanta on otettu myös vesihuoltolaittei-      norakenteeltaan kapeimpiin kuntiin vaikeut-
7938:  den rakentamisen korkotukea koskevaan mo-           taen mm. maataloustilojen toimeentuloa sekä
7939:  menttiin (30.40.30).                                aiheuttaen työttömyyttä näillä alueilla, joilla
7940:     Maa- ja metsätalousministeriön korkotuki-        vesihuoltotöiden on katsottu edistävän työlli-
7941:  lainojen yleisistä ehdoista antaman päätöksen       syyttä.
7942:   (114/78 muut. 877/78, 475/79 ja 631/81)                YK:n julistaman kansainvälisen vesihuollon
7943:  mukaan on korkotukilainan laina-aika tällä          vuosikymmenen 1981-1990 eräänä kotimai-
7944:  hetkellä kuntien ja kuntainliittojen osalta enin-   sena tavoitteena on haja-asutusalueen vesi-
7945:  tään 10 vuotta ja muiden lainansaajien osalta       huollon järjestäminen Suomessa 1980-luvulla.
7946:  enintään 24 vuotta. Käytännössä korkott~kilai­      Maassamme on noin 1,2 milj. asukasta yh-
7947:  nojen takaisinmaksuaika on huomattavasti ly-        teisten yli 200 asukkaan vesilaitosten ulko-
7948:  088101129W
7949: 2                                           1981 vp.
7950: 
7951: puolella. Viemärilaitosten ulkopuolella on run-     tavat jo toimivien laitosten taloudellista toi-
7952: saat 1,5 milj. asukasta. Suurin osa tästä väes-     mintaa oleellisesti.
7953: töstä asuu hafa-asutusalueella ja noin puolet          Edellä olevaan viitaten esitämme valtio-
7954: näistä talouksista on maatiloja. Asuntojen va-      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perus-
7955: rustetason kohoaminen ja maitotalouteen koh-        teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7956: distuvien vaatimusten lisääntyminen ovat ai-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7957: heuttaneet sen, että veden riittävyys ja laatu
7958: ovat muodostumassa ongelmaksi. Erityisesti                    Onko Hallitus ollut tietoinen korko-
7959: vedenhankinnassa kunnollisen veden saanti-                 tuen poistamisen vaikutuksista vesi- ja
7960: mahdollisuus tekee yhteiset hankkeet tarpeel-              viemärilaitosma!ksuihin, ja
7961: lisiksi myös haja-asutusalueilla.                             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7962:    Nyt tulo- ja menoarviossa esitetyt toimen-              ryhtyä, että erityisesti haja-asutusaluei-
7963: piteet hidastuttavat edellä mainittujen tavoit-            den järjestetyn vesihuollon toteutta-
7964: teiden toteutumista ratkaisevasti sekä vaikeut-            mista voidaan tehokkaasti jatkaa?
7965:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1981
7966: 
7967:         Pentti Mäki-Hakola            Lauri Impiö                    Veikko Pihlajamaki
7968:         Pentti Poutanen                                              Mikko Jokela
7969:                                              N:o 398                                                3
7970: 
7971: 
7972: 
7973: 
7974:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7975: 
7976:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           Korkotukilainaehtoihin esitetyt muutokset
7977: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        merkitsevät er1ty1sesti       vesihuoltoyhtymille,
7978: mies, olette 9 päivänä laikakuuta 1981 päi-         joilla laina-ajat ovat pitemmät kuin kunnilla
7979: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       ja kuntainliitoilla, huomattavaa menojen lisäys-
7980: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tä ja siten tarvetta nostaa veden hintaa. Mi-
7981: kansanedustaja Pentti Mäki-Hakolan ym. näin         käli menojen lisäys katettaisiin kokonaan ve-
7982: kuuluvasta kirjallisesta kysymY'ksestä n:o 398:     den hinnan nostamisella, tulisi nykyisiä hin-
7983:                                                     toja korottaa monissa tapauksissa useilla kym-
7984:           Onko HaUitus ollut tietoinen korko-       menillä penneillä, ääritapauksissa jopa mar-
7985:        tuen poistamisen vaikutuksista vesi- ja      kalla vesikuutiometriä kohti. Korkotukilainoja
7986:        viemärilaitosmaksuihin, ja                   saaneista vesihuoltoyhtymistä suurin osa toimii
7987:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Vaasan, Kokkolan, Oulun ja Lapin vesipiirien
7988:        ryhtyä, että erityisesti haja-asutusaluei-   alueella ja monet niistä palvelevat pääasiassa
7989:        den järjestetyn vesihuollon toteutta-        haja-asutusalueita, joilla muutenkin vedenhan-
7990:        mista voidaan tehokkaasti jatkaa?            kintakustannukset ovat korkeat.
7991:                                                        Hallitus on tietoinen, että korkotukilaina-
7992:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ehtoihin esitetyt muutokset voivat vaikuttaa
7993: tavasti seuraavaa:                                  vesi- ja viemärilaitosmaksuihin. Hallituksen
7994:    Korkotuen supistaminen on ollut välttämä-        pyrkimyksenä on edelleen huolehtia järjestetyn
7995: töntä valtion korkotuen kasvun hillitsemiseksi.     vesihuollon toteuttamisen tehokkaasta jatka-
7996: Korkotuen supistaminen ei kohdistu yksin-           misesta niin haja-asutusalueilla kuin muualla-
7997: omaan      vesihuoltotai tteiden rakentamiseen      kin. Hallitus tulee kiinnittämään asiaan vas-
7998: myönnettäviin korkotukHainoihin, vaan linja-        taisuudessa erityistä huomiota. Lähiaikoina
7999: ratkaisuna muihinkin luottolaitosten varoista       maa- ja metsätalousministeriö tulee asettamaan
8000: myönnettävistä eräistä korkotukilainoista an-       työryhmän selvittämään haja-asutuksen vesi-
8001: netun lain (1015/77) mukaisiin lainoihin.           huollon tavoitteita, yleis- ja hankesuunnittelun
8002:                                                     edistämistä sekä rahoituksen kehittämistä.
8003:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1981
8004: 
8005:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
8006: 4                                          1981 V'p.
8007: 
8008: 
8009: 
8010: 
8011:                           Till Riksdagens Herr Talman
8012: 
8013:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnirigen      ningar, vilka åtnjuter en längre lånetid än
8014: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     kommuner och kommunalförbund, en avsevärd
8015: av den 9 oktober 1981 tili vederbörande med-      öknin:g i utgifterna och därmed ett behov
8016: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   att höja priset .på vatten. Om man helt skulle
8017: av riksdagsman Pentti Mäki-Hakola m. fl. un-      vilja täcka de ökade utgifterna med en höj-
8018: dertecknade spörsmål nr 398:                      ning av vattenpriset, skulle man i många fall
8019:                                                   vara tvungen at.t höja de nuvarande priserna
8020:           Har Regeringen varit medveten · om      med många .tiotal penni, i ytterlighetsfall
8021:        viiken inverkan slopandet av ränte-        t.o.m. med en mark per kubikmeter vatten. De
8022:        stödet haft på avgifterna · för vatten-    flesta av de vattenförsörjnings- och avlopps-
8023:        och avloppsanläggningarna, och             sammanslutningar som erhållit räntestödslån
8024:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    verkar inom Vasa, Karleby, Uleåborgs och
8025:        taga för att förverkligandet · av en       Lapplands vattendistrikt oc;h betjäna:r huvud-
8026:        ordnad vattenförsörjning, särskilt i       sakligen glesbygden, där kostnaderna för vat-
8027:        glesbygderna, skall kunpa genomföras       tenanskaffning även eljest är höga.
8028:        effektivt?                                    Regeringen är medveten om att de före-
8029:                                                   slagna ändringarna i villkoren för räntestödslån
8030:    Såsom svar på .detta spörsmål får jag vörd-    kan påverka vatten- och avloppsavgifterna.
8031: samt anföra följande:                             Regeringens strävan är alltjämt att tillse, att
8032:    Nedskärningen av räntestödet har varit nöd-    förverkligandet av en ordnad vattenförsörjning
8033: vändigt med tanke på stävjandet av tillväxten     kan fortgå effektivt såväl inom glesbygderna
8034: i statens räntestöd. Nedskärningen riktar sig     som på andra områden. Regeringen kommer
8035: inte enbart mot de räntestödslån som beviljas     att fästa speciell uppmärksamhet vid denna
8036: för byggande av vattenförsörjnings- och av-       fråga.    Inom närmaste framtid kommer
8037: loppsanläggningar utan utgör en linjedragning,    jord- och skogsbruksministeriet att tillsätta
8038: som riktar sig även mot andra lån som bevil-      en ·arbetsgrupp med uppgift att · utreda vatten-
8039: jas i enlighet med lagen om vissa räntestöds-     försörjnings- och avloppssystemets målsätt-
8040: lån av kreditanstalters medel (1015/77).          ningar, frågan om främjandet av den allmänna
8041:    De förslag tili ändringar i villkoren för      planeringen · och projektplaneringen samt ut-
8042: räntestödslån som framförts innebär, särskilt     vecklandet av finansieringen.
8043: för vattenförsörjnings- och avloppssammanslut-
8044:      Helsingfors den 12 november 1981
8045: 
8046:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
8047:                                               t981f~.
8048: 
8049: Kirjallinen kysymys n:o 399
8050: 
8051: 
8052: 
8053: 
8054:                                   Alppi ym.: Työsuhdeturvan parantamisesta
8055: 
8056: 
8057:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8058: 
8059:    Kasvava epävarmuus työpaikan säilymisestä         tukkukauppojen Keskusliiton· (OTK) lihan-
8060: on työntekijöille ja tbimihenkilöille, jopa koko-    jalostusalan · työntekijät työnantajansa vaihdut-
8061: naisille ammattikunnille, jokapäiväistä todelli-     tua 10. 10. 1981. Tuottajain Lihakeskuskunta
8062: suutta. Paitsi kiihtyvä automaatio ja sen seu-       (TLK) on jo esim. Mikkelin tuotantolaitok-
8063: rauksena toteutetut saneeraustoimet, myös tuo-       sella ilmoittanut voivansa turvata työpaikan
8064: tantolaitosten omistajien vaihdokset ovat lisää-     vain noin puolelle nykyisestä työntekijämää-
8065: mässä eri työntekijäryhmien työn ja toimeen-         rästä, ja samansuuntaisia ilmoituksia pelätään
8066: tulon epävarmuutta. Näin on sen vuoksi, että         olevan tulossa ainakin Tampereella, Turussa,
8067: työsuhteen turva maassamme on erittäin heik-         Lahdessa ja Oulussa.
8068: ko. Irtisanomisia tapahtuu jatkuvasti hyvin             Saneeraukset työntekijätasolla koetaan koh-
8069: kevyin perustein, joita ei edes tarvitse irti-       tuuttomiksi. Työntekijöiden vuosien ja vuosi-
8070: sanotuille konkreettisesti osoittaa.                 kymmenien työssä hankitulle ammattitaidolle
8071:    Taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin viita-   oletetaan ja edellytetään olevan käyttöä kehit-
8072: ten voidaan käytännössä irtisanoa kuka tahan-        tyvällä lihanjalostusalalla. Työntekijöiden ta-
8073: sa - jopa raskaana oleva työntekijä. Työn-           loudellisen toimeentulon turvaaminen on luon-
8074: antaja ei myöskään ole lain mukaan velvolli-         nollisesti myös peruskysymys, johon työnanta-
8075: nen palauttamaan sellaistakaan työsuhdetta,          jien on suhtauduttava vastuullisesti.
8076: jonka purkaminen oikeuskäsittelyssä on todet-           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
8077: tu laittomaksi.                                      § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
8078:     Määräaikaisilla työsopimuksilla keinottelu on    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
8079: yleistynyt hälyttävästi.                             raavan kysymyksen:
8080:     Erityisen turvattomaan tilanteeseen eri työn-
8081: tekijäryhmät joutuvat yrityksen vaihtaessa                     Mitä Hallitus aikoo tehdä työnteki-
8082: omistajaa. Usein uusi omistaja ei katso itsel-              jöiden ja toimihenkilöiden työsuhteen
8083: lään olevan edes moraalisia velvoitteita, vaan              turvan parantamiseksi yleensä ja erityi-
8084: puutteellisen työlainsäädännön aukkokohtia käy-             sesti tapauksissa, joissa työpaikan olo-
8085:  tetään herkästi täysimääräisesti hyväksi.                  suhteet muuttuvat yrityksen omistajan
8086:     Juuri tällaisessa tilanteessa ovat nyt Osuus-           vaihtumisen vuoksi?
8087:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1981
8088: 
8089:                    Ulla-Leena Alppi                              Helvi Niskanen
8090: 
8091: 
8092: 
8093: 
8094: 088101114D
8095: 2                                           1981 vp.
8096: 
8097: 
8098: 
8099: 
8100:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8101: 
8102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     menetyksestä vastaa liikkeen entinen omistaja.
8103: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Hallitus on tietoinen siitä, että työntekijän
8104: olette 13 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn          työsuhdeturvan puutteellisuus ilmenee usein
8105: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       juuri liikkeen luovutuksen yhteydessä. Tämä
8106: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      johtuu siitä, että voimassa olevan työsopimus-
8107: edustaja Alpin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta   lain 40 § poikkeussäännöksenä tulee sovellet-
8108: kysymyksestä n:o 399:                              tavaksi työntekijän yleisestä irtisanomissuojasta
8109:                                                    riippumatta. Työsuhdeturvan puutteellisuus
8110:           Mitä Hallitus aikoo tehdä työnteki-      liikkeen luovutuksen yhteydessä on käynyt
8111:        jöiden ja toimihenkilöiden työsuhteen       entistä ilmeisemmäksi sen jälkeen, kun lakisää-
8112:        turvan parantamiseksi yleensä ja erityi-    teinen vähimmäisirtisanomisaika pidennettiin
8113:        sesti tapauksissa, joissa työpaikan olo-    kuukaudeksi ja kun työmarkkinajärjestöjen
8114:        suhteet muuttuvat yrityksen omistajan       väliseen yleissopimukseen irtisanomisen ja lo-
8115:        vaihtumisen vuoksi?                         mautuksen perusteista sisällytettiin edellistä
8116:                                                    sopimusta merkittävästi pidempiä irtisanomis-
8117:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      aikoja.
8118: vasti seuraavaa:                                      Kuten esitetystä käy ilmi, hallitus on tie-
8119:    Työsuhdeturvaa koskevat perussäännökset         toinen työntekijän työsuhdeturvan kehittämisen
8120: sisältyvät työsopimuslakiin (320/70), jossa on     tarpeellisuudesta myös liikkeen luovutuksen
8121: säännelty työsopimuksen irtisanomisen ja pur-      yhteydessä. Muun muassa tämän vuoksi halli-
8122: kamisen edellytykset. Lain 37 § :n 2 momen-        tus on ottanut ohjelmaansa työsuhdeturvan
8123: tin mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työnteki-   kehittämisen. Jo edellisen hallituksen aikana
8124: jää ilman erityisen painavaa syytä, jollaisena     asetettiin komitea, jonka tehtävänä on työsopi-
8125: ei voida pitää ainakaan kyseisessä lainkohdassa    muslain työsuhdeturvaa koskevien säännösten
8126: säädettyjä syitä. Irtisanomista liikkeen luovu-    heikkous, epäjohdonmukaisuus ja puutteellisuus
8127: tuksen johdosta koskevat säännökset sisältyvät     huomioon ottaen selvittää työsuhteen jatku-
8128: lain 40 §:ään. Tämä lainkohdan mukaan liik-        vuuden lakisääteisen turvan kehittämistarvetta
8129: keen luovutuksensaajalla on oikeus kahden          ja -mahdollisuuksia alan lainsäädännön kansain-
8130: viikon kuluessa luovutuksesta irtisanoa sekä       välisen kehityksen valossa. Komitean tulee
8131: määräaikainen että toistaiseksi voimassa oleva     tehdä ehdotuksensa lainsäädäntö- ja muiksi toi-
8132: työsopimus lakkaamaan neljäntoista pa1van          menpiteiksi 31. 12. 1981 mennessä. Tämän
8133: kuluttua irtisanomisesta pidemmästä sovitusta      komitean työn valmistuttua hallitus tulee ryh-
8134: tai säädetystä sopimuskaudesta tai irtisanomis-    tymään tarpeellisiin toimenpiteisiin työsuhde-
8135: ajasta huolimatta. Työsopimuksen aikaisem-         turvan kehittämiseksi.
8136: masta lakkaamisesta aiheutuvien palkkaetujen
8137:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1981
8138: 
8139:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
8140:                                             N:o 399                                               3
8141: 
8142: 
8143: 
8144: 
8145:                           Till Riksdagens Herr Talman
8146: 
8147:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Regeringen är medveten om att bristerna i
8148: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         arbetstagarnas anställningsskydd ofta kommer
8149: velse av den 13 oktober 1981 tili vederböran-     till uttryck just i samband med överlåtelse
8150: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      av rörelse. Detta beror på att man blir tvungen
8151: följande av riksdagsman Alppi m. fl. under-       att tillämpa 40 § i gällande lag om arbets-
8152: tecknade skriftliga spörsmål nr 399:              avtal såsom ett undantagsstadgande, oberoende
8153:                                                   av arbetstagarens allmänna uppsägningsskydd.
8154:           Vad ämnar Regeringen göra för för-      Det bristande anställningsskyddet i samband
8155:        bättrande av anställningsskyddet för ar-   med överlåtelse av rörelse har blivit allt up-
8156:        betstagare och tjänstemän i allmänhet      penbarare efter det att den lagstadgade minimi-
8157:        samt särskilt i de fall då förhållandena    uppsägningstiden förlängdes tili en månad och
8158:        på arbetsplatsen förändras till följd av   då avsevärt längre uppsägningstider än i den
8159:        att företaget byter ägare?                 föregående överenskommelsen intogs i den
8160:                                                   mellan arbetsmarknadsorganisationerna ingång-
8161:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     na allmänna överenskommelsen om grunderna
8162: samt anföra följande:                             för uppsägning och permittering.
8163:    De grundläggande stadgandena om anställ-           Såsom av det ovan anförda framgår är re-
8164: ningsskydd återfinns i lagen om arbetsavtal       geringen medveten om nödvändigheten av att
8165:  (320/70), där förutsättningarna för uppsäg-      utveckla arbetstagarnas anställningsskydd också
8166: ning och hävning av arbetsavtal är angivna.       i samband med överlåtelse av rörelse. Bl. a.
8167: Enligt lagens 37 § 2 mom. får arbetsgivare        därför har regeringen på sitt program upptagit
8168: inte uppsäga arbetstagare utan särskilt vägande   utvecklandet av anställningsskyddet. Redan un-
8169: skäl. Såsom dylikt skäl kan i varje händelse      der den förra regeringens tid ti1lsattes en kom-
8170: inte de i sagda lagrum stadgade skälen betrak-    mitte som fick i uppdrag att med beaktande
8171: tas. Stadganden om uppsägning med anled-          av svagheterna, inkonsekvenserna och bristerna
8172: ning av överlåtelse av rörelse är intagna i       i stadgandena om anställningsskydd i lagen
8173: lagens 40 §. Enligt detta lagrum har rörelsens    om arbetsavtal klarlägga behovet av att ut-
8174: förvärvare rätt att inom två veckor från över-    veckla det lagstadgade skyddet för arbetsför-
8175: låtelsen uppsäga både arbetsavtal för viss tid    hållandets kontinuitet och möjligheterna tili
8176: och arbetsavtal som gäller tillsvidare att upp-   detta i ljuset av den internationella utveck-
8177: höra fjorton dagar efter uppsägningen, även       lingen av lagstiftningen på området. Kom-
8178: om en längre avtalsperiod eller uppsägnings-      mitten skall avge sitt förslag tili lagstiftnings-
8179: tid avtalats eller stadgats. Rörelsens förra      och andra åtgärder före utgången av år 1981.
8180: ägare svarar för den förlust av löneförmåner      När kommitten har slutfört sitt arbete kommer
8181: som föranleds av att arbetsavtalet upphör tidi-   regeringen att vidta nödiga åtgärder för ut-
8182: gare.                                             vecklande av anställningsskyddet.
8183:      Helsingfors den 13 november 1981
8184: 
8185:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
8186:                                               1981 vp.
8187: 
8188: Kirjallinen kysymys n:o 400
8189: 
8190: 
8191: 
8192: 
8193:                                   Rosnell ym.: Uusien työpaikkojen luomisesta Porin kaupunkiin
8194: 
8195: 
8196:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8197: 
8198:    Porin kaupungin tämän hetken vaikein on-             Porin kaupunki on aktiivisesti toiminut kau-
8199: gelma on pitkään jatkunut korkea työttömyys.         pungin elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi
8200: 1. 9. 1981 oli kaupungin työttömyysaste 6,8 %,       ja kaupungin työllisyyden parantamiseksi. Kau-
8201: työttömiä työnhakijoita oli tuolloin 2 598. Lo-      pungin rahoittamilla työllisyystöillä on pystyt-
8202: mautettuja, lyhennettyä työviikkoa tekeviä ja        ty alentamaan työttömyysastetta keskimäärin
8203: työllisyystukitöissä olevia oli tämän lisäksi         1 %-yksiköllä. Porin kaupunki on myös toimi-
8204: tuolloin yhteensä 1100 henkilöä. Kun nämä            nut aktiivisesti sen puolesta, että kaupungin
8205: lisätään työttömiin, nousee kaupungin tosiasial-     elinkeinorakenne monipuolistuisi pienen ja kes-
8206: linen työttömyysaste tällä hetkellä 9, 7 % :iin.     kisuuren teollisuuden puolella ja että kaupun-
8207: Pääsyy kielteiseen työpaikkakehitykseen on           gissa toimiville yrityksille luotaisiin parhaat
8208: ollut suuri riippuvaisuus suurteollisuuden työ-      mahdolliset toimintaedellytykset. Kaupungin
8209: paikoista. Viimeaikainen kehitys on Porissa          mittavat ongelmat osoittavat kuitenkin, että
8210: kulkenut edelleen epäedulliseen suuntaan. Tie-       kaupungin omat resurssit eivät kehitystyössä
8211: dossa olevista lomautuksista voidaan mainita         riitä, vaan kaupungin kehittämistoimenpiteitä
8212: sahateollisuudesta Seikun Sahan ja Ahlströmin        tulisi tukea myös valtion taholta. Kaupungin
8213: sahan koko työvoimaa koskevat määräaikaiset          edelleen vaikeutuvaan työllisyystilanteeseen tu-
8214: lomautukset. Lomautuksiin ja lyhennettyyn            lisi löytää erityistoimenpiteitä.
8215: työviikkoon joudutaan jatkossa myös Oy W.               Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
8216: Rosenlew Ab:n kotitalouskonetehtaassa ja Po-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin me
8217: rin Oluttehtaassa. Myös palvelualan ammattien        allekirjoittaneet kansanedustajat esitämme val-
8218: kohdalla on tiedossa yritysten kielteisesti työl-    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8219: lisyyteen vaikuttavia päätöksiä. Tällaiset jo tie-   vaksi seuraavan kysymyksen:
8220: dossa olevat ratkaisut merkitsevät käytännössä
8221: sitä, että Porin työttömyysaste tulee aivan lähi-              Onko Hallitus tietoinen Porin kau-
8222: aikoina kohoamaan 2,0 %-yksiköllä. Kaupun-                  pungin vaikeasta työllisyystilanteesta ja
8223: gin nykyisen väestön työllistäminen esim.                      aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
8224: 95 % :sesti edellyttää, että kaupungissa olisi              toimenpiteisiin, joilla riittävän tehok-
8225: vuonna 1985 noin 40 300 ja vuonna 1990                      kaasti autettaisiin Porin kaupungin vai-
8226: noin 42 100 työpaikkaa. Kun otetaan huo~                    keaa työllisyystilannetta ja tuettaisiin
8227: mioon kaupungissa tällä hetkellä oleva elinkei-             kaupunkia sen toimissa elinkeinoelämän
8228: notoiminta ja sen arvioitu työllistävä vaikutus,            toimintaedellytysten parantamiseksi ja
8229: niin kaupungin väestön työllistäminen noin                  työpaikkojen luomiseksi kaupunkiin, ni-
8230: 95 % :sesti edellyttää, että kaupunkiin luodaan             meämällä kaupunki tasapainoisen alueel-
8231: uusia työpaikkoja vuoteen 1985 mennessä noin                lisen kehityksen edistämisestä annetun
8232: 3 500 ja vuoteen 1990 mennessä 7 100. Mikäli                lain 8 § :n mukaiseksi eri tyisalueeksi? .
8233: samanaikaisesti edellytetään poistettavaksi työt~
8234:  tömyys, kasvavat luvut 2 OOO:lla.
8235:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1981
8236: 
8237:          Irma Rosnell                   Aila Jokinen                  Matti Pelttari
8238:          Mikko Elo                      Matti Järvenpää               Pirkko Valtonen
8239:                                         Anneli Kivitie
8240: 0881011054
8241: 2                                              1981 vp.
8242: 
8243: 
8244: 
8245: 
8246:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8247: 
8248:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        erityisen painavista syistä silloin, kun kunta on
8249: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         joutunut muuta perusvyöhykettä selvästi huo-
8250: olette kirjeellänne 13 päivältä lokakuuta 1981        nompaan asemaan ja kun ongelman kestoaika
8251: n:o 1551 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        on arvioitavissa tavanomaista suhdannetaantu-
8252: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irma         maa selvästi pidemmäksi. Menettelyä voidaan
8253: Rosnellin ym. tekemän seuraavan sisältöisen           soveltaa sellaisilla yksipuolisen tuotantoraken-
8254: kirjallisen kysymyksen n:o 400:                       teen paikkakunnilla, joilla työllisyystilanteen
8255:                                                       muutos johtuu yhden tai useamman yrityksen
8256:            Onko Hallitus tietoinen Porin kau-         lopettamisesta tai oleellisesta työvoiman supis-
8257:         pungin vaikeasta työllisyystilanteesta ja     tamisesta, mikä voi olla johtamassa kunnan
8258:            aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin      toimintakykyisyyttä uhkaavaan väkiluvun vä-
8259:         toimenpiteisiin, joilla riittävän tehok-      henemiseen.
8260:         kaasti autettaisiin Porin kaupungin vai-         Erityisalueiden nimeämisen kulloinkin mää-
8261:         keaa työllisyystilannetta ja tuettaisiin      räajaksi suorittaa valtioneuvosto valtioneuvos-
8262:         kaupunkia sen toimissa elinkeinoelämän        ton kanslian esityksestä. Päätös erityisalueiden
8263:         toimintaedellytysten parantamiseksi ja        nimeämisestä on tarkoitus tehdä samassa yh-
8264:         työpaikkojen luomiseksi kaupunkiin, ni-       teydessä kun vahvistetaan lääninhallitusten
8265:         meämällä kaupunki tasapainoisen alueel-       esityksiin pohjautuva perusvyöhykkeiden sisäi-
8266:         lisen kehityksen edistämisestä annetun        nen aluejako.
8267:         lain 8 §:n mukaiseksi erityisalueeksi?           Valmisteltaessa perusvyöhykejakoa alue-, yh-
8268:                                                       dyskunta- ja ympäristöpoliittisessa ministeriva-
8269:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           liokunnassa kävi ilmeiseksi, että Imatra ympä-
8270: taen seuraavaa:                                       ristökuntineen sekä Kemin kaupunki tulisi ni-
8271:    Valmisteltaessa uutta aluepoliittista lainsää-     metä erityisalueiksi. Sen jäkeen on valtioneu-
8272: däntöä ja siihen liittyviä aluejakaja hallitus on     voston kanslian toimesta suoritetussa valmis-
8273: perehtynyt maan alueellisen kehityksen viime-         telutyössä saatu lisäselvityksiä useiden ongel-
8274: aikaisiin piirteisiin. Esille ovat tuolloin tulleet   mallisten kuntien, muun muassa Porin kaupun-
8275: muun muassa Porin kaupungin vakavat työlli-           gin osalta. Porin kaupungin mahdollinen ni-
8276: syysongelmat, jotka ovat vaikeat verrattuna mo-       meäminen erityisalueeksi jää suuressa määrin
8277: niin muihin kehitysalueiden ulkopuolella sijait-      riippumaan kaupungin todennettujen ongel-
8278: seviin kuntiin.                                       mien vaikeusasteesta, mutta myös valittavan
8279:    Tasapainoisen alueellisen kehityksen edistä-       nimeämislinjan tiukkuudesta.
8280: misestä annettu uusi laki, joka tulee voimaan            Erityisalueiksi valittavien kuntien määrästä
8281: vuoden 1982 alusta, mahdollistaa sen, että            ei ole tehty toistaiseksi mitään päätöksiä. Myös-
8282: muuhun perusvyöhykkeeseen verrattuna poik-            kään ei ole sovittu erityisalueilla sovelletta-
8283: keuksellisen vaikeisiin olosuhteisiin joutuneita      vista toimenpiteistä eikä niiden vaatimien re-
8284: kuntia voidaan määrätä erityisten toimenpitei-        surssien määrästä. Nämä asiat tullaan ratkai-
8285: den kohteiksi - erityisalueiksi.                      semaan yhteistyössä asianomaisten ministeriöi-
8286:    Mainittua lakia koskevan hallituksen esityk-       den kanssa. Viime kädessä jäävät ratkaisut
8287: sen perusteluissa on esitetty ne periaatteet, joi-    merkittäviltä osin riippumaan alue-, yhdyskun-
8288: ta etityisaluemenettelyssä on tarkoitus noudat-       ta- ja ympäristöpoliittisen ministerivaliokunnan
8289: taa. Niiden mukaan erityistoimenpiteiden koh-         kannanotoista.
8290: teiksi voidaan määrätä rajattu määrä kuntia
8291:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1981
8292: 
8293:                                                                            Ministeri Eino Uusitalo
8294:                                             N:o 400                                               3
8295: 
8296: 
8297: 
8298: 
8299:                           Tili Riksdagens Herr Talman
8300: 
8301:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      åtgärder utses ett begränsat antal kommuner
8302: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         i det fall att kommunen befinner sig i en, jäm-
8303: velse nr 1551 av den 13 oktober 1981 tili         fört med baszonen i övrigt, klart sämre ställ-
8304: vederbörande medlem av statsrådet översänt        ning och då problemet kan beräknas fortgå
8305: avskrift av följande av riksdagsledamot Irma      under en avsevärt längre tid än en sedvanlig
8306: Rosnell m. fl. undertecknade spörsmål nr 400:     lågkonjunktur. Detta förfarande kan tillämpas
8307:                                                   på sådana orter med ensidig produktionsstruk-
8308:           Är Regeringen medveten om det           tur, där en plötslig förändring i sysselsättnings-
8309:        svåra sysselsättningsläget i Björneborgs   situationen beror på att ett eller flera för kom-
8310:        stad, och                                  munen betydelsefulla företag avvecklas eller
8311:           ämnar Regeringen vidta brådskande       väsentligt minskar sin arbetskraft, varvid följ-
8312:        åtgärder, genom vilka man tillräckligt     den kan bli att folkmängden minskar på ett
8313:        effektivt skulle kunna råda bot på det     sätt som hotar kommunens funktionsduglig-
8314:        svåra sysselsättningsläget i Björneborg    het.
8315:        och stöda staden i dess strävanden för        Om förordnande att utgöra specialområde
8316:        att förbättra näringslivets förutsätt-     för viss tid besluter statsrådet på förslag av
8317:        ningar och skapa arbetsplatser i staden,   statsrådets kansli. Avsikten är att beslut om
8318:        genom att förordna att staden skall ut-    specialområden skall fattas i samband med att
8319:        göra sådant specialområde som avses i      den på länsstyrelsernas förslag grundade indel-
8320:        8 § lagen om främjande av en balan-        ningen i områden inom baszonerna fastställs.
8321:        serad regional utveckling?                    Då indelningen i baszoner bereddes inom
8322:                                                   det regional-, samhälls- och miljöpolitiska mi-
8323:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     nisterutskottet blev det uppenbart att Imatra
8324: samt anföra följande:                             jämte omgivande kommuner samt Kemi stad
8325:    Vid beredningen av den nya regionalpoli-       borde förklaras för specialområden. Därefter
8326: tiska lagstiftningen och den därtill anslutna     har man, under det beredningsarbete som ut-
8327: områdesindelningen har regeringen satt sig in     förts på åtgärd av statsrådets kansli, fått ytter-
8328: i den regionala utvecklingen i vårt land på       ligare utredningar om ett flertal problematiska
8329: senaste tid. Därvid har framkommit bl. a. de      kommuner, däribland Björneborg. Frågan om
8330: allvarliga sysselsättningsproblemen i Björne-     huruvida Björneborgs stad eventuellt kan för-
8331: borg, där dessa problem är svåra i jämförelse     klaras för specialområde blir i hög grad be-
8332: med många andra kommuner utanför utveck-          roende av hur svåra stadens problem har kon-
8333: lingsområdena.                                    staterats vara, men också av hur strikt linjen
8334:    Den nya lag om främjande av en balanserad      kommer att vara då kommuner förklaras för
8335: regional utveckling, som träder i kraft från      specialområden.
8336: början av år 1982, gör det möjligt att för-          Ännu har inget beslut fattats om hur många
8337: ·ordna att kommuner, som råkat i exceptionellt    kommuner som skall förklaras för specialom-
8338:  svåra omständigheter i jämförelse med bas-       råden. Man har inte heller kommit överens
8339: zonen i övrigt, skall bli föremål för special-    om vilka åtgärder som skall tillämpas inom
8340:  åtgärder, dvs. utgöra specialområden.            specialområdena ellet om hur mycket resurser
8341:     I motiveringen tili regeringens proposition   som krävs. Dessa frågor skall avgöras i sam-
8342:  angående nämnda lag har framförts de prin-       arbete med vederbörande ministerier. I sista
8343: dper som skall iakttas med avseende på spe-       hand kommer avgörandena i hög grad att bero
8344: cialområdena. Enligt motiveringen kan av syn-     på det regional-, samhälls- och miljöpolitiska
8345: nerligen vägande skäl tili föremål för special-   ministerutskottets ställningstaganden.
8346:      Helsingfors den 10 november 1981
8347: 
8348:                                                                          Minister Eino Uusitalo
8349:                                                 1981 vp.
8350: 
8351: Kirjallinen kysymys n:o 401
8352: 
8353: 
8354: 
8355: 
8356:                                    Joutsenlahti: Erään henkilön irtisanomiseen liittyvistä seikoista
8357: 
8358: 
8359:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8360: 
8361:     Nykyisin Porissa kirjoilla oleva Erkki An-             Kinnunen irtisanottiin Ra11ma:Repolan palve~
8362: tero Kinnunen; syntynyt 160525-117K, on ko-            luksesta .6. 3. 1972 syynä ~opeutumattomuus
8363: kenut 6. 3. 1972 tapahtuneesta irtisanomises-          työolosuhteisiin ja työhön. Porissa .15. 8; 1977
8364: taan lähtien Rauma-Repolan Porin tehtailta sel-        päivätyn työtodistuks~n mukaan työsuhteen
8365: laisen kohtelun, joka on estänyt hänen työn-           päättymisen syy on ollut työsuhteen irtisano-
8366: saantinsa, ja joka ei ole enää Suomen hyväk-           minen työsopimuslain 37 §:n ja 43 §:n 1 mo-
8367: symien kansainvälisten sopimusten eikä ihmis-          mentin nojalla, mitä ei kuitenkaan ole kos-
8368: oikeuksien julistuksen mukainen. Koska sama            kaan yksilöidysti selvite~ty, vaikka Kinnunen
8369: syrjintä on ulottunut aina tähän asti ja kos-          6. 3. 1972 Teknisten Toimihenkilöiden Liiton
8370: kenut myös ulkomailla olemista, niin pyydän            yhdysmiehen Adam Kärpäsen läsnä ollessa pyy-
8371: saattaa valtioneuvoston oikeusministerin tietoon       si selvitystä työsuhteen purkamisesta.
8372: kaikki oikeusasteet käyneen asian siihen puut-             Tutkintapöytäkirja R 34/73 Turussa kesä-
8373:  tumista ja vastauksen antamista varten.               kuun 15 päivänä 1973 todistaa henkilöstöpääl-
8374:     Erkki Kinnunen toimi Rauma-Repolan Po-             likkö Aarne Saunamäen kertoneen Kinnusen
8375: rin tehtaiden suunnitteluosastolla vuodesta            sairastaneen tehtaan lääkärin mukaan vainohar-
8376:  1964 alkaen irtisanomiseensa 6. 3. 1972 asti          haisuutta, mutta tehtaan lääkäri Arvi Santa-
8377: teräsrakenteiden suunnittelussa osallistuen myös       nen ei 15. 1. 1976 edes tuntenut Kinnusta eikä
8378:  Ylläksen tv-maston ja Typpi Oy:n Oulun teh-           ole antanut mitään Kinnusen terveydentilaa
8379: taiden jätelämpökattilan suunnitteluun, jotka          koskevia lausuntoja. Kun kuitenkin tutkinta-
8380:  molemmat epäonnistuivat eli masto kaatui ja           pöytäkirjassa tällainen maininta on, olisi sil-
8381:  kattila räjähti. Piirustuksiin tehtiin muutoksia,     loin voimassa olleen mielisairauslain 14 ja 23
8382:  kuten ilmenee otteesta Porin raastuvanoikeuden        § :n mukaisesti viranomaisten tullut ryhtyä toi-
8383:  toisen osaston pöytäkirjasta syyskuun 13 päi-         miin mielisairaaksi todetun saattamiseksi hoi-
8384:  vältä 1977, 563 §: stä, jonka mukaan Erkki            toon. Tätä merkintää ei siis lääkäri ole anta-
8385:  Antero Louhelainen todistajanlausunnossaan to-        nut, ja kuitenkin se on seurannut Kinnusta
8386:  teaa pääsuunnittelijan apulaisen insinööri Jan-       estäen häntä saamasta työtä jopa USA:ta myö-
8387:  husen korjailleen suunnitelmien virheitä salaa        ten. Esim. työvoimaviranomainen ylitarkastaja
8388:  Kinnuselta, vaikka todellisuudessa virheitä           Hemmi Pääkkönen todistaa 11. 2. 1981, ettei
8389:  jouduttiin korjaamaan vielä näidenkin suun-           Porin työvoimatoimiston todistus "sopeutuma-
8390:  nitelmien näennäiskorjausten jälkeenkin Yleis-        ton työolosuhteisiin ja työhön" perustu min-
8391:  radion vaatimuksesta Helsingin Kivenlahdes-           käänlaiseen lääkärin lausuntoon. Kuitenkin ali-
8392:  sa Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen to-          oikeus on vahvistanut Kinnusen työhön so-
8393:  dettua virheet tarkastuskertomuksessaan 22.           peutumattomaksi vahvistamalla Rauma-Repolan
8394:  12. 1971 ja todettua virheet korjatuiksi              irtisanomisen. Lisäksi alioikeus tekee Kinnu-
8395:  tarkastuskertomuksessaan       9. 1. 1973.   Näin     sesta rikollisen toteamalla, että Kinnunen on
8396:  ollen muka Kinnusen virheellisten suun-               useita kertoja uhannut ampua esimiehensä,
8397:  nitelmien     korjaamisen     jälkeen    suunnitel-   vaikka syytettä ei ole nostettu (rikoslain 8
8398:  missa vasta onkin ollut virheitä. Mut-                luvun 1 § :n 1 momentti). Myöskään Kinnus-
8399:  ta ajolähtö on alkanut tästä asiasta, vaikka          ta ei ole rangaistu rikoslain mukaisesti ja hä-
8400:  esim. Teknisen tarkastuslaitoksen Oulun piiri-        nen rikosrekisterinsä on täysin puhdas.
8401:  toimiston 9. 3. 1981 piiripäällikkö V. Simpa-             Kinnusen olisi perustuslain mukaan pitänyt
8402:  sen allekirjoituksella vahvistaman lausunnon          saada tehdä työtä, mutta se on häneltä estet-
8403:  mukaan Kinnusta ei ole heidän toimestaan              ty Rauma-Repolan antaman lausunnon perus-
8404:  syytetty.
8405: 08811011386
8406: 2                                            1981 vp.
8407: 
8408: teella, joka lausunto on viranomaisten asiakir-     denkäymiskaaren 1 luvun 12 § :n vastaisen pää-
8409: joihin virheellisesti merkitsemänä kulkenut re-     töksen eikä korkein oikeus ole asiaa tutkinut.
8410: kisteröitynä tietona, vaikka sitä ei missään ole       Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
8411: perusteltu eikä myöskään tutkittu Kinnusen lu-      tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
8412: kuisista pyynnöistä huolimatta. Kysymyksessä        tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
8413: on virkamiehen laiminlyönti virheellisen mer-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
8414: kinnän suorittamisesta ja näin ollen lain rikko-    sen:
8415: minen. Tämä virhetieto on kulkenut täysin es-
8416: teettömästi estäen Kinnusen työnsaannin ja                     Mihin toimenpiteisun Hallitus aikoo
8417: jopa maassaolonkin USA:ssa. Suomen konsuli                  ryhtyä, jotta Pariisin rauhansopimuksen
8418: Edwin W. Lammi on lausunnollaan estänyt                     6 artiklan takaamat oikeudet, sellaisina
8419: Kinnusen saamasta työlupaa Floridaan. Vero-                 kuin ne on vahvistettu Suomen halli-
8420: johtaja Jorma Saarivuon lausunnon 18. 8. 1980               tusmuodon 5 ja 6 §:ssä ja ihmisoikeuk-
8421: mukaan on Porin verotoimisto saanut tiedot                  sien yle1smaailmallisessa julistuksessa,
8422: ATK-suorasiirtona Kelalta; siitä ei ole lääkärin-           palautetaan Erkki Kinnuselle, ja kor-
8423: todistusta veroilmoituksen yhteydessä. Tämä                 vataan hänelle omaisuuden ja palkan
8424: tieto työkyvyttömyydestä ja invaliditeetista on             menetykset ja kärsimykset sekä taataan
8425: ilmeisesti vaikuttanut myös Lammin lausun-                  hänelle vapaa oikeus siirtyä maasta toi-
8426: toon. Asiasta Kinnunen on pyytänyt lukuisia                 seen niin, etteivät tietokonemerkinnät
8427: selvityksiä, mutta alioikeus on tehnyt oikeu-               tätä estä?
8428:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1981
8429: 
8430:                                        Anssi Joutsenlahti
8431:                                              N:o 401                                                  3
8432: 
8433: 
8434: 
8435: 
8436:                         Eduskunnan Herr.a Puhemiehelle
8437: 
8438:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        symään Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen ju-
8439: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        listukseen. Vuonna 1966 allekirjoitettiin niin
8440: mies, olette 13 päivänä lokakuuta 1981 päi-         ikään Yhdistyneiden Kansakuntien piirissä kak-
8441: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       si tärkeää yleissopimusta, sopimus poliittisista
8442: voston asianomaiselle . jäsenelle jäljennöksen      ja kansalaisoikeuksista sekä sopimus .taloudel-
8443: kansanedustaja Anssi Joutsenlahden näin kuu-        lisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuk·
8444: luvasta kirjallisesta kysymyksestä h:o 401:         sista. Suomi ratifioi nämä sopimukset vuon-
8445:                                                     na 1976, jolloin ne myös saatettiin voimaan.
8446:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Nämä kaikki sopimukset velvoittavat Suo-
8447:        ryhtyä, jotta Pariisin rauhansopimuksen      mea kansainvälisoikeudellisesti, mutta periaat-
8448:        6 artiklan takaamat oikeudet, sellaisina     teiden ·lähempi soveltaminen edellyttää maan
8449:        kuin ne on vahvistettu Suomen hal-           sisäistä lainsäädäntöä.
8450:        litusmuodon 5 ja 6 §:ssä ja ihmisoi-             Vuonna 1919 säädetyn hallitusmuodon 5 §:n
8451:        keuksien yleismaailmallisessa julistukses-   mukaan Suomen kansalaiset ovat yhdenvertai-
8452:        sa, palautetaan Erkki Kinnuselle, ja kor-    set lain edessä ja vuonna 1972 muutetun hal-
8453:        vataan hänelle omaisuuden ja palkan          litusmuodon 6 §:n 2 momentin mukaan kan-
8454:        menetykset ja kärsimykset sekä taataan       salaisten työvoima on valtakunnan erikoisessa
8455:        hänelle vapaa oikeus siirtyä maasta toi-     suöjeluksessa. Vaitiovallan asiana on tarvittaes-
8456:        seen niin, etteivät tietokonemerkinnät       sa järjestää Suomen kansalaiselle mahdollisuus
8457:        tätä estä?                                   tehdä työtä, mikäli laissa ei ole toisin säädet-
8458:                                                     ty. Työvoiman suojelu liittyy kansalaisten ta-
8459:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       loudellisiin ja sosiaalisiin perusoikeuksiin, jois-
8460: vasti seuraavaa:                                    ta tarkempia säännöksiä annetaan perustuslakia
8461:    Vuonna 1947 voimaansaatetun Pariisin rau~        alempiasteisessa · lainsäädännössä.
8462: hansopimuksen 6 artiklan mukaan Suomen oli              Kysymyksen tarkoittama tapaus kuuluu lä-
8463: ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin   hemmiltä yksityiskohdiltaan lähinnä työlain-
8464: taatakseen kaikille Suomen oikeudenkäyttöpii-       säädännön ja työsuojeluhallinnon piiriin. Asian-
8465: rissä oleville henkilöille rotuun, sukupuoleen,     omaisen työsuojeluviranomaisen tietoon ei ole
8466: kieleen tai uskontoon katsomatta oikeuden           aikaisemmin taikka nyt esillä olevan kysymyk-
8467: nauttia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, joi-      sen käsittelyn yhteydessä saatettu mitään sel-
8468: hin sisältyvät sananvapaus, paino- ja julkaisu-     laista, jonka perusteella työsuojeluviranomais-
8469: vapaus, uskonnonvapaus, vapaus poliittisiin         ten olisi ollut ryhdyttävä työsuojelun valvon-
8470: mielipiteisiin sekä kokoontumisvapaus. Vastaa-      nasta vuonna 197 3 säädetyn lain 24 § :ssä tar-
8471: via periaatteita sisältyy Yhdistyneiden Kansa-      koitettuihin syytetoimiin.
8472: kuntien yleiskokouksen vuonna 1948 hyväk-
8473:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1981
8474: 
8475:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
8476:                                             1981 vp.
8477: 
8478: 
8479: 
8480: 
8481:                           Tili Riksdagens Herr Talman
8482: 
8483:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       nades likaså inom Förenta Nationerna två. vik-
8484: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          tiga konventioner, internationella konventionen
8485: velse av den 13 oktober 1981 till vederbö-         om medborgerliga och politiska räftigheter
8486: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       samt internationella konvetitionen om ekono-
8487: av följande av riksdagsman Anssi. Joutsenlahti     miska, sociala och kulturella rättigheter. Fin-
8488: ställda spörsmål nr 401:                           land ratificerade dessa konventioner år 1976,
8489:                                                    varvid de även .bringades i kraft.
8490:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Dessa fördrag och konventioner förpliktar
8491:        ta för att de rättigheter som garante-      Finland folkrättsligt, men en närmare tillämp-
8492:        ras i 6 artikeln i fredsfördraget i Pa-     ning av principerna förutsätter intern lagstift-
8493:        ris, sådana de fastställts i 5 och 6 §§     ning i landet.
8494:        av Finlands regeringsform och i den all-       Enligt 5 § i den år 1919 stiftade rege-
8495:        männa deklarationen om de mänskliga         ringsformen är finska medborgare likställda
8496:        rättigheterna, återställs till Erkki Kin-   inför lagen och enligt 6 § 2 mom. i den år
8497:        nunen och att han får ersättning för        197 2 ändrade. regeringsformen står medborgar-
8498:        förlust av egendom och lön samt för         nas arbetskraft under rikets synnerliga hägn.
8499:        lidande, och att han garanteras fri rätt    Det ankommer på statsmakten att för finsk
8500:        att flytta från ett land till ett annat     medborgare vid behov anordna möjlighet att
8501:        så, att datamaskinsbeteckningar inte        arbeta, såframt i lag inte är annorlunda stad-
8502:        ställer hinder för detta?                   gat. Skyddandet av arbetskraften ansluter sig till
8503:                                                    medborgarnas ekonomiska och sociala grund-
8504:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      rättigheter, angående vilka ges närmare före-
8505: samt anföra följande:                              skrifter i författningar av lägre grad än grund-
8506:    Enligt 6 artikeln i fredsfördraget i Paris,     lag.
8507: som bringades i kraft år 194 7, äger Finland          Det i spörsmålet avsedda fallet hör med av-
8508: vidta alla nödiga åtgärder för garanterande åt     seende på de närmare detaljerna närmast till
8509: samtliga inom Finlands rättskipningsområde         arbetslagstiftningen och arbetarskyddsförvalt-
8510: befintliga personer, utan avseende å ras, kön,     ningen. Tili vederbörande arbetarskyddsmyn-
8511: språk eller religion, mänskliga rättigheter och    dighets kännedom har inte tidigare eller i sam-
8512: fundamentala friheter, vilka innefattar yttran-    band med handläggningen av nu föreliggande
8513: defrihet, tryck- och publikationsfrihet, reli-     fråga bringats någonting sådant, på basen var-
8514: gionsfrihet, politisk tankefrihet samt försam-     av arbetarskyddsmyndigheterna hade bort vidc
8515: lingsfrihet. Motsvarande principer ingår i den      ta i 24 § lagen om tillsynen över arbetar-
8516: av Förenta Nationernas generalförsamling år        skyddet av år 1973 avsedda åtgärdet för väck-
8517: 1948 godkända allmänna deklarationen om de          ande av åtal.
8518: mänskliga rättigheterna. År 1966 underteck-
8519:      Helsingfors den 19 november 1981
8520: 
8521:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
8522:                                              1981 vp.
8523: 
8524: Kirjallinen kysymys n:o 402
8525: 
8526: 
8527: 
8528: 
8529:                                  Tikka: Kymen läänin terveyskeskusten rakennushankkeiden !yk-
8530:                                     käämisen estämisestä
8531: 
8532: 
8533:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8534: 
8535:    Kymen läänin kehitysnäkymät ovat tätä ny-           Syyskuun lopussa lääkintöhallitus on kuiten-
8536: kyä todella huonot. Tämän tosiasian on tun-         kin tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaikkien
8537: nustanut mm. maan hallitus ensi vuoden bud-         näiden hankkeiden rakennustöiden aloittamista
8538: jettiesityksessään, mutta toimenpiteet kehityk-     siirretään. Luumäen terveyskeskuksen rakennus-
8539: sen parantamiseksi ovat tähän mennessä olleet       työt alkaisivat tämän päätöksen· mukaan vasta
8540: olemattomat. Monella alueella tunnutaan jatku-      vuonna 1983. Lappeenrannan hankkeet siirret-
8541: vasti tehtävän vaitionkin toimesta päätöksiä,       täisiin vuodesta 1983 peräti vuoteen 1985,
8542: jotka huonontavat kehitysnäkymiä entisestään.       Parikkalan hanke vuoteen 1984, samoin Hami-
8543:    Kymen läänin kehitystä huonontavaksi on          nan terveysaseman rakentaminen.        ·
8544: pakko sanoa myös lääkintöhallituksen päätöstä,         Päätöksessä on myös muita rakennuskohteita,
8545: jolla lähes kaikkien läänin alueelle suunnitel-     mm. Kuusankosken sairaalan laajennus, jossa
8546: tujen terveyskeskusten rakennushankkeita on         rakennustyöt alkaisivat ensi vuoden sijasta vas-
8547: viivästytetty vuodella tai kahdella. Aikaisem-      ta vuonna 1983.
8548: min olivat voimassa päätökset, joiden mukaan           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
8549: Luumäen terveyskeskuksen avohoitotiloja ja          päiväjärjestyksen 37 §:n 1· momenttiin esitän
8550: vuodeosastoa alettaisiin rakentaa ensi vuonna.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8551: Samoin ensi vuonna piti aloittaa Suomenniemen       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8552: terveysaseman rakennustyöt. Vuonna 1983 oli-
8553: sivat aikaisemmin tehtyjen päätösten mukaan                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8554: olleet vuorossa Haminan terveysaseman raken-               ryhtyä, jotta Kymen läänin terveyskes-
8555: taminen, Lappeenrannan Länsialueiden terveys-              kusten rakennushankkeita ei lykättäisi,
8556: aseman toisen vaiheen ja Armilan sairaalan. la!l-          vaan ne toteutettaisiin aiemmin tehtyjen
8557: jennustöitten aloittaminen. Vuonna 198.3 piti              päätösten mukaisesti?
8558: aloittaa myös Parikkalan terveyskeskuksen pää-
8559: toimipaikan rakennustyöt.
8560:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1981
8561: 
8562:                                            Seppo Tikka
8563: 
8564: 
8565: 
8566: 
8567: 088101118]
8568: 2                                           1981 vp.
8569: 
8570: 
8571: 
8572: 
8573:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8574: 
8575:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa     osalta. Suunnitelmakaudella on siirretty yhteen-
8576: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sä 32 suurehkoa terveyskeskushanketta, joista
8577: olette 13 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn          4 on koskenut Kymen lääniä.
8578: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Kymen läänin osalta voidaan todeta, että
8579: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Suomenniemen ja Lappeenrannan länsialueitten
8580: edustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjalli-     terveysasemien rakentamista ei ole siirretty
8581: sesta kysymyksestä n:o 402:                        vaan työt voidaan aloittaa suunnitelmien mu-
8582:                                                    kaan vuosina 1981 ja 1982. Sairaansijakiintiön
8583:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      perusteella on siirretty Luumäen hanke vuo-
8584:        ryhtyä, jotta Kymen läänin terveyskes-      desta 1982 vuoteen 1983 ja Parikkalan hanke
8585:        kusten rakennushankkeita ei lykättäisi,     vuodesta 1983 vuoteen 1984. Riittämättömän
8586:        vaan ne toteutettaisiin aiemmin tehtyjen    valmiusasteen perusteella on siirretty Haminan
8587:        päätösten mukaisesti?                       hanke vuodesta 1983 vuoteen 1984. Lappeen-
8588:                                                    rannan Armilan sairaalan laajennus on siirretty
8589:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      vuoteen 1985 hankkeelle osoitetun vähäisen
8590: vasti seuraavaa:                                   määrärahan johdosta. Siirron yhteydessä on
8591:    Valtioneuvoston 17. 9. 1981 vahvistamassa       hankkeelle voitu osoittaa 7,5 miljoonaa mark-
8592: valtakunnallisessa suunnitelmassa kansanterveys-   kaa aikaisempaa enemmäri, jolloin hanke voi-
8593: työn järjestämisestä vuosina 1982-1986 ter-        daan toteuttaa suunnitellussa laajuudessaan.
8594: veyskeskusten rakentamiseen on osoitettu 190       Kuusankosken vuodeosaston rakentamisen siir-
8595: milj. markan määräraha vuosittain. Vaikkakin       täminen vuodesta 1982 vuoteen 1983 perustuu
8596: määrärahaa on markkamääräisesti lisätty edel-      jo aikaisemmin tehtyihin päätöksiin johtuen
8597: liseen suunnitelmaan verrattuna, hankekohtais-     hankkeen riittämättömästä valmiusasteesta.
8598: ten kustannusten vielä suuremman lisäyksen            Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
8599: vuoksi on jouduttu jonkin verran muuttamaan        kaan lääkintöhallituksen suosittamat terveyskes-
8600: aikaisemmin vahvistettua terveyskeskusten ra-      kushankkeitten siirrot, ottaen huomioon koko
8601: kentamisohjelmaa.                                  maata koskevat siirtymät, eivät ole painottuneet
8602:    Lääkintöhallitus on joutunut siirtämään hank-   Kymen läänin hankkeisiin.
8603: keita myöhemmille vuosille kaikkien Jäänien
8604:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1981
8605: 
8606:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
8607:                                              N:o 402                                              3
8608: 
8609: 
8610: 
8611: 
8612:                           Tili Riksdagens Herr Talman
8613: 
8614:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       skjutits, och av dessa har 4 gällt Kymmene
8615: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      Iän.
8616: av den 13 oktober 1981 till vederbörande med-         För Kymmene läns vidkommande kan konsta-
8617: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    teras, att byggandet av hälsovårdsstationerna
8618: av riksdagsman Seppo Tikka ställda spörsmåi        för de västra områdena av Suomenniemi ooh
8619: nr 402:                                            Villmanstrand inte har uppskjutits utan arbe-
8620:                                                    tena kan inledas under åren 1981 och 1982
8621:           Vilka åtgärder har Regeringen för        helt enligt pianerna. På basen av vårdplats-
8622:        avsikt att vidta för att de byggnads-       kvoten har Luumäkiprojektet flyttats från år
8623:        projekt som gäller hälsovårdscentralerna    1982 tili år 1983 och Parikkalaprojektet från
8624:        i Kymmene Iän inte skall uppskjutas,        år 1983 tili år 1984. På grund av otillräcklig
8625:        utan förverkligas i enlighet med tidigare   beredningsgrad har Fredrikshamnprojektet flyt-
8626:        fattade beslut?                             tats från år 1983 tili år 1984. Utvidgningen
8627:                                                    av sjukhuset i Armila i Vilimanstrand har upp-
8628:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     skjutits tili år 1985 på grund av det ringa
8629: samt anföra följande:                              ansiag som beviljats för projektet. I samband
8630:    I den av statsrådet 17. 9. 1981 fastställda     med överförandet har för projektet kunnat
8631: tiksomfattande planen för ordnande av folk-        anvisas 7,5 milj. mk mera än tidigare, ooh
8632: bälsoarbetet under åren 1982-1986 har för          såiunda kan projektet förverkligas i den plane-
8633: Jyggandet av hälsovårdscentraler anvisats ett      rade omfattningen. Flyttandet av uppförandet
8634: anslag om 190 milj. mk årligen. Fastän anslaget    av bäddavdelningen i Kuusankoski från år 1982
8635: tili sitt markbelopp ökats i jämförelse med den    tili år 1983 grundar sig på redan tidigare
8636: tidigare planen har man på grund av en ännu        fattade beslut med aniedning av projektets
8637: större ökning av kostnaderna för de olika          otillräckliga beredningsgrad.
8638: ?tojekten varit tvungen att i någon mån ändra         Enligt social- och häisovårdsministeriets upp-
8639: :let tidigare fastställda byggnadsprogrammet för   fattning har vid de av medicinaistyrelsen rekom-
8640: bälsovårdscentralerna.                             menderade flyttningarna av hälsovårdscentral-
8641:    Medicinalstyrelsen har i fråga om samtliga      projekten med beaktande av flyttningarna i
8642: län blivit tvungen att uppskjuta projekt tili      hela Iandet inte projekten i Kymmene Iän
8643: senare år. Under planeperioden har samman-         särskilt betonats.
8644: [agt 32 större hälsovårdscentralprojekt upp-
8645:   Helsingfors den 17 november 1981
8646: 
8647:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
8648:                                               1981 vp.
8649: 
8650: Skriftligt spörsmål nr 403
8651: 
8652: 
8653: 
8654: 
8655:                                   Melin: Om kompensation för bortfall av invalidpenning vid för-
8656:                                      tidspensionering
8657: 
8658: 
8659:                            Tili Riksdagens Herr Talman
8660: 
8661:    För närvarande går en handikappad, t.ex.         handikappad går förlustig vid förtidspensione-
8662: synskaqad, förlustig invalidpenning vid förtids~    ring,. kompenseras.
8663: pensionering, varvid en ofta otiliräcklig pension      Med hänvisning till det ovansagda och mc:;d
8664: inte fi:)rslår tili en skälig utkomst. För att en   stöd av riksdagsordningen · 37 § 1 mom. önskar
8665: synskadad, som samtidigt går miste om såväl         undertecknad tili vederbörande medlem av
8666: löneinkomster som invalidpenning, inte skall bli    statsrådet ställa följande fråga:
8667: beroende av t.ex. en delpension vid .förtids-
8668: pensionering, borde en kompensation från Folk-                 Är Regeringen beredd att skrida tili
8669: pensionsanstalten för den bortfallna invalidpen-            åtgärder för att reformera lagstiftning<:!n
8670: ningen .. övervägas. Vid den påtänkta reforme-              om handikappstöd så att hatidikappad
8671: ringen ay .lagstiftningen om handikappstöd bor-             kompenseras för boi:tfall av invalidpet',l-
8672: de en ersättning för den invalidpenning, som                ning vid förtidspensionering?
8673:      Helsingfors den 14 oktober 1981
8674: 
8675:                                           Ingvar S. Melin
8676: 
8677: 
8678: 
8679: 
8680: 0881011065
8681: 2                                               1981 vp.
8682: 
8683: Kirjallinen kysymys n:o 403                                                               Suomennos
8684: 
8685: 
8686: 
8687: 
8688:                                    Melin: Invalidirahan menettam1sestä ennenaikaisen eläkkeelle-
8689:                                       siirtymisen yhteydessä
8690: 
8691: 
8692:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8693: 
8694:    Tällä hetkellä vammautunut, esimerkiksi nä-          Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
8695: kövammainen, menettää invalidirahan joutues-          jest~sen   37 §:n 1 momentin nojalla esitän
8696: saan ennenailkaiselle eläkkeelle, jolloin usein       !Valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8697: liian pieni .eläke ei riitä kohtuulliseen toimeen-    vaksi seuraavan kyiSymyksen:
8698: tuloon. Jotta n~kövammainen, joka samanaikai-
8699: sesti menettää ,sekä paLkkatulonsa että invalidi-               Onko HallitUJs valmis ,ryhtymään toi-
8700: rahansa, ei jouruisi a:iippuvaiseksi esimerkiksi             menpiteisiin vammaistukea koskevan
8701: osaeläkkees tä ennenaikaisen eläkkeellesiirtymi-             lainsäädännön uudistamiseksi siten, että
8702: sen. yhteydessä, tulisi harkita korvausta Kansan-            vammainen saisi korvauksen invaHdi-
8703: eläkelaitokselta poisjääneen invalidirahan ,sijaan.          rahan menettämisestä ennenaikaisen
8704: V ammaistukea :koskevan lainsäädännön suun-                  eläkkeellesiirtymisen yhteydessä?
8705: nitellun uudistUJksen yhteydessä tulisi korvata
8706: invalidiraha, jonka vammainen :menettää ennen-
8707: aikaisen eläkikeellesiirtymisen johdosta.
8708:      Helsingissä 14 päivänä tokakuuta 1981
8709: 
8710:                                            Ingvar S. Melin
8711:                                                N:o 403                                                3
8712: 
8713: 
8714: 
8715: 
8716:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8717: 
8718:    Valtiopäiväjärjestytksen 3 7 § :n 1 momentissa    tömyys- tai v:anhuuseläkettä, sekä ne, jotka te-
8719: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kevät ansiotyötä tai ,siihen rinnastettavaa omaa
8720: olette 14 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn             työtä eivätJkä saa kansaneläkettä.
8721: kirJeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Edellytyksenä vammaistuen maksamiseen kan-
8722: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        saneläkkeen saajalle olisi hänen toimintakykyn-
8723: edustaja Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta       sä sellainen alentuminen, että hän jokapäiväi-
8724: kys~yksestä n:o 403:                                 sen elämän henkilökohtaisissa toiminnoissaan
8725:                                                      on toisen henkilön avun tai ohjauksen ja val-
8726:           Onko Hallitus valmis ~ryhtymään toi-       'Vonnan tanpeessa. Vammaistukea myönnettäi-
8727:        menpiteisiin vammaistukea koskevan            siin aina sokealle ja kuurolle.
8728:        lainsäädännön uudistamiseksi siten, että          Vamma1stukea maksettaisi1n !kansaneläkkeen
8729:        vammainen saisi korvauksen invalidi-          saajille suurin piirtein samanlaisissa avutto-
8730:        rahan menettämisestä ennenaikaisen            muustilanteissa kuin voimassa olevien säännös-
8731:        eläkkeellesiirtymisen yhteydessä?             ten mukaan apu- ja hoitolisää, mutta uudet
8732:                                                      ,säännökset johtaisivat nykyisen avuttomuuslisä-
8733:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        käytännön liev·entymiseen. Tämä johtuisi pää-
8734: vasti seuraavaa:                                     asiassa siitä syystä, että va:mmaistukijärjestel-
8735:    Voimassa olevan invalidira:halain tarlkoituk-     mässä henkilökohtaisiksi toirrninnoiksi katsot-
8736: sena on kannustaa vammaista henkilöä teke-            taisiin nykyisten llikk.u:misen, peseytymisen, pu-
8737: mään kytky1ensä mukaista työtä, samoin kuin          keutumisen, ruokailun ja tarpeilla käymisen
8738: korvata vammasta aiheutuvia erityiskustannuk-        lisälksi myös kotitaloustyö ja ostoksilla käymi-
8739: sia ja .alentuneesta työ- ja toimintakyvystä joh-    nen silloin, kun toisen henkilön näissä toimin-
8740: tuvaa ansionmenetystä. lnvalidirahan saaminen        noissa antama apu on merkittävä.
8741: edellyttää aina, että invalidi tekee it:sensä ja         Vammaistukea voitaisiin myöntää myös hen-
8742: perheensä elättämiseksi kyk)"jensä mukaista työ-     kilölle, joka ei saa kansaneläkettä, mutta edel-
8743: tä. Jos henkilö joutuu eläkkeelle, niin .invali&     lytyksenä olisi silloin aina, että hän tekee työ-
8744: rahan ,saaminen lakkaa. Tällöin hän ei voi saa-      tä. V:aJmmaistukea myönnettäisiin tällöinkin
8745: da invalidir.ahan muodossa myöskään korvausta        aina sakealle ja kuurolle.
8746: vammasta aiheutuvista erityiSikustannuksista-            Edellä selostetun mietinnön ja .siitä saatu-
8747: kaan.                                                jen lausuntojen pohjalta ministeriössä valmis-
8748:     Invalidirahalain uudistamista on tutkittu sekä   tellaan invalidirahalain uudistam1sta. Kansalais-
8749: toimikunta- että työryhmätyönä, viimeksi avut-       ten perustoimeentulo tullaan turvaamaan kan-
8750: tomuuskorvaustoimikunnassa ( Komiteanmietin-         saneläkelain perusteella. Vuonna 1980 .aloite-
8751: tö 1980: 40). Mietintö on ollut lausuntokier-        tun kansaneliikeuudistuksen jatkamiseen liitty-
8752: roksella.                                            IVät lalkiesitykset ovat parast'a~kaa eduskunnas-
8753:     Avuttomuuskorvaustoimikunta esitti nyky1s-       sa. Lakiesitykset merkitsisivät toteutuessaan
8754: ten invalidira:ha- .sekä kansaneläiklkeen apu- ja    kansaneläkkeen tason asteittaista korottami,sta
8755: hoitolisäjärjestelmän konvaamista uudella yhte-      ja tarveharkinnan punkamista. Vuoden 1985
8756: näisellä vammaistukijärjestelmällä. Järiestelmää     alusta kansaneläkkeestä muodostuisi henkilö-
8757: varten toimikunta ehdotti säädettäväksi vam-         kohtainen eläke, jonka suunmteen eivät vai-
8758: maistukilain. Sen mukaan vammaistuen saaiat          kuttaisi enää muut kuin eläkkeensaajan omat
8759: jakautuisivat kahteen ryhmään: ne henkilöt,          elälketulot.
8760:  jotka saavat kansaneläkelain mukaista työkyvyt-
8761:       Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1981
8762: 
8763:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
8764: 4                                               1981 vp.
8765: 
8766: 
8767: 
8768: 
8769:                              T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n
8770: 
8771:    I det syfte 37 § 1 mom. rilksdagsordningen         som utför ,förvärvsarbete ellet. därmed jä:mför-
8772: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder ,skri-            bart eget anbete och inte erbåller fol!k.pension.
8773: velse av den 14 oktober 1981 till vederbörande            En törutsättning för utbetalning av handi-
8774: medlem .av st.atsrådet översänt avskrift av föl-      kappstöd tili personer som erhåller fol:kpenc
8775: jande av rik.sdagsman Melin underteoknade             sion skulle vara att vederbörandes venksam-
8776: spörsmål nr 403:                                      hetsförmåga nedsatts så myaket att han för
8777:                                                       de personliga ,sysslorna i det dagliga livet är
8778:            Är Regeringen beredd att skrida till       i behov av hjälp, ledning ·eller övervakning.
8779:         åtgärder för .att reformera lagstiftningen    Handikaippstöd skulle .alltid beviljas blinda och
8780:         om handikappstöd så att handikappad           döva.
8781:         kompenseras för borttall av invalidpen-           Handiik.appstöd skulle till petsoner som er-
8782:         ning vid förtidspensionering?                 hålter folkpension utbetalas då det gäller i
8783:                                                       stort sett likadana tillstånd av hjälplöshet som
8784:     Såsom sv·ar på detta spörsmål får jag vörd-       de, i vil:ka thjä1p- och vårdtillägg utbetalas en-
8785: srumt anföra fö~runde:                                ligt nuvarande stadganden, men de nya stad-
8786:    Avsikten med gällande lag om invalidpen-           gandena ,srkulle medföra att nuvarande praxis
8787: ning är att sporra handikappade till att utföra       med hjä1plöshetstillägg skulle lindras. Detta
8788: arbete enligt fönmåga samt att ersätta de tsär-       skulle i huvudsak bero på att inom systemet
8789: skilda kostnader som handikappet medför och           med handikappstöd ;som personl1ga ,sysslor ut-
8790: det förtjänstbortfall som är en följd av ned-         över förflyttning, tvätt, på- och avklädning,
8791: satt arbets- eller venksamhetsförmå:ga. En för-       ätande och uträttande av hehav även .skulle
8792: utsättning för erhållande av invalidpenning är        räknas hushållsarbete och uppköp i de fall,
8793: alltid att invaliden för sin och sin familjs ut-      då en annan persons hjälp är betydande vid
8794: komst utför arbete enligt . förmåga. Om en            utförandet av dessa sysslor.
8795: sådan person ·blir pensionerad, får han inte              Handik.appstöd kunde äiVen beviljas perso-
8796: längre invalidpenning. Härvid kan han inte            ner som inte erhåller folkpension, men en för-
8797: heller i fol1111 av invalidpenning få ,ersättning     utsättcing ,skulle då alltid vara att vederböran-
8798: för d(! 1särskilda kostnader oom handikappet          de .arbetar. Handikappstöd slkulle även då alle
8799: medför.                                                tid beviljas blinda och döva.
8800:    Frågan om en :revidering av lagen om inva-             Utgående från det ovan relaterade betän-
8801: lidpenning har utretts både i:nom en kommis-          kandet och de utlåtanden som inkommit där-
8802: sion och inorn en a11betsgrupp, senast i utred-       om,. utarbeta:s inom ministeriet en revision . av
8803: ning$kommissionen för 4irågor om hand.ikapper-        lagen om intvalidpeMing. Medborgarnas grund-
8804: sättning ( Kommitt6betänkande 1980: 40) . Be-         utlkomst skall tryggas på grundvalen av fo1k-
8805: tänkandet har varit på remiss.                        pensionslagen. De lagfövslag som ansluter sig
8806:    Utredningskommissionen för frågor om han-          till fortsättningen på den fo1kpensionsreform
8807: dik8!ppetsättning föreslog att de nuvarande sys-      ,som inled.des år 1980 är för närvocande i riks-
8808: temen med ·invalidperining samt hjälp- och            dagen. Om lagförslagen antas skulle det innec
8809: vårdtillägg ·tili fo1kpens1onen skulle ersätt.as av   bära att folkpenisionens nivå höis grad.vis ~
8810: ett enhetligt system med handika:ppstöd. I det-       att behovsprövningen skulle upphöra. Från och
8811: ta. syfte föreslog · komrit1s:Sionen att det skulle   med ingången av år 1985 skulle fo1kpensionen
8812: stiftas en lag om handikappstöd. Stödta:ga1'l!la      hli en personlig pension, vars belopp inte läng"
8813: skulte indelas i två grupper: personer som            re skulle påverkas av . annat än rpensionstaga-
8814: erhåller invaliditets- ellet ålderdomspension i       rens egna pensionsinkomster.
8815: enlighet med folkpensionslagen 1samt personer
8816:      '.ijelsingfors den11 november 1981
8817: 
8818:                                                                   Minister Katri-Helena Eskelinen
8819:                                                 1981 vp.
8820: 
8821: Kirjallinen kysymys n:o 404
8822: 
8823: 
8824: 
8825: 
8826:                                    Kortesalmi ym.: Peruskoulun päivänavauksen sisällöstä
8827: 
8828: 
8829:                          Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
8830: 
8831:    Koululainsäädännön valmistelutyöryhmä on            miessuosikkeina, ovat nyt viemässä pohjaa pois
8832: antanut mietintönsä 31 päivänä maaliskuuta             kotien vakavalta kasvatustavoitteelta.
8833: 1981. Mietintöön sisältyy luonnos peruskoulu-             Yhteiskunnassamme on kohtuuttoman paljon
8834: asetukseksi. Asetusluonnoksen 22 §:ssä puhu-           jo nykyisin levottomuutta herättäviä henkisiä
8835: taan päivänavauksesta. Työryhmä esittää päi-           virtauksia ja piirteitä, on nuorten alkoholis-
8836: vänavausta olennaisesti muutettavaksi nykyisin         mia, on huumeita, on rikollisuutta ja väkival-
8837: voimassa olevaan verrattuna.                           taisuutta, nuorten mieltä ovat sekoittamassa
8838:    Nykyisin voimassa olevassa peruskouluase-           väärät kaupalliset ihanteet ja roskakulttuuri.
8839: tuksen 8 §:ssä todetaan päivänavauksesta seu-          Sen vuoksi koulun tehtävänä on entistä vaka-
8840: raavaa:                                                vammin tuoda nuorille päivänavauksessa us-
8841:    "Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauk-        konnolliset ja eettiset perusarvot selvästi ta-
8842: sella, jossa käsitellään persoonallisuuden kehi-       voitettaviksi. Kuuluuhan sitä paitsi Suomen
8843: tyksen kannalta merkityksellisiä, oppilaiden           kodeista valtaosa jompaankumpaan kansan-
8844: elämään, kouluun ja yhteiskuntaan liittyviä            kirkkoomme ja lisäksi vapaiden kirkkokuntien
8845: aiheita ja johon lisäksi kuuluu virsi tai muuta        ja herätysliikkeiden vaikutus Suomessa on
8846: yhteislaulua tai muuta musiikkia. Päivänavauk-         erittäin suuri.
8847: sen tulee myönteisellä tavalla liittyä koulussa           Peruskoulun päivänavaukseen huononnuksen
8848: annettavaan uskonnolliseen ja eettiseen kasva-         tehnyt toimikunta on seuraava: Jaakko Num-
8849: tukseen."                                              minen, Erkki Aho, Thomas Rehula ja Liekki
8850:    Koululainsäädännön         valmistelutyöryhmän      Lehtisalo. Kaikki nämä henkilöt ovat poliitti-
8851: mietinnön 22 §, joka koskee päivänavausta,             sia jäsenkirjavirkamiehiä. Näin he ovat tomut-
8852: kuuluu puolestaan seuraavasti:                         tamassa Suomen kansan perusarvoja korkeilla
8853:     "Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauk-       paikoilla. Asialla ovat näiden henkilöiden kaut-
8854: sella, jossa käsitellään persoonallisuuden kehi-       ta keskustapuolue, sosiaalidemokraattinen puo-
8855: tyksen kannalta merkityksellisiä, oppilaiden           lue, ruotsalainen kansanpuolue sekä kommu-
8856: elämään, kouluun ja yhteiskuntaan liittyviä            nistit.
8857: aiheita ja johon lisäksi voi kuulua virsi tai             Edellä esitetyn perusteella ja koska SMP ei
8858: muuta yhteislaulua tai muuta musiikkia. Päi-           voi hyväksyä Suomen kotien kasvatustavoittei-
8859: vänavauksen tulee myönteisellä tavalla liittyä         den romuttamista sekä myös viitaten valtio-
8860: koulussa annettavaan kasvatukseen."                    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
8861:     Kuten voi havaita, uudessa suunnitelmassa          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
8862: virsi tai muu yhteislaulu tai musiikki tehdään         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
8863: vapaaehtoiseksi, kun se nykyisin voimassa ole-         sen:
8864: vassa peruskouluasetuksessa pidetään itsestään                    Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että
8865:  selvyytenä. Toinen muutos koskee sitä, että                   koululainsäädännön      puoluepoliittinen
8866:  sanat "uskonnolliseen ja eettiseen" poistetaan.               valmistelutyöryhmä suunnittelee perus-
8867:     Laajoissa opettaja-- ja kasvattajapiireissä sekä           koulun päivänavauksen huonontamista
8868: lasten vanhempien keskuudessa tunnetaan oi-                    ja vesittämistä Suomen kotien ja kas-
8869:  keutettua levottomuutta ja huolta näiden pe-                  vattajien valtaenemmistön tahdon vas-
8870:  ruskouluasetukseen esitettyjen huononousten                   taisesti siten, että päivänavaukseen
8871:  johdosta. Ylimmät kouluviranomaiset, jotka on                 nykyisin kuuluva virsi tai muu yhteis-
8872:  tehtäviinsä nimitetty varsin epäpätevinä ja                   laulu tai muu musiikki esitetään vapaa-
8873:  nimenomaisesti poliittisina jäsenkirjavirka-                  ehtoiseksi, sekä että tämän kohdan
8874: 088101115E
8875: 2                                       1981 vp.
8876: 
8877:      myötä romutetaan koko peruskoulun             kasvatus" ja korvaamalla nama tavoit-
8878:      kasvatustavoitetta poistamalla asetuk-        teet vain pelkällä kasvatus-sanalla?
8879:      sesta sanat "uskonnollinen ja eettinen
8880:     Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1981
8881: 
8882:             J. Juhani Kortesalmi                      Anssi Joutsenlahti
8883: 
8884: 
8885: 
8886: 
8887:                                                                              ,·_:
8888:                                             N:o 404                                               3
8889: 
8890: 
8891: 
8892: 
8893:                        Eduskunnan          Herra      Puhemiehelle
8894: 
8895:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    Hallitus ei nain ollen ole ottanut kantaa
8896: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     päivänavauksen sisältöön.
8897: olette 15 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn kir-       Opetusministeriön asettama koululainsäädän-
8898: jeenne ·ohella toimittanut valtioneuvoston        nön valmistelutyöryhmä on koululainsäädän-
8899: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     nön valmistelun yhteydessä laatinut ehdotuk-
8900: edustaja J. Juhani Kortesalmen ym. näin kuu-      set myös asetusteksteihin ja joutunut siinä yh-
8901: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 404:       teydessä käsittelemään päivänavauksia. Työ-
8902:                                                   ryhmä ei kuitenkaan päivänavauksia käsitelles-
8903:           Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että     sään ole ollut yksimielinen, niin kuin kysymyk-
8904:        koululainsäädännön     puoluepoliittinen   sessä annetaf!.n ymmärtää. Työryhmän puheen-
8905:        valmistelutyöryhmä suunnittelee perus-     johtaja, opetusministeriön        kansliapäällikkö
8906:        koulun päivänavauksen .huonontamista       Jaakko Numminen katsoi, että säännös päivän-
8907:        ja vesittämistä Suomen kotien ja kas-      avauksesta olisi säilytettävä entisellään, jolloin
8908:        vattaj~en valtaenemmistön tahdon vas-      päivänavaukset edelleen liittyisivät kouluissa
8909:        tflisesti siten, että päivänavaukseen      annettavaan uskonnolliseen ja eettiseen kasva-
8910:        nykyisin kuuluva virsi tai muu yhteis-     tukseen. Muut jäsenet taas katsoivat, että vii-
8911:        laulu tai muu musiikki esitetään vapaa-    meksi mainitut sanat voidaan jättää säännök-
8912:        ehtoiseksi, sekä että. tämän kohdan        sestä pois ja että riittää kun säännöksessä sano-
8913:        myötä romutetaan koko peruskoulun          taan, että päivänavaukset liittyvät koulussa
8914:        kasvatustavoitetta poistamalla asetuk-     annettavaan kasvatukseen.
8915:        sesta sanat "uskonnollinen ja eettinen        Uusi koululainsäädäntö on parhaillaan halli-
8916:        kasvatus" ja korvaamalla nämä tavoit-      tuksen valmisteltavana. Hallitus tulee antaes-
8917:        teet vain pelkällä kasvatus-sanalla?       saan edusbmnalle esityksen uudeksi koululain-
8918:                                                   säädännöksi ottamaan huomioon myöskin päi-
8919:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     vänavausten osalta Suomen kotien ja kasvatta-
8920: vasti seuraavaa:                                  jien yleisen käsityksen. Hallitus lähtee siitä,
8921:    Säädös peruskoulun ja lukion päivänavauk-      että tehtäväänsä täyttäessään koulun on pyrit-
8922: sesta sisaltyy asetukseen, eikä hallitus ole      tävä läheiseen yhteisymmärrykseen ja yhteis-
8923: toistaiseksi koululainsäädännön uudistuksen       työhön kotien kanssa.
8924: valmistelutyössä käsitellyt asetusehdotuksia.
8925:      Helsingissä marraskuun 16 päivänä 1981
8926: 
8927:                                                                 Opetusministeri Pär Stenbäck
8928: 4                                          1981 vp.
8929: 
8930: 
8931: 
8932: 
8933:                          Tili Riksdagens Herr Talman
8934: 
8935:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     lagstiftningen behandlat förordningsförslag.
8936: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      Regeringen har sålunda inte tagit ståndpunkt
8937: se av den 15 oktober 1981 tili vederbörande       tili morgonsamlingarnas innehåll.
8938: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        Den av undervisningsministeriet tillsatta ar-
8939: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi         betsgruppen för beredning av skollagstiftning
8940: m. fl. undertecknade spörsmål nr 404:             har utarbetat även förslag tili förordningstext
8941:                                                   och har i detta sammanhang behandlat mor-
8942:           Anser Regeringen det vara riktigt       gonsamlingarna. Arbetsgruppen har likväl inte
8943:        att den partipolitiska arbetsgruppen       under behandlingen varit enstämmig vilket
8944:        för beredning av skollagstiftning plane-   antyds i spörsmålet. Arbetsgruppens ordföran-
8945:        rar en försämring och urvattning av        de, undervisningsministeriets kanslichef Jaakko
8946:        grundskolans morgonsamling i strid         Numminen ansåg att bestämmelsen angående
8947:        med majoriteten av Finlands hems och       morgonsamlingarna borde kvarstå i samma
8948:        fostrares vilja genom att föreslå att      form som tidigare vilket betyder att morgon-
8949:        den psalm eller allsång eller musik-       samlingarna fortfarande skulle ingå i skolans
8950:        uppförande som nu ingår i morgon-          undervisning i religion och etik. De övriga
8951:        samlingen skall bli friviliig, samt att    medlemmarna ansåg att de sist nämnda orden
8952:        man nedskrotar grundskolans alla fost-     kunde strykas och att det räcker med att
8953:        raruppgifter genom att avlägsna orden      det i bestämmelsen står att morgonsamlingarna
8954:        "religiös och etisk fostran" från för-     ingår i skolans fostringsuppgifter.
8955:        ordningen och ersätta dessa ord enbart         Den nya skollagstiftningen utarbetas för till-
8956:        med ordet "fostran"?                       fället av regeringen. Då regeringen ger propo-
8957:                                                    sitionen tili ny skollagstiftning till riksdagen
8958:   Såsom svar på denna fråga får jag vörd-          kommer också de finländska hemmens och
8959: samt anföra följande:                              fostrarnas uppfattning om morgonsamlingarna
8960:   Bestämmelserna angående morgonsamlingar-         att beaktas. Regeringen utgår från att vid full-
8961: na i grundskolan och gymnasiet ingår i förord-     görande av sin uppgift bör skolan sträva tili
8962: ningen, och regeringen har tilisvidare inte i      nära samförstånd och samarbete med hemmen.
8963: samband med utarbetandet av den nya skol-
8964:      Helsingfors den 16 november 1981
8965: 
8966:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
8967:                                              1981 vp.
8968: 
8969: Kirjallinen kysymys n:o 405
8970: 
8971: 
8972: 
8973: 
8974:                                  Kortesalmi: Utajärven eläinlääkintähuollon tehostamisesta
8975: 
8976: 
8977:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8978: 
8979:    .Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintö-   siis tehostusta. Viranomaisten asia on hoitaa
8980: osastolle on saatettu tiedoksi, että eläinlääkin-   tilanne kohdalleen.
8981: tähuolto Otajärvellä on puutteellista (Muhok-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
8982: sen nimismiehen Aapo Nuotion kirje maa- ja          päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
8983: metsätalousministeriön eläinlääkintöosastolle n:o   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8984: 618 C/14. 7. 80). Samoin on Otajärven eläin-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8985: lääkintäolojen puutteellisuudesta tehty rikosil-
8986: moitus Muhoksen piirin nimismiehelle (Mu-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Ota-
8987: hoksen nimismiespiirin poliisitutkintapöytäkirja           järven eläinlääkintätilanteen kohentami-
8988: rek.n:o 4739/R/228/80, päiväys 19. 4. 81).                 seksi ja paikkakunnan karjatalouden va-
8989:    Kuulustelupöytäkirjasta selviää, että Otajär-           hinkojen ennalta ehkäisemiseksi osoitta-
8990: ven eläinlääkintähuollon puutteellisuus on ai-             malla riittävät määrärahat Otajärven
8991: heuttanut vahinkoja paikkakunnan karjatalou-               eläinlääkintähuollon tehostamiseen?
8992: delle. Eläinlääkintähuolto Otajärvellä kaipaa
8993:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1981
8994: 
8995:                                        J. Juhani Kortesalmi
8996: 
8997: 
8998: 
8999: 
9000:  0881010168
9001: 2                                            19.81 1Vp.
9002: 
9003: 
9004: 
9005: 
9006:                         Edu;.;kunnan Herra Puhemiehelle
9007: 
9008:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Eläinlääkintähuoltolain mukaan on kunnan/
9009: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kansanterveystyön kuntainliiton asiana järjestää
9010: olette 15 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn            alueellaan eläinlääkintähuolto sen mukaan kuin
9011: kirjeenne oheUa toimittanut valtionewv:(}Ston        san.otussca laissa <>n säädetty. Todetessaan
9012: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        eläinlääkintäpalvelujen riittäv~den ja saata-
9013: edustaja ]. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta       vuuden puutteelliseksi alueellaan on kunnan/
9014: kirjallisesta kysymyksestä n:o 405:                  kansanterveystyön kuntainliiton asiana ryhtyä
9015:                                                      toimenpiteisiin eläinlääkintähuoltonsa tehosta-
9016:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Uta-       miseksi esimerkiksi pyrkimällä palkkaamaan
9017:        järven eläinlääkintäti.lanteen kohentami-     lisää eläiclääkärityövoimaa. Utajä:rven kunta ei
9018:        seksi ja paikkakunnan karjatalouden va-       siis ole tclmyt .edd.Ui tarkoU:ettua esitystä. Tä-
9019:        hinkojen ennalta ehkäisemiseksi osoitta-      mä merkinnee sitä. että kunta katsoo eläinlää-
9020:        malla riittävät määrärahat Uttajärven         kintäpalvelujen tarjonnan idueellaan riittäväksi.
9021:        eläinlääkintähuollon tehostamiseen?           Ministeriön eli.iinlääkint~wn Oulun läänin-
9022:                                                      hallitukaelta saaman tiedon muk11:an ei :&en ~uo­
9023:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rittamiss:a tarkastuksissaka'<ln <Ole todettu mi-
9024: vasti seuraavaa:                                     tään sellaista, joka viittaisi puutteisiin Utajär-
9025:    Maa- ja metsätalousministeriö on pyrkinyt         ven kunnan .eiäiniääkintäpalvelujen la11dussa,
9026: jatkuvasti tehostamaan kunnallista eläinlääkin-      määrässä tai saatavuudessa.
9027: tähuoltoa esittämällä uusia kunnaneläinlääkärin          Asiakirjoista, joihin kysymyksen tekijä kan-
9028: virkoja valtion menoarvioon. Ministeriön eläin-      sanedustaja J. Juhani Kortesalmi viittaa, ki.iy il-
9029: lääkintöosasto on kuntien ja kansanterveystyön       mi, että eräs Utajärvellä asuva eläkeläinen on
9030: kuntainliittojen esitysten perusteella todennut      tehnyt Muhoksen piirin nimismiehelle ilmoi-
9031: uusien eläinlääkärinvirkojen tarpeellisuuden nii-    tuksen virkamiehenä tehdystä virheestä päivys-
9032: den eläinlääkintähuollon kannalta ja tällä het-       täjänä toiminutta naapurikunnan eläinlääkäriä
9033: kellä on mainittu tarpeellisuus todettu 18           vastaan. Näin ollen mainittu ilmoitus ei koske-
9034: uuden kunnaneläinlääkärin viran osalta, joiden       nut Utajärven kunnan puutteellisia eläinlääkin-
9035: joukossa ei ole Utajärven kuntaa. Viime vuo-          täoloja, vaan eläinlääkärin ja hänen asiakkaansa
9036: sien valtion menoarvioissa on kuitenkin myön-        välistä erimielisyyttä siitä milloin ja miten eläi-
9037: netty määrärahaa uusien kunnaneläinlääkärin-         men sairaus olisi hoidettava.
9038: virkojen kunnille kuuluvien valtionosuuksien             Edellä esitetyn johdosta totean, että esitetty
9039: maksamiseen näiden palkkauskustannuksiin             kysymys ei anna aihetta hallituksen toimenpi-
9040: niin niukasti, että se ei vastaa läheskään kun-      teisiin.
9041: tien esittämää ja eläinlääkintöosaston toteamaa
9042: tarvetta.
9043:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1981
9044: 
9045:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
9046:                                               N:o 405
9047: 
9048: 
9049: 
9050: 
9051:                            Tili Riksdagens Herr Talman
9052: 
9053:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt lagen orn veterinärvård åligger det
9054: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          kommun ellet kommunalförbund för folkhäl-
9055: se av den 15 oktober 1981 till vederbörande           soarbetet att inom sitt område reglera vete-
9056: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        rinärvården i enlighet med vad i lagen är
9057: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi un-         stadgat. Då kommun ellet kommunalförbund
9058: dertecknade spörsmål nr 405:                          konstaterar att veterinärvårdsservicen inom
9059:                                                       dess område ät otillräcklig och att tillgången
9060:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i           på veterinärvårdsservice är bristfällig, åligger
9061:        syfte att förbättra veterinärvårdssitua-       det kommunen eller komrnunalförbundet att
9062:        tionen i Utajärvi och för att förebygga        vidta åtgärder i syfte att förbättra sin vete-
9063:        skador för kreatursskötseln på orten           rinärvård, t.ex. genom att försöka avlöna flera
9064:        genom att anvisa tillräckliga anslag för       veterinärer. Utajärvi kommun har således inte
9065:        effektivering av veterinärvården i Uta-        gjort ovan avsedda framställning. Detta torde
9066:        järvi?                                         innebära att kommunen anser att utbudet på
9067:                                                       veterinärvårdsservice är tillräcklig inom dess
9068:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         område. Enligt den uppgift som ministeriets
9069: samt anföra följande:                                 veterinäravdelning fått från länsstyrelsen i
9070:    Jord- och skogsbruksministeriet har strävat        Uleåborgs Iän, har inte heller vid de av läns-
9071: till att fortlöpande effektivera den kommunala        styrelsen företagna inspektionerna konstaterats
9072: veterinärvården genom att föreslå nya kom-            något som skulle tyda på brister i veterinär-
9073: munalveterinärtjänster i statens utgiftsstat. Mi-     vårdsservicens kvalitet eller kvantitet eller i
9074: nisteriets veterinäravdelning har på grundvalen       tillgången på denna service i Utajärvi kommun.
9075: av framställningar av kommuner och kom-                   Av de handlingar som spörsmålsställaren,
9076: munalförbund för folkhälsoarbetet konstaterat         riksdagsman J. Juhani Kortesalmi hänvisar tili,
9077: om nya veterinärtjänster behövs med tanke på          framgår det att en i Utajärvi bosatt pensionär
9078: veterinärvården i berörda kommuner ellet kom-         hos länsmannen i Muhos distrikt gjort en an-
9079: munalförbund. För närvarande är 18 nya vete-          mälan om fel begångd av tjänsteman mot
9080: rinärtjänster erforderliga, men däri ingår ingen      grannkommunens veterinär, som fungerat som
9081: tjänst för Utajärvi kommun. I statsförslagen          jourhavande veterinär. Nämnda anmälan gällde
9082: för de sem.ste åren har emellertid med tanke          således inte Utajärvi kommuns bristfälliga ve-
9083: på utbetalningen av statsandelar som tillkom-         terinärvårdsförhållanden utan oenighet mellan
9084: mer kommunerna för nya kommunalveterinär-             veterinären och hans klient om när och på
9085: tjänster beviljats så knappa anslag för avlö-         vilket sätt ett djurs sjukdom borde behandlas.
9086: ningskostnaderna, att anslagen inte ens närmel-           På grund av det ovan anförda konstaterat
9087: sevis matsvarat det av kommunerna anförda             jag att spörsmålet inte ger anledning till åt-
9088: och av veterinäravdelningen fastställda beho-         gärder från regeringens sida.
9089: vet.
9090:       Helsingforsden 4 november 1981
9091: 
9092:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
9093:                                              1981 vp.
9094: 
9095: Kirjallinen kysymys n:o 406
9096: 
9097: 
9098: 
9099: 
9100:                                  Kortesalmi: Rakennuslainojen       osoittamisesta   rivitaloasuntojen
9101:                                     hankintaan
9102: 
9103: 
9104:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
9105: 
9106:    Laajan maaseutumme asuntorakennuslainoi-            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
9107: tuksessa on havaittu monia epäkohtia. Ensin-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
9108: näkin rahaa on osoitettu maaseudun asunto-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9109: lainoihin aivan liian vähän ja riittämättömästi.    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9110: Lisäksi toinen epäkohta on siinä, että maaseu-
9111: dulle osoitetut asuntolainarahat kohdistuvat                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin maa-
9112: asiantuntijoiden mielestä yksipuolisesti omako-            seudulle ohjattavien rakennuslainojen
9113: titaloihin eikä rivitalo-osakkeita oteta riittä-           kohdentamiseksi siten, että omakotita-
9114: västi huomioon. Omakotitalojen rinnalle olisi              lojen ohella rakennuslainoja osoitetaan
9115: saatava myös rivitaloasuntoja, jotka olisivat              myös pieniin rivitalo-osakkeisiin, jolloin
9116: tarkoituksenmukaisia ja riittävän halpoja ja pie-          nimenomaisesti nuorten parien ja van-
9117: niä asuntoja nimenomaan vanhuksille ja nuo-                husten taloudelliset mahdollisuudet ja
9118: rille pareille. Valtiovallan tehtävänä on saada            tarpeet otetaan oikeudenmukaisesti huo-
9119: aikaan korjaus tässä asiassa.                              mioon?                           ·
9120: 
9121:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1981
9122: 
9123:                                         J. Juhani Kortesalmi
9124: 
9125: 
9126: 
9127: 
9128: 088101179H
9129: 2                                            1981 vp.
9130: 
9131: 
9132: 
9133: 
9134:                        Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
9135: 
9136:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Asuntohallitus lainoja jakaessaan pyrkii mah-
9137: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dollisimman pitkälle noudattamaan kuntien lai-
9138: olette 15 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn           nahakemuksista esittämää etuoikeusjärjestystä.
9139: kirjee.p.f1e ohella toimittanut valtioneuvoston     Tosin asuntolainojen myöntämisvaltuuden käyt-
9140: asianom~iselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tösuunnitelmassa asetetut lainalajeittaiset rajat
9141: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu-          ovat aikaisempina vuosina pakottaneet jossain
9142: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 406:           määrin poikkeamaan kuntien lausunnoissaan
9143:                                                     asettamista etuoikeusjärjestyksistä. Vuoden
9144:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin maa-      1982 käyttösuunnitelmaa valmisteltaessa on
9145:        seudulle ohjattavien rakennuslainojen        suunniteltu jättää lainalajeittainen jako mää~
9146:        kohdentamiseksi siten, että omakotita-       räytymään kuntien etuoikeusjärjestysten poh-
9147:        lojen ohella rakennuslainoja osoitetaan      jalta, joten vastaisuudessa kunnan asettama jär-
9148:        myös pieniin rivitalo-osakkeisiin, jolloin   jestys on eräin välttämättömin edellytyksin
9149:        nimenomaisesti nuorten parien ja van-        ratkaiseva kuntaan myönnettävien asuntolaina~
9150:       .husten taloudelliset mahdollisuudet ja       jen jaossa, kunhan rakennussuunnitelmat ja
9151:        tarpeet otetaan oikeudenmukaisesti huo-      -kustannukset ovat hyväksyttävät.
9152:        mioon?                                          Edellä sanotun perusteella voidaan todeta,
9153:                                                     että se, rakennetaanko kuntaan omakoti- vai
9154:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       osaketaloja on varsin pitkälle kunnan oman
9155: vasti seuraavaa:                                    päätöksenteon varassa.
9156:    Asuntotuotantolain mukaisten asuntolainojen         Asuntotoimen päätösvallan edelleen siirtoa
9157: jakoperusteet niin lainalajeittaisen jakautuman     kunnille selvitetään parhaillaan sisäasiainminis-
9158: kuin lainojen alueellisen jaon osalta määritel-     teriön asettamassa toimikunnassa. Samoin asun-
9159: lään valtioneuvoston vuosittain vahvistamassa       tolainojen alueellisen kiintiöinnin uudistamisen
9160: tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen varatun         tarve ja perusteet ovat sisäasiainministeriön
9161: määrärahan puitteissa ko. asuntolainojen käyt-      asettaman toisen toimikunnan valmistettavana.
9162: tösuunnitelmassa. Alueellisen jaon osalta val-      Näiden ehdotusten valmistuttua hallitus tulee
9163: tioneuvosto vahvistaa lääneittäisen jaon perus-     tekemään ne ehdotukset ja toimenpiteet, joi-
9164: teet ja asuntohallitus vahvistaa lainaosuudet       hin ehdotukset antavat aihetta.
9165: kuntakohtaisesti.
9166:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1981
9167: 
9168:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
9169:                                            N:o 406                                                3
9170: 
9171: 
9172: 
9173: 
9174:                           Till   Riksdagens Herr Talman
9175: 
9176:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      nernas låneansökningar. De gränser för de
9177: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      olika slagen av lån som uppställts i disposi-
9178: se av den 15 oktober 1981 till vederbörande       tionsplanen för bevillningsfullmakten har dock
9179: medlem av statsrådet översänt avskrift av         under tidigare år i någon mån tvingat fram
9180: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi      avvikelser från den prioritetsordning som kom-
9181: undertecknade spörsmål nr 406:                    munerna uppställt i sina utlåtanden. Vid be-
9182:                                                   redningen av dispositionsplanen för år 1982
9183:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     har man planerat att fördelningen på de olika
9184:        att fördela byggnadslånen till landsbyg-   slagen av lån bestäms utgående från kommu-
9185:        den så, att byggnadslån inte beviljas      nernas prioritetsordning, varför den ordnings-
9186:        endast för egnahemshus utan också för      följd som kommunerna föreslagit i framtiden
9187:        små radhusaktielägenheter, varvid sär-     kommer att under vissa nödvändiga förutsätt-
9188:        skilt de ekonomiska möjligheterna för      ningar vara avgörande vid fördelningen av de
9189:        unga par och åldringar samt deras be-      bostadslån som beviljas i kommunen, såvida
9190:        hov blir beaktade på ett rättvist sätt?    byggnadsplanerna och -kostnaderna kan god-
9191:                                                   kännas.
9192:    Såson:t svar på detta spörsmål får jag vörd-      Med stöd av det ovansagda kan det konsta-
9193: samt anföra följande:                             teras, att frågan om det i en kommun kommer
9194:    Grunderna för fördelning av bostadslån i       att byggas egnahemshus eller aktiebostadshus
9195: enlighet med lagen om bostadsproduktion, så-      i stor utsträckning blir beroende av kommu-
9196: väl i fråga om fördelningen enligt låneart som    nernas egna beslut.
9197: i fråga om lånens regionala fördelning, be-          Frågan om en ytterligare överföring av be-
9198: stäms i den dispositionsplan för dessa lån,       slutanderätten i bostadsfrågor till kommunerna
9199: som statsrådet årligen fastställer inom ramen     utreds som bäst i en kommission som tillsatts
9200: för det ans!ag som i statsförslaget reserverats   av inrikesministeriet. Likaså håller en annan
9201: för ändamålet. I fråga om den regionala för-      av inrikesministeriet tillsatt kommission på att
9202: delningen fastställer statsrådet grunderna för    utreda behovet av och grunderna för en re-
9203: fördelningen länsvis och bostadsstyrelsen fast-   form av bostadslånens regionala kvotering. När
9204: ställer kommunernas låneandelar.                  dessa förslag föreligger kommer regeringen att
9205:     Vid fördelningen av lånen strävar bostads-    framlägga de förslag och vidta de åtgärder
9206:  styrelsen så långt som möjligt till att iaktta   som förslagen föranleder.
9207:  den prioritetsordning som framgår av kommu-
9208:      Helsingfors den 20 november 1981
9209: 
9210:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
9211:                                                1981 vp.
9212: 
9213: Kirjallinen kysymys n:o 407
9214: 
9215: 
9216:                                    Luttinen ym.: Yrittäjien turvaamisesta kohtuuttomilta sopimus-
9217:                                       ehdoilta
9218: 
9219:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9220:    Käsitellessään hallituksen kertomusta vuo-         yrittäjä voidaan häätää omistamaitaan kiinteis-
9221: delta 1979 eduskunnan perustuslakivaliokunta          töitä ja hänen yritystoimintansa jatkuminen es-
9222: edellytti viime keväänä antamassaan mietin-           tää.
9223: nössä, että hallitus ryhtyy kiireellisesti asian-        Yrittäjien suojaaminen kohtuuttomilta sopi~
9224: mukaisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin yrit-       musehdoilta tavalla, joka on sopusoinnussa
9225: täjien turvaamiseksi kohtuuttomilta sopimus-          yrittäjänvapauden ja kuluttajien etujen kanssa,
9226: ehdoilta heidän yrittäjän- ja toimintavapauten-       on tarpeellinen ja kiireellinen toimenpide. Sen
9227: sa varmistamiseksi ( 1981 vp. - PeVM n:o              vuoksi yrittäjät ovat viime aikoina mm. eri
9228: 10). Valiokunta edellytti hallituksen antavan         tilaisuuksissaan tai kääntymällä suoraan kan-
9229: esitykset asiasta eduskunnalle mahdollisimman         sanedustajien puoleen kiirehtineet lainsäädän-
9230: pian. Eduskunta hyväksyi yksimielisesti perus-        nön aikaansaamista vallitsevan tilanteen korjaa-
9231: tuslakivaliokunnan mietinnön.                         miseksi.
9232:     Viime vuosina on elinkeinotoiminnassa ta-            Äskettäin myös hallitusohjelman tarkistamis-
9233: pahtunut voimakasta toiminnallista ja taloudel-       ta selvitellyt hallituspuolueiden puoluesihteeri-
9234: lista keskittymistä. Vaikka kehityksestä on ol-       työryhmä on tehnyt ehdotuksen, että ·elinkei-
9235: lut usein yrittäjille hyötyäkin, yrittäjien väli-     nonharjoittajien välisiä sopimussuhteita varten
9236: nen tasapaino on häiriintynyt vakavasti keskit-       olisi pikaisesti saatava säännöstö, jonka perus-
9237: tymisen seurauksena. Elinkeinon harjoittajista        teella olisi mahdollista kieltäa käyttämästä tai
9238: vähittäiskauppiaat, erityisesti päivittäistavara-     sovitella kohtuuttamiksi katsottavia sopimus-
9239: kauppiaat ja huoltoasemayrittäjät muodostavat         ehtoja.                                     ··
9240: ryhmän, jonka sopimuksissa esiintyy kohtuutto-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes~
9241: mia sopimusehtoja. ·Myös maatilatalouden har-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitänime
9242:  joittajat sekä ammatinharjoittajat, erilaiset        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9243:  pienvalmistajat, pienteollisuuslaitokset, pajat ja   vaksi seuraavan kysymyksen:
9244: 11erstaat saattavat joutua alttiiksi kohtuuttamil-
9245:  le sopimusehdoille.                                            Onko Hallitus ryhtynyt eduskunnan
9246:     Erityisen huolestuttavaa kehitys on ollut ni-            viime keväänä hyväksymän yksimielisen
9247:  menomaan päivittäistavarakauppiaiden ja huol-               toivomuksen perusteella .a.sianmukaisiin
9248:  toasemayrittäjien kannalta. Kohtuuttomat sopi-              ja tehokkaisiin toimenpiteisiin yrittäjien
9249:  musehdot ovat johtaneet heidät usein .voimak-               turvaamiseksi kohtuuttomilta sopimus·
9250:  kaaseen sidonnaisuuteen tai jopa täysin alistei-            ehdoilta heidän yt:ittäjän~ ja toiminta·
9251:  >een yrittäjän suhteeseen keskusliikkeeseen tai             vapautensa varmistamiseksi, ja
9252:  markkirtointiyhtiöön. Tällöin heillä ei tosiasias-             milloin Hallitus aikoo antaa tarvitta~
9253:  >a ole mahdollisuutta toimia vapaina yrittäjinä.            vat lakiesitykset eduskunnalle?
9254:  Kohtuuttomien sopimusehtojen seurauksena
9255:       Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1981
9256: 
9257:          Matti Luttinen                  Jorma Rantala                   Saara-Maria Paakkinen
9258:          Markus Aaltonen                  Pirjo Ala-Kapee                Kaisa Raatikainen
9259:          Kaj Bärlund                     .Bror Lillqvist                 Seija Karkinen
9260:          Pirkko Valtonen                 Eino Grönholm                   Risto Tuominen
9261:          Pentti Lahti-Nuuttila           Mikko Elo                       Liisa Jaakonsaari
9262:          Olli Helminen                    Pertti Hietala                 Anna-Liisa Piipari
9263:          Kaarina Suonio                  Mikko Rönnholm                  Sakari Knuuttila
9264:          Reino Breilin                                                   Jermu Laine
9265:  )88101119K
9266: 2                                            1981 vp.
9267: 
9268: 
9269: 
9270: 
9271:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9272: 
9273:  · Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle
9274: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       oikeustoimen kohtuullistamista koskevaksi lain-
9275: olette 15 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn           säädännöksi on oikeusministeriön esittelystä ol-
9276: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lut valtioneuvostossa esillä huhtikuussa 1981.
9277: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Vaitioneuvosto päätti pyytää ehdotuksesta lain-
9278: edustaja Luttisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     tarkastuskunnan lausunnon. Lausunto annettiin
9279: sesta kysymyksestä n:o 407:                         syyskuussa 1981. Lausunnossaan laintarkastus-
9280:                                                     kunta yhtyi oikeusministeriön näkemykseen
9281:           Onko Hallitus ryhtynyt eduskunnan         valmisteltavana olevan lainsäädännön tarpeelli-
9282:        viime keväänä hyväksymän yksimielisen        suudesta ja piti yleisen kohtuullistamissäännök-
9283:        toivomuksen perusteella asianmukaisiin       sen sisällyttämistä oikeustoimilakiin perusteltu-
9284:        ja tehokkaisiin toimenpiteisiin yrittäjien   na. Ko. lainsäädännön voimaansaattamista oli-
9285:        turvaamiseksi kohtuuttomilta sopimus-        si hallituksen mielestä pidettävä merkittävänä
9286:        ehdoilta heidän yrittäjän- ja toiminta-      askeleena myös yrittäjänsuojan kannalta. Tähän
9287:        vapautensa varmistamiseksi, ja               on kiinnitetty huomiota myös em. ehdotuksen
9288:           milloin Hallitus aikoo antaa tarvitta-    perusteluissa.
9289:        vat lakiesitykset eduskunnalle?
9290:                                                        Keskuskauppakamarin yhteyteen on vuoden
9291:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       1981 alusta perustettu uusi lautakunta, yrittä-
9292: vasti seuraavaa:                                    jien sopimuslautakunta. Tämä toteutettiin an-
9293:                                                     tamalla samalla asetus kauppakamariasetuksen
9294:    Y rittäjänsuojaa, sikäli kuin sillä ymmärre-     22 §:n muuttamisesta (41/81). Lautakunnan
9295: tään pienen yrityksen tarvetta saada suojaa
9296:                                                     johdolla on keväällä 1981 aloitettu elinkeinon-
9297: silloin kun se on sopimussuhteessa isomman
9298:                                                     harjoittajien välisten sopimusten kohtuullista-
9299: yrityksen kanssa, on viimeksi komiteatyönä tar-
9300:                                                     mistarkistus. Työ on tässä vaiheessa kohdistu-
9301: kasteltu kauppa- ja teollisuusministeriön aset-
9302:                                                     nut erityisesti päivittäistavarakauppa-alan ja
9303: tamassa yrittäjänsuojatoimikunnassa (komitean-
9304:                                                     bensiinikauppa-alan vakiosopimusten tarkista-
9305: mietintö 1979:61). Toimikunta oli yksimieli-
9306:                                                     miseen. Lautakunnan tarkoituksena on neuvot-
9307: nen siitä, että elinkeinonharjoittajien välisiä
9308:                                                     teluteitse pyrkiä poistamaan sopimuksista eri-
9309: sopimussuhteita varten olisi aikaansaatava
9310:                                                     tyisesti sellaiset ehdot, jotka perustuslakivalio-
9311: säännöstö, jonka perusteella olisi mahdollista
9312:                                                     kunnan mietinnön (1981 vp. - PeVM n:o
9313: nykyistä tehokkaammin kieltää käyttämästä tai
9314:                                                     10) mukaan johtavat käytännössä useimmiten
9315: sovitella kohtuuttomia sopimusehtoja. Tämän         kohtuuttomiin lopputuloksiin.
9316: mukaisesti toimikunta ehdotti sopimattomasta
9317: menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun la-        Kauppa- ja teollisuusministeriössä selvitetään
9318: kiin ( 1061/78) lisättäväksi uuden luvun, jo-       parhaillaan jatkotoimenpiteitä yrittäjänsuojan
9319: ka sisältäisi säännökset muun muassa vakio-         tehostamiseksi. Tässä yhteydessä joudutaan
9320: sopimusehtojen sääntelystä (kielto) sekä yksit-     kiinnittämään huomiota myös siihen, tullaanko
9321: täisten sopimusten ehtojen sovittelusta ( koh-      ja missä muodossa hallituksen toimesta anta-
9322: tuullistaminen). Toimikunta oli sen sijaan eri-     maan esitys eduskunnalle oikeustoimen koh-
9323: mielinen eräistä keskeisistä, säännösten sovel-     tuullistamista koskevaksi lainsäädännöksi. Ko.
9324: tamista varten tarvittavista oikeussuojakeinois-    lainsäädännön voimaansaattaminen poistaisi to-
9325: ta.                                                 dennäköisesti ainakin yrittäjänsuojatoimikun-
9326:    Mietinnön antamisen jälkeisistä asiaan liitty-   nan mietintöön sisältyneen erityisen sovittelu-
9327: vistä tapahtumista mainittakoon, sen lisäksi mi-    säännöksen tarpeellisuuden. Lisäksi ministe-
9328: tä kysymyksessä on todettu, seuraavaa:              riössä seurataan yrittäjien sopimuslautakunnan
9329:                                             N;o 407                                                3
9330: 
9331: myötävaikutuksella tapahtuvaa sopimusten koh-     koskeva mietintö (SOU 1981:31; Avtalsvillkor
9332: tuullistamistarkistamista.                        mellan näringsidkare) . Mietintö sisältää ehdo-
9333:    Selvitystyössä tullaan kiinnittämään huomio-   tuksen laiksi kohtuuttomien sopimusehtojen
9334: ta myös niihin näkemyksiin, joita on esitetty     kieltämisestä elinkeinonharjoittajien välisissä so-
9335: yrittäjänsuojan tehostamisen osalta Ruotsissa.    pimussuhteissa (Förslag tili lag om förbud mot
9336: Ruotsissa on toukokuussa 1981 annettu asiaa       oskäliga villkor i avtal mellan näringsidkare) .
9337:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1981
9338: 
9339:                                                                          Ministeri Esko Rekola
9340: 4                                             1981 vp.
9341: 
9342: 
9343: 
9344: 
9345:                            Tili Riksdagens Herr Talman
9346: 
9347:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         betänkandet avgavs må, utöver vad i spörsmå-
9348: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            let redan konstaterats, nämnas följande.
9349: velse av den 15 oktober 1981 tili vederböran-           Statsrådet har i april 1981 vid föredragning
9350: de medlem av statsrådet för avgivande av svar        från justitieministeriet behandlat regeringens
9351: översänt avskrift av följande av riksdagsman         proposition tili riksdagen med förslag tili en
9352: Luttinen m.fl. undertecknade spörsmål nr 407:        lagstiftning angående ökad skälighet av rätts-
9353:                                                      handling. Statsrådet beslöt anhålla om lag-
9354:           Har Regeringen med beaktande av            granskningsrådets utlåtande om förslaget. Ut-
9355:        det enhälliga önskemål som antagits i         låtandet gavs i september 1981. Laggransk-
9356:        riksdagen i våras skridit tili behöriga       ningsrådet anslöt sig i sitt utlåtande tili justi-
9357:        och effektiva åtgärder för att företagar-     tieministeriets åsikt att lagstiftningen under
9358:        kåren skall kunna tryggas mot oskäliga        beredning är behövlig och ansåg det motiverat
9359:        avtalsvillkor och därigenom få sin före-      att ett allmänt rimlighetsstadgande skulle intas
9360:        tagar- och verksamhetsfrihet tryggad,         i rättshandlingslagen. Ikraftbringande av en
9361:        och                                           sådan lagstiftning vore enligt regeringens me-
9362:           när ämnar Regerinden avlåta en pro-        ning ett viktigt steg framåt bl.a. just i fråga
9363:        position med erforderliga lagförslag tili     om företagarskydd. Detta framgår även från
9364:        riksdagen?                                    motiveringen tili propositionen.
9365:                                                         I samband med centralhandelskammaren har
9366:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         inrättats en ny nämnd, företagarnas avtals-
9367: anföra följande:                                     nämnd, som fungerat sedan början av inne-
9368:    Frågan om företagarskydd, i den mån därmed        varande år. Inrättandet möjliggjordes av en
9369: avses företags behov av skydd när det slutit         ändring (41 /81 ) i förordningen om handels-
9370: avtal med ett större företag, har såsom kom-         kamrar. Våren 1981 inleddes ett reviderings-
9371: mitt<!arbete senast dryftats av den av handels-      arbete som syftat tili en ökad skälighet i av-
9372: och industriministeriet tillsatta företagarskydds-   talen mellan näringsidkare. Arbetet har i detta
9373: kommissionen (kommittebetänkande 1979:               skede gällt närmast revidering av standardav-
9374: 61). Kommissionen var enig om att för avtals-        talsvilikoren inom dagligvaru- och bensinhan-
9375: förhållanden mellan näringsidkare borde åstad-       deln. Nämnden siktar på att få förhandlings-
9376: kommas regler, på basen av vilka man kunde           vägen isynnerhet sådana avtalsvillkor slopade
9377: mera effektivt än är fallet för närvarande för-      som enligt grundlagsutskottets betänkande
9378: bjuda användningen av oskäliga avtalsvilikor          (1981 rd. - GrUB nr 10) i praktik oftast
9379: eller jämka sådana. I enlighet härmed föreslog       leder tili oskäliga slutresultat.
9380: kommissionen att i lagen om otillbörligt för-           Inom handels- och industriministeriet fort-
9381: farande i näringsverksamhet (1061/79) skulle         går beredningen av ytterligare åtgärder för ef-
9382: intas ett nytt kapitel, som skulle innefatta         fektivering av företagarskyddet. I detta sam-
9383: stadganden om t.ex. reglering av standardav-         manhang bör uppmärksamhet även fästas vid
9384: talsvilikor (förbud) samt om jämkning av vili-       huruvida och i viiken form regeringen kommer
9385: kor i enskilda avtal (skälighetssynpunkt). Be-       att till riksdagen avlåta en proposition med
9386: träffande vissa centrala, för tiliämpning av         förslag till en lagstiftning angående ökad skä-
9387: nämnda stadganden erforderliga rättsskydds-          lighet i fråga om rättshandlingar. Genom att
9388: medel kunde kommissionen dock inte uppnå             bringa i kraft dylik lagstiftning skulle man
9389: enighet.                                             förmodligen åtminstone avhjälpa behovet av
9390:    Angående händelserna i saken efter det att        det speciella jämkningsstadgande som ingick i
9391:                                            N:o 407                                              5
9392: 
9393: företagarskyddskommissionens betänkande. A       på intensifiering av företagarskyddet i Sve-
9394: andra sidan följer ministeriet med den skälig-   rige. Där angavs ju ett betänkande om saken
9395: hetsrevidering som bedrivs under medverkan       i senaste maj (SOU 1981:31; Avtalsvillkor
9396: av företagarnas avtalsnämnd.                     mellan näringsidkare). Betänkandet innefattar
9397:    Utredningsarbetet kommer att bygga även       ett förslag tili lag om förbud mot oskäliga vill-
9398: på de synpunkter som man anfört med tanke        kor i avtal mellan näringsidkare.
9399:      Helsingfors den 16 november 1981
9400: 
9401:                                                                         Minister Esko Rekola
9402: 
9403: 
9404: 
9405: 
9406: 088101119K
9407:                                             1981 vp.
9408: 
9409: Kirjallinen kysymys n:o 408
9410: 
9411: 
9412: 
9413: 
9414:                                 Saarikoski: Lakkautuspalkalla     olevien   virkamiesten   aseman
9415:                                    korjaamisesta
9416: 
9417: 
9418:                        Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
9419: 
9420:    Lakkautuspalkkalaki annettiin 22. 5. 1931.     sensä ja lakkautuspalkalla oleva virkamies jou-
9421: Sen mukaan lakkautuspalkka on ensimmäisenä        tuu hankkimaan toimeentulonsa muilla kei-
9422: vuonna sama kuin virasta maksettu palkka ja       noilla.
9423: sen jälkeen sama kuin virasta maksettava eläke       Maassamme on tällä hetkellä noin 150
9424: eli 66 % palkasta.                                lakkautuspalkalla olevaa henkilöä. Määrä on
9425:    Lakkautuspalkka eroaa kuitenkin eläkkeestä     vähäinen eikä heidän asemansa korjaaminen
9426: siltä osin, että sitä ei ole sidottu indeksiin    aiheuta valtion budjettiin juuri minkäänlaisia
9427: kuten eläke. Valtion eläkelain (20. 5. 1966/      muutoksia. Valtion menojen kannalta asia on
9428: 280) 16 §:n mukaan tarkistetaan valtion           siis vähäpätöinen, mutta näille 150:lle lakkau-
9429: eläke vuosittain palkkaindeksin mukaan. Lak-      tuspalkkavirkamiehelle asia on tärkeä.
9430: kautuspalkkalaista vastaava säännös puuttuu.         Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
9431: Tätä on pidettävä epäkohtana, joka on korjat-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
9432: tava.                                             neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
9433:    Lakkautuspalkan tarkoituksena on ollut tur-    seuraavan kysymyksen:
9434: vata virkamiehen toimeentulo virkasuhteen
9435: päättymisen jälkeen aivan samalla tavalla kuin               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9436: eläkekin sen tekee. Tosiasiassa lakkautuspalkka           siin lakkautuspalkalla olevien virka-
9437: kuitenkin menettää inflaation myötä merkityk-             miesten aseman kohentamiseksi?
9438:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
9439: 
9440:                                        Helge Saarikoski
9441: 
9442: 
9443: 
9444: 
9445: 0881011397
9446: 2                                            1981 vp.
9447: 
9448: 
9449: 
9450: 
9451:                         Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
9452: 
9453:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Virkamieslainsäädännön kokonaisuudistusta
9454: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      selvittänyt komitea ei ole pitänyt asianmukai-
9455: olette 16 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn          sena, että työkykyinen virkamies voi saada
9456: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ennalta määräämättömän ajan lakkautuspalkkaa
9457: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tekemättä vastaavaa työsuoritusta. Komitea on
9458: edustaja Helge Saarikosken näin kuuluvasta         lähtenyt siitä, että nykyinen lakkautuspalkka-
9459: kirjallisesta kysymyksestä n:o 408:                järjestelmä tulisi korvata uudella toimeentulo-
9460:                                                    järjestelmällä, joka paitsi turvaisi lakkautetun
9461:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     viran haltijan toimeentulon, sisältäisi sellaisen
9462:        siin lakkautuspalkalla olevien virka-       uudelleensijoittamisjärjestelmän, joka asettaisi
9463:        miesten aseman kohentamiseksi?              valtiotyönantajalle entistä aktiivisemman vel-
9464:                                                    vollisuuden ja samalla myös paremmat mah-
9465:       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-     dollisuudet virkamiehen uudelleen sijoittami-
9466: tavasti seuraavaa:                                 seksi. Muun muassa muissa pohjoismaissa on
9467:    Lakkautuspalkan suuruuden maaraammen            tämänkaltaiseen järjestelmään siirrytty. Käsit-
9468: perustuu vuonna 1931 annetun ns. lakkautus-        tääkseni onkin selvää, että sellainen järjes-
9469: palkkalain 2 § :n säännökseen. Lakkautus-          telmä, joka korostetusti pyrkii turvaamaan
9470: palkka vastaa ensimmäisenä vuotena virasta         henkilölle työn jatkuvuuden, on työsuhde-
9471: olleen palkan määrää ja on sen jälkeen 66 %        turvan kannalta parempi kuin se, joka jättää
9472: palkan määrästä.                                   henkilön passiiviseen olotilanteeseen.
9473:    Lakkautuspalkka ei ole varsinaista palkkaa         Lakkautuspalkkalaki koskee nykyisin vain
9474: eikä eläkettä. Lakkautuspalkkalakiin ei myös-      noin neljättä osaa kaikista valtion palveluksessa
9475: kään sisälly sellaista säännöstä, jonka perus-     olevista. Vireillä olevan virkamieslainsäädännön
9476: teella lakkautuspalkkaa tulisi tarkistaa esimer-   kokonaisuudistuksen yhtenä tavoitteena on lä-
9477: kiksi yleisten palkantarkistusten taikka eläke-    hentää eri virkasuhdelajeja toisiinsa. Komitean
9478: indeksin perusteella. Lakkautuspalkan tulisi       kaavaileman uudenlaisen toimeentulojärjestel-
9479: olla tilapäisjärjestely, jonka tarkoituksena on    män toteuttaminen, joka tulisi koskemaan
9480: turvata virkamiehen toimeentulo siirtymävai-       myös nykyisiä ylimääräisiä toimenhaltijoita,
9481: heessa, kunnes virkamies on sijoittunut uudel-     merkitsisi tältä osin yhdentymistä.
9482: leen valtion palvelukseen tai hänen toimeen-          Edellä olevan perusteella katson, ettei ole
9483: tulonsa on järjestynyt muulla tavoin. Lak-         perusteita erikseen ryhtyä tarkastelemaan ny-
9484: kautuspalkalla oleva on velvollinen valtiolta      kyisen lakkautuspalkkalain muutostarpeita.
9485: vastaanottamaan hänelle soveltuvan viran tai       Tarkasteltavaksi on otettava koko virkamies-
9486: toimen. Nykyinen järjestelmä ei kuitenkaan         kunnan, myös nykyisten lakkautuspalkkasään-
9487: anna riittäviä edellytyksiä tehokkaaseen uudel-    nösten ulkopuolella olevien virkamiesten asema
9488: leen sijoittamiseen.                               viran lakkauttamisen yhteydessä ja luoda koko
9489:                                                    virkamieskunnalle soveltuvat säännökset.
9490:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1981
9491: 
9492:                                                                      Ministeri Mauno Forsman
9493:                                            N:o 408                                             3
9494: 
9495: 
9496: 
9497: 
9498:                           Tili Riksdagens Herr Talman
9499: 
9500:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       betsförmögen tjänsteman för en obestämd tid
9501: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         kan lyfta lön på indragningsstat utan motsva-
9502: velse av den 16 oktober 1981 tili veder-          rande arbetsprestation. Kommitten har utgått
9503: börande medlem av statsrådet översänt av-         från att systemet med lön på indragnings-
9504: skrift av följande av riksdagsman Helge           stat borde ersättas med ett nytt utkomstsys-
9505: Saarikoski undertecknade spörsmål nr 408:         tem, vilket inte bara skulle trygga utkomsten
9506:                                                   för innehavaren av en indragen tjänst utan
9507:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     också innehålla ett omplaceringssystem, som
9508:        att förbättra ställningen för tjänstemän   skulle innebära att staten som arbetsgivare
9509:        på indragningsstat?                        skulle få en mera aktiv skyldighet och sam-
9510:                                                   tidigt också bättre möjligheter att omplacera
9511:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     en tjänsteman. Bland annat i de övriga nor-
9512: samt anföra följande:                             diska länderna har man övergått tili ett dylikt
9513:    Beloppet av lönen på indragningsstat be-       system. Enligt min uppfattning är det klart
9514: stäms i enlighet med 2 § i den s.k. lagen om      att ett system som betonar vikten av att
9515: indragning av tjänst från år 1931. Lönen på       trygga ett fortsatt arbete för en person med
9516: indragningsstat motsvarar under det första året   tanke på tryggheten i arbetsförhållande är
9517: lönen för den indragna tjänsten och utgör där-    bättre än ett system som lämnar personen i
9518: efter 66 % av lönen för denna tjänst.             en passiv situation.
9519:    Lönen på indragningsstat är varken egent-         Lagen om indragning av tjänst berör nu
9520: lig lön eller pension. Lagen om indragning av     endast ca en fjärdedel av alla statsanställda.
9521: tjänst innehåller inte heller något stadgande     Ett mål för den totalrevidering av tjänste-
9522: om att lönen på indragningsstat borde justeras    mannalagstiftningen som är under arbete är
9523: t.ex. på basen av de allmänna lönejusteringar-    att föra de olika slagen av tjänsteförhållande
9524: na eller av pensionsindex. Lön på indragnings-    närmare varandra. Om det nya utkomstsystem
9525: stat borde vara ett tillfälligt arrangemang,      som kommitten planerat förverkligas skulle
9526: avsett att trygga tjänstemannens utkomst un-      det komma att gälla också nuvarande extra-
9527: der ett övergångsskede, tili dess han har om-     ordinarie befattningshavare, och tili denna del
9528: placerats i statens tjänst eller tills hans ut-   innebära ett förenhetligande.
9529: komst har ordnats på annat sätt. Den som är          På grund av det ovan stående anser jag
9530: uppförd på indragningsstat är skyldig att av      att det inte finns orsak att separat granska
9531: staten motta en för honom lämplig tjänst eller    behovet att ändra lagen om indragning av
9532: befattning. Det nuvarande systemet ger dock       tjänst. Granskningen bör beröra hela tjänste-
9533: inte tillräckliga förutsättningar för en effek-   mannakårens ställning i samband med indrag-
9534: tiv omplacering.                                  ning av tjänst, i fråga om tjänstemän som nu
9535:    Den kommitte som utrett frågan om en           står utanför stadgandena om indragning av
9536: totalrevidering av tjänstemannalagstiftningen     tjänst, och man bör skapa stadganden som
9537: har inte funnit det ändamålsenligt att en ar-     lämpar sig för hela tjänstemannakåren.
9538:      Helsingfors den 20 november 1981
9539: 
9540:                                                                     Minister Mauno Forsman
9541:                                                 1981 vp.
9542: 
9543: Kirjallinen kysymys n:o 409
9544: 
9545: 
9546: 
9547: 
9548:                                    Impiö: Tunturimilttarimadon Perä~Lapin yksityismetsilssä aiheut-
9549:                                       tamien koivutuhojen korvaamisesta
9550: 
9551: 
9552:                           Eduskunnan Herra Puhemieheltle
9553: 
9554:     Perä-Lapin kunnissa tapahtui vuosien 1965         sesta ja porota1oude1le a.iheutuneista vahingois-
9555: -1966 aikana eritJtäin perusteellinen tunturi-        ta saadaan selville.
9556: mittarimadon aiheuttama koivupuiden tuhou-               ~~Uitlkimusalue on todella laaja. Tuhoalue Uts-
9557: tuminen. Yks1tyisten metsänomis,tajien kohdal-        joen kuooassa on arvion mukaan 1 340 krn2•
9558: la vahinko oli pahin valtakunnan äärillli!läises-     Kun tähän lisätään muiden kuntien tuhoaJ.ueet,
9559: sä koillisnul.'lkassa Nuorgamin seudulla, missä       on tuhoalueen yksityismetsien omistajilla, ar-
9560: siitä lähtien jatkuvasti pääsääntöisesti tarvepuu     vion mukaan n. 5 prosenrtil1a kaikista vahinko-
9561: on joudUJttu kuljettamaan satojen kilometrien         alueista, viime aikoina muodos~ttmut sellainen
9562: päästä 1vaJ.on korkeudelta. Korvauskysymyksen         käsitys, entä kaikki korv~aUi.ksiin ta,rvittavat vä-
9563: selvirttelyn viivästyminen tuskin olisi voinut tu1-   häisetkin voimavarat menevät tutkimuksiin.
9564: 1a näin pitkään kysymykseen millään muulla            Kun kaiken lisäksi ~tutkimuksissa yhtä hyvin
9565: alueella. Vahingonkärsijäiden joukossa on             kuin paikallisen väestön elämänkokemuksissa
9566: enemmistönä valtakunnan saamelainen vähem-            on havaittu, että osalla aluetta vuosien kulues-
9567: mistö. Selittyykö korvausten järjestelyjen hi-        sa on tapahtunut kasvullista uudistumista, on
9568: ta'Uls siitä, että saamelaisväestön kuten muiden-     tarjolla vaara, jonka varjoon hautaantuo itse
9569: kin syrjässä asuvien yksityisen m::tsän omista-       tutkimuksen kohteeksi asetettu asia. Selvitys-
9570: jien puolestapuhujien määrä ei ole verratta-          työhön lienee lähdetty mm. eduskuntakyselyni
9571: vissa mu1hin erilaisia katevahinkoja kärsinei-        pohj.atlta, missä kyseltiin korvaus~ten saamisen
9572: den ja heidän etujaan ajavien määrään. Koettu         mahdollisuutta yksityismetsien osalta, arvioidun
9573: vahinko yksityistä kansalaista kohden saattaa         5 prosentin osrulta tuhoalueesta. Viimemaini-
9574: olla elinolosuhteet huomioiden todella mittava,       tusta alueesba huomattava osa on juuri Teno-
9575: kun pitkälti toistakymmentä vuotta ilman min-         joen varrella melko kapealla alueella ja ennen
9576: kään!la.is.ta tukea on jouduttu ,tarvepuun han-       kaikkea Nuorgamin kylän kohdalla tunturi-
9577: Hntaan ,naapuripitäjien rulueelta.      1             alueella. Kovin paljon tutkimuksia ei tarvita
9578:     Koivutuhojen osalta olen tehnyt aikaisem-         siihen, että tänään voidaan todeta, miten kas-
9579: min kaksi kirjallista eduskuntakyselyä, n:o           vullinen uudistuminen ei ole päässyt alkuun
9580:  142/1976 vp. ja n:o 276/1979 vp. Tässä yh-           tunturia:lueel1a. Ja sitä paitsi sielläldn, missä
9581: teydessä en ryhdy uudelleen esittämään samoja         sitä on tapahtunut, se ei ole merkinnyt yksi-
9582: perusteluja, jotka em. kyselyissä on tuotu esil-      tyismailla kotitarvepuun turvaamista puhumat-
9583: le. Ensimmäiseen kyselyyn ~sain vas~t:auksen, jos-,   takaan viidentoista vuoden aikana kärsityistä
9584: sa maa- j1a metsätalousministeri Linna Hmoitti        menetyksistä. Tieteellisen tutkimustyön merki-
9585: vahinkojen selvittämisestä sekä siitä, että erik-     tystä ei ole syytä aliarvioida tässä ainutlaatui-
9586:  seen tullaan harkitsemaan mahdollisia korvauk-       sessa tunturimittarimadon aiheuttamassa tuhos-
9587:  sia. Samalla vastauksessa todettiin, että harkin-    sa. Asialla on kuitenkin toinenkin puoli, eri-
9588: nan piiriin kuuluu myös se, miten kotitarve-          koislaatuisissa luonnonolosuhteissa toimeentu-
9589:  puun saanti voidaan turvata.                         lostaan kamppaileva ihminen. Hänelle ei toden-
9590:     ,Toisen kyselyni vastaus sisälsi ~lmoituksen      teolla tuota elämäniloa pelkkä vuosia jrutkuva
9591:  siitä, miten tuhoja on tutkittu ja miten niitä       tuukiminen samanaikaisesti kun kotitarvepuu
9592: on vielä tutkimatta voima'Varojen puuttuessa.         rahteineen rasi1Jtaa kukkaroa. Elämäniloa, vir-
9593: Tutkimuksia aiottiin jatkaa, jotta riittävät yk-      kistystä ei liioin saa nousemalla tunturiin, kun
9594:  siJtyiskohdat kotitawepuun ~saannin vararantumi-     ei ole 1totuttuun taparan edes kahvinkeitttopuita.
9595: 088100988B
9596: 2                                            1981 vp.
9597: 
9598:    Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-         heuttarrcien vahinkojen .selv1tyksen, tut-
9599: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän               kimuksen ja korvauskysymysten käsit-
9600: ikUlllllioi:uaen vaLtioneuvoston as1anomaisen jä-        ltelyn yks1tyisiin metsämaihin, ja jos
9601: senen vasrtat<tavaksi seuraaV!an kysymyksen:             aikoo
9602:                                                             ttnitiloin Hallitus päättää korvauksista
9603:          Aikooko Hallitus mj~ata Perä-Lapissa,           niiden eri muodoissa turvaten mm.
9604:        etenkin Tenojoen vat:Tella tunturimitta-          kotitarvepuun sruaooin?
9605:        'rimadon %:sityis.me1iSille 1965-66 ai-
9606:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
9607: 
9608:                                            Lauri Impiö
9609:                                                 N:o 409                                                 3
9610: 
9611: 
9612: 
9613: 
9614:                           Eduskunnan Herra PuhemieheHe
9615: 
9616:    Valhiopäiväjärjest}'lksen 3 7 §: n 1 lmomentissa    ton uudistuminen kestää yleensä vuosikymme-
9617: mainiltussa •tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        niä. Kysymys on äärellisiin i1masto-.olosuhtei-
9618: olette kirjeellänne 16 päivänä lokakuuta 1981          siiJn liittyvästä 1tapahtumast·a, jonka on todettu
9619: lähettänyt VJaltioneuvoston asianomaisen jäse-         toistuvan tiety1n väliajoin. Tässä tapauksessa
9620: nen vastattavaksi kansanedustaja Impiön seu-.          tuho on kuitenkin ollut poi;k:keukse1li:sen voi-
9621: raavan sisältö1sen !kysymyksen n:o 409:                makas.
9622:                                                            1TuhoaJueen tiloilla on jossakin määrin käy-
9623:            Ai!kook.o Hallitus rajruta Perä-Lapissa,    tellty Jtlunturikoivua polttopuuna. Polttopuuky.
9624:         etenkin Tenojoen val'ltella tuntudmitta-       symys on ollut tuhojen vuoksi ongelmallinen
9625:         timadon yksityismetsille 1965-66 ai-           vain Utsjoella Nuorgrun1n ja Pulmankijärven
9626:         heuttrunien vahinkojen selvityksen, tut-       alueetla. Metsähallinnon Inarin hoitoalue on
9627:         !kimuksen ja korvauskysymysten käsit-          järjestänyt näille tiloille 6-10 km:n etäisyydel-
9628:         !telyn yksityisiin mt::~tsämaihin, ja jos      tä valtion mailta puunsaantimahdollisuuden kor-
9629:         aikoo,                                         vauksetta. Maksu on peritty vain silloin kun
9630:             1mitlloin Hallitus päättää ikorvauksista   puun tarvitsijalla olisi ollut koivua haikattarvis-
9631:         niiden eri muodoissa turvaten mm.              sa omasta metsästään. Tuhoalueen tiloilla on
9632:         !kotitarvepuun saannin?                        pääosin siirrytty sähkö- ja öljylämmit}'lkseen
9633:                                                        sekä keittämisessä nes,tekaasun käyttöön. Koi-
9634:    1Vastauiksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9635:                                                        vupa!lttopuun käytöstä luopuminen olisi toden-
9636: vasti !Seuraavaa:                                      näköisesti tapahtunut, vaikka tkoivikkotuhoa ei
9637:    Maa- 'ja metsätalousministeriö antoi 17. 1.         olisi ollutkaan, sillä vastaavaa siirtymistä on
9638: 1980 Lapin metsätaloustoimiJkuooaJle lisätehtä-        tapahtunut niilläkin aJueilla, joilla tuhoja ei
9639: väksi muun ohella selvittää kysymyksessä tar-          ole esiintynyt.
9640: koitettuja koiv1kkotuhoja ja tehdä niiden osailta          T oirn.ikunnan mielestä ei polttopuun saannin
9641: 1larpeetl.liset ehdotukset. Toimikunnan ~lausun­        turvaam1seksi Olle tarpeellista ryhtyä metsähaJ:-
9642: nosta esitetään seuraavassa eräitä keskeisiä nä-       li.tuksen suori:ttamien edellä mainittujen ,toimen-
9643: ikernyksiä.                                            pirt:eiden lisäksi muihin toimenpiteisiin. Koska
9644:    (fuhoalue on yhteensä 5 000 km2 • Pääosa            tunturikoivikoilla ei ole memdtystä metsätalou-
9645: tuhoista on sattunut valtion mailla. Yksityis-         den kannalua, ei ole myöskään syytä ryhtyä
9646: mailla tuhoja on esiil!ltynyt vain Utsjoella 62         tuhoutuneiden aiueiden ikuooostamiseksi tai
9647: tilalla. KaikkialJa •tuho ei ollut kuitenkaan täy-     uusien :tuhojen estämiseksi erityisiin metsälli-
9648: dellistä, joten mm. jokilaaksojen ja järvien ran-       siin .toimenpiteisiin.
9649: tama1tten koivikot ovat säästyneet. Puuston                Hallitus yhtyy kysymyksessä :tarkoitettujen
9650: toipuminen on tuhoalueen pohjoisosissa o1lut           koivikkotuhojen osailta edellä esitettyyn Lapin
9651: heikkoa. Tästä alueesta on arvioitu olevan Uts-         metsätalOUJstoimikunnan käsitykseen ja katsoo,
9652: joella noin puolet sellaista, minkä uudistumi-          että asia ei täs·sä vaiheessa anna 'aihetlla enem-
9653: nen on epäVJartnaa. ToipUNienkin alueiden puus-         piin toimenpiteisiin.
9654:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1981
9655: 
9656:                                                   Maa- ja metsätalousmin1s.teri Taisto      Tähkämaa
9657: 4                                            1981 vp.
9658: 
9659: 
9660: 
9661: 
9662:                            Tili Riik,sdagen,s Herr Talman
9663: 
9664:    I det ,syfte 37 § 1 mom. ciksdagsotxlningen       beståndet även inom de områden där bestån-
9665: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            det återhämtar sig 1tar i allmänhet årtionden.
9666: ve1se ,av den 16 oktober 1981 tili vederböran-       Det är fråga om en händelse i anslutning tili
9667: de medlem av ~statsrådet för avgivande av svar       extrema klimatförhållanden, vilken, enligt vad
9668: översänt följ:ande av riksdagsman Impiö u:nder-      som kunnat konstateras, upprepas med vissa
9669: teokna:de spötsmål nr 409:                           mellanrum. I det nu aktuella fallet har Sikadan
9670:                                                      dock var1t exceptionellt stor.
9671:             Ämnar Regeringen inri'kta utred-            Lägenheterna inom skadeområdet har i nå-
9672:         ningen, undersökningen och handlägg-         gon mån använt fjällbjörk som ved. Bränn-
9673:         ningen av ersättningsfrågorna beträffan-     vedsfrågan har varit problematiSik på grund
9674:        de de skador som fjällbjörkmätaren un-        av skadorna endast i Utsjoki inom Nuorgam-
9675:         der åren 1965-1966 åsamkade enskil-          och Pulmrunkijärviområdet. ForstförvaLtningens
9676:        da skogar i norra Lappland, särskilt          Enare revir har berett dessa lägenheter möjlig-
9677:        'läJngs T ana älv, på enskilda market,        het att på 6-10 kilometers avstånd utan er-
9678:         och om ~så är fal1et,                        sättning ta ved på statens marker. Ersäutning
9679:            när fattar Regeringen beslut om de        har uppburits ,endast om den som tagi<t ved
9680:        olilm ersäutningsformerna så, att bl.a.       hade kunnat avverka björk i egen skog. Lägen-
9681:         tillgången på husbehovsvirke tryggas?        heter;'". inom skadeområdet hat i huvudsak
9682:                                                      övergått :ill elektrisk uppvärmning ellet olje-
9683:    Såsom ~svar på deuta spötsmål får j>ag vörd-      eldning och i mattillredningen till flytgas.
9684: samt anföra följande:                                Sannolikt skulle man ha avstått från använd-
9685:    Jord- och skogsbmksministeriet uppdrog            ningen av björkved även om skadorna på
9686:  17. 1. 1980 åt Lapplands skogshushållnings-         björkskogen inte hade förekommk, ty mot-
9687: kommis:sion att ytterligare utreda bl.a. de ska-     svarande övergång har ·skett även inom de
9688: dor på björkskogar som avses i spörsmålet och        områden där skador inte förekommit.
9689: att för dessas vidkommande bereda erforder-             Enligt kommissionens åsikt är det inte nöd-
9690: liga förslag. Några centrala synpunkter i ikom-      vändigt att för tryggande av tillgången på
9691: missionens utlåtande anfö11s nedan.                   ved vidta andra än de ovan nämnda åtgärder
9692:    Skadeområdet är :s.ammanlagt 5 000 km2            som forststyrelsen redan vidtagit. Eftersom
9693: stort. Största delen av skadorna har skett på        fjällbjörkskogarna 1nte har någon betydelse för
9694: statens marker. På ~enskilda marker har ska-         skogshushå1lningen, är det inte hel1er skäl att
9695: dor förekommit endast på 62 lägenheter i             börja 1ståndsätta de förstörda områdena ellet
9696: Utsjoki. Överallt har s.kadan dock inte varit        att, för förhindtande av nya ~skador, vidta
9697: fu1lständig, varför björkskogarna bl.a. på älv-      särskilda skogliga åtgärder.
9698: dalarnas och sjöarnas strandmarker har sko-             Regeringen omfattar i fråga om de i spöts-
9699: nats från skador. Trädbeståndet har återhäm-         målet avsedda skadorna på björkskogar Lapp:
9700: tat sig mycket långsamt i skadeområdets norra        lands skogshushållningskommissions åsikt och
9701: delar. MaJn har beräknat att i utsjoki ca hälften    anser rutt ärendet i detta skede inte ger a:nled-
9702: av det skadade ~trädbeståndet är sådant att          ning 'till vidare åtgärder.
9703: dess förnyelse är osäker. Förnyelsen av .träd-
9704:      Hels1ngtors den 2 november 1981
9705: 
9706:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
9707:                                               1981 vp.
9708: 
9709: Kirjallinen kysymys n:o 410
9710: 
9711: 
9712: 
9713: 
9714:                                   Juntumaa: Oppilaskohtaisten asuntolalainahakemusten käsitte-
9715:                                      lystä asuntohallituksessa
9716: 
9717: 
9718:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9719: 
9720:    Opiskelija-asuntoloille on myönnetty lainoi-      vuokrasopimusten teosta aiheutuvat kustannuk-
9721: tusta valtion varoista niiden hakemusten perus-      set.
9722: teella, joita rakennuskohteita suunnittelevat,          2. Asuntoloissa on määräaikaista vajaakäyt-
9723: opiskelijajärjestöjen perustamat kiinteistöyhtiöt,   töä.
9724: rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt ovat asunto-       3. Vuokrat muodostuvat korkeammiksi.
9725: hallitukselle esittäneet. Eri paikkakunnille on         Mietinnössä esitetyt huomiot saattavat jois-
9726: opiskelija-asuntojen rakentaminen saanut käy-        sakin tapauksissa olla oikeitakin, mutta on
9727: tännössä erilaisia ratkaisuja. Hyvin yleinen on      osoitettavissa, että rakennushankkeiden toteu-
9728: sellainen ratkaisu, jossa paikkakunnalla toimi-      tumista on vaikeutettu joihinkin periaateratkai-
9729: van oppilaitoksen oppilaskunta tukijärjestöi-        suihin ja yleisiin otaksumiin perustuen, vaikka
9730: neen on perustanut oppilaitoskohtaisen, raken-       oppilaitoskohtainen asuntorakentaminen eräissä
9731: tamisesta huolehtivan kiinteistöosakeyhtiön tai      tapauksissa on onnistunut monessa suhteessa
9732: vastaavan. Toinen ratkaisu on ollut se, että         paremmin kuin keskitetyssä järjestelmässä.
9733: opiskelupaikkakunnalla on vain yksi opiskelija-         Esimerkkinä oppilaitoskohtaisesta järjestel-
9734: asuntojen ylläpidosta huolehtiva organisaatio.       mästä ja sen toimivuudesta on mainittava Tam-
9735: Kumpikin ratkaisu voi olla täysin toimiva ja         pereen Insinöörioppilastalon Tuki ry:n toimin-
9736: paikkakunnan olosuhteista riippuen tarkoituk-        ta. Vuonna 1960 se toteutti hankkeen ja ra-
9737: senmukainen. Riippumatta siitä, mikä perus-          kennutti 180 oppilasasuntoa. Vuonna 1974
9738: ratkaisu on valittu, valtion rahoitusta on voitu     saatiin 121 asuntoa lisää. Uusi rakennuskohde
9739: saada oppilasasuntolan rahoittamiseksi, jos ra-      toisi 121 uutta asuntoa.
9740: kennushanke on täyttänyt muut rakentamiselle            Oppilaitoskohtaisesti mainittu Insinöörioppi-
9741: asetetut ehdot.                                      lastalon Tuki ry. on pystynyt tarjoamaan asun-
9742:     Vuonna 1979 Suomen ylioppilaskuntien lii-        non n. 25 prosentille vuokra-asuntoa tarvitse-
9743: ton ylimääräinen liittokokous teki seuraavan         vista opiskelijoista. Laajennuksen jälkeen 40
9744: päätöksen: "Liittokokous edellyttää, että Suo-       prosenttia näistä oppilaista saisi asunnon Insi-
9745: men ylioppilaskuntien liitto ryhtyy toimenpitei-     nöörioppilastalon Tuki ry:n rakennuttamista
9746: siin opiskelija-asuntotuotannon ja käytön kes-       taloista.
9747: kittämiseksi paikkakunnittain. Liiton on pai-           Kun keskimääräinen vuokra opiskelija-
9748: nostettava valtiovaltaa sopimusteitse tai ase-       asunnoissa v. 1980 oli 13 mk/m2/kk, oli se
9749: tuksen muutoksella keskittämään opiskelija-          Tampereen Insinöörioppilastalon Tuki ry:n asun-
9750: asuntotuotantoon tarkoitetut lainavarat paikka-      noissa 11,80 mk/m2/kk. Vuokraan sisältyvät
9751: kunnittain opiskelijajärjestön/yhteisön raken-       sähkö, vesi, sauna ja kalustus. Koko hanke
9752:  nuttajayhteisön käytettäväksi.       Viimeistään    Tampereella näyttää olevan erittäin terveellä
9753:  vuonna 1981 ei lainaa tule myöntää erillisille      pohjalla taloudellisesti. Hyvään tulokseen on
9754:  hankkeille."                                        vaikuttanut suuresti se, että asioiden hoitami-
9755:     Opetusministeriön opiskelija-asuntotoimikun-     seen on uhrattu paljon talkootyötä. Palkattua
9756: nan mietinnössä vuodelta 1980 perustellaan           henkilökuntaa on käytetty tehokkaasti ja talou-
9757:  samoja keskittämishankkeita mm. seuraavasti:        dellisesti mm. siten, että oppilasasuntolalla ja
9758:     1. Omakustannusperiaatteella        toimivien    oppilasyhdistyksellä on yhteinen toiminnanjoh-
9759: asuntoloiden asumiskustannuksia lisäävät toi-        taja.
9760:  minnan luonteesta johtuvat menot, joiksi mie-          Kun Tampereen Insinöörioppilastalon Tuki
9761:  tintö nimeää mm. asukkaiden valinnasta ja           ry. ryhtyi uuteen hankkeeseen rakentaakseen
9762: 088101180]
9763: 2                                             1981 vp.
9764: 
9765: tarvittavat 121 asuntolapaikkaa, kohdattiin yl-      menomaan pienynttapen etujen turvaamiseksi
9766: lättävä vastus. Asuntohallituksen kielteinen         suhteessa keskusliikkeisiin, voidaan yleisesti ot-
9767: kanta valtion rahoituksen saamiseksi on siir-        taen todeta, että valiokunnan mietinnön hen-
9768: tänyt koko suunnitelman toteuttamisen. Tam-          keä voidaan soveltaa myös tässä kysymyksessä
9769: pereen asuntolautakunta oli jo vuonna 1980           tarkoitettuun tapaukseen. Valiokunta lausui,
9770: asettanut Tampereen Insinöörioppilastalon Tu-        että " ... hallituksen on ryhdyttävä tehokkai-
9771: ki ry:n rakennushankkeen toiselle sijalle omas-      siin toimenpiteisiin pienyrittäjäin turvaamiseksi
9772: sa lainahakemusten etuoikeusjärjestyksessään.        kohtuuttomilta sopimusehdoilta heidän yrittäjä-
9773: Vuonna 1981 hanke on Tampereen asuntolau-            ja toimintavapautensa varmistamiseksi". Edus-
9774: takunnan listalla ensimmäisenä. Tarve on hy-         kunta yhtyi valiokunnan kantaan.
9775: vin perusteltu ja kaikki muut rakentamisen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9776: aloittamiseen liittyvät yksityiskohdat muine ra-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9777: hoituksineen ovat kunnossa. Näyttää siltä, että      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9778: asuntohallituksen kielteinen kanta edellisellä       vaksi seuraavan kysymyksen:
9779: kerralla perustui näkemykseen, joka ei voi olla
9780: oikea, kun asiaa tarkastellaan opiskelija-asunto-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9781: jen tarvetta ja niiden tarkoituksenmukaista                 asuntohallitus suhtautuu kielteisesti op-
9782: rakentamista ajatellen. Saattaa olla, että asunto-          pilaitoskohtaisten    asuntolahankkeiden
9783: hallituksen kantaan on vaikuttanut ja tulee vai-            rahoittamiseen, ja onko asuntohallituksen
9784: kuttamaan em. SYL:n lausuma. Oppilaitos-                    kantaa pidettävä oikeana, ja jos se on
9785: kohtaisten asuntoloiden asuntohankkeita on vi-              väärä ja epätarkoituksenmukainen,
9786: reillä Tampereen lisäksi muillakin paikkakun-                  mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta oppi-
9787: nilla.                                                      laitoskohtaiset asuntolalainahakemukset
9788:    Eduskunta otti kantaa elinkeinonharjoittajain            saisivat niille kuuluvan oikeudenmukai-
9789: yrittämis- ja toimintavapauteen toukokuussa                 sen kohtelun?
9790:  1981. Vaikka kyseessä olikin kannanotto ni-
9791:      Helsingissii 16 päivänä lokakuuta 1981
9792: 
9793:                                           Antero Juntumaa
9794:                                               N:o 410                                                3
9795: 
9796: 
9797: 
9798: 
9799:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9800: 
9801:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      tuotannossa ja ylläpidossa voidaan saavuttaa
9802: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myös riittävät mittasuhteet niin, että asukas-
9803: olette lokakuun 16 päivänä 1981 päivätyn kir-        valintaan on laajemmat mahdollisuudet. Jos
9804: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            paikkakunnalla toimii useita pienehköjä opis-
9805: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kelija-asuntoja ylläpitäviä organisaatioita, opis-
9806: edustaja Antero Juntumaan näin kuuluvasta            kelijat joutuvat hakemaan asuntoa erikseen jo-
9807: kirjallisesta kysymyksestä n:o 410:                  kaiselta organisaatioita.
9808:                                                         Yhden organisaation puitteissa on mahdollis-
9809:           Onko Hallitus tietoinen sata, että         ta huomioida riittävä perheasuntojen järjestä-
9810:        asuntohallitus suhtautuu kielteisesti op-     minen. Samoin vuokrien tasaus pääomamenojen
9811:        pilai toskoh taisten  asuntolahankkeiden      osalta on eri asuntoloiden kesken tällaisessa
9812:        rahoittamiseen, ja onko asuntohallituksen     omistajayhteisössä mahdollista ja perusteltua.
9813:        kantaa pidettävä oikeana, ja jos se on        Pienen omistajayhteisön etuja on toisaalta se,
9814:        väärä ja epätarkoituksenmukainen,             että hallinto saattaa olla halvemmin järjestettä-
9815:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta oppi-     vissä esim. sivutoimisesti hoidettuna, joskin
9816:        laitoskohtaiset asuntolalainahakemukset       silloin voi asioiden kunnollista hoitamista hai-
9817:        saisivat niille kuuluvan oikeudenmukai-       tata riittävän ammattitaitoisen henkilöstön
9818:        sen kohtelun?                                 saanti.
9819:                                                         Asuntohallitus on antamassaan lausunnossa
9820:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        todennut, että se "on lainoituksessaan asetta-
9821: vasti seuraavaa:                                     nut ·etusijalle ne hankkeet, jotka palvelevat pe-
9822:    Opiskelija-asuntojen tuotannon ja ylläpidon       ruskoulun jälkeisten oppilaitosten opiskelijoi-
9823: järjestämistä on opiskelijajärjestöjen, keskeis-     den asunnontarpeen tyydyttämistä. Toisaalta
9824: ten opiskelija-asuntojen tuottajien sekä asunto-     asuntohankkeen on yleensä edellytetty palvele-
9825: viranomaisten toimesta pyritty kehittämään si-       van useamman kuin yhden oppilaitoksen opis-
9826: ten, että opiskelija-asunnoista kullakin paikka-     kelijoiden tarpeita. Näin on toivottu voitavan
9827: kunnalla huolehdittaisiin yhden organisaation        keskittää eri opiskelijaryhmien asuntopalvelui-
9828: puitteissa siten, että asunP.ot palvelisivat yhtä-   ta palveluiden tarjonnan ja kysynnän kohtaan-
9829: läisin perustein kaikkien paikkakunnalla toimi-      non helpottamiseksi. Pelkästään yhtä ammatil-
9830: vien peruskoulun jälkeisten oppilaitosten opis-      lista oppilaitosta palvelevien asuntolahankkei-
9831: kelijoita. Tämä on ollut perusteltua mm. siksi,      den rakennuttaminen ja rahoitus tulisi asunto-
9832: että opiskelija-asunnon saannin keskeisenä pe-       hallituksen käsityksen mukaan sen sijaan tapah-
9833: rusteena tulisi olla asunnon tarve eikä opiskelu     tua lähinnä ammattikasvatushallituksen toimes-
9834: jossain tietyssä oppilaitoksessa, tai kuuluminen     ta".
9835: esim. kotipaikan tai muun seikan perusteella            Mitä tulee kysymyksessä esimerkkinä mai-
9836: määräytyvään erityisryhmään. Opiskelijoiden          nittuun Insinöörioppilastalon Tuki ry:n asunto-
9837: asuntotarve on lisäksi hyvinkin vaihteleva eri       lahakemukseen Tampereella, niin asuntohallitus
9838: oppilaitosten ja opiskelijapaikkakuntien koh-        toteaa, että rakennushanketta koskeva lainaha-
9839: dalla.                                               kemus on tehty ensimmäisen kerran keväällä
9840:    Tuottamalla opiskelija-asunnot paikkakunnit-      1980, joten se on käsitelty asuntohallituksessa
9841: tain yhden organisaation puitteissa voidaan ta-      vuoden 1981 määrärahasta myönnettävien lai-
9842: sata eri oppilaitosten opiskelijoiden asuntotar-     nahakemusten yhteydessä. Tampereen kaupun-
9843: peissa esiintyviä vaihteluita. Yhden organisaa-      ki on asettanut hakemuksen toiselle sijalle op-
9844: tion, kunnan tai säätiön, puitteissa asuntojen       pilasasuntolahakemuksista antamassaan lausun-
9845: 4                                              1981 vp.
9846: 
9847: nossa. Ensimmäiselle sijalle kaupunki on aset-           Asuntohallituksen em. 7. 4. 1981 hyväksy-
9848: tanut Tampereen seudun opiskelija-asuntosää-          mät hankkeet ovat käsittäneet yhteensä n. 110
9849: tiön Hervannan rakennushankkeen. Kaikista             asuntoa. Opiskelija-asuntotuotantoon tarkoitet-
9850: rakennushankkeista antamassaan lausunnossa            tu myöntämisvaltuus ei ole em. ehdollisten lai-
9851: kaupunki on toisaalta asettanut ennen varsinai-       napäätösten jälkeen riittänyt Tampereen Insi-
9852: sia opiskelija-asuntolahakemuksia muun vuok-          nöörioppilastalon Tuki ry:n rakennushankkeen
9853: ra-asuntohankkeen, joka on samalla ollut puo-         hyväksymiseen ottaen huomioon opiskelija-
9854: liksi opiskelijoille tarkoitettu kohde.               asuntohankkeiden toteuttamiseen liittyvä tarve-
9855:    Asuntohallitus on 7. 4. 1981 myöntänyt eh-         harkinta koko maan osalta.
9856: dollisen asuntolainan vuokratalon rakentamista           Tampereen Insinöörioppilastalon Tuki ry on
9857: varten Tampereen seudun opiskelija-asuntosää-         edelleen hakenut asuntolainaa rakennushank-
9858: tiön Lukonlysti -nimiselle hankkeelle, jonka ha-      keensa toteuttamiseksi vuoden 1982 asuntolai-
9859: kemus on uusittu edelliseltä vuodelta ja jota         nojen myöntämisvaltuudesta ja Tampereen kau-
9860: Tampereen kaupunki myös on puoltanut sekä             punki on asettanut sen toiselle sijalle kolmesta
9861: kaupungin      etuoikeusjärjestyksen mukaisesti       opiskelija-asuntolahakemuksesta. Asuntohallitus
9862: Kiinteistö Oy Insinöörinkatu -nimiselle hank-         ei ole kuitenkaan vielä käsitellyt vuoden 1982
9863: keelle, joka oli puoliksi opiskelijoille tarkoitet-   asuntolainojen myöntämisvaltuudesta hyväksyt-
9864: tu kohde, ja Tampereen seudun opiskelija-asun·        täviä lainahakemuksia.
9865: tosäätiön Hervannan kohteet 1/3 suunnitelmal-            Edellä esitettyyn viitaten asuntohallituksen
9866: le, joka oli kaupungin oppilasasuntolahakemuk-        toimintaa on opiskelija-asuntolalainoitukseen
9867: sista antamassa lausunnossa ensimmäisellä si-         verrattujen määrärahojen tasapuolisen jaon pe-
9868: jalla.                                                rusteet huomioiden pidettävä hyväksyttävänä.
9869:       Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1981
9870: 
9871:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
9872:                                            N:o 410                                                 5
9873: 
9874: 
9875: 
9876: 
9877:                           Tili Riksdagens Herr Talman
9878: 
9879:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      kommun ellet stiftelse, kan i fråga om produk-
9880: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         tionen och upprätthållandet av bostäder till-
9881: velse av den 16 oktober 1981 till vederbö-        räckliga dimensioner också uppnås så, att det
9882: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      finns vidare möjligheter tili val av invånare.
9883: av följande av riksdagsman Antero Juntumaa        Om det finns flera mindre organisationer som
9884: undertecknade skriftliga spörsmål nr 410:         upprätthåller studentbostäder på orten, måste
9885:                                                   studerandena söka bostad särskilt hos varje
9886:           Är Regeringen medveten om att           organisation.
9887:        bostadsstyrelsen förhåller sig negativt        Inom ramen för en enda organisation är
9888:        till att finansiera projekt som gäller     det möjligt att ombesörja att familjebostäder
9889:        bostäder för bara en läroanstalts stude-   ordnas i tillräcklig mängd. Likaså är det i ett
9890:        rande; skall bostadsstyrelsens stånd-      sådant ägarsamfund möjligt och motiverat att
9891:        punkt anses vara den rätta, ocb om den     utjämna hyrorna för kapitalutgifternas del mel-
9892:        är felaktig och oändamålsenlig,            lan de olika studentbostadshusen.
9893:            vad ämnar Regeringen göra för att          En fördel med små ägarsamfund är emeller-
9894:        låneansökningar som gäller en enda         tid att förvaltningen eventuellt kan ordnas bil-
9895:        läroanstalts studentbostäder skulle röna   ligare, t.ex. genom att låta den skötas såsom
9896:        den rättvisa behandling som dem till-      bisyssla. Å andra sidan kan ärendena då tän-
9897:        kommer?                                    kas bli sämre skötta på grund av bristen på
9898:                                                   tillräckligt yrkeskunnig personal.
9899:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Bostadsstyrelsen har i sitt utlåtande konstate-
9900: samt anföra följande:                             rat, att vid beviljandet av lån har bostadssty-
9901:    Studentorganisationerna, de viktigaste pro-    relsen i främsta rummet ställt de projekt som
9902: ducenterna av studentbostäder och bostads-        syftar tili att tillgodose sådana studerandes
9903: myndigheterna har tillsammans strävat tili att    bostadsbehov, vilka studerar vid läroanstalter
9904: ordna produktionen och upprätthållandet av        över grundskolnivå. En annan förutsättning har i
9905: studentbostäder på så sätt, att på varje ort en   allmänhet varit att bostadsprojektet skall till-
9906: enda organisation skulle ombesörja studentbo-     godose bostadsbehovet för flera än en läro-
9907: städerna så, att bostäderna på lika grunder       anstalts studerande. På detta sätt har man
9908: skulle tjäna studerandena vid ortens alla läro-   önskat att bostadsservicen för olika kategorier
9909: anstalter över grundskolnivå. Detta har varit     av studerande skall kunna koncentreras för att
9910: motiverat bl.a. därför, att den viktigaste        underlätta fördelningen av utbud och efter·
9911: grunden för erhållande av studentbostad borde     frågan på service. Sådana bostadsprojekt som
9912: vara bostadsbehovet och inte att man studerar     tjänar en enda yrkesläroanstalt borde enligt
9913: vid en viss läroanstalt eller att man, på grund   bostadsstyrelsens uppfattning byggas och finan·
9914: av hemort eller liknande omständighet, hör tili   sieras närmast på försorg av yrkesutbildnings·
9915: en viss specialgrupp. Studerandenas bostads-      styrelsen.
9916: behov varierar dessutom mycket beroende på            Beträffande den i spörsmålet som exempel
9917: läroanstalt och studieort.                        nämnda bostadslåneansökningen, som inläm-
9918:    Genom att på varje ort producera student-      nats av Insinöörioppilastalon Tuki ry i Tam-
9919: bostäderna inom ramen för en enda organi-         merfors, kan bostadsstyrelsen konstatera att
9920: sation kan variationerna i bostadsbehovet mel-    ifrågavarande ansökan första gången gjordes
9921: lan de olika läroanstalternas studerande utjäm-   våren 1980. Den har alltså upptagits tili be-
9922: nas. Inom ramen för en enda organisation,         handling vid bostadsstyrelsen tillsammans med
9923: D88101180J
9924: 6                                             1981 vp.
9925: 
9926: de låneansökningar för vilka medel beviljades ur        De av bostadsstyrelsen 7. 4. 1981 godkända
9927: 1981 års anslag. Tammerfors stad har ställt          projekten har omfattat sammanlagt ca 110 bo-
9928: ansökningen i andra rummet i sitt utlåtande          städer. Den för produktion av studentbostä-
9929: om elevhemsansökningarna. I första rummet            der avsedda fullmakten att bevilja bostadslån
9930: ställde staden Tampereen seudun opiskelija-          har inte efter ovan nämnda villkorliga låne-
9931: asuntosäätiös byggnadsprojekt i Hervanta. I          beslut räckt till för att även godkänna Insi-
9932: det utlåtande som staden avgivit om alla bygg-       nöörioppilastalon Tuki ry:s i Tammerfors
9933: nadsprojekt har staden däremot i första rum-         byggnadsprojekt då behovsprövningen för hela
9934: met före de egentliga studentbostadsansök-           landet i fråga om förverkligandet av student-
9935: ningarna placerat ett annat hyresbostadspro-         bostadsprojekt beaktas.
9936: jekt, vilket till hälften varit avsett för stu-         Insinöörioppilastalon Tuki ry i Tammerfors
9937: derande.                                             har på nytt sökt bostadslån för genomförande
9938:    För byggande av ett hyreshus beviljade bo-        av sitt byggnadsprojekt av 1982 års fullmakt
9939: stadsstyrelsen 7. 4. 1981 ett villkorligt bostads-   att bevilja bostadslån och Tammerfors stad har
9940: lån för Tampereen seudun opiskelija-asuntosää-       ställt ansökningen i andra rummet bland tre
9941: tiös projekt Lukonlysti, vars ansökan förnyats       studentbostadsansökningar.     Bostadsstyrelsen
9942: från föregående år och som Tammerfors stad           har dock inte ännu behandlat de låneansök-
9943: även förordat, samt i enlighet med stadens           ningar som gäller 1982 års fullmakt att he-
9944: prioritetsordning för projektet Kiinteistö           vilja bostadslån.
9945: Oy Insinöörinkatu, som till hälften är avsett           Med hänvisning till vad ovan anförts och
9946: för studerande, och för en tredjedel av Tampe-       med beaktande av grunderna för en rättvis
9947: reen seudun opiskelija-asuntosäädös Hervanta-        fördelning av anslagen för lån för studentbo-
9948: projekt, som ställts i första rummet i stadens       städer bör bostadsstyrelsens verksamhet anses
9949:  utlåtande om elevhemsansökningarna.                 vara godtagbar.
9950:      Helsingfors den 20 november 1981
9951: 
9952:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
9953:                                               1981 vp.
9954: 
9955: Kirjallinen kysymys n:o 411
9956: 
9957: 
9958: 
9959: 
9960:                                   Peltola ym.: Työkyvyttömyyseläketurvan epäkohtien korjaami-
9961:                                       sesta
9962: 
9963: 
9964:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9965: 
9966:    Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen on jat-             Eläkelainsäädäntö pitäisi kiireesti uudistaa
9967: kuvasti vaikeata. Sairaat ja vammaiset joutu-       sellaiseksi, että eri eläkelaitokset eivät voi teh-
9968: vat toteamaan, että vaikka lääkäri on ehdot-        dä toisistaan poikkeavia päätöksiä rt:yökyvyttö-
9969: tomasti kieltänyt työnteon ja vaatii potilastaan    myydestä, ja että ihminen, joka on todettu kun-
9970: paneutumaan terveytensä hoitamiseen, eläke-         toutustutkimuksissa työkyvyttömäksi, saisi aina
9971: päätöstä ei kuitenkaan saa. Eräs näistä monista     täyden eläketurvan. Työkyvyttömyys on työ-
9972: on helsinkiläinen Leena Lehtinen, joka on           ikäiselle ihmiselle vaikea asia. Työkyvyttämän
9973: 80 % :n invalidi ja kärsii sen lisäksi jatkuvista   elämää ei pidä vaikeuttaa lisäksi eläkejärjestel-
9974: sairauksista, jotka estävät työnteon. Lehtinen      män monimutkaisuudella ja epäoikeudenmukai-
9975: on käynyt läpi Kuntoutussäätiön tutkimukset,        suudella.
9976: JOissa hänet on todettu työkyvyttömäksi.               Näillä perusteilla esitämme valtiopäiväjärjes-
9977: Uudelleenkoulutukseen häntä ei ole hyväksytty       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtio-
9978: eikä myöskään työvoimatoimisto ota häntä            neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
9979: asiakkaakseen työkyvyn puuttumisen takia.           seuraavan kysymyksen:
9980:    Lehtisellä on työeläkkeestään osaeläke, joka
9981: on alle 700 mk kuukaudessa, mutta kansanelä-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työ-
9982: kehakemus on hylätty. Asia on vakuutusoikeu-               kyvyttömäksi todetut saisivat kaikissa
9983: dessa, josta päätös on odotettavissa vasta vuo-            tapauksissa täyden työkyvyttömyyselä-
9984: den 1982 kesällä. Tällä välin Lehtinen joutuu              keturvan, sekä
9985: elättämään itseään ja lapsiaan osaeläkkeellään,               miten Hallitus aikoo nopeuttaa elä-
9986: joka ei riitä edes henkilökohtaiseen toimeen-              kepäätösten valitusten käsittelyä, jotta
9987: tuloon.                                                    hallintomenettely ei entisestään heiken-
9988:                                                            täisi eläkkeen hakijoiden oikeusturvaa?
9989:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
9990: 
9991:          Kati Peltola                  Helvi Niskanen                Vappu Säilynoja
9992:          Ulla-Leena Alppi              Lauha Männistö                Pauli Uitto
9993:                   J. Vähäkangas                                 Terho Pursiainen
9994: 
9995: 
9996: 
9997: 
9998: 0881011201
9999: 2                                            1981 vp.
10000: 
10001: 
10002: 
10003: 
10004:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10005: 
10006:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-      vyttömiinä. Työvoimaviranomaiset eiVat voi
10007: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       evätä osaeläkkeellä olevan henkilön pääsemistä
10008: mies, olette 16 päivänä lokakuuta 1981 päi-         työttömyysturvajärjestelmän piiriin niin kauan
10009: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      kuin hänelle ei ole myönnetty kansaneläkelain
10010: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Osaeläke on
10011: kansanedustaja K11ti: Peltolan ym. näin kuulu-     ainoastaan vähennettävä maksettavasta työttö-
10012: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 411:          myysavustuksesta.
10013:                                                       Hallitus on tietoinen, että nykyisessä työ-
10014:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työ-    kyvyttömyyskäy·tiinnössä on kuitenkin puuttei-
10015:        kyvyttömäksi todetut saisivat kaikissa      ta, jotka vaativat korjaamista. Sosiaali- ja ter-
10016:        tapauksissa täyden työkyvyttömyyselä-       veysministeriö onkin vuonna 1980 asettanut
10017:        keturvan, sekä                              toimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin koordi-
10018:           miten Hallitus aikoo nopeuttaa elä-      noida kansaneläke- ja työeläkejärjestelmissä toi-
10019:        kepäätösten valitusten käsittelyä, jotta    meenpantavaa työkyvyttömyyden arvioimiskäy-
10020:        hallintomenettely ei entisestään heiken-    tännön viimeaikaista kehitystä koskevaa selvi-
10021:        täisi eläkkeen hakijoiden oikeusturvaa?     tystyötä. Tämän perusteella ·toimikunnan on
10022:                                                    myös selvitettävä työkyvyttömyyden toteami-
10023:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      seen ja työkyvyttömyysasiain ratkaisua koske-
10024: vasti seuraavaa:                                   vaan toimintaan liittyvät puutteet ja epäkohdat
10025:    Työeläkejärjestelmä ja kansaneläkejärjestel-    kiinnittäen muun muassa huomiota ratkaisu-
10026: mä poikkeavat toisistaan siinä suhtees·sa, että    toiminnan yhtenäisyyteen sekä tehdä tarpeelli-
10027: työeläkejärjestelmä antaa mahdollisuuden työ-      set parannusehdotukset.
10028: kyvyttömyystapauksissa saada osaeläkkeen, kun         Toimikunnan työskentelystä saatujen tietojen
10029: taas kansaneläkejärjestelmässä tällaista ei ole.   mukaan toimikunta on suorittanut lääkärikun-
10030: Osaeläkkeellä on tarkoitettu 'tukea sellaisen      nalle osoitetun kyselytutkimuksen sekä selvittä-
10031: henkilön työssäkäyntiä, jonka työkyky on sel-      nyt erityisesti     muutoksenhakujärjestdmien
10032: västi alentunut, mutta jota ei kuitenkaan voida    osuutta 'työkyvyttömyyseläketurvassa. Toimi-
10033: pitää täysin työkyvyttömänä. Kun henkilö osa-      kunnan työ on sen laajakantoisuuden vuoksi
10034: eläkkeellä ollessaan pystyy useimmiten jatka-      vielä kesken. Kun toimikunta on saanut ehdo-
10035: maan työntelmaan ja saamaan siten sekä eläk-       tuksensa valmiiksi, ·sosiaali- ja terveysministe-
10036: keestä että ansiotuloista toimeentulonsa, ei ole   riö ryhtyy välittömästi asian vaatimiin toimen-
10037: tarkoituksenmukaistakaan pitää häntä kansan-       piteisiin työkyvyttömyyseläkkeitä koskevan
10038: eläkejärjestelmässä tarkoitetulla tavalla työky-   lainsäädännön muuttamiseksi.
10039:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1981
10040: 
10041:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
10042:                                                 N:o 411                                              3
10043: 
10044: 
10045: 
10046: 
10047:                             Tili Riksdagens Herr Talman
10048: 
10049:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kraftsmyndigheterna kan inte vägra en person,
10050: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         som åtnjuter delpension, arbetslöshetsskydd,
10051: av den 16 oktober 1981 tili vederbörande              så länge han inte har beviljats invaliditetspen-
10052: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        sion enligt folkpensionslagen. Den enda
10053: jande av riksdagsman Kati Peltola m.fl. under-        inskränkningen är att delpensionen skall avdras
10054: tecknade skriftliga spö.vsmål nr 411 :                innan arbetslöshetsunderstödet utbetalas.
10055:                                                          Reg.eringen är medveten om att nuvarande
10056:          Vad ämnar Regeringen göra för att de         praxis i fall av arbetsoförmåga emellertid är
10057:        som konstaterats vara arbetsoförmögna i        behäftad med brister som måste avhjälpas.
10058:        samtliga fall skulle åtnjuta fullt invalid-    Social- och hälsovårdsministeriet har därför år
10059:        pensionsskydd, och                             1980 tillsatt ·en kommission med uppdrag att
10060:           hur ämnar Regeringen påskynda be-           koordinera det utredningsarbete som inom folk-
10061:        handlingen av besvär över pensions-            pensions- och arbetspensionssystemen utförs
10062:        beslut så, att förvaltningsförfarandet         rörande den senaste utvecklingen vid bedöm-
10063:        inte ytterligare skulle försvaga pensions-     ningen av arbetsoförmågan. På grundval av
10064:        sökandenas rättsskydd?                         detta arbete ·skall kommissionen ocklså klarlägga
10065:                                                       de brister och missförhållanden som vidlåder
10066:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         själva fastställandet av arbetsoförmågan och av-
10067: samt anföra följande:                                 görandet av ärenden som gäller arbet·soförmåga.
10068:    Arbetspensionssystemet och folkpensions-           Därvid skall kommissionen fästa uppmärksam-
10069: systemet avviker såtillvida från varandra, att        het bl.a. vid hur enhetliga avgörandena är samt
10070: arbetspensionssystemet ger möjlighet att i fall       göra nödiga förbättringsförslag.
10071: av arbetsoförmåga erhålla delpension, medan i            Enligt de uppgifter som •erhållits om kom-
10072: folkpensionssystemet denna möjlighet saknas.          missionens arbete har kommissionen genomfört
10073: Syftet med delpension är att stöda sådana per-        en gallupundersökning bland läkarna samt ut-
10074: soners deltagande i arbetsliv•et, vilkas arbets-      rett viiken andel i synnerhet de system som
10075: förmåga är klart nedsatt men som dock inte            gäl1er vid sökande av ändring har i invalid-
10076: kan anses vara helt oförmögna tili arbete.            pensionsskyddet. På grund av att kommis-
10077: Ehersom en person som åtnjuter delpension             sionens arbete är så omfattande har det inte
10078: i de flesta fall kan fortsätta att arbeta och däri-   ännu kunnat slutföras. När kommissionen har
10079: genom för sitt uppehälle har både pension och         färdigställt sitt förslag kommer social- och
10080: förvärvsinkomst, är det int•e ändamålsenligt att      hälsovårdsministeriet omedelbart att vidta i
10081: betrakta honom som arbetsoförmögen på det             saklen påkallade åtgärder för ändring av lag-
10082: sätt som avses i folkpensionssystemet. Arbets-        stiftningen angående invalidi tetspensioner.
10083:       Helsingfors den 17 november 1981
10084: 
10085:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
10086:                                                  1981 vp.
10087: 
10088: Kirjallinen kysymys n:o 412
10089: 
10090: 
10091: 
10092: 
10093:                                     Bärlund ym.: Taloudellista rikollisuutta koskevan selonteon
10094:                                        antamisesta eduskunnalle
10095: 
10096: 
10097:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10098: 
10099:    Useat taloudellista rikollisuutta koskeneet          ettei lainsäädäntöä ole riittävästi kehitetty si-
10100: paljastukset ovat viime aikoina kuohuttaneet            ten, että taloudellisten rikosten suorittaminen
10101: yleistä mielipidettä. Paljastuksista huolimatta         pyrittäisiin ennalta ehkäisemään. Taloudellisten
10102: kysytään, ovatko ilmi tulleet tapaukset ainoas-         rikosten selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on
10103: taan jäävuoren huippu. Miten laajalle taloudelli-       Suomessa tehty huomattavasti vähemmän kuin
10104: nen rikollisuus on yhteiskunnassamme levinnyt           monessa muussa kehittyneessä teollisuusmaassa.
10105: ja mitä aiotaan tehdä sen kitkemiseksi?                    Poliisi- ja veroviranomaiset joutuvat kanta-
10106:     Taloudellisen rikoksen käsitettä on vaikea          maan keskeisen vastuun taloudellisen rikolli-
10107: täsmällisesti ja yksiselitteisesti määritellä ja ra-    suuden selvittämisessä ja valvonnassa. Siitä huo-
10108: jata. Tutkittavaksi tulevista rikoksista taloudel-      limatta, että eräitä parannuksia näiden viran-
10109: lisina rikoksina pidetään muun muassa konkurs-          omaisten valmiuksiin suoriutua tästä tehtäväs-
10110: sirikoksia, veropetoksia ja lahjomisrikoksia. Ta-       tään on toteutettu, tilanne on edelleen varsin
10111: loudellisen rikoksen muodostaa useimmiten eri-          puutteellinen ja osin suorastaan heikko. Ellei
10112: laisista teoista syntyvä kokonaisuus. Luonteen-         ryhdytä todella tehokkaisiin toimiin, poliisi- ja
10113: omaista taloudellisen rikollisuuden piiriin luet-       veroviranomaiset eivät pysy tiedoissa ja taidois-
10114: taville teoille on niiden laajalle heijastuva hait-     sa enenevässä määrin uusinta teknologiaa hy-
10115: tavaikutus.                                             väksikäyttävien taloudellisten rikollisten tahdis-
10116:     Taloudellisilla rikoksilla pyritään yleensä ta-     sa. Taloudellisen rikollisuuden kansainvälistymi-
10117: loudellisen hyödyn saavuttamiseen väittämällä           nen vaikeuttaa entisestään näiden rikosten sel-
10118: julkiselle vallalle kuuluvien suoritusten lainmu-       vittämistä.
10119: kaista noudattamista. Verorikostoimikunnan                  Huomattava ongelma on keskeisten viran-
10120:  1970-luvun alussa suorittamien arvioiden poh-          omaisten taloudellisen rikollisuuden selvittämi-
10121: jalta voidaan laskea, että menetykset tällä het-        seen pystyvän henkilökunnan vähäisyys. Laajat
10122: kellä saattavat nousta jopa 2-3 miljardin mar-          ja vaikeasti selvitettävät taloudelliset rikokset
10123: kan tasolle vuodessa. Taloudellisia rikoksia suo-       tulevat pääasiallisesti keskusrikospoliisin tutkit-
10124: rittavien saavuttamat hyödyt maksavat tavalli-          taviksi. Tällä hetkellä keskusrikospoliisissa on
10125: set lainkuuliaiset veronmaksajat.                       varsin paha ruuhka tutkintaa odottavia taloudel-
10126:     Taloudellinen rikollisuus nakertaa hyvinvoin-       lisia rikoksia. Työruuhkasta johtuen uusi juttu
10127: tiyhteiskunnan perusteita. Verovilppi ja muut           joutuu odottamaan tutkintavuoroaan usein vuo-
10128: talousrikokset siirtävät kohtuuttomalla ja epä-         den. Tutkinnan viivästyminen saattaa vaaran-
10129: oikeudenmukaisella tavalla osan yhteisesti pää-         taa asian selviämisen ja ainakin verorikosten
10130:  tetyistä suorituksista ainoastaan rehellisten          osalta viivästyminen aiheuttaa yhteiskunnalle
10131: kansalaisten suoritettaviksi. Yhteiskuntamoraa-         suurta vahinkoa ja menetyksiä saamatta jäävien
10132: li heikkenee sekä julkisten päätösten toteutta-         korvausten vuoksi.
10133:  minen käytännössä vinoutuu. Mitä laajemmalle              Viime aikoina on todettu, että taloudelliset
10134:  taloudellinen rikollisuus leviää, sitä vaikeampaa      rikokset ovat tulleet yhä monimutkaisemmiksi
10135:  on käytännössä toteuttaa oikeudenmukaista              ja niiden selvittäminen vaatii entistä enemmän
10136:  vero- ja muuta yhteiskuntapolitiikkaa.                 aikaa. Taloudellisten rikosten tutkintaa suorit-
10137:     Taloudellisten rikosten monitahoisuus ja            tavalla poliisimiehellä pitäisi olla liike- ja ta-
10138:  monimutkaisuus sekä viranomaisten vähäiset             louselämästä monenlaisia erikoistietoja, joita
10139:  voimavarat yhdistettyinä puutteelliseen lainsää-       tavanomaisessa rikostutkinnassa ei tarvita. Vas-
10140:  däntöön heikentiivät mahdollisuuksia vähentää          ta parin viime vuoden aikana keskusrikospolii-
10141:  taloudellista rikollisuutta. Ilmeistä on niin ikään,   silla on ollut mahdollisuus järjestää talousrikol-
10142: 088101144C
10143: 2                                                1981 vp.
10144: 
10145: listen tutkintaan osallistuville poliisimiehille eri-      Edellä sanottu osoittaa selvästi sen, ettei
10146: koiskoulutusta. Taloudelliseen rikollisuuteen           Suomessa ole paneuduttu riittävän painokkaasti
10147: liittyviä erityistietoja tarvitsisivat usein myös       yhteiskuntamoraalia kaivavan taloudellisen ri-
10148: syyttäjät ja tuomioistuinten jäsenet.                   kollisuuden selvittämiseen ja ehkäisemiseen. Jos
10149:     Tällä hetkellä taloudellista rikollisuutta sel-     leväperäisyys jatkuu, Suomi saattaa muodostua
10150: vittävän henkilökunnan palkkaus on niin al-             erääksi kansainvälisen talousrikollisuuden suosi-
10151: hainen, ettei riittävän asiantuntevaa henkilö-          maksi rikoskeitaaksi; eräitä tähän suuntaan viit-
10152: kuntaa ole helppoa palkata edes olemassa ole-           taavia osviittoja on olemassa. Joka tapauksessa
10153: viin virkoihin ja toimiin keskusrikospoliisiin.         taloudellinen rikollisuus vähentää tavallisten
10154: Uutta rikostarkastajan tointa ei ole pystytty           lainkuuliaisten kansalaisten halua noudattaa yh-
10155: vielä täyttämään palkkauksen alhaisuudesta joh-         teisesti säädettyjä lakeja ja asetuksia. Taloudelli-
10156: tuen.                                                   nen rikollisuus muodostaa vakavan vaaran koko
10157:    Verolainsäädäntöä tulisi pikaisesti uudistaa si-     yhteiskunnalle. Siksi olisi tässä tilanteessa vält-
10158: ten, että taloudellisten rikosten tekomahdolli-         tämätöntä, että hallitus toisi eduskunnan kes-
10159: suuksia voidaan vähentää. Verovalvontaa koske-          kusteltavaksi kokonaisohjelman siitä, miten se
10160: vaa säännöstöä pitäisi uusia, verorikostutkintaa        aikoo vähentää ja poistaa taloudellista rikolli-
10161: tehostaa sekä tarkastusorganisaatiota parantaa.         suutta Suomesta.
10162: Erityistä huomiota olisi myös kiinnitettävä                Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
10163: ATK-koulutuksen lisäämiseen sekä ATK-mene-              § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
10164: telmien hyväksikäytön tehostamiseen.                    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
10165:     Verohallitus asetti vuoden 1979 tammikuus-          raavan kysymyksen:
10166: sa työryhmän selvittämään niitä puutteellisuuk-
10167: sia, jotka rajoittavat oikean ja yhdenmukaisen                     Tietääkö Hallitus miten suuri ongel-
10168: verotuksen toimittamista. Työryhmän muistio                     ma taloudellinen rikollisuus on Suomes-
10169: valmistui saman vuoden kesäkuussa. Muistion                     sa, ja
10170: perusteella ei ole tehty lainmuutosesityksiä.                      aikooko Hallitus esittää eduskunnan
10171:     Verohallinnon verorikostutkijoiden määrän                  käsiteltäväksi erityisen taloudellista ri-
10172: vähäisyys, tutkijoiden valtuuksien suppeus sekä                 kollisuutta koskevan selonteon ottaen
10173: tarkastushenkilöstön riittämättömyys rajoittavat               huomioon Suomen lainsäädännön ja hal-
10174: edelleen veroviranomaisten mahdollisuuksia val-                linnon puutteellisuudet pyrittäessä ehkäi-
10175: voa tehokkaasti lain säännösten noudattamista                   semään taloudellisia rikoksia?
10176: omalla toimialallaan.
10177:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1981
10178: 
10179: Kaj Bärlund               Unto Ruotsalainen         Tellervo Koivisto     Seppo Toiviainen
10180: Juhani Raudasoja          I.-C. Björklund           Seppo Tikka           Heli Astala
10181: Jouko Tuovinen            Risto Tuominen            Mikko Rönnholm        Kalevi Mattila
10182: Reino Breilin             Aulis Juvela              Mikko Elo             Mikko Pesälä
10183: Arvo Salo                 Niilo Hämäläinen          Tarja Halonen         Ulf Sundqvist
10184: Anna-Liisa Piipari        Eino Loikkanen            Paula Eenilä          P. Savola
10185: Pekka Starast             Bror Lillqvist            Saara-Maria Paakkinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
10186: Liisa J aukonsaari        Jorma Rantala             Aimo Ajo              Hannele Pokka
10187: Kaarina Suonio            Ulla-Leena Alppi          Pertti Hietala        Lea Savolainen
10188: Lauha Männistö            Kati Peltola              Jermu Laine           Jutta Zilliacus
10189: Lasse Lehtinen            E.-J. Tennilä             Seija Karkinen        Sten Söderström
10190: Sakari Knuuttila          Matti Puhakka             Mikko Ekorre          Helvi Niskanen
10191: Pauli Uitto               Anna-Liisa Jokinen        Niilo Koskenniemi     Olavi Martikainen
10192: Jacob Söderman            M.-L. Salminen            Vappu Säilynoja       Håkan Malm
10193: Peter Muurman             Pentti Lahti-Nuuttila     Inger Hirvelä         Elisabeth Rehn
10194: Juhani Surakka            Matti Luttinen            V. J. Rytkönen        Juhani Tuomaala
10195: Pirjo Ala-Kapee           Pirkko Valtonen           Terho Pursiainen      Alvar Saukko
10196: Jouko Skinnari            Markus Aaltonen           Mikko Kuoppa          Mauri Pekkarinen
10197: Kaisa Raatikainen         Olli Helminen             Irma Rosnell          Matti Maijala
10198: Juhani Vähäkangas         Eino Grönholm             Helge Siren
10199:                                                N:o 412                                                3
10200: 
10201: 
10202: 
10203: 
10204:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10205: 
10206:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa      Hankkeen ensimmäisen vaiheen säännösehdo-
10207: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tusten on määrä valmistua lähiaikoina.
10208: olette 16 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn kir-            Rikoslakihankkeen lisäksi oikeusministeriössä
10209: jeenne n:o 1602 ohella toimittanut valtioneu-         on vireillä myös taloudellisia suhteita sääntele-
10210: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     vän aineellisen lainsäädännön uudistushankkeita
10211: sanedustaja Kaj Bärlundin ym. näin kuuluvasta         mm. konkurssi-, kauppa- ja yhtiöoikeuden alalla.
10212: kirjallisesta kysymyksestä n:o 412:                   Näilläkin säännöksillä voidaan vaikuttaa talou-
10213:                                                       dellisen rikollisuuden ehkäisyyn.
10214:           Tietääkö Hallitus miten suuri ongel-            Taloudellisten rikosten poliisitutkintaa sa-
10215:        ma taloudellinen rikollisuus on Suomes-        moin kuin niiden ennalta ehkäisyyn tähtäävää
10216:        sa, ja                                         tiedotustoimintaa on viime vuosina pyritty ke-
10217:           aikooko Hallitus esittää eduskunnan         hittämään. Keskusrikospoliisin rikostarkastajien
10218:        käsiteltäväksi erityisen taloudellista ri-     määrää on lisätty, joskaan virkoja ei ole aina
10219:        kollisuutta koskevan selonteon ottaen          saatu huonon palkkauksen vuoksi pysyvästi täy-
10220:         huomioon Suomen lainsäädännön ja hal-         tetyiksi. Sisäasiainministeriössä on tehostettu
10221:        linnon puutteellisuudet pyrittäessä ehkäi-     taloudellisiin rikoksiin perehdyttävää tutkija-
10222:         semään taloudellisia rikoksia?                koulutusta. Samoin oikeuskanslerinviraston. jär-
10223:                                                       jestämässä syyttäjäkoulutuksessa täinä •rikolli-
10224:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suuden laji on saanut entistä enemmän huo-
10225: vasti seuraavaa:                                       miota osakseen.
10226:    Oikeusministeriö on pyytänyt kysymyksen                Verohallitukseen, lääninverovirastoihin sekä
10227: johdosta verohallituksen ja keskusrikospoliisin        suurimpiin liikevaihtoverotoimistoihin oh perus-
10228: lausunnot. Molemmista lausunnoista käy ilmi,           tettu verorikosten tutkintaa varten tarkastajan
10229: että verovilpin ja muun taloudellisen rikollisuu-     virkoja. Tarkastajat toimivat poliisivaltuuksin.
10230: den lisääntyminen edellyttää yhteiskunnalta en-        On kuitenkin ilmeistä, että mainituista toimen-
10231: tistä tehokkaampia vastatoimenpiteitä.                 piteistä huolimatta voimavarat taloudellisen ri-
10232:    Oikeusministeriö on 31 päivänä maaliskuuta          kollisuuden selvittämiseksi ovat vielä puutteel-
10233: 1980 asettanut laajapohjaisen projektiorganisaa-       liset. Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksen
10234: tion, jonka tehtävänä on laatia ehdotus rikos-        yleisperusteluissa onkin ehdotettu vero- ja mui-
10235: lain kokonaisuudistukseksi. Rikoslakihankkeen         den taloudellisten rikosten tutkintaa edelleen
10236: kiireellisimpään vaiheeseen sisältyvät taloudelli-     tehostettavaksi. Ehdotukseen sisältyy myös val-
10237: sen rikollisuuden ydinaluetta eli varallisuusri-       vonta- ja tutkintahenkilöstön lisäyksiä.
10238: koksia, julkistalautta ja taloudellista lainsäädän-       Niin kuin edellä lausutusta ilmenee, on ta-
10239: töä vastaan tehtyjä rikoksia sekä väärennysri-         loudelliseen rikollisuuteen liittyvän lainsäädän-
10240:  koksia koskevat säännökset. Säännösehdotuksia         nön ja siitä aiheutuvien toimenpiteiden suunnit-
10241:  valmistellaan parhaillaan kolmessa työryh-            telu parhaillaan vireillä. Tässä vaiheessa halli-
10242:  mässä, joiden kohdealueiksi on nimetty talous-        tus ei ole harkinnut taloudellista rikollisuutta
10243:  rikokset, vaihdantarikokset ja omaisuusrikokset.      koskevan selonteon antamista eduskunnalle.
10244:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1981
10245: 
10246:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
10247: 4                                              1981 vp.
10248: 
10249: 
10250: 
10251: 
10252:                              Till Riksdagen Herr Talman
10253: 
10254:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Förutom strafflagsprojektet är vid justitie-
10255: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ministeriet även sådana projekt anhängiga, t.ex.
10256: nr 1602 av den 16 oktober 1981 till veder-            på konkurs-, handels- och bolagsrättens område,
10257: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        som syftar tili en revidering av den materiella
10258: av följande av riksdagsman Kaj Bärlund m. fl.         lagstiftningen om de ekonomiska förhållandena.
10259: undertecknade spörsmål nr 412:                        Även med dessa stadganden kan man förebygga
10260:                                                       ekonomisk brottslighet.
10261:           Är Regeringen medveten om ett hur              Under de senaste åren har man försökt ut-
10262:        stort problem den ekonomiska brotts-           veckla polisundersökningen av ekonomiska
10263:        ligheten är i Finland, och                     brott liksom också den informationsverksam-
10264:           ämnar Regeringen avge till riksdagen        het som syftar till att förebygga nämnda brott.
10265:        en särskild redogörelse över den ekono-        Antalet kriminalinspektörer har ökats vid cent-
10266:        miska brottsligheten med beaktande             ralkriminalpolisen. Tjänsterna har dock inte all-
10267:        av bristfälligheterna i den finska lagstift-   tid varaktigt kunnat besättas tili följd av den
10268:        ningen och förvaltningen då det gäller         dåliga lönen. Vid ministeriet för inrikesären-
10269:        att förebygga de ekonomiska brotten?           dena har man effektiverat skolningen av under-
10270:                                                       sökare, viiken syftar tili att öka kunskapen om
10271:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ekonomiska brott. Likaså har man vid den
10272: samt anföra följande:                                 skolning av åklagare som justitiekanslersämbe-
10273:    Tili följd av spörsmålet har justitieministeriet   tet anordnar fäst större vikt än tidigate vid
10274: inbegärt utlåtanden av skattestyrelsen och cent-      denna art av brottslighet.
10275: ralkriminalpolisen. Ur bägge utlåtandena fram-           För undersökning av skattebrott har vid
10276: går, att ökningen av skattefusk och annan eko-        skattestyrelsen, länsskatteverken och vid de
10277: nomisk brottslighet förutsätter effektivare mot-      största omsättningsskattebyråerna inrättats in-
10278: åtgärder från samhällets sida.                        spektörstjänster. lnspektörerna verkar med po-
10279:    Justitieministeriet tillsatte den 31 mars 1980     lisbefogenheter. Det är dock uppenbart, att
10280: en bredbasig projektorganisation med uppgift          de kraftresurser som behövs för att utreda den
10281: att uppgöra ett förslag tili en totalrevidering       ekonomiska brottsligheten, oaktat rtämnda åt-
10282: av strafflagen. 1 det mest brådskande skedet av       gärder, ännu är bristfälliga. 1 den allmänna
10283: strafflagsprojektet ingår den ekonomiska brotts-      motiveringen tili statsförslaget för år 1982 har
10284: lighetens kärnområde, dvs. förmögenhetsbrot-          man föreslagit, att undersökningen av skatte-
10285: ten, broi:ten mot den offentliga hushållningen        brott och andra ekonomiska brott alltjämt skall
10286: och mot den ekonomiska lagstiftningen samt            effektiveras. 1 förslaget ingår även en . ökning
10287: förfalskningsbrotten. För närvarande bereds           av övervaknings- och undersökningspetsonalen.
10288: stadgeförslaget i tre arbetsgrupper. Uppgiftsom-         Såsom av det ovan anförda framgår, planerar
10289: rådena för dessa är de ekonomiska brotten, om-        man för närvarande en lagstiftning som ansluter
10290: sättningsbrotten och egendomsbrotten. De för-         sig till den ekonomiska brottsligheten och därav
10291: slag tili stadganden som hör tili projektets          föranledda åtgärder. Regeringen har inte i detta
10292: första skede skall bli färdiga inom den när-          skede övervägt att avge redogörelse till riks-
10293: maste framtiden.                                      dagen över den ekonomiska brottsligheten.
10294:      Helsingfors den 19 november 1981
10295: 
10296:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
10297:                                              1981 vp.
10298: 
10299: Skriftligt spörsmål nr 413
10300: 
10301: 
10302: 
10303: 
10304:                                  Melin: Om ändring av antalet elektorer för vai av Republikens
10305:                                     president från 300 tili udda antalet 301
10306: 
10307: 
10308:                              Tili Riksdagens Herr Taiman
10309: 
10310:    Enligt Regeringsformens 23 § förrättas valet     den borgerliga sidan erhållit exakt hälften
10311: av Republikens president av 300 elektorer.          av mandaten elJer 175 och vänsterpartierna
10312: Erhåller någon presidentkandidat vid valet          likaiedes 17 5. Detta ledde tili ett svårt parla-
10313: mera än hälften av de av elektorerna avgivna        mentariskt läge i svenska riksdagen, då lott-
10314: rösterna är han vald. I annat fall verkställs       dragning ofta måste tillgripas för att avgöra
10315: omedelbart nytt vai och såvida ingen kandidat       frågor där omröstningssiffrorna varit lika
10316: härvid erhåller ovillkorlig röstövervikt, ytter-    många för regeringssidan som för oppositio-
10317: ligare en tredj-e valomgång mellan de två kan-      nen.
10318: didater som i andra valomgången erhåller det            För att förhindra situationer som visat sig
10319: största antalet röster. RF 23 § stadgar ytterli-    leda tili parlamentariskt dödläge, beslöt Sve-
10320: gare att lotten avgör valet, om rösterna i          riges riksdag 197 4 i syfte att hindra att lika
10321: tredje omgången faller lika.                        röstetail skulle förekomma vid viktigare vote-
10322:     Enligt Regeringens proposition (17/1919)        ringar, att antalet ledamöter i riksdagen be-
10323: tili Lantdagen angående Regeringsform för           stäms tili udda talet 349 i stället för 350.
10324: Finland skulle Repuhlikens president väljas         Vid riksdagsvalet 1976 valdes sålunda 349
10325: av Riksdagen. Även grundiagsutskottet omfat-        riksdagsledamöter.
10326: tade i valfrågan propositionen. Det slutliga av-        För att förhindra att kommande vai av
10327: görandet tili förmån för vai av president ge-       Republikens president avgörs genom lottdrag-
10328:  nom för ändamåiet utsedda 300 elektorer sked-      ning, om rösterna för två jämnstarka kandi-
10329:  de i stora utskottet i enlighet med tvenne re-     dater i en eventuell tredje valomgång skulle
10330:  servationer tili grundiagsutskottets betänkande.   utfalla lika, borde riksdagen i god tid före
10331:     Det har mera än en gång visat sig, att pre-     nästa elektorsval besluta att ändra RF 23 §
10332:  sidentvaiet avgjorts med minsta möjliga majori-     2 mom. varigenom elektorernas antal skulle
10333:  tet. Vid presidentvaiet 1931 liksom 1956           ändras från 300 tili udda antalet 301.
10334:  behövdes tre valomgångar, varvid valet var-            Som svar på ett skriftligr riksdagsspörsmål
10335:  dera gången, 1931 tili Svinhufvuds och 1956         av undertecknad huruvida "regeringen, för att
10336:  tili Kekkonens förmån, avgjordes med röstsiff-     förhindra att kommande presidentval avgörs
10337:  rorna 151-149. Det är alltså ingen konstru-         genom lottdragning efter att de avgivna elek-
10338:  erad situation som avses, då man tänker sig         torsrösterna för två jämnstarka kandidater i
10339:  möjiigheten att presidentvalet kan komma att        slutomgången utfallit lika är beredd att i god
10340:  avgöras genom lottdragning. Det kan ytterli-        tid före nästa elektorsval för riksdagen föreslå
10341:  gare nämnas att förre presidenten Ståhlberg i       en ändring av Regeringsformens 23 § enligt
10342:  första vaiomgången i presidentvaiet 1937 er-        viiken antalet dektorer, som förrättar valet av
10343:  höll stöd av 150 elektorer, vilket emelrlertid      Republi:kens president ändras från 300 tili
10344:  inte räckte då mera än hälften arv de avgivna       299", anförde justitieminister Taxell 28. 10.
10345:  rösterna krävs för vai.                             1980:
10346:      En i vissa avseenden jämförbar situation er~       "Förslaget om att ändra antalet elektorer,
10347:  bjöd den nya svenska regeringsformen, som           som förrättar valet av Republikens presklent,
10348:  fastställde antalet riksdagsledamöter tili 350.     från 300 tili 299 bör ans·es vara gott. I detta
10349:   Då valet av den nya enkammarriksdagen för          nu är likväl inte härtill syftande ändringsplaner
10350:   andra gången avgjordes 1973 visade det sig att     anhängiga i justitieministeriet, men avsikten är
10351:  088101121M
10352: 2                                           1981 vp.
10353: 
10354: att i ett senare skede vid lägligt tilllfälle ta   tecknad med stöd av 37 § 1 mom. riksdags-
10355: upp ärendet."                                      ordningen ställa följande fråga till vederböran-
10356:    1 den diskussion som hös'ten 1981 förts om      de med[em av statsrådet:
10357: förslaget att ändra antalet elektorer för val av
10358: Republikens president tili ett udda antal har                Är Regeringen, för att förhindra att
10359: en bred enighet för en ändring kunnat noteras.            kommande presidentval avgörs genom
10360:    Det är uppenbart att en relativt sett enhäl-           lottdragning efter att de avgivna elek-
10361: lig opinion är en förutsättning för en ändring            torsrösterna för två jämnstarka kandi-
10362: av Regeringsformens 23 § 2 mom., vari stadgas             dater i slutomgången utfallit lika, be-
10363: om antalet elektorer. Då en sådan opinion                 redd att före instundande elektorsval
10364: enligt undertecknad nu tycks vara rådande,                för riksdagen föreslå en ändring av
10365: borde regeringen i brådskande ordning kunna               Regeringsformens 23 § 2 mom. enligt
10366: överväga att avge en proposition till riksda-             vilken antalet elektorer, som förrättar
10367: gen .i ärendet.                                           valet av Republikens president ändras
10368:    Med hänsyn tili det ovan sagda vill under-             från 300 till udda antalet 301?
10369:      Helsingfors den 19 oktober 1981
10370: 
10371:                                        Ingvar S. Melin
10372:                                               N:o 413                                               3
10373: 
10374: Kirjallinen kysymys n:o 413                                                               Suomennos
10375: 
10376: 
10377: 
10378: 
10379:                                  Melin: Tasavallan presidentin valitsijamiesten lukumäärän muut-
10380:                                     tamisesta 300:sta 301:ksi
10381: 
10382: 
10383:                         Eduskunnan           Herra      Puhemiehelle
10384: 
10385:    Hallitusmuodon 23 §: n mukaisesti T asaval-      kunnan jäsenten lukumääräksi vahvistettiin
10386: lan presidentin vaalin suorittavat 300 valitsija-   350. Kun uuden yksikamarisen eduskunnan
10387: miestä. Jos joku presidenttiehdokkaista saa         vaali toisen kerran ratkaistiin 1973, ilmeni että
10388: vaaleissa yli puolet valitsijamiesten antamista     porvarilliset puolueet olivat saaneet tasan puo-
10389: äänistä, hän tulee valituksi. Muussa tapauk-        let paikoista eli 175 ja vasemmisto samoin
10390: sessa toimeenpannaan välittömästi uusi vaali,       175. Tämä johti Ruotsin valtiopäivillä vai-
10391: ja mikäli kukaan ehdokkaista ei tällöin saa         keaan parlamentaariseen tilanteeseen, koska
10392: ehdotonta ääntenenemmistöä, vielä kolmas vaa-       usein oli turvauduttava arpaan sellaisten kysy-
10393: li niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka toi-      mysten ratkaisemiseksi, joissa hallituspuolueit-
10394: sella vaalikierroksella ovat saaneet suurimman      ten ja opposition äänestysluvut menivät tasan.
10395: äänimäärän. Hallitusmuodon 23 §: ssä sääde-            Jotta parlamentaariseen umpikujaan johtavia
10396: tään lisäksi, että arpa ratkaisee vaalin, mikäli    tilanteita vältettäisiin, Ruotsin valtiopäivät
10397: äänet kolmannella kierroksella menevät tasan.       päätti 197 4, estääkseen tasatulosten syntymisen
10398:    Esityksessään Eduskunnalle Suomen Halli-         tärkeissä äänestyksissä, että valtiopäivien jäsen-
10399: tusmuodoksi (17/1919) hallitus esitti, että         ten luku määrätään jaottomaksi luvuksi 349
10400: Eduskunta valitsisi Tasavallan presidentin.         350:n sijasta. Vuoden 1976 eduskuntavaa-
10401: Myös perustuslakivaliokunta omaksui vaalime-        leista lähtien on siten valittu 349 kansanedus-
10402: nettelyyn nähden hallituksen esityksen. Lopul-      tajaa.
10403: linen ratkaisu sellaisen vaalimenettelyn hyväk-        Jotta voitaisiin välttää tulevien presidentin-
10404: si, jonka mukaan vaali olisi annettava sitä var-    vaalien ratkaisemista arvalla kahden tasaväki-
10405: ten valittujen 300 valitsijamiehen tehtäväksi,      sen ehdokkaan välillä mahdollisella kolman-
10406: tapahtui suuressa valiokunnassa kahden perus-       nella vaalikierroksella, mikäli heille annetut
10407: tuslakivaliokunnan mietintöön liitetyn vastalau-    äänet menisivät tasan, olisi eduskunnan hyvis-
10408: seen perusteella.                                   sä ajoin ennen seuraavia valitsijamiesvaaleja
10409:    Useammin kuin kerran on käynyt niin, että        päätettävä Hallitusmuodon 23 § :n muutokses-
10410: presidentinvaalin on ratkaissut pienin mahdol-      ta, jolla valitsijamiesten luku muutettaisiin
10411: linen enemmistö. Vuoden 1931 presidentin-           300:sta jaottomaksi 1uvuksi 301 :ksi.
10412: vaaleissa samoin kuin 1956 tarvittiin kolme            Vastauksessaan allekirjoittaneen kirjalliseen
10413: vaalikierrosta, jolloin vaali kummallakin ker-      eduskuntakyselyyn siitä, "onko hallitus, vält-
10414: ralla ratkaistiin äänin 151-149, 1931 Svin-         tääkiSeen tulevien presidentinvaalien ratkaise-
10415: hufvudin ja 1956 Kekkosen eduksi. Kysymyk-          mista arvalla, mikäli kahdelle tasaväkiselle eh-
10416: sessä ei siten ole mikään keinotekoinen tilan-      dokkaalle annetut valitsijamiesten äänet mene-
10417: ne, kun ajatellaan mahdollisuutta, että presi-      vät loppukierroksella tasan, valmis hyvissä
10418: dentinvaali voi ratketa arvonnalla. Mainitta-       ajoin ennen seuraavia valitsiiamiesvaaleja eh-
10419: koon lisäksi, että entinen presidentti Ståhlberg    dottamaan eduskunnalle Hallitusmuodon 23
10420: sai vuoden 1937 presidentinvaalin ensimmäi-         §:ään muutosta, jolla Tasavallan presidentin
10421: sellä vaalikierroksella tukea 150 valitsijamie-     vaalin suorittavien valitsijamiesten luku muu-
10422: heltä, mikä ei kuitenkaan riittänyt, koska          tetaan 300:sta 299:ksi?", vastasi oikeusminis-
10423: valituksi tulemiseen tarvitaan yli puolet anne-     teri Taxell 28. 10. 1980:
10424: tuista äänistä.                                        "Ehdotusta Tasavallan presidentin valitsija-
10425:    Tietyssä mielessä tähän verrattavan tilanteen    miesten lukumäärän muuttamisesta 300:sta
10426: aiheutti Ruotsin uusi hallitusmuoto, jossa edus-    299:ksi on pidettävä hyvänä. Tällä hetkellä
10427: 4                                              1981 vp.
10428: 
10429: oikeusministeriö&sä ei ole kuitenkaan vireillä           Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
10430: tällaisia muutossuunnitelmia, mutta tarkoitus         jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
10431: on, että asia otetaan esille sopivassa yhteydessä     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10432: myöhäisemmässä vaiheessa."                            vaksi seuraavan kysymyksen:
10433:     Vuoden 1981 syksyllä käydyssä keskuste-
10434: lussa ehdotuksesta muuttaa Tasavallan presi-                    Onko Hallitus sen estämiseksi, että
10435: dentin valitsijamiesten lukumäärä jaottomaksi                tulevat presidentinvaalit ratkaistaan ar-
10436: luvuksi on voitu todeta, että muutoksen puo-                 pomalla kahden tasavahvan ehdokkaan
10437: lesta on olemassa laaja yksimielisyys.                       saatua viimeisessä äänestyksessä yhtä
10438:     On ilmeistä, että suhteellisesti otettuna yksi-          monta valitsijamiehen ääntä, valmis
10439: mielinen mielipide on edellytyksenä Hallitus-                ennen tulevia valitsijamiesvaaleja esit-
10440: muodon 23 § :n 2 momentin muuttamiseksi,                     tämään eduskunnalle Hallitusmuodon
10441: jossa säädetään valitsijamiesten lukumäärästä.               23 §:n 2 momentin muuttamista siten,
10442: Koska tällainen mielipide allekirjoittaneen käsi-            että Tasavallan presidentin vaalit toimit-
10443: tyksen mukaan nyt näyttää olevan, tulisi halli-              tavien valitsijamiesten lukumäärä muu-
10444: tuksen kiireellisesti voida harkita hallituksen              tetaan 300:sta jaottomaksi luvuksi 301?
10445: esityksen antamista eduskunnalle tässä asias-
10446: sa.
10447:      Helsingissä 19 päivänä 'lokakuuta 1981
10448: 
10449:                                          Ingvar S. Melin
10450:                                               N:o 413                                              5
10451: 
10452: 
10453: 
10454: 
10455:                        Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
10456: 
10457:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
10458: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
10459: olette 19 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn kir-         Eduskunnalle annettiin 27 päivänä lokakuuta
10460: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           1981 hallituksen esitys tasavallan presidentin
10461: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       valitsijamiesten lukumäärän muuttamista kos-
10462: edustaja Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta          keviksi laeiksi. Esitykseen sisältyivät ehdotuk-
10463: kirjallisesta kysymyksestä n:o 413:                 set laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 §:n
10464:           Onko Hallitus sen estämiseksi, että       muuttamisesta ja laiksi tasavallan presidentin
10465:        tulevat presidentinvaalit ratkaistaan ar-    valitsijamiesten vaaleista annetun lain 3 § :n
10466:        pomalla kahden tasavahvan ehdokkaan          muuttamisesta. Esityksessä ehdotettiin, että ta-
10467:        saatua viimeisessä äänestyksessä yhtä        savallan presidentin valitsijamiesten lukumäärä
10468:        monta valitsijamiehen ääntä, valmis          muutettaisiin 300:sta 301:een.
10469:        ennen tulevia valitsijamiesvaaleja esit-        Edellä tarkoitetut lait vahvistettiin kuluvan
10470:        tämään eduskunnalle Hallitusmuodon           marraskuun 13 päivänä ja määrättiin tulemaan
10471:        23 §:n 2 momentin muuttamista siten,         voimaan samana päivänä. Tasavallan presiden-
10472:        että Tasavallan presidentin vaalit toimit-   tin valitsijamiesten lukumäärä ensi vuoden
10473:        tavien valitsijamiesten lukumäärä muu-       tammikuussa toimitettavissa vaaleissa on siten
10474:        tetaan 300:sta jaottomaksi luvuksi 301?      301.
10475:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1981
10476: 
10477:                                                              Oikeusministeri Christoffer Taxell
10478: 
10479: 
10480: 
10481: 
10482: 088101121M
10483: 6                                         1981 vp.
10484: 
10485: 
10486: 
10487: 
10488:                          Till Riksdagens Herr Talman
10489: 
10490:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
10491: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-     samt anföra följande:
10492: se av den 19 oktober 1981 till vederbörande         Den 27 oktober 1981 avläts till riksdagen
10493: medlem av statsrådet översänt avskrift av        en proposition med förslag tili lagar om änd-
10494: följande av riksdagsman Ingvar S. Melin un-      ring av antalet av elektorer för valet av repub-
10495: dertecknade spörsmål nr 413:                     likens president. Propositionen innehöll för-
10496:           Är Regeringen, för att förhindra att   slag till ändring av 23 § Regeringsformen för
10497:        kommande presidentval avgörs genom        Finland och förslag tili ändring av 3 § lagen
10498:        lottdragning efter att de avgivna elek-   om val av elektorer för valet av republikens
10499:        torsrösterna för två jämnstarka kandi-    president. I propositionen föreslogs, att antalet
10500:        dater i slutomgången utfallit lika, be-   elektorer för valet av republikens president
10501:        redd att före instundande elektorsval     skulle ändras från 300 tili 301.
10502:        för riksdagen föreslå en ändring av          De lagar vilka ovan nämnts stadfästes den
10503:        Regeringsformens 23 § 2 mom. enligt       13 innevarande november och förordnades att
10504:        vilken antalet elektorer, som förrättar   träda i kraft samma dag. Antalet elektorer för
10505:        valet av Republikens president ändras     valet av republikens president är sålunda 301
10506:        från 300 till udda antalet 301?           vid de val som förrättas i januari nästa år.
10507:      Helsingfors den 16 november 1981
10508: 
10509:                                                             Justitieminister Christoffer Taxell
10510:                                               1981 vp.
10511: 
10512: Kirjallinen kysymys n: o 414
10513: 
10514: 
10515: 
10516: 
10517:                                  Tikka:   Röntgenhoitajien työaikakysymyksestä
10518: 
10519: 
10520:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10521: 
10522:    Lienee yleisesti tiedossa, että sädehoitoyksi-   rasitukselle siirryttäessä hämärästä hoitohuo-
10523: köissä työskentelevät röntgenhoitajat joutuvat      neesta kirkkaaseen keinovaloon.
10524: työskentelemään erittäin rasittavissa olosuh-          Kaikki nämä seikat puhuvat sen puolesta,
10525: teissa.                                             että sädehoitoyksikköihin saataisiin yhtenäinen,
10526:    Sädehoitoyksiköt . sijaitsevat     useimmiten    normaalia lyhyempi työaika. Tätä vaatimusta tu-
10527: maanalaisissa tiloissa. Päivänvalon ja raittiin     kee myös se seikka, että HYKS:n sädehoito-
10528: ilman puute aiheuttaa työntekijän normaalia         klinikan teleosastolla on jo vuosia ollut kuu-
10529: nopeamman väsymisen. Työ on kokonaisuudes-          den tunnin työaika voimassa. Muitten rönt-
10530: saan erittäin suurta tarkkuutta ja huolellisuutta   genhoitajien kohdalla tällainen eriarvoisuus eri
10531: vaativaa, henkisesti raskasta ja jatkuvasti pak-    työpaikoissa ei herätä luottamusta työntekijöi-
10532: kotahtista.                                         den tasa-arvoiseen kohteluun.
10533:    Syöpäsairaudet ovat myös lisääntyneet, hoi-         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
10534: toasettelut vaativampia ja potilasmäärät lisään-    päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
10535: tyneet joka vuosi melko runsaasti. Henkilö-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10536: kunnan vakanssit eivät ole lisääntyneet lähes-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10537: kään samassa suhteessa kuin potilaitten luku-
10538: määrä.                                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10539:    Työssä on myös fyysisiä rasitteita. Työnte-             ryhtyä saadakseen kaikkien röntgenhoi-
10540: kijä joutuu hankaliin työasentoihin asetettaessa           tajien työaikakysymyksen hoidetuksi
10541: raskaita lyijysuojia potilaan hoitokenttään.               kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla?
10542: Myös silmän adaptaatiokyky joutuu jatkuvasti
10543:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1981
10544: 
10545:                                            Seppo Tikka
10546: 
10547: 
10548: 
10549: 
10550: 0881011408
10551: 2                                              1981 vp.
10552: 
10553: 
10554: 
10555: 
10556:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10557: 
10558:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-               Koska röntgenhoitajien työolosuhteet poik-
10559: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-         keavat eräiltä osin terveydenhuollon alalla toi-
10560: hemies, olette 20 päivänä lokakuuta 1981 päi-         mivan muun ammattikunnan työolosuhteista,
10561: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         edellyttää röntgenhoitajien työympäristön tur-
10562: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          vallisuudesta huolehtiminen erityistoimenpitei-
10563: kansanedustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta            tä. Tämän johdosta säteilyturvallisuutta koske-
10564: kirjallisesta kysymyksestä n:o 414:                   vissa asioissa on tehostettu säteilyturvallisuus-
10565:                                                       viranomaisten ja terveydenhuoltoviranomaisten
10566:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        yhteistyönä turvallisuustoimintaa muun muassa
10567:        ryhtyä saadakseen kaikkien röntgenhoi-         siten, että käytössä olevien laitteistojen tarkas-
10568:        tajien työaikakysymyksen hoidetuksi            tustoimintaa on lisätty ja käytössä olevaa lai-
10569:        kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla?       tekantaa on ryhdytty asteittain uusimaan. Tä-
10570:                                                       män lisäksi on henkilökunnan valmiutta lisätty
10571:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         säteilyturvallisuutta koskevissa asioissa muun
10572: vasti seuraavaa:                                      muassa järjestämällä asiaa käsitteleviä koulutus-
10573:    Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että        tilaisuuksia.
10574: röntgenhoitajien työolosuhteissa ei ole ilmen-           Röntgenhoitajien viikottaisen säännöllisen
10575: nyt sellaisia terveydellisiä seikkoja, jotka antai-   työajan uudelleenjärjestämiseen ei tällä hetkellä
10576: sivat perusteita röntgenhoitajien työaikakysy-        - ottaen huomioon edellä mainitun työympä-
10577: myksen järjestämiseen siten, että se poikkeaisi       ristön turvallisuudesta huolehtimisen -        ole
10578: terveydenhuollon alalla erilaatuisissa työtehtä-      nähtävissä terveydellisiä perusteita. Sen sijaan
10579: vissä sairaaloissa työskentelevän muun vastaa-        röntgenhoitajien säteilylomakäytännön uudel-
10580: van pituisen koulutuksen saaneen henkilökun-          leenjärjestely on paraikaa erikseen vireillä asiaa
10581: nan työajasta.                                        selvittäneen työryhmän mietinnön pohjalta.
10582:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1981
10583: 
10584:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
10585:                                              N:o 414                                              3
10586: 
10587: 
10588: 
10589: 
10590:                           Tili Riksdagens Herr Talman
10591: 
10592:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Emedan röntgenskötarnas arbetsförhållanden
10593: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      tili vissa delar avviker från den övriga hälso-
10594: av den 20 oktober 1981 tili vederbörande           vårdspersonalens arbetsförhållanden, är special-
10595: medlem av statsrådet översänt avskrift av          åtgärder nödvändiga för skapandet av en säker
10596: följande av riksdagsman Seppo Tikka under-         arbetsmiljö för röntgenskötarna. På grund
10597: tecknade spörsmål nr 414 :                         härav har strålsäkerheten effektiverats i sam-
10598:                                                    arbete mellan strålsäkerhetsmyndigheterna och
10599:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          hälsovårdsmyndigheterna genom en intensifie-
10600:        vidta för att arbetstidsfrågan för samt-    ring av kontrollverksamheten för den apparatur
10601:        liga röntgenskötares del skall kunna        som används och ett gradvist förnyande av
10602:        skötas på ett sätt som tillfredsställer     apparaturen. Dessutom har personalens bered-
10603:        alla parter?                                skap i frågor som gäller strålsäkerheten ökats
10604:                                                    bl.a. genom studiedagar för strålsäkerhets-
10605:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      frågor.
10606: samt anföra följande:                                  För närvarande anses det i sanitärt avseende
10607:    Social- och hälsovårdsministeriet konstaterar   inte vara motiverat att - med beaktande av
10608: att det inte har framkommit sådana sanitära        skapandet av en säker arbetsmiljö såsom ovan
10609: oständigheter som skulle ge anledning tili en      anförts - omorganisera röntgenskötarnas re-
10610: organisering av röntgenskötarnas arbetstid så,     gelbundna veckoarbetstid. En omorganisering
10611: att den skulle avvika från arbetstiden för den     av praxis då det gäller ledigheten i anslutning
10612: övriga i olika uppgifter vid sjukhus anställda     tili strålningsskyddet för röntgenskötare håller
10613: hälsovårdspersonalen som har lika lång utbild-     däremot på att genomföras på basen av be-
10614: ningstid.                                          tänkande av den arbetsgrupp som utrett ären-
10615:                                                    det.
10616:      Helsingfors den 19 november 1981
10617: 
10618:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
10619:                                               1981 vp.
10620: 
10621: Kirjallinen kysymys n:o 415
10622: 
10623: 
10624: 
10625: 
10626:                                   Tikka: Virastotyöntekijöiden aseman järjestämisestä
10627: 
10628: 
10629:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10630: 
10631:    Virastotyöntekijöiden asema on jatkuvasti         työaikansa lyhennyksestä kärsi, mutta menet-
10632: ollut täysin järjestämättä, vaikka alkaakin tun-     tely tuntuu joka tapauksessa työehtosopimus-
10633: tua siltä, että virastotyöntekijöistä on jatkuvan    lain vastaiselta.
10634: työttömyyden vuoksi tulossa suorastaan pysyvä           Virastotyöntekijöiden aseman parantamista
10635: ilmiö.                                               yleensä vaikeuttaa myös se, että he eivät tuon
10636:    Heidän asemansa järjestämättömyys käy ilmi        työn kestäessä kuulu oikeastaan minkään am-
10637: mm. heidän kohtelustaan silloin, kun tiedetään       mattiliiton .piiriin.
10638: heidän olevan raskaana ja mahdollisen äitiys-           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
10639: loman sattuvan edessä olevan puolen vuoden           tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
10640: työn aikana. On useita sellaisia tapauksia, joissa   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10641: virastotyöntekijä on ollut jo puoli vuotta työssä    vaksi seuraavan kysymyksen:
10642: ja hänelle on tuon puolen vuoden aikana tul-
10643: lut selväksi, että hän voi jatkaa myös seuraa-                 Onko Hallituksen mielestä· oikein,
10644: van puolivuotiskauden. Kun sitten uuden so-                 että virastotyöntekijän työkauden pituu-
10645: pimuksen teko lähestyi, päätöstä tekeville vir-             teen vaikuttaa hänen lähestymässä oleva
10646: kailijoille valkeni, että nimitettävä onkin ras-            äitiyslomansa, ja
10647: kaana ja niinpä hänet onkin sitten nimitetty                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10648: huomattavasti lyhyemmäksi ajaksi kuin puoleksi              ryhtyä virastotyöntekijöiden aseman jär-
10649: vuodeksi.                                                   jestämiseksi vastaamaan muiden työnte-
10650:    Lienee todennäköistä, että raskaana oleva                kijöiden asemaa?
10651: henkilö ei taloudellisesti kovin paljon tuosta
10652:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1981
10653: 
10654:                                            Seppo Tikka
10655: 
10656: 
10657: 
10658: 
10659: 088101150K
10660: 2                                            1981 vp.
10661: 
10662: 
10663: 
10664: 
10665:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10666: 
10667:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mahdollisuuksistaan sijoittua yleisille työmark-
10668: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kinoille.
10669: olette 20 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn kir-         Virastotyöntekijä otetaan pääsääntöisesti vi-
10670: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   raston tai laitoksen palvelukseen työsopimussuh-
10671: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     teeseen, mutta erityisestä syystä hänet voidaan
10672: Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       ottaa myös virkasuhteeseen. Virastotyöntekijän
10673: symyksestä n:o 415:                                 palvelussuhteen ehdot määräytyvät sen mukaan,
10674:                                                     mitä asianomaista virastoa tai laitosta sitovassa
10675:           Onko Hallituksen mielestä oikein,        työ- tai virkaehtosopimuksessa on asiasta so-
10676:        että virastotyöntekijän työkauden pituu-    vittu. Tältä osin virastotyöntekijä on samassa
10677:        teen vaikuttaa hänen lähestymässä oleva      asemassa kuin määräaikaisessa palvelussuhteessa
10678:        äitiyslomansa, ja                            asianomaiseen virastoon oleva muukin toimihen-
10679:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kilö.
10680:        ryhtyä virastotyöntekijöiden aseman jär-        Yllä mainitussa valtioneuvoston päätöksessä
10681:        jestämiseksi vastaamaan muiden työnte-       ei ole määräyksiä eikä työvoimaministeriö muu-
10682:        kijöiden asemaa?                            toinkaan ole antanut ohjeita virastotyöntekijän
10683:                                                    palvelusajan rajoittamisesta raskauden tai syn-
10684:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     nytyksen mukaan. Esityksen palvelussuhteen
10685: seuraavaa:                                         jatkamisesta tekee asianomainen virasto tai lai-
10686:    Työttömyyden lieventämiseksi järjestettävistä   tos työvoimapiirille, eikä tässä selvityksessä
10687: virastotöistä 11. 1. 1979 annettu valtioneuvos-    edellytetä annettavan tietoja virastotyöntekijän
10688: ton päätös ( 23/79) , joka tuli voimaan 1. 2.      mahdollisesta raskaudesta. Jos virastot omaa
10689: 1979, määrää virastotyöntekijän palvelussuh-       henkilöstöpolitiikkaansa toteuttaessaan ja siitä
10690: teen kestoajan siten, että hänet voidaan sijoit-   vastatessaan ovat ajoittaneet virastotyösuhteen
10691: taa virastotyöhön määräajaksi ja enintään yh-      keston ottaen huomioon äitiysloman alkamisen,
10692: deksän kuukauden ajaksi, jonka jälkeen palve-      niin se ei tule työvoimaviranomaisten tie-
10693: lussuhdetta voidaan tarvittaessa jatkaa enintään   toon, eikä työvoimaviranomaisten toimenpiteistä
10694: kolmella kuukaudella. Palvelussuhteen enim-        johdu kysymyksessä tarkoitettu selvästi yhteis-
10695: mäispituus virastotyöntekijällä voi siten olla     kuntapoliittisesti kielteinen lopputulos.
10696: enintään yksi vuosi. Päätöksen palvelussuhteen        Mikäli yleisillä työmarkkinoilla tulevaisuudes-
10697: pituudesta tekee asianomainen työvoimapiiri        sa joko työ- tai virkaehtosopimuksilla sovitaan
10698: saatuaan esityksen siltä virastolta tai laitok-    määräaikaiseen palvelussuhteeseen otettavien
10699: selta, jonka palvelukseen virastotyöntekijä ote-   henkilöiden palkkausedut raskauden ja synny-
10700: taan. Pääsääntöisesti virastomääräys annetaan      tyksen ajalta paremmiksi kuin mitä ne ovat
10701: henkilölle ensimmäisellä kerralla täysimääräise-   tällä hetkellä, tullaan näitä etuuksia sovelta-
10702: nä eli aina yhdeksään kuukauteen asti. Määrä-      maan myös työllisyystöinä järjestettävissä vi-
10703: kauden pituuteen vaikuttaa viraston esittämä       rastotöissä palveleviin virastotyöntekijöihin.
10704: palvelusaika työn suorittamiselle sekä työvoima-   Näin ollen hallitus tulee seuraamaan tilanteen
10705: piirin suorittama arvio työhön esitetyn henki-     kehitystä yleisillä työmarkkinoilla.
10706: lön tarvitsemasta työkokemuksesta ja hänen
10707:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1981
10708: 
10709:                                                              Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
10710:                                               N:o 415                                              3
10711: 
10712: 
10713: 
10714: 
10715:                            Tili Riksdagens Herr Talman
10716: 
10717:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I regel anställer ämbetsverk eller inrättning
10718: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ämbetsverksarbetaren i arbetsavtalsförhållande,
10719: av den 20 oktober 1981 till vederbörande med-       men av särskilt skäl kan han eller hon också
10720: lem av statsrådet för besvarande översänt av-       anställas i tjänsteförhållande. Ämbetsverksar-
10721: skrift av följande av riksdagsman Seppo Tikka       betarens anställningsvillkor bestäms i enlighet
10722: ställda skriftliga spörsmål nr 415:                 med vad som överenskommits om saken i det
10723:                                                     arbets- eller tjänstekollektivavtal som binder
10724:           Anser Regeringen det vara rätt att        vederbörande ämbetsverk eller inrättning. I
10725:        ämbetsverksarbetares anställningsperiods     detta avseende är ämbetsverksarbetaren i sam-
10726:        längd påverkas av hennes annalkande          ma situation som andra funktionärer i tids-
10727:        moderskapsledighet, samt                     bundet anställningsförhållande till vederbörande
10728:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     ämbetsverk.
10729:        för att få ämbetsverksarbetarnas ställ-         Ovan nämnda statsrådsbeslut innehåller inte
10730:        ning att motsvara andra arbetstagares?       bestämmelser och arbetskraftsministeriet har ej
10731:                                                     heller på annat sätt gett några direktiv som
10732:    Som svar på detta spörsmål framför jag vörd-     skulle innebära begränsning av ämbetsverksar-
10733: samt följande:                                      betarens anställningstid på basen av havande-
10734:     Statsrådets beslut av 11. 1. 1979 om arbeten    skap eller barnsbörd. Framställningen om an-
10735: vid arbetsverk, vilka anordnas för lindrande        ställningsförhållandets förlängning görs av ve-
10736: av arbetslösheten {23/79) som trädde i kraft        derbörande ämbetsverk eller inrättning till ar-
10737: 1. 2. 1979 bestämmer om ämbetsverksarbetares        betskraftsdistriktet, och i denna utredning för-
10738: anställningsförhållandes längd, att nämnda ar-      utsätts inga uppgifter om ämbetsverksarbetarens
10739: betstagare kan placeras i arbete vid ämbets-        eventuella graviditet. Om ämbetsverk, då de
10740: verk för viss tid, dock högst för nio månader,      bedriver sin egen personalpolitik som de svarar
10741: varefter anställningsförhållandet vid behov kan     för, har vid dimensionering av ämbetsverksar-
10742: förlängas med högst tre månader. Anställnings-      betsförhållandets längd beaktat moderskapsle-
10743: förhållandets maximilängd kan alltså vara högst     dighetens början, kommer detta inte till ar-
10744: ett år. Beslut om anställningsförhållandets längd   betskraftsmyndigheternas kännedom, varför den
10745: fattas av vederbörande arbetskraftsdistrikt på      i spörsmålet avsedda samhällspolitiskt sett klart
10746: basen av framställning av det ämbetsverk eller      negativa konsekvensen inte berör på arbets-
10747: inrättning, hos vilket ämbetsverksarbetaren pla-    kraftsmyndigheternas åtgärder.
10748: ceras i arbete. Förordnande till ämbetsverks-          Om man på den allmänna arbetsmarknaden i
10749: arbete ges varje person i regel första gången       framtiden antingen genom arbets- eller tjänste-
10750: till maximitid, dvs. till nio månader. Anställ-     kollektivavtal kan enas om bättre anställnings-
10751: ningsperiodens längd påverkas av den tid som        villkor under havandeskap och förlossningstid
10752: enligt ämbetsverkets beräkning går åt till ar-      än vad nu är fallet för personer i tidsbundet
10753: betets utförande samt arbetskraftsdistriktets be-   anställningsförhållande, kommer dessa förmåner
10754: dömning av den arbetserfarenhet som den före-       att tillämpas också på arbetstagare som tjänst-
10755: slagna personen anses behöva och hans eller         gör i som sysselsättningsarbete arrangerade ar-
10756: hennes möjligheter att placera sig på den all-      betsuppgifter vid ämbetsverk. Regeringen kom-
10757: männa arbetsmarknaden.                              mer således att följa med hur situationen på
10758:                                                     den allmänna arbetsmarknaden utvecklas.
10759:      Helsingfors den 20 november 1981
10760: 
10761:                                                              Arbetskraftsminister Jouko Ka;ano;a
10762:                                            1981 vp.
10763: 
10764: Kirjallinen kysymys n:o 416
10765: 
10766: 
10767: 
10768: 
10769:                                 Lattula: Satovahinkojen korvaamisesta Tyrnävän ja Limingan
10770:                                     kunnissa maataloutta harjoittaville
10771: 
10772: 
10773:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10774: 
10775:    Kuluneen kasvukauden satovahingot ovat         peästi yhteisvastuuta. Maatalouden harjoittajat
10776: myös Oulun eteläisen maatalouspiirin kohdalla     muutenkin suurine riskeineen eivät nyt yksin
10777: huolestuttavan suuret. Vahinkoala on siellä yh-   selviä. Apua on saatava.
10778: teensä noin 17 000 ha. Tästä noin kolmasosa          Päävastuu satovahingoista on nähtävä yhteis-
10779: jakaantuu kahden kunnan alueelle, sillä Limin-    kunnan asiana. Pelkkien lainojen jakaminen -
10780: gassa vahinkoala on noin 1 850 ha ja Tyrnä-       joita sitä paitsi nyt on vaikea saada - vain
10781: vällä peräti lähes 3 800 ha.                      lisää viljelijäin ennestäänkin raskasta velkataak-
10782:    Tyrnävällä, jossa peltopinta-ala on noin       kaa, siirtää vaikeuksia eteenpäin ja riistää eri-
10783: 10 000 ha, on vahinkoala siten lähes 40 %.        tyisesti nuorten isäntien ja emäntien tulevai-
10784: Tyrnävällä on aktiivitiloja 290. Satovahinko-     suuden uskoa.
10785: ilmoitus on tehty 185 tilalta.                       Tyrnävälle, Liminkaan ja koko Oulun eteläi-
10786:    1. 10. 1981 Tyrnävän viljelijöiden vahinko-    seen maatalouspiiriin tarvitaan nopeasti valtio-
10787: alat ovat seuraavat:                              vallan voimakkaita maataloutta tukevia elvytys-
10788:   kauran            1 360 ha                      toimia ja satovahinkojen todellista korvaamista.
10789:   ohran             2 280 "                          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
10790:   perunan              25 "                       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
10791:   rukiin               26 "                       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
10792:   seosviljan             2 "                      raavan kysymyksen:
10793:   peltoheinän           34 "
10794:   säilörehun            25 "                                Mihin erityisen kiireellisiin ja tehok-
10795:   vihaotarehun          45 "                             kaisiin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10796:   yhteensä           3 797 ha                            ryhtyä satovahinkojen korvaamiseksi ja
10797:                                                          maatalouden elvyttämiseksi Tyrnävällä,
10798:    Tyrnävän kohdalla on kysymys todella suu-             Limingassa ja Oulun eteläisessä maata-
10799: resta onnettomuudesta, jossa tarvitaan nyt ri-           louspiirissä?
10800:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1981
10801: 
10802:                                          Eero Lattula
10803: 
10804: 
10805: 
10806: 
10807: 088101246N
10808: 2                                           .1981 vp.
10809: 
10810: 
10811: 
10812: 
10813:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10814: 
10815:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     sa määrin viljelmäkohtaisiin arvioihin. Hallitus
10816: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on katsonut, että viljelijöiden omavastuuosuu-
10817: olette 20 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn kir-      den ylittäviin viljelmäkohtaisiin korvauksiin· tu-
10818: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    lisi käyttää aikaisemmilta vuosilta siirtyneet
10819: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ja vuoden 1982 tulo- ja menoarvioesityksessä
10820: Lattulan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     ehdotetut varat huomioon ottaen kaikkiaan 340
10821: sestä n:o 416:                                      milj. markkaa. Viljelmäkohtaiset korvaukset on
10822:                                                     tarkoitus maksaa määrärahojen puitteissa siten,
10823:          Mihin erityisen kiireellisiin ja tehok-    että omavastuuosuuden ylittävät vahingot kor-
10824:        kaisiin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vataan ainakin pienviljelmille täysimääräisinä.
10825:        ryhtyä satovahinkojen korvaamiseksi ja           Viljelmäkohtaisiin · korvauksiin varattavan
10826:        maatalouden elvyttämiseksi Tyrnävällä,       määrärahan lisäksi hallitus tulee ehdottamaan
10827:        Limingassa ja Oulun eteläisessä maata-       100 milj. markan määrärahan varaamista yleis-
10828:        louspiirissä?                                korvausten suorittamiseen. Lisäksi eduskunnalle
10829:                                                     on 20. 11. 1981 annettu esitys laiksi vuoden
10830:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         1981 satovahinkojen johdosta myönnettävistä
10831: taen seuraavaa:                                     korkotukilainoista, jonka mukaan vuoden 1981
10832:    Kuluvana vuonna satovahinkoja on sattunut        satovahinkojen johdosta taloudellisia vahinkoja
10833: poikkeuksellisen runsaasti koko maassa. Vahin-      kärsineille viljelijöille voitaisiin myöntää raha-
10834: kojen viljelmäkohtaiset erot saattavat olla kui-    laitosten varoista lainoja yhteensä 450 milj.
10835: tenkin poikkeuksellisen suuria, minkä johdosta      markkaa. Lakiehdotuksen mukaan lainoista pe-
10836: hallitus on pitänyt tärkeänä, että vahinkojen       rittävä korko olisi neljä prosenttia ja lainojen
10837: korvaaminen perustuu mahdollisimman suures-         takaisinmaksuaika neljä vuotta.
10838:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1981
10839: 
10840:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
10841:                                               N:o 416                                              3
10842: 
10843: 
10844: 
10845: 
10846:                             Tili Riksdagens Herr Talman
10847: 
10848:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         självriskandel borde, med beaktande av de
10849: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        medel som överförts från tidigare år och som
10850: av den 20 oktober 1981 till vederbörande             föreslagits i statsverkspropositionen för år
10851: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       1982, användas inalles 340 milj. mk. Avsikten
10852: jande av riksdagsman Lattula undertecknade           är att de lägenhetsbestämda ersättningarna skall
10853: spörsmål nr 416:                                     betalas inom ramen för anslagen så, att de
10854:                                                      skador som överstiger självriskandelen ersätts
10855:           Vilka särskilt brådskande och effek-       till fullt belopp åtminstone för småbrukens vid-
10856:        tiva åtgärder ämnar Regeringen vidta          kommande.
10857:        för att ersätta skördeskadorna och för            Utöver det anslag som reserveras för lägen-
10858:        att stimulera jordbruket i Tyrnävä, Li-       hetsbestämda ersättningar kommer regeringen
10859:        minka och Uleåborgs södra lantbruks-          att föreslå att ett anslag om 100 milj. mk
10860:        distrikt?                                     reserveras för utbetalning av allmänna ersätt-
10861:                                                      ningar. Vidare har tili riksdagen 20. 11. 1981
10862:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        avlåtits en proposition med förslag till lag om
10863: samt anföra följande:                                räntestödslån som beviljas med anledning av
10864:    I år har skördeskadorna varit exceptionellt       1981 års skördeskador, enligt viiken de odlare
10865: omfattande i hela landet. Skadorna kan dock          som på grund av 1981 års skördeskador lidit
10866: ha drabbat olika lägenheter i mycket olika om-       ekonomiska förluster av penninginrättningarnas
10867: fattning, varför regeringen har ansett det vik-      medel kunde beviljas lån tili ett sammanlagt
10868: tigt att skadeersättningarna så långt som möj-       belopp av 450 milj. mk. Enligt den föreslagna
10869: ligt grundar sig på uppskattningar per lägenhet.     lagen skulle räntan på lånen vara fyra procent
10870: Regeringen har ansett att för lägenhetsbestämda      och lånens återbetalningstid fyra år.
10871: ersätti:tfngar till den del de överstiger odlarnas
10872:      Helsingfors den 27 november 1981
10873: 
10874:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
10875:                                               1981 vp.
10876: 
10877: Kirjallinen kysymys n:o 417
10878: 
10879: 
10880: 
10881: 
10882:                                   Lampinen:    Lassiliikenteen   järjestämisestä   välille Parainen-
10883:                                      Nauvo
10884: 
10885: 
10886:                         Eduskunnan            Herra      Puhemiehelle
10887: 
10888:    Valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuo-         tuu kesäaikana. Viranomaisten laatimat käyt-
10889: delle 1982 on varattu 3 500 000 markkaa              tölaskelmat lienevät käyttäjämäärän suhteen
10890: maantielle n:o 180 Paraisten-Nauvon lautan           virheellisiä.
10891: korvaamiseksi lossilla. Koko hankkeen kustan-           Saaristotien käyttäjien kannalta olisi välttä-
10892: nusarvio on 8 miljoonaa markkaa ja hanke on          mätöntä, että liikenne Paraisten ja Nauvon
10893: esitetty toteuttavaksi loppuun vuonna 1983.          välillä voitaisiin viimeistään keväästä 1982 al-
10894: Tätä esitystä on saaristoliikenteen kehittämi-       kaen siihen saakka, kunnes tulo- ja menoar-
10895: sen kannalta tervehdittävä tyydytyksellä.            vioon merkityt lossit otetaan käyttöön, hoitaa
10896:    Nykyisin käytössä olevilla lautoilla ei saa-      tilapäisjärjestelyin siten, että pahimmassa ta-
10897: ristotien liikennettä ole pystytty tyydyttävästi     pauksessa useita tunteja kestävästä jonotukses-
10898: hoitamaan. Suurimpina pulmina tien käyttäjien        ta !autoille voidaan välttyä. Tähän lienee
10899: kannalta ovat olleet toisaalta ennen kaikkea         mahdollisuus hankkimalla tilapäisesti aluksia
10900: viikonvaihteeseen sattuneet kohtuuttomina pi-        hoitamaan liikennettä erityisesti viikonloppui-
10901: dettävät liikenneruuhkat sekä toisaalta se, et-      sin.
10902: tei lauttaliikennettä ole hoidettu ympärivuoro-         Edellä oleviin perusteluihin viitaten sekä
10903: kautisena. Hankittavat lossit poistanevat suu-       valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin no-
10904: relta osin nämä ongelmat vuoden 1983 lop-            jalla esitän valtioneuvoston asianomaisen jä-
10905: puun mennessä.                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10906:     Saaristotien käyttäjät ovat huolissaan siitä,
10907: miten liikenne voidaan hoitaa vuosina 1981-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10908: 1983 nykyistä paremmin. Tätä varten on pe-                  ryhtyä liikenteen järjestämiseksi maan-
10909: rustettu Turun saaristotien käyttäjäyhdistys                tiellä n:o 180 välillä Parainen-Nauvo
10910: ry ., jossa tällä hetkellä on toistatuhatta jäsen-          niin, että liikenne jo keväästä 1982
10911: tä. Tämän yhdistyksen suorittamien laskelmien               alkaen voitaisiin hoitaa ympärivuoro-
10912: ja arvioiden mukaan käyttää saaristotietä noin              kautisena ja siten, ettei kohtuuttomia
10913: 30 000 henkeä. Suurin osa liikenteestä tapah-               liikenneruuhkia edellä mainitulla maan-
10914:                                                             tiellä synny?
10915:   Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1981
10916: 
10917:                                            Arto Lampinen
10918: 
10919: 
10920: 
10921: 
10922:  0881011331
10923: 2                                           1981 vp.
10924: 
10925: 
10926: 
10927: 
10928:                        Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
10929: 
10930:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lossialuspaikaksi. Uutta lassialusta koskeva
10931: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-     hankinta on tarjousvaiheessa ja hanke on oh-
10932: hemies, 20 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn         jelmoitu siten, että lassialusliikenne ko. pai-
10933: kirjelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston     kalla alkaisi keväällä 1983.
10934: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Oulunsalon-Hailuodon lautta-aluspaikalla
10935: edustaja Arto Lampisen näin kuuluvasta kir-        olevien molempien lautta-alusten vaurioiduttua
10936: jallisesta kysymyksestä n:o 417:                   jouduttiin lautta-alus Meritie siirtämään Turun
10937:                                                    piiristä Ouluun keväällä 1981.
10938:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        On luonnollista, että tämä järjestely on vai-
10939:        ryhtyä liikenteen järjestämiseksi maan-     keuttanut Turun saaristotien liikenteen hoita-
10940:        tiellä n:o 180 välillä Parainen-Nauvo       mista. Lautta-alus Meritie on mahdollista siir-
10941:        niin, että liikenne jo keväästä 1982        tää takaisin Turun piiriin ensi vuoden kevääl-
10942:        alkaen voitaisiin hoitaa ympärivuoro-       lä, jolloin liikenne jälleen pystytään hoitamaan
10943:        kautisena ja siten, ettei kohtuuttomia      normaalilla tavalla.
10944:        liikenneruuhkia edellä mainitulla maan-        Ympärivuorokautiseen liikennöintiin lautta-
10945:        tiellä synny?                               aluksilla ei kustannussyistä ole ollut eikä ole
10946:                                                    mahdollisuuksia. Kun Paraisten-Nauvon laut-
10947:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tapaikalla on yöllä hätätapauksia varten järjes-
10948: vasti seuraavaa:                                   tetty varallaolo ja kun lautta-alus Meritie
10949:    Tie- ja vesirakennuslaitoksella on nykyisin     siirtyy takaisin Turun saaristotien liikenteeseen
10950: kolme lautta-aluspaikkaa, Parainen-Nauvo ja        ensi vuoden keväällä, tieviranomaiset katsovat
10951: Korppoo-Norrskata-Houtskari Turun piiris-          näillä järjestelyillä voitavan hoitaa Paraisten-
10952: sä sekä Oulunsalo-Hailuoto Oulun piirissä.         Nauvon välinen liikenne siihen asti, kunnes
10953: Näillä paikoilla liikennöi normaalisti 7 lautta-   uusi lassialus v. 1983 keväällä saadaan liiken-
10954: alusta. Lautta-alusten tarve tulee lähivuosina     teeseen, jolloin myös ympärivuorokautisen lii-
10955: oleellisesti vähenemään sen jälkeen, kun Pa-       kennöinoin toteuttamiseen on nykyistä parem-
10956: raisten-Nauvon lautta-aluspaikka muuttuu           mat mahdollisuudet.
10957:      Helsingissä marraskuun 12 päivänä 1981
10958: 
10959:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
10960:                                             N:o 417                                                3
10961: 
10962: 
10963: 
10964: 
10965:                           Tili Riksdagens Herr Talman
10966: 
10967:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       befinner sig för närvarande i anbudsskedet
10968: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       och projektet är planerat så, ett färjtrafiken
10969: se av den 20 oktober 1981 tili vederbörande        vid ifrågavarande färjställe skulle inledas vå-
10970: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     ren 1983.
10971: jande av riksdagsman Arto Lampinen under-             Efter att de håda frigående färjorna vid
10972: tecknade spörsmål nr 417:                          Oulunsalo-Hailuoto färjställe skadats var
10973:                                                    man tvungen att flytta den frigående färjan
10974:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          Meritie från Åbo distrikt tili Uleåborg våren
10975:        vidtaga i syfte att ordna trafiken på       1981.
10976:        landsväg nr 180 mellan Pargas och Nagu         Det är naturligt att detta arrangemang för-
10977:        så, att trafiken redan från och med         svårat trafiken längs Aho skärgårdsväg. Den
10978:        våren 1982 kunde fungera dygnet runt        frigående färjan Meritie kan flyttas tilihaka tili
10979:        och så, att orimliga trafikstockningar      Åbo distrikt nästa vår, varvid trafiken igen
10980:        inte skulle uppstå på ovan nämnda           kan skötas normalt.
10981:        landsväg?                                      Av kostnadsskäl har det varit och är det
10982:                                                    omöjligt att idka trafik dygnet runt med de
10983:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      frigående färjorna. Eftersom man vid Pargas
10984: samt anföra följande:                              -Nagu färjställe har ordnat med beredskap
10985:    Väg- och vattenbyggnadsverket har numera        nattetid med tanke på nödsituationer och då
10986: tre färjställen för frigående färjor, Pargas-      den frigående färjan Meritie åter börjar trafi-
10987: Nagu och Korpo--Norrskata-Houtskär i Åbo           kera Åbo skärgårdsväg nästa vår, anser väg-
10988: distrikt samt Oulunsalo--Hailuoto i Uleå-          myndigheterna att det genom dessa arrange-
10989: borgs distrikt. Dessa ställen trafikeras normalt   mang är möjligt att sköta trafiken mellan
10990: av 7 frigående färjor. Behovet av frigående        Pargas och Nagu tills den nya styrbara färjan
10991: färjor kommer att minska avsevärt då färj-         fås i trafik våren 1983, varvid också möjlig-
10992: stället Pargas-Nagu får en styrbar färja. Pro-     heterna tili trafik dygnet runt hlir bättre än
10993: jektet för anskaffande av en ny styrbar färja      de för närvarande är.
10994:      Helsingfors den 12 november 1981
10995: 
10996:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
10997:                                               1981 vp.
10998: 
10999: Kirjallinen kysymys n:o 418
11000: 
11001: 
11002: 
11003: 
11004:                                   Bärlund ym.: Vesistöhankkeiden vesioikeuskäsittelyn puutteista
11005: 
11006: 
11007:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11008: 
11009:     Vedet ja vesien käyttö vaikuttavat mitä mo-      ka vesioikeuden päätöksellä on suuri merkitys
11010: ninaisimmalla tavalla kansalaisten hyvinvointiin     asuinympäristön laadun ja viihtyisyyden sekä
11011: sekä teollisuuteen ja muuhun tuontantotoimin-        virkistyksen kannalta ja vaikka kansalaisten
11012: taan. Vesivaroja käytetään muun muassa ta-           osallistumista omaa ympäristöään koskevaan
11013: lousvedeksi, uittoon, voimantuotantoon sekä          päätöksentekoon pidetään jokseenkin yleisesti
11014: virkistykseen. Vesien käytön moninaiset vaiku-       hyväksyttynä vaatimuksena. Vertailun vuoksi
11015: tukset huomioon ottaen ei ole samantekevää,          voidaan todeta, että maa-alueiden käyttöä kos-
11016: miten päätöksenteko vesiasioissa tapahtuu.           keviin kaavoitusratkaisuihin kansalaisilla on
11017:     Vesien käyttöä ohjaa vuonna 1961 säädetty        huomattavasti laajemmat vaikutusmahdollisuu-
11018: vesilaki (264/61). Sen tärkein ohjausmekanis-        det kuin vesilain mukaan. Luonnonsuojelun
11019: mi on lupamenettely; laajavaikutteisempia            kansalaisjärjestöille ja ympäristönsuojelusta
11020: hankkeita ei saa toteuttaa ilman vesioikeuden        vastaaville viranomaisille ei ole myönnetty pu-
11021: lupaa. Lain säännökset ovat väljiä ja sisältävät     hevaltaa vesiasioissa, mikä on lisännyt yksi-
11022: paljon voimakkaasti arvasidonnaisia käsitteitä.      puolista sekä luonnonsuojelu- ja virkistyskäyt-
11023: Tästä johtuu, että vesilaki siirtää käytän-          töarvoista piittaamatonta vesirakentamista ja
11024: nössä lainsäätäjän päätösvaltaa tuomioistuimelle     muuta vesien käyttöä.
11025: myös niissä tapauksissa, joissa kysymys on ve-          Hallituksen toimenpitein on helpotettu va-
11026: sistöhankkeiden tarkoituksenmukaisuudesta ja         hingonkorvauksen saantia eräiden vanhempien
11027: toivottavuudesta koko yhteiskunnan kannalta.         rakentamishankkeiden johdosta. Vuonna 1979
11028:  Epäkohtia lisää se, ettei vesien käytön ja suo-     säädettiin laki eräiden Kemijoen rakentamises-
11029:  jelun suunnittelu ole jäsentynyttä ja ettei suun-   ta aiheutuneiden kalastusvahinkojen korvaus-
11030: nittelulla juurikaan ole merkitystä konkreet-        kysymysten hoitamisesta (926/79). Kuluvan
11031:  tisessa lupaharkinnassa. Samaan suuntaan vai-       vuoden keväällä säädettiin laki eräiden vesi-
11032:  kuttaa myös se, että lupaharkinnassa keskeinen      oikeudellisten korvausten maksamisesta annet-
11033:  ns. intressivertailu ei täytä niitä vaatimuksia,    tavista valtion takauksista (266/81). Pysyväm-
11034:  joita yleensä edullisuusvertailulle asetetaan.      män ratkaisun vahingonkärsijäin aseman paran-
11035:     Erityisesti suurehkojen vesistöhankkeiden        tamiseksi toisi vain vesilain muuttaminen esi-
11036:  vesioikeuskäsittelyssä on ilmennyt monia puut-      merkiksi siten, että vahingonkärsiiät voisivat
11037:  teita. Asian käsittely on monimutkaista ja kes-     nostaa korvauksen jo vesioikeuden päätöksen
11038:  tää suhteettoman kauan. Käsittely on oikeus-        perusteella. Hallituksen esityksessä edellä mai-
11039:  turvasyiden vuoksi muotosäännöksin pitkälti         nituksi ns. vesitakuulaiksi todettiinkin, että
11040:  sidottua. Vaikka asian käsittely onkin painot-      hallituksen esitys asiasta on valmisteilla. Täl-
11041:  tunut korvausten selvittelyyn ja vahingonkärsi-     laista esitystä ei kuitenkaan ole eduskunnalle
11042:  iän muodollinen oikeusturva onkin ehkä riittä-      annettu.
11043:  vä, ei vahingonkärsijöidenkään asemaa voida            Elollisen luonnon ja luonnon tuottokyvyn
11044:  nykyisin asioiden käsittelyn pitkän kestoajan-      säilymisen kannalta korvaukset ovat monessa
11045:  kaan vuoksi pitää tyydyttävänä.                     suhteessa toissijaisia. Kestävään luonnonvaro-
11046:     Kasvavaa tyytymättömyyttä kansalaisissa          jen käyttöön ei päästä ilman että toiminnan
11047:  aiheuttaa se, että asian käsittelyn ulkopuolelle    painopiste on haittojen ennaltaehkäisyssä. Si·
11048:  jäävät eräitä viranomaisia lukuun ottamatta         ten esimerkiksi kalakannan ja vesien tuotto-
11049:  kaikki muut kuin ne, jotka voivat vedota asias-     kyvyn säilyttämiseksi on huolehdittava vesien
11050:  sa omistusoikeutensa loukkaukseen tai muuhun        hyvästä laadusta ja kalanistutuksista sekä muis-
11051:  yksityisoikeudelliseen perusteeseen. Näin, vaik-    ta hoitotoimista vesistöjä hyödynnettäessä. Ve-
11052: 0881012028
11053: 2                                              1981 vp.
11054: 
11055: sien laadun ja tuottokyvyn säilyttämisessä tär-       käsittelyn kannalta, että muutos olisi perustel-
11056: keimpiä ovat ne ehdot, jotka vesien käytölle          tu. Se päinvastoin lisää paineita erilaisiin väli-
11057: asetetaan. Lupavelvoitteiden asettaminen poik-        aikais- ja työlupamenettelyihin, joista saadut
11058: keaa luonteeltaan ratkaisevasti normaalista rii-      kokemukset ovat kielteisiä ja joista päinvas-
11059: ta-aslam oikeudenkäyntimenettelystä.          Vesi-   toin pyritään irtautumaan.
11060: asioiden käsittely olisikin järjestettävä luonnon-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11061: varojen kestävän käytön ja yleisen ympäristön-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11062: suojelun edun vaatimalla tavalla.                     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11063:    Edellä sanottu huomioon ottaen on pidet·           vaksi seuraavan kysymyksen:
11064: tävä hämmästyttävinä tietoja ehdotuksista
11065: muutoksenhaun keskittämisestä vesiylioikeu-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11066: teen vesiasioissa, varsinkin kun muissa maissa               siin puhevallan myöntämiseksi vesi-
11067: ympäristölupa-asioiden käsittely yleisesti tapah-            asioissa myös muille kuin niille, jotka
11068: tuu hallinnollisessa menettelyssä.                           voivat vedota omistusoikeutensa louk-
11069:    Muutosta lienee perusteltu vesiasioiden kä-               kaukseen tai muuhun yksityisoikeudel-
11070: sittelyn nopeutumisella. Vesiasioiden käsitte-               liseen perusteeseen, ja
11071: lystä aikaisemmin saadut kokemukset osoitta-                    millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-
11072: vat kuitenkin, ettei tuotantotoiminta voi odot-              tyä, jotta vesien käytön yhteiskunnalli-
11073: taa lupapäätöstä niin kauan kuin korvausasioi-               set vaikutukset tulisivat nykyistä pa-
11074: den käsittely kestää. Muutoksenhaun keskittä-                remmin otetuiksi huomioon lupa-asioi-
11075: misellä tuskin saadaankaan sellaista etua asian              den käsittelyssä?
11076:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1981
11077: 
11078:          Kaj Bärlund                     Tarja Halonen                  Kaarina Suonio
11079:          Liisa Jaakonsaari               Pirjo Ala-Kapee                Kaisa Raatikainen
11080:                                              N:o 418                                                 3
11081: 
11082: 
11083: 
11084: 
11085:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11086: 
11087:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         Vesilainsäädäntömme erityispiirteenä voidaan
11088: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       pitää viranomaisille myönnettävää asianosais-
11089: mies, olette 20 päivänä lokakuuta 1981 päivä-      asemaa yleisen edun valvojina. Monilla valtion
11090: tyn kirjeenne n:o 1644 ohella toimittanut val-     viranomaisilla on tehtävä vesioikeuskäsittelyn
11091: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-   yhteydessä. Kaikilla niillä valtion viranomai-
11092: sen kansanedustaja Kaj Bärlundin ym. näin          silla, joiden tulee valvoa yleistä etua, on toimi-
11093: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 418:     alallaan asianosaisen asema. Valtion viranomais-
11094:                                                    ten asianosaisaseman syntyminen ei ole siis
11095:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     sidottu yksinomaan siihen, koskeeko vesihan-
11096:        siin puhevallan myöntämiseksi vesi-         ke valtiolle kuuluvaa omaisuutta. Yleisenä val-
11097:        asioissa myös muille kuin niille, jotka     vontaviranomaisena       tmmiVan vesihallinnon
11098:        voivat vedota omistusoikeutensa louk-       ohella yleisen edun valvontatehtäviä on myös
11099:        kaukseen tai muuhun yksityisoikeudel-       esimerkiksi tie- ja vesirakennuslaitoksella, me-
11100:        liseen perusteeseen, ja                     renkulkuhallituksella, metsähallituksella jne.
11101:           millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-   Kunkin viranomaisen mahdollisuus valvoa
11102:        tyä, jotta vesien käytön yhteiskunnalli-    yleistä etua vesiasioissa johdetaan viime kädes-
11103:        set vaikutukset tulisivat nykyistä pa-      sä niistä vesilain ulkopuolisista säännöksistä,
11104:        remmin otetuiksi huomioon lupa-asioi-       joiden avulla kunkin viranomaisen valvonta-
11105:        den käsittelyssä?                           tehtävät on määritetty. Ympäristönsuojelusta
11106:                                                    vastaavat viranomaiset eivät ole eri asemassa
11107:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      vesilain puhevaltaa koskevan säännöstön kan-
11108: vasti seuraavaa:                                   nalta.                           •
11109:    Keskeisimmät säännökset vesien käytöstä ja          Kunnallisilla viranomaisilla on myös tehtä-
11110: suojelusta sekä menettelystä vesiasioissa ovat     viä vesiasioissa. Vesilautakunnalla on oikeus
11111: vuonna 1962 voimaan tulleessa vesilaissa           esittää vesioikeudelle sellaisia lausuntoja ja
11112:  (264/61). Hakemusasiat ovat merkittävin ryh-      huomautuksia, joihin se kunnan vesiolojen val-
11113: mä vesiasioita. Hakemusasioissa asianosaisase-     vojana katsoo olevan aihetta. Kunnan asian-
11114: ma kuuluu varsin laajalle joukolle oikeussub-      osaisasema on mahdollista nähdä laajempana-
11115: jekteja. Tavallisesti puhevallan syntyminen kyt-   kin. Kunnalla saattaa olla asianosaisasema ha-
11116: keytyy tilanteeseen, jossa vesihanke vaikuttaa     kemusasiassa, jos kunnan toimialaan kuuluva
11117: kiinteään tai irtaimeen omaisuuteen tai muu-       etu joutuu ristiriitaan vesihankkeen kanssa.
11118: hun erityiseen oikeuteen. Asianosaisten piiri ei       Järjestöjen puhevallan osalta lähtökohtana
11119: kuitenkaan rajoitu tähän. Tärkeä peruste pu-       voidaan pitää sitä, että niillä yhdistyksillä ja
11120: hevallan käyttämiseen on myös vesilain 11 lu-      yhteisöillä, joiden toimialaan lain mukaan kuu-
11121: vun 3 §:n 6 kohdassa tarkoitetulla korvausti-      luu vesien käyttäminen ja hoitaminen, on mah-
11122: lanteella. Lainkohdan mukaan korvataan muu-        dollisuus käyttää puhevaltaa hakemusasiassa.
11123: hun kuin omistusoikeuteen perustuvan edun          Tällaisia ovat esimerkiksi kalastuskunta, uitto-
11124: käyttäjälle tarpeellisen vedensaannin taikka ve-   yhdistys, viemäriyhteisöt jne. Sen sijaan vapaa-
11125: sialueen tai sen rannan muun tärkeän käyttö-       ehtoisille yhdistyksille tai yhteenliittymille, joi-
11126: mahdollisuuden estyminen tai huomattava vai-       den tehtäväpiiriin kuuluu esimerkiksi vesiin
11127: keutuminen. Säännös mahdollistaa esimerkiksi       tai maisemaan liittyvä edunvalvonta, ei ole an-
11128: ammatti- ja kotitarvekalastajan puhevallan käy-    nettu itsenäistä puhevaltaa hakemusasioissa.
11129: tön hakemusasiassa ilman kytkentää omistus-        Näin ollen rannanomistajayhdistyksillä, koti-
11130: oikeuteen tai vesialueen osakkuuteen.              seutu- tai maisemansuojeluyhdistyksillä ei ole
11131: 4                                            1981 vp.
11132: 
11133: puhevaltaa yleisesti ajamiensa tavoitteiden osal-   päätöksen perusteella, on oikeusministeriössä
11134: ta. Sen sijaan järjestön tai yhdistyksen mate-      valmisteltu esitysehdotus.
11135: riaalinen etu, oma etu, synnyttää puhevallan.          Vesilain laaja-alainen muuttaminen on par-
11136: Toisaalta järjestöt ja yhdistykset voivat osal-     haillaan vireillä. Ensi vuoden alkupuolella on
11137: taan myötävaikuttaa siihen, että valtakunnalli-     tarkoitus saattaa eduskuntaan noin sadan vesi-
11138: sesta tai paikallisesta ympäristönsuojeluedusta     lain pykälän muuttamista tarkoittava esitys.
11139: vastaavat valtion ja kunnan viranomaiset tar-       Valmistellun esitysehdotuksen mukaan ekolo-
11140: vittaessa käyttävät oikeusturvatien loppuun         giset arvot huomioitaisiin nykyistä näkyväm-
11141: saakka.                                             min vesilain vesiensuojelusäännöksissä, kalan-
11142:    Näin ollen havaitaan, että puhevalta vesi-       hoitovelvoitteita koskevat säännökset ajanmu-
11143: asi.oissa jo voimassa olevan vesilainsäädäntöm-     kaistettaisiin, vesiasioiden käsittelyä joudutet-
11144: me ja oikeuskäytännön valossa kuuluu laajalle       taisiin muun muassa vähentämällä vesioikeuk-
11145: joukolle oikeussubjekteja eikä siten rajoitu pel-   sien työtaakkaa, asiantuntemusta vesiasioita kä-
11146: kästään siihen asianosaisten piiriin, jotka ve-     sitehäessä laajennettaisiin jne.
11147: toavat omistusoikeutensa loukkaukseen tai              Vesiasioiden käsittelyn hitauteen vaikuttaa
11148: muuhun yksityisoikeudelliseen perusteeseen.         vesilain muutoksenhakujärjestelmään liittyvä
11149: Puhevaltaa koskevien yleisperiaatteiden muut-       rakenteellinen heikkous, kaksijakoinen muutok~
11150: tamiseen ei liene tarvetta.                         senhakujärjestelmä. Keskitettäessä muutoksen-
11151:    Vesiasioiden käsittelyn jouduttaminen sekä       haku vesioikeudesta vesiylioikeuteen kaikissa
11152: asiantuntemuspohjan laajentaminen vesiasioita       vesiasioissa päästään haitallisesta kaksijakoi-
11153: käsiteltäessä ovat keskeisimpiä tämän päivän        suudesta eroon. Oikeusturvan ja tehokkuuden
11154: vesilainsäädännön uudistustavoitteita.              kannalta ehdotettua parempaa vaihtoehtoa ei
11155:    Vahingonkorvausten saannin jouduttamiseksi       ole julkisuudessa esitetty. Lisäksi on huomat-
11156: on suoritettu eräitä erityistoimenpiteitä, jois-    tava, että sekä vesilain tarkistamiskomitean
11157: ta mainittakoon ns. vesitakuulain säätäminen        esittämissä kahdessa vaihtoehtomallissa että
11158: viime keväänä sekä resurssien lisäykset vesi-       laintarkastuskunnan lausunnossa päädyttiin sii-
11159: tuomioistuimiin. Vesitakuulakia sovelletaan en-     hen, että vesiylioikeus toimisi muutoksenhaku-
11160: simmäistä kertaa käytännössä Iijoen korvaus-        asteena hakemusasioissa ja ainoastaan valitus-
11161: kysymysten hoitamiseen tapauksessa, jossa kor-      luvan perusteella asia voitaisiin saattaa vielä
11162: vausten ennakollisesta maksamisesta on eri          korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi.
11163: osapuolten välillä syntynyt sopimus. Vesilain       Vesilain tuomioistuin- ja muutoksenhakujärjes-
11164: muuttamisesta siten, että korvaukset voitaisiin     telmän uudistamista ei tulisi enää siirtää tuon-
11165: nostaa jo lainv~imaa vailla olevan vesioikeuden     nemmaksi.
11166:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1981
11167: 
11168:                                                               Oikeusministeri Christoffer Taxell
11169:                                                N:o 418                                             5
11170: 
11171: 
11172: 
11173: 
11174:                             Tili Riksdagens Herr Talman
11175: 
11176:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         talan i ansökningsärenden utan -anknytning till
11177: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri"            äganderätt eller ddägarskap i vattenoinråde.
11178: velse nr 1644 av den 20 oktober 1981 tili               Såsom ett särdrag för vår vattenlagstiftning
11179: vederbörande medlem av statsrådet översänt           kan anses, att myndigheterna beviljas parts-
11180: avskrift av följande av riksdagsman Kaj Bär-         ställning i egenskap av övervakare av det all-
11181: lund m.fl. undertecknade spörsmål nr 418:            männa intresset. Många statliga · myndigheter
11182:                                                      har uppgifter i samband med en vattenrätts-
11183:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        behandling. Alla de statliga myndigheter som
11184:        att bevilja även andra än dem som kan         bör övervaka det allmänna intresset har parts-
11185:        åberopa att deras äganderätt kränkts          ställning inom sitt verksamhetsområde. Upp-
11186:        eller någon annan privaträttslig grund        komsten av en statlig myndighets partsställ-
11187:        rätt att föra talan i vattenärenden, och      ning är således inte enbart bunden till den
11188:           vilka åtgärder ämnar Regeringen            omständigheten att vattenprojektet berör
11189:        vidta för att de samhälleliga verkningar      staten tillhörig egendom. Förutom vattenför-
11190:        som ansluter sig tili nyttjandet av           valtningen, som fungerar som en allmän till-
11191:        vatten bättre än för närvarande skulle        synsmyndighet, har också t.ex. väg- och vatten-
11192:        kunna beaktas i samband med behand-           byggnadsstyrelsen, sjöfartsstyrelsen, forststy-
11193:        lingen av tillstånds.ärenden?                 relsen m.fl. övervakningsuppgifter ·sotn berör
11194:                                                      det allmänna intresset. Varje myndighets möj-
11195:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lighet att övervaka det allmänna intresset i
11196: samt anföra följande:                                vattenärenden styrs i sista hand av de stad-
11197:     De mest centrala stadganden om nyttjande         ganden utom vattenlagen, med stöd av vilka
11198: och skyddande av vatten samt om förfarandet          myndigheternas övervakningsuppgifter är ·de-
11199: i vattenärenden ingår i vattenlagen (264/61),        finierade. De myndigheter som ansvarar för
11200: som trädde i kraft år 1962. Ansökningsären-          miljövården är inte i en annan ställning beträf-
11201: dena utgör den viktigaste gruppen bland vat-         fande de stadganden i vattehlagen som gäller
11202: tenärendena. I ansökningsärenden tillkommer          rätt att föra talan.
11203: en vidsträckt grupp av rättssubjekt partsställ-         Kommunala myndigheter har också uppgifter
11204: ning. Vanligtvis hänför sig rätten att föra          i anslutning tili vattenärenden. Vattennämnd
11205: talan tili en situation, där vattenprojektet på-     har rätt att för vattendomstolen framställa så-
11206: verkar fast eller lös egendom eller någon            dana utlåtanden och anmärkningar som den
11207: annan särskild rättighet. Kretsen av sakägare        i egenskap av övervakare av vattenförhållan-
11208: är dock inte begränsad tili detta. En viktig         dena i kommunen anser befogade. Det är möj-
11209: grund för förande av talan är även den i 11          ligt att se kommunens partsställning ännu vi-
11210: kap. 3 § 6 punkten vattenlagen avsedda er-           dare. Kommunen kan ha partsställning i ett an-
11211: sättningssituationen. Enligt lagrummet ersätts       sökningsärende om ett tili kommunens verk-
11212: hindrande eller avsevärt försvårande av för ve-      samhetsområde hörande intresse kommer i
11213: derbörande erforderlig möjlighet att ha tiligång     konflikt med ett vattenprojekt.
11214:  tili vatten eller att kunna på ett angeläget sätt      Beträffande organisationers rätt att föra
11215:  annars nyttja vattenområde ellet dess strand,       talan kan utgångspunkten anses vara den, att
11216: och vilka möjligheter grundar sig på annan           de föreningar och samfund tili vars verksam-
11217: rätt än äganderätt. Stadgandet möjliggör för         hetsområde enligt lag hör nyttjande och skötsel
11218:  t.ex. yrkes- och husbehovsfiskare rätt att föra     av vatten, kan utöva talerätt i ett ansöknings-
11219: 0881012028
11220: 6                                                   1981 vp.
11221: 
11222: ätende. Dylika otganisationet ät t.ex. fiskelag,    om preliminät utbetalning av ersättning. Vid
11223: flottningsföteningat      och    avloppssamfund.    justitieministeriet har betetts en regerings-
11224: Dätemot hat inte åt ftivilliga föteningat ellet     proposition med förslag till lag om ändring
11225: sammanslutningat, till vats uppgiftsomtåden         av vattenlagen så, att ersättningar kunde lyftas
11226: höt t.ex. bevakningen av inttessen som hän-         med stöd av vattendomstolens ännu inte laga
11227: föt sig till vatten och miljö, givits tätt att      kraft vunna utslag.
11228: självständigt föra talan i ansökningsätenden.           En omfattande ändring av vattenlagen är
11229: Sålunda hat inte strandägatföteningat, hem-         för närvarande anhängig. Avsikten är, att man
11230: bygds- ellet landskapsskyddsföteningar rätt         i bötjan av nästa åt skall avlåta till riksdagen
11231: tili talan i fråga om de allmänna målsättningar     en regeringsptoposition med fötslag tili
11232: som de atbetat för. Däremot medföt en organi-       ändring av ungefät hundta paragtafer i vat-
11233: sations eller förenings materiella fördel, den      tenlagen. Enligt ovan nämnda tegeringspropo-
11234: egna fördelen, sådan rätt. A andra sidan kan        sition skulle de ekologiska värdena beaktas
11235: organisationer och föreningat föt sin del med-      på ett meta framttädande sätt än nu i vatten-
11236: verka till, att de statliga och kommunala myn-      lagens vattenskyddsstadganden, stadgandena
11237: digheter som ansvarar för den riksomfattande        angående fiskevåtdsfötpliktelser skulle moder-
11238: eller lokala miljövåtden, vid behov föta ätendet    nisetas, behandlingen av vattenärenden skulle
11239: ända upp tili den högsta rättsmedelsinstansen.      påskyndas genom bl.a. en minskning av vatten-
11240:     Sålunda inses, att rätt till talan i vatten-    domstolatnas arbetsbörda, sakkunskapen vid
11241: ärenden enligt redan ikraftvarande vattenlag-       handläggningen av vattenärenden skulle utvid-
11242: stiftning och rättsptaxis tillkommer en vid-        gas osv.
11243: sttäckt gtupp rättssubjekt och sålunda be-              På den långsamma behandlingen av vatten-
11244: gtänsas inte tätten att föta talan enbart tili      ätenden invetkar den strukturella svagheten i
11245: den sakägatktets som åbetopar ägande-               vattenlagens rättsmedelsinstitut, dvs. ett tu-
11246: tättsktänkning eller någon annan privaträttslig     delat rättsmedelsinstitut. Koncentrerar man
11247: grund. Något behov att ändta de allmänna            ändringssökandet från vattendomstolen till vat-
11248:  principerna för rätt till talan torde inte före-   tenöverdomstolen i alla vattenärenden, ftångår
11249: ligga.                                              man den ofördelaktiga tudelningen. Något bättre
11250:     De mest centtala målsättningatna föt en te-     alternativ med tanke på tättsskydd och effek-
11251: formering av den nuvarande vattenlagstift-           tivitet än det föreslagna har inte framförts i
11252:  ninp.en är påskyndandet av vattenätendenas         offentligheten. Dessutom bör man mätka, att
11253: handläggning samt utvidgningen av sakkun-           både i de två altetnativa modeller som den
11254:  skaoen vid behandlingen av vattenätenden.           kommitte som tillsattes för en tevidering av
11255:     För att påskynda utfåendet av skadestånds-      vattenlagen framfötde och i laggtansknings-
11256: etsättningar har vissa specialåtgätdet vidtagits,    rådets utlåtande kom man till, att vattenöver-
11257: av vilka kan nämnas antagandet av den s.k.          domstolen skulle fungeta som rättsmedels-
11258:  vattengatantilagen senaste vår samt utökningen     instans i ansökningsätenden och att ett ätende
11259:  av tesutsetna vid vattendomstolarna. Vatten-       endast med stöd av besvärstillstånd skulle
11260: gatantilagen tillämpas för första gången i ptak-     kunna dragas ännu under högsta förvaltnings-
11261:  tiken vid behandlingen av etsättningsfrågotna      domstolen prövning. En revidering av vatten-
11262:  för Ijo älvs vidkommande i ett fall, då ett        lagens domstols- och rättsmedelssystem borde
11263:  avtal uppkommit mellan de olika patterna            inte längre få skjutas på ftamtiden.
11264:      Helsingfors den 20 november 1981
11265: 
11266:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
11267:                                               1981 vp.
11268: 
11269: Kirjallinen kysymys n:o 419
11270: 
11271: 
11272: 
11273: 
11274:                                   }uvela ym.: Pienyrittäjien toimintaoikeuksien turvaamisesta koh-
11275:                                      tuuttomilta sopimusehdoilta
11276: 
11277: 
11278:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11279: 
11280:     Käsitellessään hallituksen kertomusta vuo-          Kaupan alalla ilmeneviä epäkohtia selvittä-
11281: delta 1979 hyväksyi eduskunta perustuslaki-          mään asetti kauppa- ja teollisuusministeriö v.
11282: valiokunnan mietintöön viitaten hallitukselle        1979 toimikunnan. Tammikuussa 1980 yrittä-
11283: esitettäväksi toivomuksen,                           jänsuojatoimikunta antoi mietintönsä, jossa se
11284:     "että hallitus ryhtyy kiireellisesti asianmu-    päätyi selkeisiin ehdotuksiin tilanteen korjaa-
11285: kaisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin yrittäjien   miseksi. Kun toimikunnan esitykset eivät joh-
11286: turvaamiseksi kohtuuttomilta sopimusehdoitta         taneet tuloksiin, puuttui eduskunnan perustus-
11287: heidän yrittäjän- ja toimintavapautensa varmis-      lakivaliokunta asiaan käsitellessään hallituksen
11288: tamiseksi sekä antaa tarvittavat esitykset asias-    kertomusta vuodelta 1979. Asian käsittely
11289: ta eduskunnalle mahdollisimman pian".                eduskunnassa vahvisti yrittäjänsuojatoimikun-
11290:     Eduskunnassa on jo aiemminkin useissa yh-        nan ehdotukset perustelluiksi ja eduskunta kii-
11291: teyksissä puututtu vähittäiskaupan alalla esiin-     rehtikin yrittäjien toimintavapauksia suojaavan
11292: tyneisiin kielteisiin ilmiöihin, jotka koskevat      lainsäädännön pikaista uudistamista.
11293: pienyrittäjien toimintavapautta ja siihen koh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11294: distuneita loukkaavia sopimusehtoja. Tällaiseen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
11295: vääristyneeseen kehitykseen on johtanut vähit-       rnekin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11296: täiskaupan alalla viimeisen kahdenkymmenen           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11297: vuoden aikana tapahtunut voimakas keskitty-
11298: minen. Tämän seurauksena kaupan suuret kes-                     Milloin Hallitus aikoo toteuttaa edus-
11299: kusliikkeet ja markkinointiyhtiöt ovat talou-               kunnan huhtikuussa 1981 hyväksymän
11300: de1lista mahtiasemaansa hyväksikäyttäen alista-             toivomuksen lainsäädännön uudistami-
11301: neet tuhannet pienyrittäjät allekirjoittamaan               seksi siten, että elintarvike- ja huolta-
11302: nöyryyttäviä sopimusehtoja, joita parhaalla                 moalan pienyrittäjien itsenäiset toimin-
11303: tahdollakaan ei voida pitää ns. vapaan yrittäjä-            taoikeudet turvataan kaupan keskusliik-
11304: toiminnan hengen mukaisina. Erityisesti näiden              keiden ja markkinointiyhtiöiden yrittä-
11305: kohtuuttomien sopimusehtojen kohteeksi ovat                 jille asettamilta kohtuuttomilta sopimus-
11306: joutuneet elintarvike- ja huoltamoalan yrittä-              ehdoilta?
11307:  jät. Seurauksena tästä ovat olleet jatkuvat
11308: kauppakuolemat ja pienyritystoiminnan häviä-
11309: minen suurten liikekeskusten kustannuksella.
11310:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1981
11311: 
11312:          Aulis Juvela                   Vappu Säilynoja                V. ]. Rytkönen
11313:          Mikko Elo                      J. Vähäkangas                  Pauli Uitto
11314:          Lauha Männistö                 Ulla-Leena Alppi               Anna-Liisa Jokinen
11315:                                         Unto Ruotsalainen
11316: 
11317: 
11318: 
11319: 
11320: 088101122N
11321: 2                                             1981 vp.
11322: 
11323: 
11324: 
11325: 
11326:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11327: 
11328:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle
11329: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        oikeustoimen kohtuullistamista koskevaksi lain-
11330: olette 20 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn            säädännöksi on oikeusministeriön esittelystä
11331: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ollut valtioneuvostossa esillä huhtikuussa 1981.
11332: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Valtioneuvosto päätti pyytää ehdotuksesta lain-
11333: edustaja Juvelan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       tarkastuskunnan lausunnon. Lausunto annettiin
11334: sesta kysymyksestä n:o 419:                          syyskuussa 1981. Lausunnossaan laintarkastus-
11335:                                                      kunta yhtyi oikeusministeriön näkemykseen
11336:            Milloin Hallitus aikoo toteuttaa edus-    valmisteltavana olevan lainsäädännön tarpeelli-
11337:        kunnan huhtikuussa 1981 hyväksymän            suudesta ja piti yleisen kohtuullistamissäännök-
11338:        toivomuksen lainsäädännön uudistami-          sen sisällyttämistä oikeustoimilakiin perustel-
11339:        seksi siten, että elintarvike- ja huolta-     tuna. Ko. lainsäädännön voimaansaattamista
11340:        mealan pienyrittäjien itsenäiset toimin-      olisi hallituksen mielestä pidettävä merkittä-
11341:        taoikeudet turvataan kaupan keskusliik-       vänä askeleena myös yrittäjänsuojan kannalta.
11342:        keiden ja markkinointiyhtiöiden yrittä-       Tähän on kiinnitetty huomiota myös em. eh-
11343:        jille asettamilta kohtuuttomilta sopimus-     dotuksen perusteluissa.
11344:        ehdoilta?
11345:                                                         Keskuskauppakamarin yhteyteen on vuoden
11346:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        1981 alusta perustettu uusi lautakunta, yrittä-
11347: vasti seuraavaa:                                     jien sopimuslautakunta. Tämä toteutettiin an-
11348:                                                      tamalla samalla asetus kauppakamariasetuksen
11349:    Yrittäjänsuojaa, sikäli kuin sillä ymmärre-
11350:                                                      22 §:n muuttamisesta (41/81). Lautakunnan
11351: tään pienen yrityksen tarvetta saada suojaa sil-
11352:                                                      johdolla on keväällä 1981 aloitettu elinkeinon-
11353: loin kun se on sopimussuhteessa isomman
11354:                                                      harjoittajien välisten sopimusten kohtuullista-
11355: yrityksen kanssa, on viimeksi komiteatyönä
11356:                                                      mistarkistus. Työ on tässä vaiheessa kohdis-
11357: tarkasteltu kauppa- ja teollisuusministeriön
11358:                                                      tunut erityisesti päivittäistavarakauppa-alan ja
11359: asettamassa yrittäjänsuojatoimikunnassa (komi-
11360:                                                      bensiinikauppa-alan vakiosopimusten tarkista-
11361: teanmietintö 1979: 61). Toimikunta oli yksi-
11362:                                                      miseen. Lautakunnan tarkoituksena on neuvot-
11363: mielinen siitä, että elinkeinonharjoittajien väli-
11364:                                                      teluteitse pyrkiä poistamaan sopimuksista eri-
11365: siä sopimussuhteita varten olisi aikaansaatava
11366:                                                      tyisesti sellaiset ehdot, jotka perustuslakivalio-
11367: säännöstö, jonka perusteella olisi mahdollista
11368:                                                      kunnan mietinnön ( 1981 vp. - PeVM n:o
11369: nykyistä tehokkaammin kieltää käyttämästä
11370:                                                      10) mukaan johtavat käytännössä useimtniten
11371: tai sovitella kohtuuttomia sopimusehtoja. Tä-
11372:                                                      kohtuuttomiin loppu tuloksiin.
11373: män mukaisesti toimikunta ehdotti sopimatto-
11374: masta menettelystä elinkeinotoiminnassa annet-          Kauppa- ja teollisuustninisteriössä selvite-
11375: tuun lakiin (1061/78) lisättäväksi uuden lu-         tään parhaillaan jatkotoimenpiteitä yrittäjän-
11376: vun, joka sisältäisi säännökset muun muassa          suojan tehostamiseksi. Tässä yhteydessä joudu-
11377: vakiosopimusehtojen sääntelystä (kielto) sekä        taan kiinnittämään huomiota myös siihen, tul-
11378: yksittäisten sopimusten ehtojen sovittelusta         laanko ja missä muodossa hallituksen toimesta
11379:  (kohtuullistaminen). Toimikunta oli sen sijaan      antamaan esitys eduskunnalle oikeustoimen
11380: erimielinen eräistä keskeisistä, säännösten so-      kohtuullistamista koskevaksi lainsäädännöksi.
11381: veltamista varten tarvittavista oikeussuojakei-      Ko. lainsäädännön voimaansaattaminen pois-
11382: noista.                                              taisi todennäköisesti ainakin yrittäjänsuojatoi-
11383:    Mietinnön antamisen jälkeisistä asiaan liitty-    mikunnan mietintöön sisältyneen erityisen so-
11384: vistä tapahtumista mainittakoon, sen lisäksi         vittelusäännöksen tarpeellisuuden. Lisäksi mi-
11385: mitä kysymyksessä on todettu, seuraavaa:             nisteriössä seurataan yrittäjien sopimuslauta-
11386:                                             N:o 419                                              3
11387: 
11388: kunnan myötävaikutuksella tapahtuvaa sopi-        villkor mellan näringsidkare). Mietintö sisäl-
11389: musten kohtuullistamistarkistamista.              tää ehdotuksen laiksi kohtuuttomien sopimus-
11390:    Selvitystyössä tullaan kiinnittämään huomio-   ehtojen kieltämisestä elinkeinonharjoittajien vä-
11391: ta myös niihin näkemyksiin, joita on esitetty     lisissä sopimussuhteissa (Förslag tili lag om
11392: yrittäjänsuojan tehostamisen osalta Ruotsissa.    förbud mot oskäliga villkor i avtal mellan
11393: Ruotsissa on toukokuussa 1981 annettu asiaa       näringsidkare) .
11394: koskeva mietintö (SOU 1981: 31; Avtals-
11395:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1981
11396: 
11397:                                                                         Ministeri Esko Re,~ola
11398: 4                                             1981 vp.
11399: 
11400: 
11401: 
11402: 
11403:                            Till Riksdagens Herr Talman
11404: 
11405:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Statsrådet har i april 1981 vid föredragning
11406: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           från justitieministeriet behandlat regeringens
11407: velse av den 20 oktober 1981 tili vederbörande      proposition tili riksdagen med förslag tili en
11408: medlem av statsrådet för avgivande av svar          lagstiftning angående ökad skälighet av rätts-
11409: översänt avskrift av följande av riksdagsman        handling. Statsrådet beslöt anhålla om lag-
11410: Juvela m. fl. undertecknade spörsmål nr 419:        granskningsrådets utlåtande om förslaget. Ut-
11411:                                                     låtandet gavs i september 1981. Laggransk-
11412:           När ämnar Regeringen förverkliga          ningsrådet anslöt sig i sitt utlåtande tili justi-
11413:        det av riksdagen i april 1981 antagna        tieministeriets åsikt att lagstiftningen under
11414:        önskemålet om att lagstiftningen skulle      beredning är behövlig och ansåg det motiverat
11415:        revideras så, att småföretagarnas rättig-    att ett allmänt rim1ighetsstadgande skulle in-
11416:        heter inom livsmedels- och bensinför-        tas i rättshandlingslagen. Ikraftbringande av
11417:        säljningsbranscherna skulle tryggas mot      en sådan lagstiftning vore enligt regeringens
11418:        sådana oskäliga avtalsvillkor som han-       mening ett viktigt steg framåt bl. a. just i
11419:        delns centralaffärer och marknadsfö-         fråga om företagarskydd. Detta framgår även
11420:        ringsbolag kan påtvinga dessa företa-        från motiveringen tili propositionen.
11421:        gare?
11422:                                                        I samband med centralhandelskammaren
11423:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       har inrättats en ny nämnd, företagarnas avtals-
11424: anföra följande:                                    nämnd, som fungerat sedan början av inne-
11425:                                                     varande år. Inrättandet möjliggjordes av en
11426:     Frågan om företagarskydd, i den mån där-
11427:                                                     ändring ( 41 /81 ) i förordningen om handels-
11428: med avses företags behov av skydd när det
11429:                                                     kamrar. Våren 1981 inleddes ett reviderings-
11430: slutit avtal med ett större företag, har såsom
11431:                                                     arbete som syftar tili en ökad skälighet i av-
11432: kommittearbete senast dryftats av den av han-
11433:                                                     talen mellan näringsidkare. Arbetet har i detta
11434: dels- och industriministeriet tillsatta företa-
11435:                                                     skede gällt närmast revidering av standard-
11436: garskyddskommissionen ( kommittebetänkande
11437:                                                     avtalsvillkoren inom dagligvaru- och bensin-
11438: 1979: 61 ) . Kommissionen var enig om att för
11439:                                                     handeln. Nämnden siktar på att förhandlings-
11440: avtalsförhållanden mellan näringsidkare borde
11441:                                                     vägen få isynnerhet sådana avtalsvillkor slo-
11442: åstadkommas regler, på basen av vilka man
11443:                                                     pade som enligt grundlagsutskottets betänkan-
11444: kunde mera effektivt än är fallet för när-          de (1981 rd. - GrUB nr 10) i praktiken
11445: varande förbjuda användningen av oskäliga
11446:                                                     oftast leder tili oskäliga slutresultat.
11447: avtalsvilikor eller jämka sådana. I enlighet här-
11448: med föreslog kommissionen att i lagen om               Inom handels- och industriministeriet fort-
11449: otillbörligt förfarande i näringsverksamhet         går beredningen av ytterligare åtgärder för
11450:  ( 1061/7 8) skulle intas ett nytt kapitel, som     effektivering av företagarskyddet. I detta sam-
11451: skulle innefatta stadganden om t. ex. reglering     manhang bör uppmärksamhet även fästas vid
11452: av standardavtalsvillkor ( förbud) samt om          huruvida och i viiken form regeringen kom-
11453: jämkning av villkor i enskilda avtal ( skälig-      mer att tili riksdagen avlåta en proposition
11454: hetssynpunkt) . Beträffande vissa centrala, för     med förslag tili en lagstiftning angående ökad
11455: tillämpning av nämnda stadganden erforderliga       skälighet i fråga om rättshandlingar. Genom
11456: rättsskyddsmedel kunde kommissionen dock            att bringa i kraft dylik lagstiftning skulle man
11457: inte uppnå enighet.                                 förmodligen åtminstone avhjälpa behovet av
11458:     Angående händelserna i saken efter det att      det speciella jämkningstadgande som ingick i
11459: betänkandet avgavs må, utöver vad i spörs-          företagarskyddskommissionens betänkande. Å
11460: målet redan konstaterats, nämnas följande.          andra sidan följer ministeriet med den skälig-
11461:                                             ·N:o 419                                           5
11462: 
11463: hetsrevidering som bedrivs under medverkan         Där angavs ju ett betänkande om saken i se-
11464: av företagarnas avtalsnämnd.                       naste maj (SOU 1981: 31; Avtalsvillkor
11465:   Utredningsarbetet kommer att bygga även          mellan näringsidkare). Betänkandet innefattar
11466: på de ·synpunkter som man anfört med tanke         ett förslag till lag om förbud mot oskäliga
11467: på intensifiering av företagarskyddet i Sverige.   villkor i avtal mellan näringsidkare.
11468:      Helsingfors den 16 november 1981
11469: 
11470:                                                                         Minister Esko Rekola
11471: 
11472: 
11473: 
11474: 
11475: ()88101122N
11476:                                                1981 vp.
11477: 
11478: Kirjallinen kysymys n:o 420
11479: 
11480: 
11481: 
11482: 
11483:                                    Kauppinen ym.: Opetusvirkojen siirtämisestä eri korkeakoulu-
11484:                                       yksiköiden välillä
11485: 
11486: 
11487:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11488: 
11489:     Maamme korkeakoululaitoksessa tapahtui            kouluun ei siirtoja ole toteutettu eikä tiettä-
11490: 1960- ja 1970-luvuilla voimakas laajenemisen          västi edes menettelytapoja ole määritelty. Kui-
11491: ja uusien yksiköiden perustamisen kausi. Kehit-        tenkin uusien korkeakoulujen kasvettua jo nyt
11492: tämisen perusteet määriteltiin 1966 säädetyssä        tai lähivuosina lähes täyteen kokoonsa ja tut-
11493: laissa korkeakoululaitoksen kehittämisestä vuo-       kinnonuudistuksen lisätessä pakollisen opetuk-
11494: sina 1967-81, jonka mukaan korkeakoulujen             sen määrää, on niissä vaikein tilanne opetuk-
11495: opettajavoimia, tiloja ja varusteita tulisi lisätä    sen toteuttamisessa tämän vuosikymmenen al-
11496: niin, että lain päättymisvuonna 60 000 täys-          kupuoliskolla. Koska valtiontaloudellisista syis-
11497: päiväopiskelijaa voi maamme korkeakouluissa           tä johtuen korkeakoulujen opettajavoimia ei
11498: asianmukaisesti opiskella.                            tulevina vuosinakaan lisättäne lain edellyttämää
11499:     Kehittämislain aikataulua voitiin toteuttaa       minimimäärää enemmän, tulisi erittäin pikaises-
11500: 1970-luvun puoliväliin saakka, jolloin alkanut        ti luoda virkasiirroille menettelytavat ja määri-
11501: taloudellinen lama kohdistui voimakkaana myös         tellä siirrettävien virkojen määrä.
11502: korkeakouluihin. Kehittämislain päätösvuodek-            Käsityksemme mukaan virkasiirtojen määrän
11503: si määriteltiin vuonna 1978 vuosi 1986 ja             ei tarvitse olla huomattava, jos korkeakoulujen
11504: samalla lain edellyttämien opettajavoimien mää-       kehittämislaki toteutetaan vuoteen 1986 men-
11505: rää hieman pienennettiin. Ehdottaessaan lain-         nessä ja korkeakoululaitoksen määrätietoista ke-
11506: muutosta hyväksyttäväksi eduskunnan sivistys-         hittämistä tarkennetaan vielä sen jälkeenkin.
11507: valiokunta totesi huhtikuussa 1978, että kehit-       Tärkeintä olisi, että siirtoja voitaisiin toteuttaa
11508: tämisohjelman keskeyttäminen on aiheuttanut           pikaisesti, vuodesta 1982 lukien muutaman
11509: huomattavia alueellisia eroja korkeakoulujen          vuoden ajan.
11510: kesken. Edelleen valiokunta korosti, että uusi-          Korkeakoululaitoksen tasapainoiseen kehittä-
11511: tun lain toteuttamista ei saisi enää pitkittää        miseen pyrittäessä virkoja saavina yksikköinä
11512: valtiontaloudellisistakaan syistä ja että lain täy-   tulisivat olemaan lähinnä Joensuun korkeakou-
11513: täntöönpanossa on eri korkeakoulujen tasapuo-         lu, Kuopion korkeakoulu, Lapin korkeakoulu
11514: liseen kehittämiseen kiinnitettävä riittävästi        ja Vaasan korkeakoulu. Helpoimmin siirrettä-
11515: huomiota. Lain nojalla annetun asetuksen pe-          viä virkoja ja toimia ovat ylimääräiset assis-
11516: rusteluissa todetaankin, että kehittämislain nor-     tentin toimet, jotka ovat muodostuneet entis-
11517: mien mukaiset vähimmäisopettajamäärät pyri-           tä täysipainoisemmin jatkokoulutuspaikoiksi ja
11518: tään pääosin toteuttamaan myös korkeakoulu-           joiden määrän tämänkin vuoksi tulisi seurata
11519: kohtaisesti ja että tämä edellyttää (vapaina          yleistä opiskelijapaikkojen ja aloituspaikkojen
11520: olevien) opetusvirkojen siirtämistä yksiköstä         määrää. Todettakoon, että Helsingin yliopiston
11521:  toiseen. Edelleen todetaan, että virkojen siirto-    assistentuurien määrä on esim. Joensuun kor-
11522: ja varten tarvitaan erityiset säännökset. Myös        keakouluun verrattuna yli 20-kertainen ( HY
11523: opetusministeriön KT-suunnitelmissa ja valtio-        619, JKK 30), kun opiskelijamäärä on seitsen-
11524: neuvoston vahvistamissa korkeakoululaitoksen          kertainen ja aloituspaikkojen määrä lähivuosi-
11525: kehittämissuunnitelmissa todetaan virkojen siir-      na nelinkertainen ( HY 2 400, JKK 600) .
11526:  totarve paitsi korkeakoulujen sisällä, myös kor-     Jo 8-10 assistentuurin siirtäminen parantaisi
11527:  keakoulusta toiseen.                                 Joensuun korkeakoulun opetuksen toteuttamis-
11528:     Lukuunottamatta muutamia farmasian ope-           mahdollisuuksia ja jatko-opiskelun edellytyksiä
11529:  tuksen jakamisen yhteydessä toteutettuja virka-      oleellisesti.
11530:  siirtoja Helsingin yliopistosta Kuopion korkea-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
11531: 088101311S
11532: 2                                          1981 vp.
11533: 
11534: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-        tusvirkojen siirtämisen pikaiseksi toteut-
11535: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-          tamiseksi maamme korkeakouluyksiköi-
11536: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                      den välillä, sekä
11537:                                                          missä laajuudessa näitä virkasiirtoja
11538:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         on tarkoitus suorittaa nykyisen kehittä-
11539:        ryhtyä suunnitelmissa mainittujen ope-         mislainsäädännön voimassaoloaikana?
11540:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1981
11541: 
11542:         Markku Kauppinen             Petter Savola              Juhani Tuomaala
11543:                                              N:o 420                                               3
11544: 
11545: 
11546: 
11547: 
11548:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11549: 
11550:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       koululaitoksen kehittämissuunnitelman vuosille
11551: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        1981-86.
11552: mies, olette kirjeellänne 20 päivänä lokakuu-          Kehittämislaissa voimavarojen mittayksiköksi
11553: ta 1981 n:o 1646 lähettänyt valtioneuvoston         on määritelty opiskelijapaikka. Se tarkoittaa
11554: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      "yhtä täyspäiväopiskelijaa kohti yliopiston tai
11555: taja Kauppisen ym. tekemän kirjallisen kysy-        korkeakoulun työskentelyä varten keskimäärin
11556: myksen n:o 420:                                     tarvittavien opettajavoimien, opetus-, tutkimus-
11557:                                                     ja hallintotilojen, varusteiden ja muiden osa-
11558:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tekijöiden muodostamaa laskennallista yksik-
11559:        ryhtyä suunnitelmissa mainittujen ope-       köä". Asetuksella on säädetty, kuinka paljon
11560:        tusvirkojen siirtämisen pikaiseksi toteut-   opettajavoimia ja tiloja tulee olla opiskelija-
11561:        tamiseksi maamme korkeakouluyksiköi-         paikkaa kohti vuoden 1986 päättyessä. Nämä
11562:        den välillä, sekä                            vähimmäistavoitteet on määritelty tieteen pää-
11563:           missä laajuudessa näitä virkasiirtoja     aloittain.
11564:        on tarkoitus suorittaa nykyisen kehit-          Kehittämislain 2 §:ssä säädetään, että
11565:        tämislainsäädännön voimassaoloaikana?        "yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijapaik-
11566:                                                     koja loppututkintoon tähtääviä opintoja harjoit-
11567:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tavia samoin kuin tutkijoiksi valmistuvia ja mui-
11568: vasti seuraavaa:                                    ta loppututkinnon suoritettuaan opintojaan jat-
11569:    Korkeakoululaitoksen kehittämislainsäädäntö      kavia opiskelijoita varten lisätään siten, että
11570: vuosiksi 1967-1986 pyrkii säätelemään opis-         vuoden 1986 päättyessä on kaikkiaan vähin-
11571: kelijamäärien suuntautumista mahdollisimman         tään 60 000 opiskelUapaikkaa ... ".
11572: hY'vin tieteen pääalojen kesken yhteiskunnan           Tämä opiskelijapaikkamäärä on yksityiskoh-
11573: tarpeiden mukaisesti sekä turvaamaan korkea-        taisemmissa suunnitelmissa jaettu eri koulutus-
11574: kouluille tarvittavat vähimmäisresurssit. Kehit-    alojen ja eri korkeakoulujen kesken. Opettaja-
11575: tämislakia muutettiin ( 505/78) vuonna 1978         voimien tarve voidaan yhdenmukaisin perustein
11576: siirtämällä lainsäädännön päättymisaika vuodes-     laskea tältä pohjalta. Viimeksi nämä perusteet
11577: ta 1981 vuoteen 1986. Asetus muutettiin (93/        on valtioneuvosto vahvistanut em. korkeakou-
11578: 79 ) vuonna 1979.                                   lulaitoksen kehittämissuunnitelmassa vuosille
11579:    Korkeakoululaitoksen kannalta merkittävää        1981-86.
11580: oli asetukseen sisältyvä velvoite, jonka mukaan        Vuonna 1982 maamme korkeakouluissa on
11581: valtioneuvoston tulee vahvistaa vuoden 1986         5 880 opettajaa. Valtioneuvoston vahvistama
11582: loppuun ulottuva joka toinen vuosi tarkistetta-     kehittämissuunnitelma vuosille 1981-86 edel-
11583: va kehittämissuunnitelma. Suunnitelmasta tulee      lyttää kehittämislainsäädännön vähimmäisnor-
11584: käydä mm. ilmi, miten opiskelijapaikkojen li-       meja soveltaen, että opettajavoimien määrä vuo-
11585: säykset ja supistukset toteutetaan ottaen huo-      den 1986 lopussa on ainakin 6 250. Seuraa-
11586: mioon, että maan eri alueilla on väestömää-         va taulukko kuvaa opettajavoimien lisäystarvet-
11587: rään nähden riittävästi opiskelijapaikkoja. Val-    ta vuosina 1983-1986:
11588: tioneuvosto on vahvistanut 26. 2. 1981 korkea-
11589: 4                                                   1981 vp.
11590: 
11591:                                                                     Opettajavoimien lisäystarve
11592:                                                    Opettaja-             vuosina 1983-86
11593:                                    Opettajia        tavoite                    koulutusaloittain ja
11594:                                      1982            1986         pääaloittain    -yksiköittäin
11595:               p I                   1967            2 235          268         396    (-128)
11596:               PII                   1 739           1 736                      170    (-173)
11597:               P III                 1 051           1225           174         187    ( - 13)
11598:               P IV                  1085            1 009                       78    (-154)
11599:               Varaus                   38')            50           50          50
11600:               Yhteensä              5 880           6 205          442         831    (-468)
11601:               1
11602:                   )   tuntiopetuksen lisäys vuonna 1982
11603: 
11604: 
11605:    Kehittämislain vähimmäistavoitteiden toteut-             on lähdetty siitä, että vapaaksi 'tulevia opetus-
11606: taminen tieteen pääa1oittain edellyttää 442                 virkoja ja -toimia tai tuntiopetusta voidaan
11607: opettajan lisäystä eli keskimäärin 110 opetta-              siirtää myös korkeakoulusta toiseen. Tähän cin
11608: jan lisäystä vuodessa. Kehittämislain yleispe-              ollut kuitenkin vähäisiä mahdollisuuksia, kos-
11609: rusteluissa todetaan kuitenkin, että "lähtökoh-             ka siirtojen toteuttaminen edellyttää ao. kor-
11610: tana .on, että lain edellyttämät vähimmäista-               keakoulun hyväksymistä eikä muita lainsäädän-
11611: voitteet saavutetaan pääosin myös korkeakoulu-              nöllisiä mahdollisuuksia ole toistaiseksi ollut.
11612: kohtaisesti. Edellä esitetty lisäyssuunnitelma to-          Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1981,
11613: teuttaa valtakunnallis·et vähimmäistavoitteet               sen yleisperusteluissa ( 4.2.1) todetaan: "Val-
11614: tieteen pääaloilla, mutta edellyttää huomattavia            tion tehtävien taloudellinen ja tehokas hoitami-
11615: vapautuvien opetusvirkojen ja -toimien siirtoja             nen edellyttää, että henkilöstövoimavaroja tar-
11616: sekä korkeakoulun sisällä yksiköstä toiseen että            vittaessa suunnataan uudelleen. Järjestelyjen
11617: myös korkeakoulusta toiseen". Käsitellessään                tarvetta aiheuttavat mm. organisaatiomuutok-
11618: kehittämislain muuttamista keväällä 1978 edus-              set, tehtävärakenteen muuttuminen sekä työ-
11619: kunta korosti, "että lain täyiäntöönpanossa on              menetelmien kehittäminen.
11620: kiinnitettävä erityistä 'huomiota eri korkeakou-               Järjestelyjen· tehostamiseksi on tarkoitus an-
11621: lujen tasapuoliseen kehittämiseen ottaen erityi-            taa asetus henkilöstövoimavarojen uudelleen
11622: sesti huomioon vallitsevat alueelliset erot".               kohdentamisesta. Asetuksella pyritään antamaan
11623:    Opettajatavoitteiden saavuttaminen myös                  ministeriölle uudelleen järjestelyjä varten val-
11624: korkea:köuluittain edellyttää vuosina 1983-                 tuudet tarvittaessa estää virkojen, toimien ja
11625: 86 lähes 700 opettajan lisäystä. Samanaikaises-             tehtävien täyttäminen. Asetuksen antaminen li-
11626: ti eräillä koulutusaloilla ja eräissä koulutusyk-           säisi mahdollisuuksia nykyistä paremmin saa-
11627: siköissä on yhteensä runsaat 300 opettajaa yli              da esille tulo- ja menoarvioesityksen valmiste-
11628: laskennallisen vähimmäistarpeen. Jos korkea-                lua varten tarpeettomaksi käyneet virat, toi-
11629: koulut toteuttavat sisäisiä siirtoja niiden las-            met ja tehtävät."
11630: kennallisessa laajuudessa, vuosien 1983-86                     Valtiovarainministeriöstä saadun ilmoituksen
11631: opettajavoimien lisäystarve on 614 opettajaa ja             mukaan keväällä 1981 oltiin lähellä ratkaisua,
11632: vähimmäistavoitteet ylittävä opettajavoimien                mutta virkamiesjärjestöt eivät lopulta päässeet
11633: määrä on 251. Viimeksi mainittu luku ilmoit-                asiasta yksimielisyyteen. Näin ollen valmisteltu
11634: taa laskennallisen siirtotarpeen korkeakoulusta             asetusluonnos ei päässyt käsittelyyn valtioneu-
11635: toiseen. Opetuksen monipuolisuuden, tutkimus-               vostossa. Nyt ei ole tiedossa koska asia tulee
11636: toiminnan jatkuvuuden ja tutkijakoulutuksen                 seuraavan kerran käsiteltäväksi.
11637: turvaamiseksi siirtoja ei ole kuitenkaan tarkoi-               Kehittämislainsäädännön vähimmäistavoittei-
11638: tuksenmukaista toteuttaa tällaisessa mittakaa-              den saavuttaminen korkeakoulukohtaisesti edel-
11639: vassa. Paras ratkaisu olisi tietenkin toteuttaa             lyttää, että korkeakouluille on lähivuosien tu-
11640: kehittämislainsäädäntöä kokonaisuudessaan si-               lo- ja menoarvioissa osoitettava opetusresurs-
11641: ten, että siirtoja korkeakoulusta toiseen ei tar-           seja selvästi yli kehittämislainsäädännön edel-
11642: vitsisi suorittaa.                                          lyttämien vähimmäistavoitteiden.
11643:    Valtioneuvoston vahvistamassa kehittämis-                   Opetusministeriö on 16. 4. 1981 asettanut
11644: suunnitelmassa vuosille 1981-86 samoin kuin                 työryhmän, jonka tehtävänä on muun muassa
11645: kaikissa opetusministeriön resurssilaskelmissa              selvittää, millä tavoin korkeakoululaitoksen ke-
11646:                                             N:o 420                                             5
11647: 
11648: hittämisestä vuosina 1967-86 annettu laki         uudelleen kohdentaminen ja tehdä ehdotukset
11649: voidaan toteuttaa ottaen huomioon myös lain-      tarvittavista toimenpiteistä. Työryhmä tulee te-
11650: säädännössä yksityiskohtaisemmin määrittelemät-   kemään ehdotuksensa näiltä osin vuoden 1981
11651: tömät resurssitarpeet sekä opetusresurssien       loppuun mennessä.
11652:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1981
11653: 
11654:                                                                 Opetusministeri Pär Stenbäck
11655: 6                                            1981 vp.
11656: 
11657: 
11658: 
11659: 
11660:                            Till Riksdagens Herr Talman
11661: 
11662:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        har den 26. 2. 1981 fastställt utbyggnadspla-
11663: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           nen för högskolväsendet för åren 1981-86.
11664: velse av den 20 oktober 1981 till vederböran-          Vid beräkningen av resurserna i utbyggnads-
11665: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        lagen har som mätningsenhet använts studie-
11666: följande av riksdagsman Kauppinen m. fl. un-        plats. "Med studieplats avses i denna lag en
11667: dertecknade spörsmål nr 420:                        kalkylerad enhet, beräknad enligt de lärarkraf-
11668:                                                     ter, undervisnings-, forsknings- och administra-
11669:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      tionsutrymmen, den materia! och andra delfak-
11670:        ta för att på det snaraste i enlighet        torer som universitetets eller högskolornas
11671:        med planerna förverkliga en omregle-         verksamhet i genomsnitt erfordrar för varje
11672:        ring av tjänster i vårt lands högskole-      heltidsstuderande." Med förordning har stad-
11673:        enheter, och                                 gats hur mycket lärarkrafter och hur mycket
11674:           i viiken utsträckning är det mening-      utrymme bör reserveras per studerande vid
11675:        en att genomföra omregleringar av            slutet av 1986. Dessa minimimålsättningar har
11676:        tjänster under den nuvarande utbygg-         beräknats för de enskilda vetenskapliga huvud-
11677:        nadslagens giltighetstid?                    områdena.
11678:                                                        I utbyggnadslagens 2 § har stadgats att "uni-
11679:                                                     versitetens och högskolornas studieplatser för
11680:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        studeranden, som ämnar avlägga slutexamen,
11681: samt anföra följande:                               ävensom för studerande vilka utbilda sig tili
11682:                                                     forskare, och andra studerande vilka fortsätta
11683:     Lagstiftningen angående utbyggandet av hög-     sina studier efter slutexamen, utökas så att
11684: skoleväsendet under tiden 1967-1986 strävar         antalet studieplatser vid utgången av år 1986
11685: till att dirigera studerandena tili huvudområ-      är sammanlagt minst 60 000."
11686: den på ett sätt som så väl som möjligt mot-            Detta antal studeranden har i de detalje-
11687: svarar samhällets behov, samt att trygga de         rade planerna fördelats mellan de olika utbild-
11688: minimiresurser högskolorna behöver. Utbygg-         ningsområdena och högskolorna. Behovet av
11689: nadslagen ändrades (505/78) år 1978 genom           lärarkrafter kan på basen av dessa beräknas
11690: att förlänga lagens giltighetstid från år 1981      enligt gemensamma grunder. Grunderna för
11691: till 1986. Förordningen ändrades (93/79) år         dimensioneringen har senast fastställts av stats-
11692: 1979.                                               rådet i ovan nämnda utbyggnadsplan för hög-
11693:     Betydelsefullt ur högskoleväsendets synvinkel   skoleväsendet för åren 1981-86.
11694: sett är att förordningen förpliktar statsrådet         År 1982 fanns i vårt lands högskolor 5 880
11695: att faststälh en utbyggnadsplan som sträcker        lärare. Den av statsrådet fastställda utbyggnads-
11696: sig till 1986 och som bör granskas vartannat        planen för högskoleväsendet för åren 1981-
11697: år. Ur planen bör det framgå bl.a. hur utök-        86 förutsätter i enlighet med miniminormer-
11698: ningarna och inskränkningarna av studieplat-        na i utbyggnadslagen att antalet lärare vid slu-
11699: serna förverkligas så att det i landets olika       tet av 1986 är åtminstone 6 250. Nedanståen-
11700: delar finns tillräckligt med studieplatser i för-   de tabell belyser tilläggsbehovet av lärare un-
11701: hållande till befolkningsmängden. Statsrådet        der åren 1983-86:
11702:                                              N:o 420                                                   7
11703: 
11704:                                                                tilläggsbehovet av lärare
11705:                                                                  under åren 1983-86
11706:                                           målsättningen                            enligt
11707:                               · lärare     för antalet           enligt     ·utbildn. område
11708:                                  1982     lärare 1986        huvudomtåde       och -enhet
11709:              p I              1 967          2 235             268        .396 . (-128)
11710:              PII              1 7.39         1736                         170 (-173)
11711:              P III            1051           1 225             174        187 ( - 13)
11712:              P IV             1 085          1009                           78 (-154)
11713:              Reserv               38')             50           50          50
11714:              Sammanlagt       5 880          6 205             442        831 (-468)
11715:              ') ökning av timundervisning år 1982
11716: 
11717: 
11718: 
11719: 
11720:    Uppnåendet av de i utbyggnadslagen in-                nadslagen i sin helhet så att överföringar mel-
11721: gående minimimålsättningarna i de enskilda              lan högskolorna inte skulle vara nödvändiga.
11722: huvudområden förutsätter ett tillskott på 442               Utgångspunkten i den av statsrådet fastställ-
11723: lärare eller i medeltal 110 lärare i året. I de         da utbyggnadsplanen för åren 1981-86, lik-
11724: allmänna motiveringarna tili utbyggnadslagen            som även i alla undervisningsministeriets re-
11725: konstateras dock att "utgångspunkten är att             surskalkyler, är att möjliggöra en omreglering
11726: de minimimålsättningar som förutsätts i lagen           av ledigstående lärartjänster och -befattningar
11727: uppnås i huvudsak också i de enskilda hög-              mellan högskolor. Detta har dock varit möj-
11728: skolorna. Den ovan nämnda tilläggsplanen för-           ligt endast i begränsad utsträckning eftersom
11729: verkligar de riksomfattande minimimålsättning-          detta förutsätter ett medgivande från ifråga-
11730: arna på vetenskapens huvudområden men för-              varande högskolor, och andra lagstadgade möj-
11731: utsätter omfattande omregleringar av ledig-             ligheter finns tillsvidare inte. I de allmänna
11732: stående lärartjänster och -befattningar både            motiveringar tili statsförslaget för år 1981
11733: inom högskolorna från en sektion tili en an·             ( 4.2.1) konstateras: "En ekonomisk och ef-
11734: nan, och mellan högskolorna." Vid behandling-           fektiv skötsel av statens uppgifter förutsätter
11735: en av ändringen av utbyggnadslagen somma-               att personalresurser vid behov kan omregleras.
11736: ren 1978 betonade riksdagen "att vid verk-              Bl.a. organisationsförändringar, ändring av upp-
11737: ställandet av lagen bör särskild uppmärksam-            giftsstrukturen samt utvecklande av arbetsme-
11738: het fästas vid att högskolorna utvecklas jämt           toderna medför behov av sådana arrangemang.
11739: särskilt med beaktande av de rådande regiona-               I syfte att effektivera regleringen har man
11740: la skillnaderna".                                       för avsikt att utfärda en förordning angående
11741:    Uppnåendet av målsättningarna gällande lä-           omdisponering av statens personalresurser. Ge-
11742: rarkrafter i de enskilda högskolorna förutsät-          nom förordningen strävar man tili att ge mi-
11743: ter en ökning av nästan 700 lärare under åren           nisterierna befogenhet att med tanke på om-
11744: 1983-86. Samtidigt har det beräknats att det            regleringen förhindra besättandet av tjänster,
11745: finns ett överskott på sammanlagt drygt 300             befattningar och uppgifter. Utfärdandet av för-
11746: lärare på vissa områden och i vissa högskolor.          ordningen skulle öka möjligheterna att med
11747: Hall högskolorna genomför interna omdispo-              tanke på beredningen av de årliga statsverks-
11748: neringar av tjänster i den utsträckning som             propositionerna bättre än för närvarande få
11749: beräknats kommer tilläggsbehovet av lärare un-          fram tjänster, befattningar och uppgifter som
11750: der åren 1983-86 att vara 614 lärare och                inte längre är erforderliga."
11751: överskottet av lärare 251. Det sistnämnda an-               Enligt meddelande från finansministeriet var
11752: talet anger det beräknade behovet av omreg-             en lösning närstående våren 1981, men tjäns-
11753: lering mellan högskolorna. För att trygga mång-         temannaorganisationerna kunde i slutet inte
11754: sidig undervisning, forskningsverksamhetens             uppnå enighet i frågan. Sålunda kunde det ut-
11755: kontinuitet och utbildningen av forskare är             arbetade förordningsutkastet inte behandlas i
11756: det likväl inte ändamålsenligt att förverkliga          statsrådet. För närvarande finns inga uppgif-
11757: omregleringar i denna utsträckning. Den bäs-            ter om när frågan nästa gång kommer upp
11758: ta lösningen skulle vara att förverkliga utbygg-        tili behandling.
11759: 8                                             1981 vp.
11760: 
11761:    Ett uppnående av utbyggnadslagens mirum1-        väsendet under åren 1967-86 kan förverkli-
11762: målsättningarna i de enskilda högskolorna för-      gas även med beaktande av de resursbehov
11763: utsätter att högskolorna under de närmaste åren     som inte närmare bestämts i lagen samt att
11764: erhåller i budgeten resurser som klart över-        utreda omorienteringen av utbildningsresurser
11765: stiger de minimimålsättningar som förutsätts        och att framlägga förslag om nödvändiga åt-
11766: i utbyggnadslagen.                                  gärder. Arbetsgruppen kommer. att framföra
11767:    Undervisningsministeriet har den 16. 4. 1981     &ina förslag angående dessa frågor inom ut-
11768: tillsatt en arbetsgrupp vars uppgift bl.a. är att   gången av år 1981.
11769: utreda hur lagen om utbyggandet av högskole-
11770:      Helsingfors den 4 december 1981
11771: 
11772:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
11773:                                                1981 vp.
11774: 
11775: Kirjallinen kysymys n:o 421
11776: 
11777: 
11778: 
11779: 
11780:                                    Suonio ym.: Valtion kiinteistöjen hoidon laiminlyönneistä
11781: 
11782: 
11783:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11784: 
11785:    Olemme huolestuneina panneet merkille ja           singissä. Ammattiosasto on moneen otteeseen
11786: saaneet usealta taholta tietoomme, että valtio ei     kiinnittänyt VR:n johdon huomiota mm. sii-
11787: riittävästi huolehdi omistamiensa kiinteistöjen       hen, että asuntoihin kuuluvan saunan katto-
11788: peruskorjauksesta ja huollosta. Useinkaan tar-        huopa on lentänyt tuulen mukana ja että sauna
11789: vittavat toimenpiteet eivät ole kalliita, joten       on ollut lämmityskiellossa kaksi vuotta, koska
11790: syynä lienee pikemminkin välinpitämättömyys           kiinteistönomistaja ei ole hankkinut uutta
11791: kiinteistöjen huollosta kuin suoranainen varojen      uuninluukkua ja arinoita, joiden hinta olisi
11792: puute. Kiinteistöjen rapistuminen aiheuttaa kui-      mitätön. Pyynnöistä ja huomautuksista huoli-
11793: tenkin huomattavia vaikeuksia valtion palveluk-       matta korjauksiin ei ole ryhdytty.
11794: sessa oleville työntekijöille. Työtilojen puutteel-      Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
11795: linen huolto ja kunnostus vaarantaa työntekijöi-      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
11796: den turvallisuutta. Valtion työsuhdeasuntojen         tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11797: heikentyvä kunto alentaa asumisviihtyvyyttä ja        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11798: rikkoo niitä velvoitteita, joita huoneenvuokra-
11799: laki asettaa myös työsuhdeasuntojen omistajille                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-
11800: asunnon kunnossapidon osalta.                                tion kiinteistöjen hoidossa esiintyy va-
11801:    Eräänä esimerkkinä valtion kiinteistöjen hoi-             kavia laiminlyöntejä, ja jos on,
11802: don laiminlyönnistä haluamme mainita Valtion-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
11803: rautateiden työsuhdeasunnot Pitäjänmäellä Hei-               asian korjaamiseksi?
11804:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1981
11805: 
11806:                Kaarina Suonio                                     Sakari Knuuttila
11807: 
11808: 
11809: 
11810: 
11811: 088101153N
11812: 2                                             1981 vp.
11813: 
11814: 
11815: 
11816: 
11817:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11818: 
11819:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mä koskee niin varsinaisia työskentelytiloja kuin
11820: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        työsuhdeasuntojakin. Pääsääntönä on, että tur-
11821: olette 20 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn kir-       vallisuutta ja rakennusten teknillistä kuntoa vaa-
11822: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     rantavat viat korjataan välittömästi. Toisaalta
11823: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      voidaan todeta, että vanhojen kiinteistöjen tilat
11824: K. Suonion ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         ovat usein niin epätarkoituksenmukaisia ja pa-
11825: kysymyksestä n:o 421:                                hoin rappeutuneita, että niiden korjaaminen ei
11826:                                                      aina ole tarkoituksenmukaista. Valtiontalouden
11827:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-   resurssit asettavat tietenkin myös omat rajansa
11828:        tion kiinteistöjen hoidossa esiintyy va-      korjaustoimen laajuuteen.
11829:        kavia laiminlyöntejä, ja jos on,                 Mitä tulee kysymyksessä esimerkkinä mainit-
11830:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      tuun Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevaan Val-
11831:        asian korjaamiseksi?                          tionrautateiden työsuhdeasuntojen yhteyteen
11832:                                                      kuuluvaan saunarakennukseen, niin voidaan to-
11833:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        deta, että kysymyksessä oleva saunarakennus
11834: vasti seuraavaa:                                     on rautatiehallituksen ilmoituksen mukaan kai-
11835:    Valtionhallinnossa korjaustoimen tmmmta-          kin puolin huonokuntoisena tarkoitus purkaa.
11836: ajatuksena on pitää korjaushuollossa olevat ra-      Alueella mahdollisesti tarvittava saunaratkaisu
11837: kennukset turvallisina ja käyttökelpoisina. Tä-      on tarkoitus toteuttaa muulla tavoin.
11838:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1981
11839: 
11840:                                                                Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
11841:                                              N:o 421                                               3
11842: 
11843: 
11844: 
11845: 
11846:                            Tili Riksdagen Herr Talman
11847: 
11848:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      men som bostäder i anslutning tili arbetsför-
11849: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          hållande. Regel är, att sådana fel och skador
11850: velse av den 20 oktober 1981 tili vederbörande     som äventyrar säkerheten och byggnadernas
11851: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     tekniska skick repareras omedelbart. Å andra
11852: jande av riksdagsledamot K. Suonio m. fl.          sidan kan det konstateras, att utrymmena i
11853: undertecknade spörsmål nr 421:                     gamla fastigheter ofta är så oändamålsenliga
11854:                                                    och så förfallna, att det inte alltid är ändamåls-
11855:           Är Regeringen medveten om att sköt-      enligt att reparera dem. Statshushållningens
11856:        seln av statens fastigheter ställvis för-   resurser begränsar naturligtvis också repara-
11857:        summas grovt, och om så är fallet,          tionsverksamhetens omfattning.
11858:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        I fråga om den i spörsmålet såsom exempel
11859:        för att rätta tili saken?                   nämnda bastubyggnad som finns i samband
11860:                                                    med Statsjärnvägarnas bostäder i anslutning tili
11861:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       arbetsförhållande i Sockenbacka i Helsingfors
11862: samt anföra följande:                              kan det konstateras att den enligt järnvägssty-
11863:   Inom statsförvaltningen sköts reparations-       relsens meddelande på allt sätt är i dåligt
11864: verksamheten enligt den principen, att bygg-       skick och kommer att rivas. Om det på om-
11865: naderna skall hållas i säkert och användbart       rådet behövs en bastu kommer frågan att lösas
11866: skick. Detta gäller såväl egentliga arbetsutrym-   på annat sätt.
11867:      Helsingfors den 19 november 1981
11868: 
11869:                                                                    Finansminister Ahti Pekkala
11870:                                1981 vp.
11871: 
11872: Kirjallinen kysymys n:o 422
11873: 
11874: 
11875: 
11876: 
11877:                               Peruutettu
11878: 
11879: 
11880: 
11881: 
11882: 088200051X
11883: 1')., ,, ••
11884:                                            1981 vp.
11885: 
11886: Kirjallinen kysymys n:o 423
11887: 
11888: 
11889: 
11890: 
11891:                                Salminen ym.: Keravan kaupungin Killan kaupunginosan koulu-
11892:                                   hankkeen kiirehtimisestä
11893: 
11894: 
11895:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11896: 
11897:   Kilta on Keravan nopeimmin kasvavia kau-       1982. Lupaa koulun rakentamiseen ei opetus·
11898: punginosia, jossa jo nyt asuu paljon lapsiper-   ministeriöitä ole kuitenkaan saatu.
11899: heitä ja heitä muuttaa alueelle koko ajan li-       Edellä olevan . perusteella ja .valtiopäiväjär-
11900: sää. Killan lapset käyvät koulua keskustan       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
11901: kahdessa koulussa. Heitä on sijoitettu tarkoi-   tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11902: tukseen sopimattomiin tiloihin, koulumatkat      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11903: ovat turvattomat ja uhkaamassa on vuoroluku.
11904:    Kiltalaiset ovat odottaneet alueelleen kou-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11905: lua jo lähes 10 vuotta. Viimeisten suunnitel-           siin Keravan kaupungin Killan kaupun-
11906: mien mukaan koulun piti valmistua vuonna                ginosan kouluhankkeen kiirehtimiseksi?
11907:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1981
11908: 
11909:               M.-L. Salminen                                 Saara-Maria Paakkinen
11910: 
11911: 
11912: 
11913: 
11914: 088101312T
11915: 2                                           1981 c vp.
11916: 
11917: 
11918: 
11919: 
11920:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11921: 
11922:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      pien myöntämisestä ja asia on ollut valmista-
11923: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti käsiteltävänä valtioneuvoston raha-asiain-
11924: olette .kirjeellänne '22 päivänä lokakuuta 1981    valiokunnassa.
11925: n:o 1649 lähettänyt valtioneuvoston asian-            Valtakunnallista kiireellisyysjärjestystä har-
11926: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       kittaessa kiinnitetään erityistä huomiota niihin
11927: M.-L. Salmisen ym. seuraavan kirjallisen ky-       tapauksiin, jolloin puuttuu koulun toiminnal-
11928: symyksen n:o 423:                                  le välttämätön huonetila, jota ei muutoin ole
11929:                                                    saatavissa kohtuullisin ehdoin. Rakennushank-
11930:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     keet sijoitetaan kiireellisyysjärjestykseen sano-
11931:        siin Keravan kaupungin Killan kaupun-       tun toiminnallisen näkökohdan mukaan har-
11932:        ginosan kouluhankkeen kiirehtimiseksi?      kitun tilantarpeen akuuttisuuden 'perusteella
11933:                                                    riippumatta siitä, missä läänissä tai millä paik-
11934:    Vastauksena kysym)'lkseen esitän kunnioit-      kakunnalla rakennushanke on.
11935: taen seuraavaa:                                       Edellä selostetusta rakeritamislupien myön-
11936:    Peruskoulun perustamiskustannuksiin myön-       tämisjärjestyksestä seuraa, ettei kysymyksessä
11937: nettävän valtionosuuden ja kuoletuslainan saa-     tarkoitettua koulurakentmshanketta koskevan
11938: misen ehtona on, että kunta on saanut koulun       hakemuksen käsittely ennen muita rakentamis-
11939: rakennustyötä varten opetusministeriön myön-       lupahakemuksia ole mahdollista.
11940: tämän rakentamisluvan. Opetusministeriö voi           Rakentamisluvat vuoden 1982 määrärahoista
11941: myöntää rakentamislupia vain kunakin vuonna        rahoitettavia peruskoulurakennusten rakennus-
11942: valtion tulo- ja menoarviossa peruskoulun pe-      töitä varten myönnetään aikaisintaan sen jäl-
11943: rustamiskustannuksiin osoitettujen määräraho-      keen kun valtion vuoden 1982 tulo- ja meno-
11944: jen rajoissa. Rakentamisluvat myönnetään vuo-      arvio on hyväksytty ja julkaistu.
11945: sittain yhdellä kertaa, sitten kun kouluhallitus      Rakentamisluvan myöntämisestä Keravan
11946: on koulurakennushankkeiden valtakunnallisesti      kaupungin Killan koulun rakennustyötä varten
11947: arvioidun kiireellisyysjärjestyksen perusteella    ei asian valmistelun keskeneräisyyden vuoksi
11948: tehnyt ministeriölle ehdotuksen rakentamislu-      ole mahdollista lausua mitään.
11949:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1981
11950: 
11951:                                                                   Opetusministeri Pär Stenbäck
11952:                                             N:o 423                                               3
11953: 
11954: 
11955: 
11956: 
11957:                           Tili Riksdagens Herr Talman
11958: 
11959:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Då den riksomfattande skyndsamhetsord-
11960: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ningen prövas fästs särskild uppmärksamhet
11961: velse nr 1469 av den 22 oktober 1981 tili ve-      vid de fall, där lokaliteter, som är ound-
11962: derbörande medlem av statsrådet översänt av-       gängliga för skolans verksamhet saknas, och
11963: skrift av följande av riksdagsman M.-L. Salmi-     där dylika inte står att få på skäliga vilikor.
11964: nen m. fl. undertecknade spörsmål nr 423:             Byggnadsprojekten placeras med beaktande
11965:                                                    av ovan nämnda funktionella synpunkt i skynd-
11966:           Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder        samhetsordning på basen av hur akut ut-
11967:        för att påskynda skolprojektet i Kilta      rymmesbehovet prövas vara, oberoende av i vil-
11968:        stadsdel av Kervo stad?                     ket Iän ellet på viiken ort byggnadsprojektet
11969:                                                    befinner sig.
11970:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Av ovan relaterade ordning för beviljande av
11971: samt anföra följande:                              byggnadstilistånd följer, att det inte är möjligt
11972:    Vilikoret för beviljande av statsandel och      att behandla ansökan om det i spörsmålet av-
11973: amorteringslån för grundskolas anläggnings-        sedda skolbyggnadsprojektet före andra an-
11974: kostnader är att undervisningsministeriet har      sökningar om byggnadstilistånd.
11975: beviljat kommunen byggnadstilistånd för upp-          Byggnadstilistånden för byggnadsarbetena
11976: förande av skolan. Undervisningsministeriet        på de grundskolbyggnader som finansieras ge-
11977: kan bevilja byggnadstilistånd endast inom ra-      nom anslagen för år 1982 beviljas tidigast se-
11978: men för det anslag, som i statsförslaget årligen   dan statsförslaget för år 1982 har antagits och
11979: anvisas för grundskolornas anläggningskostna-      offentliggjorts.
11980: der. Byggnadstilistånden beviljas årligen på en       Eftersom beredningen av frågan om be-
11981: gång, sedan skolstyrelsen på basen av en riks-     viljande av byggnadstilistånd för påbörjande av
11982: omfattande bedömning av de olika skolbygg-         byggnadsarbetena på Kilta skola i Kervo stad är
11983: nadsprojektens skyndsamhetsordning har gjort       oavslutad, är det inte möjligt att göra något
11984: ett förslag tili ministeriet om beviljande av      uttalande i ärendet.
11985: byggnadstilistånd, och sedan ärendet har un-
11986: dergått förberedande behandling i statsrådets
11987: finansutskott.
11988:      Helsingfors den 4 december 1981
11989: 
11990:                                                         Undervisningsminister Pär Stenbäck
11991:                                              1981 vp.
11992: 
11993: Kirjallinen kysymys n:o 424
11994: 
11995: 
11996: 
11997: 
11998:                                  Helminen ym.: Sähkön perusmaksujen korottamisesta
11999: 
12000: 
12001:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12002: 
12003:    Kuluttajien sähkömaksuja on viime vuosien       markkaan vuodessa ja 1. 1. 1981 lukien 141
12004: aikana useaan kertaan korotettu. Tähän on ol-      markkaan vuodessa. Viimeksi tehdyn korotuk-
12005: lut syynä energian hintojen kohoaminen, sillä      sen johdosta perusmaksua peritään 1. 10. 1981
12006: sähköenergiastakin pääosa tuotetaan ulkomai-       lukien 170 markkaa vuodessa. Näin ollen pe-
12007: sella tuontienergialla, mm. hiilellä ja öljyllä.   rusmaksu tavallisilta kuluttajilta on runsaan
12008:    Sähkön kulutusmaksujen ohella ovat kuiten-      puolentoista vuoden aikana kaksinkertaistunut.
12009: kin myös ns. perusmaksut kohonneet voimak-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12010: kaasti. Tämä on aiheuttanut sen, että varsinkin    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12011: pienkuluttajille on sähkön käyttö kallistunut      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12012: parin-kolmen viime vuoden aikana todella tun-      vaksi seuraavan kysymyksen:
12013: tuvasti.
12014:    Esimerkkinä mainituista perusmaksujen kal-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12015: listumisista voidaan esittää Etelä-Suomen Voi-            sähkön kulutusmaksujen ohella on myös
12016: ma Oy:n tariffien kehitys. Etelä-Suomen Voi-              perusmaksuja viime vuosina voimak-
12017: ma Oy peri perusmaksua 3 x 25 A:n päävarok-               kaasti korotettu, mistä on aiheutunut
12018: keelta 1. 1. 1980 lukien 87 markkaa vuodessa.             erityistä rasitusta sähkön pienkulutta-
12019: Perusmaksua korotettiin 1. 7. 1980 lukien 105             jille?
12020:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1981
12021: 
12022:          Olli Helminen                Anna-Liisa Piipari             Kaj Bärlund
12023:          Risto Tuominen               Pirkko Valtonen                Pirjo Ala-Kapee
12024:          Seppo Tikka                  Kaisa Raatikainen              Matti Luttinen
12025:          Tarja Halonen                Hannu Tapiola                  Jorma Rantala
12026:          Paula Eenilä                 Saara-Maria Paakkinen          Jouko Skinnari
12027:          Maija Rajantie               Eino Loikkanen               . Pertti Hietala
12028:                                       Jouko Tuovinen
12029: 
12030: 
12031: 
12032: 
12033: 088101188T
12034: 2                                            1981 vp.
12035: 
12036: 
12037: 
12038: 
12039:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12040: 
12041:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      saattaa olla merkittävästikin suurempi kuin taa-
12042: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jamasähkötariffeissa.
12043: olette 22 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn kir-          Maaseutusähkölaitosten sähkön myynnissään
12044: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kotitalouksille yleisesti käyttämä tariffi on ns.
12045: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     sulaketariffi, jonka perusmaksu perustuu pää-
12046: Helmisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      varokkeen suuruuteen. Mainitun tariffin perus-
12047: symyksestä n:o 424:                                 maksu yleisimmällä päävarokkeella 3 x 25 A
12048:                                                     on viimeksi 1. 10. 1981 toteutetun sähkön hin-
12049:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että     nankorotuksen jälkeen koko maassa keskimää-
12050:        sähkön kulutusmaksujen ohella on myös        rin noin 280 markkaa vuodessa. Sähkölaitosten
12051:        perusmaksuja viime vuosina voimak-           perusmaksut sijoittuvat tavallisesti jakeluolo-
12052:        kaasti korotettu, mistä on aiheutunut        suhteista riippuen 250 ja 350 markan välille.
12053:        eritvistä rasitusta sähkön pienkulutta-      Sulaketariffien perusmaksuja on 1. 1. 1978 ja
12054:        jille"?                                      1. 10. 1981 välisenä aikana korotettu keski-
12055:                                                     määrin runsaat 80 prosenttia ja samana aikana
12056:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ovat tariffin keskihinnat nousseet runsaat 40
12057: vasti seuraavaa:                                    prosenttia. Perusmaksujen osuus kotitalouksille
12058:    Sähkömaksut ovat hintavalvonnan alaisia ja       myytävän sähkön kokonaishinnasta on maini-
12059: kuuluvat hintailmoitusmenettelyn piiriin. Elin-     tulla aikavälillä kasvanut keskimäärin 15 pro-
12060: keinohallituksen suorittamien tarkastusten pe-      sentista 20 prosenttiin.
12061: rusteella voidaan todeta, että sähkön nykyiset          Edellä kuvattu kehitys on aiheuttanut rasi-
12062: hinnat vastaavat sähkön tuotanto- ja jakelukus-     tusta suhteellisesti eniten pieniä vuotuisia ener-
12063: tannuksia sekä että voimassa olevien sähköta-       giamääriä ostaville kuluttajille. Kehitys on joh-
12064: riffien rakenteet on pyritty muodostamaan ns.       tunut pyrkimyksestä saattaa tariffien sisäiset
12065: kustannusvastaavuusperiaatteen mukaisesti.           maksusuhteet ns. aiheuttamisperiaatteen mu-
12066:    Kuluttajan maksama sähkön kokonaishinta          kaan kuluttajaryhmien aiheuttamia todellisia
12067: muodostuu perus- ja energiamaksusta. Perus-          kustannuksia vastaaviksi.
12068: maksulla katetaan sähkölaitoksen kiinteitä kus-         Mitä tulee kysymyksessä erityisesti mainit-
12069: tannuksia, jotka aiheutuvat muun muassa hal-         tuihin Etelä-Suomen Voima Oy:n tariffeihin,
12070: linnosta, laskutuksesta, mittatoiunista sekä        voidaan todeta, että yhtiön kotitalouskulutta-
12071: käyttö- ja kunnossapitotoimenpiteistä, jotka pit-    jille tarkoitetun sähkötariffin perusmaksut ja
12072: kälti ovat sähkön kulutuksesta riippumattomia       kokonaishinnat ovat valtakunnallisia keskihin-
12073: kustannuksia. Kustannusrakenteen erilaisuudes-       toja halvempia ja toisaalta tariffirakenne on pe-
12074: ta johtuu, että maaseutusähkölaitosten tariffeis-    rusmaksujen korotusten jälkeenkin keskimää-
12075: sa perusmaksun osuus sähkön kokonaishinnasta         räistä enemmän painottunut energiamaksuihin.
12076:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1981
12077: 
12078:                                                                            Ministeri Esko Rekola
12079:                                               N:o 424                                               3
12080: 
12081: 
12082: 
12083: 
12084:                             Tili Riksdagens Herr Talman
12085: 
12086:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          talpriset på ei kan vara avsevärt större än
12087: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        tätortstariffer.
12088: av den 22 oktober 1981 tili vederbörande med-           I landsbygder tillämpar elverk vid sin för-
12089: lem av statsrådet för avgivande av svar över-        säljning av ei tili hemhushåll allmänt en s.k.
12090: sänt avskrift av följande av riksdagsman Helmi-      säkringstariff, i viiken grundavgiften bygger på
12091: nen m. fl. undertecknade spörsmål nr 424:            huvudsäkringens styrka. I det vanligaste fallet,
12092:                                                      då huvudsäkringens amperetal är 3 x 25 A, ut-
12093:           Är Regeringen medveten om att i            gör grundavgiften sedan 1. 10. 1981, då elpri-
12094:        fråga om elektricitet inte bara förbruk-      set senast höjdes, i hela landet i medeltal cirka
12095:        ningsavgifterna utan också grundavgif-        280 mark per år. Elverkens grundavgifter lig-
12096:        terna har kraftigt ökats under de senas-      ger notmalt, allt efter distributionsförhållande-
12097:        te åren, vilket som speciellt hårt drab-      na, mellan 250 och 350 mark. Grundavgifterna
12098:        bat småkonsumenterna?                         i säkringstariffer har under tiden 1. 1. 1978-
12099:                                                      1. 10. 1981 i medeltal höjts med dryga 80 pro-
12100:                                                      cent, och medelpriserna i tariffen har samtidigt
12101:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         stegrats med dryga 40 procent. Under ifråga-
12102: anföra följande:                                     varande tid har grundavgifternas genomsnitt-
12103:    Elavgifterna är underkastade prisövervak-         liga andel av totalpriset på ei åt hemhushåll
12104: ning och faller under prisanmälningsförfaran-        stigit från 15 procent till 20 procent.
12105: det. På basen av de kontroller som närings-             Ovan relaterade utveckling har proportio-
12106: styrelsen utfört kan konstateras, att de nu-         nellt drabbat hårdast de konsumenter som
12107: varande priserna på elektricitet motsvarar el-       köper litet energi varje år. Utvecklingen har
12108: produktions- och distributionskostnaderna och        berott på önskemålet att få förhållandena mel-
12109: att man försökt uppbygga eltarifferna så att de      lan avgifterna inom tariffer i enlighet med den
12110: skulle så gott som möjligt basera sig på själv-      s.k. upphovsprincipen anpassade tili de verk-
12111: kostnadsprincipen.                                   liga kostnader som de olika konsumentgrupper-
12112:    Det totala abonnentpriset består av en grund-     na föranleder.
12113: avgift och en energiavgift. Genom grundavgift           Beträffande Sydfinska Kraft Ab:s tariffer,
12114: täcks elverkets fasta kostnader, som föranleds       som nämns i spörsmålet, kan man konstatera
12115: av t.ex. förvaltningen, debiteringen, mätarin-       att i bolagets eltariff åt privatabonnenter är
12116: stallationerna samt drifts- och underhållsåtgär-     grundtarifferna och totalpriserna lägre än me-
12117: derna, alla kostnadsposter med föga anslutning       delpriserna för hela riket och att tyngdpunkten
12118: tili själva elförbrukning. Av den varierande         i bolagets tariffer också efter grundavgiftsför-
12119:  kostnadsstrukturen följer att i elverkstarifferna   höjningarna ligger i högre grad än är faUet i
12120:  just i landsbygden gnmdavgiftens andel av to-       medeltal på energiavgifterna.
12121:       Helsingfors den 20 november 1981
12122: 
12123:                                                                             Minister Esko Rekola
12124:                                                1981 rd.
12125: 
12126: Skriftligt spörsmål nr 425
12127: 
12128: 
12129: 
12130: 
12131:                                   Söderman: Om effektivare vakthållning vid försvarsministeriets
12132:                                      anläggning på Högö i Houllskär
12133: 
12134: 
12135:                              Tili Riksdagens Herr Talman
12136: 
12137:    Högö holme i Houtskärs kotnmun innehas            gjorts den 27 juni 1980 av kommunalstyrelsen
12138: av försvarsväsendet. För bevakningen är vakt-        i Korpo kotnmun tili försvarsministeriet.
12139: manskap anställt, men antalet är så litet att           Med beaktande av det ovan anförda fram-
12140: endast en vaktman åt gången finns på holmen.         ställer kommunstyre1sen vördsamt om im
12141:    Den 2 juni 1980 avled en vaktman under            s:kyndsamma åtgärder vidtas för utökning av
12142: tjänstgöring på Högö. Det räckte många tim-          vaktmanskapet tili dubbla vak:ter på Högö.
12143: mar innan förhållandet blev känt. Det är möj-           För eliminerande av riskerna till liknande
12144: ligt att dödsfallet kunde ha undvikits om            tragiska fall på Berghamn och Jungfruskär
12145: dubbla vakter funnits på holmen så att hjälp         emotses även där utökning av vaktmanskapet
12146: erhållits.                                           tili dubbla vakter.
12147:     Under tiden från dödsfallet till upptäckten         Ett undvikande svar anlände tili kommunen
12148: var holmen dessutom utan bevakning. En               undertecknat av förs:varsministeriet den 9. 9.
12149: olycka med svåra följder kunde ha inträffat          1980. Läget är emellertid for.tfarande olöst och
12150: om obehöriga personer under tiden berett sig         säkerheten svag på sagda holme. Även syssel-
12151: tillträde tili holmens ,farliga förråd.              sättningsskäl i skärgården skulle tala för en
12152:     Det inträffade visar att vaktmanskapets          snabb lösning av detta problem. Det sku1le dock
12153: trygghet i arbetet är liten och bör förbättras.      kräva en betydligt aktivare insats av berörda
12154: I synnerhet höst- och vintertid, i mörker,           försvarsförvaltning.
12155: halka och köld, är arbetet speciellt riskfyllt för      Med stöd av ovanstående och hänvisande tili
12156: en ensam person. Även befolkningen som bor           37 § 1 mom. riksdagsordningen förelägger un-
12157: i omgivningen tili Högö känner sig otrygg om         dertecknade följande skriftliga spörsmål att
12158: det brister i bevakningen.                           besvaras av vederbörande medlem av stats-
12159:    Samtliga vabmän på Högö är bosart:ta i            rådet:
12160: Houtskärs kommun. Det ligger i kommunens
12161: intresse att vaktmanskapets trygghet och skydd                 Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen
12162: i arbetet görs så stor som möjligt. Likaså är               skrida för att trygga vaktmanskapets
12163: det ett kommunalt intresse att anläggningar                 arbetssituation och garantera en effek-
12164: inom kommunens område är säkra och inte                     tiv vakthållning av försvarsministeriets
12165: utgör riskmoment för befolkningen.                          anläggningar på Högö holme i Houtskärs
12166:     En framställning att öka antalet vakter har             kommun?
12167:      Helsingfors den 22 oktober 1981
12168: 
12169:                                           Jacob Söderman
12170: 
12171: 
12172: 
12173: 
12174: 0881012582
12175: 2                                             1981 vp.
12176: 
12177: Kirjallinen kysymys n:o 425                                                                 Suomennos
12178: 
12179: 
12180: 
12181: 
12182:                                   Söderman: Vartioinnin tehostamisesta puolustusministeriön hal-
12183:                                      linnassa olevilla alueilla Houtskarin kunnassa
12184: 
12185: 
12186:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12187: 
12188:    Högön saari Houtskarin kunnassa on puo-               Korppoon kunnanhallitus on 27 palVana
12189: lustuslaitoksen käytössä. Vartiointia varten on      kesäkuuta 1980 tehnyt esityksen puolustusmi-
12190: palkattu vartijoita, mutta heidän lukumääränsä       nisteriölle vartijoiden lukumäärän lisäämiseksi.
12191: on niin pieni, että samanaikaisesti saarella on          Edellä oleva huomioon ottaen kunnanhallitus
12192: vain yksi vartija.                                   esittää kunnioittaen, että kiireellisesti ryhdyt-
12193:    Kesäkuun 2 päivänä 1980 kuoli Högön saa-          täisiin toimenpiteisiin vartijoiden lisäämiseksi
12194: ressa vartija palvelusa1kanaan. Kesti monta          Högöllä siten, että voitaisiin käyttää parivar-
12195: tuntia ennen kuin tapahtuneesta saatiin tieto.       .tiotta.
12196: On mahdollista, että kuolemantapaus olisi voi-           Jotta samanlaisten traagisten tapausten riskit
12197: tu välttää, mikäli saarella olisi ollut kaksi var-   voitaisiin eliminoida Berghamnissa ja Jung-
12198: tijaa ja apua olisi saa~u.                           frus:kärillä, edellytetään, että myös siellä varti-
12199:    Aikana, joka kului kuolemasta siihen het-         joiden lukumäärää lisätään siten, että käytettäi-
12200: keen, jolloin tapaus havaittiin, saari oli lisäksi   siin parivartioita.
12201: ilman vartiointia. Onnettomuus siihen liitty-            Kunta on saanut puolustusministeriöitä 9. 9.
12202: vine vaikeine seurauksineen olisi voinut tapah-      1980 allekirjoitetun välttelevän vastauksen. Ti-
12203: tua, mikäli asiattomat henkilöt olisivat sinä ai-    lanne on kuitenkin edelleen ratkaisematta ja
12204: kana päässeet käsiksi saaren vaarallisiin varas-     turvallisuus heikko mainitulla saarella. Myös
12205: toihin.                                              työllisyysseikat saaristossa puhuisivat tämän on-
12206:    Tapahtunut osoittaa, että vartijoiden työ-        gelman nopean ratkaisun puolesta. Tämä kui-
12207: turvallisuus on vähäinen ja että sitä on paran-      tenkin vaatisi puolustushallinnoita huomatta-
12208: nettava. Etenkin syksyllä ja talvella pimeässä       vasti aktiivisempaa panosta.
12209: liukkaan kelin vallitessa ja pakkasessa työ on           Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
12210: erityisen vaarallista yksinäiselle henkilölle.        tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
12211: Myös väestö, joka asuu Högön ympäristössä,           tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12212: tuntee olonsa turvattomaksi, jos vartioinnissa       seuraavan kirjallisen kysymyksen:
12213: on puutteita.
12214:    Högön kaikki vartijat asuvat Houtskarin                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12215: kunnassa. Kunnan edun mukaista on, että var-                 ryhtyä tehdäkseen vartiohenkilökunnan
12216: tijoiden turvallisuus ja työsuojelu on mahdolli-             työn turvalliseksi ja taatakseen puolus-
12217: simman hyvä. Samoin on kunnan edun mu-                       tusministeriön rakenneimien tehokkaan
12218: kaista, entä kunnan alueella sijai'~sevat laitteet           vartioinnin Högön saarella Houtskarin
12219: ovat turvalHset ei,vätkä muodosta riskiä asuk-               kunnassa?
12220: kaille.
12221:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1981
12222: 
12223:                                            Jacob Söderman
12224:                                              N:o 425                                              3
12225: 
12226: 
12227: 
12228: 
12229:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12230: 
12231:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tuilla värvätyillä pystytty korvaamaan eräiden
12232: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kohteiden varusmiesvartio. Ammattivartijoiden
12233: olette 22 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn kir-     tarve puolustusvoimissa on kuitenkin niin suu-
12234: jeenne n:o 1683 ohella toimittanut valtioneu-      ri, että nykyisellä värvättyjen vuosittaisella
12235: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäl-     lisäyksellä kestää useita vuosia, jopa kymmeniä
12236: jennöksen kansanedustaja Jacob Södermanin          vuosia, suunniteltujen vartiointiuudistusten to-
12237: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o     teuttaminen.
12238: 425:                                                  Värvättyjen suorittama vartiointi on yleensä
12239:                                                    järjestetty siten, että kohteella on samanaikai-
12240:          Mihin toimenp1te1slln Hallitus aikoo      sesti yksi vartija. Vartioinnin kaksinkertaista-
12241:        ryhtyä tehdäkseen vartiohenkilökunnan       minen tai muu vahvistaminen saattaa joissakin
12242:        työn turvalliseksi ja taatakseen puolus-    kohteissa olla tilapäisesti tarpeellista, mutta
12243:        tusministeriön rakenneimien tehokkaan       jatkuvan parivartion järjestämiseen varasto-
12244:        vartioinnin Högön saarella Houtskarin       alueille ei puolustusvoimilla ole nykyisin re-
12245:        kunnassa?                                   surssein mahdollisuuksia.
12246:                                                       Varas.tojensa ja materiaalinsa tehokas valvon-
12247:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ta on puolustusvoimien edun mukaista ja siihen
12248: vasti seuraavaa:                                   kiinnitetään jatkuvasti huomiota pyrkimällä
12249:    Puolustusvoimien pitkän tähtäyksen suunni-      muun muassa lisäämään palkattua henkilöstöä
12250: telman mukaan varastojen ja niihin liittyvien      vartiointitehtäviin.
12251: alueiden vartiointi pyritään järjestämään pal-        Högön saarella 2 päivänä kesäkuuta 1980
12252: kattua herikilökuntaa käyttäen, jotta varusmie-    sattuneen kuolemantapauksen jälkeen on maini-
12253: hiä voitaisiin vapauttaa sellaisista tehtävistä,   tun kohteen vartiointiturvallisuutta pyritty pa-
12254: jotka eivät varsinaisesti vastaa heidän koulu-     rantamaan tarkistamaila päivystysohjeita yhtey-
12255: tustaan.                                           denottojen lisäämiseksi ja kohentamalla vene-
12256:    Viime vuosina on vartiointitehtäviin palka-     kaluston kuntoa.
12257:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1981
12258: 
12259:                                                                  Puolustusministeri Lasse Äikäs
12260: 4                                           1981 vp.
12261: 
12262: 
12263: 
12264: 
12265:                           Till Riksdagens Herr Talman
12266: 
12267:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ningsuppdragen. Behovet av yrkesvakter inom
12268: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse    .försvarsmakten är emellertid så stort, att ge-
12269: nr 1683 av den 22 oktober 1981 till veder-        nomförandet av de pianerade bevakningsrefor-
12270: börande medlem av statsrådet översänt avskrift    merna genom den nuvarande årliga ökningen
12271: av följande av riksdagsman Jacob Söderman         av värvade kommer att ta .flera år, t.o.m. tiotals
12272: undertecknade spörsmål nr 425:                    år.
12273:                                                      Den bevakning som de värvade utför har i
12274:           Till vilka åtgärder ämnar Regeringen    regel ordnats så, att ett objekt bevakas sam-
12275:        skrida för att trygga vaktmanskapets       tidigt av en enda vakthavande. Det kan vara
12276:        arbetssituation och garantera en effek-    nödvändigt att provisoriskt fördubbla eller på
12277:        tiv vakthållning av försvarsministeriets   annat sätt stärka bevakningen av vissa objekt,
12278:        anläggningar på Högö hoime i Houtskärs     men försvarsmakten har inte möjligheter att
12279:        kommun?                                    med nuvarande resurser inom uppiagsområdena
12280:                                                   ordna kontinuerlig parvakt.
12281:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-        Det ligger i försvarsmaktens intresse att
12282: samt anföra ·föijande:                            effektivt bevaka sina uppiag och sin materiel
12283:    Enligt försvarsmaktens plan på Iång sikt       och genom att bl. a. sträva till en ökning av
12284: strävar man till att ordna bevakningen av upp-    aviönad personai för bevakningsuppdrag ägnas
12285: Iag och till dessa ansiutna områden med an-       detta kontinuerlig uppmärksamhet.
12286: litande av avlönad personai så, att beväringar-       Efter dödsfallet den 2 juni 1980 på Högö
12287: na skall kunna frigöras från sådana uppdrag       har man försökt förbättra en tryggad bevak-
12288: som egentligen inte motsvarar deras utbildning.   ning av objekt genom att justera föreskrHterna
12289:    Under de senaste åren har av beväringar ut-    för de valkthavande i syfte a:tt öka förbindel-
12290: förd vakt för bevakning av vissa objekt kunnat    serna och genom att sätta båtarna i bättre
12291: ersättas med värvade, som aviönats .för bevak-    skick.
12292:      Helsingfors den 1 december 1981
12293: 
12294:                                                                   Försvarsminister Lasse Äikäs
12295: Kirjallinen kysymys n:o 426
12296: 
12297: 
12298: 
12299: 
12300:                                  Tapiola: Rakennuslain 124 a §:n tulkinnasta
12301: 
12302: 
12303:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12304: 
12305:    Eduskunta on 26. 6. 1981 hyväksynyt maa-         että se voi tuottaa· huomattavaa haittaa kaavan
12306: aineslain säätämisen yhteydessä lain rakennus-      laatimiselle tai toteuttamiselle. Suomen Kau-
12307: lain muuttamisesta (556/81), jossa mm. ra-          punkiliiton yleiskirjeessä esitetyn tulkinnan
12308: kennuslain (370/58) toimenpidekieltoja kos-         mukaan kunnanhallituksen lupa tarvitaan mm.
12309: kevat kohdat on kumottu ja korvattu uudella         kunnallisteknisten töiden suorittamiseen. Saman
12310: 124 a §:llä.                                        tulkinnan mukaan kunnanhallitus ei voisi an-
12311:    Rakennuslain kaivamista koskevaa toimen-         taa ennakolta yleislupaa kaikkien kunnallistek-
12312: pidekieltojärjestelmää on tarkistettu siten, että   nisten töiden suorittamiseen. Tämä tulkinta
12313: velvollisuus hankkia lupa ja sitä koskeva me-       tekisi kunnallisteknisten töitten suorittamisen
12314: nettely ovat yhdenmukaiset kummassakin              kankeaksi, aiheuttaisi ajanhukkaa ja turhaa by-
12315: laissa. Ainesten ottamisesta ja ympäristön hoi-     rokratiaa.
12316: tamisesta on esitettävä ottamissuunnitelma             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
12317: (HE n:o 88/1980 vp.). Suomen Kaupunkilii-           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
12318: ton yleiskirjeessä 17. 9. 1981 esitetyn tulkin-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
12319: nan mukaan lupamenettely on tarkoitettu laa-        raavan kysymyksen:
12320: jennettavaksi käsittämään mm. kaavojen toteut-
12321: tamiseksi tarvittavat työt.                                   Pitääkö Hallitus sitä edellä esitettyä
12322:    Asema-, rakennus- ja rantakaava-alueilla ei             Suomen Kaupunkiliiton tulkintaa ra-
12323: saa rakennuslain 124 a §:n mukaan suorittaa                kennuslain 124 a §:stä oikeana, jonka
12324: kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämis-          mukaan kunnanhallituksen lupa on saa-
12325: työtä, puiden kaatamista tai muuta näihin ver-             tava mm. kunnallisteknisten töitten
12326: rattavaa toimenpidettä ilman kunnanhallituksen             suorittamiseen, ja jos pitää,
12327: lupaa. Lupa vaaditaan 1. 1. 1982 lähtien. Ny-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12328: kyisin voimassa olevan lain mukaan lupa tar-               tämänlaatuisen tarpeettoman byrokra-
12329: vitaan vain, mikiili toimenpide on sellainen,              tian purkamiseksi?
12330:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
12331: 
12332:                                           Hannu Tapiola
12333: 
12334: 
12335: 
12336: 
12337: 088101215N
12338: 2                                            1981 vp.
12339: 
12340: 
12341: 
12342: 
12343:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12344: 
12345:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tarkoitettua kunnanhallituksen lupaa, vaikka
12346: mainitussa tarköituksessa Te, Herra Puhemies,      toimenpiteeseen samalla sisältyisikin kaivamis-
12347: olette 23 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn          ta, louhimista tms. Niinpä esimerkiksi raken-
12348: kirjeenne n:o 1684 ohella toimittanut valtio-      nukselle myönnetty rakennuslupa sisältää sa-
12349: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      malla oikeuden rakennuksen pystyttämiseksi
12350: sen kansanedustaja Hannu Tapiolan kirjallises-     välttämättömän kuopan kaivamiseen ja vahvis-
12351: ta kysymyksestä n:o 426, jossa tiedustellaan:      tettu katupiirustus tai viemärisuunnitelma oi-
12352:                                                    keuden kadun tai viemärin rakentamisen vuok-
12353:           Pitääkö Hallitus sitä edellä esitettyä   si välttämättömän pintamaan tai kallion pois-
12354:        Suomen Kaupunkiliiton tulkintaa ra-         tamiseen. Sellaisiakin kunnallisteknisiä töitä, ·
12355:        kennuslain 124 a §:stä oikeana, jonka       jotka eivät perustu rakennuslainsäädännön mu-
12356:        mukaan kunnanhallituksen lupa on saa-       kaan myönnettyyn lupaan tai vahvistettuun
12357:        tava mm. kunnallisteknisten töitten         suunnitelmaan, on yleensä pidettävä RakL
12358:        suorittamiseen, ja jos pitää,               124 a §:ssä tarkoitettuina vähäisinä toimenpi-
12359:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      teinä, jotka eivät vaadi lupaa.
12360:        tämänlaatuisen tarpeettoman byrokra-            Suomen Kaupunkiliiton yleiskirjeessä 17. 9.
12361:        tian purkamiseksi?                          1981 esitettyä tulkintaa rakennuslain 124 a
12362:                                                    § : stä ei näin ollen voida pitää oikeana. Asias-
12363:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ta on tämän johdosta neuvoteltu Kaupunkilii-
12364: vasti seuraavaa:                                   ton kanssa ja liitto onkin 5. 11. 1981 lähettä-
12365:    Rakennuslain 124 a §:ssä tarkoitetulla kai-     nyt jäsenkunnilleen uuden yleiskirjeen, jossa
12366: vamis-, louhimis- ym. toimenpiteiden luvanva-      sisäasiainministeriön edellä kerrottu tulkinta on
12367: raisuudella ei ole katsottava tarkoitetun muut-    selostettu. Ministeriö tulee myös lähiaikoina
12368: taa ·rakennuslain voimassa olevia lupajärjestel-   lähettämään maa-aineslaista ja rakennuslain
12369: miä. Siten on katsottava, että sellaiset toimen-   uusista säännöksistä oman yleiskirjeen, jossa
12370: piteet, jotka ovat tulleet hyväksytyiksi muualla   selvitetään ministeriön käsitys edellä mainitun
12371: rakennuslainsäädännössä säädetyssä järjestyk-      säännöksen tulkinnasta.
12372: sessä, eivät vaadi erikseen RakL 124 a §:ssä
12373:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1981
12374: 
12375:                                                                       Ministeri ]. Koikkalainen
12376:                                             N:o 426                                               3
12377: 
12378: 
12379: 
12380: 
12381:                           Tili Riksdagens Hett Talman
12382: 
12383:   I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen        fastän i åtgätden samtidigt skulle ingå gtäv-
12384: anget hat Ni, Hett Talman, med Edet skrivelse      ning, sprängning o. dyl. Sålunda innefattar
12385: nt 1684 av den 23 oktobet 1981 tili vedet-         t. ex. föt en byggnad beviljat byggnadslov
12386: bötande medlem av statstådet övetsänt av-          samtidigt rätt att gtäva den grop, som er-
12387: sktift av följande av tiksdagsman Hannu Ta-        fordras föt uppfötandet av byggnaden, och en
12388: piola ställda spötsmål nr 426:                     fastställd gaturitning ellet en avloppsplan rätt
12389:                                                     tili nödvändigt avlägsnande av ytsikt ellet
12390:           Anset Regetingen att Finlands Stads-     klippa för anläggande av gatan ellet avloppet.
12391:        fötbunds tolkning av 124 a § bygg-          Även sådana kommunaltekniska atbeten, som
12392:        nadslagen, enligt viiken kommunstytel-      inte grundar sig på i enlighet med byggnads-
12393:        sens tillstånd etfotdtas bl. a. föt utfö-   lagstiftningen medgett tillstånd ellet fastställd
12394:        tandet av kommunaltekniska atbeten, är      plan, bör i allmänhet anses utgöta i 124 a §
12395:        riktig, och om så är,                       byggnadslagen avsedda ringa åtgärder, för vilka
12396:           vilka åtgärder har Regeringen för        tillstånd inte erfordras.
12397:        avsikt att vidta för att häva en onödig          Den tolkning som Finlands Statsfötbund
12398:        bytåkrati av förenämnt slag?                ftamfört i sitt citkulär 17. 9. 1981 angående
12399:                                                    124 a § byggnadslagen, kan således inte anses
12400:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       riktig. På grund härav har underhandlingat
12401: samt anföra följande:                              fötts med Stadsförbundet och fötbundet hat
12402:    Det att grävnings-, sprängnings- o. dyl. åt-    också 5. 11. 1981 sänt sina medlemskommu-
12403: gätder enligt 124 a § byggnadslagen gjorts be-     net ett nytt citkulät, där man redogör för
12404: roende av tillstånd kan inte anses innebäta        inrikesministeriets ovan refetetade tolkning.
12405: en ändring av de gällande tillståndssystemen       Ministeriet kommer även inom kott att ut-
12406: enligt byggnadslagen. Sålunda böt det anses        sända ett eget cirkulär angående marktäkts-
12407: att sådana åtgätdet, som blivit godkända i         lagen och byggnadslagens nya stadganden, där
12408: en annorstädes i byggnadslagstiftningen stadgad    man redogör för inrikesministetiets uppfatt-
12409: otdning, inte fotdtar i 124 a § byggnadslagen      ning om tolkningen av det ovan nämnda
12410: avsett sätskilt tillstånd av kommunstyrelsen,      stadgandet.
12411:      Helsingfors den 27 novembet 1981
12412: 
12413:                                                                        Ministet ]. Koikkalainen
12414:                                               1981 vp.
12415: 
12416: Kirjallinen kysymys n:o 427
12417: 
12418: 
12419: 
12420: 
12421:                                  Knuuttila ym.: Posti- ja telelaitoksen työpaikkojen vähentämi-
12422:                                     sestä
12423: 
12424: 
12425:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12426: 
12427:    Vuoden 1982 tulo- ja menoarvioehdotuksen         minen ei ole sopusoinnussa tuon velvoitteen
12428: perustelujen mukaan posti- ja telelaitoksen toi-    kanssa tällaisessa työllisyystilanteessa.
12429: mipaikoissa suoritettavien uudelleenjärjestely-        Asianomaisen ammattiliiton taholta on tuotu
12430: jen johdosta ehdotetaan lakkautettavaksi 200        esille, että jos mainitut 200 palkkiota vähenne-
12431: viransijaisen ja satunnaisen apulaisen palkkio-     tään, niin se merkitsee väistämättömästi häi-
12432: ta. Kun samanaikaisesti ilmoitetaan työttömyy-      riöitä postiliikenteen sujuvuudessa. Kyseisen
12433: den lisääntyvän ja sen arvioidaan olevan vuon-      ammattiliiton arviot ovat aikaisemminkin osoit-
12434: na 1982 keskimäärin 134 000 työtöntä, työttö-       tautuneet päteviksi työntekijöiden tarvetta kos-
12435: myysprosentin ollessa 5,7 ja nuorten alle 25-       kevissa kysymyksissä.
12436: vuotiaitten osalta peräti 11,4, niin työntekijöi-      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
12437: den vähentäminen samalla postin palvelutasoa        §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
12438: heikentäen ei ole perusteltua.                      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
12439:    Lisäksi voidaan viitata Suomen hallitusmuo-      raavan kysymyksen:
12440: don 6 § :n 2 momenttiin, sen velvoitteeseen jär-
12441: jestää Suomen kansalaiselle mahdolllsuus teh-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12442: dä työtä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta                 ryhtyä sen estämiseksi, ettei posti- ja
12443: on vuonna 1980 kaksi kertaa mietinnöissään                  telelaitoksen työpaikkojen aiottu vä-
12444:  (perustuslakivaliokunnan mietinnöt n:o 10 ja               hentäminen aiheuta häiriöitä postilii-
12445: 30/1981 vp.) todennut tuon perustuslain koh-                kenteen sujuvuudessa ja että huonone-
12446: dan velvoittavuuden. Työpaikkojen lakkautta-                vassa työllisyystilanteessa valtiovallan
12447:                                                             työllistämisvelvoite tulee täytetyksi?
12448:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
12449: 
12450:         Sakari Knuuttila               Helvi Niskanee                 Pertti Hietala
12451:         Aulis Juvela                   Pentti Liedes                  Unto Ruotsalainen
12452:         Ensio Laine                    Paula Eenilä                   Elisabeth Rehn
12453:         Mikko Rönnholm                 Anna-Liisa Piipari             Mauno Manninen
12454:         Juhani Vähäkangas              Kaj Bärlund                    Aarne Koskinen
12455: 
12456: 
12457: 
12458: 
12459: 088101247P
12460: 2                                             1981 vp.
12461: 
12462: 
12463: 
12464: 
12465:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12466: 
12467:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        aikaista käyttöä sekä olemassa olevien resurs-
12468: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         sien uudelleen kohdentamista. Hyväksymässään
12469: mies, olette 23 päivänä lokakuuta 1981 päivä-        henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa posti- ja te-
12470: tyn kirjeenne n:o 1685 ohella toimittanut val-       lelaitos on lähtenyt siitä, että periaatteena tu-
12471: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-     lee olla, että pysyväisluonteiseen palvelussuh-
12472: sen kansanedustaja Knuuttilan ym. näin kuulu-        teeseen otetun henkilöstön työssäolon jatku-
12473: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 427:            vuus on turvattava.
12474:                                                         Posti- ja telelaitoksen palveluksessa oleva
12475:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       henkilöstö muodostuu sekä pysyvästi että mää-
12476:        ryhtyä sen estämiseksi, ettei posti- ja       räaikaisesti palvelukseen otetuista henkilöistä.
12477:        telelaitoksen työpaikkojen aiottu vä-         Satunnaisen apulaisen palkkioita käytetään py-
12478:        hentäminen aiheuta häiriöitä postilii-        syväisluonteisen osa-aikaisen henkilöstön ja
12479:        kenteen sujuvuudessa ja että huonone-         määräaikaiseen palvelussuhteeseen otettujen ns.
12480:        vassa työllisyystilanteessa valtiovallan      ruuhka-apulaisten palkkaamiseen. Viransijaisten
12481:        työllistämisvelvoite tulee täytetyksi?        palkkioita käytetään korvaamaan poissaolojen
12482:                                                      vuoksi menetettyä työpanosta. Viransijaisten
12483:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        määrärahasta palkatut sijaiset otetaan aina
12484: vasti seuraavaa:                                     määräaikaiseen palvelussuhteeseen. Satunnaisten
12485:    Posti- ja telelaitoksen toiminnan hoitoa sääte-   apulaisten ja sijaisten määrä vaihtelee vuoden-
12486: levät muun muassa laki posti- ja telelaitok-         ajoittain ja vuosittain ruuhkahuipuista ja pois-
12487: sesta (61/81), laki laitoksen talouden hoidon        saolojen määrästä riippuen. Valtion vuoden
12488: yleisistä perusteista (565 /50) sekä kulloinkin      1982 tulo- ja menoarvioehdotuksen mukaan
12489: valtion tulo- ja menoarviossa laitokselle myön-      posti- ja telelaitoksella on käytettävissään vi-
12490: nettävät virat ja toimet sekä määrärahat. Lai-       ransijaisten ja satunnaisten apulaisten määrä-
12491: toksen talouden hoidosta annetun lain mukaan         rahaa yhteensä 120 milj. mk.
12492: laitoksen toimintaa on hoidettava terveiden             Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvioeh-
12493: liikeperiaatteiden mukaan laitoksen kannatta-        dotuksen mukaan posti- ja telelaitoksen toimi-
12494: vuutta ja maan yleistä etua silmällä pitäen.         paikoissa suoritettavien uudelleenjärjestelyjen
12495:    Posti- ja telelaitoksen henkilöstöpoliittisen     johdosta ehdotetaan lakkautettavaksi noin 200
12496: ohjelman mukaan henkilöstön ja toimien tar-          viransijaisen ja satunnaisen apulaisen palkkio-
12497: peen määrittely perustuu laitoksen tehtäviin ja      ta. Vähennys on puolen vuoden osalta
12498: toimintasuunnitelmiin. Eri keinoin pyritään sii-     2 500 000 mk.
12499: hen, että henkilöstön määrä ja r:akenne vastaa          Hallituksen budjettiriihessä keskusteltiin
12500: kulloinkin todellista tarvetta. Laitoksen koko-      myös ao. kohdan pois jättämisestä tulo- ja
12501: naiskustannuksista palkat ja henkilökustannuk-       menoarvioehdotuksesta ja työvoimakysymysten
12502: set ovat 82,2 % liikekirjanpidon mukaan. Lii-        hoitamisesta posti- ja telehallituksen ja alan
12503: ketaloudellisten periaatteiden toteuttaminen         ammattiliiton välillä ilman erityisiä perusteluja
12504: edellyttää laitoksen työvoimavaltaisuudesta joh-     budjettiesityksessä.
12505: tuen mm. henkilöresurssien joustavaa ja oikea-
12506:      Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1981
12507: 
12508:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
12509:                                                N:o 427                                                 3
12510: 
12511: 
12512: 
12513: 
12514:                            Tili Riksd.argrenrs Herr Talman
12515: 
12516:     I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdargsordningen       principerna förutsätter på grund av verkets
12517: anger har Ni, Herr Talman, med Eder ·sikrivelse       arbetskraftsinuensitet bl.a. en ~smidig och rätt
12518: nr 1685 av den 23 oktober 1981 rtill veder-           tidsinr.ilktad användning av personalresursenna
12519: börande medlem av statsrådet översänt av,skrift       .samt nyinriktande av de existerande resurser-
12520: av följ.ande av r1ksdagsman Knuutrtila m . .fl.       na. Post- och televerket har i det personalpoli-
12521: ·stä11da spörsmål nr 427:                              tiska pmgram som verket godkänt utgåtJt från
12522:                                                       principen att den fortsatta rsys:sdsättningen för
12523:           Vilka åtgärder ämnar Rergeringen            personalen i ansrtäliningsförhållande av bestå-
12524:        vidta för att förhindta att den ,ti11tänkta    ende karaktär bör tryggas.
12525:        minskningen av antalet a11betsplatJser             PoStt- och televellkets 'personal hestår ·av
12526:        inom post- och televerket }nue rskall          både penmanent och för viSts tid anstäl1da per-
12527:        föronsa:ka ,stönningar i posttra.r.Hken samt   1soner. Kortt~dsbiträdesarvoden används för av-
12528:        för att s,tatsmakten skall uppfylla sin        lönande av deltidsanställd personai av perma-
12529:        syssdsättning~>pli!kt i det försämrade
12530:                                                       nent kamktär :Samt temporärt anställda s.k.
12531:        sysselsä ttningrsläget?                        msningsbiträden. V~kadearvoden används tili
12532:                                                       att e11sät1ta arbet:silnsatser rsom förlorats på
12533:     Såsom sv.ar på detta rspörsmål får jag vörd-      grund av frånvaro. Vi:karier som aviönat:s med
12534: samt anföra följande:                                 anslaget ,för v~karier ans.tälls alldd temporärt.
12535:     Skötseln av post- och televerkets verlksam-        Antalet korlitidsbiträden och vikarier växlar un-
12536: het t1egleras bLa. av Jagen om post- och ,tele-       der de olika årstiderna ooh årligen beroende på
12537: verket ( 61/81), lagen om de all:männa 1grund-         rusningstopparna och frånvarons omfattning.
12538: erna för post- och telegrafverkets hushållning        Enligt propositionen angående 'statsförslaget
12539: ( 56 5/5 0 ) rsamt de tj änSJter, befattningar och    för år 1982 skulle posrt- och televerket tili
12540: anslag som verket beviijas i statsförsiaget. En-      :sitt förfogande för vikatiet ~och konttidsbiträden
12541: ligt lagen om vetkets hushå1Ining skall verk-         ha ansiag om rsa:mmanlagt 120 milj. mk.
12542: lsamheten skötas enJiJgt rsU!nda affärsprinciper          Enligt propositionen angående 'Statsrförslaget
12543: med .avsreende fäst på verkens lönsamhet och          för år 1982 skulle på grund av den omorga-
12544: 1andets allmänna fördel.                              nisering :som kommer att ·ske på post- och tele-
12545:     Enligt det personalpolitiska ptngrammet för       vetikets arbetspiatser, arvoden för ca 200 vika-
12546: post- och te1everket rgrundar sig behovet av          tiet och konttidsbidträden indr:a:s. Minskningen
12547: personai och befattningar på verkelis uppgif-          är för ett ha:lvår 2 500 000 mk.
12548: t,er och venksamhelisplaner. Genom olika medel            I regeringens budgetria disrkuterades även
12549: rs,trävar iman tiU att personalens rstorlek och       utelämnandet av rs.agda punkt i statsförslaget
12550: stru:ktur skall motsvara det venkliga behovet.        samt möjligheten att sköta arhens:kraftsären-
12551: Löner och personalutgifter utgör enligt affärs-       dena post- och rteleverlket och branschens faak:-
12552: bokföringen 82,2 % av verlkets totala kost-           fönbund emellan utan ·särskilda motiveringar i
12553: nader. Förverkligandet arv de a:ffärsekonomisrka      budg:etpropos1tionen.
12554:       Helsingfors den 26 november 1981
12555: 
12556:                                                                       Trafikminister Veikko Saarto
12557:                                               1981 vp.
12558: 
12559: Kirjallinen kysymys n:o 428
12560: 
12561: 
12562: 
12563: 
12564:                                   Lattula: Toimenpiteistä 'Satovahinkojen lievittämiseksi
12565: 
12566: 
12567:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12568: 
12569:    Kuluneen kasvukauden satovahingot ovat            voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
12570: erittäin suuret. Virallisen satoarvioennusteen       raavan kysymyksen:
12571: mukaan maatalouden vahinkojen määrä nousee
12572: noin kahteen miljardiin markkaan. Tämä määrä                   Aikooko Hallitus
12573: ylittää runsaasti kaikki aikaisemmat ennusteet.                - ottaa valtion vuoden 1981 viimei-
12574:    Nämä kesän 1981 satovahingot ovat vaikeut-               seen lisäbudjettiin riittävän ison määrä-
12575: taneet ja tulevat vaikeuttamaan maatalouden-                rahan katokorvauksia varten,
12576: harjoittajien toimeentuloa ja mahdollisuuksia                  - laskea omavastuuprosenttia kulu-
12577: jatkaa maatalouden harjoittamista. Siksi valtio-            van vuoden osalta, jotta katokorvauksil-
12578: vallan tulee ryhtyä kiireellisiin erityistoimenpi-          la olisi tilakohtaisesti merkitystä,
12579: teisiin vahinkojen lievittämiseksi.                            - turvata viljelijöille riittävästi hal-
12580:    Viime kesä poikkeuksellisine sademääri-                  pakorkoisia lainoja, joiden osalta valtio
12581: neen vaikeutti erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla             käyttäisi korkotukea pienentämään vil-
12582: vihannesten viljelyä. Niinpä esimerkiksi kukka-             jelijöiden maksamaa korkoa,
12583: kaali- ja punajuurisato menetettiin kokonaan                   - myöntää peruskuivatukseen lisä-
12584: sekä lanttu- ja sipulisato suurelta osalta. Myös            määrärahoja, jotta vastaisuudessa vältyt-
12585: porkkana ja keräkaali ovat kärsineet liiasta ve-            täisiin pahoilta kadoilta,
12586: destä. Vahingot ovat niin merkittävät - jokai-                 - ottaa satovahinkolakia uudistet-
12587: sen vihannesviljelijän kohdalla Pohjois-Pohjan-             taessa lain piiriin myös vihannesviljel-
12588: maalla myyntitulojen menetys on satojatuhan-                mät ja
12589: sia markkoja - että ne selvästi alentavat yrit-                - varata valtion tulo- ja menoar-
12590: täjän taloudellista asemaa ja vaarantavat yrityk-           vioon tai lisätalousarvioon määrärahoja
12591: sen jatkuvuuden. Siksi on välttämätöntä ottaa               satovahinkojen korvaamiseksi vihannes-
12592: myös vihannesviljelijät satovahinkolain piiriin.            viljelijöille jo kuluvan satokauden osal-
12593:    Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen                ta?
12594: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
12595:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1981
12596: 
12597:                                            Eero Lattula
12598: 
12599: 
12600: 
12601: 
12602: 088101248R
12603: 2                                             1981 vp.
12604: 
12605: 
12606: 
12607: 
12608:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12609: 
12610:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jelmäkohtaisiin korvauksiin tulisi käyttää ai-
12611: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaisemmilta vuosilta siirtyneet ja vuoden 1982
12612: olette 23 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn kir-       tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotetut varat
12613: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     huomioon ottaen kaikkiaan 340 milj. markkaa.
12614: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      Viljelmäkohtaiset korvaukset on tarkoitus mak-
12615: Lattulan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      saa määrärahojen puitteissa siten, että omavas-
12616: sestä n:o 428:                                       tuuosuuden ylittävät vahingot korvataan aina-
12617:                                                      kin pienviljelmille täysimääräisinä.
12618:           Aikooko Hallitus                               Viljelmäkohtaisiin korvauksiin varattavan
12619:           -'- ottaa valtion vuoden 1981 viimei-      määrärahan lisäksi hallitus tulee ehdottamaan
12620:        seen lisäbudjettiin riittävän ison määrä-     100 milj. markan määrärahan varaamista yleis-
12621:        rahan katokorvauksia varten,                  korvausten suorittamiseen. Lisäksi eduskunnal-
12622:           - laskea omavastuuprosenttia kulu-         le on 20. 11. 1981 annettu esitys laiksi vuoden
12623:        van vuoden osalta, jotta katokorvauksil-      1981 satovahinkojen johdosta myönnettävistä
12624:        la olisi tilakohtaisesti merkitystä,          korkotukilainoista. Esityksen mukaan lainojen
12625:           - turvata viljelijöille riittävästi hal-   myöntämisvaltuus on 450 milj. markkaa ja vil-
12626:        pakorkoisia lainoja, joiden osalta valtio     jelijöiltä perittävä korko neljä prosenttia. Lai-
12627:        käyttäisi korkotukea pienentämään vil-        nojen takaisinmaksuaika olisi neljä vuotta.
12628:        jelijöiden maksamaa korkoa,                    Kun puutarha- ja vihanneskasveille aiheutuneet
12629:           - myöntää peruskuivatukseen lisä-          satovahingot eivät kuulu satovahinkolain nojal-
12630:        määrärahoja, jotta vastaisuudessa vältyt-     la korvattavien vahinkojen piiriin ja niille aiheu-
12631:        täisiin pahoilta kadoilta,                    tuneet vahingot ovat kuluvana vuonna. olleet
12632:           - ottaa satovahinkolakia uudistet-         poikkeuksellisen suuret, on lakiesitys ulotettu
12633:        taessa lain piiriin myös vihannesviljel-      koskemaan myös mainittuja kasveja. Puutarha-
12634:        mät ja                                        kasvien satovahinkojen korvaamiseen liittyvien
12635:           - varata valtion tulo- ja menoar-          kysymysten selvittämiseksi on maa- ja metsä-
12636:        vioon tai lisätalousarvioon määrärahoja        talousministeriö asettanut lisäksi työryhmän,
12637:        satovahinkojen korvaamiseksi vihannes-         jonka tehtävänä on tehdä tarvittavat ehdotuk-
12638:        viljelijöille jo kuluvan satokauden osal-     set mahdollisen korvausjärjestelmän luomiseksi.
12639:        ta?                                               Peltojen     peruskuivatukseen    käytettävien
12640:                                                       määrärahojen osalta voidaan todeta, että kui-
12641:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           vatustöihin myönnettäviä lainoja ja kuivatuksien
12642: taen seuraavaa:                                       valtionapua koskevia määrärahoja on vuoden
12643:    Maa- ja metsätalousministeriö asetti 17. 9.        1981 menoarviossa ja vuoden 1982 menoarvio-
12644: 1981 toimikunnan selvittämään yhdessä sato-           esityksessä edellisten vuosien määrärahoihin
12645: vahinkoneuvottelukunnan kanssa kuluvan vuo-           verrattuna tuntuvasti lisätty. Kun peruskuiva-
12646: den satovahinkojen määrän ja tekemään ehdo-           tusmäärärahojen tarve on kuitenkin vuosittain
12647: tukset satovahinkojen korvaamiseksi. Mainitun         noin 20 milj. markkaa, tulee hallitus jatkossa
12648: toimikunnan ja satovahinkoneuvottelukunnan            harkitsemaan tarkoitukseen varattavien määrä-
12649: selvitystyön pohjalta hallitus on katsonut, että      rahojen korottamista.
12650: viljelijöiden omavastuuosuuden ylittäviin vil-
12651:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1981
12652: 
12653:                                               Maa- ja     metsätalousministeri    Taisto   Tähkämaa
12654:                                                N:o 428                                               3
12655: 
12656: 
12657: 
12658: 
12659:                             Tili Riksdagens Herr Talmrtfl
12660: 
12661:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           av de medel som överförts från tidigare år och
12662: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            som föreslagits i statsverkspropositionen för år
12663: velse av den 23 oktober 1981 till vederbörande        1982, användas inalles 340 milj. mk. Avsikten
12664: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        är att de lägenhetsbestämda ersättningarna
12665: jande av riksdagsman Lattula undertecknade            skall betalas inom ramen för anslagen så, att
12666: spörsmål nr 428:                                      de skador som överstiger självriskandelen er-
12667:                                                       sätts tili fullt belopp åtminstone för småbru-
12668:           Har Regeringen för avsikt att               kens vidkommande.
12669:           - i den sista tilläggsbudgeten för år           Utöver det anslag som reserve11as för lägen-
12670:        1981 ta upp ett tillräckligt stort anslag      hetsbestämda ersättningar kommer regeringen
12671:        för ersättningar för skördeskador,             att föreslå, att ett anslag om 100 milj. mk
12672:           - uträkna självriskprocenten för in-        reserveras för utbetalning av allmänna ersätt-
12673:        nevarande års del, för att ersättningarna      ningar. Vidare har till riksdagen 20. 11. 1981
12674:        skall ha någon betydelse för de enskilda       avlåtits en proposition med förslag tili lag om
12675:        lägenheterna,                                  räntestödslån som beviljas med anledning av
12676:           - garantera odlarna tillräckligt med        1981 års skördeskador. Enligt propositionen
12677:        lån mot låg ränta varvid staten skulle         får lån beviljas tili ett belopp av högst 450
12678:        använda räntestöd för att minska den           milj. mk. Den ränta som odlarna skall betala
12679:        ränta odlarna skall erlägga,                   är enligt förslaget 4 %. Återbetalningstiden för
12680:           - bevilja tilläggsanslag för grund-         lånen skulle vara fyra år. Då skördeskadorna
12681:        torrläggning, för att man i framtiden          på trädgårdsväxter och grönsaker inte betrak-
12682:        skall undvika svåra skador,                    tas som skador, som skall ersättas med stöd
12683:           - vid revideringen av lagen om er-          av lagen om ersättande av skördeskador, och
12684:        sättande av skördeskador ta med även           då de utsatts för exceptionellt stora skador in·
12685:        grönsaksodlingar och                           nevarande år, har propositionen utsträckts att
12686:                i statsförslaget ellet i tilläggs-     gälla också dessa växter. För utredande av frå-
12687:        budgeten reservera anslag för ersättan-        gor i anslutning tili ersättandet av skördeska-
12688:        de av grönsaksodlarnas skördeskador            dorna på trädgårdsväxter har jord- och skogs-
12689:        redan för innevarande skördeperiod?            bruksministeriet vidare tillsatt en arbetsgrupp
12690:                                                       med uppgift att framställa erforderliga förslag
12691:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tili skapande av ett eventuell ersättningssystem.
12692: samt anföra följande:                                     Beträffande de anslag som används tili
12693:    J ord- och skogsbruksministeriet tillsatte 17.     grundtorrläggning av åkrar kan det konstateras,
12694: 9. 1981 en kommission med uppgift att till-           att de anslag som gäller lån för torrläggnings-
12695: sammans med delegationen för skördeskador             arbeten och statsunderstödet för torrläggningar
12696: utreda vad skördeskadorna innevarande år upp-         kännbart ökats i statsförslaget för år 1981
12697: går till och att framställa förslag tili ersättande   och i statsverkspropositionen för år 1982 jäm-
12698: av skördeskadorna. På basen av kommissionens          fört med anslagen för tidigare år. Då behovet
12699: och delegationens för skördeskador utrednings-        av anslag för grundtorrläggningar likväl årligen
12700: arbete har regeringen ansett att för lägenhets-       uppgår tili ca 20 milj. mk, kommer regeringen
12701: bestämda ersättningar tili den del de överstiger      att i fortsättningen överväga huruvida de an-
12702: odlarnas självriskandel borde, med beaktande          slag som reserveras för ändamålet borde höjas.
12703:      Helsingfors den 27 november 1981
12704: 
12705:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
12706:                                               1981 vp.
12707: 
12708: Kirjallinen kysymys n:o 429
12709: 
12710: 
12711: 
12712: 
12713:                                   Skinnari ym.: Hauhon tiemestaripiirin lakkauttamisesta
12714: 
12715: 
12716:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12717: 
12718:    Eduskunnan hyväksymä laki yksityisteiden          nen haiiituksen esityksen mukaisesti antaa sa-
12719: korvauksien maksutavan muuttamisesta antoi           malla tie- ja vesirakennushallitukselle mahdolli-
12720: TVL:n piireille mahdollisuuden muuttaa tie-          suuden määrätä tiemestaripiirien rajoista siten,
12721: mestaripiirien hoitorajoja.                          että niiden rajat eivät välttämättä yhdy kun-
12722:    TVL:n Hämeen piirissä on laadittu suunni-         tien rajoihin. Näin voidaan perustelujen mu-
12723: telma, joka sisältää mm. ehdotuksen Hauhon           kaan järkeistää kunnossapitotoimintaa. Valio~
12724: tiemestaripiirin lakkauttamiseksi ja sen nyt hoi-    kunta toteaa, että suunnitelluilla muutoksilla
12725: taman tieverkon jakamiseksi ympäröivien tie-         voi olla myös kielteisiä seurausvaikutuksia.
12726: mestaripiirien hoidettavaksi. Ko. piirin nykyi-      Ottaen huomioon toivomusaloitteessa n:o 1727
12727: sin hoitama tiekilometrimäärä on noin 200             (1979 vp.) esitetyt näkökohdat ja saamansa
12728: kilometriä, mutta määrää voitaisiin lisätä noin      selvityksen valiokunta katsoo, että tie- ja vesi-
12729: 100 kilometrillä. Tällöin saataisiin varsin toi-     rakennuslaitoksen tukikohtaverkostoa olisi ke-
12730: miva tiemestaripiiri, jossa mm. tukikohta si-        hitettävä paikallisten olosuhteiden vaatima
12731: jaitsisi tieverkolla täysin oikeassa paikassa,       joustavuus ja palvelutaso säilyttäen sekä epä-
12732: mitä Hämeen piirin tukikohdat eivät yleensä          tarkoituksenmukaista hukka-ajoa ja työmatko-
12733: ole.                                                 jen pidentymistä välttäen."
12734:    Piirin johdolle on henkilöstön taholta esi-          TVL:n tekemät lakkauttamissuunnitelmat
12735: tetty useaan kertaan, että piiriä laajennettai-      ainakin Hauhon tiemestaripiirin osalta ovat ris-
12736: siin, mutta tätä vaihtoehtoa ei piirissä ole huo-    tiriidassa kyseisen mietinnön kanssa.
12737: mioitu, vaan lakkauttaminen on ainoa vaihto-            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
12738: ehto, jota ei kuitenkaan minkäänlaisilla talou-      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
12739: dellisuuslaskelmilla ole edes pystytty osoitta-      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
12740: maan. Kustannukset kasvavat koneiden ja auto-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12741: jen ns. hukka-ajon myötä huomattavasti ja tei-
12742: den hoitotaso varsinkin talviaikana heikkenee.                Onko Hallitus tietoinen, että TVL:n
12743:    Hämeen maakuntaliitto on TVL:lle maalis-                 suunnitelmien mukaan on Hauhon tie-
12744: kuussa lähettämässään kirjeessä varsin laajasti             mestaripiiri tarkoitus lakkauttaa, ja jos
12745: ja perustellusti selvittänyt ne haitat, joita pii-          on,
12746: rin lakkauttamisesta on alueen teollisuudelle                 mihin toimenpiteisiin Hallitus on
12747: ja liike-elämälle.                                          ryhtynyt tai a1koo ryhtyä, ettei tällai-
12748:    Eduskunnan liikennevaliokunta on mietin-                 nen valtion kannalta kalliimpi, teiden
12749: nössään n:o 6/1980 vp. ottanut kantaa tielai-               hoitotasoa alentava ja eduskunnan tah-
12750: toksen velvollisuuksiin ja todennut seuraavaa:              don vastainen ratkaisu pääsisi synty-
12751:     "Paikallistiekorvausten sääntelyn uudistami-            mään?
12752:       Helsingissä 27 päivänä lokakuu ta 1981
12753: 
12754:          Jouko Skinnari                 Helge Siren                   Kauko Tamminen
12755:          Matti Luttinen                 Tapani Mörttinen              Hannu Tenhiälä
12756:          Lea Savolainen                 Ulla Puolanne                 Matti Viljanen
12757:          Eino Grönholm                  Aarne Koskinen                Ulla Järvilehto
12758:                  Saara Mikkola                                   Olavi Nikkilä
12759: 
12760: 088101249S
12761: 2                                           1981 vp.
12762: 
12763: 
12764: 
12765: 
12766:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12767: 
12768:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tie- ja vesirakennuslaitoksessa on viime vuo-
12769: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sina tutkittu ja selvitetty teiden tiemestaripii-
12770: olette 27 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn          rien, niiden sivutukikohtien ja työpisteiden
12771: kirjeenne n:o 1746 ohella toimittanut valtio-      rajoja ja sijaintipaikkoja. Tarkoituksena ja ta-
12772: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    voitteena on ollut näiden asioiden järjestämi-
12773: kansanedustaja Skinnarin ym. näin kuuluvasta       nen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja
12774: kkjallisesta kysymyksestä n:o 429:                 tehokkaasti teiden kunnossapidon ja siihen käy-
12775:          Onko Hallitus tietoinen, että TVL:n       tettävien määrärahojen käytön kannalta.
12776:        suunnitelmien mukaan on Hauhon tie-            Selvityksessä on päädytty kysymyksessä mai-
12777:        mestaripiiri tarkoitus lakkauttaa, ja jos   nitun Hauhon tiemestaripiirin liittämiseen Hä-
12778:        on,                                         meenlinnan tiemestaripiiriin. Päätöstä tästä ei
12779:          mihin toimenpiteisiin Hallitus on         kuitenkaan ole vielä tehty.
12780:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, ettei tällai-       Edellä mainitusta selvityksestä ja mm. Hau-
12781:        nen valtion kannalta kalliimpi, teiden      hon tiemestaripiirin lakkauttamisesta tullaan
12782:        hoitotasoa alentava ja eduskunnan tah-      neuvottelemaan liikenneministeriön, tie- ja ve-
12783:        don vastainen ratkaisu pääsisi synty-       sirakennushallituksen ja mm. työntekijäjärjes-
12784:        mään?                                       tön kesken tulevan joulukuun aikana. Sen
12785:                                                    jälkeen tullaan määrittelemään liikenneministe-
12786:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       riön ja tieviranomaisten kanta asiaan sekä
12787: vasti seuraavaa:                                   päättämään toimenpiteistä.
12788:      Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1981
12789: 
12790:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
12791:                                            N:o 429                                             3
12792: 
12793: 
12794: 
12795: 
12796:                          Tili Riksdagens Herr Talman
12797: 
12798:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Väg- och vattenbyggnadsverket har under de
12799: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-     senaste åren undersökt och utrett vägmästar-
12800: se nr 17 46 av den 27 oktober 1981 tili veder-   distrikten samt dessas sidostationers och ar-
12801: börande medlem av statsrådet översänt avskrift   betsställens gränser och lägen. Avsikten och
12802: av följande av riksdagsman Skinnari m.fl.        syftemålet har varit att arrangera dessa möj-
12803: undertecknade spörsmål nr 429:                   ligast ändamålsenligt med avseende på vägun-
12804:                                                  derhållet och de anslag som används härtill.
12805:           Är Regeringen medveten om att av-      I utredningen har man stannat för att förena
12806:        sikten enligt väg- och vattenbyggnads-    i spörsmålet nämnda Hauho vägmästardistrikt
12807:        verkets planer är att indra Hauho väg-    med Tavastehus vägmästardistrikt. Något be-
12808:        mästardistrikt, och om så är,             slut i denna fråga har emellertid ännu inte
12809:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-   fattats.
12810:        git eller ämnar den vidta för att för-       Angående ovan nämnda utredning och bl.a.
12811:        hindra ett dylikt beslut, som ställer     om indragandet av Hauho v:;gmästardistrikt
12812:        sig dyrare för staten, sänker vägsköt-    kommer underhandlingar att föras mellan tra-
12813:        selns nivå och strider mot riksdagens     fikministeriet, väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
12814:        önskemål?                                 och bl.a. avbetstagarorganisationen under in-
12815:                                                  kommande december månad. Därefter kommer
12816:                                                  trafikministeriets och vägmyndigheternas stånd-
12817:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     punkt att preciseras samt beslut fattas om
12818: samt anföra följande:                            åtgärderna.
12819:      Helsingfors den 26 november 1981
12820: 
12821:                                                                Trafikminister Veikko Saarto
12822:                                               1981 vp.
12823: 
12824: Kirjallinen kysymys n:o 430
12825: 
12826: 
12827: 
12828: 
12829:                                   Elo ym.: Asuinympäristön parantamisesta aiheutuvien menojen
12830:                                      korvaamisesta hengityselinsairaille
12831: 
12832: 
12833:                          Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e
12834: 
12835:    Moni s.tiomala1nen on jollain tavoin vammau-        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
12836: tunut. Niinpä maassamme arvioidaan olevan            tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme
12837: esim. noin 400 000 hengityselinsairautta pote-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12838: vaa. Näistä on noin 30 000 astmaa sairastavaa        vaksi seuraavan kysymyksen:
12839: lasta. Havaittaef,lsa henkilön sairastavan astmaa
12840: b1i jotain wmita hengityselinsairautta on yleen-              Onko Hallitus tietoinen suta, ettei
12841: sW .ensimmäisenä tehtävänä muuttaa asuinym-                 asuinympäristön välttämätöntä paranta-
12842: päristöä .niin, että sairauden aiheuttava allergia          mista korvata hengityselinsairaille, ja jos
12843: Iievenisi t::1i poistuisi. Usein asuinympäristön            on,
12844: muuttaminen eli saneeraaminen merkitsee huo-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12845: mattavaa rahan menetystä esim. astmasta kärsi-              ryhtyä, jotta myös hengityselinsairaat
12846: vän lapsen perheelle. Eräiden muiden sairauk-               voisivat saada korvausta heille välttä-
12847: sien osalta korvataan saneerauksesta aiheutuvat             mättömästä asuinympäristön parantami-
12848: kustarumkset, mutta hengityselinsairaiden osalta            sesta?
12849: ei näin ole.
12850:       Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1981
12851: 
12852:          Mikko Elo                      Pirkko Valtonen                Pertti Hietala
12853:          Paula Eenilä                   Jouko Skinnari                 Pirjo Ala-Kapee
12854: 
12855: 
12856: 
12857: 
12858: 088101253W
12859: 2                                             1981 vp.
12860: 
12861: 
12862: 
12863: 
12864:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12865: 
12866:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tehdyt ja niiden käyttö on yleistynyt terveiden-
12867: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kin piirissä. On korostettava hengityselinsai-
12868: olette 27 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn kir-       rauksien ja astman hoidossa myös asunnon riit-
12869: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tävän usein ja perusteellisesti tapahtuvan sii-
12870: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      vouksen merkitystä.
12871: Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         Lapsen hoitotuesta annetun lain ( 444169)
12872: sestä n:o 430:                                       2 § :n 1 momentin mukaan lapselle, joka sai-
12873:                                                      rauden, vian tai vamman johdosta on vähintään
12874:          Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei        kuuden kuukauden ajan siinä määrin erityisen
12875:        asuinympäristön välttämätöntä paranta-        hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa, että siitä
12876:        mista korvata hengityselinsairaille, ja jos   aiheutuu huomattavaa taloudellista tai muuta
12877:        on,                                           erityistä rasitusta, suoritetaan hoitotukea. Hoi-
12878:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        totukea, jonka määrä on tällä hetkellä 462
12879:        ryhtyä, jotta myös hengityselinsairaat        markkaa kuukaudessa, saa lähes 13 000 lasta.
12880:        voisivat saada korvausta heille välttä-       Merkittävänä ryhmänä hoitotuen saajien piiris-
12881:        mättömästä asuinympäristön parantami-         sä ovat hengityselinsairaat. Hoitotukea myön-
12882:        sesta?                                        nettäessä otetaan huomioon paitsi lapsen sai-
12883:                                                      raudesta aiheutuvat hoitotoimenpiteet myös sai-
12884:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rauden vaatimat kodin muutostyöt.
12885: vasti seuraavaa:                                        Kuluvan vuoden heinäkuun alusta tuli voi-
12886:    Allerginen astma ja eräät muut hengityselin-      maan lapsen hoitotuesta annettu lain muutos,
12887: sairaudet ovat sairauksia, joiden hoidossa saat-     jolla pyritään tukemaan vammaisen lapsen koti-
12888: taa· osoittautua välttämättömäksi saneerata sai-     hoitoa nykyisestään. Erityishoitotukea voidaan
12889: rastuneen asunto eli muuttaa hänen asuinympä-        myöntää silloin, kun lapsen hoidosta ja kun-
12890: ristöään. Allerginen astma johtuu henkilöllä ole-    toutuksesta aiheutuva rasitus on erittäin suuri.
12891: vasta, usein suvussa kulkevasta taipumuksesta        Tämä hoitotuki on tällä hetkellä 693 markkaa
12892: herkistyä jokapäiväisen elämän tavallisille ai-      kuukaudessa.
12893: neille kuten pölyille, siitepölylle, eläinten kar-      Invaliidihuoltolain ( 907146) nojalla annetun
12894: voille ym. Herkistävän tekijän poistuttua sairas-    valtioneuvoston päätöksen mukaan asunnon
12895: tuneen elinympäristöstä sairauden oireet usein       muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannuk-
12896: häviävät kokonaan.                                   set voidaan suorittaa kokonaan tai osaksi sel-
12897:    Jokainen henkilö on osaltaan velvollinen huo-     laiselle vaikeavammaiselle invalidille, jolle asu-
12898: lehtimaan terveydentilansa ylläpitämisestä. Ter-     minen yleisten normien mukaisessa asunnossa
12899: veyskasvatuksella on pyritty opastamaan hengi-       tuottaa vamman, vian tai sairauden vuoksi eri-
12900: tyselinsairaita, jotta he voisivat välttää tilan-    tyistä haittaa. Kustannukset voidaan korvata
12901: teita, joissa on altistumisen vaara. Lääkärin suo-   myös silloin, jos vammasta, viasta tai sairau-
12902: situksesta ja myös omasta aloitteestaan allergiaa    desta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi muu-
12903: sairastavat henkilöt ovat pyrkineet poistamaan       tostyöt katsotaan muutoin välttämättömiksi.
12904: kodista ärsytysoireita aiheuttavat tekijät esi-      Myös hengityselinsairaille asunnon muutostöis-
12905: merkiksi vaihtamalla asunnossaan olevat koko-        tä aiheutuvia kustannuksia on korvattu invaliidi-
12906: lattiamatot muihin pintamateriaaleihin. Vuode-       huoltolain nojalla. Korvattavina asunnon muu-
12907: vaatteet on usein välttämätöntä vaihtaa luon-        tostöinä ovat tulleet kysymykseen vammaisen
12908: nonmateriaaleista tehdyistä keinokuituisiin. Ny-     jokapäiväisen elämisen helpottamiseksi tehdyt
12909: kyisin keinokuitumateriaalit ovat kuitenkin          kylpyhuoneen ja WC:n sekä vesijohtojen asen-
12910: yleensä halvempia kuin luonnonmateriaaleista         tamistyöt ja vanhojen puutalojen pölyhaittojen
12911:                                                N:o 430                                               3
12912: 
12913: vähentäminen esimerkiksi verhoamalla asian-           mahdollisuus saada yhteiskunnan tukea asuin-
12914: omaisen makuuhuoneen seinät lastulevyllä tai          ympäristönsä parantamiseksi. Ministeriössä tut-
12915: vastaavalla. Lisäksi invaliidihuoltolain nojalla on   kitaan, missä määrin ja millä tavoin olisi mah-
12916: korvattu ilmankostuttimia.                            dollista korvata sanottuja kustannuksia nykyis·
12917:    Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että vai-   tä laajemmin.
12918: keimmissa tapauksissa hengityselinsairailla on
12919:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1981
12920: 
12921:                                                                   Ministeri Katri-Helena Eskelinen
12922: 4                                            1981 vp.
12923: 
12924: 
12925: 
12926: 
12927:                            Till Riksdagens Herr Talman
12928: 
12929:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mar i andningsorganen och astma bör man
12930: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      betona betydelsen av att bostaden städas till-
12931: av den 27 oktober 1981 till vederbörande med-       räckligt ofta och noggrant.
12932: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        Enligt 2 § 1 mom. lagen om vårdbidrag för
12933: av riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörs-      barn ( 444169) erläggs vårdbidrag tili barn,
12934: mål nr 430:                                         som på grund av sjukdom, lyte eller skada un-
12935:                                                     der minst sex månader är i behov av särskild
12936:           Är Regeringen medveten om att nöd-        vård och rehabilitering i sådan omfattning, att
12937:        vändiga förbättringar av boendemiljön       därav förorsakas betydande ekonomisk eller an-
12938:        inte ersätts åt personer med sjukdomar      nan särskild belastning. Vårdbidrag, vilket för
12939:        i andningsorganen, och om så är fallet,      närvarande uppgår till 462 mark per månad,
12940:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     utbetalas tili nästan 13 000 barn. En betydande
12941:        ta för att också personer med sjukdomar     grupp bland dessa är barn som lider av sjuk-
12942:        i andningsorganen skall kunna få ersätt-    domar i andningsorganen. Vid beviljande av
12943:        ning för sådana förbättringar av boende-     vårdbidrag beaktas inte endast vårdåtgärderna
12944:        miljön som är nödvändiga för dem?            på grund av barnets sjukdom utan också de
12945:                                                     ändringsarbeten i hemmet som sjukdomen krä-
12946:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ver.
12947:  samt anföra följande:                                 Vid ingången av juli detta år trädde en änd-
12948:     Allergisk astma och vissa andra sjukdomar       ring av lagen om vårdbidrag för barn i kraft,
12949:  i andningsorganen är sådana sjukdomar, i fråga    genom viiken man strävar tili att förbättra stö-
12950:  om vilka det beträffande vården kan visa sig      det för vården av handikappade barn i hem-
12951:  nödvändigt att sanera patientens bostad, dvs.     met. Specialvårdbidrag kan beviljas om barnets
12952:  förändra hans boendemiljö. Allergisk astma be-    vård och rehabilitering blir särskilt betungande.
12953:  ror på att personen har ett ofta hereditärt       Detta vårdbidrag är för närvarande 693 mark
12954:  allergiskt anlag gentemot vanliga ämnen i det     per månad.
12955:  dagliga livet, såsom damm, pollen, djurhår mm.        Enligt statsrådets med stöd av lagen om in-
12956: Om allergenet avlägsnas ur den insjuknades om-     validvård (907 146) utfärdade beslut kan skä-
12957: givning försvinner sjukdomssymptomen ofta          liga kostnader för ombyggande av bostad helt
12958:  helt.                                             eller delvis erläggas till sådan svårt invalidise-
12959:     Varje person är själv skyldig att värna om     rad person, som på grund av skada, lyte eller
12960: sin hälsa. Genom hälsofostran har man strävat      sjukdom har särskilda svårigheter att bo i
12961: till att visa personer med sjukdomar i and-        bostad som motsvarar de allmänna normerna.
12962: ningsorganen hur de kan undvika situationer        Kostnaderna kan ersättas även om ändringsar-
12963: där espositionsrisken är stor. På läkarordina-     betena annars anses vara nödvändiga på grund
12964: tion och också på eget initiativ har allergipa-    av särskilda krav som följer av skada, lyte
12965: tienter försökt att från hemmet avlägsna de fak-   eller sjukdom. Kostnader, föranledda av änd-
12966: torer som framkallar retningssymptom, t.ex.        ringsarbeten i bostaden, har med stöd av lagen
12967: genom att byta ut heltäckande mattor mot and-      om invalidvård också ersatts för personer med
12968: ra ytmaterial. Det är ofta nödvändigt att byta     sjukdomar i andningsorganen. Sådana ändrings-
12969: ut sängkläder av naturfibrer mot sådana av         arbeten i bostaden som kunnat ersättas har va-
12970: konstfiber. Nuförtiden är dock konstfiberma-       rit att badrum och WC samt vattenledning
12971: terialen i allmänhet billigare än naturfiberma-    instalerats i syfte att underlätta invalidens
12972: terialen och de har blivit allmännare också        dagliga Iiv och att dammproblemen i gamla trä-
12973: bland friska personer. Vid vården av sjukdo-       hus minskats, t.ex. genom att väggarna i pa-
12974:                                               N:o 430                                              5
12975: 
12976: tientens sovrum har beklätts med spånskiva          hället för att förbättra sin boendemiljö. Vid mi-
12977: eller motsvarande. Dessutom har luftfuktare         nisteriet undersöker man i viiken mån och på
12978: ersätts med stöd av lagen om invalidvård.           vilket sätt det vore möjligt att ersätta dessa
12979:    Social- och hälsovårdsministeriet anser, att     kostnader i större utsträckning än för närva-
12980: personer med sjukdomar i andningsorganen i de       rande.
12981: svåraste fallen har möjlighet att få stöd av Sam-
12982:      Helsingfors den 26 november 1981
12983: 
12984:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen
12985: 
12986: 
12987: 
12988: 
12989: 088101253W
12990:                                              1981 vp.
12991: 
12992: Kirjallinen kysymys n:o 431
12993: 
12994: 
12995: 
12996: 
12997:                                  Holvitie ym.: Autoedun verotusperusteiden muuttamisesta
12998: 
12999: 
13000:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13001: 
13002:    Verohallituksen asettama työryhmä on esit-          Merkittäviä lisärasitteita muutokset aiheut-
13003: tänyt, että tämänhetkisestä autoedun verotus-       taisivat myös henkilöille, jotka käyttävät auto-
13004: perusteena olevasta moottorin kuutiotilavuu-        etuaan myös työvälineenä. On huomattava, että
13005: teen pohjautuvasta III-luokkaisesta järjestel-      ehdotus johtaisi siihen, että luontoisedun mää-
13006: mästä siirryttäisiin uuteen, auton hintaan ja       räytyminen riippuisi suurelta osin autoveron
13007: ikään perustuvaan V-luokkaiseen järjestelmään.      määrästä, koska työryhmän ehdotuksissa ei ole
13008: 1 luokkaan kuuluisivat alle 50 000 markan hin-      otettu huomioon autoveron vaikutusta auton
13009: taiset autot, II luokkaan 50 000-75 000 mar-        hintoihin.
13010: kan hintaiset autot, III luokkaan 75 000-              Ehdotettu verotusperusteiden muuttaminen
13011: 100 000 markan hintaiset autot, IV luokkaan         saattaisi aiheuttaa epäkohtina myös toimenpi-
13012: 100 000-150 000 markan hintaiset autot ja V         teitä, joilla autojen hinnat pyritään sijoittamaan
13013: luokkaan yli 150 000 markan hintaiset autot.        väkisin tiettyihin hintaluokkiin. Tällöin saatet-
13014: Työsuhdeautoista noin viidennes kuuluisi hal-       taisiin jättää auton hinnoista pois esimerkiksi
13015: vimpaan luokkaan ja noin 2/3 II luokkaan.           kuljetus-, ruostekäsittely- ja satamakäsittelykus-
13016: Loput toistakymmentä prosenttia työsuhdeau-         tannuksia sekä tuoda uudet autot maahan vain
13017: toista kuuluisivat kolmeen kalleimpaan luok-        katsastusvarustein, jolloin merkittäväkin osa au-
13018: kaan.                                               ton osista tulisi varaosahinnoin ilman autove-
13019:     Suunnitelmat aiheuttavat toteutuessaan kui-     roa. Autojen varustelu tulisi sitten tapahtumaan
13020: tenkin merkittäviä kansantaloudellisia ja vero-     myöhemmin erillislaskua vastaan. Tältä osin
13021: tuksellisia ongelmia. Uusi luokitus lisäisi auto-   onkin jo arvioitu, että autoverotulojen menetys
13022: edun arvoja vuoden 1981 etuihin verrattuina         tulisi olemaan tästä johtuen yli 100 miljoonaa
13023: useissa tapauksissa kymmeniä prosentteja ja         markkaa vuosittain. Kun lisäksi yritysten työ-
13024: enimmillään yli 100 prosentin määrällä. Lisäksi     suhdeautohankinnat todennäköisesti siirtyisivät
13025: on epäselvää, millaiset mahdollisuudet toisaalta    halvempiin autoihin, tulisi valtio menettämään
13026: autokaupalla ja teollisuudella ja toisaalta työn-   autoveroja liikevaihtoverotuloina ehkä toiset
13027: antajilla ja auton käyttäjillä on sopeuttaa ly-     100 miljoonaa markkaa.
13028: hyessä ajassa toimintansa ehdotusten mukaisik-         Ruotsissa autovero perustuu auton painoon
13029: si. Edellä mainitut epäselvyydet olisi toki pi-     ja autoedun verotushintaan, joten niillä ei ole
13030:  tänyt tutkia ennen ehdotusten tekoa.               progressiivista vaikutusta. Ruotsin viranomaiset
13031:     On todennäköistä, että uudistus aiheuttaisi     eivät kuitenkaan enää pysty täysin pitämään
13032:  autojen hankinnoissa melkoista siirtymää. Eri-     näitä hintarajoja, vaan inflaation johdosta joi-
13033:  tyisiä hankaluuksia ja jopa työllisyyden vaaran-   denkin autojen hintarajoja on jouduttu muut-
13034:  tumista uudistus aiheuttaisi autokaupalle ja       tamaan, jottei veroluokka muuttuisi. Siten in-
13035: kotimaiselle henkilöautoteollisuudelle, jonka       flaatio sotkee hintaan perustuvia veroluokkia
13036:  tuotteista huomattava osa menee työsuhdeau-        samoin kuin eri vuodenaikoina eri myyntikam-
13037:  toiksi. Verotusperusteiden muokkaus tulisi to-     panjat, esimerkiksi vanhanmallisten autojen
13038:  dennäköisesti vaikuttamaan myös autokaupan         pois myynti.
13039:  markkinakuvaan. Halvempien autojen ja siten           Työryhmän esitykset perustuvat eri rekiste-
13040:  myös turvattomampien autojen kysyntä saisi         reistä saatuihin tilastotietoihin ja olettamuksiin
13041:  tällöin tukea myös työsuhdeautokaupasta.           eivätkä esimerkiksi verotustietoihin. Tämän
13042: 
13043: 088101216P
13044: 2                                                     1981 vp.
13045: 
13046: vuoksi selvitys ei vaikuta luotettavalta. Epä-                          Onko Hallitus· tietoinen· niistät\taJ.ou.:
13047: määräisistä tilastotiedoista voidaan mainita esi-                  dellisista ja verotuksellisista ongelmista,
13048: merkkeinä autolla ajetut kilometrimäärät ja                         jotka verohallituksen autoedun verotus-
13049: käytettyjen autojen hinta-arviot ja auton iän                       perusteiden muuttamista selvitelleen
13050: vaikutukset auton arvon alenemisessa. Olisi                         työryhmän ehdotukset toteutuessaan ai-
13051: myös ollut paikallaan selvittää, miten nykyistä                     heuttavat toisaalta autokaupalle ja -teol-
13052: moottorin kuutiotilavuuteen perustuvaa vero-                        lisuudelle ja toisaalta työnantajille ja au-
13053: tusjärjestelrnä,ä, voit,aisiin . ajan.nx!lk;:tistaa. ot~a­          tojen. k~yttäjille, ja jos on,
13054: malla huomioon . esimerkiksi. autöri ild ja . pe~                   ' · mit~ Hallitus aikoo tehdä, jotta auto-
13055: rustamalla lisää luokkia. On nimittäin todet-                       edun tämänhetkisissä verotusperusteissa
13056: tava, että nykyiseen verotuksessa vakiintunee-                      mahdollisesti olevat epäkohdat korjat-
13057: seen järjestelmään sisältyy myös niiri monia                        taisiin· oikeudenmukaisesti ja siten, että
13058: myönteisiä tekijöitä, ettei siitä tule itsetarkoi-                  edellä mainitut epäkohdat eivät toteu-
13059: tuksellisesti Juopua. :•· .·,;: . , , . ,                         . tuisi ja> e,ttä -autoedun ·verotus: pysyisi
13060:   -Edellä. olevaan .ja valtiopäiväjärjestyksen 37                   sillä tasolla, että· autoetu edelleen sliH~y
13061: §:n, L momenttiin viitaten esitämme valtioneu-                    ·'luontaisetuna?
13062: voston asiaaomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
13063: raavan .kysymyksen:
13064:         ..,H~l~ingissii. 29 päivänä lokäl)uuta 1981
13065: 
13066:                    ..·Tapio Holvitie           Arvo Salo                      Mauri Vänskä
13067:                       Helge Saarikoski         Juhani Saukkonen               Jaakko Itälä
13068:                       Anna,Liisa Jokinen       Elisabeth Rehn                 Sinikka Karhuvaara
13069:                                  Urpo Leppänen                          Sauli Hautala
13070: 
13071: 
13072: 
13073: 
13074:              ').
13075: 
13076: 
13077: 
13078: 
13079:     ,-{···
13080:                                                    N:o 431                                                3
13081: 
13082: 
13083: 
13084: 
13085:                             Edus:knnnan Herra P·uhemiehelle
13086: 
13087:    ·Valtiopäiväjärjestyksen 37 · §:n 1 momentissa           Nerohallituksen 31:. 3. 1981 . asettama työ-
13088: mainitussa tarkoitukt~essa Te,·· Herra Puhemies,          ryhmä on-saamansa toimeksiannon ·mukaisesti
13089: olette 29 päivänä lokakuuta l9'81•r>ä!vätyn kir-'         laatinut syyskuussa 1981 valmistuneen muis-
13090: j eenn~ ohella.· toimittanut ·Valtiorieuvostot! ·asian~   tiön, joka' sisältää ehdOtuksen autoedun arvon
13091: omaiselle jäsenelle jäljennöksetf ed. Holvitien           laskentaperusteiden .kehittämiseksi siten, että
13092: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä            edun arvo nykyistä paremmin .vastaisi ;käypää
13093: n:o 431:                                                  arvoa. Muistiosta on kuluvan vuoden lokakuus-
13094:              Onko Hallitus tietoinen niistä talou-        sa pyydetty lausunnot'  mrn ..  useilta työmarkki-
13095:           dellisista ja verotuksellisista ongelmista,     na- ja autoalan järjestöiltä,
13096:          jotka verohallituksen autoedun verotus-             Saatuihin lausuntoihin tutustuttuaan vero-
13097:          perusteiden muuttamista selvitelleen             hallitus on, ll.lL 1981 tehnyt periaatepäätök-
13098:           työryhmän ehdotukset toteutuessaan ai-          sen, jonka rn.ukaan autoedun verotusarvon pe-
13099:          heuttavat toisaalta autokaupalle ja -teol-       rusteet vuodelle 1982 vahvistetaan noudattaen
13100:          lisuudelle ja toisaalta työnantajille ja au-     nykyistä ,moottorin kuutiotilavuuteen perustu-
13101:           tojen käyttäjille, ja jos on,                   vaa luokkajak.qa. Samalla verohallitus on päät-
13102:              mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta auto-       tänyt L 2. 1982 mennessä selvittää, voidaanko
13103:           edun tämänhetkisissä verotusperusteissa         ja millä tavalla auton .hankintahinta ottaa ny-
13104:           mahdollisesti olevat epäkohdat korjat"          kyistä par;e~111in huomioon va.hvistettaessa au-
13105:           taisiin oikeudenmukaisesti ja siteh, että       toedun verotusarvon perusteita vuodelle 1983
13106:           edellä mainitut epäkohdat eivät toteu-          ja myöhemmille vuosille. Valtiovarainministeriö
13107:           tuisi ja että autoedun verotus pysyisi          seuraa aut()~4un verotuksen kehitystä ja ryhtyy
13108:           sillä tasolla, että· autoetu edelleen säilyy    yhteistyössä verohallituksen kanssa tarvittaessa
13109:           luon toisetuna?                                 toimiin ·. ve~orer,usteiden mahdollist~n muutos-
13110:                                                           ten aiheu~tatnie11 epäkohtien poistamiseksi.
13111:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
13112: taen seuraavaa:
13113:       Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1981
13114: 
13115:                                                                              Ministeri Mauno Forsman
13116: 4                                           1981 vp.
13117: 
13118: 
13119: 
13120: 
13121:                           Tili 1\iksdageus Herr Talman
13122: 
13123:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Den av skattestyrelsen 31. 3. 1981 tillsatta
13124: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       arbetsgruppen har i enlighet med sitt uppdrag
13125: se av den. 29 oktober 1981 till vederbörande       färdigställt en promemoria i september 1981.
13126: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     Promemorian innehåller ett förslag om att ut-
13127: jande av riksdagsmau Holvitie m. fL ställda        veckla beräkningsgrunderna för värdet av bil-
13128: skriftliga spörsmål nr 4 31:                       förmån så att förmånens värde bättre än för
13129:           Är Regeringen medveten om de eko-        närvarande skulle motsvara det gängse värdet.
13130:        nomiska och beskattningsmässiga prob-       I oktober detta år har utlåtanden om prome-
13131:        lem som förverkligandet av de förslag       morian inbegärts bl.a. från flera arbetsmark-
13132:        medför, s6m har framförts av skattesty-     nadsorganisationer och organisationer inom bil-
13133:        relsens arbetsgrupp för utredning av en     branschen.
13134:        ändring av beskattningsgrunderna för           Sedan skattestyrelsen gjort sig förtrogen med
13135:        bilförmån, dels för bilhandeln och -in-     de utlåtanden som har inkommit fattades 12.
13136:        dustrin och dels för arbetsgivare och       11. 1981 ett principbeslut, enligt vilket
13137:        ifrågavarande bilister, och om så är        grunderna för beskattningsvärdet av bilförmån
13138:        fallet,                                     för år 1982 fastställs enligt nuvarande grupp-
13139:           vad ämnar Regeringen göra för att        indelning, som baserar sig på motorns cylinder-
13140:        på ett rättvist sätt avhjälpa de missför-   volym. Samtidigt beslöt skattestyrelsen att per
13141:        hållanden som eventuellt finns i gällan-    1. 2. 1982 utreda om och på vilket sätt det är
13142:        de beskattningsgrunder för bilförmån,       möjligt att bättre än vad som för närvarande
13143:        så att ovan nämnda olägenheter inte         är fallet beakta bilens anskaffningspris då
13144:        förverkligas och beskattningen av bil-      grunderna för beskattningsvärdet av bilförmån
13145:        förmån förblir sådan att bilförmånen        fastställs för år 1983 och senare år. Finans-
13146:        även i fortsättningen kan räknas som        ministeriet följer utvecklingen av beskattningen
13147:        naturaförmån?                               av bilförmån och vidtar vid behov åtgärder i
13148:                                                    samarbete med skattestyrelsen för att avhjälpa
13149:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       missförhållanden som förorsakas av eventuella
13150: samt anföra följande:                              ändringar i beskattningsgrunderna.
13151:      Helsingfors den 25 november 1981
13152: 
13153:                                                                       Minister Mauno Forsman
13154:                                                1981 vp.
13155: 
13156: Kirjallinen kysymys n:o 432
13157: 
13158: 
13159: 
13160: 
13161:                                   Starast: Vuorotyötä tekevien vanhempien lasten päivähoidon jär-
13162:                                       jestämisestä
13163: 
13164: 
13165:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13166: 
13167:    Kunnallinen päivähoitotoiminta on viime            vuorotyö, vaikka työvuoroista olisi hoitopaik-
13168: vuosina kehittynyt voimakkaasti. Silti päivä-         kaan etukäteen ilmoitettu.
13169: hoitopalvelut eivät vieläkään tyydytä kysyntää.          Sosiaalihallituksen ohjeessa todetaan myös
13170:    Erityisesti vuorotyötä tekevien vanhempien         (kohta 6): "Korvausta päivää kohti tällöin las-
13171: osalta päivähoitopalveluissa on monia puutteita.      kettaessa käytetään kuukausikorvauksen jaka-
13172: Kunnallinen päiväkotitoiminta ei kykene palve-        jana aina lukua 20." Edellä mainittu ohje lienee
13173: lemaan riittävän tehokkaasti vuorotyöläisiä. Toi-     laskettu sillä perusteella, että päiväkoti on
13174: saalta kunnallisten perhepäivähoitajien palvelu-      avoinna viitenä päivänä viikossa neljänä viik-
13175: jen käytössä ja saannissa on vaikeuksia eivätkä       kona kuukaudessa. Tällöin ei ole otettu huo-
13176: kaikki vanhemmat pidä perhepäivähoitajaa riit-        mioon sitä, että monet yksityiset, vuorotyötä
13177: tävän hyvänä vaihtoehtona päiväkodille.               tekevien vanhempien lapsia palvelevat tarhat
13178:     Kunnallisten palvelujen ollessa riittämättömiä    toimivat yleensä 7 päivää viikossa. Vuorotyötä
13179: on monilla paikkakunnilla ajauduttu tilantee-         tekevien vanhempien osalta saattaa keskimää-
13180: seen, jossa vuorotyötä tekevien vanhempien lap-       räinen päivähoidon tarve muodostua suurem-
13181: set hoidetaan yksityisten tai erilaisten yhteisö-     maksi kuin 20 päivää kuukaudessa, jolloin päi-
13182: jen ylläpitämissä tarhoissa. Nämä tarhat ovat         väkohtaista kustannusta laskettaessa olisi käy-
13183: yleensä ainoa vaihtoehto lapsen hoidon järjes-        tettävä suurempaa jakajaa kuin lukua 20.
13184: tämiselle silloin, kun molemmat vanhemmat tai            Ennen sosiaalihallituksen ohjetta monet vuo-
13185: toinen heistä on vuorotyössä.                         rotyöläisten lapsia palvelevat yksityiset tarhat
13186:     Yksityiset tarhat saavat kunnan ja sitä kautta    suorittivat laskelman päiväkodin käyttäjien kes-
13187: valtion taloudellista tukea. Tarhojen asiakkaita      kiarvotarpeesta, joka poikkeaa usein päivätyötä
13188:  kohdellaan päivähoitokorvauksia perittäessä sa-      tekevien vanhempien lasten hoitotarpeesta. Täl-
13189:  malla tavoin kuin päivätyötä tekeviä ja kunnal-      löin tuli huomioon otetuksi se, kuinka monta
13190: listen päiväkotien palveluja käyttäviä vanhem-        kokopäivää ja kuinka monta puolipäivähoitoa
13191: pia. Tällöin jäävät huomioon ottamatta ne eri-        työvuoroista johtuen päiväkodin käyttäjillä oli
13192:  tyisolosuhteet, jotka ovat toisaalta vuorotyötä      keskimäärin kuukaudessa. Laskutus suoritettiin
13193:  tekevällä huoltajalla ja toisaalta häntä palvele-    tämän keskiarvolaskelman perusteella, tai jos
13194:  valla tarhalla.                                      palvelujen käyttö poikkesi siitä huomattavasti,
13195:     Sosiaalihallituksen ohjeessa ( yleiskirje n:o A   laskutettiin vanhempia todellisten käyttömää-
13196:  3/1981/pe/kohta 6) todetaan: "Mikäli lapsi           rien mukaan.
13197:  kuitenkin mistä tahansa syystä on poissa päivä-         Päivähoitopalvelujärjestelmän tarkoituksena
13198:  hoidosta enemmän kuin 5 hoitopäivää kalenteri-       lienee, että palvelut lähtevät perheiden tar-
13199:  kuukaudessa, ei korvausta viiden hoitopäivän         peista niiden erityisalasuhteet huomioon ottaen.
13200:  ylimenevältä osalta peritä." Tämä ohje koituu        Palvelujen tarkoituksena ei voine olla, että epä-
13201:  vanhempien vahingoksi silloin, kun lapsi esimer-     tarkoituksenmukaisin korvaus- tms. järjestelyin
13202:  kiksi parin kolmen sairauspäivän johdosta jou-       vanhemmat houkuteltaisiin esimerkiksi pitä-
13203:  tuu olemaan satunnaisesti poissa päiväkodista.       mään lapsensa päivähoidossa silloinkin, kun
13204:  Mutta vielä suuremman vahingon kärsivät vuo-         jompikumpi vanhemmista voisi hoitaa lastaan
13205:  rotyötä tekevät vanhemmat, joiden lasten koh-        myös kotona. Kokonaan oman ongelmansa muo-
13206:  dalle tulee säännöllisesti parin kolmen päivän       dostaa palvelujen riittämättömyys niiden per-
13207:  poissaoloja vanhempien työvuoroista johtuen.         heiden kohdalla, joissa vanhemmat joutuvat ole-
13208:   "Mistä tahansa syystä" piiriin luetaan myös         maan esimerkiksi saman illan työssä.
13209: 088101251U
13210: 2                                              1981 vp.
13211: 
13212:    Kunnilla on varsin suuri harkintavalta päivä-               Onko Hallitus tietoinen nusta epä-
13213: hoitomaksujen perusteita määrättäessä. Vaikka               kohdista, joita vuorotyötä tekeville van-
13214: järjestelmällä on omat etunsa, aiheutuu siitä               hemmille aiheutuu niin päivähoitopalve-
13215: varsin paljon kirjavuutta ja eriarvoisuutta mak-            lujen saannin kuin maksuperusteidenkin
13216: superusteissa eri kuntien kesken. Palvelujen                suhteen, ja
13217: kehittämisessä on myös suuria eroja eri kuntien                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13218: välillä.                                                    ryhtyä vuorotyötä tekevien vanhempien
13219:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-          lasten päivähoitopalvelujen parantami-
13220: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän               seksi kunnallisen päiväkotitoiminnan
13221: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                puitteissa kohtuullisin korvauksin?
13222: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13223:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1981
13224: 
13225:                                             Pekka Starast
13226:                                                 N:o 432                                                3
13227: 
13228: 
13229: 
13230: 
13231:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13232: 
13233:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ja vuorotyössä olevien vanhempien lasten hoi-
13234: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          don sekä erityispäivähoidon kehittämiseen.
13235: olette 29 päivänä lokakuuta 1981 päivätyn kir-            Em. suunnitelman mukaan päivähoitoa on
13236: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ensisijaisesti annettava silloin kun lapsen huol-
13237: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tajalla tai huoltajilla ei ole mahdollisuutta itse
13238: Pekka Starastin näin kuuluvasta kirjallisesta          hoitaa lasta kodin ulkopuolisen ansiotyön, ko-
13239: kysymyksestä n:o 432:                                  dissa tai kodin ulkopuolella tapahtuvan yritys-
13240:                                                        toiminnan, opiskelun, sairauden, kuntoutuksen
13241:           Onko Hallitus tietoinen niistä epä-          tai muun syyn vuoksi tahi kun lapsi kotiolosuh-
13242:        kohdista, joita vuorotyötä tekeville van-       teitten vuoksi tai muutoin on päivähoitona
13243:        hemmille aiheutuu niin päivähoitopalve-         annettavan hoidon tai kasvatuksen tarpeessa.
13244:        lujen saannin kuin maksuperusteidenkin             Mitä tulee lasten päivähoidon korvauksiin,
13245:        suhteen, ja                                     on todettava, että nykyinen kuukausikorvaus-
13246:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         järjestelmä, mikä myös on voimassa vuorotyössä
13247:        ryhtyä vuorotyötä tekevien vanhempien           käyvien vanhempien lasten päivähoitokorvaus-
13248:        lasten päivähoitopalvelujen parantami-          ten osalta, ei aseta vuorotyössä käyvää toisia
13249:        seksi kunnallisen päiväkotitoiminnan            huonompaan asemaan.
13250:        puitteissa kohtuullisin korvauksin?                Lukuisten poissaolopäivien johdosta vuoro-
13251:                                                        työssä käyvien vanhempien lasten maksut ovat
13252:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            pienemmät, kun kuukausikorvauksesta vähenne-
13253: taen seuraavaa:                                        tään niiden kaikkien poissaolopäivien osuus,
13254:    Lasten päivähoidosta annetun lain (36 /7 3)         jotka menevät yli viiden päivän poissaolon.
13255: 11 §:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä,           Vuodesta 1979 lähtien on ollut ohjeena, että
13256: että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan           yli viiden hoitopäivän ylimenevältä poissaolo-
13257: järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja        ajalta ei hoitokorvausta peritä, mikä on helpot-
13258: sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiin-         tanut niiden perheiden asemaa, joilla lapset
13259: tyvä tarve edellyttää. Lasten päivähoidosta            ovat sairauden tai vanhempien vuorotyön joh-
13260: annetun asetuksen (239 /73) 2 § :n mukaan              dosta olleet paljon pois päivähoidosta. Ohjeena
13261: lapsia päivähoitoon otettaessa on etusija annet-       on myös ollut, että maksuttornia poissaolopäi-
13262: tava sosiaalisista ja kasvatuksellisista syistä päi-   viä laskettaessa lukua 20 käytetään jakajana hoi-
13263: vähoitoa tarvitseville lapsille. Lasten päivähoi-      topäivähinnan selvittämiseksi. Koska kuukausi-
13264: dosta annetun asetuksen (239/73) 3 §:n mu-             maksusta vähennetään poissaolopäivien yhteen-
13265: kaan lapsen ottamisesta kunnalliseen tai yksi-         laskettu summa yli viiden poissaolopäivän osalta,
13266: tyiseen päivähoitoon päättää päivähoidon yllä-         saadaan kuukausikorvaukseksi pienempi summa
13267: pitäjä, jollei tätä tehtävää ole yksityisen päivä-     kuin jos jakajana olisi esimerkiksi 23.
13268: kodin osalta lasten päivähoidosta annetun lain            Korvaukset päivähoidosta peritään muulta
13269: 17 § :n 2 momentin nojalla luovutettu laitok-          kuin vähävaraiselta lapsen huoltajalta porraste-
13270: sen sijaintikunnan sosiaalilautakunnalle.              tun korvausjärjestelmän mukaan. Korvausluo-
13271:    Valtakunnallisen suunnitelman lasten päivä-         kan määräytymisperusteena ovat nettotulot.
13272: hoidon järjestämisestä vuosina 1982-1986 mu-           Ensimmäisen korvausluokan nettotulojen alaraja
13273: kaan kiinnitetään erityistä huomiota ilta-, yö-        on yhdenmukaistettu koko maassa. Muissa kor-
13274: 4                                            1981 vp.
13275: 
13276: vausluokissa kunnat itse määrittelevät netto-       kaan kuin perheen nettotulot muutoin edellyt-
13277: tulojen rajat (sosiaalihallituksen yleiskirje n:o   täisivät.
13278: A 3/1981/pe).                                          Kuten edellä olevasta selvinnee, vuorotyössä
13279:    Mainittakoon lisäksi, että kunnilla on kor-      käyvien asemaa on pyritty jo nyt helpottamaan
13280: vauksia määrätessään yksittäistapauksissa mm.       sekä päivähoidon valtakunnallisen suunnitelman
13281: vuorotyön kysymyksessä ollen huoltajien esityk-     että hoitokorvausta koskevien ohjeiden avulla.
13282: sestä harkintaoikeus silloin, kun erityiset syyt    Kuntien itsehallintoon viitaten toteutuminen jää
13283: puoltavat sijoittamista alempaan korvausluok-       suurelta osalta lopuksi kuitenkin kuntien varaan.
13284:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1981
13285: 
13286:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
13287:                                             N:o 432                                                5
13288: 
13289: 
13290: 
13291: 
13292:                           Tili Riksdagens Herr Talman
13293: 
13294:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       landet av vården av barn med föräldrar i
13295: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      kvälls-, natt- och skiftarbete samt utvecklandet
13296: av den 29 oktober 1981 tili vederbörande           av specialdagvården.
13297: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        Enligt ovan nämnda pian skall dagvård ges
13298: jande av riksdagsman Pekka Starast ställda         främst i de fall då barnets vårdnadshavare inte
13299: skriftliga spörsmål nr 4 32:                       har möjlighet att själv eller själva vårda barnet
13300:                                                    på grund av förvärvsarbete utanför hemmet,
13301:           Är Regeringen medveten om de miss-       företagsverksamhet i hemmet eller utanför hem-
13302:        förhållanden i fråga om tillgången tili     met, studier, sjukdom, rehabilitering eller av
13303:        dagvårdsservice och grundema för be-        annan orsak eller då barnet på grund av hem-
13304:        talningen av denna som drabbar skift-       förhållandena eller eljest är i behov av vård
13305:        arbetande föräldrar, och                    och fostran i form av dagvård.
13306:           vilka åtgärder ämnar Regeringen             Beträffande ersättning för barndagvården kan
13307:        vidta för att bam tili skiftarbetande       det konstateras, att det nuvarande systemet
13308:        föräldrar inom ramen för den kommu-         med ersättning per månad, vilket gäller även i
13309:        nala dagvårdsverksamheten skall få          fråga om dagvårdsersättningar för barn tili
13310:        bättre dagvårdsservice mot skälig ersätt-   skiftarbetande föräldrar, inte försätter de skift-
13311:        ning?                                       arbetande i en sämre ställning än de övriga.
13312:                                                       Med anledning av ett stort antal frånvaro-
13313:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      dagar är avgifterna för barn tili skiftarbetande
13314: samt anföra följande:                              föräldrar lägre, emedan ersättningen för samt-
13315:    Enligt 11 § lagen om barndagvård (36/73)        liga frånvarodagar som överstiger fem avdras
13316: skall kommun sörja för att av kommunen an-         från månadsersättningen. Sedan 1979 har man
13317: ordnad eller övervakad barndagvård står tili       följt den regeln, att vårdersättning inte uppbärs
13318: buds i den omfattning och med sådana verk-         för en frånvarotid som består av flera än fem
13319: samhetsformer som behovet därav inom kom-          vårddagar. Detta har underlättat situationen
13320: munen förutsätter. Enligt 2 § förordningen         för familjer, i vilka barnen på grund av sjuk-
13321: om barndagvård (239 /73) skall, när barn           dom eller föräldrarnas skiftarbete upprepade
13322: antas tili dagvård, företräde ges barn som         gånger har uteblivit från daghemmet. Man har
13323: av sociala och fostringsskäl behöver dag-          ytterligare haft som princip att använda talet
13324: vård. Enligt 3 § förordningen om barn-             20 som divisor vid beräknandet av avgiftsfria
13325: dagvård (239/73) besluter den som upp-             frånvarodagar för att klarlägga ersättningen per
13326: rätthåller dagvårdsverksamhet om barns an-         vårddag. Emedan det sammanlagda beloppet av
13327: tagande i kommunal eller privat dagvård, om        ersättningarna för det antal frånvarodagar som
13328: inte denna uppgift för privat daghems vid-         överstiger fem avdras från månadsavgiften, ut-
13329: kommande med stöd av 17 § 2 mom. lagen om          gör ersättningen per månad ett mindre belopp
13330: bamdagvård överlåtits tili socialnämnden i den     än i det fall att exempelvis talet 23 skulle an-
13331: kommun där anstalten är belägen.                   vändas som divisor.
13332:    Enligt den riksomfattande planen för ordnan-       Ersättning för dagvården uppbärs hos andra
13333: det av barndagvården under åren 1982-1986          än mindre bemedlade vårdnadshavare enligt ett
13334: skall speciell uppmärksamhet fästas vid utveck-    differentierat ersättningssystem. Grunder för
13335: 088101251U
13336: 6                                              1981 vp.
13337: 
13338: fastställandet av ersättningskategorin utgörs av     'skilda skäl medger placering i en lägre ersätt-
13339: nettoinkomsterna. Den undre gränsen för net-         ningskategori än vad familjens nettoinkomster
13340: toinkomsterna i den första ersättningskategorin      eljest skulle förutsätta.
13341: har förenhetligats i hela landet. I de övriga           Enligt vad som torde framgå av det ovan an-
13342: ersättningskategorierna fastställer kommunerna       förda, har man redan försökt underlätta de
13343: själva gränserna för nettoinkomsterna (social-       skiftarbetandes situation såväl med hjälp av
13344: styrelsens cirkulär nr A 3/1981/pe).                 den riksomfattande planen för dagvården som
13345:    Det kan ytterligare nämnas, att kommunerna        genom direktiven om ersättningen för vården.
13346: vid fastställandet av ersättningar i enskilda fall   Med hänsyn tili kommunernas självstyrelse
13347: bl.a. i fråga om skiftarbete på framställning        kommer dock genomförandet att tili en stor del
13348: av vårdnadshavarna har prövningsrätt, då sär-        slutligen bli beroende av kommunerna.
13349:      Helsingfors den 25 november 1981
13350: 
13351:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
13352:                                                 1981 vp.
13353: 
13354: Kirjallinen kysymys n:o 433
13355: 
13356: 
13357: 
13358:                                    Manninen ym.: Lasten perhepäivähoitajien toimeentuloturvan
13359:                                      järjestämisestä
13360: 
13361: 
13362:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13363: 
13364:     Hallitus on ilmoittanut 25. 3. 1980 edus-          muuten hoidettavina olevien lasten kQtöna sekä
13365: kunnalle antamassaan perhepoliittisessa selon-         muissa perheeqo~aisissa b_lQ&uht~issa.. ·
13366: teossa pyrkimyksenään olevan tarjota lapsen               Perhepäivähoidon jatk1,1ya. k.ehittämin:en:.Qn
13367: vanhemmille mahdollisuuden valita eri hoito-           välttämätöntä, ,ml,ltUl toi&tai.i. ei: ole.,!Wnni-
13368: muotojen välillä. Tätä tavoitetta on hallitus          tetty riittäviiä huomiota .perhepäiviihoitJljiert
13369: ajanut mm. lisäämällä tuntuvasti lasten kotona         työolosuhteisiin, koulutukseen ja palkkaukseen.
13370: tapahtuvan hoidon tukea samalla kun päivä-             Perhepäivähoitajan· ammatti· on •kuitenkin vaa-
13371: kotihoitoa ja perhepäivähoitoa on edelleen ke-         tivaa työtä, jonon liittyy stiuri'•vastuu lasten
13372: hitetty.                                               terveydestä ja ••kasvatuksesta. · '.'--· ·
13373:     Perhepäivähoito on osana päivähoitojärjes,            Perhepäivähoitajien palkkaus on jäänyt sel-
13374: telmää kehittynyt määrällisesti nopeasti. vuo-         västi jälkeert :lastenhoitajien palkka:tasosta, jo-
13375: desta. 197 3, jolloin laki lasten . päivähoidosta      hon he työnsä puolesta ovah ·rinnastettavissa,
13376:  (36/73) tuli voimaan, niin että perhepäivä-           jos hoidettavana on n~ljä lasta. Voit;nassa . ole-
13377: hoitopaik~ojen määr~ on lisääntynyt lähes              van toimieht~opiniuksen· mukaan: ··nl!:ljäa'l~sta
13378: kahdek.sankertaiseksi.                                 hoitavan perhepäivähoitajan paikka.         on    13~30
13379:     Sosiaali- ja terveysministeriön 17. 9. 1981        markkaa. tunnilta; •. kl)ll•. last~qit~jan. tunripalk-
13380: vahvistamassa valtakunnallisessa päivähoito-           ka on 15,72 markkaa. Myös pal:vt!>luaikali:iien
13381:  suunnitelmassa kiinnitetään huomiota monessa          ja ylityökQl'vausten .osalta. pvat: ,perhepäj,vähoi~
13382: kohdin asioihin, ·joiden eteenpäin saattaminen         tajat selvästi heil>.oll\IIDit!;sa ~ema!)sa Jq;tin 1~­
13383: on paljolti kiinni juuri perhepäivähoidon mah-         tenhoitajat .. ja . wuut .työnt~kiHtryhmät;; ... Pethe-
13384: dollisuuksista. Tähän viittaavat mm. tavoitteet        päivähoitajien 1 .jäl~eenji\än~~yys , ,palhknuskys.y-
13385:  sijoittaa päivähoitopalvelut ensisijaisesti lähelle   myksissä . ·tJijoittaa . p~rhepiiivähqidq>n •· kehittii-
13386: lapsen kotia, palvelujen järjestäminen huolta-         misedellytyksiä, johon selvästi :bn tjll;yetUt ·esi~
13387:  jien työssäoloaikojen mukaan, ilta- ja yövuo-         merkiksi so~iaa}ihallituksen; .•sdMity~ten . perus-
13388:  rossa työskentelevien huoltajien lasten hoito,        teella.              .    "                .
13389: joka viimeksi mainittu tulisi järjestää ensisijai-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
13390:  sesti lapsen omassa kodissa tai perhepäiväko-         päiväjärjestyksen 3'1· §.:n :1 ·momenttiin :esitäm-
13391:  dissa ja vain jos se muutoin ei ole järjestettä-      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
13392:  vissä, päiväkodissa.                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13393:     Erityisesti huomiota kiinnitetään valtakun-
13394:  nallisessa suunnitelmassa pienimpien lasten hoi-                 Katsooko Hallitus, että perhepäivä-
13395:  tojärjestelyihin, johon tarkoitukseen perhepäi-               hoitajat olisi toimeentuloturvan osalta
13396:  vähoito kodin jälkeen on tavallisesti sopivin                 rinnastettava lastenhoitajiin, ja jos kat-
13397:  muoto. Suunnitelmassa todetaan, että perhe-                   soo,
13398:  päivähoitoa järjestetään paitsi perhepäivähoita-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13399:  jan kodissa myös kolmiperhehoitona ja sosiaali-               asiassa ryhtyä?
13400:  hallituksen antamien ohjeiden mukaan myös
13401:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1981
13402: 
13403:           Mauno Manninen                  Juhani Saukkonen              Olavi Martikainen
13404:           Markku Kauppinen                Pentti Poutanen               Lea Sutinen
13405:                  Hannu Tenhiälä                                  Matti Maijala
13406:  088101217R
13407: 2                                                      1981 vp.
13408: 
13409: 
13410: 
13411: 
13412:                                   Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13413: 
13414:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-                 kenevä huolehtimaan lapsesta. Mitään kelpoi-
13415: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-                  suusvaatimuksia ei ole asetettu. Perhepäivähoi-
13416: mies, olette .29 päivänä .lokakuuta 1981 päi-                 tajista noin 60 % on saanut em. koulutuksen.
13417: vätyn kirjeenne' ohella toimittanut valtioneu-                   Lasten päivähoidosta annetun asetuksen
13418: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen                  7 §:n 2 kohdan nojalla lastenhaitajalta edelly-
13419: kansanedustaja Mauno Mannisen ym. näin kuu-                   tetään sellaista lastenhoitajan tutkintoa, jonka
13420: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 433:                   suorittaminen on edellytyksenä henkilön mer-
13421:                                                               kitsemiselle lastenhoitajana lääkintöhallituksen
13422:                 , • Katsooko Hallitus, että perhepäivä-       sairaanhoitotoimen harjoittajista pitämään luet-
13423:                 ho~tajat olisi toimeentuloturvan osalta       teloon. Ammattikasvatushallituksesta saadun
13424:                 rinnastettava lastenhs>itajiin, ja jos kat-   selvityksen perusteella lastenhoitajan koulutuk-
13425:                 soo,        ',                                seen sisältyy 1 430 tuntia, joista teoriaa 730
13426:                 · 01ihin toiD;~enpiteisiin Hallitus aikoo     tuntia ja käytännön harjoittelua 700 tuntia.
13427:                 asiassa ryhtyä?                                  Edellä esitettyjen perhepäivähoitajan ja las-
13428:                                                               tenhoitajan koulutusten vertailun perusteella
13429:     Vastauksena. ~y:symykseen esitä11 · kunnioitta-           on todettava, että perhepäivähoitajat ja lasten-
13430: vasJi seuraavaa: ·                                            hoitajat eivät ole täysin rinnastettavissa toi-
13431:  ·· P~rhepäivähoitajien koulutus perustuu so-                 siinsa.
13432: siaalihållituksen 12 päivänä kesäkuuta 1974                      Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen
13433: tekemään · päätökseen, jolla vähimmäisvaati-                  perhepäivähoitajan työn vastuullisuudesta ja
13434: mukseksi perhepäivähoitajien korkeampaan                      pyrkii osaltaan vaikuttamaan perhepäivähoita-
13435: palkkaukseen on . asetettu· varhaiskasvatuksen                jan työolosuhteiden ja koulutuksen kehittämi-
13436: henkilökunnan koulutuskomitean mietinnös-                     seen. Myös palkkausjärjestelyjen osalta sosiaali-
13437: sään (1974:1.5) ehdottama 150 tunnin perhe-                   ja terveysministeriö on ollut mukana kehitel-
13438: päivähoitajien kurssi.                                        täessä perhepäivähoitajan kuukausipalkkajärjes-
13439:     Lasten päivähoidosta. annetun lain (36 /7 3)              telmää.
13440: 6 §:n nojalla perhepäivähoitajan tulee olla ky-
13441:                Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1981
13442: 
13443:                                                                           Ministeri Katri-Helena Eskelinen
13444: 
13445: 
13446:     \.i_ ,''
13447: 1 •••
13448:                                              N:o 433                                              3
13449: 
13450: 
13451: 
13452: 
13453:                            Tili Riksdagens Herr Talman
13454: 
13455:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mögen att dra försorg om barn. Inga kompe-
13456: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        tenskrav har uppställts. Av familjedagvårdarna
13457: se av den 29 oktober 1981 tili vederbörande         har ca 60% fått ovan nämnda utbildning.
13458: medlem av statsrådet för avgivande av svar              Enligt 7 § 2 punkten förordningen om barn-
13459: översänt avskritt av följande av riksdagsman        dagvård förutsätts av barnavårdare sådan barna-
13460: Mauno Manninen m. fl. undertecknade spörs-          vårdarexamen som är förutsättning för införan-
13461: mål nr 433:                                         de såsom barnavårdare i medicinalstyrelsens
13462:                                                     förteckning över personer, sysselsatta inom
13463:          Anser Regeringen att familjedag-           sjukvårdsväsendet. Enligt en utredning som er-
13464:        vårdarna beträffande utkomstskyddet          hållits från yrkesutbildningsstyrelsen omfattar
13465:        borde jämställas med barnavårdarna,          barnavårdarutbildningen 1 430 timmar, varav
13466:        och om så är fallet,                         730 timmar teori och 700 timmar praktik.
13467:          vilka åtgärder ämnar Regeringen                På basen av jämförelsen mellan familjedag-
13468:        vidta i saken?                               vårdarutbildningen och barnavårdarutbildningen
13469:                                                     kan det konstateras att familjedagvårdarna och
13470:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       barnavårdarna inte helt kan jämställas med
13471: samt anföra följande:                               varandra.
13472:    Utbildningen av familjedagvårdare grundar            Social- och hälsovårdsministeriet är med-
13473: sig på socialstyrelsens beslut av den 12 juni       vetet om det stora ansvar som familjedagvår-
13474: 1974, varmed som minimikrav för högre av-           darna har i sitt arbete och försöker för sin del
13475: löning för familjedagvårdare ställts den familje-   påverka utvecklandet av familjedagvårdarnas
13476: dagvårdarkurs om 150 timmar som kommitten           arbetsförhållanden och utbildning. Även be-
13477: för utbildning av personai för förskoleverk-         träffande lönearrangemangen har social- och
13478: samheten föreslagit i sitt betänkande (1974:        hälsovårdsministeriet medverkat i utvecklandet
13479:  15).                                               av ett månadslönesystem för familjedagvår-
13480:    Med stöd av 6 § lagen om barndagvård             darna.
13481:  (36/73) skall familjedagvårdare vara för-
13482:      Helsingfors den 18 november 1981
13483: 
13484:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
13485:                                                 1981 vp.
13486: 
13487: Kirjallinen kysymys n:o 434
13488: 
13489: 
13490: 
13491: 
13492:                                      Söderström ym.: Rauhankasvatusta koskevien ohjeiden täydentä-
13493:                                         misestä
13494: 
13495: 
13496:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13497: 
13498:     Viime aikojen maailmanpoliittiset tapahtu-       syys- ja rauhankasvatukseen liittyvien aiheiden
13499: mat, kuten USA:n päätös neutroniaseen valmis-        käsittelystä koulujen opetuksessa ja kasvatuk-
13500: tukSen .. aloittamisesta, ETY-seurantakokouksen      sessa ovat etupäässä vuosilta 1970, 1973, 1974
13501: vaikeudet, NATO:h päätös raskaiden taseiden          ja 1976. Opettajien perus- ja täydennyskoulu-
13502: varaston perustamisesta Norjaan ja yleinen ase-      tukseen ei nykyisin sisälly rauhankasvatuksen
13503: varustelun kiihdyttäminen ovat lisänneet maail-      teemaa. Nykyiset koululait eivät anna rauhan-
13504: mansodan todennäköisyyttä ja aiheuttaneet eri        kasvatukseen tähtääviä tavoitteita koulutyölle.
13505: maiden kansalaisissa lisääntyvää epävarmuutta           Eräillä tahoilla on tehty esityksiä siitä, että
13506: }a huolestuneisuutta. Esimerkiksi maamme kou-        opettajien virkaehtosopimuksen mukaiseen täy-
13507: lulaisten keskuudessa tehty, äskettäin julkistet-    dennyskoulutukseen otettaisiin teemaksi rau-
13508: tu mielipidetutkimus osoittaa, että suurimmaksi      hankasvatus ja tätä aihetta käsiteltäisiin vuo-
13509: pelon aiheeksi koetaan ydinsota.                     sittain koulutustilaisuuksissa. On myös tehty
13510:     V astapaiqoksi asevarustelun kiihdyttämiselle    aloitteita kouluhallituksen alaisessa Heinolan
13511: ja kylmän sodan lietsomiselle on monissa Eu-         kurssikeskuksessa järjestettävistä kansainväli-
13512: roopan maissa syntynyt laajoja kansalaisliikkei-     syyskasvatuskursseista opettajille, mutta ilman
13513: tä rauhan puolesta.. Pohjoismaissa keskustelu        tulosta.
13514: ydinaseettomasta Pohjolasta on päässyt maiden           Edellä sanotun nojalla ja valtiopäiväjärjestyk-
13515: ulkoministerien. tapaami~ten asialistalle. On        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13516:  nähtävissä hallitusten ja kansalaismielipiteen      kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
13517: vuorovaikutusta siten, että hallituksen antama       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13518:  totuudenmukainen tiedotustoiminta saa toisaal-
13519:  ta . vastakaikua kansalaisissa, mikä puolestaan                Onko Hallitus tietoinen, että kouluil-
13520:  h.eijastuu hallitusten politiikkaan.                       le kansainvälisyys- ja rauhankasvatuk-
13521:     Su,omen hallituksen olisi myös toimittava ak-           sesta annetut ohjeet ovat puutteelliset
13522:  tihrisen · rauhanpolitiikan puolesta antamalla             j'a että teema ei myöskään esiinny pe-
13523:  kansalaisille oikeata tietoa sodan ja rauhan ky-           ruskoulun ja lukion opettajien VESO-
13524:  symyksistä. . Koululaitos on tässä suhteessa               koulutuksessa eikä Heinolan kurssikes-
13525: inaan·· hallituksen tiedotustoiminnalle luonnolli-          kuksen kuluvan vuoden ohjelmistossa,
13526:  n,en ja merkityksellinen kohde. Maamme koulu-              sekä
13527: laitoksessa annetaan tällä hetkellä täysin riittä-              mitä Hallitus aikoo tehdä rauhankas-
13528:  mättömästi tietoja kansainvälisistä sekä sodan             vatusta koskevien ohjeiden täydentämi-
13529:  ja rauhan. kysymyksistä. Opetusministeriön ja              seksi ja opettajien kouluttamiseksi asian
13530:  lCQl.lluhallituksen antamat ohjeet kansainväli-            vaatimalla tavalla?
13531:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1981
13532: 
13533:                 Sten Söderström                            Terhi Nieminen-Mäkynen
13534:                 Tellervo· Koivisto                         Hannu Tenhiälä
13535: 
13536: 
13537: 
13538: 
13539: 088101279R
13540: 2                                               1981 vp.
13541: 
13542: 
13543: 
13544: 
13545:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13546: 
13547:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sä tullaan huomioimaan myös läpäisyperiaatteel-
13548: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          la toteutettavat kasvatuksen tavoitteet, kuten
13549: olette kirjeellänne n:o 1779 29 päivänä loka-          kansainvälisyyskasvatus ja rauhankasvatus.
13550: kuuta 1981 lähettänyt valtioneuvoston asian-              Lukioissa siirrytään lukuvuodesta 1982-83
13551: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           lähtien uuteen kurssimuotoiseen lukusuunnitel-
13552: Söderströmin ym. tekemän seuraavan sisältöisen         maan (600/80). Lukion opetukselle asetetut
13553: kirjallisen kysymyksen n:o 434:                        kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteet ilmene-
13554:                                                        vät lukion opetussuunnitelmakomitean mietin-
13555:            Onko Hallitus tietoinen, että kouluil-      nöstä I (Komiteanmietintö 1977: 2).
13556:         le kansainvälisyys- ja rauhankasvatuk-            Mietinnössä todetaan muun muassa, että
13557:         sesta annetut ohjeet ovat puutteelliset        kasvatus kansainvälisyyteen tukee lukio-opin-
13558:         ja että teema ei myöskään esiinny pe-          tojen tavoitteiden saavuttamista sekä koulutus-
13559:         ruskoulun ja lukion opettajien VESO-           poliittisesti että oppilaan persoonallisuuden ke-
13560:         koulutuksessa eikä Heino1an kurssikes-         hityksen tavoitealueella. Keskeisiä oppiaineita,
13561:         kuksen kuluvan vuoden ohjelmistossa,           joiden opetuksessa kasvatusta kansainvälisyy-
13562:         sekä                                           teen toteutetaan läpäisyperiaatteella, ovat maan-
13563:            mitä Hallitus aikoo tehdä rauhankas-        tiede, historia ja yhteiskuntaoppi, psykologia,
13564:         vatusta koskevien ohjeiden täydentämi-         äidinkieli, kuvaamataito, musiikki, vieraat kie-
13565:         seksi ja opettajien kouluttamiseksi asian      let ja uskonto.
13566:         vaatimalla tavalla?                               Kansainvälisyys- ja rauhankasvatuksen to-
13567:                                                        teuttamiseksi kouluhallitus on antanut alaisil-
13568:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         leen oppilaitoksille vuosittain ohjeita. Lisäksi
13569: vasti seuraavaa:                                       kouluhallitus ori toimittanut yhteistyössä Suo-
13570:     Peruskoulussa määritellään opetuksen sisältö       men YK:n Lastenapu UNICEF:in kanssa kan-
13571: kunnallisessa opetussuunnitelmassa, joka on            sainvälisyyskasvatusaineistoa oppilaitosten käyt-
13572: laadittu Peruskoulun opetussuunnitelmakomi-            töön. Rauhankasvatuksen tehostamiseksi koulu-
13573: tean mietintöjen (POPS I ja II, komiteanmie-           hallitus on asettanut työryhmän, jonka teh-
13574: ,tinnöt 1970 A 4 ja A 5) ja kouluhallituksen           tävänä on selvittää, miten ja missä laajuudessa
13575: ohjeiden mukaisesti. Vaikka näissä mietinnöis-         aseideri.riisunt:aan liittyviä kysymyksiä käsitel-
13576: sä ei ole määritelty erikseen kansainvälisyyskas-      lään peruskoulun ja lukion opetuksessa, sekä
13577: vatuksen tavoitteita, mietinnössä on esitetty          tehdä ehdotuksia toimiksi, joiden avulla koulun
13578: yleistavoitteita, jotka koskevat kansainvälisyy-       aseidenriisuntakasvatusta voidaan tehostaa ja
13579: teen kasvattamista. Tältä osin perustana on            syventää.
13580: Yhdistyneiden Kansakun tien ihmisoikeuksien               Edellä todetun lisäksi peruskoulun ja lukion
13581: julistus ja erityisesti sen artikla 26. Kansainväli-   opettajien peruskoulutUksen uudistuksen yhtey-
13582: syyskasvatukseen liittyviä yleistavoitteita on ko-     dessä on kansainvälisyys- ja rauhankasvatukseen
13583: rostettu erityisesti tavoitekohdassa Kasvatuksen       kiinnitetty huomiota. Täma näkyy opettajan-
13584: eettiset ja sosiaaliset tavoitteet. Lisäksi opetuk-    koulutukselle asetetuissa. tavoitteissa sekä yleis-
13585: sen avuksi on valmistettu kansainvälisyyskasva-        opintojen ja projektiopintojen sisällöissä.
13586: tuksen opas (POPS-opas 39).                               Peruskouluissa ja lukioissa tapahtuvan kan-
13587:     Kouluhallituksesta saadun tiedon mukaan on         sainvälisyys- ja rauhankasvatuksen tehostamista
13588: käynnistetty peruskoulun oppiaineiden opetus-          hallitus pitää tärkeänä. Myös koululainsäädän-
13589: suunnitelmien täsmentämistyö, jonka yhteydes-          nön uudistusta valmistellut opetusministeriön
13590:                                              N:o 434                                           3
13591: 
13592: työryhmä (Komiteanmietintö 1981: 34) on jo        kevien ohjeiden täsmentämiseen tarvittavaa val-
13593: sisällyttänyt peruskoululakiehdotukseen ja lu-    mistelutyötä suoritetaan kouluhallituksessa ja
13594: kiolakiehdotukseen koulun yhdeksi tavoitteeksi    että asiaan on kiinnitetty huomiota myös opet-
13595: rauhankasvatuksen.                                tajankoulutuksen yhteydessä sekä koululainsää-
13596:    Edellä esitetyn perusteella on todettavissa,   dännön uudistuksen valmistelussa.
13597: että kansainvälisyys- ja rauhankasvatusta kos-
13598:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1981
13599: 
13600:                                                                 Opetusministeri Pär Stenbäck
13601: 4                                              1981 vp.
13602: 
13603: 
13604: 
13605: 
13606:                              Till Riksdagens Herr Talman
13607: 
13608:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för grundskolans läroämnen, i vilket samman-
13609: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-           hang man kommer att beakta de målsättningar
13610: se nr 1779 av den 29 oktober 1981 till veder-         för fostran som förverkligas enligt integrations-
13611: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        principen, såsom fostran till internationalism
13612: av följande av riksdagsman Söderström m. fl.          och fredsfostran.
13613: undertecknade spörsmål nr 4 34:                            Gymnasierna övergår från ingången av läs-
13614:                                                       året 1982-83 till en ny kursbunden läroplan
13615:         Är Regeringen medveten om att de an-            (600 j 80) . Målsättningarna för fostran till in-
13616:         visningar som givits tili skolorna om         ternationalism framgår ur betänkande I, som
13617:         fostran till internationalism och fred        avgivits av läroplanskommissionen för gymna-
13618:         är bristfälliga och att temat varken in-      siet (Kommittebetänkande 1977: 2).
13619:         går i grundskol- och gymnasielärarnas              I betänkandet konstateras bl.a. att fostran
13620:         tjänstekollektivavtalsenliga   utbildning      till internationalism stöder uppnåendet av
13621:         eller i Heinola kurscentrals program för      målen för gymnasiestudierna såväl utbildnings-
13622:         detta år, samt                                politiskt som på målområdet för personlighets-
13623:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       utvecklingen. Centrala läroämnen, i vilka
13624:         ta för att komplettera anvisningarna om       fostran till internationalism förverkligas enligt
13625:         fredsfostran och för en vederbörlig ut-       integrationsprincipen, är geografi, historia och
13626:         bildning av lärarna?                          samhällslära, psykologi, modersmål, teckning,
13627:                                                       musik, främmande språk och religion.
13628:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            För förverkligandet av fostran till interna-
13629: samt anföra följande:                                  tionalism och fred har skolstyrelsen årligen gi-
13630:     Undervisningens innehåll i grundskolorna          vit anvisningar till de läroinrättningar som un-
13631: fastställs i den kommunala läroplanen, som är         derlyder den. Dessutom har skolstyrelsen i sam-
13632: uppgjord i enlighet med de betänkanden som            arbete med Finlands FN:s Barnfond UNICEF
13633: avgivits av kommitten för uppgörande av läro-         för läroinrättningarnas behov sammanställt ma-
13634: plan för grundskolan (GL I och II, kommitte-          teria! om fostran till internationalism. För att
13635: betänkande 1970 A 4 och A 5) och skolsty-             effektivera fredsfostran har skolstyrelsen tillsatt
13636: relsens anvisningar. Även om målsättningarna          en arbetsgrupp med uppgift att utreda hur och
13637: för fostran till internationalism inte har fast-      i viiken utsträckning frågor med anknytning till
13638: ställts skilt för sig, framförs i betänkandena        nedrustningen behandlas i undervisningen i
13639: de allmänna målsättningar som rör fostran till        grundskolan och gymnasiet, samt med uppgift
13640: internationalism. Utgångspunkten har till denna       att ge förslag till åtgärder, genom vilka skolans
13641: del varit Förenta Nationernas deklaration om          nedrustningsfostran skulle kunna intensifieras
13642: de mänskliga rättigheterna och särskilt 26 arti-      och fördjupas.
13643: keln i denna. De allmänna målsättningarna för             Utöver det ovan konstaterade har uppmärk-
13644: fostran till internationalism har särskilt betonats   samhet fästs vid fostran till internationalism
13645: i punkten Fostrans etiska och sociala målsätt-        och fred vid reformeringen av grundskol- och
13646: ningar. För att underlätta undervisningen har         gymnasielärarnas grundutbildning. Detta kom-
13647: ytterligare utarbetats en handledare för fostran      mer till synes i de målsättningar som uppställts
13648: till internationalism (GL-handledare 39).             för lärarutbildningen både beträffande innehål-
13649:    Enligt uppgifter från skolstyrelsen har man        let i de allmänna studierna och i projektstudier-
13650: börjat arbeta på en precisering av läroplanerna       na.
13651:                                              N:o 434                                              5
13652: 
13653:    Regeringen finner det viktigt att fostran till      På grundvalen av det ovan anförda kan man
13654: internationalism och fred intensifieras i grund-    konstatera att beredningsarbete i syfte att pre-
13655: skolorna och gymnasiet. Också den av under-         cisera anvisningarna om fostran tili internatio-
13656: visningsministeriet tillsatta arbetsgruppen, som    nalism och fred pågår inom skolstyrelsen, och
13657: berett revideringen av skollagstiftningen, har      att uppmärksamhet har fästs vid frågan även i
13658: redan låtit fredsfostran ingå som en av skolans     anslutning tili lärarutbildningen samt vid be-
13659: målsättningar i förslagen tili grundskoUag och      redningen av den nya skollagstiftningen.
13660: gymnasielag.
13661:      Helsingfors den 1 december 1981
13662: 
13663:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
13664: 
13665: 
13666: 
13667: 
13668: 088101279R
13669:                                                1981 vp.
13670: 
13671: Kirjallinen kysymys n:o 435
13672: 
13673: 
13674: 
13675: 
13676:                                   Valtonen ym.: Huoltoapulain säännösten tulkinnasta
13677: 
13678: 
13679:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13680: 
13681:    Huoltoapulain mukaan sellaisia henkilöitä          sosiaalivakuutustoiminta on hylännyt tällaiset
13682: varten, joita ei voida tarpeen mukaisesti hoitaa      matkakulukorvaushakemukset. Kansaneläkelai-
13683: kodissaan taikka muulla tavoin kodinomaisissa         toksen hylkäävä päätös perustuu siihen lain
13684: olosuhteissa, tulee kunnalla olla tarvetta vas-       tulkintaan, että huoltolaitoksen on tällaiset mat-
13685: taava kunnalliskoti, vanhainkoti, sairaskoti tai      kakulut korvattava. Hopearannan potilaat eivät
13686: muu huoltolaitos. Pysyvästi huoltolaitoksessa         siis saa mitään korvausta matkakuluistaan. Mo-
13687: hoitoa saavalta peritään maksu hänen maksu-           nelle heistä on kuitenkin jäänyt eläkkeistään
13688: kykynsä mukaan. Tällaiseen huoltoapulain mu-          omaan käyttöön vain vähäinen käyttöraha, josta
13689: kaiseen hoitoon kuuluu henkilön tarpeen mu-           he sitten joutuvat maksamaan joskus kalliinkin
13690: kainen hoito ja huolenpito laitoksessa, kuten         matkalaskunsa.
13691: täydellinen ylläpito ja tarpeen mukainen vaate-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
13692: tus, lääkkeet ja hoitotarvikkeet, välttämätön         §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
13693: hammashoito, sairaankuljetus, kuntootustoimin-        taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
13694: ta ja laitoksista saatavat muut palvelukset. So-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
13695: siaalihallituksen ohjeen mukaan siihen sisältyy
13696: myös tarpeellinen sairaanhoito joko laitoksessa                 Onko Hallitus tietoinen, että eri
13697: tai sen ulkopuolella annettuna. Lain tulkinta                huoltolaitokset tulkitsevat huoltoapulaL'l
13698: ei kuitenkaan ole samanlainen kaikissa huolto-               säännöksiä toisistaan poikkeavalla taval-
13699: laitoksissa. Harjavallan kaupungin kunnalliskoti             la, minkä johdosta laitoksista sairaala-
13700: Hopearannassa hoidettavat henkilöt poistetaan                tutkimuksiin joutuvat potilaat ovat eri-
13701: laitoksen kirjoista, jos he joutuvat esimerkiksi             laisessa asemassa matkakulujensa kor-
13702:  sellaisiin sairaalatutkimuksiin, joista tulee hoi-          vausten suhteen, ja jos on,
13703:  topäivämaksu, ja he joutuvat itse kustantamaan                 mitä Hallitus aikoo tehdä, että käy-
13704: matkakulunsa sairaalaan. Kansaneläkelaitoksen                täntö yhdenmukaistuisi kautta maan?
13705:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1981
13706: 
13707:                 Pirkko Valtonen                                   Mikko Elo
13708: 
13709: 
13710: 
13711: 
13712:  088101252V
13713: 2                                             1981 vp.
13714: 
13715: 
13716: 
13717: 
13718:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13719: 
13720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       töhallitus ovat lisäksi yleiskirjeillään antaneet
13721: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarkempia määräyksiä ja ohjeita maksujärjestel-
13722: olette 4 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn           män täytäntöönpanosta.
13723: kirjeeruie ohella . toimittanut valtioneuvoston          Sosiaalihallituksen yleiskirjeen mukaan huol-
13724: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        toapulain mukaiseen laitoshoitoon on katsottava
13725: edustaja Pirkko Vaitosen ym. näin kuuluvasta         kuuluvan henkilön tarpeenmukaisen hoidon ja
13726: kirjallisesta kysymyksestä n:o 435:                  huolenpidon laitoksessa, kuten täydellisen yllä-
13727:                                                      pidon ja tarpeenmukaisen vaatetuksen, lääkkeet
13728:           Onko Hallitus tietoinen, että eri          ja hoitotarvikkeet, välttämättömän hammashoi-
13729:        huoltolaitokset tulkitsevat huoltoapulain     don, sairaankuljetuksen, kuntoutustoiminnan ja
13730:        säännöksiä toisistaan poikkeavalla taval-     laitoksesta saatavat muut palvelut. Yleiskirjees-
13731:        la, minkä johdosta laitoksista sairaala-      sä on erityisesti korostettu, että henkilölle suo-
13732:        tutkimuksiin joutuvat potilaat ovat eri-      ritettava käyttövara on tarkoitettu nimenomaan
13733:        laisessa asemassa matkakulujensa kor-         omatoimisuuden ylläpitämiseen ja henkilökoh-
13734:        vausten suhteen, ja jos on,                   taiseen käyttöön. Laitoshoidossa olevalta ·hen-
13735:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että käy-       kilöltä ei voida periä hänen tarpeenmukaisesta
13736:        täntö yhdenmukaistuisi kautta maan?           hoidostaan enempää kuin huoltoapulaissa tarkoi-
13737:                                                      tetun laitoshoidon maksuista annetun asetuk-
13738:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sen mukainen maksu. Laskutusmenettelystä siir-
13739: vasti seuraavaa:                                      roissa laitoksesta toiseen on annettu ohje, jonka
13740:     Ta~mikuun 1 päivänä 1980 annettiin laki          mukaan henkilön siirtyessä välittömästi laitok-
13741: huoltoapulain muuttamisesta, laki kansanter-         sesta toiseen lähettävä laitos ei peri · maksua
13742: veyslain muuttamisesta, laki kunnallisista yleis-     siirtopäivältä.
13743: sairaaloista annetun lain muuttamisesta, laki tu-        Pysyväishoitoa on siten edellä esitetyn pe-
13744: berkuloosilain · 24 § :n muuttamisesta ja laki        rusteella pidettävä kokonaisuutena, jonka kus-
13745: rriielis,airaslain muuttamisesta ( 1-5/80). Mai-     tannuksista henkilö vastaa vain maksuasetuk-
13746: nitut lait tulivat voimaan 1. päivänä heinäkuuta      sen mukaisesti määräytyvällä hoitopäiyämaksul-
13747: 1980. Lainmuutoksilla on tarkoitus helpottaa         la. Vaikka henkilön siirtyessä välittömästi lai-
13748: pitkäaikaishoitoa koskevia järjestelyjä yhtenäis-    toksesta toiseen lähettävä laitos ei peri mak-
13749: tämällä hoitomaksujen määräytymisperusteet so-       sua siirtopäivältä, sen tulee kuitenkin järjestää
13750: siaali- ja terveydenhuollon laitoksissa.             kuljetus ja myös vastata tämän mahdollisista
13751:     Tarkemmat säännökset pysyvästä laitoshoi-         kustannuksista. Henkilöltä itseltään ei kulje-
13752: dosta perittävistä maksuista sisältyvät 9 päi-        tuksesta saa periä korvausta.
13753: vänä toukokuuta 1980 annettuun asetukseen                Sosiaalihallituksesta saadun tiedon mukaan
13754: huoltoapulaissa tarkoitetun laitoshoidon mak-         Harjavallan kaupungin sosiaaliviranomaisille on
13755: suista sekä samanaikaisesti annettuihin tervey-       korostettu edellä esitettyä maksujärjestelmän so-
13756: denhuollon asetuksiin. Sosiaalihallitus ja Jääkin-    ve1tamista.
13757:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1981
13758: 
13759:                                                                   Ministeri Katri-Helena Eskelinen
13760:                                             N:o 435                                               3
13761: 
13762: 
13763: 
13764: 
13765:                           Till Riksdagens Herr Talman
13766: 
13767:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      i sina cirkulär utfärdat närmare bestämmelser
13768: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      och anvisningar om verkställigheten av betal-
13769: av den 4 november 1981 till vederbörande           ningssystemet.
13770: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Enligt socialstyrelsens cirkulär skall i den
13771: jande av riksdagsman Pirkko Valtonen m. fl.        anstaltsvård som avses i lagen om socialhjälp
13772: undertecknade spörsmål nr 435:                     anses ingå nödvändig vård och omsorg i an-
13773:                                                    stalten, såsom fullständigt underhåll och nöd-
13774:           Är Regeringen medveten om att olika      vändiga kläder, mediciner och vårdförnöden-
13775:        vårdanstalter tolkar stadgandena i lagen    heter, nödvändig tandvård, sjuktransport, reha-
13776:        om socialhjälp på olika sätt, varför de     biliteringsverksamhet och annan service som
13777:        patienter som kommer från anstalterna       anstalten kan ge. I cirkuläret har särskilt påpe-
13778:        till sjukhus för undersökning befinner      kats att de dispositionsmedel som ges åt per-
13779:        sig i olika ställning i fråga om ersätt-    sonen är enkom avsedda för att understöda
13780:        ningarna för resekostnaderna, och om         hans självverksamhet och för personlig använd-
13781:        så är fallet,                               ning. Av person i anstaltsvård kan för den
13782:            vad ämnar Regeringen göra för att        erforderliga vården inte uppbäras mera än den
13783:        förenhetliga praxis i hela Jandet?           avgift som bestäms enligt förordningen om av-
13784:                                                     gifter för anstaltsvård som avses i lagen om
13785:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       socialhjälp. I fråga om faktureringsförfarandet
13786: samt anföra följande:                               vid förflyttningar från en anstalt tili en annan
13787:    Den 4 januari 1980 gavs lagen angående           har utfärdats ett direktiv, enligt vilket avgift
13788: ändring av lagen om socialhjälp, lagen om änd-      inte uppbärs för den dag en person flyttas di-
13789: ring av folkhälsolagen, lagen angående ändring      rekt från en anstalt tili en annan.
13790: av lagen om kommunala allmänna sjukhus,                 Långvarig vård bör således med stöd av det
13791: lagen om ändring av 24 § tuberkuloslagen och        ovan anförda betraktas som en helhet, för vars
13792: lagen om ändring av 18 § sinnessjuklagen ( 1-       kostnader personen svarar endast med den av-
13793: 5/80). Nämnda lagar trädde i kraft den 1 juli       gift per vårddag som bestäms enligt avgifts-
13794: 1980. Avsikten med lagändringarna är att under-     förordningen. Även om den anstalt som sänder
13795: lätta arrangemangen i fråga om långtidsvården       en person direkt tili en annan anstalt inte upp-
13796: genom att grunderna för vårdavgifternas bestäm-     bär avgift för flyttningsdagen, skall den dock
13797: mande samordnas vid social- och hälsovårdens        anordna transporten och svara för eventuella
13798:  anstalter.                                         kostnader för transporten. Av personen själv
13799:     Närmare stadganden om avgifterna för lång-      får inte uppbäras avgift för transporten.
13800:  varig anstaltsvård ingår i förordningen den 9          Enligt uppgift från socialstyrelsen har till-
13801:  maj 1980 om avgifter för anstaltsvård som avses    lämpningen av ovan relaterade betalningssystem
13802:  i lagen om socialhjälp samt i de förordningar      framhållits för socialmyndigheterna i Harjavalta
13803:  rörande hälsovården som gavs samtidigt. So-         stad.
13804:  cialstyrelsen och medicinalstyrelsen har vidare
13805:       Helsingfors den 26 november 1981
13806: 
13807:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen
13808:                                                 1981 vp.
13809: 
13810: Kirjallinen kysymys n:o 436
13811: 
13812: 
13813: 
13814: 
13815:                                    Saarikoski: Manttaalikuntien lakkauttamisesta
13816: 
13817: 
13818:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13819: 
13820:     Vanhaa manttaalikuntalaitosta koskevista           Syksyllä 1964 hallitus antoi eduskunnalle esi-
13821: säännöksistä on vielä uudenkin kunnallislain           tyksen laiksi manttaalikunnista, jonka mukaan
13822: voimaantulon 1.1. 1977 jälkeen voimassa vuo-           manttaalikuntien luonne ja järjestysmuoto oli-
13823: den 1898 maalaiskuntain kunnallishallintoa kos-        sivat muuttuneet niin, etteivät manttaalikun-
13824: kevan asetuksen säännökset manttaaliin pan-            nat enää kuuluisi kunnallisoikeuden piiriin.
13825: tua maata ja laitoksia koskevien asioiden kä-          Myös tämä esitys tuli eduskunnassa hylätyksi.
13826: sittelystä, niin sanotusta manttaalikokoukses-         Tämän jälkeen asia on ollut kuolleessa pis-
13827: ta, sekä manttaalikunnan veronkanto-oikeudes-          teessä.
13828: ta annetun asetuksen 79 § :n 2 momentin sään-             Koska manttaalikunnan tehtävät ovat erittäin
13829: nös vuonna 1967 muutetussa muodossaan. Mai-            vähäiset ja niiden organisaatio on lähes olema-
13830: nittua asetusta säädettäessä ja myöhemmässä            ton, olisi mielestäni jälleen otettava esille ky-
13831: oikeuskirjallisuudessakin manttaalikunta katsot-       symys manttaalikuntien lakkauttamisesta. Mant-
13832: tiin kunnan toimielimeksi, mutta oikeuskehi-           taalikunnan virkakoneistona toimivat vain esi-
13833: tys on toisensuuntaisiin kannanottoihin (Ståhl-        mies ja varaesimies, muita viranhaltijoita sillä
13834:  berg) nojautuen johtanut siihen, että mant-           ei ole. Manttaalikunnan päätökset toteuttaa
13835: taalikunta on oikeuskäytännössä tunnustettu            yleensä nykyisin kunnanhallitus, ja kunnanval-
13836: erityiskunnaksi, joka on voinut mm. esiintyä           tuusto hyväksyy manttaalikunnan tilit. Manttaa-
13837: tuomioistuimessa maalaiskunnan vastapuolena.           likuntien tilinpitoon onkin liittynyt epäkohtia:
13838: Kunnallishallinnon kehittyessä manttaalikunnan         manttaalikunnan osakas ei saa riittäviä tietoja
13839:  tehtävät ovat supistuneet olennaisesti. Manttaa-      manttaalikunnan tileistä. Myös manttaalikunnan
13840: likokousten toimipiiriin on jo vuosikymmeniä           kokouksessa laaditut äänestysluettelot ovat
13841: kuulunut veronkanto-oikeuden ja yhteisöön              usein virheellisiä. Äänestysluetteloon merkitään
13842: kuuluvan maatalousväestön yhteisten etujen aja-        osakkaan nimi, tila tai laitos, manttaaliluku
13843: misen sekä manttaalikunnan varojen myöntä-             ja äänimäärä. Varsin usein nämä äänestysluet-
13844: misen avustustarkoituksessa maataloustuottaja-         telot ovat täys,in puutteellisia ja suorastaan vir-
13845:  järjestöille ohella vain sellaisia asioita kuin ka-   heellisiä, ja kuitenkin niiden perusteella on
13846: lastusyhdistyksiä, niitä lainajyvästöjä, joiden        manttaalikunnan osakkailta useassa tapauksessa
13847: osakkaana ovat manttaaliin pannun maan ja lai-         perusteetta evätty äänioikeus. Kaiken kaikkiaan
13848:  tosten omistajat, yms. koskevia kysymyksiä.           lainsäädännön puutteellisuus ja jälkeenjäänei-
13849:  Näistä asioista ei kunnanvaltuusto ole oikeu-         syys johtaa manttaalikuntien kokouksissa jat-
13850:  tettu päättämään.                                     kuviin lain rikkomuksiin.
13851:     Varsinaisia julkisoikeudellisia tehtäviä ei           Lain rikkomuksista kuitenkin valitetaan var-
13852:  manttaalikunnille näin ollen juuri kuulu, vaik-       sin harvoin, joten oikeuskäytännössä ei mainit-
13853:  ka niitä on pidettävä erillisinä julkisoikeudelli-    tuihin puutteellisuuksiin ole juuri päästy puut-
13854:  sina henkilöinä. Käytännössä manttaalilaitos on       tumaan.
13855:  jäänyt lähes tarpeettomaksi. Manttaalikuntia on          Edellä mainituista syistä katsonkin, että hal-
13856:  yritetty useaan otteeseen lakkauttaa. Mm. vuon-       lituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin manttaa-
13857:  na 1960 eduskunta hyväksyi manttaalikunnan            likuntien lakkauttamiseksi nykymuodossaan.
13858:  lakkauttamisesta lain, jonka mukaan manttaa-             Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
13859:  likunnan olisi itse ollut huolehdittava loppu-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
13860:  selvityksestään. Tämä lakiehdotus äänestettiin        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
13861:  kuitenkin yli vaalien ja hylättiin vuonna 1962.       raavan kysymyksen:
13862: 088101329B
13863: 2                                         1981 vp.
13864: 
13865:         Onko Hallitus tietoinen m1sta epä-             si tarpeettomaksi · käyneen erityisk'upta•
13866:      kohdista, joita manttaalikuntien toimin-          muodon lakkauttamiseksi ja manttaali-
13867:      taan niitä koskevan lainsäädännön puut-           kuntien osakkaina olevan maatalous-
13868:      teellisuuden vuoksi liittyy, ja jos on,           väestön etujen turvaamiseksi lakkautta-
13869:         aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           misen yhteydessä?
13870:      siin tämän tehtäviensä suppeuden vuok-
13871:     Helsingissä 5 päivänä marraskuuta i 981
13872: 
13873:                                     Helge Saarikoski
13874: 
13875: 
13876:                                                                                          :,   \
13877:                                                N:o 436
13878: 
13879: 
13880: 
13881: 
13882:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e
13883: 
13884:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          vuoden 1962 valtiopäivillä hylkäsi molemmat
13885: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          lakiehdotukset.
13886: mies,. olette 5 päivänä marraskuuta 1981 päi-             Tämän johdosta hallitus toimitutti selvityk-
13887: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         sen siitä, miten manttaalikuntia koskeva lain-
13888: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          säädäntö olisi uudistettava.
13889: kansanedustaja Helge Saarikosken näin kuulu-              Selvityksen perusteella eduskunnalle annet-
13890: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 436:             tiin vuoden 1964 valtiopäivillä Hallituksen esi~
13891:                                                       tys Eduskunnalle laiksi manttaalikunnista (HE
13892:           Onko Hallitus tietoinen niistä epä-         117f 64) . Tällä lailla manttaalikuntalaitos olisi
13893:        kohdista, joita manttaalikuntien toimin-       järjestetty kokonaan uudelleen ja sitä koskevat
13894:        taan niitä koskevan lainsäädännön puut-        asiat olisivat siirtyneet yleisen kunnallisoikeu-
13895:        teellisuuden vuoksi liittyy, ja jos on,        den piiristä maa- ja metsätalouslainsäädätmön
13896:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        alaan kuuluviksi. Lakiehdotus hyväksyttiin
13897:        siin tämän tehtäviensä suppeuden vuok-         vuoden 1965 valtiopäivillä, mutta päätettiin
13898:        si tarpeettomaksi käyneen erityiskunta-        jättää lepäämään vaalien jälkeisiin valtiopäiviin.
13899:        muodon lakkauttamiseksi ja manttaali-          Näillä hkiehdotus hylättiin. Lakiehdotuksen
13900:        kuntien osakkaina olevan maatalous-            johdosta antamassaan kirjelmässä eduskunta to-
13901:        väestön etujen turvaamiseksi lakkautta-        tesi mm., ettei se ollut vakuuttunut manttaa-
13902:        misen yhteydessä?                              likuntien tarpeellisuudesta.
13903:                                                           Hallitus antoi vuonna 1972 esityksen Edus-
13904:    Vastauksena kysymykseen esitän ~kunnioitta­        kunnalle laiksi manttaalikuntalaitoksen lakkaut-
13905: vasti seuraavaa:                                      tamisesta (HE 113/72). Asia ehti eduskun-
13906:    Manttaalikunnista on säädetty 15 päivänä           nassa laki- ja talousvaliokunnan käsiteltäväksi,
13907: kesäkuuta 1898 annetussa asetuksessa maalais-         kunnes toimitettiin uudet vaalit, minkä seu-
13908: kuntien kunnallishallinnosta. Sanottua säädöstä       rauksena asia raukesi.
13909: annettaessa samoin kuin vielä ~annettaessa 27             Manttaalikunnilla oli alkuaan lukuisia yhtei-
13910: päivänä marraskuuta 1917 lakia maalaiskuntain         sön itsensä päätettävissä olevia tehtäviä yh-
13911: kunnallishallinnosta manttaalikunta käsitettiin       teisöön kuuluvan maatalousväestön yhteisten
13912: kunnan toimielimeksi. Oikeuskäytännössä kehi-         asioiden hoitajana. Lisäksi manttaalikunnilla on
13913: tys on sittemmin johtanut siihen, että manttaa-       vanhastaan ollut eräitä niille lainsäädännössä
13914: likunta on tmmustettu maalaiskunnasta erilli-         nimenomaisesti säädettyjä julkisia tehtäviä. Ai-
13915: seksi erityiskunnaksi, joka on voinut esiintyä        kaa myöten kunnallishallinnon tehtäväkentän
13916: itsenäisesti tuomioistuimessa esimerkiksi maa-         laajentuessa ovat manttaalikuntien tehtävät vä-
13917: laiskunnan vastapuolena.                              hentyneet ja manttaalikuntien voitaneen sanoa
13918:    Manttaallkuntalaitosta koskevien säännösten        käytännössä menettäneen suurelta osin alku-
13919: uudistaminen tai manttaalikuntalaitoksen lak-         peräisen merkityksensä. Manttaalikunnat ovat-
13920: kauttaminen on ollut useaan otteeseen edus-           kin monin paikoin maata lopettaneet aktiivi-
13921: kunnassa käsiteltävänä. Vuoden 1959 valtio-           sen toimintansa.
13922: päivillä eduskunta hyväksyi lakialoitteisiin poh-         Toiminnan supistumisen ohella manttaalikun-
13923: jautuvan ehdotuksen laiksi manttaalikuntien            talaitokseen liittyy nykyisellään monenlaisia on-
13924: lakkauttamisesta, mutta ehdotus äänestettiin le-      gelmia. Epätyydyttävänä on pidetty esimevkik-
13925: päämään yli vaalien. Samoin kävi vuoden 1960          si sitä, että manttaalikunnan jäsenyys on jokai-
13926:  valtiopäivillä niin ikään lakialoitteiden pohjalta   selle manttaaliin pannun maan omistajalle tai
13927: hyväksytyn ehdotuksen laiksi manttaalikunnan          haltijalle pakollinen siitä riippumatta, harjoit-
13928: lakkauttamisesta. Vaalien jälkeen eduskunta            taako tämä maataloutta vaiko ei. Myös mant-
13929: 4                                           1981. vp.
13930: 
13931: taalikunnan Jasenen manttaalikunnan kuntako-       hen, että hallitus voisi antaa eduskunnalle uu-
13932: kouksissa käyttämän äänimäärän riippuvuutta        den esityksen asiasta. Se edellyttää kuitenkin,
13933: jäsenen omistajan tai hallitseman manrtaaliin      että asiasta päästään tarpeelliseen yhteisymmär-
13934: pannun maan suuruudesta on pidetty aikamme         rykseen.
13935: oikeuskäsityksiä vastaamattomana. Epäselvyyt-         Mikäli manttaalikunnat tulisivat tällöin lak-
13936: tä on jossain määrin esiintynyt myös maalais-      kautettaviksi, tulisi manttaalikuntien jäsenten
13937: kuntien kunnallishallinnosta annetun asetuksen     samoin kuin manttaalikuntien velkojienkin edut
13938: 79 § :n 2 momentin tulkinnasta. Sanotussa lain-    tyydyttävällä tavalla turvata. Huomattakoon,
13939: kohdassa säädetään manttaalimaksun perusteis-      että edellä mainitussa vuonna 1972 annetussa
13940: ta. Lisäksi manttaalikunnan organisaation ja       hallituksen esityksessä laiksi manttaalikun#en
13941: toiminnan lähempi säätelemättömyys, •esimer-       lakkauttamisesta ehdotettiin manttaalikuntien
13942: kiksi se, ettei manttaalikunnilla ole omia täy-    jäsenten edut turvattaviksi siten, että :;en jäl-
13943: tärttöönpanoelimiä, on ollut omiaan aiheut:ta-     keen kun velkojat olisivat saaneet näill~ an-
13944: maan erilaisia ongelmia, esimerkiksi sellaisia,    nettavan julkisen haasteen jälkeen suorituk-
13945: joita kysymyksessä on mainittu.                    sensa tai näiden saamisia varten olisi . pantu
13946:    Kun edellä tarkoitetuista syistä manrtaali-     tarpeelliset varat erilleen, olisi manttaalikunnan
13947: kuntien järjestysmuotoa, ja ehkä koko mant-        kuntakokouksella ollut valta päättää manttaali-
13948: taalikuntalaitostakin, on pidettävä vanhentunee-   kunnalle tämän jälkeen ehkä jäävien varojen
13949: na, on manttaalikuntia koskevan lainsäädännön      käytöstä johonkin maataloutta edistävään tar-
13950: kumoaminen tai edes uudistaminen edelleenkin       koitukseen.
13951: ajankohtainen ja tarpeellinen. On pyrittävä sii-
13952:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1981
13953: 
13954:                                                                        Ministeri ]. Koikkalainen
13955:                                            N:o 4.36                                             5
13956: 
13957:                                                                                           'r
13958: 
13959: 
13960: 
13961: 
13962:                           Tili Riksdagens HerrTalman
13963: 
13964:   I det syfte 3 7 § 1 motn. riksdagsordningen     hävande av mantalskommunen. Efter valen :för-
13965: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         kastades båda lagförslagen vid 1962 års riks-
13966: velse av den 5 noveniber 1981 rtill vederbö-      dag.
13967: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         Med anledning härav Iät regeringen utreda,
13968: av följande av riksdagsman Helge Saarikoski       hur Jagstiftningen rörande mantalskommuner
13969: undertecknade spörsmål nr 436:                    borde revideras. På basen av denna utredning
13970:                                                   förelades 1964 års riksdag regeringens propo-
13971:           Är Regeringen medveten om de miss-      sition med förslag tili lag om mantaiskommu-
13972:        förhållanden som är förknippade med        ner (Reg. prop. 177/64). Genom denna lag
13973:        mantalskommunernas verksamhet på           skulle mantalskommunsinstitutet ha blivit helt
13974:        grund av den bristfälliga lagstiftningen   omreglerat och ärendena rörande detsamma
13975:        för deras vidkommande, och om så är        skulle från den allmänna kommunalrättens otn-
13976:        fallet,                                    råde ha överförts till jord- och skogsbruks-
13977:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för     lagstiftningen. Lagförslaget godkändes vid
13978:        att upphäva denna speciella kommun-        1965 års riksdag, men det beslöts att det skulle
13979:        form, som blivit onödig på grund av        lämnas vilande över nyval. Vid den riksdag,
13980:        sina begränsade uppgifter, och för att     som sammanträdde efter valen, förkastades
13981:        i samband med upphävandet ta till vara     lagförslaget. I sin skrivelse med anledning av
13982:        den lantbrukarbefolknings, som är med-     lagförslaget konstaterade riksdagen bl. a. att
13983:        lem av mantalskommunerna, intressen?       den inte var övertygad om mantalskommuner-
13984:                                                   nas nödvändighet.
13985:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Regeringen avlät år 1972 en proposition tili
13986: samt anföra följande:                             riksdagen med förslag tili lag om upphävande
13987:    Angående mantalskommunerna är stadgat i        av mantalskommunsinstitutet (Reg. prop. 113/
13988: förordningen den 15 juni 1898 angående kom-       72) . Ärendet hann komma tili behandling i
13989: munalförvaltning på landet. Då denna författ-     riksdagens lag- och ekonomiutskott innan ny-
13990: ning gavs, och ännu då kommunallagen för          vai förrättades, varvid ärendet förföll.
13991: landskommunerna gavs den 27 november 1917,           Mantalskommunerna, som skötte den till
13992: uppfattades mantalskommunerna som kommu-          samfundet hörande lantbrukarbefolkningens ge-
13993: nala organ. I rättspraxis har utvecklingen se-    mensamma ärenden, hade ursprungligen ett
13994: dermera lett till aH varje mantalskommun be-      stort antal uppgifter som samfundet självt
13995: traktats som en särskild kommun, som varit        kunde besluta om. Vidare har mantalskommu-
13996: fristående från landskommunen, och som därför     nerna sedan gammalt haft vissa i Iag särskilt
13997: har kunnat uppträda självständigt vid domstol,    stadgade offentliga uppgifter. Med tiden, då
13998: t.ex. som motpart tili landskommunen.              kommunalförvaltningens uppgiftsfält utvid-
13999:     En revision av stadgandena angående man-      gats, har mantalskommunernas uppgifter mins-
14000:  talskommunsinstitutet resp. ett upphävande av    kat, och mantalskommunerna torde i praktiken
14001:  mantalskommunsinstitutet har därefter upprepa-   kunna sägas ha förlorat en stor del av sin ur-
14002: de gånger behandlats i riksdagen. Vid 1959        sprungliga betydelse. Mantalskommunerna har
14003: års riksdag godkändes ett på lagmotioner grun-    också på flera håll i landet upphört med sin
14004: dat förslag till lag om upphävande av man-        aktiva verksamhet.
14005: talskommunerna, men förslaget röstades vilan-         Förutom att verksamheten minskat är man-
14006: de över nyval. På samma sätt gick det vid         talskommunsinstitutet i sin nuvarande form
14007:  1960 års riksdag med det likaså på grund av      förknippat med problem av många slag. Det
14008: lagmotioner godkända förslaget tili lag om upp-   har t. ex. ansetts otillfredsställande att med-
14009: 088101329B
14010: 6                                           1981 vp.
14011: 
14012: lemskap i mantalskommun hat vatit obligato-        häva ellet åtminstone tevideta lagstiftningen
14013: riskt föt vatje ägare ellet innehavate av i man-   angående mantalskommunerna. En sttävan bör
14014: tal satt jotd, obetoende av om han bedrivet        vara att kunna avlåta en ny ptoposition i äten-
14015: jotdbtuk ellet inte. Även den omständigheten       det till tiksdagen. Det förutsättet emellertid
14016: att det töstetal som medlem i mantalskommun        att etfotderligt samfötstånd om saken nås.
14017: fåt använda vid mantalskommunens kommunal-            Om mantalskommunerna härvid skulle bli
14018: stämmot ät betoende av stotleken av den i          upphävda, borde mantalskommunetnas med-
14019: mantal satta jotd som ägs ellet besitts av med-    lemmars, ävensom mantalskommunernas botge-
14020: lemmen hat ansetts avvika ftån våt tids tätts-     nätets, intressen tryggas på ett tillftedsställan-
14021: uppfattning. Oklathet hat i någon mån föte-        de sätt. Det bör obs.erveras att det .i ovan
14022: kqmmit även bettäffande tolkningen av 79 §         nämnda, åt 1972 avlåtna tegetingsproposition
14023: 2 mom. fötotdningen angående kommunalföt-          med fötslag till lag om upphävande av mantals-
14024: valtnip,g. på landet. I sagda lagrum stadgas om    kommunsinstitutet . föteslogs, att mantalskom-
14025: grundetna föt mantalsavgiften. Mantalskommu'       munens kommunalstämma, efter det att borge-
14026: netnas ,otganisation och vetksamhet ät inte        närerna, sedan offentlig stämning sökts på
14027: noggtant teglerade. Mantalskommunetna har          dem, skulle ha erhållit full betalning samt nö-
14028: exempelvis inga egna verkställighetsotgan, vil-    diga medel skulle ha avsatts för deras ford-
14029: ket faktum har varit ägnat att vålla olika ptob-   tingar, skulle ha haft befogenhet att fatta be-
14030: lem, t. ex; sådana som nämnts i spötsmålet.        slut om användningen av de medel, soin even-
14031:    Då mantalskommunernas otganisationsfotm,        tuellt efter det återståt för mantalskommunen,
14032: och kanske tentav hela mantalskommunsinsti-        för ändamål som är ägnat att främja lantbru-
14033:  tutet, av ovan nämnda skäl böt anses fötåldtat,   ket.
14034: är det alltjämt aktuellt och påkallat att upp-
14035:     . Helsingfors den 10 december 1981
14036: 
14037:                                                                           Minister ]. Koikkalainen
14038:                                              1981 vp.
14039: 
14040: Kirjallinen kysymys n:o 437
14041: 
14042:                                  Martikainen ym.: Varusmiesten palvelusaikana eraantyvien
14043:                                     opintolainojen korkojen maksamisesta valtion varoista
14044: 
14045: 
14046:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14047: 
14048:    Opintotuen lainapainotteisuus on johtanut       velukseen astuvien varusmiesten opintolainati-
14049: opiskelijoiden velkaantumisasteen nousuun ja       lanteesta. Sen mukaan noin 7 300 varusmie-
14050: keskimääräinen opintolainojen kokonaismäärä        hellä, mikä on n. 20,3 % palvelukseen asi:u-
14051: nousee jo 45 OÖ0-50 000 markkaan. Erityisen        vien määrästä, · on palvelukseen astuessaan
14052: suuri rasitus opintolainan koroista ja lyhennyk-   opintolainaa. Lainaa saaneista varusmiehistä
14053: sistä koituu silloin, kun henkilön maksukyky       11 % :lla on puolivuösittain erääntyvien opin-
14054: merkittävästi alentuu esimerkiksi työttömyy-       tolainakorkojen maara 600-900 markkaa,
14055: den, perheen perustamisen tai asevelvollisuu-      jota on varusmiehen tulotaso huomioon ottaen
14056: den suorittamisen takia.                           pidettävä korkeana.
14057:    Varusmiesten palvelusaikana eraantyvien            Saman selvityksen mukaan näyttäisi tarkoi-
14058: opintolainojen korkojen maksaminen valtion         tuksenmukaiselta muuttaa opintotukilakia si-
14059: varoista on viime vuosina ollut esillä useissa     ten, että loppututkinnon suorittaneiden varus-
14060: yhteyksissä. Asiaan ovat puuttuneet muun           miesten opintotukiaikaa jatketaan palveluspäi-
14061: muassa puolustuslaitoskomitea I osamietinnös-      vien määrällä. Tämä toimenpide tekisi nykyi-
14062: sään vuonna 1973 ja II osamietinnössään vuon-      sen tutkintojen saiaarnisen eduntavoittelutarkoi-
14063: na 1976 ja opintotuen kehittämistoimikunta         tuksessa tarpeettomaksi, mistä puolestaan olisi
14064: mietinnössään vuonna 1977. Parlamentaarinen        hyötyä sekä valtion opintotukikeskukselle että
14065: nuorisokomitea esittää II osamietinnössään, että   puolustusvoimille.
14066: asevelvollisten omien opintolainojen korot suo-       Uudistuksen toteuttaminen maksaa vuodessa
14067: ritetaan sotilasavustuksena tai muutoin valtion    noin 3 miljoonaa markkaa ja se lienee mahdol-
14068: varoista. Kolmas parlamentaarinen puolustus-       lista toteuttaa valtion opintotukikeskuksen si-
14069: komitea esittää mietinnössään tänä vuonna,         säisin siirroin ilman että tarvitaan lisää bud-
14070: että varusmiesten erääntyvät opintolainojen ko-    jettivaroja. Varusmiesten palvelusaikana erään~
14071: rot tulisi maksaa valtion varoista ja oikeuttaa    tyvien opintolainojen korkojen maksaminen
14072: heidät opiskelijavähennykseen tulo- ja yritys-     valtion varoista on siten sekä varusmiesten,
14073: verqtuksessa. Asiaan on kiinnitetty myös huo-      puolustusvoimien että valtion opintotukikes-
14074: miota valtakunnallisilla varusmiestoimikunta-      kuksen etujen mukaista.
14075: päivillä jo useina vuosina.                           Edellä olevan perusteella ja viitaten valti0·
14076:    Puolustusvoimien kannalta opintolainakysy-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin eSitäm-
14077: myksellä on merkitystä siksi, että yhä useam-      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
14078: missa tapauksissa varusmiehet hakevat palve-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14079: lusajan lyhentämistä 11 kuukaudesta kahdek-
14080: saan kuukauteen perustellen anomuksiaan ky-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14081: kenemättömyydellä hoitaa opintolainoja palve-             ryhtyä    varusmiesten   palvelusaikana
14082: lusaikana. Näin tilanne on osaltaan vaikeutta-            erääntyvien opintolainojen korkojen
14083: massa koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta ja              maksamiseksi valtion varoista ja lop-
14084: heikentämässä palvelusmotivaatiota.                       pututkinnon suorittaneiden varusmies-
14085:    Valtion opintotukikeskus ja pääesikunnan               ten Opintotukiajan jatkamiseksi palve-
14086: sosiaalitoimisto tekivät tammikuussa 1981                 luspäivien määrällä?
14087: seikkaperäisen selvityksen vuonna 1981 pal-
14088:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1981
14089: 
14090:          Olavi Martikainen             Toivo Yläjärvi               Alvar Saukko
14091:          Markku Kauppinen              Petter Savola                Mauri Pekkarinen
14092:                Hannu Tenhiälä                                  Juhani Tuomaala
14093: 088101313U
14094: 2                                          1981 vp.
14095: 
14096: 
14097: 
14098: 
14099:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14100: 
14101:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    johdosta asiaa on kuluvan vuoden aikana sel-
14102: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vitetty valtion opintotukikeskuksessa. Tulokse-
14103: olette 6 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn        na on aikaansaatu laskelma, joka osoittaa mää-
14104: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      rärahatarpeen varusmiesten opintolainojen kor-
14105: asian()maiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    koavustuksiin olevan vuositasolla noin 3 mil-
14106: edustaja Olavi Martikaisen ym. tekemästä kir-     joonaa markkaa. Kyse on siis taloudellisesti
14107: jallisesta kysymyksestä n:o 437:                  suhteellisen pienestä uudistuksesta, mutta etuu-
14108:                                                   den saajan kannalta varsin merkittäväksi koet-
14109:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tavasta sosiaalisesta tuesta.
14110:        ryhtyä    varusmiesten  palvelusaikana        Hallitus pitää tärkeänä kysymyksessä tarkoi-
14111:        erääntyvien opintolainojen korkojen        tetun uudistuksen aikaansaamista. Valtionta-
14112:        maksamiseksi valtion varoista ja lop-      loudellisista syistä ei uusia menokohteita kui-
14113:        pututkinnon suorittaneiden varusmies-      tenkaan sanottavasti voitu sisällyttää vuoden
14114:        ten Opintotukiajan jatkamiseksi palve-     1982 tulo- ja menoarvioesitykseen. Asia tul-
14115:        luspäivien määrällä?                       laan ottamaan esille vuoden 1983 menoarvio-
14116:                                                   esitystä laadittaessa.
14117:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Mitä tulee loppututkintoja suorittaneiden va-
14118: vasti seuraavaa:                                  rusmiespalveluksessa olevien lainansaajien kor-
14119:    Vuosittain varusmiespalvelukseen astuvasta     kotukiajan jatkamiseen palvelusajalla, ei siihen
14120: ikäluokasta noin viidenneksellä on palvelukseen   ainakaan toistaiseksi näytä olevan perusteltua
14121: tullessaan opintolainoja. Tämä merkitsee sitä,    syytä. Jos nimittäin palvelukseen astutaan vä-
14122: että varusmiespalveluksessa olevista n. 7 000     littömästi valmistumisen jälkeen, jää nykyis-
14123: varusmiehellä vuosittain on opintolainaa. Näis-   tenkin säädösten mukaan korkotuellista aikaa
14124: tä n. 3 000 on sellaista varusmiestä, joiden      palveluksesta vapautumisen jälkeen vielä
14125: lainojen takaisinmaksu alkaa 1/2-1 vuoden         1/2-1 vuotta. Tällöin kotiutuneen henkilön
14126: kuluessa kotiutumisesta.                          olosuhteet ehtivät yleensä vakiintua. Ellei ko-
14127:    Jo pidemmän aikaa ovat olleet tiedossa va-     tiutunut tänä aikana saa kuitenkaan työtä, on
14128: rusmiesten taloudelliset vaikeudet opintolaino-   hänellä edellytykset opintotukilain mukaiseen
14129: jen korkojen hoidossa palvelusaikana. Tämän       työttömän korkoavustuksen saamiseen.
14130:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1981
14131: 
14132:                                                                 Opetusministeri Pär Stenbäck
14133:                                               N:o 437                                             3
14134: 
14135: 
14136: 
14137: 
14138:                            Till Riksdagens Herr Talman
14139: 
14140:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        varande år varit föremål för utredning vid
14141: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       statens studiestödscentral. Härvid har man be-
14142: av den 6 november 1981 tili vederbörande            räknat att det årligen skulle behövas ett an-
14143: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      slag om ca 3 milj. mk i understöd för be-
14144: jande av riksdagsman Olavi Martikainen m. fl.       väringarnas studielånsräntor. Det gäller allt-
14145: ställda spörsmål nr 437:                            så en i ekonomiskt hänseende relativt liten
14146:                                                     reform, som dock ur förmånstagarens synvin-
14147:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           kel skulle uppfattas som ett synnerligen känn-
14148:        vidtaga för att av statens medel er-         bart socialt stöd.
14149:        lägga räntorna på de studielån som un-          Regeringen anser det vara viktigt att den
14150:        der beväringarnas tjänstgöringstid för-      reform som avses i spörsmålet fås tili stånd.
14151:        faller tili betalning och för att för-       Av statsekonomiska skäl har dock nya utgifts-
14152:        länga studiestödstiden med antalet           poster inte kunnat medtagas i nämnvärd grad i
14153:        tjänstgöringsdagar för de beväringar         statsförslaget för år 1982. Ärendet kommer
14154:        som avlagt slutexamen?                       att tas upp då statsförslaget för år 1983 upp-
14155:                                                     görs.
14156:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Det verkar åtminstone inte tillsvidare finnas
14157: samt anföra följande:                               vägande skäl för att förlänga räntestödstiden
14158:     Ungefär en femtedel av den årsklass som         för sådana beväringar som avlagt slutexamen.
14159: årligen {,örjar avtjäna sin värnplikt har studie-   Om man nämligen börjar avtjäna sin värnplikt
14160: lån då de inträder i tjänst. Detta innebär att      omedelbart efter avlagd examen erhåller man
14161: ca 7 000 beväringar årligen har studielån.          även enligt gällande stadganden räntestöd
14162: Av dessa är ca 3 000 sådana beväringar som          ännu 1/2-1 år efter hemförlovningen. Här-
14163: skall börja återbetala lånen inom 1/2-1 år          vid hinner den hemförlovades förhållanden i
14164: efter hemförlovningen.                              allmänhet stabiliseras. Om den hemförlovade
14165:     Redan under en längre tid har man känt          trots allt inte erhåller arbete under denna tid
14166: tili de ekonomiska svårigheter som beväringar-      uppfyller han förutsättningarna för erhållande
14167: na har med betalningen av studielånsräntorna.       av sådant ränteunderstöd för arbetslösa som
14168: Av denna anledning har ärendet under inne-          avses i lagen om studiestöd.
14169:      Helsingfors den 4 december 1981
14170: 
14171:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
14172: •
14173:                                              1981 vp.
14174: 
14175: Kirjallinen kysymys n:o 438
14176: 
14177: 
14178: 
14179: 
14180:                                  Martikainen ym.: Sementin yhtenäishintajärjestelmän toteuttami-
14181:                                     sesta
14182: 
14183: 
14184:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14185: 
14186:    Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen tekemän         tantokustannukset Helsingin seudulla. Asuin-
14187: selvityksen mukaan sementti maksaa vuoden           neliömetriä kohden kerrostalossa syntyy semen-
14188: 1979. hintatasossa Helsingissä 10 % vähem-          tin hintaerosta johtuen noin 6 markan lisäkus-
14189: män kuin Oulussa ja 14 % vähemmän kuin              tannus Oulussa Helsinkiin verrattuna. Muualla
14190: Kajaanissa. Kuljetuskustannuksista johtuen se-      Pohjois-Suomessa kustannusero on vielä tätäkin
14191: mentin hinta on kauttaaltaan Pohjois-Suomessa       suurempi.
14192: yli 10% korkeampi kuin Etelä-Suomessa.                 Kun esimerkiksi lämpöeristeiden kohdalla on
14193:    Sementin hintaerot nostavat rakennuskustan-      käytössä ns. yhtenäishintajärjestelmä, jolloin
14194: nuksia Pohjois-S11omessa merkittävästi, sillä se-   käyttäjäyrityksen sijainnilla ja kuljetusmatkoilla
14195: mentin osuus rakennuskustannusindeksissä on         ei ole merkitystä, on perusteltua siirtyä vas-
14196: sementin ja rakennuksen laadusta riippuen 4         taavaan yhtenäishintaan myös rakennuskustan-
14197: -8 %. Selvimmin tämä näkyy asuin- ja teol-          nuksiin huomattavasti vaikuttavan sementin
14198: lisuusrakennusten kustannuksissa, koska noin        osalta.
14199: 77 % kivirakennuksiin kulutetusta sementistä           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
14200: käytettiin näiden rakentamiseen.                    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
14201:    Pohjois-Suomen sementinkäyttö on noin 8          me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
14202: % koko maan kulutuksesta ja siellä käytetään        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14203: sementtiä runsaat 140 000 tonnia vuodessa. Tä-
14204: mä merkitsee sitä, että pohjoissuomalaisten be-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14205: tonituotteiden tuotantokustannukset sementin               ryhtyä sementin yhtenäishintajärjestel-
14206: osalta ovat vuodessa yli 4 miljoonaa markkaa               män toteuttamiseksi?
14207: suuremmat kuin vastaavan betonimäärän tuo-
14208:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1981
14209: 
14210:          Olavi Martikainen             Mauno Manninen                 Lauri Impiö
14211:          Markku Kauppinen              Kalevi Mattila                 Boris Renlund
14212:          Mikko Jokela                  Mauri Pekkarinen               Lasse Lehtinen
14213:          Toivo Yläjärvi                Hannele Pokka                  Veikko Pihlajamäki
14214:          Petter Savola                 Juhani Tuomaala                Helvi Niskanen
14215:          Alvar Saukko                                                 J. Vähäkangas
14216: 
14217: 
14218: 
14219: 
14220: 0881013246
14221: 2                                             1981 vp.
14222: 
14223: 
14224: 
14225: 
14226:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14227: 
14228:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         liikevaihtoveron alaista. Yhtenäishintajärjestel-
14229: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         mään siirryttäessä sementin kuljetusvastuu siir-
14230: mies, olette 6 päivänä marraskuuta 1981 päi-         tyisi myyjälle. Tällöin myös kuljetuskustannuk-
14231: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        set tulisivat voimassa olevan liikevaihtovero-
14232: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         lainsäädännön mukaan liikevaihtoveron alaisik-
14233: kansanedustaja Martikaisen ym. kirjallisesta ky-     si. Tämä merkitsisi keskimäärin 1,5 %: n lisäys-
14234: symyksestä n:o 438:                                  tä sementin myyntihintaan.
14235:                                                          Sementin merkitystä talonrakennustoiminnan
14236:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kustannustekijänä voidaan myös arvioida se-
14237:        ryhtyä sementin yhtenäishintajärjestel-       mentin myyntitietojen ja talonrakennustoimin-
14238:        män toteuttamiseksi?                          nan kokonaisarvon avulla. Sementin kotimaan
14239:                                                      toimitusten arvo oli vuonna 1980 rakentami-
14240:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sessa käytetyn sementin osalta noin 400 milj.
14241: vasti seuraavaa:                                     markkaa. Kun talonrakennustoiminnan arvo oli
14242:    Nykyisin sementti myydään toimitusehdolla         samana vuonna 20 miljardia markkaa, semen-
14243: vapaasti tehtaalla ( jakeluvarastossa). Toimitus-    tin kustannusosuudeksi muodostuu noin 2 %.
14244: varmuuden lisäämiseksi ja sementin kuljetuk-             Kun kuljetuskustannusten osuus sementin lii-
14245: sen rationalisoimiseksi sementtiteollisuus on pe-    kevaihtoverottomasta myyntihinnasta oli vuon-
14246: rustanut jakeluasemia eri puolille maata. Osta-      na 1980 noin 10 %, yhtenäishintajärjestelmään
14247: jalta peritään sementin todelliset rahtikustan-      siirtymisestä aikaansaatava hyöty Kuopion-
14248: nukset. Tiettävästi Suomessa sovellettava toi-       Oulun seudulla olisi arviointiperusteesta riip-
14249: mitusehto on samanlainen kuin niissä Euroo-          puen enimmillään 0,2-0,4 %. Kun otetaan
14250: pan maissa, joissa asutus maamme tavoin on           huomioon kuljetusten mahdollinen liikevaihto-
14251: harvaa ja kuljetusmatkat pitkiä.                      verollisuus sekä ne lisäkustannukset, jotka ai-
14252:    Tällä hetkellä sementti kuuluu hintavalvon-       heutuvat koko jakelujärjestelmän mahdollisesta
14253: nassa ns. ennakkoilmoitusvelvollisuuden alaisiin     muutoksesta, saavutettava hyöty on kyseen-
14254: tuotteisiin. Hinnankorotuksesta on tehtävä pe-        alainen.
14255: rusteltu hintailmoitus kolme viikkoa ennen               Mikäli haluttaisiin kokonaisvaltaisesti vaikut-
14256: aiottua korotusta. Yhtenäishintajärjestelmään         taa rakentamisen kustannuksiin, tarkastelun
14257: siirtyminen edellyttäisi sementin saattamista ny-    kohteeksi tulisi ottaa sementtiä laajemmin kaik-
14258: kyistä ankarampaan hintavalvontaan eli hin-          ki rakentamisen eri kustannustekijät. Useat
14259: nanvahvistusmenettelyyn. Sementin siirtäminen        kustannustekijät ovat niillä alueilla pienemmät,
14260: vahvistusmenettelyyn ei kuitenkaan ole riittä-        missä sementin hinta on muuta maata korkeam-
14261: vä toimenpide, mikäli järjestelmällä halutaan         pi. Tätä tukee se, että eräiden selvitysten mu-
14262: saada aikaan lopulliseen kuluttajaan asti ulot-       kaan esimerkiksi Kaakkois-Suomen, Keski-Suo-
14263: tuva vaikutus. Tämän vuoksi olisi myös kaik-          men, Savon ja Karjalan tilastoalueilla asunto-
14264: ki rakennustuotannossa käytettävät betonituot-       hallituksen hyväksymät rakennuskustannukset
14265: teet kuten betonimassa, elementti, pilarit jne.       ovat koko maan keskiarvoa pienemmät.
14266: saatettava hinnanvahvistusmenettelyn alaisiksi.          Sementin ja sen jatkojalosteiden hintajärjes-
14267: Hintavalvonnan ja hinnoitteluperusteiden tiu-         telmään mahdollisesti kohdistuvilla toimenpi-
14268: kentaminen mainitulla tavalla olisi kuitenkin         teillä vinoutettaisiin eri rakennustarvikkeiden
14269: viime keväänä solmitun tulopoliittisen koko-          keskinäistä kilpailutilannetta. Betoni kilpailee
14270: naisratkaisun vastainen toimenpide.                   talonrakennustuotannossa useiden muiden ma-
14271:    Nykyisen käytännön mukaisesti sementin os-         teriaalien (mm. puu, teräs, tiili) kanssa ja
14272: taja vastaa kuljetuksesta. Tällöin kuljetus ei ole    markkinaosuuksista käydään jatkuvaa kilpailua.
14273:                                              N:o 438                                              3
14274: 
14275:    Kysymyksessä väitetään, että lämmöneristei-      antaa myös mahdollisuuden järjestää tuotanto
14276: den kohdalla olisi käytössä ns. yhtenäishinta-      eri tuotantolaitoksissa tarkoituksenmukaisella
14277: järjestelmä. Lämmöneristeet myydään kuitenkin       tavalla. Samantyyppistä toimitusehtoa sovelle-
14278: sementin tavoin vapaasti tehtaalla. Yhtenäis-       taan varsin yleisesti useiden kulutus- ja inves-
14279: hintajärjestelmä ei siten ole käytössä. Mikäli      tointitavaroiden kaupassa.
14280: asiakas kuitenkin ostaa vähintään tietyn suurui-       Kun tarkastellaan talonrakentamisen kustan-
14281: sen erän lämmöneristeitä, käytännössä usein         nuksia kokonaisuudessaan, sementin yhtenäis-
14282: autokuormallisen, toimitus on rahtivapaa. Tä-       hintajärjestelmään siirtymisellä saavutettavat
14283: hän käytäntöön on päädytty eri syistä. Kun          alueelliset edut olisivat vähäiset. Kun lisäksi
14284: lämmöneristeet ovat runsaasti tilaa vieviä ja       vielä otetaan huomioon, että järjestelmän luo-
14285: niiden varastointi on toisaalta mahdollista jopa    minen edellyttäisi kustannusten tasaamista hoi-
14286: rakennustyömaalla, lämmöneristeiden tuottajat       tavan erillisen organisaation perustamista sekä
14287: ovat kalliita varastoinvestointeja välttääk-        johtaisi sementin jakelukoneiston uudistami-
14288: seen pyrkineet suuriin toimituseriin, jolloin va-   seen, hallituksen käsityksen mukaan ei ole ole-
14289: rastointi siirtyy käytännössä suureksi osaksi       massa riittäviä perusteita sementin yhtenäishin-
14290: asiakkaalle. Suurten toimituserien tahtivapaus      tajärjestelmän toteuttamiseen.
14291:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1981
14292: 
14293:                                                                          Ministeri Esko Rekola
14294:                                                 1981 vp.
14295: 
14296: 
14297: 
14298: 
14299:                             Tili Riksdagens Herr Talman
14300: 
14301:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           porter är inte omsättningsskattepliktiga. Vid
14302: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              övergång tili ett system med enhetlig prissätt-
14303: velse av den 6 november 1981 tili vederbö-             ning skulle även ansvaret för transport övergå
14304: rande medlem av statsrådet för avgivande av            på säljaren, varvid kostnaderna för transpor-
14305: svar översänt avskrift av följande av riksdags-        ter av cement skulle, enligt gällande lagstift-
14306: man Martikainen m. fl. undertecknade spörs-            ning rörande omsättningsskatt, bli omsättnings-
14307: mål nr 438:                                            skattepliktiga. Detta skulle i medeltal höja för-
14308:                                                        säljningspriset på cement med 1,5 %.
14309:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Cementets betydelse som ett kostnadsele-
14310:        ta för förverkligande av ett enhetligt          ment inom husbygge kan även värderas på ba-
14311:        prissystem i fråga om cement?                   sen av försäljningsdata för cement samt total-
14312:                                                        värdet av husbygge. Inrikesleveranserna av ce-
14313:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           ment tili byggverksamhet uppgick år 1980 tili
14314: anföra följande:                                       ett sammanlagt värde av ca 400 miljoner mark,
14315:     Försäljningen av cement sker nuförtiden            Då värdet av husbygge samma år var 20 mil-
14316: "fritt fabrik" (distributionslager). För att öka       jarder mark, blir cementets andel av de totala
14317: levemnssäkerheten och rationalisera transpor-          kostnaderna ca 2 %.
14318: tt:n av ,cement har cementindustrin inrättat               Då transportkostnaderna i fråga om ce-
14319: distributionspunkter på olika håll i landet. Kö-       ment år 1980 utgjorde ca 10 % av det om-
14320: paren betalar de faktiska fraktkostnaderna. Det        sättningsskattefria försäljningspriset på cement
14321: i Finland gällande leveransvillkoret är veterli-       skulle nyttan från en övergång tili enhetliga
14322: gen detsamma som i allmänhet tillämpas i så-           priser inom området Kuopio-Uleåborg maxi-
14323: dana glest bebyggda europeiska Iänder där              malt uppgå tili 0,2-0,4 % beroende på be-
14324: transportsträckorna är långa.                          räkningsgmnden. Beaktar man transporternas
14325:     Angående prisövervakningen hör cement för          eventuella omsättningsskattepliktighet samt de
14326: ögonblicket till produkter som är underkasta-          tiliäggskostnader som en eventuell omläggning
14327: de den s.k. förhandsanmälningsplikten. En för-         av distributionssystemet skulle föranleda, vore
14328: höjning av pris förutsätter att man gör en             nyttan diskutabel.
14329: motiv·erad prisanmälan minst tre veckor före               Skulle man önska påverka byggnadskostna-
14330: förhöjningen. Att övergå tili enhetliga priser i       derna som en helhet, borde inte bara cemen-
14331: fråga om cement skulle innebära en tillskärpt          tet utan byggverksamhetens alla olika kostnads-
14332:  prisövervakning, användning av det s.k. pris-         poster 1:agas med i kalkylerna. På orter där
14333: fastställelseförfarandet. En dylik åtgärd vore         cement kostar mer än annorstädes i 1andet kan
14334: dock inte tillräcklig, om systemet önskas spe-         många andra kostnadsposter vara lägre än i
14335: la någon roll även från den slutliga förbmka-          medeltal. Detta framgår även av vevkställda
14336:  rens synpunkt. Därför borde även alla de be-          utredningar enligt vilka de byggnadskostnader
14337:  tongprodukter som används vid byggnadspro-            som bostadsstyrelsen godkänner är i vissa sta-
14338: duktion, sådana som betongmassa, element eller         tistiska distrikt - t.ex. Sydöstra och Mellersta
14339: pelare, hänföras tili prisfasts1:ällelseförfarandet.   Finland samt Savolax och Katelen - lägre
14340: En dylik tillskärpning av prisövervakningen            än i medeltal i landet.
14341:  och prissättningsgmnderna vore dock i strid               Atgärder med inverkan på prissystemet för
14342:  med den inkomstpolitiska helhetsuppgörelse            cement och därav förädlade produkter skulle
14343:  som stiftades i våras.                                snedvrida konkurrensförhållandet mellan de oli-
14344:     Enligt gällande praxis bekostas alhså trans-       ka byggnadsmaterialen. Betong konkurrerar
14345:  porten av cement •av dess köpare. Dylika trans-       inom husbygge med ett flertal andra materia!
14346:                                              N:o 438                                             5
14347: 
14348: - t.ex. trä, stål och tegel - och en hård          tili en stor del bör ombesörjas av kunden.
14349: konkurrens pågår bl.a. om respektive mark-         Fraktfriheten i fråga om stora leveranspartier
14350: nadsandelar.                                       ger även möjlighet att ordna produktioneo vid
14351:    I spörsmålet påstås att värmeisoleringsma-      olika produktionsanläggningar på ett ändamåls-
14352: terialen vore underkastade ett enhetligt pris-     enligt sätt. Leveransvilikor av samma typ är
14353: system. I själva verket försäljs dock dylika       rätt vanliga också inom handeln med många
14354: materia! "fritt fabrik". Något enhetligt pris-     andra förbruknings- och investeringsvaror.
14355: system är alltså inte i bruk. Köper kunden             Den regionala nyttao från en övergång tili
14356: visst minimiparti värmeisoleringsmateriel, i       enhetliga priser i fråga om cement som en
14357: praktiken ofta en biliast, är leveransen dock      av kostnadsposterna inom husbygget vore ringa.
14358: fraktfri. Man har beslutat sig för denna praxis    Då skapandet av systemet också skulle förut-
14359: av olika orsaker. Då värmeisoleringsmaterialen     sätta inrättande av en speciell organisation för
14360: är skrymmande varor och då de å andra si-          utjämnande av kostnader och leda tili en om-
14361: dan kan upplagras t.o.m. på själva arbetsplats,    organisering av distributionsmekanismen för ce-
14362: har producenterna för att undgå dyra inves-        ment, finns det inte enligt regeringens uppfatt-
14363: teringar i lagerkapacitet eftersträvat stora le-   ning tillräckliga grunder för förverkligande av
14364: veranspartier, varvid upplagringen i praktiken     ett enhetligt prissystem för cement.
14365:      Helsingfors den 7 december 1981
14366: 
14367:                                                                          Minister Esko Rekola
14368: 
14369: 
14370: 
14371: 
14372: 0881013246
14373:                                               1981 vp.
14374: 
14375: Kirjallinen kysymys n:o 439
14376: 
14377: 
14378: 
14379: 
14380:                                   Kortesalmi: Lapin läänin kuntien valtionapujen viipymisestä
14381: 
14382: 
14383:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14384: 
14385:    Vuoden 1980 tilinpäätösten mukaan Lapin              Lapin väestön tulevaisuudenuskoa olisi kai-
14386: kunnilla oli saamatta erääntyneitä valtionapuja      kin puolin kohennettava. Vaitiovallan olisi näy-
14387: vuodelta 1980 ja sitä aikaisemmilta vuosilta         tettävä tässä esimerkkiä. Niinpä valtionavut
14388: yhteensä yli 68 milj. markkaa. Luvussa eivät         olisi kiireesti maksettava Lapin kunnille.
14389: ole mukana kuntainliittojen valtionapusaatavat,         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
14390: jotka myös nousevat huomattaviin summiin.            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
14391:    Kuntien saatavista huomattava osa on vuo-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14392: silta 1978-79. Valtio ei vieläkään ole anta-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14393: nut tilityspäätöstä peruskoulun lisätyn valtion-
14394: avun osalta vuodelta 1978.                                     Miksi Hallitus on kohtuuttomasti vii-
14395:    Asiantuntijakäsityksen mukaan valtionapujen              vytellyt Lapin kuntien valtionapujen
14396: maksatosta voitaisiin nopeuttaa lisäämällä en-              maksamisessa niin että näitä apuja on
14397: nakoita ja siirtämällä tilityspäätöksiä läänin ta-          maksamatta yli 68 milj. markkaa, ja
14398: solle.                                                         aikooko Hallitus kiireesti hoitaa vel-
14399:    Lapin lääni on maamme vaikeimpia työttö-                 vollisuutensa Lapin kunnille kuntoon
14400: myysalueita. Maaseutu on siellä huolestutta-                sekä ryhtyä poistamaan tätä maksuvii-
14401: vassa määrin autioitunut. Lisäksi Lapin läänin              vytyksen epäkohtaa lisäämällä ennakoita
14402: asukkaita ovat vaivaamassa ja uhkaamassa mm.                sekä siirtämällä tilityspäätöksen teon
14403: Vuotoksen allasasia sekä Ounasjoen valjastami-              läänin tasolle?
14404: nen. Nämä herättävät levottomuutta Lapin
14405: väestön keskuudessa.
14406:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1981
14407: 
14408:                                         J. Juhani Kortesalmi
14409: 
14410: 
14411: 
14412: 
14413: 088101340P
14414: 2                                             1981 vp.
14415: 
14416: 
14417: 
14418: 
14419:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14420: 
14421:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       noin 87 % kaikkien valtionosuuksien ja -avus-
14422: mainitussa tarkmtuksessa Te, Herra Puhemies,         tusten yhteismäärästä. Kuntien tilinpäätöstieto-
14423: olette 6 päivänä marraskuuta 1981 päivätyli          jen mukaan olivat valtionapujäämat vuonna
14424: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         1980 noin 13 % kaikista valtionosuuksista ja
14425: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        -avustuksista. Näistä vuosien 19~0 ja 1981
14426: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta       vaihteissa kirjatuista tulojäämistä on valtaosa
14427: kirjallisesta kysymyksestä n:o 439:                  jo suoritettu. Vastaava suhteellinen tulojäämien
14428:                                                      määrä oli Lapin läänissä 12 %.
14429:           Miksi Hallitus on kohtuuttomasti vii-         Kysymyksessä on kiinnitetty erityistä huo-
14430:        vytellyt Lapin kuntien valtionapujen          miota peruskoulun valtionapujen ja erityisesti
14431:        maksamisessa niin että näitä apuja on         peruskoulun lisättyjen valtionavustusten mak-
14432:        maksamatta yli 68 milj. markkaa, ja           satuksen viivästym1seen. Onkin todettava, että
14433:           aikooko Hallitus kiireesti hoitaa vel-     1970-luvulla merkittävimmät valtionapujäämät
14434:        vollisuutensa Lapin kunnille kuntoon          olivat juuri peruskoulun ja osittain myös kir-
14435:        sekä ryhtyä poistamaan tätä maksuvii-         jastotoimen aloilla. Peruskoulun valtionapujää-
14436:        vytyksen epäkohtaa lisäämällä ennakoita       mät hoidettiin pääosin 28. 12. 1978 ja 21. 12.
14437:        sekä siirtämällä tilityspäätöksen teon        1979 annetuilla kahdella poikkeusmenettelystä
14438:        läänin tasolle?                               kansa- ja peruskoulun valtionavustusten suorit-
14439:                                                      tamisessa annetulla lailla. Vuoden 1979 alusta
14440:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voimaan tullut laki kunnan peruskoulun, lu-
14441: vasti seuraavaa:                                     kion ' ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
14442:    V altionosuus- ja avustusjärjestelmän luontees-   -avustuksista sekä lainoista (112/78) joudut-
14443: ta johtuu, että valtionosuuden määrä voidaan         taa laissa tarkoitettujen valtionapujen maksa-
14444: yleensä ratkaista lopullisesti vasta asianomai-      tusta: riiin, ettei valtionapujäämiä pääse vastai-
14445: sen varainhoitovuoden päätyttyä. Eräiltä osin        suudessa enää sanottavasti syntymään.
14446: kuntien tilinpäätöksiin perustuvat valtionosuus-        Peruskoulun lisätyn valtionavustuksen viiväs-
14447: selvitykset saapuvat valtion viranomaisille vasta    tymisen syynä on, että avustuksen laskenta ja
14448: varainhoitovuotta seuraavan vuoden jälkipuolis-      avustuksista päättäminen vuotta 1979 edeltä-
14449: kolla, minkä jälkeen selvitykset yleensä viipy-      vältä kaudelta edellyttää kuntien valtionosuus-
14450: mättä tarkastetaan ja valtionosuuksien loppu-        selvitysten ja tilitysten tarkistamista, jotta avus-
14451: erät suoritetaan.                                    tuksen määräytymisperusteet saataisiin luotetta-
14452:    Valtionapujen maksatuksen olennaista no-          vasti selville. Viivästymisiä on aiheuttanut eri-
14453: peutumista on merkinnyt vuoden 1975 alusta           tyisesti opettajien palkkaukseen liittyvien sel-
14454: voimaan tullut laki kuntien valtionosuuksista        vitysten tarkistaminen. Tilanne tulee kuitenkin
14455: ja -avustuksista (3 5/7 3) . Lain myötä on val-      olennaisesti muuttumaan vastaisuudessa niiden
14456: tionosuuksien ennakoiden maksaminen laajen-          vuosien osalta, joihin on sovellettu edellä mai-
14457: tunut ja ennakot on voitu suorittaa entistä täy-     nittua vuoden 1979 alusta voimaan tullutta pe-
14458: simääräisempinä.                                     ruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion-
14459:    Valtionosuuksien maksatuksen kehittymistä         osuuslakia. Tämän lain mukaan ensiksikin val-
14460: on seurattu mm. kunnallistalouden neuvottelu-        tionosuuksien ennakot voidaan suorittaa aikai-
14461: kunnan toimesta. Tällöin on havaittu valtion-        sempaa täysimääräisempinä. Kun lisäksi valtion-
14462: osuuksien maksatuksen viivästysten jatkuvasti        osuuden määräytymisperusteet suurimmalta osin
14463: vähentyneen. Viime vuosina on valtionosuuk-          ovat laskennallisia, jolloin kuntien valtionosuus-
14464: sien ennakoina voitu maksaa määrä, joka on           selvityksiä ei enää ole tarpeen tarkistaa jälki-
14465:                                                N:o 439                                               3
14466: 
14467: käteen yksityiskohtaisesti, myös ne tiedot, jot-      osuudet eivät enaa nykyisin määräydy todellis-
14468: ka tarvitaan lisätyn valtionavun perusteiden          ten vaan laskennallisten tekijöiden mukaan ja
14469: määrittämiseksi ja avustuksen suorittamiseksi         kun koulujen oppilaskohtaiset sekä kirjaston
14470: saadaan nopeasti selville, jolloin valtionavut        asukaskohtaiset valtionosuudet suoritetaan en-
14471: voidaan myös maksaa joutuisasti kunnille.             nalta vahvistettujen markkamäärien perusteella,
14472:    Todettakoon vielä vuodelta 1978 maksetta-          on valtionosuuksien suuruuden määrääminen ja
14473: vien peruskoulun lisättyjen valtionapujen osalta,     niiden suorittaminen hallinnollisesti yksinker-
14474: joiden viivästymiseen kysymyksessä on erityi-         ta:isinta ja tehokkainta tehdä keskitetysti. Kun
14475: sesti viitattu, että valtioneuvosto on tehnyt 12.     myös peruskoulun lisäavustuksen myöntäminen
14476: 11. 1981 päätöksen näiden myöntämisperus-             perustuu tietoihin kaikkien kuntien keskimää-
14477: teista.                                               räisistä koulumenoista ja niiden kunnille ai-
14478:    Vaidonosuuksien maksatus ta on jo mm. so-          heuttamasta rasituksesta, on tämänkin avustuk-
14479: siaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla siir-   sen myöntäminen nykyisen valtionapulain voi-
14480: retty lääninhallituksille. Kokemukset tällä hal-      massa ollessa nopeimmin tehtävissä keskitetys-
14481: linnonalalla ovat olleet myönteisiä. Peruskoulun,     ti, koska lääninhallitukset eivät kuitenkaan voi-
14482: lukion ja kirjaston valtionosuusjärjestelmä, joka     si päättää avustuksen määrästä ja sen maksa-
14483: perusteiltaan poikkeaa sosiaali- ja terveysminis-     tuksesta ennen kuin niillä olisi tarvittavat koko
14484: teriön hallinnonalan valtionosuusjärjestelmistä,      maan kattavat perustiedot.
14485: on kuitenkin luonteeltaan sellainen, että teh-            Lopuksi on huomattava, että mikäli valtion-
14486: tävien siirto lääninhallituksille ei nopeuttaisi      apujen viivästymisestä aiheutuu jollekin yksit-
14487: valtionapupäätösten tekoa eikä valtionavustus-        täiselle kunnalle poikkeuksellisia rahoitus- tai
14488:  ten maksatusta. Kun peruskoulun ja lukion            muita vaikeuksia, on nämä mahdollista ottaa
14489: opettajien palkkauksiin suoritettavat valtion-        huomioon yleisiä rahoitusavustuksia jaettaessa.
14490:       Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1981
14491: 
14492:                                                                          Ministeri ]. Koikkalainen
14493: 4                                           1981 vp;
14494: 
14495: 
14496: 
14497: 
14498:                           Tili Riksdagens Herr Talman
14499: 
14500:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       funnit att dröjsmålen med utanordningen av
14501: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      statsandelarna fortgående minskat. Under de
14502: av den 6 november 1981 tili vederbörande           senaste åren har i förskott på statsandelar
14503: medlem av statsrådet översänt avskrift av          kunnat utbetalas ett belopp som utgör ca 87 %
14504: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi       av det sammanlagda beloppet av samtliga stats-
14505: st~llda skriftliga spörsmål nr 439:                åndelar och -understöd. Enligt de uppgifter som
14506:                                                    erhållits om kommunernas bokslut utgjorde
14507:          Varför har Regeringen oskäligt för-       restbeloppen av statsbidragen år 1980 ca 13 %
14508:        dröjt utbetalningen av statsbidragen tili   av samtliga statsandelar och -understöd. Av
14509:        kommunerna i Lappland så, att sådana        dessa vid årsskiftet 1980-1981 bokförda in-
14510:        bidrag är obetalda tili ett belopp av       komstrester har den övervägande delen redan
14511:        över 68 milj. mark, och                     betalts. Motsvarande relativa inkomstrest var i
14512:          har Regeringen för avsikt att i bråds-    Lapplands län 12 %.
14513:        kande ordning uppfylla sin skyldighet         . 1 spörsmålet har särskild uppmärksamhet
14514:        mot kommunerna i Lappland och börja         fästs vid dröjsmålet med utanordningen av
14515:        avhjälpa det missförhållande detta dröjs-   statsbidrag för grundskolor och i synnerhet
14516:        mål med betalningen utgör genom att         tiliäggsunderstöd för gnmdskolor. Det bör
14517:        öka förskotten och överföra fattandet       också konstateras att de mest betydande rest-
14518:        av redovisningsbeslutet till länsnivå.      beloppen av statsbidrag under 1970-talet före-
14519:                                                    kom just på grundskolans och delvis även på
14520:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        biblioteksväsendets område. Den övervägande
14521: anföra följande:                                   delen av restbeloppen av statsbidrag för grund-
14522:    På grund av statsandels- och understöds-        skolor sköttes genom två lagar av den 28 de-
14523: systemets natur kan beloppet av statsandel i       cember 1978 och den 21 december 1979 om
14524: allmänhet slutligt avgöras först efter ifråga-     undantagsförfarande vid erläggandet av stats-
14525: varande räkenskapsårs utgång. Tili vissa delar     understöd tili folk- och grundskolor. Lagen
14526: inkommer de på kommunernas bokslut basera-         om statsandelar och -understöd samt lån åt
14527: de statsandelsutredningarna tili statsmyndig-      kommunala gnmdskolor, gymnasier och all-
14528: heterna först under senare hälften av det på       männa bibliotek ( 1112/78), som trädde i kraft
14529: räkenskapsåret följande året, varefter utred-      vid ingången av år 1979, påskyndar utanord-
14530: ningarna i allmänhet ofördröjligen granskas        ningen av de i lagen avsedda statsbidragen så
14531: och slutraterna av statsandelarna utbetalas.       att restbelopp av statsbidrag framdeles inte
14532:    Lagen om statsandelar och -understöd åt         längre uppstår i nämnvärd mån.
14533: kommuner och kommunalförbund ( 35/7 3) ,               Otsaken tili dröjsmålet med tilläggsunderstö-
14534: som trädde i kraft vid ingången av år 1975,        den för grundskolor är att uträkningen av och
14535: har innebmit att utanordningen av statsbi-         fattandet av beslut om understöden för tiden
14536: dragen har blivit väsentligt snabbare. 1 och       före år 1979 förutsätter granskning av kom-
14537: med lagen har utbetalningen av förskott på         munernas statsandelsutredningar och redovis-
14538: statsandelar ökat och förskotten har kunnat        ningar för att tiliförlitliga bestämningsgnmder
14539: utbetalas tili belopp som är närmare statsan-      för understöden skall fås fram. 1 synnerhet
14540: delarnas fulla belopp än tidigare.                 granskningen av utredningar angående lärarnas
14541:    Man har bl.a. på åtgärd av delegationen för     avlöning har förorsakat dröjsmål. Situationen
14542: kommunal ekonomi följt med utvecklingen av         kommer likväl att förändras väsentligt fram-
14543: utanordningen av statsandelar. Härvid har man      deles i fråga om de år, på vilka ovan nämnda
14544:                                               N:o 439                                               5
14545: 
14546: lag om statsandelar och -understöd samt lån åt       länsstyrelserna inte skulle påskynda fattandet
14547: kommunala grundskolor, gymnasier och allmän-         av beslut om statsbidrag eller utanordningen
14548: na bibliotek, viiken trädde i kraft vid in-          av statsunderstöd. Statsandelarna för grund-
14549: gången av år 1979, har tiliämpats. Enligt denna      skollärarnas och gymnasielärarnas löner bestäms
14550: lag kan förskotten på statsandelar först och         numera i111te längre enligt verkliga utan enligt
14551: främst utbetalas tili belopp som är närmare          matematiskt beräknade faktorer, och de stats-
14552: statsandelarnas fulla belopp än tidigare. Då         andelar för skolor vilka beviljas per elev och de
14553: bestämningsgrunderna för statsandel dessutom         statsandelar för bibliotek vilka beviljas per in-
14554: tili största delen är matematiska, varvid det inte   vånare utbetalas på basen av i förväg fast-
14555: längre är nödvändigt att efteråt granska kom-        ställda markbelopp. För den skull är det från
14556: munernas statsandelsutredningar i detalj, kan        administrativ synpunkt enklast och effektivast
14557: även de uppgifter som behövs för bestämningen        att bestämningen av statsandelarnas storlek och
14558: av grunderna för tilläggsunderstödet och utbe-       utbetalningen av statsandelarna är centralise-
14559: talningen av understödet snabbt fås fram, var-       rade. Då även beviljandet av tilläggsunderstöd
14560: vid statsbidragen även snabbt kan utbetalas tili     för grundskolor baserar sig på uppgifter om
14561: kommunerna.                                          samtliga kommuners genomsnittliga utgifter för
14562:     Det bör ytterligare konstateras beträffande      skolor och om den börda dessa utgifter utgör
14563:  tiliäggsunderstöden för grundskolor för år          för kommunerna, kan även beviljandet av detta
14564:  1978, vilkas försening särskilt påtalas i spörs-    understöd medan den nuvarande statsbidrags-
14565: målet, att statsrådet 12. 11. 1981 har fattat        lagen är i kraft snabbast ske centraliserat,
14566:  beslut om grunderna för deras beviljande.           emedan länsstyrelserna ändå inte skulle kunna
14567:     Utanordningen av statsandelar har redan          fatta beslut om understödets belopp och om
14568: bl.a. inom social- och hälsovårdsministeriets        dess utanordning innan de skulle ha fått de
14569: förvaltningsområde överförts på länsstyrelserna.     erforderliga grundläggande uppgifterna angåen-
14570:  Erfarenheterna inom detta förvaltningsområde        de hela landet.
14571: har varit positiva. Statsandelssystemet i fråga         Slutligen bör man observera att det, om
14572: om grundskolor, gymnasier och bibliotek, vilket      dröjsmål med statsbidrag åsamkar någon en-
14573:  med avseende på grunderna avviker från stats-       skild kommun exceptionella finansierings- eller
14574: andelssystemen inom social- och hälsovårdsmi-        andra svårigheter, är möjligt att beakta dessa
14575:  nisteriets förvaltningsområde, är likväl av så-     vid utdelningen av de allmänna finansierings-
14576:  dan natur atJt en överföring av uppgifterna på      understöden.
14577:       Helsingfors den 11 december 1981
14578: 
14579:                                                                          Minister ]. Koikkalainen
14580: 
14581: 
14582: 
14583: 
14584: 088101340P
14585: ·:,.
14586:                                               1981 vp.
14587: 
14588: Kirjallinen kysymys n:o 440
14589: 
14590: 
14591: 
14592: 
14593:                                   Kortesalmi: Aloitepalkkioiden muuttamisesta stipendeiksi
14594: 
14595: 
14596:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14597: 
14598:    Työpaikoilla on jo kauan ollut käytäntönä         menisi veroa .. Tämä on ·täysin ·. k~atetta~ll ja
14599: ns. aloitetoiminta. Käytännön työssä mukana          oikeudenmukainen ajatus_ ..
14600: olevat työntekijät keksivät usein käyttökelpoi-         Edellä esitetyn· pewsteella ja viitaten valtio-
14601: sia ideoita ja toimintatapoja, jopa koneita, lait-   päiväjärjestyksen 3 7 § :n l mpmenttiin esitän
14602: tdta ja suuriarvoisempiakin keksintöjä työta-        kunnioittavasti· valtioneuvostonasianomaisen jä-
14603: pojen ja työmenetelmien sekä prosessien kehit-       senen vastattavaksi .seuraavan kysymyksen:
14604: tämiseksi ja tehostamiseksi.
14605:    Parhaat aloitteista palkitaan .. Etenkin työn-              Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
14606: tekijöiden ja ammattiyhdistysväen piirissä on               miin työpaikkojen aloitepalkkioiden
14607: herättänyt jo kauan pahaa verta se, että aloite-            muuttamiseksi stipendeiksi, jolloin niis-
14608: palkkioista verote~n ankarinta kaavaa noudat-               tä ei merusi kohtuutonta .veroa, vaan
14609: taen eli puolet palkkioista otetaan veroina pois.           hyvien aloitteiden tekijät saisivat lyhen-
14610: Tämä on valtiovallan puolelta kohtuutonta po-               tämättömänä heille kuuluvan palkkion,
14611: litiikkaa eikä ole omiaan kannustamaan työn-                jolloin myös maamme teollisen tuotan-
14612:  tekijöitä aloitteiden tekoon.                              non sekä virastojen ja laitmten ym. työ-
14613:     Työntekijöiden ja ammattiyhdistysväen pii-              paikkojen tehokkuutta parhaiten edis-
14614: rissä onkin herännyt ajatus, että aloitepalkkiot            tettäisiin?                · ·
14615: olisi muutettava stipendeiksi, jolloin niistä ei
14616:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1981
14617: 
14618:                                         J. Juhani Kortesalmi
14619: 
14620: 
14621: 
14622: 
14623: 088101315W
14624: 2                                             1981 vp.
14625: 
14626: 
14627: 
14628: 
14629:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14630: 
14631:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       saatujen stipendien ja tunnustuspalkintojen ve·
14632: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rovapaus on kuitenkin rajoitettu vuotuisen tai-
14633: olette 6 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn            teilija-apurahan määrään.
14634: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Jotta verovapauden edellytykset täyttyisivät,
14635: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        stipendin tai palkinnon tulee olla vastikkeeton,
14636: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta       saajansa itsenäistä toimintaa varten tai tällai-
14637: kirjallisesta kysymyksestä n:o 440:                  sen toiminnan tunnustukseksi myönnetty suo-
14638:                                                      ritus. Jos myöntäjänä on saajan työnantaja, on
14639:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-     scipendi tai palkinto yleensä katsottava vastik-
14640:        miin työpaikkojen aloitepalkkioiden           keeksi tehdystä työstä, eli palkkaan rinnastet-
14641:        muuttamiseksi stipendeiksi, jolloin niis-      tavaksi tuloksi.
14642:        tä .ei menisi kohtuutonta veroa, vaan             Kysymyksessä tarkoitettuja aloitepalkintoja ei
14643:        hyvien aloitteiden tekijät saisivat lyhen-    voida rinnastaa stipendeihin senkään vuoksi,
14644:        tämättömänä heille kuuluvan palkkion,          että niitä ei ole myönnetty opintoja tai tieteel-
14645:        jolloin myös maamme teollisen tuotan-         listä taikka taiteellista toimintaa varten. Li-
14646:        non sekä virastojen ja laitosten ym. työ-     säksi saajan ja myöntäjän välillä on työsuhde,
14647:        paikkojen tehokkuutta parhaiten edis-          joten palkkioita ei voida myöskään pitää vero-
14648:        tettäisiin?                                    vapaina tunnustuspalkintoina.
14649:                                                          Kun aloitepalkkiot liittyvät läheisesti saa-
14650:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jansa työtehtäviin, ne on katsottava lähinnä
14651: vasti seuraavaa:                                     lisäpalkaksi poikkeuksellisen hyvästä ~työsuori­
14652:    Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 2 kohdan       tuksesta. Aloitepalkkioiden säätäminen verova-
14653: mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katsota sti-         paiksi johtaisi näin ollen työtulojen eriarvoiseen
14654: pendiä, opintorahaa tai muuta apurahaa, joka          verotuskohteluun. Verovapaus avaisi lisäksi
14655: on saatu opintoja tai tieteellistä tutkimusta tahi    mahdollisuuden erilaisille veronkiertojärjeste-
14656: taiteellista toimintaa varten, eikä tieteellisen,    lyille. Tämän vuoksi aloitepalkkioiden säätä-
14657: taiteellisen 'tai yleishyödyllisen toiminnan tun-     mistä verovapaiksi ei ole pidettävä tarkoituksen-
14658: nustukseksi annettua palkintoa. Muilta kuin           mukaisena.
14659: julkisyhteisöiltä tai Pohjoismaiden neuvostolta
14660:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1981
14661: 
14662:                                                                          Ministeri Mauno Forsman
14663:                                               N:o 440                                                3
14664: 
14665: 
14666: 
14667: 
14668:                            Tili Riksdagens Herr Talman
14669: 
14670:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         till det årliga beloppet av statens konstnärs-
14671: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        stipendium.
14672: av den 6 november 1981 tili vederbörande                 För att förutsättningarna för skatrt:efrihet
14673: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       skall uppfyllas krävs att stipendiet eller priset
14674: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi un-        utgör en vederlagsfri prestation som beviljats
14675: dertecknade spörsmål nr 440:                         för mottagarens självständiga verksamhet eller
14676:                                                      såsom erkänsla för dylik verksamhet. Om be-
14677:           Ämnar Regeringen vidtaga brådskan-         viljaren är mottagarens arbetsgivare, bör sti-
14678:        de åtgärder för att omvandla arbets-          pendiet eller priset i allmänhet anses såsom
14679:        platsernas belöning av iniltiativ till sti-   vederlag för utfört arbete, d.v.s. en med lön
14680:        pendier, varvid de inte skulle beläggas       jämförbar inkomst.
14681:        med oskälig skatt, utan de personer som           Ett jämställande av de i spörsmålet avsedda
14682:        framfört goda initiativ skulle oavkortat      belöningarna med stipendier omöjliggörs också
14683:        erhålla det arvode de är berättigade till,    av det faktum att dessa inte har beviljats för
14684:        vilket även bäst skulle främja effekti-       studier eller vetenskaplig eller konstnärlig verk-
14685:        viteten i industriproduktionen samt äm-       samhet. Likaså råder mellan mottagaren och be-
14686:        betsverk och inrättningar och på andra        viljaren ett arbetsförhållande, och sålunda kan
14687:        arbetsplatser?                                belöningen inte heller anses som en skattefri
14688:                                                      gratifikation.
14689:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Emedan en belöning för initiativ hör intimt
14690: samt anföra följande:                                samman med den premierades arbetsuppgifter,
14691:    Enliglt 22 § 2 punkten lagen om skatt på          bör den närmast anses som en ~tilläggslön för en
14692: inkomst och förmögenhet anses inte såsom             exceptionellt väl utförd arbetsprestation. Be-
14693: skattepliktig inkomst stipendium, studiebidrag       friandet av belöningen från skatt skulle således
14694: eller annat understöd som erhållits för studier      leda tili en olikvärdig behandling av arbets-
14695: eller vetenskaplig forskning eller för konstnär-     inkomstema vid beskattningen. Skattefriheten
14696: lig verksamhet, eller såsom erkänsla för veten-      skulle vidare möjliggöra olika arrangemang för
14697: skaplig, konstnärlig eller allmännyttig verksam-     kringgående av skatt. Av denna anledning kan
14698: het utdelat pris. Av andra än offenitligrättsliga    det inte anses vara ändamålsenligt att befria
14699: samfund eller av Nordiska rådet erhållna sti-        belöningen från skatt.
14700: pendier och gratifikationer är skattefria endast
14701:      Helsingfors den 8 december 1981
14702: 
14703:                                                                         Minister Mauno Forsman
14704:                                                1981 vp.
14705: 
14706: Kirjallinen kysymys n:o 441
14707: 
14708: 
14709: 
14710: 
14711:                                    Söderman ym.: Hydrokoptereiden hankinnasta valtion laitoksille
14712: 
14713: 
14714:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14715: 
14716:    Viime vuosina on Nils Erikssonin Konepaja          toilla, puolustusvoimilla ja posti- ja telelaitok-
14717: Paraisilla toimittanut hydrokoptereita seuraa-        sella. Näin ollen tämän pienen konepajan toi-
14718: viin maihin: Suomeen 50, Ruotsiin 16 ja Nor-          minnan turvaaminen liittyy laajempiin etuihin
14719: jaan 1. Kotimaahan toimitetut hydrokopterit           maamme erään ammattikunnan osalta.
14720: ovat pääosiltaan tulleet merivartiostojen, puo-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
14721: lustusvoimien sekä posti- ja telelaitoksen käyt-      §:n 1 momenttiin viitaten allekirjoittaneet esit-
14722: töön.                                                 tävät valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle
14723:    Tämä konepaja on erikoistunut hydrokapte-          vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
14724: tien tuotantoon ja se turvaa työpaikan 10-15
14725: henkilölle, jotka ovat erikoistuneet tähän tuo-                 Onko Hallituksella tarkoitus vuonna
14726: tantoon. Tämän pienteollisuuden työllisyys on                1982 tilata hydrokoptereita merivartios-
14727: vakavasti uhattuna, ellei ensi vuodeksi voida                toille, puolustusvoimille tai posti- ja tele-
14728: saada riittävästi tilauksia omasta maasta, siis              laitokselle näiden laitosten toiminnan ia
14729: lähinnä valtion puolelta.                                    henkilökunnan turvallisuuden varmista-
14730:    Erityisesti saaristo-olosuhteissa kelirikkaaika-          miseksi sekä hydrokoptereita valmista-
14731: na hydrokopterit ovat osoittautuneet turvalli-               van kotimaisen pienteollisuuden työlli-
14732: siksi ja käyttökelpoisiksi kuljetusvälineiksi niis-          syyden turvaamiseksi? •
14733: sä vaativissa tehtävissä, joita on merivartios-
14734:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1981
14735: 
14736:          Jacob Söderman                  Anna-Liisa Jokinen             Ilkka Kanerva
14737:          Reino Breilin                   Paula Eenilä                   Sauli Hautala
14738:                                          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
14739: 
14740: 
14741: 
14742: 
14743: 088101341R
14744: 2                                              1981 vp;
14745: 
14746: 
14747: 
14748: 
14749:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14750: 
14751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-              hankittavaksi merivartiostoille mm. kolme hyd-
14752: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         rokopteria. Lisäksi suunnittelukaudella 1983-
14753: mies, olette 6 päivänä marraskuuta 1981 päi-            86 on. rajavartiolaitoksen toiminta- ja talous-
14754: vätyn kirje~ ohella toimittanut valtioneu·              suunnitelmassa ehdotettu hankittavaksi yhdek-
14755: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       sän ( 9) uutta hydrokopteria.
14756: sanedustaja Södermanin ym. kirjallisesta kysy-             Puolustusministeriöitä saadun tiedon mukaan
14757: myksestä n:o 441, jossa tiedustellaan:                  puolustusvoimien laskettu lisätarve on 14 hyd-
14758:                                                         rokopteria. Hankintasuunnitelmien mukaan on
14759:             Onko H~;tllituksella tarkoitus vuonna tarkoitus esittää ostettavaksi puolustusvoimille
14760:          1982 tllatahydrokoptereita merivartios- yksi uusi hydrokopteri vuodessa. Kuitenkaan
14761:          toi).le, puolustusvoimille tai posti- ja tele- puolustusvoimien hankintamäärärahojen niuk-
14762:          laitokselle. häiden laitosten toiminnan ja kuuden ja toisaalta muiden tärkeiden hankinto-
14763:         henkilökunnan turvallisuuden varmista- jen johdosta ei hydrokoptereita ole sijoitettu
14764:         miseks~sekä.hydrokoptereita valmista- vuoden 1982 hankintasuunnitelmiin. Mikäli ko-
14765:         yan, k<;itffil.~isen .pienteollisuuden työlli- timaisen pienteollisuuden toimintaedellytysten ja
14766:          syyden turvaamiseksi?                          henkilöstön työllisyyden turvaamiseksi ko. han-
14767:      . · ·· · ·                                         kintoja tulisi tehdä, olisi tarkoitukseen esitet-
14768:    Vastauksei:la kysymykseen esitän kunnioitta- tävä määräraha vuoden 1982 lisämenoarvioon.
14769: vasti seuraavaa:                                          Posti- ja telehallitukselta saadun· tiedon mu-
14770:    Kysymyksessä mainituilla valtion laitoksilla kaan posti-. ja telelaitoksen yhdeksästä hydro-
14771: on tällä hetkellä käytössään yhteensä 40 hydro- kopterista vanhin on vuodelta 1973 ja. tämä
14772: kopteria. Nämä jakautuvat seuraavasti: raja- tulee uusittavaksi lähivuosina. Varsinaista lisä-
14773: vartiolaitos 15,, puoLustusvoimat 16 ja posti- tarvetta ei ole. Vuodelle 1982 ei ole :ehdotettu
14774: ja telelaitos 9.                                        määrärahaa hydrokoptereiden: hankkimiseksi
14775:    Rajavartiolaitokselle on vuoden 1982 tulor:: • ,eikä, ddlä mainittu uusintahankintakaan ole
14776: ja menoarvioesityksessä esitetty venekaluston ajankohtainen vielä vuonna 1982.
14777: hankintaan 3 700 000 mk, jolla on suunniteltu
14778:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1981
14779: 
14780:                                                                    Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
14781:                                              N:o 441                                                3
14782: 
14783: 
14784: 
14785: 
14786:                            Till Riksdagens Herr Talman
14787: 
14788:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sjöbevakningssektionerna med detta anslag. Vi-
14789: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       dare har för planeperioden 1983-86 i gräns-
14790: se av den 6 november 1981 till vederbörande        bevakningsväsendets verksamhets- och ekonomi-
14791: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     pian föreslagits att man skulle anskaffa nio ( 9)
14792: jande av riksdagsman Söderman m. fl. under-        nya hydrokoptrar.
14793: tecknade spörsmål nr 441:                              Enligt uppgift från försvarsministeriet beräk-
14794:                                                    nas försvarsmakten behöva ytterligare 14 hyd-
14795:           Har Regeringen för avsikt att år         rokoptrar. Enligt anskaffningsplanerna har man
14796:        1982 beställa hydrokoptrar åt sjöbe-        för avsikt att föreslå att en ny hydrokopter
14797:        vakningsväsendet, försvarsmakten eller      per år köps åt försvarsmakten. På grund av
14798:        post- och televerket för att trygga dessa   försvarsmaktens knappa anslag för anskaff-
14799:        inrättningars verksamhet och persona-       ningar och på grund av andra viktiga anskaff-
14800:        lens säkerhet samt sysselsättningen inom    ningar har inga hydrokoptrar tagits med i an-
14801:        den inhemska småindustrin som tillver-      skaffningsplanen för år 1982. Om ifrågavarande
14802:        kar hydrokoptrar?                           anskaffningar bör företas för tryggande av den
14803:                                                    inhemska småindustrins verksamhetsförutsätt-
14804:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningar och personalens sysselsättning, borde ett
14805: samt anföra följande:                              anslag för ändamålet föreslås i en tilläggsbudget
14806:    De statliga inrättningar som nämnts i spörs-    för år 1982.
14807: målet har för närvarande sammanlagt 40 hyd-            Enligt uppgift från post- och telestyrelsen är
14808: rokoptrar till sitt förfogande. Hydrokoptrarna     den äldsta av post- och televerkets nio hydro-
14809: är fördelade på följande sätt: gränsbevaknings-    koptrar från år 197 3. Denna hydrokopter kom-
14810: väsendet 15, försvarsmakten 16 och post- och       mer att ersättas med en ny under de närmaste
14811: televerket 9.                                      åren. Något egentligt tilläggsbehov finns inte.
14812:    I statsverkspropositionen för år 1982 har för   För år 1982 har inte föreslagits något anslag
14813: gränsbevakningsväsendet föreslagilts 3 700 000     för anskaffande av hydrokoptrar och den ovan
14814: mk för anskaffning av båtmateriel. Enligt pla-     nämnda anskaffningen av en ny hydrokopter är
14815: nerna skall bl.a. tre hydrokoptrar anskaffas åt    inte aktuell ännu år 1982.
14816:      Helsingfors den 3 december 1981
14817: 
14818:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
14819:                                             1981 "\Tp.
14820: 
14821: Kirjallinen kysymys n:o 442
14822: 
14823: 
14824: 
14825: 
14826:                                  Skinnari ym.: Naisten syrjinnästä työpaikoilla
14827: 
14828: 
14829:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14830: 
14831:    Suomen Lakimiesliiton 19. 10. 1981 päivä-       tyneet tapaukset osoittavat, että Suomessa nais-
14832: tyn tiedotteen ilmoituksen mukaan Helsingin        ten ja miesten tasa-arvoisuus työelämässä ei
14833: liikevaihtoverotoimistossa on haettavana esitte-   ole käytännössä tältäkään osin toteutunut niin
14834: lijän viran sijaisuus. Ilmoituksen mukaan "toi-    hyvin kuin kansainväliset sopimukset, lainsää-
14835: meen etsitään miespuolista henkilöä".              däntö ja työmarkkinasopimukset edellyttäisivät.
14836:    Ilmoitus loukkaa hallitusmuodon 5 §:ssä taat-   Toimenpiteitä epäkohtien korjaamiseksi tulee
14837: tua kansalaisten yhdenvertaisuutta. Virkamies      pikaisesti tehostaa.
14838: tai virkamiehet, jotka ovat tehneet päätöksen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14839: vain miespuolisten henkilöiden etsimisestä toi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14840: meen, ovat käsityksemme mukaan menetelleet         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14841: virheellisesti.                                    vaksi seuraavan kysymyksen:
14842:    Tämä yksittäistapaus osoittaa, miten jo työ-
14843: paikkailmoituksissa loukataan kansalaisten yh-                Onko Hallitus tietoinen jo työnhaku-
14844: denvertaisuutta. Yksityisellä sektorilla tämä              ilmoituksissa tapahtuvasta naisten syr-
14845: näyttää olevan jokapäiväistä. Valtion, kuntien             jinnästä yksityisellä ja julkisella sekto-
14846: ja muun julk:ishallinnon ilmoituksissa menettely           rilla, ja
14847: on ollut harvinaista mutta sitäkin valitettavam-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14848: paa. Itse valintatilanteessa naisten syrjintä on           ryhtyä poistaakseen tällaiset tasa-arvo-
14849: monesti vielä selvempää, olkoon ilmoitus muo-              loukkaukset mahdollisimman nopeasti?
14850: toiltu miten tahansa. Monet jatkuvasti esiin-
14851:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1981
14852: 
14853:          Jouko Skinnari                Liisa Jaakonsaari              Toivo Mäkynen
14854:          Tarja Halonen                 Aila Jokinen                   Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
14855:                                        Ulla-Leena Alppi
14856: 
14857: 
14858: 
14859: 
14860: 088101342S
14861: 2                                             1981 vp.
14862: 
14863: 
14864: 
14865: 
14866:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14867: 
14868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valtion virkaan ja toimeen kumottiin 1. 3. 1976
14869: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lukien.
14870: olette kirjeellänne 6 päivältä marraskuuta 1981         Yksityisen työmarkkinasektorin työhönotto-
14871: n:o 1864 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       menettelyjä ja työhönottoon liittyvää ilmoitte-
14872: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko       lua ei siis ole säädelty millään tavoin. Julkisen
14873: Skinnarin ym. tekemän seuraavan sisältöisen          sektorin osalta on kuitenkin ollut vallitsevana
14874: kirjallisen kysymyksen n:o 442:                      käytäntönä, että virkoja ja toimia haettavaksi
14875:                                                      julistettaessa on vaatimuksina esitetty vain vir-
14876:             Onko Hallitus tietoinen jo työnhaku-     kaan tai toimeen liittyvät muodolliset pätevyys-
14877:         ilmoituksissa tapahtuvasta naisten syr-      vaatimukset, joihin ei ·siis enää ·sisäHy suku-
14878:         jinnästä yksityisellä ja julkisella sekto-   puolivaatimusta.
14879:         rilla, ja                                       V aitioneuvoston kanslian yhteydessä toimiva
14880:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tasa-arvoasiain neuvottelukunta esitti ensimmäi-
14881:         ryhtyä poistaakseen tällaiset tasa-arvo-     sen kerran jo vuonna 1975 sukupuoleen kohdis-
14882:         loukkaukset mahdollisimman nopeasti?         tuvan syrjinnän kieltämistä myös työhönoton ja
14883:                                                      siihen liittyvän ilmoittelun yhteydessä. Tämän
14884:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jälkeen on voimakkaammin vaatimus tästä syr-
14885: vasti seuraavaa:                                     jintäkiellosta noussut esille YK:n naisten kaik-
14886:     Suomen työoikeuslainsäädännössä on ainoas-       kinaisen syrjinnän kieltävän sopimuksen rati-
14887: taan yksi kohta, joka suoranaisesti kieltää syr-     fioinnin edellytyksiä selvitettäessä.
14888: jinnän mm. sukupuolen perusteella. Työsopi-             Kuluvan vuoden syyskuussa julkistetussa sel-
14889: muslain 17 §: n 3 momentissa nimittäin sääde-        vityksessä YK:n naisten syrjinnän poistamista
14890: tään: "Työnantajan on kohdeltava työntekijäi-        koskevan yleissopimuksen ratifioinnin edellytyk-
14891: tään tasapuolisesti niin, ettei ketään perusteet-    sistä tasa-arvoasiain neuvottelukunta katsoi työ-
14892: tomasti aseteta toisiin nähden eri asemaan syn-      elämässä tapahtuvan syrjinnän poistamista kos-
14893: typerän, uskonnon, sukupuolen, iän, poliittisen      kevana ko. sopimuksen asettamana vaatimuk-
14894: tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun näi-        sena olevan, että sukupuolta syrjivät menettelyt
14895: hin verrattavan seikan vuoksi".                      uusien työntekijöiden palvelukseen ottamisen
14896:     Säännös otettiin lakiin vuonna 1970 samassa      eri vaiheissa niin julkisella kuin yksityisellä
14897: yhteydessä kun Suomi ratifioi ILO:n työmark-         sektorilla on lainsäädännöllä kiellettävä. Täl-
14898: kinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä        lainen kielto sisältyy myös 'tasa-arvoasiain neu-
14899: tapahtuvaa syrjintää koskevan yleissopimuksen        vottelukunnan esittämään tasa-arvolakiluonnok-
14900: n:o 111.                                             seen, jonka tasoista lainsäädäntöä neuvottelu-
14901:    Lainkohdassa tarkoitetaan kaikkia työsuhteen      kunta pitää YK:n yleissopimuksen ratifioinnin
14902: ehtoja, mutta se ei koske uusien työntekijöiden      edellytyksenä.
14903: palvelukseen ottamista eikä siihen liittyviä me-        YK:n yleissopimuksen edellyttämien työelä-
14904: nettelyjä.                                           mää koskevien lainmuutosten valmistelu on an-
14905:    Nimenomaista yleistä syrjintäkieltoa ei sen       nettu valtioneuvoston kanslian ja tasa-arvoasiain
14906: sijaan ole virkamiesoikeuslainsäädännössä ts. jul-   neuvottelukunnan tehtäväksi ja niitä koskevat
14907: kisen sektorin työelämässä. Hallitusmuodon 5         esitykset on tarkoitus käsitellä viimeistään ko.
14908: § :n säännöksen kansalaisten yhdenvertaisuudes-      yleissopimuksen ratifioinnin yhteydessä. Har-
14909: ta lain edessä katsotaan kuitenkin käsittävän        kittavana on myös sellaisten määräysten anta-
14910: nykyään sukupuoleen perustuvan virkamiehen           minen, joilla kiellettäisiin tasa-arvoa loukkaa-
14911: erityiskohtelun kiellon. Hallitusmuodon 5 § :n       vien sukupuolivaatimusten esittäminen valtion-
14912: tällainen tulkinta oli myös nimenomaisena ai-        hallinnon viroista ja toimista ilmoitettaessa.
14913: heena siihen, että laki naisen kelpoisuudesta
14914:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1981
14915: 
14916:                                                                           Ministeri Eino Uusitalo
14917:                                                N:o 442                                                3
14918: 
14919: 
14920: 
14921: 
14922:                             Tili Riksdagens Hert Talman
14923: 
14924:   I det syfte 3 7 § 1 mom. tiksdagsordningen          tili statstjänst och -befattning upphävdes ft.o.m.
14925: anget hat Ni, Hert Talman, med Edet skrivelse         1. 3. 1976.
14926: nr 1864 av den 6 novembet 1981 tili vedet-                Den ptivata arbetsmatknadssektorns anställ-
14927: bötande medlem av statstådet övetsänt avskrift        ningsförfatande och annonseting om anställning
14928: av följande av tiksdagsman Jouko Skinnari             av personai ät således inte reglerad på något
14929: m. fl. undettecknade spörsmål nr 442:                 sätt. I ftåga om den offentliga sektorn hat
14930:                                                       dock ptaxis varit den, att vid lediganslående av
14931:             Ät Regetingen medveten om att tjänstet och befattningat uppställs endast de
14932:          kvinnot tedan i annonsetingen om lediga fotmella kompetensktaven tjänsten eller befant-
14933:          arbetsplatset diskrimineras både inom ningen. I dessa ingår således inte längre något
14934:          den ptivata och den offentliga sektorn, könskrav.
14935:          och                                              Delegationer för jämlikhetsärenden, som ver-
14936:             vilka åtgätdet ämnat Regetingen vid- kar i anslutning till statsrådets kansli, föreslog
14937:          taga för att snatast möjligt eliminera för första gången redan år 1975 att könsdiskri-
14938:          dylika ktänkningat av jämlikheten?           minering skulle förbjudas också vid anställ-
14939:                                                       ning och därtill ansluten annonsering. Därefter
14940:     Såsom svat på detJta spötsmål får jag vörd-       har   detta krav på förbud mot diskriminering
14941: samt anföta följande:                                 blivit  starkare, i och med att man utrett förut-
14942:                                                       sättningarna för en ratificering av FN: s kon-
14943:     Finlands lagstiftning angående atbetstätt in- vention om förbud mot alla former av kvinno-
14944: nehållet ett enda direkt fötbud mot diskrimine- diskriminering.
14945: ring på gtund av bl.a. kön. I 17 § 3 mom.                 I en i september detta år publicerad ultred-
14946: lagen om atbetsavtal stadgas nämligen: "At- ning av förutsättningarna för en tatificering av
14947: betsgivaten böt bemöta sina atbetstagare opar- FN:s konvention mot diskriminering av kvin-
14948: tiskt, så atJt ingen utan fog gives en annan ställ- - nor ansåg delegationen för jämlikhetsärenden
14949: ning än andta på grund av bötd, teligion, kön, att det krav på avlägsnande av diskriminering
14950: åldet, politisk verksamhet ellet fackförenings- i atbetslivet som uppställdes i sagda konven-
14951: verksamhet ellet någon annan med dem jämföt- tion, bestod i att könsdiskriminerande förfa-
14952: lig omständighet".                                    randen i de olika skedena av anställande av nya
14953:     Detta stadgande intogs i lagen åt 1970 i sam- atbetstagare borde förbjudas lagstiftningsväg,
14954: band med att Finland ratificerade ILO:s kon- både inom den offentliga och den ptivata sek-
14955: vention nr 111 om diskriminering i fråga om torn. Ett sådant fötbud ingåt även i det av
14956: anställning och ytkesutövning.                        delegationen för jämlikhetsärenden framlagda
14957:     I lagrummet avses samtliga villkot i atbets- utkastet tili jämlikhetslag. Delegationen anser
14958:  föthållandet men det gället inte anställning av att en förutsättning föt tatificeringen av FN-
14959: nya atbetstagare och förfatandet i anslutning konventionen ät lagstiftning på denna nivå.
14960: dättill.                                                  Beredningen av de lagändtingar bettäffande
14961:     Något utttyckligt diskrimineringsförbud in- atbetsföthållandena, som förutsätcts av FN:s
14962: gåt dätemot inte i tjänstemannalagstiftningen, konvention har givits i uppdtag åt statsrådets
14963:  och betöt således inte arbetsföthållandena inom kansli och delegationen för jämlikhetsärenden.
14964:  den offentliga sektorn. Det i 5 § tegeringsfot- Avsikten ät att vederbörliga propositioner skall
14965: men ingående stadgandet om medborgarnas behandlas senast i anslutning tili tatificeringen
14966:  likställdhet inföt lagen anses likväl numera av sagda konvention. Eventuellt kommer i
14967:  inbegripa fötbud mot sätbehandling av tjänste- detta sammanhang även att stadgas om förbud
14968:  man på gtund av kön. Denna tolkrring av 5 § mot jämlikhetskränkande könskrav vid annon-
14969:  tegeringsfotmen var också den uttryckliga an- sering om tjänster och befattningar inom sitats-
14970:  ledningen till att lagen om kvinnas behörighet förvaltningen.
14971:    Helsingforsden 9 december 1981
14972: 
14973:                                                                             Ministet Eino Uusitalo
14974:                                             1981 vp.
14975: 
14976: Skriftligt spörsmål nr 44 3
14977: 
14978: 
14979: 
14980: 
14981:                                  Söderman m. fl.: Om förbättrande av en vägförbindelse mellan
14982:                                     Kimito och Bjärnå
14983: 
14984: 
14985:                            Tili Riksdagens Herr Talman
14986: 
14987:    Den nuvarande landsvägen mellan Reku i          ton kilometer långa vägsträcka inträffade tret-
14988: Kimho och Överby i Bjärnå är gamma!,               ton trafikolyckor. Resultatet av dessa olyckor
14989: krokig, smal och i dåligt skick. Denna väg-        var en död och tre skadade.
14990: sträcka är över 13 km lång.                           Särskilt vintertid har deJt från näringslivet
14991:    Ursprungligen var det tänkt att byggnadsar-     på ön framförts klagomål över vägens dåliga
14992: betena på vägen mellan Överby och Dalsbruk         skick. Detta i sin tur medför att denna väg-
14993: skulle genomföras som ett enda projekt. Av         sträcka vintertid måste sandas och plogas oftare
14994: denna sträcka blev vägen mellan Dalsbruk och       än andra vägsträckor av motsvarande längd.
14995: Reku färdig år 1978. Enligt nuvarande planer       Underhållskostnaderna är sålunda högre än i
14996: skall byggnadsarbetena på vägen mellan Reku        genomsnitt för en motsvarande vägsträcka.
14997: och Överby påbörjas först 1984-1986.                  Det är sålunda synnerligen angeläget att
14998:    En avsevärt stor del av näringslivets trans-    byggnadsarbetena på en ny väg mellan Reku
14999: porter tili och från Kimito-ön sker som tung       och Överby inleds så fort som möjligt.
15000: landsvägstrafik. Vägsträckan mellan Reku och          Med hänvisning tili ovanstående får jag med
15001: Överby utgör tili sin längd omkring hälften        stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen fram-
15002: av sträckan mellan Kimito och Bjärnå. Den är       ställa följande spörsmål att besvaras av veder-
15003: samtidigt en del av huvudvägen österut från        börande medlem av statsrådet:
15004: Kimito-ön. Statistiken visar att såväl den tunga
15005: som den lätta trafiken på denna vägsträcka i                 Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen
15006: det närmaste motsvarar trafiken från Kimito-              skrida för att upphjälpa de allvarliga
15007: ön tili Aho.                                              olägenheter i trafiksäkerhetshänseende,
15008:    Vägen mellan Överby och Reku har även av-              som vidhäftas vägförbindelsen mellan
15009: snitt som är att betrakta som svåra ur trafik-             Reku by i Kimito kommun och Överby
15010: säkerhetssynpunkt. Sta:tistiken visar att det             i Bjärnå kommun, och när kommer
15011: under åren 1977-79 på denna något över tret-              dessa åtgärder att vidtagas?
15012:      Helsingfors den 6 november 1981
15013: 
15014:          Jacob Söderman                Anna-Liisa Jokinen            Ilkka Kanerva
15015:          Reino Breilin                 Paula Eenilä                  Sauli Hautahl
15016: 
15017: 
15018: 
15019: 
15020: 088101343T
15021: 2                                             1981 vp.
15022: 
15023: Kirjallinen kysymys n:o 443                                                                Suomennos
15024: 
15025: 
15026: 
15027: 
15028:                                   Söderman ym.: Erään Kemiön ja Perniön välisen tieyhteyden
15029:                                      parantamisesta
15030: 
15031: 
15032:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15033: 
15034:    Nykyinen Kemiössä sijaitsevan Rekun ja Per-       kenneonnettomuutta. Seurauksena näistä onnet-
15035: niössä sijaitsevan Ylönkylän välinen maantie         tomuuksista oli yksi kuollut ja kolme loukkaan-
15036: on vanha, mutkikas, kapea ja huonossa kun-           tunutta.
15037: nossa. Tämä tieosuus on yli 13 kilometriä               Erityisesti talvisin saarella sijaitsevan elin,
15038: pitkä.                                               keinoelämän taholta on valirettu tien huonoa
15039:    Alunperin oli tarkoitus, että tietyöt Ylön-       kuntoa. Tämä vuorostaan johtaa siihen, että tätä
15040: kylän ja Taalinitehtaan välisellä tiellä suoritet-   tieosuutta talvisin on hiekoitettava ja aurattava
15041: taisiin yhtenä hankkeena. Tästä osuudesta val-       useammin kuin muita vastaavan pituisia tie-
15042: mistui Taalintehtaan ja Rekun välinen tie vuon-      osuuksia. Ylläpitokustannukset ovat siten kor-
15043: na 1978. Nykyisten suunnitelmien mukaan tie-         keammat kuin vastaavien tieosuuksien kustan-
15044: työt Rekun ja Ylönkylän välillä aloitetaan vasta     nukset keskimäärin.
15045: vuosina 1984-1986.                                      On siten erittäin tarpeellista, että niin pian
15046:    Huomattava osa elinkeinoelämän kuljetuk-          kuin mahdollista aloitetaan tietyöt uuden tien
15047: sista Kemiön saarelle ja sieltä pois ~tapahtuu       rakentamiseksi Rekun ja Ylönkylän välillä.
15048: raskaiden maantiekuljetusten muodossa. Rekun            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
15049: ja Ylönkylän välinen tieosuus on noin puolet         jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
15050: Kemiön ja Perniön välisestä matkasta. Se on          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15051: samanaikaisesti osa Kemiön saarelta itään joh-       vaksi seuraavan kysymyksen:
15052: tavaa päätietä. Tilasto osoittaa, että sekä raskas
15053: että kevyt liikenne tällä tieosuudella lähinnä                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15054: vastaa liikennettä Kemiön saarelta Turkuun.                 ryhtyä korjatakseen liikenneturvallisuu-
15055:    Ylönkylän ja Rekun välisellä tiellä on myös              den vakavat puutteet Kemiön kunnassa
15056: osuuksia, joita on pidettävä vaikeina liikenne-             sijaitsevan Rekun kylän ja Perniön kun-
15057: turvallisuusnäkökulmasta katsottuna. Tilasto                nassa sijaitsevan Ylönkylän välisellä
15058: osoittaa, että vuosina 1977-79 tällä hieman                 tiellä, ja koska näihin toimenpiteisiin
15059: yli 13 kilometrin pituisella tiellä sattui 13 lii-          ryhdytään?
15060:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1981
15061: 
15062:          Jacob Söderman                 Ilkka Kanerva                   Paula Eenilä
15063:          Anna-Liisa Jokinen             Reino Breilin                   Sauli Hautala
15064:                                               N:o 443                                              3
15065: 
15066: 
15067: 
15068: 
15069:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15070: 
15071:    Valtiopäiväjärjestyksen ) 7 § :n 1 momentissa       Kemiön-Ylönkylän maantie n:o 183 on
15072: mainitussa ,tarkoituksessa olette Te, Herra         kysymyksessä tarkoitetulla osuudella mutkainen
15073: Puhemies, 6 päivänä marraskuuta 1981 päivä-         öljysoratie, jolla on vuosittain tapahtunut kes-
15074: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      kimäärin kolme poliisin tiettoon tullutta liiken-
15075: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   neonnettomuutta.
15076: edustaja J. Södermanin ym. näin kuuluvasta             Tien mutkaisuuden ja heikon kantavuuden
15077: kirjallisesta kysymyksestä n:o 443:                 vuoksi alettiin vuonna 1979 suunnitella paran-
15078:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    tamistoimenpiteitä tien liikennöitävyyden pa-
15079:          ryhtyä korjatakseen liikenneturvallisuu-   rantamiseksi. Tämän parantamissuunnitelman
15080:          den vakavat puutteet Kemiön kunnassa       arvioidaan valmistuvan vuoden 1983 alkupuo-
15081:          sijaitsevan Rekun kylän ja Perniön kun-    lella.
15082:          nassa sija~tsevan Ylönkylän välisellä         Tienpidon toimenpideohjelmassa 1tien suun-
15083:          tiellä, ja koska nä~hin toimenpiteisiin    tauksen parantaminen on ajoitettu toteutetta-
15084:          ryhdytään?                                 vaksi vuosina 1984-1986. Hankkeen kustan-
15085:                                                     nusarvio on 17 mmk.
15086:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15087: vasti seuraavaa:
15088:      Helsingissä joulukuun 1 päivänä 1981
15089: 
15090:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
15091: 4                                            1981 vp;
15092: 
15093: 
15094: 
15095: 
15096:                          T i 11   R i k s d ag e n s     H err    T a 1m a n
15097: 
15098:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Den i spörsmålet avsedda stiräckan av lands-
15099: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              väg nr 183 mellan Kimito och Överby är en
15100: velse av den 6 november 1981 till vederböran-          slingrig oljegrusväg, på viiken det årligen har
15101: de medlem av statsrådet översänt avskritt av           inträffat i genomsn.itt tre trafikolyckor som
15102: följande av riksdagsman J. Söderman m. fl.             kommit tili polisens kännedom.
15103: undertecknade spörsmål nr 443:                            På grund av vägens slingrighet och svaga
15104:            Till vilka åtgärder ämnar Regeringen        bärighet började man år 1979 planera för-
15105:         skrida för att upphjälpa de allvarliga         bättringsåtgärder i syfte att få vägen trafik-
15106:         olägenheter i trafiksäkerhetshänseende,        dugligare. Denna förbättringsplan väntas bli
15107:         som vidhäftas vägförbindelsen mellan           färdig i början av år 1983.
15108:         Reku by i Kimito kommun och Överby                Förbättrandet av vägens sträckning är i åt-
15109:         i Bjärnå kommun, och när kommer dessa          gärdsprogrammet för väghållningen avsett att
15110:         åtgärder att vidtagas?                         genomföras under åren 1984-1986. Kostnads-
15111:                                                        förslaget för projektet är 17 milj. mk.
15112:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
15113: samt anföra följande:
15114:      Helsingfors den 1 december 1981
15115: 
15116:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
15117:                                              1981 vp.
15118: 
15119: Kirjallinen kysymys n:o 444
15120: 
15121: 
15122: 
15123: 
15124:                                  Astala ym.: Otajärven suojelusta
15125: 
15126: 
15127:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15128: 
15129:    Laitilan, Kodisjoen ja Pyhärannan kunnissa       ei ole syntynyt toimenpidekiellon päättyessä
15130: sijaitseva Otajärvi on luokiteltu maamme toi-       10. 9. 1981.
15131: seksi arvokkaimmaksi lintuvedeksi. Jotta mo-           Vapaaehtoisia kauppoja ei em. päivämäärään
15132: nen lintulajin suomalainen kanta pysyisi elin-      mennessä ole syntynyt. Järven ja sen rantojen
15133: voimaisena, tulisi koko maassa säilyttää riittä-    jäädyttyä pengerrystoimenpiteiden aloittaminen
15134: vän tiheä verkosto tällaisia reheviä järviä. Län-   on jälleen teknisesti mahdollista ja todennä-
15135: si-Suomessa Otajärvi on yksi tärkeimmistä len-      köistä.
15136: keistä lintuvesiverkostossa.                           Maa- ja metsätalousministeriön tulisi mitä
15137:    Otajärven pohjoisosaan on suunniteltu jo         pikimmin ryhtyä maan lunastustoimenpiteisiin.
15138: lainvoiman saanut, ensi vaiheessa 25 ha käsit-      Maan lunastus luonnonsuojelutarkoituksessa on
15139: tävä pengerryshanke. Lopullisesti hanke kos-        tässä vaiheessa ainoa keino järven arvon pelas-
15140: kisi 40 hehtaarin suuruista aluetta. Koska juuri    tamiseksi vapaaehtoisten kauppojen mitä to-
15141: pohjoisosa on järven linnustollisesti arvokkain     dennäköisimmin epäonnistuessa. Lunastustoi-
15142: alue, pengerryshankkeen vaikutus olisi paljon       menpiteet tulisi kohdistaa ensimmäiseksi Ota-
15143: suurempi linnustoon kuin suoraviivaisesti pinta-    järven uhanalaisimmille ja arvokkaimmille
15144: alan perusteella arvioituna voisi olettaa. Hank-    alueille järven pohjoisosassa lintuvesien suoje-
15145: keen toteuduttua Otajärven suojeluarvo ei enää      luohjelman esittämän rajauksen mukaisesti.
15146: olisi valtakunnallista luokkaa. Myös maisemal-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15147: linen haitta olisi huomattava.                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
15148:    Kuluvan vuoden helmikuussa alkoi pen-            me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15149: gerryshankkeen toteuttaminen maanomistajien         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15150: omin varoin. Turun ja Porin lääninhallitus aset-
15151: ti Otajärven pohjoisosan 10 . .3. 1981 toimen-                Onko Hallitus tietoinen, että arvok-
15152: pidekieltoon kuudeksi kuukaudeksi alueen lu-               kaan lintujärven Otajärven pengerrys-
15153: nastamiseksi valtiolle luonnonsuojelutarkoituk-            hanke toteutuessaan merkitsisi järven
15154: siin. Jonkin aikaa ennen toimenpidekiellon                 suojeluarvon merkittävää alenemista, ja
15155: päättymistä Turun ja Porin läänin ympäristön-                 mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
15156: suojelun neuvottelukunta esitti maa- ja metsä-             tus ryhtyy ns. lintuvesityöryhmän rau-
15157: talousministeriölle, että tämä ryhtyisi penger-            hoitettavaksi esittämän Otajärven alu-
15158: rysalueen osalta 1intuvesityöryhmän esittämiin             een lunastamiseksi valtiolle luonnonsuo-
15159: lunastustoimiin Otajärven kansainvälisen arvon             jelutarkoituksessa?
15160: säilyttämiseksi, mikäli vapaaehtoisia kauppoja
15161:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1981
15162: 
15163:                Heli Astala                                      Anna-Liisa Jokinen
15164:                Paula Eenilä                                     Ensio Laine
15165:                                          Mikko Rönnholm
15166: 
15167: 
15168: 
15169: 
15170: 088101364F
15171:                                             1981 vp.
15172: 
15173: 
15174: 
15175: 
15176:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15177: 
15178:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-       Työryhmä katsoi ehdotuksessaan Kodisjoen,
15179: ·sa mainitussa. tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        Laitilan ja Pyhärannan kunnissa sijaitsevan
15180:  mies, olette 10 päivänä marraskuuta 1981 päi-        Otajärven maamme tärkeimpiin kuuluvaksi
15181: vätyn kirjeenne n:o 1900 ohella toimittanut           lintujärveksi. Alustavassa suojelurajaus.ehdotuk-
15182: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-      sessa katsottiin merkittävimmiksi järven itä- ja
15183:  nöksen kansanedustaja Heli Astalan ym. kir-          pohjoisosat, yhteensä 67 ha maa- ja 337 ha
15184:  jallisesta kysymyksestä n:o 444, jossa tiedus-       vesialuetta. Kodisjoella sijaitsevalla Otajärven
15185:  tellaan:                                             ranta-alueella vuoden 1981 alussa aloitettu pen-
15186:                                                       gerryshanke sijaitsee noin 12 ha laajuisesti työ-
15187:           Onko Hallitus tietoinen, että arvok-        ryhmän esittämän suojelurajausehdotuksen sisä-
15188:        kaan lintujärven Otajärven pengerrys-          puolella. Se käsittää siis n. 3 % järven suo-
15189:        hanke toteutuessaan merkitsisi järven          jelun kannalta arvokkaista alueista. Pengerrys-
15190:        suojeluarvon merkittävää alenemista, j·a       hankkeen tultua maa- ja metsätalousministeriön
15191:           mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      tietoon, ministeriö pyysi metsähallitusta mah-
15192:        tus ryhtyy ns. lintuvesityöryhmän rau-         dollisimman pian suorittamaan Otajärven poh-
15193:        hoitettavaksi esittämän Otajärven alu-         joispään arvioinnin ostotoimintaa varten. Ar-
15194:        een lunastamiseksi valtiolle luonnonsuo-       vio valmistui syyskuussa 1981. Metsähallituk-
15195:        jelutarkoituksessa?                            sen suorittamien alustavien ostoneuvottelujen
15196:                                                       perusteella näyttäisi mahdolliselta hankkia edel-
15197:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lä mainittu suojelun kannalta arvokkaalla alu-
15198: vasti seuraavaa:                                      eella sijaitseva pengerrysalueen osa vapaaehtoi-
15199:   Maa- ja metsätalousministeriön .asettama lin-      ,sella kaupalla valtiolle. Tässä vaiheessa ei siis
15200: tuvesityöryhmä jätti mietintönsä 15. 7. 1981.         näytä tarpeelliselta ryhtyä pikaisiin toimiin
15201: Mietintö on vielä tällä hetkellä lausuntokier-        Otajärven alueen lunastamiseksi, vaan pyrkiä
15202: roksella, joten ministeriö ei ole vielä voinut        vapaaehtoista tietä myönteiseen ratkaisuun jär-
15203: valmistella työry,hmän esittämän valtakunnalli-       ven suojelemiseksi.
15204: sen lintuvesien suojeluohjelman jatkotoimia.
15205:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1981
15206: 
15207:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
15208:                                              N:o 444                                               3
15209: 
15210: 
15211: 
15212: 
15213:                           Tili Riksdagens Herr Talman
15214: 
15215:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      gelsjöar. Arbetsgruppen ansåg i sitt förslag att
15216: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          Otajärvi som är belägen i Kodisjoki, Laitila
15217: velse nr 1900 av den 10 november 1981 till         och Pyhäranta kommuner tillhör vårt lands vik-
15218: vederbörande medlem av s.tatsrådet översänt        tigaste fågelsjöar. I det premilinära förslaget
15219: avskrift av följande av riksdagsman Heli As-       till skyddsgränser ansågs sjöns Östra och norra
15220: tala m. fl. undertecknade spörsmål nr 444:         delar vara de viktigaste, dvs. ett landområde
15221:                                                    om 67 ha och ett vattenområde om 337 ha.
15222:           Är Regeringen medveten om att ett        Det i början av år 1981 inledda invallnings-
15223:        invallningsprojekt i den värdefulla få-     projektet på stranden av Otajärvi i Kodisjoki
15224:        gelsjön Otajärvi, om det föreverkligas,     ligger till ca 12 ha inom det av arbetsgrup-
15225:        innebär en avsevärd sänkning av sjöns       pen föreslagna skyddsområdet. Det omfattar
15226:        skyddsvärde, och                            således ca 3 % av de områden som är värde-
15227:           vilka skyndsamma åtgärder ämnar Re-      fulla för skyddet av sjön. Då invallningspro-
15228:        geringen vidtaga för att i naturskydds~     jektet kom till jord- och skogsbruksministe-
15229:        syfte tili staten inlösa Otajärviområdet,   riets kännedom bad ministeriet att forststyrel-
15230:        vilket den s.k. arbetsgruppen för sjö-      sen så snabbt som möjligt skulle värdera Ota-
15231:        fågellokaler föreslagit såsom ett fred-     järvis norra ända med tanke på inköp. Vär-
15232:        ningsområde?                                deringen blev klar i september 1981. På ba-
15233:                                                    sen av forststyrelsens preliminära köpförhand-
15234:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      lingar förefaller det möjligt att genom frivilligt
15235: samt anföra följande:                              köp till staten förvärva den ovan nämnda del
15236:    Den av jord- och skogsbruksministeriet till-    av invallningsområdet, som ligger inom det
15237: satta arbetsgruppen för sjöfågellokaler avgav      område som är värdefullt ur skyddssynpunkt.
15238: sitt betänkande 15. 7. 1981. Betänkandet är        I detta skede förefaller det således inte vara
15239: fortfarande på remiss, varför ministeriet ännu     nödvändigt att vidta skyndsamma åtgärder för
15240: inte kunnat bereda de fortsatta åtgärderna för     att inlösa Otajärvi-området. I stället kan man
15241: att förverkliga det av arbetsgruppen föreslag-     på frivillig väg försöka nå ett för skyddet av
15242: na riksomfattande skyddsprogrammet för få-         sjön positivt resultat.
15243:      Helsingfors den ·17 december 1981
15244: 
15245:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
15246:                                              1981·vp.
15247: 
15248: Kirjallinen kysymys n:o 445:
15249: 
15250: 
15251: 
15252: 
15253:                                  P. Jokinen ym.: Kroonisten neurologisten sairauksien hoidosta
15254:                                     invalidihuollon kustantamina
15255: 
15256: 
15257:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15258: 
15259:    Sosiaalihallituksen ohjeiden mukaan (yleis-      rian sairaaloissa. Alueellisen epätasa-arvon pois-
15260: kirje n:o A 9/1974/VA) keskus- ja alue-             tamiseksi tulisi mielestämme sosiaalihallituksen
15261: sairaaloissa kuntoutettavina olevat kroonisia       ohjeita täydentää siten, että myös psykiatrian
15262: neurologisia sairauksia sairastavat henkilöt voi-   sairaaloissa neurologian osastoilla kuntoutetta-
15263: vat saada korvausta sairaalakustannuksista inva-    vat kroonisia neurologisia sairauksia sairastavat
15264: lidihuollon kautta. Kysymys on henkilöistä,         henkilöt voisivat saada sairaanhoitoosa invalidi-
15265: jotka eivät ole jatkuvassa sairaalahoidössa,        huollon kustantamana samoin edellytyksin kuin
15266: mutta jotka joutuvat oleskelemaan sairaalassa       keskus- ja aluesairaaloissa.
15267: kuntoutettavina yli yhden kuukauden ajan.              Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
15268: Kuukauden ylittävältä ajalta heillä on mahdolli-    S:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
15269: suus saada sairaanhoito invalidihuollon kustan-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15270: tamana.                                             seuraavan kysymyksen:
15271:    Sen sijaan mainittu korvausmahdollisuus ei
15272: koske psykiatrian sairaaloita. Kuitenkin mo-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15273: nessa psykiatrian sairaalassa, esim. Rauhan ja             siin kroonisten neurologisten sairauksien
15274: Moision sairaaloissa, neurologian osastoilla hoi-          hoidon korvausjärjestelmän kehittämi-
15275: detaan ja kuntoutetaan kroonisia neurologisia              seksi ja siinä ilmenevän alueellisen epä-
15276: sairauksia täysin kansainvälisesti hyväksytyllä            tasa-arvoisuuden poistamiseksi siten,
15277: tavalla. Näin tapahtuu ilmeisesti myös monilla             että psykiatrian sairaaloissa neurologian
15278: terveyskeskusten vuodeosastoilla. Tällaisia poti-          osastoilla ja terveyskeskusten vuode-
15279: laita ovat esim. MS-potilaat, aivoverenkierto-             osastoilla hoidettavat ja kuntoutettavat
15280: häiriöpotilaat ja Parkinson-potilaat.                      henkilöt voisivat saada sairaanhoitoosa
15281:    Kaikissa keskussairaaloissa ei ole neurologian          invalidihuollon kustantamana samoin
15282: osastoja, ja näissä tapauksissa krooniset neuro-           edellytyksin kuin keskus- ja alue-
15283: logiset sairaudet joudutaan hoitamaan psykiat-             sairaaloissa?
15284:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1981
15285: 
15286:                Pekka Jokinen                                    Aila Jokinen
15287:                Ritva Laurila                                    Timo Ihamäki
15288:                                          Mauri Miettinen
15289: 
15290: 
15291: 
15292: 
15293: 0881013279
15294: 2                                           1981 vp.
15295: 
15296: 
15297: 
15298: 
15299:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15300: 
15301:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lääkintähuoltoon kuuluvaa sairaalahoitoa
15302: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      annetaan lääkintöhallituksen tähän tarkoituk-
15303: olette 10 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn        seen hyväksymässä keskussairaalan erikois-
15304: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       osastossa, valtion ja kunnan sairaalassa sekä
15305: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      erikoissairaalassa tai muussa sairaanhoitolaitok-
15306: edustaja P. Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjal-    sessa. Kuntouttamishoitoa voidaan antaa edellä
15307: lisesta kysymyksestä n:o 445:                      mainitussa sairaanhoitolaitoksessa ja muussa
15308:                                                    lääkintöhallituksen tähän tarkoitukseen hyväk-
15309:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     symässä laitoksessa tai hoitopaikassa tai erityi-
15310:        siin kroonisten neurologisten sairauksien   sestä syystä invalidin kotona.
15311:        hoidon korvausjärjestelmän kehittämi-          Näin ollen myös psykiatrian sairaaloiden
15312:        seksi ja siinä ilmenevän alueellisen epä-   neurologian osastoilla annettava kroonisen
15313:        tasa-arvoisuuden poistamiseksi siten,       neurologian sairauden hoito on mahdollista
15314:        että psykiatrian sairaaloissa neurologian   saada korvatuksi invaliidihuoltolain perusteella,
15315:        osastoilla ja terveyskeskusten vuode-       jos lääkintöhallitus on hyväksynyt osaston
15316:        osastoilla hoidettavat ja kuntoutettavat    tähän tarkoitukseen. Sama koskee terveyskes-
15317:        henkilöt voisivat saada sairaanhoitoosa     kusten vuodeosastoja.
15318:        invalidihuollon kustantamana samoin            Jotta lääkintöhallitus voisi hyväksyä sairaan-
15319:        edellytyksin kuin keskus- ja alue-          hoitolaitoksen tai erikoisosaston invaliidihuolto-
15320:        sairaaloissa?                               lain mukaista lääkintähuoltoa antavaksi, tulee
15321:                                                    ko. laitoksen tehdä asiasta hakemus lääkintö-
15322:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hallitukselle.
15323: vasti seuraavaa:                                      Sosiaali- ja terveysministeriö on 12. 11. 1981
15324:                                                    asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on
15325:   Kroonista neurologista sairautta potevat         valmistella ehdotus vammaishuollon lainsäädän-
15326: henkilöt voivat saada invaliidihuoltolaissa tar-   nön uudistamiseksi. Tämä toimikunta tulee sel-
15327: koitettua lääkintähuoltoa silloin kun huollon      vittämään myös missä määrin edellä mainittu
15328: antaminen on sairauden vaiheeseen nähden ja        lääkintöhallituksen hyväksymispäätös on nykyi-
15329: muutoinkin tarkoituksenmukaista.                   sinkin vielä tarpeellinen.
15330:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1981
15331: 
15332:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
15333:                                             N:o 445                                             3
15334: 
15335: 
15336: 
15337: 
15338:                           Tili Riksdagens Herr Talman
15339: 
15340:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      vid av medicinalstyrelsen för ändamålet god-
15341: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     känd specialavdelning vid centralsjukhus, i
15342: av den 10 november 1981 till vederbörande         statens och kommuns sjukhus samt i special-
15343: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    sjukhus ellet annan sjukvårdsanstalt. Rehabili-
15344: jande av riksdagsman P. Jokinen m. fl. under-     teringsvård kan ges på ovan nämnd sjukvårds-
15345: tecknade spörsmål nr 445:                         anstalt och på annan anstalt eller på annat
15346:                                                   vårdställe som medicinalstyrelsen godkänt för
15347:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     ändamålet, ellet av särskilda orsaker i inva-
15348:        att utveckla systemet med ersättningar     lidens hem.
15349:        för vården av kroniska neurologiska           Sålunda är det möjligt att också vård av
15350:        sjukdomar och för att avhjälpa den         kronisk neurologisk sjukdom på neurologisk
15351:        rådande bristen på regional jämlikhet      avdelning vid psykiatriskt sjukhus blir ersatt
15352:        så att de personer som vårdas och          på grundvalen av lagen om invalidvård, om
15353:        rehabiliteras på de psykiatriska sjuk-     medicinalstyrelsen har godkänt avdelningen för
15354:        husens neurologiska avdelningar och på     detta ändamål. Det samma gäller hälso-
15355:        hälsocentralernas bäddavdelningar kunde    centralernas bäddavdelningar.
15356:        få sin sjukvård på bekostnad av invalid-      För att medicinalstyrelsen skall kunna god-
15357:        vården under samma förutsättningar         känna att en sjukvårdsinrättning ellet special-
15358:        som vid central- och kretssjukhusen?       avdelning ger medicinalvård i enlighet med
15359:                                                   lagen om invalidvård skall ifrågavarande an-
15360:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     stalt ansöka därom hos medicinalstyrelsen.
15361: samt anföra följande:                                Social- och hälsovårdsministeriet har 12. 11.
15362:    Personet som lider av kroniska neurologiska    1981 tillsatt en kommission med uppgift att
15363: sjukdomar kan erhålla i lagen om invalidvård      bereda ett förslag till reform av lagstiftningen
15364: avsedd medicinalvård då det med hänsyn tili       om vård av handikappade. Denna kommission
15365: sjukdomens stadium och även annars är ända-       kommer också att utreda i viiken utsträckning
15366: målsenligt att ge vård.                           medicinalstyrelsens ovan nämnda beslut om
15367:    I medicinalvården ingående sjukhusvård ges     godkännande fortfarande är nödvändigt.
15368:      Helsingfors den 3 december 1981
15369: 
15370:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen
15371:                                              1981 vp.
15372: 
15373: Kirjallinen kysymys n:o 446
15374: 
15375: 
15376: 
15377: 
15378:                                  Kortesalmi ym.: Paikallislehtien postimaksuista
15379: 
15380: 
15381:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15382: 
15383:    Paikallislehtien postimak:;uasetus on kohtuu-    ryyttä yksi- ja kaksipäiväisille paikallislehdille.
15384: ton. Tätä mieltä on ollut viimeksi jopa valtio-     Oikeuden ja kohtuuden nimessä yksi- ja kaksi-
15385: varainministeri Ahti Pekkala, joka on sanonut,      päiväisiä paikallislehtiä tulee postimaksuasiassa
15386: että oikaisu on välttämätön.                        kohdella tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
15387:    Siitä. huolimatta valtion postimaksulautakun-    Yksi- ja kaksipäiväisten paikallislehtien posti-
15388: ta on esittänyt, että t·aksoja ei korjata, vaan     taksaa on siis kiireesti korjattava.
15389: kaikkien lehtiryhmien postimaksut kohoavat             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
15390: 11-12%.                                             päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
15391:    Paikallislehdistön piiristä on jälleen kään-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
15392: nytty eduskunnan puoleen.                           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
15393:    Yksi- ja kaksipäiväisten paikallislehtien koh-   sen:
15394: telu postimaksuasiassa ei ole oikeudenmukai-
15395: nen. Nykyinen tilanne on keskimääräisen esi-                   Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
15396: merkin havainnollistamana seuraava:                         miin yksi- ja kaksipäiväisten paikallisleh-
15397:    Kun yk,sipäiväisen lehden vuotuinen posti-               tien postimaksun saattamiseksi yhden-
15398: maksu on 51 000 mk, kaksipäiväisen on                       vertaiseksi vähintään kolmesti viikossa
15399:  102 000 mk ja kolmipäiväisen 75 000 mk vuo-                ilmestyvien sanomalehtien postimaksun
15400: dessa. Tällainen hinnoittelu tekee selvää vää-              kanssa?
15401:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1981
15402: 
15403:          J. Juhani Kortesalmi          Anneli Kivitie                  Aulis Juvela
15404:          Matti Hakala                  Pekka Vennamo                   Matti Ruokola
15405:          Antero Juntumaa               Seppo Tikka                     Ole Norrback
15406: 
15407: 
15408: 
15409: 
15410: 0881013523
15411: 2                                             1981 vp.
15412: 
15413: 
15414: 
15415: 
15416:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15417: 
15418:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myös aikaisempina· vuosina. Tämän seurauksena
15419: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        eri lehtiryhmien postimaksujen välinen ero on
15420: olette 10 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn          viime vuosina· supistunot .. Tarkoituksena on jat-
15421: kirjeenne n:o 1902 ohella toimittanut valtio-        kaa em. käytäntöä ja tätä kautta lähestyä ta-
15422: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      voitetta, joka kysymyksessä on ilmaistu. ·
15423: kansanedustaja Kortesalmen ym. näin kuuluvas-           Kirjallisessa kysymyksessä n:o 446 lienee
15424: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 446:               tarkoitettu vuotuisia postimaksuja, jotka koske-
15425:                                                      vat vuonna 1981 kuljetettav1a vajaan 40 gram-
15426:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä. toi-    man painoisia paikallislehtiä, joilla on <noin
15427:        miin yksi- ja kaksipäiväisten paikallisleh-   5 000 kappaleen levikki.
15428:        tien postimaksun saattamiseksi ybden-            Vuonna 1982 kerran viikossa ilmestyvän pai-
15429:        vertaiseksi vähintään kolmesti viikossa       kallislehden tilaushinta on keskimäärin 46 mk/
15430:        ilmestyvien sanomalehtien postimaksun         vuosikerta. Keskimäärin 44 grammaa ·Pftinavan
15431:        kanssa?                                       paikallislehden numerokappaleen postimaksu on
15432:                                                      noin 23 penniä ja koko vuosikerran postimak-
15433:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        su noin 12 mk eli neljänneksen tilaushinnasta.
15434: vasti seuraavaa:                                        Kaksi kertaa viikossa ilmestyvän paikallis-
15435:    Valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa         lehden tilaushinta on keskimäärin 7 4 mk/ vuo-
15436: lisättiin lehdistön yleiseen kuljetustukeen varat-   sikerl!a. Keskimäärin 44 grammaa painavan pai-
15437: tua määrämhaa 250 miljoonasta markasta 288           kallislehden numerokappaleen postimaksu on
15438: miljoonaan markkaan eli 38 miljoonaa mark-           noin 23 penniä ja koko vuosikerran postimaksu
15439: kaa. Määrärahan näin huomattavalla korotuk-          noin 24 mk eli kolmanneksen tilaushinnasta.
15440: sella valtiovalta halusi korostaa pyrkimystään          Vastaavasti 3 tai 4 kertaa viikossa ilmestyvä
15441: tukea sananvapauden toteutumista käytännössä.        keskimäärin 44 grammaa painava lehti maksaa
15442: Määrärahan jakaantumisesta eri lehtiryhmien          itse vain noin 11,5 penniä numerokappaleelta
15443: kesken teki esityksen lehtien postimaksulauta-       eli lähes 18 mk tai lähes 24 mk vuosikerralta.
15444: kunta, jossa eri lehtiryhmät ov.at edustettuina.        Sanoma- ja aikakauslehtien postimaksuista
15445:    Postimaksulautakunnassa asettuivat Aika-          annetun asetuksen mukaisissa postimaksuissa ei
15446: kauslehtien liitto ry ja Sanomalehtien liitto ry     tällaista eroa ole, vaan bruttomaksut ovat vas-
15447: kielteiselle kannalle Paikallislehtien liitto ry:n   taavasti 58 penniä ja 55 penniä. Ero syntyy
15448: ehdotukseen sanomalehtien ja paikallislehtien        lehdistön yleisen kuljetustuen muodossa sano-
15449: maksujen yhdenmukaistamiseen yhdellä kertaa          tun asetuksen perusteella annettavasta erisuu-
15450: vuoden 1982 alusta. Lautakunta päätyi kaik-          ruisesta alennuksesta; 1 tai 2 kertaa viikossa il-
15451: kien lehtiryhmien osalta samansuutoisiin koro-       mestyvä paikallislehti saa alennusta 31 ,9 penniä
15452: tusprosentteihin. Lautakunnan esityksestä poi-       ja vähintään kolmesti viikossa ilmestyvä lehti
15453: keten V'altioneuvosto vahvisti liikenneministe-      46,5 penniä numerokappaleelta.
15454: riön esityksestä paikallislehtien maksujen koro-        Paikallislehdet maksavat itse nykyisin keski-
15455: tuksen vajaa yksi prosenttia muita lehtiryhmiä       määrin noin 42 prosenttia täysimääräisistä pos-
15456: aiemmalle tasolle. Tätä käytäntöä on noudatettu      timaksuista.
15457:       Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1981
15458: 
15459:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
15460:                                                N:o 446                                               3
15461: 
15462: 
15463: 
15464: 
15465:                             Tili Riksdagens Herr Talman
15466: 
15467:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         har skillnaden mellan postavgifterna för de oli-
15468: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ka grupperna av tidningar minskat under de
15469: nr 1902 av den 10 november 1981 tili veder-          senaste åren. Avsikten är att fortJsätta att till-
15470: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       lämpa ovan nämnda praxis och därigenom när-
15471: av följande av riksdagsman Kortesalmi m. fl.         ma sig det mål som anges i spörsmålet.
15472: ställda skriftliga spörsmål nr 446:                     I det skriftliga spörsmålet nr 446 torde de
15473:                                                      årliga postavgifter som gäller år 1981 befordra-
15474:           Ämnar Regeringen snabbt vidtaga åt-        de ortstidningar, vilka väger knappt 40 gram
15475:        gärder för att i fråga om postavgiften        och vilkas spridning är ca 5 000 exemplar, åsyf-
15476:        göra ortstidningar som utkommer en el-        tas.
15477:        let två dagar i veckan likställda med            År 1982 är prenumerationspriset för en orts-
15478:        tidningar som utkommer minst tre gån-         tidning som utkommer en gång i veckan i
15479:        ger i veckan?                                 medeltal 46 mk/årgång. Postavgiften för ett
15480:                                                      nummer av en ortstidning som i medeltal väger
15481:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        44 gram är ca 23 penni och postavgiften för en
15482: samt anföra följande:                                hei årgång ca 12 mk, ellet en fjärdedel av
15483:    I statsförslaget för år 1982 ökades det för       prenumerationspriset.
15484: allmänt transportstöd tili pressen reserverade          Prenumerationspriset för en ortstidning som
15485: anslaget från 250 milj. mk tili 288 milj. mk,        utkommer två gånger i veckan är i medeltal
15486: således med 38 milj. mk. Genom denna be-             74 mk/årgång. Postavgiften för ett nummer av
15487: tydande höjning av anslaget ville statsmakten        en ortstidning som i medeltal väger 44 gram
15488: betona sin strävan att stödja yttrandefrihetens      är ca 23 penni och postavgiften för en hei år-
15489: förverkligande i praktiken. Förslaget tili fördel-   gång ca 24 mk, ellet en tredjedel av prenume-
15490: ning av anslaget mellan de olika grupperna av        rationspriset.
15491: tidningar framställdes av nämnden för behand-           En tidning som utkommer tre eller fyra
15492: ling av post,avgifterna för inhemska tidningar,      gånger i veckan och i medeltal väger 44 gram
15493: i viiken nämnd de olika grupperna av tidningar       betalar själv endast ca 11,5 penni per nummer,
15494: är representerade.                                   eller knappt 18 mk resp. knappt 24 mk per
15495:    I nämnden för behandling av postavgifterna        årgång.
15496: för inhemska tidningar intog Tidskrifternas             I postavgifterna enligt förordningen om post-
15497: Förbund rf. och Tidningarnas Förbund rf. en          avgifterna för tidningar och tidskrifter finns
15498: negativ hållning tili Paikallislehtien Liitto ry:s   inte någon sådan skillnad, utan bruttoavgifterna
15499: förslag om förenhetligande av avgifterna för tid-    är 58 penni och 55 penni. Skillnaden uppstår
15500: ningar och ortstidningar på en gång från in-         genom olika stora nedsättningar, som med stöd
15501: gången av år 1982. Nämnden stannade för en           av sagda förordning beviljas i form av allmänt
15502: lika stor förhöjningsprocent för alla grupper av     transportstöd för tidningspressen; för en orts-
15503: tidningar. Med avvikelse från nämndens förslag       tidning som utkommer en ellet två gånger i
15504: fastställde statsrådet på framställning av trafik-   veckan är nedsättningen 31,9 penni och för en
15505: ministeriet förhöjningen av avgifterna för orts-     tidning som utkommer minst tre gånger i
15506: tidningar så att förhöjningen är knappt en           veckan 46,5 penni per nummer.
15507: procent mindre än förhöjningen för de andra             Ortstidningarna betalar för närvarande själva
15508: grupperna av tidningar. Denna praxis har iakt-       i medeltal ca 42 % av postavgifternas fulla be-
15509:  tagits även under tidigare år. Tili följd härav     lopp.
15510:      Helsingforsden 10 december 1981
15511: 
15512:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
15513:                                              1981 vp.
15514: 
15515: Kirjallinen kysymys n:o 447
15516: 
15517: 
15518: 
15519: 
15520:                                  Aaltonen: Katumaksulain toimeenpanossa esiintyvien epäkohtien
15521:                                     korjaamisesta
15522: 
15523: 
15524:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15525: 
15526:    Katumaksulain toimeenpanon yhteydessä on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15527: käynyt ilmi, että maksuissa esiintyy runsaasti      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
15528: erilaisia epäoikeudenmukaisuuksia ja kohtuutto-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15529: muuksia. Eräs tapa kohtuuttomuuksien poista-        vaksi seuraavan kysymyksen:
15530: miseksi ja yhdenvertaisen menettelyn edistämi-
15531: seksi olisi lisätä kuntakohtaista harkintavaltaa              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
15532: epäkohtien oikaisemiseksi. Luonnollisesti tarvit-          siin kuntakohtaisen harkintavallan lisää-
15533: taisiin myös yleisohjeita harkintavallan käyttä-           miseksi katumaksulain toimeenpanon
15534: miseksi, jotta menettely eri kuntien osalta olisi          yhteydessä esiintyvien epäkohtien oikai-
15535: yhdenmukaista.                                             semiseksi?
15536:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1981
15537: 
15538:                                          Markus Aaltonen
15539: 
15540: 
15541: 
15542: 
15543: 088101361C
15544: 2                                           1981 vp.
15545: 
15546: 
15547: 
15548: 
15549:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15550: 
15551:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tumaksujen määräytymiseen sekä jakautumiseen
15552: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      liittyvien ongelmien kartoittamiseksi. Kaikkiin
15553: olette 11 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn        kuntiin kohdistuvan kyselyn avulla saada~n sel-
15554: kirjeenne n:o 1903 ohella toimittanut valtio-      vitystyössä tarvittavia tietoja ensimmäisten ka-
15555: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    tumaksujen osalta. Noin kolmeenkymmeneen
15556: kansanedustaja Markus Aaltosen kirjallisesta       kuntaan kohdistuvan otantatutkimuksen avulla
15557: kysymyksestä n:o 447, jossa tiedustellaan:         selvitetään lisäksi tämän vuoden loppuun men-
15558:                                                    nessä ne erityiskysymykset, jotka Eduskunta
15559:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     sisällytti lausumaansa hyväksyessään lain erääs-
15560:        siin kuntakohtaisen harkintavallan lisää-   tä poikkeuksesta lakiin kunnalle suoritettavasta
15561:        miseksi katumaksulain toimeenpanen          katumaksusta.
15562:        yhteydessä esiintyvien epäkohtien oikai-        Kysymystä kuntakohtaisen harkintavallan li-
15563:        semiseksi?                                  säämisestä katumaksuja määrättäessä selvitetään
15564:                                                    edellä mainittujen tutkimusten yhteydessä.
15565:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        Asiaa käsitellään myös katurasituslainsäädäntö-
15566: taen seuraavaa:                                    työryhmässä. Työryhmä tulee tekemään asiaa
15567:    Sisäasiainministeriö on asettanut työryhmän,    koskevat ehdotuksensa tutkimustyön tulosten
15568: jonka tehtävänä on 1. 4. 1982 saakka seurata       valmistuttua.
15569: katurasituslainsäädännön toteuttamista käytän-         Annettaessa hallituksen esitys laiksi kunnal-
15570: nössä sekä tehdä tarpeellisiksi katsomansa         le suoritettavasta katumaksusta annetun lain
15571: muutosehdotukset       lainsäädäntöön.  Työryh-    muuttamisesta tullaan ottamaan kantaa kunta-
15572: män työtä varten on sisäasiainministeriön          kohtaisen harkintavallan lisäämiseen katumak-
15573: toimeksiannosta käynnistetty tutkimus katujen      suja määrättäessä.
15574: kunnossapito- ja rakentamiskustannusten ja ka-
15575:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1981
15576: 
15577:                                                                       Ministeri J. Koikkalainen
15578:                                               N:o 447                                               3
15579: 
15580: 
15581: 
15582: 
15583:                            Tili Riksdagens Herr Talman
15584: 
15585:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och byggnadskostnader för gator samt gatuav-
15586: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            gifter. Genom en förfrågning som gäller samt-
15587: velse nr 1903 av den 11 november 1981 tili           liga kommuner erhåller man för utredningsar-
15588: vederbörande medlem av statsrådet översänt           betet erforderliga uppgifter beträffande de
15589: avskrift av följande av riksdagsman Markus           första gatuavgifterna. Med tillhjälp av en sam-
15590: Aaltonen ställda spörsmål nr 447:                    pelundersökning som gäller ungefär trettio
15591:                                                      kommuner utreds dessutom före utgången av
15592:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          detta år de specialfrågor som Riksdagen inne-
15593:        syfte att öka den enskilda kommunens          fattade i sitt uttalande vid antagandet av lagen
15594:        prövningsrätt för rättandet av de miss-       angående ett undantag från lagen om gatuav-
15595:        förhållanden som framkommer vid               gift.
15596:        verkställigheten av lagen om gatuav-             Frågan om en ökning av den enskilda kom-
15597:        gift?                                         munens prövningsrätt vid bestämmandet av
15598:                                                      gatuavgift utreds i samband med ovan nämnda
15599:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        undersökning. Saken behandlas även av arbets-
15600: samt anföra följande:                                gruppen för lagstiftningen angående gatuunder-
15601:    Ministeriet för inrikesärendena har tillsatt en   hållsservitut. Arbetsgruppen kommer att fram-
15602: arbetsgrupp med uppgift att ända tili 1. 4.          lägga sina förslag i ärendet efter det att re-
15603: 1982 följa med hur lagstiftningen angående           sultaten av undersökningsarbetet föreligger.
15604: gatuunderhållsservitut bringas tili verkställig-        Vid avlåtandet av regeringens proposition
15605: het, samt att göra nödigbefunna ändringsförslag      med förslag tili lag angående ändring av lagen
15606: i fråga om lagstiftningen. För arbetsgruppens        om gatuavgift tili kommun kommer stånd-
15607: arbete har på uppdrag av ministeriet för inri-       punkt att fattas tili ökandet av den enskilda
15608: kesärendena påbörjats en undersökning i syfte        kommunens prövningsrätt vid bestämmandet
15609: att kartlägga problemen i anslutning tili be-        av gatuavgift.
15610: stämmandet och fördelningen av underhålls-
15611:      Helsingfors den 16 december 1981
15612: 
15613:                                                                          Minister ]. Koikkalainen
15614:                                               1981 vp~
15615: 
15616: Kirjallinen kysymys n:o 448
15617: 
15618: 
15619: 
15620: 
15621:                                   Skinnari ym.: Valtionrautateiden eri ammattialojen työvoiman
15622:                                      vähyydestä
15623: 
15624: 
15625:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15626: 
15627:    Erityisesti työntekijöiden taholta on viime       man ja työkoneiden käytön osalta Valtionrau-
15628: vuosina kiinnitetty jatkuvasti huomiota yksi-        tateillä. Ensinnäkin tulisi selvittää yksityisen
15629: tyisten palvelusten käytön lisääntymiseen V al-      työvoiman ja työkoneiden käyttö maan eri osis-
15630: tionrautateillä. Esimerkkeinä on mainittu yk-        sa. Samassa selvityksessä tulisi ottaa huomioon
15631: sityiset autoilijat, jotka ovat olleet rautateiden   koneiden laatu, työskentelyalue, työn laatu,.
15632: ajoissa vuosikausia yhtäjaksoisesti. Rata-alueil-    kuka vastaa turvallisuudesta, ajallinen työsken-
15633: ta hävitetyt pajat ja korjaustilat ovat pakotta-     telyaika, kustannukset, työkoneiden katsastus,
15634: neet turvautumaan ulkopuolisten palvelujen os-       työkoneiden omistussuhteet ja yleensä ulkopuo-
15635: tamiseen. Samoin väitetään rakennusten ja huo-       lisen työvoiman käyttö. Näiden selvitysten poh-
15636: neistojen korjaustöitä annetun runsaasti ulko-       jalta tulisi hallituksen mitä pikimmin ryhtyä
15637: puolisille tehtäväksi.                               toimenpiteisiin nykyisten epäkohtien poistami-
15638:    Nykyiseen, työntekijöiden kannalta epätyy-        seksi.
15639: dyttävään tilanteeseen on vaikuttanut se, että          Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
15640: VR:n taholta ei ole riittävästi koulutettu eikä      § :n 1 momentin nojalla esitämme valtioneu-
15641: hankittu omia ammattimiehiä tekemään ulko-           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
15642: puolisille annettuja töitä. Tämä on johtamas-        raavan kirjallisen kysymyksen:
15643: sa siihen, että VR:llä ei ole enää nykyisin
15644: juuri edellytyksiäkään riittävässä määrin itse                 Onko Hallitus tietoinen Valtionrauta-
15645: hoitaa eri ammattialojen työtehtäviä. Kustan-               teiden yksityisen työvoiman ja yksityis-
15646: nusten ja rautatielaitoksen kehittämisen kan-               ten työkoneiden käytöstä ja sen epä-
15647: nalta tällaista ei voida pitää oikeana. Maini-              tarkoituksenmukaisuudesta sekä Val-
15648: tunlaiset epäkohdat ovat yleisiä kautta maan                tionrautateiden oman eri ammattialojen
15649: VR:n hallinnossa.                                           työvoiman vähyydestä ja koulutuksen
15650:    Mielestämme hallituksen tulisi omalta osal-              puutteesta?
15651: taan ryhtyä toimenpiteisiin yksityisen työvoi-
15652:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1981
15653: 
15654:          Jouko Skinnari                Pentti Lahti-Nuuttila        Liisa Jaakonsaari
15655:          Pirjo Ala-Kapee               Olli Helminen                Kaarina Suonio
15656:          Mikko Elo                     Sakari Knuuttila             Markus Aaltonen
15657:          Jacob Söderman                Aimo Ajo                     Jermu Laine
15658:          Pertti Hietala                                             Jouko Tuovinen
15659: 
15660: 
15661: 
15662: 
15663: 088101365H
15664: 2                                           1981 vp.
15665: 
15666: 
15667: 
15668: 
15669:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15670: 
15671:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    omaa henkilö-, paketti- ja kevyttä kuorma-auto-
15672: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-     kantaansa erilaisten jatkuvien huoltotehtävien
15673: hemies, 13 päivänä marraskuuta 1981 päivä-         joustavan hoitamisen varmistamiseksi, ja käy-
15674: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     tännöllisesti katsoen kaikki suoranaisesti rata-
15675: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     osaan kohdistuneet työskentelytoimenpiteet hoi-
15676: sanedustaja J. Skinnarin ym. näin kuuluvasta       detaan V aidonrautateiden omalla ratatyökalus-
15677: kirjallisesta kysymyksestä n:o 448:                tolla. Sen sijaan Valtionrautatiet ei ole katso-
15678:                                                    nut tarpeelliseksi hankkia sellaista kuorma-auto-
15679:           Onko Hallitus tietoinen Valtionrauta-    tai maarakennuskalustoa, jonka käyttö ei olisi
15680:        teiden yksityisen työvoiman ja yksityis~    ympärivuotista ja tehokasta ja jonka vuokraus
15681:        ten työkoneiden käytöstä ja sen epä-        on ollut mahdollista tarpeen vaatiessa. Kysy-
15682:        tarkoituksenmukaisuudesta sekä Valtion-     mystä onko Valtionrautateiden oma kalusto
15683:        rautateiden oman eri ammattialojen työ-     määrällisesti riittävä ja tehokkaassa käytössä
15684:        voiman vähyydestä ja koulutuksen puut-      suhteessa yksityiseen kalustoon on kuitenkin
15685:        testa?                                      syytä lähemmin selvittää.
15686:                                                       Mitä tulee Valtionrautateiden oman työvoi-
15687:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      man määrään, on todettava, että se on pyrit-
15688: vasti seuraavaa:                                   ty tarkoituksenmukaisesti jakamaan ratapiireit-
15689:    Hallituksen esitys tulo- ja menoarvioksi vuo-   täin ja valtion työohjelmissa on suunniteltu
15690: delle 1982 on parhaillaan eduskunnan käsitel-      työvoiman määrä. Lisäksi koulutuksen osalta
15691: tävänä. Eduskunnan päätettyä tulo- ja meno-        on todettava, että ratatyöntekijäin järjestelmäl-
15692: arviosta voidaan tulevan vuoden osalta määri-      linen koulutus aloitettiin kaksi vuotta sitten
15693: tellä kanta kyselyssä mainittuihin asioihin.       ja täydentävä kurssin jatko-osa on kuluvana
15694:    Valtionrautatiet on viime vuosina lisännyt      syksynä jo kokeiluvaiheessa.
15695:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1981
15696: 
15697:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
15698:                                             N:o 448                                               3
15699: 
15700: 
15701: 
15702: 
15703:                           Tili Riksdagens Herr Talman
15704: 
15705:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       och lätta lastbilar i syfte att säkerställa ett
15706: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          smidigt förfarande i samband med skötseln
15707: velse av den 13 november 1981 tili vederbö-        av olika återkommande uppgifter av service-
15708: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       natur, och praktiskt taget samtliga arbeten som
15709: av följande av riksdagsman J. Skinnari m. fl.      direkt gäller bandelar har utförts med Stats-
15710: undertecknade spörsmål nr 448:                     järnvägarnas egna spårmaskiner. Däremot har
15711:                                                    Statsjärnvägarna inte ansett det vara nödvän-
15712:          Är Regeringen medveten om att             digt att anskaffa sådana lastbilar eller sådan
15713:        Statsjärnvägarna anlitar privat arbets-     materiel för jordarbete, som inte året om kan
15714:        kraft och använder privata arbetsmaski-     användas på ett effektivt sätt och som vid
15715:        ner, vilket inte är ändamålsenligt, samt    behov kan hyras. Det är emellertid skäl att
15716:        är Regeringen vidare medveten om att        närmare utreda frågan om huruvida Statsjärn-
15717:        Statsjärnvägarnas egen arbetskraft inom     vägarnas egen materiel är tillräcklig i kvanti-
15718:        de olika branscherna är otiliräcklig och    tativt avseende och i effektiv användning, jäm-
15719:        saknar utbildning?                          fört med den privata materielen.
15720:                                                       Beträffande Statsjärnvägarnas egen arbets-
15721:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kraft kan det konstateras, att man strävat tili
15722: samt anföra följande:                              att fördela arbetskraften ändamålsenligt mellan
15723:    Regeringens proposition angående statsförsla-   de olika bandistrikten och att arbetskraftska-
15724: get för år 1982 behandlas för närvarande av        paciteten har räknats ut i statens arbetspro-
15725: riksdagen. Sedan statsförslaget fastställts av     gram. I fråga om utbildning kan det ytterli-
15726: riksdagen kan man för det inkommande årets         gare konstateras, att man för två år sedan in-
15727: del ta ställning tili de i spörsmålet nämnda       ledde en systematisk utbildning av banarbetare
15728: omständigheterna.                                  och att det redan under hösten har anordnats
15729:    Under de senaste åren har Statsjärnvägarna      en kompletterande fortsättningskurs i experi-
15730: ökat sin personai och sitt bilbestånd av paket-    mentsyfte.
15731:      Helsingfors den 8 decemher 1981
15732: 
15733:                                                                   Trafi:kminister Veikko Saarto
15734: 1
15735: 
15736: 1
15737: 
15738: 1
15739: 
15740:     1
15741: 
15742:     1
15743: 
15744:     1
15745: 
15746:         1
15747: 
15748:         1
15749: 
15750:         1
15751: 
15752:             1
15753: 
15754:             1
15755: 
15756:             1
15757: 
15758:                 1
15759: 
15760:                 1
15761: 
15762:                 1
15763: 
15764:                     1
15765: 
15766:                     1
15767:                                               1981 vp.
15768: 
15769: Kirjallinen kysymys n:o 449
15770: 
15771: 
15772: 
15773: 
15774:                                  Kortesalmi: Dieselautojen verotuksen yksinkertaistamisesta
15775: 
15776: 
15777:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15778: 
15779:    Dieselautojen verotuksessa on byrokraattista     dieselveron ilman että autoa tarvitsisi poistaa
15780: jäykkyyttä. Jos nimittäin dieselautoa käytetään     rekisteristä.
15781: vain osa vuotta, dieselvero poistuu vain siten,        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
15782: että auto poistetaan rekisteristä. Kun auto on      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
15783: ollut poistettuna rekisteristä, sitä ei voi ottaa   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15784: uudelleen käyttöön ennen kuin se on katsas-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen ky-
15785: tettu. Tästä menettelystä on ylimääräistä työtä     symyksen:
15786: ja kuluja, varsinkin kun auton seisonta-aika
15787: toistuu vuosittain.                                           Aikooko Hallitus ryhtyä yksinker-
15788:    Menettelyä voitaisiin yksinkertaistaa siten,            taistamaan dieselverotusta siten, että
15789: että autoa ei enää tarvitsisi poistaa rekiste-             jos dieselautoa käytetään vain osa vuot-
15790: ristä, vaan kun vakuutusyhtiölle ilmoitetaan               ta, autoa ei enää tarvitsisi poistaa re-
15791: auton seisonta-ajasta, vakuutusyhtiö puolestaan            kisteristä, vaan vakuutusyhtiö ilmoit-
15792: ilmoittaisi auton seisonta-ajan edelleen Auto-             taisi auton seisonta-ajan edelleen Auto-
15793: rekisterikeskukselle. Se puolestaan poistaisi              rekisterikeskukselle, jolloin se poistaisi
15794:                                                            dieselveron ilman että autoa tarvitsisi
15795:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1981               poistaa rekisteristä?
15796: 
15797:                                        J. Juhani Kortesalmi
15798: 
15799: 
15800: 
15801: 
15802: 088101362D
15803: 2                                            1981 vp.
15804: 
15805: 
15806: 
15807: 
15808:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15809: 
15810:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kysymyksessä tarkoitetun seisontailmoitus-
15811: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       menettelyn tapaisen järjestelmän käyttöönotto
15812: olette 13 päivänä marraskuuta 1981 piiivätyn        lisäisi Autorekisterikeskuksen työtä en.emmän
15813: kirjeenne ohella tQirnittanut valtioneuvoston       kuin nykyisistä rekisteristä poistamisisi:a ja
15814: asian,omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      uudelleenrekisteröinneistä koituu poliisille ja
15815: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-      Autorekisterikeskukselle työtä yhteensä. Nykyi-
15816: sesta kysymyksestä n:o 449:                         sin veron palautuksen hakemista rajoittaa re-
15817:                                                     kisteröinnistä aiheutuvien maksujen ja verojen
15818:           Aikooko Hallitus ryhtyä yksinker-         määrä, rekisteristä poistosta ja uudelleenrekis-
15819:        taistamaan dieselverotusta siten, että        teröinnistä syntyvä vaiva ja rekisteristä poissa-
15820:        jös dieselautoa käytetään vain osa vuot-      oloaikana yllättäen ilmenevän ansiotilaisuuden
15821:        ta, autoa ei enää. tarvitsisi poistaa re-    menettämisen uhka. Seisontailmoitusmenettely
15822:        kisteristä, vaan vakuutusyhtiö ilmoit-       poistaisi nämä esteet. Rajoittavaksi tekijäksi
15823:        taisi auton seisonta-ajan edelleen Auto-      jäisi vain palautettavan moottoriajoneuvoveron
15824:        rekisterikeskukselle, jolloin se poistaisi    alaraja, joka moottoriajoneuvoverosta annetun
15825:        dieselveron ilman että autoa tarvitsisi       lain 12 §:n mukaan on 50 markkaa. Seisonta-
15826:        poistaa rekisteristä?                        ilmoitus saatettaisiin tehdä aina kun näyttää
15827:                                                      mahdolliselta, että ajoneuvolla ei kuukauden
15828:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        aikana ole käyttöä. Todellisten veronpalautus-
15829: vasti seuraavaa:                                     ten määrä kasvaisi paljon. Yhteen veronpalau-
15830:    Kysymyksen perusteluissa on todettu, että        mkseen kuluu Autorekisterikeskuksen ilmoi-
15831: kun auto on ollut poistettuna rekisteristä, sitä     tuksen mukaan henkilötyötä 20 minuuttia. Ve-
15832: ei voida ottaa uudelleen käyttöön ennen kuin         ronpalautustapauksia tulisi ehdotetun menette-
15833: se on katsastettu. Moottoriajoneuvoasetuksen        lyn johdosta nykyistä huomattavasti enemmän,
15834: mukaan ensikatsastusta ei kuitenkaan vaadita,       minkä vuoksi Autorekisterikeskukseen tarvittai-
15835: jos rekisteristä poistettu auto otetaan uudel-       siin lisää henkilökuntaa. Seisottamisen jälkeen
15836: leen säännönmukaiseen käyttöön ja ilmoitetaan        tulisi auton käyttöönoton johdosta varsinainen
15837: rekisteriin merkittäväksi kuuden kuukauden           ajoneuvovero panna uudestaan maksuun. Ve-
15838: kuluessa rekisteriotteeseen merkitystä katsas-       ronmaksun valvontatyö (mm. maksutarkkailu,
15839: tuksesta. Niin ikään rekisteröintiä varten ensi-     listakäsittely, jäämäperintä, perimisesteellä pa-
15840: katsastusta ei vaadita silloinkaan, kun omista-      lautuneet ja veroselvittely) lisäisi myös omalta
15841: jan vaihtumatta auto rekisteröidään uudelleen        osaltaan työmäärää huomattavasti.
15842: samana kalenterivuonna, jona se on otettu               Saavutettavaan hyötyyn nähden ehdotettu
15843: käyttöön tai uusintakatsastettu, eivätkä erityi-     menettely aiheuttaisi valtiolle suuria lisäkus-
15844: set liikenneturvallisuussyyt vaadi katsastusta.      tannuksia. Tämän vuoksi valtiovarainministeriö
15845: Näin ollen tapaukset, joissa auton käyttöön-         ei näe mahdolliseksi muuttaa moottoriajoneu-
15846:  otto lyhytaikaisen rekisteristä poiston jälkeen     voverotusta siten, kuin kysymyksessä on tar-
15847: edellyttää katsastusta, ovat harvinaisia.            koitettu.
15848:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1981
15849: 
15850:                                                                        Ministeri Mauno Forsman
15851:                                              N:o 449                                               3
15852: 
15853: 
15854: 
15855: 
15856:                            Tili Riksdagens Herr Talman
15857: 
15858:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      lisen och Bilregistercentralen tillsammans åsam-
15859: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       kas av det nuvarande avförandet ur registret
15860: se av den 13 november 1981 tili vederbörande       samt nyregistreringen. I detta nu begränsas
15861: medlem av statsrådet översänt avskrift av          ansökande om återbäring av skatt genom be-
15862: följande av riksdagsman Kortesalmi ställda         loppet av de avgifter och skatter som föran-
15863: spörsmål nr 449:                                   leds av registreringen, genom den möda som
15864:                                                    orsakas av avförandet ur registret och den nya
15865:           Ämnar Regeringen förenkla diesel-        registreringen samt det hot om förlust av
15866:        beskattningen så, att om dieselbil an-      förtjänstmöjligheter vilka plötsligt uppkommer
15867:        vänds endast under en del av året,          under tiden för bortavaron från registret. För-
15868:        skulle bilen inte längre behöva avföras     farandet med meddelande om avställning av
15869:        ur registret, utan försäkringsbolaget       bil skulle avlägsna dessa hinder. Såsom enda
15870:        skulle meddela Bilregistercentralen om      inskränkande faktor skulle kvarstå den nedre
15871:        bilens avställningstid, varvid denna        gränsen för motorfordonsskatt som återbärs,
15872:        skulle slopa dieselskatten utan att bilen   viiken i enlighet med 12 § lagen om skatt på
15873:        behöver avföras ur registret?               motorfordon är 50 mark. Meddelandet om av-
15874:                                                    ställning skulle kunna göras alltid när det före-
15875:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      faller möjligt, att fordonet inte kommer tili
15876: samt anföra följande:                              användning under en månad. Antalet faktiska
15877:    I spörsmålets motivering har konstaterats,      skatteåterbäringar skulle öka mycket. Tili en
15878: att då bil varit avförd ur registret kan den       skatteåterbäring åtgår enligt uppgift från Bil-
15879: inte tas i bruk på nytt innan den besiktigats.     registercentralen 20 minuter personarbete.
15880: Enligt motorfordonsförordningen krävs likväl       Med anledning av det föreslagna fötfarandet
15881: inte någon första besiktning om bil som av-        skulle skatteåterbäringsfallen bli betydligt fler,
15882: förts ur registret på nytt tas i normalt bruk      varför mera personai skulle behövas vid Bil-
15883: och anmäls för registrering inom sex månader       registercentralen. Efter avställningen skulle på
15884: från den besiktning som antecknats på regis-       grund av bilens ibruktagande den egentliga
15885: terutdraget. Det behövs inte heller någon          motorfordonsskatten debiteras på nytt. Över-
15886: första besiktning för registrering, då bil utan    vakningsarbetet vid skattebetalningen (hl. a.
15887: att byta ägare besiktigas på nytt under samma      betalningskontroll, listabehandling, restupp-
15888: kalenderår, som den tagits i bruk eller efter-     börd, med indrivningshinder returnerade och
15889: besiktigats, såvida inte särskilda trafiksäker-    skatteutredning) skulle även för sin del i be-
15890: hetsskäl kräver besiktning. Sålunda är de fall,    tydande mån öka arbetsmängden.
15891: där ibruktagandet av bil efter kortvarig av-          Det föreslagna förfarandet skulle med av-
15892: registrering förutsätter besiktning, sällsynta.    seende på den uppnådda nyttan åsamka staten
15893:     Ibruktagandet av ett i spörsmålet avsett       stora tilläggskostnader. För den skull anser fi-
15894: system som liknar förfarandet med meddelan-        nansministeriet det inte vara möjligt att ändra
15895: det om avställning skulle öka Bilregister-         fordonsbeskattningen på sätt som avses i spörs-
15896: centralens arbete mera än det arbete som po-       målet.
15897:      Helsingfors den 15 december 1981
15898: 
15899:                                                                        Minister Mauno Forsman
15900:                                                 1~81   vp.
15901: 
15902: Kirjallinen kysymys n:o 450
15903: 
15904: 
15905: 
15906: 
15907:                                    Söderman ym.: Bensiinin lyijypitoisuuden alentamisesta
15908: 
15909: 
15910: 
15911:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15912: 
15913:    Lyijyn käyttö on teollistumisen myötä lisään-        40 o/o) on peräisin bensiinistä. Mikäli ben-
15914: tynyt huomattavasti. Samalla lyijyä on joutunut         siinistä jätetään lyijy pois, elimistön (veren)
15915: ihmisen elinympäristöön. Ilman lyijypitoisuu-           lyijypitoisuus alkaa laskea. Näin on käynyt
15916: den arvellaan olevan nykyisin 100 000-kertai-           mm. eräillä alueilla USA:ssa. Lapset ja erityi-
15917: sen, veden 1 000-kertaisen ja ruuan ainakin             sesti heidän kehittyvä bennostonsa ovat herk-
15918: 100-kertaisen esiteeiliseen aikaan nähden. Lyijy       kiä lyijyn vahingollisille vaikutuksille. Sitä
15919: on ympäristöön ja elimistöön (hampaistoon ja           paitsi lyijy imeytyy lasten suolistasta tehok-
15920: luustoon) kertyvä myrkky. Lyijyllä ei tiedetä          kaammin. Professori Needleman työtovereineen
15921: olevan mitään edullista vaikutusta elimistössä.        on hiljattain osoittanut, että lyijymyrkytysoi-
15922:    Luututkimukset osoittavat elimistömme lyi-           reita antavia pitoisuuksia paljon alhaisemmat
15923: jypitoisuuden olevan 100-, jopa 500-kertaisen          pitoisuudet vaikuttavat epäedullisesti lasten
15924: pari tuhatta vuotta sitten eläneisiin nähden.          henkiseen kehitykseen, kuten älykkyysosamää-
15925: Elimistöön lyijy joutuu ensisijaisesti suun kaut-       rään ja keskittymiskykyyn. Tutkimus perustui
15926: ta. Hengitysilman myötä tulevan lyijyn osuus           hampaiden lyijypitoisuuksien mittaamiseen. On
15927: on korkeintaan 20 prosentin luokkaa. Lapset             täten mahdollista, että eräissä tapauksissa kou-
15928: altistuvat viemällä käsin lyijypölyä tai lyijyn li-     lulaisen levottomuuden takana saattaa olla kor-
15929: kaamaa lunta suuhunsa.                                  kea elimistön lyijypitoisuus.
15930:    Aikuiset saavat suurimman osan lyijystä                 Koe-eläintutkimusten perusteella on syytä
15931: ruuan mukana kasveista ja eläimistä, lyijypitoi-       myös pelätä, että lyijyllä on haitallisia vaiku-
15932: sista ruoka-astioista ja lyijyjuotetuista säilyke-     tuksia kehittyvään sikiöön. Turvallista rajaa
15933: purkeista. Eräissä tapauksissa lyijyä sisältävät       Iyijylie on vaikea asettaa tai ainakin se on
15934: rapisevat maalipinnat ja lyijypitoiset ikkunakitit     huomattavasti alempi kuin tähän mennessä on
15935: saattavat muodostaa lyijypölyä. Koska lyijypi-         otaksuttu.
15936: toisten maalien käyttö sisätiloissa on ollut               Suomalaisiasten veren lyijypitoisuus on to-
15937: meillä kiellettyä jo vuosikymmeniä, voidaan,           dettu hiljattain suoritetussa tutkimuksessa kes-
15938: mikäli lyijyä käsittelevää teollisuutta ei oteta       kimäärin matalaksi. Tehdyt havainnot ja niistä
15939: huomioon, autojen pakokaasun lyijyhiukkasten           tehdyt lyijyongelmaa vähättelevät johtopäätök-
15940: olettaa muodostavan meillä suurimman osan              set voivat kuitenkin tuudittaa päättäjät pettä-
15941: lyijypölystä. Moottorin tehon ja hyötysuhteen          vään turvallisuudentunteeseen ja hidastaa vält-
15942: parantamiseksi alettiin bensiiniin lisätä lyijyä jo    tämättömiä toimenpiteitä. Kysymys oli esitut-
15943: 1920-luvulla.                                          kimuksesta, joka käsitti vain kolmisensataa las-
15944:    Maailmassa käytetään tällä hetkellä noin            ta. Ei ole lainkaan varmaa, että juuri tutkitut
15945: kymmenesosa tuotetusta lyijystä bensiinissä,           lapset olivat lyijyn suhteen vaaravyöhykkeessä.
15946: mikä merkitsee noin 500 000 tonnia vuodessa.           Heidän asuinympäristönsä lyijypölyn määrää
15947: Ilman lyijystä arvellaan noin 90 prosenttia            tai heidän ravintonsa lyijypitoisuutta ei mitattu.
15948: olevan peräisin lyijystä. Pakokaasuissa olevat         Lapset valittiin asuinpaikkakunnan mukaan.
15949: lyijyhiukkaset laskeutuvat maahan, kasvien leh-            Lisäksi lyijypitoisuus mitattiin yksittäisestä
15950: dille, ja joutuvat sitä kautta eläimiin ja lopulta     verinäytteestä, joka ei kerro paljoakaan heidän
15951: ihmisen ravintoon, tahrivat lasten kädet ja kul-       pitkäaikaisaltistuksestaan eikä heidän elimis-
15952: keutuvat maasta pölynä hengitysteihin.                 töönsä (esim. luustoon) kertyneen lyijyn mää-
15953:    Uusimmat tutkimukset vahvistavat, että eli-         rästä. Merkkinä meilläkin olevasta lyijyongel-
15954: mistömme lyijystä huomattava osa (25, jopa             masta tutkimuksissa todettiin lapsia, joiden ve-
15955: 0881013681
15956: 2                                             1981 vp.
15957: 
15958: ren lyijypitoisuus oli selvästi kohonnut. Eräillä       Suomessa on lyijyn enimmäispitoisuus ollut
15959: se oli jopa nykykäsityksen mukaan huolestutta-       tämän vuoden alusta 0,4 g/1 oltuaan sitä ennen
15960: van korkea.                                          0,7 g/1. Lyijyn enimmäispitoisuudesta päättää
15961:     Ympäristön lyijymäärän lisääntymisen ja lyi-     meillä käytännössä ilmeisesti Neste Oy. Suora-
15962: jyn todettujen terveyshaittojen vuoksi on ben-       naisia lainsäädännöllisiä keinoja meillä ei ole
15963: siinin lyijypitoisuutta ryhdytty eri maissa voi-     mm. ilmansuojelulain puuttuessa. Terveydelliset
15964: makkaasti alentamaan. Lyijyttömään bensiiniin        näkökohdat ja kansainvälinen kehitys puolta-
15965: on siirrytty eräillä alueilla Japanissa, Neuvosto-   vat bensiinin lyijyn vähentämistä meilläkin. Ei
15966: liitossa ja USA:ssa. Bensiinin lyijypitoisuus on     voi olla suotavaa, että yksinomaan moottori-
15967: laskettu 0,15 grammaan litraa kohden tai alem-       tekniset ja energiapoliittiset näkemykset ratkai-
15968: maksi Japanissa (0,06 g/1), Norjassa (1. 7.          sevat päätettäessä polttoaineen laadusta.
15969: 1980 lähtien matalaoktaanista koskien), Ruot-           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
15970: sissa (1. 1. 1980 lähtien matalaoktaanista kos-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
15971: kien ja 1. 7. 1981 korkeaoktaanista koskien),        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
15972: Saksan Liittotasavallassa (vuodesta 1976 läh-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
15973: tien) ja USA:ssa (lyijypitoisuus keskimäärin         sen:
15974: 0,13 g/1). Seuraavissa maissa on päätetty las-
15975: kea bensiinin lyijypitoisuus 0,15 grammaan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15976: litraa kohden: Englanti (päätös tehty keväällä              ryhtyä meillä käytössä olevan bensii-
15977: 1981), Norja (1. 7. 1983 korkeaoktaanista kos-              nin lyijypitoisuuden alentamiseksi 0,15
15978: kien) ja Tanska (1. 1. 1982 matalaoktaanista                grammaan litraa kohden?
15979: ja 1. 1. 1983 korkeaoktaanista koskien).
15980:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1981
15981: 
15982:          Jacob Söderman                 Pertti Hietala                 Juhani Saukkonen
15983:          Matti Luttinen                 Aulis Juvela                   Esko Almgren
15984:          Anna-Liisa Jokinen             Aarne Saarinen                 Kaisa Raatikainen
15985:          Mikko Elo                      Pekka Vennamo                  Liisa Jaakonsaari
15986:          Paula Eenilä                   Pentti Sillantaus              Bror Lillqvist
15987:          Impi Muroma                    Ilkka Kanerva                  Peter Muurman
15988:          Olli Helminen                  Sinikka Karhuvaara             Lea Savolainen
15989:          Hannele Pokka                  Martti Ursin                   Maija Rajantie
15990:          Ben Zyskowicz                  Orvokki Kangas                 Risto Tuominen
15991:          Ensio Laine                    Reino Breilin                  Saara-Maria Paakkinen
15992:                                               N:o 450                                               3
15993: 
15994: 
15995: 
15996: 
15997:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15998: 
15999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      aiheutuvat lyijyn päästöt ovat Suomessa kui-
16000: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tenkin kansainvälisesti katsoen suhteellisen pie-
16001: olette 13 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn         net, koska autojen määrä maassamme on melko
16002: kirjeenne n:o 1956 ohella lähettänyt valtioneu-     pieni, noin viisi prosenttia autojen määrästä
16003: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     pinta-alaltaan pienemmässä Saksan Liittotasa-
16004: jäljennöksen kansanedustaja Södermanin ym.          vallassa.
16005: kirjallisesta kysymyksestä n:o 450, jossa tiedus-      Eduskunnan hyväksymä ilmansuojelulaki an-
16006: tellaan:                                            taa valtioneuvostolle ja ilmansuojeluviranomai-
16007:                                                     sille monipuoliset keinot edistää tieliikenteen
16008:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ilmansuojelua. Ilmansuojelulain nojalla valtio-
16009:        ryhtyä meillä käytössä olevan bensii-        neuvosto voi antaa yleiset määräykset muun
16010:        nin lyijypitoisuuden alentamiseksi 0,15      muassa valmistettavan, maahantuotavan tai
16011:        grammaan litraa kohden?                      myytävän polttoaineen koostumuksesta, kuten
16012:                                                     myös autojen pakokaasujen pitoisuuksista. Hal-
16013:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lituksen toimesta tullaan mahdollisimman pian
16014: vasti seuraavaa:                                    selvittämään ilmansuojelulakiin perustuvia mää-
16015:    Vaikka kansainvälisesti ei olekaan päästy        räyksiä valmisteltaessa se taso, johon bensiinin
16016: yksimielisyyteen bensiinin lyijypitoisuuden mer-    lyijypitoisuuden kohdalla pyritään.
16017: kityksestä ihmisen terveydelle, on useissa mais-       Lyijyn joutumista ihmisiin on maassamme
16018: sa 1970-luvulla määräyksin rajoitettu lyijyn        jo rajoitettu mm. lopettamalla lyijyä sisältävien
16019: määrää bensiinissä. Näissä maissa on bensiinin      sisämaalien käyttö ja alentamalla bensiinin lyi-
16020: lyijypitoisuuden ylärajaksi yleisesti määrätty      jypitoisuus Euroopassa yleensä vallitsevalle ta-
16021: 0,40 grammaa litrassa. Tiukimmat määräykset         solle. Tehtyjen selvitysten perusteella maallam-
16022: ovat Saksan Liittotasavallassa ja Ruotsissa,        me ei ole erityistä syytä alentaa bensiinin lyijy-
16023: joissa on määrätty bensiiPJn lyijypitoisuuden       pitoisuutta nopeammin kuin Euroopassa yleen-
16024: ylärajaksi 0,15 grammaa litrassa. Tähän voi-        sä tapahtuu. Ulkomailla lasten lyijyaltistukses-
16025: daan päästä esimerkiksi korvaamalla lyijyä aro-     ta tehtyjen tutkimusten perusteella näyttäisi
16026: maattisilla hiilivedyillä bensiinissä. Aromaatit    kuitenkin tärkeältä, että tieliikenteen ilmansuo-
16027: muodostavat kuitenkin pakokaasuissa yhdistei-       jeluun liittyvää tutkimusta tehostettaisiin meil-
16028: tä, joilla epäillään olevan geenejä vaurioittavia   läkin.
16029: ja syöpää aiheuttavia vaikutuksia. Tämän vuok-          Suunniteltaessa ympäristöön joutuvan lyijyn
16030: si muun muassa Ruotsissa on tarkoitus rajoit-       määrän vähentämisen keinoja ja aikataulua tul-
16031:  taa bensiinin bentseenipitoisuus viiteen pro-      laan tarkastelemaan myös eri keinojen kustan-
16032: senttiin.                                           nuksia. Selvityksissä on arvioitu ulkomailla
16033:     Suomessa on seurattu tieliikenteen ilman-       saatujen kokemusten perusteella, että bensiinin
16034:  suojelun kansainvälistä kehitystä. Vuoden 1981     lyijypitoisuuden alentamisesta 0,4 grammasta
16035:  alussa alennettiin bensiinin lyijypitoisuuden      litrassa 0,15 grammaan litrassa aiheutuisi maas-
16036:  enimmäismäärä 0,4 grammaan litrassa ja bent-       samme noin 150 miljoonan markan vuosittai-
16037:  seenin enimmäismäärä viiteen prosenttiin. Tä-      nen lisäys polttoaineen tuotantokustannuksiin.
16038:  mä tapahtui tilanteessa, jossa henkilöautojen      Kustannussyistä on perusteltua selvittää mah-
16039:  määrä asukasta kohden on sama kuin Ruotsissa       dollisuuksia ottaa käyttöön pakokaasuista lyijyä
16040:  1960-luvun puolessa välissä. Autojen määrän        poistavia ns. lyijyloukkuja sekä seurata ja mah-
16041:  henkilöä kohden Suomessa arvioidaan olevan         dollisuuksien mukaan edistää moottoriteknii-
16042:  vuonna 2000 sama kuin se nyt on tiukimpia          kan kehittymistä siten, että korkeaoktaanisten
16043:  määräyksiä soveltavissa maissa, kuten Ruotsissa    bensiinien käyttöä voitaisiin vähentää.
16044:  ja Saksan Liittotasavallassa. Tieliikenteestä
16045:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1981
16046: 
16047:                                                                        Ministeri ]. Koikkalainen
16048: 4                                              1981 vp.
16049: 
16050: 
16051: 
16052: 
16053:                              Tili Riksdagens Herr Talman
16054: 
16055:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           litet i Finland, eftersöm antalet bilar i vårt
16056: anger har Ni, Herr Taltnan, med Eder skrivelse         land är tämligen lågt, ca fem procent av antalet
16057: nr 1956 av den 13 november 1981 tili veder-            bilar i Förbundsrepubliken Tyskland, som tili
16058: börande medlem av statsrådet översänt avskrift         arealen är mindre än Finland.
16059: av följande av riksdagsman Söderman m. fl.                Den av riksdagen antagna luftvårdslagen ger
16060: undertecknade spörsmål nr 450:                         statsrådet och luftvårdsmyndigheterna mångsi-
16061:                                                        diga medel för att främja luftvården inom väg-
16062:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        trafiken. Med stöd av luftvårdslagen kan stats-
16063:         taga för att sänka blyhalten i den             rådet utfärda allmänna bestämmelser bl. a. om
16064:         bensin som används i vårt land till            sammansättningen av bränsle som framställs,
16065:         0,15 gram per liter?                           importeras eller säljs. Detta gäller också bilar-
16066:                                                        nas avgashalter. På regeringens försorg kom-
16067:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         mer man möjligast fort i samband med bered-
16068:  samt anföra följande:                                 ningen av bestämmelser på basen av luft-
16069:     Trots att man internationellt inte uppnått         vårdslagen, att utreda den nivå som eftersträvas
16070:  enighet om viiken betydelse bensinens blyhalt         för blyhalten i bensin.
16071:  har för människans hälsa, har man under se-              I vårt land har man redan begränsat män-
16072:  naste decennium i många Iänder genom be-              niskans exponering för bly bl. a. genom att !lV-
16073:  stämmelser begränsat blyhalten i bensin. I des-       skaffa bruket av sådan inomhusfärg soril inne-
16074:  sa Iänder har den övre gränsen för blyhalten          håller bly och genom att sänka blyhalten i
16075: i bensin allmänt fastställts tili 0,40 gram per        bensin tili den nivå som är allmänt rådande i
16076:  liter. De strängaste bestämmelserna finns i För-      Europa.
16077: bundsrepubliken Tyskland och i Sverige, där               På basen av de utredningar som gjorts finns
16078: den övre gränsen för blyhalten i bensin fast-         det inte någon särskild anledning att sänka bly-
16079:  ställts tili 0,15 gram per liter. Detta kan åstad-    halten i bensin i vårt land i snabbare takt än
16080:  kommas t. ex. genom att blyet i bensin ersätts        i Europa i allmänhet. På basen av de under-
16081:  med aroinatiska kolväten. Aromaterna bildar          sökningar som gjorts utomlands gällande barns
16082: likväl i avgaserna föreningar, som misstänks          exponering för bly, förefaller det ändå viktigt
16083: ha genetiska och karcerogena verkningar. Man          att forskningen kring luftvården i vägtrafiken
16084: har därför bl. a. i Sverige för avsikt att be-        skulle intensifieras också hos oss.
16085: gränsa bensinens benzenhalt tili fem procent.             Vid planerandet av medlen och tidtabellen
16086:     I Finland har man följt med den internatio-       för minskande av den mängd bly som hamnar
16087: nella utvecklingen av luftvården inom väg-            i naturen, kommer också kostnaderna för olika
16088: trafiken. Från och med ingången av år 1981            metoder att granskas. I utredningarna har man
16089: sänktes maximihalten av bly i bensin tili 0,4         på basen av de erfarenheter som gjorts utom-
16090: gram per liter och av benzen tili fem procent.        lands, beräknat att en sänkning av blyhalten
16091: Detta skedde .i en situation då antalet person-       i bensin från 0,4 gram tili 0,15 gram per liter
16092: bilar per invånare är· det samma som i Sverige        skulle öka produktionskostnaderna för bränsle
16093: under medlet av l960~talet. Antalet bilar per         i vårt land med 150 milj. mk årligen. Av kost•
16094: person i Finland beräknas vara det samma år           nadsskäl är det motiverat att utreda möjlig-
16095: 2000 som det nuvarimde antalet i de Iänder            heterna att taga i bruk· s.k. blyfällor som av~
16096: som tillämpar de . strängaste bestämmelserna,         lägsnar bly ur avgaser, samt fölia med och i
16097: såsom i Sverige och Förbundsrepubliken Tysk-          mån av tnöjlighet främi·a en sådan utveckling
16098: land. Det blyutsläpp som förorsakas av väg-           inom motortekniken, a tt bruket av högoktanig
16099: trafiken är dock internationellt sett relativt        bensin skulle kunna · minskas. ·
16100:      Helsingfors den 17 december 1981
16101: 
16102:                                                                           Minister J. Koikkalainen
16103:                                                                               .   ~ •.   't• ·-:: !.
16104: 
16105: 
16106: 
16107: 
16108:                                                                                                        !•   ~
16109: 
16110: 
16111: 
16112:                                     P. Vennamo: Turskan pyynnistä. silakka- ·ja kilohaUi~rooleilla
16113: 
16114: 
16115:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16116: 
16117:     Viime vuosina turskaa on esiintynyt Suo-            metriä. Muuksi kaiaksi luettaneen myös turska.
16118: men rannikolla niin runsaasti, että turskan             Tarkoituksellinen turskan pyynti silakka- ja ki-
16119: pyynnillä on ollut kalastajille taloudellista mer-      lohailipyydyksillä voitaneen katsoa kalastuslain
16120: kitystä. Esim. Riista- ja kalatalouden tutkimus-        vastaiseksi teoksi, vaikka ko. kalastuksen har-
16121: laitokselta saadun tiedon mukaan Suomen turs-           joittamisesta ei vielä ole oikeuden ennakko-
16122: kasaalis oli vuonna 1980 5 959 tonnia. Tästä            päätöstä.
16123: ammattikalastuksen osuus on ollut n. 40 %.                 Kalastuslain 26 §:n mukaan vain erikseen
16124: Itämeren turskan kokonaissaaliista Suomen               mainittuja kaloja voidaan laahusnuotalla kalas-
16125: turskasaalis muodostaa vain 2 %. Suomen si-             taa ennen heinäkuun 1 päivää. Laissa ei ole
16126: säisillä aluevesillä, aluemerellä ja Suomen ka-         nimetty turskaa. Tästä seuraa, ettei ennen ko.
16127: lastusvyöhykkeellä turskakannan koon on en-             päivää turskan pyyntiä voida ilman erikois-
16128: nustettu pienentyvän vuosina 1981 ja 1982.              lupaa minkäänlaisella laahusnuotalla harjoittaa.
16129:     Kalatalouden Keskusliitto on 4. 7. 1981 esit-
16130: tänyt, että "maa- ja metsätalousministeriö an-             Troolikalastajat ovat jo nyt joutuneet hank-
16131: taisi pikaisesti päätöksen, että Suomenlahdella,        kimaan varsin omalaatuisten kalastusmääräys-
16132: Itämerellä ja Selkämerellä Kymen läänin,                ten johdosta kolmenlaisia trooleja, kilohailin
16133: Uudenmaan läänin sekä Turun ja Porin läänin             pyyntiin solmuväliitään 10-11 mm harvuisen
16134: sekä Ahvenanmaan maakunnan alueella kalas-              troolin, silakan pyyntiin sisäisillä aluevesillä 12
16135: tettaessa kuoreen-, muikun- ja silakanpyydyk-           mm harvuisen troolin ja etelään leveysasteesta
16136: sellä turskan osuus sivusaaliista ei olisi sidottu      59°30'N 16 mm harvuisen silakkatroolin. Nyt
16137: kalastuslain 29 § :n määräyksiin".                      kalastajien tulisi satunnaisesti esiintyvän turs-
16138:     Suomen Ammattikalastajaliitto on hallituk-          kan kalastusta varten hankkia vielä neljäs noin
16139: sen kokouksessa 13. 8. 1981 käsitellyt Kalata-          25 000 markkaa maksava trooli, jonka harvuus
16140: louden Keskusliiton aloitetta ja on päättänyt           on vähintään 27 millimetriä. Kaikki luetellut
16141: antaa puoltavan lausunnon kyseiseen asiaan.             kalat voitaisiin kalastaa yhdellä 11 mm harvui-
16142:     Kalastajilta saadun tiedon mukaan ongelma           sella troolilla, mikäli kalastuslain määräykset
16143: ei suinkaan ole sivusaaliin määrässä, vaan siinä,       muutettaisiin käytännön kalastusta vastaaviksi.
16144:  että turskaa on tarkoituksellisesti ryhdytty ka-       Kalastuslaissa mainittuihin solmuvälisäädöksiin
16145:  lastamaan silakka- ja kilohailipyydyksillä. Poh-       on suhtauduttava vakavasti, sillä liian tiheä-
16146:  javetoja suoritettaessa ovat päivittäiset troolisaa-   peräisillä trooleilla kalastaneita on jo nyt oikeu-
16147:  liit eräillä rannikko-osilla olleet 500-4 000 kg       dessa tuomittu varsin suuriin sakkoihin ja pyy-
16148:  turskaa alusta kohti. Saalis on usein ollut lä-        dysten menetyksiin.
16149:  hes puhdasta turskaa, joten mistään sivusaa-              Kun Suomen turskasaalis muodostaa Itäme-
16150:  liista ei voine olla kysymys. Ihmisravinnoksi          ren turskan kokonaissaaliista vain 2 % ja kan-
16151:  pyydetystä teurastetusta turskasta on kalasta-         nan on ennustettu jatkuvasti Suomen meri-
16152:  jille tänä vuonna maksettu 1,20 mk/kg, pera-           alueelta pienentyvän, olisi kalastajien kannalta
16153:  tusta turskasta 1,60 mk/kg ja päättömästä turs-        mielekkäintä sallia turskan pyynti silakka- ja
16154:  kasta 2,20 mk/kg. Varsinkin niillä rannikko-           kilohailitroolilla. Koko kysymys voitaisiin saa-
16155:  osilla, joilla silakkasaaliit ovat olleet heikkoja,    da laillisiin uomiinsa kalastuslain 51 §: n perus-
16156:  on turskan pyynnillä ollut taloudellista merki-        teella annettavalla maa- ja metsätalousministe-
16157:   tystä.                                                riön päätöksellä. Toistaiseksi tällaista päätöstä
16158:      Kalastuslain 23 § :n mukaan tulee muun ka-         ei ole annettu eikä kalastusalan järjestöjen te-
16159:   lan pyydyksessä solmujen välin olla 27 milli-         kemiin esityksiin ole vastattu.
16160: 088101363E
16161: 2
16162: 
16163:   Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen          Mihin toimertpiteiSiiH •Hållifus :auroö
16164: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-       ryhtyä, että turskan pyyntiä voitaisiin
16165: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-       harjoittaa kalastuslaista poiketen silak-
16166: raavan kysymyksen:                                   ka- ja kilohailitrooleilla?
16167:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1981
16168: 
16169:                                      Pekka Vennamo
16170:                                                                                                      3
16171: 
16172: 
16173: 
16174: 
16175:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16176: 
16177:  . Valtiopäiväjärjestyksen. 37 §:n 1 momentissa     komissio, johon myös Suomi on liittynyt, on
16178: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       samanaikaisesti rajoittarnassa ·turskari ·kalastus-
16179: olette 13 päiyänä marraskuuta. 1981 pä~vätyn        ta Itämerellä, olisi jokseenkin erikoista, ja .se
16180: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvöston        saattaisi herättää myös .kansainvälistä ,huomiota.,
16181: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       jos Suomessa turskan kalastussääntöjä edelleen
16182: edustaja P. Vennamon näin kuuluvasta kirjalli-      väljennettäisiin.
16183: sesta kysymyksestä n:o 451:                            Toisaalta ammattikalastajat ovat esittäneet
16184:                                                     toivomuksen turskanpyynnin sallimisesta sila-
16185:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kan ja kilohailin · pyydyksillä. Perusteluna on
16186:        ryhtyä, että turskan pyyntiä voitaisiin      mainittu turskan väliaikainen esiintyminen ja
16187:        harjoittaa kalastuslaista poiketen silak-    tästä johtuva erityisen pyyntivälineistön hank-
16188:        ka- ja kilohailitrooleilla?                  kimisen kannattamattomuus.
16189:                                                        Edellä mainituista syistä johtuen maa- ja
16190:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       metsätalousministeriö jatkaa asian selvittämistä.
16191: vasti seuraavaa:                                       Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä
16192:    Maa- ja metsätalousministeriössä on selvitet-    kalastuslainsäädännön .uudistamista tarkoittava
16193: ty eri tahoilta tulleiden esitysten johdosta        hallituksen esitys n:o .214 (1980 vp.). Halli-
16194: turskankalastukseen liittyviä kysymyksiä. Mi-       tuksen esityksen mukaan voitaisiin pyydysten
16195: nisteriö on hankkinut nyt käsiteltävänä ole-        rakennetta ja käyttöä koskevat säännökset, jot-
16196: vassa ·kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetusta     ka nykyisin ovat kalastuslaissa, antaa asetuk-
16197: Kalatalouden Keskusliiton esity}{sestä Riista- ja   sella. Lisäksi ehdotetaan, että kalastusalueen
16198: kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunnon. Riis-     valtuuskunta voisi erityistapauksissa antaa pyy-
16199: ta- ja kalatalouden tutkimuslaitos ilmoittaa lau-   dysten     silmäkokoa     koskevia määräyksiä.
16200: sunnossaan, että se ei pidä suositeltavana si-      Uudelleenjärjestelyllä pyritään nykyistä jousta-
16201: lakkatroolin käytön sallimista varsinaisessa        vampaan menettelyyn pyydysten käyttöä _kos"
16202: turskan kalastuksessa. Lausunnossaan Riista- ja     kevissa asioissa. Kalastusasetusta valmisteltaes-
16203: kalatalouden tutkimuslaitos toteaa mm. seu-         sa tullaan turskan kalastuksen järjestelyyn kiin-
16204: raavaa.                                             nittämään erityistä huomiota.
16205:    Turskan kalastusta ei ole Suomessa säädelty         Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
16206: kansallisin säännöksin eikä kansainvälisin ka-      että turskan kalastuksen osalta ei tällä het-
16207: lastussäännöin, koska pyyotimme on ollut vä-        kellä ole tarkoituksenmQkaista antaa erityis-
16208: häistä. Kun saaliit viime vuosina ovat kasva-       määräyksiä.
16209: neet ja kun Kansainvälinen Itämeren kalastus-
16210:       Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1981
16211: 
16212:                                                                          Ministeri Veikko Saarto
16213: 4
16214: 
16215: 
16216: 
16217: 
16218:    1 det syfte 37 § t 'mom; riksdagsordningen         samtidigt • håller pli · att · begr.änsa fisket efter
16219: anger har·Ni, Herr·<falman•, meckEder skri:-          torsk · ~, Öster~jön; , skulle ·~det .·vara · tämti~n
16220: vdse av. 'dei\:.13 november 1981 :till •vederb&       säreget. och ·' det ·skhlie·· «k~å·• vijcka'· interna~
16221: rande; medlem •av statsrådet övetsänt avsktift        tionell•, uppmärksamhet ·ifall fiskereglerna ·' tö-
16222: av föl}ande av riksdagsman· P.:Vennamo ställda        rande torsk i Fihland skulle liberaliseras ytter-
16223: skriftliga spörsmål nr 451 :           ·              ligare.          · ·
16224:                                                          A andra sidan har yrkesfiskarna framfört
16225:       ·    V~lka åtgiirdei: .ämnar Regeringen vid-    önskemålet att fångsten efter torsk skulle tillå-
16226:         taga för att fångst av torsk med avvi-        tas med fångstr(!dskap för strömming och vass·
16227:       . kdse från lagen om · fiske skulle kunna       buk. Anförd motivering härför har varit att
16228:         bedrh.ras med strömmings- och vass-           förekomsten av torsk är temporär oc:h att det
16229:         bukstrålar?                       ·           därför är olönsarht att anskaffa särskild fångst-
16230:                                                       utrustning.      .                       . . .
16231:   . Såsom svat på spörsmålet får jag vördsamt            Av ovan nämnda skäl fortsätter jord~ och
16232: ,anföra följande:                                     skogsbruksministeriet att utreda ärendet.
16233:      Frågorna rörande fisket efter torsk hat i           1 riksdagen behandlas som bäst · regeringens
16234: jord- och skogsbruksministeriet utretts på ba-        proposition nr 214 ( 1980 rd.) nied förs1ag tili
16235: sen av förslag söm inkommit från oHka instan-         förnyande av fiskerilagstiftrtingen. Enligt re-
16236: ser. Ministeriet har av Vilt- och fiskeriforsk-       geringens propositiort skulle stadgandena rö-
16237: ningsinstitutet införskaffat utlåtande om den         rande fiskeredskapens byggnad och arivändning,
16238: i. · det skriftliga spörsmålet avsedda framstäH-      vilka för närvarande ingår i lagen öm fiske,
16239: ningen från ··Ce1malförbundet för Fiskerihus-         kunna utfärdas genom förotdq.ing. Vidare fö-
16240: hållning. Vilt~ och fiskeriforskningsinstitut~t       reslås, att fiskeområdes delegation i särskilda
16241: meddelar i sitt utlåtande, att det inte anset         fall skulle kunna lämna föreskrifter i:örande
16242: det. rekommendabelt att tillåta användning av         maskvidder i fångstredskap. Med riyordningen
16243: strömmingstrål vid egentligt fiske efter torsk.       eftersttävas ett smidigare förfarande än för
16244: 1 sitt utlåtande anför vilt- och fiskeriforsk-        närvarande i · ätendeh röraride användningen
16245: ningsinstitutet bl.a. · följa:nde.                    av fångstredskap. Vid beredningen av förord-
16246:      1. Finland är fisket efter torsk inte reglerat   ningen otn• fiske' kommer ·regleringen av fisket
16247: genom nationella . stadganden eller internatio-       eftet··torsk att ägnas särskild upmärksamhet. · ··
16248: neUa fiskeregler; ty vår fångst har varit ringa.         På ba:sen av det ovan 11.riförda ari,ser rege~
16249: Då fångsterna under de senaste åren har ökat          ringen, ·att det inte ·för närvarande ·är ända~
16250: och då lnternationella fiskerikommissionen för        målsenligt a:tt utfärda särskilda bestämmelser i
16251: Östersjön, till viiken Finland anslutit sig,          fråga om fisket efter torsk.
16252:       Helsingfors den 11 december 19 81
16253: 
16254:                                                                               Minister Veikko Saarto
16255:                                                1981 vp.
16256: 
16257: Kirjallinen kysymys n:o 452
16258: 
16259: 
16260: 
16261: 
16262:                                    Saarikoski: Vuokrattujen koneiden ja laitteiden liikevaihtovero-
16263:                                       helpotuksista
16264: 
16265: 
16266: 
16267:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16268: 
16269:    Hallitus eslttaa (HE n:o 134/1981 vp.)             mukaisen 1/3:n suuruisen ostovähennyksen ase-
16270: tudtannollisten investointien väliaikaisia ja osit-   mesta. Tämä merkitsisi tärkeätä askeLta liike-
16271: taisia liikevaihtoverohelpotuksia jatkettavaksi       vaihtoverojärjestelmän kehittämisessä arvonlisä-
16272: vuodella esittämällä muutettavaksi lakia eräitä       verojärjestelmän suuntaan.
16273: tuotannollisia investointeja koskevista väliaikai-       Edellä mainittu lainmuutos olisi monesta
16274: sista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin (848/       syystä perusteltu. Vuokraustoimintaa harjoitta-
16275: 80). Lain 4 §: ssä säädetään, että tavaroiden         vien yritysten perustamisen tarkoituksena on
16276: valmistustoimintaa harjoittava verovelvollinen        ollut pääasiassa tuotannollisten investointien
16277: saa veronhuojennuksen tässä toiminnassa käy-          rahoittaminen, jossa erityises1ti pienellä ja kes-
16278: tettäväksi hankkimiensa tai maahantuomiensa           kisuurella yritystoiminnalla on jatkuvasti vai-
16279: koneiden ja laitteiden osalta. Toisin sanoen ko-      keuksia. Leasing-rahoitus tarjoaakin juuri pie-
16280: neiden ja laitteiden pitkäaikaista vuokraustoi-       nille ja keskisuurille yrityksille joustavine ra-
16281: mintaa harjoittavien rahoitusyritysten toiminta       hoitusjärjestelyineen hyvät mahdollisuudet in-
16282: on edelleen kokonaan lain ja sitä kautta liike-       vestointien rahoittamiseen. Näille yrityksille eräs
16283: vaihtoverohelpotusten ulkopuolella.                   leasing-rahoituksen parhaita puolia on se, että
16284:    Koneiden ja laitteiden vuokraustoimintaa           rahoituksen vakuutena käytetään vuokrauskoh-
16285: teollisuudelle on harjoitettu jo kauan. Yhdys-        teena olevaa konetta tai laitetta.
16286: valloissa yli 20 % kaikista investoinneista ra-          Monissa Euroopan maissa tuetaan inveSitoin-
16287: hoitetaan itällä hetkellä leasing-rahoituksella, ja   titoimintaa erilaisin veronhuojennuksin. Mm.
16288: Ruotsissakin vastaava määrä lienee 15 % :n            Ruotsissa on vallitsevan vaikean taloudellisen
16289: luokkaa. Suomessa leasing-rahoitus on kasvanut        tilanteen vuoksi turvauduttu ylimääräisiin liike-
16290: viime vuosina 30 %, mutta kansainvälisesti kat-       vaihtoverohelpotuksiin. Näissä maissa myös
16291: soen olemme tässä suhteessa huomattavasti             leasing-toiminta on verotuksellisesti samassa
16292: jäljessä: leasing-koneet muodostavat koko kone-       asemassa kuin tavaroiden valmiSitustoimintaan
16293: kannasta vain muutaman prosentin. Tilanne joh-        tarkoitettujen koneiden ostaminen tai muu
16294: tuu paljolti siitä, että tuotannollisten investoin-   hankkiminen. Luottopoliittisesti Suomen Pankki
16295: tien liikevaihtoverohelpotukset eivät edellä mai-     on rinnastanut leasing-rahoituksen muuhun in-
16296: nitun säännöksen johdosta koske vuokrattuja           vestointien rahoitukseen siten, että yrityksillä
16297: koneita. Tätä on pidetty yrittäjien taholta suu-      on mahdollisuus käyttää KTR-luottoja kotimais-
16298: rena epäkohtana, ja eduskuntatasollakin asiaan        ten kone- ja laitehankintojen rahoitukseen.
16299: on puututtu: mm. kokoomuksen taholta teh-                Edellä esittämistäni syistä olisi leasing-toimin-
16300: dyissä ryhmäaloitteissa on esitetty, että jos ta-     taa harjoittavien yritysten toiminnan edistämi-
16301: varoiden valmistustoiminnassa käytetty kone,          sen sekä pienen ja keskisuuren teollisuuden ra-
16302: laite, työkalu tai niiden osa hankitaan vuok-          hoitusmahdollisuuksien turvaamisen kannalta
16303: rattuna kotimaasta, tavaroiden valmistustoimin-       tärkeätä, että tuotannollisten investointien lii-
16304: taa harjoittava verovelvollinen saisi vähentää        kevaihtoverohelpotukset ulotettaisiin koske-
16305: verolliset vuokramaksut. Kokoomuksen tahol-           maan myös vuokrattuja koneita. Tämä olisi
16306:  ta on myös esitetty, että ostohinnat ja vuok-        erittäin keskeinen lainmuutos myös puhtaista
16307: ramaksut saataisiin vähentää kokonaisuudessaan        neutraliteettisyistä.
16308: voimassa olevan lain ja hallituksen esityksen            Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
16309: 088101344U
16310: 2                                           1981 vp.
16311: 
16312: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-            sista liikevaihtoverolakiin annetun lain
16313: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-            ( 848/80) 4 §: ssä säädetty tavaroiden
16314: raavan kysymyksen:                                        valmistustoimintaan tarkoitettujen ko-
16315:                                                           neiden, laitteiden ja työkalujen liike-
16316:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            vaihtoverohelpotus koskemaan myös
16317:        siin pääomaköyhän ja pienen ja keski-              vuokrattuja koneita siten, että tavaroi-
16318:        suuren yritystoiminnan kone- ja laite-             den valmistustoimintaa harjoittava ve-
16319:        hankintojen helpottamiseksi sekä lea-              rovelvollinen olisi oikeutettu vähentä-
16320:        sing-toimintaa harjoittavien yritysten             mään sekä mainittujen tarvikkeiden os-
16321:        toimintaedellytysten parantamiseksi ulot-          tohinnat että vuokrattujen tarvikkeiden
16322:        tamalla eräitä tuotannollisia investoin-           verolliset vuokramaksut kokonaisuudes-
16323:        teja koskevista väliaikaisista poikkeuk-           saan?
16324:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1981
16325: 
16326:                                        Helge Saarikoski
16327:                                               N:o 452                                                  3
16328: 
16329: 
16330: 
16331: 
16332:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16333: 
16334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       veltamisaikaa vuosittain jatkettaessa pysyneet
16335: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        muuttumattomina. Todettakoon, että eduskun-
16336: olette 13 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn          ta käsitellessään hallituksen kuluvana vuonna
16337: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         antamaa viimeistä jatkoesitystä liikevaihtovero-
16338: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        huojennusten väliaikaisesta jatkamisesta vuo-
16339: edustaja Saarikosken näin kuuluvasta kirjalli-       della on pysyttänyt huojennukseen oikellittavat
16340: sesta kysymyksestä n:o 452:                          koneinvestoinnit muuttumattomina. Siten ensi
16341:                                                      vuonna käynnistettyjen kone- ja laiteinvestoin-
16342:           Aikooko Halli:tus ryhtyä toimenpitei-      tien liikevaihtoverohuojennus ei koske sellaisia
16343:        siin pääomaköyhän ja pienen ja keski-         koneita ja laitteilta, joita verovelvollinen ei itse
16344:        suuren yritystoiminnan kone- ja laite-        omista, vaan jotka tämä on valmistustoimin-
16345:        hankintojen helpottamiseksi sekä lea-         taansa varten vuokrannut tai jotka ovat tämän
16346:        sing-toimintaa harjoittavien yritysten toi-   käytössä leasing- tai muunlaisen sopimuksen
16347:        mintaedellytysten parantamiseksi ulotta-      perusteella.
16348:        malla eräitä tuotannollisia investointeja        Kun kysymys sekä huojennusten · kohtees.ta
16349:        koskevista väliaikaisista poikkeuksista       että huojennuksen määrästä on hiljattain ollut
16350:        liikevaihtoverolakiin annetun lain ( 848/     niin hallituksen kuin eduskunnan käsiteltävänä,.
16351:        80) 4 §: ssä säädetty tavaroiden val-         ei ole perusteltua muuttaa huojennusta juuri
16352:        mistustoimintaan tarkoitettujen konei-        päätetyn vuoden mittaisen jatkoajan osalta.
16353:        den, laitteiden ja työkalujen liikevaihto-    Miten huojennuksen kohteen laajentamiseen tai
16354:        verohelpotus koskemaan myös vuokrat-          huojennusmäärän nostamiseen tullaan suhtautu-
16355:        toja koneita siten, että tavaroiden val-      maan veronhuojennuksia mahdollisesti vuodesta
16356:        mistustoimintaa harjoittava verovelvolli-     1983 jatkettaessa, siihen on ennenaikaista ottaa
16357:        nen olisi oikeutettu vähentämään sekä         vielä kantaa. Jo tässä yhteydessä voidaan kui-
16358:        mainittujen tarvikkeiden ostohinnat että      tenkin todeta, että leasing-sopimuksin hankittu-
16359:        vuokrattujen tarvikkeiden verolliset          jen koneiden sisällyttäminen huojennuksen pii-
16360:        vuokramaksut kokonaisuudessaan?               riin veronhuojennuksia vain väliaikaisesti jat-
16361:                                                      kettaessa tulisi aiheuttamaan ongelmia. Tämä
16362:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          johtuu siitä, että leasing-sopimukset tehdään
16363: tavasti seuraavaa:                                   yleensä viideksi vuodeksi ja että leasing-maksui-
16364:                                                      hin sisältyvän liikevaihtoveron huojentaminen
16365:    Valmistustoiminnassa käytettävissä koneista,      vain väliaikaisesti patilta vuodelta jättäisi osan
16366: laitteista ja työkaloista on liikevaihtoverotuk-     verosta huojennuksen ulkopuolelle. Leasing-
16367: sessa myönnetty kysymyksessä tarkoitettu lii-        koneita rasittavan liikevaihtoveron huoje!lltami-
16368: kevaihtoverohuojennus jo vuodesta 197 8 lukien.      nen onnistuu hankaluuksitta vasta, mikäli kysy-
16369: Verouhoojennukseen oikeuttavat investointi-          myksessä tarkoitetuista huojennuksista sääde-
16370: hyödykkeet ovat väliaikaisten huojennusten so-       tään pysyvästi.
16371:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1981
16372: 
16373:                                                                         Ministeri Mauno Forsman
16374: 4                                            1981 vp.
16375: 
16376: 
16377: 
16378: 
16379:                            Tili Riksdagens Herr Talman
16380: 
16381:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        blivit desamma. Det kan konstateras at!t' riks-
16382: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       dagen i år vid behandlingen av regeringens se-
16383: av den 13 november 1981 till vederbörande           naste proposition angående temporär förläng-
16384: medlem av sitatsrådet översänt avskrift av föl-     ning av omsättningsskattelindringarna med ett
16385: jande av riksdagsman Saarikoski m. fl. under-       år har låtit de maskininvesteringar som berät-
16386: tecknade skriftliga spörsmål nr 452:                tigar till lindring vara desamma som tidigare.
16387:                                                     Därigenom kommer omsättningsskattelindringen
16388:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      för sådana anskaffningar av maskiner och an-
16389:        underlättande av den kap~talsvaga och        läggningar som inleds nästa år inte att gälla
16390:        den små- och medelstora företagsverk-        maskiner och anläggningar som den skattskyl-
16391:        samhetens anskaffningar av maskiner          dige inte själv äger, dvs. som han hyrt för sin
16392:        och anläggningar samt för förbättrande       varutillverkning eller som är i hans bruk på
16393:        av verksamhetsförutsättningarna för de       basen av leasing-kontrakt eller annat avtal.
16394:        företag som bedriver leasing-verksamhet          Eftersom frågan om föremålen för lindringar-
16395:        genom att U!tsträcka den i 4 § lagen om      na och om lindringens belopp nyligen behand-
16396:        temporära avvikelser från lagen angåen-      lats såväl i regeringen som i riksdagen, är det
16397:        de omsättningsskatt i fråga om vissa         inte motiverat att företa ändringar nu, då man
16398:        produktiva investeringar ( 848/80) stad-     just beslutat förlänga lindringarnas giltighets-
16399:        gade lindringen av omsättningsskatten        tid med ett år. Hur man kommer atJt .förhålla
16400:        för sådana maskiner, anläggningar och        sig tili en utvidgning av lindringens objekt eller
16401:        arbetsredskap som är avsedda för varu-       till en höjning av lindringens belopp när skatte-
16402:         tillverkning tili att gälla även hyrda      lindringarnas giltighet eventuellt förlängs från
16403:        maskiner så, att skattskyldiga som idkar     år 1983, är det för tidigt att uttala sig om.
16404:        varutillverkning bleve berättigade aitt      Redan i detta sammanhang kan det dock kons-
16405:        avdra både inköpspriserna för sagda för-     tateras, att det i samband med en temporär
16406:        nödenheter och de skattebelagda hyres-       förlängning av skattelindringarnas giltighet
16407:        avgifterna för hyrda förnödenheter i de-     skulle bli problematiskt att låta lindringen in-
16408:        ras helhet?                                  kludera genom leasing-kontrakt anskaffade ma-
16409:                                                     skiner. Detta beror på att leasing-kontrakten i
16410:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       allmänhet ingås för fem år och att, om den
16411: -samt anföra följande:                              omsättningsskatt som ingår i leasing-avgifterna
16412:     För maskiner, anläggningar och arbetsredskap     lindras endast temporärt för ett par års tid, en
16413:  som används inom varuproduktionen har den           del av skatten skulle falla utanför lindringen.
16414:  i spörsmålet avsedda omsättningsskalt!telind-      Att lindra den omsättningsskatt som belastar
16415: ringen beviljats alltsedan år 1978. De inves-       leasing-maskiner kan lyckas utan svårigheter
16416:  teringsförnödenheter som berättigar till skatte-    först när permanenta stadganden införs om de
16417:  lindring har vid de årliga förlängningarna av       lindringar som avses i spörsmålet.
16418: .de temporära lindringarnas giltighetstid för-
16419:       Helsingfors den 9 december 1981
16420: 
16421:                                                                         Minister Mauno Forsman
16422:                                                1981 vp.
16423: 
16424: Kirjallinen kysymys n:o 453
16425: 
16426: 
16427: 
16428: 
16429:                                    Alppi ym.: Työttömyyskorvausten ja työttömyyskassa-avustusten
16430:                                       korottamisesta
16431: 
16432: 
16433: 
16434:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16435: 
16436: 
16437:    Työttömyysturvaan liittyy joukko kärkeviä          korvaukset että -kassa-avustukset ovat kuiten-
16438: epäkohtia. Joukkotyöttömyyden oloissa työttö-         kin jääneet selvästi jälkeen reaaliansiokehityk-
16439: myys koskettaa yhä useampia suomalaisia. Suu-         sestä ja myös elinkustannusten noususta.
16440: ri osa työttömistä on erilaisten työttömyystur-           Tiettävästi hallituksen piirissä asiasta keskus-
16441: van saantiin liittyvien rajoitusten vuoksi jäänyt     teltaes·sa valtioneuvoston oikeuskansleri on
16442: työttömyyskorvauksia ja -kassa-avustuksia vaille.     useaan otteeseen esittänyt kantanaan, että työt-
16443:     Keskeinen epäkohta on myös työttömyystur-         tömyysturvaa voidaan korottaa ainoastaan siinä
16444: van määrällinen riittämättömyys. Työllisyyslain       suhteessa kuin yleinen palkkataso on edellisen
16445: vuonna 1972 tapahtuneen voimaantulon jälkeen          korotuksen jälkeen kohonnut. Kun työttömyys-
16446: sekä työttömyyskorvaukset että työttömyyskas-         turvan korottamisesta on päätetty vuosittain
16447: sa-avustukset ovat jääneet reaaliansiokehitykses-     touko-kesäkuussa, on kyseisen vuoden ansio-
16448: tä useita kymmeniä prosentteja jälkeen. Mikäli        kehityksestä ollut käytettävissä korkeintaan en-
16449: työttömyysturvaa olisi viime heinäkuussa koro-        simmäisen vuosineljänneksen tiedot. Työttö-
16450: tettu vastaamaan työllisyyslain voimaantulon          myysturvan korotukset ovat tulleet voimaan
16451: jälkeen tapahtunutta elinkustannusten nousua,         heinäkuun alusta. Tällöin oikeuskanslerin omak-
16452: olisi ·tuolloin tehtyjen korotusten lisäksi työttö-   suma tulkinta on johtanut siihen, että ainakin
16453:  myyskorvausta tullut korottaa yksinäisellä hen-      osa huhti-kesäkuun ansiokehityksestä jää ko-
16454: kilöllä 34,6% ja huoltovelvollisella 27,3 %.          konaan huomioon ottamatta työttömyysturvan
16455:  Työttömyyskassa-avustuksen osalta olisi tarvit-      kehityksessä. Lisäksi useina vuosina korotukset
16456: tu vastaavasti 58,3 %:n ja 46,1 %:n lisäkoro-         ovat selvästi alittaneet tiedossa olleenkin ansio-
16457:  tukset.                                              kehityksen, ja oikeuskanslerin kanta on estänyt
16458:     Työllisyyslain 17 § :n 3 momentti kuuluu:         näin syntyneen jälkeenjääneisyyden korjaamisen.
16459:  "Valtioneuvosto voi, milloin yleinen palkkataso         Keskusteluissa työttömyysturvan parantami-
16460:  olennaisesti muuttuu, muuttaa 1 momentissa           sesta on usein viitattu siihen, että parhaillaan
16461:  säädettyjä korvausmääriä vastaavassa suhtees-        valmistellaan työttömyysturvan kokonaisuudis-
16462:  sa". Työttömyyskassalain 16 §:n 4 momentissa         tusta. Kyseinen uudistus saattaa kuitenkin vielä
16463:  oleva vastaava säännös kuuluu puolestaan seu-        viipyä, eikä sen valmistelu muutoinkaan saa
16464:  raavasti: "Jos yleinen palkkataso olennaisesti       olla esteenä selvien epäkohtien pikaiselle pois-
16465:  muuttuu, valtioneuvostolla on oikeus muuttaa         tamiselle.
16466:  1 momentissa säädettyjä päiväavustuksen mää-             Työttömyysturvan parantamisen ehkä kaik-
16467:  riä suhteellisesti uutta palkkatason muutosta        kein kiireeliisin toimenpide olisi työttömyyskor-
16468:  vastaavasti".                                        vauksissa ja -kassa-avustuksissa työllisyyslain
16469:     Näitä lainkohtia säätäessään eduskunta on ai-     voimaantulon jälkeen tapahtuneen huomattavan
16470:  van ilmdsesti tavoitellut järjestelmää, joka to-     jälkeenjääneisyyden korjaaminen. Siksi esitäm-
16471:  teuttaisi tai ainakin mahdolli~taisi työttömyys-     rnekin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16472:  turvan kehittämisen reaaliansioiden nousua vas-      vastattavaksi valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
16473:  taavalla tavalla. Käytännössä sekä työttömyys-       momenttiin viitaten seuraavan kysymyksen:
16474: 088101366]
16475: 2                                                          1981 vp.
16476: 
16477:         Mitä Hallitus aikoo tehdä työttömyys-                         siotasossa vuodesta 1972 tapahtunutta
16478:      korvausten ja työttömyyskassa-avustus-                           nousua?
16479:      ten korottamiseksi vastaamaan reaalian-
16480:     Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1981
16481: 
16482:        Ulla-Leena Alppi                    Lauha Männistö                      Niilo Koskenniemi
16483:        Inger Hirvelä                       Aarne Saarinen                      Paula Eenilä
16484:        Jarmo Wahlström                     Helvi Nis~anen                      Mikko Elo
16485:        Vaprm Sallynoja                     Mikko Kl.loppa                      Unto Ruotsalainen
16486:        Pauli Uitto                         Seppo Tikka                         Matti Järvenpää
16487:        V. J. Rytkönen                      Pentti Lahti-Nuuttila               Mikko Ekorre
16488:        Aulis Juvela                        Kati Peltola                        Jacob Söderman
16489:        Hannele Pokka                       Arvo Kemppainen                     Heli Astala
16490:        Liisa Jaakonsaati                   Pirkko Valtonen                     Marjatta Stenius-Kaukonen
16491:        Anna-Liisa Jokinen                  M.-L. Salminen                      Seppo Toiviainen
16492:        Kauko Tamminen                      Juhani Vähäkangas                   Aarne Koskinen
16493: 
16494: 
16495: 
16496: 
16497:                               :; . ~ \ ;    .,   '   . '
16498: 
16499: 
16500: 
16501: 
16502:                                                                                                    ' . ~ . ·,"
16503:                                               N:o 453                                                3
16504: 
16505: 
16506: 
16507: 
16508:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16509: 
16510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lain tarkoittamasta poikkeava käytäntö on
16511: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        syntynyt, koska verovapaa kolmeneljäsosakor-
16512: olette 13 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn          vaus ·ei ole käytännössä mahdollinen, jos vero
16513: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         on korkeampi kuin 25 prosenttia. Lakia säädet-
16514: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        täessä kolmeneljäsosasäännön enimmäisraja pois-
16515: edustaja Ulla-Leena Alpin ym. näin kuuluvasta        ti ristiriidan, sillä 25 prosentin verotus rajoit-
16516: kirjallisesta kysymyksestä n:o 453:                  tui enimmäisrajan yläpuoleHe. Inflaation myötä
16517:                                                      veroprogressio on kuitenkin alkanut ulottua
16518:           Mitä Hallitus aikoo tehdä työutömyys-      yhä matalampiin tuloihin ja nykyisellään kolme-
16519:        korvausten ja työttömyyskassa-avustus-        neljäsosasääntö ei ole enää mielekäs millään tu-
16520:        ten korottamiseksi vastaamaan reaalian-       loalueella.
16521:        siotasossa vuodesta 1972 tapahtunutta
16522:        nousua?                                           Nykyisen korotusmenettelyn jatkuva sovelta-
16523:                                                      minen johtaa siihen, että käytäntö ajautuu yhä
16524:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kauemmaksi lain edellyttämästä avustusasteikos-
16525: vasti seuraavaa:                                     ta. Korotuksia tinkimällä voidaan luonnollisesti
16526:                                                      pysyä lähempänä lain tarkoittamaa asteikkoa,
16527:    Valtakunnallisista työttömyyskassoista anne-      mutta tämä !tapahtuu pitkäaikaistyöttömien ja
16528: tun lain (työttömyyskassalaki) 16 §:n 4 mo-          vähävaraisimpien työttömien kustannuksella,
16529: mentin mukaan jos yleinen palkkataso olennai-        joita nettokorvausjärjestelmä sortaa. Kun täysi-
16530: sesti muuttuu, valtioneuvostolla on oikeus           määräiset korotukset olisivat lyhytaikaisissa
16531: muuttaa päiväavustuksen määriä suhteellisesti        työttömyystapauksissa johtaneet yli sadan pro-
16532: uutta palkkatason muutosta vastaaviksi. Työlli-      sentin korvaustasoon, ei nykyisen lain sanamuo-
16533: syyslain 17 § :n 3 momentin mukaan valtioneu-        dosta aiheutunutta pitkäaikaistyöttömien kor-
16534: vosto voi, milloin yleinen palkkataso olennai-       vausten todella suurta jälkeenjääneisyyttä ole
16535: sesti muuttuu, muuttaa korvausmääriä vastaa-         voitu eikä voida korjata pelkän korotussään-
16536: vassa suhteessa.                                     nöksen muutoksella, vaan tarvitaan koko etuus-
16537:    Työttömyysetuoksien määrien korotukset on         järjestelmän muutos.
16538: suoritettu silloin, kun palkkatasossa on tapah-
16539: tunut vähintään 10 prosentin nousu. Vaikein              Ongelmaa selvittäneiden työttömyysturvako-
16540: ongelma korotuskysymyksessä on ristiriita, joka      mitean ja -toimikunnan sekä useiden työryh-
16541: syntyy verovapaiden nettoetuoksien korottami-        mien tältä osin täysin yksimielisten ja toistu-
16542: sesta bruttoansiotasoa mittaavan indeksin mu-        vasti samansisältöisten kannanottojen mukaan
16543: kaan.                                                 menetettyä ansiota tasa-arvoisesti korvaava ja
16544:     Työttömyyskassalain alkuperäisenä tarkoituk-     palkkatason nousua seuraava työttömyysturva
16545: sena on ollut kolmeneljäsosasäännön mukainen          on käytännössä toteutettavissa vain veronalaisia
16546: avustus matala- ja keskipalkkaisille. Nykyisin       työttömyysetuoksia soveltavassa järjestelmässä.
16547: tasapäivärahan luentoisiksi mielletyt, mutta lais-    Tällainen uudistus on toteutettu kaikissa poh-
16548:  sa enimmäismääriksi säädetyt 46 ja 65 markan        joismaissa 1970-luvulla.
16549: päivärahat lapsikorotuksineen, on laissa tar-            Työttömyysetuoksia korotettiin valtioneuvos-
16550:  koitettu avustusten katoksi, joka leikkaa suuri-    ton päätöksellä viimeksi 1 päivästä heinäkuuta
16551:  tuloisten avustuksia. Nykyisin avustukset eivät      1981 lukien. Korotus perustui edellisen koro-
16552:  kuitenkaan enää ole laissa säädetyn pedaatteen       tuksen jälkeisenä aikana 1. 7. 1980-30.6.
16553:  mukaisia, vaan kolmeneljäsosapääsääntöä sovel-       1981 tapahtuneeseen, osittain ennakoituun an-
16554:  letaan enää äärimmäisen harvoin kaikkein alim-       siotasoindeksin nousuun. Ansiotasoindeksin ke-
16555:  man palkkatason avustuksiin.                        hityksestä ei vielä ole ennustetta ajalle 1. 7.
16556: 4                                             1981 vp.
16557: 
16558: 1981-30. 6. 1982. Ennuste valmistuu tammi-           kunnan työ kokonaisuudessaan on edistynyt, si-
16559: kuussa 1982.                                         sältävät lakiluonnokset eräiden keskeisten kysy-
16560:    Voimassa olevan tulopoliittisen ratkaisun         mysten kuten työttömyysturvan tason ja keston
16561: määrittelemien palkankorotuksien mukaan ar-          osalta vielä lisäselvitystä vaativia ongelmia. Tä-
16562: vioiden on työttömyysetuuksien korotus valtio-       män vuoksi toimikunta on, jo viime keväänä
16563: neuvoston päätöksellä toteutettavissa vasta 1        ilmoittamansa aikatauluarvion mukaisesti, esit-
16564: päivästä lokakuuta 1982 alkaen. Kuitenkin esi-       tänyt tarvitsevansa työlleen lisäaikaa ensi vuo-
16565: merkiksi indeksiehdon !aukeaminen vuoden             den kevääseen.
16566: vaihteessa saattaa antaa mahdollisuuden aikai-          Edellä olevan perusteella on todettava, että
16567: sempaan korotukseen.                                 ainoa mahdollinen tapa poistaa pitkäaikaistyöt-
16568:    Työttömyysturvakomitean esittämän koko-           tömien etuuksien jo syntynyt jälkeenjääneisyys
16569: naisuudistuksen toteutusta valmistelemaan ase-       tai edes estää sen jatkuva syveneminen on työt-
16570: tettu työttömyysturvatoimikunta on muun              tömyysturvakomitean ehdottaman ja työttö-
16571: muassa valmistanut luonnokset työttömyystur·         myysturvan kehittämisen linjaratkaisuksi jo hy-
16572: valaiksi ja työttömyyskassojen hallintolaiksi. Li-   väksytyn kokonaisuudistuksen toteuttaminen.
16573: säksi toimikunnassa ovat valmistuneet suunni-        Tämä puolestaan edellyttää yksimielisyyteen
16574: telmat työtulon määrittämiseksi ja veron enna-       pääsemistä työttömyysturvatoimikunnassa vielä
16575: konpidätyksen toimittamiseksi. Vaikka toimi-         avoinna olevissa kysymyksissä.
16576:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1981
16577: 
16578:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
16579:                                              N:o 4S3                                                5
16580: 
16581: 
16582: 
16583: 
16584:                            Tili Riksdagens Herr TaJmao
16585: 
16586:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ning inte är möjlig i praktiken om skatten är
16587: :anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      högre än 25 procent. Då lagen stiftades av-
16588:  av den 13 november 1981 tili vederbörande          lägsnade trefjärdedelsregelns maximigräns kon-
16589:  medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     flikten, ty 25-prosentsbeskattningen sträckte sig
16590: jande av riksdagsman Ulla-Leena Alppi m. fl.        över maximigränsen. Med inflationen har skat-
16591:  undertecknade spörsmål nr 453:                     teprogressionen emellertid börjat beröra allt
16592:                                                     lägre inkomster och för närvarande är trefjärde-
16593:           Vad ämnar Regeringen göra för att         delsregeln inte längre meningsfull inom någon
16594:        höja arbetslöshetsersättningarna och un-     som helst inkomstgrupp.
16595:        derstöden ur arbetslöshetskassorna så,           En fortsatt tiliämpning av det nuvarande
16596:        att de motsvarar stegringen i realin-        höjningsförfarandet leder tili att praxis av-
16597:        komstnivån efter år 1972?                    lägsnar sig allt längre från den understödss:kala
16598:                                                     som förutsätts i lagen. Genom att pruta på
16599:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        höjningarna kan man naturligtsvis hålla sig när-
16600: samt anföra följande:                               mare den i lagen avsedda skalan, men detta
16601:    Enligt 16 § 4 mom. lagen om riksomfattan-         sker på bekostnad av de långvarigt arbetslösa
16602: de arbetslöshetskassor äger statsrådet rätt att,    och de obemedlade arbetslösa som diskrimine-
16603: om den allmänna lönenivån undergår väsentlig         ras av nettoersättningssystemet. Då ersättningar
16604: förändring, ändra dagunderstödets belopp i en-      tili fullt belopp i fall av kortvarig arbetslöshet
16605: lighet med den nya förändringen av lönenivån.       'skulle ha lett tili en ersättningsnivå om över
16606: Enligt 17 § 3 mom. lagen om sysselsättning           hundra procent, har man inte kunnat ellet kan
16607: kan statsrådet, då den allmänna lönenivån            man inte avhjälpa den tili följd av ordalydelsen
16608: väsentligen förändras, ändra ersättningsbe-         i den nuvarande lagen verkligt stora eftersläp-
16609: loppen i motsvarande mån.                            ningen i fråga om de långvarigt arbetslösas er-
16610:     Arbetslöshetsförmånernas belopp har höjts       sättningar genom en ändring enbart av höj-
16611: när lönenivån har stigit med minst 10 procent.       ningsstadgandet, utan hela förmånssystemet
16612: Det svåraste problemet har härvidlag varit den       måste ändras.
16613: konflikt som uppstår vid höjningen av skatte-           Problemet har utretts av kommitten för
16614: fria nettoförmåner enligt ett index som gäller       trygghet mot arbetslöshet och kommissionen
16615: bruttoförtjänstenivån.                               för trygghet mot arbetslöshet samt av flera
16616:     Det ursprungliga syftet med lagen om riks-       arbetsgrupper, vilka kommit med he1t enhälliga
16617:  omfattande arbetslöshetskassor har varit            ställningstadganden som upprepade gånger haft
16618:  att kunna ge låg- och medelavlönade understöd      samma innehåll, dvs. att en utkomsttrygghet
16619:  enligt trefjärdede1sregeln. Dagpenningen, som       för arbetslösa, som på ett jämlikt sätt ersätter
16620:  numera uppfattas som en jämn dagpenning men        förlorad förtjänst och följer lönenivåns steg-
16621:  som enligt lagen uppgår tili maximalt 46 och        ring, i praktiken kan förverkligas endast inom
16622:  65 mk, samt barntiliägget är i lagen avsedda        ramen för ett system som tillämpar skattebe-
16623:  att utgöra ett tak, som skär ned höginkomst-        lagda arbetslöshetsförmåner. En dylik reform
16624:  tagarnas understöd. För närvarande följer un-       har genomförts i alla nordiska Iänder på 1970-
16625:  derstöden emellertid inte mera den lagstadgade      talet.
16626:  principen. Trefjärdedelsregeln tillämpas numera        Arbetslöshetsförmånerna höjdes senas·t genom
16627:  ytterst sällan på de understöd som utgår en-        statsrådets beslut räknat från den 1 juli 1981.
16628:  ligt den allra lägsta lönenivån.                    Höjningen grundade ·sig på den efter föregåen-
16629:     Denna från lagen avvikande praxis har upp-       de höjning under tiden 1. 7. 1980-30.6. 1981
16630:  stått eftersom en skattefri trefjärdedelsersätt-    skedda och delvis prognostiserade stegringen i
16631:  088101366J
16632: 6                                            1981 vp.
16633: 
16634: förtjänstnivåindex. Beträffande utvecklingen av     framskridit, är vissa centrala frågor i lagut-
16635: förtjänstnivåindex Hnns inte ännu någon prog-       kasten, t.ex. nivån och varaktigheten hos de ar-
16636: nos för tiden 1. 7. 1981-30.6. 1982. Prog-          betslösas utkomsttrygghet, alltjämt förknippade
16637: nosen blir klar i januari 1982.                     med problem 1som kräver tiliäggsutredningar.
16638:    Om man utgår från de löneförhöjningar som        På grund härav har kommissionen i enlighet
16639: fastställts i gällande inkomstpolitiska lösning     med den uppskattning av tidtabellen, som den
16640: kan arbetslöshetsförmånerna höjas genom stats-      gjorde redan senaste vår, meddelat att den be-
16641: rådens beslut först fr.o.m. den 1 oktober 1982.     höver tid tili nästa vår.
16642: Emellertid kan t.ex. en utlösning av indexklau-        Med hänvisning tili det ovan anförda måste
16643: sulen vid årsskiftet ge möjlighet tili en förhöj-   det konstateras att det enda möjliga sättet att
16644: ning i ett tidigare skede.                          råda bot på eller åtminstone förhindra en fort-
16645:    Kommissionen för trygghet mot arbetslöshet,      satt förstoring av den eftersläpning som redan
16646: viiken tillsatts för att bereda genomförandet av    uppstått i fråga om de långvarigt arbetslösas
16647: den totalreform som föreslagits av kommitten        förmåner är den totalreform som föreslagits av
16648: för trygghet mot arbetslöshet, har bl.a. gjort      kommitten för trygghet mot arbetslöshet och
16649: utkast tili en lag om arbetslösas utkomsttrygg-     som redan godkänts som linjelösning för ut-
16650: het och en lag om arbetslöshetkassornas för-        vecklandet av de arbetslösas utkomsttrygghet.
16651: valtning. Vidare har kommissionen utarbetat         Detta förutsätter å sin sida att man inom kom-
16652: planer för bestämmande av arbetsinkomsten           missionen för trygghet mot arbetslöshet når
16653: och verkställande av förskousinnehållning av         enighet i de ännu öppna frågorna.
16654: skatt. Fastän kommissionens arbete i sin helhet
16655:      Helsingfors den 16 december 1981
16656: 
16657:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
16658:                                                1981 vp.
16659: 
16660: Kirjallinen kysymys n:o 454
16661: 
16662: 
16663: 
16664: 
16665:                                    Perho: Energiavaihtoehtojen markkinoinnista
16666: 
16667: 
16668:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16669: 
16670:     Valtion toimenpitein on pitkään tuettu ta-        rastaan irtisanomaan heitä menekin puutteessa.
16671: loudellisesti kotimaisen energian käyttöön täh-       Toimintansa lopettaneista laitoksistakin on jo
16672: tääviä investointeja. Tämä on täysin oikein.          esimerkkejä.
16673: Siirtyminen kotimaisen energian käyttöön ja              Vaikka on myönnettävä, että heikko sato-
16674:  ulkomaisen energian säästö ovatkin nopeasti le-      vuosi on ollut osaltaan vaikuttamassa mene-
16675: vinneet maassa niin, että mm. öljyn kulutus           kin laskuun, näyttää siltä, että ulkomaisen ener-
16676: on selvästi laskenut muutaman viimeisen vuo-          gian markkinointi on paljon tehokkaampaa kuin
16677: den aikana.                                           kotimaisen. Tällä hetkellä ei kaiken lisäksi ole
16678:     Huolestuneina menekin laskusta suuret val-        kaupallisia elimiä lukuunottamatta mitään or-
16679: tion energiayhtiöt ovat markkinointijärjestöil-       ganisaatiota markkinoimassa kotimaista ener-
16680: lään kuluneen syksyn aikana käyneet kovaa             giaa sillä tavoin kuin tasavertainen kilpailu
16681: mainoskampanjaa tuotteittensa menekin edistä-         ulkomaisen energian mainoksen kanssa edellyt-
16682: miseksi. Kampanja alkoi öljytuotteiden puoles-        täisi. Keskitetty valtion tukema julkinen koti-
16683:  ta ja sai sitten liikkeelle sähköalan vastaamaan     maisen energian mainonta olisikin saatava käyn-
16684: mahdollisuuksistaan kilpailussa lämmitysvaihto-       tiin. Onhan maassamme turpeen lisäksi todis-
16685:  ehtona.                                              tettavasti mm. metsissämme runsaasti käyttö-
16686:     Mainos on kohdistettu pääasiassa pientalo-        kelpoista kilpailukykyistä energiaa, joka nyt
16687:  lämmitykseen. Ilmoituksissa on verrattu eri          käytön puutteessa mätänee sinne.
16688:  energiamuotoja toisiinsa sekä tehon, käyttövar-         Valtion omistamien suurten energiayhtiöiden
16689:  muuden että mukavuuden kannalta. Mainok-             tuotteiden mainonnalta on edellytettävä ehdo-
16690:  sessa on tuotu esille myös tuontiöljyn positii-      tonta selkeyttä ja puolueettomuutta. Tietojen
16691:  vinen vaikutus maamme vientikauppaan ja tätä         on oltava totuudenmukaisia ja kaikki vaihto-
16692:  kautta työllisyyteen. Erityisesti painotetaan öl-    ehdot sisältäviä. Missään tapauksessa ne eivät
16693:  jyn riittävyyttä pitkälle tulevaisuuteen.            saa olla harhaanjohtavia ja yksipuolisia.
16694:     On myönnettävä, että vaikka kallistunut öljy         Näin näyttää kuitenkin valitettavasti tapah-
16695:  on rasitus kansantaloudellemme, nousseet öljyn       tuneen viime virkkoina lehdissä olleessa öljy-
16696:  hinnat ovat saaneet aikaan työpaikkoja vien-         lämmitysneuvonnan julkaisemassa öljytuotteita
16697:  titeollisuudessamme. Tätä seikkaa ei tule kui-       markkinoivassa mainoksessa. Lueteltaessa eri
16698:  tenkaan korostaa enää silloin, jos ulkomaisen        lämmistysvaihtoehtojen kannattavuutta on ko-
16699:  energian markkinointi saattaa vaaraan kotimai-       timaisen puun lämmityskustannus esitetty ku-
16700:  sen energian käyttölaitteita valmistavassa teol-     luttajaa harhaanjohtavasti. Mainoksessa on läh-
16701:  lisuudessa työllisyyden ja tuotteiden markki-        detty halkojen hinnasta Tampereella ja puu-
16702:  noinnin. Näin näyttää käyneen kuluneen syk-          lämmityksen hyötysuhde on merkitty niin al-
16703:  syn aikana, jolloin jo VTT:n testaamien, täy-        haiseksi, etteivät esimerkiksi nykyaikaiset hake-
16704:  sin kunnollisten kotimaisen energian polttoon        kattilat ole pitkiin aikoihin toimineet niin al-
16705:  suunniteltujen kattiloiden menekki on alkanut        haisilla hyötysuhteilla. Oheisena edellä maini-
16706:  jyrkästi pudota ja jotkut teollisuuslaitokset ovat   tussa ilmoituksessa ollut taulukko.
16707:  joutuneet lomauttamaan työntekijöitään tai suo-
16708: 
16709: 
16710: 
16711: 
16712: 0881013534
16713: 2                                                1981 vp.
16714: 
16715:                                  LÄMMITYSENERGIAN HINTOJA
16716:                                      HUHTIKUUSSA 1981:
16717:     Energialähde                Yksikköhinta                      Vuosihyöty-       Hyötyenergian
16718:                                 (maan keskiarvo)                  suhde             hinta
16719:                                                                                     kuluttajalle
16720:     Raskas polttoöljy       98,0 p/kg                                 80             10,9 p/kWh
16721:     Kevyt polttoöljy      146,24 p/1                                  80'"*'"        18,3 p/kWh
16722:     Suora sähkölämmitys     23,9 p/kWh''                             100             23,9 p/kWh
16723:     Varaava sähkölämmitys   17,2 p/kWh*                               90             19,1 p/kWh
16724:                                       3
16725:     Halko käyttöpaikalla   210,0 mk/m '''""'                          50*''          26,3 p/kWh
16726:     Kaukolämpö, pientalo    15,6 p/kWh'"                             100             15,6 p/kWh
16727:      *Perus- ja kulutusmaksut painotettuina:
16728:       KTM:n energiakatsaus 1/1981
16729:    '"'KTM:n julkaisu B: 12
16730:  "'**VTT:n pienkattiloiden suoritustasotutkimus 1981
16731: '"""'Hintataso Tampereella
16732: 
16733: 
16734: 
16735:    Edellä olevan kaltainen tieto puulämmityk-          kannattavakSi. Kuten tunnettua tähän on lii-
16736: sen kustannuksista on omiaan vaikuttamaan              tettävä vielä puun hankinnan erittäin huomat-
16737: viljelijöihin ja maaseudun omakotitalon omis-          tava työllistävä vaikutus. Siksi on t.ärkeätä
16738: tajiinkin hilliten heidän halujaan lämmitysjär-        edelleen tehostaa julkisia toimenpiteitä myös
16739: jestelmän muuttamiseen. Vuonna 1980 julkais-           mainonnan keinoja käyttäen kotimaisen ener-
16740: tussa Sitran tutkimuksessa "Pienpuun ja hak-           gian hankinnan lisäämiseksi.
16741: kuutähteiden korjuu maatiloilla" esitetään val-           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
16742: lan toisenlaisia tuloksia puulämmityksen kus-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
16743: tannuksista ja kattiloiden hyötysuhteesta maa-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16744: seutuolosuhteissa. Tutkimuksen lopputuloksena          vaksi seuraavan kysymyksen:
16745: puulämmityksen kustannus eri vaihtoehdoissa
16746: öljylämmitykseen verrattuna on vaihdellut va-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä ulkomaisen
16747: jaasta puolesta neljännekseen.                                energian mainonnan tasapuolistamiseksi,
16748:    Lupaavasti alkanutta kehitystä kotimaisen                  ja
16749: energian käyttöön siirtymiseksi ei saisi hidastaa                aikooko Hallitus tehostaa kotimaisen
16750: millään toimenpiteillä. Erikoisesti maatiloilla               energian mainontaa julkisin· varoin ny-
16751: ja haja-asutusalueilla se pitäisi saada vähitellen            kyisten työpaikkojen turvaamiseksi ja
16752: ainoaksi vaihtoehdoksi tai korkeintaan sähkön                 työllisyyden parantamiseksi kotimaisen
16753: rinnalla käytettäväksi. Samoin kuntien kauko-                 energian käytön tarvitsemia laitteita
16754: lämmitysvaihtoehtona puu on osoittautunut jo                  valmistavassa .ja markkinoivassa yritys-
16755: tähän mennessä toteutetuissa hankkeissa täysin                toiminnassa?
16756:        Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1981
16757: 
16758:                                                Heikki Perho
16759:                                              N:o 454                                                3
16760: 
16761: 
16762: 
16763: 
16764:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16765: 
16766:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hallituksen vuoden 1982 tulo- ja meno-
16767: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       arvioesityksessä on esitetty asuntojen energia-
16768: olette 13 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn         taloudelliseen korjaustoimintaan 90 milj. mk,
16769: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        josta osa on käytettävissä myös talokohtaisten
16770: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lämpökeskusten hankintakustannusten tukemi-
16771: edustaja Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta       seen. Toisaalta asunto- ja maatilalainoituksessa
16772: kysymyksestä n:o 454:                               voidaan lisätä lainoitusarvoa rakennettaessa ko-
16773:                                                     timaista polttoainetta käyttävä kattilalaitos. Ku-
16774:           Mitä Hallitus aikoo tehdä ulkomaisen      luvan vuoden osalta asuntolainoituksessa lisäys
16775:        energian mainonnan tasapuolistamiseksi,      on 14 000 mk. Maa- ja metsätalousministeriön
16776:        ja                                           käyttöön on esitetty maatilakiinteistöjen läm-
16777:           aikooko Hallitus tehostaa kotimaisen      mitysjärjestelmämuutoksiin 15 milj. mk ja
16778:        energian mainontaa julkisin varoin ny-       kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonhaa-
16779:        kyisten työpaikkojen turvaamiseksi ja        ralle 77,5 milj. mk kotimaisen polttoaineen
16780:        työllisyyden parantamiseksi kotimaisen       käytön edistämiseen. Näin kattilalaitoksen han-
16781:        energian käytön tarvitsemia laitteita        kinta kuluttajan kannalta on tehty mahdolli-
16782:        valmistavassa ja markkinoivassa yritys-      simman edulliseksi ja houkuttelevaksi.
16783:        toiminnassa?                                     Suoraan energiataloudelliseen tiedotustoimin-
16784:                                                     taan on kauppa- ja teollisuusministeriön käyt-
16785:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         töön esitetty 5,5 milj. mk. Toisaalta myös kun-
16786: taen seuraavaa:                                     tien energianeuvojaverkosto on merkittävä tie-
16787:    Kysymyksessä viitataan ilmeisesti tehostunee-    donlevitysorganisaatio. Neuvojien käyttöön tuo-
16788: seen öljytuotteiden ja sähköenergian markki-        tetaankin sekä kirjallista että audiovisuaalista
16789: nointiin lämmityskäyttöön. Nämä kampanjat           aineistoa. Neuvojien koulutuksessa on kotimais-
16790: kohdistuvat varsin suppeaan energiatalouden         ten polttoaineiden käyttö ollut esillä.
16791: osaan eli tiettyyn kauko- ja aluelämmityksen            Viime vuosina on jaettu valtion viranomais-
16792: sekä maatilatalouksien ulkopuolelle jäävään         ten ja eri tutkimuslaitosten toimesta tietoa
16793: pientalokantaan. Öljyalan järjestöjen yhteiset      kuluttajille sekä suunnittelijoiden ja asiantun-
16794: öljylämmitystä ja sen tehostamista koskevat         tijoiden käyttöön lisääntyvässä määrin. Suu-
16795: mainosiskut ovat näkyvyydellään saattaneet          relta osin tämä aineisto on syntynyt kauppa-
16796: luoda kysyjälle kuvan, että kotimaisen energian     ja teollisuusministeriön käynnistämän tutkimus-
16797: käytön edistäminen ja puolueettoman tiedon           toiminnan tuloksena. Ja on nähtävissä, että
16798: jakaminen ovat jääneet taka-alalle.                 näitä selvityksiä valmistuu lähiaikoina ja lähi-
16799:    Parhaat tulokset kotimaisen energian käy-        vuosina vielä entistä runsaammin, kun voimak-
16800: tössä ja käytön edistämisessä on saavutettu         kaasti lisätty tutkimustoiminta alkaa tuottaa
16801: maatilatalouksien rakennusten lämmityksessä,        tuloksia.
16802: kauko- ja aluelämmön tuotannossa sekä metsä-            Tiedon perille saattamiseksi on kauppa- ja
16803: teollisuuden energialähteenä. Esimerkiksi uusis-    teollisuusministeriöllä useita julkaisusarjoja,
16804: ta maatilatalooksien lämpökeskuksista 90 pro-       JOissa ilmestyneistä viimeisimmistä vuonna
16805: senttiin on valittu kotimainen polttoaine pää-       1981 julkaistuista raporteista mainittakoon:
16806: asialliseksi lämmönlähteeksi. Luetelluilla ener-        - Sarja B: 18, Kotimaisten polttoaineiden
16807: giantuotannon aloilla suunnittelu ja päätöksen-     kilpailukyky taajamien ja kiinteistöjen energia-
16808: teko perustuvat tänään asiallisiin ja puolueetto-   huollossa.
16809: miin selvityksiin ja asiantuntijalausuntoihin,          - Sarja B: 19, Kotimaisten polttoaineiden
16810: joihin ei satunnaisilla mainoskampanjoilla ole      kilpailukyky teollisuuden kattilalaitoksissa ja
16811:  juuri vaikutusta.                                  lauhdutusvoiman tuotannossa.
16812: 4                                             1981 vp.
16813: 
16814:        Sarja B: 20, Energiatalous 1995, energian     naareissa ja tiedotustilaisuuksissa sekä artikke-
16815: kulutuksen ja tuotannon kehitysnäkymät (myös         leissa ja tietoiskuissa. Tiedotustoimintaa tehos-
16816: ruotsiksi).                                          tetaan sitä mukaa kuin tutkimustuloksia val-
16817:   - Sarja D: 2, Elementtirakenteinen kiinteää        mistuu. Edellä sanottuun perustuen voidaan
16818: polttoainetta käyttävä lämpökeskus aluelämmi-        katsoa, että asiallista tietoa jaetaan tänään
16819: tyksen lämmönlähteenä.                               runsaasti. Ulkomaisiin pohtoaineisiin perustu-
16820:   - Sarja D: 4, Säkitetyn polttohakkeen han-         vien energiamuotojen markkinointia seurataan
16821: kinta- ja käyttömahdollisuudet haja-asutusalueen     kuitenkin tarkasti ja puututaan asiaan, jos
16822: pienkuluttajien kiinteistöjen lämmityksessä.         tilanne niin vaatii. Toisaalta esillä olleisiin
16823:    Lisäksi tietoa jaetaan niin kotimaisista kuin     kysymyksiin palataan myös energiapoliittisen
16824: tuontipohtoaineisiin perustuvista energiamuo-        ohjelman tarkistamisen yhteydessä.
16825: doista. Energiakatsauksissa ja -tilastoissa, semi-
16826:      Helsingissä joulukuun 14 päivänä 1981
16827: 
16828:                                                 Kauppa- ja teollisuusministeri Pirkko Työläjärvi
16829:                                             N:o 454                                               5
16830: 
16831: 
16832: 
16833: 
16834:                           Tili Riksdagens Herr Talman
16835: 
16836:   I det syfte 37 § 1 moni. riksdagsordningen      neringen och beslutsfattandet · i dag på sakliga
16837: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     och opartiska utredningar och expertutl?tanden
16838: av den 13 november 1981 tili vederbörande         som inte med temporära reklamkampanjer kan
16839: medlem av statsrådet för avgivande av svar        n~mnvärt påverkas.                              ·
16840: översänt avskrift av följande av riksdagsman          Regeringens statsverksproposition för år
16841: Perho undertecknade spörsmål nr 454:              1982 innefattar ett anslag om 90 miljoner
16842:                                                   mark för energiekonomisk reparation av bo-
16843:           Vad ämnar Regeringen göra för att       städer. En del av beloppet skulle även kunna
16844:        reklamen för utländsk energi skall bli     användas för stödjande av anskaffningen a~
16845:        mera objektiv, och                         egna värmecentraler. A andra sidan kan be-
16846:           har Regeringen för avsikt att anslå     låningsvärdet vid beviljande av bostads- och
16847:        offentliga medel för intensifiering av     gårdsbrukslån höjas genom byggande av pann-
16848:        reklamen för inhemsk energi för att        anläggning som eldas med inhemskt bränsle.
16849:        på så sätt trygga arbetsplatserna och      I år är ökningen i bostadsutlåningen 14 000
16850:        förbättra sysselsättningen inom de före-   mark. Enligt förslaget skulle jord- och skogs-
16851:        tag som tillverkar eller marknadsför       bruksministeriet få till sitt förfogande 15 mil-
16852:        apparater för förbrukning av inhemska      joner mark för att användas för omläggningar
16853:        bränslen?                                  av lantbruksfastigheters värmesystem samt
16854:                                                   handels- och industriministeriets verksamhets-
16855:    Såsom 'Svar på ~spörsmålet får jag vördsamt    område på motsvarande sätt 77,5 miljoner
16856: anföra följande:                                  mark för främjande av användningen av in-
16857:    I spörsmålet hänvisas uppenbarligen till den   hemska bränslen. På detta sätt har anskaffning
16858: effektiverade marknadsföringen av oljepro-        av en pannanläggning gjorts så förmånlig och
16859: dukter och elektricitet som värmekälla. Kam-      frestande för konsumenten som möjligt.
16860: panjerna hänför sig till en ganska smal sektor        För direkt energiekonomisk informations-
16861: av energiförsörjningen, nämligen småhus som       verksamhet föreslås handels- och industriminis-
16862: står utanför såväl fjärrvärme och distriktsupp-   teriet få 5,5 miljoner mark. Även de koru-
16863: värmning som gårdsbrukssektorn. De reklam-        munala energirådgivarna utgör en viktig kana!
16864: stötar som vissa inom oljebranschen verk-         för spridning av information. Både informativ
16865: samma organisationer tillsammans organiserat      litteratur och AV-materia! produceras till råd-
16866: för främjande av oljeeldningen har, på grund      givarnas bruk. Även inom rådgivarutbild-
16867: av den stora publicitet som de fått, kunnat       ningen har förbrukningen av inhemska bränslen
16868: ge spörsmålsställaren den uppfattningen att       belysts.
16869: främjandet av användningen av de inhemska             Statliga myndigheter och olika forsknings-
16870: energiformerna och spridningen av objektiv        anstalter har under de senaste åren i ökad
16871: information har blivit trängda i bakgrunden.      utsträckning tilldelat såväl konsumentkåren
16872:     Strävandena att främja förbrukningen och      som planerare och sakkunniga saklig informa-
16873: konsumtionen av inhemsk energi har givit          tion. Ifrågavarande materia! har till en stor
16874: bästa resultat i fråga om uppvärmningen av        del kommit till som en biprodukt av den
16875: byggnader i gårdsbruk, produktioneo av fjärr-     forskningsverksamhet som handels- och in-
16876: och distriktvärme samt försörjningen av energi    dustriministeriet har startat. Och det är uppen-
16877: för skogsbruket. T. ex. nya lanthushåll har i     bart att dylika utredningar kommer att under
16878: 90 procent av fallen valt ett inhemskt bränsle    den närmaste framtiden och de närmaste åren
16879: till sin huvudsakliga värmekälla. Inom nämnda     publiceras i allt växande utsträckning, när den
16880: områden av energiproduktion bygger pla-           radikalt ökade forskningen börjar ge resultat.
16881: 0881013534
16882: 6                                             1981 vp.
16883: 
16884:    Handels- och industriministeriet utger ett        av småkonsumentfastigheter på glest bebyggda
16885: flertal publikationsserier för att säkerställa att   orter.
16886: informationen når dem som den gäller. Bland             Dessutom sprids information om såvål in-
16887: de rapporter som senast utkommit i dessa             hemska som av importbränslen erhållna energi-
16888: serier under år 19 81 må nämnas:                     former i publikationerna Energiöversikt och
16889:    - Serie B: 18. Konkurrenskraften av in-           Energistatistik, vid seminarier och informa-
16890: hemska bränslen inom energiförsörjningen på          tionsmöten samt genom artiklar och informa-
16891: tätorter och i fastigheter.                          tionsstötar. Informationsverksamheten effekti-
16892:    - Serie B: 19. Konkurrenskraften av in-           veras i och med att nya forskningsresultat
16893: hemska bränslen för industrins pannanlägg-           publiceras. Med beaktande av vad ovan är
16894: ningar och produktion av kondensationskraft.         sagt kan anses, att saklig information sprids
16895:    - Serie B: 20. Energihushållningen 1995.          i dag rikligt nog. Marknadsföringen av sådana
16896: Utvecklingsutsikter för energiförbrukning och        energiformer som bygger på användningen av
16897: energiproduktion (föreligger även på svenska).       utländska bränslen observeras dock hela tiden
16898:    - Serie D: 2. Elementbyggd värmecentral           och om utvecklingen så kräver ingriper man
16899: eldad med fast bränsle och dess lämplighet för       omedelbart i saken. Å andra sidan återkommer
16900: distriktsuppvärmning.                                man tili dessa frågor i samband med gransk-
16901:    - Serie D: 4. Säckad flisved, dess anskaff-       ningen av det energipolitiska programmet.
16902: barhet och användningsmöjligheter för eldning
16903:      Helsingfors den 14 december 1981
16904: 
16905:                                                 Handels- och industriminister Pirkko Työläjärvi
16906:                                               1981 vp.
16907: 
16908: Kirjallinen kysymys n:o 455
16909: 
16910: 
16911: 
16912: 
16913:                                   P. Jokinen ym.: Päihtyneiden selviämisaseman perustamisesta
16914:                                       Kouvolaan
16915: 
16916: 
16917:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16918: 
16919:    Erilaisten päihteiden käyttö nuorison kes-         olevat poliisiaseman pidätystilat ovat tähän tar-
16920: kuudessa Kouvolan kaupungissa on viime aikoi-         koitukseen riittämättömät, ja päihtymyksen
16921: na .huolestuttavasti lisääntynyt. Viime vuosi-        vuoksi säilöön otettujen henkilöiden pito Kou-
16922: kympl!!nen puolivälin noususuhdanteiden vuo-          volan poliisiasemalla nykyisissä suojissa tuottaa
16923: sin~t :kertyi Kouvolan. poliisin neljännesvuoden      myös tilojen alkeellisuuden vuoksi erittiijn :suu-
16924: tilastoihin jopa 4 ,009 juopumuspiqätystä. Ase-       ria vaikeuksia. Alle 15-vuotiaat juopuneet po-
16925: man. seudun rauhoituttua., ov:a,t luvut kohtuullis-   liisin on periaatteessa kuljetettava kotiin, koska
16926: tuneet: .. viime vuonna otettiin taheen 3 283         heitä ei lain mukaan saisi panna putkaan. Kui-
16927: päihtynyttä. Kwu~~p vuoden' kolinannelia nel-         tenkin nuoret ovat valitettavan usein poliisin
16928: jänneksellä selviämään. kuljetettiin 688 henki-       huostaan. joutuessaan sellaisessa kunnossa, että
16929: löä. Vastaavana ajankohtana viime Vl,IOnna lu-        heidän kotipaikkaansa ei saada selville. Ainut
16930: kumäärä oli 841.                                      vaihto~;hto Poliisille on tällöin pidätyssuojan
16931:    Vaikka luvut osoittavatkin juopumuspidätys-        käyttäminen.
16932: ten ~äär~n jatkuvasti laskevan! on luvuissa vie-          Erityisesti nuorten asemaa ajatellen selviä-
16933: lä hiomattavasti korjaamisen varaa. Eri tahot         misasema olisi välttämätön putkan korvike, jos-
16934: ovat Kouvolassa kiinnittäneet ongelmaan tois-         sa voitaisiin myös antaa neuvoja ja ohjausta.
16935: tuvasti huomiota. Puutteeksi Kouvolassa on            Neuvontatoiminnassa voisi olla mukana sekä
16936: vuosia koettu päihtyneiden selviämisaseman            päihdehuollon että lääkintähuollon ihmisiä.
16937: puuttuminen. Asiasta teki mm. allekirjoittanut        Myös poliisin työn helpottamiseksi selviämis-
16938: jo vuonna 1972 toivomusaloitteen, joka ei kui-        aseman saaminen Kouvolaan monen muun kau-
16939:  tenkaan johtanut toimenpiteisiin hallituksen ta-     pungin tavoin olisi mielestäni kiireellisesti to-
16940:  holta. Myös Kouvolan kaupunki on aikanaan             teutettava uudistus.
16941:  tehnyt valtiovallalle esityksiä selviämisaseman          Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
16942: perustamisesta, koska selviämisaseman perusta-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16943:  minen ja ylläpito ovatkin selkeästi valtiolle        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16944:  kuuluvia tehtäviä. Tämäkään aloite ei kuiten-        vaksi seuraavan kysymyksen:
16945:  kaan ole sisäasiainministeriössä.
16946:     Selviämisaseman puuttuessa poliisi joutuu                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
16947:  viemään päihtyneet poliisin pidätyssuojaan,                  siin päihtyneiden selviämisaseman pe-
16948:  putkaan. Kuitenkin Kouvolan virastotalolla                   rustamiseksi Kouvolan kaupunkiin?
16949:       Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1981
16950: 
16951:                 Pekka Jokinen                                     Anna-Kaarina Louvo
16952:                 Heikki Järvenpää                                  Aila Jokinen
16953: 
16954: 
16955: 
16956: 
16957:  0881013512
16958: 2                                         1981 vp.
16959: 
16960: 
16961: 
16962: 
16963:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16964: 
16965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
16966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    taen seuraavaa:
16967: olette 13 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn         Päihtyneiden selviämisasemakokeilua · on suo-
16968: kirjeenne n:o 2019 ohella lähettänyt valtio-     ritettu Lahden poliisilaitoksella. Mainitun kokei-
16969: neuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-   lun ja nyt alkavan Helsingin selviämisasemako-
16970: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Pekka Joki-    keilun tulosten perusteella pyritään yhteistoi-
16971: sen ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 455,      minnassa sosiaali- ja terveysministeriön ·kanssa
16972: jossa tiedusteliaan:                             määrittelemään selviämisasematoiminnan tar-
16973:                                                  koituksenmukainen laajuus sekä eri hallinnon-
16974:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-   haarojen osuus toiminnan toteuttamisessa. Täs-
16975:        siin päihtyneiden selviämisaseman pe-     sä yhteydessä tullaan ratkaisemaan myös se,
16976:        rustamiseksi Kouvolan kaupunkiin?         mille paikkakunnille selviämisasemia pyritään
16977:                                                  perustamaan.
16978:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1981
16979: 
16980:                                                              Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
16981:                                            N:o 455                                              3
16982: 
16983: 
16984: 
16985: 
16986:                          Tili Rik,sda,gen's Herr Talman
16987: 
16988:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Ett experiment med en tillnyktringsstation
16989: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        för herusade har utförts vid Lahtis polisinrätt-
16990: velse nr 2 019 av den 13 november 1981 tili      ning. På basen av resultaten därav och av det
16991: vederbörande medlem av statsrådet översänt       experiment som nu inleds med en tillnyktrings-
16992: avskrift av följande av riksdagsman Pekka Jo-    station i Helsingfors kommer man i samarbete
16993: kinen m.fl. undertecknade skrifdiga spörsmål     med social- och hälsovårdsministeriet att för-
16994: nr 455:                                          söka fastslå en ändamålsenlig omfattning för
16995:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för   verksamheten med tillnyktringsstationer samt
16996:         grundande av en tillnyktringsstation     de olika förvaltningsgrenarnas andel i förverk-
16997:         för besurade i Kouvola stad?             ligandet. I samband därmed kommer det också
16998:                                                  att avgöras på vilka orter tillnyktringsstationer
16999:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     borde grundas.
17000: samt anföra följande:
17001:      Helsingfors den 11 december 1981
17002: 
17003:                                                  Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
17004:                                              1981 vp.
17005: 
17006: Kirjallinen kysymys n:o 456
17007: 
17008: 
17009: 
17010: 
17011:                                  Tennilä: Posion työnvälityksen menettelystä
17012: 
17013: 
17014:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17015: 
17016:   Posion kunnassa rakennetaan työllisyysvaroil-        Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
17017: la poroteurastamoa. Työnvälityksen menettely        § :n 1 momentin perusteella esitänkin valtio-
17018: työntekijöitä työmaalle valittaessa on herättä-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17019: nyt tyytymättömyyttä. Työhön on nimittäin           seuraavan kysymyksen:
17020: palkattu paliskunnan esityksestä tavallisesti po-
17021: ronhoitotöissä olevia. Nämä henkilöt ovat tiet-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17022: tävästi ilmoittautuneet työnhakijoiksi vasta sit-          ryhtyä selvittääkseen Posion työnväli-
17023: ten, kun on jo sovittu että he työn saavat.                tyksen menettelyn työntekijöitä poro-
17024: Monet pitkäänkin työttöminä olleet ja työpaik-             teurastamotyömaalle valittaessa?
17025: kaa todella kipeästi tarvitsevat ovat näin tul-
17026: leet syrjäytetyiksi.
17027:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1981
17028: 
17029:                                        Esko-Juhani Tennilä
17030: 
17031: 
17032: 
17033: 
17034: 088101359A
17035: 2                                            1981 vp.
17036: 
17037:                                                                                              .··,.'
17038: 
17039: 
17040: 
17041: 
17042:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17043: 
17044:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          Kemijärven työvoimatoimiston Posion sivu-
17045: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        toimiston osoittamina · on työkohteeseen .sijoi-
17046: mie's, ·olette 13 päivänä marraskuuta 1981 päi-     tettu 10 työnhakijana · • öllutta henkilöä .. Työ-
17047: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       hön sijoitetuista neljä oli yli vuoden tyÖttömi-
17048: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        nä olleita pitkäaikaistyöttömiä, kaksi k~sän ai-
17049: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuu-       kana omakotirakennustyöllä työllistyneitä ja
17050: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 456:         sen jälkeen työttömiksi ilmoittautuneita hen-
17051:                                                     kilöitä, yksi sahalta 1. 9. alkaen pakkolomalla
17052:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ollut henkilö sekä kolme poromiestä, joista
17053:        ryhtyä selvittääkseen Posion työnväli-       yksi otettiin työmaalle työnjohto- ja valvon-
17054:        tyksen menettelyn työntekijöitä poro-        tatehtäviin. Kaikki työhön osoitetut olivat
17055:        teurastamotyömaalle valittaessa?             ilmoittautuneet työvoimatoimistoon työnhaki-
17056:                                                     joiksi ennen työhönosoituksen antamista. Kol-
17057:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       men poromiehen osoittamista kyseiseen työ-
17058: vasti seuraavaa:                                    kohteeseen on pidettävä asianmukaisena, sillä
17059:    Toivan paliskunnalle on myönnetty momen-         työn tehokas hoitaminen edellyttää poroelin-
17060: tilta 34.50.61 valtionapua työvoiman palkkaa-       keinon tuntemusta.
17061: miseen erotusaidan ja teurastamon rakentami-           Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta,
17062: seen 91 000 markkaa. Asetetun työllisyysehdon       että Posion työvoimatoimisto on noudattanut
17063: mukaan avustuskohteen kaikki työntekijät tu-        asetettua työllisyysehtoa sekä toiminut tarkoi-
17064: lee ottaa työvoimapiirin toimiston osoittamalla     tuksenmukaisesti ja ohjeiden mukaan osoitta-
17065: tavalla ja ensi sijassa työvoimatoimistossa työt-   essaan työvoimaa edellä mainittuun työkohtee-
17066: töminä olevista henkilöistä.                        seen.
17067:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1981
17068: 
17069:                                                               Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
17070:                                               N:o 456                                              3
17071: 
17072: 
17073: 
17074: 
17075:                            Tili Riksdagens Herr Talman
17076: 
17077:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Anvisande av Kemijärvi arbetskraftsbyrås fi-
17078: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           Iial i Posio har 10 personer, vilka varit upp-
17079: velse av den 13 november 1981 tili vederbö-         tagna som arbetssökande, placerats vid pro-
17080: rande medlem av statsrådet för besvarande           jektet. Av de arbetsplacerade var 4 långtids-
17081: översänt avskrift av följande av riksdagsman        arbetslösa som varit utan arbete minst ett år,
17082: Esko-Juhani Tennilä ställda skriftliga spörsmål     två hade sysselsatts vid ett egnahemsbygge un-
17083: nr 456:                                             der sommaren, varefter de anmält sig som ar-
17084:                                                     betslösa, en hade varit permitterad från ett
17085:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       sågverk fr.o.m. 1. 9., och tre var renskötare,
17086:        ta i syfte att utreda arbetsförmedling-      av vilka en anställdes tili arbetslednings- och
17087:        ens i Posio förfarande vid rekrytering       övervakningsuppgifter vid bygget. Alla som fått
17088:        av arbetstagare tili renslakteribygget?      arbetsanvisning hade före det varit anmälda
17089:                                                     som arbetssökande vid arbetskraftsbyrån. An-
17090:    Såsom svar på detta spörsmål framför jag         visandet av tre renskötare tili projektet bör
17091: vördsamt följande:                                  anses som ändamålsenligt förfarande med tan-
17092:    Tolva renbeteslag har ur moment 34.50.61         ke på att arbetets effektiva utförande förut-
17093: beviljats 91 000 mark i statsunderstöd för av-      sätter kännedom om rennäringen.
17094: löning av arbetskraft tili ett renstängsel- och        Med stöd av det ovan anförda kan man kon-
17095: slakteribygge. Enligt det sysselsättningsvilikor    statera, att Posio arbetskraftsbyrå har iakttagit
17096: som ställts bör alla arbetstagare tili detta pro-   sysselsättningsvilikoret samt handlat ändamåls-
17097: jekt som erhåller understöd anställas i enlig-      enligt och enligt direktiven vid anvisande av
17098: het med arbetskraftsdistriktsbyråns anvisningar     arbetskraft tili ovan nämnda arbetsprojekt.
17099: och i första hand bland arbetskraftsbyråns ar-
17100: betslösa arbetssökande.
17101:      Helsingfors den 15 december 1981
17102: 
17103:                                                            Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
17104:                 j
17105:                j
17106:               j
17107:              j
17108:             j
17109:            j
17110:           j
17111:          j
17112:         j
17113:        j
17114:       j
17115:      j
17116:     j
17117:    j
17118:   j
17119:  j
17120: j
17121:                                              1981 vp.
17122: 
17123: Skriftligt spörsmål nr 457
17124: 
17125: 
17126: 
17127: 
17128:                                  A. Stenbäck:. Om postavgifterna för tidningar och tidskrifter
17129: 
17130: 
17131:                              Till Riksdagens Herr Talman
17132: 
17133:     Postens prissättning av tidningarnas post-         Bland veckotidningarna har utvecklingen
17134:  taxor sker enligt ett system där tidningsnum-      gynnat tidskrifter med större sidantal (t. exo
17135:  rens vikt, utgivningstäthet och upplagans stor-    Apu, Seura mofl.) eftersom styckepriset stigit
17136:  lek inverkar.                                      mycket kraftigare än kilogramspriseto 1 jäm-
17137:     Lägsta taxan betalar dagstidningarna och        förelse med dagstidningarna och ovannämnda
17138: 'som sådana klassas tidningar som utkommer          veckotidningar har de religiösa och ideella
17139:  minst tre gånger i veckan. Ett stort antal tid-    veckotidningarna behandlats på ett sådant sätt,
17140:  ningar - däribland många religiösa veckotid-       som väckt undran om det är regeringens av-
17141: ningar - hör tHl avgiftsklassen för tidningar       sikt att med höga .postavgifter strypa utgiv-
17142:  som utkommer mindre än tre gånger i veckan         ningen av dessa tidningar 0
17143: 
17144: 
17145: 
17146: 
17147:  men minst 50 gånger i året eller har en upp-          Med hänvisning tili ovaristående och med
17148:  laga på minst 100 000 exemplar.                    stöd av 37 § 1 momo riksdagsordningen till-
17149:     Utvecklingen av postavgifterna för vecko-       ställer jag följande spörsmål att besvaras av
17150:  tidningarna har varit betydligt mer ofördel-       vederbörande medlem ·i statsrådet:
17151:  aktig än för dagstidningarna. Ar 1974 var
17152:  dagstidningarnas styckepris 1,2 p och vecko-                  Är Regeringen medveten om att tid-
17153:  tidningarnas styckepris 1,5 p. År 1981 var                ningarnas och tidskrifternas postavgif-
17154:  veckotidningarnas styckci:pris 16,5 p (förhöj-            ters fastställande främst på basen av
17155:  ning c. 1 000 %) och dagstidningarnas stycke-             styckepriset är särskilt betungande för
17156: .pris 4,7 p ( +. 291 %) . Tili styckepriset skall          utgivandet av religiösa och ideella tid-
17157:   adderas kilopriset för att få den totala av-             ningar och tidskrifter, och
17158:  giften. Kilopriset har under motsvarande tid                  om Regeringen är medveten härom,
17159:  stigit från 46,5 p tili 204 p ( + 339 %) . För            tili vilka åtgärder ämnar Regeringen
17160:   dagstidningarnas del har motsvarande höjning             skrida för att återföra styckepriset tili
17161:  varit .250 % från 36 p tili 126 p per kg.                 en rättvis nivå?
17162:     Som jämförelse ·förtjänar nämnas att levnads-
17163:   kostnadsindex under samma tid stigit 119,5 %  0
17164: 
17165: 
17166: 
17167: 
17168:       Helsingfors den 17 november 1981
17169: 
17170:                                           Asser Stenbäck
17171: 
17172: 
17173: 
17174: 
17175: 088101377W
17176: 2                                             1981 vp.
17177: 
17178: Kirjallinen kysymys n:o 457                                                               Suomennos
17179: 
17180: 
17181: 
17182: 
17183:                                  A. Stenbäck: Sanomalehtien ja aikakauslehtien postimaksuista
17184: 
17185: 
17186:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17187: 
17188:    Postin hinnoittelu lehtien postitaksojen osal-      Viikkolehtien joukossa kehitys on suosinut
17189: ta tapahtuu järjestelmän pohjalta, jossa lehtien    suuren s1vumaaran omaavia aikakauslehtiä
17190: paino, ilmestymistiheys ja painoksen suuruus         (esim. Apu, Seura ym.), koska kappalehinta
17191: vaikuttavat.                                        on noussut paljon enemmän kuin kilohinta.
17192:    Alinta taksaa maksavat päivälehdet, ja sellai-   Päivälehtiin ja edellä mainittuihin viikkoleh-
17193: siksi luokitellaan lehdet, jotka ilmestyvät vä-     tiin verrattuna uskonnollisia ja aatteellisia
17194: hintään kolme kertaa viikossa. Suuri määrä          viikkolehtiä on käsitelty tavalla, joka on he-
17195: lehtiä, niiden joukossa monet uskonnolliset         rättänyt kysymyksen siitä, aikooko hallitus
17196: viikkolehdet, kuuluvat sellaisten lehtien maksu-    korkeilla postimaksuilla tukahduttaa näiden
17197: luokkaan, jotka ilmestyvät vähemmän kuin            lehtien ilmestymisen.
17198: kolme kertaa viikossa, mutta vähintään 50              Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
17199: kertaa vuodessa, tai joiden painosmäärä on          jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla .esitän
17200: vähintään 100 000 kpl.                              valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17201:    Viikkolehtien postimaksukehitys on ollut         vaksi seuraavan kysymyksen:
17202: huomattavasti epäedullisempi kuin päivälehtien.
17203: Vuonna 1974 päivälehtien kappalehinta oli                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
17204: 1.2 penniä ja viikkolehtien kappalehinta 1,5               sanomalehtien ja aikakauslehtien posti-
17205: penniä. Vuonna 1981 viikkolehtien kappale-                 maksujen määrääminen ensisijaisesti
17206: hinta oli 16,5 penniä (korotus noin 1 000 %)               kappalehinnan perusteella vaikeuttaa
17207: ja päivälehtien kappalehinta 4,7 penniä                    erityisesti uskonnollisten ja aatteellisten
17208:  (+ 291 %) . Kokonaishinnan saamiseksi kap-                sanomalehtien ja aikakauslehtien jul-
17209: palehintaan on lisättävä vielä kHohinta. Kilo-             kaisemista, ja
17210: hinta on vastaavana aikana noussut 46,5 pen-                  jos Hallitus on tästä tietoinen, niin
17211: nistä 204 penniin ( + 339 %) . Päivälehtien                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17212: osalta vastaava korotus on ollut 250 % 36                  ryhtyä palauttaakseen kappalehinnan
17213: pennistä 126 penniin per kilo.                             oikeudenmukaiselle tasolle?
17214:    Vertailun vuoksi voidaan mainita, että elin-
17215: kustannusindeksi on samana aikana noussut
17216: 119,5 %.
17217:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1981
17218: 
17219:                                           Asser Stenbäck
17220:                                               N:o 457                                                 3
17221: 
17222: 
17223: 
17224: 
17225:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17226: 
17227:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tannukset. Asetuksen mukaisista bruttomak-
17228: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suista myönnetään asetuksessa säädetyt alen-
17229: olette 17 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn          nukset veloittaen tulo- ja menoarviossa leh-
17230: kirjeenne n:o 2021 ohella toimittanut valtio-        distön yleistä kuljetustukea varten varattua
17231: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      määrärahaa. Säädetyt alennukset myönnetään
17232: kansanedustaja A. Stenbäckin näin kuuluvasta         automaattisesti kaikille postitse kuljetettaville
17233: kirjallisesta kysymyksestä n:o 457:                  lehdille.
17234:                                                         Asetuksella ( 6 7 3/80) säädettiin julkaisijalle
17235:           Onko Hallitus tietoinen snta, että         tulo- ja menoarvion rajoissa lehdistön yleisenä
17236:        sanomalehtien ja aikakauslehtien posti-       kuljetustukena vuonna 1981 täysimääräisistä
17237:        maksujen määrääminen ensisijaisesti           postimaksuista myönnettävästä alennuksesta
17238:        kappalehinnan perusteella vaikeuttaa          mm. seuraavaa:
17239:        erityisesti uskonnollisten ja aatteellisten      2 § b) "harvemmin kuin kolme kertaa vii-
17240:        sanomalehtien ja aikakauslehtien jul-         kossa ilmestyvän lehden alennus on 23,6 pen-
17241:        kaisemista, ja                                niä numerokappaleelta;"
17242:           jos Hallitus on tästä tietoinen, niin         Kun näiden lehtien täysimääräinen posti-
17243:        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          maksu on asetuksen 1 §:n mukaan 40,1 pen-
17244:        ryhtyä palaottaakseen kappalehinnan           niä numerokappaleelta, on alennus siten noin
17245:        oikeudenmukaiselle tasolle?                   59 % eli nämä lehdet maksavat keskimääräisiä
17246:                                                      kustannuksia vastaavasta kappalehinnasta itse
17247:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vain 41 %. Näille lehdille ei vuoden 1977
17248: vasti seuraavaa:                                     jälkeen ole myönnetty alennusta painon mu-
17249:    Sanoma- ja aikakauslehtien postimaksut oli-       kaan määräytyvästä kuljetusmaksusta oli kilo-
17250: vat vuoteen 1975 asti tasoltaan sellaisia, että      hinnasta.
17251: saadut tulot kattoivat noin neljänneksen lehti-         Harvemmin kuin kolme kertaa viikossa ilmes-
17252: liikenteen kustannuksista. Täten syntyneen           tyvät lehdet maksavat vuonna 1981 postimak-
17253: tappion osittaiseksi korvaamiseksi oli valtion       sua yhteensä (kappale- ja kilohinta) keski-
17254: tulo- ja menoarviossa määräraha. Yli puolet          määrin vain 42 penniä kappaleelta, mikä on
17255: tappiosta jäi kuitenkin niin sanotuksi piilo-        64 prosenttia näistä keskimäärin 125 grammaa
17256: tueksi lehdistölle. Eduskunta edellytti vastauk-     painavista lehdistä aiheutuvista kustannuksista
17257: sessaan vuoden 1969 tulo- ja menoarvioesi-            (65,6 penniä). Sen sijaan noin 40 grammaa
17258: tykseen, että lehtien kuljetusavustus otetaan        painavat lehdet maksavat postimaksua keski-
17259: vastaisuudessa tulo- ja menoarviossa huomioon        määrin vain vajaat 25 penniä, mikä vastaa vain
17260: todellisuutta vastaavalla tavalla. Liikenteen        51 prosenttia näistä lehdistä aiheutuvista kus-
17261: osalta on vleensä asetettu tavoitteeksi kustan-      tannuksista.
17262: nusvastaav~usperiaate. Muista kuin liiketalou-          Siten kappalepainoltaan kevyet uskonnolliset
17263: dellisista syistä tapahtuva postimaksujen alen-      ja aatteelliset lehdet maksavat itse vain noin
17264: taminen on lain mukaan korvattava posti- ja          puolet aiheuttamistaan kustannuksista, mutta
17265: telelaitokselle valtion yleisistä varoista.          painavat viikkolehdet sen sijaan jopa yli kaksi
17266:    Asetus sanoma- ja aikakauslehtien postimak-       kolmasosaa aiheuttamistaan kustannuksista.
17267: suista on valtioneuvostossa vuonna 1975 teh-         Kirjallisessa kysymyksessä mainittua epäsuhtaa
17268: dyn päätöksen mukaisesti vuosittain vahvis-          uskonnollisten ja aatteellisten lehtien vahin-
17269: tettu siten, että lehtiliikenteen postimaksuista     goksi ja viikkolehtien hyödyksi ei siten ole
17270: saatavat tulot kattaisivat täysimääräisesti kus-     olemassa.
17271: 4                                           1981 vp.
17272: 
17273:    Kysymyksessä on todettu sanomalehtien ja       ja samalla myös täysimääräisistä postimaksuista
17274: aikakauslehtien postimaksujen määräämisestä       on painon perusteella määräytyviä vain yksi
17275: ensisijaisesti kappalehinnan perusteella. Kai-    kolmasosa. Alennuksia on yhteiskuntapoliitti-
17276: kista lehtien itsensä maksamista postimaksuista   sista syistä myönnetty etupäässä kappalehin-
17277: kuitenkin noin 58% v. 1981 määräytyy kilo-        nasta perittävästä maksusta.
17278: hinnan perusteella. Sen sijaan kustannuksista
17279:      Helsingissä joulukuun 23 päivänä 1981
17280: 
17281:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
17282:                                             N:,o 457                                             5
17283: 
17284: 
17285: 
17286: 
17287:                           Tili Riksdagens Herr Talman
17288: 
17289:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        täcka kostnaderna. De i förordningen stadgade
17290: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          nedsättningarna på de i förordningen avsedda
17291: velse av den 17 november 1981 tili veder-          bruttoavgifterna beviljas genom att debitera
17292: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     anslaget som i budgetförslaget reserverats för
17293: av följande av riksdagsman A. Stenbäck ställda     transportunderstödet. De stadgade nedsätt-
17294: skriftliga spörsmål nr 457:                        ningarna beviljas automatiskt åt alla tidningar
17295:                                                    som transporteras per post.
17296:           Är Regeringen medveten om att tid-          Genom förordningen (6 7 3/80) stadgades
17297:        ningarnas och tidskrifternas postavgif-     om den nedsättJning som publiceraren beviljas
17298:        ters fastställande främst på basen av       på postavgifternas fulla belopp inom ramen
17299:        styckepriset är särskilt betungande för     av budgetförslaget såsom pressens allmänna
17300:        utgivandet av religiösa och ideella tid-    transportunderstöd bl. a. följande: nedsättning
17301:        ningar och tidskrifter, och                 för tidning eller tidskrift som utkommer färre
17302:            om Regeringen är medveten härom,        en tre gånger i veckan är 23,6 penni per num-
17303:        tili vilka åtgärder ämnar Regeringen        merexemplar.
17304:        skrida för at återföra styckepriset tili       Då den fulla postavgiften för dessa tidningar
17305:        en rättvis nivå?                            enligt förordningens 1 § är 40,1 penni per
17306:                                                    nummerexemplar, är nedsättningen således c.
17307:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      59 %, d.v.s. dessa tidningar betalar själv en-
17308: samt anföra följande:                              dast 41 % av det styckepris som motsvarar
17309:                                                    de genomsnittliga kostnaderna. Dessa tidningar
17310:    Ända tili år 1975 var tidningarnas och          har efter år 1977 inte beviljats nedsättning på
17311: tidskrifternas postavgifter på en sådan nivå,      den enligt vikten fastställda transportavgiften
17312: att de insamlade intäkterna täckte ungefär en      ellet kiloavgiften.
17313: fjärdedel av tidningstrafikens kostnader. För         De tidningar, som utkommer mindre än
17314: att delvis kunna ersätta det därav föranledda      tre gånger per vecka, betalar år 1981 såsom
17315: underskottet hade man reserverat ett anslag        postavgift (stycke- eller kilopris) sammanlagt
17316: i statsbudgeten. Över hälften förblev dock         i medeltal endast 42 penni per styck, vilket
17317: såsom ett så kallat dolt understöd för pressen.    är 64 % av de kostnader, som dessa i medel-
17318: I sitt svar tili budgetförslaget för år 1969       tal 125 g vägande tidningar förorsakar (65,6
17319: förutsatte riksdagen, att tidningarnas ,trans-     penni). I stället betalar tidningarna, som väger
17320: portunderstöd i framtiden skulle iakttas i         c. 40 g, en genomsnittlig postavgift av endast
17321: budgetförslaget på ett sätt som motsvarar          25 penni, vilket endast motsvarar 51 % av de
17322: verkligheten. För trafikens del har man i all-     kostnader, som förorsakas av dessa tidningar.
17323: mänhet ställt kostnadsmotsvarighetsprincipen          Således betalar de religiösa och ideella tid-
17324: som målsättning. Postavgifternas sänkning på       ningarna, vilkas vikt per styck är små, själv
17325: andra än affärsekonomiska grunder skall en-        endast ungefär hälften av de kostnader som
17326: ligt Iagen ersättas åt post- och televerket av     de förorsakar, men tunga veckotidningar i
17327: statens offentliga medel.                          stället även över två tredjedelar av sina kost-
17328:    Förordning om postavgifterna för tidningar      nader. Det finns alltså inte ett sådant miss-
17329: och tidskrifter har enligt statsrådets beslut av   förhållande, som avses i det skriftliga spörs-
17330: år 1975 årligen fastställts så, att intäkterna     målet, tili skada för de religiösa och ideella
17331: från tidningstrafikens postavgifter fullt skulle   tidningar och till förmån för veckotidningar.
17332: 088101377W
17333: 6                                          198.1 vp;
17334: 
17335:    I spörsmålet har det konstaterats att tid-     vikten fastställda avgifterna endast en tredje
17336: ningarnas och tidskrifternas postavgifter fast-   del av kostnaderna och samtidigt också av de
17337: ställs i främsta rummet på grund av stycke-       fulla postavgiftsbeloppen. Nedsättningar har
17338: priset. Av alla de avgifter som tidningarna       på samhällspolitiska skäl i främsta rummet
17339: betalar själva, fastställs år 1981 c. 58 % på     beviljats på den avgift som uppbärs av stycke-
17340: grund av kilopriset. I stället utgör de enligt    priset.
17341:      Helsingfors den 23 december 1981
17342: 
17343:                                                                ' T rafikminister Veikko Saarto
17344: 
17345: 
17346: 
17347: 
17348:                                      ..                                                            \:
17349: 
17350: 
17351: 
17352: 
17353:                                                                                           ·,
17354:                                                                                       '        '
17355:                                              1981 vp.
17356: 
17357: Kirjallinen kysymys n:o 458
17358: 
17359: 
17360: 
17361: 
17362:                                  Poutanen: Reservin kertausharjoitusten huomioonottamisesta
17363:                                     maatalousyrittäjän sijaisapua myönnettäessä
17364: 
17365: 
17366:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17367: 
17368:    Maatalousyrittäjän vuosiloman ja sijaisavun      heidät eriarvoiseen asemaan muiden väestö-
17369: järjestämisestä annetun lain mukaan sijaisapua      ryhmien kanssa.
17370: voidaan antaa yli kolmen päivän ajaksi vain            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
17371: sairauden, tapaturman ja synnytyksen perus-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
17372: teella. Esimerkiksi tapauksissa, joissa maata-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17373: lousyrittäjä kutsutaan reservin kertausharjoituk-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17374: siin - jotka usein kestävät 10-12 päivää -
17375: ei sijaisapua voi saada kuin kolmeksi päiväksi.               Aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
17376:    Tällainen lain määräys aiheuttaa sen, että              piteisiin maatalousyrittäjän vuosilomasta
17377: maatalousyrittäjä joutuu kertausharjoitusten               ja sijaisavusta annetun lain muutta-
17378: ajaksi palkkaamaan itse sijaisensa tai käyttä-             miseksi siten, että reservin kertaus-
17379: mään kertausharjoituksiin vuosilomansa.                    harjoitusten takia olisi mahdollista
17380:    Sijaisavun rajoittaminen tällaisissa tapauk-            saada sijaisapua pitemmäksi aikaa kuin
17381: sissa kolmeen päivään aiheuttaa maatalous-                 lain nykyisin sailiman kolmen päivän
17382: yrittäjille kohtuuttomia hankaluuksia ja asettaa           ajaksi?
17383:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1981
17384: 
17385:                                           Pentti Poutanen
17386: 
17387: 
17388: 
17389: 
17390: 0881013589
17391: 2                                              1981 vp.
17392: 
17393: 
17394: 
17395: 
17396:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17397: 
17398:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tyä sijaisapua. Lain soveltamisesta on katsottu,
17399: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         et'tä muun muassa reservin kertausharjoituksia
17400: olette 17 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn           voidaan luonteensa puolesta pitää sellaisena
17401: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          lain 2 §:n tarkoittamana sairauteen, tapatur-
17402: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         maan ja synnytykseen verrattavana muuna
17403: edustaja Pentti Poutasen näin kuuluvasta kir-         syynä, jonka perusteella yrittäjälle voidaan jär-
17404: jallisesta kysymyksestä n:o 458:                      jestää sijaisapua.
17405:                                                           Huhtikuun 1 päivänä 1981 voimaan tulleella
17406:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimen-             lailla (64/81) on maatalouslomalakiin muun
17407:        piteisiin maatalousyrittäjän vuosilomasta      ohessa lisätty uusi 7 a §, johon sisältyvät sään-
17408:        ja sijaisavusta annetun lain muutta-           nökset sijaisavun kestoajasta. Tämän mukaan
17409:        miseksi siten, että reservin kertaus-          maatalousyrittäjällä on oikeus saada sijaisapua
17410:        harjoitusten takia olisi mahdollista           lomalautakunnan määräämäksi ajaksi, yhdellä
17411:        saada sijaisapua pitemmäksi aikaa kuin         kertaa enintään kuitenkin kolmeksi työpäiväksi.
17412:        lain nykyisin salliman kolmen päivän           Mikäli sijaisavun tarve jatkuu yli kolmen päi-
17413:        ajaksi?                                        vän ajan sairauden, tapaturman tai synnytyksen
17414:                                                       vuoksi, sijaiesapua voidaan antaa tarpeen mukai-
17415:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sesti enintään kuitenkin siksi ajaksi, jonka
17416: vasti seuraavaa:                   ·                  lääkärintodistuksdla osoitettu määräaikainen
17417:    Esillä olevassa kirjallisessa kysymyksessä on      työkyvyttömyys kestää.
17418: käsitelty maatalousyrittäjän vuosiloman ja sijais-        Sijaisavun kestoa koskevien säännösten sovel-
17419: avun järjestämisestä annetun lain (102/78)            tamisessa käytäntöön on ilmennyt kirjavuutta
17420: tarkoittamaa sijaisaputoimintaa ja katsottu           eri kuntien kesken. Erityisesti tämä koskee
17421: mainitun lain säännösten rajoittavan sijais-          kertausharjoituksiin myönnettyä sijaisapua sekä
17422: avun antamista maatalousyrittäjälle tämän             synnytyksen perusteella myönnettyä sijaisapua.
17423: reservin kertausharjoitusten ajaksi.                  Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena on
17424:    Sanotun lain 2 §:n mukaan sijaisapua järjes-       yhdessä sosiaalihallituksen kanssa selvittää
17425: tetään maatalousyrittäjälle, jolla sairauden, tapa-   kunnissa noudatettu sijaisapukäytäntö ja sen
17426: turman, synnytyksen tai muun niihin verratta-         perusteella harkita mahdolliset jatkotoimen-
17427: van tilapäisen syyn vuoksi ei ole mahdolli-           piteet. Mahdollista on, että korjauksen aikaan-
17428: suutta huolehtia maatalousyritykseen kuuluvista       saaminen tilanteeseen vaatii myös maatalous-
17429: välttämättämistä tehtävistä ilman laissa säädet-      lomalain muutosta.
17430:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1981
17431: 
17432:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
17433:                                              N:o 458                                              3
17434: 
17435: 
17436: 
17437: 
17438:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n
17439: 
17440:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       hjälp. Vid lagens tillämpning har bl.a. reservens
17441: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      repetitionsövningar till sin natur ansetts kunna
17442: av den 17 november 1981 till vederbörande          betraktas såsom sådan i lagens 2 § avsedd,
17443: medlem av statsrådet översänt avskrift av          med sjukdom, olycksfall och barnsbörd jämför-
17444: följande av riksdagsman Pentti Poutanen            lig annan orsak, på basen av viiken vikarie-
17445: undertecknade skriftliga spörsmål nr 458:          hjälp kan ordnas för lantbruksföretagare.
17446:                                                       Genom en lag som trädde i kraft den 1 april
17447:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder          1981 (64/81) har tili lantbrukssemesterlagen
17448:        för ändring av lagen om anordnande          bl.a. fogats en ny 7 a § med stadganden om hur
17449:        av semester och vikariehjälp för lant-      länge vikariehjälpen varat. Enligt denna para-
17450:        bruksföretagare så, att det på grund        graf är lantbruksföretagare berättigad tili vika-
17451:        av reservens repetitionsövningar vore       riehjälp under den tid som semesternämnden
17452:        möjligt att få vikariehjälp för en längre   fastställer, likväl för högst tre arbetsdagar åt
17453:        tid än de tre dagar som gällande lag        gången. Om behovet av vikariehjälp fortsättel·
17454:        medger?                                     under längre tid än tre dagar på grund av
17455:                                                    sjukdom, olycksfall ellet barnsbörd, kan
17456:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vikariehjälpen förlängas efter behov, likväl
17457: samt anföra följande:                              för högst den tid som den genom läkarintyg
17458:    I föreliggande skriftliga spörsmål har den      påvisade tidsbegränsade arbetsoförmågan varat.
17459: vikariehjälpsverksamhet som avses i lagen om          Den praktiska tillämpningen av stadgandena
17460: anordnande av semester och vikariehjälp för        om vikariehjälpens längd har varierat mellan
17461: lantbruksföretagare (102/78) behandlats och        de olika kommunerna. I synnerhet gäller detta
17462: stadgandena i nämnda lag ansetts begränsa          vikariehjälp som beviljats på grund av repeti-
17463: möjligheterna att ordna vikariehjälp åt en lant-   tionsövningar ellet barnsbörd. Social- och
17464: bruksföretagare för den tid denne deltar i re-     hälsovårdsministeriet ämnar tillsammans med
17465: servens repeti tionsövningar.                      socialstyrelsen klarlägga den praxis som i kom-
17466:    Enligt sagda lags 2 § ordnas vikariehjälp för   munerna tillämpats i fråga om vikariehjälp och
17467: lanrbruksföretagare som på grund av sjukdom,       på basen därav överväga eventuella fortsatta
17468: olycksfall, barnsbörd eller annan därmed jäm-      åtgärder. Det är möjligt att även lantbruksse-
17469: förlig tillfällig orsak inte har möjlighet att     mesterlagen måste ändras för att situationen
17470: sköta de till lantbruksföretaget anslutna nöd-     skall kunna rättas tili.
17471: vändiga göromålen utan i lagen stadgad vikarie-
17472:      Helsingfors den 11 december 1981
17473: 
17474:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
17475:                                            1981 vp.
17476: 
17477: Kirjallinen kysymys n:o 459
17478: 
17479: 
17480: 
17481: 
17482:                                 Stenius-Kaukonen ym.: Vuokrien tasaamisen asumistuen saa-
17483:                                     jille aiheuttamista epäkohdista
17484: 
17485: 
17486:                         Eduskunnan Herr,a Puhemiehelle
17487: 
17488:    Asumistuen myöntämisperusteeksi hyväksyt-      pauksessa, vaikka molemmat maksavat täysin
17489: tävät asumismenot määräytyvät asunnon val-        samansuuruista neliövuokraa ,asunnostaan ja
17490: mistumisvuoden mukaan. Siten esimerkiksi          ovat muuten samassa asemassa asumistuen saa-
17491: vuonna 1978 tai sen jälkeen valmistuneissa        misen suhteen. Näin vanhemmissa vuokra-asun-
17492: asunnoissa asumistuen perusteeksi hyväksytään     noissa asuvat vuokralaiset joutuvat ensin mak-
17493: enimmäisasumismenoiksi 19,70 mk/m2/kk,            samaan suurempaa vuokraa kuin kyseisen ta-
17494: kun vastaava määrä vuosina 1970-72 val-           lon asumiskustannukset edellyttäisivät ja toi-
17495: mistuneissa asunnoissa on 15,80 mk/m2/kk.         seksi eivät saa asumistukea määrättäessä laskea
17496:    Eräissä asuntojen vuokraamista sosiaalisin     hyväkseen käytännössä maksamaansa neliövuok-
17497: perustein harjoittavan yhteisön rakennuttamissa   raa täysimääräisenä.
17498: vuokrataloissa on asuntojen vuokrat tasattu          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
17499: samansuuruisiksi eri vuosina rakennettujen ta-    päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
17500: lojen kesken. Vaikka näin on saatettu leikata     tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17501: korkeimpia asumiskustannuksia, menettely on       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17502: kuitenkin johtanut asumistuen saajien epäoi-
17503: keudenmukaiseen kohteluun. Kun asumistukeen                   Onko Hallitus tietoinen vuokrien ta-
17504: hyväksyttävät asumismenot ovat aikaisemmin                 saamisen asumistuen saajille aiheutta-
17505: valmistuneissa asunnoissa pienemmät kuin ai-               mista epäkohdista, ja
17506: van viime vuosina valmistuneissa asunnoissa,                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17507: saa vuokralainen ensin mainitussa tapauksessa              ryhtyä näiden epäkohtien poistamisek-
17508: pienempää asumistukea kuin jälkimmäisessä ta-              si?
17509:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1981
17510: 
17511:         Marjatta Stenius-Kaukonen     Helvi Niskanen                 Heli Astala
17512:         Jouko Skinnari                Anssi Joutsenlahti             Mikko Kuoppa
17513:         P. Puhakka                    Hannu Tapiola                  Kati Peltola
17514:         Ulla-Leena Alppi              Juhani Surakka                 Liisa Jaakonsaari
17515:         Juhani Vähäkangas             M.-L. Salminen                 Saara-Maria Paakkinen
17516: 
17517: 
17518: 
17519: 
17520: 088101371P
17521: 2                                           1981 vp.
17522: 
17523: 
17524: 
17525: 
17526:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17527: 
17528:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen-        asuntojen vuokria, Tästä jo sinänsä johtuu,
17529: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      että tasausta ei yleensä suoriteta kovin eri
17530: hemies, olette 18 päivänä marraskuuta 1981         ikäisten asuntojen kesken. Kun tasoyleisohjei-
17531: päivätyn kirjeenne n:o 2023 ohella toimittanut     siin perustuvat asumistuen enimmäisasumisme-
17532: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-   not on porrastettu asunnon iän perusteella
17533: nöksen kansanedustaja Marjatta Stenius-Kau-        useaan luokkaan, saattaa vuokrien tasauksen
17534: kosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      tuloksena syntyä tilanne, jossa uusi vuokra ei
17535: myksestä n:o 459:                                  enää mahdukaan asumistuessa hyväksyttäviin
17536:                                                    enimmäisasumismenoihin. Tällainen tilanne on
17537:           Onko Hallitus tietoinen vuokrien ta-     käytännössä kuitenkin suhteellisen harvinainen.
17538:        saamisen asumistuen saajille aiheutta-      Valtion lainoittamien asuntojen vuokrataso on
17539:        mista epäkohdista, ja                       asumistuen saajilla keskimääräisesti tasoyleis-
17540:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     ohjeitten mukaisen vuokratason alapuolella. Tä-
17541:        ryhtyä näiden epäkohtien poistamisek-       män tason ylittävät vuokrat johtuvat usein
17542:        si?                                         kyseisen taloyhtiön rahoitusrakenteeseen liitty·
17543:                                                    vistä seikoista tai poikkeuksellisista hoitome-
17544:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        noista. Näiden huomioon ottaminen asumistu-
17545: t-aen seuraavaa:                                   kea määriteltäessä ei ole mahdollista, koska
17546:    Asumistukea myönnetaan asumistukilain 7         asumistuen normiston tulee soveltua koko
17547: §:n mukaisesti kohtuullisista asumismenoista.      asuntokantaan ja siinä kohtuulliseksi katsot-
17548: Tämän mukaisesti tukea myönnettäessä voidaan       tavaan asumiskustannusten tasoon.
17549: ottaa huomioon enintään valtioneuvoston asu-          Asumistukijärjestelmän perusteita pyntaan
17550: mistuen määräytymisperusteissa vahvistamat         kehittämään siten, että tarvittaessa enimmäis-
17551: enimmäisasumismenot neliömetriä kohden kuu-        asumismenojen luokitusta muuttamalla pääs-
17552: kaudessa. Enimmäisasumismenojen määrä vah-         tään sellaiseen tulokseen, että asumistuen nor-
17553: vistetaan asunnon sijainnin, iän, koon ja va-      misto ottaa huomioon asumistuensaajien vuok-
17554: rustetason mukaan. Määrittelyn perustana ovat      ratasossa vallitsevat erot. Suunnitteilla oleva
17555: valtioneuvoston vahvistamat ns. tasoyleisohjeit-   tasoyleisohjeitten rakenteellinen muutos vai-
17556: ten mukaiset vuokrat. Näitä tasoyleisohjeita       kuttaa myös siihen suuntaan, että vuokran-
17557: asunto-oikeudet soveltavat vahvistaessaan pai-     määrittelyssä sovellettava kohtuullinen vuok-
17558: kallista kohtuullista vuokraa. Asumistukijärjes-   rataso vastaisi entistä paremmin vallitsevaa
17559: telmän lähtökohtana on ollut, että kohtuullista    vuokratasoa myös ikäluokituksen osalta. Taso-
17560: tasoa ylittävää vuokratasoa ei tueta.              yleisohjeitten rakenteelliset muutokset otetaan
17561:    Vuokrien tasausmenettelyllä pyritään tasaa-     huomioon asumistuen määräytymisperusteitten
17562: maan samalla palvelu- ja varustetasolla olevien    enimmäisasumismenojen määriä vahvistettaessa.
17563:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1981
17564: 
17565:                                                               Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
17566:                                            N:o 459                                               3
17567: 
17568: 
17569: 
17570: 
17571:                           Tili Riksdagens Herr Talman
17572: 
17573:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       boendeutgifterna i bostadsbidragssystemet, vilka
17574: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     baserar sig på de allmänna nivåanvisningarna,
17575: nr 2023 av den 18 november 1981 tili veder-       är indelade i olika klasser beroende på bo-
17576: börande medlem av statsrådet översänt av-         stadens ålder, kan hyresutjämningen resultera
17577: skrift av följande av riksdagsledamot Marjatta    i en situation, där den nya hyran inte längre
17578: Stenius-Kaukonen m. fl. undertecknade spörs-      ryms inom ramen för de maximala boendeut-
17579: mål nr 459:                                       gifter som godkänns vid beviljande av bo-
17580:            Är Regeringen medveten om vilka        stadsbidrag. Denna situation är dock relativt
17581:         olägenheter utjämningen av hyror föror-   ovanlig i praktiken. De bostadsbidragstagare
17582:         sakar bostadsbidragstagarna, och          som bor i statsbelånade bostäder har i medeltal
17583:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-   en hyresnivå som underskrider den hyresnivå
17584:         taga för att avhjälpa dessa missför-      de allmänna nivåanvisningarna föreskriver.
17585:         hållanden?                                Hyror som överskrider denna nivå beror i all-
17586:                                                   mänhet på faktorer i anslutning tili ifrågava-
17587:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      rande bostadsbolags finansieringsstruktur eller
17588: samt anföra följande:                             på exceptionella utgifter för fastighetsskötseln.
17589:                                                   Dylika faktorer kan inte beaktas vid fast-
17590:    Bostadsbidrag beviljas enligt 7 § lagen om     ställande av bostadsbidraget, eftersom normer-
17591: bostadsbidrag för skäliga boendeutgifter. Så-     na för bostadsbidraget bör vara tillämpliga
17592: lunda kan vid beviljandet av bidrag beaktas       på hela bostadsbeståndet och däruti på den
17593: högst de av statsrådet i grunderna för beräk-     nivå för boendekostnaderna som kan anses
17594: nandet av bostadsbidraget fastställda maximala    skälig.
17595: boendeutgifterna per kvadratmeter i månaden.         Man strävar tili att utveckla grunderna för
17596: De maximala boendeutgifterna fastställs med       systemet med bostadsbidrag så, att man genom
17597: beaktande av bostadens läge, ålder, storlek och   att ändra grunderna för klassificeringen av de
17598: utrustningsstandard. Såsom grund för beräk-       maximala boendekostnaderna vid behov kan
17599: ningen är de av statsrådet i enlighet med de      uppnå ett resultat, där de rådande skillnaderna
17600: s.k. allmänna nivåanvisningarna fastställda       i bostadsbidragstagarnas hyresnivå beaktas i
17601: hyrorna. Dessa allmänna nivåanvisningar till-     normerna för bostadsbidraget. Den planerade
17602: lämpas av bostadsdomstolarna vid fastställande    ändringen av de allmänna nivåanvisningarnas
17603: av den skäliga hyran på orten. Utgångspunkten     struktur påverkar också utvecklingen i en rikt-
17604: i systemet med bostadsbidrag har varit att        ning som gör det möjligt att den skäliga hyres-
17605: inget stöd kan utgå till den del hyresnivån       nivå som tillämpas vid beräknande av hyra,
17606: överskrider den skäliga hyresnivån.               bättre än tidigare skulle motsvara gällande
17607:    Genom förfarandet med utjämning av hyror       hyresnivå även beträffande åldersklassificering-
17608: strävar man tili att utjämna hyrorna för bo-      en. De strukturella ändringarna i de allmänna
17609: städer med samma service- och utrustningsnivå.    nivåanvisningarna beaktas vid fastställande av
17610: Redan detta medför i sig att utjämning i all-      beloppet av de maximala boendekostnader som
17611:  mänhet inte företas mellan bostäder med           nämns i grunderna för bostadsbidrag.
17612: mycket stor åldersskillnad. Då de maximala
17613:       Helsingfors den 21 december 1981
17614: 
17615:                                                   Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
17616:                                                1981 vp.
17617: 
17618: Kirjallinen kysymys n:o 460
17619: 
17620: 
17621: 
17622: 
17623:                                    Tennilä ym.: Irtisanomissuojan tehostamisesta
17624: 
17625: 
17626:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17627: 
17628:    Muutama vuosi sitten säädettyä yt-lakia mai-       asiassa toimenp1te1s11n sellaisen lain säätämi-
17629: nostettiin suureksi edistysaskeleeksi yritysde-       seksi, joka todella estää työnantajien mielival-
17630: mokratian toteuttamisessa. Käytäntö on kuiten-        taiset toimet. Hyvin ajankohtainen on SKP:n
17631: kin vahvistanut oikeaksi sen kommunistien jo          19. edustajakokouksen esittämä vaatimus siitä,
17632: lakia säädettäessä osoittaman tosiasian, ettei yt-    ettei ketään voida erottaa tai lomauttaa vastoin
17633: laki millään tavoin rajoita työnantajien isäntä-      työpaikalla toimivan ammattiosaston kantaa.
17634: valtaa. Päinvastoin erottamisia ja lomautuksia           Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
17635: on kiihdytetty jäljelle jäävien työntekijöiden        §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
17636: työtahdin kiristyessä. Kaikella tällä lisätään yri-   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17637: tysten voittoja työntekijöiden kustannuksella.        seuraavan kysymyksen:
17638:    Työläiset ja toimihenkilöt ovat nousseet laa-
17639: jasti vastustamaan työnantajien häikäilemättö-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17640: miä toimia. Lakkoliike on ollut voimakas.                    ryhtyä työntekijöiden irtisanomissuojan
17641: Työntekijöiden vaatimuksena on irtisanomis-                  parantamiseksi niin, ettei ketään voida
17642: suojan ratkaiseva parantaminen.                              irtisanoa tai lomauttaa vastoin työpai-
17643:    Hallituksen tuleekin välittömästi ryhtyä                  kalla toimivan ammattiosaston kantaa?
17644:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1981
17645: 
17646:                 Esko-Juhani Tennilä                              Mikko Kuoppa
17647: 
17648: 
17649: 
17650: 
17651: 088101367K
17652: 2                                                1981 vp.
17653: 
17654: 
17655: 
17656: 
17657:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17658: 
17659:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Työntekijällä, jonka työsopimus on irtisa-
17660: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nottu, on työsopimuslain mukaan mahdollisuus
17661: olette 19 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn             saattaa asia yleisessä tuomioistuimessa käsiteltäc
17662: kirj'eenne ohella toimittanut valtioneuvoston           väksi. Työsuhdeturvaa koskevan asian lopulli"
17663: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           nen ratkaiseminen on kuitenkin nykyisellään
17664: edustaja Tennilän ym. näin kuuluvasta kirjalli-         osoittautunut hitaaksi, minkä vuoksi työsuhde-
17665: sesta kysymyksestä n:o 460:                             turvaa koskevien riitaisuuksien käsittelyä olisi
17666:                                                         pyrittävä nopeuttamaan menettelytapasäännök-
17667:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         siä kehittämällä. Työsopimuslain mukaan työn-
17668:         ryhtyä työntekijöiden irtisanomissuojan         tekijällä on myös oikeus hakea vahingonkor-
17669:         parantamiseksi niin, ettei ketään voida         vausta laittomasta työsopimuksen irtisanomi-
17670:         irtisanoa tai lomauttaa vastoin tyÖpai-         sesta. Vahingonkorvausvelvollisuudella ei kui-
17671:         kalla. toimivan ammattiosaston kantaa?          tenkaan käytännössä yleensä ole. perusteetonta
17672:                                                         työsopimuksen ·irtisanomista estävää vaikutus-
17673:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ta. Näissä tapauksissa ei myöskään irtisanotun
17674: vasti seuraavaa:                                        työsuhteen palauttaminen oikeudellisin keinoin
17675:    Työsuhdeturvaa koskevat perussäännökset              ole · voimassa olevan lainsäädännön mukaan
17676: sisältyvät työsopimuslakiin (320/70), jossa on          mahdollista.
17677: säännelty työsopimuksen irtisanomisen edelly-              Hallitus ön tietoinen työntekijän työsuhde-
17678: tykset. Lain 37 §:n 2 momentin mukaan työn-             turvan kehittämisen tarpeellisuudesta. Muun
17679: antaja ei saa irtisanoa. työntekijää ilman erityi-      muassa tämän vuoksi hallitus on ottanut ohjel-
17680: sen painavaa syytä, jollaisena ei voida pitää           maansa työsuhdeturvan kehittämisen. Jo edelli-
17681: ainakaan kyseisessä lainkohdassa säädettyjä             sen hallituksen aikana asetettiin komitea, jon-
17682: syitä. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi   ka tehtävänä on työsopimuslain työsuhdetur-
17683: irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi             vaa koskevien säännösten heikkous, epäjohdon-
17684: lain 30 § :n mukaan työsopimuksen irtisano-             mukaisuus ja puutteellisuus huomioon ottaen
17685: misen tai purkamisen sijasta määrätä työnteki-          selvittää työsuhteen jatkuvuuden lakisääteisen
17686: jän lomautettavaksi. Luottamusmiehen erityi-            turvan kehittämistarvetta ja -mahdollisuuksia
17687: nen irtisanomissuoja perustuu lain 53 §:n 2             alan lainsäädännön kansainvälisen kehityksen
17688: momenttiin. Luottamusmiehen työsopimus voi-             valossa. Komitean tulee tehdä ehdotuksensa
17689: daan työnantajan toimesta irtisanoa vain, jos           lainsäädäntö- ja muiksi toimenpiteiksi 31. 12.
17690: niiden työntekijäin enemmistö, joiden luotta-           1981 mennessä. Tämän komitean työn valmis-
17691: musmiehenä hän on, antaa siihen suostumuk-              tuttua hallitus tulee ryhtymään tarpeellisiin
17692: sen tai kun työ kokonaan päättyy eikä voida             toimenpiteisiin työsuhdeturvan kehittämiseksi.
17693: järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen am-
17694: mattitaitoaan.
17695:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1981
17696: 
17697:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Lu;a-Penttilä
17698:                                                N:o 460                                                  3
17699: 
17700: 
17701: 
17702: 
17703:                             Tili Riksdagens Herr Talman
17704: 
17705:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Arbetstagare, vars arbetsavtal uppsagts, har
17706: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         enligt lagen 0111 arbetsavtal 111öjlighet att bringa
17707: av den 19 november 198 I tili vederbörande            ärendet tili behandling vid all111än do111stol. Det
17708: medlem av statsrådet översänt avskrift av             slutgiltiga avgörandet av ärende so111 gäller
17709: följande av riksdagsman Tennilä m. fl. ställda        anställningsskydd har e111ellertid i detta nu vi-
17710: spörsmål nr 460:                                      sat sig vara långsamt, varför man borde för-
17711:                                                       söka göra handläggningen av tvister som gäller
17712:           Vilka åtgärder har Regeringen för           anställningsskydd snabbare geno111 att utveckla
17713:        avsikt att vidta i syfte att förbättra         stadgandena rörande förfaringssättet. Enligt
17714:        arbetstagarnas uppsägningsskydd så, att        lagen om arbetsavtal äger arbetstagare även
17715:        ingen kan uppsägas eller permitteras           rätt att söka skadestånd för olaglig uppsägning
17716:        mot den ståndpunkt som intas av den            av arbetsavtal. I praktiken har skadestånds-
17717:        på arbetsplatsen verksamma fackavdel-          skyldigheten Iikväl inte i allmänhet någon ver-
17718:        ningen?                                        kan som skulle förhindra ogrundad uppsägning
17719:                                                       av arbetsavtal. I dessa fall är inte heller ett
17720:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         återställande av uppsagt arbetsförhållande
17721: sa111t anföra följande:                               genom rättsliga medel enligt gällande lagstift-
17722:    Grundstadgandena so111 gäller anställnings-        ning 111öjligt.
17723: skydd ingår i lagen om arbetsavtal (320/70),             Regeringen är medveten om nödvändigheten
17724: i viiken stadgats 0111 förutsättningarna för upp-     av att utveckla arbetstagarnas anställnings-
17725: sägande av arbetsavtal. Enligt lagens 3 7 § 2         skydd. Bland annat av denna orsak har rege-
17726: 1110111. får arbetsgivare inte uppsäga arbetstagare   ringen i sitt program upptagit frågan om
17727: utan särskilt vägande skäl, och so111 dylikt skäl     utvecklandet av anställningsskyddet. Redan un-
17728: får åt111instone inte betraktas i sagda lagrum        der den föregående rcgeringens tid tillsattes en
17729: stadgade skäl. Under de förutsättningar, under        kommitte, med uppdrag att med beaktande av
17730: vilka arbetsgivare skulle få uppsäga ellet häva       svagheten, inkonsekvensen och bristfälligheten
17731: arbetsavtal, kan han enligt lagens 30 § i stäl-       hos arbetsavtalslagens stadganden om anställ-
17732: let för att uppsäga eller häva arbetsavtalet          ningsskydd utreda utvecklingsbehovet och
17733: bestä111111a, att arbetstagaren skall permitteras.    -möjligheterna i fråga om det lagstadgade
17734: Förtroende111ans särskilda uppsägningsskydd           skyddet för arbetsförhållandets fortbestånd i
17735: grundar sig på lagens 53 § 2 1110111. Förtro-         ljuset av den internationella utvecklingen av
17736: ende111ans arbetsavtal kan på åtgärd av arbets-       la,gstiftningen inom branschen. Kommitten
17737: givaren uppsägas blott, 0111 majoriteten av de        skall senast 31. 12. 1981 avge sina förslag tili
17738: arbetstagare, vilkas förtroendeman han är,            lagstiftnings- och övriga åtgärder. Efter det att
17739: ger sitt sa111tycke därtill ellet då arbetet helt     denna kommittes arbete blivit färdigt kommer
17740: upphör och annat sådant arbete ej kan anord-          regeringen att vidta nödiga åtgärder för ut-
17741: nas, som motsvarar hans yrkesskicklighet.             vecklandet av anställningsskyddet.
17742:       Helsingforsden 17 december 1981
17743: 
17744:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
17745:                                                1981 vp.
17746: 
17747: Kirjallinen kysymys n:o 461
17748: 
17749: 
17750: 
17751: 
17752:                                    Helminen ym.: Kirjatilauksiin liittyvien petosten estämisestä
17753: 
17754: 
17755:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17756: 
17757:    Äskettäin on tullut julkisuuteen laaja kirja-      heille turvaa. Tavallista on myös se, etta JOS
17758: tilauksiin liittyvä petosasia. Turusta kotoisin       rikoksen tekijät tavoitetaan ja heidät tuomi-
17759: oleva kustannusliike on vuodesta 1978 lähtien         taan ja saatetaan korvausvelvollisiksi, tilaajat
17760: myynyt "Kiskojen Maailma 1-2" ja "Rauta-              eivät saa maksamiaan tilausmaksuja takaisin kos-
17761: tieläiset 1-2" -nimisiä kirjasarjoja. Kyseisten       kaan. Näin ollen vaikuttaa siltä kuin lainsää-
17762: kirjojen oli määrä ilmestyä noin vuosi sitten,        dännössämme olisi puutteita tällaisten tapaus-
17763: mutta kirjoista ja niiden kustantajasta ei ole        ten varalta ja niiden ehkäisemiseksi.
17764: saatu viime aikoina mitään tietoja.                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17765:    Poliisin saamien tietojen perusteella näyttää      tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
17766: kysymyksessä olevan varsin laaja petosasia. Ti-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17767: laajien lukumäärä noussee useisiin tuhansiin,         vaksi seuraavan kysymyksen:
17768: sillä kirjasarjoja on myyty eri puolille maata.
17769: Yksin Kymenlaaksossa on yli 400 rautatieläistä,                 Onko Hallitus tietoinen sllta, että
17770: jotka ovat tilanneet kyseisiä kirjoja. Osa heistä            viime vuosina on tullut julkisuuteen
17771: on maksanut osamaksut loppuun saakka, joten                  useita kirjatilauksiin liittyviä petosasioi-
17772: kustannusliike on saanut Kymenlaaksosta tilaus-              ta, joissa kirjojen tilaajat ovat menettä-
17773: maksuja useita satoja tuhansia markkoja.                     neet varsin suuriakin tilausmaksuja, ja
17774:    Vastaavanlaisia kirjatilauksiin liittyviä petos-             millaisiin lainsäädäntö- ja muihin toi-
17775: juttuja on viime vuosina esiintynyt Suomessa                 miin Hallitus aikoo ryhtyä tällaisten pe-
17776: muitakin. Petoksen uhreiksi joutuneiden kan-                 tosmahdollisuuksien ehkäisemiseksi ja
17777: nalta on ongelmallista mm. se, että tällaisissa              kansalaisten oikeusturvan parantami-
17778: tapauksissa kuluttajansuojalainsäädäntö ei suo               seksi?
17779:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1981
17780: 
17781:          Olli Helminen                   Markus Aaltonen               Kaisa Raatikainen
17782:          Helge Siren                     Pirjo Ala-Kapee               Seija Karkinen
17783:          Jermu Laine                     Tarja Halonen                 Reino Breilin
17784:          Matti Luttinen                  Pertti Hietala               Anna-Liisa Piipari
17785:          Peter Muurman                   Sakari Knuuttila              Seppo Tikka
17786:          Kaarina Suonio                  Lea Savolainen                Mikko Elo
17787:          Jouko Skinnari                  Saara-Maria Paakkinen         Pirkko Valtonen
17788:          Juhani Raudasoja                Liisa Jaakonsaari            Aimo Ajo
17789:          Risto Tuominen                  Maija Rajantie               Jouko Tuovinen
17790:                      Matti Puhakka                         Pentti Lahti-Nuuttila
17791: 
17792: 
17793: 
17794: 
17795: 088101372R
17796: 2                                               1981 vp.
17797: 
17798: 
17799: 
17800: 
17801:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17802: 
17803:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tiin käsitykseen, ettei kotimyyntiin liittyviä
17804: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          epäkohtia voida ainakaan kaikkien myyjien osal-
17805: olette 30 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn            ta torjua pelkästään sopimussuhteita koskevan
17806: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           lainsäädännön perusteella. Oikeusministeriö
17807: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          esitti, että kauppa- ja teollisuusministeriö .toi-
17808: edustaja Helmisen ym. kirjallisesta kysymyk-           rohtaisi selvityksen koti- ja postimyynnistä, eri-
17809: sestä n:o 461:                                         tyisesti niiden laajuudesta, ilmenemismuodoista
17810:                                                        sekä niiden yhteydessä esiintyvistä ongelmista.
17811:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että         Näiden selvitystöiden perusteella olisi mahdol-
17812:         viime vuosina on tullut julkisuuteen           lista suunnitella soveliaita keinoja kuluttajan-
17813:         useita kirjatilauksiin liittyviä petosasioi-   suojan varmistamiseksi. Postimyynnin osalta
17814:         ta, joissa kirjojen tilaajat ovat menettä-     selvitys valmistui keväällä 1981 ja kotimyynnin
17815:         neet varsin suuriakin tilausmaksuja, ja        osalta se valmistunee ensi vuoden alkupuolella.
17816:            millaisiin lainsäädäntö- ja muihin toi-         Käytännöstä saatujen kokemusten perusteella
17817:         miin Hallitus aikoo ryhtyä tällaisten pe-      näyttää siltä, että pelkällä lainsäädäntötyöllä
17818:         tosmahdollisuuksien ehkäisemiseksi ja          ei ainakaan kaikkia ongelmia voida poistaa.
17819:         kansalaisten oikeusturvan parantami-           Niinpä elinkeinohallitus ja kuluttajansuojavi-
17820:         seksi?                                         ranomaiset ovatkin päättäneet vuonna 1982
17821:                                                        toteuttaa laajan kotimyyntiin liittyvän valistus-
17822:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kampanjan. Kampanja toteutetaan sekä valta-
17823: vasti seuraavaa:                                       kunnallisella että kuntatasolla kunnallisten ku-
17824:    Kuluttajansuojalain soveltamisesta saatujen         luttajaneuvojien avustuksella. Siihen kytketään
17825: kokemusten pohjalta on voitu todeta, että koti-        televisio ja radio sekä lehdistö. Kampanjan tar-
17826: ja postimyyntiin liittyy edelleen ongelmia, joita      koituksena on saada kuluttajat tietoisiksi omista
17827: kuluttajansuojalainsäädäntö ei ole ratkaissut.         kuluttajansuojalainsäädännön mukaisista oikeuk-
17828: Oikeusministeriö asetti joulukuussa 1980 työ-          sistaan. Lisäksi kiinnitetään kuluttajan huomio-
17829: ryhmän pohtimaan keinoja koti- ja postimyyn-           ta kotimyyntiin eräissä tapauksissa liittyviin
17830: tiä koskevien säännösten tarkistamiseksi. Selvi-       vaaratekijöihin ja mahdollisuuksiin välttyä niil-
17831: tystyön perusteella oikeusministeriössä päädyt-        tä.
17832:     Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1981
17833: 
17834:                                                                               Ministeri Esko Rekola
17835:                                             N:o 461                                               3
17836: 
17837: 
17838: 
17839: 
17840:                           Tili Riksdagens Herr Talman
17841: 
17842:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       enbart lagstiftningen om avtalsförhållanden inte
17843: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      åtminstone för alla försäljares del ger möjlighet
17844: av den 30 november 1981 tili vederbörande          att avhjälpa de missförhållanden som anknyter
17845: medlem av statsrådet för avgivande av svar         sig tili hemförsäljningen. Justitieministeriet
17846: översänt avskrift av följande av riksdagsman       föreslog att handels- och industriministeriet
17847: Helminen m.fl. undertecknade spörsmål nr 46~:      skulle företa en utredning om hem- och post-
17848:                                                    försäljningen, i synnerhet dess omfattning och
17849:          Är Regeringen medveten om att tili        former samt de problem som därvid förekom-
17850:        offentligheten har i samband med bok-       mer. Det vore möjligt att på basen av dessa
17851:        beställningar under de senaste åren kom-    utredningar tänka ut lämpliga metoder för
17852:        mit ett flertal bedrägerifall, i vilka de   säkerställande av konsumentskyddet. Utred-
17853:        som beställt böcker har förlorat t.o.m.     ningen angående postförsäljning framlades
17854:        ganska stora betalningsbelopp, och          våren 1981 och för hemförsäljning kommer
17855:           hurudana legislativa och andra åt-       man att redovisa under nästa års första må-
17856:        gärder ämnar Regeringen vidta för att       nader.
17857:        dylika tilifällen tili bedrägeri skall         Erfarenheterna skulle antyda att det inte
17858:        kunna förebyggas och att medborgarnas       är möjligt att lösa åtminstone alla problem
17859:        rättsskydd skall kunna förbättras?          genom legislativa åtgärder. Näringsstyrelsen
17860:                                                    och konsumentskyddsmyndigheterna har för den
17861:    Såsom svar på spörsmålet för jag vördsamt       skull beslutat att under år 1982 verkställa en
17862: anföra följande:                                   omfattande kampanj rörande hemförsäljning.
17863:    På basen av de erfarenheter som man fått        Kampanjen kommer att äga rum på såväl riks-
17864: av tiliämpningen av konsumentskyddslagen har       plan som i kommunerna med tilihjälp av de
17865: man kunnat konstatera, att inom hem- och post-     kommunala konsumentrådgivarna. TV och ra-
17866: försäljningen fortfarande förekommer problem       dio ävensom tidningspressen kommer att vara
17867: som konsumentskyddslagstiftningen inte kunnat      med i kampanjen. Avsikten är att göra kon-
17868: lösa. Justitieministeriet tilisatte i december     sumentkåren medveten om de rättigheter som
17869: 1980 en arbetsgrupp med uppgift att studera        den enligt konsumentskyddslagstiftningen har.
17870: på vilket sätt stadgandena rörande hem- och        Vidare skall konsumenten uppmärksammas dels
17871: postförsäljning skulle kunna revideras. På         om de risker som hemförsäljningen i vissa fall
17872: grundval av den redogörelse som arbetsgruppen      innebär och dels om de möjligheter som det
17873: lämnat i saken ansåg justitieministeriet att       finns att undvika dessa risker.
17874:      Helsingfors den 22 december 1981
17875: 
17876:                                                                           Minister Esko Rekola
17877: 
17878: 
17879: 
17880:                                                                     •
17881: •
17882:                                             1981 vp.
17883: 
17884: Kirjallinen kysymys n:o 462
17885: 
17886: 
17887: 
17888: 
17889:                                 Holvitie ym.: Työttömyysvakuutusmaksun määräytymisperustei-
17890:                                    den muuttamisesta
17891: 
17892:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17893:    Vielä 1970-luvun alussa ennustettiin, että      perusteiden muuttamista tulisikin harkita eri-
17894: työvoiman puute olisi 1980-luvun pahimpia on-      tyisesti työllisyyspolitiikan ja kotimaisen tuo-
17895: gelmia. Ennustetulle kehityssuunnalle pohjautu-    tantotoiminnan näkökulmasta. Palkkasumman
17896: vat myös työttömyysvakuutusmaksun määräy-          sijasta tulisikin tutkia työttömyysvakuutusmak-
17897: tymisperusteet, koska maksut lasketaan työvoi-     sujen perimistä maksetun liikevaihtoveron suh-
17898: malle maksetusta palkkasummasta.                   teessa. Tällöin voitaisiin myös osaltaan pienen-
17899:    Nyt 1980-luvulla voidaan kuitenkin todeta,      tää työvoiman vähentämispaineita eikä rasitus
17900: että työttömyys tullee olemaan kansantaloutem-     kohdistuisi vientiteollisuuteen. Ne yritykset,
17901: me suurimpia ongelmia ainakin tämän vuosi-         jotka eivät maksa liikevaihtoveroa, maksaisivat
17902: kymmenen ajan. Työttömyyttä saattaa lisätä         kuitenkin edelleen vakuutusmaksua nykyisen
17903: erityisesti nopeasti kasvava automaatio, jonka     järjestelmän mukaan.
17904: hinta uusien halpojen mikroprosessorien ja            Edellä esitettyä ratkaisua voidaan lisäksi pi-
17905: muiden elektronisten komponenttien vuoksi on       tää selkeänä ja helposti kontrolloitavana. Siten
17906: jatkuvasti suhteellisesti halvempaa kuin aikai-    muutos työttömyysvakuutusmaksujen nykyistä
17907: semmin. Mm. robottien suhteellinen hinta on        oikeudenmukaisempaan keräämiseen lienee kiin-
17908: koko ajan laskemassa samalla kun työvoiman         ni vain hyvästä tahdosta. Lain muutoksella on
17909: hinta jatkuvasti nousee mm. työvoimaverotuk-       kuitenkin kiire, minkä vuoksi sitä ei saisi kyt-
17910: sen, työturvavaatimusten ja lyhennetyn työajan     keä koko sosiaaliturvamaksujen vyyhtiin, koska
17911: vaikutuksesta. Robottien kehittyminen myös         siinä tapauksessa asian viivästyminen jopa var-
17912: yhä monipuolisempien töiden suorittamiseen ja      sin pitkällekin on todennäköistä.
17913: lyhyempiin sarjoihin tekee niiden käytön erit-        Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
17914: täin edulliseksi. Suomalainen työvaltainen sar-    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
17915: jatuotantoteollisuus joutuu myös kilpailemaan      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17916:  halpatuontimaiden, joissa palkat ja sivukulut     seuraavan kysymyksen:
17917: ovat alhaiset, tuotantoa vastaan.
17918:     Työttömyyden aiheuttamat menot kerätään                  Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-
17919:  valtaosin työvaltaisilta yrityksiltä, jotka mm.          mista, joita nykyiset työttömyysvakuu-
17920:  tämän syyn johdosta pyrkivät vähentämään                 tusmaksuperusteet aiheuttavat erityisesti
17921:  henkilökuntaansa. Onkin kysyttävä, voidaanko             työvoimavaltaisille yrityksille ja yleensä
17922:  enää tänä päivänä ja työllisyysnäköalat eri-             työllisyystilanteellemme, ja jos on,
17923:  tyisesti huomioon ottaen pitää asianmukaise-                onko Hallituksella suunnitelmia muut-
17924:  na työttömyysvakuutusmaksujen määräytymistä              taa työttömyysvakuutusmaksun määräy-
17925:  maksettujen palkkojen pohjalta. Voitaneen jopa           tymisperusteita työvoimavaltaista elin-
17926:  sanoa, että näin tuontia suosimalla on osaltaan          keinoelämää suosivampaan suuntaan ot-
17927:  luotu työttömyysautomaatti, joka sälyttää aina           tamalla työttömyysvakuutusmaksun poh-
17928:  vain suuremman työttömyysmaksun yhä pie-                 jaksi maksettu liikevaihtovero liikevaih-
17929:  nemmälle maksajajoukolle.                                toverovelvollisten yritysten osalta?
17930:     Työttömyysvakuutusmaksujen määräytymis-
17931:       Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1981
17932: 
17933:                Tapio Holvitie                                  Veikko Pihlajamäki
17934:                Anna-Liisa Jokinen                              Pertti Hietala
17935: 088101369M
17936: 2                                             1981 vp.
17937: 
17938: 
17939: 
17940: 
17941:                          EduskunnanHerra PuhemieheHe
17942: 
17943:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1. momentissa     totesi raportissaan vuonna 1980, että palkka-
17944: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       perusteisten sosiaaliturvamaksujen nousu tulee
17945: olette 20 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn         olemaan sosiaalivakuutuksen toteutumisen .on-
17946: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        gelmallisin tekijä pitkällä tähtäyksellä. Sekä
17947: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       poliittisesti että etujärjestöedustuksen . osalta
17948: edustaja Tapio Hohritien ym. näin kuuluvasta        varsin laajapohjainen työryhmä esitti yk~imieli­
17949: kirjallisesta kysymyksestä n:o 462:                 sesti, että osa sosiaaliturvamaksuja siirrettäisiin
17950:                                                     muulla perusteella kerättäväksi. Ensisijaisesti
17951:           Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-     tämä koskee muita kuin ansioon suhteutettuja
17952:        mista, joita nykyiset työttömyysvakuu-       tai muutoin työhön liittyviä etuuksia varten
17953:        tusmaksuperusteet aiheuttavat erityisesti    kerättäviä vakuutusmaksuja. Lähinnä muutok-
17954:        työvoimavaltaisille yrityksille ja yleensä   sen kohteena olisivat siis työnantajan kansan-
17955:        työllisyystilanteellemme, ja jos on,         eläkemaksu ja sairaanhoitokorvauksia ja vä-
17956:           onko Hallituksella suunnitelmia muut-     himmäispäivärahoja varten kerättävä osa sai-
17957:        taa työttömyysvakuutusmaksun määräy-         rausvakuutusmaksusta. Viimeksi mainitun osal-
17958:        tymisperusteita työvoimavaltaista elin-      ta on jo otettu askel ehdotettuun suuntaan
17959:        keinoelämää suosivampaan suuntaan ot-        sosiaalivakuutuksen verotusta koskevan uudis-
17960:        tamalla työttömyysvakuutusmaksun poh-        tuksen yhteydessä säädetyn kiinteän valtion
17961:        jaksi maksettu liikevaihtovero liikevaih-    rahoitusosuuden muodossa.
17962:        toverovelvollisten yritysten osalta?            Työttömyysturvan kokonaisuudistustyö on
17963:                                                     parhaillaan vireillä työttömyysturvatoimikunnas-
17964:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sa, joka ilmoituksensa mukaan tulee tarvitse-
17965: vasti seuraavaa:                                    maan lisäaikaa ensi vuoden kevääseen. Koska
17966:    Kysymys sosiaaliturvamaksun jonkin osan          kysymys työnantajan työttömyysvakuutusmak-
17967: siirtämisestä palkkaperusteesta liikevaihtovero-    susta ja sen määräytymisperusteista liittyy
17968: perusteiseksi on ollut esillä useita kertoja. So-   oleellisena osana työttömyysturvan kokonais"
17969: siaaliturvan menokehitystä ja tavoitteiden to-      uudistuksen rahoitukseen, niin asia joudutaan
17970: teutumismahdollisuuksia arvioinut työryhmä          perusteellisesti selvittämään toimikunnassa.
17971:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1981
17972: 
17973:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
17974:                                             N:o 462                                                3
17975: 
17976: 
17977: 
17978: 
17979:                            Tili Riksdagens Herr Talman
17980: 
17981:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        avgifterna på lång sikt kommer att vara den
17982: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      mest problematiska faktorn med hänsyn tili
17983: av den 20 november 1981 tili vederbörande          realiseringen av socialförsäkringen. Arbets-
17984: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     gruppen, som både politiskt och i fråga om
17985: jande av riksdagsman Tapio Holvitie m. fl.         sin representation bland intresseorganisationer-
17986: undertecknade spörsmål nr 462:                     na vilade på en synnerligen bred bas, föreslog
17987:                                                    enhälligt att en del av socialskyddsavgifterna
17988:           Är Regeringen medveten om de             skulle omplaceras så, att de utgick på någon
17989:        problem som de nuvarande grunderna          annan grund. I första hand skulle denna reform
17990:        för fastställande av avgifterna för ar-     gälla andra försäkringsavgifter än de som
17991:        betslöshetsförsäkringen medför i synner-    utgår i proportion tili förtjänsten eller som
17992:        het för arbetskraftsintensiva företag       eljest uppbärs för sådana förmåner som ansluter
17993:        och i allmänhet för vår sysselsättnings-    sig tili arbete. Reformen skulle således gälla
17994:        situation, och om så är fallet,             närmast arbetsgivarens folkpensionsavgift och
17995:           har Regeringen planer på att ändra       den del av sjukförsäkringsavgiften som insam-
17996:        grunderna för fastställande av dessa av-    Ias för sjukvårdsersättningar och minimidag-
17997:        gifter i en riktning som gynnar det ar-     penningar. I fråga om sistnämnda avgift har
17998:        betskraftsintensiva näringslivet genom      ett steg i den föreslagna riktningen redan
17999:        att tili grund för avgifterna i fråga om    tagits i och med den fasta statliga finansie-
18000:        omsättningsskatteskyldiga företag lägga     ringsandel, om viiken stadgades i samband med
18001:        den betalda omsättningsskatten?             den reform som gällde beskattningen av social-
18002:                                                    försäkring.
18003:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         En totalrevidering av arbetslöshetsskyddet
18004: samt anföra följande:                              pågår för närvarande i kommissionen för
18005:    Frågan om att delvis lägga om den på löne-      trygghet mot arbetslöshet, som meddelat att
18006: basis utgående socialskyddsavgiften tili att i     den behöver förlängd tid tili våren 1982.
18007: stället utgå på omsättningsskattebasis har varit   Emedan frågan om arbetsgivarens arbetslös-
18008: aktuell många gånger. En arbetsgrupp som           hetsförsäkringsavgift och de grunder, enligt
18009: bedömt socialskyddets utgiftsutveckling och        vilka denna fastställs, nära ansluter sig tili
18010: möjligheterna att realisera olika målsättningar    frågan om finansieringen av en totalrevidering
18011: konstaterade i sin rapoprt år 1980 att en steg-    av arbetslöshetsskyddet, måste frågan utredas
18012: ring i de på lönebasis utgående socialskydds-      grundligt i kommissionen.
18013:      Helsingfors den 18 december 1981
18014: 
18015:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
18016:                                                1981 vp.
18017: 
18018: Kirjallinen kysymys n:o 463
18019: 
18020: 
18021: 
18022: 
18023:                                   Muurman ym.: Lennonvarmistustoiminnan keskittämisestä ilmai-
18024:                                     luhallitukselle
18025: 
18026: 
18027:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18028: 
18029:    Kun ilmailuhallinnon sekavaa, useille kes-        seen, organisaatioiden päällekkäisyyteen ja sen
18030: kusvirastoille hajautettua organisaatiota ryhdyt-    myötä kokonaistaloudelliseen tuhlaukseen.
18031: tiin 1970-luvun alussa kehittämään ja päädyt-           Myöskään      budjettivarojen    kanavoimista
18032: tiin esittämään ilmailualan keskusviraston, il-      usean hallinnonhaaran kautta samoihin tehtä-
18033: mailuhallituksen, perustamista, oli hankkeella       viin ei voitane pitää perusteltuna.
18034: runsaasti epäilijöitä.                                  Ilmailuhallinnon sisäisen organisaation on
18035:    Pelättiin, että uuden keskusviraston perus-       useissa yhteyksissä todettu kehittyneen nykyi-
18036: taminen omalta osaltaan kasvattaisi valtionhal-      seen tilaansa lähinnä hallinnollisista lähtökoh-
18037: linnon byrokratiaa. Hankkeen puoltajat taas          dista.
18038: uskoivat toimintamahdollisuuksien paranevan             Erityisesti lennonvarmistustoimintaan kiin-
18039: hallinnon keskittämisen myötä.                       teästi kuuluva ilmailuviestitoiminta on organi-
18040:    Kuluvan vuoden aikana on käyty laajaa huo-        saation kehittyessä joutunut tilaan, jossa sen
18041: miota osakseen saanut julkinen keskustelu            resursseja ei kyetä mahdollisuuksien rajoissa
18042: Suomen lennonjohtojärjestelmän tilasta sekä          hyödyntämään.
18043: lennonvarmistustyön toimivuudesta. Tämä kes-            Erittäin vakavana puutteena on pidettävä
18044: kustelu, samoin kuin ilmailuhallituksen sisäi-       sitä, että teknistä lennonvarmistusjärjestelmää
18045: sen ilmailuviestityöryhmän raportti osoittaa,        ylläpitävälle henkilöstölle ei ole luotu kelpoi-
18046: että ilmailuhallituksen perustamisen lähtökoh-       suusjärjestelmää ja lennonvarmistustoimintaan
18047: tina olleet toiminnan tehostaminen ja keskittä-      tähtäävää koulutusta.
18048: minen ovat käytännössä edenneet epätyydyttä-            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
18049: västi.                                               päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
18050:    Vaikka ilmailuhallitus on lainsäädännöllisesti    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
18051: määritelty viranomaiseksi, jonka tulee vastata       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
18052: ilmatilan käytöstä ja näin ollen myös lennon-
18053: varmistuspalvelujen antamisesta, on suuri osa                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
18054: teknisestä lennonvarmistusjärjestelmästä edel-              että vastuu lennonvarmistustoiminnasta
18055: leen sen toiminnan ulkopuolella.                            keskitetään myös käytännössä ilmailu-
18056:    Tilanteen sekavuutta kuvaa se, että eräillä              hallitukselle ja että sen organisaatio-
18057: lentoasemilla myös siviililiikenteelle annettavis-          ta ja henkilöstön työskentelymahdolli-
18058: ta lennonvarmistuspalveluista vastaa suurelta               suuksia kehitetään niin, että lentolii-
18059: osin ilmavoimat. Tämä johtaa käytännön len-                 kenteen hoito maassamme sujuu jous-
18060: nonvarmistustyössä vastuurajojen hämärtymi-                 tavasti, taloudellisesti ja turvallisesti?
18061:       Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1981
18062: 
18063:                Peter Muurman                                     Pentti Liedes
18064:                Sakari Knuuttila                                  Irma Rosnell
18065: 
18066: 
18067: 
18068: 
18069: 088101374T
18070: 2                                             1981 vp.
18071: 
18072: 
18073: 
18074: 
18075:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18076: 
18077:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ilmailuhallitus valvoo lennonvarmistuspalve-
18078: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lujen yhtenäisyyttä antamalla mm. siviili- ja
18079: olette 20 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn          sotilaslennonjohtajien perus- ja jatkokoulu-
18080: kirjeenne n:o 1032 ohella toimittanut valtio-        tuksen ja omistussuhteista riippumatta kuuluu
18081: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      ilmailuhallituksen tiedotusvelvollisuuteen il-
18082: kansanedustaja Peter Muurmanin ym. nam               moittaa käyttäjille lennonvarmistuslaitteiden
18083: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 463:       toimintakunnosta.
18084:                                                         Teknisen lennonvarmistusjärjestelmän yllä-
18085:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       pitohenkilöstön kelpoisuusjärjestelmää ei voida
18086:        että vastuu lennonvarmistustoiminnasta        lyhyellä aikavälillä toteuttaa ilman huomatta-
18087:        keskitetään myös käytännössä ilmailu-         vaa henkilömäärän lisäämistä. Ilmailuhallitus
18088:        hallitukselle ja että sen organisaatio-       on kaksinkertaistanut muutaman vuoden aikana
18089:        ta ja henkilöstön työskentelymahdolli-        edellä tarkoitetun henkilöstön koulutukseen
18090:        suuksia kehitetään niin, että lentolii-       osoitetun osuuden koko henkilöstön koulutus-
18091:        kenteen hoito maassamme sujuu jous-           varoista.
18092:        tavasti, taloudellisesti ja turvallisesti?       Lennonvarmistusjärjestelmän ja siihen liitty-
18093:                                                      vän laitteiston uudistaminen ja kehittäminen
18094:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kokonaisuudessaan on katsottu ilmailuhallin-
18095: vasti seuraavaa:                                     non painopistealueeksi 1980-luvulla lentolii-
18096:                                                      kenteen määrän kasvun ja vaatimusten (esim.
18097:    Ilmailuhallinnon organisaatiota kehitettiin       lentonopeuksien lisääntyminen, taloudellisuus-
18098: vuonna 1972 muodostamalla ilmailuhallitus ja         vaatimukset) sekä sovellettavan tekniikan ke-
18099: sen alainen kenttäorganisaatio, jota muodostet-      hityksen takia. Liikenneministeriön antamien
18100: taessa pyrittiin organisaation toiminnalliseen       kehysten mukaisessa taloussuunnitelmassaan
18101: selkeyteen ja joustavuuteen esim. perusta-           vuosille 1983-1986 kuten jo muutamassa
18102: maHa erityistä piirihallintoa.                       aiemmassa vastaavassa suunnitelmassa ilmailu-
18103:    Ilmailuhallinnolle ja sotilasilmailulle on        hallitus onkin merkittävästi painottanut len-
18104: lainsäädännössä asetettu velvoitteeksi sopia         nonvarmistusalan kehittämistä, mikä näkyy
18105: tehtävien tarkoituksenmukaisesta jakamisesta.        seuraavalla suunnittelukaudella siten, että vies-
18106: Tehtävien jaossa sekä budjettivarojen kana-          titeknillinen henkilöstö kasvaisi 18 %, lennon-
18107: voinnissa on otettu huomioon osapuolien pri-         johtohenkilöstö 15 %.
18108: määriset tehtävät.                                      Lennonvarmistuksen teknilliset järjestelmät
18109:    Resurssien tehokkaan käytön takia peruslen-       ovat yleensä varmistettuja ja vikatapausten va-
18110: nonvarmistustehtävät on jo nyt keskitetty yh-        ralle on käytettävissä korvaavia järjestelmiä.
18111: delle organisaatiolle, ilmailuhallitukselle. Soti-   Lento-onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tut-
18112: lasilmailun tehtäviä ei kuitenkaan ole tarkoi-       kimuksissa onkin ilmennyt vain harvoja tapauk-
18113: tuksenmukaista siirtää siviiliviranomaiselle,        sia, joissa voitaisiin välittömäksi syyksi osoit-
18114: koska toimintaan liittyy läheisesti pelkästään       taa tekniikan heikkous ja vähäisyys. Voimava-
18115: sotilastoimintoja kuten ilmavalvonta ja ilma-        rojen painopiste on viime vuosina suunnattu
18116: operatiivinen    lentotoiminta.    Mainittakoon,     viestitoimintaan, vaikka muillakin ilmailuhal-
18117: että mm. Ruotsissa on siviili- ja sotilaslennon-     linnon toimintasektoreilla on henkilöstöpuut-
18118: varmistusjärjestelmien päällekkäisyyttä poistet-     teita. Liikenneministeriö selvittää mahdollisuu-
18119: taessa noudatettu suomalaisia työnjaon pääpe-        det kysymyksessä esitettyjen päämäärien saa-
18120: riaatteita.                                          vuttamiseksi.
18121:      Helsingissä joulukuun 23 päivänä 1981
18122: 
18123:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
18124:                                              N:o 463                                             3
18125: 
18126: 
18127: 
18128: 
18129:                           Till Riksdagens Herr Talman
18130: 
18131:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Luftfartsstyrelsen övervakar koordineringen
18132: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          av flygsäkerhetstjänsten genom att bl. a. anord-
18133: velse nr 1032 av den 20 november 1981 till         na grund- och vidareutbildning för de civila och
18134: vederbörande medlem av statsrådet översänt         militära flygledarna. Oavsett ägandeförhållan-
18135: avskrift av följande av riksdagsman Peter          dena ankommer det på luftfartsstyrelsen att
18136: Muurman m. fl. undertecknade spörsmål nr           informera dem som använder flygsäkerhetsut-
18137: 463:                                               rustning om utrustningens funktionsduglighet.
18138:                                                        Utan en betydande personalökning kan inte
18139:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           kompetenssystemet för de personers del som
18140:        vidta för att ansvaret för flygsäkerhets-   upprätthåller de tekniska flygsäkerhetsfunk-
18141:        funktionerna även i praktiken skall         tionerna genomföras på kort sikt. Under ett
18142:        kunna koncentreras hos luftfartsstyrel-     par år har luftfartsstyrelsen fördubblat den
18143:        sen och sagda funktioners organisation      andel som av medel för utbildning av samt-
18144:        samt personalens arbetsmöjligheter ut-      liga anställda reserverats för utbildning av
18145:        vecklas så, att flygtrafiken i vårt land    den ovan nämnda personalen.
18146:        kan skötas på ett smidigt, ekonomiskt           På grund av ökad flygtrafikfrekvens och
18147:        och tryggt sätt?                            högre krav ( t. ex. större flyghastigheter och
18148:                                                    ekonomiska krav) samt på grund av att den
18149:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tillämpade tekniken utvecklas har förnyandet
18150: samt anföra följande:                              och utvecklandet av flygsäkerhetssystemet och
18151:    År 1972 utvecklades luftfartsförvaltningens     därtill hörande utrustning i dess helhet an-
18152: organisation genom bildandet av en luftfarts-      setts vara den sektor, tili viiken tyngdpunkten
18153: styrelse och en denna underställd fältorgani-      under 1980-talet bör förläggas. I sin ekonomi-
18154: sation, varvid strävan var att åstadkomma en       pian för åren 1983-1986 inom den av trafik-
18155: organisation med tydligt markerad och smidig       ministeriet givna ramen och även i några av
18156: funktion. Ingen särskild distriktsförvaltning      de tidigare motsvarande planerna har luftfarts-
18157: skulle t. ex. finnas.                              styrelsen starkt betonat hur viktigt det är att
18158:    Luftfartsförvaltningen och militärflyget är     utveckla flygsäkerhetssektorn, viiken omstän-
18159: enligt lag förpliktade att överenskomma om         dighet under följande planeperiod framgår
18160: en ändamålsenlig uppgiftsfördelning. I sam-        därav, att den teletekniska personalen ökar
18161: band med uppgiftsfördelningen och kanali-          med 18 % och flygledningspersonalen med
18162: seringen av budgetmedel har parternas primära      15%.
18163: uppgifter beaktats.                                    De tekniska flygsäkerhetssystemen är i regel
18164:    Med hänsyn tili ett effektivt utnyttjande av    säkrade och skulle fel uppstå, finns det er-
18165: resurserna har de primära flygsäkerhetsupp-        sättande system att tillgå. I samband med un-
18166: gifterna redan koncentrerats hos en organisa-      dersökningen av flygolyckor och farosituationer
18167: tion, luftfartsstyrelsen. Det är emellertid inte   har det framkommit endast några enstaka fall,
18168: motiverat att överföra militärflygets uppgifter    där den direkta otsaken har kunnat påvisas
18169: på civila myndigheter, emedan verksamheten         vara en svag och bristfällig teknisk utrust-
18170: är nära ansluten tili rent militära operationer    ning. Tyngdpunkten för kraftresurserna har
18171: såsom luftbevakning och operativ flygverk-         under de senaste åren lagts på telekommuni-
18172: samhet. Det kan nämnas att man bl. a. i            kation, trots att även luftfartsförvaltningens
18173: Sverige iakttagit huvudprinciperna i den finska    övriga verksamhetssektorer saknar tillräcklig
18174: arbetsfördelningen då man gått in för att un-      personal. Trafikministeriet kommer att utreda
18175: danröja överlappningen i de civila och militära    möjligheterna att uppnå de i spörsmålet
18176: luftsäkerhetssystemen.                             nämnda målen.
18177:      Helsingfors den 23 december 1981
18178: 
18179:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
18180:                                              1981 vp.
18181: 
18182: Kirjallinen kysymys n:o 464
18183: 
18184: 
18185: 
18186: 
18187:                                  Pursiainen ym.: Lääkkeiden hinnankorotuksista
18188: 
18189: 
18190:                          Ed u s k u n n a n H.e r r a P u h e m i e h e 11 e
18191: 
18192:    Askettäin ant.amassaan haastattelussa lääkin-    ei silloin voi olla todellisia perusteita. Yhtä
18193: töhallituksen apteekkineuvos on ilmoittanut,        ilmeistä on, että lääkkeiden sairaala- ja apteek-
18194: ettei virasto puolla lääkkeiden hintojen koro-      kihinnat ja niissä sovelletut hinnoitteluperus-
18195: tuksia tapauksissa, joissa niillä ilmeisesti .on    teet on saatava julkisen, perusteellisen tarkas-
18196: jo ylihintaa, Ylihinnoittelu käy hänen mukaan-      telun alaisiksi.
18197: sa ilmi mm. sairaaloille annettavista alennuk-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväj~r­
18198: sista.                                              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
18199:    Lisäksi on käynyt ilmi, että todelliset hin-     tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
18200: nanmuodostukseen vaikuttavat kustannukset. eri      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
18201: tehtaiden valmisteilla, ns. rinnakkaisvalmisteil-   sen:
18202: la, ovat erisuuruiset. Kuitenkin niille on yleen-
18203: sä vahvistettu sama hinta.                                    Miksi lääkkeiden hinnankorotukset
18204:    Vuodelle 1982 sairaaloille tekemissään tat-             sallitaan, vaikka niihin ilmeisesti ei ole
18205: jouksissa lääketehtaat antavat jopa 50-60 % :n             aihetta?
18206: alennuksia. On ilmeistä, että hinnankorotuksille
18207:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1981
18208: 
18209:          Terho Pursiainen              Matti Puhakka                  Markku Kauppinen
18210: 
18211: 
18212: 
18213: 
18214: 088101375U
18215: 2                                            1981 vp.
18216: 
18217: 
18218: 
18219: 
18220:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18221: 
18222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tilan hoitoon, tutkimukseen tai taudin ehkäi-
18223: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       semiseen käytettäviin keinoihin ja menetelmiin.
18224: olette 20 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn            - valmisteen tukkumyyntihinta valmistus-
18225: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        maassa ja muissa maissa.
18226: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          - valmistustavan, materiaalin, käyttötarkoi-
18227: edustaja Pursiaisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     tuksen yms. vaikutus hintaan.
18228: lisesta kysymyksestä n:o 464:                          Tällaisten selvitysten saamista varten on
18229:                                                     apteekkitavara-asetuksessa saannös (15 a §
18230:           Miksi lääkkeiden hinnankorotukset         3 mom.), jonka mukaan hakija on velvollinen
18231:        sallitaan, vaikka niihin ilmeisesti ei ole   tarvittaessa antamaan lääkintöhallitukselle muun
18232:        aihetta?                                     muassa perusteet hinnan kohtuullisuudelle.
18233:                                                     Tätä menettelyä on jouduttu useasti sovelta-
18234:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       maan, mikä käytännössä on useimmiten johta-
18235: vasti seuraavaa:                                    nut siihen, että valmistaja on alentanut alun-
18236:                                                     perin esittämäänsä hintaa.
18237:    Apteekkitavaralain 10 a §:n mukaan farma-           Lähes kaikki maassamme käytössä olevat
18238: seuttista erikoisvalmistetta saa maassa myydä       lääkeaineet on kehitetty ulkomaisen lääketeol-
18239: tai muuten kulutukseen luovuttaa lääkintöhalli-     lisuuden toimesta. Kotimaisen lääketeollisuuden
18240: tuksen annettua siihen luvan. Myyntiluvan           valmistamat lääkkeet ovat ulkomaisten lääkkei-
18241: myöntämisen eräänä edellytyksenä on, sen jäl-       den ns. rinnakkaisvalmisteita eli niiden sisäl-
18242: keen kun lääke on todettu tarkoituksenmukai-        tämät lääkeaineet ovat samat kuin ulkomaisen
18243: seksi, että se on myös hinnaltaan kohtuullinen.     alkuperäisvalmisteenkin.
18244:    Lääkintöhallituksen yhteydessä sen apuna toi-        Siinä vaiheessa kun uudelle ulkomaiselle val-
18245: mii lääkeainelautakunta, joka koostuu lääkintö-     misteelle haetaan myyntilupaa Suomessa, on
18246: hallituksen virkamiehistä sekä ulkopuolisista       ainoana vertailukohtana hinnan kohtuullisuutta
18247: farmasian ja lääketieteen eri alojen asiantun-      arvioitaessa lähinnä valmistusmaassa ja mah-
18248: tijoista. Lääkeainelautakunnan tehtävänä on         dollisesti muissa Pohjoismaissa hyväksytty hin-
18249: antaa lausuntonsa farmaseuttisia erikoisvalmis-     ta. Keskeinen merkitys hinnan kohtuullisuutta
18250: teita koskevista myyntilupahakemuksista ja          arvioitaessa on lääkkeen käyttökelpoisuudella
18251: muun muassa niihin liittyvän valmisteen hin-        ja tehokkuudella sairauden hoidossa verrattuna
18252: nan kohtuullisuutta koskevan ehdon osalta.          käyttötarkoitukseltaan vastaaviin valmisteisiin.
18253:    Saadun selvityksen mukaan hinnan kohtuul-        Jos uudella valmisteella ei saavuteta merkittä-
18254: lisuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun         viä etuja hoidossa, mutta hoitokustannukset
18255: muassa seuraavia seikkoja lääkintöhallituksen       kohoaisivat, ei tällaisen valmisteen hintaa voi
18256: yleiskirjeen n:o 1656 mukaisesti:                   pitää kohtuullisena vaikkakin se muissa maissa
18257:    - verrataan valmisteen hintaa rinnakkaisten      olisi hyväksytty.
18258: tai vastaavaan tarkoitukseen käytettävien tai           Rinnakkaisvalmisteiden hinnan kohtuullisuus
18259: vastaavia aineosia sisältävien farmaseuttisten      määräytyy jo markkinoilla olevan valmisteen
18260: erikoisvalmisteiden hintaan ja niillä annetun       hinnan mukaan. Kohtuullisuutta arvioitaessa ei
18261: hoidon kustannuksiin.                               lääkkeitä voida asettaa eri asemaan sen mu-
18262:    - verrataan sitä huomioon ottaen tarkoi-         kaan missä tehtaassa tai missä maassa valmiste
18263: tuksenmukaisuus (valmisteen teho, sivuvaiku-         on tehty. Jos hinnoittelussa otettaisiin huo-
18264: tukset yms.) muihin kysymyksessä olevan tauti-       mioon eri tehtaiden erilaiset kustannustekijät,
18265:                                                N:o 464                                                3
18266: 
18267: johtaisi se erittäin sekavaan hintatilanteeseen.          Sairaalalaitoksen lääkekulutuksen arvioidaan
18268: Lisäksi kotimaisten valmisteiden raaka-aineet          nykyään olevan n. 20 % lääkkeiden kokonais-
18269: ovat pääasiassa tuontitavaraa, joten niiden hin-       kulutuksesta ja sairaaloiden kustannuksista on
18270: nat määräytyvät kansainvälisen hintatason mu-          lääkkeiden osuus n. 3 %. Yleisesti on ollut
18271: kaan.                                                  todettavissa, että niitä valmisteita, jotka on
18272:    Kun valmistajat hakevat hinnankorotuksia            otettu sairaalassa käyttöön, käytetään enemmän
18273: valmisteilleen, ts. muutosta myyntiluvan edel-         myös avohoidossa. Tästä johtuu osaltaan val-
18274: lytykselle hinnan kohtuullisuuden osalta, he           mistajien pyrkimys saada valmisteeosa sairaala-
18275: suorittavat jokaisesta valmisteesta apteekki-          käyttöön ja lähes ainoana keinona on kilpailu
18276: tavaralain 10 c §:n 1 momentin mukaisen               sairaalatarjouksissa. Vuoden vaihteessa purkau-
18277: myyntiluvan uudelleenkäsittelymaksun, joka             tuu lääketehtaiden ns. kartellisopimus, jonka
18278: on ollut 1. 7. 1981 alkaen 750 mk. Peruste-            voimassa ollessa sairaaloille ei tiettävästi ole
18279: luina korotustarpeelle esitetään seuraavia seikc       annettu merkittäviä lääkkeiden hinnanalennuk~
18280: koja:                                                  sia. Lisäksi on toimintansa aloittanut yksi uusi
18281:    - kansainvälisessä kaupassa ja sen ehdoissa        lääketehdas, joka on kilpailemassa markkina-
18282: tapahtuneet muutokset (esim. merkittävät va-          osuuksista. Näistä tekijöistä on arveltu johtu-
18283: luuttakurssien muutokset) sekä                    ~    van, että hintakilpailua tulee jälleen esiinty-
18284:    - valmistuskustannusten nousu          {raaka-     mään. Koska tarjousmenettely on parhaillaan
18285: aine-, energia-, pakkausmateriaali-, tutkimus-,        käynnissä ja päätöksiä ei ole tehty, asiasta ei
18286: tuotekehittely-, palkkakustannukset).                 ole mahdollisuutta saada tässä vaiheessa tietoa.
18287:    Hinnan kohtuullisuuden arviointi tapahtuu          Mahdollisten alennusten suuruus tullaan selvit-
18288: tällöinkin uudelleen edellä selostettujen peri-       tämään aikanaan lääkintöhallituksen toimesta.
18289: aatteiden mukaisesti. Jos hinnan kohtuullisuut-           Lääkintöhallituksen hyväksymä koh tuuliin en
18290: ta koskevaa ehtoa uudelleen käsiteltäessä ei          hinta on valmisteen ylin sallittu hinta, eikä
18291: voida todeta perusteita hinnan korottamiselle,        se siten ole esteenä valmisteiden myymiselle
18292: hinta jää entiseksi.                                  alennettuun hintaan. Jos jotain valmistetta kui-
18293:    Edellä selostettujen, hinnan kohtuullisuutta       tenkin jatkuvasti myydään suurin alennuksin,
18294: arvioitaessa noudatettavien periaatteiden vaiku-      ei valmisteelle myönnetä hinnankorotuksia.
18295: tuksesta lääkkeiden hintakehitys on Suomessa              Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
18296: vuosina 1970-80 ollut hitaampaa kuin hinto-           että eri lääketehtaiden toisiaan vastaavien val-
18297: jen nousu kuluttajan hintaindeksiin verrat-           misteiden hyväksyttyjen hintojen samansuurui-
18298: tuna. Lääkkeiden tukkumyyntihinta on noussut          suus perustuu lääkintöhallituksen hinnan koh-
18299: vuodessa keskimäärin 6,8 %, kuluttajahinnat           tuullisuutta arvioitaessa noudattamiin peri-
18300: 11,3 % ja terveyden- ja sairaanhoitomenot             aatteisiin, missä ei voida ottaa huomioon eri
18301: 14,4%.                                                tehtaiden erilaisia kustannustekijöitä. Lääkkei-
18302:    Maaliskuussa 1981 myönnetyn korotuksen             den hintakehitys Suomessa on ollut hitaampaa
18303: arvioitu vaikutus lääkkeiden hintoihin on n.          kuin inflaatiokehitys yleensä ja lääkkeiden hin-
18304: 6 %. Päätökseen tyytymättöminä valmistajat            nat ovat tällä hetkellä pohjoismaista tasoa. Ny-
18305: jättivät lääkintöhallitukselle uudet hakemukset       kyisen lainsäädännön puitteissa ei terveysviran-
18306: kesäkuussa. Marraskuussa eräille valmisteille         omaisilla ole mahdollisuutta puuttua valmista-
18307: myönnettiin lisäkorotus, esim. eräät ns. käsi-        jien väliseen hintakilpailuun sinänsä. Sen sijaan
18308: kauppalääkkeet saivat noin 5 %:n ja osa re-           perusteita hintojen korottamiseen ei voida kat-
18309: septivalmisteista sai 3 % :n korotuksen. Ko-          soa olevan silloin, kun todetaan, että valmis-
18310: rotuksen ulkopuolelle jäi suuria lääkevalmiste-       tajilla on mahdollisuus pysyvästi tarjota lääk-
18311: ryhmiä, joita käytetään paljon myös sairaa-           keitä huomattavasti alennettuun hintaan sai-
18312: loissa. Tällaisia valmisteita ovat esim. mikrobi-     raaloille.
18313: lääkkeet, osa sydän- ja verisuonitautilääkkeistä          Vastauksena kysymykseen on edellä esitetyn
18314: sekä infuusioliuokset. Lisäkorotuksen vaikutuk-       perusteella todettava, että aiheettomia hinnan-
18315: sesta lääkkeiden hintojen korotusvaikutuksen          korotuksia ei ole tarkoitus sallia myöskään
18316: on arvioitu olevan yhteensä n. 7-8 % seuraa-          tulevaisuudessa.
18317: van 12 kk:n myyntiin.
18318:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1981
18319: 
18320:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
18321: 4                                             1981 vp.
18322: 
18323: 
18324: 
18325: 
18326:                            Till Riksdagens            Herr     Talman
18327: 
18328:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           - preparatets partipris i tillverkningslandet
18329: ariger har Ni,' Herr T alman, med Eder skrivelse     och i andra Iänder.
18330: av den 20 novetnber 1981 tili vederbörande              - tillverkningssättets, materialets, använd-
18331: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ningssyftets etc. inverkan på priset. ·
18332: jande av riksdagsman Pursiainen m. fl. under-            För a~t kunna klarlägga dessa faktorer finns
18333: tecknade spörsmål nr 464:                            det i apoteksvaruförordningen ett stadgande
18334:           Varför tillåts höjningar av priserna        (15 a § 3 mom.), enligt vilket sökanden bl. a.
18335:        på läkemedel, fastän det uppenbarligen        är skyldig att vid behov för medicinalstyrelsen
18336:        inte finns skäl därtill?                      uppge de grunder enligt vilka priset är skäligt.
18337:                                                      Man har ofta varit tvungen att tillämpa detta
18338:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       förfarande, vilket i praktiken oftast har lett
18339: samt anföra följande:                                tili att tillverkaren sänkt det pris som han
18340:                                                      ursprungligen föreslagit.
18341:     Enligt 10 a § apoteksvarulagen får farma-            Nästan alla läkemedel som är i bruk i vårt
18342: ceutiska specialpreparat i landet säljas eller på    land har utvecklats vid utländska läkemedels-
18343: annat sätt överlåtas tili föl'hrukning sedan         industrier. De läkemedel som tillverkas av den ·
18344: medicinalstyrelsen utfärdat tillstånd därtill.       inhemska läkemedelsindustrin är s.k. parallell-
18345: Efter det att Jäkemedlet konstaterats vara ända-     preparat till utländska mediciner, dvs. de inne-
18346: målsenligt är en av förutsättningarna för be-        håller samma beståndsdelar som det utländska
18347: viljande av försäljningstillstånd att också priset   ursprungliga preparatet.
18348: är skäligt.                                             När försäljningstillstånd söks i Finland för
18349:     I samband tned medicinalstyrelsen verkar         ett nytt utländskt preparat, är den enda jäm-
18350: såsom bistående organ läkemedelsnämnden,             förelsepunkten vid bedömningen av prisets skä-
18351: som består av tjänstemän från medicinalsty-          lighet det pris som godkänts närmast i tillverk-
18352: relsen samt utomstående experter på farmaci          ningslandet och eventuellt i de övriga nordiska
18353: och olika medicinska områden. Läkemedels-            länderna. Av central betydelse vid bedömningen
18354: nämnden har tili uppgift att avge utlåtanden         av prisets skälighet är frågan om hur använd-
18355: om ansökningar som gäller tillstånd att sälja        bart och effektivt läkemedlet är vid sjukdomens
18356: farmaceutiska specialpreparat och bl. a. i fråga     behandling jämfört med andra preparat för
18357: om villkoret att preparatets pris skall vara         motsvarande användningssyfte. Om betydande
18358: skäligt.                                             fördelar inte skulle uppnås genom behandling
18359:     Enligt den utredning som erhållits beaktar       med det nya preparatet, men behandlingskost-
18360: man vid bedömningen av prisets skälighet bl. a.      naderna skulle stiga, kan preparatets pris inte
18361: följande faktorer i enlighet med medicinal-          anses vara skäligt, även om priset har godkänts
18362: styrelsens cirkulär nr 1656:                         i andra Iänder.
18363:    - preparatets pris jämförs med priset på             Huruvida priset på ett parallellpreparat är
18364: parallella farmaceutiska specialpreparat eller       skäligt beror på det preparatspris som redan
18365: preparat som används för motsvarande ända-           finns i marknaden. Vid bedömningen av skä~
18366: mål eller som innehåller motsvarande bestånds-       ligheten kan läkemedlen inte placeras i olika
18367: delar samt med kostnaderna för behandling            lägen beroende på den fabrik eller det land där
18368: med dessa preparat.                   ·              de tillverkas. Om man vid prissättningen skulle
18369:    - preparatet jämförs, med beaktande av            beakta de olika fabrikernas varierande kost-
18370: ändamålsenligheten ( effekt, biverkningar etc. ) ,   nadsfaktorer, skulle det medföra en synnerligen
18371: med de andra medel och metoder som används           oklar prissituation. Dessutom är de inhetnska
18372: för behandling eller undersökning av sjukdoms-       preparatens råämnen till största delen importe-
18373: tillståndet i fråga eller för förebyggande av        rade, varför priserna på dessa är beroende av
18374: sjukdomen.                                           den internationella prisnivån.
18375:                                               N:o 464                                                5
18376: 
18377:     Då tillverkarna ansöker om prishöjningar för     av den totala läkemedelsförbrukningen. Läke-
18378: sina preparat, dvs. ändring av försäljningstill-     medlens andel av sjukhusens kostnader är ca
18379: ståndets förutsättningar i fråga om prisets skä-     3 %. Det har allmänt kunnat konstateras att
18380: lighet, erlägger de för varje preparat en i 10 c §   de preparat som sjukhusen tagit i bruk också
18381: 1 mom. apoteksvarulagen avsedd avgift för            används mera inom den öppna vården. Därav
18382: förnyad behandling av försäljningstillståndet.       beror delvis tillverkarnas strävan att få sjuk-
18383: Denna avgift uppgår från och med 1. 7. 1981          husen att använda deras preparat, och härvid är
18384: till 750 mk. Som motivering för höjnings-            nära nog den enda metoden konkurrens vid
18385: behovet anförs följande faktorer:                    sjukhusanbuden. Vid årsskiftet upphör läke-
18386:     - förändringar i den internationella handeln     medelsfabrikernas s.k. kartellavtal att gälla.
18387: och i villkoren för denna handel ( t. ex. bety-      Under avtalets giltighetstid har sjukhusen ve-
18388: dande förskjutningar av valutakurserna)              terligen inte beviljats några kännbara rabatter
18389:     - stegring     av    tillverkningskostnaderna    på medicinpriserna. Dessutom har en ny läke-
18390:  (kostnader för råämnen, energi, förpacknings-       medelsfabrik inlett sin verksamhet och kon-
18391: material, forskning, produktutveckling och           kurrerar nu om marknadsandelarna. Man för-
18392: löner).                                              modar att dessa omständigheter är orsaken tili
18393:     Bedömningen av prisets skälighet sker även       att priskonkurrens igen kommer att förekom-
18394: härvid på nytt i enlighet med de ovan redo-          ma. Eftersom anbudsförfarandet som bäst på-
18395: gjorda principerna. Om man vid den förnyade          går och beslut inte ännu fattats, är det inte
18396: behandlingen inte finner grunder för höjning         i detta skede möjligt att få uppgifter om saken.
18397: av priset, bibehålls det gamla priset.               Storleken av eventuella rabatter kommer me-
18398:     De principer för vilka tidigare redogjorts       dicinalstyrelsen i sinom tid att klarlägga.
18399: och som iakttas vid bedömningen av prisets              Det skäliga pris som medicinalstyrelsen god-
18400:  skälighet har lett tili att prisutvecklingen för    känt är det högsta tillåtna priset på preparatet,
18401: läkemedel i Finland under åren 1970-1980             men hindrar inte att preparatet säljs till ra-
18402: har varit långsammare än prisstegringen enligt       batterat pris. Om något preparat emellertid
18403:  konsumentprisindex. Partipriserna på läkemedel      ständigt säljs med stor rabatt, beviljas prepa-
18404:  har i genomsnitt per år stigit 6,8 %, konsu-        ratet inte prishöjningar.
18405:  mentpriserna 11,3 % samt hälso- och sjuk-              Med stöd av ovanstående kan konstateras
18406:  vårdsutgifterna 14,4 %.                             att det, att de godkända priserna på olika läke-
18407:      Effekten av den i mars 1981 beviljade höj-      medelsfabrikers sinsemellan motsvarande pre-
18408:  ningen av läkemedelspriserna beräknas tili ca       parat är lika stora, beror på de principer som
18409:  6 %. Eftersom tillverkarna var missnöjda med        iakttas av medicinalstyrelsen vid bedömningen
18410:  beslutet, inlämnade de nya ansökningar tili         av prisets skälighet, varvid olika fabrikers va-
18411:  medicinalstyrelsen i juni. I november bevilja-      rierande kostnadsfaktorer inte kan beaktas.
18412:  des vissa preparat en tilläggshöjning, t. ex. var   Utvecklingen av läkemedelspriserna i Finland
18413:  höjningen för vissa s.k. handköpsmediciner          har varit långsammare än den allmänna infla-
18414:  5 % och för en del av de receptbelagda prepa-       tionsutvecklingen, och läkemedelspriserna är nu
18415:  raten 3 %. Utan höjning lämnades stora läke-        på nordisk nivå. Enligt nuvarande lagstiftning
18416:  medelskategorier som används mycket också           har hälsovårdsmyndigheterna inte möjlighet att
18417:  vid sjukhusen. Dylika preparat är t. ex. mikrob-    ingripa i tillverkarnas priskonkurrens som så-
18418:  medicinerna, en del av hjärt- och kärlsjukdoms-     dan. Däremot kan grunder för höjning av pri-
18419:  medicinerna samt infusionslösningarna. Efter        serna inte anses föreligga, om det konstateras
18420:  tilläggshöjningen har höjningarnas sammanlagda      att tillverkarna ständigt kan erbjuda sjukhusen
18421:  effekt på läkemedelspriserna beräknats tili ca      läkemedel tili kraftigt rabatterade priser.
18422:  7-8% under de följande 12 månadernas för-              Såsom svar på detta spörsmål konstateras
18423:   säljning.                                          sålunda med stöd av det tidigare anförda,
18424:      Numera beräknar man att sjukhusens för-         att man inte heller framdeles ämnar tillåta
18425:   brukning av läkemedel uppgår tili ca 20 %          omotiverade prishöjningar.
18426:       Helsingfors den 23 december 1981
18427: 
18428:                                               Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
18429: 
18430: 
18431:  0881013750
18432:                                             1981 vp.
18433: 
18434: Kitjalline111 kys.ymys n:o 465
18435: 
18436: 
18437: 
18438: 
18439:                                  Pursiainen:. Sananvapaus-nimisen painotuotteen sisällöstä
18440: 
18441: 
18442:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18443:    Kysymykseni perustduiksi esitän seuraavat       tasi (kin) vaatia heiltä Lapin tuhojen kor-
18444: lainaukset Sananvapaus-nimisestä painotuot-        vauksia! - - - - Asevelipetturilie se oli aivan
18445: teesta:                                            oikein. Päästi suomalaiset oikeastaan liian
18446:                                                    vähällä: nyt ryssä on tehnyt meistä
18447:                   SANANVAPAUS                      nykyajan hölmöläis,- ja orjakansan, joka
18448:  Helsingissä, marraskuun 5. päivänä, 1981.         rakentaa puoliksi        kansamme      verovaroin
18449:                                                    pakkoystävällemme         Kostamuksen       ym:ta
18450:                 Numero: 17 (102)                   roimasti tappiota tuottavia rajantakaisia raken-
18451: Viides vuosikerta. - - - - SANANVAPAUS on          nuskohteita, projekteja, niinkuin näitä milloin-
18452: sitoutumaton sensuroimaton ja suomettumaton        kaan päättymättömien "sotakorvaustemme"
18453: mielipidejulkaisu.--- Ilmestyy 2-4 kert. kuu-      "muistomerkkejä" hienosti kutsutaan. . . Li-
18454: kaudessa. - Toimitus: Viljo Jokivirta, vas-        säksi tähän vahvasti tappiolliseen rakennusvien-
18455: taava päätoimittaja. - Siilitie 1 F 48 00800       tiin liittyy irvokas halu "rauhan ja ystävyyden"
18456: Helsinki 80. Puhelin: (90) 75535.38.               ostamiseen, kerjäämiseen, samoinkuin ryssän
18457:    Lehti lähtee nyt viidennelle ilmestymisvuo-     sodanaikaisten toistontöiden ruhtinaallinen pal-
18458: delleen. - Saamme kiittää pohjoismaista de-        kitsemisviehtymys, jossa inhottavassa puuhassa
18459: mokratiaa sallivuudesta, - valtiovaltaa ja         meidän kansamme povella luikerteleva kalju-
18460: oikeusministeriötä pitkämielisyydestä,      sekä   päinen kyy on aivan erityisesti kunnostautunut
18461: suojelupoliisia välinpitämättömyydestä. Toivon     omalla irvokkaalla tavallaan, sillä mm. juuri
18462: mukaan nämä etäiset viileät suhteemme jatku-       Kostamuksen suunnaltahan tulivat venäläisten
18463: vat nyt aikavailakin taipaleella, niinettä leh•    kaukopartiot vv. 1942-1944 kylvämään kuo-
18464: demme ilmestyminen mahdollistuu häiriöttö-         lemaa ja hävitystä pohjoisiin erämaakyliimme,
18465: mäSti.                                             joiden asukkaita nykyajan hölmöläiskansa suo-
18466:    KESÄKUUN 22:S VUOSITTAIN SAKSA-                 jeli lapsellisin vartiomiehistöin, jotka eivät al-
18467: LAISSUOMALAISEN                  YSTÄVYYDEN        kuunkaan pärjänneet vainalaisten vastustami-
18468: MERKKI,- ja MUISTOPÄIVÄKSI                         sessa, vaan he saivat riehua kuin villipedot ole-
18469:    Ntin paljon hyvää ovat saksalaiset tehneet      mattoman jumalan ja tyhmän sodanjohdomme,
18470: maamme itsenäisyyden saavuttamiseksi, että         samoinkuin        oman         tyhmyydensä
18471: olisi hyvinkin kohtuullista viettää joka vuosi      (-mikseivät lähteneet ajoissa kauemmas sisä-
18472: em. päivä saksalaissuomalaisen aseveljeyden sy-    Suomeen,. vaikka kuulivat monesti hyvissä
18473: kähdyttävänä muistopäivänä - vilkuilematta         ajoin sen kuinka naapurikylän asuk-
18474: ollenkaan itään - !                                kaille oli tapahtunut! - ) takia. - - - Huo-
18475:    Saksalaiset     ovat nimittäin kaksi kertaa     maamme siis kuinka v a. a r a 11 i s t a ON
18476: a v u s t a n e e t meitä oikein tuntuvasti rys-   LUOTTAA NÄIN TYHMÄN KANSAKUN-
18477: sien kyöräämisessä pois isiemme maasta~ Ensi       NAN SODANJOHTOON, SAMOINKUIN
18478: kerran Vapaussodassa v. 1918, ja sitten "rie-      OLEMATTOMAN JUMALAN JOH-
18479: musodan" unohtumattomina, onnentäyteisinä          DATUKSEEN: henki siinä rytäkässä me-
18480: päivinä, kesällä 1 9 4 1 - - - - Niinettä kyllä    nee ...
18481: kannattaisi juhlia-!                                  ... myöskin nyt, niinsanotun rauhan aika-
18482:    E p ä i 1e m me muutoin, että josko he          na (kun elämme pakkoystävämme oildrujen,
18483: enää kolmatta kertaa avustavat, sillä niin hä-     mielivallan ja armon varassa) on Kostamuksen
18484: vyttömästi on herra Kekkonen kohdellut pe-         'suunta' vaatinut veriuhria, niinkuin olemme
18485: rinteisiä auttajiamme,. aseveljiämme, jotta keh-   joukkotiedotusvälineistä saaneet lukea ...
18486: 088200001A
18487: 2                                              1981 vp.
18488: 
18489:      Täydennetäänpä vielä kuvaa nykyajan hölmö-       - Lisää nykyajan hölmöläiskansan hölniöy.·
18490:  läisk.ansasta:                                     destä näytteitä: Sotiemme aikana Suomi aitioa-
18491:      Loppuunkulunut, Kekkosen "viisaan" ulko,- na maana koko maailmassa raijasi taisteluken-
18492:   ja puolustuspolitiikan väline, DC3 vei 15 us- tiltä kaatuneet "siunattavaksi kotiseudun mul-
18493:  kollista ja kaikinpuolin nuhteetonta Paasiki- tiin", niinkuin fraasi kuului. - Niinkuin nyt
18494:  ven-Kekkosen linjalla kulkenutta (lentänyt- Piru ja Jumala ei olisi omiaan löytänyt "kun-
18495:  tä) henkilöä tuhoon tässä joitakin aikoja sit- nian kentiltäkin" . . . Ulkomailla tämän höl-
18496:  ten.                                               möys herätti tietenkin säälinsekaista hymyilyä,
18497:     Haemme lisäesimerkkejä lähimenneisyydes- - entisen vihollisemme, nykyisen "ystäväm-
18498:  tämme todistaaksemme vastaansanomattoman me" puolella jopa makeata hörönauruakin -
18499:  selkeästi väitteemme nykyajan 'hölmöläiskansas- ·    SIIRTOKARJALAISTEN PÄÄSTÄMINEN
18500:  ta: "suuri valtiomiehemme", joka tosin syksyl- KOTISEUDULLEEN SODJ\N VIELÄ JAT-
18501:  lä .1939 ei ollut aivan näin suuri (oli kuiten- KUESSA OLI USKOMATONTA TYI?E-
18502:  nii sisäministeri) valtiomies kuin tänään, jätti RYYTTÄ!! - Mikä olisi ollut helppoa estää,
18503:  evakuoimatta ns. Hyrsylän mutkan, aiheuttaen sillä olihan rintamajoukoilla aseet, jos vauh-
18504:  lähes 150 henkilön kuoleman laiminlyönnil- koontuneet karjalaisevakot eivät olisi puhetta
18505: lään, sekä sen lisäksi mittaamattomia kärsimyk- uskoneet! - Tuskaisesti on todettava, että ny-
18506:  siä noin 2 000 ihmiselle, jotka silloinkin so- kyajan hölmöläiskansa teki turhaa työtä yli
18507:  keasti 1u o t t i v a t valtiovallan kykyyn ja kaksi vuotta ja se jäi vihollisen hyväksi, eikä
18508:  haluun toimia kansansa parhaaksi, niin sodan piisantkaan, sillä ryssä maksatti vielä sotakor-
18509:  kui.n,. rauhan päivinäkin -!                      vauksetkin (mitkä jatkuvat :Kekkosen mielet-
18510:     JOTEN: Kekkosella on ainakin kokemusta tömänä roistonpalkitsemispolitiikkana mm:· mil-
18511: erehtymisestä! - Mutta tyhmyys on parantu- jarditappiota tuottavan Kostamuksen rakenta-
18512:  matonta: sama herra leijui "ikuisen maailman.~ misena, jne.) Taloudellisten. menetysten. ohella
18513:  rauhan" untuvanpehmeillä pilvipalteilla, Etyk· ja lisäksi rajan kansa .sai . toistamiseen. kokea
18514:  "humalassaan", vielä kauan senkin jälkeen, kun mittaamattomia          kärsimyksiä . luottaessaan
18515:  Yhdysvaltain presidentti, J. Carter, oli poista• omaan ja valtiovallan tyhmyyyteen, sekä "Ju-
18516: nlit detente, - eli .liennytys-sanankin sanava- malan johdatukseen". ____,. Tämän rinnalla, opkm
18517: :rastostaan -!                                     sitten leikintekoa se, kl;m tyhmyys hypittää
18518:     SANANVAPAUS lehti pilkkasi alusta alkaen mm. naisiamme väärään ilmansuuntaan .. tap~~
18519:  liennytystä ja pidimme sitä. haihatteluna, tuneessa "rauhanmarssissa", sekä vasemmisto-
18520: sekä Neuvostoliiton etujen ajamisena.              saastaa riidan haastamisessa norjalaispo}iisien
18521:                                                               II 1                         .        .··
18522: Niinkuin sitten kävikin toteen: NL käyt- k. anssa -...                          .            . , , >··:
18523: ti liennytystä hyväkseep. häikäilemättömäs-           Lainaukset: Nootti: numero 1/1981, ·sekä
18524: ti, viemällä aseita ja asiantuntijoita ke-         Suomen    Uutiset: 7. 2. 1980. Tässä suuruusjär-
18525: hitysmaihin       lietsomaan    niissä   vallanku- jestyksessä. "--- Joten takasivu (kin) edustaa
18526: mouksia.              Että · pölkkypäiset. presi- oloissamme huippukorkeata •ulko-, ja turval1i-
18527: dentit eivät ikinä lopu Yhdysvalloista, sitä to- suuspoliittista ajattelua. :-- Kiitämme lainoi~ta.
18528: distaa se että Gerald Ford nielaisi maukkaan
18529: syötin (niinkuin . meidän J. K. Paasikivi syk~ Veikko'Vuorela:
18530: syllä, 1955, kun ryssä nieletti "Suomen herroil- Kansakunnan puohistamisesta                  ·' ' · ··
18531: la" .Porkkalan syötin, tarkoituksenaan sitoa
18532: Suomi ikuisesti Yya-sopimuksen hiljaa hivutta·        Maailman sotilaspoliittmen tilanne tällä. het-
18533: vaan kuolemansyleilyyn. - "Kun annamme kellä ei ole kovin rohkaiseva pienten kansojen
18534: riyt      nykyajan hölmöläiskimsan johtomiehille näkökulmasta katsottuna. Vaikka ei juu)1i nyt
18535: hieman takaisin' sodalla ilmaiseksi hankkimaam- olekaan käynnissä suursotaa, on ympäri: maa-
18536: me tllaata, niin otamme sitten 1op u 1t a koko palloa kriisipesäkkeitä, joista osa on jo puhjen-
18537: "potin", ajattelivat varmaankin Kremlin tyran- nut rajoitetuiksi taisteluiksi, esimerkkinä
18538: nit... Ja käsiään hykerrellen meidän Juho Irakin ja Iranin sota. Pienten kansojen itsenäi-
18539: Kustimme nielaisikin tämän Iihavan syötin, syys on jatkuvasti vaarassa, kuten Afganista-
18540: kenkäten siten "hernerokasta" kansamme mie- nin tapaus osoittaa. Etyk-hengen osoittaUtue$sa
18541: kan ·iskutta perivihollisellemme, - jääden his- saippuakuplaksi on paljon puhuttu liennytys
18542: totiaamme isänmaanpettUrina, - mikäli suo- muuttumassa kylmäksi sodaksi, ja näin ollen
18543: malaiset itse pääsevät joskus historiaansa kir~ sotilaspoliittinen tilanne maailmassa voi muut-
18544: joittamaan -!                                      tua meille epäedulliseksi jopa yhde~sä yössä,
18545:                                                 N:o 465                                                3
18546: 
18547: kuten. Ruotsin entinen, puolustusvoimain ko-           hansopimuksen meille asettamiin maanpuolus-
18548: mentaja Stig Synnergren on todennut, joten             tuksellisiin rajoituksiin.
18549: Suomen tapaisen pienen kansan on joka hetki               Vuonna 1947 solmitun Pariisin rauhansopi-
18550: oltava valppaana tulevaisuutensa suhteen.              muksen meitä koskevat sotilaalliset rajoitukset
18551:      Tätå taustaa vasten tuntuu suorastaan irvok-      sisältyvät sopimuksen III osaan- maavoimia,
18552: k~alta ·meillä niin usein viljelty fraasi ulkopo-      sotalaivastoa ja ilmavoimia koskevat määräyk-
18553: litiikan      ensiarvoisuudesta      maanpuolustuk-    set. Tärkeimmät rajoitukset on määriteltY rau-
18554: seennähden turvallisuuspolitiikan kentässä rau-        hansopimuksen 13-21 artikloissa. Mutta seu-
18555: han aikana, aivan kuin kriisivaiheessa voitaisiin      raava 22. artikla kuuluu näin:
18556: kädenkäänteessä korjata rauhan ajan laimin-               Tämän sopimuksen kaikki sotilas-, sotalaivas-
18557: lyönnit puolustusvalmiutemme suhteen. Turval-          to- ja ilmailumääräykset jäävät voimaan, kun-
18558: lisuuspoliittisesta tilanteesta vastuussa olevat       nes ne on joko kokonaan tai osaksi muutettu
18559: nykypäivän (puolue) poliitikot tekevät samat           Liittoutuneiden ja Liittyneiden Valtojen sekä
18560: virheet kuin edellisen sukupolvenkin poliitikot        Suomen välisellä sopimuksella tai, sen jälkeen
18561: ennen talvisotaamme, jossa laiminlyönnit mak,          kun Suomi on tulltJt Yhdistyneiden Kansakun-
18562: settiin verellä. Historiamwe ja sotilasmaantie-        tien jäseneksi, turvallisuusneuvoston ja Suomen
18563: teellinen asemamme edellyttävät maanpuolus-            välisellä sopimuksella.
18564: ttik!'dtamme jokahetkistä mahdollisimman kor-             Tämän rauhansopimuksen 22. artikla tarkoit-
18565: kea!l tasoa. Pienelle kansalle, eikä aina suurem-      taa siis sitä, että sopimuksen meitä koskevat,
18566: mallekaim, itsenäisyys ei lankea luonnostaan,          itsenäistä valtiota holhoavat, loukkaavat ja nöy-
18567:  eikä· se· säily yksinomaan puhumalla ja asiakir-      ryyttävät rajoitukset eivät ole tarkoitettukaan
18568:  joihin. luottaen. "Asiakirjat ovat hyvät olemas-      olemaan ikuisesti voimassa. Kun lisäksi rauha~l­
18569:  sa, ja niitä kelpaa näyttää. Mutta vanha totuus       sopimuksen rajoitukset ovat jyrkässä ristiriidas-
18570:  on, et:tä rauhan väline~t merkitsevät jotain          sa seuraavana vuonna (1948) solmitun Yya-
18571:  ainoastaan, jos niitä tukevat hyvät sodan väli-       sopimuksen sekä vuoden 1975 Etyk-asiakirjan
18572:  neet'', kuten kansallinen suurmiehemme J. V.          kanssa, herää näin itsenäisyyspäivän aattona
18573:  Snellman on asian ilmaissut.                          kysymys, eikö nyt vihdoinkin 36 vuotta sodan
18574:      Mitä sitten olisi tehtävä maanpuolustusval-       päättymisestä olisi aika meidän vapautua nois-
18575:  miutemme kohottamiseksi tänä kriisien uhkaa-          ta suvereniteettimme rajoituksista, varsinkin
18576:  mana ajankohtana? ·               ·                   kun maamme on ainoa valtio, joita nuo rajoi-
18577:      Meillä on kyllästymiseen saakka puhuttu ja        tukset vielä koskevat.      Kaikki muut II:ssa
18578:  kirjoitettu pienistä puolustusmäärärahoista,          maailmansodassa tappiolle joutuneet Euroopan
18579:  mutta       vuodesta    toiseen     ne   pysyttele-   valtiot paitsi Suomi ovat jo vuosia sitten va-
18580:  vät 11amalla alhaisella tasolla - n. 1.5 %:na         pautuneet Pariisin rauhansopimuksen rajoituk-
18581:  bruttokansantuotteestamme. Tulkoon nyt kui-           sista- Italia ja' Länsi-Saksa liittymällä Natoon
18582:  tenkin tässäkin yhteydessä mainituksi, että           sekä Bulgaria, Romania, Unkari ja Itä-Saksa
18583:  puolustusbudjettimme olisi nostettava muiden          liittymällä Varsovan liittoon. Selvennykseksi
18584:  pohjoismaiden tasolle, eli n. kaksinkertaiseksi       mainittakoon, että kummankaan Saksan. kanssa
18585:  nykyisestään, sillä ei kait kukaan järkevä ih-        ei rauhansopimuksia ole edes solmittu. Lisäksi
18586:  minen voi väittää, että sotilasmaantieteellinen       on otettava huomioon, että kriisivaiheessa on
18587:   ja sotilaspoliittinen asemamme olisi edullisem-      tulkinnanvaraista noudatetaanko bilateraa:lista
18588:  pi kUin muiden pohjoismaiden . Joka tällaista         Yya-sopimusta, mikä velvoittaa meitä puolus-
18589:  väittää, ei ole rehellinen itselleen.                 tamaan alueemme koskemattomuutta kaikin
18590:      Myöskin meidän varusmiespalveltJsaikamme          käytettävissä olevin voimin, eli n. 700 000
18591:   olisi •pidennettä:vä vähintään. yhdeksi vuodeksi     miehen voimalla, vaiko kansainvälistä Pariisin
18592:  kaikille, jotta varusmiehille · voitaisiin antaa      rauhansopimusta, mikä rajoittaa asevoimarp.me
18593:   kunnollinen sekä kesä- että talvitaistelukoulu-      41 900 mieheen. Molemmissa sopimuksissa kun
18594:   tus: 'Nykyisellään toinen tai pahimmassa ta-         on toisena tai yhtenä osapuolena Neuvosto-
18595:  pauksessa molemmat jäävät vajavaisiksi. Palve-        liitto.
18596:   lusajan pidentämiselle sekä kertausharjoitusten          Selvyyden vuoksi haluan tässä yhteydessä
18597:   järjestämiselle as~ttaa Pariisin rauhansopimus       korostaa, että en: puhu Pariisin rauhansopirimk-
18598:   kuitenkin tiettyjä rajoituksia. Meillähän saa        sesta kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan·· sii-
18599:   yhtäaikaa olla asdssa vain 41 900 miestä. Täs-       hen sisältyvistä . meitä koskevista rajoituksista,
18600:   sä! :tulemmekin erääseen poliittisesti arkaluon~     mikä. olisi pyrittävä kumoamaan YK:n turval:.
18601:   toistua pidettyyn kysymykseen ~ Pariisin rau-        lisuusneuvostossa:
18602: 4                                             1981 vp.
18603: 
18604:     Mutta . Pariisin rauhansopimukseen sisältyy      ehtii ensiksi ottaa haltuunsa strategisesti tär-
18605: toinenkin puolustusvalmiuttamme ratkaisevasti        keän Ahvenanmaan saariston, Suomen pysty-
18606: heikentävä kohta. Rauhansopimuksessa nimit-          mättä sitä tehokkaasti estämään.
18607: täin vahvistetaan Ahvenanmaan saariston demi-           Kun Ahvenanmaan kysymys on kytketty Pa-
18608: litarisointi: käytännössä vuoden 1921 Ahve-          riisin rauhansopimukseen, ja kun vuoden 1921
18609: nanmaan kansainvälinen sopimus. Ahvenan-             Ahvenanmaan sopimuksen 10 allekirjoittaja-
18610: maan saaristo 1809 irroitettiin Ruotsin vallan       maan joukossa on sellaisia valtioita, jotka väki-
18611: alaisuudesta. Viimeksi se oli laajemman käsit-       valloin on liitetty suurempaan naapuriinsa. (Viro
18612: telyn alaisena 1930-luvulla.                         ja Latvia), sekä sellaisia, joilla ei pitäisi olla
18613:     Silloin ennen II maailmansodan myrskyn           mitään tekemistä koko Itämeren alueella, kysy-
18614: puhkeamista kaukokatseinen sotamarsalkka             myksenkin käsittelyn oikea foorumi YK:n tur-
18615: Mannerheim pani alulle neuvottelut Ruotsin           vallisuusneuvosto, (Suomi, Ruotsi, Saksa,
18616: kanssa vuoden 1921 Ahvenanmaan sopimuk-              Tanska + Islanti, Viro, Latvia, Puola, Rans-
18617: sen tarkistamiseksi. Pitkien, monivaiheisten ja      ka, Englanti + Irlanti ja Italia).
18618: ajoittain kiivasluonteistenkin neuvottelujen tu-         Olen ottanut tässä esille kaksi mei-
18619: loksena allekirjoitettiin vihdoin Ruotsin pää-       dän kannaltamme erittäin tärkeää                tur-
18620: kaupungissa tammikuussa 1939 ns. Tukholman           vallisuuspoliittista kysymystä, koskapa täs-
18621: sopimus, minkä Suomen eduskunta hyväksyi             sä maassa mikään instituutio ei                suos-
18622: toukokuussa 1939. Silloin säädettiin historial-      tu käsittelemään           turvallisuutemme kan-
18623: liseksi kuriositeetiksi jäänyt "laki ahvenanmaa-     nalta       laajakantoisia      asiakokonaisuuksia.
18624: laisten osallisuudesta isänmaan ja maakunnan         Eduskunnan puolustusasiainvaliokunta esim.
18625:  puolustukseen". Vaikka sopimus olisi antanut        näpertelee varusmiesten päivärahakysymysten
18626: Suomelle Ruotsin vastuksen takia vain rajoite-       ja vastaavien parissa, mitkä nekin asiat ovat
18627:  tut oikeudet Ahvenanmaan saariston linnoitta-       sinänsä tärkeitä, mutta kun tällaisia suuriakin
18628: miseen, olisi se ollut kuitenkin ensi askel vuo-     ratkaisemattomia asioita olisi sille tarjolla. Mai-
18629: den 1921 sopimuksen purkamiseksi. Asia rau-          nittakoon edellisten lisäksi vielä yhtenä esi-
18630:  kesi silloin Neuvostoliiton (joka itse ei ole       merkkinä hallitusmuotomme 75 §:n edellyttä-
18631: Ahvenanmaan sopimusta allekirjoittanutkaan)          mä naisten maanpuolustusvelvollisuus, mikä
18632:  kielteiseen asenteeseen.                            kysymys pohjoismaista vain Suomessa on täy-
18633:      Ollaksemme rehellisiä olisi niin Suomen ja      sin järjestämättä. Ei myöskään puolustusneu-
18634: kaikkien muidenkin Itämeren maiden ja ah-            vosto eivätkä parlamentaariset puolustuskomi-
18635:  venanmaalaisten itsensäkin kannalta paras rat-      teat ole ottaneet käsittelyyn mainitsemiani suu-
18636: kaisu kumota Ahvenanmaan demilitarisointi.           ria laajakantoisia kysymyksiä.
18637: Koko Ahvenanmaan kysymyksen kansainväli-                 Nyt voidaan huomauttaa, että yksityiselle
18638:  syys tuntuu suuresti liioitellulta. Sen pitäisi     kansalaiselle ei kuulu puuttua tällaisiin suu-
18639: olla yksinomaan Suomen sisäinen asia. Samalla        riin ulkopoliittisiin kysymyksiin. Ulkopolitii-
18640:  tavalla . kuin Ahvenanmaalta käsin voidaan ty-      kan hoito kuuluu valtiovallalle. Tämä on tie-
18641: kistötulella sulkea sen ja Ruotsin rannikon vä-      tenkin totta. Mutta toisaalta jokaisen suoma-
18642: linen kapeikko Etelä-Kurkku, se voidaan sul-         laisen oikeus ja velvollisuus on kantaa huolta
18643:  kea myös Ruotsin rannikolta, ja mitkään vas-        isänmaan tulevaisuudesta~ Etäs viisas mies on
18644:  taavat kansainväliset sopimukset eivät tätä es-     lausunut, että "yksikään kansa ei ole niin köy-
18645:  tä .. Kummankin maan . etujen mukaista olisi,       hä, ettei sillä ole varaa sananvapauteen" (Da-
18646: että Ahvenanmaan kapeikko voitaisiin molem-          niel P. Moynihan). Tämän täytyy päteä· myös-
18647:  milta rannoilta sodan aikana sulkea tehokkaal-      kin Suomen kansaan, vaikka monta kertaa
18648: la tulella, ja täten estää asiattomilta pääsy Itä-    tuntuu siltä, että yksityisen kansalaisen ja -jär-
18649:  mereltä Suomen ja Ruotsin sisämerelle, Poh-         jestön on usein hyvinkin vaikeaa saada ään-
18650:  janlahdelle.                                         tään 'kuuluviin.                            .
18651:     Samoin muiden Itämeren maiden, mikäli ne             Suuria turvallisuuspoliittisia kysymyksiä· ei
18652:  eivät suunnittele kriisivaiheessa vallata Ahve-      ratkaista kädenkäänteessä. ·Ne vaativat vuosien
18653:  nanmaata, etujen mukaista olisi sallia Suomen        ja vuosikymmenien työn. Laajakantoiset kysy-
18654:  jo rauhan aikana vapaasti linnoittaa Ahvenan-        mykset eivät ole myöskään yhden ihmisen rat-
18655:  m~an saaristo. Myöskin Yya-sopimus puoltaisi         kaistavissa. Ne edellyttävät koko kansan· ·tu-
18656:  tätä ratkaisua. Nykyisellään on vaara, että krii-    kea. Kansakunnat, samoin kuin· yksilötlciii, twat
18657:  siyalheessa syntyy kilpapurjehdus merellä ja il-     pitkällä tähtäyksellä itse syypäitä kohtaloihin-
18658:  massa Naton ja Varsovan liiton kesken, kumpi         sa. Tämän takia kansan syvät rivit on· herä-
18659:                                                N:o 465                                                  5
18660: 
18661: tettävä vaatimaan jobtajiltaan sellaisia ratkai-          Näin selkeästi estttaa protestiosa Neuvosto-
18662: suja, mitkä takaavat kansakunnalle itsenäisen         liiton Afganistanin miehitystä vastaan Ravinto-
18663: elämän ja hyvinvoinnin myöskin tulevaisuu-            lahenkilökunta-lehden        sosiaalidemokraattinen
18664: dessa. Me olemme historiallisen taustamme             päätoimittaja Olli Paunu. Kommunistit ovat
18665: huomioon ottaen saaneet elää rauhan päiviä            jo syyttäneet Paunua törkeästä Neuvostoliiton
18666: nyt yhtäjaksoisesti jo verraten pitkän ajan, 36       vastaisesta kirjoittelusta: "Toveri Paunu. Mga-
18667: vuotta. Toivon mukaan näitä rauhan päiviä             nistanilla ja Neuvostoliitolla on yya-sopimus".
18668: jatkuu loputtomiin. Mutta osaammeko me                   Paunu on vastannut arvostelijoilleen: "Kir-
18669: käyttää oikein nykyistä olotilaamme, ja välttyä       joittamastani en halua poistaa riviäkään."
18670: veltostumiselta. Snellman on todennut, että              Meidän olisi syytä ainakin kerran vuodessa
18671: "kuta kauemmin kansakunta nauttii tyyntä              hiljentyä :ajattelemaan olemmeko joka suhtees-
18672: rauhaa, sitä enemmän kansallishenki herpaan-          sa oikealla tiellä, vai olisiko ehkä jotain kor-
18673: tuu". Valitettavasti tämänsuuntaisia merkkejä         jaamista yhteisten asioittemme hoidossa. Mei-
18674: on havaittavissa. Vai mitä on sanottavaa seu-         dän tulisi puoluepoliittisten riitojen, •ainaisten
18675: raavasta. Hallitusmuotomme vahvistamisen              lakkojen ja "kädestä suuhun" elämisen sijasta
18676: vuosipäivänä 17. 7. 1977 antoi nuori nimekäs          suunnata katseemme enemmän tulevaisuuteen,
18677: poliitikko Ulf Sundqvist haastattelun Uuteen          ja ratkaista keskinäiset kiistakysymyksemme
18678: Suomeen, missä lausui mm., että "enää ei voi-         pitkällä tähtäimellä, ottaen huomioon •sekin
18679: da piilottautua isänmaallisuuden, maanpuolus-         mahdollisuus, että me voimme jälleen kerran
18680: tustahdon ja muiden epämääräisyyksien ver-            joutua ase kädessä tätä isänmaatamme. puolus-
18681: hoon''. Hän itse vuorostaan piilottautuu sosia-       tamaan. Mutta mahdollinen tuleva totaalinen
18682: lismin verhoon. Sosialismin tie loppuun kuljet-       sota asettaa koko kansan henkisen kestokyvyn
18683: tuna meidän geopoliittisen asemamme sekä vii-         entistä suuremmalle koetukselle. Sen voi kes-
18684: me vuosikymmenien maailmantapahtumat huo-             tää vain yksimielinen kansakunta, jota ~lähdyt­
18685: mioon ottaen merkitsee kuitenkin - ei enem-           tää J. V. Snellmanin korostama voimakas elävä
18686: pää eikä vähempää ·kuin - kansallista itsemur-        kansallishenki. Tämän •takia meidän ~sodat ~o­
18687: haa.                                                  keneen nykypolven on tehtävä krukik;etiune,
18688: SANANVAPAUS OSAA                                      jotta myös tuleva polvi saisi elää v apa a n a
18689: -ja USKALTAA-!                                        v a p a a s s a m a a s s a.
18690:     "'teitpä ystävä, oikein pahan .tempun, kun        On rakkaat meillä nämä :saaret, salmet
18691: menit niille toisille ystävillesi avunantoon: Kyl-    nää harjanteet ja metsät siintävät;
18692: lä, ai:tQeija on aina· kovin huono yhteistyöväline,   ja raikkaat tähtikimmelteiset talvet,
18693: se kup. tuhoaa ja tappaa. Mitä sinä kirjoitat niil-   ja kesälehtoin laulut helkkävät.
18694: le Ieskilie ja orvoille, joita nyt oikein tehok-
18695: kaasti tuotat? Näinkö: 'Ystävyydellä Neuvos-          Oi Herra suuri, suojaa Suomeamme,
18696: toliitto'? Haluatko näyttää, ystäväni, että puna-     se ettei sortuis ajan aaltoihin.
18697: armeijan sotilaat ovat tehokkaampia sissintap-        Oot tuhat vuotta ollut turvanamme,
18698: paj~, kuin ienkit olivat Vietnamissa. Et var-         niin tuleviinkin ollos aikoihin.
18699: maan ajatellut kylliksi, mitä Afganistanin ret-                                    (Heikki Teittinen)
18700: kesi merkitsee ystävillesi täällä Suomessa tai
18701: muualla Euroopassa. Kyllä meidän nyt on vai-
18702: kea puhua sinun rauhantahdostasi. Etkä enää              Edellä olevan johdosta ja valtiopäiväjärjes-
18703: voi syyttää vain Natoa kylmän sodan lietsomi-         tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
18704: sesta ... Minä ymmärrän oikein hyvin, että vi·        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18705: rallinen Suomi, nämä Kekkoset ja puoluejohta.         vaksi seuraavan k)'lsymyksen:
18706: jat, eivät juuri kommentoi tekojasi. Mutta ym-
18707: märrä sitten sinäkin, että minä esitän tällaisen                 Onko Hallitus tietoinen sellaisten
18708: kansalaismielipiteen. Ei se ole vain omani. Sa·               painotuotteiden ilmestymisestä ja sisäl-
18709: maan tapaan ajattelevat tuhannet muut."                       löstä kuin Sananvapaus?
18710:       Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1981
18711: 
18712:                                            Terho Pursiainen
18713:                                               1981 vp.
18714: 
18715: 
18716: 
18717:       '"""'i. )'
18718: 
18719: 
18720: 
18721: 
18722:                          E d u' s k u n n an H e r r a P u h e m i e h e U e
18723: 
18724:    V~tiopi:liväjä1:je~tyksen 37 §:n 1 momentissa     myyty tai kaupaksi t$"jottu · taikka muuten le-
18725: malnittissa, tarkoituksessa Te,, Herra ,Puhemies,    vitetty tahi pantu. näytteille tai julki sillä ta.
18726: olette' •. 20. päivänä warraskuuta. 198 i päivätyn   valla, että yleisö voi saada sen sisällyksestä tie-
18727: ldrjeerine n:o 2161 ohella toimittanut valtio-       don ...
18728: neuvo~ton asianomaiselle jäsenelle. jäljennöksen         Painotuotteiden tav~nomaista runsaampi val-
18729: kansanedustaja Terho Pursiaisen kirjallisesta        mistaminen on kirjapaino- ja erityisesti kopi-
18730: kysymyksestä. n:o 465:                               ointitekniikan kehityttylj tullut mahdolliseksi
18731:                                                      lä.hes jokaiselle. Tätä mahdollisuutta on ·käy-
18732:           Onko Hallitus tietoinen sellaisten         tetty .etenkin markkinointi- ja mainostöimin-
18733:        painotuotteiden ilmestymisestä ja sisäl-      nassa. Tämänkaltaisten monisteiden j11 .lehtis-
18734:        löstä kuin Sananvapaus?                        ten painamista ja laatimista ei voida. käytän-
18735:                                                      nossa rinnastaa sellaisen kirjapainoliikkeen
18736:    Vastauhlena     ky·~ymykseen   esitän kunnioit-    harjoittamiseen tai aikakautisen painokirjoituk-
18737: taen seuraavaa:                                      sen julkaisemiseen, joista painovapauslaissa on
18738:    S~nvapaus ku1,1luu jokaisen Suomen kan-           erityisiä ilmoitusvelvollisuutta koskevia mää-
18739: salaisen · perustuslain turvaamiin perusoikeuk-       räyksiä.
18740: silii. Tarkemmat säännökset tämän oikeuden               Kysymyksessä mainittu moniste, jota lienee
18741: käyttämisestä on annettu painovapauslaissa            jonkin verran levitetty pääkaupunkiseudulla,
18742:  (4. 1. 1919/1).                                     on tullut myös oikeusministeriön tiet<><;)n. Sii-
18743:     Painovapauslain säännösten perusteella pai-       hen nähden, että puheena oleva moniste on si-
18744: nokirjoitukseksi on katsottava jokainen kirjoi-       sällöltään sekava, vaikealukuinen ja merkityk-
18745: tus, joka painokonetta tai muuta samanlaa·            setön, ei oikeusministeriössä ole katsottu ai-
18746: tuista keinoa käyttäen on monistettu. • Paino·        heelliseksi ryhtyä asiassa toimenpiteisiin paino-
18747: kirjoitus on katsottava julkaistuksi, kun sitä on    vapauslain nojalla.
18748:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta· 1981
18749: 
18750:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
18751:                                               N:o 465                                                 7
18752: 
18753: 
18754: 
18755: 
18756:                             Tili Riksdagens Herr Talman
18757: 
18758:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         salu utbjuden, eller blivit annoriedes spridd
18759: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         eller utställd eller anslagen så, att allmänheten
18760: se av den 20 november 1981 tili vederbörande         kan vinna kännedom om densamma.
18761: medlem av statsrådet för avgivande av svar              En rikligare framställning av ,tryckalster än
18762: översänt avskrift av följande av riksdagsman         vad som normalt varit fallet har i samband
18763: Terho Pursiainen undertecknade spörsmål nr           med utvecklingen inom boktryckeri- och spe-
18764: 465:                                                 ciellt kopieringstekniken möjliggjorts för så
18765:                                                      gott som envar. Denna möjlighet har utnyttjats
18766:           Är Regeringen medveten om utgiv-           särskilt inom marknadsförings- och reklamverk-
18767:        ningen av och innehållet i sådana             samheten. Tryckning och utarbetande av sten-
18768:        tryokalster som Sananvapaus?                  ciler och prospekt av sådant slag kan inte i
18769:                                                      praktiken jämföras med sådant idkande av
18770:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        boktryckerirörelse eller utgivning av periodisk
18771: samt anföra följande:                                tryckskrift, varom i tryckfrihetslagen ingår sär-
18772:    Yttrandefriheten tillhör de grundrättigheter,     skilda bestämmelser angående anmälningsskyl-
18773: vilka enligt grundlagen tiliförsäkrats envar         dighet.
18774: finsk medborgare. Närmare stadganden om an-             Om ifrågavarande stencil, som i viss ut-
18775: vändningen av denna rättighet har intagits i         sträckning torde ha spritts inom huvudstads-
18776: tryckfrihetslagen (4. 1. 1919/ 1) .                  regionen, har även justitieministeriet fått vet-
18777:    Utgående från stadgandena i tryckfrihets-         skap. Med beaktande därav, att ifrågavarande
18778: lagen skall med tryckskrift förstås varje skrift,    stencil är tili sitt innehåll virrig, svårläst och
18779: som genom användande av tryckpress eller an-         irrelevant, har man vid justitieministeriet an-
18780: nat likartat medel mångfaldigats. Tryckskrift        sett skäl inte föreligga att i ärendet skrida tili
18781: skall anses utgiven, då den blivit såld eller tili   åtgärder med stöd av tryckfrihetslagen.
18782:       Helsingfors den 30 december 1981
18783: 
18784:                                                                 Justitieminister Christoffer Taxell
18785:                                               1981 vp.
18786: 
18787: Kirjallinen kysymys n:o 466
18788: 
18789: 
18790: 
18791: 
18792:                                   Astala ym.: Kauppa- ja teöllisuusministeriön kansliapäällikön
18793:                                      toimista Valco Oy:n toiminnan !lopettamisen yhteydessä
18794: 
18795: 
18796:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18797: 
18798:    Toimintansa lopettaneen Vako Oy:n toimi-          tai omissa mm1ssaan sivuuttaen Valco Oy:n
18799: tusjohtaja Lauri Saari on julkaissut Suomen          hallinto- ja toimeenpanoelimet. Tässä yhteydes-
18800: kuvaputkituotantoa käsittelevän kirjansa nimel-      sä ei ole tarkoituksenmukaista kerrata Saaren
18801: tään ''Valcoinen Kirja". Kun teos sisältää kaup-     kirjan koko sisältöä tai kirjaa kysymyksen liit-
18802: pa- ja teollisuusministeriön kansliapäälliköstä      teenä oheistaa, vaan tyydymme siihen vain mai-
18803: Bror Wahlroosista väitteitä, jotka, mikäli           ninnalla viittaamaan.
18804: ne pitävät paikkansa, antaisivat todennäköises-         Niinpä ja Lauri Saaren "Va:koiseen kirjaan"
18805: ti aihetta toimiin kansliapääliikön suhteen, tu-     viitaten esitämme valtiopäiväjärjestyksen 37
18806: lisi kirjassa esiintyvät väitteet tutkia ja tutki-   §:n 1 'momentin nojalla valtioneuvoston asian-
18807: muksen jälkeen harkita, mihin toimiin tutki-         omarsen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
18808: muksen tUlokset antaisivat aihetta.                  myksen:
18809:    Toimitusjohtaja Saaren mukaan kansliapäal-
18810: likkö Wahlroos on aiheuttanut mm. useiden                      Tietääkö Hallitus Lauri Saaren "Val-
18811: satojen miljoonien markkojen vahingot Suomen                coiseen kirjaan" sisältyvistä kauppa~ ja
18812: valtiolle käyttäytymisellään Vako Oy:n toimin-              teollisuusministeriön kansliapäällikköön
18813: nan lopettamisessa ja vastaavan tuotannon                   kohdistetuista syytöksistä, ja
18814: uudelleen käynnistämisessä Valmet Oy:n lu-                     harkitseeko Hallitus niiden tai sa-
18815: kuun. ·TM"koitusperiensä toteuttamiseksi kans-              manlaisten syiden takia toimia !kanslia-
18816: liapäällikkö Wahlroos dlisi asioinut ministeriön            päällikön osaJ.ta?
18817:      Helsingissä 24 päivänä marraslkmita 1981
18818: 
18819:          Heli As.tala                   mlarLeena Alppi                Anna-Liisa Jokinen
18820:          Inger Hirvelä                                                 Ensio Laine
18821: 
18822: 
18823: 
18824: 
18825: 088200007H
18826: 2                                           1981 vp.
18827: 
18828: 
18829: 
18830: 
18831:                        ·Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18832: 
18833:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         jen miljoonien markkojen vahingot Suomen
18834: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      valtiolle käyttäytymisellään Valco Oy:n toi-
18835: hemies, olette 24 päivänä marraskuuta 1981         minnan 1opettamisessa ja vastaavan tuotannon
18836: päivätyn kirjeenne n:o 2162 ohella .toimitta-      uudelleen käynnistämisessä Valmet Oy:n lu-
18837: nut valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle       kuun. Vastaavanlaisia mielipiteitä on· julki-
18838: jäljennöksen kansanedustaja Astalan ym. näin       suudessa esitetty Valco-asian tiimoilta toisaal-
18839: kuuluvasta kysymyksestä n:o 466:                   ta myös yhtiön hallintoelimiä ja toimivaa joh-
18840:                                                    toa kohtaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön
18841:           Tietääkö Hallitus Lauri Saaren "Va1-     12. 10. 1979 asettaman Valco-selvitystyöryh-
18842:        coiseen kirjaan" sisältyvistä kauppa- ja    män I raportissa, joka on päivätty 8. L 1981,
18843:        teollisuusministeriön kansliapäällikköön    on selvitetty Valco Oy:n perustamiseen, toi-
18844:        kohdistetuista syytöksistä, ja              mintaan ja rropettamiseen liittyvät näkökoh-
18845:           harkitseeko Hallitus niiden tai sa-      dat.
18846:        manlaisten syiden takia toimia kanslia-        Kauppa- ja teollisuusministeriö lähtee siitä,
18847:        päällikön osa!lta?                          että kaikki hallintotoiminta ja siten myös edel-
18848:                                                    lä mainittu raportti on julkisen. valvonnan ja
18849:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        tarkastuksen alaista ja että ministeriön ja sen
18850: taen seuraavaa:                                    yksittäisten virkamiesten toimenpiteiden·. jälki-
18851:    Kysymyksessä tukeudutaan Valco Oy:n en-         käteen tapahtuva arviointi suoritetaan seri sään-
18852: tisen toimitusjohtajan julkaisemassa "Valcoises-   nönmukaisen valvonnan ja tarkastuksen puit-
18853: sa kirjassa" esittämiin käsityksiin, joiden mu-    teissa, jota harjoittavat mm. va1tioneuvoston
18854: kaan kauppa- ja 'teollisuusministeriön kanslia-    oikeuskansleri, valtiontilintarkastajat ja valtion-
18855: päällikkö olisi aiheuttanut mm. useiden Sato-      talouden tarkastusvirasto.
18856:      Helsingissä 29 päivänä jou~ukuuta 1981
18857: 
18858:                                           Kauppa-    ja teollisuusministeri Pirkko      Työläjärvi
18859:                                             N:o 466                                              3
18860: 
18861: 
18862: 
18863: 
18864:                         Tili     Riksdagens         Herr     Talman
18865: 
18866:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      kanslichef genom sitt handlingssätt då Valco
18867: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-     Oy:s verksamhet lades ned och motsvarande
18868: se nr 2162 av den 24 november 1981 tili           produktion startades på nytt för Valmet Ab:s
18869: vederbörande medlem av statsrådet för av-         räkning bl.a. skulle ha åsamkat finska staten
18870: givande av svar översänt avskrift av följande     skador tili ett värde av flera hundra miljoner
18871: av riksdagsman Astala m.fl. undertecknade         mark. Liknande åsikter har i offentligheten i
18872: spörsmål nr 466:                                  samband med Valco-frågan anförts även i fråga
18873:                                                   om bolagets förvaltningsorgan och sittande
18874:          Är Regeringen medveten om de be-         ledning. Den Valco-utredningsgrupp som han-
18875:        skyllningar som i Lauri Saaris bok         dels- och industriministeriet tillsatte 12. 10.
18876:        "Valcoinen kirja" riktas mot handels-      1979 har i sin rapport 8. 1. 1981 utrett de
18877:        och industriministeriets kanslichef och    omständigheter som ansluter sig tili grundandet
18878:           överväger Regeringen att vidta åtgär-   och nedläggandet av Valco-bolaget samt tili
18879:        der mot kanslichefen på grund av dessa     bolagets verksamhet.
18880:        beskyllningar eller av andra liknande         Handels- och industriministeriet utgår från
18881:        orsaker?                                   att all förvaltning och därigenom även ovan-
18882:                                                   nämnda rapport står under offentlig tillsyn
18883:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     och kontroll samt att en bedömning i efter-
18884: samt anföra följande:                             hand av ministeriets och dess enskilda tjänste-
18885:    Spörsmålsställarna stöder sig på de före-      mäns åtgärder sker inom ramen för den nor-
18886: ställningar som Valco Oy:s förra verkställande    mala tilisyn och kontroll som utövas av bl.a.
18887: direktör framför i boken "Valcoinen kirja" och    justitiekanslern i statsrådet, statsrevisorerna
18888: enligt vilka handels- och industriministeriets    och statens revisionsverk.
18889:      Helsingfors den 29 december 1981
18890: 
18891:                                          Handels-   och industriminister Pirkko     Työläjärvi
18892:                                               1981 vp.
18893: 
18894: Kirjallinen kysymys n:o 467
18895: 
18896: 
18897: 
18898: 
18899:                                  Elo ym.: Maantiekuljetusten työ- ja lepoaikoja koskevan ILO:n
18900:                                      yleissopimuksen ratifioimisesta
18901: 
18902: 
18903:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18904: 
18905:    Kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi k,e-      site, koska autonkuljettajien työaikalaki rajoit-
18906: säkuussa 1979 pidetyssä 65. Kansainvälisessä         taa kokonaistyöaikaa. eikä erikseen ajoa.Ukaa.
18907: tyokonferenssissaan yleissopimuksen. ja • suosi~     Yleissopimuksen ratifioimiseksi tulee Suomessa
18908: tuksen maantiekuljetusten työ- ja lepOajoista..      aikaansaada autonkuljettajien . työaikalain rin-
18909: Hyvärosytty yleissopimus ja siihen liittyyä          nalle. ajoaikaa rajoittaVa·. lainsäädäntö, jonka
18910: suositus poikkeavat sisällöltään joiltakin osiri     määräykset liikenneturvallisuutta edistävinä
18911: huomatta,vastikin Suomen nykyisestä lainsää-         koskisivat myös. niin sanottuja omistaja~kuljetta-
18912: dännöstä. Yleissopimuksessa lähdetään autop~.        jia ja heidän perheenjäseniään. ·     ·
18913: kuljettajan ajoajan rajoittamisesta ja . rajoitus'      Kansainvälisen työjärjest6n sääntöjen mukaan
18914: koskee myös niin sanottuja omistaja-kuljettajia.     tulee Suomen hallituksen määräajan kuluessa
18915: ja heidän perheenjäseniään.                   . ·    ryhtyä toimenpiteisiin. yleissopimuksen ratifioi-
18916:    Myös eräät .työsuhteessa työskenteleviä kul-      miseksi.
18917: jettajia koskevat määräykset poikkeavat yleis-          Edellä olevaan ja .. valtiopäiväjärjestyksen
18918: sopimtrksessa ja suosituksessa Suomen voimassa       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
18919: olevasta autonkuljettajien työaikalaista. Tällai-    neuvoston asianomaisen jäserten vastattavaksi
18920: sia poikkeamia on sekä päivittäisessä työajassa,     seuraavan kysymyksen:
18921: Vuorokautisessa lepoajassa että pakollisten lepÖ-
18922: taukojen kohdalla. Esimerkkinä voidaan m~i­                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus· on
18923: nita, ett~ autonkuljettajien työaikalain mukaan             ryhtynyt ILO:n vuonna 1979 pidetyn
18924: kuljettajalle on annettava tauko jokaista 5;5               65. työkonferenssin yleissopimuksen ra~
18925: tunnin. pituista työjaksoa kohti, kun taas yleis-.          tifioimiseksi ja yleissopimukseen liitty-
18926: sopimuksen mukaan tauko tulee antaa viisitun~               vän suosituksen määräysten voimaan-
18927: tiseri yhtäjaksoisen työskentelyajan jälkeen.               saattamiseksi maantiekuljetusten työ- ja
18928: Yleissopimuksessa .säännelty ajoajan rajoittami-            lepoaikojen osalta?
18929: nen on Suomen lainsäädännössä tuntematon kä-.
18930:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1981
18931: 
18932:                   Mikko Elo                                      Seppo Tikka
18933: 
18934: 
18935: 
18936: 
18937: 088101378X
18938: 2                                              1981 vp.
18939: 
18940: 
18941: 
18942: 
18943:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18944: 
18945:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuljettajien työ saattaa olla joissakin tapauk-
18946: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sissa yksinomaan ajoa, sopimuksen sisältämät
18947: olette 24 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn           ajoajan rajoitukset merkitsevät näissä tapauk-
18948: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sissa tiukennusta työaikalainsäädännön työajan
18949: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         pituutta koskeviin säännöksiin.
18950: edustaja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          Työ- ja lepoaikoja maantiekuljetuksissa kos-
18951: kysymyksestä n:o 467:                                 keva yleissopimus asettaa muun muassa rajoi-
18952:                                                       tuksia, jotka koskevat vuorokautista ja viikot-
18953:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on           taista työaikaa sekä pisintä yhtämittaista ajo-
18954:        ryhtynyt ILO:n vuonna 1979 pidetyn             aikaa. Edelleen yleissopimus sääntelee pisintä
18955:        65. työkonferenssin yleissopimuksen ra-        yhtäjaksoista työaikaa ja vuorokausilevon pi-
18956:        tifioimiseksi ja yleissopimukseen liitty-      tuutta.
18957:        vän suosituksen määräysten voimaan-               Näiden syiden vuoksi hallitus ehdotti esi-
18958:        saattamiseksi maantiekuljetusten työ- ja       tyksessään, ettei mainittua sopimusta tässä
18959:        lepoaikojen osalta?                            vaiheessa hyväksyttäisi. Sen sijaan hallitus
18960:                                                       esitti tarkoituksenaan olevan ensi tilassa yh-
18961:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teistyössä työnantaja- ja työntekijäpuolen kans-
18962: vasti seuraavaa:                                      sa selvittää, mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä
18963:                                                       yleissopimuksen ratifioimisedellytysten toteut-
18964:    Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on kesä-          tamiseksi. Tässä tarkoituksessa asianomaisten
18965: kuussa 1979 pidetyssä yleiskokouksessa, 65.           työmarkkinajärjestöjen kanssa on neuvoteltu
18966: Kansainvälisessä työkonferenssissa hyväksynyt         mahdollisesti tarvittavien lisäselvitysten suorit-
18967: muun muassa yleissopimuksen (n:o 153) ja              tamisesta.
18968: suosituksen (n:o 161) maantiekuljetusten työ-            Samassa yhteydessä on tullut esiin tarve sel-
18969: ja lepoajoista. Tämän konferenssin päätösten          vittää myös voimassa olevaan työaikalainsää-
18970: johdosta hallitus antoi Eduskunnalle esityksen        däntöön ja sen noudattamisen valvontaan. käy-
18971:  (HE n:o 9/1981 vp.). Esityksessään hallitus          tännössä mahdollisesti liittyviä epäkohtia sa-
18972: toteaa, että sopimus ja suositus sisältävät eräiltä   moin kuin selvittää mahdollisuudet ja tarpeel-
18973: osin Suomen voimassa olevasta lainsäädännöstä         liset toimenpiteet Euroopan taloudellisen neu-
18974: poikkeavia määräyksiä.                                voston (ECE) maantieliikenteen työoloja kos-
18975:    Sopimuksen soveltamisala on laajempi kuin          kevan AETR-sopimuksen voimaansaattamiseksi
18976: Suomen maantieliikennettä koskevan työaika-           Suomessa. Mahdollisesti käynnistyvän selvittely-
18977: lainsäädännön. Se kattaa ajoajan rajoitusten          työn yhteydessä tulisi tutkia myös kyseessä ole-
18978: osalta myös maantieliikennettä suorittavat ajo-       van ILO:n yleissopimuksen ratifioimista ja
18979: neuvon omistajat ja heidän perheenjäsenensä           maantiekuljetuksissa sovellettavaa työaikalain-
18980: riippumatta siitä, saavatko he palkkaa ja onko        säädäntöä sekä ajopiirturien käyttöä tämän lain-
18981: yrityksen palveluksessa myös ulkopuolista työ-        säädännön noudattamisen valvonnassa Suomen
18982: voimaa. Suomen työaikalainsäädäntö ei sisällä         kannalta vertailukelpoisissa maissa.
18983: omistaja-kuljettajia koskevia säännöksiä eikä se         Näiden vielä käytävien neuvottelujen koh-
18984: koske vain perheenjäsentä palveluksessaan käyt-       teena olevien selvitysten ja toimenpiteiden suo-
18985: täviä yrityksiä.                                      rittamisen jälkeen hallituksen on tarkoitus ottaa
18986:    Sopimuksessa on keskeisessä asemassa ajo-          uudelleen kantaa ILO:n maantiekuljetusten
18987: ajan käsite, kun sen sijaan Suomen työaikalain-       työ- ja lepoaikoja koskevan yleissopimuksen
18988: säädäntö käsittelee vain työaikaa. Kun auton-          (n:o 153) ratifioimiseen.
18989:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1981
18990: 
18991:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
18992:                                              N:o 467                                                3
18993: 
18994: 
18995: 
18996: 
18997:                            Tili Riksdagens Herr Talman
18998: 
18999:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bete i vissa fall kan omfatta enbart körning,
19000: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       innebär konventionens begränsningar av kör-
19001: av den 24 november 1981 tili vederbörande           tiden i dylika fall en skärpning av arbetstids-
19002: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      lagstiftningens stadganden om arbetstiden.
19003: jande av riksdagsman Elo m. fl. undertecknade           Konventionen om arbetstider och viloperio-
19004: spörsmål nr 467:                                    der inom vägtransporter uppställer bl. a. be-
19005:                                                     gränsningar som gäller arbetstiden per dygn
19006:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-        och per vecka samt den längsta sammanhängan-
19007:        tagit för att ratificera den konvention      de körtiden. Vidare reglerar konventionen den
19008:        som godkänts vid ILO:s 65:e arbets-          längsta sammanhängande arbetstiden och dygns-
19009:        konferens år 1979 och för att bringa         vilans längd.
19010:        i kraft bestämmelserna i den tili kon-           Av dessa orsaker föreslog regeringen i sin
19011:        ventionen fogade rekommendationen            proposition, att nämnda konvention inte skulle
19012:        om arbetstider och viloperioder inom         godkännas i detta skede. Däremot framförde
19013:        vägtransporter?                              regeringen som sin avsikt att så snart som möj-
19014:                                                     ligt i samråd med arbetsgivar- och arbetstagar-
19015:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sidan reda ut vilka åtgärder som borde vid-
19016: samt anföra följande:                               tagas för att det skall bli möjligt att ratificera
19017:                                                     konventionen. I detta syfte har man under-
19018:    Internationella arbetsorganisationen (ILO)       handlat med vederbörande arbetsmarknadsor-
19019: har vid sin allmänna konferens i juni 1979,         ganisationer om eventuellt erforderliga tilläggs-
19020: 65:e Internationella arbetskonferensen, godkänt     utredningar.
19021: bl. a. en konvention (nr 153) och en rekom-              I detta sammanhang har det framkommit ett
19022: mendation (nr 161) om arbetstider och vilo-         behov att utreda också huruvida det eventuellt
19023: perioder inom vägtransporter. Med anledning         finns missförhållanden i den gällande arbets-
19024: av besluten vid denna konferens har regeringen      tidslagstiftningen och övervakningen av dess
19025: avlåtit en proposition tili riksdagen (reg. prop.   efterlevnad i praktiken, liksom också att utreda
19026: nr 9/1981 rd.). I propositionen konstaterar re-     vilka möjligheter det finns och vilka åtgärder
19027: geringen, att konventionen och rekommenda-          som behövs för att bringa den ekonomiska
19028: tionen tili vissa delar innehåller bestämmelser     kommissionens för Europa (ECE) AETR-avtal
19029: som avviker från den gällande lagstiftningen i      om arbetsförhållandena inom landsvägstrafiken
19030: Finland.                                            i kraft i Finland. I samband med det utred-
19031:    Konventionens tillämpningsområde är mera         ningsarbete som eventuellt skall inledas borde
19032: omfattande än Finlands arbetstidslagstiftning i     man undersöka också ratificeringen av ifråga-
19033: fråga om landsvägstrafik. Konventionen täcker       varande ILO-konvention och den arbetstids-
19034: beträffande begränsningarna av körtiden också       lagstiftning som tillämpas inom landsvägstrans-
19035: fordonsägare och deras familjemedlemmar som         porterna samt användningen av färdskrivare vid
19036: bedriver landsvägstrafik oberoende av om de         övervakningen av denna lagstiftnings efterlev-
19037: får lön och om det finns utomstående anställda      nad i sådana Iänder som kan tjäna som jäm-
19038: i bolaget. Finlands arbetstidslagstiftning inne-    förelse med Finland.
19039: håller inte stadganden som gäller ägare-förare           Efter det att de utredningar och åtgärder
19040: och gäller inte företag som endast har familje-     som ännu är föremål för förhandlingar har
19041: medlemmar i sin tjänst.                             slutförts, ämnar regeringen på nytt ta ställning
19042:    Ett centralt begrepp i konventionen är kör-       tili frågan om ratificering av ILO:s konvention
19043: tiden, medan arbetstidslagstiftningen i Finland       (nr 153) om arbetstider och viloperioder inom
19044: endast behandlar arbetstiden. Då förarnas ar-       vägtransporter.
19045:       Helsingfors den 28 december 1981
19046: 
19047:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
19048:                                                 1981 vp.
19049: 
19050:  Kirjallinen kysymys n:o 468
19051: 
19052: 
19053: 
19054: 
19055:                                     Tuominen ym.: Vanhojen asuntolainojen korkojen korottamisesta
19056: 
19057: 
19058:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19059: 
19060:        Valtioneuvoston äskettäin tekemän päätök-        tus asumismenoihin saattaa kuitenkin olla jopa
19061:     sen perusteella asuntolainojen: korot muuttuvat     4 markkaa neliöltä kuukaudessa.
19062:     ensi "vuoden alusta. Tällöin monren vanhojen          ·Valtioneuvoston päätös ··vanhojen asunto-
19063:     ~inojen ·korkoja korotetaan ja vastaavasti eräi-    lainojen korkojen korottamisesta ensi vuoden
19064:     den uusimpien lainojen korkoja älennetaan.          alusta on herättänyt asukkaissa huolestumista
19065: · Korkopäätöksen tavoitteena on asumiskUstan-           ja kysymyksiä siitä, voidaanko asuntOlainojen
19066:     nusten tas·aaminen.                                 korkoja näin jälkikäteen muuttaa. Asuntolaino-
19067:        Korkojen korottaminen merkitsee sitä, että       jen koron korottaminen aiheuttaa myös talou-
19068:   ' aravavuokratalojen osalta korot nousevat vuo-       dellisia vaikeuksia monille taloyhtiöille.
19069:     sina 1949-1974 lainoitetuissa taloissa lainoi-     . Edellä olevan perusteella ja. valtiopäivä-
19070:     tusvuodesta riippuen' 0,5-3;5 prosentriyksik-       järjestyksen 37 §:n 1 momenttiiri viitaten esi-
19071:   . köä. Omistusasuntojen asuntolainojen osalta        tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19072:     vanhO'jen lainojen korkojen korotukset voivat       vastattavaksi . seuraavan kysymyksen:
19073:     eräissä tapauksissa olla vielä suuremmatkin.
19074:        Vuokratalojen osalta korkojen korotuksen on                Onko H~llitus .. tietoinen siitä, että
19075:     arvioitu nostavan asumiskustannuksia eniten               .valtioneuvoston tekemä päät.ös vanhojen
19076: · wonna 1974 lainoitetuissa . vuokrataloissa,                  asuntolainojen korkojen korottamisesta
19077:     joissa korotuksen vaikutus vuokriin on keski-              ensi vuoden alusta . tulee nostamaan
19078:      määrin 1,20 markkaa neliöltä kuukaudessa.                 monissa tapauksissa kohtuuttomasti ky-
19079:   · Vastaavasti· omistusasunnoissa koron korotus               seisissä taloissa . asuvien .asumismenoja
19080:     nostaa asumiskustannuksia ehiten vuoSina                   ja lisäämään näiden taloyhtiöiden talou-
19081:    · 1970--,-1976 lainoitetuissa asunnoissa, joissa            dellisia vaikeuksia, ja jos on,
19082:      korotuksen vaikutus oti noin 1-1,50 markkaa                  mihin. ·toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19083:      neliöltä kuukaudessa. Nämä ovat kuitenkin                 ryhtyä näin syntyvien epäkohtien pois-
19084:  .. vain keskimääräislukuja. Suurimmillaan vaiku-              tamiseksi?
19085:        Helsingissä 26 päivänä.marraslmu~a 1981
19086: 
19087:            Risto Tuominen                 Kaisa Raatikainen              Aimo Ajo
19088:           ·Pentti Lahti-Nuuttila          Lea Savolainen                 Reino Breilin
19089: 
19090: 
19091: 
19092: 
19093:   0881013822
19094: 2                                              1981 vp.
19095: 
19096: 
19097: 
19098: 
19099:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19100: 
19101:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muassa valtiontilintarkastajat huomiota kerto-
19102: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         muksessaan vuodelta 1975. Valtiontaloudelli-
19103: olette 26 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn           sista syistä on myös tärkeätä pyrkiä valtion
19104: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tukitoimet suuntaamaan yleistuesta tarveharkin-
19105: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         taiseen tukeen.
19106: edustaja Risto Tuomisen ym. kirjallisesta kysy-          Marra&kuun 3 pa1vana 1981 annetussa
19107: myksestä n:o 468:                                     valtioneuvoston päätöksessä eräiden asunto-
19108:                                                       lainojen korosta (734/81), joka tulee voimaan
19109:           Onko Hallitus tietoinen suta, että          tammikuun 1 päivänä 1982, asuntolainojen
19110:        valtioneuvoston tekemä päätös vanhojen         korot on vuonna 1969 tai sen jälkeen myön-
19111:        asuntolainojen korkojen korottamisesta         nettyjen lainojen osalta jaettu lainalajeittain.
19112:        ensi vuoden alusta tulee nostamaan             Korkoa peritään erisuuruisena riippuen lai-
19113:        monissa tapauksissa kohtuuttomasti ky-         noitusvuoden lisäksi siitä, koskeeka laina
19114:        seisissä taloissa asuvien asumismenoja         vuokra- tai asunto-osuuskuntataloa vai omistus-
19115:        ja lisäämään näiden taloyhtiöiden talou-       asuntoa.
19116:        dellisia vaikeuksia, ja jos on,                    Tämän kysymyksen perusteluosassa on to-
19117:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        dettu vuokratalojen osalta koron korotuksen
19118:        ryhtyä näin syntyvien epäkohtien pois-         vaikutuksen olevan suurimmillaan jopa neljä
19119:        tamiseksi?                                     markkaa neliöltä kuukaudessa. Asuntohallituk-
19120:                                                       sessa laadituissa enimmäiskorotustarvetta koske-
19121:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           vissa laskelmissa on sanotussa korotustarpeessa
19122: taen seuraavaa:                                       huomioitu myös lainojen lyhennysten ja hoito-
19123:    Voimassaolevan asuntotuotantolain (24 7/66)        menojen aiheuttama korotustarve, jolloin ko-
19124: 11 §:n 3 momentin ja 24 §:n mukaan verrattuna         rosta aiheutuvana se on, lainoitusvuodesta jon-
19125: v. 1953 annetun asuntotuotantolain (488/5 3)          kin verran riippuen, keskimäärin alle yksi
19126: 9 ja 20 § :iin valtioneuvosto voi asumiskustan-       markka neliöltä kuukaudessa.
19127: nuksien tasoittamiseksi eri aikoina valmistu-             Jotta asumiskustannusten nousua voitaisiin
19128: neissa taloissa päätöksellään korottaa asunto-        hillitä, on asuntolainoitetuilla vuokrataloilla
19129: lainoista perittävää korkoa, enintään kuitenkin       asuntotuotantolain 12 §:n nojalla mahdolli-
19130: vastaaviin tarkoituksiin annetuista lainoista         suus saada hakemuksesta asuntolainojen korko-
19131: yleisesti perittävän koron suuruiseksi. Edellä        jen, lyhennysmaksujen tai molempien suoritta-
19132: mainitun v. 1953 annetun asuntotuotantolain           misesta lykkäystä. Lisäksi vuoden 1982 tulo- ja
19133: 20 §:n 2 momentin mukaan korkoa koskevia              menoarvioesityksessä on momentin 26. 12.64
19134: säännöksiä sovelletaan myös asuntolainoista,          puitteissa ehdotettu määräraha avustuksien
19135: -takuista ja -avustuksista annetussa laissa           maksamista varten vuokratalojen ensisijaislai-
19136:  (224/49) tarkoiteuujen lainojen korkoihin.           nojen koron maksuun.
19137:    Asumiskustannuksien tasaamiseksi eri vuo-              Henkilökohtaisen asuntolainan saajan osalta
19138: sina lainoitetuissa taloissa valtion asuntolainojen    on otettava huomioon korkojen verovähennys-
19139: korkoa on asteittain korotettu. On myös todet-        oikeus lainansaajan henkilökohtaisesta tulosta.
19140: tava, että valtion asuntolainojen reaaliarvon         Asunto-osakeyhtiöillä ja vuokrataloja omistavilla
19141: aleneminen ja ko. lainojen alikorkoisuudesta          kiinteistöosakeyhtiöillä on myös mahdollisuus
19142: johtuva yhteisvaikutus on viime vuosina nope-          vähentää verotuksessa maksetut korot yhtiön
19143: asti noussut. Tähän seikkaan kiinnittivät muun         tuloista, joskin käytännössä sanottu vähennys-
19144:                                            N:o 468                                              3
19145: 
19146: oikeus harvoin vaikuttaa asumiskustannuksiin     pääomakulutkin huomioiden ovat kohtuulliset.
19147: alentavasti.                                     Vuonna 1974 ja sen jälkeen lainoitettujen
19148:    Lisäksi on huomattava, että ennen vuotta      asunto-osakeyhtiötalojen osakkeiden omistajilla
19149: 197 4 lainoitettujen asunto-osakeyhtiötalojen    on taasen mahdollisuus saada asumistukea,
19150: rakentamiskustannukset olivat huomattavasti      minkä suuruuden määrittelyssä otetaan myös
19151: alhaisemmat kuin ko. vuoden jälkeen lainoitet-   pääomakulut huomioon.
19152: tujen talojen, joten niissä asumiskustannukset
19153:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1981
19154: 
19155:                                                             Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
19156: 4                                           1981 vp.
19157: 
19158: 
19159: 
19160: 
19161:                          Tili    Riksdagens         Herr      Talman
19162: 
19163:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Av statshushållningsskäl är det också viktigt
19164: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      att sträva tili att inrikta statens stödåtgärder
19165: av den 26 november 1981 till vederbörande          från allmänt stöd till av prövning beroende
19166: medlem av statsrådet översänt avskrift av          stöd.
19167: följande av riksdagsman Risto Tuominen m.fl.          1 statsrådets beslut av den 3 november 1981
19168: undertecknade spörsmål nr 468:                     angående räntan på vissa bostadslån (734/81),
19169:                                                    som träder i kraft den 1 januari 1982, är
19170:            Är Regeringen medveten om att           räntan på sådana bostadslån som beviljats år
19171:        statsrådets beslut om att höja räntan       1969 eller senare indelad enligt lånetyp.
19172:        på gamla bostadslån från ingången av        Räntan uppbärs tili olika belopp, inte bara
19173:        nästa år i många fall kommer att leda       beroende på året för beviljande av lån, utan
19174:        till en oskälig ökning av boendeut-         också beroende på om lånet gäller ett hyres-
19175:        gi,fterna för dem som bor i ifråga-         eller bostadsandelslagshus eller en ägavbostad.
19176:        varande hus, och öka dessa bostads-            1 motiveringen till detta spörsmål har kon-
19177:        bolags ekonomiska svårigheter, och om       staterats att verkan av den höjda räntan be-
19178:        så är,                                      träffande hyreshusen kan uppgå t.o.m. tili fyra
19179:            vilka åtgärder ämnar Regeringen         mark per kvadratmeter i månaden. 1 bostads-
19180:        vidtaga för att avhjälpa de missför-        styrelsens kalkyler över de maximala förhöj-
19181:        hållanden som därmed uppkommer?             ningarna har beaktats även det förhöjnings-
19182:                                                    behov som beror på amorteringar och kost-
19183:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      naderna för skötseln av lån, vilket behov, till
19184: samt anföra följande:                              den del det föranleds av räntan, i medeltal
19185:    Enligt 11 § 3 mom. och 24 § gällande lag        understiger en mark per kvadratmeter i måna-
19186: om bostadsproduktion (247 /66) jämförd med         den, något beroende på belåningsåret.
19187: 9 och 20 §§ lagen år 1953 om bostadsproduk-           För att stegringen av boendekostnaderna
19188: tion (488/53) kan statsrådet i syfte att ut-       skulle kunna dämpas kan hyreshus med bo-
19189: jämna boendekostnaderna i hus som blivit           stadslån med stöd av 12 § lagen om bostads-
19190: färdiga vid olika tidpunkter genom beslut höja     produktion på ansökan beviljas anstånd med
19191: räntan på bostadslån, dock högst tili ett belopp   betalningen 'av räntor, avkortningar eller bägge.
19192: som allmänt gäller för lån för motsvarande         Y tterligare har i statsverkspropositionen för år
19193: ändamål. Enligt 20 § 3 mom. lagen av år            1982 inom ramen för moment 26.12.64 före-
19194: 1953 om bostadsproduktion, tillämpas stadgan-      slagits ett anslag för betalning av ränta för
19195: dena om ränta också på räntor på lån som           primärlån för hyreshus.
19196: avses i lagen om bostadslån, -garantier och           Beträffande person som erhållit personligt
19197: -bidrag (224/49).                                  bostadslån måste rätten att avdra räntorna från
19198:    För att utjämna boendekostnaderna i hus         låntagarens personliga inkomst vid beskatt-
19199: som beviljats bostadslån under olika år har        ningen beaktas. Det är också möjligt för
19200: räntan för statens bostadslån stegvis höjts.       bostadsaktiebolag och fastighetsaktiebolag som
19201: Det bör också konstateras, att betydelsen av       äger hyreshus, att i beskattningen avdra he-
19202: samverkan av att statens bostadslåns realvärde     taida räntor från bolagets inkomster, även om
19203: sjunkit och att ifrågavarande låns ränta är låg,   denna avdragsrätt i praktiken sällan inverkar
19204: hastigt ökat under de senaste åren. Vid denna      nedsättande på boendekostnaderna.
19205: omständighet fäste bland annat statsrevisorerna       Vidare bör observeras, att byggnadskostna-
19206: uppmärksamhet i sin berättelse för år 1975.        derna för bostadsaktiebolagshus med bostads-
19207:                                              N:o 468                                              5
19208: 
19209: lån före år 1974 var avsevärt mycket lägre         är skäliga. Ägarna tili aktier i hus som erhållit
19210: än för hus som erhållit bostadslån efter ifråga-   bostadslån år 1974 och senare, kan igen er-
19211: varande år, varför boendekostnaderna i dem,        hålla bostadsbidrag, varvid kapitalkostnaderna
19212: även med beaktande av kapitalkostnaderna,          beaktas vid fastställande av stödbeloppet.
19213:      Helsingfors den 29 december 1981
19214: 
19215:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
19216: 
19217: 
19218: 
19219: 
19220: 0881013822
19221:                                               1981 vp.
19222: 
19223: Kirjallinen kysymys n:o 469
19224: 
19225: 
19226:                                   Valo ym.: Ammattikouluihin suunnitellun autonkuljettajien am-
19227:                                      mattiopetuksen epäkohdista
19228: 
19229:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19230: 
19231:     Ajokorttiasetuksen muuttamisesta 15 päivä-       ministeriö on valmistellessaan perussäännöstä
19232: nä joulukuuta 1972 annetun asetuksen 15 §:n          eli ajokorttiasetuksen 15 §:ää lausunut säännök-
19233: 2 momentissa säädetään, että ammattikasvatus-        sen perusteluissa nimenomaan, että säännöksen
19234: hallituksen valvonnassa tapahtuvan kuljettajan       tarkoittama opetus eli autonkuljettajien kuljet-
19235: ammattiopetuksen yhteydessä saa antaa kuljet-        tajaopetus tulisi tapahtumaan pääasiassa am-
19236: tajaopetusta ilman autokoululupaa. Tällaista         mattikurssikeskuksissa eikä ammattikouluissa.
19237: autonkuljettajien ammattikoulutusta valmistel-          Nuorille ammattikoululaisille tarvittalSlm
19238: laan koko maan ammattikouluihin ja se on lähi-       myös erivapaus ABC-ajokortin ikäsäännöksestä.
19239: vuosina alkamassa tiettävästi seitsemässä eri        Tällainen erivapaus ammattikoululaisille eli ker-
19240: ammattikoulussa Uudenmaan läänissä. Kokeilu-         rallaan yhdelle väestöryhmälle saattaisi kansalai-
19241: luonteisena autonkuljettajien opintolinja on         set eriarvoiseen asemaan. Myös autokouluissa
19242: käynnistynyt jo Jämsänjokilaakson ammattikou-        ABC-kortteja suorittaville olisi annettava sama
19243: lussa.                                               vapautus ikärajoituksesta.
19244:     Ammattikouluissa       tullaan   kouluttamaan       Ammattikouluissa annettava ABC-ajokorttien
19245: autonkuljettajia peruskoulun oppimäärän jäl-         opetus tulisi olemaan myös erittäin epätarkoi-
19246: keen. Tätä ammattikoulutusta varten liikenne-        tuksenmukaista, eikä koulutus voi tästäkään
19247: ministeriö on 6 päivänä toukokuuta 1981 an-          syystä olla lain oikeaan tulkintaan pohjautuvaa.
19248: tanut päätöksensä ajokorttiasetuksen sovelta-        Ammattikouluissa voitaisiin antaa tämän mie-
19249: misesta annetun liikenneministeriön päätöksen        lestämme lainvastaisen erivapaudenkin avulla
19250:  (n:o 316/1981) muuttamisesta, jonka mukaan          opetusta vain ABC-ajokorttia varten, eli siis
19251: ammattiopetuksen yhteydessä ABC-ajokortin            vain pelkkää kuorma-auton kuljettamista var-
19252: saamiseksi annetaan kuljettajaopetusta ja oppi-      ten. Kuitenkin käytännössä vain harva työn-
19253: laan saa ottaa kuljettajaopetukseen sinä vuonna,     antaja todennäköisesti ottaisi palvelukseensa
19254: jolloin hän täyttää 16 vuotta, sekä oppilaalle       autonkuljettajan, joka ei voi ajaa myös rekkaa.
19255: saa antaa ajo-opetusta liikenteessä aikaisintaan     Rekisteritietojen mukaan maassamme on perä-
19256:  siitä päivästä lähtien jolloin hän täyttää 17       vaunuja jokseenkin yhtä paljon kuin kuorma-
19257: vuotta.                                              autoja eli melkein jokaista kuorma-autoa varten
19258:     Suunnitellun autonkuljettajien ammattikou-       on myös perävaunu, jota kuljettajan on voitava
19259: lutuksen lainmukaisuus ammattikouluissa suo-         tarvittaessa ajaa. Ammattikouluista päässeet
19260:  ritettavan kuljettaja- ja varsinkin ajo-opetuksen   ABC-kuljettajat voisivat ikänsä takia päästä
19261:  osalta on kuitenkin mielestämme epäselvä ja         vasta 3-4 vuoden kuluttua ABCE-koulutuk-
19262:  se voi perustua ajokorttiasetuksen 15 §:n 2         seen. Koska työttömyystilastojen mukaan au-
19263:  momentin väärään tulkintaan. Tähän seikkaan         tonkuljettajilla, eli siis jo nykyisillä valmiilla
19264:  on kiinnittänyt huomiota mm. Keski-Uuden-           rekkakuskeillakin, on kaikista ammattialoista
19265:  maan Autokouluyhdistys ry. oikeuskanslerille        yleensä eniten työttömyyttä, olisi odotusaika
19266:  asiasta tekemässään kyselyssä, joka on tiettä-      ABCE-kortin saamista varten ilmeisen työttö-
19267:  västi nyt liikenneministeriön käsiteltävänä.        myyden takia usein hukkaan heitettyä aikaa.
19268:     Liikenneministeriö on mielestämme tulkinnut      Myös opetetut taidot voisivat suurelta osalta
19269:  väärin ajokorttiasetuksen 15 §:n 2 momenttia        unohtua.
19270:  antaessaan sen nojalla mainitun päätöksensä,           Liikenneministeriön päätöksen mukaan voi-
19271:  jonka nojalla suunnitellaan autonkuljettajien       taisiin ammattikouluissa antaa opetusta raskail-
19272:  opintolinjan perustamista maamme eri ammat-         la kuorma-autoilla suoraan sellaisille murrosikäi-
19273:  tikouluihin. Säännöksen väärä tulkinta on ha-       sille oppilaille, joilla ei ikänsä takia ole ollut
19274:  vaittavissa ajokorttiasetuksen 15 § :n valmiste-    eikä tarvitse olla ajokorttia henkilöautolle eikä
19275:  lutöistä ja monesta muusta seikasta. Liikenne-      edes moottoripyörälle. Tällainen on mielestäm-
19276: 088200002B
19277: 2                                            1981 vp.
19278: 
19279: me epäasianmukaista ja liikenneturvallisuutta v1sm tyossa tai muissa oppilaitoksissa. Jos au-
19280: vaarantavaa. Se voi saattaa myös opetuksen an- tonkuljettajien kuljettajaopetusta siirretään am-
19281: tajan eli kunnan vahinkovastuuseen. Vielä on mattikouluille, ei autokoulujen useinkaan enää
19282: selvittämättä, ovatko tällaiset ammattiopinnot kannata pitää kallista kuorma-autokalustoa
19283: myös työsuojelusäännösten vastaisia. Asia on _ muita kuorma-auto-oppilaita varten eikä antaa
19284: tietääksemme saatettu työsuojeluhallituksen tie- kallista iltaopetusta autokouluoppilaille. Monen
19285: toon ja se lienee siellä tutkittavana.           autokoulun lopettaminen eri paikkakunnilla tu-
19286:    Ammattikoulupaikka maksaa yleensä ainakin lisi kustannussyistä harkittavaksi ja usein väis-
19287: 20 000 markkaa vuodessa oppilasta kohden. tämättömäksi, koska autokoululupia on myön-
19288: Suunnitelluilla kuorma-autonkuljettajan opinto- netty ja autokouluja perustettu eräissä tapauk-
19289: linjoilla opetus olisi kalliin kaluston, suppean sissa myös kannattavuuden jotenkin turvaavan
19290: oppilasmäärän ja muiden syiden takia monessa minimioppilasmäärän perusteella. Tällainen ke-
19291: ammattikoulussa paljon kalliimpaa, luultavasti hitys ja seuraukset olisivat mielestämme suu-
19292: 35 000-40 000 markkaa vuodessa oppilasta resti yleisen edun vastaisia.
19293: kohden. Yhteiskunnan menot maassamme ti-            Edellä mainituista syistä autonkuljettajien
19294: lastojen mukaan vuosittain tarvittavien yhteensä suunniteltu ammattiopetus ammattikouluissa ei
19295: 800 ABCE- ja ABCD-autonkuljettajan koulu- mielestämme ole lainmukaista, lisäksi se tulisi
19296: tuksesta olisivat ammattikouluissa 40 000 mar- olemaan kallista ja epätarkoituksenmukaista. Li-
19297: kan vuosikustannuksen mukaan laskettuina op- säksi se vaikuttaisi vahingollisesti yleiseen
19298: pilasta kohden yhteensä 32 miljoonaa markkaa. etuun autokoulupalvelujen vähenemisenä ja
19299: Tämä merkitsee sitä, että nykyisten tuntimää- etään tymisenä.
19300: räysten mukaan oppitunnin hinnaksi tulee 400        Edellä esittämämme perusteella ja viitaten
19301: markkaa, kun autokouluissa saa teoria- ja ajo- valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
19302: opetuksen samoista asioista noin 60 markan esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19303: tuntihintaan. Tämä opetus kannattaa siten an- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19304: taa ja maksaa autokouluille.
19305:    Esimerkin mainitaksemme Nurmijärven am-                   Onko Hallitus tietoinen, että maam-
19306: mattikouluun on suunniteltu 16 autonkuljettaja-          me ammattikouluihin laajamittaisesti
19307: oppilasta vuosittain. Näin pieni oppilasmäärä            suunniteltu autonkuljettajien ammatti-
19308: ei ilmeisesti ole kuitenkaan kannattavaa suur-           opetus nojaa liikenneministeriön ajo-
19309: ten kalusto- ja opetushenkilöstömenojen takia,           korttiasetuksen 15 § :n 2 momentin tul-
19310: vaan oppilasmäärää tultaneen pian huomatta-              kintaa koskevaan päätökseen n:o 316/
19311: vasti lisäämään. Nurmijärven Autokoulun vas-              1981, jonka mukaan ammattiopetuksen
19312: taavien ajokorttien oppilasmäärä oli vuonna              yhteydessä ABC-kortin saamiseksi anne-
19313: 1980 yhteensä vain 59 oppilasta. Näin ollen              taan kuljettaja- ja ajo-opetusta nuorem-
19314: ammattikoulu veisi jo heti alussa yli 27 % au-           mille oppilaille kuin autokouluissa on
19315: tokoulun oppilaista ja myöhemmin osuus luul-             sallittua, ja jos on,
19316: tavasti kasvaisi.                                            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19317:    Autokoulut antavat kuljettajaopetusta yleisön         siin, jotta eriarvoisuutta kansalaisten
19318: etua silmällä pitäen kaikkina vuodenaikoina              kesken aiheuttavasta, autokouluissa an-
19319: yöaikoja lukuunottamatta. Autoakin joudutaan             nettavaan opetukseen verrattuna kalliis-
19320: käytännössä kuljettamaan kaikkina vuorokau-              ta ja epätarkoituksenmukaisesta sekä
19321: denaikoina, kuten usein pimeällä. Ammattikou-            yleiseen etuun autokoulupalvelujen vä-
19322: lut antaisivat kuljettajaopetustaan ilmeisesti           henemisenä vahingollisesti vaikuttavasta
19323: vain koulu- tai ns. virka-aikana. Oppilaiden             autonkuljettajien      ammattiopetuksen
19324: siirtyminen ammattikouluihin saattaisi autokou-          aloittamisesta ammattikouluissa luovut-
19325: lut harkitsemaan kustannussyistä iltaopetuksen-          taisiin tai sitä ainakin siirrettäisiin sii-
19326: sa lopettamista. Iltaopetus autokouluissa on             hen saakka kunnes vastaus mainitun lii-
19327: yleisöpalvelun kannalta ollut erittäin tärkeätä,         kenneministeriön päätöksen lainmukai-
19328: kun autokoulujen oppilaat ovat voineet olla päi-         suudesta on selvitysten jälkeen saatu?
19329:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1981
19330: 
19331:          Tauno Valo                    Helge Saarikoski               Elisabeth Rehn
19332:          Esko J. Koppanen              Matti Viljanen                 Jorma Fred
19333:                                        Lauri Impiö
19334:                                                   N~o    469                                                3
19335: 
19336: 
19337: 
19338: 
19339:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19340: 
19341:    Valtiopäiväjänjes:tyiksen 37 §:n 1 momentissa          tyvät erikoistehtävien mukaisiksi erikoistumis-
19342: mai!nitussa :tarkoituksessa Te, He11ra Puhemies,         linjoiksi.                --
19343: olette 26 päivänä marraskuum ,1981 päivätyn                  Ammatillisesti eriytyvän koulutuksen eli am-
19344: ki11j.eenne ohella toimittanut V\aLt1oneu'V1oston        matillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa
19345: asianomaiseHe ,jäsenelle jäljennöksen kansan-            annettavan koulutuksen mitoittamisessa pide-
19346: edustaja Valon y:m. näin ikuuluvaS!ta :brJailli-          tään lähtökohtana sitä, että jokaisella yleissivis-
19347: sesta ik)Csymyksestä n:o 469:                             tävän koulun, siis peruskoulun tai lukion, päät-
19348:                                                          täväliä on mahdollisuus päästä ammatillisesti
19349:            Onko Hallitus tietoinen, että maam-           eriytyvään koulutukseen. Ammatillisten oppi-
19350:         me ammattikouluihin laajamittaisesti
19351:                                                          laitosten aloituspaikkojen kokonaismäärä mi-
19352:         suunniteltu autonkuljettajien ammatti-           toitetaan siten, että ne yhdessä korkeakoulu-
19353:         opetus nojaa liikenneministeriön ajo-            jen aloituspaikkojen kanssa riittävät koko nuo-
19354:         korttiasetuksen 15 § :n 2 momentin tul-          risoikäluokan kouluttamiseen. Aloituspaikat
19355:         kintaa koskevaan päätökseen n:o 316/             jaetaan eri koulutusaloille ja -asteille yhteis-
19356:         1981, jonka mukaan ammattiopetuksen
19357:                                                          kunnan koulutustarpeen sekä työelämän ja sen
19358:         yhteydessä ABC-kortin saamiseksi anne-
19359:                                                          kehittämisen vaatimusten mukaisesti.
19360:         taan kuljettaja- ja ajo-opetusta nuorem-
19361:                                                              Asetetut tavoitteet merkitsevät sitä, että kai-
19362:         mille oppilaille kuin autokouluissa on
19363:                                                          kille nuorille on tarkoitus turvata korkeatasoi-
19364:         sallittua, ja jos on,
19365:                                                          nen ja laaja-alainen ammatillinen koulutus joko
19366:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19367:                                                          ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakouluis-
19368:         siin, jotta eriarvoisuutta kansalaisten
19369:                                                          sa ennen heidän siirtymistään työelämään.
19370:         kesken aiheuttavasta, autokouluissa an-
19371:                                                             Mainittujen tavoitteiden toteuttaminen aset-
19372:         nettavaan opetukseen verrattuna kalliis-
19373:                                                          taa annettavalle ammatilliselle koulutukselle
19374:         ta ja epätarkoituksenmukaisesta sekä
19375:                                                          varsin suuret vaatimukset. Koulutettaville an-
19376:         yleiseen etuun autokoulupalvelujen vä-
19377:                                                          netaan koko asianomaista työalaa koskevat ylei-
19378:         henemisenä vahingollisesti vaikuttavasta
19379:                                                          set perustiedot ja -taidot, minkä lisäksi jokai-
19380:         autonkuljettajien      ammattiopetuksen
19381:                                                          selle annetaan jonkin tai joidenkin työelämän
19382:         aloittamisesta ammattikouluissa luovut-
19383:                                                          työtehtävien suorittamisen edellyttämät erikois-
19384:         taisiin tai sitä ainakin siirrettäisiin sii-
19385:                                                          tiedot ja -taidot. Tarkoitettuun laaja-alaiseen
19386:         hen saakka kunnes vastaus mainitun lii-
19387:                                                          ammattitaitoon sisältyy myös yksilön itsensä
19388:         kenneministeriön päätöksen lainmukai-
19389:                                                          kehittämisen ja jatko-opintojen edellyttämiä ja
19390:         suudesta on selvitysten jälkeen saatu?
19391:                                                          muista syistä tarpeellisia yleissivistyksellisiä val-
19392:                                                          miuksia, joita koskevan opetuksen määräksi esi-
19393:    Vastaulksena kysymykseen esitän tkunnioitta-          merkiksi kouluasteen eli työntekijäasteen am-
19394: 'VaSiti ,seuraavaa:                                      matillisessa koulutuksessa on päätetty noin
19395:     Keskia:s:teen    lmulunuudilstusta     Jwsikevien    830 tuntia. Tarkoitetun koulutuksen antami-
19396: säännösten ja päätäSiten mukaisesti pyritään             nen merkitsee lisäksi sitä, että vähimmäiskou-
19397: ammatillisen koulutuksen tkehittämises,sä muun           lutusaika esimerkiksi työntekijäasteen koulu-
19398: ohella seuraaviin .tavoitteisiin:                        tuksessa kohoaa kahteen vuoteen.
19399:     .AmmatilHsen koulutuksen laadullisessa kehit-           Edellä mainittujen lähtökohtien perusteella
19400: :tä:mis.essä pyritään aimmatti:taidon 'saavuutamiseri    on päädytty siihen, että autonkuljettajien am-
19401: ohella aimmautitaidon [aaj,a-ailaistamiseen 'ja jat-     matillinen peruskoulutus järjestetään ·yhdessä
19402: kuvaan ylläpitämiseen. Tavoite ,toteutetaan              eräiden muiden ammattien harjoittamiseen täh-
19403: muun :muassa t!wlmamalla nykyiset )'lksinamaan           täävän ammatillisen koulutuksen kanssa auto-
19404: määrättyihin edkoistehtäiviin tähtäävät ,amma-           ja kuljetustekniikan peruslinjalla. Autonkuljet-
19405: tilliset apintolinj;a:t työaloittain verrattain Jaaja-   tajan koulutusammatti muodostuu tämän perus-
19406: alaisiksi kokonaisuuksiksi, peruslinjoiksi, joilla       linjan yhden vuoden pituisesta yleisjaksosta ja
19407: opinnot alkavat koko asianomaiselle alalle yh-           siihen kuuluvasta niin ikään yhden vuoden pi-
19408: teisellä opiskelujaksolla, jonka jälkeen ne eriy-        tuisesta autonkuljettajan erikoistumislinjasta.
19409: 4                                               1981 vp.
19410: 
19411: Tämän erikoistumislinjan lisäksi auto- ja kul-         muillakin aloilla, on katsottu oppilaitoksissa
19412: jetustekniikan peruslinjaan kuuluu muun muas-          annettavan koulutuksen muodossa voitavan har-
19413: sa autonasentajan, auton sähköasentajan, auto-         joittaa sellaisiakin taitoja ja valmiuksia, joiden
19414: teknikon ja kuljetusteknikon, autoinsinöörin ja        yleiselle harjoittamiselle oppilaitoksen ulkopuo-
19415: kuljetusinsinöörin erikoistumislinjat.                 lella on asetettu määrätty ikäraja.
19416:    Auto- ja kuljetustekniikan peruslinjan yleis-          Esillä pidettyä ikäkysymystä käsiteltäessä on
19417: jakson opetuksen tavoitteena on muun muassa            autonkuljettajakoulutuksen kohdalla otettava
19418: antaa oppilaille henkilöautojen ja rajatussa mää-      huomioon se, että osa peruskoulupohjaiseen
19419: rin kuorma-autojen kuntohuoltoihin sekä pie-           koulutukseen valikoituvista tulee olemaan 16
19420: nehköihin korjauksiin tarvittavat valmiudet.           vuotta vanhempia, minkä lisäksi, mikäli koulu-
19421: Autonkuljettajan erikoistumislinjan opetuksessa        tuksen antamiseen ylioppilaspohjaisena ryhdy-
19422: oppilaat saavat varsinaiset auton käsittelyyn,         tään, koko kyseessä oleva oppilasaines tulee
19423: liikennöintiin, materiaalitoimintoihin, liikenne-      olemaan vähintään kolme vuotta tuota ikää
19424: turvallisuuteen, määräyksiin sekä kuorma-auto-         vanhempia.
19425: jen kuntohuoltoihin tarvittavat valmiudet.                Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
19426:     Esitetyllä tavalla järjestetyn autonkuljettajien   että monilukuisen ja vastuullista ammattityötä
19427: ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on           tekevän autonkuljettajakunnan ammatillinen
19428: siten antaa oppilaille autonkuljettajan amma-          peruskoulutus on järjestettävä samojen yleisten
19429: tissa tarvittavat tiedot, taidot ja asenteet siten,    periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti kuin
19430: että koulutetut voivat toimia ammattitaitoisilla       muukin ammatillinen koulutus. Tarkoitettu
19431: kuorma-autonkuljettajina. Koulutukseen sisäl-          koulutus on hallituksen käsityksen mukaan
19432: tyy ABC-ajokortin suoritus. Tämän lisäksi kou-         tarkoituksenmukaisimmin toteutettavissa suun-
19433: lutuksen tavoitteena on tarpeellinen jatko-opin-       nitellulla tavalla ammatillisissa oppilaitoksissa.
19434: tovalmius, jotta näin ammatillisen peruskoulu-         Tästä koulutuksen järjestämistavasta ja asete-
19435: tuksen saaneet nuoret voisivat tarvittavan iän         tuista koulutustavoitteista ei ole hallituksen
19436: saavutettuaan osallistua menestyksellisesti am-        käsityksen mukaan syytä luopua siitä syystä,
19437: matillisten kurssikeskusten yhdistelmä- ja linja-      että autonkuljettajien ammatillinen koulutus,
19438: autonkuljettajakurssien sekä puolustusvoimien          kuten monien muiden poikkeuksellista opetus-
19439: yhdistelmäkurssien koulutukseen ja edetä sitä          välineistöä vastaavien alojen ammatillinen kou-
19440: kautta alan vaativimpiin ammatteihin. Perus-           lutus, aiheuttaa keskimääräistä suuremmat kus-
19441: koulutuksen ja tarkoitettujen jatko-opintojen          tannukset. Esitettyjen tavoitteiden ja mainitun
19442: välinen aika on tarkoituksenmukaisinta käyttää         järjestämistavan mukaisen autonkuljettajien
19443: työkokemuksen hankkimiseen autonkuljettajan            ammatillisen peruskoulutuksen toteuttamisen
19444: ammateissa.                                            mahdolliset lainsäädännölliset tai muut esteet
19445:     Edellä kuvattu auto- ja kuljetustekniikan pe-      on hallituksen käsityksen mukaan tarvittaessa
19446: ruslinjaan kuuluva autonkuljettajakoulutus on          poistettava.
19447: peruskoulupohjaista. Peruskoulun päättämisikä              Ammatillisissa oppilaitoksissa järjestettävän
19448: on normaalisti 16 vuotta, joka on myös perus-          autonkuljettajien ammatillisen peruskoulutuk-
19449: koulupohjaisen ammatillisen koulutuksen nor-           sen ikäy,tännön opetUJsjär}estelyjä, eri viran-
19450: maali alin aloittamisikä. Eräillä aloilla, kuten       omaisten viiHstä yhteistoimintaa, oppilasvalin-
19451: nyt puheena olevassa autonkuljettajakoulutuk-          taa, kustannuksia ja :mu1ta ~se1kkoja ~selv,itetään
19452: sessa, ammatillisen koulutuksen aloittamisikä          ennen valtakunnalliseen 1toimeenpru1oon ~hty­
19453: saattaa aiheuttaa eräitä ongelmia. Tässä ta-           mistä ikokei!luto±minnan avu1la.
19454: pauksessa, kuten vastaavasti eräillä muillakin             Hallitus kausoo, että es1tetyn toimintalinjan
19455:  aloilla, ongelmaa on pyritty lievittämään sillä,       mukaisesti järjestetty autonkulljettajien !amma-
19456: että varsinaisen ajo-opetuksen antaminen aloi-         tillinen pemskoulutus kohottaa v;as·tuullisi:ssa
19457:  tetaan vasta erikoistumislinjalla, jolloin nuo-        tehtäv,issä 1toLmivien autonkuljettajien ammatti-
19458: rimmatkin oppilaat ovat täyttäneet tai täyttä-         tasoa ,ja turvaa autonkuljettajan ammatteihin
19459: mässä 17 vuotta ja koulutus voidaan päättää             hakeutuville nuorille :tasavertaisen iatrtmatilHsen
19460:  sinä vuonna, kun oppilaat täyttävät vähintään          peruskoulutuksen muun nuorison !kanssa.
19461:  18 vuotta. Tässä tapauksessa, kuten eräillä
19462:       Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1981
19463: 
19464:                                                                              Ministeri Kalevi Kivistö
19465:                                                  N:o 469                                                   5
19466: 
19467: 
19468:                               Tili Riksdagens Herr Taiman
19469: 
19470:    I det s}'!fte 3 7 § 1 mom. 11ilksdagsotx:lnirngen        Vid dimensioneringen :av den y:rkesintiktade
19471: anger har Ni, Herx Talman, med Bdex skxi-              utbildningen, dv:s. den u:tbildning ,som ges i
19472: velse av den 26 noven:rbex 1981 till veder-            yrkesläroanstaJ.ter och högskolor, u~går man
19473: böxande medlem ~av statsrådet översänt aVJskxitt       från ;atlt war och en rsom genomgått en a11mä:n-
19474: av följ.ande av r-iksdagsman Valo m.1il. ställda       bhldande rskola, således grundsikolan e1let gym-
19475: skxittliga :SJ>örsmåil nr 469:                         natsiert, ,skall ha möjHghet att erhålla en yrkes-
19476:                                                        imiktad utbild:ning. Det ·totala !antalet nybörjM-
19477:              Ar Regeringen medveten om att den         plauset i ynkesläroanstalterna dimensioneras •så,
19478:         yl1kesundew1sn1ng för chaufförer 1som           att de ttillsramm.ans med nybörjaocplatserna i hög-
19479:         rplanera:ts .att i rstor omfattning införa:s   skolorna räoker tilJ för att rutbilda hela ung-
19480:         i :vånt lands y11kesskolor •stöder sig på      domsåldersilcl.assen. Ny:börjarplatserna fördelas
19481:         trafikministeriets :besiut nr 316/1981,        på de olitka u:tbHdningsområdena och ~s.tadierna
19482:          vilket gäi1Ier tolkningen :av 15 § 2 mom.     i enlighet :med samhällets uubhldningsbehov och
19483:         förot1dningen om tkönkont och en[igt vil-      de krav alibetsilivet och dess utvedklank:le stäl-
19484:         ket y:ngre elever än vad som är tillå!tet      let.
19485:         i bilskolorna meddelas fötar- och kör-              De :mål som upps,täl1ts innebät ~JJtt av.silkten
19486:         undewisning i ,samband med yrkesun-            ät aJtt .tillföt·säkr:a .alla unga en hög:kJ:assig och
19487:         dervisrung för erhåillande av ABC-1kort,       bt·ed yrkesutibhldning 100tingen J yvkesläroanstal-
19488:         och om så är fallet,                           !ter ellet i högskolor innan de går u:t i anbets-
19489:              ämnar Regeringen vidtaga åtgärder         livet.
19490:         för att denna yikesundervisning för                 Förvenkligandet av ovan nämnda 1syrften stäl-
19491:         chaufförer, viiken förorsakar olikställig-     ler tätit tstora krav på den yvkesutbi1dning ,som
19492:          het mellan medborgarna och ät dyr och         ges. Eleverna :b1btinga:s at11m.änna, elementära
19493:         oändamåisenlig jämfött men den undet-          kunskapet och färdigheter på hela 1frågaV!aran-
19494:         visning som ges i bilskoiorna samt ät          de arbetsområde, varutöver var och en bibring-
19495:          tili skada för det allmänna inttesset ge-     as de specialkunskapet och -fätdigheter som
19496:         nom att de tjänster bilskoiotna erbjud-        utföranJdet arv någon ellet några arbetsuppgiftet
19497:         er minskar, inte skall införas i yrkes-        i arbetisliV'et förut:sättet. I den bteda yrkes-
19498:          skolorna eller åtministone uppskjutas         fändighet :som dtersttävas ingår även sådana
19499:          tili dess svar på ftågan om Iagenlig-         ti!ll allimänbildningen hönande färdi:ghetet som
19500:          heten av trafikministeriets ovan nämnda       förutsätts föt tatt individen skall kunna ut-
19501:         beslut eftet utredning hat ethållits?          veckla sig rsjälrv och föt fortsrabta stJUdier ellet
19502:                                                        ät etfordevliga av andta orsaiker. Det har be-
19503:   Sås:om S!Var rpå spörsmårlet fåt jag vördsa:mt       slu:tiJts att nndel:'Visningen för b~bringande av
19504: anföra följande:                                       dessa rfärdighetet .t .ex. i yvkeslutbildningen på
19505:    I enlighet med de stadgam_den och beslut            skdlnivå eller fackanbetarnivå rskall omfatta ca
19506: som gäller mellanstadietefonmen efters.ttävas          830 timmar. Den avsedda utbildnilllgen ~nne­
19507: vid utvecklandet av yt~kesutbiidningen bl.a. föi-      bät dessutom att minimiutbiJdningstiden t.ex.
19508: jande rmål:                                            i utbildningen på faakanbetarn1vå för1ängs tili
19509:    Wd utveoklandet av yt!kesbildningen i tkvall-       två år.
19510: tativ.t hänseende eftensttävas förutom uppnå-              Utgående frå:n vad ov.an anfötts hat man
19511: ende av ynkesfärdighet även bred:dning och             kommit :tili att den grundläggande ynkesutbild-
19512: fovnsatt upprätthållande 'av yrlkesfärdigheten.        ningen för chaufförer bör otxlnas tiJllsarmmans
19513: Dessa syften ;fötvenldigas bl.a. rgenom a11t de        med ytikesutlbiklningen för vilssra andra yrken
19514: nUIVaroode y11kesstudielinjerna, .vilika är inrilk-    på grundlinjen för bil- och tr:anspontteknik. Ut-
19515: tade enbatt på vissa specialuppgifter, bransch-        bildni:ngsynket för chau~föter birktas av en e1lt
19516: vis samlas tili telativt omfattande heiheter,          år [åJng al1män rperioo rpå denna grundlinje och
19517: gmndlinjer, på .vi1k:a •studievna bötjar med en        en där.till hörande ~ikaså e1lt år lång :specialise-
19518: för hela ifrågavatande rbransch gemensam stu-          ringslinj.e för chaufförer. Förutom denna spe-
19519: dieperiod, VJare:bter de diHerentieras thll :spe-      ciaHsetingslinje hör rthll groodlinjen för ·bil- och
19520: cialiseringsmjer enligt specialu~gi:bterna.            tr.ans:porttekinik 'Specialiseringslinjer för bl.a.
19521: 088200002B
19522: 6                                                    1981 vp.
19523: 
19524: bi1montörer, bilei1ekuriker, biltekniiker ooh               är rmöj~t .aut i form .av 'll!t!hikLning oom med-
19525: transportJtekniiker, bilingenjörer och :trooSport-          delas i läroanstalter IUitöva ~ven 1sådana fåirdig-
19526: ingenjörer.                                                 heter, för 'ViWkas .allmänna lllitövning utanför
19527:     På gru:ndlinJjen för biic och :tr.ansipottteknik        ~änoans.talten en v'1ss ålde11s:gräns har rfastställts.
19528: är :sy~tet med ·. undervisningen under den a11-                V:id behandlingen ,av föreliggande ålde11sfrå.ga
19529: männa perioden hb. :att bibrilnga e1ev.ema de               bör det även i fråiga om u:tbHdningen .av chauf.
19530: fär:dighener ISom .behöV1s för service och mindre           för.er hea!k,tas ,atJt en del .av dem •som reikrylteras
19531: reparatroner av personbilar och i begränsad                 tHl utbi1dning som by,gger rpå grundskola ·kiom-
19532: omfatltning ~astbiJar. I rundervisningen -.På 1Spe-         mer att vara ä1dre än 16 år, varjä:mte, i det
19533: cialis·eriingsilinjen ,för ohaufför:er bibringas ele-       fa11 att ut!biilidning 'sam bygger på :smdentexa-
19534: verna de egennliga fändigheterna i manövrering              men inleds, hela ifrågavarande elevma:terial
19535: av bilen, tra:Hk, mater1ad-adtni:ni:str.ativa funk-         kommer atlt vara mi:ns;t :tre år äldre.
19536: doner, traf~ks.åikerhet, beståimme1ser och ser-                Med 1stöd :av ,v,ad ,tidi,gare anförts anser re-
19537: vioe av lastbibr.                                           geritngen au den grundläggande yllkeSIUthi:ld-
19538:     Den på ovan .angi'Vet ,sätt o11dnade grund-             ningen !{ör den talri:ka dhautförskåren, som gör
19539: läggande ~t1kesuvbi1dningen 1av chaufförer •syf-            ett .ansval1sfullt yl1kesarbete, bör oronas enligt
19540: tar :så:ledes tiH .altt b~bringa eleverna de kunsika-       sa:mma ,a11männa prindper ooh målsåittningar
19541: per, fätdighet·er och värderingar :s·om .erfo11dras         som den övr.iga ynk,esutbild:ningen. Den avsed-
19542: i chautförs.yrket så at:t de unbildade ka:n 'Venka          da utb1ldningen kan ·enligt regeringens uppfatt-
19543: som y:tkeskunn~ga lastbilschaufförer. I utbild-             ning ända:målsenlligast ,för.vel1kligas på planerat
19544: ningen ingår aviläggande av föral1eXiamen för               s.ätt i ytikesläroansta~ter. Det är :enligt reg:e-
19545: ABC1kötkort. UtJbilldningen syftar vidare till              ringens uppfatnning inte 'skäl att avstå från
19546: att bibringa edotderlig färdighet för fol't:satta           detta säut ;att ordna utbildningen eller från de
19547: studier, för •att de unga 1som sålunda fåtJt grund-         u,ppstäl1da utbHdningsmålen av den ors.a:ken
19548: läggande yrkesutbildning efter uppnådd erfor-               att yrkesutbi1dningen •för chaufförer, 1iksom
19549: derlig ålder framgångsrikt skall kunna deltaga i            y11kesuthiildningen på många .andra områden
19550: utbHdningen på yrke~kursoentralemas ikurser                 som kräver excepttonell undervisningsmateriel,
19551: för · foJJdons!kombinationsförare och buts:s:förare         fö1"0rsaikar rstörre kos.tnader än de genomsnitJt-
19552: ooh på ,försvar.smaklt:ens fotdonskombinations-             liga. Eventuella Jegislat1va eller andra hinder
19553: kurser och på så sätt avancera tili de mest krä-            för ordnandet .av den grundläggande yl1kesut-
19554: vande y11kena i bra:nschen. T,iden mellan grund-            bi1dningen för chaufförer på 'tidilgare nämnt
19555: u1!b~ldn1ngen och de .a:VIs.edda tottsatna IStudierna       sätt i en1ighet ltneid den rmå1sätuning för viiken
19556: är det .ändamMsenligast att använda tili att                tkligate rredogjonts bör enligt regeringen:s upp-
19557: skaffa sig atbetserfaren!het i chaufföts.yrken.             fautning 'Vid behav undanröjas.
19558:     Ovan beskri!vna föramtbildning på grund-                   De frågor .s:om gäliler de prak:tiska under-
19559: linjen :för bil- :ooh rtroosportteknik bygger på            v.i!s.ningsarr.angemangen :i den grundläggande
19560: grundslm1a. Eleverna :slutar norma:1t grund~ko­             ynkesutJbi1dni:ng av chaufförer 'som ovdna:s i
19561: lan vid 16 å11s ålder och nor.ma:lt börjar ookså            y11k:esläroanstalter, samat1betet rmellan oli!ka myn-
19562: den y11kes.ut!bildning :s.om bygger ,på gl1Undsko1a         d1gheter, elevintagningen, ikostnader:na o.a.dyl.
19563: tidigast vid denna ålder rpå v~ssa områden,                 un11eds genom fö11söksve11kisamhet :innan den
19564: t~ex. i den nu ilfrågavarande utb~1dningen av               ri!ksomfattande vel1kstrulligheten inleds.
19565: chaufförer, kan den å1der vid vilken ynkesut-                  Regeringen ·ans:er .a'tit en efter ov.an bes:kriv-
19566: bi1dningen börjar föro11saika vis:sa problem. I             na vevksamhetslinie ordnad grundläggande yr-
19567: detta :fall, rliks.dm på vissa andra områden, har           kesutbildning av chaufförer höjer de i ansvars-
19568: man försökt lindra problemet på sä sätt att                 fuhla Ulppg1fter werks.amma chaufförernas y.rkes-
19569: den egentliga körundervisningen börjar först på             sikicklighet och ti[Lförsäkrrar de u:nga :som so-
19570: s.pecia:l1serinllis:linjen, varvid ·äv,en de yngs.ta ele-   ker sig ;t111 chaufförsyr!ken en grundlägJgande
19571: verna har fyJI1t eller :snar.t ,skaJll fy1la 17 år,         yvkes.utlbiLdning ,som är Hkvä11dig med den
19572: oeh utbildningen ikan avslutas det år. då elever-           grumHäggande ytkeswtbiLdningen för den övri-
19573: na fyller minst 18 år. I detta fa:ll, J~ksom på             g.a nngdomen.                     ·
19574: vis:s.a andta :om~den, har det:ansettJs att det
19575:       Helsingfors den 29 detember 1981
19576: 
19577:                                                                                     Minister Kalevi Kivistö
19578:                                               1981 vp~
19579: 
19580: Kirjallinen kysymys n:o 470
19581: 
19582: 
19583: 
19584: 
19585:                                   Peltola ym.: Joukkoliikenteen edistämisestä
19586: 
19587: 
19588:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
19589: 
19590:     Liikenneministeriö on pyrkinyt edistämään           Vaitio hyötyy nykyisin kunnallisen liikenne-
19591: joukkoliikennettä, koska sen avulla . turvataan      laitoksen maksujen alennuksista kasvavina ve-
19592: kaikille    ihmisille    liikkumismahdollisuudet.    rotuloina. Nämä tulot tulisi antaa kunnalle
19593: Joukkoliikenne on kansantaloudellisesti edullis-     joukkoliikenteen kehittämiseen. Näin pystyttäi-
19594: ta ja sen avulla vähennetään liikenteen tuotta-      siin pitämään joukkoliikenteen maksut matalina
19595: mia tapaturmia ja ympäristöhaittoja. Suurissa        palvelutasoa heikentämättä. Pääkaupunkiseu-
19596: kaupungeissa olisi parhaat edellytykset kehittää     dulla suunnitellaan yhteistä joukkoliikennettä
19597: joukkoliikenne kattamaan lähes kaikki henkilö-       ja edullista lippujärjestelmää, jonka kustannuk-
19598: liikenne.                                            siin kunnat joutuvat osallistumaan. Nykyiset
19599:     Joukkoliikenteen laajentamista ei ole kuiten-    verovähennykset merkitsevät sitä, että kuntien
19600: kaan esimerkiksi Helsingissä tapahtunut liiken-      tuki menee osittain valtiolle kasvavina verotu-
19601: netarpeiden mukaisesti. Tämä johtuu poliittisis-     loina, kuten Helsingissä nyt tapahtuu. Valtion
19602: ta voimasuhteista. Porvarillinen kaupungin joh-      tulisi palauttaa saamansa verotulot takaisin
19603: to ei ole halukas antamaan joukkoliikenteelle        kunnille joukkoliikenteen kustannuksiin.
19604: etusijaa yksityisautoliikenteen rinnalla. Helsin-       Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
19605: gissä on saatu pidettyä liikennemaksut suhteel-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
19606: lisen alhaisina, niin että kaupungin sisällä jouk-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19607: koliikenne on helsinkiläiselle ylivoimaisesti        vaksi seuraavan kysymyksen:
19608: taloudellisempi kulkutapa kuin henkilöauto.
19609: Oikeistoryhmissä esiintyy jatkuvasti· pyrkimyk-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19610: siä korottaa joukkoliikenteen maksuja ja silloin            ryhtyä, jotta kunnat saavat takaisin val-
19611: vedotaan mm. siihen, että työmatkakustannuk-                tiolta sen hyödyn, joka verovähennysten
19612: set on mahdollista vähentää verotuksessa lii-               takia aiheutuu valtiolle siitä, että kun-
19613: kennelaitoksen normaalin lipunhinnan mukai-                 nat tukevat joukkoliikenteen maksuja?
19614:  sina.
19615:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1981
19616: 
19617:          Kati Peltola                   Niilo Koskenniemi              Pauli Uitto
19618: 
19619: 
19620: 
19621: 
19622: 088200003C
19623: 2                                           1981 vp;
19624: 
19625: 
19626: 
19627: 
19628:                        Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
19629: 
19630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      kenteen tuesta runsaat 10 milj. mk kunnallis-
19631: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra      verokertymän lisääntymisenä.
19632: Puhemies, 26 päivänä marraskuuta 1981 päi-            Valtio osallistuu joukkoliikenteen hoidon
19633: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      kustannuksiin ylläpitämällä rautateiden henkilö-
19634: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       liikennettä. Esimerkiksi Helsingin seudulla täs-
19635: kansanedustaja Peltolan ym. näin kuuluvasta        tä aiheutuva alijäämä on laskentatavasta riip-
19636: kirjallisesta kysymyksestä n:o 470:                puen lähellä em. joukkoliikenteen tukemisesta
19637:                                                    aiheutuvaa valtion verotulojen lisäystä. Lisäksi
19638:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     valtio palauttaa linja-autojen linjaliikenteen
19639:        ryhtyä, jotta kunnat saavat takaisin val-   osalta polttoaineen valmisteveron, määrältään
19640:        tiolta sen hyödyn, joka verovähennysten     85-90 milj. mk vuodessa. Myös posti- ja te-
19641:        takia aiheutuu valtiolle siitä, että kun-   lelaitoksen linja-autoliikenteen kautta valtio
19642:        nat tukevat joukkoliikenteen maksuja?       osallistuu joukkoliikenteen kustannuksiin huo-
19643:                                                    mattavalla panoksella.
19644:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Liikenneministeriö on toimivaltansa rajoissa
19645: vasti .seuraavaa:                                  pyrkinyt kehittämään joukkoliikennejärjestelyjä
19646:    Nykyisen verojärjestelmän puitteissa joukko-    myös kunta- ja seututasolla. Kunnissa tapahtu-
19647: liikenteen maksujen asettaminen kunnan toi-        vaan joukkoliikenteen kehittämiseen on valtion
19648: mesta tai tuella alle yleisen kuljetusmaksujen     tulo- ja menoarviossa ollut vuodesta 1978 oma
19649: tason lisää sekä valtion että kunnan verotuloja    määrärahansa (mom. 31.99.30), josta on
19650: työmatkavähennysten pienentymisen vuoksi.          myönnetty avustusta jo 371 kunnalle. Vuoden
19651: Esimerkiksi Helsingissä valtionveron kertymän      1982 tulo- ja menoarvioesityksessä on määrä-
19652: on arvioitu joukkoliikenteen tukemisen vuoksi      raha lisätty nykyisestä 3,5 milj. markasta 7,8
19653: olevan vuodessa 30-40 milj. mk suurempi            milj. markkaan. Pääkaupunkiseudun seudullista
19654: kuin se olisi, jos liikenteessä noudatettaisiin    liikennejärjestelmää pyritään puolestaan raken-
19655: valtakunnallista   linja-autoliikenteen taksaa.    tamaan liikenneministeriön asettaman työryh-
19656: Kaupungille taas tavallaan palautuu joukkolii-     män toimesta.
19657:      Helsingissä joulukuun 18 päivänä 1981
19658: 
19659:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
19660:                                               N:o 470                                                3
19661: 
19662: 
19663: 
19664: 
19665:                            Tili    Riksdagens          Herr     Talman
19666: 
19667:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          derstödet tili kollektivtrafiken i form av ökade
19668: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            kommunalskatteintäkter.
19669: velse av den 26 november 1981 tili vederbö-             Staten deltar i kostnaderna för skötseln av
19670: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         kollektivtrafiken genom att upprätthålla järn-
19671: av följande av riksdagsman Peltola m. fl. un-        vägarnas persontrafik. Exempelvis inom Hel-
19672: dertecknade spörsmål nr 470:                         singforsregionen är underskottet, beroende på
19673:                                                      beräkningssättet, i det närmaste lika stort som
19674:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       beloppet av statens ökade skatteintäkter tili
19675:        ta för att kommunerna skall återfå av         följd av stödet tili ovan nämnda kollektivtrafik.
19676:        staten den vinst som skatteavdragen           I fråga om bussarnas linjetrafik återbär staten
19677:        medför för staten tili följd av att kom-      dessutom accisen på bränsle, som utgör 85-
19678:        munerna     subventionerar     avgifterna     90 milj. mk om året. Staten deltar även genom
19679:        inom kollektivtrafiken?"                      post- och televerkets busstrafik med en be-
19680:                                                      tydande insats i kostnaderna för kollektivtra-
19681:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       fiken.
19682: samt anföra följande:                                   Inom ramen för sin behörighet har trafik-
19683:     Fastställandet av avgifterna inom kollektiv-     ministeriet strävat tili att även på kommunal
19684: trafiken på åtgärd av eller med stöd av kom-         och regional nivå utveckla arrangemangen be-
19685: munen tili en lägre nivå än den som fastställts      träffande kollektivtrafiken. Från år 1978 har
19686: för de allmänna transportavgifterna ökar inom        det i statsförslaget upptagits ett särskilt anslag
19687: ramen för det nuvarande skattesystemet såväl         för utvecklandet av kollektivtrafiken i kommu-
19688: statens som kommunernas skatteintäkter på            nerna (mom. 31.99.30), av vilket understöd
19689: grund av minskade avdrag för arbetsresor. Det        redan har beviljats åt 371 kommuner. I pro-
19690: har räknats ut, att den influtna statsskatten        positionen angående statsförslaget för åt 1982
19691: t. ex. i Helsingfors stad på grund av stödet         har detta anslag ökats från nuvarande 3,5 milj.
19692: tili kollektivtrafiken är 30-40 milj. mk större      mk tili 7,8 milj. mk. På åtgärd av en av tra-
19693: än i det fall att en riksomfattande busstaxa         fikministeriet tillsatt arbetsgrupp försöker man
19694: skulle tillämpas i trafiken. På sätt och vis åter-   dessutom utbygga det regionala trafiksystemet
19695: får staden i sin tur drygt 10 milj. mk av un-        inom huvudstadsregionen.
19696:      Helsingfors den 18 december 1981
19697: 
19698:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
19699:                                                1981 vp.
19700: 
19701: Kit1allinen kysymys n:o 471
19702: 
19703: 
19704: 
19705: 
19706:                                    Paakkinen ym.: Sota-aseita kuvaavien leikkivälineiden maahan-
19707:                                       tuonnin ja myynnin estämisestä
19708: 
19709: 
19710:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19711: 
19712:    Keskustelua väkivaltaa ihannoivien julkaisu-          Sotaleluilla opitut käyttäytymismallit ovat
19713: jen ja sarjojen sekä lelujen vaikutuksesta lap-       vastoin yleisesti hyväksyttyjä kasvatustavoittei-
19714: sen kasvuun ja kehitykseen käytiin-pari vuotta        ta. Ristiriitaa siinä on myös maassamme laajasti
19715: sitten kansainvälisen lapsen vuoden 1979 aika-        hyväksyttyjen rauhantyön periaatteiden kanssa.
19716: na vilkkaasti. Keskustelu näyttää laantuneen ja       Sotalelujen ja väkivaltasarjojen tilalle tuleekin
19717: toimenpiteet unohtuneen.                              pikaisesti saada kilpailusta vapaita ja lasten
19718:    YK:n yleiskokouksessaan hyväksymä "Lap-            keskinäiseen yhteistoimintaan ohjaavia leikkejä
19719: sen oikeuksien julistus" pitää tärkeänä lapsen        niihin soveltuvine leikkivälineineen.
19720: edun huomioon ottamisen kaikissa lapsen kas-             Keskustelua lasten leikkivälineistä ja niiden
19721: vuyhteisöissä. Julistuksen toinen periaate kuu-       merkityksestä lapsen kasvuun ja kehitykseen
19722: luu:                                                  käydään laajasti monissa maissa. Erityisesti
19723:    "Lapsen tulee saada nauttia erityistä suoje-       Euroopan maissa on meneillään laaja sotalelujen
19724: lua ja hänelle tulee lainsäädännöllä ja muilla        vastainen kampanja, jolla on jo päästy tulok-
19725: tavoin suoda edellytykset ruumiillisesti, henki-      siinkin. Myös omassa maassamme on havaittu
19726: sesti, moraalisesti, sielullisesti ja sosiaalisesti   sotalelujen vahingolliset vaikutukset lasten
19727: terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa         elämään, mutta käytännön tuloksiin ei ole pääs-
19728: ja ihmisarvon mukaisissa olosuhteissa. Säädet-        ty millään tasolla sotalelujen poistamiseksi las-
19729: täessä lakeja lapsen etujen tulee olla tärkeimpä-     ten ja nuorten käsistä.
19730: nä näkökohtana."                                         Naapurimaassamme Ruotsissa on päästy
19731:    Tämän julistuksen on myös meidän maam-             askel tai pari pitemmälle kuin omassa maas-
19732: me ollut hyväksymässä.                                samme. Sosiaalihallituksen alaisuuteen perus-
19733:    Lapsi oppii leikkiessään. Leikit ja leikki-        tettu lasten leikkiympäristöasioihin perehtynyt
19734: välineet ovat aikuisten valitsemia ja aikuisten       neuvosto - lekmiljörådet - on yhteistoimin-
19735: tuottamia. Vastuu lasten saamista vaikutteista        nassa kuluttajansuojaviranomaisten kanssa ai-
19736: on aikuisten.                                         kaansaanut sopimuksen leikkikaluja myyvien ja
19737:    Väkivaltaa ihannoivien julkaisujen ja sarjo-       maahantuovien tahojen kanssa siitä, että sota-
19738: jen lisäksi sotalelut ovat eräänä osatekijänä ke-     leluja ei Ruotsissa myydä. Sopimus on ollut
19739: hittämässä lasten keskuudessa väkivaltaisia           voimassa parin vuoden ajan. Sopimusta voi-
19740: käyttäytymismalleja. Väkivallan lisääntyminen         makkaammaksi keinoksi pyritään Ruotsissa vie-
19741: ja erilaisten sotaleikkien leikkiminen vaikuttaa      lä aikaansaamaan sotalelujen maahantuontia ja
19742: myös niin, että lapsi yhä herkemmin hyväksyy          myyntiä koskevaa lainsäädäntöä.
19743: väkivallan käytön jokapäiväisenä tapahtumana             Suurin osa maamme kaupoissa myynnissä
19744: ja omaksuu sen käytön myös itse. Leikkiessään         olevista sotaleluista on ulkomaista valmistetta.
19745: sotaa lapsi oppii jotain sodasta. Televisiossa        Sotalelujen myyntiä rajoittavia sopimuksia ei
19746: näytettyjen sotaa ja väkivaltaa kuvaavien elo-        maassamme ole saatu aikaan. Sotalelujen vas-
19747: kuvien siirtämiseksi lasten maailmaan leikeiksi       taisia tai sotalelut tuomitsevia kannanottoja
19748: on lelukauppaan valmistettu leikkiaseita ja ko-       tai päätöksiä on myös turhaan saatu odottaa
19749: konaisia sotanäyttämöitä. Lasten leikkiessä tap-      valtiovaltaa edustaviita viranomaisilta. Lasten
19750: pamista, ampumista ja räjäyttämistä he oppivat        ja nuorten järjestöt, lasten kasvattajat ja van-
19751: ristiriitojen ratkaisemiseksi tavan, jota me muu-     hemmat sen sijaan ovat yhä suuremmassa mää-
19752: ten emme ollenkaan hyväksyisi lasten elämään          rässä huolestuneet sotalelujen vahingollisista
19753: kuuluvaksi.                                           vaikutuksista, jotka ilmenevät ruumiillisen ja
19754: 0881013735
19755: 2                                             1981 vp.
19756: 
19757: henkisen väkivallan lisääntymisenä lasten ja                Mihin toimenp1te1s11n Hallitus<Wkoo
19758: nuorten keskuudessa.                                     ryhtyä estääkseen lasten kasvulle ja ke-
19759:   Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-       hitykselle vahingollisten sotaa ja sota-
19760: tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme            aseita kuvaavien leikkivälineiden maa-
19761: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen             hantuonnin ja myynnin ja sitä kautta
19762: jäs~~en vas~attavaksi seuraavan kysymyksen:              joutumisen lasten leikkeihin?
19763:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1981
19764: 
19765:          Saara-Maria Paakkinen     Tarja Halonen              Lauri Palmunen
19766:          Kaarina Suonio            Olli Helminen              Eva-Maija Pukkio
19767:          Pekka Starast             Maija Rajantie              Terhi Nieminen-Mäkynen
19768:          Pirjo Ala-Kapee           Pirkko Valtonen             Boris Renlund
19769:          Liisa Jaakonsaari         Mikko Elo                   Heli .Astala
19770:          Anna-Liisa Piipari        Sakari Knuuttila            Inger Hirvelä
19771:          Juhani Raudasoja          Risto Tuominen              Helvi Niskanen
19772:          Peter Muurman             Matti Puhakka               Ulla-Leena Alppi
19773:          Pentti Lahti-Nuuttila     Kaisa Raatikainen           Marjatta Stenius-Kaukonen
19774:          Juhani Surakka            Markku Kauppinen            Unto Ruotsalainen
19775:                          Mikko Kuoppa              Mauri Pekkarinen
19776:                                             N:o 471                                                 3
19777: 
19778: 
19779: 
19780: 
19781:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19782: 
19783:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     leikkikalujen psyykkisten vaikutusten sääntele-
19784: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      miseksi. Myöskään tuoteturvallisuuslainsäädän-
19785: olette 27 päivänä marraskuuta 1981 päivätyn        nön soveltamisalaa ei. ole tarkoituksenmukaista
19786: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ulottaa tälle alueelle. Kauppa- ja teollisuusmi-
19787: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      nisteriön leikkikaluasetusta valmistellut työryh-
19788: edustaja Paakkisen ym. kirjallisesta kysymyk-      mä totesi olevan kuitenkin tärkeätä, että myös
19789: sestä n:o 471:                                     lapsen psyykkiseen ympäristöön tulisi pyrkiä
19790:                                                    vaikuttamaan nykyistä myönteisemmällä tavalla.
19791:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Tämä olisi työryhmän mielestä mahdollista pe-
19792:        ryhtyä estääkseen lasten kasvulle ja ke-    rustamalla maahamme Ruotsin lekmiljörådet'ia
19793:        hitykselle vahingollisten sotaa ja sota-    vastaava elin, jonka tehtävänä olisi edistää ko-
19794:        aseita kuvaavien leikkivälineiden maa-      konaisvaltaisesti lapsen sekä fyysistä että psyyk-
19795:        hantuonnin ja myynnin ja sitä kautta        kistä ympäristöä. Perustettava elin sijoittuisi
19796:        joutumisen lasten leikkeihin?               työryhmän käsityksen mukaan Ruotsin tapaan
19797:                                                    luontevimmin sosiaalihallituksen yhteyteen.
19798:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Tällä hetkellä asian käsittely tapahtuu lähin-
19799: vasti seuraavaa:                                   nä sosiaalihallituksessa, joka on asettanut ke-
19800:    Lapsen fyysiseen turvallisuuteen vaikuttavia    väällä 1980 työryhmän selvittämään ja kehittä-
19801: leikkikalun ominaisuuksia säännellään elintar-     mään lasten sisällä ja ulkona tapahtuvaa leikin
19802: vikelainsäädännössä. Kauppa- ja teollisuusminis-   ja toiminnan ohjausta. Työryhmässä valmistel-
19803: teriössä valmistui vuonna 1979 ehdotus elin-       laan ehdotusta, jonka mukaan leikkivälinelain-
19804: tarvikelain (526/ 41) nojalla annettavaksi ase-    säädäntöä tulisi kehittää siten, että sen puit-
19805: tukseksi leikkikaluista. Kauppa- ja teollisuus-    teissa voitaisiin estää lapsen fyysiselle, psyykki-
19806: ministeriö asetti lisäksi kesällä työryhmän val-   selle ja sosiaaliselle kehitykselle vaarallisten
19807: mistelemaan ehdotusta tuoteturvallisuuslainsää-    leikki- ym. välineiden tuonti, valmistus ja
19808: dännöksi. Työryhmän mietintö valmistunee ke-       markkinointi.
19809: vättalvella 1982. Toteutuessaan tuoteturvalli-        Koska leikkikatujen sekä fyysiseen että
19810: suuslainsäädäntö suo elintarvikelainsäädäntöä      psyykkiseen sääntelyyn liittyvät valmistelutyöt
19811: laajemmat valtuudet puuttua leikkikalujen fyy-     ovat kesken, ei vielä voida sanoa, mihin mah-
19812: siseen turvallisuuteen muun muassa niiden me-      dollisiin toimenpiteisiin viranomaiset ryhtyvät
19813: kaanisten vaarojen osalta.                         kysymyksessä tarkoitettujen leikkivälineiden
19814:    Elintarvikelainsäädäntö ei anna valtuuksia      suhteen.
19815:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1981
19816: 
19817:                                                                           Ministeri Esko Rekola
19818: 4                                            1981 vp.
19819: 
19820: 
19821: 
19822: 
19823:                            Tili Riksdagens Herr Talman
19824: 
19825:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        ningar. Lagstiftningen om produktsäkerhet
19826: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       sträcker sig inte heller ändamålsenligt tili detta
19827: av den 27 november 1981 tili vederbörande           område. Den av handels- och industriministeriet
19828: medlem av statsrådet för avgivande av svar          tilisatta arbetsgruppen för beredning av en lek~
19829: översänt avskrift av följande av riksdagsman        saksförordning framhöll dock vikten av att
19830: Paakkinen m.fl. undertecknade spörsmål nr           även barnets psykiska miljö skulle kunna på-
19831: 471:                                                verkas på ett mera positivt sätt än är fallet.
19832:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      Arbetsgruppen anser att detta vore möjligt
19833:        ta för att sådana för barnens uppväxt        genom att man inrättar i landet ett organ som
19834:        och utveckling menliga leksaker som          i likhet med det svenska lekmiljörådet skulle
19835:        imiterar krig och militära vapen inte        ha tili uppgift att befordra hela den fysiska och
19836:        finge importeras och försäljas för att       psykiska miljö som barnet växer i. Organet
19837:        inte den vägen få plats i barnens lek?       kunde enligt arbetsgruppens mening lämpligast
19838:                                                     placeras i samband med socialstyrelsen, såsom
19839:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        är fallet även i Sverige.
19840: anföra följande.                                        För ögonblicket bereds ärendet främst inom
19841:    De egenskaper som hos leksaker har inver-        socialstyrelsen, viiken också har våren 1980
19842: kan på barnets fysiska trygghet regleras i livs-    tilisatt en arbetsgrupp med uppgift att utreda
19843: medelslagstiftningen. I handels- och industri-      och utveckla styrningen av barnets lekverk-
19844: ministeriet utarbetades år 1979 ett förslag till    samhet både inom- och utomhus. Arbetsgrup-
19845: en förordning om leksaker för att avges med         pen håller på att uppgöra ett förslag enligt
19846: stöd av livsmedelslagen (526/41). I somras          vilket lagstiftningen angående leksaker borde
19847: tillsatte ministeriet dessutom en arbetsgrupp        utvecklas så, att den skulle ge möjlighet tili
19848: med uppgift att bereda ett förslag tili lagstift-   att förhindra import, tiliverkning och mark-
19849: ning angående produktsäkerhet. Arbetsgruppen         nadsföring av sådana leksaker och annat sådant
19850: torde lämna sitt betänkande under vårvintern         materia! som kan äventyra barnets fysiska,
19851: 1982. Lagen om produktsäkerhet kommer, om            psykiska eller sociala utveckling.
19852: den förverkligas, att ge vidare befogenheter än         Emedan regleringen av leksakernas fysiska
19853: livsmedelslagstiftningen att ingripa i den fysis-   ävensom psykiska verkningar är fortfarande
19854: ka tryggheten hos 1eksaker bl. a. i fråga om         under beredning, kan man ännu inte säga vilka
19855: mekaniska risker.                                   eventuella åtgärder myndigheterna kommer att
19856:     Livsmedelslagstiftningen ger inga befogen-      för de i spörsmålet avsedda leksakernas del
19857: heter att reglera leksakernas psykiska verk-         vidtaga.
19858:      Helsingfors den 22 december 1981
19859: 
19860:                                                                             Minister Esko Rekola
19861:                                               1981 vp.
19862: 
19863: Skriftligt spörsmål nr 472
19864: 
19865: 
19866: 
19867: 
19868:                                   Renlund m. fl.: Om förbättrad kapacitet för hjärtoperationer
19869: 
19870: 
19871:                            Tili Riksdagens Herr Talman
19872: 
19873:    Kranskärlssjukdom och därav förorsakad            Kostnaderna för operationerna har inte varit
19874: hjärtinfarkt är en mycket vanlig dödsorsak i         högre än vad motsvarande operation skulle ha
19875: vårt land. Finland hör internationellt sett tili     kostat i Finland. Då länsstyrelsen vägrat god-
19876: de mest utsatta länderna i världen beträffande       känna dessa kostnader som statsbidragsberätti-
19877: förekomsten av hjärt- och kärlsjukdomar. Även        gade, har det i många fall lett tili oöverstig-
19878: relativt unga personer drabbas av kranskärls~        liga hinder för vissa patientgrupper, närmast
19879: sjukdom och blodpropp. Trots detta är                mot den bakgrunden, att centralsjukhusdistrik-
19880: våra möjligheter att operativt behandla              ten också vägrat ta del i kostnader, som inte
19881: dessa     patienter    synnerligen     begränsade    är statsbidragsberättigade. Därför borde stats-
19882: p.g.a     bristande    operationskapacitet     vid   makten ompröva sin inställning tili dylika ope-
19883: våra universitetscentralsjukhus. Enligt in-          rationer, som sker utomlands och bevilja stats-
19884: ternationell statistik borde i vårt land utföras     bidrag, som skulle matsvara normala opera-
19885: ca 800-1 200 s.k. by-pass -operationer per år.       tionskostnader i Finland.
19886: Den dystra verkligheten är emellertid den, att          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i
19887: vårt lands operationskapacitet rör sig kring         den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
19888: knappa 400 per år vid Helsingfors, Aho, Tam-         föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
19889: merfors och Uleåborgs universitetscentralsjuk-       rådet ställa följande spörsmål:
19890: hus. Långtidsresultaten av operativ behandling
19891: kombinerad med medicinsk terapi är mycket                      Vilka åtgärder avser Regeringen vid-
19892: effektivare än enbart konservativ behandling.               ta för att förbättra operationskapaci-
19893: Nurådande situationen har lett tili att hjärt-              teten av hjärtpatienter, som lider av
19894: patienter, som bedöms som lämpliga för krans-               förträngningar i kranskärlen, tili en
19895:  kärlsoperation, antingen gallras bort på grund             miniminivå om 600-800 kranskärls-
19896: av bristande operationsmöjligheter ellet dör i              (by-pass) operationer per år, och
19897: kön på grund av långa väntetider. I en del                     vilka åtgärder tänker Regeringen vid-
19898: fall har hjärtpatienter sänts tili utlandet, t.ex.          ta för att centralsjukhusen skulle erhål-
19899:  Sverige, för ovan nämnda hjärtoperation. Detta             la statsbidrag för de patienter, som
19900: har bl.a. skett i Vasa sjukvårdsdistrikt, som               måste opereras i Sverige på grund av
19901: har sänt sina patienter tili Uppsala i Sverige.             bristande kapacitet i Finland?
19902:       Helsingfors den 27 november 1981
19903: 
19904:          Boris Renlund                  Ole Norrback                  Ritva Laurila
19905:          Håkan Malm                     Elisabeth Rehn                Tapio Holvitie
19906:          Jutta Zilliacus                Henrik Westerlund             Aila Jokinen
19907:          Eeva Kauppi                    Ingvar S. Melin               Kalevi Mattila
19908:          Helvi Hyrynkangas              Bror Liliqvist                Petter Savola
19909: 
19910: 
19911: 
19912: 
19913: 088200004D
19914: 2                                            1981 vp;
19915: 
19916: Kirjallinen kysymys n:o 472                                                             Suomennos
19917: 
19918: 
19919: 
19920: 
19921:                                  Renlund ym.: Sydänleikkausten suorittamisedellytysten paranta-
19922:                                     misesta
19923: 
19924: 
19925:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19926: 
19927:     Sepelvaltimosairaudet ja niiden aiheuttamat olleet korkeammat kuin mitä vastaava leikkaus
19928: sydäninfanktit ovat erittäin tavallinen kuolin- olisi tullut maksamaan Suomessa. Kun läänin-
19929: syy maassamme. Kansainvälisesti ottaen Suomi hallitus on kieltäytynyt hyväksymästä näitä kus-
19930: kuuluu niihin maihin, joissa esiintyy eniten sy- tannuksia valtionapua saavien kustannusten pii-
19931: dän- ja sepelvaltimosairauksia. Myös suhteelli- riin, tämä on monessa tapauksessa johtanut
19932: sen nuoret henkilöt joutuvat sepelvaltimosai- ylitsepääsemättömiin esteisiin eräiden potilas-
19933: rauksien ja veritulppien uhriksi. Tästä huoli- ryhmien osalta jo senkin takia, että myös kes-
19934: matta mahdollisuutemme hoitaa näitä potilaita kussairaalapiirit ovat kieltäytyneet osallistumas-
19935: leikkauksilla ovat erittäin rajoitetut ·Sen joh- ta kustannuksiin, joita ei korvata valtionavulla.
19936: dosta, että yliopistollisissa keskussairaaloissam- Tämän vuoksi valtiovallan tulisi harkita uudel-
19937: me ei ole riittävästi leikkauskapasiteettia. Kan- leen suhtautumisensa tämäntapaisiin leikkauk-
19938: sainvälisen tilaston mukaan maassamme tulisi siin, jotka tapahtuvat ulkomailla, ja myöntää
19939: suorittaa noin 800-1 200 ns. by-pass -leik- näitä varten sellaista valtionapua, joka vastaisi
19940: kausta vuosittain. Synkkä todellisuus on kui- normaaleja leikkauskustannuksia Suomessa.
19941: tenkin se, että maamme leikkauskapasiteetti          Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäivä-
19942: on noin 400 leikkausta vuodessa Helsingin, järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esi-
19943: Turun, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19944: keskussairaaloissa. Leikkauksilla ja terapialla vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19945: tapahtuvan hoidon tulokset pitkällä tähtäimel-
19946: lä ovat paljon tehokkaammat kuin yksinomaan                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19947:  konservatiivinen hoito. Nykyinen tilanne on              ryhtyä parantaakseen leikkauskapasiteet-
19948: johtanut siihen, että sydänpotilaat, jotka on             tia sydänpotilaiden osalta, jotka kär-
19949: arvioitu sopiviksi sepelvaltimoleikkauksiin, joko         sivät tul<.keutumista sepelvaltimoissa,
19950:  karsitaan pois sen johdosta, että ei ole riittä-         600-800 sepelvaltimoleikkauksen ( by-
19951: viä mahdollisuuksia suorittaa leikkauksia, tai            pass) vähimmäistasolle vuodessa, ja
19952: potilaat kuolevat pitkien odotusaikojen joh-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19953: dosta. Joissakin tapauksissa sydänpotilaat on             ryhtyä, jotta keskussairaalat saisivat val-
19954: lähetetty ulkomaille, kuten esimerkiksi Ruot-             tionapua niiden potilaiden osalta, jot-
19955:  siin, sydänleikkauksiin. Tällaista on tapahtu-           ka joudutaan leikkaamaan Ruotsissa
19956: nut muun muassa Vaasan terveydenhoitopiiris-              sen johdosta, että Suomes·ta puuttuu
19957:  sä, joka on lähettänyt potilaansa Uppsalaan              leikkauskapasiteettia?
19958:  Ruotsiin. Leikkausten kustannukset eivät ole
19959:       Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1981
19960: 
19961:          Boris Renlund                  Ole Norrback                  Ritva Laurila
19962:          Håkan Malm                     Elisabeth Rehn                Tapio Holvitie
19963:          Jutta Zilliacus                Henrik Westerlund             Alla Jokinen
19964:          Eeva Kauppi                    Ingvar S. Melin               Kalevi Mattila
19965:          Helvi Hyrynkangas              Bror Lillqvist                Petter Savola
19966:                                                 N:o 472                                                3
19967: 
19968: 
19969: 
19970: 
19971:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19972: 
19973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          sen jälkeiset tehohoidon paikat. Näiden ansios-
19974: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           ta on leikkausten lukumäärää voitu huomatta-
19975: mies, olette 27 päivänä marraskuuta 1981 päi-          vasti nostaa vuoden 1981 aikana. Vuonna 1981
19976: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-       lisättiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan
19977: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         yhteensä 9 virkaa, joista 5 lääkärin virkaa se-
19978: sanedustaja Renlundin ym. näin kuuluvasta kir-         pelvaltimoleikkausten suorittamiseksi. Kun vie-
19979: jallisesta kysymyksestä n:o 472:                       lä sydäntutkimuksissa tarvittava röntgentutki-
19980:                                                        musyksikkö saadaan uusituksi vuoden 1982 ai-
19981:           Mihin toimenplteisnn Hallitus ai-            kana, ovat mahdollisuudet Turussa hyvät sepel-
19982:        koo ryhtyä parantaakseen leikkauska-            valtimoleikkausten toteuttamiselle. Kuopion yli-
19983:        pasiteettia sydänpotilaiden osalta, jot-        opistollisessa keskussairaalassa ovat leikkauk-
19984:        ka kärsivät tukkeutumista sepelvalti-           sien esteenä lähinnä vanhanaikaiset leikkaus-
19985:        moissa, 600-800 sepelvaltimoleikkauk-           ym. tilat. Sairaalan laajennus on kuitenkin jo
19986:        sen (by-pass) väh1mmäistasolle vuodes-          tekeillä, jolloin asianmukaiset tilat saadaan
19987:        sa, ja                                          käyttöön vuosina 1983-1984 ja sepelvaltimo-
19988:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         leikkauksia voidaan ruveta suorittamaan. Tam-
19989:        ryhtyä, jotta keskussairaalat saisivat val-     pereen yliopistollisessa keskussairaalassa ovat
19990:        tionapua niiden potilaiden osalta, jotka        toimitilat myös osaltaan esteenä leikkaustoimin-
19991:        joudutaan leikkaamaan Ruotsissa sen             nan laajentamiselle. Keskussairaalan laajennusta
19992:        johdosta, että Suomesta puuttuu leik-           suunnitellaan kuitenkin parhaillaan ja rakenc
19993:        kauskapasiteettia?                              nustyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 1984.
19994:                                                           Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
19995:    Vastauksena kysylffiykseen esitän kunnioitta-       sepelvaltimoleikkauksia tullaan asteittain lisää-
19996: vasti seuraavaa:                                       mään. Toimintaedellytykset ovat jo tällä het-
19997:    Vuosia 1981-1985 koskevassa valtakunnal-             kellä kohtalaisen hyvät Helsingin, Oulun ja Tu-
19998: lisessa suunnitelmassa sairaanhoitolaitosten toi-      run yliopistollisissa keskussairaaloissa. Kuopion
19999: minnan järjestämisestä on korostettu sepelval-         ja Tampereen yliopistollisissa keskussairaaloissa
20000: timoi:hin kohdistuvan leikkaustoiminnan tehos-         tilanne tulee lähivuosina parantumaan raken-
20001: tamista.                                               nushankkeiden myötä.
20002:    Lääkintöhallitus on valtakunnallisen suunni-           Koska leikkauskapasiteettia voidaan Suomen
20003: telman mukaisesti pyrkinyt henkilöstövoimava-          sairaaloissa lisätä, tarve ulkomailla suoritetta-
20004: roja ohjatessaan kehittämään sepelvaltimoleik-         viin leikkauksiin vähenee. Mikäli potilasta ei
20005:  kaustoimintaa asteittain yliopistokeskuksissa.        kuitenkaan kohtuullisessa ajassa voida leikata
20006:     Vuonna 1980 annettiin Oulun yliopistollisel-       Suomen sairaalassa, potilaan lähettäminen ul-
20007: le keskussairaalalle sydänleikkauksissa tarvitta-      komaiseen sairaalaan tapahtuu yliopistosairaa-
20008: vat virat. Samana vuonna voitiin Helsingin             lan kannanoton perusteella. Kustannuksiin suo-
20009: yliopistollisessa keskussairaalassa järjestää sepel-   ritettava valtionosuus tulee lrussakin tapauk-
20010: valtimoleikkausrpotilaiden tarvitsemat leikkauk-       sessa erikseen selvitettäväksi.
20011:       Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1981
20012: 
20013:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
20014: 4                                            1981 vty.
20015: 
20016: 
20017: 
20018: 
20019:                           Tili Riksdagens Herr Talman
20020: 
20021:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen        År 1981 fick Åbo universitetscentralsjuikhus
20022: anger hat Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-          ytterligare sammanlagt 9 ~tjänster, varav 5 lä-
20023: ve1se av den 27 november 1981 till veder-          kartjänster för kranskärlsoperationer. Då den
20024: börande medlem .av statsrådet översänt avskrift    röntgenundersökningsenhet som behövs vid
20025: av följande av riksdagsman Renlund m. fl. un-      hjärtundersökningar därtill blir förnyad under
20026: derteclmade spörsmål nr 472:                       år 1982, blir möjligheterna att göra kranskärls-
20027:                                                    operationer goda i Aho. Vid Kuopio univer-
20028:           Vilka åtgärder avser Regeringen vid-     sitetscentralsjukhus utgör de föråldrade opera-
20029:        ta för att förbättra oper.ationskapacite-   tions- o.a. utrymmena det främsta hindret för
20030:        ten av hjärtpatienter, som lider av för-    kranskärlsoperationer. En utbyggnad av sjuk-
20031:        trängningar i kr.anskärlen, tili en mi-     huset pågår emellertid redan, varför sakenliga
20032:        niminivå om 600-800 kranskärls- ( by-       utrymmen fås åren 1983-1984. Därefter kan
20033:        pass) operationer per år, och               man börja göra kranskärlsoperationer vid sjuk-
20034:           vilka åtgärder tänker Regeringen vid-    huset. Vid Tammerfors universitetscentralsjuk-
20035:        ta för att centralsjukhusen skulle er-      hus utgör även verksamhetsutrymmena ett hin-
20036:        hål1a statsbidrag för de patienter, som     der för en utvidgad operationsverksamhet. En
20037:        måste opereras i Sverige på grund av        utbyggnad av centralsjukhuset planeras eme1ler-
20038:        bristande kapacitet i Finland?              tid för närvarande och av:sikten är att bygg-
20039:                                                    nadsarbetena skall påbörjas år 1984.
20040:    Såsom svar på detta ~spörsmål får jag vörd-        Med ,stöd av det ovan anförda kan det ikon-
20041: samt .anföra följande:                             stateras att kranskärlsoperationerna kommer att
20042:    I den riksomfattande planen för ordnande        ökas stegvis. Verksamhetsförutsättningarna är
20043: av sjukvårdsanst.alternas verksamhet under åren    redan för närvarande tämligen goda vid Hel-
20044: 1981-1985 har det framhävts att ikransartär-       singfors, Uleåborgs och Abo universitetscen-
20045: operationsverksamheten borde effektiveras.         tralsjukhus. Vid Kuopio QCh Tammerfors uni-
20046:    Medicina1styrelsen har i enlighet med den       versitetscentralsjukhus kommer ~situationen att
20047: riksomfattande planen vid styrningen av per-       förbäHras under de närmaste åren när bygg-
20048: sonalresurser strävat till att stegvis utveckla    nadsprojekten framskridit.
20049: kranskärlsoperationerna vid universitetscen-          Eftersom operationskapaciteten kan ökas vid
20050: tralsjukhusen.                                     sjukhusen i Finland, ikommer behovet av ope-
20051:    År 1980 fick Uleåborgs universitetscentral-     rationer utomlands att minska. Om en opera-
20052: sjuikhus de tjänster som erfordras vid hjärt-      tion emellertid inte kan göras inom skälig tid
20053: operationer. Samma år kunde man vid Hel-           vid ett sjukhus i Finland, sänds patienten till
20054: singfors universitetscentralsjukhus ordna de in-   ett utländskt sjukhus på basen av universitets-
20055: tensivvårdsplatser som behövs efter kranskärls-    centralsjukhusets ställningstagande. Den stats-
20056: operationer. Tack vare dessa har ant.alet ope-     andel som skall erläggas för kostnaderna skall
20057: rationer kunnat höjas av:sevärt under år 1981.     utredas särskilt i varje enskilt fall.
20058:      Helsingfors den 31 december 1981
20059: 
20060:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
20061:                                             1981 vp.
20062: 
20063: Kirjallinen kysymys n:o 473
20064: 
20065: 
20066: 
20067: 
20068:                                  Lattula: Eräiden järjestöjen perinteisen varojen hankinnan mah-
20069:                                      dollistamisesta rahankeräyslain tulkintaa lieventämällä
20070: 
20071: 
20072:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20073: 
20074:    Monet järjestöt, niiden mukana myös par-           Omatoimineo rahoitus on partiolaisten kal-
20075: tiolaiset, ovat joutuneet tämän vuoden aika-       taisten järjestöjen elinehto ja siksi olisi mieles-
20076: na varsin hankalaan tilanteeseen uuden rahan-      täni välttämätöntä, että lakia tai sen tulkin-
20077: keräyslain (590/80) tulkinnan takia. Ao. lau-      taa voitaisiin pikaisesti lieventää. Järjestöjen
20078: takunta on lakia tulkitessaan ottanut sellaisen    toimesta on tehty paljon työtä tilanteen muut-
20079: kannan, että perinteinen varojen kerääminen        tamiseksi ja sitä tehdään edelleenkin.
20080: järjestötoimintaan on käynyt lähes mahdotto-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
20081: maksi. Lautakunnan tulkinnan mukaan varoja         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
20082: saa kerätä myymällä mm. tarroja, mutta jo          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20083: postikortti katsotaan sellaiseksi vastikkeeksi,    vaksi seuraavan kysymyksen:
20084: jonka myyminen on kauppatoimintaa.
20085:    Esimerkiksi partiolaisilla on ollut jo vuosi-             Tietääkö Hallitus niistä yllättävistä
20086: kausia tapana kerätä varoja adventtikalente-              ja järjestöjen varojen keräämistä vai-
20087: reilla. Kalentereita on myyty ovelta ovelle val-          keuttavista rajauksista, jotka rahanke-
20088: takunnallisella luvalla vuosittain ennen joulua.          räyslain perusteella sisäasiainministe-
20089: Kun kalentereille on anottu lupaa tälle vuo-              riön yhteyteen asetettu lautakunta on
20090: delle, vastaus on ollut kielteinen kaikilla ta-           tulkinnoillaan tehnyt, ja
20091: soilla. Kalenterien myynti on merkinnyt huo-                 mihin kiireellisiin toimenpiteisiin
20092: mattavaa osaa omatoimisessa rahoituksessa niin            Hallitus aikoo ryhtyä lain tulkinnan
20093: järjestölle, piirille, kuin myös lippukunnille.           lieventämiseksi siten, että järjestöjen,
20094: Myyntihinta on 10 mk, joka jakaantuu jär-                 mm. partiolaisten, perinteinen varojen
20095: jestön, piirin ja lippukunnan kesken suhteessa            kerääminen olisi jälleen mahdollista?
20096: 4:3:3 valmistuskulujen ollessa n. 1 mk/kpl.
20097:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1981
20098: 
20099:                                            Eero Lattula
20100: 
20101: 
20102: 
20103: 
20104: 088200005E
20105: 2                                          19s1 vp.
20106: 
20107: 
20108: 
20109: 
20110:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20111: 
20112:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    räyslainsäädännön esitöissä ja hallituksen esi-
20113: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tyksessä rahankeräyslaiksi korostettiin erityi-
20114: olette 1 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn         sesti tätä tunnusmerkkiä ja pyrittiin aikaisem-
20115: kirjeenne n:o 2283 ohella lähettänyt valtio-      paa selvemmin erottamaan rahankeräys muista
20116: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-     varainhankintamuodoista.
20117: sen kansanedustaja Eero Lattulan kirjallisesta        Rahankeräyslain mukaan ei vastikkeena pi-
20118: kysymyksestä n:o 473, jossa tiedustellaan:        detä merkkiä, tarraa tai muuta sen kaltaista
20119:                                                   tunnusta, jolla on vain vähäinen taloudellinen
20120:           Tietääkö Hallitus niistä yllättävistä   arvo. Rahankeräyslupia myöntävät viranomaiset
20121:        ja järjestöjen varojen keräämistä vai-     ja sisäasiainministeriön yhteydessä toimiva
20122:        keuttavista rajauksista, jotka rahanke-    rahankeräys- ja tavara-arpajaislautakunta ovat
20123:        räyslain perusteella sisäasiainministe-    joutuneet ratkaisuissaan ja lausunnoissaan otta-
20124:        riön yhteyteen asetettu lautakunta on      maan kantaa tämän säännöksen sisältöön. Tul-
20125:        tulkinnoillaan tehnyt, ja                  kinta näyttää vakiintuneen ·sellaiseksi, kuin ky-
20126:           mihin kiireellisiin toimenpiteisiin     symyksen perusteluosassa selostetaan. Ylim-
20127:        Hallitus aikoo ryhtyä lain tulkinnan       män hallintotuomioistuimemme kannanottoa
20128:        lieventämiseksi siten, että järjestöjen,   tähän tulkintakysymykseen ei tiettävästi ole.
20129:        mm. partiolaisten, perinteinen varojen         Sisäasiainministeriössä on selvitetty rahan-
20130:        kerääminen olisi jälleen mahdollista?      keräyslainsäädännön mahdollisia muutostarpei-
20131:                                                    ta. Sellaiset muutokset, jotka olisivat omiaan
20132:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        hämärtämään vastikkeettoman rahankeräyksen
20133: taen seuraavaa:                                    ja liiketoiminnan muodossa tapahtuvan varain-
20134:    Rahankeräys on luonteensa mukaisesti ja         hankinnan eroa, tuskin ovat perusteltuja. Sen
20135: rahankeräyslain nimenomaisen säännöksen no-        sijaan on syytä selvittää, millä tavoin eräiden
20136: jalla vastikkeetonta varainhankintaa. Se poik-     perinteisten varainhankintatapojen käyttäminen
20137: keaa juuri tämän tunnusmerkkinsä perusteella       voidaan rahankeräyssäännöstön perusperiaat-
20138: mm. liiketoiminnasta ja arpajaisista. Rahanke-     teita horjuttamatta edelleen turvata.
20139:      Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1981
20140: 
20141:                                                               Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
20142:                                               N:o 473                                              3
20143: 
20144: 
20145: 
20146: 
20147:                            Tili Riksdagens Herr Talman
20148: 
20149:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         ringens proposition med förslag tili lag om
20150: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        penninginsamlingar betonades särskilt detta
20151: nr 2283 av den 1 december 1981 tili veder-           kännetecken och man strävade tili att på ett
20152: börande medlem av statsrådet översänt av-            tydligare sätt än tidigare göra skillnad mellan
20153: skrift av följande av riksdagsman Eero Lattula       å ena sidan penninginsamling och å andra si-
20154: undertecknade spörmål nr 4 73:                       dan andra former av medelsanskaffning.
20155:                                                          Enligt lagen om penninginsamlingar be-
20156:           Är Regeringen medveten om de               traktas som vederlag inte märke eller klister-
20157:        överraskande begränsningar, ägnade att        märke eller annat sådant teeken med endast
20158:        försvåra olika organisationers insam-         ringa ekonomiskt värde. De myndigheter som
20159:        ling av medel som uppkommit genom             beviljar tilistånd tili penninginsamlingar och
20160:        tolkningar i den nämnd som med stöd           den i anslutning tili inrikesministeriet verkan-
20161:        av lagen om penninginsamlingar till-          de nämnden för penninginsamlingar och varu-
20162:        satts i anslutning tili inrikesministeriet,   lotterier har i sina avgöranden och utlåtanden
20163:        och                                           varit tvungna att ta ställning tili innehållet i
20164:           vilka brådskande åtgärder ämnar            detta stadgande. Den gängse tolkningen ver-
20165:        Regeringen vidta för att lindra tolk-         kar ha blivit den som anges i motiveringen
20166:        ningen av lagen så, att det åter bleve        tili spörsmålet. Veterligen har högsta förvalt-
20167:        möjligt    för    organisationer,    bl. a.   ningsdomstolen inte tagit ställning tili denna
20168:        scouterna, att på traditionellt sätt sam-     tolkningsfråga.
20169:        Ja in medel?                                      Inrikesministeriet har utrett behovet av
20170:                                                      ändringar i lagstiftningen om penninginsam-
20171:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        lingar. Ändringar, som skulle vara ägnade att
20172: samt anföra följande:                                göra skillnaden mellan penninginsamling utan
20173:    Penninginsamling är, tili sin karaktär och        vederlag och medelsanskaffning i form av
20174: genom ett uttryckligt stadgande i lagen om           affärsverksamhet mindre tydlig, är knappast
20175: penninginsamlingar, insamling av medel utan          motiverade. Däremot är det skäl att utreda
20176: vederlag. Det är just detta kännetecken som          på vilket sätt vissa traditionella sätt för me-
20177: skiljer penninginsamling från bl. a. affärsverk-     delsanskaffning kan tryggas utan att grund-
20178: samhet och lotteri. I förarbetena tili lag-          principerna i den lagstiftning som gäller
20179: stiftningen om penninginsamlingar och i rege-        penninginsamlingar rubbas.
20180:      Helsingfors den 31 december 1981
20181: 
20182:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
20183:                                              1981 vp.
20184: 
20185: Kirjallinen kysymys n:o 474
20186: 
20187: 
20188: 
20189: 
20190:                                  Saarikoski: Yritysten ylimääräisen työllistämistuen uudelleen
20191:                                     käyttöönottamisesta erityisesti nuorisotyöttömyyden torju-
20192:                                     miseksi
20193: 
20194: 
20195:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20196: 
20197:    Yritysten ylimääräisen työllistämistuen käyt-       Ylimääräinen työllistämistuki kohdentui pää-
20198: töönotosta sovittiin vuoden 1979 alussa alle-       osin pienii~ ja keskisuuriin yrityksiin. Tulos-
20199: kirjoitetun tulopoliittisen kokonaisratkaisun yh-   ten perusteella voidaan katsoa, että ylimääräi-
20200: teydessä. Tuen avulla pyrittiin nopeuttamaan        nen tuki nopeutti työpaikkojen syntymistä.
20201: yritysten työvoiman hankintaa ja edistämään            Tämänhetkisessä työllisyystilanteessa ja suh-
20202: uusien työpaikkojen syntymistä.                     danteiden näyttäessä varsin synkiltä olisi tar-
20203:    Yrityksille voitiin 23. 2. 1979 ylimääräisestä   koituksenmukaista pyrkiä nopeuttamaan yritys-
20204: yritysten työllistämistuesta annetun lain ( 205/    ten. työvoimanottoa ja edistämään uusien työ-
20205: 79) nojalla myöntää ylimääräistä työllistämis-      paikkojen syntymistä. Tämä voisi tapahtua ot-
20206: tukea muun niille mahdollisesti myönnetyn val-      tamalla uudelleen käyttöön ylimääräinen yri-
20207: tionrahoituksen lisäksi. Kertaluontoisen tuen       tyksille myönnettävä väliaikainen työllistämis-
20208: määrä oli maalis-huhtikuussa 1979 syntyneen         tuki niiden ottaessa työntekijöitä. pysyväksi tar-
20209: työsuhteen osalta 6 000 markkaa ja touko-           koitettuun kokopäiväiseen työsuhteeseen.
20210: kesäkuussa 1979 alkaneen·· työsuhteen osalta           Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
20211: 3 000 markkaa. Tuki maksettiin yrityksille kah-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
20212: dessa erässä siten, että puolet tuesta makset-      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
20213: tiin vuoden 1979 heinäkuussa ja loppuosa vu<r       seuraavan kysymyksen:
20214: den 1980 huhtikuussa. Tuen saamisen edelly-
20215: tyksenä oli, että yrityksen työvoimavahvuus oli                Aikooko Hallitus ottaen·· huomioon
20216: vuoden 1980 tammikuussa vuotta aikaisempaa                  maamme vakavan työttömyyden ja eri-
20217: suurempi ja että tuen avulla työllistetty hen-              tyisesti nuorisotyöttömyyden sekä syn-
20218: kilö oli otettu paikallisen työvoimatoimiston               kät taloudelliset ennusteet antaa edus-
20219: osoittamana.                                                kunnalle lakiesityksen, jolla voitaisiin
20220:    Tukipäätöksiä tehtiin 15 300 henkilön työl-              nopeasti uudelleen käynnistää vuoden
20221: listämisestä. Näistä lähes 5 100 henkilön osal-             1979 kaltainen ylimääräinen yritysten
20222: ta yritys sai myös nuorten työllistämistukea.               työllistämistuki?
20223: Vuoden 1979 aikana tuen maksatukseen varat·
20224: tiin 100 milj. markkaa, josta käytettiin saman
20225: vuoden loppuun mennessä 28 milj. rnarkkaa;
20226:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1981
20227: 
20228:                                          Helge Saarikoski
20229: 
20230: 
20231: 
20232: 
20233: 088200018V
20234: 2                                             1981 vp.
20235: 
20236: 
20237: 
20238: 
20239:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20240: 
20241:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         kilön työllistämiseen, joista runsaan 5 000 hen-
20242: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         kilön osalta maksettiin lisäksi nuorten työllis-
20243: mies, olette 1 päivänä joulukuuta 1981 päi-          tämistukea. Ylimääräinen yritysten työllistämis-
20244: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        tuki kohdistui lähinnä pieniin ja keskisuuriin
20245: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         yrityksiin.
20246: kansanedustaja Helge Saarikosken näin kuulu-            Saadut palautetiedot ylimääräisestä yritysten
20247: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 474:            työllistämistuesta ovat olleet sikäli myöntei-
20248:                                                      siä, että tuen avulla on nimenomaisesti pys-
20249:           Aikoo Hallitus ottaen huomioon             tytty vaikuttamaan siihen, että työnantajat ovat
20250:        mamme vakavan työttömyyden ja eri-            aientaneet työpaikkojen perustamista. Siitä ei
20251:        tyisesti nuorisotyöttömyyden sekä syn-        sen sijaan ole selvitystä, kuinka monta sellais-
20252:        kät taloudelliset ennusteet antaa edus-       ta työpaikkaa tuen avulla perustettiin, jotka
20253:        kunnalle lakiesityksen, jolla voitaisiin      ilman tuen myöntämistä olisivat jääneet koko-
20254:        nopeasti uudelleen käynnistää vuoden          naan perustamatta. Haittapuolista voidaan mai-
20255:        1979 kaltainen ylimääräinen yritysten         nita lähinnä tuen seurannan ja takaisinperin-
20256:        työllistämistuki?                             töjen aiheuttama suuri työmäärä. Mikäli yli-
20257:                                                      määräinen yritysten työllistämistuki otettaisiin
20258:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        uudelleen käyttöön, tulisi tuen myöntämisedel-
20259: vasti seuraavaa:                                     lytykset säännellä aiempaa tarkemmin. Samoin
20260:    Laki ylimääräisestä yritysten työllistämistues-   tulisi tuen maksatus muuttaa tapahtuvaksi ko-
20261: ta oli yksi niistä valtiovallan toimenpiteistä,      konaan jälkikäteen, jotta työläiltä takaisin-
20262: jotka liittyivät 9. 1. 1979 allekirjoitettuun tu-    perinnäiltä voitaisiin välttyä.
20263: lopoliittiseen kokonaisratkaisuun. Tuen avulla          Jos ylimääräinen yritysten työllistämistuki
20264: pyrittiin nopeuttamaan työvoiman rekrytointia        haluttaisiin ottaa uudelleen käyttöön, tulisi se
20265: ja osittain myös edistämään uusien työpaikko-        ajoittaa seuraavan noususuhdanteen alkuun, ku-
20266: jen syntymistä noususuhdanteen alkuvaiheessa.        ten myös vuonna 1979 meneteltiin.
20267: Tuen määrä oli riippuvainen uuden työsuhteen            Tällöin sen avulla voitaisiin ilmeisesti no-
20268: alkamisajankohdasta siten, että suurempi tuki        peuttaa uusien työsuhteiden syntymistä. Lasku-
20269: maksettiin aikaisemmin alkaneista työsuhteista       suhdanteen aikana tuen käytöllä sen sijaan tus-
20270: ja pienempi myöhemmin alkaneista. Yritysten          kin olisi merkitystä, koska sen määrä on joka
20271: ylimääräistä työllistämistukea ei tuolloin rajat-    tapauksessa suhteellisen pieni työpaikan aiheut-
20272: tu koskemaan pelkästään nuoria henkilöitä. Tu-       tamiin kustannuksiin verrattuna.
20273: kea myönnettiin yhteensä runsaan 15 300 hen-
20274:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1982
20275: 
20276:                                                                Työvoimaministeri Jouko Ka;ano;a
20277:                                               N:o 474                                              3
20278: 
20279: 
20280: 
20281: 
20282:                            Tili Riksdagens Herr Talman
20283: 
20284:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         selsätta sammanlagt drygt 15 300 personer, av
20285: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            vilka 5 000 personer dessutom var föremål för
20286: velse av den 1 december 1981 tili vederbö-           sysselsättningsstöd för unga. Extra sysselsätt-
20287: rande medlem av statsrådet för besvarande            ningsstöd tili företag riktades främst tili små
20288: översänt avskrift av följande av riksdagsman         och medelstora företag.
20289: Helge Saarikoski ställda skriftliga spörsmål             De uppgifter man fått om effekten av extra
20290: nr 474:                                              sysselsättningsstöd tili företag har varit posi-
20291:                                                      tiva i den meningen att man genom stödet
20292:           Ämnar Regeringen med tanke på              uttryckligen kunnat medverka tili att arbets-
20293:        vårt lands allvarliga sysselsättningslä-      givare tidigare lagt grundandet av nya arbets-
20294:        ge och speciellt ungdomsarbetslösheten        platser. Däremot föreligger ingen utredning om
20295:        samt dystra ekonomiska utsikter avge          hur många sådana arbetsplatser grundades med
20296:        riksdagen ett lagförslag, som skulle          hjälp av stödet som utan stödets beviljande
20297:        göra det möjligt att på nytt införa lik-      helt skulle ha uteblivit. Av nackdelarna kan
20298:        nande extra sysselsättningsstöd tili fö-      man främst nämna den stora arbetsbördan som
20299:        retag som gällde år 1979?                     uppföljning och återindrivning av stödet för-
20300:                                                      anledde. Hall extra sysselsättningsstöd tili fö-
20301:    Som svar på detta spörsmål framför jag            retag på nytt skulle införas borde förutsätt-
20302: vördsamt följande:                                   ningarna för stödets beviljande ges en nog-
20303:    Lagen om extra sysselsättningsstöd tili fö-       grannare definition än förut. Samtidigt borde
20304: retag var en av de åtgärder av statsrådet vil-       utanordningen av stödet ändras så att den i
20305: ka anslöt sig tili den inkomstpolitiska helhets-     sin helhet sker i efterskott för att man skall
20306: uppgörelsen som undertecknades 9. 1. 1979.           kunna undvika arbetsdryga återindrivningar.
20307: Genom stödet strävade man tili att påskynda              Om man på nytt ville införa extra syssel-
20308: rekryteringen av arbetskraft och delvis också        sättningsstöd tili företag borde det förläggas
20309: att främja uppkomsten av nya arbetsplatser i         tili början av följande högkonjunktur, såsom
20310: en begynnande högkonjunktur. Stödbeloppet            fallet också var år 1979.
20311: var beroende av tidpunkten för det nya ar-               Därvid skulle man uppenbarligen genom det-
20312: betsförhållandets inledande så, att stödet för       ta stöd kunna påskynda uppkomsten av nya
20313: de tidigare inledda arbetsförhållandena var          arbetsförhållanden. Under en lågkonjunktur
20314: större än för de arbetsförhållanden som på-          skulle stödet däremot knappast ha betydelse,
20315: börjats senare. Extra sysselsättningsstöd tili fö-   eftersom stödbeloppet i varje fall är relativt
20316: retag inskränktes då inte tili att enbart gälla      litet jämfört med de kostnader som föranleds
20317: unga personer. Stödet beviljades för att sys-        av en ny arbetsplats.
20318:      Helsingfors den 7 januari 1982
20319: 
20320:                                                             Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
20321:                                                1981 vp.
20322: 
20323: Kirjallinen kysymys n:o 475
20324: 
20325: 
20326: 
20327: 
20328:                                    E. Laine ym.: Turun ja Porin läänin kuntien koulurakennus-
20329:                                       hankkeiden rahoituksen lisäämisestä
20330: 
20331: 
20332:                          E·duskunnan          Herra' Puhemiehelle
20333: 
20334:    Turun ja Porin !ääriin kunnissa oli,viime ke~       ohjelmaan vuosille 1982-86 merkityt kohteet
20335: väänä ilmoitettuja opetusministeriön luvanva-          ovat määrältään n. 1/5 kuntien tarpeesta. Täl~
20336: raisia koulurakennushankkeita suunnittelukau-          laisesta tilanteesta kärsivät lapset ja opettajat
20337: delle 1982-86 yhteensä 124. , Hankkeiden               sekä myös lasten vanhemmat ja koulujen ope-
20338: kustannusarvioiden yhteismäärä ylitti 400 mil~         tustoiminnan järjestäminen. Tilanne olisi mitä
20339: jcionan markan rajan. Annetun s\mnnittelukiin-         pikimmin korjattava.
20340: tiön puitteissa lääninhallitus sijoitti näistä kii-       Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
20341: reellisyysjärjestykseen vuosille 1982-86 Vain          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
20342: neljänneksen eli 31 hanketta, joiden yhteinen          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20343: kustannusarvio oli n. 117 milj. markkaa. Kou"          vaksi seuraavan kysymyksen:
20344: luhallitus puolestaan on sijoittanut kouluraken-
20345: nushankkeiden ohjeelliseen kiireellisyysjärjes-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20346: tykseen em. hankkeista 'vain 26, joiden kustan-               ryhtyä Turun ja Porin läänin kuntien
20347: nusarvioiden yhteissumma on n. 70 milj. mark-                 koUlurakennushankkeiden rahoituksen
20348: kaa.                                                          lisäämiseksi ja turvaamiseksi erityisesti
20349:    Edellä kerrotut tiedot osoittavat koulura-                 suunnittelukaudelle 1982-86 ilmoitet-
20350: kentamisen laahaavan kaukana kuntien il-                      tujen opetusministeriön luvanvaraisten
20351: moittaman tarpeen jäljes,sä. , Kouluhallituksen               hankkeiden osalta?
20352:       Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1981
20353: 
20354:          Ensio Laine                     Heli Astala                     Anna-Liisa Jokinen:
20355: 
20356: 
20357: 
20358: 
20359: 088200015S
20360: 2                                            1981 vp.
20361: 
20362: 
20363: 
20364: 
20365:                        Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
20366: 
20367:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      opetusministeriön toimesta rakentamislupajär-
20368: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      jestelmän avulla, josta viimeksi on säädetty
20369: olette kirjeellänne 1 päivältä joulukuuta 1981     kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston
20370: n:o 2285 lähettänyt valtioneuvoston asianon;tai-   valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista
20371: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensio     annetun asetuksen (1118/78) 14, 15 ja 16
20372: Laineen ym. seuraavan kirjallisen kysymyksen       §: ssä. Näiden säännösten mukaan opetusminis-
20373: n:o 475:                                           teriö myöntää rakentamisluvat peruskoulujen
20374:                                                    rakennustöitä varten vuosittain yhdellä kertaa
20375:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sitten kun kouluhallitus on tehnyt yhtenäisen
20376:         ryhtyä Turun ja Porin läänin kuntien ehdotuksen rakentamislupien myöntämisestä ja
20377:         koulurakennushankkeiden rahoituksen asia on ollut valmistavasti käsiteltävänä valtio-
20378:          lisäämiseksi ja turvaamiseksi erityisesti neuvoston raha-asiainvaliokunnassa. Tässä kou-
20379:          suunnittelukaudelle 1982-86 ilmoitet- luhallituksen ehdotuksessa kuntien rakentamis-
20380:          tujen opetusministeriön luvanvaraisten lupahakemukset on asetettu valtakunnalliseen
20381:          hankkeiden osalta?                        kiireellisyysjärjestykseen. Rakennushankkeet on
20382:                                                    kouluhallituksen ehdotuksessa pantu valtakun-
20383:    Vastauksena kysymykseen esitän k.unnioit- nalliseen kiireellisyysjärjestykseen koulun toi-
20384: taen seuraavaa:                                    minnallisen näkökohdan mukaan harkitun tilan-
20385:    Vuotuiset valtion tulo- ja menoarviossa pe- tarpeen akuuttisuuden perusteella riippumatta
20386: ruskoulujen rakentamiseen osoitetut valtion- siitä, millä paikkakunnalla tuo tilantarve on
20387: osuus- ja lainamäärärahat ovat käyttötarkoituk- ollut olemassa.
20388: seensa nähden alueellisesti jakamattomia. Kou-         Edellä olevasta seuraa, ettei hallitus voi
20389: luhallitus on omaan koulurakentamisen hanke- ryhtyä toimenpiteisiin kuntien koulurakennus-
20390: kohtaiseen rahoitusohjelmaansa vuosille 1981- hankkeiden läänikohtaisen rahoituksen lisäämi-
20391: 1986 liittyen antanut lääninhallituksille mark- : seksi tai niiden toteuttamisen turvaamiseksi
20392: kamääräisiä suunnittelukiintiöitä, mutta kysy- . vain määrätyn läänin alueella.
20393: myksessä olevien määrärahojen jako tapahtuu
20394:      Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1982
20395: 
20396:                                                                   Opetusministeri Pär Stenbäck
20397:                                              N:o 47.5                                             3
20398: 
20399: 
20400: 
20401: 
20402:                           Tili    Riksdagens         Herr Talman
20403: 
20404:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ansiag sker på uppdrag av undervisningsmi-
20405: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       nisteriet via ett system med byggnadstilistånd
20406: av den 1 december 1981 tili vederbörande            varom senast stadgats i förordningen om stats-
20407: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      andelar och -understöd samt Iån åt kommunaia
20408: jande av riksdagsman Ensio Laine m.fl. under-       grundskoior, gymnasier och allmänna bibliotek
20409: tecknade spörsmål nr 475:                            (1118/78) 14, 15 och 16 §§. Enligt dessa
20410:                                                     stadganden beviljar undervisningsministeriet
20411:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      byggnadstilistånd för grundskoiornas byggnads-
20412:        ta för att öka och trygga finansieringen     arbeten en gång i året efter att skoistyrelsen
20413:        av kommunala skoianläggningsprojekt i        avgivit ett enhetligt försiag om beviijande av
20414:        Åbo och Björneborgs Iän särskilt under       byggnadstilistånd och efter att ärendet under-
20415:        planeringsperioden 1982-86 för de an-        gått förberedande behandling i statsrådets
20416:        mälda projektens del vilka är beroende       finansutskott. I skolstyrelsens försiag har alla
20417:        av undervisningsministeriets tilistånd?      Iandets kommuners ansökningar om byggnads-
20418:                                                     tilistånd piacerats i skyndsamhetsordning.
20419:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       Byggnadsprojekten har i skoistyrelsens försiag
20420: samt framföra föijande:                             piacerats i skyndsamhetsordning på basen av
20421:    De årliga statsandeiar och Iåneansiag som i      hur akut utrymmesbehovet är för skoians verk-
20422: statsförslaget anvisats för uppförande av grund-    samhet, oberoende av på viiken ort behovet
20423: skolor har inte fördelats regionalt vad beträffar   föreligger.
20424: användningsändamålet. Skolstyrelsen har i an-           Av ovanstående föijer att regeringen inte
20425: slutning tili sitt eget finansieringsprogram över   kan vidta åtgärder för att öka finansieringen
20426: skolbyggnadsprojekten för åren 1981-1986            av skoianläggningsprojekt eller för att trygga
20427: givit länsstyrelserna planeringskvoter beräknade    deras förverkligande enbart i något bestämt
20428: i mark, men fördelningen av ifrågavarande           Iän.
20429:      Helsingfors den 6 januari 1982
20430: 
20431:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
20432:                                               1981 vp.
20433: 
20434: Kirjallinen kysymys n:o 476
20435: 
20436: 
20437: 
20438: 
20439:                                  Säilynoja: Moottoriajoneuvolain uudistamisesta
20440: 
20441: 
20442:                         Eduskunnan          Herra        Puhemiehelle
20443: 
20444:    Eduskunta muutti viime kesäkuussa mootto-           Edullisessa asemassa ovat myös kotimaassa
20445: riajoneuvoverolakia siten, että myös petroli-       valmistettavien petrolikäyttöisten moottoriajo-
20446: käyttöisiksi muutetut moottoriajoneuvot tulivat     neuvojen omistajat, joiden ei tarvitse maksaa
20447: veron piiriin.                                      moottoriajoneuvoveroa. Työllisyys- ja kotimai-
20448:    Eri polttoaineita käyttävien moottoriaJoneu-     sen tuotannon tukemissyistä tämä onkin perus-
20449: vojen verotuksellisessa kohtelussa on kuitenkin     teltua, mutta samoista syistä myös Neuvostolii-
20450: edelleen lukuisia epäkohtia. Erityisesti tämä       tossa valmistetut petrolikäyttöiset moottoriajo-
20451: koskee dieselmoottorilla varustettujen ajoneuvo-    neuvot tulisi saattaa vapaiksi moottoriajoneuvo-
20452: jen omistajia. Dieselajoneuvoa ei saa muuttaa       verosta. Onhan niiden suomalaista tuotantoa ja
20453: petrolikäyttöiseksi ja dieselöljy on huomatta-      työllisyyttä tukeva vaikutus jopa suurempi
20454: vasti petrolia kalliimpaa. Petrolikäyttöisten       kuin omassa maassamme valmistettavien ajo-
20455: moottoriajoneuvojen omistajat ovatkin huomat-       neuvojen.
20456: tavan edullisessa asemassa ja tietyissä kilpailu-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
20457: tilanteissa he saattavat elinkeinonharjoittajina    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
20458: saada polttonesteiden erilaisen hinnan vuoksi       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20459: huomattavaa kilpailuetua verrattuna dieselajo-      vaksi seuraavan kysymyksen:
20460: neuvojen omistajiin.
20461:    Toisaalta viime kesänä toteutettu lainmuutos               Aikooko Hallitus tehdä jotakin moot-
20462: aiheutti sen, ettei enää kannata muuttaa ajoneu-           toriajoneuvoverolain uudistamiseksi si-
20463: voa petrolikäyttöiseksi. Samalla ne, jotka jo              ten, että se parhaalla mahdollisella ta-
20464: olivat muutoksen katsastuttaneet, pääsivät var-            valla tukisi työllisyyttä eikä asettaisi
20465: sin edulliseen asemaan.                                    ajoneuvon omistajia perusteettomasti
20466:                                                            keskenään eriarvoiseen asemaan?
20467:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1981
20468: 
20469:                                          Vappu Säilynoja
20470: 
20471: 
20472: 
20473: 
20474: 088200019W
20475: 2                                               1981 vp.
20476: 
20477: 
20478: 
20479: 
20480:                          Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
20481: 
20482:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         merkintä autorekisteriin. Verotuskäytännössä
20483: mainitussa tarkoituksessa Te; Herra Puhemies,          aikaisemmin noudatettu tulkinta siitä, milloin
20484: olette 1 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn              moottoriajoneuvoa on pidettävä tiettyä poltto-
20485: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ainetta käyttämään tarkoitettuna, perustui val-
20486: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Säilyn-      .tiovarainministeriön antamiin soveltamisohjei-
20487: ojan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-         siin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun
20488: tä p,:Q 476:                                           perusteella voitiin katsoa, että. kyseiset sovelta-
20489:                                                        missäännökset tuli ohjeiden sijasta ottaa moot-
20490:            Aikooko Hallitus tehdä jotakin moot-        toriajoneuvoverosta annettuun ·lakiin, jotta lie-
20491:         töriajoneuvoverolain uudistamiseksi si-        vemmin verotetun tai veroti:oman polttoaineen
20492:         ten, että se parhaalla mahdollisella ta-       käyttä!llinen aiheuttaisi polttoaineen muutos-
20493:         valla tukisi työllisyyttä eikä asettaisi       tapauksissa lisäverovelvollisuuden. Tämän joh-
20494:       ·.ajoneuvon omistajia. perusteettomasti          dosta sanottua lakia muutettiin 26 päivänä
20495:         keskenään eriarvoiseen. asemaan? .~-           kesäkuuta 1981 annetulla lailla (486/81).
20496:                                                        Mputetun lain hmkaan moottoripetrolia käyttä-
20497:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           n:i~än tarkoitetuksi moottoriajoneuvoksi katso-
20498:  taen seuraavaa:                                       !ilån ,vain sellainefl ajoneuvo, jonka valmistaja-
20499:     MoottoriajoneuvoverOsta annetuA l~in eräänä        tehdas åltinperin on· varustanut moottoripetroli-
20500:  tarkoituks~na on pyrkiä verotuksellisih toimen-       käyttöön tarkoitetulla moottorilla ja joka tyyp-
20501: pitein yhdenmukaistamaan moottoriajoneuvois-           pikatsastuksessa . on merkitty moottoripetroli-
20502:  sa käytettävien erihintaisten polttoaineiden          käyttöiseksi. Niiden moottoriajoneuvojen,· jolhin
20503: käytön autonomistajille aiheuttamia kustannuk-         niiden valmistuksen yhteydessä on asennettu
20504:  sia. Toisaalta tarkoitukSena ori myös periä           niin sanottu kaksoispolttoainejärjestelmä val-
20505: autqn omistajilta tasapuolisesti muun muassa           mistajatehtaalla, verotus jäi muutoksen jälkeen
20506: 'tiestÖ!l kulumisesta yhteiskunnalle· aiheutuvia       erinalleeri eli he .. ovat edelleen varsinaisesta
20507:  kustannuksia.                                         ajoneuvov~rosta vapaat. Näiden ajoneuvojen ve-
20508: · , Aikaisemmassa verotuskäytännössä katsottiin,       rotuskohteluun ei öle \Tastaisuudessakaan tar-
20509: .että     bensiinikäyttöisen    fi?.oottor~ajoneuvon   koitus puuttua. · ·         . _
20510:  muuttamine~       petrolikäyttöiseksi aiheuttaisi         Tehty ratkaisu on nimenomaan työllisyyttä
20511:  moottoriajoneuvoverosta annetun lain 14 §: n          tukeva, sillä markkinoilla olevat. kaksoispoltto-
20512:  mukaisen lisäverovelvollisuuden, koska bensii-        ainejärjestelrii.ällä varustetut henkilöautot ovat
20513:  nikäyttöisessä autossa ryhdyttiin käyttämään          olleet yksinomaan kotimaista valmistetta. Jos
20514:  polttoaineena bensiiniä lievemmin verotettua          po. autojen tuotanto Suomen markkinoille vuo-
20515: moottoripetrolia. Noudatettua verotuskäytäntöä         sittain on 2000-5000 autoa, tuotanto työllis-
20516:  oli pidettävä laissa tarkoitetun mukaisena.           tää 200-500 henkilöä. Jos kotimainen markki-
20517:  Eräästä lisäveron maksuunpanoa koskevasta va-         nointi antaa riittävän pohjan kehitystyölle, on
20518:  litusasiasta antamassaan ratkaisussa korkein          näiden autojen vienti mahdollista, jolloin työl-
20519: hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että jos auton       lisyysvaikutus lisääntyisi. Ajoneuvoverovapaus
20520:  käyttöpohtoaineeksi muu toskatsastuksessa to-         ei kuitenkaan koske pelkästään kotimaassa val-
20521:  dettiin moottoripetroli, oli autoa tämän jälkeen      mistettuja kaksoispolttoainejärjestelmällä varus-
20522: pidettävä moottoripetrolia käyttämään tarkoi-          tettuja autoja, vaan myös muualla valmistetut
20523:  tettuna. Korkeimman hallinto-oikeuden omak-           tällaiset autot ovat ajoneuvoverosta vapaat.
20524:  suman tulkinnan mukaan auton käyttöpoltto-            Tällaisia autoja ei kuitenkaan ole juuri maahan
20525:  aineen muuttaminen jälkeenpäin lievemmin ve-          tuotu.
20526:  rotetuksi tai verottomaksi ei aiheuttanut lisä-           Edellä sanotun perusteella mielestäni ei ole
20527:  veron maksuunpanoa, mikäli auto muutoskat-            aihetta muuttaa moottoriajoneuvoverosta an-
20528:  sastettiin ja uudesta käyttöpolttoaineesta tehtiin    nettua lakia kysymyksessä tarkoitetulla tavalla.
20529:       Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1982
20530: 
20531:                                                                            Ministeri Mauno ·Fot:sman
20532:                                                 N:o 476                                                3
20533: 
20534: 
20535: 
20536: 
20537:                            Till     Riksdagens          Herr     Talman
20538: 
20539:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          ett motorfordon skall anses vara avsett för ett
20540: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         visst bränsle baserade sig på finansministeriets
20541: av den 1 december 1981 tili vederbörande               tillämpningsdirektiv. På grund av högsta för-
20542: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         valtningsdomstolens utslag kunde man anse att
20543: jande av riksdagsman Säilynoja ställda spörsmål       ifrågavarade tilllämpningsstadganden i stället
20544: nr 476:                                               för direktiven skulle intas i lagen om skatt på
20545:                                                        motorfordon, så att användningen av mildare
20546:           Ämnar Regeringen göra någonting             beskattat eller skattefritt bränsle skulle med-
20547:        för att reformera lagen om skatt på            föra skyldighet att erlägga tilläggsskatt i sådana
20548:        motorfordon så att den på bästa möj-           fall då bränslet ändrats. Av denna anledning
20549:        liga sätt skulle stöda sysselsättningen         ändrades sagda lag genom en lag av den 26
20550:        och inte utan grund göra motorfordons-         juni 1981 (486/81). Enligt den ändrade lagen
20551:        ägarna olikvärdiga sinsemellan?                anses såsom motorfordon, avsett för motor-
20552:                                                       petroleumdrift, endast sådant fordon, som till-
20553:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         verkarfabriken ursprungligen har försett med
20554: samt anföra följande:                                 motor, viiken är avsedd för motorpetroleum-
20555:    En av avsikterna med lagen om skatt på             drift, och som vid typbesiktning har antecknats
20556: motorfordon är att genom beskattningsmässiga          som motorpetroleumdrivet. Beskattningen av
20557: åtgärder försöka förenhetliga de kostnader som        de motorfordon, i vilka vid tillverkningen in-
20558: bilägarna förorsakas genom att bränslen i olika       monterats ett s.k. dubbelt bränslesystem i till-
20559: prisklasser används i motorfordonen. A andra          verkarfabriken, förblev vid det gamla efter
20560: sidan är avsikten även att av bilägarna rättvist      ändringen, dvs. de är fortsättningsvis befriade
20561: uppbära ersättning för de kostnader som sam-          från egentlig motorfordonsskatt. Man har inte
20562: hället förorsakas av bl.a. vägnätets slitning.        heller för avsikt att i framtiden ingripa i be-
20563:    Enligt tidigare beskattningspraxis ansågs att      skattningen av dessa motorfordon.
20564: ändring av bensindrivet motorfordon tili pet-             Det beslut som fattats stöder uttryckligen
20565: roleumdrivet skulle medföra skyldighet att er-        sysselsättningen, ty de personbilar med dubbelt
20566: lägga tilläggsskatt i enlighet med 14 § lagen         bränslesystem som finns på marknaden är en-
20567: om skatt på motorfordon, eftersom man i en            bart av inhemsk tillverkning. Om produktionen
20568: bensindriven bil som bränsle började använda          av dessa bilar för den finländska marknaden
20569: motorpetroleum, som beskattas mildare än ben-         årligen är 2 000-5 000 bilar, sysselsätter pro-
20570: sin. Den beskattningspraxis som iakttagits            duktionen 200-500 personer. Ger marknads-
20571: måste anses överensstämma med det som av-             föringen i hemlandet en tillräcklig grund för
20572: sågs i lagen. Högsta förvaltningsdomstolen an-        utvecklingsarbete, blir det möjligt att exportera
20573: såg dock genom sitt utslag i ett besvärsärende        dessa bilar, varvid betydelsen för sysselsätt-
20574: gällande debitering av tiliäggsskatt att om det       ningen skulle öka. Befrielsen från motorfor-
20575: vid ändringsbesiktningen konstaterats att en          donsskatt gäller dock inte enbart i hemlandet
20576: bils bränsle är motorpetroleum skall bilen där-       tillverkade bilar med dubbelt bränslesystem,
20577: efter anses vara avsedd för motorpetroleum.           utan även annanstans tillverkade bilar med
20578: Enligt högsta förvaltningsdomstolens tolkning         detta system är befriade från motorfordons-
20579: föranledde en senare ändring av bilens bränsle        skatt. Dylika bilar har dock knappast alls im-
20580: tili mildare beskattat eller skattefritt inte debi-   porterats tili Finland.
20581: tering av tilläggsskatt, ifall bilen ändringsbe-          På grund av det ovanstående anser jag det
20582: siktades och en anteckning om det nya bränslet        inte finnas anledning tili att ändra lagen om
20583: gjordes i bilregistret. Den i beskattningspraxis       skatt på motorfordon på det sätt som avses i
20584: tidigare iakttagna tolkningen beträffande när          spörsmålet.
20585:       Helsingfors den 7 januari 1982
20586: 
20587:                                                                           Minister Mauno Forsman
20588:                                               1981 :vp.
20589: 
20590: Kirjallinen kysymys n:o 477
20591: 
20592: 
20593: 
20594: 
20595:                                   Liedes ym.: Ilmailuhallituksen nimityspolitiikasta
20596: 
20597: 
20598:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20599: 
20600:    Kuluvan vuoden 1981 aikana on kiinnitetty             Lennonjohtajien koulutuksesta vastaa ilmai-
20601: huomiota useissa yhteyksissä eräiden valtion         luhallitus ja se on myös sen toimeenpanija.
20602: laitosten ja keskusvirastojen tapaan nimittää        Jos näissä olosuhteissa lennonjohtajapula ko-
20603: virkoihin ja toimiin henkilöitä, jotka ovat ve-      hoaa niin huutavaksi, että pysyviä virkoja jou-
20604: täytyneet eläkkeelle täysin palvelleina aiem-        dutaan täyttämään eläkeläisillä, on se osoitus
20605: mista virkatehtävistään.                             holtittomasta asiainhoidosta ilmailuhallitukses-
20606:    Erityistä ·mainetta tällaisesta toiminnasta on    sa.
20607: saavuttanut liikenneministeriön alainen keskus-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
20608: virasto ilmailuhallitus.                             5 :n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
20609:    Se on vuosien kuluessa, jopa ministeriön          taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20610: huomautuksista välittämättä jatkanut nimitys-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20611: politiikkaa, jonka seurauksena lentoasemien
20612: päälliköiksi, lennonjohtajiksi, tarkastuslentäjik-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryh-
20613: si jne. on palkattu lähinnä ilmavoimista eläk-              tyä, jotta kansalaisten yleistä oikeusta-
20614: keelle jäänyttä henkilöstöä.                                jua loukkaava ilmailuhallituksen nimi-
20615:    Ilmailuhallituksen johto on perustellut jul-             tyspolitiikka ja siihen johtaneet syyt
20616: kisuudessa menettelyään sen taloudellisuudella              tutkittaisiin ja ryhdyttäisiin toimiin,
20617: ja sillä, että se tuo ammatillisia kykyjä viras-            joilla eläkeläisten täyttämät virat ja
20618: toon, mikä muuten olisi vaikeaa.                            toimet vapautettaisiin pätevien henki-
20619:    Nykyisen korkean työttömyyden aikana löy-                löiden täytettäviksi, ja että tällainen
20620:  tyy kuitenkin runsaasti henkilöitä, joiden am-             nimityspolitiikka lainsäädännöllisin kei-
20621: matillinen tausta ja koulutustaso soveltuvat                noin tulevaisuudessa valtionhallinnossa
20622: upseerikoulutusta paremmin esimerkiksi ylei-                estettäisiin?
20623: sen lentoaseman päällikön tehtäviin.
20624:       Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1981
20625: 
20626:                Pentti Liedes                                     Irma Rosnell
20627:                Sakari Knuuttila                                  Jarmo Wahlström
20628:                V. J. Rytkönen                                    M.-L. Salminen
20629:                Niilo Koskenniemi                                 P. Puhakka
20630:                Kaisa Raatikainen                                 Anna-Liisa Jokinen
20631: 
20632: 
20633: 
20634: 
20635: 088200017U
20636: 2                                            1981 vp.
20637: 
20638: 
20639: 
20640: 
20641:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20642: 
20643:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         Vaikka eläkettä saavia, sen mukaan kuin
20644: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- asiaa on voitu selvittää, ei olekaan valtion
20645: mies, olette 1 päivänä joulukuuta 1981 päi- ., palveluksessa mainittavassa määrin, asian pe-
20646: vätyn kirjeenne n:o 2287 ohella toimittanut riaatteelliseen puoleen on kuitenkin syytä kiin-
20647: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen- nittää tarpeellista huomiota. Ei voida pitää
20648: nöksen kansanedustaja Pentti Liedeksen ym. valtion edun mukaisena menettelynä nykyisen
20649: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o työllisyystilanteen vallitessa, että jo eläkkeelle
20650: 477:                                               siirtyneitä otetaan uudelleen valtion palveluk-
20651:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryh- seen ja valtion varoista maksetaan eläkkeen li-
20652:         tyä, jotta kansalaisten yleistä oikeusta- säksi vielä joissakin tapauksissa melko suuria-
20653:         jua loukkaava ilmailuhallituksen nimi~ kin palkkioita. Tämän vuoksi virastojen ja lai-
20654:         tyspolitiikka ja siihen johtaneet syyt tosten sekä muun valtion henkilöstön palve-
20655:         tutkittaisiin ja ryhdyttäisiin toimiin, lukseen otosta vastaavia on valtiovarainminis-
20656:         joilla eläkeläisten täyttämät virat ja teriön toimesta kehotettu välttämään eläkeläis-
20657:         toimet vapautettaisiin pätevien henki- ten ottamista palvelukseen.
20658:         löiden täytettäviksi, ja että tällainen       Liikenneministeriö on tästä asiasta ilmailu-
20659:         nimityspolitiikka lainsäädännöllisin kei- hallitukselle 25. 9. 1981 lähettämässään kir-
20660:         noin tulevaisuudessa valtionhallinnossa jeessä ilmoittanut, että käsiteltäessä kysymys-
20661:         estettäisiin?                              tä erään sopimuspalkan määrän tarkistamises-
20662:                                                    ta, ministeriön tietoon on tullut, että ilmai-
20663:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- luhallinnon palveluksessa on yhteensä kahdek-
20664: tavasti seuraavaa:                                 santoista puolustusvoimista eläkkeelle siirtynyt-
20665:    Työvoimapoliittisia toimenpiteitä harkit- tä upseeria tai toimiupseeria. Heidän puolus-
20666: taessa on jo aikaisemminkin noussut esiin ky- tusvoimilta nostamansa eläke vaihtelee noin
20667: symys eläkeläisten työnteosta. Tämä kysymys, 3 800 markasta 9 400 markkaan kuukaudessa.
20668: joka liittyy läheisesti muun muassa osittain He toimivat lentoaseman päällikön, lennonjoh-
20669: alhaisiin eläkkeisiin, tullee selvitettäväksi elä- tajan, lentotoiminnan tarkastajan, jaostopäälli-c
20670: keikäkomiteassa, jonka toimeksiantonsa mu- kön, tarkastuslentäjän ja lupakirj.atarkastajan·
20671: kaan on kiinnitettävä huomiota myös työttö- tehtävissä.
20672: myyden vaikutukseen eläkkeelle siirtymisen            Liikenneministeriö ilmoitti ilmailuhallituksel-
20673: edellytyksissä. Eduskunnan taholta on eri yh- le katsovansa, ettei valtion palveluksesta eläk-
20674: teyksissä kiinnitetty huomiota eläkeläisten keelle jäänyttä henkilöstöä tule ottaa ilmailu-
20675: työntekoon ja etenkin niihin julkisen sektorin hallinnon palvelukseen, ellei liikenneministeriö
20676: eläkeläisiin, joilla on erityinen, yleistä 63 vuo- erittäin painavista syistä yksittäistapauksessa
20677: den eläkeikää alhaisempi eläkeikä. Erityisesti siihen suostu.
20678: on arvosteltu sitä, että valtiolta· ehkä kor-         Liikenneministeriö seuraa alaistensa keskus-
20679: keatakin eläkettä saavat saattavat hakeutua virastojen päätöksiä niiden ottaessa henkilös-
20680: uudelleen työelämän piiriin ja vaikeuttaa me- töä palvelukseensa ja ryhtyy tarvittaessa toi-
20681: nettelyllään työtä vailla olevien sijoittumista miin edellä mainitussa kirjeessä olevan keho-
20682: koulutustaan ja kykyjään vastaaviin tehtäviin. tuksen huomioon ottamiseksi.
20683: Myös valtiontalouden tarkastusvirasto on kiin-
20684: nittänyt huomiota asiaan.
20685:       Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1982
20686: 
20687:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
20688:                                                N:o 477                                               3
20689: 
20690: 
20691: 
20692: 
20693:                            Tili    Riksdagens           Herr      Talman
20694: 
20695:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen             Trots att det, i enlighet med vad som
20696: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             kunnat utredas i frågan, inte i nämnvärd ut-
20697: velse av den 1 december 1981 nr 2287 tili             sträckning i statlig tjänst finns personer som
20698: vederbörande medlem av statsrådet översänt            erhåller pension, är det dock skäl att fästa
20699: avskrift av följande av riksdagsman Pentti Lie-       erforderlig uppmärksamhet på frågans prin-
20700: des m. fl. ställda spörsmål nr 477:                   cipiella sida. Under rådande sysselsättningsläge
20701:                                                       kan det inte anses ligga i statens intresse att
20702:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        förfara så att personer som redan avgått med
20703:        taga för att luftfartsstyrelsens ut-           pension ånyo anställs av staten och det av
20704:        nämningspolitik, som kränker med-              statens medel, förutom pension, utbetalas ar-
20705:        borgarnas allmänna rättsmedvetande,            voden, som dessutom i vissa fall kan vara
20706:        och de orsaker som föranlett den skall         relativt stora. Av denna anledning har, på
20707:        undersökas och åtgärdas så, att de             finansministeriets initiativ, de personer som
20708:        tjänster och befattningar som har be-          svarar för anställandet av personai vid äm-
20709:        satts med pensionärer frigörs och kan          betsverk och inrättningar samt av annan per-
20710:        besättas med kompetenta personer och           sonai i statens tjänst uppmanats undvika att
20711:        en dylik utnämningspolitik genom lag-          pensionärer anställs.
20712:        stiftningsåtgärder    förhindras  inom            Trafikministeriet har i fråga om detta med-
20713:        statsförvaltningen i framtiden?                delat lufttartss.tyrelsen genom sitt brev 25. 9.
20714:                                                       1981 att det vid handläggningen av frågan
20715:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        om justering av en avtalslön kommit minis-
20716: ·samt anföra följande:                                teriet tili kännedom att luftfartsstyrelsen i sin
20717:     Frågan om pensionärernas arbete har redan         tjänst har sammanlagt aderton officerare eller
20718:  tidigare varit aktuell då sysselsättningspolitiska   befattningsofficerare som avgått med pension
20719:  åtgärder övervägts. Denna fråga, som mycket          från försvarsmakten. Den pension som dessa
20720:  nära ansluter sig tili bl.a. de delvis låga pen-     personer erhåller från försvarsmakten ligger
20721:  sionsåldrarna, torde utredas i pensionsålders-       mellan ca 3 800 mk och 9 400 mk i månaden.
20722:  kommitten, som enligt sitt uppdrag även skall        De handhar uppgifter som flygstationschef,
20723:  fästa uppmärksamhet vid hur arbetslösheten           flygledare, flyginspektör, sektionschef, kon-
20724:  påverkar förutsättningarna för pensionering.         trollflygare och certifikatsinspektör.
20725: Riksdagen har i olika sammanhang fäst upp-               Traf1kministeriet meddelade luftfartsstyrelsen
20726:  märksamheten på pensionärernas arbete och i          att ministeriet anser att personai som avgått
20727:  synnerhet på de pensionärer inom den offentliga      med pension från statstjänst inte bör anställas
20728:  sektorn som har en skild lägre pensionsålder         hos luftfartsstyrelsen om inte trafikministeriet
20729:  än den vanliga på 63 år. Man har i synnerhet         i enskilda fail av synnerligen vägande skäl
20730:  kritiserat det faktum att personer som kanske        ger sitt samtycke därtill.
20731:  erhåller t.o.m. stor statlig pension kan söka           Trafikministeriet följer med sina centraia
20732:  sig i arbetslivet på nytt och genom detta för-       ämbetsverks beslut beträffande anställande av
20733:  farande medverka tili att personer som saknar        personai och vidtar vid behov åtgärder för
20734:  arbete har svårt att placera sig i uppgifter         att uppmaningen i ovan nämnda brev skall
20735:  som motsvarar deras utbildning och färdig-           beaktas.
20736:  heter. Även Statens revisionsverk har fäst
20737:  uppmärksamhet vid detta.
20738:       Helsingfors den 6 januari 1982
20739: 
20740:                                                                       Trafikminister Veikko Saarto
20741:                                               ·1981 vp.
20742: 
20743: Kirjallinen kysymys n:o 478
20744: 
20745: 
20746: 
20747: 
20748:                                  Nieminen-Mäkynen ym.: Iranin baha'i-yhdyskuntaan kohdistuvan
20749:                                     painostuksen tuomitsemisesta
20750: 
20751: 
20752:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20753: 
20754:     Iranin baha'i-yhdyskuntaan kohdistuneet vai-    televan painostuksen kohteena. Viimeksi vuon"
20755: not ovat jatkuneet vuoden 1979 jälkeen vähi-        na 1955. kääntyivät baha'it Yhdistyneiden Kan-
20756: tellen lisääntyen ja muuttuen yhä järjestelmäl-     sakuntien puoleen maailmanlaajuisten vainojen
20757: lisemmiksi. Ilmeisesti tarkoituksena on tuhota      johdosta ja tällöin kansainvälisen yhteisön vai-
20758: kokonaan Iranin baha'i-yhteisö, huolimatta sii-     kutuksesta vainot Iranissa vähenivät, mutta
20759: tä, että baha'it uskonsa opetuksen mukai-           eivät päättyneet kokonaan. Aika ajoin on us-
20760: sesti pidättäytyvät poliittisesta toiminnasta ja    konnollinen kiihkomielisyys purkautunut Ira-
20761: ovat asuinmaansa laeille kuuliaisia.                nissa väkivallantekoina maan baha'eja kohtaan.
20762:     Lähinnä kiihkomielisten väkijoukkojen toi-         Viimeisen vuoden aikana on Yhdistyneiden
20763: mesta ovat useat baha'it saaneet surmansa vii-      Kansakuntien      ihmisoikeuskomiteassa       sekä
20764: me vuosien aikana. Baha'eja on myös erotettu        monien maiden parlamenteissa, mm. Englan-
20765: kuntien ja valtion viroista sekä opetustoimeen      nissa, Saksan Liittotasavallassa, Sveitsissä, Ka-
20766: liittyvistä tehtävistä. Uskon seuraajia on pai-     nadassa ja Australiassa, samoin kuin Euroopan
20767: nostettu jättämään uskonsa viemällä heitä esi-      Parlamentissa käsitelty Iranin baha'ien tilan-
20768: merkiksi pakolla moskeijoihin. Myös baha'i-         netta ja tuomittu heihin kohdistuva painostus.
20769: lapsia on yritetty kouluissa pakottaa luopu-           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
20770: maan uskostaan opettajien painostuksella.           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
20771:     Vainotoimet eivät ilmeisesti kuitenkaan suo-    tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20772: ranaisesti liity Iranissa käynnissä olevaan us-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20773:  konnolliseen vallankumoukseen, vaan tämän
20774:  vallankumouksen varjossa tapahtuvaan uskon-                  Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
20775:  nollisten ääriainesten suunnitelmaan tuhota               aikoo ryhtyä kansainvälisissä yhteyksis-
20776: baha'i-usko maassa, jossa se viime vuosisadan              sä Iranin baha'i-yhdyskuntaan kohdistu-
20777:  puolivälissä sai alkunsa.                                 van painostuksen tuomitsemiseksi?
20778:     Näistä ajoista asti baha'it ovat olleet vaih-
20779:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1981
20780: 
20781:          Terhi Nieminen-Mäkvnen        Tarja Halonen                 Eva-Maija Pukkio
20782:          Helvi Hyrynkangas ·           Helvi Niskanen                Ben Zyskowicz
20783:          Pirjo Ala-Kapee               Vappu Säilynoja               Helena Pesola
20784:                      Liisa Jaakonsaari                          Seppo Tikka
20785: 
20786: 
20787: 
20788: 
20789: 088200020X
20790: 2                                          1981 vp.
20791: 
20792: 
20793: 
20794: 
20795:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20796: 
20797:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    ei hallituksen käsityksen mukaan ole saavutet-
20798: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-    tavissa yksittäisten perusoikeuksien loukkaus-
20799: hemies, 1 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn        ten tuomitsemisella, vaan kaikkien YK:n jäsen-
20800: kirjeenne n:o 2288 ohella toimittanut valtio-     valtioiden yhteisin toimin.
20801: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hy-
20802: kansanedustaja Nieminen-Mäkysen ym. näin          väksyi viime syksynä äänestyksettä ajatuksen-,
20803: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 478:    omantunnon- ja uskonvapautta sekä uskonnol-
20804:                                                   lisen suvaitsemattomuuden poistamista käsitte-
20805:           Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus   levän julistuksen. Julistuksessa esitetyt peri-
20806:        aikoo ryhtyä kansainvälisissä yhteyksis-   aatteet velvoittavat kaikkia sen hyväksyneitä
20807:        sä Iranin baha'i-yhdyskuntaan kohdistu-    valtioita ryhtymään toimiin uskonnonvapauden
20808:        van painostuksen tuomitsemiseksi?          edistämiseksi.
20809:                                                      Iran1n baha'i-)!1hdysk.unnan :aseman käsittely
20810:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      on lViteillä Yhdistyneiden K;an:sakunt1en eri eli-
20811: vasti seuraavaa:                                  missä. Hallituksen käsityksen muikaan J,r,anin
20812:   Suomen hallituksen pyrkimyksenä on, että        ba:ha'i-yhd)'lskunnan <asemaa koskevat kyrsymyk-
20813: Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan takaa-     set on 'ta:tkoi:tuksenmuka1sinta j:a ltehokkai:nta
20814: mat ihmisten perusoikeudet, joihin kuuluu         pyxkiä ratka1semaan Yhilistyneiden K;ansakun-
20815: myös uskonnonvapaus, toteutuisivat kaikkialla     tien puintcis;sa.
20816: maailmassa. Tämän päämäärän toteutuminen
20817:      He1singi:ssä 6 päivänä tammikuuta 1982
20818: 
20819:                                                           mkoasiainm1nisteri Paavo Väyrynen
20820:                                                 N:o 478                                                     3
20821: 
20822: 
20823: 
20824: 
20825:                             Till Riksdagens Herr Talman
20826: 
20827:    I det .sydrte 37 § 1 .mom. rik.sdagsordningen      öveuhlt i rvär1den. Regeningen anser ra!Ut man
20828: ·anger har Ni, Herr ~a1man, med Eder skri-            inte uppnår detta må!l genom fördömandet av
20829: vdse nt 2288 raV den 1 deoembet 1981 tili             enskilda brott imot grundrät.tigheterna, utan
20830: vedetbömnde medlem av rstatJsrådet översänt           genom gemensamt agerande mellan FN: s med-
20831:  avsktint av fö1jande av rr1ksdags1ed~moten Nie-      lemsstater.
20832:  minen-Mälkynen m. fl. ,stäl1da rskriftliga r&pörs-      Förenta Natione11nas genera:lförsamling god-
20833:  mål nr 478:                                          kände förra hösten utan omrästning en dekla-
20834:                                                       ration röran!de :tanJke-' ·s.amv·etls- och rtJrostfrihet
20835:            Vilka åtgäocler ämnar Reger1ngen vid-      samt ·avlägsnandet ,av religiös intolerarns. De
20836:         taga för att i internationella :samman-       i deklara:tionen fra:mställda prindperna ål~ger
20837:         hang fö11döma den påtrydkning som             alla de rstater lsom rgodkänt den, att vidtaga
20838:         Irans bahaa'i-samfund är uts,att för?         åtgärder för benrämjandet av rtrosfrrihet.
20839:                                                          I Förenta Na!tionetna behancHar man i oliika
20840:   Såsom rSVrar på deDta spörsmå:l får jag vörd-       organ den rsituadon rsom Irans hahaa'i-:saJmfrund
20841: samt .anföra fö1jande:                                beHnner rsig i. Enligt rregeringens uppfat.tning
20842:   Hnlands regering efiters.trävar ldet att de         kan man Jösa frågorna rangående Irans bahaa'i-
20843: mänskliga .grundrättigheterna rs.om garanteras i      samfund på det mest ändamåls.enliga och effek-
20844: Förenta Nationernais lsrtadgan, skulle uppfyllas      tiva särtet indm ramen för Förenta Nationerna.
20845:       Helsingno11s den 6 januari 1982
20846: 
20847:                                                       Minister för utrilkersärendena Paavo Väyrynen
20848:                                              1981 vp.
20849: 
20850: Skriftligt spörsmål nr 4 79
20851: 
20852: 
20853: 
20854: 
20855:                                  Melin: Om åtgärder för att stimulera näringslivet
20856: 
20857: 
20858: 
20859:                               Tili Riksdagens Herr Talman
20860: 
20861:    Den ekonomiska utvecklingen har råkat i              Industriinvesteringarna, som är centrala med
20862: en oväntat brant utförsbacke. Nationalproduk-       beaktande av den reala konkurrensförmågan,
20863: ten ökar 1981 med endast 1 % och någon              har under de två senaste åren ökat snabbare
20864: gynnsammare prognos för nästa år kan inte           än övriga näringsgrenars investeringar. Trots
20865: göras. De senaste bedömningarna av världs-          detta har dessa investeringar jämfört med pro-
20866: ekonomins utveckling visar att situationen kan      duktionen förblivit på en rätt låg nivå. Ar
20867: bli ännu dystrare. Osäkerheten i fråga om den       1982 torde industriinvesteringarna minska be-
20868: ekonomiska politiken i de viktigaste industri-      tydligt snabbare än övrig investeringsverksam-
20869: länderna i väst och den med tanke på en             het.
20870: snabbare tiliväxt fortfarande höga inflationen          Både ur konjunkturpolitisk synvinkel och
20871: i marknadsekonomierna gör att konjunkturerna        med tanke på tillväxtutsikterna på längre sikt
20872: kan väntas börja stiga först mot slutet av          vore det viktigt, att den redan nu skönjbara
20873: nästa år.                                           nedgången i investeringsverksamheten kunde
20874:    Utsikterna i de västliga industriländerna        stoppas. En tilifredsställande tiliväxt av pro-
20875: innebär att vår västexport sannolikt kommer         duktion och sysselsättning förutsätter i en
20876: att minska nästa år. Den starka expansionen         ekonomi lik den i Finland en snabb fortsatt
20877: av östhandeln har nu stannat upp. Då man            utvidgning av exporten. Vid en långsam ök-
20878: tili krakteristiken av vår situation ännu tili-     ning av den internationella efterfrågan som
20879: lägger den försämring av konkurrenskraften          vi nu bevittnar kan en exportökning endast
20880: som redan pågått i två år och som väntas            uppnås vid en förbättring av den reala kon-
20881: fortsätta även nästa år, är Finlands möjlig-        kurrensförmågan. Detta är dock möjligt endast
20882: heter att få naturlig draghjälp tili uppsving       ifall den öppna sektorns investeringsnivå är
20883: från exportmarknaden svaga.                         tillräcklig. På kort sikt vore det en betydande
20884:                                                     framgång, ifall under pågående lågkonjunktur
20885:   Kännbar minskning av investeringsverksam-         försämringen i den konjunkturella arbetslöshe-
20886: heten                                               ten kunde dämpas genom stimulans av inves-
20887:                                                     teringsverksamheten. En central uppgift för
20888:    Investeringsvolymen har under det gångna         den ekonomiska politiken är därför att få in-
20889: året minskat ganska kraftigt efter en tiliväxt-     vesteringsrecessionen att upphöra. En allmän
20890: period under åren 1979-80. Detta har främst         förutsättning är dock att den inhemska kost-
20891: berott på en förvånansvärt snabb nedgång i          nadsnivån inte försvagar företagens konkurrens-
20892: byggnadsinvesteringarna, som märktes redan i        förmåga och att den internationella efterfrågan
20893: slutet av år 1980. lnvesteringarnas tiliväxt        utvecklas positivt. Hall dessa förutsättningar
20894: under den nu avslutade högkonjunkturen före-        inte uppfylles, kan investeringsrecessionen bli
20895: faller sålunda att ha blivit svagare och perioden   rätt långvarig. Också en sådan möjlighet borde
20896: kortare än tidigare antagits. Investeringsnivån     man i den ekonomiska poHtiken gardera sig
20897: blev i själva verket ca 10 % under den nivå         mot.
20898: som uppnåddes i mitten på 1970-talet. Tyngd-            Nu behövs från regeringens sida en snabbt
20899: punkten i kapitalbildningen under perioden          verkande och effektiv stimulanspolitik. In-
20900: lades vid investeringar i maskiner och inven-       dustriinvesteringarna minskar mer än väntat
20901: tarier.                                             på grund av bl.a. försämrade förväntningar.
20902: 088200008J
20903: 2                                            1981 vp.
20904: 
20905: Arbetslösheten i vinter befaras överstiga           full skattefrihet för investeringar införas från
20906: 150 000. Inflationen kommer fortfarande att         t.ex. 1. 4. 1982.
20907: vara hög.                                              Med hänvisning till det ovan sagda vill
20908:    Regeringens passiva inställning tili den vänd-   undertecknad med stöd av riksordningen 37 §
20909: ning den ekonomiska utvecklingen nu tagit           1 mom. till vederbörande medlem av statsrådet
20910: är svår att förstå i en situation som denna.        framställa följande skriftliga spörsmål:
20911: Som en speciellt svår fråga framstår både med
20912: tanke på industrins konkurrenskraft och sys-                   Är Regeringen med beaktande av
20913: selsättningsmöjligheterna det faktum att in-                den konjunkturnedgång, som tydligare
20914: dustriinvesteringarna i t.ex. Sverige numera                framträtt efter det att budgetförslaget
20915: är en fjärdedel billigare än i Finland. Skill-              för 1982 avgivits till riksdagen och
20916: naden är oskäligt stor och kommer, ifall den                kännedom om att industriinvesteringar-
20917: inte genom aktiva åtgärder fås att minska,                  na snabbt kommer att minska under år
20918: att innebära förluster för oss. En riktig åt-               1982, beredd att utan dröjsmål vidta
20919: gärd hade varit att från början av 1982 helt                snabbt verkande stimulansåtgärder i
20920: och hållet befria investeringar i maskiner och              avsikt att få investeringsrecessionen att
20921: anläggningar från omsättningsskatt. Genom                   upphöra?
20922: snabba initiativ från regeringens sida kunde
20923:      Helsingfors den 1 december 1981
20924: 
20925:                                           Ingvar S. Melin
20926:                                               N:o 479                                              3
20927: 
20928: Kirjallinen kysymys n:o 479                                                              Suomennos
20929: 
20930: 
20931: 
20932: 
20933:                                  Melin: Toimenpiteistä talouselämän elvyttämiseksi
20934: 
20935: 
20936:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20937: 
20938:    Suomen taloudellinen kehitys on joutunut          toinnit ovat suhteessa tuotantoon Jaaneet var-
20939: odottamattoman jyrkkään alamäkeen. Kansan-          sin alhaiselle tasolle. Vuonna 1982 ennustetaan
20940: tuote kasvaa tänä vuonna vain 1 % eikä ensi          teollisuuden investointien supistuvan selvästi
20941: vuodelle ennusteta tätä parempaa kehitystä.         muuta investointitoimintaa nopeammin.
20942: Viimeisimmät arviot maailmantalouden kehi-              Sekä suhdannepoliittisesti että pidemmän
20943: tyksestä osoittavat, että tilanne voi vielä en-      aikavälin kasvunäkymien kannalta olisi tär-
20944: tisestäänkin synkentyä. Epävarmuus tärkeim-         keää, että jo nyt havaittavissa oleva investoin-
20945: pien läntisten teollisuusmaiden talouspolitii-       titoiminnan lasku voitaisiin pysäyttää. Tyydyt-
20946: kasta ja nopeamman kasvun kannalta edelleen         tävä tuotannon ja työllisyyden kasvu edellyt-
20947: liian korkea inflaatio markkinatalousmaissa siir-   tää Suomen kaltaisessa talouselämässä nopeana
20948: tää noususuhdanteen liikkeellelähtöä ainakin        jatkuvaa viennin laajentumista, jonka edelly-
20949: ensi vuoden lopulle.                                tyksenä on kansainvälisen kysynnän kasvun
20950:    Läntisten teollisuusmaiden kehitysnäkymät        ollessa hidasta reaalisen kilpailukyvyn paran-
20951: merkitsevät sitä, että ensi vuonna Suomen           taminen. Tämä on mahdollista vain, jos avoi-
20952: länsiviennin odotetaan supistuvan. Itäviennin       men sektorin investointitaso on riittävä. Ly-
20953: voimakas kasvuvaihe on tältä erää pysähtynyt.       hyellä aikavälillä nykyistä tilannetta voitaisiin
20954: Kun taloudelliseen tilanteeseemme yhdistetään       merkittävästi parantaa, jos meneillään ole-
20955: jo kahtena perättäisenä vuotena heikentynyt         van taantumavaiheen aikana suhdanneluonteista
20956: hintakilpailukyky, jonka odotetaan heikentyvän      työttömyyden heikentymistä voitaisiin lieventää
20957: myös ensi vuonna, Suomen mahdollisuudet             nimenomaan investointeja elvyttämällä. Talous-
20958: saada luontaista vetoapua elvytykseen vienti-       politiikan keskeinen tehtävä on tämän vuoksi
20959: markkinoilta ovat heikot.                           saada investointitaantuma loppumaan. Tämä
20960:                                                     edellyttää kuitenkin kotimaisen kustannusta-
20961:   Investoinnit kääntyneet laskuun                   son säilymistä sellaisena, että yritysten kannat-
20962:                                                     tavuus ei enää heikkenisi, sekä toisaalta sitä,
20963:    Investointien volyymi on kuluvan vuoden          että kansainvälinen kysyntä lähtee kasvuun
20964: alkupuoliskolla supistunut verraten jyrkästi        myönteisellä tavalla. Mikäli nämä edellytykset
20965: vuosiin 1979-80 ajoittuneen kasvujakson jäl-        eivät toteudu, saattaa investointitaantumasta
20966: keen. Tämä on aiheutunut lähinnä rakennus-          jälleen muodostua varsin pitkäaikainen. Myös
20967: investointien yllättävän nopeasta laskusta, josta   tähän mahdollisuuteen olisi talouspolitiikan va-
20968: saatiin merkkejä jo vuoden 1980 lopulla. In-        rauduttava.
20969: vestointien kasvujakso nyt päättyneen korkea-           Nyt tarvitaan hallituksen puolelta nopeasti
20970: suhdanteen aikana näyttää siten jääneen ai-         vaikuttavaa ja tehokasta elvytyspolitiikkaa.
20971: emmin otaksuttua heikommaksi ja kestoltaan          Teollisuuden investoinnit supistuvat odotettua
20972: lyhyemmäksi. Investointien taso jäikin itse         enemmän mm. huonontuneiden odotusten joh-
20973: asiassa noin 10 % 1970-luvun puolivälissä saa-      dosta. Ensi talvikautena työttömyyden pelätään
20974: vutettua tasoa alhaisemmaksi, ja pääomanmuo-        nousevan yli 150 000 henkilöön. Inflaatio tu-
20975: dostuksen painopiste kohdistui kone- ja laite-      lee edelleen olemaan korkea.
20976: investointeihin.                                        Hallituksen passiivista suhtautumista siihen
20977:    Reaalisen kilpailukyvyn kannalta keskeiset       käänteeseen, joka taloudellisessa tilanteessa nyt
20978: teollisuusinvestoinnit ovat parin viime vuo-        on tapahtunut, on tässä vaiheessa vaikea ym-
20979: den aikana kasvaneet muiden elinkeinojen in-        märtää. Erityisen vaikeana kysymyksenä Suo-
20980: vestointeja nopeammin. Kuitenkin nämä inves-        men kohdalla niin teollisuuden kilpailukyvyn
20981: 4                                            1981 vp.
20982: 
20983: kuin työllistämismahdollisuuksienkin osalta on     jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
20984: pidetty sitä, että esim. Ruotsin teollisuuden      myksen:
20985: investoinnit ovat nykyisin yli neljänneksen
20986: halvemmat kuin Suomessa. Ero on kohtuutto-                     Onko Hallitus ottamalla huomioon
20987: man suuri ja tulee, jos tätä eroa ei aktiivisin             suhdannetaantuman, joka selvemmin on
20988: toimenpitein saada vähenemään, vaikeuttamaan                tullut esille sen jälkeen kun hallituksen
20989: vientikauppamme kehittymistä. Oikea toimen-                 esitys valtion tulo- ja menoarvioksi
20990: pide olisi ollut vapauttaa vuoden 1982 alusta               vuodelle 1982 annettiin eduskunnalle
20991: kokonaan kone- ja laiteinvestoinnit liikevaihto-            ja saatiin tieto siitä, että teollisuusinves-
20992: verosta. Hallituksen nopean aloitteen avulla                toinnit tulevat vuonna 1982 nopeasti
20993: voitaisiin investointien täysi verovapaus ai-               vähenemään, valmis viivytyksettä ryh-
20994: kaansaada esimerkiksi 1. 4. 1982 alkaen.                    tymään nopeasti vaikuttaviin elvytystoi-
20995:    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-             menpiteisiin, jotta investointitaantuma
20996: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-                saataisiin loppumaan?
20997: joittanut esittää valtioneuvoston asianomaisen
20998:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1981
20999: 
21000:                                           Ingvar S. Melin
21001:                                                 N:o 479
21002: 
21003: 
21004: 
21005: 
21006:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21007: 
21008:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentis-        den 1982 puoliväliin, mutta kasvu alkanee
21009: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-             nopeutua vuoden 1982 lopulla. Noususuhdan-
21010: hemies, olette 1 päivänä joulukuuta 1981 päi-          ne vauhdittunee kuitenkin hitaasti, mahdolli-
21011: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-          sesti hitaammin kuin syksyllä arvioitiin. Vien-
21012: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           nin kehitystä vaikeuttaa heikkenevä kilpailu-
21013: kansanedustaja Ingvar S. Melinin näin kuu-             kyky. Kokonaistuotannon arvioidaan lisäänty-
21014: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 479:            vän vajaa 2 % vuodesta 1981.
21015:                                                           Viimeisimmät teollisuuden investOintisuunni-
21016:           Onko Hallitus ottamalla huomioon             telmista käytettävissä olevat tiedot ovat Suo-
21017:        suhdannetaantuman, joka selvemmin on            men Pankin marraskuisesta investointitiedus-
21018:        tullut esille sen jälkeen kun hallituksen       telusta. Ne viittaavat siihen, että teollisuus-
21019:        esitys valtion tulo- ja menoarvioksi            investointien kasvu olisi jäänyt v. 1981 odo-
21020:        vuodelle 1982 annettiin eduskunnalle            tettua vähäisemmäksi ja että v. 1982 ei toi-
21021:        ja saatiin tieto siitä, että teollisuusinves-   saalta tapahtuisi odotettua ja teollisuusinves-
21022:        toinnit tulevat vuonna 1982 nopeasti            tointien laskusuhdannevaiheille yleensä omi-
21023:        vähenemään, valmis viivytyksettä ryh-           naista jyrkkää supistumista. Tiedustelun mu-
21024:        tymään nopeasti vaikuttaviin elvytystoi-        kaan teollisuuden investoinnit päinvastoin lie-
21025:        menpiteisiin, jotta investointitaantuma         västi kasvaisivat ensi vuonna. Käytössä ollut
21026:        saataisiin loppumaan?                           suhdannepoliittinen erityisvälineistö ja niistä
21027:                                                        erityisesti tehostetussa käytössä ollut investoin-
21028:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tivarausmenettely on nähtävästi siirtänyt inves-
21029: vasti seuraavaa:                                       tointeja odotettua enemmänkin vuodesta 1981
21030:     Läntisten teollisuusmaiden eli OECD-mai-           vuoteen 1982.
21031: den talouskasvu on ollut lähes pysähdyksissä              Onkin ilmeistä, että kuva investointikehityk-
21032: jo kahden vuoden ajan ja on mahdollista,               sestä on nyt jonkin verran valoisampi kuin
21033: että ensi vuodelle ennustettu kansainvälinen           mitä varhemmin syksyllä nähtiin. Investointi-
21034: suhdannenomu edelleen viivästyy. Epävarmuus            tiedustelun tulosten uskottavuuden ohella on
21035: sen käyntiinlähtemisestä on joka tapauksessa           epävarmaa tällä hetkellä lähinnä se, kykeneekö
21036: lisääntynyt. Länsi-Euroopan maiden työttömyys-         vuoden 1982 lopulla käynnistyvä lievä talou-
21037: asteen arvioidaan nousevan keskimäärin 8 pro-          dellinen nousu ylläpitämään investointitoimin-
21038: senttiin ensi vuoden toisella puoliskolla, eikä        nan tasoa. Jos näin ei kävisi, investointitaan-
21039: työttömyyden merkittävää helpottumista ole             tuma ajoittuisi lähinnä vuosiin 1983 ja 1984.
21040: odotettavissa useampaan vuoteen. Jännittynyt              Tehdasteollisuuden investointien arvioidaan
21041: kansainvälispoliittinen tilanne vaikeuttaa mai-        vuosina 1981 ja 1982 pysyvän määrältään
21042: den välistä taloudellista kanssakäymistä ja jar-       likimain vuoden 1980 tasolla, kun taas esim.
21043: ruttaa maailmankaupan kehitystä.                       sähkö-, kaasu- ja vesilaitosinvestoinnit lisään-
21044:     Kansainvälisen laman vaikutukset ovat al-          tynevät v. 1982 noin kymmeneksellä. Teolli-
21045: kaneet tuntua myös oman maamme taloudes-               suudessa investointikehitys merkitsisi tuotanto-
21046:  sa. Länsiviennin heikon kehityksen vaikutuk-          kapasiteettiin arviolta yhteensä 5 prosentin
21047:  sia on kuitenkin toistaiseksi vaimentanut Neu-        suuruista lisäystä vuosina 1981 ja 1982.
21048:  vostoliiton-viennin lisääntyminen. Tuotannon             Investointitaantumasta ei siten näytä muo-
21049:  kasvun arvioidaan olevan maassamme lähes              dostuvan likimainkaan yhtä syvää ja pitkää kuin
21050:  pysähdyksissä vuoden 1981 puolivälistä vuo-           viime vuosikymmenen puolivälin laman aikana.
21051: 6                                            1981 vp.
21052: 
21053: Yritysten investointiedellytyksissä on eräitä       toimenpiteiden ilmeisen tuntuva elvytysvaiku-
21054: merkittäviä peruseroja tuoiloiseen tilanteeseen     tus sekä valtiontalouden vähäinen liikkuma-
21055: nähden. Hintakilpailukyky, vienti ja kannatta-      vara. Uudet merkittävät elvytystoimet tulevat
21056: vuus säilyvät heikentymisestään huolimatta          ajankohtaisiksi lähinnä vain siinä tapauksessa,
21057: tuolloista parempina. Myöskään rahoituksen          että investointitaantuma uhkaa muodostua nyt
21058: saatavuus ei ole keskeinen ongelma, sillä raha-     nähtyä olennaisesti syvemmäksi ja pitemmäksi.
21059: markkinat ovat kaikkiaan varsin keveät ja yri-      Mahdollisten uusien toimenpiteiden tulisi olla
21060: tyksille palautuu suhdannepoliittisia erityis-      valtiontaloudellisesti keveitä ja vaikutuksiltaan
21061: talletuksia aivan lähiaikoina liki 1,8 mrd mk.      nopeita.
21062: Investointitalletusten käyttöä lisäksi tehoste-        Hallitus onkin asettanut virkamiestyöryhmän
21063: taan sallimalla 6 prosentin ylimääräinen inves-     seuraamaan investointikehitystä ja tekemään
21064: tointivähennys. Tämän vuoden tulo- ja meno-         ehdotuksia tarpeellisiksi katsottavista lisäelvy-
21065: arviossa on lisäksi pyritty parantamaan erityi-     tystoimista. Työryhmän johtopäätökset ja eh-
21066: sesti pienten ja keskisuurten yritysten toiminta-   dotukset tulevat hallituksen käsittelyyn lähi-
21067: edellytyksiä korottamalla toimintavarausten         päivinä.
21068: enimmäismäärää ja lieventämällä sen varasto-           Pessimistisen maailmankaupan kehityskuvan
21069: varaussidonnaisuutta sekä osoittamalla tuntu-       valossa on aiheellista lopuksi tähdentää, että
21070: vasti lisää varoja kehitysalueiden tuotantotoi-     investointien taso riippuu ratkaisevimmin yri-
21071: minnan tukemiseen tarkoitettuihin käynnistys-       tysten menekki- ja kannattavuusnäkymistä. Tä-
21072: ja investointiavustuksiin. Toimenpiteiden nor-      män vuoksi ainut kestävä tie kansantalouden
21073: maalisti pitkiä vaikutusviiveitä on pyritty ly-     tyydyttävän pääomanmuodostuksen turvaami-
21074: hentämään mm. siten, että elvytystoimien aloit-     seksi onkin hillitä hinta- ja kustannustason
21075: tamisesta tehtiin päätöksiä jo korkeasuhdan-        nousua ja parantaa yritysten kansainvälistä kil-
21076: teen loppuvaiheessa.                                pailukykyä.
21077:    Vastaisia elvytystoimenpiteitä hahmoteltaes-
21078: sa tulisikin ottaa huomioon jo toteutettujen
21079:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1981
21080: 
21081:                                                               Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
21082:                                              N:o 479                                              7
21083: 
21084: 
21085: 
21086: 
21087:                            Tili Riksdagens Herr Talman
21088: 
21089:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ja accelerera mot slutet av år 1982. Högkon-
21090: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        junkturen torde dock komma långsamt i gång,
21091: se av den 1 december 1981 tili vederbörande         eventuellt långsammare än man på hösten be-
21092: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      räknade. Exportutvecklingen försvåras av den
21093: jande av riksdagsman Ingvar S. Melin under-         avtagande konkurrenskraften. Totalproduktio-
21094: tecknade skriftliga spörsmål nr 479:               nen beräknas öka med knappa 2 % från år
21095:                                                     1981.
21096:           Är Regeringen med beaktande av              De senaste tilibudsstående uppgifterna om in-
21097:        den konjunkturnedgång, som tydligare        dustrins investeringsplaner härrör från Finlands
21098:        framträtt efter det att budgetförslaget     Banks investeringsenkät från november. Upp-
21099:        för 1982 avgivits tili riksdagen och        gifterna tyder på att industriinvesteringarna år
21100:        kännedom om att industriinvesteringar-       1981 ökat mindre än väntat och att under år
21101:        na snabbt kommer att minska under år         1982 å andra sidan någon sådan väntad skarp
21102:        1982, beredd att utan dröjsmål vidta        reducering av industriinvesteringarna, som i
21103:        snabbt verkande stimulansåtgärder i         allmänhet utmärker lågkonjunkturer, inte skul-
21104:        avsikt att få investeringsrecessionen att   le äga rum. Enligt enkäten skulle industriin-
21105:        upphöra?                                    vesteringarna tvärtemot öka något nästa år.
21106:                                                    De konjunkturpolitiska specialförfaranden som
21107:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      anlitats, därav i synnerhet förfarandet med
21108: samt anföra följande:                              investeringsreserveringar som varit i effektive-
21109:    Den ekonomiska .trNväxten i de västliga in-     rad användning, har synbarligen i större ut-
21110: dustriländerna, dvs. OECD-länderna, har så         sträckning än väntat uppskjutit investeringar
21111: gott som avstannat under de två senaste åren,      från år 1981 till år 1982.
21112: och det är möjligt att det internationella kon-       Det är uppenbart att man nu har en något
21113: junkturuppsving som förutspåtts för nästa år       ljusare bild av investeringsutvecklingen än ti-
21114: yttedigare fördröjs. I varje fall har osäker-      digare på hösten. Förutom frågan om hur
21115: heten om att uppsvinget skall komma i gång         trovärdiga investeringsenkätens resultat är, rå-
21116: ökat. Arbetslöshetsgraden i de västeuropeiska      der det för närvarande osäkerhet närmast om,
21117: länderna beräknas stiga tili i genomsnitt 8 %      huruvida den svaga ekonomiska tillväxt, som
21118: under senare hälften av nästa år, och någon        skall ta fart mot slutet av år 1982, kommer
21119: kännbar lindring av arbetslösheten är inte att     att kunna bibehålla investeringsverksamhetens
21120: vänta på flera år. Det spända internationelia      nivå. Hall så inte sker, skulle en investerings-
21121: politiska läget försvårar de ekon:omiska rela-     recession infalla närmast åren 1983 och 1984.
21122: tionerna mellan länderna och bromsar upp              Inom fabriksindustrin väntas investeringsvo-
21123: världshandelns utveckiling.                        lymen åren 1981 och 1982 förbli på ungefär
21124:    Verkningarna av den internationella depres-     1980 års nivå, medan t.ex. el-, gas- och vat-
21125: sioneo har börjat avta också i fråga om vårt       tenverksinvesteringarna år 1982 torde öka ca
21126: eget lands ekonomi. Den ökade exporten tili        en tiondel. Inom industrin skulle investerings-
21127: Sovjetunionen har dock tilisvidare dämpat verk-    utvecklingen innebära sammanlagt ca 5 % ök-
21128: ningarna av västexportens svaga utveckling.        ning av produktionskapaciteten under åren
21129: Produktionstillväxten i vårt land väntas när-      1981 och 1982.
21130: mast stå stilla från medlet av år 1981 till           Investeringsrecessionen verkar således inte
21131: medlet av år 1982, men tillväxten torde bör-       att bli tillnärmelsevis lika djup och långvarig
21132: 8                                             1981 vp.
21133: 
21134: som under den depression som inföll i med·             Då framtida stimulansåtgärder utformas bor-
21135: let av senaste årtionde. Jämfört med det då-        de man beakta den uppenbart betydande sti·
21136: varande läget föreligger vissa betydande skill-     mulansverkningen av de redan förverkligade
21137: nader i fråga om företagens investeringsförut-      åtgärderna samt statshushållningens ringa spel-
21138: sättningar. Priskonkurrenskraften, exporten         rum. Nya betydande stimulansåtgärder torde
21139: och lönsamheten förblir på en bättre nivå obe-      bli aktuella endast i det fallet, att investerings-
21140: roende av att de försvagas. Inte heller till-       recessionen hotar bli avsevärt djupare och
21141: gången på finansiering är något centralt pro-       långvarigare än vad det nu verkar. De even-
21142: blem, ty penningmarknaden är överlag mycket         tuella nya åtgärderna borde vara statsekono-
21143: lätt och inom den närmaste tiden kommer kon-        miskt sett lätta och ha snabb verkan.
21144: junkturpolitiska specialdepositioner tili ett be-       Regeringen har tillsatt en tjänstemannagrupp
21145: lopp av närmare 1,8 mrd mk att återbetalas          med uppgift att följa investeringsutvecklingen
21146: till företagen. Dessutom effektiveras använd-       och uppgöra förslag till ytterligare stimulans-
21147: ningen av investeringsdepositioner genom att        åtgärder som kan anses påkallade. Arbetsgrup-
21148: ett extra investeringsavdrag om 6 % tillåts.        pens slutledningar och förslag kommer tili re-
21149: I detta års statsförslag har man dessutom för-      geringen för behandling inom de närmaste da-
21150: sökt förbättra verksamhetsförutsättningarna i       garna.
21151: synnerhet för små och medelstora företag ge-           Med beaktande av den pessimistiska bilden
21152: nom att höja driftsreserveringarnas maximibe-       av världshandelns utveckling är det skäl att
21153: lopp och lindra bundenheten vid lagerreserve-       till slut poängtera att investeringarnas nivå är
21154: ringar samt anvisa märkbart ökade medel för         mest beroende av företagens avsättnings- och
21155: start- och investeringsbidrag som är avsedda        lönsamhetsutsikter. Därför är den enda håll-
21156: för stödjande av produktionsverksamhet inom         bara vägen för tryggande av en tillfredsstäl-
21157: utvecklingsområden. Strävan har varit att för-      lande kapitalbildning för folkhushållningen att
21158: korta den långa tid som förflyter i allmänhet       tygla stegringen av pris- och kostnadsnivån
21159: innan åtgärderna har verkan, bl.a. fattade man      samt förbättra företagens internationella kon-
21160: beslut om inledande av stimulansåtgärder re-        kurrenskraft.
21161: dan under högkonjunkturens slutskede.
21162:      Helsingfors den 30 december 1981
21163: 
21164:                                                                     Finansminister Ahti Pekkala
21165:                                               1981 vp.
21166: 
21167: Kirjallinen kysymys n:o 480
21168: 
21169: 
21170: 
21171: 
21172:                                        Lahti-Nuuttila ym.: Galvanoitujen vesijohtoputkien tarkkai-
21173:                                           lun tehostamisesta
21174: 
21175: 
21176:                        Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle
21177:                                                                                                      ,,f
21178: 
21179:    Kiinteistöjen ja asuntoyhtiöiden vesijohto-      ei täytä galvanoidulle vesijohtopotkelle asetet"
21180: putkistoissa esiintyy usein vuotoja. Tällaisia      tuja vaatimuksia.
21181: vuotoja ilmenee varsinkin vanhoissa vesijohto-         Vesijohtoputkiston vauriot ovat aiheuttaneet
21182: putkistoissa. Viime vuosina on kuitenkin käy-       monille kiinteistöille ja asuntoyhtiöille huomat~
21183: nyt ilmi, että vuotoja ilmenee varsin uusissa,      taviakin taloudellisia menetyksiä. Tällöin asuk-
21184: jopa noin kolme vuotta sitten rakennetuissa         kaat joutuvat maksamaan viime kädessä näin
21185: vesijohtoputkistoissa. Tähän saattaa olla ole-      syntyvät ylimääräiset kustannukset. Normaalis-
21186: massa useita syitä. On kuitenkin havaittu, että     tihan vesijohtoputken tulisi kestää useita kym-
21187: monissa tapauksissa tämä on aiheutunut ni-          meniä vuosia. On huomattava myös se, että
21188: menomaan ala-arvoisesta putkimateriaalista.         sellaisten korjausten, joissa ala-arvoiset putkis-
21189: Materiaalin ala-arvoisuus on todettu muun           tot joudutaan uusimaan, purku- ja korjauskus-
21190: muassa useilla VTT:n tutkimuksilla, joissa on       tannukset ovat usein suuremmat kuin putkien
21191: todettu, ettei putki täytä galvanoidulle vesi-      uusinnasta normaalisti johtuvat kustannukset.
21192: johtopotkelle säädettyjä normeja.                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21193:    Vastuu- ja korvauskysymyksiä selvitettäessä      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
21194: putkiurakoitsijoiden taholta on kuitenkin ilmoi-    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
21195: tettu, että he ovat hankkineet putkimateriaalin     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
21196: tukkuliikkeistä ja varastoineet sen omaan va-
21197: rastoonsa, eri putkikoot omiin varastohyllyi-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
21198: hinsä. He ostavat putkia useammalta eri tukku-             maahamme tuotavat ga1vanoidut ·ve~i!
21199: liikkeeltä, joten he eivät pysty sanomaan ke-              johtoputket eivät kaikissa tapauksissa
21200: nen toimittama on ala-arvoinen putkimateriaali.            täytä niille asetettuja laatuvaatimuksia;
21201:    Tukkuliikkeet ostavat putket puolestaan maa-            ja jos on,
21202: hantuojilta. Tuotettujen putkien pitää täyttää                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21203: galvanoidulle vesijohtopotkelle annetut normit.            ryhtyä, jotta maahantuotavien galvanoi.;
21204: Maahantuojien on otettava putkistaan näytteet,             tujen vesijohtoputkien tarkkailua tehös"
21205: joilla he varmistavat putkien laadun. Tästä                tettaisiin ja laatuvaatimusten vastaisten
21206: huolimatta myös maahantuojat sanovat, ettei-               putkien maahantuonti estettäisiin?      .: ·
21207: vät he voi saada selville, mistä tuotettu putki
21208:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1981
21209: 
21210:                Pentti Lahti-Nuuttila                            Eino Grönholm
21211: 
21212: 
21213: 
21214: 
21215: 088200021Y
21216: 2                                             1981 vp.
21217: 
21218: 
21219: 
21220: 
21221:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
21222: 
21223:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        johdettava vesi on kylmää ja että putket asen-
21224: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         netaan vaihdettaviksi. Putkien tulee täyttää jo-
21225: mies, olette 3 päivänä joulukuuta 1981 päi-          ko suomalaisten standardien vaatimukset tai
21226: vätyn kirjeenne n:o 2331 ohella toimittanut          niiden materiaalin kelpoisuus tulee muulla ta-
21227: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     voin osoittaa riittäväksi.
21228: nöksen kansanedustaja Lahti-Nuuttilan ym. kir~          Putkien laatua valvoo ensisijaisesti niiden
21229: jallisesta kysymyksestä n:o 480, jossa tiedus-       käyttäjä, rakennus- tai asennusliike. Myös
21230: tellaan:                                             maahantuojalla ja tukkuliikkeellä on mahdolli~
21231:                                                      suus valvoa välittämiään tuotteita.
21232:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että           Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen jul"
21233:        maahamme tuotavat galvanoidut vesi-           kinen valvonta kuuluu rakennuslautakunnille
21234:        johtoputket eivät kaikissa tapauksissa        rakennuslain mukaan. Valvonnan järjestämises-
21235:        täytä niille asetettuja laatuvaatimuksia,     tä on sisäasiainministeriö antanut ohjeita 28. 6.
21236:        ja jos on,                                    1976 päivätyllä kirjeellä. Ko. kirjeessä koros-
21237:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tetaan yhteistyötä vesilaitosten kanssa tarkas-
21238:        ryhtyä, jotta maahantuotavien galvanoi-       tustoiminnan hoitamisessa. Käytännössä raken-
21239:        tujen vesijohtoputkien tarkkailua tehos-      nustarkastajien mahdollisuudet valvoa kiinteis-
21240:        tettaisiin ja laatuvaatimusten vastaisten     töjen vesi- ja viemärilaitteistoja ovat rajoi-
21241:        putkien maahantuonti estettäisiin?            tetut ja valvonta tapahtuu useilla paikkakun-
21242:                                                      nilla vain pistokokein. Paikan päällä tapah-
21243:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tuvan tarkastuksen tehostaminen edellyttäisi
21244: taen seuraavaa:                                      kuitenkin rakennustarkastuksen voimavarojen
21245:    Sisäasiainministeriön tietoon on tullut joita-    huomattavaa lisäämistä.
21246: kin tapauksia, joissa sinkityt teräsputket ovat         Sisäasiainministeriö voi myös rakennuslain
21247: aiheuttaneet vesijohtoveteen [ähinnä haju- ja        mukaisella tyyppihyväksynnällä todeta erilais-
21248: makuhaittoja. Useimmiten kysymyksessä on             ten kiinteistön vesilaitteistoissa käytettävien
21249: ollut heikompilaatuinen suomalaisten määräys-        tuotteiden täyttävän määräysten vaatimukset.
21250: ten vaatimukset täyttämätön putkimateriaali,         Sinkittyjen teräsputkien tyyppihyväksynnän
21251: jonka alkuperämaata tai valmistajaa on ollut         aloittaminen on ollut esillä mutta putkien vä-.
21252: yleensä mahdoton jälkeenpäin selvittää.              häisen käytön, haittojen suhteellisen vähäisyy-
21253:    Vuoden 1976 heinäkuun alusta tuli voimaan         den sekä testauslaitoksen kuormituksen vuok"
21254: Suomen rakentamismääräyskokoelma. Sen kiin-          si ei sitä ole vielä voitu aloittaa. Ko. tuot-
21255: teistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevassa    teille laadittavat tyyppihyväksyntä- ja testaus-
21256: osassa edellytetään, että vesilaitteistot tehdään    ohjeet kuuluvat vuoden 1982 työohjelmaan,
21257: sellaisista materiaaleista, että saavutetaan riit-   jolloin putkien tyyppihyväksyntä voitaisii1;1 aloit-
21258: tävä kestävyys ja toimintavarmuus sopivan            taa vuoden 1983 alusta. Tyyppihyväksyntä ei
21259: uusimisvälin puitteissa. Putket ja liittimet ei-     kuitenkaan ole pakollista, joten Suomessa voi-
21260: vät saa myöskään huonontaa käyttöveden ter-          daan tyyppihyväksynnästä huolimatta edelleen
21261: veydellistä ja muuta laatua. Määräysten mukaan       myydä tuotteita, jotka eivät ehkä täytä kaikil-
21262: sinkittyjä teräsputkia (galvanoituja putkia)         ta osin vesilaitteistoille asetettuja vaatimuksia.
21263: voidaan käyttää vesijohtoina edellyttäen, että
21264:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1982
21265: 
21266:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
21267:                                               N:o 480                                              3
21268: 
21269: 
21270: 
21271: 
21272:                            Tili    Riksdagens          Herr     Talman
21273: 
21274:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de kan bytas ut. Rören skall antingen uppfylla
21275: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            finsk standard eller vara av materia! som på
21276: velse nr 2331 av den 3 december 1981 tili            annat sätt visas vara tillräckligt bra.
21277: vederbörande medlem av statsrådet översänt               Rörens kvalitet övervakas främst av använ-
21278: avskrift av följande av riksdagsman Lahti-           daren, byggnads- eller installationsfirman. Ock-
21279: Nuuttila m.fl. undertecknade spörsmål nr 480:        så importören och partiaffären har möjlighet
21280:                                                      att övervaka de produkter de förmedlar.
21281:           Är Regeringen medveten om, att de              Den offentliga tillsynen av fastigheternas
21282:        galvaniserade vattenledningsrör som im-       vatten- och avloppsinstallationer aclcommer en-
21283:        porteras tili vårt land inte alltid upp-      ligt byggnadslagen på byggnadsnämnden. In-
21284:        fyller uppställda kvalitetskrav, och om       rikesministeriet har genom ett brev av 28. 6.
21285:        så är fallet,                                 1976 utfärdat anvisningar om anordnande av
21286:           vilka åtgärder ämnar Regeringen            tillsynen. I detta brev betonas samarbetet med
21287:        vidta för att effektivera kontrollen av       vattenverken vid skötseln av tillsynen. I prak-
21288:        importerade galvaniserade vattenled-          tiken är byggnadsinspektörernas möjligheter
21289:        ningsrör och för att förhindra importen       att övervaka fastigheternas vatten- och av-
21290:        av rör som inte matsvarat kvalitets-          loppsinstallationer begränsade och tillsynen
21291:        kraven?                                       sköts på många orter endast genom stickprov.
21292:                                                      En effektivare övervakning på platsen skulle
21293:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        dock förutsätta en avsevärd ökning av bygg-
21294: samt anföra följande:                                nadsinspektionens resurser.
21295:     Inrikesministeriet har fått kännedom om              Inrikesministeriet kan också genom typgod-
21296: några fall, där förzinkade stålrör har gett vat-     kännande i enlighet med byggnadslagen kon-
21297: tenledningsvattnet närmast dålig lukt och            statera att olika produkter som används i fas-
21298: smak. Det har oftast varit frågan om ett rör-        tigheters vatteninstallationer fyller bestämmel-
21299: material av sämre kvalitet som inte uppfyller        sernas krav. Frågan om att inleda typgodkän-
21300: de finska bestämmelsernas krav, och det har i        nande av förzinkade stålrör har diskuterats,
21301: allmänhet varit omöjligt att få reda på ur-          men på grund av den ringa användningen av
21302: sprungslandet eller tillverkaren.                    dessa rör, de relativt fåtaliga olägenheterna
21303:     Från början av juli 197 6 trädde Finlands        samt testanläggningarnas överbelastning har
21304: byggbestämmelsesamling i kraft. I den del som        sådan verksamhet inte ännu kunnat inledas.
21305: behandlar fastigheters vatten- och avloppsin-        Uppgörandet av anvisningar för typgodkännan-
21306: stallationer förutsätts, att vatteninstallationer-   de och testning av dessa produkter ingår i
21307: na görs av sådana materia! som garanterar            arbetsprogrammet för år 1982, varvid typgod-
21308: tillräcklig hållbarhet och funktionssäkerhet,        kännandet av dessa rör kunde inledas från bör-
21309: om de förnyas med lämpliga intervaller. Rör          jan av år 1983. Typgodkännandet är dock
21310: och kopplingar får inte heller försämra bruks-       inte obligatoriskt, varför det är möjligt att
21311: vattnets kvalitet i sanitärt ellet annat avseen-     trots typgodkännandet i Finland fortfarande
21312: de. Enligt bestämmelserna kan förzinkade stål-       sälja produkter, som kanske inte tili alla delar
21313: rör (galvaniserade rör) användas som vatten-         uppfyller de krav som uppställts för vatten-
21314: ledningsrör under förutsättning att i dem leds       installationer.
21315: kallt vatten och att rören installeras så att
21316:      Helsingfors den 7 januari 1982
21317: 
21318:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
21319:        f:.
21320: 
21321: 
21322: 
21323: 
21324: !.
21325: 
21326: 
21327: 
21328: 
21329: 1 ••
21330:                                              1981 vp.
21331: 
21332: Kirjallinen kysymys n:o 481
21333: 
21334: 
21335: 
21336: 
21337:                                  Elo ym.: Porin lentokentän ja Tiilimäen liikenneympyrän välisen
21338:                                     rataosuuden ympäristön siistimisestä
21339: 
21340: 
21341:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21342: 
21343:    Porin kaupunginvaltuustossa on useaan ot-        että valtiovalta omalta osaltaan voisi näyttää
21344: teeseen kiinmtetty huomiota Porin lentoken-         esimerkkiä ympäristön hoidossa.
21345: tän ja Tiilimäen liikenneympyrän välisen rauta-        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
21346: tien ympäristön epäsiisteyteen. Kyseisellä          §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
21347: alueella on pääasiassa kaikenlaista romua, joka     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
21348: luonnollisesti pistää Poriin tulijan silmään en-    raavan kysymyksen:
21349: simmäiseksi. Asiasta on oltu yhteydessä myös
21350: rautatiehallitukseen, mutta lupauksista huoli-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21351: matta rautatiehallitus ei ole ryhtynyt toimen-             ryhtyä Porin lentokentän ja Tiilimäen
21352: piteisiin rautatien ympäristön siistimiseksi. Kun          liikenneympyrän välisen rataosuuden
21353: ympäristöasioihin on viime aikoina kiinnitetty             ympäristön siistimiseksi asianmukaiseen
21354: entistä enemmän huomiota, olisi myös tärkeää,              kuntoon?
21355:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1981
21356: 
21357:                   Mikko Elo                                    Pirkko Valtonen
21358: 
21359: 
21360: 
21361: 
21362: 08820016T
21363: 2                                            1981 vp.
21364: 
21365: 
21366: 
21367: 
21368:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21369: 
21370:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hyväksymään kuntoon, teki rautatiehallitus
21371: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      2. 7. 1981 ulosotonhaltijana toimivalle Porin
21372: hemies, 3 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn          maistraatille hakemuksen, jossa pyydettiin, että
21373: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        vuokramies velvoitettaisiin ulosottolain 7 lu-
21374: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vun 15 § :n nojalla välittömästi poistamaan
21375: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kir-        alueelta kaiken omaisuutensa sekä luovutta-
21376: jallisesta kysymyksestä n:o 481:                    maan alue Valtionrautateiden hyväksymässä
21377:                                                     kunnossa rautateiden hallintaan uhalla, että yh-
21378:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tiö sieltä häädetään omalla kustannuksellaan ja
21379:        ryhtyä Porin lentokentän ja Tiilimäen        alueen siistiminen tehdään Valtionrautateiden
21380:        liikenneympyrän välisen rataosuuden          toimesta yhtiön kustannuksella.
21381:        ympäristön siistimiseksi asianmukaiseen          Porin maistraatti on 1. 9. 1981 antamallaan
21382:        kuntoon?                                     päätöksellä velvoittanut Kone- ja Käyttöjäte
21383:                                                     Oy:n välittömästi ja viimeistään 31. 12. 1981
21384:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mennessä poistamaan alueelta kaiken omaisuu-
21385: vasti seuraavaa:                                    tensa sekä luovuttamaan alueen Valtionrauta-
21386:    Kysymyksessä tarkoitetun alueen Valtionrau-      teiden hyväksymässä kunnossa sen vapaaseen
21387: tatiet on vuokrannut Porin kaupungista ole-         hallintaan. Mikäli aluetta ei ole annettuun mää-
21388: valle Kone- ja Käyttöjäte Oy -nimiselle osake-      räaikaan mennessä tyhjennetty ja siistitty, tulee
21389: yhtiölle 29. 9. 1964 siirretyllä vuokrasopimuk-     rautatiehallitus välittömästi tämän jälkeen pyy-
21390: sella. Mainittu vuokrasopimus on Valtionrauta-       tämään päätöksen täytäntöönpanoa paikallisel-
21391: teiden toimesta sanottu irti Kone- ja Käyttö-       ta ulosottoviranomaiselta. Tämä on välttämä-
21392: jäte Oy:lle 17. 12. 1979 tiedoksi annetulla irti-   töntä paitsi ympäristön siistimisen vuoksi myös
21393: sanomisilmoituksella päättymään 17. 3. 1980         siksi, että Valtionrautatiet tarvitsee aluetta tu-
21394: lukien, koska aluetta oli sekä Valtionrautatei-     levaisuudessa omaan käyttöönsä.
21395: den että Porin kaupungin taholta annetuista             Edellä olevaan viitaten hallitus kaJ~soo rauta-
21396: toistuvista siistimiskehotuksista huolimatta pi-    tiehallituksen menetelleen oikein ja vakiintu-
21397: detty vuokrasopimuksen ehtojen vastaisessa          neen käytännön mukaisesti pyrkiessään ratkai-
21398: kunnossa.                                           semaall1 asian ~sop1musteitse ja turvautuessaan
21399:    Koska mainittu yhtiö ei vuokrasopimuksen         pakkokeinojen käyttämiseen vasta 'Si1Jten, kun
21400: lakkaamisesta huolimatta poistanut omaisuut-        oli käynvt ilmi, ettei ratkaisua asiaan sopimus-
21401: taan alueelta eikä saattanut sitä rautateiden       'te11Jse ollut saavutettavis,sa.
21402:      Helsingissä joulukuun 31 päivänä 1981
21403: 
21404:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
21405:                                                N:o 481                                               3
21406: 
21407: 
21408: 
21409: 
21410:                             Tili Riksdagens Herr Talman
21411: 
21412:    I det tSyfte 3 7 § 1 mom. .riksdagsordningen      ~v Statsjärnvägarna godkänt skick, 1tillställde
21413: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-            crärnvägsstyrelsen 2. 7. 1981 magistraten i Björ-
21414: ve1se av den 3 december 1981 1till vederbö-          neborg, som fungerar som överexekutor, en
21415: rande medlem a:v statsddet översänt a~skrift         ansökan vari anhöl:ls att arrendatorn med ~stöd
21416: av följande av riksdagsman Mikko Elo m. fl.          av 7 tkap. 15 § utsökning;slagen skuJ.Ie åläggas
21417: ~ställda spörsrnål nr 481:                           atlt utan dröjsmål avlägsna .all sin egendom
21418:                                                      från området samt att överlämna det i Stats-
21419:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
21420:                                                      järnvägarnas bes1ttning i ett av dem godkänt
21421:        taga för att omgivningen vid ba:n-
21422:                                                      skiok vid äventyr att bolaget vråiks från om-
21423:        'sträckan Björneborg flygfä1t-Tiilimäki
21424:                                                      rådet på egen bekostnad och området upp-
21425:        trafikrondell skall bli sakenligt upp-
21426:                                                      snyggas på Statsjärnväganna:s försorg på bola-
21427:        snyggad?                                      gets bekostnad.
21428:   Såsom tSvar på detta spöt'smål får jag vörd-           Magistraten i Björneborg ha:r :genom •sitt be-
21429:                                                      slut den 1. 9. 1981 ålagt Kone- ja Käyttöjäte
21430: samt anföra följande:
21431:                                                      Oy att utan dröjsmål och sena:Sit 31. 12. 1981
21432:    Statsjärnvägarna har genom ett avta:l som         avlägsna all sin egendom från området samt
21433: överlåtits 29. 9. 1964 arrenderat det i spörsmå-     överlämna det i ett av Statsjärnvägarna god-
21434: 1et avsedda området åt ett aktiebolag vid namn       känt ~skick i deras fria bes1ttning. Om området
21435: Kone- ja Käyttöjäte Oy från Bjömeborg. Detta         ilnte har tömts och uppsnyggats 1nom utsatt
21436: arrendeavtal har uppsagts av Statsjärnvägarna        tid kommer järnvägsstyre1sen omedelbart att
21437: för att upphöra från och med 17.3. 1980 ge-          ansöka om bes:lutets venks.tällande hos lokala
21438: nom ett meddelande om uppsägning som 17. 12.         utsökningsmyndigheter. Detta är nödvändigt
21439: 1979 delgivits Kone- ja Käyttöjäte Oy. Orsaken       inte enbant för uppsnyggning av omgivningen
21440: tili uppsägningen var att området trots såväl        utan även p.g.a. att Statsjärnväganna i fram-
21441: Statsjärnvägarnas som Björneborgs stads upp-         tiden behöver området för eget bruk.
21442: repade uppmaningar om uppsnyggning hållits i            Med hänvisning tili det ovanstående anser
21443: ett skick som strider mot vilikoren i arrende-       regeringen att järnvägsstyrelsen förfarit riktigt
21444: avtalet.                                             och i enlighet med stadgad prax1s då man för-
21445:     Eftersom sagda bolag inte avlägsna;t ,si:n       sökt lösa frågan genom avtal och gripit tili
21446: egendom från området, trots att arrendeavta-         tvångsåtgävder försrt då det framgått att någon
21447: iet upphört, och inte heller isrtåndsatt det i ett   lösning inte 1står att finna genom avtal.
21448:      Helsingfors den 31 december 1981
21449: 
21450:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
21451:                                               1981 vp.
21452: 
21453: Kirjallinen kysymys n:o 482
21454: 
21455: 
21456: 
21457: 
21458:                                   Pihlajamäki: Larvaooevan poistamisesta soidensuojelun perusoh-
21459:                                       jeilmasta
21460: 
21461: 
21462:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21463: 
21464:    Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä si-              Larvannevan turvevarat ovat noin 18 milj.
21465: jaitseva Latvanneva on otettu valtioneuvos-          m3 eli yli neljännes kaikista Alavuden käyt-
21466: ton 19. 4. 1979 vahvis'tamaan soidensuojelun         tökelpoisista turvevaroista. Sydänmaan kylän
21467: perusohjelmaan. Ratkaisu merkitsee jo sellai-        tulle\Caisuuden kannalta Larvannevan käyttämi-
21468: senaan tiettyjä rajoituksia kyseisen suoalueen       nen turpeen tuotantoon on elintärkeää. Vain
21469: omistajien maanomiJstusoikeuteen.                    sillä tavoin voidaan turvata kylän toimeentulo
21470:    Valtioneuvoston päätös on tehty ·ikään kuin       ja väestöpohja.
21471: salaa asianosaisia kuuJematta, mi:kä iuonnol-            Latvanneva sijaitsee lähellä rautatietä ja
21472: lisesti on aiheuttanut oikeutettuakio närkästy-      kulutuskeskuksia. Seinäjoen kaupunikiin on
21473: mistä suoalueen omistajissa, varsinkin kun           matJkaa vain noin 30 km. Näin ollen Larvan-
21474: perusteellisen valmistelun jälkeen laaditussa        nevasta nostettaVIa ·turve on helposti markki-
21475: Vaasan läänin seutukaavan vaihekaavassa sekä         noitavissa, mikä luonnollis·esti myös puolustaa
21476: Alavuden kaupungin yleiskaavassa suon merki-         suon käyttämistä turpeen tuotantoon.
21477: tys on nähty toisenlaisena. Näissä kyseistä suo-        Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
21478: ta on pidetty sekä laatunsa että sijaintinsa vuok-   järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
21479: si turpeentuotantoon soveltuvana alueena. Myös       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatJta-
21480: kuivatusolosuhteet turpeen tuotantoa varten          vaksi seutaJavan kysymyksen:
21481: ovat alueella erinomaiset.
21482:    Seutukaavaliiton ja Alavuden kaupungin te-                   Tietääkö Halliws, että valtioneuvos-
21483: kemissä selvityksissä on Larvannevan suoje-                  ton vahvi•stamaan soidensuojelun perus-
21484: luhlinen arvo n.ahty menetetyks~, koska alue on              ohjelmaan kuuluva Latvanneva Alavu-
21485: ympäristöitään ojitettu. Lisäiksi on todettu,                den kaupungissa soveltuu parhaiten tur-
21486: että Larvannevalla ei ole suona sitä edusta-                peen tuotantoon, ja  1
21487: 
21488: 
21489: vuutta, jota soidensuojeluohjelmiin otettaviha                  onko Hallitus selvillä siitä ristiriil:las-
21490: soilta on edellytettävä.                                     ta, joka vallitsee mainitun perusohjel-
21491:    Merkittävää on myös se, että vailtioneuvos'to            man ja valtioneuvoston myöhemmin
21492: on 31. 7. 1981 vahvistanut soidensuojelun pe-               ·vahvistalffian Vaasan läänin seutukaavan
21493: rusohjelmaa koskevan päätöksensä jälkeen Vaa-               vaiheka'avan väJil:lä, sekä
21494: san läänin seutukaavan, mm. soidensuojelualuei-                 onko Hallitus valmis muuttuneen ti-
21495: ta koskevan vaihekaavan. Tähän taas ei ole                  lanteen takia poistamaan kyseisen Lar-
21496: otettu Larvannevaa, kuten edellä on jo to-                   VIannevan •soidensuojelun perusohjelmas-
21497: dettu. Näin olLen valtioneuvoston tekemät                   ta?
21498: päätökset ovat ilmeisessä ristiriidassa keske-
21499: nään.
21500:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1981
21501: 
21502:                                          Veikko Pihlajamäki
21503: 
21504: 
21505: 
21506: 
21507: 088200034C
21508: 2                                               1981 vp.
21509: 
21510: 
21511: 
21512: 
21513:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21514: 
21515:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         asettll'mass'a energiahuollon ja ympartstonsuoje-
21516: mainitussa tarlmituil<~sessa Te, Herra Puhemies,       lun yhteistyöryhmässä (EYR) Larvannevan
21517: olette 3 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn              katsottiin kuuluvan suojelt1avien ~soitten ryh-
21518: kirjeenne ohdla toimittanut valtioneuvoston            mään. Ratkaisu perustui nimenomaan kohteen
21519: asianomaiselle jäsenelle jä'ljennoksen kansan-         suojeluarvoon riippumatta alueen turvemääris-
21520: edus1'aja Veikko Pihlajamäen ikirjaJlisesta kysy-      tä. Seinäjoen ympäristökunnissa on turpeen
21521: myksestä n:o 482, jossa tiedustellaan:                 tuotanto hyvin [aajaa ja Latvanneva on s,äily-
21522:                                                                                  1
21523: 
21524: 
21525:                                                        nyt ainoana ehjänä suoyhdistymänä laajalla
21526:            Tietääkö Hallitus, että valtioneuvos-       alueella, joten ,sen säHyttämistä luonnonrtilaise-
21527:        ton vahvistamaan soidensuojelun perus-          na on pidettävä luonnonsuojelun kannalta vält-
21528:        dhjdmaan kuuluva Latvanneva Alavu-              tämättömänä ja Hsäksi so1den luonnonvarojen
21529:        den kaupungissa soveltuu parhaiten              käytön kannalta tarkohuksenmukaisena.
21530:        'turpeen tuo1'antoon, ja                           Latvanneva kuuluu Rannikiko-Suomen ker-
21531:           onko HllJlitus sdvil!lä siitä ristiriidas-   mrkeidassuovyohykkeen Satakunnan ja Etelä-
21532:        ta, joka vallitsee mainitun perusohjel-         Pohjanmaan keidassoihin ja min1steriön soiden-
21533:        man ja valtinneuvoston myöhemmin                suojelutyöryhmä totesi mietinnössään kohteen
21534:        vahvistaman Vaasan läänin 'seutukaavan          kuuluvan tämän vyöhykkeen arvokkaimpiin
21535:        vaihekaavan välillä, sekä                       suoll!lueisiin. Yhtä laajoja ja 'luonnonti1aisia suo-
21536:            onko Hallitus valmis muuttuneen ti-         alueita on tämän vyöhykkeen i'tsäosissa enää
21537:        lanteen takia poi:stamaa:n kyseisen Lar-        vähän jaljdlä. Se on useine lkeidaskesikustoi-
21538:        vannev,an 'soidensuojelun perusohjelmas-        neen j1a laajoine 1aidenevoineen monipuo'linen
21539:        lta?                                            ja ~edustava suoj,elulkohde.
21540:                                                           Edellä sanotu1sta valtakunnaHisista kannan-
21541:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           otoista ja Larvannevan suojeluarvosta huolimat-
21542: vasti seuraarvaa:                                      ta Larvannevaa ei sisäilllytefty Vaasan [äanin
21543:                                                        seutukaavaliiton [aatimaan seutukaavaan suo-
21544:     Alavuden Latvanneva kuuluu valtioneuvos-           jelua:lueena. Seutukaavassa Larvannev~aHe ei ole
21545: ton 19. 4. 1979 vahvistamaan valtakunnalli-            osoitettu lainkaan maankäyttömuotoa, joten
21546: seen ,soidensuojelun perusohjelmaan. Vaitioneu-        ristiriitaa valtioneuvoston tekemien päätös'ten
21547: voston periaatepäätös perustuu maa- ja met-            välillä ei maa- ja metsatalousministeriön käsi-
21548: sä talousministeriön        soidensuojelutyöryhmän     tyksen mukaan ole olemas:sa. Maa- ja metsä-
21549: vuonna 1977 jättämään mietintöön soidensuo-            talousministeriö kat&oo, että Larvannevan suo-
21550: jelun perusohjelmasta. Työryhmä tarkasteli             jelussa tilanne ei ole muuuunut eikä alueen
21551: kai'l&ia maa1ss.aimme jäljellä olevia, luonnonsuo-     poistamiseen valtakunnallisesta soidensuojelun
21552: jelutlis~es,ti arvoklkaita soita suokasvilHsuusvyö-    perusohjelmaslla ole diemassa riittäviä perus-
21553: hykkeittäin ja esitti suojelun kannalta arvok-         teita. Parhaillaan Larvannevan omi stajien kans-
21554:                                                                                               1
21555: 
21556: 
21557: 
21558: kaimpien soiden suojduohjelman.                        sa käydään neuvotteluja suon hankkimiseksi
21559:     Niin ikään kauppa- ja teollisuusministeriön        valtiolle luonnonsuojelutarkoitu'ksiin.
21560:      Helsingissä 'tammikuun 12 päivänä 1982
21561: 
21562:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
21563:                                                N:o 482                                                3
21564: 
21565: 
21566: 
21567: 
21568:                            Tili Riksdagens Herr Talman
21569: 
21570:    I det syfte 3 7 § 1 mom. dksdagsordningen         höra 'tili de 'myrar som skaill skyddas. Beslutet
21571: anger har Ni, Herr T,alman, med Eder skri-           baserade sig uttryckligen på objektets skydds-
21572: velse av den 3 december 1981 tili vederböran-        värde oberoende av torvmängderna på områ-
21573: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         det. I 'kommunerna ikring Seinäjoki är torv-
21574: följande av riksdagsman Vdkko Pihlajamäki            produktionen mydket omfll!ttande och Latvan-
21575: ställda spörsmå:l nr 482:                            neva har bevarats som det enda orörda myr-
21576:                                                      _k1omplexet inom ett vidsträcikt område, av vi'l-
21577:            Är Regeringen medveten om ~att            ken •an1edning dess bevarande måste ans,es ab-
21578:        1Larvanneva myr ,i Alavo st<ad, som
21579:                                                      solut nödvändigt från naturskyddssynpunlkt
21580:        medtagi'ts i det a'v statsrådet fa&tställda   och dessutom ändamålsenlligt med tanke på
21581:        basprogrammet för myr&kyddet, bäst            användningen av natu11tillgångarna.
21582:        '1ämpar sig för torvprodu!kti'on, och            Latvanneva tillhör högmossarna i Satakunta
21583:            är Regeringen medveten om den             och Sydösterbotten inom kustlandets sträng-
21584:        l.k1onflikt mel1an ,sagda basprogram och      högmossezon och ministeriets ~arbetsgrupp för
21585:         den etapplan för regionplanen i Vasa Iän     myrskyddsfrågor konstaterade i stH betänkan-
21586:         som senare fa,stst'äillts ~av statsrådet,    de att objektet är ett a'v de värdefu1laste myr-
21587:        1samt                                         områden som finns inom denna wn. I denna
21588:            är Regeringen redo att på gru:nd av       zons Östra delar finns endas.t få lika vi'dsträckta
21589:         det ändrade läget avlägsna ifrågavaran-      myrområden i natuttillstånd kvar. Med sina
21590:         de myr från basprogrammet för myr-           många högmossecentra och vidsträcha Iagg-
21591:        ~s'kyddet?
21592:                                                      fattigkärr är det ett mångsidigt och represen-
21593:                                                      tativt skyddsobjekt.
21594:     Såsom svar på detta spörsmå'l får jag vörd-         Oberoende av ovan nämnda riksomfattande
21595: santt ~anföra föl'jande:                             ställningstaganden och Larvannevas skyddsvär-
21596:     Latvanneva i Ahvo hör tiffil det riksom-         de medtogs myren inte som skyddsområde i
21597: fattande basprogram för myrskyddet som stats-        den regionplan som uppgjordes av regionp[ans-
21598: rådet faststirllde 19. 4. 1979. Statsrådets prin-    förbundet i Vasa Iän. I regionplanen har för
21599: cipbesiut grundar 1sig på det betänkande om          Latvanneva inte angivits någon form av
21600: basprog11am för myrskyddet som år 1977 av-           markanvändning; enHgt jord- och skogsbruks-
21601: gavs av jord- och skogsbruiksministeriets ar-        minis,teriets uppfattning råder det sålunda in-
21602: betsgrupp för myrskyddsfrågor. Arbe>Vsgruppen        gen 'k!onflikt meNan de beslut som fattats av
21603: granskade i de oli'k:a myrvegetationszonerna         statsrådet. Jord- och skogsbruksministeriet an-
21604: al:la från naturskyddssynpunkt värdefulla myrar      ser att läget inte ändrats beträffande sikyddan-
21605: som Hnns kvar i vå11t 1and och presenterade          det av LarvanneVla och att det inte finns ti11-
21606: ett program för skyddande av de myror som            räckliga grunder för att avlägsna området från
21607: från skyddssynpunkt är värdefullaste.                det riksomfattande basprogrammet för myr-
21608:     Även den av handels- och industriministeriet     skyddet. Förhandlingar förs med ägarna tiU
21609: tililsatta arbetsgruppen för samarbete vid ener-     Larvanneva beträffande möjligheten 'att staten
21610: giförsörjning och miljöslkydd ;a;nsåg Larvanneva     S:kulle överta myren för nll!turskyddsändamål.
21611:      Helsingfors den 12 januari 1982
21612: 
21613:                                                      Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
21614:                                                198Cvp.
21615: 
21616: Kirjallinen kysymys n:o 483
21617: 
21618: 
21619: 
21620: 
21621:                                   E. Laine ym.: Päiväkotiapulaisten virkojen perustamatta jättä-
21622:                                      misestä lasten päiväkodeissa
21623: 
21624: 
21625:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21626:                                                     . ~: ::
21627: 
21628: 
21629:    Lasten päivähoidon valtakunnallisten vllsl-          Kaikkein' pahinta orr se, että päätös vaikeut-
21630: vuotissuunnitelmien mukaan ei uusiin päivä- taa laissa säädetyn · päivähoidon laadullisen
21631: koteihin enää vuoden 1981 jälkeen perusteta yleistavoitteen, lapsen hoidon järjestämisen
21632: päiväkotiapulaisten virkoja tai toimia. Tästä iilin, että se edistää lapsen kehitystä ja oppi-
21633: päätöksestä on jo nyt aiheutunut monenlaisia mismahdollisuuksia, toteuttamista. Saadut ko-
21634: haittoja ja vaikeuksia, joista ovat joutuneet kär- kemukset osoittavat, että mainittu kohta vii-
21635: simään sekä hoidettavat ·lapset että henkilökun- sivuotissuunnitelrp.assa tulisi kiireellisesti kor-
21636: ta. Vastaisuudessa nämä haitat ja ongelmat jata., . . ,                ,
21637: tulevat moninkertaistumaan. ·                      . . Edellä olevan perusteella esitämme valtio-
21638:    Ensiksikin tästä päätöksestä on" seuraukSena päiväjärjestyksen 37 § :n 1 niomentin nojalla
21639: se, että päiväkotiapulaisten mahdollisuudet saa- vlll,tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21640: da koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa vaksi seuraavan kysymyksen:
21641: työtä olennaisesti heikkenevät, koska åö, vir-
21642: koja tai toimia ei saa perustaa. Toiseksi tämä             . . Onko Hallitus tietoinen siitä, että
21643: päätös aiheuttaa sen, että lastetihoitajiksi kou-           Jasten päivähoidon valtakunnallisiin vli-
21644: lutetut ja lasten kasvattamisessa tarvittavat hen-            sivuotisstiunnitelmiin sisältyvä päätös
21645: kilöt· joutuvat päivittäin osallistumaan mm. siic     .
21646:                                                       (
21647:                                                              päiväkotiapulaisten virkojen tai toimien
21648: vous- ja vaatehuoltotehtäviin, jolloin lasten oh-            perust!lffiatta jättämisestä uusissa päivä-
21649: jaaminen ja kasvattaminen kärsii.· Esim.- Turun              kodeissa · on aiheuttanut ja aiheuttaa
21650: kaupungin Piinokankadun päiväkotiin ei' 'enää                suuria vaikeuksia lasten hoitamiselle ja
21651: palkattu päiväkotiapulaisia vaan osapäiväsiivöo-             kasvattamiselle sekä päiväkotiapulaisten
21652: jia, ja tämän seurauksena lasten kasvattajia· on              työllisyydelle ja päiväkotien henkilöjär-
21653: siirretty heille kuulumattomiin tehtäviin. Täs-               jestelyille, ja jos on,
21654: tä on aiheutunut myös laitoksen henkilökun-                      mihin· toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21655: nan keskuudessa suurta tyytymättömyYttä.                      ryhtyä mainittujen epäkohtien poista-
21656:                                                              miseksi?··
21657:                                                               ' . '
21658:                                                                   ~
21659:        Helsingissä 3 päivänä joulukuuta :1981
21660: 
21661:          Ensio Laine                   ··Marjatta Stenius-Kaukonen M.-L. Salminen
21662:          Heli Astala                     Pauli Puhakka             Aaria-Liisa Jokinen
21663: 
21664: 
21665: 
21666: 
21667: 088200009K
21668: 2                                             1981 vp.
21669: 
21670: 
21671: 
21672: 
21673:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21674: 
21675:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mattiryhmien edustajat, katsoi, että päiväkoti-
21676: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       apulaisen tehtävät ovat jaettavissa hoito- ja kas-
21677: olette 3 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn kir:     vatushenkilöstölle ja siivous- ja taloushenkilös-
21678: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   tölle.
21679: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Sosiaali- ja terveysministeriön, sosiaalihalli-
21680: E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       tuksen ja kunnallisten keskusjärjestöjen kesken
21681: kysymyksestä n:o 483:                              käydyssä neuvottelussa 20. 9. 1979 sovittiin
21682:                                                    yksimielisesti päivähoidon henkilöstön raken-
21683:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että teen uudistuksen toteuttamisesta asteittain
21684:          lasten päivähoidon valtakunnallisiin vii- etenevänä. Toteutus päätettiin aloittaa vuonna
21685:          sivuotissuunnitelmiin sisältyvä päätös 19 81, jolloin valtakunnallisessa suunnitelmassa
21686:          päiväkotiapulaisten virkojen tai toimien hyväksytyt henkilöstön uudet virat sekä aikai-
21687:          perustamatta jättämisestä uusissa päivä- semmassa toiminnassa avoimeksi tulevat virat
21688:          kodeissa on aiheuttanut ja aiheuttaa jo täytetään uuden rakenteen mukaisesti.
21689:          suuria vaikeuksia lasten hoitamiselle ja     Henkilöstörakenteen uudistuksella nähtiin
21690:          kasvattamiselle sekä päiväkotiapulaisten olevan merkitystä lasten hoidon ja kasvatuk-
21691:          työllisyydelle ja päiväkotien henkilöjär- sen laadun paranemiseen.
21692:          jestelyille, ja jos on,                      Uutta henkilöstörakennetta on toteutettu
21693:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo uusissa päiväkodeissa kuluvan vuoden alusta
21694:          ryhtyä mainittujen epäkohtien poista- lähtien. Vanhassa toiminnassa rakennetta uudis-
21695:          miseksi?                                  tetaan virkojen vapautumisen myötä vähitel-
21696:                                                    len. Sosiaalihallituksen yleiskirjeellä n:o B II/
21697:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- 1981/pe on annettu ohjeet asiasta. Sen mu-
21698: taen seuraavaa:                                    kaan vuoden 1984 loppuun asti voidaan en-
21699:     Valtakunnallisessa suunnitelmassa lasten päi- nen vuotta: 1981 perostettuihin päiväkoteihin
21700: vähoidon järjestämisestä vuosina 1981-1985 avoimiksi . tuleviin päiväkotiapulaisen tehtäviin
21701: edellytetään, ettei päiväkotiapulaisten toimia ottaa edelleen päiväkotiapulaisia.
21702: enää perusteta. Mainittua kannanottoa edelsi          Vasta vuoden 1~87 jälkeen tulee lapsiryh-
21703: pitkäaikainen valmistelutyö. Opetusministeriön missä avoimiksi tulevat päiväkotiapulaisten vi-
21704: päivähoitoalan koulutusrakennetyöryhmä käsit-. rat tai toimet muuttaa uutta henkilöstöraken-
21705: teli asiaa muistiossaan 9. 5. 1977. Lasten päi- . netta vastaaviksi.
21706: vähoidon neuvottelukunta laati selvityksen päi~       Päiväkodeissa on hoito- ja ·kasvatushenkilös-
21707: vähoitohenkilöstön rakenteesta ja koulutukses- tön lisäksi aina tarvittu muutakin henkilökun-
21708: ta 12. 1. 1979. Viimeksi asiaa käsitteli sosiaa- taa. Sosiaalihallituksen yleiskirjeen n:o A 4/
21709: li- ja terveysministeriön lasten päiväkotien hen- 1981/pe mukaan päiväkodissa tarvitaan sen
21710: kilöstörakennetta selvittelevä työryhmä muis- koosta riippuen myös muuta työvoimaa lähin-
21711: tiossaan 30. 11. 1978. Valtioneuvoston periaa- nä keittiö-, siivous- ja vaatehuoltotehtäviin.
21712: tepäätös helmikuun 1 päivältä 1979 koskeva            Kaiken edellä kerrotun perusteella ja ko.
21713: päivähoidon henkilöstön koulutuksen kehittä- tiedusteluun viitaten ei myöskään voida katsoa
21714: mistä perustuu suurelta osin juuri em. mie- toimessa olevien ja ao. koulutuksessa olevien
21715: tintöön. Mainittu sosiaali- ja terveysministe- päiväkotiapulaisten mahdollisuuksien saada kou-
21716: riön työryhmä, jossa olivat edustettuina kun- lutustaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä
21717: nalliset keskusjärjestöt ja päiväkotien eri am- heikkenevän. Lisäksi sosiaalihallituksen asetta-
21718:                                               N:o 483                                             3
21719: 
21720: ma työryhmä on 30. 6. 1981 tehnyt ehdotuk-          sä ryhmää kohti mttottettuna henkilöstönä.
21721: sen päiväkotiapulaisten pätevöittämiskoulutuk-      Uudistuksella on pyritty parantamaan lasten
21722: sen järjestämisestä.                                hoidon ja kasvatuksen tasoa, mikä saadaan ai-
21723:    Mainittakoon vielä, että uudistuksella on ni-    kaan varaamaila aikaisemmin päiväkotiapulaisel-
21724: menomaan pyritty edistämään lapsen kehityk-         le mitoitettu toimi lastenhoitajakoulutuksen
21725: sen ja oppimismahdollisuuksien toteutumista.        saaneelle henkilöstölle. Tämän lisäksi päiväko-
21726:    Uudistuksella ei ollut tarkoitus vähentää eikä   deissa on edelleen tarvittu talous- ja siivous-
21727: lisätä päiväkodin henkilökuntaa. Päiväkotiapu-      henkilöstöä.
21728: laiset ovat aikaisemmin toimineet lapsiryhmäs-
21729:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1981
21730: 
21731:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
21732: 4                                          1981 vp.
21733: 
21734: 
21735: 
21736: 
21737:                          Tili Riksdagens Herr Talman
21738: 
21739:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      ovan nämnda av social- och hälsovårdsministe-
21740: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         riet tillsatta arbetsgruppen, i viiken de kommu-
21741: velse av den 3 december 1981 till vederbö-        nala centralorganisationerna och de olika yrkes-
21742: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      grupperna vid daghemmen var representerade,
21743: av följande av riksdagsman E. Laine m.fl. un-     ansåg, att daghemsbiträdenas lll!ppgifter kunde
21744: derteoknade spörsmål nr 483:                      fördelas mellan den personai som handhar vård-
21745:                                                   och uppfostri:ngsåligganden samt 'Städ- och eko-
21746:           Är Regeringen medveten om, att be-      nomipersonalen.
21747:        slutet i de riksomfattande femå,rspla-        Vid förhandlingarna 20. 9. 1979 mellan so-
21748:        nerna för ordnandet av barndagvården,      cial- och hälsovårdsministeriet, socialstyrelsen
21749:        enligt vilket det vid nya daghem inte      och de kommunala centra1organisationerna ena-
21750:        inrättas tjänster ellet befattningar för   des man om att reformen av dagvårdsperso-
21751:        daghemsbiträden, har medfört och kom-      nalens 'Struktur genomförs successivt. Man
21752:        mer att medföra stora problem för vår-     beslöt inleda genomförandet år 1981, V'arvid
21753:        den och fostran av barn samt för dag-      redan de nya tjänster som godkänts i den
21754:        hemsbiträdens sysselsättning och regle-    riksomfattande planen samt de som ansluter
21755:        ringen 'av personalfrågorna vid daghem-    sig till den tidigare verksamheten och blir va-
21756:        men, och om så är fallet,                  kanta, kommer att besättas enligt den nya
21757:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    strukturen.
21758:        ta för att ovannämnda missförhållan-          Ett förnyande av personalstrukturen ansågs
21759:        den ska:ll kunna avhjälpas?                vara av vikt för en kvalitativ förbättring av
21760:                                                   barnens vård och fostran.
21761:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Den nya personalstrukturen infördes i nya
21762: samt anföra följande:                             daghem i början av innevarande år. Den ti-
21763:    I den riksomfattande planen för ordnandet      digare verksamhetsstrukturen kommer att änd-
21764: av barndagvården för åren 1981-1985 förut-        ras efter hand som tjänster blir vakanta. So-
21765: sätts det, att befattningar för daghemsbiträ-     cialstyrelsen har genom sitt citkulär nr B II/
21766: den inte längre kommer att inrättas. Nämnda       1981/pe utfärdat direktiv om saken. Enligt
21767: ställningstagande föregicks av ett långvarigt     cirkuläret kan daghemsbiträden före utgången
21768: beredningsarbete. Undervisningsministeriets ar-   av år 1984 alltjämt a:nställas för handhavande
21769: betsgrupp för utredning av frågan om utbild-      av ledigblivna uppgifter som dagshemsbiträde
21770: ningsstrukturen inom dagvården behandlade         vid daghem som grundats före 1981.
21771: ärendet i sin promemoria 9. 5. 1977. Delega-         Först efter år 1987 skall de tjänster och
21772: tionen för barndagvården gjorde 12. 1. 1979       befattningar för daghemsbiträden som blir va-
21773: en utredning om dagvårdspersonalens struktur      kanta i barngrupperna ändras att matsvara den
21774: och utbildning. Senast har social- och hälso-     nya personalstrukturen.
21775: vårdsministeriets arbetsgrupp för utredning av       Vid daghemmen har det alltid behövts även
21776: frågan om personalstrukturen vid barndaghem-      annan personai än den som handhar vård-
21777: men behandlat ärendet i sin promemoria 30.        och uppfostringsåligganden. Enligt socialstyrel-
21778: 11. 1978. Statsrådets principbeslut av den 1      sens cirkulär nr A 4/1981/pe behövs det vid
21779: februari 1979 ·törande utvecklandet av utbild-    daghemmen beroende på dessas storlek även
21780: ningen för dagvårdspersonalen baserar sig till    annan arbetskraft, närmast köks- och städper-
21781: en stor del på ovannämnda betänkande. Den         sonal samt för klädvården ansvarig personal.
21782:                                                N:o 483                                             5
21783: 
21784:    Med stöd av det ovan anförda och med                  Reformen är varken avsedd att medföra
21785: hänvisning till ifrågavarande spörsmål kan det        någon minskning eller ökning av daghemsper-
21786: inte heller anses, att det kommer att inträif-        sonalen. Daghemsbiträdena har tidigare tjänst-
21787: fa en försämring av möjligheterna för redan           gjort i barngrupper, såsom personai viiken
21788: anställda daghemsbiträden och för dem som             dimensionerats enligt grupperna. Med hjälp av
21789: utbildar sig tili daghemsbiträde att erhålla ar-      reformen har man försökt höja nivån för bar-
21790: bete som motsvarar deras utbildning och er-           nets vård och fostran, vi1ket kan uppnås ge-
21791: farenhet. Dessutom har en av socialstyrelsen          nom att för personai med barnskötarutbildning
21792: tillsatt a11betsgrupp 30. 6. 1981 framlagt ett för-   reservera de tjänster som tidigare dimensione-
21793: slag som gäller ,anordnandet av kompetensgi-          rats för daghemsbiträden. Utöver detta behö-
21794: vande utbildning för daghemsbiträden.                 ver daghemmen fortfarande ekonomi- och städ-
21795:     Det kan ytterligare nämnas, att reformen          personal.
21796: uttryckligen är avsedd att främja barnets ut-
21797: veckling och inlärningsmöjligheter.
21798:       Helsingfol's den 23 december 1981
21799: 
21800:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen
21801: 
21802: 
21803: 
21804: 
21805: 088200009K
21806:                                              1981 vp.
21807: 
21808: Kirjallinen ·kysymys n:o 484
21809: 
21810: 
21811: 
21812: 
21813:                                  Söderman ym.: Meripelastuspalvelun puutteiden korjaamisesta
21814: 
21815: 
21816: 
21817:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21818: 
21819:    Saaristoalueen väestön ja veneliikenteen tur-    jaitsevien merivartioasemien henkilöstövahvuut-
21820: vallisuuden takaamiseksi tarvitaan meripelastus-    ta on tarpeen lisätä perustamalla uusia toimia
21821: valmiuden kohottamista.                             rajavartiolaitoksen välittömän toimintavalmiu-
21822:    Yleissopimukset ihmishengen turvallisuudes-      den saavuttamiseksi eräillä merivartioasemilla
21823: ta ( 1960 ja 197 4) velvoittavat jokaisen ranta-    ja toimintavalmiuden kohottamiseksi muilla.
21824: valtion perustamaan tehokkaan organisaation            Myös kaluston osalta on huomattavia puut-
21825: etsintä- ja pelastuspalvelun turvaamiseksi me-      teita. Tämä koskee etenkin uudenaikaista vies-
21826: rellä.                                              tintäkalustoa. Jos otamme esimerkiksi vain Tu-
21827:    Meripelastuspalvelua tarvitaan vaaratilantee-    runmaan saariston, on alueen osalta todettava
21828: seen joutuneiden ihmisten ja alusten etsimisek-     seuraavaa:
21829: si ja pelastamiseksi merialueella.                     Suora pikapuhelinjärjestelmä rannikkoradio-
21830:    Tilastojen mukaan pelastus- ja etsintätapauk-    asemien ja meripelastuskeskusten väliltä puut-
21831: sia on ollut vuosittain noin 300-400 kum-           tuu. Tämä on nopean ja varman toiminnan pe-
21832: piakin. Noin 75 prosenttia suoritteista sijoit-     rusedellytys. Asiasta lienee periaatteellisesti so-
21833: tuu etelärannikolle ja pohjoiselle Itämerelle.      vittu, mutta toteutus on viivästynyt.
21834:    Meripelastuspalvelun suunnittelu-, johto- ja         Suora piikapuhelinyhteys välillä Etelä-Suomen
21835: valvontavastuu on määrätty rajavartiolaitoksel-     lentopelastuskeskus - Turun meripelastuskes-
21836: le. Rajavartiolaitokseen kuuluu kolme merivar-      kus puuttuu samoin. Tämä on tarpeellinen,
21837: tiostoa. Jokaisen merivartioston toimintapiiri      koska koko valtakunnan alueella tapahtuviin
21838: on jaettu kolmeen merivartioalueeseen. Meri-        pelastustehtäviin hankittujen keskiraskaiden he-
21839: vartioa1ueeHa on kolmesta kuuteen merivar-          likoptereiden hälytys kulkee Turun meripelas-
21840: tioasemaa, joiden henkilöstö on jaettu kahteen      tuskeskuksen kautta.
21841: työvuoroon. Merivartioasemien henkilöstöä on           Poliisin ja tullin veneiden radiokalusto olisi
21842:  työvuorossa 3-5 kerrallaan. He ovat klo            varustettava merivartiostojen sisäisen radiover-
21843: 07.00-16.00 välisen ajan lähtövalmiudessa.          kon kutsukanavalla. Näin voitaisiin päällekkäis-
21844: Muuna aikana he ovat yhden tunnin lähtöval-         toiminnot välttää ja toiminta nopeutuisi kii-
21845: miudessa työpaikalla tai kotonaan.                  reellisissä pelastustehtävissä.
21846:     Vuonna 1980 työnsä lopputulokseen saatta-          Suora puhelinyhteys olisi saatava välille Pa-
21847:  nut ministerityöryhmä esitti, että meripelastus-   raisten aluehälytyskeskus - Turun meripelas-
21848: palvelun henkilöstövahvuus nostetaan tyydyttä-      tuskeskus. Turun saariston pienet kunnat muo-
21849:  välle tasolle vuoteen 1985 mennessä. Vuoden        dostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden koko
21850:  1980 lisäbudjetissa, vuoden 1981 budjetissa ja     maatakin tarkastellen. Nämä kunnat on yleisen
21851:  vuoden 1982 budjettiesityksessä ei tästä huo-      hälytysnumeron 000 puitteissa kytketty Parais-
21852: limatta ole osoitettu yhtään tointa merivartio-     ten aluehälytyskeskukseen. Paraisten aluehäly-
21853:  asemille.                                          tyskeskuksen olisi pystyttävä yhdistämään ne
21854:     Merivartioaseman tarkoituksenmukainen vah-      hälytykset, jotka meripelastusorganisaatio jou-
21855:  ventaminen on joko 6 tai 12 miestä. Tällöin        tuu suorittamaan, suoraan Turun meripelastus-
21856:  valmius voidaan nostaa useassa tapauksessa ym-     keskukseen. Toteutuksen esteenä on tiettäväs-
21857:  pärivuorokautiseksi.                               ti ollut se, että Turun kaupungin puhelinlaitos
21858:     Meripelastuspalvelun kannalta keskeisesti si-   vaatii tästä linjasta kaksinkertaista vuokraa.
21859: 
21860: 0882000253
21861: 2                                          1981 vp.
21862: 
21863:    Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37           Mihin toimenpiteisiin Hallituksen on
21864: §:n 1 momenttiin viitaten me allekirjoittaneet         tarkoitus ryhtyä meripelastuspalvelun
21865: esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          puutteiden kiireelliseksi poistamiseksi?
21866: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21867:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1981
21868: 
21869:         Jacob Söderman                Anna-Liisa Piipari          Sakari Knuuttila
21870:         Matti Luttinen                Pekka Starast               Kaarina Suonio
21871:         Paula Eenilä                  Kaisa Raatikainen           Olli Helminen
21872:         Jouko Tuovinen                Pirkko Valtonen             Juhani Raudasoja
21873:         Peter Muurman                 Heli Astala                 Pertti Hietala
21874:         Risto Tuominen                Tarja Halonen               Hannu Tapiola
21875:         Jouko Skinnari                Mikko Elo                   Mikko Rönnholm
21876:                    Lasse Lehtinen                      Inger Hirvelä
21877:                                                N:o 484                                                 3
21878: 
21879: 
21880: 
21881: 
21882:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21883: 
21884:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuosille 1980-1982 yhteensä 52 henkilöä.
21885: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Valtiontaloudellisista syistä ei suunnitelmaa ole
21886: olette 4 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn kir-        kuitenkaan kyetty toteuttamaan suunnitellussa
21887: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      aikataulussa. Tähän mennessä perustetuista toi-
21888: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mista ja viroista on 18 käytetty johtohenkilös-
21889: Södermanin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o         tön ja 3 merivartioasemien vahventamiseen. Ra-
21890: 484, 1ossa tieduste.Llaan:                            javartiolaitoksen toiminta- ja taloussuunnitel-
21891:                                                       massa vuosille 1983-1986 on lähdetty siitä,
21892:           Mihin toimenpiteisiin Hallituksen on
21893:                                                       että tyydyttävä valmius saavutettaisiin vuoteen
21894:        tarkoitus ryhtyä meripelastuspalvelun          1986 mennessä.
21895:        puutteiden kiireelliseksi poistamiseksi?         Rajavartiolaitoksen kalustoUisten resurssien pa-
21896:                                                       rantamiseksi on meripelastuskaluston osalta laa-
21897:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dittu kehittämissuunnitelma, jossa tavoitteena
21898: vasti seuraavaa:                                      on varustaa:
21899:    Kysymyksessä esitetyssä s1saas1amm1msteri             vartiolaivat ja merivartioasemat meripelastus-
21900: Eino Uusitalon johtfrman tministerityöryhmän          palvelussa tarvittavilla erikois- ja ensiapuväli-
21901: kannanotossa edellytettiin jo toteutuneen meri-       neillä ja -varusteilla,
21902: pelastuspalvelun suunnittelu-, valmistelu-, joh-         vartiolaivat ja -veneet helikopteritoiminnan
21903: tamis-, yhteensovittamis- ja kehittämisvastuun        vaatimilla erikoisvälineillä,
21904: rajavartiolaitokselle määräämisen lisäksi mm.,           pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö eri-
21905: että                                                  laisiin pelastusolosuhteisiin tarvittavalla suoja-
21906:    meripelastuspalveluun osallistuvien viran-         varustuksella sekä
21907: omaisten keskinäinen työnjako ja velvollisuudet          pitkiin toimintaetäisyyksiin alueellaan joutu-
21908: selkiinnytetään ja että                               vat merivartioasemat nopeakulkuisella ja maa-
21909:    rajavartiolaitoksen organisaatiota vahviste-       kuljetuskelpoisella veneellä.
21910: taan sekä parannetaan sen toimintaedellytyksiä           Kehittämissuunnitelma on myös sisällytetty
21911: meripelastuspalvelussa lisäämällä sen henkilös-       rajavartiolaitoksen toiminta- ja taloussuunnitel-
21912: tö- ja kalusto- ym. resursseja sekä toteutetaan       maan, josta mm. viime vuonna toteutettiin ulko-
21913: muut järjestelyt siten, että vuosien 1980-            vartiolaivojen pelastusverkkojen hankinta sekä
21914: 1985 aikana saavutetaan tyydyttäväksi katsot-         aloitettiin pelastuspukujen hankinta pelastus-
21915: tava valmius, jota sen jälkeen on pyrittävä ke-       työhön osallistuvalle merivartiohenkilöstölle.
21916: hittämään hyvän valmiuden edelly~tämälle ta-          Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on meri-
21917: solle. Tyydyttävän valmiuden katsottiin edellyt-      pelastuskaluston hankillltaan rajavartiolaitokselle
21918: tävän 104 ja hyvän valmiuden 222 henkilön             myönnetty 300 000 markkaa. Suunnitelmaa on
21919: lisäystä.                                             tarkoitus valtiontalouden sallimissa puitteissa
21920:    Näistä meripelastuspalveluun osallistuvien vi-     toteuttaa ministerityöryhmän kannanoton edel-
21921: ranomaisten ja muiden tahojen velvollisuuksien        lyttämällä tavalla.
21922: ja työnjaon selkiinnyttävästä laista on hallituk-        Meripelastuspalvelun henkilöstö- ja kalusto-
21923: sen esitys valmisteilla. Se saataneen eduskun-        resurssien parantamiseen kuuluu niin ikään kol-
21924: nan käsiteltäväksi vuoden 1982 kevätkaudella.         men keskiraskaan helikopterin hankinta, jotka
21925:    Rajavartiolaitoksen henkilöstön lisäämiseksi       saataneen varustettua kuluvana vuonna, sekä
21926: tyydyttävän valmiuden edellyttämälle tasolle on       näiden vaatima herikilöstö1isäys, yhteensä 53
21927: lisätarve 104 virkaa sisällytetty rajavartiolaitok-   henkilöä, jos,ta tähän mennessä on toteutunut
21928: sen toiminta- ja taloussuunnitelmaan, näistä          43 virkaa ja tointa.
21929: 4                                            1981 vp.
21930: 
21931:    Mitä tulee kysymyksen viestiyhteyksiä kos-          Edellä esitetyn vuoksi ei ole tarkoituksen-
21932: kevaan osaan, niin voidaan todeta, että stsa-       mukaista eikä tarpeen varustaa poliisin ja tullin
21933: asiainministeriön vahvistaman Meripelastusohje      veneitä rajavartiolaitoksen sisäisen radioverkon
21934: 80:n mukaan meripelastuspalvelun viestiyhtey-       kanavilla.
21935: det toteutetaan maissa olevien toimintapistei-         Esitettyjä suoria yhteyksiä on toteutettu siel-
21936: den välillä pääasiassa puhelin- ja telex-yhteyk-    lä, missä se paikalliset olosuhteet huomioon ot-
21937: sinä sekä merellä oleviin suorituselimiin ja hä-    taen on ollut mahdollista ja katsottu toiminnan
21938: dässä olevaan alukseen                              kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Monien suo-
21939:    ensisijaisesti VHF-radiopuhelimella kutsu- ja    rien yhteyksien vetäminen samoihin pisteisiin
21940: turvallisuuskanavaa 16 (156,8 MHz) käyttäen         sitoo myös henkilökuntaa, joka ei tällöin ole
21941: ja                                                  käytettävissä itse toiminnan johtamiseen hätä-
21942:    toissijaisesti MF-radiopuhelimella taajuudella   tilanteessa.
21943: 2182 KHz tai sähköttäen taajuudella 500 KHz            Edellä esitetyn perusteella on todettava, että
21944: tai LA-radiopuhelimella kanavaa 11 A käyt-          hallitus on tietoinen meripelastuspalvelussa
21945: täen.                                               esiintyvistä puutteista ja että toimenpiteisiin
21946: . Rajavartiolaitoksen meripelastuskeskukset ja      niiden poistamiseksi on ryhdytty valtiontalou-
21947: lohkokeskukset sekä kulussa olevat vartiolaivat     den sallimissa puitteissa.
21948: ja -veneet kuuntelevat jatkuvasti em. kanavia
21949: ja taajuuksia 500 KHz sähkötystä lukuun otta-
21950: matta.
21951:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1982
21952: 
21953:                                                                         Ministeri ]. Koikkalainen
21954:                                                N:o 484                                              5
21955: 
21956: 
21957: 
21958: 
21959:                             Tili Riksdagens Herr Talman
21960: 
21961:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1980-1982 beaktats sammanlagt 52 personer.
21962: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Av statsekonomiska skäl har man dook inte
21963: av den 4 december 1981 tili vederbörande              kunnat fullborda planen enligt tidtabellen. Av
21964: medlem av statsrådet översänt av,skrift av föl-       de tjänster och befattningar som hittilis inrät-
21965: jande av riksdagsman Söderman m. fl. under-           tats, har 18 använts för förstärkning av led-
21966: tecknade spörsmål nr 484:                             ningspersonalen och 3 tili sjöbevakningsstatio-
21967:                                                       ner. I gränsbevakningsväsendets verksamhets-
21968:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        och ekonomipian för åren 1983-1986 har
21969:        taga för att skyndsamt avlägsna brister-       man utgått från, att den nöjaktiga beredskaps-
21970:        na i räddn1ngstjänsten?                        nivån kan nås före utgången av år 1986.
21971:                                                           För förbättrandet av gränsbevakningsväsen-
21972:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         dets materiella resurser har man, beträffande
21973: samt anföra följande:                                 sjöräddningsmaterielen, uppgjort en plan vars
21974:    I det i spörsmålet framförda ställningstagan-      syfte är att utrusta:
21975: det av ministerarbetsgruppen under ledning av             bevakningsfantygen och sjöbevakningsstatio-
21976: inrikesminister Eino Uusitalo förutsatte man          nerna med den specialutrustning och första-
21977: utom det ansvar som redan åvilar gränsbevak-          hjälpsmateriel som behöv:s för sjöräddnings-
21978: ningsväsendet för planeringen, förberedningen,        tjänsten,
21979: ledningen, sammanfogningen och utvecklandet               bevakningsfartygen och -båtarna med de spe-
21980: av sjöräddnings:tjänsten bl.a.,                       cialtillbehör som behövs vid helikopterverksam-
21981:    att de i sjöräddni:ngstjänsten deltagwnde myn-     heten,
21982: digheternas arbetsföl.'delning och förpliktelser          i räddningsverksamheten deltagande personai
21983: görs klarare, samt                                    med den skyddsutrustning som behöv1s vid
21984:    att gränsbevakningsväsendets organisation          oli:ka räddningsförhållanden,
21985: förstärks och att dess verksamhetsbedngel,ser             de sjöbevakningsstationer som har vid-
21986: inom sjöräddningstjänsten förbättras genom att        sträckta verksamhetsområden med snabbgående
21987: öka dess persona:l-, materiella- och andra resur-     och landtransportdugliga båtar.
21988: ser <Samt att man förverkligar andra regleringar          Utvecklingsplanen har också inkluderats i
21989: så, att man under åren 1980-1985 når en               gränsbevakning,sväsendets verksamhets- och
21990: nöjaktig beredskap viiken man därefter bör            ekonomiplan, varav man bl. a. i fjol förverkli-
21991: sträva att utveckla tili en nivå av god bered-        gade anskaffningen av räddningsnät tili utsjö-
21992: skap. Den nöjaktiga beredskapen ansåg man             bevakningsfartygen och påbörjade anskaff-
21993: förutsätta en ökning av 104 och den goda be-          ningen av räddningsdräkter för den sjöbeva:k-
21994: redskapen en ökning av 222 personer.                  ningspersonal som deltar i räddningsarbetet. I
21995:    Regeringens proposition med förslag tili en        innevarande års 1statsförslag har gränsbevak-
21996: Jag, som klarlägger de i sjöräddningstjäns.ten        ningsväsendet beviljats 300 000 mark för an-
21997: deltagande myndigheternas och andra instansers        skaffning av sjöräddningsmateriel. Man har som
21998: förpliktelser och arbetsfördelningen mellan dem       avsikt att fullborda planen enligt minister-
21999:  är under utarbetning och den torde fås itill riks-   arbetsgruppens ställningstagande inom ramen
22000: dagens behandling under vårperioden 1982.             för statshushållningen.
22001: Personalökningen av 104 tjänster, som behövs              Till förbättrandet av sjöräddningstjänstens
22002:  för att uppnå den nöjaktiga beredskapsnivån,         personal- och materiella resurser hör också an-
22003: har tagits i gränsbevakningsväsendets verksam-        skaffandet av tre medeltunga helikoptrar, vilka
22004:  hets- och ekonomiplan. Av des1sa har för åren        torde bli utrustade under innevarande år. Per-
22005: 0882000253
22006: 6                                              1981 vp.
22007: 
22008: ,sonalökningen, som behövs för dem, är 53 per-        -båtar under färd ~yssnar oavbrutet på ovan
22009: soner, varav hittilis har förverlcl.igats 43 tjäns-   nämnda kanaler och frekvenser med undantag
22010: ter och befattningar. Beträffande den del av          av 500 KHz telegrafi.
22011: spörsmålet som angår signalförbindelserna kan            På grund av ovan nämnda fakta är det varken
22012: man konstatera att enligt Sjöräddningsinstruk-        ändamålsenligt eller nödvändigt att utrusta po-
22013: tion 80, som fastställts av inrikesministeriet,       lisens och tullens båtar med gränsbevaknings-
22014: förverkligas sjöräddningstjänstens signalförbin-      väsendets interna radionäts kanaler.
22015: delser mellan verksamhetspunkter på land hu-             De tidigare anförda direkta förbindelserna
22016: vudsakligen som telex- och telefonförbindelser        har förverkligats där det med hänsyn tili de
22017: samt tili verkställighetsorgan på havet och tili      lokala förhållandena har varit möjligt och har
22018: nödställda fartyg:                                    ansetts ändamålsenligt med tanke på verksam-
22019:    i för.sta hand med VHF- radiotelefon på an-        heten. Ordnandet av många direkta förbindel-
22020: ropnings- och säkerhetskanal 16 (156,8 MHz)           ser till samma punkt binder också personal,
22021: och                                                   som .således inte deltager i verksamhetsled-
22022:    i andra hand med MF- radiotelefon på frek-         ningen i nödfall.
22023: vens 2182 KHz eller med telegrafi på frekvens            Med hänvisning tili det ovan anförda bör det
22024:  500 KHz eller med KV- radiotelefon på :kanal         konstateras att regeringen är medveten om de
22025: 11 A.                                                 brister som framträder i sjöräddningsverksam-
22026:   Gränsbevakningsväsendets sjöräddnings- och          heten och att åtgärder har vidtagits för att av-
22027: undercentraler samt bevakningsfartyg och              lägsna dessa inom ramen för statshushållningen.
22028:      Helsingfors den 8 januari 1982
22029: 
22030:                                                                           Minister f. Koikkalainen
22031:                                               1981 vp.
22032: 
22033: Kirjallinen kysymys n:o 48.5
22034: 
22035: 
22036: 
22037: 
22038:                                   Toiviainen ym.: Teknillisen korkeakoulun erään tutkimusprojek-
22039:                                      tin jatkorahoituksesta
22040: 
22041: 
22042:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22043: 
22044:    Elokuussa vuonna 1980 käynnistyi Teknilli-        luvannut säilyttää rahoitusosuutensa myös ensi
22045: sen korkeakoulun (TKK) digitaalitekniikan la-        vuonna. Tutkimusprojektin yhteistyösuhteet Le-
22046: boratoriossa tutkimusprojekti "Monimikropro-         ningradiin ja projektin tutkimustulosten esit-
22047: sessorijärjestelmät ja niiden soveltaminen nu-       tely kansainvälisissä tieteellisissä konferensseis-
22048: meeriseen työstäkoneohjaukseen". Rahoituksen         sa ovat jo nyt tuottaneet lupaavia kontakteja
22049: pääosa on tähän mennessä saatu kauppa- ja            Valmet Oy:n edellä mainitun aloitteen mukai-
22050: teollisuusministeriön     tavoitetutkimusmäärära-    sen teollisen yhteistyön käynnistämisen kannal-
22051: hoista. Rahoitusta on saatu myös Suomen Aka-         ta. Perusedellytyksenä tällaisen Suomen kansan-
22052: temialta, Teknilliseltä korkeakoululta ja tämän      talouden kannalta tärkeän suomalais-neuvosto-
22053: vuoden syksystä lähtien Valmet Oy:itä. Pro-          liittolaisen teollisen yhteistyön toteutumiselle
22054: jektin tutkimustuloksia on jo nyt ehditty jul-       on menestyksellisesti alkaneen tutkimusyhteis-
22055: kaista tai hyväksytty julkaistaviksi useilla kan-    työn edellytysten turvaaminen ja parantaminen.
22056: sainvälisillä julkaisufoorumeilla.                   Tutkimusprojektin valvontaryhmä kannattaa yk-
22057:    Projektin puitteissa on harjoitettu tutkimus-     simielisesti kauppa- ja teollisuusministeriön ta-
22058: yhteistyötä Leningradin sähkötekniikan insti-        voitetutkimusmäärärahoista suoritettavan rahoi-
22059: tuutin kanssa, joka kuuluu Neuvostoliiton etu-       tuksen jatkamista vuodenvaihteen jälkeen. On
22060: rivin korkeakoulujen joukkoon. Tämän tutki-          syytä kiinnittää huomiota myös siihen, että
22061: musyhteistyön ansiosta on tälle TKK:n digi-          edellinen kauppa- ja teollisuusministeri Ulf
22062: taalitekniikan laboratorion tutkimusprojektille      Sundqvist totesi Suomi-Neuvostoliitto-seuran
22063: avautunut mahdollisuus hyötyä teoreettisen tie-      Otaniemen osasto ry:lle viime vuonna lähettä-
22064: tojenkäsittelytekniikan alan huipputiedemiehen       mässään kirjeessä (kirje n:o 46/950/80) mm.
22065: asiantuntemuksesta kahden kuukauden ajan             seuraavaa:
22066: vuoden 1982 keväällä. Suomen Akatemia on                 "Asia: Kauppa- ja teollisuusministeriön tut-
22067: myöntänyt tarvittavat varat ja Teknillinen kor-      kimusrahoitus sekä suomalais-neuvostoliittolai-
22068: keakoulu on jo lähettänyt virallisen kutsun          nen tieteellis-tekninen ja tuotannollinen yhteis-
22069: Neuvostoliittoon. Huomionarvoista on myös,           työ
22070: että tämä yhden projektin puitteissa alkanut
22071: tutkimusyhteistyö on kehittymässä projektin             Korkeakoulujen osuus projektiavustusten saa-
22072: puitteita huomattavasti laajempaan yhteistyö-        jina on ollut vähäinen ja niiden osuutta onkin
22073: sopimukseen Teknillisen korkeakoulun ja Le-          viime vuosina pyritty tietoisesti kohottamaan.
22074: ningradin sähkötekniikan instituutin välillä.
22075:    Uusia mahdollisuuksia hyödyntää tämän tie-           Hyvin hyödyllisiksi ovat usein osoittautuneet
22076: teellisesti menestyksellisen tutkimusprojektin       sellaiset yhteistyöhankkeet, joissa suomalaisen
22077: tutkimustuloksia suomalais-neuvostoliittolaisen      osapuolen koordinoijana toimii jokin tutkimus-
22078: teollisen yhteistyön puitteissa on avautunut tä-     organisaatio yritysten tullessa hankkeeseen mu-
22079: män vuoden syksyllä. Valmet Oy on tehnyt             kaan vasta myöhemmin omalla rahoituksellaan.
22080:  tähän tähtäävän aloitteen pysyvän suomalais-           Suurella tyydytyksellä on pantava merkille
22081: neuvostoliittolaisen hallitusten välisen taloudel-   kirjeessänne esitetty arvio, että Suomen kor-
22082: lisen yhteistyökomission alaisessa ammatti-          keakouluissa ja yliopistoissa on halu ja kiinnos-
22083: elektroniikkajaostossa. Lisäksi Valmet Oy on         tus osallistua suomalais-neuvostoliittolaisten ys-
22084: vuoden 1981 syksystä lähtien osallistunut tut-       tävyys- ja yhteistyösuhteiden kehittämiseen ja
22085: kimustyön rahoitukseen ja on jo tässä vaiheessa      syventämiseen selvästi lisääntynyt viime vuo-
22086: 0882000231
22087: 2                                                          1981 vp.
22088: 
22089: sina. Käsitykseni mukaan korkeakouluissa on valtioneuvoston asi~nomaisen jäsepen vastatta~
22090: käyttämättömiä voimavaroja pyrittäessä kehit- vaksi seuraavan kysymyksen:
22091: tämään Suomen ja Neuvostoliiton väliseen ta-
22092: loudelliseen yhteistyöhön johtavia tieteellis-tek-       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22093: nisiä tutkimushankkeita ja -aiheita ja henkilö-       ryhtyä turvatakseen omalta osaltaan jat-
22094: kohtaisesti olen valmis tekemään voitavani            korahoituksen Teknillisen korkeakoulun
22095: kaikkhfut;ttiiliän tähtäävien pyrkimysten edistä-·    digitaalitekniikan laboratorion tutkimus-
22096: miseksi."                                            .projektille "Monimikroprosessorijärjes-
22097:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-    telmät ja niiden soveltaminen numee-
22098: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme          riseen työstökoneohjaukseen"?
22099:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1981
22100: 
22101:                                         Seppo Toiviainen              Aarne Saarinen
22102: 
22103: 
22104:             ''.-.,,
22105: 
22106: 
22107: 
22108: 
22109:                    .\
22110: 
22111: 
22112: 
22113: 
22114:                           '~' ~ ':/ '
22115: 
22116:                   ·: ,,
22117: 
22118: 
22119:                                  :}
22120: 
22121: 
22122: 
22123: 
22124:                           ,·.,
22125: 
22126:      . ·.    l,
22127: 
22128:       '.';;
22129: 
22130:                    ....
22131:                    ,,,
22132: 
22133: 
22134: 
22135: 
22136:                                                                                              . ''
22137:                                               N:o 485                                              3
22138: 
22139: 
22140: 
22141: 
22142:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22143: 
22144:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa    rahoitus käsittää palkkausmenoja : runsaat
22145: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       33 000 markkaa ja 9 000. mar~aa; kuluihin,
22146: olette 4 p&ivähä. joulukuuta 1981 päivätyn kir-     jotka aiheutuvat yhteistoiminnasta' .Neuvostolii-
22147: jeenne ohella .tbimittanut valtioneuvoston asian-   ton kanssa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on
22148: omaiselle ·jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    vuosina 1980-1981 rahoittanut.· projektia
22149: Toiviaisen, ym: kirjallisesta kysymyksestä n:o      200 000 markalla ja on kuluvan vuoden rahoi-
22150: 485:                                                tusta varten myöntänyt joulukuussa 1981 lisää
22151:                                                     100 000 markkaa. Projektin arvioidaan päätty-
22152:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vän heinäkuun lopussa 1982 .. ·       . ·
22153:        ryhtyä ~rvatakseen omalta osaltaan jat-         Tässä tapauksessa kauppa- ja .teollisuusminis-
22154:        korahoituksen Teknillisen korkeakoulun       teriöstä saatu rahoitus on verrattain suuri, jos
22155:        digitaalitekniikan laboratorion tutkimus-    tarkastellaan teknillisten korkeakoulujen ja tie-
22156:        proj~ktille   "Monimikroprosessorijärjes-    dekuntien tältä ministeriöitä yleensä •·saamaa
22157:        telniät ja niiden soveltaminen numee-        tutkimusrahoitusta.
22158:        riseen työstäkoneohjaukseen "?                  Kysymyksen perusteluista käy vielä ilmi, että
22159:                                                     Valmet Oy osallistuu projektin rahoitukseen
22160:    Vastauks~:(l ky~ymykseen esitän kunnioitta-      myös vuonna 1982. Projektin rahoitus on siis
22161: vasti seuraavaa:                                    yllä esitetyn valossa järjestyksessä.
22162:    Projektia ·ovat rahoittaneet sekä kauppa- ja        Mikäli Teknillisen korkeakoulun ja Lenin-
22163: teollisuusministeriö että opetusministeriön alai-   gradin sähkötekniikan instituutin välillä käyn-
22164: nen Suomen Akatemia. Suomen Akatemia on             nistyvä laajempi yhteistyö edellyttää lisärahoi-
22165: rahoittanut tätä projektia vuosina 1980-1982        tusta, siitä tullaan tekemään ratkaisut ·erikseen
22166: yhteensä noin 183 000 markalla. Vuoden ~982         asianomaisten anomusten perusteella.
22167:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta '1982
22168: 
22169:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
22170:                        ;r.:
22171: 4                                            1981 vp.
22172: 
22173: 
22174: 
22175: 
22176:                            Till Riksdagens Herr Talman
22177: 
22178:    I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen        1982 omfattar avlöningsutgifter · på drygt
22179: anger hat Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       33 000 mark, och 9 000 mark för utgifter som
22180: av den 4 · december 1981 tili vederbörande          föranleds av samarbetet med .Sovjetunionen.
22181: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      Handels- och industriministeriet har under åren
22182: jande av riksdagsman Toiviainen m.fl. under-        1980-81 finansierat projektet med ett belopp
22183: tecknade spörsmål nr 485:                           på 200 000 mark och har i december 1981
22184:                                                     ytterligare beviljat 100 000 mark för årets
22185:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      finansiering. Projektet beräknas vara slutfört
22186:        ta för att för sin del trygga den fort.      i slutet av juli 1982.              .
22187:        satta ··finansieringen av forskningspro-        I detta fall är handels- och industriministe-
22188:        jektet      "Multimikroprocessorsystemen     riets finansieringsandel jämförelsevis stor om
22189:        och deras tillämpning i numerisk styr-       man betraktar de forskningsanslag som detta
22190:        ning , av verktygsmaskiner" som ingår 'i     ministerium i allmänhet beviljar de tekniska
22191:        Tekniska högskolans digitaltekniska          högskolorna och fakulteten.
22192:        laboratorieprojekt?                             Ur motiveringarna tili spörsmMet framgår
22193:                                                     därtill att Valmet Oy deltar i finansieringen av
22194:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       projektet också år 1982. Finansietingen av pro-
22195: samt anföra foljande:                               jektet är sålunda i ordning.
22196:    Projektet har finansierats av både handels-         Hall igångsättningen av ett mera omfattande
22197: och industriministeriet och Finlands Akademi.       samarbete ·mellan Tekniska högskolan och Le-
22198: som lyder 'under ·undervisningsministeriet. Fin"    ningrads eltekniska institut förutsätter tillägg
22199: lands Akademi ·har deltagit i finansieringen · av   i finansieringen kommer besluten i denna fråga
22200: detta projekt under åren 1980-82 med sam-           att göras skilt på basen av vederbörande an-
22201: manlagt ca 183 000 mark. Finansieringen år          sökningar.
22202:      Helsingfors den 8 januari 1982
22203: 
22204:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
22205:                                              1981 vp.
22206: 
22207: Kirjallinen kysymys n:o 486
22208: 
22209: 
22210: 
22211: 
22212:                                  Pohjala: Katumaksulainsäädännön korjaamisesta
22213: 
22214: 
22215:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22216: 
22217:    Ensimmäisten katumaksujen määräämisen            voitaisiin pienentää, siirtymäsäännösten aiheut-
22218: yhteydessä on ilmennyt, että katumaksulaissa        tamaa eriarvoisuutta kiinteistönomistajien kes-
22219: on erittäin paljon epäkohtia. Kunnat ovat jou-      kuudessa, kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuu-
22220: tuneet toteuttamaan erittäin monimutkaista jär-     den jakaantumista sekä sitä, että lain mukaan
22221: jestelmää, ja asukkaat kokevat maksavansa epä-      katumaksuja peritään silloinkin, kun kyseisellä
22222: oikeudenmukaista kiinteistöveroa. Näin siitä        alueella ei ole lainkaan rakennettuja katuja tai
22223: huolimatta, että katumaksulakia säädettäessä        rakennuskaavateitä.
22224: esitettiin lähtökohdaksi, ettei maksusta saa           Lainsäädäntö on niin mutkikas, että sen edes
22225: muodostua uutta veroa. Myös hallitus on to-         päällisinpuolin oikea täytäntöönpano on vaa-
22226: dennut 18 päivänä kesäkuuta eduskunnalle an-        tinut ja vaatii kunnilta paljon työtä. Se on
22227: tamansa lakiesityksen perusteluissa, että epä-      tuonut mukanaan niin paljon byrokratiaa, että
22228: kohdat on poistettava. Tuosta ajankohdasta on       sen tarpeellisuus on hyvin kyseenalainen myös-
22229: kulunut jo puoli vuotta, mutta hallituksen esi-     kin kuntien kannalta.
22230: tystä ei ole vielä eduskunnassa, ei siitäkään          Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
22231: huolimatta, että korjaamista koskeva lakiehdo-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
22232: tus on tiettävästi valmistunut sisäasiainminis-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
22233: teriössä työryhmätyönä jo ennen kesää.              seuraavan kysymyksen:
22234:    Laki- ja talousvaliokunta kiinnitti huomiota
22235: katumaksulain moniin epäkohtiin käsitellessään               Milloin Hallitus aikoo antaa edus-
22236: maksujen siirtämistä mahdollistavan lakiesityk-            kunnalle esityksen katumaksulainsää-
22237: sen ja edellytti niiden pikaista korjaamista. Va-          dännön korjaamisesta tai kokonaan ku-
22238: liokunta korosti esimerkiksi valtionosuuden ko-            moamisesta?
22239: rottamista, jotta yksityisille koituvaa rasitusta
22240:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1981
22241: 
22242:                                        Toivo T. Pohjala
22243: 
22244: 
22245: 
22246: 
22247: 0882000242
22248: 2                                            1981 vp.
22249: 
22250: 
22251: 
22252: 
22253:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22254: 
22255:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      työtä varten suoritetaan sisäasiainministeriön
22256: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       toimeksiannosta tutkimus katujen kunnossa-
22257: mies, olette 7 päivänä joulukuuta 1981 päivä-      pito- ja rakentamiskustannusten ja katumaksu-
22258: tyn kirjeenne n:o 2381 ohella toimittanut val-     jen määräytymiseen sekä jakautumiseen liitty-
22259: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-   vien ongelmien kartoittamiseksi. Kaikkiin kuri-
22260: sen kansanedustaja Toivo T. Pohjalan kirjalli-     tiin :kohdistuvan kyselyn avulla saadaan selvi-
22261: sesta kysymyksestä n:o 486, jossa tiedustel-       tystyössä tarvittavia tietoja ensimmäisten ka-
22262: laan:                                              tumaksujen osalta. Noin kolmeenkymmeneen
22263:                                                    kuntaan kohdistuvan otantatutkimuksen avul~
22264:          Milloin Hallitus aikoo antaa edus-        la on selvitetty lisäksi ne erityiskysymykset,
22265:        kunnalle esityksen katumaksulainsää-        jotka eduskunta sisällytti lausumaansa hyväk-
22266:        dännön korjaamisesta tai kokonaan ku-       syessään lain eräästä poikkeuksesta lakiin kun~
22267:        moamisesta?                                 nalle suoritettavasta katumaksusta.
22268:                                                       Edellä mammujen selvitysten perusteella
22269:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        työryhmä tulee tammikuun loppuun mennessä
22270: taen seuraavaa:                                    tekemään tarvittavat muutosehdotukset lakiin
22271:    Sisäasiainministeriö on asettanut työryhmän,    kunnalle suoritettavasta katumaksusta ja lakiin
22272: jonka tehtävänä on 1. 4. 1982 saakka seurata       kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa-
22273: katurasituslainsäädännön toteuttamista käytän-     ja puhtaanapidosta. Asiaa koskeva hallituksen
22274: nossa sekä tehdä tarpeellisiksi katsomansa         esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle helmi-
22275: muutosehdotukset lainsäädäntöön. Työryhmän         kuussa 1982.
22276:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1982
22277: 
22278:                                                                       Ministeri J. Koikkalainen
22279:                                               N:o 486                                              3
22280: 
22281: 
22282: 
22283: 
22284:                            Tili Riksdagens            Herr Talman
22285: 
22286:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          syfte att kartlägga problemen i anslutning tili
22287: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            bestämmandet och fördelningen av underhålls-
22288: velse nr 2381 av den 7 december 1981 tili            och byggnadskostnader för gator samt gatu-
22289: vederbörande medlem av statsrådet översänt           avgifter. Genom en förfrågning som gäller
22290: avskrift av följande av riksdagsman Toivo T.         samtliga kommuner erhåller man för utred-
22291: Pohjala ställda spörsmål nr 486:                     ningsarbetet erforderliga uppgifter beträffande
22292:                                                      de första gatuavgifterna. Med tilihjälp av en
22293:           När ämnar Regeringen avlåta ett lag-       sampelundersökning som gäller ungefär trettio
22294:        förslag i syfte att rätta tili eller helt     kommuner har man dessutom utrett de special-
22295:        upphäva lagstiftningen angående gatu-         frågor som riksdagen innefattade i sitt utta-
22296:        avgift?                                       lande vid antagandet av lagen angående ett
22297:                                                      undantag från lagen om gatuavgift tili kom-
22298:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        mun.
22299: samt anföra följande:                                   På grundvalen av ovan nämnda utredningar
22300:    Ministetiet för inrikesärendena har tillsatt      kommer arbetsgruppen att före utgången av
22301: en arbetsgrupp med uppgift att ända tili 1. 4.       januari göra nödiga ändringsförslag tili lagen
22302: 1982 följa med hur lagstiftningen angående           om gatuavgift tili kommun samt lagen om un-
22303: gatuunderhållsservitutet bringas tili verkställig-   derhåll och renhållning av gator och vissa
22304: het, samt att göra nödigbefunna ändrings-            allmänna områden. Avsikten är att i februari
22305: förslag i fråga om lagstiftningen. För arbets-       1982 tili riksdagen avlåta regeringens propo-
22306: gruppens arbete utförs på uppdrag av ministe-        sition i ärendet.
22307: riet för inrikesärendena en undersökning i
22308:      Helsingfors den 7 januari 1982
22309: 
22310:                                                                         Minister ]. Koikkalainen
22311:      ' ~.
22312: 
22313: 
22314: 
22315: 
22316:  ,.jf'
22317: 
22318: 
22319: 
22320: 
22321: ·~   ,,
22322:                                              1981 vp.
22323: 
22324: Skriftligt spörsmål nr 487
22325: 
22326: 
22327: 
22328:                                  Norrback m. fl.: Om tillsättande av en kommitte för att utreda
22329:                                     pälsdjursnäringens utveckling
22330: 
22331: 
22332:                              TiB Riksdagens Herr Talman
22333: 
22334:    Pälsdjursnäringen har fått en allt större be-    andra skinnprodukter. Bl. a. för att skolningen
22335: tydelse i vårt land. Trots det har samhällets       tar lång tid går det inte att få snabba resultat
22336: åtgärder för att stöda och utveckla näringen        tili stånd.
22337: varit ytterst blygsamma.                                Statsutskottets revisionsdelegation anser att
22338:    Såväl statsrevisorerna som statsutskottets re-   statens stöd också tili den här näringen borde
22339: visionsdelegation har nyligen ägnat pälsdjurs-      förbättras när det gäller bidrag för information,
22340: näringen uppmärksamhet. I båda dessas ut-           utbildning, forskning, investeringar, marknads-
22341: låtanden .framhålls näringens stora betydelse       föring m.m. Revisionsdelegationen anser att
22342: samt behovet av ökade och koordinerade åt-          planering av åtgärderna som syftar tili bättre
22343: gärder för att förbättra näringens vilikor.         samhällsstöd och bättre koordinering av åt-
22344:    Pälsdjursnäringen sysselsätter i dag direkt      gärderna kunde handhas av en brett samman-
22345: ca 12 000 personer i vårt land. I andra             satt kommitte eller kommission.
22346: branscher kring pälsdjursnäringen är sannolikt          Båda de instanser, som uttalat sig positivt
22347: ungefär lika många sysselsatta för att hålla        om pälsdjursnäringen, har fäst vikt vid att sam-
22348: näringen igång.                                     hället inte i tiliräckligt hög grad stött och
22349:     Statsrevisorerna konstaterar att värdet av      underlättat näringens förutsättningar att verka.
22350: pälsdjursnäringens export år 1979. uppgick tili     Båda har rätt i sina konstateranden och åtgär-
22351: sammanlagt ca 870 milj. mk. Samtidigt nämner        der bör alltså vidtas så snabbt som det bara
22352: revisorerna som jämförelse att värdet av export     är möjligt.
22353:  av björk.faner uppgick tili 851 milj. mk, expor-       Med hänvisning tili ovanstående och tili vad
22354: ten av papper och papp tili 886 milj. mk samt       som stadgas i 37 § 1 mom. riksdagsordningen
22355: exporten av småbåtar och nöjeskryssare tili         vili vi tili vederbörande medlem av statsrådet
22356: 225 milj. mk.                                       ställa följande skriftliga spörsmål:
22357:     Exporten av pälsdjursnäringens produkter ut-
22358: gjorde i början av sjuttiotalet 1,3 % av total-               Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
22359: exporten, i slutet av sjuttiotalet hade andelen            för att i snabb ordning planera en
22360: stigit tili 1,7 %.                                         effektivering och koordinering av sam-
22361:     Den årliga foderförbrukningen uppgår tili ca           hällets åtgärder för att trygga foderan-
22362: 350 milj. kg varav knappt hälften är av in-                skaffningen och stöda information, ut-
22363: hemskt ursprung. Möjligheterna att öka ande-               bildning, forskning, investeringsverk-
22364: len inhemskt foder är ytterst marginella. För              samheten och produktutvecklingen inom
22365: näringen är det dock synnerligen viktigt att               pälsdjursnäringen och därmed garantera
22366: tiligången på foder kan garanteras.                        näringens verksamhetsvilikor, samt
22367:     Större delen av skinnen exporteras oförädlad.             när har Regeringen för avsikt att tili-
22368: U-områdesfonden har utrett möjligheterna att               sätta en representativ kommitte eller
22369: få tili stånd en ökad skolning av körsnärer för            kommission för planeringen och koordi-
22370: att en växande andel av skinnen skulle kunna               neringen av åtgärder för pälsdjurs-
22371:  vidareförädlas inom landet så att exporten i              näringens utveckling?
22372: högre grad skulle bestå av färdiga pälsar och
22373:      Helsingfors den 8 december 1981
22374: 
22375:                Ole Norrback                                     Boris Renlund
22376:                Henrik Westerlund                                Håkan Malm
22377: 0882000563
22378: 2                                             1981 vp.
22379: 
22380: Kirjallinen kysymys n:o 487                                                                Suomennos
22381: 
22382: 
22383: 
22384: 
22385:                                   Norrback ym.: Turkiseläintarhauksen kehittämistä selvittävän ko-
22386:                                      mitean asettamisesta
22387: 
22388: 
22389:                          Ed u sk u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e
22390: 
22391:    Turkiseläinelinkeino on maassamme saanut          jalostaa kotimaassa siten, että vienti enenevässä
22392: yhä suuremman merkityksen. Tästä huolimatta          määrin koostuisi valmiista turkiksista sekä
22393: yhteiskunnan toimenpiteet tämän elinkeinon tu-       muista turkistuotteista. Nopeisiin tuloksiin ei
22394:  kemiseksi ja kehittämiseksi ovat olleet erittäin    päästä muun muassa sen vuoksi, että koulutus
22395: vaatimattomia.                                       kestää kauan.
22396:    Sekä valtiontilintarkastajat että valtiovarain-      Valtiovarainvaliokunnan tarkastusjaosto on
22397: valiokunnan tarkastusjaosto ovat äskettäin kiin-     sitä mieltä, että valtion tukea myös tälle elin-
22398: nittäneet huomiota turkiseläinelinkeinoon. Näi-      keinolle tulisi parantaa antamalla avustusta
22399: den kummankin lausunnoissa korostetaan elin-         tiedotusta, koulutusta, tutkimusta, investoin-
22400: keinon suurta merkitystä sekä tarvetta lisätä        teja, markkinointia ym. varten. Tarkastusjaosto
22401: koordinoivia toimenpiteitä tämän elinkeinon          on sitä mieltä, että suurempaan yhteiskunnan
22402: edellytysten parantamiseksi.                         tukeen ja parempaan koordinointiin tähtäävien
22403:    Turkiseläinelinkeino työllistää nykyisin välit-   toimenpiteiden suunnittelu voisi kuulua laaja-
22404: tömästi noin 12 000 henkilöä maassamme. Tur-         pohjaiselle komitealle tai toimikunnalle.
22405: kiseläinelinkeinoon läheisesti liittyvillä aloilla      Kumpikin elin, joka on antanut myönteisen
22406: työskentelee todennäköisesti yhtä monta hen-         lausunnon turkiseläinelinkeinolle annettavasta
22407: kilöä elinkeinon käynnissäpitämiseksi.               tuesta, on kiinnittänyt huomiota siihen, että
22408:    Valtiontilintarkastajat toteavat, että turkis-    yhteiskunta ei ole riittävässä määrin tukenut ja
22409: eläinelinkeinon viennin arvo nousi vuonna            helpottanut elinkeinon toimintaedellytyksiä.
22410: 1979 yhteensä noin 870 miljoonaan markkaan.          Kumpikin on toteamuksessaan oikeassa, ja toi-
22411: Samanaikaisesti tarkastajat mainitsevat ver-         menpiteisiin olisi ryhdyttävä niin nopeasti kuin
22412: tauksen vuoksi, että koivuvanerin vienti nousi       se vain on mahdollista.
22413: 851 miljoonaan markkaan, paperin ja pahvin              Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
22414: vienti 886 miljoonaan markkaan sekä pienve-          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
22415: neiden ja huviristeilijöiden vienti 225 miljoo-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22416: naan markkaan.                                       vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
22417:    1970-luvun alussa turkiseläinelinkeinon tuot-
22418: teiden vienti oli noin 1,3 % kokonaisviennistä                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22419: ja 1970-luvun lopussa sen osuus oli noussut                 ryhtyä kiireellisesti suunnitellakseen yh-
22420: 1,7 %:iin.                                                  teiskunnan toimenpiteiden tehostamisen
22421:    Vuosittainen rehun käyttö nousee noin 350                ja koordinoinnin rehunsaannin turvaa-
22422: miljoonaan kiloon, josta vajaa puolet on koti-              miseksi sekä informaation, koulutuksen,
22423: maista alkuperää. Mahdollisuudet lisätä koti-               tutkimuksen, investointitoiminnan ja
22424: maisen rehun osuutta ovat erittäin pienet. Elin-            tuotekehittelyn tukemiseksi turkiseläin-
22425: keinolle on kuitenkin erittäin tärkeätä se, että            elinkeinon piirissä ja siten taatakseen
22426: rehun saanti voidaan taata.                                 elinkeinon toimintaedellytykset, sekä
22427:    Suurin osa nahoista viedään jalostamatto-                   milloin Hallitus aikoo asettaa edusta-
22428: mina. Kehitysaluerahasto on tutkinut mahdolli-              van komitean tai toimikunnan suunnit-
22429: suuksia lisätä turkkureiden koulutusta, jotta               telemaan ja koordinoimaan toimenpitei-
22430: suurempi osuus turkiksista voitaisiin edelleen-             tä turkiseläinelinkeinon kehittämiseksi?
22431:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1981
22432: 
22433:                Ole Norrback                                      Boris Renlund
22434:                Henrik Westerlund                                 Håkan Malm
22435:                                              N:o 487                                                 3
22436: 
22437: 
22438: 
22439: 
22440:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22441: 
22442:    Valt1opäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        Turkiseläinelinkeino on vi1me vuosina kehit-
22443: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tynyt voimakkaasti maassamme. Turkistarhojen
22444: olette joulukuun 8 päivänä 1981 päivätyn kir-       lukumäärä on tällä hetkellä noin 5 500, kun
22445: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    lukumäärä esimerkiksi vuonna 1975 oli 3 000.
22446: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     Nahkatuotanto on noin 3,8 miljoonaa minkin-
22447: Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjailisesta        nahkaa ja 1,7 miljoonaa ketunnahkaa, kun tuo-
22448: kysymyksestä n:o 487:                               tanto vuonna 1975 oli 3,3 miljoonaa minkin-
22449:                                                     nahkaa ja 0,4 miljoonaa ketunnahkaa. Nahka-
22450:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tuotoksen viennin arvo on tällä hetkellä yli
22451:        ryhtyä kiireeilisesti suunnitellakseen yh-   1 000 miljoonaa markkaa. Vuotuinen rehun-
22452:        teiskunnan toimenpiteiden tehostamisen       tarve on noin 500 miljoonaa kiloa valmista
22453:        ja koordinoinnin rehunsaannin turvaa-        rehua.
22454:        miseksi sekä informaation, koulutuksen,         Turkiseläinelin:keinon voimakas kasvu on
22455:        tutkimuksen, investointitoiminnan ja         tuonut mukanaan myöskin ongelmia. Es1merk-
22456:        tuotekehittelyn tukemiseksi turkiseläin-     keinä näistä mainittakoon tarhaukseen liittyvät
22457:        elinkeinon piirissä ja siten taatakseen      rehuhuolto- ja ympäristökysymykset sekä koko
22458:        elinkeinon toimintaedellytykset, sekä        elinkeinoon liittyvät työllisyys-, rahoitus-, tuot-
22459:           milloin Hallitus aikoo asettaa edusta-    teiden markkinointi- sekä tuotteiden jatkojalos-
22460:        van komitean tai toimikunnan suunnit-        tuskysymykset. Erityisiä vaatimuksia elinkeinon
22461:        telemaan ja koordinoimaan toimenpitei-       kasvu aiheuttaa alan tutkimukselle sekä neu-
22462:        tä turkiseläinelinkeinon kehittämiseksi?     vonnalle ja koulutukselle. Näissä kysymyksissä
22463:                                                     valtiovalta pyrkii lisäämään tukeaan turkis-
22464:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        eläinelinkeinolle. Komitean asettamista ei tois-
22465: vasti seuraavaa:                                    taiseksi ole harkittu.
22466:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1982
22467: 
22468:                                                                          Ministeri V ei/eka Saarto
22469: 4                                             1981 vp.
22470: 
22471: 
22472: 
22473: 
22474:                             Till Riksdagens Herr Talman
22475: 
22476:    I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen           Pälsdjursnäringen har under de senaste åren
22477: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            utveoklats kraftigt i vårt land. Antalet päls-
22478: velse av den 8 december 1981 till vederbö-           djursfarmer är för närvarande cirka 5 500, då
22479: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         antalet exempelvis år 1975 var 3 100. Skinn-
22480: av följande av dksdagsman Nortback m. fl.            produktionen uppgår tili cirka 3,8 milj. mink-
22481: ställda skriftliga spörsmål nr 487:                  skinn och 1,7 milj. rävskinn, då produktioneo
22482:                                                      år 1975 var 3,3 milj. minkskinn och 0,4 milj.
22483:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta     rävskinn. Värdet av exporten av skinn är för
22484:         för att i snabb ordning planera en           närvarande över 1 000 milj. mark. Det årliga
22485:         effektivering och koordinering av sam-       fodetbehovet uppgår tili chka 500 milj. kg
22486:         hällets åtgärder för att trygga foderan-     färdigt foder.
22487:         skaffningen och stöda information, ut-          Den kraftiga tillväxten av pälsdjursnäringen
22488:         bildning, forskning, investeringsverk-       har också medfört problem. Som exempel på
22489:         samheten och produktutvecklingen inom        dessa må nämnas frågorna i anslutning tili fo-
22490:         pälsdjursnäringen och därmed garantera       detförsörjning och miljö samt frågor ,rörande
22491:         näringens verksamhetsvilikor, samt           sysse1sättning, finansiering, marknadsföring av
22492:            när har Regeringen för avsikt att tili-   produkter samt vidareförädling av dessa. Nä-
22493:         sätta en representativ kommitte ellet        ringens tillväxt föranleder särskilda krav på
22494:         kommission för planeringen och koordi-       forskning samt rådgivning och utbildning inom
22495:         neringen av åtgärder för pälsdjurs-          branschen. I dessa frågor strävar statsmakten
22496:         näringens utveckling?                        tili att öka sitt stöd åt pälsdjutsnäringen. Man
22497:    Som svar på spörsmålet får jag högaktnings-       har tHlsvidare inte övervägt att tillsätta en
22498: fullt anföra följande:                               kommitte.
22499:      Helsingfors den 18 januari 1982
22500: 
22501:                                                                           Minister Veikko Saarto
22502:                                               1981 vp.
22503: 
22504: Kirjallinen kysymys n:o 488
22505: 
22506: 
22507: 
22508: 
22509:                                   Björklund ym.: Poliittisten mustien listojen laatimisesta
22510: 
22511: 
22512:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22513: 
22514:    Puola-Solidaarisuus r.y. -niminen aatteelli-      rusteella oikeuskanslerille on jätetty tutkimus-
22515: nen, rekisteröity yhdistys on julkisuudessa esit-    pyyntö - osoittavat, että viranomaiset ovat
22516: tänyt vakuuttavaa näyttöä siitä, että viran-         sotkeutuneet lailliseen kansalaistoimintaan osal-
22517: omaisten hallussa on luettelot ainakin 80: sta       listuvien henkilöiden sellaiseen rekisteröintiin
22518: kyseisen yhdistyksen postituslistalla olevasta       ja valvontaan, joka on omiaan heikentämään
22519: henkilöstä.                                          hallitusmuodon turvaamia ·kansalaisoikeuksia,
22520:    Luettelot on laadittu ikäänkuin kyse olisi        kuten mielipide- ja yhdistymisvapautta. Esillä
22521: yhdistyksen jäsenkunnasta, ja sen enempää yh~        oleva tapaus herättää epäilyksen, ettei kyse ole
22522: distyksen kuin asianomaisten henkilöiden omaa        sattumanvaraisesta yksittäistapahtumasta.
22523: lupaa kysymättä on rekisteröity heidän osoit-            Tästä syystä ja valtiopäiväjärjestyksen 37
22524: teensa, sosiaaliturvatunnuksensa sekä osin myös      §:n 1 momentin nojalla esitämme valtioneu-
22525: heidän puoluekantansa ja asemansa.                    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
22526:    Näitä luetteloita on käytetty hyväksi aina-        raavan kysymyksen: ·
22527: kin siinä vaiheessa, kun oikeusministeriön yh-
22528: distysrekisteritoimisto on rekisteröinti-ilmoitus-              Miten Hallitus aikoo selvittää ja lo-
22529: ta käsitellessään hankkinut lausunnon ulko-                 pettaa viranomaisten harjoittaman po-
22530: asiainministeriöstä.                                        liittisen mustalistauksen?
22531:    Julkisuuteenkin saatetut tiedot - joiden pe-
22532:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1981
22533:                                                                        .              ·.
22534:          1.-C. Björklund                Liisa Jaakonsaari        Ben Zyskowicz
22535:          Kati Peltola                   Terhi Nieminen-Mäkynen   Anneli Kivitie·
22536:                   Arvo Salo                                 Jaakko Itälä
22537: 
22538: 
22539: 
22540: 
22541: 088200035D
22542: 2                                            1981 vp.
22543: 
22544: 
22545: 
22546: 
22547:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22548: 
22549:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yhdistysrekisteriin Puola-Solidaarisuus r .y. -ni-
22550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       misenä.
22551: olette 8 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn kir-         Oikeusministeriö on vastikään toimittanut
22552: jeenne n:o 2411 ohella toimittanut valtioneu-       valtioneuvoston oikeuskanslerille hänen pyy-
22553: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tämänsä selvityksen Puola-Solidaarisuus r.y:n
22554: kansanedustaja I.-C. Björklundin ym. kirjalli-      oikeuskanslerille osoittaman, kysymyhen pe-
22555: sesta kysymyksestä n:o 488:                         rusteluissakin mainitun kirjoituksen johdosta
22556:                                                     yhdistyksen rekisteröinnin yhteydessä esiin tul-
22557:            Miten Hallitus aikoo selvittää ja lo-    leita henkilöluetteloita koskevassa asiassa.
22558:        pettaa viranomaisten harjoittaman po-           Esillä oleva yksittäistapaus on siten yhdis-
22559:        liittisen mustalistauksen?                   tyksen kirjoituksen sisältämän kantelun joh-
22560:                                                     dosta kaikilta osiltaan parhaillaan oikeuskans-
22561:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         lerin tutkittavana. Oikeusministeriön yhdistys-
22562: taen sellt'aavaa:                                   rekisteritoimiston menettelyn ei ole todettu
22563:                                                     poikenneen tavanomaisesta rekisteröintikäytän-
22564:    Oikeusministeriön yhdistysrekisteritoimistoon    nöstä, johon ei missään vaiheessa kuulu yhdis-
22565: jätettiin 4. 5. 1981 ilmoitus Toimintaryhmä         tysrekisteriin merkittäväksi ilmoitetun tai re-
22566: Puola-Solidaarisuuskomitean       Perustamiseksi    kisterissä jo olevan yhdistyksen jäsenistön sel-
22567: -nimisen yhdistyksen merkitsemiseksi yhdistys-      vittäminen.
22568: rekisteriin. Ulkoasiainministeriön annettua siltä      Hallituksen tiedossa ei ole, että viranomai-
22569: pyydetyn lausunnon yhdistyksen säännöistä yh-       set laatisivat henkilöluetteloita kysymyksessä
22570: distys hyväksyttiin 13. 11. 1981 merkittäväksi      mainitussa tarkoituksessa.
22571:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1982
22572: 
22573:                                                               Oikeusministeri Christoffer Taxell
22574:                                               N:o 488                                                 3
22575: 
22576: 
22577: 
22578: 
22579:                             Tili Riksdagens Herr Talman
22580: 
22581:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Justitieministeriet har nyligen tili statsrå-
22582: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         dets justitiekansler sänt den av honom inbegär-
22583: se nr 2411 av den 8 december 1981 tili ve-           da utredningen med anledning av den tili jus-
22584: derbörande medlem av statsrådet för avgivande        titiekanslern av Puola-Solidaarisuus r.y. riktade
22585: av svar översänt avskrift av följande av riks-       skrivelsen beträffande de personförteckningar,
22586: dagsman I.-C. Björklund m. fl. undertecknade         som framkommit i samband med föreningens
22587: spörsmål nr 488:                                     registrering, och som även nämns i motive-
22588:                                                      ringen tili spörsmålet.
22589:           Hur avser Regeringen att utreda och            Ifrågavarande enskilda fall är sålunda med
22590:        få slut på myndigheternas användning          anledning av den klagan, som ingår i förening-
22591:        av politiska svarta listor?                   ens skrivelse, tili alla delar för närvarande
22592:                                                      föremål för justitiekanslerns undersökning. För-
22593:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        farandet vid justitieministeriets föreningsre-
22594: samt anföra följande:                                gisterbyrå har inte konstaterats ha avvikit från
22595:    Tili justitieministeriets föreningsregisterbyrå   hrukligt registreringsförfarande, tili vilket inte
22596: inlämnades 4. 5. 1981 en anmälan om anteck-          i något skede hör utredande av medlemmarna
22597: nande av Toimintaryhmä Puola-Solidaarisuus-          i en tili registrering anmäld eller redan re-
22598: komitean Perustamiseksi benämnda förening i          gistrerad förening.
22599: föreningsregistret. Sedan ministeriet för utri-          Regeringen känner inte tili att myndigheter-
22600: kesärendena hade givit inbegärt udåtande om          na skulle uppgöra personförteckningar i den
22601: föreningens stadgar, godkändes föreningen            spörsmålet nämnda avsikten.
22602: 13. 11. 1981 för inskrivning i föreningsregistret
22603: under namnet Puola-Solidaarisuus r.y.
22604:      Helsingforsden 13 januari 1982
22605: 
22606:                                                                 Justitieminister Christoffer Taxell
22607: ·,'
22608:                                                1981 vp.
22609: 
22610: Kirjallinen kysymys n:o 489
22611: 
22612: 
22613: 
22614: 
22615:                                   E. Laine ym.: Oy Alko Ab:n alkoholivalistustyöstä
22616: 
22617: 
22618:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22619: 
22620:     Alkoholilain (459/68) 2 §:n mukaan alko-          millaiset selvitykset on tehtävä niiden käytöstä.
22621: holijuomien valmistus, maahantuonti, maasta-          Näinhän meneteRään muidenkin yhteiskunnan
22622: vienti ja myynti ovat eräin poikkeuksin alko-         myöntämien avustusten kohdalla.
22623: holiyhtiön, Oy Alko Ab:n, yksinoikeutena. Sa-            Tämän kaiken huomioonottaen on kuiten-
22624: man lain 5 §:n mukaan "alkoholiasioita hoidet-        kin syytä vakavasti harkita, onko mielekästä
22625: taessa ja järjestettäessä on pyrittävä siihen, että   alkoholiyhtiön toimesta yleensä jakaa avustuk-
22626: alkoholista aiheutuvat haitat ja vauriot muo-         sia ja tukea tarkoituksia, joihin mm. valtion
22627: dostuvat mahdollisimman vähäisiksi".                  toimesta jo muutenkin taloudellistakin tukea
22628:     Alkoholiyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yh-       myönnetään. Yleisenä pyrkimyksenähän on ol-
22629: tiön toimialana on alkoholijuoman ja väkivii-         lut toimia niin, että samaa toimialaa tuetaan
22630: nan valmistus, maahantuonti, maastavienti ja          vain yhdeltä taholta ja näin vältetään päällek-
22631: myynti sekä näihin liittyvä muu teollisuus- ja        käisyys.
22632: liiketoiminta.                                           Saatujen tietojen mukaan alkoholiyhtiö on
22633:     Alkoholiyhtiö on ryhtynyt harjoittamaan           myöntänyt taloudellista tukea myös sellaisia
22634: myös yleistä alkoholivalistusta. Tä·ssä toimin-       toimintoja varten, joiden rahoittaminen kuuluu
22635: nassa on tullut esille piirteitä, jotka viittaavat    yleisen budjettirahoituksen piiriin eduskunnan
22636: pyrkimyksiin lisätä alkoholi- ja keskiolutlain        vuosittain hyväksymän valtion tulo- ja menoar-
22637: alaisten aineiden käyttöä. Näin on viimeksi ta-       vion kautta. Tiettävästi näin on tapahtunut
22638: pahtunut yhtiön kustantamassa lehtisessä              mm. kouluhallituksen ja puolustusvoimien osal-
22639:  "Asiaa Alkosta nuorten vanhemmille", jossa           ta. Varojen ohjaaminen tällä tavoin ohi edus-
22640: mm. esitellään alkoholinkäyttö rikkaana harras-       kunnan loukkaa eduskunnan päätäntävaltaa.
22641:  tuksena. Aiheellisesti voidaan esittää kysymys,         Koska alkoholiyhtiön tulee tilittää ylijäämä
22642: onko tällainen toiminta enää alkoholilain 5 §:n       valtiolle, on yhtiön varoja pidettävä yhteiskun-
22643:  ja alkoholiyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaista         nan varoina -eikä näitä edellä mainittuja meno-
22644:  toimintaa?                                           ja ja avustuksia voida pitää yhtiön liiketalou-
22645:     Tätä alkoholivalistusta ei voida pitää myös-      dellisina kustannuksina.
22646:  kään yleisenä kuluttajavalistuksena, koska se           Edellä esitetyn asiantilan korjaamiseksi olisi
22647:  kohdistuu myös alle 18-vuotiaisiin, joille lain      selvitettävä seuraavat kysymykset:
22648:  mukaan alkoholijuomia, keskiolut mukaanluet-
22649:  tuna, ei saa myydä eikä anniskella. Kuluttaja-          1. voidaanko Oy Alko Ab:n suorittamaa al-
22650:  valistuksena on pidettävä toimintaa, joka koh-       koholivalistustyötä pitää alkoholilain 5 § :n pe-
22651:  distuu henkilöihin, joilla on lain mukaan oi-        riaatteiden ja yhtiön yhtiöjärjestyksen toimi-
22652:  keus ostaa ko. tuotteita.                            alamäärittelyn mukaisena toimintana,
22653:      Oman alkoholivalistuksen lisäksi alkoholiyh-        2. miten alkoholiyhtiössä tehdään eri ta-
22654:  tiö myöntää myös taloudellista tukea monille         hoille suuntautuvaa taloudellista tukemista ja
22655:  eri tahoille. Mikäli tällaisen tuen myöntämisen      avustuksia koskevat päätökset, miten avustuk-
22656:  katsottaisiin kuuluvan alkoholiyhtiön toiminta-      set anotaan ja millaiset selvitykset avustusten
22657:  periaatteisiin, olisi se, koska kysymyksessä on      käytöstä vaaditaan,
22658:  valtion yhtiö ja yhteiskunnan varat, saatettava         3. kuinka paljon alkoholiyhtiö on vuonna
22659:  julkiseksi. Tämä merkitsee sitä, että yleisesti      1981 käyttänyt omaan alkoholivalistukseen va-
22660:   pitäisi ilmoittaa avustusten saantimahdollisuu-     roja ja kuinka paljon eri avustuksensaajille on
22661:   desta, miten niiden myöntämisestä päätetään ja      vuonna 1981 yhtiön toimesta myönnetty ta-
22662:  088200036E
22663: 2                                            1981 vp.
22664: 
22665: loudellista tukea raha-avustuksen ja muun tuen           ,tautuvaa taloudellista tukemista ja avus~
22666: muodossa erikseen kullekin ja yhteensä, ja               tuksia koskevat päätökset, miten avus-
22667:    4. mitä hallitus aikoo tehdä asiantilan saat-         tukset anotaan, kuinka paljon ja kenelle
22668: tamiseksi lain ja budjettioikeuden sekä yleisen          niitä myönnettiin vuonna 1981 yhteensä
22669: julkisuusperiaatteen mukaiseksi.                         ja kullekin avustuksensaajalle erikseen
22670:    Edellä olevan perusteella esi,tämme valtiopäi-        ja millaiset selvitykset varojen käytöstä
22671: väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-            vaaditaan, ja jos tietää,
22672: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-              katsooko Hallitus alkoholiyhtiön mai-
22673: si seuraavan kysymyksen:                                 nitussa toiminnassaan ja omassa alko-
22674:                                                          holivalistustyössään noudattaneen alko-
22675:          Onko Hallitus tietoinen, miten Oy               holilain 5 § :n periaatteita, yhtiön yhtiö-
22676:        Alko Ab: ssä tehdään eri tahoille Suun-           järjestystä ja julkisuusperiaatetta?
22677:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1981
22678: 
22679:                   Ensio Laine                                Sakari Knuuttila
22680:                   Matti Järvenpää                            Hannele Pokka
22681:                                        Antero Juntumaa
22682:                                               N:o 489                                                3
22683: 
22684: 
22685: 
22686: 
22687:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22688: 
22689:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja puolustusvoimia koskevan viittauksen osalta
22690: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        todettakoon, että Oy Alko Ab kustansi lasten
22691: olette 8 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn kir-       vanhemmille ja opettajille sekä toisaalta perus-
22692: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     yksiköiden kouluttajille ja varusmiehille tarkoi-
22693: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tetun valistusmateriaalin suunnittelu- ja paina-
22694: Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      tuskustannukset. Yhtiön taholta annetussa kir-
22695: kysymyksestä n:o 489:                                jallisessa selvityksessä korostetaan, että min-
22696:                                                      käänlaista rahaliikettä ei näissä yhteistoiminta-
22697:           Onko Hallitus tietoinen, miten Oy          projekteissa ole Alkosta kouluhallitukseen tai
22698:        Alko Ab:ssä tehdään eri tahoille suun-        puolustusvoimiin tapahtunut.
22699:        tautuvaa taloudellista tukemista ja avus-        Alkoholivalistusbudjetin hyväksyy parlamen-
22700:        tuksia koskevat päätökset, miten avus-        taarisesti valittu Alkon hallintoneuvosto vah-
22701:        tukset anotaan, kuinka paljon ja kenelle      vistaessaan yhtiön tulosbudjetin ja toiminta-
22702:        niitä myönnettiin vuonna 1981 yhteensä        suunnitelman. Vuodelle 1981 varsinaiseen va-
22703:        ja kullekin avustuksensaajalle erikseen       listustoimintaan on Oy Alko Ab:n budjetissa
22704:        ja millaiset selvitykset varojen käytöstä     varattu vajaat 3,9 milj. markkaa, josta osa
22705:        vaaditaan, ja jos tietää,                     käytetään yhteistyöhön urheilu-, raittius- ja
22706:           katsooko Hallitus alkoholiyhtiön mai-      muiden järjestöjen ja tahojen kanssa.
22707:        nitussa toiminnassaan ja omassa alko-             Valistukseen varattujen varojen käytöstä
22708:        holivalistustyössään noudattaneen alko-       päättää hyväksytyn toiminta- ja taloussuunnitel-
22709:        holilain 5 § :n periaatteita, yhtiön yhtiö-   man pohjalta ja puitteissa valistus- ja tiedotus-
22710:        järjestystä ja julkisuusperiaatetta?          toiminnan johtaja. Anomus tuen saamiseksi va-
22711:                                                      listusaineiston suunnittelua ja painatus- sekä ja-
22712:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kelukustannuksia varten on vapaamuotoinen.
22713: vasti seuraavaa:                                     Anoja esittää anomuksessa tavoitteet, kohde-
22714:    Oy Alko Ab on eri tavoin harjoittanut al-         ryhmät, keinot, ajoituksen sekä kustannusar-
22715: koholin haitoista, käytön riskeistä ja vaikutuk-     vion ja anomuksessa esitettyjen toimenpiteiden
22716: sista kertovaa valistustoimintaa. Alkon hallin-      tultua suoritetuksi yleensä raportin, josta käy-
22717: toneuvoston päätöksellä vnonna 1971 valistus         vät ilmi jaetun aineiston määrä sekä muut toi-
22718: laajennettiin kaikkia alkoholijuomia sekä nii-       menpiteet, joista valistuskampanja koostuu.
22719: den käyttöä ja ominaisuuksia koskevaksi. Sa-            Alkoholilain 5 §:n ja keskioluesta annetun
22720: malla hallintoneuvosto oikeutti johtajiston si-      lain 4 § :n mukaan alkoholiasioita hoidettaessa
22721: sällyttämään valistustoiminnan menot yhtiön          ja järjestettäessä on pyrittävä siihen, että alko-
22722: liikemenoihin.                                       holista aiheutuvat haitat ja vauriot muodostu-
22723:    Viime vuosina alkoholivalistukseen liittyvät      vat n:.ahdollisimman vähäisiksi. Eräs keino lain-
22724: yhteistoimintaprojektit ovat yleistyneet. Tässä      säädännössä annettuun tavoitteeseen pyrittäessä
22725: yhteistoiminnassa myös Oy Alko Ab on ollut           on jabelujärjestelmän rajoitusten, hi:1tapolitii-
22726: mukana. Suoranaista rahallista avustusta Alko        kan ja valvonnan ohella valistustoiminta.
22727: ei ole kuitenkaan yhteistyöosapuolille antanut,          Eduskunnan talousvaliokunta on eri yhteyk-
22728: vaan yhtiö on osallistunut valistusaineiston         sissä pitänyt Alkon harjoittamaa valistustoimin-
22729: suunnittelu-, painatus- ja jakelukustannuksiin        taa tarpeellisena. Vastauksessaan talousvalio-
22730: sekä joissakin tapauksissa maksanut kokonaan         kunnan mietinPöstä Alkon hallintoaeuvoston
22731: edellä mainitut kustannukset. Kouluhallitusta        kertomuksen johdosta vuodelta 1971 eduskun-
22732: 4                                            1981 vp.
22733: 
22734: ta lausui, että kaikilla tahoilla tulisi tehostaa   vuoden 1977 alkoholiolojen kehityksestä, että
22735: valistustoimintaa ja asennekasvatustyötä. Sa-       Oy Alko Ab:n varoista tulee saada kuluttaja-
22736: malla eduskunta totesi Alkon tot,euttaman va-       valistukseen tarvittavaa taloudellista tukea. Al-
22737: listustoiminnan tarpeelliseksi ja oikeaan osu-      kon hallintoneuvoston syksyllä 1978 vahvista-
22738: neeksi ja katsoi, ettei alkoholiyhtiön valistus-    massa "Alkon tehtävä- ja toimintalinja" -asia-
22739: toiminta ole ristiriidassa raittiusliikkeen har-    kirjassa puolestaan todetaan, että alkoholihait-
22740: joittaman samaan päämäärään pyrkivän valis-         tojen minimointipyrkimyksen toteuttamiseksi
22741: tuksen kanssa. Vuoden 1972 alkoholiolojen ke-       Alko harjoittaa ja tukee väestön alkoholiasen-
22742: hitystä koskevan Alkon hallintoneuvoston ker-       teisiin kohdistuvaa valistus- ja kasvatustyötä.
22743: tomuksen johdosta antamassaan mietinnössä              Edellä oleviin eduskunnan kannanottoihin
22744: talousvaliokunta ilmoitti odottavansa, että Alko    perustuen Hallitus katsoo, että alkoholivalistus
22745: jatkaa yhä tarmokkaammin aloittamansa kulut-        eräänä keskeisenä keinona pyrittäessä alkoholin
22746: tajavalistuksen toimeenpanoa. Eduskunnan ta-        kulutuksen vähentämiseen kuuluu myös alko-
22747: lousvaliokunta katsoi edelleen mietinnössään        holiyhtiön toiminnan piiriin.
22748: Alkon hallintoneuvoston kertomuksen johdosta
22749:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1982
22750: 
22751:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
22752:                                               N:o 489                                            5
22753: 
22754: 
22755: 
22756: 
22757:                            Tili Riksdagens Herr Talman
22758: 
22759:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        visningen tili skolstyrelsen och försvarsmakten
22760: anger har ;Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       kan det konstateras att Oy Alko Ab bekostade
22761: se av den 8 december 1981 tili vederbörande         planering och tryckning av det upplysningsma..
22762: medlem av . statsrådet översänt avskrift av         terial som var avsett för barnens föräldrar och
22763: följande av riksdagsman Ensio Laine m. fJ. un-      lärare respektive grundenheternas utbildare och
22764: dertecknade spörsmål nr 489:                        beväringarna. I den skriftliga utredning som
22765:                                                     bolaget avgivit poängteras att i dessa samar-
22766:           Är Regeringen medveten om hur be-         betsprojekt ingen penningrörelse ägt rum från
22767:        slut beträffande ekonomiskt stöd och         Alko tili skolstyrdsen ellet försvarsmakten.
22768:        bidrag tili olika instanser fattas inom         Budgeten för alkoholupplysning godkänns av
22769:        Oy Alko Ab, hur ansökningarna om             Alkos parlamentariskt valda förvaltningsråd i
22770:        bidrag görs, hur mycket och åt vem           samband med att rådet fastställer bolagets re-
22771:        bidrag beviljades år 1981, :sammanlagt       sultatbudget och verksamhetsplan. I Oy Alko
22772:        samt åt var och en enskilt, och vilka        Ab:s budget för år 1981 har knappt 3,9 milj.
22773:        utredningar om användningen av med-          mk reserverats för egentlig upplysningsverk-
22774:        len som fordras, och om så är fallet,        samhet, av denna summa används en del för
22775:           anser Regeringen att alkoholbolaget       samarbete med idrotts- och nykterhetsorgani-
22776:        i sin ovan nämnda verksamhet och i sin       sationer samt andra organisationer och instan-
22777:        egen       alkoholupplysningsverksamhet      ser.
22778:        iakttagit principerna i 5 § alkohollagen,       Beslut beträffande användningen av de me-
22779:        bolagets bolagsordning och offentlig-        del som reserverats för upplysningsverksamhet
22780:        hetsprincipen?                               fattas av direktören för upplysning och infor-
22781:                                                     mation på basen av och inom ramen för den
22782:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       godkända verksamhets- och ekonomiplanen.
22783: samt anföra följande:                               Formen för ansökan om understöd för upplys-
22784:    Oy Alko Ab har på olika sätt idkat upplys-       ningsmaterialets planering, trycknings- och
22785: ningsverksamhet beträffande alkoholskador och       distributionskostnader är fri. Den sökande
22786: alkoholbrukets risker och verkningar. Genom         presenterar i ansökningen mål, målgrupper,
22787: Alkos förvaltningsråds beslut år 1971 utvidga-      medel, tidtabell samt kostnadskalkyl och då de
22788: des upplysningsverksamheten att omfatta alla        åtgärder som upptas i ansökningen utförts in-
22789: alkoholdrycker samt deras användning och            lämnas i allmänhet en rapport, ur viiken fram-
22790: egenskaper. Samtidigt berättigade förvaltnings-     går mängden distribuerat materia! samt övriga
22791: rådet bolagets direktör att låta utgifterna för     åtgärder som tillsammans utgör upplysnings-
22792: upplysningsverksamheten ingå i bolagets affärs-     kampanjen.
22793: utgifter.                                              Enligt 5 § alkohollagen och 4 § lagen om
22794:    Under de senaste åren har samarbetsprojekt       mellanöl skall vid handhavandet och ordnandet
22795: i anslutning tili alkoholupplysning blivit all-     av alkoholangelägenheterna eftersträvas, att de
22796: männare. Även Oy Alko Ab har deltagit i             av alkoholen förorsakade olägenheterna och
22797: detta samarbete. Alko har dock inte givit di-       skadeverkningarna blir så ringa som möjligt.
22798: rekt penningunderstöd åt samarbetsparterna,         Vid sidan av inskränkningar i distributionssys-
22799: utan bolaget har deltagit i kostnaderna för         temet, prispolitiken och övervakningen utgör
22800: planering, tryckning och distribution av upp-       upplysningsverksamheten ett sätt att eftersträ-
22801: lysningsmaterialet, samt i vissa fall ensam stått   va de i lagstiftningen givna målen.
22802: för ovan nämnda kostnader. Beträffande hän-            Riksdagens ekonomiutskott har i olika sam-
22803: 088200036E
22804: 6                                           1981 vp.
22805: 
22806: manhang ansett att den av Alko bedrivna upp-       av Oy Alko Ab:s förvaltningsråds berättelse
22807: lysningsverksamheten är nödvändig. I sitt svar     över alkoholförhållandenas utveckling år 1977
22808: beträffande ekonomiutskottets betänkande med       ansåg utskottet vidare att erforderligt ekono-
22809: anledning av Alkos förvaltningsråds berättelse     miskt stöd för konsumentupplysning bör er-
22810: för år 1971 anförde riksdagen att man på alla      hållas av Oy Alko Ab:s medel. I skriften "Al-
22811: håll borde effektivera upplysningsverksamheten     kos uppgifter och verksamhet", som förvalt-
22812: och arbetet för attityduppfostran. Samtidigt       ningsrådet fastställde hösten 1978 konstateras
22813: konstaterade riksdagen den av Alko förverkli-      att Alko . i praktiken omsätter sin strävan att
22814: gade upplysningsverksamheten vara nödig och        minimera alkoholens skadeverkningar bl.a.
22815: befogad och ansåg att den inte står i strid med    genom •att idka och understöda en sådan upp-
22816: den av nykterhetsrörelsen bedrivna upplys-         lysningsverksamhet och fostran som :syft'ar till
22817:  ningen soni strävar till samma mål. I ekonomi-    att påverka allmänhetens inställning tili alko-
22818: utskottets. •betänkande med anledning av Oy        holen.                                 ·
22819: Alko Ab:s förvaltningsråds berättelse över al-        Med stöd av dessa riksdagens \Ställningsta~
22820:  koholförhållandenas utveckling år 1972 emot-      ganden anser Regeringen att alkoholupplysning,
22821:  såg utskottet, att Alko alltmer energiskt fort-   som ett centralt medel för strävimdena att
22822:  sätter clen · inledda konsumentupplysningen. I    minska alkoholbruket, även utgör en del av al-
22823:  ekonomiutskottets betänkande med anledning        koholbolagets verksamhet.
22824:      Hl'!lsingfors den 12 januari 1982
22825: 
22826:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
22827:                                              1981 vp.
22828: 
22829: Kirjallinen kysymys n:o 490
22830: 
22831: 
22832:                                  Kauppinen ym.: Vuoden 1982 eräiden työllisyysmäärärahojen
22833:                                     j akoehdo~uksesta
22834: 
22835:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22836:    Työllisyyslainsäädännössä asetetaan valtioval-   ohjelmia ja käyttösuunnitelmia. Hallitus pyrkii
22837: lalle velvoite kansalaisten toimeentulon huo-       siihen, että valtion töissä ja valtion tukemissa
22838: lehtimisesta sekä työvoiman tarjonnan ja ky-        investoinneissa ei tapahdu vähennystä työ-
22839: synnän tasapainottamisesta eri alueilla. Alueel-    voimavahvuudessa vaikeimmilla työttömyys-
22840: liset työllisyyserot ovat kuitenkin jatkuvasti      alueilla."
22841: pysyneet suurina ja ne ovat jopa kasvaneet             Esitetty tavoite on perusteltu, sillä työvoi-
22842: yleisen työttömyyden lisääntyessä.                  maministeriön viimeisten tilastojen mukaan
22843:     Hallitukset ovat kiinnittäneet tähän epäkoh-    30. 9. 1981 oli työttömyysaste esimerkiksi Hel-
22844: taan huomiota ja mm. Sorsan II hallituksen          singin työvoimapiirissä 1,9, kun se samaan
22845: periaatepäätöksessä talouspolitiikan tavoitteista   aikaan oli Rovaniemen työvoimapiirissä 9,4 ja
22846: ja taloudellisista elvytystoimenpiteistä 23. 6.     Kajaanin työvoimapiirissä 9,3. Keskimääräinen
22847:  1977 ja niiden jatkotoimenpiteistä 8. 12. 1977     työttömyysaste 4,4 ylitettiin kaikissa kehitys-
22848: asetetaan tavoitteeksi työttömyysasteen alueel-     alueiden työvoimapiireissä.
22849: listen erojen supistaminen. Nykyisen Koiviston         Työllisyyslainsäädännön hengen, hallitusoh-
22850: II hallituksen hallitusohjelmassa 26. 5. 1979       jelman tavoitteen ja valtioneuvoston päätösten
22851: on kannanotto aluepoliittisten toimenpiteiden       vastaisesti on työvoimaministeriö valmistellut
22852:  tehostamisesta ensisijaisena tavoitteena alueel-   vuoden 1982 työllisyysmäärärahojen jakoa ta-
22853: listen kehityserojen tasoittaminen. Viimeinen       valla, joka ei johda alueellisten työllisyyserojen
22854:  selkeä hallituksen kannanotto alueellisten työl-   supistamiseen, vaan toteutuessaan lisää niitä.
22855: lisyyserojen supistamisesta on valtioneuvoston         TVM:n linjan kehitystä kuvaa mm. valtion
22856:  periaatepäätös 20. 12. 1979. Hallitus on tulo-     työtehtäviin esitettävän määrärahan runsaan
22857: ja menoarvioesityksessään jatkuvasti korostanut     viikon sisällä tehdyt toisistaan melkoisesti poik-
22858:  alueellisten työllisyyserojen poistamisen merki-   keavat jakosuunnitelmat. Työvoimapiirit saivat
22859:  tystä. Näin tekee myös hallitus vuoden 1982        13. 10. 1981 "jakopäätöksen", jota työvoima-
22860:  tulo- ja menoarvioesityksen yleisperusteluissa     ministeri Jouko Kajanojan allekirjoittamalla
22861:  seuraavasti:                                       kirjeellä 22. 10. 1981 "korjattiin" vaikeimpien
22862:     "Alueellisia työttömyyseroja pyritään supis-    työllisyysalueiden kannalta huonompaan suun-
22863:  tamaan alueeliisin erityisprojektein sekä mitoi-   taan seuraavasti:
22864:  tettaessa tulo- ja menoarvion määrärahojen työ-
22865:                                                          13. 10. 1981                 22. 10. 1981
22866:                                                           Määräraha                    Määräraha
22867:                                                         vuodelle 1982                vuodelle 1982
22868: Helsinki ............................. .                18 000 000,-                30 000 000,-
22869: Turku ............................... .                 18 000 000,-                19 500 000,-
22870: Tampere ............................. .                 25 000 000,-                24 000 000,-
22871: Kouvola ............................. .                 25 000 000,-                28 000 000,-
22872: Mikkeli .............................. .                12 000 000,-                10 000 000,-
22873: Vaasa ............................... .                 15 000 000,-                 5 000 000,-
22874: Jyväskylä ............................ .                25 000 000,-                26 000 000,-
22875: Kuopio .............................. .                 22 000 000,-                11 000 000,-
22876: Joensuu .............................. .                15 000 000,-                 6 000 000,-
22877: Kajaani .............................. .                15 000 000,-                11000 000,-
22878: Oulu ................................ .                 35 000 000,-                26 000 000,-
22879: Rovaniemi ............................ .                35 000 000,-                30 000 000,-
22880: Yhteensä ............................. .              260 000 000,-                226 500 000,-
22881: Myöhemmin jaettavaksi jätetään . . ........ .                                       33 500 000,-
22882: 0882000574
22883: 2                                                 1981 vp.
22884: 
22885:    Jos määrärahojen jako toteutetaan työvoima-          alueella ja että määrärahojen kasvu verrattuna
22886: ministeriön esittämällä tavalla, merkitsee se,          tähän vuoteen on esimerkiksi Helsingin työ-
22887: että vaikeimmilla työttömyysalueilla määrärahat         voimapiirin alueella 85,9 %, kun kasvu esi-
22888: ovat työtöntä kohden jopa lähes kaksi kertaa            merkiksi Joensuun työvoimapiirin osalta on
22889: pienemmät kuin parhaimman työvoimapiirin                21,8 %. Tätä kuvaa seuraava laskelma:
22890: 
22891:                                            Joensuun työvoimapiiri
22892:                                              a     1981     b                        a     1982      b
22893: Virastotyöt (valtio) ........ .   4 800 000   739,0
22894: Kunnall. työll. tuki ......... . 22 600 000 3 479,6      28 000 000 4 311,0
22895: Nuorten työll. tuki ......... .   2 500 000   384,9       2 500 000   384,9
22896: Työraj. työhönsij ........... .   5 400 000   831,4       6 500 000 1 000,8
22897: Valtion työtehtävät ........ .                            6 000 000   923,8
22898:                        ~------------------------------------------------~~--
22899:                         Yhteensä 35 300 000 5 434,9      43 000 000 6 620,5
22900: Muutos 1981-1982                                                             + 7 700 000          (+ 21,8 %)
22901:                                            Helsingin työvoimapiiri
22902:                                               a     1981      b                      a     1982      b
22903: Virastotyöt (valtio) . . . . . ... . 12 100 000 2 019,0
22904: Kunnall. työll.tuki ......... . 12 000 000      2 002,3   20 000 000  3 337,2
22905: Nuorten työll.tuki ......... .        8 100 000 1 351,6    9 000 000  1 501,8
22906: Työraj. työhönsij ........... .       6 000 000 1 001,2   12 000 000  2 002,3
22907: Valtion työtehtävät ........ .                            30 000 000  5 005,8
22908:                        --------------------------------------------------~----
22909:                         Yhteensä 38 200 000     6 374,1   71 000 000 11 847,1
22910: Muutos 1981-1982                                                           + 32 800 000           (+ 85,9 %)
22911:     a) = työvoimaviranomaisille myönnetty määräraha
22912:     b) = määräraha jaettuna luvulla työttömät työntekijät -   avoimet työpaikat (keskiarvo 1. 1.-31. 10. 1981)
22913: 
22914: 
22915: 
22916: 
22917:    Vuoden 1981 määrärahat ovat TVM:n tar-                            Onko Hallitus tietoinen, että työ-
22918: kistekirjeen 6. 10. 1981 mukaiset vuonna 1981                     voimaministeriön valmistelema vuoden
22919: käytössä olevat.                                                  1982 eräiden työllisyysmäärärahojen
22920:    Vuoden 1982 luvut ovat LTS-ohjeiden alus-                      jako ei vastaa työllisyyslain henkeä, hal-
22921: tavat määrärahajaot.                                              litusohjelman tavoitetta eikä valtioneu-
22922:    Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-                  voston periaatepäätöstä alueellisten työl-
22923: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-                     lisyyserojen supistamisesta, ja
22924: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22925: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-                      asiassa ryhtyä?
22926: sen:
22927:       Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1981
22928: 
22929:           Markku Kauppinen                 Juhani Tuomaala                  Markus Aaltonen
22930:           Matti Ruokola                    Jouko Tuovinen                   Kalevi Mattila
22931:           Mikko Jokela                     Boris Renlund                    Mauno Manninen
22932:           Erkki Korhonen                   Ole Norrback                     Hannele Pokka
22933:           Lea Sutinen                      Mauri Vänskä                     Aimo Ajo
22934:           Pauli Puhakka                    Martti Ursin                     Alvar Saukko
22935:                                            Esko Pekonen
22936:                                              N:o 490                                                 3
22937: 
22938: 
22939: 
22940: 
22941:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22942: 
22943:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      selvä. Työllisyysmäärärahoista on rahoitettava
22944: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ensin kaikki vaikeimpien työttömyysalueiden
22945: olette 8 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn kir-      hyväksymiskelpoiset kohteet. Tämän jälkeen
22946: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    jaettakoon rahaa vähemmän vaikeille alueille.
22947: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     Kuitenkin samanaikaisesti on toteutettava myös
22948: Markku Kauppisen ym. näin kuuluvasta kir-           toinen tavoite. Työllisyysmäärärahoja ei saa
22949: jallisesta kysymyksestä n:o 490:                    jäädä käyttämättä. Tähän työvoimaministeriötä
22950:                                                     on velvoittanut mm. valtiontalouden tarkastus-
22951:           Onko Hallitus tietoinen, että työ-        virasto, joka on kiinnittänyt toistuvasti huo-
22952:        voimaministeriön valmisteleroa vuoden        miota määrärahojen käyttämättä jäämiseen sekä
22953:        1982 eräiden työllisyysmäärärahojen          kehottanut toimenpiteisiin epäkohdan korjaa-
22954:        jako ei vastaa työllisyyslain henkeä, hal-   miseksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työ-
22955:        litusohjelman tavoitetta eikä valtioneu-     voimaministeriön on aiempaa tarkemmin har-
22956:        voston periaatepäätöstä alueellisten työl-   kittava työvoimapiirien mahdollisuudet määrä-
22957:        lisyyserojen supistamisesta, ja              rahojen käytössä. Tästä harkinnasta on ollut
22958:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kysymys työvoimaministeriön alustavassa mää-
22959:        asiassa ryhtyä?                              rärahojen jaossa vuodelle 1982. Vuonna 1980
22960:                                                     jäi työllisyysmäärärahoja käyttämättä n. 200
22961:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       milj. markkaa pääasiassa epätarkoituksenmu-
22962: vasti seuraavaa:                                    kaisen määrärahojen alueellisen jaon johdosta.
22963:    Alueellisten työllisyyserojen tasoittaminen         Todettakoon lisäksi, että työvoimaministeriö
22964: on työvoimahallinnon eräs keskeinen tehtävä.        on esittänyt kunnallisen työllistämistuen por-
22965: Työvoimaministeriö on pyrkinyt käytettävissä        rastamista vaikeimpien työttömyysalueiden hy-
22966: olevien resurssien puitteissa työttömyyden tor-     väksi. Vaitioneuvoston enemmistö ei kuiten-
22967: jumiseen ja alueellisten työttömyyserojen ta-       kaan ole katsonut voivansa hyväksyä työvoima-
22968: soittamiseen.                                       ministeriön esitystä. Työvoimaministeriön kei-
22969:    Varsinainen työohjelma on eduskunnassa           not alueellisten työttömyyserojen tasoittami-
22970: valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä tehty-       seksi ovat riittämättömät. Työvoimaministeriön
22971: jen päätösten kirjaamista, johon työvoimami-        esitys uudeksi kunnalliseksi työllistämistueksi
22972: nisteriö voi vain varsin vähän vaikuttaa. Työl-     palvelisi omalta osaltaan alueellisten työttö-
22973: lisyystyöohjelmassa työvoimaministeriö on kes-      myyserojen tasaamistavoitetta.
22974: kittänyt kaikki käytettävissä olevat budjettiva-       Kysymyksen perusteluissa esitetyt lukuver-
22975: rat heti alkuvuoteen ja vaikeimmille työttö-        tailut eivät anna oikeata kuvaa työvoimaminis-
22976: myysalueille alueellisten työttömyyserojen ta-      teriön määrärahojen alueellisesta jaosta. Ensin-
22977: soittamiseksi. Työllisyystyöohjelmassa on La-       näkin on vertailtu asioiden valmisteluvaiheessa
22978: pin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan, eli vaikeim-      esitettyjä lukusarjoja päätöksiin. Toiseksi edus-
22979: pien työttömyysalueiden osalta, otettu huo-         taja on laskenut yhteen valikoituja työllisyys-
22980: mioon kaikki valtion työvirastojen esittämät        määrärahoja ja jättänyt toisia huomioimatta.
22981: rahoituskelpoiset ja hyväksyttävät työkohteet       Pois on jätetty esimerkiksi akateemisten työl-
22982: TVL:n työkohteita lukuunottamatta. TVL:n            listämistuki ja eläkeläisasuntojen peruskorjauk-
22983: työkohteiden enempää mukaanottamista rajoit-        set sekä harkinnanvarainen muu valtionapu,
22984: taa budjetin perustelujen maininta siitä, että      jotka on jaettu ja jaetaan valtaosin vaikeim-
22985: työllisyysvaroja saa käyttää TVL:n työkohtei-       mille työttömyysalueille. Merkittävintä on kui-
22986: siin vuoden 1982 aikana enintään 200 milj.           tenkin se, että esitettyihin lukuihin ei ole lain-
22987: markkaa.                                            kaan sisällytetty sijoitusmenoja työllisyyden
22988:    Myös muiden työllisyysmäärärahojen alueelli-     turvaamiseksi, joita käytettiin Helsingin työ-
22989:  sen jaon osalta työvoimaministeriön tavoite on     voimapiirin alueella v. 1981 runsaat 3 milj.
22990: 4                                          1981 vp.
22991: 
22992: markkaa, mutta mm. Joensuun työvoimapiirin          Työvoimaministeriön tekemät päätökset vuo-
22993: alueella yli 90 milj. markkaa.                   den 1982 piirikohtaisen jaon osalta eivät mil-
22994:    Kun nämäkin määrärahat otetaan laskelmiin     lään olennaisella tavalla muuta tätä määräraho-
22995: mukaan, voidaan todeta, että Joensuun työvoi-    jen jakosuhdetta eivätkä estä kehitysalueita
22996: mapiiri sai v. 1981 käyttöönsä n. 150 milj.      saamasta pääsääntöisesti niin paljon määrära-
22997: markkaa, kun Helsingin työvoimapiirille osoi-    hoja käyttöönsä, kuin niillä on esittää tarkoi-
22998: tettiin n. 42 milj. markkaa.                     tuksenmukaisia ja muuten hyväksymiskelpoisia
22999:    Todettakoon, että vuodenvaihteessa Helsin-    käyttökohteita. Samalla on kuitenkin pyritty
23000: gissä oli työttömiä 15 000 ja Joensuussa 9 000   siihen, että määrärahoja ei jäisi käyttämättä,
23001: henkeä.                                          kuten on tähän saakka tapahtunut.
23002:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1982
23003: 
23004:                                                            Työvoimaministeri Jouko Kajanoja
23005:                                               N:o 490                                               5
23006: 
23007: 
23008: 
23009: 
23010:                             Tili Riksdagens Herr Talman
23011: 
23012:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        föreslagit. Att VVV:s arbetsprojekt inte i
23013: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        större utsträckning medtagits beror på ett om-
23014: se av den 8 december 1981 tili vederbörande         nämnande i motiveringen tili statsförslaget, där
23015: medlem av statsrådet för besvarande översänt        det står att tili VVV :s arbetsprojekt får under
23016: avskrift av följande av riksdagsman Markku          loppet av år 1982 högst användas 200 milj.
23017: Kauppinen m. fl. ställda skriftliga spörsmål        mark i sysselsättningsmedel.
23018: nr 490:                                                Också då det gäller den regionala fördel-
23019:            Är Regeringen medveten om att den        ningen av övriga sysselsättningsmedel har ar-
23020:         fördelning av vissa sysselsättningsanslag   betskraftsministeriet ett klart mål. Med syssel-
23021:         för år 1982 som arbetskraftsministeriet     sättningsanslag skall först och främst finan-
23022:         berett inte motsvarar vare sig andan        sieras alla godtagbara projekt inom de svåraste
23023:         och meningen i lagen om sysselsättning,     arbetslöshetsområdena. Därefter skall pengar
23024:         målsättningen för regeringsprogrammet       dirigeras tili mindre drabbade områden. Sam-
23025:         eller statsrådets principbeslut om minsk-   tidigt bör man dock se tili att sysselsättnings-
23026:         ningen av regionala skillnader i syssel-    anslag inte får bli outnyttjade. Bl.a. statens
23027:         sättningen, samt                            revisionsverk, som upprepade gånger fäst upp-
23028:            vilka åtgärder ämnar Regeringen          märksamhet vid att anslag blivit outnyttjade,
23029:         vidta i detta ärende?                       har förpliktat arbetskraftsministeriet tili detta,
23030:                                                     samtidigt som det uppmanat tili åtgärder i
23031:                                                     syfte att avhjälpa denna olägenhet. För upp-
23032:    Som svar på detta spörsmål framför jag           nående av detta mål bör arbetskraftsministeriet
23033: vördsamt följande:                                  noggrannare än förut överväga arbetskrafts-
23034:    En av arbetskraftsförvaltningens centrala        distriktens möjligheter att använda anslagen.
23035: uppgifter är att utjämna regionala skillnader i     En sådan prövning har det varit frågan om i
23036: sysselsättningen. Arbetskraftsministeriet har       arbetskraftsministeriets preliminära fördelning
23037: inom ramen för de disponibla resurserna             av anslagen för år 1982. Ar 1980 förblev 200
23038: strävat tili att bekämpa arbetslösheten och         milj. mark av sysselsättningsanslagen outnytt-
23039: utjämna de regionala skillnaderna i arbetslös-      jade huvudsakligen på grund av att anslagens
23040: heten.                                              regionala fördelning inte var ändamålsenlig.
23041:    Det ordinarie arbetsprogrammet innebär en           Det bör vidare konstateras, att arbetskrafts-
23042: registrering av beslut som fattats av riksdagen     ministeriet har föreslagit en gradering av det
23043: i anslutning tili statsförslaget, vilka arbets-     kommunala sysselsättningsstödet tili förmån
23044: kraftsministeriet endast har rätt små möjlig-       för de svåraste arbetslöshetsområdena. Majori-
23045: heter att påverka. I sysselsättningsarbetspro-      teten i statsrådet har dock inte ansett sig
23046: grammet har arbetskraftsministeriet koncentre-      kunna godkänna arbetskraftsministeriets för-
23047: rat alla disponibla budgetmedel tili årets början   slag. Arbetskraftsministeriets medel för ut-
23048: och tili de svåraste arbetslöshetsområdena för      jämnande av de regionala arbetslöshetsskillna-
23049: att nå en jämnare fördelning av arbetslösheten.     derna är inte tiliräckliga. Arbetskraftsminis-
23050: I sysselsättningsarbetsprogrammet har för Lapp-     teriets förslag tili ett nytt kommunalt syssel-
23051: lands, Kajanalands och Norra Karelens, dvs.         sättningsstöd skulle dock bidra tili uppnående
23052: de värsta arbetslöshetsområdenas vidkommande        av målet en jämnare fördelning av den re-
23053: beaktats alla de finansieringsdugliga och i öv-     gionala arbetslösheten.
23054: rigt godtagbara arbetsprojekt, med undantag            De jämförande siffror som anförts i spörs-
23055: för VVV:s projekt, vilka statens arbetsverk         målets motivering ger inte en riktig bild av
23056: 0882000574
23057: 6                                            1981 vp.
23058: 
23059: hur arbetskraftsministeriets anslag fördelas re-       Då även dessa anslag tas med i beräkningen,
23060: gionalt. För det första har man jämfört num-        kan man konstatera, att Joensuu arbetskrafts-
23061: merserier som härstammar från ärendets för-         distrikt fick år 1981 cirka 150 milj. mark tili
23062: beredelseskede med beslut. För det andra har        sitt förfogande, medan Helsingfors arbets-
23063: spörsmålsställaren valt ut vissa sysselsättnings-   kraftsdistrikt anvisades omkring 42 milj. mark.
23064: anslag, medan han lämnat en del andra obe-             Man kan konstatera, att antalet arbetslösa
23065: aktade. Bland dem som lämnats bort är bl. a.        vid årsskiftet var 15 000 personer i Helsing-
23066: sysselsättningsstöd för akademiskt utbildade,       fors och 9 000 personer i Joensuu.
23067: grundreparationer av pensionärsbostäder och            De beslut som arbetskraftsministeriet fattat
23068: övrigt statsunderstöd som är beroende av pröv-      om fördelningen per distrikt år 1982 förändrar
23069: ning och som anvisats och fortfarande anvisas       inte på något väsentligt sätt denna propor-
23070: främst tili de svåraste arbetslöshetsområdena.      tionella fördelning av anslagen, ej heller utgör
23071: Mest anmärkningsvärt är dock, att i de anförda      de något hinder för att utvecklingsområdena i
23072: siffrorna inte alls inkluderats investeringsut-     regel skall få anslag tili sitt förfogande i sam-
23073: gifter för tryggande av sysselsättningen, av        ma mån som de har att visa ändamålsenliga
23074: vilka år 1981 inom Helsingfors arbetskrafts-        och annars godtagbara projekt för deras an-
23075: distrikt användes drygt tre miljoner mark, me-      vändning. Samtidigt har man dock försökt se
23076: dan motsvarande siffra för Joensuu arbets-          tili att anslag inte skulle lämnas outnyttjade,
23077: kraftsdistrikt var över 90 miljoner.                något som hittilis har skett.
23078:      Helsingfors den 27 januari 1982
23079: 
23080:                                                             Arbetskraftsminister Jouko Kajanoja
23081:                                               1981 vp.
23082: 
23083: Kirjallinen kysymys n:o 491
23084: 
23085: 
23086: 
23087: 
23088:                                   Helminen ym.: Veronmaksukyvyn ·alentumisvähennyksen myön-
23089:                                      tämisestä kehitysvammaisten vanhemmille ilman verolauta-
23090:                                      kunnan harkintaa
23091: 
23092: 
23093:                         Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle
23094: 
23095:    Tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n perus-        kin tapauksissa jopa lisääntyneet vaatemenot.
23096: teella, jos verovuonna Suomessa asuneen hen-         Suurin menoerä on kuitenkin nimenomaan
23097: kilön veronmaksukyky hänen ja hänen per-             hänen hoitonsa järjestämisestä aiheutuvat me-
23098: heensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus     not. Kehitysvammainen ei selviydy päivittäi"
23099: huomioon ottaen on erityisistä syistä, kuten         sistä toiminnoista omin neuvoin. Näin ollen
23100: elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairau-       perhe ei selviydy vammaisen hoitamisesta ilman
23101: den johdosta olennaisesti alentunut, vähenne-        hoitajaa. Useissa tapauksissa perhe on joutunut
23102: tään tulosta kohtuullinen määrä. Verovuodelta        ratkaisemaan hoitajakysymyksen siten, että
23103: 1980 toimitetussa verotuksessa kyseinen veron-       perheen äiti on jäänyt ansiotyöstä kotiin hoita-
23104: maksukyvyn alentumisvähennys on ollut kui-           maan vammaista. Jos äiti kuitenkin jatkaa
23105: tenkin enintään 4 700 markkaa.                       ansiotyötään, on ulkopuolisen apu välttämätön.
23106:    Kyseistä veronmaksukyvyn alentumisvähen-          Kehitysvammaisen hoidon aiheuttamia kustan-
23107: nystä sovelletaan myös kehitysvammaisten             nuksia ja lisämenoja on näin ollen usein vaikea
23108: vanhempien ja huoltajien verotuksessa. Vero-         eritellä tai todistaa kuiteilla. Kuitenkin on
23109: tuksessa myönnettävä vähennys on kuitenkin           varmasti todettavissa, että vammaista perheen-
23110: ratkaisevasti riippuvainen verolautakunnan har-      jäsentä kotihoidossa pitävän perheen menot
23111: kinnasta sen enimmäisrajaan saakka. Näin ollen       muodostuvat hoitokustannusten vuoksi huomat-
23112: vähennyksen suuruus esimerkiksi vuoden 1980          tavasti suuremmiksi kuin muutoin samalla
23113: verotuksessa on vaihdellut O:sta 4 700:aan           sosio-ekonomisella tasolla olevan ns. keski-
23114: markkaan.                                            vertoperheen menot.
23115:    Vähennyksen enimmäismäärään pitäisi kui-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23116: tenkin kaikkien kehitysvammaista hoitavien           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23117: verovelvollisten olla oikeutettuja. Perheen-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23118: jäsenen kehitysvammaisuudesta huoltajalle ai-        vaksi seuraavan kysymyksen:
23119: heutuvat lisäkustannukset ovat useissa tapauk-
23120: sissa huomattavastikin korkeammat kuin vähen-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23121: nyksen enimmäismäärä. Vammaisen aiheuttamia                 ryhtyä, että veronmaksukyvyn alentu-
23122: lisämenoja saattavat olla mm. kohonneet sai-                misvähennys myönnettäisiin ilman vero-
23123: raus- ja lääkemenot, hoitotarvikkeet ja -välineet,          lautakunnan harkintaa täysimääräisenä
23124: lisääntyneet kuljetuskustannukset, erikoisruoka-            kaikille kehitysvammaisten vanhemmille
23125: valion aiheuttamat lisäkustannukset ja joissa-              ja huoltajille?
23126:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1981
23127: 
23128:          Olli Helminen                  Maija Rajantie                 Anna-Liisa Piipari
23129:          Jermu Laine                    Markus Aaltonen                Saara-Maria Paakkinen
23130:          Matti Luttinen                 Pirjo Ala-Kapee                Pentti Lahti-Nuuttila
23131:          Peter Muurman                  Pirkko Valtonen                Pekka Starast
23132:          Kaarina Suonio                 Paula Eenilä                   Lea Savolainen
23133: 
23134: 
23135: 088200044P
23136: 2                                           1981 vp.
23137: 
23138: 
23139: 
23140: 
23141:                        Eduskunnan          Herra       Puhemiehelle
23142: 
23143:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    syy on vaikuttanut verovelvollisen talouteen
23144: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      siinä määrin, että hänen kykynsä verojensa
23145: olette 1.5 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn        maksamiseen on merkittävästi alentunut. Vä-
23146: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       hennyksen luonteesta johtuu, etteivät verohalli-
23147: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tuksen ohjeet ole tältä osin verolautakuntaa
23148: edustaja Olli Helmisen ym. näin kuuluvasta         sitovia. Kuitenkin suositusluontoiset ohjeet,
23149: kirjallisesta kysymyksestä n:o 491:                joissa kehitysvammaisen huolto on mainittu
23150:                                                    yhtenä vähennyksen myöntämisperusteena, ovat
23151:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     merkittävästi vaikuttaneet verolautakuntien
23152:        ryhtyä, että veronmaksukyvyn alentu-        päätöskäytäntöön. Yksittäisen verolautakunnan
23153:        misvähennys myönnettäisiin ilman vero-      on tästä huolimatta kussakin tapauksessa
23154:        lautakunnan harkintaa täysimääräisenä       erikseen harkittava vähennyksen myöntämis-
23155:        kaikille kehitysvammaisten vanhemmille      edellytykset ja suuruus suhteutettuna verovel-
23156:        ja huoltajille?                             vollisen tuloihin ja varallisuuteen.
23157:                                                       Kysymyksessä tarkoitettu kaikille saman-
23158:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      suuruinen kehitysvammaisen huollon perus-
23159: vasti seuraavaa:                                   teella myönnettävä vähennys ei vastaisi jousta-
23160:    Tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n mukaan,     vuuden aikaansaamiseksi säädetyn veronmaksu-
23161: jos henkilön veronmaksukyky hänen ja hänen         kyvyn alentumisvähennyksen tarkoitusta, eikä
23162: perheensä käytettävissä olevat tulot ja varalli-   verohallitus voi nykyisen lain nojalla antaa
23163: suus huomioon ottaen on erityisistä syistä,        mainitun sisältöistä sitovaa ohjetta. Kysyjien
23164: kuten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai       tarkoittama kaavamainen vähennys edellyttäisi
23165: sairauden johdosta olennaisesti alentunut, vä-     näin ollen oman erillisen säännöksen ottamista
23166: hennetään tulosta kohtuullinen määrä, joka on      tulo- ja varallisuusverolakiin. Tätä mahdolli-
23167: vuosilta 1981 ja 1982 toimitettavissa verotuk-     suutta harkittaessa olisi kuitenkin otettava
23168: sissa enintään 5 300 markkaa.                      huomioon se, että uusien vähennysten säätä-
23169:    Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen tar-       minen on ristiriidassa verotuksen yksinkertais-
23170: koituksena on muutoin kaavamaisessa vähen-         tamispyrkimysten kanssa. Yhteiskunnan tukea
23171: nysjärjestelmässämme antaa verolautakunnille       vammaisille olisikin pyrittävä lisäämään mie-
23172: mahdollisuus itsenäistä harkintavaltaa käyttäen    luummin sosiaalipolitiikan kuin veropolitiikan
23173: ottaa huomioon tilanteet, joissa jokin erityinen   keinoin.
23174:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1982
23175: 
23176:                                                                      Ministeri Mauno Forsman
23177:                                             N:o 491                                             3
23178: 
23179: 
23180: 
23181: 
23182:                          Till    Riksdagens         Herr     Talman
23183: 
23184:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      ifrågavarande persons förmåga att betala sina
23185: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     skatter verkligen i betydande grad minskat.
23186: av den 15 december 1981 till vederbörande         Av avdragets natur följer att skattestyrelsens
23187: medlem av statsrådet översänt avskrift av         direktiv inte binder skattenämnderna i fråga
23188: följande av riksdagsman Olli Helminen m. fl.      om detta avdrag. Dessa direktiv av rekommen-
23189: undertecknade spörsmål nr 491:                    dationskaraktär, i vilka vården av utvecklings-
23190:                                                   störd har nämnts som en grund för be-
23191:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         viljande av avdrag, har dock i betydande
23192:        vidta för att alla utvecklingsstördas      omfattning inverkat på skattenämndernas be-
23193:        föräldrar och vårdnadshavare utan          slutspraxis. Trots detta skall skattenämnd i
23194:        skattenämndens prövning skall kunna        varje enskilt fall särskilt överväga förutsätt-
23195:        beviljas avdrag för nedsatt skattebetal-   ningarna för beviljande av avdrag och dess
23196:        ningsförmåga till fullt belopp?            storlek i relation till den skattskyldiges in-
23197:                                                   komster och förmögenhet.
23198:   Sasom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Ett sådant i spörsmålet avsett avdrag, som
23199: samt anföra följande:                             på grund av vården av utvecklingsstörd skulle
23200:    I 31 § lagen om skatt på inkomst och för-      beviljas tili samma belopp för alla, skulle inte
23201: mögenhet stadgas, att om en persons skatte-       motsvara syftet med avdraget för nedsatt
23202: betalningsförmåga med beaktande av de in-         skattebetalningsförmåga . vilket är att åstad-
23203: komster och den förmögenhet, som står till        komma smidighet, och det är inte heller
23204: hans och hans familjs förfogande, på grund        möjligt .för skattestyrelsen att med stöd av
23205: av särskild orsak, såsom försörjningsplikt,       gällande lag utfärda bindande direktiv om
23206: arbetslöshet ellet sjukdom, väsentligen ned-      detta. Det av spörsmålsställarna avsedda
23207: satts, avdrag från inkomsterna ett skäligt        schematiska avdraget skulle sålunda förutsätta,
23208: belopp, som i beska ttningarna för åren 19 81     att det i lagen om skatt på inkomst och
23209: och 1982 är högst 5 300 mk.                       förmögenhet skulle intas ett särskilt stadgande
23210:    Avsikten med avdraget för nedsatt skatte-      om detta. Vid övervägandet av denna möjlig-
23211: betalningsförmåga är att inom vårt eljest         het bör det dock beaktas, att stadganden
23212: schematiska avdragssystem ge skattenämnderna      rörande nya avdrag strider mot strävandena
23213: en möjlighet att genom utövande av själv-         att förenkla beskattningen. I fråga om ökat
23214: ständig prövningsrätt beakta situationer, där     samhällsstöd tili de utvecklingsstörda bör före-
23215: någon särskild orsak inverkat på en skatt-        träde sålunda ges åt socialpolitiska åtgärder
23216: skyldigs ekonomi i sådan utsträckning, att        framom skattepolitiska.
23217:      Helsingfors den 19 januari 1982
23218: 
23219:                                                                      Minister Mauno Forsman
23220:                                               1981 vp.
23221: 
23222: Kirjallinen kysymys n:o 492
23223: 
23224: 
23225: 
23226: 
23227:                                   Väänänen ym.: Uudenmaan läänin lukiokoulutuksen määrän mi-
23228:                                      toituksesta
23229: 
23230: 
23231:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23232: 
23233:     Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä an-        rattuna täysin riittämättömät. Uudenmaan lää-
23234: netun lain ( 47 4/78) mukaisesti laaditaan mää-      nissä on tällä hetkellä tarjolla vakinaista am-
23235: rävuosiksi kerrallaan ohjelma, jonka valtioneu-       matillista koulutusta vähemmän kuin missään
23236: vosto hyväksyy. Ensimmäinen keskiasteen ke-          muussa läänissä. Ei vain vakinaisen koulutuk-
23237: hittämisohjelma vuosille 1982-83 on laadittu          sen paikkamääristä ole puutetta, vaan myös
23238: siten, että lääninhallitukset ovat kuntien suun-     väliaikaisen ammatillisen koulutuksen määrä
23239: nitelmien perusteella tehneet esityksensä lää-        on vähäisempää kuin maan muissa lääneissä,
23240: nien kehittämisohjelmiksi, jotka keskusvirastot       koska läänin ammatilliset oppilaitokset eivät
23241: ovat koonneet opetusministeriön esityksen poh-        ole järjestäneet väliaikaista ammatillista koulu-
23242: jaksi.                                               tusta siinä määrin kuin esim. maan kehitysalue-
23243:     Opetusministeriö on antanut tälle suunnitte-      läänien vastaavat oppilaitokset. Kun monissa
23244: lulle tiukat ohjeet keskiasteen toimeenpano-          lääneissä väliaikaisen ammatillisen koulutuksen
23245: suunnitelmassa 3. 7. 1980, ja ajoitus on säädet-     osuus on noin kolmannes lakimääräisen lmu-
23246: ty asetuksella.                                       lutuksen aloituspaikkamäärästä, Uudellamaalla
23247:     Kehittämissuunnitelman mukaan lukiokou-           osuus on noin 10 prosenttia.
23248: lutusta supistetaan määrällisesti siten, että yli-       Näin etenkin pääkaupunkiseudulla jää huo-
23249: oppilaiden määrä vastaa likimäärin korkea-as-         mattava määrä keskiasteelle pyrkijöitä ilman
23250:  teen ja keskiasteen ylioppilaspohjaisen amma-        koulutuspaikkaa, koska väliaikaisiakaan amma-
23251: tillisen koulutuksen aloituspaikkojen lukumää-       tillisia koulutuspaikkoja ei pystytä kyllin no-
23252: rää. Tämä johtaa lukiokoulun supistamiseen ny-        peasti perustamaan riittävää määrää. Samalla
23253: kyisestä n. 110 000 oppilaan koulusta 75 000         lukionkäyntiprosentti laskee, kun suunnitel-
23254: oppilaan kouluksi tämän vuosikymmenen lop-            mien mukaan lakkautetaan neljä lukiota jo
23255: puun mennessä. Yksin Helsingin seudulla al-          vuoteen 1985 mennessä ja supistetaan useim-
23256: kavien lukioluokkien määrä vähenee vuoteen            pien lukioiden luokkasarjojen lukumäärää.
23257:  1985 mennessä 30 prosentilla.                           Pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne poik-
23258:     Kuntien lukiopaikkojen määriä koskevia esi-       keaa muun maan elinkeinorakenteesta. Palve-
23259: tyksiä ei ole otettu huomioon ensimmäisen            luammateissa toimivien osuus väestöstä on kor-
23260: kehittämisohjelman tiukkojen ohjeiden vuok-          kea alkutuotannossa toimivien osuuteen verrat-
23261: si.                                                  tuna. Tälle alueelle on myös keskittynyt elin-
23262:     Lukion aloituspaikkojen vähentäminen ai-         keinoelämän ja hallinnon johto. Tästä syys-
23263: heuttaa Uudenmaan läänissä vaikean tilanteen.        tä lukiokoulutushalukkuus on suurempi kuin
23264: Kun tarkoituksena on ollut koulunuudistuksen         muualla maassa.
23265: yhteydessä muuttaa lukio- ja ammatilliseen               Vuonna 1982 luk1on 1. luokan oppilasmää-
23266: koulutukseen tulevien osuutta tähänastista ta-        rä Uudellamaalla on 8 480 ja 1983 8 340.
23267: saisemmaksi ja edistää ammatillisten opinto-         Kuitenkin yksinomaan Helsingissä peruskoulun
23268:  jen valintaa asianomaisen ikäluokan keskuu-          päättää v. 1982 10 300 oppilasta ja aikaisem-
23269: dessa, on Uudenmaan läänissä kuitenkin syn-          pia ammatilliseen koulutukseen uudelleen ha-
23270:  tynyt huomattavia vaikeuksia. Käytettävissä         kijoita ja ylioppilashakijoita on 3 000. Lukiois-
23271: olevat ammatillisen koulutuksen aloituspaikat,       sa on 5 500 paikkaa ja ammatillisissa oppilai-
23272:  joihin peruskoulun käynyttä oppilasainesta voi-     toksissa sekä väliaikaisia pai~koja on 6 150,
23273:  taisiin ohjata, ovat koulutuksen kysyntään ver-     eli varovaisesti arvioiden n. 1 500 nuorta ei
23274: 0882000607
23275: 2                                            N;o. 492
23276: 
23277: mahdu keskiasteen koulutukseen Helsingissä.        dollisuudet entisessä laajuudessa .aikana, jolloin
23278: Vaikka väliaikaisen ammatillisen koulutuksen       ammatillinen koulutus ei pysty vastaanotta-
23279: aloituspaikkoja lisätäänkin koko läänin alueel-    maan riittävästi oppilaita.
23280: la, keskiasteen koulutuksen ulkopuolelle jää          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
23281: v. 1982 huomattava määrä oppilaita.                järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
23282:    Koulupolitiikan kannalta Uudenmaan läänin       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
23283: tilanne on vakava ja osoittaa, että keskiasteen    si seuraavan kysymyksen:
23284: koulutuksen määrälliseen suunnitteluun ·on ryh-
23285: dytty kovin myöhään. Vaikka väliaikaista am-                 · Mihin toimenp1te1s11n Hallitus on
23286: matillista koulutusta onkin tarkoitus lisätä Uu-           ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta Uuden-
23287: denmaan läänissä, tilanne ei vielä ole korjattu.           maan läänin lukiokoulutuksen määrä
23288: Tämän vuoksi olisi välttämätöntä, että lukio-              keskiasteen suunnittelun yhteydessä mi-
23289: koulutusta ei toistaiseksi vähennettäisi tehty-            toitetaan kuntien esitysten mukaisesti,
23290: jen suunnitelmien mukaisesti, vaan että lak-               kunnes ammatillinen koulutus pystyy
23291: kautus- ja supistussuunnitelmien alaisille lu-             vastaanottamaan riittävästi halukkaita
23292: kiolle annettaisiin toistaiseksi toiminnan mah-            pyrkijöitä?
23293:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1981
23294: 
23295:           Marjatta Väänänen            Kaarina Suonio                Terhi Nieminen-Mäkynen
23296:           Jutta Zilliacus              Kaj Bärlund                   .Seija Karkinen
23297:           Pertti Salolainen            Toivo Mäkynen                  I.-C. Björklund
23298:           Pirjo Ala-Kapee              Pekka Löyttyniemi              Pauli Uiti:o
23299:           Elsi Hetemäki-Olander        Matti Hakala                  Saara-Maria Paakkinen
23300:           Sinikka Karhuvaara           Ingvar S. Melin                Tarja Halonen
23301:           Niilo Hämäläinen             Jaakko Itälä                  Tauno Val.o
23302:           Peter Muurman                Impi Muroma                    Esko J. Koppanen
23303:                                        Ritva Laurila
23304: 
23305: 
23306: 
23307: 
23308:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
23309:                                               1981 vp.
23310: 
23311: Kirjallinen kysymys n:o 493
23312: 
23313: 
23314: 
23315: 
23316:                                   Ruotsalainen ym.: Metsätyöläisten taukotupaohjeiden uudistami-
23317:                                      sesta
23318: 
23319: 
23320:                          Eduskunnan Herra PuhemieheUe
23321: 
23322:    Sosiaali- ja terveysministeriö on päätöksel-      määritellään siten, että ellei työntekijällä ole
23323: lään n:o 2465/343/72 antanut ohjeet metsä-           kirjallista työsopimusta yhtiön kanssa, hänen
23324: työmailla käytettävistä taukotuvista. Ohjeen         työsuhteensa ei ole jatkuvaluonteinen, jolloin
23325: mukaan taukotuvan tehtävänä on suojella työn-        taukotupavelvollisuudesta voidaan poiketa.
23326: tekijää "sadetta, tuulta ja kylmyyttä vastaan ja        TaU!kotuvatta ruokailu ja muu taukovirkis-
23327: jossa työntekijät voivat pitää taukoja, ruokailla,   täytyminen hankaloituvat, kun kuitenkin hiki-
23328: vaihtaa vaatteita 'tai odottaa kuijetusta".          nen j'a sateen tai puista tulevan lumen kaste-
23329:     Nämä "taukotupaohjeet" soveltuivat hyvin         leroa metsuri tarvitsisi ehdottomasti taukotu-
23330: antamishetken oloihin ja taukotupapalvelu toi-       van suojakseen. Myös tervaskannot ovat metsis-
23331: mi yleisesti ottaen moitteettomasti.                 tä niin tarkkaan loppuneet, ettei tulentekokaan
23332:    Metsätyön rytmi ja luonne ovat kuitenkin          ole mahdollista tauon ajaksi.
23333: vuosikymmenessä siinä määrin muuttuneet,                Taukotupaohjeita tuLkitaan myös ~siten, ettei
23334: että myös taukotupaohjeet ovat vanhentuneet.         taukotuvan katsota kuuluvan kuin hakkuumie-
23335: Hiukan liioitellen voidaankin sanoa, että oh-        hille. Näin viljelypuolen työntekijät ja mitta-
23336: jeeseen liittyvät poikkeUISsäännökset ovat tul-      ryhmät jäävät aina ltaukotuvatta.
23337: leet voimaan. Metsätyöt ovat vuosikymmenessä            Nykyisin .ovat ltupien tekemiseen sopivat ai-
23338: nopeutuneet siinä määrin, että ohjeet tulisi         neet siinä määrin kehittyne~t, että kevyistä ra-
23339:  uudistaa. Metsätöiden koneLstuminen on lisään-      kennus,aineista voitaisiin valmistaa vaikkapa yh-
23340: tynyt, monipuolistunut ja tehostunut, ja toi-        den tai kahden hengen taukotupia.
23341:  saalta työmenetelmiin on tullut työtä nopeutta-        Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
23342: via muutoksia, kuten katkonnassa pöHin pite-         nojalla esitämme valtioneuvoston asianomaisen
23343: neminen ja tappikatiSintaan siirtyminen.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23344:     Monitoimikoneiden ,tuJ.o metsähakkuisiin on
23345:  johtanut siihen, että ne tekevät päätehakkuut                 Miten ja mihin mennessä Hallit~. ai-
23346:  ja metsureille jäävät harvennushakkuut. Ajo-               koo uudistaa vanhentuneet metsätyÖ-
23347:  urat .· harvennushakkuualueilla ovat 40 metrin             läisten taukotupaohjeet sellaisiksi, että
23348: välein, jolloin pöllien kantomatkat ovat pitkät             ne soveltuvat ·muuttuneisiin metsätyö-
23349:  ja hakkuutyö on ~rasittama ja kastelevaa.                  oloihin ja velvoittavat työnantajan jär-
23350:     Kaikki nämä seikat ovat vaikuttaneet hak-               jestämään taukotuvan myös sellaisille
23351:  kuuajan lyhentymiseen tehokkuuden kasvun ja                työmaille, jotka ov,at lyhytaikaisi:,~., jois-
23352:  työn luonteen muuttumisen seurauksena. Usein               sa ·työskentelee vähän työntekijöitä tai
23353:  työmaalla on vähän ·työntekijöitä ja työmaa on             joissa .työntekijöillä ei ole tähän asti
23354:  lyhytaikainen, joten poikkeusssäännön perus-               edellytettyä jatkuvaluonteista työsuh-
23355:  teella taukotupa voidaan jättää työmaalle toi-             det·ta?
23356:  mittamatta. Työsuhteen jatkuvaluonteisuus
23357:       Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1981
23358: 
23359:                Unto Ruotsalainen                                 Anna-Liisa Jokinen
23360:                Niilo Koskenniemi                                 P. Puhakka
23361: 
23362: 
23363: 088200037F
23364: 2                                             1981 vp.
23365: 
23366: 
23367: 
23368: 
23369:                          Eduskunnan Herra PuhemieheUe
23370: 
23371:    Valtiopäiväj>ärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     oltiin VIOimakkaasti siirtymässä pois yhteisma-
23372: mainitussa ,tavkoituksessa Te, Herra Puhemies,       joituksesta, taukotuparatkaisuja vasta kokeil-
23373: olette 10 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn           tiin, eikä ohjeen mukaisesta käytännöstä ollut
23374: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Suomessa kovin laajalti kokemuksia muualta-
23375: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kaan. Viime vuosikymmenen kuluessa metsä-
23376: edustaja Ruotsalaisen ym. näin kuuluvasta kir-       työmaiden kesto ja työntekijämäärät ovat pie-
23377: jallisesta kysymyksestä n:o 493:                     nentyneet. Työmatkat ovat keskimäärin piden-
23378:                                                      tyneet. Vuosikymmenen lopulla on otettu käyt-
23379:           Miten ja mihin mennessä Hallitus ai-       töön uusia taukotila- ja taukosuojaratkaisuj'a,
23380:        koo uudistaa vanhentuneet metsätyö-           j-oiden lii'kuteltavuus on parantunut. Näitä
23381:        läisten taukotupaohjeet sellaisiksi, että     uusia ratkaisuja ovat muun muassa taukovau-
23382:        ne soveltuvat muuttuneisiin metsätyö-         nu, taukoteltta, taukokota, taukolaavu ja tau-
23383:        oloihin ja velvoittavat työnantajan jär-      kosuoj.aviitta. Toisa~lta taukotupien käyttömu-
23384:        jestämään taukotuvan myös sellaisille         kavuutta ja suojaavuusominaisuuksia on kehi-
23385:        työmaille, jotka oVIat lyhytaikaisia, jois-   tetty.
23386:        sa •työskentelee vähän työntekijöitä tai         Periaatteena tulisi olla, että jokaiselle työn-
23387:        joissa työntekijöillä ei ole tähän asti       tekijälle turvataan käytettävissä olevien ratkai-
23388:        edellytettyä jatkuvaluonteista työsuh-        sujen puitteissa suoja ruokailutaukojen ja vas-
23389:        detta?                                        taavien ajaksi. Taukotilaratkaisu on kuitenkin
23390:                                                      joustavasti valittaviss'a kulloistenkin työmaaolo-
23391:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        suhteiden mukaan. Taukotilan kokoa, henkilö-
23392: vasti seuraavaa:                                     lukua, lii:k.UJt:eltavuutta ja lämmitystapaa harkit-
23393:    Työntekijöiden henkilöstötiloja, kuten tauko-     taessa tulee ottaa huomioon taukotilaa tarvit-
23394: tupia, taukotelttoja tai vastaavia koskeva pe-       sevien työntekijöiden määr.ä, työmaan jatku-
23395: russäännös on •työturvaililisuuslain (299/58) 10     kuvuus, tehtävän työn laatu ja työnantajan
23396: §:ssä. Työnantajan velvollisuus on riippuvainen      järjestämän majoituksen etäisyys työpaikalta
23397: työpaikan työntekijöiden lukumäärästä, työn          sekä muut ratkaisuun vaikuttavat seikat. Sovel-
23398: laadusta ja jatkuvuudesta. Toisaalta saman lain      tuva taukotilaratkaisu tulisi selvittää yhteistyös-
23399: 9 § :n mukaan työnantajan tulee ryhtyä tarvit-       sä työntekijäpuolen kanssa.
23400: taviin toimenpiteisiin, jotta työntekijä ei saisi       Työsuojeluhallituksen tarkoituksena on jul-
23401: työn johdosta haittaa terveydelleen ja poistaa       kaista vuonna 1982 turvallisuustiedote metsä-
23402: myös ne vaaratekijät, joista ei ole yksityiskoh-     ja uittotöiden taukotiloista. Tiedotteen valmis-
23403: taisempia ~säännöksiä. Työn laadusta ja työolo-      telussa on: otettu huomioon aikaisemmat koke-
23404: suhteista, koskien erityisesti kosteutta, vetoa,     mukset ja vuoden 1981 kuluessa työsuojelu-
23405: lämpötilaa, valoa ja säteilyä, on säädetty työtur-   hallituksen toimesta toteutetun "taukotila"
23406: vallisuuslain 15 §:'ssä.                             -tutkimusprojektin tulokset.
23407:    Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut            Tiedotteessa tullaan esittelemään erityyppis-
23408: vuonna 1972 suositusluontoisen ohjeen tauko-         ten taukotilojen ominai:suuksia ja antamaan
23409: tuvista. Kyseistä ohjetta on käytännön työsuo-       suositus niiden käyttämisestä vaihtelevissa olo-
23410: jelutyössä pidetty perustana taukotupak)'lsymys-     suhteissa. Työsuojeluhallituksessa valmisteltava
23411: tä yksityiskohdittain ·ratkottaessa. Ohje on kui-    turvallisuustiedote tuhlaan käsittelemään myös
23412: tenkin annettu teknisen kehityksen ja metsä-         valtioneuvoston ·asettamassa metsä- ja maata-
23413: työn organisoitumisen siinä vaiheessa, jolloin       louden työturvallisuusneuvottelukunnas•sa.
23414:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1982
23415: 
23416:                                                Sosiaali- ja ,terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
23417:                                              N:o 493                                               3
23418: 
23419: 
23420: 
23421: 
23422:                            Tili Riksdagens Herr TaJman
23423: 
23424:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      och då det inte i Finland i någon större ut-
23425: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       sträckning fanns erfarenheter om den praktiska
23426: se av den 10 december 1981 tili vederböran-        tillämpningen av motsvarande direktiv på
23427: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       andra håll. Under det senaste decenniet har
23428: följande av riksdagsman Ruotsalainen m. fl. un-    arbetsplatserna blivit kortvarigare och antalet
23429: dertecknade spörsmål nr 493:                       arbetstagare minskat. Arbetsresorna har i ge-
23430:                                                    nomsnitt blivit [ängre. Vid utgången av de-
23431:           På vilket sätt och senast när ämnar      cenniet infördes nya lösningar i fråga om rast-
23432:        Regeringen förnya de föråldrade direk-      utrymmen och rastskydd vilka blivit lättare
23433:        tiven rörande skogsarbetarnas raststu-      att transportera. Sådana nya lösningar är bl.a.
23434:        gor, så att de skall lämpa 1sig för de      underhållsvagn, rasttält, rastkåta, skärmskydd
23435:        förändrade förhållandena i skogsarbete      och skyddsmantel. Å andra sidan har raststu-
23436:        och förplikta arbetsgivaren att ordna       gornas bekvämlighet och skyddsegenskaper ut-
23437:        med raststuga även på kor.tvariga ar-       vecklats.
23438:        betsplatser, på arbetsplatser med ett få-       I princip bör varje arbetstagare inom ramen
23439:        tal arbetstagare eller på arbetsplatser     för de användbara lösningarna tryggas ett
23440:        där arbetstagarna inte har något hittilis   skydd under matrasterna eller dylika. Det finns
23441:        förutsatt arbetsförhållande av varaktig     möjligheter att på ett smidigt •sätt välja en lös-
23442:        karaktär?                                   ning som Himpar sig för förhållandena på res-
23443:                                                    pektive arbetsplats. I samband med en bedöm-
23444:    Såsom svar på detta 'spörsmål får jag vörd-     ning av egenskaper såsom rastutrymmets stor-
23445: samt anföra följande:                              lek, flyttbarhet och uppvärmningsmöjligheter
23446:    I 10 § lagen om skydd i arbete (299/58)         samt ,antalet personer bör man beakta antalet
23447: ingår ett grundläggande stadgande rörande per-     arbetstagare i behov av rastutrymme, arbetets
23448: sonalutrymmen såsom raststugor, rasttält eller     varaktighet och beskaffenhet samt avståndet
23449: dylika. Arbetsgivarens skyldighet är beroende      mellan den av arbetsgivaren anordnade inkvar-
23450: av arbetstagarnas antal på arbetsplatsen eller     terJngen och arbetsplatsen och därtili de öv-
23451: arbetets beskaffenhet och varaktighet. Enligt      riga omständigheter ·som kan inverka på lös-
23452: 9 § i samma lag ,skall arbetsgivaren å andra       ningen. I samråd med arbetstagarparten bör
23453: sidan vidta erforderliga åtgärder för att skydda   man komma fram tili en lösning av frågan om
23454: arbetstagaren mot av arbetet förorsakad ohälsa     lämpligt rastutrymme.
23455: och för •att eliminera även sådana riskfaktorer,       Arbetavskyddsstyrelsen har för avsikt att un-
23456: om vilka det inte finns några detaljerade stad-    der år 1982 publicera ett säkerhetsmeddelande
23457: ganden. Beträffande arbetets beskaffenhet och      rörande rastutrymmen för skogs- och flottnings-
23458: arbetsförhållandena, särskilt fuktighet, drag,     arbetare. Vid beredningen av detta meddelande
23459: temperatur, ljus och strålning, har stadgats i     har beaktats de tidigare erfarenheterna och re-
23460: 15 § lagen om skydd i arbete.                      sultaten av det under år 1981 på åtgärd av
23461:    Social- och hälsovårdsministeriet utfärdade     arbetanskyddsstyrelsen genomförda forsknings-
23462: år 1972 direktiv ·av rekommendationsnatur rö-      projektet rörande rastutrymmen.
23463: rande raststugor. Ifrågavarande direktiv har           1 meddelandet presenteras egenskaperna hos
23464: inom det praktiska arbetarskyddet utgjort          olika typer av .rastutrymmen med en rekom-
23465: grunden för en detaljerad lösning av frågan        mendation beträffande användningen av dessa
23466: om raststugor. Direktiven utfärdades emeller-      i varierande förhållanden. Säkerhetsmeddelan-
23467: tid i ett sådant skede av den tekniska utveck-     det som bereds vid arbetarskyddsstyrelsen
23468: lingen och skogsarbetets organisering, då man      kommer 1att behandlas även i den av statsrådet
23469: alltmer började frångå gemensam inkvartering,      tilisatta arbetarskyddsdelegationen för skogs-
23470: då raststugorna ännu utjorde ett experiment        och jordbruket.
23471:      Helsingfors den 13 januari 1982
23472: 
23473:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
23474:                                               1981 vp.
23475: 
23476: Kirjallinen kysymys n:o 494
23477: 
23478: 
23479: 
23480: 
23481:                                  Niskanen: Oppilaitosten itsenäisyyspäivän juhlien sisällöstä
23482: 
23483: 
23484:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23485: 
23486:    Useat nuorisojärjestöt ovat esittäneet, että     tisen linjan vastaisen propagandan levittämi~
23487: maamme itsenäisyyspäivää vietettäisiin rauhan       seen nuorison keskuudessa.
23488: juhlana. Eräissä oppilaitoksissa pidetyt sota-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23489: henkiset itsenäisyyspäivän juhlat osoittavat,       jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
23490: että nuorten esitys on kokemusperäisesti har-       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
23491: kittu ja vakava.                                    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23492:    Monet Pohjois-Pohjanmaan keskusammatti-
23493: koulussa (Oulu) ja Raahen ammattikoulussa                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23494: opiskelevat nuoret ja opettajat ovat syvästi pa-           kouluissa ja oppilaitoksissa, esim. Poh-
23495: heksuneet näiden koulujen itsenäisyyspäivän                jois-Pohjanmaan keskusammattikoulussa
23496: juhlissa pidettyjä puheita. On hämmästelty                 ja Raahen ammattikoulussa, järjestetyis-
23497: sitä, miksi koulujen itsenäisyyspäivän juhliin             sä itsenäisyyspäivän juhlissa on pidetty
23498: otetaan puhujiksi henkilöitä, jotka eivät ole              ulkopolitiikkamme vastaisia puheita,
23499: omaksuneet maamme virallista ulkopolitiikkaa               halvennettu kansainvälisiä sopimuk-
23500: ja rauhantahtoista isänmaallisuutta, vaan esiin-           siamme ja rauhantyötä sekä loukattu
23501: tyvät sotahenkisesti ja nuorison arvostamaa                aseistakieltäytyjien oikeuksia, ja
23502: rauhantyötä halveksien.                                        mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
23503:    Puheissa oli suhtauduttu halveksien kansain-            jotta kouluissa ja oppilaitoksissa järjes-
23504: välisiin sopimuksiimme, puolusteltu asevarus-              tettäviä itsenäisyyspäivän juhlia ei käy-
23505: telua ja ydinaseita ja loukattu aseistakieltäyty-          tettäisi ulkopolitiikkamme ja rauhan-
23506: jien oikeuksia.                                            tahtoisen isänmaallisuuden vastaisen
23507:    Tällä hetkellä käydään laajaa keskustelua               kasvatuksen toteuttamiseen, kansainvä-
23508: rauhankasvatuksesta. Nuoriso osallistuu aktii-             listen sopimustemme ja rauhan ja aseis-
23509: visesti rauhantyöhön. On valitettavaa, että                tariisunnan puolesta toimivien kansan-
23510: koulujen ja oppilaitosten suorittama kasvatus              liikkeiden halventamiseen eikä aseista-
23511: ei vastaa sisällöltään ajan henkeä. Jopa täysin            kieltäytyjien loukkaamiseen, vaan kou-
23512: virallisen ulkopolitiikkamme vastainen kasva-              luissa ja oppilaitoksissa pidettävät itse-
23513: tus näyttää vielä olevan mahdollista. Erityisesti          näisyyspäivän juhlat pidetään rauhan
23514:  maallemme niin tärkeätä itsenäisyyspäivää käy-            juhlina ja niissä annetaan ulkopolitii-
23515: tetään kouluissa ja oppilaitoksissa rauhantah-             kastamme oikeata tietoa?
23516: toisen isänmaallisuuden ja maamme ulkopoliit-
23517:       Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1981
23518: 
23519:                                          Helvi Niskanen
23520: 
23521: 
23522: 
23523: 
23524: 0882000585
23525: 2                                             1981 vp.
23526: 
23527: 
23528: 
23529: 
23530:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23531: 
23532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       jaksi pyydettiin oppilaitoksen johdon toimesta
23533: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        paikallisen sotilaspiirin edustaja. Puhuja esitti
23534: mies, olette 11 päivänä joulukuuta 1981 päi-        henkilökohtaisina mielipiteinään muun muassa,
23535: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       ettei hän ymmärrä aseista'kieltäytyjiä, että hän
23536: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        pitää YYA-sopimusta hyvänä, että hän katsoo
23537: kansanedustaja Niskasen näin kuuluvasta kir-        kansakunnan tarvitsevan kunnollisen asevarus-
23538: jallisesta kysymyksestä n:o 494:                     telun ja että hän pitää käsitystä ydinaseiden
23539:                                                     aiheuttamasta koko maapalloa koskevasta tu-
23540:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       hosta liioiteltuna.
23541:        kouluissa ja oppilaitoksissa, esim. Poh-        Raahen ammattikoulun itsenäisyyspäivän juh-
23542:        jois-Pohjanmaan keskusammattikoulussa        la toteutettiin oppilaitosneuvoston ja Raahen
23543:        ja Raahen ammattikoulussa, järjestetyis-     Sotaveteraanit ry:n yhteistyönä. Ohjelma laa-
23544:        sä itsenäisyyspäivän juhlissa on pidetty     dittiin järjestön toimesta ja toimitettiin tiedok-
23545:        ulkopolitiikkamme vastaisia puheita,         si oppilaitokselle. Ohjelmaan myöhemmin teh-
23546:        halvennettu kansainvälisiä sopimuk-          dystä muutoksesta, ylimääräisestä loppupuheen-
23547:        siamme ja rauhantyötä sekä loukattu          vuorosta, ei oppilaitosta etukäteen informoitu.
23548:        aseistakieltäytyjien oikeuksia, ja           Loppupuheenvuoron käyttäjä käsitteli aihet-
23549:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      taan - kansalaissota, talvisota ja jatkosota -
23550:        jotta kouluissa ja oppilaitoksissa järjes-   tavalla, jota voidaan pitää yksipuolisena ja vi-
23551:        tettäviä itsenäisyyspäivän juhlia ei käy-    rallisen ulkopolitiikan vastaisena. Tapahtuman
23552:        tettäisi ulkopolitiikkamme ja rauhan-        johdosta Raahen ammattikoulun johtokunta on
23553:        tahtoisen isänmaallisuuden vastaisen         todennut Raahen Sotaveteraanit ry:n edusta-
23554:        kasvatuksen toteuttamiseen, kansainvä-       jien käyttäneen väärin heille osoitettua luotta-
23555:        listen sopimustemme ja rauhan ja aseis-      musta.
23556:        tariisunnan puolesta toimivien kansan-           Hallituksen käsityksen mukaan ammattikas-
23557:        liikkeiden halventamiseen eikä aseista-      vatushallituksen selvityksestä käy ilmi, että
23558:        kieltäytyjien loukkaamiseen, vaan kou-       mainituissa oppilaitoksissa pidetyissä itsenäi-
23559:        luissa ja oppilaitoksissa pidettävät itse-   syyspäivän juhlissa on menetelty virallisen ul-
23560:        näisyyspäivän juhlat pidetään rauhan         kopolitiikkamme vastaisesti, poikettu yleisesti
23561:        juhlina ja niissä annetaan ulkopolitii-      hyväksytyistä yhteiskunnallisista käyttäytymis-
23562:        kastamme oikeata tietoa?                     normeista ja totutuista itsenäisyyspäivän vietto-
23563:                                                     tavoista. Tämän lisäksi Pohjois-Pohjanmaan
23564:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        keskusammattikoulussa ja Raahen ammattikou-
23565: vasti seuraavaa:                                    lussa on käyttäydytty ammatillisten oppilaitos-
23566:                                                     ten koulutustehtävään kuuluvien yleisten kas-
23567:    Hallituksen tietoon on 7. 1. 1982 saatettu       vatustavoitteiden kannalta sopimattomalla ta-
23568: ammattikasvatushallituksen selvitys kysymyk-        valla, mikä kuitenkin on osittain johtunut op-
23569: sessä nimeltä mainituissa oppilaitoksissa, Poh-     pilaitoksista riippumattomista syistä.
23570: jois-Pohjanmaan keskusammattikoulussa        ja         Edellä esitetystä syystä hallitus ryhtyy toi-
23571: Raahen ammattikoulussa, 4. 12. 1981 pidetyis-       menpiteisiin ohjeiden antamiseksi ammatillisil-
23572: tä itsenäisyyspäivän juhlista.                      le oppilaitoksille itsenäisyyspäivän juhlien jär-
23573:    Pohjois-Pohjanmaan      keskusammattikoulun      jestämisestä asiaan kuuluvalla tavalla, jotta
23574: itsenäisyyspäivän juhlan ohjelman laati selvi-      edellä kuvatun kaltaiset valitettavat tapahtu-
23575: tyksen mukaan oppilaitosneuvosto. Juhlapuhu-        mat eivät toistu.
23576:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1982
23577: 
23578:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
23579:                                             N:o 494                                              3
23580: 
23581: 
23582: 
23583: 
23584:                           Tili Riksdagens Herr Talman
23585: 
23586:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      ning tilibads en representant för det lokala mi-
23587: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         litärdistriktet att hålla festtal. T alaren fram-
23588: velse av den 11 december 1981 tili veder-         förde som sin person1iga åsikt bl.a. att han
23589: börande medlem av statsrådet avsänt avskrift      inte förstår vapenvägrarna, att han anser VSB-
23590: av följande av riksdagsman Niskanen under-        pakten vara bra, att han anser att nationen
23591: tecknade spörsmål nr 494:                         behöver en ordentlig upprustning och att han
23592:                                                   anser uppfattningen om att kärnvapnen för-
23593:           Är Regeringen medveten om att man       orsakar hela jordklotets undergång vara över-
23594:        under självständighetsfester som an-       driven.
23595:        ordnats i skolor och läroanstalter -           Självständighetsfesten i Brahestad yrkesskola
23596:        bl.a. i centralyrkesskolan i norra Ös-     anordnades i samarbete mellan läroanstaltsrå-
23597:        terbotten och i Brahestad yrkesskola       det och Raahen Sotaveteraanit ry (Brahestad
23598:        - hållit tai som strider mot vår ut-       Krigsveteraner rf). Programmet uta11betades av
23599:        rikespolitik, förringat våra internatio-   föreningen och tilikännagavs läroanstalten.
23600:        nella fördrag och fredsarbetet, samt        Läroanstalten blev inte på förhand informerad
23601:        kränkt vapenvägrarnas rättigheter, och     om ändringen i programmet, om det extra slut-
23602:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    anförandet. Framföraren av slutanförandet be-
23603:        taga för att självständighetsfesterna i    handlade sitt ämne - medborgarkriget, vinter-
23604:        skolorna och läroanstalterna inte an-      kriget och fortsättningskriget - på ett sätt
23605:        vänds för förverkligande av uppfost-       som kan anses ensidigt och i strid med den
23606:        ring som strider mot vår utdkespoli-       officiella utrikespolitiska andan. Med anled-
23607:        tik och fredsvänliga fosterländskhet,      ning av det skedda har styrelsen vid Brahe-
23608:        för ringaktande av våra internationella    stad yrkesskola konstaterat att representanter-
23609:        fördrag och folkrörelsen som verkar        na för Raahen Sotaveteraanit ry missbrukat det
23610:        för fred och nedrustning eller för         förtroende som visats dem.
23611:        kränkning av vapenvägrare, utan för            En1igt regeringens mening framgår det ur
23612:        att självständighetsfesterna i skolorna    yrkesutbildningsstyrelsens utredning att man i
23613:        och läroanstalterna anordnas som freds-     självständighetsfesterna i nämnda läroanstalter
23614:        fester och ger riktiga uppgifter om        förfarit mot den officiella utrikespolitiken, att
23615:        vår utdkespolitik?                         man avvikit från de allmänt godkända sociala
23616:                                                   beteendenormerna och från de sedvanliga sät-
23617:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ten att fira självständighetsdagen. Därtill har
23618: samt anföra följande:                             man i centralyrkesskolan i norra Österbotten
23619:                                                   och i Brahestad yrkesskola förfarit opassande
23620:     Y rkesutbildningsstyrelsens utredning om      med tanke på de allmänna fostringsmålsättning-
23621: självständighetsfesterna den 4. 12. 1981 som      ar som tillfaller yrkesutbildningsanstalter, vil-
23622: anordnats i de i spörsmålet angivna läroan-       ket dock delvis har berott på av läroanstal-
23623: stalterna, centralyrkesskolan i norra Öster-      terna oberoende orsaker.
23624: botten och Brahestad yrkesskola, har bragts           Av ovan nämnda orsak vidtar regeringen
23625: tili regeringens kännedom den 7. 1. 1982.         åtgärder för att ge yrkesläroanstalterna anvis-
23626:     Festprogrammet för självständighetsdagen i    ningar angående anordnande av självständig-
23627: centralyrkesskolan i norra Österbotten hade       hetsfester på vederbörligt sätt så att ovan
23628: enligt utredningen sammanställts av läroan-       framförda beklagliga händelser inte upprepar
23629: staltsrådet. På uppdrag av läroanstaltens led-    sig.
23630:      Helsingfors den 25 januari 1982
23631: 
23632:                                                                        Minister Kalevi Kivistö
23633:                                             1981 vp.
23634: 
23635: Kirjallinen kysymys n:o 495
23636: 
23637: 
23638: 
23639: 
23640:                                  Nieminen ym.: Satovahinkokorvausten verokäsittelystä
23641: 
23642: 
23643:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23644: 
23645:    Satovahingot muodostuivat viime kasvukau-       tulok&i, ja tämä ei o1e oikein. Siksi hallituksen
23646: della suuremmrksi kuin koskaan ~aikaisemmin.       pitäisi toimia kiireellisesti ja tutkia mahdolli-
23647: Vahinkoja tapahtui koko valtakunnan alueella.      suudet, miten satovahinkokorvaukset voitaisiin
23648: Vahinkojen suuruudesta johtuen arviointiteh-       saattaa vuoden 1981 tuloksi, jotta verotus ta-
23649: tävät veivät aikaa hyvin pitkään ja siitä joh-     pahtuisi oikeudenmukaisesti kunkin viljdijän
23650: tuen katokorvauspäätösten teko lykkääntyi          kohdalla.
23651: marras-joulukuun vaihtees,een. Tällöin ei saa-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
23652: tu enää riittävästi varoja vahinkoj:en korvausta   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
23653: varten valtion vuoden 1981 viimeiseen lisä-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23654: budjettiin, vaan osa rahoituksesta jää vuoden      sen jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
23655: 1982 puolelle. Näin ollen korvausten maksatus
23656: siirtyy kokonaisuudessaan vuoden 1982 puo-                   Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
23657: Lelle. Menettdytapa saattaa kadosta kärsineet             toimenpitdsiin, joilla vuodelta 1981
23658: suuriin maksuvaikeuksiin, :sillä juuri satovuo-           maksettavat satovahinkokorvaukset voi-
23659: den loppupuoliskolle on kasautunut jokaiselle             taisun laskea verotuksessa vuodelta
23660: maksettavia laskuja varsin runsaasti. Suurena             1981 saaduksi tuloksi, vaikka niiden
23661: epäkohtana koetaan myös se, että korvausten               maksatus tapahtuisikin vasta vuonna
23662: maksatusten siirtyessä vuoden 1982 puolelle               1982?
23663: siirtyy tulo myös sen vuoden verotettavaksi
23664:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1981
23665: 
23666:          Einari Nieminen              Marjatta Väänänen              Matti Maijala
23667:          Heimo Linna                  Pentti Poutanen                Lea Sutinen
23668:                                       Mauno Manninen
23669: 
23670: 
23671: 
23672: 
23673: 088200045R
23674: 2                                           1981 vp.
23675: 
23676: 
23677: 
23678: 
23679:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23680: 
23681:    Valtiopäiväjärj>estyksen 37 §:n 1 momentissa      Maataloudesta vuonna 1982 saatava puhdas
23682: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tulo perustuu loppuvuoden osalta ensi kesän
23683: olette 11 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn        satoon. Alkuvuodesta saatava tulo perustuu
23684: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      suurelta osalta viime kesän huonoon satoon.
23685: asianomaiseHe jäsenel1e jäljennöksen kansan-      Kun tulot jäivät vähäisiksi ja kun maatalouden
23686: edustaja Einari Niemisen ym. näin kuuluvasta      harjoittajilla oli tavallista suuremmat rehu- ja
23687: kirjallisesta kysymyksestä n:o 495:               siemenmenot, jää alkuvuoden tulo pieneksi.
23688:                                                   Onkin varsin epätodennäköistä, että maatalou-
23689:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin      den puhdas tulo vuonna 1982 olisi merkittä-
23690:        toimenp1tersun, joilla vuodelta 1981       västi suurempi kuin vuoden 1981 puhdas tulo,
23691:        maksettavat satovahinkokorvaukset voi-     joka alkuvuoden osalta perustui vuoden 1980
23692:        talslln laskea verotuksessa vuodelta       hyvään satoon, mutta loppuvuoden osalta vii-
23693:        1981 saaduksi tuloksi, vaikka niiden       me kesän huonoon satoon.
23694:        maksatus tapahtuisikin vasta vuonna           Kun otetaan edellä mainitut seikat huo-
23695:        1982?                                      mioon, ei ole niinkään sdvää, että maatalouden
23696:                                                   harjoittajille olisi edullisempaa vuonna 1982
23697:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     maksettuj>en 'Satovahinkokorvausten lukeminen
23698: vasti seuraavaa:                                  jo vuoden 1981 tuloksi. Lisäksi tällainen muu-
23699:    Maatilatalouden tuloverolain mukaan maa-       tos edellyttäisi maatilatalouden tuloverolain
23700: talouden harjoittajien verotubessa soveUetaan     muuttamista, joka ei ole mahdollista ennen
23701: ns. ·kätds- eli kassaperiaanetta. Tämä tarkoit-   vuodelta 1981 tehtävän veroilmoituksen jättä-
23702: taa sitä, että tuloerä luetaan s·en vuoden tu-    misajankohdan päättymistä. Myöskään satova-
23703: loksi, jonka aikana verovelvollinen on tulon      hinkokorvauksia d ehditä maksaa ennen tätä.
23704: rahana tai rahanarvoisena etuutena saanut tai     Näin oUen hallituksen tarkoituksena ei ole
23705: se on ollut hänen nostettavissaan. Vastaavasti    ryhtyä toimenp1te1sun satovahinkokorvausten
23706: vähennyserät vähennetään sinä vuonna, jona        verovuotta koskevan muutoksen tekemiseksi
23707: ne on maksettu. Kun viime kesän satovahinko-      maatilatalouden tuloverolakiin.
23708: korvaukset maksetaan vuonna 1982, on ne
23709: myös luettava vuoden 1982 tuloksi.
23710:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1982
23711: 
23712:                                                                     Ministeri Mauno Forsman
23713:                                             N:o 495                                             3
23714: 
23715: 
23716: 
23717: 
23718:                           Tili Riksdagens Herr Talman
23719: 
23720:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Nettoinkomsten av lantbruk år 1982 bygger
23721: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      för de senare hälften av året på nästa sommars
23722: av den 11 december 1981 tili vederbörande          skörd. Den inkomst som erhålls under den
23723: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     första hälften av året bygger tili stor del på
23724: jande av riksdagsman Einari Nieminen m. fl.        senaste sommars dåliga skörd. Då intäberna
23725: undertecknade spötsmål nr 495:                     blev små och då lantbrukarna hade större
23726:                                                    utgifter för foder och utsäde än vanligt blir
23727:           Ämnar Regeringen vidta sådana åt-        inkoms~en för första hälften av året liten. Det
23728:        gärder, genom vilka de skötdeskade-         är i själva verket mycket osannolikt att lant-
23729:        etsättningat som skall betalas föt åt       brukets nettoinkomst år 1982 skulle vara av-
23730:        1981 vid beskattningen kunde täknas         sevärt större än nettoinkomsten år 1981, som
23731:        såsom inkomstet vilka ethållits åt 1981,    i fråga om den första hälften av året byggde
23732:        även om utbetalningen av ersättningat-      på den goda skörden år 1980, men i fråga om
23733:        na skulle ske fötst år 1982?                den senare hälft,en av året på senaste sommars
23734:                                                    dåliga skörd.
23735:   Sasom svat på detta spörsmål får jag vörd-          Då de ovan nämnda omständigheterna be-
23736: samt anföra följande:                              aktas är det ingalunda klart, att det för lant-
23737:                                                    brukarna vore förmånligare om de skörde-
23738:    Enligt inkomstskattelagen för gåtdsbruk till-   skadeersättningar som betalas år 1982 skulle
23739: lämpas den s.k. kontant- eUer kassaprincipen       hänföras till 1981 års inkomster. Dessutom
23740: vid beskattningen av dem som bedriver gårds-       skulle en sådan ändring förutsätta en ändring
23741: bruk. Detta innebär att en inkomstpost räknas      av inkomstskatrelagen för gårdsbruk, vilket
23742: som inkomst för det år, under vilket den           inte är möjligt innan tiden för inlämnandc av
23743: skattskyldige har erhållit inkomsten i pen-        skatredeklarationerna för år 1981 går ut. Där-
23744: ningat ellet penningats värde ellet undet vilket   förinnan hinner man inte heller betala ut
23745: han har kunnat lyfta den. På motsvarande sätt      skördeskadeersättningarna. Under sådana för-
23746: avdras avdl'agsposterna det år då de har be-       hållanden har regeringen inte för avsikt att
23747: talats. Då skördeskadeersättningarna för se-       vidta åtgärder för att i inkomstskattelagen för
23748: naste sommar betalas år 1982 bör de även           gårdsbruk göra någon ändring beträffande
23749: räknas tili inkomsterna föt år 1982.               ~katreåret för skördeskadeersättningarna.
23750: 
23751:      Helsingfors den 19 janu~ni 1982
23752: 
23753:                                                                       Minister Mauno Forsman
23754:                                                 1981 vp.
23755: 
23756: Kir)Wiin~rt kysymys n:o 496
23757: 
23758: 
23759: 
23760: 
23761:                                    Savolainen ym.: Lääketutkimusten turvallisuudesta
23762: 
23763: 
23764:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23765: 
23766:     Lääkkeiden käytön kokonaiskustannukset lä-         lupahakemuksiin kliinisiä selvityksiä, jotka tut-
23767: hestyvät Suomessa kahden miljardin markan              kimusasetelmien ja -menetelmien puutteiden
23768: tasoa. Lääkkeiden valmistus, maanhantuonti ja          vuoksi eivät oikeuta mihinkään päätelmiin
23769: jakelu on Suomessa lähes yksinomaan yksityi-           lääkkeen vaikutuksista.
23770: sen liiketoiminnan varassa. Kuitenkin huomat-             Lääketurvallisuuden ja lääkkeisiin kulutettu-
23771: tava osa lääkekuluista maksetaan julkisista va-        jen julkisten varojen järkevän käytön kannalta
23772: roista joko suoraan tai välillisesti verovähen-        on välttämätöntä, että päätettäessä lääkkeiden
23773: nyksinä.                                               myyntiluvasta nojaudutaan ainoastaan tieteelli-
23774:     Pelkästään kansantaloudellisista syistä on tär-    sesti luotettaviin tutkimusraportteihin. Mikäli
23775: keää, että lääkkeiden käyttö on mahdollisim-           hakijat liittävät hakemukseensa puutteellisia
23776: man tarkoituksenmukaista ja lääketieteellisesti        selvityksiä, näitä ei tulisi lainkaan ottaa huo-
23777: perusteltua. Terveydel1iset ja eettiset perusteet      mioon harkittaessa lääkeaineen lääkinnällisiä
23778: velvoittavat vielä painokkaammin jokaisessa yk-        vaikutuksia ja mahdollisia haittavaikutuksia.
23779: sityistapauksessa harkitsemaan huolella kunkin         Lääkintöhallituksen tulee huolehtia siitä, että
23780: lääkkeen käyttötarkoituksen ja mahdolliset hai-         apteekkitavaralain tarkoittamat selvitykset todel-
23781: talliset vaikutukset, jotta potilaille ei myytäi-      la ovat kontrailoituja kliinisiä kokeita ja täyt-
23782: si tarpeettomia lääkkeitä. Terveysviranomaisten        tävät riittävät luotettavuusvaatimukset tutki-
23783:  tehtävä ei ole helppo, sillä taloudellisen voi-       musasetelman, -menetelmien, -tulosten käsitte-
23784:  ton lisäämiseksi kansainvälinen ja kotimainen         lyn ja johtopäätösten kriittisen arvioinnin
23785: lääketeollisuus saattavat turvautua menettelyta-       osalta.
23786: poihin, jotka eivät vastaa lääketurvallisuudelle          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
23787:  ja julkisten varojen käytölle asetettuja vaati-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
23788:  muksia.                                               me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23789:    Lainsäädäntö antaa terveysviranomaisille mel-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23790: ko hyvät mahdollisuudet lääkemarkkinoiden              sen:
23791: valvontaan, sillä lääkintöhallitus antaa apteek-                  Tietääkö Hallitus, että lääketeollisuu-
23792:  kitavaralain perusteella luvan farmaseuttisten                den toimeksiannosta tehdyissä selvityk-
23793:  erikoisvalmisteiden myymiseen. Luvan hakijan                  sissä lääkkeiden lääkinnällisistä vaiku-
23794: on esitettävä lääkintöhallituksen tarpeelliseksi               tuksista ja mahdollisista haitallisista
23795: katsomat selvitykset. Tärkein kysymys onkin,                   ominaisuuksista saattaa olla usein niin
23796:  ovatko nämä selvitykset todella luotettavia, jot-             vakavia puutteita tutkimusasetelmassa,
23797:  ta niiden nojalla voidaan tehdä päätelmiä lääk-               -menetelmissä, -aineiston käsittelyssä tai
23798:  keen lääkinnällisistä vaikutuksista ja mahdolli-              johtopäätösten arvioinnissa, että tulok-
23799:  sista haittavaikutuksista.                                    sista ei voi tehdä tieteellisesti luotet-
23800:     Äskettäin on julkisuudessa esitetty tietoja                tavia päätelmiä lääkkeen vaikutuksista,
23801:  vakavista puutteista Yhdysvalloissa tehdyissä                 ja että näitä selvityksiä kuitenkin käy-
23802:  lääketutkimuksissa. Tanskalaiset tutkijat ovat                tetään perusteluina haettaessa lääkkeille
23803:  osoittaneet, että vain pieni osa vatsahaavan                  myyntilupaa, sekä
23804:  kliinisistä hoitokokeiluista on tehty tieteellisel-              aikooko Hallitus kiireellisesti tutkia,
23805: le tutkimukselle asetettavien luotettavuusvaati-               kuinka monen käytössä olevan lääkkeen
23806:  musten mukaan. Farmakologian tieteellisissä                   myyntilupaa myöntäessään lääkintöhalli-
23807:  juLkaisuissa on ollut raportteja, joiden mukaan               tus on hyväksynyt perusteluksi ja ap-
23808:  myös Suomessa on liitetty lääkkeiden myynti-                  teekkitavaralain tarkoittamaksi selvit}'lk-
23809: 088200038H
23810: 2                                          1981 vp.
23811: 
23812:      seksi raportteja, jotka e1vat täytä lää-         ja ovatko tällaiset puutteelliset selvityk-
23813:      ketieteelliselle hoitokokeilulle asetetta-       set ratkaisevasti vaikuttaneet kyseisten
23814:      via tieteellisiä luotettavuusvaatimuksia,        lääkkeiden myyntiluvan saamiseen?
23815:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1981
23816: 
23817:        Lea Savolainen                Hannu Tapiola               Pekka Starast
23818:        Anna-Liisa Piipari                                        Olli Helminen
23819:                                                    N:o 496                                                 3
23820: 
23821:   .,;;
23822: 
23823: 
23824: 
23825: 
23826:          ··, :.
23827:                               E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m ie h e II e
23828: 
23829:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tettu ja täyttää farmakopean tai muut vastaa-
23830: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             vat sille asetettavat vaatimukset sekä on .hin-
23831: olette 11 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn                naltaan kohtuullinen.
23832: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                 Lääkintöhallituksen yhteydessä toimii asian-
23833: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             tuntijaelimenä lääkeainelautakunta, jonka teh-
23834: edustaja Savolaisen ym. näin kuuluvasta kir-              tävänä on antaa lääkintöhallitukselle farmaseut-
23835: jallisesta kysymyksestä n:o 496:                          tisia erikoisvalmisteita ja lääkeaineita koskevia
23836:                                                           lausuntoja. Lääkeainelautakunnassa on edustet-
23837:                 Tietääkö Hallitus, että lääketeollisuu-   tuna sisätautiopin, farmakologian, farmasian ja
23838:              den toimeksiannosta tehdyissä selvityk-      epämuodostumaopin asiantuntemus.
23839:              sissä lääkkeiden lääkinnällisistä vaiku-        Myyntilupa-asiakirjat käsittelee aluksi Lääke-
23840:              tuksista ja mahdollisista haitallisista      laboratorio, joka arvioi myyntilupahakemusta
23841:              ominaisuuksista saattaa olla usein niin      koskevan farmas,euttis-kemiallisen ja farmako-
23842:              vakavia puutteita tutkimusasetelmassa,       logis-toksikologisen tutkimusaineiston ja antaa
23843:              -menetelmissä, -aineiston käsittelyssä tai   niistä lausuntonsa. Kliinis-farmakologisen tutki-
23844:              johtopäätösten arvioinnissa, että tulok-     musaineiston arvioivat puolestaan lääkintöhalli-
23845:              sista ei voida tehdä tieteellisesti luo-     tuksen farmakologit, jotka antavat lausunton-
23846:              tettavia päätelmiä lääkkeen vaikutuksis-     sa ja valmistelevat ehdotuksen lääkeainelau-
23847:              ta, ja että näitä selvityksiä kuitenkin      takunnalle. Tämän jälkeen jokainen lääkeaine-
23848:              käytetään perusteluina haettaessa lääk-      lautakunnan asiantuntijajäsen arv101 erik-
23849:              keille myyntilupaa, sekä                     seen myyntilupahakemusasiakirjat ja antaa kir-
23850:                 aikooko Hallitus kiireellisesti tutkia,   jallisen lausuntonsa ennen kuin hakemus tu-
23851:              kuinka monen käytössä olevan lääkkeen        lee lääkeainelautakunnan kokouksessa käsitte-
23852:              myyntilupaa myöntäessään lääkintöhalli-      lyyn. Erityiskysymyksissä lääkeainelautakunta
23853:              tus on hyväksynyt perusteluksi ja ap-        voi lisäksi pyytää ulkopuolisen asiantuntijan
23854:              teekkitavaralain tarkoittamaksi selvityk-    lausunnon.
23855:              seksi raportteja, jotka eivät täytä lää-        Lääkeainelautakunnan käsittelyssä päädytään
23856:              ketieteelliselle hoitokokeilulle asetetta-   usein vaatimaan hakijalta vielä lisäselvityksiä
23857:              via tieteellisiä luotettavuusvaatimuksia,    mm. juuri ldiinisistä tutkimuksista. Tästä syys-
23858:              ja ovatko tällaiset puutteelliset sel-       tä samaa hakemusta joudutaan yleensä käsit-
23859:              vitykset ratkaisevasti vaikuttaneet ky-      telemään useampia kertoja. Kun lääkeainelau-
23860:              seisten lääkkeiden myyntiluvan saami-        takunta katsoo asiassa saadun aineiston riit-
23861:              seen?                                        täväksi lopullista käsittelyä varten, se antaa
23862:                                                           hakemuksesta lausunnon lääkintöhallitukselle,
23863:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              joka tekee lopullisen ratkaisun.
23864: vasti seuraavaa:                                             Myyntilupahakemusten        käsittelyjärjestelmä
23865:                                                           on kaikissa Pohjoismaissa pääpiirteissään sa-
23866:    Vuodesta 1964 lähtien maassamme on ollut               manlainen ja vaatimustasoa pidetään kansain-
23867: voimassa farmaseuttisia erikoisvalmisteita kos-           välisesti katsoen korkeana. Myyntilupahake-
23868: keva myyntilupahakemusmenettely. Apteekki-                musasiakirjat ja niissä esitetyt tutkimukset jou-
23869: tavaralain 10 a §:n mukaan myyntilupa myön-               tuvat asiantuntijoiden kriittisen ja yksityiskoh-
23870: netään, kun valmiste on todettu tarkoituksen-             taisen tarkastuksen alaisiksi. Tässä yhteydessä
23871: mukaiseksi eikä sitä sen käyttötarkoituksen               on merkityksellistä, että edullisten, parantavien
23872: huomioon ottaen voida pitää käyttäjälleen vaa-            vaikutusten lisäksi lääkkeellä on aina myös si-
23873: rallisena, sekä kun se on asianmukaisesti ilmoi-          vuvaikutuksia, joista osa on haitallisia. Har-
23874: 4                                          1981 vp.
23875: 
23876: kittaessa myyntilupahakemuksen hyväksymistä       kuvasti tutkimuksia myös eri puolilla maail-
23877: joudutaan siten aina vertaamaan lääkkeen tar-     maa, josta tuloksia voidaan hyödyntää lupame-
23878: joamia etuja sen haittavaikutuksiin ja teke-      nettelyssä.
23879: mään ratkaisu tämän vertailun perusteella.           Käytössä olevien lääkkeiden haitallisia vai-
23880:    Lääkelaboratorion toimintaa on pyritty ke-     kutuksia seurataan jatkuvasti. Lääkintöhallituk-
23881: hittämään siten, että viranomaiset voivat pis-    sessa ylläpidetään lääkevalmisteen haittavaiku-
23882: tokokein jo myyntiluvan hakuvaiheessa tai         tusrekisteriä, johon ilmoitetaan epäillyt tai to-
23883: myöhemmin suorittaa valmisteesta kliinisiä ja     detut vakavat lääkkeen haittavaikutukset. Tätä
23884: toksikologisia tutkimuksia. Tämä on välttämä-     ja Maailman terveysjärjestön ylläpitämää hait-
23885: töntä, koska myyntilupahakemuksiin sisältyy       tavaikutusrekisteriä seuraamalla voidaan tarvit-
23886: toisinaan puutteellisuuksia. Myyntilupahake-      taessa puuttua no~easti havaittuihin epäkoh-
23887: muksissa mainituista lääkeaineista tehdään jat-   tiin.
23888:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1982
23889: 
23890:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
23891:                                               N:o 496                                                              5
23892: 
23893: 
23894: 
23895:                                                                                                "•         ·)·.\·
23896: 
23897:                                                                                                 '
23898:                                                                                                '.         '
23899:                                                                                                          (,
23900: 
23901: 
23902: 
23903: 
23904:                                                                                            : '.,    ·,    1,::'
23905: 
23906: 
23907:                           Tili Riksdagens Herr Talman
23908: 
23909:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nyttja ·· saint då det . åtföljs av behörig varu-
23910: anger har Ni, Hei:r Talman, med Eder skri-          deklaration och uppfyller i farmakopen ff!st-
23911: velse av den 11. december 1981 tili vederbö-        ställda eller andra på detsamma ställda. mot-
23912: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        syarande fordringar samt till sitt pris är skä-
23913: av följande av • riksdagsledamot Savolainen         Iigt.                        .              '
23914: m. fl. undertecknade spörsmål nr 496:                   Som sakkunnigorgan i samband med medi-
23915:                                                     cinalstyrelsen verkar en läkemedelsnämnd, som
23916:           Är Regeringen medveten om att vid         har tili uppgift att till medidnalstyrelsen av-
23917:        de utredningar som på uppdrag av lä-         ge utlåtanden om farmaceutiska specialpreparat
23918:        kemedelsindustrin görs om läkemedels         och läkemedel. 1 läkemedelsnämnden finns spe-
23919:        medicinska verkningar och eventuella         cialister i inre medicin, farmakologi, farmaci
23920:        skadliga egenskaper ofta kan finnas så       och teratologi.
23921:        allvarliga brister i undersökningens             De handlingar som gäller försäljningstill-
23922:        uppställning och metoder och i behand-       stånd handläggs först av läkemedelslaborato-
23923:        lingen av dess materia! eller i bedöm-       riet, som bedömer det farmaceutisk-kemiska
23924:        ningen av slutledningarna, att man på        och farmakologisk-toxikoiogiska forskningsma-
23925:        basen av dessa resultat inte kan dra         terial som gäller ansökan om försäljningstill-
23926:        vetenskapligt tillförlitliga slutsatser om   stånd och avger sitt utlåtande om det. Det
23927:        läkemedlets verkningar och att dessa         klinisk-farmakologiska forskningsmaterialet be-
23928:        utredningar trots det används som mo-        döms i sin tur av medicinalstvrelsens. farma-
23929:        tiveringar vid ansökan om försäljnings-      kologer, som avger utlåtande ~ch bereder ett
23930:        tillstånd för läkemedel, samt                förslag för läkemedelsnämnden. Därefter bedö-
23931:           ämnar Regeringen brådskande under-        mer varje expertmedlem i läkemedelsnämnden
23932:        söka i fråga om hur många nu använ-          separat handlingarna om ansökan om försälj-
23933:        da läkemedel medicinalstyrelsen vid be-      ningstillstånd och avger ett skriftligt utlåtan-
23934:        viljande av försäljningstillstånd såsom      de innan ansökan tas upp tili behandling vid
23935:        motiveringar och i apoteksvarulagen av-      läkemedelsnämndens möte. 1 specialfrågor kan
23936:        sedda utredningar har godkänt rappor-        läkemedelsnämnden ytterligare be om utlåtan-
23937:        ter som inte uppfyller de vetenskapli-       de av en utomstående expert.
23938:        ga tillförlitlighetskrav som bör ställas         Vid behandlingen i läkemedelsnämnden stan-
23939:        på medicinska kliniska experiment och        nar man ofta för att inbegära ytterligare till-
23940:        huruvida dessa bristfälliga utredningar      läggsutredningar av den som gjort ansökan,
23941:        på ett avgörande sätt har inverkat på        bl.a. just om kliniska undersökningar. Av den-
23942:        erhållandet av försäljningstillstånd för     na anledning blir man ofta tvungen att be-
23943:        ifrågavarande läkemedel?                     handla samma ansökan flere gånger. Då läke-
23944:                                                     medelsnämnden anser att det materia! som in-
23945:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kommit är tillräckligt för en slutlig behandling
23946: samt anföra följande:                               av frågan, ger den ett utlåtande om ansökan
23947:    Sedan år 1964 har i vårt land tillämpats         tili medicinalstyrelsen, som fattar det slutliga
23948: ett förfarande med ansökan om försäljningstill-     avgörandet.
23949: stånd för farmaceutiska specialpreparat. Enligt         Systemet för behandling av ansökningar om
23950: 10 a § apoteksvarulagen beviljas försäljnings-      försäljningstillstånd är i huvudsak likadant i
23951: tillstånd då preparatet konstaterats vara än-       alla de nordiska länderna och internationellt
23952: damålsenligt och med beaktande av dess an-          sett anses anspråksnivån vara hög. De hand-
23953: vändningsändamål inte kan anses farligt att         lingar som gäller ansökan om försäljningstill-
23954: 088200038H
23955: 6                                           1981 vp.
23956: 
23957: stånd och i dem framlagda undersökningar blir      sökningarna om försäljningstillstånd ibland in-
23958: föremål för en kritisk och detaljerad gransk-      nehåller bristfälligheter. Beträffande de läke-
23959: ning av experter. I detta sammanhang är det        medel som nämns i ansökningarna om försälj-
23960: av betydelse, att ett läkemedel utöver posi-       ningstillstånd görs också fortsättningsvis under-
23961: tiva, botande egenskaper alltid också har bi-      sökningar på olika håll i världen, och dessa
23962: verkningar, av vilka en del är skadliga. Då        resultat kan utnyttjas vid tillståndsförfarandet.
23963: man överväger huruvida en ansökan om för-             Skadeverkningarna av de läkemedel som nu
23964: säljningstillstånd skall godkännas måste man       är i bruk följs hela tiden. Vid medicinalsty-
23965: därför alltid väga läkemedlets fördelar mot        relsen upprätthåller man ett register över lä-
23966: de~s skadliga biverkningar och fatta avgöran-      kemedlens skadliga biverkningar, tili. vilket
23967: det' på basen av denna ·jämförelse.                misstänkta eller konstaterade allvarliga biverk-
23968:    Mar. har strävat att utveckla. läkemedelsla-    ningar av läkemedel rapporteras. Genom att
23969: boratoriets verksamhet så att myndigheterna        följa med detta och Världshälsoorganisationens
23970: geriom stickprov redan i det skede då ansö-        register över skadliga biverkningar kan man
23971: kan OlD- försäljningstillstånd görs eller senare   vid behov snabbt ingripa i konstaterade miss-
23972: kan updersöka ett preparat kliniskt och toxi-      förhållanden.
23973: kologiski:. Detta · är nödvändigt eftersom an-
23974:      Helsingfors den 15 januari 1982
23975: 
23976:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
23977:                                                  1981 vp.
23978: 
23979: KiJ:j~lli~~t:I kysymys t:t:o. ,497 .
23980:       ·::i.
23981: 
23982: 
23983: 
23984: 
23985:                                        Uitto ym.; LEL~~läkkeeseen oikeuttavan ajan. asianmukaisesta
23986:                                            huomioon ottamisesta työeläkkeitä myönnettäessä
23987: 
23988: 
23989:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23990: 
23991:     Rakennus-, maa-, metsä- ja satama-alojen           sa tapauksissa raskaan ruumiillisen työn teki-
23992: työntekijäin eläketurva järjestettiin aikanaan         jän työkykyä aivan toisin perustein kuin LEL-
23993: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin      laitos, lähinnä virkamiehiä ja toimihenkilöitä
23994: eläkelailla. Sen täytäntöönpanoa hoitamaan ase-        varten kehitettyjen säännösten ja periaatteiden
23995: tettiin työmarkkinajärjestöjen hallitsema LEL-         mukaisesti.
23996: eläkekassajärjestelmä. Täten työeläkeratkaisuille         c) Lainsäädännön erityissäännösten nojalla
23997: voitiin turvata näiden työalojen erityisalasuh-        eläkeratkaisun tekee Maatalousyrittäjäin eläke-
23998: teiden tuntemus, joka on välttämätön erityi-           laitos, jos eläkkeen hakijalla on tai on ollut
23999: sesti työkyvyttömyyseläkkeistä päätettäessä.           MYEL:n edellytysten suuruinen tila, vaikka
24000: Työntekijäjärjestöjen kokemuksen mukaan tä-            eläkkeenhakijan koko työura on tapahtunut
24001: mä järjestelmä on toiminut moitteettomasti ku-         esimerkiksi raudoittajana, josta ammatista saa-
24002: luneen kahden vuosikymmenen aikana.                    dut tulot ovat vuosittain olleet moninkertaiset
24003:     Poikkeuksen muodostavat eräät sellaiset ta-        vahvistettuun maatalousyrittäjän tuloon verrat-
24004: paukset, JOlssa työkyvyttömyyseläkeratkaisut           tuna. Näin tapahtuu vielä vaikka koko MYEL-
24005: jostain syystä tehdään muussa laitoksessa. Rat-        vakuutus olisi jo kauan sitten purettu ja vaikka
24006: kaisu tehdään silloin usein toisin perustein ja        LEL-eläketulo muodostaa yksinään henkilön
24007: aina ilman sitä välitöntä työolojen asiantunte-        varsinaisen eläkkeen perusteena olevan tulon.
24008: musta, jota edustavat LEL-kassan neljä näiden             Useissa tällaisissa tapauksissa, joissa viimei-
24009: alojen työnantajien ja työntekijäin pariteetti-        nen laitos on ratkaissut työkyvyttömyyseläke-
24010: pohjaista eläkejaostoa.                                hakemuksen kielteisesti, hakijan tyytymättö-
24011:     Rakennus-, maatalous-, metsä- ja satama-           myyttä on erityisesti lisännyt se, että hän vasta
24012: alojen työntekijäin ammatillisten järjestöjen ta-      lähempiä hylkäysperusteita perätessään on saa-
24013: holta ja myös muuten julkisuudessa mm. TV :n           nut havaita, että asian onkin ratkaissut jokin
24014: Avoimella kanavalla, Rakentajassa ja Kansan            muu kuin LEL-laitos ja lisäksi tätä kuulematta
24015: Uutisissa on esitetty käytännön esimerkkejä            tai vastoin tämän lausuntoa. Hakija ei tällöin
24016: epäkohdista, joista seuraavat ovat usein tois-         ole mitenkään voinut käsittää kielteistä tvö-
24017: tuvia:                                                 eläkepäätöstä, varsinkaan kun Kansaneläkelai-
24018:     a) Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisee se elä-        tos on samoilla perusteilla myöntänyt työky-
24019: kelaitos, jonka piiriin työntekijän viimeinen          vyttömyyseläkkeen, niin kuin usein on tapah-
24020: työpaikka on kuulunut. Tämän sinänsä välttä-           tunut.
24021: mättömän "viimeisen laitoksen" periaatteen                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24022: mukaisesti jonkin LEL-työntekijän työkyvyttö-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
24023: myyseläkkeen ratkaisee esim. jokin TEL-vakuu-          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
24024:  tusyhtiö kuulematta LEL-työeläkekassaa tai jät-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
24025:  täen tämän mahdollisen lausunnon huomioon             sen:
24026: ottamatta.                                                        Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24027:     b) LEL-työntekijän työkyvyttömyyseläkkeen                  niiden epäkohtien korjaamiseksi, joita
24028: voi tosiasiallisesti ratkaista myös Kunnallinen                käytännössä on havaittu seuraavan osit-
24029: eläkelaitos tai valtiokonttori, vaikka työnteki-               tain ns. viimeisen laitoksen periaatteen
24030:  jän työura olisi LEL-aloilta ja vaikka se olisi               epäasiallisesta toteuttamisesta ja osittain
24031:  jatkunut samanlaisena julkisen yhteisön palve-                siitä, että julkisen sektorin eläkelaitok-
24032:  luksessa. Julkiset eläkelaitokset arvioivat useis-            silla ja Maatalousyrittäjien eläkelaitok-
24033: 088200039]
24034: 2                                        1981 vp.
24035: 
24036:      sella on erikoisasema niiden soveltaessa         hytaikaisissa työsuhteissa olevien' työn-
24037:      ahtaampaa tulkintaa työkyvyttömyyden             tekijäin eläkelain 4 § :n 2 momentissa
24038:      alentumista arvioidessaan kuin mitä ly-          nimenomaisesti edellytetään?
24039:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1981
24040: 
24041:        Pauli Uitto                 Ulla-Leena Alppi             Heli Astala
24042:                                               N:o 497                                                 3
24043: 
24044: 
24045: 
24046: 
24047:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24048: 
24049:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jalle tarkoituksenmukaisella tavalla eläketurvan
24050: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kokonaisuus.
24051: olette 15 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn              Kysymyksessä on esiintuotu erityisesti lyhyt-
24052: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         aikaisissa työsuhteissa olevien työntekiji;Un elä-
24053: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kelain (134/62) mukainen työeläkekassa, joka
24054: edustaja Pauli Uiton ym. näin kuuluvasta kir-        työeläkelakien viimeistä laitosta koskevien
24055: jallisesta kysymyksestä n:o 497:                     säännösten mukaan on periaatteessa toissijainen
24056:                                                      muihin järjestelmiin nähden. Eläkeratkaisukäy-
24057:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tännöstä saatujen tietojen mukaan asianomaiset
24058:        niiden epäkohtien korjaamiseksi, joita        eläkelaitokset ovat yleensä pyytäneet työeläke-
24059:        käytännössä on havaittu seuraavan osit-       kassalta lausunnon, jos henkilön työsuhteet
24060:        tain ns. viimeisen laitoksen periaatteen      ovat pääasiassa ennen viimeistä ansiotyötä kuu-
24061:        epäasiallisesta toteuttamisesta ja osittain   luneet työeläkekassan piiriin. Koska lakisää-
24062:        siitä, että julkisen sektorin eläkelaitok-    teistä velvollisuutta tähän ei ole ollut, on saat-
24063:        silla ja Maatalousyrittäjien eläkelaitak-     tanut esiintyä tapauksia, joissa työeläkekassan
24064:        selia on erikoisasema niiden soveltaessa      kuulemista ei ole tapahtunut. Jos kysymykses-
24065:        ahtaampaa tulkintaa työkyvyttömyyden          sä on ollut työkyvyttömyyseläkkeen hylkäämi-
24066:        alentumista arvioidessaan kuin mitä ly-       nen, menettely on voinut eläkkeenhakijasta
24067:        hytaikaisissa työsuhteissa olevien työn-      tuntua kohtuuttomalta.
24068:        tekijäin eläkelain 4 § :n 2 momentissa           Eläkejärjestelmiä kehitettäessä on katsottava
24069:        nimenomaisesti edellytetään?                  työkyvyttömyysratkaisujen oikeellisuuden var-
24070:                                                      mistaminen erääksi kaikkein keskeisimmäksi ta-
24071:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voitteeksi. Ratkaisutoiminnassa on pyrittävä
24072: vasti seuraavaa:                                     kaikissa eläkelaitoksissa ratkaisujen samanta-
24073:    Työeläkejärjestelmässä säädetty viimeisen lai-    soisuuteen. Tämän takaamiseksi on sosiaali- ja
24074: toksen periaate pohjautuu ns. työkyvyttömyy-         terveysministeriö asettanutkin työkyvyttömyys-
24075: den jakamattomuuden käsitteeseen. Henkilön           arviointitoimikunnan. Sen työn tavoitteeksi on
24076: työkykyä arvioitaessa hänen työpanoksensa            nimenomaan asetettu sellaisten menetelmien
24077: muodostaa kokonaisuuden, jonka perusteella           kehittäminen, että sekä työkyvyttömyyseläkkei-
24078: on pääteltävissä, missä määrin hän kykenee           tä koskevan aineiston eroavuuksista että har-
24079: vielä· suoriutumaan työelämässä. Tämän mukai"        kinnasta aiheutuvat eriävät ratkaisut voitaisiin
24080: sesti on lähdetty myös siitä, että henkilölle tu-    välttää. Toimikunnan työn odotetaan valmistu-
24081: leva eläke on yksi kokonaisuus. Riittää, että        van alkutalvesta 1982. Koska kysymyksessä
24082: eläkettä haetaan yhdellä hakemuksella. Tar-          esiintuotu ongelma liittyy toimikunnassa par-
24083: koituksenmukaista ei myöskään olisi, että eri        haillaan selvitettävänä olevaan työkyvyttömyys-
24084: töistä tai ansioista kertyvä eläketurva suori-       eläkekäytäntöön, sen korjaamista on mielek-
24085: tettaisiin työeläkejärjestelmän piirissä erikseen    käintä harkita samassa yhteydessä, kun toimi-
24086: kustakin eläkelaitoksesta. Viimeisen laitoksen       kunnan työn pohjalta ruvetaan lainsäädännön
24087: periaatteella pyritään turvaamaan eläkkeenhaki-      kehittämiseen.
24088:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1982
24089: 
24090:                                                 Sosiaali- Ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
24091: 4                                             1981 vp.
24092: 
24093: 
24094: 
24095: 
24096:                             Tili Riksdagens Herr Talman
24097: 
24098:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I spörsmålet har framhållits särskilt arbets-
24099: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        pensionskassan som avses i lagen ··.om· pension
24100: av den 15 december 1981 till vederbörande            för arbetstagare i kortvariga arbetsförhållap-
24101: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       den (134/62), viiken enligt de stadgandeh i
24102: jande av riksdagsman Pauli Uitto m. fl. under-       lagarna om arbetspension som gäller sista ·, an~
24103: tecknade spörsmål nr 497:                            stalt, i princip intar en sekundär ställning i .för-
24104:                                                      hållande tili övriga system. Enligt tillgärigliga
24105:             Vilka åtgärder . ämnar Regeringen        uppgifter om praxis vid avgörandet av pen-
24106:         vidta för att rätta till de missförhållan-   sionet har vederbörande pensionsanstalter i all-
24107:        den som i. praktiken delvis har konsta-       mänhet inbegärt utlåtande av arbetspensions-
24108:         .terats bero på att principen om s.k.        kassan, om en persons arbetsförhållanden i
24109:         sista pensionsanstalt förverkligas på ett    huvudsak före det sista förvärvsarbetet har
24110:         osakligt sätt och delvis på att pensions-    omfattats av arbetspensionskassan. Eftersom
24111:       . anstalterna inom den offentliga sektorn      det inte har funnits någon lagstadgad skyldig-
24112:         och Lantbruksföretagarnas pensions-          het härtill, kan det ha förekommit fall, där
24113:         anstalt har en särställning då de till-      arbetspensionskassan inte har hörts. Om det
24114:         lämpar en snävare tolkning. vid upp-         har varit frågan om avvisande av invalidpen-
24115:          skattningen av nedsatt arbetsförmåga        sion, kan förfarandet ha förefallit den pen-
24116:         än vad som uttryckligen förutsätts i         sionssökande oskäligt.
24117:          4 § 2 mom. lagen om pension för ar-            Då pensionssystemen utvecklas bör ett av
24118:         betstagare i kortvariga arbetsförhållan-     de mest centrala målen anses vara att man för-
24119:         den?                                         säkrar sig om riktigheten av avgörandena om
24120:                                                      invaliditet. Vid dessa avgöranden bör man
24121:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sträva till att avgörandena vid alla pensions-
24122: samt anföra följande:                                anstalter står på samma nivå. För att garantera
24123:     Principen om sista pensionsanstalt, om vii-      detta har man vid social- och hälsovårdsminis-
24124: ken stadgas i arbetspensionssystemet grundar         teriet tillsatt en kommission för frågor om in-
24125: sig på begreppet om invaliditetens odelbarhet.       validitetsbedömning. Som inål för dess arbete
24126: Vid uppskattningen av en persons arbetsför-          har man uttryckligen uppställt att utveckla så-
24127: måga utgör hans arbetsinsats en helhet, på           dana metoder genom vilka man kunde undvika
24128: basen: av viiken man kan sluta sig tiil i viiken     att avgöranden avviker från varandra antingen
24129: mån han ännu kan klara sig i arbetslivet. I          på grund av olikheter i materialet angående
24130: enlighet härmed har man också utgått från,           invalidpensionerna ellet på grund av prövning.
24131: att den pension som en person har rätt till          Kommissionens arbete väntas bli färdigt i bör~
24132: utgör en helhet. En pensionsansökan är således       jan av vintern 1982. Eftersom det problem
24133: tillräcklig. Det vote inte heller ändamålsenligt     som påtalas i spörsmålet ansluter sig till praxis
24134: att pensionsskyddet för olika arbeten ellet för-     i fråga om invalidpensioner, som för närvaran-
24135: tjänster inom systemet med arbetspensioner           de är under utredning i kommissionen, är det
24136: skulle erläggas separat från envar pensions-         lämpligast att överväga hur problemet kan
24137: anstalt. Genom principen med sista anstalt           rättas till i samband med att man utgående
24138: strävar man att på ett ändamålsenligt sätt för       från kommissionens arbete börjar utveckla
24139: den som ansöker om pension trygga pensions-          lagstiftningen.
24140: skyddet som en helhet.
24141:      Helsingfors den 13 januari 1982
24142: 
24143:                                              Social- ooh hälsovårdsminisicer Sinikka Luia-Penttilä
24144:                                               1981 vp.
24145: 
24146: Kirjallinen kysymys n:o 498
24147: 
24148: 
24149: 
24150: 
24151:                                  Sutinen: Maatilatalouden valtionverotuksen ansiotulon jakamises-
24152:                                      ta toisen puolison kuoltua
24153: 
24154: 
24155:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24156: 
24157:    Tulo- ja varallisuusverolain 17 b § :n mukaan       Maatalousyrittäjäin eläkelaitaskin nimeaa ti-
24158: katsotaan tilan ansiotulosta puolet valtionvero-    lan isännän kuoltua jonkun lapsista isännäksi
24159: tuksessa puolison ansiotuloksi, mikäli varsinai-    ja perii tältä vakuutusmaksun. Siksi olisi koh-
24160: seksi yrittäjäksi katsottavan verovelvollisen       tuullista, että hänelle tulisi myös puolet tilan
24161: puoliso on työskennellyt puolisoiden yhteisessä     ansiotulos ta.
24162: maatilataloudessa, eikä tätä työskentelyä ole          Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
24163: pidettävä vähäisenä.                                järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
24164:    Tämä onkin aivan oikein, sillä molempien         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24165: työskennellessä tilalla on kummallekin määrät-      vaksi seuraavan kysymyksen:
24166: tävä tulo, jotta verovelvollinen pääsisi osalli-
24167: seksi vähennyksistä ja jotta verotuksen progres-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24168: sio ei muodostuisi epäoikeudenmukaiseksi.                  siin tulo- ja varallisuusverolain muutta-
24169:    Kuitenkin sellaisissa tapauksissa, joissa toi-          miseksi siten, että maatilatalouden val-
24170: nen puolisoista on kuollut ja toinen jatkaa                tionverotuksessa toisen puolison kuoltua
24171: tilanpitoa yhdessä lasten kanssa, muodostuu                tilan ansiotulo voitaisiin jakaa toisen
24172: verotus kohtuuttomaksi. Tällaisissa tapauksissa            puoHson ja tilalla työskentelevien las-
24173: ei tuloa voi jakaa lasten kesken, vaikka he                ten kesken?
24174: usein täysipainoisesti osallistuvat tilan töihin.
24175: Perheen toisen huoltajan kuoltua on toimeen-
24176: tulo usein muutenkin vaikeaa eikä sitä saisi
24177: enää kohtuuttamaHa verotuksella heikentää.
24178:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1981
24179: 
24180:                                             Lea Sutinen
24181: 
24182: 
24183: 
24184: 
24185: 088200046S
24186: 2                                             1981 vp.
24187: 
24188: 
24189: 
24190: 
24191:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24192: 
24193:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nen puolisoiden kesken ei näin ollen ole mah-
24194: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dollista siten, että avustavalle puolisolle mak-
24195: olette 15 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn          setaan palkkaa hänen suorittamastaan maata-
24196: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        loustyöstä. Sen sijaan 14 vuotta täyttäneille
24197: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lapsille ja muille perheenjäsenille maksetut
24198: edustaja Lea Sutisen näin kuuluvasta kirjalli-      palkat saadaan vähentää maatalouden tulosta.
24199: sesta kysymyksestä n:o 498:                         Jos maatilataloutta harjoitetaan kuolinpesän
24200:                                                     muodossa, saadaan 14 vuotta täyttäneelle osak-
24201:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kaalle tai osakkaan lapselle maksettu palkka
24202:        siin tulo- ja varallisuusverolain muutta-    vähentää. Sen sijaan eloonjääneelle puolisolle
24203:        miseksi siten, että maatilatalouden val-     maksettu palkka ei ole vähennyskelpoinen
24204:        tionverotuksessa toisen puolison kuoltua     meno.
24205:        tilan ansiotulo voitaisiin jakaa toisen         Verotuksen tasapuolisuusvaatimus edellyttää,
24206:        puolison ja tilalla työskentelevien las-     että myös maatilataloutta harjoittavan kuolin-
24207:        ten kesken?                                  pesän verotukseen sovelletaan samoja säännök-
24208:                                                     siä kuin muihinkin kuolinpesiin. Kuolinpesän
24209:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jatkaessa maatilatalouden harjoittamista on tu-
24210: vasti seuraavaa:                                    lojen jakaminen mahdollista siten, että 14 vuot-
24211:    Maatilatalouden tulosta ansiotuloksi katsotta-   ta täyttäneille lapsille maksetaan palkkaa hei-
24212: van osan jakaminen puolisoiden kesken erik-         dän tekemästään maataloustyöstä. Kun makse-
24213: seen verotettavaksi on perusteltua siitä syystä,    tut palkat ovat vähennyskelpoisia menoja, ei
24214: että maatilatalouden tuloverolain 7 § :n sään-      tarvetta ansiotulon jakamiseen ole. Näin ollen
24215: nösten mukaan puolisolle maksettu palkka ei         ei näiden näkemysten mukaan tällä hetkellä ole
24216: ole vähennyskelpoinen meno. Tulojen jakami-         tarvetta nykyisten säännösten muuttamiseen.
24217:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1982
24218: 
24219:                                                                       Ministeri Mauno Forsman
24220:                                             N:o 498                                               3
24221: 
24222: 
24223: 
24224: 
24225:                           Tili Riksdagens Herr Talman
24226: 
24227:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     gift. En delning av inkomsterna makar emellan
24228: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     är alltså inte möjlig att verkställa så, att till
24229: av den 15 december 1981 tili vederbörande         make som biträder i arbetet utbetalas lön för
24230: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    det av honom utförda lantbruksarbetet. Där-
24231: jande av riksdagsman Lea Sutinen ställda          emot får lön, som utbetalats till 14 år fyllda
24232: spörsmål nr 498:                                  barn och andra familjemedlemmar, avdras från
24233:                                                   inkomsten av gårdsbruket. Idkas gårdsbruk i
24234:            Har Regeringen för avsikt att skrida   form av dödsbo, får tili 14 år fylld delägare
24235:        till åtgärder i syfte att ändra lagen om   och delägares barn utbetald lön avdtas. Där-
24236:        skatt på inkomst och förmögenhet så,       emot är tili efterlevande make utbetald lön
24237:        att då den ena maken avlidit förvärvs-     inte avdragbar utgift.
24238:        inkomsten av gårdsbruk i statsbeskatt-        Av kravet på objektivitet i beskattningen
24239:        ningen kunde delas mellan den andra        följer att även på beskattningen av dödsbo
24240:        maken och de inom gårdsbruket arbe-        som idkar gårdsbruk tillämpas samma stad-
24241:        tande barnen?                              ganden som i fråga om andra dödsbon. Då
24242:                                                   dödsbo fortsätter att idka gårdsbruk är en för-
24243:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      delning av inkomsterna möjlig så, att till 14 år
24244: samt anföra följande:                             fyllda barn utbetalas lön för det lantbruks-
24245:   Delningen av den andel av inkomsten av          arbete de utför. Då de utbetalda lönerna är
24246: gårdsbruk, som anses utgöra förvärvsinkomst,      avdragsbara utgifter, föreligger inte något behov
24247: makar emellan att beskattas separat är moti-      av att dela förvärvsinkomsterna. Enligt dessa
24248: verat av den orsaken att, enligt stadgandena      aspekter föreligger inte för tillfället något
24249: i 7 § inkomstskattelagen för gårdsbruk, lön       behov av att ändra de gällande stadgandena.
24250: som utbetalats tili make inte är avdragbar ut-
24251:      Helsingfors den 20 januari 1982
24252: 
24253:                                                                       Minister Mauno Forsman
24254:                                               1981 vp.
24255: 
24256: Kirjallinen kysymys n:o 499
24257: 
24258: 
24259: 
24260: 
24261:                                  Suonio ym.: Posti- ja telelaitOksen toimintaan liittyvistä kysy-
24262:                                     myksistä
24263: 
24264: 
24265: 
24266: 
24267:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24268: 
24269: 
24270:    Työttömyys lisääntyy. Ennusteet osoittavat          - toimipaikkaverkon kehittäminen
24271: sen olevan vuonna 1982 keskimäärin 134 000             - 1. ja 2. luokan postin käsittely
24272: työtöntä työttömyysprosentin ollessa 5,7 %             - siivoustyön järkeistäminen
24273: ja nuorten alle 25-vuotiaiden osalta peräti
24274: 11,4 %.                                                - linja-autoliikenteen kehittämissuunnitel-
24275:                                                     man toteuttaminen
24276:    Vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa ehdo-
24277: tetaan jo poistettavaksi posti- ja telelaitoksen       - sanomalehtien varhaisjakelujärjestelmän
24278: postitoimipaikoissa suoritettavien uudelleenjär-    toteuttaminen ns. SAVA-mietinnön pohjalta.
24279: jestelyjen johdosta 2,5 milj. markan määräraha         Postipiirien piiripäälliköt ovat edelleen anta-
24280: koskien viransijaisten ja satunnaisten apulais-     neet postialueilleen toiminta- ja taloussuunni-
24281: ten palkkioita. Näin menetettäisiin runsaasti       telmien laadintaohjeet, joissa eräs piiripäällik-
24282: juuri sellaisia työpaikkoja, jotka ovat olleet      kö on kehottanut etsimään säästökohteita jopa
24283: useinkin aloitustyöpaikkoina nuorille työelä-       palvelutasoa laskemalla.
24284: mään vasta hakeutuville henkilöille. Ei ole
24285: myöskään voitu osoittaa, mistä toiminnoista           Säästötavoitteiden vaikutukset
24286: postin palvelutasoa vaarantamatta ehdotetut su-
24287: pistukset voitaisiin tehdä.                            a) Henkilöstöön
24288:    Edellä todetun säästötavoitteen lisäksi posti-      Säästökohteet kohdistuvat ammattijärjestön
24289: ylijohtaja on antanut postipiireille voimakkaas-    antamien tietojen mukaan täysin suorituspor-
24290: ti supistavat postitoimen toiminta- ja talous-      ta~een ja siellä edelleen pääasiallisesti posti-
24291: suunnitelmien laadintaohjeet vuosille 1982-         mteskuntaan, autohenkilöstöön, postinjakajiin
24292: 1986. Tavoitteeksi on em. ohjeissa asetettu ta-     ja postiasemanhoitajiin. Ihmetystä herättää sa-
24293: sapainottaa postitoimen talous vuoteen 1984         manaikaisesti keskushallinnossa tapahtuva eri-
24294: mennessä. Tämän vuoden alijäämäksi arvioi-          1aisten organisaatiouudistusten johdost·a tapah-
24295: daan muodostuvan 174 miljoonaa markkaa.             tuva ns. hallintohenkilöstön määrän voimakas
24296: ~ääst?tavoittee~si vu<?d.elle 1982 on postiyli-
24297:                                                     lisääminen tuottamattorniin tehtäviin.
24298: Johtajan antamtssa ohjeissa asetettu 50 miljoo-        Säästösuunnitelmat ovat aiheuttaneet henki-
24299: naa markkaa, ja säästökohteita etsittäväksi seu-    löstön piirissä suurta huolestumista. Postitoi-
24300: raavilta postitoimen osa-alueilta:                  mi on henkilövaltainen ala. Henkilökustannuk-
24301:                                                     set ovat n. 80 prosenttia postitoimen koko-
24302:    - alue- ja paikalliskuljetusten uudelleenjär-    naiskustannuksista, joten säästötoimenpiteet
24303: jestelyt                                            kohdistuvat lähes aina henkilöstöön ja nimen-
24304:    - osa-aikaisen henkilöstön käyttö                omaan nuoriin työntekijöihin.
24305: 0882000552
24306: 2                                             1981 vp.
24307: 
24308:     50 miljoonan markan säästötavoitteen toteut-     sa oleville siivoojille. Tämä on turvallisuusky-
24309: taminen merkitsee vuonna 1982 varovaisten            symys, koska sivullisten päästäminen postinkä-
24310: arvioiden mukaan 500-600 kokopäivätoimi-             sittelytiloihin vaarantaa postin turvallisuutta.
24311: sen työntekijän siirtämistä työttömien jatkuvas-     Siivouspalvelujen tasoa määrättäessä on otetta-
24312: ti kasvavaan armeijaan. Osa-aikaisen henkilös-       va huomioon myös henkilökunnan viihtyvyys,
24313: tön käyttöön on suhtauduttava kriittisesti. Sel-     ergonomia jne.
24314: vittämättä ovat osa-aikaisen henkilöstön sosiaa-        c) Linja-autoliikenteeseen
24315: liturva, vuosilomasäännökset, koulutus, urake-          Posti- ja telelaitoksen linja-autoliikenteen ny-
24316: hitys jne. Heitä on jo tälläkin hetkellä posti-      kytilasta voidaan todeta, että linjojen määrä
24317: to1messa satunnaiset apulaiset mukaan lukien         on vähentynyt ja ajokilometrien määrä vastaa-
24318: n. 1 500-1 600 henkilöä.                             vasti 0,9 miljoonaa km vuodessa. Yksinajoon
24319:     h) Palvelutasoon                                 siirtyminen on ollut voimakasta ja jatkuu edel-
24320:     Asetettujen säästötavoitteiden toteuttaminen     leen, seikka, joka vaarantaa turvallisuutta ar-
24321: tulee merkitsemään vääjäämättömästi palvelu-         vopostin kuljetuksessa.
24322: tason laskua postitoimessa. Laitoksen tavoittee-        Laitoksen linja-autokaluston suhteen tilanne
24323: na on saattaa kaikki maan postins~aajataloudet       on tode11a vaikea. Vuoden 1980 lopussa lai-
24324:  ( yksittäistalouksia lukuunottamatta) kohtuulli-    toksen linja-autoista 34,2 % oli joko 10 vuo-
24325: sen postinjakelun piiriin ( 500 metriä yhteen        den ikäisiä tai sitä vanhempia. PTL:n linja-
24326: suuntaan) vuosikymmenen puoliväliin mennes-          autoliikenteen vuotuinen ajokilometrimäärä oli
24327: sä. Supistustoimenpiteet vaarantavat tämän ta-       vuonna 1978 2 ~ -kertainen verrattuna Poh-
24328: voitteen saavuttamisen.                              jolan liikenteen vastaavaan lukuun. Linja-autoa
24329:     V aitioneuvoston kanslian kunnittaiset väes-     kohden vuosittainen ajomäärä oli PTL:llä noin
24330: töennusteet osoittavat väestömäärän kasvua ja        80 500 ja Pohjolan liikenteellä noin 7 4 000
24331: laitoksen suunnitelmien mukaan postinsaajata-        km. Vuodesta 1975 vuoteen 1979 linja-auto-
24332: louksien määrä kasvaa, koska uusia taajamia          kaluston vuotuisen käytön määrä on noussut
24333: syntyy, pientaloasunnot yleistyvät ja perhekoko      75 000 kilometristä 84 000 ~kilometriin. Tänä
24334: pienenee. On selvää, että postinjakelun osuus        vuonna linja-autojen määrä on 352 kpl; vuo-
24335: kasvaa voimakkaasti ja tämän myötä myös ja-          delle 1982 arvioitu määrä on 341. Tämä
24336: kelukustannukset. Jakelukustannusten kasvua           suunta jatkuu laitoksen autotoimen vuosien
24337: ei voida estää jo tällä hetkellä äärirajoille ki-
24338:                                                1
24339:                                                       1983-1987 toiminta- ja taloussuunnitelman
24340: ristettyä postinkantajien ja postinjakajien työ-      mukaan. Vuoden 1982 määrärahat ovat selvässä
24341:  tahtia lisäämällä.                                  ristiriidassa todellisten tarpeiden kanssa. Noin
24342:     1. ja 2. luokan postinkuljetustavoitteiden to-   350 linja-autonkin kanta edellyttää pysyäkseen
24343:  teuttaminen tulee hidastamaan erityisesti 2.        kohtuullisen ikäisenä noin 35 linja-auton hank-
24344:  luokan postin kulkua. Tavoitteena on lakkaut-       kimista vuosittain. Liikenteen suunniteltu su-
24345: taa lähtevän 2. luokan postin lajittelu posti-       pistaminen heikentää haja-asutusalueiden palve-
24346: toimipaikoissa sekä postivaunuissa ja siirtää sen    luja.
24347: lajittelu lajittelukeskuksissa tapahtuvaksi. Näin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24348:  vaarannettaisiin jälleen kerran postinkulun no-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
24349: peus ja varmuus, joka tällä hetkellä on suh-         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24350:  teellisen hyvä. On olemassa vaara, että eri-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
24351:  tyisesti suurasiakkaat siirtyvät käyttämään yk-
24352:  sityisiä kuljetuspalveluja. Myös SAVA-mietin-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24353:  tö olisi otettava uudelleen tarkastelun alaisek-            ryhtyä,
24354: si, ja tavoitteena tulisi olla sanomalehtien var-               jotta postitoimen palvelutasoa ei hei-
24355: haisjakelun siirtäminen yksinomaan postin hoi-               kennetä,
24356:  dettavaksi.                                                    jotta postinkulun nopeutta ja var-
24357:     Toimipaikkaverkon rationalisoinniHa tullaan              muutta ei vaaranneta,
24358: heikentämään perinteisiä postipalveluja erityi-                 jotta posti- ja telelaitoksen työpaikat,
24359:  sesti haja-asutusalueilla.                                  joilla on erityistä merkitystä mm. nuor-
24360:     Siivoustyön järkeistämisen tavoitteena on il-            ten työllistämisessä, säilyvät,
24361: meisesti yksityisten siivousHrmojen käyttö.                     jotta keskushallinnon henkilöstömää-
24362:  Kuitenkin laitoksen toimitilojen siivous voi-               rää ei paisuteta ,suoritusportaan kustan-
24363:  daan antaa ainoastaan laitokseen palvelusuhtees-            nuksella, ja
24364:                                         N:o 499                                        3
24365: 
24366:     jotta posti- ja telelaitoksen tarjoamat       daan ajanmukaiseksi ja määrältään riit-
24367:  liikennepalvelut etenkin haja-asutus-            täväksi?
24368:  alueilla taataan ja linja-autokalusto Saa-
24369: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1981
24370: 
24371:    Kaarina Suonio                Pekka Starast              Jermu Laine
24372:    Kaisa Raatikainen             Anna-Liisa Piipari         Matti Luttinen
24373:    Jacob Söderman                Saara-Maria Paakkinen      Peter Muurman
24374:    Pirjo Ala-Kapee               Hannu Tapiola              Pitkk.o Valtonen
24375:    Seija Karkinen                Ma11kus Aaltonen           Pentti Lahti-Nuuttila
24376:    Olli Helminen                 Jouko Skinnari             Sakari Knuuttila
24377:    Reino Breilin                 Arvo Salo                  Bror Lillqvist
24378:    Aimo Ajo                      Seppo Tikka                J ou:ko Tuovinen
24379:    Matti Ahde                    Liisa Jaakonsaari          Maija Rajantie
24380:    Paula Eenilä                  Risto Tuominen             Heli Astala
24381:    Eino Grönholm                 Juhani Surakka             Inger Hirvelä
24382:    Lea Savolainen                                           Kati Peltola
24383: 4                                              1981 vp.
24384: 
24385: 
24386: 
24387: 
24388:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24389: 
24390:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Posti- ja telelaitoksella on postiliikennease-
24391: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuksen mukaan monopoli kirjelähetysliikentee-
24392: olette 15 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn            seen. Kirjelähetyksistä kertyy kuitenkin vain
24393: kirjeenne n:o 2458 ohella toimittanut valtio-         noin kolmannes postitoimen tuloista. Muiden
24394: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       palveluiden hoitamisessa postitoimella on kil-
24395: kansanedustaja Suonion ym. näin kuuluvasta            pailijoita. Kun talouden hoidosta annetussa lais-
24396: kirjallisesta kysymyksestä n:o 499:                   sa määrätään palvelut hinnoheltaviksi kustan-
24397:                                                       nusvastaaviksi, on laitokselle tärkeää pitää kus-
24398:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tannukset kurissa. Myös valtiontalouden edun
24399:        ryhtyä,                                        mukaista on, että postitoimi hoitaa tehtävänsä
24400:           jotta postitoimen palvelutasoa ei :hei-     mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti
24401:        kennetä,                                       niin, ettei postin taloutta tarvitse tukea vero-
24402:           jotta postinkulun nopeutta ja var-          varoin.
24403:        muutta ei vaaranneta,                             Postitoimen keskeiseksi tavoitteeksi on KTS-
24404:            jotta posti- ja telelaitoksen työpai-      kaudelle 1983-1987 asetettu talouden tasa-
24405:        kat, joilla on erityistä merkitystä mm.        painottaminen vuoteen 1984 mennessä. Vuon-
24406:        nuorten työllistämisessä, säilyvät,            na 1982 pyritään postitoimen alijäämää pie-
24407:           jotta keskushallinnon henkilöstömää-        nentämään 40 Mmk:lla. Talouden tasapainot-
24408:        rää ei paisuteta suoritusportaan kustan-       tamisen edellytybenä on taloudellinen ja te-
24409:        nuksella, ja                                   hokas toiminta, jossa pyritään sekä lisäämään
24410:           jotta posti- ja telelaitoksen tarjoamat     tuloja että vähentämään kustannuksia. Tuloja
24411:        liikennepalvelut etenkin haja-asutus-          lisätään myyntiä tehostamalla, uusilla palveluil-
24412:        alueilla taataan ja linja-autokalusto saa-     la ja taksankorotuksilla.
24413:        daan ajanmukaiseksi ja määrältään riit-           ~uloksen paraneminen vuonna 1982 on
24414:        täväksi?                                       suunniteltu saatavaksi aikaan tulojen voimak-
24415:                                                       kaalla kasvulla, joka aiheutuu enna:koidusta 2,5
24416:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          % :n lirkenteen kasvusta ja taksankorotuksis-
24417: vasti seuraavaa:                                      ta. Resursseja lisätään vuoden 1982 tulo- ja
24418:    Posti- ja telelaitoksen tilinpäätös on ollut       menoarvion mukaisesti.
24419: 1970-luvun puolesta välistä lähtien ylijäämäi-           Vuonna 1982 on selvitystyön kohteiksi otet-
24420: nen. Vuosina 1979 ja 1980 ylijäämä on ollut           tu kirjallisessa kysymyksessä mainitut asiat.
24421: yli 200 Mmk. Vaikka laitosta kokonaisuutena           On varsin oletettavaa, että niin laajassa toi-
24422: tarkasteltaessa taloudellinen tulos on ollut te-      minnassa, mitä postitoimi harjoittaa, on paran-
24423: letoimen ansiosta hyvä, on postitoimi ollut ali-      tamisen varaa. Kyseisiä toimintoja tutkimalla
24424: jäämäinen koko 1970-luvun.                            ja tarvittaessa jänkeistämällä vapautetaan re-
24425:    Laissa posti- ja telelaitoksen talouden hoidon     sursseja tulevien vuosien kasvavan liikenteen
24426: yleisistä perusteista ( 565/50) todetaan: "Pos-       hoitamiseen. Tällainen toiminta on välttämä-
24427: ti- ja telelaitoksen taloutta on hoidettava ter-      töntä senkin vuoksi, ·ettei valtion tulo- ja me-
24428: veiden liikeperiaatteiden mukaan laitoksen kan-       noarviossa ole viime vuosina pystytty osoitta-
24429: nattavuutta ja maan yleistä etua silmällä pi-         maan postitoimeen sitä määrää resursseja, mitä
24430: täen. Posti- ja telelaitobessa kannettavat mak-       posti- ja telelaitos on esittänyt ja mitä liiken-
24431: sut on määrättävä tasoltaan sellaisiksi, että niis-   teen kasvu olisi edellyttänyt. Valtiontalouden
24432: tä kertyvät tulot, mikäli mahdollista, riittävät      odotetaan lähivuosina edelleen kiristyvän, jo-
24433: peittämään laitoksen kustannukset."                   ten tilanne jatkunee edelleen samanlaisena.
24434:                                              N:o 499                                                5
24435: 
24436:    Postitoimen henkilöstön maaraa ei suunni-           Posti on palveluyritys, jolle palvelutaso on
24437: telluilla toimenpiteillä vähennetä, eivävkä toi-   keskeinen kilpailukeino. Kaikessa uudistustyös-
24438: menpiteet kohdistu erityisesti joihinkin henki-    sä on lähtökohtana palvelutason ,säilyttäminen
24439: löstöryhmiin. Tarkoitus sen sijaan on kohden-      ja parantaminen. Palvelut järjestetään lisäksi
24440: taa nykyiset resurssit entistä tarkoituksenmu-     mahdollisimman tasapuolisesti kaikille kansalai-
24441: kaisemmin ja huolehtia näin mm. postinkulus-       sille.
24442: ta myös jatkossa. Uudistustyöt toteutetaan yh-        Eduskunnan hyväksymän valtioneuvoston pe-
24443: teistyössä henkilöstön kanssa. Kysymyksen pe-      riaatepäätöksen mukaan kaikki taloudet yksit-
24444: rusteluissa esitetyllä käsityksellä 500-600 ko-    täistalouksia lukuunottamatta saatetaan koh-
24445: kopäivätoimisen työntekijän siirtämisestä työt-    tuullisen jakelun piiriin vuoden 1984 loppuun
24446: tömien jatkuvasti kasvavaan armeijaan v. 1982,     mennessä. Haja-asutusalueiden palvelutasoa on
24447: ei ole mitään tekemistä postitoimen suunni-        parannettu voimakkaasti viime vuosina ja suun-
24448: telmien kanssa. Mitä tulee nuorten työllistä-      nitelmien mukaan asetettu tavoite saavutetaan
24449: miseen, palkkaa postitoimi vuosittain n. 500       määräajassa. Vuonna 1982 saatetaan noin 6 400
24450: uutta henkilöä pysyvään palvelussuhteeseen         taloutta kohtuullisen jakelun piiriin. Jäljelle jää
24451: asiakaspalvelutehtäviin ja n. 900 henkilöä kul-    vielä n. 10 300 taloutta, joiden jakelu hoide-
24452: jetus-, käsittely- ja jakelutehtäviin.             taan kuntoon käyttöön osoitettavien määrära-
24453:    Toimenpiteisiin posti- ja t-elelaitoksen kes-   hojen mukaisesti määräaikaan mennessä. Pos-
24454: kushallinnon henkilöstön määrän kasvun py-         tin kulku on suoritettujen tutkimusten perus-
24455: säyttämiseksi ja henkilöstömäärän vähentämi-       teella todettu nopeaksi ja varmaksi.
24456: seksi pitemmällä aikavälillä on ryhdytty. Posti-       Posti- ja telelaitoksen linja-autokaluston
24457: ja telelaitoksen ylin johto on tehnyt päätök-      heikko tilanne on tiedossa. Ikärakenteen pa-
24458: sen siitä, että keskushallinnon henkilöstön mää-   rantamiseksi on valmisteltu viime vuosien han-
24459:  rää vähennetään siirtämällä tehtäviä ja dele-     kintatasoon nähden mittava hankintaohjelma,
24460: goimalla päätöksentekoa piiri- ja paikallishal-    joka käsittää kaikkiaan 37 uuden linja-auton
24461: lintoon.                                           hankinnan talvikautena 1981-1982.
24462:      Helsingissä tammikuun 20 päivänä 1982
24463: 
24464:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
24465: 6                                           1981 vp.
24466: 
24467: 
24468: 
24469: 
24470:                           Tili Riksdagens Herr Talman
24471: 
24472:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Post- och telegrafverket har enligt posttrafik-
24473: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          förordningen ett monopol på brevförsändelse-
24474: velse nr 2458 av den 15 d~ember 1981 till          verksamhet. Brevförsändelserna svarar dock en-
24475: vederbörande medlem av statsrådet översänt         dast för en tredjedel av postverksamhetens in-
24476: avskrift av följande av riksdagsman Suonio         täkter. Vid skötseln av andra tjänster har post-
24477: m. fl. underskrivna .spörsmål nr 499:              verksamheten konkurrenter. Då lagen om hus-
24478:                                                    hållningen bestämmer att prissättningen för
24479:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     tjänsterna skall ske enligt kostnadsmotsvarig-
24480:        taga för att                                hetsprindpen, är det viktigt för verket att hålla
24481:           postverksamhetens servicenivå inte       kostnaderna möjligast låga. Det ligger också i
24482:        försämras,                                  statshushållningens intresse, att postverket ,skö-
24483:           postgångens snabbhet och säkerhet        ter sina uppgifter så effektivt och ekonomiskt
24484:        inte äventyras,                             som möjligt och så att postens ekonomi inte
24485:           post- och televerkets arbetsplatser,     behöver stödas med skattemedel.
24486:        som är särskild betydelse för bl.a. de         Såsom postverksamhetens centrala målsätt-
24487:        ungas sysselsättning, kan bibehållas,       ning för ekonomiplanen på medellång sikt för
24488:           centralförvaltningens    personalantai   åren 1983-1987 har satts ekonomins balan-
24489:        inte ökas på den verkställande nivåns       sering före år 1984. År 1982 försöker man
24490:        bekostnad, och                              att minska postverksamhetens underskott med
24491:           de av post- och televerket erbjudna      40 milj. mk Förutsättningen för ekonomins
24492:        trafiktjänsterna särskilt inom glesbyg-     balansering är en ekonomisk o~h ef.fektiv verk-
24493:        den kan garanteras och bussmaterielet       samhet, varvid intäkterna skall ökas och kost-
24494:        modersineras och dess antal hållas till-    naderna minskas. Intäkterna kommer att ökas
24495:        räckligt högt?                              genom försäljningens effektivering, nya tjäns-
24496:                                                    ter och taxaförhöjningar.
24497:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Enligt planerna kan resultatet under år 1982
24498: samt anföra följande:                              förbättras genom en kraftig ökning av intäk-
24499:     Post- och televerkets bokslut har sedan mit-   terna, vilket föranleds av traHkens förutspådda
24500: ten av 1970-talet visat överskott. År 1979 och     ökning på 2,5 % och taxaförhöjningar. Re-
24501: 1980 var överskottet över 200 milj. mk. Även       sursserna skall ökas enligt budgeten .för år
24502: om det ekonomiska resultatet för hela verket       1982.
24503: såsom en helhet har tack vare televerksamhe-          År 1982 har de i spörsmålet nämnda sa-
24504: ten varit bra, har postverksamheten visat un-      kerna upptagits som objekt för utredningsar-
24505: derskott under hela 1970-talet.                    betet. Det kan antas, att i en så omfattande
24506:     I lagen om de allmänna grunderna för post-     ve11ksamhet, som postverket idkar, finns rum
24507: och telegrafverkets hushållning ( 565/50) kon-     för förbättringar. Genom att utreda den ifrå-
24508: stateras följande: "Post- och telegrafverkets      gavarande verksamheten och genom att vid be-
24509: hushållning bör skötas enligt sunda affärsprin-    hov rationalisera den kan ~esursser frias för
24510: ciper med avseende fäst på verkets lönsamhet       skötseln av de kommande årens ökande tra-
24511: och landets allmänna fördel. De avgifter, som      fik. Sådan verksamhet är också nödvändig där-
24512: uppbäras vid post- och telegrafverket, bör         för, att man under de senaste åren inte har
24513: till sin allmänna nivå fastställas sålunda, att    kunnat reservera i statsbudgeten sådana resuts-
24514: inkomsterna av dem .såvitt möjligt täcka ver-      ser för postverksamheten som post- och tele-
24515: kets kostnader."                                   verket har föreslagit och som trafikens ökning
24516:                                              N:o 499                                             7
24517: 
24518: skulle ha förutsatt. Statshushållningen väntas        Posten är ett tjänsteföretag, för vilket ser-
24519: bli ännu stramare under de nästa åren så att       vicemvan utgör ett centralt konkurrensmedel.
24520: läget torde .fortsätta oförändrat.                 I allt förnyelsearbete är utgångspunkten ser-
24521:    Postverksamhetens personalantai kommer in-      vicenivåns bibehållande och förbättring. Dess-
24522: te att minskas genom de planerade åtgärder-        utom arrangeras tjänsterna på ett möjligast
24523: na och de kommer inte att särskilt inriktas        jämlikt .sätt för alla medborgare.
24524: på vissa personalgrupper. I stället ämnar man         Enligt statsrådets principbeslut, som god-
24525: inrikta de nuvarande resursserna på ett ända-      känts av riksdagen, ,skall alla utom enstaka
24526: målsenligare sätt än förut ooh att ombesörja       hushåll omfattas av en rimlig postfördelning
24527: bl.a. postgången även i fortsättningen. Förny-     före utgången av år 1984. Glesbygdens ser-
24528: elsearbeten kommer att utföras i samarbete         vicenivå har kraftigt förbättrats under de se-
24529: med personalen. Den i spörsmålets motivering       naste åren och enligt planerna kan den upp-
24530: framlagda upp.fattningen att 500-600 heltids-      ställda målsättningen ernås före utgången av
24531: anställda arbetstagare skulle under år 1982        fastställd tid. Ar 1982 kommer c. 6 400 nya
24532: överföras till de arbetslösas ständigt ökande      hushåll att omfattas av en rimlig postfördel-
24533: armee har ingenting med postverksamhetens          ning. Det återstår ännu 10 300 hushåll, vilkas
24534: planer att göra. Vad de ungas sysselsättning       postfördelning kommer att inom ramen av de
24535: angår, anställer postverket årligen c. 500 nya     anslag som står tili fövfogande i ordning stäl-
24536: personer i stadigvarande tjänsteförhållande för    las före utgången av fastställd tid. Postgången
24537: kundtjänsteuppgi.fter och c. 900 personer för      har på grund av utförda utredningar konsta-
24538: transport-, behandlings- och postfördelningsupp-   teras vara snabb och säker.
24539: gifter.                                               Man är medveten om bussmaterielets svaga
24540:    Åtgärder för att stoppa personalantalets ök-    ställning inom post- och televerket. För att
24541: ning inom post- och televerkets centralförvalt-    förbättra materielets åldersstruktur har man ut-
24542: ning och att minska det på längre sikt har         arbetat ett anskaffningsprogram som i jämfö-
24543: tagits. Post- ooh televerkets högsta ledning har   relse med de senaste årens anska:f.fningsnivå
24544: fattat ett beslut om, att centralförvaltningens    är mycket omfattande och enligt vilket sam-
24545: personalantai kommer att minskas genom att         manlagt 3 7 nya bussar kommer att anskaffas
24546: överföra uppgifter och att delegera beslutsfat-    under vintersäsongen 1981-1982.
24547: tandet åt distrikt- och lokalförvaltningen.
24548:      Helsingfors den 20 januari 1982
24549: 
24550:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
24551:                                              1981 vp.
24552: 
24553: Kirjallinen kysymys n:o 500
24554: 
24555: 
24556: 
24557: 
24558:                                  Vesterinen ym.: Hippos r.y:n ja Oy Veikkaus Ab:n välisen sopi-
24559:                                     muksen rikkomisesta
24560: 
24561: 
24562:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24563: 
24564:     Suomen Hippos r.y. on luovuttanut Oy           oleellisesti siitä, paljonko liikevaihdosta palau-
24565: Veikkaus Ab:lle oikeuden V5-ravivedonlyön-         tetaan voittoina pelaajille. Noudatettu 65 pro-
24566: nin toimeenpanemiseen. Osapuolten kesken           sentin palautusmäärä on vaikuttanut siihen,
24567: tehdyssä sopimuksessa sanotaan, että jos nykyi-    että ravivedonlyönnistä on tullut maassamme
24568: seen ravivetojärjestelmään tehdään merkittäviä     yhä suositumpi pelimuoto. V5-vedonlyönnin
24569: muutoksia, ilmoitetaan siitä Suomen Hippos         siirtyessä Oy Veikkaus Ab:n hoidettavaksi olisi
24570: r.y:lle vähintään 6 kuukautta ennen muutos-        tehdyn sopimuksen mukaisesti pitänyt jakaa lii-
24571: ajankohtaa ja osapuolet neuvottelevat muutok-      kevaihto sovitulla tavalla. Nyt siitä on kuitenkin
24572: sen aiheuttamista toimenpiteistä.                  poikettu, vieläpä niin, että toiselle osapuolelle,
24573:     Hippos r.y:n ja Oy Veikkaus Ab:n sopimuk-      Hippos r.y:lle, ei siitä ilmoitettu sopimuksen
24574:  sessa sanotaan myös, että pelaajille jaetaan      edellyttämällä tavalla.
24575: voittoina edelleen 65 % vedonlyönnin liike-           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
24576: vaihdosta.                                         väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
24577:     Sopimuksesta huolimatta on joulukuun alus-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24578: sa annetulla asetuksella muutettu pelaajille tu-   vaksi seuraavan kysymyksen:
24579: leiraa osuutta alentamalla se 55 prosenttiin.
24580: Vaikka kysymyksessä on koko tavivedonlyön-                   Miksi Hippos r.y:n ja Oy Veikkaus
24581: nin kannalta mitä keskeisin asia, ei Oy Veik-             Ab:n välillä tehtyä sopimusta V5-ravi-
24582: kaus Ab:n taholta ilmoitettu suunnitellusta               vedonlyönnin järjestämisestä rikottiin
24583: muutoksesta mitään. Näin rikottiin tehtyä so-             alentamalla asetuksella pelaajille palau-
24584: pimusta lähes heti sen hyväksymisen jälkeen.              tettavan voitto-osuuden määrä 55 pro-
24585:     Ravivedonlyönnin suosio riippuu varsin                senttiin?
24586:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1981
24587: 
24588:         Paavo Vesterinen              Toivo T. Pohjala               Mauri Pekkarinen
24589:         Juhani Tuomaala               Kalevi Mattila                 Olavi Martikainen
24590:                                       Kauko Juhantalo
24591: 
24592: 
24593: 
24594: 
24595: 0882000286
24596: 2                                            1981 .vp.
24597: 
24598: 
24599: 
24600: 
24601:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24602: 
24603:    Valtiopäiväjärjestyksen' 37 §:n 1 momentissa     senttia V5- ravivei~kauksesta kertyneestä raha-
24604: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       määrästä. Asiamiespalkkioihin käytetään myös
24605: olette 17 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn          10 prosenttia ja pelin tbimeenpanokusta:nnuk-
24606: kirjeenne n:o 2459· ohella lähettänyt valtioneu·    set ovat 9 prosenttia liikevaihdosta~ Jotta tuo~
24607: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     tosta jäisi kohtuullinen määrä myös siihen tar~
24608: jäljennöksen kansanedustaja Paavo Vesterisen        koitukseen, jonka eduskunta on arpajaislain 3
24609: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 500, jossa       §:ää muuttaessaan säätänyt, on pelaajille palau~
24610: tiedusteliaan:                                      tettava määrä vahvistettu 55 prosentiksi. Tällä
24611:                                                     palautusmäärällä tulee taiteen osuudeksi V5~
24612:           Miksi Hippos r.y:n ja Oy Veikkaus         taviveikkauksen liikevaihdosta 16 prosenttia.
24613:        Ab:n välillä tehtyä sopimusta V5-ravic       minkä on rahassa arvioitu vuonna 1982 vas-
24614:        vedonlyönnin järjestämisestä rikottiin       taavan noin 7 miljoonaa markkaa. Kaikkien
24615:        alentamalla asetuksella pelaajille palau-    muiden veikkauspelien, eli jalkapalloveikkauk-
24616:        tettavan voitto-osuuden määrä 55 pro-         sen ja loton, samoin kuin kaikkien raha-arpa-
24617:        senttiin?                                    jaispelien, raha-arvan, ÄSSÄ-arvan ja JOKERin
24618:                                                     kohdalla vastaava pelaajille palautettava osuus
24619:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         on 4 5 prosenttia.
24620: taen seuraavaa:                                        Päätöksen pelaajille palautettavan määrän
24621:    Eduskunnan hyväksymällä, 27 päivänä mar-         suuruudesta on tehnyt valtioneuvosto veik-
24622: raskuuta 1981 vahvistetulla lailla arpajaislain     kausasetuksen 4 §:n 3 kohdan nojalla. Pelin
24623: 3 §: n muuttamisesta tehtiin mahdolliseksi an·      aikaisempi toimeenpanija Suomen Hippos r.y.
24624: taa arpajaislaissa tarkoitetulle kotimaiselle yh-   ja tuleva järjestäjä Oy Veikkaus Ab eivät ole
24625: tiölle lupa varojen hankkimiseksi taiteen tuke-     voineet siitä valtioneuvostoa velvoittavasti so~
24626: miseen toimeenpanna taviradan ulkopuolella          pia.
24627: ennakolta veikkauksia, jotka liittyvät hevoskil-       Voittoihin käytettävän määrän vahvistami-
24628: pailujen tulosten arvaamiseen. Valtioneuvosto       selle 55 prosentin suuruiseksi on ollut asialli-
24629: on 3 päivänä joulukuuta 1981 Oy Veikkaus            set perusteet, jotka on edellä selostettu. Muu-
24630: Ab:lle aikaisemmin myöntämäänsä lupaan teke-        toksen mahdollinen vaikutus pelin suosioon
24631: mällä lisäyksellä antanut yhtiölle oikeuden toi-    voidaan todeta vasta myöhemmin. Kokemuk-
24632: meenpanna V5- raviveikkauksia 1. 1. 1982 lu-        sen mukaan eri arpajaispelien suosio on riippu-
24633: kien. Toimiluvan ehtojen mukaisesti veikkauk-       vainen useamman tekijän yhteisvaikutuksesta.
24634: sista kertyneistä rahamääristä jaetaan osallistu-   Pelaajille palautettavan määrän suhteellinen
24635: ville voittoina veroineen 55 prosenttia.            osuus pelin kokonaisvaihdosta ei yksinään ole
24636:    Oy Veikkaus Ab suorittaa korvauksena             ratkaissut sitä, kuinka suosituksi jokin arpa-
24637: Suomen Hippos r.y:lle veikkauksen kohteina          jaispeli on tullut.
24638: olevien tavikilpailujen järjestämisestä 10 pro-
24639:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1982
24640: 
24641:                                                                        Ministeri ]. Koikkalainen
24642:                                             N:o .500                                               3
24643: 
24644: 
24645: 
24646: 
24647:                           Tili Riksdagens Herr Talman
24648: 
24649:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ningen. För ombudens arvoden används också
24650: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       10 procent och kostnaderna för anordnandet av
24651: se nr 2459 av den 17 december 1981 tili ve-        spelet utgör 9 procent av omsättningen. För
24652: derbörande medlem av statsrådet översänt av-       att en skälig del av avkastningen skall kvarstå
24653: skrift av följande av riksdagsman Paavo Veste-     för det ändamål som riksdagen har stadgat då
24654: rinen m. fl. undertecknade spörsmål nr 500:        den ändrade 3 § lotterilagen, har det belopp
24655:                                                    som utbetalas tili spelarna fastställts tili 55
24656:           Varför bröts avtalet mellan Hippos       procent. Konstens andel av V5-tippningens om-
24657:        r.y. och Oy Veikkaus Ab om anordnan-        sättning är då 16 procent, dvs. ca 7 milj. mk
24658:        de av V5-totalisatorspel så, att den tili   år 1982. Inom alla andra tippningsspel, dvs.
24659:        spelarna utbetalade vinstandelen genom      fotbollstippningen och Iotto, liksom inom alla
24660:        förordning sänktes tili 55 procent?         penninglotterispel, penninglotteriet, ÄSSÄ-
24661:                                                    lotterna och JOKER-spelet, är spelarnas mot-
24662:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      svarande utdelning 45 procent.
24663: samt anföra följande:                                  Beslutet om storleken av det belopp som
24664:    Genom en av riksdagen godkänd och den           skall tillfalla spelarna har fattats av statsrådet
24665: 27 november 1981 stadfäst lag om ändring av        med stöd av 4 § 3 mom. lotteriförordningen.
24666: 3 § lotterilagen blev det möjligt att bevilja i    Suomen Hippos r.y., som tidigare anordnade
24667: lotterilagen avsedda inhemska bolag tillstånd      spelet, och Oy Veikkaus Ab, som numera
24668: att, för anskaffning av medel för stödjande av     anordnar det, har inte haft möjlighet att be-
24669: kansten, utanför travbana på förhand anordna       sluta i saken på ett för statsrådet bindande
24670: tippning angående resultatet vid hästtävlingar.    sätt.
24671: Statsrådet har den 3 december 1981 genom               Storleken av vinstbeloppet har på sakliga
24672: ett tiliägg tili det tilistånd som tidigare har    grunder, för vilka redogjorts ovan, fastställts
24673: beviljats Oy Veikkaus Ab givit bolaget rätt        tili 55 procent. Hur förändringen eventuellt
24674: att anordna V5-travtippning fr.o.m. 1. 1. 1982.    kommer att inverka på spelets popularitet kan
24675: I enlighet med tiliståndsvilikoren utdelas tili    konstateras först senare. Erfarenheterna visar
24676: deltagarna i vinster jämte skatter 55 procent      att de olika lotterispelens popularitet är be-
24677: av de medel som influtit vid tippningen.           roende av ett flertal olika faktorer. Den tili
24678:    Tili Suomen Hippos r.y. erlägger Oy Veik-       spelarna utbetalade relativa andelen av spelets
24679: kaus Ab för anordnande av de travtävlingar         totala omsättning har inte ensam avgjort hur
24680: som är föremål för tippningen i ersättning 10      populärt något lotterispel har blivit.
24681: procent av de medel som influtit vid V5-tipp-
24682:      Helsingfors den 11 januari 1982
24683: 
24684:                                                                         Minister ]. Koikkalainen
24685:                                                1981 vp.
24686: 
24687: Kirjallinen kysymys n:o 501
24688: 
24689: 
24690: 
24691:                                   Nikkilä: Vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämisestä
24692: 
24693: 
24694:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24695: 
24696:    Vuokra-asuntojen osuus maamme asuntokan-           nousta kovan rahan asuntojen vuokria jousta-
24697: nasta on kansainvälisesti ottaen melko alhai-         vammin, ei ratkaise pääongelmia varsinkaan
24698: nen ja jatkuvasti laskeva. Syynä kehitykseen          kun aravavuokrien nousupaine esimerkiksi ensi
24699: ei kuitenkaan ole kysynnän puute.                     vuonna on jopa yli 4 markkaa neliömetriltä
24700:    Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ovat vähen-       kuukaudessa.
24701: tyneet noin 10 000 asunnon vuosivauhtia. Va-             Keskeisintä olisikin saada vapaarahoitteisten
24702: pautuvat vuokra-asunnot myydään lähes saan-           asuntojen ja valtion lainoittamien vuokra-asun-
24703: nöllisesti omistusasunnoiksi. Vuokrataloja muu-       tojen vuokrat sopeutetuiksi oikeaan suhteeseen
24704: tetaan tilaisuuden tullen asunto-osakeyhtiöiksi       toistensa kanssa sekä saattaa vuokrien taso-
24705: tai puretaan mieluummin kuin korjataan.               yleisohjeet sellaiselle tasolle, että teennäistä
24706:    Uusia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ei         avustusjärjestelmää ei tarvittaisi. Avustukset
24707: juuri lainkaan tuoteta, ja myös valtion lainait-      tulevat aina kalliiksi, koska tukea menee myös
24708: tamassa tuotannossa vuokra-asuntojen osuus on         sellaisille vuokralaisille, jotka eivät sitä todel-
24709: laskenut. Myös etujärjestöjen hallitsemat yhtei-      lisuudessa tarvitsisi.
24710: söt ovat menettäneet kiinnostustaan vuokra-              Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osalta
24711: asuntojen rakentamiseen järjestöjen jäsenille.        on välttämätöntä saattaa asuntojen omistami-
24712: Etujärjestöjen käyttäytyminen kertookin entis-        nen taloudellisesti mielekkääksi. Vuokratulo-
24713: tä selvemmin, ettei vuokra-asuntojen vähene-          vähennys tulisikin hyväksyä merkittävästi suu-
24714: misen perussyy ole vuokrien korkeus, vaan             remmaksi kuin mitä se on vuoden 1982 tulo-
24715: omistuksen heikko tuotto.                             ja menoarvioesityksessä. Toisaalta vuokrien ko-
24716:     On luonnolllsta huolehtia siitä, etteivät asun-   hoaminen voitaisiin ainakin osittain tällaisessa
24717: tojen omistajat hyödy kohtuuttomasti vuokra-          korjaustilanteessa kompensoida vuokralaisille
24718: laisten kustannuksella ja että kustannukset ei-       asumistukijärjestelmän avulla. Tehokas asumis-
24719: vät kohoa liian suuriksi. On kuitenkin myös           tukijärjestelmä antaa muutoinkin mahdollisuu-
24720: väärin kasata liikaa vuokrien nousupaineita ja        det parantaa vuokra-asuntojen kysynnän ja tar-
24721: toteuttaa sellaisia asuntopoliittisia toimia, jot-    jonnan tasapainoa.
24722: ka vähentävät edelleen kiinnostusta vuokra-              Vuokra-asuntojen tuotannon ja määrän jat-
24723: asuntojen tarjontaan. Tämän vuoksi myös yk-           kuvaa alamäkeä ei voida pysäyttää muutoin
24724: sityistä vuokra-asuntotuotantoa ja tarjontaa tar-     kuin lisäämällä sijoittamisen mielekkyyttä. Sii~
24725: vitaan edelleenkin, koska valtiolle ja kunnille       hen tähtääviä vaikuttavia toimenpide-ehdotuk-
24726: ei ole kansantaloudellisistakaan syistä aihetta       sia tarvitaan nopeasti. Halvoista vuokrista ja
24727: antaa tehtäväksi vastata koko vuokra-asunto-          vuokralaisten oikeuksien parantamisesta ei ole
24728:  tuotannosta.                                         hyötyä, ellei vuokra-asuntoja ole tarjolla.
24729:     Valtion lainoittamat vuokra-asuntotalot ovat         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
24730: joutuneet ongelmalliseen tilanteeseen. Niiden         §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
24731: omistaminen on tehty liian riskialttiiksi. Esi-       ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
24732: merkiksi ensi vuoden budjetissa tehtävät asun-        van kysymyksen:
24733: tolainojen korkojen nostamiset ovat vain hätä-
24734: ratkaisuja, joskin ne valtiontaloudellisista syis-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttet-
24735: tä näyttävät oikeutetuilta. Perusvirheiden kor-               siin, joilla vuokra-asuntojen tuotanto ja
24736:  jaamiseen hallitus ei kuitenkaan ole vieläkään               tarjonta saatetaan vastaamaan kysyntää
24737:  puuttunut. Se, että aravavuokrien annetaan                   tämänhetkistä paremmin?
24738:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1981
24739: 
24740:                                               Olavi Nikkilä
24741: 0882000297
24742: 2                                             1981 vp.
24743: 
24744: 
24745: 
24746: 
24747:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24748: 
24749:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        sekä tehdä ehdotus toimenpiteiksi, joilla va-
24750: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        paarahoitteisten vuokra-asuntojen riittävyys voi-
24751: mies, olette 17 päivänä joulukuuta 1981 päi-         taisiin turvata. Valtioneuvosto teki keväällä
24752: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        1981 toimikunnan ehdotusten pohjalta peri-
24753: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        aatepäätöksen toimenpiteistä vapaarahoitteisen
24754: kansanedustaja Olavi Nikkilän kirjallisesta ky-     vuokra-asuntokannan turvaamiseksi ja vuokra-
24755: symyksestä n:o 501:                                 asuntojen poistuman hillitsemiseksi. Tämän
24756:                                                     mukaisesti on kuluvan vuoden tulo- ja meno-
24757:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      arviossa verovapaan omaisuustulon enimmäis-
24758:        siin, joilla vuokra-asuntojen tuotanto ja    rajaa jonkin verran nostettu. Myös viime vuo-
24759:        tarjonta saatetaan vastaamaan kysyntää       den lopussa annettujen asuinhuoneistojen vuok-
24760:        tämän hetkistä paremmin?                     rien kohtuullista tasoa ja niiden korotusten
24761:                                                     enimmäismäärää koskevien yleisohjeiden lasken~
24762:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nassa on periaatepäätöksen mukaisesti otettq.
24763: en seuraavaa:                                       huomioon aikaisempaa laajemmin mm. korjaus-
24764:    Vuokra-asuntokysymyksiä on viimeisten vuo-       kustannukset sekä kohtuullinen tuotto vuokra~
24765: sien aikana käsitelty useissa toimikunnissa ja      asuntoon sijoitetulle pääomalle. Tarkoitus on
24766: työryhmissä.                                        periaatepäätöksen mukaisesti edelleen kehittää
24767:    Vuoden 1981 aikana valmistui vuokraneu-          yleisohjeiden laskentaperusteita sekä vuokrauk~
24768: voston aikanaan laatiman ehdotuksen ja siitä        seen vaikuttavia verosäännöksiä.                ·
24769: annettujen lausuntojen pohjalta ehdotus halli-          Kuluvan vuoden maaliskuun alusta tulee
24770: tuksen esitykseksi eduskunnalle huoneenvuok-        voimaan asuntolainoitusjärjestelmän uudistus.
24771: ralainsäädännön uudistamisesta. Esitys sisältäisi   Eduskunta on hyväksynyt sitä koskevat laki~
24772: ehdotukset uudeksi huoneenvuokralaiksi ja eräi-     ehdotukset 8 päivänä joulukuuta 1981. Uudis:~
24773: den muiden lakien huoneenvuokralakiin liit-         tukseen sisältyy vuokratalojen rakentamista)
24774: tyvien säännösten tarkistamiseksi. Ehdotukset       laajentamista ja perusparantamista varten myöri~
24775: sisältäisivät lukuisia muutoksia nykyiseen lain-    nettävien valtion asuntolainojen sekä rahoitus~
24776: säädäntöön verrattuna. Tavoitteena on ollut         laitosten ensisijaislainojen ehtojen tarkistami-
24777: tarkistaa sekä vuokralaisen että vuokrananta-       nen.
24778: jan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia sään-         Edellä selostetun lisäksi hallituksen tarkoi~
24779: nöksiä muun muassa vuokralaisen asumistur-          tuksena on vielä asettaa toimikunta, jonka
24780: van parantamiseksi ja vuokranantajan aseman         tehtävänä olisi selvittää ensinnäkin keinot riit-
24781: korjaamiseksi. Hallituksen esitys huoneenvuok-      tävän laajan vuokra-asuntotUotannon turvaami-
24782: ralainsäädännön uudistamisesta on tarkoitus an-     seksi, toiseksi menettely, jolla toisaalta vapaa-
24783: taa eduskunnalle tämän vuoden alkupuoliskolla.      rahoitteisten ja toisaalta aravavuokra-asuntojen
24784:    Vuoden 1980 aikana valmistui vapaarahoit-        vuokrien kehitys saadaan nykyistä yhtenäisem-
24785: teisten vuokra-asuntojen toimikunnan mietintö.      mäksi, sekä kolmanneksi menettely, jolla ara~
24786: Toimikunnan tehtävänä oli muun muassa sel-          va-asuntojen vuokria voidaan tasata eri ikäis~
24787: vittää tarvittavien vapaarahoitteisten vuokra-      ten asuntojen kesken nykyisessä asuntokan-
24788: asuntojen määrä ja niiden nykyinen poistuma         nassa.
24789:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1982
24790: 
24791:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
24792:                                             N:o 501                                                3
24793: 
24794: 
24795: 
24796: 
24797:                           Tili Riksdagens Herr Talman
24798: 
24799:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tili åtgärder för att trygga tillgången på fritt
24800: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          finansierade hyresbostäder. Statsrådet fattade
24801: velse av den 17 december 1981 tili vederbö-        våren 1981 på basen av kommissionens för-
24802: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       slag ett principbeslut om åtgärder för att tryg-
24803: av följande av riksdagsman Olavi Nikkilä un-       ga beståndet av fritt finansierade hyresbostä-
24804: dertecknade spörsmål nr 501:                       der och för att hejda hyresbostadsavgången.
24805:                                                    I enlighet med detta har i statsförslaget för
24806:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      innevarande år den övre gränsen för skattefri
24807:        att öka produktionen och utbudet av         egendomsinkomst något höjts. Också i de all-
24808:        hyresbostäder så att de bättre motsva-      männa anvisningar som i slutet av senaste år
24809:        rar efterfrågan?                            utfärdades om en skälig hyresnivå i hyresbo-
24810:                                                    städer och om en övre gräns för hyresförhöj-
24811:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningar har i enlighet med principbeslutet i
24812: samt anföra följande:                              större utsträckning än tidigare beaktats bl.a.
24813:    Under cle senaste åren har hyresbostadsfrå-     reparationskostnader samt en skälig avkastning
24814: gor behandlats i flera kommissioner och ar-        på kapital som är placerat i hyresbostäder.
24815: betsgrupper.                                       Avsikten är att i enlighet med principbeslutet
24816:    År 1981 färdigställdes ett på hyresrådets       vidareutveckla direktivens beräkningsgrunder
24817: förslag och därom avgivna utlåtanden baserat       samt de skattestadganden som inverkar på ut-
24818: förslag tili proposition angående revidering av    hyrningen.
24819: hyreslagstiftningen. Propositionen är tänkt att        Från början av mars innevarande år träder
24820: innehålla förslag tili en ny hyreslag och juste-   en revidering av bostadslånesystemet i kraft.
24821: ring av stadganden i vissa lagar med anknyt-       Riksdagen har antagit vederbörande lagförslag
24822: ning tili hyreslagen. Förslagen innehåller ett     den 8 december 1981. Reformen innebär en
24823: flertal ändringar jämfört med nuvarande lag-       justering av villkoren för statslån samt finan-
24824: stiftning. Målsättningen är att justera stadgan-   sieringsanstalternas primärlån, vilka beviljas för
24825: den om såväl hyresgästens som hyresvärdens         uppförande, utvidgning och grundförbättring av
24826: rättigheter och skyldigheter bl.a. för att för-    hyreshus.
24827: bättra hyresgästens boendeskydd och för kor-           Utöver ovan framgående åtgärder har rege-
24828: rigering av hyresvärdens ställning. Avsikten är     ringen för avsikt att ytterligare tillsätta en
24829: att regeringens proposition med förslag tili re-   kommission med uppgift att utreda för det
24830: videring av hyreslagen skall avlåtas tili riks-    första hur en tillräcklig hyreshusproduktion
24831: dagen under första hälften av detta år.            kunde tryggas, för det andra ett förfarande
24832:     År 1980 färdigställde kommissionen för ut-     för att förenhetliga hyresutvecklingen dels i
24833:  redning av tillgången på fritt finansierade bo-   fritt finansierade och dels i aravahyreshus, samt
24834:  städer sitt betänkande. Kommissionen hade         för det tredje ett förfarande för att utjämna
24835: bl.a. i uppdrag att utreda hur stort behovet       aravahyrorna för bostäder av olika ålder inom
24836:  av fritt finansierade hyresbostäder är och den    ramen för det nuvarande bostadsbeståndet.
24837:  nuvarande avgången samt att uppgöra förslag
24838:      Helsingfors den 12 januari 1982
24839: 
24840:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
24841:        1.'
24842: 
24843: 
24844: 
24845: 
24846: ', l
24847:                                             1981 vp.
24848: 
24849: Kirjallinen kysymys n:o 502
24850: 
24851: 
24852: 
24853: 
24854:                                 Nikkilä: Valtion lainoittamien vuokra-asuntojen vuokrista
24855: 
24856: 
24857:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24858: 
24859:    Valtioneuvoston päätöksellä nousevat valtion    katumaksut. Myös palkkaratkaisut vaikuttavat
24860: asuntolainojen korot ensi vuoden alusta lukien.    joko suoraan tai välillisesti vuokriin.
24861: Aravalainojen korkojen nostamisella, joka sisäl-      Asuntohallitus on vahvistanut vuosittain araj
24862: tyy valtion vuoden 1982 tulo- ja menoarvio-        vavuokrataloille korotusten hyväksyttävän enim~
24863: esitykseen, on valtiontalouden kannalta tuloja     mäismäärän. Korotusten enimmäismäärä tulee
24864: lisäävä vaikutus. Toisaalta korkojen kohoami-      mitoittaa suurimpien korotustarpeiden perus~
24865: nen lisää valtion lainoittamissa asunnoissa asu-   teella, koska vuokratalot tuottavat muussa ta-
24866: vien asumiskustannuksia.                           pauksessa tappioita, joista saattaa olla seurauk-
24867:    Vuokra-asuntojen osalta korotus nostaa asu-     sena vuokratalojen taloudellisen aseman vaka-
24868: miskustannuksia eniten vuonna 1974 lainoite-       va huonontuminen ja konkurssiuhka. Kun si-
24869: tuissa taloissa, joissa vaikutus on keskimäärin    säasiainministeriön laskelmien mukaan arava-
24870: 1,20 markkaa neliömetriltä kuukaudessa. Ellei      vuokratalojen vuokrankorotustarve voi vuonna
24871: eduskunta olisi hyväksynyt korkojen väliaikaista   1982 olla suurimmillaan jopa 3,50-4,20 mark-
24872: alentamista uusimpiin vuokrataloihin, olisivat     kaa neliömetriltä kuukaudessa, on selvää, että
24873: vuokrat noin 1 markkaa neliömetriltä kuukau-       joihinkin erityistoimenpiteisiin on ainakin kor~
24874: dessa korkeammat.                                  keimpien vuokrankorotuspaineiden osalta ryh-
24875:     Aravavuokrataloissa vuokran määritysperus-     dyttävä.
24876: teena on omakustannusperiaate. Tällöin vuok-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
24877: rilla katetaan talon hoidosta aiheutuvat menot     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
24878: ja pääomakustannukset, joiden avulla talo on       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu~
24879: rakennettu.                                        raavan kysymyksen:
24880:     Vuokrien korotukseen on olemassa erilaisia
24881: paineita. Tärkeimmät näistä ovat pääomakulu-                 Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin
24882: jen vaihtelu, tontin vuokran indeksisidonnai-             Hallitus aikoo ryhtyä pitääkseen tulossa
24883: suudet sekä hoitokulujen nousu. Uusina lisära-            olevat aravavuokra-asuntojen vuokran-
24884: sitteina ovat myös jätteiden käsittelymaksut ja           korotukset kohtuullisina?
24885:      Helsingissä 17 päivänä· joulukuuta 1981
24886: 
24887:                                           Olavi Nikkilä
24888: 
24889: 
24890: 
24891:                                                                                                   .)
24892: 
24893: 
24894: 
24895: 
24896: 088200043N
24897: 2                                             1981 vp.
24898: 
24899: 
24900: 
24901: 
24902:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24903: 
24904:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jen takaisinmaksut) perusteluja muutettavaksi
24905: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        siten, että vuoden 1982 aikana saadaan myön-
24906: olette 17 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn           tää asuntotuotantolain 12 § :n nojalla arava-
24907: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vuokrien alentamiseksi asuntolainojen korko-
24908: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        jen, lyhennysmaksujen taikka molempien suorit-
24909: edustaja Olavi Nikkilän näin kuuluvasta kirjal-      tamisesta lykkäystä enintään 800 miljoonaan
24910: lisesta kysymyksestä n:o 502:                        markkaan nousevan lainamäärän osalta ja siten,
24911:                                                      että tästä aiheutuva valtion korko- ja lyhen-
24912:          Mihin kiireellisiin toimenp1te1sun          nystulojen väheneminen on yhteensä enintään
24913:        Hallitus aikoo ryhtyä pitääkseen tulossa      18 miljoonaa markkaa, kun alunperin tulo- ja
24914:        olevat aravavuokra-asuntojen vuokran-         menoarvioesityksessä vastaavat markkamääräi-
24915:        korotukset kohtuullisina?                     set luvut olivat 450 miljoonaa markkaa ja 12
24916:                                                      miljoonaa markkaa. Samassa yhteydessä minis-
24917:    Vastauksena kysymykseen viittaan kansan-          teriön aloitteesta muutettiin myös perusteluja
24918: edustaja Tuomisen kirjalliseen kysymykseen n:o       siltä osin, että lykkäysmahdollisuus on ole-
24919: 468 29 päivänä joulukuuta 1981 antamaani             massa paitsi silloin kun vuokrat ylittävät val-
24920: vastaukseen. Sen lisäksi esitän vastauksena kun-     tioneuvoston antaman tasoyleisohjeen mukaisen
24921: nioittaen seuraavaa:                                 tason niin lykkäystä voidaan myöntää myös
24922:    Asuntohallitus on yleiskirjeessään 4. 11. 1981    kun korotustarve ylittää asuntohallituksen eri
24923: ilmoittanut kuntien asuntoviranomaisille, että       vuosina lainoitettuja taloja varten hyväksymien
24924: toimeenpantavien talokohtaisten keskivuokrien        korotusten enimmäismäärät. Valtiovarainvalio-
24925: enimmäismäärä on vuokranperintäkaudella 1. 3.        kunnan mietinnön mukaisesti eduskunta hy-
24926: 1982-28. 2. 1983 2,50 mk/m2/kk, mikäli talo          väksyi tehdyt aloitteet.
24927: on lainoitettu vuosina 1949-1974 sekä 3,50              Sisäasiainministeriö tulee seuraamaan arava-
24928: mk/ m2/kk, mikäli talo on lainoitettu vuoden         vuokratalojen taloudellisen tilanteen kehittymis-
24929: 1974 jälkeen. Korotusten enimmäismäärät on           tä samoin kuin niissä taloissa asuvien vuokra-
24930: laskettu niin, että huolellisesti hoidetut vuokra-   laisten asemaa ja ryhtyy valtiontaloudelliset
24931: talot yleensä mahtuvat enimmäiskorotusten            mahdollisuudet huomioiden toimenpiteisiin epä-
24932: puitteisiin. Useimmissa tapauksissa tarvittavien     kohtien korjaamiseksi. Tähän liittyy myös suun-
24933: korotusten tulisi jäädä selvästi alle korotusten     nitteilla olevan toimikunnan asettaminen selvit-
24934: enimmäismäärän.                                      tämään yleensä vuokra-asuntotuotannon turvaa-
24935:    Sisäasiainministeriön aloitteesta eduskunnan      mista. Toimikunta saanee tehtäväkseen selvit-
24936: valtiovarainvaliokunnalle vuoden 1982 tulo-          tää myös menettelyä, jolla arava-asuntojen
24937: ja menoarvioesityksen käsittelyn yhteydessä eh-      vuokria voidaan tasata eri-ikäisten asuntojen
24938: dotettiin momentin 13.01.01 (Korot asunto-           kesken nykyisessä asuntokannassa.
24939: lainoista) ja momentin 15.01.01 (Asuntolaino-
24940:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1982
24941: 
24942:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
24943:                                                N:o 502                                               3
24944: 
24945: 
24946: 
24947: 
24948:                             Till Riksdagens Herr Talman
24949: 
24950:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         bostadslån) och 15.01.01 (Aterbetalningar av
24951: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         bostadslån) skulle ändras så, att man med hän-
24952: av den 17 december 1981 tili vederbörande             visning tili 12 § lagen om bostadsproduktion
24953: medlem av statsrådet översänt avskrift av             under år 1982 för att sänka aravahyrorna
24954: följande av riksdagsman Olavi Nikkilä under-          skulle få bevilja anstånd med betalningen av
24955: tecknade spörsmål nr 502:                             räntor, avkortningar eller vardera tili ett låne-
24956:                                                       belopp som högst uppgår tili 800 miljoner
24957:          Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          mark och så, att den härav föranledda minsk-
24958:        geringen vidta för att hålla de komman-        ningen i statens ränte- och avkortningsintäkter
24959:        de hyresförhöjningarna för aravabostä-         är sammanlagt högst 18 miljoner mark, då
24960:        der på en skälig nivå?                         motsvarande belopp i statsförslaget ursprung-
24961:                                                       ligen var 450 miljoner respektive 12 miljoner
24962:    Såsom svar på detta spörsmål får jag hän-          mark. 1 samband härmed ändrades på initiativ
24963: visa tili mitt svar av den 29 december 1981           av ministeriet också motiveringen så till vida
24964: på riksdagsledamot Tuominens spörsmål nr              att möjligheten tili anstånd föreligger inte
24965: 468. Därtill får jag såsom svar vördsamt an-          endast då hyrorna överstiger nivån i de av
24966: föra följande:                                        statsrådet utfärdade allmänna direktiven, utan
24967:    Bostadsstyrelsen har i sitt cirkulär av 4. 11.     även om förhöjningsbehovet överstiger de
24968: 1981 meddelat kommunernas bostadsmyndig-              maximibelopp för förhöjningar som bostads-
24969: heter, att maximibeloppet för de per hus fast-        styrelsen godkänt för hus som erhållit lån
24970: ställda genomsnittshyror som skall uppbäras           under olika år. 1 enlighet med statsutskottets
24971: under hyresuppbördsperioden 1. 3. 1982-28.            betänkande godkände riksdagen dessa initiativ.
24972: 2. 1983 är 2,50 mk/m2/månad, om huset har                lnrikesministeriet kommer att följa med hur
24973: erhållit lån under åren 1949-1974 samt 3,50           aravahyreshusens ekonomiska situation och
24974: mk/m2/ månad om huset har erhållit lån efter          hyresgästernas ställning i dessa hus utvecklas
24975: år 1974. Förhöjningarnas maximibelopp har             och kommer med beaktande av de möjligheter
24976: uträknats så att de i allmänhet är tillräckliga       statshushållningen erbjuder att vidta åtgärder
24977: för omsorgsfullt skötta hyreshus. 1 de flesta         för att rätta tili missförhållanden. Tili denna
24978: fall borde de erforderliga förhöjningarna bli         fråga ansluter sig även planerna på att tillsätta
24979: betydligt under maximibeloppet för förhöj-            en delegation för att utreda hur produktionen
24980: ningarna.                                             av hyresbostäder kan tryggas i allmänhet. Dele-
24981:    På initiativ av inrikesministeriet föreslogs för   gationen torde även få tili uppgift att utreda
24982: riksdagens statsutskott i samband med behand-         enligt vilket förfarande hyrorna i aravabostäder
24983: lingen av statsförslaget för år 1982 att moti-        kan utjämnas mellan bostäder av olika ålder
24984: veringen tili momenten 13.01.01 (Räntor på            inom det nuvarande bostadsbeståndet.
24985:       Helsingfors den 20 januari 1982
24986: 
24987:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
24988:                                               1981 vp.
24989: 
24990: Kirjallinen kysymys n:o 503
24991: 
24992: 
24993: 
24994: 
24995:                                   Breilin ym.: Valtion lainoittamien vuokratalojen vuokrien koro-
24996:                                      tuksista
24997: 
24998: 
24999: 
25000:                          Edu,skunnan Herra Puhemiehelle
25001: 
25002:     Asuntotuotantolain mukaan 15. 12. 1981           vuokrataloihin myönnettäviä koronalennuksia
25003: mennessä tehtävät valtion lainoittamien vuok-        leikataan aikaisempien vuosien tasosta, 40
25004: ratalojen vuokrien korotukset ovat keskimäärin       mmk, noin 20 milj. markalla. Lakiesitys on tul-
25005: noin 2,50 markkaa neliöltä kuukaudessa, missä        lut eduskunnassa hyväksytyksi. Näin . ollen val-
25006: valtioneuvoston suorittamien vanhojen arava-         tioneuvosto on lisännyt vuokratalojen korko-
25007: lainojen koronkorotusten vaikutus on noin 50         kustannuksia yhteensä vajaat 80 milj. markkaa
25008: penniä neliöltä. Pahimmillaan koronkorotus vai-      tilanteessa, missä vuokrien korotuspaineet ovat
25009: kuttaa vuokriin nostavasti yli yhden markan          muistakin syistä korkeita. Huomattavaa myös
25010: neliöltä kuukaudessa.                                on, että koronalennusten leikkaaminen juuri sa-
25011:     Siten aravataloissa asuva joutuu esimerkiksi     malla summalla kuin tulopoliittisessa ratkaisus-
25012: 60 neliömetrin asunnosta maksamaan ensi ke-          sa on sovittu tukea lisättävän, vaikuttaa päin-
25013: väänä keskimäärin 150 markkaa vuokraa enem-          vastaiseen suuntaan kuin mihin tulopoliittisessa
25014: män kuukaudessa kuin kuluvan vuoden lopussa.         ratkaisussa pyrittiin. Jos koronalennus olisi jat-
25015: Korotukset koskevat runsasta 200 000 ruoka-          kunut aikaisempien vuosien tapaan, kuten on
25016: kuntaa.                                               oletettu, olisi tuki vuokrataloille tulopoliitti-
25017:     Nyt tehdyt vuokrien korotukset johtavat mo-      nen ratkaisu mukaan lukien noussut vuonna
25018: nissa tapauksissa siihen, että aravatalojen vuok-     1982 yhteensä noin 60 milj. markkaan. Tar-
25019: rat nousevat korkeammiksi kuin vastaavanlai-         koitukseen on nyt käytettävissä sen sijaan 34
25020: sissa vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Tätä    milj. markkaa.
25021: ei voida pitää enää sosiaalisesti tarkoituksen-         Asuntohallitus on asettanut aravavuokrien
25022: mukaisena. Lisäksi aravavuokrat nousevat mui-        korotuksille katon, joka on 2,50-3,50 mark-
25023: ta elinkustannuksia selvästi nopeammin.              kaa neliöltä kuukaudessa. Kun toisaalta yli
25024:     Viime kevään tulopoliittisessa ratkaisussa so-   kymmenellä prosentilla        aravavuokrataloista
25025: vittiin aravavuokrien kohoamisen yli tasoyleis-      vuokrien korotustarve omakustannusperiaatteel-
25026: ohjeiden estävästä menettelystä, jossa valtion       la on yli neljä markkaa kuukaudessa neliöltä,
25027: lainojen korkoja ja lyhennyksiä lykättäisiin. Sen    aiheuttaa korotuskaton asettaminen vaikeuksia
25028:  lisäksi jossain määrin suoritettaisiin korkotukea   monien kiinteistöjen ylläpidossa. Talojen tap-
25029: ensisijaislainojen koron maksuun. Tulopoliitti-      piot lisääntyvät, ja ne on katettava lyhytaikai-
25030: sessa kokonaisratkaisussa sovittiin tähän varat-     sin korkeakorkoisin lainoin. Nämä lisäävät edel-
25031: tavan kaikkiaan 20 milj. markkaa. Vuoden             leen vastaista vuokrienkorotustarvetta. Nyt ase-
25032:  1982 tulo- ja menoarvioesityksessä on lyhen·        tetut korotuskatot eivät mahdollista kiinteistö-
25033:  nysten ja korkojen lykkäyksiin varattu 12 milj.     jen kohtuullista hoitoa ja korjausta, vaan arava-
25034:  ja korkotukeen 2 milj. markkaa.                     vuokratalojen kunto heikkenee välttämättö-
25035:     Valtioneuvosto on korottanut 3. 11. 1981 te-     mienkin korjausten jäädessä varojen puutteessa
25036: kemällään päätöksellä ennen vuotta 197 4             tekemättä.
25037:  myönnettyjen asuntolainojen korkoa siten, että         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25038:  valtion korkotulot lisääntyvät tältä osin 57        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25039:  milj. markalla. Samaan aikaan hallitus on an-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25040:  tanut asuntotuotantolain väliaikaisesta muutta-     vaksi seuraavan kysymyksen:
25041:  misesta esityksen, jonka mukaan uusimpiin
25042: 0882000596
25043: 2                                         1981 vp.
25044: 
25045:         Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo          rankorotustarpeet saadaan tyydytettyä
25046:      ryhtyä, jotta valtion lainoittamien vuok-       siten, että näille kiinteistöille ei aiheudu
25047:      ratalojen vuokrat eivät nousisi yli taso-       tappioita, sekä
25048:      yleisohjeiden ja että liian korkeilta              miten tulopoliittisen kokonaisratkai-
25049:      vuokrien korotuksilta vältyttäisiin, ja         sun edellyttämä kokonaistuki tullaan
25050:         miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,        suuntaamaan ja jakamaan aravavuokra-
25051:      että asuntohallituksen asettamien enim-         taloille?
25052:      mäiskorotusmäärien yli menevät vuok-
25053:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1981
25054: 
25055:        Reino Breilin                Matti Luttinen              Pirkko Valtonen
25056:        Jacob Söderman               Jermu Laine                 Tellervo Koivisto
25057:        Jouko Tuovinen               Helge Siren                 Pirjo Ala-Kapee
25058:        Kaarina Suonio               Paula Eenilä                Anna-Liisa Piipari
25059:                                                N:o 503                                                    3
25060: 
25061: 
25062: 
25063: 
25064:                          Edu,skunnan Herra Puhemiehelle
25065: 
25066:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sitä ennen myönnettyjä vuokratalolainoja. Vuo-
25067: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         den 197 4 jälkeen tapahtunut inflaatiokehitys
25068: olette 18 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn            on laskenut lainojen reaaliarvoa yli puolella ni-
25069: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          mellisestä lainamäärästä (elinkustannusindeksi
25070: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kesäkuu 1974 = 329 ja joulukuu 1981                =
25071: edustaja Reino Breilinin ym. näin kuuluvasta          755).
25072: kirjallisesta kysymyksestä n:o 503:                      Kysymyksessä viitattu tulopoliittisen koko-
25073:                                                       naisratkaisun edellyttämä vuoden 1982 tulo- ja
25074:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         menoarvion mul\:ainen kokonaistuki, joka edus-
25075:        ryhtyä, jotta valtion lainoittamien vuok-      kunnassa hyväksytyn sisäasiainministeriön aloit-
25076:        ratalojen vuokrat eivät nousisi yli taso-      teen johdosta tehdyn muutoksen perusteella on
25077:        yleisohjeiden ja että liian korkeilta          yhteensä sovitut 20 miljoonaa markkaa, jaetaan
25078:        vuokrien korotuksilta vältyttäisiin, ja        asuntohallituksen toimesta sille toimitettujen ja
25079:           miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,       toimitettavien aravavuokratalojen tekemien ha-
25080:        että asuntohallituksen asettamien enim-        kemusten perusteella. Vuokratalon talouden
25081:        mäiskorotusmäärien yli menevät vuok-           sekä vuokralaisten asumiskustannusten kannalta
25082:        rankorotustarpeet saadaan tyydytettyä          on merkittävää, että korkojen lykkäysaika on
25083:        siten, että näille kiinteistöille ei aiheudu   korotonta, eli jos asuntolainan korkoja on
25084:        tappioita, sekä                                vuonna 1981 tai aikaisemmin lykätty, ja lykätty
25085:           miten tulopoliittisen kokonaisratkai-       erä ei tule vielä vuonna 1982 maksettavaksi, ei
25086:        sun edellyttämä kokonaistuki tullaan           vuonna 1982 jouduta ko. asuntolainasta mak-
25087:        suuntaamaan ja jakamaan aravavuokra-            samaan lainkaan korkoa.
25088:        taloille?                                         Tulo- ja menoarvion momentin 26.12.64
25089:                                                       mukaiset asuntolainoitettujen vuokratalojen en-
25090:    Vastauksena kysymykseen viittaan kansan-           sisijaislainojen koron maksuun myönnettävien
25091: edustaja Tuomisen kirjalliseen kysymykseen n:o        avustusten perusteet tullaan valtioneuvostossa
25092: 468 29 päivänä joulukuuta 1981 sekä kansan-           vahvistamaan lähiaikoina. Asuntohallituksen
25093: edustaja Nikkilän kirjalliseen kysymykseen n:o        asiasta tekemän päätösehdotuksen mukaan
25094: 502 20 päivänä tammilmuta 1982 antamiini              avustusta myönnettäisiin mikäli vuokratalon
25095: vastauksiin. Sen lisäksi esitän kunnioittaen vas-     ensisijaislainojen korkomenot ovat poikkeuksel-
25096: tauksena seuraavaa:                                   lisen suuret valtion asuntolainan määrän suhteel-
25097:    Valtion asuntolainoista perittävää korkoa ei       lisen osuuden vähäisyydestä johtuen ja valtio-
25098: keskimäärin voida pitää korkeana. Valtiokont-         neuvoston yleisohjeiksi keskuslämmitysasunto-
25099: torin antaman selvityksen mukaan vuoden 1981          jen kohtuullisista vuokrista eräillä paikkakunnil-
25100: alussa vuokratalolainojen keskikorko oli 2,1 %        la viimeksi antaman päätöksen mukainen vuok-
25101: ja omistusasunnoissa se oli vastaavasti 2,3 %.        rataso ylitettäisiin. Edellytyksenä olisi lisaksi, et-
25102:    On lisäksi syytä todeta, että valtioneuvoston       tä asuntohallitus on myöntänyt lykkäystä asun-
25103: 3. 11. 1981 tekemä päätös eräiden asuntolaino-        tolainan lyhennysmaksujen, korkojen tai mo-
25104: jen korosta (734/81) koskee vuonna 1974 ja            lempien suorittamisessa.
25105:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1982
25106: 
25107:                                                                    Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
25108: 4                                           1981. vp.
25109: 
25110: 
25111: 
25112: 
25113:                           Till Riksdagens Herr Talman
25114: 
25115:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       lån som beviljats 1974 och tidigare. Inflations-
25116: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     utvecklingen efter år 197 4 har sänkt lånens
25117: av den 18 december 1981 tili vederbörande          realvärde med över hälften av det nominella
25118: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     lånebeloppet (levnadskostnadsindex i juni 1974
25119: jande av riksdagsman Reino Breilin m. fl.          =     329 och i december 1981   =    755).
25120: undertecknade spörsmål nr 50 3:                        Det i spörsmålet avsedda och i den inkomst-
25121:                                                    politiska helhetsuppgörelsen förutsatta helhets-
25122:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     stödet, som det finns upptaget i statsförslaget
25123:        ta för att hyrorna i hyreshus med stats-    för år 1982, uppgår enligt efter en i riksdagen
25124:        lån inte skall överstiga nivån i de all-    på initiativ av inrikesministeriet antagen ändring
25125:        männa direktiven och för att undvika         till sammanlagt överenskomna 20 miljoner
25126:        alltför stora hyreshöjningar, och           mark. Detta belopp skall genom bostadsstyrel-
25127:           hur ämnar Regeringen ombesörja att       sens försorg utdelas på basen av tili den redan
25128:        sådana     hyresförhöjningsbehov,   som     inlämnade och senare inkommande ansökningar
25129:        överstiger de av bostadsstyrelsen fast-     från aravahyreshus. Med tanke på hyreshusens
25130:        ställda       maximiförhöjningsbeloppen,    ekonomi och hyresgästernas boendekostnader
25131:        skall kunna tillgodoses så, att ifråga-     är det viktigt att den tid varmed räntorna upp-
25132:        varande fastigheter inte lider förlust,     skjuts är räntefri, dvs. att om bostadslånerän-
25133:         samt                                       torna år 1981 eller tidigare uppskjutits, och
25134:            hur kommer det helhetsstöd som för-     det uppskjutna beloppet inte förfaller tili betal-
25135:         utsätts i den inkomstpolitiska helhets-    ning ännu under år 1982, behöver vederböran-
25136:         uppgörelsen att dirigeras och fördelas     de under år 1982 inte alls betala någon ränta
25137:         mellan aravahyreshus?                      på ifrågavarande bostadslån.
25138:                                                         Statsrådet kommer att i en nära framtid fast-
25139:   Såsom svar på detta spörsmål hänvisar jag tili   ställa de i statsförslagets moment 26. 12. 64 av-
25140: de svar som jag avgivit på riksdagsman Tuo-        sedda grunderna för de räntebetalningsunder-
25141: minens spörsmål nr 468 den 29 december 1981        stöd som beviljas för sådana hyreshus primär-
25142: samt riksdagsman Nikkiläs spörsmål nr 502          lån, vilka erhållit bostadslån. Enligt ett förslag
25143: den 20 januari 1982. Därutöver får jag såsom        till beslut som bostadsstyrelsen framlagt i ären-
25144: svar vördsamt anföra följande:                     det skall understöd beviljas såvida ränteutgif-
25145:                                                    terna för ett hyreshus primärlån är exceptio-
25146:    Räntan på de statliga bostadslånen kan i ge-     nellt stora tili följd av en relativt liten andel
25147: nomsnitt inte anses vara hög. Enligt en utred-     statligt bostadslån och såvida den hyresnivå
25148: ning från statskontoret var genomsnittsräntan       som framgår av statsrådets allmänna direktiv
25149: för hyreshuslån i början av år 1981 2,1%           angående skäliga hyror för centralvärmebo-
25150: medan den i ägarbostäder var 2,3 %.                 städer på vissa orter skulle överskridas. En för-
25151:    Det är dessutom skäl att konstatera, att        utsättning vore vidare att bostadsstyrelsen be-
25152: statsrådets beslut 3. 11. 1981 angående räntan     viljat uppskov med bostadslånets avkortningar
25153: på vissa bostadslån (734/81) gäller hyreshus-      och räntor eller någondera.
25154:      Helsingfors den 26 januari 1982
25155: 
25156:                                                        Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
25157: Kirjallinen kysymys n:o 504
25158: 
25159: 
25160: 
25161: 
25162:                                          Leppänen: Kansaneläkeläisten eläke-etujen menetyksestä
25163:                                    '
25164:                                    ''
25165: 
25166:                             Ed us k uh•n än He r r''ä •'P;uhemi e h e11 e
25167: 
25168:   . Kansaneläkkeen· . ttikiosart, i:ukilisä'n' ja asu~   rimsmiesten erikSeeh tai yhdessä el~kelä:is~lle
25169: m.istuen •niääriiytymiseen ·vaikuttavat elakkeen~        aiheuttama taltmdellineti' vahinko ·ja varsinkin
25170: saajan· ja hähen •puolisonsa· taloudelliset olot.        s~ •jättäminen ilman todellistå korjausiliahti91~
25171: Tulojen ja omaisuuden •lisäyksistä on eläkkeen-          lisuutta syyttämän eläkeläisen kannettavaksi ·on
25172: saaja itse· velvollinen ilmoittamaan kansaneläke-        moraalitonta ja kansan oikeustajunnan vas-
25173: laitokselle. Tämän pienellä tekstillä eläkepää-          taista.
25174: töksen takasivulla mainitun ilmoitusvelvollisuu-            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
25175: den tahaton laiminlyöminen voi johtaa liikaa             päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
25176: maksettujen eläkerahojen takaisinperimiseen ja           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25177: suuriin
25178:    .
25179:           taloudellisiin vaikeuksiin. Tämä on vää-
25180:                         '
25181:                                                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysym)'ksen:
25182: rin.·
25183:      Vielä nurinkurisempaa ja täysin kohtuutonta                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kan-
25184: on se, että esimerkiksi virka- tai luottamus-                   saneläkkeen varassa eläviä eläkeläisiä ei
25185:  miesten verotuksessa tekemän virheen johdosta                  uhkailtaisi .eikä rangaistaisi eläke-etujen
25186: voidaan kansaneläkkeen tukiosaa, tukilisää tai                  menetyksillä varsinkaan niissä tapauk-
25187: asumistukea vähentää ~ai. jopa lopettaa niiden                  sissa, jolloin ilmoitusvelvollisuuden lai-
25188:  maksaminen· kokonaan. Kun verotusarvoja käy-                   minlyöminen on ollut tahatonta tai elä-
25189:  tännössä käytetään perusteena tukiosaa, tuki-                  ke-etujen menettämisen on aiheuttanut
25190:  lisää ja asumistukea määrättäessä, niin verotuk-               virka- tai luottamusmiesten verotukses-
25191:  sen korjaamisen viedessä jo lääninhallitustasolla              sa tai muulla tavoin tekemä virhe,ja
25192:  monta vuotta, eläkeläinen näinä vuosina saatc                     mitä Hallitus aikoo tehdä viran-
25193:  taa menettää tuhansia markkoja vuodessa hä-                    omaisten virheiden aiheuttamien eläke-
25194: nelle kuuluvaa eläketuloa, jonka takaisin saa-                  etujen menetysten . korvaamiseksi niistä
25195:  minen vuosien jälkeen ja eläkeläisen elinaikana                kärsimään joutuneille?
25196:  on· monesti mahdotonta. Tämä virka- ja luotta-
25197:       Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1981
25198: 
25199:                                               Urpo Leppänen
25200: 
25201: 
25202: 
25203: 
25204: 0882000541
25205: 2                                             1981 vp.
25206: 
25207: 
25208: 
25209: 
25210:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25211: 
25212:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:11 1 momentissa      suus taloudellisen: asemansa muutoksista. Jos
25213: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        eläkettä on maksettu enemmän, kuin mitä eläk-
25214: olette 18 päivänä joulukuuta 1981 päivätyn           keensaajan olosuhteet edellyttävät, liikaa tai ai-
25215: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         heetta .maksettu eläke peritään takaisin, Takai-
25216: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sinperinnästä voidaan luopua, jos perittävä
25217: edustaja Urpo Leppäsen näin kuuluvasta kir-          määrä on vähäinen ja muutoinkin,. jos sen
25218: jallisesta kysymyksestä n:o 504:                     myöntämisen tai maksamisen ei ole katsottava
25219:                                                      johtuneen vakuutetun vilpillisestä menettelystä
25220:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kan-      tai törkeästä tuottamuksesta. Nykyinen kansan-
25221:         saneläkkeen varassa eläviä eläkeläisiä ei    eläkejärjestelmä antaa siten mahdollisuuden ky-
25222:         uhkailtaisi eikä rangaistaisi eläke-etujen   symyksessä tarkoitetuissa tapauksissa luopua ta-
25223:       · menetyksillä varsinkaan niissä tapauk-       kaisinperinnästä.
25224:         sissa, jolloin ilmoitusvelvollisuuden lai-      Eduskunta on 12 päivänä tammikuuta 1982
25225:         minlyöminen on ollut tahatonta tai elä-      hyväksynyt kansaneläkejärjestelmän kokonais-
25226:         ke-etujen menettämisen on aiheuttanut        uudistusta koskevan hallituksen esityksen. Sen
25227:         virka- tai luottamusmiesten verotukses-      mukaan tarveharkinnasta luovutaan asteittain
25228:         sa tai muulla tavoin tekemä virhe, ja        vuoteen 1985 mennessä. Tästä seuraa, ettei
25229:            mitä Hallitus aikoo tehdä viran-          eläkkeensaaja itse enää ole velvollinen huoleh-
25230:         omaisten virheiden aiheuttamien eläke-       timaan siinä määrin kuin nykyisin ilmoituksen
25231:         etujen menetysten korvaamiseksi niistä       tekemisestä taloudellisen asemansa parantumi-
25232:         kärsimään joutuneille?                       sesta eläkelaitokselle. Uudessakaan laissa ei kui-
25233:                                                      tenkaan ole luovuttu takaisinperintää koskevis-
25234:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ta säännöksistä. Sosiaali- ja terveysministeriön
25235: vasti seuraavaa:                                     käsityksen mukaan sosiaalivakuutuksessa takai-
25236:    Nykylainsäädännön mukainen kansaneläke on         sinperintää koskevia säännöksiä olisi kuitenkin
25237: tarveharkintainen. Tämän mukaisesti, kun eläke       noudatettava erittäin varovaisesti ja vain sellai-
25238: on pyritty mitoittamaan eläkkeenhakijan todel-       sissa tapauksissa, joissa liikaa maksettu etuus
25239: listen olosuhteiden mukaisesti, myös eläkkeen-       on räikeässä ristiriidassa laissa tarkoitettujen
25240: saajalle itselleen on asetettu ilmoitusvelvolli-     etujen kanssa.
25241:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1982
25242: 
25243:                                                                   Ministeri Katri-Helena Eskelinen
25244:                                             N:o 504                                                3
25245: 
25246: 
25247: 
25248: 
25249:                           Tili Riksdagens Herr Talman
25250: 
25251:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       faktiska förhållanden, har även pensionstagaren
25252: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      själv ålagts anmälningsplikt beträffande sin för-
25253: av den 18 december 1981 tili vederbörande          ändrade ekonomiska ställning. Har pension ut-
25254: medlem av statsrådet översänt avskrift av          betalats tili ett högre belopp än vad pensions-
25255: följande av riksdagsman Urpo Leppänen under-       tagarens förhållanden förutsätter, återindrivs
25256: tecknade spörsmål nr 504:                          pension som utbetalats till ett för högt belopp
25257:                                                    eller utan grund. Aterindrivning kan lämnas
25258:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     därhän, om det är fråga om ett smärre belopp
25259:        ta för att pensionärer som är beroende      och även eljest, om dess beviljande eller utbe-
25260:        av sin folkpension inte skall hotas eller   talning inte kan anses ha berott på den för-
25261:        straffas med förlust av pensionsför-        säkrades svikliga förfarande eller på grovt vål-
25262:        måner särskilt i sådana fall, då anmäl-     lande. Det nuvarande folkpensionssystemet er-
25263:        ningsplikten inte har försummats avsikt-    bjuder sålunda möjligheter att avstå från åter-
25264:        ligen eller förlusten av pensionsförmå-     indrivning i de i spörsmålet avsedda fallen.
25265:        nerna har förorsakats av fel som vid           Riksdagen antog den 12 januari 1982 en re-
25266:        beskattningen eller på annat sätt har       geringsproposition angående totalrevidering av
25267:        begåtts av tjänsteman eller förtroende-     folkpensionssystemet. Enligt denna slopas be-
25268:        vald, och                                   hovsprövningen gradvis fram tili år 1985. Där-
25269:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     av följer, att pensionstagaren inte längre själv
25270:        ta för att de, som tili följd av myndig-    är förpliktad att i den mån som hittilis tili pen-
25271:        heternas fel har drabbats av förlusten      sionsanstalten göra anmälan om en förbättring
25272:        av pensionsförmånerna, skall få ersätt-     av sin ekonomiska ställning. Stadgandena rö-
25273:        ning för detta?                             rande återindrivning har dock inte slopats i den
25274:                                                    nya lagen. Enligt social- och hälsovårdsministe-
25275:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      riets uppfattning bör dock stadgandena inom
25276: samt anföra följande:                              socialförsäkringen rörande återindrivning iakt-
25277:    Folkpension utgår med stöd av gällande lag-     tas med stor försiktighet och endast i sådana
25278: stiftning enligt behovsprövning. I enlighet med    fall, då förmån som utbetalats tili ett för högt
25279: detta, då man har försökt dimensionera pen-        belopp uppenbart strider mot de i lagen av-
25280: sionerna så att de motsvarar pensionstagarnas      sedda förmånerna.
25281:      Helsingfors den 22 januari 1982
25282: 
25283:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
25284:                                              1981 vp.
25285: 
25286: Kirjallinen kysymys n:o 505
25287: 
25288: 
25289: 
25290: 
25291:                                  Saarikoski: Ajanvieteautomaateista annetun lain toteutumisesta
25292: 
25293: 
25294:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25295: 
25296:     Laki ajanvieteautomaateista tuli voimaan 31     nen loppusijoituspaikassaan uudelle vuokraajal-
25297: päivänä toukokuuta 1976. Sillä annettiin Raha-      le olisi taloudellisesti mahdollista". Kustannus-
25298: automaattiyhdistykselle yksinoikeudeksi pitää       arvomenetelmä ottaa huomioon yrittäjälle ai-
25299: yleisön käytössä ajanvieteautomaatteja maksua       heutuneet eri kustannukset, mm. automaatin
25300: vastaan. Tuolloin toimintaansa harjoittaneille      hankintahinnan, tuontirahdin, tullin, liikevaih-
25301: yksityisille laki antoi kaksi vaihtoehtoa. Yk-      toveron, automaatin puhdistuksen, ohjelmoin-
25302: sityiset saattoivat luopua toiminnasta kuuden       nin, rahalukkojen säädön, koepelaamisen, raha-
25303: kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, jol-        lukkotekstien vaihdon ja kuljetukset koti-
25304: loin Raha-automaattiyhdistyksen tuli lunastaa       maassa.
25305: heidän kalustonsa lain sanamuotoa käyttäen             Automaattivuokraajat ry on hinnoitteluesi-
25306: "täyttä korvausta vastaan" sekä korvata ajan-       tyksensä rakentamiseksi tehnyt yksityiskohtai-
25307: vieteautomaateilla harjoitetun toiminnan edus-      sen erittelyn edellä sanotuista kustannuksista.
25308: tama arvo. Toisena vaihtoehtona oli jatkaa toi-     Raha-automaattiyhdistyksen voimassa oleva hin-
25309: mintaa vuoden 1981 loppuun, jolloin Raha-           noitteluesitys, joka on päivätty 10. 12. 1981,
25310: automaattiyhdistyksen olisi pitänyt lunastaa        ei puolestaan sisällä lainkaan erittelyjä. Tämä
25311: ajanvieteautomaattikalusto täyttä korvausta vas-    on siksikin kummasteltavaa, kun neuvottelijoi-
25312: taan, mutta tässä tapauksessa sen ei enää tul-      den antaman tiedon mukaan Raha-automaatti-
25313: lut korvata liiketoiminnan edus.tamaa arvoa.        yhdistys ei ole kiistänyt kustannusarvomene-
25314:     Yksityisiä automaattivuokraajia edustava Au-    telmän soveltuvuutta laskettaessa täyttä kor-
25315: tomaattivuokraajat ry on käynyt neuvotteluja        vausta automaateista.
25316: lunastustoiminnan ehdoista Raha-automaattiyh-          Edelleen on huomattava, että Raha-automaat-
25317: distyksen kanssa jo vuodesta 1979 alkaen. Kes-      tiyhdistyksen hinnoitteluesitys sen lisäksi, että
25318: keiseksi kiistakysymykseksi ovat nousseet eri-      se on hintatasoltaan liian alhainen, sisältää
25319: mielisyydet "täyden korvauksen" käsitteestä.        myös arvioimisopillisen virheen. Automaatti-
25320: Ryhtyessään selvittämään tämän käsitteen si-        vuokraajat ry:lle annettuun hinnoitteluesityk-
25321: sältöä Automaattivuokraajat ry kääntyi Hel-         seen on Raha-automaattiyhdistyksen edustajan
25322: singin yliopiston maa- ja vesioikeuden profes-      toimesta käsin kirjoittamalla lisätty merkintä:
25323: sorin, oikeustieteen ja tekniikan tohtori Veik-     " - Poisto 1. vuodesta lähtien". Tällä Raha-
25324: ko 0. Hyvösen puoleen pyytäen häneltä lau-          automaattiyhdistys tarkoittaa, että hinnoittelu-
25325: suntoa asiasta. Yhdistys laati hinnoitteluesityk-   esityksen lähtöhinnoista on tehtävä ylimääräinen
25326: sensä lausunnon pohjalta. Korostettakoon, että      20 % :n poisto heti automaatin käyttöönoton
25327: lausuntoa ei siis pyydetty jo tehdyn hinnoit-       jälkeen, joten käytännössä Raha-automaattiyh-
25328:  teluesityksen tueksi.                              distyksen tarjous merkitsee esimerkiksi yleisim-
25329:     Huhtikuun 2 päivänä 1981 päivätyssä lau-        män automaattityypin eli flipperin kohdalla
25330: sunnossaan professori Hyvönen päätyy käsityk-       sitä, että yrittäjälle ei makseta yhden päivän
25331:  seen, että "arvioimismenetelmä on siten valit-     vanhasta flipperistä suinkaan esityksen mukais-
25332:  tava kustannusarvomenetelmää lähestyvän yh-        ta 16 000 markan lähtöhintaa, vaan em. pois-
25333: distelmämenetelmän pohjalta sillä tavoin, että      to huomioon ottaen ainoastaan 12 800 markkaa.
25334: yleisten kustannuslaskentaperiaatteiden mukaan      Sanottu poisto on suurempi kuin vuoden
25335: määritetään se ajanvieteautomaatin kauppahin-       1976 lunastuksissa noudatettu 15 %, eikä
25336:  ta, joka järkevän myyjän olisi vähintäänkin        vuonna 197 6 tehty lainkaan mainittua ylimää-
25337:  saatava, jotta ajanvieteautomaatin luovuttami-     räistä poistoa. Ylimääräisestä 20 % :n poistos-
25338: 0882000308
25339: 2                                             1981 vp.
25340: 
25341:  ta professori Hyvönen on lausunut toisessa,             Ellei Raha-automaattiyhdistyksen kannanot-
25342:  joulukuun 12 päivänä 1981 päivätyssä lausun-         toihin voida vaikuttaa niin, että lunastuskor-
25343:  nossaan, että kyseessä on arvioimisopillinen        vauksista päästäisiin pikaisesti yksimielisyyteen,
25344:  virhe. Raha-automaattiyhdistyksen flipperistä        tulisi järjestöjen näkemyksen mukaan ratkaisu
25345:  käytännössä tarjoama 12 800 markkaa kattaa          siirtää lain mukaisesti välimiesoikeudelle, mut-
25346:  tuskin tämän automaatio hankinnasta yrittäjille     ta ainoastaan lunastushinnan riidanalaiselta
25347:  vuonna 1981 aiheutuneita kustannuksia muista        osalta, ja automaattivuokraajien tulisi saada
25348:  kustannuseristä puhumattakaan, jotka kuiten-         jo ennen välimiesoikeuden ratkaisua Raha-au-
25349:  kin tulevat Raha-automaattiyhdistyksen hyödyk-      tomaattiyhdistyksen viimeisimmän tarjouksen
25350:  si sen saadessa automaatit täysin toimintakun-      mukainen suoritus. Voimassa oleva lunastus-
25351:  toisina itselleen.                                  lainsäädäntö edellyttää juuri tällaista menette-
25352:     Hyväksyessään ,ehdotuksen laiksi ajanviete-      lyä. Muussa tapauksessa automaattivuokraajat
25353:  automaateista sisällytti eduskunnan talousvalio-    joutuisivat k9htuuttomaan asemaan, sillä vaik-
25354:  kunta lakiehdotuksen johdosta antamaansa mie-       ka heidän elinkeinotoimintansa ajanvieteauto-
25355:  tintöön seuraavan lausuman: "Hyväksyessään          maateilla päättyi vuoden 1981 lopussa, eivät
25356: lakiehdotuksen valiokunta edellyttää hallituk-       yritystoimintaan liittyvät velvoitteet, esim. ly-
25357: sen seuraavan lain täytäntöönpanon vaikutuk-         hennysten, korkojen tai verojen maksut lak-
25358: sia, jotta laki ei käytännössä muodostu mille-       kaa, vaan niiden maksuun on oltava käytet-
25359: kään osapuolelle kohtuuttomaksi."                    tävissä joko elinkeinotoiminnan tuottamaa tu-
25360:     Tähän lausumaan vedoten kääntyivät Auto-         loa tai itse. pääomasta irrotettuja varoja. Yrit-
25361:  maattivuokraajat ry ja Suomen Yrittäjäin Kes-       täjät ovat rakentaneet taloussuunnitelmansa sen
25362: kusliitto ry kirjeellä joulukuun 28 päivänä          varaan, että heillä olisi käytettävissään 1. 1.
25363:  1981 valtioneuvoston puoleen tilanteen. selvit-     1982 kalustosta saatavasta lunastussummasta
25364:  tämiseksi. Huomioon ottamatta em. lausumaa          vähintään puolet.
25365:  sisäasiainministeriö jätti viemättä asian käsi-        Edellä mainitussa kirjelmässä allekirjoittaneet
25366:  teltäväksi valtioneuvoston yleiseen istuntoon.      järjestöt esittivät edelleen, että mikäli lunastus-
25367: Edelleen sisäasiainministeriö pyysi Raha-auto-       hinnoista tai välimiesoikeudenkäynnin kohtuul-
25368: maattiyhdistykseltä kirjelmän johdosta selvityk-     lisista edellytyksistä ei päästä pikaiseen yksi-
25369: sen. Tämän selvityksen liitteenä oli Raha-auto-      mielisyyteen, valtioneuvosto antaisi eduskun-
25370: maattiyhdistyksen hinnoitteluesitys, josta oli       nalle lakiesityksen, jolla yksityisten automaat-
25371: kuitenkin jätetty pois edellä selostettu merkin-     tivuokraajien toiminta-aikaa jatkettaisiin väli-
25372: tä ylimääräisestä 20 % :n jäännösarvopoistosta.      aikaisesti, kunnes kiistoista päästään sopimuk-
25373: Näin on ilmeistä, että sisäasiainministeriö sai      seen.
25374: saamansa selvityksen perusteella Raha-auto-             Koska Raha-automaattiyhdistyksen sisäasiain-
25375: maattiyhdistyksen hinnoitteluesityksestä täysin      ministeriölle antaman hinnoitteluesityksen voi
25376: erheellisen käsityksen.                              hyvin ymmärtää vaikuttaneen harhaanjohtava-
25377:     Vaikka ajanvieteautomaateista annettuun la-      na ministeriön päätökseen olla ryhtymättä täs-
25378: kiin sisältyykin säännös, jonka mukaan lunas-        sä vaiheessa toimenpiteisiin asiassa ja koska
25379: tuksista ja korvauksista mahdollisesti syntyvät      Automaattivuokraajat ry:n hinnoitteluesitys on
25380: kiistat on annettava välimiesoikeuden ratkais-       oikeustieteellisten arviointimenetelmien mukaan
25381: tavaksi, on Raha-automaattiyhdistyksen menet-        täysin perusteltu ja koska alan yksityiset yrit-
25382: telyä pidettävä siinä määrin yrittäjien oikeus-      täjät ovat nyt tahtomattaan joutuneet ah-
25383: turvaa vaarantavana ja hallitusmuodon 6 §:n          dinkotilaan monopolin ·haltijan tarjotessa hei-
25384: mukaisen omaisuudensuojan vastaisena, että vä-       dän · omaisuudestaan selvää alihintaa, esitän
25385: limiesmenettely vaihtoehtona ei yksin ole riit-      kunnioittavasti ja viitaten valtiopäiväjärjestyk-
25386: tävä. Automaattivuokraajat ry ja Suomen Yrit-        sen 37 §:n 1 momenttiin valtioneuvoston
25387: täjäin Keskusliitto ry esittävätkin kirjelmässään,   asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
25388: että valtioneuvosto huolehtisi siitä, että sisä-     kysymyksen:
25389: asiainministeriö täyttää valvontavelvollisuutensa
25390: Raha-automaattiyhdistykseen nähden tässä ky-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttel-
25391: symyksessä. Ensisijaisesti olisi tällöin pyrittävä          siin väliaikaisen jatkoajan saamiseksi yk-
25392: saamaan aikaan sellainen lunastustarjous, jon-              sityisten automaattivuokraajien toimin-
25393: ka voidaan katsoa sisältävän lain edellyttämä               nalle, jotta lunastuksia koskevat erimie-
25394: täysi korvaus.                                              lisyydet ehditään ratkaista saattamatta
25395:                                     N:o 505                                           3
25396: 
25397:  yrittäjiä kohtuuttoman vaikeaan talou-            mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus
25398:  delliseen asemaan korvausten viipymi-          aikoo ryhtyä, jotta monopolisoinnin
25399:  sen johdosta, ja                               edellytykset täyttäyisivät?
25400: Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1982
25401: 
25402:                                  Helge Saarikoski
25403: 4                                             1981 vp.
25404: 
25405: 
25406: 
25407: 
25408:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25409: 
25410:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tykselle, vaan että asia vielä on avoimena noin
25411: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kahdenkymmenen yrittäjän osalta. Automaat-
25412: olette 5 päivänä kuluvaa tammikuuta päivätyn         tien lunastamisesta Raha-automaattiyhdistyksel-
25413: kirjeenne n:o 2486 ohella lähettänyt valtio-         le tämän tarjoamln ehdoin on kuitenkin voitu
25414: neuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-       päästä jo sopimukseen noin tuhannen ajanvie-
25415: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Helge Saari-       teautomaatin kohdalta. On toivottavaa, ja tämä
25416: kosken kirjallisesta kysymyksestä n:o 505, jos-      on ministeriön taholta molemmille osapuolille
25417: sa tiedustellaan:                                    tuotu julki, että niidenkin automaattien pitä-
25418:                                                      jien osalta, joiden kohdalla asia vielä on avoi-
25419:           Ai:kooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-      mena, se saataisiin mahdollisimman pian sel-
25420:        siin väliaikaisen jatkoajan saamis,eksi yk-   väksi, ja että tähän puolin ja toisin nyt pyrit-
25421:        sityisten automaattivuokraajien toimin-       täisiin.
25422:        nalle, jotta lunastuksia koskevat erimie-        Sisäasiainministeriö ei ole voinut katsoa, että
25423:        lisyydet ehditään ratkaista saattamatta       asiassa olisi Raha-automaattiyhdistyksen tahol-
25424:        yrittäjiä kohtuuttoman vaikeaan talou-        ta menetelty niin, että ministeriön tulisi tai
25425:        delliseen asemaan korvausten viipymi-         se voisikaan asiaan puuttua. Se, että lunastus-
25426:        sen johdosta, ja                              korvausten perusteista ja muista lunastamista
25427:           mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus      koskevista järjestelyistä on vallinnut ja edel-
25428:        aikoo ryhtyä, jotta monopolisoinnin           leen vallitsee eräiden automaattien pitäjien
25429:        edellytykset täyttyisivät?                    osalta erimielisyyttä, ei ole mitenkään eri-
25430:                                                      koinen tilanne. Päinvastoinhan on varsin yleis-
25431:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tä, ettei tällaisissa asioissa päästä yhteisymmär-
25432: taen seuraavaa:                                      rykseen. Tuskin tästä voidaan syyttää vain
25433:    Sisäasiainministeriö on tarkasti seurannut        Raha-automaattiyhdistystä. On huomattava, että
25434: neuvotteluja, jotka ovat koskeneet eri liikkeen-     yhtäältä Raha-automattiyhdistyksen velvolli-
25435: harjoittajien vuoden 1981 loppuun saakka pi-         suutena on suorittaa kysymyksessä olevista
25436: tämien ajanvieteautomaattien lunastamista Ra-        ajanvieteautomaateista laissa edellytetty täysi
25437: ha-automaattiyhdistykselle, jolla vuoden 1982        korvaus, mutta että toisaalta se menettelisi
25438: alusta on ajanvieteautomaateista 27 päivänä          virheellisesti suostuessaan suorittamaan korva-
25439: toukokuuta 1976 annetun lain (426/76) 2 §:n          usta enemmän kuin mikä sen käsityksen mu-
25440: mukaan yksinoikeus ajanvieteautomaattien pitä-       kaan vastaa täyttä korvausta. Raha-automaatti-
25441: miseen käytössä maksua vastaan. Automaatti-          yhdistyksellä on valvottavinaan ne edut, jotka
25442: vuokraajat ry, joka edustaa osaa näistä liik-        kytkeytyvät sille voimassa olevien säännös-
25443: keenharjoittajista, on kääntynyt asiassa sisä-       ten mukaan kuuluvien tehtävien asianmukai-
25444: asiainministeriön puoleen pyytäen valtioneuvos-      seen suorittamiseen.
25445: tonkin toimenpiteitä siinä, ja asiasta on myös          Laissa on nimenomaan osoitettu, miten on
25446: käyty suullisia keskusteluja. Sisäasiainministe-     meneteltävä, jos ajanvieteautomaattien lunasta-
25447: riö, joka on edustettuna Raha-automaattiyhdis-       misesta ei voida sopia. Asia on tällöin jätet-
25448: tyksen hallituksessa, on luonnollisesti saanut       tävä välimiesmenettelyssä ratkaistavaksi. Tähän
25449: tietoja asian vaiheista myös sanotun yhdistyk-       Raha-automaattiyhdistys on luonnollisesti il-
25450: sen taholta.                                         moittanut olevansa valmis. Se on myös ilmoit-
25451:    Sisäasiainministeriö pitää valitettavana, että    tanut valmiutensa suorittaa jo tässä vaiheessa
25452: kaikkien ajanvieteautomaattien pitäjien osalta       niidenkin automaattien osalta, joiden lunasta-
25453: ei ole voitu päästä yhteisymmärrykseen auto-         misesta ei voida sopia, asianmukaisen osan
25454: maattien lunastamisesta Raha-automaattiyhdis-        täydeksi korvaukseksi katsomastaan määrästä.
25455:                                              N:o 505                                               5
25456: 
25457: Todettakoon, että yhdistys on suostunut lu-         kuin Raha-automaattiyhdistyksen toimesta on
25458: nastamaan ajanvieteautomaattien pitäjiltä, jotka    mahdollista. Sitä viiden vuoden aikaa, joka
25459: ovat pitäneet myös musiikkiautomaatteja, hei-       automaattien pitäjillä, jos he eivät halunneet
25460: dän niin halutessaan samalla nämä, ja että myös     heti luopua harjoittamastaan toiminnasta, on
25461: tästä on noin 500 musiikkiautomaatin osalta         ollut käytettävissään voidakseen taloudellisesti
25462: jo sovittu.                                         edullisemmaksi katsomailaan tavalla saattaa toi-
25463:    Sisäasiainministeriö enempää kuin valtioneu-     mintansa päätökseen, on pidettävä riittävänä.
25464: vostokaan, jonka käsiteltäväksi ministeriö ei       Siitä, että jatkoajan kuluessa lunastuskorvauk-
25465: ole katsonut olevan syytä tätä sille kuuluvaa       sista päästäisiin kaikkien automaattien pitäjien
25466: asiaa saattaa, ei voi käydä pakottamaan Raha-       kanssa sopimuksiin, ei ole takeita. Selvittelyt
25467: automaattiyhdistystä hyväksymään siihen koh-        voisivat toisaalta muodostua nykyistäkin vai-
25468: distettuja vaatimuksia, joista nyt on kysymys.      keammiksi.
25469: Myöskään siihen ei ole aihetta, että eduskun-          Muutkaan toimenpiteet etvat hallituksen
25470: nalle annettaisiin hallituksen esitys edellä mai-   taholta ainakaan tässä vaiheessa voine tulla
25471: nitun lain muuttamisesta niin, että jatkettai-      kysymykseen. Tilannetta seurataan edelleen
25472: siin vuoden 1981 lopussa päättynyttä aikaa,         tarkasti.
25473: minkä ajanvieteautomaattien pitäminen muiden
25474:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1982
25475: 
25476:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
25477: 6                                          1981 vp.
25478: 
25479: 
25480: 
25481: 
25482:                          Till Riksdagens Herr Talman
25483: 
25484:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      de inlösande av automaterna till Penningauto-
25485: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         matfö,reningen på av denna uppställda villkor
25486: velse nr 2486 av den 5 innevarande januari        har överenskommelse i alla fall fåtts till stånd
25487: till vederbörande medlem av statsrådet över-      för ungefär ett tusen förströelseautomaters
25488: sänt avskrift av följande av riksdagsman Hel-     del. Det är önskvärt, och detta har framförts
25489: ge Saarikoski undertecknade spörsmål nr 505:      från ministeriets sida till båda parterna, att
25490:                                                   även för dem som håller automater och för
25491:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     vars del ärendet ännu är öppet, att det så
25492:        att få tiden förlängd interimistiskt för   snart som möjligt skulle fås klart och att tili
25493:        venksamheten för privata automatuthy-      detta på ömse sidor nu skulle strävas till.
25494:        rare, så att de oenigheter som avser          Ministeriet för inrikesärendena har inte kun-
25495:        inlösandet hinner lösas, utan att de       nat finna, att i ärendet från Penningautomat-
25496:        åsamkar idkarna en omåttligt svår eko-     föreningens sida förfarits så att ministeriet bor-
25497:        nomisk situation på grund av att er-       de eller skulle heller kunna ingripa i ärendet.
25498:        sättningarna dröjer, och                   Det, att i grunderna för ersättningarna av in-
25499:           vilka andra åtgärder ämnar Rege-        lösen och andra arrangemang vid inlösen har
25500:        ringen vidta, så att förutsättningarna     rådit och råder fortfarande oenighet mellan vis-
25501:        för monopoliseringen skulle fyllas?        sa av dem som håller automater, är inte på
25502:                                                   något sätt någon speciell situation. Tvärtom
25503:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     är det ganska allmänt, att samförstånd i sådana
25504: samt anföra följande:                             fall inte ernås. Knappast kan om detta endast
25505:    Ministeriet för inrikesärendena har noggrant   Penningautomatföreningen anklagas. Beaktans-
25506: följt med de förhandlingarna, som rört inlö-      värt är, att det å ena sidan är Penningauto-
25507: sande av de förströelseautomater, som skilda      matföreningens skyldighet att erlägga för ifrå-
25508: affärsidkare har hållit tili slutet av år 1981,   gavarande förströelseautomater i lagen förut-
25509: till Penningautomatföreningen, som enligt 2 §     satt full ersättning, men att föreningen å and-
25510: lagen om förströelseautomater av den 27 maj       ra sidan skulle förfara felaktigt om den skulle
25511: 1976 ( 426/76) har från början av år 1982         gå med på att erlägga en ersättning som är
25512: ensamrätt att hålla förströelseautomater till     mera än den, som enligt dess åsikt motsvarar
25513: begagnande mot betalning. Automaattivuokraa-      full ersättning. Penningautomatföreningen har
25514: jat r.y. benämnda förening, som representerar     att bevaka de intressen, vilka ansluter sig tili
25515: en del av dessa affärsidkare, har vänt sig tili   den enligt gällande förordning för ett ända-
25516: ministeriet för inrikesärendena anhållande även   målsenligt handhavande av uppgifterna.
25517: om statsrådets åtgärder i ärendet och däri har       I lagen har uttryckligen hänvisats, hur det
25518: förts också muntliga förhandlingar. Ministeriet   bör förfaras, ifall överenskommelse om inlö-
25519: för inrikesärendena, som är representerad i       sen av förströelseautomaterna inte träffas.
25520: Penningautomatföreningens styrelse, har natur-    Ärendet skall i detta fall överlämnas att av-
25521: ligtvis fått uppgifter om ärendets skeden även    göras vid skiljemannaförfarande. Tili detta har
25522: från nämnda förenings sida.                       Penningautomatföreningen naturligtvis medde-
25523:    Ministeriet för inrikesärendena anser det      lat vara färdig. Den har också uppgett sin
25524: vara beklagligt, att samförstånd om inlösen av    beredskap att redan i detta skede erlägga även
25525: automaterna tili Penningautomatföreningen inte    för de automater, om vilkas inlösen inte kan
25526: har uppstått mellan alla dem som håller för-      överenskommas, en behörig del till full er-
25527: ströelseautomater utan, att ärendet ännu är        sättning av det belopp den anser den vara. Det
25528: öppet för ungefär tjugo idkares del. Angåen-      bör konstateras att föreningen har gått med
25529:                                              N:o 505                                              7
25530: 
25531: på att av dem som håller förströelseautoma-         än på Penningautomatföreningens initiativ hål-
25532: ter och även hållit musikautomater, inlösa des-     la förströelseautomater. Den tid på fem år,
25533: sa musikautomater av dem som så velat, och          viiken de som håller förströelseautomater till
25534: att också av dessa för cinka 500 musikauto-         begagnande, ifall de inte genast ville avstå
25535: maters del redan har överenskommits.                från den veuksamhet de idkat, hade haft till
25536:    Ministeriet för inrikesärendena kan lika li-     sitt förfogande för att på sätt som de an-
25537: tet som statsrådet heller, till vars handläggning   sett vara ekonomiskt lönsammast att föra sin
25538: ministeriet inte har ansett det vara skäl att       verksamhet till ett slut, bör anses vara till-
25539: underkasta detta till denna hörande ärende,         räcklig. Om det, att inom den förlängda tiden
25540: gå och tvinga Penningautomatföreningen att          komma till en överenskommelse om ersättning-
25541: godkänna till denna riktade fordringar, vilka       en för inlösen med alla som håller automater,
25542: det nu är fråga om. Det finns heller ingen          finns det inga garantier om. Utredningarna
25543: anledning till, att det skulle avlåtas av Rege-     skulle å andra sidan kunna bli mera kompli-
25544: ringen en proposition till Riksdagen om änd-        cerade än vad de nu är.
25545: ring av ovan nämnda lag så, att den tid, som           lnte heller andra åtgärder torde från Rege-
25546: gått ut i slutet av år 1981 skulle förlängas        ringens sida komma i fråga i detta skede. Si-
25547: så att det skulle vara möjligt att för andra        tuationen följs fortfarande med noggrant.
25548:      Helsingfors den 12 januari 1982
25549: 
25550:                                                     Minister för inrilkesärendena Eino Uusitalo
25551:                                                                                                             j
25552:                                                                                                         j
25553:                                                                                                     j
25554:                                                                                                 j
25555:                                                                                             j
25556:                                                                                         j
25557:                                                                                     j
25558:                                                                                 j
25559:                                                                             j
25560:                                                                         j
25561:                                                                     j
25562:                                                                 j
25563:                                                             j
25564:                                                         j
25565:                                                     j
25566:                                                 j
25567:                                             j
25568:                                         j
25569:                                     j
25570:                                 j
25571:                             j
25572:                         j
25573:                     j
25574:                 j
25575:             j
25576:         j
25577:     j
25578: j
25579:                                                1981 vp.
25580: 
25581: Kirjallinen kysymys n:o 506
25582: 
25583: 
25584: 
25585: 
25586:                                   Valo: Totalisaattotivoittojen verotuksen taviurheilun ja hevos-
25587:                                       talouden tulevaisuudelle aiheuttamien haittojen poistamisesta
25588: 
25589: 
25590:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25591: 
25592:     Suomessa taviurheilun tähänastinen nousu             Raviurheilun edustajien taholta on huoles-
25593: on ollut hämmästyttävän suurta: jo yleisömää-         tuneina todettu, että mainitun suuruista toto-
25594: rät osoittavat tämän urheilumuodon suosion            vaihdon laskua ei kestä minkään radan talous:
25595: lisääntymistä. Kun parikymmentä vuotta sitten         palkintojen maksaminen käy mahdottomaksi
25596: raveissa kävi 185 000 katsojaa, oli vuoden 1980       ja koko toiminta niin tappiolliseksi, ettei kil-
25597: katsojamäärä jo yli miljoonan suurempi. Tä-           pailuja todennäköisesti enää pystytä järjestä-
25598: män tosiasiain valossa olikin ihmeellistä, että       mään. Ilmiön heijastusvaikutuksena hevosten
25599: eduskunta hyväksyi vuoden 1982 tulo- ja me-           omistajien ja valmentajien elinkeinon harjoit-
25600: noarvioon liittyen arpajaisverolain muutoksen,        tamismahdollisuudet heikkenevät oleellisesti,
25601: joka vaarantaa valtiontaloudellekin edullisen ra-     kun lisäksi otetaan huomioon polttoaineiden ja
25602: viurheilun tulevaisuuden. Uuden lain mukaan           rehujen hintojen äskettäinen huomattava nou-
25603: kilpailupaikoilla toimeenpannun vedonlyönnin          su. Näin ollen näyttää siltä, että taviratoja
25604: voitot on saatettu arpajaisveron alais,iksi. To-      uhkaa vähittäinen kuoleminen ja hevoskasva-
25605: talisaattoripelin arpajaisvero voitoista määräy-      tusta tyrehtyminen, mikä merkitsee hevostalou-
25606: tyy määräprosentteina pelipanosten eli totali-        den elinkeinona ja taviurheilun harrastuksena
25607: saattorin liikevaihdon yhteismäärästä.                tulemista tiensä päähän.
25608:     Eduskunnassa kokoomuksen eduskuntaryhmä              Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
25609: asettui arpajaisverolain muutoksen hylkäämisen        37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
25610: kannalle. Jo tuolloin pelättiin, että lakiesitys      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
25611: romahduttaisi totalisaattoripelin kehityksen, vä-     raavan kysymyksen:
25612: hentäisi raukaisevasti tavikilpailujen yleisömää-
25613: riä, lisäisi pimeätä totalisaattoripeliä sekä aihe-             Onko Hallitus tietoinen, että totali-
25614: uttaisi valtion tulonlähteen, "vedonlyönti he-               saattorivoittojen saattaminen arpajaisve-
25615: voskilpailuissa", varman ehtymisen. Vuoden                   ron alaisiksi on jo vähentänyt totovaih-
25616: merkittävät avajaisravit Vermon raviradalla                  toa romahdusmaisesti raviratojen koko
25617: osoittavat, että pelko ei ollut turha. Ravien                taloutta ja sitä kautta taviurheilun ja
25618:  järjestäjät odottivat noin 10 % :n pudotusta                hevoskasvatuksen tulevaisuutta vaaran-
25619: totovaihdossa veron seurauksena, mutta romah-                tavalla tavalla, ja jos on,
25620: dus 33 % :lla aiheutti todellisen järkytyksen.                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25621: Järjestäjien taloudellinen tappio oli siis huo-              ryhtyä uuden verotusmuodon taviurhei-
25622: mattava, mutta häviölle jäi myös valtio, jonka               lulle ja hevostaloudelle aiheuttamien
25623: olisi arvioitu saaneen aiemman järjestelmän voi-             haittojen ehkäisemiseksi ja näiden toi-
25624:  massa ollessa 40 000 markkaa enemmän kuin                   mintojen kaikinpuoliseksi tukemiseksi
25625:  nyt tuloja kertyi.                                          maassamme?
25626:       Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1982
25627: 
25628:                                             Tauno Valo
25629: 
25630: 
25631: 
25632:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
25633: 0882000618
25634:                                            1981 vp.
25635: 
25636: Kirjallinen kysymys n:o 507
25637: 
25638: 
25639: 
25640: 
25641:                                 E. Laine ym.: Pääluottamusmiesvaalin toimittamisesta Turun
25642:                                    Asennuspajassa
25643: 
25644: 
25645:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25646: 
25647:    Turun Asennuspajan työntekijöiden valittua     teisHn törkeiden laiminlyöntien korjaamiseksi.
25648: pääluottamusmiehen kääntyi Turun Asennus-         Työnantajan kerrotunkaltaiset toimet eivät ole
25649: pajan johto 22. 12. 1981 päivätyllä kirjelmäl-    hyväksyttävissä sen paremmin yksityisten kuin
25650: lään työhuonekunnan puoleen esittäen, että        vaitionkaan omistamissa yrityksissä.
25651: työhuonekunta suorittaisi uuden valinnan. Ot-        Edellä olevan perusteella ja vHtaten valtio-
25652: taen huomioon sen, että pääluottamusmiehen        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
25653: valinta on työntekijöille kuuluva oikeus, on      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
25654: työnantajan toimenpidettä pidettävä huonosti      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25655: harkittuna. Kun lisäksi sanottu luottamusmie-     sen:
25656: hen valinta oli tapahtunut yksimielisesti, on
25657: työnantajan puuttuminen asiaan sitäkin perus-              Mihin toimenp1te1s1111 Hallitus aikoo
25658: teettomampaa. Työnantajapuolen johto on lyö-             ryhtyä sen johdosta, että Turun Asen-
25659: nyt laimin lukuisten työlainsäädännössä ja työ-          nuspajan johto on perusteettomasti
25660: suojelu- sekä YT-laissa säädettyjen määräys-             puuttunut työpaikan pääluottamusmie-
25661: ten toteuttamisen. Puuttumalla pääluottamus-             hen valintaan esittäen uuden pääluotta-
25662: miehen valintaan on työnantajan ilmeisenä tar-           musmiehen valitsemista?
25663: koituksena vaikuttaa työntekijöiden toimenpi-
25664:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1982
25665: 
25666:                  Ensio Laine                                  Anna-Liisa Jokinen
25667: 
25668: 
25669: 
25670: 
25671:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
25672: 
25673: 
25674: 
25675: 
25676: 0882000629
25677:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025